66 Käyttäjää paikalla!
0.0090751647949219
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1989 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: B 2 10: Kertomukset 11-15 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI 17: ISSN 0783-9847 18: 19: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus 20: SISÄLLYSLUETTELO 21: 22: 23: 24: 25: Kertomukset 11-15 26: - 11 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Edus- 13 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 27: kunnan tekemät muistutukset valtiovarain hoi- 1988 28: dosta ja tilinpidosta vuonna 1986 ovat antaneet 29: aihetta 14 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta 30: ja tilasta vuonna 1988 (Liite: Valtion tilinpäätös 31: 12 Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodel- liitteineen vuodelta 1988) 32: ta 1988 33: - 15 Valtioneuvoston kertomus päihdeolojen kehi- 34: tyksestä vuonna 1988 35: 36: 37: 38: 39: 500079P 40: 1 41: 1 42: 1 43: 1 44: 45: 46: 47: 48: 1 49: 1 50: 1 51: 1 52: 53: 54: 55: 56: 1 57: 1 58: 1 59: 1 60: 61: 62: 63: 64: 1 65: 1 66: 1989 vp. n:o 11 67: 68: 69: 70: 71: KERTOMUS 72: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan 73: tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta 74: vuonna 1986 ovat antaneet aihetta 75: 76: 77: 78: 79: HELSINKI 1989 80: ISSN 0356-0511 81: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus 82: Eduskunnalle 83: Eduskunnalle annetaan tämän mukana ker- ta ja tilinpidosta vuonna 1986 ovat antaneet 84: tomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- aihetta. 85: nan tekemät muistutukset valtiovarain hoidos- 86: 87: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 88: 89: 90: Tasavallan Presidentti 91: MAUNO KOIVISTO 92: 93: 94: 95: 96: Ministeri Ulla Puolanne 97: j 98: j 99: j 100: j 101: j 102: j 103: j 104: j 105: j 106: j 107: j 108: j 109: j 110: j 111: j 112: j 113: j 114: j 115: 5 116: 117: 118: 119: 120: Eduskunta on 13.5.1988 päivätyn kirjelmän mietintö ja kertomus oli lähetetty valtioneuvos- 121: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainva- ton kanslialle ja kaikille ministeriöille niistä 122: liokunnan mietinnön n:o 15 valtiovarain hoi- aiheutuviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, 123: dosta ja tilasta sekä valtiontilintarkastajain valtiovarainministeriö on pyytänyt valtioneu- 124: kertomuksesta vuodelta 1986 sekä sanotun ker- voston kansliaa ja kaikkia ministeriöitä toi- 125: tomuksen niihin toimenpiteisiin ryhtymistä menpiteistään Eduskunnalle annettavaa kerto- 126: varten, joihin tehdyt muistutukset ja ehdotuk- musta varten aikanaan valtiovarainministeriöl- 127: set antavat aihetta. Samalla Eduskunta on le ilmoittamaan. 128: kehottanut hallitusta antamaan Eduskunnalle Valtioneuvoston kanslian ja asianomaisten 129: kertomuksen näistä toimenpiteistä. ministeriöiden vastaukset saatetaan täten Edus- 130: Sitten kun Tasavallan Presidentti 29.7.1988 kunnan tietoon. Tiedot on esitetty pääosin 131: tapahtuneessa esittelyssä oli jättänyt asian kä- kevään 1989 tilanteen mukaisina. 132: sittelyn valtioneuvostolle ja edellä mainittu 133: 134: 135: 136: 137: 390586A 138: 6 139: 140: 141: 142: 143: V aitioneuvosto 144: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta perustella, sekä ei-kiireellisiin, joiden käsittelyä 145: ovat valtioneuvoston kanslia ja oikeusministe- eduskunta voi tarvittaessa siirtää. 146: riö esittäneet mm. seuraavaa. Oikeusministeriö uudistaa paraikaa hallituk- 147: sen esitysten laatimista koskevia ohjeita. Näi- 148: hin ohjeisiin on tarkoitus sisällyttää kohta, 149: Valtioneuvoston kanslia jossa kiinnitetään huomiota siihen, että halli- 150: tuksen esityksen perusteluissa selvitetään ne 151: Valtioneuvoston kanslian asema eduskunnal- syyt, minkä vuoksi jokin esitys on saatettava 152: le annettavien esitysten ohjauksessa. Valtion- voimaan kiireellisesti lyhyen ajan kuluttua. 153: tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota Esityksessä on kerrottava myös, mitä haitalli- 154: valtiopäivien eri istuntokausien aikana käsitel- sia seurauksia syntyy siitä, ettei esitystä edus- 155: tyjen asioiden keskittymiseen syysistuntokau- kunnassa ehkä ehditä käsitellä ja ehdotettu 156: delle. Epäkohta on myös hallituksen tiedossa. voimaantulo näin siirtyy. Oikeusministeriön 157: Hallituksen sisäisissä neuvotteluissa tullaan- tarkastustoimisto tulee tarkastuksen yhteydessä 158: kin lähitulevaisuudessa sopimaan menettelyis- seuraamaan esitysten kiireellisyyden perustele- 159: tä, joilla pyritään tasaisempaan työnjakoon eri mista. 160: istuntokausilla ottaen huomioon syysistunto- Valtiontilintarkastajat ovat myös katsoneet, 161: kautta kuormittava tulo- ja menoarvioesityk- että selonteot tulisi antaa eduskunnalle vain 162: sen sekä siihen liittyvien muiden esitysten käsit- kevätistuntokaudella. Käytännössä ei tällaista 163: tely. Syysistuntokaudella eduskunnalle annet- rajoitusta kuitenkaan voitane täysin noudat- 164: tavat muut esitykset pyritään lisäksi jakamaan taa, vaan siitä jouduttaisiin poikkeamaan eri- 165: kiireellisiin, jolloin kiireellisyys tulee samalla tyisten syiden niin vaatiessa. 166: 7 167: 168: 169: 170: 171: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 172: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta kokouksiin on yleensä osallistunut ministeriön 173: ovat ulkoasiainministeriö sekä eräiltä osin val- virkamiesedustaja. Vuonna 1988 tehtiin päätös 174: tiovarainministeriö esittäneet mm. seuraavaa. yhden suuren kunniakonsuliryhmän kutsumi- 175: sesta vuosittain Suomeen tutustumismatkalle. 176: Käytäntö aloitettiin kutsumalla kesäkuussa 177: Ulkoasiainministeriö 1988 Suomen Espanjassa ja Italiassa toimivat 178: kunniakonsulit. Poikkeuksellisesti omalle mat- 179: Kunniakonsulijärjestelmän kehittäminen. kalleen kutsuttiin toukokuussa Jugoslaviassa 180: Kunniakonsulijärjestelmän kehittämisessä huo- toimivat konsulit. Kesällä 1989 on päätetty 181: miota on kiinnitetty alueellisiin kysymyksiin. kutsua Suomeen Argentiinan, Brasilian, Chi- 182: Uusia virastoja on perustettu tai konsulikuntaa len, Paraguayn ja Uruguayn kunniakonsulit. 183: nuorennettu mm. Kamerunissa, Zairessa sekä Vuonna 1987 ministeriö toimitti uudistetut 184: Jamaikalla, Haitissa ja Barbadoksella. Karibi- englanninkieliset ohjeet Suomen kunniakonsu- 185: anmeren alueella toimintaa on tehostettu jär- linvirastoille. Lisäksi ohjeet julkaistiin myös 186: jestämällä uudelleen kunniakonsulinvirastojen ruotsin-, saksan-, ranskan-ja espanjankielisinä 187: alistussuhteet niin, että kaikki alueen virastot ja jaettiin näiden kielialueiden kunniakonsu- 188: ovat nyt Caracasin suurlähetystön alaisia. Ca- leille. Uudistetuissa ohjeissa on entistä täsmäl- 189: racasissa oleva suurlähettiläs on tehnyt tarkas- lisemmin ja selkeämmin pyritty määrittele- 190: tuskäyntejä alaisiinsa kunniakonsulinvirastoi- mään kunniakonsuleiden tehtävät ja heihin 191: hin, jolloin alueella on löydetty uusia ehdok- kohdistuvat odotukset. Uusien ohjeiden liittee- 192: kaita eläkkeelle jäävien tilalle. Kunniakonsuli- nä on mm. malli kunniakonsulinviraston vuo- 193: järjestelmän kehittämisessä uutta on ollut nel- sikertomusta varten. Edustustoille annettiin 194: jän kunniakonsulinviraston perustaminen Ju- vuonna 1987 kehoitus huolehtia siitä, että kun- 195: goslaviaan. Virastojen toiminnasta on saatu niakonsulinvirastot antavat kertomuksensa toi- 196: myönteisiä kokemuksia. Vuonna 1988 Unkari minnasta vuosittain. Kertomukset toimitetaan 197: ilmoitti, että maa on jälleen ottanut käyttöön edelleen ministeriöön toiminnan seurantaa var- 198: kunniakonsulijärjestelmän. Suomen suurlähe- ten. 199: tystö Budapestissa etsii mahdollisia ehdokkai- Ulkoasiainministeriö on myös lisännyt tie- 200: ta. dottamista kunniakonsuliverkoston käyttö- 201: Eroamisiän saavuttaneita konsuleita tarkas- mahdollisuuksista talouselämän suuntaan sekä 202: tellaan tapauskohtaisesti ottamalla myös maan eri tavoin tehostanut kunniakonsulinvirastojen 203: olosuhteet ja käytäntö huomioon. läkkäissäkin toiminnan seurantaa. 204: konsuleissa on vielä useita, jotka harjoittavat Kunniakonsuliavustuksista on vuonna 1988 205: konsulitoimintaa täysipainoisesti. Vuonna 1988 tehty kokonaiskartoitus. Vuoden 1989 alusta 206: kunniapääkonsulien keski-ikä oli 61,5 vuotta on otettu käyttöön kartoitukseen perustuva 207: (1986 64 vuotta) ja heistä yli 70-vuotiaita oli avustusjärjestelmä, jonka mukaan kunniakon- 208: 10 (1986 15). Kunniakonsuleiden ja kunniava- sulinvirastoille myönnetään keskitetysti vuosit- 209: rakonsuleiden ikärakenteessa ei ole tapahtunut tain toiminta-avustus. Avustusta maksetaan 210: oleellisia muutoksia. suurlähetystöjen alaisistaan kunniakonsulinvi- 211: Kunniakonsuleiden toimintaa on pyritty te- rastoista tekemän esityksen perusteella harkin- 212: hostamaan mm. korostamalla päällikköviras- nan mukaan lähinnä puhelin-, telex- ja posti- 213: toille asemamaissa säännöllisesti järjestettävien kulujen korvaamiseksi. Eräissä tapauksissa 214: kunniakonsulikokousten merkitystä. Näihin osallistutaan myös sihteerin palkkaukseen. Jär- 215: 8 216: 217: jestelmä ei kuitenkaan tuo muutosta kunni- sellaisia, joita tarkoituksenmukaisimmalla ta- 218: akonsulijärjestelmän perusperiaatteeseen, jon- valla voitaneen lievittää lähipaikkakunnille 219: ka mukaan kunniakonsuli vastaa itse toimin- suuntautuvilla virkistysmatkoilla. Tämän 220: nastaan aiheutuneista kustannuksista. vuoksi ministeriössä on laadittu selvitys olo- 221: suhdehaittaluokituksen korjaustarpeiden ohel- 222: Ulkomaanedustustojen työolojen kehittämi- la virkistysmatkojen kustannusten korvaamis- 223: nen. Ulkomaanedustustoihin siirtymisestä mahdollisuuksista. 224: muille perheenjäsenille aiheutuvat haitat ovat Asemamaasta toiseen tapahtuvien muuttojen 225: muodostuneet ulkoasiainhallinnon virkamiehil- vaikutusta ulkoasiainhallinnon palveluksessa 226: le keskeiseksi ongelmaksi. Tämä on myös vai- olevien virkamiesten asemaan ja kehitykseen 227: keuttanut hallinnonalalla välttämättömän siir- tutkimaan vuonna 1986 asetettu työryhmä luo- 228: tymisjärjestelmän yleistä toimivuutta. vutti mietintönsä 10.6.1988. Antamissaan suo- 229: Ulkoasiainministeriö ja valtiovarainministe- situksissa työryhmä kiinnitti huomiota siirtojen 230: riö ovat viime vuosina tehostetusti seuranneet ajankohtien ja asemapaikkojen valintaan siten, 231: ulkomaanedustuksen työoloja ja toimivuutta että peruslähtökohtana tulisi olla perheen 232: varsinkin henkilöstöhallinnon kannalta. Ongel- koossapysyminen ja lasten koulunkäynnin 233: mien suuruusluokkaa ja syitä sekä vähentämis- mahdollisimman hyvä jatkuvuus. Työryhmä 234: tapoja on tarkasteltu ja arvioitu. Vuodesta esitti toisaalta tapaamismatkojen lisäämistä 235: 1987 alkaen on muun muassa valtiontilintar- niissä tapauksissa, joissa lapsi kaikesta huoli- 236: kastajain kertomuksessa mainittujen ongel- matta joutuu olemaan koulunkäynnin johdosta 237: mien poistamiseksi toteutettu tavanomaista muualla kuin asemapaikassa. Työryhmä esitti 238: laajempia, kohdennettuja palkkausluokkiin si- lapsi- ja puolisokorotuksen maksamisperustei- 239: joittelun tarkistuksia sekä erityisesti perheellis- den muuttamista eräissä tapauksissa, tervey- 240: ten virkamiesten siirtymistä tukevia erityiskor- denhoitokustannusten korvaamista yli 18-vuo- 241: vausten järjestelyjä. Vuoden 1988 aikana tar- tiaille lapsen ollessa asemapaikassa koulussa 242: kistettiin puolisokorotuksen määräytymispe- sekä yli 16-vuotiaiden lasten koulutuskustan- 243: rusteita perheellisten virkamiesten siirtymisval- nusten täysimääräistä korvaamista. Osaltaan 244: miuden lisäämiseksi. Vastaavasti tarkistettiin näiden suositusten pohjalta pyritään ulkoasi- 245: myös varustautumiskorvauksen määräytymis- ainhallinnon palveluksessa olevien virkamies- 246: perusteita siten, että mukana seuraavasta per- ten lasten aseman parantamiseen. 247: heestä aiheutuva lisääntynyt varustautumistar- 248: ve voidaan paremmin ottaa huomioon. Vuo- Henkilöstö- ja koulutuspolitiikka. Hallin- 249: den 1989 aikana on tarkoitus parantaa ulko- nonalan henkilöstö- ja koulutussuunnittelua on 250: maanedustuksen virkamiehen valtion palveluk- kehitetty edelleen. 251: sessa olevan puolison mahdollisuutta saada Ulkoasiainministeri asetti vuoden 1987 lo- 252: virkavapautta taustavirastaan tai -tehtäväs- pussa henkilöstösuunnittelutyöryhmän, jonka 253: tään. tehtäväksi annettiin valmistella urasuunnit- 254: Perheellisten virkamiesten siirtymisvalmiu- telu-, suoritusarviointi- sekä atk-pohjaisen hen- 255: den lisäämiseksi pyritään siirtymisedellytyksiä kilötietojärjestelmän käyttöönoton mahdolli- 256: edelleen kehittämään. suuksia ulkoasiainhallinnossa. Työryhmän lop- 257: Elinolosuhteiden heikkeneminen useilla ase- puraportti jätetään ulkoasiainministerille vuo- 258: mapaikoilla on myös siirtymisvalmiuteen vai- den 1989 aikana. 259: kuttava tekijä. Tämän vuoksi on koettu tar- Henkilöstösuunnittelujärjestelmän tavoittee- 260: peelliseksi selkiyttää ja kehittää olosuhdehait- na on lisätä avointa keskustelua ja parantaa 261: tojen korvausjärjestelmää. Nykyinen korvaus- tiedonkulkua toisaalta hallinnon ja yksittäisen 262: järjestelmä perustuu pääasiassa olosuhdehait- virkamiehen sekä toisaalta esimiehen ja alaisen 263: taluokitukseen ja sen perusteella suoritettavaan välillä. 264: rahakorvaukseen. Varsinaisen rahakorvauksen Urasuunnittelu käsittää nimitysten ja siirto- 265: ohella olosuhdehaittoja on pyritty lievittämään jen nykyistä pitemmällä aikavälillä tapahtuvan 266: myös kehittämällä terveydenhuollon korvaus- suunnittelun. Sen avulla hallinto voi paremmin 267: järjestelmää ja parantamalla asunto-oloja. suunnitella henkilöstötarpeensa ja yksittäinen 268: Osa olosuhdehaitoista, kuten esimerkiksi il- virkamies ennakoida uraetenemisensä ja suun- 269: masto- ja saasteongelmat sekä puutteelliset vir- nitella henkilökohtaista elämäntilannetta kos- 270: kistäytymis- ja hankintamahdollisuudet, ovat kevat ratkaisunsa. Suoritusarviointijärjestelmä 271: 9 272: 273: sisältää sekä varsinaisen suoritusarvioinnin että sältö suunnitellaan osastojen edustajien kanssa 274: esimiesohjauksen. Tuloksia käytetään hyväksi yhteistyönä. Koulutuksen vaikuttavuutta arvi- 275: urasuunnittelussa virkamiehen tehtävissään oidaan jatkuvasti kurssilaisten ja kouluttajien 276: menestymistä arvioitaessa. Esimiesohjauksen antaman palautteen avulla. Ulkomaanedustuk- 277: ja sitä vaativan koulutuksen merkitystä koros- sen osalta on tässä suhteessa pyritty entistä 278: tetaan erityisesti. enemmän hyödyntämään ministeriön valvonta- 279: Ulkoasiainhallinnon henkilöstökoulutuksen ja tarkastusyksikön tarkastustuloksia. 280: tavoitteena on hallinnon toiminnan tehostami- 281: Suomen riippuvuus kansainvälispoliittisesta 282: nen ja henkilökunnan pätevyyden lisääminen. 283: ja taloudellisesta kehityksestä on asettanut 284: Koulutustarpeita on 1980-luvun jälkipuolella 285: kansainvälisten yhteyksien ylläpidolle uusia 286: selvitetty sekä ura- että tehtäväkohtaisesti. Tie- 287: totekniikan laajeneva käyttö, työyksikkötason vaatimuksia. Perinteisten ulko- ja talouspoliit- 288: tisten kysymysten rinnalle on tullut uusia toi- 289: johtamisen kehittäminen ja yleisuran virka- 290: minnan aloja. Mm. energiapolitiikka, ympäris- 291: miesten rekrytointi- ja peruskoulutusuudistus 292: tökysymykset ja uusi teknologia edellyttävät 293: (1986-88) ovat edellyttäneet koulutuspolitiikan 294: uudenlaisia valmiuksia ja menettelytapoja. 295: uudelleenmäärittelyä. 296: Kansainvälispoliittisessa tilanteessa tapahtu- 297: Hallinnonalan tehtävien moninaisuus huo- 298: neet ja tapahtuvat muutokset ovat vaikuttaneet 299: mioon ottaen koulutus vaatii eri osastojen 300: tehtävien määrään ja painopisteasetteluun. Tä- 301: kiinteää yhteistyötä. Koulutuskysymyksiä hoi- 302: mä on johtanut siihen, että myös ulkomaane- 303: tavat osastoilla keskitetysti koulutusyhdyshen- 304: dustuksen voimavaroja on jatkuvasti ollut 305: kilöt, jotka arvioivat osastojen henkilökunnan 306: kohdennettava uudelleen. Lisäksi on henkilös- 307: koulutustarpeita ja tekevät koulutusesityksiä 308: tön urakierron nopeuteen ja ulkomaanedustuk- 309: hallinnolliselle osastolle. Lisäksi eri yksikköjen 310: sessa palvellun ajan pituuteen ministeriössä 311: esimiesten vastuuta tarvittavan koulutuksen 312: kiinnitetty erityistä huomiota. 313: saamiseksi on korostettu. Itse koulutuksen si- 314: 315: 316: 317: 318: 2 390586A 319: 10 320: 321: 322: 323: 324: Oikeusministeriön hallinnonala 325: Tällä kohdalla olevien huomautusten joh- Vesioikeuksien atk-järjestelmä lyhentää vesi- 326: dosta on oikeusministeriö esittänyt seuraavaa. asiain käsittelyaikaa etenkin laajoissa asioissa. 327: Käsittelyajan lyheneminen on seurausta teks- 328: tinkäsittelyn käyttöönotosta, korvauslasken- 329: Oikeusministeriö nan siirtämisestä atk:lle ja vesi- ja ympäristö- 330: hallinnon tuottaman konekielisen katselmus- 331: materiaalin hyväksikäytöstä. Tämän konekieli- 332: Erityistuomioistuimet. Oikeusministeriö yh- sen vesioikeuden päätöksen ratkaisumateriaa- 333: tyy paaosin valtiontilintarkastajain totea- lin tuottamiseksi on vesi- ja ympäristöhallituk- 334: muksiin siitä, että uusia erityistuomioistuimia sessa perustettu ns. HAVA-projekti, joka on 335: ei tulisi vastaisuudessa perustaa. Oikeusminis- kiinteässä yhteistyössä vesituomioistuinten atk- 336: teriö ei pidä tarkoituksenmukaisena tällä het- projektin kanssa. HAVA-projekti valmistunee 337: kellä muuttaa erityistuomioistuimia yleisesti. vuonna 1990. 338: Viime vuosien aikana on panostettu huomatta- Oikeusministeriö toteaa, että vuoden 1988 339: vasti eräiden erityistuomioistuinten automaatti- aikana ovat käsittelyajat jo lyhentyneet niissä 340: seen tietojenkäsittelyyn. Vesioikeuksien atk- vesioikeuksissa, joissa on tekstinkäsittely käy- 341: järjestelmä saadaan kokonaisuudessaan käyt- tössä, ja atk-järjestelmän muiden osien valmis- 342: töön vuoden 1990 aikana. Vakuutusoikeuden tuttua vuonna 1990 tulevat käsittelyajat oi- 343: atk-laitteiston uusiminen on saatu vuoden 1988 keusministeriön käsityksen mukaan huomatta- 344: aikana suoritetuksi. Muiden erityistuomiois- vasti nykyisestään lyhentymään. 345: tuinten tietojenkäsittelyn osalta ei ole tapahtu- 346: Oikeusministeriö ei ainakaan tässä vaiheessa 347: nut muutosta. 348: pidä tarkoituksenmukaisena asioiden käsittelyn 349: Vesi o i k e u d et . Oikeusministeriö pitää siirtämistä alioikeuksille tai lääninhallituksille, 350: valtiontilintarkastajain näkemystä tyhjentävän koska nykyisillä vesioikeuksilla on parhaat 351: asialuettelon säätämisestä vesioikeuksien toimi- edellytykset turvata asianosaisten oikeusturva 352: vallasta varteenotettavana vaihtoehtona. Val- vesiasioissa. 353: tiontilintarkastajat ovat lisäksi kiinnittäneet M a r k k i n a t u o m i o i s t ui n . Oikeus- 354: huomiota vesioikeusasioiden joskus pitkäänkin ministeriö yhtyy valtiontilintarkastain näke- 355: käsittelyaikaan. Pitkä käsittelyaika johtuu pal- mykseen siitä, että markkinatuomioistuimen 356: jolti siitä, että suuret hakemusasiat lähes poik- ratkaisuilla on yleensä huomattava oikeus- 357: keuksetta määrätään katselmustoimituksessa käytäntöä ohjaava merkitys. Markkinatuomio- 358: käsiteltäviksi. istuimen vuosittain käsittelemän vajaan 20 359: Katselmustoimitus on tarpeellinen, koska sii- asian siirtäminen 100 yleisen alioikeuden rat- 360: nä tutkitaan ja selvitetään hankkeen toteutta- kaistavaksi vaarantaisi oikeuskäytännön yhte- 361: misesta johtuvat seuraamukset. Katselmustoi- näisyyden. Oikeusministeriö pitääkin erityisen 362: mitus tapahtuu aina vesioikeuden ulkopuolella, tärkeänä, että markkinatuomioistuin vastai- 363: useimmiten vesi- ja ympäristöpiireissä, vesioi- suudessakin säilyy erityistuomioistuimena. 364: keuden voimatta tehdä juuri mitään katselmus- Liikevaihtovero-oikeus . Liikevaih- 365: toimituksen jouduttamiseksi. Katselmustoimi- tovero-oikeudessa käsiteltävien asioiden käsit- 366: tus yhdessä sitä seuraavan vesioikeuskäsittelyn telyajat ovat pidentyneet, mikä johtuu siitä, 367: kanssa lisää kuitenkin kansalaisten oikeus- että nykyiset jutut ovat huomattavasti laajem- 368: turvaa vesiasioissa, mistä johtuen tämä käsitte- pia kuin aikaisemmin ja ne vaativat aikaisem- 369: lytapa on puollettavissa. paan verrattuna monenkertaisen työn. Käsitte- 370: 11 371: 372: lyaikojen pidentyminen on vuonna 1988 saatu kaikista lakiehdotuksista hankkia lausunto 373: pysähtymään. Oikeusministeriö viittaa lisäksi KKO:lta, KHO:lta tai molemmilta. 374: liikevaihtovero-oikeuden valtiontilintarkasta- Valtiovarainvaliokunta on kuitenkin mietin- 375: jille 24.4.1987 antamaan lausuntoon, jossa nössään (VaVM n:o 15/88) katsonut, että ensi- 376: muun ohessa kiinnitetään huomiota siihen, että sijaisesti on lähdettävä laintarkastuskunnan 377: muutoksenhakumenettelyä tulisi uudistaa. säilyttämisestä ja sen toiminnan kehittämises- 378: Lääninoikeudet siirtyvät oikeusministeriön tä. Valiokunnan mukaan laintarkastuskunnalla 379: hallinnonalalle vuoden 1989 loppupuolella. voi olla merkittävä osa lainsäädännön tason 380: Eräät lääninoikeudet ovat tällä hetkellä erittäin kohottajana. Tämä kuitenkin edellyttää, että 381: ruuhkautuneita ja niiden käsittelyajat ovat pit- laintarkastuskunnalta pyydettävien lausuntojen 382: kiä. Sen vuoksi oikeusministeriö ei tässä vai- määrää lisätään etenkin laajoista ja periaatteel- 383: heessa pidä tarkoituksenmukaisena, että liike- lisista lainsäädäntöasioista. Laintarkastuskun- 384: vaihtovero-oikeuden asioita siirrettäisiin lää- nan lakkauttaminen on valiokunnan mielestä 385: ninoikeuksien käsiteltäviksi. harkittava vasta sitten, jos laintarkastuskun- 386: V akuutu s o i k e u s . Oikeusministeriö on nan toiminta ei kehittämispyrkimysten jälkeen- 387: vuosien myötä pyrkinyt turvaamaan vakuutus- kään vastaa sille asetettuja tavoitteita eivätkä 388: oikeuden toimintaa tilanteissa, joissa sille on siitä aiheutuneet kustannukset vastaa saavutet- 389: tullut lisää tehtäviä, jotka aiheuttavat ruuhkaa. tuja tuloksia. 390: Tässä tarkoituksessa vakuutusoikeuteen perus- Eduskunnan kannan mukaisesti hallitus on 391: tettiin ylimääräinen jaosto vuonna 1988. Asioi- huhtikuussa 1989 antanut eduskunnalle esityk- 392: den käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja synty- sen laiksi laintarkatuskunnasta annetun lain 393: neen jutturuuhkan purkamiseksi ylimääräinen muuttamisesta (HE 54/1989 vp.). Esitys on 394: jaosto on pysytetty vakuutusoikeudessa vuon- lakivaliokunnan käsiteltävänä. 395: na 1989. Ehdotetut muutokset parantaisivai laintar- 396: Työtuomioistu i n . Oikeusministeriö kastuskunnan toimintaedellytyksiä ja edistäisi- 397: yhtyy valtiontilintarkastajain näkemykseen sii- vät sen käyttöä lausunnonantajana. Esityksen 398: tä, että olisi aiheellista tutkia työtuomioistui- mukaan valtioneuvoston ohella myös valtio- 399: men toimivaltaan liittyviä kysymyksiä, koska neuvoston kanslia ja ministeriöt voisivat pyy- 400: käytännössä työtuomioistuimen ja yleisten tuo- tää säädösehdotuksesta laintarkastuskunnan 401: mioistuinten toimivallan rajat ovat hämärty- lausunnon. Tämä olisi pyydettävä sellaisista 402: neet. Työtuomioistuinlakia jouduttaneen aina- säädösehdotuksista, jotka sisältävät valtiosään- 403: kin oikeudenkäyntimenettelyn osalta tarkista- nön, oikeusjärjestelmän keskeisten periaattei- 404: maan alioikeusuudistuksen voimaantulon yh- den tai kansalaisten oikeussuojan kannalta 405: teydessä. merkittäviä säännöksiä. Lausunto olisi pyydet- 406: tävä myös keskeisistä yksityisoikeuden, rikos- 407: Oikeusministeriö kiinnittää kuitenkin huo- ja prosessioikeuden, hallinto-oikeuden, talous- 408: miota siihen, että irtisanomisriitoja koskevat oikeuden ja ympäristöoikeuden alaan kuuluvis- 409: oikeudenkäynnit nimenomaan työtuomioistui- ta säädösehdotuksista. Laintarkastuskunnan 410: messa ovat vähentyneet jyrkästi; irtisanomisrii- lausunto voitaisiin pyytää koko säädöseh- 411: toja on työtuomioistuimessa käsitelty vuoden dotuksesta tai sen osasta. 412: 1988 aikana enää vain kymmenkunta. 413: Laintarkastuskuntaan kuuluisi nykyiseen ta- 414: Laintarkastuskunta. Valtiontilintarkastajat paan kolme varsinaista jäsentä. Heidän toimi- 415: esittivät laintarkastuskunnan lakkauttamista kautensa olisi kaksi kalenterivuotta. Yksittäistä 416: seuraavista syistä: tarkastustehtävää varten laintarkastuskuntaan 417: - eri ministeriöt eivät ole käyttäneet hyväk- voitaisiin lisäksi määrätä enintään kaksi lisäjä- 418: seen laintarkastuskunnan asiantuntemusta; sentä. Laintarkastuskunnassa lausunnolla ole- 419: - laintarkastuskunnan toiminnan kehittä- van säädösehdotuksen valmistelija voitaisiin 420: miselläkään ei saavutettaisi sellaisia tuloksia, tarvittaessa määrätä asian esittelijäksi laintar- 421: että laintarkastuskunnasta aiheutuneet kustan- kastuskunnassa. Niin ikään laintarkastuskunta 422: nukset olisivat perusteltuja; ja voisi tarvittaessa ottaa sihteerin lausunnon val- 423: - hallitusmuodon 18 §:n mukaan voidaan mistelua varten. 424: 12 425: 426: 427: 428: 429: Sisäasiainministeriön hallinnonala 430: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Kuntien taloudellisessa asemassa olevia eroja 431: ovat sisäasiainministeriö sekä eräiltä osin oi- on lievennetty porrastamaila valtionavut kun- 432: keusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministe- tien kantokykyluokituksella kymmeneen luok- 433: riö esittäneet mm. seuraavaa. kaan. Tehtäväkohtaisten valtionapujen koh- 434: dalla tämä merkitsee sitä, että valtio ohjaa eri 435: kuntien menoja eri tavoin. Kun opetustoimessa 436: Sisäasiainministeriö valtionapu on 10. kantokykyluokassa yleensä 437: 51 % kustannuksista ja 1. kantokykyluokassa 438: Valtionosuusjärjestelmien kehittäminen. 86 % kustannuksista, valtionapu on jälkim- 439: Kuntien valtionavut voidaan jakaa kahteen mäiseen ryhmään kuuluvissa kunnissa noin 1, 7 440: ryhmään: tehtäväkohtaisiin valtionapuihin ja kertaa suhteellisesti suurempi kuin edelliseen 441: yleisiin valtionapuihin. Tehtäväkohtaisien ja ryhmään kuuluvissa kunnissa. Korkeampi val- 442: yleisten valtionapujen olennainen ero on siinä, tionapu merkitsee sitä, että valtio ohjaa kun- 443: kuinka vapaasti kunnat voivat käyttää niitä nan menojen suurempaa osuutta kuin silloin 444: toimintansa järjestämiseen. Tehtäväkohtaiset kun valtionosuus on alempi. 445: valtionavut ovat menosidonnaisia ja valtiona- Vastaavasti sosiaali- ja terveydenhuollon 446: puviranomaiset ohjaavat monin tavoin valti- tehtävissä valtio ohjaa 1. kantokykyluokkaan 447: onapujen käyttöä. kuuluville kunnille valtionapuja noin 2, 1 ker- 448: Ennen vuoden 1989 alusta voimaan tullutta taa suhteellisesti enemmän kuin 10. kantokyky- 449: lakia kuntien yleisestä valtionosuudesta ja ylei- luokkaan kuuluville kunnille. Eri kuntien väli- 450: sistä rahoitusavustuksista (1273/88) yleisten nen ero muuttui vuonna 1989 vielä suurem- 451: valtionapujen osuus kaikista valtionavuista oli maksi, kun verouudistukseen liittyen valtiona- 452: vain noin 1 OJo. Uudella lailla koottiin 15 pu porrastettiin 29-66 Olo: ksi kahden vuoden 453: erillistä valtionapua yhteen, jolloin yleisten ajaksi. Samalla pienimmän ja suurimman valti- 454: valtionapujen osuus kaikista valtionavuista onavun ero tuli noin 2,3 kertaiseksi. 455: nousi 3 %:iin. Vastaavasti tehtäväkohtaisten Valtionapujärjestelmän epäkohtien poista- 456: valtionapujen osuus väheni 99 % :sta 97 % :iin. mista on selvitetty mm. sisäasiainministeriön 457: Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysminis- yhteydessä toimivassa kunnallistalouden neu- 458: teriön hallinnonalojen viranomaiset ohjaavat vottelukunnassa monien vaihtoehtojen pohjal- 459: noin 90 % kaikista valtionavuista kuntien laki- ta. Eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut teh- 460: sääteisten tehtävien rahoitukseen. täväkohtaisten valtionapujen muuttaminen yhä 461: Suomen valtionapujärjestelmä on muihin suuremmassa määrin yleisiksi valtionavuiksi. 462: Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen teh- Vuoden 1989 alusta voimaan tullut yleisten 463: täväkohtainen, mikä merkitsee myös valtion valtionapujen uudistus on vienyt eteenpäin tätä 464: voimakasta kunnallisen toiminnan ohjausta. tavoitetta lähinnä muilla kuin opetustoimen ja 465: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yleisten valti- sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. 466: onapujen osuus on 10-30 % kaikista valtiona- Tavoitteena tulisi olla myös se, että tehtävä- 467: vuista. Lisäksi Tanskan ja Norjan valtionapu- kohtaisten valtionapujärjestelmien ohjausvai- 468: uudistukset ovat muuttaneet tehtäväkohtaiset kutus muuttuisi samanlaiseksi kunnan kanto- 469: valtionavut mm. asukaslukuperusteisiksi, jol- kykyluokasta riippumatta. 470: loin menosidonnaisuus on heikentynyt ja valti- Suoritetuista tehtäväkohtaisien valtionapu- 471: onavut ovat muuttuneet luonteeltaan lähem- järjestelmien yhtenäistämis- ja yksinkertaista- 472: mäksi yleisiä valtionapuja. mistoimenpiteistä huolimatta niihin sisältyy 473: 13 474: 475: edelleen monin tavoin valtion yksityiskohtaista Uudistus on tarkoitus saada voimaan vuonna 476: ohjausta ja valvontaa. Opetustoimen lähinnä 1991. 477: oppilaskohtaiset valtionapujärjestelmät rajoit- 478: tavat kuntien omaa päätöksentekoa ja vaativat Väestökirjanpidon kehittäminen. Rekisteri- 479: erittäin paljon hallinnollista työtä. Tämän joh- toimistojen tietojenkäsittelyn uudistusta on 480: dosta kunnallistalouden neuvottelukunta on voitu jatkaa siten, että vuonna 1988 saivat 481: laatinut ehdotuksia tehtäväkohtaisten valtiona- kaikki Uudenmaan läänin rekisteritoimistot 482: pujen muuttamiseksi laskennallisiksi. Tehtävä- päätelaitteiston. 483: kohtaisessa valtionavussa otettaisiin huomioon Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on mää- 484: mm. kunnan asukasmäärä, ikärakenne, kun- räraha Hämeen läänin rekisteritoimistojen lait- 485: nan asutusrakenne ja muut kuntien ominai- teistohankintoihin. Sisäasiainministeriön toi- 486: suutta kuvaavat tekijät. Lisäksi kuntien pää- minta- ja taloussuunnitelman mukaisesti auto- 487: tösvaltaa lisättäisiin myöntämällä valtionavut matisointihanke etenee sen jälkeen Turun ja 488: aina kunnille. Porin lääniin ja Ahvenanmaan maakuntaan. 489: Rakentamiseen liittyvien valtionapujärjestel- Koska toiminnalliseksi ratkaisuksi on valittu 490: mien kohdalla opetustoimen ja sosiaali- ja rekisteritoimistojen laitteiden kytkeminen lää- 491: terveydenhuollon valtionapujärjestelmät ero- ninhallitusten tietokoneisiin ja siten osaksi lää- 492: avat olennaisesti toisistaan. Valtionapupäätös- ninhallitusten tietojenkäsittelyä, on automati- 493: ten perusteena tarvittavissa asiakirjoissa sekä soinnissa tarkoituksenmukaista edetä lääneit- 494: päätöksentekotasoissa on huomattavia eroja täin eikä esimerkiksi ottamalla yksittäisiä rekis- 495: valtionapuhallinnossa. Valtion viranomaiset teritoimistoja kehittämiskohteeksi. 496: hyväksyvät opetustoimessa perustamiskustan- Tällä tavoin edeten vuoden 1989 lopussa 497: nushankkeita, joiden kustannukset ylittävät olisi noin 38 07o ja vuoden 1990 lopussa jo noin 498: 0,5 milj. markkaa. Sosiaali- ja terveydenhuol- 53 07o väestöstä sellaisten rekisteritoimistojen 499: lossa perustamiskustannushankkeiden raja on toimialueella asuvia, joilla on käytössään auto- 500: 12,0 milj. markkaa ja lisäksi 1,2-12,0 milj. maattisen tietojenkäsittelyn laitteisto asianmu- 501: markan käyttökustannushankkeet edellyttävät kaisine yhteyksineen. 502: lääninhallitusten hyväksymistä. 503: Sisäasiainministeriö asetti 2.11.1987 työryh- 504: Kunnallistalouden neuvottelukunta on laati- män, jonka tehtävänä oli laatia selvitys rekiste- 505: nut useita ehdotuksia myös rakennushankkei- ritoimiston ja henkikirjoittajan tehtävistä ja 506: den valtionapujärjestelmän yhtenäistämiseksi niiden hoidossa todetuista epäkohdista sekä 507: ja keventämiseksi. Toistaiseksi valtion ja kun- tehdä ehdotus tehtävien hoidon järjestämiseksi 508: tien välisiä suhteita ei ole voitu saattaa kuntien nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla 509: omaa päätöksentekoa Iisäävälie tasolle. kiinnittämällä erityistä huomiota rekisteritoi- 510: Vuoden 1989 alusta voimaan tullut ns. pien- miston palvelukykyyn. 511: ten valtionapujen uudistus on ensimmäinen Työryhmä esitti mm. nykyisten väestökirjo- 512: vaihe käyttötalouden puolella uudistusten to- jen korvaamista väestötietojärjestelmällä, joka 513: teuttamisessa. Seuraavaa vaihetta valmistellaan muodostuisi yksinomaan atk-rekistereistä. Kul- 514: parhaillaan. lakin järjestelmän ajantasallapitoon osallistu- 515: Valtioneuvosto on 20.1.1989 tekemässään vana viranomaisella olisi omien tietojensa yllä- 516: periaatepäätöksessä julkisten menojen kasvun pitovastuu. 517: hidastamiseksi muun muassa päättänyt asettaa Edelleen sisäasiainministeriö asetti 23.6.1988 518: selvitysmiehen valmistelemaan ehdotusta kun- työryhmän, jonka tehtävänä on ohjata väes- 519: tien ja kuntainliittojen opetustoimen sekä sosi- törekisterikeskuksen ja rekisteritoimistojen tie- 520: aali- ja terveydenhuollon sellaisesta valtion- tojenkäsittelyn suunnittelua. Tietojenkäsittelyä 521: osuus- ja -avustusjärjestelmästä, jossa valti- uudistettaessa tulee toimeksiannon mukaan 522: onosuudet ja -avustukset määräytyvät lasken- kiinnittää erityistä huomiota tietojenkäsittelyn 523: nallisten perusteiden mukaan. Päätöksen mu- alueelliseen kehittämiseen ja löytää väestökir- 524: kaan selvitysmies toimii kiinteässä yhteistyössä jahallinnon tehtävien hoidon kannalta tarkoi- 525: opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministe- tuksenmukainen ratkaisu, jolla samalla turvat- 526: riön, sisäasiainministeriön ja sen yhteydessä taisiin seurakunnille joustava tietojen saanti 527: toimivan kunnallisen itsehallintoprojektin sekä väestötietojärjestelmästä. Suunnittelussa on 528: kunnallistalouden neuvottelukunnan kanssa. otettava huomioon myös kaupparekisterin ja 529: 14 530: 531: yhdistysrekisterin pidossa vireillä olevat uudis- Keskusrikospoliisilla oli vuoden 1988 lopulla 532: tukset. käytössään 56 mikrotietokonetta erilaisine oh- 533: Yhteistyöryhmä toimii myös johtoryhmänä jauslaitteineen ja tarvittavine ohjelmistoineen. 534: väestökirjanpidon tietojenkäsittelyn kokonais- Sisäasiainministeriö on 16.12.1988 tehnyt so- 535: tutkimukselle, joka valmistuu 31.10.1989 men- pimuksen keskusrikospoliisin esityksen mukai- 536: nessä. sen teknisen ja muun rikostutkinnan tehosta- 537: Yksi väestökirjanpidon tietojenkäsittelyn ke- miseksi tarvittavan, optiseen menetelmään pe- 538: hittämisen päätavoitteista on viranomaisten vä- rustuvan sormenjälkien atk-perusteisen tallen- 539: lisen konekielisen tietojenvaihdon lisääminen. nus-, luokitus- ja vertailujärjestelmän hankin- 540: Pääteyhteydet väestön keskusrekisteriin tulevat nasta. Laitteet saadaan tuotantokäyttöön vuo- 541: lisääntymään. Valtion viranomaisten osalta on- den 1989 syksyllä. 542: kin tapahtunut suotuisaa kehitystä. Pääyhteyk- Poliisin käyttöön otettiin vuonna 1987 valta- 543: sien laajentamisella pyritään luomaan edelly- kunnallinen pidätettyjen rekisteri. Tietojen 544: tykset siihen, että myös muut viranomaiset syöttäminen etsintäkuulutusrekisteriin hajau- 545: siirtyisivät tarkistamaan tiedot suoraan väes- tettiin vuonna 1987 tapahtuvaksi poliisipiirei- 546: tökirjanpidosta ja että kansalaisilta pyydettäi- hin sijoitetuilta päätteiltä. Molempien rekiste- 547: siin virkatodistuksia enää vain erityistapauksis- reitten keskitetty valvonta on keskusrikospolii- 548: sa. silla. 549: Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin muo- 550: Keskusrikospoliisin toiminta. Te h t ä v ä t dostamien rikostutkintaryhmien sekä paikallis- 551: j a o r g a n i saati o . Keskusrikospoliisin or- poliisin tietojen erityistä suojausta vaativan 552: ganisaatio on uudistettu tammikuun 1 päivänä rikostutkinnan tarpeita varten on keskusrikos- 553: 1988 voimaan tulleella ohjesäännöllä. Keskus- poliisiin sijoitetusta VAX 111750 tietokoneesta 554: rikospoliisin toimintaa johtaa keskusrikospolii- varattu tietoalueita mainittujen ryhmien käyt- 555: sin päällikkö apunaan kaksi osastopäällikkönä töön. Tästä saatavia kokemuksia on tarkoitus 556: toimivaa apulaispäällikköä. hyödyntää yhteiskunnallisesti merkittävien ri- 557: Keskusrikospoliisissa on yleinen osasto, tut- kosten tutkinnassa. 558: kintaosasto, tutkimus- ja koulutustoimisto Sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön 559: sekä hallintotoimisto. Yleisessä osastossa on käymien neuvottelujen tarkoituksena on pa- 560: rikoslaboratorio, sormenjälkitoimisto, tekni- rantaa kummankin hallinnonalan atk-rekiste- 561: nen toimisto, rekisteritoimisto ja Interpol-toi- reiden yhteiskäyttöisyyttä. Poliisille on vuonna 562: misto. Tutkintaosastossa on tutkintatoimisto, 1988 annettu ohjeet ammatti- ja taparikollisuu- 563: talousrikostoimisto, aluetoimistoja ja Ahve- den valvonnan organisaatioista, huumausaine- 564: nanmaan yksikkö. rikosten tutkinnasta sekä teknisen tutkinnan 565: Rikollisuuden vastustaminen ja organisoiunista ja suorittamisesta. Toimenpi- 566: r i k o s t u t k i n n a n t e h o s t a m i n e n . Kes- teillä on ensisijaisesti pyritty huomattavia yh- 567: kusrikospoliisiin on vuosien 1987-88 tulo- ja teiskunnallisia haittavaikutuksia aiheuttavan 568: menoarvioissa perustettu yhteensä 21 uutta rikollisuuden torjumiseen. 569: virkaa, mikä on mahdollistanut edellämainitun Esitutkintalainsäädännön voimaan tullessa 570: organisaatiouudistuksen toteuttamisen sekä ta- on paikallispoliisissa kehitetty yhteistoiminta- 571: lousrikostutkinnan ja rikoslaboratorion toi- alueittain tapahtuvaa vaativien rikosten tutkin- 572: minnan tehostamisen. Vuoden 1989 tulo- ja taa, jolloin paikallispoliisissa olevia tutkintaan 573: menoarviossa on keskusrikospoliisiin perus- erikoistuneita poliisimiehiä voidaan käyttää 574: tettu 19 uutta virkaa. omaa poliisipiiriä laajemmilla alueilla. Suurien 575: Rikoslaboratorioon on vuosina 1987-88 han- rikossarjojen tutkintaan on viime vuosina 576: kittu uutta teknistä välineistöä yhteensä muodostettu useita keskusrikospoliisin ja pai- 577: 3 800 000 markan määrärahoilla. Välineistön kallispoliisin virkamiehistä koottuja tutkinta- 578: uudistamista jatketaan edelleen vuonna 1989. ryhmiä. 579: Vuonna 1987 osoitettiin lisäksi keskusrikos- Koulutuksessa on vuosina 1987-88 järjestetty 580: poliisin esitysten mukaisesti 840 000 markkaa huumerikostutkinta-, talousrikostutkinta-, eri- 581: erilaisiin atk-laite- ja ohjelmistohankintoihin koistilintarkastus- ja atk-kirjanpitokursseja 582: sekä laitevuokrauksiin. Kuluneen vuoden aika- tutkintavalmiuksien lisäämiseksi. 583: na keskusrikospoliisin laitteisto- ja ohjelmisto- Keskusrikospoliisin koulutus- ja tutkimus- 584: hankintoihin on käytetty 1 728 000 markkaa. toimiston tehtävänä on ohjesäännön mukaan 585: 15 586: 587: muun ohella laatia selvityksiä rikostutkimuk- sa tulee selvittämään mahdollisuuksia delegoi- 588: sen kehittämisestä sekä suorittaa osaltaan kri- da lupahallintoa alaspäin hallinnossa tai mah- 589: minalistiikkaa koskevaa tutkimusta yhteistyös- dollisesti kokonaan luopua sellaisista luvista, 590: sä yliopistojen, korkeakoulujen ja poliisioppi- jotka ovat vanhentuneet. Yleisen hallinnon 591: laitosten kanssa. kehittämisen näkökulmasta myös valtiovarain- 592: Oikeusministeriön yhteyteen on asetuksella ministeriön järjestelyosasto on kartoittanut ko- 593: (345/89) perustettu rikoksentorjunnan neuvot- ko valtion kansalaisiin kohdistuvaa lupahallin- 594: telukunta, joka alkaa toimintansa 1.10.1989. toa. Selvitysten valmistuttua on tarkoitus kat- 595: Neuvottelukunnan tehtävänä on suunnitella soa lupien tarpeellisuus ja tehdä tarvittavat 596: toimia rikosten ehkäisemiseksi sekä kehittää muutosesitykset. Samalla tulee selvitetyksi nii- 597: rikollisuuden ehkäisyn suunnittelua. Neuvotte- hin liittyvä valvontatarve ja sen muodot. 598: lukunta huolehtisi myös yhteydenpidosta vas- Valtiontilintarkastajat katsovat kertomuk- 599: taaviin pohjoismaisiin toimielimiin. sessaan, että hintavalvontaorganisaation ylläpi- 600: Ta 1o u d e 11 i ne n riko II i suu s . Valtio- täminen nykyisessä laajuudessaan ei hintasään- 601: varainvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt nöstelyn lähes kokonaan lakattua ole perus- 602: huomiota siihen, että erityisesti kauan vireillä teltua ja tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi 603: ollut taloudellisen rikollisuuden tutkinnankin tulisi hintatarkastajille valtiontilintarkastajien 604: kannalta tärkeä konkurssilainsäädännön koko- mielestä osoittaa muita lääninhallitukselle kuu- 605: naisuudistus olisi vihdoin saatava aikaan. Siksi luvia tehtäviä. Hintatarkastajien tehtävien 606: valiokunta kiirehtii hallituksen esityksen anta- muuttaminen olisi kertomuksen mukaan sovi- 607: mista eduskunnalle. tettava yhteen elinkeinohallituksen määrää- 608: Tältä osin oikeusministeriö toteaa, että kon- mien tutkimustehtävien kanssa. 609: kurssilainsäädännön kokonaisuudistuksen en- Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että 610: simmäinen osavaihe, takaisinsaantia konkurs- hintasulusta annetulla lailla (717 /88) on hinta- 611: sipesään koskevan säännöstön uudistaminen valvontalaki (156/74) siihen myöhemmin teh- 612: on valmistumassa, ja esitys siitä annettaneen tyine muutoksineen kumottu 1.10.1988 lukien 613: eduskunnalle vuoden 1989 aikana. Pyrkimys kokonaan. Samasta ajankohdasta lukien on 614: on saada kokonaisuudistusta koskeva laaja- perustettu uusi kilpailuvirasto (711-712/88) ja 615: alainen ehdotus valmiiksi vuoden 1991 aikana. uudistettu kilpail unraj oituslainsäädäntömme 616: Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen (709-710/88). Samoin on hintatarkastajien ja 617: mukaan liiketoimintakieltolaki ei ilmeisesti ole hintatarkastajien esimiesten virkanimikkeet 618: vastannut sille asetettuja tavoitteita. Valiokun- muutettu tarkastajien ja apulaistarkastajien 619: nan mielestä olisi aiheellista selvittää, onko virkanimikkeiksi. 620: lakia tarpeen muuttaa sen soveltamisen tehos- Hintavalvontatehtävien lakkaamisen jäl- 621: tamiseksi. keenkin lääninhallitusten tarkastajille ja apu- 622: Tältä osin oikeusministeriö toteaa, että laki laistarkastajille kuuluu eri säädösten perusteel- 623: liiketoimintakiellosta tuli voimaan 1.1.1986. la aluehallintotehtäviä edelleenkin useilta eri 624: Laista sen ensimmäiseltä voimassaolovuodelta kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 625: saaduista tiedoista on vaikea vielä tehdä pää- alalle kuuluvilta aloilta. Näitä ovat mm.: 626: telmiä siitä, miten laki on täyttänyt sille asete- lääninhallitukset toimivat kilpailuviras- 627: tut tavoitteet. Tarkoitus on vuoden 1989 tai ton alaisina viranomaisina taloudellisen kilpai- 628: 1990 aikana laatia selvitys siitä, miten lakia on lun turvaamista koskevissa asioissa (asetus 629: sovellettu. Tämän selvityksen perusteella tul- 712/88, 2 §), 630: laan harkitsemaan, onko lakia syytä tarkistaa. - valtioneuvoston hintasulkupäätöksen 631: noudattamisen valvontatehtävät (VNp 829/88), 632: - lääninhallitukset toimivat elinkeinohalli- 633: Lääninhallinto tuksen alaisina piirihallintoviranomaisina (ase- 634: tus 714/88, 2 §) monissa eri asioissa, kuten 635: Elinkeino- ja hintavalvonta. Ohjesääntöisiä - kulutustavaroiden alkuperämerkintö- 636: elinkeinoja koskevaa lupahallintoa selvitetään jen valvontatehtävissä, 637: parhaillaan eri tavoin. Kauppa- ja teollisuusmi- - kioskien ja huoltoasemamyymälöiden 638: nisteriö on asettanut työryhmän, joka selvittää tuoteluetteloiden valvontatehtävissä, 639: po. lupamenettelyn tarpeellisuutta. Myös sisä- - osamaksukaupan luottoehto-, lo- 640: asiainministeriö yhdessä lääninhallitusten kans- make- ja hintailmoitteluvalvonnassa, 641: 16 642: 643: hintatutkimustoimiston toimialaan Lääninhallituksilla on siten tällä hetkellä ja 644: kuuluvien asioiden avustamistehtävis- tulee jatkossakin olemaan jossain määrin 645: sä, kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 646: kulutusluottosäännösten valvontatehtä- alaan liittyviä aluehallinnon tehtäviä. 647: vät ja 648: hintamerkintäsäännösten valvontatehtä- 649: vät. 650: 17 651: 652: 653: 654: 655: Puolustusministeriön hallinnonala 656: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Siirrot ajoitetaan tapahtuvaksi pääosin kou- 657: on puolustusministeriö esittänyt mm. seuraa- lujen lukukausien alkuun tai päättymiseen liit- 658: vaa. tyen 1.1., 1.6. tai 1.9. 659: Siirroissa on otettu huomioon esimerkiksi 660: lapsen lukion alkaminen, vaimon opiskelu tai 661: työ siirtoa lykkäävänä tekijänä sekä siirtoajan- 662: Puolustusministeriö 663: kohtaa päätettäessä. 664: Yhteistoiminta eri viranomaisten 665: k e s ken s i i r t o i h i n liittyen . Asunto- 666: Upseerien siirtymävelvollisuus. Upseerien järjestelyt aiheuttavat usein ongelmia upseerei- 667: urasuunnitteluun liittyvät siirrot toiselle paik- den siirtojen yhteydessä. Tilanteen helpottami- 668: kakunnalle ovat olennainen osa puolustusvoi- seksi on pääesikunta antanut sotilasläänien 669: mien koulutusjärjestelmää. Riittävän moni- esikunnille ohjeen avustaa alueelleen siirrettä- 670: puolisen virkauran avulla pyritään upseereita viä upseereita asuntoasioiden järjestelyissä. So- 671: jatkokouluttamaan siten, että he pystyisivät tilasviranomaisten mahdollisuudet avustaa siir- 672: hallitsemaan virkaiän myötä tulevat vastuulli- rettäviä upseeriperheitä esimerkiksi lasten päi- 673: semmat tehtävät. Korkeimpiin virkoihin valit- vähoitojärjestelyissä tai vaimon työpaikan 674: taessa otetaan huomioon palvelusuran aikana haussa on todettu varsin rajoitetuiksi. 675: hankittu valtakunnan eri osien tuntemus. Näis- Siirroista maksettavat korvauk- 676: tä syistä siirtojärjestelmästä ei voida luopua. set . Virkaehtosopimusten perusteella mää- 677: Yksityiselle upseerille ja hänen perheelleen ai- räytyviin siirroista maksettaviin korvauksiin on 678: heutuu siirroista kuitenkin merkittäviä haitto- saatu merkittäviä parannuksia vuoden 1986 679: ja. Näitä pyritään jatkuvasti vähentämään jälkeen. Korvaukset eivät kuitenkaan vielä vas- 680: puolustushallinnon omin keinoin sekä yhteis- taa syntyviä kustannuksia. Taloudellisesti ja 681: toiminnassa muiden viranomaisten kanssa. sosiaalisesti erityisen merkittävä epäkohta syn- 682: Siirto j en tiheys . Toteutetuissa siirrois- tyy, jos siirretyn perhe joutuu siirron jälkeen 683: sa on noudatettu vuonna 1983 käyttöön hyväk- asumaan jatkuvasti erillään. Tästä aiheutuvat 684: syttyä puolustushallinnon henkilöstöpoliittista usein huomattavat lisäkustannukset korvataan 685: ohjelmaa. Sen mukaisesti on pyritty siihen, vain rajoitetulta ajalta siirron jälkeen. 686: että siirrosta ilmoitetaan kuusi kuukautta ai- Vapaaehtoinen hakeutuminen ja 687: kaisemmin, että sosiaaliset tekijät otetaan huo- pakkosiirto . Pääesikunta on tehostanut 688: mioon ja että henkilöä ei siirretä ilman omaa tiedottamista avoimista tai lähiaikoina avautu- 689: suostumusta alle kahden vuoden välein. vista tehtävistä. Tiedottamisen johdosta upsee- 690: Palvelusuran suunnittelu ja siir- rien vapaaehtoinen hakeutuminen avoimiin tai 691: tojen tarkoituksenmukainen ajoit- avautuviin tehtäviin on lisääntynyt. Lisäksi 692: taminen. Upseerien palvelusuraa suunnitel- upseerit voivat ilmoittaa siirtymishalukkuuten- 693: taessa on pyritty vähentämään siirtoja järjestä- sa pääesikunnalle. 694: mällä paikkakuntakohtaista kiertoa. Tämä on Pakkosiirrot ovatkin vähentyneet, mutta nii- 695: kuitenkin mahdollista vain suurimmissa varus- tä on edelleen jouduttu suorittamaan etenkin 696: kunnissa kuten esimerkiksi Helsinki, Hämeen- ilmavoimissa. Maavoimissa pakkosiirtoja ei ole 697: linna ja Oulu. Toisaalta etenkin yleisesikun- juuri suoritettu. Tämä on johtanut siihen, että 698: taupseerin virkauran kehittäminen edellyttää useita upseerin tehtäviä on täyttämättä vapaa- 699: palvelusta useammalla paikkakunnalla. ehtoisten puuttuessa. 700: 701: 3 390586A 702: 18 703: 704: Parlamentaaristen puolustuskomiteoiden suuden tehtäväjakoa, parantamaan tuotanto- 705: suositukset sekä niiden toteutuminen. Parla- ja varastointijärjestelmien puutteita ja lisää- 706: mentaarisen puolustustoimikunnan lausunnos- mään toiminnan taloudellisuutta. 707: sa puolustusministeriön hallinnonalan toi- Koulutuksen ja asevelvollisten ylläpidon 708: minta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 1987- osalta kertausharjoituksissa koulutettavien 709: 1991 (KM 1986:23) on käsitelty maanpuolus- määrää on edelleen lisätty vuosittain 1 500 710: tuksen kehittämistä kolmannen parlamentaari- miehellä III PPK:n ja PPT:n suosittamien 711: sen puolustuskomitean työn pohjalta. Toimi- 3 000 sijasta. Koska koulutushenkilöstöä ei ole 712: kunta piti perusteltuna, että sotilaallista maan- voitu vastaavassa määrin lisätä, on seuraavan 713: puolustusta kehitettäessä noudatetaan edelleen suunnittelukauden toiminta- ja taloussuunni- 714: III PPK:n linjaa. Toimikunta totesi puolustus- telmassa kertausharjoitusten vuotuinen lisäys 715: voimien kehittämisessä jäädyn erityisesti mate- rajoitettu 1 500 reserviläiseen. Asevelvollisten 716: riaalihankintojen ja henkilöstön osalta jälkeen päivärahaa on vuoden 1986 jälkeen korotettu 717: komitean suosituksesta. Toimikunta esitti, että vuosittain. Päiväraha on 1.12.1989 alkaen kes- 718: vuosien 1982-86 jälkeenjääneisyys on kompen- kimäärin 18,25 mk, mikä on noin 10 mk alle 719: soitava mm. materiaalihankintojen, henkilös- III PPK:n suosittaman tason. Suositustaso on 720: tön sekä ns. teknillisen kallistumisen osalta. suunniteltu saavutettavaksi vuonna 1994. Va- 721: Vuosille 1987-89 myönnetyt materiaalihan- rusmiesten ilmaisia lomamatkoja lisätään 722: kintavarat ovat kuitenkin jääneet yhteensä run- 1.12.1989 alkaen siten, että niitä tulee 240 vrk 723: saat 1 mrd mk alle tämän PPT:n kannanoton palveleville 16 ja 330 vrk palveleville 21. 724: mukaisen tason. Puolustusministeriö on toi- PPT on suosittanut henkilöstölisäyksiksi 725: minta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille vuosittain yli 250 henkilöä. Henkilöstölisäykset 726: 1990-1994 esittänyt, että tavoiteohjelmien to- ovat edelleen jääneet alle suositustason. Valtio- 727: teuttamiseksi edellä mainittu jälkeenjääneisyys varainministeriön kannanotoissa henkilöstöli- 728: kompensoitaisiin kyseisellä suunnittelukaudel- säys on ollut merkittävästi pienempi. Tämän 729: la. Tämä merkitsisi vuositasolla noin 130-280 johdosta suunnittelukaudella vuotuinen henki- 730: mmk:n ylitystä parlamentaarisesti määritettyyn löstölisäys on alennettu vajaaseen sataan vii- 731: tasoon nähden. meisimmässä toiminta- ja taloussuunnitelmas- 732: Materiaalihallinnossa esiintyvä käyttö- ja sa. Seuraavassa suunnitelmassa otetaan huo- 733: kunnossapitohenkilöstön lisätarve aiheutuu sii- mioon valtioneuvoston tekemän henkilöstön 734: tä, että uuden, aikaisempaa teknillisemmän vähentämistä koskevan päätöksen vaikutukset. 735: kaluston käyttö ja huolto vaativat entistä Henkilöstön lisäämistä merkitsevien ehdotus- 736: enemmän asiantuntemusta, ammattitaitoisem- ten sijasta pääpaino on olemassa olevien re- 737: paa henkilöstöä ja suurempaa henkilöstömää- surssien käytön tehostamisessa sekä henkilös- 738: rää. tön uudelleenkohdentamisessa. Puolustusmi- 739: Materiaalihallinnossa jatketaan selvitys- ja nisteriön hallinnonalalta on tavoitteena vähen- 740: kehittämistyötä, jonka tavoitteena on lisätä tää vuoden 1991 loppuun mennessä 390 henki- 741: puolustusvoimien ulkopuolelta hankittavia ma- löä. 742: teriaalihallinnon palveluja. Näin voidaan pa- Puolustusvoimien rauhan ajan organisaation 743: rantaa oman välineistön käyttöastetta. Vuonna uudistaminen jatkuu edelleen. Maavoimien 744: 1989 arvioidaan hankittavan kaluston ja varus- osalta suunnittelutyö on saatu lähes valmiiksi. 745: tuksen huolto- ja korjauspalveluja 285 Tähän mennessä (1985-88) hallinnollisten yksi- 746: mmk:lla, josta ilmavoimien osuus on 220 köiden Goukko-osasto, laitos, varikko tai eril- 747: mmk, maavoimien 30 mmk ja merivoimien 35 linen yksikkö) määrä on vähentynyt 18:lla ja 748: mmk. Materiaalin ja joukkojen kuljetuspalve- vähenee edelleen vuosina 1989-90 26:lla eli 749: luja hankitaan 45 mmk:lla. yhteensä 44:llä. Toimintoja rationalisoimalla 750: Materiaalihallintoa parannetaan rationalisoi- ja keskittämällä virkoja voidaan kohdentaa 751: malla organisaatiota ja tehtäviä, yhtenäistä- muista tehtävistä erityisesti koulutus- sekä uu- 752: mällä ohjeistoa, lisäämällä atk:n käyttöä sekä den kaluston käyttö- ja kunnossapitotehtäviin. 753: kehittämällä materiaalin varastointia ja kesto- Vuoden 1988 loppuun mennessä on uusiin 754: säilytystä. tehtäviin kohdennettu noin 400 virkaa. Suunni- 755: Taisteluvälinealalla suoritetun varikkotutki- telmien mukaan vuoden 1990 loppuun mennes- 756: muksen tulosten perusteella pyritään selkiin- sä tullaan vielä kohdentaruaan noin 1 000 vir- 757: nyttämään asevarikkojen ja sotatarviketeolli- kaa. 758: 19 759: 760: Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojär- Tutkimus- ja kehittämistoiminta. Teknillistä 761: jestelmän (pääesikunta ml.) kehittämistä kos- tutkimusta ja sotavarustuksen kehittämistä on 762: kevan suunnitelman mukaan itsenäisten hallin- jatkettu yhteistoiminnassa Valtion teknillisen 763: toyksiköiden määrä vähenee runsaalla kymme- tutkimuskeskuksen, yliopistojen ja korkeakou- 764: nellä. Noin 1 000 virkaa kohdeunetaan uudel- lujen sekä teollisuuden kanssa. Yhteistoimin- 765: leen. Pääesikunnan osuus on noin 350-380 nan menettelytapoja sekä alueita on tarkasteltu 766: virkaa. yhteisissä seminaareissa. Esimerkiksi vuonna 767: Kaikkiaan arvioidaan itsenäisten hallinnollis- 1988 järjestettiin kolme seminaaria. Tämän 768: ten yksiköiden määrän supistuvan kymmenen lisäksi puolustusvoimien edustajat ovat osallis- 769: vuoden aikana (1985-1995) runsaalla kolman- tuneet muiden järjestämiin yhteistoimintaa kä- 770: neksella. Vastaavana aikana virkoja arvioidaan sitteleviin seminaareihin. Puolustusvoimissa 771: kohdeunettavan uusiin tehtäviin yli 2 500, mi- koordinointivastuu on puolustusvoimien 772: kä on yli 10 "lo puolustusvoimien nykyisestä pääinsinöörillä. 773: henkilöstöstä. Sotavarustuksen kehittäminen kotimaassa 774: 1990-luvulla organisaatioiden kehittämisen on tarkoituksenmukaista useassa tapauksessa, 775: painopiste siirtyy puolustushaarojen toiminnan koska tällöin varustuksen ominaisuudet voi- 776: tehostamiseen. Maavoimien kehittämistä jatke- daan sovittaa meidän olosuhteitamme vastaa- 777: taan edelleen. viksi emmekä maksa ominaisuuksista, jotka 778: eivät ole tarpeen maassamme. Kotimaassa ke- 779: Puolustusvoimien kehittämissuunnitelmat on hitetty ja valmistettu varustus on mahdollista 780: tehty vaiheistettuina. Tavoitteena on ollut pitää ulkomailta hankittua paremmin kunnos- 781: maavOimien suojajoukkojen varustaminen sa ja se voidaan tarvittaessa modernisoida tai 782: ajanmukaisella varustuksella ennen ilmavoi- modifioida muuttuvia olosuhteita vastaavaksi. 783: mien torjuntahävittäjien uusintaa. Myönnetyil- Sotavarustuksen kehittämistä jatketaan voima- 784: lä tilausvaltuuksilla varustaminen on kuitenkin varojen ja muiden mahdollisuuksien sallimissa 785: voitu vasta saattaa alkuun pääosan ajoittuessa puitteissa. 786: 1990-luvulle ja tällöin myönnettävien uusien Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen toi- 787: tilausvaltuuksien varaan. minta on nyt saatu valtaosaltaan keskitetyksi 788: Haittavaikutusten minimoimiseksi on han- Ylöjärven Lakialaan, kun kemian osaston Hel- 789: kinnat suunniteltu siten, että saadaan varuste- singin Harakassa olleet osat siirtyivät kesällä 790: tuksi joukkokokonaisuuksia mahdollisimman 1988 muun tutkimuskeskuksen yhteyteen. 791: hyvin yhteensopivalla kalustolla. Tällä järjeste- Myös tutkimuskeskuksen Upinniemessä oleva 792: lyllä saavutetaan paras mahdollinen toiminta- painekoeasema siirretään Lakialaan lähivuosi- 793: kyky ja yksinkertaistetaan huollon toimintoja. na. Puolustusministeriö on aloittanut siirron 794: aiheuttamien toimenpiteiden selvittelyn. 795: 20 796: 797: 798: 799: 800: Valtiovarainministeriön hallinnonala 801: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Keskipitkän aikavälin tavoitteiden merkitys 802: ovat valtiovarainministeriö sekä eräiltä osin talouspolitiikassa on entisestään korostumassa. 803: ulkoasiainministeriö esittäneet seuraavaa. Oleellista on, että talouspolitiikka on suh- 804: danne- ja rakennepoliittisten tavoitteiden kan- 805: nalta yhteensovitettua ja että valmius toimia 806: Valtiovarainministeriö muuttuvissa tilanteissa säilyy hyvänä. Keskipit- 807: kän aikavälin tarkastelukulman kehittämiseksi 808: Suhdanne-ennusteet ja niiden osuvuus. Suh- osastolla jatketaan tähän liittyvän suunnittelu- 809: danne-ennustaminen on jatkuvasti varsin tär- mallin (KESSU) uudistamista. 810: keä osa kansantalousosaston toimintaa. Niihin Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan 811: vaikuttavat keskeisesti talouspolitiikan harjoit- järjestelmä on lähivuosina muuttumassa, min- 812: tamisen ympäristön muuttuminen, kansainväli- kä vuoksi idänkaupan ennustekehikkoa tulee 813: sen integraatiokehityksen syveneminen sekä ajanmukaistaa. Osasto käynnistää tätä koske- 814: tietotekniikan täysmittainen hyväksikäyttö. van kehittämishankkeen vuoden 1989 aikana 815: Näiden muutosten vuoksi ennusteita tulee ke- sekä tiivistää muutenkin Neuvostoliiton ja 816: hittää ja kehitetään jatkuvasti. Erityisesti uusi muiden SEV -maiden talouden seurantaa. 817: taloustietämys ja tietotekniikka vaikuttavat en- 818: nustemenetelmien kehittämistyöhön. 819: Ennusteiden tekemisen ja niiden käytön kan- Valtionhallinnon kehittäminen. Hallituksen 820: nalta on olennaista, ettei ennusteisiin sisällytetä ohjelmaan sisältyy runsaasti kannanottoja hal- 821: katteetonta optimismia eikä pessimismiä, kos- linnon kehittämisen tavoitteista ja suuntavii- 822: ka tällöin ennusteita ei pidettäisi luotettavina. voista. Hallitus on asettanut julkisen hallinnon 823: Valtiovarainministeriön ennusteisiin ei ole si- kehittämisen lähtökohdaksi ihmisten tarpeiden 824: sältynyt tarkoitushakuisuutta ja niitä pidetään- mukaisen palvelutuotannon. J ulkishallinnon 825: kin yleisesti varsin objektiivisina. toimivuutta ja joustavuutta on hallitusohjel- 826: man mukaan lisättävä kaikilla hallinnon tasoil- 827: Ennusteet ovat ehdollisia. Ne perustuvat ole- 828: la. Hallitusohjelma korostaa hallinnon tuotta- 829: tuksiin kansantalouden kehittymiseen vaikutta- 830: vuuden ja palvelukyvyn kohottamista yhteis- 831: vista ulkoisista tekijöistä sekä harjoitettavasta 832: työssä julkisen sektorin henkilöstön edustajien 833: talouspolitiikasta. Jos taustaoletukset eivät to- 834: kanssa. 835: teudu, eivät ennusteetkaan toteudu. Tarpeen 836: vaatiessa ennusteissa esitetään perusennusteen Hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa hallitus 837: lisäksi vaihtoehtolaskelmia taustaolettamusten ilmoittaa tehostavansa toimenpiteitään julkisen 838: muutosten vaikutuksista perusennusteeseen. hallinnon uudistamiseksi. Lisäpöytäkirjan mu- 839: Näin saadaan käsitys ennusteeseen aina liitty- kaan hallinnon palvelukykyä parannetaan, 840: västä epävarmuudesta ja sen suuruudesta. tuottavuutta nostetaan ja joustavuutta lisä- 841: Ennustetyössä ennustetarkkuus pyritään säi- tään. 842: lyttämään hyvänä. Tarkastelukulmaa laajenne- Valtion vuoden 1988 ja 1989 tulo- ja meno- 843: taan ja ennusteprosessia tehostetaan. Suunnit- arvioesitysten mukaan hallituksen toiminnan 844: telukaudella 1990-94 uusitaan ennusteiden yh- yksi painopiste on julkisen hallinnon palvelu- 845: teensovittamisjärjestelmä siihen liittyvine tieto- kyvyn ja toimivuuden parantaminen sekä jous- 846: kantoineen. Analyysia ennusteiden herkkyy- tavuuden lisääminen. Hallitus on liittänyt vuo- 847: destä vaihtoehtoisille perusolettamuksille lisä- den 1988 valtion tulo- ja menoarvioesitykseen 848: tään. katsauksen hallinnon kehittämiseen. Asiakir- 849: 21 850: 851: jassa esitetään hallinnon kehittämisen yleisiä siten, että tehostetaan ertyisesti toiminnan 852: tavoitteita ja suuntaviivoja. suunnittelua, että toiminta ja taloussuunnitte- 853: Hallitus asetti 26.11.1988 erityisen hallinnon lun merkitys tulo- ja menoarvion laadinnassa 854: kehittämisen ministerivaliokunnan yhteensovit- kasvaa ja että suunnittelulla lisätään toiminnan 855: tamaan hallinnon kehittämistoimenpiteitä. tuloksellisuutta. Valtioneuvosto ottaa kantaa 856: Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisen toiminnan painopisteisiin ja taloudellisiin ke- 857: edellyttämien konkreettisten kehittämishank- hyksiin. Virastojen ja laitosten toiminta- ja 858: keiden täsmentämiseksi, suuntaamiseksi ja taloussuunnittelun sisältöä uudistetaan keskit- 859: vauhdittamiseksi valtioneuvosto teki 12.5.1988 tymällä oleellisiin toimenpiteisiin. Valtiovarai- 860: hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan ministeriö valmistelee uudistusta niin, että sen 861: valmistelun pohjalta päätöksen toimenpiteistä toimeenpano voidaan aloittaa suunnittelukau- 862: hallinnon uudistamiseksi. Päätöksessä, joka desta 1991-1995. 863: sisältää 24 kohtaisen toimenpideohjelman, on Valtion tulo- ja menoarvion rakennetta, pe- 864: määritetty toimenpiteiden keskeisin sisältö, rusteluja ja soveltamista uudistetaan niin, että 865: valmisteluvastuu ja uudistusaikataulu. hallinnon toiminnan tuloksellisuus ja taloudel- 866: Valtioneuvoston päätöksen perusteella on jo lisuus paranevat ja voimavarojen kohdentami- 867: aiemmin käynnistettyjen hallinnon kehittämis- nen uudelleen kulloistenkin tarpeiden mukaan 868: hankkeiden lisäksi aloitettu laaja-alainen val- helpottuu. Virastojen ja laitosten toimivaltaa 869: mistelu, joka jakautuu kolmentyyppisiin toi- päättää määrärahojen käytöstä tulo- ja meno- 870: menpiteisiin: ohjausjärjestelmien uudistami- arvion puitteissa lisätään. Valtiovarainministe- 871: seen tähtääviin toimenpiteisiin, toimenpiteisiin riö on käynnistänyt budjetoinnin ja tulosoh- 872: ministeriöiden alaisen keskushallinnon yksiköi- jauksen kehittämishankkeen, jonka tehtävänä 873: den ohjattavuuden ja yksiköiden johtamisedel- on uudistaa virastojen toimintamenojen budje- 874: lytysten parantamiseksi sekä hallinnonala- ja tointia ja kehittää tulosohjauksen apuvälineek- 875: virastokohtaisiin kehittämishankkeisiin. si tuloksellisuutta kuvaavia tunnuslukuja. 876: Hallinnon kehittämisen ministerivalio- Hanke toteutetaan tullilaitosta, tie- ja vesira- 877: kunnassa on valmisteltu ohjelma palvelun pa- kennuslaitosta sekä patentti- ja rekisterihalli- 878: rantamisen ja ohjauksen uudistamisen kiireelli- tusta kokeiluyksikköinä käyttäen siten, että 879: sistä toimenpiteistä julkishallinnossa vuonna niissä voidaan soveltaa tulosohjauksen periaat- 880: 1989. Toimenpideohjelma käsiteltiin hallituk- teita vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa. 881: sen iltakoulussa 25.1.1989. Valtioneuvosto teki Hankkeen määräaikaa on 25.5.1989 valtiova- 882: 9.3.1989 päätöksen toimenpiteistä hallinnon rainministeriön tekemällä päätöksellä jatkettu 883: palvelukyvyn parantamiseksi ja ohjauksen uu- 31.5.1989 saakka. Kokeiluvirastoja ovat edel- 884: distamiseksi vuonna 1989. Ohjelma on 33-koh- listen lisäksi valtiokonttori ja työministeriö. 885: tainen. Siinä on esitetty hankkeet, niiden val- 886: misteluvastuu ja uudistamisaikataulu. Ministeriöiden ja virastojen johtamisedelly- 887: Sekä valtioneuvoston 12.5.1988 tekemän tyksiä parannetaan. Ministeriöille järjestetään 888: päätöksen että edellä mainitun toimenpideoh- lakiin perustuva mahdollisuus antaa keskusvi- 889: jelman sisältämät hallinnon kehittämishank- rastoille selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suun- 890: keet sisältävät useita toimenpiteitä, joiden ta- nittelutoimeksiantoja. Ministeriöt valmistelevat 891: voitteet ovat yhdenmukaiset valtiontilintarkas- säädösmuutokset siten, että ne voidaan toteut- 892: tajien esittämien hallinnon kehittämisen suun- taa vuonna 1989. 893: taviivojen kanssa. Keskeisenä tavoitteena on Ministeriöiden toimeksianto-oikeuden lisäksi 894: uudistaa valtion organisaatiorakennetta ja toi- ministeriöille järjestetään tarkoituksenmukai- 895: mivaltarakennetta sekä toimintatapoja siten, sessa laajuudessa pidätysoikeus keskusviras- 896: että valtionhallinto voisi hoitaa palvelutehtä- toissa tehtäviin ohjaus- ja muihin yhteiskunta- 897: vänsä nykyistä tehokkaammin ja joustavam- poliittisesti merkittäviin päätöksiin. Muutokset 898: min ottaen erityisesti huomioon hallinnon pal- valmistellaan niin, että ne voidaan toteuttaa 899: velujen käyttäjien tarpeet. vuonna 1989. Ministerin pidätysoikeuden jär- 900: Valtiontilintarkastajien esittämien näkökoh- jestämisen lisäksi tarkistetaan tarpeen mukaan 901: tien kannalta keskeisiä ovat mm. seuraavat ministeriöiden ja keskusvirastojen toimivalta- 902: kehittämishankkeet. suhteita. Toimenpiteillä pyritään myös virka- 903: Keskipitkän aikavälin toiminta- ja talous- mieshallinnon poliittisen ohjauksen tehostami- 904: suunnittelun sisältöä ja käsittelyä uudistetaan seen. 905: 22 906: 907: Ministeriöiden alaisen keskushallinnon viras- poistamalla tarpeettomia ja vanhentuneita lu- 908: tojen johto-organisaatioiden uudistamista on pamenettelyjä sekä yhdistämällä niitä toisiinsa 909: selvitetty asetetussa toimikunnassa. Johto- sekä muutoinkin keventää lupahallintoa mm. 910: organisaatioiden uudistamisella pyritään luo- yksinkertaistamaila hakemusmenettelyä. Vuon- 911: maan edellytyksiä virastojen johtamismenetel- na 1989 aloitetaan lupahallinnon keventäminen 912: mien kehittämiselle. Virastojen ja laitosten or- ainakin sisäasiainministeriön, maa- ja metsäta- 913: ganisaatiovaltaa lisätään mm. väljentämällä lousministeriön, liikenneministeriön, kauppa- 914: niiden hallintoasetuksia. ja teollisuusministeriön sekä ympäristöministe- 915: Virastojen ja laitosten toimivaltaa lisätään riön hallinnonalalla. 916: palkka- ja henkilöstöhallinnossa. Tulospalk- Keskusvirastojen edellytyksiä tarjota minis- 917: kauskokeilua jatketaan vuonna 1989 tie- ja teriöille sekä alemmille hallintoviranomaisille 918: vesirakennuslaitoksessa ja tullilaitoksessa sekä ja palveluyksiköille erityisasiantuntemusta 919: kokeilua laajennetaan erikseen päätettäviin asianomaisen hallinnonalan palvelujen ja toi- 920: muihin virastoihin ja laitoksiin. Vuoden 1989 mintapolitiikan kehittämisessä parannetaan. 921: aikana on tarkoitus ryhtyä myös toimenpitei- Tässä tarkoituksessa hallinnollisia keskusviras- 922: siin virkojen perustamisoikeuden ja virkajär- toja kehitetään asiantuntijaviranomaisiksi siir- 923: jestelyjä koskevan valtion virastojen ja laitos- tämällä tapauskohtaista päätösvaltaa alue- ja 924: ten toimivallan laajentamiseksi. Tarkoituksena paikallishallintoon ja siirtämällä yhteiskunta- 925: on laajemminkin selvittää valtion henkilöstö- politiikan kannalta olennaista ohjausta minis- 926: politiikan ja -hallinnon uudistamista ottaen teriöihin ja tarvittaessa valtioneuvostoon. Kes- 927: huomioon myös osallistumisjärjestelmäkomi- kusvirastojen edellytyksiä toimia asiantuntija- 928: tean toisessa osamietinnössä tehdyt ehdotuk- viranomaisina parannetaan myös tehostamalla 929: set. Valtioneuvosto on 18.5.1989 asettanut ko- niiden omaa kehittämistyötä, henkilöstön kou- 930: mitean, jonka tehtävänä on 31.5.1990 mennes- lutusta ja kansainvälistä yhteistyötä. 931: sä valmistella ehdotus valtion henkilöstöpolitii- Hallituksen esitys yleissivistävän ja ammatil- 932: kan ja -hallinnon lähiajan keskeisiksi kehittä- lisen koulutuksen keskushallinnon uudistami- 933: mislinjoiksi ja -toimenpiteiksi. sesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syysis- 934: Valtiovarainministeriö on käynnistänyt ke- tuntokaudella 1989. Hallituksen esitys sosiaali- 935: väällä 1989 hankkeen uusien organisaatiomuo- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudista- 936: tojen valmistelua varten julkiselle palvelutuo- misesta pyritään antamaan niinikään syysistun- 937: tannolle. Hanke valmistellaan siten, että uusil- tokaudella 1989. 938: la organisaatiomuodoilla on riittävät toimival- Julkishallinnon henkilöstökoulutusta laajen- 939: tuudet joustavan ja hyvän palvelun järjestämi- netaan ja kehitetään osallistumisjärjestelmäko- 940: seen. Hankkeen tavoitteena on parantaa julkis- mitean toisen osamietinnön pohjalta. Valtio- 941: ten palvelujen laatua, helpottaa palveluiden neuvosto päättää tarpeellisista toimenpiteistä 942: saatavuutta ja taata palvelun nopeus. vuoden 1989 aikana. Henkilöstön valmiuksien 943: Erityisesti kansalaisten palvelun parantami- parantamiseksi järjestetään edellytykset henki- 944: seen keskittyy hanke, jossa laaditaan ehdotus löstökierrolle valtionhallinnossa, valtionhallin- 945: eräiden julkisten palvelujen yhteisistä palvelu- nosta kunnallishallintoon ja yrityksiin sekä 946: yksiköistä. Tavoitteena on erityisesti toimeen- näistä valtionhallintoon henkilökiertotoimi- 947: tuloturvaa koskevien palvelujen yhteenkoko- kunnan (1989:5) ehdotusten mukaisesti. 948: aminen. Hankkeessa tullaan selvittämään myös Edellä mainittujen yleisten koko valtionhal- 949: ao. palveluita koskevien hakemusmenettelyjen lintoon kohdistuvien kehittämistoimenpiteiden 950: yksinkertaistamista ja vähentämistä. Myös pal- ohella on eri hallinnonaloilla käynnistetty hal- 951: veluvirastojen aukioloajat on tarkoitus järjes- linnonala- ja virastokohtaisia hallinnon toimi- 952: tää nykyistä joustavammin. Aukioloaikojen vuuden ja joustavuuden parantamiseen sekä 953: joustavoittamista koskeva asetuksen muutos päätösvallan delegointiin tähtääviä kehittämis- 954: (asetus työajasta valtion virastoissa ja laitoksis- toimenpiteitä. Käynnistettyjen kehittämistoi- 955: sa annetun asetuksen muuttamisesta 507/89) menpiteiden tavoitteena on saavuttaa myös 956: annettiin toukokuun 26 päivänä 1989 ja se konkreettisia taloudellisia hyötyjä. Siirrettäessä 957: tulee voimaan vuoden 1990 alusta lukien. päätösvaltaa alaspäin huolehditaan samalla sii- 958: Kansalaisilta ja muilta yksityisiltä yhteisöiltä tä, että virkakoneistoa samalla kevennetään 959: vaadittavia lupia ryhdytään karsimaan. Tavoit- erityisesti keskushallinnossa. Valtioneuvosto 960: teena on vähentää eri lupamenettelyjen määrää on periaatepäätökseensä hallituksen toimenpi- 961: 23 962: 963: teistä julkisten menojen kasvun hidastamiseksi essa hallinnon kehittämisen ministerivalio- 964: sekä kansantalouden tasapainoisen kehityksen kunta. Voimassa oleviin määräyksiin ja ohjei- 965: turvaamiseksi 20.1.1989 sisällyitänyt kohdan, siin kohdistuvan uudistuksen toimeenpanon 966: jonka mukaan valtion palveluksessa olevan rinnalla pyritään varmistamaan, että uusi lain- 967: henkilöstön määrää vähennetään luontaista säädäntö ja hallintoviranomaisten antamat uu- 968: vaihtuvuutta hyväksikäyttäen. Säästötavoittei- det määräykset ja ohjeet ovat normiuudistuk- 969: den toteuttamiseksi henkilöstön uudelleenkoh- sen periaatteiden mukaisia. Valtioneuvoston 970: dentamista tehostetaan. Samassa periaatepää- 22.9.1988 normiuudistuksesta tekemään pää- 971: töksessä todetaan, että asetetaan selvitysmies tökseen sisältyy myös ohjeita uusien normien 972: valmistelemaan ehdotus kuntien ja kuntainliit- ja norminantoon valtuuttavien säännösten val- 973: tojen opetustoimen sekä sosiaali- ja terveyden- mistelusta. 974: huollon sellaisesta valtionosuus- ja -avustusjär- Norminantoa koskevien säännösten lisäksi 975: jestelmän uudistuksesta, jossa valtionosuudet on tarkoitus julkaista vuoden 1989 aikana 976: ja -avustukset määräytyvät laskennanisin pe- hallintoviranomaisten määräysten ja ohjeiden 977: rustein. Uudistuksessa säilytetään valtion ja valmistelua koskeva opas. Jatkossa on tarkoi- 978: kuntien välinen kustannustenjako nykyisel- tus huolehtia edellä mainittujen päätösten täy- 979: lään. Selvitysmies toimii kiinteässä yhteistyössä täntöönpanosta, tehostaa alemmanasteista nor- 980: opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministe- minantoa koskevaa koulutusta ja toteuttaa 981: riön, sisäasiainministeriön ja sen yhteydessä normiuudistuksen seurantatutkimus. Normiuu- 982: toimivan kuntien itsehallintoprojektin sekä distukseen liittyvää kansainvälistä yhteistyötä 983: kunnallistalouden neuvottelukunnan kanssa. lisätään ja vuoden 1989 aikana on tarkoitus 984: Hallintoviranomaisten norminannon uudis- valmistella kansainvälisiin sopimuksiin perus- 985: tamisessa on siirrytty toimeenpanovaiheeseen. tuvaa norminantoa koskevat uudistusehdotuk- 986: Valtioneuvosto on tehnyt 22.9.1988 päätöksen set. 987: (J 628/01/88), jonka mukaan hallintovirano- Kansainvälisten kilpailuedellytysten turvaa- 988: maisten norminanto uudistetaan vuoden 1990 minen luo jatkossa kasvavia paineita sopeuttaa 989: loppuun mennessä pääsääntöisesti uudistusta tuotantoa ja kauppaa koskevat normit kan- 990: valmistelleiden työryhmien ehdotusten mukai- sainvälisiin normeihin. Normi-integrointi ja 991: sesti ottaen huomioon uudistusta ohjaavan val- harmonisointi merkitsee ylikansallisen normis- 992: tiovarainministeriön normityöryhmän antamat ton syntymistä. Kansainvälisten sopimusten, 993: palautteet. Lisävalmistelu, jota tarvitaan erityi- direktiivien ja standardien täytäntöönpanoon 994: sesti useiden hallinnonalojen ohjattavana ole- liittyy sekä juridisia että käytännöllisiä ongel- 995: vien toimintojen osalta, järjestetään siten, että mia. Asiaa on tarkoitus selvittää jatkossa. 996: myös näiltä osin uudistus voidaan toteuttaa Eduskunta on 3.5.1989 hyväksynyt lain sää- 997: valtioneuvoston asettaman aikataulun mukai- döksissä viitaitavien standardien kielestä. Laki 998: sesti. (553/89) on vahvistettu 9.6.1989 ja se tulee 999: Vuoden 1989 tulo- ja menorvioesityksen voimaan 1.7.1989. Lain tarkoituksena on sel- 1000: yleisperustelujen mukaan hallitus tehostaa toi- keyttää standardeihin viittaamista säädöksissä. 1001: menpiteitä hallintoviranomaisten antamien Pääsääntönä lain mukaan on, että säädöksessä 1002: määräysten ja ohjeiden vähentämiseksi sekä viitattavan standardin tulee olla suomen ja 1003: norminantojärjestelmän selkeyttämiseksi. La- ruotsin kielellä. Laissa määritellään erikseen ne 1004: ki, jolla rajoitetaan ja täsmennetään viran- tapaukset, jolloin on mahdollista poiketa tästä 1005: omaisten mahdollisuuksia antaa kunnallishal- pääsäännöstä. Standardeihin viittaamisesta 1006: lintoa sitovia normeja, on tarkoitus saattaa säädöksissä sekä viranomaisten määräyksissä 1007: voimaan vuoden 1989 aikana. Lisäksi vapaa- ja ohjeissa annettavat ohjeet ovat viimeisteltä- 1008: kuntakokeilussa on tarkoitus vapauttaa kokei- vänä oikeusministeriössä. 1009: lukunnat noudattamasta eräitä palvelutuotan- 1010: toa ja toimintaa rajoittavia eriasteisia säännök- Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset. Ul- 1011: siä ja määräyksiä. koasiainministeriössä on jo kuluvan vuoden 1012: Valtiovarainministeriön järjestelyosasto ja aikana aloitettu säännöllinen kansainvälisten 1013: valtiovarainministeriön asettama normityöryh- kehitysrahoituslaitosten palauman seuranta. 1014: mä seuraavat ja yhteensovittavat valmistelua ja Tästä on jo alustavia tuloksia käytettävissä 1015: uudistuksen toimeenpanoa. Tarvittavat toi- vuoden 1987 ajalta. Oheinen taulukko valaisee 1016: meenpanoa koskevat lisäohjeet antaa tarvitta- asiaa. 1017: 24 1018: 1019: Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten palauma v. 1987 1020: Maksatukset Palauma OJo 1021: 1 000 mk 1022: 1. YK ................................................. . 503 876 153 370 30,4 1023: 1.1 UNDP (YK:n kehitysohjelma) ...................... . 145 500 9 835 6,8 1024: 1.2 UNICEF (YK:n lastenrahasto) ...................... . 87 000 6 941 8,0 1025: 1.3 Elintarv.ohjelmat ................................... . 125 865 96 385 76,6 1026: 1.4 Muu YK (ml. IFAD = Kv. maatalouden kehitysra- 1027: hasto) ........................................... · · · · 145 502 40 209 27,6 1028: 2. Alueelliset kehityspankit ............................ . 82 119 6 123 7,5 1029: 2.1 AsDB/ AsDF (Aasian kehityspankki,- rahasto) ... . 35 616 3 697 10,4 1030: 2.2 AIDB/ AIDF (Afrikan kehityspankki,- rahasto) .. . 46 503 2 320 5,0 1031: 2.3 IDB (Latinalaisen Amerikan kehityspankki) ........ . 106 1032: 3. Maailmanpankkiryhmä ............................. . 121 683 188 571 155,0 1033: 3.1 IDA (Kv. kehitysjärjestö) ........................... . 117 088 137 661 117,6 1034: 3.2 IBRD (Kv. Jälleenrakennuspankki) ................. . 50 910 1035: 3. 3 IFC (Kv. rahoitusyhtiö) ............................. . 4 595 0 1036: 4. Muut (ml. CGIAR = Kv. maataloustutkimuksen kon- 1037: sultatiiviryhmä, Afrikka-rahasto) ................... . 81 693 0 1038: Yhteensä ........................................... . 789 362 348 064 44,1 1039: 1040: Tarkasteltaessa ainoastaan yhtä vuotta tie- noin 10 OJo tehokkuuden lisäämiseksi. Kukaan 1041: dot saattavat olla jossain määrin harhaanjoh- suomalaisista asiantuntijoista ei kuitenkaan 1042: tavia. Riittävän pitkältä ajanjaksolta laaditun joutunut tästä syystä jättämään pankkia. 1043: tilaston avulla saa tuotettavamman käsityksen Pankki aloitti rekrytoinnin uudelleen vuoden 1044: Suomesta tehtyjen hankintojen kehityksestä. 1988 alusta, minkä seurauksena rekrytointi- 1045: Laitosten sisäisessä tilastoinnissa erilaiset käy- ponnisteluja myös Suomessa on lisätty. On 1046: tännöt kuitenkin vaikeuttavat huomattavasti havaittavissa, että suomalaisten kiinnostus 1047: saatavien lukujen tulkintaa. pankkia kohtaan onkin viime aikoina lisäänty- 1048: Maailmanpankin osalta Suomesta tehtyjen nyt, mikä näkyy mm. valtiovarainministeriölle 1049: hankintojen määrä on viime vuosina vaihdellut jätettyjen hakemusten määrän kasvuna. 1050: voimakkaasti johtuen siitä, että suomalaiset Koska Suomella on suhteellisen pienenä 1051: yritykset solmivat vuosittain vain muutamia maana verraten vähäiset mahdollisuudet saada 1052: kauppoja. Hankintojen kehityssuunta on kui- edustajiaan kehitysrahoituslaitosten johtoteh- 1053: tenkin yleisesti ottaen ollut kasvava lukuunot- täviin, on suomalaisten konsulttien valintaa 1054: tamatta tilivuotta 1988 (1.7.87 - 30.6.88), jol- kehitysrahoituslaitosten tutkimus- ja projekti- 1055: loin solmittujen kauppojen määrä supistui sel- valmistelutehtäviin pyritty tukemaan. Erikoi- 1056: västi edellisvuodesta. Kasvuun lienee vaikutta- sesti on syytä mainita jo muutaman vuoden 1057: nut mm. suomalaisten yritysten kansainvälisty- Maailmanpankin yhteydessä toiminut suoma- 1058: misen jatkuminen ja Maailmanpankin anta- lainen konsulttirahasto, josta saadut kokemuk- 1059: mien mahdollisuuksien entistä parempi tunte- set ovat olleet hyvin tyydyttäviä. Kuluvan vuo- 1060: mus. Tätä on edesauttanut myös Suomen Was- den aikana ulkoasiainministeriö onkin aloitta- 1061: hingtonissa olevan kaupallisen edustuston toi- nut neuvottelut Aasian Kehityspankin kanssa 1062: minta. vastaavanlaisen rahaston muodostamisesta 1063: Suomalaisten asiantuntijain määrä Maail- myös Aasian Kehitysrahaston (AsDF) käyt- 1064: manpankissa on pysynyt lähes vakiona (asian- töön. Muiden kansainvälisten rahoituslaitosten 1065: tuntijatehtävissä noin kymmenen, muissa teh- (Afrikan Kehityspankki, Latinalaisen Ameri- 1066: tävissä kolme) viime vuosina. Se, ettei suoma- kan Kehityspankki) suhteen asiaa tutkitaan. 1067: laisten määrä ole tänä aikana lisääntynyt, joh- Kansainvälisistä alueellisista kehitysrahoitus- 1068: tuu osittain siitä, että pankissa toimeenpantiin laitoksista valtiontilintarkastajat kiinnittävät 1069: toukokuusta 1987 lähtien organisaatiouudistus, esimerkinomaisesti huomiota Aasian Kehitys- 1070: jonka yhteydessä henkilökuntaa vähennettiin pankkiin. Tämän johdosta viitataan ulkoasi- 1071: 25 1072: 1073: ainministeri Sorsan 15.11.1988 eduskunnassa tion vierailusta Aasian kehityspankin paama- 1074: antamaan vastaukseen Aasian Kehityspankkia jassa Manilassa tutustumaan paikan päällä 1075: koskevassa kirjallisessa kysymyksessä (n:o pankin toimintaan. Vierailu on tarkoitus to- 1076: 559), jossa todetaan seuraavaa: teuttaa helmikuussa 1989 ja siihen tullaan yh- 1077: "Hallitus on tietoinen siitä, että suomalaiset distämään Aasiassa toimivien Suomen kaupal- 1078: yritykset osallistuvat Aasian Kehityspankin ja listen sihteerien aluekokous Manilassa. Myös 1079: sen rahoittamien projektien tarjouskilpailuihin tutustuminen muiden alueella toimivien kan- 1080: harvemmin kuin esimerkiksi yritykset muista sainvälisten kehitysrahoituslaitosten tarjoamiin 1081: Pohjoismaista. Manilan suurlähetystön kerää- mahdollisuuksiin kuuluu ohjelmaan. 1082: mien tietojen mukaan esim. v. 1986 pankki sai Muista viimeaikaisista toimenpiteistä vo,- 1083: eri maissa olevilta yrityksiltä n. 7 500 tarjous- daan mainita 24.-25.8.1988 Helsingissä pidett:; 1084: ta, joista vain 8 oli suomalaisilta yrityksiltä. Tyynenmeren reunavaltioita käsittelevä semi- 1085: Näistä kahdeksasta kuitenkin neljä tarjousta naari, josta juuri julkaistu 100-sivuinen raport- 1086: hyväksyttiin. Aivan viime aikoina suomalaiset- ti on saatavissa mm. Valtion painatuskeskuk- 1087: kin yritykset ovat lisänneet osallistumisvilk- sesta. Tähän seminaariin osallistui n. 100 liike- 1088: kauttaan ja viimeaikaisista menestyksistä voi- miestä ja sen tarkoituksena oli esitellä Tyynen- 1089: daan mainita mm. hissitoimitukset pankin uu- meren alueen (Asia/Pacific) tarjoamia liike- 1090: teen päämajarakennukseen sekä äskettäin saa- mahdollisuuksia. Seminaarin jatko-osa pide- 1091: tu tilaus 13 Aasian kehityspankin jäsenmaan tään ensi vuonna, todennäköisesti Manilassa. 1092: voimaloiden huoltotarveselvityksestä. (Mainit- Muista ASEAN-alueen kaupan edistämistoi- 1093: takoon, että kumulatiiviset palaumaprosentit menpiteistä mainittakoon thaimaalaisen liike- 1094: 30.7.1988 mennessä Aasian kehityspankista miesryhmän vierailu Suomessa syyskuun lopul- 1095: pohjoismaiden osalta ovat seuraavat: Ruotsi la neuvottelemassa Ulkomaankauppaliiton ja 1096: 0,78, Tanska 0,45, Norja 0,32 ja Suomi 0,09.) suomalaisyritysten kanssa sekä tulevalle tam- 1097: Vuonna 1976 Manilaan perustettiin kaupalli- mikuulle ohjelmoitu thaimaalaisen ministerita- 1098: sen sihteerin johtama toimipiste, jonka tehtä- son investointivaltuuskunnan tulo Suomeen. 1099: vänä oli mm. pankin projektien seuraaminen Lopuksi on syytä todeta, että viranomaiset 1100: ja niistä tiedottaminen Suomessa Ulkomaan- pystyvät ainoastaan vaikuttamaan sellaisten 1101: kauppaliiton välityksellä suomalaisille yrityk- olosuhteiden luomiseksi, jossa yrityksillä on 1102: sille. Vuonna 1980 Manilassa oleva toimipiste mahdollisuus tehdä kauppaa. Kauppojen to- 1103: korotettiin suurlähetystäksi mm. Aasian kehi- teuttaminen jää yritysten tehtäväksi." 1104: tyspankkiin suuntautuvan toiminnan tehosta- 1105: miseksi. Vuoden 1976 jälkeen Suomessa on Verotuksen yhtenäistäminen ja yksinkertais- 1106: järjestetty parin vuoden välein Aasian kehitys- taminen. Tuloverotusta koskevan kokonaisve- 1107: pankin ns. hankintaseminaareja suomalaisille rouudistuksen valmistelu aloitettiin verouudis- 1108: liikemiehille. Seminaareissa on selostettu pan- tusta valmistelevan ministerityöryhmän johdol- 1109: kin hankintatapoja ja sen tarjoamia mahdolli- la vuoden 1987 toukokuussa. Uudistuksen en- 1110: suuksia. Osanotto seminaareihin on ollut hyvä. simmäisen vaiheen toteutumista merkitsevät 1111: Viimeksi tämän laatuinen seminaari järjestet- lait tulivat voimaan vuoden 1989 alusta. Uudis- 1112: tiin Helsingissä maaliskuussa 1988. tuksen keskeisenä tavoitteena on ollut eri tulo- 1113: Pankin johtokunnan edustajat käyvät Suo- lajien yhtäläinen verottaminen, marginaalive- 1114: messa säännöllisesti neuvotellen ao. virkamies- roprosenttien alentaminen kaikissa tuloluokis- 1115: ten kanssa mm. pankin Suomeen kohdistamien sa sekä vähennysjärjestelmän selkeyttäminen. 1116: hankintojen tehostamisesta ja ovat myös pan- Tavoitteista vain viimeksi mainitun voidaan 1117: kista kiinnostuneiden yritysten edustajien ta- katsoa suoranaisesti liittyvän verotuksen yksin- 1118: vattavissa. Viimeksi tällainen vierailu tapahtui kertaistamistavoitteeseen. Kuitenkin myös kah- 1119: 18.-19.10.1988, jolloin pankin johtokunnan jä- den ensin mainitun tavoitteen saavuttaminen 1120: sen tapasi mm. seuraavien yritysten edustajat: on edellyttänyt useita sellaisia verojärjestelmän 1121: Wärtsilä, Ahlström, Outokumpu, Finn-Stroi, muutoksia, jotka samalla palvelevat yksinker- 1122: Valmet, Suomen Konsulttitoimistojen liitto, taistamistavoitteen saavuttamista. 1123: Rauma-Repola, Vaisala, Tampella ja Ekono Verotuksen monimutkaistumisella tarkoite- 1124: viranomaistapaamisten lisäksi. Edellä mainitun taan usein säännösten määrän lisääntymistä ja 1125: seminaarin jälkeen ulkoasiainministeriässä ryh- niiden ymmärrettävyyden vaikeutumista. Kos- 1126: dyttiin kehittämään ajatusta liikemiesdelegaa- ka tämä kehitys on johtunut suurelta osin 1127: 4 390586A 1128: 26 1129: 1130: taloudellisten ilmiöiden monipuolistumisesta ja rausvakuutusjärjestelmää kehittämällä. Sosi- 1131: monimutkaistumisesta, mahdollisuudet järjes- aali- ja terveysministeriö on asettanut selvitys- 1132: telmän yksinkertaistamiseen ovat tässä suhtees- työtä varten toimikunnan, jonka määräaika 1133: sa rajoitetut. Uudessa tilanteessa oikeus- päättyi 31.5.1989. 1134: varmuus- ja oikeusturvanäkökohdat edellyttä- Verotuksen yksinkertaistamisen kannalta vä- 1135: vät entistä täsmällisempää ja seikkaperäisem- hennysten kaavamaistamisella on tärkeä merki- 1136: pää verosääntelyä. Myös kokonaisverouudis- tys. Keinoina on käytetty lähinnä omavastuuo- 1137: tuksen yhteydessä tuloverotusta koskevia sään- suuksia ja tulonhankkimisvähennystä, joka 1138: nöksiä on ollut tarpeen pikemminkin lisätä kattaa luonnolliset vähennykset tiettyyn mark- 1139: Kuin vähentää. Tähän suuntaan on vaikuttanut kamäärään saakka. Tulonhankkimisvähennys 1140: myös tarve normihierarkian johdonmukaista- on verotuksen yksinkertaistamistavoitteen huo- 1141: IDiseksi siirtää lain tasolle eräitä aikaisemmin mioon ottamiseksi säilytetty myös verouudis- 1142: alemman asteisissa säädöksissä olleita sään- tuksen yhteydessä. Sen määrää on kuitenkin 1143: nöksiä. voitu alentaa, koska matkakuluvähennys ei 1144: Verotuksen yksinkertaistamisen kannalta eri- enää kuulu sen soveltamisalaan. Siten vähen- 1145: tyistilanteita tai harvoja verovelvollisia koske- nyksellä voidaan kattaa aikaisempaa suurempi 1146: vien säännösten määrän kasvu ei kuitenkaan osa muista luonnollisista vähennyksistä. Vero- 1147: ole keskeistä. Verouudistuksen yhteydessä tätä tusta yksinkertaistaa myös matkakuluille sää- 1148: tärkeämpänä on pidetty niiden verotusta moni- detty erillinen 2 000 markan omavastuu ja 1149: mutkaistavien tekijöiden vähentämistä, jotka korkovähennyksen omavastuun korottaminen 1150: johtuvat pyrkimyksistä toteuttaa muita kuin 600 markasta 900 markkaan. 1151: verojärjestelmään itseensä kuuluvia tavoitteita. Verouudistuksen yhteydessä myös elinkeino- 1152: Nämä piirteet, jotka ilmenevät lähinnä rajoi- verotusta on yksinkertaistettu muun muassa 1153: tettuihin verovelvollisryhmiin kohdistuvina eri- luopumalla metalli- ja laivanrakennusteollisuu- 1154: tyishuojennuksina ja verovähennyksinä, ovat den erityishuojennuksista samoin kuin erillis- 1155: yleensä omiaan paitsi monimutkaistamaan ve- lain nojalla myönnetystä tutkimusvähennykses- 1156: rotusta myös kaventamaan veropohjaa ja vä- tä. Investointivarausjärjestelmään liittyvää me- 1157: hentämään verotuksen neutraalisuutta ja ovat nettelyä on myös yksinkertaistettu. 1158: siten vastoin verouudistuksen keskeisiä pää- Edellä kuvatut verotusta yksinkertaistavai 1159: määriä. Toisaalta uudistuksessa on kiinnitetty verojärjestelmän muutokset merkitsevät aina- 1160: huomiota niihin muutosmahdollisuuksiin, jot- kin osittaista luopumista niistä järjestelmään 1161: ka vähentävät selvitystarvetta massamenette- sisältyvistä piirteistä, joiden tarkoituksena on 1162: lyyn kuuluvia verotusratkaisuja tehtäessä. ollut muiden kuin verotuksellisten tavoitteiden 1163: Näistä lähtökohdista kokonaisverouudistuksen saavuttaminen. Suuntaus, jota on tarkoitus 1164: ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy useita vero- jatkaa verouudistuksen seuraavissa vaiheissa, 1165: tusta yksinkertaistavia muutoksia. vastaa sekä verouudistuksen edellä kuvattuja 1166: Henkilöverotuksen vähennysjärjestelmää on tavoitteita että viimeaikaista kansainvälistä ke- 1167: uudistuksessa tuntuvasti karsittu ja kaavamais- hitystä, joka on tuntuvasti vaikuttanut tulove- 1168: tettu. Pois ovat jääneet valtionverotuksen tois- rouudistuksen tavoitteiden määrittämiseen 1169: tuvaisavustusvähennys, henki- ja henkivakuu- myös meillä. On havaittu, että verojärjestelmä 1170: tusmaksuvähennys, kuolleen henkilön tulosta soveltuu täyttämään sille vieraita tavoitteita 1171: tehtävä erillisvähennys, työtulovähennys, palk- huonommin kuin aikaisemmin luultiin ilman 1172: kavähennys, valtionverotuksen yksinhuoltaja- että sille itselleen asetettavat tavoitteet kärsi- 1173: vähennys, puolisovähennys, koulutusvähennys, vät. 1174: lahjoitusvähennys muilta kuin yhteisöiltä tie- Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet 1175: tyin edellytyksin, opiskelijavähennys, huoltaja- huomiota verotuksen yhtenäistämisen edelleen 1176: vähennys, huoltokonttorin maksamasta korko- kehittämiseen etenkin varallisuuden arvostus- 1177: tulosta tehtävä vähennys, lastenhoitajan pal- kysymyksissä. Varallisuusverotuksen osalta 1178: kan sivukustannuksista tehtävä vähennys ja voidaan todeta, että uuden tulo- ja varallisuus- 1179: varallisuusverovähennys. Verouudistuksen seu- verolain 130 §:n 4 momentissa on verohallituk- 1180: raavissa vaiheissa on tarkoitus luopua myös selle annettu valtuus sitovasti kunkin kunnan 1181: elatusvelvollisuusvähennyksestä sekä selvittää osalta vahvistaa maapohjan verotusarvoperus- 1182: mahdollisuudet sairauskuluvähennyksen kom- teet. Tämä tulee parantamaan rakennus- ja 1183: pensoimiseen terveydenhuoltopalveluja ja sai- tonttimaan arvostuksen yhtenäisyyttä verrattu- 1184: 27 1185: 1186: na aikaisempaan tilanteeseen, jossa asiaa on Iisten edellytyksiä suorittaa oikea liikevaihtove- 1187: pyritty hoitamaan verohallituksen yhtenäistä- ron määrä ajallaan parannetaan. Liikevaihto- 1188: misohjeilla. verotusta koskevien menettelysäännösten eroja 1189: Verohallituksessa on joulukuussa 1988 val- verrattuna välittömän verotuksen ja kirjanpi- 1190: mistunut perintö- ja lahjaverotutkimus, jonka don säännöksiin vähennetään. 1191: tavoitteena oli selvittää perintöverotuksen yh- Liikevaihtoverotusmenettelyn ja hallinnon 1192: tenäistämistyöryhmän m uistiossaan 26.3 .1986 uudistamisella voidaan poistaa vain osa liike- 1193: käyvän arvon periaatteen pohjalta laatiman vaihtoverotuksen nykyisistä ongelmista. Uudis- 1194: arvostusohjeen vaikutuksia perintö- ja lahjave- tuksen toteuduttua liikevaihtoverotuksen kehit- 1195: rotuksessa noudatettavaan arvostuksen tasoon tämisen painopistealueeksi muodostuu liike- 1196: alueellisesti ja varallisuuslajeittain. Tutkimus- vaihtoverotuksen aineellisten säännösten sel- 1197: tulosten mukaan brutto-omaisuuden arvostus keyttäminen ja kehittäminen. 1198: koko maan tasolla oli noin 90 OJo ohjearvosta Liikevaihtoverolain aineellisoikeudellisten 1199: ( = perintöverotuksen yhtenäistämistyöryhmän säännösten lakiteknistä uudistamista ja liike- 1200: muistiossaan esittämä arvo). Eri omaisuusla- vaihtoverolain rakenteen selkeyttämistä on sel- 1201: jien välillä oli arvostuksessa suhteessa ohjear- vitetty valtiovarainministeriön vuonna 1988 1202: voon huomattaviakin eroja. Matalimmin ar- asettamassa toimikunnassa, jonka määräaika 1203: vostettuja olivat peltomaa ja metsämaa. Vero- päättyi 31.5.1989. Toimikunnan oli työssään 1204: hallituksessa on harkittavana yhtenäistämisoh- otettava huomioon liikevaihtoverolain raken- 1205: jeen antaminen perintöverotuksen yhtenäistä- netyöryhmän (työryhmämuistio 1988:VM 14) 1206: mistyöryhmän muistion ja perintö- ja lahjave- tekemät selvitykset. 1207: rotutkimuksen pohjalta. Hallitusohjelmassa mainittua pienyrittäjien 1208: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa on liikevaihtoverovapauden laajentamista on sel- 1209: myös otettu esiin ajatus perintöverolautakun- vitetty valtiovarainministeriön vuonna 1986 1210: tien lakkauttamisesta ja niiden tehtävien siirtä- asettamassa työryhmässä (työryhmämuistio 1211: misestä verolautakunnille. Verolautakuntien 1987:VM 3). Liikevaihtoveron kertautumista 1212: tehtävät ovat supistuneet sen jälkeen, kun nii- on vähennetty vuoden 1989 alusta voimaan 1213: den ja verotoimistojen tehtäväjakoa on järki- tulleella lailla (1111/88), jolla tavaran valmis- 1214: peräistetty 30.1.1987 annetulla lailla. Lauta- tustoiminnassa käytettävien koneiden ja laittei- 1215: kuntien nykyinen toimikausi päättyy vuoden den vähennysoikeus korotettiin 80 prosentista 1216: 1989 lopussa. Verohallituksen vuonna 1988 90 prosenttiin. 1217: asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli Liikevaihtoverotuksen eri osa-alueita on vii- 1218: laatia verotoimistojen toiminnan kehittämis- me vuosina selvitetty myös useissa työryhmis- 1219: suunnitelma verohallinnon vuosien 1990-1994 sä, joiden tekemät selvitykset luovat mahdolli- 1220: toiminta- ja taloussuunnitelmaa varten, on sel- suuksia liikevaihtoverotuksen uudistamiseen ja 1221: vitetty muun ohessa lautakuntien asemaa vero- yksinkertaistamiseen. 1222: tuksen toimittamisessa. Työryhmä antoi loppu- Edellä selvitetyn mukaisesti voimassa olevaa 1223: raporttinsa maaliskuun 1989 lopussa. liikevaihtoverojärjestelmää kehitetään vaiheit- 1224: Liikevaihtoverotuksen kehittäminen perus- tain. Lainsäädännöllisiä toimenpiteitä on odo- 1225: tuu hallitusohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin. tettavissa sitä mukaa, kun eri osa-alueiden 1226: Hallitusohjelman mukaan selvitetään erityisesti selvitystyö ja muu valmistelu on johtanut to- 1227: liikevaihtoveron kertautumisen synnyttämät teuttamiskelpoisiin uudistusesityksiin. 1228: ongelmat ja tutkitaan mahdollisuudet pienyrit- 1229: täjien liikevaihtoverovapauden laajentamisek- Erityiset veronhuojennukset. Valtiontilintar- 1230: si. Liikevaihtoverotusmenettely ja hallinto uu- kastajat ovat huomauttaneet, että veronhuo- 1231: distetaan. jennusten aiheuttamien veronmenetysten arvi- 1232: Hallitusohjelmassa tarkoitettu liikevaihtove- ointia on pyrittävä kehittämään. Tähän voi- 1233: rotusmenettelyn ja hallinnon uudistaminen on daan todeta, että esimerkiksi tappiontasaus- 1234: toteutettu vuoden 1989 alusta voimaan tulleilla asioissa, kehitysyhteisöksi nimeämisessä (EVL 1235: laeilla (1119/87 ja 1108/88). Uudistetulla me- 6 § 3 mom.) ja osittain merenkulun veronhuo- 1236: nettelyllä pyritään parantamaan liikevaihtove- jennusasioissa veronhuojennusedun todellinen 1237: rovelvollisten oikeusturvaa ja vähentämään määrä voidaan selvittää ainoastaan jälkikä- 1238: hallinnon toimenpiteiden tarvetta. Verovelvol- teen. Tällöinkin selvittämismahdollisuus on 1239: 28 1240: 1241: pitkälti teoreettinen, koska annetulla veron- rakennusteollisuuden edistämiseksi myönnettä- 1242: huojennuspäätöksellä voi olla vaikutusta myös vistä veronhuojennuksista sekä tutkimusvähen- 1243: verovelvollisen käyttäytymiseen ja muiden tu- nyksestä valtionverotuksessa annettujen mää- 1244: loksentasauskeinojen käyttöön. Tämä merkit- räaikaisten lakien voimassaoloaikaa ei enää ole 1245: see käytännössä sitä, ettei jälkivalvonta välttä- jatkettu. Elinkeinotulon verottamisesta anne- 1246: mättä paljastaisi päätöksellä annetun edun to- tun lain 6 §:n 3 momenttia ei tulla soveltamaan 1247: dellista vaikutusta. Sen sijaan päätösten te- enää vuonna 1990 ja se tultaneen kumoamaan 1248: oreettinen enimmäisvaikutus on arvioitavissa pysyvästi. 1249: jo päätöstä tehtäessä. Päätöksenteon jälkeen Valtiovarainministeriö on keväällä 1988 teh- 1250: saatava tieto taloudellisista vaikutuksista on nyt aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle, 1251: sikäli vailla konkreettista merkitystä, ettei se että tämä ryhtyisi selvittämään mahdollisuuk- 1252: voi vaikuttaa jo annetun päätöksen sisältöön. sia korvata autoverolain 17 §:n mukainen ve- 1253: Ainoana käytännön keinona veronhuojen- ronpalautusmenettely suoralla autonhankinta- 1254: nusetujen täsmällisten määrien seuraamiseksi tuella. Aloite ei ole toistaiseksi johtanut toi- 1255: tällä hetkellä lienee yleishyödyllisten yhteisöjen menpiteisiin. Vuoden 1989 alusta on polttoai- 1256: kohdalla verotoimistoissa toteutettava veroil- neveron palautus linja-autoille (L polttoaineve- 1257: moitusten laskennan vieminen loppuun. Näin rosta 7 §) korvattu liikenneministeriön myön- 1258: on mahdollista jälkikäteen todeta yleishyödyl- tämällä suoralla tuella. 1259: listen yhteisöjen saaman huojennusedun mää- 1260: rä. Toisaalta nämäkin huojennukset vaikutta- Maksuunpannuista veroista kohtuussyistä 1261: nevat verovelvollisten käyttäytymiseen esimer- myönnettävien veronhuojennusten käsittelemi- 1262: kiksi siten, että huojennuksen saanut yhteisö nen nykyisessä laajuudessaan valtiovarainmi- 1263: jättää poistot tekemättä. Menettelyä voidaan nisteriössä ei ole tarkoituksenmukaista. Vero- 1264: kuitenkin pitää tarpeellisena siitä syystä, että hallituksen ja tullihallituksen toimivaltaan 1265: samat yhteisöt hakevat jatkuvasti verovapauk- kuuluvat tällä hetkellä veronhuojennushake- 1266: sia ja laissa on säädetty mm. päätöksen peruut- mukset, joissa vapautettavaksi pyydetyn veron 1267: tamismahdollisuudesta. määrä on enintään 100 000 markkaa. Valtiova- 1268: Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa rainministeriön käsityksen mukaan kyseistä 1269: 1986 projektin selvittämään veromenoja ja nii- toimivaltarajaa on syytä korottaa huomatta- 1270: den budjetointia. Projektin laatima raportti vasti. Asian valmistelua jatketaan siten, että 1271: julkaistiin vuoden 1989 alussa ja siihen sisältyy hallituksen esitys eri verolakeihin sisältyvien 1272: laskelmia myös veronhuojennusten aiheutta- huojennussäännösten muuttamisesta tältä osin 1273: mista verotulojen menetyksistä. voitaisiin antaa vuoden 1989 aikana. 1274: Veronhuojennussäännöstön supistamisen Mitä tulee mahdollisuuksiin hoitaa verotuk- 1275: osalta voidaan mainita seuraavaa. Yhteiskun- sen kohtuuttomuustilanteita lainsäädäntöä tar- 1276: nallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien kistamaila yksittäistapauksittaisen huojennus- 1277: yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuk- menettelyn asemesta, on todettava, ettei tällai- 1278: sista annetun lain kehittämistä on käsitellyt sia tilanteita ole helposti löydettävissä. Moot- 1279: verovapaiden subjektien tuloverokohtelua ja toriajoneuvoverotoimikunta 1984:n mietinnös- 1280: lahjoitusten vähentämisoikeutta selvitellyt työ- sä (komiteanmietintö 1986: 11) on ehdotus 1281: ryhmä (työryhmämuistio 1987:VM 31). Työ- moottoriajoneuvoverolain 9 §:n kehittämisestä 1282: ryhmä esitti ensisijaisesti, että veronhuojennus- siten, että laissa säädettäisiin suoraan ulko- 1283: menettelystä luovuttaisiin kokonaan. Siltä va- maanliikenteen veronpalautuksesta. Asiaan 1284: ralta, että siitä ei luovuttaisi, työryhmä teki liittyy kuitenkin tällä hetkellä mm. tieliikenne- 1285: ehdotuksia sekä veronhuojennusedellytysten verotuksen harmonisointi Euroopassa. Yhtenä 1286: kehittämiseksi että veronhuojennusmenettelyn asiaryhmänä, joka voisi olla hoidettavissa lain- 1287: hallinnolliseksi keventämiseksi. Valtiovarain- säädäntöteitse, ovat eräät auton maahantuon- 1288: ministeriössä on laadittu luonnos hallituksen tiin ja Suomessa tehtäviin rakennemuutoksiin 1289: esitykseksi laiksi yleishyödyllisten yhteisöjen liittyvät asiat, joissa on alkanut esiintyä yhä 1290: veronhuojennuslain muuttamisesta. Luonnok- enemmän huojennushakemuksia (esimerkiksi 1291: sesta on pyydetty lausuntoja ja asian valmiste- ulkomaisen matkailuauton muuttaminen vasta 1292: lua jatketaan valtiovarainministeriössä. maahantuonnin jälkeen mutta ennen ensirekis- 1293: Kuten aiemmin jo on mainittu, metalli- ja teröintiä suomalaiset matkailuautomääräykset 1294: 29 1295: 1296: täyttäväksi verovapaaksi erikoisautoksi, josta lituksen Autoveron palautusmenettelytyöryh- 1297: tulli joutuu kuitenkin lain mukaan perimään män muistiossa 13.5.1988, jossa käsitellään 1298: autoveron). Tästä on tehty ehdotuksia tullihal- myös taksipalautusjärjestelmän uudistamista. 1299: 30 1300: 1301: 1302: 1303: 1304: Opetusministeriön hallinnonala 1305: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta 500 000-1 200 000 markan suuruisten hankkei- 1306: on opetusministeriö esittänyt seuraavaa. den toteuttamisohjelmat käsittelee ja hyväksyy 1307: lääninhallitus sekä myöntää ja maksaa niihin 1308: myös valtionosuuden. 1309: Opetusministeriö Kuntien peruskoulumenoihin myönnettävän 1310: lisäavustuksen maksatus on ollut useita vuosia 1311: Valtionosuudet ja -avustukset. K o u l u h a I- jäljessä siitä vuodesta, jonka menoihin lisä- 1312: I i t u s. Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjas- avustusta on myönnetty. Vuoden 1986 alussa 1313: ton valtionosuuksista ja -avustuksista annetun tuli voimaan uusi perus- ja keskiasteen koulu- 1314: lain (1112178) mukaan maksettavat valtiono- tusta varten kunnille myönnettävistä lisäavus- 1315: suudet ovat suurimmalta osin perusteiltaan tuksista annettu laki (497 /83). Lisäavustuksen 1316: laskennallisia. Todellisten kustannusten mu- piiriin tulivat tällöin myös lukion ja muiden 1317: kaan myönnetään valtionosuutta lähinnä enää keskiasteen oppilaitosten käyttökustannukset 1318: peruskoulun oppilaiden koulukuljetuksista, pe- sekä niistä suoritettavat maksuosuudet ja kor- 1319: ruskoululaisten ja Iukiotaisten majoituksesta, vaukset. Elokuun alusta 1988 voimaan tulleella 1320: koulunkäyntiavustajien palkoista sekä sairaala- lailla (92/88) lisäavustuksen piiriin otettiin vie- 1321: ja harjaantumisopetuksen järjestämisestä ai- lä kouluhallituksen alaisesta ammatillisesta 1322: heutuviin kustannuksiin. koulutuksesta ja kansanopistojen peruskoulu- 1323: Myös valtionapuasioihin liittyviä hallinnolli- ja lukiolinjoilla järjestettävästä opetuksesta ai- 1324: sia menettelytapoja on viime vuosina yksinker- heutuvat käyttökustannukset. Uuden lain myö- 1325: taistettu. Rakentamishankkeiden käsittelyssä tä lisäavustusten myöntämis- ja maksukäytän- 1326: vaadittavien asiakirjojen ja selvitysten määrää töä on tarkoitus nopeuttaa ja muuttaa järjes- 1327: vähennettiin 1.1.1987 voimaan tulleella perus- telmä joustavammaksi. Tavoitteena on, että 1328: koulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion- lisäavustusperusteet voitaisiin vahvistaa, pää- 1329: osuuksista ja -avustuksista annetun lain muut- tös lisäavustuksen myöntämisestä tehdä sekä 1330: tamisesta annetulla lailla (1053/86). Esimerkik- maksaa lisäavustukset jo avustusvuotta seuraa- 1331: si rakentamistarpeen tutkimusselvityksiä ja van vuoden aikana. Vuoden 1986 koulumenoi- 1332: tonttiselvitysasiakirjoja ei tarvitse enää toimit- hin myönnettävän lisäavustuksen perusteet 1333: taa kouluhallitukseen. Kunnan yksin kustanta- vahvistettiin 22.12.1988. 1334: man rakennushankkeen toteuttamisohjelmalle Laskennallisiin menoihin siirtyminen yhdis- 1335: ei enää tarvita valtion viranomaisen hyväksy- tettynä automaattisen tietojenkäsittelyn hyväk- 1336: mistä. Ensikertaisen kalustamisen osalta han- sikäyttöön on nopeuttanut valtionapuasioiden 1337: kintaluettelon mukainen normaalihinnan vah- käsittelyä kouluhallituksessa. Ennalta vahvis- 1338: vistaminen on muutettu laskennalliseksi, joten tettuihin normeihin perustuva valtionapu on 1339: hankintaluetteloita ei toimiteta valtionapuvira- myös ollut omiaan tehostamaan opetustoimen 1340: nomaiselle hyväksyttäväksi. Lisäksi hakemus- taloudellista järjestämistä kunnissa. 1341: menettelyä on muutoinkin yksinkertaistettu ja Kouluhallituksen alaisten aikuisoppilaitosten 1342: asiakirjojen määrää vähennetty ensikertaista valtionapujärjestelmät ovat vanhanaikaisia. 1343: kalustamista ja toteuttamisohjelman toisen vai- Vain kansanopistojen valtionapu määräytyy 1344: heen hyväksymistä koskevissa asioissa. osittain laskennallisten menojen perusteella. 1345: Lääninhallitusten toimivaltaa pienten raken- Sen sijaan mm. kansalais- ja työväenopistojen, 1346: nushankkeiden käsittelyssä on lisätty. Vuoden musiikkioppilaitosten ja urheiluopistojen valti- 1347: 1989 alusta lukien kustannusarvioitaan onavut perustuvat edelleenkin todellisiin kus- 1348: 31 1349: 1350: tannuksiin. Urheiluopistojen valtionapulain- ryhmien muodostamisesta oppilaitoksen käy- 1351: säädännön uudistus on ollut pitkään vireillä. tettävissä olevien nykyisten säännösten ja mää- 1352: Kansalais- ja työväenopistoja koskevan lain- räysten mukaan laskettavilla kokonaisresurs- 1353: säädännön uudistaminen on myös tulossa ajan- seilla. 1354: kohtaiseksi. Opetusministeriö on asettanut työ- Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen pää- 1355: ryhmän valmistelemaan uudistusta. Työryhmä töksenteko- ja rahoitusjärjestelmä muuttuu 1356: tulee selvittämään muun ohella, voitaisiinko vuoden 1989 alusta siten, että luvan väliaikai- 1357: valtionavun myöntämisessä siirtyä laskennalli- sen koulutuksen aloittamiseen antaa pääasiassa 1358: sesti määräytyviin perusteisiin. lääninhallitus. Ammatillisten oppilaitosten ra- 1359: Valtionosuuksien ja -avustusten käsittelyn hoituksesta annettua lakia on vastaavasti muu- 1360: tämänhetkisestä tilanteesta voidaan edellä mai- tettu siten, että vuoden 1989 alusta lukien 1361: nituista puutteista huolimatta todeta, että valti- väliaikaisessa ammatillisessa koulutuksessa val- 1362: onapujen myöntämisessä eri oppilaitosmuo- tionapuviranomaisena on pääasiassa lääninhal- 1363: doissa aikaisemmin esiintynyt jälkeenjäänei- litus. Ammatillisen koulutuksen hallinnon ha- 1364: syys on miltei kokonaan pystytty poistamaan. jauttamista valtionapuasioissa on tarkoitus jat- 1365: Tämän vuoksi toiminnan painopiste tulee en- kaa kurssitoiminnan osalta. Tässä tarkoituk- 1366: tistä enemmän olemaan valtionapujen saajien sessa on muutettu ammatillisten oppilaitosten 1367: ennalta tapahtuvassa neuvonnassa ja ohjauk- rahoituksesta annettua lakia vuoden 1989 alus- 1368: sessa. ta lukien, jotta voitaisiin kokeilla lääninhalli- 1369: Ammatti kasvatushallitus. Amma- tusten toimimista valtionapuviranomaisena 1370: tillisten oppilaitosten rahoituksesta annettua myös kurssitoiminnassa. 1371: lakia (494/83) on vuoden 1987 alusta lukien 1372: muutettu siten, että oppilaiden kotikunnilla on Lisäksi ammatillisten oppilaitosten rahoituk- 1373: velvollisuus osallistua ammatillisten oppilaitos- sesta annettua lakia muutettiin vuoden 1989 1374: ten kustannuksiin väliaikaisessa ammatillisessa alusta siten, että ammatillisten oppilaitosten 1375: peruskoulutuksessa. Muutoksen mukaan kou- rakentamiseen liittyvien kalustohankintojen 1376: lutuksesta oppilaitoksen ylläpitäjälle aiheutu- käsittelyä eräin osin yksinkertaistetaan sekä 1377: vat menot suoritetaan valtion varoista, mutta päätöksentekovaltaa hajautetaan siirtämällä si- 1378: kotikunnilta peritään valtiolle korvaus, joka tä opetusministeriöltä ammattikasvatushalli- 1379: määrätään oppilaitosmuodoittain puhtaasti tukselle. Rakennushankkeita koskevan päätös- 1380: laskennallisesti vakinaisen ammatillisen perus- vallan siirtäminen laajemmin lääninhallituksille 1381: koulutuksen keskimääräisten kustannusten on käsiteltävänä jäljempänä mainitussa kes- 1382: pohjalta. kusvirastotyöryhmässä. 1383: Opetusministeriö asetti vuonna 1986 työryh- Vuodesta 1986 lukien ammattikasvatushalli- 1384: män, jonka tehtävänä on mm. laatia ehdotuk- tuksen myöntämien valtionapujen tarkastustoi- 1385: set ammatillisten oppilaitosten tuntikehysjär- mintaa on muutettu ja kehitetty ottamalla 1386: jestelmäksi tarvittavine säännöksineen. Tähän huomioon ammatillisten oppilaitosten rahoi- 1387: liittyen ammatillisten oppilaitosten rahoituk- tuksesta annetun lain antamat uudet tarkastus- 1388: sesta annettua lakia on muutettu siten, että mahdollisuudet. Tarkastustoiminnassa on kes- 1389: siirtymistä laskennallisiin valtionapuperustei- kitytty suurempiin kokonaisuuksiin ja toimin- 1390: siin rehtorien ja opettajien palkkausmenojen nallisten yhteyksien selvittämiseen. Tarkastus- 1391: osalta lykättiin vielä kahdella vuodella vireillä toiminnassa on lisäksi käytetty hyväksi oppilai- 1392: olevien tuntikehysselvitysten keskeneräisyyden tosten keskinäisestä vertailusta saatuja tilasto- 1393: vuoksi. Mikäli tuntikehysjärjestelmä saadaan tietoja ja siten pyritty selvittämään oleelliset 1394: aikaan, tarkistetaan palkkausmenojen lasken- poikkeamat niiden toiminnassa ottaen kuiten- 1395: nallisia perusteita vastaavasti ennen niiden kin huomioon opetustoiminnan erilaisuudesta 1396: käyttöönottamista. Kyseisen työryhmän työ johtuvat kustannustekijät. Suoritepohjaista 1397: valmistui 13.6.1989. tarkastelua on vuonna 1986 erityisesti kehitetty 1398: Toisaalta säädettiin 1.8.1988 lukien voimaan ammatillisten kurssikeskusten ja muun työlli- 1399: tullut asetus eräistä poikkeuksista ammatillis- syyskoulutuksen rahoitusperusteita määrättäes- 1400: ten oppilaitosten opetusryhmien muodostamis- sä. Näillä laskennallisilla perusteilla määrära- 1401: ta koskeviin perusteisiin. Asetuksen mukaan hat on mahdollisimman pitkälle mitoitettu toi- 1402: oppilaitos voi halutessaan kokeilla tuntikehys- minnan mukaan. Periaatetta on laajennettu 1403: järjestelmään liittyviä mahdollisuuksia opetus- myös muuhun ammatilliseen koulutukseen 1404: 32 1405: 1406: sekä määrärahojen mitoituksessa että tarkas- aali- ja terveydenhuollon sellaisesta valtion- 1407: tuksessa. osuus- ja -avustusjärjestelmän uudistuksesta, 1408: Kuntien kulttuuritoiminta, lii- jossa valtionosuudet ja -avustukset määräyty- 1409: kuntatoimi ja nuorisotyö sekä mu- vät laskennallisten perusteiden mukaan. Pää- 1410: seot. Opetusministeriö on valtionosuusvira- töksen mukaan selvitysmies toimii kiinteässä 1411: nomainen kuntien kulttuuritoimintalain (1045/ yhteistyössä opetusministeriön, sosiaali- ja ter- 1412: 80}, liikuntalain (984179) ja nuorisotyölain mu- veysministeriön, sisäasiainministeriön ja sen 1413: kaisissa valtionosuuksissa. Valtionosuus näihin yhteydessä toimivan kuntien itsehallintoprojek- 1414: toimintoihin määräytyy yhtenäisen kuntien tin sekä kunnallistalouden neuvottelukunnan 1415: kantokykyluokitukseen perustuvan asteikon kanssa. Selvitysmiehen toimeksiantoon liittyen 1416: mukaan. Valtionosuutta myönnetään viranhal- opetusministeriö on käynnistänyt valmistelu- 1417: tijoiden palkkauksiin sekä asukaskohtaisien työn kauttaaltaan laskennallisen, keskimääräi- 1418: käyttömenojen perusteella muihin menoihin. siin kustannuksiin perustuvan valtionosuusjär- 1419: Vuonna 1988 alettiin valtionosuuksien lasken- jestelmän kehittämiseksi. 1420: nassa, tarkastuksessa ja maksatuksessa käyttää 1421: atk-järjestelmää, joka on perusteiltaan sama Ammatillinen koulutus. Ammatillisen koulu- 1422: kuin koulu- ja kirjastotoimen valtion- tuksen aloituspaikkatavoitteita on jatkuvasti 1423: osuuskäsittelyssä käytetty järjestelmä. Valtion- tarkistettu pitkälle aikavälille asetettujen ta- 1424: osuusjärjestelmä tällä sektorilla on verraten voitteiden suuntaisesti. Ammattikasvatushalli- 1425: yksinkertainen. tus on oppilaitoskohtaistanut valtioneuvoston 1426: Vuonna 1989 tulee voimaan laki museoiden 22.5.1986 asettamat ja 2.7.1987 tarkistamat 1427: valtionosuuksista ja -avustuksista. Museoiden tavoitteet vuodelle 1995. Nämä pitkän aikavä- 1428: valtionosuus perustuu laskennnalliseen menet- lin tavoitteet ovat olleet yhtenä lähtökohtana 1429: telyyn, missä joka vuosi vahvistetaan valtion- valtioneuvoston 19.5.1988 hyväksymässä kes- 1430: osuuden perusteena oleva markkamäärä muse- kiasteen koulutuksen kehittämisohjelmassa 1431: oammatillista työntekijää kohti. Valtion- vuosille 1989-91. Aloituspaikkatavoitteiden 1432: osuusviranomainen on museovirasto. Järjestel- myöhemmässä tarkistamisessa tullaan otta- 1433: mä on hallinnollisesti niin yksinkertainen kuin maan huomioon koulutussuunnittelun neuvot- 1434: yleensä toimintokohtaista valtionosuusjärjes- telukunnan Väestön koulutus vuonna 2000 1435: telmää varten voidaan kehittää. -mietinnössä (komiteanmietintö 1988:28) asete- 1436: Valtionosuusjärjestelmän kehit- tut uudet pitkän aikavälin tavoitteet. Ammatil- 1437: täminen . Opetusministeriön asettama kes- lisen koulutuksen kykyä vastata koulutetun 1438: kusvirastokysymystä selvittänyt työryhmä on työvoiman kysyntään on lisäksi edesauttanut 1439: tehnyt ehdotuksia, jotka tähtäävät valtion- väliaikaisen ammatillisen koulutuksen järjestel- 1440: osuusasioiden hallinnon oleelliseen keventämi- mä. 1441: seen. Valtionosuusjärjestelmän tulee olla ra- Ammatillisen koulutuksen säätelyä on voitu 1442: hoituskehyksiin perustuva, kuntien, oppilaitos- 1.8.1987 voimaan tulleella ammatillisia oppilai- 1443: ten ja koulujen sekä muiden valtionavun saa- toksia koskevalla lainsäädännöllä merkittävästi 1444: jien itsenäistä päätäntävaltaa korostava ja ta- keventää säätelyn joustoa lisäämällä. Aikai- 1445: loudellisuuteen kannustava. Valtionosuuksien semmin vain keskushallintoviranomaisille kuu- 1446: määräytymisperusteiden tulisi olla myös sellai- lunutta päätösvaltaa oppilaitoksen toiminnan 1447: sia, että niillä ei sinänsä ole vaikutuksia toi- muuttamisesta on siirretty valtakunnalliseksi 1448: mintojen järjestämiseen, esimerkiksi kouluyk- katsottavia ja merkittäviä kustannusvaikutuk- 1449: siköiden kokoon, vaan koulutuspoliittiset rat- sia aiheuttavia muutoksia lukuunottamatta 1450: kaisut tehdään erikseen toiminnallisten ja ta- sekä lääninhallituksille että oppilaitoksille. Vä- 1451: loudellisten näkökohtien pohjalta. Myös ra- liaikaisen ammatillisen koulutuksen päätöksen- 1452: kentamisen valtionosuuskäsittelyä uudistetaan tekojärjestelmää on uudistettu niin, että lää- 1453: pyrkien järjestelmän yksinkertaisuuteen ja hy- ninhallitukset toimivat vuoden 1989 alusta tä- 1454: vään hallittavuuteen. män koulutuksen valtionapuviranomaisina ja 1455: Valtioneuvosto on 20.1.1989 tekemässään päättävät pääosasta väliaikaisen koulutuksen 1456: periaatepäätöksessä julkisten menojen kasvun aloittamisluvista. Vuodelle 1989-91 hyväksytyn 1457: hidastamiseksi muun muassa päättänyt asettaa keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelman 1458: selvitysmiehen valmistelemaan ehdotusta kun- toimeenpanossa on siirrytty yksityiskohtaisista 1459: tien ja kuntainliittojen opetustoimen sekä sosi- absoluuttisiin aloituspaikkamääriin perustuvas- 1460: 33 1461: 1462: ta säätelystä aloitusryhmien maaraan perus- ministeriö on vuonna 1988 asettanut toimikun- 1463: tuvaan säätelyyn, minkä lisäksi ammattikasva- nan työpaikkakoulutuksen lainsäädännön ko- 1464: tushallituksen ja lääninhallituksen liikkumava- konaisuudistusta varten. Toimikunnan tulee 1465: raa ohjelman toimeenpanossa on lisätty. oppisopimus- ja koulutussopimuskoulutusta 1466: Ammatillisen koulutuksen määrällisen sääte- koskevan lainsäädännön uudistamisessa ottaa 1467: lyn lisäksi ammatillisista oppilaitoksista annet- muun ohella huomioon oppisopimuskoulutuk- 1468: tu uusi lainsäädäntö antaa uudet edellytykset sen kehittäminen myös työssä olevien aikuis- 1469: opetussisältöjen entistä paremmalle kehittämi- koulutuksena. 1470: selle työelämän vaatimusten mukaisesti. Lain- A m m a t i n v a 1i n n a no h j a u s . Perus- 1471: säädännöllä delegoidaan opetussuunnitelmien koulun ja lukion opetus tulee koulua koskevan 1472: hyväksyminen ammattikasvatushallituksen laa- lainsäädännön mukaan järjestää siten, että se 1473: timien valtakunnallisten perusteiden pohjalta antaa oppilaalle yhteiskunnan ja työelämän 1474: oppilaitostasolle, jossa voidaan parhaiten ottaa sekä ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kan- 1475: huomioon työelämän alueelliset ja paikalliset nalta tarpeellisia valmiuksia. Koulun kehittä- 1476: erityistarpeet. mistoiminnan yhtenä perusajatuksena on viime 1477: Valtioneuvosto teki 5. 3.1987 periaatepäätök- vuosina ollut koulun ja työelämän vuorovaiku- 1478: sen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituk- tuksen edellytysten lisääminen. Koulun ja työ- 1479: sen suunnitteluperiaatteista ja 24.3.1988 peri- elämän käytännön yhteyksien hoitamisesta vas- 1480: aatepäätöksen ammatillisen aikuiskoulutuksen taa pääasiassa opinto-ohjaaja. 1481: kehittämisestä. Jälkimmäisessä päätöksessä to- 1482: detaan, että "ammatilliset kurssikeskukset Opinto-ohjaajien peruskoulutusta ja täyden- 1483: muutetaan 1990 ammatillisiksi aikuiskoulutus- nyskoulutusta on kehitetty opetusministeriön 1484: keskuksiksi, jotka tarjoavat monipuolisia am- 9.1.1986 asettaman työryhmän- Opinto-ohjaa- 1485: matillisia aikuiskoulutuspalveluja.'' Tavoite on jat ja työelämä - ehdotusten mukaisesti. Näin 1486: kirjattu myös vuoden 1989 valtion tulo- ja on pyritty luomaan peruskoulun ja lukion 1487: menoarvioon. Asiaa on tarkemmin selvitetty opinto-ohjaajille aiempaa paremmat edellytyk- 1488: opetusministeriön asettamassa kurssikeskustoi- set oppilaiden ammatinvalinnan ohjaamiselle 1489: mikunnassa, joka sai työnsä päätökseen sekä koulun ja työelämän yhteyksien kehittä- 1490: 31.10.1988. Mietintö on parhaillaan lausunto- miselle. Työryhmän ehdotusten mukaisesti on 1491: kierroksella. eräissä lääneissä (mm. Uudenmaan lääni ja 1492: Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään Kuopion lääni) järjestetty opinto-ohjaajille 1493: kiinnittänyt huomiota tarpeeseen tarkastella myös työelämään perehdyttämisjaksoja sekä 1494: oppisopimuskoulutusta koskevien säännösten eri tavoin tehostettu peruskoulujen, ammatil- 1495: ajanmukaisuutta. Samalla valiokunta on kat- listen oppilaitosten ja alueen elinkeinoelämän 1496: sonut, että tarvittaessa tulisi ryhtyä toimenpi- välistä yhteistoimintaa. Järjestelyillä on lisätty 1497: teisiin mainittujen säännösten uudistamiseksi. oppilaiden tietoa ja valmiuksia ammatinvalin- 1498: Tämän johdosta voidaan todeta, että opetus- taratkaisuihin. 1499: 1500: 1501: 1502: 1503: 5 390586A 1504: 34 1505: 1506: 1507: 1508: 1509: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 1510: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta (maatilahallituksen kiertokirje 8/4100/87, 1511: on maa- ja metsätalousministeriö esittänyt seu- 30.1.1987) mukaan avustuksia ei kuitenkaan 1512: raavaa. saanut myöntää uusien turkistarhojen perus- 1513: tamiseen tai entisten laajentamiseen. Avustuk- 1514: sia sai myöntää vain tarhan siirron yhteydessä 1515: Maa- ja metsätalousministeriö vähäiseen laajentamiseen sekä eläinkannan 1516: monipuolistamiseen. Tällä haluttiin ensisijai- 1517: TurkistaJooden kehittäminen. Suomen tur- sesti kannustaa nopeasti lisääntyneiden siniket- 1518: kistalous toimii kansainvälisten markkinoiden tutarhojen siirtymistä osaksi tuolloin parem- 1519: ehdoilla ja joutuu sopeutumaan suuriin kysyn- man taloudellisen tuloksen antaneiden hopea- 1520: nän ja hintojen vaihteluihin. Tämä on kuiten- ja muunnoskettujen kasvatukseen sekä yleensä 1521: kin turkistarhauksen elinehto pidemmällä ajal- lisätä monipuolisempien eläinkantojen kasva- 1522: la ja turkistaloudelle tulee luoda edellytykset tusta, jolloin nahkojen vuosittaisten kysyntä- 1523: kansainväliseen hinta- ja laatukilpailuun. vaihtelujen aiheuttamia epävarmuustekijöitä 1524: R e huhu o 1t o . Koska turkisala joutuu kil- tarhojen kannattavuudelle voitaisiin paremmin 1525: pailemaan vientimarkkinoilla ilman valtion va- hallita. 1526: roista maksettavaa vientitukea, tarhauksessa Turkistarhauksen rahoitusohjeita uudistet- 1527: tarvittavan rehun tulee olla kilpailuedellytysten tiin syyskuussa 1987 (maatilahallituksen kierto- 1528: turvaamiseksi maailmanmarkkinahintaista. kirje 60/4100/87, 9.9.1987). Tällöin maaseutu- 1529: Valtion viljavarasiolle on annettu oikeus myy- elinkeinolain piiriin otettiin myös uusien ja 1530: dä kotimaista viljaa rehujen raaka-aineeksi laajentavien turkistarhojen avustaminen, mikä- 1531: maailmanmarkkinahinnalla eli sillä hinnalla, li hanke tapahtui alan markkinatilanteen salli- 1532: minkä turkiseläinten rehujen valmistajat jou- missa rajoissa. Hankkeiden markkinoimisedel- 1533: tuisivat viljasta maksamaan Suomeen tuotuna. lytysten selvittämistä varten kaikkien uusien ja 1534: Kotimarkkinahinnan ja maailmanmarkkina- laajentavien yritysten kohdalla tuli hankkia 1535: hinnan erotus on maksettu Valtion viljavaras- Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton jä- 1536: tolle valtion budjetissa viljan vientitukeen osoi- senyhdistyksen lausunto. Samassa kiertokir- 1537: tetuista varoista. Jos kotimaista viljaa ei ole jeesssä rajoitettiin kuitenkin kettutarhauksen 1538: ollut riittävästi käytettävissä tähän tarkoituk- avustaminen vain alueellisen kehittämisen edis- 1539: seen, viljavarasto on voinut myydä rehujen tämisestä annetun lain mukaisille 1 ja II perus- 1540: raaka-aineeksi tuontiviljaa maailmanmarkki- vyöhykkeille. Tässä ajateltiin lähinnä Lapissa 1541: nahinnalla. Vuonna 1987 viljaa myytiin tähän ja Kainuussa syntyneiden uusien kettutarhojen 1542: tarkoitukseen yhteensä 100 milj. kg ja vuonna ja tarhausprojektien kehittämis- ja laajenta- 1543: 1988 83 milj. kg, josta ulkomaista vehnää oli mistarpeita. 1544: 30 milj. kg. Vuonna 1988 turkiseläinten rehuk- Vuonna 1987 myönnettiin maaseutuelinkei- 1545: si on voitu myydä maailmanmarkkinahintaa nolain mukaisia avustuksia 129 turkistarhaus- 1546: vastaavalla hinnalla myös 2-luokan kananmu- hankkeeseen yhteensä 4,6 milj. markkaa. Mer- 1547: nista tehtyä kananmunamurskaa. kittävin osa avustuksista kohdistui perinteelli- 1548: Valtion tukitoimet. Vuoden 1987 sille turkistarhausalueille eli Etelä- ja Keski- 1549: alussa voimaan astuneen maaseutuelinkeino- Pohjanmaalle. Usein kysymyksessä oli eläin- 1550: lain piiriin siirrettiin muista rahoitusjärjestel- kannan monipuolistaminen tai tuotannon ja- 1551: mistä myös lähinnä perheyrityskokoisten tur- lostusarvon kasvattaminen esimerkiksi raken- 1552: kistarhojen rahoitus. Lain soveltamisohjeiden tamalla oma nahoittamo. Tarhojen ympäris- 1553: 35 1554: 1555: tönsuojelu- ja tuotantotekniikan kehittämisin- käynnistänyt Suomen turkistarhojen plasmasy- 1556: vestointeja (esim. juottolaitteistot), joita ei ole toositilanteen kartoituksen, jonka jälkeen laa- 1557: mahdollista maaseutuelinkeinolainsäädännön ditaan kartoituksesta saatujen tietojen pohjalta 1558: mukaan avustaa, pyrittiin tukemaan maaseutu- taudin vastustamisohjelma. Vastustamisohjel- 1559: elinkeinolainoilla. man laatimisen yhteydessä selvitetään myös ne 1560: Vuonna 1988, kun ketunnahkojen menekki- toimenpiteet, joilla mahdollisimman monet 1561: vaikeudet lisääntyivät ja kettutarhauksen yli- turkistuottajat saadaan mukaan vastustami- 1562: tuotantotilanne kärjistyi, ryhdyttiin turkistar- sohjelman toteuttamiseen. 1563: hojen rahoitusta suuntaamaan uudelleen. Uu- Tutkimus . Turkiseläintutkimusta on ke- 1564: sia ja laajentavia kettutarhoja rahoitettiin enää hitetty lisäämällä maatalouden tutkimus- 1565: vain poikkeustapauksissa. Avustuksia suunnat- keskuksen Kannuksessa sijaitsevan turkistalou- 1566: tiin niihin hankkeisiin, joissa kettutarhauksesta den tutkimusaseman henkilökuntaa vähitellen. 1567: siirryttiin minkkitarhaukseen sekä erilaisiin Tutkimusasemalle on vuoden 1987 tulo- ja 1568: nahkojen laatua ja alan kilpailukykyisyyttä menoarviossa osoitettu määräraha työsopimus- 1569: edistäviin hankkeisiin. Tällaisia olivat mm. suhteisen laitosmiehen ja vuoden 1988 tulo- ja 1570: Lapissa aikaisemmin alkaneen keinosiemennys- menoarviossa määräraha työsopimussuhteisen 1571: projektin synnyttämien yritysten rahoittaminen tutkimusmestarin paikkaamista varten. Tutki- 1572: samoin kuin keinosiemennysasemien tukemi- musasemalla on nykyisin virkasuhteiset johtaja 1573: nen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Samoin ja tutkija sekä viisi työsopimussuhteista tutki- 1574: avustettiin minkkien hallikasvatuskokeilua. musta avustavaa henkilöä. 1575: Yleensä turkistarhojen avustukset pyrittiin Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi ra- 1576: suuntaamaan niiden tarhojen avustamiseen, hoittanut maataloudellisista yhteistutkimusva- 1577: joilla oli jonkinlaisia taloudellisia selviytymis- roista vuonna 1987 yhtä ja vuonna 1988 kol- 1578: mahdollisuuksia lamasta huolimatta suunnitte- mea turkistarhausalan tutkimusprojektia, joi- 1579: lemiensa kehittämis- ja laajennushankkeiden den toteuttamiseen on osallistunut useita lai- 1580: avulla. toksia. Mm. Kuopion yliopisto suorittaa huo- 1581: Vuonna 1988 avustettiin noin 140 turkistar- mattavaa turkiseläinten, niiden rehujen ja ym- 1582: haushanketta, avustuksia myönnettiin yhteensä päristön perustutkimusta. 1583: 7,4 milj. markkaa. Avustusten keskikoko on Neuvonta. Turkistalousneuvonta on jää- 1584: kasvanut ja kokonaissumma noussut sen täh- nyt pitkään pääasiassa tarhausalan ja kuntien 1585: den, että avustusten painopistealueita olivat vastuulle. Valtionavun piirissä oleva maata- 1586: Pohjois-Karjala ja Kainuu, joissa tuettiin myös lousneuvonta on ollut rakenteeltaan liian jäyk- 1587: kettutarhojen laajennushankkeita sellaisissa ta- kää kyetäkseen reagoimaan voimavarojen 1588: pauksissa, joissa hankkeen toteuttamiseen oli suuntaamisen osalta riittävän nopeasti elinkei- 1589: ryhdytty jo vuonna 1987, mutta joissa avustus- nojen ja neuvontatarpeiden muuttumiseen. 1590: hakemuksen käsittely oli siirtynyt vuodelle Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto 1591: 1988. Näillä alueilla (lähinnä 1 vyöhykettä) r.y:n ja kuntien rahoituksella toimii yhteensä 1592: myönnettävät avustusosuudet ovat huomatta- noin 40 neuvontaa suorittavaa henkilöä. Maa- 1593: vasti suurempia kuin Pohjanmaalla. Turkistar- talouskeskuksissa on valtion tuella palkattu 1594: hojen nopeasti heikentyneen kannattavuuden viisi turkistalousneuvojaa. 1595: vuoksi valtion vuoden 1988 toiseen lisämenoar- Maataloutta ja muita maaseudun elinkeinoja 1596: vioon otettiin 20 milj. markan avustusmäärära- koskevan neuvonnan kehittämistarpeita on sel- 1597: ha turkistarhaajille myönnettävien enintään vitetty 4.11.1987 asetetussa maatalousneuvon- 1598: 300 milj. markan määräisten korkotukilaino- nan kehittämistoimikunnassa. Toimikunnan 1599: jen korkokustannuksiin. työn yhtenä tavoitteena on neuvonnan organi- 1600: Tarhojen tautitilanne. Maa- ja met- saatiorakenteen kehittäminen siten, että voima- 1601: sätalousministeriö on toiminta- ja taloussuun- varojen tarkoituksenmukainen suuntaaminen 1602: nitelmassaan vuosille 1990-1994 asettanut tur- neuvontatarpeiden muuttuessa tulee nykyistä 1603: kistarhojen tautiriskien torjumisen erityisesti joustavammaksi ja koordinoidummaksi. Toi- 1604: plasmasytoositaudin osalta eläintautien vastus- mikunnan työ luo perustan myös turkistalou- 1605: tamistoiminnan painopistealueeksi. den neuvonnan kehittämiselle. 1606: Alkuvuodesta 1989 ministeriö yhdessä Suo- Turkistalouden taloudellisen tutkimuksen ja 1607: men Turkiseläinten Kasvattajain Liiton ja Val- neuvonnan kehittämistä on vaikeuttanut tarha- 1608: tion eläinlääketieteellisen laitoksen kanssa on kohtaisen kannattavuuskirjanpidon puuttumi- 1609: 36 1610: 1611: nen. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituk- lukuisien järjestöjen kanssa toimien määrittele- 1612: sena on pikaisesti käynnistää valmistelutyö asi- vät kalatalouden tavoitteita ja mahdollisuuksia 1613: anmukaisen talousseurannan järjestämiseksi sekä etsivät toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja 1614: tarhatasolla, mikä luo perustan nykyistä tuo- päätöksentekoa varten hallitukselle ja Edus- 1615: tettavamman taloustutkimuksen ja neuvonnan kunnalle. 1616: kehittämiseksi. Ainakaan tässä vaiheessa ei ole tarkoitusta 1617: asettaa Kalatalous 2000-komiteaa, vaikkakin 1618: Kalatalouden kehittäminen. Maamme kala- ministeriössä on valmisteltu valtiovarainminis- 1619: varojen käyttöä on tarkoitus järkiperäistää teriön ehdottaman kalatalouden neuvottelu- 1620: lisäämällä kotimaisen kalan käyttöä ihmisra- kunnan asettamista. 1621: vinnoksi ja vähentämällä sen käyttöä rehuksi, V a l t i o n t u k i toimet . Eduskunnan vas- 1622: jota voidaan pitää arvokkaan raaka-aineen taus hallituksen esitykseen (14611988 vp.) laik- 1623: toisarvoisena käyttönä. si kalansaaliin hintatuesta annetun lain muut- 1624: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tamisesta on esitelty Tasavallan Presidentille, 1625: on maa- ja metsätalousministeriön toimeksian- joka on vahvistanut kalastustulolain (1157 /88) 1626: nosta käynnistetty tutkimus kotitalouksien ja ja antanut kalastustuloasetuksen (1363/88). 1627: suurtalouksien kalankäytöstä. Laki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. 1628: Tämän lisäksi ministeriö on asettanut toimi- Eduskunta sisällytti vastaukseensa lausu- 1629: kunnan selvittämään kotimaisen kalan ja kala- man, jossa se edellytti, että myös sisävesillä 1630: valmisteiden käytön lisäämisen mahdollisuuk- luonnonkalojen kalastuksesta toimeentulonsa 1631: sia. Toimikunnan selvittelyjen kohteita ovat tai oleellisen osan siitä saavat henkilöt kuulu- 1632: mm. kalaraaka-aineen käsittelyn parantamisen vat hintatuen piiriin. Tämä edellytys on täytty- 1633: tarve, kalanjalostustoiminnan kehittämisen nyt säädettäessä kalastustuloasetuksella sisäve- 1634: mahdollisuudet, kalanjalostustoiminnan edel- sien kalalajeista, jotka kuuluvat hintatuen pii- 1635: lytysten lisäämistarve, kalan ja kalatuotteiden riin. 1636: markkinoimisen ja niistä tiedottamisen kehittä- Kalanviljely. Maa- ja metsätalousmi- 1637: mistarve sekä mahdollisen julkisen tuen tarve nisteriö asetti lokakuun 29 päivänä 1987 työ- 1638: ja kohdentamismuodot edellä mainittuihin alu- ryhmän, jonka tehtävänä oli laatia virkatyönä 1639: eisiin. Niin ikään selvitetään normien muutta- selvitys valtion kalanviljelytoiminnan tavoit- 1640: misen tai uusien normien antamisen tarve. teista ja toiminnan tarkoituksenmukaisesta laa- 1641: Edellä selostetut laajamittaiset työt olisi tar- juudesta sekä selvittää uusien kalanviljelylai- 1642: koitus kohdistaa sekä kalansaaliisiin että viljel- tosten rakentamisen tarve. Työryhmän tuli 1643: tyyn kalaan, jonka kohdalla selvitetään myös myös selvittää kalanviljelytuotteiden hinnoitte- 1644: uusien kalalajien soveltuvuus viljelyyn. luperusteet. Työryhmä luovutti mietintönsä 1645: Selvittelylie on varattu aikaa vuoden 1989 ministeriölle huhtikuun 13 päivänä 1988 (työ- 1646: loppuun, jonka jälkeen voidaan tehdä päätök- ryhmämuistio MMM 1988:14). Mietinnön jat- 1647: siä kotimaisen kalan käytön ja jalostuksen kokäsittely on meneillään kalastus- ja metsäs- 1648: lisäämisestä. Ministeriön tavoitteena on lisätä tysosastossa. 1649: kalan käyttöä sekä kotitalouksissa että laitosta- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta 1650: louksissa. on annettu asetus (764/88). Samoin on annettu 1651: Kalastus- ja metsästysosastossa on vuonna asetus riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 1652: 1988 käynnistetty hallinnon kehittäminen mää- suoritteista perittävistä maksuista (979/88). 1653: rittelemällä 25 kiireellisimmin kehittämistä tar- Näin ollen tutkimuslaitoksen tavoitteista, teh- 1654: vitsevaa projektia. Niiden valmistelu on jaettu tävistä ja toimeenpano-organisaatioista sekä 1655: osaston johdon ja esittelijöiden kesken, jotka kalanviljelytuotteiden luovuttamisesta ulko- 1656: yhteistyössä kalatalouden piirihallinnon ja alan puolisille on määrätty säännöksin. 1657: 37 1658: 1659: 1660: 1661: 1662: Liikenneministeriön hallinnonala 1663: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Suomi pyrkii muiden EC:n ulkopuolisten 1664: on liikenneministeriö esittänyt mm. seuraavaa. Länsi-Euroopan maiden tavoin varmistamaan 1665: mahdollisuutensa osallistua myös tulevaisuu- 1666: dessa tasavertaisesti alueen liikennemarkkinoil- 1667: Liikenneministeriö le ja ottaa osaa asiasta Länsi-Euroopassa ja 1668: Pohjoismaissa käytäviin neuvotteluihin. EC:n 1669: ammattiin pääsyä koskevat vaatimukset ovat 1670: Tieliikenteen lupamenettely. Ammattimaisen vain ns. minimivaatimuksia. Tiukempien vaati- 1671: maantieliikenteen lupajärjestelmää kevennet- musten asettaminen on jokaisen maan oma 1672: tiin 13.11.1987 annetulla asetuksella (849/87). asia. Suomessa joudutaan lainsäädäntöä muut- 1673: Muutokset tulivat voimaan 1.1.1988. tamaan minimivaatimustason saavuttamiseksi. 1674: Muutosten tavoitteena oli liikennelupahallin- Ns. kolmannen maan liikenne on ollut sallit- 1675: non nopeuttaminen ja kuljetuskaluston käytön tua vuoden 1988 alusta lukien Euroopan liiken- 1676: tehostaminen. Uudistuksen myötä kilpailu kul- neministerikonferenssin (CEMT) suppean lu- 1677: jetusalalla on lisääntynyt ja tämä on hidasta- pakiintiön puitteissa. Vuoden 1990 alusta Suo- 1678: nut kuljetusmaksujen nousua. mi tulee hyväksymään kolmannen maan liiken- 1679: Kuorma-autoliikenteen liikennelupapolitiik- teen useimpien Länsi-Euroopan maiden kanssa 1680: kaa tullaan edelleen väljentämään. Vastikään sovittujen tai sovittavien kiintiöiden rajoissa. 1681: on suoritettu selvitys, jossa tutkittiin, onko 1682: lupamenettelyssä sovellettu tarveharkinta tar- 1683: koituksenmukainen tai olisiko siirryttävä Autorekisterikeskus 1684: markkinavoimiin ja alalle pääsyn valvontaan 1685: pohjautuvaan järjestelmään. Tämän jälkeen Autorekisterikeskuksen asema liikennetur- 1686: aloitettiin työryhmätyönä tavaraliikennettä vallisuustyössä. Vuoden 1988 alusta voimaan 1687: koskevan lain valmistelu. Esitys valmistui kesä- tulleessa liikenneturvallisuustyön organisaati- 1688: kuussa 1989. Tavaraliikenteen osalta tarvehar- ota koskeneessa uudistuksessa selkeytettiin 1689: kinta on tarkoitus poistaa. Työryhmä valmiste- alan työnjakoa, erityisesti Liikenneturvan ase- 1690: lee myös henkilöliikennettä koskevaa lakia. maa ja tehtäviä. 1691: Tarveharkintainen lupamenettely tullee vielä Liikenneministeriössä vireillä olevan, kuljet- 1692: säilymään sekä linja-auto- että taksiliikentees- tajaopetusta ja kuljettajantutkintoa sekä ajo- 1693: sä. korttisäännöksiä koskevan uudistuksen yhtey- 1694: Euroopan yhteisöissä kansainvälisen maan- dessä on tarkoitus vahvistaa Autorekisterikes- 1695: tieliikenteen sääntelyssä tapahtuva kehitys tu- kuksen asemaa muun muassa kuljettajaopetuk- 1696: lee vaikuttamaan myös Suomessa. EC:n tar- sen valvonnassa. 1697: koituksena on 1990-luvun alkuvuosiin mennes- Autorekisterikeskus on käynnistänyt omaan 1698: sä luopua kokonaan kansainvälisen liikenteen toimintaansa liittyvän tutkimustoiminnan. Tut- 1699: osalta maantieliikennemarkkinoille pääsyyn kimuksiin käytettiin vuonna 1988 noin 200 000 1700: liittyvistä rajoituksista ja sallia palvelujen va- markkaa. 1701: paa tarjonta. Maantieliikennettä valvottaisiin Katsastustoiminnan tehostamiseksi autojen 1702: sääntelemällä alalle pääsyä sekä huolehtimalla vuosikatsastusmääräyksiä on muutettu 1703: siitä, että jäsenmaiden liikenteenharjoittajien 1.1.1989 lukien siten, että yksityiskäyttöön re- 1704: kilpailulähtökohdat ovat mahdollisimman yh- kisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen ensim- 1705: denmukaiset. mäinen vuosikatsastus on suoritettava vasta 1706: 38 1707: 1708: kolmantena vuotena, joka seuraa käyttöönot- taisiin vielä jatkaa vesiliikennehallinnon keskit- 1709: tovuotta. Samalla on alle viisi vuotta käytössä tämistä niin, että kaikki uittoväyliin liittyvät 1710: olleiden linja-autojen vuosikatsastusmääräyk- asiat siirretään merenkulkuhallintoon. Tätä 1711: siä muutettu siten, että ne on katsastettava asiaa on kuitenkin vasta alustavasti selvitetty. 1712: kerran vuodessa (aikaisemmin kaksi kertaa 1713: vuodessa). Vuosikatsastuksia vähentämällä 1714: saadaan enemmän voimavaroja valvomaan Ilmailuhallinto 1715: raskasta ajoneuvokalustoa, joiden tekniset viat 1716: ovat olleet selvästi useammin onnettomuuden Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen 1717: syynä kuin henkilö- ja pakettiautojen viat. laitejärjestelmän viat. Liikenneministeriön 1718: Tarkoituksena on myös lisätä teillä suoritetta- asettama työryhmä selvitti vuoden 1987 alussa 1719: vaa valvontaa. lennonvarmistustoiminnan kehittämistarpeita. 1720: Autorekisterikeskuksen nimen muuttaminen Työryhmän ehdotuksen pohjalta käynnistettiin 1721: on myös ollut esillä, mutta muutosta on lykät- mm. laitteistojen laadun ja huoltojärjestelmän 1722: ty, koska viraston tehtävät eivät ole oleellisesti tason merkittävään nostamiseen tähtäävät toi- 1723: muuttuneet. menpiteet vuoden 1987 lisämenoarviossa. Lai- 1724: tehankintoja lisättiin 10 milj. mk:lla. Inves- 1725: tointitason lisäys mahdollisti navigaatiolaiteoh- 1726: Tie- ja vesirakennushallinto jelman käynnistämisen, mikä toteuduttuaan 1727: parantaa lennonvarmistuskeskuksen toiminta- 1728: Uittotoiminnan kehittäminen. Uittotoimin- edellytyksiä. Tuloksia saadaan vuonna 1989. 1729: nan ja yleensä vesitieverkon kehittämisestä on Ohjelman verraten hidas edistyminen johtuu 1730: valmistunut useita selvityksiä, joihin tilintar- pääasiassa suunnitteluhenkilöstön niukkuudes- 1731: kastajat viittaavat. Kun mm. talviolosuhteet ta, toimitusaikojen pituudesta ja maanhankin- 1732: edellyttävät rinnakkaisen kuljetusmuodon nan vaikeuksista. 1733: käyttöä, on hankkeiden kannattavuus yleensä Vuoden 1988 menoarvio antoi mahdollisuu- 1734: huono. Sisävesiväylien ylläpidossa ja kehittä- den aloittaa teknisen henkilöstön ja koulutuk- 1735: misessä onkin keskeinen huomio kohdistettu sen kehittämisohjelmat. Erityisesti insinöörita- 1736: nykyisten väylien ylläpitoon ja niissä havaittu- soisen henkilöstön paikkaaminen on tuottanut 1737: jen epäkohtien korjaamiseen. Syksyn 1988 lisä- vaikeuksia pääkaupunkiseudun palkkatason ja 1738: menoarvion mukaisesti on kuitenkin otettu insinööripulan takia. 1739: selvitettäväksi Keitele-Päijänne-kanavan raken- Huoltojärjestelmän tehostamiseksi on laadit- 1740: taminen suomalais-neuvostoliittolaisena yhteis- tu ohjeisto huolto- ja tarkastustoimenpiteiden 1741: työnä. tekemiseksi kansainvälisen käytännön edellyt- 1742: Vesitiehallinnon selkeyttämiseen on ryhdytty tämällä tavalla. Ilmailuhallitus ei ole voinut 1743: vuoden 1989 tulo- ja menoarvion mukaisesti. vahvistaa ohjetta käyttöönotettavaksi, koska 1744: Liikenneministeriön ja kauppa- ja teollisuusmi- määriteltyjen tehtävien toteuttamiseksi ei ole 1745: nisteriön välistä tehtävänjakoa selkeytetään riittävää henkilöstöä. 1746: mm. siten, että merenkulkuasiat siirretään Vuonna 1988 on Etelä-Suomen lennonvar- 1747: 1.9.1989 alkaen liikenneministeriöön. Meren- mistuskeskuksen järjestelmien parantaminen 1748: kulkuhallituksen organisaatiota on tarkoitus ollut käynnissä siinä laajuudessa kuin se on 1749: kehittää edelleen siten, että tie- ja vesiraken- henkilöstön käytön huomioonottaen ollut 1750: nushallituksen vesitieasiat siirretään merenkul- mahdollista. On kuitenkin syytä todeta, että 1751: kuhallintoon 1.3.1990 lukien. Näiden uudistus- kokonaisen järjestelmän periaatteelliset ratkai- 1752: ten jälkeen lähes kaikki vesiteitä ja vesiliiken- sut tehdään suunnitteluvaiheessa (nykyisen lait- 1753: nettä koskevat asiat hoidetaan liikenneministe- teiston osalta ne tehtiin 1970-luvun puolivälis- 1754: riön ja merenkulkuhallinnon toimesta. Eräitä sä) eikä niitä voida oleellisesti muuttaa järjes- 1755: uittoon liittyviä valtionhallinnon tehtäviä jää telmän käyttöaikana. Tästä syystä 1990-luvun 1756: vielä vesi- ja ympäristöhallinnolle ja metsähal- puolivälissä käyttöönotettavan laitteiston suun- 1757: linnolle. Vesi- ja ympäristöhallinnon uittoteh- nittelu tulee tehdä erityisellä huolella nykyisen 1758: tävien osalta eduskunnalle on annettu lakiesi- laatuisten ongelmien välttämiseksi vuosituhan- 1759: tys, joka siirtäisi ne käytöstä poistettujen uitto- nen vaihteessa. Alustavien selvitysten mukaan 1760: väylien kunnostamista lukuunottamatta metsä- hankkeen kustannukset ovat lähes 250 milj. 1761: hallitukselle. Näiden uudistusten jälkeen voi- mk. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa 1762: 39 1763: 1764: otetaan huomioon 1980- ja 1990-luvuilla toteu- Posti- ja telelaitos 1765: tetut ja toteutettavat tutkahankinnat. 1766: Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne. 1767: Posti- ja telehallitus tulee edelleen jatkamaan 1768: linja-autoliikenteen järkeistämistä ja tervehdyt- 1769: Valtionrautatiet 1770: tämistä. 1771: Todettakoon, että posti- ja telelaitoksen 1772: Haapamäen rautatieasema. Vuoden 1986 lo- vuoden 1987 aikana tekemät kehittämis- ja 1773: pulla asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli rationalisointitoimenpiteet ovat vähentäneet 1774: aikaisemmat selvitykset huomioon ottaen sel- 1,9 milj. ajo kilometriä, 40 linja-autoa, linja- 1775: vittää Haapamäen rautatiealueen liikenne- ja autoliikenteessä toimivien autonkuljettajien 1776: kunnossapitotarve sekä tehdä ehdotus niiden määrä on vähentynyt 29 htv ja autopostimies- 1777: vaikutuksista henkilöstön määrään ja asemaan ten määrä 18 htv, linja-autoliikenteen tuloksen 1778: sekä investointitarpeeseen. Työryhmän näke- parantuessa noin 11 ,8 milj. mk vuositasolla. 1779: mykseksi Haapamäen rautatiealueen pysyvän Vuonna 1988 liikenteessä ei tehty merkittäviä 1780: henkilökunnan määräksi lähitulevaisuudessa supistuksia. 1781: muodostui noin 200-210 henkilöä. Supistamis- Posti- ja telelaitoksen harjoittaman linja- 1782: tarve oli 40 henkilötyövuotta vuoden 1992 autoliikenteen taloudellisena tavoitteena on 1783: loppuun mennessä. kattaa vuoden 1992 loppuun mennessä matkus- 1784: Edellä mainittu henkilöstön vähennystarve taja- ja rahtituloilla sekä laskennallisella pos- 1785: johtui 1970-luvulla valmistuneitten oikoratojen taalisella tuotolla liikenteen ylläpitämisestä ai- 1786: aiheuttamista liikenteen muutoksista. Haapa- heutuvien muuttuvien kustannusten lisäksi 1787: mäen tilanne korjattiin tasapuoliseksi muiden puolet liikenteen kiinteistä kustannuksista. 1788: rataverkon osien ja paikkakuntien kanssa. Matkustajamäärien jatkuva aleneminen joh- 1789: taa nykyisen linja-autoliikenteen kuljetuskapa- 1790: Vuoden 1988 alkupuolella hyväksyttiin Val- siteetin uudelleen arviointiin niin reittien ja 1791: tionrautateiden tervehdyttämisohjelma, joka aikataulujen kuin myös linja-autokaluston 1792: ulottuu vuoteen 1993 saakka ja joka merkitsee osalta. 1793: henkilöstön määrän osalta kokonaisuudessaan Riittävän matkustajaliikenteellisen pohjan 1794: noin 5 000 hengen vähennystä. Tervehdyttä- omaavat linjat muutetaan vastaamaan nyky- 1795: misohjelman tavoite koskee myös Haapamäen päivän matkustustarpeita ja -vaatimuksia. 1796: aluetta. Henkilöstön vähentäminen tapahtuu Sellaiset matkustajaliikenteellisesti vähämer- 1797: ns. luonnollisen poistuman kautta. kitykselliset linjat, joilla ei myöskään ole oleel- 1798: Haapamäen alueen henkilöstön määrä on lista postaalista merkitystä on tarkoitus lak- 1799: vuoden 1988 lopussa noin 205 henkilöä. Nope- kauttaa asteittain. Tällöin otetaan huomioon 1800: aan vähentymiseen ovat vaikuttaneet mm. va- myös henkilöstön luonnollinen poistuma. 1801: paaehtoiset siirtymiset muuhun valtionhallin- Postin ja matkustajien kuljetus yhdistettynä 1802: toon sekä muille paikkakunnille Valtionrauta- kuljetusmuotona on tarkoituksenmukaista 1803: teiden sisällä. edelleen ainakin Lapin, Oulun ja Itä-Suomen 1804: postipiirien alueilla. Näillä alueilla on postin 1805: Haapamäellä tällä hetkellä olevaa Valtion- linja-autoliikennettä lähes ainoana julkisena 1806: rautateiden vakinaista henkilöstöä on työllis- joukkoliikennemuotona arvioitava myös yh- 1807: tetty Haapamäen kyllästämön tämänhetkiseen teiskunnallisena palveluna. 1808: lisätarpeeseen noin 10 henkilöä. Lisäksi Haa- 1809: pamäelle on siirretty muualta Suomesta, aikai- Televisiolupiin liittyviä kysymyksiä. Televisi- 1810: semmin yksityisten haitamaa kuormalavojen olupasäännöksiä ja -määräyksiä on uudistettu 1811: korjaustoimintaa, joka on työllistänyt viisi asetuksella radiolaitteista annetun asetuksen 1812: henkilöä. muuttamisesta (792/88) ja televisioluvista an- 1813: Edellä mainittuja väliaikaisia erityistehtäviä netulla valtioneuvoston päätöksellä (803/88), 1814: jatketaan niin kauan kunnes henkilömäärä on jotka tulivat voimaan 1.10.1988. Uusilla nor- 1815: sopeutettu luonnollisen poistuman avulla. Näi- meilla on korjattu merkittävimmät televisiolu- 1816: den toimenpiteiden avulla voidaan vähentää pajärjestelmän puutteet ja kohtuuttamuudeL 1817: työpaikkojen nopeasta vähentymisestä aiheutu- Myös lupahallinto on järjestetty uudelleen. 1818: via haittoja paikkakunnalla. Televisiolupien perinnästä ja lupatarkastukses- 1819: 40 1820: 1821: ta on 1.10.1988 lukien vastannut liikenneminis- tystä vastaavasti. Yleensä tarkistukset on tar- 1822: teriön alainen Telehallintokeskus. Eräisiin epä- koituksenmukaista toteuttaa vuosittain. Vii- 1823: kohtiin tällä norminantotasolla ei kuitenkaan meksi maksuja on tarkistettu 1.6.1988 lukien. 1824: ole voitu puuttua. Näihin kuuluu mm. se, että Päätös seuraavasta tarkistuksesta tehtäneen ke- 1825: vastaanottimen menettämisseuraamus riippuu väällä 1989. 1826: vastaanottimien omistussuhteista. Luvattoman televisionkatselun vähentämi- 1827: Lisäksi liikenneministeriö on käynnistänyt seksi on käytännössä havaittu tehokkaaksi tie- 1828: selvityksen yleisradiolainsäädännön uudistami- dotustoiminta. Hallitus katsoo, että myös 1829: sesta. Jos yleisradiolainsäädännön kokonaisuu- joukkokirjekampanjoilla on saavutettu kustan- 1830: distuksen valmisteluun päätetään ryhtyä, kysy- nuksiin nähden hyviä tuloksia. Kampanjoiden 1831: mykset menettämisseuraamuksen ja koko lupa- toteuttamista vaikeuttaa kuitenkin kohderyh- 1832: maksujärjestelmän perusteista tulevat tässä yh- mien osoitetietojen oikeellisuuden varmistami- 1833: teydessä selvitettäviksi. Jos sen sijaan koko- nen. Televisioluparekisterin osoitetietojen luo- 1834: naisuudistusta ei katsota tarpeelliseksi, halli- tettavuus on kärsinyt sen johdosta, että henki- 1835: tuksen tarkoituksena on ryhtyä toimenpiteisiin lörekisterilainsäädännön vuoksi henkilötun- 1836: menettämisseuraamuksen perusteiden korjaa- nuksen käyttö rekisteröintiperusteena on vai- 1837: miseksi siten, että seuraamus ei riipu vastaan- keutunut. 1838: ottimen omistussuhteista. Vastaisuudessa on tarkoitus kehittää erityi- 1839: Hallituksen tarkoituksena on vastaisuudessa- sesti television välityksellä toteutettavaa tiedo- 1840: kin tarkistaa televisiolupamaksuja hintakehi- tustoimintaa. 1841: 41 1842: 1843: 1844: 1845: 1846: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 1847: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta teena on Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin 1848: ovat kauppa- ja teollisuusministeriö sekä eräil- lisääminen ja monipuolistaminen. Tähän ta- 1849: tä osin ulkoasiainministeriö esittäneet seuraa- voitteeseen pyrittiin viimeksi vuotta 1989 kos- 1850: vaa. keneissa tavaranvaihtoneuvotteluissa. Suomen 1851: osapuoli esitti Neuvostoliiton osapuolelle tuon- 1852: titoivomuksia n. 600 milj. markan arvosta, 1853: Kauppa- ja teollisuusministeriö joita Neuvostoliitto ei voinut toteuttaa. Lista 1854: sisälsi suurimmaksi osaksi erilaisia raaka-ainei- 1855: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa. ta ja puolivalmisteita mutta myös koneissa ja 1856: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa on laitteissa Suomen esitys oli korkeammalla ta- 1857: osoittautunut edulliseksi ja hyödylliseksi kum- solla kuin voitiin sopia. Erityisesti tuotannollis- 1858: mankin osapuolen kannalta. Kauppa on kehit- ta yhteistyötä varten tapahtuva tuonti jäi pie- 1859: tynyt pitkällä aikavälillä suotuisasti, kuten val- nemmäksi kuin mitä Suomen esitys oli. Työtä 1860: tiontilintarkastajat kannanotossaan toteavat. Suomen tuonnin lisäämiseksi ja monipuolista- 1861: Kaupan kasvu on merkinnyt lisääntyviä työ- miseksi Neuvostoliitosta jatketaan. Todetta- 1862: mahdollisuuksia samoin kuin kaupan supistu- koon, että Suomen tuonnin volyymia, ml. 1863: minen on vaikuttanut päinvastaiseen suuntaan jälleenvienti, on onnistuttu lisäämään runsaalla 1864: edellyttäen, että Neuvostoliittoon vietäväksi ai- kolmanneksella vuoden 1985 tasoon verrattu- 1865: otuille tuotteille ei ole saatu vaihtoehtoisia na. 1866: markkinoita. Turun Kauppakorkeakoulussa Uutena elementtinä vuoden 1989 tavaran- 1867: tehdyn selvityksen mukaan suomalaiset vienti- vaihtopöytäkirjaan on kirjattu kaupan tasapai- 1868: yritykset ovat kuitenkin löytäneet suhteellisen non kannalta neutraaleja muotoja kuten kom- 1869: helposti korvaavia markkinoita Neuvostoliiton pensaatio- ja vastakauppakiintiöt. Vastakaup- 1870: markkinoiden supistuessa. Mikäli tarkastellaan pakiintiön arvo on viennissä ja tuonnissa 25 1871: Neuvostoliiton kaupan osuuden kehitystä vuo- milj. ruplaa. Vastakauppoja varten yritysten 1872: sina 1985-1988 ja sitä verrataan työttömyyden käytettävissä on useita kauppahuoneita, joiden 1873: määrään vastaavana aikana, päädytään seuraa- palveluksia voivat käyttää myös pienet ja kes- 1874: viin lukuihin: kisuuret yritykset. Kauppa- ja teollisuusminis- 1875: teriön käsityksen mukaan keskitetty valtiojoh- 1876: NL:n kaupan Työttömyysaste toinen kauppahuone ei toimi tehokkaammin 1877: osuus kuin kaupallisella pohjalla toimivat kauppa- 1878: 1982 ............ . 25,6 OJo 5,4% huoneet. Ongelmana ei ole ollut niinkään 1879: 1983 ............ . 25,9% 5,5% kauppahuoneitten lukumäärä ja palvelun taso 1880: 1984 ............ . 21,0% 5,2% kuin Neuvostoliiton puolelta vastakauppaan 1881: 1985 ............ . 21,3% 5,0% tarjottavien tuotteiden niukkuus. Kompensaa- 1882: 1986 ............ . 17,9% 5,4% tiokaupan ja mm. suomalais-neuvostoliittolais- 1883: 1987 ............ . 14,9% 5,1% ten yhteisyritysten suhteen valtionyhtiöt ovat 1884: 1988 ............ . 13,5% 4,5% olleet keskeisesti mukana. 1885: Valtion, kuntien ja kuntainliittojen mahdol- 1886: Koko työllisyyden kannalta onkin länsikau- lisuuksia lisätä hankintojaan Neuvostoliitosta 1887: palla ratkaiseva merkitys, joskin idänkaupan on selvitetty toistuvasti. Tavoitteena on ollut 1888: epätasapaino on aiheuttanut eräitä sektorikoh- suunnata mahdollisimman paljon näitä han- 1889: taisia ongelmia. Hallituksen keskeisenä tavoit- kintoja Neuvostoliittoon. Tuonnin lisäämis- 1890: 6 390586A 1891: 42 1892: 1893: mahdollisuuksista on tehty hyvin monia tutki- Suomen Pankki 1894: muksia ja mm. tällä hetkellä selvitetään kun- - valuutta- ja maksukysymykset 1895: tien mahdollisuuksia lisätä ostoja Neuvostolii- 2) Pysyvä suomalais-neuvostoliittolainen 1896: tosta tutkimuksen avulla, jonka rahoittavat hallitusten välinen taloudellinen yhteistyöko- 1897: Suomen Kaupunkiliitto ja kauppa- ja teolli- missio toimii maiden välisenä suunnittelevana 1898: suusministeriö. ja suosittelevana elimenä kaupan ja taloudelli- 1899: Kauppavaihtoon muodostuneen ylijäämän sen yhteistyön kehittämisessä. Sen työryhmissä 1900: tasoittamisen osalta on ryhdytty toimenpitei- on valmisteltu mm. runkosopimukset. 1901: siin siten, että ylijäämän tasoittaminen tapah- Muut talouskomission työryhmät (14 kpl 1902: tuu ylimenokauden aikana. toimivat käytännön kaupan valmistelueliminä 1903: Syyskuussa 1988 sovitun clearing-maksujär- yritys/ulkomaankauppaorganisaatiotasolla. 1904: jestelmän uudistamisen yhteydessä otettiin 3) Lisenssiviraston johtokunta, jossa ovat 1905: käyttöön Suomen vientitoimitusten luototus- edustettuina kaikki ulkomaankauppavirano- 1906: mahdollisuus. Tämän avulla voitiin toteuttaa maiset, harjoittaa tuonti- tai vientiluvat tarvit- 1907: investointitavaroissa sovitut kontrahdit ja lie- sevan kaupan valvontaa sekä tavaranvaihto- 1908: ventää samalla huomattavasti kaupan epätasa- pöytäkirjojen toteutumisen seurantaa. 1909: painosta johtuvia ongelmia. Luototusmahdolli- Ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen 1910: suutta tullaan käyttämään pysyvästi maittem- (1069/86) mukaan ulkoasiainministeriön kaup- 1911: me välisessä kaupassa. Vuonna 1989 tullaan papoliittisen alivaltiosihteerin vastuualueena 1912: jatkamaan neuvotteluja investointitavaroiden on mm. Suomen kansainvälisten kauppa- ja 1913: toimittamisesta luotolla Neuvostoliittoon. taloussuhteiden alalla toimivien viranomaisten 1914: Erityistilin kuolettaminen on sovittu tapah- toiminnan yhteensovittaminen. 1915: tuvaksi ensi sijassa tavaratoimituksin clearing- Huolimatta näennäisestä hajautuneisuudes- 1916: järjestelmän puitteissa. Tosiasiallisesti on jo taan idänkaupan organisaatio Suomen puolella 1917: sovittu erityistilin kuolettamisesta vuoden 1991 toimii kiinteänä kokonaisuutena niin valmiste- 1918: loppuun mennessä. Tämä yhdessä clearing- luvaiheen kuin varsinaisen neuvottelutoimin- 1919: maksujärjestelmän muutosten ja Neuvostolii- nan ja kaupan valvonnan osalta. Näissä suh- 1920: ton ulkomaankaupan uudistusten kanssa vai- teissa yhdistävinä eliminä ovat: 1921: kuttaa siihen, että vuotuisesta tavaranvaihto- - virallinen kauppavaltuuskunta (tavaran- 1922: pöytäkirjasta, jolla aiemmin on voitu kiinteästi vaihtopöytäkirja- ja runkosopimusneuvottelut) 1923: määritellä osapuolten välisen kaupan määrä, - talouskomissio (mm. runkosopimusten 1924: on muodostumassa enenevässä määrin suun- esivalmistelu) 1925: taa-antava maitten välisen kokonaiskaupan - lisenssiviraston johtokunta (kaupan val- 1926: kannalta. Pöytäkirjalla pyritään varmistamaan vonta) 1927: tavaranvaihdon toteutuminen vähintään sen Käytännössä samat viranomaistahot ovat 1928: alarajojen tasolla. Suoritetut toimenpiteet edustettuina eri elimissä. Tämän vuoksi voi- 1929: muodostavat perustan kauppavaihdon kehittä- daan katsoa, että koordinaatio Suomen puolel- 1930: miselle eri muodoissaan. la on riittävä. 1931: Neuvostoliiton kaupan hallinnon osalta Idänkaupan hallinto Suomen puolella on 1932: kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa seuraa- syntynyt vuosikymmenien aikana kertyneen 1933: vaa: käytännön kokemuksen myötä. Se mahdollis- 1934: 1) Idänkauppaa Suomen puolella hallinnoi- taa paitsi eri viranomaistahojen näkemysten 1935: vat ja neuvottelutoimintaan osallistuvat viran- erittäin monipuolisen huomioinnin myös Suo- 1936: omaiset ovat: men teollisuuden ja etujärjestöjen osallistumi- 1937: - ulkoasiaiministeriön kauppapoliittinen sen valmistelutoimintaan mm. talouskomission 1938: osasto: ja kauppavaltuuskunnan piirissä. 1939: hallinnoinuin ja neuvottelutoiminnan Varsinaisten tavaranvaihtoneuvottelujen 1940: kokonaisvastuu ohella ovat kahden viime vuoden kuluessa 1941: Suomen vientiin liittyvät kysymykset toteutettu pitkän ajanjakson yhteistyöohjel- 1942: - kauppa- ja teollisuusministeriön kauppa- man uusiminen ja maitten välisen clearing- 1943: osasto: maksujärjestelmän uudistaminen tapahtuneet 1944: Suomen tuontiin liittyvät kysymykset kaikkien em. viranomaisten kiinteänä yhteis- 1945: kaupan sääntelyyn liittyvät kysymyk- työnä ulkoasiainministeriön kantaessa niistä 1946: set neuvotteluvastuun. Vastaavin järjestelyin on 1947: 43 1948: 1949: nyttemmin myös käynnistetty vuosia 1991-95 rätä määräajaksi, ellei havaittua yli- tai alihin- 1950: koskevan maitten välisen tavaranvaihto- ja taa saada kilpailuviraston ja ao. elinkeinonhar- 1951: maksusopimuksen valmistelut. joittajan välisissä neuvotteluissa kohtuulliseksi, 1952: Myös Neuvostoliiton puolella Suomen kans- ettei määräävässä markkina-asemassa oleva 1953: sa käytävän kaupan organisaatio on paljolti elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoitta- 1954: samalla tavalla hajautettu. Osapuolina ovat jien yhteenliittymä saa ylittää tai alittaa kilpai- 1955: talouskomission Neuvostoliiton ryhmä, ulko- luneuvoston määräämää hintaa, vastiketta tai 1956: maisten taloussuhteitten komissio, ulkomaisten niiden määräytymisperustetta. 1957: taloussuhteitten ministeriö, valtion suunnittelu- Kilpailuviraston tehtävänä on 1958: komitea Gosplan sekä Neuvostoliiton ulko- - seurata ja tutkia kilpailuolosuhteita; 1959: maisten taloussuhteitten valtionpankki. Neu- - selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden 1960: vostoliittoon ollaan niinikään perustamassa vaikutuksia; 1961: omaa kaupan kontrollielintä, joten tältäkin - pitää rekisteriä kilpailunrajoituksista; 1962: osin vastaavuus Suomen hallinnon kannalta on - ryhtyä toimenpiteisiin kilpailunrajoitus- 1963: kasvamassa. ten vahingollisten vaikutusten poistamiseksi; 1964: Kokonaisuutena voidaan todeta, että nykyi- - valvoa kilpailunrajoituksia koskevan 1965: nen ulkomaankaupan hallinto toimii käytän- lainsäädännön ja kilpailuneuvoston antamien 1966: nössä hyvin, eikä ole tarvetta idänkaupan hal- päätösten noudattamista; 1967: linnon keskittämiseksi jonkin viranomaisen yk- - seurata elinkeinoelämään liittyvien sää- 1968: sinomaiseksi toimialueeksi. dösten valmistelua; 1969: - tehdä aloitteita kilpailun edistämiseksi; 1970: Hinta- ja kilpailuolot. Valtiontilintarkastajat - pitää yhteyttä toimialansa kotimaisiin ja 1971: katsovat kertomuksessaan, että kilpailu- ja ulkomaisiin viranomaisiin sekä 1972: hintakomitean esitys, että erillisen kilpailun - suorittaa muut sille säädetyt tai määrätyt 1973: toteuttamista valvova virasto muodostettaisiin tehtävät. 1974: elinkeinohallituksen ao. osastot ja kilpailuasi- Kilpailuviraston perustamisen yhteydessä 1975: amiehen toimisto yhdistämällä, on perusteltu lakkautettiin elinkeinohallituksen toimeen- 1976: ja toteuttamiskelpoinen. pano- ja tutkimusosastot. Elinkeinohallituk- 1977: Lokakuun 1 päivänä 1988 tuli voimaan uusi seen jäivät hallinto- ja kuluttaja-asianosastot. 1978: laki kilpailunrajoituksista (709/88). Samasta Kilpailuviranomaisorganisaation uudistami- 1979: ajankohdasta lukien aloitti toimintansa uusi sen jälkeen kuluttajahallintotoimikunta on sel- 1980: kilpailuvirasto (L kilpailuvirastosta 711/88, A vittänyt kuluttajahallintomme uudistamistar- 1981: 712/88). Muutos edellytti myös elinkeinohalli- peita. Toimikunnan tehtävänä oli selvittää 1982: tuksen organisaation muuttamista (L elinkei- mm., onko nykyisessä kuluttajahallinnossa toi- 1983: nohallituksesta annetun lain muuttamisesta mintojen päällekkäisyyttä ja miten kuluttaja- 1984: 713/88, A 714/88). Lisäksi hintasulusta anne- hallinnon eri toimintoja voitaisiin koordinoida 1985: tulla lailla (717 /88) kumottiin hintavalvontala- ja työyhteyttä lähentää sekä millainen kulutta- 1986: ki 1.10.1988 lukien. javiranomaisorganisaatio olisi jatkossa tarkoi- 1987: Uuden kilpailulainsäädännön päätavoitteita tuksenmukaisin. Toimikunta antoi mietintönsä 1988: ovat erityisesti määräävän markkina-aseman maaliskuussa 1988 (komiteanmietintö 1988:9). 1989: väärinkäytön estäminen samoin kuin alalle Toimikunta ehdotti uuden kuluttaja-asioita kä- 1990: pääsyn esteiden poistaminen. Näitä päämääriä sittelevän viraston perustamista. Sen tehtäviin 1991: on korostettu valtiontilintarkastajain kerto- kuuluisivat lähinnä elinkeinohallitukselle jää- 1992: muksessa. Määräävään markkina-asemaan liit- neet tehtävät. Tarkoituksena on, että kulutta- 1993: tyvän hinnoitteluväärinkäytön eliminoimiseksi jahallinnon uudistaminen voitaisiin toteuttaa 1994: voi kilpailuneuvosto uuden lain mukaan mää- vuonna 1990. 1995: 44 1996: 1997: 1998: 1999: 2000: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 2001: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta seen kehittämiseen kiinnitetään huomiota van- 2002: on sosiaali- ja terveysministeriö esittänyt seu- husten kotona toimeentulemisen tukemiseksi 2003: raavaa. mahdollisimman pitkään. Valtaosa vanhusten 2004: terveyspalveluista tuotetaan perusterveyden- 2005: huollossa. 2006: Sosiaali- ja terveysministeriö Avohoidon tuottamia palveluja tukee kes- 2007: kussairaalan geriatrian yksiköt. Geriatrian yk- 2008: Rationalisointitoimet kansanterveystyössä ja sikön keskeisenä tehtävänä on palvelujen tuo- 2009: sairaanhoidossa. Vanhusväestön määrän voi- tannon ohella koordinoida vanhusten terveys- 2010: makkaasta lisääntymisestä johtuen on vanhus- palveluja piirin alueella, neuvoa ja opastaa 2011: ten tarvitsemien palveluiden laajentaminen kes- terveyskeskuksia vanhustenhuoltoon liittyvissä 2012: keinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysymyksissä sekä kehittää vanhustenhuoltoa 2013: kehittämisen painoalue. niin, että vanhusten terveyspalvelujen tarvetta 2014: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli- voidaan eri keinoin vähentää ja palveluja te- 2015: sessa suunnitelmassa osoitetut voimavarali- hostaa. 2016: säykset vuosille 1989-93 mahdollistavat näiden Vanhusväestön erikoissairaanhoidon kehittä- 2017: palveluiden huomattavan laajentamisen kun- miseksi perustetaan keskussairaaloihin geriat- 2018: nissa. Muun muassa kotipalveluhenkilöstöä on rian yksiköt. Geriatrian yksikön tehtävänä on 2019: tarkoitus lisätä suunnitelmakaudella 1989-93 palvelujen tuotannon ohella koordinoida van- 2020: nykyisestä 11 884 virasta 2 840 uudella viralla husten terveyspalveluja piirin alueella, tukea 2021: eli 24 prosentilla. terveyskeskuksia vanhustenhuoltoon liittyvissä 2022: Lääkintöhallitus ja sosiaalihallitus ovat kysymyksissä sekä kehittää vanhustenhuoltoa. 2023: vuonna 1988 julkaisseet yhteisen oppaan kun- Potilaat pyritään siirtämään erikoislääkäri- 2024: nan vanhustenhuollosta sosiaali- ja terveyden- jobtoisesta hoidosta jatkohoitoon terveyskes- 2025: huollon yhteistyönä. Oppaassa painotetaan kuksen vuodeosastolle silloin, kun erikoissai- 2026: vanhusten tarpeista lähtevää avohoidon kehit- raanhoidon tarvetta ei enää ole ja terveyskes- 2027: tämiseen perustuvaa palvelujärjestelmää. Pal- kus kykenee ottamaan potilaan vastaan. Yli- 2028: velujärjestelmää on tarkoitus kehittää yhteis- opistollisissa ja muissa keskussairaaloissa pit- 2029: työssä terveysviranomaisten ja sosiaalivirano- käaikaispotilaiden suhteellinen osuus koko po- 2030: maisten sekä vapaaehtoisjärjestöjen ja omais- tilasmäärästä on alle 1 prosentin, aluesairaa- 2031: ten kanssa. loissa alle 2 prosentin, terveyskeskusten eri- 2032: Vanhustenhuolto on sosiaali- ja terveysmi- koislääkärijobtoisissa vuodeosastoissa noin 10 2033: nisteriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosenttia ja mielisairaaloissa noin 35 prosent- 2034: eräs painoalue. Sosiaali- ja terveysministeriön tia. 2035: tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahas- Mielisairaanhoidossa sairaansijojen ja pitkä- 2036: ta noin 20 prosenttia käytetään vuonna 1989 aikaispotilaiden määrä on vähentynyt. Tähän 2037: vanhustenhuollon projekteihin, joista osa to- on päästy avohoitoa lisäämällä, asuntola- ja 2038: teutetaan yhteistyössä yliopistojen ja Suomen asuntotoimintaa kehittämällä, siirtämällä sai- 2039: Akatemian kanssa. raansijoja potilaineen toisaalta kehitysvamma- 2040: Vanhusten tarvitsemien terveydenhuoltopal- huoltoon toisaalta kansanterveystyöhön. Sosi- 2041: velujen lisääminen, tehostaminen ja monipuo- aali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa 2042: listaminen on keskeinen terveydenhuollon pal- suunnitelmassa mielisairaaloiden sairaansijojen 2043: velujen painotusalue. Avohuollon monipuoli- vähentäminen on sidottu avohoidon virkamää- 2044: 45 2045: 2046: rän kohottamiseen. Avohoidon kasvu mahdol- vaa tiedotus- ja opasaineistoa on varsin run- 2047: listaa nykyistä monipuolisemman hoidon ja saasti. Myös useat kunnat ovat tuottaneet tie- 2048: kuntoutuksen väestövastuuperiaatteen mukai- dotusaineistoa ja eläkelaitokset ovat laatineet 2049: sena. yleisoppaita. Aineistosta laadittiin luettelo, 2050: Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon jonka pohjalta on tarkoitus saada aikaan myös 2051: joustavuuden ja saavutettavuuden sekä hoidon pysyvä aineistoluettelo. 2052: jatkuvuuden lisäämiseksi toteutetaan terveys- Lääkintöhallitus on yhdessä Sairaalaliiton ja 2053: keskuksissa valtakunnallisen suunnitelman mu- Mielisairaalain liiton sekä useiden mielisairaan- 2054: kaisesti lääkäreiden ja terveydenhoitajien työs- huoltopiirien kanssa osallistunut laajaan skit- 2055: sä asteittainen siirtyminen väestövastuuperiaat- sofrenian tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta 2056: teella tapahtuvaksi. Tähän liittyen järjestettiin käsittelevään projektiin. Omaisten mukana 2057: Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Lahdessa olemiseen hoidossa ja sen tukena kiinnitettiin 2058: vuosina 1986-87 ns. omalääkärikokeilu, jonka projektin yhteydessä erityistä huomiota. 2059: kokemukset ovat olleet myönteisiä. Vuoden Viime vuosina hyväksytyissä sosiaalihuollon 2060: 1989 aikana tullaan noin 15 terveyskeskuksessa ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunni- 2061: aloittamaan uusia kokeiluja, joissa omalääkä- telmissa on korostettu asiakkaan ja hänelle 2062: rien ja -hoitajien työ nivelletään myös ehkäise- läheisten henkilöiden osallistumista toiminto- 2063: vään työhön, sosiaalihuoltoon sekä yksityiseen jen järjestämiseen. Vuosia 1989-93 koskevan 2064: työterveyshuoltoon. suunnitelman mukaan lapsen hoitotuesta anne- 2065: Väestövastuista toimintaa toteutetaan useis- tun lain (444/69) mukaista lapsen hoitotukea 2066: sa terveyskeskuksissa myös paikallisten suunni- saavien lasten sekä vammaisten, vanhusten tai 2067: telmien pohjalta. Terveyskeskustyön rationali- pitkäaikaissairaan kotihoidon tukea saavien 2068: soimiseksi on lisäksi käynnissä useita tutkimus- kotihoitoa tuetaan tarpeen mukaan järjestä- 2069: ja kehittämisprojekteja, joiden rahoitukseen mällä heidän hoitajilleen hoitovapaata. Koko- 2070: osallistuvat kuntien lisäksi sosiaali- ja terveys- päiväisesti hoitosuhteeseen sidotulle hoitajalle 2071: ministeriö sekä lääkintöhallitus. pyritään järjestämään vapaata vähintään yksi 2072: Erikoissairaanhoidossa organisaatioiden yh- päivä kuukautta kohti. 2073: dentyminen ja piirirajojen yhtenäistäminen on Sekä sosiaalihallituksen että sosiaalialan 2074: toteutettu vapaaehtoisesti 13 keskussairaalapii- koulutusta antavien tahojen täydennyskoulu- 2075: rissä. Lakisääteisesti organisaatioiden ja piiri- tusta koskevissa opetussuunnitelmissa on kiin- 2076: rajojen yhdentyminen toteutuu eduskunnassa nitetty huomiota myös siihen, että sosiaalihuol- 2077: käsiteltävänä olevan erikoissairaanhoitolakiesi- lon työntekijöiden tulisi kehittää yhteistyötä 2078: tyksen toteutuessa. myös omaisten kanssa ottamalla huomioon 2079: Tällä hetkellä eräät kunnat omistavat sai- omaisten tarpeet ja sovittaa oma työnsä omais- 2080: raansijoja toisen piirin sairaalassa. Näin turva- ten tekemää hoito- ja auttamistyötä tukevasti. 2081: taan väestön terveyspalvelujen saanti yli rajo- Sosiaalihallituksessa on meneillään kotipal- 2082: jen. Erikoissairaanhoitolakiesityksen mukaan velutoiminnan kehittämiseen liittyvä useam- 2083: palvelujen saanti sairaanhoitopiirin yli turvat- man vuoden kokeiluhanke, jossa yksi kolmas- 2084: taisiin ostopalveluin. osa noin 30 kokeilukunnasta on ottanut keskei- 2085: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama seksi kehittämisen kohteeksi omaisten työn 2086: omaistaimikunta selvitti mietinnössään tukemisen ja omaisten kanssa tehtävän yhteis- 2087: (1986:26) omaisten osallistumista hoito- ja aut- työn. 2088: tamistehtäviin. Toimikunta totesi, että omaiset Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli- 2089: tarvitsevat taloudellisen tuen sekä sosiaali- ja sen suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän 2090: terveydenhuollon palveluiden ohella myös tie- (SVOL) kaavat on uudistettu keväällä 1988. 2091: dotusta, opastusta ja asennekasvatusta. Toimi- Uudistuksella karsittiin päällekkäistä tiedonke- 2092: kunta ehdotti, että omaisten osallistumista kos- ruuta ja yhtenäistettiin toteuttamissuunnitel- 2093: kevan tiedotus- ja opetusaineiston sisällöstä ja man (TOTI), kertomuksen (KETI) ja valtion- 2094: kattavuudesta tehdään selvitys. osuusselvityksen (VOS) tietosisältöjä. Samalla 2095: Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitettiin otettiin aiempaa enemmän huomioon sosiaali- 2096: Tietoa omaisille -projektissa omaisille tarkoite- ja terveydenhuollon valtakunnallisen suunnitel- 2097: tun oppi-, tiedotus- ja muun tukimateriaalin man muutoksista aiheutuvat tietojen keräämis- 2098: määrää ja sisältöä. Kartoituksessa voitiin tode- tarpeet. TOTI-, KETI- ja VOS-kaavojen tieto- 2099: ta, että omaisille tarkoitettua tai heille soveltu- sisältöön perustuvan SVOL-tietojärjestelmän 2100: 46 2101: 2102: uudistaminen aloitettiin vuoden 1988 alusta. minnasta on vast'ikään valmistunut selvitys. 2103: Ensimmäinen vaihe eli TOTI-tietojärjestelmän Selvityksestä saatavia tietoja on tarkoitus käyt- 2104: uudistaminen toteutettiin helmikuun 1989 lop- tää hyväksi niin, että yhteistyöryhmien toimin- 2105: puun mennessä. Tämän jälkeen on tarkoitus nasta voitaisiin antaa uudet toimintaohjeet tu- 2106: uudistaa VOS- ja KETI-järjestelmät. Uudis- levana vuonna. 2107: tuksen jälkeen SVOL-rekisterit ovat nykyistä Vuoden 1988 alussa tuli voimaan laki vam- 2108: paremmin eri käyttäjätahojen ulottuvilla ja maisuuden perusteella järjestettävistä palve- 2109: niitä on mahdollisuus käyttää nykyistä selke- luista ja tukitoimista (380/87). Tässä yhteydes- 2110: ämmin muun muassa suunnittelun ja päätök- sä vähennettiin eräiltä osin kuntoutusjärjestel- 2111: senteon apuna. män toimintojen päällekkäisyyttä siirtämällä 2112: Erilaisten vaikuttavuusmittareiden kehittä- vammaisten ammattikoulutuksen ja työhuollon 2113: minen ja hyödyntäminen SVOL-järjestelmässä tukeminen kokonaisuudessaan sosiaalivakuu- 2114: on yksi seuraavien vuosien keskeisistä kehittä- tuksen vastuulle. 2115: mishankkeista. 2116: Uusi laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta 2117: Kuntoutusjärjestelmät. Sosiaali- ja terveys- 2118: (1184/88) tuli voimaan 1.1.1989. Uusi laki 2119: ministeriön yhteydessä toimivassa kuntoutusa- asettaa tavoitteeksi erillisen kuntoutusjärjestel- 2120: män läheisemmän liittämisen kuntien tervey- 2121: siain neuvottelukunnassa on valmistunut lähin- 2122: nä sisäiseen käyttöön, jatkotyöskentelyn poh- denhuollon järjestelmään. Uudessa laissa muu- 2123: tetaan kuntoutukseenhakumenettelyä ja täs- 2124: jaksi tarkoitettu selvitys, jonka mukaan kun- 2125: mennetään valintaperusteita tavoitteena se, et- 2126: toutuspalvelujärjestelmän keskeisiä ongelma- 2127: tä kuntoutukseen ensisijaisesti pääsisivät rinta- 2128: kohtia ovat seuraavat: kuntoutukseen osallistu- 2129: vien tahojen kesken ei ole olemassa riittävän maveteraaneista ne henkilöt, jotka eniten ovat 2130: kuntoutuksen tarpeessa. 2131: yksityiskohtaista ja tarkoituksenmukaista 2132: työnjakoa; eri järjestelmien yhteistoiminta ja Valtakunnallisten palvelujen tuottajien osal- 2133: yhteistoimintavelvoitteet ovat puutteellisia; ta rahoitus on siirtynyt voimakkaasti kuntien 2134: kuntoutuspalvelujen antamista ja toimeentulo- ja kuntainliittojen ostamien palvelujen kautta 2135: turvaa koskevat päätökset ovat epätarkoituk- tapahtuvaksi. Lääkintöhallitus tekee valtakun- 2136: senmukaisella tavalla irrallaan monissa kun- nallisten palvelujen tuottajien kanssa sosiaali- 2137: toutustilanteissa ja kuntoutuksen aikainen toi- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- 2138: meentuloturva on epäyhtenäinen, osittain osuudesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetut 2139: puuttuu kokonaan tai on riittämätön. sopimukset, joissa sovitaan myös korvausten 2140: Kuntoutusasiain neuvottelukunnassa on val- suuruudesta. Terveydenhuollon ostopalvelujen 2141: misteilla esitys, jolla tähdätään eri kuntoutus- osalta nimenomaan kuntoutuspalvelujen hinta- 2142: tahojen työnjaon selkiinnyttämiseen ja yhteis- taso on pysynyt kohtuullisena. 2143: työn parantamiseen. Esitys laaditaan niin, että Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2144: se voidaan toteuttaa joko lakisääteisesti otta- 26.10.1988 toimikunnan, jonka tehtävänä on 2145: malla tarvittavat kuntoutus- ja yhteistoiminta- selvittää, miten kuntoutuksenajan toimeentulo- 2146: velvoitteet lakeihin ja asetuksiin taikka sopi- turva nykyisin on järjestetty eri kuntoutusjär- 2147: musteitse niin, että eri kuntoutusta järjestävät jestelmissä; selvittää, mitä sellaisia puutteita ja 2148: tahot sopivat työnjaosta ja yhteistoiminnasta. epäkohtia toimeentuloturvaan liittyy, jotka 2149: Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveyden- vaikeuttavat kuntoutuksen varhaista ja oikea- 2150: huollon, työvoimahallinnon, opetushallinnon, aikaista toteuttamista; selvittää, miten kuntou- 2151: Kansaneläkelaitoksen ja muiden vakuutus- tusta ja kuntoutusajan toimeentuloturvaa kos- 2152: järjestelmien kuntoutustoiminnasta säädetään kevat päätökset olisi nivellettävä nykyistä pa- 2153: tai sovitaan riittävän yksityiskohtaisesti ja sito- remmin toisiinsa ja laatia selvitysten perusteel- 2154: vasti. Tavoitteena on, että näiden järjestelmien la tarvittavat säädös- ja muut ehdotukset kun- 2155: harjoittaessa normaalia toimintaansa niiden on toutusajan toimeentuloturvan järjestämiseksi. 2156: tarjottava tarpeelliset palvelut myös vajaakun- Toimikuntaan, jonka määräaika on 2157: toisille henkilöille. 31.12.1989, kuuluu edustajia sosiaali- ja ter- 2158: Työvoimaministeriön yleiskirjeellä, lääkintö- veysministeriön lisäksi valtiovarainministeriös- 2159: hallituksen yleiskirjeellä ja Kansaneläkelaitok- tä, työvoimaministeriöstä, vakuutusjärjestel- 2160: sen kuntoutusta koskevilla yleisohjeilla on pe- mistä, vammaisjärjestöistä ja työmarkkinajär- 2161: rustettu paikalliset yhteistyöryhmät, joiden toi- jestöistä. 2162: 47 2163: 2164: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 8.2.1989 set ja työmarkkinajärjestöjen kesken vireillä 2165: toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää ta- olevat hankkeet. 2166: paturmavakuutusjärjestelmän ja liikenneva- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 23.1.1987 2167: kuutusjärjestelmän mukaisen kuntoutuksen toimikunnan, jonka tehtävänä oli tehdä ole- 2168: nykyinen sisältö ja laajuus sekä kuntoutusta massa oleviin selvityksiin nojautuen katsaus 2169: koskevien säännösten ajanmukaisuus ja vas- invalidihuollosta terveydenhuoltoon vuoden 2170: taavuus muuhun lainsäädäntöön sekä laatia 1984 alussa siirtyneen lääkinnällisen kuntou- 2171: selvityksensä perusteella tarvittavat säädöseh- tuksen nykytilasta ja mahdollisista ongelmista 2172: dotukset. Toimikunnan määräaika on sekä tehdä ehdotuksia epäkohtien korjaami- 2173: 31.12.1989. seksi; selvittää viranomaisten antamien ohjei- 2174: Kuntoutusasiain neuvottelukunta hyväksyi den tarpeellisuus lääkinnällisen kuntoutuksen 2175: joulukuussa 1987 vajaakuntoisten henkilöiden eri toimenpiteiden perusteiden yhdenmukaista- 2176: ammatillista kuntoutusta ja työllistämistä kos- miseksi ja tehdä ehdotukset tarpeellisiksi lää- 2177: kevan kansallisen toimintaohjelman. Kansallis- kinnällistä kuntoutusta koskeviksi säädöksiksi 2178: ta toimintaohjelmaa valmistelleessa jaostossa ja ohjeiksi. Toimikunta, johon kuului edusta- 2179: oli myös työmarkkinajärjestöjen edustus. jia sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi lääkin- 2180: Kansallisen toimintaohjelman toimintapoliit- töhallituksesta, sosiaalihallituksesta, Kansan- 2181: tlSlna päätavoitteina ovat koulutuksellisen eläkelaitoksesta, Vakuutusalan kuntouttamis- 2182: tasa-arvon edistäminen, avoimille työmarkki- keskuksesta, kunnallisista keskusjärjestöistä, 2183: noille työllistyminen, ammatillisen kuntoutuk- vammaisjärjestöistä ja Helsingin yliopistollises- 2184: sen tarpeen varhainen ja oikea-aikainen totea- ta keskussairaalasta, luovutti mietintönsä 2185: minen ja työpaikoilta syrjäytymisen ehkäisemi- 30.12.1987 (KM 1987:52). 2186: nen. Ohjelmassa käsitellään ammatillisen kun- Toimikunnan ehdotuksissa käsiteltiin lääkin- 2187: toutuksen ja työllistämisen toimintamuotoina nälliseen kuntoutukseen käytettäviä voimava- 2188: kuntoutustutkimustoimintaa, kuntoutustavoit- roja, kustannuksia ja laaduntarkkailua, kun- 2189: teista toimintaa työpaikoilla, ammatillista kou- toutuspalvelujärjestelmien yhteistyötä, yksilön 2190: lutusta, työllistämisen toimintamuotoja ja sosi- kuntoutusasiain hoitoa, vaikeavammaisten, 2191: aaliturvajärjestelmien kuntoutustoimintaa. Oh- monivammaisten ja pieniin vammaisryhmiin 2192: jelmassa on määritelty myös eri toimintaorga- kuuluvien kuntoutustarvetta, normeja, yksi- 2193: nisaatioiden vastuualueet ja tehtävät. tyisten palvelujen tuotannon ja kysynnän vas- 2194: Kansallisesta toimintaohjelmasta on järjes- taavuutta sekä asiakkaan maksettavaksi jääviä 2195: tetty tiedotusta ja koulutusta. Ohjelman toteu- kustannuksia. 2196: tumisen seuraamiseksi ja mahdollisten muutos- 2197: tarpeiden kartoittamiseksi on tarkoitus asettaa Toimikunnan ehdotuksista on saatu lausun- 2198: noin kahden vuoden kuluttua seurantatyöryh- not. Toimikunnan mietinnön ja siitä saatujen 2199: mä. lausuntojen perusteella tehtävät ehdotukset 2200: Kuntoutusasiain neuvottelukunta on asetta- ovat valmisteltavana sosiaali- ja terveysministe- 2201: nut äskettäin varhaiskuntoutusjaoston, jonka riössä. 2202: tehtävänä on paitsi pohtia varhaiskuntoutuk- Kuntoutusta koskevasta tutkimustyöstä voi- 2203: sen käsitteeseen ja toteuttamiseen liittyviä ylei- daan mainita sosiaali- ja terveysministeriössä 2204: siä ja periaatteellisia kysymyksiä, myös seurata vuonna 1988 tehty selvitys, joka koski ikäänty- 2205: eri tahoilla vireillä olevia varhaiskuntoutus- neiden työntekijöiden ongelmia ja kuntoutuk- 2206: hankkeita. Tällaisista hankkeista voidaan mai- sen kohdentumista. Tarkoitus on, että selvityk- 2207: nita valtionhallinnon varhaiskuntoutuskokeilu, sessä saatuja tietoja käytetään hyväksi kuntou- 2208: Kansaneläkelaitoksen ammatillisesti syvennetyt tusta koskevia ohjelmia laadittaessa ja kuntou- 2209: varhaiskuntoutuskurssit, eläkelaitosten piirissä tukseen liittyvien jatkotutkimusten valmistelus- 2210: tehdyt selvitykset, työsuojelurahaston selvityk- sa. 2211: 48 2212: 2213: 2214: 2215: 2216: Työvoimaministeriön hallinnonala 2217: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Työllisyyslain velvoite pitkäaikaistyöttömien 2218: ovat työvoimaministeriö sekä eräiltä osin ulko- työllistämiseksi jakaantuu puoliksi valtion ja 2219: asiainministeriö, sisäasiainministeriö, valtiova- kuntien kesken. Valtion virastojen ja laitosten 2220: rainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministe- työllistämisvelvoitteen vahvistaa vuosittain vii- 2221: riö esittäneet mm. seuraavaa. me kädessä valtioneuvosto. Virastoille ja lai- 2222: toksille korvataan työllisyysvaroista paitsi työl- 2223: listämisestä aiheutuvat palkkauskustannukset, 2224: Työvoimaministeriö valtioneuvoston virasto- ja laitoskohtaisesti 2225: vahvistaman määrän mukaisesti myös muut 2226: työn järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. 2227: Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Tilanne Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edistä- 2228: nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien osalta on miseksi myös muiden hallinnonalojen toimen- 2229: muuttunut merkittävästi työllisyyslain (257 /87) pitein työvoimaministeriö on antanut työvoi- 2230: tultua voimaan vuoden 1988 alusta lukien. matoimistoille erikseen suosituksen, jonka mu- 2231: Sekä alueellisesti että kohderyhmittäin porras- kaan valtion omiin ja valtion tukemiin inves- 2232: tetun lain vaikutukset ovat jo sen ensimmäisen tointeihin osoitettavasta uudesta työvoimasta 2233: soveltamisvuoden aikana selvästi havaittavissa. viidennes olisi pitkäaikaistyöttömiä. 2234: Vaikka lain velvoitteet eivät koske 20-24- 2235: vuotiaiden ikäryhmää, kaikkien alle 25-vuotiai- Työnvälitystoiminta. Työnvälityshenkilöstön 2236: den työttömyys on vähentynyt vuoden 1987 ajankäyttöä varsinaisiin työnvälitystehtäviin on 2237: vajaasta 34 OOO:sta noin 29 OOO:een eli 14 OJo. suurimmissa työvoimatoimistoissa lisätty eriyt- 2238: Lain velvoitteiden piiriin kuuluvien alle 20- tämällä työnvälitys ja tukityöllistäminen eri 2239: vuotiaiden yli 3 kuukautta työttömänä olleiden virkailijoille. Toimiston sisäisten tai erillisten 2240: määrä on vastaavana aikana pienentynyt työpaikkainformaatiopisteiden perustamisella 2241: 8 OOO:sta noin 1 500:aan eli 80 %. Edelleenkin voidaan puhtaaseen paikkavälitykseen käytet- 2242: työttömäksi tilastoiduista työllisyyslain mukai- tävää aikaa myös lisätä. Mikäli työttömien 2243: sista työhön oikeutetuista nuorista suurin osa toimeentuloturvaan liittyviä tiedotus- ja val- 2244: on lisäksi sellaisia, joille ei lain edellyttämää vontatehtäviä voitaisiin vähentää tai siirtää 2245: työntekomahdollisuutta eri syistä tarvitse jär- esim. maksajille, vapautuisi työnvälitykseen 2246: jestää. Kun nuorten tulo työmarkkinoille vähe- käytettävissä oleva aika huomattavasti. 2247: nee ja pääosa heidän työllisyysongelmistaan Työnvälityksen atk-järjestelmä oli vuoden 2248: voidaan hoitaa koulutuksellisin toimenpitein, 1988 lopussa käytössä 91 työvoimatoimistossa 2249: on pääpaino lähivuosina kohdistettava koulu- eli noin puolessa kaikista toimistoista. Alueel- 2250: tukseen haluttomien työllistämisvaikeuksiin. lisia toimistoryhmittymiä oli 18 ja 842 työase- 2251: Pitkäaikaistyöttömien määrä on uuden työl- maa oli käytössä. Atk-projekti etenee suunnil- 2252: lisyyslain ensimmäisen soveltamisvuoden aika- leen aikataulun mukaan eli on valmis koko 2253: na laskenut vuoden 1987 vajaasta 17 OOO:sta maassa vuoden 1990 lopussa. 2254: runsaaseen 12 OOO:een eli 25 %. Vuonna 1988 Työmarkkinoita koskevaa informaatiota on 2255: on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen koske- lisätty mm. osallistumalla messuille ja näytte- 2256: nut kuutta työvoimapiiriä. Näissä työvoimapii- lyihin. Alueellisesti on lisätty tiedottamista 2257: reissä on vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä avoimista paikoista alue- ja paikallisradioissa 2258: olleiden maara vähentynyt keskimäärin sekä kaapeli-TV :ssä. Valtakunnallisen Työ- 2259: 6 700:sta noin 2 700:aan eli 60 %. markkinat -lehden uudistaminen on kehitteillä. 2260: 49 2261: 2262: Kehitteillä ovat myös erilaiset itsepalveluratkai- 1988. Vakanssirakenteisiin liittyneiden lukuis- 2263: sut, jotka perustuvat atk:hon ja joiden avulla ten tarkistusten ohella työvoimahallinnon vir- 2264: tieto avoimista paikoista voitaisiin viedä työ- kamiesten palkkauksia on tarkistettu samassa 2265: voimatoimiston ulkopuolelle. järjestyksessä ja yhtäJäisin perustein kuin val- 2266: Työllisyyslakiin sisältyvän ilmoitusmenette- tion muidenkin virkamiesten palkkauksia. 2267: lyn toimeenpanosta on sovittu valtioneuvoston 2268: ja työnantajia edustavien keskeisten järjestöjen Siirtolaisuus- ja ulkomaalaisasioiden hallin- 2269: kanssa siten, että ilmoitusmenettelyä toteute- to. Paluumuuttopolitiikka. Hallitu- 2270: taan alueellisesti ja paikallisesti ja sen mukaan, sohjelman yhdeksi kohdaksi on otettu paluu- 2271: millaiset toimintavalmiudet työvoimatoimistol- muuton edistäminen. Siirtolaisuusasiain neu- 2272: la on. Valtion osalta ilmoitusmenettelyn toi- vottelukunnan toiminnassa on viime aikoina 2273: meenpanosta on säädetty asetuksella. keskitytty paluumuuttoa edistävien toimenpi- 2274: Työvoimatoimistojen toimintavalmiuksia teiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, maa- 2275: vuonna 1988 on vielä heikentänyt meneillään hanmuuttopolitiikan tavoitteiden määrittelemi- 2276: oleva atk-pohjaisen tietojärjestelmän käyttöön- seen sekä ulkomailla, erityisesti Pohjoismaiden 2277: otto. Silti työvoimatoimistoon ilmoitettujen ulkopuolella asuvien suomalaisten ja suoma- 2278: uusien avointen työpaikkojen määrä kasvoi 36 laista syntyperää olevien henkilöiden asemaa ja 2279: OJo tammi-lokakuussa 1988 edellisen vuoden yhteydenpitoa kotimaahan edistävien toimen- 2280: vastaavasta ajankohdasta. Uudenmaan ja Tu- pide-esitysten toteuttamiseen. Neuvottelukun- 2281: run työvoimapiirin alueella lisäys oli yli 50 OJo. nan mietintöihin "Paluumuuton esteet" (Ko- 2282: Työnvälityslain (236/59) 2 §:n mukaisia toi- miteanmietintö 1986:43) ja "Ulkosuomalaiset 2283: milupia on 35 yhdistyksellä. Osa yhdistyksistä Pohjoismaiden ulkopuolella" (Komiteanmie- 2284: toimii sosiaalisen palvelun ja erikoisluonteisen tintö 1988: 19) on sisällytetty huomattava mää- 2285: tilapäisen työnvälityksen alueella. Ammattilii- rä sekä jo osin toteutuneita että toteutumatto- 2286: toilla on 22 työnvälityslupaa. Ammattiliitoille mia paluumuuttoa edistäviä ehdotuksia. 2287: työnvälityslupia on myönnetty tai jatkettu Paluumuuton eräänä käytännön esteenä on 2288: enintään vuoden 1989 loppuun, johon mennes- ulkomailla hankitun ammattikokemuksen ja 2289: sä työvoimaministeriö määrittelee kantansa koulutuksen täysimääräinen hyödyntäminen 2290: ammattiliittojen luvanvaraiseen työnvälitystoi- Suomeen paluun jälkeen. Erityisen ongelmalli- 2291: mintaan. sena sen joutuvat kokemaan muut kuin Suo- 2292: Työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistä- men kansalaisuutta olevat paluumuuttajat, sil- 2293: mistä on selvitetty työvoimaministeriön lä valtion ja kuntien virkaan voidaan Suomessa 2294: (1.9.1988) asettamassa työryhmässä. Ammatil- pääsääntöisesti nimittää vain Suomen kansalai- 2295: lista ja alueellista liikkuvuutta pyritään edistä- nen. Valtiovarainministeriö asetti siirtolaisuu- 2296: mään työryhmän toimenpide-ehdotusten mu- sasiain neuvottelukunnan aloitteesta työryh- 2297: kaisesti. män, jonka tehtävänä oli selvittää mahdolli- 2298: Valtiovarainministeriö toteaa osaltaan, että suudet lieventää ulkomaan kansalaisen kelpoi- 2299: työmarkkinoitten voimakkaat rakennemuutok- suutta valtion ja kuntien virkoihin rajoittavaa 2300: set ovat asettaneet työvoimatoimistoille uusia lainsäädäntöä. Työryhmä sai työnsä päätök- 2301: vaatimuksia. Tämän johdosta henkilöstön seen tammikuussa 1988 ja ehdottaa mietinnös- 2302: koulutusta on vuosina 1987 ja 1988 tehostettu sään virkakelpoisuutta estävän hallitusmuodon 2303: ja lisätty. Henkilöstön työssäpysyvyyden pa- muuttamista. Työryhmä ehdotti muutettavaksi 2304: rantamiseksi ja aseman vakiinnuttamiseksi ulkomaan kansalaisen virkakelpoisuutta koske- 2305: piiri- ja paikallishallinnossa on vakinaistettu vaa lainsäädäntöä siten, että ulkomaan kansa- 2306: vuosina 1987 ja 1988 yhteensä 294 tilapäistä lainen voitaisiin pääsääntöisesti nimittää em. 2307: tehtävää. virkoihin. Eduskunta hyväksyi tätä koskevan 2308: Urakehityksen parantamiseksi sekä henkilös- lain kesäkuussa 1989. 2309: törakenteen muuttamiseksi paremmin vastaa- Paluumuuton edistämiseksi asetusta työvoi- 2310: maan muuttuneita tehtäviä piiri- ja paikallis- man liikkuvuuden edistämisestä muutettiin 2311: hallintoon on perustettu lukuisasti uusia korke- syksyllä 1988 siten, että niille Suomeen palaa- 2312: ampipaikkaisia virkoja alempipaikkaisten vir- ville entisille ja nykyisille Suomen kansalaisille, 2313: kojen tilalle. Esimerkiksi vuonna 1987 nämä jotka ulkomailla työskenneltyään palaavat ta- 2314: järjestelyt koskivat yhteensä 98 ylimääräistä kaisin Suomeen työhön, voidaan myöntää 2315: tointa. Sama kehitys on jatkunut myös vuonna matka- ja muuttokustannusten korvausta koko 2316: 2317: 7 390586A 2318: 50 2319: 2320: matkan osalta. Aikaisemman päätöksen mu- jaan. Lisäksi työlupamenettelyn piiristä vapau- 2321: kaan korvausta voitiin maksaa vain matkan tettavien ryhmien määrä kasvaisi tuntuvasti. 2322: siltä osalta, joka tapahtuu Suomen rajojen Sisäasiainministeriö toteaa osaltaan, että mi- 2323: sisäpuolella. nisteriön yleisjohdon alainen ulkomaalaiskes- 2324: Maahanmuu tto- ja ulkomaalais- kus on aloittanut toimintansa 1.3.1989 lukien. 2325: P o 1i t i i k k a . Suomessa kuten muissakin Ulkomaalaisasioiden hoitaminen toimisto- 2326: maissa maahanmuutto- ja ulkomaalaisasioita organisaation puitteissa ei enää ollut tarkoituk- 2327: hoitavat ja käsittelevät useat viranomaiset. senmukaista. Ulkomaalaiskeskuksen perus- 2328: Lähtökohtana tulee olla, että jokaisen viran- tamisen tavoitteena on ulkomaalaisasioiden ny- 2329: omaisen on omalla hallinnonalallaan käsiteltä- kyistä tarkoituksenmukaisempi hoito ja toi- 2330: vä ulkomaalaisia koskevat asiat samalla tavalla minnan tehostaminen, jotta voitaisiin parantaa 2331: kuin oman maan kansalaistenkin. Hyvä hal- palveluja ratkaisuja nopeuttamaHa ja näin 2332: linto- ja palvelukäytäntö edellyttää, että täällä myös lisätä oikeusturvaa. Ulkomaalaiskeskuk- 2333: olevien ulkomaalaisten asema on hyvä ja mah- sen henkilökunnan pätevyysvaatimuksia on 2334: dollisimman pitkälle kantaväestöön verrannol- nostettu ja uusi organisaatio antaa mahdolli- 2335: linen. Myös hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa suudet päätösvallan tarkoituksenmukaiselle 2336: ilmaistaan pyrkimys kehittää Suomen ulko- porrastamiselle. 2337: maalaislainsäädäntöä ja parantaa Suomessa Eräiden lupa-asioiden siirtäminen paikallis- 2338: olevien ulkomaalaisten asemaa. viranomaisten ratkaistavaksi edellyttää ulko- 2339: Siirtolaisasioissa on yhteensovittamistehtävä maalaislain muuttamista. Sisäasiainministeriön 2340: osoitettu valtioneuvoston työjärjestyksessä työ- työryhmä jätti mietintönsä ministerille helmi- 2341: ministeriölle. Työvoimahallinnolla on koko kuussa 1989, lausunnot on saatu ja hallituksen 2342: maata kattava palveluorganisaatio. Työvoima- esitystä uudeksi ulkomaalaislaiksi valmistel- 2343: palvelujen yhteyteen on mahdollista niveltää laan. 2344: myös ulkomaalaisia koskevia tehtäviä. Sisäasiainministeriö toteaa edelleen, että ul- 2345: komaalaisvalvonta on yksi valtakunnan perus- 2346: Siirtolaisuusasiain neuvottelukunta luovutti turvallisuusjärjestelmään kuuluva olennainen 2347: maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikkaa kä- osa ja sen suorittaminen kuuluu järjestyksestä 2348: sittelevän mietintönsä valtioneuvostolle vuoden ja turvallisuudesta vastaavalle sisäasiainminis- 2349: 1989 alussa. Mietinnössään neuvottelukunta teriölle. Suomessa käy vuosittain miljoonia 2350: käsittelee Suomen maahanmuutto- ja ulkomaa- matkailijoita. Maassa oleskelevia ulkomaalai- 2351: laispolitiikkaa, siihen liittyviä epäkohtia sekä sia on noin 20 000, joista työluvan haltijoita 2352: mahdollisuuksia näiden epäkohtien korjaami- on alle puolet. Saapuessaan maahan ulkomaa- 2353: seksi. Neuvottelukunta on myös puuttunut tän- lainen joutuu ensin passintarkastukseen, jossa 2354: ne suuntautuvaan maahanmuuttoon sovelletta- hänen maahantuloedellytyksensä tutkitaan. 2355: viin periaatteisiin ja säännöksiin sekä näissä Myös tämä tehtävä on yleisesti järjestetty jär- 2356: tehtävissä toimivien viranomaisten tehtäviin ja jestyksestä ja turvallisuudesta vastaavan viran- 2357: työnjakoon. omaisen alaiseksi. 2358: Neuvottelukunta esitti mietinnössään yhtenä Maahantulolupia antavat ulkoasiainministe- 2359: vaihtoehtona sitä, että oleskelu- ja työlupa- riö ja sisäasiainministeriö. Maahantulo- ja 2360: asiat kuuluisivat työministeriölle. Maahantu- oleskelulupa ovat edellytyksenä työluvalle, jon- 2361: loon ja sen valvontaan liittyvät asiat jäisivät ka myöntämisen yhteydessä sisäasiainministe- 2362: sisäasiainministeriölle. Samalla tulisi kuitenkin riö kuulee työvoimaministeriötä. 2363: perustaa poikittaishallinnollinen elin käsittele- Työvoimaministeriön asettama ulkomaalais- 2364: mään maasta karkottamista ja kiistanalaisia ten työlupakäytännön kehittämistä selvittänyt 2365: lupatapauksia koskevat asiat. Toisena vaihto- työryhmä jätti selvityksensä marraskuussa 2366: ehtona olisi se, että hallintoa kehitettäisiin 1988. Työryhmä esittää muutoksia Suomen 2367: viranomaisten toimivaltajakoon puuttumatta. ulkomaalaisasetukseen sekä muita toimia, joil- 2368: Sisäasiainministeriön asettama ulkomaalais- la työlupamenettelyä voitaisiin tehdä yksinker- 2369: lakityöryhmä luovutti valtioneuvostolle mietin- taisemmaksi, joustavammaksi ja nopeammaksi 2370: tönsä helmikuussa 1989. Työlupamenettelyä siten, että yksityiselle työluvan hakijalle tai 2371: esitetään joustavammaksi siten, että se samalla työnantajalle ei aiheuteta tarpeetonta haittaa. 2372: vahvistaa ulkomaalaisen asemaa työmarkki- Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii ulko- 2373: noilla. Työlupia ei enää sidottaisi työnanta- maalaislain nojalla myös ulkomaalaiskuraatto- 2374: 51 2375: 2376: ri, jonka tehtävänä on ulkomaalaisten aseman lon käytännön tehtävät sekä yksittäisiä henki- 2377: turvaamiseen sekä ulkomaalaisten, viranomais- löitä koskevat ratkaisut. Pakolaisten huollosta 2378: ten ja järjestöjen yhteistoiminnan edistämiseen Suomessa ei ole erillistä lainsäädäntöä - pako- 2379: liittyvät kysymykset. laisten toimeentuloturva sekä kustannusten ja 2380: Pako 1a i s kysymykset . Suomeen tullei- tehtävien jako valtion ja kuntien kesken on 2381: den pakolaisten huolto koskettaa useita hallin- toistaiseksi järjestetty valtioneuvoston päätök- 2382: nonaloja. Päävastuu pakolaiskysymyksissä on sillä. 2383: tällä hetkellä jakaantunut kolmen ministeriön Maahamme vastaanotettujen pakolaisten 2384: kesken, ulkoasiainministeriön, sisäasiainminis- huolto on tällä hetkellä järjestetty yleisen lain- 2385: teriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön. Val- säädännön ja normaalien palvelujärjestelmien 2386: tioneuvosto vahvistaa sosiaali- ja terveysminis- puitteissa. Kesäkuussa 1988 annettiin valtio- 2387: teriön esittelystä vuosittain vastaanotettavien neuvoston päätös pakolaisten vastaanoton jär- 2388: kiintiöpakolaisten määrän. YK:n pakolaisasioi- jestämisestä ja korvaamisesta (600/88), joka 2389: den päävaltuutettu suosittaa Suomelle, minkä- on vauhdittanut pakolaisten sijoittamista suo- 2390: laisia ja miltä alueelta tulevia Suomi ottaisia raan kuntiin. Kuntiin sijoittaminen tapahtuu 2391: vastaan kiintiönsä puitteissa. Tästä valinnasta kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta. 2392: sovitaan edellä mainittujen ministeriöiden kes- 2393: Suomen pakolaishuollon hallinto on lyhyen 2394: ken. olemassaolonsa aikana kokenut useita muutok- 2395: Kansainvälisellä tasolla pakolaispolitiikka on 2396: sia, mikä osaltaan on estänyt hallinnon pitkä- 2397: osa ulkopolitiikkaa. Pakolaisasema on määri- 2398: jänteisen ja suunnitelmallisen kehittämisen. 2399: telty ulkomaalaislaissa (400/83). Turvapaikasta 2400: Pakolaishuollon sisäinen kehittäminen onkin 2401: ja maahantulo- sekä oleskeluluvista päättää 2402: tapahtunut hajanaisesti ja osin erillispäätöksiin 2403: sisäasiainministeriö. Suomeen tulleiden pako- 2404: perustuen. 2405: laisten huollosta vastaa sosiaali- ja terveysmi- 2406: nisteriö. Ministeriön tehtäviin kuuluu pakolais- Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on 2407: huoltoa koskevien periaatteiden sekä pakolais- luoda lainsäädäntö pakolaisten huollon poh- 2408: politiikkaan liittyvien kysymysten käsittely, jaksi. Tämä lainsäädäntö voidaan tehdä ottaen 2409: toiminnan suunnittelu sekä koordinointi eri huomioon siirtolaisuuskysymykset tarvittaessa. 2410: hallinnonalojen kesken. Sosiaalihallitukselle ja Pakolaisasiain ja siirtolaisasiain neuvottelu- 2411: nykyisin myös kunnille kuuluvat pakolaishuol- kuntien läheisempi yhteistyö on tarpeen. 2412: 52 2413: 2414: 2415: 2416: 2417: Ympäristöministeriön hallinnonala 2418: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta - niin sanottua kriittistä kuormitusta eli 2419: on ympäristöministeriö esittänyt mm. seuraa- kuinka paljon epäpuhtauksia ekosysteemit kes- 2420: vaa. tävät ilman peruuttamattomia vaurioita, 2421: - ilmaston lämpenemisestä johtuvan niin 2422: sanotun kasvihuoneilmiön vaikutuksia ympä- 2423: Ympäristöministeriö ristöön ja 2424: - yläilmakehän otsonikerroksen ohentumi- 2425: Ympäristömuutosten seuranta. Ympäristö- sesta johtuvan lisääntyvän ultraviolettisäteilyn 2426: ministeriö yhtyy valtiontilintarkastajien käsi- vaikutuksia luonnonympäristöön. 2427: tykseen siitä, että nykyisenlaatuista hajanaista Kun yhdennetyn seurannan alueilla eri puo- 2428: ympäristön tilan seurantaa tulisi asianmukai- lilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa seura- 2429: sesti entistä paremmin sovittaa yhteen ja kehit- taan ilmassa, maaperässä, vedessä ja eliöstössä 2430: tää niin, että voimavarojen käyttö ja tulosten tapahtuvia muutoksia, on niiden syiden ja 2431: hyödyntäminen kaikkien tarpeisiin tehostuu. seurausten selvittäminen helpompaa kuin muis- 2432: Samansuuntaisia johtopäätöksiä ovat myös sa seurannoissa. Perinteisissä seurannoissa tut- 2433: esittäneet muun muassa OECD:n asiantuntijat kitaan ilmaa, maaperää, vettä ja eliöstöä kuta- 2434: Suomen ympäristöpolitiikasta tekemässään tut- kin erikseen. 2435: kinnassa. Valtiontilintarkastajat katsovat, että kun 2436: Ympäristöministeriö asetti tammikuussa ympäristön tilan seurannan ja valvonnan tu- 2437: 1987 ympäristön yhdennetyn seurannan työ- lokset saatetaan nopeasti ja käyttökelpoisessa 2438: ryhmän, jossa ovat ministeriön lisäksi edustet- muodossa sekä päätöksentekijöiden että kansa- 2439: tuina tärkeimmät ympäristön seurantaa suorit- laisten tietoon, antaa se ilmeisesti myös hyvät 2440: tavat tahot: Ilmatieteen laitos, Metsäntutki- mahdollisuudet haitallisten muutosten ennalta- 2441: muslaitos ja Vesien- ja ympäristöntutkimuslai- ehkäisyyn ja mahdollisten vaurioiden estämi- 2442: tos. Ympäristöministeriö harkitsee vielä, voi- seen tai ainakin rajoittamiseen. Ympäristömi- 2443: taisiinko ympäristön seurantaa tehostaa ja sen nisteriö yhtyy tähän käsitykseen. Ministeriö 2444: yhteensovittamista edistää projektihallinnon onkin ryhtynyt parantamaan ympäristön tilaa 2445: avulla. koskevan tiedon saatavuutta ja tehostamaan 2446: Valtiontilintarkastajien kertomuksessa tode- sen hyödyntämistä muun muassa seuraavilla 2447: taan, että ympäristönsuojelun seurannan ja toimenpiteillä: 2448: tutkimuksen tulisi erityisesti keskittyä ennusta- Vesi- ja ympäristöhallituksen yhteyteen on 2449: maan ympäristöongelmien syntymistä ja laaje- perustettu kesällä 1988 Ympäristötietokeskus. 2450: nemista sekä löytämään keinoja näiden ongel- Sen tehtävänä on käsitellä ja tuottaa ympäris- 2451: mien ratkaisemiseksi. Muun muassa tästä syys- tötietoa viranomaisille. Tavoitteena on vähitel- 2452: tä on perustettu neljä ympäristön yhdennetyn len kehittää keskusta palvelemaan myös kansa- 2453: seurannan aluetta eri puolille Suomea. Näillä laisia. Lisäksi keskus tulee toimimaan ECE- 2454: alueilla aloitetaan vuonna 1989 Yhdistyneiden maiden ympäristön yhdennetyn seurannan 2455: Kansakuntien Euroopan talouskomission kansainvälisenä tieto- ja arviointikeskuksena. 2456: (ECE) jäsenmaiden yhdennetyn seurannan oh- Valtioneuvoston eduskunnalle toukokuussa 2457: jelma, jossa selvitetään kaukokulkeutumina le- 1988 antamassa selonteossa ympäristöpolitii- 2458: viävien ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ym- kasta todetaan, että Suomen ympäristön tilasta 2459: päristöön. Lisäksi ohjelman tarkoituksena on tehdään kertomus ja arviointi, joita ryhdytään 2460: selvittää muun muassa: julkaisemaan säännöllisesti vuodesta 1991 al- 2461: 53 2462: 2463: kaen. Kertomuksen ja arvioinnin avulla voi- päätöksiä 31 kappaletta, kun niitä vuonna 2464: daan tehostaa ympäristön tilan seurannan tu- 1987 tehtiin 15 kappaletta. Suurin yksittäinen 2465: losten hyödyntämistä. vaihto on ollut Kuusamon Kitkanniemen 5 899 2466: Valtiontilintarkastajat katsovat, että pää- hehtaarin suuruisen alueen hankkiminen valti- 2467: sääntöisesti tulisi ympäristönsuojelun kustan- olle. 2468: nuksia siirtää maksujen avulla ympäristöongel- 2469: mien aiheuttajien kannettavaksi. Ympäristö- 2470: maksujen käyttöönottoa selvitetään ympäristö- Asuntohallinto 2471: talouskomiteassa, jonka mietinnön valmistut- 2472: tua keväällä 1989 tullaan harkitsemaan ns. Valtion asuntolainamäärärahojen käyttö. 2473: päästämaksujen ja muiden vastaavien maksu- Valtiontilintarkastajien kertomuksessa maini- 2474: jen säätämistä. tuista vuosista 1980-1986 suurimmat asuntolai- 2475: namäärärahojen säästöt syntyivät vuosina 2476: Luonnonsuojelualueiden perustaminen. Val- 1984-1986. Kyseisinä vuosina jäi asuntolainoi- 2477: tioneuvoston hyväksymien luonnonsuojeluoh- hin (v. 1984 ml. perusparannuslainat) varatusta 2478: jelmien toteuttaminen on tehostunut ympäris- noin 6 166 milj. markan määrärahasta käyttä- 2479: töministeriön vuonna 1983 tapahtuneen perus- mättä yhteensä noin 1 152 milj. markkaa, mi- 2480: tamisen jälkeen huomattavasti, koska menette- kä on noin 18 OJo määrärahasta. Kuitenkin 2481: lytapoja on kehitetty ja luonnonsuojelualuei- säästöistä otettiin kyseisten vuosien lisämeno- 2482: den hankintamäärärahoja on kyetty lisäämään. arvioihin yhteensä noin 389 milj. markkaa, 2483: Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarviossa joten valtiontalouden kannalta kokonaisuutena 2484: määrärahan suuruus on 60 milj. markkaa. jäi säästöksi noin 763 milj. markkaa, mikä on 2485: Näillä näkymin kansallis- ja luonnonpuistojen noin 12 OJo. 2486: perustamisohjelma voitaneen toteuttaa viidessä Sen lisäksi, että säästöjä sisällytettiin osittain 2487: vuodessa. Tämän jälkeen voimavaroja voidaan lisämenoarvioihin, asuntohallitus selvitti hank- 2488: keskittää muiden ohjelmien toteuttamiseen. keiden aloittamista kesällä 1986 lähettämällä 2489: Vuodesta 1985 lähtien on luonnonsuojelu- rakennuttajille kyselyn. Kyselyn perusteella 2490: alueiden toteuttaminen ollut ympäristöministe- laaditusta asuntohallituksen tilastoselvityksestä 2491: riön ja lääninhallitusten tehtävänä. Luonnon- (C:9 1986, Rakennustöiden aloitus 1975-1985) 2492: suojelualueiden hankinnasta, hoidosta ja hal- kävi ilmi, että 1980-luvun alussa saatiin suurin 2493: linnasta annetun asetuksen (1018/83, muut. osa aravakohteista liikkeelle lainoitusvuoden 2494: 922/84) mukaan ympäristöministeriö voi tilata aikana, mutta vuonna 1985 oli lainoitusvuoden 2495: metsähallitukselta ja maanmittaushallitukselta aikana aloitettujen asuntojen määrä pudonnut 2496: alueiden hankintaan liittyviä arviointeja. Ny- kolmannekseen. Syynä vuosina 1984-1986 syn- 2497: kyisin noin kolmannes arvioinneista teetetään tyneisiin säästöihin ovat olleet hankkeiden lyk- 2498: edellä mainituilla viranomaisilla. kääntymiset ja peruuntumiset. Pääsyitä raken- 2499: Vuosien 1987-1988 aikana on suojelualuei- tamisen lykkääntymiseen ovat olleet kaava- ja 2500: den hankinnan laajuus ja tehokkuus ensisijai- tonttiongelmat, hintakysymykset ja suunnitte- 2501: sesti riippunut vuosittaisesta hankintamäärära- lun keskeneräisyys. Vaikeuksia on lisännyt 2502: hasta. Lääninhallitusten tehtävänä on neuvo- myös muun rakentamisen vilkas kysyntä ja 2503: tella maanomaistajien kanssa suojelun toteut- hintojen voimakas nousu sekä pääkaupunki- 2504: tamistavasta ja alueen rajauksesta. Lisäksi lää- seudun työvoima- ja resurssipula. Myös vapaa- 2505: ninhallitukset hoitavat kauppa- ja vaihtokirjo- rahoitteisten myymättömien asuntojen runsas 2506: jen tekemisen. Työn luonteen vuoksi sitä ei ole varasto (n. 5 000 asuntoa) vuosikymmenen 2507: voitu teettää muualla valtionhallinnossa. puolivälissä hidastutti omistusaravien liikkeelle 2508: Luonnonsuojelualueiden hankinnassa käyte- lähtöä, koska varastoa haluttiin pienentää en- 2509: tään maanvaihtoa rahakorvauksen sijasta mah- nen uusien kohteiden aloittamista. 2510: dollisimman usein muun muassa tilojen elin- Kohteiden aloituksia lykättiin 1980-luvun 2511: kelpoisuuden turvaamiseksi. Ympäristöminis- puolivälissä myös esimerkiksi valtioneuvoston 2512: teriö on tehostanut vaihtomaan hankintaansa. päätöksin, tavallisesti asuntolainojen myöntä- 2513: Tällä hetkellä ministeriön hallinnassa on vaih- misvaltuuden käyttösuunnitelman yhteydessä. 2514: tomaita noin 1 000 hehtaaria. Luonnonsuoje- Tällaisia päätöksiä olivat muun muassa 2515: lualueiden hankkiminen vaihtamalla onkin li- 23.2.1984 vahvistetun käyttösuunnitelman yh- 2516: sääntynyt niin, että vuonna 1988 tehtiin vaihto- teydessä tehty päätös, jolla asuntohallituksen 2517: 54 2518: 2519: tulisi siirtää rakennussuunnitelmien ja -kustan- myöntämisvaltuuden markkamäärällä sidotaan 2520: nusten puolesta vielä avoinna olevien kohtei- valtion osallistuminen aravarakentamisen lai- 2521: den rakennustyöt alkavaksi aikaisintaan noittamiseen, tulisi maksatusmäärärahan olla 2522: 1.8.1984, sekä 14.3.1985 tehty päätös, jolla luonteeltaan mieluiten arviomääräraha. Val- 2523: asuntohallituksen edellytettiin ryhtyvän toi- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksen 2524: menpiteisiin vuoden 1985 aikana maksatus- mukaan vuoden 1990 alussa perustetaan asun- 2525: määrärahan riittävyyden turvaamiseksi lykkää- torahasto tai muu vastaava järjestelmä tarkoi- 2526: mällä aloituksia. Rajoitustoimenpiteillä on py- tuksella tehostaa sosiaalista asuntotuotantoa. 2527: ritty muun muassa varmistamaan, ettei valtion Keväällä 1989 jätti mietintönsä asuntorahoitus- 2528: tulo- ja menoarviossa oleva kiinteä määräraha järjestelmän uudistamista selvittänyt toimikun- 2529: missään tapauksessa ylity. ta. Toimikunta ehdotti muun ohella asunto- 2530: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvion yhteydessä olojen kehittämisrahaston perustamista 2531: muutettiin asuntolainamomentin (35.45.83) pe- 1.1.1990 lukien. Rahastosta myönnettäisiin 2532: rusteluja siten, että myöntämisvaltuutta voi- muun muassa aravalainat ja korkotuet. Rahas- 2533: daan lisätä kyseisenä vuonna peruuntuvien ton perustamista on jo valmistavasti käsitelty 2534: kohteiden valtuuden määrällä. Jo vuonna 1985 kesäkuussa 1989 talouspoliittisessa ministeriva- 2535: otettiin käyttöön menettely, jonka mukaan liokunnassa. 2536: ehdollinen lainavaraus on voimassa kolme Asuntotilanne on edelleen vaikein pääkau- 2537: vuotta. Mikäli kohde ei tänä aikana käynnisty, punkiseudulla. Kun julkisesti haettavana ollei- 2538: lainavaraus peruuntuu automaattisesti. Lisäksi siin aravavuokra-asuntoihin oli vuonna 1987 2539: vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa yhdistettiin keskimäärin 2,8 hakijaa ja jokaista haettavana 2540: asuntolainoja ja perusparannuslainoja koske- ollutta yhtiötä kohti jätettiin 4,9 hakemusta, 2541: vat momentit yhdeksi uudeksi momentiksi olivat vastaavat luvut pääkaupunkiseudulla 5,6 2542: (35.45.83, asunto- ja perusparannuslainat) hakemusta vuokra-asuntoa kohti ja 8,0 hake- 2543: myöntämisvaltuuden ja määrärahojen käytön musta yhtiötä kohti. Yksinäisiä asunnottomia 2544: joustavuuden lisäämiseksi. henkilöitä tilastoitiin koko maassa vuonna 2545: Aravarakentaminen on elpynyt vuodesta 1988 16 000, joista pääkaupunkiseudun osuu- 2546: 1987 lähtien huomattavasti. Tähän on ollut deksi tuli noin 7 500 henkilöä. (Vastaavat luvut 2547: vaikuttamassa aikaisemmin ehkä liiankin tiu- v. 1987 olivat 17 000 ja 7 000.) Koko maassa 2548: kan kustannusvalvonnan lieventäminen yhdis- asunnottomien määrä on siten vähentynyt. 2549: tyneenä samanaikaisesti tapahtuneeseen raha- Pääkaupunkiseudulla kehitys on ollut päinvas- 2550: markkinoiden vapautumiseen sekä muuta ra- tainen huolimatta siitä, että pääkaupunkiseu- 2551: kentamista hillitsevä väliaikainen investointive- dulle on myönnetty aravalainoja koko 1980- 2552: ro. Rakentamisen vilkastumisesta sekä osittain luvun ajan niin paljon kuin alueen kaupungit 2553: edellä mainituista budjetointimenettelyn uudis- ovat suinkin niitä voineet vastaanottaa. 2554: tuksista johtuen vuoden 1987 tulo- ja menoar- Vuokra-asuntotuotantoa on viime vuosina 2555: vion asuntolainoihin varatusta 2 300 milj. mar- määrätietoisesti lisätty asettamalla niiden lai- 2556: kan määrärahasta käytettiin 2 298 milj. mark- noittamiselle vuotuiset, määrälliset tavoitteet. 2557: kaa. Vastaavasti vuoden 1988 määräraha (ml. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että lähes 2558: perusparannuslainat) käytettiin kokonaisuu- kaikki lainoituskelpoiset vuokratalohakemuk- 2559: dessaan, niin että talokohtaisien lainojen mak- set ovat saaneet aravalainan. Nuorten ensi- 2560: satus jouduttiin määrärahojen loppuessa kes- asunnon hankintaa on pyritty helpottamaan 2561: keyttämään ja siirtämään vuoden 1989 puolelle lieventämällä ASP-järjestelmän ehtoja, niin et- 2562: joulukuun puolesta välistä lähtien. tä omarahoitusosuus on alennettu 15 OJo:iin, 2563: Asuntojen alkamistavoite saavutettiin vuon- korkotukilainan enimmäismäärää on nostettu, 2564: na 1987, jolloin aloitettiin noin 19 000 asunnon laina-aikaa pidennetty noin 2 vuodella, säästö- 2565: rakentaminen. Vastaavasti saavutettiin vuoden palkkion määrää nostettu 4 500 markkaan, 2566: 1988 uusien asuntojen alkamistavoite, noin säästöpalkkion lapsikorotusta nostettu vuoden 2567: 18 300 asuntoa. 1989 alusta 800 markkaan sekä otettu asunto- 2568: Arava-asuntojen rakentaminen suunnittelus- jen hyväksyttävissä enimmäishinnoissa huo- 2569: ta toteutukseen on hankekohtaisesti monivuo- mioon tapahtunut hintatason huomattava nou- 2570: tinen prosessi. Toiminnan sopeuttaminen val- su. Korkotukilainojen lukumäärä oli vuoden 2571: tion tulo- ja menoarvion kalenterivuosirytmiin 1988 lopussa runsaat 47 000 lainaa. 2572: on tuottanut ongelmia. Kun asuntolainojen 2573: 55 2574: 2575: Asuntojen peruskorjausrakentaminen. Vii- Ympäristöministeriön 26.9.1986 asettama ra- 2576: meisen viiden vuoden aikana on määrätietoi- dontoimikunta sai mietintönsä valmiiksi 2577: sesti suunnattu annettujen määrärahojen puit- 24.9.1987 (komiteanmietintö 1987:61). Mietin- 2578: teissa tutkimustoimintaa asuntojen perus- nössään toimikunta esittää tärkeimmiksi katso- 2579: parantamisen kehittämisen kannalta keskeisiin mansa lähivuosina tarvittavat toimenpiteet ra- 2580: ongelmiin. Käynnistyneet tutkimushankkeet donhaittojen torjumiseksi asunnoissa. Mietintö 2581: koskevat mm. asuntokannan korjaustarvetta, on ollut lausuntokierroksella, ja annetuissa 2582: taloudellisuusohjausta, rakennusfysiikkaa sekä lausunnoissa on asetuttu tukemaan toimikun- 2583: perusparannuskokeilutoimintaa. Tutkimus- nan ehdotuksia. 2584: toiminnan ja käytännön kokemusten ansiosta Ympäristöministeriö on rahoittanut ja tulee 2585: asuntojen korjausrakentamisen tieto-taitotaso edelleen rahoittamaan tutkimusta, joka tähtää 2586: on viime vuosina kohonnut merkittävästi. Kor- 2587: radonin torjumiseen asunnoissa. Saatavan tut- 2588: jausrakentamiseen liittyvää koulutustoimintaa kimusaineiston perusteella laaditaan yleiseen 2589: on selvitetty perusteellisesti opetusministeriön käyttöön tarkoitettuja riittävän kansantajuisia 2590: asettamassa työryhmässä, jonka mietintö on ohjeita ja julkaisuja radonin torjumiseksi 2591: julkaistu 31.12.1985. Korjausrakentamisen ny- 2592: asunnoissa rakennusteknisin keinoin. Tutki- 2593: kytilaa ja kehittämistä käsitellyt työryhmä jätti musten ja ohjeiden sisältämää tietoa levitetään 2594: ehdotuksensa tarvittavista toimenpiteistä ym- edelleen avainhenkilöille, kuten kuntien raken- 2595: päristöministeriölle heinäkuussa 1988. Ehdo- nus- ja terveystarkastajille ja korjausneuvojille 2596: tuksista annettujen lausuntojen perusteella on 2597: sekä suunnittelijakunnalle, koulutustilaisuuk- 2598: kuluvan vuoden keväällä valmistunut nouda- sissa, joiden järjestämiseen ministeriö osallis- 2599: tettavaksi tarkoitettu korjausrakentamisen toi- tuu. 2600: menpideohjelma. Ehdotukset koskivat lähiöi- 2601: den korjaamista ja kehittämistä, korjausraken- Tähänastisen tutkimustiedon perusteella mi- 2602: tamisen rahoitusta ja verotusta sekä korjausra- nisteriö on em. komiteanmietinnön lisäksi jul- 2603: kentamisen koulutuksen ja tutkimuksen kehit- kaissut kaksi radonin torjumiseen liittyvää jul- 2604: tämistä. Voidaankin sanoa, että tällä hetkellä kaisua, jotka ovat yleisesti saatavilla. 2605: tietoon ja taitoon liittyvät ongelmat ovat tie- Ministeriön apuna toimivassa kaavoitus- ja 2606: dossa ja niitä yritetään ratkaista koulutus- ja 2607: rakennustutkimuksen neuvottelukunnassa on 2608: tutkimustoimintaa eri tavoin lisäämällä. Kulu- suoritettu korjausrakentamisen tutkimusohjel- 2609: van vuoden valtion tulo- ja menoarviosta on mien kartoitus ja tutkimuksen tulevien paino- 2610: poistettu perusparannuslain mukainen lyhyt- 2611: pistealueiden määrittely. 2612: aikaisten lainojen myöntämismahdollisuus. 2613: 56 2614: 2615: 2616: 2617: 2618: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt 2619: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta huollon laajentaminen, mitä Outokumpu Oy:n 2620: on kauppa- ja teollisuusministeriö esittänyt ja Valmet Oy:n listautuminen Helsingin Arvo- 2621: mm. seuraavaa. paperipörssiin noteerattaviksi vuoden 1988 lo- 2622: kakuussa merkitsi. 2623: Taloudellinen kehitys ja tila kertomusvuon- Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään 2624: na. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- kiinnittänyt huomiota valtionyhtiöiden kan- 2625: alaan kuuluvat valtionyhtiöt maksoivat vuonna sainvälistymiseen liittyviin näkökohtiin. Vuon- 2626: 1988 valtiolle 414 milj. markkaa osinkoja, kun na 1988 valtionyhtiöiden sijoitukset ulkomailla 2627: vastaava summa edellisenä vuonna oli 359 olivat ennakkotietojen mukaan selvästi alle 1 2628: milj. markkaa. Valtionyhtiöiden keskimääräi- mrd markkaa, joka on olennaisesti vähemmän 2629: nen osinkotuotto oli vuonna 1988 kuten edelli- kuin edellisenä vuonna. 2630: senäkin vuonna noin 8 OJo ja efektiivinen osin- 2631: kotuotto noin 10 %. Kauppa- ja teollisuusmi- Valtionyhtiöiden Osuus suomalaisyri- 2632: suorat sijoitukset tysten sijoituksista 2633: nisteriön mielestä tällainen keskimääräinen ulkomaille ulkomailla yht. 2634: osinkotuotto on jo tyydyttävä. Ministeriö ei mrd mk Olo 2635: pidä myöskään perusteltuna asettaa valtionyh- 1983 ...... . 0,1 7 2636: tiöiden osingonmaksuvelvoitetta keskimäärin 1984 ...... . 0,6 25 2637: merkittävästi nykyistä suuremmaksi ottaen 1985 ...... . 0,9 43 2638: huomioon valtionyhtiöiden toimialat, pääoma- 1986 ...... . 1,9 52 2639: valtaisuus sekä niiden yleinen teollisuuspoliitti- 1987 ...... . 1,2 33 2640: nen merkitys. 1988 ...... . 0,8* 2641: Tuotannollista toimintaa harjoittavien val- 2642: *) ennakkotietojen mukaan 2643: tionyhtiöiden investoinnit olivat vuonna 1988 2644: runsaat 10 000 milj. markkaa. Tavoitteena on, 2645: että valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden osa- Valtionyhtiöiden henkilöstöstä noin 23 000 2646: kepääomien korotusten osuus yhtiöiden käyt- eli noin 24 % työskentelee ulkomaisissa tytäry- 2647: töomaisuusinvestoinneista on samalla tasolla rityksissä. Kansainvälistyneimmät valtionyhtiöt 2648: kuin maan teollisuuden keskimäärin eli noin 10 ovat Kemira Oy, Outokumpu Oy, Valmet Oy 2649: %. Valtion maksulliset osakepääomasijoituk- ja Neste Oy, joiden henkilöstöstä, tytäryhtiöt 2650: set tuotannollista toimintaa harjoittaviin val- mukaan lukien, kolmannes tai enemmän työs- 2651: tionyhtiöihin olivat vuonna 1988 300 milj. kentelee ulkomailla. 2652: markkaa. Muiden (yleisön) sijoitukset valtion- Voimakas kansainvälistyminen ei ole vähen- 2653: yhtiöihin olivat 1 160 milj. markkaa. tänyt valtionyhtiöiden kotimaan työllisyyttä. 2654: Kaiken kaikkiaan maksulliset osakepääoma- Vuonna 1987 valtionyhtiöiden palveluksessa oli 2655: sijoitukset kauppa- ja teollisuusministeriön kotimaassa noin 73 500 henkilöä kun lukumää- 2656: hallinnonalaan kuuluviin valtionyhtiöihin oli- rä vuonna 1984 oli noin 72 000 henkilöä. 2657: vat siis 1 460 milj. markkaa vuonna 1988. 2658: Osakepääomasijoitusten osuus valtionyhtiöi- Valtionyhtiöiden keskinäinen yhteistyö. Val- 2659: den/valtionyhtiökonsernien käyttöomaisuusin- tionyhtiöiden toiminnan nykyisestä laajuudesta 2660: vestoinneista oli 14,0 % eli edellä mainittu ja monipuolisuudesta johtuen ei mahdollisten 2661: yleistavoite ( 10 %) saavutettiin ensimmäisen markkinavääristymien havaitseminen ole help- 2662: kerran. Ratkaisevasti tavoitteen saavuttami- poa ilman kattavaa ja systemaattista seuran- 2663: seen myötävaikutti valtionyhtiöiden pääoma- taa. Kilpailun toimivuudesta huolehtiminen 2664: 57 2665: 2666: kuuluukin pääasiallisesti kauppa- ja teollisuus- harjulle perustama muovikomposiitteja valmis- 2667: ministeriön alaiselle kilpailuvirastolle. Kauppa- tava Sinex Oy. 2668: ja teollisuusministeriö pyrkii myös seuraamaan 2669: valtionyhtiöiden kilpailutilanteen kehittymistä Henkilöstön hallintoedustuskokeilu. Val- 2670: ja puuttumaan havaitsemiinsa kilpailuepäkoh- tionyhtiöissä on vuodesta 1985 toteutettu ko- 2671: tlin. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa val- keiluluonteisesti henkilöstön hallintoedustus. 2672: tionyhtiöille on asetettu julkisen vallan tehtäviä Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 2673: tai niillä on olosuhteista johtuen erityisasema, todenneet olevan tärkeää, että kauppa- ja teol- 2674: on ministeriö pyrkinyt kiinnittämään erityis- lisuusministeriö sekä muut ao. ministeriöt ryl•. 2675: huomiota kilpailuasemaan vaikuttaviin yrity- tyvät tarvittaviin toimiin tämän menettely,! 2676: sostoihin ja toimialalaajennuksiin. toteuttamiseksi valtionenemmistöisissä osa- 2677: keyhtiöissä pysyvällä ja säännöksiin pohjautu- 2678: Kuten valtiontilintarkastajat ovat kertomuk- valla tavalla. Kauppa- ja teollisuusministeriön 2679: sessaan todenneet, on valtionenemmistöisten hallinnonalaan kuuluvissa valtionyhtiöissä on 2680: osakeyhtiöiden keskinäinen yhteistoiminta tois- hallintoedustuskokeilua päätetty jatkaa edel- 2681: taiseksi ollut suhteellisen vähäistä. Valtionyh- leen. Valtionyhtiöitä on myös kannustettu ko- 2682: tiöt toteuttavat, kuten valtionyhtiöiden toimin- keilemaan erilaisia osallistumisjärjestelmiä. 2683: taa koskevassa valtioneuvoston periaatepää- Kauppa- ja teollisuusministeriö ei kuitenkaan 2684: töksessä edellytetään, keskinäistä yhteistoimin- ole halunnut päättää yhtenäisestä valtionyh- 2685: taa lähinnä yhtiöiden omin toimin. Valtionyh- tiöiden hallintoedustusjärjestelmästä, koska 2686: tiöiden keskinäisestä yhteistoiminnasta kerto- valtionyhtiöt ovat erilaisia ja toisaalta yleistä 2687: musvuodelta voidaan esimerkkinä mainita Oy yritysten henkilöstön osallistumisjärjestelmä- 2688: Sisu-Auto Ab:n ja Neste Oy:n yhdessä Mänty- lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan. 2689: 2690: 2691: 2692: 2693: 8 390586A 2694: 58 2695: 2696: 2697: 2698: 2699: Paikallistarkastukset 2700: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta pysyvämpana ratkaisuna. Kartoituksen perus- 2701: on ulkoasiainministeri.ö esittänyt seuraavaa. teella voidaan tehdä johtopäätökset tarkoituk- 2702: senmukaisesta etenemisestä, jolloin kysymyk- 2703: seen saattaa tulla myös nykyisten toimitilojen 2704: Ulkoasiainministeriön hallinnonala vuokrasopimusten lyhytaikainen jatkaminen. 2705: Tässä yhteydessä ministeriö ottaa myös huo- 2706: Suomen YK-edustuston ja New Yorkin pää- mioon pääkonsulinviraston toimitilat ja kysei- 2707: konsulinviraston toimitilojen yhdistäminen. sen tontin omistavien yhtiöiden mahdollisen 2708: Ulkoasiainministeriö on tiedostanut Suomen suhtautumisen taloudelliset seuraamukset valti- 2709: New Yorkissa toimivien edustustojen toimitilo- olle. 2710: jen yhdistämisellä saavutettavissa olevat talou- 2711: delliset edut. Hallittu toimitilojen vuokrausme- Kiinteistöverojen maksu New Yorkissa. Ul- 2712: nettely edellyttää yhdysvaltalaisen käytännön koasiainministeriö on vahvistanut yleiskirjeen 2713: mukaan noin vuoden prosessia, minkä johdos- (Hal-84/2.1 0.1987), jossa annetaan ohjeita 2714: ta toimitilojen yhdistämiseen tähtäävä toiminta edustustoille valtion varojen käytöstä päättä- 2715: on aloitettava viimeistään alkukesästä 1989, misestä, menojen hyväksymisestä sekä makset- 2716: mikäli toimitilojen yhdistäminen toteutetaan tavaksi määräämisestä. Ohjeen mukaan tositet- 2717: vuokrauspohjalla nykyisten vuokrasopimusten ta asiallisesti tarkastettaessa on aina varmistau- 2718: umpeutuessa. duttava siitä, ettei edustusto maksa sellaisia 2719: New Yorkissa olevien edustustojen toimitilo- paikallisia menoja, joista se on vapautettu. 2720: jen vuokrat ovat nykyisin vuositasolla n. 4,2 Ministeriössä on revisiotyön yhteydessä kiinni- 2721: milj. markkaa. Tästä johtuen ministeriö kat- tetty huomiota paikallisia veroja koskeviin to- 2722: soo, että toimitilojen hankkiminen Suomen sitteisiin. Tarkastustyössä ei ole löytynyt huo- 2723: valtion omistukseen johtaisi huomattavaan mautettavaa edustustojen maksamista veroista. 2724: vuokrakulujen säästöön ja on siksi huolellisesti Mm. New Yorkissa on vuoden 1988 aikana 2725: selvitettävä. Ministeriö onkin sisällyttänyt vuo- maksettu kiinteistöveroja, jotka yksityiskohtai- 2726: sien 1990-94 toiminta- ja taloussuunnitelmaan- sen selvityksen perusteella on todettu asiallisek- 2727: sa määrärahan mainittuun tarkoitukseen vuo- si. 2728: sille 1993 ja 1994. Ajoitus mahdollistaa tarvit- Vuosina 1978-85 New Yorkissa erheellisesti 2729: taessa Suomen osallistumisen vireillä olevaan maksettujen verojen takaisinperintää on selvit- 2730: yhteispohjoismaiseen kiinteistöhankkeeseen, tänyt edustuston käyttämä asianajaja. Sen pe- 2731: jonka tarkoituksena on yhteisen kiinteistön rusteella ilmeni, että hallinnollisin toimenpitein 2732: hankkiminen New Yorkissa siten, että haluk- edustustolla ei ollut mahdollisuutta saada ta- 2733: kaat Pohjoismaat sijoittaisivat toimitilansa sa- kaisin maksettuja kiinteistöveroja. Myös oi- 2734: maan kiinteistöön. Hankkeessa päävastuullise- keusteitse verojen takaisinsaanti näytti hyvin 2735: na toiminut Ruotsi on ilmoittanut, että omalta epätodennäköiseltä. Ottaen lisäksi huomioon 2736: osaltaan realistinen ajankohta sen toteuttami- sen, että asia olisi vaatinut kahden oikeus- 2737: selle on vuosi 1993. asteen käsittelyn sekä sen, että oikeuden- 2738: Edellä olevan perusteella ulkoasiainministe- käymiskulut ja asianajajan vaatima palkkio 2739: riön tarkoituksena on käynnistää toimitilojen olisivat olleet varsin huomattavia mahdollisesti 2740: yhdistämiseen tähtäävä kartoitus aluksi vuok- takaisin saataviin palautuksiin verrattuna, mi- 2741: rauspohjalta, mutta selvittää samalla myös nisteriö, keskusteltuaan asiasta valtiontalouden 2742: mahdollisuuksia omistustilojen hankkimiseksi tarkastusviraston kanssa, ei nähnyt tarkoituk- 2743: 59 2744: 2745: senmukaiseksi käynnistää oikeusprosessia. osin asemamaan julkisella sektorilla noudatet- 2746: Näin ollen ulkoasiainministeriö katsoo, ettei taviin säännöksiin. Ministeriö pyrkii sopies- 2747: asia anna enää aihetta jatkotoimenpiteisiin. saan työsuhteen ehdoista noudattamaan julkis- 2748: hallinnon palkkaustasoa asemamaalaisiin niin 2749: Erorahan suorittaminen San Franciscon pitkälti kuin mahdollista. Tätä toteutetaan 2750: kunniakonsulinviraston sihteerille. Ulkoasiain- mm. edustustoille osoitettavin selvityspyynnöin 2751: ministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, että julkisen sektorin mahdollisesta normipohjasta 2752: asemamaasta palkatun henkilökunnan työsopi- ja käytännöstä. 2753: muksissa sovitut ehdot perustuvat soveltuvin 2754: 60 2755: 2756: 2757: 2758: 2759: Yleinen osa 2760: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta lupa arviomäärärahan ylittämiseen on pyydet- 2761: on valtiovarainministeriö esittänyt seuraavaa. tävä varainhoitovuoden marraskuun loppuun 2762: mennessä. Erityisistä syistä lupaa voidaan pyy- 2763: tää myöhemminkin, kuitenkin viimeistään va- 2764: Määrärahojen ylitykset rainhoitovuotta seuraavan tammikuun kulues- 2765: sa. Valtiovarainministeriön 27.5 .1988 tiliviras- 2766: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset. toille lähettämässä tiedotteessa valtion tulo- ja 2767: Arviomäärärahojen ylitykset. Valtiontilintar- menoarviosta annetusta laista ja asetuksesta on 2768: kastajat ovat katsoneet, etteivät momentin kiinnitetty huomiota muun muassa tähän muu- 2769: 28.80.98 (Valtioneuvoston käytettäväksi viras- tokseen. 2770: tojen hoitomenoihin) perustelut ole sopusoin- 2771: nussa valtion tulo- ja menoarviota koskevan 2772: lainsäädännön kanssa saliiessaan menettelyn, Valtionvelka 2773: jossa yhden pääluokan kiinteä määräraha ylite- 2774: tään ja ylitys peitetään siirtämällä se toisen Valtiontilintarkastajat ovat huomauttaneet 2775: pääluokan rasitukseksi. Valtiovarainministeriö siitä, että valtionvelan kasvua ei kertomus- 2776: viittaa asiassa siihen, mitä eduskunnan hyväk- vuonna onnistuttu hillitsemään. Valtionvelan 2777: symässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kanta kasvoi kertomusvuonna 10,7 prosentilla. 2778: n:o 110 valtiovarain hoidosta ja tilasta sekä Vaikka kasvu nopeutui edellisvuodesta noin 2779: valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta neljällä prosenttiyksiköllä, kasvu oli kuitenkin 2780: 1985 samoin kuin hallituksen mainitun kerto- toiseksi hitainta verrattuna kertomusvuotta 2781: muksen johdosta eduskunnalle antamassa toi- edeltäneeseen valtionvelan kasvukehitykseen 2782: menpidekertomuksessa on asiasta esitetty. 1980-luvulla. Vuonna 1987 valtionvelka kasvoi 2783: Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen edelleen 12,5 prosenttia. Valtionvelan suhde 2784: pohjalta momentin 28.80.98 arviomäärärahak- bruttokansantuotteeseen nousi lähes 15 pro- 2785: si ja momentin perustelut. Momenttia koskeva senttiin. Ratkaiseva käänne velkaantumiskehi- 2786: tulkintakysymys on näin tullut voimassa ole- tyksessä saatiin aikaan vuonna 1988. Valtion- 2787: van lainsäädännön mukaisesti sekä eduskuntaa velan kanta supistui nimellisestikin ja velan 2788: että hallitusta ja hallintoa sitovalla tavalla osuus bruttokansantuotteesta aleni 1,6 prosent- 2789: ratkaistuksi. tiyksiköllä. Velkaantumisaste jäi pienemmäksi 2790: Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet kuin vuonna 1983. Vuoden 1989 tulo- ja meno- 2791: huomiota myös arviomäärärahojen ylityslupien arvioon merkityllä nettolainanotolla velan kan- 2792: myöhästymiseen. Valtiovarainministeriö viittaa santuoteosuus tulee edelleen laskemaan ja on 2793: tältä osin siihen, mitä asiasta on esitetty edellä arvioitu, että kuluvana vuonna saavutetaan 2794: mainitussa hallituksen eduskunnalle antamassa vuoden 1982 taso. 2795: toimenpidekertomuksessa vuodelta 1985. Val- Toinen valtiontilintarkastajien huomautus 2796: tiovarainministeriö on lähettänyt 23.1.1987 liittyi valtionvelan rakenteeseen. Tämän osalta 2797: valtioneuvoston kanslialle ja ministeriöille asi- on kuitenkin todettava, että jo vuonna 1987 2798: aa koskevan kirjeen. Kesäkuun 1988 alusta velkaantumisen lisääntymisestä huolimatta ul- 2799: voimaan tulleen valtion tulo- ja menoarviosta komaisen velan määrä jäi kotimaisen velan 2800: annetun asetuksen (424/88) 20 §:n 2 moment- määrää pienemmäksi. Kotimaisen velan osuus 2801: tiin sisältyy aikaisempaa tiukempi määräaika koko velasta oli 51 prosenttia. Samaa suun- 2802: ylityslupien pyytämiselle. Säännöksen mukaan tausta jatkettiin määrätietoisesti myös vuonna 2803: 61 2804: 2805: 1988. Vuoden 1988 päättyessä kotimaisen ve- tannustietoisuus saattaa tilintarkastajain mie- 2806: lan osuus koko velasta oli noussut jo 55 lestä näissä tapauksissa vääristyä. Tilanteen 2807: prosenttiin. korjaamiseksi tilintarkastajat ehdottavat, että 2808: kunkin hallinnonalan ja viraston tai laitoksen 2809: toiminnasta aiheutuvat menot tulisi aina suo- 2810: Valtion lainananto rittaa sen omilta menomomenteilta. Tilintar- 2811: kastajat katsovat myös olevan selvintä, että 2812: Valtion antamien lainojen painotettu keski- valtionhallinnon ulkopuolisille tuotettavista 2813: korko oli vuoden 1988 lopussa 3,43 prosenttia. palveluista perittäisiin vähintään omakustan- 2814: Keskikorko on siten noussut 0,21 prosentilla nushintaa vastaava korvaus täysimääräisenä. 2815: edellisestä vuodesta. Nousu perustui Suomen Mahdollisten subventioiden tulisi tilintarkasta- 2816: Pankin toteuttamaan peruskoron korotukseen jain mielestä selvästi olla nähtävissä sekä val- 2817: yhdellä prosenttiyksiköllä sekä eräiden asunto- tion tulo- ja menoarviossa että hallinnollisessa 2818: lainojen korkojen korotuksiin 1.10.1988 lu- kirjanpidossa. Näiden ehdotusten toteuttami- 2819: kien. seksi valtiontilintarkastajat esittivät, että val- 2820: Valtion lainanannon yleisiä periaatteita on tiovarainministeriö suorittaisi asiasta kokonais- 2821: selvitetty valtiovarainministeriössä työryhmä- selvityksen. Valtiovarainvaliokunta kiirehti sel- 2822: työnä (valtion lainanautotyöryhmä 1988). Työ- vityksen tekemistä ja toimenpiteisiin ryhtymis- 2823: ryhmä on todennut, että valtion lainoihin sisäl- tä asiassa. 2824: tyvä tukielementti on viime vuosina kasvanut, Valtiovarainministeriö asetti 31.8.1988 työ- 2825: sillä lainoista perittävä korko ei ole seurannut ryhmän tekemään esiselvityksen henkilöstösi- 2826: rahamarkkinoiden korkojen nousua. Laina- donnaisten menojen budjetoinnin vaihtoeh- 2827: tuen kasvu liittyy myös siihen, että lainanauto doista. Tällaisia menoja ovat mm. eläkkeet, 2828: on nykyisellään helposti "läpinäkyvä" rahoi- erilaiset korvaukset (esim. tapaturmakorvauk- 2829: tustuen väline. Luottojärjestelmiä luotaessa set, ryhmähenkivakuutukset, erorahat), kun- 2830: sekä määrärahoja ja valtuuksia mitoitettaessa toutustoiminta sekä työterveyshuolto, jotka 2831: ei yleensä selvitetä tukielementin suuruutta. budjetoidaan valtiokonttorin momenteille. Ky- 2832: Työryhmä suosittaa, että valtion lainojen suh- seisiä menoja varten on määrärahoja vuoden 2833: teellista edullisuutta lisännyt yleisen korkota- 1989 tulo- ja menoarviossa yhteensä 5,5 mrd 2834: son nousu otettaisiin huomioon tarkistettaessa markkaa. Työryhmä päätyi ehdottamaan työ- 2835: lainojen korkoja ja laina-aikoja. Työryhmä terveyshuollosta kokonaisselvityksen tekemis- 2836: katsoi myös, että laki- ja määrärahaehdotuk- tä, jossa selvitettäisiin menojen budjetointi 2837: siin tulisi sisällyttää arvio tukielementin suu- kustannusvastaavuuden kannalta. Muiden hen- 2838: ruudesta. Tukielementtiä arvioitaessa voitaisiin kilöstösidonnaisten menojen osalta työryhmä 2839: käyttää viitekorkona valtion omassa lainano- ei ehdottanut muutoksia budjetointikäytän- 2840: tossa sovellettua viiden vuoden julkisten jouk- töön. Työryhmä korosti kustannuslaskennan 2841: kovelkakirjojen keskimääräistä tuottoa. käyttöä kustannustietoisuuden lisäämiseksi. 2842: Työryhmän ehdotusten pohjalta on tarkoitus Valtion maksullisesta palvelutoiminnasta on 2843: valtiovarainministeriössä selvittää mahdolli- valtiovarainministeriössä valmistunut esiselvi- 2844: suuksia valtion antamien lainojen ehtojen tar- tys. Selvitys on ollut lausuntokierroksella ja 2845: kistamiseen. tarkoitus on asettaa työryhmä asiaa selvittä- 2846: mään perusteellisemmin. Tarkoituksena on ke- 2847: hittää koko maksullisen palvelutoiminnan oh- 2848: Menojen budjetointi jaus-, budjetointi-, hinnoittelu- ja muita peri- 2849: aatteita. Myös valtion sisäinen suoritetuotanto 2850: Valtiontilintarkastajat ovat selvitelleet sitä, tulee tässä yhteydessä selvitettäväksi. 2851: paljonko hallinnonalat sekä virastot ja laitok- Kustannustietoisuutta lisää osaltaan valtio- 2852: set ovat suorittaneet menoja, jotka kuuluisivat varainministeriössä käynnistetty tulosohjauk- 2853: jonkin muun viraston tai laitoksen maksetta- seen perustuva budjetointimenettelyn uudista- 2854: vaksi. Samalla valtiontilintarkastajat ovat kat- misprojekti. Sen eräänä tarkoituksena on, että 2855: soneet tällaisen menettelyn johtavan siihen, tulo- ja menoarvioesityksessä (yleensä lukupe- 2856: etteivät valtion tulo- ja menoarvio ja hallinnol- rustelujen selvitysosassa) on suorite-, yksikkö- 2857: linen kirjanpito anna oikeata kuvaa virastojen kustannus- ja tuottavuustietoja sekä tietoa sii- 2858: ja laitosten omista kustannuksista. Myös kus- tä, mitä määrärahoilla on tarkoitus saada ai- 2859: 62 2860: 2861: kaan. Kustannuksiksi luettaisiin myös sellaiset määrärahoja niiden virastojen ja laitosten mo- 2862: menot, jotka suoritetaan jonkin muun viraston menteille, jotka menoja aiheuttavatkin. Näin 2863: tai laitoksen määrärahoista (esim. eläke- ja on menetelty mm. budjettisidonnaisten liikelai- 2864: huoneistokustannukset). Näin ollen sillä, min- tosten osalta. 2865: kä viraston tai laitoksen määrärahoista menot 2866: suoritetaan, olisi nykyistä vähemmän merkitys- Lopuksi valtiovarainministeriö toteaa, että 2867: kustannustietoisuuden lisäämisen tulee ennem- 2868: tä. minkin perustua laskentatoimen kehittämiseen 2869: Edellä mainittujen selvitysten lisäksi on py- 2870: ritty edistämään kustannustietoisuutta siten, kuin esim. budjetoinnin tai virastojen ja laitos- 2871: ten keskinäisen rahaliikenteen uudistamiseen. 2872: että budjetoinnissa on siirretty yhä enemmän 2873: 63 2874: 2875: 2876: 2877: 2878: SISÄLLYSLUETTELO 2879: Sivu Sivu 2880: Valtioneuvosto ................................. . 6 Tie- ja vesirakennushallinto .................. . 38 2881: Vaitioneuvoston kanslia ..................... . 6 Uittotoiminnan kehittäminen .............. . 38 2882: Valtioneuvoston kanslian asema eduskun- Ilmailuhallinto ............................... . 38 2883: nalle annettavien esitysten ohjauksessa .... . 6 Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen 2884: laitejärjestelmän viat ...................... . 38 2885: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ............ . 7 Valtionrautatiet .............................. . 39 2886: Ulkoasiainministeriö ......................... . 7 Haapamäen rautatieasema ................ . 39 2887: Kunniakonsulijärjestelmän kehittäminen .. . 7 Posti- ja telelaitos ............................ . 39 2888: Ulkomaanedustustojen työolojen kehittämi- Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne ... . 39 2889: nen ........................................ . 8 Televisiolupiin liittyviä kysymyksiä ........ . 39 2890: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikka .......... . 8 2891: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala .. . 41 2892: Oikeusministeriön hallinnonala ................ . 10 Kauppa- ja teollisuusministeriö .............. . 41 2893: Oikeusministeriö ............................. . 10 Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa .. 41 2894: Erityistuomioistuimet ..................... . 10 Hinta- ja kilpailuolot ...................... . 43 2895: Laintarkastuskunta ........................ . 11 2896: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .... . 44 2897: Sisäasiainministeriön hallinnonala ............. . 12 Sosiaali- ja terveysministeriö ................. . 44 2898: Sisäasiainministeriö .......................... . 12 ~ati?nalisoiJ?-titoimet kansanterveystyössä 2899: Valtionosuusjärjestelmien kehittäminen ... . 12 ja sairaanhOidossa ......................... . 44 2900: Väestökirjanpidon kehittäminen ........... . 13 Kuntoutusjärjestelmät ..................... . 46 2901: Keskusrikospoliisin toiminta .............. . 14 2902: Lääninhallinto ............................... . 15 Työvoimaministeriön hallinnonala ............. . 48 2903: Elinkeino- ja hintavalvonta ................ . 15 Työvoimaministeriö ......................... . 48 2904: Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ......... . 48 2905: Puolustusministeriön hallinnonala ............. . 17 Työnvälitystoiminta ....................... . 48 2906: Puolustusministeriö .......................... . 17 Siirtolaisuus- ja ulkomaalaisasioiden hallin- 2907: Upseerien siirtymävelvollisuus ............. . 17 to ......................................... . 49 2908: Parlamentaaristen puolustuskomiteoiden 2909: suositukset sekä niiden toteutuminen ...... . 18 Ympäristöministeriön hallinnonala ............. . 52 2910: Tutkimus- ja kehittämistoiminta .......... . 19 Ympäristöministeriö ......................... . 52 2911: Ympäristömuutosten seuranta ............. . 52 2912: Valtiovarainministeriön hallinnonala ........... . 20 Luonnonsuojelualueiden perustaminen .... . 53 2913: Valtiovarainministeriö ....................... . 20 Asuntohallinto ............................... . 53 2914: Suhdanne-ennusteet ja niiden osuvuus ..... . 20 Valtion asuntolainamäärärahojen käyttö .. . 53 2915: Valtionhallinnon kehittäminen ............ . 20 Asuntojen peruskorjausrakentaminen ..... . 55 2916: Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset .... . 23 2917: Verotuksen yhtenäistäminen ja yksinker- Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt .............. . 56 2918: taistaminen ................................ . 25 Taloudellinen kehitys ja tila kertomusvuonna . 56 2919: Erityiset veronhuojennukset ............... . 27 Valtionyhtiöiden keskinäinen yhteistyö ...... . 56 2920: Henkilöstön hallintoedustuskokeilu .......... . 57 2921: Opetusministeriön hallinnonala ................ . 30 2922: Opetusministeriö ............................ . 30 Paikallistarkastukset ........................... . 58 2923: Valtionosuudet ja -avustukset ............. . 30 Ulkoasiainministeriön hallinnonala .......... . 58 2924: Ammatillinen koulutus .................... . 32 Suomen YK-edustuston ja New Yorkin pää- 2925: konsulinviraston toimitilojen yhdistäminen . 58 2926: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ... . 34 Kiinteistöverojen maksu New Yorkissa ..... 58 2927: Maa- ja metsätalousministeriö ............... . 34 Erorahan suorittaminen San Franciscon 2928: Turkistalouden kehittäminen .............. . 34 kunniakonsulinviraston sihteerille ......... . 59 2929: Kalatalouden kehittäminen ................ . 36 2930: Yleinen osa .................................... . 60 2931: Liikenneministeriön hallinnonala .............. . 37 Määrärahojen ylitykset ...................... . 60 2932: Liikenneministeriö ........................... . 37 Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset. 2933: Tieliikenteen lupamenettely ................ . 37 Arviomäärärahojen ylitykset .............. . 60 2934: Autorekisterikeskus .......................... . 37 Valtionvelka ................................. . 60 2935: Autorekisterikeskuksen asema liikennetur- Valtion lainanauto ........................... . 61 2936: vallisuustyössä ............................ . 37 Menojen budjetointi ......................... . 61 2937: 1989 vp. n:o 12 2938: 2939: 2940: 2941: 2942: HALLITUKSEN 2943: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 2944: EDUSKUNNALLE 2945: VUODELTA 1988 2946: 2947: 2948: 2949: 2950: HELSINKI 1989 2951: ISSN 0782-7873 2952: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus 2953: EDUSKUNNALLE 2954: 2955: Kehitysyhteistyötä koskevan kertomuksen an- kunnalle oheisena hallituksen kehitysyhteistyö- 2956: tamisesta eduskunnalle joulukuun 13 päivänä kertomus vuodelta 1988. 2957: 1985 annetun lain 1 §:n nojalla annetaan Edus- 2958: 2959: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1989 2960: 2961: 2962: Tasavallan Presidentti 2963: MAUNO KOIVISTO 2964: 2965: 2966: 2967: 2968: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio 2969: 2970: 2971: 2972: 2973: 391018U 2974: SISÄLLYSLUETTELO 2975: 2976: Sivu Sivu 2977: 1. Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 5. Alue- ja maakohtaiset kuvaukset Suomen kehi- 2978: tysyhteistyöstä 15 maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 2979: 2. Suomen kehitysyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 5.1. Eteläinen Afrikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 2980: 2.1. Avun määrän kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 5.1.1. Mosambik......................... 56 2981: 2.2. Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestö- 5.1.2. Sambia............................ 58 2982: jen kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 5.1.3. Tansania . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 2983: 2.2.1. YK:nteknisen avun kanavat....... 12 5.2. Muu Afrikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 2984: 2.2.2. Kansainväliset kehitysrahoituslai- 5.2.1. Egypti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 2985: tokset.............................. 13 5.2.2. Etiopia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 2986: 2.2.3. Kansainvälinen tutkimus ja muut 5.2.3. Kenia.............................. 63 2987: avustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 5.2.4. Somalia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 2988: 2.3. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö........... 19 5.2.5. Sudan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 2989: 2.3.1. Kahdenvälinen projektitoiminta... 19 5.3. Aasia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 2990: 2.3.2. Suuntaaminen alueittain . . . . . . . . . . . 22 5.3.1. Bangladesh........................ 67 2991: 2.3.3. Toiminta- ja toimialastrategiat . . . . 23 5.3.2. Burma............................. 68 2992: 2.4. Humanitaarinen apu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 5.3.3. Nepal.............................. 68 2993: 2.4.1. Katastrofiapu...... . . . . . . . . . . . . . . . . 28 5.3.4. Sri Lanka.......................... 69 2994: 2.4.2. Pakolaisapu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 5.3.5. Vietnam . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 2995: 2.4.3. Humanitaarinen apu vapautuspyr- 5.4. Latinalainen Amerikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 2996: kimyksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 5.4.1. Nicaragua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 2997: 2.4.4. Muu humanitaarinen apu . . . . . . . . . . 30 5.4.2. Peru . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 2998: 2.5. Elintarvikeapu............................ 30 2999: 2.6. Kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyh- 3000: teistyön tukeminen sekä kehitysjoukot . . . . 30 6. TilastoliUteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 3001: 2. 7. Kehitysluotot, sekarahoitus ja vientita- 6.1. Suomen julkinen kehitysyhteistyö 1982- 3002: kuukorvaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 88 ········································ 74 3003: 2.8. Teollinen kehitysyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . 32 6.2. Kahdenvälisen ja kansainvälisten järjestö- 3004: 2.8.1. Taloudellinen, teollinen ja teknolo- jen kautta tehtävän kehitysyhteistyön 3005: ginen yhteistyö kehitysmaiden osuus maksatuksista 1982-88 . . . . . . . . . . . . 74 3006: kanssa............................. 32 6.3. Suomen monenkeskinen kehitysyhteistyö 3007: 2.8.2. Teollisen kehitysyhteistyön rahasto 1982-88 ································· 3008: Oy (FINNFUND). . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 6.4. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 3009: 2.9. Tutkimus................................ 34 1982-88 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 3010: 2.10. Naiset kehityksessä...................... 36 6.5. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön 3011: 2.11. Ympäristökysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 maksatukset nimetyille kohdemaille vuosi- 3012: 2.12. Kehitysyhteistyön hallinto . . . . . . . . . . . . . . . 38 na 1985-88 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 3013: 2.13. Pohjoismainen hallintoyhteistyö......... 38 6.6. Suomen apu kehitysmaiden kansantulo- 3014: 2.14. Kehitysyhteistyötiedotus................. 41 ryhmien mukaan 1982-88 . . . . . . . . . . . . . . . 77 3015: 2.15. Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neu- 3016: vottelukunta (T ALKE) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 7. Lyhenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 3017: 3. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö . . . . . . . . . . 44 3018: 4. Opetus ja koulutus kehitysyhteistyössä. . . . . . . . . 50 Kuvat ......................................... . 3019: 4.1. Opetuksen ja koulutuksen tila ja kehittä- 1. Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu . . 10 3020: mistavoitteet kehitysmaissa . . . . . . . . . . . . . . . 50 2. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön koh- 3021: 4.2. Opetus ja koulutus Suomen kehitysyhteis- demaat . ... . . . . . . . . . ... . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 20 3022: työssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 3. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 1988.. 21 3023: 4.2.1. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö. . . . 51 4. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön toimi- 3024: 4.2.2. Muu opetus- ja koulutusalan kehi- alajakauma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 3025: tysyhteistyö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 5. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston 3026: 4.3. Opetus- ja kasvatusalan kehitysyhteistyön organisaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 3027: periaateohjelmaesitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 6. Suomen kehitysyhteistyön kenttähallinto . . . . . . 40 3028: 4.4. Sambian oppiaineistohanke. . . . . . . . . . . . . . . 54 7. DAC-maiden julkinen kehitysapu 1988 (arvio). 43 3029: 7 3030: 3031: 3032: 3033: 3034: 1. Johdanto 3035: Maailmantalouden noususuhdanteen jatku- dellisten ja sosiaalisten perusrakenteiden ylläpi- 3036: essa on kehitysmaiden taloudellinen eriytymi- toon. 3037: nen yhä syventynyt. Eräät Aasian maat ovat Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat 3038: hyötyneet pitkään jatkuneesta noususuhdan- eroosio, metsien tuhoutuminen ja kasvihuo- 3039: teesta ja maailmankaupan kasvusta. Niiden neilmiö - on nyt tiedostettu aivan uudella 3040: taloudellinen kasvu on ollut huomattavaa. Toi- tavalla kaikkialla maailmassa. Ekologiset on- 3041: saalta useissa kehitysmaissa - erityisesti Lati- gelmat luovat entistä kiinteämmän riippuvuus- 3042: nalaisessa Amerikassa ja lisääntyvässä määrin suhteen teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vä- 3043: myös Afrikassa - on voimakas velkaantumi- lille. Riippuvuussuhteen rinnalla on teollisuus- 3044: nen vienyt pohjan taloudelliselta kasvulta. Ke- maissa tunnustettu se, että taloudellisesti kestä- 3045: hitysmaiden velka kasvoi vuoden 1988 lopulla vän kehityksen on myös oltava ekologisesti 3046: 1 300 miljardiin dollariin. kestävää. 3047: Vaikka useimpien kehitysmaiden taloudelli- Ympäristöongelmiin kytkeytyy kiinteästi ke- 3048: nen tilanne on pysynyt vaikeana, myös myön- hitysmaiden nopea väestönkasvu, joka keskit- 3049: teistä kehitystä on tapahtunut. Vuonna 1988 tyy maailman ekologisesti haavoittuville alueil- 3050: etenivät erityisesti matalatuloisten ja köyhim- le. Kasvava väestö tarvitsee lisää maanviljelys- 3051: pien maiden velkojen uudelleenjärjestelyt. To- alaa, polttopuuta ja asuntoja. Tämä aiheuttaa 3052: ronton huippukokouksen jälkeen on Pariisin metsien tuhoutumista ja horjuttaa ekologista 3053: klubissa kehitelty keinoja köyhimpien maiden tasapainoa. Samalla kestävä taloudellinen kas- 3054: velkarasituksen helpottamiseksi. Samanaikai- vu tyrehtyy useissa kehitysmaissa. 3055: sesti on etsitty ratkaisuja Latinalaisen Ameri- Tässä tilanteessa on kansainvälisessä kehitys- 3056: kan velkaongelmiin. Velkoja on muutettu sijoi- keskustelussa ryhdytty tarkastelemaan kehitys- 3057: tuspääomaksi, ostettu alihintaan jälkimarkki- maiden ja teollisuusmaiden suhteita yhä koko- 3058: noilta ja muutettu pitkäaikaisobligaatioiksi. naisvaltaisemmin. Näkökulma on siirtymässä 3059: Nämä keinot eivät ratkaise ongelmaa, mutta perinteisestä kehitysmaa - teollisuusmaa vas- 3060: ovat kuitenkin askeleita oikeaan suuntaan. takkainasettelusta kohti maailmanlaajuisen ta- 3061: Kehitysmaiden rakennesopeutusohjelmat jat- loudellisen vuorovaikutuksen tarkastelua. 3062: kuvat. Yhä useammat kehitysmaat ovat näin Kehitysyhteistyö on osa teollisuusmaiden ja 3063: tunnustaneet talouspoliittisten muutosten tär- kehitysmaiden taloussuhteita. Se on yksi, jos- 3064: keyden ja ottaneet vastuun omasta talouspoli- kin tärkeä, keino kehityksen vauhdittamiseksi. 3065: tiikastaan. Rakennesopeutusohjelmin pyritään Kehitysyhteistyön ohella teollisuusmaiden pitää 3066: lyhyellä tähtäimellä talouden tasapainottami- edistää muuta taloudellista yhteistyötä kehitys- 3067: seen. Pitkäaikaisena tavoitteena on kestävän ja maiden kanssa. Teollisuusmaista kehitysmaihin 3068: kasvujobtoisen kehityksen aikaansaaminen. suuntautuvat rahoitusvirrat, jotka koko 1980- 3069: Keskustelu sopeutusohjelmien vaikutuksista luvun ovat pysyneet alhaisina ja jopa käänty- 3070: köyhimpiin väestönosiin on edelleen jatkunut. neet laskusuuntaan, pitää saada nousemaan; 3071: Yhteisymmärrykseen on päästy siitä, että kes- samanaikaisesti on varmistettava kehitysmai- 3072: tävälle pohjalle rakentuva taloudellinen kasvu den pääsy markkinoille. Taloudellisen vuoro- 3073: on köyhyyden vähentämisen edellytys. Raken- vaikutuksen monipuolistuessa syntyvät edelly- 3074: nesopeutuksen aikana on kuitenkin köyhimmät tykset kehitysmaiden kestävälle taloudelliselle 3075: väestönosat suojattava ohjelmien haittavaiku- kasvulle. 3076: tuksilta esimerkiksi suuntaamaila varoja talou- Kehitysyhteistyö on erityisesti köyhimpien ja 3077: 8 3078: 3079: matalatuloisten kehitysmaiden kehityspolitii- 0, 7 prosentin tavoitetta hallituksen vuonna 3080: kan tärkeä tuki. OECD:n kehitysapukomitean, 1985 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. 3081: DACin, jäsenmaat käyttivät julkiseen kehitysa- Määrällisen tavoitteen saavuttaminen ei kuiten- 3082: puun vuonna 1988 keskimäärin 0,35 prosenttia kaan yksin riitä. Suomi on myös suunnannut 3083: bruttokansantuotteesta. Vuonna 1987 vastaava voimia avun laadun edelleen parantamiseen. 3084: prosenttiluku oli 0,34. Julkisen kehitysavun Alueellinen lähestymistapa korostuu entistä 3085: määrä, 47,6 miljardia dollaria, merkitsi 6, 7 selkeämmin Suomen kahdenvälisessä kehitys- 3086: prosentin reaalikasvua vuoteen 1987 verrattu- yhteistyössä. Suomi suuntaa apunsa neljälle 3087: na. Tätä sinänsä myönteistä kehitystä himmen- alueelle- ja niissä ensisijaisesti 15 kohdemaal- 3088: tää se, että vuoden 1987 tilastoluvut olivat le. Maakohtaisen avun rinnalla tuetaan alueel- 3089: poikkeuksellisen alhaiset; lisäksi vuodelle 1988 lista toimintaa, joka edistää kehitysmaiden vä- 3090: on tilastoitu mm. eräitä kyseiselle vuodelle listä yhteistyötä ja yhdentymistä. 3091: kasautuneita monenkeskisten kehitysrahoitus- Suomi on tiivistänyt ponnistelujaan kehitys- 3092: laitosten lisärahoituseriä, jotka eivät välttämät- maiden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. 3093: tä osoita merkittävää pysyvää parannusta kehi- Maamme on ilmoittanut valmiutensa toimia 3094: tysapumaksatuksissa. kansainvälisessä yhteistyössä metsähankkeiden 3095: Kasvaessaan on julkinen kehitysapu muo- koordinoijana maatasolla. Ensimmäiseksi tä- 3096: dostanut yhä suuremman osan kehitysmaihin mä toteutuu Nepalissa; Suomi ryhtyy maan 3097: suuntautuvista rahoitusvirroista. Vuonna 1988 hallituksen pyynnöstä "johtavana avunantaja- 3098: tämä osuus oli jo lähes puolet- 49,6 prosent- na" koordinoimaan metsäalan kehitysyhteis- 3099: tia; vastaava osuus vuonna 1980 oli 29,5 pro- työtä avunantajien ja maan hallituksen välillä. 3100: senttia. Vuonna 1988 kaikki julkiset kehitysra- Kansainvälisten järjestöjen kautta toteutetta- 3101: hoitusvirrat olivat yhteensä 65, 1 prosenttia ko- vassa, monenkeskisessä kehitysyhteistyössä 3102: konaisvirroista; yksityisten rahoitusvirtojen Suomi on lisännyt huomattavasti avustuksiaan 3103: osuus puolestaan oli vain 32,0 prosenttia - YK:n lastenrahastolle, UNICEFille, jolla on 3104: vuonna 1980 niiden osuus oli yli puolet koko- keskeinen tehtävä erityisesti naisten koulutuk- 3105: naisvirroista. Kehitysyhteistyön katalysoiva sessa. Samoin on kasvatettu apua YK:n väes- 3106: vaikutus näiden kokonaisvirtojen kasvattami- törahastolle, UNFP Alle, osoituksena Suomen 3107: sessa on kuitenkin merkittävä. Tätä ovat Poh- kiinnostuksesta tukea kehitysmaiden ponniste- 3108: joismaiden kehitysyhteistyöstä vastaavat minis- luja väestönkasvun hillitsemiseksi. 3109: teritkin painottaneet kehottaessaan kansainvä- Verrattuna kaupallisiin suhteisiin on kehitys- 3110: listä yhteisöä lisäämään ponnistuksiaan YK:n avun merkitys kehitysmaiden kehitykselle usein 3111: jo lähes 20 vuotta sitten hyväksymän kehitys- marginaalinen. Monipuolistettaessa Suomen ja 3112: yhteistyön määrällisen tavoitteen saavuttami- kehitysmaiden taloussuhteita on yrityksillä en- 3113: seksi. tistä tärkeämpi tehtävä. Yritysten osallistumis- 3114: Vuonna 1988 käynnistyi YK:ssa ja muissa mahdollisuuksien parantamiseksi kehitettiin 3115: kansainvälisissä järjestöissä keskustelu 1990- myös kertomusvuonna erilaisia apujärjestelyjä. 3116: luvun kehityshaasteista ja -strategiasta. Tähän FINNFUNDin toiminta sekä taloudellinen, 3117: mennessä käydyt keskustelut osoittavat, että teollinen ja teknologinen yhteistyö, ns. TTT- 3118: kansainvälisellä yhteisöllä on aikaisempaa pa- yhteistyö, pyrkivät edistämään suomalaisten 3119: remmat valmiudet yhteistyöhön ja realistiseen yritysten mahdollisuuksia. 3120: tavoitteiden asetteluun. Vuonna 1987 alkanut ja kertomusvuonna 3121: Suomi osallistuu kansainväliseen kehityskes- vakiintunut korkotukiluottojen käyttö avaa 3122: kusteluun yhä täysipainoisemmin. Suomen uusia mahdollisuuksia lisätä Suomesta kehitys- 3123: kasvava kehitysyhteistyöpanos luo uudenlaisen maihin suuntautuvia rahavirtoja: sen avulla 3124: perustan osallistumiselle sekä monenkeskiseen yhdistetään kaupallista ja kehitysrahoitusta. 3125: että kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön. Kehi- Samalla viedään suomalaista tietotaitoa mai- 3126: tysyhteistyön ohella hallitus pitää tärkeänä hin, joiden kanssa taloudellinen yhteistyö on 3127: Suomen muiden kehitysmaasuhteiden laajenta- ennen ollut vähäistä. Kehitysyhteistyö ulottau- 3128: mista ja monipuolistamista. tuu näin varsinaista kahdenvälistä ja hanke- 3129: Hallitus on jatkanut ponnisteluja Suomen kohtaista toimintaa laajemmalle. 3130: kehitysyhteistyön laadullisten ja määrällisten Tässä kertomuksessa selostetaan yksityis- 3131: tavoitteiden saavuttamiseksi. Kertomusvuonna kohtaisesti kansalaisjärjestöjen harjoittamaa 3132: Suomi siirtyi yhä lähemmäksiYK:nasettamaa kehitysyhteistyötä. Hallitus on pitänyt tärke- 3133: 9 3134: 3135: änä ohjata kasvavassa määrin varoja tälle työl- Tämän kertomuksen toinen teema on opetus 3136: le, jossa aloitteentekijöinä ovat suomalaiset ja koulutus kehitysyhteistyössä. Koulutus on jo 3137: kansalaisjärjestöt henkisine ja taloudellisine pitkään tunnustettu keskeiseksi tekijäksi kehi- 3138: voimavaroineen. tyksen aikaansaamisessa ja ylläpitämisessä. 3139: Kansalaisjärjestöjen työ täydentää muuta Koulutusta ja tietotaitoa sisältyy lähes kaik- 3140: kehitysyhteistyötä merkittävästi. Tämän avun keen kehitysyhteistyöhön. Tämän ohella halli- 3141: vastaanottajamaiden lukumäärä on suuri ja tus on pitänyt tärkeänä, että Suomi osallistuu 3142: tuki ohjautuu etenkin sosiaalisen toiminnan tiiviisti myös opetus- ja kasvatusalan kehitys- 3143: alalla suoraan "ruohonjuuritasolle." Useat tu- yhteistyöhön. Sen avulla vahvistetaan kehitys- 3144: hannet suomalaiset saavat kansalaisjärjestöjen maiden omia henkisiä voimavaroja ja luodaan 3145: kautta ensikosketuksen kehitysmaihin ja kan- pohjaa kestävälle kehitykselle. 3146: sainväliseen toimintaan. 3147: 3148: 3149: 3150: 3151: 2 391018U 3152: 10 3153: 3154: 3155: 3156: 3157: 2. Suomen kehitysyhteistyö 3158: 2.1. Avun määrän kehitys Kuvat. 3159: SUOMEN 3160: YK:n asettaman tavoitteen mukaan teolli- KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN KASVU 3161: suusmaiden pitää ohjata 0, 7 prosenttia brutto- 3162: kansantuotteestaan julkiseen kehitysyhteistyö- YK:n asettama 3163: hön. Tavoitteen saavuttamisesta on tullut mit- % BKT:sta tavoite 3164: tapuu, jonka avulla vertaillaan antajamaiden 0.7 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3165: panosta ja yhteistyövalmiutta kehitysmaiden 3166: auttamiseksi. Suomi on tavoitteen hyväksynyt 3167: ja kasvattanut omia määrärahojaan tarkoituk- 3168: senaan saavuttaa kehitysyhteistyövarojen 0, 7 3169: prosentin bruttokansantuoteosuus kuluvan 3170: vuosikymmenen aikana. 3171: Vuonna 1988 määrärahojen osuus BKT:sta 3172: kasvoi periaatepäätöksen mukaisesti. Kehitys- 0,3- 3173: yhteistyöhön osoitettiin yhteensä 2561 miljoo- 3174: naa markkaa. Määrärahat kasvoivat edellisestä 0.2 3175: vuodesta 499 miljoonalla markalla eli 24 pro- 3176: sentilla. Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa 0.1 3177: tähdättiin 0, 7 prosenttiin BKT:sta. Kansan- 3178: tuotteen odotettua suurempi kasvu voi siirtää 1 3179: tavoitteen saavuttamisajankohtaa. 70 75 80 85 88 90 3180: Kansainvälisissä tilastoissa antajamaiden ke- 3181: hitysavun määrä yleensä mitataan maksatusten 3182: eli vuoden kuluessa käytettyjen määrärahojen kaupallisten luottojen rahoitusmarkkinoilla 3183: perusteella. Vuonna 1988 Suomi käytti lähes määräytyviin ehtoihin. 3184: kaikki ao. vuodelle osoitetut määrärahat eli Suomen kehitysyhteistyön lahja-aste on ollut 3185: kaikkiaan 2 542,5 miljoonaa markkaa. Maksa- viime vuosina lähes 98 prosenttia. YK:n vähi- 3186: tusaste oli miltei 100 prosenttia. ten kehittyneiksi luokittelemiin ns. LLDC-mai- 3187: Kehitysyhteistyön laadusta puhuttaessa viita- hin on Suomen kahdenvälisestä avusta kana- 3188: taan avun sisältöön ja tuloksiin. Koska laadun voitu yli kolmasosa. 3189: käsitettä on vaikea määritellä ja sitä arvioidaan Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön kan- 3190: eri maissa eri tavoin, turvaudutaan kansainvä- sainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslai- 3191: lisissä avun laadun vertailuissa joihinkin mää- tosten kautta on käytetty keskimäärin lähes 40 3192: rällisiin mittalukuihin. OECD:n kehitysapuko- prosenttia Suomen kehitysyhteistyövaroista. 3193: mitean, DACin, tärkeimmät laadun mittaluvut Hiukan yli 60 prosenttia taas ohjataan kahden- 3194: ovat avun lahja-aste, vähiten kehittyneiden väliseen yhteistyöhön Suomen ja kehitysmai- 3195: maiden saama osuus avusta ja monenkeskisen den välillä. Näillä mittareilla punnittuna Suo- 3196: kehitysyhteistyön osuus. men kehitysyhteistyön laatu on kansainvälisesti 3197: Lahja-aste kertoo, kuinka suuri osa avusta katsottuna korkeatasoista. 3198: annetaan lahjana. Luottomuotoisen avun Kun Suomen kehitysapu nyt lähenee määräl- 3199: lahja-aste lasketaan vertaamalla kehitysluotto- listä tavoitetasoa, kiinnitetään lähivuosina ai- 3200: jen ja korkotukiluottojen ehtojen edullisuutta van erityistä huomiota laadun parantamiseen. 3201: 11 3202: 3203: Tämä tarkoittaa sitä, että kehitysyhteistyö- sion raportin suositukset pannaan toimeen ja 3204: hankkeiden tavoitteenasettelussa, muotoilussa miten kestävään kehitykseen tähtääviä toimen- 3205: ja rajaamisessa pyritään täsmälliseen harkin- piteitä toteutetaan. Ongelma-alue on vaikea jl:t 3206: taan ja vuoropuheluun vastaanottavan osapuo- kehitysmaiden kannanotot ympäristökysymyk- 3207: len kanssa. Niin ikään suunnitteluun varataan sissä ovat olleet keskenäänkin erisuuntaisia. 3208: riittävästi aikaa; toimitettava teknologia pyri- Joka tapauksessa paineet teollisuusmaita koh- 3209: tään valitsemaan siten, että se mm. kustannuk- taan lisärahoituksen saamiseksi ympäristöoh- 3210: siltaan ja ympäristö- ja työllisyysvaikutuksil- jelmille ovat kasvamassa. 3211: taan soveltuu kehitysmaan olosuhteisiin; vas- Kehitysmaille keskeisen tärkeässä YK:n elin- 3212: taanottajamaan ja väestön kohderyhmien kult- tarvike- ja maatalousjärjestössä, F AOssa, 3213: tuuripiirteet otetaan huomioon; hankkeet pyri- käynnistyi vuonna 1988 selvitystyö järjestön 3214: tään muotoilemaan niin, että varsinkin naiset toimintojen asettamiseksi tärkeysjärjestykseen. 3215: niistä hyötyvät; kehitysavun ympäristövaiku- Asiantuntijaryhmien laatimat uudistusehdo- 3216: tukset pyritään arvioimaan etukäteen niiden tukset tulevat käsittelyyn yleiskokouksessa 3217: myönteisyyden varmistamiseksi. vuoden 1989 lopulla. 3218: Pohjoismaat ovat työskennelleet uudistami- 3219: sen puolesta näkyvästi. Ne ovat korostaneet 3220: 2.2. Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestö- FAOn roolin selkeyttämistä. Järjestön pitäisi 3221: jen kautta keskittyä luotettavan tiedon keruuseen ja ana- 3222: lysointiin sekä kehitysmaiden maatalouspolitii- 3223: Vuoden 1988 alkupuolella jatkui vilkas kes- kan vaihtoehtojen suunnitteluun osana laajoja 3224: kustelu siitä, miten YK-järjestelmän toimintaa taloudellisia kehityssuunnitelmia. 3225: voidaan tehostaa. YK:n taloudellisen ja sosiaa- Suomi valittiin vuoden 1987 yleiskokoukses- 3226: lisen lohkon rakenteita ja toiminnan järkipe- sa FAOn hallintoneuvostoon kolmivuotiskau- 3227: räistämistä tutkinut erityiskomitea ei kuiten- deksi 1988-90 Pohjoismaiden edustajana. Jä- 3228: kaan päässyt kartoitusta pidemmälle, joten senyys suo Suomelle mahdollisuuden osallistua 3229: päätöksien tekeminen siirtyi vuodella eteen- tiiviisti F AOn toiminnan uudistamiseen. 3230: päin. Tähän vaikutti osaltaan se, että kehitys- Taloudelliset vaikeudet pakottivat YK:n 3231: maaryhmä nosti esiin YK:nkin toimintaan vai- teollisen kehityksen järjestön, UNIDOn, arvi- 3232: kuttavia uusia ajankohtaisia aiheita. Ryhmä oimaan toimintamuotojaan ja -tapojaan. 3233: totesi, että yleisesti hyväksyttävät toimintalin- UNIDO joutui leikkaamaan ja siirtämään oh- 3234: jat 1990-lukua varten on luotava ennenkuin jelmiaan sekä vähentämään henkilökuntaansa 3235: ryhdytään muokkaamaan YK-koneistoa. yli sadalla työntekijällä. Näiden toimenpiteiden 3236: Vuoden 1988 loppupuolella pohdittiinkin, myötä myös järjestön tehokkuus parantui. 3237: tulisiko kutsua koolle YK:n yleiskokouksen Teollistamisneuvoston lokakuisessa istunnossa, 3238: erityisistunto käsittelemään kehitysmaiden ta- johon Suomi osallistui tarkkailijana, pääjohta- 3239: lousnäkymiä ja velkakriisin ratkaisumahdolli- jan puhetta leimasikin usko siihen, että erityis- 3240: suuksia. Maaliskuussa 1989 päätettiin, että järjestöksi muuttunut UNIDO on selviämässä 3241: tuollainen erityisistunto järjestetään huhtikuus- alkuvuosien vaikeuksistaan ja että tehostettu ja 3242: sa 1990. uudelleen organisoitu järjestö suoriutuu tehtä- 3243: Kertomusvuonna YK:n yleiskokous päätti vistään. 3244: aloittaa 1990-luvun kansainvälisen kehitysstra- Kehitysmaiden teollistamiskysymyksissä on 3245: tegian valmistelun. Lähtökohtana on ottaa op- painotettu maaseudun kehittämisen kannalta 3246: pia menneistä ja laatia uusi, entistä realistisem- tärkeän, pienen ja keskisuuren teollisuuden 3247: malla tasolla oleva strategia siten, että tavoit- toimintaedellytysten parantamista. Suomi on 3248: teet ovat saavutettavissa ja keskittyvät erityi- järjestön ohjelma- ja budjettikomitean poh- 3249: sesti köyhyyden ja sen aiheuttamien ongelmien joismainen jäsen 1988-89. 3250: poistamiseen. Varsinaiset neuvottelut sekä Vuonna 1988 havaittiin jälleen, miten tar- 3251: yleiskokouksen erityisistunnosta että kehitys- peellista on voida ohjata joustavasti apua päi- 3252: strategiasta alkavat vuoden 1989 puolivälissä. vänpolttaviin kohteisiin. Monenkeskisen avun 3253: Kolmantena asiana on mainittava YK:n "ohjelmittain jakamaton" osa budjetista on 3254: yleiskokouksen päätös järjestää vuonna 1992 mahdollistanut Suomen osallistumisen laajoi- 3255: ympäristökonferenssi. Eri järjestöissä jatkuu hin YK-verkoston koordinoimiin avustusohjel- 3256: keskustelu siitä, kuinka Brundtlandin komis- miin, jotka tähtäävät hätätilassa olevien ihmis- 3257: 12 3258: 3259: ten auttamiseen ja kestävän kehityksen edelly- laadinnan parantamista. Hankkeet tulee suun- 3260: tysten luomiseen. Esimerkkeinä mainittakoon nitella siten, että vastaanottava maa pystyy 3261: vuonna 1988 laajat kansainvälisen yhteisön niitä sujuvasti jatkamaan UNDP:n rahoituksen 3262: avustustoimet Afganistanissa ja Bangladeshis- päätyttyäkin. Ohjelmien on aina sisällettävä 3263: sa. Myös Namibian tilanne vaatii lähivuosina toimenpiteitä, joilla kohennetaan kehitysmai- 3264: erityistä huomiota. den omaa hallintoa ja suunnitteluvoimia. 3265: Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten, UNDP:n yhteydessä toimii myös joukko pie- 3266: etupäässä Maailmanpankin ja Kansainvälisen niä erityisrahastoja. Suomi on keskittänyt 3267: Valuuttarahaston, osuus kehitysmaiden talous- avustuksensa tärkeimmille rahastoille, jotka 3268: politiikassa on viime vuosina kasvanut. Ne tukevat erityisesti vähiten kehittyneiden mai- 3269: ovat rakennesopeutusohjelmien pääarkkitehte- den tarpeita. Mm. tästä on johtunut, että 3270: ja ja suuri osa keskeisistä kehityskeskustelun erityisrahastoille osoitetut avustukset ovat kas- 3271: kysymyksistä liittyy juuri sopeutusohjelmiin. vaneet hitaammin kuin keskusrahastot. Vuon- 3272: Kehitysrahoituslaitokset ovat myös oma- na 1988 vähiten kehittyneiden maiden erityisra- 3273: aloitteisesti mukana etsimässä ratkaisuja kehi- hastolle osoitettiin 6 miljoonaa markkaa, YK:n 3274: tysmaiden velkaongelmaan. Suurina rahoittaji- pääomakehitysrahastolle, UNCDF:lle, 13 mil- 3275: na ne ovat saaneet avunantajayhteisössä mieli- joonaa, YK:n Sahelin alueen toimistolle, 3276: pidejohtajan aseman ja niillä on huomattava UNSOlle, 2 miljoonaa ja YK:n naisten kehitys- 3277: vaikutusvalta myös vastaanottavien maiden rahastolle, UNIFEMille, 3,1 miljoonaa mark- 3278: hallituksiin. Paineet siihen, että eri avunanta- kaa. 3279: jien toimenpiteet saadaan yhdensuuntaisiksi ja 3280: toisiaan tukeviksi, ovat koko ajan kasvaneet. 3281: Siksi kansainvälisten järjestöjen toiminnan ja Sosiaalisen kehityksen ohjelmat 3282: kahdenvälisten apuohjelmien yhteiset kysy- 3283: mykset ja kytkennät ovat lisääntyneet. YK:ssa paneuduttiin vuoden 1988 aikana 3284: erityisesti kehitysmaiden sosiaalisen kehityksen 3285: merkitykseen. Kehitysmaiden vaikeiden velka- 3286: 2.2.1. YK:n teknisen avun kanavat ja rakennesopeutusohjelmien yhteydessä Suo- 3287: mi ja muut Pohjoismaat korostivat voimak- 3288: Tekniseksi avuksi kutsutaan YK-järjestel- kaasti sitä, että ohjelmat eivät saa vaarantaa 3289: män kautta asiantuntijapalveluiden, selvitys- huonoimmassa asemassa olevien väestönosien 3290: ten, tutkimusten, hankesuunnitelmien laatimi- perustarpeiden tyydyttämistä. 3291: sen ja koulutuksen muodossa lahjana annetta- Suomen kehitysyhteistyössä hallitus on jat- 3292: vaa apua. kuvasti painottanut kehitysmaiden sosiaalisen 3293: YK-järjestelmän keskeiset teknisen avun ra- kehityksen tärkeyttä taloudelliseen kehitykseen 3294: hastot ovat YK:n kehitysohjelma, UNDP, ja kasvuun tähtäävien ohjelmien rinnalla. Mo- 3295: YK:n lastenrahasto, UNICEF, ja YK:n väes- nenkeskinen tuki on keskitetty alan kahdelle 3296: törahasto, UNFP A. Näiden kolmen rahaston keskeiselle rahastolle, UNICEFille ja UNFPAl- 3297: kautta kanavoidaan valtaosa teknisestä avusta. le, ja niille annettu avustus on kasvanut varsin 3298: Suomi ilmoittaa niille kolmivuotiset maksulu- nopeasti. 3299: paukset valtion tulo- ja menoarvioesityksen Suomi on kiinnittänyt erityistä huomiota 3300: mukaisesti. UNICEFin 1990-luvun kehitysnäkymiin ja ta- 3301: voitteisiin. Kertomusvuoden aikana Suomen 3302: avustus UNICEFille nostettiin 94 miljoonaan 3303: YK:n kehitysohjelma, UNDP markkaan. Avustuksen tasainen kasvu on teh- 3304: nyt Suomesta rahaston viidenneksi suurimman 3305: Suomi aloitti vuonna 1987 kolme vuotta tukijan Yhdysvaltojen, Ruotsin, Norjan ja Ita- 3306: kestävän jäsenyyskautensa UNDP:n hallinto- lian jälkeen. Suomi on tukenut UNICEFia 3307: neuvostossa. Suomen avustus UNDP:lle vuon- myös humanitaarisen avun ja kahdenvälisen 3308: na 1988 oli 137 miljoonaa markkaa. kehitysyhteistyön varoin sekä Suomen kansalli- 3309: Meneillään on YK:n kehitysohjelman neljäs sen UNICEF-yhdistyksen kautta. 3310: ohjelmointijakso (1987-1991). Suomi, muiden Myös väestöpolitiikka on saanut osakseen 3311: hallintoneuvoston jäsenmaiden kanssa, on eri- yhä enemmän huomiota varsinkin Afrikassa, 3312: tyisesti ajanut maaohjelmien valmistelun ja jossa väestönkasvu on maailman nopeinta. Ke- 3313: 13 3314: 3315: hitysmaat ovat kehitysponnisteluissaan osoitta- Myös Maailmanpankki on sisäistänyt ympä- 3316: neet kasvavaa kiinnostusta väestöpolitiikan ristöongelmien merkityksen. Pankkiin on pe- 3317: merkitykseen. Tästä on ollut seurauksena se, rustettu erityinen ympäristöasioita käsittelevä 3318: että UNFP Alle esitetyt avustuspyynnöt ovat osasto, joka valvoo lainanannon ympäristövai- 3319: lisääntyneet. Suomen kehitysyhteistyössä väes- kutuksia. Ympäristöpolitiikan periaatteiden so- 3320: töavun merkitystä on korostettu tukemalla veltaminen käytäntöön on pankin toiminnan 3321: UNFP An toimintaa ja kasvattamalla sen saa- keskeinen kehittämiskohde. 3322: mia avustuksia osana sosiaalisen lohkon toi- Pankin voimavarojen vahvistamiseksi pää- 3323: mintaa. Suomen avustus UNFP Alle vuonna tettiin yleisestä pääomankorotuksesta vuoden 3324: 1988 oli 42 miljoonaa markkaa. 1988 huhtikuussa. 74,8 miljardin dollarin suu- 3325: ruinen korotus nostaa Maailmanpankin osake- 3326: pääoman 171,4 miljardiin dollariin. Korotuk- 3327: 2.2.2. Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset sen maksettava osuus on 3 prosenttia ja loput 3328: Suomi pyrkii vaikuttamaan kansainvälisten takuupääomaa. Suomelle korotuksesta aiheu- 3329: kehitysrahoituslaitosten toimintaan, vaikka- tuu menoja noin 13,6 miljoonaa dollaria eli 3330: kaan pienen rahoittajan painoarvoa ei pidä noin 56 miljoonaa markkaa vuosina 1988-92. 3331: yliarvioida. Kantaa otetaan suuriin linjakysy- Ensimmäisenä maksueränä maksettiin kerto- 3332: myksiin, mm. rakennesopeutukseen ja velka- musvuonna 11,9 miljoonaa markkaa. Pohjois- 3333: ongelmaan, sekä mm. yksittäisten maiden ta- maiden äänestysryhmän äänioikeus oli 3,34 3334: louspoliittisiin, rahoituslaitosten kanssa laadit- prosenttia, mistä Suomen osuus 0,64 prosent- 3335: tuihin, ohjelmiin. Kantansa kehitysrahoituslai- tia. 3336: tosten johtokunnassa esillä oleviin kysymyk- Kansainvälisen rahoitusyhtiön, IFC:n, vuosi- 3337: siin, vuosikokouksiin sekä Maailmanpankin ja na 1986-1990 toteutettavasta pääomankoro- 3338: Kansainvälisen valuuttarahaston yhteisen kehi- tuksesta Suomi maksoi~ kolmantena maksuerä- 3339: tyskomitean kokouksiin Suomi valmistelee yh- nä 4,4 miljoonaa markkaa. 3340: dessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suoma- Maailmanpankin yhteydessä toimivan Kan- 3341: laisten yritysten tarjousaktiviteetti kansainvä- sainvälisen investointitakauslaitoksen- Multi- 3342: listen kehitysrahoituslaitosten tarjouskilpailuis- lateral Investment Guarantee Agency, MIGA 3343: sa on ollut jokseenkin vaimeaa. - perustamissopimus tuli voimaan huhtikuus- 3344: sa 1988. Suomi allekirjoitti sopimuksen kesä- 3345: kuussa. Eduskunta vahvisti perustamissopi- 3346: mukseen liittymisen joulukuussa ja samalla 3347: Maailmanpankkiryhmä ryhdyttiin toimenpiteisiin Suomen noin 27 mil- 3348: joonan markan osuuden maksamiseksi. Tästä 3349: Vuoden 1988 aikana taloudellinen toimeliai- määrästä 20 prosenttia eli noin 5,5 miljoonaa 3350: suus keskimäärin piristyi sekä teollisuusmaissa markkaa on maksettavaa pääomaa, loppu jää 3351: että kehitysmaissa. Hidas kasvu köyhimmissä takuupääomaksi. MIGAn tarkoituksena on 3352: kehitysmaissa aiheutti kuitenkin henkeä kohti edistää teollisuusmaista kehitysmaihin suun- 3353: laskettujen tulojen laskua ja kärjisti köyhyys- tautuvia sijoituksia ja se täydentää jo toimivia 3354: ongelmaa entisestään. Maailmanpankin pää- järjestelyjä kohdentamalla toimintaansa yksi- 3355: johtaja totesikin syksyllä 1988 Maailmanpan- tyisiin investoijiin. 3356: kin keskeisenä päämääränä olevan juuri taiste- Maailmanpankin pehmeäehtoista rahoitusta 3357: lun köyhyyttä vastaan. antava Kansainvälinen kehitysjärjestö, IDA, 3358: Maailmanpankki osallistuu kehitysmaiden ohjaa vuosina 1988-1990, nk. IDA 8 -lisära- 3359: velkaongelman lievittämiseen kansainvälisen hoituskautena, noin puolet varoista Saharan 3360: velkastrategian kautta. Useat pahoin velkaan- eteläpuoleisen Afrikan maille. Pankin johto- 3361: tuneet, erityisesti Latinalaisen Amerikan maat, kunta päätti myös kierrättää aikaisemmin lai- 3362: ovat sopineet velkojen uudelleenjärjestelyistä. nattujen IDA-luottojen takaisinmaksusta ker- 3363: Johtavien teollisuusmaiden huippukokous tyvät varat uudelleen IDAn luotonsaajille, joil- 3364: Torontossa kesäkuussa 1988 merkitsi huomat- la on maksamatonta velkaa Maailmanpankille. 3365: tavaa edistysaskelta sopiessaan selvän valtakir- Maailmanpankin vuosikokouksen yhteydes- 3366: jan antamisesta Pariisin klubille velkajärjeste- sä syksyllä 1988 käynnistyivät seuraavaa lisära- 3367: lyjen kehittämiseksi. Pariisin klubi onkin suo- hoitusta, IDA 9:ä, koskevat keskustelut. Vuo- 3368: nut lisää hengähdysaikaa monille Saharan ete- den 1989 alussa käynnistyvät varsinaiset neu- 3369: läpuolisille Afrikan maille. vottelut, joissa pankin esityksen mukaan pyri- 3370: 14 3371: 3372: tään säilyttämään vähintään IDA 8:n reaalita- kästään odottaa taloudellisen kasvun elpymis- 3373: so, ts. kokonaissumman pitäisi olla vähintään tä. Köyhien väestönosien panos taloudessa voi 3374: 16,5-17 miljardia dollaria. Suomen pääoma- olla merkittävä, jos siihen annetaan edellytyk- 3375: osuus IDAssa oli 0,6 prosenttia ja Pohjoismai- set. Kestävää kehitystä ei voi olla, ellei köy- 3376: den äänestysryhmän yhteensä 5 prosenttia. hyyttä voida vähentää. Suomi ilmaisi tyytyväi- 3377: IDAn kahdeksannen lisärahoitusohjelman yh- syytensä siitä, että Maailmanpankki painottaa 3378: teydessä Suomi maksoi kertomusvuonna lisära- köyhyyden vähentämiseen tähtääviä ohjelmia 3379: hoituksen ensimmäisen maksuerän, 156 mil- ja että Kansainvälinen valuuttarahasto tehos- 3380: joonaa markkaa. taa köyhyysongelmien analyysiaan. Samalla to- 3381: Maailmapankkiryhmä myönsi kesäkuun lo- dettiin, että köyhyyden vähentäminen edellyt- 3382: pussa päättyneen tilivuoden aikana uusia laino- tää kehitysmaiden sitoutumista tähän tavoittee- 3383: ja yhteensä 19,3 miljardia dollaria eli 9 pro- seen. 3384: senttia enemmän kuin edellisenä tilikautena. Pitkälti yhdenmukaisesti pohjoismaisen kan- 3385: Kansainvälinen jälleenrakennuspankki nan kanssa komiteassa katsottiin, että kestävän 3386: IBRD, Maailmanpankki - myönsi 37 jäsen- kasvun aikaansaaminen ja rakennesopeutus 3387: maalle 118 hankkeeseen lainoja yhteensä 14,8 ovat köyhyyden vähentämisen olennaisia edel- 3388: miljardia dollaria. IDA antoi halpakorkoisia lytyksiä. Rakennesopeutusohjelmille on myös 3389: luottoja 4,5 miljardia dollaria. Nämä luotot taattava riittävä rahoitus. 3390: suunnattiin 36 köyhimmälle kehitysmaalle ja Velkaratkaisuissa Suomi on yleisesti painot- 3391: varat on tarkoitus käyttää 99 hankkeen rahoit- tanut sitä, että velkaantuneet maat tarvitsevat 3392: tamiseen. Kansainvälinen rahoitusyhtiö, IFC, lisää rahaa saadakseen taloutensa pyörät pyöri- 3393: sijoitti 1,2 miljardia dollaria kehitysmaiden mään. Suomen kannanotoissa on keskitytty 3394: yksityiselle lohkolle. köyhimpien maiden tilanteen helpottamiseen, 3395: Maailmanpankin ja IDAn hankinnat Suo- koska keskituloisissa maissa - vaikka velka- 3396: mesta supistuivat jonkin verran edellisvuodes- määrät ovatkin suurehkot - on kyse pääosin 3397: ta. Hankintaluvut heilahtelevat vuosittain pal- liikepankkivelasta ja ratkaisun löytämiseksi on 3398: jonkin, koska kysymys Suomen kohdalla on oleellista luottamuksen palauttaminen näiden 3399: vain muutamista kaupoista. maiden talouksiin. 3400: Suomi on osallistunut Maailmanpankin vuo- 3401: sille 1988-1990 laatimaan erityiseen toimenpi- 3402: Kehityskomitea deohjelmaan matalatuloisten kehitysmaiden ti- 3403: lanteen helpottamiseksi. Kansainvälisen valuut- 3404: Suomi edusti Pohjoismaita Maailmanpankin tarahaston rakennesopeutuslainoitukseen (En- 3405: ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhteisessä hanced Structural Adjustment Facility, ESAF) 3406: neuvoa-antavassa kehityskomiteassa kaksivuo- vuosille 1988-90 myönnettiin 122 miljoonaa 3407: tiskautena 1986-88. Komiteassa keskusteltiin markkaa, josta vuonna 1988 maksettiin 30 3408: vuonna 1988 laajasti kehitysmaiden taloudelli- miljoonaa markkaa. Maailmanpankin luotto- 3409: sista näkymistä sekä kasvun ylläpitämiseen ja jen yhteisrahoitukseen myönnetystä 135 mil- 3410: nopeuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kes- joonasta markasta maksettiin 30 miljoonan 3411: keisimmiksi aiheiksi nousivat: markan kehitysluotto tukena Ugandan talou- 3412: - köyhyysongelmat mukaanlukien rakenne- den elvytysohjelmalle. 3413: sopeutuksen vaikutukset köyhimpiin väestön- Suomi tuki myös Pariisin klubin pyrkimyk- 3414: osiin, siä keventää velanhoitoehtoja. Suomen kon- 3415: - teollisuusmaiden kauppa- ja teollisuuspo- kreettisena velkahelpotuksena muutettiin Tan- 3416: litiikan vaikutukset kehitysmaihin, sanialie ja Burmalie - joka siirtyi vähiten 3417: - kehitysmaiden velkaongelmat ja kehittyneiden maiden ryhmään - myönnetyt 3418: - ympäristökysymykset. kehitysluotot lahja-avuksi. Tansanian ja Mo- 3419: Köyhyyskysymys, joka oli myös Suomen sambikin velkatilannetta helpotettiin maksa- 3420: puheenvuorojen pääaiheita, oli kehityskomite- malla niiden erääntyneitä maksuja Suomen 3421: assa vuonna 1988 korostetusti esillä. Suomi Vientitakuulaitokselle yhteensä 154 miljoonaa 3422: painotti pohjoismaisessa puheenvuorossa syk- markkaa. 3423: syllä 1988 sitä, että köyhyyden vähentämisen Kehityskomitea pani huolestuneena merkille 3424: pitää sisältyä Maailmanpankin perustavoittei- kansainvälisessä kaupassa esiintyvät protektio- 3425: siin. Tavoitteeseen pääsemiseksi ei voida pel- nistiset suuntaukset, jotka haittaavat suuresti 3426: 15 3427: 3428: kehitysmaiden pääsyä markkinoille ja sitä on johtava rooli rakennesopeutuksen lainoi- 3429: kautta niiden talouskasvua. GATTin Urugu- tuksessa. Mm. Pohjoismaat ovatkin vaatineet 3430: ayn kierrokselta odotettiin tähän parannusta. Afrikan kehityspankin johtoa rajoittamaan ra- 3431: Komitea omaksui myös Pohjoismaiden jo kennesopeutuslainojen myöntämistä. Afrikan 3432: pitkään korostaman näkemyksen, jonka mu- kehitysrahastossa sopeutuslainojen enimmäis- 3433: kaan kehitysrahoituslaitosten lainaohjelmiin määräksi sovittiin lisärahoitusneuvottelujen 3434: pitää tehokkaasti kytkeä ympäristön pilaantu- yhteydessä 20 prosenttia. 3435: mista estäviä toimenpiteitä. Afrikan kehityspankkiryhmässä on viime 3436: vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota 3437: jäsenmaiden ympäristökysymyksiin. Vuonna 3438: Afrikan kehityspankki 1987 hyväksyttiin pankille ympäristöasioita 3439: ja Afrikan kehitysrahasto koskeva toimenpideohjelma. Periaatteessa 3440: kaikkien pankin rahoittamien hankkeiden ym- 3441: Afrikan kehityspankkiryhmän toiminnan päristövaikutukset selvitetään. Lisäksi pankki 3442: taustana on mantereen kriittinen taloudellinen on ryhtynyt rahoittamaan jäsenmaidensa ym- 3443: tilanne. Viimeisimpien tietojen mukaan Saha- päristöohjelmien laatimista ja ympäristökysy- 3444: ran eteläpuolisen Afrikan maiden kansantuote myksiin liittyvää koulutusta. 3445: ei ole kasvanut lainkaan 1980-luvulla. Velka on Vuonna 1988 Suomi korosti Afrikan kehitys- 3446: kuitenkin lisääntynyt. Se on nyt vajaat 600 pankkiryhmässä mm. pankkiryhmän hallinnon 3447: mrd markkaa. Velanhoitokustannukset ovat ja erityisesti taloushallinnon kehittämistä, ym- 3448: 1980-luvulla lähes kaksinkertaistuneet ja vienti- päristökysymyksiä, pienyrittäjien tukemista 3449: tuloista velanhoitokustannuksiin menisi jo kes- sekä pidättyvyyttä sopeutuslainojen myöntämi- 3450: kimäärin yli kolmannes. sessä. 3451: Kehityspankkiryhmän rahoituspohja vakiin- Tuoreimmat tilastot osoittavat, että Suomen 3452: nutettiin ainakin ensi vuosikymmenen alkuun osuus pankin ja rahaston kaikista hankinnoista 3453: vuosina 1987 ja 1988, jolloin hyväksyttiin Afri- vuonna 1987 oli yhteensä 0, 17 prosenttia. Suo- 3454: kan kehityspankin, AIDB:n, viisivuotinen pää- men osuus oli selvästi äänestysryhmän alhaisin 3455: omankorotus ja Afrikan kehitysrahaston, - vain kolmannes lähimmän pohjoismaan, 3456: AIDF:n, kolmivuotinen lisärahoitus. Suomen Norjan, hankinnoista. 3457: maksettava pääoma Afrikan kehityspankin 4. Vuonna 1988 Suomi solmi Afrikan kehitys- 3458: yleiseen pääomankorotukseen vuosille 1987- pankin ja kehitysrahaston kanssa teknistä yh- 3459: 1991 on yhteensä vajaat 16 miljoonaa mark- teistyötä ja yhteisrahoitushankkeita koskevat 3460: kaa. Suomen äänestysryhmään kehityspankissa sopimukset. Niiden tarkoituksena on edistää 3461: kuuluvat Pohjoismaiden lisäksi Intia ja Sveitsi. suomalaisten yritysten ja asiantuntijoiden osal- 3462: Ryhmän äänimäärä oli 9,21 prosenttia koko listumista Afrikan kehityspankkiryhmän hank- 3463: äänimäärästä. keiden valmisteluun, arviointiin ja toteutuk- 3464: Suomi merkitsi Afrikan kehitysrahastossa seen. 3465: rahaston viidennestä lisärahoituksesta yhteensä 3466: noin 164,7 miljoonaa markkaa vastaavan 3467: osuuden vuosina 1988-1990. Vuonna 1988 Aasian kehityspankki ja Aasian 3468: maksettu ensimmäinen maksuerä oli 55 miljoo- kehitysrahasto 3469: naa markkaa. 3470: Afrikan kehityspankkiryhmän lainoituksesta Aasian kehityspankki, AsDB, toimii alueel- 3471: vuonna 1988 myönnettiin sosiaalipuolelle ja la, jossa useille maille on tarjolla runsaasti 3472: maatalouteen yhteensä runsas neljännes; mata- muitakin rahoituslähteitä. Toisaalta Aasian 3473: lakorkoisia lainoja myöntävässä Afrikan kehi- maiden väliset varallisuus- ja kehityserot ovat 3474: tysrahastossa osuus oli noin 40 prosenttia. ehkä suurempia kuin millään muulla alueella. 3475: Matalatuloisten maiden osuus pankkiryhmän Pankin vuosikokouksessa 1988 korostettiin 3476: koko lainoituksesta on runsas 45 prosenttia. tarvetta kiinnittää huomiota alueen köyhim- 3477: Rakennesopeutuslainojen osuus oli vuonna pien maiden tarpeisiin. Pankki asettikin sisäi- 3478: 1987 peräti 45 prosenttia. sen työryhmän luomaan suuntalinjoja ja tutki- 3479: Suomen kantana on ollut, että alueellisten maan kuinka köyhimpien maiden tarpeet voi- 3480: kehityspankkien pitää edelleen rahoittaa lähin- taisiin entistä paremmin ottaa huomioon toi- 3481: nä kehityshankkeita. Maailmanpankilla taas mintastrategiassa. 3482: 16 3483: 3484: Suomi maksoi vuonna 1988 kolmannen erän Tanskan 0,00 prosenttia, Norjan -0,01 pro- 3485: eli 4,9 miljoonaa markkaa pankin erityispää- senttia (tilausten peruutuksia) ja Ruotsin 0,97 3486: omankorotuksesta vuosille 1986-1989. Aasian prosenttia. 3487: kehitysrahaston, AsDF:n, 4. lisärahoitukseen 3488: Suomi osallistuu vuosina 1987-1990 yhteensä 3489: 152 miljoonalla markalla ja maksoi kertomus- 3490: vuonna sen 34,2 miljoonan markan suuruisen Latinalaisen Amerikan kehityspankki 3491: toisen erän. Suomen äänestysryhmään kuulu- 3492: vat Pohjoismaiden lisäksi Kanada ja Hollanti. Latinalaisen Amerikan osuus kehitysmaiden 3493: Äänestysryhmän osuus on 8,962 prosenttia ko- koko velasta vuonna 1987 oli noin 442 miljar- 3494: ko äänimäärästä. dia dollaria eli noin 38 prosenttia. Sopeutta- 3495: Pankin toiminnasta käytyä keskustelua hal- misohjelmien ja talouden rakenteellisen uudel- 3496: litsi pankin roolia 1990-luvulla tutkimaan ase- leen järjestelyn vaikutukset kaventavat köy- 3497: tetun korkean tason paneelin työ ja tulokset. himpien väestönosien elinehtoja huomattavas- 3498: Paneelin raportti valmistui kertomusvuonna, ti. Taloudellisen kasvun elpyminen ei ole näky- 3499: joskin sen julkaiseminen jäi vuoden 1989 puo- vissä ja keskituloisina alueen maat jäävät pal- 3500: lelle. jolti kansainvälisen kehitysavun ulottumatto- 3501: Maatalous ja siihen liittyvä teollisuus ovat miin. Latinalaisen Amerikan ja Karibian mai- 3502: pankin ja rahaston lainoituksen tärkein kohde. den kansantuote asukasta kohden supistui 1 3503: Vuoden 1988 aikana myönnetyistä luotoista prosentilla vuonna 1988. 3504: noin neljännes kohdistui tälle toimialalle; noin Latinalaisen Amerikan velkakierteen pahe- 3505: neljännes meni kuljetukseen ja tietoliikentee- neminen on synnyttänyt eri jäsenryhmittymien 3506: seen sekä vajaa neljäsosa energia-alalle. kesken ristiriitaisia odotuksia Latinalaisen 3507: Rahoitusta yksityispuolelle, joka on alueen Amerikan kehityspankin, IDB:n, tehtävistä ja 3508: talouksissa avainasemassa, lisättiin; Suomi toimintaperiaatteista. 3509: myös tuki tätä vuosikokouspuheenvuorossaan IDB:n 7. lisärahoitusta koskevat neuvottelut 3510: keväällä 1988. Puheenvuorossa todettiin lisäksi jatkuivat yli kaksi vuotta ja ratkesivat vasta 3511: toimialajakauman vastaavan Suomen käsitystä maaliskuussa 1989 pidetyssä vuosikokouksessa. 3512: toimialojen tärkeysjärjestyksestä lukuunotta- Presidentin vaihdos vuosi sitten selkiinnytti 3513: matta sosiaalisten perusrakenteiden osuutta. osaltaan tilannetta. Uusi presidentti Enrique 3514: Siihen myönnetyt luotot olivat edellisvuotena Iglesias käynnisti välittömästi organisaation 3515: vähentyneet selvästi. mittavan uudistusohjelman, jonka tavoitteena 3516: Koska metsien häviäminen on useissa Aasian on ollut mm. maaohjelmoinnin ja toimialalai- 3517: maissa edennyt hälyyttävän pitkälle, korosti noituksen tehostaminen. Samalla on päätök- 3518: Suomi vuosikokouksessa trooppisten metsien sentekomenettelyä uudistettu suurimpia lainan- 3519: suojelun ja metsityksen tarpeellisuutta. Jotta antajamaita tyydyttävällä tavalla. Uusi sopi- 3520: pankin toiminta tukisi lainanottajamaiden ta- mus lisärahoituksesta takaa IDB:lle keskeisen 3521: louspoliittisia tervehdyttämisohjelmia, paino- aseman alueen kehitysrahoituslaitoksena. 3522: tettiin yhteistyötä Maailmanpankkiryhmän IDB on lainanannossaan 28-vuotisen toimin- 3523: kanssa, joka vastaa sopeutuslainoituksesta. tansa aikana keskittynyt projektitoiminnan ra- 3524: Suomi painotti myös pankin monenkeskisen hoitukseen. Vuosina 1983-86 oli lainaohjel- 3525: luonteen säilyttämistä. Pankin toiminnan tasa- man suuruus keskimäärin 3 miljardia dollaria 3526: puolisuuden takaamiseksi on tärkeää, että mi- vuodessa. Pehmeäehtoisten lainojen osuus 3527: kään maa tai maaryhmä ei ole liian hallitsevas- vuonna 1987 nousi noin kolmasosaan koko- 3528: sa asemassa. Mitä useampi maa on mukana naislainanannosta. Nämä lainat on tarkoitettu 3529: pankin toiminnassa, sitä monipuolisempi asi- köyhimmille maille ja köyhimmille väestöryh- 3530: antuntemus ja voimavarat ovat myös lainan- mille, joille periaatteessa kohdennetaan puolet 3531: saajien käytettävissä. pankin lainoista. Käytännössä 6. lisärahoitus- 3532: Suomen Aasian kehityspankilta saaman pa- kaudella 1983-86 niille kohdistui vain keski- 3533: lauman kannalta vuosi 1988 oli menestyksek- määrin 38 prosenttia lainoista. Vuosina 1987- 3534: käin pankkiin liittymisen jälkeen. Suomi sai 1988 osuus oli 41 prosenttia. Lähes 30 prosent- 3535: pankilta tilauksia noin 6,9 miljoonan dollarin tia lainoista vuonna 1988 myönnettiin energia- 3536: arvosta. Kertomusvuonna Suomen osuus pan- alalle ja noin neljäsosa maataloudelle ja kalas- 3537: kin kokonaishankinnoista oli 0,28 prosenttia, tukselle. 3538: 17 3539: 3540: Nyt loppuunsaatetut lisärahoitusneuvottelut mattomat kehitysmaat. Varat pyritään ohjaa- 3541: takaavat 22,5 miljardin dollarin suuruisen lai- maan pehmeäehtoisina luottoina ja lahja-apu- 3542: naohjelman nelivuotiskaudelle 1990-93. Pää- na maatalouden ja maaseudun kehittämishank- 3543: oman lisäys on 26,4 miljardia, josta 2,5 pro- keille. 3544: senttia maksetaan käteisosuuksina. Pehmeiden IFADin rahoittamien hankkeiden erityispiir- 3545: varojen lisäys on 200 miljoonaa dollaria. teenä on niiden kohdistuminen maaseudun 3546: Suomen osuus pääomankorotuksesta on köyhimpiin väestönosiin, kohderyhmien osal- 3547: 20,9 miljoonaa dollaria, josta käteisenä makse- listuminen hankkeiden suunnitteluun ja toteu- 3548: taan varsinaiseen pääomankorotukseen menee tukseen sekä köyhien, muutoin usein lainakel- 3549: 2,4 miljoonaa markkaa ja pehmeäehtoisiin va- vottomien, väestöryhmien organisoiminen yh- 3550: roihin 2,5 miljoonaa markkaa kaudella 1990- teisvastuuperiaatteella toimiviin ryhmiin ja 3551: 93. Suomen osuus pankin osakepääomasta on osuuskuntiin. 3552: 0,08 prosenttia ja äänestysryhmän ääniosuus IFADissa alettiin vuonna 1988 valmistella 3553: 3,64 prosenttia. Ryhmään kuuluvat Pohjois- erityisen ympäristöohjeiston käyttöönottoa 3554: maiden ohella Belgia, Hollanti, Englanti, Sak- kaikessa hanketoiminnassa. Lisäksi naisten 3555: san liittotasavalta ja Italia. asemaan on jatkuvasti kiinnitetty erityishuomi- 3556: Lisärahoitusneuvottelujen kuluessa Suomi ota hankesuunnittelussa. Ympäristö- ja naisky- 3557: korosti pankin monenkeskistä luonnetta sekä symykset olivat keskeisellä sijalla Pohjoismai- 3558: pankin tehtävää muita rahoitusvirtoja kiihdyt- den yhteisissä puheenvuoroissa. 3559: tävänä rahoittajana. IFADin 1. lisärahoitus (1981-83) oli 1,1 3560: Vuosikokouspuheenvuoroissaan Suomi on miljardia dollaria. Suomen osuus oli 0,99 pro- 3561: korostanut pankin roolia johtavana alueellise- senttia OECD-maiden osuudesta eli 24 miljoo- 3562: na kehitysrahoituslaitoksena ja alueellisen yh- naa markkaa. Juuri päättynyt 2. lisärahoitus 3563: dentymisen edistäjänä. Suomi on pitänyt tärke- oli vain noin 460 miljoonaa dollaria. Osoituk- 3564: änä tavoitetta, jonka mukaan 50 prosenttia sena arvostuksestaan IFADin toimintaa koh- 3565: varoista ohjataan köyhimmille väestöryhmille. taan Suomi nosti osuuttaan 1,5 prosenttiin eli 3566: Sosiaalisen toimialan kehittämistä sekä erityi- 23,47 miljoonaan markkaan. 3567: sesti koulutuksen, naisten aseman ja terveyden- Maaliskuussa I988 aloitettiin 3. lisärahoitus- 3568: huollon huomioonottamista lainaohjelmissa neuvottelut, minkä lisäksi hallitusten välinen 3569: korostettiin neuvotteluissa. Niinikään ympäris- korkean tason työryhmä jatkoi selvitystyötään 3570: töasiat olivat esillä. Suomi kiirehti erityisesti IFADin koko tulevaisuuden rahoituspohjasta. 3571: toimenpiteitä metsien väärän hyötykäytön lo- Rahoituspohjan ongelmat liittyvät erityisesti 3572: pettamiseksi ja terveen metsätalouden aikaan- öljyn hintaromahduksen myötä syntyneeseen 3573: saamiseksi. rahoituksen jakoon OPECin ja muiden ryh- 3574: IDB:n Suomesta tekemien hankintojen mien välillä. 3575: osuus on ollut O,OI prosenttia. Suomalaisen Rinnan 2. lisärahoituksen kanssa IFAD pe- 3576: yritysmaailman ja pankin yhteyksien lisäämi- rusti erityisohjelman Saharan eteläpuolisen Af- 3577: seksi on viimeisen kahden vuoden aikana jär- rikan pysyväksi muodostuneen kuivuusongel- 3578: jestetty Suomessa kaksi seminaaria, joissa man lievittämiseksi. Ohjelman tavoitteena ollut 3579: IDB:n edustajat ovat esitelleet pankin hankin- 300 miljoonaa dollaria ehdittiin jo saavuttaa 3580: . tamenettelyä. alkuvuodesta 1988 ennen dollarin kurssimuu- 3581: toksia. Suomi myönsi ohjelmalle lisätukena 3582: 8,98 miljoonaa markkaa vuonna I988. Kerto- 3583: musvuoden lopulla aloitettiin keskustelut 3584: Maatalouden kansainvälinen kehittämisrahasto IFADin kanssa yhteisrahoituksen laajentami- 3585: sesta Suomen ja IFADin välillä. 3586: Vuonna 1988 Maatalouden kansainvälinen Suomi on Pohjoismaiden pääedustaja 3587: kehittämisrahasto, IFAD, täytti 10 vuotta. Sen IFADin johtokunnassa 3-vuotiskautena 1987- 3588: toiminnan rahoitus perustuu OECD- ja OPEC- 89. 3589: maiden kehitysapuvirtojen yhdistämiseen yh- 3590: teistoiminnassa kehitysmaiden kanssa. 20 3591: OECD-maata rahoittaa noin puolet ja II Muut kehitysrahoituslaitokset 3592: OPEC-maata lähes yhtä suuren osan järjestön 3593: toiminnasta - lopusta vastaavat öljyä tuotta- Vuoden 1988 lopulla allekirjoitettiin sopimus 3594: 3595: 3 391018U 3596: 18 3597: 3598: Pohjoismaiden kehitysrahastosta (Nordic De- 2.2.3. Monenkeskinen tutkimus ja muut 3599: velopment Fund). Päämajansa Helsinkiin si- avustukset 3600: joittava rahasto aloittaa toimintansa varsinai- 3601: sesti vuoden· 1989 aikana. Sen tehtävänä on Tutkimus 3602: rahoittaa kehitysmaiden taloudellista ja sosiaa- 3603: lista kehitystä edistäviä, Pohjoismaiden edun Tutkimukseen osoitetut monenvälisen kehi- 3604: mukaisia hankkeita lähinnä alhaisen tulotason tysyhteistyön varat olivat vaatimattomat aina 3605: kehitysmaissa. Rahasto perustetaan aluksi vii- vuoteen 1984 saakka. Siitä eteenpäin kansain- 3606: den vuoden määräajaksi, jonka aikana pääte- välisten järjestöjen kautta ohjattavat tutkimus- 3607: tään toiminnan jatkamisesta. Rahaston pää- varat ovat kehittyneet seuraavasti (kts. tauluk- 3608: oma tulee olemaan noin 565 miljoonaa mark- ko): 3609: kaa, josta Suomen osuus on noin viidesosa eli YK:n yliopiston alainen Taloudellisen kehi- 3610: 115 miljoonaa markkaa. tystutkimuksen kansainvälinen instituutti, WI- 3611: Vuoden 1988 aikana neuvoteltiin myös Poh- DER, perustettiin Helsinkiin vuonna 1984. 3612: joismaiden ja eteläisen Afrikan taloudellisen Suomi sitoutui tuolloin maksamaan puolet sen 3613: yhteistyöjärjestön SADCC:n välisen rahaston, peruspääomarahastosta ja toimitilat sekä alku- 3614: NORSADin, perustamisesta. NORSADin tar- vuosien toimintatukea. Projektirahoitusta on 3615: koituksena on Pohjoismaiden ja valuuttapulas- lisäksi annettu kahdenvälisen avun varoista 3616: ta kärsivien SADCC-maiden välisten vientikau- vuosina 1986-89 yhteensä 12 miljoonaa mark- 3617: pan yhteisyritysten toimintaedellytysten paran- kaa. Merkittävää taloudellista tukea aiotaan 3618: taminen helpottamalla ulkomaisten valuuttojen antaa tulevaisuudessakin. 3619: saantia kierrätettävien valuuttalainojen avulla. Instituuttia rahoittavat myös Intia, Japani ja 3620: Rahaston suunniteltu alkupääoma on 200 milj. Ruotsi. WIDERin tutkimusohjelmien ensim- 3621: Tanskan kruunua ja sen rahoittamiseen osallis- mäiset raportit ja selvitykset valmistuvat vuon- 3622: tuvat kaikki Pohjoismaat. Suomen rahoitus- na 1989. Kertomusvuonna WIDERissa jatkui 3623: osuus on 41 milj. Tanskan kruunua. neljä Suomen erikseen rahoittamaa tutkimus- 3624: NORSAD-rahaston organisaatiota ja toimin- hanketta, joita toteuttavat suomalaiset tutki- 3625: taperiaatteita koskevat neuvottelut Pohjois- muslaitokset ja tutkijat. Myös muilla suoma- 3626: maiden ja SADCC:n välillä ovat viimeistelyvai- laisilla tutkijoilla on ollut mahdollisuus seurata 3627: heessa. Rahasto aloittanee toimintansa vuoden WIDERin toimintaa tutkijaseminaarien, asian- 3628: 1990 alussa. tuntijakokousten ja vierailuluentojen kautta. 3629: 3630: 3631: 3632: (maksatukset Mmk, vuoden 1989 myönnöt) 3633: 1984 1985 1986 1987 1988 1989 3634: WIDER ................................... 40,1 40,5 30,2 21,3 28,3 18,0 3635: CGIAR yhteensä ························· 2,9 3,7 5,0 10,0 11,0 20,0 3636: ICRISAT ........................ 1,4 2,0 3,0 3,0 3,0 5,0 3637: CIMMYT ........................ 3,0 3,0 4,0 3638: IRRI ............................. 1,0 1,0 2,0 3639: ILCA ............................ 1,4 1,7 2,0 3,0 3,0 5,0 3640: CIP .............................. 1,0 2,0 3641: IITA ............................. 1,0 3642: ILRAD .......................... 1,0 3643: UNRISD .................................. 0,3 0,4 0,4 0,6 0,6 0,7 3644: UNITAR .................................. 0,2 0,5 0,6 0,6 0,5 3645: IIEP ······································ 0,2 0,3 0,3 0,5 0,5 0,7 3646: ICRAF .................................... 1,0 3647: Pohj .Afrikka-Instituutti .................. 0,2 0_._2 02 0~ 3648: 3649: Yhteensä .................................. 42,9 45,6 36,7 33,3 40,6 40,4 3650: Huom. Lyhenteiden merkitys on esitetty liitteessä 7 (kts. sivut 78-79). 3651: 19 3652: 3653: Kansainvälisen maataloustutkimuksen kon- Monenkeskisiä tutkimuslaitoksia ja muita 3654: sultatiiviryhmä, CGIAR, on saanut voimak- tutkimusyhteisöjä avustettiin vuonna 1988 yh- 3655: kaasti kasvanutta tukea Suomen kannalta tär- teensä 45,7 miljoonalla markalla. 3656: keimpien tutkimuslaitosten perusbudjetteihin. 3657: Ryhmälle kokonaisuutena annettu tuki aiotaan 3658: säilyttää nykyisellä tasolla, mutta yksittäisten 2.3. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 3659: laitosten osuuksia voidaan muuttaa tarpeen 3660: mukaan. Suomi on myös valmis tukemaan Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön 3661: eräiden vielä ryhmän ulkopuolella olevien tut- osuus koko kehitysyhteistyön maksatuksista 3662: kimuslaitosten liittämistä järjestelmään. vuonna 1988 oli 62,5 prosenttia. Maksatukset 3663: CGIAR:n vuosikokouksissa Suomi on painot- olivat 1 588,9 miljoonaa markkaa eli 43 pro- 3664: tanut ekologisesti kestäviin viljelymenetelmiin senttia enemmän kuin vuonna 1987 -jolloin 3665: siirtymistä palvelevaa tutkimusta ja tutkimuk- maksatukset olivat 1 110,7 mmk. Kahdenväli- 3666: sen tuomista lähemmäksi kehitysmaiden viljeli- sen kehitysyhteistyön maksatukset on esitetty 3667: jöitä. liitteessä 6.4 (kts. sivu 75). 3668: YK:n sosiaalisen kehityksen tutkimuslaitos, 3669: UNRISD, perustettiin vuonna 1964 ja Suomi 2.3.1. Kahdenvälinen projektitoiminta 3670: on tukenut sitä vuodesta 1968 lähtien. Laitos 3671: tutkii kehitykseen liittyviä taloudellisia ja sosi- Kun kehitysyhteistyö määrällisesti nyt lähes- 3672: aalisia tekijöitä. Tämänhetkisiä tutkimusaihei- tyy tavoitetta 0, 7 prosenttia BKT:sta, kiinnite- 3673: ta ovat mm. sopeuttamispolitiikan sosiaaliset tään entistä enemmän huomiota toiminnan 3674: vaikutukset, elintarvikestrategiat ja pakolaisten tehokkuuteen sekä yhteistyön tuloksellisuu- 3675: olot. teen, sen sisältöön ja laatuun. 3676: YK:n koulutus- ja tutkimuslaitos, UNITAR, Yhteistyön keskittäminen sekä maantieteelli- 3677: perustettiin vuonna 1963 ja Suomi on tukenut sesti että toimiaJoittain Suomen osaamisalueille 3678: sitä vuosina 1968-88. Jatkorahoitusta ei ole on yleisesti hyväksytty lähtökohta, joka tähtää 3679: suunniteltu. Laitos on tehnyt selvityksiä eten- hallinnolliseen tehokkuuteen ja toiminnan tu- 3680: kin kehityksen taloudellisista ulottuvuuksista. loksellisuuteen. Yhteistyöohjelmissa vältetään 3681: Kansainvälinen koulutussuunnitteluinstituut- voimavarojen liiallista hajauttamista ja pyri- 3682: ti, IIEP, perustettiin vuonna 1963 UNESCOn tään keskittymään muutamille avainaloille sekä 3683: yhteyteen ja Suomi on tukenut sitä vuodesta suurehkoihin hankekokonaisuuksiin. 3684: 1969 lähtien. Laitos kouluttaa etenkin kehitys- Maa- ja toimialakohtaiset strategiat antavat 3685: maiden koulutussuunnittelijoita ja opetusalan toiminnalle tarvittavaa suunnitelmallisuutta ja 3686: hallintohenkilöstöä. jatkuvuutta. Parin viime vuoden aikana on 3687: Pohjoismaista Afrikka-instituuttia on tuettu työstetty erityisesti toimialastrategioita, joista 3688: kahdenvälisin varoin vuodesta 1988 alkaen. tuorein on opetusalan periaateohjelma. 3689: Maastrategioiden tarve on korostunut, kos- 3690: ka monet kohdemaat ovat ottaneet oman ta- 3691: louspolitiikkansa ohjat entistä tiukemmin kä- 3692: Muut avustukset siinsä ja alkaneet toteuttaa talouden elvytys- ja 3693: sopeutusohjelmia. Tuloksellisen kehitysyhteis- 3694: Yhteensä 2,5 miljoonan markan suuruiset työn aikaansaamiseksi kohdemaiden omien ke- 3695: avustukset YK:n asuinyhdyskuntarahastolle, hityssuunnitelmien tavoitteiden ja talouspolitii- 3696: HABITATille, ovat nostaneet Suomen tämän kan tunteminen on entistä tärkeämpää. 3697: pienen erityisrahaston suurimmaksi rahoitta- Avun laadun tarkkailussa eivät riitä kansain- 3698: jaksi. Rahastolla on tärkeä osansa YK:n julis- välisesti käytetyt yleiset laadun mittarit, kuten 3699: taman kansainvälisen asunnottomien vuoden lahja-avun aste jne. Lopullinen mittapuu on 3700: (1987) tulosten seurannassa ja toimeenpanossa hankkeiden tuloksellisuus, niiden kehitysvaiku- 3701: myös tulevina vuosina. Rahaston kanssa toteu- tukset. 3702: tetaan myös vuosina 1987-90 kahdenvälisen Parhaillaan kehitetään toimintatapoja, joi- 3703: avun varoin maksettavan. 19 miljoonan mar- den avulla yhteistyön kehitysvaikutukset voi- 3704: kan suuruinen asuntostrategioiden edistämis- daan jo etukäteen varmistaa. Hankkeiden val- 3705: hanke. Suomi on tukenut myös Maailman misteluohjeita ollaan uusimassa siten, että ta- 3706: merenkulkuyliopistoa, WMU :ta. voitteet ja osatavoitteet määritellään selkeästi 3707: ~ 3708: 3709: 3710: 3711: Kuva 2. 3712: SUOMEN KAHDENV ÅLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN KOHDEMAAT 3713: 3714: 3715: 3716: 3717: AASIA 3718: 3719: 3720: 3721: 3722: LATINALAINEN \ 3723: AMERIKKA 3724: 3725: 3726: (/ cP'!> 3727: vähiten kehittyneitä maita(LIDC-maita) 3728: Kuva 3. 3729: SUOMEN KAHDENV ÅLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1988 3730: Maksatukset maittain Mosambik 1l (4,8 OJo) 3731: 3732: 3733: 3734: Muu Latinalainen 3735: Amerikka (0,8 OJo) 3736: Peru (1,7 OJo) 3737: Nicaragua (4,7 OJ'o) 3738: Tansania (17, 7 OJo) 3739: Eteläinen 3740: Afrikka 3741: (33,1 OJo) 3742: 3743: 3744: Muu Aasia 3745: (2,7 OJo) Muu Eteläinen 3746: Afrikka (4,3 OJo) 3747: Vietnam (3,3 OJo) 3748: Muu 3749: Afrikka 3750: (28,4 OJo) 3751: 3752: 3753: 3754: 3755: lLDC-MAAT 3756: (49,7 OJo) 3757: 3758: Muu 3759: IlMosambik Afrikka Etiopia (2,8 OJo) 3760: luokiteltiin LLDC-maiden (3,3 OJo) 3761: ryhmään vuoden 1989 3762: alusta lukien Sudan (5,3 OJo) Somalia (3,5 OJo) vähiten kehittyneitä maita (LLDC-maita) 3763: 3764: * Sisältää mm. kehitysyhteistyön hallintokustannukset, kansalais- ja lähetysjärjestöjen hankkeet ja tiedotuksen, FINNFUNDin sijoitus- ja 3765: tutkimustoiminnan, kehitysjoukot, maksatukset muista kuin ulkoasiainministeriön pääluokasta. - 3766: N 3767: 22 3768: 3769: ja seuranta helpottuu. Tavoitteiden asettelussa rahoituskanavia ja -muotoja, esimerkiksi kor- 3770: pyritään löytämään tasapaino fyysisten, kon- kotukiluottoja. Muita taloudellisen yhteistyön 3771: kreettisten tulosten ja tietotaidon siirtämisen muotoja etsitään mm. FINNFUNDin kautta. 3772: välillä: suunnitellaan huolella missä määrin Tässä toiminnassa Suomen ja suomalaisten 3773: toimitaan kohdemaan rakenteiden sisältä tieto- yritysten vientiponnistelut ovat oleellisempia 3774: taidon siirron varmistamiseksi ja missä määrin kuin tavanomaisessa projektitoiminnassa. 3775: puhtaasti suomalaisvoimin ehkä näyttäväm- Ns. keskitulon kehitysmaissa perinteinen 3776: pien tulosten aikaansaamiseksi. lahja-apuun perustuva yhteistyö on vielä pää- 3777: Tärkeäksi tavoitteeksi on otettu hankkeiden asiallinen toimintamuoto yllämainittujen uu- 3778: kestävyys. Sillä tarkoitetaan mm. paikallisten sien yhteistyömuotojen rinnalla. Köyhimmissä 3779: organisaatioiden vahvistamista siten, että ne kehitysmaissa on jouduttu - ja joudutaan 3780: pystyvät huolehtimaan hankkeiden jatkuvuu- jatkossakin - etsimään uusia yhteistyömuoto- 3781: desta ulkopuolisen tuen loputtua. Myös ympä- ja, joiden avulla voidaan lieventää polttavim- 3782: ristövaikutukset, soveltuva teknologia ja rahoi- pia ongelmia. Niissä on jossakin määrin annet- 3783: tuksen suunnittelu siten, että vastaanottaja ky- tu hankkeisiin liittymätöntä tuontitukea ja 3784: kenee selviytymään omista sitoumuksistaan, myönnetty velkahelpotuksia. Köyhiä, raskaasti 3785: ovat tulosten pysyvyyden edellytyksiä. velkaantuneita maita varten on voitava jatku- 3786: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön evaluointi- vasti kehittää uusia, niiden tilannetta vastaavia 3787: toiminta eli hankkeiden loppuarviointi on ollut toimintamuotoja. 3788: hajautettuna eri yksiköihin kehitysyhteistyö- 3789: osastolla. Tärkeimmät kehitysyhteistyöhank- 3790: keet on evaluoituja kehitysavun antajamaiden 2.3.2. Suuntaaminen alueittain 3791: keskinäiseen yhteistyöhön ja kokemusten vaih- 3792: toon on osallistuttu aktiivisesti. Suomen omas- Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 3793: sa evaluointitoiminnassa ja arviointien hyödyn- suuntautuu neljälle alueelle ensisijaisesti 15 3794: tämisessä havaittujen puutteiden vuoksi pyri- nimettyyn kohdemaahan, joista suurin osa 3795: tään toimintaa jälleen keskittämään. Suomen kuuluu joko vähiten kehittyneisiin tai matalan 3796: omista evaluointikokemuksista on laadittu yh- tulotason maihin. 3797: teenveto. Erillisenä toimintana oli vuoden 1988 Taulukossa 6.5. esitetään kahdenvälisen ke- 3798: aikana käynnistymässä ympäristövaikutusten hitysyhteistyön maksatusten jakautuminen 3799: arviointi. Myös naisen aseman arviointi sisälly- maittain ja alueittain. Taulukosta 6.6. selviää 3800: tetään vakiintuneisiin evaluointiperiaatteisiin. Suomen kahdenvälinen tuki vähiten kehitty- 3801: Kehitysyhteistyötä toteutetaan valtaosin ke- neille maille (kts. sivut 76-77). 3802: hitysyhteistyöosaston toimeksiannosta valtion Kehitysmaiden keskinäisten erojen kasvu on 3803: laitosten, yksityisten yritysten ja järjestöjen otettava huomioon kahdenvälisen yhteistyön 3804: voimin. Tuloksellisuutta voidaan edistää lisää- suunnittelussa. Kehityksen perusongelmat, nii- 3805: mällä näiden ulkopuolisten toteuttajien tehtä- den ratkaisemiseksi valitut lähestymistavat 3806: vänmäärittelyyn ne kehitystavoitteet, ympäris- sekä aputarpeiden määrä ja sisältö vaihtelevat. 3807: tövaikutusten perusteet ja koulutusnäkökoh- Kun kehitysyhteistyöbudjetti vuodelle 1989 3808: dat, jotka sisältyvät julkisen kehitysyhteistyön ryhmiteltiin alueittain ja alueellinen vastuujako 3809: kokonaistavoitteisiin. toteutettiin myös avun suunnittelussa, haluttiin 3810: Kehitysyhteistyön toteuttajien on sopimusten tehostaa alueiden erityispiirteiden ja -tarpeiden 3811: mukaisesti täysin vastattava oman toimintansa analyysiä pohjana avun suunnittelulle ja toteu- 3812: menestyksestä ja virheistä, joskin hallitus ja tukselle. Samanaikaisesti on haluttu tukea li- 3813: kehitysyhteistyöviranomaiset kantavatkin lo- sääntyvää alueellista yhteistyötä niin eteläisessä 3814: pullisen vastuun valituista toimintalinjoista, to- Afrikassa, Keski-Amerikassa kuin Kaakkois- 3815: teutettavista hankkeista ja suomalaisten toteut- Aasiassakin kehitysmaiden välisen yhteistyön 3816: tajien valinnasta. Laadun varmistaminen edel- ja taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi. 3817: lyttää kehitysyhteistyöosaston ja toteuttajien Alueellinen lähestymistapa siis korostuu Suo- 3818: saumatonta yhteistyötä sekä kaikkien kehitys- men kehitysyhteistyössä. 3819: yhteistyöhön osallistuvien kouluttamista. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön va- 3820: Kehitysmaiden erilaisuus asettaa hanketoi- roista ohjattiin vuonna 1988 Afrikkaan 61,5 3821: minnalle oman haasteensa. Suhteellisesti vau- prosenttia. Erikseen nimetyt yhteistyömaat Af- 3822: raimpia kehitysmaita varten on kehitetty omia rikassa ovat Egypti, Etiopia, Kenia, Mosam- 3823: 23 3824: 3825: bik, Sambia, Somalia, Sudan ja Tansania. Hallituksen kehitysyhteistyökertomuksen lu- 3826: Itsenäistyttyään Namibiasta tulee Suomen 16. vussa 5 on lyhyet kuvaukset Suomen kehitys- 3827: nimetty kohdemaa. yhteistyöstä 15 kohdemaassa sekä aluekohtai- 3828: Perinteisesti Itä-Afrikkaan keskittyneen ke- sesta avusta. 3829: hitysyhteistyön rinnalle nousi 1980-luvun puo- 3830: livälin jälkeen yhteistyö eteläisessä Afrikassa 3831: sekä eräiden muiden Afrikan vähiten kehitty- 3832: neiden maiden avustaminen. Varsinaisen kehi- 2.3.3. Toiminta- ja toimialastrategiat 3833: tysyhteistyön rinnalla on näissä maissa, Etiopi- 3834: assa, Mosambikissa, Somaliassa ja Sudanissa, Maakohtaisesti kohdennetusta hankeyhteis- 3835: pakolais- ja katastrofiongelmien vuoksi myös työstä vuonna 1988 maa- ja metsätalouden 3836: humanitaarisella avulla keskeinen tehtävä. osuus oli 24 prosenttia, talouselämän perus- 3837: Eteläiseen Afrikkaan ohjataan noin kolman- rakenteen 43 prosenttia ja sosiaalisen kehityk- 3838: nes kahdenvälisen kehitysyhteistyön varoista. sen 33 prosenttia. Tavoitteena on, että vuonna 3839: Yhteistyö alueen taloudellisen yhteistyöjärjes- 1992 näistä toimialakokonaisuuksista jokaisen 3840: tön SADCC:n kanssa, jota Suomi tukee voi- osuus olisi noin kolmasosa. 3841: makkaasti yhdessä muiden Pohjoismaiden Maatalouden ja maaseudun kehittäminen on 3842: kanssa, on keskeisin alueellisen yhteistyön mal- useimpien kehitysmaiden politiikassa keskeinen 3843: li Suomen kehitysyhteistyössä. tavoite, jota myös Suomi tukee. Suomi tukee 3844: Kun neuvottelut Namibian itsenäistymispro- erityisesti karjatalouden ja maidontuotannon 3845: sessin käynnistymisestä etenivät syksyllä 1988, kehittämistä, maaperähuoltoa, tuotannonteki- 3846: aloitti Suomi läheisessä yhteistyössä muiden jäin jakelun ja tuotteiden keräilyjärjestelmien 3847: Pohjoismaiden kanssa Namibian kehitysyhteis- kehittämistä, maatalouden tutkimusta, koulu- 3848: työn alustavan suunnittelun. Itsenäistyttyään tusta ja neuvontaa sekä mm. varastoinnin pa- 3849: Namibiasta tulee Suomen kehitysyhteistyön rantamista. 3850: kohdemaa, jolle suunnitellaan omaa määrära- Maatalous- ja maaseutukehityshankkeiden 3851: hakehystä vuodesta 1990 alkaen. Kertomus- onnistuminen riippuu oleellisesti vastaanotta- 3852: vuonna jatkettiin namibialaisten avustamista jan omasta hinta-, luotto-, markkinointi- ym. 3853: YK:n ja kansalaisjärjestöjen kautta sekä hu- politiikasta. Monissa kehitysmaissa käynnisty- 3854: manitaarisen avun varoin. neet sopeutusohjelmat ovat heijastuneet ni- 3855: Aasiassa Suomen tuki kohdistetaan viiden menomaan maatalouteen, koska se on yleensä 3856: nimetyn kohdemaan - Bangladesh, Burma, kehitysmaissa tärkein tuotannollinen toimiala. 3857: Nepal, Sri Lanka ja Vietnam - lisäksi alueel- Maatalouden toimintaedellytysten parantami- 3858: liseen toimintaan ja hankekohtaiseen yhteistyö- seen tähdätään mm. nostamalla tuottajahinto- 3859: hön Filippiinien, Indonesian ja Thaimaan met- ja, parantamalla tuotannontekijöiden saata- 3860: sätaloushankkeissa sekä eräissä hankkeissa Kii- vuutta ja tehostamalla tuotteiden markkinoin- 3861: nassa. Suomi tukee alueellista yhteistyötä ns. tia. 3862: väliaikaisen Mekong-komitean kautta. Komi- Vuoden 1987 kertomuksessa mainittiin Suo- 3863: tean jäseninä ovat Laos, Thaimaa ja Vietnam, men rahoittamien osuustoimintahankkeiden 3864: kun taas Kamputsea on toistaiseksi poissa sen vaikeutena olleen vastaanottajamaiden oman 3865: toiminnasta. Aasiaan suunnattiin kertomus- ristiriitaisen ja muuttuvaisen politiikan. Tansa- 3866: vuonna 17,3 prosenttia kahdenvälisestä kehi- niassa ja Sambiassa siihen on yhdessä muiden 3867: tysyhteistyöstä. pohjoismaiden kanssa pyritty vaikuttamaan 3868: Latinalaisessa Amerikassa Suomen nimetyt jatkuvalta linjakeskustelulla. Molempien mai- 3869: kohdemaat ovat Nicaragua ja Peru. Keski- den talouspolitiikassa ilmenneet muutokset 3870: Amerikka kokonaisuudessaan on nousemassa ovat virittäneetkin toiveita osuustoiminnan toi- 3871: kohdealueeksi, jossa Suomi jälleen kiinteässä mintaedellytysten kohenemisesta, mutta ratkai- 3872: yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa sevia parannuksia ei ole vielä tapahtunut. Tä- 3873: pyrkii tukemaan Keski-Amerikan rauhanpro- män vuoksi suunniteltiin Tansaniassa Mtwaran 3874: sessia ja alueellista yhdentymistä. Suomi avasi ja Lindin lääneissä alkava osuustoiminnan tuki 3875: marraskuussa 1988 kehitysyhteistyövirkamie- aluksi kahden vuoden koekaudelle; tänä aika- 3876: hen johdolla toimivan edustuston San Josessa, na odotetaan maan politiikan muutosten alka- 3877: Costa Ricassa alueellisen yhteistyön suunnitte- van näkyä osuustoiminnan parantuneina toi- 3878: lua ja seurantaa varten. mintaedellytyksinä. 3879: 24 3880: 3881: Hyvien ja kestävien viljelylajikkeiden ja te- va, alueellinen meteorologiahanke, jonka Suo- 3882: hokkaiden tuotantomenetelmien kehittämiseksi mi rahoittaa. 3883: tarvitaan maatalouden tutkimusta ja siitä ker- Kuivuudesta kärsineen Sudanin meteorolo- 3884: tyvän tiedon levittämistä viljelijöille. Suomen giahankkeen valmistelu saatettiin päätökseen 3885: tukea tälle alalle ollaankin lisäämässä. vuonna 1988. Hankkeen aikana jälleenraken- 3886: Tansaniassa Suomi on tukenut maatalouden netaan alunperin kattava ja hyvä säähavainto- 3887: koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa kehittä- ja -palveluverkosto sekä kehitetään sovellutuk- 3888: mällä Uyolen maatalouskeskusta. Uyole on sia, joilla entistä paremmin palveliaan maa- ja 3889: otettu malliksi Maailmanpankin maatalouden metsätaloutta sekä muita talouselämän alueita. 3890: neuvontaa koskevassa suunnitelmassa. Kerto- Vuoden 1988 lopulla käynnistyi myös Väli- 3891: musvuoden aikana päätettiin valmistella saman Amerikan alueellisen meteorologisen yhteis- 3892: alan hanke Mosambikissa. Tarkoitus on avus- työn suunnittelu yhteistyössä WMO:n kanssa. 3893: taa Maputon lähellä sijaitsevan Boanen maata- Sääolosuhteiden armoilla olevalle kehitys- 3894: lousopiston ja Umbeluzin maatalousopettaja- maiden maataloudelle meteorologia on keskei- 3895: opiston kunnostusta sekä opintosuunnitelmien nen ala. Suomella on tarjota alan asiantunte- 3896: ja opetushenkilöstön kehittämistä. musta ja laitteita, joten meteorologista yhteis- 3897: Sambian neuvontahankkeessa käynnistyi työtä on päätetty lisätä. Esimerkiksi laite- ja 3898: vuoden 1988 aikana uusi vaihe. Hanke on koulutustukea WMO:n ohjelmalle nostetaan; 3899: siellä osa laajaa Luapulan läänin maaseudun nelivuotiskautena 1988-1991 se on noin 87 3900: kehittämisohjelmaa. Myös Sudanissa ja Nica- miljoonaa markkaa. Suunnitteilla olevat sitou- 3901: raguassa maatalousneuvonnan tehostaminen mukset nostaisivat vuotuiset kokonaismaksa- 3902: on integroitujen alueellisten kehityshankkeiden tukset lähes 50 miljoonaan markkaan. 3903: tärkeä osa. Vastaavanlainen integroitu ohjelma Metsätalous ja -teollisuus ovat aina olleet 3904: käynnistyi vuonna 1988 Tansaniassa Mtwaran keskeisiä Suomen kehitysyhteistyössä. Metsien 3905: ja Lindin lääneissä; Sri Lankassa Kalutarassa säilyminen ja hallittu käyttö on kehitysmaiden 3906: päästiin vuonna 1987 alkaneen suunnittelun kestävän talouskasvun kannalta välttämätöntä. 3907: jälkeen varsinaiseen toteutusvaiheeseen. Metsävarojen kestävään käyttöön ja suoje- 3908: Maaperähuolto käsittää laajasti ymmärretty- luun tähdätään inventoimalla metsävaroja ja 3909: nä kaiken sen toiminnan, jolla viljelysolosuh- laatimalla metsätaloussuunnitelmia. Suunnitel- 3910: teita voidaan parantaa. Lannoiteohjelmat ovat mia on laadittu mm. Nepalissa, Meksikossa, 3911: askel kohti tätä tavoitetta.. Ohjelmiin kuuluu Sri Lankassa ja Tansaniassa. Vuoden 1988 3912: varsinaisen lannoitetoimituksen lisäksi maa- aikana aloitettin suunnitelmien teko Thaimaas- 3913: perä- ja viljelykasvianalyysi oikean lannoitteen sa ja vuonna 1989 myös Filippiineillä sekä 3914: määrittelemiseksi, lannoitteiden käytön neu- Keniassa. 3915: vontaa sekä asiantuntiJa~ ja koulutusapua lan- Metsäalan koulutuksesta Suomen ohjelmissa 3916: noitteiden markkinoinnin ja jakerun järjestä- vastaa lähinnä ammattikasvatushallituksen yh- 3917: miseksi. Yksittäisistä lannoitetoimituksista on teyteen perustettu erityinen metsäkoulutusoh- 3918: pyritty siirtymään ohjelmiin,. jotta toimitukset jelma, Forestry Training Programme eli FTP. 3919: todella saadaan vastaamaan tarpeita ja jotta ne Vuonna 1988 solmittiin ensimmäiset sopimuk- 3920: voidaan kytkeä osaksi järkevää lannoitteiden set kaikki .yhdeksän SADCC-maata kattavasta ._ 3921: hankinta- ja jakelujärjestelmää. Vuoden 1988 alueellisesta metsäopistojen kehittämishank- 3922: aikana lannoiteohjelmia aloitettiin -Nicaraguas- keesta. Hanke kestänee noin 12 vuotta ja 3923: sa ja Nepalissa. Suomen osuus ensimmäisen vaiheen kustan- 3924: Ajankohtaisen säähavainto- ja .ilmastotiedon nuksista on 60 miljoonaa markkaa. 3925: saanti on tärkeää maataloudelle.mm. kuivuus- Suomi on toistakymmentä .. vuotta tukenut 3926: kausiin varautumiseksi. Maailman ilmatieteelli- Tånsanian metsäalaa. Painopiste oli pitkään 3927: nen järjestö, WMO, toteuttaa koko maailmaa metsäteollisuudessa, jonka ongelmiin ulkopuo- 3928: kattavia säähavaintoverkon· kehittämisohjel- linen apu ei kuitenkaan voi ratkaisevasti vai- 3929: mia. Suomi on tukenut WMO:n vapaaehtoisiin kuttaa. Taloudellisen toimeliaisuuden.ja kysyn- 3930: avustuksiin perustuvaa ohjelmaa vuodesta nän viikastuessa on metsäteollisuuden osuutta 3931: 1969 lähtien. Vuonna 1987 aloitettiin eteläisen voitu vähentää ja laitosten tukea rajoittaa 3932: Afrikan alueella - jossa pitkäaikainen kui- oleellisimpiin neuvonta- ja tuontitarpeisiin. 3933: vuus oli lisännyt alueen maiden riippuvuutta Suomen tuki' on siirtymässä metsätalouden 3934: ulkopuolisista, mm. Etelä-Afrikan viljatoimi- puolelle. Esimerkkinä on saha ja vaneritehdas 3935: tuksista - laaja, koko SADCC:-alueen katta- Sikh Sawmills Jtä,.,Usambaran alueella. Se on 3936: 25 3937: 3938: käyttänyt raaka-aineena Amanin sademetsä- Nepalissa, Senegalissa, Sudanissa ja Tansanian 3939: alueella kasvavia kovapuulajeja. Puuvarat in- Sansibarissa. Nepalissa hanke liittyy laajaan 3940: ventoitiin jo 1977 ja jälleen 1983, jolloin todet- eroosion estämisohjelmaan vuoristoseudulla. 3941: tiin tarve muuttaa hakattavien puulajien suh- Terveyspalvelujen parantaminen ja ylläpito 3942: detta. Koska inventointien tulokset olivat osit- vaatii suuria ponnistuksia useimmilta kehitys- 3943: tain ristiriitaisia ja alueen tiedetään olevan mailta, etenkin kun väestö kasvaa ja talous- 3944: ekologisesti ainutlaatuinen saareke, teetettiin ohjelmissa joudutaan keskittymään suoraan 3945: Amanin metsien tilasta kokonaisvaltainen sel- tuotantoa edistäviin toimenpiteisiin. Terveys- 3946: vitys, jossa kansainvälinen luonnonsuojelujär- ja sosiaalilohko yleensäkin joutuu rakenne- 3947: jestö, IUCN, oli mukana. Tulosten perusteella sopeutuksen aikana helposti toisarvoiseen ase- 3948: päätettiin yhdessä tansanialaisten viranomais- maan buedjettivaroja kohdennettaessa. Ulkoi- 3949: ten kanssa lopettaa Sikh Sawmillsin hakkuut sen avun varaan ei taas palveluja voida pitkäai- 3950: Amanissa. Investoinnin pohjalta tehty alueen kaisesti rakentaa. 3951: metsien hoitosuunnitelma valmistui vuonna Suomen terveysalan kehitysyhteistyön pää- 3952: 1988. Hoitosuunnitelmassa on erotettu hyö- paino on perusterveydenhuollossa ja erityisesti 3953: dynnettävät ja suojeltavat alueet. Suomi on terveyskasvatuksessa sekä äitiyshuollon ja las- 3954: luvannut tukea Tansanian viranomaisia suun- ten terveydenhuollon parantamisessa. Yhteis- 3955: nitelman toimeenpanossa niin, että metsiä to- työn lisäämistä rajoittavat sekä soveltuvien 3956: della pystytään käytännössä suojelemaan. suomalaisten voimavarojen puute että kehitys- 3957: Vuonna 1988 tehtiin Tansaniassa kokonais- maiden oma painotus tuottaville aloille. 3958: valtaista metsätaloussuunnitelmaa osana Suomalaisten voimavarojen lisäämiseksi 3959: FAOn maailmanlaajuista trooppisten metsien suunniteltiin vuoden 1988 aikana yhdessä lää- 3960: toimintaohjelmaa. Suomi oli johtava avunan- kintöhallituksen kanssa terveysalan kehitysyh- 3961: taja sen laatimisessa. Suomi on ilmoittanut teistyön kehittämishanketta. Yhteistyötä on 3962: olevansa valmis johtamaan samanlaisen suun- haluttu laajentaa ja suomalaisten voimavaro- 3963: nitelman tekemistä myös Sambiassa. jen puutteessa on eräissä tapauksissa valittu 3964: Suomen osuus Nepalin metsätalouden kehit- hankkeiden toteuttajiksi kansainvälisiä järjes- 3965: tämisessä tulee olemaan keskeinen, sillä Nepal töjä. Esimerkiksi Keski-Amerikassa aloitetta- 3966: on valinnut Suomen maan metsätalouden joh- vaa malarian tor)untaohjelmaa toteuttaa alu- 3967: tavaksi yhteistyömaaksi. Suomalainen koordi- eellinen terveysjärjestö, PAHO, ja lääkeainei- 3968: naattori tulee toimimaan Nepalin metsäviran- den väärinkäytön vähentämiseen tähtäävää oh- 3969: omaisten tukena koko metsäalan kehitystoi- jelmaa eteläisessä Afrikassa YK:n huumeiden 3970: minnassa. Lisäksi neljä suomalaista metsälan väärinkäytön valvontarahasto, UNFDAC. Li- 3971: asiantuntijaa asetetaan avaintehtäviin metsäta- säksi jatkettiin ohjelmatukea Maailman ter- 3972: louden eri lohkoille. veysjärjestön, WHO:n, perusterveydenhuollon 3973: Sambiassa otettiin vuonna 1988 käyttöön kehittämistä tukeville ohjelmille. Yhteistyö 3974: Suomen ja Maailmanpankin rahoittama uusi Kansainvälisen työjärjestön, ILOn kanssa si- 3975: suuri sahalaitos Kafubussa. Jälkikäteen arvioi- sälsi vuonna 1988 tukea pääasiassa työsuoje- 3976: tuna hankkeen valmistelussa luotettiin liikaa luun liittyville hankkeille. Kansalaisjärjestöjen 3977: Maailmanpankin asiantuntemukseen, sillä saha kehitysyhteistyöstä suuri osa kohdistuu terveys- 3978: on osoittautunut ambian olosuhteisiin suureh- alalle; siten se täydentää julkista kehitysyh- 3979: koksi ja hankkeen toteutuksessa on ollut pal- teistyötämme. 3980: jon ongelmia. Länsi-Kenian laajaa perusterveydenhuolto- 3981: Niin Tansanian kuin Sambiankin esimerkit ohjelmaa päätettiin jatkaa vuoden 1988 aikana 3982: ovat opettaneet suhtautumaan lahja-avulla ra- tehdyn myönteisen evaluoinnin perusteella. 3983: hoitettaviin suuriin metsäteollisuuden sijoituk- Vuonna 1988 sovittiin myös Somalian tuberku- 3984: siin varovaisesti. Siksi onkin ajateltu siirtyä loosin vastustamisohjelman uudesta vaiheesta. 3985: tukemaan metsätalouden ohella pientä ja kes- Suomen suurin terveysalan hanke on Sri Lan- 3986: kisuurta metsäteollisuutta. kan pääkaupungin Colombon keskussairaalan 3987: Metsänistutusta tarvitaan maaperän ja ym- peruskorjaus ja laajennus sekä siihen liittyvä 3988: päristön suojelemiseksi, aavikoitumisen estä- sairaalan hallinnon kehittäminen. 3989: miseksi, polttopuu- ja rehutuotannon varmis- Vuonna 1988 saatettiin loppuun Egyptin uu- 3990: tamiseksi sekä maataloudenkin tukemiseksi. den perusterveydenhuoltohankkeen suunnitte- 3991: Tällaisia hankkeita on Suomen rahoittamina lu. Hanke koskee Beni Suefin läänin Beban 3992: meneillään Etiopiassa, Indonesiassa, Keniassa, aluetta, jonka noin 1,4 miljoonaisesta väes- 3993: 4 391018U 3994: 26 3995: 3996: töstä pääosa asuu maaseudulla. Tavoitteena on na 1988 Nepalissa, Etiopiassa, Egyptissä ja 3997: parantaa maaseutuväestön terveydenhuoltoa Kamerunissa. 3998: kunnostamaila terveyskeskuksia, kehittämällä Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa on 3999: hallinto- ja suunnittelujärjestelmää sekä kou- vuodesta 1972 lähtien annnettu ylemmän kor- 4000: luttamalla terveydenhoitohenkilöstöä. Erityi- keakoulutason jatkokoulutusta vesialalla. 4001: sesti terveyskeskuksista kyliin suuntautuvaa Suomen vesialan kehitysyhteistyötä selostet- 4002: toimintaa parannetaan. Suunnittelussa käytet- tiin laajasti vuoden 1985 kehitysyhteistyökerto- 4003: tiin hyväksi kokemusta, joka alueelta on han- muksessa. 4004: kittu terveysalan hankkeissa aina 1970-luvun Kehitysmaiden talouden vahvistaminen on 4005: lopulta saakka. kehitysyhteistyön keskeinen tavoite. Se edellyt- 4006: Veripalvelun varmistava organisaatio on tää sekä tuotannollisen toiminnan edistämistä 4007: eräillä terveydenhuollon osa-alueilla elintär- että taloudellisten perusrakenteiden luomista ja 4008: keää. Suomen Punainen Risti on kehittänyt vahvistamista. Suomen tuki tällä lohkolla kes- 4009: veripalvelua Somaliassa ja Etiopiassa - jäl- kittyy energiahuollon ja kuljetusyhteyksien jär- 4010: kimmäisessä kansalaisjärjestöhankkeena. Hy- jestämiseen ja vahvistamiseen sekä puhelin- 4011: vien kokemusten perusteella solmittiin SPR:n liikenteen kehittämiseen. 4012: kanssa vuonna 1988 sopimus toiminnan laajen- Energiaa kehitysmaissa tarvitaan yhtäältä 4013: tamisesta. Tarkoitus on toteuttaa hankkeita perinteisten elämäntapojen ja totutun elintason 4014: Etiopiassa, Somaliassa ja Zimbabwessa sekä ylläpitämiseen ja asteittaiseen uudenaikaistami- 4015: pohjoismaisena yhteistyönä Keski-Amerikan seen sekä toisaalta vipuna maan taloudelliseen 4016: alueella Nicaraguassa, El Salvadorissa, Costa ja teolliseen kehitykseen. Metsien pelottavan 4017: Ricassa ja Hondurasissa. nopea häviäminen on muuttanut ihmisten elin- 4018: Myös opetus kuuluu Suomen kehitysyhteis- ehtoja sekä maaseudulla että kaupungeissa. 4019: työn päälohkoihin. Ulkoasiainministeriön ja Uudenaikaisten energiamuotojen päällimmäisi- 4020: opetusministeriön yhteinen työryhmä sai vuon- nä ongelmina ovat tuontienergian kalleus ja 4021: na 1988 valmiiksi opetus- ja kasvatusalan peri- sähkönhuollon kehittämiseen tarvittavat suuret 4022: aateohjelman, joka luo suuntaa tuleville vuo- pääomat. 4023: sille. Varsinaisia opetusalan hankkeita on tar- Suomen energia-alan kehitysyhteistyö - jo- 4024: koitus lisätä ja koulutusosuus pyritään liittä- ta selostettiin laajasti Hallituksen kehitysyh- 4025: mään suomalaisten toteuttamiin hankkeisiin teistyökertomuksessa vuodelta 1987 - painot- 4026: aina kun mahdollista. Opetusalan periaatteita tuu sähkön siirtolinjojen ja jakeluverkostojen 4027: ja hankkeita on selostettu laajemmin koh- rakentamiseen. Hankkeissa pyritään ensisijai- 4028: dassa 4. sesti vesivoimavarojen hyödyntämiseen. Maa- 4029: Yli 2 miljardia ihmistä elää edelleen vailla seudun sähköistyksellä on perinteisesti ollut 4030: riittävää vesihuoltoa. Vielä useammat kärsivät tärkeä sija. Kehitysmaiden väestön siirtyessä 4031: puutteellisista sanitaatio-olosuhteista. YK julis- tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin kau- 4032: tikin kuluvan vuosikymmenen kansainväliseksi punkeihin asumaan, on kuitenkin paneuduttu 4033: vesihuollon vuosikymmeneksi. Tavoitteena on myös kaupunkien energiahuollon ongelmiin. 4034: taata puhdas juomavesi ja tyydyttävät sanitaa- Tarkoitus on ulottaa toiminta myös energian 4035: tio-olot kaikille ihmisille vuosikymmenen lop- säästön tehostamiseen. Aurinkosähkön käyttö- 4036: puun mennessä. mahdollisuuksia tutkitaan ja sitä sovelletaan jo 4037: Vesialan kehitysyhteistyöstä on saatu hyviä esimerkiksi meteorologia- ja puhelinhankkeis- 4038: kokemuksia mm. Tansaniassa, Keniassa, Sri sa. 4039: Lankassa ja Vietnamissa. Alan ongelmista on Suurimmat energia-alan hankkeet ovat me- 4040: opittu paljon, vaikka monet kysymykset - neillään Egyptissä, Etiopiassa, Sambiassa ja 4041: esimerkiksi vesihuollon maksullisuus - ovat Sudanissa. Etiopiassa ja Sudanissa Suomi osal- 4042: vielä vailla yksiselitteisen oikeaa ratkaisua. listuu energiahuollon kannalta keskeisten voi- 4043: Maaseudun vesihuollon kehittämisen rinnal- majohtojen rakentamiseen. Sambian pääkau- 4044: la on alettu kohentaa kaupunkien vesihuoltoa pungin, Lusakan, sähkönsaannin varmistami- 4045: ja toteuttaa alueellisia hankkeita. Vuonna 1988 seksi käynnistettiin vuoden 1988 lopulla hanke, 4046: aloitettiin Mosambikissa Beiran kaupungin ja joka vahvistaa ja kunnostaa siirtoverkkoa vas- 4047: Tansaniassa Sansibarin kaupunkien vesihuol- taamaan kuormituksen kasvua. Maaseudun 4048: lon peruskunnostuksen suunnittelu. Alueellisia sähköistämistä Suomi on tukenut Banglades- 4049: hankkeita valmisteltiin tai käynnistettiin vuon- hissa, Keniassa, Nepalissa ja Perussa. 4050: Kuva 4. 4051: SUOMEN K.AHDENVÅLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN TOIMIALAJAKAUMA 4052: Hankekohtaisen kehitysyhteistyön maksatukset 1982-1988 ja suunnitelma vuoteen 1992 4053: 4054: 1988 1992 4055: 4056: 12001 l 1 1 ! t •• j 4057: MAATALOUS 4058: METSÄTALOUS 4059: maa- ja 4060: metsä- 4061: talous 4062: sekä 4063: l33o/o 4064: 1000 1 1 i ! l ! AJM-. 4065: . -~b:ir''·· 4066: 1m 4067: ELINTARVIKE 4068: PUUNJALOSTUS 4069: -teollisuus 4070: 23% 4071: 4072: Bl) TERVEYS 4073: 8oo1················................t.................................1.................................!.............................~.~mm:;~ sosiaalinen 4074: liJ OPETUS kehitys l33o/o 4075: 31% 4076: 600 1 ~~ 4077: ":.'"~;:;~71'~>i'~tJ f1] VESIHUOLTO 4078: 1 ~z!?.~.~-z ·''''''"''"''''· . '" ..... · ,. • ASUMINEN 4079: 4080: 4001 ::3'fiN _,.~i~iMilitit!rimtl!rim~r:rt:'fr~~~:~:;~~:~:;:::~::!:::::;::::::.:::: '"''' • 4081: mm~ 4082: ENERGIA 4083: KUWETUS talous- 4084: elämän 4085: II TIETOLIIKENNE perus- l33o/o 4086: 200 li'VM!1L::•::·::::::. : :·: :·:· · : •:,. ,. . . . . . .. ::!:==~~m~iil~m;1~:;~~llml~if~~~!~~l~~~;~ 4087: •• 4088: rakenne 4089: MUU TEOLLISUUS 40% 4090: MUUT TOIMIALAT 4091: 0 4092: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 4093: 4094: 4095: 4096: ~ 4097: 28 4098: 4099: Sujuvilla ku/jetusyhteyksillä on ratkaiseva 2.4. Humanitaarinen apu 4100: merkitys kehitysmaiden taloudelliselle kasvulle 4101: ja sosiaaliselle kehitykselle. Hyviä kuljetus- Vuonna 1988 käytettiin humanitaariseen 4102: yhteyksiä tarvitaan elintärkeän ulkomaankau- apuun yli 140 miljoonaa markkaa. Edellisvuo- 4103: pan lisäksi mm. yhdistämään elintarvikkeita ja den vastaava määräraha oli 125 miljoonaa 4104: raaka-aineita tuottavia maaseutualueita ja markkaa. Humanitaarinen apu jakautuu 1) 4105: markkinakeskuksia. katastrofiapuun, 2) pakolaisapuun, 3) apuun 4106: Suomi on tukenut satamien kehittämistä eri- vapautuspyrkimyksille ja 4) muuhun humani- 4107: tyisesti eteläisessä Afrikassa. Alueen valtioille taariseen apuun. Kuten edellisenäkin vuonna 4108: on tärkeää parantaa Etelä-Afrikan kautta kul- määrärahojen kasvu kohdistui ensisijaisesti pa- 4109: keville reiteille vaihtoehtoisia kuljetusväyliä. kolaisapuun. 4110: Syksyllä 1988 vihittiin Nacalan kanttisatama 4111: Mosambikissa ja jatkettiin Beiran sekä Tansa- 4112: nian Dar es Salaamin sataman kunnostusohjel- 2.4.1. Katastrofiapu 4113: mia. Bangladeshissa Suomi rahoittaa Chitta- 4114: gongin ja Monglan satamien kehityshankkeita. Katastrofiapua annettiin kertomusvuonna 49 4115: Tieverkosto on päässyt pahasti rappeutu- miljoonaa markkaa. Apua myönnettiin luon- 4116: maan monissa kehitysmaissa. Tämä on aiheut- nonkatastrofien aiheuttamaan hätään sekä pit- 4117: tanut suuria tappioita maataloudelle, sillä tuot- käaikaiseen hätätilaan, mm. kuivuuden, nälän- 4118: teita ei ole saatu kuljetetuksi markkinoille ja hädän ja sisällissotien aiheuttaman kärsimyk- 4119: tuotannontekijöiden jakelu on kangerrellut. sen lievittämiseen. 4120: Huono tiestö vaurioittaa kuljetuskalustoa ja Suomi osallistui tulvatuhojen uhrien avusta- 4121: vaikeuttaa siten kuljetuskalustopulaa. Vuoden miseen Bangladeshissa, Brasiliassa, Malesiassa 4122: 1988 aikana aloitettiin teiden kunnossapitohan- ja Sudanissa sekä maanjäristyksen vaurioiden 4123: ke Sambiassa ja viimeisteltiin Etiopiassa ja korjaamiseen Nepalissa. Apua tarvittiin hirmu- 4124: Perussa toteutettavien hankkeiden suunnitel- myrskyjen takia Karibian alueella, Nicaraguas- 4125: mat. Hankkeet sisältävät teiden kunnostusta, sa ja Costa Ricassa sekä Filippiineillä. Pahin 4126: mutta keskittyvät kunnossapitokapasiteetin ke- luonnonkatastrofi oli Armenian joulukuinen 4127: hittämiseen koulutuksella, kunnossapidosta maanjäristys. Hallitus auttoi onnettomuuden 4128: vastaavien organisaatioiden vahvistamisella uhreja 2,6 miljoonalla markalla lähettämällä 4129: sekä laite- ja tavaratoimituksin. Punaisen Ristin kautta tuhoalueelle kenttäsai- 4130: raalan, lääkkeitä ja lääkintähenkilökuntaa. 4131: Puhelin- ja tietoliikenne on yksi epätasaisim- Suomen Punainen Risti oli edelleen katastro- 4132: min jakautuneista talouselämän perusraken- fiavun tärkein kanava. Sen kautta ohjattiin 4133: teen tekijöistä maailmassa. Tällä vuosikymme- lähes puolet avustuksista Kansainvälisen Pu- 4134: nellä on kiinnitetty huomiota puhelin- ja mui- naisen Ristin komitean, ICRC:n, ja Punaisen 4135: den tietoliikennepalvelujen kehittämiseen kehi- Ristin yhdistysten liiton, ns. Liigan, avustusoh- 4136: tysmaissa. Puhelinyhteydet luovat edellytykset jelmiin. 4137: talouden kehitykselle. Niiden avulla voidaan ICRC:n kautta toimitettiin apua sotatoimi- 4138: myös lieventää keskusten ja maaseudun välistä ja kriisialueille mm. Afganistaniin, Etiopiaan, 4139: eriarvoisuutta. Filippiineille, Irakiin ja Iraniin, Libanoniin, 4140: Bangladeshissa Suomi tukee laajaa piirikun- Mosambikiin, Samaliaan ja Sudaniin. ICRC:n 4141: tiin ulottuvaa puhelin- ja tietoliikennejärjestel- välityksellä osallistuttiin myös Keski-Amerikan 4142: mää. Hallitus on nähnyt hyvät tietoliikenneyh- avustusohjelmiin sekä Etelä-Afrikassa pidätet- 4143: teydet keinona varoittaa ja siten suojata väes- tyinä olevien ja heidän perheittensä avustami- 4144: töä usein toistuviita tulvilta ja hirmumyrskyil- seen. Liigan kautta avustettiin luonnononnet- 4145: tä. tomuuksien uhreja. 4146: Suomi tukee vastaavia puhelinhankkeita Sri YK-järjestöjen kautta Suomi kanavoi kerto- 4147: Lankassa ja Nepalissa. Koulutus, jota järjeste- musvuonna yli 17 miljoonaa markkaa eli 35 4148: tään sekä yksittäisiä maita varten että yhteisesti prosenttia katastrofiavusta. UNICEFille myön- 4149: useiden maiden edustajille, on myös keskeises- nettiin yhteensä 5,4 mmk pakolais- ja hätä- 4150: sä asemassa. Suunnitteilla on mm. Aasian apuohjelmiin Afganistanissa, Angolassa, Eti- 4151: teknologiainstituutin, AIT:n, kautta annettava opiassa, Mosambikissa ja Sudanissa. Maail- 4152: alueellinen tietoliikennekoulutus. man terveysjärjestö, WHO, sai 3,3 miljoonaa 4153: 29 4154: 4155: markkaa terveydenhuolto- ja koulutusohjel- nalla markalla. UNRWAn toiminnan painopis- 4156: miin. YK:n katastrofiavun koordinointielimen, te on koulutuksessa, johon järjestö käyttää yli 4157: UNDROn, toimintaa avustettiin yli 1,5 miljoo- 60 prosenttia eri mailta vapaaehtoisina lahjoi- 4158: nalla markalla. Kamputseaan toimitettiin elin-' tuksina saamistaan varoista. Lisäksi järjestö 4159: tarvikkeita Maailman elintarvikeohjelman, hoitaa pakolaisten perusterveydenhuoltoa ja 4160: WFP:n, kautta. Khmer-pakolaisia avustettiin avustaa hätätilanteissa. 4161: Thaimaassa YK:n alueellisen koordinointieli- Pakolaismäärärahoihin sisältyi kertomus- 4162: men, UNBROn, kautta. vuonna myös 10 miljoonaa markkaa Somali- 4163: Katastrofiavusta kaksi kolmannesta suun- aan rakennettavien viljavarastojen kustantami- 4164: tautui Afrikkaan. Aasian osuus oli 14 prosent- seen. Varastojen rahoittaminen perustui 1980- 4165: tia ja Latinalaisen Amerikan alle 10 prosenttia. luvulla pidetyissä Afrikan pakolaiskonferens- 4166: Suurimmat avun kohdemaat olivat Mosambik seissa (ICARA) annettuihin lupauksiin. 4167: (8 mmk), Etiopia (8 mmk), Angola (4 mmk) ja Humanitaarisen avun määrärahojen lisäksi 4168: Sudan (3,4 mmk). pakolaisia tuettiin kertomusvuonna myös kan- 4169: Suomalaiset kansalaisjärjestöt välittivät 15 salaisjärjestömäärärahoin. Kehitysyhteistyössä 4170: prosenttia katastrofiavusta. Kirkon Ulkomaan- toteutetaan myös erityisesti pakolaisille suun- 4171: avun ohjelmia tuettiin Bangladeshissa, Mosam- nattuja kahdenvälisiä hankkeita. 4172: bikissa ja Nicaraguassa. Vapaa Ulkolähetys sai 4173: avustusta humanitaariselle toiminnalleen Eti- 4174: opiassa. Ulkoasiainministeriö avusti myös Pe- 4175: lastusarmeijan vaatelähetyksiä Mosambikiin. 2.4.3. Humanitaarinen apu vapautus- 4176: pyrkimyksille 4177: 4178: 2.4.2. Pakolaisapu Humanitaarinen apu vapautuspyrkimyksille 4179: sisälsi vuonna 1988 yhteistyöohjelmat 1) Nami- 4180: Pakolaisapuun vuonna 1988 käytettiin kehi- bian vapautusjärjestön, SWAPOn, ja 2) Afri- 4181: tysyhteistyövaroja 60,5 miljoonaa markkaa, eli kan kansalliskongressin, ANC:n, kanssa sekä 4182: 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. 3) avustukset YK:n Namibia-rahastoille ja ete- 4183: Lisäys oli hallitusohjelman mukainen. Pako- läisen Afrikan rahastoille. Lisäksi humanitaa- 4184: laisten avustamiseen hätätilanteessa käytettiin rista apua annettiin 4) Etelä-Afrikan apartheid- 4185: lisäksi katastrofimäärärahoja. Julkiseen kehi- politiikan rauhanomaiseen vastustamiseen ja 4186: tysapuun luetaan myös Suomen vastaanotta- apartheidista kärsimään joutuneiden avustami- 4187: mien pakolaisten ensimmäisen vuoden ylläpito- seen. Tuki eteläisen Afrikan vapautuspyrki- 4188: kustannukset - 21 miljoonaa markkaa vuon- myksille toteuttaa osaltaan yhteispohjoismaista 4189: na 1988 - jotka maksetaan sosiaaliministeriön apartheidin vastaista toimintaohjelmaa. Tuen 4190: pääluokasta. suuruus oli kertomusvuonna yhteensä runsaat 4191: Pakolaiskysymyksissä Suomi tukee YK:n pa- 30 miljoonaa markkaa. Humanitaarinen tuki 4192: kolaisasiain päävaltuutetun, UNHCR:n, peri- SWAPOlle oli noin 12 miljoonaa ja tuki 4193: aatteita ja toimintaa maailman pakolaisten ANC:lle noin viisi miljoonaa markkaa. 4194: avustamiseksi. UNHCR toimii yhteistyössä Namibiataisille annetun humanitaarisen 4195: muiden YK-järjestöjen kanssa maatalous-, avun ydin oli - SWAPOn asettaman tärkeys- 4196: elintarvike-, terveys-, työllisyys- ja koulutus- järjestyksen mukaisesti - stipendiaatti- ja 4197: asioiden hoidossa. Pakolaisia avustetaan siten kurssitoiminta. Koulutusohjelmat kouluttavat 4198: epäsuorasti myös muiden kuin varsinaisten pa- henkilöstöä itsenäisen Namibian tarpeisiin. Li- 4199: kolaisjärjestöjen kautta. säksi toimitettiin mm. elintarvikkeita, vaattei- 4200: Suomi avusti UNHCR:ää 39 miljoonalla ta, terveydenhuoltoalan välineitä ja kulkuneu- 4201: markalla, josta sääntömääräisen vuosiavustuk- voja namibiataisille pakolaisille Angolaan ja 4202: sen osuus oli 20 miljoonaa markkaa. Suurin Sambiaan. 4203: kerta-avustus UNHCR:lle myönnettiin Afga- ANC:n tuki on koostunut pääasiassa välttä- 4204: nistanin pakolaisten paluuohjelman valmiste- mättömyystarvikkeiden toimittamisesta järjes- 4205: luun. tön pakolaisleirien tarpeisiin. Vuonna 1988 4206: Oman avustettavien ryhmänsä muodostavat aloitettiin myös ANC:n kanssa kaksi koulutus- 4207: palestiinalaiset pakolaiset. Suomi avusti heitä alan hanketta: ammattiopettajakoulutus käyn- 4208: YK:n palestiinalaispakolaisten avustus- ja työ- nistyi Hämeenlinnassa järjestetyllä kurssilla ja 4209: elimen, UNRWAn, kautta yhteensä 10 miljoo- kirjastohanke Tansaniassa. 4210: 30 4211: 4212: Kertomusvuonna SWAPO ja ANC avasivat telmän suurin avunantaja. WFP:n alaisena toi- 4213: Helsingissä tiedotustoimistot. Toimistojen kus- mii Elintarvikkeiden kansainvälinen hätäapu- 4214: tannukset katettiin osittain humanitaarisen varasto, IEFR, jonka kautta yksi kolmasosa 4215: avuq varoin. Namibian itsenäistymisprosessin elintarvikkeista annetaan hätäapuna. 4216: käynnistyttyä - YK:lta edellytettävän tasa- Suomen elintarvikeapu kanavoidaan pää- 4217: puolisuuden vuoksi, jota myös Suomi pyrkii asiassa WFP:n kautta ja se on siten- muiden 4218: noudattamaan - Suomi keskeytti vuoden 1989 Pohjoismaiden tavoin - suurimmaksi osaksi 4219: alussa tämän suoraan SWAPOlle osoitetun monenkeskistä. Tämä ei ole sulkenut pois kah- 4220: avun; SWAPOn kanssa aloitetut humanitaari- denvälisen avun antamista. Elintarvikkeet 4221: sen avun ohjelmat ja koulutushankkeet sen muodostavat myös osan maamme humanitaa- 4222: sijaan jatkuvat. risesta avusta, jota eri avustusjärjestöt ohjaa- 4223: YK:n Namibia-rahastoa, Namibia-instituut- vat apua tarvitseville. 4224: tia ja Namibian kansakuntaohjelmaa sekä Suomen elintarvikeavun aloitti vuonna 1963 4225: apartheidin uhrien avustusrahastoa ja eteläisen juustotoimitus vastaperustetulle WFP:lle. Apu 4226: Afrikan yhdistettyä harjoitteluohjelmaa avus- oli verrattain vaatimatonta aina 1980-luvulle 4227: tettiin yhteensä 11,8 miljoonalla markalla. saakka, mutta on sittemmin kasvanut voimak- 4228: Apartheidin uhreja avustettiin tukemalla In- kaasti. Elintarvikeapu oli 15,6 miljoonaa 4229: ternational Defence and Aid Fund for Sout- markkaa vuonna 1980, vuonna 1988 se oli jo 4230: hern Africa -järjestön eli IDAFin oikeus- ja noussut 134 miljoonaan markkaan. Elintarvi- 4231: sosiaaliapuohjelmia. Apartheidia rauhanomai- keapuun on viime vuosina käytetty noin 6 4232: sin keinoin vastustaville ryhmille myönnettiin prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Suo- 4233: avustuksia mm. ammattiyhdistysliikkeen ja mi sijoittuu yhdeksännelle tilalle WFP:n avu- 4234: kirkon ulkomaanavun välityksellä. nantajatilastoissa. Kolme neljäsosaa määrära- 4235: hoista on käytetty elintarvikkeiden hankintoi- 4236: hin Suomesta ja yksi neljäsosa on maksettu 4237: 2.4.4. Muu humanitaarinen apu WFP:lle käteisosuutena kuljetus- ja hallinto- 4238: kustannuksia varten. 4239: Muuhun humanitaariseen apuun varatuista Elintarvikeavun tuotevalikoima sovitaan 4240: määrärahoista osoitettiin 2 miljoonaa markkaa vuosittain vapaaehtoispohjalla WFP:n kanssa. 4241: vuotuisavustuksena Punaisen Ristin kansainvä- WFP on pyrkinyt rajoittamaan "ruokakorin" 4242: liselle komitealle. Avustus käytetään järjestön sellaisiin perustuotteisiin, jotka soveltuvat 4243: hallintokuluihin. Humanitaarista apua myön- mahdollisimman monen vastaanottajamaan 4244: nettiin myös useiden ihmisoikeusjärjestöjen ja . tarpeisiin. Vehnää Suomi on sitoutunut toimit- 4245: -laitosten toiminnan tukemiseen. Etelä-Afrikan tamaan kansainvälisen elintarvikeapusopimuk- 4246: pakolaisopiskelijoita avustettiin World Univer- sen perusteella. Suomen apu koostui vuonna 4247: sity Service (WUS) -järjestön kautta. Avustuk- 1988 seuraavista kiintiöistä: 25 000 tonnia veh- 4248: sia saivat myös mm. Etelä-Amerikan Rauhan- nää, 2 250 tonnia lihasäilykkeitä, 1 200 tonnia 4249: komissio, YK:n Rauhanyliopisto ja Alkupe- sulatejuustoa, 3 800 tonnia rypsiöljyä, 2 500 4250: räiskansojen Maailmanneuvosto Pohjoismai- tonnia rasvatonta maitojauhetta, sekä 3 200 4251: den Saamelaisneuvoston välityksellä. tonnia voiöljyä. 4252: Suomalaisia elintarvikkeita ohjautui WFP:n 4253: valinnan mukaan järjestön ohjelmiin kaik- 4254: 2.5. Elintarvikeapu kiaan 33 maahan, eniten Afrikkaan. Lisäksi 4255: Suomi avusti WFP:n Somaliaan rakennettavan 4256: Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja viljavaraston rahoitusta 0,5 miljoonalla mar- 4257: maatalousjärjestön, FAOn, arvion mukaan yli kalla. Suomi tukee myös WFP:n elintarvike- 4258: 500 miljoonaa ihmistä kehitysmaissa kärsii jat- hankintoja kolmikantapohjalla kehitysmaista. 4259: kuvasta aliravitsemuksesta. Elintarvikeapu on 4260: siten osoittautunut edelleen välttämättömäksi 4261: varsinkin vähiten kehittyneissä maissa. Elintar- 2.6. Kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitys- 4262: vikeavun keskeistä merkitystä kuvaa se, että yhteistyön tukeminen sekä kehitysjoukot 4263: YK-järjestelmän osana toimiva Maailman Elin- 4264: tarvikeohjelma (World Food Programme, Vaitio on tukenut kehitysyhteistyövaroin 4265: WFP) on Maailmanpankin jälkeen YK-järjes- kansalais- ja lähetysjärjestöjen suunnittelemaa 4266: 31 4267: 4268: ja toteuttamaa kehitysyhteistyötä vuodesta mus. Kehitysjoukko aloitti toimintansa Nicara- 4269: 1974 alkaen. Tukea annetaan järjestöjen hank- gu~sa kesällä 1989. Käytännön toteutuksesta 4270: keisiin kehitysmaissa sekä tiedotustukena Suo- vastaavaan Kehitysyhteistyön Palvelukeskuk- 4271: messa harjoitettavaan, kehitysyhteistyötä kos- seen kuuluu jäseninä noin 120 suomalaista 4272: kevaan ja kehitysmaatuntemusta edistävään kansalaisjärjestöä. 4273: tiedottamiseen. Kahdenvälinen kehitysjoukko- Kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyh- 4274: toiminta rahoitetaan kokonaan kehitysyhteis- teistyötä tarkastellaan tässä kertomuksessa eril- 4275: työvaroin ja sen toteutuksesta vastaa sopimus- lisaiheena kohdassa 3. 4276: pohjaisesti KePa, Kehitysyhteistyön Palvelu- 4277: keskus r.y. 4278: Vuonna 1988 järjestöjen kehitysyhteistyö- 4279: hankkeisiin osoitettiin yhteensä 67 miljoonaa 2.7. Kehitysluotot, sekarahoitus 4280: markkaa, josta 40 miljoonaa lähetysjärjestöil- ja vientitakuukorvaukset 4281: le. Tukea haki 167 järjestöä yhteensä 357 4282: hankkeeseen. Tukea voitiin myöntää noin puo- Hallituksen tavoitteena on pitää kehitysavun 4283: let anotusta yhteismäärästä. Sitä sai 147 järjes- rahoitusehdot sopusoinnussa kohdemaiden ta- 4284: töä, selkeästi useampi kuin aikaisempina vuosi- loudellisen tilanteen kanssa. Tämän politiikan 4285: na. Tukipäätökset tehdään hankkeiden tavoit- mukaisesti suurin osa Suomen kahdenvälisestä 4286: teiden, toteutettavuuden ja sisällön perusteella. kehitysyhteistyöstä- erityisesti yhteistyö vähi- 4287: Erityisesti huomiota kiinnitettiin hankkeiden ten kehittyneiden maiden kanssa - rahoite- 4288: huolelliseen valmisteluun ja suunnitteluun, mi- taan edelleen lahja-apuna. Suomen nimetyistä 4289: kä yleensä takaa parhaiten niiden onnistumi- kohdemaista tähän ryhmään siirtyi uutena 4290: sen. Lopullinen päätös varojen jakamisesta maana vuonna 1988 Burma ja vuoden 1989 4291: tehtiin Taloudellisten kehitysmaasuhteiden alusta Mosambik. 4292: neuvottelukunnan, T ALKEn, annettua asiasta Kehitysluottojen osuus vuotuisista kahden- 4293: lausuntonsa. välisen avun maksatuksista on ollut viime vuo- 4294: Vuonna 1988 otettiin käyttöön vakiintuneen sina noin 10 prosenttia. Kehitysluottojen ehdot 4295: omarahoitusosuuden, 40 prosenttia, rinnalla ovat olleet erittäin edulliset. Lahja-aste on 4296: vammaishankkeissa 30 prosentin omarahoitus- noussut yleensä 70 prosenttiin. Kertomusvuon- 4297: osuus. Tämä puolestaan mahdollisti alan entis- na kehitysluottojen maksatukset olivat yhteen- 4298: tä määrätietoisemman kehittämisen ja järjes- sä lähes 170 miljoonaa markkaa. 4299: töille aiempaa kohtuullisemman omarahoitus- Vuonna 1988 solmittiin uusia kehitysluotto- 4300: osuuden. sopimuksia Costa Rican, Indonesian, Kameru- 4301: Järjestöjen kehitysyhteistyötä seurataan ja nin, Nicaraguan ja Zimbabwen kanssa. Jo 4302: valvotaan pääasiallisesti niiden antamien toi- vuonna 1987 Sambialle myönnetyn pehmeäeh- 4303: minta- ja tilitysraporttien perusteella. Vuonna toisen luoton lisäksi päätettiin uusien pehmeä- 4304: 1988 tehtiin myös arviointimatka Tansaniaan ehtoisien kehitysluottojen myöntämisestä Mo- 4305: ja käynnistettiin erillinen tilitysten tarkastus. sambikille, Senegalille ja Ugandalie käytettä- 4306: Hankeseuranta- ja valvontakäynnit tehtiin ker- väksi yhteisrahoitukseen Maailmanpankin 4307: tomusvuonna Ecuadoriin ja Peruun sekä Eti- kanssa. Luotot ovat Suomen panos Maailman- 4308: opiaan ja Sambiaan. pankin erityiseen avustusohjelmaan velkaantu- 4309: Ulkoasiainministeriö tuki vuonna 1988 jär- neiden ja matalatuloisien Afrikan maiden ra- 4310: jestöjen harjoittamaa kehitysyhteistyötiedotus- kennesopeutukselle. Ugandan luotto tuli mak- 4311: ta 2,7 miljoonalla markalla. Tukea haki 143 satukseen kertomusvuonna. 4312: järjestöä 199 hankkeeseen ja kaikkia voitiin Kertomusvuoden aikana maksettiin myös 4313: avustaa. Tuki on tarkoitettu kehitysmaita ja vientitakuukorvauksia 154 miljoonan markan 4314: kehitysyhteistyötä koskevaan tiedotukseen. edestä. Vientitakuukorvauksin helpotettiin 4315: Kehitysjoukkotoiminta Sambiassa vakiintui, Tansanian (141 mmk) ja Mosambikin (13 4316: kun toinen, noin 20 vapaaehtoisen ryhmä aloit- mmk) velkatilannetta korvaamalla Vientita- 4317: ti työnsä keväällä 1988. Kertomusvuonna val- kuulaitoksen saatavia kehitysyhteistyövaroin. 4318: misteltiin kehitysjoukkotoiminnan uusien koh- Vuoden 1987 alussa tuli voimaan korkotuki- 4319: demaiden valitsemista. Tavoitteissa edettiin sel- luottoja koskeva laki. Tämän rahoitusmuodon 4320: vimmin Nicaraguan kanssa ja vuoden lopulla tarkoituksena on kehitysmaihin suuntautuvien 4321: viimeisteltiin hallitusten välinen yhteistyösopi- kokonaisrahavirtojen lisääminen ja se täyden- 4322: 32 4323: 4324: tää kehitysyhteistyön muita rahoitusmuotoja. markkaa. Luottoja myönnettiin myös Thai- 4325: Eri kehitysmaita ja erilaisia kehityshankkeita maahan ja Pakistaniin kaksi sekä yksi Mongo- 4326: varten tarvitaan myös rahoitusvaihtoehtojen liaan, Senegaliin, Keniaan, Etiopiaan ja Jorda- 4327: monimuotoisuutta. Korkotukiluottojen avulla niaan. Päätoimialat ovat energia, metsätalous 4328: toivotaan lisättävän myös muuta kuin varsi- ja -teollisuus ja elintarviketeollisuus. Energia- 4329: naista kehitysapurahoitusta erityisesti keskitu- alalle myönnettyjen luottojen osuus kokonais- 4330: loisiin kehitysmaihin. summasta oli puolet ja metsäalan noin kol- 4331: Sekarahoituksessa yhdistetään kehitysyhteis- mannes. 4332: työvaroja ja muuta lainarahoitusta kehitys- 4333: maissa toteutettavien hankkeiden rahoittami- 4334: seksi. Hankkeet sisältyvät vastaanottajamaiden 4335: kehityssuunnitelmiin ja niillä pitää olla merkit- 2.8. Teollinen kehitysyhteistyö 4336: täviä kehitysvaikutuksia. 4337: Suomen korkotukiluottojärjestelmässä nou- 2.8.1. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen 4338: datetaan OECD:ssä voimassa olevia sekarahoi- yhteistyö kehitysmaiden kanssa 4339: tusta koskevia periaatteita. Järjestelmän hallin- 4340: nosta vastaavat yhdessä Suomen Vientiluotto Kehitysyhteistyövaroja on käytetty kehitys- 4341: Oy ja ulkoasiainministeriö. Vientitakuulaitos maiden kanssa toteutettavien taloudellisten, 4342: myöntää Iuotoilie takuut. teollisten ja teknologisten yhteistyöhankkeiden 4343: Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosas- eli ns. TTT-toiminnan tukemiseen vuodesta 4344: ton osastopäällikön puheenjohdolla toimii se- 1984 alkaen; tuolloin määräraha oli 3 miljoo- 4345: karahoitustyöryhmä. Siinä ovat edustettuina nan markkaa. Vuoden 1988 tulo- ja menoarvi- 4346: ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen osas- ossa TTT-määräraha oli 12 miljoonaa. Määrä- 4347: to, valtiovarainministeriö, kauppa- ja teolli- rahahakemuksia tuli kertomusvuonna noin 26 4348: suusministeriö, Suomen Vientiluotto Oy ja miljoonan markan edestä, ja varoja myönnet- 4349: Vientitakuulaitos. Ryhmä antaa alustavan lau- tiin n. 12,5 miljoonaa markkaa. Valtion rahoi- 4350: sunnon hankkeiden sopivuudesta rahoitetta- tusosuus hankkeista on 50-100 prosenttia. 4351: vaksi korkotukiluotoilla. Tämän jälkeen ulko- TTT-määrärahoin edistetään suomalaisen 4352: asianministeriö arvioi hankkeiden tulevat kehi- teknologian siirtoa kehitysmaihin. Kysymyk- 4353: tysvaikutukset kehitysavun suuntaamisessa seen tulevat sekä tuotannolliset hankkeet että 4354: noudatettavien periaatteiden mukaisesti. Mikä- tuotantoa tukevat perusrakenteet. Niin ikään 4355: li arvioinnin tulos on myönteinen, ulkoasian- tuetaan taloudellista toimintaa tehostavan 4356: ministeriö tekee päätöksen luoton hyväksymi- osaamisen siirtoa. TTT-määrärahaa myönne- 4357: sestä korkotukiluotoksi. tään erityisesti soveltuvuustutkimuksiin, koulu- 4358: Korkotukiluotoilla rahoitettavia hankkeita tukseen ja henkilövaihtoon, joiden avulla pyri- 4359: koskeva tilanne oli 1.4.1989 seuraava: tään konkreettisiin, kehitysvaikutuksiltaan 4360: merkittäviin yhteistyöhankkeisiin. Lisäksi mää- 4361: luku- luottojen rärahaa voidaan myöntää sellaisiin kahdenväli- 4362: määrä arvo mmk sissä TTT-tapaamisissa lupaaviksi todettuja 4363: UM:n korkotukiluotoiksi aloja koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin, 4364: hyväksymät luotot: . . . . . . . . 12 351,8 joiden avulla pyritään ao. viranomaisten joh- 4365: sekarahoitustyöryhmän dolla etsimään ja kehittelemään uusia kon- 4366: puoltamat luotot: . . . . . . . . . . 35 2 028,6 kreettisia yhteistyöhankkeita yritysten, laitos- 4367: Yhteensä: . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 2 380,4 ten jne. toteutettavaksi. 4368: TTT-määrärahan kohdemaiden piiriä laajen- 4369: Sekarahoitustyöryhmän puoltamista luotois- nettiin vuonna 1988. Uuden käytännön mu- 4370: ta kaikki eivät johda luottosopimuksiin. kaan TTT-määrärahaa voidaan myöntää talou- 4371: Myönnetyjen luottojen kokonaissummasta delliseen, teolliseen ja teknologiseen yhteistyö- 4372: runsaat 70 prosenttia kohdistui Aasiaan, noin hön periaatteessa kaikkien OECD:n luet- 4373: 22 prosenttia Afrikkaan ja loput Arabimaihin. teloimien kehitysmaiden kanssa. Määrärahan 4374: Kiinaan luottoja osoitettiin kolme - alueläm- myöntäminen yhteistyöhön Euroopassa olevien 4375: pöhankkeeseen noin 15 miljoonaa, paperiteh- kehitysmaiden kanssa edellyttää kuitenkin erit- 4376: taan laajennukseen noin 15 miljoonaa sekä täin painavia syitä. Etusijalla ovat yhä sellaiset 4377: sellu- ja paperitehd~hankkeelle 87 miljoonaa kehitysmaat, joiden kanssa Suomi on tehnyt 4378: 33 4379: 4380: TTT-sopimuksen tai joiden kanssa tällainen yritystoimintaa. Keskeisiä toimintamuotoja 4381: sopimus on vireillä. ovat osakepääomarahoitus, lainat ja takauk- 4382: Vuosina 1984-88 määrärahoja on myönnet- set, tutkimusrahoitus sekä teknisen tuen ja 4383: ty noin 35 miljoonaa markkaa kaikkiaan n. koulutuksen rahoitus. 4384: 110 hankkeeseen 23 maassa. Hankkeissa on FINNFUNDin toinen kymmenvuotiskausi 4385: ollut mukana noin 60 suomalaista yritystä - suomalaisena kehitysrahoitusyhtiönä on alka- 4386: puolet suuria ja puolet pieniä tai keskisuuria. massa. Vuoden aikana toiminnassa merkille- 4387: Merkittävimmät toimialat ovat metsäteolli- pantava piirre oli rahoituksen suuntaaminen 4388: suus, energiateollisuus ja kaivosteollisuus. ensi kertaa myös palvelualalle. Samoin ensim- 4389: Useita yhteistyökohteita on ollut myös kemian mäistä kertaa FINNFUND saattoi tarjota tek- 4390: sekä rakennus- ja tavarankäsittelyaloilla sekä nisen tuen ja koulutuksen rahoitusta yhteisyri- 4391: terveydenhuollon alalla. tyksille. 4392: TTT-määrärahoista on suurin osa, lähes 70 FINNFUND ylläpiti kiinteitä yhteyksiä yri- 4393: prosenttia, suuntautunut kaukoitään. Arabi- tyksiin ja kävi keskusteluja suunnitteilla olevis- 4394: maiden osuus on ollut vajaat 20 prosenttia ja ta kehitysmaahankkeista. Yhteydenpito sisälsi 4395: Latinalaisen Amerikan hieman yli 10 prosent- mm. seminaareja, joissa tarjottiin yrityksille 4396: tia. Yksittäisistä maista on TTT-varoin tuettu- ajankohtaista tietoa investointiolosuhteista. 4397: ja hankkeita ollut eniten Kiinassa, Malesiassa, Tämän toiminnan tarkoituksena on tehdä 4398: Indonesiassa, Intiassa, Kolumbiassa ja Koreas- FINNFUNDin palveluksia laajasti tunnetuksi 4399: sa. sekä edistää kehitysmaainvestointeja tarjo- 4400: Ulkoasiainministeriössä tehtiin vuoden 1988 amalla tietoa tästä strategiavaihtoehdosta. 4401: alkupuolella selvitys siitä, mihin tuloksiin eri Hankevalmisteluun otettiin 37 aloitetta 4402: hankkeisiin myönnetyt TTT-määrärahat ovat vuonna 1988. Alustavassa valmisteluvaiheessa 4403: johtaneet. Koska määräraha on ollut käytössä vuoden lopulla oli 35 hanketta, joista 21 Aasi- 4404: vasta muutaman vuoden ajan, on hankkeista assa, kuusi Afrikassa, viisi Välimeren alueella 4405: toistaiseksi saatettu loppuun vain hieman yli ja kolme Latinalaisessa Amerikassa. Aloite- 4406: 40. Aineiston vähäisyyden vuoksi ovat em. määrällä mitattuna Kiinan Kansantasavalta 4407: selvityksen tulokset tietenkin vain suuntaa an- säilytti asemansa kiinnostavimpana sijoitus- 4408: tavia. Joka tapauksessa niidenkin pohjalta voi- kohteeena. Kiinaan tehtiin yhdeksän uutta 4409: daan katsoa, että suuri osa tuettavista hank- hankealoitetta. 4410: keista on johtanut jatkohankkeisiin kohde- Tutkimusvaiheessa oli vuoden lopulla 22 4411: maissa. On ilmeistä, että TTT-määrärahasta hanketta. Vuoden aikana FINNFUND myönsi 4412: on muodostumassa merkittävä Suomen ja ke- 2,4 miljoonaa markkaa hankevalmisteluun 4413: hitysmaiden taloudellisen ja teknologisen yh- kahteentoista uuteen hankkeeseen. Valmistelu- 4414: teistyön edistämisen keino, jonka avulla voi- vaiheessa oli yhteensä 57 hanketta 24 maassa. 4415: daan erityisesti luoda edellytyksiä laajahkon Vuoden aikana jo toiminnassa olevien hank- 4416: taloudellisen yhteistyön käynnistämiselle. keiden seurantaan panostettiin aikaisempaa 4417: enemmän. FINNFUNDilla oli vuonna 1988 4418: 2.8.2. Teollisen Kehitysyhteistyön ensi kertaa käytettävissä hankkeiden perus- 4419: Rahasto Oy, FINNFUND tamisvaiheen koulutukseen ja teknologian siir- 4420: toon sekä tarvittaessa jo toiminnassa olevien 4421: Suotuisan taloudellisen kehityksen seurauk- yhtiöiden liikkeenjohdon tai teknisten asian- 4422: sena suomalaiset suorat sijoitukset ulkomaille tuntijoiden kustannusten kattamiseen tarkoi- 4423: kasvoivat vuonna 1988 ennennäkemättömällä tettu määräraha. Tätä ns. teknisen tuen ja 4424: nopeudella. Yritysten suorat sijoitukset ulko- koulutuksen rahoitusta myönnettiin viiteen 4425: maille yli kaksinkertaistuivat edellisestä vuo- hankkeeseen yhteensä 3,1 miljoonaa markkaa. 4426: desta; ne olivat 7,8 miljardia markkaa vuonna Vuonna 1988 FINNFUND päätti osallistu- 4427: 1988. Kehitysmaihin sijoitetut pääomat - jot- misesta seitsemään uuteen hankkeeseen. Mer- 4428: ka nousivat 300 miljoonan markan tasolle - kittävin rahoituspäätös oli Valmet-Xian Pa- 4429: ovat neljä prosenttia suomalaisista suorista per MachiPery Inc. yhtiön perustaminen Kii- 4430: investoinneista. nan Kansantasavaltaan. FINNFUND on yh- 4431: FINNFUNDin tehtävänä on edistää yhdessä dessä Xian Paper Machinery Works'in ja Val- 4432: suomalaisten yritysten kanssa yhteisyritysten met Oy:n kanssa osakkaana tässä paperikonei- 4433: perustamista kehitysmaihin ja kehittää maiden ta valmistavassa yhteisyrityksessä. 4434: 4435: 5 391018U 4436: 34 4437: 4438: Muita vuoden aikana tehtyjä rahoituspää- - opetusministeriön pääluokasta: 4439: töksiä olivat mm. sijoitukset kuitukangasteh- Suomen Akatemian kehitys- 4440: taaseen Intiassa, käsipumpputehtaaseen Tansa- maatutkimus 2, 1 mmk 4441: niassa sekä kalaverkkotehtaaseen Portugalissa. Kaikki yhteensä ................... 72,6 mmk 4442: FINNFUNDin ensimmäiset palvelualan sijoi- 4443: tuspäätökset olivat kaksi konsulttialan yritystä, 4444: toinen Sambiassa ja toinen Kiinassa. Vuonna Vuonna 1988 tutkimukseen suunnattiin noin 4445: 1988 FINNFUND solmi 30 miljoonan markan 2,8 prosenttia Suomen julkisista kehitysyhteis- 4446: rahoitusjärjestelyn Industrial Finance Corpora- työvaroista. Monenkeskisen kehitysyhteistyön 4447: tion of Indian, IFCin, kanssa. Rahoitus voi- määrärahoin tuettua tutkimusta on esitelty 4448: daan käyttää suomalais-intialaisten yhteisyri- kohdassa 2.2.3. Kehitystutkimusta selostettiiri 4449: tysten tukemiseen. laajasti myös Hallituksen kehitysyhteistyöker- 4450: Voimassa olevien rahoitussitoumusten ja tomuksessa vuodelta 1987. 4451: -päätösten lukumäärä kohosi vuonna 1988 kol- 4452: meenkymmeneen hankkeeseen. Näistä 20 oli jo 4453: toiminnassa tai rakennusvaiheessa. Investoin- 4454: nit sijoittuvat seitsemääntoista eri kehitysmaa- 4455: han. Toteutettujen investointihankkeiden mää- Kahdenvälinen tutkimustuki 4456: rällä mitattuna Intia on FINNFUNDin merkit- 4457: tävin kohdemaa. Kehitysmaiden oman tutkimuskyvyn lisäämi- 4458: Uudet rahoituspäätökset nousivat 42,8 mil- seksi tarvitaan laitosten toiminnan ja käytön 4459: joonaan markkaan. Lisäksi FINNFUND tehostamista sekä tutkimuksen liittämistä kiin- 4460: myönsi lisärahoitusta 5,3 miljoonaa markkaa teästi käytäntöön. Kahdenvälisesti kehitysmai- 4461: jo toiminnassa oleville yhtiöille. Kumulatiiviset den tutkimusta tuetaan toisaalta osana nor- 4462: voimassaolevat päätökset vuoden 1988 lopussa maalia hallitusten välillä sovittua yhteistyötä, 4463: nousivat 217 miljoonaan markkaan, joista 113 toisaalta avustamaHa kansainvälisten järjestö- 4464: on maksatettu. Vuoden 1988 aikana maksatok- jen ja tiedejärjestöjen tutkimushankkeita. 4465: sia hankkeisiin tehtiin yhteensä 37,8 miljoonal- Kehitysmaiden omien tutkimusvoimavarojen 4466: la markalla. Maksatoksista 5,8 miljoonaa oli lisäämiseksi jatkettiin Tansaniassa Uyolen 4467: osakepääomasijoituksia ja 32, 1 miljoonaa maatalouskeskuksen tukemista. Hankkeen ta- 4468: markkaa lainoja. voitteena on tutkimuksen liittäminen tiiviisti 4469: maatalousneuvontaan. Lisäksi kehitetään Dar 4470: es Salaamin yliopiston geologian ja hammas- 4471: lääketieteen laitoksia. Suomi lupautui myös 4472: suunnittelemaan SADCC-alueen metsäntutki- 4473: 2.9. Tutkimus mushanketta, josta tulee laaja ja pitkäaikai- 4474: nen. 4475: Tutkimukseen osoitetaan sekä monenkeski- Moniin kehitysyhteistyöhankkeisiin sisältyy 4476: sen että kahdenvälisen kehitysyhteistyön varo- myös tutkimusta. Kenian Buran polttopuu- 4477: ja. Julkiseen kehitysyhteistyöhön on myös ti- hankkeen ja Sudanin metsityshankkeen yhtey- 4478: lastoitu Suomen Akatemian rahoittaman kehi- dessä on osoitettu tehtäviä suomalaisille tutki- 4479: tysmaatutkimuksen määrärahoja. Tutkimuk- muslaitoksille tai tutkijoille. Tavoitteena on 4480: sen rahoitukseen käytettiin kertomusvuonna tehdä yhteistyötä paikallisten tutkimusorgani- 4481: kehitysyhteistyömäärärahoja: saatioiden kanssa; näin ne vahvistuvat ja tu- 4482: lokset välittyvät nopeammin eteenpäin. 4483: monenkeskisen kehitysyhteis- Kahdenvälisen kehitysyhteistyön varoin ra- 4484: työn määrärahat ............... 40,6 mmk hoitetaan myös yliopistotasoisia kursseja ja 4485: kahdenvälisen kehitysyhteistyön stipendejä. Jotkut opinnäytetutkimuksista ovat 4486: hankkeet ja ns. multibilateraali- kehittyneet väitöskirjoiksi. Stipendiaattitoimin- 4487: set eli kansainvälisten järjestö- ta on tarkoitus siirtää opetusministeriön stipen- 4488: jen tutkimushankkeet .......... 25,7 mmk diaattihallinnon yhteyteen siltä osin kuin sti- 4489: - suunnittelu- ja tutkimusmäärä- pendit eivät liity Suomen kehitysyhteistyöhank- 4490: raha.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,2 mmk keisiin. Stipendejä myönnettäisiin lähinnä 4491: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70,5 mmk jatko-opiskelijoille ja tutkijoille. 4492: 35 4493: 4494: Kansainvälisten järjestöjen tutkimusohjel- mian määrärahoin. Kehitysyhteistyön suunnit- 4495: mia on tuettu myös kahdenvälisin ns. multibi- telu- ja tutkimusvaroin voidaan rahoittaa kehi- 4496: lateraalisin määrärahoin. Tukea ovat edelleen tysmaiden ja suomalaisten korkeakoulujen yh- 4497: saaneet vuoden 1987 kertomuksessa mainitut teistyönä tutkimushankkeita, joiden tuloksilla 4498: WHO:n, Maailmanpankin ja FAOn ohjelmat on merkitystä Suomen kehitysyhteistyön suun- 4499: sekä UNIDIRin tutkimus sotilasteknologian nittelulle ja toteuttamiselle. Pääasiassa on täl- 4500: vaikutuksista kehityspyrkimyksiin. löin kyseessä soveltava ja ongelmakeskeinen 4501: Suomi on edelleen tukenut alueellisia tutki- tutkimus lähinnä Suomen kehitysyhteistyön 15 4502: muslaitoksia ja kansainvälisiä tiedejärjestöjä, kohdemaassa ja kehitysyhteistyön keskeisillä 4503: mm. Kansainvälistä luonnonsuojelujärjestöä, toimialoilla. Ongelma-alueet, joilla edelleen 4504: Kansainvälistä väestötieteen seuraa, Itäisen ja tarvitaan lisää tutkimusta ovat: 4505: Eteläisen Afrikan yliopistojen tutkimusohjel- - kestävän kehityksen ja ympäristönäkö- 4506: maa ja Latinalaisen Amerikan ILET-tutkimus- kulman tuominen vahvemmin kehityssuunnit- 4507: laitosta. Tarkoitus on osoittaa entistä enem- teluun, mukaanlukien mm. aavikoitumis- ja 4508: män tukea alueellisille tutkimusohjelmille ja kuivuusongelmat, metsä- ja maatalouden sekä 4509: -järjestöille, joiden kautta Suomen kohdemai- karjanhoidon erityisongelmat 4510: denkin tutkijoilla on mahdollisuus tiedonvaih- - metsävarojen suojelu, metsien uudistumi- 4511: toon. Kansainvälisten tieteellisten järjestöjen nen ja käyttö 4512: tukea tullaan myös lisäämään. - energiahuolto ja energiapolitiikka ottaen 4513: huomioon ympäristötekijät 4514: - perusterveydenhuolto- ja perhesuunnitte- 4515: Suunnittelua palveleva kehitysmaatutkimus lu 4516: - maaseudun kehittäminen, aluekehityksen 4517: Kehitysyhteistyön tehokas toteuttaminen ja kaupungistumisen ongelmat 4518: vaatii tuekseen laajan tietopohjan, joka perus- - erityisalat, kuten vesihuolto, muu yhdys- 4519: tuu kehitysmaiden ongelmien syvälliseen tunte- kuntarakentaminen, tietoliikenne ja sähköistä- 4520: miseen sekä yhteistyön toimeenpanon ja vaiku- minen. 4521: tusten tutkimiseen. Kehitysyhteistyön suunnit- 4522: telu- ja kehitysmaatutkimusmäärärahoin rahoi- 4523: tetaan selvityksiä ja tutkimuksia, joita toteut- 4524: tavat lähinnä suomalaiset yliopistot ja tutki- Tutkimusvoimavarojen lisääminen, koordinaa- 4525: muslaitokset. Tutkimusten luku on viime vuo- tio ja tiedonvaihto 4526: sina nopeasti kasvanut; vuoden 1988 aikana oli 4527: käynnissä lähes 30 tutkimusta tai selvitystä. Vastuu suomalaisten kouluttamisesta on 4528: Näiden lisäksi sisältyy kahdenvälisiin hankkei- opetusviranomaisilla, mutta kehitysyhteistyön 4529: siin tutkimusta, esim. sosioekonomisia tausta- henkilöresurssien parantamisen tarve ja myös 4530: selvityksiä. pohjoismainen käytäntö puoltavat eräissä ta- 4531: Tutkimustoiminnan suuntaviivoja uudistet- pauksissa tutkijakoulutuksen tukemista kehi- 4532: tiin vuonna 1988 ottaen huomioon myös ope- tysyhteistyövaroin. Korkeakoulujen kenttätyö- 4533: tusministeriön korkeakoulujen kansainvälisty- kurssien matkakustannusten tukeminen on ko- 4534: mistä ja kehitysyhteistyöhön osallistumista keellisena käynnistynyt. 4535: koskevat ohjeet. Niiden mukaan korkeakou- Kehitysyhteistyöosasto julkaisee tutkijoille ja 4536: luihin olisi kehitettävä muutamia vahvoja kehi- opiskelijoille oppaan kehitysmaatiedon lähteis- 4537: tysmaaopetuksen ja -tutkimuksen keskittymiä. tä. Jotta tieto tutkimusten tuloksista leviäisi 4538: Ne rakentuisivat lähinnä olemassa olevien lai- tehokkaasti sekä kehitysyhteistyöhallinnon si- 4539: tosten toimintoihin, joihin kehitysmaaopetuk- sälle että ulkopuolisille, tarvitaan voimavaroja 4540: seen ja -tutkimukseen erikoistuneet laitokset tiedon tuottamiseen. Tarkoitus on jatkaa 4541: liittyisivät. Näin syntyvät keskittymät voisivat vuonna 1988 aloitettua ja kehitysyhteistyön 4542: muodostaa muiden laitosten ja yliopistojen osana rahoitettua tutkimuksen rekisteriä, jon- 4543: tutkijoiden kanssa tutkimusrenkaita käsittele- ka perusteella tuotetaan luetteloita käynnissä 4544: mään laajahkoja tutkimusongelmia. olevista tutkimuksista, bibliografioita ja tiedot- 4545: Pääsääntöisesti korkeakoulut rahoittavat yh- teita. Tutkimustoiminnan yhteydessä syntyvien 4546: teistyösuhteensa kehitysmaihin ja niiden val- julkaisujen painatukseen ja jakeluun varataan 4547: misteluun omilla varoillaan tai Suomen Akate- myös varoja. 4548: 36 4549: 4550: 2.10. Naiset kehityksessä satoihin eri tapahtumiin. Kehitysyhteistyöosas- 4551: ton edustaja osallistui naistutkijoiden seminaa- 4552: Kertomusvuoden merkkipaaluna voidaan pi- riin. Lisäksi tuettiin viiden kehitysmaiden edus- 4553: tää asiakirjan "Naisten huomioon ottaminen tajan osallistumista foorumiin. 4554: Suomen kehitysyhteistyössä - toimintasuunni- Suomi osallistui myös kansainvälisten järjes- 4555: telma ja suuntaviivat" hyväksymistä ulkoasi- töjen naiset kehityksessä -toimintaan. DACin 4556: ainministeriön pysyväksi ohjeeksi. Se hyväk- asiantuntijaryhmä järjesti kokouksensa yhtey- 4557: syttiin 9.6.1988 koskemaan ulkoasiainministe- dessä seminaarin aiheesta "Naiset ja rakenne- 4558: riön ja erityisesti kehitysyhteistyöosaston vir- sopeutus". Saman asiantuntijaryhmän aloit- 4559: kamiesten lisäksi järjestöjen, yritysten ja jul- teesta laadittiin selvitys "Naiset ja ympäristö", 4560: kisten laitosten sekä muiden kehitysyhteistyötä joka valmistui joulukuussa pidettyyn DACin 4561: harjoittavien tahojen edustajia. ympäristökokoukseen mennessä. Suomi oli 4562: Asiakirjassa luodaan katsaus myös Suomea mukana selvityksen valmisteluryhmässä. 4563: velvoittaviin kansainvälisiin tavoitteisiin ja Suomi on tuntuvasti nostanut apuaan niille 4564: suosituksiin naisten ottamiseksi huomioon ke- YK:n alaisille järjestöille, joiden työ erityisesti 4565: hitysyhteistyössä. Samoin kuvataan ns. naisnä- edistää naisten aseman parantamista. UNDP, 4566: kökulman kehitystä Suomen harjoittamassa UNICEF ja UNFP A ovat tällaisia järjestöjä. 4567: kehitysyhteistyössä 1980-luvun alusta lähtien. Suomen apu ainoalle pelkästään naisten kehi- 4568: Pääosan asiakirjasta muodostavat toimiala- tyshankkeita toteuttavalle YK-järjestölle 4569: kohtaiset selvitykset asioista, jotka ovat tärkei- UNIFEMille oli 3,1 miljoonaa markkaa, mikä 4570: tä naisten ottamisessa huomioon kahdenvälisis- oli 55 prosenttia enemmän kuin vuonna 1987. 4571: sä hankkeissa. Lisäksi on käsitelty kansainvä- Tavoitteena on ns. naisnäkökulman ottami- 4572: listen järjestöjen kanssa toteutettavaa kehitys- nen huomioon kaikessa hankesuunnittelussa ja 4573: yhteistyötä, kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis- -toteutuksessa jo hankkeiden esivalinnasta al- 4574: työtä, humanitaarista apua, kehitystiedotusta kaen. Varsinaisia "naishankkeita" voidaan 4575: ja -tutkimusta sekä raportointi- ja tilastointi- edelleenkin toteuttaa, mikäli ne tukevat laajoja 4576: ongelmia. Lyhyt katsaus alan pohjoismaiseen kehitysohjelmia. Esimerkki tällaisesta "nais- 4577: yhteistyöhön sekä OECD:n kehitysapukomi- projektista" on Suomen tuki Sri Lankan nais- 4578: tean, DACin, Naiset kehityksessä -asiantunti- toimistolle, jonka toiminnasta valmistui eva- 4579: jaryhmän työhön on myös liitetty mukaan. luointi aivan kertomusvuoden alussa. Päätös 4580: Toimintaohjelman toteuttamisessa etusijalla hankkeen tukemisesta jatkossa tehdään tämän 4581: on kehitysyhteistyöhenkilöstön koulutus, jon- arvioinnin perusteella. 4582: ka suunnittelu aloitettiin syksyllä 1988. Tietoa 4583: jaettiin myös monissa seminaareissa, joissa 4584: naisten huomioon ottamista kehitysyhteistyös- 2.11. Ympäristökysymykset 4585: sä käsiteltiin. Tällaisia seminaareja järjestivät 4586: FINNIDAn lisäksi mm. Naisjärjestöjen kes- Vuonna 1988 paneuduttiin erityisesti kehitys- 4587: kusliitto, Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan yhteistyöhankkeiden ympäristöarvioinnin edel- 4588: nainen ja kehitys -jaosto sekä Kehitysyhteis- lytysten luomiseen sekä kehitysyhteistyön ym- 4589: työn palvelukeskus. Lisäksi järjestettiin koko päristöstrategian syventämiseen. Samanaikai- 4590: ulkoasiainministeriön henkilökunnalle avoin sesti pyrittiin lisäämään kehitysmaiden ympä- 4591: teemapäivä Suuntaviivat-asiakirjaan tutustumi- ristön tilaa parantavia hankkeita ja ottamaan 4592: seksi. ympäristökysymykset entistä johdonmukai- 4593: Naiset kehityksessä oli myös aiheena poh- semmin huomioon kaikessa kehitysyhteistyös- 4594: joismaisen kehitysyhteistyövirkamieskomitean, sä. Ympäristökysymyksiä kehitysyhteistyössä 4595: EKB:n, ja neuvoa-antavan komitean, RKB:n, selostettiin Hallituksen kehitysyhteistyökerto- 4596: yhteisessä teemakokouksessa helmikuussa muksessa vuodelta 1987. 4597: 1988. Naisten merkitys kehitysprosessissa oli 4598: esillä lähes kaikissa vuoden 1988 EKB- ja 4599: RKB-kokouksissa. Aihetta käsiteltiin myös Ympäristöstrategia 4600: pohjoismaiden SADCC-aloitteen seurantako- 4601: kouksissa. Toiminnan yksityiskohtaiset suuntaviivat 4602: Kesällä järjestettiin Oslossa kansainvälinen luotiin ulkoasiainministeriön vuonna 1985 val- 4603: naisten foorumi, joka keräsi tuhansia naisia mistuneessa mietinnössä "Ympäristönsuojelu 4604: 37 4605: 4606: ja ympäristövaikutusten arviointi kehitysyh- eräiden maiden jo valmistuneita ohjeistoja 4607: teistyössä". Valtakunnallinen strategian kehit- käytetään viitteinä. Työ valmistui keväällä 4608: täminen jatkui kertomusvuonna Ympäristön ja 1989. Runsaasti virikkeitä antoi Helsingissä 4609: kehityksen Suomen toimikunnassa, missä kehi- 2.-4.2.1988 pidetty pohjoismainen ympäristö- 4610: tysyhteistyön alivaltiosihteeri edusti ulkoasiain-vaikutusten arviointiseminaari. Myös DACissa 4611: ministeriötä. Tämä YK:n "Yhteinen tulevai- keskusteltiin laajalti asiasta ja OECD:n neu- 4612: suutemme''-raportin (ns. Brundtlandin raport- vosto antoi jäsenmaille ohjeistoja koskevan 4613: ti) seurantamietintö valmistui vuonna 1989. suosituksen helmikuussa 1989. 4614: Tärkein ympäristön tilaa parantamaan pyr- 4615: kivä kahdenvälinen hanke on kertomusvuonna 4616: käynnistynyt valuma-alueiden hoito-ohjelma 4617: Monenkeskiset ympäristökysymykset 4618: Nepalissa. Taimi- ja puuntuotantohankkeita 4619: yhteistyössä toteutettiin Egyptissä, Etiopiassa, Indonesias- 4620: sa, Keniassa, Nepalissa, Senegalissa, Sudanissa 4621: YK:ssa käynnistyivät syksyllä 1988 vuonna 4622: ja Tansaniassa. 4623: 1992 pidettävän, ympäristö- ja kehityskysy- 4624: Suomi päätti osallistua muiden Pohjoismai- 4625: myksiä käsittelevän konferenssin valmistelut. 4626: den mukana UNEPin ja SADCC:n laatimaan 4627: Tässä työssä Suomen ja muiden pohjoismaiden 4628: Sambesi-joen valuma-alueen vesien käytön ja 4629: panos oli näkyvä. Vuonna 1989 tuettiin kehi- 4630: ympäristönhoidon suunnitteluohjelmaan. Var- 4631: tysmaiden edustajien osallistumista kansainvä- 4632: sinainen hanke käynnistynee vuonna 1989. 4633: lisiin ympäristökokouksiin, myös Suomessa pi- 4634: UNEPin kautta rahoitettiin myös eräitä pie- 4635: dettyihin otsonikokouksiin. 4636: nempiä hankkeita. 4637: Julkisessa keskustelussa vuoden tärkeimpiä 4638: WMO:n kautta on jatkettu SADCC-maiden 4639: aiheita oli yhä kiihtyvä trooppisten sademet- 4640: säähavaintoverkoston kehittämistä. SADCC- 4641: sien hävitys varsinkin Amazonasin alueella. 4642: maiden toimittajille järjestettiin ympäristöalan 4643: Maailmanpankkia arvosteltiin ankarasti. Suo- 4644: kurssi osana monivuotista ohjelmaa. Ympäris- 4645: men edustajat sekä Maailmanpankissa että alu- 4646: töalan hankkeisiin kuuluu myös tuki F AOn 4647: eellisissa kehitysrahoituslaitoksissa ovatkin ol- 4648: kautta Afrikan heinäsirkkatuhojen torjuntaoh- 4649: leet ensimmäisten joukossa vaatimassa ympä- 4650: jelmalle, joskin se parempien menetelmien 4651: ristövaikutusten johdonmukaista huo- 4652: puutteessa perustuu hyönteismyrkkyjen käyt- 4653: mioonottamista hankevalmistelussa ja yleensä- 4654: töön ja voi myös aiheuttaa ympäristövahinko- 4655: kin ympäristökysymysten nykyistä suurempaa 4656: ja. Lisäksi tuettiin säähavaintopalveluja Bur- 4657: painotusta. Aasian kehityspankissa käynnistet- 4658: massa, Ecuadorissa, Filippiineillä, Kolumbias- 4659: tiin Pohjoismaiden rahoituksella ympäristöar- 4660: sa, Nepalissa, Nigeriassa, Seychelleillä, Suda- 4661: viointihanke. Pohjoismainen työryhmä arvioi 4662: nissa ja Tunisiassa. 4663: F AOn toimintaa kestävän kehityksen periaat- 4664: Suomi rahoitti kehitysmaiden edustajien 4665: teiden kannalta. Myös F AO on alkanut laatia 4666: osallistumisen Suomessa kesäkuussa pidettyyn 4667: omaa ympäristöohjeistoa. Kansainvälisessä 4668: säästävän teknologian symposiumiin sekä 4669: maataloustutkimuksen konsultatiiviryhmässä 4670: IUCN :n Zimbabwessa joulukuussa järjestä- 4671: Suomi on ollut mukana painottamassa ympä- 4672: mään naisten ympäristökonferenssiin, joka kä- 4673: ristövaikutuksiltaan kestävään maatalouteen 4674: sitteli nk. Kairon toimintaohjelman toteutta- 4675: siirtymistä. Suoraa tukea on annettu YK:n 4676: mista Afrikan ympäristön suojelemiseksi. 4677: Sudano-Sahelin toimistolle, joka koordinoi 4678: Tutkimusvaroin on rahoitettu aavikoitumis- 4679: aavikoitumisen vastaisia toimia. 4680: ta tutkivien laitosten rekisterin laadinta ja sa- 4681: demetsien uudistusmismekanismien tutkimusta 4682: Perun Amazonasin alueella. Kehitysyhteistyö- 4683: Kahdenväliset ympäristökysymykset varoin julkaistiin myös kirja "Tropiikin met- 4684: kehitysyhteistyössä sät". Lisäksi käynnistettiin Tansanian vuoris- 4685: tometsien kasvillisuustutkimus ja rahoitettiin 4686: Kehitysyhteistyön ympäristötyöryhmän joh- OECD:n ympäristöyhteistyöseminaari. IUCN 4687: dolla jatkettiin työtä avun ympäristövaikutus- aloitti suomalaisten ympäristöalan konsulttien 4688: ten arvioinnin ohjeiston laatimiseksi; tehtävään rekisterin laatimisen. 4689: palkattiin konsulttiyritys. Useat muutkin anta- Ympäristöalan kansainvälisistä kansalaisjär- 4690: jamaat laativat parhaillaan ohjeistojaan ja - jestöistä eniten tukea on annettu IUCN:n Sa- 4691: 38 4692: 4693: hel-ohjelmalle. Siinä seurataan ilmaston, elin- Vuonna 1989 säädettiin laki valtion virasto- 4694: tarviketuotannon, kotieläinkannan, väestön, jen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteis- 4695: metsätalouden ja luonnonsuojelutoimien kehi- työhön. Eräät valtion laitokset ovat jo vuosi- 4696: tystä Sahelin alueella ja kehitetään kansallisia kausia osallistuneet kehitysyhteistyöhankkei- 4697: luonnonsuojelustrategioita. Ohjelmaan kuuluu den suunnitteluun, hallinnointiin ja valvon- 4698: myös paikallisia hankkeita. Kertomusvuonna taan. Esimerkiksi TVH:ssa on erityinen yksik- 4699: tukea saivat myös Environmental Liaison Cen- kö kuljetusalan hankkeita varten. Helsingin 4700: tre (Nairobi) ja Centre for Our Common kauppakorkeakoulun yhteydessä toimii 4701: Future (Geneve). PRODEC kaupallisen alan koulutusta varten 4702: ja PRODEC IMPORT kehitysmaatuonnin 4703: edistämiseksi. Ammattikasvatushallituksen yh- 4704: 2.12. Kehitysyhteistyön hallinto teydessä on metsälan opetusta varten erityisyk- 4705: sikkö FTP. Jokaisen hankkeen toteutusta val- 4706: Suomen harjoittaman kehitysyhteistyön hal- votaan kehitysyhteistyöosastolta. 4707: linnon päävastuu kuuluu ulkoasiainministeriön Valtion hankintakeskuksessa on kehitysyh- 4708: kehitysyhteistyön alivaltiosiheerille ja kehitys- teistyöhankkeita varten jo vuonna 1978 perus- 4709: yhteistyöosastolle. Osasto jakautuu projekti- tettu vientipalveluyksikkö. Se hoitaa vuosittain 4710: toiminnan, järjestötoiminnan ja kansainvälisen hankintoja ja kuljetuksia yhteensä noin 170 4711: toiminnan linjoihin. Lisäksi on erityisyksiköt kehitysyhteistyöhankkeelle. 4712: tutkimusta ja kehitystoimintaa, tiedotusta, ta- Suurin osa hankkeiden suunnittelusta ja to- 4713: loushallintoa ja yleishallintoa varten. teutuksesta on edelleenkin annettu yksityisille 4714: Osastolla työskenteli kertomusvuoden lopus- konsultti- ym. yrityksille. Toteuttajan valinta 4715: sa 165 henkilöä. Kenttähallinnon tehtävissä oli perustuu valtion hankinnoissa sovellettuun tar- 4716: runsaat 20 henkilöä. Nopeasti kasvaneen kehi- jouskäytäntöön. Suurimpien hankkeiden to- 4717: tysavun eri toimintojen suunnittelun, toteutuk- teuttajan valintaan osallistuu lähes poikkeuk- 4718: sen ja valvonnan varmistamiseksi hallitus esitti setta vastaanottajamaan edustaja. 4719: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon kahdeksan Vuonna 1988 kehitysyhteistyöhankkeita to- 4720: uutta virkaa ja mainitsi tarkoituksenaan olevan teutti noin 22 julkista laitosta, noin 40 konsult- 4721: esittää vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon niin tiyritystä sekä noin 20 urakoitsijaa, laite- ja 4722: ikään kahdeksan uutta virkaa. tavaratoimittajaa. Sen lisäksi kehitysyhteistyö- 4723: Vuonna 1988 perustettiin alueellinen kehitys- osasto antoi hankkeiden esivalmisteluun ja ar- 4724: yhteistyövirkamiehen johtama edustusto Costa viointiin liittyviä lyhytaikaisia toimeksiantoja 4725: Ricaan. Nairobissa ja Bangkokissa olevien useille kymmenille asiantuntijoille ja yrityksil- 4726: suurlähetystöjen kehitysyhteistyöstä vastaavaa le. Kehitysyhteistyöosasto on tehostamassa val- 4727: henkilökuntaa vahvistettiin yhdellä henkilöllä. mennustoimintaansa ja pyrkii antamaan kaikil- 4728: Hallituksen tarkoituksena on jatkaa kenttähal- le kenttätehtäviin siirtyville kehitysmaaolosuh- 4729: linnon kehittämistä lisäämällä edustustojen ke- teita käsittelevän valmennuksen. 4730: hitysyhteistyöhenkilökuntaa ja tarvittaessa pe- 4731: rustamalla uusia toimipisteitä. 4732: Työmäärän kasvaessa on toiminnan järkeis- 2.13. Pohjoismainen hallintoyhteistyö 4733: tämiseen kiinnitetty entistä enemmän huomio- 4734: ta. ATK-laitteita on hankittu lähes kaikille Kehitysyhteistyön hallinto ulottuu myös 4735: työntekijöille ja osaston omassa palveluksessa pohjoismaiselle tasolle. Jo vuodesta 1976 on 4736: olevat ATK-asiantuntijat ovat kehittäneet toiminut pohjoismainen korkean tason virka- 4737: ATK-ohjelmia. Koska vuosittain tehdään mieskomitea, EKB, lähinnä yhteispohjoismais- 4738: 300-400 kehitysyhteistyötä koskevaa sopimus- ten hankkeiden hallinnointia varten. Näiden 4739: ta, viimeisteltiin kertomusvuonna sopimusten vähennyttyä on EKB:n toiminta suuntautunut 4740: solmimisen helpottamiseksi laaditut vakio- yhä enemmän kehitysyhteistyöpolitiikan linjo- 4741: muotoiset sopimusehdot ja -mallit. jen luomiseen varsinkin monenkeskisessä yh- 4742: Kehitysyhteistyöosaston tehtäväksi on entis- teistyössä. 4743: tä selkeämmin tullut toiminnan suunnittelu, EKB:n toimeksiannosta on muodostettu eri- 4744: rahoitus ja valvonta. Hankkeiden toteutus an- laisia työryhmiä selvittämään ajankohtaisia 4745: netaan yhä useammin ulkopuolisten tehtäväk- asiakokonaisuuksia. Vuoden 1988 tärkeimpiä 4746: si. selvityksiä oli kehitysavun määrällisen tavoit- 4747: Kuva 5. 4748: ULKOASIAINMINISTERIÖN KEHITYSYHTEISTYÖOSASTON ORGANISAATIO 4749: 4750: 1 ULKOASIAINMINISTERI 1 4751: 4752: •• 4753: Alivaltioslliteeri 4754: 1 1 4755: 4756: 4757: 4758: 4759: KEHITYSYHTEISTYÖOSASTO (FINNIDA) 4760: 1 1 4761: 4762: 4763: Osastopäällikkö 4764: 1 1 4765: 4766: 4767: 4768: 4769: 'futkimus~ 4770: 1 1 4771: Neuvottelevat 4772: 1 kehitysyks ö J 1 4773: virkamiehet 1 4774: 1 4775: Yleishallinto- 4776: 1 4777: yksikkö 1 4778: Tiedotus- Taloushallinto- 4779: 1 4780: yksikkö 1 1 4781: yksikkö 1 4782: 4783: 4784: 1 1 4785: 4786: PROJEKTITOIMINTA JÄJUESTÖTOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4787: 1 1 1 4788: 4789: 4790: 4791: 4792: Ohjelmointi- 4793: 4794: 4795: 1 4796: yksikkö r- H Projektitoiminnan 4797: kehittämisyksikkö 4798: 4799: 1 1 4800: 1 4801: 4802: 1 4803: 4804: 4805: 1 4806: Henkilöapu- 4807: yksikkö 4808: 4809: 1 4810: 1 4811: 4812: 4813: 1 4814: 4815: 4816: 4817: ~~ 4818: Maa-la Sosiaalisen Talouselämän Elintarvike- YK-j" ·estelmän Kansainvälisten 4819: metsäta ous- kehityksen perusrakenne- rjestö- ja humanitaa- kan:J!'välisten kehitysrahoitus- 4820: toimisto toimisto toimisto imisto risenavun kehityskysy- laitosten 4821: toimisto mysten toimiSto toimisto 4822: 4823: r---------------------------------,1 1r---------------------------,1 4824: 1 KAHDENVÄLINEN KENTTÄORGANISAATIO MONENKESKINEN KENTTÄORGANISAATIO 4825: w 4826: L---------------------------------~ L---------------------------~ 4827: \0 4828: ~ 4829: 4830: 4831: Kuva 6. 4832: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN KENTTÄHALLINTO 4833: 4834: 4835: 4836: 4837: NICARAGUA~ 4838: 4839: KESKI-AMERIKKA i 4840: (SanJose) R 4841: 4842: 4843: 4844: 4845: \ 4846: 4847: 4848: 4849: 4850: ft kehitysyhteistyövirkamiehiä C/ ~!> 4851: 41 4852: 4853: teen kartoittaminen. Asiasta annettiin julkilau- siin ja järjestökenttään. Niin ikään se harjoit- 4854: suma kehitysyhteistyöministerien kokouksessa taa yhteistyötä pohjoismaisten kehitysyhteis- 4855: Pärsaarilla maaliskuun lopulla 1989. Työryh- työviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen 4856: mä jatkaa edelleen työtään. Toinen jo pitkään tiedotusyksiköiden kanssa. 4857: toiminut työryhmä on ns. SADCC-työryhmä, Tiedotusyksikkö suunnittele, tuottaa ja ja- 4858: joka koordinoi ns. Pohjoismaisen sopimuksen kaa kirjallista ja kuvallista aineistoa sekä vas- 4859: toteutumista eteläisen Afrikan alueella. Syksyl- taa vuosittain tuhansiin kehitysyhteistyötä sekä 4860: lä 1988 päätettiin perustaa Suomen puheenjoh- kehitysyhteistyöhallintoa koskeviin suullisiin ja 4861: dolla toimiva työryhmä koordinoimaan itse- kirjallisiin tiedusteluihin. Tiedotusyksikön voi- 4862: näistyvää Namibiaa koskevia pohjoismaisia mavaroja ei ole pystytty lisäämään riittävän 4863: apusuunnitelmia. Ryhmä julkaisi raporttinsa nopeasti. Siten nopeasti kasvaneeseen kiinnos- 4864: joulukuussa ja jatkoi edelleen työtään itsenäis- tukseen ja tiedotustarpeisiin ei ole voitu vastata 4865: tymissuunnitelman edetessä. täysin tyydyttävästi. Tilannetta pyritään ko- 4866: Vuodesta 1981lähtien on virkamieskomitean hentamaan. 4867: lisäksi toiminut Pohjoismaiden kehitysyhteis- Vuoden 1988 aikana ilmestyivät normaalisti 4868: työasioiden neuvoa-antava komitea RKB, jo- osaston säännölliset painotuotteet: "Kehitys- 4869: hon on kuulunut edustajia mm. eri maiden yhteistyö-lehti", kuukausittain julkaistava 4870: kansanedustuslaitoksista ja keskeisistä etujär- "FINNIDA-tiedote", neljännesvuosittain il- 4871: jestöistä. Suomesta on kokouksiin säännölli- mestyvä ''Kehitysyhteistyön hankesuunnitel- 4872: sesti osallistunut T ALKEn edustaja. Toimeksi- mia" ja "Vuosikertomus 1987", sekä englan- 4873: antonsa mukaan RKB on kokouksissaan pohti- ninkielinen "DAC-raportti". Lisäksi tehtiin 4874: nut kehitysmaapoliittisia kysymyksiä, osallistu- Suomen ja Afrikan kehitysyhteistyötä käsitte- 4875: nut pohjoismaisen kehitysyhteistyötoiminnan levä julkaisu "Finland's Development Coope- 4876: muotoiluun sekä avustanut ministerineuvostoa ration in Africa''. Niin ikään valmistui espan- 4877: sen käsitellessä yhteispohjoismaisten hankkei- jankielinen FINNIDA-esite. Evaluointiraport- 4878: den valintaa, jatkamista tai muuttamista. Vii- teja ja maakatsauksia tuotettiin entiseen ta- 4879: me aikoina on pohdittu RKB:n tarpeellisuutta paan. 4880: ja toimeksiannon sisältöä. Kertomusvuonna keskityttiin myös osaston 4881: valokuva- ja diakuva-arkistojen uudistamiseen 4882: ja täydentämiseen. Osasto sekä käyttää kuva- 4883: 2.14. Kehitysyhteistyötiedotus aineistoa omiin tarkoituksiinsa että lainaa ku- 4884: via lehdistöille, järjestöille jne. Erityisesti täy- 4885: Kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevan dennettiin Afrikassa toteutettavia kahdenväli- 4886: tiedon tarve Suomessa on vuosi vuodelta kas- siä kehitysyhteistyöhankkeita koskevaa kuva- 4887: vanut. Tämä näkyy mm. kehitysyhteistyöosas- aineistoa. Kuvavalikoiman täydentäminen jat- 4888: tolle tulevien kyselyjen ja aineistopyyntöjen kuu vuonna 1989: vuorossa ovat Aasia ja 4889: jatkuvana lisääntymisenä. Viime vuosina on Latinalainen Amerikka. 4890: myös esiintynyt yhä suurempia paineita Suo- Vuoden 1988 aikana valmistui Vietnamin 4891: men ulkopuolelle menevän, vieraskielisen tie- telakkahanketta kuvaava videofilmi. Lisäksi 4892: dotusaineiston luomiseen ja jakeluun. käynnistettiin kaksi muuta filmihanketta ja 4893: Kehitysyhteistyötiedotuksen tavoitteena on osallistuttiin useiden maiden yhteisen tv-ope- 4894: tehdä tunnetuksi Suomen harjoittamaa kehi- tusfilmihankkeen suunnitteluun. 4895: tysyhteistyötä sekä innostaa kansalaisia kehi- Tiedotusvälineille pidettiin tärkeimpien ta- 4896: tysyhteistyön tukemiseen. Tiedotusta harjoite- pahtumien ja vierailujen yhteydessä tiedotusti- 4897: taan sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotusyksi- laisuuksia. Kehitysyhteistyötietouden syventä- 4898: kön kautta että tukemalla kansalaisjärjestöjen miseksi järjestettiin toimittajille myös mahdol- 4899: kehitysyhteistyötiedotusta. Vuonna 1988 osas- lisuus seurata niitä kansainvälisiä kokouksia ja 4900: ton omaan tiedotustoimintaa käytettiin rahaa seminaareja (mm. YK-yliopiston neuvosto ja 4901: 2,3 miljoonaa markkaa. Kansalaisjärjestöjen IAPSU), joiden tiedotusjärjestelyissä tiedotus- 4902: kehitysyhteistyötiedotusta tuettiin 2, 7 miljoo- yksikkö avusti. Erillinen toimittajaseminaari 4903: nalla markalla. pidettiin aiheesta "Suomen kahdenvälinen ke- 4904: Osaston tiedotusyksikkö avustaa ja palvelee hitysyhteistyö". Tiedotusvälineitä palveltiin 4905: osastoa tiedotusasioissa ja ylläpitää yhteyksiä myös tärkeimpiä kehitysyhteistyön tapahtumia 4906: tiedotustusvälineisiin, koululaitokseen, yrityk- koskevin tiedottein. 4907: 6 391018U 4908: 42 4909: 4910: Tiedotusvaroista myönnettävin matka-apu- hön liittyviä kysymyksiä. Sen tulee myös kiin- 4911: rahain tuettiin myös toimittajien ja valokuvaa- nittää huomiota Suomen kannalta maailmanta- 4912: jien matkoja kehitysmaihin ja kehitysyhteistyö- louden muutosten vaikutuksiin kehitysmaihin, 4913: kohteisiin. Tämän järjestelyn avulla on haluttu erityisesti kehitysmaiden rahoitusongelmiin ja 4914: antaa toimittajille - ja heidän kauttaan kaikil- velanhoitoon, rakennesopeutukseen, kehitys- 4915: le suomalaisille - mahdollisuus luoda paikan maiden ulkomaankauppaan sekä ympäristöon- 4916: päällä oma käsityksensä Suomen kehitysyhteis- gelmiin ja kestävän kehityksen edellytyksiin. 4917: työstä. Vuosi 1988 oli järjestyksessään kolmannen 4918: T ALKEn viimeinen toimintavuosi. Sen aikana 4919: käsiteltiin mm. avun ehdollisuutta, kehitysyh- 4920: Kehitysyhteistyökirjasto teistyön toteuttajajärjestöjä ja kansalaisjärjes- 4921: töjen ns. puitesopimusesitystä. Monenkeskisis- 4922: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyökir- tä järjestöistä oli vuorossa perehtyminen YK:n 4923: jasto palvelee ministeriön oman henkilökunnan elintarvike- ja maatalousjärjestön F AOn nyky- 4924: lisäksi myös ulkopuolisia. Kirjastossa on noin tilaan ja uudelleenorganisointisuunnitelmiin. 4925: 20 000 teosta. Lisäksi sinne tilataan 98 koti- T ALKE III antoi kertomusvuonna lausun- 4926: maista ja 211 ulkomaista lehteä. Uusia kirjoja tonsa kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitys- 4927: hankittiin yli 1 400. Uutuusluetteloja julkais- yhteistyön tukemiseen tarkoitettujen määrära- 4928: tiin viisi. hojen jaosta sekä järjestöjen tiedotustuen jaka- 4929: misesta. 4930: T ALKEn naisjäsenet antoivat myös oman 4931: 2.15. Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neu- lausuntonsa neuvottelukunnan toiminnan te- 4932: vottelukunta, TALKE hostamiseksi. 4933: T ALKE IV asetettiin joulukuun alussa. Sen 4934: Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvot- koostumus oli perusteluiltaan entinen. 4935: telukunta, T ALKE, toimii ulkoasiainministe- T ALKEen kuuluu puheenjohtaja, kaksi vara- 4936: riön neuvoa-antavana elimenä. Se koostuu po- puheenjohtajaa sekä 15 varsinaista jäsentä. 4937: liittisten puolueiden ja etujärjestöjen edustajis- Ulkoasiainministeriö oikeutettiin nimittämään 4938: ta, jotka nimetään kolmivuotiskaudeksi kerral- neuvottelukunnalle pysyvät asiantuntijat. 4939: laan. T ALKE IV :n toiminta pääsi vauhtiin vuoden 4940: Toimenkuva edellyttää T ALKEn seuraavan 1989 alussa ja se on myös saanut pysyvän 4941: Suomen ja kehitysmaiden taloudellista ja teol- pääsihteerin. 4942: lista yhteistyötä, kauppaa ja kehitysyhteistyö- 4943: 43 4944: 4945: Kuva 7. 4946: DAC-MAIDEN ANTAMA KEHITYSAPU 1988 4947: 4948: 4949: 4950: mrd$ %BKT:stä 4951: Norja 4952: Alankomaat 4953: Tanska 4954: Ruotsi 4955: Ranska 4956: Suomi 4957: Kanada 0,50 4958: Australia 0,46 4959: Belgia 0,39 4960: SaksanLT 0,38 4961: Italia 0,37 4962: 9,13 0,32 4963: Sveitsi 0,32 4964: Iso-Britannia 0,32 4965: Uusi-Seelanti 4966: Itävalta 4967: 9,78 Yhdysvallat 4968: 0,06 Irlanti 4969: 4970: 4971: 4972: ..___4_7,_58_ _ _ _ _ _ _ ___.1 DAC yht. 4973: 44 4974: 4975: 4976: 4977: 4978: 3. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö 4979: Kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyh- naa markkaa ja muille kansalaisjärjestöille 27 4980: teistyö on 1980- luvulla voimakkaasti kasvanut miljoonaa markkaa. Tukea haki 34 lähetysjär- 4981: ja monipuolistunut. Kasvu on perustunut jestöä yhteensä 140 hankkeeseen ja 113 kansa- 4982: myönteiseen palautteeseen sekä siihen, että jär- laisjärjestöä 217 hankkeeseen. Noin kymme- 4983: jestöjen kiinnostus ja osaaminen ovat lisäänty- nesosa hankkeista jäi ilman tukea. 4984: neet. Aiemmin esiintynyt jako lähetys- ja kan- Kansalaisjärjestöt etsivät itsenäisesti sopivan 4985: salaisjärjestöihin on poistettu tulo- ja menoar- yhteistyökumppanin ja kohteen kehitysmaasta. 4986: viosta ja tukea myönnetään vuodesta 1989 Järjestöt itse muotoilevat tukihankkeen sisäl- 4987: lähtien yhteisistä määrärahoista. Lähetysjärjes- lön ja tavoitteet. 4988: töt vastaavat edelleen varsin suuresta osasta Tukea myönnetään hankkeiden tavoitteiden, 4989: toimintaa, mutta muut kansalaisjärjestöt ovat kohderyhmien ja muun toteutettavuuden pe- 4990: kehittymässä tasavertaisiksi hanketoteuttajiksi. rusteella. Suunnitelmien realistisuus, pitkäai- 4991: Kehitysmaiden omaehtoisuuden ja omava- kaiset kehitysvaikutukset sekä järjestön toi- 4992: raisuuden saavuttaminen edellyttää yhä lisään- mintakyky ja voimavarojen riittävyys otetaan 4993: tyvää paikallistason toiminnan kehittymistä ja huomioon. Tukianomuksia on jouduttu suh- 4994: rahoitusta. Tässä työssä kansalaisjärjestöillä teellisen harvoin hylkäämään - syynä on ollut 4995: on erityisen tärkeä osuus. Kansalaisjärjestötoi- lähinnä suunnitelmien puutteellisuus, keskene- 4996: minta täydentää siten hallitusten välistä ja räisyys tai epärealistinen laajuus. Tukea ei 4997: kansainvälisten järjestöjen kautta toteutettavaa myöskään myönnetä, ellei aiempaa raportoin- 4998: julkista kehitysyhteistyötä. tia ole hyväksyttävästi hoidettu. Pääsääntöinen 4999: omarahoitusosuus on vähintään 40 prosenttia, 5000: Hanketuki vammaishankkeissa vähintään 30 prosenttia. 5001: Järjestöt hakevat tukea etupäässä sosiaalisen 5002: Valtion varoin on kansalaisjärjestöjen kehi- kehityksen hankkeisiin. Kertomusvuonna 5003: tysyhteistyötä tuettu vuodesta 1974 lähtien. myönnettiin terveydenhuoltoon noin 45 pro- 5004: Järjestöjen hankkeisiin osoitettu tuki on kasva- senttia, opetusalalle 28 prosenttia, maatalou- 5005: nut 1980-luvulla seuraavasti (mmk): teen 8 prosenttia ja loput pääosin muihin 5006: sosiaalialan hankkeisiin. Suomen sosiaalisen 5007: 1980 3,5 1985 25,5 kehityksen alan kehitysyhteistyössä kansalais- 5008: 1981 5,5 1986 44,0 järjestöjen osuus ja sisällöllinen panos on tär- 5009: 1982 6,5 1987 52,0 keä. 5010: 1983 9,7 1988 67,0 Hankkeita toteutetaan lähes 60 maassa. Yk- 5011: 1984 19,3 1989 80,0 sittäisistä maista hankkeita on eniten, nelisen- 5012: kymmentä, Tansaniassa. 5013: Kun hakijajärjestöjä vuonna 1980 oli 48, on Yleensä hankkeet sisältävät henkilöapua ja 5014: niiden määrä 10 vuodessa noussut yli 150:een. tavaraa sekä usein rakentamista ja muuta va- 5015: Tuen määrä on nimellisarvoltaan yli 20-kertais- rustamista. Hankkeiksi hyväksytään myös 5016: tunut. Koko kehitysyhteistyöbudjetti on vas- pelkkä tavara-apu, henkilöapu tai rahoitusapu. 5017: taavana aikana ?-kertaistunut. Kansalaisjärjes- Todellisten kehitysvaikutusten aikaansaaminen 5018: töapua suunnitellaan edelleen lisättäväksi. edellyttää yleensä monipuolista ja pitkäaikaista 5019: Aiempina vuosina tukea on voitu myöntää yhteistoimintaa paikallisen yhteistyöosapuolen 5020: vajaalle puolelle anotusta määrästä. Kertomus- kanssa, jonka omaehtoisuus ja omavaraisuus 5021: vuonna lähetysjärjestöille osoitettiin 40 miljoo- on yhteistyön päämääränä. 5022: 45 5023: 5024: Tiedotustuki ten määrä voi nousta 120-150 henkilöön. 5025: Selvitystyö seuraavista kohdemaista on meneil- 5026: Kansalaisjärjestöjen omaan tiedotustoimin- lään. KePa toimii myös kansalaisjärjestöjen 5027: taan on viime vuosina osoitettu kehitysyhteis- kehitysyhteistyötä edistävänä tiedotus-, koulu- 5028: työn tiedotusvaroista määrärahoja, joita tus- ja palvelujärjestönä. Koska tämä toiminta 5029: myönnetään hakemusten perusteella. Koska ei liity pelkästään kehitysjoukkotoimintaan, 5030: julkinen kehitysyhteistyöstä tiedottaminen on esitetään KePa:lle jatkossa erillistä toiminta- 5031: kärsinyt voimavarojen puutteesta, on kansa- avustusta kehitysyhteistyötä koskevan tiedo- 5032: laisjärjestöjen oma toiminta jossain määrin tus-, koulutus- ja muun tietopalvelutoiminnan 5033: paikannut tiedotusaukkoja. tukemiseksi. 5034: Tukea annetaan yleiseen kehitysmaita ja ke- 5035: hitysyhteistyötä koskevaan tiedotukseen sekä 5036: järjestöjen omia hankkeita koskevaan tiedo- 5037: tukseen ja koulutukseen. Kertomusvuonna tu- Kehitysmaiden kansalaisjärjestöt ja kansainvä- 5038: kea oli käytettävissä 2, 7 miljoonaa markkaa ja liset ei-hallitustenväliset järjestöt 5039: sitä myönnettiin 143 järjestölle ja 199 hankkee- 5040: seen. Suomalaiset järjestöt toteuttavat hankkei- 5041: Tärkein tuen kohde on erilaisten julkaisujen, taan usein yhteistyössä kehitysmaiden kansa- 5042: teemanumeroiden sekä opetus- ja koulutus- laisjärjestöjen tai kansainvälisten kansalaisjär- 5043: aineistojen tuottaminen. Myös video- ja filmi- jestöjen kanssa. Suoraa tukea kehitysmaiden 5044: tuotanto on lisääntynyt. Entistä enemmän tar- omien kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten 5045: vitaan myös perusteellisesti valmisteltua kehi- ei-hallitustenvälisten järjestöjen hankkeille on 5046: tyskasvatukseen soveltuvaa syventävää aineis- myönnetty vain erityistapauksissa. Tulo- ja 5047: toa. Koituurivaihto ja kehitysmaiden kulttuu- menoarvion perustelujen muutos vuodelle 1989 5048: rin esitteleminen Suomessa näyttää kiinnosta- mahdollistaa järjestöille osoiteitujen varojen 5049: van yhä enemmän. käytön myös tähän tarkoitukseen ja tukea 5050: onkin tarkoitus jonkin verran nostaa 1990- 5051: luvun alkupuoliskolla. Kansalaisjärjestöille va- 5052: Kehitysjoukot ratusta määrärahasta on lähivuosina tarkoitus 5053: osoittaa muutama miljoona markkaa muille 5054: Kehitysyhteistyövaroin rahoitettu kehitys- kuin suomalaisten järjestöjen hankkeille. 5055: joukkotoiminta alkoi pitkän tauon jälkeen uu- Kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen tuki ka- 5056: delleen vuonna 1987. Ulkoasiainministeriö ra- navoituu suomalaisten kansalaisjärjestöjen 5057: hoittaa koko toiminnan ja toteutuksesta huo- kautta. Muutamilla kehitysmaaedustustoilla oli 5058: lehtii Kehitysyhteistyön Palvelukeskus r.y. Ke- vuonna 1988 mahdollisuus kokeiluluonteisesti 5059: Pa on 120 suomalaisen kansalaisjärjestön yh- tukea suoraan pienehköjä paikallisten kansa- 5060: teistyö- ja palveluelin. laisjärjestöjen hankkeita. Tarkoitukseen osoi- 5061: Kehitysjoukkotoiminta käynnistyi vuonna tettiin kuudelle edustustolle yhteensä 360 000 5062: 1987 Sambiassa, jossa toimii Sambian hallituk- markkaa. Esimerkiksi Tansaniassa tästä ns. 5063: sen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti pienprojektimäärärahasta päätettiin rahoittaa 5064: lähes 40 kehitysjoukkolaista. Noin puolet heis- Tansanian hallintoa varten paikallisesti valmis- 5065: tä aloitti työnsä vuoden 1988 aikana. Seuraa- teltu ohjeisto naisten huomioonottamiseksi 5066: va, 12-15-henkinen kehitysjoukko aloittaa hallinnon eri alueilla. Tätä pienimuotoista 5067: toimintansa vuonna 1989 Nicaraguassa, jonka mutta usein myönteistä huomiota herättävää 5068: hallituksen kanssa on asiasta solmittu sopimus. toimintaa on tarkoitus edelleen kehittää. 5069: Kummassakin maassa toimii KePan paikallis- Pienhanketuen toivotaan tuovan lisää tietoa 5070: toimisto, joka huolehtii käytännön järjestelyis- kehitysmaiden omista kansalaisjärjestöistä, joi- 5071: tä ja koordinoinnista. den suoraan tukeen on siis valmistauduttu 5072: Kertomusvuonna toiminnasta aiheutui noin ohjaamaan nykyistä enemmän varoja. Tuen 5073: 9 miljoonan markan kustannukset. Vuoden myöntämisperusteena on se, miten hankkeiden 5074: 1989 arvioidut kustannukset ovat noin 12 mil- arvioidaan edistävän kehitysmaiden omien 5075: joonaa markkaa. kansalaisjärjestöjen toimintakykyä ja -mahdol- 5076: Kehitysjoukkotoimintaa on tarkoitus laajen- lisuuksia sekä kehitysmaiden kansalaisjärjestö- 5077: taa 3-4 maahan siten, että kehitysjoukkolais- jen ja muun yhteistyön vahvistamista. 5078: 46 5079: 5080: Kansainvälisten ei-hallitusten välisten järjes- of Non-Governmental Organisations OECD, 5081: töjen hankkeita on välillisesti tuettu niiden Paris 1988) mukaan julkisen tuen määrä kan- 5082: suomalaisten jäsen- ja yhteistyökumppaneiden salaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin 5083: kautta. Esimerkiksi osan Kirkon ulkomaan- vaihteli yleissääntönä jäsenmaissa seuraavasti: 5084: avun hankkeista toteuttavat Luterilaisen 5085: Maailmanpalvelun ja Kirkkojen Maailmanneu- Yleissääntö Jäsenvaltio 5086: voston kehitysyhteistyöstä vastaavat organisaa- 50 o/o Australia, Ranska, Uusi 5087: tiot. Seelanti, Sveitsi, 5088: Suoraan kansainvälisille ei-hallitustenvälisille Englanti, USA, EY 5089: järjestöille osoitettava hanketuki on tarkoitus 60% Suomi 5090: rajata suppeaksi. 75% Belgia, SLT, Irlanti 5091: Alustavasti sitä on suunniteltu annettavaksi 80% Norja, Ruotsi 5092: muutamille ympäristöjärjestöjen hankkeille, 100% Tanska, Hollanti 5093: naisten asemaa parantaville hankkeille tai yh- Tapauskohtaisesti 5094: teistoimintaverkostoille, kehityskasvatukseen % Kanada, Italia, Japani 5095: ja -keskusteluun osallistuville järjestöille, ai- 5096: kuiskasvatusta, koulutusyhteistyötä sekä tie- Tanskan ja Hollannin 100 prosentin tuki 5097: donvälitystä edistäville hankkeille ja kehitys- perustuu siihen, että hankkeet on suunniteltu 5098: maiden kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyk- yhteistyössä viranomaisten kanssa ja kansalais- 5099: siä parantaville alueellisille tai muille kansalais- järjestöt toteuttavat ne valtion rahoituksella. 5100: järjestöjen yhteistoimintaa ja koordinointia tu- Tanskan tuki osoitetaan pääasiassa Tanskan 5101: keville järjestöille. Kansainvälisten ei-hallitus- kirkon ulkomaanavun ja Tanskan Punaisen 5102: tenvälisten järjestöjen tutkimustoimintaa ja Ristin kautta. Hollannin tuki ohjataan kehys- 5103: kulttuurin edistämistä voidaan tukea kehitys- sopimusjärjestelyn perusteella pääosin neljälle 5104: maatutkimukseen ja kehitysmaiden kanssa har- usean järjestön muodostamalle yhteenliittymäl- 5105: joitettavaan kulttuuriyhteistyöhön varatuin va- le, jotka vastaavat hankkeiden toteutuksesta 5106: roin. itsenäisesti. 5107: Vuonna 1988 myönnettiin mm. Kansainväli- Erityistapauksissa eräiden maiden julkinen 5108: selle ympäristöalan yhteysverkostolle, ELCille, tuki voi olla yleissääntöä korkeampi. Esimer- 5109: 150 000 markan avustus Brundtlandin komis- kiksi Englanti myöntää väestöhankkeille jopa 5110: sion raporttia käsittelevän kansalaisjärjestö- 100 prosenttia, USA:n paikalliset edustustot 5111: konferenssin järjestämiseen. Yleisiin kehitysky- kehitysmaiden kansalaisjärjestöille 75 prosent- 5112: symyksiin paneutuvan Kansainvälisen kehityk- tia; Kanada myöntää 50 prosenttia varoja ke- 5113: sen seuran, SIDin, yleistukena annettiin rääville kansalaisjärjestöille ja 100 prosenttia 5114: 310 000 markkaa. Kehityskysymyksiin liittyviä mm. korkeakouluille ja kehitysjoukkotoimin- 5115: innovaatioita ja voimavaroja käsittelevä IRED taan; Ruotsi myöntää vammaishankkeille 90 5116: sai 198 000 markkaa Sri Lankan kansalaisjär- prosenttia. 5117: jestöjen kartoitukseen ja niitä käsittelevän se- Suomi rahoittaa kehitysjoukot kokonaan 5118: minaarin järjestämiseen mm. paikallisille päät- julkisin kehitysyhteistyövaroin ja osoittaa tu- 5119: täjille. kea kansalaisjärjestöjen tiedotukseen, koulu- 5120: tus- ja valmennustoimintaan sekä arviointi- ja 5121: evaluointitoimintaan kehitysyhteistyövaroista. 5122: Omarahoitusosuus, menettelytapasopimukset Omarahoitusosuus liittyy järjestöjen omaku- 5123: vaan ja omaleimaisuuteen. Lukumääräisesti 5124: Suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeille suurin osa suomalaisten kansalaisjärjestöjen 5125: myönnettävä tuki on enintään 60 prosenttia noin 360 kehitysyhteistyöhankkeesta on pie- 5126: hankkeen kustannuksista. Vammaishankkeille nehköjä tavara-, henkilö- tai rahoitusapuhank- 5127: voidaan tukea myöntää enintään 70 prosenttia. keita. Nykyistä omarahoitusosuutta voidaan 5128: Edellytyksenä on, että järjestöt itse rahoittavat pitää näissä hankkeissa perusteltuna. Omara- 5129: loput. Riittävä omarahoitus on osoitus järjes- hoitusosuuden sopivuutta seurataan jatkuvasti 5130: tön todellisesta kiinnostuksesta ja sitoutumises- ja muutoksia harkitaan tarpeen mukaan. Vaik- 5131: ta pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. ka muissa P~joismaissa valtion rahoitusosuus 5132: OECD:n vuonna 1988 julkaiseman selvityk- onkin korkeampi, ei ole itsestään selvää, että 5133: sen (Voluntary Aid for Development, The Role valtion osuutta Suomessa tulisi myöhemmin- 5134: 47 5135: 5136: kään nostaa samalle tasolle. Jos tuki on liian mukaisesti. Edustustojen mahdollisuudet tiivii- 5137: korkea, saattaa järjestöjen omaehtoisuus vaa- seen seurantaan ovat kuitenkin rajoitetut. Jär- 5138: rantua ja niistä saattaa vähitellen tulla julkisen jestöt ja niiden hankkeet kuuluvat luonnollises- 5139: kehitysyhteistyön ohjauksesta riippuvia toteut- ti myös Valtiontalouden tarkastusviraston sekä 5140: tajia. Mikäli kansalaisjärjestöt haluavat julki- Valtiontilintarkastajien säännönmukaisen tar- 5141: sen kehitysavun toteuttajiksi, on sen oltava kastuksen piiriin. Kehitysyhteistyöosasto jär- 5142: niiden tietoinen oma valinta. jestää säännöllisesti hankesuunnitteluun ja 5143: Eräiden järjestöjen pitkäaikainen toiminta -raportointiin liittyvää neuvontaa ja koulutusta 5144: kehitysyhteistyössä ja määrätietoinen työsken- mm. tukihakemusten laatimisaikoina. 5145: tely omien osaamisalojen kehittämiseksi on 5146: tuottanut tulosta. Muutamat isot lähetys- ja 5147: solidaarisuus-järjestöt - esimerkiksi Suomen 5148: Lähetysseura, Suomen Vapaa Ulkolähetys, Kansalaisjärjestöt julkisen kehitysyhteistyön 5149: Työväen Sivistysliitto, Suomen Ammattiliitto- toteuttajina 5150: jen Solidaarisuuskeskus SASK ja Suomen Pu- 5151: nainen Risti - toteuttavat useita hankkeita. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön virallisten, 5152: Hankkeiden ja järjestöjen määrän kasvaessa hallitusten välillä sovittujen hankkeiden toteut- 5153: on välttämätöntä arvioida uudelleen kansalais- tajiksi toivotaan yritysten ja valtion organisaa- 5154: järjestötuen hallintoa ja menetelmiä. Alusta- tioiden rinnalle kansalaisjärjestöjä ja niiden 5155: van selvitystyön perusteella harkitaan siirtymis- yhteenliittymiä. Tällöin niiden täytyy - mui- 5156: tä eräiden keskeisten järjestöjen kanssa ns. den toteuttajien tavoin - omata ammatillista 5157: kehyssopimusmenettelyyn. Tällä tarkoitetaan asiantuntemusta ja toteutuskykyä ja selviytyä 5158: järjestöjen ja kehitysyhteistyöosaston välistä toimeksiannoista tuloksellisesti. 5159: menettelytapasopimusta, jonka perusteella jär- Suomalaiset kansalaisjärjestöt osallistuvat 5160: jestöt hyväksyttyjen periaatteiden ja alustavien harvoin tarjouskilpailuihin, joiden kautta jul- 5161: kehysbudjettien mukaisesti toteuttavat hank- kisten kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttajat 5162: keita ilman jokaisen hankkeen tarkkaa etukä- yleensä valitaan. Kuitenkin kansalaisjärjestöil- 5163: teisvalvontaa. Painopistettä on tarkoitus siirtää lä on erityisesti sosiaalisen kehityksen aloilla 5164: entistä enemmän yleistavoitteiden ja saavutet- asiantuntemusta ja kokemusta. Myös vam- 5165: tujen tulosten arviointiin ja seurantaan. Kehys- maishankkeet ja vammaisjärjestöjen yhteistyö 5166: sopimusmenettelystä järjestöiltä pyydetyt lau- ovat aloja, joilla kansalaisjärjestöt voivat olla 5167: sunnot ovat myönteisiä. Vuoden 1989 aikana toteuttamassa myös hallitusten välillä sovittuja 5168: on suunniteltu yksityiskohtaista valmistelua hankkeita. Tälläiset hankkeet valtio rahoittaa 5169: eräiden keskeisten järjestöjen kanssa. täysimääräisesti. 5170: Vuonna 1988 toteutti Suomen Tuberkuloo- 5171: sin Vastustamisyhdistys laajaa ja pitkäaikaista 5172: Hankkeiden valvonta hanketta Somaliassa. Suomen Punaisen Ristin 5173: veripalvelun kehittämishankkeita sovittiin ra- 5174: Kansalaisjärjestöjen tiedotustukea, hanketu- hoitettaviksi julkisina kehitysyhteistyöhankkei- 5175: kea sekä kehitysjoukkotoimintaa valvotaan lla Etiopiassa, Somaliassa, Zimbabwessa ja 5176: kansalaisjärjestöjen tuen myöntämisen ehtoina Keski-Amerikassa. Kirkon Ulkomaanapu ja 5177: laadittujen suunnitelmien, raporttien ja tilisel- Näkövammaisten keskusliitto puolestaan to- 5178: vitysten perusteella. Lisätuen myöntämisen eh- teuttivat ja hallinnoivat humanitaarisen avun 5179: tona on tilitys- ja muun raportoinoin asianmu- varoin toteutettavia namibialaisten koulutus- 5180: kainen hoitaminen. Järjestöiltä edellytetään ohjelmia. 5181: niiden omien tilintarkastajien varmentamia tili- Kansalaisjärjestöjen osuutta namibialaisten 5182: tyksiä. Järjestöjä kehotetaan käyttämään omi- ja tulevan itsenäisen Namibian kanssa harjoi- 5183: na tilintarkastajinaan virallisesti hyväksyttyjä tettavassa yhteistyössä painotettiin, kun Nami- 5184: tilintarkastajia. Kehitysyhteistyöosasto on bian itsenäistymissuunnitelma vuoden 1988 5185: myös teettänyt ajoittain ammattitilintarkasta- loppupuolella alkoi edetä toteutusvaiheeseen. 5186: jilla pistokokeita. Kehitysyhteistyöosaston ja Kansalais- ja lähetysjärjestöjen hankkima ko- 5187: edustustojen seurannan ja valvonnan lisäksi kemus Namibian asioista ja yhteydet namibi- 5188: ministeriön oma sisäinen tarkastus valvoo tu- alaisiin tulevat olemaan hyödyksi yhteistyön 5189: kea saavia järjestöjä oman työsuunnitelmansa käynnistämisessä itsenäisen Namibian kanssa. 5190: 48 5191: 5192: Kehitysyhteistyöosasto toivoo suomalaisten Kansalaisjärjestöjen merkitys 5193: voimavarojen monipuolistumista ja laajentu- kehitysyhteistyössä 5194: mista. Hanketoteutusta ja eri toimialoja koske- 5195: vaa valmennusta ja koulutusta onkin tarkoitus Viime vuosikymmenien kahdenvälinen tai 5196: kehittää ja siten myötävaikuttaa osaamisen ja monenkeskinen kehitysyhteistyö ei ole ratkaise- 5197: asiantuntemuksen lisääntymiseen. vasti parantanut esim. Saharan eteläpuoleisen 5198: Afrikan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. 5199: Julkisen kehitysyhteistyön sekä kehitysmaiden 5200: viranomaisten ponnistelut eivät riitä muutok- 5201: sen aikaansaamiseen. Yhä enemmän on kiinni- 5202: Koulutus ja muu kehittämistoiminta tetty huomiota kansalaisjärjestöjen ja yksityi- 5203: sen toiminnan osuuteen ja kehittämiseen. Kan- 5204: Kansalaisjärjestöjen oman henkilöstön val- salaisten omaehtoinen toiminta ja kansalaisjär- 5205: miuksien ja osaamisen parantaminen vaikuttaa jestöjen työ on tarpeellinen täydennys julkiselle 5206: keskeisesti yhteistyöhön ja hankkeiden tulok- kehitysyhteistyölle. 5207: sellisuuteen. Kehitysyhteistyössä menestyminen Kansalaisjärjestötoiminta sekä muu paikalli- 5208: vaatii jatkuvaa henkilövoimavarojen koulutus- nen, alueellinen ja kansallinen vapaaehtoistoi- 5209: ta ja kehittämistä. minta ei voi mitenkään korvata julkista kehi- 5210: Vaikka kehitysyhteistyön valmennus-, semi- tysyhteistyötä. Sen sijaan se voi sitä kehittää, 5211: naari- ja muuta koulutustoimintaa on lisätty, täydentää sekä toimia esimerkkinä ja herättä- 5212: tarvitaan yhä eriytyvämpää koulutusta. Han- jänä. Kansalaisjärjestöillä on myös merkittävä 5213: kesuunnittelu- ja -toteutuskoulutuksen ohella tehtävä kehitystavoitteita koskevan keskuste- 5214: kaivataan toimialakohtaista syventävää tietoa. lun käynnistäjänä ja ylläpitäjänä. 5215: Myös tiedotukseen ja kehityskasvatukseen on Terveydenhuollon ja opetuksen pienimuotoi- 5216: panostettu. sista ja pienyhteisöihin kohdistuvista hankkeis- 5217: Kehitysyhteistyön Palvelukeskus huolehtii ta on entistä selkeämmin tullut kansalaisjärjes- 5218: tärkeästä tiedotus-, koulutus- ja tietopalvelu- töjen osaamisalue. Järjestöt toteuttavat sellai- 5219: toiminnasta kansalaisjärjestöille. Tätä varten sia hankkeita, jotka eivät luonteensa tai ko- 5220: tullaan esittämään KePalle erillistä toiminta- konsa puolesta olisi tarkoituksenmukaisia val- 5221: avustusta. tion kehitysyhteistyönä toteutettaviksi. Näillä 5222: Toiminnan arviointi ja evaluointi ovat tär- hankkeilla on välittömiä vaikutuksia nimen- 5223: keä tapa oppia kokemuksista. Kehitysyhteis- omaan kehitysmaiden kaikkein köyhimmän 5224: työosasto on viime vuosina evaluoinut myös väestönosan elinolosuhteiden parantamiseen. 5225: kansalaisjärjestöhankkeita. Vuonna 1988 val- Lisäksi tämä ruohonjuuritason toiminta kon- 5226: mistuivat eräiden Intian, Nepalin ja Banglades- kreettisuudessaan ja ihmisläheisyydessään edis- 5227: hin hankkeiden evaluoinnit. Tansanian hank- tää kehitysmaiden ongelmien tuntemusta Suo- 5228: keiden evaluointiryhmä teki kenttäkäyntinsä messa ja avaa laajoille kansalaispiireille suoran 5229: kertomusvuonna. Evaluoionit ovat osa yleistä osallistumiskanavan kehitysyhteistyöhön. 5230: seurantaa; niiden yhteydessä kartoitetaan Naisten aseman huomioonottaminen sekä 5231: hankkeiden tuloksellisuutta ja ongelmia. Eva- ympäristönäkökohdat ja kestävän kehityksen 5232: luointeihin osallistuu kehitysyhteistyöosaston periaatteet voidaan usein helpohkosti ja suo- 5233: ja vastaanottajamaan edustajien ohella suoma- raan toteuttaa kansalaisjärjestöhankkeissa. 5234: laisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, demok- 5235: Koska pohjoismaiset kansalaisjärjestöt toi- raattisen vallankäytön ja kaikkia ihmisryhmiä 5236: mivat usein samoissa kohdemaissa ja samoilla ja yksilöitä koskevan tasapuolisuuden sekä ih- 5237: toimialoilla, pyritään pohjoismaiden välistä misarvon kunnioittaminen ovat tärkeitä peri- 5238: yhteydenpitoa, tiedon ja kokemuksen vaihtoa aatteita, joiden toteutuminen käytännössä hei- 5239: lisäämään. Tarve hankkeiden koordinointiin jastuu yhteiskuntaan laajemminkin. 5240: eräissä maissa on ilmeinen. Hyvänä esimerkki- Se kuinka laajaksi suomalaisten kansalais- 5241: nä on Namibia. Pohjoismaiset avunantajat järjestöjen panos ja sille anettava tuki voi 5242: rahoittivai pohjoismaisten kansalaisjärjestöjen kehittyä, riippuu järjestöistä ja niiden voima- 5243: Namibia-tapaamisen maaliskuussa 1989 kansa- varoista. Ainakin tukihakemusten perusteella 5244: laisjärjestöjen tiedonvaihtoa, yhteistoimintaa vaikuttaa siltä, että suomalaiset voimavarat 5245: ja koordinointia varten. ovat melko pitkälle käytössä. Lähivuosina jää 5246: 49 5247: 5248: nähtäväksi kuinka nopeasti järjestötukea on Myös kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen suo- 5249: syytä kasvattaa ja miten järjestöt haluavat ja raa tukea voidaan kehittää ja kansainvälisiä 5250: voivat kehittää omia voimavarojaan. Kehitys- ei-hallitustenvälisiä järjestöjä voidaan käyttää 5251: yhteistyövarojen lisäämismahdollisuuksia on, välillisesti vaikuttamaan toivottuun kehityk- 5252: mikäli järjestöt löytävät sopivat yhteistyö- seen kehitysmaissa. 5253: kumppanit ja toiminta-alueet kehitysmaissa. 5254: 5255: 5256: 5257: 5258: 7 3910180 5259: 50 5260: 5261: 5262: 5263: 5264: 4. Opetus ja koulutus kehitysyhteistyössä 5265: Opetus- ja kasvatusalan kehitysyhteistyöllä Nopea väestönkasvu luo tarvetta koulutuk- 5266: tarkoitetaan seuraavassa sellaisia hankkeita, sen laajentamiseen, mutta samanaikaisesti ta- 5267: jotka liittyvät suoraan jonkin kehitysmaan louden heikkeneminen rajoittaa julkista va- 5268: opetusalan työhön. Tällaisia hankkeita ovat rainkäyttöä. Taloudellisen kasvun pysähtymi- 5269: esim. peruskoulutukseen, opistotasoiseen kou- nen yhdistettynä nopeaan väestönkasvuun on 5270: lutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä useissa kehitysmaissa merkinnyt elintason las- 5271: yliopisto- ja korkea-asteen koulukseen liittyvät kua. Keskimääräinen kansantulon kasvu hen- 5272: hankkeet, sekä eräin poikkeuksin kurssi- ja keä kohden on pysähtynyt tai jopa kääntynyt 5273: stipendiaattitoiminta ja opetushallintoa tukeva laskuun ja julkisen sektorin lainanotto on li- 5274: toiminta. Oppiaineiston tuotanto ja sen kehit- sääntynyt. Tämän kehityksen seurauksena jul- 5275: täminen sisältyvät myös opetus- ja kasvatusa- kisen lohkon panostus koulutukseen on vähen- 5276: lan kehitysyhteistyöhön. tynyt. 5277: Koulutus ja tietotaidon siirto sisältyvät lähes Opetustoimen määrärahojen pienentäminen 5278: kaikkiin kehitysyhteistyöhankkeisiin, olipa ky- merkitsee aloituspaikkojen kasvun pysähtymis- 5279: seessä vaikkapa maatalous- tai energiahanke. tä ja kattavan peruskoulutusmahdollisuuden 5280: Tällainen koulutus lasketaan kuuluvaksi ope- siirtymistä entistä kauemmaksi tulevaisuuteen. 5281: tus- ja kasvatusalan kehitysyhteistyöhön vain Kutistuvat koulutusmäärärahat vaikuttavat 5282: silloin, kun se on hankkeessa selväpiirteinen myös koulutuksen laatuun - oppiaineiston 5283: erillisosa. puutteen ja riittämättömän opettajakoulutuk- 5284: sen kautta. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa 5285: korostuu koulutusjärjestelmän hallinnon suun- 5286: 4.1. Opetuksen ja koulutuksen tila ja nittelun ja johtamisen merkitys niukkojen voi- 5287: kehittämistavoitteet kehitysmaissa mavarojen mahdollisimman tehokkaan käytön 5288: turvaamiseksi. 5289: Kehitysmaissa koulutusta on jo pitkään pi- Koulutusjärjestelmiä kehitettäessä tulevat 5290: detty kehityksen aikaansaamisen ja ylläpidon maakohtaiset koulutuspoliittiset kehittämisoh- 5291: keskeisenä tekijänä. Kun kehitysmaat aloittivat jelmat olemaan erittäin tärkeitä. Ohjelmien 5292: ponnistelunsa kohti sosiaalista ja taloudellista perustana pitäisi olla koulutusjärjestelmän ke- 5293: kehitystä, nähtiin koulutus sekä poliittisen että hittämissuunnitelman sopeuttaminen yleisiin 5294: sosiaalisen tietoisuuden lisäämisen että ammat- taloudellisiin ehtoihin, voimavarojen käytön 5295: titaitoisen työvoiman kehittämisen välineenä. tehostaminen ja koulutusjärjestelmän valikoiva 5296: Viime vuosikymmeninä on useissa kehitys- laajentaminen. 5297: maissa tapahtunut merkittävää määrällistä ja Koulutustasoittain asiaa tarkasteltaessa pe- 5298: laadullista kehitystä monilla koulutustasoilla. ruskoulutus on kehityksen keskeinen tekijä. 5299: Toimialan kehittämiseen käytetyistä suhteelli- Peruskoulutuksen tarjoaminen kaikille kansa- 5300: sen suurista voimavaroista huolimatta ei tasa- laisille merkitsee ala-asteen opetuksen laajenta- 5301: painoa koulutusjärjestelmän tuotoksen ja työ- mista edelleen, kunnes kaikilla lapsilla on mah- 5302: markkinoiden tarpeiden välillä kuitenkaan ole dollisuus osallistua opetukseen. Yhteiskunnan 5303: saavutettu. Myöskään tulojen ja sosiaalipalve- työvoimatarpeiden kannalta on tärkeää, että 5304: lujen jakautuminen ei ole tasoittunut. Tällä keskiasteella ja korkeakouluasteella tiettyjen 5305: hetkellä monet ulkopuoliset tekijät uhkaavat ammattialojen ja opintolinjojen opiskelijamää- 5306: opetusalalla jo tapahtunutta kehitystä. rät kasvavat. Ammattitaitoisen työvoiman saa- 5307: 51 5308: 5309: miseksi ja ammattitaidon ylläpitämiseksi myös sisällytetään hankkeisiin aina kun mahdollista. 5310: täydennyskoulutusjärjestelmiä on kehitettävä Vuoden 1988 aikana teetettiin kartoitus hank- 5311: huomattavasti. keisiin liittyvistä koulutustarpeista. Sen jatko- 5312: Korkeakoulu- ja jatkokoulutustasoisen opis- na tullaan laatimaan periaatteet koulutuskysy- 5313: kelun ja tieteellisen tutkimuksen merkitys on myksistä hankkeiden osana, hankkeisiin liitty- 5314: tärkeä kehitysmaiden pitkän tähtäimen kehi- vän koulutuksen suunnitteluohje ja opetus- 5315: tyksen ja omavaraisuuden kannalta. Maat tar- suunnitelman malli. 5316: vitsevat yhä enemmän korkeasti koulutettua 5317: tieteellistä, teknistä ja hallinnollista henkilö- 5318: kuntaa; sen turvaamiseksi tulisi laajentaa vali- 5319: koiden myös korkeakoulutasoista opetusta. 4.2 .1. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 5320: Neljäs keskeinen kehittämisalue on opettaja- 5321: koulutus. Ilman päteviä opettajavoimia ei pe- Suomi toteuttaa kahdenvälisinä hankkeina 5322: ruskoulutusta voida tarjota kaikille eikä am- opetus- ja kasvatusalan kehitysyhteistyötä ete- 5323: mattikoulusta ole tarkoituksenmukaista kehit- läisessä Afrikassa yhteistyössä Sambian, Tan- 5324: tää. sanian ja Mosambikin kanssa sekä muualla 5325: Sekä jo olemassaolevien voimavarojen käy- Afrikassa Etiopian kanssa. 5326: tön tehostaminen että koulutusjärjestelmän Suomi on kehittänyt peruskoulutusta Sambi- 5327: laajentaminen vaativat oppiaineistoa, jonka assa tukemalla käytännön aineiden opetusta. 5328: merkitys opetuksen tason nostamisessa on Hankkeen tavoitteena on käytännön aineiden 5329: oleellinen. Tutkintojärjestelmien ja opetus- opetuksen käynnistäminen Sambian perus- 5330: suunnitelmien muokkaaminen sekä yhteiskun- kouluissa sekä omavaraisuuden luominen käy- 5331: nan tarpeita että opiskelijoiden selviytymisedel- tännön aineiden opetuksen toteuttamiseksi ja 5332: lytyksiä vastaavaksi on tärkeää niin työelä- kehittämiseksi tulevaisuudessa. Suomi on tuke- 5333: mään sijoittumisen kuin koulutusjärjestelmän nut hanketta vuodesta 1974 alkaen avustamaila 5334: läpäisykyvynkin kannalta. Myös kouluraken- Sambian opetusministeriötä ja sen alaista ope- 5335: nusten ja opetusvälineiden mahdollisimman te- tussuunnitelmien kehittämiskeskusta sekä opet- 5336: hokkaaseen käyttöön sekä kunnossapitoon on tajainkoulutuslaitoksia. 5337: kiinnitettävä erityistä huomiota. Opetusta Etiopiassa on tuettu paperitoimi- 5338: tuksin maan lukutaitokampanjan edistämisek- 5339: si. Etiopia on esittänyt Suomelle pyynnön eri- 5340: 4.2. Opetus ja koulutus Suomen tyisopetushankkeen käynnistämisestä. Hanket- 5341: kehitysyhteistyössä ta on valmisteltu vuodesta 1987. Hanke käyn- 5342: nistyy vuoden 1989 kuluessa. Erityisopetus- 5343: Suomi tukee kehitysmaiden opetusalaa kah- hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset 5344: denvälisin hankkein, kurssi- ja stipendiaattitoi- erityisopetuksen omavaraiselle kehittämiselle ja 5345: mintana, kansainvälisten järjestöjen kautta to- laajentamiselle perustamalla erityisopettajien 5346: teutettavina hankkeina, kansalais- ja lähetys- koulutuslaitos. Sen avulla parannetaan vam- 5347: järjestöjen toteuttamina hankkeina sekä osit- maisten lasten mahdollisuuksia osallistua kou- 5348: tain humanitaarisena apuna, mm. SWAPOn luopetukseen ennen kaikkea ala-asteella. 5349: sekä ANC:n stipendiaatti- ja koulutusohjelmi- Keskiasteen ja ammatillisen koulutuksen 5350: na. edistämiseksi Suomi on tukenut Tansaniassa 5351: Monenkeskinen apu kohdistetaan yleisavus- maatalouden keskeisimpiin koulutuskeskuksiin 5352: tuksena kansainvälisille järjestöille, joiden to- lukeutuvaa Uyolen maatalouskeskusta. Hanke 5353: teuttamien hankkeiden kautta osa tuesta oh- tähtää maataloustutkimuksen ja -koulutuksen 5354: jautuu myös opetukseen. edistämiseen maa-, karja- ja kotitalouden aloil- 5355: Suomen rahoittaman opetusalan kehitysyh- la. Tärkeä tehtävä on myös tansanialaisten 5356: teistyön laajuus (ml. monenkeskisen avun tutkijoiden ja opettajien koulutus. Työ käyn- 5357: kautta opetus- ja kasvatusalalle kanavoituva nistyi 1960-luvun lopulla yhteispohjoismaisen 5358: apu) on ollut noin 8 prosenttia koko kahdenvä- rahoituksen turvin. Vuonna 1985 hanke siirtyi 5359: lisestä kehitysyhteistyöstä. Tähän ei sisälly vain Suomen tuettavaksi. 5360: muiden toimialojen hankkeissa tapahtuva kou- Vuonna 1979 siirtyi Ruotsin kehitysyhteis- 5361: lutus, jonka merkitys minkä tahansa alan työviranomaisen, SIDAn, hallinnoima Tansa- 5362: hankkeen onnistumiselle on suuri. Koulutusta nian metsäteollisuuskoulun, FITin, kehittämi- 5363: 52 5364: 5365: nen Suomen toteutettavaksi. Hankkeen tavoit- Yliopisto- ja korkeakoulutasoisen toiminnan 5366: teena on koulun kehittäminen yhdessä Tansa- kehittämiseen Suomi on osallistunut Tansani- 5367: nian luonnonvarainministeriön metsäosaston assa tukemalla Dar Es Salaamin yliopiston 5368: kanssa. hammaslääketieteen ja geologian laitosten ke- 5369: Sambiassa on tuettu Mwekeran metsäopistoa hittämistä. Hammaslääketieteen laitoksen ke- 5370: ja välillisesti koko Sambian metsäalaa. Mweke- hittämishankkeen tavoitteena on tieteellisesti ja 5371: ran metsäopiston kehittämishankkeen tavoit- ammatillisesti pätevän henkilökunnan koulut- 5372: teena on pätevän metsäammattilaiskunnan kas- taminen vastaamaan laitoksen toiminnasta 5373: vattaminen, keskiasteen metsäopetuksen kehit- sekä sen kehittämisestä. Geologian laitoksen 5374: täminen sekä jatkokoulutuksen toteuttaminen. tukihankkeen tavoitteena on fyysisten puittei- 5375: Hankkeen avulla pyritään parantamaan metsä- den luominen geologian yliopistollisen opetuk- 5376: opiston toimintaedellytyksiä, vahvistamaan sen ja tutkimuksen toteuttamiseksi Tansaniassa 5377: opettajavoimia, lisäämään opiskelijamääriä sekä opettajavoimien kouluttaminen niin, että 5378: sekä ajanmukaistamaan oppilaitoksen opetus- toiminta voi jatkua ja kehittyä tansaniataisin 5379: ohjelma. Hanke käynnistyi projektimuotoisena voimavaroin. 5380: vuonna 1983. Suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut ovat 5381: Alueellisena toimintana Suomi on käynnistä- hanketoimintaan liittyen toteuttaneet perus-, 5382: mässä SADCC-alueen metsäoppilaitosten ke- jatko- ja täydennyskoulutustyyppisiä kursseja. 5383: hittämishanketta vuosille 1989-2000. Metsäta-' Vuodesta 1968 lähtien on kehitysyhteistyöoh- 5384: louden kehittämiseksi parannetaan alueen met- jelma PRODECiin (Programme for Develop- 5385: säopistojen mahdollisuuksia tuottaa hyvin ment Cooperation at the Helsinki School of 5386: koulutettuja ja tiedoiltaan laaja-alaisia metsä- Economics) liittyen järjestetty täydennys- ja 5387: ammattilaisia. Hankkeen myötä pyritään kaik- jatkokoulutusta kansainvälisen kaupan alalla 5388: kien SADCC-maiden metsäoppilaitosten kehit- erityisesti vähiten kehittyneistä ja Suomen ke- 5389: tämiseen tukemalla kutakin oppilaitosta erik- hitysavun kohdemaista tuleville osanottajille. 5390: seen ja tarjoamalla opistoille koulutus- ja ke- Ohjelm5 tukee ja kehittää myös kehitysmaiden 5391: hittämispalveluita yhteisesti järjestetyillä kurs- omia _31an koulutuslaitoksia. 5392: seilla. Hankkeeseen kuuluu myös laaja opetta- Vuodesta 1972 on järjestetty vesitekniikan 5393: jien jatkokoulutusohjelma. ylempää yliopistotason jatkokoulutusta alan 5394: Osana kehitysyhteistyön kurssi- ja seminaa- asiantuntijoille Tampereen teknillisessä kor- 5395: ritoimintaa on vuodesta 1967 lähtien annettu keakÖulussa. Kurssitoimintana on myös annet- 5396: täydennys- ja jatkokoulutusta metsä- ja puute- tu' mm. arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnitte- 5397: ollisuuden alalla erityisesti vähiten kehittyneis- lun jatkokoulutusta sekä erityisopettajakoulu- 5398: tä ja Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön tusta. Metsäalan ylempi yliopistotason jatko- 5399: kohdemaista tuleville osanottajille. Lisäksi tu- koulutus SADCC-maille Helsingin yliopistossa 5400: etaan ja kehitetään kohdemaiden omia koulu- alkaa vuonna 1989. Kuopion yliopistossa anne- 5401: tuslaitoksia. Tärkeällä sijalla metsäkoulutusoh- taan kalatalousalan koulutusta. 5402: jelmassa on myös opettajien koulutus ja oppi- Edellämainittujen pitkäkestoisten, useimmi- 5403: aineistojen tuotanto. ten tutkintoon tähtäävien, kurssien lisäksi sekä 5404: Suomi on yhteistyössä muiden Pohjoismai- korkeakoulut, valtion laitokset että muut orga- 5405: den kanssa osallistunut 1970-luvulla kolmeen nisaatiot ovat järjestäneet runsaasti lyhyitä 5406: hankkeese~, joiden avulla on luotu pysyviä kursseja. 5407: järjestelmiä ammatillisen ja hallinnollisen kou- Oppiaineiston kehittämiseen Suomi on osal- 5408: lutuksen tarpeisiin. Tansaniassa tuettiin Insti- listunut Sambiassa, jossa vuonna 1985 käyn- 5409: tute of Development Managementin hallinnol- nistyi oppiaineistohanke. Sen tavoitteena on 5410: lisen korkeakoulun sekä Moshin osuustoimin- kehittää Sambian valmiuksia valmistaa oppiai- 5411: taopiston kehittämistä. Ensin mainittu on eri- neistoa yhä kasvavaan tarpeeseen. Hanke sisäl- 5412: koistunut eri hallinnonalojen tarvitseman hen- tää sekä aineiston uudelleentuotantoa että uu- 5413: kilöstön koulutukseen, ja jälkimmäinen on sien oppikirjojen kehittämistä. 5414: Tansanian keskeisin osuustoiminta-alan koulu- Mosambikin opetusalaa on toistaiseksi tuet- 5415: tuskeskus. Keniassa osallistuttiin osuustoimin- tu paperitoimituksin Beiran oppivihkotehtaal- 5416: taopiston kehittämishankkeeseen. Laitoksesta le. Parhaillaan valmistellaan Beiran oppivihko- 5417: on muodostunut Kenian osuustoimintakoulu- tehtaan kehittämishanketta, joka käynnistynee 5418: tuksen keskeinen organisaatio. vuonna 1989. Tavoitteena on oppivihkotehtaan 5419: 53 5420: 5421: kunnostaminen ja henkilökunnan kouluttami- tuslaitoksille. Suomi ohjaa näiden apupanosten 5422: nen niin, että se pystyy tuottamaan Mosambi- käyttöä osallistumalla järjestöjen ja kehitysra- 5423: kin keski- ja pohjoisosien kouluissa tarvittavat hoituslaitosten johtokuntatyöskentelyyn, jossa 5424: oppivihkot. , järjestöjen ja kehityspankkien toimintaohjel- 5425: mia koskevat strategiset suuntaviivat luodaan. 5426: Opetus ja koulutus kahdenvälisessä kehitys- Suoraan opetusalan kehitysyhteistyöhankkei- 5427: yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kautta siin kansainvälisten järjestöjen kautta kohdis- 5428: - tuvia suomalaisia varoja on erittäin vaikea 5429: Kansainvälisten järjestöjen kautta on kana- arvioida tarkasti. 5430: voitu kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrä- Jatkuvaa kehitysyhteistyötä harjoittavien 5431: rahoja ns. multi-bi-toimintana opetusalalle kansalais- ja lähetysjärjestöjen määrä Suomes- 5432: pääasiassa UNESCOn ja ILOn kautta. sa on n. 150. Ne toteuttavat kehitysyhteistyö- 5433: Kansainvälisen työjärjestön, ILOn, koordi- hankkeita noin 50 kehitysmaassa. Opetusalan 5434: noimista opetusalan kehitysyhteistyöhankkeis- hankkeiden osuus oli noin 30 prosenttia kansa- 5435: ta Suomi on osallistunut ANC:n ammattikou- laisjärjestöjen toteuttamasta kehitysyhteistyös- 5436: lun tukemiseen Tansaniassa. Hanke on osa tä vuonna 1988. 5437: ILOn erityiskampanjaa OAU:n hyväksymien Humanitaarisen avun määrärahoin Suomi 5438: vapautusliikkeiden ja niiden ajamien itsenäisty- on tukenut opetusalan kehitystä avustamaila 5439: mispyrkimysten tukemiseksi sekä taistelussa Namibian vapautusjärjestöä, SWAPOa, ja 5440: rotusortoa vastaan. Hankkeen tavoitteena on Etelä-Afrikan vapautusliikettä, ANC:tä. Ensi 5441: taata ammatillisen koulutuksen mahdollisuus sijassa on rahoitettu Suomessa toteutettavia 5442: ANC:n Dakawassa oleville pakolaisille. namibialaisten koulutus- ja stipendiaattiohjel- 5443: YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, mia, teknisten aineiden koulutusta ja oppikir- 5444: UNESCOn, kautta Suomi on tukenut naisten jojen laatimista. 5445: koulutusohjelmaa Somaliassa. Hanke tukee Stipendiaattitoiminta on pyritty kytkemään 5446: Somalian opetusministeriön naisten koulutus- Suomen rahoittamiin hankkeisiin tai kohdista- 5447: osaston ohjelmaa alkeiskoulutuksensa keskeyt- maan aloille, joilla vastaanottajamaalla ja Suo- 5448: täneiden naisten ja tyttöjen edelleen koulutta- mella on muutakin kehitysyhteistyötä. Näin 5449: miseksi. stipendiohjelmin on voitu tukea muita kehitys- 5450: Nicaraguassa Suomi on UNESCOn kautta yhteistyötoimintoja ja edistää kohdemaiden 5451: tukenut aikuiskasvatusohjelman keskeisiä toi- valmiuksia Suomen rahoittamien hankkeiden 5452: mintoja. Vallankumouksen jälkeen vuonna hallinnoinnissa. 5453: 1979 käynnistyi Nicaraguassa laaja jälleenra- Suomessa opiskeli vuonna 1988 kehitysyh- 5454: kennus- ja kehitysohjelma. Sen osana ryhdyt- teistyöosaston hallinnoimana 25 stipendiaattia 5455: tiin kehittämään kasvatus- ja koulutusjärjestel- ja nelisenkymmentä namibialaista stipendiaat- 5456: mää niin, että se soveltuisi uuteen demokraatti- tia. Lisäksi Suomessa opiskeli 12-15 kehitys- 5457: seen yhteiskuntaan. Hankkeen tavoitteena on yhteistyöosaston rahoittamaa stipendiaattia, 5458: aikuiskasvatusohjelman keskeisten toimintojen joiden käytännön hallinnoinnin hoiti ao. hank- 5459: - johtamisen ja hallinnon, teknikkojen ja keen suomalainen toteuttaja. Kahdenvälisten 5460: kansanopettajien koulutuksen sekä ammatilli- hankkeiden ulkopuolelle jäävä stipendiaattitoi- 5461: sen koulutuksen - kehittäminen. minta on tarkoitus siirtää opetusministeriön 5462: UNDP:n kautta Suomi osallistuu Ruandassa hallinnoitavaksi vuodesta 1990 alkaen. 5463: Rushashin maatalouseläinlääkintäkoulun ra- Asiantuntijatoiminnan avulla on opetusalan 5464: kentamiseen ja opetuksen kehittämiseen. kehitystä tuettu osoittamalla suomalaisia asian- 5465: UNICEFin kautta on tuettu Nepalin .opetus- tuntijoita sekä 'kansainvälisten järjestöjen että 5466: alaa paperitoimituksin. vastaanottajamaiden opetusalan asiantuntija- 5467: tehtäviin. 5468: 4.2.2. Muu opetus- ja kasvatusalan 5469: kehitysyhteistyö 5470: 4.3. Opetus- ja kasvatusalan 5471: · Suomi tukee opetus- ja: kasvatusalan kehitys- kehitysyhteistyön periaateohjelmaesitys 5472: ' yhteistyötä myös kansainvälisten järjestöjen 5473: kautta. Monenkeskinen apu kohdistuu YK:n Wuoden 1988 lopulla -luovutti opetusalan ke- 5474: järjestöille sekä kansainvälisille kehitysrahoi- hitysyhteistyötä selvittänyt työryhmä mietin- 5475: 54 5476: 5477: tönsä ulkoasiainministerille. Työryhmän esitys Yleistavoitteena on luoda pysyvä perusta 5478: opetus- ja kasvatusalan kehitysyhteistyön peri- kansallisin ehdoin toimivalle oppiaineistotuo- 5479: aateohjelmaksi on merkittävä askel pyrittäessä tannolle. Se edellyttää sambialaisia opetus- 5480: entisestään parantamaan opetus- ja kasvatus- suunnitelmia työn ohjenuoraksi, sambialaisia 5481: alan kehitysyhteistyön laatua. kirjoittajia, toimittajia, kuvittajia ja graafikoi- 5482: Työryhmä keskittyi työssään toimeksianton- ta valmistamaan käsikirjoituksia sekä huolehti- 5483: sa mukaisesti lähinnä kahdenväliseen hanke- maan kansallisesta omavaraisuudesta kirjojen 5484: muotoiseen opetus- ja kasvatusalan kehitysyh- tuotannossa ja jakelun järjestämistä kouluihin. 5485: teistyöhön. Periaateohjelmaesityksen suosituk- Hanke tuottaa uusia matematiikan, englan- 5486: sissa todetaan mm. seuraavaa: nin kielen ja luonnontieteiden oppikirjoja lä- 5487: Suomen tulee kansainvälisessä yhteistoimin- hinnä toisen asteen koulutusta varten sekä 5488: nassaan: huolehtii jo olemassa olevien oppikirjojen uu- 5489: - osallistua aktiivisesti rahoittaja- ja vas- sintapainatuksista em. aineiden lisäksi myös 7 5490: taanottajavaltioiden väliseen suunnittelu- ja paikallisella kielellä. 5491: koordinaatiotyöhön, joka tuottaa maakohtai- 5492: set opetusalan toimiala-analyysit sekä näihin 5493: perustuvat maakohtaiset, koulutuspoliittiset 5494: kehittämissuunnitelmat; 5495: - tehokkaasti ylläpitää ja hankkia Suomen 5496: keskeisten kohdemaiden opetusalan tähänastis- Hankeorganisaatio 5497: ta kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuutta koske- 5498: vaa tietoa tiivistämällä yhteistyötä kansainvä- Sambian opetusministeriön alainen opetus- 5499: listen järjestöjen, alan tutkimuslaitosten ja suunnitelmien kehittämiskeskus - Curriculum 5500: muiden rahoittajien kanssa. Development Centre, CDC - vastaa oppikir- 5501: Suomen opetusalan kehitysyhteistyötä toteu- jojen käsikirjoitusten valmistamisesta. CDC 5502: tettaessa tulee kahdenvälisen yhteistyön keskei- kokoaa eri oppikirjojen kirjoittamista varten 5503: sinä tavoitteina pitää: työryhmät, joihin kuuluu ao. oppiaineen asian- 5504: - sekä lyhyt- että pitkäaikaisen toiminnan tuntijoita ja useimmiten aineopettajina toimi- 5505: keskittämistä suhteellisen harvoihin kohdemai- via kirjoittajia sekä toimittajia, kuvittajia ja 5506: hin; graafikoita. 5507: - toteutettavien hankkeiden saumatonta ni- Muodollisesti opetusministeriön alainen or- 5508: veltämistä sekä kyseisen maan koulutuspoliitti- ganisaatio Kenneth Kaunda Foundation, KKF, 5509: seen kehittämisohjelmaan ja tärkeysjärjestyk- vastaa kirjojen toimitustyöstä sekä huolehtii 5510: seen että muiden maassa toimivien opetusalan kirjojen painattamisesta ja jakelusta. 5511: hankkeita toteuttavien rahoittajien toimintaan. Oppiaineistohankkeen suomalainen toteutta- 5512: Toteutettavia kehitysyhteistyöhankkeita va- ja on vastannut tarvittavan koulutuksen anta- 5513: littaessa tulee tavoitteena olla: misesta ja muusta asiantuntija-avusta. Vuoden 5514: - volyymiltaan riittävän suurien hankkei- 1989 alusta hankkeeseen palkattiin ulkomaisi- 5515: den toteuttaminen pysyvien kehitysvaikutusten na asiantuntijoina hankekoordinaattori, kaksi 5516: aikaansaamiseksi; toimituksellista asiantuntijaa, yksi tuotantoasi- 5517: - kestoltaan riittävän pitkien hankkeiden antuntija ja yksi jakeluasiantuntija. Muuta 5518: toteuttaminen niin, että tarvittava tieto todella ulkopuolista apua käytetään mm. koulutus- 5519: voi siirtyä kohdemaan toteuttajaorganisaatioi- tilaisuuksien järjestämisessä ja hankkeen tuot- 5520: den pääomaksi. taman oppiaineiston perusvaikutuksien tutki- 5521: misessa. 5522: Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on Suo- 5523: 4.4. Sambian oppiaineistohanke mi. Suomen tuki oli hankkeen ensimmäisessä 5524: vaiheessa noin 15 miljoonaa markkaa ja tulee 5525: Hankkeen tavoitteet meneillään olevassa toisessa vaiheessa (1988- 5526: 1991) olemaan n. 37 miljoonaa markkaa. Sam- 5527: Sambian oppiaineistohanke käynnistyi vuo- bian hallitus vastaa paikalliskustannuksista. 5528: den 1985 alussa ja sen tuloksena on tähän SIDA rahoittaa osan kirjojen painatuskuluista. 5529: mennessä tuotettu noin 2,3 miljoonaa oppikir- NORAD on lisäksi omalta osaltaan avustanut 5530: jaa Sambian koululaisten käyttöön. mm. kirjapainokoneiden hankinnassa. 5531: 55 5532: 5533: Kirjojen tuotanto ja jakelu taidon hankkimisen lisäksi kehittämään orga- 5534: nisaatioiden osaamista mahdollisimman pysy- 5535: Oppikirjojen tekninen valmistus, ladonta- vien tulosten aikaansaamiseksi. 5536: työ, painaminen ja sitominen on suurimmalta Hankkeen järjestämien koulutustilaisuuk- 5537: osalta hoidettu Sambiassa joko KKF:n omana sien, mm. työkokousten, ohjaustilaisuuksien, 5538: tuotantona tai alihankintoina Sambian muista seminaarien ja kurssien määrä oli vuonna 1988 5539: kirjapainoista. Joitakin alihankintoja on tehty yli 4 000 henkilökoulutuspäivää. 5540: myös Suomesta. 5541: Hankkeen aikana on KKF:n kirjapainokapa- 5542: siteettia vahvistettu merkittävästi: aikaisemmin Oppiaineistohankkeen toteuttamisessa saatuja 5543: yhden painokoneen kirjapainosta on kehitty- kokemuksia 5544: mässä tuotantolaitos, joka pystyy itse vastaa- 5545: maan tarvittavan oppiaineiston pääosasta. Ali- Aineiston tuottaminen on monivaiheinen 5546: hankintoja tarvitaan kuitenkin edelleen. prosessi, jossa tekijöiden valitseminen, käsikir- 5547: Vuoden 1988 loppuun mennessä hanke on joituksen valmistaminen, kenttäkokeilut, viral- 5548: tuottanut 2 322 000 perusopetukseen tarkoitet- linen hyväksyttäminen, tekninen valmistus ja 5549: tua oppikirjaa. Jatkossa kuitenkin pelkästään jakelu vievät harjaantuneeltakin tuotantoko- 5550: vuosittaisen tuotannon tulisi yltää em. lukui- neistolta aikaa useita vuosia. Kehitysmaissa on 5551: hin, jotta tarve tulisi tyydytettyä. varattava lisäksi aikaa organisaatioiden ja yksi- 5552: löiden oppimiselle. Oppiminen vaatii aikaa, 5553: joten nopeat tulokset eivät ole välttämättä 5554: Koulutus pysyviä tuloksia. 5555: Sambian oppiaineistohankkeen aikana on 5556: Tietotaidon siirtämisessä koulutuksella on erityisesti korostunut kaikkien työhön osallis- 5557: keskeisin merkitys hankkeen tavoitteiden saa- tuvien organisaatioiden selkeän työnjaon ja 5558: vuttamiseksi. Yksilöiden tietojen ja taitojen yhteistyön merkitys. Eri osapuolilla pitää olla 5559: lisäksi tarvitaan erityisesti ryhmätyötä ja yh- yhtenäinen kuva työn eri vaiheista ja käsitys 5560: teistoimintaa, jotka voidaan oppia vain yhdes- muiden työn arvosta, ennen kuin eri työvaihei- 5561: sä työskentelemällä. Hankkeen koulutus- den ennakointi ja aikataulujen noudattaminen 5562: toiminnassa pyritäänkin yksilöllisen ammatti- voi onnistua. 5563: 56 5564: 5565: 5566: 5567: 5568: 5. Alue- ja maakohtaiset kuvaukset Suomen kehitysyhteistyöstä 5569: 5.1. ETELÄINEN AFRIKKA 5570: 5571: Eteläisen Afrikan merkitys Suomen kahden- vuonna 1988 edelleen kuljetus- ja puhelin- 5572: välisessä kehitysyhteistyössä on perinteisesti ol- liikenteen kehittämiseen SADCC:n esittämän 5573: lut suuri. Alueelle on viime vuosina suunnattu tärkeysjärjestyksen mukaisesti. Suomen kehi- 5574: noin kolmannes kahdenvälisestä avusta. Suo- tysyhteistyössä eteläisessä Afrikassa korostuvat 5575: men kahdenvälisen kehitysyhteistyön vastaan- samalla metsäalan koulutus, kaivostoiminta ja 5576: ottajamaita eteläisessä Afrikassa ovat Mosam- ympäristökysymykset. Pohjoismaat pyrkivät 5577: bik, Sambia ja Tansania. Zimbabwen kanssa niin ikään vahvistamaan SADCC:n organisaa- 5578: on maan itsenäistymisestä saakka harjoitettu tiota tukemalla mm. teollisuutta ja kauppaa 5579: kehitysluottoihin perustuvaa yhteistyötä. koordinoivaa yksikköä, kaivoskoordinaatioyk- 5580: Namibiasta tulee itsenäistyttyään uusi Suo- sikköä sekä kuljetus- ja tietoliikenteestä vas- 5581: men avun kohdemaa. Toistaiseksi tuki namibi- taavaa yksikköä. Alueellista toimintaa tukevat 5582: alaisille kanavoidaan YK:n kautta, SWAPOn myös mm. kansainvälisen kaupan ja kalatalou- 5583: kanssa sovitun humanitaarisen avun ohjelman den kurssit sekä seminaarikoulutus. 5584: mukaan sekä kansalais- ja lähetysjärjestöjen Nimenomaan taloudellis-kaupallisten yh- 5585: toimintaa tukemalla. Huomattava osa humani- teyksien lisääminen on Pohjoismaiden ja 5586: taarisesta avusta ja kansalaisjärjestötoiminnas- SADCC:n välillä Hararessa 1986 allekirjoite- 5587: ta kohdistuu eteläisen Afrikan alueelle. tun yhteistyöjulistuksen keskeisiä tavoitteita. 5588: Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Suo- Arushassa tammikussa 1988 pidetyn SADCC- 5589: mi tukee voimakkaasti alueellista yhteistyötä vuosikokouksen yhteydessä Pohjoismaat ja 5590: eteläisessä Afrikassa. Käytännössä tämä tapah- SADCC tekivät ministeritasolla periaatepää- 5591: tuu ensisijaisesti kehittämällä Pohjoismaat/ töksen perustaa NORSAD-rahasto edesautta- 5592: SADCC- yhteistyöaloitteen mukaisesti kohde- maan SADCC-maiden vientiä, tuotantoa ja 5593: maiden taloudellista perusrakennetta sekä ta- yhteishankkeita Pohjoismaiden kanssa. NOR- 5594: loudellis-kaupallisia- ja kulttuuriyhteyksiä. SAD-rahaston toiminta käynnistynee vuosien 5595: Määrällisesti SADCC-yhteistyö keskittyi 1989-90 vaihteessa. 5596: 5597: 5598: 5.1.1. MOSAMBIK 5599: 5600: Pinta-ala 802.000 km 2 Tärkeimmät avunantajat (-86) 5601: Asukasluku 14,2 milj. (-86) milj, USD 5602: Pääkaupunki Maputo 5603: BKT1asukas (-86) 210 USD Ruotsi 68,9 5604: Kehitysapu/asukas (-86) 29,7 USD Italia 56,3 5605: Velanhoitokulut Alankomaat 36,1 5606: vientituloista (-86) 5607: Suomi 5,3 5608: Tuotannon Työvoiman 5609: rakenne jakautuminen Mosambikin talous heikentyi vuodesta 1981 5610: (-86) UJo (-80) OJo lähtien nopeasti. Tämä johtui luonnonolosuh- 5611: maatalous ............ . 35 85 teista ja ennenkaikkea maan epävakaasta po- 5612: palvelut ............... . 53 8 liittisesta tilanteesta, joka on edennyt aseellisen 5613: teollisuus ............. . 12 7 taistelun asteelle. Mosambik aloitti vuonna 5614: 57 5615: 5616: 1987 elvytysohjelman, joka pyrkii myös syväl- lousneuvontaa, kylvösiementuotantoa, maa- 5617: lemeneviin rakenteellisiin muutoksiin maan ta- seudun alueellisia kehittämisohjelmia sekä 5618: loudessa. Uusi ohjelma on saanut varsin laajaa maataloushallinnon suunnittelu- ja koulutus- 5619: kansainvälistä tukea ja edistynyt lupaavasti. tukea. MONAPin päättyessä vuoden 1989 lo- 5620: Samalla kuitenkin peräti runsas kolme miljoo- pulla jatkettaneen maatalouskoulutuksen tu- 5621: naa ihmistä kärsii lähes jatkuvasta hätätilasta kea. Opetusalan yhteistyönä on myös toimitet- 5622: ja on kiireellisen avun tarpeessa. tu oppiaineistoa. Alkamassa on Beiran kau- 5623: Suomi aloitti kahdenvälisen kehitysyhteis- pungin kouluvihkotehtaan kunnostus, johon 5624: työn Mosambikin kanssa vuonna 1976 - maa kuuluu myös paperitoimituksia. 5625: itsenäistyi 1975. Tuki on ollut sekä lahjaa että Kuljetus on ollut viime vuosina pääasiallinen 5626: kehitysluottoja. Viime vuosina myös humani- yhteistyöalueemme. Sataman kehittämishank- 5627: taarisen avun määrä on lisääntynyt ja Mosam- keen myötä on Nacalaan rakennettu uudenai- 5628: bik on parina viime vuonna ollut suurin yksit- kainen konttisatama, joka vihittiin lokakuussa 5629: täinen humanitaarisen apumme vastaanotta- 1988. Satamassa jatketaan koulutusta ja par- 5630: jamaa. Lisäksi Mosambik hyötyy Suomen laa- haillaan suunnitellaan Nacalan kaupungin ke- 5631: jenevasta tuesta SADCC:n alueellisille kehitys- hittämistä laajemminkin. 5632: hankkeille erityisesti kuljetuksen alalla. Suomi osallistuu varsin vahvasti ns. Beiran 5633: Erityisenä tukena Mosambikin elvytysohjel- käytävän kunnostusohjelmaan, jonka tarkoi- 5634: malle myönnettiin 40 miljoonan markan peh- tuksena on tarjota lähinnä Zimbabwelle, Bot- 5635: meäehtoinen kehitysluotto vuonna 1988. Luot- swanalle ja Sambialle vaihtoehtoinen kuljetus- 5636: to, joka on tarkoitus käyttää yhteisrahoituk- väylä Etelä-Afrikan kautta kulkeville reiteille. 5637: seen Maailmanpankin kolmannen talouden el- Suomi osallistuu Beiran käytävässä mm. kont- 5638: vytysluoton kanssa, on osa Suomen panoksesta tisataman varustamiseen, sataman työläisten ja 5639: Maailmanpankin erityiseen avustusohjelmaan asiantuntijoiden asuntojen rakentamiseen, 5640: Saharan eteläpuolisen Afrikan maille. Vuonna kaupungin vesihuollon parantamiseen sekä ko- 5641: 1988 maksettiin lisäksi kehitysyhteistyövaroin ko ohjelmaa koordinoivan Beira Corridor Aut- 5642: Mosambikilta olevista saatavista aiheutuneita hority -yksikön tukemiseen. Muista Suomen 5643: vientitakuukorvauksia yhteensä noin 13 mil- rahoittamista alueellisista hankkeista, jotka 5644: joonaa markkaa. koskettavat läheisesti Mosambikia, mainitta- 5645: Suomen tuki Mosambikille on keskittynyt koon tuki SADCC:n kuljetus- ja tietoliikenne- 5646: maatalouteen, kuljetukseen sekä opetukseen. komissiolle, SATCC:lle, meteorologisten ha- 5647: Maatalousalan yhteistyöhön sisältyy osallistu- vaintoasemien kunnostushanke sekä metsä- 5648: minen yhteispohjoismaiseen maatalousohjel- opistohanke. 5649: maan, MONAPiin. Siihen kuuluu mm. maata- 5650: 5651: 5652: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset Mosambikille vuosina 1984-1988 olivat 5653: (mmk): 5654: 1984 1985 1986 1987 1988 5655: Lahja ................................ . 23.4 19.0 18.6 26.4 59.~) 5656: Luotto ............................... . 5.6 0.5 6.2 9.2 16.9 5657: Yht. ................................. . 29.0 19.5 24.8 35.6 76.8 5658: x> Sisältää vientitakuukorvauksen 13.0 mmk 5659: 5660: 5661: Vuoden 1989 alussa tehdyssä kehyspäätöksessä vahvistetut suunnittelukehykset vuosille 1989- 5662: 1992 ovat: 5663: 1989 1990 1991 1992 5664: Lahja ............................................ . 45 55 55 55 5665: Luotto ........................................... . 50 1 15 5 5666: l) 40 mmk yhteisrahoitusluotto 5667: 5668: 8 39l018U 5669: 58 5670: 5671: 5.1.2. SAMBIA taa omaa talousohjelmaansa. Uusi talousohjel- 5672: ma ei herättänyt luottamusta kaikissa apuorga- 5673: Pinta-ala 753.000 km2 nisaatioissa. Ne ovatkin korostaneet tarvetta 5674: Asukasluku 6,9 milj. (-86) päästä jälleen yhteisymmärrykseen Sambian ja 5675: Pääkaupunki Lusaka Maailmanpankin sekä Valuuttarahaston välillä 5676: BKT/asukas (-86) 300 USD noudatettavasta talouspolitiikasta. Edellytykset 5677: Kehitysapu/asukas (-86) 66,8 USD tähän parantuivat lokakuussa 1988 pidettyjen 5678: Velanhoitokulut parlamentti- ja presidentinvaalien jälkeen, kun 5679: vientituloista (-86) 16,8 OJo uusi budjetti ja kansallinen kehityssuunnitelma 5680: julkistettiin. 5681: Tuotannon Työvoiman Sambian ja Suomen välinen kehitysyhteistyö 5682: rakenne jakautuminen käynnistyi jo vuonna 1968. Apu on 1980-luvul- 5683: (-86) O!o (-80) % 5684: la ollut lahjamuotoista. Vuoden 1987 lopulla 5685: maatalous ........... .. 11 73 myönnettiin Sambialle myös 45 miljoonan 5686: palvelut ............... . 41 17 markan kehitysluotto. Se oli tarkoitettu osal- 5687: teollisuus ............. . 48 10 taan kattamaan Maailmanpankin Sambialta 5688: Tärkeimmät avunantajat (-86) olevia saatavia ja siten edesauttamaan yhteis- 5689: ymmärryksen syntymistä sekä varmistamaan 5690: milj. USD avunantajayhteisön tuen jatkumisen. 5691: IDA 74,0 Suomen yhteistyön päätoimialoja ovat maa- 5692: Japani 55,9 talous ja osuustoiminta, metsätalous ja puu- 5693: Alankomaat 48,6 teollisuus, kuljetus, opetus sekä energia. Osa 5694: Iso-Britannia 47,3 avusta on myös annettu, ja varauduttu anta- 5695: maan tuontitukena, joka osaltaan tukee tuo- 5696: Suomi 16,6 tannollisen toiminnan elvyttämistä ja rakenne- 5697: sopeutusta. Sambia hyötyy myös Suomen ra- 5698: Sambia on taloudellisesti erittäin riippuvai- hoittamista SADCC-hankkeista, mm. TA- 5699: nen kuparin viennistä; se tuottaa 90 prosenttia ZARA-rautatien kunnostusohjelmaan kuulu- 5700: maan vientituloista. Kuparin maailmanmarkki- vasta onnettomuuksien ehkäisy- ja raivauska- 5701: nahintojen lasku useiden muiden tekijöiden lustohankeesta. 5702: ohella on aiheuttanut pitkän ja syvän taantu- Tärkeimpiä hankkeita päätoimialoilla ovat 5703: man Sambian taloudessa. Maa on lisäksi pa- Läntisen provinssin osuustoiminnan tuki, Lu- 5704: hasti velkaantunut. apulan maaseutukehityshanke, Kafubun sahan 5705: Sambia yritti 1980-luvulla noudattaa Kan- rakentaminen yhteisrahoituksena Maailman- 5706: sainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpan- pankin kanssa, metsäopetuksen tuki sekä kul- 5707: kin kanssa neuvottelemaansa talouden sopeu- jetuskalustotoimitukset ja teiden kunnossapi- 5708: tusohjelmaa. Maissijauhojen hinnankorotukset toa edesauttavat hankkeet. 5709: kärjistivät väestön tyytymättömyyden mella- Opetuslohkon yhteistyö keskittyy perus- 5710: koiksi, joten maa sanoutui vuoden 1987 ke- koulutukseen. Se sisältää tukea oppiaineiston 5711: väällä irti sovitusta ohjelmasta ja alkoi noudat- tuotannolle ja käytännön aineiden opetukselle. 5712: 5713: 5714: 5715: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset Sambialle vuosina 1984-1987 olivat (mmk): 5716: 1984 1985 1986 1987 1988 5717: Lahja ................................ . 56.2 73.2 84.3 70.6 99.7 5718: Luotto ............................... . 45.0 5719: Yht. ................................. . 56.2 73.2 84.3 115,6 99.7 5720: 5721: Helmikuun 1989 kehyspäätöksessä vahvistettiin seuraavat suunnittelukehykset vuosille 1989- 5722: 1992 (milj.mk): 5723: 1989 1990 1991 1992 5724: Lahja ............................................ . 95 100 100 105 5725: 59 5726: 5727: Energia-alalla yhteistyö on lyhyen välikauden Suomen apu Tansanialie on viime aikoina 5728: jälkeen laajenemassa; Suomi rahoittaa Lusa- ollut valtaosaltaan lahjamuotoista. Vuonna 5729: kan sähköverkon vahvistamishanketta, jonka 1986 myönnettiin uuden elvytysohjelman tuek- 5730: suunnitteluvaihe on alkanut. si 30 miljoonan markan kehitysluotto, joka 5731: muutettiin lahjaksi vuonna 1988. Tansanian 5732: velkatilanteen helpottamiseksi Suomi maksoi 5733: 5.1.3. TANSANIA myös vuonna 1988 kehitysyhteistyövaroin Tan- 5734: sanialta olevista saatavista aiheutuvia vientita- 5735: Pinta-ala 945.000 km2 kuukorvauksia yhteensä 141 miljoonaa mark- 5736: Asukasluku 23,0 milj. (-86) kaa. 5737: Pääkaupunki Dar es Salaam Tansania hyötyy Suomen tuesta SADCC:n 5738: BKT/asukas (-86) 250 USD alueellisille kehityshankkeille, kuten TA- 5739: Kehitysapu/asukas (-86) 29,5 USD ZARA-rautatien kunnostukselle. Tansaniassa 5740: Velanhoitokulut on myös meneillään yli 40 suomalaisten kansa- 5741: vientituloista (-86) 15,3 OJo lais- ja lähetysjärjestöjen hanketta, joita tu- 5742: etaan valtion kehitysyhteistyövaroin. 5743: Tuotannon Työvoiman 5744: rakenne jakautuminen Suomen tuki Tansanialie keskittyy vesihuol- 5745: (-86) % (-80) OJo toon, maatalouteen ja siihen liittyvään teolli- 5746: maatalous ............ . 59 86 suuteen, metsätalouteen ja puuteollisuuteen 5747: palvelut ............... . 31 10 sekä kaivostoimintaan. Kuljetusalalla toteute- 5748: teollisuus ............. . 10 5 taan Dar es Salaamin sataman kunnostusohjel- 5749: maa sekä alkamassa olevaa teiden kunnostus- 5750: Tärkeimmät avunantajat (-86) ja kunnossapito-ohjelmaa Mtwaran ja Lindin 5751: lääneissä. 5752: milj. USD Energia-alan yhteistyö saattaa laajentua die- 5753: Tanska 137,7 selgeneraattoreiden kunnostuksen ja lisätoimi- 5754: Ruotsi 106,4 tusten ulkopuolelle lähivuosina. Päätoimialo- 5755: IDA 86,3 jen ulkopuolella ollaan edelleen mukana Arus- 5756: Norja 71,8 hassa toimivan lääketehtaan sekä Dar es Salaa- 5757: min yliopiston hammaslääketieteen laitoksen 5758: Suomi 28,9 tukihankkeissa. 5759: Metsäalalla Suomi vielä tukee mekaanista 5760: Lähes vuosikymmenen kestänyt talouden metsäteollisuutta mutta avun painopiste on 5761: taantuma sai Tansanian 1980-luvun alussa siirtymässä entistä enemmän metsätalouden 5762: aloittamaan yrityksen elvyttää talouttaan ja puolelle: metsän inventointiin, metsitykseen 5763: korjata sen vinoumia. Vuonna 1986 Tansania sekä metsänhoitoon. Sansibarilla on parhail- 5764: laati uuden elvytysohjelman, jolle se sai myös laan meneillään metsänistutushanke ja alan 5765: Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailman- laajahkoa tukemista suunnitellaan. Maatalou- 5766: pankin tuen. Elvytysohjelma sisältää toimenpi- dessa on tuettu maataloustutkimusta ja neu- 5767: teitä, jotka tähtäävät talouden tasapainotuk- vontaa harjoittavaa Uyolen maatalouskeskus- 5768: seen ja syviin rakenteellisiin muutoksiin. Ohjel- ta. Teknistä apua ja tuontitukea on annettu 5769: man toteutus on sujunut toistaiseksi varsin suomalais-tansanialaiselle traktorien kokoon- 5770: hyvin ja talouden kasvu on pitkästä aikaa panotehtaalle, TRAMAlle. 5771: ylittänyt väestönkasvun. Mtwaran ja Lindin lääneissä on käynnisty- 5772: Ongelmatonta sopeuttaminen ei kuitenkaan mässä pitkäaikainen integroitu maaseudun ke- 5773: ole. Ulkomaisen avun saanti ja ajoitus on hityshanke. Alueella on pitkään toteutettu laa- 5774: jäänyt jälkeen lupauksista. Viennin lisääminen jaa vesihuoltohanketta. Sansibarin ja Pemban 5775: ja monipuolistaminen on osoittautunut varsin saarilla on aloitettu vesihuoltohankkeen suun- 5776: vaikeaksi ja velkataakka syö suuren osan vien- nittelu. Kaivosalalla tuetaan alan henkilökun- 5777: tituloista vielä pitkään, ellei erityisiä helpotuk- nan koulutusta Dar es Salaamin yliopiston 5778: sia saada. Rakennesopeutuksen seuraukset geologian laitoksessa ja autetaan hyödyntä- 5779: ovat myös lyhyellä tähtäimellä osalle kansaa mään Minjingun fosfaattiesiintymää, joka 5780: varsin kovia. tuottaa raaka-ainetta lannoiteteollisuudelle. 5781: 60 5782: 5783: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset Tansanialle vuosina 1984-88 olivat 5784: (mmk): 5785: 1984 1985 1986 1987 1988 5786: Lahja ................................ . 127.0 103.0 126.6 145.5 281.2x) 5787: Luotto ............................... . 20.0 4.4 5788: Yht. ................................. . 127.0 103.0 146.6 149.9 281.2 5789: x> Sisältää vientitakuukorvauksen 141.0 mmk 5790: 5791: Viimeisimmän kehyspäätöksen suunnittelukehykset vuosille 1989-1992 ovat (milj.mk): 5792: 1989 1990 1991 1992 5793: Lahja ............................................ . 130 130 130 130 5794: Vientitakuukorvauksia ........................... . 100 5795: 5796: 5797: 5798: 5799: 5.2. MUU AFRIKKA 5800: 5801: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön ni- Alueen aavikoitumis- ja pakolaisongelmiin 5802: mettyjä yhteistyömaita muun kuin eteläisen liittyviä maa- ja metsätaloushankkeita toteutet- 5803: Afrikan alueella ovat Egypti, Etiopia, Kenia, tiin vuonna 1988 kaikissa alueen kohdemaissa. 5804: Somalia ja Sudan. Egyptiä lukuunottamatta Niin ikään oli meneillään energia- sekä vesi- 5805: Suomen tuki näille maille oli kertomusvuonna huolto- ja terveydenhuoltohankkeita. 5806: kokonaisuudessaan lahja-apua. Alueen vaikeat Vaikka läntisen Afrikan maat eivät kuulu 5807: luonnonolot, maiden sisäiset konfliktit ja pa- Suomen ensisijaisiin kohdemaihin, Suomi on 5808: kolaiskysymykset ovat vaikeuttaneet väestön tukenut hankkeita etenkin Kamerunissa ja Se- 5809: elinoloja ja osaltaan lisänneet avun tarvetta. negalissa luottoavun ja sekarahoituksen turvin. 5810: Maiden epävakaiset poliittiset olot eivät ole Myös muista Länsi-Afrikan maista tulleiden 5811: toistaiseksi vaikeuttaneet merkittävästi kehitys- projektiesitysten toteuttamismahdollisuuksia 5812: yhteistyöhankkeiden toteutusta. Projektiavun on tutkittu. Kansalaisjärjestöjen hankkeita on 5813: lisäksi Suomi on toimittanut katastrofiapua myös tuettu. 5814: Etiopiaan ja Sudaniin nälänhädän ja tulvien 5815: uhreille lähinnä YK-järjestöjen välityksellä. 5816: 5817: 5.2.1. EGYPTI 5818: 5819: Pinta-ala 1.001.000 km 2 Tärkeimmät avunantajat (-86) 5820: Asukasluku 49,7 milj. (-86) milj. USD 5821: Pääkaupunki Kairo 5822: BKT1asukas (-86) 760 USD USA 1 189,0 5823: Kehitysapu/ asukas( -86) Japani 157,5 5824: 33,5 USD 5825: Saksan LT 112,9 5826: Velanhoitokulut 5827: vientituloista (-86) 21,3 OJo 5828: Suomi 7,6 5829: Tuotannon Työvoiman 5830: rakenne jakautuminen Egyptin vuonna 1987 hyväksytyn viisivuotis- 5831: (-86) OJo ( -80) % suunnitelman mukaan investoinnit kohdenne- 5832: maatalous ............ . 20 46 taan ensisijassa tuotantoon: maatalouteen, 5833: palvelut. .............. . 51 34 teollisuuteen ja energiaan. Meneillään olevien 5834: teollisuus ............. . 29 20 kehityshankkeiden toteutus ja olemassa olevan 5835: 61 5836: 5837: tuotantokyvyn ylläpitäminen pyritään turvaa- Assuanin viljasiilojen suunnittelu. Teolli- 5838: maan. Lisäksi väestön kasvua yritetään rajoit- suuden yhteistyöhankkeet liittyvät läheisesti 5839: taa. elintarviketeollisuuden kehittämiseen. 5840: Egypti sopi vuoden 1987 puolella Kansainvä- Kertomusvuoden suurimmat yhteistyöhank- 5841: lisen valuuttarahaston kanssa talouden sopeut- keet olivat käynnissä energia-alalla. Osittain 5842: tamisohjelman aloittamisesta. Ohjelma edellyt- kehitysluotoin rahoitettava Siinain dieselvoi- 5843: ti voimakkaita talouspoliittisia toimenpiteitä: malaitos oli maksatuksiltaan kertomusvuoden 5844: devalvointia ja hintavalvonnan sekä subventi- suurin yksittäinen hanke. Toteutuksensa lop- 5845: oiden purkamista. puvaiheessa ovat mm. siirtolinjojen rakentami- 5846: Vuoden 1988 aikana kävi kuitenkin ilmeisek- nen ja Kafr el Dawarin voimalaitoksen uudis- 5847: si, ettei viisi vuotissuunnitelman tavoitteista ja tamiseen liittyvä koulutushanke. 5848: valuuttarahaston kanssa sovituista toimenpi- Julkisten palvelujen puolella Egyptin itäisten 5849: teistä pidetty kiinni. Lisäksi öljyn hinnan vaih- alueiden eli Siinain kartoitushanke oli kerto- 5850: telut ovat vaikuttaneet haitallisesti maan talou- musvuonna käynnissä. Kairon maanalaisen 5851: teen. Näistä syistä johtuen maan kansantalou- johtoverkoston kartoitushankkeen toteutus 5852: den tasapaino on entisestään heikentynyt. Va- aloitettiin. 5853: luuttarahaston kanssa on käyty keskusteluja Sosiaalisen kehityksen alalla sovittiin kerto- 5854: uusista talouspoliittisista toimenpiteistä. Sopi- musvuoden aikana mm. suolanpoistolaitoksen 5855: mukseen pääsyä on haitannut Egyptin hallituk- toimittamisesta Siinain niemimaalle. Suolave- 5856: sen huolestuneisuus tukipalkkioiden poistosta den käsittely juomakelpoiseksi vedeksi on ai- 5857: aiheutuvista elintarvikkeiden hintojen nousus- noa keino Siinain alueen juomavesiongelman 5858: ta, mikä voisi johtaa levottomuuksiin maassa. ratkaisemiseksi. Hankkeen toteuttaminen aloi- 5859: Suomen kehitysyhteistyö Egyptin kanssa al- tetaan vuonna 1989. 5860: koi jo 1970-luvun loppupuolella. Yhteistyön Terveydenhuollon alalla kartoitettiin maa- 5861: merkittävimpiä kohteita ovat maatalous, teolli- seudun väestön perusterveydenhuoltohankkeen 5862: suus, energia, julkiset palvelut ja terveydenhoi- käynnistämismahdollisuuksia Beni Suefissa. 5863: to. Hanke keskittyisi perusterveydenhuollon jär- 5864: Kehitysyhteistyö on painottunut kehitysluot- jestämiseen ja terveyskasvatuksen hyväksyttä- 5865: toihin, joita käytettiin kertomusvuonna lähes vyyden edistämiseen. 5866: 65 miljoonan markan edestä. Sekarahoituksen Perusrakenteita kohentavat hankkeet painot- 5867: ja korkotukiluottojen käyttö on vaikeutunut tuvat myös vesihuollon alalla: käynnistymässä 5868: Egyptin taloudellisen tilan heikkenemisen olevat Ras el Barin ja Badr Cityn vesi- ja 5869: vuoksi. jätevesihankkeet noussevat 90-luvun suuriksi 5870: Maa- ja metsätalouden alalla Egyptin kanssa hankkeiksi. 5871: on käynnissä mm. pitkäaikainen lampaanjalos- Tuen toimialajakaumaa pyritään tasapainot- 5872: tushanke ja maatalouden tutkimusyhteistyö. El tamaan lisäämällä apua maatalouteen ja elin- 5873: Fayoumin maidonkeräilyhanke on toteutuk- tarviketeollisuuteen sekä perusterveydenhuol- 5874: sensa loppuvaiheessa. Vuonna 1988 aloitettiin toon. 5875: 5876: 5877: 5878: 5879: Suomen kehitysyhteistyön maksatukset Egyptille vuosina 1984-1988 olivat (mmk): 5880: 1984 1985 1986 1987 1988 5881: Lahja ................................ . 20.5 24.2 32.5 16.9 34.6 5882: Luotto ............................... . 24.0 6.8 6.0 12.7 64.4 5883: Yht. ................................. . 44.5 31.0 38.5 29.6 99.0 5884: 5885: Helmikuussa 1988 vahvistetun päätöksen mukaan mukaan Egyptin suunnittelukehys vuosille 5886: 1989-92 on (mmk): 5887: 1989 1990 1991 1992 5888: Lahja ............................................ . 40 40 40 40 5889: Luotto (vanhojen luottojen maksatusarvio) ...... . 72 20 5890: 62 5891: 5892: 5.2.2. ETIOPIA 5893: 5894: Pinta-ala 1.222.000 km2 pulla Etiopian hallitus muuttikin suhtautumis- 5895: Asukasluku 43,5 milj. (-86) taan mm. yksityisyritteliäisyyteen aikaisempaa 5896: Pääkaupunki Addis Abeba myönteisemmäksi. Samalla maa myönsi avoi- 5897: BKT/asukas (-86) 120 USD mesti talousongelmansa ja halunsa muutoksiin. 5898: Kehitysapu/asukas (-86) 14,8 USD Em. toimenpiteet vaikuttivat siihen, että 5899: Velanhoitokulut Maailmanpankki myönsi maalle kehitysluotan 5900: vientituloista (-86) 25,8 OJo pienyrittämisen kehittämiseen. 5901: Suomen kehitysyhteistyössä Etiopia kuuluu 5902: Tuotannon Työvoiman vähiten kehittyneiden maiden ryhmään, jolle 5903: rakenne jakautuminen osoitettu tuki on lahjamuotoista. Yhteistyö 5904: (-86) UJo , ( -80) UJo 5905: Etiopian kanssa on kasvanut voimakkaasti 5906: maatalous ............ . 48 80 1980-luvulla. Suomi on viime vuosina ottanut 5907: palvelut ............... . 36 12 huomioon maassa vallitsevan hätätilan ja avus- 5908: teollisuus ............. . 15 8 taa pitkän tähtäyksen ohjelmia, joiden tavoit- 5909: teena on katastrofien syntymisen ehkäiseminen 5910: Tärkeimmät avunantajat (-86) ja maan katastrofivalmiuksien parantaminen. 5911: milj. USD Erityisesti maa- ja metsätalouden yhteistyötä 5912: Italia 152,9 pyritään suuntaamaan siten, että samalla hel- 5913: USA 94,0 potetaan Etiopian nälänhätätilannetta. 5914: EEC 85,7 Maatalouden alalla Suomi on tukenut mm. 5915: Ruotsi 35,2 maidontuotantoa ja keinosiemennyshanketta. 5916: Suomi rakentaa myös viljavarastoja sekä 5917: Suomi 9,0 maassa olevien pakolaisten että paikallisen 5918: väestön ravintohuollon parantamiseksi. Metsä- 5919: alalla toteutettiin aikaisemmin puuntaimien 5920: Etiopia kuuluu maailman köyhimpien mai- tuotanto- ja istutushanketta yhteistyössä YK:n 5921: den joukkoon. Merkittävimmät köyhyyden Sahelin alueen toimiston, UNSOn, kanssa. Nyt 5922: moninaisista syistä ovat maassa lähes kolme- hanke on laajentunut ja liittyy Etiopian halli- 5923: kymmentä vuotta jatkunut sisällissota ja kui- tuksen kansalliseen aavikoitumista torjuvaan 5924: vuus. Näiden tekijöiden seurauksena varsinkin metsitysohjelmaan. 5925: sotatoimialueet kärsivät vakavasta nälänhädäs- Energia-alalla Suomi on keskittynyt sähkön- 5926: tä mm. vuosina 1984-85 ja 1987-88. Hätäti- siirtolinjojen suunnitteluun ja rakentamiseen 5927: lan lievittämiseksi käynnistettiin mittava hätä- sekä muuntajatoimituksiin. Terveydenhoito- 5928: aputoiminta, johon Suomikin osallistui. Vuon- alalla osallistutaan veripalveluhankkeeseen 5929: na 1988 Suomi myönsi maalle hätäapua noin 8 sekä lastenhuolto-ohjelmaan yhteistyössä 5930: miljoonan markan edestä. Maan ongelmia kas- UNICEFin kanssa. Etiopian opetusta Suomi 5931: vattaa myös mm. Sudanista tulleiden pakolais- on tukenut mm. toimittamalla maahan pape- 5932: ten suuri määrä. ria; valmisteltavana on myös laaja erityisopet- 5933: Etiopian taloudellinen kehitys on ollut hyvin tajien koulutushanke. 5934: heikkoa. Maan noudattama talouspolitiikka on Uutena suunnitelmana on Bahar Darin alu- 5935: saanut useat länsimaiset avunantajat pidättäy- een vesi- ja saniaatiohuollon kehittäminen. 5936: tymään uusista kehityshankeista ja rajoitta- Hanke valittiin kehitysyhteistyön kohteeksi 5937: maan apunsa lähinnä humanitaariselle puolel- vuonna 1988 ja ohjelman ensimmäinen vaihe 5938: le. Useat länsimaat ovat esittäneet Etiopialie käynnistynee vuonna 1989. Vesihuollon paran- 5939: talouspolitiikan muuttamista voimakkaasti tamisen katsotaan osaltaan lievittävän maan 5940: markkinatalouden suuntaan. Vuoden 1988 lo- hätätilannetta. 5941: 63 5942: 5943: Suomen kehitysyhteistyön kokonaismaksatukset Etiopialie vuosina 1984-88 olivat (mmk): 5944: 1984 1985 1986 1987 1988 5945: Lahja ................................ . 16.1 65.7 42.5 58.1 44.0 5946: Luotto ............................... . 5947: Yht. ................................. . 16.1 65.7 42.5 58.1 44.0 5948: 5949: 5950: 5951: Helmikuussa 1989 tehdyn päätöksen mukaan Etiopian suunnittelukehys vuosille 1989-92 on 5952: (mmk): 5953: 1989 1990 1991 1992 5954: Lahja ............................................ . 50 60 60 60 5955: 5956: 5957: 5958: 5959: 5.2.3. KENIA tiikka sai loppuvuodesta kiitosta avunantaja- 5960: mailta. Elvytysohjelmaa luvattiin tukea edel- 5961: Pinta-ala 583.000 km 2 leen vuoden 1989 aikana noin miljardilla dolla- 5962: Asukasluku 21,2 milj. (-86) rilla. 5963: Pääkaupunki Nairobi Kenian polttavimpia ongelmia on maan no- 5964: BKT/asukas (-86) 300 USD pea, noin 4 prosentin vuotuinen väestönkasvu. 5965: Kehitysapu/ asukas (-86) 21,6 USD Se pahentaa työttömyyttä jatkuvasti. Kasvavan 5966: Velanhoitokulut väestön aiheuttama paine näkyy yhä selvem- 5967: vientituloista (-86) 22,5% min maankäytössä, jossa entistä enemmän rai- 5968: vataan ja ryhdytään viljelemään marginaalisia 5969: Tuotannon Työvoiman 5970: rakenne jakautuminen 5971: maita - tuloksena ympäristön tuhoutuminen. 5972: (-86) OJo (-80) OJo Suomen kehitysyhteistyö Kenian kanssa py- 5973: maatalous ............ . 30 81 ritään sovittamaan yhteen maan omien kehitys- 5974: palvelut ............... . 50 12 suunnitelmien kanssa. Keskeiset yhteistyöalat 5975: teollisuus ............. . 20 7 ovat vesihuolto, perusterveydenhuolto, maito- 5976: talous, energiahuolto sekä metsätalous ja sii- 5977: Tärkeimmät avunantajat (-86) hen liittyvä opetus. 5978: Länsi- ja Keski-Keniassa toteutetaan laajaa 5979: milj. USD maitotalousohjelmaa tuotannon kohottamisek- 5980: Japani 54,9 si. 1960-luvulla alkanutta pohjoismaista osuus- 5981: Alankomaat 47,8 toimintaa tuetaan edelleen. Metsätalouden yh- 5982: Iso-Britannia 46,3 teistyöhankkeita ovat polttopuuohjelma ja 5983: metsäteollisuuden koulutuskeskuksen tukemi- 5984: Suomi 9,0 nen. 5985: Vuoden 1988 laajimmat energia-alan yhteis- 5986: Kenia on ollut taloudeltaan Saharan etelä- työhankkeet liittyvät maaseudun sähköistyk- 5987: puoleisen Afrikan maista vakaimpia. Aina seen, pääkaupungin energiansaannin varmista- 5988: 1980-luvun puoliväliin asti tuotannon vuotui- miseen ja energian taloudellisuuteen. 5989: nen 4-5 prosentin kasvuvauhti ylitti väestön Länsi-Keniassa toteutettava suuri vesihuolto- 5990: kasvun. Vuonna 1987 Kenian päävientituot- ohjelma ja siihen läheisesti liittyvä laaja tervey- 5991: teen, kahvin, maailmanmarkkinahinnan lasku denhuoltohanke ovat sosiaalisen kehityksen 5992: heikensi oleellisesti maan taloudellista tilannet- keskeisimmät Suomen ja Kenian väliset yhteis- 5993: ta. Taloutensa tasapainottamiseksi Kenia ryh- työhankkeet. Vesihuoltohankkeen toiminta- 5994: tyi vuoden 1988 alussa toteuttamaan talouden alueella asuu yli puolitoista miljoonaa keni- 5995: elvytysohjelmaa mm. Kansainvälisen valuutta- alaista. Vuoden 1988 loppuun mennessä oli 5996: rahaston tuella. Kenian hallituksen talouspoli- heistä noin 500 OOO:lla puhdasta vettä. 5997: 64 5998: 5999: Suomen kehitysyhteistyön maksatukset Kenialie V. 1984-1988 olivat (mmk): 6000: 1984 1985 1986 1987 1988 6001: Lahja ................................ . 80.3 80.3 45.6 59.6 115.7 6002: Luotto ............................... . 1.9 3.5 6003: Yht. ................................. . 80.3 82.7 45.6 63.1 115.7 6004: 6005: 6006: Valtioneuvoston päätöksen 16.2.1989 mukaan Kenian apukehys on seuraava (mmk): 6007: 1989 1990 1991 1992 6008: Lahja............................................. 100 105 105 105 6009: 6010: 6011: 6012: 6013: 5.2.4. SOMALIA 6014: 6015: Pinta-ala 638.000 km2 Somalia ryhtyi toteuttamaan talouden elvy- 6016: Asukasluku 5,5 milj. (-86) tysohjelmaa vuoden 1985 alussa. Vuoden 1987 6017: Pääkaupunki Mogadishu puolivälissä maan hallitus sopi vuosien 1987- 6018: BKT1asukas (-86) 280 USD 89 talouspolitiikasta Maailmanpankin ja Kan- 6019: Kehitysapu/ asukas (-86) 94,3 USD sainvälisen Valuuttarahaston kanssa. Somalia 6020: Velanhoitokulut ilmoitti kuitenkin jo samana vuonna keskeyttä- 6021: vientituloista (-86) 62,1 07o vänsä ohjelman vedoten sen aiheuttamaan de- 6022: valvaatioon ja inflaatioon. Elvytysohjelman 6023: Tuotannon Työvoiman 6024: rakenne jakautuminen keskeyttämisen seurauksena tärkeimmät avun- 6025: (-86) OJo (-80) OJo antajamaat lykkäsivät maksatuksiaan. 6026: maatalous ............ . 58 76 Talouskriisin paheneminen sai kertomusvuo- 6027: palvelut. .............. . 34 16 den puolivälissä Somalian hallituksen jälleen 6028: teollisuus ............. . 9 8 aloittamaan vuoropuhelun Maailmanpankin ja 6029: valuuttarahaston kanssa. Yhteisen talouspoliit- 6030: Tärkeimmät avunantajat (-86) tisen asiakirjan odotetaan valmistuvan vuonna 6031: 1989. Somalian sitoutuminen elvytysohjelmiin 6032: milj. USD on kuitenkin ollut melko vaihtelevaa koko 6033: Italia 159,3 1980-luvun ajan. Mm. sisäisen tilanteen kärjis- 6034: USA 82,0 tymisen uhka talouspoliitikan tiukentamisen 6035: UNHCR 52,1 seurauksena on saanut maan aikaisemmin sa- 6036: noutumaan irti talouden elvytysohjelmista. 6037: Suomi 10,4 Suomen ja Somalian välinen kehitysyhteis- 6038: työ alkoi vuonna 1980 tuberkuloosin vastusta- 6039: Somalia on yksi maailman köyhimmistä mishankkeella. Yhteistyö on kasvanut nopeas- 6040: maista. Sen talous on syvässä epätasapainossa ti. Somalia kuuluu vähiten kehittyneiden mai- 6041: ja tilanteen korjaaminen vie vuosia. Elpymistä den ryhmään ja sen saama tuki on kokonaisuu- 6042: hidastavat maan talouden rakenteelliset ongel- dessaan lahjamuotoista. 6043: mat: valtion suuri velkataakka, heikko tuotta- Suomen Somalialie antaman tuen pääaloja 6044: vuus, alhainen kotimainen säästämisaste ja ovat nykyisin terveydenhuolto, energiahuolto 6045: omavaraisuuteen perustuva kansantalous - ja elintarvikehuolto. Suurin kehitysyhteistyö- 6046: väestöstä puolet on paimentolaisia. Lisärasi- hanke on tuberkuloosin vastustamishanke. 6047: tuksen maan taloudelle aiheuttaa pakolaison- Terveysalalla tuetaan niin ikään Suomen Pu- 6048: gelma. Pakolaisten määrä Somaliassa on naisen Ristin ja Somalian Punaisen Puolikuun 6049: maailman suurimpia. yhteistyönä toteutettavaa veripankkihanketta. 6050: 65 6051: 6052: Energia-alalla on käynnissä edelleen Baidoan ryhmänä ovat sekä pakolaiset_~ttä uudisasuk- 6053: ja Kismayon alueiden sähköistys. kaat. 6054: Elintarvikehuoltoon liittyvä laaja hanke on Kahdenvälisen avun lisäksi Suomi rahoittaa 6055: viljavarastojen rakentaminen kymmenelle Somaliassa joitakin hankkeita kansainvälisten 6056: paikkakunnalle Somaliaan. Hankkeen kohde- järjestöjen kanssa. 6057: 6058: 6059: Suomen kehitysyhteistyön maksatukset Somalialie v. 1984-88 olivat (mmk): 6060: 1984 1985 1986 1987 1988 6061: Lahja ................................. 12.9 13.1 52.5 72.4 55.5 6062: Luotto ................................ 6063: Yht. .................................. 12.9 13.1 52.5 72.4 55.5 6064: 6065: 6066: Helmikuussa 1989 tehdyn päätöksen mukaan Somalian suunnittelukehys vuosille 1989-92 on 6067: seuraava (mmk): 6068: 1989 1990 1991 1992 6069: Lahja ............................................ . 40 40 40 40 6070: 6071: 6072: 6073: 6074: 5.2.5. supAN 6075: 6076: Pinta-ala 2.506.000 km2 linneet sisällissota ja nälänhätä ovat yhdessä 6077: Asukasluku 22,6 milj. (-86) vaatineet satoja tuhansia kuolonuhreja. Sisäl- 6078: Pääkaupunki Khartum lissota on aiheuttanut maansisäistä pakolai- 6079: BKT1asukas (-86) 320 USD suutta etelästä Khartumin seudulle ja lisännyt 6080: Kehitysapu/ asukas (-86) 41,7 USD pakolaisongelmaa entisestään. 6081: Vdanhoitokulut Nälänhädän uhrien auttamiseksi käynnistet- 6082: vientituloista (-86) 7, 7 OJo tiin laaja avustustoiminta, johon myös Suomi 6083: on osallistunut. Kesällä 1988 Sudania koetteli- 6084: Tuotannon Työvoiman vat tulvat, joiden aiheuttamien vahinkojen 6085: rakenne jakautuminen 6086: (-86) OJo (-80) % 6087: korjaamiseen Suomi osallistui antamalla hu- 6088: manitaarista apua. Suomi pyrkii myös tulvien 6089: maatalous ............ . 35 71 vaatiman jälleenrakennusohjelman toteuttami- 6090: palvelut ............... . 50 21 seen. 6091: teollisuus ............ .. 15 8 Sudan astui askeleen kohti sopimusta Kan- 6092: sainvälisen valuuttarahaston kanssa syksyllä 6093: Tärkeimmät avunantajat (-86) 1988 siirtymällä kahteen valuuttakurssiin. Vi- 6094: milj. USD ralliseen kurssiin noteerataan osa perushyödyk- 6095: USA 149,0 keistä, kuten vilja, lääkkeet ja polttonesteet. 6096: Italia 93,3 Muussa tuonnissa siirryttiin keHuvaan kurssiin, 6097: EEC 87,1 joka asettui mustan pörssin tasolle. Sopimuk- 6098: seen pääsy Vaiuttarahaston kanssa mahdollis- 6099: Suomi 7,2 taisi mm. Sudanin velkojen vakauttamisneu- 6100: vottelut Pariisin klubissa. 6101: Suomen ja Sudanin välinen kehitysyhteistyö 6102: Sudan kuuluu ns. vähiten kehittyneisiin mai- alkoi vuonna 1978 metsitysohjelmalla. Sudanin 6103: hin. Sen talouskehitykseen ovat 1980-luvulla Suomelta saama tuki on kokonaan lahjamuo- 6104: voimakkaasti vaikuttaneet kuivuus ja naapuri- toista. Apuohjelma on keskittynyt suuriin 6105: maista tuleva pakolaisvirta. Maa on myös kär- maatalous-, metsä- ja energia-alan yhteistyö- 6106: sinyt sisäisistä ongelmista: Etelä-Sudanissa vai- hankkeisiin. 6107: 9 39l018U 6108: 66 6109: 6110: Suomi on Sudanin metsäalan suurin kahden- ke on loppuvaiheessaan. Lisäksi on suunnitteil- 6111: välinen avunantaja. Suomen hankkeiden pää- la Sudanin ja Etiopian välinen siirtolinja. Uu- 6112: määränä on aavikoitumisen hillitseminen ja tena hankkeena käynnistettiin kertomusvuonna 6113: polttopuutuotannon kohottaminen. Itä-Suda- New Halfan kyläsähköistyksen tekninen suun- 6114: nin pakolaisten maataloushanketta, jonka tar- nittelu. 6115: koituksena on maanviljelyn tehostaminen ja Uutena yhteistyöalueena aloitettiin Sudanin 6116: koneistaminen, on edelleen jatkettu. säähavainnoinnin kehittäminen. Hankkeen ta- 6117: Suomi toteuttaa suurta siirtolinjahanketta voitteena on mm. odotettavissa olevien kui- 6118: Itä-Sudanissa. Tarkoituksena on alueen sähkö- vuusjaksojen ennustaminen ja niihin ennakolta 6119: verkon kunnostaminen ja laajentaminen. Han- varautuminen. 6120: 6121: 6122: Suomen kehitysyhteistyön maksatukset Sudanille vuosina 1984-1988 olivat (mmk): 6123: 1984 1985 1986 1987 1988 6124: Lahja ................................. 13.8 24.9 36.4 30.8 84.3 6125: Luotto ................................ 6126: Yht. .................................. 13.8 25.0 36.4 30.8 84.3 6127: 6128: Helmikuussa 1989 tehdyn päätöksen mukaan Sudanin suunnittelukehys vuosille 1989-92 on 6129: seuraava (mmk): 6130: 1989 1990 1991 1992 6131: Lahja ................................ : ........... . 40 50 50 50 6132: 6133: 6134: 6135: 6136: 5.3. AASIA 6137: 6138: Aasia voidaan pitää potentiaalisena voimak- Kiinan avaamiin mahdollisuuksiin tunnetaan 6139: kaan talouskasvun alueena. Erot maiden välillä suomalaisessa yrityskentässä erityistä mielen- 6140: ovat kuitenkin huomattavan suuria; eräät maat kiintoa. 6141: voivat rahoittaa kehityshankkeitaan jopa kau- Alueellista yhteistyötä Aasiassa Suomi tukee 6142: pallisin lainoin, toiset tarvitsevat pitkäaikaista ns. väliaikaisen Mekong-komitean kautta; ko- 6143: lahjamuotoista kehitysapua talouselämänsä ra- mitean jäseninä ovat Laos, Thaimaa ja Viet- 6144: kenteellisten ongelmien pienentämiseen. nam, Kamputsea on toistaiseksi poissa sen 6145: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön toiminnasta. Suomi myös rahoittaa koulutusta 6146: kohdemaista on Aasiassa viisi: Bangladesh, Aasian teknologiainstituutissa, AIT:ssa. 6147: Burma, Nepal, Sri Lanka ja Vietnam. Näistä Kehitysyhteistyö Aasiassa painottuu Suomen 6148: kolme ensiksi mainittua kuuluvat vähiten ke- perinteisille osaamisaloille, metsätalouteen ja 6149: hittyneiden maiden ryhmään ja niille annettava metsänhoitoon sekä tuotantoelämän kannalta 6150: apu oli kertomusvuonna kokonaisuudessaan välttämättömän infrastruktuurin rakentami- 6151: lahja-apua. seen: energiahuoltoon, puhelinliikenteeseen ja 6152: Yksittäisiin hankkeisiin perustuvaa yhteis- kuljetusalalle - lähinnä satamien kehittämi- 6153: työtä on meneillään tai suunnitteilla mm. Indo- seen. Lisäksi Sri Lankassa ja Vietnamissa to- 6154: nesian, Thaimaan, Kiinan ja Filippiinien kans- teutetaan laajahkoja vesihuoltohankkeita. Co- 6155: sa. Nämä maat, kuten eräät muutkin suhteelli- lombon keskussairaala Sri Lankassa on suu- 6156: sen hyvätuloiset kehitysmaat, ovat myös sopi- rimpia Suomen rahoittamia terveysalan hank- 6157: via korkotukiluottojen vastaanottajia ja siten keita. 6158: suomalaisten yritysten kiinostuksen kohteita. 6159: 67 6160: 6161: 5.3.1. BANGLADESH 6162: 6163: Pinta-ala 144.000 km2 sa ja etenkin Nepalissa harjoitettua entistä 6164: Asukasluku 103,2 milj. (-86) kestämättömämpää maankäyttöä ja ylilaidun- 6165: Pääkaupunki Dhaka tamista, joka pahentaa eroosiota. Banglades- 6166: BKT1asukas (-86) 160 USD hin kannalta tämä merkitsee sitä, että jokiuo- 6167: Kehitysapu/ asukas (-86) 14,1 USD mat liettyvät aiheuttaen tulvien lisääntymistä. 6168: Velanhoitokulut Maan omat toimenpiteet eivät yksin riitä on- 6169: vientituloista (-86) 25,1 OJo gelman ratkaisemiseen. Näin mittavan ympä- 6170: ristöongelman ratkaisemiseksi tarvittaisiin alu- 6171: Tuotannon Työvoiman een mailta poliittista tahtoa ja yhteistyökykyä, 6172: rakenne jakautuminen 6173: (-86) UJo (-80) UJo avunantajilta puolestaan teknistä asiantunte- 6174: 47 75 musta ja ennen kaikkea rahoitusta. Kasvihuo- 6175: maatalous ............ . 6176: neilmiöstä johtuva meriveden pinnan nousu 6177: palvelut. .............. . 39 19 6178: 14 6 olisi Bangladeshille tuhoisampaa kuin mille- 6179: teollisuus ............. . 6180: kään muulle maalle. 6181: Tärkeimmät avunantajat (-86) Jokisuiston maaperä on erittäin hedelmällis- 6182: tä, mutta tulvien takia on jouduttu turvautu- 6183: milj. USD maan elintarvikkeiden hätäaputoimituksiin. Ti- 6184: IDA 340,9 lannetta ei vastaisuudessa suinkaan helpota 6185: Japani 263,4 maan erittäin suuri väestö ja nopea väes- 6186: USA 164,0 tönkasvu. Maan kehittymätön sosiaalitoimi ei 6187: juurikaan kykene ongelmia pienentämään. Ta- 6188: Suomi 2,3 loutensa rakenteellisia heikkouksia maa yrittää 6189: korjata rakennesopeutusohjelmalla. 6190: Bangladeshin perusongelma on maan sijainti Suomen tuki Bangladeshille suunnataan nel- 6191: jokisuistossa; se aiheuttaa säännöllisiä vuosit- jään talouselämän perusrakenteita vahvista- 6192: tain toistuvia tulvia. Erityisesti kahden viime vaan hankkeeseen: Chittagongin ja Monglan 6193: vuoden tulvat saivat aikaan tuhoja, joiden sataman kehittämiseen, eräiden alueiden säh- 6194: korjaaminen vie vuosia ja hidastuttaa maan köistämiseen ja laajaan tietoliikenteen kehittä- 6195: mahdollisuuksia toteuttaa kehityshankkeitaan. mishankkeeseen; kartoitusalan hanketta val- 6196: Joidenkin arvioiden mukaan neljännes maan mistellaan. Yhteistyöstä saadut kokemukset 6197: asukkaista menetti tulvissa kotinsa. näillä toimialoilla ovat varsin hyviä ja tarkoi- 6198: Tulvien pelätään vuosittain pahenevan. Syy- tus on tulevina vuosina edelleen keskittyä nii- 6199: nä tähän pidetään Intiassa, Kiinassa, Bhutanis- hin. 6200: 6201: 6202: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset Bangladeshille vuosina 1983-88 olivat (mmk): 6203: 1984 1985 1986 1987 1988 6204: Lahja ................................. 18.5 26.2 11.6 14.9 75.7 6205: Luotto ................................ 6206: Yht. .................................. 18.5 26.2 11.6 14.9 75.7 6207: 6208: 6209: Kehyspäätöksen mukainen Bangladeshin suunnittelukehys vuosille 1989-1992 on (mmk): 6210: 1989 1990 1991 1992 6211: Lahja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 55 55 55 6212: 68 6213: 6214: 5.3.2. BURMA 6215: hiten kehittyneiden maiden ryhmään vuoden 6216: Pinta-ala 677.000 km2 1988 alusta lähtien. Kesällä 1988 voimistuneet 6217: Asukasluku 38,0 milj. (-86) sisäiset levottomuudet näyttivät lamaannotta- 6218: Pääkaupunki Rangoon neen maan virallisen talouselämän toiminnan 6219: BKT/asukas (86) 200 USD lähes täydellisesti. Käytännön syistä lähes kaik- 6220: Kehitysapu/ asukas (-86) 10,9 USD ki kehitysyhteistyötoiminta maassa pysähtyi. 6221: Velanhoitokulut Burmalla on huomattavat luonnonvarat, 6222: vientituloista (-86) 55,4 OJo mutta ei tarvittavaa investointipääomaa niiden 6223: hyödyntämiseen. Omaperäinen sosialismi ja 6224: Tuotannon Työvoiman länsimaiselle vaikeasti avautuva yhteiskunta pi- 6225: rakenne jakautuminen 6226: (-86) OJo (-80) OJo tivät nykyisen hallinnon aikana maan erittäin 6227: maatalous ............ . 48 53 suljettuna aina 1970-luvun alkupuolelle saak- 6228: palvelut. .............. . 39 28 ka. Sen jälkeen taloudellinen kanssakäyminen 6229: 13 19 laajentui jonkin verran ja pysähtyi jälleen si- 6230: teollisuus ............. . 6231: säisten levottomuuksien takia. Maan taloudes- 6232: Tärkeimmät avunantajat (-86) sa on epävirallisella sektorilla huomattava mer- 6233: kitys. 6234: milj. USD Suomen tuki Burmalie on ollut suhteellisen 6235: Japani 266,1 vaatimatonta. Kertomusvuoden aikana yhteis- 6236: IDA 44,9 työ oli käytännön syistä lähes pysähdyksissä. 6237: Saksan LT 33,7 Toteutusvaiheessa oli vain Maailmanpankin 6238: kanssa yhteistyössä metsätalouden ja teolli- 6239: Suomi 2,3 suuden kehittämishanke ja hankkeiden viimeis- 6240: tely energia-alalla. Uusien hankkeitten suunnit- 6241: Burman vaikea taloudellinen tilanne ja suuri telun aloittamista ei pidetty tarkoituksenmu- 6242: velkataakka johtivat maan liittämiseen ns. vä- kaisena. 6243: 6244: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset Burmalle vuosina 1984-1988 olivat 6245: (mmk): 6246: 1984 1985 1986 1987 1988 6247: Lahja ................................. 5.6 9.0 20.5 5.7 10.6 6248: Luotto ................................ 0.9 4.0 6249: Yht. ·································· 6.5 9.0 20.5 5.7 14.6 6250: 6251: 6252: Kehyspäätöksen mukaan Burman suunnittelukehys vuosille 1989-92 on (mmk): 6253: 1989 1990 1991 1992 6254: Lahja............................................. 17 15 15 15 6255: 6256: 6257: 6258: 6259: 5.3.3. NEPAL 6260: 6261: Pinta-ala 141.000 km 2 Tuotannon Työvoiman 6262: Asukasluku 17,0 milj. (-86) rakenne jakautuminen 6263: Pääkaupunki Kathmandu (-86) OJo (-80) OJo 6264: BKT1asukas (-86) 150 USD maatalous ............ . 93 6265: Kehitysapu/asukas (-86) 17,7 USD palvelut ............... . 7 6266: Velanhoitokulut teollisuus ............. . 1 6267: vientituloista (-86) 9,4 OJo 6268: 69 6269: 6270: Tärkeimmät avunantajat (-86) monsuunisateita, vesi virtaa jokiin ja veden 6271: milj. USD mukanaan-kul)ettama liete tukkii joenuomia 6272: aiheuttaen suuria tuhoja etenkin Bangladeshin 6273: Japani 68,9 alavassa jokisuistossa, mutta myös Intiassa. 6274: IDA 54,8 Eroosiosta kärsivien vuorenrinteiden uudel- 6275: As.D.B. 37,2 leenmetsityksen tarve kasvaa jatkuvasti. 6276: Saksan LT 21,3 Nepal toteuttaa taloutensa rakennesopeutus- 6277: ohjelmaa, jolla on saavutettu kohtuullisia tu- 6278: Suomi 5,3 loksia. Tosin luonnonolotkin ovat suosineet 6279: maataloustuotantoa. 6280: Suomen ja Nepalin välisessä kehitysyhteis- 6281: Nepalin kehittämistä vaikeuttaa maan sijain- työssä keskeinen alue on metsätalouden kehit- 6282: ti Himalajan vuoristossa, vailla suoraa yhteyttä täminen. Suomi on Nepalin toivomuksesta ot- 6283: mereen. Vuoristoisuus tekee perusrakenteiden tamassa tulevina vuosina entistä näkyvämmän 6284: rakentamisen vaikeaksi ja kalliiksi. roolin erityisesti avun suunnittelussa ja koordi- 6285: Viime vuosikymmeninä tuottavuuden kasvu noinnissa, kun lähdetään toteuttamaan vuonna 6286: ei ole vastannut väestönkasvua. Lisääntynyt 1989 viimeisteltävää metsätalouden kokonais- 6287: polttopuun kysyntä on johtanut liiallisiin met- suunnitelmaa, jonka tekemistä Suomi on ra- 6288: sänhakkuisiin. Niiden seurauksena jyrkkien hoittanut. 6289: vuorenrinteiden eroosiosta on tullut vakava Ohjelmaa täydentävät sähköistyksen ja tieto- 6290: ympäristöongelma, jonka vaikutukset ulottu- liikenteen tukeminen, alkava vesihuolto- ja 6291: vat Nepalin alueen ulkopuolelle. Kun metsät sanitaatiohanke sekä maatalouden kehittämistä 6292: eivät enää sido riittävässä määrin rankkoja tukevat lannoitetoimitukset. 6293: 6294: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset Nepalille vuosina 1984-88 olivat (mmk): 6295: 1984 1985 1986 1987 1988 6296: Lahja ................................ . 18.0 20.7 26.8 43.6 25.8 6297: Luotto ............................... . 6298: Yht. ................................. . 18.0 20.7 26.8 43.6 25.8 6299: 6300: 6301: Kehyspäätöksen mukaan Nepalin suunnittelukehys vuosille 1989-1992 on (mmk): 6302: 1989 1990 1991 1992 6303: Lahja............................................. 60 60 60 60 6304: 6305: 6306: 5.3.4. SRI LANKA 6307: 6308: Pinta-ala 66.000 km2 Tärkeimmät avunantajat (-86) 6309: Asukasluku 16,1 milj. (-86) milj. USD 6310: Pääkaupunki Colombo 6311: BKT1asukas (-86) 400USD Japani 135,9 6312: Kehitysapu/ asukas (-86) 35,4 USD IDA 85,0 6313: Velanhoitokulut Saksan LT 79,1 6314: vientituloista (-86) 17,5 OJo USA 74,0 6315: 6316: Tuotannon Työvoiman Suomi 10,3 6317: rakenne jakautuminen 6318: (-86) UJo (-80) % Sri Lankaa pidettiin pitkään mallikelpoisena 6319: maatalous ........... .. 26 53 kehitysmaana. Sillä oli hyvät edellytykset ta- 6320: palvelut. .............. . 47 33 loutensa kehittämiseen, jota tosin edelleen ra- 6321: teollisuus ............. . 27 14 kennesopeutusohjelman avulla jatketaan. Vii- 6322: 70 6323: 6324: me vuosina maa on kuitenkin kärsinyt jatku- murentaa rantoja sen jälkeen, kun suojaavat 6325: vista sisäisistä levottomuuksista ja taloudelli- riutat on käytetty rakennusaineeksi. 6326: nen tilanne on heikentynyt voimakkaasti. Suomen ja Sri Lankan välinen kehitysyhteis- 6327: Aluksi levottomuudet keskittyivät maan poh- työohjelma koostuu pääosaltaan vesihuolto- ja 6328: jois- ja itäosien tamilialueille. Levotonta on sanitaatiohankkeesta, puhelinliikenteen kehit- 6329: ollut myös maan muissa osissa, joiden väestön tämisestä, terveydenhuoltohankkeesta sekä Ka- 6330: enemmistö on singaleeseja. Vuonna 1988 lutaran alueen kokonaisvaltaisesta kehittämi- 6331: maassa pidettiin presidentinvaalit ja alkuvuon- sestä. Yhteistyön menettelytavat ja käytäntö 6332: na 1989 parlamenttivaalit, jotka sujuivat enna- ovat jo vakiintuneet ja yhteistyötä on tarkoitus 6333: koitua rauhallisemmin. jatkaa samoilla toimialoilla. Sri Lankan sisäi- 6334: Myös Sri Lankaa uhkaavat ympäristöongel- nen tilanne ei toistaiseksi ole merkittävästi 6335: mat - metsien häviämisvauhti on kehitysmai- vaikeuttanut Suomen kehitysyhteistyöhankkei- 6336: den nopeinta Nepalin jälkeen. Meri on alkanut den toteuttamista. 6337: 6338: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset Sri Lankalie olivat vv. 1984-88 olivat (mmk): 6339: 1984 1985 1986 1987 1988 6340: Lahja ................................ . 32.0 36.9 52.0 61.7 63.6 6341: Luotto ............................... . 6342: Yht .................................. . 32.0 36.9 52.0 61.7 63.6 6343: 6344: 6345: Kehyspäätöksen mukaan Sri Lankan suunnittelukehys vuosille 1989-1992 on (mmk): 6346: 1989 1990 1991 1992 6347: Lahja............................................. 55 55 55 55 6348: 6349: 6350: 5.3.5. VIETNAM 6351: 6352: Pinta-ala 330.000 km2 tämä aiheutui taloudellisesta eristämisestä - 6353: Asukasluku 63,3 milj. (-86) joka seurasi Vietnamin miehitettyä Kamput- 6354: Pääkaupunki Hanoi sean ja johti taloudellisiin yhteyksiin lähinnä 6355: BKT1asukas (-86) vain maantieteellisesti kaukana sijaitseviin 6356: Kehitysapu/asukas (-86) 2,3 USD SEV-maihin. Syynä ovat olleet myös talouden 6357: Velanhoitokulut ja teollisuuden rakenteelliset heikkoudet sekä 6358: vientituloista (-86) maan hallinnon kykenemättömyys tarvittaviin 6359: uudistuksiin. Saatavilla olevien arvioiden mu- 6360: Tuotannon. Työvoiman kaan talous on heikentynyt viime vuosina ja 6361: rakenne jakautuminen 6362: (-86) o/o (-80) % elintarvikkeista on suuri pula. 6363: maatalous ............. . 68 Maassa on käyty keskustelua talouselämän 6364: palvelut ............... . 21 kehittämistarpeista, mutta toistaiseksi ei ole 6365: teollisuus ............. . 12 löydetty konkreettisia Japoja kohentaa väestön 6366: elinoloja. Oman rasitteensa tuo edelleen ns. 6367: Tärkeimmät avunantajat (-86) Kamputsean kysymys, jossa tapahtuva myön- 6368: teinen poliittinen ratkaisu avaisi Vietnamille 6369: milj. USD mahdollisuuden ja toisi voimavaroja kehittyä. 6370: Ruotsi 64,0 Viime aikoina tosin on näyttänyt siltä, että 6371: UNDP 15,2 Vietnam pyrkisi avaamaan talouttaan. Se käy 6372: WFP 10,0 neuvotteluja Kansainvälisen valuuttarahaston 6373: Suomi 9,9 kanssa sopiakseen ·. velkojensa hoidosta. Viet- 6374: nam on j~k'aissut ulkomaisten investointien 6375: Vietnamin talouselämä ei päässyt kunnolla suojasopimuksen sekä alkaa sallia yksityisiä ja 6376: käyntiin sodan jälkeisessä tilanteessa. Osittain sekayrityksiä. Käytännön tasolla tällaisten yri- 6377: 71 6378: 6379: tysten toimintaa tarkemmin säätelevät sään- joka ei johtanut kaavaillun suomalais-vietna- 6380: nökset kuitenkin ovat vielä puutteellisia. milaisen yhteisyrityksen perustamiseen. Yhteis- 6381: Suomen ja Vietnamin välisessä kehitysyhteis- työtä on kuitenkin tarkoitus jatkaa pienimuo- 6382: työssä keskeisellä sijalla on ollut Pha Rungin toisena tukena tälle alalle. 6383: telakka, joka oli myös suurimpia Suomen kehi- Suomen ja Vietnamin välinen vakiintunut ja 6384: tysyhteistyövaroin toteutettuja hankkeita. Ker- hyvin toimiva yhteistyö painottuu nykyisellään 6385: tomusvuonna jatkui hankkeen neuvontavaihe, Hanoin kaupungin vesihuollon kehittämiseen. 6386: 6387: 6388: Kahdenväliset kehitysyhteistyön maksatukset Vietnamille olivat vuosina 1984-1988 (mmk): 6389: 1984 1985 1986 1876 1988 6390: Lahja ................................ . 24.6 36.0 50.2 52.4 52.0 6391: Luotto ............................... . 6392: Yht .................................. . 24.6 36.0 50.2 52.4 52.0 6393: 6394: Kehyspäätös vuosille 1989-92 on (mmk): 6395: 1989 1990 1991 1992 6396: Lahja ............................................ . 50 50 50 50 6397: 6398: 6399: 6400: 6401: 5.4. LATINALAINEN AMERIKKA 6402: 6403: Latinalaista Amerikkaa on totuttu pitämään Nicaraguan lisäksi on myönnetty kehitysluotto 6404: tulotasoltaan muita kehitysmaaryhmiä vau- Costa Ricalle. Meksikon kanssa on meneillään 6405: raampana. Ongelmana on kuitenkin epätasai- monivuotinen metsätalous- ja teollisuushanke. 6406: nen tulonjako niin alueiden kuin eri väestöryh- Vuonna 1988 ryhdyttiin pohjoismaisesti val- 6407: mienkin kesken. Viime vuosina kärjistynyt vel- mistelemaan alueellista yhteistyötä Keski-Ame- 6408: katilanne on köyhdyttänyt etenkin alueen hei- rikan maiden kanssa osoituksena Pohjoismai- 6409: koimpia talouksia. Valoisimpienkin arvioiden den erityisestä kiinnostuksesta tukea alueellista 6410: mukaan Latinalainen Amerikka yltää vuonna rauhanprosessia. Suomen alueellista tukea on 6411: 1990 vain sille tulotasolle henkeä kohden las- toistaiseksi ohjattu Amerikan valtioiden ter- 6412: kettuna, jolla se oli tämän vuosikymmenen veysjärjestön, PAHOn, kautta. Suomella on 6413: alussa. erityistä kiinnostusta alueen metsävarojen ke- 6414: Suomen kehitysyhteistyö Latinalaisessa hittämiseen. Alueellisen yhteistyön edistämi- 6415: Amerikassa on painottunut Nicaraguan ja Pe- seksi Suomi avasi marraskuussa 1988 kehitys- 6416: run kanssa harjoitettavaan yhteistyöhön. yhteistyötoimipisteen San Josessa Costa Ricas- 6417: Lahja-avun ohella rahoitusmuotona on käytet- sa. 6418: ty pehmeäehtoisia kehitysluottoja. Perun ja 6419: 6420: 6421: 5.4.1. NICARAGUA 6422: 6423: Pinta-ala 130.000 km2 Tuotannon Työvoiman 6424: Asukasluku 3,4 milj. (-86) rakenne jakautuminen 6425: (-86) OJo (-80) OJo 6426: Pääkaupunki Managua 6427: BKT1asukas (-86) 790 USD maatalous ............ . 23 47 6428: Kehitysapu/ asukas (-86) 44,3 USD palvelut. .............. . 44 38 6429: Velanhoitokulut teollisuus ............. . 33 16 6430: vientituloista (-86) 12,9 OJo 6431: 72 6432: 6433: Tärkeimmät avunantajat (-86) turvin on rahoitettu yksittäisiä laitetoimituksia, 6434: milj. USD 6435: teollisuuden ja maatalouden tuotantopanoksia 6436: sekä Nicaraguan kiireellisinä pyytämiä lääke- 6437: Alankomaat 19,2 ja elintarviketoimituksia. Lahja-apu on koh- 6438: Ruotsi 17,5 distunut Nicaraguan meijerituotannon kehittä- 6439: IDB 14,9 miseen ja toisaalta sosiaalialalle kuten paperi- 6440: Italia 14,2 toimituksiin ja terveydenhuollon koulutukseen. 6441: Lähivuosina apu suunnataan maatalouden 6442: Suomi 7,1 alalla Nicaraguan V -alueen kehittämisohjel- 6443: maan ja lannoiteohjelmaan, jota rahoitetaan 6444: Nicaraguan taloutta on viime vuosien aikana yhdessä Norjan kanssa. Hankkeiden tavoittee- 6445: heikentänyt ulkomaisen pääomarahoituksen na on edistää maan elintarvikeomavaraisuutta. 6446: puuttuminen, Yhdysvaltain kauppasaarto sekä Terveydenhuollon tukea suunnitellaan jatketta- 6447: sota contria vastaan. Taloutta koetteli lisäksi vaksi PAHOn kautta. Valmisteilla on vam- 6448: vuoden 1988 lopulla hirmumyrsky, joka ai- maisten kuntoutushanke sekä sairaalalaitteiden 6449: heutti laajoja vaurioita maan tuotantokoneis- kunnossapitohanke. Lisäksi Suomi tukee 6450: tolle. Talouspolitiikkaå on edelleen tiukennettu PAHOn peruslääke- ja malariahanketta, mikä 6451: erilaisin sopeutus- ja säästötoimin. Valtion me- on osa alueellista ohjelmaa. 6452: noja on supistettu voimakkaasti ja investointe- Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on jat- 6453: ja on pyritty ohjaamaan vain olemassaolevan kunut vilkkaana. Vuonna 1988 valmisteltiin 6454: tuotantokyvyn parantamiseen. kehitysjoukkotoiminnan aloittamista Nicara- 6455: Sopeuttamistoimista huolimatta maan talous guan kanssa. Lisäksi Suomi myönsi humani- 6456: heikentyi nopeasti vuonna 1988. Nicaraguan taarisen avun varoista tukea Nicaragualie pyör- 6457: ulkomaanvelka kohosi 7, 7 miljardiin dollariin remyrsky Juanan aiheuttamien tuhojen korjaa- 6458: ja inflaatio oli yli 20 000 prosenttia. miseksi. 6459: Suomen kehitysyhteistyö Nicaraguan kanssa Nicaraguan lahja-apua on tarkoitus kasvat- 6460: alkoi vuonna 1980 ja vuonna 1982 vahvistettiin taa lähivuosina. Suomen ja Nicaraguan välisen 6461: Nicaraguan asema yhteistyömaana. Suomen kehitysyhteistyön hallintoa helpottaa, että mar- 6462: apu on ollut sekä lahja- että luottomuotoista. raskussa 1988 Costa Ricaan perustettiin Suo- 6463: Kehitysluottoja Nicaragualie on myönnetty men edustusto. Managuassa avattiin kehitysyh- 6464: kaikkiaan kuusi, yhteensä 135 mmk. Niiden teistyön toimipiste vuoden 1989 aikana. 6465: 6466: 6467: 6468: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset Nicaragualie vuosina 1984-88 olivat (mmk): 6469: 1984 1985 1986 1987 1988 6470: Lahja ................................ . 7.4 10.9 9.3 19.6 40.7 6471: Luotto ............................... . 10.4 8.8 25.6 13.1 33.5 6472: Yht. ................................. . 17.8 19.7 34.9 32.7 74.2 6473: 6474: 6475: Helmikuussa 1989 tehdyn päätöksen mtilcaan Nicaraguan suunnittelukehys vuosille 1989-92 6476: on (mmk): 6477: 1989 1990 1991 1992 6478: Lahja ......................................,.. ..... . 30 40 40 40 6479: Luotto (vanhojen luottojen maksatusarvio) ...... . 24 6480: 73 6481: 6482: 5.4.2. PERU 6483: 6484: Pinta-ala 1.285.000 km2 joten talouden miinuskasvun odotetaan jatku- 6485: Asukasluku 19,8 milj. (-86) van vuonna 1989. 6486: Pääkaupunki Lima Maan sisäpoliittinen ongelma on terrorismi, 6487: BKT1asukas (-86) 1.090 USD joka on edelleen laajentunut varsinkin Andien 6488: Kehitysapu/ asukas (-86) 13,7 USD vuoristoseuduilla. Hallitus onkin julistanut 6489: Velanhoitokulut eräille paikkakunnille poikkeustilan. 6490: vientituloista (-86) 14,4 OJo Suomen kehitysyhteistyö Perun kanssa käyn- 6491: . nistyi jo 1960-luvun lopulla ja maa oli Suomen 6492: Tuotannon Työvoiman merkittävin kehitysyhteistyökohde Latinalai- 6493: rakenne jakautuminen 6494: (-86) OJo (-80) OJo sessa Amerikassa 1970-luvulla. Tällöin apu oli 6495: enimmäkseen luottopohjaista. Hankemuotoi- 6496: maatalous ............ ·~ 11 40 nen kehitysyhteistyö aloitettiin 1980 luvulla. 6497: palvelut. .............. . 51 42 Suomi on myöntänyt Perulie tähän mennessä 6498: teollisuus ............. . 38 18 kuusi kehitysluottoa, yhteensä 107 mmk, joilla 6499: on rahoitettu kone- ja laitetoimituksia lähinnä 6500: Tärkeimmät avunantajat (-86) maaseudun sähköistykseen ja terveydenhuol- 6501: milj. USD toon. Myös lahjamuotoinen kehitysyhteistyö 6502: USA 109,0 keskittyy maaseudun sähköistykseen, tervey- 6503: Saksan LT 67~2 denhuoltoon ja kuljetusalalle. 6504: Japani 39,1 Meneillään oleva maaseudun sähköistämis- 6505: hanke sisältää yli 90 kylän sähköistämisen 6506: Suomi 1,4 Andien vuoristoalueella Cuzcon läänissä Valle 6507: Sagrado de Ios Incas- ja Vilcanota-laaksoissa. 6508: Monien muiden Latinalaisen Amerikan mai- Kuljetuspuolella toteutetaan laajaa tiekoneiden 6509: den tapaan Perun taloudelle on viime vuosina ja kuorma-autojen korjaushanketta. Tavoittee- 6510: ollut ominaista epätasainen kasvu, korkea in- na on sadan Suomesta vuosina 1973-74 oste- 6511: flaatio, negatiivinen maksutase, ulkomaisen ra- tun tiehöylän ja -jyrän sekä kuorma-auton 6512: hoituksen supistuminen ja sen myötä julkisten korjaus. Kahdenvälisen luotto- ja lahjapohjai- 6513: investointien tyrehtyminen. Peru lukeutuu alu- sen avun lisäksi Suomi on tukenut kehitysyh- 6514: een velkaantuneimpiin maihin. Vuonna 1988 teistyön tutkimusvaroin Amazonin sademetsä- 6515: Perun kansantuotteen arvioidaan pienentyneen tutkimusta. Maan vaikean taloudellisen tilan- 6516: 6 prosenttia. Samanankaisesti inflaatio kohosi teen takia hankkeiden toteutus on kertomus- 6517: yli 2000 prosenttiin. Talouden sopeuttamistoi- vuonna edennyt odotettua hitaammin. 6518: 6519: 6520: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset Perulie vuosina 1984-1988 ovat (mmk): 6521: 1984 1985 1986 1987 1988 6522: Lahja ................................. 3.9 8.9 4.3 14.1 21.8 6523: Luotto ................................ 10.0 11.0 2.3 1.6 4.9 6524: Yht. ·································· 13.9 19.6 6.6 15.7 26.7 6525: 6526: 6527: Helmikuussa 1989 tehdyn päätöksen mukaan Perun suunnittelukehys vuosille 1989-92 on 6528: (mmk): 6529: 1989 1990 1991 1992 6530: Lahja ............................................ . 30 30 30 30 6531: Luotto (vanhojen luottojen maksatusarvio) ...... . 8 2 6532: 6533: 6534: 6535: 6536: 10 391018U 6537: 74 6538: 6539: 6540: 6541: 6542: 6. TilastoliUteet 6543: 6.1. Suomen julkinen kehitysyhteistyö 1982-88 6544: 6545: Määrtirahat ja maksatukset 1982-1988 (milj. mk) sekti maksatusten %-osuus BKT:stä 6546: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 6547: Määrärahat yhteensä ... . 709,3 890,3 1 118,6 1 331,5 1 654,0 2 062,0 2 560,7 6548: Maksatukset ........... . 696,4 853,8 1 068,4 1 307,0 1 585,6 1 899,0 2 542,5 6549: OJo-osuus BKT:stä ...... . 0,29 0,32 0,35 0,40 0,45 0,49 0,59 6550: 6551: 6552: 6.2. Kahdenvälisen ja kansainvälisten järjestöjen kautta tehttivän kehitysyhteistyön osuus 6553: maksatuksista 1982-88 6554: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 6555: Kahdenvälinen kehitysyhteistyö ... . 60 60 61 61 60 58 62 6556: -lahja ........................ . 52 53 55 55 54 52 55 6557: -luotto ....................... . 8 7 6 6 6 6 7 6558: Monenkeskinen kehitysyhteistyö .. . 40 40 39 39 40 42 38 6559: -YK-järjestöt ................. . 16 18 23 22 22 25 22 6560: - Kansainväliset kehitysrahoi- 6561: tuslaitokset ................. . 24 22 16 17 18 17 16 6562: Yhteensä ......................... . 100 100 100 100 100 100 100 6563: 6564: 6565: 6.3. Suomen monenkeskinen kehitysyhteistyö 6566: Monenkeskisen avun maksatukset 1982-1988 (milj. mk) 6567: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 6568: 1. YK:n kehitysohjelmat ......... . 42,5 48,7 54,0 62,6 90,0 127,0 148,1 6569: 2. Sosiaalisen kehityksen ohjelmat 16,6 30,1 57,2 63,9 92,1 138,9 153,4 6570: 3. Kansainväliset kehitysrahoitus- 6571: laitokset ....................... . 143,6 154,6 166,5 204,9 253,8 283,9 331,7 6572: 4. Elintarvikeohjelmat ........... . 36,1 44,6 57,2 63,5 93,7 125,9 144,1 6573: 5. Humanitaariset järjestöt ja ra- 6574: hastot ......................... . 5,8 13,7 14,3 16,3 23,5 59,2 85,4 6575: 6. Jäsenmaksut kansainvälisille 6576: järjestöille ..................... . 8,1 9,3 10,8 11,3 12,8 10,4 11,5 6577: 7. WIDER-instituutti ............ . 41,0 40,5 30,2 21,3 28,3 6578: 8. Ohjelmittain jakamaton ....... . 27,8 18,0 29,5 6579: 9. Valtiovarainministeriön pääluo- 6580: kan menot ..................... . 28,6 36,6 18,5 25,0 38,5 4,7 21,6 6581: Yhteensä ......................... . 281,2 337,7 419,4 515,5 634,6 789,4 953,6 6582: 6.4. Kahdenvälisen avun maksatukset 1982-1988 (mi/j. mk) 6583: 6584: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 6585: 1. Lahjamuotoinen apu ........................ 292,2 392,9 509,6 628,1 719,3 833,3 1 066,8 6586: 2. Humanitaarinen apu ........................ 24,1 30,2 27,3 40,5 77,6 79,9 84,4 6587: 3. Kehitysluotot (nostot-kuoletukset) ......... 54,9 53,0 64,6 53,2 90,5 119,3 189,9 kehitysluotot 1 (netto) 6588: 154,0 vientitakuukorvaukset 6589: 0,4 korkohyöty* 6590: 4. Kehitysmaatutkimus (Suomen Akatemia) ... 0,4 0,5 1,4 2,0 1,0 2,6 2,1 6591: 5. FINNFUND/sijoitus ja tutkimustoiminta ... 20,0 11,6** 7,6** 26,2** 12,5** 12,1 ** 38,2** 6592: 6. Ei-hallitustenväliset kansainväliset järjestöt . 2,0 2,7 3,0 4,0 2,8 4,1 3,4 6593: 7. Hallintokustannukset ....................... 21,6 25,2 34,3 35,4 44,3 52,8 71,4 6594: 8. Muut ....................................... 1,1 1,8 2,8 6,7 10,7 6595: Yhteensä ...................................... 415,2 516,1 648,9 791,2 951,0 1 110,7 1 588,9 6596: ** Sisältää FINNFUNDin myöntämät luotot 6597: * Korkohyöty tarkoittaa peruuntuneita korkomaksuja luottojen muututtua lahjaksi 6598: 1 6599: Mukana myös FINNFUNDin luotot 6600: 6601: 6602: 6603: 6604: -....] 6605: VI 6606: 76 6607: 6608: 6.5. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset nimetyille kohdemaille 6609: vuosina 1985-88 (mmk): 6610: Kohdemaa 1985 1986 1987 1988 6611: lahjaa luottoa lahjaa luottoa lahjaa luottoa lahjaa luottoa 6612: Etel. Afrikka 195,2 0,5 229,5 26,2 249,5 58,6 440,8 16,9 6613: 1 6614: Mosambik 19,0 0,5 18,6 6,2 33,4 9,2 59,9 ) 16,9 6615: Sambia 73,2 84,3 70,6 45,0 99,7 6616: Tansania 103,0 126,6 20,0 145,5 4,4 281,2 2) 6617: Muu Afrikka 208,8 8,7 209,4 6,0 237,8 16,2 334,1 64,4 6618: Egypti 24,2 6,8 32,5 6,0 16,9 12,7 34,6 64,4 6619: Etiopia 65,7 42,4 58,1 44,0 6620: Kenia 80,8 1,9 45,6 59,6 3,5 115,7 6621: Somalia 13,1 52,5 72,4 55,5 6622: Sudan 25,0 36,4 30,8 84,3 6623: Aasian maat 128,8 161,1 178,3 227,7 4,0 6624: Bangladesh 26,2 11,6 14,9 75,7 6625: Burma 9,0 20,5 5,7 10,6 4,0 6626: Nepal 20,7 26,8 43,6 25,8 6627: Sri Lanka 36,9 52,0 61,7 63,6 6628: Vietnam 36,0 50,2 52,4 52,0 6629: Lat. Amerikka 19,8 19,8 13,6 27,9 33,7 14,7 62,5 38,4 6630: Nicaragua 10,9 8,8 9,3 25,6 19,6 13,1 40,7 33,5 6631: Peru 8,9 11,0 4,3 2,3 14,1 1,6 21,8 4,9 6632: Yhteensä 552,6 29,0 613,6 60,1 699,3 89,5 1 065,1 123,7 6633: 6634: tl sis. vientitakuukorv. 13 Mmk 6635: 2 6636: > sis. vientitakuukorv. 141 Mmk 6637: 6.6. Kahdenvälisen julkisen kehitysyhteistyön maksatukset kehitysmaiden kansantuloryhmien mukaan 1982-88 6638: (% kokonaismäärästä) 6639: 6640: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1) 1988 1) 6641: Matalatuloiset maat . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 78 79 75 72 72 80,1 BKT/asukas < USD 400 6642: - joista vähiten kehittyneet maat . . . 25 35 35 34 36 36 49,7 6643: Keskituloiset maat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 10 9 12 8 8 12,7 BKT/asukas > USD 400 6644: Erittelemättömät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 12 12 13 20 20 7,2 6645: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 100 100 100 100 100 100 6646: Il uusittu DAC-luokittelu 6647: 6648: 6649: 6650: 6651: -...1 6652: -...1 6653: 78 6654: 6655: 6656: 6657: 6658: 7. Lyhenteet 6659: 6660: ANC Afrikan kansalliskongressi 6661: AsDB Aasian kehityspankki IIEP Kansainvälinen koulutussuun- 6662: AsDF Aasian kehitysrahasto nitteluinstituutti 6663: CIMMYT Maissin ja vehnän kv. tutkimus- IITA Trooppisen maatalouden kan- 6664: laitos sainvälinen tutkimuslaitos 6665: CIP Kv. perunan tutkimuslaitos ILET Latinalaisen Amerikan ylikan- 6666: CDC Curriculum Development sallisten ilmiöiden tutkimus- 6667: Centre laitos 6668: CGIAR Kansainvälisen maataloustutki- ILO Kansainvälinen työjärjestö 6669: muksen konsultatiiviryhmä ILRAD Kv. eläintautien tutkimuslabora- 6670: DAC OECD:n kehitysapukomitea torio 6671: EKB Pohjoismainen kehitysyhteistyö- IRRI Kv. riisin tutkimuslaitos 6672: virkamieskomitea INRISAT Puolikuivan tropiikin kasvinvil- 6673: ESAF Kansainvälisen valuuttarahaston jelyn kv. tutkimuslaitos 6674: rakennesopeutuslainoitus IUCN Kansainvälinen luonnonsuojelu- 6675: EY Euroopan yhteisöt järjestö 6676: FAO YK:n elintarvike- ja maatalous- KKF Kenneth Kaunda Foundation 6677: järjestö KePa Kehitysyhteistyön Palvelukeskus 6678: FINNFUND Teollisen Kehitysyhteistyön Ra- r.y. 6679: hasto Oy KYO Kehitysyhteistyöosasto 6680: FITI Tansanian metsäteollisuuskoulu LLDC-maat Vähiten kehittyneet maat 6681: FTP Metsäkoulutusohjelma Liiga Punaisen Ristin Yhdistysten 6682: FINNIDA Ulkoasiainministeriön kehitys- Liitto 6683: yhteistyöosasto MIGA Kansainvälinen investointita- 6684: GATT Tullitariffeja ja kauppaa koske- kauslaitos 6685: va yleissopimus MONAP Mosambikin yhteispohjoismai- 6686: HABITAT YK:n asuinyhdyskuntarahasto nen maatalousohjelma 6687: IAPSO YK:n erityisjärjestöjen hankin- NORSAD Pohjoismaiden ja Eteläisen Af- 6688: tapalvelutoimisto rikan taloudellisen yhteistyöjär- 6689: IBRD Kansainvälinen jälleenrakennus- jestön SADCC:n välinen rahas- 6690: pankki (Maailmanpankki) to 6691: ICARA Afrikan pakolaiskonferenssi OAU Afrikan yhtenäisyysjärjestö 6692: ICRC Kansainvälisen Punaisen Ristin ODA Julkinen kehitysapu 6693: komitea OECD Taloudellisen yhteistyön ja kehi- 6694: IDA Kansainvälinen kehitysjärjestö tyksen järjestö 6695: IDAF Eteläisen Afrikan puolustuksen OPEC Öljynviejämaiden järjestö 6696: ja avun kansainvälinen rahasto PAHO Amerikan valtioiden terveysjär- 6697: IDB Latinalaisen Amerikan kehitys- jestö 6698: pankki PRODEC Helsingin Kauppakorkeakoulun 6699: IEFR Elintarvikkeiden kansainvälinen kehitysyhteistyöohjelma 6700: hätäapuvarasto RKB Pohjoismaiden kehitysyhteistyö- 6701: IFC Kansainvälinen rahoitusyhtiö asioiden neuvoa-antava komitea 6702: IFCI Industrial Finance Corporation SADCC Eteläisen Afrikan taloudellinen 6703: of India yhteistyöjärjestö 6704: 79 6705: 6706: SASK Suomen Ammattijärjestöjen So- UNFDAC YK:n huumeiden väärinkäytön 6707: lidaarisuuskeskus valvontarahasto 6708: SEV Keskinäisen taloudellisen avun UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuu- 6709: neuvosto tettu 6710: SID Kansainvälisen kehitysyhteis- UNICEF YK:n lastenrahasto 6711: työn seura UNIDIR YK:n aseidenriisuntatutkimus- 6712: SLT Saksan Liittotasavalta laitos 6713: SPR Suomen Punainen Risti UNIDO YK:n teollisen kehityksen järjes- 6714: SWAPO Lounais-Afrikan (Namibia) va- tö 6715: pautusliike UNIFEM YK:n Naisten Kehitysrahasto 6716: TALKE Taloudellisten kehitysmaasuh- UNITAR YK:n koulutus- ja tutkimus- 6717: teiden neuvottelukunta laitos 6718: TAZARA Tansania-Sambia-rautatieyhtiö UNFPA YK:n väestörahasto 6719: TTT Taloudellinen, teollinen ja tek- UNRISD YK:n sosiaalisen kehityksen tut- 6720: nologinen kimuslaitos 6721: TRAMA Suomalais-tansanialainen trak- UNRWA YK:n palestiinalaispakolaisten 6722: torien kokoonpanotehdas avustus- ja työelin 6723: UNBRO YK:n pakolaisleirihuolto (Kam- UNSO YK:n Sudano-Sahelin toimisto 6724: putsea) WFP Maailman elintarvikeohjelma 6725: UNCDF YK:n pääomakehitysrahasto WIDER Taloudellisen kehitystutkimuk- 6726: UNESCO YK:n kasvatus-, tiede- ja kult- sen kansainvälinen instituutti 6727: tuurijärjestö WHO Maailman terveysjärjestö 6728: UNDP YK:n kehitysohjelma WMO Maailman ilmatieteen järjestö 6729: UNDRO YK:n katastrofiavun koordi- 6730: nointielin 6731: 1989 vp. n:o 13 6732: 6733: 6734: 6735: 6736: VALTION- 6737: TILINT ARKAST AJ AIN 6738: 6739: 6740: KERTOMUS 6741: VUODELTA 1988 6742: 6743: 6744: 6745: 6746: Helsinki 1989 6747: Valtiontilintarkastajain kanslia 6748: Postiosoite: 00102 EDUSKUNTA 6749: Käyntiosoite: Aurorankatu 6 HELSINKI 6750: Puhelin: 90-4321 (vaihde) 6751: 6752: 6753: ISSN 0355 2535 6754: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus 6755: EDUSKUNNALLE 6756: 6757: Vuodeksi 1988 valitut valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä mää- 6758: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle vai- rätyn kertomuksen. 6759: 6760: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989 6761: 6762: 6763: 6764: 6765: Kalevi Mattila 6766: 6767: 6768: 6769: 6770: ~~~~ Markus Aaltonen Lauri Metsämäki 6771: 6772: 6773: 6774: 6775: Pentti Mäki-Hakola Boris Renlund 6776: 6777: 6778: 6779: 6780: Teuvo Mäkelä 6781: Vuoden 1988 valtiontilintarkastajien toiminta 6782: Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat tosihteeri Jaana Holmberg (virasta vapaa 6783: 26.11.1987 valtiontilintarkastajiksi varainhoi- 1.6.1988 lukien) sekä vs. toimistosihteeri Marja 6784: tovuotta 1988 varten taloustieteiden maisteri Huovila (1.6.1988 lukien), konekirjoittaja 6785: Markus Aaltosen, työeläketarkastaja Lauri (1. 7.1989 lukien toimistosihteeri) Birgit Tuutti 6786: Metsämäen, piiri-insinööri Pentti Mäki-Hako- ja tilapäinen toimistosihteeri (kielenhuoltaja) 6787: lan, kaupunkitarkastaja Kalevi Mattilan ja Ulla Taari (5.4.-6.10.1989). 6788: koulunjohtaja Boris Renlundin sekä valtion- Valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden 6789: tilintarkastajain varamiehiksi ekonomi Tuulik- tarkastusviraston johdon välinen neuvottelu 6790: ki Hämäläisen, talouspäällikkö Matti Vesteri- järjestettiin 8.12.1988. Tällöin neuvoteltiin 6791: sen, ekonomi Eva-Riitta Siitosen, rakennusark- vuotta 1988 koskevista tarkastussuunnitelmista 6792: kitehti Matti Kauton, pankinjohtaja Matti ja sovittiin työnjaosta päällekkäisten tarkastus- 6793: Maijalan ja maanviljelijä Reino Jyrkilän. ten välttämiseksi. 6794: Vuoden 1988 valtiontilintarkastajat valitsivat Vuoden 1988 valtiontilintarkastajat päättivät 6795: kokouksessaan 10.12.1987 puheenjohtajakseen kokouksessaan 27.9.1988 toimintasuunnitel- 6796: Kalevi Mattilan ja varapuheenjohtajakseen mastaan ja -aikataulustaan vuosiksi 1988 ja 6797: Markus Aaltosen. Tarkastustoimintaansa var- 1989. Loka-marraskuussa 1988 pitämissään 6798: ten valtiontilintarkastajat ovat olleet jakaantu- kokouksissa valtiontilintarkastajat päättivät 6799: neina kahteen tarkastusjaostoon. Ensimmäi- vuoteen 1988 kohdistuvan tarkastuksen yhtey- 6800: seen ovat kuuluneet Mattila, Mäki-Hakola ja dessä esille otettavat kaikkia hallinnonaloja 6801: Metsämäki ja toiseen Aaltonen ja Renlund. koskevat selvitysaiheet ja eri hallinnonaloja 6802: Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, koskevat erityiskysymykset. Näitä koskevat 6803: jossa on 13 pysyvää virkaa. Kanslian esimiehe- selvityspyynnöt käsiteltiin valtiontilintarkasta- 6804: nä toimii tarkastusneuvos Teuvo Mäkelä. jien kokouksissa marras-joulukuussa 1988 ja 6805: Valtiontilintarkastajien ensimmäistä tarkas- lähetettiin eri ministeriöille ja keskusvirastoille 6806: tusjaostoa on avustanut kanslian 1 jaosto, joulukuussa 1988. 6807: johon ovat kuuluneet tarkastusneuvos Paavo Valtiontilintarkastajat aloittivat piiri- ja pai- 6808: Kilo (eronnut 16.2.1988 alkaneen virkavapau- kallishallinnon sekä keskusvirastojen tarkas- 6809: den jälkeen eläkkeelle siirtymisen vuoksi tuksensa syyskuussa 1988 ja ministeriöiden tar- 6810: 1.2.1989), tarkastusneuvos Asko Valkosalo, kastukset tammikuussa 1989. Näistä tarkastuk- 6811: ylitarkastaja Kari Kauppinen, tarkastaja Kaj sista sekä niihin liittyvistä asiantuntijoiden 6812: Laine, apulaistarkastaja Marjaana Soianne (vi- kuulemisista valtiontilintarkastajien kokouksis- 6813: rasta vapaa 30.6.1988 lukien) sekä vs. apulais- sa on maininta kertomuksessa ao. hallinnon- 6814: tarkastaja Jaana Holmberg (1.6.1988- alan kohdalla. 6815: 15.8.1989). Piiri- ja paikallishallinnon paikallistarkas- 6816: Valtiontilintarkastajien toista tarkastusjaos- tuksia tehtiin lähinnä Turun ja Porin, Kymen 6817: toa on avustanut kanslian II jaosto, johon ovat sekä Uudenmaan lääneissä. Kertomuksen lu- 6818: kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä, yli- vussa Paikallistarkastukset on luettelo kaikista 6819: tarkastajat Jarmo Laine ja Senja Kolehmainen paikallistarkastuksista. Näissä esille tulleita ky- 6820: sekä apulaistarkastaja Marjatta Mylly. symyksiä on pääosin käsitelty kunkin hallin- 6821: Valtiontilintarkastajien kokousten sihteerinä nonalan yhteydessä. Lisäksi valtiontilintarkas- 6822: on toiminut hallintoylitarkastaja Jorma Syvä- tajat tekivät ulkoasiainhallinnon tarkastukseen 6823: oja, joka on vastannut myös suunnittelutehtä- liittyvän tarkastusmatkan Brasiliaan, Argentii- 6824: vistä sekä kanslian yleisistä toiminnoista apu- naan, Peruun, Chileen, Kolumbiaan ja Vene- 6825: naan osastosihteeri Tuija Myllyvuori ja toimis- zuelaan 14.-31.1.1989. 6826: 390649T 6827: 6 6828: 6829: Välittömästi kunkin hallinnonalan keskus- entiseen tapaan eli siten, että virasto on lähet- 6830: hallinnon tarkastusten ja asiantuntijain kuule- tänyt valmistuneet tarkastuskertomukset seli- 6831: misen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen tyksineen, lausuntoineen ja päätöksineen sekä 6832: valmistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien antamansa lausunnot ja tekemänsä aloitteet 6833: kokouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen valtiontilintarkastajille. Vuoden 1988 valtion- 6834: käsittely aloitettiin huhtikuun lopulla 1989 ja tilintarkastajien toimintakauden aikana tarkas- 6835: kertomuksen painatus alkoi toukokuun 1989 tusvirasto antoi kaikkiaan 110 tarkastuskerto- 6836: alussa. mustaan, lausuntoaan tai aloitettaan tiedoksi 6837: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös valtiontilintarkastajille. 6838: valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan Tässä kertomuksessa on aiemmasta käytän- 6839: kohdistuneen ilkivallan määrää ja laatua sekä nöstä poiketen kunkin hallinnonalan alussa 6840: valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärin- mainittu myös ne käsitellyt aiheet, jotka eivät 6841: käytöksiä lähinnä siltä osin kuin ne ovat kos- ole tässä vaiheessa antaneet aihetta niiden kä- 6842: keneet valtion tai sen hallussa ollutta omai- sittelyyn kertomuksessa. 6843: suutta tai niistä on aiheutunut valtiolle vahin- Laki valtiontilintarkastajain oikeudesta tar- 6844: gonkorvausvelvollisuus. Koska nämä asiat on kastaa eräitä valtion tukitoimia tuli voimaan 6845: saatettu poliisiviranomaisten tutkittaviksi ja 1.8.1988. Tarkastustoiminnan kehittämiseksi 6846: tuomioistuinten käsiteltäviksi, ei niitä ole käsi- osallistuivat valtiontilintarkastajat ja heidän 6847: telty tässä kertomuksessa. kansliaosa henkilökunta 23.-24.11.1988 val- 6848: Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1988 tar- tionapujen tarkastusta käsitelleeseen seminaa- 6849: kastusten yhteydessä seuranneet myös aiempi- riin Hämeenlinnassa. Seminaarin järjesti val- 6850: na vuosina annettujen muistutusten ja huo- tiontilintarkastajien aloitteesta Tampereen yli- 6851: mautusten huomioon ottamista valtionhallin- opiston täydennyskoulutuskeskus. Vuodeksi 6852: nossa. Mikäli on katsottu olevan aihetta, niin 1988 valitut valtiontilintarkastajat ovat myös 6853: samoihin seikkoihin on kiinnitetty uudelleen suorittaneet tarkastuskäyntejä eräissä valtion- 6854: huomiota osana kertomusvuoden tarkastusta, apuyhteisöissä. 6855: ja tällöin tehdyt havainnot ja muistutukset on Valtiontilintar kastaj ain kanslian toiminnan 6856: esitetty asianomaisen hallinnonalan kohdalla kehittämiseksi suoritettiin kansliassa tietotek- 6857: tässä kertomuksessa. niikan käyttömahdollisuuksien selvitys, joka 6858: Tätä kertomusta valmistellessaan valtion- valmistui syyskuussa 1988. Tämän selvityksen 6859: tilintarkastajat ovat perehtyneet myös Halli- perusteella aloitettiin kanslian mikrotietokone- 6860: tuksen kertomukseen valtiovarain hoidosta ja hankinnat talvella 1989. Hankintoja on tarkoi- 6861: tilasta, jonka aineisto on ollut valtiontilintar- tus jatkaa. 6862: kastajien käytettävissä. Valtiontilintarkastajat Valtiontilintarkastajien, valtiontalouden tar- 6863: eivät ole havainneet kertomuksessa erityistä kastusviraston sekä kunnallisten keskusjärjes- 6864: huomauttamista. töjen opetusministeri Taxellille 31.5.1988 jättä- 6865: Toimikautenaan valtiontilintarkastajat ovat män aloitteen johdosta opetusministeriö asetti 6866: pitäneet 30 kokousta ja valtiontilintarkastajien 4.4.1989 työryhmän määrittelemään julkista- 6867: tarkastusjaostot yhteensä 7 kokousta. Kaikkien louden tarkastajien koulutuksen tavoitteet, ra- 6868: ministeriöiden tarkastamisen lisäksi valtion- kenteen ja tarpeen sekä laatimaan koulutus- 6869: tilintarkastajat ovat toimittaneet keskus-, piiri- suunnitelman. Työryhmässä, jonka määräaika 6870: ja paikallishallinnon tarkastuksia 55 kohteessa. päättyy 31.12.1989, on edustettuna myös val- 6871: Edellä selostetun lisäksi on yhteistoiminta val- tiontilintarkastajain kanslia. 6872: tiontalouden tarkastusviraston kanssa jatkunut 6873: 7 6874: 6875: 6876: 6877: 6878: Yleinen osa 6879: 6880: Vuoden 1988 tilinpäätöksen vertailu Mmk ja kertomusvuonna 117 275,1 Mmk. Li- 6881: vuoden 1987 tilinpäätökseen säys edellisestä vuodesta oli siis 571 ,5 Mmk. 6882: Vuoden 1987 ylijäämä oli 1 661,6 Mmk ja 6883: Valtion tulot olivat v. 1987 118 365,3 Mmk kertomusvuoden 2 275,9 Mmk. Tilinpäätöslu- 6884: ja kertomusvuonna 119 551,1 Mmk, joten ne vut osastoittain ja pääluokittain vuosilta 1987 6885: kasvoivat edellisestä vuodesta 1 185,8 Mmk ja 1988 ilmenevät seuraavasta taulukosta: 6886: (1 OJo). Valtion menot olivat v. 1987 116 703,6 6887: 6888: 6889: 6890: Lisäykset + 6891: Osasto/Pääluokka 1987 1988 Vähennykset - 6892: mk mk mk UJo 6893: 6894: Tulot 6895: 11 Os. Verot ja veronluonteiset 6896: tulot ...................... 86 992 223 162,29 lOI 886 973 005,82 + 14 894 749 843,53 + 17 6897: 12 Os. Sekalaiset tulot ........... 7 578 292 581 ,03 9 496 304 187,82 + 1918 011606,79 +25 6898: l3 Os. Korko- ja osinkotulot 6899: sekä osuus valtion rahalai- 6900: tosten voitoista ........... 2 243 588 637,37 2 622 394 283,32 + 378 805 645,95 + 17 6901: 14 Os. Valtion liikeyritykset ..... 2 325 790 328,44 2 508 975 726,10 + 183 185 397,66 + 8 6902: 15 Os. Lainat .................... 19 225 364 454,51 3 036 408 234,62 -16 188 956 219,89 -84 6903: 6904: Tulot yhteensä ............ 118 365 259 163,64 119 551 055 437,68 + 1 185 796 274,04 + 1 6905: 6906: Menot 6907: 21 Pl. Tasavallan Presidentti .... 10 228 203,76 13 557 610,20 + 3 329 406,44 +33 6908: 22 Pl. Eduskunta ................ 144 618 176,65 171 266 047,16 + 26 647 870,51 + 18 6909: 23 Pl. Valtioneuvosto ........... 115 302 362,46 134 759 620,57 + 19 457 258,11 + 17 6910: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ..... 2 736 018 165,28 3 189 057 131,03 + 453 038 965,75 + 17 6911: 25 Pl. Oikeusministeriö ......... 1 367 778 520,54 1 522 806 551,98 + 155 028 031,44 + 11 6912: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ...... 3 356 958 208,82 3 653 367 511,38 + 296 409 302,56 + 9 6913: 27 Pl. Puolustusministeriö ...... 5 815 743 294,13 6 444 715 480,96 + 628 972 186,83 +11 6914: 28 Pl. Valtiovarainministeriö .... 10 203 729 138,14 11 602 744 722,51 + 1 399 015 584,37 + 14 6915: 29 Pl. Opetusministeriö ......... 18 443 920 426,49 20 537 632 772,88 + 2 093 712 346,39 +11 6916: 30 Pl. Maa- ja metsätalousminis- 6917: teriö ...................... 9 110 290 232,12 9 680 469 210,68 + 570 178 978,56 + 6 6918: 31 Pl. Liikenneministeriö ....... 9 146 126 176,86 9 957 614 387,17 + 811 488 210,31 + 9 6919: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusmi- 6920: nisteriö ................... 4 696 338 543,47 4 436 521 021,98 - 259 817 521,49 -6 6921: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysminis- 6922: teriö ...................... 29 621 155 443,55 32 124 474 688,34 + 2 503 319 244,79 + 8 6923: 34 Pl. Työvoimaministeriö ...... 2 868 980 196,94 3 348 563 553,60 + 479 583 356,66 + 17 6924: 35 Pl. Ympäristöministeriö ...... 4 363 721 603,70 5 066 624 072,36 + 702 902 468,66 + 16 6925: 36 Pl. Valtionvelka .............. 14 702 721 349,75 5 390 956 532,09 - 9 311 764 817,66 -63 6926: 6927: Menot yhteensä .......... 116 703 630 042,66 117 275 130 914,89 + 571 500 872,23 + 0 6928: Yli"äämä ................. 1 661 629 120 98 2 275 924 522 79 6929: 8 6930: 6931: Tulot. Tulot lisääntyivät suhteellisesti eniten Mmk, 11 OJo) lisäsivät markkamääräisesti eni- 6932: osastossa 12 Sekalaiset tulot (25 OJo, 1 918,0 ten menoja. Opetusministeriön pääluokan suu- 6933: Mmk). Näiden tulojen kasvuun vaikutti eniten rimmat lisäykset olivat luvuissa Korkeakoulut 6934: kertomusvuoden budjetin momentti Siirto val- (+547,1 Mmk, 22 %), Peruskoulut (+553,9 6935: tion investointirahastosta (1 147,2 Mmk). Bud- Mmk, 9 %), Valtion ammatilliset oppilaitokset 6936: jetin ulkopuolinen investointirahasto lakkau- ( + 198,9 Mmk, 14 %) ja Kunnalliset ammatil- 6937: tettiin ja rahaston omaan pääomaan kuuluneet liset oppilaitokset ( + 207,7 Mmk, 14 %). Val- 6938: varat tuloutettiin takaisin budjettitalouteen tiovarainministeriön menojen lisäys johtui suu- 6939: siirtona Valtion investointirahastosta. Tätä reksi osaksi Valtion investointirahaston lak- 6940: siirtoa vastaava pääoma siirrettiin menoar- kauttamisen ja Postipankki Oy:n perustamisen 6941: vioon otetulla määrärahalla Postipankille. vaikutuksista kertomusvuoden budjettiin. 6942: Tulojen kasvu oli suhteellisesti yhtä suuri Suhteellisesti yhtä paljon (17 OJo) lisääntyivät 6943: osastossa 11 Verot ja veronluonteiset tulot ja valtioneuvoston, ulkoasiainministeriön ja työ- 6944: osastossa 13 Korko- ja osinkotulot sekä osuus voimaministeriön menot. Vaitioneuvoston me- 6945: valtion rahalaitosten voitosta. Molemmat kas- noja lisäsivät mm. tasavallan presidentin uu- 6946: voivat 17 OJo:lla, edellinen 14 894,7 Mmk ja den virka-asunnon rakentaminen ( + 8,0 Mmk) 6947: jälkimmäinen 378,8 Mmk. ja Säätytalon peruskorjaustyöt ( + 3,2 Mmk). 6948: Valtion lainanotto esitettiin kertomusvuonna Ulkoasiainministeriön pääluokassa menojen li- 6949: uuden budjettikäytännön mukaisesti nettomää- sääntymiseen vaikutti eniten kansainvälisen ke- 6950: räisenä, joten pääasiassa tämän vuoksi lainat hitysyhteistyön määrärahojen kasvu 365,0 6951: vähenivät tilinpäätöksen mukaan 84 OJo eli Mmk:lla (19 %). Työvoimaministeriön pääluo- 6952: 16 189,0 Mmk. kassa työllisyyden hoitoon käytettiin 413,5 6953: Mmk (17 %) edellisvuotista enemmän. 6954: Menot. Kauppa- ja teollisuusministeriön 6955: pääluokan menot olivat 6 OJo (259,8 Mmk) 6956: pienemmät kuin edellisenä vuonna. Tähän vai- 6957: kuttivat mm. teollisuuden edistämismenojen Vuoden 1988 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja 6958: vähentyminen 32 OJo:lla (285,9 Mmk) ja se, että menoarvioon 6959: kertomusvuonna ei toteutettu luvussa Ulko- 6960: maankaupan edistäminen olevia siirtoja rahas- Varsinaisen tulo- ja menoarvion lisäksi, jos- 6961: toihin. Edellisenä vuonna näihin rahastoihin sa tulojen loppusumma oli 113 837 545 500 mk 6962: siirrettiin 240,0 Mmk. ja menojen 113 814 732 600 mk, annettiin ker- 6963: Pääluokasta Valtionvelka poistettiin kerto- tomusvuonna kaksi lisäbudjettia. Niissä hy- 6964: musvuonna luvut Kotimaisen velan kuoletus ja väksyttiin tuloihin lisäystä 4 730 309 439 mk ja 6965: Ulkomaisen velan kuoletus, koska uuden bud- menoihin 4 752 576 339 mk. Tulo- ja menoar- 6966: jettikäytännön mukaan tulo- ja menoarvioon vioon merkityt tulot olivat siten kaikkiaan 6967: merkitään uusista valtionlainoista saatavien tu- 118 567 854 939 mk ja menot 118 567 308 939 6968: lojen ja valtionvelan kuoletusten erotus. Lä- mk, joten budjetoidut tulot olivat 546 000 mk 6969: hinnä tämän vuoksi pääluokan menot väheni- menoja suuremmat. Tilinpäätöksen mukaan 6970: vät 9 311,8 Mmk:lla (63 OJo) 5 391,0 Mmk:aan. tuloja kirjattiin 119 551 055 437,68 mk ja me- 6971: Markkamääräisesti eniten kasvoivat sosiaali- noja 117 275 130 914,89 mk. Ylijäämä oli siis 6972: ja terveysministeriön, opetusministeriön ja val- 2 275 924 522,79 mk. 6973: tiovarainministeriön hallinnonalojen menot. Lisäbudjettien lisäykset ja vähennykset on 6974: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla otettu huomioon vertailtaessa kertomusvuoden 6975: kuntien järjestämät sosiaalipalvelut ( + 787,0 tilinpäätöstä tulo- ja menoarvioon. Erityistä 6976: Mmk, 16 %) samoin kuin kuntien järjestämä huomiota on kiinnitetty niihin momentteihin, 6977: erikoissairaanhoito ( + 463,0 Mmk, 9 %) ja joissa tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta 6978: kuntien järjestämä kansanterveystyö ( + 418,5 vähintään 100 Mmk tai 10 OJo ja 10 Mmk. 6979: 9 6980: 6981: Tulot v. 1988 6982: 6983: Ylitys+ 6984: Tulo- ja menoarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaa Tilinpäätöksen Alitus- 6985: mukaan 6986: Osasto mk 6987: Varsinainen tulo- Muutokset Yhteensä 6988: ja menoarvio 6989: mk mk mk mk "lo 6990: 6991: 11 Verot 6992: ym. 92 973 900 000 7 499 ()()() ()()() 100 472 900 ()()() 101 886 973 005,8-l + 1 414 073 055,8..: +1 6993: 12 Sekalai- 6994: set 8 592 367 ()()() 608 874 939 9 201 241 939 9 496 304 187 ,8.l + 295 062 248,8..: +3 6995: 13 Korot 6996: ja osingot 2 363 500 ()()() 228 ()()() 000 2 591 500 ()()() 2 622 394 283,3..: + 30 894 283,31 +1 6997: 14 Valtion 6998: liikeyritykset 2 326 747 500 4 434 500 2 331 182 ()()() 2 508 975 726,10 + 177 793 726,1( +8 6999: 15 Lainat 7 581 031 000 -3 610 ()()() ()()() 3 971 031 ()()() 3 036 408 234,6-l - 934 622 765,3~ -24 7000: 7001: Yhteensä 113 837 545 500 4 730 309 439 118 567 854 939 119 551 055 437,68 + 983 200 498,6~ +1 7002: 7003: 7004: 7005: 7006: 11 os. Verot ja veronluonteiset tulot. Tuloja Mmk (4 %). Tuloarvioissa arvioitiin moottori- 7007: arvioitiin kertyvän 100 472,9 Mmk, mutta ti- ajoneuvoveroa kertyvän 630,0 Mmk. Kertymä 7008: linpäätöksen mukaan kertymä oli 1 414,1 oli kuitenkin 98,4 Mmk (16 %) pienempi. Tä- 7009: Mmk (1 OJo) suurempi. Tulo- ja varallisuusve- mä johtui siitä, että pankit siirsivät poikkeuk- 7010: ron kertymäksi arvioitiin varsinaisessa tulo- ja sellisen suuren osan 31.12.1988 maksetuista 7011: menoarviossa 32 390 Mmk. Vaikka kahdessa veroista (142,5 Mmk) valtion postisiirtotilille 7012: lisäbudjetissa arviota korotettiin yhteensä vasta 2.-3.1.1989. Kun veroihin ei sovelleta 7013: 1 810 Mmk:lla 34 200 Mmk:ksi, kertyi veroa tulorästimenettelyä, nämä verotulot siirtyivät 7014: vielä 298,2 Mmk (1 %) enemmän. vuoden 1989 tuloiksi. 7015: Omaisuuden arvostusperusteiden tarkistami- 7016: nen ja omaisuuden arvonnousu lisäsivät pe- 12 os. Sekalaiset tulot. Tuloja oli tilinpää- 7017: rintö- ja lahjaveron kertymää arvioidusta 565,0 töksen mukaan 9 496,3 Mmk. Tämä ylitti ar- 7018: Mmk:sta 15 OJo:lla 647,5 Mmk:aan. Tuonti- vion 295,1 Mmk:lla (3 %). Kuntien osuudet 7019: maksuja kertyi 19,8 Mmk (17 %) enemmän verotuskustannuksista oli arvioitu 340,0 7020: kuin oli ennakoitu, sillä tuonnin kasvu oli Mmk:ksi. Vuoden 1986 virkamieslakosta joh- 7021: arvioitua nopeampaa. Myös leimaveron alai- tunut verokustannusten siirtyminen ja kustan- 7022: nen toiminta lisääntyi oletettua enemmän. Tu- nusten nousu lisäsivät momentin tuloja 45,7 7023: loarvioissa oli leimaverotuloiksi merkitty Mmk:lla (13 %), joten tilinpäätös näytti tu- 7024: 4 300,0 Mmk, mutta tilinpäätös osoittaa niiden loiksi 385,7 Mmk. 7025: olleen 4 774,3 Mmk. Korkeakoulujen tulot olivat arvioitujen 7026: Varsinaisessa tuloarviossa auto- ja moottori- 339,4 Mmk:n asemesta 453,6 Mmk. Tämän 7027: pyöräveroa arvioitiin kertyvän 3 990,0 Mmk. aiheutti täydennyskoulutuspalvelujen, lääketie- 7028: Lisämenoarvioissa momentin loppusummaa teellisen tutkimustoiminnan ja muun tutkimus- 7029: korotettiin yhteensä 460,0 Mmk:lla. Veron lo- toiminnan ennakoitua suurempi kasvu_ 7030: pullinen kertymä oli vielä tätäkin 409,5 Mmk Valtionapuja palautettiin 491,5 Mmk arvioi- 7031: (9 %) suurempi eli 4 859,5 Mmk. dun 430,0 Mmk:n sijasta. Palautukset koostui- 7032: Polttoaineverotuloiksi oletettiin toteutettu- vat pääosin sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- 7033: jen moottoribensiinin ja dieselöljyn polttoaine- ja terveydenhuollon palvelutoimintaan liian 7034: veron korotusten jälkeen 4 355,0 Mmk. Tilin- suurina maksetuista valtionosuuksien enna- 7035: päätöksen mukaan tästä jäi kertymättä 184,7 koista. Lääninhallitusten sosiaali- ja terveys- 7036: 2 390649T 7037: 10 7038: 7039: osastojen maksamien valtionapujen liikaa mak- mista kassavarojen talletuksista ja korkotason 7040: settujen ennakoiden lopullinen määrä on tie- noususta. 7041: dossa vasta, kun kunnat ja kuntainliitot ovat Asunto- ja perusparannuslainojen korot oli 7042: viimeistään toimintavuotta seuraavan vuoden arvioitu 807,0 Mmk:ksi. Niitä kertyi kuitenkin 7043: loppuun mennessä tehneet valtionosuusselvi- 25,0 Mmk (3 %) vähemmän eli 782,0 Mmk. 7044: tyksensä. Palautusten määrä ei siis ole tarkoin 7045: ennakoitavissa ennen kuin suurin osa näistä 14 os. Valtion liikeyritykset. Tuloja oli arvi- 7046: selvityksistä on saapunut. Tulokertymä on li- oitu kertyvän 2 331 ,2 Mmk. Tilinpäätöksen 7047: säksi arvioitu varovasti, jotta vältyttäisiin sen mukaan niitä oli 2 509,0 Mmk, siis 177,8 Mmk 7048: alittumiselta. (8 %) arviota enemmän. Valtionrautateiden se- 7049: Momentin Muut sekalaiset tulot kertymä oli kalaisia tuloja kertyi 15,2 Mmk (11 %) oletet- 7050: 10,5 Mmk (13 %) arvioitua 79,0 Mmk:aa suu- tua enemmän. Myös posti- ja telelaitoksen 7051: rempi. Momentin luonteen vuoksi on tuloerää sekalaiset tulot olivat ennakoituja suuremmat, 7052: vaikea arvioida. sillä tapaturma- ja sairauspäivärahoja kertyi 7053: Maanmittaushallinnon tulot jäivät 19,9 enemmän ja viivästyskorot lisääntyivät. Mo- 7054: Mmk (15 OJo) pienemmiksi kuin arvio 131,4 mentin tulot olivat 203,2 Mmk arvioidun 180,0 7055: Mmk, sillä kiinteistötoimitusten tuloarvio pe- Mmk:n sijasta. Ravitsemiskeskuksen käyttötu- 7056: rustui oletukseen, että yleistoimituksista alkaisi lot ylittivät arvioidun 333,5 Mmk 34,4 7057: kertyä tuloja jo v. 1988. Näin ei kuitenkaan Mmk:lla (10 %), koska toiminta vilkastui ole- 7058: käynyt. tettua nopeammin. 7059: Myös merenkulkulaitoksen tulot olivat arvi- Pääosin Valtionrautateiden hallinnassa ol- 7060: oitua pienemmät. Tilinpäätöksen mukaan ne leen käyttöön soveltumattomaksi tulleen kalus- 7061: jäivät 268, 1 Mmk:aan tuloarvion 300,6 Mmk:n ton ja materiaalin myynti kartutti momentin 7062: asemesta. Tämä johtui siitä, että linjaliikenne Tulot liikeyritysten hallinnassa olevan valtion 7063: lisääntyi merikuljetuksissa. Tällöin ei aluksilta omaisuuden myynnistä tuloja 60, 1 Mmk:lla 7064: tietyn kertamäärän jälkeen enää peritä väylä- arvioidun 36,9 Mmk:n asemesta. 7065: maksua saman vuoden aikana. Lisäksi meri- Valtion margariinitehtaan käyttötulot jäivät 7066: kuljetuksia hoitava aluskanta parani, ja siirty- 28 % ennakoituja pienemmiksi. Tulot oli arvi- 7067: mä ylempiin jäämaksuluokkiin vähensi väylä- oitu 37,5 Mmk:ksi, mutta niitä kertyi vain 26,9 7068: maksutuloja. Mmk. Syyksi ilmoitettiin oletettua suuremmat 7069: Palkkaturvamaksuja palautettiin 15,4 Mmk markkinointivaikeudet. 7070: (14 %) vähemmän kuin arvioitu 109,0 Mmk. 7071: Tulot vastaavat momentin 34.89.50 menoja, 7072: jolle konkurssien oletettua vähemmän määrän 15 os. Lainat. Osaston tulot olivat 934,6 7073: vuoksi syntyi säästöä. Mmk (24 %) pienemmät kuin budjetoitu 7074: Korvaukset öljynsuojatoiminnasta jäivät 3 971,0 Mmk. 7075: 30,0 Mmk:n arviota 10,5 Mmk (35 %) pienem- Uusia valtionlainoja otettiin tilinpäätöksen 7076: miksi. Antonio Gramscin aiheuttaman öljyva- mukaan 1 072,8 Mmk (55 %) vähemmän kuin 7077: hingon torjuntakustannuksista ei saatu kor- tuloarvioon merkitty 1 955,0 Mmk. Alunperin 7078: vausta vielä v. 1988, vaikka se tälle vuodelle oli nettolainanotto budjetoitu 5 575,0 7079: olikin budjetoitu. Mmk:ksi. Tästä vähennettiin ensimmäisessä li- 7080: säbudjetissa 1 000,0 Mmk ja toisessa 2 620,0 7081: 13 os. Korko- ja osinkotulot sekä osuus Mmk. Lainanottoa vähennettiin tuntuvasti, 7082: valtion rahalaitosten voitosta. Osaston tulot koska valtiontalouden rahoitusasema parani 7083: olivat 30,9 Mmk (1 %) suuremmat kuin budje- huomattavasti, kun nimellistulot nousivat odo- 7084: toitu 2 591,5 Mmk. Korot talletuksista tuotti- tettua enemmän ja inflaatio nopeutui. Vaihto- 7085: vat 64,1 Mmk (7 %) arvioitua 960,0 Mmk:aa taseen alijäämäisyyden vuoksi oli myös tarpeen 7086: enemmän. Tämä aiheutui ennakoitua suurem- tiukentaa finanssipolitiikkaa. 7087: 11 7088: 7089: Menot v. 1988 7090: 7091: Ylitys+ 7092: ulo- ja menoarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Säästö- 7093: mukaan 7094: Pää- mk 7095: luokka Varsinainen tulo- Muutokset Yhteensä 7096: ja menoarvio 7097: mk mk mk mk "lo 7098: 7099: 21 TP 12 046 800 2 250 000 14 296 800 13 557 610,20 - 739 189,80 -5 7100: 22 EK 164 497 000 5 200 000 169 697 000 171 266 047,16 + 1 569 047,16 +1 7101: 23 VN 135 137 000 1 003 000 136 140 000 134 759 620,57 - 1 380 379,43 -1 7102: 24UM 3 039 315 000 179 690 000 3 219 005 000 3 189 057 131,03 - 29 947 868,97 -1 7103: 25OM 1 458 511 000 57 663 400 1 516 174 400 1 522 806 551,98 + 6 632 151,98 +0 7104: 26 SM 3 504 216 100 147 904 000 3 652 120 100 3 653 367 511,38 + 1 247 411,38 +0 7105: 27PLM 6 176 064 100 314 353 000 6 490 417 100 6 444 715 480,96 - 45 701 619,04 -1 7106: 28 VM II 408 965 800 223 141 000 II 632 106 800 II 602 744 722,51 - 29 362 077,49 -0 7107: 290PM 19 624 673 900 803 766 700 20 428 440 600 20 537 632 772,88 + 109 192 172,88 +1 7108: 30MMM 9 466 661 000 300 749 400 9 767 410 400 9 680 469 210,68 - 86 941 189 32 -1 7109: 31 LM 9 635 646 800 500 168 400 10 135 815 200 9 957 614 387,17 -178 200 812,83 -2 7110: 32KTM 4 418 990 000 107 742 500 4 526 732 500 4 436 521 021,98 - 90 211 478,02 -2 7111: 33 STM 31 623 165 400 1 022 761 939 32 645 927 339 32 124 474 688,34 -521 452 650,66 -2 7112: 34TVM 3 187 553 000 473 210 000 3 660 763 000 3 348 563 553,60 -312 199 446,40 -9 7113: 35 YM 4 561 734 700 509 573 000 5 071 307 700 5 066 624 072,36 - 4 683 627,64 -0 7114: 36 Valtion- 7115: velka 5 397 555 000 103 400 000 5 500 955 000 5 390 956 532,09 -109 998 467,91 -2 7116: 7117: Yhteensä 113 814 732 600 4 752 576 339 118 567 308 939 117 275 130 914,89 -1 292 178 024,11 -1 7118: 7119: 7120: 7121: 7122: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala. Mmk_ Tämä johtui Helsingin aluehälytyskes- 7123: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 3 189,1 kushankkeen viivästymisestä. 7124: Mmk ja jäivät 29,9 Mmk (1 OJo) pienemmiksi 7125: kuin arvioitu 3 219,0 Mmk. Edustustojen 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala. 7126: matka- ja muuttokustannuksiin osoitetusta Menot oli arvioitu 6 490,4 Mmk:ksi, mutta 7127: 34,3 Mmk:n määrärahasta jäi käyttämättä 6,1 tilinpäätöksen mukaan ne olivat 45,7 Mmk 7128: Mmk (18 %). Säästö aiheutui valuuttakurssien (1 OJo) pienemmät. Kurssivaihtelujen aiheutta- 7129: muutoksista ja ulkomaisesta hintakehityksestä. mat menot oli arvioitu 1,6 Mmk:ksi, mutta ne 7130: nousivat tilinpäätöksen mukaan 1,8 Mmk (116 7131: 25 Pl. Oikeusministeriön hallinnonala. Pää- %) suuremmiksi eli 3,4 Mmk:aan. Ylitys ai- 7132: luokan menot ylittivät budjetoidun 1 516,2 heutui dollarin kurssin alenemisesta johtuvista 7133: Mmk 6,6 Mmk:lla (0 %). Vaaleista aiheutuvat kurssitappioista suomalaisten valvontajoukko- 7134: menot olivat tilinpäätöksen mukaan 8, 7 Mmk jen kustannusten laskutuksessa YK:lta. 7135: (44 %) suuremmat kuin arvioitu 20,0 Mmk, 7136: sillä uuden vaalitavan tiedottamis- ja atk-kus- 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala. 7137: tannukset sekä ennakkoäänestyksen järjestä- Menot jäivät 29,4 Mmk (0 %) pienemmiksi 7138: miskustannukset olivat ennakoitua suuremmat. kuin budjetoitu 11 632,1 Mmk. Veronkanto- 7139: Lisäksi menoarvio oli laadittu vuoden 1982 palkkiot ja muut veronkantokustannukset ai- 7140: vaalimenojen perusteella ja kustannustason heuttivat menoja 14,8 Mmk (25 %) enemmän 7141: nousu oli arvioitu liian pieneksi. kuin ennakoitu 60,0 Mmk ja palautettavien 7142: verojen korot sekä oikeudenkäyntikulut vero- 7143: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala. asioissa 17,0 Mmk (20 %) enemmän kuin arvi- 7144: Menot olivat 1,2 Mmk (0 %) suuremmat kuin oitu 85,5 Mmk_ Ahvenanmaan maakunnalle 7145: arvioitu 3 652, 1 Mmk. Valtionosuus aluehäly- myönnettävä verotaloudellinen tasoitus on 7146: tyskeskusten perustamiskustannuksiin jäi 1, 7 budjetoitu toistuvasti liian pieneksi. Kertomus- 7147: Mmk (52 %) pienemmäksi kuin arvioitu 3,3 vuonna määräraha oli 396,0 Mmk, mutta arvio 7148: 12 7149: 7150: ylitettiin 44,0 Mmk:lla (11 OJo ). Jälkeenjäänei- pienemmät. Ilmailuhallinnon palkkausmenot 7151: syys on tarkoitus korjata vuoden 1990 budje- olivat 15,0 Mmk (12 %) suuremmat kuin 7152: tissa. arvioitu 130,6 Mmk. Syynä oli virka- ja työeh- 7153: Eräistä hallinnonaJoittain jakamattomista tosopimusten tarkistusten ennakoitua suurempi 7154: menoista jäi momentin Eräät muut palkat ja vaikutus. Valtionrautateiden palkkausmenois- 7155: palkkiot 45,9 Mmk:n määrärahasta käyttämät- ta, jotka oli arvioitu 2 493,1 Mmk:ksi, säästyi 7156: tä 11,5 Mmk (25 OJo ). Momentille oli budjetoi- 113,5 Mmk (5 %). 7157: tu mm. tulospalkkauskokeiluun liittyviä mää- 7158: rärahoja, mutta kokeilu ei toteutunut suunni- 32 PI. Kauppa- ja teollisuusministeriön hal- 7159: tellusti. Samoin jäi käyttämättä virkojen ja linnonala. Menot jäivät 90,2 Mmk (2 OJo) pie- 7160: tehtävien uudelleenjärjestelyyn ja vakinaista- nemmiksi kuin budjetoitu 4 526,7 Mmk. Siirto 7161: miseen budjetoituja määrärahoja. valtiontakausrahastoon oli budjetoitu 20,0 7162: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettuja Mmk:ksi, mutta määrärahasta jätettiin siirtä- 7163: sitoumuksia jouduttiin Junastamaan arvioitua mättä 10,0 Mmk. Korkotuki Suomen Vienti- 7164: vähemmän, joten tarkoitukseen osoitetusta luotto Oy:lle oli tilinpäätöksen mukaan 33,5 7165: 145,0 Mmk:n määrärahasta säästyi 16,8 Mmk Mmk eli 32,5 Mmk (49 OJo) arvioitua pienempi 7166: (12 %). Valtion ravitsemiskeskuksen käyttö- 7167: menot ylittivät arvioidun 313,8 Mmk 34,8 33 PI. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 7168: Mmk :lla ( 11 OJo) toiminnan ennakoitua nope- nonala. Menot oli arvioitu 32 645,9 Mmk:ksi, 7169: amman vilkastumisen vuoksi. Tuloja kertyi mutta ne olivat tilinpäätöksen mukaan 521 ,5 7170: vastaavasti arvioitua enemmän. Mmk (2 %) pienemmät. Valtionosuus kunnille 7171: Verosta vapautuksen johdosta takaisin mak- sosiaalipalvelujen perustamiskustannuksiin jäi 7172: setut verot oli budjetoitu 12,0 Mmk:ksi, mutta 12,2 Mmk (14 %) pienemmäksi kuin budjetoi- 7173: tilinpäätöksen mukaan niitä maksettiin 10,8 tu 86,3 Mmk. Syynä oli rakennushankkeiden 7174: Mmk (90 %) enemmän, sillä tullitariffin ni- aloittamisen viivästyminen. 7175: mikkeistön muuttuminen kertomusvuoden Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon 7176: alussa johti useisiin sellaisiin verotuksen muu- perustamiskustannuksiin oli budjetoitu 108,7 7177: toksiin, jotka oli huojennettava momentille Mmk:ksi, mutta koska hankkeet eivät valmis- 7178: varatuista määrärahoista. tuneet suunnitellussa ajassa, jäi määrärahasta 7179: käyttämättä 37,1 Mmk (34 %). 7180: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala. Me- Valtionosuuden loppueriä kunnille erikois- 7181: not ylittivät arvioidun 20 428,4 Mmk 109,2 sairaanhoidon eräisiin perustamiskustannuk- 7182: Mmk:lla (1 %). Korkeakoulujen maksullisen siin maksettiin 13,1 Mmk (59 %) vähemmän 7183: palvelutoiminnan menot olivat tilinpäätöksen kuin arvioitu 22,0 Mmk, sillä hankkeiden lop- 7184: mukaan 379,0 Mmk. Arvio oli ollut 112,9 putilitysten saapuminen viivästyi. 7185: Mmk (42 %) pienempi. Ylitys johtui täyden- 7186: nyskoulutuksen ja muun toiminnan laajenemi- 34 PI. Työvoimaministeriön hallinnonala. 7187: sesta. Vastaavasti arvioidut tulot kasvoivat Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 3 348,6 7188: 114,2 Mmk:lla. Mmk. Tämä oli 312,2 Mmk (9 %) budjetoitua 7189: vähemmän. Työllisyyden hoidon menoista 7190: 30 PI. Maa- ja metsätalousministeriön hal- palkkauksiin oli osoitettu 503,4 Mmk, mutta 7191: linnonala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan määrärahasta jäi käyttämättä 57,5 Mmk 7192: 86,9 Mmk (1 %) pienemmät kuin arvioitu (11 OJo ), sillä valtion virastoille ja laitoksille 7193: 9 767,4 Mmk. Avustukset maaseudun pieni- työllisyyslain voimaantullessa vahvistetut työl- 7194: muotoisen elinkeinotoiminnan edistämiseen oli listämisvelvoitteet toteutuivat odotettua hi- 7195: budjetoitu 73,0 Mmk:ksi, mutta määrärahasta taammin. Tavoitetaso saavutettiin vasta kesä- 7196: jäi käyttämättä 12,2 Mmk (17 % ), sillä maksu- kuussa, ja sen lisäksi vahvistettiin virastoille ja 7197: teknisistä syistä osa kertomusvuoden aikana laitoksille loppuvuodeksi lisävelvoite, jota ei 7198: myönnetyistä avustuksista maksettiin vuoden pystytty toteuttamaan. 7199: 1989 määrärahasta. Valtionosuutta kunnille ja kuntainliitoille 7200: työttömyyden lieventämiseen maksettiin 842,2 7201: 31 PI. Liikenneministeriön hallinnonala. Me- Mmk, joka oli 133,8 Mmk (14 %) budjetoitua 7202: not oli arvioitu 10 135,8 Mmk:ksi, mutta tilin- vähemmän. Kertomusvuonna sovellettiin en- 7203: päätöksen mukaan ne olivat 178,2 Mmk (2 %) simmäistä kertaa uutta työllisyyslakia ja sen 7204: 13 7205: 7206: myötä KVOL:n mukaista valtionosuusjärjestel- Mmk (207 %) budjetoitua enemmän, sillä hal- 7207: mää. Ennakoiden maksua ei voitu perustaa linnonalalla toimi kertomusvuonna arvioitua 7208: aiempien vuosien maksatuksiin vaan se perus- enemmän komiteoita, toimikuntia ja alueellista 7209: tui kuntien ja kuntainliittojen laatimiin työllis- edustusta edellyttäneitä työryhmiä. 7210: tämissuunnitelmiin. Ennakoiden maksua voi- 7211: tiin kuitenkin korjata saatujen neljännesvuosi- 36 PI. Valtionvelka. Tilinpäätöksen mukaan 7212: selvitysten perusteella. menot olivat 110,0 Mmk (2 %) pienemmät 7213: Valtionapua työttömyyden lieventämiseen kuin budjetoitu 5 501,0 Mmk. Palkkiot ja 7214: oli varsinaisessa menoarviossa budjetoitu 540,0 muut menot valtionvelasta oli varsinaisessa 7215: Mmk, mutta lisämenoarvioissa määräraha vä- menoarviossa arvioitu 262,8 Mmk:ksi, ensim- 7216: hennettiin 373,0 Mmk:ksi. Vähennyksistä huo- mäisessä lisämenoarviossa määrästä vähennet- 7217: limatta rahaa jäi käyttämättä 80,0 Mmk tiin 57,7 Mmk ja toisessa taas lisättiin 28,3 7218: (21 Olo). Tosin vuoden loppupuoliskolla työllis- Mmk. Budjetoitu määrä oli siis 233,4 Mmk, 7219: tämistä oli voitu selvästi lisätä. mutta siitä jäi käyttämättä 15,5 Mmk (7 Olo). 7220: Palkkaturvasta aiheutuvat menot jäivät 16,1 7221: Mmk (15 %) pienemmiksi kuin ennakoitu 7222: 110,0 Mmk, sillä nousuhdanteen vuoksi kon- Edellä on käsitelty etupäässä niitä moment- 7223: kursseja tapahtui arvioitua vähemmän. teja, joiden tilinpäätös eroaa tulo- ja menoar- 7224: viosta vähintään 100 Mmk tai 10 % ja 10 7225: 35 PI. Ympäristöministeriön hallinnonala. Mmk. Seuraavissa tapauksissa tulojen lisäys tai 7226: Menot olivat 4, 7 Mmk (0 %) pienemmät kuin vajaus ja vastaavasti menojen ylitys tai säästö 7227: arvioitu 5 071,3 Mmk. Komiteat ja asiantunti- on jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta se 7228: jat aiheuttivat menoja 1, 7 Mmk, joka oli 1,1 on vähintään 50 %. 7229: 7230: 7231: 7232: 7233: Momentti Tulo- ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen 7234: menoarvion sekä päätöksen mukaan 7235: siihen tehtyjen mukaan suurempi + 7236: muutosten pienempi- 7237: mukaan 7238: 1000 mk .,. 7239: Tulot 7240: 11.08.13 Rehuseosvero ..................................... 11 000,0 20 306,3 +9 306,3 + 85 7241: 11.27.20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden 7242: myynnistä ja vuokrauksesta ....................... 7 000,0 10 585,8 +3 595,8 + 51 7243: 12.29.96 Tulot elokuvien tarkastuksesta .................... 400,0 718,0 + 318,0 + 80 7244: 12.30.50 Metsähallituksen sekalaiset tulot .................. 4 300,0 9 727,0 + 5 427,0 + 126 7245: 12.30.99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 7246: muut tulot ........................................ 1 600,0 5 422,7 +3 822,7 +239 7247: 12.32.28 Elinkeinohallituksen tulot. ........................ 100,0 17,6 82,4 -82 7248: 12.34.50 Korvaukset kesäkauden ylityöllistämisestä ........ 100,0 202,8 + 102,8 + 103 7249: 12.35.99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ... 600,0 2 029,8 + 1 429,8 +238 7250: 12.39.03 Oikaisurahat ...................................... 500,0 26,6 473,4 -95 7251: 14.60.03 Korvaukset metsähallitukselle maatilalain mukai- 7252: sista aluevaihdoista ............................... 500,0 - 500,0 -100 7253: 7254: Menot 7255: 22.01.05 Vuoden kuluessa kansanedustajille myönnetyt yli- 7256: määräiset eläkkeet ................................ 50,0 50,0 -100 7257: 24.99.90 Kurssivaihtelut .................................... 500,0 8,0 492,0 -98 7258: 25.99.09 Neuvottelu- ja toimikunnat ....................... 694,0 1 157,3 + 463,3 + 67 7259: 26.80.30 Valtionosuus aluehälytyskeskusten perustamiskus- 7260: tannuksiin ........................................ 3 300,0 1 590,8 -1 709,1 52 7261: 14 7262: 7263: Momentti Tulo- ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen 7264: menoarvion sekä päätöksen mukaan 7265: siihen tehtyjen mukaan suurempi + 7266: muutosten pienempi- 7267: mukaan 7268: 1000 mk 7269: 7270: 7271: 26.97.32 Kuntien yhdistymisavustukset .................... . 100,0 - 100,0 -100 7272: 27.99.90 Kurssivaihtelut ................................... . 1 550,0 3 354,5 + 1 804,5 + 116 7273: 28.05.95 Valtion saatavien turvaaminen ................... . 2 500,0 72,4 - 177,6 -71 7274: 28.80.60 Valtion osuus erorahastosta johtuvista menoista .. 10 600,0 3 552,5 -7 047,5 -66 7275: 28.80.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet. ................... . 1 000,0 9,0 - 991,0 -99 7276: 28.94.71 Rakennusten kunnostaminen .................... . 80,0 80,0 -100 7277: 28.99.58 Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen ........ . 3 000,0 1 050,6 -1 949,4 65 7278: 29.10.71 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston uusi- 7279: minen käytöstä poistetun tilalle .................. . 2 200,0 1 044,2 -1 155,8 53 7280: 30.08.21 Valtiolle hankituista alueista aiheutuvat menot ... . 150,0 28,2 - 121,8 81 7281: 30.08.24 Kasvintarkastustoiminnan erillismenot ........... . 1 650,0 3 251,5 + 1 601,5 + 97 7282: 30.34.45 Maatalouden eräiden tuotantotarvikkeiden var- 7283: muusvarastointi .................................. . 750,0 - 750,0 -100 7284: 30.37.47 Kalatalouden korkotukilainojen menot .......... . 4 240,0 1 765,5 -2 474,5 -58 7285: 30.37.48 Eräät korvaukset ja maksut ...................... . 550,0 50,2 - 499,8 - 91 7286: 30.76.20 Maksullisten tilaustöiden erillismenot ............ . 650,0 239,0 - 411,0 63 7287: 31.24.33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä ........ . 2 500,0 4 465,8 + 1 965,8 + 79 7288: 31.99.08 Komiteat ja asiantuntijat ........................ . 250,0 57,3 - 192,7 -77 7289: 32.02.28 Maksullinen palvelutoiminta ..................... . 1 000,0 -1 000,0 -100 7290: 32.06.42 Turvavarastoinnin varastointiavustus ............ . 1 500,0 25,9 -1 474,1 98 7291: 32.09.40 Vesikuljetuskaluston hankintojen korkotuki ..... . 2 000,0 3 915,1 + 1 915,1 + 96 7292: 32.10.41 Korkotuki saaristolaisten kulkuyhteyksiä hoitavil- 7293: le liikennöitsijöille myönnettävistä lainoista ...... . 25,0 9,5 15,5 -62 7294: 32.42.09 Valtuuskunta .................................... . 10,0 2,8 7,2 72 7295: 32.44.09 Teknologian valtuuskunta ....................... . 10,0 3,0 7,0 70 7296: 32.49.42 Kehitysaluerahasto Oy:lle maksettava korkotuki .. 3 400,0 1 194,0 -2 206,0 65 7297: 32.55.09 Neuvottelukunnat ................................ . 165,0 42,3 - 122,7 74 7298: 32.55.45 Energiansäästöinvestointien, kotimaisten polttoai- 7299: neiden tuotanto- ja käyttöinvestointien sekä maa- 7300: kaasun jakelu- ja käyttöinvestointien korkotuki ... 8 500,0 2 492,4 -6 007,6 71 7301: 32.61.42 Valtionavustus haja-asutusalueiden kauppapalve- 7302: lujen saavutettavuuden turvaamiseksi ............ . 5 000,0 2 231,2 -2 768,8 55 7303: 32.85.60 Siirrot rahastoihin ............................... . 1 000,0 -1 000,0 -100 7304: 33.07.22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä 7305: johtuvat toimenpiteet ............................ . 15,0 15,0 -100 7306: 33.23.51 Sotaeläkkeet ..................................... . 864,0 432,6 431,4 -50 7307: 33.27.38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 7308: kunnille eräisiin käyttökustannuksiin ............ . 50,0 50,0 -100 7309: 33.30.09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat .............. . 105,0 22,0 83,0 79 7310: 33.32.38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalve- 7311: lujen eräisiin käyttökustannuksiin ............... . 500,0 191,3 308,7 62 7312: 33.32.39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalve- 7313: lujen eräisiin perustamiskustannuksiin ........... . 2 400,0 23,8 -2 376,2 -99 7314: 33.77.31 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon 7315: käyttökustannuksiin ............................. . 600,0 600,0 -100 7316: 33.78.36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräi- 7317: den terveyskeskushankkeiden kustannuksiin ..... . 622,0 264,9 357,1 57 7318: 33.78.39 Valtionosuuden loppuerät kunnille kansanterveys- 7319: työn eräisiin perustamiskustannuksiin ............ . 11 000,0 5 547,0 -5 453,0 50 7320: 33.98.52 Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten 7321: matkakustannuksiin ............................. . 3 500,0 1 241,5 -2 258,5 65 7322: 35.25.28 Maksullisten tilaustöiden erillismenot ............ . 300,0 85,4 214,6 72 7323: 35.30.36 Maa-aineslain mukaiset valtionavustukset kunnille 700,0 - 700,0 -100 7324: 35.45.64 Avustukset taloudellisissa vaikeuksissa oleville 7325: vuokrataloille .................................... . 10 000,0 4 595,2 -5 404,8 -54 7326: 35.99.08 Komiteat ja asiantuntijat ........................ . 550,0 1 688,7 + 1 138,7 +207 7327: 15 7328: 7329: Määrärahojen ylitykset lautakunta) momentti 33.11.29 Muut kulutus- 7330: menot. 7331: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset. Lisäksi ylitettiin vuoden kuluessa yksi kiin- 7332: Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yh- teä määräraha ja kolme siirtomäärärahaa. Yli- 7333: tään kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. Silti tykset johtuivat lähinnä virheellisistä kirjauk- 7334: vuoden aikana on valtiokonttorin keskuskir- sista, ja ne oikaistiin ennen tilinpäätöstä. 7335: janpidon seurantaraporttien mukaan näistä Mainittakoon kuitenkin, että kouluhallitus 7336: muutama ylitetty. maksaa samoja avustuksia kahdelta eri mo- 7337: Hallitus antoi II lisäbudjettiesityksensä (HE mentilta (29.91.50.08 Avustukset urheiluopis- 7338: n:o 213/1988 vp.) kertomusvuoden marras- tojen toimintaan, arviomääräraha, ja 29.91.52 7339: kuussa, eduskunta hyväksyi sen joulukuun Urheiluopistojen valtionapu, kiinteä määrära- 7340: alussa, ja se vahvistettiin 9.12.1988. Lisämeno- ha). Käytäntö näyttää aiheuttavan ongelmia, 7341: arvioesitykseen sisältyi mm. kolmen kiinteän ja sillä kiinteä määräraha ylitettiin maaliskuussa 7342: yhden siirtomäärärahan korotukset. Nämä 1988, kun useiden opistojen valtionavut mak- 7343: määrärahat oli ylitetty jo kesä-, heinä- ja settiin yhtä aikaa ja meno kirjattiin momentille 7344: marraskuussa. Lisämenoarviona katettiin siis 29.91.52. Asia oikaistiin huhtikuussa tekemällä 7345: jo ennen sen hyväksymistä ja vahvistamista oikaisuvienti momentilta 29. 91.52 (kiinteä 7346: tapahtuneet ylitykset. Oikeusministeriön hal- määräraha) momentille 29.91.50.08 (arviomää- 7347: linnonalalla (vankeinhoitolaitos) ylitettiin mo- räraha). 7348: mentti 25.50.51 Valtionapu muun kriminaali- 7349: huoltotyön suorittamiseen, maa- ja metsäta- Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavasta 7350: lousministeriön hallinnonalalla (Maanmittaus- taulukosta käy pääluokittain ilmi arviomää- 7351: hallinto) momentti 30.60.70 Kaluston hankki- rärahojen lukumäärä kertomusvuonna ja se, 7352: minen, kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- kuinka monta niistä on ylitetty, ylitysten suu- 7353: nonalalla (Geologian tutkimuskeskus) mo- ruus tuhansina markkoina ja prosentteina ver- 7354: mentti 32.40.09 Valtuuskunta sekä sosiaali- ja rattuna tulo- ja menoarviossa sekä lisämenoar- 7355: terveysministeriön hallinnonalalla (tarkastus- vioissa osoitettuihin vastaavien momenttien 7356: 7357: 7358: 7359: Arviomäärärahojen ylitykset v. 1988 7360: 7361: Arviomäärärahoja yhteensä Arviomääräfahoja ylitetty Ylityslupa pyydetty 31.1.1989 jälkeer 7362: Pääluokka 7363: kpl 1000 mk kpl 1000 mk .,. kpl mk 7364: 7365: 21 TP 2 11 886,8 - - - - - 7366: 22 EK 14 134 960,0 7 3 884,3 5,0 - - 7367: 23 VN 9 36 912,0 6 1 518,7 4,5 - - 7368: 24 UM 12 614 579,0 2 106,0 - - - 7369: 25OM 27 1 180 499,4 10 21 554,1 3,8 - - 7370: 26 SM 28 2 942 788,1 13 18 836,8 5,7 1 1 853,08 7371: 27 PLM 20 3 065 103,1 10 18 843,0 4,0 1 2 194 412,18 7372: 28 VM 55 11 298 575,2 20 150 190,0 9,6 2 5 556 913,76 7373: 29 OPM 94 18 184 199,6 47 294 350,9 5,6 - - 7374: 30 MMM 76 4 595 327,0 31 79 616,9 5,7 1 63 350,80 7375: 31 LM 38 12 153 290,8 14 85 867,6 5,0 - - 7376: 32 KTM 51 2 104 137,5 10 17 709,2 3,3 - - 7377: 33 STM 82 32 083 866,3 19 31 715,2 0,6 - - 7378: 34 TVM 12 3 157 190,0 1 1 319,8 0,6 - - 7379: 35 YM 21 1 339 127,7 7 31 781,7 6,2 - - 7380: 36 Valtion- 7381: velka 5 5 500 955,0 1 367,4 2,2 - - 7382: 7383: Yhteensä 546 98 403 397,5 198 757 661,7 3,0 5 7 816 529,82 7384: V. 1987 yhteensä 551 97 709 123,7 177 716 193,9 3,0 5 36 765 749,70 7385: V. 1986 yhteensä 572 89 657 071,2 149 519 108,9 2,7 5 12 711 258,77 7386: 16 7387: 7388: määriin sekä lisäksi se, kuinka moneen ylityk- haa. Ministeriöt voivat käyttää ja myöntää 7389: seen on pyydetty lupa 31.1.1989 jälkeen. Val- alaistensa virastojen ja laitosten käyttöön tätä 7390: tion liikeyritysten arviomäärärahamomentteja, määrärahaa ilman A- tai B-listakäsittelyä, mi- 7391: jotka ovat sarakkeen ulkopuolella, on pääluo- käli asian listakäsittelyyn ei ole saamisen huo- 7392: kissa 27, 28, 30, 31 ja 32. Ne on otettu mattavan suuruuden tai muun syyn vuoksi 7393: taulukossa mukaan. Ilman niitä olisi ylitysten erityistä aihetta. Määrärahan käyttöä koske- 7394: määrä yhteensä 657,6 Mmk ja lisärahoitustar- vasta päätöksestä tulee kuitenkin aina ilmoit- 7395: peen vähennykset 199,3 Mmk eli kaikkiaan taa valtiovarainministeriölle. 7396: 458,3 Mmk. Tämä vastaa Hallituksen kerto- Valtiovarainministeriön antaman selvityksen 7397: muksen valtiovarain hoidosta ja tilasta v. 1988 mukaan vastuu tileistä poistoja varten myön- 7398: liitteestä 2 ilmenevää tilinpäätöksen arviomää- netyn jakamattoman määrärahan käytöstä on 7399: rärahojen ylitystä. omalta osaltaan kullakin määrärahan myöntä- 7400: Sarakkeessa olevien arviomäärärahojen sääs- neellä ja käyttäneellä tilivirastolla. Ministeriön, 7401: töt olivat yhteensä 1 573,4 Mmk. Sarakkeen joka myöntää tileistä poistoa varten määrära- 7402: ulkopuolella olevien arviomäärärahojen sääs- han alaiselleen virastolle, tulee ennen myöntä- 7403: töt olivat yhteensä 299,5 Mmk ja ylitykset mistä varmistua määrärahan riittävyydestä ja 7404: 100,0 Mmk. riittävyys on myös maksavan viraston tarkistet- 7405: Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa oli tava menoa hyväksyttäessä ja maksettaessa. 7406: 546 arviomäärärahaa, ja niiden yhteissumma Käytännössä ei näin kuitenkaan näytetä mene- 7407: oli 98 403,4 Mmk. Arviomäärärahoista ylitet- telleen. Tilivirastot eivät ole pääsääntöisesti 7408: tiin 198. Ylitysten markkamäärä oli 757,7 informoineet etukäteen valtiovarainministe- 7409: Mmk eli 4,1 OJo niiden tulo- ja menoarvion riötä tileistä poistoihin tarvitsemansa määrära- 7410: mukaisesta yhteissummasta. Vuonna 1987 oli han ylitystarpeesta eivätkä kaikki ole myös- 7411: arviomäärärahoja 551 ja ylityksiä 177. Ylitys- kään toimittaneet sille valtion tulo- ja menoar- 7412: ten markkamäärä oli 716,2 Mmk ja ylityspro- vion yleisissä soveltamismääräyksissä edellytet- 7413: sentti 3,0. Vuonna 1986 arviomäärärahoja oli tyä ilmoitusta määrärahan käytöstä tai sen 7414: 572 ja niistä ylitettiin 149. Ylitysten markka- toimittamisessa on ollut viivettä. Näin ollen 7415: määrä oli tuolloin 519,1 Mmk ja ylitysprosentti valtiovarainministeriö, jonka toimesta sen hal- 7416: 2,7. linnonalan pääluokkaan budjetoitujen hallin- 7417: Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna nonaloittain jakamattomien arviomääräraho- 7418: 12 % suurempi kuin edellisenä vuonna ja 33 % jen ylitysluvat on pääsääntöisesti hoidettu, on 7419: suurempi kuin v. 1986. Markkamäärä oli ker- joutunut ratkaisemaan ylitystarpeen paljolti ar- 7420: tomusvuonna 6 % edellisvuotista suurempi ja vionvaraisesti valtiokontioriita jälkikäteen saa- 7421: 46 % suurempi kuin v. 1986. tujen keskuskirjanpidon kuukausiraporttien 7422: Sellaisia ylityksiä, joihin pyydettiin lupa pohjalta. Raportit laaditaan tilivirastojen val- 7423: 31.1.1989 jälkeen, oli viisi. Näistä kaksi oli tiokonttorille kuukausittain toimittamien mak- 7424: valtiovarainministeriön hallinnonalalla, sisäasi- satustietojen perusteella. 7425: ainministeriön, puolustusministeriön sekä maa- Asian korjaamiseksi on valtiovarainministe- 7426: ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kul- riö kirjeellään 6.9.1989 muistuttanut tiliviras- 7427: lakin yksi. Ylityslupapyyntöjen myöhästymi- toja velvollisuudesta noudattaa momentin käy- 7428: nen johtui lähinnä vuodenvaihteen palkkarat- töstä annettuja määräyksiä. 7429: kaisujen vaikutuksen myöhäisestä varmentumi- Valtiontilintarkastajat toteavat, että kiintei- 7430: sesta. den tai siirtomäärärahojen ylittäminen on kiel- 7431: Valtiovarainministeriön pääluokkaan kuulu- lettyä. Kiellettyä se on myös ennen lisäbudjetin 7432: valle momentille 28.80.97 Tileistä poistot pyy- voimaantuloa, vaikkakin hallituksen lisäbud- 7433: dettiin ylituslupaa vasta 23.3.1989. Kyseessä on jettiesityksessä olisi määrärahojen korotuseh- 7434: hallinnonaloittain jakamaton määräraha, ja dotus. Asianmukaista ei myöskään ole saman- 7435: sen käytöstä on valtioneuvosto antanut mää- laisten menojen maksaminen useammalla eri 7436: räyksensä. Niiden mukaan jos viraston tai momentilta, etenkään, kun momentit ovat 7437: laitoksen käytettävissä ei ole muuta sopivaa luonteeltaan erilaisia: kouluhallituksen tapauk- 7438: määrärahaa saatavien tileistä poistamista var- sessa kiinteä ja arviomääräraha. Tämä aiheut- 7439: ten, tarkoitukseen voidaan käyttää tähän tar- taa ongelmia paitsi määrärahojen käytössä 7440: koitukseen osoiteitua jakamatonta määrära- myös käytön valvonnassa. 7441: 17 7442: 7443: Valtiontilintarkastajat muistuttavat ministe- Kertomusvuoden päättyessä koko pitkäai- 7444: riöitä ja niiden alaisia tilivirastoja uudesta kaisen velkakannan keskimääräinen nimellis- 7445: budjettiasetuksesta, joka tuli voimaan korko oli 8,8 OJo (v. 1987 8,9 %). Mikäli kaikki 7446: 1.6.1988. Sen 20 §:n mukaan on lupa arvio- toteutuneet ja valuuttamääräisen velan enna- 7447: määrärahan ylittämiseen pyydettävä varainhoi- koidut lainakustannukset muutetaan vuotui- 7448: tovuoden marraskuun loppuun mennessä. Eri- seksi koroksi, oli efektiivinen keskikorko 7449: tyisistä syistä lupaa voidaan pyytää varoinhoi- 9,4% (v. 1987 10,0 %). Kotimaisen velan 7450: tovuotta seuraavan tammikuun loppuun men- keskimääräinen nimelliskorko oli 9,2 % (v. 7451: nessä. Uudesta asetuksesta huolimatta kerto- 1987 9,6 %) ja efektiiviset kustannukset 9,8 % 7452: musvuonna näyttää noudatetun vanhaa käy- (v. 1987 10,3 %) ja ulkomaisen vastaavasti 7453: täntöä, sillä 198 ylitysluvasta on 130 pyydetty 8,3 % ja 8,8 % (v. 1987 8,3 % ja 9,8 %). 7454: ja annettu joulu-tammikuussa. Budjettiase- Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamalla 7455: tuksessa mainittuja erityisiä syitä on syytä huomioon kaikki toteutuneet kustannukset ja 7456: tarkentaa, jotta asetusuudistuksella olisi suun- tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät korot ja 7457: niteltu vaikutus. kuoletukset 31.12.1988 vallinneiden valuutta- 7458: kurssien mukaan, joten ne eivät sisällä tulevien 7459: valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. 7460: Valtionvelka Myös kertomusvuonna valtio irtisanoi van- 7461: hoja korkeakorkoisia lainoja ja otti tilalle 7462: Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilme- edullisempia. Efektiivisen kustannustason ale- 7463: nee alla olevasta asetelmasta, johon on sisälly- nemiseen vaikutti myös useiden velkavaluutto- 7464: tetty myös rahastotalouden velka. jen kurssien aleneminen. 7465: 7466: 7467: 7468: 7469: Valtionvelan kehitys v. 1988 7470: Velka Nostot Kuoletuk- Valuutan- Valuutta- Velka Muutos vuoden 7471: vuoden vuoden set vuoden vaihdot kurssien vuoden aikana 7472: alussa aikana aikana muutokset lopussa 7473: vuoden 7474: 7475: Mmk 7476: aikana 7477: Mmk .,. 7478: Kotimainen velka .............. 29 831 11055 9 081 31805 1974 + 6,6 7479: Pitkäaikainen velka ......... 26 813 6 975 4 273 29 515 2 702 + 10,1 7480: Yleisöobligaatiolainat ..... 22 121 5 957 3 835 24 243 2 122 + 9,6 7481: Muut joukkovelkakirjalai- 7482: nat ....................... 4 397 918 411 4 904 507 + 11,5 7483: Velkakirjalainat .......... 295 100 27 368 73 +24,7 7484: Lyhytaikainen velka ........ 3 018 4 080 4 808 2 290 728 -24,1 7485: Ulkomainen velka ............. 28 680 3130 4 825 +1 707 26 279 -2 401 -8,4 7486: Pitkäaikainen velka ......... 28 680 3 130 4 825 +1 707 26 279 -2401 - 8,4 7487: Obligaatiolainat .......... 20 407 2 468 2 277 +1 397 20 202 205 - 1,0 7488: Muut joukkovelkakirjalai- 7489: nat ....................... 2 697 740 153 1 804 893 -33,1 7490: Velkakirjalainat .......... 5 576 662 1 808 157 4 273 -1303 -23,4 7491: Yhteensä ...................... 58 511 14185 13 906 +1 707 58 084 - 427 -0,7 7492: V. 1987 ........................ 51 994 17 950 11 083 +1 351 58 511 +6 517 + 12,5 7493: V. 1986 ........................ 46 981 15 257 11 126 + 882 51 994 +5013 +11 7494: V. 1985 ........................ 44 269 11 357 7 768 877 46 981 +2 712 + 6 7495: v. 1984 ........................ 38 124 11 113 5 580 + 612 44 269 +6 145 + 16 7496: V. 1983 ........................ 30 248 11 725 4 628 + 779 38 124 +7 876 +26 7497: V. 1982 ........................ 22 102 8 377 2 587 +2 356 30 248 +8 146 +37 7498: V. 1981 ........................ 17 966 5 500 2 123 759 22 102 +4 136 +23 7499: V. 1980 ........................ 15 189 4 371 1 683 + 88 17 966 +2 777 + 18 7500: V. 1979 ........................ 12 195 4 994 1 439 562 15 189 +2 994 +25 7501: V. 1978 ........................ 6 753 5 933 970 + 480 12 196 +5 443 +81 7502: 7503: 3 390649T 7504: 18 7505: 7506: Koko velkakannan keskimääräinen takaisin- jakauma tärkeimmissä valuutoissa oli vuosien 7507: maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 4 v 1985, 1986, 1987 ja 1988 lopussa seuraava: 7508: 9 kk (v. 1987 4 v 2 kk). Kotimaisen pitkäaikai- 7509: sen valtionvelan keskimääräinen takaisinmak- 7510: Valuutta Osuus velasta 7511: suaika oli 3 v 2 kk kuten edellisenäkin vuonna. 7512: Ulkomaisen velan keskimääräinen takaisin- 7513: 1985 1986 7514: .,. 1987 1988 7515: 7516: maksuaika oli 6 v 8 kk (edellisenä vuonna 5 v 3 USD ................ 31 21 16 19 7517: kk). JPY . ............... 19 15 13 10 7518: DEM ............... 17 19 16 15 7519: CHF ................ 13 15 13 10 7520: Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna NLG ................ ll 12 10 8 7521: korkoja yhteensä 5 182 Mmk, josta kotimaisen GBP ................ 7 6 9 12 7522: velan osuus oli 2 797 Mmk. Pitkäaikaisesta ECU ................ 4 8 8 7523: kotimaisesta valtionvelasta maksettiin korkoja Muut ............... 2 8 15 18 7524: 2 576 Mmk. 7525: 7526: Pitkäaikainen kotimainen valtionvelka Pitkäaikainen ulkomainen velka 31.12.1987 7527: 31.12.1987 ja 31.12.1988 jakaantui korkokan- ja 31.12.1988 jakaantui korkokannan mukaan 7528: nan mukaan seuraavasti: seuraavasti: 7529: 7530: 7531: Korkoprosentti 1987 7532: Mmk .,. 1988 7533: Mmk .,. Korkoprosentti 1987 7534: Mmk .,. 1988 7535: Mmk .,. 7536: 0, velkasitoumuslainat 3 018 10 2 290 7 3,644- 5,95 5 078 18 4 756 18 7537: 6 Yz- 7 31.! ••••••••••• 3 167 ll 7 914 25 6,00- 6,75 1 696 6 1 337 5 7538: 8 - 8 Y2 ••••••••.•• 6 882 23 6 044 19 7 - 7,97 7409 26 6 449 25 7539: 9 -9% ........... 2 055 7 3 069 10 8 - 8,875 ......... 4 952 l7 3 700 14 7540: 10 -10 31.! ••••••••••• 7 495 25 6 399 20 9 -10,75 ......... 5 590 19 7 130 27 7541: ll -12 ........... 7 214 24 6 089 19 11,05 -15,125 ......... 3 955 14 2 907 II 7542: Yhteensä ............... 29 831 100 31 805 100 Yhteensä ............... 28 680 100 26 279 100 7543: 7544: 7545: 7546: 7547: Pitkäaikaisesta velasta oli vielä indeksisidon- Valtion ulkomainen velka oli kertomusvuo- 7548: naista 15 Mmk, josta indeksiehtojen mukaan den päättyessä 38 OJo koko maan ulkomaisesta 7549: maksettiin kuoletuksille ja koroille indeksiko- nettovelasta. Vuotta aiemmin se oli 49 OJo ja 7550: rotusta 17 Mmk. vuoden 1986 päättyessä 57 OJo. 7551: 7552: Ulkomaisesta valtionvelasta, joka kokonai- 7553: Valtionvelan määrä, 58 084 Mmk, oli kerto- 7554: suudessaan on pitkäaikaista, maksettiin kerto- 7555: musvuoden päättyessä 49 OJo valtion tuloista 7556: musvuonna korkoja 2 385 Mmk (v. 1987 2 102 7557: ilman lainanottoa eli 9 prosenttiyksikköä pie- 7558: Mmk). Noin 54% velasta eli 14 146 Mmk on 7559: nempi kuin vuotta aiemmin. Valtion nettolai- 7560: maksettava viiden seuraavan vuoden aikana. 7561: nanotto oli valtion kokonaistuloista kertomus- 7562: Kuoletuksia erääntyy 6-10 vuoden kuluttua 7563: vuonna 0,7 OJo, vuotta aiemmin se oli 7,2 OJo ja 7564: 8 685 Mmk ja sen jälkeen 3 448 Mmk. 7565: v. 1986 3,9 OJo. Seuraavassa asetelmassa on 7566: esitetty valtionvelan kehitys viisivuotiskausit- 7567: Kertomusvuoden päättyessä olleen ulkomai- tain v. 1950-75 ja sen jälkeen vuosittain sekä 7568: sen velan valuuttajakauma oli muuttunut edel- verrattu valtionvelan kokonaismäärää ao. vuo- 7569: lisen vuoden lopussa olleen lainakannan va- den lopussa BKT:hen (koko vuoden markkina- 7570: . luuttajakaumasta. Ulkomaisen velan valuutta- hintainen BKT käyvin hinnoin): 7571: 19 7572: 7573: Valtion bruttovelka (ml. rahastot) BKT Koko Ulkomainen 7574: Vuosi Kotimainen Ulkomainen Yhteensä valtionvelka valtionvelka 7575: Mmk OJo BKT:sta OJo BKT:sta 7576: 7577: 1950 0 •••••••••• 0 00 0 •••••• 0 0 7578: 698 659 1 357 5 553 24,4 11,9 7579: 1955 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 750 616 1 366 10 157 13,4 6,0 7580: 1960 ······················· 867 747 1 614 16 199 10,0 4,6 7581: 1965 00 0 0 00 0 0 0 0 0 •• 0 0 •••••• 0 0 2 269 1 177 3 446 26 634 12,9 4,4 7582: 1970 0 0 ••••• 00000 0 0 00 00 0 0 0 0 0 2 644 1 557 4 201 45 743 9,2 3,4 7583: 1975 ········· 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 7584: 1 935 1 221 3 156 104 291 3,0 1,2 7585: 1976 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 375 2 248 4 623 117 775 3,9 1,9 7586: 1977 ············ 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 7587: 3 074 3 679 6 753 130 001 5,2 2,8 7588: 1978 .......... 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 4 837 7 360 12 197 143 620 8,5 5,1 7589: 1979 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ••• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 225 8964 15 189 166 959 9,1 5,4 7590: 1980 ······················· 7 625 10 341 17 966 192 556 9,3 5,4 7591: 1981 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 771 13 331 22 102 218 455 10,1 6,1 7592: 1982 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 11 441 18 807 30 248 245 172 12,3 7,7 7593: 1983 0 ••••• 0 0 00 •• 0 0 0 000 0 0 0 •• 7594: 16 401 21 723 38 124 274 436 13,9 7,9 7595: 1984 ·············· 0 •••••• 00 7596: 19 323 24 946 44 269 307 713 14,4 8,1 7597: 1985 0 0 0 0 0000000 0 0 0 0 •••••• 0 0 21 304 25 677 46 981 336 824 13,9 7,6 7598: 1986 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25 013 26 981 51 994 357 566 14,5 7,5 7599: 1987 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 29 831 28 680 58 511 391 597 14,9 7,3 7600: 1988 .............. 0 000 0 •••• 31 805 26 279 58 084 439 963 13,2 6,0 7601: 7602: 7603: 7604: Kertomusvuoden ja edellisen vuoden BKT- 11,0 UJo :iin ja ulkomaisen velan osuus 7605: luvut ovat ennakkotietoja. Arvioiden mukaan 4,9 %:iin. 7606: valtion kotimainen velka (ml. rahastot) tulee v. Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen 7607: 1989 laskemaan 30,2 mrd. mk:aan ja ulkomai- hoitokustannuksia nopeasti. Seuraavasta ase- 7608: nen 23,9 mrd. mk:aan, joten koko valtionvelan telmasta ilmenevät valtion velanhoitomenot 7609: määräksi kuluvan vuoden lopussa ennakoidaan (ml. rahastot) v. 1979-88. Ulkomaisen velan 7610: 54,2 mrd mk. Kun kuluvan vuoden BKT:n kuoletoksiin 31.12.1983 asti sisältyvät myös 7611: arvioidaan nousevan 491,6 mrd. mk:aan, kansainvälisille järjestöille annettujen velkakir- 7612: laskisi koko valtionvelan osuus BKT:stä jojen kuoletukset. 7613: 7614: 7615: 7616: 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 7617: Mmk 7618: Korot ja indeksikorotukset 972 1 204 1 578 2 168 3 112 3864 4 621 4 639 4 841 5 199 7619: Kotimainen .............. 489 567 768 993 1 342 1 741 2 109 2 202 2 595 7620: Ulkomainen ............. 370 535 712 1 080 1 643 1 997 2 381 2 293 2 084 2 367 7621: Rahastot ................ 113 102 98 95 127 126 131 144 162 26 7622: Palkkiot ja muut menot ... 97 88 124 148 222 250 233 272 308 218 7623: Kuoletukset ................ 1 165 1 502 1 954 2 619 4 163 5 580 7 767 11 126 11 083 13 906 7624: Kotimainen .............. 893 1 234 1 359 1 852 1 560 3 616 5 617 3 894 5866 9 043 7625: Ulkomainen ............. 216 217 531 580 1 915 1 621 1 616 6 112 3 851 4 826 7626: Rahastot ................ 56 51 64 187 688 343 534 1 120 1 366 37 7627: 7628: Yhteensä ................... 2 234 2 794 3 656 4 935 7 497 9 694 12 621 16 037 16 232 19 323 7629: Velan (pl. rahastot ja kuo- 7630: letukset) hoitokustannusten 7631: osuus valtion tilinpäätök- 7632: sen mukaisista kokonais- 7633: menoista (pl. kuoletukset) . 2,2 2,4 2,9 3,4 4,3 4,9 5,3 5,0 4,7 4,6 7634: 20 7635: 7636: Seuraavassa valtiokonttorissa laaditussa tau- Valuuttakursseina on käytetty 31.12.1988 kurs- 7637: lukossa on arvioitu 31.12.1988 olleen valtion seja. Palkkiot ja muut menot on laskettu 7638: pitkäaikaisen velkakannan (ml. rahastot) hoi- nykykurssien mukaan. 7639: tokustannusten ja kannan kehitys v. 1989-93. 7640: 7641: 7642: 7643: 1989 1990 1991 1992 1993 7644: Mmk 7645: 7646: Velka ...................... 48 034 40 780 32 719 26 980 19 819 7647: Kotimainen .............. 24 628 19 853 15 527 II 735 7 685 7648: Ulkomainen ............. 23 406 20 927 17 192 15 245 12 134 7649: Kuoletukset ................ 10 050 7 254 8 061 5 739 7 161 7650: Kotimainen .............. 7 177 4 775 4 326 3 792 4 050 7651: Ulkomainen ............. 2 873 2 479 3 735 1 947 3 111 7652: Korot ...................... 4 879 4 160 3 527 2 875 2 327 7653: Kotimainen .............. 2 759 2 255 1 814 1 418 1 070 7654: Ulkomainen ............. 2 120 1 905 1 713 1 457 1 257 7655: Palkkiot ja muut menot ... 41 37 33 29 25 7656: Hoitokustannukset 7657: yhteensä ................... 14 970 II 451 II 621 8 643 9 513 7658: 7659: 7660: 7661: 7662: Koska taulukossa olevat velan saldot ja hoi- otosta. Kun otetaan huomioon, ettei valtiolla 7663: tokustannukset kehittyvät velkakannan ole valuuttamääräisiä tuloja ja että ulkomai- 7664: 31.12.1988 mukaisesti, eivät vuoden 1989 ja seen lainanottoon aina liittyy myös valuutta- 7665: sitä seuraavien vuosien lainanotosta aiheutuvat kurssiriskejä, voidaan kehitystä valtiontalou- 7666: lisäykset velkakantaan ja hoitosuunnitelmiin den kannalta pitää suotavana. 7667: sisälly lukuihin. Siten eivät myöskään tulevien 7668: vuosien lainanottokustannukset näy muissa ve- 7669: lanhoitomenoissa. Velkakannan arvioidaan Valtion lainanauto 7670: vuoden 1989 päättyessä olevan n. 54,6 mrd. 7671: mk ja vuoden 1989 velanhoitokustannuksiksi Valtio antaa lainoja sekä tulo- ja menoar- 7672: (pl. kuoletukset) arvioidaan kaikkiaan n. 5,4 vion että sen ulkopuolella olevien rahastojen 7673: mrd. mk. kautta. Seuraavilla sivuilla olevasta taulukosta 7674: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion- käyvät ilmi valtion lainaksi antamien varojen 7675: velan kasvu on kertomusvuonna onnistuttu määrä kertomusvuoden alussa ja lopussa, vuo- 7676: pysäyttämään, niin että velan markkamäärä on den aikana annetut uudet lainat sekä kerto- 7677: edellisvuotisesta alentunut 427 Mmk. Tämä musvuonna kertyneet kuoletukset ja korot. 7678: tosin on aiheutunut valuuttakurssien muutok- Taulukosta ilmenee myös erityyppisten laino- 7679: sista. Uutta velkaa on nostettu hieman vähem- jen suhteellinen lisäys tai vähennys kertomus- 7680: män kuin edellisenä vuonna ja kuoletuksia vuoden aikana sekä vuoden alussa olleelle lai- 7681: maksettu hieman enemmän. Nostot ylittävät napääomalle laskettu korkotuotto valtiokont- 7682: kuitenkin edelleen kuoletusten määrän 279 torista ja rahastoista saatujen tietojen mukaan. 7683: Mmk:lla. Maatilatalouden kehittämisrahaston lainoihin 7684: Myös valtionvelan rakennetta on jonkin ver- on sisällytetty myös myytyjen tilojen kauppa- 7685: ran onnistuttu parantamaan, niin että ulkomai- hintasaatavat. Valtion investointirahasto lak- 7686: sen velan osuus on laskenut 45 %:iin koko kautettiin 31.12.1987. Yrityksille suunnatusta 7687: velkakannasta. Valtionvelan osuus koko maan lainanannosta kanavoidaan suurin osa Suomen 7688: ulkomaisesta nettovelasta on laskenut, mikä Vientiluotto Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy:n 7689: kuitenkin suurelta osin on aiheutunut muiden kautta, joiden valtiolta saarnat lainat sisältyvät 7690: sektoreiden lisääntyneestä ulkomaisesta lainan- taulukossa kohtaan Lainat luottolaitoksille. 7691: 21 7692: 7693: Valtion lainananto v. 1988 7694: 7695: Lainapääoman Korkotuotto 7696: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja muutos 7697: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksi- 7698: alussa aikana aikana lopussa hyvitykset 7699: V. 1986 V. 1987 V. 1986 V. 1987 7700: 7701: Mmk "lo 7702: 7703: Kehitysluotot .......... 419 144 9 554 2 +32 +10 0,5 0,5 7704: Lainat Teollisen Kehi- 7705: tysyhteistyön Rahas- 7706: to Oy:lle ............ 20 - - 20 0 - 7707: Lainat väestönsuojelua 7708: varten ............... 2 - 0 2 0 -14 -7 7709: Rakennuslainat perus- 7710: kouluille ............ 361 2 32 331 20 -8 -6 5,5 5,4 7711: Lainat yksityisoppikou- 7712: lujen muuttamiseksi 7713: kunnallisiksi kou- 7714: luiksi ................ 41 - 2 39 2 -5 -5 4,9 5,0 7715: Rakennuslainat yksi- 7716: tyisoppikouluille .... 4 - 1 3 0 -24 -22 7717: Lainat ammatillisille 7718: oppilaitoksille ....... 16 - 3 13 1 -20 -19 6,3 2,8 7719: Opintolainat lääkärien 7720: ja hammaslääkärien 7721: kouluttamiseksi ui- 7722: komailla ............ 1 - 0 1 0 -24 -28 7723: Rakennuslainat kirjas- 7724: toille ................ 41 1 2 40 3 -2 -1 7,3 6,5 7725: Veikkausvoitto-laroista 7726: myönnetyt lainat .... 260 38 23 275 13 + 6 + 4 5,0 4,8 7727: Muut lainat opetuksen, 7728: tieteen ja kulttuurin 7729: edistämiseksi ........ 4 - 1 3 0 -17 +22 7730: Invalidihuoltolain mu- 7731: kaiset lainat ......... 2 2 1 3 0 +41 -38 7732: Asuntolainat ........... 25 045 3 345 1 1 640 1 26 750 782 + 7 + 6 3,1 3,1 7733: Muut lainat asuntotuo- 7734: tannon edistämiseen . 2 - 0 2 0 -18 -17 7735: Lainat vesihuoltolait- 7736: teiden rakentamiseen 4 - 0 4 0 -17 -16 7737: Vesiensuojelulainat 7738: teollisuudelle ........ 60 2 11 51 4 -14 -7 6,7 5,7 7739: Työllisyyspoliittiset 7740: suhdannelainat ...... 1 - 0 1 0 - 3 -11 7741: Maatilatalouden kehit- 7742: tämisrahaston lainat . 6511 729 421 6 819 181 + 5 + 7 2,8 3,0 7743: Muut lainat asutustoi- 7744: minnan edistämiseen 237 9 14 232 4 -2 + 5 1,7 2,2 7745: Maanparannuslainat ... 33 8 3 38 1 + 14 + 9 3,0 3,0 7746: Metsänparannuslainat . 1 053 136 84 1 105 26 + 5 +22 2,5 2,7 7747: Lainat metsätalouden 7748: tukemiseen .......... 3 - 1 2 0 -25 -22 7749: Lainat kalastuselinkei- 7750: non edistämiseen .... 3 - 1 2 0 -8 -7 7751: Lainat satamien raken- 7752: tamiseen ............ 2 - 0 1 0 -20 -18 7753: Teollisuuden tuotekehi- 7754: tyslainat ............. 541 133 80 594 23 +10 + 8 4,3 4.4 7755: 22 7756: 7757: Lainapääoman Korkotuotto 7758: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja muutos 7759: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksi- 7760: alussa aikana aikana lopussa hyvitykset 7761: V. 1986 V. 1987 v. 1986 V. 1987 7762: 7763: Mmk "lo 7764: 7765: Lainat luotto-osakeyh- 7766: tiöille ................ 2 775 150 102 2 823 147 + 2 + 5 5,3 5,1 7767: Kauppahintasaatavat .. 402 - 23 379 15 - 6 +46 3,7 5,9 7768: Valtion investointira- 7769: haston ulkomaan ra- 7770: han määräisten varo- 7771: jen siirtäminen lai- 7772: naksi Postipankki 7773: Oy:lle ja Kehitys- 7774: aluerahasto Oy:lle ... - 565 173 3 392 43 - - 7775: Kehitysalueiden tuotan- 7776: nollisen toiminnan 7777: työvoimapoliittiset 7778: rahoituslainat ....... 5 - 2 3 0 -36 -28 6,2 7779: Muut lainat teolli- 7780: suuden edistämiseen . 182 - 17 165 1 -10 -3 0,5 0,5 7781: Lainat energiatalouden 7782: edistämiseen ......... 290 - 40 250 20 -14 -15 6,9 7,6 7783: Lainat viennin edistä- 7784: miseen .............. 89 19 21 87 6 -2 -3 6,7 9,1 7785: Saatava Puolalta ....... 25 - - 25 - - - - - 7786: Muut lainat elinkeino- 7787: jen edistämiseen ..... 2 - 0 2 0 -6 - 3 7788: 1 123 7789: Yhteensä .............. 38 436 5 283 2 708 41011 1294 + 7 + 5 3,4 3,6 7790: 7791: 1 7792: Luvut sisältävät 79 Mmk asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilökoh- 7793: taisiksi asunto-osakelainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella. 7794: 2 7795: Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 2 Mmk ja muita tileistä poistoja 14 Mmk. 7796: 3 7797: Luku sisältää valuuttakurssien muutoksista aiheutuvaa alennusta 17 Mmk. 7798: 7799: 7800: 7801: 7802: Uusia lainoja myönnettiin kertomusvuonna 65 OJo) valtion lainanannosta on asuntolainoja. 7803: kaikkiaan 5 283 Mmk (v. 1987 4 930 Mmk). Näiden lainojen lainapääoma kertomusvuoden 7804: Lainavarojen vähennykseen 2 708 Mmk sisäl- alussa ja lopussa, sen lisäys ja vähennys kerto- 7805: tyy kertomusvuonna luottotappioita 2 Mmk ja musvuonna sekä vuoden aikana kertyneet ko- 7806: muita tileistä poistoja 14 Mmk (v. 1987 11,7 rot ja vuoden alussa olleelle lainapääomalle 7807: Mmk). laskettu korkotuotto ilmenevät seuraavasta 7808: Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. taulukosta: 7809: 23 7810: 7811: 7812: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja Lainapääoman Korkotuotto 7813: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksihy- muutos 7814: alussa aikana aikana lopussa vitykset 7815: V. 1988 V. 1987 V. 1988 v. 1987 7816: 7817: Mmk "lo 7818: 7819: Vuokratalo- ja asunto- 7820: osuuskuntatalolainat 10 671 1 354 207 11 818 256 +11 +10 2,4 2,5 7821: Opiskelija-asuntolalai- 7822: nat .................. 1 324 194 23 1 495 33 +13 + 8 2,5 2,6 7823: Asunto-osakeyhtiötalo- 7824: lainat ................ 358 77 151 284 21 -21 -3 5,9 6,5 7825: Henkilökohtaiset 7826: asunto-osakelainat .. 4 467 700 574 4 593 158 + 3 + 1 3,5 3,4 7827: Omakotitalolainat ..... 5 943 521 547 5 917 227 -0 + 0 3,8 3,7 7828: Peruskorjaus- ja perus- 7829: parannuslainat ...... 1 971 446 103 2 314 71 +17 +23 3,6 3,3 7830: Erityisasuntolainat ..... 38 - 3 35 1 -9 -7 2,6 2,9 7831: Lämmityslaitoslainat .. 260 22 32 250 14 -14 -6 5,4 4,7 7832: Lainat asunnottomien 7833: asunto-olojen paran- 7834: tamiseksi ............ 13 31 - 44 1 - 7,7 - 7835: 7836: Yhteensä .............. 25 045 3 345 1640 26 750 782 + 7 + 6 3,1 3,1 7837: V. 1987 ................ 23 624 2 792 1 372 25 045 734 + 6 - 3,1 - 7838: V. 1986 ................ 22 577 2 281 1 234 23 624 803 + 5 - 3,6 - 7839: V. 1985 ................ 21 373 2 293 1 089 22 577 799 + 6 - 3,7 - 7840: v. 1984 ................ 20 007 2 268 901 21 373 700 + 7 - 3,5 - 7841: v. 1983 ................ 18 239 2 558 791 20 007 562 + 10 - 3,1 - 7842: V. 1982 ................ 16 523 2 294 578 18 239 462 +10 - 3,1 - 7843: V. 1981 ................ 14 923 2010 409 16 523 324 + 11 - 2,8 - 7844: v. 1980 ................ 13 291 1 935 303 14 923 261 + 12 - 2,2 - 7845: 7846: 7847: 7848: Asunto-osakeyhtiötalolainojen vähennystä Valtion antamista lainoista suoritettiin in- 7849: osoittava luku ja henkilökohtaisten asunto- deksihyvityksiä kaikkiaan 2 lainan koroille ja 5 7850: osakelainojen lisäystä osoittava luku sisältävät lainan kuoletuksille yhteensä 31 700 mk (v. 1984 7851: 79 Mmk asunto-osakeyhtiöille myönnetyisti'i. 1 433 700 mk), kuten seuraavasta asetelmasta 7852: ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilö- ilmenee: 7853: kohtaisiksi asunto-osakelainoiksi siirrettyjä lai- 7854: noja, jotka on käsitelty bruttoperiaatteella. 7855: 7856: 7857: 7858: 7859: Lainoja Indeksihyvitykset Indeksihyvitykset Yhteensä 7860: kpl koroille kuoletuksille 7861: 1 000 mk 7862: Voimalaitoksille annetut lainat .................... . 2 2,4 5,5 7,9 7863: Keskusmetsälautakunta Tapiolle metsäpuiden sie- 7864: menvaraston hankintaan ja käyttöön annetut lai- 7865: nat .............................................. . 3 23,8 23,8 7866: Yhteensä .......................................... . 5 2,4 29,3 31,7 7867: 24 7868: 7869: Valtion tulo- ja menoarvion varoista v. 1979-88 nostetut lainat jakaantuivat kuoletusaikojen 7870: mukaan eriteltyinä seuraavasti: 7871: Kuoletusaika 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 7872: vuosia Mmk 7873: 0-5 310,5 228,8 171,2 181,1 154,0 62,8 34,1 63,6 97,4 129,8 7874: 6-10 585,9 691,4 601,2 380,4 267,8 214,4 232,0 269,7 271,8 726,7 7875: 11-15 509,0 492,1 568,5 1 004,3 323,8 308,6 215,5 234,6 432,6 283,5 7876: 16-20 36,3 176,8 201,4 226,7 1 319,7 1 275,1 1 217,0 1 137' 1 1 339,8 1 564,3 7877: 21-25 877,8 872,8 946,9 968,1 80,8 132,7 101,9 134,3 97,4 176,0 7878: 26-30 40,9 38,9 5,0 16,6 954,4 1 196,6 1 001' 1 972,4 1 227,6 1 556,0 7879: Yli 30 9,3 10,0 25,3 22,1 22,9 12,2 13,0 5,5 37,6 7880: 7881: 7882: 7883: 7884: Valtion antolainauskannan jakauma kor- väalueittain (Mmk:ina) ja niiden jakauma kor- 7885: koprosentin mukaan kertomusvuoden lopussa koprosentin mukaan kertomusvuoden lopussa. 7886: ilmenee seuraavasta taulukosta, jossa on esitet- Taulukosta puuttuvat kehitysluottolainat, joi- 7887: ty valtiokonttorin hoidossa olevat lainat tehtä- den pääoma 31.12.1988 oli 554,0 Mmk. 7888: 7889: 7890: 7891: Kork.okanla lfe 7892: 7893: Tehtävä 0,0 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6,25- 7,25- 8,25- 9,25- Yhlccnsä 7894: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 7895: 7896: Yleinen järjestys ja turvallisuus ... 0 1 1 7897: Opetus, tiede ja kulttuuri ......... 0 1 0 325 278 109 712 7898: Asuminen ja ympäristö ........... 2 396 6 729 2 857 8494 654 514 89 573 1 850 2 625 24 26 808 7899: Työvoima ........................ 3 3 7900: Maa- ja metsätalous .............. 2 5 7901: Liikenne ......................... 2 0 2 7902: Teollisuus ja muut elinkeinot ..... 153 0 20 107 191 1 504 1490 502 55 129 15 4 167 7903: 7904: 7905: .,................................. 7906: Yhteensä ......................... 2 551 7907: 8,0 7908: 6 729 7909: 21,2 7910: 2 877 7911: 9,1 7912: 8 602 7913: 27,1 7914: 846 7915: 2,7 7916: 2 350 7917: 7,4 7918: 1859 7919: 5,9 7920: 1075 7921: 3,4 7922: 2 014 7923: 6,4 7924: 2 755 7925: 8,7 7926: 39 7927: 0,1 7928: 31698 7929: 100 7930: 7931: .,................................. 7932: Yht. 1987 ························ 2 887 7933: 9,3 7934: 7 457 7935: 23,9 7936: 2 104 7937: 6,8 7938: 7 067 7939: 22,7 7940: 1 291 7941: 4,1 7942: 3 428 7943: 11,0 7944: 1 457 7945: 4,7 7946: 260 7947: 0,8 7948: 5 173 7949: 16,6 7950: 1 7951: 0,0 7952: 42 1 31 170 7953: 0,1 100 7954: 7955: 7956: 7957: 7958: Tarkasteltaessa valtion antamien lainojen prosentein saadaan lainakannan painotetuksi 7959: (pl. kehitysluottolainat ja lääninhallitusten hoi- keskikorkoprosentiksi 3,43 OJo. Lainapääoma 7960: tamat lainat) lainakantaa 31.12.1988 tehtävä- ja painotettu keskikorko tehtäväalueittain oli- 7961: alueittain painotetusti lasketuin keskikorko- vat kertomusvuoden lopussa seuraavat: 7962: 7963: 7964: Tehtävä Lainapääoma Painotettu 7965: 1 000 mk 7966: .,. 7967: keskikorko 7968: 7969: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................................... . 1 518 5,97 7970: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................ . 711 991 5,45 7971: Sosiaaliturva ........................................................ . 7972: Terveydenhuolto .................................................... . 7973: Asuminen ja ympäristö .............................................. . 26 808 288 3,07 7974: Työvoima ........................................................... . 3 095 7,00 7975: Maa- ja metsätalous ................................................. . 4 743 4,41 7976: Liikenne ............................................................. . 1 839 5,12 7977: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................ . 4 167 200 5,38 7978: Yhteensä ............................................................ . 31 698 674 3,43 7979: 25 7980: 7981: Kun keskikorko on laskettu vuoden 1988 Edellä sivuilla 21-22 esitettyyn tauluk- 7982: lopun lainakannasta samoin perustein kuin koon sisältyvä maatilatalouden kehittämisra- 7983: edellä olevasta kappaleesta ilmenee, se eroaa haston lainananto kehittyi kertomusvuoden ai- 7984: edellä olevan taulukon (valtion lainananto v. kana seuraavasti: 7985: 1988) luvuista, joissa laskentaperusteena on 7986: käytetty vuoden 1987 lopun lainakantaa ja 7987: kertomusvuonna kertyneitä korkoja. 7988: 7989: 7990: 7991: Maatilalain kehittämisrahasto v. 1988 7992: 7993: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja Lainapääoman Korkotuotto 7994: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksi- muutos 7995: alussa aikana aikana lopussa hyvitykset 7996: 7997: Mmk OJo 7998: 7999: 1. Kuntien lainat 8000: Asutuskassalainat .. 5 - 2 3 0 -34 8001: 2. Maatilalainat 8002: Rahalaitokset ....... 5 308 579 225 5 663 135 + 7 2,5 8003: 3. Maaseutuelinkeino- 8004: lainat ............... 6 45 1 50 1 +712 16,7 8005: 4. Rahoituslain mukai- 8006: set lainat ........... 8007: Rahalaitosten lainat 4 - 1 3 0 -27 8008: Tilojen myyntihin- 8009: toihin liitetyt lainat . 5 - 0 5 0 - 3 8010: 5. Maankäyttölainat .. 8011: Rahalaitosten lainat 599 3 114 488 25 - 18 4,2 8012: Tilojen myyntihin- 8013: toihin liitetyt lainat . 22 0 1 22 - - 3 - 8014: 6. Muut lainat ja saa- 8015: tavat. ............... 0 - 0 0 0 8016: Velaksi myytyjen ti- 8017: lojen kauppahinnat . 560 101 77 584 19 + 4 3,4 8018: Yhteensä .............. 6511 729 421 6 818 181 + 5 2,8 8019: 8020: 8021: 8022: 8023: Rahalaitosten välityksellä annettujen maati- ·Rahalaitosten välityksellä annettujen maa- 8024: lalainojen pääoma kertomusvuoden lopussa ja- seutuelinkeinolainojen lainapääoma kertomus- 8025: kaantui lainatyypeittäin seuraavasti: vuoden päättyessä jakaantui lainatyypeittäin 8026: seuraavasti: 8027: Mmk 8028: Maanostolainat ............................. . 2 697 Mmk 8029: Sisarosuuslainat ............................ . 691 Rakentamislainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 8030: Asuntolainat ............................... . 1 474 Irtaimistolainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 8031: Rakentamislainat ........................... . 725 Vaihto-omaisuuslainat....................... 2 8032: Raivaus-, perusparannus-, tie-, sähköistämis- Käyttöpääomalainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 8033: j~ v~sihu?ltolainat ....................... . 21 8034: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 8035: Irtaimistolrunat ............................. . 1 8036: Turvetuotantolainat ........................ . 3 8037: Vakauttamislainat .......................... . 24 Rahaston varoista myönnettyjen lainojen 8038: Luontaiselinkeinolainat ..................... . 21 hoidosta suoritettiin kertomusvuodelta hoito- 8039: Kolttalainat ................................ . 3 palkkioita rahalaitoksille 30,7 Mmk ja kunnille 8040: Yhteensä ................................... . 5 663 33,1 Mmk. 8041: 4 390649T 8042: 26 8043: 8044: Hallinnon palvelukyvyn parantaminen lishallinnolle tai kunnille ja toisaalta asian- 8045: omaiselle ministeriölle 8046: Valtiontilintarkastajat ovat kertomusvuoden - erityisesti ns. hallinnollisten keskusviras- 8047: tarkastuksen yhteydessä kiinnittäneet huomio- tojen uudelleen järjestämiseksi, yhdistämiseksi 8048: ta valtionhallinnon palvelukyvyn parantami- tai lakkauttamiseksi sekä näiden ehdotusten 8049: seksi suoritettuihin toimenpiteisiin. toteuttamisen vaatimaksi lainsäädännöksi. 8050: Suoritetun selvityksen perusteella voidaan Ehdotuksissa tuli soveltuvilta osin ottaa huo- 8051: todeta, että kaikilla hallinnonaloilla on vireillä mioon valtionhallinnon uudistamiseksi tehdyt 8052: suunnitelmia, joiden avulla pyritään paranta- ehdotukset sekä virasto- ja laitoskohtaiset val- 8053: maan hallinnon palvelukykyä. Useimmiten miit ja vireillä olevat uudistamissuunnitelmat. 8054: suunnitelmat perustuvat atk:n käyttömahdolli- Komitea luovutti mietintönsä valtioneuvos- 8055: suuksien parantamiseen ja/tai lainsäädännön tolle 25.4.1986. 8056: ja normiston uudistamiseen. Nämä hankkeet Mietinnön mukaan hallinnon hajauttamisel- 8057: ovat kuitenkin pääosin vasta suunnittelu- tai la voidaan edistää hallinnon palvelukykyä ja 8058: kokeiluasteella, ja niiden kustannuksista ja nykyaikaistaa hallinnon toimintaa muutenkin. 8059: vaikuttavuudesta voidaan esittää vain arvioita. Siinä painotetaan myös alue- ja paikallishallin- 8060: Kun näiden toimenpiteiden käytännön toteutus non mahdollisuuksia ratkaista monia keskus- 8061: ja tuloksellisuus sekä todelliset kustannukset hallinnolle perinteisesti kuuluvia asioita. Myös 8062: eivät näin ollen vielä tässä vaiheessa ole arvioi- kansalaisten elinolot ja näkemykset pystytään 8063: tavissa, ovat kertomusvuodeksi valitut valtion- tällä hallinnontasolla parhaiten ottamaan huo- 8064: tilintarkastajat siirtäneet kertyneen aineiston mioon. 8065: näiltä osin vuodeksi 1989 valituille valtiontilin- Keskushallinnon harjoittamalla ohjauksena 8066: tarkastajille. Pisimmälle on edetty hallintoval- ei mietinnön mukaan tulisi puuttua yksityis- 8067: lan delegoinnissa, jota on valmisteltu jo kauan. kohtaisesti ratkaisujen sisältöön vaan antaa 8068: Delegoinnin edistymistä on jäljempänä tarkas- toiminnalle puitteet ja asettaa hankkeet ja 8069: teltu lähemmin. toimenpiteet tärkeysjärjestykseen. Yhteiskun- 8070: nan ja hallinnon toiminnan tavoitteiden asetta- 8071: Tehtävien ja toimivallan delegointi valtion- minen ja erilaisten tarpeiden yhteensovittami- 8072: hallinnossa Keskeisenä keinona suunniteltaessa nen kuuluvat ylimmille poliittisille päätöksen- 8073: hallinnon palvelujen parantamista on 1980- tekijöille eduskunnalle ja valtioneuvostolle. 8074: luvulla tuotu esiin tehtävien ja toimivallan Komitea valmisteli eräitä konkreettisia ehdo- 8075: delegointi, siirtäminen ylemmältä viranomai- tuksia hallinnon toimivaltajaon ja organisato- 8076: selta aiemmalle. Toimivallan delegointia on risen rakenteen muuttamiseksi. Työn laajuu- 8077: esitetty useassa komiteamietinnössä, joista yh- den vuoksi ne koskivat vain osaa hallinnollisis- 8078: tenä voidaan mainita Hallinnon hajauttaminen ta keskusvirastoista. Komitean mukaan hajaut- 8079: -komiteamietintö 1986:12. Delegointia onkin tamistavoite tulisi kuitenkin ottaa huomioon 8080: toteutettu vaihtelevasti eri hallinnonaloilla ja kaikkien hallinnollisia tehtäviä haitavien viras- 8081: usein sidoksissa hallinnonalan muihin kehittä- tojen ja laitosten kehittämisessä. 8082: mistarpeisiin ja -keinoihin. Mietinnössä asetettiin ensisijaiseksi tavoit- 8083: Hallinnon hajauttamiskomitea. teeksi tehtävien ja toimivallan siirto keskushal- 8084: Komitean tehtävänä oli laatia selvitykset tehtä- linnolta kunnille. Kunnilla pitäisi olla kansalai- 8085: vien ja toimivallan siirtämisestä keskushallin- sia lähimpänä olevana hallinnontasona tosiasi- 8086: nolta alue- ja paikallishallinnolle sekä keskus- allinen ratkaisuvalta niille kuuluvissa asioissa 8087: virastojen tehtävissä ja asemassa tapahtuneesta ja kansalaisia koskevassa päätöksenteossa, ja 8088: muutoksesta. Komitean tuli myös valmistella valtionhallinnon harjoittamaa resurssi- ja toi- 8089: ehdotukset minnallista ohjausta olisi vähennettävä. Läänin- 8090: - valtionhallinnon rakenteen uudistamiseksi ja piirihallintoa olisi komitean mukaan myös 8091: ja tässä yhteydessä erityisesti keskusvirastojen kehitettävä vastaanottamaan tehtäviä keskus- 8092: ja muun ministeriöiden alaisen keskushallin- hallinnolta. 8093: non tehtävien ja aseman kehittämiseksi sekä Ministeriöiden asemaa hallinnonalan toimin- 8094: tätä hallintoa koskevaksi yleiseksi lainsäädän- nan yleisessä ohjaamisessa ja kehittämisessä 8095: nöksi olisi mietinnön mukaan myös vahvistettava. 8096: - tehtävien ja toimivallan siirtämiseksi kes- Ministeriöissä on ratkaistava sellaiset keskitet- 8097: kusvirastoilta yhtäältä läänin-, alue- tai paikal- tyä käsittelyä vaativat asiat, joilla on vaikutus- 8098: 27 8099: 8100: ta hallinnonalan yhteiskuntapolitiikan sisäl- Edelleen kiinnitettiin huomiota henkilöstö- 8101: töön. Myös periaatteellisesti merkittävät tai hallinnollisen ohjauksen hajauttamiseen mm. 8102: muuten koko maan kannalta tärkeät asiat olisi nimitystoimivaltaa delegoimalla, tulo- ja me- 8103: ratkaistava keskusvirastojen sijasta ministe- noarvion rakenteen muuttamiseen tehtäväpoh- 8104: riöissä, ellei niistä päätä valtioneuvosto tai jaisen budjetoinnin suuntaan, rakentamisen 8105: eduskunta. ohjauksen keventämiseen ja tietojärjestelmien 8106: Keskusvirastojen vanhastaan voimakasta ja käyttöön hallinnon hajauttamista edistävästi. 8107: itsenäistä asemaa olisi mietinnön mukaan syytä Yleiset delegointisuunnitelmat 8108: muuttaa. Ministeriöiden alaisten keskushallin- valtionhallinnossa. Pääministeri Hol- 8109: non yksiköiden tulisi avustaa ministeriöitä ja kerin hallituksen v. 1987 laadittuun hallitusoh- 8110: ylimpiä valtioelimiä sekä alue- ja paikallishal- jelmaan on sisällytetty erityinen luku hallinnon 8111: lintoa. Keskushallinnon yksiköiden toiminnan kehittämisestä. Sen mukaan hallintoa hajaute- 8112: tulisi painottua kehittämis- ja muihin asiantun- taan ja selkeytetään eri hallintotasojen tehtävä- 8113: tijatehtäviin ja niiden hallinnollista toimivaltaa ja vastuujakoa. Erityisesti kunnallista itsehal- 8114: tulisi vähentää. Tämä muutos toteutettaisiin lintoa vahvistetaan. Ministeröiden asemaa 8115: mietinnön mukaan siirtämällä tapauskohtaista oman hallinnonalansa yleisessä ohjaamisessa ja 8116: päätöksentekoa keskushallinnon virastoilta kehittämisessä vahvistetaan ja ministeriöiden 8117: alemmille hallinnontasoille ja hallinnollisia oh- välinen ja ministeriöiden ja niiden keskusviras- 8118: jaustehtäviä ja hallinnollista ohjaustoimivaltaa tojen työnjako ja tehtävät tarkistetaan. Myös 8119: ministeriöille. samalla hallinnonalalla toimivien keskusviras- 8120: Erityisesti hyvinvointipalvelujen eli sosiaali-, tojen yhdistämismahdollisuudet selvitetään. 8121: terveys- ja opetustoimen hallintoa varten tulisi Hallitusohjelman mukaan selkeytetään myös 8122: keskusvirastoista kehittää virastotyyppi, jota alueellisen hallinnon tehtävä- ja vastuujakoa. 8123: voitaisiin nimittää kehittämiskeskukseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään aluejako- ja 8124: Mietinnössä kiinnitettiin huomiota paitsi budjettivaltakysymyksiin sekä suunnittelujär- 8125: tehtävien siirtoon sinänsä myös ohjausjärjestel- jestelmiin. Lääninhallinnon ja piirihallinto- 8126: mien sisältöön ja merkitykseen. Alempien vi- viranomaisten hallinnollinen ja alueellinen yh- 8127: ranomaisten tosiasiallista päätösvaltaa koros- teensovittaminen selvitetään ja lääninhallinnon 8128: tettiin ja todettiin tiukan yksityiskohtaisen oh- luottamushenkilöedustuksen toteuttamista har- 8129: jauksen johtavan todellisen päätösvallan säily- kitaan lääninneuvottelukuntakokeilun pohjal- 8130: miseen keskushallinnolla, vaikka itse tehtävät ta. 8131: suoritettaisiin ja päätökset tehtäisiin alemmilla Valtioneuvosto teki 29.1.1987 päätöksen hal- 8132: hallinnontasoilla. Tämän vuoksi tulisi keskite- linnon hajauttamisesta ja sen jatkovalmistelus- 8133: tyn ohjauksen sisältöä ja muotoja uudistaa. ta. Hallinnon hajauttaminen on päätöksen mu- 8134: Komitea ehdotti, että keskushallinnon perin- kaan keskeinen julkisen hallinnon kehittämisen 8135: teisesti harjoittamaa laajaa ja yksityiskohtais- keino, joka tulee ottaa huomioon kaikessa 8136: ta, lainsäädäntöä alemmanasteista norminan- hallinnon toimintatapojen ja organisaation uu- 8137: toa tulisi uudistaa voimakkaasti. Tarpeetonta distamisessa. Hallinnon hajauttaminen merkit- 8138: norminantoa olisi karsittava, ja erityisen pidät- see päätöksen mukaan mm., että hallinnon 8139: tyvästi tulisi suhtautua kansalaisiin ja kuntiin rakennetta ja toimintaa kehitetään hallinnon- 8140: kohdistuvaan alemmanasteiseen norminan- aloittain siten, että hallinnollinen ratkaisuvalta 8141: toon. annetaan asteellisesti alimmalle viranomaiselle, 8142: Mietinnössä painotettiin myös suunnittelu- jolla on riittävät edellytykset toimivallan käyt- 8143: järjestelmien uudistamista. Aluetason yhteen- tämiseen asianmukaisella tavalla. 8144: sovittavaa suunnittelua tulisi kehittää ja val- Valtioneuvoston päätöksen nojalla kunkin 8145: tionhallinnon ja kunnallishallinnon suunnitte- ministeriön tuli käynnistää ja johtaa oman 8146: luyhteistyötä lisätä. Kuntien valtionosuusjär- alansa hallinnonhajauttamistoimia. Valtiova- 8147: jestelmiä tulisi kehittää siten, että kunnat voisi- rainministeriölle kuului toiminnan koordinoin- 8148: vat nykyistä itsenäisemmin päättää valtion- ti. 8149: osuusvarojen käytöstä. Tällöin vähenisi tarve Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan 8150: suunnitella hankkeiden tärkeysjärjestystä val- yleisistä koko valtionhallintoa koskevista toi- 8151: tionhallinnossa ja kunnallisen tason yhteenso- mivallan siirroista tärkeimpiä ovat toimenpi- 8152: vittavan suunnitelman, kuntasuunnittelun, teet, joiden tarkoituksena on uudistaa valtio- 8153: merkitys lisääntyisi. neuvoston ja ministeriöiden toimintaa hallin- 8154: 28 8155: 8156: non tavoitteiden ja yleislinjojen määrittelyssä. Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta 8157: Valtioneuvoston toiminnan kehittämisessä kes- on vahvistanut periaatteet myös valtion perin- 8158: keinen toimenpide on yleisistunnon tehtäväku- töasioita, pakkolunastusta, valtion henkilöstö- 8159: van selkiyttäminen siten, että parannetaan val- hallintoa ja virkojen perustamista sekä komi- 8160: tioneuvoston mahdollisuuksia keskittyä yhteis- teoita ja johtokuntia koskevalle päätöksenteol- 8161: kuntapoliittisesti tärkeimpiin asioihin. Tätä le, lupa-asioiden ja näitä vastaavien asioiden 8162: varten on 9.11.1987 käynnistetty erityinen han- siirrolle valtioneuvoston yleisistunnosta sekä 8163: ke, jonka koordinointi on valtioneuvoston valtiontalouteen, kunnallishallintoon, aluejao- 8164: kanslian vastuulla. Hankkeen edistymistä seu- tukseen ja suunnittelupäätöksiin liittyvälle 8165: raa hallinnon kehittämisen ministerivalio- päätöksenteolle. 8166: kunta. Kun yhtä säädöstä muuttamalla on pystytty 8167: Valtioneuvoston kanslian mukaan ensimmäi- uusimaan kaikkia ministeriöitä koskeva järjes- 8168: senä tehtävänä hankkeessa oli karsia yleisistun- telmä, ovat vahvistettujen periaatteiden mukai- 8169: nossa käsiteltävien asioiden määrää delegoi- set siirrot toteutuneet. Samoin silloin, kun 8170: malla ratkaisuvaltaa alaspäin hallinnossa. Ta- säädösten uusiminen on ollut muutenkin ajan- 8171: voitteena on myös valtioneuvoston tehtäväku- kohtaista. Yksittäisten asioiden siirrot ovat 8172: van selkeyttäminen niin, että luodaan hallituk- sitävastoin tapahtuneet hitaasti etenkin silloin, 8173: selle nykyistä paremmat mahdollisuudet vai- kun siirto on vaatinut lain muutoksen, sillä 8174: kuttaa yhteiskuntapoliittisesti tärkeimpiin asi- lain muutoksiin ei ole ryhdytty pelkästään 8175: oihin. Valtioneuvoston yleistä tehtävämääritte- päätösvaltaa koskevina esityksinä. 8176: lyä täsmennetään ja selvitetään uusia päätök- Valmistelussa on vielä suurehkona erillisryh- 8177: senteon toimintamuotoja. Hanke kytkeytyy mänä valtionapu- ja tukipäätösten käsittely 8178: myös yleiseen pyrkimykseen tarkistaa ja sel- valtioneuvoston yleisistunnossa. 8179: keyttää hallinnon eri tasojen tehtäväkuvia toi- Erityisesti lupahallinnon uudistamiseksi on 8180: minnan tehokkuuden ja laadun parantamisek- valtioneuvosto 27.7.1989 tehnyt periaate- ja 8181: si. suunnittelupäätöksen. Uudistuksen tavoitteena 8182: on 8183: Hankkeen toteuttamisessa on käytetty myös 8184: - vähentää henkilöiitä ja yhteisöiltä vaadit- 8185: Valtionhallinnon kehittämiskeskusta apuna. 8186: tavia hallinnollisia lupia 8187: Sen tehtävänä on ollut etsiä selvitystyön poh- 8188: - lyhentää lupa-asioiden käsittelyaikoja ja 8189: jaksi tarkoituksenmukaisia asiaryhmittelyjä, 8190: uudistaa käsittelyä siten, että luvan hakija voi 8191: esittää arviointikriteereitä asioiden siirtämis- ja 8192: hoitaa asiansa yhdessä viranomaisessa 8193: poisjättämismahdollisuuksien selvittämiseksi 8194: sekä tehdä ehdotuksia toimenpiteistä ja avus- - yksinkertaistaa lupien hakemista ja lupa- 8195: asioiden käsittelyä sekä 8196: taa valtioneuvoston kansliaa ja ministeriöitä 8197: - selkeyttää lupamenettelyjen perustana 8198: jatkovalmistelussa. Kehittämiskeskuksessa on 8199: hankkeen aikana myös pidetty rekisteriä valtio- olevia lakeja, asetuksia ja muita säädöksiä. 8200: Tavoitteen saavuttamiseksi on päätöksessä 8201: neuvoston toimivaltaa säätelevistä säännöksis- 8202: esitetty lupa-asioiden käsittelyn järkeistämistä 8203: tä. Rekisteri on palvellut selvitys- ja valmistelu- 8204: siirtämällä toimivaltaa alemmille viranomai- 8205: työssä sekä valtioneuvoston kansliaa että mi- 8206: sille, tarpeettomien ja vähämerkityksellisten lu- 8207: nisteriöitä. 8208: pajärjestelmien purkamista ja korvaamista ke- 8209: Ministeriöiden tehtävänä on ollut tarkentaa veämmillä hailinnollisilla ohjaus- ja valvonta- 8210: valtioneuvoston kanslian ja Valtionhallinnon keinoilla. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa 8211: kehittämiskeskuksen valmistelemia alustavia vuoden 1992 loppuun mennessä. 8212: asiaryhmittelyjä, arvioida asiaryhmien dele- Kaikkien asiaryhmien delegointikriteereiden 8213: gointimahdollisuuksia, valmistella delegoinnin ja -mahdollisuuksien selvitystyö tuli saattaa 8214: edellyttämät säädösmuutokset sekä huolehtia loppuun kertomusvuoden aikana. Tämä ei kui- 8215: muutosten toimeenpanosta. tenkaan toteutunut. Valtioneuvoston kanslian 8216: Hankkeen toimintasuunnitelman mukaisesti mukaan hankkeen aloittaminen hidastui kerto- 8217: on toteutettu palvelukseenottopäätösten, virka- musvuoden alussa voimaan tulleen virkamies- 8218: vapauspäätösten, viransijaisuusmääräysten ja lainsäädännön aiheuttamien tehtävien johdos- 8219: viran väliaikaista hoitoa koskevien määräysten ta. Myöskään delegointikriteereiden löytymi- 8220: sekä valtion maaomaisuutta tarkoittavien pää- nen sekä eri hallinnonalojen vastaavien järjes- 8221: tösten delegointi. telmien koordinointi eivät sujuneet odotetun 8222: 29 8223: 8224: mukaisesti puhumattakaan säännösten muutta- Valtioneuvoston samaisen päätöksen mu- 8225: misesta. kaan valtion tulo- ja menoarvion rakennetta, 8226: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta perusteluja ja soveltamista uudistetaan niin, 8227: käsitteli hankkeen jatkamista kokouksessaan että hallinnon toiminnan tuloksellisuus ja ta- 8228: 27.1.1989. Ministerivaliokunta päätti, että val- loudellisuus paranevat ja voimavarojen koh- 8229: tioneuvoston yleisistunnon tehtävän määritte- dentaminen uudelleen kulloistenkin tarpeiden 8230: lyn sekä toimintatapojen uudistamisen lisäksi mukaan helpottuu. Virastojen ja laitosten toi- 8231: hanke laajenee ministeriöissä tapahtuvan pää- mivaltaa päättää määrärahojen käytöstä tulo- 8232: töksenteon selvittämiseen. Tarkoituksena on ja menoarvion puitteissa lisätään. Valtiova- 8233: luoda periaatteet, joilla päätöksenteko ohjau- rainministeriö valmistelee ehdotukset budje- 8234: tuu joko valtioneuvoston yleisistunnolle tai toinnin uudistamiseksi ja tulosohjauksen kehit- 8235: ministeriölle, sekä periaatteet, joiden mukaan tämiseksi, ja se on käynnistänyt erityisen bud- 8236: ministeriöiden tehtäviä voitaisiin delegoida. jetoinnin ja tulosohjauksen kehittämishank- 8237: Ministeriöiden päätöksenteon kehittämis- keen, jonka tehtävänä on uudistaa virastojen 8238: hankkeen tarkoituksena on selvittää ensin, mi- toimintamenojen budjetointia ja kehittää tu- 8239: tä päätöksiä ministeriöissä tehdään sekä miten losohjauksen apuvälineeksi tuloksellisuutta ku- 8240: tätä päätöksentekoa voidaan järkeistää ja ke- vaavia tunnuslukuja. Hanke toteutetaan tulli- 8241: hittää. Hankkeen tavoitteena on myös saada ' laitosta, tie- ja vesirakennuslaitosta sekä pa- 8242: vahvistetuksi ministeriöiden yleinen tehtäväku- tentti- ja rekisterihallitusta kokeiluyksikköinä 8243: va osana valtioneuvostoa, päätöksentekijänä, käyttäen kahtena osaprojektina: toimintame- 8244: hallinnonalansa johtavana viranomaisena sekä nojen budjetoinnin kehittämisprojektina ja tu- 8245: omana organisaatioyksikkönään. loksellisuuden mittausprojektina. Tarkoitukse- 8246: Valtioneuvoston kanslia asetti 6.3.1989 han- na on, että em. kokeiluyksiköissä voidaan 8247: ketta ohjaamaan koordinointityöryhmän. Työ- soveltaa tulosohjauksen periaatteita vuoden 8248: ryhmässä ovat kaikki ministeriöt edustettuina. 1990 tulo- ja menoarviossa. 8249: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta 8250: Valtioneuvoston 12.5.1989 tekemän päätök- 8251: valvoo työn edistymistä. Selvitysten sekä näi- sen mukaan ministeriöiden sekä virastojen ja 8252: den perusteella tehtyjen toimenpiteiden tulisi laitosten toimivaltaa valtion palkka- ja henki- 8253: olla suoritettuina 31.5.1991 mennessä. löstöhallinnossa lisätään. Valtiovarainministe- 8254: Valtioneuvoston 15.11.1987 tekemällä virka- riön lausunnon mukaan osana tätä uudistusta 8255: nimitystoimivallan uudelleen järjestämistä kos- parannetaan virastojen ja laitosten mahdolli- 8256: keneella periaatepäätöksellä on pyritty yhte- suuksia vaikuttaa henkilöstönsä virka- ja palk- 8257: näistämään hajanaisesti järjestettyä nimitystoi- kausrakenteeseen kehittämällä palkkaus- ja 8258: mivaltaa ja myös siirtämään tätä toimivaltaa neuvottelujärjestelmiä joustavampaan, hallin- 8259: tarkoituksenmukaiselle tasolle. Näin on vahvis- non tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävään 8260: tettu hallintoyksiköiden toimintaedellytyksiä. suuntaan. 8261: Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan 8262: järjestely merkitsi toimivallan siirtoja hallin- Valtiovarainministeriö on 17.5.1989 asetta- 8263: nontasojen välillä sekä virastojen ja laitosten nut komitean valmistelemaan ehdotusta valtion 8264: ylimmältä johdolta yksiköiden päälliköille. henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon lähiajan kes- 8265: Valtioneuvoston 12.5.1988 tekemässä pää- keisiksi kehittämislinjoiksi ja -toimenpiteiksi. 8266: töksessä toimenpiteistä hallinnon uudistami- Tehtäväksiannon mukaan työn tavoitteena tu- 8267: seksi on täsmennetty ja vauhditettu hallitusoh- lee olla henkilöstöresurssien joustavampi käyt- 8268: jelman toteuttamisen edellyttämiä konkreetti- täminen, virastojen ja laitosten toimivallan 8269: sia hallinnon kehittämishankkeita. Tämän pää- lisääminen sekä palkkaus- ja sopimusjärjestel- 8270: töksen mukaan mm. lisätään virastojen ja mien kehittäminen virastojen ja laitosten toi- 8271: laitosten mahdollisuuksia järjestää joustavasti minnan tuottavuuden, tehokkuuden ja palvelu- 8272: sisäistä organisaatiotaan. Viraston ja laitoksen tason edistämiseksi. Ehdotusta valmisteltaessa 8273: työjärjestyksen vahvistaa päätöksen mukaan on otettava huomioon muu vireillä oleva val- 8274: viraston päällikkö. Uudistuksen tarkoituksena tion henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon kehittä- 8275: on tehostaa virastojen ja laitosten johdetta- mistyö ja sen koordinointi. Komitean on muun 8276: vuutta. Ministeriöt valmistelevat hallintoase- ohella tehtävä ehdotukset henkilökohtaisen 8277: tusten muutokset ja valtiovarainministeriölle palkkauksen osan, tulospalkkiojärjestelmän ja 8278: kuuluu uudistuksen koordinointi. viraston sisäisten virkajärjestelyjen siirtämises- 8279: 30 8280: 8281: tä viraston omaan päätösvaltaan. Komitean Päätöksellä pyrittiin vaikuttamaan paitsi vireil- 8282: työn tulee valmistua 31.5.1990 mennessä. lä olleeseen selvitys- ja uudistustyöhön myös 8283: Valtion virkamieslakia on muutettu 1.1.1989 siihen, että uusi lainsäädäntö ja hallintoviran- 8284: alkaen (Laki valtion virkamieslain muuttami- omaisten antamat uudet määräykset ja ohjeet 8285: sesta 1060/88) siten, että lailla annetaan kor- olisivat normiuudistuksen periaatteiden mukai- 8286: keakouluille, Valtionhallinnon kehittämiskes- sia. 8287: kukselle, Teknologian kehittämiskeskukselle, Ministeriöiden työryhmien selvitysten mu- 8288: Säteilyturvakeskukselle ja asetuksella säädettä- kaan normiuudistuksen tarkoittamia normi- 8289: ville valtion tutkimuslaitoksille toimivalta itse päätöksiä oli vajaat 8 400, joista noin puolet 8290: perustaa suurin osa viroistaan ja tehdä niitä jäisi toistaiseksi voimaan. Loput normit esitet- 8291: koskevat virkajärjestelyt. Kyseisistä laitoksista tiin joko kumottaviksi tai uudistettaviksi. Sel- 8292: on säädetty 1.1.1989 voimaan tulleella asetuk- vitys- ja uudistustyötä jatketaan kuitenkin joil- 8293: sella valtion virkamiesasetuksen muuttamisesta takin osin edelleen. 8294: (1135/88). Tästä menettelystä saatavien koke- Ministeriöiden ja niiden alaisten hallintovi- 8295: musten perusteella on valtiovarainministeriön ranomaisten norminannon rajoittamiseksi, sel- 8296: lausunnon mukaan tarkoitus vuoden 1989 ai- keyttämiseksi ja uudistamiseksi on 16.6.1989 8297: kana ryhtyä toimenpiteisiin vastaavan toimi- annettu erityinen laki viranomaisten määräyk- 8298: vallan siirtämiseksi myös muille valtion viras- siä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä. Laki 8299: toille ja laitoksille. on määräaikaisena voimassa 1.1.1990- 8300: Valtion liikelaitoksille aiotaan valtiovarain- 31.12.1996. 8301: ministeriön lausunnon mukaan siirtää muutoin Tämän lain mukaan kuntiin ja kuntainliittoi- 8302: valtion virkaehtosopimuslain nojalla sille kuu- hin kohdistuvia määräyksiä saisi antaa vain 8303: luvaa toimivaltaa siten, että liikelaitokset voisi- laissa olevan, yksilöidyn valtuutuksen nojalla. 8304: vat virkaehtosopimusten estämättä hallinnolli- Määräyksistä tulisi myös aina käydä ilmi sään- 8305: silla päätöksillä säännellä virkamiesten palve- nökset, joihin määräyksenantovalta perustuu. 8306: lussuhteen ehtoja. Uudistuksen tarkoituksena Suunnitelluista ohjeista ja määräyksistä olisi 8307: on parantaa liikelaitosten mahdollisuuksia myös etukäteen saatava lausunnot muilta vi- 8308: kohdentaa voimavarojaan vapaasti ja jousta- ranomaisilta ja normien kohderyhmiltä. 8309: vasti tarkoituksenmukaiseksi harkitsemailaan Lain tarkoittamista määräyksistä on pidettä- 8310: tavalla. Uudistuksella parannettaisiin myös lii- vä rekisteriä, ja ne annetaan pääsääntöisesti 8311: kelaitosten toimintaedellytyksiä ja toiminnan määräajaksi, joka on enintään viisi vuotta. 8312: taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Toimival- Määräaikaisuudesta voidaan kuitenkin poiketa 8313: lan siirtämistä myös muille virastoille ja laitok- perustellusta syystä. Tällöin määräyksen tar- 8314: sille selvitetään erikseen. peellisuus ja tarkoituksenmukaisuus on kuiten- 8315: Valtioneuvosto vahvisti 9.10.1986 tekemäl- kin tarkistettava vähintään viiden vuoden vä- 8316: lään päätöksellä periaatteet keskushallintovi- lein. 8317: ranomaisten norminannon uudistamistyölle. Seuraavassa tarkastellaan esimerkinomaisesti 8318: Päätös edellytti sekä normien ja norminanto- kolmella hallinnonalalla viime vuosina toteu- 8319: käytäntöjen että valtuutussäännösten tarkista- tettua tehtävien ja toimivallan delegointia ja 8320: mista ja uudistamista. Uudistuksen keskeisiä niillä suunniteltuja uusia kehittämishankkeita. 8321: tavoitteita olivat norminannon vähentäminen, Tehtävien delegointi opetusmi- 8322: selkeyttäminen, väljentäminen ja rationalisoin- nisteriön hallinnonalalla. Opetusmi- 8323: ti. Tämä merkitsi mm. alempien viranomais- nisteriön lausunnon mukaan tehtävien ja toi- 8324: ten, etenkin kunnallishallinnon, toimivallan mivallan delegointi on viime vuosina ollut 8325: laajentamista. Käytännössä jokainen ministe- yleispiirteenä hallinnonalan toiminta- ja hallin- 8326: riö asetti työryhmät laatimaan selvityksiä mi- tojärjestelmän kehittämisessä. Toimivallan ha- 8327: nisteriön ja sen alaisten hallintoviranomaisten jautusta on hoidettu asia- ja sektorikohtaisesti, 8328: norminannosta. mutta hallinnon kehittämisessä on nyt edetty 8329: Valtioneuvosto teki 22.9.1988 päätöksen val- vaiheeseen, jossa hallinnonalan tehtävien hoi- 8330: tion hallintoviranomaisten norminannon uu- toa tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena. 8331: distamisesta. Sen mukaan norminanto uudiste- Lähivuosina kiinnitetään erityistä huomiota 8332: taan em. vuoden 1986 päätöksen mukaisesti ja valtion keskushallinnon ja lääninhallinnon toi- 8333: sen nojalla valmistettujen ehdotusten esittä- mivaltasuhteiden tarkistamiseen. Tärkeintä 8334: mällä tavalla vuoden 1990 loppuun mennessä. hallinnon kehittämisessä tulee edelleenkin ole- 8335: 31 8336: 8337: maan toimivallan siirtäminen mahdollisimman on 1.8.1988 lukien ollut kunnan itse päätettävä 8338: paljon varsinaisiin toimintayksiköihin: yliopis- asiakirja, kun opetussuunnitelman muutoksia 8339: toihin, peruskouluihin, lukioihin, ammatillisiin ei enää tarvitse alistaa lääninhallituksen vahvis- 8340: oppilaitoksiin ja kulttuurilaitoksiin. tettavaksi. 8341: Yleissivistävän opetuksen osalta on v. 1985 Uudessa peruskoulu- ja lukiolainsäädännös- 8342: voimaan tullut uusi peruskoulua, lukiota ja sä luovuttiin myös koulutoimen ohjesäännöis- 8343: iltalukiota koskeva lainsäädäntö siihen myö- tä, jotka oli alistettava lääninhallituksen vah- 8344: hemmin tehtyine muutoksineen merkinnyt pää- vistettavaksi. Niiden tilalle tulivat kunnanval- 8345: tösvallan hajauttamista valtion keskushallin- tuuston hyväksymät johtosäännöt. 8346: nolta kunnille ja yksittäisille kouluille sekä Tällä hetkellä peruskoulua ja lukiota koske- 8347: kunnissa kunnan koulutoimen keskushallinnol- vassa lainsäädännössä on vain kolme alistamis- 8348: ta oppilaitoksille. Päätösvallan delegoinnin velvoitetta: 8349: kunnissa on opetusministeriön lausunnon mu- - Johtosäännön muutos, joka merkitsee 8350: kaan mahdollistanut uusien koulukohtaisten peruskoulun lakkauttamista, on alistettava lää- 8351: hallintoelinten, johtokuntien, perustaminen. ninhallituksen vahvistettavaksi. 8352: Tuntikehysjärjestelmän käyttöönotolla pe- - Koululautakunnan päätös, jolla oppilas 8353: ruskoulussa, lukiossa ja iltalukiossa mahdollis- on siirretty erityisluokalle vastoin huoltajan 8354: tettiin se, että koulu voi tarkoituksenmukaisek- mielipidettä, on alistettava lääninhallituksen 8355: si katsomailaan tavalla lailla säädetyn koko- ratkaistavaksi. 8356: naistuntimäärän puitteissa muodostaa eriko- - Peruskoulun oppilaan määräaikaista erot- 8357: koisia opetusryhmiä eri oppiaineiden opetuk- tamista koskeva koululautakunnan päätös on 8358: sen ja erilaisten tilanteiden vaatimalla tavalla. alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi. 8359: Tuntikehyksen käytön joustavuutta on Oppilaan erottamista ja erityisluokkasiirtoa 8360: 1.8.1988 lukien lisätty siten, että on mahdollis- koskevien päätösten alistamisvelvollisuudella 8361: tettu tietyn tuntimäärän siirtäminen perus- pyritään takaamaan oppilaan oikeusturva. 8362: koulun ala- ja yläasteen sekä erityisopetuksen Edellä todettujen uudistusten lisäksi on kou- 8363: välillä. luhallituksen sitovaa norminantoa vähennetty. 8364: Ennen tuntikehysjärjestelmää oli yleiset pe- Tämä yleisiin hallinnon kehittämishankkeisiin 8365: ruskoulun ja lukion opetusryhmien muodosta- liittyvä normien vähentämistyö jatkuu edelleen 8366: misen perusteet säädetty asetuksella. Kouluhal- opetusministeriön johdolla. 8367: lituksella oli kuitenkin oikeus hakemuksesta Lisäksi etenkin koulurakentamisasioissa on 8368: tehdä näistä perusteista poikkeuksia. hallinnollisia menettelytapoja yksinkertaistet- 8369: Ennen 1.1.1985 kouluhallitus vahvisti lukioi- tu. Esimerkiksi rakentamistarpeen tutkimus- 8370: den lukusuunnitelmat ja koulujen oli noudatet- selvityksiä ja tonttiselvitysasiakirjoja ei vuoden 8371: tava valtakunnallisia oppimääriä sellaisinaan. 1987 alusta lukien ole tarvinnut toimittaa kou- 8372: Lukioilla ei ollut varsinaista opetussuunnitel- luhallitukseen. Kunnan yksin kustantaman ra- 8373: maa. Lääninhallituksen tehtävänä oli vahvistaa kennushankkeen toteuttamisohjelman hyväk- 8374: peruskoulun opetussuunnitelmat. symismenettely on poistunut samasta ajankoh- 8375: Uuden koululainsäädännön mukaan koulu- dasta lukien. Mainitut muutokset ovat merkin- 8376: hallitus antaa kunnan opetussuunnitelman laa- neet kuntien harkintavallan lisääntymistä kou- 8377: dintaa ja oppiaineiden opetusta koskevat ylei- lurakentamisessa. 8378: set ohjeet sekä päättää valtakunnallisista oppi- Opetusministeriön lausunnon mukaan toimi- 8379: määristä Opetussuunnitelman perusteet -nimi- valtaa on delegoitu myös ammattiopetuksen 8380: sessä asiakirjassa. Peruskoululle, lukiolle ja osalta, kun ammatillisista oppilaitoksista an- 8381: iltalukiolle sekä kullekin erityisopetuksen alu- nettu laki (487 /87) ja ammatillisia oppilaitok- 8382: eelle on laadittu omat opetussuunnitelman pe- sia koskevat asetukset (491-502/87) tulivat 8383: rusteet. Kunta laatii ja hyväksyy kunnan ope- voimaan 1.8.1987. Uudet säännökset vähensi- 8384: tussuunnitelman. Kunnan opetussuunnitelma vät ammattikasvatushallituksen oppilaitoksiin 8385: koostuu opetussuunnitelman perusteissa mää- kohdistuvia tehtäviä. Virastolta siirtyi toimi- 8386: rätyistä pakollisista osista sekä kunnan itse valtaa lääninhallituksille ja oppilaitosten pai- 8387: päättämistä osista. Järjestelmän tarkoituksena kallishallinnolle, lähinnä johtokunnille. 8388: on, että kukin kunta laatii valtakunnallisten Ammattikasvatushallitukselta lääninhallituk- 8389: perusteiden puitteissa yksilöllisen kunnan ope- sille siirrettiin eräitä ammatillisen koulutuksen 8390: tussuunnitelman. Kunnan opetussuunnitelma yleiseen hallintoon kuuluvia asioita. Näitä ovat 8391: 32 8392: 8393: eräiden oppilaitosmuotojen osalta valtion ja edellytysten parantaminen on opetusministe- 8394: yksityisten oppilaitosten johtosäännön vahvis- riön lausunnon mukaan ollut erityisenä kor- 8395: taminen, valtion oppilaitosten johtokunnan keakoululaitoksen kehittämiskohteena. Tähän 8396: asettaminen ja rehtorien nimittäminen sekä liittyen on korkeakoulujen tavoitteellisen joh- 8397: opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen ja tanii!;)en edellytyksiä parannettu lisäämällä kor- 8398: oppilasarvioinnin oikaiseminen. Eniten tehtä- keakoulujen päätösvaltaa. Korkeakoulujen ta- 8399: viä ja toimivaltaa siirrettiin valtionhallinnon loudellista päätösvaltaa on lisätty budjettira- 8400: sisällä, kun valtion oppilaitosten opettajan vir- kennetta ja budjettitekniikkaa kehittämällä. 8401: kojen täyttämiseen liittyvät asiat siirrettiin am- Korkeakoulujen hallintoasetuksia on tarkistet- 8402: mattikasvatushallitukselta oppilaitosten johto- tu vähentämällä opetusministeriölle tulevia asi- 8403: kunnille. Oppilaitoksen johtokunta päättää lai- oita. Normeja on uudistettu vähentämällä lu- 8404: toksen opetussuunnitelmasta, mikä merkitsee pamenettelyjä. Virkamieslainsäädännön muu- 8405: opetussuunnitelma-asioissa toimivallan siirtoa toksella on vuoden 1989 alusta lukien virkojen, 8406: keskusvirastolta johtokunnille. Kunnallisen op- lukuun ottamatta ylimpiä virkoja, perustami- 8407: pilaitoksen johtosäännön hyväksyy yksin kun- nen, lakkauttaminen ja virkajärjestelyt siirretty 8408: ta eikä sitä enää alisteta valtion viranomaisen korkeakouluissa ratkaistaviksi. 8409: vahvistettavaksi. Siirtoihin ei liittynyt henkilös- Korkeakoulujen sisäisen hallinnon rakennet- 8410: töjärjestelyjä. ta on myös kehitetty delegointia suosivaan 8411: Myös pääosa väliaikaisen ammatillisen kou- suuntaan. Asetuksia muuttamalla on siirretty 8412: lutuksen päätöksenteosta on opetusministeriön korkeakoulujen sisällä päätösvaltaa rehtoreille 8413: lausunnon mukaan kertomusvuoden aikana ja tiedekuntien dekaaneille sekä ylemmältä hal- 8414: siirretty ammattikasvatushallitukselta läänin- linnontasolta aiemmalle. 8415: hallituksille. Tehtävien siirto on merkinnyt Opetusministeriön lausunnon mukaan on 8416: myös kuuden toimen siirtoa ammattikasvatus- myös aikuiskoulutuksessa, taidehallinnossa ja 8417: hallituksesta lääninhallituksiin. liikuntatoimessa delegoitu eräitä tehtäviä ja 8418: Lääninhallitukset voivat kuitenkin järjestää toimi valtaa. 8419: väliaikaista koulutusta ainoastaan valtioneu- Opetusministeriön organisaatiota on tarkoi- 8420: voston vahvistamien perusteiden mukaisesti. tus suunnitelmakaudella muuttaa. Lähtökohta- 8421: Valtioneuvoston 18.8.1988 tehdyllä ja 1.1.1989 na organisaation uudistamiselle on opetusmi- 8422: voimaan tulleella päätöksellä on lääninhalli- nisteriön jakaminen koulutus- ja tiedepoliitti- 8423: tuksen päätäntävaltaa merkittävästi rajattu si- seen sekä kulttuuripoliittiseen toimintalinjaan. 8424: ten, että lääninhallituksen myönteinen päätös Muutoksilla pyritään organisaation ohjatta- 8425: vaatii eräissä tapauksissa ammattikasvatushal- vuuden parantamiseen ja suurempien kokonai- 8426: lituksen puoltavan lausunnon. Esimerkiksi vä- suuksien muodostamiseen, jolloin myös luovu- 8427: liaikaisen koulutuksen aloittaminen sellaisella taan nykyisestä, jäykäksi osoittautuneesta yk- 8428: koulutusalalla tai -asteella, jota asianomaisessa sikköjaosta. Vuonna 1990 muodostetaan kult- 8429: oppilaitoksessa ei ennestään ole, vaatii ammat- tuuriosasto, johon kootaan taidetta, kulttuuria 8430: tikasvatushallituksen puoltavan lausunnon sa- ja viestintää koskevat asiat. Opetusministeriön 8431: moin kuin myös aikuiskoulutuksena järjestet- tehtävien hoitoa kehitetään siten, että ministe- 8432: tävän väliaikaisen koulutuksen aloittaminen. riö voi tarvittaessa ottaa hoitaakseen uusia 8433: Väliaikaisen koulutuksen vaatimia laite- ja ka- tehtäviä ja muuttaa tehtävien hoidon painopis- 8434: lustohankintoja, jotka ylittävät 50 000 mk, ei tettä ilman, että henkilöstömäärää on tarpeen 8435: lääninhallitus myöskään voi hyväksyä ilman lisätä. Tämä edellyttää sitä, että henkilöstö- 8436: ammattikasvatushallituksen puoltavaa lausun- koulutusta tehostetaan. Myös tietotekniikan 8437: toa. käyttöönottoa jatketaan. Tavoitteena on ra- 8438: Ammattikoulutuslainsäädännön kokonais- kentaa virastokohtainen järjestelmäkokonai- 8439: uudistuksen jatkovalmistelusta on valmistunut suus, joka on osa laajempaa opetus- ja kult- 8440: myös suunnitelma (KM 1987: 11 ). Siinä on tuurihallinnon tietojenkäsittelyjärjestelmää. 8441: selvitetty mm. ammatillisen koulutuksen kehit- Opetusministeriön alaisten keskusvirastojen, 8442: tämistä yleensä, koulutuksen järjestämisvelvol- kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituk- 8443: lisuutta ja -mahdollisuuksia, hallinnon kehittä- sen, asemaa, tehtäviä ja organisaatiota on 8444: mistä, opettajankoulutusta, ammatillista eri- selvitetty opetusministeriön keskusvirastotyö- 8445: tyisopetusta ja työpaikkakoulutusta. ryhmässä. Selvitys liittyy tavoitteisiin, joita 8446: Korkeakoulujen tuloksellisen toiminnan hallitus on asettanut valtion keskushallinnon 8447: 33 8448: 8449: kehittämiselle. Työryhmä teki vuoden 1989 delegoitu merkittävästi jo 1970-luvulla. Sosi- 8450: alussa ehdotuksensa opetusministeriölle. Työ- aali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtä- 8451: ryhmässä on käsitelty mm. keskusvirastojen väjako -toimikunnan mietinnön (TM 1976:22) 8452: asemaa, organisaatiota, tehtävien ja toimival- pohjalta on vuoden 1977 alusta siirretty huo- 8453: lan hajauttamista, opetusministeriön ja keskus- mattava määrä tehtäviä toisaalta ministeriöiltä 8454: virastojen välistä työnjakoa ja toimivaltasuh- keskusvirastoille ja toisaalta keskusvirastoilta 8455: teita sekä valtionapuasiainhallintoa. lääninhallituksille. Hallituksen eduskunnalle 8456: Ministeriön lausunnon mukaan uudistetaan antamassa asiaa koskeneessa esityksessä (HE 8457: v. 1990-92 opetustoimen valtionosuusjärjestel- n:o 64/1976 vp.) esitettiin silloisten delegointi- 8458: mä. Tavoitteena on kehittää kauttaaltaan las- päätösten johtavan n. 100 tehtävän siirtymi- 8459: kennallinen, keskimääräisiin kustannuksiin pe- seen aiemmalle hallintoviranomaiselle. Tehtä- 8460: rustuva järjestelmä, jonka avulla valtion- vien päätösten lukumäärässä delegointi merkit- 8461: osuusasioiden hallintoa voitaisiin nykyisestä si esityksen mukaan useiden kymmenien tuhan- 8462: olennaisesti keventää. Valtionosuusjärjestel- sien aiemmin keskushallinnossa tehtyjen pää- 8463: män tulee lausunnon mukaan perustua rahoi- tösten siirtymistä vuosittain lääninhallitusten 8464: tuskehyksiin, korostaa kuntien, oppilaitosten tehtäviksi. 8465: ja koulujen sekä muiden valtionavun saajien Lääninhallitusten lisääntyneiden tehtävien 8466: itsenäistä päätäntävaltaa ja kannustaa talou- hoitamiseksi perustettiin edellä esitettyjen teh- 8467: dellisuuteen. Valtionosuuksien määräytymispe- tävien siirtojen yhteydessä 62 uutta tointa lää- 8468: rusteiden tulisi olla myös sellaiset, että niillä ei ninhallituksiin. Samalla oli hallituksen esityk- 8469: sinänsä ole vaikutuksia toimintojen järjestämi- sen mukaan tarkoitus lakkauttaa yhteensä n. 8470: seen, esim. kouluyksiköiden kokoon, vaan 60 virkaa ja tointa sosiaali- ja terveysministe- 8471: koulutuspoliittiset ratkaisut tehdään erikseen riöstä, lääkintöhallituksesta ja sosiaalihallituk- 8472: toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien sesta porrastetusti kolmen delegointia seuran- 8473: pohjalta. neen vuoden aikana. Valtiontalouden tarkas- 8474: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion tusviraston selvityksen (393/51/84) mukaan 8475: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 on todettu keskushallinnosta ei v. 1977 toteutetun tehtä- 8476: mm., että hallitus antaa esityksen peruskoulun, vien siirron johdosta vähennetty henkilökuntaa 8477: lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja lopulta kuin yhteensä 26. 8478: -avustuksista annetun lain muuttamisesta, jos- Tehtävien ja toimivallan siirtoa jatkettiin 8479: sa ehdotetaan opetustoimen perustamiskustan- siten, että vuoden 1981 alusta siirrettiin edel- 8480: nushankkeiden valtionapujärjestelmä uudistet- leen tehtäviä valtion keskushallinnolta läänin- 8481: tavaksi vuoden 1991 alusta. Esityksen mukaan hallituksille. Merkittävää oli myös valtionhal- 8482: luovuttaisiin nykyisestä normaalihintajärjestel- linnon yksityiskohtaisen valvonnan vähentämi- 8483: mästä ja valtionosuus perustaruiskustannuksiin nen poistamalla kunnalliset lakisääteiset ohje- 8484: suoritettaisiin laskenallisena taloudellisesti to- säännöt sosiaali- ja terveydenhuollosta. Edel- 8485: teutettujen hankkeiden kustannusten perusteel- leen luotiin mahdollisuudet siirtää kunnallis- 8486: la. hallinnossa päätösvalta lautakunnilta näiden 8487: Valtioneuvosto antaisi ohjeet perustaruiskus- alaisille viranhaltijoille. 8488: tannusten laskennallisista valtionosuusperus- Vuoden 1984 alusta toteutettu VALTAVA- 8489: teista. Perustamiskustannushankkeina pidettäi- uudistus oli myös tehtävien ja toimivallan dele- 8490: siin kustannuksiltaan 0, 7 Mmk ylittäviä hank- goinnin kannalta merkittävä. Sen keskeisenä 8491: keita. Myös perustaruiskustannusten hyväksy- tavoitteena oli tasata sosiaali- ja terveyden- 8492: ruismenettelyä yksinkertaistettaisiin. Läänin- huollon järjestämisestä aiheutuvia kunnille ja 8493: hallitusten päätösvaltaan siirrettäisiin alle 2,0 kuntainliitoille maksettavia valtionosuuksia ja 8494: Mmk:n hankkeet ja muut hankkeet hyväksyisi yhtenäistää näiden valtionosuusjärjestelmien 8495: opetusministeriö. Myös ammatillisten oppilai- perusteet. Uudistus kevensi valtion kuntiin 8496: tosten valtionapujärjestelmään aiotaan tulo- ja suuntautuvaa ohjausta ja painotti valtion oh- 8497: menoarvioesityksen mukaan esittää vastaavan- jaavaa etukäteissuunnittelua. Valtionosuuksien 8498: laiset muutokset. maksatustehtävät poistuivat sosiaalihallituksel- 8499: Tehtävien delegointi sosiaali- ja ta täysin. Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuol- 8500: terveysministeriön hallinnon- lon yksiköt myyvät uudistuksen jälkeen palve- 8501: ala II a. Erityisesti sosiaali- ja terveysministe- luja kunnille ja kuntainliitoille. Kunnat saavat 8502: riön hallinnonalalla on tehtäviä ja toimivaltaa näihin kustannuksiinsa normaalin valtionosuu- 8503: 8504: 5 390649T 8505: 34 8506: 8507: den, ja suorat avustukset yksityisille sosiaali- ja kyisin käsittelevät perustamiskustannushanket- 8508: terveydenhuollon yksiköille lakkautettiin. ta sen suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. 8509: Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon Kuten kaaviosta ilmenee, käsittely on hyvin 8510: mukaan hallinnonalaa kehitetään hallinnon ha- moniportainen ja ilmeisen aikaavievä. Ministe- 8511: jauttamiskomitean mietinnön ja sen jälkeen riöstä saadussa esimerkkitapauksessa tietty 8512: annettujen valtioneuvoston hallinnon kehittä- hanke hyväksyttiin 28.2.1983 ensimmäisen ker- 8513: mistä ja hajauttamista koskeneiden päätösten ran valtakunnallisessa suunnitelmassa, ja vasta 8514: mukaisesti. Hallinnonalalle on v. 1987 käyn- 15.8.1987 oli käsittelyn eri vaiheissa edetty 8515: nistetty laaja-alainen kehittämishanke, lääkin- siten, että kunta oli hyväksynyt urakat ja 8516: töhallituksen ja sosiaalihallituksen uudelleen- varsinaiset rakennustyöt saattoivat alkaa. 8517: järjestämisprojekti, jonka työn tuloksena val- Uudistettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon 8518: tioneuvosto on 27.4.1989 tehnyt periaatepää- lainsäädäntöä joudutaan ministeriön mukaan 8519: töksen sosiaali- ja lääkintöhallitusten yhdistä- myös kussakin tapauksessa harkitsemaan, mil- 8520: misestä asiantuntijakeskusvirastoksi. Tarvitta- le taholle annetaan uuden lainsäädännön mu- 8521: vat hallituksen esitykset eduskunnalle on mi- kaista toimivaltaa. Ministeriö on lausunnos- 8522: nisteriön mukaan tarkoitus antaa siten, että saan viitannut mm. eduskunnan käsiteltävänä 8523: uudelleenjärjestely voidaan toteuttaa 1. 3.1991. olevaan ehdotukseen kemikaalilaiksi ja erikois- 8524: Samalla on tarkoitus siirtää sosiaali- ja tervey- sairaanhoitolaiksi. 8525: denhuollon valtakunnallisen suunnitelman val- Tehtävien delegointi maa- ja 8526: mistelu ministeriön tehtäväksi. metsätalousministeriön hallinnon- 8527: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- a 1a 11 a . Maa- ja metsätalousministeriön lau- 8528: alalla tehtävien ja toimivallan siirtomahdolli- sunnon mukaan hallinnonalalla on kertomus- 8529: suudet on ministeriön mukaan lähes käytetty vuonna toteutettu merkittävä tehtävien ja toi- 8530: loppuun. Vuodesta 1984 on alan aineellista mivallan siirto toisaalta keskushallinnolta maa- 8531: lainsäädäntöä uudistettaessa edelleen kevennet- talouspiireille ja toisaalta maatalouspiireiltä 8532: ty myös hallinnollisia menettelytapoja. Sosi- kuntien maatalouslautakunnille ja -sihteereille. 8533: aali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen Maatilahallitukselta maatalouspiireille siir- 8534: suunnitelmaan sisältyviä menettelyjä on uudis- rettiin maanhankintaoikeuslain mukainen rat- 8535: tettu v. 1984-89. Sosiaali- ja terveysministe- kaisuvalta myös kielteisissä tapauksissa. Yli 0,5 8536: riöllä on tarkoitus jatkaa tätä työtä. Samoin Mmk:n kaupat alistetaan maatilahallituksen 8537: on tarkoitus yksinkertaistaa rakennushankkei- ratkaistaviksi. Maatilalain mukaista maanhan- 8538: den käsittelyä valtion keskushallinnossa. kintaoikeutta lisättiin 0,3 Mmk:sta 0,5 8539: Hankkeiden hyväksymiskäsittelyssä on tar- Mmk:aan sekä poistettiin 3 peltohehtaarin os- 8540: koitus luopua monivaiheisesta keskushallinnon torajoitus. Pakkohuutokaupassa lisättiin rat- 8541: tarkastusmenettelystä. Niin sanotun normiper- kaisuvaltaa valtiolle lunastetun alueen myyn- 8542: kauksen yhteydessä on erityisesti tarkoitus vä- nissä. Maatilalain mukaisia käyttösuunnitelma- 8543: hentää keskusvirastojen ohjeistusta ja antaa toimituksia vähennettiin lisäämällä maatalous- 8544: siten paikallistasolle yleisemmät ja enemmän piirin päätösvaltaa myytäessä maatilalain mu- 8545: toimintavapauksia sisältävät ohjeet. Valtakun- kaan hankittua maata lisäalueiksi. Samalla vä- 8546: nallisen suunnitelman henkilökuntaryhmittelyn hennettiin suunnittelutoimikunnassa käsiteltä- 8547: yksinkertaistaminen antaa samoin kunnille ja vien asioiden määrää. 8548: kuntainliitoille lisää liikkumavaraa. Päätösvalta keskitettiin kotieläintuotannon 8549: Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tie- lupa-asioissa maatalouspiireille, ja se ulotettiin 8550: don mukaan valmistuu vielä vuoden 1989 aika- koskemaan maidon tuotantokiintiöiden osalta 8551: na perustamiskustannushankkeiden käsittelyn myös kohtuusnäkökohtien nojalla annettavia 8552: uudistamisehdotus. Nykyinen käsittelyjärjestys ratkaisuja. SPVE- ja LUEL-asioista MELAlle 8553: perustuu lakiin kuntien ja kuntainliittojen val- annettavia lausuntoja ei tarvitse enää alistaa 8554: tionosuuksista ja -avustuksista (35/73) sekä maatilahallitukselle. 8555: siihen liittyvään asetukseen (875/75). Tätä kä- Maatalouspiireille siirrettiin lisäksi seuraavat 8556: sittelyjärjestystä sovelletaan sosiaali- ja tervey- asiat: 8557: denhuollossa ns. merkittäviin hankkeisiin, eli - maatilalain, luontaiselinkeinolain sekä 8558: kokonaiskustannuksiltaan vähintään 12 kohtalain mukaisten avustusten myöntäminen 8559: Mmk:n hankkeisiin. Seuraava kaaviokuva esit- - käynnistysavustusten myöntäminen nuo- 8560: tää, missä järjestyksessä eri viranomaiset ny- rille viljelijöille 8561: l'EH.SrAMISKlSTNHEIINIOOUilEN (12 11M<) I<ÄSITI'EI.Y 1.1.1984 JÄU<EI!N 8562: 8563: 8564: 8565: 8566: VAI.TI\K\NIAI.LI- PEHJSTJ\MI~l'l'EI.W. rorE11I'l'J\MISCl~ JA 'lOIB1rl'J\MINEN 8567: NEN SllffilTEIMII. PÄÄ'IÖ> VAt.TI<HBUlEN 8568: JA 'IUIH1l"rAMIS- SlDU'l"l'AMISES'l'A 8569: ~I'miMI\ 8570: 8571: 8572: PM~ 8573: VAt,TIQ- 8574: NElM:8lU ~-- -----?<{~- ---;"~-· -> __...-pÄÄ~ 8575: '(M»fOO)/ 8576: ~ 8577: IK 8578: Ml lA- 1 8579: ASIAIN- 8580: VALIOI<\mA 8581: 1 IJ\USUtolfO 1 1 LA~ro ~~ 8582: ' 8583: 1 IJ\I.JSlNIO ~ ~ 8584: 1' 8585: l I&S.tllO t-' 8586: RAI<El'N.f3- 8587: ASIAil'l'mU- 1 IAtBJNro 1 8588: VUI"I'EUJKl.JNI'A 8589: _'f'_ 8590: 8591: ~~VA~ t "\ 8592: 8593: 8594: 8595: '~' 8596: 1 KASITI'ELYJ PÄÄ~ 8597: ~ 8598: J<ASITTELY . :. 8599: I.J\USlNfO- . pJOi: 8600: MINJSTEIUÖ I<UiflAI,LIS~ I.AL&Mo- 8601: ~I'l'E!MMN P'IY~, l"LYI'N»' 8602: 8603: 8604: 8605: IW<II 8606: 8607: 8608: 8609: K~- 8610: VAIV\5'10 8611: = 8612: l5f LLIS~ 8613: 8614: 8615: 8616: '1 8617: VAt.TA~I 8618: TElMMN 8619: ~ 8620: 1 8621: 1J<ASITI'EI.Y 8622: ESI~ 8623: 1 8624: 1 IJ\USUNIO 8625: '1,': 8626: 1J<ASl'l"I'E!.Y 8627: IJ\US. P'iYN- 8628: 'lÖ JA ESI~ 8629: ; 8630: 1 8631: 8632: l- 8633: 1 IJ\IBNIU 1 8634: 8635: ~rro 1 8636: ~ 8637: "iS 8638: 'YKSES'l'~ 8639: - 8640: 8641: 8642: 8643: 8644: ~ KASITI'ELY 8645: 11\USlNIU 1 8646: 1 KASI'I'I'ELY 8647: LÄÄNIN- 8648: 1 IAl&MO 1 8649: 11\USlNIO 1MAI<SAMINEN ~ ~- 8650: 1 HINEN 8651: IIALLI'IUS 8652: '1' 1 1' 8653: J<lllli'A/ 8654: J<lllli'AIN- 8655: LIITIO 8656: ~OI'I!lll"l'll- 8657: HISSllNU- ' 8658: ~IJ-11\ / 8659: · ~ 1. HISSllJN- 8660: PmBrA- 8661: NI'I'EIMII. 8662: 1 :1. 'IUf&Jr- 8663: ~.___;_> 'l'J\HIS- 8664: 1 ClLJEil-1A_ _ 8665: J >. IRNGNrJ\MI- 8666: NEN JA lDP--\- 8667: PUri LI~ c;:- JAT_) 8668: 8669: w 8670: Vl 8671: 36 8672: 8673: - kauppahintasaamisten lykkäyspäätökset Valtioneuvoston 12.5.1988 tekemään paa- 8674: - rakentamistöiden aloittamisluvan antami- tökseen toimenpiteistä hallinnon uudistamisek- 8675: nen si perustuen maa- ja metsätalousministeriö 8676: - maksettujen avustusten takaisinperimises- asetti 27.7.1988 toimikunnan valmistelemaan 8677: tä päättäminen kokonaisehdotusta maa- ja metsätaloushallin- 8678: - alle 1 Mmk:n maankuivatushankkeita non uudistamiseksi. 8679: koskevat rahoituspäätökset Toimikunnan tehtäväksi annettiin erityisesti 8680: - kasvintarkastustehtävien osalta tuontitar- - selvittää hallinnonalan eri lohkojen välis- 8681: kastukset. ten yhteyksien tehostamisen tarvetta 8682: Lainoituspäätösten osalta lainojen käsittelyä - selvittää hallinnon eri tasojen tehtävät ja 8683: uudistettiin siten, että mm. lainojen siirto- ja tarve hallinnonalan kullakin lohkolla 8684: maksulykkäyspäätökset siirrettiin pääsääntöi- - valmistella edellisissä kohdissa tarkoitet- 8685: sesti luottolaitoksille. Samalla yksinkertaistet- tujen selvitysten edellyttämät ja muut tarpeelli- 8686: tiin lainojen käsittelyä siten, että luovuttiin siksi katsomansa ehdotukset maa- ja metsäta- 8687: eräiltä osin lainojen ennakkotarkastusmenette- loushallinnon uudistamiseksi niin, että ne voi- 8688: lystä. daan toteuttaa v. 1989-91 8689: Tehtävien siirtämisen jälkeen keskusvirasto - valmistella ehdotuksiensa toteuttamisen 8690: ratkaisee ensiasteena yksittäistä viljelijää kos- edellyttämät hallituksen esitykset 8691: kevia asioita vain poikkeustapauksissa. - arvioida hallinnonalalla käynnissä olevia 8692: Myös maatilahallituksessa päätöksentekoa hallinnon kehittämishankkeita ja tarpeen mu- 8693: kevennettiin delegoimalla päätösvaltaa kolle- kaan ohjata niiden valmistelua 8694: giolta ja pääjohtajalta alaspäin. - tehdä ehdotuksia uusien kehittämishank- 8695: Hallinnon hajauttamisen yhteydessä toteu- keiden käynnistämisestä ja muutenkin ehdotus- 8696: tettiin myös eräitä organisatorisia muutoksia. tensa jatkovalmistelun järjestämisestä. 8697: Keskusviraston organisaatiota tehostettiin yh- Toimikunnan perustamisen yhteydessä sen 8698: distämällä rahoitusosasto ja maanjärjestely- tavoitteeksi asetettiin hallinnon palvelukyvyn 8699: osasto uudeksi rakenneosastoksi ja vähentä- parantaminen, hallinnon toiminnan tehostami- 8700: mällä samalla toimistojen lukumäärää kahdel- nen, maa- ja metsätaloushallinnon tehtävien 8701: la. Organisaatiomuutosten vuoksi keskusviras- karsiminen ja niiden hoitamisen yksinkertaista- 8702: ton virat vähenivät 20:lla ja maatalouspiirien minen sekä tehtävien ja toimivallan siirtäminen 8703: virat lisääntyivät 13:lla. hallinnon alemmille tasoille. 8704: Maatalouspiirien määrää on pyritty vähentä- 8705: mään. Kertomusvuonna yhdistettiin Oulun ete- Toimikunnan tuli lisäksi keventää maa- ja 8706: läinen ja pohjoinen maatalouspiiri Oulun maa- metsätaloushallintoa tarvittaessa myös vähen- 8707: talouspiiriksi ja v. 1989 yhdistettiin Helsingin tämällä hallinnontasoja ja ottamalla käyttöön 8708: ja Helsingin ruotsinkieliset maatalouspiirit yh- uusia organisaatiotyyppejä sekä muutenkin ke- 8709: deksi piiriksi sekä Kemin ja Rovaniemen maa- hittää hallintoa niin, että valtioneuvoston em. 8710: talouspiirit yhdeksi piiriksi. Kemiin jäi kuiten- päätöksen tavoitteet toteutuisivat. 8711: kin erillinen paikallistoimisto. Toimikunta on jättänyt mietintönsä (KM 8712: Ministeriön lausunnon mukaan piirirajoja 1989:30) 31.5.1989 maa- ja metsätalousministe- 8713: tullaan pitkällä aikavälillä edelleen tarkista- riölle. Se sisältää lähinnä vuosiin 1990 ja 1991 8714: maan siten, että ne mahdollisimman hyvin ajoittuvia kehittämisehdotuksia, jotka toteu- 8715: vastaisivat läänien rajoja. tuessaan johtaisivat mm. maataloushallinnon 8716: Päätöksenteon hajauttamiseen liittyen on osalta lupahallinnon kevenemiseen ja päätök- 8717: kaudelle 1989-92 laadittu erillinen suunnitel- senteon jatkuvaan siirtämiseen alue- ja paikal- 8718: ma maatilahallituksen ja maatalouspiirien hen- lishallinnolle. 8719: kilöstön määrän ja rakenteen kehittämisestä. Toimikunnan mietinnössä on myös esitetty 8720: Sen mukaan keskusviraston henkilöstömäärä tilastotietoja hallinnonalan eri tasojen päätök- 8721: vähenee suhteessa maatalouspiirien henkilös- senteosta. Seuraavassa esitetään ainoastaan 8722: töön. Suunnitelman mukaan vähenee hallinnon metsä- ja maataloushallinnon päätösten jakau- 8723: koko henkilöstö vuoden 1992 loppuun mennes- tuminen kertomusvuonna eri hallinnontasoille. 8724: sä vain 24 henkilöllä. Uusien tehtävien osoitta- Näiden tilastotietojen mukaan keskushallin- 8725: minen edellyttää ministeriön lausunnon mu- nossa tehtäisiin ainoastaan 6-7 OJo metsä- ja 8726: kaan kuitenkin samalla henkilöstön lisäystä. maataloushallinnon päätöksistä. 8727: 37 8728: 8729: Metsähallinto Hoito- Piiri- Keskus- Maa- ja met- 8730: alueet kunta- virasto sätalous- 8731: konttori ministeriö 8732: Lainsäädännön ja ylempien viranomaisten päätösten 8733: valmistelu ............................................. . 406 235 73 8734: Suunnittelu-, kokeilu- ja kehittämistoiminta .......... . 20 111 8735: Norminanto ........................................... . 77 5 8736: Informaatio-ohjaus ................................... . 8 206 254 8737: Yksittäiset hallintopäätökset .......................... . 80 587 1 518 5 726 176 8738: Hallintolainkäyttöpäätökset ........................... . 80 6 8739: Yhteensä .............................................. . 81 081 1 744 6 409 254 8740: Maataloushallinto Paikal- Alue- Keskus- Maa- ja met- 8741: listaso taso virasto sätalous- 8742: ministeriö 8743: Lainsäädännön ja ylempien viranomaisten päätösten 8744: valmistelu ............................................. . 17 528 171 8745: Suunnittelu-, kokeilu- ja kehittämistoiminta .......... . 28 6 8746: Norminanto ........................................... . 14 138 8 8747: Informaatio-ohjaus ................................... . 109 40 8748: Yksittäiset hallintopäätökset .......................... . 290 000 135 014 26 475 68 8749: Hallintolainkäyttöpäätökset ........................... . 493 1 371 4 8750: Yhteensä .............................................. . 290 000 135 675 28 657 251 8751: 8752: 8753: 8754: 8755: Vuonna 1987 toteutuneen metsälainsäädän- keskusvirastolta piirikuntakonttoreille ja hoito- 8756: nön ja -hallinnon uusimisen yhteydessä tuli alueille, samalla kun valtion metsien liiketoi- 8757: ministeriölle joitakin uusia metsälautakuntalai- minta-alue on selkiintynyt. 8758: toksen ja metsänparannustoiminnan ohjauk- Maa- ja metsätalousministeriö asetti 8759: seen ja johtamiseen liittyviä tehtäviä. Yksityis- 3.3.1988 työryhmän, jonka tehtävänä oli 8760: metsätalouden hallinnossa kohdistuivat toi- - selvittää ne taloudelliset, hallinnolliset ja 8761: menpiteet kuitenkin lähinnä maakuntatason muut valtion metsätalouteen liittyvät seikat, 8762: organisaation kehittämiseen ja päätösvallan jotka vaikuttavat metsähallituksen kehittämi- 8763: delegointiin. Piirimetsälautakunnat ja keskus- seen valtion liikelaitokseksi 8764: metsälautakuntien alaiset metsänparannuspiirit - selvittää maa- ja metsätalousministeriölle 8765: yhdistettiin metsälautakunniksi. Päätösvaltaa ja metsähallitukselle sekä keskusmetsälauta- 8766: delegoitiin erityisesti metsänparannustoimin- kunnille kuuluvan yksityismetsätalouden hal- 8767: nassa siirtämällä metsänparannushankkeista linnon kehittämisvaihtoehdot 8768: päättäminen lähes kokonaan metsälautakunnil- - tehdä selvitysten pohjalta tarpeelliset toi- 8769: le. Tämä vähentää sekä keskusmetsälautakun- menpide-ehdotukset. 8770: tien että metsähallituksen käsittelemien asioi- Työryhmä on luovuttanut mietintönsä (TM 8771: den määrää 10 000-15 000 asialla vuodessa. MMM 1989:6) 14.4.1989 maa- ja metsätalous- 8772: Samalla perustettiin kunkin metsälautakunnan ministeriölle. 8773: alueelle katselmustoimikunnat, millä pyrittiin Metinnössään työryhmä katsoi mm., ettei 8774: metsänomistajien oikeusturvan parantamisen ole tarvetta muutoksiin yksityismetsätalouden 8775: lisäksi myös siihen, että yksittäiset asiat tulisi- maakunta- ja paikallishallinnossa. 8776: vat ratkaistuksi ensisijaisesti maakuntatasolla. Keskushallinnon osalta työryhmä esitti, että 8777: Vuonna 1987 voimaan tulleen metsähallinto- keskusmetsälautakunnista ja metsähallituksen 8778: lain uudistamisen yhteydessä vähennettiin met- yleismetsätalouden osastosta muodostettaisiin 8779: sähallituksen kollegiota, poistettiin toimistoja- yksityismetsäkeskus. Yksityismetsätalouden 8780: ko valtion metsätalouden osastoilta, yhdistet- keskushallinnosta saataisiin siten kaksitasoinen 8781: tiin virat ja toimet koko virastossa, lisättiin nykyisen kolmiportaisen organisaation sijaan. 8782: metsähallituksen nimitysvaltaa ja siirrettiin Työryhmä esitti myös eräitä keskeisiä lähtö- 8783: tehtävien hoidon järjestelyä viraston sisäiseksi kohtia, joita noudattaen tulisi perustaa valtion 8784: asiaksi mm. työjärjestyksen vahvistamisen liikelaitoslain mukainen valtion metsälaitos 8785: osalta. Toteutetut säädösmuutokset ovat luo- metsähallituksen hallinnassa olevien valtion 8786: neet edellytykset mm. tehtävien delegoinnille alueiden käyttöä ja hoitoa varten. 8787: 38 8788: 8789: Kalatalousasioissa tehtäviä on maa- ja met- hen, että keskushallinnon perinteiset ohjausjär- 8790: sätalousministeriön lausunnon mukaan mah- jestelmät käyvät vanhanaikaisiksi ja osin tar- 8791: dollista siirtää kalastuspiireille siinä vaiheessa, peettomiksi. Hallinnossa toteutettu normien ja 8792: kun piireihin saadaan riittävä henkilöstömää- norminantokäytäntöjen uudistamistyö on edis- 8793: rä. Vuoden 1989 tulo- ja menoarvion mukaan tänyt jonkin verran tätä ohjausjärjestelmien 8794: tämä toteutuisi v. 1991, jolloin jokaisessa pii- muutosta. Valtiontilintarkastajien mielestä on 8795: rissä olisi johtavan kalastusbiologin virka. Ka- tärkeätä, että hallinnon eri tasojen välisiä oh- 8796: lastuspiireistä muodostetaan tällöin maksupis- jaussuhteita selkiinnytetään ja että delegoitua 8797: teitä. Niille voidaan siirtää eräiden poikkeus- päätösvaltaa ei hallinnon sisäisillä ohjeilla ja 8798: ja erikoislupa-asioiden käsittely, vesioikeudelli- määräyksillä tosiasiallisesti palauteta keskus- 8799: sia katselmusasioita, velvoitteiden valvontaa, hallinnolle. Siirtyminen keskitetystä hajautet- 8800: kalataloudellisia kunnostuksia sekä joitakin tuun päätösvaltaan edellyttää toisaalta myös 8801: kalastuksen hoitomaksuista myönnettäviä ministeriöiltä selkeää näkemystä siitä, millä 8802: avustuksia koskevia asioita. kriteereillä toimintoja tulee vastedes arvioida 8803: Metsästyksen ja porotalouden tehtäväjako ja mitkä ovat valtion kannalta toimintojen 8804: on lausunnon mukaan alojen lainsäädännön olennaiset tavoitteet ja tulokset. Kansalaisten 8805: uudistustyön yhteydessä parhaillaan selvitettä- oikeusturvaan ja tasavertaisuuteen tulee myös 8806: vänä. Tarkoituksena on siirtää rutiinitehtäviä kiinnittää erityistä huomiota. Välittömästi yk- 8807: hallinnonalan piiri- ja paikallishallinnon orga- sityishenkilön etuun tai oikeuteen vaikultavaan 8808: nisaatioiden sekä valtionapuorganisaatioiden päätökseen tulee voida hakea muutosta yksin- 8809: hoidettaviksi samoin kuin keskittää nykyisin kertaisella ja selkeällä tavalla. 8810: eri organisaatioiden hoidettavina olevia tehtä- Laajamittaisen tehtävien siirron keskushal- 8811: viä yhdelle organisaatiolle. linnolta alue- ja paikallishallinnolle pitää peri- 8812: aatteessa näkyä myös henkilöstöresurssien siir- 8813: Tehtävien ja toimivallan delegointi, siirtämi- tona keskushallinnosta alaspäin. Vaikka eräillä 8814: nen aiemmalle hallinnontasolle, on valtiontilin- uudistuksilla on ollut tai niillä suunnitellaan 8815: tarkastajien käsityksen mukaan keskeistä pyrit- olevan selviä henkilöstövaikutuksia, on val- 8816: täessä ratianalisoimaan hallintoa ja paranta- tiontilintarkastajien saaman käsityksen mu- 8817: maan sen kansalaisille tarjoamia palveluja. kaan henkilöstön uudelleen suuntaaminen edel- 8818: Hallinnossa käynnistetty voimakas kehittämis- leen liian vähäistä verrattuna alemmille hallin- 8819: vaihe, jonka yhteydessä mm. useita Hallinnon nontasoille siirtyvien tehtävien määrään. Alue- 8820: hajauttaminen -komiteanmietinnössä esitettyjä ja paikallishallinnossa saattaa tehtävien lisään- 8821: kehittämisehdotuksia on jo toteutettu tai aio- tyminen ilman vastaavaa henkilöstömäärän li- 8822: taan suunnitelmien mukaan toteuttaa, on oike- säämistä estää käytännössä uudistuksilla tavoi- 8823: ansuuntoinen ja merkittävä. teitua hallinnon palvelujen parantamista. Hen- 8824: Valtioneuvoston yleisistunnon kehittämis- kilöstöresurssien uudelleen suuntaamiseen on 8825: hanke ja ministeriöiden päätöksenteon selvittä- tämän vuoksi kiinnitettävä jatkossa erityistä 8826: mistyö luovat pohjaa hallinnon Järkevälie ja huomiota, ja jo suunnitellut henkilöstön siirrot 8827: kokonaisvaltaiselle työnjaolle. Selvää on, että tulee toteuttaa aiotulla tavalla. Tämä on val- 8828: yhteiskuntapoliittisesti merkittävä päätöksente- tiontilintarkastajien mielestä olennainen osa 8829: ko siltä osin kuin se ei kuulu eduskunnalle, kokonaisvaltaista aluepolitiikkaa. 8830: tulee pysyttää valtioneuvostolla ja ministeriöil- Alue- ja paikallistason viranomaisten toimi- 8831: lä. Koska delegointia on kuitenkin toteutettu vallan kasvaessa kasvaa myös alueellisen yh- 8832: vaihtelevasti hallinnonalan mukaan, on jatkos- teistyön ja suunnittelun tarve. Muun muassa 8833: sa syytä selvittää niitä yleisiä periaatteita, joi- perustamalla lääninneuvottelukuntia on pyritty 8834: den voidaan katsoa vaikuttavan asian yhteis- koordinoimaan yhä lisääntyvää alueellista pää- 8835: kuntapoliittisen merkityksen arviointiin ja siten täntävaltaa. Valtiontilintarkastajien käsityksen 8836: oikean käsittelytason valintaan. Tavoitteena mukaan tulee jatkossa kriittisesti tarkastella 8837: tulisi olla se, että tehtävien ja toimivallan myös valtion monimuotoista piiri- ja aluetoi- 8838: delegoinnissa saavutettaisiin hallinnonalasta mistoverkostoa ja sen suhdetta lääninhallituk- 8839: riippumatta verrattain yhtenäinen työnjako- siin ja kuntiin. Alueellinen päätäntävalta on 8840: malli ministeriöiden, keskusvirastojen sekä delegointien vuoksi kasvamassa sellaiseksi, että 8841: piiri- ja paikallisviranomaisten kesken. aluehallintoa koskevan suunnittelun pohjaksi 8842: Päätösvallan delegointi ja suunnitellut val- olisi jo saatava aikaan väliportaanhallinnon 8843: tionosuusjärjestelmien uudistukset johtavat sii- periaateratkaisut. 8844: 39 8845: 8846: 8847: 8848: 8849: Valtioneuvosto 8850: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- edesvastuuseen mutta että syyttömiä ei panna 8851: kastuksen valtioneuvoston kansliassa 8.2.1989 syytteeseen eikä tuomita rangaistukseen. Sa- 8852: ja oikeuskanslerinvirastossa 7 .12.1988. Valtio- man pykälän mukaan oikeuskanslerin tulee 8853: neuvoston kansliaan tehdyn käynnin yhteydes- myös kiinnittää huomiota syyttäjälaitoksen ke- 8854: sä on selvitelty mm. kanslian hallinnaimaa hittämiseen ja antaa määräyksiä ja kiertokirjei- 8855: toimikunta- ja komiteajärjestelmää, edustus- tä sekä muulla sopivaksi katsomaliaan tavalla 8856: palvelujen järjestämistä ja kanslian suunnitte- ohjeita syyttäjille heidän virkaansa kuuluvien 8857: luryhmän toimintaa. Oikeuskanslerinviraston tehtävien hoitamisesta. 8858: tarkastuskäynnin yhteydessä on selvitelty mm. Syyttäjälaitoksen toiminnallinen johto ja ke- 8859: viraston atk-järjestelmän kehittämistä, syyttä- hittämisvastuu kuuluvat siis oikeuskanslerille. 8860: jälaitoksen kehittämistä, asiakirjojen julki- Muina tehtäväkokonaisuuksina voidaan maini- 8861: suuslainsäädännön ongelmia ja oikeuskansle- ta koulutus- ja tiedotustoiminta, tarkastustoi- 8862: rinviraston asemaa ns. Mikkelin kaappaus- minta ja valvonta, syyttäjien toiminnasta teh- 8863: draaman tutkinnassa. tyjen kantelujen ratkaiseminen, syyttäjien 8864: edustaminen korkeimmassa oikeudessa ja syyt- 8865: täjälaitoksen henkilöstöasiat. 8866: Oikeuskanslerinvirasto Lääninsyyttäjinä toimivat lääninhallitusten 8867: poliisitarkastajat ja apulaispoliisitarkastajat. 8868: Syyttäjälaitos. Syyttäjälaitos koostuu kolmi- Tässä toimessaan he ovat oikeuskanslerin alai- 8869: portaisesta organisaatiosta, jossa ylimpänä sia, muusta lääninhallinnosta itsenäisiä syyttä- 8870: syyttäjänä toimii valtioneuvoston oikeuskans- jiä ja alaistensa paikallissyyttäjien esimiehiä. 8871: leri, lääneissä lääninsyyttäjä ja paikallistasolla Heille kuuluu alisyyttäjien toiminnan valvonta 8872: alisyyttäjinä kaupunginviskaalit ja nimismiehet ja ohjaus jäljempänä tarkemmin selostettavalla 8873: sekä apulaisnimismiehet. Yhtenäisestä syyttäjä- tavalla. 8874: laitoksesta ei kuitenkaan voida puhua, sillä Lääninhallinnon poliisitoimen virkamiehinä 8875: hallinnollisesti syyttäjät kuuluvat kahden eri poliisitarkastajille ja apulaispoliisitarkastajille 8876: ministeriön alaisuuteen ja osa syyttäjistä, mm. kuuluu lääninsyyttäjien tehtävien ohella suuri 8877: ohjaus- ja kehittämistoiminnan kannalta tär- joukko varsinaiseen poliisitoimen hoitoon liit- 8878: keät lääninsyyttäjät, hoitavat syyttäjäntehtäviä tyviä tehtäviä. Vaikka lääninsyyttäjän tehtävät 8879: muiden, lähinnä poliisitoimeen kuuluvien teh- yleensä on pyritty keskittämään yhdelle henki- 8880: tävien ohella. Seuraavassa tarkastellaan syyttä- lölle, eivät lääninsyyttäjät kuitenkaan pysty 8881: jälaitoksen toiminnassa ja organisaatiossa il- kokopäiväisesti keskittymään syyttäjän tehtä- 8882: menneitä puutteita ja kehittämissuunnitelmia. viin. 8883: Tässä yhteydessä ei käsitellä erikoissyyttäjiä. Hallinnollisesti lääninsyyttäjät kuuluvat sisä- 8884: 0 rganisaa tiost a . Suomen hallitus- asiainministeriön alaisuuteen osana poliisiorga- 8885: muodon 46 §:n mukaan tulee oikeuskanslerin nisaatiota. Lääninsyyttäjien resurssisuunnittelu 8886: maan ylimpänä syyttäjänä pitää silmällä viral- ja organisaation kehittäminen kuuluvat siis 8887: lisia syyttäjiä, jotka ovat velvolliset noudatta- sisäasiainministeriölle. 8888: maan hänen määräyksiään. Hänen tehtäviään Paikallistasan syyttäjinä toimivat nimismies- 8889: syyttäjien esimiehenä on edelleen tarkennettu piirien nimismiehet tai apulaisnimismiehet ja 8890: valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännössä kaupungeissa, joissa on raastuvanoikeus, kau- 8891: (416/57), jonka 7 §:n mukaan oikeuskansleri punginviskaalit. Kuten aiemmin on jo todettu, 8892: valvoo syyttäjäviranomaisten toimintaa siten, toimivat alisyyttäjät oikeuskanslerin ja ao. lää- 8893: että rikokseen syylliset saatetaan lailliseen ninsyyttäjän valvonnan alaisina, mutta heidän 8894: 40 8895: 8896: henkilöstöhallinnolliset asemansa poikkeavat kaaleille. Vaikeissa ja laajakantoisissa asioissa, 8897: toisistaan merkittävästi. joissa usein saatetaan tarvita erityistä asiantun- 8898: Nimismiehet apulaisineen johtavat poliisitoi- temusta, asia on kuitenkin saatettava läänin- 8899: men piiriyksikköjä eli nimismiespiirejä ja toi- syyttäjän tietoon. Lääninsyyttäjällä on poliisi- 8900: mivat alueellisina yleishallintoviranomaisina. tarkastajasta lääninsyyttäjänä annetun asetuk- 8901: Heille kuuluvat myös ulosottotoimi ja syyttä- sen (736/85, lääninsyyttäjäasetus) 4 §:n mu- 8902: jäntehtävät. Tehtävät jaetaan nimismiehen ja kaan mahdollisuus ottaa itse ratkaistavakseen 8903: mahdollisten apulaisnimismiesten kesken siten, alaiselleen syyttäjälle kuuluva asia. Lääninsyyt- 8904: että yleensä apulaisnimismies vastaa syyttäjän- täjä voi myös tarpeen vaatiessa määrätä pai- 8905: tehtävien hoidosta. Kaupunginviskaaleihin ver- kallissyyttäjän ajamaan syytettä tietyssä asias- 8906: rattavia päätoimisia nimismiessyyttäjiä on ai- sa. 8907: noastaan noin kymmenessä suurimmassa ni- Lääninsyyttäjäasetuksen 6 §:n mukaan oi- 8908: mismiespiirissä. Hallinnollisesti nimismies kuu- keuskanslerin antamassa yleisessä ohjeessa 8909: luu lääninhallituksen ja sitä kautta sisäasiain- määrätään lääninsyyttäjän tehtävistä ja menet- 8910: ministeriön alaisuuteen. telystä niissä tapauksissa, joissa lääninsyyttä- 8911: Kaupunginviskaalit eroavat nimismiehistä jälle tulee antaa mahdollisuus kannanottoon 8912: siinä, että he hoitavat yksinomaan syyttäjän- syyteharkinnasta. Asetuksen mukaan tämä 8913: tehtäviä eivätkä kuulu poliisitoimen piiriin. koskee rikosta 8914: Kaupunginviskaalinvirastot ovat oikeusminis- - josta on säädetty kymmenen vuotta van- 8915: teriön alaisia. Pienimmissä ns. vanhoissa kau- keutta tai sitä ankarampi rangaistus 8916: pungeissa on vielä sivutoimisia kaupunginvis- - jolla on laaja yhteiskunnallinen merkitys 8917: kaaleita. Kertomusvuoden lopussa heitä oli - joka on aiheuttanut huomattavan suuren 8918: yhteensä kuusi. henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai 8919: Ahvenanmaan maakunnassa toimii päätoi- vahingon vaaran 8920: misena syyttäjänä Ahvenanmaan maakunnan- - jonka syyteharkinta edellyttää erityistä 8921: syyttäjä, joka on välittömästi oikeuskanslerin asiantuntemusta 8922: alainen. Ahvenanmaalla ei ole lääninsyyttäjää. - jossa oikeuspaikka tai syyttäjän toimival- 8923: Maakunnansyyttäjänvirasto on oikeusministe- ta ei ole selvä tai 8924: riön alainen. - jolla saattaa olla merkitystä ennakkota- 8925: Syyte h arki n n a s ta. Yleisen syyttäjän pauksena. 8926: syyteharkintaan liittyvät tehtävät ovat sekä Oikeuskanslerin 17.9.1985 antaman yleisen 8927: yksittäisen kansalaisen että yhteiskunnan kan- ohjeen mukaan alisyyttäjän on viipymättä il- 8928: nalta hyvin tärkeät ja vaativat. Vaikka tuomio- moitettava tämän asetuksen 6 §:ssä tarkoite- 8929: istuin viime kädessä ratkaiseekin syyllisyysky- tusta rikoksesta lääninsyyttäjälle, jonka on 8930: symyksen, voi syyttäjän virheellinen syyttäruis- vuorostaan viipymättä päätettävä omista toi- 8931: päätös johtaa syytetyn kannalta pitkään ja menpiteistään asiassa. Hän voi tä~!öin jättää 8932: erittäin raskaaseen prosessiin, joka saattaa ai- asian ilmoittajan syyteharkinnan varaan tai 8933: heuttaa syytetylle sekä huomattavia taloudelli- ottaa asian itse ratkaistavakseen. Ilmoittamis- 8934: sia menetyksiä että suuria henkisiä kärsimyk- velvollisuus ei kuitenkaan koske suurimpia 8935: siä. Yhteiskunnan edun kannalta syyttäjän on kaupunginviskaalinvirastoja eräitä poikkeuksia 8936: kuitenkin vaikeissa ja monimutkaisissakin asi- lukuun ottamatta. 8937: oissa ajettava syytettä silloin, kun hänellä on Seuraavassa asetelmassa esitetään eräitä ti- 8938: oman käsityksensä mukaan riittävät perustelut lastotietoja lääninsyyttäjille ilmoitettujen, lää- 8939: syyttäruis päätökselle. ninsyyttäjäasetuksen 6 §:ssä tarkoitettujen asi- 8940: Syyteharkinta ja syytteen ajaminen kuuluvat oiden jakautumisesta lääninsyyttäjän ja ali- 8941: alisyyttäjille eli nimismiehille ja kaupunginvis- syyttäjien ratkaisemiin vuosina 1986-1988: 8942: 8943: 8944: Vuosi Saapu- Alisyyt- Lääninsyyttäjän syyteharkintaan Siirtyneet 8945: neet täjän Jätetty Annettu Lääninsyyt- seuraa- 8946: asiat syytehar- syyttä- syyte- täjä ajanut valle- 8947: kintaan mättä määräys itse syytettä vuodelle 8948: 1986 ........................... 1 042 994 13 13 22 8949: 1987 ........................... 1 020 974 6 10 20 10 8950: 1988 ........................... 1 124 1 081 12 8 19 4 8951: 41 8952: 8953: Oikeuskanslerinvirasto ja lääninsyyttäjät tar- van alisyyttäjien työn ohjauksesta ja valvon- 8954: kastavat alisyyttäjien toimintaa myös jälkikä- nasta. Lääninsyyttäjäasetuksen 5 §:n säätämi- 8955: teen syyttäjävirastojen tarkastusten yhteydessä. nen merkitsi kuitenkin selvää painopisteen siir- 8956: Kertomusvuonna oikeuskanslerinviraston syyt- tymistä syyttäjäntoiminnan johtamiseen ja ke- 8957: täjäosasto on tarkastanut Helsingin ja Tampe- hittämiseen. Tämän muutoksen yhteydessä 8958: reen kaupunginviskaalinvirastot. Apulaisoi- syyttäjäorganisaatioon ei sinänsä kajottu. 8959: keuskansleri on lisäksi tehnyt tarkastuskäynnit Lääninsyyttäjätiedustelu. Läänin- 8960: Pohjois-Karjalan lääninsyyttäjän luona, Joen- syyttäjien toiminnan arviointia varten oikeus- 8961: suun ja Savonlinnan kaupunginviskaalinviras- kanslerinvirasto laati v. 1987 selvityksen lää- 8962: toissa sekä Kontiolahden, Lapuan ja Seinäjoen ninsyyttäjien tehtävistä. Tällä ns. lääninsyyttä- 8963: nimismies piireissä. jätiedustelulla haluttiin ensisijaisesti selvittää, 8964: Syyttäjänvirastojen tarkastuksissa on yleensä mihin käytännön toimiin lääninsyyttäjäasetuk- 8965: kiinnitetty huomiota asioiden käsittelyn joutui- sen 5 ja 6 §:n säännökset sekä oikeuskanslerin 8966: suuteen, syyttäjillä olevien asioiden määrään ohje eräiden syyteharkinta-asiain käsittelystä 8967: sekä syyteharkinnan viivästymisen syihin. Ker- olivat johtaneet. 8968: tomusvuonna on erityisesti tarkastettu syyttä- Tiedustelussa esitettiin lääninsyyttäjien vas- 8969: mättä jättämisen tarkoituksenmukaista sovel- tattavaksi mm. seuraavat kysymykset: 8970: tamista. - Mitä selvityksiä, tiedusteluja tai kyselyjä 8971: Oikeuskanslerinvirastossa voidaan seurata lääninsyyttäjä on tehnyt lääninsä syyttäjien 8972: alisyyttäjien toimintaa myös lääninsyyttäjien toiminnasta? Mihin toimenpiteisiin niiden joh- 8973: toimittamien tarkastusten pöytäkirjoista, jotka dosta on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä? 8974: lähetetään oikeuskanslerinvirastoon. Vuonna - Mitä yleisiä ohjeita lääninsyyttäjä on an- 8975: 1987 oikeuskanslerinvirasto tarkasti myös tanut lääninsä syyttäjille tai syyttäjänvirastoil- 8976: kaikkien lääninsyyttäjien toiminnan. Tällöin le? 8977: kiinnitettiin huomiota erityisesti poliisitarkas- 8978: tajasta lääninsyyttäjänä annetun asetuksen so- - Miten syyttäjätarkastuksissa tai muuten 8979: havaittujen virheiden tai puutteiden korjaami- 8980: veltamiskäytäntöön ja asetuksen tavoitteiden 8981: sen seuranta on järjestetty läänissä? 8982: toteuttamiseen. 8983: Syyttäjien toimintaa pyritään kehittämään - Millä muulla tavalla kuin syyttäjänviras- 8984: myös koulutuksella. Oikeuskanslerinvirasto tojen vuositarkastuksilla lääninsyyttäjä on val- 8985: järjesti kertomusvuonna kaksi kolmen viikon vonut tai ohjannut syyttäjäntoiminnan oikeelli- 8986: mittaista syyttäjäkurssia sekä eräitä täydennys- suutta, joutuisuutta tai yhdenmukaisuutta? 8987: ja erikoiskursseja. Myös Syyttäjäsanomat-leh- - Mitä syyttäjäkoulutusta lääninsyyttäjä 8988: dessä jaetaan ohjeita ja tiedotuksia sekä selos- on järjestänyt? 8989: tetaan oikeuskanslerin antamia päätöksiä. Esimerkeistä ilmenee, että kyselyssä paino- 8990: Lääninsyyttäjien tehtävät. Lää- tettiin lääninsyyttäjien asemaa toiminnan oh- 8991: ninsyyttäjän tehtäviin kuuluu vaikeimpien ja jaamisessa ja kehittämisessä. Erityisillä tilasto- 8992: laajakantoisimpien asioiden käsittelyn seuraa- lomakkeilla pyrittiin myös selvittämään, kuin- 8993: minen ja tarvittaessa niiden syyteharkinta. ka paljon alisyyttäjät olivat toimittaneet lää- 8994: Lääninsyyttäjäasetuksen 5 §:n mukaan lää- ninsyyttäjäasetuksen 6 §:n mukaisia syytehar- 8995: ninsyyttäjän tehtävänä on toimialueellaan kinta-asioita koskevia ilmoituksia lääninsyyttä- 8996: - johtaa ja kehittää syyttäjäntoimintaa jille ja miten näiden asioiden käsittely oli 8997: - tarkastaa ja valvoa syyttäjien virkatoi- ilmoitusvaiheen jälkeen jakaantunut läänin- 8998: mintaa syyttäjien ja alisyyttäjien kesken. 8999: - valvoa ja edistää syyttäjäntoiminnan oi- Tiedusteluun saaduista vastauksista on ko- 9000: keellisuutta, joutuisuutta ja yhdenmukaisuutta koavasti todettu mm. seuraavaa: 9001: - huolehtia syyttäjien koulutuksesta - Varsinaisia selvityksiä syyttäjäntoimin- 9002: - edistää syyttäjien ja muiden viranomais- nasta lääninsyyttäjät eivät olleet tehneet. Eräis- 9003: ten yhteydenpitoa ja sä lääneissä oli suoritettu yleisluonteisia syyttä- 9004: - suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänelle jätarkastuksiin ja koulutukseen liittyviä tiedus- 9005: on määrätty. teluja. Yleensä tiedon hankinta oli ollut joko 9006: Jo ennen lääninsyyttäjäasetuksen antamista sattumanvaraista tai sidoksissa vuosittaisiin 9007: v. 1985 edellytettiin lääninsyyttäjien huolehti- syyttäjävirastojen tarkastuksiin. 9008: 9009: 6 390649T 9010: 42 9011: 9012: - Lääneissä ei ollut yhtä lääniä lukuun Uudistustarpeesta ja suunnitel- 9013: ottamatta annettu syyttäjille yleisiä ja pysyviä mista . Seuraavassa esitetään yleisesti joita- 9014: ohjeita. Yksittäiset ohjeet olivat yleensä liitty- kin syyttäjälaitoksen tämän päivän kehittämis- 9015: neet pienryhmäkoulutukseen, syyttäjätarkas- tarpeita. Lisäksi tarkastellaan mm. syyttäjälai- 9016: tuksiin, syyttäjän diaariin ja keskusrikospolii- tosta koskeneita komiteamietintöjä ja niissä 9017: sin esitutkintapöytäkirjojen kulkuun sekä pää- esitettyjä kehittämistarpeita. 9018: töksistä ilmoittamiseen. Syyttäjälaitoksen kehittämistarpeet näyttäisi- 9019: - Havaittujen virheiden ja puutteiden kor- vät pohjautuvan toisaalta organisaation hallin- 9020: jaamista ei ollut yleensä seurattu systemaatti- nolliseen hajanaisuuteen ja toisaalta yhteiskun- 9021: sesti. Seuraavassa tarkastuksessa oli vain käyty nan, sen säädösten ja siinä esiintyvän rikolli- 9022: lävitse edellisessä tarkastuksessa tehdyt havain- suuden kehitykseen. Ongelmat on tiedostettu 9023: not. jo kauan, mutta ratkaisevia parannuksia ei ole 9024: - Syyttäjäntoiminnan valvonta ja ohjaus saatu aikaan. 9025: supistui syyttäjänvirastojen vuositarkastusten 9026: ohella yksittäisten syyteharkinta-asioiden yh- Syyttäjälaitoksen hallinto ja sen kehittämis- 9027: teydessä annettuihin ohjeisiin. Ohjausta oli vastuu on jaettu oikeuskanslerinviraston, oi- 9028: annettu myös syyttäjien pienryhmäkoulutuk- keusministeriön ja sisäasiainministeriön kes- 9029: sessa. ken. Tämä haittaa resurssisuunnittelua, esim. 9030: - Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluneen uusien resurssien suuntaamista ja koulutuksen 9031: syyteharkinta-asian jatkokäsittelyn systemaat- käytännön järjestämistä. Nimismies- ja läänin- 9032: tinen seuranta oli myös järjestämättä. Seuranta syyttäjien kuuluminen poliisihallintoon ja syyt- 9033: riippui useimmiten asian laadusta ja laajuudes- täjäntehtävien hoitaminen osa-aikaisesti polii- 9034: ta. Asian jäätyä alisyyttäjän ratkaistavaksi sihallintoon kuuluvien laajojen tehtävien ohel- 9035: neuvotteluyhteyden avaaminen lääninsyyttäjän la vähentävät mahdollisuuksia paneutua riittä- 9036: ja alisyyttäjän välillä oli yleensä jäänyt alisyyt- vällä tavalla syyttäjäntehtäviin. Tältä osin ky- 9037: täjän aktiivisuuden varaan. Vain harvoissa ta- seessä on tietysti paitsi organisaatioon liittyvä 9038: pauksissa alisyyttäjälle oli asetettu velvollisuus niin myös resurssiongelma. 9039: raportoida asian käsittelyn eri vaiheista. Organisaatio-ongelmaa tarkasteltaessa on 9040: Yleishavaintona lääninsyyttäjien toiminnan kuitenkin huomattava, että maassamme oli 9041: aktiivisuutta arvioitaessa on oikeuskanslerinvi- kertomusvuoden lopussa 224 nimismiespiiriä ja 9042: raston mielestä todettava, että poliisitarkasta- 27 kaupunginviskaalinvirastoa sekä Ahvenan- 9043: jien toimintaa varten ei lääninsyyttäjäasetuk- maan maakunnansyyttäjänvirasto. Kertomus- 9044: sen yhteydessä annettu lisäresursseja. Siten vuonna on syyteasioita saapunut syyttäjille 9045: syyttäjäntehtäviä ei voitu olennaisesti lisätä kaikkiaan vajaat 83 200. Ennakkotietojen mu- 9046: haittaamatta poliisitoiminnan johtamista. kaan nämä jakaantuivat siten, että kaupungin- 9047: Oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta viskaalinvirastoille kertyi asioita n. 36 200, ni- 9048: 1987 todettiin lääninsyyttäjätiedustelun osoit- mismiespiireille vajaat 46 500 ja Ahvenanmaan 9049: taneen, että lääninsyyttäjien tehtävät liittyvät maakunnansyyttäjävirastolle vajaat 500. Seu- 9050: suurelta osin lääninsyyttäjien syyttäjänvirasto- raavassa asetelmassa esitetään asiamäärien ja- 9051: jen tarkastuksiin. Lääninsyyttäjien oman syy- kautuminen kaupunginviskaalinvirastojen, ni- 9052: teharkinnan havaittiin vähentyneen merkittä- mismiespiirien ja Ahvenanmaan maakunnan- 9053: västi. syyttäjänviraston kesken v. 1984-88: 9054: 9055: 1984 1985 1986 1987 1988 9056: Kaupunginviskaalinvirastot .................. 34 504 33 816 34 935 35 454 36 198 9057: Nimismiespiirit .............................. 40 121 41 403 43 691 44 696 46 494 9058: Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto .. 418 470 443 468 485 9059: Yhteensä 75 043 75 689 79 069 80 618 83 177 9060: 9061: 9062: Nimismiespiireihin ja kaupunginviskaalinvi- dan pienimmän nimismiespiirin asiamäärä vas- 9063: rastoihin saapuvien asioiden määrä vaihtelee taa runsasta 10 OJo :a koko vuoden asiamääräs- 9064: merkittävästi myös paikkakunnittain. Oikeus- tä. Helsingin kaupunginviskaalinvirastolle tu- 9065: kanslerinvirastosta saadun arvion mukaan sa- lee taas n. 12 % kaikista asioista. Edelleen 9066: 43 9067: 9068: voidaan todeta, että n. 75 kaupunginviskaalin Vaasan lääninhallituksesta saadun tiedon 9069: osalle tulee n. 45 Olo kaikista asioista. mukaan vuoden 1987 tilanteeseen ei ole saatu 9070: Lainsäädännön kehittyminen ja monimut- parannusta ja valtioneuvoston oikeuskansleri- 9071: kaistuminen asettavat uusia vaatimuksia syyt- kin on helmikuussa 1989 ilmaissut vakavan 9072: täjille. Oikeusministeriön selvityksen mukaan huolestumisensa asiasta. 9073: meneillään olevien suurten lainsäädäntöhank- Syyttäjistön asemaa ja organisointia pohdit- 9074: keiden ei sinänsä pitäisi merkitä syyttäjien tiin viimeksi oikeushallintokomitean mietin- 9075: työmäärän oleellista lisääntymistä. Uudistuva nössä (KM 1978:35), osassa III syyttäjälaitos. 9076: lainsäädäntö asettaa aina kuitenkin lisävaati- Syyttäjälaitoksen uudistamistarvetta selvitettä- 9077: muksia mm. täydennyskoulutukselle. Esimer- essä todettiin mm. seuraavat epäkohdat: 9078: kiksi suunnitelmat lisätä syyttäjien mahdolli- Yleistä syyttäjälaitosta koskevaa lakia ei 9079: suuksia jättää syyttämätiä tietyissä tapauksissa ole. 9080: edellyttävät toteutuessaan myös, että uuden Ylläpitohallinnon organisaatio on haja- 9081: käytännön yhdenmukaisuudesta huolehditaan nainen, koska nimismiehet ja poliisitarkastajat 9082: koulutuksella ja seurannalla. ovat hallinnollisesti sisäasiainministeriön alai- 9083: Lähinnä suuret talousrikokset vaativat syyt- sia ja kaupunginviskaalit taas oikeusministe- 9084: täjiltä erikoistietämystä ja mahdollisuuksien riön alaisia. 9085: mukaan erikoistumista. Vuoden 1989 helmi- - Organisaation hajanaisuus vaikeuttaa 9086: kuussa kaupunginviskaalien yhdistys halusi syyttäjälaitoksen yhtenäistä toimintaa, kehittä- 9087: suurentaa syyttäjävirastojen kokoa mm. eri- mistä ja valvontaa. Oikeuskanslerin tehtäviin 9088: koistumisen mahdollistamiseksi. Samalla ar- tosin kuuluu kiinnittää huomiota syyttäjälai- 9089: vosteltiin myös väliportaan syyttäjäjärjestel- toksen kehittämiseen sekä antaa syyttäjille oh- 9090: mälle asetettujen tavoitteiden toteutumista. jeita heidän virkaansa kuuluvien tehtävien hoi- 9091: tamisessa. Kokonaisvaltainen henkilöstösuun- 9092: Valtiontilintarkastajien tar kastuskäynnillä nittelu ja koulutus sekä budjetointi eivät kui- 9093: Vaasan läänissä v. 1987 käsiteltiin mm. läänin- tenkaan ole olleet mahdollisia talous- ja henki- 9094: hallituksen poliisitoimiston resurssitarpeita ja löstöasioiden kuuluessa osittain Sisäasiainmi- 9095: lääninsyyttäjien tehtävien hoitamista. nisteriölie ja osittain aiemmin kaupungeille, 9096: Pahimpana ongelmana lääninhallituksen po- nyt oikeusministeriölle. Mikään viranomainen 9097: liisitoimisto totesi tällöin edelleen olevan toisen ei siten ole voinut yhtenäisesti huolehtia syyttä- 9098: apulaispoliisitarkastajan toimen puuttumisen. jälaitoksen kehittämisestä. 9099: Tämä vaikuttaa mm. koulutuskysymyksiin. - Poliisiorganisaatioon kuuluvat syyttäjät, 9100: Lääninsyyttäjän tulisi järjestää läänin alueella lukuun ottamatta suurimpien nimismiespiirien 9101: syyttäjien koulutusta, johtaa ja kehittää syyttä- apulaisnimismiehiä, ovat syyttäjäntehtävässään 9102: jätoimintaa ja tarkastaa ja valvoa syyttäjien sivutoimisia. Nimismies toimii piirissään sekä 9103: virkatoimia. Näitä lakimääräisiä tehtäviä ei syyttäjänä, ulosottotehtävissä, poliisipäällikkö- 9104: lääninsyyttäjä tällä hetkellä kuitenkaan pysty nä että yleishallintoviranomaisena. Koska ni- 9105: tyydyttävästi hoitamaan, mm. äsken jo mainit- mismies joutuu jakamaan työpanoksensa useil- 9106: tua koulutustoimintaa ei lääninsyyttäjä ehdi le sektoreille, hän ei voi täysipainoisesti pereh- 9107: lainkaan järjestää vaan koulutustoiminta lää- tyä ja keskittyä syyttäjän tehtäviin. Tällä on 9108: nissä on syyttäjien pienryhmäkoulutuksen va- vaikutuksensa myös mahdollisuuksiin oma- 9109: rassa, mikä paljolti perustuu syyttäjien omaan aloitteisesti ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa. 9110: aktiivisuuteen. Nimismiehen toimiminen sekä poliisipäällikkö- 9111: Edelleen on poliisitoimiston mukaan väistä- nä että syyttäjänä ei välttämättä ole paras 9112: mättömänä seurauksena se, että laajahko ja mahdollinen järjestely epäillyn oikeusturvan ja 9113: erityistä asiantuntemusta vaativa syyteasia, jol- rikoksen luotettavan selvittämisen kannalta. 9114: la yleensä on myös melkoista julkista kiinnos- - Myös lääninsyyttäjät hoitavat syyttäjän- 9115: tusta, joudutaan lähes aina jättämään alisyyt- tehtäviä muiden virkatointensa ohella. Näiden 9116: täjän syytettäväksi, koska nykyisillä resursseil- vaatiessa päähuomion ei poliisitarkastajille jää 9117: la ei ole mahdollista ottaa asiaa lääninsyyttäjän riittävästi aikaa syyttäjäntehtäviin. Poliisitar- 9118: syytettäväksi. Läänissä on 34 poliisi- ja syyttä- kastajaa ei näin voida pitää varsinaisena välias- 9119: jäpiiriä, joista osa kaksikielisiä, ja jo piirien teen syyttäjänä. Lääninsyyttäjillä on yleensä 9120: suuren lukumäärän vuoksi toinen apulaispolii- vähemmän kokemusta syyttäjäntehtävistä kuin 9121: sitarkastajan toimi olisi välttämätön. paikallisilla päätoimisilla syyttäjillä. 9122: 44 9123: 9124: - Syyttäjiä, joilla olisi erityisasiantunte- syyttäjän esimiestehtäviin. Osittain tämän 9125: musta laajimmissa tai vaikeimmissa rikoksissa, vuoksi ei oikeuskanslerikaan ollut voinut riittä- 9126: kuten taloudellisissa ja ympäristönsuojeluri- västi kehittää lääninsyyttäjien esimiesasemaa. 9127: koksissa, ei ole riittävästi. Erikoissyyttäjien Erityisesti kaupunginviskaaleihin nähden hei- 9128: tarve näissä asioissa on kuitenkin ilmeinen. dän esimiesasemansa oli jäänyt toteutumatta 9129: Erityisalojen asiantuntijasyyttäjien niveltämi- lähes täysin. Mietinnön mukaan ratkaisevana 9130: nen nykyiseen puutteelliseen ja hajanaiseen puutteena oli jo alkuaan ollut se, ettei syyttä- 9131: organisaatioon on kuitenkin vaikeaa. jäntehtäviä poliisitarkastajille siirrettäessä poh- 9132: Keskeisenä uudistustavoitteena mietinnössä dittu kokonaisvaltaisesti syyttäjälaitoksen tar- 9133: esitettiin mm. kiinteän syyttäjäorganisaation peita eikä väliportaaksi muodostettujen läänin- 9134: luomista. Mietinnön mukaan osittaisuudistuk- syyttäjien esimiesaseman sisältöä. 9135: set ilman selvää alistusta yhtenäisen syyttäjälai- Edelleen kiinnitettiin mietinnössä huomiota 9136: toksen muodostamistavoitteelle eivät voi tuot- alisyyttäjien toiminnan tarkastuksen epätyy- 9137: taa pysyvästi tyydyttäviä tuloksia. Organisaa- dyttävään tilaan. Mietinnössä havaittiin, että 9138: tiouudistuksen tarkoituksena on pidettävä on tarpeen lisätä lääninsyyttäjien tarkastustoi- 9139: syyttäjäjärjestelmän yhtenäisyyden ja tehok- mintaa tarkastettavien suuren määrän sekä oi- 9140: kuuden lisäämistä sekä sen tason kohottamis- keuskanslerinviraston rajoitettujen tarkastus- 9141: ta. Nykyisten järjestelmien sijasta olisi päästä- mahdollisuuksien vuoksi. Mietinnön mukaan 9142: vä yhtenäiseen ja päätoimiseen alisyyttäjis- oli erittäin vaikeaa ilman tehokasta väliporras- 9143: töön. ta järjestää tarkastuksia niin, että niiden ha- 9144: Mietinnössä esitettiin joitakin syyttäjälaitok- vainnot saataisiin kootuksi keskitetyn ja koko 9145: sen organisointivaihtoehtoja, mm. piirisyyttä- syyttäjälaitoksen kattavan päätöksenteon poh- 9146: jäjärjestelmän luomista nykyisten kanneviskaa- jaksi ylimmälle syyttäjäviranomaiselle eli oi- 9147: lien ja lääninsyyttäjien tilalle. keuskanslerille. 9148: Oikeusministeriön asettaman piirisyyttäjä- Tarkastustoimintaa on sittemmin oikeus- 9149: työryhmän 19.5.1981 päivätyssä mietinnössä kanslerinvirastosta saadun tiedon mukaan 9150: pohdittiin eri vaihtoehtoja väliasteen syyttäjä- olennaisesti kehitetty. 9151: portaan organisoimiseksi. Mietintö ei ollut yk- Piirisyyttäjätyöryhmän mietinnön pohjalta 9152: simielinen, vaan eriäviä mielipiteitä synnytti oikeusministeriö asetti v. 1984 työryhmän sel- 9153: nimenomaan kysymys siitä, tulisiko syyttäjän vittämään, miten poliisitarkastajan asemaa lää- 9154: kuulua poliisiin vai olla organisatorisesti erilli- ninsyyttäjänä voitaisiin nykyisen organisaation 9155: nen viranomainen. Mietinnössä esitettiinkin puitteissa kehittää. Työryhmän tuli myös laatia 9156: toimeksiannon mukaisesti vaihtoehtoisia orga- ehdotus asetukseksi poliisitarkastajan asemasta 9157: nisaatiomalleja. ja tehtävistä lääninsyyttäjänä. Niin sanottu 9158: Mietinnön syyttäjälaitoksen toimintaa arvi- lääninsyyttäjätyöryhmä jätti työnsä tuloksena 9159: oivassa osassa mainittiin syyttäjiä koskevan oikeusministeriölle lokakuussa 1984 mietinnön, 9160: lainsäädännön hajanaisuus, puutteellisuus ja jonka pohjalta säädettiin jo edellä käsitelty 9161: vanhentuneisuus syiksi syyttäjälaitoksen hallin- lääninsyyttäjäasetus (736/85) ja annettiin sii- 9162: non hajanaiseen järjestelyyn. hen liittyvä 17.9.1985 päivätty oikeuskanslerin 9163: Lääninsyyttäjien silloisesta rikoksen rangais- yleinen ohje. 9164: tusasteikosta riippunutta syyttämisvelvollisuut- 9165: Mietinnössä esitettyjen syyttäjäntehtävien 9166: ta kritisoitiin myös. Mietinnön mukaan oltiin 9167: uudelleen järjestelyn lähtökohtana olivat seu- 9168: jo silloin varsin yksimielisiä siitä, että rikoksen raavat käsitykset: 9169: rangaistusasteikot eivät välttämättä osoita 9170: syytteen nostamisen ja ajamisen vaikeutta. On- - Syyttäjien ammattitaito on parempi kuin 9171: gelmallisia alisyyttäjän kannalta olivat mietin- koskaan aiemmin. 9172: nön mukaan erityisasiantuntemusta vaativat - Syyteharkintaa on voitava ohjata yhte- 9173: rikokset. näisen linjan saavuttamiseksi. 9174: Käytännössä olivat lääninsyyttäjien tehtävät - Ylemmän syyttäjän on seurattava aktiivi- 9175: yleisten syyttäjien esimiehinä jääneet vähäisik- sesti kaikkien ja erityisesti yhteiskunnan kan- 9176: si. Tämä johtui mietinnön mukaan osin siitä, nalta merkittävien rikosasioiden käsittelyä. 9177: että poliisitarkastajien poliisihallinnon tehtävät - Tietyt rikokset vaativat syyttäjäitä erityi- 9178: olivat jatkuvasti lisääntyneet niin paljon, ettei sasiantuntem usta. 9179: heidän ollut mahdollista riittävästi paneutua - Rikokset, jotka edustavat tavallista suu- 9180: 45 9181: 9182: rempaa vaaraa yhteiskunnalle, on pyrittävä ruistarpeita voidaan perustuslakivaliokunnan 9183: määrittelemään jo ennakolta. mielestä arvioida luotettavasti vasta sitten, kun 9184: - Rikoksiin, joilla yksittäisinä rikoksina on selvillä, millaiseksi rikosoikeudenkäynti 9185: saattaa olla vähän merkitystä, voi niiden useu- muodostuu alioikeusuudistuksen jälkeen. Val- 9186: den tai muiden syiden vuoksi liittyä sellaisia tioneuvoston oikeuskansleri on yhtynyt perus- 9187: piirteitä, joiden käsittelyssä tarkoituksenmu- tuslakivaliokunnan lausuntoon. 9188: kaisen syyteharkintalinjan löytymiseksi on tar- Syyttäjille tulevien asioiden määrä on jatku- 9189: peen ainakin esivaiheessa keskitys. vasti lisääntynyt. Asiat ovat myös vaikeutuneet 9190: - Joidenkin rikosten syytteeseenpanaan ja ja vaativat yhä useammin erityistä asiantunte- 9191: syytteen ajamiseen saattaa liittyä prosessuaali- musta. Tämä kehityssuunta, joka tulee edel- 9192: sia ongelmia, joiden ratkaiseminen on tarkoi- leenkin jatkumaan, asettaa uusia vaatimuksia 9193: tuksenmukaista ohjata ylemmälle syyttäjälle. syyttäjälaitoksen toiminnan ja organisaation 9194: - Suurimmissa syyttäjänvirastoissa on eri- kehittämiselle. Tätä kehittämistä haittaavat 9195: tyisrikoksiin perehtyneitä syyttäjiä. kuitenkin organisaation hajanaisuus, resurssien 9196: - Asioiden kulku tulee järjestää siten, ettei puute ja osa-aikaisten syyttäjien suuri määrä. 9197: syyteharkinta tai muu asian käsittely tarpeetto- Nämä ongelmat on kirjattu jo oikeushallinto- 9198: masti viivästy sen takia, että ylempi syyttäjä on komitean v. 1978 ilmestyneeseen mietintöön, 9199: osallistunut asian käsittelyyn. mutta ne ovat edelleen pääosiltaan yhtä ajan- 9200: - Lääninsyyttäjän esimiesasema kaikkiin kohtaiset. 9201: alisyyttäjiin nähden tulee olemaan aiempaa Lääninsyyttäjäasetuksen antaminen v. 1985 9202: selvempi. Tämän vuoksi lääninsyyttäjien on oli syyttäjälaitoksen kehittämisen kannalta 9203: nykyistä enemmän tarpeen kehittää omia syyt- merkittävä. Sillä haluttiin vahvistaa syyttäjälai- 9204: täjänvalmiuksiaan sekä teorian että käytännön toksen kolmiportaista organisaatiota ja täh- 9205: alalla. dentää lääninsyyttäjien esimiesasemaan kuulu- 9206: Oikeus- ja sisäasiainministeriö ovat vuoden vaa toiminnan ohjaus- ja kehittämisvastuuta. 9207: 1989 aikana käyneet keskusteluja nimismies- Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mu- 9208: syyttäjien asemasta. Keskustelut ovat osa suu- kaan lääninsyyttäjäporras ei ole kuitenkaan 9209: rempaa poliisitoimen organisaatiouudistusta. riittävästi saavuttanut sille asetettuja tavoittei- 9210: Saatujen ennakkotietojen mukaan nimismies- ta. Pääsyy tähän lienee lääninsyyttäjien asema 9211: ten syyttäjäntehtävät jäisivät entiselleen, mutta poliisiorganisaation osana, jolloin syyttäjän- 9212: tavoitteena olisivat nykyistä päätoimisemmat tehtävät joudutaan hoitamaan enemmän tai 9213: nimismiessyyttäjät. vähemmän osa-aikaisesti muiden tehtävien 9214: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuo- ohella. 9215: delta 1985 käsiteltiin syyttäjälaitoksen uudista- Syyttäjälaitoksen toiminnan kehittäminen 9216: mistarvetta. Tällöin kannanotossa mm. katsot- kokonaisuutena on ollut pysähdyksissä vireillä 9217: tiin, että on aiheellista säätää erillinen syyttäjä- olevien tuomioistuin- ja rikoslakiuudistusten 9218: laitosta koskeva laki. Syyttäjälaitoksen kehittä- johdosta. Lääninsyyttäjien asemaa on pyritty 9219: misen arvioitiin edellyttävän erillisen syyttäjä- parantamaan perustamalla uusia apulaispoliisi- 9220: laitoksen muodostamista, jossa syyttäjät olisi- tarkastajien virkoja lääninhallituksiin. Läänin- 9221: vat todella päätoimisia. syyttäjäjärjestelmää on edelleenkin kehitettä- 9222: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on myös vä, jotta sen toiminnalle alunperin asetetut 9223: ottanut kantaa syyttäjälaitoksen kehittämiseen tavoitteet saavutettaisiin. 9224: käsitellessään oikeuskanslerin kertomuksia Tarkastuksen aikana on oikeusministeriön ja 9225: vuosilta 1986 ja 1987. Lausunnoissaan (Pe VM sisäasiainministeriön kesken neuvoteltu alisyyt- 9226: n:o 8/1987 vp. ja n:o 8/1988 vp.) perustuslaki- täjien toiminnan uudelleenorganisoimisesta. 9227: valiokunta on kiirehtinyt syyttäjälaitoksen or- Saadun informaation mukaan suunniteltu uu- 9228: ganisaation kehittämistä ja pitänyt tavoitteina distus johtaisi entistä päätoimisempiin nimis- 9229: syyttäjien päätoimisuutta ja syyttäjälaitoksen miessyyttäjiin ja suurempiin yksikkökokoihin. 9230: kuulumista yhden ministeriön alaisuuteen. Tällainen uudistus on oikean suuntainen. Syy- 9231: Lääninsyyttäjien osalta on kiirehditty apulais- teasioiden hyvinkin epätasainen jakautuminen 9232: poliisitarkastajien virkojen perustamista lää- piireittäin viittaa siihen, että tehtävien keskittä- 9233: ninhallituksiin, jotta lääninsyyttäjinä toimivat misen päätoimisille syyttäjille tulisi johtaa syyt- 9234: voisivat yhä useammin toimia päätoimisina täjäntehtäviä haitavien lukumäärän selvään 9235: syyttäjinä. Organisaation pysyvämpiä muutta- pienenemiseen. 9236: 46 9237: 9238: Pidemmällä tähtäimellä syyttäjälaitoksen ke- siin olisi mahdollista. Syyttäjälaitoksen irrotta- 9239: hittäminen riittävän tehokkaaksi ja toiminta- minen poliisitoimesta olisi myös tutkittavana 9240: kykyiseksi on mahdollista ainoastaan purka- olevan henkilön oikeusturvaa vahventavana 9241: malla nykyinen jaettu hallinto ja irrottamalla periaatteellisesti oikea ratkaisu. 9242: syyttäjälaitos kokonaan poliisitoimesta. Erilli- Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi vireillä 9243: senä itsenäisenä kokonaisuutena syyttäjälaitos olevien kokonais- ja osittaisuudistusten lisäksi 9244: voisi tarvittaessa joustavammin uudelleensuun- käynnistää erillisen ylimmän syyttäjän viran ja 9245: nata resurssejaan ja syyttäjien laajempi erikois- viraston perustamista koskeva selvitystyö. 9246: tuminen mm. atk-, talous- ja ympäristörikok- 9247: 47 9248: 9249: 9250: 9251: 9252: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 9253: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tarkas- Eduskunnalle kertomusvuoden lopulla anta- 9254: tuksen ulkoasiainministeriässä 10.2.1989. Suo- massaan selonteossa hallitus määritteli Suomen 9255: men edustautumista ulkomailla valtiontilintar- tavoitteet ja toimintalinjan Länsi-Euroopan 9256: kastajat ovat tarkastaneet Brasiliaan, Argentii- yhdentymiseen liittyvissä kysymyksissä tiivis- 9257: naan, Peruun, Kolumbiaan, Chileen ja Vene- tettynä seuraavasti: 9258: zuelaan suuntaamaliaan ulkomaanmatkalla 1. Suomen tavoitteena on vastakin yleiseu- 9259: 14.1.-31.1.1989. rooppalaisen yhteistyön kehittäminen laajalla 9260: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat valtioiden välisen ja inhimillisen kanssakäymi- 9261: selvittäneet Länsi-Euroopan taloudellista ja sen alueella vakiintuneen ulkopoliittisen lin- 9262: poliittista yhdentymistä ja Suomen asemaa sii- jamme mukaisesti. 9263: nä, Suomen ulkomaanedustuksen palkkausjär- 2. Pyrimme kansallisen hyvinvointimme ja 9264: jestelmää, ulkomaanedustuksen hallinnollisen yhteiskunnallisen kehityksemme kannalta elin- 9265: ja kaupallisen henkilöstön suhteita, Alanko- tärkeiden taloudellisten ja kaupallisten etujem- 9266: maiden kaupallisen sihteerin sijaintipaikkaa, me turvaamiseen ja kilpailuasemamme paran- 9267: tehtävien ja toimivallan delegointia sekä kan- tamiseen kansainvälisen kaupan sekä tieteen ja 9268: sainvälisten sopimusten valmistelua. teknologian piirissä tapahtuvaa kehitystä hyö- 9269: Ulkoasiainministeriöön tehdyn tarkastus- dyntäen. 9270: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan 3. Toimimme sellaisten ratkaisujen hyväksy- 9271: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, Suo- miseksi kansainvälisten järjestöjen piirissä, joi- 9272: men konsulaattiverkostoa, kehitysyhteistyön den avulla voidaan välttää syrjintää, torjua 9273: hallinto-organisaatiota sekä hallinnonalalla il- protektionismia ja estää vinosuuntauksien syn- 9274: mitulleita henkilöstön tekemiä väärinkäytök- tyminen niin maailmanlaajuisesti kuin Euroo- 9275: siä. passakin. 9276: 4. Jäsenyys EY:ssä ei näkemyksemme mu- 9277: kaan ole sovitettavissa yhteen puolueettomuus- 9278: Ulkoasiainministeriö 9279: politiikkamme kanssa, emmekä siten pyri yh- 9280: teisöjen jäseneksi. 9281: Länsi-Euroopan taloudellinen ja poliittinen 9282: integraatio ja Suomi. Valtioneuvosto antoi 5. Pyrimme mahdollisimman läheiseen yh- 9283: 1.11.1988 eduskunnalle selonteon Suomen suh- teistyöhön yhteisöjen kanssa etujemme turvaa- 9284: tautumisesta Länsi-Euroopan taloudelliseen miseksi Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykses- 9285: yhdentymiskehitykseen. Tässä selonteossa on sä. 9286: laajalti ja yksityiskohtaisesti käsitelty Länsi- 6. Toimimme Eftan ja EY:n yhdessä hyväk- 9287: Euroopan taloudellista ja poliittista yhdenty- symän Luxemburgin julistuksen mukaisesti 18 9288: miskehitystä sodanjälkeisellä kaudella, Suo- valtion eurooppalaisen talousalueen toteutta- 9289: men osallistumista mainittuun kehitykseen tä- miseksi. 9290: hän mennessä ja suhtautumista siihen tulevai- 7. Pyrimme Eftan vahvistamiseen ja yhte- 9291: suudessa. Valtiontilintarkastajat käsittelivät näisten Efta-maiden kannanottojen aikaansaa- 9292: kertomuksessaan vuodelta 1987 myös eräitä miseen mahdollisimman monissa kysymyksis- 9293: integraatiokehitykseen liittyviä kysymyksiä, sä. 9294: kuten Eftan ja Euroopan yhteisöjen (EY:n) 8. Etujemme turvaamiseksi toimimme myös 9295: yhteistyötä ja Eftan organisaatiota sekä maini- yhdessä Pohjoismaiden kanssa tai suoria neu- 9296: tun yhteistyön edellyttämää valmistelu- ja seu- vottelukanavia käyttäen. Varmistamme poh- 9297: rantatyötä Suomessa. joismaisen yhteistyön piirissä saavutetun edis- 9298: 48 9299: 9300: tyksen ja pyrimme sen edelleen kehittämiseen joulukuussa 1987 ei onnistuttu löytämään rat- 9301: myös muuttuvissa oloissa. kaisua EY:tä ja sen rahoitusta rasittaneisiin 9302: 9. Kehitämme edelleen viranomaisten, elin- ongelmiin, kuten kasvaviin maatalousmenoi- 9303: keinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä hin, väheneviin tulli- ym. tuloihin sekä eteläis- 9304: muiden etupiirien välistä yhteistyötä. ten jäsenmaiden kasvaviin vaatimuksiin yhtei- 9305: 10. Tehostamme Euroopan integraatiota kä- söjen taloudellisten ja sosiaalisten kehitysero- 9306: sittelevää tiedotustoimintaa. jen tasoittamisesta. Kertomusvuoden helmi- 9307: 11. Vahvistamme valtionhallinnon piirissä kuussa Brysselissä pidetyssä ylimääräisessä 9308: tapahtuvaa seurantaa ja valmistelua tilanteen huippukokouksessa yhteisöt pääsivät kuitenkin 9309: vaatimalla tavalla. sopimukseen ns. Delors'n paketista. Siinä hy- 9310: Hallitus totesi lisäksi, että yhdentymisen ja väksyttiin yhteisöjen budjettikriisien ratkaisuk- 9311: sen vaikutusten seurantaa tehostetaan. Tätä si maatalousmenojen kasvun leikkaaminen, 9312: silmällä pitäen hallitus aikoi käsitellä näitä aluepoliittista tukea jakavien rakennerahasto- 9313: kysymyksiä asianmukaisissa valiokunnissaan. jen varojen kaksinkertaistaminen sekä budjetin 9314: Hallitus ilmoitti myös, että eduskunnan ulko- maksuperusteiden muuttaminen vastaamaan 9315: asiainvaliokunnalle tiedotetaan Länsi-Euroo- aiempaa paremmin eri jäsenmaiden todellista 9316: pan integraation ajankohtaisesta kehityksestä. vaurautta ja taloudellista kasvua. 9317: Eduskunnan lainsäädäntötyössä on ulkoasiain- Brysselin huippukokouksen loppuratkaisua 9318: ministeriön mukaan seurattava tiiviisti Länsi- koskevien tulkintaerimielisyyksien vuoksi pys- 9319: Euroopassa tapahtuvia muutoksia. Kaikissa tyttiin sen toimeenpanosta sopimaan yhteisöjen 9320: sellaisissa tapauksissa, joissa lainsäädäntöön sisällä vasta kertomusvuoden kesäkuussa. Sa- 9321: tarvitaan muutoksia, antaa hallitus asianmu- maan aikaan astui voimaan myös EY:n neu- 9322: kaisella tavalla esityksen eduskunnalle. voston, komission ja parlamentin keskenään 9323: Ulkoasiainministeriön mukaan myös selvästi tekemä instituutioiden välinen sopimus. Sen 9324: Suomea koskevassa lainsäädäntötyössä otetaan tarkoituksena on poistaa yhteisöjen toimintaa 9325: huomioon kansainvälinen kehitys. Kaikkiin häiritsevät instituutioiden väliset budjettiriidat. 9326: hallituksen esityksiin on tarkoitus liittää vaste- Sopimus määrittelee yhteisöjen budjetin kasvu- 9327: des selvitys esityksen suhteesta länsieurooppa- tahdin sekä neuvoston ja parlamentin osuudet 9328: laiseen ja kansainväliseen kehitykseen. Oikeus- budjetista. 9329: ministeriössä valmisteltiin tähän tähtääviä oh- 9330: jeita kaikille ministeriöille vuoden 1989 alussa. Kertomusvuoden kesäkuussa pidetyn Han- 9331: Ohjeet sisällytetään uudistettavaan hallituksen noverin huippukokouksen pääkysymyksiä oli- 9332: esityksen laatimista koskevien ohjeiden ja lain- vat sisäisten markkinoiden ohella monetaari- 9333: laatijoiden oppaaseen. Eri tahot ovat jo aiem- nen yhteistyö sekä sisämarkkinoiden ns. sosi- 9334: min kiinnittäneet huomiota siihen, ettei Suo- aalinen ulottuvuus. Yhteisöjen työntekijäjär- 9335: messa laadita kansainvälisen yhteistyön kehi- jestöille pyrittiin viestittämään viimeksi maini- 9336: tyssuuntien kanssa ristiriidassa olevia kansalli- tun asian välityksellä, että työntekijöiden edut 9337: sia normeja ja tarkastusjärjestelmiä. otetaan huomioon sisämarkkinoita luotaessa. 9338: Valtiontilintarkastajat esittivät kertomukses- Sosiaalinen ulottuvuus oli yksi ensisijaisista 9339: saan vuodelta 1987 kantanaan mm., että EY:n kysymyksistä Kreikan puheenjohtajakaudella. 9340: ja Eftan yhteistyöhön liittyvien välttämättö- EY:n komissio antoi Rhodoksen huippuko- 9341: mien tehtävien hoito ei saa hidastua eikä vaa- kouksessa kertomusvuoden lopulla tilannera- 9342: rautua riittämättömien voimavarojen vuoksi. portin sisämarkkinoiden toteuttamisesta. Ra- 9343: Toiminnan seurantaan tarvittavat voimavarat portissa todettiin sisämarkkinakehityksen ole- 9344: on voitava järjestää. Suunnitteilla olevat hen- van peruuttamaton. Muiden yhteisöpolitiikan 9345: kilöstön lisäykset eivät vielä riitä niiden yhteis- keskeisten lohkojen, kuten talous- ja rahapoli- 9346: kunnallisten toimenpiteiden selvittämiseen ja tiikan, sosiaalipolitiikan, taloudellisen ja sosi- 9347: arvioimiseen, joita esim. talouselämän raken- aalisen koheesion, tutkimus- ja kehityspolitii- 9348: teiden muuttaminen vaatisi. Samoin selvittä- kan, ympäristö- ja ulkopolitiikan, todettiin 9349: mättä on, mitä vaikutuksia vastavuoroisuus perustuvan tähän kehitykseen. EY:n komission 9350: aiheuttaa. ns. valkoisessa kirjassa edellytettiin aluksi 300 9351: EY:n sisäisten ja ulkoisten suh- sisämarkkinoihin liittyvän toimenpiteen hyväk- 9352: teiden kehitys kertomusvuonna. symistä. Lukua on myöhemmin alennettu 9353: EY:n Kööpenhaminan huippukokouksessa 279:ään. Komissio valmisteli kertomusvuoden 9354: 49 9355: 9356: loppuun mennessä 90 % koko ohjelman direk- EY:n ja Yhdysvaltain suhteissa ei kertomus- 9357: tiiviesityksistä. vuonna ilmennyt aluksi merkittäviä kauppapo- 9358: Kertomusvuoden lopulla EY:n neuvosto oli liittisia ongelmia. Kun USA:n uusi kauppalaki 9359: hyväksynyt kolmanneksen sisämarkkinaohjel- kertomusvuoden elokuussa hyväksyttiin, totesi 9360: man edellyttämistä direktiiveistä. Kun otetaan EY :n komissio kuitenkin sen olevan protektio- 9361: huomioon myös neuvoston ns. yhteisen kan- nistinen, aiheuttavan ongelmia USA:n kauppa- 9362: nan saavuttaneet tapaukset, kohoaa hyväksyt- kumppaneille ja erityisesti EY :lle sekä olevan 9363: tyjen esitysten (108) osuus lähes 40 OJo:iin. osin ristiriidassa GA TTin sääntöjen kanssa. 9364: Neuvoston on tehostettava toimiaan, mikäli se EY ilmoitti seuraavansa tarkasti lain sovelta- 9365: aikoo pysyä aikataulussa. Neuvoston olisi teh- mista ja ryhtyvänsä toimenpiteisiin, mikäli sen 9366: tävä keskeinen työnsä seuraavien kahden vuo- kauppaedut joutuisivat lain vuoksi uhatuiksi. 9367: den aikana. USA puolestaan ilmaisi huolestuneisuutensa 9368: EY:n sisämarkkinaprosessista ja sen tuloksena 9369: EY:n komission yhteistyö yhteisöjen parla- 9370: mahdollisesti syntyvästä "Euroopan linnoituk- 9371: mentin kanssa toimi kertomusvuonna raportin 9372: sesta". 9373: mukaan yleensä hyvin. Parlamentille kertyi 9374: EY vastasi USA:n kritiikkiin kertomusvuo- 9375: kuitenkin pöydälleen runsaasti asioita. Lisäksi 9376: den lokakuussa käymällä keskustelua komis- 9377: EY:n komission, parlamentin ja neuvoston 9378: sion laatimasta, sisämarkkinakehityksen ulko- 9379: yhteistyömuodoissa esiintyi eräitä puutteita. 9380: suhdeseurauksia koskeneesta raportista. EY to- 9381: Sisämarkkinakehitys oli nopeaa kaupan tek- tesi sisämarkkinoiden hyödyttävän sekä yhtei- 9382: nisten esteiden alalla. EY:n neuvoston kerto- söjä että ulkopuolisia. Lisäksi EY totesi, että 9383: musvuoden loppuun mennessä hyväksymistä sisämarkkinat luodaan noudattamalla yhteisö- 9384: runsaasta 100:sta esityksestä n. 70 oli alaan jen kansainvälisiä velvoitteita, niin monenkes- 9385: liittyviä. Komissio on tehnyt palveluista ja kisiä (GATT, OECD) kuin kahdenvälisiäkin. 9386: erityisesti rahoituspalveluista tarvittavat esityk- EY vahvisti antavansa täyden tukensa Uru- 9387: set, joista osa on hyväksytty. Kaikki pääoma- guayn kierroksen pyrkimyksille, mm. palvelu- 9388: liikkeitä koskevat esitykset on hyväksytty. jen vapauttamiselle. Tällä alalla kansainvälisiä 9389: Niistä osa oli jo kertomusvuonna voimassa, sääntöjä ei aiemmin ole ollut. EY kiisti sisä- 9390: osa on tulossa voimaan v. 1990. Esityksiä täy- markkinaprosessin johtavan protektionismiin 9391: dentävä, pääomatulojen verotusta käsittelevä ja totesi pyrkimyksensä olevan täysin päinvas- 9392: direktiiviesitys komission on tarkoitus tehdä tainen. Vastavuoroisuusvaatimus on sen mie- 9393: vuoden 1989 aikana. Julkisten hankintojen lestä väline, jolla ulkopuoliset pyritään painos- 9394: avaamiseksi kilpailulle yhteisöjen neuvosto on tamaan avaamaan markkinansa yhteisöjen si- 9395: hyväksynyt julkisia hyödykkeitä ja töitä koske- sämarkkinoiden tapaan. 9396: vat esitykset. Vuonna 1989 komissio tekee EY:n ja USA:nyksittäiset kiistat ovat useim- 9397: palveluja koskevan direktiiviesityksen. Amma- miten ilmenneet maatalouskysymyksissä. Laa- 9398: tillisen pätevyyden vastavuoroista tunnustamis- jimmin ne ovat näkyneet GA TTin puitteissa. 9399: ta koskevan direktiiviesityksen neuvosto hy- Kertomusvuoden lopulla kuumeni ns. hormo- 9400: väksyi kertomusvuoden lopulla. Vuonna 1986 nisota. Se alkoi jo aiemmin EY:n valmisteltua 9401: EY:n neuvosto hyväksyi komission esityksestä direktiiviä, jolla kiellettiin kasvuhormonien 9402: merenkulun vapauttamisen jäsenmaiden ja kol- avulla tuotetun lihan myynti yhteisöissä. 9403: mansien maiden välillä, v. 1987 hyväksyttiin EY:n kauppa Japaniin on jatkuvasti pysynyt 9404: ilmailualaa koskeva laaja esitys, ja kertomus- alijäämäisenä. Euroopan yhteisöt on vedonnut 9405: vuonna neuvosto sopi maantiekuljetuskiintiöi- Japaniin sen kotimaisen kysynnän lisäämiseksi, 9406: den poistamisesta vuoden 1992 lopussa. taloudellisen rakenteen muuttamiseksi, mark- 9407: Raportissaan komissio totesi, että ongelmia kinoiden avaamiseksi ja GATT -velvoitteiden 9408: on paljon ja että ne on ratkaistava alkuperäisiä täyttämiseksi. EY on pyrkinyt lisäämään vien- 9409: tavoitteita alentamatta. Monta tärkeätä pää- tiponnistelujaan Japanin markkinoilla sekä yh- 9410: töstä on tehtävä seuraavien kahden vuoden teistyötä maan viranomaisten ja elinkeinoelä- 9411: kuluessa, jotta jäsenmaille jäisi aikaa lakiensa män kanssa. 9412: muuttamiseen. Verotus- sekä kasvien- ja eläin- EY on soveltanut omien markkinoidensa 9413: tensuojelukysymykset ja henkilöiden vapaa suojaamiseksi tarkoitettuja toimia. Keinona se 9414: liikkuminen ovat ensisijaisia asioita vuosina on käyttänyt lähinnä polkumyyntitutkimuksia 9415: 1989-90. ja -tulleja. Polkumyyntitulleja voidaan tietyin 9416: 9417: 7 390649T 9418: 50 9419: 9420: edellytyksin asettaa myös sellaisille tuotteille, EY:lle yhtä suuri kuin Yhdysvallat ja Japani 9421: jotka tuodaan osina ja kootaan yhteisöjen yhteensä. Tällaisena yksikkönä Efta-maat ovat 9422: sisällä. EY:lle merkittävä yhteistyökumppani. 9423: EY:n suhteet Seviin avautuivat muodollisesti Efta-maiden ilmaisema ensisijainen tavoite 9424: kertomusvuoden kesäkuussa allekirjoitetulla on teollisuustuotteiden kaupan esteiden poista- 9425: yhteisellä julistuksella. Yhteisöjen suhteet yk- minen Länsi-Euroopasta siten, että mukana 9426: sittäisiin Sev-maihin kehittyivät kertomusvuon- ovat samalla tavoin kaikki Efta-maat ja EY. 9427: na myös nopeasti. Kauppaa ja taloudellista Tämä edellyttää mm. rajamuodollisuuksien, 9428: yhteistyötä koskenut sopimus Unkarin kanssa kauppa-asiakirjojen ja alkuperäsääntöjen yk- 9429: allekirjoitettiin ja tuli voimaan. Vastaava, si- sinkertaistamista, standardien ja teknisten 9430: sällöltään tosin vaatimattomampi sopimus alle- määräysten yhdenmukaistamista, teknisten tar- 9431: kirjoitettiin Tsekkoslovakian kanssa kertomus- kastusten vastavuoroista hyväksymistä, julkis- 9432: vuoden lopulla. EY:n komissio lähetti man- ten hankintojen vapauttamista, epäterveiden 9433: daattipyynnöt sopimusneuvottelujen aloittami- kauppatapojen poistamista sekä kilpailuoloja 9434: seksi myös Puolan ja Bulgarian kanssa. Komis- vääristävän valtiontuen käytön ehkäisyä. Tä- 9435: sion arvion mukaan DDR:n ja Neuvostoliiton hän liittyy myös tutkimuksen ja tuotekehittelyn 9436: kanssa tarvitaan edelleen ns. selvitysluonteisia yhteistyö. 9437: keskusteluja ennen kuin vastaavat mandaatti- Tampereella kertomusvuoden kesäkuussa pi- 9438: esitykset voitaisiin niidenkin osalta tehdä. Vuo- detyssä Efta-maiden ja EY:n komission minis- 9439: den 1989 kevääseen mennessä kaikki Euroopan teritason kokouksessa kirjattiin eräitä kon- 9440: Sev-maat Romaniaa lukuun ottamatta ovat kreettisia tuloksia ja sovittiin yhteistyön tavoit- 9441: avanneet diplomaattiset suhteet EY:n kanssa. teista monella alalla entistä tarkemmin. Tämän 9442: EY:n ja Eftan suhteiden kehitys. jälkeen oli päästy tilanteeseen, jossa kaikki 9443: Efta-maat ja EY sopivat v. 1984 laajasta keskeiset tavarakauppaan liittyvät kysymykset 9444: yhteistyöohjelmasta ns. Luxemburgin julistuk- oli otettu yhteistyön piiriin ja niiden tavoitteet 9445: sesta. Siinä asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi määritelty. Sen lisäksi sovittiin Tampereella ja 9446: laajan eurooppalaisen talousalueen (European kertomusvuoden lopulla Genevessä pidetyssä 9447: Economic Space eli EES) aikaansaaminen. Ju- kokouksessa eräistä uusista yhteistyöaloista, 9448: listukseen sisältyi yleisluonteinen luettelo n. jotka liittyvät palvelujen, pääomien ja ihmisten 9449: 20:stä eri alasta, joilla yhteistyötä tämän ta- vapaaseen liikkumiseen. 9450: voitteen saavuttamiseksi ryhdytään kehittä- Tällä tavoin eurooppalaisen talousalueen si- 9451: mään. Kuluneiden viiden vuoden aikana on sältö konkretisoituu. Yhteistyön syveneminen 9452: Efta-maiden ja EY:n välille luotu epävirallinen ja ulottuminen uusille aloille on tuonut Efta- 9453: valmistelukoneisto ohjelman toteuttamista var- maille myös uusia ongelmia. Tämä asettaa 9454: ten. Tehostetun informaatiovaihdon lisäksi on suuria vaatimuksia kunkin yksittäisen Efta- 9455: joillakin aloilla käynnistetty keskusteluja ja maan kansalliselle valmistelu- ja seurantako- 9456: neuvotteluja. neistolle, Efta-maiden yhteistyölle sekä Eftalie 9457: EY:n sisäisten markkinoiden toteuttaminen järjestönä. 9458: lisää kansainvälisiä kaupankäyntimahdolli- Eftan ja EY:n yhteistyötä on toistaiseksi 9459: suuksia yhteisöjen alueella. Se saattaa kuiten- toteutettu Luxemburgin julistuksen pohjalta 9460: kin heikentää Efta-maiden vapaakauppasopi- vuosittaisilla ministerikokouksilla sekä kor- 9461: muksilla hankkimaa suhteellista kilpailuetua ja kean virkamiestason kontaktiryhmään ja 9462: erityisasemaa EY:n markkinoilla. Efta-maat asiantuntijaryhmiin perustuvalla koneistolla. 9463: ovat korostaneet yhteisöjen sisäisten markki- Yhteistyömalli on osoittautunut tarkoituksen- 9464: noiden toteuttamisen sekä Eftan ja EY:n väli- mukaiseksi ja toimivaksi. EY :n sisäisen integ- 9465: sen yhteistyön samansuuntaisuutta. Jäljellä raation nopeutuminen ja Eftan ja EY:n yhteis- 9466: olevia kaupan esteitä tulisi Efta-maiden mieles- työn laajeneminen uusille aloille on saanut 9467: tä poistaa koko Länsi-Euroopan vapaakauppa- aikaan sekä Efta-maissa että EY:n piirissä 9468: järjestelmän piirissä samassa tahdissa, jotta keskustelua yhteistyön puitteiden ja muotojen 9469: voidaan saada aikaan Luxemburgin julistuk- kehittämisestä. 9470: sessa sovittu eurooppalainen talousalue, EES. Lisän tähän keskusteluun toi EY:n komis- 9471: Taloudelliselta potentiaaliltaan vastaavat sion puheenjohtaja Delors EY:n parlamentissa 9472: Efta-maat yhdessä suunnilleen yhtä suurta Strasbourgissa vuoden 1989 tammikuussa. De- 9473: EY:n jäsenmaata. Kauppakumppanina Efta on lors hahmotteli yhteistyömallin, joka perustuisi 9474: 51 9475: 9476: Efta-maiden erityissuhteeseen EY:hyn mutta raili EY -komissiossa kertomusvuoden joulu- 9477: joka olisi sisällöltään ja muodoltaan pidem- kuussa ja tapasi mm. komission puheenjohta- 9478: mälle menevä kuin nykyinen yhteistyö. Se ra- jan. 9479: jattaisiin talous-, sosiaali-, finanssi- ja kulttuu- EY-komission puheenjohtaja vieraili Suo- 9480: rialoihin. EY:n jäsenyys on sen sijaan varattu messa kertomusvuoden heinäkuussa ja varapu- 9481: maille, jotka hyväksyvät siihen nyt ja tulevai- heenjohtaja syyskuussa. Kertomusvuoden ai- 9482: suudessa liittyvät ulko- ja turvallisuuspoliittiset kana Suomessa vieraili lisäksi kaksi komission 9483: velvoitteet. Tulevan Eftan ja EY :n välisen jäsentä. Edelleen komission ulkosuhdeasioista 9484: yhteistyön on Delors'n mukaan perustuttava vastaava jäsen osallistui Eftan ministeriko- 9485: nykyistä kiinteämpiin institutionaalisiin puittei- kouksen yhteydessä kertomusvuoden kesä- 9486: siin. Yhteistyön onnistumisen ehtona on, että kuussa Tampereella järjestettyyn Eftan minis- 9487: Efta-maat keskuudessaan pystyvät vahvista- tereitten ja EY:n komission edustajien yhtei- 9488: maan yhteistyötään ja järjestöään. seen kokoukseen. 9489: Oslossa vuoden 1989 maaliskuussa pidetyltä Suomen ja EY:n vapaakauppasopimuksen 9490: Eftan pääministerikokoukselta odotettiin kan- hallintoa varten perustettu sekakomitea ko- 9491: nanottoa siitä, ovatko ne valmiita keskusteluun koontui Brysselissä kertomusvuoden joulu- 9492: suhteiden kiinteyttämisestä Euroopan yhteisöi- kuussa. Kokouksessa käsiteltiin kansainvälistä 9493: hin ja tehostamaan Eftan toimintaa. Efta-mai- ja taloudellista kauppapoliittista tilannetta, 9494: den pääministerit vastasivat molempiin kysy- Suomen ja EY:n välisen kaupan kehitystä ja 9495: myksiin myönteisesti. vapaakauppasopimuksen toimintaa. Esillä oli- 9496: EY:n ja Suomen väliset yhtey- vat myös tutkimus diesel-moottoreiden polku- 9497: det. Suomen ja EY:n välinen kauppa kehit- myynnistä ja kysymys erikoisteräskartellista. 9498: tyi kertomusvuonna edelleen tasapainoisesti. Sekakomitean keskeisiksi keskustelunaiheiksi 9499: EY-maiden osuus Suomen kokonaistuonnista muodostuivat Eftan ja EY:n yhteistyö sekä 9500: kohosi kertomusvuonna 1980-luvun alun run- integraatiokehityksen yleisnäkymät. 9501: saasta kolmanneksesta 43,5 OJo:iin. EY-maiden Suomen ja EY:n välisistä asiakysymyksistä 9502: osuus Suomen kokonaisviennistä on kahden olivat kertomusvuonna painavimmin esillä val- 9503: viime vuoden aikana kohonnut selvästi. Kerto- tiontukien käyttöön liittyvät kysymykset. Eri- 9504: musvuonna EY :n osuus Suomen viennistä oli tyisesti EY-maiden maksamasta valtiontuesta 9505: 44,2 %. on kärsinyt Suomen laivanrakennusteollisuus. 9506: Kertomusvuonna Suomen EY -viennin arvo Suomalaiset yritykset ovat kilpailutilanteessa, 9507: oli 40,2 mrd. mk ja tuonnin 38,4 mrd. mk. jossa EY -maissa toimivien kilpailijoiden saama 9508: Viennin arvo kasvoi edellisestä vuodesta 9 OJo. julkinen tuki on noussut 30-40 OJo :iin raken- 9509: Tuonti pysyi vuoden 1987 tasolla. Kehitys mer- nuskustannuksista. Laivanrakennusteollisuu- 9510: kitsi Suomen EY-kaupan kääntymistä kerto- den valtiontuki on vakavin konkreettinen on- 9511: musvuonna 1,8 mrd. mk ylijäämäiseksi, kun gelma Suomen ja EY:n välisissä suhteissa. 9512: vuonna 1987 kaupassa oli alijäämää 1,6 mrd. Suomen taholta asiaa on pyritty ratkaise- 9513: mk. maan OECD:ssä, GATTissa, Efta-EY-yhteis- 9514: Suomen ja EY:n viranomaisten yhteydet oli- työssä sekä kahdenvälisissä kontakteissa EY- 9515: vat kertomusvuonna vilkkaat. Suomen ulko- komission ja joidenkin jäsenmaiden kanssa. 9516: maankauppaministeri vieraili Brysselissä kerto- Myös Suomen ja EY -maiden telakkateollisuu- 9517: musvuoden tammikuussa ja marraskuussa. En- den edustajat ovat keskustelleet laivanraken- 9518: simmäinen käynti liittyi Suomen Efta-puheen- nusalan tilanteesta. EY:n neuvottelijat ovat 9519: johtajuuteen. Jälkimmäisen aiheena olivat tiedottaneet Suomen viranomaisille EY:n ja 9520: Suomen ja EY:n väliset ensimmäiset ns. kor- Japanin sekä EY:n ja Etelä-Korean välisten 9521: kean tason konsultaatiot, joita v. 1987 sovitun telakkateollisuusneuvottelujen kulusta. Suomi 9522: mukaisesti järjestetään kerran vuodessa. Lisäk- teki kertomusvuoden lopulla myös ehdotuksen 9523: si ulkomaankauppaministeri osallistui Efta- EY:n ao. direktiivin soveltamisesta Suomen ja 9524: EY-ministerikokouksiin Brysselissä kertomus- EY:n väliseen kauppaan, mikä merkitsisi, että 9525: vuoden helmikuussa ja Tampereella kesäkuus- suomalaiset telakat rinnastettaisiin EY:n jäsen- 9526: sa sekä Efta-ministerikokoukseen Genevessä maiden telakoihin niiden tarjouskilpailussa. 9527: marraskuussa. Kokouksen jälkeen oli Efta- Tällöin EY-maat eivät voisi antaa telakoilleen 9528: ministerien ja EY:n ulkosuhdekomissaarin yh- julkista tukea, mikäli tarjouskilpailussa olisi 9529: teinen tapaaminen. Suomen ulkoministeri vie- mukana myös suomalaisia telakoita. Neuvotte- 9530: 52 9531: 9532: lut erityisjärjestelyistä tässä kysymyksessä aloi- Eftan sisäisiä kauppapoliittisia ja muita järjes- 9533: tettiin virkamiestasolla vuoden 1989 maalis- telyjä ja toisaalta tehostetaan Eftan sisäistä 9534: kuussa. toimintaa. Suomi on sinänsä ollut tyytyväinen 9535: EY on kiinnittänyt huomiota Suomen pape- Eftan ja EY :n yhteistyömalliin, mutta on val- 9536: riteollisuuden kapasiteetin kasvuun lähivuosi- mis keskustelemaan muistakin vaihtoehdoista. 9537: na. EY on katsonut, että tuotannon lisäys on Tällaisen keskustelun lähtökohdat ovat integ- 9538: tarkoitettu vietäväksi EY:n alueelle ja että raatiopolitiikan peruste, joka on ilmaistu halli- 9539: investoinnit siten uhkaavat yhteisöjen paperi- tuksen eduskunnalle kertomusvuoden marras- 9540: teollisuutta. Suomen taholta on todettu, että kuun alussa esittämässä selonteossa Suomen 9541: yritykset tekevät investointipäätöksensä itse- suhtautumisesta Länsi-Euroopan taloudelliseen 9542: näisesti kysynnän kasvuarvioiden perusteella yhdentymiskehity kseen. 9543: ilman valtiovallan puuttumista niihin. EY :n Eftan ja EY:n yhteistyön valmis- 9544: paperiteollisuuden esitykset eivät ole toistaisek- telu- ja suunnittelukoneisto Suo- 9545: si johtaneet EY:n komission toimiin. Paperi- messa. Vuonna 1987 perustettiin kanslia- 9546: teollisuuden kysymyksistä käydään vuoden vä- päällikkötason Efta-EY -seurantatoimikunta 9547: lein säännöllisesti neuvotteluja. Edellisen ker- arvioimaan Eftan ja EY :n yhteistyön kehitystä 9548: ran neuvotteluja käytiin Brysselissä kertomus- ja sen vaikutuksia sekä koordinoimaan tästä 9549: vuoden joulukuussa. aiheutuvia toimia. Toimikunnan johdossa on 9550: Suomen ja EY:n välistä teräskirjeenvaihtoa ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osas- 9551: päätettiin jatkaa myös v. 1989. Kirjeenvaihto ton alivaltiosihteeri ja siihen kuuluvat valtiova- 9552: on muodoltaan aiempaa huomattavasti suppe- rainministeriön valtiosihteeri, oikeus-, liikenne- 9553: ampaa ja yksinkertaisempaa. Sen ainoa opera- ja kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapääl- 9554: tiivinen kohta on markkinahäiriökriteeriin pe- liköt sekä Suomen Pankin johtokunnan edus- 9555: rustuva neuvottelumenettely. Tämä osoittaa taja. Vuoden 1989 alussa valmisteltiin päätös- 9556: osaltaan, että kirjeenvaihdon taustalla on alun tä, jonka mukaan opetus- ja työvoimaministe- 9557: perin ollut EY:n terästeollisuuden ongelmien riön kansliapäälliköt tulisivat toimikunnan jä- 9558: helpottuminen. seniksi. 9559: Lemmikkieläinten ruokien tuontia koske- Toimikunnan apuna toimii yleinen valmiste- 9560: neissa Suomen ja EY:n välisissä neuvotteluissa lujaosto sekä kaksi erityiskysymyksiin keskitty- 9561: päästiin ratkaisuun kertomusvuoden keväällä. nyttä jaostoa: liikennejaosto ja kaupan teknis- 9562: Alustavia keskusteluja käytiin lihaa ja juustoa ten esteiden jaosto. Eri ministeriöissä kutakin 9563: koskevista vastavuoroisista suosituimmuusjär- asia-alaa hoitavat virkamiehet toimivat valmis- 9564: jestelyistä. telujaoston asiantuntijoina. Kaiken kaikkiaan 9565: EY:n komission puheenjohtajan vierailun valmistelutyössä oli valtionhallinnossa kerto- 9566: yhteydessä Suomi esitti toivomuksen siitä, että musvuonna mukana n. 80 henkilöä. 9567: EY perustaisi edustuston Suomeen. Alustavien Tämän koneiston tarkoituksena on seurata 9568: tietojen mukaan tämä voisi olla mahdollista Länsi-Euroopan integraatiokehitystä ja erityi- 9569: 1990-luvun alussa. sesti EY:n sisämarkkinoiden kehitystä. Seuran- 9570: Efta-maiden yhteistyö. Suomi on tatoimikunnassa ja sen valmistelujaostoissa 9571: aina suhtautunut myönteisesti Efta-maiden yh- analysoidaan tämän kehityksen vaikutuksia 9572: teistyöhön. Kaikki Efta-maat pitävät Efta-mai- Suomeen ja valmistellaan niitä toimia, joihin 9573: den yhteistyötä integraatiopolitiikkansa ensisi- ryhdytään Suomen etujen turvaamiseksi. Seu- 9574: jaisena välineenä. Jokaisella maalla on kuiten- rantatoimikunta informoi säännöllisesti ao. 9575: kin oikeus käyttää hyväkseen kahdenvälisiä ministereitä ja hallitusta, ja sen työn tarkoituk- 9576: yhteyksiään EY:hyn. Mikäli joku Efta-maa sena on tuottaa tietoja, analyysejä ja ehdotuk- 9577: jättäisi jäsenanomuksensa EY:lle, Eftan ko- sia poliittiselle päätöksenteolle. Kaikessa pää- 9578: koonpanossa tuskin tapahtuisi muutoksia en- töksenteossa noudatetaan normaalia hallinto- 9579: nen vuotta 1993. menettelyä. 9580: Suomi on korostanut, että Eftaa tulisi järjes- Efta-EY-yhteistyön laajennuttua on pyrki- 9581: tönä vahvistaa. Eftaa tulee Suomen näkemyk- myksenä ollut, että jokaista Efta-maiden ja 9582: sen mukaan kehittää EY:n toimivaksi ja uskot- EY:n komission välistä työryhmää vastaisi seu- 9583: tavaksi yhteistyöosapuoleksi niin, että se te- rantatoimikunnan jaosto tai muu valmistelu- 9584: hokkaasti pystyy palvelemaan jäsenmaittensa ryhmä. Kertomusvuoden lopussa Efta-EY- 9585: etuja. Tämä edellyttää, että yhtäältä kehitetään yhteistyössä oli toiminnassa 27 asiantuntijaryh- 9586: 53 9587: 9588: mää. Kutakin asiantuntijaryhmää vastaa myös telyistä EY:n kanssa sekä sopimaan yhdessä 9589: Eftan sisäinen asiantuntijaryhmä tai muu val- kolmen muun Efta-maan (Itävalta, Sveitsi ja 9590: misteluelin. Islanti) kanssa neuvottelujen aloittamisesta len- 9591: Valmistelujaoston työhön osallistuu myös toliikenteen vapauttamisesta EY:n kanssa. Ja- 9592: muiden viranomistajatahojen ja etujärjestöjen ostossa oli esillä myös maantieliikenteen va- 9593: edustajia. Jokainen asiantuntija edustaa työs- pauttaminen Pohjoismaiden kesken. 9594: sään koko ministeriötään tai virastoaan ja 4. Integraatio-oikeudellisia kysymyksiä val- 9595: huolehtii siitä, että asiat käsitellään hänen mistauduttiin seuraamaan erillisessä jaostossa. 9596: virastossaan ja hallinnonalallaan. Yleisvastuu Keskeisiä kysymyksiä olivat EY :n kanssa tehtä- 9597: työn koordinoinnista on ulkoasiainministeriöl- vien sopimusten valvonnan ja voimaanpanon 9598: lä. Asiantuntijat osallistuvat myös oman alan- turvaaminen, riitojen ratkaisumenettelyjen löy- 9599: sa Efta-EY -asiantuntijakokouksiin. täminen sekä erilaiset sopimuksentekoon liitty- 9600: Kertomusvuonna valmisteltiin seurantatoi- vät uudet näkökohdat. Jaosto aloitti työnsä 9601: mikunnan toiminnan tehostamista. EY :n val- vuoden 1989 puolella. 9602: koiseen kirjaan perustuvan lainsäädännön jär- 5. Vakuutuspalveluiden jaostossa aloitettiin 9603: jestelmällinen läpikäynti aloitettiin. Tarkoituk- EY:n vakuutusdirektiivien seuranta ja niiden 9604: sena oli määritellä eri direktiivien ja direktiivi- Suomeen kohdistuvien vaikutusten analysointi. 9605: luonnosten keskeinen sisältö, arvioida niiden 6. Koulutuskysymyksiä käsittelevässä jaos- 9606: tärkeimmät vaikutukset Suomeen ja mihin toi- tossa, joka aloitti toimintansa v. 1989, keski- 9607: miin kansallisten etujen puolustamiseksi on tyttiin aluksi turvaamaan Suomen ja muiden 9608: syytä ryhtyä. Tarvittavat analyysit tehdään eri Efta-maiden osallistuminen EY:n COMETT- 9609: jaostoissa, minkä jälkeen seurantatoimikunta ohjelman II-vaiheeseen ja sen jälkeen muihin 9610: kokoaa selvitykset. Tarkoitus oli myös ulottaa koulutusohjelmiin, lähinnä ERASMUS- ja 9611: direktiiviseuranta koskemaan muutakin kuin Youth for Europe -ohjelmiin. 9612: valkoiseen kirjaan ja sisämarkkinoiden toteut- 9613: 7. Oikeudellisia kysymyksiä käsittelevässä 9614: tamiseen perustuvaa EY -lainsäädäntöä. 9615: jaostossa on tutkittu yhtiöoikeutta, mm. EY:n 9616: Hallituksen annettua integraatioselontekon- 9617: pyrkimystä luoda eurooppalainen yhtiö, ja sen 9618: sa eduskunnalle uudistettiin seurantatoimikun- 9619: muille aiheuttamia seurauksia. Tuotevastuu- 9620: nan alaisuudessa toimivien jaostojen toimin- 9621: lainsäädäntöä ja erityisesti pyrkimyksiä välttää 9622: taa. Tarkoituksena oli saada kaikki Efta-EY- 9623: syrjintää EY :n omaksuessa uudet järjestelyt on 9624: yhteistyössä olevat alat valmistelukoneiston 9625: myös selvitetty. 9626: piiriin. Jaostojen määrää lisäämällä luotiin 9627: edellytykset tähän vuoden 1989 alusta. 8. Teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevässä 9628: Efta-EY-seurantatoimikunnan alaisuudessa jaostossa seurattiin eurooppalaista kehitystä 9629: toimivat kertomusvuonna seuraavat jaostot: tavaramerkki- ja tekijänoikeuslainsäädännön 9630: 1. Valmistelujaoston ns. laajan kokoonpanon alalla sekä käsiteltiin bioteknologisiin keksin- 9631: avulla ulkoasiainministeriö informoi säännölli- töihin liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä. 9632: sesti valtionhallinnon muita tahoja, elinkeino- Jaosto aloitti toimintansa v. 1989. 9633: elämän järjestöjä sekä etujärjestöjä ajankoh- 9. Ympäristökysymyksiä käsittelevässä jaos- 9634: taisesta kehityksestä. Kokoukset ajoitetaan ta- tossa on käsitelty ns. Nordwijkin julistuksen 9635: vallisesti Efta-EY-yhteistyön tärkeimpien ko- (Eftan ja EY :n ympäristöministerikokous 9636: kousten yhteyteen. v. 1987) seurantaan liittyviä kysymyksiä, mm. 9637: 2. Kaupan teknisten esteiden jaostossa seura- raskaan liikenteen päästöjä, fosfaatteja ja il- 9638: taan ja valmistaudutaan osallistumaan kaupan mastollisia muutoksia. 9639: teknisten esteiden poistamiseksi tähtäävään 10. Yhdentymiskehityksen sosiaalista ulottu- 9640: työhön, yhteistyöhön eurooppalaisten standar- vuutta käsittelevässä jaostossa on ollut esillä 9641: disoimisyhteistyöelinten CENin ja CENE- mm. työntekijöiden osallistumismahdollisuu- 9642: LECin puitteissa sekä harmonisointia edistä- det päätöksentekoon monikansallisissa yrityk- 9643: vään työhön. sissä, koulutuskysymykset ja sosiaalipoliittiset 9644: 3. Liikennejaostossa seurataan maantie-, näkökohdat. 9645: rautatie-, lento- ja meriliikenteen kehitystä Eu- 11. Kauppa-asiakirjojen rajamuodollisuuk- 9646: roopassa. Jaostossa valmistaudittiin kertomus- sien yksinkertaistamista pohtivassa jaostossa 9647: vuonna käymään yhdessä muiden Pohjoismai- käsiteltiin kauppamenettelyjen yksinkertaista- 9648: den kanssa neuvotteluja maantieliikennejärjes- mista, mm. osallistumista EY:n TEDIS-ohjel- 9649: 54 9650: 9651: maan eli elektroniseen tietojen siirtojärjestel- ministeriön kaksi virkamiestä ja liikennejaos- 9652: mään. Jaosto aloitti toimintansa v. 1989. tolla liikenneministeriön virkamies. Kaikki toi- 9653: 12. Henkilöliikenteen rajatarkastuksia ja mivat sihteereinä oman toimensa ohella. Mui- 9654: työvoimakysymyksiä käsittelevä jaosto on kes- den jaostojen sihteerin tehtävät on jaettu ulko- 9655: kittynyt rajamuodollisuuksien yksinkertaista- asiainministeriön kauppapoliittisen osaston 9656: miseen ja yrityksiin helpottaa ns. avainhenki- kuuden virkamiehen kesken. Hekin hoitavat ne 9657: löiden siirtymistä. Jaoston toiminta käynnistyi oman toimensa ohella. Nämä tehtävät vaativat 9658: V. 1989. toiminnan laajentuessa nykyistä huomattavasti 9659: 13. Julkisten hankintojen ja valtiontuen ja- suuremman työpanoksen. 9660: ostossa on erityisesti seurattu EY:n lainsäädän- Ennen Efta-EY-seurantatoimikunnan pe- 9661: töä julkisten töiden ja hyödykkeiden avaami- rustamista asetettiin länsieurooppalaisen tutki- 9662: sesta kilpailulle ja pyritty turvaamaan yhtäläi- mus- ja kehitysyhteistyön seurantatoimikunta, 9663: nen kohtelu Suomelle ja muille Efta-maille. joka toimii ulkoasiainministeriön johdolla. 9664: Jaoston toiminta alkoi v. 1989. Toimikunta seuraa ja valmistelee tiede- ja tek- 9665: 14. Polkumyyntitoimet ja kilpailupolitiikka nologiapolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Sih- 9666: kuuluvat v. 1989 perustettuun jaostoon. EY:n teerinä on ulkoasiainministeriön kauppapoliit- 9667: kilpailupoliittinen lainsäädäntö aiheuttaa eräitä tisen osaston virkamies oman toimensa ohella. 9668: haittoja EY:n ulkopuolisille maille. Edellä mainittujen yhteistyöalojen lisäksi 9669: 15. Verotuskysymysten jaostossa on ollut Luxemburgin julistuksessa on mainittu seuraa- 9670: esillä lähinnä välilliseen verotukseen liittyviä vat alat, joilla yhteistyötä Eftan ja EY :n välillä 9671: kysymyksiä. Myös välitön verotus otetaan mu- tulisi käynnistää: maatalous Galostettuja tuot- 9672: kaan seurantaan. Jaoston toiminta alkoi teita lukuun ottamatta), kalastus, energia, työ- 9673: V. 1989. olot, sosiaaliturva, kulttuuri, matkailu, talous- 9674: 16. Alkuperäsäännöt tulivat vuoden 1989 politiikka sekä kauppa- ja kehityskysymykset. 9675: puolella perustettuun jaostoon. Kertomusvuonna yhteistyö ei vielä ollut käyn- 9676: 17. Vientirajoituksien poistamisesta on Efta- nistynyt. 9677: maiden ja EY:n välillä käyty neuvotteluja. Välittömästi Efta-EY-seurantatoimikunnan 9678: Sopimus saatiin allekirjoitettavaksi v. 1989. alaisuuteen kuuluvien elinten lisäksi perus- 9679: Valmistelujaosto seuraa sopimuksen toimeen- tettiin kertomusvuonna muitakin elimiä: raha- 9680: panoa. markkinaintegraation seurantaryhmä, joka toi- 9681: 18. J alostettuja maataloustuotteita käsittele- mi Suomen Pankin johdolla, ulkomaalaisomis- 9682: vässä jaostossa valmisteltiin Suomen toimia tus- ja etabloitumissääntöjä käsittelevä työryh- 9683: vapaakauppasopimusten 2. pöytäkirjan hin- mä, joka toimi kauppa- ja teollisuusministe- 9684: nanerokorvausjärjestelmän yksinkertaistami- riön johdolla, matkailualan seurantaryhmä, jo- 9685: seksi. ka työskenteli Matkailun edistämiskeskuksen 9686: 19. Uutta teknologiaa ja palveluja käsittele- edustajan johdolla sekä työturvallisuusmää- 9687: vässä jaostossa tarkasteltiin uuden teknologian räysten valmisteluryhmä, joka toimi työsuoje- 9688: mukanaan tuomien palvelujen vapauttamista. luhallituksen johdolla. Efta-EY -seurantatoi- 9689: Esillä ovat olleet audiovisuaaliset palvelut, tie- mikunta pyytää tarvittaessa näitä valmistelu- 9690: tokoneistetut tiedotus- ja tiedontuotantopalve- ryhmiä raportoimaan ajankohtaisesta kehityk- 9691: lut, markkinointi- ja jakelupalvelut sekä tele- sestä. 9692: kommunikaatiot. Myös eri järjestöt ovat ilmoittaneet omat 9693: Ulkoasiainministeriön mukaan näin laajana- kontaktihenkilönsä Efta-EY-valmistelutyötä 9694: kaan seurantakoneisto ei pysty vastamaan varten. 9695: kaikkiin haasteisiin. Tämän vuoksi sitä joudut- Lisäksi kertomusvuonna toimi epävirallinen 9696: taneen laajentamaan entisestään. Käsiteltäviksi ns. direktiivityöryhmä, läpi EY:n sisämarkki- 9697: tulevat mm. kuluttajansuojaan, kulttuuriin ja noiden toteuttamiseen liittyviä direktiiviluon- 9698: viestintään, maatalouteen, terveyteen ja sosiaa- noksia ja pyrittiin selvittämään niiden mahdol- 9699: lipolitiikkaan liittyvät kysymykset. liset vaikutukset Suomeen. Direktiivityöryh- 9700: Seurantatoimikunnan sihteerinä toimii ulko- män kokouksiin osallistuivat ulkoasiainminis- 9701: asiainministeriön kauppapoliittisen osaston vir- teriön johdolla Teollisuuden Keskusliiton, Suo- 9702: kamies oman toimensa ohella. Seurantatoimi- men Metalliteollisuuden Keskusliiton, Suomen 9703: kunnan jaostoista kaupan teknisten esteiden Metsäteollisuuden Keskusliiton, Kemian Kes- 9704: jaostolla on sihteereinä kauppa- ja teollisuus- kusliiton, Elintarviketeollisuusliiton, Suomen 9705: 55 9706: 9707: Työnantajain Keskusliiton, Keskuskauppaka- Suomen ja EY:n välillä allekirjoitettiin v. 9708: marin ja Maataloustuottajain Keskusliiton 1986 tutkimus- ja kehityssektorin puitesopi- 9709: edustajat. Näitä asioita käsiteltiin lisäksi erilli- mus, joka tuli voimaan vuoden 1987 puolivä- 9710: sissa kokouksissa työmarkkinajärjestöjen lissä. Sen nojalla perustettu Suomi/Yhteisöt- 9711: (SAK, TVK, STTK ja Akava) sekä tuontikaup- tutkimuskomitea on kokoontunut vuoroin 9712: paa edustavien järjestöjen kanssa. Brysselissä ja Helsingissä. 9713: Eftan ja EY:n yhteistyökoneiston rakenteen Kertomusvuonna Suomi osallistui tai neu- 9714: mukaan jaoteltuna eri asiaryhmiä valmistelevat votteli osallistumisesta seuraaviin länsieuroop- 9715: tietyt Eftan elimet. Niiden työskentelyyn osal- palaisiin tutkimus- ja kehitysohjelmiin: stimu- 9716: listuu myös pysyväisluonteisia edustajia minis- laatio-ohjelmaan, materiaaliohjelmaan ja sen 9717: teriöistä ja keskusvirastoista. Kertomusvuonna kolmeen alaohjelmaan sekä EURAM-alaohjel- 9718: nämä valmisteluelimet olivat: maan projektikohtaisesti. EY:n ns. teollisiin 9719: - Eftan korkean tason virkamiesryhmä tutkimus- ja kehittelyalaohjelmiin Efta-maiden 9720: High Officials, jolle kuului yleisvastuu Eftan yritykset ja tutkimuslaitokset pääsevät osallis- 9721: sisäisestä koordinoinnista ja valmistelut Eftan tumaan projekteittain ilman erillistä valtioiden 9722: ja EY:n korkean tason kontaktiryhmä välistä sopimusta. Tällaisia ohjelmia ovat mm. 9723: HLCG:n kokouksista, jolla puolestaan oli RACE-telekommunikaatio-ohjelma, BRITE- 9724: yleisvastuu Efta-EY -yhteistyön koordinoin- ohjelma (uuden teknologian soveltaminen pe- 9725: nista. rinteisessä teollisuudessa) ja ESPRITE II 9726: - Eftan kauppa-asiantuntijakomitea, jolla -ohjelma (informaatioteknologia). Suomi on 9727: oli vastuu julkisista hankinnoista, polkumyyn- myös osallistunut DELTA- (teknologisen edis- 9728: nistä, kilpailusäännöistä, vientirajoituksista ja tyksen kautta oppiminen) ja DRIVE- (ajoneu- 9729: valtiontuesta. voturvallisuus) ohjelmiin. 9730: - Eftan kaupan teknisten esteiden komitea, VIkaasiainministeriö on selvittänyt mahdol- 9731: jolla oli vastuu kaupan teknisistä esteistä. lisuuksia osallistua muihin EY :n tutkimus- ja 9732: - Eftan tulli- ja alkuperäasiantuntijakomi- kehitysohjelmiin. Tällaisia ohjelmia ovat mm. 9733: tea vastuuna alkuperäsäännöt, tavaraväären- radioaktiivisen jätteen huollon tutkimus, ta- 9734: nösten kauppa ja epäsuora verotus. vanomaisten energialähteiden tutkimus, lääke- 9735: Efta-EY -yhteistyön muita aloja varten on tieteen tutkimus (AIME), ympäristötutkimus, 9736: perustettu epävirallisia tilapäisiä asiantuntija- biotekniikkaohjelma ja merentutkimusteknolo- 9737: ryhmiä, koska alat eivät asiasisältönsä puolesta giaohjelma. Suomessa on lisäksi esiintynyt po- 9738: kuulu luontevasti minkään Eftan pysyvän ko- tentiaalista kiinnostusta eräisiin muihinkin tut- 9739: mitean toimialaan. kimus- ja kehitysohjelmiin. Niin sanottu 9740: Talouskomitea tosin käsittelee talouspolitiik- COST -yhteistyö on perinteinen tutkimus- ja 9741: kaa myös tästä näkökulmasta. Tällä alalla ei kehitysyhteistyön muoto EY:n komission ja 9742: kuitenkaan ole suunniteltu yhteistä keskustelua EY -maiden kanssa. Koordinaatiotehtävät Suo- 9743: ja ajatuksenvaihtoa pidemmälle menevää yh- messa kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeri- 9744: teistyötä. ölle ja yhteistyön koordinointiin osallistuvat 9745: Edellä mainittujen lisäksi on Eftaan perus- myös Teknologian kehittämiskeskus ja ulkoasi- 9746: tettu ns. oikeudellisten asiantuntijoiden ryhmä, ainministeriö. Eri projekteihin osallistuu eri 9747: jonka tehtävänä on pohtia Eftan ja EY :n ministeriöiden ja tutkimuslaitosten edustajia. 9748: yhteistyöhön liittyviä juridisia kysymyksiä ml. Ydintutkimusyhteistyön perustan muodostaa 9749: erilaiset sopimusmallit, jotka saattavat tulevai- Suomen Akatemian v. 1985 solmima ns. yh- 9750: suudessa tulla kysymykseen. teisymmärrysmuistio, jonka mukaan suomalai- 9751: Suomen osallistuminen monen- set tutkijat voivat työskennellä Euroopan ydin- 9752: keskiseen länsieurooppalaiseen tutkimuskeskuksessa CERNissä. Opetusminis- 9753: tutkimus- ja kehitystyöhön. Län- teriön v. 1987 asettama työryhmä selvitti Suo- 9754: sieurooppalaisen tutkimus- ja kehitysyhteis- men kiinnostusta yhteistyön laajentamiseen 9755: työn seurantatoimikunta perustettiin ulkoasi- CERNin kanssa. 9756: ainministeriön päätöksellä vuoden 1986 joulu- Avaruusasiain neuvottelukunta valmistelee 9757: kuussa. Sen toimiajaksi tuli kolme vuotta. yhteistyötä Euroopan avaruusyhteisön (ESAn) 9758: Toimikunta perusti v. 1987 jaoston valmistele- kanssa. Teknologian kehittämiskeskus ja ulko- 9759: maan OECD:n tiede- ja teknologiaministerei- asiainministeriö vastaavat EUREKA-koordi- 9760: den kokousta. noinnista. 9761: 56 9762: 9763: Suomen osallistuminen kansainväliseen nisteriön mukaan vain osittain ottaa huo- 9764: tiede- ja teknologiayhteistyöhön aiheuttaa tun- mioon. 9765: tuvia menoja. Kertomusvuonna menot jakau- Eftan ja EY:n yhteistyön tulokseksi voidaan 9766: tuivat seuraavasti: Suomen Akatemia 49,5 lukea myös eurooppalaisen standardisointiyh- 9767: Mmk, Teknologian kehittämiskeskus 97 Mmk, teistyön tiivistyminen. Tämä on merkinnyt ja 9768: kauppa- ja teollisuusministeriön kansainväli- merkitsee vastakin yhä suurempia voimavara- 9769: nen tekninen yhteistyö 13,5 Mmk sekä Etelä- tarpeita sekä kotimaassa että osallistuttaessa 9770: manner-toiminta 5,5 Mmk. Vuoden 1989 tulo- eurooppalaisten standardisointijärjestöjen työ- 9771: ja menoarviossa näiden kohteiden määrärahat hön. 9772: olivat yhteensä 206,6 Mmk. Vuoden 1990 mää- Tulevaisuudessa sovittaneen Efta-maiden ja 9773: rärahatarpeeksi kauppa- ja teollisuusministeriö EY:n välillä järjestelyistä, jotka koskevat mm. 9774: arvioi 264,4 Mmk. Näiden lisäksi EY-energia- teknisten määräysten informaatiojärjestelmiä, 9775: ohjelmaan osallistumiseen budjetoitiin vuoden koestustulosten ja varmennustodistusten vasta- 9776: 1989 tulo- ja menoarviossa 1 Mmk ja arvio vuoroista hyväksymistä sekä julkisia hankinto- 9777: vuodelle 1990 oli 2 Mmk. ja ja valtiontukea koskevien tietojen vaihtoa. 9778: Teknologian kehittämiskeskuksen rahoitta- Kaikki nämä järjestelyt ja jo niiden valmistelu 9779: man kansainvälisen teknologiayhteistyön me- merkitsevät kasvavaa ja myöhemmin pysyvää 9780: not jakaantuivat kertomusvuonna seuraavasti: voimavaratarvetta. Tämän lisäksi monet muut 9781: pohjoismainen monenvälinen yhteistyö 7 Eftan ja EY:n yhteistyön alat, erityisesti koulu- 9782: Mmk, Neuvostoliiton avaruustekniikka- ja tuskysymykset ja palvelusten kauppaa koskeva 9783: muu kahdenvälinen yhteistyö 8 Mmk, EU- valmistelutyö, voivat johtaa suuriinkin voima- 9784: REKA-yhteistyö 40 Mmk, COST -yhteistyö 2 varojen lisätarpeisiin lähivuosina. 9785: Mmk, muut EY-ohjelmat 14 Mmk, ESA- Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen 9786: yhteistyö (ilman Ariane-ohjelmaa) 19 Mmk osasto koordinoi kaikkea käynnissä olevaa val- 9787: sekä muu monen- ja kahdenvälinen yhteistyö 7 mistelutyötä ja osallistuu lisäksi aktiivisesti 9788: Mmk. Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa useisiin asiantuntijoiden valmisteluihin ja neu- 9789: näihin kohteisiin budjetoitiin 120,5 Mmk ja votteluihin. Ulkoasiainministeriön mukaan 9790: vuoden 1990 määrärahatarpeeksi kauppa- ja kauppapoliittisella osastolla on riittämättömäs- 9791: teollisuusministeriö arvioi 166 Mmk. ti voimavaroja näiden tehtävien suorittami- 9792: Efta-EY -yhteistyön seuranta- ja seen. 9793: valmistelukoneiston resurssitar- Hallituksen kertomusvuoden lopulla esittä- 9794: P e et. Efta-EY-yhteistyön laajeneminen ja män integraatioselonteon jälkeen Efta-EY- 9795: tiivistyminen on lisännyt tarvittavan valmiste- yhteistyön asteittaisen laajenemisen uusille alu- 9796: lutyön määrää myös kansallisella tasolla. Ul- eille on todettu vaativan entistä suurempia 9797: koasiainministeriön mukaan jo kertomusvuon- kansallisia valmiuksia, hyvää koordinaatiota 9798: na oli nähtävissä, että tarvittavaa valmistelu- eri hallinnonhaarojen välillä ja kansallisesti 9799: työtä ei voitu hoitaa käytettävissä olevin re- muodostettujen näkökantojen tuloksekasta ka- 9800: surssein. Efta-EY -seurantatoimikunta aloitti navoimista Efta-työhön ja EY -yhteistyöhön. 9801: tästä syystä tarvittavien lisäresurssien selvityk- Ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osas- 9802: sen. ton yhdentymiskehitystä hoitavaa toimistoa on 9803: Periaatteessa voimavaroja tarvitaan lisää tämän mukaisesti vahvistettu. Vuodeksi 1989 9804: kahdelle alalle: valmistelutyöhön ja tehtävien valmisteltiin mm. neljän kaupallisen neuvoksen 9805: sopimusjärjestelyjen täytäntöönpanoon. Tä- paikkaamista näihin tehtäviin. Verrattuna 9806: män lisäksi erilaisten säädösten yms. laadin- esim. Ruotsin ja Norjan voimavaroihin ovat 9807: nassa on yleensä otettava entistä tarkemmin Suomen vastaavat voimavarat kuitenkin edel- 9808: huomioon kansainvälinen ja erityisesti euroop- leen pienet. 9809: palainen kehitys. EY :n sisäisen yhdentymisen myötä tarve seu- 9810: Eftan ja EY :n yhteistyön tuloksena tehtiin rata kehitystä EY:n pääkaupungissa Brysselissä 9811: kertomusvuoden loppuun mennessä kaksi mo- on kasvanut. Ulkoministeriön lähettämiä kar- 9812: nenvälistä yleissopimusta eli yhtenäistä tulli- rieeri-virkamiehiä olivat EY:n Suomen edus- 9813: asiakirjaa ja yhteistä transitmenettelyä koske- tustossa kertomusvuonna suurlähettiläs, minis- 9814: vat sopimukset. Ennen sopimusten voimaan- terineuvos, ulkoasiainsihteeri sekä kaksi avus- 9815: saattamista arvioitiin niiden vaatimat resurssi- tajaa. Ministerineuvos ja ulkoasiainsihteeri 9816: tarpeet. Esitetyt lisäykset voitiin ulkoasiainmi- seuraavat yleistä kehitystä, taloudellista ja 9817: 57 9818: 9819: kauppapoliittista kehitystä sekä Efta-EY- raatiota käsittelevää tiedotusta ja vahvistavan- 9820: yhteistyötä. Avustajat seuraavat muiden alojen sa valtionhallinnon piirissä tapahtuvaa seuran- 9821: kehitystä. Lisäksi edustustoon kuuluvat talou- taa ja valmistelua tilanteen vaatimalla tavalla. 9822: dellista kehitystä, rahoitus-, raha- ja valuutta- Selonteon yhteydessä ei kuitenkaan ilmen- 9823: kysymyksiä sekä pääomaliikkeitä seuraava fi- nyt, miten tulevaisuudessa otetaan huomioon 9824: nanssineuvos (valtiovarainministeriö), tutki- ja lievitetään tai poistetaan niitä mahdollisia 9825: musta ja teknologiaa seuraava teollisuusneuvos epäsuotuisia vaikutuksia, joita taloudellisten ja 9826: (kauppa- ja teollisuusministeriö/Teknologian kaupallisten etujen turvaamiseen liittyvä lähei- 9827: kehittämiskeskus) ja maatalouskysymyksiä nen ja vastavuoroinen yhteistyö Euroopan yh- 9828: seuraava erityisavustaja (maa- ja metsätalous- teisöjen kanssa aiheuttaa. Tällaisia vaikutuksia 9829: ministeriö}. Suunnitelmissa on edustuston vah- saattaa syntyä mm. mahdollisesti toteutuvan 9830: vistaminen työvoimakysymyksiä seuraavalla henkilöiden (työvoiman) vapaan liikkumisen 9831: (työvoimaministeriö} ja liikennekysymyksiä seurauksena ns. sosiaalisen ulottuvuuden kysy- 9832: seuraavalla virkamiehellä (liikenneministeriö) myksissä sekä mahdollisesti toteutuvan pää- 9833: sekä ulkoasiainministeriön lähettämällä lehdis- omien vapaan liikkumisen aiheuttaman yksit- 9834: tösihteerillä. täisen maan talouspoliittisen itsenäisyyden ka- 9835: Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä ventumisen seurauksena. 9836: on suurlähettilään lisäksi kaksi Eftan toimin- Vastavuoroisuuden perusteella ulkomaisille 9837: taan täysipäiväisesti osallistuvaa ulkoasiainmi- yrityksille saatetaan vaatia Suomessa samat 9838: nisteriön lähettämää virkamiestä. Suomen toimintamahdollisuudet kuin suomalaiset yri- 9839: Länsi-Euroopan maiden pääkaupungeissa si- tykset saavat EY:n alueella. Tällainen kehitys 9840: jaitsevissa lähetystöissä on pääsääntöisesti vir- voisi aiheuttaa ongelmia suomalaisille koti- 9841: kamies, joka seuraa taloudellisia ja kauppapo- maassa toimiville, nykyisen suljetun sektorin 9842: liittisia kysymyksiä. yrityksille ainakin siirtymäkaudella. Muita yh- 9843: Hallitus ilmoitti selonteossaan, että myös dentymisen vastavuoroisuuteen liittyviä ongel- 9844: ulkoasiainministeriässä on tarkoitus tehostaa mia saattaa aiheutua esim. maamme kansalli- 9845: Länsi-Euroopan taloudellisen integraation selle kulttuurille. 9846: edellyttämää seurantaa, jotta EY :n sisämarkki- Yhteiskunnallisten heijastusvaikutusten lie- 9847: noiden kehitykseen voitaisiin reagoida ja vai- vittäminen ja korvaaminen pyrkii yleensä rasit- 9848: kuttaa etukäteen mahdollisuuksien mukaan. tamaan valtiontaloutta ja sen rahoitusjärjestel- 9849: Työn jatkuva lisääntyminen antaa kuitenkin mää. Yhdentymiskehitykseen liittyy näin to- 9850: edelleen ulkoasiainministeriön mukaan aihetta dennäköisiä valtiontaloudellisia seuraamuksia, 9851: vahvistaa integraatioseurantaan ja -valmiste- joihin varautuminen vaatii tarkkaa ja yksityis- 9852: luun ohjattavia henkilöresursseja. kohtaista selvitys- ja tutkimustyötä jo edeltä 9853: Länsi-Euroopan taloudellinen ja poliittinen käsin. 9854: integraatioprosessi eteni kertomusvuoden aika- Yleensäkin maamme Länsi-Eurooppaan yh- 9855: na mm. Euroopan yhteisöjen sisämarkkinake- dentymisen seurauksia ja vaikutuksia tulee tar- 9856: hityksen, EY:n ja Euroopan vapaakauppalii- kastella mahdollisimman laaja-alaisesti ja pe- 9857: ton välisen yhteistyön sekä Suomen ja EY:n rusteellisesti, koska kysymyksessä on yksi lähi- 9858: välisten kahdenkeskisten suhteiden osalta. Suo- historiamme merkittävimmistä kansainvälisistä 9859: men hallitus antoi kertomusvuoden lopulla ja kauppapoliittisista kehitysprosesseista. Näi- 9860: eduskunnalle selonteon maamme suhtautumi- den seurausten ja vaikutusten tutkimiseen on 9861: sesta Länsi-Euroopan taloudelliseen yhdenty- pyrittävä kokoamaan riittävän laajat ja asian- 9862: miskehitykseen. tuntevat henkilöstövoimavarat varsinaisen val- 9863: Selonteossaan hallitus määritteli tavoitteensa tionhallinnon oman seuranta- ja valmisteluor- 9864: ja toimintalinjansa Länsi-Euroopan yhdenty- ganisaation lisäksi. Valtionhallinnon asiantun- 9865: miseen liittyvissä kysymyksissä. Hallitus il- temuksen lisäksi integraatioon osallistumisen 9866: moitti mm. pyrkivänsä kansallisen hyvinvoin- seurausten selvitys- ja tutkimustyöhön tulee 9867: timme ja yhteiskunnallisen kehityksemme kan- pyrkiä saamaan mukaan mm. tiedeyhteisöissä, 9868: nalta elintärkeiden taloudellisten ja kaupallis- tutkimuslaitoksissa sekä aatteellis-taloudellisis- 9869: ten etujemme turvaamiseen sekä tämän saavut- sa järjestöissä toimivia asiantuntijoita, jotta 9870: tamiseksi mahdollisimman läheiseen yhteistyö- saadaan mahdollisimman monipuolinen käsitys 9871: hön Euroopan yhteisöjen kanssa. Hallitus il- tästä kehityksestä maallemme odotettavissa 9872: moitti niin ikään tehostavansa Euroopan integ- olevista hyödyistä ja haitoista. 9873: 9874: 8 390649T 9875: 58 9876: 9877: Erityistä huomiota tulee kiinnittää valtion- on mahdollisuus esittää perusteltu näkemyk- 9878: hallinnon ja varsinkin ulkoasiainministeriön sensä ko. kysymyksistä. 9879: voimavarojen määrään ja laatuun. Yhdenty- 9880: miskehitykseen liittyvä seuranta-, valmistelu- Ulkomaanedustuksen palkkausjärjestelmä. 9881: ja selvitystyö on viime vuosina tuntuvasti li- Suomen ulkomaanedustuksessa palveli kerto- 9882: sääntynyt, ja kehityksen voidaan odottaa edel- musvuonna yhteensä n. 1 350 henkeä, joista n. 9883: leen jatkuvan. Näiden tärkeiden ja lisääntyvien 650 oli virkasuhteisia ja n. 700 työsopimussuh- 9884: tehtävien hoitaminen asianmukaisella tavalla teisia. Työsopimussuhteisia olivat 80 kaupallis- 9885: edellyttää voimavarojen uudelleenkohdenta- ta neuvosta ja sihteeriä, 60 lähetettyyn talous- 9886: mista tälle sektorille. Sen painoarvoa suhteessa henkilökuntaan kuuluvaa sekä 550 asemamaas- 9887: muihin valtion- ja ulkoasiainhallinnon tehtävä- ta palkattua henkilöä. 9888: ryhmiin on syytä lisätä. Tehtäväalueen perus- Kertomusvuonna annettiin laki ulkomaane- 9889: teellisen hoitamisen varmistamiseksi on tarvit- dustuksen virkamiesten palkkauksesta (346/ 9890: taessa virkajärjestelyin ja muin ulkoasiainmi- 88), asetus ulkomaanedustuksen virkamiesten 9891: nisteriön, mahdollisesti jopa koko valtionhal- palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja erinäi- 9892: linnon, sisäisin järjestelyin siirrettävä riittävästi sistä korvauksista (696/88) sekä valtioneuvos- 9893: voimavaroja. ton päätös ulkomaanedustuksen virkamiesten 9894: paikalliskorotuksesta, varustautumiskorvauk- 9895: Suomen Länsi-Euroopan taloudelliseen yh- 9896: sesta ja asettautumiskustannusten korvaukses- 9897: dentymiseen osallistumisen suuresta merkityk- 9898: ta (697 /88). Sisällöllisesti nämä uudet säännök- 9899: sestä huolimatta on syytä korostaa, että maam- 9900: set vastaavat aiemmin voimassa olleita. Niihin 9901: me ulkomaankauppapolitiikalla on myös muita 9902: tehtiin lähinnä eräitä uudistetun virkamieslain- 9903: tärkeitä etusuuntia valvottavanaan. EY:n säädännön edellyttämiä tarkistuksia. 9904: osuus Suomen ulkomaankaupasta on kohon- 9905: Ulkomaanedustuksen virkamiesten palk- 9906: nut verrattain korkeaksi, mutta toisaalta EY:n kaus- ja korvausjärjestelmää uudistettiin kerto- 9907: osuus OECD-maiden yhteenlasketusta brutto- 9908: musvuonna asiallisesti lähinnä vain eräillä vir- 9909: kansantuotteesta on noin kolmannes ja EY- 9910: kamiesten perheellisyyteen liittyvillä tarkistuk- 9911: alueen taloudellinen kasvu on 1980-luvulla ol- silla. 9912: lut keskimäärin hitaampaa kuin esim. Japanis- 9913: Ulkomaanedustuksen virkamies- 9914: sa, USA:ssa tai Efta-maissa. Lisäksi maamme 9915: ten palkkausjärjestelmä. Ulkomaan- 9916: ulkomaankaupassa on Neuvostoliiton-kaupalla 9917: edustuksen virkamiesten varsinainen palkkaus 9918: ollut perinteisesti huomattava merkitys. Ulko- 9919: määräytyy valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9920: maankaupan kehittäminen kokonaisuudessaan 9921: tasapainoisesti ja maan edun mukaisesti vaatii mukaan. Heille ei kuitenkaan makseta kalliin- 9922: paikanlisää. Samoin rajoituksin sovelletaan 9923: näiden tosiasioiden ottamista huomioon. 9924: myös valtion virkamiesten ikälisäsopimusta. 9925: Maamme osallistuminen yhdentymiskehityk- Ulkomaanedustuksen virkamiehelle palk- 9926: seen on merkittävä ja laajalti yhteiskunnan eri kauksen lisäksi suoritettavista korvauksista 9927: osa-alueisiin vaikuttava, kansakunnan kehitys- säädetään laissa ulkomaanedustuksen virka- 9928: tä muokkaava prosessi, joka saattaa edellyttää miesten palkkauksesta (346/88). Tämän lain 9929: sitoutumista eduskunnan lainsäädäntö- ja bud- 2 §:n mukaan ulkomaanedustuksen virkamie- 9930: jettivaltaa rajoittaviin kansainvälisiin sopimuk- helle voidaan suorittaa varsinaisen palkkauk- 9931: siin. Tämän vuoksi tulee myös eduskunnan sen lisäksi paikalliskorotusta, jonka suoritus- 9932: voida osallistua ko. prosessin seurantaan ja perusteet määrää valtioneuvosto tulo- ja meno- 9933: valmisteluun. Laaja valmistelu on omiaan vai- arvion rajoissa virkamiehen virka-aseman, teh- 9934: mentamaan mahdollisesti syntyviä ristikkäis- tävän vastuullisuuden, perheellisyyden sekä 9935: paineita ja auttamaan sisäisen yhtenäisyyden asemamaassa vallitsevien olosuhteiden hänen 9936: saavuttamista kansakunnan sekä kansan- ja palkkaukselleen asettamien erikoisvaatimusten 9937: valtiontalouden kannalta tärkeissä integraatio- mukaan. 9938: kysymyksissä. Tämän vuoksi on perusteltua, Lain 3 §:n mukaan virkamiehelle voidaan 9939: että ulkomaankauppapolitiikan ja yhdentymis- suorittaa varustautumiskorvausta ja asettautu- 9940: kehityksen linjaratkaisuja valmisteltaessa ja miskustannusten korvausta, asuntokorvausta, 9941: niistä tiedotettaessa noudatetaan menettelyta- korvausta hänen huollettavanaan olevan lapsen 9942: poja, joiden yhteydessä eduskunnalle valtion- koulutuskustannuksista, edustuskorvausta ja 9943: taloudesta vastaavana ylimpänä valtioelimenä muuttokustannusten korvausta sekä korvausta 9944: 59 9945: 9946: muista kustannuksista sen mukaan kuin ase- täysihoitomaksua vastaava määrä. Kolmannes- 9947: tuksella tarkemmin säädetään. sa maassa koulua käyvän lapsen koulutus- 9948: Tarkemmat säännökset varustautumis- ja kustannukset voidaan ulkoasiainministeriön 9949: asettautumiskustannusten sekä asunto-, koulu- harkinnan mukaan korvata enintään siten kuin 9950: tus- ja edustuskorvauksen suoritusperusteista asemamaassa koulua käyvän lapsen osalta on 9951: on määritelty ulkomaanedustuksen virkamies- säädetty. 9952: ten palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja eri- Edustustehtävien hoidon kannalta tarpeellis- 9953: näisistä korvauksista annetussa asetuksessa ten tilaisuuksien järjestämisestä ja muista edus- 9954: (696/88). tustoimintaan liittyvistä menoista suoritetaan 9955: Ulkomaanedustukseen määrätylle virkamie- virkamiehelle tilitystä vastaan edustuskorvaus- 9956: helle suoritetaan siirrosta aiheutuvista välttä- ta. 9957: mättömistä hankinnoista koituvien kustannus- Ulkomaanedustuksen virkamiesten paikallis- 9958: ten korvauksena varustautumiskorvaus. Kun korotuksesta, varustautumiskorvauksesta ja 9959: virkamies määrätään ulkomaanedustukseen, asettautumiskustannusten korvauksesta anne- 9960: ulkomaanedustuksessa asemapaikasta toiseen tussa valtioneuvoston päätöksessä (697 /88) on 9961: tai ulkomaanedustuksesta kotimaahan tai ase- vahvistettu varustautumis- ja asettautumiskus- 9962: tetaan valtioneuvoston käytettäväksi, suorite- tannusten korvauksien markkamäärät sekä 9963: taan hänelle siirtoon liittyvistä erityisistä kus- määritelty paikalliskorotuksen suoritusperus- 9964: tannuksista asettautumiskustannusten korvaus. teet. Paikalliskorotuksen suorittamiseksi ase- 9965: Varustautumiskorvauksen ja asettautumiskus- mapaikat on ryhmitelty kalleusluokkiin ja ku- 9966: tannusten korvauksen markkamäärän vahvis- takin kalleusluokkaa varten on vahvistettu liu- 9967: taa valtioneuvosto. kuva kerroin. Kullekin virkanimikkeelle on 9968: Kertomusvuonna voimassa olevien määräys- vahvistettu paikalliskorotuksen perusarvo. 9969: ten mukaan virkamiehelle suoritettiin asunto- Olosuhdehaittojen korvauksena paikalliskoro- 9970: korvauksena ministeriön hyväksymän asunnon tus voidaan suorittaa enintään neljä kalleus- 9971: asumiskustannuksista se osa, joka ylitti 20 o/o luokkaa korkeamman kertoimen mukaan. Olo- 9972: pidätystaulukon mukaisella ennakonpidätyk- suhdehaittaluokkia on neljä ja niihin oli kerto- 9973: sellä vähennetyn varsinaisen palkkauksen ja musvuonna sijoitettu yhteensä 36 asemapaik- 9974: paikalliskorotuksen yhteismäärän. Enoakanpe- kaa. 9975: rintä muuttui 1.3.1989 siten, että ennakonpidä- Ulkoasiainministeriössä selvitettiin vuoden 9976: tystaulukot poistuivat. Kyseistä säännöstä 1989 alkupuolella olosuhdehaittaluokituksen 9977: muutettiin vastaavasti niin, että asuntokorvaus korjaustarpeita sekä varsinaisen rahakorvauk- 9978: vahvistetaan bruttopalkan perusteella. Vuoden sen ja muiden olosuhdehaittojen lievittämiskei- 9979: 1989 maaliskuun alusta virkamiehelle suorite- nojen yhteensovittamista. Olosuhdehaittakor- 9980: taan asuntokorvauksena ministeriön hyväksy- vaukseen verrattavissa on kriisilisä, jonka suu- 9981: mästä asunnosta johtuvat kustannukset, jotka ruus on 10 % avustajan paikalliskorotuksesta. 9982: ylittävät virkamieheltä perittävän vuokranvas- Sitä voidaan suorittaa sotatilan tai vaarallisten 9983: tikkeen. Vastikkeen suuruus on 12,5 % varsi- sisäisten levottomuuksien aikana. Kriisilisää 9984: naisesta palkasta ja 20 % paikalliskorotuksesta suoritettiin kertomusvuonna Teheranissa ja 9985: (asetus 130/89). Bagdadissa sijaitsevien asemapaikkojen henki- 9986: Koulutuskorvauksena maksetaan asemamaa- löstölle. 9987: han mukana seuraavan lapsen kohtuulliset Ulkomaanedustuksen virkamiesten muutto- 9988: koulutuskustannukset ajalta, jona lapsi koti- ja kotilomamatkakustannusten korvaamisesta 9989: maassa olisi oikeutettu säädettyyn peruskoulu- annetussa asetuksessa (478176) säädetään 9990: tukseen. Tämän jälkeen korvataan kaksi kol- muuttokustannusten korvauksista, kotiloma- 9991: masosaa kustannuksista sen lukukauden lop- matkoista sekä ns. hautajaismatkoista. 9992: puun, jonka aikana lapsi täyttää 18 vuotta Ulkomaanedustuksen työsopi- 9993: sekä erityisistä syistä sen lukukauden loppuun, mussuhteisen henkilöstön palk- 9994: jonka aikana lapsi täyttää 20 vuotta. Erityisistä ka u sj ä r j este 1m ä. Kaupallisten neuvos- 9995: syistä voidaan myös oppivelvollisuusikää nuo- ten, kaupallisten sihteerien ja kaupallisten 9996: remman lapsen koulutuskustannukset korvata. avustajien ylimääräiset toimet muutettiin v. 9997: Kotimaassa koulua käyvän lapsen koulutus- 1986 työsopimussuhteisiksi. Kaupalliset toimi- 9998: kustannuksina voidaan korvata enintään Kou- henkilöt on jaettu kolmeen tehtävien vaativuu- 9999: luasuntolasäätiön ylläpitämän kouluasuotolan den mukaan määräytyvään palkkausryhmään. 10000: 60 10001: 10002: Niitä kutakin varten on erikseen vahvistettu tulleessa tulo- ja varallisuusverolaissa (13 § ja 10003: peruspalkka ja paikalliskorotuksen perusarvo. 53§). 10004: Kaupallisten toimihenkilöiden kanssa solmi- Kertomusvuonna voimassa olleen tulo- ja 10005: taan kaksivuotinen työsopimus, joka on jatket- varallisuusverolain 9 §:n mukaan ulkomaan- 10006: tavissa molemminpuolisin sopimuksin. Työso- edustuksessa palvelevaa Suomen kansalaista 10007: pimuksissa on sovittu varsinaisen palkan ja pidettiin Suomessa asuvana ja täällä yleisesti 10008: paikalliskorotuksen lisäksi suoritettavaksi mui- verovelvollisena, jos hän ennen tätä palvelua 10009: ta ulkomaalla suoritetusta työstä johtuvien eri- oli asunut Suomessa. Mikäli hän ei ollut asu- 10010: tyisten menojen peittämiseksi tarkoitettuja nut välittömästi ennen palvelua Suomessa, pi- 10011: korvauksia. Niiden kohdalla noudatetaan so- dettiin häntä Suomessa asuvana pääsääntöises- 10012: veltuvin osin em. ulkomaanedustuksen virka- ti, kunnes oli kulunut kolme vuotta siitä vuo- 10013: miehiä koskevia säännöksiä. desta, jona hän oli muuttanut Suomesta. Näi- 10014: Lähetettyä työsopimussuhteista taloushenki- den säännösten perusteella lähes kaikki Suo- 10015: lökuntaa toimii keittäjän, kokin, taloudenhoi- mesta lähetetyt työsopimussuhteiset, muuta- 10016: tajan ja sisäkön tehtävissä pääasiassa edustus- maa kaupallista sihteeriä lukuun ottamatta, 10017: tojen päälliköiden virka-asunnoissa. Lähetetyn olivat Suomessa yleisesti verovelvollisia ja heil- 10018: taloushenkilökunnan varsinaisten palkkojen le suoritettavat ulkomaanedustuksen korvauk- 10019: kohdalla noudatetaan ohjeellisesti Suomen ra- set ja lisät olivat verovapaata tuloa. 10020: vintola-alan palkkatasoa. Varsinaisen palkan Asemamaasta palkatut muut kuin Suomessa 10021: lisäksi heille maksetaan paikalliskorotusta, asuvat ovat Suomessa rajoitetusti verovelvolli- 10022: jonka suuruus määräytyy tehtävänimikkeen, sia, ja heille suoritettavasta palkasta peritään 10023: asemamaan hintatason ja kurssivaihteluiden Suomeen lähdevero. Suomen ja asemamaan 10024: mukaan. Taloushenkilökunnalla on lisäksi välillä mahdollisesti solmittu verosopimus voi 10025: luontaisetuina asunto ja ruoka edustuston kuitenkin antaa verotusoikeuden asemamaalle. 10026: päällikön taloudessa. Ulkoasiainministeriässä Kertomusvuonna voimassa olleiden säännösten 10027: valmisteltiin vuoden 1989 alkupuolella lähete- mukaan useimmat asemamaasta palkatut Suo- 10028: tyn taloushenkilökunnan palvelussuhteen ehto- men kansalaiset olivat myös Suomessa rajoite- 10029: jen uudistamista. Heidän kohdallaan olisi tar- tusti verovelvollisia, koska he olivat asema- 10030: koitus siirtyä samaan asuntokorvausjärjestel- maahan pysyvästi asettautuneita jo ennen 10031: mään kuin muun lähetetyn henkilökunnan edustuston palvelukseen tuloa ja heillä oli olen- 10032: kohdalla. naiset siteet asemamaahan. 10033: Vuoden 1989 alusta voimaan tulleen tulo- ja 10034: Asemamaasta palkatun henkilökunnan pal- varallisuusverolain 13 §:n mukaan Suomessa 10035: kat vahvistetaan asemamaan valuuttana pai- asuviksi ja täällä yleisesti verovelvollisiksi kat- 10036: kallista palkkatasoa noudattaen. Heille ei mak- sotaan myös ulkomaanedustuksessa palvelevat 10037: seta vastaavia ulkomaanedustuksen korvauksia Suomen kansalaiset, jotka ovat työsuhteessa 10038: ja lisiä kuin Suomesta lähetetylle henkilökun- Suomen valtioon. Tämän säännöksen perus- 10039: nalle. Asemamaasta palkatulle henkilökunnalle teella kaikki asemamaasta palkatut Suomen 10040: palkan lisäksi maksettavat mahdolliset erityis- kansalaiset muuttuivat yleisesti verovelvollisik- 10041: korvaukset, kuten bonukset, 13:nnen kuukau- si vuoden 1989 alusta siitä huolimatta, että he 10042: den palkat ja lomarahat, määräytyvät asema- ovat pysyvästi asettautuneet asemamaahan ja 10043: maan säännösten perusteella. heillä on olennaiset siteet asemamaahan. Ulko- 10044: Ulkomaanedustuksen henkilöstön asiainministeriö teki vuoden 1989 helmikuussa 10045: t u 1o v e r otus . Kertomusvuonna voimassa valtiovarainministeriölle esityksen mainitun 10046: olleen tulo- ja varallisuusverolain 9 §:n mu- säännöksen muuttamiseksi niin, ettei se koskisi 10047: kaan Suomen ulkomaanedustuksessa palvele- asemamaasta palkattuja Suomen kansalaisia. 10048: vat, virkasuhteessa Suomen valtioon olevat Ulkoasiainhallinnon palkkaus- 10049: Suomen kansalaiset ovat Suomessa yleisesti m eno j en kehitys . Palkkausmenot kas- 10050: verovelvollisia. Saman lain 22 §:n mukaan ve- voivat vuodesta 1983 vuoteen 1988 yhteensä 10051: ronalaista tuloa ei ole ulkomaanedustuksessa 45,7 OJo eli keskimäärin n. 6,5 % vuodessa. 10052: palvelevalle henkilölle ulkomaalla suoritetusta Eritellyn vertailun esittämistä vaikeuttaa tili- 10053: työstä erityisten menojen peittämiseksi tarkoi- jaottelun muuttuminen mainittuna ajanjakso- 10054: tettu korvaus. Nämä säännökset on säilytetty na. Ulkomaanedustuksen kiinteät palkkamenot 10055: ennallaan myös vuoden 1989 alusta voimaan kasvoivat kuitenkin 32,4 %, ulkomaanedus- 10056: 61 10057: 10058: tuksen korvaukset ml. kaupallisten sihteerien Oheisesta taulukosta ilmenevät ulkoasiain- 10059: paikalliskorotukset 20 OJo, lähetetyn talous- hallinnon palkkausmenojen kehitys ja niiden 10060: henkilökunnan palkkamenot 62 % ja asema- muutos (OJo:a) v. 1983-88: 10061: maasta palkatun henkilökunnan palkat 16 %. 10062: 10063: Palkkaukset 1983 1984 1985 1986 1987 1988 Muutos 10064: 1983-1988 10065: '7o 10066: UM:n kiinteät palkat ......... . 40 869 000 44 382 000 46 7J6 800 50 619 800 60 3JJ 800 72 354 300 77,0 10067: UE:n kiinteät palkat .......... . 42 458 700 45 425 400 48 484 500 46 JJJ 200 47 749 400 56 229 600 32,4 10068: UM:n ylityökorvaukset ....... . 1 017 100 J J35 000 10069: UE:n ylityökorvaukset ....... . 57J 900 757 100 10070: Pysyväisten palkkiot .......... . 83 327 700 89 807 400 95 201 300 96 731 000 109 650 200 130 476 000 56,9 10071: UM:n tilap. palkkiot ......... . 3 537 300 5 558 800 6 626 300 5 578 600 7 50J 200 7 255 400 105,1 10072: UE:n tilap. palkkiot .......... . 807 300 J 604 000 2 976 700 432 900 5 480 200 3 425 400 324,4 10073: Tilap. paikalliskor. ........... . 2 084 300 2 J80 300 4 059 200 6 109 000 7 502 800 5 J68 800 147,0 10074: Vientiharjoittelijat ............ . J 110 900 2 J92 200 2 257 500 2 40J 500 2 48J 000 2 635 600 137,2 10075: UM:n tilap. ylityöt ........... . J40 400 88 900 10076: UE:n tilap. ylityöt ............ . 66 400 2J 700 10077: Tilapäisten palkkiot .......... . 7 539 800 11 535 300 15 919 700 18 522 000 23 172 000 18 595 800 146,6 10078: UM:nkiinteät työsuhdepalkat. J 722 600 2 040 JOO 2 237 200 2 583 800 3 524 400 4 342 200 152,J 10079: UM:n työsuhteisten ylityöt ... . 7 7J 500 74 300 10080: UM:n työsuhdepalkat ........ . 1 722 600 2 040 JOO 2 237 200 2 583 800 3 595 900 4 416 500 156,4 10081: 11 9 783 300 13 J94 800 J3 660 700 10082: Kaupalliset työs. ••••••••••••• 10083: Kaupalliset paikalliskorv. 11 •••• 7 073 500 8 665 000 8 632 400 10084: Suoma!. palk. taloushenk ..... . 3 610 700 3 849 800 4 246 400 4 978 JOO 5 470 000 5 866 300 61,5 10085: Asemamaasta palkatut ....... . 27 869 300 30 55J JOO 32 80J 400 32 682 200 31 603 JOO 32 344 900 !6,J 10086: Asemamaal. sotu ............. . 1 648 800 J 984 800 2 J68 500 2 373 JOO 2 5J7 900 2 782 500 68,8 10087: Taloushenk. kiint. yli työt. .... . J79 400 24J 400 10088: Asemamaal. ylityöt ........... . 844 000 J 030 800 10089: UE:n työsuhdepalkat ......... . 33 128 800 36 385 700 39 216 300 56 890 200 62 474 200 64 559 000 94,9 10090: Työsuhdepalkat .............. . 34 851 400 38 425 800 41 453 500 59 474 000 66 070 100 68 975 500 97,9 10091: Kausi-, ruuhka- ja muu henki- 10092: löstö ....................... . 2 100 71 000 400 10093: Työaikakorvaukset . . . . . . . . . . . . 238 800 250 000 278 300 10094: Ylityökorvaukset . . . . . . . . . . . . . . 695 900 607 600 714 900 10095: Viransij. palkkiot.............. J 220 200 682 600 1 8J9 300 10096: Vuosilomakorvaukset . . . . . . . . . !58 600 107 900 J85 700 10097: Vakiolisäjaottelut . . . . . . . . . . . . . 2 313 500 1 648 JOO 2 998 200 10098: Paikal. puol. lapsik. . . . . . . . . . . . 60 283 200 63 982 200 68 332 JOO 55 813 800 52 556 800 57 350 000 -4,9 10099: Asuntokorvaukset............. 22 527 JOO 25 9J4 800 34 554 600 28 809 500 29 282 200 29 285 300 30,0 10100: Varustautumiskorv. 21 •••••••••• 3 262 000 3 2JJ 800 3 285 300 2 84J 400 3 537 300 5 250 300 60,9 10101: Asettautumiskorv. 21 • • • • • • • • • • • 2 778 600 3 235 800 3 239 JOO 2 720 300 3 59J 800 3 654 300 3J,5 10102: Henk.koht. edustuskulut . . . . . . 5 846 900 6 482 900 6 955 700 7 407 JOO 8 85J 900 7 010 400 J9,9 10103: Jakamatt. edustuskulut........ J 805 800 10104: Koulutuskorvaukset . . . . . . . . . . . 2 600 300 3 278 900 3 576 900 3 339 300 3 548 700 3 824 100 47,0 10105: Erittelemättömät muut lisät . . . 4J3 500 487 000 927 800 943 000 J 118 500 1 6J7 800 29J,2 10106: Standardoimatt. lisäjaottelut . . 97 711 600 106 593 400 120 871 500 JOI 874 400 102 487 200 109 798 000 12,4 10107: Muut palkat ja palkkiot ....... 100 025 100 108 241 500 123 869 700 101 874 400 102 487 200 109 798 000 9,8 10108: Sosiaaliturvamaksut . . . . . . . . . . . 8 670 300 9 967 500 10 371 200 11 422 500 12 953 800 13 726 000 58,8 10109: Palkkaukset yhteensä .......... 234 414 300 257 977 500 286 815 400 288 026 000 314 404 300 341 571 700 45,7 10110: 10111: 11 ylimääräisiä v. J983-85 10112: 21 momentilla 24.10.29 v. J983-85 10113: 10114: Ulkoasiainministeriön kiinteät palkkausme- korotuksensa. Myös ulkoasiainministeriön työ- 10115: not kasvoivat tarkastelujaksolla 77 % eli yli suhdepalkat kasvoivat tuntuvasti, runsaat 10116: kaksi kertaa enemmän kuin ulkomaanedustuk- 150 %. Samoin yli keskiarvon nousivat selvästi 10117: sen kiinteät palkat. Tilapäisen henkilöstön myös ulkomaanedustuksen työsuhdepalkat. 10118: palkkausmenot kasvoivat puolestaan varsin Valtiontilintarkastajien ulkomaille suuntau- 10119: tuntuvasti, lähes 150 %. Tästä huomattavan tuneiden tarkastusmatkojen yhteydessä on tois- 10120: osan muodostivat ulkomaanedustuksen tilapäi- tuvasti ilmennyt erilaisia ulkomaanedustukseen 10121: sen henkilöstön palkkiot sekä heidän paikallis- liittyviä, selvittelyä vaativia palkka- ja kor- 10122: 62 10123: 10124: vauskysymyksiä. Esimerkkeinä tällaisista ta- kustannusten korvausta. Palkkauksen määrit- 10125: pauksista voidaan mainita, että Suomen Gene- telyssä vaikuttavina tekijöinä tulee ottaa huo- 10126: ven suurlähetystössä palvelevan lähetetyn vi- mioon nimike, tehtävä, palvelussuhteen pituus 10127: rastomestarin palkkaus- ja muut kustannukset ja sijoituspaikka. Kustannusten korvausta tu- 10128: kohosivat kertomusvuonna lähes 350 000 lee vuorostaan pääsääntöisesti maksaa vain 10129: mk:aan ja että Suomen Argentiinassa toimival- todellisten ja tosittein tai muulla Iuotettava/la 10130: le kaupalliselle sihteerille suoritettiin tavalla osoiteitujen viranhoidosta tai ulko- 10131: 1.7.1987-31.8.1988 asuntokorvausta 1 000 maalla asumisesta aiheutuneiden kustannusten 10132: USD kuukaudessa. Asuntokorvausten maksa- mukaisesti. 10133: miseen liittyviä kysymyksiä on laajemmin selvi- 10134: tetty valtiontilintarkastajain kertomuksessa Kansainvälisten sopimusten valmistelu. Hal- 10135: vuodelta 1987 (s. 62). litusmuodon 33 §:n 1 momentin mukaan Suo- 10136: Ulkomaanedustuksen henkilöstön kustan- men suhteista ulkovaltoihin määrää president- 10137: nusten korvaus- ja palkkausjärjestelmää uudis- ti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen 10138: tettiin lähinnä muodollisesti kertomusvuonna. kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli 10139: Järjestelmä jäi kuitenkin edelleen osittain sel- ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lain- 10140: kiintymättömäksi. Ulkomaanedustuksen hen- säädännön alaan tai valtiosäännön mukaan 10141: kilöstölle maksettavat kokonaismenot muodos- muuten vaativat eduskunnan suostumusta. So- 10142: tuvat edelleen lukuisista vaihtelevin perustein dasta ja rauhasta presidentti päättää eduskun- 10143: maksettavista eristä, joiden luonne ei kaikissa nan suostumuksella. 10144: tapauksissa ole täsmentynyt. Sopimuksen voidaan katsoa kuuluvan lain- 10145: Pääsääntöisesti valtio maksaa henkilöstöl- säädännön alaan, jos se sisältää Suomessa 10146: leen palkkaa, joka kokonaisuudessaan voi voimassa olevien lakitasoisten säädösten kans- 10147: muodostua useista eri osista, kuten perus- sa ristiriitaisia kohtia. Tällöin sopimus liittyy 10148: palkasta, määrävuosikorotuksista ja paikka- eduskunnan lainsäädäntövaltaan ja vaatii edus- 10149: kunnittain sekä eräin muin perustein määräyty- kunnan hyväksymisen. Tällainen on esim. ker- 10150: vistä lisistä. Henkilöstölie korvataan näiden tomusvuonna käsitelty hallituksen esitys Rans- 10151: lisäksi vain poikkeustapauksissa erikseen kan kanssa keskinäisestä hallinnollisesta avu- 10152: asuin- tai toimipaikasta, asunnosta, perhesuh- nannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen eräi- 10153: teista ym. seikoista aiheutuvia kustannuksia. den määräysten hyväksymisestä (HE n:o 156/ 10154: Aivan erillisesti korvattavia ovat varsinaiset 1988 vp.). 10155: viran tai toimen hoitamisesta aiheutuvat kus- Valtiosäännön mukaan sopimuksen voidaan 10156: tannukset, esim. virkamatka- tai edustuskulut. katsoa vaativan eduskunnan suostumuksen 10157: Varsinaisen palkkauksen ja todellisten kus- myös silloin, kun se liittyy eduskunnan budjet- 10158: tannusten korvaamisen selkeästi erottava peri- tivaltaan. Niinpä jos sopimus edellyttää valtiol- 10159: aate on kestävä ja asianmukainen. Tätä peri- ta rahasuorituksia, esim. säännöllisesti toistu- 10160: aatetta noudatetaan nykyään selkiintymättö- vaa jäsenmaksua kansainväliselle järjestölle, 10161: mästi ulkomaanedustuksen henkilöstön palk- on eduskunnan hyväksyttävä sopimus. Tällai- 10162: kausjärjestelmässä. Vaikka ulkomaanedustuk- nen sopimus sisältyi kertomusvuonna esim. 10163: sen henkilöstölle perheineen saattaa ulkomailla hallituksen esitykseen vuoden 1987 kansainvä- 10164: työskentelystä aiheutua ylimääräisiä lisäkus- lisen sokerisopimuksen eräiden määräysten hy- 10165: tannuksia verrattuna vastaavaan työskentelyyn väksymisestä (HE n:o 42/1988 vp.). Sopimuk- 10166: kotimaassa, tulee tämän periaatteen noudatta- sesta aiheutuu valtiolle jatkuvia menoja kan- 10167: minen ottaa tavoitteeksi myös ulkoasiainhallin- sainvälisen sokerijärjestön jäsenmaksuna, joka 10168: nossa. Tavoitteena tulee olla myös selkeä ja kertomusvuonna oli 45 000 mk. 10169: toimiva palkkausjärjestelmä, joka osaltaan vä- Sopimukset, jotka rajoittavat valtion suvere- 10170: hentää hallinnollisten voimavarojen tarvetta. niteettia, on myös toimitettava eduskunnan 10171: Ulkomaanedustuksen henkilöstön palkkaus- hyväksyttäviksi. Sopimuksen katsotaan rajoit- 10172: ja korvausjärjestelmää edelleen kehitettäessä tavan suvereniteettia mm. silloin, kun vieraan 10173: on tutkittava mahdollisuudet yhdistää tarkoi- valtion tai kansainvälisen järjestön virkamiehet 10174: tuksenmukaisella tavalla siihen nyt sisältyviä saavat oikeuden suorittaa tutkimuksia tai tar- 10175: lukuisia eri perustein määräytyviä eriä siten, kastuksia maassa. 10176: että ao. menoista selkeästi voidaan nähdä, Viime vuosien aikana kansainvälisen yhteis- 10177: mikä osa on palkkausta ja mikä todellisten työn kehittyminen on lisännyt Suomen teke- 10178: 63 10179: 10180: mien valtiosopimusten määrää. Uusia keskeisiä nan suostumusta. Tällöin sopimuksen ja lain 10181: sopimuksia on tehty mm. ympäristönsuojeluun yhteenkuuluvuus on niin kiinteä, ettei synny 10182: ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. ongelmia valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 mo- 10183: Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa jul- mentin lepäämäänjättämiskiellon soveltamises- 10184: kaistaan vuosittain n. 100 uutta sopimusta tai ta. 10185: sopimusmuutosta. Kertomusvuoden valtiopäi- Kolmas kansainvälisten sopimusten voi- 10186: villä ilmoitettiin eduskunnalle 15 kansainvälistä maansaattamissäädös on ns. asiasisältöinen la- 10187: sopimusta sisältävää hallituksen esitystä, joista ki. Sen perusteella Suomen lainsäädäntöä muu- 10188: 14 sisälsi sopimuksen lisäksi jäljempänä maini- tetaan asianomaisissa kohdissa vastaamaan so- 10189: tun ns. blankettilain. Tämän vuoksi on tässä pimuksen määräyksiä. Jos erillistä sopimuksen 10190: käsitelty vain sellaisia seikkoja, jotka liittyvät hyväksymistä koskevaa pontta ei ole, eduskun- 10191: lainsäädännön alaan kuuluvien sopimusten kä- ta ei voi käsitellä lakiehdotuksen perustana 10192: sittelyyn eduskunnassa. Näin ne sopimukset, olevaa sopimusta. 10193: jotka hyväksytään eduskunnassa ainoan käsit- Tällä menettelyllä on se etu, että itse sopi- 10194: telyn menettelyä noudattaen, jäävät tämän esi- mus on mahdollista saattaa voimaan asetuksel- 10195: tyksen ulkopuolelle. la, koska asiasisältöinen laki sisältää jo kaikki 10196: Sellaiset valtiosopimukset, jotka sisältävät tarvittavat säännökset. Myös siiloin, kun sopi- 10197: lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, saa- mus on kovin yksityiskohtainen ja sen vaiku- 10198: tetaan Suomessa voimaan käyttämällä kolmea tukset ulottuvat sekä viranomaisiin että kansa- 10199: eri säädösvaihtoehtoa, joita tarkastellaan lä- laisiin, on sopimuksen soveltamisen ja oikeus- 10200: hemmin seuraavassa. turvan kannalta tarkoituksenmukaista kirjoit- 10201: Niin sanottu blankettilaki tarkoittaa lain taa sopimusmääräykset asiasisältöiseen lakiin. 10202: muotoon kirjoitettua lyhyttä säädöstä, joka Viime vuosien aikana näin on monesti menetel- 10203: julistaa sopimuksen lainsäädännön alaan kuu- tykin, mm. seuraavissa esityksissä: hallituksen 10204: luvat säännökset voimassa oleviksi. Suurin osa esitys laiksi ulkomailla annetun elatusapua 10205: Suomen kansainvälisistä sopimuksista on saa- koskevan päätöksen tunnustamisesta ja täytän- 10206: tettu voimaan juuri blankettilakimenettelyllä. töönpanosta (HE n:o 247/1982 vp.), hallituk- 10207: Käytännön ongelmana on tällöin kuitenkin se, sen esitys ilmakuljetuslaiksi ja laiksi atomivas- 10208: ettei laista ilmene, mitkä sopimusmääräykset tuulain 15 §:n muuttamisesta (HE n:o 6/1986 10209: kuuluvat lainsäädännön alaan. Blankettilain vp.), hallituksen esitys laiksi kansainvälisestä 10210: käyttö on lainsäätäjän kannalta helppo. Val- yhteistoiminnasta vapausrangaistusten täytän- 10211: tion sisäiseen oikeuteen liittyviä säännöksiä ei töönpanossa (HE n:o 81/1986 vp.) ja hallituk- 10212: ole tarpeen muotoilla eikä liioin pohtia, mitkä sen esitys laiksi Itävallassa annettujen yksityis- 10213: sopimuksen kanssa mahdollisesti ristiriidassa oikeudellista vaatimusta koskevien tuomioiden 10214: olevat aiemmat normit olisi kumottava. Sa- tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (HE n:o 10215: moista syistä blankettilain käyttö on kansalais- 27/1987 vp.). 10216: ten kannalta hankalaa. Heidän on vaikea saa- 10217: da selvää, minkälaisia uusia määräyksiä jokin Asiasisältöisen lain eduskuntakäsittelyssä 10218: kansainvälinen sopimus on saattanut voimaan. saattaa syntyä ongemia siitä, miiloin sopimuk- 10219: Niin sanottuun sekamuotoiseen lakiin sisäl- sen ja lain välinen yhteys on niin kiinteä, että 10220: tyy blankettisäännöksen lisäksi sopimuksen so- valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin le- 10221: veltamista koskevia asiasisältöisiä säännöksiä. päämäänjättämiskieltoa tulisi soveltaa. 10222: Tällaiset lait eivät ole kovin yleisiä. Viime Kertomusvuoden aikana eduskunta käsitteli 10223: vuosilta voidaan mainita esimerkkinä hallituk- yhden tällaisen esityksen, jossa kysymyksessä 10224: sen esitys linjakonferenssien käyttäytymissään- oli kansainväliseen sopimukseen perustuva 10225: töjä koskevan yleissopimuksen eräiden mää- asiasisältöinen laki ja jonka yhteydessä ei kui- 10226: räysten hyväksymisestä (HE n:o 93/1985 vp.). tenkaan erityisen ponnen muodossa pyydetty 10227: Yleissopimusta koskevaan hallituksen esityk- eduskunnan hyväksymistä itse sopimukselle. 10228: seen sisältyi myös lakiehdotus, jossa oli 23 Esitys oli hallituksen esitys kansainvälisluon- 10229: pykälää. teisten oikeudenkäyntien helpottamista koske- 10230: Sekä blankettilain että sekamuotoisen lain vaksi lainsäädännöksi. Se perustui yleissopi- 10231: yhteydessä pyydetään erityisen ponnen muo- mukseen kansainvälisluonteisten oikeuden- 10232: dossa eduskunnan hyväksymistä niille sopi- käyntien helpottamisesta (HE n:o 106/1987 10233: muksen määräyksille, jotka vaativat eduskun- vp.). 10234: 64 10235: 10236: Eduskunnan lakivaliokunta käsitteli ehdo- Valiokunta on myös tietoinen niistä käytännön 10237: tuksen, mutta ei kiinnittänyt huomiota siihen, vaikeuksista, jotka liittyvät mm. voimaansaat- 10238: ettei eduskunnalle ollut varattu mahdollisuutta tamisen ja lainsäädännön ennakolta muuttami- 10239: ottaa kantaa esityksen pohjana olevaan sopi- sen erottamiseen tai eri ministeriöiden tehtävä- 10240: mukseen. Sen sijaan kyseiseen lakivaliokunnan jaon määrittelyyn voimaansaattamisessa. Va- 10241: mietintöön (LaVM n:o 111988 vp.) sisältyvässä liokunta katsoo näiden vaikeuksien kuitenkin 10242: ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa (n:o 2/ olevan ratkaistavissa tarpeellisella valmistelul- 10243: 1987 vp.) asiaa käsiteltiin. la." 10244: Lausunnossaan valiokunta totesi mm. seu- Hallitusmuodon 33 §:n nojalla eduskunnalla 10245: raavasti: on tärkeä asema ulkopoliittisessa päätöksen- 10246: "Hallituksen esityksen ja saamansa selvityk- teossa erityisesti ulkovaltojen kanssa tehtävien 10247: sen perusteella ulkoasiainvaliokunta pitää hal- sopimusten käsittelyssä. Kansainvälisen oikeu- 10248: lituksen esitykseen liittyviä lakiehdotuksia pe- den säätelemän sopimuksentekomenettelyn 10249: rusteltuina ja tarkoituksenmukaisina. Valio- vuoksi eduskunnan vaikutusvalta on kuitenkin 10250: kunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, kaventunut pienemmäksi kuin hallitusmuodos- 10251: että lakiehdotusten tarkoituksena on tehdä sa on säädetty. Sen jälkeen kun sopimus on 10252: mahdolliseksi Suomen sitoutuminen vuoden tullut julkiseksi ja saatettu eduskunnan hyväk- 10253: 1980 Haagin yleissopimukseen. Esityksen pe- syttäväksi, eduskunta ei voi tehdä muutoksia 10254: rusteella eduskunnalla on vain välillisesti sopi- siihen. Toisaalta hylkääminenkin saattaa vai- 10255: muksen voimaansaattamista tarkoittavien la- keuttaa ulkopolitiikan hoitoa. 10256: kiehdotusten hyväksymisen kautta mahdolli- Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää 10257: suus vaikuttaa Suomen kansainvälisten sopi- sitä, että eduskunnan liikkumavaraa myös tie- 10258: musvelvoitteiden hyväksymiseen. Valiokunta toisesti yritetään rajoittaa. Kun kansainväli- 10259: edellyttääkin, että vastaavissa tapauksissa seen sopimukseen perustuva asiasisältöinen la- 10260: eduskunnan hyväksyminen pyydetään erityisen kiehdotus saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi 10261: ponnen muodossa myös niille yleissopimuksen ilman erityistä ponsilauselmaa, jolla eduskun- 10262: määräyksille, jotka vaativat eduskunnan suos- nan hyväksymistä pyydetään, ei eduskunta voi 10263: tumuksen." lainkaan ottaa kantaa esityksen pohjana ole- 10264: Asiaan palattiin vielä ulkoasiainvaliokunnan vaan sopimukseen. Valtiontilintarkastajien 10265: mietinnössä hallituksen toimenpiteistään mielestä kysymyksessä on sellainen eduskun- 10266: v. 1986 antaman kertomuksen johdosta siltä nan toimivaltaa rajoittava menettely, jota ei 10267: osin kuin se koskee suhteita ulkovaltoihin vastaisuudessa saisi tapahtua. 10268: (UaVM n:o 8/1988 vp.). Valiokunta totesi Valtiontilintarkastajien mielestä on tarkoi- 10269: mm. seuraavasti: tuksenmukaista, että kansainväliset sopimukset 10270: "Saadun selvityksen johdosta ulkoasiainva- mahdollisuuksien mukaan saatetaan meillä voi- 10271: liokunta edellyttää, että asiasisältöisen voi- maan asiasisältöisellä lainsäädännöllä. Näin vi- 10272: maansaattamislain yhteydessä eduskunnan hy- ranomaisten ja kansalaisten on helpompi ym- 10273: väksyminen pyydetään myös erityisen ponnen märtää jonkin sopimuksen normeja ja niiden 10274: muodossa niille sopimusmääräyksille, jotka käytännön soveltaminenkin yksinkertaistuu. 10275: kuuluvat lainsäädännön alaan ja jotka vaativat Kun samalla asiasisältöiseen lakiehdotukseen 10276: sen takia eduskunnan hyväksymisen. Valio- sisällytetään ponsi, jolla pyydetään eduskun- 10277: kunta katsoo samalla, että kansalaisten oikeus- nan hyväksymistä esityksen pohjana olevalle 10278: turvan lisääminen siirtymällä kasvavassa mää- kansainväliselle sopimukselle, ei myöskään 10279: rin käyttämään asiasisältöisiä voimaansaatta- synny ongelmia valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 10280: mislakeja ei saa johtaa ristiriitaisesti kansan- 1 momentin lepäämäänjättämiskiellon sovelta- 10281: edustuslaitoksen toimivallan vähenemiseen. misessa. 10282: 65 10283: 10284: 10285: 10286: 10287: Oikeusministeriön hallinnonala 10288: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- keuksien toiminnalle ja palvelukyvylle uusia 10289: kastuksen oikeusministeriössä 8.2.1989, Turun tavoitteita. 10290: hovioikeudessa 12.10.1988 ja Helsingin hovioi- Oikeusministeriö on kiinnittänyt huomiota 10291: keudessa 31.3.1989. tuomioistuinten palvelukykyyn ja sen kehittä- 10292: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat miseen mm. eri henkilöstöryhmien koulutus- 10293: selvittäneet tehtävien ja toimivallan delegoin- tilaisuuksissa. Palvelukyky vaihtelee eri tuo- 10294: tia, alioikeuksien toiminnan kehittämistä, lain- mioistuinten kesken, mikä johtuu osittain vi- 10295: käytön yhdenmukaisuuden ja kansalaisten yh- rastojen erilaisista henkilöstöresursseista ja kä- 10296: denvertaisuuden toteutumista, kriminaalihuol- siteltävien asioiden määristä. Pahimmin ruuh- 10297: lon organisaatiota ja toiminnan sisältöä, tieto- kautuneisiin tuomioistuimiin oikeusministeriö 10298: suojavaltuutetun toimintaa sekä rikoksella lou- on osoittanut määrärahoja lisähenkilöstön 10299: katun asemaa. palkkaamiseen. 10300: Oikeusministeriöön tehdyn tarkastuskäynnin Palvelukyvyn mittareita tuomioistuinlaitok- 10301: yhteydessä on käsitelty hallinnonalan keskeistä sen osalta ei ole määritelty. Ministeriön mu- 10302: toimintaa kertomusvuonna, vankeinhoidon ny- kaan mittareina voidaan kuitenkin pitää esim. 10303: kytilaa ja kehittämistä, oikeusministeriön ase- asian käsittelyn nopeutta, oikeusvarmuutta eli 10304: maa syyttäjälaitoksen kehittämisessä sekä ho- päätöksen oikeellisuutta, joustavuutta asia- 10305: vioikeuksien työtilannetta kertomusvuonna. kaspalvelussa sekä henkilöstön neuvonta- 10306: alttiutta ja -kykyä. 10307: Vallitsevaa menettelyä alioikeuksissa on voi- 10308: Oikeusministeriö makkaasti kritisoitu suullisuuden ja välittö- 10309: myyden puutteesta. Kritiikin mukaan oikeu- 10310: Tuomioistuinlaitos. Tuomioistuinlaitos, jolla denkäyntikirjelmät ovat saaneet ylikorostuneen 10311: tässä tarkoitetaan yleisten alioikeuksien, hovi- aseman prosessissa tehden käsittelystä osittain 10312: oikeuksien ja korkeimman oikeuden muodos- kirjallisen jo alioikeusvaiheessa. Ylemmissä oi- 10313: tamaa kokonaisuutta, on merkittävien uudis- keusasteissa käsittely onkin pääsääntöisesti kir- 10314: tusten edessä. Tuomioistuinten organisaatioon jallinen, jolloin se siis perustuu alioikeuksien 10315: ja menettelytapoihin on jo tullut ja tulee edel- pöytäkirjoihin ja niiden liitteisiin. Tämä osal- 10316: leen muutoksia. Näitä muutoksia suunnitel- taan lisää kirjelmien käyttöä alioikeuksissa, 10317: taessa on yhtenä perusteena ollut tuomioistuin- kun asianosaiset haluavat kirjelmillä tuoda 10318: laitoksen palvelujen kehittäminen ja paranta- esille oman kantansa mahdollisimman oikeana. 10319: minen kokonaisuudessaan. Pyrkimys on yh- Suomen jäsenyys Euroopan neuvostossa vai- 10320: denmukainen koko valtionhallinnossa vallitse- kuttanee myös oikeudenkäyntimenettelyyn ho- 10321: van palvelujen kehittämisajatuksen kanssa. vioikeuksissa. Niissä noudatettu rikosasioiden 10322: Palvelujen kehittäminen. Lainkäy- kirjallinen käsittely ei noudata Euroopan ih- 10323: tölle asetetaan yleensä tavoitteiksi varmuus, misoikeussopimuksen määräyksiä. Suullinen 10324: nopeus ja halpuus. Ratkaisun tulisi olla oikea käsittely toimitetaan oikeusministeriön lausun- 10325: ja siihen tulisi päätyä asiaan nähden kohtuulli- non mukaan tällä hetkellä noin yhdessä pro- 10326: sessa ajassa mahdollisimman pienin kustan- sentissa kaikista tapauksista. Ihmisoikeussopi- 10327: nuksin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi oi- mus edellyttää pääsäännön mukaan suullista 10328: keudenkäynniltä on vaadittu keskitettyä käsit- käsittelyä muutoksenhakuasteessa, jos tuomit- 10329: telyä, välittömyyttä ja suullisuutta. Hakemus- tu sitä pyytää. Ihmisoikeussopimuksen ratifi- 10330: asioiden määrän lisääntyminen ja niiden siirty- ointi ilman varaumaa tämän asian osalta edel- 10331: minen kansliassa käsiteltäviksi asettavat alioi- lyttäisi oikeusministeriön mukaan paitsi lain- 10332: 10333: 9 390649T 10334: 66 10335: 10336: säädännön muuttamista myös tuntuvia lisävoi- Hovioikeuksiin saapuneiden asioiden määrä 10337: mavaroja lähinnä hovioikeuksille. näyttää vakiintuneen n. 19 000 asiaan vuodes- 10338: Rikosasioiden lykkäysten syitä selvitelleessä sa. Oikeusministeriön mukaan mitkään seikat 10339: oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tutki- eivät tällä hetkellä viittaa siihen, että saapuvien 10340: muksessa on käsittelyaikojen todettu vaihtele- asioiden määrä vähenisi tulevaisuudessa. Kun 10341: van huomattavasti eri alioikeuksissa. Lykkäys- alioikeuksien uusien asioiden määrä on päin- 10342: ten pituuksille ja suurille vaihteluille tutkimuk- vastoin lisääntymässä, viittaa tämä siihen, että 10343: sessa ei löydetty yksiselitteistä syytä. Lykkäys- hovioikeuksien asiamäärissä voidaan odottaa 10344: kertojen määrään vaikuttivat selvästi eniten samanlaista nousua. 10345: paikalle haastettujen asianosaisten puuttumi- Hovioikeudessa ratkaistujen asioiden määrä 10346: nen, keskeneräinen esitutkinta ja todistajien on vähentynyt. Tämä kuvastaa asioiden vai- 10347: kuuleminen. Useampikertaiset lykkäykset vä- keusasteen lisääntymistä sekä asiakirja-aineis- 10348: hentävät oikeudenkäynnin välittömyyttä ja li- ton kasvua. Tuomioistuimissa käsitellään oi- 10349: säävät asianosaisten kustannuksia sekä nosta- keusministeriön mukaan runsaasti laajoja ta- 10350: vat tuomioistuinten kustannuksia asiaa kohti. loudelliseen rikollisuuteen liittyviä asioita, joi- 10351: Muutosta haetaan Suomessa erittäin usein. den asiakirjamäärät ovat poikkeuksellisen suu- 10352: Tämä osoittaa omalta osaltaan epäluottamusta ria. Esimerkiksi Helsingin hovioikeudessa on 10353: alioikeuksien päätösten oikeellisuuteen. Yhtenä jatkuvasti 5-10 esittelijää irrotettuina nor- 10354: syynä epäluottamukseen on mainittu alioikeuk- maalista työstä erityisen suurten juttujen käsit- 10355: sien päätösten riittämättömät perustelut. telyä varten. 10356: A s i a m ä ä ri e n k e h i t y s . Oikeusministe- Asiamääriltään suurimpien eli Helsingin ja 10357: riön vuosittain ilmestyvässä oikeushallintotilas- Turun hovioikeuksien työtilannetta tarkastel- 10358: toja sisältävässä julkaisussa Tilastot kertyvät laan seuraavissa asetelmissa v. 1983-88 saapu- 10359: . . . tilastot kertovat esitetään kattavasti mm. neiden, ratkaistujen ja siirtyneiden asiamäärien 10360: tuomioistuinlaitoksen toimintaa. Seuraavaksi osalta: 10361: esitetään ainoastaan joitakin keskeisiä tilasto- 10362: ja. Helsingin hovioikeus 10363: Korkeimman oikeuden työmäärä on tasaan- 10364: tunut vuoden 1980 alusta käyttöön otetun vali- Vuosi Saapuneet Ratkaistu! Siirtyneet 10365: tuslupamenettelyn vaikutuksesta. Varsinaisesta 1983 ........ . 5 445 5 317 5 273 10366: 1984 ........ . 5 120 5 586 4 807 10367: asiaruuhkasta ei korkeimman oikeuden osalta 1985 ........ . 5 115 5 208 4 714 10368: voida puhua. Seuraavassa asetelmassa esite- 1986 ........ . 5 607 5 643 4 683 10369: tään korkeimpaan oikeuteen saapuneiden, siel- 1987 ........ . 5 391 5 247 4 827 10370: lä ratkaistujen ja seuraavalle vuodelle siirtynei- 1988 ........ . 5 858 5 021 5664 10371: den asioiden määrät v. 1983-88: Turun hovioikeus 10372: Vuosi Saapuneet Ratkaistu! Siirtyneet 10373: Vuosi Saapuneet Ratkaistu! Siirtyneet 10374: 1983 ......... 3 368 4 895 1 462 10375: 1984 ......... 3 523 3 954 1 031 1983 ........ . 4 213 4 330 2 008 10376: 1985 ......... 3 623 3 580 1 074 1984 ........ . 3 945 4 019 1 934 10377: 1986 ......... 3 583 3 655 1 002 1985 ........ . 3 986 3 834 2 086 10378: 1987 ......... 3713 3 475 1 240 1986 ........ . 4 132 3 954 2 284 10379: 1988 ......... 3 538 3 804 974 1987 ........ . 4 329 3 851 2 762 10380: 1988 ........ . 4 275 3 822 3 214 10381: 10382: Seuraavassa asetelmassa esitetään puolestaan Kertomusvuonna saapui Helsingin hovioi- 10383: hovioikeuksiin saapuneiden, niissä ratkaistujen keuteen 8,7 OJo enemmän asioita kuin v. 1987. 10384: ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden Määrä vastaa suurin piirtein yhden jaoston 10385: määrät v. 1983-88: vuotuista työmäärää. Samalla ratkaistujen asi- 10386: oiden määrä väheni 4,3 OJo. Kaiken kaikkiaan 10387: Vuosi Saapuneet Ratkaistu! Siirtyneet lisääntyi ratkaisematta olevien asioiden määrä 10388: 1983 ......... 18 987 19 045 16 056 kertomusvuonna 837 asialla eli 17,3 OJo :lla. 10389: 1984 ......... 18 413 19 026 15 439 Turun hovioikeuteen saapuneiden asioiden 10390: 1985 ......... 18 081 19 168 14 352 10391: 1986 ......... 19 019 19 304 14 093 10392: määrä väheni kertomusvuonna hieman eli 10393: 1987 ......... 18 937 18 524 14 506 1,4 OJo. Hovioikeuden asiamäärä on kuitenkin 10394: 1988 ......... 18 992 17 908 15 589 tasaisesti kasvanut 1980-luvulla. Ratkaistujen 10395: 67 10396: 10397: asioiden määrä väheni kertomusvuonna hie- Vuosi Tuomio- Raastuvan- Koko maa 10398: kunnat oikeudet 10399: man, mutta siirtyneiden asioiden määrä kasvoi 1983 ............. 56 149 52 138 108 287 10400: edellisvuoteen verrattuna 452 asialla eli 1984 ............. 59 552 55 806 115 358 10401: 16,4 OJo:lla. 1985 ............. 60 349 55 595 115 944 10402: 1986 ............. 64 256 56 048 120 304 10403: Seuraavassa esitetään tilastokeskuksen tieto- 1987 ............. 71 242 63 618 134 860 10404: 1988 1 •••••••••••• 81 190 75 997 157 187 10405: jen perusteella muutoksenhakujen osuus alioi- 10406: keuksissa käsitellyissä riita- ja rikosasioissa v. Asioiden jakaantuminen eri ryhmiin vuosina 10407: 1983-87: 1987 ja 1988 ilmenee seuraavasta asetelmasta: 10408: Vuosi 1987 1988 1 10409: Vuosi Riita-asiat Rikosasiat 10410: "lo Riita-asiat ................ . 37 316 24 600 10411: 1983 ............ . 14,1 20,5 Rikosasiat ................ . 64 349 65 800 10412: 1984 ............ . 12,8 20,4 Hakemusasiat. ............ . 29 447 53 250 10413: 1985 ............ . 12,5 18,6 Konkurssiasiat ............ . 3 583 3 294 10414: 1986 ............ . 12,9 18,2 Rikesakkoasiae ........... . 165 10415: 1987 ............ . 12,4 Asunto-oikeusasiat ....... . 10 764 10 261 10416: 1 Ennakkotieto. 10417: 2 Rikesakot 1988 sisältyvät rikosasioihin. 10418: Alioikeuksiin saapuneiden asioiden määrä v. 10419: 1983-88 ilmenee viereisellä palstalla olevasta Alioikeuksissa käsiteltyjen kanslia-asioiden 10420: asetelmasta sekä yhteismääräitään että tuomio- määrät v. 1983-88 sekä niiden jakaantuminen 10421: kuntiin ja raastuvanoikeuksiin eriteltyinä: eri ryhmiin ilmenevät seuraavasta taulukosta: 10422: 1983 1984 1985 1986 1987 1988 10423: Avioehtoasiat 1 ••••••••••••••••••••••••••• 4 757 5 148 4 952 5 283 1 835 10424: Isyyden vahvistus ....................... . 9 057 9 018 9 642 10 362 11 028 12 257 10425: Perukirjarekisteröinnit .................. . 46 159 42 605 44 387 42 914 43 955 49 663 10426: Maksamismääräysasiat .................. . 98 727 104 310 116 145 132 482 134 815 128 746 10427: Sakonmuuntaasiat ...................... . 19 618 18 968 16 908 17 889 18 172 21 638 10428: Rangaistusmääräysasiat ................. . 272 722 248 336 250 623 270 427 294 173 307 877 10429: Lainhuutoasiat .......................... . 85 580 82 789 84 358 84 495 94 031 101 658 10430: Kiinnitykset ............................. . 196 162 190 552 199 597 197 971 211 478 244 594 10431: Rasitustodistukset ....................... . 164 473 157 677 169 940 178 142 189 673 218 842 10432: Sisältyy hakemusasioihin 1.5.1987 lukien. 10433: 10434: Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan tilas- mioistuimen kansliaan sekä nopeuttaa käsitte- 10435: tointitapa muuttui 1.5.1987. Hakemusasioiden lyä. 10436: diaariin, jonka perusteella tilastot laaditaan, 10437: Laki avioliittolain muuttamisesta (411187) 10438: siirrettiin aiemmin riita-asioina diarioidut asu- 10439: tuli voimaan 1.1.1988. Lailla muutettiin paitsi 10440: mus- ja avioerohakemukset sekä avioehtoasiat 10441: lain aineellisoikeudellista sisältöä myös avio- 10442: ja osa huoltoasioista. Näin vertailukelpoisten 10443: eroasioiden oikeudenkäyntimenettelyä koske- 10444: lukumäärätilastojen esittäminen on vielä jon- 10445: via säännöksiä. 10446: kin verran epäluotettavaa. 10447: Edellä esitetyt tilastot osoittavat kuitenkin Hakemusasioiden käsittelylakia sovelletaan 10448: alioikeuksien työmäärän tasaista kasvua tar- myös avioeroasioissa, jotka pannaan vireille 10449: kastelujakson aikana. hakemuksella. Hakemusasiainkäsittelylain mu- 10450: Organisaation ja oikeudenkäyn- kaan hakemusasiat käsitellään joko alioikeu- 10451: t i m e n e t t e 1y n u u d i s t u k s i a . Laki hake- den kansliassa tai oikeuden istunnossa. Avio- 10452: musasiain käsittelystä yleisessä alioikeudessa erohakemukset käsitellään kansliassa, jos puo- 10453: (307 /86) tuli voimaan 1. 5.1987. Lakia sovelle- lisot yhdessä hakevat avioeroa eikä asiassa 10454: taan sellaisten asioiden käsittelyyn, jotka alioi- mahdollisesti esitettyjen liitännäisvaatimusten 10455: keus voi ottaa käsiteltävikseen hakemuksesta, käsittely edellytä todistajien kuulemista. Asiat 10456: ilmoituksesta tai omasta aloitteestaan. Lain käsitellään kansliassa yhden tuomarin kokoon- 10457: säätämisen tavoitteena oli muuttaa tällaisten panossa. Myös istunnossa käsiteltävät avio- 10458: asioiden käsittelykokoonpanoa ja siirtää käsit- eroasiat käsitellään pääsääntöisesti yhden tuo- 10459: telyn painopistettä oikeuden istunnosta tuo- marin kokoonpanossa. 10460: 68 10461: 10462: Edellä mainitut lainmuutokset ovat oikeus- kutsuja, ilmoituksia ja kirjattuja kirjeitä, teke- 10463: ministeriön mukaan siirtäneet tuomioistuinten mään asioiden käsittelypäivien siirtomerkintöjä 10464: työskentelyn painopistettä kansliaan, minkä sekä siirtämään niiden tiedoksiantaja tarvitta- 10465: vuoksi toimistohenkilöstön työmäärä on li- essa haastemiehille. Maallikoiden hoitaessa nyt 10466: sääntynyt. Tuomioistuimelle on hakemus- entistä enemmän itse hakemusmenettely-, avio- 10467: asiainkäsittelylaissa säädetty velvollisuudeksi liitto- ja vuokra-asioita joudutaan antamaan 10468: mm. kehottaa asiakasta täydentämään hake- neuvoja ja ohjeita hakijoille sekä opastamaan 10469: mustaan, mikäli siinä ilmenee puutteita. Lisäk- heitä hakemusten laatimisessa ja asioiden hoi- 10470: si avioliittolain mukaan tuomioistuimen tulee tamisessa. Tällaista ei Kotkan raastuvanoi- 10471: mm. varata toiselle puolisolle tilaisuus tulla keuden lausunnon mukaan ole tapahtunut sa- 10472: kuulluksi hakemuksen johdosta, jos hakemuk- nottavasti aiemmin. 10473: sen on tehnyt toinen puoliso yksin. Toisin Oulun raastuvanoikeudelta saadun lausun- 10474: sanoen virallistoimintoisuus on lisääntynyt. non mukaan avioliittolain uudistus on avio- 10475: Uudistuksilla on helpotettu kansalaisten asi- eroperusteiden ratkaisevasti muututtua vähen- 10476: oimista tuomioistuimessa. Asiakirjat saadaan tänyt tuomioistuimen työmäärää kokonaisuu- 10477: lähettää postitse, tuomioistuimen opastus- ja dessaan. Hakemusmenettelyuudistuksen joh- 10478: neuvontavelvollisuutta on korostettu. dosta raastuvanoikeudessa täysilukuisessa ko- 10479: Tuomioistuinten palvelukykyä on pyritty pa- koonpanossa käsiteltyjen asioiden määrä on 10480: rantamaan näiden uudistusten avulla mm. tuo- vähentynyt asioiden siirryttyä yhden tuomarin 10481: mioistuinten työjärjestyksiä muuttamalla sekä käsiteltäväksi. Sen sijaan kansliatyötä uudis- 10482: oikeusministeriön ja virastojen itsensä järjestä- tukset ovat lisänneet. 10483: min koulutustoimenpitein. Uusi esitutkinta- ja pakkokeinolaki tuli voi- 10484: Tuusulan tuomiokunnalta saadun lausunnon maan 1.1.1989. Sillä siirrettiin vangitsemisesta 10485: mukaan valtaosa hakemusasioista käsitellään ja muista pakkokeinoista päättäminen alioi- 10486: nykyisin kansliassa. Hakemusasioiden käsitte- keuksille. Lain soveltamisesta ei tarkastusta 10487: lyä ja avioliittolakia koskeneet uudistukset pa- toimitettaessa ole saatu vielä kovinkaan paljon 10488: ransivat tuomiokunnan käsityksen mukaan kokemuksia. Uudistus kuitenkin lisää alioi- 10489: asiakaspalvelua ja ainakin kansliassa ratkaista- keuksien työmäärää, koska niille on annettu 10490: vien hakemusasioiden osalta myös nopeuttivat täysin uusi asiaryhmä käsiteltäväksi. Tuusulan 10491: sitä. tuomiokunnan lausunnon mukaan lyhyiden 10492: Lain tarkoitusperien mukaisesti kansalaiset käsittely- ja lykkäysmääräaikojen vuoksi uu- 10493: ovat entistä enemmän ryhtyneet itse hoitamaan distus vääjäämättä lisää rikosasian käsittely- 10494: hakemusasioitaan, jolloin hakemuksen ja asia- kertoja ja siten työmäärää. Uudistus tuleekin 10495: kirjojen puutteellisuuksien vuoksi on jouduttu vaatimaan tuomariita muiden töiden järjeste- 10496: varsin usein antamaan asiakkaille täydennyske- lyä ja joustovaraa. Uudistus on tarkoitettu 10497: hotuksia eli käyttämään aikaa siihen neuvonta- lisäämään kansalaisten oikeusturvaa, joten 10498: palveluun, joka vanhastaan on kuulunut asian- tuomiokunnan mukaan sen voidaan katsoa 10499: ajajien toimialaan. Osa hakemusasioista odot- parantavan viranomaisten palvelukykyä. 10500: taa tuomiokunnan kansliassa lisäselvitystä ja Alioikeusuudistus jakautuu yleisten alioi- 10501: jatkokäsittelyä. Kun uudistus toi mukanaan keuksien yhtenäistämiseen ja oikeudenkäynti- 10502: vielä paljon erilaisia täyteHäviä lomakkeita, ei menettelyn uudistamiseen. Uudistuksella pyri- 10503: tuomiokunnan lausunnon mukaan voida kat- tään parantamaan tuomioistuinten mahdolli- 10504: soa hakemusasioiden vaatiman työmäärän hen- suuksia käsitellä asiat nykyistä perusteellisem- 10505: kilöstön kannalta vähentyneen vaan päinvas- min. 10506: toin lisääntyneen. Yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä koske- 10507: Kotkan raastuvanoikeuden lausunnon mu- va laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta 10508: kaan uudistukset ovat lisänneet erittäin run- (354/87) hyväksyttiin eduskunnassa 27.3.1987. 10509: saasti kanslian ja eniten hakemusasioita käsit- Sen mukaan nykyisistä kihlakunnanoikeuksista 10510: televän osaston työntekijöiden työmäärää. ja raastuvanoikeuksista muodostetaan käräjä- 10511: Niin ikään ne ovat lisänneet osaston oikeus- oikeuksia, joiden kokoonpano vaihtelee asian 10512: neuvosmiehen töitä. On jouduttu laatimaan laadun mukaan. Säännönmukaiseen kokoon- 10513: erilaisia kutsuja ja tiedoksiantaja sekä huo- panoon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja ja 10514: neenvuokralain 1.12.1987 voimaan tulleen uu- kolme lautamiestä. Laissa mainituin edellytyk- 10515: distuksen jälkeen myös kirjoittamaan lukuisia sin käräjäoikeus voi toimia myös vahvennetus- 10516: 69 10517: 10518: sa kokoonpanossa tai yksijäsenisenä. Oikeus- sijaan avustavan lainkäyttöhenkilöstön tarve 10519: ministeriön mukaan ei ole vielä päätetty, mitkä saattaa kasvaa, koska tavoitteena on, että pöy- 10520: riita-asiat ratkaistaan uusien käräjäoikeuksien täkirjanpitovelvollisuus siirrettäisiin pois oi- 10521: ns. lautamieskokoonpanossa ja mitkä käsitel- keuden puheenjohtajalta, jotta hän voisi kes- 10522: lään ns. kolmen tuomarin kokoonpanossa. kittyä asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen. 10523: Lain voimaantulosta säädetään erikseen. Lailla Ottaen huomioon myös jo toteutetut muutok- 10524: yhden tuomarin istunnossa käsiteltävistä riko- set on oikeusministeriön mielestä mahdollista, 10525: sasioista (1026/88) on kuitenkin jo vuoden että kansliatyövoiman tarve lisääntyy. 10526: 1989 alusta mahdollistettu tiettyjen vähäisinä Hallituksen esityksessä eduskunnalle yleisten 10527: pidettävien rikosjuttujen käsittely yhden tuo- alioikeuksien yhtenäistämistä koskevaksi lain- 10528: marin istunnossa. säädännöksi (HE n:o 28/1986 vp.), jonka seu- 10529: Oikeusministeriössä on valmistunut hallituk- rauksena säädettiin aiemmin mainittu laki oi- 10530: sen esityksen muotoon laadittu työryhmämie- keudenkäymiskaaren muuttamisesta (354/87), 10531: tintö riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uu- on tavoitteita koskevassa yleisperustelut osassa 10532: distamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on saa- mainittu pyrkimys parantaa kansalaisten oi- 10533: vuttaa keskitetty, suullinen ja välitön oikeu- keusturvaa nostamalla oikeudenkäytön tasoa 10534: denkäynti. Tavoitteen saavuttamiseksi oikeu- ensimmäisessä oikeusasteessa. Tämä tavoite 10535: denkäynti jaettaisiin valmisteluun ja pääkäsit- saavutetaan uudistamalla alioikeuksien ko- 10536: telyyn. Valmistelussa selvitettäisiin, mikä asias- koonpanoa ja organisaatiota, jolloin voidaan 10537: sa on riitaista, ja pääkäsittelyssä toimitettaisiin kehittää alioikeuksien toimintaedellytyksiä, 10538: varsinainen käsittely. Menettelyuudistus edel- sekä uudistamalla oikeudenkäyntimenettelyä. 10539: lyttäisi myös tiedoksiautoa ja tuomioistuimen Oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen onkin 10540: pöytäkirjaa ja ratkaisua koskevien säännösten esityksen mukaan tarkoituksenmukaisimmin 10541: uudistamista. Uudistuksia koskevat mietinnöt toteutettavissa alioikeuksien kokoonpanon ja 10542: on lähetetty lausuntokierrokselle ja lakiesityk- organisaation uudistamisen yhteydessä. 10543: set on oikeusministeriön mukaan tarkoitus Esityksen yhtenä keskeisenä päämääränä oli 10544: saattaa eduskunnan käsiteltäväksi viimeistään alioikeuksien yhtenäistäminen. Luottamus- 10545: vuoden 1990 alussa. miesten osallistuminen lainkäyttöön haluttiin 10546: Oikeusministeriössä valmistellaan parhail- myös säilyttää, sillä luottamusmiesjärjestelmä 10547: laan käräjäoikeuslakia mm. käräjäoikeuden edistää esityksen mukaan oikeudenkäytön jul- 10548: organisaatiosta ja hallinnosta sekä lakia alioi- kisuutta ja on omiaan lisäämään luottamusta 10549: keusuudistuksen voimaanpanosta. Valmistelun tuomioistuinlaitosta kohtaan. 10550: takarajaksi on asetettu 31.10.1989. Kaiken 10551: kaikkiaan on alioikeusuudistus tarkoitus to- Uudistetun alioikeuden peruskokoonpanoon 10552: teuttaa vuoden 1993 aikana. esitettiin ainoastaan yhtä lainoppiuutta jäsen- 10553: tä, sillä suurin osa alioikeuksissa käsiteltävistä 10554: Oikeusministeriön mukaan uudistuksen val- 10555: asioista on esityksen mukaan sellaisia, joissa 10556: mistelun tässä vaiheessa ei ole edellytyksiä 10557: oikeudellisen asiantuntemuksen tarve ei vaadi 10558: täsmällisesti ennakoida sen toteuttamisen vai- useamman kuin yhden lainoppineen tuomarin 10559: kutuksia eri henkilöstöryhmien työmääriin. 10560: osallistumista käsittelyyn. 10561: Jotta tätä voitaisiin arvioida, on ensin määri- 10562: teltävä, miten asiat tulevat jakautumaan tuo- Nykyistä järjestelmää, jossa lähes kaikki 10563: mioistuimen erilaisten kokoonpanojen käsitel- niin yksinkertaiset kuin vaikeatkin asiat käsi- 10564: täviksi. Karkeasti arvioiden on oikeusministe- tellään alioikeuden täydessä kokoonpanossa, 10565: riössä päädytty seuraavaan jakautumaan: on yleisesti pidetty kalliina ja joustamattoma- 10566: na. Esityksen mukaan oikeusvarmuus ei edelly- 10567: Tuomioistuimen Riita-asiat Rikosasiat tä, että kaikki asiat käsitellään tällaisessa ko- 10568: kokoonpano OJo koonpanossa. Toisaalta järjestelmä on johta- 10569: 1 + 0 45-55 25-35 nut siihen, että etenkään vaikeiden asioiden 10570: 1 + 3 45-55 60-70 10571: 2 + 3 0,5-1 3-5 käsittelylle ei aina ole voitu varata riittävästi 10572: 3 + 0 1-2 aikaa ja voimavaroja. Näistä syistä on ko- 10573: koonpanouudistuksen tavoitteena pidetty mo- 10574: Ajateltaessa uudistuksen vaikutusta henki- nissa maissa toteutettua järjestelmää, jossa 10575: löstön tarpeeseen on mahdollista, että lainop- kokoonpano voi käsiteltävän asian laadun pe- 10576: pineita tuomareita ei tarvita enempää. Sen rusteella vaihdella. 10577: 70 10578: 10579: Tuomioistuimen kokoonpanon määräyty- Kun asiaa käsitellään monta kertaa, alioi- 10580: misperusteina voitaisiin esityksen mukaan pi- keuden kokoonpano saattaa vaihtua. Asia jou- 10581: tää asian laatua, käsittelyn vaatimaa aikaa, dutaan käsittelemään ja ratkaisemaan pöytä- 10582: esim. oikeudenkäyntiaineistosta johtuvaa laa- kirjan perusteella ilman, että oikeudella on 10583: juutta ja rikosasioissa tuomittavaa seuraamus- välitöntä tietoa aiemmasta käsittelystä. Käsitte- 10584: ta sekä rikoksen rangaistusasteikkoa. Yhtenä lyn hajautumisesta johtuu myös, että näyttöä 10585: perusteena voisi tulla kysymykseen myös tuo- esitetään ja todistajia kuullaan monissa eri 10586: mioistuimen tietyissä rajoissa tapahtuva ta- oikeudenkäyntitilaisuuksissa ja usein jo ennen 10587: pauskohtainen harkinta. Kokoonpanovaihto- kuin kanne on loppuun asti kehitelty. 10588: ehdoilla voidaan alioikeuksien voimavaroja Koska todistajia kuullaan useissa eri tilai- 10589: kohdentaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmal- suuksissa ja käsitys oikeudenkäyntiaineistosta 10590: la tavalla. joudutaan perustamaan ehkä puutteellisestikin 10591: Oikeusministeriön asettaman työryhmän laadittuun pöytäkirjaan, suullisesti esitetyn 10592: 20.3.1980 valmistuneessa mietinnössä n:o 71 näytön ja muun oikeudenkäyntiaineiston arvi- 10593: 1980 (Ehdotus yhden tuomarin istuntoa ja ointi vaikeutuu. Kun luottamusmiesjäsenet 10594: riita-asian valmistelua koskeviksi säännöksiksi) vaihtuvat useammin kuin lakimiesjäsenet eivät- 10595: on esitetty perusteluja mm. alioikeuksien ko- kä he useinkaan voi tutustua etukäteen asiasta 10596: koonpanojen muuttamiselle ja riita-asiain esi- laadittuun pöytäkirjaan ja oikeudenkäyntiai- 10597: valmistelulle. neistoon, heidän on vielä vaikeampi kuin laki- 10598: Mietinnön mukaan järjestelmää, jossa yksin- miesjäsenten muodostaa itselleen oikeata ku- 10599: kertaiset ja vaikeat asiat käsitellään samanlai- vaa asiasta. 10600: sessa alioikeuden monijäsenisessä kokoonpa- Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi 10601: nossa, on pidettävä joustamattomana. Alioi- riita-asiat olisi mietinnön mukaan valmistelta- 10602: keuksien käsiteltäviksi saapuu vuosittain niin va ennen pääkäsittelyä. Riita-asian valmistelu 10603: paljon asioita, että alioikeuksien työmäärä on mahdollistaisi keskitetyn oikeudenkäynnin, 10604: nykyisin voimavaroin liian suuri. Alioikeuden jossa koko suullinen oikeudenkäyntiaineisto 10605: asianmukaisen toiminnan, yleisöpalvelun ja oi- esitetään yhtäjaksoisesti asian ratkaisemiseen 10606: keusvarmuuden turvaamiseksi tarvittaisiin osallistuville oikeuden jäsenille. 10607: huomattavasti lisää henkilökuntaa, jos lähes Tuusulan tuomiokunnan lausunnossa on to- 10608: kaikki asiat käsitellään edelleen samanlaisessa dettu, että on vaikea ennustaa riita-asioiden 10609: kokoonpanossa. suunnitellun esivalmistelun vaikutusta eri hen- 10610: kilöstöryhmien työmääriin. Kuitenkin käsitte- 10611: Alioikeuksien työmäärän vuoksi etenkin vai- lyn kaksivaiheisuus, esivalmistelu ja pääkäsit- 10612: keiden asioiden käsittelyn oikeusvarmuus kär- tely, lisännee ainakin tuomarin työtä. Pääkä- 10613: sii, koska asioille ei riitä niiden laadun vaati- sittelyn keskittäminen vaatii tuomiokunnan 10614: maa osuutta voimavaroista. Toisaalta nykyi- lausunnon mukaan erityistä muiden töiden jär- 10615: nen kokoonpano on mietinnön mukaan yksin- jestelyä ja joustovaraa. 10616: kertaisten asioiden käsittelemiseen tarpeetto- Tuomiokunnan mielestä on niin ikään vai- 10617: man laaja ja kallis. Tarkoituksenmukaisempaa kea arvioida alioikeuksien yhtenäistämisen vai- 10618: olisi, että yksinkertaiset asiat käsiteltäisiin yh- kutuksia. Tulevan käräjäoikeuden kokoonpa- 10619: den tuomarin istunnossa. Näin vapautuisi hen- no on kuitenkin niin lähellä nykyistä kihlakun- 10620: kilökuntaa vaikeiden asioiden käsittelyyn. nanoikeuden kokoonpanoa, että uudistus ei 10621: Riita-asioiden esivalmistelun puuttumisesta aiheuttane tuomiokunnissa yhtä suuria organi- 10622: seuraa mietinnön mukaan, että varsinkin vai- satorisia muutoksia kuin raastuvanoikeuksissa. 10623: keimmat asiat joudutaan ennen ratkaisemista Oulun raastuvanoikeuden lausunnon mu- 10624: lykkäämään oikeudenkäyntitilaisuudesta toi- kaan alioikeuksien yhtenäistäminen mahdollis- 10625: seen. Tällöin oikeusvarmuus heikkenee sekä taa uusien käsittelymuotojen ja lainkäyttöhen- 10626: oikeudenkäynti hidastuu ja tulee sekä asiano- kilökunnan tehokkaan hyödyntämisen. Käräjä- 10627: saisille että yhteiskunnalle kalliiksi. oikeuksien peruskokoonpanon, yksi lainoppi- 10628: Valmistelun puuttumisen vuoksi ei tuomiois- nut ja maallikoita, uudistus merkitsee raastu- 10629: tuimella heti oikeudenkäynnin alussa ole käsi- vanoikeuden lainoppineiden jäsenten työmää- 10630: tystä riidanalaisista kysymyksistä. Oikeuden- rän vähenemistä. Työmäärää taas lisää raastu- 10631: käynnin tehokas johtaminen vaikeutuu, mikä vanoikeuden käsityksen mukaan välttämättö- 10632: myös hidastaa oikeudenkäyntiä. män, istuntoihin osallistuvan, mieluiten lainop- 10633: 71 10634: 10635: pineen pöytäkirjanpitäjän tarve. Uudistus ei tin on erityisesti valvottava oikeusperiaatteiden 10636: vähennä ainakaan kansliahenkilökunnan työ- soveltamista ja laintulkinnan yhdenmukaisuut- 10637: määrää. ta hovioikeuden ratkaisuissa. Erityisinä viran- 10638: Raastuvanoikeuden lausunnon mukaan esi- omaisina, joille kuuluu myös lainkäytön yh- 10639: valmistelu, mikäli se tapahtuu lainoppineen denmukaisuuden valvonta, voidaan lisäksi 10640: jäsenen johdolla, lisää lainoppineen henkilö- mainita valtioneuvoston oikeuskansleri ja 10641: kunnan työmäärää. Jatkokäsittelyssä esival- eduskunnan oikeusasiamies. 10642: mistelu puolestaan vähentää tämän henkilös- Hallitusmuodon 2 §:n 4 momentissa on to- 10643: tön työtä, koska käräjäoikeuden peruskokoon- dettu tuomioistuinten riippumaton asema ja 10644: panoon kuuluu vain yksi lainoppinut jäsen. 91 §:ssä on kaikille tuomareille taattu erityinen 10645: Kansliahenkilökunnan työmäärää uudistus tu- virassapysymisoikeus. Näin on haluttu varmis- 10646: lee lisäämään. taa, että tuomarin toimia ohjaavat ainoastaan 10647: Asiakkaiden kannalta uudistukset paranta- voimassa olevat oikeusnormit ja että kansalai- 10648: vat oikeuden palvelukykyä. Lausunnon mu- set saavat yhdenmukaisen kohtelun tuomiois- 10649: kaan istunnon kulun ennakoiminen paranee ja tuimissa. Tuomarin riippumaton asema mer- 10650: aikataulu voidaan suunnitella tarkemmin kuin kitsee myös sitä, että lainkäytön yhtenäistämi- 10651: aiemmin, jolloin asiakkaat välttyvät turhalta seksi ei voida hallintoviranomaisten taholta 10652: odotukselta. Asioiden käsittelyajan voidaan antaa tuomareita sitovia ohjeita ja määräyksiä. 10653: myös olettaa lyhentyvän samoin kuin istunto- Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen lausun- 10654: käsittelynkin. non mukaan tuomioistuinten tuomitsemien 10655: Rangaistuskäytännön vaihtelut. rangaistusten keskimääräinen ankaruus vaihte- 10656: Lainkäytöitä edellytetään mm. oikeita ratkai- lee eri alueilla. Tämä on havaittu lukuisissa 10657: suja, joilla rikosasioissa voidaan ymmärtää tutkimuksissa, esim. Tapio Nousiaisen Ran- 10658: tekoon nähden oikeudenmukaista lopputulos- gaistuksen määräämisestä ja Tapio Lappi-Sep- 10659: ta, langettavissa tapauksissa siis oikeuden- pälän Rangaistuksen määräämisestä 1. Myös 10660: mukaista rangaistusta. Kunkin rikoksen ran- Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosittai- 10661: gaistus määrätään laissa annetun erityisen ran- sessa katsauksessa Rikollisuustilanne esitetään 10662: gaistusasteikon rajoissa eikä lopullinen ran- säännöllisesti tuomiokuntakohtaisia tietoja 10663: gaistus ole siis luettavissa suoraan laista. Oi- varkaustuomioiden vaihteluista. Kolmea rikos- 10664: keudenmukaisen rangaistuksen määräämisen lajia, varkautta, pahoinpitelyä ja törkeätä rat- 10665: lähtökohtana voidaan pitää kyseisestä rikok- tijuopumusta, koskeva läänikohtainen katsaus 10666: sesta yleensä annettua rangaistusta. Oikeus- sisältyy Tilastokeskuksen julkaisemaan vuosia 10667: tieteessä on vallalla yhden ainoan oikean rat- 1977-86 koskevaan erillisraporttiin Rangais- 10668: kaisun periaate, jolloin siis jokaiselle rikokselle tuskäytäntö lääneittäin. 10669: periaatteessa löytyy vain yksi oikea rangaistus Tämä läänikohtainen katsaus viittaa lausun- 10670: ja myös kahden samanlaisen rikoksen tulisi non mukaan siihen, etteivät keskirangaistukset 10671: samanlaisissa oloissa tehtyinä johtaa samaan ja rangaistuslajijakaumat suurestikaan poikkea 10672: rangaistukseen. Käytännössä tilanteet kuiten- toisistaan kolmessa suurimmassa läänissä, joi- 10673: kin aina eroavat toisistaan jollain lailla, mikä hin myös maamme rikollisuus keskittyy. Mui- 10674: vaikeuttaa rangaistusten vertailua. den, pienempien läänien vaihtelut ovat hieman 10675: Hallitusmuodon 5 §:n mukaan kansalaiset suurempia; erityisesti Ahvenanmaan läänin 10676: ovat yhdenvertaiset lain edessä. Tämä asettaa rangaistuskäytäntö poikkeaa valtakunnallisesta 10677: myös lainkäytölle yhdenmukaisuusvaatimuk- keskiarvosta. Siten esim. Ahvenanmaalla v. 10678: sen, joka ilmenee myös korkeinta oikeutta ja 1977-86 varkaudesta tuomituista 632 rangais- 10679: hovioikeuksia koskevista säädöksistä. Oikeu- tuksesta 61 Olo oli sakkorangaistuksia, kun taas 10680: denkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n (104179) mu- koko maassa nämä luvut olivat 148 571 ja 10681: kaan valituslupa korkeimpaan oikeuteen hovi- 26%. 10682: oikeuden ratkaisusta voidaan myöntää mm. Koska saman läänin alueella esiintyy sekä 10683: sillä perusteella, että lain soveltamisen kannal- lievän että ankaran rangaistuskäytännön aluei- 10684: ta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeus- ta, tasoittuvat läänien tunnusluvut. 10685: käytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä Tuomiokuntien tietoja käytettäessä erot ovat- 10686: saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaista- kin selvemmät. Oikeuspoliittisen tutkimus- 10687: vaksi. Hovioikeuksista annetun asetuksen laitoksen kertomusvuoden joulukuussa ilmes- 10688: (288/52) 6 §:n mukaan hovioikeuden presiden- tyneeseen Rikollisuustilanne 1987 -julkaisuun 10689: 72 10690: 10691: sisältyvässä katsauksessa erottuivat Imatran välillä, olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittä- 10692: tuomiokunta ja Vaasan raastuvanoikeus ääri- vä minimoimaan. Erityisen tärkeää olisi var- 10693: tapauksiksi tarkasteltaessa varkausrikoksista mistaa, etteivät yksittäisten tuomarien asenteet 10694: (RL 28:1) annettuja rangaistuksia. Imatran ja käsitykset johda oikeustajuntaa loukkaaviin 10695: tuomiokunnassa varkausrikoksesta v. 1986 poikkeamiin vakiintuneesta oikeuskäytännös- 10696: tuomittu rangaistus oli 18 OJo: ssa tapauksista tä. Rikosoikeuden yleisistä periaatteista joh- 10697: ehdoton vankeus, kun taas Vaasassa 66 OJo:ssa. tuu, että tällaisiin poikkeamiin ankarampaa 10698: Näiden vankeusrangaistusten mediaanipituus suuntaan on suhtauduttava vakavammin kuin 10699: oli molemmissa tuomioistuimissa kaksi kuu- lieveropään suuntaan tapahtuviin poikkeamiin. 10700: kautta. Ehdottomien vankeusrangaistusten me- Vaikka suomalaisen rangaistuskäytännön 10701: diaanipituus oli suurin, 3,8 kuukautta, Tuusu- vaihtelevuutta tuskin voidaan pitää hälyttävä- 10702: lan tuomiokunnassa. nä, on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen lau- 10703: Lausunnon mukaan rikollisuuden ja rikok- sunnon mukaan syytä jatkuvasti pyrkiä kehit- 10704: sentekijäin ominaisuuksien erilaisuus eri alueil- tämään käytäntöä siten, että ei-hyväksyttävistä 10705: la sekä rikollisuuden ilmituloon ja syyttämi- syistä johtuvia vaihteluja pyritään vähentä- 10706: seen liittyvät tekijät selittävät merkittävästi mään. 10707: alueellisia vaihteluja. Rikoksen uusijoiden ja Vaihtelujen vähentämistapoina on lausun- 10708: nuorten rikoksentekijöiden tuomiokunnittain nossa mainittu mm. rikoslainsäädännön koko- 10709: vaihteleva osuus selittää siten osan vaihteluista. naisuudistuksen yhteydessä tapahtuva rikoslain 10710: Myös rikollisuuden ilmenemismuodot vaihtele- rangaistusasteikkojen yhtenäistäminen ja su- 10711: vat eri paikkakunnilla, esim. rattijuoppousta- pistaminen tosiasiallista rangaistuskäytäntöä 10712: pausten promillemäärä, varkausrikosten koh- vastaavaksi sekä rikoslain yleisten oppien, 10713: teen arvo, pahoinpitelyn vakavuus. Muun mu- myös rangaistuslajien valintaperusteiden, kir- 10714: assa rikosten ilmitulon ja syyttämiskäytännön jaaminen rikoslakiin. Muina keinoina on esi- 10715: vaihtelut vaikuttavat tuomioistuinten tutkitta- tetty tuomareiden koulutuspäivillä ja neuvotte- 10716: vaksi tulevan rikollisuuden törkeysasteeseen. luissa tapahtuva rangaistuskäytännön yhtenäis- 10717: Nämä erot ovat lausunnon mukaan osittain täminen sekä yleensä rangaistuskäytäntöjä ku- 10718: satunnaisia, osittain systemaattisia. Viimeksi vaavien tilastojen julkaiseminen. 10719: mainituista eroista esim. törkeä omaisuusrikol- A t k : n k ä y t ö n 1i s ä ä m i ne n . Oikeus- 10720: lisuus on selvästi keskittynyt kaupungistuneille ministeriön hallinnonalalla ollaan toteuttamas- 10721: alueille. Tarkka erittely siitä, miten paljon sa kahta suurta atk-järjestelmää, jotka vaikut- 10722: tuomittavien henkilöiden ominaisuudet, rikolli- tavat erityisesti alioikeuksien toimintaan. 10723: suuden törkeysaste ja tuomioistuinten suhtau- Näistä toinen on kiinteistötietorekisterijär- 10724: tuminen vaikuttavat annettuihin tuomioihin, jestelmä, jonka tulisi valtioneuvoston 10725: on selvitettävissä vain hyvin laajoilla ja kalliilla 26.2.1987 tekemän periaatepäätöksen mukaan 10726: tutkimushankkeilla. olla valmis vuoteen 1995 mennessä Rekisteri- 10727: Merkittävä osa rangaistuskäytännön alueel- järjestelmän tarkoituksena on korvata tuomio- 10728: lisista eroista johtuu lausunnon mukaan edellä istuinten nykyiset manuaalisesti pidettävät 10729: esitetystä rikollisuuden alueellisesta vaihtelus- kiinnitys- ja lainhuutorekisterit atk-järjestel- 10730: ta. Muut rangaistuskäytännön erot perustuvat mällä. Järjestelmän piirissä olevista tuomiois- 10731: alueellisesti vaihteleviin oikeuskäsityksiin, eri tuimista saadaan lainhuudatus- ja rasitustodis- 10732: tuomioistuinten perinteisiin, tuomarien henki- tukset tietokoneelta. Kertomusvuoden päätty- 10733: lökohtaisiin asenteisiin tai mielijohteisiin sekä essä atk-pohjainen rekisteri oli käytössä kol- 10734: muihin satunnaisiin syihin. messa tuomiokunnassa ja koekäytössä tai pe- 10735: Lausunnon mukaan alueellisesti vaihteleviin rustamisvaiheessa 21 tuomiokunnassa. 10736: oikeuskäsityksiin perustuvat erot ovat, kuten Vuoden 1989 lopussa rekisteri on rinnakkais- 10737: mm. rikosoikeuskomitea totesi rangaistusjär- käytössä 28-30 alioikeudessa ja osittaisessa 10738: jestelmän perusteita koskevassa kannanotos- käytössä 10-12 alioikeudessa. Suunnittelu- 10739: saan, määrättyyn rajaan saakka hyväksyttävis- kauden aikana järjestelmän piiriin otetaan 10740: sä. Sellaiset tuomioistuinten perinteisiin perus- vuosittain n. 10 alioikeutta, joten v. 1994 10741: tuvat erot, jotka eivät heijasta alueellisia käsi- järjestelmä on käytössä 80 alioikeudessa. 10742: tyksiä erilaisten tekojen törkeysasteesta vaan Oikeusministeriön lausunnon mukaan hank- 10743: esim. valtakunnallisesta normistosta poikkea- keen suunnittelu-, käyttö- ja laitehankintame- 10744: vaa tapaa vetää raja näpistyksen ja varkauden not olisivat seuraavat: 10745: 73 10746: 10747: Vuosi Suunnit- Käyttö Atk- Yhteensä toja on tarkoitus ottaa käyttöön v. 1989 mm. 10748: telu laitteet 10749: 1 000 mk eräissä tuomiokunnissa. Tietojen täydellistä 10750: 1989 1 300 1 700 1 500 4 500 hyödyntämistä rajoittaa oikeusministeriön mu- 10751: 1990 2 000 4200 1 200 7400 kaan kuitenkin varojen puute. Ministeriön 10752: 1991 1 500 6 850 1 200 9 550 mielestä olisikin paikallaan, että kun tuomiois- 10753: 1992 1 500 9 800 1 200 12 500 10754: 1993 1 000 12 750 1 200 14 950 tuimet uudenlaisen palvelun myötä hankkivat 10755: 1994 1 000 15 750 1 200 17 950 viran puolesta aiemmin asianosaisten tehtävä- 10756: nä olleen selvityksen, tästä aiheutuvat kustan- 10757: nukset ainakin osittain sisällytettäisiin tuomio- 10758: Atk-menojen lisäksi alioikeuksiin oikeus- istuinten palveluista suoritettaviin maksuihin. 10759: ministeriön mukaan olisi palkattava rekisterien Oikeusministeriössä kehitetään myös jatku- 10760: perustamisen vuoksi määräajaksi tilapäistä vasti atk-pohjaista oikeudellista tietopankkia 10761: henkilökuntaa, kuten kausiapulaisia ja notaa- eli Finlexiä. Järjestelmä jakaantuu mm. lain- 10762: reja. Rekisterin perustamisvaiheessa tuomiois- säädäntöä, ennakkopäätöksiä, oikeustieteellis- 10763: tuimen työmäärä lisääntyy, koska kiinnitys- ja tä kirjallisuutta ja kansainvälistä aineistoa kos- 10764: lainhuutotiedot tallennetaan tiedostoon ja tai- keviin osajärjestelmiin. 10765: lenousten oikeellisuus tarkistetaan. Lisäksi siir- Järjestelmä on jo käytössä kaikilla oikeus- 10766: tymävaiheessa joudutaan pitämään sekä manu- hallinnon viranomaisilla, joilla on käyttöön 10767: aalista että atk-pohjaista rekisteriä. Arvellaan, soveltuvat laitteet ja atk-linjayhteys. Lisäksi 10768: että kun järjestelmä on täysitehoisesti käytössä Finlexin käyttöoikeus on n. 600 viranomaisella 10769: tuomioistuimessa, se vapauttaa jokaisesta tuo- ja yksityisellä yrityksellä. Oikeushallinnon ul- 10770: mioistuimesta keskimäärin yhden henkilön kopuoliset käyttäjät maksavat järjestelmän 10771: muihin tehtäviin. käytöstä aiheutuvat oikeusministeriön tietojär- 10772: Tuomioistuimen palvelukyvylle järjestelmäl- jestelmäyksikön maksuperusteasetuksen mu- 10773: lä on lausunnon mukaan huomattava merkitys, kaiset maksut, joista kertyi kertomusvuonna 10774: koska asiakas saa näin rasitustodistuksen ja tuloja n. 2,5 Mmk. 10775: lainhuutotodistuksen välittömästi. Finlex-järjestelmää laajennetaan jatkuvasti 10776: Tuomiolauselmajärjestelmä on toinen mer- resurssien mukaan ja siihen on tarkoitus sisäl- 10777: kittävä järjestelmä, jonka käyttöönottoa laa- lyttää mm. kaikki säädökset sekä ns. alemman- 10778: jennetaan siten, että koko maan on suunniteltu asteinen norminanto. Finlex on avoin järjestel- 10779: olevan sen piirissä v. 1991. Se vaikuttaa lähin- mä, joka periaatteessa mahdollistaa eri hallin- 10780: nä tuomioistuimen sisäisiin työmenetelmiin ja nonalojen säädösaineiston liittämisen osaksi 10781: siihen, että täytäntöönpano- ja eräät muut säädöstieto kantaa. 10782: viranomaiset saavat nopeasti tuomioistuimen Oikeusministeriön lausunnon mukaan Finlex 10783: päätöstiedot rikosasioissa. Sen sijaan yksityis- työllistää tällä hetkellä oikeushallinnon sisällä 10784: ten asianosaisten palveluun ja tuomioistuimen yhden suunnittelijan ja toimistotyöntekijän. 10785: henkilöstön määrään tällä järjestelmällä ei ole Toisaalta järjestelmä vapauttaa hallinnonalan 10786: vaikutuksia. Tällä hetkellä järjestelmä on käy- yksiköt pitämästä yllä tai päivittämästä omia 10787: tössä 28 alioikeudessa ja osittain kahdessa lakikirjojaan, oikeustapauskortistojaan ja on 10788: hovioikeudessa. lisäksi nopea ja varma tiedotuskanava. Se va- 10789: Varsinkin erilaisissa hakemusasioissa on ha- pauttaa hallintoviranomaisia rutiinityöstä var- 10790: kijalta usein vaadittu väestörekisteriviranomai- sinaisiin asian ratkaisutehtäviin ja lisää siten 10791: silta hankittava virkatodistus. Laajojen suku- osaltaan toiminnan tehokkuutta, varmuutta ja 10792: selvitysten osalta virkatodistusten hankkimi- oikeellisuutta. 10793: nen, esim. perunkirjoitusten rekisteröintiä ja Palvelukyvyn lisäämisen ja asiakkaan ase- 10794: lainhuutohakemuksia varten, on usein erittäin man parantamisen tulee olla alioikeuksien toi- 10795: työlästä. Aiempien selvitysten mukaan tuomio- minnan kehittämisen keskeisiä tavoitteita. Eri- 10796: istuimiin tulee vuosittain n. 500 000 virkatodis- tyistä huomiota tulee uudistusten jatkovalmis- 10797: tusta. Oikeusministeriö on lausunnossaan il- telussa kiinnittää mahdollisuuksiin nopeuttaa 10798: moittanut sopineensa väestörekisterikeskuksen käsittelyä, lisätä oikeusvarmuutta ja asia- 10799: kanssa väestön keskusrekisteriin sisältyvien kaspalvelun joustavuutta sekä henkilökunnan 10800: henkilö- ja kiinteistötietojen saamisesta tuo- neuvonta-alttiutta ja -kykyä. Kun työskentely 10801: mioistuinten, ulosottoviranomaisten ja muiden alioikeuksissa uudistusten myötä merkittävästi 10802: oikeushallinnon virastojen päätteille. Näitä tie- muuttuu, on uudistusten vaikutuksia mm. pal- 10803: 10 390649T 10804: 74 10805: 10806: velukykyyn aktiivisesti seurattava. Tämän tämien oikeustapausselostusten hyväksikäytöl- 10807: vuoksi on jo uudistuksen valmisteluvaiheessa lä voidaan parantaa päätösten oikeellisuutta ja 10808: kehitettävä palvelukykyä kuvaavia mittareita yhdenmukaisuutta. Säädöstietokantahanketta 10809: seurannan apuvälineiksi. tulisi valtiontilintarkastajien mielestä myös kii- 10810: Alioikeusuudistukselle asetettujen tavoittei- rehtiä, sillä tämä avaisi mahdollisuuden saada 10811: den toteuttaminen ja uusien käräjäoikeuksien ajan tasalla olevat tiedot kaikista voimassa 10812: toiminnan järjestäminen edellyttävät valtion- olevista sekä laeista ja asetuksista että niitä 10813: tilintarkastajien käsityksen mukaan alioikeuk- alemmanasteisistakin normeista. 10814: sien nykyisten henkilöstövoimavarojen käytön 10815: kokonaisvaltaista uudelleenarviointia ja voima- Rikoksella loukatun asema. Rikoksen uhrin 10816: varojen kohdentomista muuttuvien työmäärien tai kuolemantapauksissa hänen asianomis- 10817: mukaan. Atk:n käyttöönoton ja istuntoko- tajansa mahdollisuudet saada korvausta rikok- 10818: koonpanon muutoksen mukanaan tuomat hen- sen tekijäitä ovat usein hyvin vähäiset. Tämän 10819: kilöstösäästöt antavat mahdollisuuden toimin- johdosta on v. 1973 säädetyllä lailla (935173) 10820: nan rationalisointiin. Alioikeuksien lukumää- rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 10821: rää ja pienten yksiköiden yhdistämistä tulee luotu järjestelmä helpottamaan uhrin asemaa. 10822: alioikeusuudistuksen toteuttamisvaiheessa myös 10823: Laissa säädetyin edellytyksin rikoksen uhril- 10824: harkita. 10825: la on oikeus saada korvausta henkilö- ja esine- 10826: Alioikeuksien lainkäytön yhdenmukaisuus ja 10827: vahingoista sekä muusta taloudellisesta vahin- 10828: asiakkaiden yhdenvertaisuus lain edessä ovat gosta. Pääsäännön mukaan korvaus voidaan 10829: tuomioistuinlaitoksen palvelukyvyn keskeisiä 10830: suorittaa, kun vahingosta vastuussa olevan 10831: tekijöitä. Lainkäytön selvät alueelliset vaihtelut korvausvelvollisuus on ensimmäisessä oikeus- 10832: vähentävät alioikeuksien toiminnan uskotta- 10833: asteessa vahvistettu. Eräissä tapauksissa kor- 10834: vuutta ja osaltaan lisäävät muutoksenhakualt- 10835: vausta voidaan suorittaa sitä aikaisemminkin. 10836: tiutta. Oikeusministeriön tulee selvittää lain- Korvauksen suorittaminen ei edellytä rikoksen- 10837: käytössä havaittuihin alueellisiin vaihteluihin 10838: tekijän varattomuutta. Oikeus saada korvausta 10839: vaikuttavat tekijät. Vaihtelujen syistä ja mah- vahingosta vastuussa olevalta siirtyy valtiolle, 10840: dollisesta hyväksyttävyydestä tulisi käydä laa- 10841: kun korvausta valtion varoista on päätetty 10842: jaa keskustelua tuomioistuinlaitoksen piirissä. maksaa. 10843: Alioikeuksien palvelukyvyn parantamisella 10844: voidaan ilmeisesti pitkällä aikavälillä vaikuttaa Lailla suojataan erityisesti väkivaltarikoksen 10845: myös muutoksenhakualttiuteen ja siten hovioi- ja muiden henkilövahingon kärsineiden ase- 10846: keuksien työmäärään. Suurimpien hovioikeuk- maa. Rikoksen johdosta henkilövahingon kär- 10847: sien asiaruuhkat uhkaavat kuitenkin jo paisua sineelle suoritetaan korvausta sairaanhoitokus- 10848: niin suuriksi, että niihin tulisi puuttua nopeasti tannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista 10849: vaikuttavin keinoin. Hovioikeuksien ratkaisu- kuluista, viasta tai muusta pysyvästä haitasta 10850: kapasiteetin lisäämiseksi tulisi oikeusministeri- sekä tulojen tai elatuksen vähentymisestä sa- 10851: össä harkita esim. mahdollisuuksia puuttua moin kuin eräistä henkilövahingon yhteydessä 10852: säännöksiin ratkaisuvaltaisesta kokoonpanos- sattuneista esinevahingoista, esim. rikkoutu- 10853: ta. Sitä tulisi pienentää joko väliaikaisesti asia- neista vaatteista ja silmälaseista. Jos uhri kuo- 10854: ruuhkan purkamiseksi tai pysyvästi niin, että lee, suoritetaan elatukseen oikeutetulle kor- 10855: myös hovioikeuksilla olisi mahdollisuus vaih- vaukseksi se määrä, jonka hän todennäköisesti 10856: taa kokoonpanoa asian laadun ja laajuuden olisi saanut elatuksena surmansa saaneelta. 10857: mukaan. Kivusta ja särystä ei makseta korvausta. 10858: Valtiontilintarkastajat painottavat atk:n kes- Esinevahingon kärsineellä on oikeus saada 10859: keistä asemaa tuomioistuintyön rationalisoin- vahingosta korvausta, jos vahingon aiheuttaja 10860: nissa ja palvelukyvyn parantamisessa. Atk- on ns. laitoshoidokki, esim. vanki tai lasten- 10861: pohjoisten tiedostojen laajamittaisella hyväksi- suojelulain nojalla huostaanotettu. Korvausta 10862: käytöllä voidaan merkittävästi helpottaa ja esinevahingosta tai muusta varallisuuteen koh- 10863: nopeuttaa hakemusasioiden käsittelyä. Esimer- distuneesta vahingosta voidaan suorittaa myös 10864: kiksi kerran oikeuteen annettua asiakirjaa tai harkinnan mukaan. Näin on ensinnäkin silloin, 10865: viranomaisten keräämää ja talieftamaa tietoa kun vahingon kärsineen toimeentulomahdolli- 10866: ei tulisi hakemusasioissa vaatia asiakkaalta uu- suudet ovat vahingon takia pysyvästi heikenty- 10867: delleen esitettäväksi. Finlex-järjestelmän sisäl- neet tai kun vahingon syntymiseen on vaikutta- 10868: 75 10869: 10870: nut uhrin iästä, sairaudesta tai muusta sellai- kutuksena valtiokonttoriin tulevien hakemus- 10871: sesta syystä johtunut avuttomuus. ten määrät ilmeisesti kasvavat. 10872: Oikeudenkäyntikuluja ei tämän lain nojalla Esitutkintaviranomaisille on toimitettu val- 10873: korvata. Rikoksen uhrilla on tietysti mahdolli- tiokonttorin esite, jossa kerrotaan lyhyesti val- 10874: suus saada maksuttomasta oikeudenkäynnistä tion maksamasta korvauksesta rikoksen uhrille 10875: annetun lain (87 /73) mukaiset edut. Hän voi sekä opastetaan hakemaan korvausta valtio- 10876: myös kääntyä kunnallisen oikeusaputoimiston konttorilta. Lisäksi esitutkintaviranomaisille 10877: puoleen. Käytännössä on oikeusturvavakuu- on toimitettu korvaushakemuslomakkeita. 10878: tuksista tullut merkittävä tekijä oikeudenkäyn- Rikoksella loukatun asema on valtiontilin- 10879: tikustannusten korvaamisessa. Edellä luetel- tarkastajien mielestä jäänyt liian vähälle huo- 10880: luista mahdollisuuksista huolimatta jäävät jos- miolle. Rikoksen uhri tai hänen omaisensa 10881: kus suuretkin oikeudenkäyntikulut rikoksen eivät usein tiedä asemastaan prosessissa ja 10882: uhrin lopullisesti kannettaviksi. mahdollisuuksistaan saada korvausta. Monessa 10883: tapauksessahan rikoksentekijä ei pysty itse 10884: Suurimmat epäkohdat korvausjärjestelmässä 10885: korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja. 10886: liittyvät oikeusministeriön mukaan hakemusten 10887: käsittelyn kestoon. Käsittely saattaa valtio- 10888: Rikoksentekijän heikon sosiaalisen aseman 10889: konttorissa kestää useissa tapauksissa jopa 10890: vuoksi hänen oikeudenkäyntikulunsa korva- 10891: vuoden. Asiaan pyritään saamaan parannusta 10892: taan usein valtion varoista, kun taas rikoksen 10893: mm. atk-järjestelmän käyttöönotolla. Valtio- 10894: uhri tai hänen asianomistajansa joutuvat omal- 10895: konttorista saadun tiedon mukaan atk:n käyt- 10896: la kustannuksellaan hankkimaan oikeutta. 10897: Vaikkakin rikoksesta syytetyn ja rikoksen uh- 10898: töönotto on kuitenkin vasta alkuvaiheessa eikä 10899: rin periaatteelliset asemat eroavat toisistaan 10900: sillä ole vielä saatu aikaan työn rationalisointia 10901: merkittävästi, antaa edellä kuvattu tilanne kui- 10902: muuten kuin mm. konekirjoituksen osalta. 10903: tenkin vääristyneen kuvan valtion suhtautumi- 10904: Seuraavassa asetelmassa esitetään maksetut sesta rikoksentekijään ja uhriin. 10905: korvaukset sekä hakemusten määrät pyöristet- Rikosvahinkojen korvausjärjestelmää tulisi 10906: tyinä lähimpään kymmeneen v. 1984-88: tehostaa liian pitkien käsittelyaikojen lyhentä- 10907: miseksi. Selvissä tapauksissa tulisi aina voida 10908: Vuosi Hakemukset Korvaukset 10909: Mmk ottaa käyttöön osittainen ennakkomenettely. 10910: 1984 ...................... . 1 310 5,0 Korvattavien vahinkojen laatua ja korvausten 10911: 1985 1 330 5,0 enimmäismääriä tulisi myös tarkistaa. 10912: 1986 ...................... . 1 580 5,6 Esitutkinta-asetukseen sisällytetty säännös, 10913: 1987 ...................... . 1 800 8,0 jolla esitutkintaviranomainen on velvoitettu in- 10914: 1988 ...................... . 2 230 7,6 10915: formoimaan uhria mahdollisuudesta saada 10916: korvausta valtion varoista, on onnistunut. Ri- 10917: Hakemusten ja korvausten määrän lisäänty- 10918: koksen uhrin aseman helpottamista pohdittaes- 10919: minen on johtunut suurelta osin siitä, että sa tulisi selvittää, miten esim. esitutkinta- ja 10920: työnantajille on annettu oikeus saada korvaus- syyttäjäviranomaiset voisivat virkansa puolesta 10921: ta työkyvyttömyysajalta maksetusta palkasta avustaa rikoksen uhria esitutkintavaiheessa ja 10922: sekä siitä, että myös pysyvästä viasta ja haitas- 10923: varsinaisessa prosessissa. 10924: ta tuomittujen korvausten markkamäärä on 10925: noussut. Kriminaalihuolto. Kriminaalihuollolla voi- 10926: Maksettujen korvausten määrän pienenemi- daan laajassa merkityksessä ymmärtää kaikkia 10927: seen kertomusvuonna on vaikuttanut tekstin- niitä toimenpiteitä, joihin viranomaisilla on 10928: käsittelyssä käyttöönotetun atk-laitteiston si- velvollisuus ryhtyä kansalaisten rikollisen käyt- 10929: säänajovaihe. täytymisen perusteella. Suppeammassa merki- 10930: Esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun, tyksessä kriminaalihuollolla tarkoitetaan yleen- 10931: 1.1.1989 voimaan tulleen asetuksen (575/88) sä Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimintaa. 10932: 6 §:n mukaan esitutkintaviranomaisen on il- Vapaudessa tapahtuvaa kriminaalihuoltoa 10933: moitettava asianomistajalle oikeudesta saada voidaan tarkastella sekä rikollisuuskontrollin 10934: korvausta valtion varoista, jos asianomaisella että sosiaalipalvelujärjestelmän näkökulmasta. 10935: ilmeisesti on tähän oikeus. Tarvittaessa on Kummaltakin kannalta tarkasteltuna kriminaa- 10936: asianomistajaa opasteHava korvauksen hake- lihuollon tehtävät ovat yhteiskunnallisena toi- 10937: misessa. Tämän tiedottamisvelvollisuuden vai- mintana suppeita ja kustannuksiltaan vaati- 10938: 76 10939: 10940: mattomia. Kontrollijärjestelmän osana sen 1 766 valvontaan ja näistä 663 Kriminaalihuol- 10941: kustannukset ovat 1-2 Olo yhteiskunnalle, lä- toyhdistykselle. 10942: hinnä poliisin, tuomioistuinlaitoksen ja van- Lakisääteisten tehtävien lisäksi Kriminaali- 10943: keinhoidon ylläpitämisestä, aiheutuvista kus- huoltoyhdistyksen toimintaan sisältyy asumis- 10944: tannuksista. Suhteessa sosiaalipalvelujärjestel- palveluiden ja työtoiminnan järjestämistä ja 10945: mään kriminaalihuollon kustannukset voidaan asiakkaiden taloudellista avustamista. 10946: ilmaista prosentin murto-osina. Asumispalvelut on ensisijaisesti tarkoitettu 10947: Kriminaalihuoltoyhdistys. Krimi- yhdistyksen valvonnassa oleville ehdonalaiseen 10948: naalihuoltoyhdistys on asetuksella (135/75) pe- vapauteen päästetyille. Kertomusvuoden lopus- 10949: rustettu julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tar- sa yhdistyksellä oli 16 paikkakunnalla yhteensä 10950: koituksena on suorittaa ja kehittää kriminaali- 209 asuntopaikkaa yhdistyksen omissa valvo- 10951: huoltotyötä. Yhdistys hoitaa sille lainsäädän- tuissa tai puolivalvotuissa asuntoloissa ja asun- 10952: nöllä annettuja kriminaalihuoltotehtäviä ja tokodeissa ja lisäksi vuokratuissa tukiasunnois- 10953: huolehtii oikeusministeriön vahvistaman toi- sa 170 asuntopaikkaa. 10954: mintasuunnitelman mukaisesti myös kriminaa- Yhdistyksen omaan tuotantoon perustuvia 10955: lihuoltoon kuuluvista asumis- ja muista sosiaa- työpaikkoja on kolmella paikkakunnalla yh- 10956: lipalveluista. Yhdistys antaa lisäksi asiantun- teensä n. 30. Puolustusministeriön työkohteis- 10957: tija-apua kriminaalihuoltotyön suunnittelussa sa yhdistyksellä on n. 20 paikkaa. Yhdistyksel- 10958: ja suorittamisessa. lä on myös työnvälityslupa, mutta tähän tehtä- 10959: Yhdistyksen muodostavat yhteisöjäsenet, vään on erityinen toimihenkilö vain yhdistyk- 10960: joita kertomusvuonna oli 50 eli 40 kuntaa ja 10 sen Helsingin aluetoimistossa. Yhdistyksen 10961: yhteisöä. Ylintä päätäntävaltaa yhdistyksessä omaan välitykseen perustuvan työllistämisen 10962: käyttävät jäsenistö, johtokunta ja toiminnan- merkitys on viranomaisten yhteistyön kehitty- 10963: johtaja. misen mukana vähentynyt siten, että kertomus- 10964: Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakisääteisiä vuonna kirjattiin työnvälityksiä vain Helsingis- 10965: tehtäviä ovat nuorista rikoksentekijöistä tehtä- sä ja Tampereella, yhteensä 43. Yhdistyksen 10966: vät henkilötutkinnat, ehdollisesti rangaistujen työllistämistoiminta on tarkoitettu niille asiak- 10967: nuorten rikoksentekijöiden valvonta ja ehdon- kaille, joiden työllistäminen ei ole ollut mah- 10968: alaisesti vapautettujen vankien valvonta. dollista edes työllisyyslain ja -asetuksen mah- 10969: Henkilötutkintoja tehtiin v. 1987 yhteensä n. dollistamin toimenpitein. 10970: 9 000, joista 5 200 Kriminaalihuoltoyhdistyk- Asiakkaiden taloudelliseen avustamiseen 10971: sessä ja 3 800 kuntien sosiaalitoimistoissa. Ker- käytettiin valtion myöntämistä määrärahoista 10972: tomusvuonna henkilötutkintoja tehtiin vajaat v. 1987 yhteensä 620 000 mk ja kertomusvuon- 10973: 8 400 eli edellisvuotta vähemmän. Kriminaali- na n. 680 000 mk. Avustuksia myönnetään 10974: huoltoyhdistys suoritti vajaat 4 600 ja sosiaali- säännönmukaisesti vain, kun normaalin sosiaa- 10975: toimistot suorittivat n. 3 800 tutkintaa. lihuollon toimeentulotuki ei ole ollut käytettä- 10976: Ehdollisesti rangaistuja nuoria rikoksenteki- vissä tai kun muutoin on ollut hyvin perus- 10977: jöitä määrätään vuosittain valvontaan 3 500- teltua tukea asiakasta esim. työhön hakeutumi- 10978: 4 000. Kriminaalihuoltoyhdistyksen valvontaan sessa tai asumisjärjestelyissä. 10979: määrätään n. 40 % ja sosiaalitoimistojen jär- Kriminaalihuollon asiakkaiden palveluja py- 10980: jestämään valvontaan n. 60 % kaikista valvot- ritään parantamaan ja monipuolistamaan 10981: tavista. Kertomusvuoden lopussa oli yhdistyk- myös tehostamalla viranomaisten yhteistyötä, 10982: sen valvonnassa 1 485 ehdollisesti rangaistua selkeyttämällä työnjakoa ja koordinoimaila 10983: nuorta, kun vuoden 1987 lopussa valvottavia suunnitelmia. Yhteisellä koulutuksella pyritään 10984: oli 1 555. yhdenmukaistamaan toimintaa. Aluetyön va- 10985: Ehdonalaisesti vapautuneiden vaivonnoista kiintuneena toimintamuotona on juuri koulu- 10986: suurin osa on edelleen määrätty poliisille. Kri- tuksen ja ohjauksen järjestäminen sosiaalitoi- 10987: minaalihuoltoyhdistyksen osuus näistä on vuo- men työntekijöille ja yksityisvalvojille. 10988: sittain noin kolmasosa yksityisvalvojien huo- Yhdistyksen toiminnan rahoitus. 10989: lehtiessa lopuista valvonnoista. Vuonna 1987 Kriminaalihuoltotyön valtionavusta annetun 10990: ehdonalaisesti vapautuneista n. 5 000 vangista lain (31/75) mukaan valtion tulo- ja meno- 10991: määrättiin valvontaan 1 852, joista yhdistyksen arviossa osoitetaan valtionapuna määrärahat 10992: valvontaan 620. Kertomusvuonna ehdonalai- niihin Kriminaalihuoltoyhdistyksen kustannuk- 10993: sesti vapautuneista n. 4 900 vangista määrättiin siin, jotka aiheutuvat yhdistykselle lain tai 10994: 77 10995: 10996: asetuksen nojalla annettujen tehtävien suoritta- valtion ohjauksen kannalta. Molempia tehtä- 10997: misesta. väryhmiä voidaan laajentaa vain oikeusminis- 10998: Muiden kriminaalihuoltoon liittyvien tehtä- teriön hyväksymän toimintasuunnitelman ja 10999: vien suorittamista varten sekä toimitilojen pe- valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. 11000: rustamiskustannuksiin ja perusparannuksiin Vertailu muihin Pohjoismaihin. 11001: voidaan myöntää valtionapua tulo- ja menoar- Muissa Pohjoismaissa on siirrytty yhdistys- 11002: vion rajoissa. muotoisesta kriminaalihuollon järjestämista- 11003: Kriminaalihuoltotyön valtionavusta annetun vasta valtion omana organisaationa ylläpitä- 11004: asetuksen (134/75) mukaan kustannusten vä- mään kriminaalihuoltoon. Ruotsissa tämä to- 11005: hennyksiksi lasketaan oman toiminnan tulot teutettiin asteittain 1940-luvulla ja Norjassa 11006: sekä avustukset ja lahjoitukset. Valtionapu toiminta valtiollistettiin v. 1980. 11007: määräytyy siis nettomenojen perusteella. Kaikissa Pohjoismaissa kriminaalihuollon 11008: Yhdistyksen tulot muodostuvat valtionavuis- päätehtäviksi on nähty henkilötutkinnan suo- 11009: ta, kuntien avustuksista ja korvauksista, työ- rittaminen ja valvonnan järjestäminen. Vaihte- 11010: voimapiirien työllistämiskorvauksista ja oman levasti ylläpidetään myös lähinnä asumispalve- 11011: toiminnan tuotoista. Seuraavassa asetelmassa luja tarjoavia toimintayksikköjä. 11012: esitetään näiden määrät (1 000 mk:ina) ja pro- Suomessa toteutettu kriminaalihuollon teh- 11013: senttiosuudet kokonaistuloista v. 1987 ja 1988: täväjako eroaa eräiltä osin merkittävästi tehtä- 11014: väjaosta muissa Pohjoismaissa. Suomessa so- 11015: 1987 1988 siaalilautakunnalle voidaan antaa rangaistusten 11016: 1 000 mk % 11017: 1 000 mk "'o täytäntöönpanoon kuuluvia tehtäviä, mm. eh- 11018: Valtionavut ......... 37 134 84,1 34 195 81,6 dollisesti rangaistujen nuorten valvonta, sekä 11019: Kunnat ............. 2 459 5,6 2 437 5,8 11020: Työvoimapiirit ...... 207 0,5 64 0,2 henkilötutkintatehtäviä. Henkilötutkintoja teh- 11021: Oma toiminta ....... 4 346 9,8 5 192 12,4 dään maassamme huomattavasti enemmän 11022: Yhteensä ............ 44 146 100,0 41 888 100,0 kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa vanki- 11023: lasta vapautuvien valvonta voidaan antaa polii- 11024: Kertomusvuonna osoitettiin Kriminaalihuol- sin tehtäväksi. Sen sijaan yksityishenkilöiden 11025: toyhdistykselle valtionapua seuraavilta mo- käyttö valvontatehtävissä on hyvin vähäistä ja 11026: menteilta: henkilötutkinnoissa heitä ei käytetä lainkaan. 11027: Rangaistusten täytäntöönpanoon kuuluvia teh- 11028: 25.50.50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyh- täviä on annettu myös valtion ulkopuolisen 11029: distykselle lainsäädäntöön pe- organisaation hoidettavaksi. 11030: rustuviin tehtäviin (arviomää- Toiminnan kehittämistarpeet. 11031: räraha) Kriminaalihuoltoyhdistys toteuttaa omalta 11032: 25.50.51 Valtionapu muun kriminaali- osaltaan rikosten seuraamusjärjestelmää sekä 11033: huoltotyön suorittamiseen järjestää ja kehittää rangaistujen sosiaalihuol- 11034: 25.50.52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyh- lon tukipalveluja. Yhdistykselle kuuluvien teh- 11035: distykselle toimitilojen perus- tävien periaatteellinen erilaisuus, täytäntöön- 11036: tamis- ja peruskorjausmenoihin pano ja rangaistujen tukeminen aiheuttavat 11037: (siirtomääräraha). ongelmia toiminnan painopisteen valinnassa ja 11038: rajaamisessa suhteessa yhteiskunnan tarjoa- 11039: Käytännössä Kriminaalihuoltoyhdistyksen miin normaalipalveluihin. 11040: tehtävien jakaminen lakisääteisiin tehtäviin ja Kriminaalihuoltoyhdistykselle kuuluvat seu- 11041: muuhun kriminaalihuoltotyöhön ei ole ongel- raamusjärjestelmästä ehdollisesti rangaistujen 11042: matonta. Kriminaalihuoltotyöhön sisältyy va- nuorten valvonta ja ehdonalaisesti vapautunei- 11043: paudessa tapahtuvia täytäntöönpanotehtäviä den valvonta. Näitä tehtäviä on annettu myös 11044: niihin liittyvine selvityksineen ja tukipalvelui- sosiaalilautakunnille, poliisille ja yksityisille. 11045: neen (asuminen, työllistäminen, taloudellinen Myös henkilötutkinnat voidaan katsoa seuraa- 11046: apu). musjärjestelmän toimeenpanoon liittyväksi toi- 11047: Sekä lakisääteisistä että harkinnanvaraisista minnaksi, sillä ne palvelevat lähinnä tuomiois- 11048: tehtävistä aiheutuvat menot korvataan yhdis- tuinten ja syyttäjien tarpeita. Suunnitelma yh- 11049: tykselle täyden korvauksen periaatteella, sen dyskuntapalvelun kehittämisestä uudeksi, eh- 11050: jälkeen kun tulot on laskettu menojen vähen- dotonta vankeusrangaistusta korvaavaksi seu- 11051: nykseksi. Jaolla ei ole merkitystä myöskään raamusmuodoksi ja sen toteuttaminen asetta- 11052: 78 11053: 11054: vat Kriminaalihuoltoyhdistykselle uusia toi- ongelmaisten, vankilasta vapautuvien ja mie- 11055: minnan ja organisaation kehittämisen vaati- lenterveydellistä tukea tarvitsevien kuntoutta- 11056: muksia, erityisesti toiminnan laajentamiselle vaksi asumismuodoksi. 11057: kattamaan koko maa. Samalla se ilmeisesti Kun päävastuu vankilasta vapautuvienkin 11058: korostaisi yhdistyksen kuvaa täytäntöönpano- asumisen järjestämisestä on sosiaalihuoltolain 11059: organisaation osana. mukaan kunnilla, jää pohdittavaksi, kuinka 11060: Kun perustettiin julkisoikeudellinen Krimi- paljon Kriminaalihuoltoyhdistyksen tulee jat- 11061: naalihuoltoyhdistys v. 1975, uudistuksen ensi- kossa uhrata resurssejaan asumispalvelujen tai 11062: sijainen tavoite oli sosiaalipalveluja kehittävän, muiden sosiaalipalvelujen järjestämiseen. 11063: ei rangaistusten täytäntöönpanotehtäviä hoita- Nuoria rikoksentekijöitä koskevan lainsää- 11064: van organisaation perustaminen. Kriminaali- dännön lähtökohta on, että ehdollisesti ran- 11065: huoltoyhdistys perustettiin ensisijaisesti sosiaa- gaistu nuori asetetaan yleensä valvontaan. 11066: lipalvelujärjestelmää täydentäväksi organisaa- Tuomioistuinkäytännössä on tässä suhteessa 11067: tioksi. Uudistuksen valmisteluasiakirjojen mu- suuria vaihteluja. Eräillä paikkakunnilla kaikki 11068: kaan yhdistyksen perustaminen oli kuitenkin ehdollisesti rangaistut nuoret asetetaan valvon- 11069: ainoastaan väliaikainen ratkaisu. Pitemmällä taan, toisilla paikkakunnilla henkilötutkinnas- 11070: tähtäimellä tavoitteeksi asetettiin kriminaali- sa annetun suosituksen nojalla erityisesti harki- 11071: huollon yhdentyminen sosiaalihuoltoon joko taan valvontaan määräämistä ja valvontaan 11072: osittain tai kokonaaan. Kriminaalihuollon siir- asetetaan vain puolet tuomituista. 11073: tymäkauden ratkaisuja perusteltiin mm. sillä, Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta 11074: että kriminaalihuoltoon tulee ohjata enemmän voidaan nähdä myös vaihtoehtona eräille sosi- 11075: yhteiskunnan varoja. Sosiaalihuollon voimava- aalihuollon toimille. Lastensuojelulain 12 §:n 11076: rat nähtiin myös riittämättömiksi erityisesti mukaan sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä toi- 11077: suurten kaupunkien kriminaalihuoltotehtävien menpiteisiin, kun lapsi tai nuori käyttäytymi- 11078: järjestämisessä. sellään vaarantaa omaa kehitystään tai kun 11079: Sosiaalihuollon palvelutason noustua mer- kasvuolot muuten vaarantuvat tai eivät turvaa 11080: kittävästi vuodesta 1975 ovat kunnat nykyään lapsen tai nuoren kehitystä. Lastensuojelulain 11081: ainakin periaatteessa velvolliset järjestämään mukaisten toimenpiteiden selvittäminen esitut- 11082: Kriminaalihuoltoyhdistyksen asiakkaille juuri kintavaiheessa antaisikin ilmeisesti mahdolli- 11083: niitä palveluja, joita myös yhdistys on tähän suuden käyttää ehdollista rangaistusta ilman 11084: asti järjestänyt. valvontaa myös niille lapsille ja nuorille, joiden 11085: Sosiaalihuollon, opetustoimen ja terveyden- tarvitsema tuki voidaan antaa sosiaalihuolto- 11086: huollon tehtäviä on tarkistettu siirtämällä eri- na. 11087: tyisryhmille tarkoitettuja palveluja näistä pal- Oikeusministeriön vahvistamille lomakkeille 11088: veluista yleisesti huolehtivien viranomaisten laadiHavan seuraamusehdotukseen päättyvän 11089: vastuulle. Kriminaalihuoltoyhdistyksen koh- henkilötutkinnan suorittamisesta huolehtivat 11090: dalla tällainen kehitys merkitsisi tehtävien siir- Kriminaalihuoltoyhdistyksen paikallistoimistot 11091: tämistä kuntien sosiaaliviranomaisille ja val- ja sosiaalilautakunnat. Määrämuotoisten hen- 11092: tion työvoimaviranomaisille. Käytännössä kun- kilötutkintojen lukumäärää aiotaan vähentää 11093: nat voisivat käyttää hyväkseen myös yksityisiä mm. oikeusministeriön ohjeistuksella. Alle 18- 11094: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. vuotiaiden osalta henkilötutkinta voitaisiin oi- 11095: Sosiaalihuoltolaissa säädetään niistä sosiaali- keusministeriön mielestä usein korvata sosiaali- 11096: palveluista, joita kunnan on riittävästi järjes- toimiston laatimalla vireillä olevia ja suunnitel- 11097: tettävä tarvitseville. Kriminaalihuollon kannal- tuja lastensuojelutoimia koskevalla selvityksel- 11098: ta keskeisiä ovat sosiaalityö, asumispalvelut ja lä. Lastensuojelulain 11 §:n mukaan yksilö- 11099: laitoshoito. kohtaisessa lastensuojelussa on tehtävä huolto- 11100: Sosiaali- ja terveydenhuollon vuosiksi 1989- suunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen 11101: 93 laaditun valtakunnallisen suunnitelman mu- neuvonta tai ohjaus. Lain 6 §:n mukaan so- 11102: kaan jokaiselle sosiaalihuoltolain tarkoittamaa siaalilautakunnan on myös annettava asiantun- 11103: asumispalvelua tarvitsevalle asunnottomalle tija-apua muille viranomaisille. 11104: järjestetään vähimmäistasoa vastaava asunto Oikeusministeriössä valmisteltu syyttämätiä 11105: ja asumisen edellyttämä tuki. Sosiaalihallituk- ja tuomitsematta jättämistä koskeva lainmuu- 11106: sen yleiskirjeen A5/1985/hu mukaan tukiasu- tos lisää myös tarvetta sosiaalitoimistojen syyt- 11107: minen soveltuu parhaiten nuorten sekä päihde- täjille ja tuomioistuimille antamiin selvityksiin. 11108: 79 11109: 11110: Ehdotuksen mukaan toimenpiteistä luopumi- paikkoihin työllisyyslain tukimuotojen avulla 11111: sen perusteena voivat olla mm. vireillä olevat ja erillisestä suojatyökäsitteestä luovuttaisiin. 11112: tai suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten 11113: toimet. vastuulle jäisi kuntouttava työtoiminta, joka 11114: Kertomusvuoden alusta voimaan tulleiden on pääasiassa tarkoitettu työkyvyttömille hen- 11115: työllisyyslain (275/87) ja -asetuksen (737 /87) kilöille. 11116: tarkoittamia työvoimapalveluja ovat työnväli- Kriminaalihuollon kehittämis- 11117: tys, ammatinvalinnanohjaus, työllisyyskoulu- t o imikunnan mietintö. Oikeusministe- 11118: tus, muuttoturvan järjestäminen, sijaintineu- riön 18.11.1987 asettama toimikunta sai tehtä- 11119: vonta, ohjaaminen omatoimiseen työllistämi- väkseen selvittää, tarvitaanko sosiaalihuollon 11120: seen, kansainvälinen harjoittelijanvaihto, tieto- ja yleisten palvelujen täydentämiseksi edelleen 11121: palvelu ja vajaakuntoisten erityispalvelut. Nä- erillistä kriminaalihuolto-organisaatiota ja mi- 11122: mä kaikki ovat myös vankilasta vapautuneiden kä on Kriminaalihuoltoyhdistyksen, sosiaali- 11123: käytössä. huollon, asuntoviranomaisten, työvoimavira- 11124: Työtön työnhakija pyritään ensisijassa työl- nomaisten, poliisin ja vankeinhoitolaitoksen 11125: listämään omalla työssäkäyntialueellaan tai oh- välinen tarkoituksenmukainen työnjako. Toi- 11126: jaamaan hänet työnsaantia edistävään koulu- mikunnan tuli selvittää, mitä kehittämistarpei- 11127: tukseen. Jollei työnhakijalle onnistuta löytä- ta ja uusia vaatimuksia vankeusrangaistuksille 11128: mään töitä avoimilta työmarkkinoilta, voidaan vaihtoehtoisten seuraamusten toimeenpano ai- 11129: hänen työllistämiseensä käyttää valtion työlli- heuttaa Kriminaalihuoltoyhdistyksen organi- 11130: syysmäärärahoja. Viimeisenä keinona on val- saatiolle ja henkilöstön asemalle. Toimikunnan 11131: tion ja kuntien työllistämisvelvoite, joka kos- tuli lisäksi selvittää, ovatko Kriminaalihuolto- 11132: kee nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. yhdistyksen asema valtionapulaitoksena ja val- 11133: Työllistämisen tukitoimenpiteistä työnanta- tionapua koskeva säännöstö asianmukaisia 11134: jalle maksettava työllistämistuki on kriminaali- tehtäviinsä nähden. Toimikunnan mietintö 11135: huollon asiakkaiden kannalta sikäli keskeinen, (KM 1988:46) valmistui kertomusvuoden lop- 11136: että työllisyysasetuksen 2 §:n mukaan työllistä- puun mennessä. 11137: mistukea voidaan myöntää vankilasta vapautu- Toimikunta tarkasteli kriminaalihuoltoa hal- 11138: neen vaikeasti työllistettävän työllistämiseen linnollisesta näkökulmasta. Tällöin keskeisiksi 11139: samojen perusteiden mukaan kuin vajaakun- kriminaalihuollon kehittämiskysymyksiksi 11140: toisten työllistämisessä. Tukea voidaan myön- nousivat työnjakokysymykset eri viranomais- 11141: tää yksityiselle työnantajalle, kunnalle tai kun- ten välillä, erityisesti kriminaalihuollon ja sosi- 11142: tainliitolle ja siten myös Kriminaalihuoltoyh- aalipalvelujärjestelmän suhde, jota on tarkas- 11143: distyksen omiin työtehtäviin. teltu myös valtion ja kuntien tehtäväjaon kan- 11144: Kriminaalihuoltoyhdistyksen oma työtoimin- nalta. 11145: ta on osa muuta asiakastyötä. Työssä käyvistä Toimikunnan tehtävänä ei ollut selvittää kri- 11146: suurin osa asuu yhdistyksen asuntoyksiköissä minaalihuoltoon kuuluvien tehtävien sisällöllis- 11147: tai tukiasunnoissa ja on lähes aina ehdonalai- tä kehittämistarvetta. Tältä osin toimikunnan 11148: sesti vapautuneena tai ehdollisesti rangaistuna työ rakennettiin sen lähtökohdan varaan, että 11149: valvonnassa. Työtoiminta on luonteeltaan kun- kriminaalihuollon perustehtävissä ei tule ta- 11150: touttavaa ja kokeilevaa ja sen kustannukset pahtumaan merkittäviä muutoksia. Toimikun- 11151: ovat melko korkeat. Yhdistyksen työllistämis- ta tarkasteli kriminaalihuoltotyötä lähinnä nii- 11152: toiminnan kustannukset ovatkin verrattavissa den tehtävien kautta, jotka lainsäädännön 11153: niihin vajaakuntoisten työllistämiskustannuk- pohjalta on Kriminaalihuoltoyhdistykselle an- 11154: siin, jotka aiheutuvat invalidihuoltolain mukai- nettu. 11155: sen suojatyötoiminnan järjestämisestä. Toimikunta esitti, että vapaudessa tapahtu- 11156: Työvoimaviranomaisten ja sosiaalivirano- vat rangaistusten täytäntöönpanotehtävät kes- 11157: maisten tehtäväjakoa on tarkasteltu toimikun- kitetään kriminaalihuolto-organisaatiolle. Eh- 11158: tamietinnössä Työtoiminta ja vajaakuntoisten dotusten mukaan ehdollisesti rangaistujen 11159: työllistäminen (TM 1987:59). Mietinnön mu- nuorten valvonnat tulisi asteittain siirtää so- 11160: kaan vajaakuntoisten työllistämisestä tulisi siaalilautakunnilta kokonaan kriminaalihuolto- 11161: työvoimaviranomaisille asettaa erityinen työl- organisaation hoidettavaksi. Toimikunta kat- 11162: listämisvastuu. Vajaakuntoiset pyrittäisiin tä- soi kuitenkin, että ehdollisesti rangaistujen 11163: män mukaan työllistämään normaaleihin työ- nuorten valvontoja voidaan nykyistä enemmän 11164: 80 11165: 11166: korvata lastensuojelulain mukaisilla toimenpi- Hallintoa tulisi kehittää siten, että julkisoi- 11167: teillä. Henkilötutkintojen osalta toimikunta keudellisen Kriminaalihuoltoyhdistyksen krimi- 11168: esitti, että nykyinen henkilötutkintajärjestelmä naalihuoltotehtävät siirrettäisiin valtion organi- 11169: jaetaan käsitteellisesti sosiaalilautakuntien lau- saatioon perustamalla 1.3.1991 lukien Krimi- 11170: suntomenettelyyn sekä kriminaalihuolto-orga- naalihuoltokeskus. Se muodostuisi periaattees- 11171: nisaation vastuulle kuuluvaan varsinaiseen sa nykyisestä Kriminaalihuoltoyhdistyksen or- 11172: henkilötutkintaan. Keskitettäessä henkilötut- ganisaatiosta. Koko maan kattavan aluever- 11173: kintoja kriminaalihuolto-organisaatiolle olisi koston aikaansaamiseksi tulisi nykyistä 17 11174: henkilötutkintojen määrää toimikunnan ehdo- aluetoimiston verkostoa lisätä kahdeksalla uu- 11175: tusten mukaan olennaisesti vähennettävä. della toimistolla. 11176: Ehdonalaisesti vapautettujen valvontoja tuli- Toimikunnan arvion mukaan tehtäviä kos- 11177: si siirtää poliisilta kriminaalihuolto-organisaa- kevat uudelleen järjestelyt edellyttäisivät n. 100 11178: tiolle. Toimikunnan näkemyksen mukaan val- uuden viran perustamista kriminaalihuolto- 11179: vontoja tulisi selkeästi vähentää ja valvontaa organisaatioon. Uudistus tulisi toteuttaa yhden 11180: kehittää vankeusrangaistusta korvaavana toi- suunnittelukauden aikana eli vuoteen 1994 11181: mintana. Toimikunta piti myös kriminaali- mennessä. Valtion kulutusmenoja esitetty uu- 11182: huolto-organisaation rakennetta sopivana yh- distus nostaisi vuodessa n. 16 Mmk:lla ja 11183: dyskuntapalvelun kokeilutoiminnan käynnistä- organisaation laajentaminen vaatisi perus- 11184: miseksi. tamiskustannuksina n. 4 Mmk. Toimikunta 11185: Kriminaalihuoltoyhdistyksen asumispalvelut halusi kuitenkin liittää kriminaalihuolto-orga- 11186: suhteessa sosiaalihuoltolain asumispalveluihin nisaation kehittämistyön kiinteästi niihin toi- 11187: tulisi määritellä uudelleen. Toimikunnan ar- mintoihin, joilla selkeästi alennettaisiin vanki- 11188: vion mukaan nykyisistä asumispalveluista aina- lukua. Toimikunnan näkemyksen mukaan tä- 11189: kin noin puolet voidaan siirtää sosiaalipalvelu- hän voitaisiin pyrkiä mm. seuraavin toimenpi- 11190: järjestelmässä toteutettavaksi. Kriminaalihuol- tein: 11191: totyöhön luettavien työllistämispalvelujen osal- - Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvon- 11192: ta toimikunta esitti vaihtoehtoisina kehittämis- tajärjestelmää tehostamalla pyrittäisiin nykyis- 11193: malleina työllistävien toimintayksiköiden kyt- tä tehokkaammin estämään alle 21-vuotiaiden 11194: kemistä kiinteämmin työvoimahallintoon tai tuomitsemista ehdottomaan vankeusrangais- 11195: rangaistusten täytäntöönpanoon. tukseen. 11196: Toimikunnan tehtäväkohtaiseen tarkaste- - Ehdonalaisesti vapautettujen valvontaa 11197: luun perustuva johtopäätös oli se, että Krimi- kehitettäisiin asteittain vankilassa suoritettavaa 11198: naalihuoltoyhdistyksen ensisijaiset tehtävät ei- rangaistusta korvaavaan suuntaan. 11199: vät muodostu sosiaalipalvelujärjestelmää täy- - Yhdyskuntapalvelun tuomitsemisen edel- 11200: dentävistä vaan rangaistusten täytäntöönpa- lytykset säädettäisiin niin, että seuraamuksella 11201: noon liittyvistä tehtävistä. Rangaistusten täy- voidaan korvata ehdottomia vankeusrangais- 11202: täntöönpano on valtion tehtävä. Ehdotukset tuksia. 11203: Kriminaalihuoltoyhdistyksen hallinnon kehittä- - Oikeusministeriön toiminta- ja talous- 11204: misestä perustuivat tähän lähtökohtaan. suunnitelmissa tulisi asettaa tavoitteeksi, että 11205: Toimikunta esitti myös, että kriminaalihuol- edellä kuvatuilla toimilla vähennettäisiin vanki- 11206: totyön keskeinen toiminta-ajatus määriteltäi- lukua 500 vangilla. Tällöin ehdotetut resurssili- 11207: siin kokoavasti ja että kriminaalihuoltotyön säykset voitaisiin toteuttaa supistamalla van- 11208: perustehtäviin katsottaisiin kuuluviksi vapau- keinhoidon investointi- ja käyttökustannusten 11209: dessa tapahtuvien seuraamusten täytäntöönpa- lisäämiseksi tehtyjä suunnitelmia. 11210: llotehtävät niihin sisältyvine tukipalveluineen Toimikunta halusi myös turvata vapaan kan- 11211: ja seuraamusvalintaan liittyvien selvitysten te- salaistoiminnan, vapaaehtoistyön ja kuntien 11212: keminen. osallistumismahdollisuudet kriminaalihuolto- 11213: Lisäksi kriminaalihuolto-organisaatiolla olisi työhön. Tätä varten tulisi perustaa yksityisoi- 11214: velvollisuus toimia yhteistyössä kuntien, val- keudellinen valtakunnallinen yhdistys, jonka 11215: tion viranomaisten sekä järjestöjen kanssa kri- tehtävänä voisi olla erityisesti kriminaalipoliit- 11216: minaalihuoltoasiakkaiden tarvitsemien nor- tinen vaikuttaminen sekä ideoivan, uutta luo- 11217: maalipalvelujen turvaamiseksi. Sen tulee tarvit- van kehitystyön ylläpitäminen. 11218: taessa antaa näille asiantuntija-apua palvelujen Kriminaalihuollon kehittämistoimikunnan 11219: suunnittelussa ja järjestämisessä. mietinnössä on lähinnä hallinnollisesta näkö- 11220: 81 11221: 11222: kulmasta tarkasteltu Kriminaalihuoltoyhdis- valtion työvoimahallinnoita ylimääräistä pa- 11223: tyksen perinteisten tehtävien mahdollista uu- nostusta tämän erityisryhmän tarvitsemien pal- 11224: delleenjakoa ja kehittämistä sekä tältä pohjalta velujen varmistamiseksi. Moniongelmaisina 11225: tehty johtopäätöksiä kriminaalihuolto-organi- kriminaalihuollon asiakkaat ovatkin usein te- 11226: saation toiminnan tavoitteista ja toimintalin- hostetun tuen tarpeessa. He ovat keskittyneet 11227: joista. Toteutuessaan toimikunnan ehdotukset suurimpiin kaupunkikeskuksiin, joissa sosiaali- 11228: merkitsisivät kokonaisuudessaan kriminaali- huollon voimavaroista on eniten puutetta. Kri- 11229: huolto-organisaation toiminnan tavoitteiden ja minaalihuoltoyhdistyksen tukipalvelujen nopea 11230: painopisteen voimakasta muutosta. Valtiollis- vähentäminen saattaisi johtaa valtiontilintar- 11231: tetun organisaation ensisijainen tehtävä olisi kastajien käsityksen mukaan siihen, että osa 11232: asiakkaan tukemisen sijasta rangaistuksen täy- kriminaalihuollon asiakkaista jäisi normaali- 11233: täntöönpano ja asiakkaan valvonta. palvelujen ulkopuolelle tai saisi tukea aivan 11234: Kriminaalihuolto-organisaation kehittämi- riittämättömästi. 11235: nen alueellisesti nykyistä kattavammaksi on Merkittävien kriminaalipoliittisten uudel- 11236: perusteltua mm. suunnitellun uuden seuraa- leenarviointien tulisi valtiontilintarkastajien 11237: muslajin eli yhdyskuntapalvelun käyttöönoton mielestä perustua mm. nykyisen kriminaali- 11238: mahdollistamiseksi. Vankimäärän jatkuvan huollon toimintamuotojen ja tavoitteiden sekä 11239: pienenemisen sekä vankeinhoitolaitoksen toi- toimintakentän mahdollisimman laajaan arvi- 11240: minnan rationalisointitoimien vaikutuksesta ointiin. Oikeusministeriön tulisikin jatkaa val- 11241: tulisi voida vapauttaa vankeinhoitolaitoksesta mistelua perustamalla laajapohjainen komitea 11242: voimavaroja kriminaalihuollon kehittämiseen. tai toimikunta selvittämään kriminaalihuollon 11243: Vapautuneen vangin sopeutuminen yhteis- nykyisiä tavoitteita ja niiden uudelleenarvioin- 11244: kuntaan edellyttää mahdollisimman normaalia nin tarvetta, tavoitteiden saavuttamiseksi tar- 11245: vuorovaikutusta yhteiskunnan ja vapautuneen peellisten lakisääteisten ja harkinnanvaraisien 11246: välillä. Sosiaalihuollon ja työvoimahallinnon toimintamuotojen sisältöä ja tuloksellisuutta 11247: normaalipalvelujen käytön painottaminen on sekä uusien toimintamuotojen kehittämistä. 11248: sekä tämän vuorovaikutuksen edistämisen että Tämän tuloksena tulisi saada aikaan pitkän 11249: tukimuotojen yleisen kehittämisen ja työnjaon aikavälin kehittämisohjelma, jonka yhteydessä 11250: selkeyttämisen kannalta oikeansuuntaista. Kri- kriminaalihuoltotyön asema ja merkitys suh- 11251: minaalihuoltoyhdistyksen omien tukipalvelujen teessa vankein- ja sosiaalihuoltoon selvennet- 11252: vähentäminen ja asiakkaiden ohjaaminen nor- täisiin. Vasta tämän selvitystyön jälkeen olisi 11253: maalipalvelujen käyttäjiksi edellyttää kuitenkin aihetta arvioida mahdollisia laajoja organisaa- 11254: kuntien sosiaalihuollon viranomaisilta ja osin tiouudistuksia. 11255: 11256: 11257: 11258: 11259: 11 390649T 11260: 82 11261: 11262: 11263: 11264: 11265: Sisäasiainministeriön hallinnonala 11266: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- Vuonna 1986 aloitettiin hanke, jonka tarkoi- 11267: kastuksen sisäasiainministeriössä 15.2.1989. tuksena on saada ministeriön lomakkeet ja 11268: Valtionosuusjärjestelmien kehittämisen asian- ministeriössä laadittavat muut asiakirjat stan- 11269: tuntijana on kuultu valtiosihteeri Hiltusta dardien ja muiden asiakirjojen ulkoasusta an- 11270: 16.5.1989 ja pelastustoimen kehittämisen nettujen ohjeiden ja määräysten mukaisiksi. 11271: asiantuntijana ylijohtaja Myllyniemeä Hanketta valmistelemaan asetettiin työryhmä, 11272: 18.5.1989. jonka määräaika päättyy vuoden 1989 lopussa. 11273: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen kans- 11274: selvittäneet sisäasiainhallinnon kehittämistä, sa on tehty konsulttisopimus sisäasiainministe- 11275: verojen ym. maksujen siirtämistä pois läänin- riön asiakirjojen, lomakkeiden ja päätösmal- 11276: hallituksilta ja kunnallishallintoa lähinnä val- lien uudistamistyöstä. 11277: tionosuusjärjestelmien, kantokykyluokituksen Yleisimmin käytetyistä lomakkeista on laa- 11278: ja kuntien kustannusten osalta sekä valtion dittu standardien mukaiset mallit. Päätös- ja 11279: virka-autojen käyttöön liittyviä kysymyksiä. muitakin asiakirjoja on standardisoitu ja an- 11280: Sisäasiainministeriöön tehdyn tarkastus- nettu siihen liittyvää koulutusta. 11281: käynnin yhteydessä on lisäksi käsitelty hallin- Valtioneuvoston päätöksellä 23.2.1989 ohja- 11282: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuon- taan ja vauhditetaan hallitusohjelman toteutta- 11283: na, pääkaupunkiseudun ongelmia, automaatti- miseksi vireillä olevia hallinnonuudistushank- 11284: sen tietojenkäsittelyn kehittämistä, talousrikol- keita. Sen mukaan sisäasiainministeriön hallin- 11285: lisuutta ja hallinnon palveluhenkisyyden lisää- nonalalla oli tavoitteena antaa vuoden 1989 11286: mistä. aikana seuraavia asioita koskevat hallituksen 11287: esitykset: 11288: - Vapaakuntien oikeuksia poiketa kunnan 11289: Sisäasiainministeriö hallintoa koskevista säännöksistä ja määräyk- 11290: sistä laajennetaan. Poikkeukset koskevat eri- 11291: Hallinnon kehittäminen. Sisäasiainministeriö tyisesti palvelujen toteuttamistapaa ja menette- 11292: käynnisti kertomusvuonna johtamisen kehittä- lyä. 11293: mishankkeen, jonka tavoitteena on yhtenäistää - Vapaakuntakokeilua laajennetaan poik- 11294: koko hallinnonalan johtamisen periaatteet ja kearuisoikeuksia koskevan lain soveltamisesta 11295: johtamiskäytäntö. Tämä kehittämisohjelma ja saatujen kokemusten perusteella niin, että kun- 11296: alustavat ehdotukset osastokohtaisiksi kehittä- nat voivat päättää nykyistä vapaammin yhteis- 11297: miskohteiksi valmistuivat kertomusvuoden lop- toiminnassa toteutettavien tehtävien järjestä- 11298: puun mennessä. Ohjelma sisältää 11 kehittä- misestä ja kehittää muutoinkin yhteistoimin- 11299: mishanke-ehdotusta. Osastokohtaisia ehdotuk- taansa. Itsehallintoprojektissa ryhdytään välit- 11300: sia on yhteensä 19. Varsinaiset johtamisen tömästi valmistelemaan ehdotusta asiasta. 11301: kehittämishankkeet käynnistyvät sisäasiainmi- - Neuvoa-antavaa kunnallista kansan- 11302: nisteriön mukaan v. 1989. Johtamisen kehittä- äänestystä koskeva esitys. 11303: misen arvioidaan kestävän suunnittelukauden - Syyttäjän- ja ulosottotoimen järjestelyi- 11304: 1989-93. Selvitysvaiheessa on käytetty Val- den vuoksi kiirehditään valtion paikallishallin- 11305: tionhallinnon kehittämiskeskuksen konsultteja. non organisaation ja palvelukyvyn kehittämis- 11306: Kertomusvuoden alkupuolella käynnistettiin tä. 11307: vahtimestaritoiminnan kehittämishanke, jonka Valtioneuvoston päätöksessä on lisäksi to- 11308: tavoitteena on parantaa vahtimestaripalvelujen dettu, että yleistä valtionosuutta saavissa toi- 11309: laatua. Hanke jatkuu vuoden 1989 loppuun. minnoissa lisätään kuntien omaa toimivaltaa 11310: 83 11311: 11312: tehtävien järjestämisessä ja hallinnossa. Halli- sesti. Valtioneuvoston päätöksen mukaan asiaa 11313: tuksen esitykset yleistä oikeusaputoimintaa, koskeva hallituksen esitys annetaan eduskun- 11314: maatalousyrittäjän lomituspalveluita, pienyrit- nalle kevätistuntokauden 1990 alkuun mennes- 11315: täjän vuosilomarahaa, kuluttajaneuvonnan sä. 11316: järjestämistä kunnassa, palo- ja pelastustoi- Niin ikään päätöksen mukaan lakisääteisiä 11317: mintaa sekä rakennuslakia koskevien lakien sektorisuunnitelmia kootaan ja karsitaan sekä 11318: muuttamiseksi annetaan eduskunnalle kevätis- kytketään keskipitkän aikavälin toiminta- ja 11319: tuntokaudella 1989. Hankkeen yleisestä oh- taloussuunnitteluun ja tarpeellisin osin tulo- ja 11320: jauksesta vastaa sisäasiainministeriö, ja lain- menoarvion laadintaan. Suunnitteluasiakirjoja 11321: säädännön valmistelusta vastaavat ao. ministe- yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Muun mu- 11322: riöt. assa yleistä oikeusapua, palo- ja pelastustointa, 11323: Maakuntaliittojen ja seutukaavaliittojen yh- joukkoliikennettä ja kunnallista kuluttajaneu- 11324: distämiselle luodaan lainsäädännölliset edelly- vontaa koskevat lakisääteiset suunnittelujärjes- 11325: tykset. Hallituksen esitykset tarvittavista lain- telmät lakkautetaan. Koulutusta ja sosiaali- ja 11326: säädösmuutoksista annetaan eduskunnalle nii- terveydenhuoltoa koskevia suunnittelujärjestel- 11327: den valmistuttua. Tämänkin hankkeen yleises- miä kevennetään. Vuoden 1989 aikana selvite- 11328: tä ohjauksesta vastaa sisäasiainministeriö. tään myös tarve ja mahdollisuudet kehittää 11329: Lainsäädännön valmistelusta vastaavat sisä- nykyistä lääninjakoa siten, että läänien rajoja 11330: asiainministeriö ja ympäristöministeriö. tarkistetaan toiminnallis-taloudellisen maakun- 11331: L ääni - j a kuntao s a s t o . Kertomus- tajaon mukaisesti. 11332: vuonna siirrettiin lääninhallituslain (1233/87) Lääninhallitusten toiminnan tehokkuuden ja 11333: nojalla annetussa lääninhallitusasetuksessa palvelukyvyn parantamiseksi pyritään kehittä- 11334: (202/88) nimitysvaltaa ja työjärjestysten vah- mään lääninhallituksen organisaatiota, henki- 11335: vistaminen lääninhallituksille. Lääninhallitus- löstörakennetta sekä toimintatapoja syksyllä 11336: ten toimivuutta ja johtamista on parannettu 1989 ja keväällä 1990 laadittavan selvityksen 11337: lisäämällä lääninhallitusten mahdollisuuksia pohjalta. 11338: ottaa toimintansa järjestämisessä nykyistä pa- Valtiontilintarkastajien aloitteesta käynnis- 11339: remmin huomioon myös virastoosa erityispiir- tettiin kertomusvuoden alussa selvitystyö, jon- 11340: teet. ka tavoitteena oli selvittää tarkastuksen kehit- 11341: Useimmissa lääninhallituksissa ryhdyttiin tämistarpeita aluehallinnossa. Toimeksiannon 11342: kertomusvuonna kartoittamaan niitä asioita, mukaan tehtävien ja toimivallan siirtäminen 11343: joita voitaisiin siirtää ministeriöitä lääninhalli- keskusvirastoilta yhä enemmän aluehallinnolle 11344: tuksille sekä lääninhallituksilta sen alaiselle edellyttää pääkaupunkialueelle keskittyneen 11345: hallinnolle tai joista voitaisiin luopua koko- tarkastustoiminnan, lähinnä valtiontalouden 11346: naan. Lääninhallitusten selvitysten perusteella tarkastusviraston ja sisäisen tarkastuksen pai- 11347: laaditaan ministeriössä toimenpidesuunnitelma nopistealueen ja myös sen sijoittelun alueel- 11348: ja päätetään tarvittaessa lisäselvityksen tekemi- listamista. 11349: sestä. Vuoden 1989 alkupuolella raporttinsa jättä- 11350: Läänin- ja piirihallinnon toimintojen tulok- nyt työryhmä toteaa mm., että valtionhallin- 11351: sellisuutta pyritään tehostamaan mm. paranta- nossa on meneillään useita kehittämishankkei- 11352: malla niiden suunnitelmien ja päätösten sisäl- ta, joiden tuloksista ei vielä ole käytettävissä 11353: töjen yhteensopivuutta ja yhtenäisyyttä. Kes- kokemuksia. Tällaisia hallinnon hajauttami- 11354: keisenä tavoitteena on kansalaisten elinolojen seen sekä aluehallinnon tehtävä- ja vastuujaon 11355: parantamisen ohella pyrkiä estämään voimak- selkeyttämiseen liittyviä hankkeita ovat muun 11356: kaasta sektoroitumisesta johtuva valtion varo- ohella valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, 11357: jen osin tehoton käyttö aluetasolla. budjetin uudistaminen, keskusvirastojen orga- 11358: Ensimmäisessä vaiheessa pyritään tehosta- nisaatiouudistukset sekä lääninhallinnon sisäi- 11359: maan alueellista elinkeino- ja työvoimapolitiik- nen kehittäminen. Edellä mainituilla hankkeil- 11360: kaa edistämällä lääninhallitusten, teollisuuspii- la tulee olemaan sekä välittömiä että välillisiä 11361: rien ja työvoimapiirien toimintojen yhteenso- vaikutuksia myös tarkastustoimen tavoitteisiin 11362: vittamista sisäasiainministeriön, valtiovarain- ja sisältöön. 11363: ministeriön, työvoimaministeriön sekä kauppa- Työryhmän mielestä ei ole tarkoituksenmu- 11364: ja teollisuusministeriön yhteistyönä keväällä kaista ryhtyä vielä tässä vaiheessa toteutta- 11365: 1989 laadittavan toimenpideohjelman mukai- maan muutoksia tarkastuksen uudelleen orga- 11366: 84 11367: 11368: nisoimiseksi. Sen sijaan työryhmä ehdottaa, Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö on 11369: että alueellisen tarkastuksen kokeilu pantaisiin lisännyt teollisuuspiirien alueellisten avustusten 11370: toimeen yhdessä erikseen valittavassa läänissä myöntämisvaltuutta viimeksi v. 1989. 11371: v. 1990 ja että sitä jatkettaisiin ensi vaiheessa Delegointitoimien tavoitteena on ollut tehos- 11372: vuoden 1991 loppuun, johon mennessä tulisi taa lääninhallitusten asiantuntemuksen hyväk- 11373: päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä kokei- sikäyttöä läänien kehittämisongelmien ratkai- 11374: lusta saatujen sekä meneillään olevien hallin- semisessa ja tarjota lääninhallituksille keino 11375: non kehittämishankkeiden tulosten pohjalta. kehittämistavoitteiden toteuttamiseen. Toisena 11376: Jatkotoimina voisivat olla kokeilun laajentami- tavoitteena on ollut eri tahojen välisen yhteis- 11377: nen tai varsinaiseen uudistukseen ryhtyminen. työn lisääminen läänien kehittämisessä. 11378: Kokeilu ehdotetaan toteutettavaksi siten, että Sisäasiainministeriön mukaan tavoitteet ovat 11379: kokemuksia saadaan ainakin kahdesta vaihto- toteutuneet suunnitelmien mukaisesti, sillä lää- 11380: ehtoisesta toimintamallista. ninhallitukset voivat kehittämisrahalla konk- 11381: Työryhmän mukaan kokeilu voitaisiin käy- reettisesti toteuttaa tehtyjä kehittämissuunni- 11382: tännössä toteuttaa siten, että valtiontalouden telmia ja yhteistyö lääneissä on selvästi lisään- 11383: tarkastusvirasto perustaa nykyisen osasto- ja tynyt. 11384: toimistojaon puitteissa toimivan tarkastusryh- Tehtävien ja toimivallan siirtojen yhteydessä 11385: män, jonka tehtäväksi määrätään suorittaa ei ole tapahtunut henkilöstösiirtoja. Läänin 11386: kokeilukauden ajan tarkastusta yhden kokei- kehittämisrahan hoitoa varten on vuoden 1989 11387: lun kannalta sopivaksi katsotun läänin alueel- alusta alkaen perustettu 14 virkaa lääninhalli- 11388: la. Ryhmän tulee harjoittaa kokeilun kannalta tuksiin. Avustushakemusten käsittely on no- 11389: tarpeellista yhteistyötä ao. lääninhallituksen peutunut ja viranomaisilla on mahdollisuus 11390: yleisjohdon kanssa. paneutua hyvinkin tarkasti yksittäisiin hake- 11391: Aluepoliittinen osasto. Tehtävien ja muksiin. Lisäksi alueellisen kehittämisen piiriin 11392: toimivallan siirto lääninhallituksille koskee on saatu sellaisia tahoja, joita aiemmin ei ole 11393: seuraavia alueellisia kehittämistoimia: maaseu- tavoitettu. 11394: dun työpaikkatukikokeilua, harkinnanvaraista Sisäasiainministeriön toiminta- ja talous- 11395: valtionavustusta erityisaluekuntien elinkeino- suunnitelman mukaisesti selvitetään mahdolli- 11396: toiminnan edistämiseen ja läänin kehittämisra- suudet siirtää läänin kehittämisrahaan se osa 11397: haa, joka koskee projektiavustuksia ja pienyri- työvoimaministeriön rakennemuutosmäärära- 11398: tystoiminnan tukea. hasta, joka käytetään kuntien elinkeinopoliitti- 11399: Maaseudun työpaikkatukikokeilu aloitettiin siin kehittämisprojekteihin. Tällaisella uudel- 11400: v. 1982 ja sitä jatkettiin vuoteen 1986. Kokei- leenkohdennuksella vältettäisiin hyvin näiden 11401: lussa lääninhallitukset myönsivät valtion tulo- kahden määrärahan nykyinen päällekkäisyys. 11402: ja menoarvion rajoissa avustuksia maaseudun Suunnittelukaudella selvitetään mahdollisuu- 11403: aloittaville ja toimiville pienyrityksille. det yhdistää väliportaanhallinnon käyttöön 11404: Harkinnanvaraista valtionavustusta erityis- myönnettäviä muita kehittämisluonteisia mää- 11405: aluekuntien elinkeinotoiminnan edistämiseen rärahoja, kuten haja-asutusalueiden vähittäis- 11406: alettiin myöntää erityisaluemenettelyn käynnis- kaupan tuki, joukkoliikennetuet, maaseudun 11407: tyessä v. 1982. Vuoteen 1985 asti avustuspää- pienimuotoisen yritystoiminnan ja pienyritys- 11408: tökset teki sisäasiainministeriö ja sen jälkeen toiminnan tuet sekä harkinnanvaraiset rahoi- 11409: päätösvalta siirrettiin lääninhallituksille. A vus- tusavustukset kunnille, läänin kehittämisra- 11410: tuksia voitiin myöntää erityisaluekuntien käyn- haan. Näin parannettaisiin lääninneuvottelu- 11411: nistämiin elinkeinotoiminnan kehittämispro- kunnan mahdollisuuksia yhteensovittaa ja to- 11412: jekteihin. teuttaa läänin kehittämispolitiikkaa. Läänin- 11413: Läänin kehittämisrahakokeilu käynnistettiin hallitus osoittaisi määrärahan eri hallinnon- 11414: v. 1985 Lapin läänissä ja v. 1987 kehittämisra- aloille ja kunnille edelleen myönnettäväksi. 11415: ha oli kaikkien läänien käytössä. Kehittämisra- Kehittämisrahan käyttöperusteita laajennettai- 11416: hasta lääninhallitukset myönsivät projektiavus- siin siten, että lääninhallitus voisi käyttää sitä 11417: tuksia elinkeinotoiminnan edistämiseen, pien- myös muiden kuin elinkeinopolitiikkaan liitty- 11418: yritystoiminnan tukea ja Lapin matkailun lo- vien projektien suunnitteluun ja toteuttami- 11419: matukea. Vuosina 1986-87 pienyritystoimin- seen. Keskushallinto voi tarvittaessa ohjata 11420: nan tuki siirrettiin maatalous- ja teollisuuspii- määrärahan käyttöä määrittelemällä vähim- 11421: reille. mäis- ja enimmäisrajat eri käyttötarkoituksille. 11422: 85 11423: 11424: Majoitus- ja muiden matkailupalveluiden oman määrärahansa em. käyttötarkoitusten 11425: käytön edistämiseksi on tarkoituksenmukaista kesken ottaen huomioon projektituen enim- 11426: laajentaa läänin kehittämisrahasta myönnettä- mäismäärän. Budjettivuonna 1987/88 läänien 11427: vän lomatuen käyttöä siten, että tukea voidaan kehittämiseen osoitettiin yhteensä 688 milj. 11428: myöntää napapiirin pohjoispuolella harjoitet- Ruotsin kruunua (SEK) (1986-87 488 milj. 11429: tavan majoitustoiminnan lisäksi ensimmäiseen SEK), n. 35 OJo aluepoliittisesta rahoituksesta, 11430: perusvyöhykkeeseen kuuluvissa kunnissa La- josta enintään 131 milj. SEK (1986-87 80 11431: pin, Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneissä. Tuen milj. SEK) projektitukeen. Eri lääneissä mää- 11432: laajentaminen on sekä alue- että matkailupo- räraha oli 3-105 milj. SEK ja projektituen 11433: liittisesti tarkoituksenmukaista. enimmäismäärä 3-15 milj. SEK. Osa määrä- 11434: Suunnittelukaudella läänin kehittämisrahan rahasta varattiin keskushallinnon käyttöön 11435: käytön ohjauksessa painotetaan projektitoi- mm. useampia läänejä koskevien projektien 11436: minnan kehittämisen lisäksi toteutettujen tukemiseen. 11437: hankkeiden seurantaa ja jälkihoitoa. Palveluja Samalla kun läänien kehittämisraha otettiin 11438: ei ole mahdollista täysin keskittää, koska hal- käyttöön, luovuttiin määräajoin laadittavista 11439: linto on jakautunut eri sektoreihin. laajoista kehittämissuunnitelmista. Aluepoliit- 11440: Seuraavassa kuvataan lääninhallitusten ke- tinen suunnittelujärjestelmä koostuu nykyisin 11441: hittämistyön nykytilaa ja kehityspiirteitä Ruot- vuosittain laadittavasta lääninraportista ja 11442: sissa, jonka hallintojärjestelmä on kehittynyt väestö- ja työpaikkaennusteesta sekä erillisestä 11443: samoista lähtökohdista. Ruotsin aluehallinto tehtäväksiannosta laadittavista aiheittaisista 11444: perustuu lääninhallintomalliin. Lääninhallituk- suunnitelmista. Lääninraportit ovat ensi sijassa 11445: sen poliittinen kytkentä ja hallinnollinen asema läänin oman kehittämistyön suunnittelu- ja 11446: suhteessa piirihallintoon on kuitenkin vahvem- seurantavälineitä, eikä niitä varsinaisesti käsi- 11447: pi kuin Suomessa. Aluehallinto on myös vä- tellä keskushallinnossa. Lääninhallituksille an- 11448: hemmän hajanainen kuin Suomessa. Hallinnon netuista kertaluonteisista suunnittelutehtävistä 11449: hajauttamispyrkimykset ovat olleet saman- voidaan mainita teknologiapoliittisen ohjelman 11450: suuntaisia molemmissa maissa. laatiminen. 11451: Läänien a!ueellinen kehittämistyö painottui Alueellista kehittämistyötä koskevassa ase- 11452: 1970-luvun loppupuolelle asti laajojen kehittä- tuksessa on samantyyppisiä säädöksiä eri taho- 11453: missuunnitelmien laadintaan. Vuosikymmenen jen yhteistyöstä ja viranomaisten tiedonanto- 11454: vaihteen jälkeen painopiste on selvästi siirtynyt ja huomioonottovelvollisuuksista kuin Suomen 11455: konkreettisempaan projektityyppiseen kehittä- lainsäädännössä. Ruotsissa painopiste on Suo- 11456: mistyöhön. Keskeinen tähän vaikuttanut muu- mea selvemmin läänitason yhteistyössä. Sekto- 11457: tos on ollut päätösvallan siirtäminen. Kehityk- rihallinnon alueellinen yhteensovittaminen ei 11458: sen seurauksena läänien harjoittama kehittä- kuitenkaan ole edistynyt toivotulla tavalla. 11459: mistyö on erilaistunut 1980-luvulla. Kaikissa Norrbottenin lääninhallituksessa käynnistet- 11460: lääneissä kehittämistyöstä vastaa aluepoliitti- tiin v. 1986 kokeilu aluehallinnon yhteensovit- 11461: nen yksikkö, jossa on 5-10 henkilöä, ja lää- tamisen tehostamiseksi ja jäntevöittämiseksi 11462: ninkanslia, mutta muuten työn organisointi ja sekä sektorivaltaisuuden vähentämiseksi. Lää- 11463: sisältö vaihtelevat huomattavasti. ninhallitukseen siirrettiin joitakin läänin kehit- 11464: Vuonna 1982 käyttöön otettu läänien kehit- tämisen kannalta keskeisiä piirihallinnon viran- 11465: tämismääräraha on Ruotsissa sisällöltään laa- omaistoimintoja, kuten tiepiiri, koulutuksen 11466: jempi kuin Suomessa. Määrärahaa voidaan piirihallinto, maa- ja metsätalouspiirihallinto, 11467: käyttää investointi- ja sijaintitukeen, yritysten kalastuspiiri ja asuntohallinto. Niiden johdossa 11468: kehittämisrahoitukseen, haja-asutusalueiden ovat lääninhallituksen asettamat luottamus- 11469: tukeen sekä projektitukeen. Viimeksi mainittu, mieselimet. Myös lääninhallituksen virkamie- 11470: joka otettiin kokeilumielessä käyttöön jo v. sorganisaatiota on muutettu. Tiukoista osasto- 11471: 1979, vastaa lähinnä Suomen kehittämisrahaa. ja toimistojaoista on luovuttu. Kukin yksikkö 11472: Sitä ei voida käyttää investointien tukemiseen muodostaa vastuualueen ja virkamiehet voivat 11473: tai pysyvien virkojen perustamiseen, mutta tarpeen mukaan siirtyä vastuualueelta toiselle. 11474: muuten sen käyttötarkoitus on hyvin vapaa. Kokeilu oli alunperin tarkoitettu kolmevuoti- 11475: Budjetin soveltamisohjeissa määritetään mää- seksi, mutta sitä on myöhemmin jatkettu vuo- 11476: rärahan jako ja projektituen enimmäismäärä della eli vuoden 1990 kesäkuun loppuun saak- 11477: lääneittäin. Lääninhallitus voi vapaasti jakaa ka. Kokeilun arvioimiseksi on asetettu paria- 11478: 86 11479: 11480: mentaarinen komitea, jonka tulee myös tehdä Poliisin toimialalla tehtävämäärien muutok- 11481: ehdotus valtion aluehallinnon uudistamisesta. set ovat olleet niin vähäisiä, etteivät henkilös- 11482: P oli i s i n toi m i ala . Poliisin toimialalla tösiirrot ministeriöstä lääninhallituksiin tai 11483: on 1980-luvulla toteutettu seuraavat tehtävien niistä poliisipiireihin ole olleet mahdollisia ei- 11484: ja toimivallan siirrot: vätkä tarpeellisia. Ajoneuvojen rekisteröintiuu- 11485: - Rahankeräyslain (590/80) voimaan tultua distuksen johdosta siirrettiin 1. 9.1989 lukien 29 11486: siirrettiin v. 1980 aiemmin ministeriön poliisi- virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää liiken- 11487: osaston käsiteltävinä olevat valtakunnallisia ra- neministeriön hallinnonalalle. 11488: hankeräyksiä koskevat asiat lääninhallituksille. Delegoinnin myötä lääninhallituksille ja mi- 11489: - Bingoasetusta (623/80) muuttamalla siir- nisteriöille on luotu edellytyksiä aiempaa pa- 11490: rettiin kaikki bingopelin toimeenpanemista remmin keskittyä suunnittelu- ja kehittämisteh- 11491: koskevat luvat vuoden 1985 alusta lääninhalli- täviin sekä hallinnon yleiseen ohjaukseen. Po- 11492: tuksilta poliisipiireille. liisilupa-asioissa on päätöksenteko tuotu lä- 11493: - Poikkeusluvat julkisen huvitilaisuuden hemmäksi kansalaista, jolloin paikalliset olot 11494: järjestämiseen siirrettiin julkisista huvitilai- ja asianosaisen tuntemus ovat päässeet parem- 11495: suuksista annetun lain (492/85) muuttamisesta min vaikuttamaan päätösten sisältöön. Henki- 11496: annetulla lailla lääninhallituksilta poliisipiireil- löstöhallintoasioiden delegoinnilla on työnsääs- 11497: le vuoden 1985 alusta. tön ohella voitu parantaa työyhteisöjen johta- 11498: - Vuonna 1985 annetulla poliisiasetuksella misedellytyksiä ja tavoitteiden toteuttamista. 11499: (737 /85) siirrettiin virkanimitysvaltaa ministe- 11500: Sisäasiainministeriön mukaan poliisipiirien 11501: riöitä poliisin erillisyksiköille ja lääninhallituk- 11502: suuresta määrästä (251) aiheutuu sekä päätös- 11503: sille ja viimeksi mainituilta poliisipiireille. 11504: ten sisällön että menettelytapojen epäyhtenäi- 11505: - Anniskelupaikoissa järjestettäviä tanssi- 11506: syyttä, mikä luo eriarvoisuutta kansalaisten 11507: ym. tilaisuuksia koskevat luvat siirrettiin alko- 11508: välille. Kun toisaalta ylemmän viranomaisen 11509: holilain (459/68) muuttamisesta annetulla lailla 11510: normiohjausta on viime vuosina rajoitettu ja 11511: v. 1987 lääninhallituksilta poliisille. 11512: supistettu, mahdollisuudet yhdenmukaisen hal- 11513: - Menetetyksi tuomitun omaisuuden valti- 11514: lintokäytännön aikaansaamiseen ja ylläpitämi- 11515: olle pidättämistä koskevat asiat siirrettiin v. 11516: seen ovat hajautetussa hallinnossa entisestään 11517: 1983 sisäasiainministeriöitä lääninhallituksille 11518: vähentyneet. Toteutetulla delegoinnilla ei ole 11519: ja löytötavaran poliisin käyttöön pidättämistä 11520: ollut selvästi osoitettavissa olevia kustannus- 11521: koskevat asiat kertomusvuonna samoin sisäasi- 11522: vaikutuksia. 11523: ainministeriöitä lääninhallituksille. 11524: Delegoinnin tavoitteena on siirtää ratkaisu- Poliisitoiminnan kehittämisessä on suunnit- 11525: valtaa sille alimmalle viranomaiselle, jolla on telukaudella 1990-94 keskeisellä sijalla ennal- 11526: kussakin asiassa riittävät edellytykset päätök- ta estävä toiminta, järjestyksen valvonta, rikol- 11527: senteolle. Erityisesti poliisilupa-asioissa paikal- lisuuden torjuminen ja liikenneturvallisuuden 11528: listuntemus on usein tärkeää, ja poliisipiiri on edistäminen. Poliisin toimialaa lupa- ja val- 11529: lääninhallitusta soveliaampi asioiden ratkaisi- vonta-asioissa selkeytetään uudistamalla lain- 11530: ja. Poliisipiirien suuri lukumäärä aiheuttaa säädäntöä ja karsimalla alemmanasteista nor- 11531: kuitenkin pakosta hallintokäytännön epäyhte- minantoa. Syyttäjän- ja ulosottotointa kehite- 11532: näisyyttä. Sen vuoksi eräät henkilöstöhallinnon tään yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. 11533: asiat, esimerkiksi irtisanominen valtion virka- Haasteet pyritään antamaan nykyistä enem- 11534: mieslain 47 §:n nojalla ja jotkut lupa-asiat, on män postin kautta. 11535: säilytetty ylemmällä viranomaisella lääninhalli- Yhteistyössä oikeusministeriön kanssa on 11536: tuksella. laadittu suunnitelma siitä, miten syyttäjän- ja 11537: Tehtävien ja toimivallan siirtäminen ei ole ulosottotoimi hoidetaan osittain nimismiesjär- 11538: kaikilta osiltaan toteutunut tavoitteen mukai- jestelmään perustuvalla yhtenäisorganisaatiolla 11539: sesti. Edelleenkin on sekä ministeriön että lää- ja osittain erillisellä syyttäjä- ja ulosotto-orga- 11540: ninhallituksien käsiteltävinä sellaisia yksittäi- nisaatiolla. Samoin laaditaan tavoiteohjelma, 11541: siin kansalaisiin tai yhteisöihin kohdistuvia hal- joka koskee hallintoalueiden koon suurenta- 11542: lintoasioita, joiden soveliain käsittelypaikka mista ja yksiköiden lukumäärän vähentämistä. 11543: olisi poliisipiiri. Myöskään henkilöstöhallinto- Lainsäädännölliset ja toiminnalliset edellytyk- 11544: asioiden siirtäminen ei vielä kaikilta osin vas- set piirien väliseen yhteistoimintaan ulotetaan 11545: taa valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä. koskemaan myös syyttäjän- ja ulosottotointa. 11546: 87 11547: 11548: Asiaa on käsitelty myös valtioneuvoston kans- pidetään voimassa, kunnes tasaamistavoite on 11549: liaa koskevassa kertomusosuudessa. saavutettu. Täyttökielto ulotetaan tarpeellises- 11550: Poliisin toimialaan kuulumattomia erilaisia sa laajuudessa koskemaan myös poliisivirkoja. 11551: terveydenhoitoon, elinkeinovalvontaan ja palo- Uudelleen kohdentaminen koskee pääasiassa 11552: turvallisuuteen liittyviä asioita pyritään siirtä- avoimia virkoja. Henkilöstön siirrot tapahtu- 11553: mään näiden alojen viranomaisten hoidettavik- vat asianomaisen suostumuksella. Piirien luku- 11554: si. maaraa vähennettäessä vapautuvat pnnen 11555: Organisaation kehittämisen tavoitteena on päälliköitten virat sijoitetaan uusien suurem- 11556: hallinnon palvelukyvyn säilyttäminen ja paran- pien yksiköiden johto-, poliisi-, syyttäjän- ja 11557: taminen. Palvelujen alueellinen ja ajallinen ulosottotehtäviin. 11558: saatavuus, kohtuulliset toimitusajat ja palvelu- Poliisipiirien yhteistoiminnan lisääminen ja 11559: jen laatutaso voidaan säilyttää ja niitä voidaan piirien yhdistäminen edellyttävät muutoksia ai- 11560: parantaa suureotamaHa hallintoyksiköitä ja li- nakin ulosotto-ja poliisilainsäädäntöön. Muu- 11561: säämällä yhteistoimintaa. tosten valmistelu on käynnissä. Poliisi-, syyttä- 11562: Poliisin suunnittelujärjestelmää on uudistet- jän- ja ulosottotoimen paikallishallinnon kehit- 11563: tu jo useamman vuoden ajan. Vuosien 1990- tämisestä on tehtävä kehittämisohjelma tai ai- 11564: 94 toiminta- ja taloussuunnitelma ja sen edel- nakin periaatepäätös, jonka valmistelusta on 11565: lyttämät yksikkökohtaiset suunnitelmat on laa- alustavasti sovittukin oikeusministeriön ja sisä- 11566: dittu uudistetun suunnittelujärjestelmän mu- asiainministeriön kesken. 11567: kaisina siten, että kaikenkattavasta suunnitte- Lainsäädännölliset edellytykset piirien yhdis- 11568: lusta on siirrytty painopistealueiden yksityis- tämiselle, yhtenäis- tai erillisorganisaation va- 11569: kohtaisempaan suunnitteluun. Suunnittelun linnalle ja syyttäjän- ja ulosottotoimen yhteis- 11570: kehittämistä jatketaan. Seurantaan ja seuran- toiminnalle pyritään luomaan mahdollisimman 11571: tatietojen hyväksikäyttöön suunnittelun perus- pian. Hallintoyksiköiden määrän vähentämi- 11572: teena kiinnitetään lisää huomiota. nen tavoitteen mukaiseksi kestää kuitenkin 11573: Suurissa poliisipiireissä on asiakaspalvelua useita vuosia, joiden aikana pyritään kehittä- 11574: kehitetty siten, että poliisilupa-asioita mm. mään yhteistoimintaa. Hallintoalueiden muut- 11575: passihakemuksia on otettu vastaan hajautetusti taminen ja hallintoyksiköiden määrän vähentä- 11576: eri toimipisteistä. Hajautuksesta on saatu minen aiheuttaa vastustusta. Sisäasiainministe- 11577: myönteistä palautetta ja sitä on tarkoitus jat- riön mukaan hallintoa kehitettäessä vastustusta 11578: kaa ja laajentaa. Maaseudun poliisipiireissä on pyritään vähentämään antamalla asiallista in- 11579: perustettu lisää toimipisteitä. Muutamissa lää- formaatiota ja neuvottelemalla asioista. 11580: neissä on jokaisessa kunnassa poliisin toimi- Muissa Pohjoismaissa poliisitoimi on organi- 11581: paikka, jossa voidaan asioida poliisi-, lupa-, soitu siten, että Islannissa poliisi kuuluu hallin- 11582: syyttäjän- ja ulosottoasioissa. Suurien asutus- nollisesti oikeus- ja kirkollisasiain ministe- 11583: keskusten poliisipiireissä on pidennetty auki- riöön, Norjassa kuninkaallisen oikeus- ja polii- 11584: oloaikoja. Erityisen tarpeelliseksi aukioloaiko- siministeriön, Ruotsissa siviiliministeriön 11585: jen pidentäminen on koettu paikkakunnilla, (aiemmin oikeusministeriön) ja Tanskassa oi- 11586: joissa kuntien rajan ylittävä työssäkäynti on keusministeriön alaisuuteen. Islannissa Keflavi- 11587: runsasta, kuten Espoossa ja Vantaalla. kin lentokentän poliisi on ulkoasiainministe- 11588: Sisäasiainministeriön mukaan kehittämista- riön alainen. Ruotsissa siirtoa perusteltiin tar- 11589: voitteiden saavuttaminen edellyttää poliisipii- koituksenmukaisuussyillä ja eri ministeriöiden 11590: rien määrän vähentämistä ja poliisipiirien väli- työmäärien tasapainottamisella. 11591: sen yhteistoiminnan lisäämistä kaikilla toimi- Norjassa ministeriön poliisiosasto huolehtii 11592: aloilla, syyttäjän- ja ulosottotoimi mukaan hallinnosta ja antaa yleisohjeita, mutta osallis- 11593: luettuna. Väestöpohjan ja maantieteellisten te- tuu vain harvoin toiminnan johtamiseen. Mi- 11594: kijöiden mukaan voitaisiin nykyistä jousta- nisteriön alaisia valtakunnallisia poliisiyksiköi- 11595: vammin ja kuntamuodosta riippumatta valita tä ovat poliisin hälytysyksikkö, valtion rikos- 11596: sopiva organisaatiomalli: erillisorganisaatio tai poliisikeskus, turvallisuuspoliisi, poliisikoulu 11597: yhtenäisjärjestelmä (nimismiesorganisaatio). ja ATK-palveluyksikkö. 11598: Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit tasa- Ruotsissa poliisin keskushallintoyksikön po- 11599: taan virkoja uudelleen kohdeotamaHa työmää- liisiylihallituksen asema on muuttunut uudis- 11600: rien edellyttämällä tavalla. Poliisipiirien kans- tusten yhteydessä enemmän neuvoa-antavaksi 11601: liahenkilöstöä koskenut osittainen täyttökielto ja ohjaavaksi. Sillä on toiminnallista valtaa 11602: 88 11603: 11604: vain valtakunnallisesti merkittävissä asiOissa. rin asukkaille poliisin toiminnasta ja päättää 11605: Tärkeimmät asiat käsitellään kollegiossa, jossa poliisia koskevien kanteluiden tutkinnasta. Po- 11606: on valtakunnan poliisipäällikön ja hänen sijai- liisipäälliköt apulaisineen toimivat myös val- 11607: sensa lisäksi kuusi hallituksen valitsemaa kan- tion- ja aluesyyttäjien alaisina syyttäjinä. 11608: sanedustajaa. Poliisiylihallituksen alaisia ovat Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on vuosit- 11609: kriminaalilaboratorio, poliisin rekisterit ja po- tain käytettävissä olevat varat, palkkaus mu- 11610: liisikoulutus. kaan luettuna, jaettu piirien käyttöön. Ainoas- 11611: Tanskassa ministeriössä olevan valtionpolii- taan suuremmat hankinnat, esim. uudet autot, 11612: sipäällikön alainen keskushallinto käsittelee suoritetaan keskitetysti. Teknisen viesti- ja atk- 11613: poliisin yleiseen henkilöstö- ja taloushallintoon välineistön hankinnoista on annettu valtakun- 11614: liittyvät asiat. Poliisipiirit ovat toiminnallisesti nallisia suosituksia. 11615: itsenäisiä, joskin oikeusministeriö voi antaa Ruotsissa on kehittämiskohteena valtion po- 11616: myös toimintaa koskevia määräyksiä. Valta- liisihallituksen uudelleen organisointi, joka on 11617: kunnalliset poliisiyksiköt, kuten turvallisuus- osittain toteutettukin. Samalla selvitetään mah- 11618: poliisi, kansallinen liikennepoliisi, tekniset ja dollisuuksia siirtyä kolmivuotisbudjetointiin. 11619: kriminaalitekniset osastot, poliisikoulu ja polii- Kaikissa Pohjoismaissa on selvittelyn kohteena 11620: sin valtakunnallinen rekisteriyksikkö, ovat suo- poliisin toiminta tulevaisuudessa sekä rekry- 11621: raan valtakunnan poliisipäällikön alaisia. tointikysymykset. Esimerkiksi Norjassa on 11622: Poliisipiirejä on Islannissa 26, Norjassa 54, vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa lisätty polii- 11623: Ruotsissa 118 ja Tanskassa 54. Kuten edellä sin käyttövaroja yli 6 OJo :lla. Suurin osa lisäyk- 11624: ilmeni, Suomessa on poliisipiirejä 251. Islan- sistä käytetään talousrikoksiin erikoistuneen, 11625: nissa ja Norjassa poliisipäällikkö johtaa itse- 22 eri alojen asiantuntijoista koostuvan ryh- 11626: näisesti piirin toimintaa. Reykjavikissa poliisi- män perustamiseen. Tarkoituksena on puuttua 11627: tehtävät on jaettu Reykjavikin poliisipäällikön talousrikoksiin, joista valtiolle aiheutuvien me- 11628: ja valtion rikospoliisin päällikön kesken. Reyk- netysten arvioidaan olevan miljardeja dollarei- 11629: javikin poliisi avustaa muita poliisipiirejä mm. ta vuosittain. Tutkinnan tehostamisen lisäksi 11630: teknisessä tutkinnassa sekä vakavien ja vaikei- kehitetään myös talousrikosten oikeudenkäyn- 11631: den rikosasioiden tutkinnassa. Norjassa on tiä, sillä vain noin 10 % poliisin tutkimista 11632: poliisipiirien lisäksi 370 nimismiespiiriä, jotka tapauksista on johtanut syytetoimiin. 11633: ovat poliisiasioissa poliisipiirien päällikön ja Pelastustoimiala. Vuonna 1984 siir- 11634: muissa asioissa maaherran alaisia. Osassa ni- rettiin käsisammuttimen huoltoliikkeiden hy- 11635: mismiespiirejä on nimismiehet vapautettu ko- väksyminen ja valvonta sisäasiainministeriön 11636: konaan poliisitehtävistä tai vastuusta poliisi- pelastusosastolta teknilliselle tar kastuskeskuk- 11637: tehtävien hoidosta määrätyillä piirin alueilla. selle. Tavoitteena oli valvonnan tehostaminen 11638: Kansalaisten osallistumisjärjestelmää ei ole. ja palvelujen keskittäminen. Teknillisellä tar- 11639: Norjassa poliisilla on myös syyttäjäntehtäviä, kastuskeskuksella on tehokas piiriorganisaatio 11640: jolloin se toimii valtakunnan syyttäjän alaise- ja kyseiset liikkeet ovat heidän asiakkaitaan jo 11641: na. paineastioita täytettäessä. Henkilöstösiirtoja ei 11642: Ruotsissa lääninhallitus johtaa ja valvoo po- tarvinnut tehdä. Aiemman pienehkön leima- 11643: liisin toimintaa läänissä. Sen alaisena toimii maksun sijaan teknillinen tarkastuskeskus perii 11644: myös 34 liikenneryhmää, jotka hallinnollisesti kustannuksensa maksuperusteasetuksen mu- 11645: kuuluvat johonkin läänin poliisipiiriin. Poliisi- kaan, mikä on valtiolle edullisempi ratkaisu. 11646: viranomaista, joka vastaa poliisitoiminnasta Pelastushallinnon alan lukuisia ohjeita uusit- 11647: piirissä, johtaa poliisihallitus, johon kuuluvat taessa on pyritty siihen, että väestönsuojelun 11648: piirin päällikkö ja apulaispäällikkö sekä 6-10 järjestelyissä siirretään yksittäisiä tehtäviä sisä- 11649: valtuustojen valitsemaa jäsentä. Poliisihallituk- asiainministeriöitä lääninhallitukselle ja kun- 11650: sella on laaja valta toiminnan suunnittelussa ja tiin. 11651: voimavarojen käytössä, operatiiviseen toimin- Kertomusvuoden lopulla muutettiin palo- ja 11652: taan se ei kuitenkaan voi puuttua. pelastustoimesta annettua lakia siten, että lisät- 11653: Tanskassa on jokaisessa poliisipiirissä lauta- tiin kunnan mahdollisuuksia päättää palo- ja 11654: kunta, johon kuuluvat kaikkien piirien kuntien pelastustoimen järjestämisestä kunnassa ilman 11655: edustajat, poliisipiirin päällikkö ja poliisin valtion viranomaisen ohjausta. Kuntien väli- 11656: henkilöstön edustajat. Lautakunta antaa suosi- seen yhteistoimintasopimukseen, joka koskee 11657: tuksia toiminnan painotuksesta, tiedottaa pii- palo- ja pelastustoimen hoitamista yhteisenä 11658: 89 11659: 11660: tai yhteisen palopäällikön viran perustamista, suurimman osan sen kustannuksista. Norjassa 11661: ei enää tarvita lääninhallituksen hyväksymistä. kunnat vastaavat palokuntien ylläpidosta. Vain 11662: Hyväksymistä ei myöskään tarvita palopäälli- osassa Tanskaa kunnat vastaavat itse palokun- 11663: kön ja väestönsuojelupäällikön viran yhdistä- tien ylläpidosta, valtaosa kunnista ostaa palve- 11664: miseen. Eräät lautakuntia ja nimittävää viran- lut yksityiseltä, liikeperiaatteella toimivalta pa- 11665: omaista koskevat erityissäännökset kumottiin. lontorjuntaorganisaatiolta. 11666: Pelastushallinnossa on ollut kuntien kannal- Pelastuspalvelun johtamisesta ja koordinoi- 11667: ta keskeistä myös valtionosuusuudistus ja va- misesta huolehtii Norjassa poliisi käyttäen apu- 11668: paakuntakokeilu. Molemmat ovat lisänneet naan kahta pelastuskeskusta, joiden toiminta 11669: kuntien mahdollisuuksia päättää hallinnon jär- suuntautuu lähinnä meri- ja lentopelastukseen. 11670: jestämisestä ilman valtion viranomaisen myö- Tanskassa ei ole yksiselitteisesti määrätty pe- 11671: tävaikutusta. lastuspalvelusta kokonaisuudessaan vastaava 11672: Väestönsuojelulain muuttamista koskeva viranomaista. 11673: hallituksen esitys on annettu eduskunnalle vuo- Kummassakin maassa ei tiettävästi ole vireil- 11674: den 1989 kevään aikana. Laissa esitetään muu- lä järjestelyjen muuttamista koskevia kehittä- 11675: toksia, joiden tavoitteena on valtion valvonnan mistoimia. Norjassa ilmeisesti pyritään vahvis- 11676: vähentäminen mm. siten, että päätösten alista- tamaan palokuntien osuutta pelastuspalvelus- 11677: misesta valtion viranomaisen vahvistettavaksi sa. 11678: luovutaan kokonaisuudessaan ja kuntien mah- Ruotsin pelastushallinnon organisaatio muis- 11679: dollisuuksia päättää vapaammin väestönsuoje- tuttaa eniten Suomen järjestelmää. Rauhan- 11680: lun hallinnon järjestäruistavoista normaali- ajan pelastuspalvelun, palo- ja pelastustoimen 11681: oloissa lisätään. Väestönsuojeluasetuksen muu- sekä väestönsuojelun hallinto on keskitetty yh- 11682: toksessa tullaan etenemään samaan suuntaan. delle keskushallinnon viranomaiselle, puolus- 11683: Samalla siirretään päätösvaltaa ministeriöitä tusministeriön alaiselle Räddningsverketille. 11684: lääninhallituksille. Kehittämislinjana on viime vuosina ollut toi- 11685: Kuten jo edellä todettiin, palo- ja pelastus- mintojen järjestely- ja suunnitteluvastuun siir- 11686: toimen lakisääteistä suunnittelua kevennetään täminen aiempaa enemmän kuntien tehtäväksi. 11687: siten, että sektorisuunnittelu lakkautetaan. Valtio kuitenkin vastaa väestönsuojelusta kun- 11688: Kuntien kannalta uudistus merkitsee kunnan nille aiheutuvista kustannuksista, sillä väes- 11689: palo- ja pelastustoimen kehittämissuunnitel- tönsuojelu katsotaan osaksi kokonaismaan- 11690: man laatiruisvelvollisuuden lakkauttamista. puolustusta, josta vastaa valtio. 11691: Palo- ja pelastustoimi suunnitellaan osana Kuntien vastuun korostamiseksi Ruotsissa 11692: muuta kunnan suunnittelua, lähinnä kunta- puretaan ja kevennetään keskushallinnon nor- 11693: suunnitelman ja talousarvion laatimisen yhtey- minantoa. Turvallisuustason varmistamiseksi 11694: dessä. Lähiaikoina uudistetaan myös palotar- valtion viranomaisilla on kuitenkin oikeus 11695: kastusta koskevat säännökset. Tarkoituksena muuttaa kunnan pelastuspalvelusuunnitelmaa, 11696: on tehostaa palonehkäisyä ja antaa kunnille jossa määritellään mm. palokunnan vahvuus ja 11697: nykyistä suuremmat mahdollisuudet toiminnan valmius, jos suunnitelman mukaiset järjestelyt 11698: mitoittamiseen esim. kiinteistöjen tarkastusker- katsotaan riittämättömiksi. 11699: tojen harkinnassa. Palo- ja pelastustoimen Aluehälytysjärjestelmä. Palo- ja 11700: lainsäädännön uudistamistyötä valmistelemaan pelastustoimesta annetun lain (550175) 6 §:n 11701: esitetään toimikunnan asettamista. Uudistus- mukaan maa jaetaan hälytysalueisiin hätäil- 11702: työn yhteydessä voidaan ottaa esiin kuntien ja moitusten vastaanottamista ja hälytysten toi- 11703: valtion suhteiden järjestelyjen perusteet ja mittamista varten. Hälytysalueita on 59. Nii- 11704: mahdollisuudet tehtävien siirtoon joko läänin- den jako perustuu puhelinverkkoryhmien ra- 11705: hallitukselle tai kunnille. joihin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. 11706: Palo- ja pelastustoimen, pelastuspalvelun ja Puhelinverkkoryhmien asukasluku vaihtelee 11707: väestönsuojelun hallinto- ja yleisjärjestelyt 5 OOO:sta 800 OOO:een. Lisäksi vaihtelevat alu- 11708: poikkeavat toisistaan eri Pohjoismaissa. Nor- eiden kuntamäärät, pinta-alat, kustannukset 11709: jassa ja Tanskassa väestönsuojelu ja palo- ja asukasta ja suoritemäärää kohti jne. Aluejaon 11710: pelastustoimi ovat omina erillisinä hallinnona- tarkistaminen on tullut ajankohtaiseksi talou- 11711: loinaan eri ministeriöiden alaisuudessa. Kum- dellisten syiden lisäksi myös siksi, että pienissä 11712: massakin maassa väestönsuojelun järjestely- aluehälytyskeskuksissa päivystäjien ei katsota 11713: vastuu on valtiolla, ja valtio korvaa myös työssään riittävästi harjaantuvan tehtäviinsä. 11714: 11715: 12 390649T 11716: 90 11717: 11718: Päivystys on yhden henkilön varassa, vaikka Työryhmä esitti, että sisäasiainministeriö 11719: palo- ja työsuojeluviranomaiset ovat pitäneet päättäisi hälytysaluejaon uusimisesta tavoittee- 11720: tärkeänä kahden päivystäjän läsnäoloa, ja pie- naan maakunnalliset hälytysalueet. Hälytys- 11721: nempien alueiden voimavarat on todettu riittä- alueen asukasluku olisi vähintään 100 000, jol- 11722: mättömiksi suurissa onnettomuus- ja tuhoti- loin edellytettäisiin, että hälytyskeskuksissa oli- 11723: lanteissa. Suurissa aluehälytyskeskuksissa ei si työvuoroa kohti vähintään kaksi päivystä- 11724: taas hallinto ole aina toiminut tyydyttävästi. jää. 11725: Hallinnon toimimattomuus saattaa johtua vain Selvityksen mukaan hälytysalueiden yhdistä- 11726: hallintomallin valinnasta eikä suuri alue sinän- misellä nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi 11727: sä johda toimimattomaan hallintoon, jos vali- säästetään kustannuksia. Esimerkiksi Vaasan 11728: taan oikeat vaihtoehdot. läänissä hälytysalueiden määrän vähentäminen 11729: Palo- ja pelastustoimesta annetun lain 7 §:n nykyisestä seitsemästä kolmeen alentaisi alue- 11730: mukaan läänit jaetaan palo- ja pelastustoimen hälytyskeskusten vuosittaisia käyttökustannuk- 11731: yhteistoiminta-alueisiin siten, että jako mah- sia noin miljoonalla markalla (15 07o). Läänin 11732: dollisuuksien mukaan vastaa hälytysaluejakoa. yhdistäminen yhdeksi hälytysalueeksi alentaisi 11733: Sisäasiainministeriö on pelastushallinnon toi- vuosittaisia käyttökustannuksia vielä yli mil- 11734: minnan kehittämisessä pyrkinyt siihen, että joonalla markalla verrattuna kolmen alueen 11735: hälytys-, yhteistoiminta- ja väestönsuojelualu- vaihtoehtoon. Työryhmä on kuitenkin pääty- 11736: eet muodostavat kiinteän toimintakokonaisuu- nyt esittämään tarkoituksenmukaisuussyistä 11737: den. Lisäksi on havaittu, että kuntamäärältään kolmen hälytyskeskuksen vaihtoehtoa. 11738: suurimmat alueet eivät ole luontevia yhteistoi- Periaatepäätöksen jälkeen ministeriön tulisi 11739: minta- ja väestönsuojelualueita etenkin tarkas- laatia toteuttamisohjelma aikatauluineen uu- 11740: teltaessa organisaatioiden johtamista poikkeus- teen aluejakoon siirtymisestä. Siinä otettaisiin 11741: oloissa. huomioon mm. nykyisten aluehälytyskeskusten 11742: Aluehälytyskeskukset oli alunperin tarkoitus peruskorjaus- ja uusimistarpeet sekä telever- 11743: perustaa vain palo- ja pelastustoimeen kuulu- kon kehittämissuunnitelmat. 11744: vien onnettomuusilmoitusten vastaanottamista Liikenneministeriön tulisi tehdä periaatepää- 11745: ja hälytysten toimittamista varten. Tarkoituk- tös siitä, että mietinnössä esitetyt teletekniset 11746: senmukaisuussyistä palo- ja pelastustoimesta järjestelyt otetaan huomioon televerkon raken- 11747: annettua lakia muutettiin lailla 8.4. 1983/355 tamismääräyksissä ja muissa televerkkoja kos- 11748: siten, että hälytysalueet ja aluehälytyskeskuk- kevissa määräyksissä ja kehittämissuunnitel- 11749: set ovat kaikenlaisten hätäilmoitusten vastaan- missa. 11750: ottamista ja ilmoitusten vaatimia hälytystehtä- Sisäasiainministeriön tulisi ryhtyä tarpeelli- 11751: viä varten. siin toimiin yhteistoiminta- ja väestönsuojelu- 11752: Sisäasiainministeriön 15.1.1988 asettamassa aluejakojen sekä muiden pelastushallinnon jär- 11753: työryhmässä on selvitetty hälytysaluejaon tar- jestelyjen sopeuttamiseksi uuteen hälytys- 11754: kistamiseen liittyviä viestiteknisiä järjestelyjä aluejakoon. Hälytysalueiden suuretessa merkit- 11755: ja niiden kustannuksia. Työryhmän mukaan tävästi tämä edellyttäisi käytännössä sitä, että 11756: pelastushallinnon aluejakoja mahdollisesti hälytysalueet jaettaisiin useammaksi yhteistoi- 11757: muutettaessa tulee ottaa huomioon ainakin minta- ja väestönsuojelualueeksi. Lisäksi mi- 11758: seuraavat vaatimukset: nisteriön tulisi kehittää yhdessä kuntien kes- 11759: kusjärjestöjen ja muiden asianomaisten kanssa 11760: - Hätäilmoitusten vastaanoton ja hälyttä- hälytyskeskusten hallintomalleja ja niitä koske- 11761: misen luotettavuus ei saa heiketä nykyisestä. via suosituksia. Tämä on mietinnön mukaan 11762: - Aluejaon tulee olla tarkoituksenmukai- tarpeellista, vaikka hälytysaluejako säilyisi ny- 11763: nen palo- ja pelastustoimen, pelastuspalvelun kyisellään. Niin ikään sisäasiainministeriön tu- 11764: ja väestönsuojelun yhteistoiminnan ja valmiu- lisi kehittää aluehälytyskeskusten tekniikkaa ja 11765: den kannalta. tietojärjestelmiä sekä radioverkkoja yhteistyös- 11766: - Aluejaolla ei saa olla sellaisia epäsuoria sä muiden asianomaisten tahojen kanssa. Sii- 11767: vaikutuksia, jotka tekisivät sen kokonaisuute- hen tarvitaan lisää voimavaroja. 11768: na yhteiskunnalle epäedulliseksi. Rajavartio 1aito s. Sotilaallisesti orga- 11769: Mietinnössä vertaillaan kolmea vaihtoehtoa: nisoidussa rajavartiolaitoksessa tehtävät ja toi- 11770: nykyistä aluejakoa, maakunnallisia hälytys- mivalta on määrätty kullekin organisaatiota- 11771: alueita ja lääneittäin jakautuvia hälytysalueita. solle varsin tarkoin. Kullakin johtoportaalla on 11772: 91 11773: 11774: sekä asioita, joista ne päättävät itse, että asioi- korostamalla hallintomenettelylain viranomai- 11775: ta, joissa päätösvalta on vain ylemmällä johto- sille asettamia velvollisuuksia. 11776: portaalla. Hallinnon kehittämisessä korostetaan kaikil- 11777: 1980-luvulla yleisenä suuntauksena on ollut la tasoilla tulos- ja tavoitejohtamista. Lisäksi 11778: päätösvallan siirtäminen vähitellen rajavartio- lääninhallitusten päätöksentekojärjestelmää on 11779: laitoksen esikunnalta vartiostoille ja kouluille. täydennetty aloittamalla lääninneuvottelukun- 11780: Tavoitteena on lisätä käytännön toiminnasta tien toiminta. Valtiontilintarkastajien mielestä 11781: vastuussa olevien johtajien mahdollisuuksia lääninneuvottelukuntien toiminnan vakiinnut- 11782: vaikuttaa aiempaa enemmän voimavarojen tua on eri hallinnonalojen kehittämisvaroja 11783: kohdentamiseen. Toisena tavoitteena on pie- koskevaa päätösvaltaa siirrettävä paikallis- ja 11784: nempien asioiden ja vakiintuneen käytännön aluehallinnolle, jossa päätetään tällä hetkellä 11785: mukaisesti tehtävien päätösten siirtäminen or- vain n. 15 % kehittämisvarojen käytöstä. Lää- 11786: ganisaatiossa alaspäin. Paikalliset olosuhteet ja ninsuunnittelua on kehitettävä toiminnallisesti 11787: nopeastikin vaihtuvat tilanteet voidaan entistä ja organisatorisesti siten, että sektoroituneen 11788: paremmin ottaa huomioon päätöstilanteissa. hallinnon toiminnan suunnittelussa alueelliset 11789: Muutokseen ei ole liittynyt henkilöstösiirtoja. kehittämisnäkökohdat tulevat paremmin ote- 11790: Tehtävien ja toimivallan vähittäistä dele- tuiksi huomioon. Maakunta- ja seutukaavaliit- 11791: gointia jatketaan edelleenkin nykyisen sotilaal- tojen yhdistämistä selvitettäessä on arvioitava 11792: lisen päällikkyysjärjestelmän puitteissa. Toi- uudelleen niiden sekä läänin- ja aluehallinnon 11793: minnan koordinointia poliisin ja tullin kanssa suunnittelutehtävät ja -voimavarat. 11794: jatketaan hyväksi osoittautuneena PTR-yhteis- 11795: Päätöksenteko, johtaminen ja suunnittelu 11796: toimintana. Puolustushallinnon kanssa yhteis- 11797: vaativat tuekseen seurantajärjestelmän, joka 11798: toimintaa jatketaan jo vakiintunein menettely- 11799: muodostaa toimivan pohjan systemaattiselle 11800: tavoin puolustusvalmiuteen liittyvissä kysy- 11801: arvioinnille. Keskitetyn tarkoituksenmukai- 11802: myksissä. Puolustusministeriön asettama työ- 11803: suusvalvonnan lisäksi aluehallinnossa on kehi- 11804: ryhmä osallistuu aluevalvonnan kehittämiseen 11805: tettävä hallintosektoreiden yli ulottuva seuran- 11806: merialueella. ta sellaiseksi, että sen tuottaman arviointitie- 11807: Ruotsin rannikkovartioston organisaation 11808: don avulla voidaan kohdentaa toimintoja ja 11809: muutos on käynnissä. Rannikkovartiosto on 11810: siirretty tullin alaisuudesta puolustusministe- 11811: voimavaroja uudelleen kansalaisten tarpeiden 11812: sekä tuottavuus- ja tehokkuusnäkökohtien mu- 11813: riön alaisuuteen ja sen tehtäviä tarkistetaan. 11814: kaisesti. SuorUemittauksen lisäksi on pyrittävä 11815: Hallinnon kehittämistavoitteena on parantaa 11816: kehittämään palvelujen laatua mittaovia ar- 11817: hallinnon palvelukykyä ja tuloksellisuutta, lisä- viointimenetelmiä. Alueellista seurantaa kehi- 11818: tä hallinnon joustavuutta ja taloudellisuutta, 11819: tettäessä on toiminnan uudelleenarvioinnin li- 11820: parantaa hallinnon poliittista ohjattavuutta 11821: säksi painotettava seurantaa ja valvontaa to- 11822: sekä virastojen ja laitosten johtamisedellytyk- 11823: teuttavien eri tahojen työnjaon täsmentämistä. 11824: siä. Tavoitteen toteuttaminen vaatii päätösval- 11825: lan ja tehtävien siirtämistä ensisijaisesti kun- Hallintoa uudistettaessa arvioidaan uudel- 11826: nallishallinnolle sekä valtion alue- ja paikallis- leen toiminnan sisältö ja organisaatio hallin- 11827: hallinnolle lähelle niiden palveluja käyttäviä non eri tasoilla. Sisäasiainministeriön on sel- 11828: kansalaisia ja yhteisöjä. keytettävä ainakin lääni- ja kuntaosaston sekä 11829: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että aluepoliittisen osaston tutkimus- ja kehittämis- 11830: sisäasiainministeriön hallinnonalalla vireillä tehtävien suuntaaminen ja organisointi. Sa- 11831: olevat delegointihankkeet toteutetaan ainakin moin on tehostettava eri osastojen tietohallin- 11832: suunnitellun laajuisina ja aikataulun mukaan. totehtävien yhteistoimintaa. Näihin seikkoihin 11833: Riittävän ohjauksen ja valvonnan avulla on on kiinnittänyt huomiota myös valtiovarainmi- 11834: samalla huolehdittava siitä, että hallintokäy- nisteriö. 11835: täntö säilyy yhdenmukaisena ja että eri puolilla Lääninhallinnon asemaa aluehallinnon pe- 11836: maata asuvat kansalaiset saavat alueelliset ja rustana vahvistetaan ja toimintaa suunnataan 11837: erityisolot huomioon ottaen yhdenvertaiset pal- selkeämmin alueen kehittämistoiminnan ohjaa- 11838: velut. Delegoinnin yhteydessä on kiinnitettävä miseen ja aktivoimiseen, mikä ilmenee mm. 11839: huomiota kansalaisten oikeusturvan toteutumi- alueellisen elinkeino- ja työvoimapolitiikan yh- 11840: seen säilyttämällä myös alue- ja paikallishallin- teensovittamisena. Luottamushenkilöjärjestel- 11841: nossa tehtävistä päätöksistä valitusoikeus ja män toiminnan vakiinnuttua on arvioitava lää- 11842: 92 11843: 11844: ninhallitusten toiminta ja organisaatio sekä nen kaikkea talousrikollisuuden tulkinnassa. 11845: tehostettava niiden sisäistä kehittämistä. Talousrikoksiin liittyvää asiantuntemusta on 11846: Ennen tehtävien ja toimivallan laajempaa lisättävä rikostutkinnassa, syyttäjätoimessa ja 11847: siirtoa keskushallinnolta paikallis- ja aluehal- oikeudenkäynneissä. Valtiovarainministeriön 11848: linnolle on selvitettävä muuttuvien tehtävien kannanoton mukaisesti keskusrikospoliisin 11849: mukainen henkilöstötarve, joka voidaan tyy- aluetoimistojen toiminnan tehostamiseksi on 11850: dyttää siirtämällä virat keskushallinnosta. Sa- yksikköjen määrää vähennettävä ja niistä kehi- 11851: moin on jo muutoksia suunniteltaessa selvitet- tettävä eri rikosten tutkintaan erikoistuneita 11852: tävä henkilöstön koulutustarve ja varattava yksiköitä. 11853: koulutukseen tarvittavat määrärahat. Hallin- Hälytysaluejaon uudelleenarviointi on tullut 11854: non kehittämisperiaatteiden mukaisesti henki- ajankohtaiseksi teletekniikassa tapahtuneen ke- 11855: löstön joustavaa käyttöä viraston sisällä on hityksen takia. Sisäasiainministeriössä laaditun 11856: lisättävä ja virkarakennetta esim. toimistohen- selvityksen mukaan väestömäärältään yhden- 11857: kilöstön osalta tarkistettava. mukaisempien hälytysalueiden luomisella saa- 11858: Kuten valtiontilintarkastajat ovat jo kerto- vutetaan toimiva aluehälytysverkosto, jonka 11859: muksessaan vuodelta 1987 todenneet, lääninke- kokonaiskustannukset olisivat nykyiseen jär- 11860: hittämisrahajärjestelmä on osoittautunut tär- jestelmään verrattuna pienemmät. Hyöty tulisi 11861: keäksi operointivälineeksi alueen omaehtoises- lähinnä lakkautettuvien pienten hälytys- 11862: sa kehittämisessä. Kehittämisrahamenettelyn alueiden kunnille, joiden aluehälytyskeskusme- 11863: kautta lääninhallituksil/a on konkreettinen ja not nykyisellä aluejaolla itse asiassa moninker- 11864: välitön vuorovaikutus alueen elinkeinoelämään taistuvat valtionosuusjärjestelmän muututtua. 11865: ja mm. koulutus- ja tutkimustoimintaan. Myös Valtiontilintarkastajat katsovat, että työryh- 11866: piirihallintoviranomaiset ovat toiminnassaan män selvitys antaa perusteelliset tiedot aluehä- 11867: aiempaa paremmin tiedostaneet alueelliset ke- lytysjärjestelmän kehittämiselle. Hälytys- 11868: hittämisnäkökohdat. Lääninhallitusten mah- aluejakoa tarkistettaessa ja aluehälytyskeskuk- 11869: dollisuuksia harjoittaa läänin erityisolot ja tar- sia organisoitaessa on alueen koon lisäksi otet- 11870: peet huomioon ottavaa kehittämistä voidaan tava huomioon kaksikielisyyden asettamat vaa- 11871: parantaa kokoamalla pienet harkinnanvaraiset timukset hälytystilanteissa. 11872: kehittämismäärärahat, esim. haja-asutusaluei- Valtiontilintarkastajien mielestä rajavartio- 11873: den vähittäiskaupan tuki, asteittain läänin ke- laitoksen kokoonpanon, virkarakenteen ja toi- 11874: hittämisrahaan. Mainitussa kertomuksessa on minnan uudelleenarviointia on jatkettava ja 11875: käsitelty myös tarkemmin aluepolitiikan hallin- saatettava ne vastaamaan rajavartiolaitoksen 11876: toa ja sen kehittämistä sekä aluepolitiikan tehtäviä. Kehittämisvaihtoehtoina tulevat kysy- 11877: koordinointia keskus- ja aluehallinnossa. mykseen mm. tehtävien ja toimivallan dele- 11878: Poliisitoimen painopiste on paikallistasolla. gointi, organisaation supistaminen, joka käsit- 11879: Tehtävien määrä ja toimintaympäristö ovat tää myös kiinteistö- ja rakennusorganisaation 11880: muuttuneet niin, ettei nykyinen piirijaotus siirtämisen rakennushallitukselle, ja oman kor- 11881: enää ole tarkoituksenmukainen mm. siksi, että jaus- ja huoltopalvelujen korvaaminen yhä 11882: päivystyksen järjestäminen ja atk-järjestelmien enemmän ostopalveluil/a. 11883: ylläpito tuottavat pienissä piireissä vaikeuksia. 11884: Valtiontilintarkastajat toteavat, että poliisipii- 11885: reistä on yhdistämällä ja niiden henkilöstövoi- Lääninhallinto 11886: mavaroja tasaamalla kehitettävä toimivia ko- 11887: konaisuuksia. Samalla on tehostettava piirien Verojen ja maksujen siirtäminen pois läänin- 11888: välistä yhteistoimintaa, joka ei kehittämispyr- hallitukselta. Lääninkonttori on siirretty kerto- 11889: kimyksistä huolimatta toimi toivotulla tavalla. musvuoden maaliskuussa lääninkanslian toi- 11890: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan mintayksiköksi. Sen tehtävänä on hoitaa lää- 11891: vuodelta 1986 käsitelleet talousrikollisuutta. ninhallitukselle tilivirastona säädetyt ja määrä- 11892: Kertomuksessa esitettyjen, lähinnä organisato- tyt tehtävät. Näistä tehtävistä valtaosa liittyy 11893: risten muutosten lisäksi maassamme olisi selvi- maksuliikkeeseen, kirjanpitoon ja sisäiseen val- 11894: tettävä talousrikollisuuden laajuus ja rikoksis- vontaan. 11895: sa noudatettava/ menettelytavat. Keskusrikos- Lääninkonttorin kehittämistavoitteissa pai- 11896: poliisin aseman selkiinnyttyä on huomiota notetaan lääninkonttorin tehtäväalueelle ra- 11897: kiinnitettävä sen toiminnan tehostamiseen en- kennettujen, tietotekniikan hyväksikäyttöön 11898: 93 11899: 11900: pohjautuvien järjestelmien tehokasta käyttöä. rojen maksupaikoista. Asiaa koskevasta veron- 11901: Lisäksi pyritään palvelun parantamiseen, sisäi- kantolain muutosesityksestä pyydettiin lausun- 11902: sen valvonnan tehostamiseen ja määrärahojen toa oikeusministeriöltä, joka vastusti ajatusta. 11903: käytön vuotuissuunnittelun ja yhtenäistilipuite- Oikeusministeriön käsityksen mukaan ulos- 11904: järjestelmän kehittämiseen. ottoon lähetetyt verot tulisi maksaa ainoastaan 11905: Lääninkanslian tehtäviä ovat lisänneet mm. ulosoton postisiirtotileille. Tämän vuoksi ja 11906: taidetoimikunnan henkilökunnan siirtyminen koska verohallituksen selvitykset muiden kuin 11907: lääninkanslian yhteyteen, väliaikaisen ammatil- lääninkonttorin, valtiokonttorin ja ulosottovi- 11908: lisen koulutuksen maksatuksen ja määräraho- ranomaisten mahdollisuudesta ottaa vastaan 11909: jen seurannan siirtyminen lääninkonttoriin ja näitä suorituksia olivat kesken, ehdotusta ei 11910: päivärahojen verottaminen. sisällytetty hallituksen esitykseen. 11911: Lääninkonttorin toiminnan järkeistämis- Veronkantolain muutosta koskevaa hallituk- 11912: mahdollisuudet paranisivat edelleen, mikäli sen esitystä käsitellessään eduskunnan valtiova- 11913: lääninkonttoriin maksettavat verot ym. maksut rainvaliokunta totesi, että suoritusten maksa- 11914: siirtyisivät pois lääninhallitukselta. Samalla va- misessa myös kantoajan jälkeen on päästävä 11915: pautuisi merkittävä työpanos siirrettäväksi lää- mahdollisimman joustavaan ja asiakasystäväl- 11916: ninhallituksen muihin tehtäviin. liseen menettelyyn. Hyväksyessään lain edus- 11917: Uudenmaan lääninhallitus teki lokakuussa kunta edellytti, että sen jälkeen kun siihen on 11918: 1987 Sisäasiainministeriölie aloitteen, jossa se tarvittavat valmiudet, valtiovarainministeriöllä 11919: esitti, että sisäasiainministeriö ryhtyisi toimiin olisi oikeus määrätä myös ne maksupaikat, 11920: viivästyneiden verojen ja työnantajan enna- jotka saavat vastaanottaa maksusuorituksia 11921: konpidätysten, sosiaaliturvamaksujen ja leima- säännönmukaisen kantoajan jälkeen. 11922: verojen vastaanoton siirtämiseksi pois läänin- Verohallituksen antaman tiedon mukaan ve- 11923: hallitukselta. rojen maksupaikkoja voitaisiin lisätä vaiheit- 11924: Sisäasiainministeriö yhtyi lääninhallituksen tain. Harkittavana on ollut verojen vapaaeh- 11925: aloitteeseen ja lähetti sen edelleen valtiovarain- toinen maksaminen eräpäivän jälkeen postisiir- 11926: ministeriölle esittäen uudistuksen mahdollisim- toliikettä välittäviin postitoimipaikkoihin ja 11927: man nopeaa toteuttamista. Asiakkaiden mak- Postipankki Oy:öön. Tämä mahdollisuus kos- 11928: supalvelun parantamiseksi sisäasiainministeriö kisi ensin tiettyjä esim. verotuslaissa tarkoitet- 11929: piti tärkeänä maksujen vastaanoton siirtämistä tuja veroja, joiden käsittelymäärät ovat suu- 11930: lääninhallituksilta paremmin tavoitettaville rimmat. Tämä edellyttää valtuuden antamista 11931: postitoimipaikoille tai rahalaitoksille. Tämän valtiovarainministeriölle, joka tekisi tarvitta- 11932: laatuisten tehtävien siirto pois lääninhallituksil- van päätöksen. Asiaa koskeva säännös olisi 11933: ta on ministeriön mukaan myös lääninkontto- lisättävä veronkantolakiin. 11934: reiden kehittämisen edellytys. On todennäköistä, että lainmuutoksen toteu- 11935: Vuoden 1987 elokuun alusta tuli voimaan duttua valtaosa erääntyneiden verojen maksu- 11936: veronkantolakiin (611178) lisätty uusi luku 1 a, liikkeestä ohjautuu lääninhallituksista postitoi- 11937: jolla täsmennettiin valtiovarainministeriön val- mipaikkoihin ja Postipankki Oy:öön. Myö- 11938: tuuksia määrätä verojen ja niiden luonteisten hemmässä vaiheessa maksupaikkojen lisään- 11939: maksujen maksupaikoista ja kantoajoista. tyessä ja maksamisen näin helpottuessa läänin- 11940: Lainmuutokseen liittyvän valtiovarainministe- konttorit verojen maksupaikkoina voitaisiin 11941: riön päätöksen (622/87) mukaan myös enna- poistaa tarpeettomina. Tämä toteutunee suun- 11942: konpidätykset ja työnantajan sosiaaliturva- nittelukauden 1990-94 loppupuolella. 11943: maksut voidaan maksaa postisiirtoliikettä vä- Huhtikuun alusta v. 1989 tuli voimaan val- 11944: littäviin postitoimipaikkoihin ja Postipankki tiovarainministeriön päätös (55/89), jonka mu- 11945: Oy:öön sekä myös liike-, säästö- ja osuuspank- kaan leimavero voidaan maksaa myös postitoi- 11946: keihin. mipaikassa tai Postipankki Oy:n konttorissa 11947: Kantoajan jälkeen tapahtuvien suoritusten lääninveroviraston postisiirtotilille tilillepano- 11948: maksupaikkoina säilyivät edelleen valtiokont- korttia käyttäen. Päätökseen jätettiin edelleen 11949: tori, lääninkonttori ja ulosottoviranomaiset. mahdollisuus maksaa leimavero rahana läänin- 11950: Lakiin veronkantolain muuttamisesta oli hallitukseen, koska maksaminen eräpäivän jäl- 11951: alunperin tarkoitus tulla säännös valtiovarain- keen postitoimipaikkaan ei ole mahdollista. 11952: ministeriön oikeudesta määrätä myös säännön- Verohallituksen päätöksellä on annettu mää- 11953: mukaisen kantoajan jälkeen suoritettavien ve- räykset menettelyn yksityiskohdista. 11954: 94 11955: 11956: Lääninkonttorin kautta peritään joitakin sel- Ei ole asianmukaista, että lääninhallituksen 11957: laisia tuloja ja maksetaan menoja, joilla ei kautta maksetaan vuodesta toiseen sellaisia 11958: maksuliikettä lukuun ottamatta ole muuta yh- maksuja kuin esim. apteekkimaksut vain sen 11959: teyttä lääninhallituksen toimintaan. Tällaisia vuoksi, että tällainen käytäntö on joskus 11960: tuloja ovat apteekkimaksut ja palosuojelumak- omaksuttu. Sellaisten tulojen perintä ja meno- 11961: sut. Uudenmaan lääninhallituksen mielestä ap- jen maksaminen, joilla ei ole yhteyttä läänin- 11962: teekkimaksun kantotehtävä olisi keskitettävä hallituksen toimintaan, on viipymättä siirrettä- 11963: lääkintöhallitukselle ja palosuojelumaksut yh- vä niille luontevimmin kuuluville tilivirastoille. 11964: distettävä joko sosiaali- ja terveysministeriössä Valtiontilintarkastajat korostavat sekä jo to- 11965: tai sisäasiainministeriössä suoritettaviin palo- teutuneiden että tulevien säädösmuutosten yh- 11966: suojelumaksun määräytymistä ja kertymän teydessä tiedottamisen merkitystä. Maksuliik- 11967: käyttöä koskeviin tehtäviin. keen ohjautuminen pois lääninhallituksista ja 11968: Uudellamaalla maksetaan mm. panttilai- valtiokonttorista edellyttää, että tieto maksu- 11969: nauslaitoksen tarkastajan palkkio lääninkont- paikkojen lisääntymisestä on tavoittanut vero- 11970: torin kautta. Lääninhallituksen mielestä tämä ja maksuvelvolliset. 11971: maksatustehtävä olisi keskitettävä valtiovarain- 11972: ministeriölle, jonka määrärahoihin palkkio on 11973: budjetoitu. Joissakin tapauksissa liikennemi- Kunnallishallinto 11974: nisteriö on lähettänyt lääninhallitukselle mak- 11975: sutoimenpiteitä varten päätöksensä valtion- Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen. Val- 11976: avun ja korvauksen maksamisesta kunnalle. tionapupolitiikan kehityksessä on nähtävissä 11977: Lääninhallitus katsoo, että koska liikennemi- kolme toisistaan erottuvaa toimintalinjaa. En- 11978: nisteriö on tilivirasto, joka voi maksaa menon- simmäisessä vaiheessa, joka ajoittuu 1800- 11979: sa, avustukset ja korvaukset olisi maksettava luvun jälkipuoliskolta maan itsenäistymisen 11980: sen toimesta. tienoille, valtionapujen avulla pyrittiin käyn- 11981: nistämään useat silloisessakin yhteiskunnassa 11982: Valtiontilintarkastajat esittivät kertomukses- 11983: tärkeinä pidetyt toiminnot. Silloin harjoitetun 11984: saan vuodelta 1985 (s. 71), että verohallinnon 11985: valtionapupolitiikan on arvioitu suosineen ak- 11986: kanto- ja perintätointa tulisi kehittää tekemällä 11987: tiivisia ja varakkaita kuntia. Vähitellen 1920- 11988: verojen vapaaehtoinen suorittaminen nykyistä 11989: luvulta sotien jälkeisiin vuosiin sai sijaa myös 11990: joustavammaksi. Verot olisi voitava suorittaa 11991: kantoajasta sekä kanto- ja perintätavasta riip- pyrkimys tasoittaa kuntien taloudellisia eroja. 11992: Valtionavut pyrittiin porrastamaan kuntien ta- 11993: pumatta aina lääninveroviraston postisiirtotilil- 11994: loudellisen kantokyvyn mukaan. Lisäksi köy- 11995: le. 11996: hille ja harvaan asutuille kunnille voitiin myön- 11997: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä kan- tää ylimääräisiä ja lisättyjä valtionapuja. 11998: toajan jälkeen maksettavien verojen ym. mak- Sotien jälkeisistä vuosista, erityisesti 1950- 11999: sujen siirtämistä pois lääninhallituksesta ja val- luvulta nykypäiviin, valtionapupolitiikalla on 12000: tiokonttorista postisiirtoliikettä välittäviin pos- pyritty tasoittamaan nimenomaan kuntien ta- 12001: titoimipaikkoihin ja Postipankki Oy:öön. loudellisia eroja. Kantokykyluokitusta koske- 12002: Maksupaikkojen muutos merkitsisi palvelun van lain säätäminen, tosin vasta v. 1967 pitkä- 12003: huomattavaa parantumista, kun verovelvolliset aikaisen valmistelun jälkeen, ja valtionapusää- 12004: voisivat suorittaa usein vähäiset erääntyneet dösten muuttaminen saivat aikaan arvioiden 12005: maksut lähellään olevissa maksupaikoissa. mukaan todellisen muutoksen valtionapupoli- 12006: Maksupisteenä oleminen sitoo lääninhallituk- tiikassa. Myös valtion tulo- ja menoarvioon 12007: sen henkilö- ja tilaresursseja, joiden vapautta- otettu määräraha taloudellisiin vaikeuksiin 12008: minen muihin tehtäviin on lääninkonttorin ke- joutuneita kuntia varten (yleiset avustusrahoi- 12009: hittämisen kannalta välttämätöntä. tukset) sekä tämän määrärahan lisääminen 12010: Koska esteitä verojen maksupaikkojen lisää- osoittavat pyrkimystä tasoittaa kuntien talou- 12011: miselle tässä vaiheessa ei ole, tulisi nykyiseen dellisia eroja. 12012: veronkantolakiin lisätä säännös, jolla valtiova- Valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet vii- 12013: rainministeriö valtuutettaisiin määräämään meksi vuoden 1986 kertomuksessaan valtion- 12014: myös ne maksupaikat, jotka saisivat vastaan- osuusjärjestelmää ja sen kehittämistä sisä- 12015: ottaa maksusuorituksia säännönmukaisen kan- asiainministeriön ja opetusministeriön hallin- 12016: toajan jälkeen. nonalalla. Kannanotossa on mm. todettu, että 12017: 95 12018: 12019: kuntien kantokykyluokitukseen ja ns. järjeste- Valtiontilintarkastajat ovat lisäksi toden- 12020: lyasiakirjamenettelyyn perustuvalla valtionapu- neet, että laajaksi paisunutta, epäyhtenäistä, 12021: järjestelmällä on onnistuttu säätelemään kun- monimutkaista ja hallintomenettelyitään varsin 12022: tasektorin henkilöstön määrää ja investointeja, kankeaa valtionosuusjärjestelmää pitäisi kehit- 12023: tasaamaan julkisia palveluja alueellisesti ja va- tää myös hallinnollisten prosessien osalta. 12024: kiinnuttamaan veroäyrin hintaa. Järjestelmän Käyttökustannusmenoja ja valtionosuusraken- 12025: kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi siihen tamista koskevia tehtäviä ja päätösvaltaa on 12026: liittyvien puutteellisuuksien vuoksi ja mm. sik- esitetty hajautettavaksi paikallis- ja aluehallin- 12027: si, että julkishallinnossa on valtionosuuksien ja toon. Niin ikään on korostettu seurannan ja 12028: -avustusten merkitys kunnallisten palvelujen valvonnan tehostamista. 12029: kehittämisessä kasvanut. Yhteiskunnan ja kun- Taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä 12030: nallishallinnon kehittyessä valtionavuille asete- käyttötalouden valtionosuuksia yhdistettiin 12031: tut tavoitteet ovat muuttuneet. Kehittäminen yleiseksi valtionosuudeksi vuoden 1989 alusta 12032: on nähty tarpeelliseksi myös siksi, että laaja- ja samalla vakinaistettiin yleiset rahoitusavus- 12033: alainen ja keskitetty ohjaus, joka on tyypillistä tukset. Vapaakuntakokeilun yhteydessä on tar- 12034: maamme valtionapujärjestelmälle, ei aina ta- koitus kokeilla vuoden 1990 alusta lukien val- 12035: kaa voimavarojen riittävän taloudellista ja te- tionosuusjärjestelmää eräillä sosiaali- ja tervey- 12036: hokasta kohdentumista ja käyttöä. Kehittämis- denhuollon sekä sivistystoimen osa-alueilla. 12037: paineita on osaltaan lisännyt myös yksityissek- Valtioneuvosto asetti 20.1.1989 selvitysmie- 12038: torin valtionapujen määrän ja avunsaajien hen valmistelemaan ehdotusta kuntien ja kun- 12039: määrän lisääntyminen ja valtionapujen moni- tainliittojen opetustoimen sekä sosiaali- ja ter- 12040: puolistuminen. veydenhuollon valtionosuus- ja -avustusjärjes- 12041: Kannanoton mukaan valtionosuusjärjestel- telmän uudistamisesta siten, että valtionosuu- 12042: mien kehittämisessä pitää painottaa kansalais- det ja -avustukset määräytyisivät laskennallisin 12043: ten tarvitsemia palveluita ja niiden järjestämis- perustein. Uudistuksessa säilytetään valtion ja 12044: tä joustavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti kuntien välinen kustannustenjako nykyisel- 12045: valtion rahoitustuen avulla. Valtionapujärjes- lään. Selvitysmies toimi kiinteässä yhteistyössä 12046: telmien tulisi enemmän korostaa lääninhallin- opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministe- 12047: toa ja kuntien itsehallintoa ja omavastuisuutta riön, sisäasiainministeriön ja sen yhteydessä 12048: päätettäessä alueen väestölle järjestettävien toimivan kuntien itsehallintoprojektin sekä 12049: palvelujen määrästä, laadusta ja tärkeysjärjes- kunnallistalouden neuvottelukunnan kanssa. 12050: tyksestä ja valittaessa tuotantovaihtoehtoja. Ehdotus valmistuu syksyllä 1989. 12051: Alueellisessa päätöksenteossa voidaan myös Kuntien kantokykyluokitusjär- 12052: paremmin ottaa huomioon sekä asiakasnäkö- j este 1m ä. Vuonna 1967 annetun lain (665/ 12053: kulma että alueelliset näkökohdat ja erityispiir- 67) mukaan, joka korvattiin uudella vasta v. 12054: teet. 1985 mutta jota välillä oli tarkistettu useitakin 12055: kertoja, kantokykyluokitusta käytetään valtion 12056: Laskennallisen järjestelmän, jossa avun saa- ja kuntien taloudellisen kantokyvyn määrää- 12057: jat saisivat tehokkuushyödyn itselleen, on ar- mistä varten. Kuntien kantokykyluokituksen 12058: vioitu johtavan voimavarojen tehokkaampaan pyrkimyksenä katsottiin tuolloin olevan selvit- 12059: käyttöön. Siinä valtionapupäätösten tekeminen tää, kuinka suuren osan kokonaismenoista 12060: ja valtionapujen maksaminen olisi yksinkertai- kunnat pystyvät rahoittamaan omilla verotu- 12061: sempaa ja valtionapujen kokonaismäärän en- loillaan koko maan keskimääräistä äyrihintaa 12062: nakointi luotettavampaa. soveltaen. Samoin luokituksella pyrittiin tur- 12063: Valtionosuuksien myöntämisperusteita kos- vaamaan kunnille riittävän tasavertaiset mah- 12064: kevia osittaisuudistuksia onkin kiirehditty. dollisuudet tietyn toiminnallisen keskitason 12065: Laskennallisiin järjestelmiin siirtymisen aiheut- saavuttamiseksi. Kantokykyluokitusta sovelle- 12066: tamia valtionosuuksiin ja -apuihin tulevia kun- taan yli 80 OJo :iin kuntien valtionavuista. 12067: takohtaisia muutoksia joudutaan lieventämään Molempien lakien mukaan vuosittain vahvis- 12068: siirtymäkauden erityissäännöksillä. Sen sijaan tettavassa kuntien kantokykyluokituksessa 12069: valtionhallinnon ja kunnallishallinnon välistä kunnat jaetaan kymmeneen luokkaan, jolloin 12070: kustannustenjakoa pitäisi voida tarkistaa neu- 1. kantokykyluokassa ovat taloudellisesti hei- 12071: vottelemalla taloudellisen tai yhteiskunnallisen koimmat ja lO:nnessä varakkaimmat kunnat. 12072: tilanteen muuttuessa. Kantokykyluokituslaissa tarkoitettu kuntien ta- 12073: 96 12074: 12075: loudellinen kantokyky määritellään kuntien Lailla 649/85 kantokykyluokitusperusteet 12076: keskinäisen vertailun perusteella siten, että saatettiin pysyviksi. Luokituksen perusteiksi 12077: kuntia arvioidaan niiden taloudellisia voimava- Iueteitiin tekijät, jotka olivat pitkälti samoja 12078: roja mittaavien tekijöiden avulla. Kantokyky- kuin aiemmin voimassa olleessa laissa. Olen- 12079: luokitustoimikunta valmistelee luokitusehdo- nainen muutos oli kuitenkin se, että kunnan 12080: tuksen. Sitä tehdessään toimikunta harkinnalla taloudellista kantokykyä arvioitaessa otettiin 12081: sijoittaa kunnat kantokykyluokkiin laissa lue- ensisijaisesti huomioon kunnan asukasta kohti 12082: teltujen tekijöiden perusteella. Luokituksen laskettu veroäyrimäärä, jota verrattiin saman 12083: vahvistaa sisäasiainministeriö, jolla on luon- kantokykyluokan muiden kuntien sekä kanto- 12084: nollisesti mahdollisuus muuttaa toimikunnan kykyluokkaa lähinnä alemman tai ylemmän 12085: esitystä. Päätöksestä kunnalla on mahdollisuus luokan kuntien äyrimäärään. 12086: valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kantokykyluokituksesta annettua lakia muu- 12087: Kuntien kantokykyluokat on vahvistettu tettiin v. 1987. Muutetun lain perusteella vuo- 12088: esim. 1980-luvulla silloin voimassa olleen lain den 1989 luokituksessa vähennettiin veroäyri- 12089: (665/67) perusteista poiketen. Kantokykyluoki- määrän merkitystä ja annettiin enemmän pai- 12090: tus vuodelle 1980 määräytyi lain 802/79 perus- noa laissa mainituille muille tekijöille. Tervey- 12091: teella ja vuosille 1981 ja 1982 uusien perus- denhuollon sekä sosiaali- ja sivistystoimen 12092: teiden (765/80) mukaan. Muutoksista olivat käyttömenojen rasituksen arvioinnissa otetaan 12093: huomattavimmat nettomenokäsitteen korvaa- palvelujen tason ohella huomioon myös niiden 12094: minen vertausluvun perusluvulla sekä kuntien tarve. Kunta- ja väestörakenteesta aiheutuvat 12095: sijoittaminen kantokykyluokkiin laskennassa tai muut paikkakuntakohtaiset tekijät otetaan 12096: siten, että viimeksi vahvistettuun kantokyky- huomioon, jos niistä aiheutuu poikkeuksellista 12097: luokitukseen verrattuna luokituksessa nouse- rasitusta kunnallistaloudelle. Rahoitusaseman 12098: vien ja laskevien kuntien asukaslukujen erotus merkitystä vähennettiin. 12099: on pienin mahdollinen. Harkinnan jälkeen ero- Nykyisen järjestelmän kehittämi- 12100: tus sai olla enintään sen suuruinen kuin lasken- nen . Kantokykyluokituksen valtiontaloudel- 12101: nassa muodostui. linen merkitys on pienentynyt ns. tasapaino- 12102: Lain 532/82 perusteella kantokykyluokat säännön johdosta. Luokituksella ei olennaisesti 12103: vahvistettiin vuodelle 1983 yleensä samoiksi muuteta valtion ja kuntien välistä kustannus- 12104: kuin v. 1982. Erityisen painavista syistä voitiin tenjakoa. 12105: kunnan luokkaa kuitenkin muuttaa. Muutok- Monet kantokykyluokitusperusteet ovat tällä 12106: set tuli kuitenkin tehdä siten, että luokaltaan hetkellä sellaisia, ettei kunta voi niihin aina- 12107: sekä nousevien että alenevien kuntien asukaslu- kaan lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Sisäasiain- 12108: vut tasapainotettiin. ministeriön mukaan kantokykyluokitusta tulisi 12109: Lain 784/83 perusteella vahvistettiin kanto- edelleen parantaa siten, että korostettaisiin nii- 12110: kykyluokitus vuosille 1984 ja 1985. Pääperiaa- den tekijöiden painoarvoa, joihin kunta ei voi 12111: te oli, että kuntien kantokykyluokat vahvistet- itse vaikuttaa. 12112: tiin samoiksi kuin edellisenäkin vuonna. Kun- Kantokykyluokituksen perimmäisenä tarkoi- 12113: tien kantokykyluokkaa voitiin muuttaa, jos se tuksena on järjestää kaikille kunnille palvelu- 12114: tulonmuodostuksen tai muun sellaisen tekijän jen kysyntään nähden yhtenäiset mahdollisuu- 12115: perusteella oli selvästi heikompi tai vahvempi det palvelujen tuottamiseen. Kuitenkaan kan- 12116: kuin muut saman kantokykyluokan kunnat ja tokykyluokan, kunnan palvelutason ja -tar- 12117: tapahtuneet muutokset olennaisesti rasittivat peen välillä ei ole kiinteää yhteyttä. 12118: tai kevensivät kunnan taloutta. Laissa Iueteitiin Kuntien kannalta on epäkohtana se, että 12119: tekijät, jotka kunnan taloudellista asemaa ar- kantokykyluokan muutosta ei voida esim. ma- 12120: vioitaessa tuli ottaa huomioon. Laissa ei kui- temaattisten laskelmien perusteella tarkasti en- 12121: tenkaan annettu näille tekijöille painoarvoja. nakoida. Tosin kunnat voivat arvioida tiettyjen 12122: Aiempia perusteita muutettiin siten, että ar- tilastovertailujen avulla, milloin kunnan kanto- 12123: vioitaessa kunnan taloudellista asemaa on otet- kykyluokan muutos saattaisi tulla kysymyk- 12124: tava huomioon kunnan sosiaali- ja sivistystoi- seen. Toisena epäkohtana on se, että samaan 12125: men sekä terveydenhuollon käyttötalouden kantokykyluokkaan kuuluu taloudellisilta teki- 12126: nettomenot ja taajamarakenteesta aiheutuvat jäiitään ja muiltakin ominaisuuksiltaan erilai- 12127: kustannukset. sia kuntia. 12128: 97 12129: 12130: Kantokykyluokituksen määräämisestä vuo- kantokykyluokitusjärjestelmän muutosten yh- 12131: sittain on sekä hyötyä että haittaa. Kunnissa, teensovittamisessa on päällekkäisyyksien vält- 12132: joissa tilastovertailun perusteella luokan muu- täminen. Kantokykyluokituksen määräytymis- 12133: tos näyttäisi mahdolliselta, joudutaan talous- perusteissa on useita tekijöitä, jotka voisivat 12134: arvion valmistelussa ottamaan huomioon muu- vaikuttaa valtionosuuden kokonaismäärään, 12135: toksen mahdolliset vaikutukset joka vuosi. Eri- kun siirrytään pois kustannusperusteisesta val- 12136: tyisesti tämä haitta näkyy kunnissa, joissa tionosuusjärjestelmästä. Valtionosuusjärjestel- 12137: kantokykyluokka saattaa nousta. män ja luokitusjärjestelmän muuttaminen tu- 12138: leekin tehdä siten, että kukin tekijä otetaan 12139: Kantokykyluokituksessa ei voida ottaa huo- huomioon vain joko kantokykyluokituksessa 12140: mioon kunnan talouden tulevia kehitysnäky- tai kunnalle myönnettävän valtionosuuden ko- 12141: miä, sillä luokitus perustuu jo tapahtunutta konaismäärään vaikuttavana tekijänä. 12142: kuvaaviin tietoihin. Esimerkiksi luokkaa alen- 12143: nettaessa kunnan talous on saattanut olla jo Mikäli ei-kustannusperusteisten valtion- 12144: vuosia heikko. Mikäli luokkaa olisi alennettu osuusjärjestelmien kantokykyluokitus perus- 12145: aiemmin, kunnan talous olisi ehkä saatu va- tuisi nykyistä enemmän kunnan ominaisuuksia 12146: kaammaksi eikä kunnan taloudellinen liikku- mittaaviin tekijöihin, luokitus voitaisiin mää- 12147: mavara olisi vähentynyt niin paljon kuin usein rittää harvemmin kuin vuosittain. Luokituksen 12148: tapahtuu. ennakoitavuus paranisi, millä olisi merkitystä 12149: kuntien toiminnalle. Toisaalta kuntien omat 12150: Sisäasiainministeriö on neuvotellut eri tutki- toimenpiteet eivät vaikuttaisi luokan määräyty- 12151: muslaitosten kanssa kantokykyluokituksen uu- miseen. 12152: distamista koskevan perustutkimuksen aloitta- 12153: misesta. Tutkimuksen tavoitteeksi on asetettu Ei-kustannusperusteisessa valtionosuusjär- 12154: selvittää tekijät jestelmässä kunnalla on taloudellinen vastuu ja 12155: valta. Voidaankin olettaa, että kantokykyluok- 12156: - jotka vaikuttavat kunnallisten perus- kien muutokset parantavat palvelutasoa erityi- 12157: palvelujen tuottamisen kustannuksiin eli perus- sesti luokkaa alennettaessa. 12158: palvelujen tuotantokustannusrakenne ja siihen 12159: kunnassa vaikuttavat tekijät 12160: - joihin kunnan oma tulopohja perustuu Yhteiskunnallisten kustannusten 12161: - joiden perusteella voidaan arvioida kun- erot erityyppisissä ja -kokoisissa 12162: nan valtiontuen tarve ottaen huomioon kaksi k u n n i s s a . Yhteiskunnallisten kustannusten 12163: edellistä kohtaa eroista asukasluvultaan eri kokoisissa kunnissa 12164: - jotka soveltuvat luokituksen perusteiksi, ei voida esittää täysin vertailukelpoista tietoa. 12165: kun valtionosuudet määräytyvät laskennallisil- Huomattava osa palveluista on järjestetty kun- 12166: la perusteilla. tainliittopohjalta eikä nykyisissä tilastoissa ole 12167: jaettu kuntainliittojen menoja riittävän tarkasti 12168: Tutkimus aloitetaan vuoden 1989 aikana ja kunnittain. Eri kuntien kokonaiskustannusten 12169: sen arvioidaan jatkuvan vielä v. 1990. Tutki- selvittäminen onkin sen vuoksi vaikeaa. 12170: mustuloksia voidaan hyödyntää muutettaessa 12171: kantokykyluokituksen perusteita kolmen nel- Kunnat voidaan tyypittää ja ryhmittää mo- 12172: jän vuoden kuluttua. nella tavalla. Yleisimpiä kriteereitä ovat asu- 12173: kasluku ja kantokykyluokka. Seuraavasta tau- 12174: Valtionosuusjärjestelmien muu- lukosta, johon tiedot on kerätty kuntien kerto- 12175: tosten vaikutukset kantokykyluo- musvuoden varsinaisista talousarvioista, käy 12176: k i t u k se en . Sisäasiainministeriön mukaan ilmi menojen vaihtelu asukasluvultaan eri suu- 12177: olennaisin vaikeus valtionosuusjärjestelmien ja ruisissa kunnissa: 12178: 12179: 12180: 12181: 12182: 13 390649T 12183: 98 12184: 12185: Asukasluku Kun- Asukas- Terveyden- Sosiaali- Sivistys- 2-4:n" Käyttö- Pää- Koko- Palk- 12186: tia luku huollon toimen toimen netto- menot oma- nais- kaus- 12187: 1.1.-87 netto- netto- netto- menot menot menot menot 12188: menot menot menot yht. 12189: mk/as. mk/as. mk/as. mk/as. mk/as. mk/as. mk/as. mk/as. 12190: 2 000 81 104 334 1 635 1 503 1 314 4 452 ll 991 2 716 1 4707 5 052 12191: 2 001- 4 000 111 326 510 1 660 1 434 1 449 4 543 12 957 2 447 15 404 5 865 12192: 4 001- 8 000 120 682 013 1 650 1 444 1 561 4 655 13 649 2277 15 926 6 322 12193: 8 001- 15 000 88 938 587 1 673 1 518 1 711 4 902 14 170 2 487 16 656 6 432 12194: 15 001- 30 000 38 806 816 1 767 1 718 2 025 5 510 15 229 2 675 17 905 6 338 12195: 30 001-100 000 18 941 657 2 021 1 861 2 366 6 247 19 429 3 503 22 933 7 792 12196: 100 001- 5 1 125 855 2 709 2 747 2 283 7 739 21 327 3 886 25 213 8 685 12197: Yhteensä 461 4 925 772 1 987 1 881 1 972 5 840 16 786 3 005 I9 79I 7 IlO 12198: 11 12199: Terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja sivistystoimi 12200: 12201: 12202: 12203: Yleensä sekä käyttö- että kokonaismenot kuntien yhteistoiminnassa kuin suuremmissa 12204: asukasta kohti kasvavat asukasluvun mukaan. kunnissa. Nämä menot eivät sisälly taulukon 12205: Johtopäätöksiä tehtäessä on otettava huo- lukuihin. 12206: mioon, että erityisesti asukasluvultaan pienissä Kantokykyluokittain tarkasteltuna kuntien 12207: kunnissa huomattavasti suurempi osa palve- menot ovat olleet kertomusvuoden talous- 12208: luista tuotetaan kuntainliitoissa tai muuten arvion mukaan seuraavat: 12209: 12210: 12211: Kantokyky- Kuntien Asukas- Kokonais- 2-41" pl:n Palkkaus- Pääoma- 12212: luokka lukumäärä luku menot nettomenot menot menot 12213: 1.1.1988 1.1.1987 mk/as. mk/as. mk/as. mk/as. 12214: I ............................. I52 660 625 17 213 4 300 7 337 2 566 12215: 2 ............................. 75 446 660 I6 I62 4 452 6 560 2 349 12216: 3 ............................. 52 30I 464 I5 88I 4 72I 5 9I8 2 282 12217: 4 ····························· 82 5I8 83I I5 9I8 5 068 5 546 2 437 12218: 5 ............................. 37 657 057 20 490 5 668 7 082 3 228 12219: 6 ····························· 38 827 234 20 442 6004 6 986 3 066 12220: 7 ............................. I2 261 456 I8 435 6 226 6 234 2 840 12221: 8 ····························· 8 565 790 24 143 6 588 7 895 3 849 12222: 9 ............................. 2 30 982 I8 508 7 356 5 748 I 995 12223: 10 ............................. 3 655 673 25 046 8 555 8 959 3 758 12224: Kaikki kunnat ................. 461 4 925 772 I9 79I 5 840 7 IlO 3 005 12225: 11 12226: Terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja sivistystoimi 12227: 12228: 12229: 12230: 12231: Asukasta kohti lasketut menot ovat suurem- velutaso sekä muut kuntaa ja väestöä kuvaavat 12232: mat ylemmän kantokykyluokan kunnissa. Me- erityistekijät. Näistäkin luvuista puuttuvat 12233: not eivät lisäänny johdonmukaisesti kantoky- kuntainliittomenot. 12234: kyluokan noustessa. Kunnan kokonaismenojen Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja sivistys- 12235: määrään vaikuttaa myös mm. kunnan sijainti, toimen nettorasitus oli v. 1987 kantokykyluo- 12236: asutusrakenne, pinta-ala, väestörakenne ja pal- kittain seuraava: 12237: 12238: 12239: Koko Kantokykyluokka: 12240: maa 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. JO. 12241: 2-4 pl:n nettomenot, mk/asukas ... . 5 013 3 553 3 701 3 993 4 236 4 9I9 5 117 5 099 5 9I2 6 438 7 550 12242: 2-4 pl:n nettomenot, p/äyri ........ . ll,9I II,70 ll,79 II,99 11,83 I2,45 II,98 II ,33 12,19 12,92 II,62 12243: - Terveydenhuolto ................. . 4,I9 4,45 4,29 4,49 4,34 4,25 4,01 3,79 3,95 3,66 4,27 12244: - Sosiaalitoimi ..................... . 3,96 3,74 3,83 3,83 3,77 3,82 3,82 3,57 4,I2 4,29 4,38 12245: - Opetustoimi ..................... . 2,47 2,55 2,60 2,56 2,64 2,66 2,56 2,42 2,66 3,60 1,90 12246: - Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi .... . I,30 0,96 I,06 I,1I 1,09 I,73 1,59 I,34 I,45 I,37 I,07 12247: 99 12248: 12249: Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja sivistys- kertomuksessa esittämään suuntaan, kun vuo- 12250: toimen käyttötalouden nettorasitus oli koko den 1989 alussa yhdistettiin ns. pienet valtion- 12251: maassa 11,91 p/äyriä. Se oli korkein 9. kanto- osuudet yhdeksi järjestelmäksi, joka määräy- 12252: kykyluokan kunnissa ja alhaisin 7. luokan tyy laskennai/isin perustein. Uudelle laskennal- 12253: kunnissa. Nettorasitus oli alle keskiarvon 1., liselle valtionosuusjärjestelmälle asetetut pää- 12254: 2., 4., 7. ja 10. kantokykyluokan kunnissa. määrät ja tavoitteet sekä vaikutukset ovat peri- 12255: Kantokykyluokkien sisällä nettorasitus kui- aatteessa hyväksyttäviä. Esitetyt kehittämiseh- 12256: tenkin vaihtelee huomattavasti. Kunnan kanto- dotukset poistaisivat nykyisessä järjestelmässä 12257: kykyluokka ei siis selitä kuntien välisiä kustan- olevia puutteita. 12258: nuseroja järjestettäessä yhteiskunnallisia palve- Lähes vuosittain tehdyistä muutoksista huo- 12259: luja. limatta arvostellaan edelleen kantokykyluoki- 12260: tuksen perusteita ja vaikutuksia kuntien talou- 12261: Tutkimuskuntien yhdistäminen. Si- teen. Kantokykyluokituksen perusselvitystä ja 12262: säasiainministeriö on tehnyt Åbo Akademin sen perusteella tehtävää uudistamista on kiireh- 12263: kanssa tutkimussopimuksen, joka sisältää seu- dittävä. Luokitusjärjestelmän tavoitteita on 12264: raavat kunnallishallinnon kehittämistä koske- selkeytettävä ja laajennettava siten, että tavoit- 12265: vat projektit: teiden asettamisessa korostetaan poliittisella ta- 12266: esiselvitys v. 1989 solla asetettuja yhteiskunta- ja aluepoliittisia 12267: tehokkuusprojekti v. 1989-91 näkökohtia. Järjestelmän vaikutusten olisi si- 12268: kuntainliittoprojekti v. 1989-90 ten oltava yhdensuuntaisia aluepoliittisten toi- 12269: yhteistyöprojekti v. 1990-91 mien kanssa niin, että valtionosuuden kunta- 12270: yksityistämisprojekti v. 1990-91 kohtainen porrastus tukisi mahdollisimman hy- 12271: kansanvaltaisuusprojekti v. 1989-91 vin alueen palvelujen kehittämisedellytyksiä ja 12272: loppuraportti v. 1992. tasaisi veroäyrin hinnan eroja. 12273: Esiselvityksessä selostetaan Suomessa ja Kantokykyluokitusta uudistettaessa on huo- 12274: Pohjoismaissa tehtyjä tutkimuksia, joissa kun- lehdittava, ettei valtion ja kuntien välinen ko- 12275: nan suuruus on ollut mukana keskeisenä toi- konaiskustannusten jako enää olennaisesti 12276: mintaa selvittävänä tekijänä. muutu. Siirrettäessä kuntia alempaan kantoky- 12277: Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa sisä- kyluokkaan on myös korotettava luokkia vas- 12278: asiainministeriön ja muidenkin hallinnonalojen taavasti. Toisaalta, kuten valtiontilintarkasta- 12279: päätöksenteon pohjaksi aineistoa, jonka avulla jien kertomuksessa vuodelta 1986 on todettu, 12280: pyritään lisäämään tietoa kuntien mahdolli- valtionhallinnon ja kunnallishallinnon välistä 12281: suuksista vastata palveluista ja niiden kehittä- kustannustenjakoa pitäisi kuitenkin voida tar- 12282: misestä. kistaa neuvottelemalla taloudellisen tai yhteis- 12283: Tutkimuksella pyritään saamaan uutta tietoa kunnallisen tilanteen muuttuessa. 12284: erityisesti kuntarajojen vaikutuksista palvelu- 12285: jen määrään, laatuun ja saatavuuteen ja palve- Tilinpäätöstietoihin perustuvaa kantokyky- 12286: lujen kustannuksiin sekä kuntalaisten vaikutus- luokitusjärjestelmää on arvosteltu siitä, ettei 12287: mahdollisuuksiin kunnallisessa päätöksenteos- siinä mitata eri kuntien olosuhteita ja palveluja 12288: sa. Tutkimuksen avulla yritetään löytää toi- yhdenmukaisella tavalla. Luokitusjärjestelmää 12289: minnallisesti ja taloudellisesti edullisimman uudistettaessa on kehitettävä myös kuntien 12290: kuntarakenteen yleisiä arviointiperusteita. tuottamien palvelujen ja asukkaiden palvelu- 12291: Lisäksi pyritään selvittämään ns. reikäleipä- tarpeen mittaamis- ja arviointimenetelmiä. 12292: kuntien välisten hallinnollisten rajojen vaiku- Laskennallista valtionosuusjärjestelmää laajen- 12293: tus kuntalaisten palvelujen saatavuuteen ja nii- nettaessa opetusministeriön ja sosiaali- ja ter- 12294: den taloudellisuuteen, jota tarkastellaan kun- veysministeriön hallinnonaloille voidaan luoki- 12295: tien, kuntalaisten ja koko julkisen talouden tusjärjestelmää tarkistamalla kompensoida 12296: kannalta. tuotantotekijöistä, väestörakenteesta tms. pai- 12297: Lisäksi on vireillä yksittäisiä ns. reikäleipä- kallisista erityisoloista johtuvia palvelujen yk- 12298: kuntien ongelmia sekä kuntien välistä yhteis- sikkökustannusten hyvinkin huomattavia vaih- 12299: toiminnan kehittämistä koskevia tutkimuksia. teluja. 12300: Luokkien määrän lisäämistä olisi niin ikään 12301: Valtionosuusjärjestelmien kehittäminen on harkittava, jotta samaan kantokykyluokkaan 12302: edennyt valtiontilintarkastajien vuoden 1986 kuuluvat kunnat olisivat uudistuksen jälkeen 12303: 100 12304: 12305: sekä taloudellisesti että muutenkin mahdolli- Maamme yhdyskuntarakenne on muihin 12306: simman yhdenvertaisia. Luokitusta on kehitet- Pohjoismaihin verrattuna hajanainen. Se muo- 12307: tävä sellaiseksi, etteivät kunnat voi keinotekoi- dostuu suurelta osin asukasmäärältään ja 12308: sesti vaikuttaa sen määräytymiseen. Valtion- pinta-alaltaan pienistä kunnista, joita edustaa 12309: osuusjärjestelmän muuttuessa luokituksen en- kolme keskusjärjestöä. Valtiovallan toimenpi- 12310: nakoitavuus oletettavasti paranee, jolloin kun- tein on edistettävä vapaaehtoisia kunta/iitaksia 12311: nissa vältytään kantokykyluokkien muutosten ja tehostettava kuntien välistä yhteistoimintaa 12312: ennakointiin liittyvästä tarpeetlomasta työstä. niin, että paikal/ishallintoon muodostuu palve- 12313: Järjestelmiä muutettaessa on huolehdittava sii- lukykyisiä, kustannuksiltaan mahdollisimman 12314: tä, ettei valtionosuuden kokonaismäärään vai- taloudellisia ja toiminnaltaan tarkoituksenmu- 12315: kuttavissa tekijöissä ilmene päällekkäisyyttä. kaisia yksiköitä. 12316: 101 12317: 12318: 12319: 12320: 12321: Puolustusministeriön hallinnonala 12322: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- suhteita, parantaneet yhteistyön edellytyksiä ja 12323: kastuksen puolustusministeriössä 10.3.1989 ja paistaneet päällekkäistoimintoja. 12324: merivoimien esikunnassa 18.11.1988. Puolustushallinnossa on hajautettu jonkin 12325: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat verran tehtäviä ja päätösvaltaa 1980-luvulla. 12326: selvittäneet tehtävien ja toimivallan delegoin- Puolustusministeriöitä on siirretty rutiiniluon- 12327: tia, joukkojen ja tavaroiden kuljetuksia, ran- teisia, yksittäistapauksia koskevia tehtäviä pää- 12328: nikkopuolustusta ja seurantajärjestelmiä. esikunnalle. Eräiden tehtäväkokonaisuuksien 12329: Puolustusministeriöön tehdyn tarkastus- siirtämisestä selvitystyö on parhaillaan käyn- 12330: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan nissä. Pääesikunnalta on siirretty lähinnä jär- 12331: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, seuraa- jestely-, koulutus- ja huoltoalan yksittäisiä teh- 12332: valle vuosikymmenelle suunniteltuja materiaa- täviä sotilaslääneille ja sen alaisille laitoksille. 12333: lihankintoja puolustushaaroittain ja aselajeit- Järjestelyihin ei ole liittynyt henkilöstösiirtoja. 12334: tain tarkasteltuna, virkarakenteen kehittämis- Rationalisointitoimissa on kohdennettu hen- 12335: tä, henkilöstön kokonaispalkkausta ja virka- kilöstöä erityisesti koulutus- ja huoltotehtäviin, 12336: matkajärjestelyjen keskittämistä. millä on osaltaan helpotettu puolustusvoimien 12337: henkilöstöpulaa. 12338: Tieto h a II innon tehtävät . 1970-luvun 12339: loppupuolella tehdyn päätöksen mukaan tieto- 12340: Puolustusministeriö tekniikan ratkaisut ovat puolustusvoimissa pe- 12341: rustuneet koko 1980-luvun keskitettyyn tieto- 12342: Tehtävien ja toimivallan delegointi. Kuten jenkäsittelyjärjestelmään. Se on osoittautunut 12343: valtiontilintarkastajien kertomuksissa on aiem- luotettavaksi, joskin jäykäksi käyttää. Alue- ja 12344: pina vuosina todettu, puolustushallinnossa paikallistasoilla on tehtävien hoito ollut suurel- 12345: suoritetut rationalisointi- ja kehittämistoimet ta osin tämän järjestelmän tuottamien paperi- 12346: ovat 1980-luvulla keskittyneet atk-järjestelmien tulosteiden varassa. 12347: kehittämiseen ja maavoimien joukko-osastojen Hajautettua atk-järjestelmää alettiin kehit- 12348: uudelleen organisointiin. Vuoteen 1990 men- tää v. 1983. Ensimmäisessä vaiheessa sitä so- 12349: nessä itsenäisten hallinnollisten yksiköiden vellettiin järjestelmään, jolla valvotaan ja sijoi- 12350: määrä vähenee vuoteen 1984 verrattuna lähes tetaan asevelvolliset sodan aikana. Samana 12351: viidenneksellä. Organisaatiouudistuksissa on vuonna otettiin käyttöön myös ensimmäiset 12352: lähinnä hallintoa ja huoltoa rationalisoimalla mikrotietokoneet. Määrärahojen ja suunnitte- 12353: voitu kohdentaa yli 400 virkaa, niistä n. 2/3 luvoimavarojen vähäisyyden takia kehitys oli 12354: varusmies- ja reserviläiskoulutustehtäviin ja n. hidasta 1980-luvun alkupuolelta aina vuoteen 12355: 1/3 uuden kaluston käyttö- ja huoltotehtäviin. 1986 saakka. Vuonna 1987 valmistui sotilas- 12356: Puolustusministeriön kertomusvuoden lop- piirien esikuntien tietojenkäsittelyjärjestelmän 12357: puun mennessä tekemien päätösten mukaan ensimmäinen versio. Vasta kertomusvuonna 12358: vähenee itsenäisten hallintoyksiköiden määrä saatiin määrärahat neljän ja v. 1989 kuuden 12359: v. 1990 toteutettavissa organisaatiomuutoksis- sotilaspiirin esikunnan laitteiston hankintaan. 12360: sa edelleen 13:lla. Maavoimien organisaatiouu- Huollon toimialan sovelluksista otettiin koe- 12361: distuksissa kohdeunetaan kaiken kaikkiaan uu- käyttöön materiaalikirjanpito. 12362: delleen yli tuhat virkaa. Hajautettu atk-järjestelmä on puolustusmi- 12363: Uudet kokoonpanot ovat merkittävästi pa- nisteriön mukaan täyttänyt sille asetetut odo- 12364: rantaneet joukkojen toimintaedellytyksiä nii- tukset. Sotilaspiirien esikunnista on tullut kes- 12365: den keskeisissä tehtävissä, selkeyttäneet johto- kitetystä järjestelmästä lähes riippumattomia. 12366: 102 12367: 12368: Ainoastaan eräät reserviläisten asuinpaikkaa ja taiden välistä tehtävänjakoa selkeyttämään si- 12369: moottoriajoneuvoja koskevat tiedot toimite- ten, että kutakin tehtävää ja toimialaa käsitel- 12370: taan myöhemminkin keskitetystä järjestelmäs- täisiin pääsääntöisesti vain .kahdella tasolla. 12371: tä eräajoina. Joukko-osastojen itsenäistä päätösvaltaa lisä- 12372: Vuonna 1984 aloitettu kiinteistöalan tietojär- tään. 12373: jestelmä otettiin käyttöön vuoden 1989 alusta Johtamis- ja hallintojärjestelmää uusittaessa 12374: alkaen. Tietojärjestelmä sisältää henkilöstöhal- kohdeunetaan uudelleen suunnitelmien mu- 12375: linnon, tuntipalkkalaskennan ja materiaalihal- kaan yhteensä n. 800-1 000 henkilöä. Lisäksi 12376: linnon tietosysteemit. Sen käyttöönotto on to- hallinnosta irrotetaan muihin tehtäviin arviolta 12377: teutettu varsin hyvin ja järjestelmää laajenne- n. 200 henkilöä. 12378: taan v. 1989-92 kiinteistöjen kokonaistieto- Uudistukseen liittyy erillinen rationalisointi- 12379: järjestelmällä ja useilla ammattialoittaisilla oh- tutkimus, jonka perusteella on mahdollista 12380: jelmilla. poistaa päällekkäisiä toimintoja, ratianalisoida 12381: Puolustusvoimien oman tietoverkon valmis- eri johtoportaiden työtä, lisätä työn tuotta- 12382: tuttua paperitulosteiden määrä tulee vähene- vuutta ja tehokkuutta sekä vähentää byrokra- 12383: mään merkittävästi. Alueellisten esikuntien tiaa. Suunnitelmien mukaan se koskee koko 12384: henkilöstön toimenkuva tulee monipuolistu- johtamisketjua pääesikunnasta joukko-osas- 12385: maan. Tämän odotetaan myös selkiyttävän toon ja siinä selvitetään puolustusvoimien kes- 12386: työmenetelmiä ja lisäävän työmotivaatiota. keiset tehtävät ja toiminnot. Tutkimus kestää 12387: Kertomusvuonna aloitettiin myös sotilas- vuoden 1989 loppuun. Sen perusteella ratkais- 12388: läänien ja puolustushaarojen esikuntien tieto- taan aikanaan, miten tehtäviä ja toimivaltaa 12389: järjestelmien kehittäminen. Projektia on hai- järjestetään eri hallintotasojen ja henkilöstö- 12390: tannut suunnitteluvoimavarojen, erityisesti ryhmien välillä. 12391: atk-henkilöstön, vähyys. 12392: Johtamis- ja hallintojärjestel- Puolustusministeriön mukaan laaja johta- 12393: män u u s i m i ne n . Puolustusministeriön mis- ja hallintojärjestelmän uudistus aiheuttaa 12394: mukaan esitys uudeksi johtamis- ja hallintojär- suurehkoja organisaatiomuutoksia. Pääesikun- 12395: jestelmäksi annetaan vuoden 1989 aikana. Se ta pienenee olennaisesti. Toisaalta alueelliset 12396: on pitkällisen ja monivaiheisen tutkimustyön johtoesikunnat vahvistuvat. Yksityiskohtainen 12397: tulos. Kehittämisen päälinjat ja tavoitteet ovat organisaatiosuunnitelma valmistuu vuoden 12398: seuraavat: 1989 aikana. J ohtamis- ja hallintojärjestelmän 12399: - Pääesikunnasta delegoidaan eri tehtäviä kehittäminen lisää vähän rakentamistarvetta ja 12400: sen alaisille laitoksille ja johtoportaille niin, aiheuttaa toimitilavarauksia 1990-luvulla. Sa- 12401: että nykyinen lähes 900 hengen vahvuinen esi- malla luovutaan osasta puolustusministeriön 12402: kunta pienenee 300-400 hengellä. kiinteistöjä tai vuokratiloja. 12403: - Alueellisia johtoportaita on suunniteltu Suunnitelmien mukaan uudistus toteutetaan 12404: vähennettäviksi nykyisestä noin puoleen vas- noin kolmen vuoden kuluttua siitä, kun puo- 12405: tuualueita laajentamalla, tehtäviä delegoimalla lustusministeriö on tehnyt päätöksen. Valmis- 12406: ja johtamiskykyä lisäämällä erityisesti alemmil- telut aloitetaan heti päätöksen jälkeen. Uudis- 12407: la johtamistasoilla. tukseen liittyvät henkilöstösiirrot aiheuttavat 12408: - Perustetaan uusi organisaatiotaso, maan- epävarmuutta osassa henkilöstöä ja henkilös- 12409: puolustusalueet. Ne keskittyvät poikkeusolojen tön sosiaaliset ja taloudelliset menetykset ovat 12410: valmisteluihin sekä voimavarojen yhteiskäytön suurehkot. Organisaatioiden lakkauttaminen ja 12411: johtamiseen. Alustavien suunnitelmien mu- yhdistäminen aiheuttaa joissakin maakunnissa 12412: kaan maanpuolustusalueita olisi kolme. vastustusta. 12413: - Sotilasläänien lukumäärää lisätään seitse- Niin ikään voimassa olevat lait, asetukset, 12414: mästä 12:een. Ne vastaavat yhteistoiminnasta määräykset ja ohjeet monine yksityiskohtineen 12415: lääninhallitusten ja piirihallintoviranomaisten ovat vaikeuttaneet erityisesti henkilöstöhallin- 12416: kanssa. Aluejako noudattaa Uuttamaata lu- toon kuuluvien tehtävien delegointia. Epävar- 12417: kuun ottamatta siviililäänijakoa. muus lääninhallinnon kehittämisestä, etenkin 12418: - Sotilaspiirien tehtävät siirretään sotilas- uusien läänien muodostamisesta, on hidastanut 12419: lääneille ja joukko-osastoille. puolustusvoimien uudelleenjärjestelyjä. Sinän- 12420: - Hallinnon päällekkäisyyttä poistetaan. sä läänijako pääosin sopii hyvin sotilaallisen 12421: Rauhan ajan johtamisessa pyritään johtopor- aluejaon perustaksi. 12422: 103 12423: 12424: Kiinteistö- ja rakennustehtävät. nä puheenjohtajana, puolustusneuvoston jäse- 12425: Puolustushallinnossa selvitetään parhaillaan, net ja tärkeiden laitosten pääjohtajat. 12426: voitaisiinko ja missä määrin kiinteistö- ja ra- Ruotsissa puolustusministeriöllä on koko- 12427: kennustehtäviä siirtää rakennushallituksen hoi- naisvastuu maanpuolustuksen sotilas- ja siviili- 12428: dettavaksi. Mikäli tehtävien ja voimavarojen sektoreista. Ministeriö vastaa siviilipuolustuk- 12429: siirtoa ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi, selvi- sen johtamisesta ja koordinoinnista, väes- 12430: tetään mahdollisuudet lisätä ja kehittää hallin- tönsuojelusta ja pelastuspalvelusta rauhan ja 12431: nonalojen välistä työnjakoa paikallistasolla ja sodan aikana, psykologisesta puolustuksesta, 12432: muutoinkin lisätä yhteistoimintaa näillä toimi- teollisuustuotteiden huoltovarmuudesta sekä 12433: aloilla. kirkollisesta valmiudesta. Rannikkovartiosto 12434: Vertailu Ruotsin puolustushal- siirtyi tullilaitoksesta puolustusministeriön alai- 12435: 1into on . Seuraavassa tarkastellaan Ruotsin suuteen kertomusvuonna. Puolustusministeriö 12436: ja Suomen puolustushallinnon eroja. Käsitteet myös koordinoi kokonaismaanpuolustusta val- 12437: eivät ole täysin vertailukelpoisia, mikä on otet- tioneuvoston kansliassa. 12438: tava huomioon tehtäessä johtopäätöksiä. Maanpuolustuksen siviilisektori jakautuu 23 12439: Ruotsissa puolustusministeriön hallinnon- eri viranomaisen johtamaan alatoimintoon. Si- 12440: alan menot ovat vuoden 1989/1990 budjettiesi- viilivalmiuden ylihallitus (ÖCD) johtaa ja 12441: tyksessä 30 mrd. SEK (n. 21 mrd. Smk) eli koordinoi valmiussuunnittelua ja -toimenpitei- 12442: 8,2 o/o koko budjetista. Sotilaallisen maanpuo- tä. Sotilaslääniin kuuluvien siviililäänien (2-7) 12443: lustuksen alustava menoesitys on sama kuin maaherroista hallitus määrää yhden siviiliko- 12444: edellisenä vuonna eli 19 mrd. Smk. Suomessa mentajaksi (CB), jolla on alueen muihin maa- 12445: puolustusministeriön hallinnonalan menot herroihin nähden tietty käsky- ja koordinointi- 12446: v. 1989 ovat 6,8 mrd. mk eli 5,5 % koko vastuu alan asioissa. 12447: budjetista ja sotilaallisen maanpuolustuksen Ruotsin puolustusministeriössä on henkilös- 12448: menot 6, 7 mrd. mk. töä n. 130. Muun muassa kiinteistö- ja raken- 12449: Ruotsissa on sotilaallisessa maanpuolustuk- nushallinto puuttuvat kokonaan. Puolustusesi- 12450: sessa henkilöstöä henkilötyövuosina laskettuna kunnassa on henkilöstöä n. 450. 12451: n. 38 000, josta siviilihenkilöstön osuus on Se jakautuu operatiiviseen ja suunnittelujoh- 12452: n. 20 000. Suomessa nämä luvut ovat 22 000 ja toon. Materiaalihankinnoista ja huollosta vas- 12453: 12 000. taa Försvarets materialverk, FMV. 12454: Ruotsissa budjettivuoden aikana suorittaa Melko itsenäisessä asemassa olevat puolus- 12455: varusmiespalvelun n. 45 000 asevelvollista ja tushaarojen esikunnat huolehtivat joukkojen 12456: kertausharjoituksissa koulutetaan n. 55 000 tuotannosta. Niillä ei ole operatiivista vastuuta 12457: miestä. Suomessa vastaavasti koulutetaan rauhan eikä sodan aikana. Maavoimien esikun- 12458: v. 1989 n. 31 000 asevelvollista ja n. 48 500 taan kuuluu kodinturvajoukkojen komentaja 12459: reserviläisiä. ja pieni esikuntaosa. 12460: Sodan ajan puolustusvoimiin kuuluu Ruot- Sotilasläänien komentajilla (6) on operatiivi- 12461: sissa 850 000 henkeä, joista kodinturvajoukko- nen vastuu alueellaan. Sotilaspiirejä on rauhan 12462: jen osuus on runsaat 100 000 henkeä. Suomes- aikana 23 ja sodan aikana 25. Yhtä lukuun 12463: sa sodan ajan joukkojen henkilöstömäärä on ottamatta sotilaspiirien esikunnat toimivat jon- 12464: n. 500 000 henkeä. kun joukko-osaston yhteydessä ja joukko- 12465: Ruotsissa pääministeri vastaa kokonais- osaston komentaja on samalla sotilaspiirin 12466: maanpuolustuksen järjestelyistä. Pääministerin päällikkö. 12467: neuvoa antavana elimenä toimii keskeisten kes- Ruotsissa on ns. yhteisiä viranomaisia huo- 12468: kusvirastojen tai yksiköiden päälliköistä koos- mattavasti enemmän kuin Suomessa ja niiden 12469: tuva puolustusneuvosto. Se toimii myös neu- asema on itsenäinen. Niissä on henkilöstöä 12470: vottelevana ja informaatiota jakavana elimenä rannikkovartiostoa lukuun ottamatta n. 6 300. 12471: valtioneuvoston ja tärkeimpien hallintovirano- Taloushallinnossa on vastuu delegoitu ala- 12472: maisten välillä. johtoportaille aina komppanioihin asti. Johto- 12473: Maanpuolustuksen eri toimintoja koordinoi henkilöstö joutuu jo varhaisessa vaiheessa pe- 12474: rauhan aikana kokonaismaanpuolustuksen rehtymään talouskysymyksiin. Taloushallin- 12475: päällikkövaliokunta. Siihen kuuluvat puolus- nossa samoin kuin muillakin puolustushallin- 12476: tusvoimien ylipäällikkö hallituksen määräämä- non aloilla on atk:lla merkittävä osuus. Ruot- 12477: 104 12478: 12479: sissa on siviilihallinto eriytetty selvemmin tarkastajien aloitteesta. Puolustushallinnossa 12480: omaksi sektorikseen. suunnitteilla olevat organisaatiouudistukset, 12481: Kertomusvuoden joulukuussa on Ruotsissa kuten aluehallinnon vahvistaminen muuttamal- 12482: asetettu parlamentaarinen puolustuskomitea, la aluejakoa ja joukko-osastojen yhdistäminen 12483: jonka tehtävänä on antaa esitys suunnittelu- ja suuremmiksi yksiköiksi, sekä niihin liittyvät 12484: koulutusjärjestelmän sekä maavoimien rauhan tehtävien ja toimivallan delegoinnit noudatta- 12485: ja sodan ajan organisaation kehittämiseksi. vat hallinnon yleisiä kehittämissuuntauksia. 12486: Valtiontilintarkastajien kertomuksissa on Valtiontilintarkastajien mielestä myös tehtäviä 12487: viime vuosina käsitelty puolustushallinnon or- uudelleen arvioitaessa, esim. siviilihallintoasi- 12488: ganisaatiouudistuksia. Kertomuksessa vuodelta oiden osalta, on mahdollisuuksien mukaan 12489: 1987 on mm. todettu, että puolustushallinnos- otettava huomioon muun hallinnon toimin- 12490: sa voimavarojen uudelleenkohdentaminen ja noissa, kuten tarkastuksessa, tapahtuva kehi- 12491: organisaation kehittäminen tulevat olemaan tys. 12492: hyvin laajoja ja rakenteisiin ulottuvia. Maavoi- Johtamis- ja hallintojärjestelmien kehittämi- 12493: mien lisäksi on kiirehditty myös meri- ja ilma- sessä on automatisoinnilla huomattava merki- 12494: voimien organisaatiouudistuksia. Kertomuk- tys. Valtiontilintarkastajien mielestä tietojär- 12495: sessa on korostettu, että keskushallintoa ke- jestelmien kehittämisessä on käytettävä mah- 12496: vennettäessä puolustusministeriön kehittämis- dollisuuksien mukaan ostopalveluita ja suun- 12497: ja ohjaustoimintaa tulee vahvistaa ja ministeri- nattava niukat kehittämisvoimavarat niihin 12498: össä vielä olevat suoritustehtävät siirtää puo- puolustushallinnon erikoistehtäviin, joihin ei 12499: lustusvoimien organisaatiolle. saada siviilihallinnosta sovelluksia. Tietokonei- 12500: Puolustushallinnon kehittämissuunnitelmat den ja laitteiden perusinvestointien ajoittami- 12501: ovat aluepoliittisten ja hallinnon hajauttamisel- nen määrärahasyistä kovin pitkälle ajanjaksol- 12502: le asetettujen tavoitteiden suuntaisia. Tehtä- le ei ole tarkoituksenmukaista, sillä silloin 12503: vien ja toimivallan delegointi korostaa aluehal- viivästyvät myös atk-järjestelmien kehittämi- 12504: linnon yksiköiden merkitystä ja lisää mahdolli- sestä saatavat hyödyt. 12505: suuksia tehostaa puolustus- ja siviilihallinnon 12506: yhteistoimintaa alue- ja paikallistasolla. Val- 12507: tiontilintarkastajien mielestä puolustus- ja si- Seuranta. T a 1o u s h a 11 i n t o . Suunnitte- 12508: viilihallinnon koko yhteistoiminta olisi selvitet- luun ja tulo- ja menoarvion laadintaan saa- 12509: tävä ja pyrittävä löytämään siinä uusia toimin- daan tiedot taloushallinnon seurantajärjestel- 12510: tamuotoja. mistä, jotka perustuvat hallinnolliseen ja sisäi- 12511: Organisaatiouudistuksissa ja johtamis- ja seen kirjanpitoon. Taloushallinnon seuranta- 12512: hallintojärjestelmien kehittämisessä noudatet- järjestelmät on automatisoitu pisimmälle. 12513: tavista periaatteista on sovittu. Toiminnan si- Vaikka rekisterit alun perin on luotu hallinnol- 12514: sällön kehittämistä selvitetään rationalisointi- lista kirjanpitoa ja palkanmaksua varten, niitä 12515: tutkimuksessa, joka on vielä kesken. Aluehal- on jatkuvasti kehitetty myös seurannan tarpei- 12516: linnon vahvistuessa ja yksikkökoon kasvaessa siin. Tietoja voidaan parhaiten hyödyntää ta- 12517: tulisi harkita, voitaisiinko puolustushallinnossa lous- ja henkilöstöhallinnon ohjauksessa. 12518: siviilihallintoa, joka hallintoperinteen takia on Hallinnollista kirjanpitoa kehitetään valtion 12519: keskitetty ministeriöön, kehittää sotilasorgani- yhtenäisen maksuliike- ja kirjanpitojärjestel- 12520: saation osana toimivana omana sektorinaan, män raportointisovelluksen osana. Valtiova- 12521: jolla olisi enemmän itsenäistä toimivaltaa kai- rainministeriö ja valtiokonttori ohjaavat hal- 12522: killa hallinnon tasoilla. Erikoiskoulutuksen linnollisen kirjanpidon rakenteiden kehittämis- 12523: saaneen siviilihenkilöstön hoitaessa esim. hen- tä ja siten koordinoivat myös ulkoisen seuran- 12524: kilöstö-, talous- ja oikeushallintotehtäviä soti- nan tarpeita. Sisäisen kirjanpidon tilipuitteet 12525: lashenkilöstö vapautuisi koulutustaan vastaa- vahvistaa puolustusministeriö. Niiden laatimi- 12526: viin tehtäviin, joiden hoitamista tällä hetkellä sessa otetaan huomioon eri organisaatioyksi- 12527: vaikeuttaa henkilöstövajaus. köiden talouden suunnitteluun ja seurantaan 12528: Tehtäviä ja toimivaltaa delegoimalla kehite- liittyvät tietotarpeet. Erityismenoarvion mukai- 12529: tään paikallis- ja aluehallintoa useimmilla hal- set määrärahat kohdistetaan määrärahojen ja- 12530: linnonaloilla. Hallinnon uudistuessa on tullut kopäätöksillä ja siirroilla yksiköille. Tiedot 12531: yhä ajankohtaisemmaksi alueellisen tarkastuk- rekisteröidään myös määrärahojen käyttösuun- 12532: sen kehittäminen, jota selvitetään valtiontilin- nitelmina maksuliike- ja kirjanpitojärjestelmän 12533: 105 12534: 12535: suunnitelmarekisteriin, jolloin ne näkyvät seu- tulo- ja menoarviossa hyväksyttyjen tilausval- 12536: rantaraporteissa. tuuksien vaikutus materiaalitilanteen kehityk- 12537: Toimintoja ohjaavat pääesikunnan osastot seen. Tilastosta saadaan perustiedot materiaali- 12538: käyttävät kirjanpidon raportteja määräraha- arvoanalyysille, jossa tarkastellaan materiaalin 12539: seurantaan. Koulutustilaisuuksista, sotaharjoi- hankinta- ja käyttöarvon, käyttöiän ja arvioi- 12540: tuksista, kuljetuksista yms. kerätään kustan- dun poistuman suhdetta tavoitteisiin. Analyy- 12541: nustiedot edelleen manuaalisesti laadittavina sin tarkastelujakso on yli 15 vuotta. 12542: määräaikais- ja seurantailmoituksina. Tietoja Valmiutta käsittelevään katsaukseen koo- 12543: käytetään toimintojen suunnitteluun ja tulo- ja taan materiaalista valmiutta koskevien tietojen 12544: menoarvion laadintaan. Hallinnonalan ulko- lisäksi tiedot muista puolustusvoimien käytet- 12545: puolelta tietoja tarvitsee mm. Tilastokeskus, tävissä olevista voimavaroista, joista tärkein 12546: jolle selvitetään joka toinen vuosi menojen ja on henkilöstö. Tärkeimpänä tarkastelukohtee- 12547: tulojen alueellinen jakautuminen. na on puolustusvoimien suorituskyky eri asteis- 12548: Hallinnonuudistuksen yhteydessä valtiova- ten kriisien hallinnassa. 12549: rainministeriö valmistelee virastojen toiminta- Tiedostot ovat laajoja kokonaisuuksia ja 12550: menojen budjetoinnin uudistamista ja tulosoh- palvelevat hyvin paikallis- ja keskijohtoa. Niis- 12551: jauksen kehittämistä. Uudistuksen tavoitteena tä laaditaan erilaisia tiivistelmiä ja raportteja 12552: on kehittää tuloksellisuutta kuvaavia mittareita puolustusvoimien johdolle. Tietoja käytetään 12553: tulosohjauksen apuvälineiksi ja uudistaa viras- pitkän ja keskipitkän aikavälin suunnittelussa 12554: tojen ja laitosten toimintamenojen budjetointia ja tulo- ja menoarvion laadinnassa. Esimerkik- 12555: siten, että virastojen toimintamenot budjetoi- si materiaalitilastoa ei ole voitu kytkeä suoraan 12556: daan harvalukuisina kiinteinä määrärahoina. budjetin valmisteluun, sillä atk-järjestelmän 12557: Tulo- ja menoarviossa esitetään virastojen ja keskeneräisyyden vuoksi tilasto valmistuu hi- 12558: laitosten toiminnan tuloksellisuutta kuvaavat taasti. Toisaalta materiaalihankintojen valmis- 12559: keskeiset tunnusluvut. telu on niin pitkäjänteistä työtä, ettei jatku- 12560: Tulo- ja menoarvion soveltamisessa virasto- vaan yhteydenpitoon ole tarvetta. Tiedostot 12561: jen ja laitosten johdon vastuuta lisätään siten, ovat salaisia, mutta niistä annetaan otteita 12562: että viraston johdon tehtäväksi tulee kohden- myös muiden viranomaisten valvonnan tarpei- 12563: taa osoitetut määrärahat ministeriön ohjauk- siin. 12564: sessa niin, että tulostavoitteet voidaan saavut- 12565: taa. Lisäksi kehitetään virastojen ja laitosten Seurantajärjestelmiä kehitetään laajentamal- 12566: laskentatointa, sisäistä tulosohjausta sekä mi- la atk:n käyttöä ja parantamalla mittausmene- 12567: nisteriöiden virastoihin kohdistamaa tulosoh- telmiä. Kehittämistyötä hidastaa henkilöstön 12568: jausta. puute. Suunnitelmien mukaan järjestelmä saa- 12569: Tullilaitoksen, tie- ja vesirakennuslaitoksen daan käyttöön kokonaisuudessaan 1990-luvun 12570: sekä patentti- ja rekisterihallituksen vuoden puolivälissä. Alueellisia osakokonaisuuksia 12571: 1990 tulo- ja menoarvioesitys laaditaan tulos- saadaan käyttöön jo aiemmin. 12572: ohjaukseen perustuvaa budjetointia noudat- Henki 1ö s t ö hallinto . Puolustusminis- 12573: taen. Siitä saatujen kokemusten perusteella teriön keskusosasto käyttää henkilöstöhallinto- 12574: päätetään kokeilun laajentamisesta. järjestelmien tietoja jatkuvasti ennen kaikkea 12575: Puolustushallinnon suunnittelu- ja budje- palvelussuhteen ehtoja koskevassa päätöksen- 12576: tointijärjestelmän koordinointia tehostetaan si- teossa. Palkkarekisteristä saatavien tietojen pe- 12577: ten, että todennäköisesti nelivuotiseksi muuttu- rusteella käydään mm. järjestelyvaraa koskevia 12578: van toiminta- ja taloussuunnitelman (KTS) en- sopimusneuvotteluja. Laadittavien työaikaso- 12579: simmäinen vuosi on samalla tulo- ja menoar- pimusten kustannusvaikutukset pystytään arvi- 12580: vioehdotus. oimaan hyvinkin tarkasti, sillä puolustushallin- 12581: M a te r i a a 1i toi m i . Puolustusvoimien non omista kuukausi- ja lisäpalkkajärjestelmis- 12582: suorituskykyyn ja sen uskottavuuteen vaikutta- tä voidaan tulostaa palkkatiedot henkilöstö- 12583: vat merkittävästi varustuksen tekninen taso ja ryhmien ja työaikaperusteiden mukaisesti. 12584: määrä. Vuosittain kootaan materiaalitilasto ja Puolustushallintoon on palkattu työsopimus- 12585: joka toinen vuosi tehdään materiaaliarvoana- suhteista henkilöstöä lähes kaikkien hallinnon- 12586: lyysi. Niillä seurataan materiaalista valmiutta. alalla voimassa olevien työehtosopimusten pe- 12587: Materiaalitilasto laaditaan materiaalikirjanpi- rusteella. 12588: don perusteella. Lisäksi otetaan huomioon Pääesikunnan eri osastot saavat palkkarekis- 12589: 12590: 14 390649T 12591: 106 12592: 12593: tereistä tietoja, joita käytetään henkilöstöhal- musvuonna ylityökorvauksia lähes 10 Mmk. 12594: linnon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ylitöitä tehtiin n. 130 000 tuntia. 12595: Virkaehtosopimusten toteutumista seurataan Maksettavien ylityökorvausten suuruus vaih- 12596: jatkuvasti ja tietoja käytetään toiminnan suun- telee henkilöstöryhmittäin. Työaikasäännösten 12597: nittelussa, päätöksenteossa ja budjetoinnissa. alaiset toimiupseerit saavat korvauksen kaikis- 12598: Jokaisen maksujakson jälkeen joukko-osastot ta tekemistään töistä. Sen sijaan ne upseerit, 12599: ja esikunnat saavat lisäpalkkajärjestelmän seu- jotka kuuluvat johtaviin virkamiehiin, saavat 12600: rantaraportit, joita käytetään myös toiminto- ainoastaan päivystyksistä ja sotaharjoituksista 12601: jen ohjaukseen. muodollisen korvauksen, vaikka he vastaavat 12602: Henkilöstöhallinnon palkka- ja eläketietoja sotaharjoitusten suunnittelusta ja johtamisesta. 12603: käyttävät mm. verottaja ja valtiokonttori. Val- Työaikakorvausten suuruus voi vaihdella hen- 12604: tiokanttorille laaditaan vuosittain myös henki- kilöiden välillä sen mukaan, onko kyseessä 12605: lötiedustelun mukaiset rekisterit, joita valtiova- toimiupseeri vai upseeri. 12606: rainministeriön palkkaosasto käyttää tehdes- Kiinteistö- ja rakennustoiminta. 12607: sään virkapalkkaratkaisuja. Tilastokeskus te- Puolustushallinnon kiinteistöjen ylläpidosta 12608: kee vuosittain toimipaikkatiedustelun, jota huolehtii 21 kiinteistönhoitopiiriä, jotka ovat 12609: käytetään yhdyskuntasuunnitteluun. tulosvastuullisia yksiköitä. Ne budjetoivat vuo- 12610: Henkilöstöhallintoa seurataan ja valvotaan sittain kiinteistöjen ylläpitoon tarvittavat varat 12611: yhteistoiminnassa talousosaston tarkastustoi- sekä seuraavat tulo- ja menoarvionsa toteutu- 12612: miston kanssa. Tarkastustoimisto seuraa mm. mista. Puolustusministeriön kiinteistöosasto 12613: virka- ja työehtosopimusten soveltamista hal- yhdistää piirien tulo- ja menoarvioesitykset, 12614: linnonalalla ja raportoi niistä keskusosastolle, seuraa kiinteistöjen ylläpitoa koko hallinnon- 12615: joka käyttää tietoja toimintojen ohjauksessa. alalla ja antaa näiden tehtävien hoitamista 12616: Valtiontilintarkastajat ovat puolustushallin- koskevia ohjeita ja määräyksiä. Ministeriö seu- 12617: non tarkastuksissa todenneet, että korkeaa am- raa kiinteistömäärärahojen käyttöä kuukausit- 12618: mattitaitoa vaativiin erityistehtäviin on vaikea tain hallinnollisen kirjanpidon tietojen perus- 12619: saada pätevää siviilihenkilöstöä. Ongelma ko- teella ja laatii loppuvuoden rahankäyttöä kos- 12620: rostuu erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa kevan ennusteen, joka perustuu kahden edelli- 12621: työvoimasta kilpaillaan ja asuntotilanne on sen vuoden rahankäyttöön. Ennusteen avulla 12622: vaikea. Yksityissektoriin verrattuna puolustus- voidaan jo melko varhaisessa vaiheessa arvioi- 12623: hallinnon lähtöpalkat ovat matalat. Vuokra- da koko vuoden rahoitustarve. 12624: asuntoa ja työsuhdeautoa yms. etuuksia ei Kiinteistöjen ylläpitoon on lisäksi kehitetty 12625: yleensä voida tarjota siviilityöntekijöille. Saa- erillinen kustannus- ja menekkiseurantajärjes- 12626: tuaan työkokemusta puolustusvoimista henki- telmä, joka on osittain manuaalinen ja osittain 12627: löstö usein hakeutuukin muualle. automatisoitu. Seurantajärjestelmän perustana 12628: Yksiköissä tehtävien hoitoa vaikeuttaa se, on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kiin- 12629: että osa sotilashenkilöstöstä on poissa varsinai- teistönhoitotiedostoprojektissa kehitetty kiin- 12630: sista virkatehtävistään esim. kursseilla, komen- teistöjen ylläpitonimikkeistö. Kustannusten ja 12631: nettuna muualle tai virkavapaana. Tilanne materiaalin menekin seurantaa varten maa on 12632: koetaan erityisen ongelmalliseksi esim. Etelä- jaettu kustannuspiireihin, jotka muodostuvat 12633: Suomen sotilasläänin alueella, josta YK-jou- kiinteistönhoitopiireistä. Kustannuspiiri on 12634: koissa oli tarkastusajankohtana 36 henkilöä. edelleen jaettu kustannusalueisiin, ne sijainti- 12635: Asuntotilanne vaikuttaa eniten toimiupseerien paikkoihin ja sijaintipaikat seurantapaikkoi- 12636: hakeutumiseen avoinna oleviin virkoihin. Hen- hin, joita voivat olla yksityinen rakennus tai 12637: kilöstön puutteesta kärsii eniten sotilasopetus- rakennusryhmä tms. kohde. Puolustushallin- 12638: laitoksissa järjestettävä koulutus. non kiinteistöt on jaettu käyttötarkoituksen 12639: Siviilihenkilöstön rekrytointiongelmien mukaan 11 ryhmään seurantaa varten. 12640: vuoksi myös huolto- ja palvelutehtävien hoi- Sijaintipaikoilta saatavat kustannus- ja me- 12641: dossa on vaikeuksia pääkaupunkiseudun jou- nekkitiedot yhdistetään kustannusalueittain ja 12642: koissa ja joukko-osastojen sotilasopetuslaitok- edelleen kustannuspiireittäin (kiinteistönhoito- 12643: sissa. piiri). Piirien tulokset yhdistetään sen jälkeen 12644: Osittain henkilöstötilanteen vuoksi ylitöiden koko maata kattavaksi kustannus- ja menekki- 12645: määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi Etelä-Suo- seurannan tulosteeksi. Määräraha- ja kustan- 12646: men sotilasläänin joukoissa maksettiin kerta- nus- ja menekkiseurannan tuloksia käytetään 12647: 107 12648: 12649: hyväksi vertailtaessa tunnusluvuilla kiinteistön- Useimpien varuskuntien rungon muodostavat 12650: hoidon taloudellisuutta sekä laadittaessa tulo- vuosisadan alussa Venäjän vallan aikana ra- 12651: ja menoarviota ja KT -suunnitelmia. Koska kennetut tiilitalot, joita on pyritty pitämään 12652: puolustushallinnon kiinteistöjen ylläpidossa ja kunnossa niukemmilla varoilla kuin valtionhal- 12653: seurannassa käytetään samoja nimikkeitä kuin linnossa keskimäärin. Vasta viime vuosien ai- 12654: valtakunnallisessa kiinteistönhoitotiedostossa, kana on laajemmin käynnistynyt rakennuskan- 12655: voidaan seurantatietoja verrata muiden hallin- nan peruskorjaus. Sitä vaikeuttaa kuitenkin 12656: nonalojen ja yksityisen sektorin tuloksiin. rahoituksen niukkuus, vaikka tulo- ja menoar- 12657: Puolustusministeriön rakennusosaston yllä- viossa puolustushallinnolle osoitettuja määrä- 12658: pitämä rakentamisen ja korjaustoiminnan seu- rahoja on suunnattu aiempaa enemmän Etelä- 12659: ranta- ja valvontajärjestelmä tuottaa rakennus- Suomeen. 12660: hankkeiden kokonaiskustannuksista tietoja, Puolustushallinnon rakentamisessa ovat ol- 12661: jotka soveltuvat hyvin KT -suunnittelussa ja leet suurena apuna oikeusministeriön työsiirto- 12662: pitkän aikavälin päätöksenteossa tarvittavien lat Parolassa, Hämeenlinnassa ja Hyrylässä. 12663: kustannusennusteiden laadintaan. Järjestelmän Peruskorjaustarvetta on edelleen Santahami- 12664: tuottamaa nimikekohtaista kustannus- ja ajan- nassa, Tammisaaressa, Lahdessa, Riihimäellä 12665: käyttötietoa käytetään yksityiskohtaisten kus- ja Upinniemessä. Henkilöstön koulutusjärjes- 12666: tannusarvioiden, työkohteiden, työvoiman telmän uudistuttua majoitustiloja tarvitaan li- 12667: määrän ja ajankäytön suunnittelussa. Seuranta sää Riihimäellä, Taistelukoulussa ja Parolassa. 12668: perustuu työkohteissa laadittuihin kustannusil- Lisäksi Kadettikoulun majoitustilat olisi perus- 12669: moituksiin ja hankkeiden loppukustannusil- korjattava ja niitä olisi lisättävä. Helsingin 12670: moituksiin, joita seurataan ministeriön raken- alueella on ongelmana henkilöstön asuntojen 12671: nusosastolla. riittämättömyys. 12672: Koska järjestelmä perustuu sekä yksityisellä Sisäinen tarkastus . Puolustusministe- 12673: sektorilla että valtionhallinnossa yleisesti käy- riön hallinnonalalla on sisäinen tarkastus jär- 12674: tettyyn T AL0-80 -nimikkeistöön, se tuottaa jestetty yleensä siten, että toimintoja ohjaavat 12675: tietoja, jotka sellaisinaan voivat soveltua ulko- yksiköt vastaavat myös tarkastuksesta. Minis- 12676: puolisten tietotarpeisiin. Tietoja on käyttänyt teriössä sisäinen tarkastus on määrätty erityise- 12677: mm. Valtion teknillinen tutkimuskeskus teknil- nä tehtäväalueena vain kahdelle osastolle. Var- 12678: lis-taloudellisten tutkimusten lähdeaineistona. sinaisesta hallinnon tarkastuksesta, joka liittyy 12679: Muuta seurannan koordinoiruistarvetta ei puo- hallinnon kehittämiseen, vastaa järjestelytoi- 12680: lustusministeriön mukaan ole. misto. Taloushallinnon tarkastuksesta vastaa 12681: Hankkeiden ohjausta ja valvontaa on paran- talousosaston yhteydessä toimiva tarkastustoi- 12682: tanut merkittävästi se, että rakennusosaston misto. Pääesikunnassa tai muualla puolustus- 12683: seuranta ja valvonta muuttuivat kertomus- voimissa tarkastustoimintaa ei ole organisoitu 12684: vuonna atk-perusteiseksi järjestelmäksi. erillisten tarkastusyksiköiden tehtäväksi muu- 12685: Puolustusministeriön rakennusosastolla on toin kuin teknisten tarkastusten osalta. 12686: omaa sisäistä tarkastusta varten insinöörit, joi- Hallinnon tarkastus on määrätty työjärjes- 12687: den tehtävänä on valvoa alueensa rakennustöi- tyksessä järjestelyosastolle. Se sisältää toimin- 12688: den edistymistä ja toteutumista. Tarkastusteh- tojen taloudellisuuden ja tarkoituksenmukai- 12689: täviä on koordinoitu siten, että talousosaston suuden tarkastuksen sekä kehittämistutkimuk- 12690: tarkastustoimiston kanssa suoritetaan yhteisiä set. Tehtävää ei toteuteta perinteisin tarkastus- 12691: tarkastuksia. menetelmin, vaan se kuuluu osana määrättyi- 12692: Tarkastuskohteina olleissa kolmessa eteläi- hin pysyviin tehtäviin (organisaatio-, henki- 12693: sessä sotilasläänissä kiinteistöjen rakentaminen löstö- ja atk-asiat) ja kehittämis- ja rationali- 12694: ja peruskorjaaminen aiheuttaa eniten vaikeuk- sointihankkeisiin, joista viimeisimpiä ovat ol- 12695: sia. Rakentaminen ja peruskorjaus on asetettu leet varastointiprojekti, muonitushuoltotutki- 12696: etusijalle muualla maassa, lähinnä Pohjois- mus, joukko-osastojen kustannusselvitys ja 12697: Suomessa, jonne on keskitetty joukkoja, sekä asevarikkoprojekti. 12698: varikkoalueena toimivassa Keski-Suomessa. Järjestelyosastolla näihin tehtäviin osallistuu 12699: Näillä työttömyydestä kärsivillä alueilla raken- seitsemän henkilöä muiden tehtäviensä ohella. 12700: nuskohteisiin on saatu työllisyysvaroja. Toiminnan laajentaminen ei ole puolustusmi- 12701: Esimerkiksi Etelä-Suomen sotilasläänin alu- nisteriön mukaan mahdollista ilman resurssien 12702: eella rakennuskanta on vanhaa ja kulunutta. lisäystä. Muualla hallinnossa kehittäminen ja 12703: 108 12704: 12705: rationalisointi ovat osa linjaorganisaation teh- heikko tuottavuus ja tuloksellisuus, ja osoittaa 12706: täviä eikä erillisiä rationalisointiyksiköitä ole. keinot voimavarojen tehokkaammalle käytölle. 12707: Puolustusministeriön mukaan erillisen kehit- Taloudenhoidon valvonta noudattaa tilior- 12708: tämisyksikön perustaminen on vuosien mittaan ganisaatiota. Maksukeskukset valvovat alais- 12709: osoittautunut toimivaksi ja tarkoituksenmukai- tensa maksupisteiden taloudenhoitoa mm. te- 12710: seksi ratkaisuksi. Sen asema on korostunut kemällä paikallistarkastuksia suurissa maksu- 12711: erityisesti kehittämistoiminnan suuntalinjojen pisteissä vuosittain ja pienissä vähintään ker- 12712: määrittelijänä ja koordinoijana, rationalisoin- ran kolmessa vuodessa. Tarkastuksissa kiinni- 12713: nin aktivoijana, voimavarojen uudelleenkoh- tetään erityisesti huomiota maksupisteiden ta- 12714: dentamisen ohjauselimenä ja asiantuntija-avun loudenhoidon toiminnan luotettavuuteen ja si- 12715: antajana. 1980-luvulla käynnistynyt puolustus- säisen tarkkailun toimivuuteen. Maksukeskuk- 12716: voimien laaja organisaatiouudistus ja voimak- set osallistuvat myös alueellaan toimivan talou- 12717: kaasti lisääntynyt rationalisointitoiminta ovat denhoidon henkilöstön kouluttamiseen. 12718: selvin osoitus toiminnan tähänastisesta tulok- Materiaalihallinnon tarkastukset on organi- 12719: sellisuudesta. soitu eri materiaalialojen vastuusuhteiden mu- 12720: Linjaorganisaatio tarvitsee tulevaisuudessa kaisesti. Puolustusvoimien hallussa on huo- 12721: rationalisoinnin asiantuntija-apua. Siihen voi- mattava määrä materiaalia, jota tarkastetaan 12722: daan käyttää hallinnonalan ulkopuolisia kehit- tekniseltä, toiminnalliselta ja valvonnan kan- 12723: tämiskonsultteja. Kehittämisen ja rationali- nalta. Materiaalin valvonnan ja tarkastusten 12724: soinnin taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja tehostamista on selvitetty kertomusvuoden al- 12725: olisi muutoinkin lisättävä. Muiden hallinnona- kupuolella. 12726: lojen vastaavia tehtäviä haitavien yksiköiden Talous- ja materiaalihallinnon ohjaukseen 12727: kanssa olisi lisättävä yhteistoimintaa mm. ke- liittyy tulosvastuu vain joillakin harvoilla alu- 12728: hittämismenetelmien parantamiseksi. eilla. Tarkoituksenmukaisuutta voidaan arvioi- 12729: Taloudenhoidon tarkastuksesta vastaa ta- da kohteissa, joissa suoritteet ja kustannukset 12730: lousosaston tarkastustoimisto. Se tuottaa joh- ovat selkeästi mitattavissa. Sisäinen tarkastus 12731: dolle tietoa siitä, onko hallinnonalalla taloutta keskittyykin enimmäkseen toimintaohjeiden, 12732: ja muita tehtäviä hoidettu laillisesti, taloudelli- määräysten ja käskyjen toteutuksen seuran- 12733: sesti ja tarkoituksenmukaisesti. Toimiston teh- taan. Lisäksi tarkastuksissa arvioidaan, onko 12734: tävät jakautuvat varsinaiseen tarkastustoimin- toiminnat järjestetty luotettavasti ja puolustus- 12735: taan ja toimeenpanevan organisaation sisäisen voimien tehtävien kannalta asianmukaisesti. 12736: valvonnan ohjaamiseen ja valvontaan. Toimis- Talous- ja materiaalihallinnossa saavutetaan 12737: to seuraa talous- ja materiaalihallinnon toimin- nämä tavoitteet puolustusministeriön mukaan 12738: toja, valvoo ja ohjaa sisäisen tarkkailun ja melko hyvin. 12739: sisäisten tarkastusten toimivuutta, suorittaa ta- Sisäisen tarkastuksen kehittäminen liittyy 12740: lous- ja materiaalihallintoon kohdistuvia tar- puolustushallinnon yleiseen kehittämiseen, jon- 12741: kastuksia ja tekee erityisselvityksiä. Tarkastus- ka päämäärät ovat rauhanajan organisaation 12742: toimisto osallistuu myös uusien ohjeiden ja yksinkertaistaminen ja päätösvallan delegointi 12743: määräysten valmistamiseen sekä taloushallin- organisaatiossa alaspäin. Samalla tulisi painot- 12744: non henkilöstön kouluttamiseen. taa toimintojen ohjauksessa enemmän tulos- 12745: Tarkastuksista laadittavissa kertomuksissa vastuullista puiteohjausta, jolloin tarkastustoi- 12746: raportoidaan vastuussa olevalle johdolle ta- minnassa voitaisiin siirtää painopistettä tulos- 12747: loushallinnon toimivuudesta, tehdään huomau- ten arvioimiseen ja toimintojen tarkoituksen- 12748: tuksia virheellisistä menettelyistä ja esityksiä mukaisuuden tarkastukseen. Lisäksi pitäisi ar- 12749: tilanteen korjaamiseksi. vioida uudelleen tarkastustoiminnan eri osa- 12750: Tarkastustoimisto pitää lisäksi yhteyttä val- alueiden, hallinnon, taloudenhoidon ja materi- 12751: tiontilintarkastajiin ja valtiontalouden tarkas- aalihallinnon organisointia ministeriössä ja ko- 12752: tusvirastoon sekä avustaa näitä hallinnonalaa ko puolustusvoimissa. 12753: koskevien selvitysten hankkimisessa. Tarkas- Hallinnon uudistuksen tavoitteena on palve- 12754: tustoimiston tavoitteena on kehittää talous- lukykyinen, toimiva ja poliittisesti ohjattava 12755: hallinnon valvontajärjestelmien valvonta tar- hallinto. Hallinnon ohjauksessa korostetaan 12756: koituksenmukaiseksi ja kattavaksi, lisätä atk:n tuloksellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja 12757: hyväksikäyttöä tarkastustoiminnassa, etsiä sel- joustavuutta. Kehittämissuunnitelmien mu- 12758: laiset hallinnon tehtävät ja toiminnot, joilla on kaan tulosohjausta sovelletaan koko valtionta- 12759: 109 12760: 12761: louteen sekä hallinnonalojen ja hallintoyksi- tä ylityöt jakautuvat mahdollisimman tasaisesti 12762: köiden sisällä. Sen ohella kehitetään valtion henkilöstön kesken ja että niitä ja muita kor- 12763: taloushallinnon suunnittelu-, budjetointi- ja vauksia ei käytetä suunnitelmallisesti palkkata- 12764: seurantajärjestelmiä. son nostamiseen. Ylityökorvausperusteiden yh- 12765: Valtion taloushallinnon järjestelmien kehit- denmukaistaminen eri henkilöstöryhmien välil- 12766: täminen ajoittuu hyvin yhteen puolustushallin- lä vaatisi lainsäädännön muuttamista. 12767: non johtamis- ja hallintojärjestelmien kehittä- 12768: misen kanssa. Puolustushallinnon kehittämi- Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on todet- 12769: sessä on soveltuvin osin otettava huomioon tu, että puolustushallinnon ja rakennushallin- 12770: muutkin valtionhallinnossa vireillä olevat laa- non toimintojen yhteensovittamista tehoste- 12771: jat hallinnonuudistukset, jotka ilmenevät mm. taan. Siinä yhteydessä on selvitettävä, voidaan- 12772: valtioneuvoston päätöksestä 9.3 .1989. ko puolustushallinnon kattavaa seurantajärjes- 12773: Puolustusvoimissa n. 75 % budjettivaroista telmää soveltaa rakennushallinnon seurantajär- 12774: päätetään keskitetysti. Valtiontilintarkastajien jestelmää kehitettäessä. 12775: mielestä budjettirakennetta ja suunnittelu- ja 12776: seurantajärjestelmiä on kehitettävä sellaisiksi, Puolustushallinnon johtamisessa on koros- 12777: että tulosjohtamista voidaan joustavasti sovel- tettava seurannan tärkeän osa-alueen sisäisen 12778: taa jopa toimintayksikkötasolla. tarkastuksen merkitystä. Tarkastustoimintaa 12779: Materiaalitoimen atk-järjestelmän kehittämi- voidaan tehostaa lisäämällä johdon toimeksi- 12780: sestä on valmistunut perusselvitys. Valtiontilin- antoja ja ohjausta sekä selkeyttämällä tavoit- 12781: tarkastajat pitävät tärkeänä, että uudistus to- teenasettelua. Annettujen ohjeiden ja pysyväis- 12782: teutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. määräysten noudattamista on seurattava. 12783: Esimerkiksi meri- ja ilmavoimissa on kehitetty 12784: pitkälle materiaali- ja kustannusseurantaa. Ke- 12785: hittämisen yhteydessä tulisi selvittää, onko tar- Puolustusministeriössä sisäinen tarkastus on 12786: koituksenmukaista laajentaa järjestelmää kos- jaettu kahdelle osastolle. Varsinaista hallinnon 12787: kemaan koko puolustusvoimia. tarkastusta suorittaa järjestelytoimisto ja ta- 12788: Henkilöstöhallintojärjestelmä tuottaa pää- loushallinnon tarkastusta talousosaston yhtey- 12789: töksenteon tueksi ja ulkopuolisten tarpeita var- dessä toimiva tarkastustoimisto. Valtiontilin- 12790: ten seurantatietoja puolustushallinnon sisäises- tarkastajien mielestä tarkastustoimintaa kehi- 12791: tä palkka- ja henkilöstökehityksestä. Hallin- tettäessä olisi arvioitava, onko hallinnon ja 12792: non ulkopuolista palkkakehitystä koskevia tie- taloushallinnon tarkastuksen eriyttäminen mi- 12793: toja on systemaattisesti välitettävä johdolle, nisteriössä kahteen yksikköön tarkoituksenmu- 12794: jotta jo useita vuosia toimintaa haitanneilta kaista. Taloushallinnon tarkastustehtäviä on 12795: rekrytointiongelmilta vastaisuudessa vältytään. siirretty ministeriön tarkastustoimistosta soti- 12796: Puolustushallinto joutuu henkilöstöpolitii- lasläänin maksukeskuksiin. Myös näiden yksi- 12797: kan takia jatkuvasti kouluttamaan ja pätevöit- köiden välistä työnjakoa olisi selkeytettävä. 12798: tämään henkilöstöä hallinnonalan ulkopuolis- 12799: ten tarpeisiin. Valtiontilintarkastajien mielestä 12800: ammattitaitoisen henkilöstön saanti ja pysy- Kuljetukset. Puolustusministeriö on hyväk- 12801: vyys puolustushallinnossa on turvattava. Palk- synyt valtakunnalliset sopimukset rautatie-, 12802: kauksessa ilmenevien epäkohtien lisäksi yhtenä kuorma-auto- ja linja-autokuljetusten ostami- 12803: syynä puolustushallinnonkin henkilöstövai- sesta ja autojen vuokrauksesta. Kuljetusmäärät 12804: keuksiin Etelä-Suomessa on pääkaupunkiseu- ovat olleet v. 1980 ja kertomusvuonna seuraa- 12805: dun ongelmallinen vuokra-asuntotilanne, jon- vat: 12806: ka helpottamiseksi selvitetään keinoja hallitus- 12807: tasolla. 12808: Päivystyksen, varallaolon ja yhtäjaksoisien 1980 1988 12809: harjoitusten vuoksi ylilöiitä ei voida kokonaan Rautatiekuljetus, milj. akseli-km .. 7,1 6,6 12810: Maantiekuljetus, milj. tonni-km .. 5,0 6,2 12811: välttyä. Niiden määrää on kuitenkin pyrittävä Autovuokraus, vrk ............... . 7 800 10 000 12812: vähentämään ensisijaisesti tehtäviä rationali- Traktorivuokraus, vrk ........... . 3 000 1 500 12813: soimalla. Organisaatiomuutosten lisäksi on Henkilökuljetus, matkaa ......... . 57 000 66 000 12814: tehtäviä arvioitava uudelleen jatkuvasti. Val- Muut kuljetukset eivät sisällä vertailukelpoisia suorit- 12815: tiontilintarkastajien mielestä on seurattava, et- teita. 12816: 110 12817: 12818: Kuljetuksiin on käytetty v. 1980 ja kerto- taus- ja leiriharjoitukset tai muut poikkeuksel- 12819: musvuonna varoja seuraavasti: lisen suuret joukkojen ja materiaalin siirrot. 12820: 1980 1980 + in- 1988 - Kalustohankintojen painopiste on maas- 12821: deksikorjaus toajoneuvoissa. Maantiekuljetuksiin soveltu- 12822: (66 OJo) vaa kalustoa on vähän eikä sitä ole kannatta- 12823: 1 000 mk 12824: 7 240 12 018 14 500 12825: nut hankkia paljon enempää, koska tarve on 12826: Rautatiekuljetus .. 12827: Maantiekuljetus ... 1 898 3 150 7600 vähäinen. 12828: Autovuokraus .... 4 460 7 404 9 400 - Virka-ajot on tarkoituksenmukaisinta ja 12829: Traktorivuokraus . 849 1 409 950 tehokkainta tehdä tietyissä tilanteissa taksilla 12830: Henkilökuljetus ... 1 808 3 001 3 500 tai vuokratulla autolla. Niiden käyttöön joudu- 12831: Muut kuljetukset .. 2 158 3 582 7 350 12832: taan turvautumaan joskus siksi, ettei varus- 12833: Yhteensä .......... 18 413 30 564 43 300 mieskuljettajia ole riittävästi. 12834: - Palveluja ostamalla on voitu säästää 12835: Rautatiekuljetuksiin käytettiin v. 1980 39 OJo omaa vain maasto-oloihin tarkoitettua kalus- 12836: ja kertomusvuonna vain 33,5 OJo kokonaismää- toa. Samoin varusmieskuljettajat ja apumiehet 12837: rärahasta. Rautatiekuljetusten suhteellisen on voitu sijoittaa koulutustaan vastaaviin teh- 12838: osuuden pieneneminen johtuu siitä, että juna- täviin. 12839: kuljetuksia vaativien leiriharjoitusten määrät Vaikka osto- ja vuokrauspalvelujen käytön 12840: ovat pysyneet ennallaan, kun taas alueelliset vaikutuksia ei voida mitata rahassa, kaluston 12841: sota- ja kertausharjoituskerrat ovat lisäänty- säästämisestä ja varusmiesten vapautumisesta 12842: neet. koulutustaan vastaaviin tehtäviin koituu puo- 12843: Puolustusvoimien omalla kuljetuskalustolla lustusvoimille merkittävää hyötyä. 12844: ajettiin v. 1980 32,9 milj. km ja kertomus- Joukko-osastoissa käytetään ostopalveluja 12845: vuonna 42,3 milj. km. Ajoneuvomäärän tasaamaan ruuhkahuippuja ja ylläpitämään 12846: (v. 1980 4 094 ja kertomusvuonna 5 562) ja valmiutta. Ostopalvelua tai oman kaluston 12847: koulutusvelvoitteiden lisääntyessä ajosuoritteet käyttöä ei valita yleensä kustannuslaskennan 12848: ovat kasvaneet. Toisaalta huollon kuljetus- perusteella. Puolustusministeriö on hyväksynyt 12849: palveluja on ostettu yhä enemmän ulkoa. kuljetuspalveluja koskevat valtakunnalliset so- 12850: Valtionrautatiet kuljettavat hieman yli 200 pimukset, joita käytetään annettujen määrära- 12851: puolustusvoimien sotilasjunaa vuosittain. Pit- hojen rajoissa. Suurehkoja, siviilikaluston pit- 12852: kät kuljetukset leireille ja sotaharjoituksiin teh- käaikaiseen käyttöön perustuvia ostopalveluita 12853: dään pääosin rautateitse. Harjoituksen vuoksi arvioitaessa kuljetusten kulut otetaan kokonai- 12854: on viime vuosina kuljetettu maanteitse suureh- suudessaan huomioon. Oman kaluston osalta 12855: koja joukkoja Etelä-Suomesta kenttätykistön kustannuksiin sisältyvät silloin myös kuljetta- 12856: kesäleirille aina Rovaniemelle ja Kemijärvelle jan palkkamenot ja ajoneuvon kiinteät kulut. 12857: asti. Maantiekuljetusten lisääminen on johtu- Räjähtävän materiaalin kuljetuksissa valinta 12858: nut osittain moottoripolttoaineiden edullisesta tehdään kustannusvertailun perusteella. Vaa- 12859: hinnasta. rallisten aineiden kokokuormakuljetukset on 12860: vuoden 1987 jälkeen hoidettu varikoilta enim- 12861: Rautateiden kappaletavarakuljetusjärjestel- mäkseen käyttämällä ostopalveluita. Kuljetus- 12862: mä Transpoint on ollut puolustusvoimien käy- ten hoitamiseksi siviilimääräysten mukaisesti 12863: tössä 1980-luvun puolivälistä lähtien ja se so- kuljetukset hoitava yritys on varustanut kym- 12864: veltuu hyvin puolustusvoimien tarpeisiin. Kap- menen ajoneuv0yhdistelmää ja kouluttanut nii- 12865: paletavarakuljetusten lisäksi sitä käytetään tar- hin kuljettajat. Tästä ei aiheudu yritykselle 12866: vittaessa myös erikoiskaluston siirtoihin. Jär- kohtuuttomia lisäkustannuksia, sillä kalusto 12867: jestelmän käyttöönotto on vähentänyt maan- soveltuu myös tavallisiin rahtikuljetuksiin. 12868: tiekuljetuskaluston hankintoja ja käyttöä sekä Käytettävissä olevan kaluston määrää voidaan 12869: kuljettajien määrää. Transpoint-kuljetuksiin myös lisätä nopeasti ja joustavasti. 12870: käytettiin kertomusvuonna 3,2 Mmk. Mikäli puolustusvoimat hoitaa kuljetukset 12871: Puolustusvoimien kuljetuksissa on käytetty itse, varikkoa kohti joudutaan hankkimaan 12872: osto- ja vuokrauspalveluja mm. seuraavista ainakin yksi ajoneuvoyhdistelmä. Sen ajomää- 12873: syistä: rä olisi vuosittain vain n. 30 000-40 000 km, 12874: - Oma kuljetuskapasiteetti ei ole riittänyt mikä on kaluston hintaan verrattuna liian vä- 12875: ruuhkahuippuina, joita aiheuttavat sota-, ker- hän. Siirtymisten ja yhdensuuntaisien ajojen 12876: 111 12877: 12878: aiheuttama tyhjänäajo olisi yli 20 OJo, kun se vrk. Puolustusvoimien omilla henkilöautoilla 12879: on ostetuissa kuljetuksissa alle 10 %. ajetaan keskimäärin 30 000 km/v ja niiden 12880: Puolustusvoimien oman ajoneuvoyhdistel- pitoaika on n. 10 v. Kilometrikustannukset, 12881: män kilometrikustannus on ollut kertomusvuo- joihin sisältyy pääomakustannukset mutta ei 12882: den hintatason mukaan 7,00 mk. Laskelmassa kuljettajan kustannuksia, olivat kertomus- 12883: on yhdistelmäajoneuvon hinta renkaitta vuonna n. 1,50 mk. 12884: 752 000 mk, sen pitoaika 10 v, ajosuorite Virkaehtosopimuksen mukaan omalla autol- 12885: 40 000 km/v ja renkaiden kesto 90 000 km. la tehdystä virkamatkasta suoritettiin kerto- 12886: Muuttuvat kustannukset, esim. polttoaine, voi- musvuonna kilometrikorvausta 1,28 mk. Kor- 12887: teluaine, korjaus ja huolto, renkaat, ovat 228 vaukset maksetaan matkamomentilta. Puolus- 12888: p/km ja kiinteät kustannukset, kuten poisto tusministeriön mukaan oman auton käyttö yk- 12889: arvon alenemisesta, siirtoajot (n. 2 000 km/v), sittäisiin virkamatkoihin on ollut vähäistä ja 12890: ylläpito, kuljettajan palkat, ovat 472 p/km eli sitä on pyritty lisäämään virka-auton tai vuok- 12891: yhteensä 7,00 mk/km. Lasketmaan eivät sisälly ratun henkilöauton vaihtoehtona. 12892: pääoman korko, käyttöpääoman korko, hal- Valmiuden edellyttämien hälytysluonteisten 12893: lintokustannukset, vakuutukset ja liikennöi- tehtävien hoitamista varten oli kertomusvuon- 12894: mismaksut. na voimassa 180 oman auton käyttölupaa. 12895: Sopimuksen mukaan ostetun kuljetuksen Järjestelmä helpotti huomattavasti tehtävien 12896: hinta oli kertomusvuonna 6,40 mk/km. Kus- hoitoa ja vaikutti hyvin toimivalta. Lupiin 12897: tannuksissa on säästetty ja lisäksi kuljettajien perustuva oman auton käyttö oli keskimäärin 12898: määrää on voitu vähentää ja sijoittaa heitä 7 000 km/v ja enimmillään 15 000 km/v. 12899: muihin tehtäviin. Vuokratun henkilöauton kilometrikustan- 12900: Virka-auton käyttö. Pääesikunta on nukset ovat 170 km:n vuorokausiajolla 1, 72 12901: antanut virka-auton ja kuljettajan käyttöä kos- mk. Vuokraan sisältyy täysvakuutus ilman 12902: kevat ohjeet. Puolustusvoimilla oli kertomus- omavastuuta, joten vuokratun kaluston käyttö 12903: vuoden lopussa n. 500 virkamatkoihin soveltu- on riskittömämpää kuin oman kaluston käyt- 12904: vaa henkilö- tai maastohenkilöautoa. Virka- tö. Puolustusvoimilla on viiden vuokraamoket- 12905: matkojen tarkkaa määrää on vaikea arvioida, jun kanssa koko maan kattavat sopimukset. 12906: sillä huomattava osa ajoista liittyy koulutuk- Puolustushallinnossa kuljetusten kustannus- 12907: seen ja harjoitusten johtamiseen ja toteuttami- seurannasta saadaan seikkaperäisiä arviointi- 12908: seen. Viiden autokomppanian 125:llä virka- tietoa kuljetusmuodon valintaan. Kustannus- 12909: matkoihin soveltuvalla autolla matkoja kertyy tietojen lisäksi kuljetusmuodon valintaan vai- 12910: 2 500-3 000 kuukaudessa ja keskimääräinen kuttavat tarkoituksenmukaisuusseikat, kuten 12911: ajomatka on 170 km. varusmiesten ajoharjoittelun järjestäminen ja 12912: Virka-autoja käytetään virkamatkan suun- kaluston testaaminen. Valtiontilintarkastajien 12913: tautuessa useille eri paikkakunnille tai paikka- mielestä valinnassa tulisi painottaa enemmän 12914: kunnalle, jonne on huonot yhteydet julkisilla myös yhteiskunnallisia näkökohtia ja haittavai- 12915: kulkuneuvoilla. kutuksia. 12916: Puolustusvoimien kaikille ajoneuvoille on Puolustusvoimien oma kuljetuskapasiteetti 12917: määrätty vastuuhenkilö. Kun vastuuhenkilö on mitoitetaan koulutustarpeen ja valmiuden yllä- 12918: varusmies tai värvätty, hän toimii yleensä myös pitotehtävien perusteella. Valtionrautatiet 12919: ajoneuvon kuljettajana. Kuljettajan mukana- hankkii ja pitää yllä kalustoa, joka soveltuu 12920: olo virkamatkoilla on viime vuosina huomatta- puolustusvoimien kriisiajan henkilö- ja tavara- 12921: vasti vähentynyt, sillä puolustusvoimien henki- kuljetuksiin. Valtiontilintarkastajien mielestä 12922: löstön ajoluvan perusteeksi riittää siviiliajo- päällekkäisyyden välttämiseksi on lisättävä 12923: kortti. Kuljettajan tarpeellisuutta harkittaessa Valtionrautateiden kaluston hyötykäyttöä 12924: otetaan huomioon kuljetettavan virka-asema myös rauhan aikana. Puolustusvoimien eri- 12925: sekä matkan luonne ja pituus. Julkisten liiken- koiskalusto on suunniteltu kestämään ainoas- 12926: nevälineiden käyttöä korostetaan ensisijaisena taan lyhyitä siirtoja. Pitkiä matkoja ajettaessa 12927: matkustuskeinona, vaikka virkamatkoja teh- kaluston käyttöikä lyhenee ja kalusto saattaa 12928: däänkin puolustusvoimien ajoneuvoilla. jopa vaurioitua. Erikoiskaluston kuljettaminen 12929: Seurannan mukaan henkilöautoa käytetään rautateitse säästää kalustoa. 12930: tyypillisesti virkamatkalla, joka kestää 1-2 Lisäämällä raideliikenteen osuutta puolus- 12931: vrk ja jonka pituus on keskimäärin 170 km/ tusvoimien kuljetuksissa vähenevät liikenne- 12932: 112 12933: 12934: ruuhkat ja onnettomuusriskit, joita maantie- Valtion hankintakeskuksessa on arvioitu 12935: kuljetuksiin sisältyy. Raideliikenteen yhtenä virka-autojen käyttökustannuksia ja verrattu 12936: etuna on myös saasteettomuus, jonka merkitys niitä vuokraus- tai leasing-vaihtoehtoon. Kuten 12937: on lisääntymässä. puolustushallinnon omissa arvioinneissakin on 12938: Puolustusvoimien omat henkilökuljetukset todettu, virka-autojen ylläpito on yleensä kal- 12939: vaativat kaluston ylläpitoa ja kuljettajien paik- liimpaa, varsinkin kun otetaan huomioon kul- 12940: kaamista. Valtiontilintarkastajien mielestä olisi jettajan palkkakustannukset. Valtiontilintar- 12941: selvitettävä, olisiko kaikki kustannukset huo- kastajien mielestä virka-autojen ja kuljettajien 12942: mioon ottaen edullisempaa ostaa linja-autokul- käyttö olisi minimoilava ja seurattava tarkoin 12943: jetukset hallinnonalan ulkopuolelta. ajojen tarpeellisuutta. 12944: 113 12945: 12946: 12947: 12948: 12949: Valtiovarainministeriön hallinnonala 12950: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tarkas- daan investointeihin perustuvaa taloudellista 12951: tuksen valtiovarainministeriössä 1.3.1989 ja kasvua nopeuttaa ja pitää yllä työllisyyttä vain 12952: Valtionhallinnon kehittämiskeskuksessa ulkomaista rahoitusta eli vaihtotaseen alijää- 12953: 22.2.1989. mää lisäämällä. Toisaalta voidaan vaihtotaseen 12954: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat alijäämää supistaa vähentämällä investointeja 12955: selvittäneet Suomen vaihtotase- ja inflaatioke- ja hidastamaHa siten taloudellista kasvua. Jos 12956: hitystä, toimivallan ja tehtävien delegointi- taas taloudellinen kasvu halutaan vakioida ja 12957: suunnitelmia koko valtionhallinnossa ja valtio- ulkomaista velkaantumista vähentää, on joko 12958: varainministeriön hallinnonalalla, hajasijoitus- lisättävä pääomankäytön tehokkuutta tai koti- 12959: ta, konsultti- ja koulutuspalveluiden käyttöä maista säästämistä tai molempia. Vaihtotaseen 12960: valtionhallinnossa ja Valtionhallinnon kehittä- tasapainottamista voidaan siten tarkastella jo- 12961: miskeskuksen toimintaa, valtion virkapalkka- ko taloudellisen kasvuvauhdin hidastamisen ja 12962: järjestelmää sekä valtiovarainministeriön suun- työllisyyden heikkenemisen, säästämisen lisää- 12963: nittelusihteeristön ja Taloudellisen suunnittelu- misen eli kulutuksen vähentämisen tai pää- 12964: keskuksen tehtäviä ja asemaa. omien käytön tehostamisen eli pääomakertoi- 12965: Valtiovaniinmiriistedöön tehdyn tarkastus- men alentamisen näkökulmasta. 12966: käynnin yhteydessä on käsitelty valtiovarain- 12967: ministeriön hallinnonalan keskeisiä tapahtumia Suomen kansantalouden ulkoisen 12968: kertomusvuonna, julkisten menojen säästöpää- tasapainon kehityspiirteitä 1960- 12969: tösten perusteluja ja vaikutuksia, verouudis- 1 9 8 0 -1 u v ui ll a . Vaihtotaseen vuosittaiset 12970: tuksen nykytilannetta ja kehittämishankkeita, yli- ja alijäämät ilmaisevat maan ulkoisen net- 12971: valtionhallinnon virkajärjestelyjä sekä kanto- tovelkaantumisen muutokset. Ulkoisen vel- 12972: ajan jälkeen maksettavien verojen siirtämistä kaantumisen muutosta osoittava vaihtotaseen 12973: lääninhallituksista (tätä kysymystä käsitellään alijäämä, joka siis ilmaisee kotimaisten inves- 12974: tässä kertomuksessa sisäasiainministeriön hal- tointien ja kotimaisen säästämisen välisen 12975: linnonalan kohdalla). eron, voidaan esittää investointi- ja säästämis- 12976: Valtiontilintarkastajat ovat kuulleet asian- asteiden erotuksena. 12977: tuntijana ylijohtaja Ojalaa Valtionhallinnon Seuraavalla sivulla olevasta kuviosta ilmenee 12978: kehittämiskeskuksesta virastojen palvelukult- säästämis- ja investointiaste (OJo) v. 1960-88: 12979: tuurin edistämistä koskevassa asiassa Vaihtotaseen epätasapaino suhteessa brutto- 12980: 3.11.1988. kansantuotteeseen oli suurimmillaan 1960- 12981: luvun lopulta 1970-luvun puoliväliin saakka. 12982: Lähes koko tarkastelujakson Suomen kansan- 12983: Valtiovarainministeriö talous velkaantui ulkomaille. Tämä on ollut 12984: osa taloudellista kasvua ylläpitävästä talous- 12985: Suomen vaihtotase- ja inflaatiokehitys. politiikasta. Poikkeuksellisen suureksi vaihto- 12986: Avoimessa taloudessa vallitsee tietty looginen taseen alijäämä kasvoi 1970-luvun alkuvuosina 12987: yhteys taloudellisen kasvun, säästämisasteen, investointiasteen noustessa rajusti, vaikka sääs- 12988: pääomankäytön tehokkuuden ja ulkoisen tasa- täminen Suomessa oli kansainvälisestikin voi- 12989: painon välillä. Säästämisasteen ja pääoman- makasta. Tämän jälkeen ovat sekä investointi- 12990: käytön tehokkuuden pysyessä vakioina voi- että säästämisasteet alentuneet lähes jatkuvasti. 12991: 15 390649T 12992: 114 12993: 12994: 0/ 12995: 10 12996: 36 12997: 12998: 34 12999: 13000: 32 13001: 13002: 30 13003: 13004: 28 13005: 13006: 25 13007: 13008: 24 13009: 13010: 22 13011: 13012: 20 ' ... 13013: 1 1 1 1 1 1 1 13014: 60 64 68 72 76 80 84 88 13015: Vaihtotaseen yli- tai alijäämä on varjostettu. 13016: 13017: Toinen näkökulma ulkoiseen tasapainotto- sekä tuotannontekijäin ja tulonsiirtojen tasee- 13018: muuteen on vaihtotaseeseen sisältyvien eri ta- seen v. 1960-88. Käyrät ilmoittavat kunkin 13019: seiden kehityksen tarkastelu. Seuraavassa kuvi- taseen yli- tai alijäämän suhteessa bruttokan- 13020: ossa vaihtotase on jaettu kauppa-, palvelu- santuotteeseen prosentteina: 13021: % 13022: 8 13023: =Vaihtotase 13024: 6 =Kauooatase ··········:·············· 13025: -·-·-· =Tuotannontekijäin ja tulensiirtojen tase .......... :............. . 13026: 4 13027: 13028: 2 13029: 13030: 0 13031: 13032: -2 13033: 13034: -4 13035: . . 13036: .•...••.....••.•....................•...... 13037: . : 13038: 13039: -6 13040: . . 13041: -~·············1··············;·············· 13042: . . 13043: -8 1 1 1 1 1 1 13044: 60 64 68 76 80 84 88 13045: 115 13046: 13047: Vaihtotaseen alijäämä vastasi pitkälti aina korkotason kohoamisen ja koti- ja ulkomaisen 13048: kuluvalle vuosikymmenelle saakka kauppata- korkoeron kasvamisen johdosta. Viimeksi mai- 13049: seen alijäämää, koska tuotannontekijäin ja nittu seikka on lisännyt ulkomaisia markkasi- 13050: tulonsiirtojen taseen alijäämän kompensoi pal- joituksia. 13051: velujen taseen vastaava ylijäämä. Kauppatase Taloudellisen kasvun rahoittaminen ulko- 13052: muuttui ylijäämäiseksi 1980-luvulla, mutta maisella säästämisellä, ts. pääomantuonnilla 13053: toisaalta palvelutaseen ylijäämä supistui ja vaihtotasealijäämien kattamiseksi, on johtanut 13054: muuttui kertomusvuonna alijäämäksi. Tuotan- Suomen kansantalouden ulkoisen velkaantu- 13055: nontekijäin ja tulonsiirtojen taseen alijäämäi- neisuuden kasvuun. Seuraavassa kuviossa on 13056: syys on kasvanut sen sijaan tasaisesti. Tämä on esitetty Suomen kansantalouden nettovelka 13057: aiheutunut lähinnä kasvaneista korko- ja kehi- suhteessa bruttokansantuotteeseen v. 1960- 13058: tysapumenoista. Korkomenot ovat vuorostaan 88: 13059: kasvaneet ulkomaisen velan lisääntymisen, 13060: 13061: 13062: ~~ log-asteikko 13063: 32 13064: ... 13065: 16 -·············-······---·· 13066: 13067: 13068: 8 ..•.............. ................ . 13069: : 13070: 13071: 13072: 13073: 13074: 4 =Nettovelka suhteessa kokonaistuotantoon 13075: 13076: 13077: 2 13078: 13079: 13080: 1 1 1 1 1 1 13081: 60 64 68 72 80 84 88 13082: 13083: Suomen kansantalouden ulkoinen velkaantu- nimellisarvoja suuremmat. Suomesta oli sijoi- 13084: misaste kohosi runsaaseen viidennekseen 1970- tettu kertomusvuoden lopulla nimellisesti ulko- 13085: luvun puolivälissä, minkä jälkeen velkaantu- maille suorina ja pääomasijoituksina 26,9 mrd. 13086: neisuus laski selvästi vuoteen 1986 saakka. mk, ulkomailta vastaavasti Suomeen 9,9 mrd. 13087: Vuosina 1987--88 ulkomaisen nettovelan osuus mk. Edelleen olisi otettava huomioon se, että 13088: bruttokansantuotteesta kasvoi 2,8 prosenttiyk- Suomen kansantalous saa kansainvälisen 13089: siköllä ja oli kertomusvuoden lopussa 15,9 OJo. inflaation vuoksi nettohyötyä ulkomaiselle ve- 13090: Todellisuudessa kansantaloutemme ulkoinen lalleen. Lisäksi valuuttakurssien kehitys vuo- 13091: velkaantuneisuus on tätä vähäisempää, koska den 1989 alkupuolella pienensi edelleen mark- 13092: nettovelkaa vähentävät suomalaisten yritysten kamääräistä nettovelkaa. 13093: ulkomaille tekemien suorien sijoitusten todelli- Kansantaloutemme ulkomainen nettovelka 13094: set arvot, jotka inflaatio-oloissa yleensä ovat muodostui v. 1984-88 seuraavasti: 13095: 116 13096: 13097: 1984 1985 1986 1987 1988 13098: Mmk 13099: Pitkäaikaiset velat 13100: Suorat sijoitukset Suomeen ........................ 2 905 3 274 4 892 5 285 6 112 13101: Arvopaperisijoitukset Suomeen .................... 2013 6 313 6 959 3964 3 782 13102: Pitkäaikaiset lainat. ................................ 68 116 66 364 70 330 78 314 95 239 13103: Muu pitkäaikainen pääoma ........................ 512 652 739 830 915 13104: Pitkäaikaiset saatavat 13105: Suorat sijoitukset ulkomaille ....................... 8 689 10 524 13 727 16 651 24 418 13106: Arvopaperisijoitukset ulkomaille ................... .. 78 567 2 258 2 500 13107: Pitkäaikaiset vientiluotot ........................... 8 920 6 539 5 649 5 239 5 995 13108: Muu pitkäaikainen pääoma ........................ 2 097 3 053 3 685 6 618 8 514 13109: Lyhytaikaiset 13110: Velat ............................................... 78 245 72 798 73 575 94 750 107 376 13111: Saatavat ........................................... 79 035 82 113 85 608 94 392 102 415 13112: Nettovelka 53 050 47 095 47 260 57 985 69 582 13113: 13114: 13115: 13116: 13117: Vaihtotaseen erien kehitys v. Rakenteellisten syiden vaikutus 13118: 1 9 8 6- 8 8 . Kauppataseen kehitykseen v. vaihtotaseen alijäämään. Vaihtota- 13119: 1986-88 vaikutti se, että taloudellinen kasvu seeseen vaikuttavat myös useat rakenteelliset 13120: monissa Suomen viennin kannalta tärkeissä seikat. Kulutuksen painopisteen vähittäinen 13121: maissa oli verraten hidasta. Suomen tavara- siirtyminen kestokulutustavaroihin ja palvelui- 13122: vienti kasvoi v. 1986-88 keskimäärin vain hin lisää tuontia ja ulkomaanmatkailua sekä 13123: vajaat 2 OJo vuodessa. alentaa säästämistä. Palvelusten tase on hei- 13124: Kotimaista kysyntää lisättiin samaan aikaan kentynyt tämän vuoksi. Matkailupalvelujen 13125: ulkomaisen pääomantuonnin avulla keskimää- hintataso Suomessa on viime vuosina noussut 13126: rin 5 OJo vuodessa, minkä vuoksi tavaratuonnin muuta hintatasoa nopeammin ja selvästi enem- 13127: määrä kasvoi keskimäärin 8 OJo vuodessa. män kuin esim. Keski-Euroopassa. 13128: Tuontihintojen aleneminen 10 OJo:lla v. 1986 ja Tulonsiirtoja ulkomaille on lisätty tietoisesti. 13129: 2 OJo:lla v. 1987 kuitenkin vaimensi kauppata- Vuoden 1989 aikana kehitysavun BKT-osuus 13130: seen heikkenemistä. on tarkoitus nostaa 0, 7 OJo :iin, mikä lisää tu- 13131: Palvelusten tase muuttui alijäämäiseksi v. lonsiirtojen taseen alijäämää jonkin verran. 13132: 1987. Kaikki palvelusten taseen erät heikentyi- Tulevaisuudessa tulonsiirrot ulkomaille kasva- 13133: vät. Kauppalaivaston ulosliputus v. 1984-87 nevat samassa tahdissa kansantuotteen kanssa. 13134: vaikutti kuljetustaseeseen ja suomalaisten mat- Pääomantuonnin osittainen vapauttaminen 13135: kustelu ulkomaille kasvoi tuntuvasti nopeam- ja luotansäätelystä luopuminen 1980-luvun 13136: min kuin turismi Suomeen. Idänkaupan tasa- puolivälistä alkaen ovat merkittävästi muutta- 13137: paino-ongelmat ovat vähentäneet projektitulo- neet kansantaloutemme rahoitusta. Koska vel- 13138: ja ulkomailta. kaantuneisuus oli kertomusvuonna kohtuullis- 13139: Suomen kehitysapumenojen lisääminen nä- ta, ei markkinoiden itsesäätely vielä hidastanut 13140: kyi tulonsiirtojen taseen alijäämän kasvuna. rahoituksen kysyntää. Luotansaannin help- 13141: Yksityisen sektorin nopeasti lisääntynyt vel- pous lisäsi yksityisen kulutuksen kasvua ja 13142: kaantuneisuus ulkomaille kasvatti korkomeno- kotitalouksien säästämisaste laski kertomus- 13143: ja ja siten tuotannontekijätulojen alijäämää. vuonna 0,5 OJo:iin. Luotonannon laajentami- 13144: Työtuloilla ulkomailta on viime vuosina ollut nen oli tärkeä tekijä myös yksityisten inves- 13145: vähäinen merkitys. tointien kasvussa. 13146: Vaihtotaseen alijäämä kasvoi v. 1986-88 Pääomakorvausten taseen alijäämästä on 13147: suurelta osin suhdanneluonteisista syistä. Suo- tullut vaihtotaseen epätasapainon suurin yksit- 13148: messa kotimaisen kysynnän sallittiin kasvaa täinen erä. Noin 70 mrd. mk:n ulkomainen 13149: nopeammin kuin Länsi-Euroopassa keskimää- nettovelka aiheuttaa vallitsevana korkoraken- 13150: rin, mikä näkyi mm. kapasiteetin korkeana teella yli 10 mrd. mk:n nettokorkomenot vuo- 13151: käyttöasteena. Vuonna 1987 ja kertomusvuon- dessa. Jotta tavarakaupan ylijäämä riittäisi 13152: na investointitoiminta kiihtyi ja saavuttanee kattamaan nämä korkomenot, olisi sen lähi- 13153: suhdannehuipun v. 1989. vuosina oltava ennätyksellisen suuri. 13154: 117 13155: 13156: Ulkomaisen velan keskikorko laski 1980- Kotimaisen kysynnän kasvu kohdistui paljol- 13157: luvun alun jälkeen kansainvälisen korkokehi- ti tuontihyödykkeisiin. Tuonti kasvoi v. 1987 13158: tyksen myötä. Viime vuosina nettokorkomeno- 9 OJo ja kertomusvuonna 10 OJo. Vienti kasvoi 13159: jen ja nettovelan suhde on poikennut ulkomai- selvästi hitaammin, kertomusvuonna runsaat 13160: sesta kehityksestä. Lähinnä arvopaperisijoituk- 4 %, kolmena edellisenä vuotena 1-2 %. 13161: sia ja lyhytaikaisia velkoja sisältävien muiden Vaihtotaseen alijäämäisyys on kasvanut, 13162: velkaerien korko on pysytellyt kansainvälistä . koska kotimaiset investoinnit ovat lisääntyneet 13163: viitekorkoaan korkeammalla. Kun kotimaista poikkeuksellisen paljon, samalla kun kulutuk- 13164: korkotasoa on pidetty ulkomaista korkotasoa sen nopea reaalikasvu on vähentänyt kotimais- 13165: korkeampana, lainanotto ulkomailta on lisään- ta säästämistä. Kotitalouksien säästämisaste on 13166: tynyt, mikä on kasvattanut korkomenoja ja jyrkästi alentunut. Vaihtotaseen tasapainotta- 13167: pääomakorvausten taseen alijäämää. minen olisi edellyttänyt viennin ja säästämisen 13168: Velkojen ja saamisten välille syntyy korko- lisäämistä sekä kotimaisen kysynnän ja velan- 13169: eroa mm. niiden erilaisen valuutta- ja maturi- oton hillitsemistä. 13170: teettirakenteen vuoksi. Kun velka- ja saamis- Kertomusvuoden alussa hallitus päätti toi- 13171: kannat ovat suuria, on niillä merkittävä vaiku- mista tulojen ja kotimaisen kysynnän kasvun 13172: tus korkovirtoihin. Koska lisäksi nettovelka hillitsemiseksi. Näitä olivat mm. suhdannetal- 13173: kasvaa, lisääntyvät nettokorkomenot ulkomail- letusten kantaminen, investointiveron voi- 13174: le yli miljardi markkaa vuodessa. maansaattaminen pääkaupunkiseudulla, polt- 13175: Vaihtotaseen alijäämää ovat kasvattaneet toaineiden verotuksen muuttaminen sekä jul- 13176: osaltaan suorien sijoitusten tuottovirrat Suo- kisten menojen kasvun hidastaminen. 13177: mesta ja Suomeen. Suomalaisyritysten tuotto- Kertomusvuoden elokuussa keskeiset työ- 13178: jen kotiottaminen Suomeen on hyvin niukkaa markkinaosapuolet ja hallitus hyväksyivät suo- 13179: verrattuna tänne sijoittaneiden ulkomaisten situksen talous- ja tulopoliittisesta yhdistelmä- 13180: yritysten pääomakorvausten vientiin Suomesta. ratkaisusta. Hallitus päätti 20.1.1989 lisätoi- 13181: Kertomusvuonna tulootettiin Suomeen korkoi- mista, joita olivat mm. pääkaupunkiseudun 13182: na ja osinkoina yhteensä n. 24,5 mrd. mk:n investointiveron voimassaolon pidentäminen, 13183: suorista ulkcmaille tehdyistä sijoituksista 263 kertomusvuoden syksyllä voimaan saatetun 13184: Mmk ja Suomesta vastaavasti ulkomaille n. 6, 1 vientitalletusmenettelyn ulottaminen selluloo- 13185: mrd. mk:n sijoituksista 963 Mmk. san lisäksi puuvapaaseen painopaperiin ja val- 13186: tion menojen vähentäminen tai lykkääminen. 13187: Vuoden 1989 helmikuussa laadittujen ennus- 13188: Viime vuosien talouspolitiikan teiden mukaan vaihtotaseen alijäämä kasvaa v. 13189: vaikutus ulkoiseen tasapainoon. 1989 edelleen myös suhteessa bruttokansan- 13190: Vuoden 1987 ja kertomusvuoden aikana koti- tuotteeseen. Nettokorkomenot lisääntyvät li- 13191: maisen kysynnän annettiin kasvaa erityisen säksi tuntuvasti. Valtiovarainministeriö arvioi 13192: tuntuvasti. Viennin myönteisestä kehityksestä vaihtotaseen alijäämän kohoavan v. 1989 16 13193: ja tuontihintojen laskusta huolimatta vaihtota- mrd. mk:aan, mikä on n. 3,5 OJo bruttokansan- 13194: seen alijäämä alkoi kasvaa. Vuoden 1987 aika- tuotteesta. Vuonna 1990 vaihtotaseen vajaus 13195: na ryhdyttiin varautumaan talouspolitiikan ki- lisääntyy vielä markkamääräisesti, mutta sen 13196: ristämiseen. Inflaatio hidastui lähes samaksi osuus bruttokansantuotteesta ei enää nouse. 13197: kuin kilpailijamaissa, mutta kustannusten nou- 13198: sun nopeutuminen nähtiin vaaraksi, joka suu- Inflaatiokehitys. Suomen kuluttaja- 13199: rentaisi vaihtotaseen alijäämää. hintojen nousuvauhti alitti vuoden 1987 ... uoli- 13200: Investoinnit kasvoivat kertomusvuonna välissä OECD:n keskimääräisen kuluttajahin- 13201: poikkeuksellisesti n. 9 OJo, vaikka julkisten in- tojen nousun. Kertomusvuoden alussa Suomen 13202: vestointien kasvu jäi alle 3 OJo :n. Kertomusvuo- kuluttajahinnat lähtivät kuitenkin nopeaan 13203: si oli jo kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin nousuun ja kertomusvuoden lopussa maamme 13204: yksityinen kulutus kasvoi selvästi enemmän vuosi-inflaatio oli jo 2 %-yksikköä suurempi 13205: kuin bruttokansantuote. Kasvua lisäsi tuntu- kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomen ja 13206: vasti luotonannon voimakas laajeneminen. Jul- OECD-maiden kuluttajahintojen nousu v. 13207: kinen kulutus kasvoi kertomusvuonna vain 1986-88 ilmenee seuraavalla sivulla olevasta 13208: runsaat 3 OJo • kuviosta. 13209: 118 13210: 13211: 13212: 7~----------------------------------------------, 13213: 13214: 13215: 13216: 6 .................................................., 13217: /_/ 13218: ,_._ 13219: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... i ......... . 13220: 5 13221: 1 13222: ................ ·; ........ . / 13223: 13224: ____,,_/' ~:....· 13225: 13226: 13227: 13228: 13229: ' 13230: 3 . V. . ........... . . . . .. . . . . . .... .. 13231: 13232: 2 13233: 13234: 1 · · · · · · · · · · · · · · · ·.:...:.;.·o"e·co -..; :.· suomi · 13235: 0 ~--L+-1-L.t--L..~~...L-i-'---'--t-....._L-, t-L-1-f-1-..l--T-J..........-t-....._~......__._t-'-~ 13236: 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 13237: 1 8S 1 87 1 BB 13238: 13239: 13240: 13241: Menoryhmittäin tarkasteltuna kertomusvuo- Vaatetuksen ja jalkineiden hintakehitys oli 13242: den aikana kuluttajahintaindeksin eri meno- kertomusvuonna maltillinen. Vaatetus kallistui 13243: ryhmistä kallistui eniten terveydenhoito, 13 o/o. runsaat 2 % ja jalkineiden hinnat pysyivät 13244: Juomat ja tupakka sekä asumiskustannukset keskimäärin ennallaan. 13245: kallistuivat 11 %. Ryhmä muut tavarat ja pal- Omistusasuntojen hinnat nousivat voimak- 13246: velukset kallistuivat 8 %, liikennemenot 6 %, kaasti. Asumiskustannusten nousu oli lähes 13247: vapaa-aikaan liittyvät menot ja kotitalouteen 16 %. Vuokrat kallistuivat puolestaan vajaat 13248: hankittavat tavarat ja palvelukset vajaat 5 % 6%. 13249: sekä vaatetus ja jalkineet ja ravintomenot Terveyden- ja sairaudenhoitoon kuuluvat 13250: n. 2%. menot kallistuivat jälleen eniten. Silmälasien 13251: Ravintoryhmän hintojen nousua hillitsi mar- linssien hintojen nousu oli 19 %, lääkärien 13252: jojen, vihannesten, perunan ja kahvin suotuisa palkkiot nousivat 16 %, hammaslääkärien 13253: hintakehitys. Tavoitehintatuotteiden hintakehi- palkkiot 13 % samoin kuin poliklinikkamak- 13254: tys oli keskimääräistä, eli leipä- ja viljatuottei- sut. Lääkkeet kallistuivat 11 % ja tutkimus- 13255: den, lihan sekä maitotaloustuotteiden hinnat sekä hoitomaksut n. 9 %. 13256: kallistuivat lähes 6 % kertomusvuoden aikana. 13257: Voin ja margariinin hinnat nousivat n. 3 % ja Kertomusvuoden aikana kuluttajahinnat 13258: sokerin hinta halpeni n. 3 %. Perunan hinta nousivat Suomessa kokonaisuudessaan 6,5 %. 13259: laski 32 %. Kahvin kuluttajahinta laski kerto- Vuonna 1987 nousu oli 3,7 %. 13260: musvuonna 9 %. Kuluttajahintaindeksin nousu v. 1986-88 13261: Alkoholijuomien ja tupakan hintoja korotet- joulukuusta joulukuuhun jaettuna kotimaisiin 13262: tiin kahteen otteeseen. Alkoholijuomat kallis- ja ulkomaisiin tekijöihin oli seuraava: 13263: tuivat 12 % ja tupakka keskimäärin 13 %. 13264: 119 13265: 13266: 1986 1987 1988 tiikkaa kiristettiin kertomusvuoden kevään ai- 13267: Kuluttajahintaindeksin koko- kana edelleen korottamalla välillisiä veroja 13268: naisnousu, OJo ················· 3,4 3,7 6,5 sekä valtion hintoja ja maksuja. Suomen 13269: Kotimaisten tekijöiden osuus 13270: kokonaisnoususta, OJo ......... 140 80 90 Pankki kiristi rahapolitiikkaa nostamalla pe- 13271: Ulkomaisten tekijöiden osuus ruskorkoa yhden prosenttiyksikön. Nämä toi- 13272: kokonaisnoususta, OJo -40 20 10 met nostivat entisestään hinta- ja kustannusta- 13273: Välillisten verojen sekä valtion soa. Niitä perusteltiin kotimaisen kysynnän 13274: hintojen ja maksujen vaikutus, 13275: %-yksikköä ................... 1,0 0,6 1,8 hillitsemisellä. 13276: - alkoholijuomat ja tupakka. 0,3 0,4 1' 1 Kotimainen kysyntä kuitenkin kasvoi kerto- 13277: -muut. ...................... 0,7 0,2 0,7 musvuonna edelleen tuntuvasti. Kotitaloudet 13278: alensivat säästämisastettaan ja ottivat runsaasti 13279: uutta velkaa sekä lisäsivät kuiutustaan 5 % eli 13280: Inflaatio on viime vuosina aiheutunut lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Ylikuu- 13281: yksinomaan kotimaisista tekijöistä. Vuonna mentunut asuntojen kysyntä heijastui niiden 13282: 1986 kotimaisten tekijöiden vaikutus oli kulut- hintoihin, jotka kohosivat kertomusvuoden ai- 13283: tajahintaindeksin kokonaisnousuun verrattuna kana edelleen jyrkästi. Asuntojen hintojen 13284: lähes puolitoistakertainen. Kertomusvuonna nousun vuoksi myös vapaarahoitteisten asuin- 13285: kotimaisten tekijöiden osuus hintojen noususta huoneistojen vuokrat sekä omistusasumisen 13286: oli 90 OJo. poistokustannukset kohosivat tuntuvasti. Ku- 13287: Talouspolitiikan toimien vaiku- luttajahintaindeksin kokonaisnoususta 2 13288: tu s i n f 1a a t i o on . Energiaraaka-aineiden %-yksikköä aiheutui asumiskustannusten kal- 13289: maailmanmarkkinahinnat nousivat vuoden listumisesta. Tästä puolestaan 1,5 %-yksikköä 13290: 1986 jälkipuoliskolla. Tämän seurauksena kan- aiheutui asuntojen hintojen noususta. 13291: sainvälinen inflaatio alkoi vuoden 1987 alussa Kunnallisten maksujen vaikutus kuluttaja- 13292: uudelleen nopeutua. Markan revalvoitumisen hintaindeksiin oli kertomusvuonna suhteellisen 13293: vuoksi tuontihinnoista ei v. 1987 kuitenkaan pieni. Välittömästi indeksiin vaikuttavat kun- 13294: aiheutunut mainittavaa hintapainetta. Lisäksi nalliset liikennemaksut, sairaalamaksut sekä 13295: tuottavuuden nopea nousu vähensi nimellistu- lasten päivähoitomaksut. Paikallismatkojen 13296: lojen korotuksista aiheutuneita kustannuspai- paino indeksissä on 0,8 %, josta kunnallisten 13297: neita. liikennepalvelujen osuus on arviolta puolet. 13298: Kotimaisen kysynnän kasvun jatkumisen Sairaala- ja lasten päivähoitomaksuista määrä- 13299: vuoksi inflaatio-odotukset ja tulovaatimukset tään asetuksella ja ne on yleensä laskettu 13300: alkoivat voimistua syksyllä 1987. Samanaikai- kuuluviksi valtion toimiin. Myös osa mm. 13301: sesti vaihtotaseen alijäämä kasvoi. Tämän teatteri-, uimahalli- ja leirintämaksuista voi- 13302: vuoksi kotimaisen kysynnän kasvun rajoittami- daan tulkita kunnallisiksi, mutta niiden vaiku- 13303: nen tuli välttämättömäksi. tus kuluttajahintaindeksiin on kuitenkin lähes 13304: Kulutuskysynnän kasvun vähentämiseksi merkityksetön. 13305: kertomusvuoden tulo- ja varallisuusveroasteik- Kuntien perimät maksut vaikuttavat kulutta- 13306: koja leikattiin vain 2 % ja verovähennykset jahintaindeksiin eniten asumiskustannusten 13307: pidettiin ennallaan. Kertomusvuoden tammi- kautta. Julkisten liikelaitosten osuus sähkön 13308: kuussa hallitus päätti uusista finanssipolitiik- sekä kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta 13309: kaa kiristävistä toimista. Liikennepolttonestei- on noin neljännes. Näiden energiakustannusten 13310: den hinnat päätettiin pitää kertomusvuonna osuus asumisen hoitokustannuksista on puoles- 13311: muuttumattomina valmisteveroja korottamal- taan noin kolmannes. Muita hoitokustannuk- 13312: la. siin vaikuttavia kunnallisia maksuja ovat 13313: Työvoimakustannusten nousupainetta piti käyttö- ja jätevesimaksut sekä katumaksu. Nii- 13314: kertomusvuonna yllä aiemmin sovittu työajan den osuus hoitokustannuksista on kymmenes- 13315: lyhentäminen ja vuoden alusta toteutettu työ- osa. Vuosina 1986-88 energiakustannukset 13316: eläkemaksujen korottaminen. Hallituksen ja laskivat. Vaikka vesi- ja katumaksut kohosi- 13317: työmarkkinajärjestöjen väliset neuvottelut vat, niin mainittujen maksujen kokonaisvaiku- 13318: maltillisten palkkaratkaisujen aikaansaamises- tus oli kiinteistökustannusten nousua hillitsevä. 13319: ta kariutuivat. Liittotasolla solmitut tuloratkai- Kaukolämmön kulutusmaksu määräytyy kui- 13320: sut eivät olleet sopusoinnussa hallituksen ta- tenkin pääosin käytetyn polttoaineen hintake- 13321: louspoliittisten tavoitteiden kanssa. Talouspoli- hityksen perusteella. 13322: 120 13323: 13324: Suomen kansantalouden raken- Hintavalvontaa on viime vuosina asteittain 13325: t e elli n e n i n fl a a t i o h e r k k y y s . Kerto- vähennetty. Vuonna 1986 elinkeinohallitus luo- 13326: musvuoden hintakehitys osoittaa, että Suomen pui kokonaan ilmoitusmenettelystä hintaval- 13327: kansantalous on edelleen varsin inflaatioherk- vonnassa. Myös viranomaisten lupamenettelyä 13328: kä. Kokemus osoittaa, että vauhtiin päässyttä on vähitellen kevennetty. Erityisesti liikentees- 13329: inflaatiota on vaikea nopeasti pysäyttää. sä on alallepääsyn esteitä karsittu sekä toimin- 13330: Yksi rakenteellinen syy Suomen kansan- tamuotojen sääntelyä helpotettu. Hintavalvon- 13331: talouden inflaatiokehitykseen liittyy eri toimi- ta loppui kokonaan kertomusvuoden lokakuun 13332: alojen välisten palkkasuhteiden jäykkyyteen. alussa. Voimaan tulivat uudet kilpailulait, joi- 13333: Pysyviä aloittaisiin tuottavuus- ja kannatta- den tarkoituksena on edistää taloudellista kil- 13334: vuuseroihin perustuvia ansiokehityseroja ei pailua, arvioida ja poistaa kilpailun rajoitusten 13335: synny. Yhdenmukainen ansiokehitys on pyritty haittoja sekä estää määräävän markkina-ase- 13336: turvaamaan erilaisin ansiokehitystakuulausek- man väärinkäyttö. Kilpailun rajoitukset eivät 13337: kein tai siten, että jonkin toimialan palkkojen kuitenkaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamat- 13338: liukuma on monilla muilla aloilla pyritty otta- ta ole edelleenkään kiellettyjä, ellei niillä voida 13339: maan ennakolta huomioon suurempina sopi- osoittaa olevan vahingollisia vaikutuksia. 13340: muskorotuksina. Viime vuosina sopimuksiin Keskeinen rakenteellista inflaatioalttiutta ai- 13341: on sisällytetty erilaisia tarkastelulausekkeita, heuttava tekijä on Suomen ulkomaankaupan 13342: joiden avulla jonkin alan palkkakehitys on rakenne. Viennistä suuri osa on metsäteolli- 13343: kiinteästi sidottu yleiseen tai joidenkin muiden suustuotteita, joiden hintavaihtelut maailman- 13344: alojen kehitykseen. Tämä on johtanut yksikkö- markkinoilla ovat verrattain suuria. Vientihin- 13345: kustannusten muita nopeampaan nousuun tojen ja -tulojen runsas nousu johtaa helposti 13346: tuottavuus- ja kannattavuuskehitykseltään kes- inflaation kiihtymiseen koko kansantaloudes- 13347: kimääräistä heikommilla aloilla. sa. Alaspäin joustamaton kotimainen kustan- 13348: Keskusjärjestöissä sovitut palkankorotukset nustaso johtaa kansainvälisen kysynnän vai- 13349: on yleensä ylitetty. Osittain tämä johtuu teolli- mentuessa puolestaan kilpailukyvyn heikkene- 13350: suuden palkkaliukumasta ja sen korvaamisesta miseen. Suomen kansantalouden herkkyys ul- 13351: muille sopimusaloille. Keskusjärjestöjen sopi- komaankaupasta tuleville inflaatiosysäyksille ei 13352: mukset eivät toisaalta sido yksittäisiä liittoja, ole merkittävästi vähentynyt. Näitä inflaa- 13353: jotka voivat halutessaan irtaantua niistä. Kes- tiopaineita voidaan torjua entistä tehokkaam- 13354: kitetyillä työmarkkinaratkaisuilla ja ns. tulo- malla suhdanteiden säätelyllä. 13355: poliittisilla kokonaisratkaisuilla palkansaaja- Suomessa omistusasuntojen osuus asunto- 13356: järjestöt ovat lähinnä voineet saada esim. vero- kannasta on suuri. Sen sekä riittämättömän 13357: tusta, työaikaa, sosiaaliturvaa tai työelämän vuokra-asuntojen tarjonnan vuoksi parantu- 13358: olosuhteita koskevia etuja. neiden tulo-odotusten sekä keveiden rahamark- 13359: Osa työvoimakustannusten kasvusta on ai- kinoiden ja lainanottoa suosivan verojärjestel- 13360: heutunut välillisten kustannusten kohoamises- män vauhdittama kysyntä lisää omistusasunto- 13361: ta. Eläkeläisten määrä kasvaa jatkuvasti, joten jen kysyntää. Joustamattoman tarjonnan 13362: välilliset työvoimakustannukset pyrkivät edel- vuoksi tämä johtaa nopeasti hallitsemattomaan 13363: leen nousemaan. asuntojen hintojen nousuun. Koska huoneen- 13364: Suomessa on hintoja ja maksuja säännöstel- vuokralain mukaan vuokrien korotusyleisoh- 13365: ty. Hintavalvonnan alkuperäisenä tarkoitukse- jeissa otetaan kustannuksina huomioon pää- 13366: na oli edistää hintojen ja kustannusten tasapai- oman tuotto, on asuntojen hintojen nousu 13367: noista kehitystä sekä estää taloudellisten tasa- suurentanut merkittävästi vapaarahoitteisten 13368: painohäiriöiden vahingollisten vaikutusten syn- asuinhuoneistojen vuokrankorotuksia. 13369: tyminen. Normaalioloissa hintavalvonta ei pys- Mahdollisuudet asuntomarkkinoiden raken- 13370: tynyt saavuttamaan näitä tavoitteita. Hintaval- teellisen inflaatioherkkyyden vähentämiseen 13371: vonta salli päinvastoin elinkeinoelämässä run- ovat vähäiset. Keskeistä olisi ehkäistä omistus- 13372: saasti hinnoittelua yhtenäistäviä yhteistyömuo- asuntojen ylikysynnän syntyminen säätelemällä 13373: toja ja sidonnaisuuksia, jotka vahingoittivai kotitalouksien luotonottoa. Luotanottoa on 13374: kilpailua sekä johtivat kustannusnousujen yli- mahdollista rajoittaa Ieikkaamalla korkojen 13375: kompensointiin. Kilpailua on rajoittanut myös vähennysoikeutta verotuksessa. 13376: viranomaisten lupamenettely, jolla on säädelty Valtiovarainministeriön mukaan inflaatiota 13377: alalle pääsyä ja alan toimintamuotoja. ylläpitäviä rakenteellisia tekijöitä on viime 13378: 121 13379: 13380: vuosina pyritty vähentämään. Kaikkiin inflaa- tön vähentäminen johtuu valtion palvelutuo- 13381: tioherkkyyttä lisääviin tekijöihin ei ole mah- tannon tuottavuuden kohottamisesta ja palve- 13382: dollista vaikuttaa. Tämän vuoksi suhdanteiden luiden laadun parantamisesta. Pitkällä aikavä- 13383: säätely pysyy inflaation torjunnassa keskeisellä lillä valtionosuus- ja -avustusjärjestelmän uu- 13384: sijalla. distus, jota valmistelemaan asetettiin selvitys- 13385: Inflaation hidastaminen v. mies, merkinnee kunnallistalouden tehostumis- 13386: 1 9 8 9- 9 0. Mahdollisuudet inflaation hidas- ta ja säästöjä valtion ja kuntien menoissa. 13387: tamiseen v. 1989-90 näyttävät valtiovarainmi- Tavoitteena on muuttaa valtionavut määräyty- 13388: nisteriön mukaan hyviltä. Tähän vaikutti ker- mään laskennallisin perustein siten, että kun- 13389: tomusvuoden syksyllä vuoden 1989 tulo- ja nat hyötyisivät täysimääräisesti toimintansa te- 13390: menoarvion yhteydessä solmittu talous- ja tu- hostamisesta. 13391: lopoliittinen yhdistelmäratkaisu. Ratkaisuun Valtion menoja hillitsee myös päätös luopua 13392: liittyen elinkeinoelämän järjestöt sekä kunnal- keväällä annettavista lisämenoarvioesityksistä. 13393: liset keskusjärjestöt suosittelivat jäsenilleen Lisämenoarvioiden merkitystä valtiontaloudes- 13394: hinnoittelussa pidättyvyyttä. sa pyritään entisestään vähentämään. Lähtö- 13395: Kysyntäpaineiden hillitsemiseksi ryhdyttiin kohtana on, että tulo- ja menoarviot mitoite- 13396: kertomusvuoden syyskuussa selluloosasta kan- taan realistisesti. Eduskunnan päätettyä tulo- 13397: tamaan vientitalletuksia. Vuoden 1989 alussa ja menoarviosta hallinnon tulee sopeutua koko 13398: hallitus päätti vähentää tai lykätä valtion me- varainhoitovuodeksi asetettuihin menorajoi- 13399: noja v. 1989 n. 1 mrd. markalla, jatkaa inves- hin. Syysistuntokauden aluksi eduskunnalle on 13400: tointiveron voimassaoloaikaa ja ryhtyä kanta- tarkoitus antaa vuosittain suppea lisämenoar- 13401: maan vientitalletusta puuvapaasta painopape- vioesitys. 13402: rista. Hallitus päätti myös vähentää valtion Hallituksen periaatepäätös sisälsi myös mui- 13403: henkilökuntaa. Korkojen verovähennysoikeut- ta kuin julkisia menoja vähentäviä toimia koti- 13404: ta vuodeksi 1989 kiristettiin. Kiristävää linjaa maisen kysynnän kasvun hillitsemiseksi, sääs- 13405: on tarkoitus jatkaa myös seuraavina vuosina. tämisen lisäämiseksi ja velkaantumisen vähen- 13406: Arviot vuosien 1989 ja 1990 hintakehitykses- tämiseksi. Hallitus toisti aikomuksensa rajoit- 13407: tä ovat epävarmoja. Merkittävä osa palkansaa- taa velkojen korkojen vähennysoikeutta tulo- 13408: jista jäi kertomusvuoden talous- ja tulopoliitti- verotuksessa. Säästämisasteen alentumista ja 13409: sen yhdistelmäratkaisun ulkopuolelle. Asunto- säästämismuotojen kehittämismahdollisuuksia 13410: jen hintojen nousun tulisi myös olennaisesti selvitetään. Samoin selvitetään yhdessä Suo- 13411: hidastua. men Pankin kanssa mahdollisuudet ottaa käyt- 13412: Marginaaliveron alentaminen tuloverouudis- töön lakiin perustuva kassavarantotalletusjär- 13413: tuksessa vähentää periaatteessa nimellistulo- jestelmä. 13414: vaatimuksia ja kustannusten nousupaineita. Kotimaista kysyntää hillitään myös vientital- 13415: Myös verovähennysten karsiminen vaikuttaa letusmenettelyn laajentamisella puuvapaaseen 13416: yksittäistapauksissa hintoihin. Korkomenojen painopaperiin. Tavoitteena on sitoa osa metsä- 13417: vähennysmahdollisuuden poistaminen vähen- teollisuuden voimakkaasti lisääntyneistä tulois- 13418: tää luoton kysyntää ja voi hidastaa asuntojen ta. Pääkaupunkiseudun investointiveron jatka- 13419: hintojen nousua. minen asteittain purkautuvana vuoden 1989 13420: Hallitus valmisteli kertomusvuoden lopulla loppuun vähentää investointikysyntää ja siitä 13421: periaatepäätöksen toimenpiteistään julkisten aiheutuvaa inflaatiota pääkaupunkiseudun ra- 13422: menojen kasvun hidastamiseksi sekä kansan- kennustoiminnassa. 13423: talouden tasapainoisen kehityksen turvaami- Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen 13424: seksi. Päätös tehtiin vuoden 1989 tammikuussa laadintaohjeessa on lähtökohdaksi asetettu pi- 13425: ja se vähentää suoranaisesti valtion menoja dättäytyminen menojen reaalikasvusta ja sen 13426: vajaat 0,5 mrd. mk sekä v. 1989 että v. 1990. edellyttämät uudelleenkohdentamistoimet. Ta- 13427: Säästövaikutukset aiheutuvat lähinnä julkisen voite vaatii menojen vähentämistä myös ns. 13428: talonrakentamisen lykkäämisestä. Lisäksi säästölakien kautta. 13429: esim. pidättäytyminen harkinnanvaraisten me- Suomen vaihtotase on pysytellyt rakenteelli- 13430: nojen lisäyksistä lisämenoarvioissa voi vähen- sesti alijäämäisenä 1960-1980-/uvuilla. Tämä 13431: tää huomattavasti menoja. Edelleen 2 800 vi- on seurannut suurelta osin kansantaloutemme 13432: ran tai tehtävän täyttämättä jättäminen v. perusrakenteen rakentamisesta ja teollistami- 13433: 1989-91 vähentää valtion menoja. Henkilös- sesta, jotka ovat vaatineet runsaasti pääomia 13434: 16 390649T 13435: 122 13436: 13437: mm. ilmastollisten, maantieteellisten ja luon- kierrättäminen sijoituskohteista (kiinteistö/, ar- 13438: nonvaroihin liittyvien seikkojen vuoksi. Osa vopaperit) toiseen nk. kasinotaloudessa ovat 13439: tästä pääomanmuodostuksesta on rahoitettu keinotekoisesti nostaneet näiden hintoja ja nii- 13440: velkaantumalla ulkomaille. hin sitoutunut sijoituspääoma on moninker- 13441: Ulkoiseen velkaantumiseen perustunut kas- taistunut. Sijoituksia on osittain rahoitettu ly- 13442: vupolitiikka on osoittautunut toistaiseksi me- hytaikaisella pääomantuonnilla, josta ulko- 13443: nestykselliseksi. Ulkomaisella velalla rahoitettu maille maksettavat pääomakorvaukset ovat 13444: pääomanmuodostus on osaltaan pitänyt yllä osaltaan lisänneet vaihtotasealijäämiä. Pää- 13445: taloudellista kasvua. Ulkomaisen velan aiheut- omien sitoutuminen suuressa mitassa tuotan- 13446: tamat menot on kyetty hoitamaan investointien nollisesti tuottamatlomiin finanssisijoituksiin 13447: tuotoilla. alentaa pääomankäytön tehokkuutta ja lisää 13448: Suomen kansantalouden investointiaste on siten ulkoista velkaantumista. Tämä kehitys on 13449: laskenut 1970-luvun puolivälistä lähtien. Vaik- osittain seurausta raha- ja pääomamarkkinoi- 13450: ka samalla myös säästämisaste on alentunut, den rakennemuutoksesta, osittain riittämättö- 13451: niin ulkomainen velkaantuneisuus laski vuo- mistä lainsäädännöllisistä ja finanssipoliittisis- 13452: teen 1986 mennessä selvästi vuoden 1977 hui- ta toimista. 13453: pusta. Tässä suhteessa kehitys oli tuolla ajan- Kansantalouden ulkoisen velkaantumisen vä- 13454: jaksolla pääosin hallittua. hentämiseksi kotimainen pääomanmuodostus 13455: Vaihtotaseen tuntuvina alijääminä ilmenevä ja säästäminen tulee tasapainottaa. Tämä edel- 13456: kansantalouden ulkoinen nettovelkaantunei- lyttää finanssipolitiikan säätämistä kulutuksen 13457: suus kääntyi kasvuun v. 1987-88. Velkaantu- kasvua hidastavaksi ja säästämistä edistävien 13458: neisuus ei toistaiseksi ole kohonnut hälyttävän toimien toteuttamista. Samoin tulee rajoittaa 13459: korkeaksi, mutta kehityksen jyrkkyys ja no- yksityisten finanssisijoitusten kierrätyksen 13460: peus ovat osoittautuneet ongelma/lisiksi ja kautta tapahtuvaa sijoituskohteiden arvonnou- 13461: huolestuttaviksi. sua. Finanssipolitiikan tiukentamisesta seuraa- 13462: Selkein yksittäinen syy vaihtotasealijäämien vaa työttömyyden kasvua tulee lievittää työvoi- 13463: nopeaan kasvuun v. 1987-88 on kansantalou- mapolitiikan erityistoimilla. 13464: temme säästämisasteen aleneminen v. 1984-89; Inflaatio nopeutui maassamme kertomus- 13465: kertomusvuonna säästämisaste tosin nousi. Sa- vuonna tuntuvasti ja ylitti selvästi kilpailija- 13466: malla bruttopääomanmuodostus suhteessa ko- maiden keskimääräisen inflaation. Hintojen 13467: konaistuotantoon kohosi. Säästämisen pitkäai- nousun nopeutumisen syyt olivat paljolti samat 13468: kainen jyrkkä väheneminen on aiheutunut osit- kuin vaihtotaseen alijäämien. Kysymyksessä oli 13469: tain rakenteellisista tekijöistä. Toisaalta yksi- kotimaisiin tekijöihin perustuvan kysyntäinf- 13470: tyinen kulutus on nopeasti kasvanut viime laation kiihtyminen, jonka taustalla vaikutti 13471: vuosina. Kotitaloudet ovat lisänneet kulutus- finanssipolitiikan epäonnistuminen noususuh- 13472: taan ottamalla velkaa ja alentamalla säästämis- danteen kysynnän kasvun rajoittamisessa. 13473: tään. Tätä kehitystä on vauhdittanut raha- ja Suomen kansantalous on edelleen rakenteel- 13474: pääomamarkkinoiden rakennemuutos, jonka lisesti varsin inflaatioherkkä. Rakenteellisia in- 13475: vuoksi tuotontarjonta on tuntuvasti kasvanut flaatiotekijöitä ei ole kyetty tarpeeksi poista- 13476: ja mm. etukäteissäästäminen on menettänyt maan. Talouselämässä ei ole saatu aikaan riit- 13477: merkityksensä. tävästi kilpailua. Vientituotteiden hinnannou- 13478: Yksityisen kulutuksen nopea kasvu on osit- sujen aiheuttama tulojen kasvu saa kanavoitua 13479: tain aiheutunut finanssipolitiikan säädön epä- lähes rajoituksetta kansantalouteen. Palkka- ja 13480: onnistumisesta. Suhdannekehitykseen nähden tulopoliittinen mekanismi on jäykkä ja edistää 13481: finanssipolitiikka on ollut jo pidempään liian kustannusnousuja. Finanssi- ja rahapolitiikan 13482: keveää, minkä seurauksena sekä yksityinen koordinaatio on riittämätön. Lisäksi viime 13483: että julkinen kulutus ovat kasvaneet liikaa. vuosina pääkaupunkiseudun kasvu on aiheut- 13484: Tämä on näkynyt vuorostaan mm. kulutusta- tanut mm. asumisen hinta- ja kustannustason 13485: varoiden ja matkailupalveluiden tuonnin tun- rajun nousun, joka on heijastunut myös maan 13486: tuvana lisääntymisenä. Tässä suhteessa vuosien muille alueille. Yksityisen kulutuksen kasvun 13487: 1987-88 kehitys poikkeaa aiemmasta ulkoises- hidastomiseksi suoritetut valtion omat verojen 13488: ta velkaantumisesta. ja maksujen korotukset ovat vaikuttaneet välit- 13489: Myös yksityiset finanssisijoitukset ovat viime tömästi inflaatioon ja synnyttäneet osaltaan 13490: vuosina kasvaneet nopeasti. Finanssipääomien inflaatioprosessia edistäviä inflaatio-odotuksia. 13491: 123 13492: 13493: Rakenteellisten inflaatiotekijöiden vaikutuk- siin. Kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen 13494: sen poistamisen lisäksi inflaation hillintä edel- on otettava huomioon palkanmuodostuksen 13495: lyttää finanssipolitiikan keinojen suuntaamis- ehtoja määritettäessä. Tämä koskee myös val- 13496: ta, mitoittamista ja ajoittamista noususuhdan- tionhallinnon palkanmuodostusta. 13497: teen ylikuumenemista estäväliä tavalla. Virkaehto s o p im usj är j es tel män 13498: muutokset . Vuonna 1970 voimaan tulleen 13499: Valtion virkapalkkajärjestelmä. P a 1k - valtion virkaehtosopimusjärjestelmän piiriin 13500: k a u s j ä r j este 1m ä n ta v o i t teet . Valtion kuuluu n. 132 000 virkaa. Virkaehtosopimuk- 13501: virkapalkkajärjestelmän keskeisenä tavoitteena sella sovitaan virkamiesten palkkauksesta ja 13502: on ollut yhdenmukaistaa erilaisten virkojen useimmista muista palvelussuhteen ehdoista. 13503: palkat ja palkkiot eri virastoissa ja laitoksissa. Neuvottelu- ja sopijapuolina ovat valtiova- 13504: Järjestelmä korostaa koko valtionhallinnon rainministeriö ja edustavimmat virkamiesten 13505: kattavaa samankaltaisuutta ja yhdenmukaisia keskusjärjestöt, ns. pääsopijajärjestöt. Valtion 13506: palkkausperusteita virkojen ja niiden tehtävä- virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 13507: rakenteiden eroista huolimatta. kertomusvuoden elokuussa tehdyn pääsopi- 13508: Neuvottelu- ja sopimusoikeuteen perustuvan muksen mukaan pääsopijajärjestöt ovat Akava 13509: virkaehtosopimusjärjestelmän käyttöönottami- ry., Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA 13510: sen seurauksena sovellettavista virkapalkkauk- ry., STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö 13511: sen perusteista ja niiden kehittymisestä tulee STTK-J ry. ja TVK:n Virkamiesjärjestöt 13512: saada aikaan sopimus virkamiehiä edustavien TVK-V ry. 13513: keskusjärjestöjen kanssa. Tässä erilaiset palk- Virkaehtosopimusjärjestelmässä tuli kerto- 13514: kapoliittiset tavoitteet sovitetaan yhteen. Sopi- musvuoden alusta voimaan seuraavat muutok- 13515: muksessa on mahdollista vain osittain soveltaa set: 13516: yleisten työmarkkinoiden järjestelyjä ja virka- - Delegointi: Hallinnonalan neuvotteluvi- 13517: palkkausjärjestelmälle asetettuja tavoitteita. ranomaiset voivat tehdä hallinnonalansa virka- 13518: Keskeisimmät palkanmuodostukselle asetet- miesyhdistysten kanssa tarkentavia virkaehto- 13519: tavat vaatimukset ovat motivoivuus vaativiin sopimuksia omalta tai alaisensa hallinnon osal- 13520: tehtäviin ja työsuorituksiin, hyödyn jakaminen ta. Ensimmäinen hallinnonalakohtainen sopi- 13521: kokonaistuloksesta myös palkansaajille, jous- muskierros käytiin kertomusvuoden syksyllä. 13522: tavuus mukautumisessa toiminnallisia tarpeita - Valtioneuvoston rooli: Valtioneuvoston 13523: vastavasti, toiminnan ja työn johtamisen tuke- hyväksyntä on yleensä tarpeen vain sopimus- 13524: minen ja joustava ylläpitäminen sekä noudatet- kauden vaihteen virkaehtosopimuksessa. Hy- 13525: tavien perusteiden hyväksyminen työnantaja- väksymistä ei tarvita sellaisissa tarkentavissa 13526: ja työntekijäpuolella. virkaehtosopimuksissa, jotka eivät aiheuta lisä- 13527: Palkkauksen motivoivuus tarkoittaa, että vi- kustannuksia tai joiden aiheuttamat lisäkustan- 13528: ran palkkaus määräytyy sen vaativuuden mu- nukset eduskunnan palkkavaltuuskunta on jo 13529: kaan, ts. palkkaus on sitä suurempi, mitä hyväksynyt. 13530: korkeampaa työtaitoa viran hoitaminen vaatii, - Yksipuolinen päätöksenteko: Valtioneu- 13531: mitä vastuullisempia tehtävät ovat ja mitä vostolla ja valtiovarainministeriöllä on toimi- 13532: vaikeammissa olosuhteissa työ suoritetaan. valta tehdä yksipuolisia, virkamiesten palvelus- 13533: Työsuorituksen tuloksellisuuden mukaan palk- suhteen ehtoja tarkentavia päätöksiä. Valtio- 13534: kauksen tulee olla sitä suurempi, mitä enem- neuvosto ei ole toistaiseksi käyttänyt toimival- 13535: män henkilö työskentelee, mitä paremmin hän taansa, mutta valtiovarainministeriö on lisän- 13536: työnsä tekee ja mitä korkeampaa työtaitoa hän nyt päätöstensä määrää aiemmasta. 13537: osoittaa. - Valtion virkaehtosopimuslain soveltamis- 13538: Virkapalkkajärjestelmän sisäisen rakenteen ala: Valtion virkaehtosopimuslaki koskee lähes 13539: tavoitteena tulisi olla, että jokainen virkamies kaikkia valtion virkamieslain piiriin kuuluvia 13540: kokisi palkkansa oikeaksi ja oikeudenmukai- virkamiehiä. Sopimuksenvaraisiksi ovat tulleet 13541: seksi. Vain näin voidaan varmistaa palkkauk- eräät virkavapauksia ja irtisanomisperusteita 13542: sen motivoivuus. koskevat asiat. 13543: Palvelussuhteen ehtojen periaatteena on, et- - Pääsopimuksen muutokset: Valtion vir- 13544: tä ehtojen ja niiden kehityksen tulisi vastata kaehtosopimusten neuvottelumenettelystä teh- 13545: yleisiä työmarkkinoita, jotta valtion kilpailu- tyä pääsopimusta tarkistettiin kertomusvuoden 13546: kyky pätevän henkilöstön saamiseksi turvattai- syksyllä niin, että siinä otetaan huomioon vir- 13547: 124 13548: 13549: kaehtosopimusmenettelyn delegointi. Samalla näkyvät tulo- ja menoarviossa tietoina siitä, 13550: kirjattiin virastojen neuvotteluja silmällä pi- kuinka monta virkaa jollakin tehtäväalueella 13551: täen eräitä periaatteita neuvottelujen osapuo- perustetaan tai lakkautetaan ja mikä on tästä 13552: lista ja asioista, järjestelyvarojen kohdentami- johtuva palkkausmenojen muutos. 13553: sesta sekä sopimusten tarkastamisesta. Valtion uusimuotoisten liikelaitosten (laki 13554: Muun lainsäädännön muutokset. valtion liikelaitoksista 627 /87) osalta on sää- 13555: Valtion liikelaitoksista annettu yleislaki (6271 detty, että liikelaitokset päättävät itse virkojen- 13556: 87) tuli voimaan kertomusvuoden alusta. Sitä sa perustamisesta ja virkajärjestelyistä, jos lai- 13557: sovelletaan liikelaitoksiin sen mukaan kuin lai- toskohtaisella lailla niin säädetään. 13558: toksia koskevissa laeissa erikseen säädetään. Virkojen perustamis-, lakkauttamis- ja vir- 13559: Organisaatiomuodoltaan liikelaitokset sijoittu- kajärjestelytoimivallan siirtämistä korkeakou- 13560: vat virastomuotoisen liikelaitoksen ja valtio- luille ja eräille valtion tutkimuslaitoksille kos- 13561: enemmistöisen osakeyhtiön väliin. keva laki valtion virkamieslain muuttamisesta 13562: Yleislain mukaan liikelaitoksen virkamie- tuli voimaan vuoden 1989 alusta. Muiden hal- 13563: hiin, virkoihin ja virkasuhteeseen sovelletaan linnonalojen ja virastojen kohdalla ryhdytään 13564: valtion virkasuhdetta koskevia säännöksiä ja vuoden 1989 aikana toimiin virkojen perus- 13565: virkaehtosopimusten määräyksiä eräin poik- tamisoikeutta ja virkajärjestelyjä koskevan vi- 13566: keuksin. rastojen ja laitosten toimivallan laajentamisek- 13567: Yleislakiesityksen perusteluissa todetaan, et- si. 13568: tä liikelaitoksen työsopimussuhteiseen henki- Valtioneuvostolla ja valtiovarainministeriöl- 13569: löstöön sovelletaan työsuhdetta koskevia sään- lä on mahdollisuus yksipuolisesti vahvistaa ja 13570: nöksiä ja valtion työsopimussuhteista henkilös- tarkistaa palvelussuhteen ehtoja virkaehtosopi- 13571: töä koskevia säännöksiä, ellei toisin ole säädet- muksista poiketen. Virastoilla ja laitoksilla näi- 13572: ty tai sovittu. tä mahdollisuuksia ei ole. 13573: Liikelaitosten henkilöstöpolitiikka on siten Valtion uusimuotoisille liikelaitoksille on 13574: osa valtion henkilöstöpolitiikkaa. Liikelaitok- tarkoitus säätää vuoden 1990 alusta toimivalta 13575: set kuuluvat valtion laitoksina valtion virka- tehdä eräitä muutoin valtiovarainministeriön 13576: ehto- ja työehtosopimustoimintaan. Uusimuo- toimivaltaan kuuluvia yksipuolisia päätöksiä. 13577: toisten liikelaitosten itsenäisyyttä on tarkoitus Lisäksi liikelaitos voisi valtiovarainministeriön 13578: korostaa antamalla niille oikeus perustaa ja vahvistamien yleisten perusteiden rajoissa mää- 13579: lakkauttaa virkoja ns. erittelyvirkoja lukuun rätä tulokseen perustuvan virkapalkkajärjestel- 13580: ottamatta ja tehdä tarkentavia virkaehtosopi- män käyttöönottamisesta tai soveltamisesta. 13581: muksia sekä yksipuolisia päätöksiä palvelus- Valtioneuvoston 18.5.1989 asettaman jäl- 13582: suhteen ehdoista. jempänä mainitun komitean tulee muun ohella 13583: Työehtosopimukset tehdään valtion liikelai- tehdä ehdotukset henkilökohtaisen palkkauk- 13584: tosten työehtosopimuksista annetun asetuksen sen osan ja tulospalkkiojärjestelmän siirtämi- 13585: (1190/87) nojalla valtiovarainministeriön anta- sestä viraston omaan päätösvaltaan. 13586: mien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaises- Kertomusvuoden lokakuun alusta tuli voi- 13587: ti. Sopimusluonnoksia ei erikseen alisteta en- maan laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa 13588: nen niiden voimaantuloa valtiovarainministe- ja laitoksissa. Sitä on täydennetty ja täydenne- 13589: riön tarkastettaviksi ja hyväksyttäviksi. Työeh- tään tämän lain mukaisilla sopimuksilla. 13590: tosopimusten piiriin kuulumattomien työsopi- Valtion virkapalkkajärjestelmän 13591: mussuhteisten toimihenkilöiden palkka- ja työ- k e hi t t ä m i s hankkeet. Virkapalkkajär- 13592: ehdoista päättää niin ikään liikelaitoksen halli- jestelmän rungon muodostaa virkojen palk- 13593: tus. kausluokkiin sijoittamisen kautta määräytyvä 13594: Nykyisin virat pääsäännön mukaan perus- taulukkopalkka. Palkkaustaulukoita ovat A- 13595: tetaan ja lakkautetaan sekä virkajärjestelyt taulukko (palkkausluokat A 1-A 34, 119 886 13596: toteutetaan asianomaisen ministeriön esittele- virkaa), S-taulukko (sopimuspalkkaluokat 13597: min asetuksin. Valtion virkamieslain (755/86) S 17-S 34, 1 604 virkaa) sekä korkeakouluta- 13598: säännöksiä virkojen perustamisesta ja lakkaut- soa alempien valtion oppilaitosten opetusvirko- 13599: tamisesta sovellettaessa on tulo- ja menoarvios- jen C-taulukko (palkkausluokat C 25-C 70, 13600: sa yksilöitävä virkanimen ja palkkausluokan 4 709 virkaa). 13601: tarkkuudella vain ylimpien eli ns. erittelyvirko- Eräiden erillisryhmien palkkaus määräytyy 13602: jen muutokset. Muiden virkojen muutokset muutoin kuin palkkausluokkien mukaisesti. 13603: 125 13604: 13605: Näitä ovat kuukausipalkkaa saavat tilapäiset sikön tuloksen perusteella. Vaativuusluokituk- 13606: virkamiehet, postinjakajat ja postipalveluau- sia on kehitetty Valtion työmarkkinalaitoksen 13607: tonhoitajat, joilla laskentaperusteena on tunti- ja kokeiluvirastojen sekä järjestöosapuolten 13608: palkka, sekä eräät osa-aikaiset virkamiehet, yhteistyönä. Kehittämistyötä jatketaan siten, 13609: joille maksetaan yleensä prosenttiosuus palk- että virkojen vaativuuteen perustuva palkkaus- 13610: kausluokan mukaisesta palkkauksesta. järjestelmä voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja 13611: Sopimuspaikkaiselle virkamiehelle voidaan laajasti. 13612: maksaa asianomaisesta taulukkopalkkauksesta Henkilökohtaisen palkkauksen järjestelmä 13613: poikkeava palkkaus. Sopimuksen tekee tällöin on tarkoitus perustaa henkilökohtaisen työsuo- 13614: valtioneuvosto. Näin on menetelty vajaan 750 rituksen varaan. Oikein toteutettuna henkilö- 13615: sopimuspaikkaisen virkamiehen kohdalla. kohtaisella palkkauksella on motivoiva vaiku- 13616: Valtion virkapalkkajärjestelmän olennaiset tus: se lisää valtionhallinnon tuottavuutta, te- 13617: piirteet ovat pysyneet pitkään muuttumattomi- hokkuutta ja palvelutasoa sekä palkkauksen 13618: na. Kullakin viralla on kiinteä palkkausluokka, oikeudenmukaisuutta. Henkilökohtaiseen työ- 13619: joka kuvastaa viran asemaa organisaatiossa ja suoritukseen perustuvaa palkkausjärjestelmää 13620: sen tehtävien vaativuutta. Palkkaus poikkeaa kehitetään siten, että se voidaan ottaa käyttöön 13621: yleensä vähän viran palkkausluokasta tehtä- laajasti mahdollisimman pian. 13622: vien vaativuuden ja virkamiehen ominaisuuk- Tulospalkkausjärjestelmä mahdollistaa hy- 13623: sien perusteella. Henkilökohtainen suoritus ja vän ja ammattitaitoisen työpanoksen palkitse- 13624: tulos tai viraston kokonaistulos eivät yleensä misen niin ryhmä- kuin yksilötasollakin. Tulos- 13625: vaikuta palkkaukseen. Palkkaus sisältää kaa- palkkauksessa on kysymyksessä tuottavuuden 13626: vamaisten perusteiden mukaan maksettavia li- noususta saadun hyödyn jakaminen. Se myös 13627: siä, esim. ikä-, kalliinpaikan-, saaristo- ja kyl- motivoi virastojen ja laitosten henkilöstöä yh- 13628: mänalueenlisät. teistyöhön sekä yhdistää palkkauksen palkan- 13629: Palkkausjärjestelmän muuttaminen jousta- maksukykyyn. 13630: vaksi sekä hallinnon tuloksellisuutta ja tuotta- Tulospalkkausta on kokeiltu tie- ja vesira- 13631: vuutta tukevaksi on valtiovarainministeriön kennuslaitoksessa, posti- ja telelaitoksessa, tul- 13632: mukaan tavoitteena työmarkkinaosapuolten lilaitoksessa, Valtion painatuskeskuksessa ja 13633: välillä sekä keskus- että virastotasolla vireillä Valtion tietokonekeskuksessa. Ensimmäiset 13634: olevassa laaja-alaisessa valtion palkkausjärjes- palkkiot maksettiin vuoden 1989 aikana. Ko- 13635: telmien uudistustyössä. Kehittämistyön ensim- keiluvaiheessa palkkiot maksetaan erikseen 13636: mäisenä ja välttämättömänä edellytyksenä on budjetoidulta momentilta, kun ensin on osoi- 13637: ollut virkamieslainsäädännön kokonaisuudis- tettu, että tulostavoite on ylitetty. 13638: tus ja virkaehtosopimuslain muuttaminen jous- Keskushallinnon ja virastojen keskinäinen 13639: tavammaksi. tehtäväjako muuttuu virkapalkkajärjestelmän 13640: Valtiovarainministeriön mielestä virkapalk- kehittämisen myötä. Keskustasolla sovittaviksi 13641: kajärjestelmää on kehitettävä seuraavasti: ja sieltä ohjattaviksi jäävät osallistuminen tulo- 13642: Valtion henkilöstön palkkausten ulkoisten politiikkaan sekä yleiset sopimusasiat, kuten 13643: suhteiden korjaaminen on välttämätöntä val- ratkaisujen kustannusrajat ja sopimustekstiä 13644: tionhallinnon kilpailukyvyn sekä virastojen ja koskevat yleiset kysymykset. 13645: laitosten toimintaedellytysten kannalta. Kun Hallinnon uudistaminen, tulosajattelu, neu- 13646: ulkoiset palkkasuhteet ovat kunnossa, voivat vottelu- ja sopimusjärjestelmien uudistaminen 13647: virkamiehet kokea palkkauksensa oikeaksi, oi- sekä palkkausjärjestelmän kehittäminen täh- 13648: keudenmukaiseksi ja motivoivaksi. Ulkoisten täävät valtionhallinnon toiminnan tehokkuu- 13649: palkkasuhteiden säilyttäminen oikeana edellyt- den parantamiseen. Tähän tähtäävät kaikki 13650: tää jatkuvaa seurantaa. vireillä olevat hankkeet. Niiden samansuuntai- 13651: Palkkausluokittelujärjestelmän kehittämises- nen toteuttaminen edellyttää kaikkien hallin- 13652: sä ovat kysymyksessä valtion henkilöstön palk- non kehittämishankkeiden ottamista huo- 13653: kausten sisäiset suhteet. Tavoitteena on kehit- mioon. 13654: tää virkojen vaativuuteen perustuva järjestel- Hallinnon hajauttaminen sekä virastojen ja 13655: mä, jonka perusteella virat sijoitetaan palk- laitosten toimivallan lisääminen otetaan huo- 13656: kauksellisesti oikeaan järjestykseen. Järjestel- mioon neuvottelu- ja sopimus- sekä palkkaus- 13657: mä koskee tiettyä palkkauksen osaa. Muu osa järjestelmää kehitettäessä. Uudistustyötä teh- 13658: määräytyy henkilökohtaisen suorituksen ja yk- dään yhteistyössä virastojen ja laitosten kans- 13659: 126 13660: 13661: sa. Samalla virastoille ja laitoksille taataan den, välittömän työnjohdon sekä toimisto- ja 13662: entistä paremmat edellytykset ottaa huomioon laboratoriohenkilöstön töissä. 13663: palkkapoliittisia ja palkkausteknillisiä näkö- Valtion omia joustavapalkkatyöehtosopi- 13664: kohtia. Riittävällä koulutuksella varmistetaan muksia on solmittu lähinnä teknisten, akatee- 13665: valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan johdon- misten ja atk-henkilöstön aloilla. Työehtosopi- 13666: mukaisuus sekä virastojen ja laitosten erityis- musten palkkahinnoitteluliitteet ovat paljolti 13667: piirteiden huomioiminen. Neuvottelu-, sopi- koulutuspohjaisia. Tehtävät on jaettu vaati- 13668: mus- ja palkkausjärjestelmän kehittämistyö vuusryhmiin yleislausekkeiden perusteella. Toi- 13669: tehdään yhteistyössä henkilöstöä edustavien mihenkilöiden palkat määritetään vaativuus- 13670: palkansaajajärjestöjen kanssa. ryhmien puitteissa heidän pätevyytensä ja työ- 13671: Valtioneuvosto asetti 18.5.1989 valtiovarain- suorituksensa mukaan. Palvelusaikaan tai 13672: ministeriön, eräiden ministeriöiden, virastojen muuhun vastaavaan perustuvia palkkatekijöitä 13673: ja laitosten sekä henkilöstöjärjestöjen edusta- ei yleensä ole, vaan palkkaus tarkistetaan tar- 13674: jista koostuvan komitean valmistelemaan vittaessa työehtosopimuksen soveltamiskysy- 13675: 31.5.1990 mennessä ehdotuksen valtion henki- myksenä työnantajan harkinnan mukaan teh- 13676: löstöpolitiikan ja -hallinnon lähiajan keskeisik- tävien muuttuessa tai pätevyyden, työsuorituk- 13677: si kehittämislinjoiksi ja -toimenpiteiksi. Ehdo- sen tai työkokemuksen kasvaessa. Palkkara- 13678: tusta valmistellessaan komitean on otettava kenteen joustavuuteen liittyy näin mahdolli- 13679: huomioon muu vireillä oleva valtion henkilös- suus harjoittaa laitoskohtaista palkkapolitiik- 13680: töpolitiikan ja -hallinnon kehittämistyö. Näin kaa viraston tai laitoksen palkkarakenteen 13681: ollen komitea tarkastelee myös palkkausjärjes- edellyttämissä ja sallimissa rajoissa. 13682: telmän kehittämistyötä. Niissä tapauksissa, joissa työsopimussuhteis- 13683: Valtion muut palkkausjärjestel- ta henkilöstöä työskentelee rinnakkain virka- 13684: mät . Valtion palveluksessa oli lokakuussa suhteisen henkilöstön kanssa, noudatetaan työ- 13685: 1987 työsopimussuhteessa yhteensä n. 82 000 ehtosopimusten ohjepaikoissa ja tarkistuspe- 13686: henkeä. Näistä oli kuukausipaikkaisia yhteensä rusteissa lähinnä vastaavia virkapalkkoja ja 13687: n. 64 000 ja tunti- ja urakkapaikkaisia yhteen- niiden tarkistusperiaatteita. Työehtosopimuk- 13688: sä n. 18 000 henkeä. Valtaosa tästä henkilös- sen muut palkkaperusteet määräytyvät tällöin 13689: töstä kuului työehtosopimusten piiriin. Niiden useimmiten työehtosopimuslinjan mukaisesti. 13690: ulkopuolella oli yhteensä n. 7 000 henkeä. Näillä VES-rinnasteisilla sopimusaloilla työs- 13691: Työehtosopimusten mukaiset palkkausjärjes- kentelevä henkilöstö siirretään suurimmaksi 13692: telmät sisältävät sekä yleisiä että aloittaisia osaksi virkasuhteeseen. 13693: aineksia. Eräillä työaloilla valtio on vanhastaan nou- 13694: Valtion työehtosopimuksista pääosa muo- dattanut yleisillä työmarkkinoilla samalla alal- 13695: dostuu virastojen, laitosten ja liikelaitosten la voimassa olevan työehtosopimuksen palk- 13696: tekemistä itsenäisistä työehtosopimuksista, jot- kausperusteita. Näitä työaloja ovat esim. 13697: ka tehdään ja tarkistetaan valtiovarainministe- metsä-, merenkulku-, talonrakennus-ja graafi- 13698: riön antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden sen alan työntekijätehtävät sekä eräät lähinnä 13699: mukaisesti. Palkkausjärjestelmät ovat joko tekniset ja konttoritoimihenkilöiden tehtävät. 13700: kiinteä- tai joustavapalkkaisia. Noudattaminen perustuu yleensä työehtosopi- 13701: Kiinteäpalkkajärjestelmissä työntekijän ai- muspöytäkirjan ja poikkeustapauksessa työso- 13702: kapalkka määräytyy ohjepalkkaan ja mahdol- pimuksen määräyksiin, koska yleisten työ- 13703: lisiin työkohtaisiin lisiin perustuvan työkohtai- markkinoiden työehtosopimusten yleissitovuut- 13704: sen palkan, palvelusvuosilisän ja muiden hen- ta ei pelkästään työsopimuslain säännösten 13705: kilökohtaisten sekä mahdollisten olosuhdeli- perusteella voida ulottaa valtion palvelussuh- 13706: sien perusteella. Yleisiä palkkatekijöitä ovat teisiin. Tunti- ja urakkapalkkoja käytetään 13707: paikkakuntaluokitus, palvelusvuosilisä ja mah- näillä työaloilla yleisten työmarkkinoiden käy- 13708: dollinen kylmän seudun lisä. Työalakohtaisesti täntöä vastaavasti. 13709: järjestetään sen sijaan esim. ohjepalkat ja nii- Työehtosopimusten piiriin kuulumattomien 13710: den keskinäiset suhteet, olosuhdelisät ja mah- työsopimussuhteisten henkilöiden palkat mää- 13711: dolliset erilliset korvaukset. Urakka- ja muun räytyvät yksilöllisesti työsopimuksilla, jotka 13712: suorituspalkkatyön käyttö on vähäistä. Näitä perustuvat lähinnä vastaaviin työsuhde- ja vir- 13713: järjestelmiä käytetään pääasiassa työntekijöi- kapalkkoihin. 13714: 127 13715: 13716: Eri palkkausmuotojen yhtenäis- Valtion solmimissa työehtosopimuksissa pal- 13717: t ämi smahdollis uudet. Virkasuhde on kat määräytyvät yleisten työmarkkinoiden ta- 13718: valtion henkilöstön peruspalvelussuhde. Tästä paan ammattialoittain, kun taas valtion virka- 13719: huolimatta valtion rakennus- ja kunnossapito- palkkarakenne on sitoutunut koko järjestel- 13720: töiden työvoima on perinteisesti palkattu työ- män kattavaan asteikkoon. Valtion palkkaus- 13721: sopimussuhteeseen. Osittain virkojen perus- järjestelmiä uudistettaessa selvitetään, miten 13722: tamisen hankaluuden ja osittain palkkausjär- näiden seikkojen vaikutus voidaan tarkoituk- 13723: jestelyiden jäykkyyden vuoksi myös ylempiä senmukaisella tavalla ottaa huomioon. 13724: toimihenkilöitä ryhdyttiin palkkaamaan työso- Työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä 13725: pimussuhteeseen 1960-luvun alussa. siirretään virkasuhteeseen ja virkapalkkajärjes- 13726: Tämän seurauksena henkilöstöä oli usein telmään. Työsopimussuhde säilynee kuitenkin 13727: rinnakkain samoissa tehtävissä mutta eri palve- valtionhallinnossa vielä toisena palvelussuhde- 13728: lussuhteissa. Tilannetta ei voitu henkilöstöhal- lajina omine palkkausmuotoineen. Mahdolli- 13729: linnon tarkoituksenmukaisen järjestämisen ei- suus siirtyä yhteen palkkausmuotoon ei val- 13730: kä henkilöstön keskinäisen yhdenvertaisuuden- tionhallinnossa toteutune nopeasti. 13731: kaan kannalta pitää tyydyttävänä. Muun mu- 13732: assa julkishenkilöstön oikeusasemakomitea Valtion virkapalkkojen kehitys 13733: kiinnitti asiaan huomiota. Virkamieslain uudis- kunnalliseen ja yksityiseen sekto- 13734: tuksen yhteydessä eduskunta edellytti palvelus- riin verrattuna . Virkamiesten keskimää- 13735: suhteiden käytön perusteiden selvittämistä. räiset ansiot nousivat 1970-luvulla noudatetun 13736: Tämän johdosta ja selvitysten perusteella tuloeroja tasaavan palkkapolitiikan vuoksi hi- 13737: vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa hyväksyt- taammin kuin yksityisellä sektorilla. Viime 13738: tiin 6 697 työsopimussuhteisen tehtävän muut- vuosina valtion virkamiesten ansiot ovat ko- 13739: taminen viroiksi ja n. 100 viran muuttaminen honneet muita nopeammin. Ansiokehityksiä 13740: työsopimussuhteisiksi tehtäviksi. Jatkotoimet keskenään verrattaessa tulee ottaa huomioon 13741: edellyttävät hallinnonalojen erityiskysymysten ansiotasoerot, noudatettu palkkapolitiikka 13742: ja saatujen kokemusten huomioon ottamista. sekä sen eriytyminen eri sektoreilla. 13743: Virkasuhde on virkaehtolainsäädännön ke- 13744: hittämisen johdosta lähentynyt työsuhdetta, Ansioiden kehitys v. 1970-88 eri sektoreilla 13745: joka puolestaan on muuttunut oikeudellisesti ilmenee seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. 13746: vapaasta sopimussuhteesta yhteiskunnallisesti 13747: säännellyksi statussuhteeksi. Virka- ja työsuh- Vuonna 1970 kunnallissektorin palkat olivat 13748: de eroavat kuitenkin edelleen periaatteellisesti. 10 OJo, yksityisen sektorin palkat 30 OJo ja 13749: Vain virkasuhteeseen katsotaan voitavan liittää teollisuuden työntekijöiden palkat 41 OJo val- 13750: perinnäistä julkisen vallan käyttöä. Työsuhtee- tion virkasuhteisen henkilöstön keskimääräisiä 13751: seen taas ei liity oikeudellisesti virkaa vastaa- palkkoja alemmat. Teollisuuden toimihenkilöi- 13752: vaa rajattua tehtäväkäsitettä. Työsuhteen eh- den palkat olivat keskimäärin 6 OJo valtion 13753: dot määräytyvät lähinnä työlainsäädännön virkamiesten palkkoja korkeammat. 13754: pohjalta ja niiden määräytymismekanismi on Vuosina 1970-88 valtion virkasuhteisten ja 13755: virkaehtojärjestelmää hajautuneempi. Tämä il- muiden sektoreiden henkilöstöryhmien palkko- 13756: menee mm. tehtävien vaativuuden, työolojen jen suhteissa ei tapahtunut suuria muutoksia. 13757: ja henkilökohtaisen työpanoksen huomioon Yksityisen sektorin matalapalkka-alojen palk- 13758: ottamisessa sekä laitoskohtaisessa palkkapoli- kojen ero valtion keskimääräiseen ansiotasoon 13759: tiikassa. supistui 1980-luvun puoliväliin asti. 13760: - 13761: N 13762: 00 13763: 13764: 13765: 13766: 13767: Ansiotason kehitys eri sektoreilla v. 1970-88 13768: 13769: Vuosi Valtio Kunnat Teollisuus Kauppa Yksityinen 13770: Virkasuhteiset Yhteensä Työntekijät Toimihenkilöt sektori yhteensä 13771: indeksi "lo-muutos indeksi %-muutos' indeksi %-muutos' indeksi %-muutos' indeksi %-muutos' indeksi %-muutos' 13772: 1970 ............. 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 13773: 1971 ............. 108,7 8,7 108,0 8,0 114,7 14,7 109,2 9,2 111,7 11,7 114,6 14,6 13774: 1972 ............. 118,7 9,2 117,7 9,0 130,6 13,8 121,6 11,4 125,3 12,2 129,4 12,9 13775: 1973 ............. 131,2 10,5 131,7 11,9 152,9 17,1 136,6 12,4 145,5 16,1 150,6 16,1 13776: 1974 ............. 156,5 19,3 151,6 16,1 186,5 21,9 158,8 16,3 175,3 20,5 181,7 20,7 13777: 1975 ............. 191,2 22,2 186,2 22,8 225,3 20,8 189,5 19,3 214,3 22,2 220,8 21,6 13778: 1976 ............. 220,6 15,4 214,3 15,1 262,2 16,7 219,4 15,7 249,4 16,4 264,7 15,4 13779: 1977 ............. 234,8 6,4 229,2 7,0 287,5 9,6 236,7 8,0 273,4 9,6 277,3 8,9 13780: 1978 ............. 246,5 5,0 238,4 4,0 308,7 7,4 252,3 6,6 298,9 9,3 298,2 7,5 13781: 1979 ............. 272,7 10,6 265,5 11,4 341,5 10,7 277,9 10,1 339,9 13,7 332,9 11,6 13782: 1980 ............. 301,9 10,7 292,0 10,0 383,9 12,4 310,8 11,9 387,0 13,9 374,8 12,6 13783: 1981 ............. 340,1 12,7 325,5 11,5 433,7 13,0 353,7 13,8 437,6 13,1 423,6 13,0 13784: 1982 ............. 375,7 10,5 364,4 12,0 481,0 10,9 392,4 10,9 482,4 10,2 468,9 10,5 13785: 1983 ............. 418,3 11,3 404,5 11,0 527,2 9,6 432,3 10,2 530,8 10,0 514,6 10,0 13786: 1984 ............. 447,0 6,9 447,1 10,5 575,6 9,2 470,3 8,8 583,3 9,9 564,0 9,6 13787: 1985 ............. 482,6 8,0 481,5 7,7 618,9 7,5 507,0 7,8 640,1 9,7 612,8 8,7 13788: 1986 ............. 515,1 6,7 520,7 8,1 657,4 6,2 540,6 6,6 691,5 8,0 654,1 6,7 13789: 1987 ............. 558,3 8,4 547,9 5,2 702,7 6,9 574,9 6,3 748,9 8,3 701,8 7,3 13790: 1988 ............. 621,4 11,3 591,7 8,0 761,0 8,3 618,0 7,5 818,6 9,3 760,8 8,4 13791: Ansioiden nousu-% 13792: 1970-1988 ..... 521,4 491,7 661,0 518,0 718,6 660,8 13793: Keskimääräinen ansionnousu-OJo vuodessa 13794: 1970-1988 ..... 10,7 10,4 11,9 10,6 12,4 11,9 13795: 1975-1988 ..... 9,5 9,3 9,8 9,5 10,9 10,0 13796: 1980-1988 ..... 9,4 9,2 8,9 9,0 9,8 9,3 13797: 1986-1988 ..... 8,8 7,1 7,1 6,8 8,5 7,5 13798: 13799: 1) %-muutos on laskettu edellisestä vuodesta. 13800: 129 13801: 13802: Vuosina 1987-88 valtion virkamiesten palk- jossa on kuvattu ansiotasojen prosenttimuu- 13803: kojen nousu oli nopeampaa kuin vertailusekto- tokset eri sektoreilla v. 1970-88: 13804: reiden. Tämä ilmenee seuraavasta kuviosta, 13805: 13806: 13807: 13808: 13809: -Valt .vir~:as. 13810: 13811: -Kunta yht. 13812: 13813: - Teoll. työnt. 13814: 13815: -· '1'I<.S .S. >·ht. 13816: 13817: 13818: 13819: 13820: o,o - - - - ·------------------------Vuosi 13821: 71 72 73 74 76 76 77 78 79 80 81 82 83 84 86 86 87 88 13822: 13823: 13824: 13825: 13826: Palkkakehitys eri tulotasoilla on eriytynyt. ylimmillä tulotasoilla reaaliansiot olivat kerto- 13827: Yleinen ansiotasoindeksi ei kuvaa eri virka- musvuonna alemmat kuin v. 1970. Ylimmillä 13828: miesryhmien todellista ansiokehitystä vaan kes- tulotasoilla reaaliansiot eivät siten ole nousseet 13829: kimääräistä kehitystä. lähes 20 vuoteen. 13830: Alimmilla tulotasoilla virkamiesten ansiot Seuraavassa taulukossa esitetään kokonais- 13831: ovat v. 1970-88 nousseet nopeammin kuin ansiokehitys eräissä valtion virkamiesten alim- 13832: ylimmillä tulotasoilla. Reaaliansiokehitys on missa ja ylimmissä palkkausluokkien nimik- 13833: alimmilla tulotasoilla ollut nouseva, kun taas keissä v. 1970, 1980, 1987 ja 1988: 13834: 13835: 13836: Vuosi Alimmat palkkausluokat' Ylimmät palkkausluokat 2 13837: mk/kk indeksi llJo-m mk/kk indeksi llJo-m 13838: 1970 ............ . 758 100,0 4 301 100,0 13839: 1980 ............ . 3 126 412,4 312,4 9 259 215,3 115,3 13840: 1987 ............ . 5 526 729,0 76,8 16 168 375,9 74,6 13841: 1988* .......... . 6 149 811,3 11,3 17 995 418,4 11,3 13842: 1 13843: Siivooja, ruokala-apulainen, sairaala-apulainen 13844: 2 13845: Professori, osastopäällikkö, hallitusneuvos 13846: * arvio. 13847: 17 390649T 13848: 130 13849: 13850: Alimpiin palkkausluokkiin sijoitettujen vir- Kokonaisuutena valtion alempien palkkaus- 13851: kojen ansioiden nousu v. 1970-88 ylitti 700 OJo luokkien virkojen palkkaus on korkeampi kuin 13852: ja oli selvästi nopeampaa kuin esim. teollisuus- muilla työmarkkinoilla. Sen sijaan ylempien 13853: työntekijöillä ja yksityisellä sektorilla yleensä. palkkausluokkien viroissa ansiot yleensä ovat 13854: Ylimpiin palkkausluokkiin sijoitettujen virko- valtiolla alemmat. Valtion virkojen palkkaus- 13855: jen ansioiden nousu oli vastaavana aikana n. taso vastasi muiden työmarkkinoiden tasoa 13856: 300 OJo. Tämä alitti selvästi esim. teollisuustoi- suunnilleen palkkausluokkien A20-A21 koh- 13857: mihenkilöiden ansioiden kasvun. dalla. 13858: Seuraavasta taulukosta ilmenevät eri sekto- Ansiotasovertailuissa käytettiin lisäksi hy- 13859: reiden palkansaajaryhmien kokonaiskuukausi- väksi yksityisellä sektorilla käytössä olevia teh- 13860: ansiot v. 1970 sekä ansiokehitys v. 1970-88: tävien vaativuuden arviointijärjestelmiä. Niillä 13861: suoritetun kokeilun tulokset tukivat ansio- 13862: Palkansaajaryhmä Kokonais- Ansiotaso- tasotoimikunnan selvityksen mukaisia tuloksia. 13863: ansio! indeksi 13864: (mk/kk) V. 1988 Selvitysten mukaan muut palvelussuhteen 13865: V. 1970 1970 = 100 ehdot ovat valtion viroissa yleisesti paremmat 13866: Valtion ylemmät palkkausluokat. _ 4 301 418,4 kuin muilla työmarkkinoilla. Muiden palvelus- 13867: Teollisuuden toimihenkilöt ....... . 1 447 618,0 13868: Valtion virkasuhteiset yhteensä .. . 1 369 621,4 13869: suhteen ehtojen keskimääräinen taso on vajaat 13870: Kunta yhteensä .................. . 1 235 591,7 10 OJo korkeampi valtion viroissa kuin muilla 13871: Yksityinen sektori yhteensä ...... . 964 760,8 työmarkkinoilla. Valtion virkojen palvelussuh- 13872: Teollisuuden työntekijät ......... . 812 761,0 teen ehdot olivat paremmat eläketurvan, vii- 13873: Valtion alemmat palkkausluokat .. 758 8ll,3 13874: kottaisen työajan, vuosilomien ja lomarahan, 13875: työaikakorvausten sekä sairausajan palkkojen 13876: kohdalla. 13877: Valtion alimmilla virkapalkkaustasoilla Muilla työmarkkinoilla tietyt edut, kuten 13878: palkkakehitys on ollut vähintään yhtä nopeaa luontaisedut ja muut henkilökuntaetuudet, oli- 13879: kuin yksityisen sektorin matalapalkka-aloilla, vat valtion virkoja paremmat erityisesti kor- 13880: joilla ansiokehitys on ollut sektorin sisällä keammissa tehtävissä. Useimmat näistä palve- 13881: nopeinta. Sen sijaan valtion ylimmissä virka- lussuhteen ehdoista koskettavat varsinaisesti 13882: palkkausryhmissä palkat ovat huomattavasti ylempiä toimihenkilöitä ja vain vähän työnte- 13883: laskeneet suhteessa keskipalkkaan. kijöitä ja toimistohenkilöstöä. Tällaisia ovat 13884: Valtion palvelussuhteen ehtojen luontaisedut, erityisesti autoetu, eräät henkilö- 13885: k i 1p a i 1u kyky . Palvelussuhteen ehdot kä- kuntaetuudet, kuten henkilökuntaosakeannit, 13886: sittävät varsinaisen rahapalkan ja palvelussuh- työnantajan kustantama kotipuhelin, autotalli, 13887: teen perusteella saadut luontaisedut sekä palve- loma- tai palkkiomatkat tai työnantajan kus- 13888: lussuhteeseen liittyvät muut edut, esim. verot- tantamat henkivakuutusedut. Esimerkiksi au- 13889: tomat korvaukset, eläke-edut, työajat, loma- toetu koskee työntekijä- ja toimistohenkilöstö- 13890: ajat, sairausajan korvaukset, koulutuspalvelut ryhmässä vain alle 1 OJo:a näihin ryhmiin kuu- 13891: ja palvelussuhdeturvan. Ansiotasoeroja on pit- luvista palkansaajista. Sen sijaan ylemmistä 13892: kään voitu vertailla virallisten tilastojen avulla toimihenkilöistä n. 25 OJo:lla on autoetu. Val- 13893: jokseenkin yhteneväisen ansiokäsitteistön poh- tiolla tätä etua ei ole lainkaan yleisessä käytös- 13894: jalta. Muita palvelussuhteen ehtoja on vertailtu sä. Autoedun merkitys luontaisetuna perustui 13895: tarkemmin erillisselvityksin. aiemmin edun selvään aliarvostukseen verotuk- 13896: Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehto- sessa. Tätä verotuksellista aliarvostusta lieven- 13897: jen tason selvitti perusteellisesti ansiotasotoimi- nettiin vuoden 1989 alusta. 13898: kunta 1986. Toimikunta tutki virkamiesten Mainituissa vertailuissa ei ole otettu huo- 13899: ansioiden lisäksi myös muut palvelussuhteen mioon palvelussuhteeseen liittyvien oikeuksien 13900: ehdot, työajan sekä virkamiesten oikeudet ja ja velvollisuuksien eroja. Palvelussuhdeturva 13901: velvollisuudet verrattuna vastaaviin yksityisissä on käytännössä valtion viroissa muita työ- 13902: palveluissa ja teollisuudessa sekä kuntasektoril- markkinoita parempi. Lisäksi palkkausjärjes- 13903: la. telmissä aika- ja urakkatöiden osuudet ovat 13904: Ansiotasotoimikunnan selvitys sekä myö- valtiolla ja muilla työmarkkinoilla erilaiset. 13905: hemmin tehdyt jatkoselvitykset osoittavat, että Henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvia 13906: valtion virka-ansioiden erot suhteessa muihin palkanosia on valtiolla vähemmän kuin muilla 13907: työmarkkinoihin ovat eriytyneet tehtävittäin. työmarkkinoilla. 13908: 131 13909: 13910: Selvitysten mukaan valtio on työnantajana Valtiovarainministeriön mukaan valtio on 13911: alemmilla tehtävätasoilla erittäin kilpailukykyi- ryhtynyt toimiin virkojensa palvelussuhteen eh- 13912: nen muihin työmarkkinoihin nähden kaikilla tojen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tässä yh- 13913: palvelussuhteen ehtojen osa-alueilla. Tämä ko- teydessä valtion tulisi voida ministeriön mieles- 13914: rostuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella. tä käyttää kaikkia palvelussuhteen ehtoja - 13915: Ylemmillä tehtävätasoilla valtiolla ei sen sijaan myös auto- ja muita luontoisetuja - tarkoi- 13916: kaikissa tehtävissä ole tarjota kilpailukykyistä tuksenmukaisella ja joustavalla tavalla. 13917: ansiotasoa. Tämä korvautuu osittain muiden 13918: palvelussuhteen ehtojen, lähinnä eläke- ja lo- Valtion virkamiesten palkkaus- 13919: maetuuksien, työajan sekä palvelussuhdetur- rakenteen sisäiset muutokset. Vir- 13920: van, muita työmarkkinoita paremmilla ehdoil- kapalkkajärjestelmän rakenteen muutos v. 13921: la. Eräiden luontoisetujen ja muiden henkilö- 1970-88 ilmenee seuraavasta taulukosta: 13922: kuntaetuuksien kohdalla valtio ei ole työnanta- 13923: jana kilpailukykyinen. 13924: 13925: 1970 1980 1988 13926: OJo OJo OJo mk/kk 13927: Vira.~ sij<?itUSJ?a.~kkaluokan mukainen peruspalkka ....... . 75,5 63,7 62,9 5758 13928: Kallnnpaikanhsa .......................................... . 5,0 4,7 5,0 455 13929: Ikälisät ................................................... . 11' 1 14,4 14,7 1345 13930: Palkkausluokkina maksettavat korotukset ................ . 1,2 3,1 2,9 270 13931: - palvelusaikaan perustuvat ............................. . 0,6 2,1 2,1 191 13932: - pätevyyteen perustuvat ................................ . 0,2 0,3 0,3 28 13933: - tehtäviin perustuvat ................................... . 0,4 0,7 0,5 50 13934: - olosuhteisiin perustuvat ............................... . 0,0 0 13935: - henkilökohtaiset ...................................... . 0,0 0,0 0,0 1 13936: Säännöllisen työajan lisät ................................. . 4,7 6,8 6,1 557 13937: - palvelusaikaan perustuvat ............................. . 1,9 0,0 1 13938: - pätevyyteen perustuvat ................................ . 0,0 0,0 0,1 6 13939: - tehtäviin perustuvat ................................... . 1,2 1,5 2,2 202 13940: - olosuhteisiin perustuvat ............................... . 3,2 3,3 3,6 334 13941: - henkilökohtaiset ...................................... . 0,3 0,1 0,2 14 13942: Muut kuin säännöllisen työajan lisäpalkkiot .............. . 0,2 0,2 0,6 53 13943: - tehtäviin perustuvat ................................... . 0,1 0,0 0,1 9 13944: - olosuhteisiin perustuvat ............................... . 0,1 0,2 0,5 44 13945: Ylityöt .................................................... . 2,3 2,8 3,0 273 13946: Lomaraha ................................................ . 4,3 4,8 436 13947: Kokonaisansio ............................................ . 100,0 100,0 100,0 9147 13948: - säännöllisen työajan ansio ............................. . 97,5 92,7 91,7 8385 13949: - muu kuin säännöllisen työajan ansio .................. . 2,5 7,3 8,3 762 13950: 13951: 13952: 13953: 13954: Viran varsinaisen sijoituspalkkausluokan miä. Viime vuosina näitä järjestelmiä on vä- 13955: mukaan määräytyvän peruspalkan osuus on hennetty. Lähes 5 % :a kokonaispalkkauksesta 13956: laskenut. Vastaavasti erillisten palkanlisien ja merkitsevä lomaraha tuli sopimuksiin v. 1972. 13957: lisäpalkkioiden osuudet ovat kasvaneet. Virka- Kertomusvuoden alussa käynnistyneiden tulos- 13958: palkkajärjestelmän joustavuutta on lisätty eri- palkkauskokeilujen perusteella maksettavat tu- 13959: laisten palkanlisien ja lisäpalkkioiden avulla. lospalkkiot eivät näy vielä kertomusvuoden 13960: Valtion palkkausjärjestelmän erityispiirteenä tilastoissa, koska kertaluontoiset koko vuotta 13961: on palvelusaikaan perustuvien lisien suuri ja koskevat palkkiot maksettiin vuoden 1989 al- 13962: henkilökohtaisten lisien vähäinen paino koko- kupuolella. 13963: naispalkkauksessa. Vuosien 1970 ja 1988 välil- Virkapalkkaustaulukoista on vuoden 1970 13964: lä palvelusaikaan perustuvien lisien osuus ko- jälkeen poistettu 12 alinta palkkausluokkaa. 13965: konaispalkkauksesta kasvoi 5,1 OJo-yksiköllä. Vastaavasti taulukkoon on lisätty 7 ylempää 13966: 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella teh- palkkausluokkaa, joista viittä voidaan käyttää. 13967: tiin yleisiä ja erillisiä yksittäisiä virkaryhmiä tai Valtion henkilöstö on viime vuosina vakiin- 13968: virkoja koskevia määrävuosikorotusjärjestel- tunut n. 210 000 henkeen. Vuonna 1980 vai- 13969: 132 13970: 13971: tion henkilöstöä oli n. 200 000. Henkilöstön tionhallinnon tehokkuuden nostamista tai vi- 13972: määrän kasvusta huolimatta palkkakustannus- rastojen ja laitosten johtamista. Valtionhallin- 13973: ten osuus valtion menoista laski vuoden 1980 non toiminnalle asetettavien tuloksellisuusvaa- 13974: 21,9 OJo:sta vuoden 1987 20,2 OJo:iin. Palkka- timusten saavuttamisen edellytyksenä on, että 13975: kustannusten osuus menoista vaihtelee hallin- palkkausjärjestelmä tukee hallinnolle asetettu- 13976: nonaloittain. Esimerkiksi liikenneministeriön ja tavoitteita. Tämän vuoksi on välttämätöntä 13977: hallinnonalalla palkkakustannukset muodosta- kehittää virkapalkkausta siten, että virastot ja 13978: vat yli 80 OJo hallinnonalan menoista ja sosiaali- laitokset voivat joustavasti käyttää henkilöstöä 13979: ja terveysministeriön hallinnonalalla alle 2 OJo. motivoivaa ja työskentelyn tehokkuuden mu- 13980: Palkkausjärjestelmän tavoittei- kaisesti määräytyvää palkkausta. 13981: den toteutuminen. Valtion virkapalkka- Valtion virkapalkkajärjestelmän kehittämi- 13982: järjestelmää koskevan lainsäädännön sekä nen ja sen kilpailukyvyn kohottaminen asian- 13983: palkkausjärjestelmän kehittäminen osoittavat, mukaiselle tasolle merkinnee palkkauskustan- 13984: että virkapalkkajärjestelmää on tarpeen kehit- nusten kasvua. Toisaalta palkkauksen kilpailu- 13985: tää. Palkkausjärjestelmälle asetettuja tavoittei- kyvyn ja motivoivuuden lisääminen tehostavat 13986: ta ei ole toistaiseksi riittävästi kyetty toteutta- kuitenkin hallinnon toimintaa ja mahdollista- 13987: maan. vat suoriutumisen kasvavasta tehtävämäärästä 13988: Palkkausjärjestelmän motivoivuuden lisää- aiemman laajuisella tai jopa pienemmällä hen- 13989: miseksi erilliset työryhmät kehittivät kertomus- kilöstöllä. 13990: vuonna tehtävien vaativuuteen perustuvan pe- Valtionhallinnon tehokkuuden lisääminen 13991: ruspalkan ja henkilökohtaisiin työsuorituksiin edellyttää myös, että valtio on työnantajana 13992: perustuvan lisäpalkanosan määritystä. Kehittä- riittävän kilpailukykyinen voidakseen rekrytoi- 13993: misen tavoitteena on palkkausjärjestelmä, joka da palvelukseensa ja pitää siinä korkeatasoista, 13994: sisältää tehtävien vaativuuteen perustuvan pal- ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilös- 13995: kanosan sekä myös henkilökohtaisen suoritus- töä. On ratkaisevan tärkeää, että valtion virka- 13996: kyvyn perusteella maksettavan lisäpaikan. Val- palkkauksessa ja muissa palvelussuhteen eh- 13997: tion nykyisessä palkkausjärjestelmässä henki- doissa selvitysten perusteella havaitut puutteet 13998: lökohtaisen palkanosan osuus on lähes merki- pikaisesti korjataan. Tämä edellyttää valtion- 13999: tyksetön. Palvelusajan pituus palkan määräy- hallinnossa myönteistä ja ennakkoluulotonta 14000: tymisessä on edelleen suuri, joskin kertomus- suhtautumista järjestelyihin, jotka lisäävät val- 14001: vuonna toteutettu ikälisäuudistus vähensi tä- tion kykyä kilpailla vähenevästä korkeatasoi- 14002: män tekijän suhteellista osuutta. sesta työvoimasta. Valtion kilpailukykyä tulee 14003: Kertomusvuonna aloitetut ja v. 1989 jatku- palkkauksen lisäksi nostaa myös muiden virka- 14004: neet ja laajennetut tulospalkkauskokeilut vas- ja työsuhteen ehtojen kohdalla. 14005: taavat yksityisen sektorin tilannetta. Valtion- Erityisen paljon valtion kilpailukyky on 14006: hallinnon tuottavuus-, tuloksellisuus- ja palve- alentunut ylempien virkatehtävien kohdalla. 14007: lutasovaatimukset edellyttävät valtiovarainmi- Virkapalkat eivät ole korkeammissa palkkaluo- 14008: nisteriön mukaan, että tulospalkkausta laajen- kissa reaalisesti kasvaneet lähes kahteenkym- 14009: netaan edelleen. Myös osallistumisjärjestelmä- meneen vuoteen. Tällainen kehitys on heiken- 14010: komitea (KM 1988:36) on ehdottanut, että tänyt korkeasti koulutetun ja kokeneen henki- 14011: työmarkkinaosapuolet jatkaisivat julkisen sek- löstön kiinnostusta valtion virkatehtäviä koh- 14012: torin palkkausjärjestelmän kehittämistä toi- taan. Asiaintilan korjaaminen edellyttää nopei- 14013: minnan tuloksellisuutta kannustavaan suun- ta ja päättäväisiä toimia, joilla valtion virka- 14014: taan. palvelussuhteen ehdot voidaan saattaa kaikilla 14015: Valtion virkapalkkajärjestelmä on nykymuo- tehtävätasoilla oikeiksi ja kilpailukykyisiksi 14016: dossaan edelleen keskittynyt, kaavamainen ja suhteessa vastaaviin tehtäviin muilla työmark- 14017: jäykkä eikä tämän vuoksi tue riittävästi vai- kinoilla. 14018: 133 14019: 14020: 14021: 14022: 14023: Opetusministeriön hallinnonala 14024: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- Korkeakouluissa oli kertomusvuonna yh- 14025: kastuksen opetusministeriössä 17.2.1989 ja am- teensä 996 professorin ja 758 apulaisprofesso- 14026: mattikasvatushallituksessa 7.4.1989. rin virkaa. Lisäksi oli yhteensä seitsemän osa- 14027: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat aikaista professorin virkaa. Vuosittain nimite- 14028: selvitelleet tehtävien ja toimivallan delegointia, tään runsaat sata professoria ja apulaisprofes- 14029: professorien ja apulaisprofessorien virkojen soria. Esimerkiksi v. 1987 täytettiin 60 profes- 14030: täyttämismenettelyä, taidehallintoa, ammatti- sorin ja 50 apulaisprofessorin virkaa. 14031: koulutuksen sopeuttamista työvoimatarpeeseen Virat täytetään hakumenettelyn jälkeen. Ha- 14032: erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, me- kijoille voidaan hakuaikana tehdystä hake- 14033: renkulkualan oppilaitoksien sekä yleisten kir- muksesta myöntää lisäaikaa pätevyyden täy- 14034: jastojen toimintaa. dentämistä varten. Hakijoiden ansioista hanki- 14035: taan viran alaa edustavien asiantuntijoiden lau- 14036: Opetusministeriöön tehdyn tarkastuskäynnin 14037: sunto. Lisäksi viran jokainen hakija antaa 14038: yhteydessä on käsitelty hallinnonalan keskeisiä opetusnäytteen ja jokaisen hakijan pätevyydes- 14039: tapahtumia kertomusvuonna, korkeakoulujen tä täytettävään virkaan päätetään erikseen. 14040: tutkinnonuudistukselle asetettuja tavoitteita ja Tämän jälkeen päätetään virkaehdotuksesta eli 14041: niiden toteutumista, ammatillista koulutusta 14042: pannaan kelpoisiksi todetuista hakijoista kol- 14043: sekä lääninkouluttajajärjestelmää. 14044: me ansiokkainta ehdolle siinä järjestyksessä 14045: kuin heidät katsotaan virkaan taitaviksi ja 14046: kykeneviksi. Ainoastaan ehdolle asetettu haki- 14047: Opetusministeriö ja voidaan nimittää virkaan. Virkaehdotukses- 14048: ta päättävät yleensä tiedekuntaneuvostot tai 14049: Professorien ja apulaisprofessorien virkojen korkeakoulun opetus- ja tutkimusneuvosto. 14050: täyttämismenettely. S ä ä d ö s t a u s t a j a n y - Viran hakijat voivat valittaa virkaehdotuspää- 14051: kyinen virkojen täyttämismenette- töksestä. Valituksen ratkaisee viimeisenä astee- 14052: 1y. Perussäännös korkeakoulun professorin na valtioneuvosto, Helsingin yliopistossa kui- 14053: ja apulaisprofessorin virkojen täyttämisestä on tenkin kansleri ja Åbo Akademissa muutok- 14054: Suomen hallitusmuodon 89 §:ssä. Sen mukaan senhakulautakunta. 14055: korkeakoulujen professorin virat täytetään Erityistapauksissa professorin virkaan voi- 14056: yleensä hakumenettelyn jälkeen virkaehdotuk- daan nimittää kutsumismenettelyä käyttäen. 14057: sen perusteella. Hallitusmuodon 87 §:n sään- Tällöin virkaa ei julisteta haettavaksi eikä sii- 14058: nös, jonka mukaan tasavallan presidentti ni- hen tehdä ehdollepanoa, vaan korkeakoulu 14059: mittää professorin virkaan, koskee vain Hel- esittää tietyn henkilön nimittämistä virkaan 14060: singin yliopistoa ja Teknillistä korkeakoulua. kutsusta. Päätöksen tekee yleensä korkeakou- 14061: Korkeakouluja koskevien lakien ja asetuksien lun hallitus tiedekuntaneuvoston tai vastaavan 14062: mukaan tasavallan presidentillä on kuitenkin esityksestä. 14063: oikeus nimittää korkeakoulujen professorit. Virkojen täyttämismenettelyn 14064: Pääosin korkeakoulun professorin ja apulais- k e s k ei si mmä t ep ä kohdat. Opetusmi- 14065: professorin viran täyttämisestä säädetään erik- nisteriön asettama professoritoimikunta on sel- 14066: seen jokaisen korkeakoulun erityislaissa ja vittänyt, mitkä lainsäädännölliset ja muut toi- 14067: -asetuksessa. Niiden säännösten nojalla profes- menpiteet olisivat tarpeellisia korkeakoululai- 14068: sorin virka voidaan erityistapauksissa täyttää toksen professorien ja apulaisprofessorien vir- 14069: kutsusta. Muutoin virkojen täyttämisestä sää- kojen täyttämismenettelyn yksinkertaistami- 14070: detään yleensä asetuksissa. Virantäytössä huo- seksi ja nopeuttamiseksi. Toimikunnan mietin- 14071: mioon otettavia säännöksiä on lisäksi virka- nön (KM 1988:29) sekä erään tutkijan toimi- 14072: mieslaissa (755/86) ja -asetuksessa (723/87). kunnalle laatiman selvityksen mukaan profes- 14073: 134 14074: 14075: sorien ja apulaisprofessorien virkojen täyttöön kauppatieteissä, oikeustieteessä sekä maata- 14076: liittyy useita epäkohtia ja ongelmia, jotka hi- lous- ja metsätieteissä. Taulukosta käy ilmi, 14077: dastavat viran täyttää. että apulaisprofessorien virantäytöissä osuus 14078: Selvityksen mukaan professorien ja apulais- on kaikilla muilla tieteenaloilla paitsi kasvatus- 14079: professorien virkojen täyttöön kulunut koko- tieteissä professorien osuutta korkeampi. 14080: naisaika (OJo :a) hakumenettelyllä vuosina 1985 Virantäytön hitauteen ja raskauteen vaikut- 14081: ja 1986 oli seuraava: taa myös se, että menettely palvelee käytännös- 14082: sä myös muita kuin vakinaisen virantäytön 14083: Professorit Apulais- Keski- tarkoituksia. Viran hakija voi virantäytön yh- 14084: professorit määrin teydessä saada pätevyytensä professorin tai 14085: ll!o 14086: apulaisprofessorin virkaan todetuksi. Tällä on 14087: alle 12 kk ....... 8 6 7 14088: 12-18 kk ....... 21 20 21 puolestaan merkitystä virantäytön ulkopuolel- 14089: 18-24 kk ······. 33 28 30 la. Pätevyyden saavuttamista on pidetty tär- 14090: 24-30 kk ....... 19 21 20 keänä portaana nuoren tutkijan uralla. Lisäksi 14091: 30 kk tai yli ..... 19 23 21 nuoret tutkijat saavat palautetta töistään ja 14092: tutkimuksistaan virantäytön yhteydessä. Tutki- 14093: Virantäytöistä vain 7 OJo oli selvitetty alle joiden muutoin saama palaute on monilla 14094: vuodessa. Virantäyttö oli vienyt yli kaksi vuot- aloilla ollut vähäistä ja satunnaista. 14095: ta 41 OJo:ssa tapauksista. Aikaa kuluu ennen Asiantuntijamenettelyn ongelmat ovat liitty- 14096: muuta asiantuntijamenettelyyn ja muutoksen- neet ensinnäkin asiantuntijoiden nimeämiseen. 14097: hakuun. Vain 16 OJo:ssa tapauksista asiantunti- Tehtävästä kieltäytyminen on yleistä, mihin 14098: jalausunnot saatiin alle kuudessa kuukaudessa syynä on usein tehtävän raskaus. Joillakin 14099: asiantuntijoiden valitsemisesta, 37 OJo :ssa aikaa aloilla asiantuntijoille on saatettu toimittaa 14100: oli kulunut yli vuosi. Muutoksenhaku puoles- tuhansia julkaisuja. Lisäksi asiantuntijat eivät 14101: taan liittyi 24 OJo :iin tapauksista. Valitusajan voi rajata lausuntoaan vain siihen, mikä on 14102: päättymisestä valituksen ratkaisemiseen kului virkaan nimittämisen kannalta keskeistä. Hei- 14103: aikaa keskimäärin 5-6 kuukautta. Pisin vali- dän tulee lausunnoissaan ottaa erikseen kantaa 14104: tusmenettely oli vienyt vuoden ja kaksi kuu- jokaisen viranhakijan pätevyyteen. 14105: kautta. Virantäytön kesto on pidentynyt koko Myös vaatimukseen tasapuolisesta asiantun- 14106: professorikunnassa, mutta erityisesti apulais- tijavalinnasta liittyy ongelmia. Käytännössä 14107: professorien viroissa 1960- ja 1970-lukujen voi olla mahdotonta saada asiantuntijoita, jot- 14108: vaihteeseen verrattuna. ka hallitsevat viran koko alan tai kaikki haki- 14109: Vähintään kaksi vuotta kestäneiden viran- joiden edustamat viran osa-alueet. Lausunto- 14110: täyttöjen osuus kaikista hakumenettelyllä ta- jen hankkiminen useilta eri osa-alueiden asian- 14111: pahtuneista ja nimitykseen johtaneista viran- tuntijoilta puolestaan vaikeuttaa lausuntojen 14112: täytöistä eri tieteenaloilla vuosina 1985 ja 1986 käyttöä ja tekee menettelystä entistä raskaam- 14113: oli seuraava: man. 14114: Asiantuntijoiden esteettömyyden arvioimi- 14115: Professorit Apu1ais- Keski- 14116: professorit määrin nen ja toteaminen on myös ollut vaikeaa. 14117: % Asiantuntijavalinnasta ilmoitetaan viran haki- 14118: Humanistiset tie- joille etukäteen esteellisyyshuomautuksia var- 14119: teet ··············· 15 25 19 ten, ja viimeistään tällöin valinnasta päättävän 14120: Matemaattis-luon- hallintoelimen tulisi saada tietoonsa mahdolli- 14121: nontieteet ......... 11 17 14 14122: Yhteisk.- ja kaup- set esteellisyysperusteet. Eri esteellisyysperus- 14123: patieteet .......... 42 64 52 teisiin vedotaan kuitenkin vielä asiantuntijalau- 14124: Oikeustieteet ...... 33 60 50 suntojen avaamisen jälkeen virkaehdotuspää- 14125: Kasvatustieteet .... 17 9 12 töksestä valitettaessa. Vaikeita tulkintaongel- 14126: Lääketieteet ....... 11 28 18 14127: Tekniset tieteet .... 7 13 10 mia ovat aiheuttaneet mm. hakijoiden ja asian- 14128: Maatalous- ja met- tuntijoiden yhteisjulkaisut ja muu yhteistoi- 14129: sätieteet ........... 0 40 20 minta. 14130: Hakijalle voidaan hakuaikana tehdystä ha- 14131: Selvityksen mukaan professorin virkojen kemuksesta myöntää yleensä korkeintaan kol- 14132: täyttöajat olivat pitkiä ensisijaisesti yhteis- me kuukautta lisäaikaa virkaan vaadittavan 14133: kunta- ja kauppatieteiden sekä myös oikeus- kelpoisuuden täydentämiseksi. Vuosina 1985 ja 14134: tieteiden aloilla. Apulaisprofessorin viroissa 1986 loppuunsaatetuista virantäytöistä lisäai- 14135: täyttöajat olivat pisimmät yhteiskunta- ja kaa oli myönnetty 70 OJo:ssa tapauksista. Lisä- 14136: 135 14137: 14138: aika hidastaa virantäyttää ja sen myöntämi- vuosikymmeninä ollut Helsingin yliopistossa 14139: seen liittyy myös muita ongelmia. Erimielisiä erittäin harvinaista. Muissa korkeakouluissa 14140: on oltu siitä, tulisiko lisäaikaa myöntää myös professorin virkaan voidaan nimittää kutsusta 14141: sellaisissa tapauksissa, joissa virkaan on muu- henkilö, jonka pätevyys on kiistaton ja jonka 14142: toinkin selvästi päteviä hakijoita. Toisinaan nimittäminen virkaan on korkeakoulun tehtä- 14143: lisäaikaa on väitetty myönnetyn tai sitä koske- vän kannalta tarkoituksenmukaista. 14144: va pyyntö hylätyn jotakuta hakijaa suosien. Virantäyttömenettelyn uudistus- 14145: Virkaehdotuksesta päättämisen menettely on Pyrkimykset . Eri yhteyksissä on todettu, 14146: monivaiheinen ja raskas. Ennen lopullista vir- että professorin ja apulaisprofessorin viran 14147: kaehdotuspäätöstä tehdään useita valmistavia täyttämismenettelyssä on ongelmia. Korkea- 14148: päätöksiä. Viran jokaisen hakijan kelpoisuu- koulujen sisäisen hallinnon kehittämiskomitea 14149: desta virkaan ja kelpoisuuteen vaikuttavista (KM 1969:A 11) kiinnitti huomiota professo- 14150: osatekijöistä päätetään erikseen. Joissakin kor- rien ja apulaisprofessorien virkojen täyttämi- 14151: keakouluissa valmistavan päätöksen tekee eri sen hitauteen. 14152: hallintoelin kuin virkaehdotuspäätöksen. Korkeakouluhallinnon oikeusturvakomitea 14153: Yleensä valmistava päätös tehdään erikseen (KM 1971 :A 4) on puolestaan selvittänyt virko- 14154: tieteellisestä pätevyydestä, riittävästä opetustai- jen täyttämismenettelyyn liittyviä ongelmia lä- 14155: dosta ja hakijan koko kelpoisuudesta. hinnä oikeusturvan kannalta. Komitean ehdo- 14156: Virkaehdotuksista valittaminen on ollut mel- tukset on otettu huomioon uudistettaessa kor- 14157: ko tavallista. Vuosina 1985 ja 1986 hakumenet- keakoulujen sisäistä hallintoa. Komitea ei teh- 14158: telyllä täytetyistä viroista lähes joka neljännes- nyt ehdotuksia professorin ja apulaisprofesso- 14159: sä virkaehdotukseen oli haettu valittamalla rin viran täyttämismenettelyn perusteiden 14160: muutosta. Noin puolessa tapauksista valitus- muuttamisesta. 14161: ajan päättymisestä valituksen ratkaisemiseen Opetusministeriön asettama asiantuntijame- 14162: kului yli kuusi kuukautta. Valituksista n. 80 OJo nettelytyöryhmä (Opetusministeriön työryh- 14163: todettiin aiheettomiksi. Valituksista 11 % :ssa mien muistioita 1984:39) käsitteli lähinnä 14164: virkaehdotuksesta päättävän hallintoelimen asiantuntijavaiheeseen liittyviä ongelmia. Työ- 14165: epäpäteväksi toteama hakija sai valittamalla ryhmä teki useita parannusehdotuksia, jotka 14166: pätevyyden virkaan ja niistä 7 OJo johti valituk- voidaan toteuttaa korkeakoulujen omin toi- 14167: sen tehneen henkilön nimittämiseen virkaan. min. Opetusministeriö on lähettänyt tästä kir- 14168: Alle 2 % :ssa kaikista virantäytöistä virkaan on jeen korkeakouluille 24.10.1986. Asetuksen 14169: siten nimitetty virkaehdotuspäätöksestä valitta- virkojen täyttämistä koskeviin säännöksiin työ- 14170: nut hakija. Näissäkin tapauksissa valittaja on ryhmä ehdotti joitakin muutoksia. Asiantunti- 14171: yleensä ollut alkuperäisessä virkaehdotuksessa joiden tehtävää esitetiin rajattavaksi siten, ettei 14172: toisella tai kolmannella sijalla. Tapaukset, jois- asiantuntijoiden edellytettäisi arvioivan seikka- 14173: sa virkaehdotuksen ulkopuolinen hakija olisi peräisesti kaikkia hakijoita. Asiantuntijat voi- 14174: valituksen jälkeen nimitetty virkaan, ovat erit- sivat keskittyä enintään kolmeen hakijaan, joi- 14175: täin harvinaisia. ta he pitävät virkaan ansioituneimpina. Työ- 14176: Kutsumismenettelyn käyttöön on kohdistettu ryhmä ehdotti myös, että korkeakoulun tulisi 14177: kahdenlaista kritiikkiä. Toisaalta on vaadittu, järjestää vähintään yksi asiantuntijoiden neu- 14178: että kutsumismenettelyn käyttöä tulisi lisätä, vottelu. 14179: koska se on joustava tapa saada professorin Asiantuntijamenettelytyöryhmä katsoi myös, 14180: virka nopeasti täytetyksi. Toisaalta on väitetty, että hakijoiden opetustaito ja muu kuin tieteel- 14181: että käyttämällä kutsumismenettelyä on suosit- linen pätevyys tulisi aina ratkaista viipymättä 14182: tu korkeakoulun omia ehdokkaita tai pyritty hakuajan päättymisen jälkeen ennen asiantun- 14183: sivuuttamaan mahdollisia epämieluisia hakijoi- tijalausuntojen saapumista. Työryhmän mie- 14184: ta. On väitetty, että virkaan on kutsuttu tai lestä erillisestä tieteellisen pätevyyden totea- 14185: pyritty kutsumaan oman korkeakoulun piiristä misesta tulisi luopua. Niissä korkeakouluissa, 14186: henkilö, jota ei todennäköisesti nimitettäisi joissa virkaehdotuksesta päättävän hallintoeli- 14187: virkaan, jos se täytettäisiin hakumenettelyllä. men kaikki jäsenet eivät ole saaneet osallistua 14188: Helsingin yliopistossa professorin virkaan tieteellisen pätevyyden arvioimiseen, tieteelli- 14189: voidaan kutsusta nimittää vain etevä suomalai- sesti pätevöityneet hallintoelimen jäsenet päät- 14190: nen tiedemies, joka on ehdottomasti asetettava täisivät asiantuntijalausuntojen saavuttua, ket- 14191: muiden ko. tieteen suomalaisten edustajien kä enintään kolme hakijaa ovat tieteellisesti 14192: edelle, tai erittäin etevä ulkomainen tiedemies. ansioituneimpia. Tämän jälkeen koko hallinto- 14193: Professorin viran täyttö kutsusta on viime elin asettaisi nämä hakijat ehdolle virkaan. 14194: 136 14195: 14196: Virantäyttömenettelyn asiantuntijavaihee- jallinen selostus virantäytön kannalta merkittä- 14197: seen liittyvien ongelmien poistamisehdotuksiin vistä ansioistaan ja toiminnastaan. Korkeakou- 14198: suhtauduttiin lausunnoissa ristiriitaisesti ja va- lu voisi myös päättää arvioitaviksi toimitetta- 14199: rauksellisesti. Uudistuspyrkimyksiä vastustet- vien töiden ja julkaisujen enimmäismäärästä. 14200: tiin monilla perusteilla. Esimerkiksi pätevyy- Lisäaikaa pätevyyden täydentämistä varten ei 14201: den toteamisesta luopumista vastustettiin siksi, ehdotuksen mukaan voida myöntää. 14202: että pätevyyden toteaminen on arvokas akatee- Asiantuntijoiden tehtävää muutettaisiin si- 14203: minen perinne. Todetulla pätevyydellä on mer- ten, että asiantuntijat voisivat lausunnoissaan 14204: kitystä virantäytön ulkopuolella korkeakou- keskittyä arvioimaan niiden viranhakijoiden 14205: luhallinnossa ja tilapäiseen viranhoitoon mää- ansioita, jotka heidän käsityksensä mukaan 14206: rättäessä. tulevat ensi sijassa kysymykseen virkaa täytet- 14207: Julkishenkilöstön oikeusasiakomitean mie- täessä. Asiantuntijalausunnot eivät kuitenkaan 14208: tinnössä (KM 1979:26) samoin kuin valtion rajoittuisi vain tieteellisiin tai taiteellisiin ansi- 14209: virkamieslainsäädännön uudistamista koske- oihin, vaan asiantuntijoiden tulisi antaa lau- 14210: van hallituksen esityksen (HE 238/1984 vp.) sunto hakijoiden muistakin viran kelpoisuus- 14211: perusteluissa todettijn, että professorin virko- ehtojen mukaisista ansioista. Myös asiantunti- 14212: jen täyttämisessä noudatettavassa menettelyssä joiden yhteistoimintaa pyrittäisiin tehosta- 14213: on eräitä epäkohtia. Epäkohtien katsottiin liit- maan. Korkeakoulun tulisi yleensä järjestää 14214: tyvän virkojen asettamiin erityisvaatimuksiin. asiantuntijoiden tapaaminen. 14215: Tästä syystä menettelyä ei ollut tarkoituksen- Asiantuntijoiden tehtävän muutoksilla ja 14216: mukaista käsitellä yleisen virkamieslainsäädän- korkeakoulun mahdollisuudella päättää arvioi- 14217: nön uudistamisen yhteydessä. tavaksi toimitettavien töiden enimmäismääräs- 14218: Edellä mainittu professoritoimikunta on tä pyritään toisaalta keventämään asiantunti- 14219: asettanut tavoitteeksi, että virkaan voitaisiin joiden tehtävää ja toisaalta parantamaan 14220: yleensä nimittää vuoden kuluessa virantäyttö- asiantuntijalausuntojen käyttökelpoisuutta vir- 14221: menettelyn aloittamisesta. Menettelyn tulisi kaehdotuksesta päätettäessä. Asiantuntijoiden 14222: myös varmistaa, että virasta kiinnostuneiden tehtävän rajaamisen edellytyksenä on, ettei 14223: oikeusturvaa ei loukata ja että hakijoiden ansi- jokaisen viranhakijan pätevyydestä virkaan 14224: oita arvioidaan ja vertaillaan asianmukaisesti enää tehdä erillistä päätöstä. Erillisistä päte- 14225: ja asiantuntevasti. vyyspäätöksistä luopuminen saattaa myös vä- 14226: Nimittämismenettelyn perusrakenne ehdote- hentää virkojen hakijamäärää, kun virkaa ei 14227: taan säilytettäväksi entisellään. Virat täytettäi- enää kannata hakea vain professorin pätevyy- 14228: siin edelleen normaalisti hakumenettelyä käyt- den saavuttamista varten. 14229: täen ja niihin nimitettäisiin virkaehdotuksen Professoritoimikunta ehdottaa, että virkaeh- 14230: perusteella. Myös kutsumismenettely esitetään dotuksesta päätettäisiin asiantuntijalausunto- 14231: säilytettäväksi oheismenettelynä täytettäessä jen perusteella. Virkaehdotuksesta ,Jäättäisivät 14232: professorin virkaa. Osa-aikaiset virat täytettäi- korkeakoulussa samat hallintoelimet kuin nyt- 14233: siin samassa järjestyksessä kuin muutkin virat, kin. Virkaehdotuspäätös olisi perusteltava si- 14234: tosin kutsumismenettelyn käyttäminen saattaisi ten, että ulkopuoliset voisivat asiantuntijalau- 14235: olla usein asianmukaista. Virantäyttöön osal- suntojen ja päätöksen perustelujen nojalla ym- 14236: listuisi korkeakoulussa vain kaksi hallintoelin- märtää ja hyväksyä päätöksen. 14237: tä: virkaehdotuksesta päättävä ehdollepanovi- Ehdotetussa menettelyssä kiinnitetään eri- 14238: ranomainen - tavallisesti tiedekuntaneuvosto tyistä huomiota jokaisen virantäytön asianmu- 14239: tai opetus- ja tutkimusneuvosto - sekä kor- kaisuuden varmistamiseen etukäteen. Virantäy- 14240: keakouluissa kansleri ja tämän puuttuessa reh- tön asianmukaisuuden valvonta annettaisiin 14241: tori. korkeakoulun kanslerin tai rehtorin nimeno- 14242: Ehdotuksen mukaan ennen viran haettavaksi maiseksi tehtäväksi. Kansleri tai rehtori vahvis- 14243: julistamista virantäyttöä varten vahvistetaan taisi ennen viran haettavaksi julistamista viran- 14244: erityinen suunnitelma, johon kootaan virkaa ja täyttösuunnitelman sekä tarkastaisi ja hyväk- 14245: sen täyttämisen perusteita koskevia säännök- syisi virkaehdotuksen ennen kuin siitä tulisi 14246: siä, määräyksiä ja ohjeita. Tavoitteena on, että lopullinen. Päätösten perusteluilla olisi tarkas- 14247: hakijoilla, asiantuntijoilla ja päätöksentekijöil- tuksessa suuri merkitys. Myös viran hakijoille 14248: lä olisi yhdenmukainen käsitys virasta ja viran- olisi varattava tilaisuus toimittaa muistutuk- 14249: täytön perusteista. sensa virantäytöstä kanslerille tai rehtorille. 14250: Hakijoiden olisi liitettävä hakemukseensa Muistutuksessa hakija voisi kiinnittää kansle- 14251: ansio- ja julkaisuluettelojensa lisäksi lyhyt kir- rin tai rehtorin huomiota seikkoihin, jotka 14252: 137 14253: 14254: saattaisivat aiheuttaa virkaehdotuksen poista- tarvittaessa puuttua siihen. Toimikunnan aset- 14255: misen ja asian palauttamisen uudelleen valmis- tama tavoite, että virka voitaisiin täyttää vuo- 14256: teltavaksi. Virkaehdotuspäätöksestä ei ehdo- den kuluessa, lyhentäisi virantäyttöaikaa huo- 14257: tuksen mukaan sen sijaan saisi valittaa. Ehdo- mattavasti. Menettelyn yksinkertaistaminen ja 14258: tuksen mukaan professorin virkaan nimittäisi selkeyttäminen lisäisi virantäyttöprosessin luo- 14259: edelleen tasavallan presidentti. Apulaisprofes- tettavuutta, johon on pyrittävä myös menette- 14260: sorin virkaan nimittäisi korkeakoulun kansleri lyn eri vaiheiden julkisuudella ja päätösten 14261: tai rehtori. avoimella perustelemisella. 14262: Kutsumismenettelyä voisi ehdotuksen mu- Kutsumenettely on nopeutensa ja kitkatto- 14263: kaan käyttää erityistapauksissa täytettäessä muutensa vuoksi teknisesti ylivoimainen tapa 14264: professorin virkaa. Virkaan voitaisiin kutsusta täyttää professorin virka, minkä vuoksi menet- 14265: nimittää vain siihen kiistatta kelpoinen henki- telyä olisi käytettävä entistä useammin. 14266: lö. Määräajaksi täytettävä virka voitaisiin näin Professorien ja apulaisprofessorien viran- 14267: aina täyttää kutsusta. Muissa tapauksissa kut- täyttö on monilta osiltaan laajempi ongelma 14268: sumismenettelyä käytettäisiin, mikäli virkaan kuin pelkkä täyttömenettelyn kestoa koskeva 14269: näin saataisiin erittäin etevä henkilö tai viran kysymys. Virantäyttää tulisi tarkastella suh- 14270: saaminen nopeasti täytetyksi olisi alan opetuk- teessa muuhun tutkimus- ja opetushenkilös- 14271: sen ja tutkimuksen järjestämiseksi erityisen töön ja korkeakoulun rakenteeseen. Henkilös- 14272: tärkeätä. töresurssien tehokas käyttö vaatii myös alem- 14273: Korkeakoulun professorin ja apulaisprofes- man opettajakunnan virkajärjestelmän kehittä- 14274: sorin viran täyttäminen on raskas ja monivai- mistä. Vakavaa huomiota tulisi kiinnittää mm. 14275: heinen prosessi. Sen kuluessa on tehtävä useita tutkijoiden uraporrastukseen, koska tällä het- 14276: päätöksiä ja hankittava lausuntoja ulkopuoli- kellä tutkijanuralle tähtäävän nuoren on melko 14277: silta asiantuntijoilta ja joissakin tapauksissa vaikea saada päätoimista tutkijankoulutus- 14278: myös korkeakoulun muilta hallintoelimiltä. paikkaa. Tutkimukseen painottuvien ns. väli- 14279: Menettelyyn osallistuu sen eri vaiheissa useita virkojen vähäisyys korkeakouluissa on johta- 14280: korkeakoulun hallintoelimiä. Virantäyttö on nut siihen, että väitelleet nuoret tutkijat pitävät 14281: tehtyjen tutkimusten mukaan pidentynyt enti- hallussaan jatkokoulutuspaikkoja odottaes- 14282: sestään koko professorikunnassa mutta erityi- saan mahdollisuuksia professuurin tai apulais- 14283: sesti apulaisprofessorien viroissa. Virantäyttää professuurin saamiseen. Valtiontilintarkastajat 14284: hidastavat tällä hetkellä lähinnä asiantuntija- ovat kertomuksessaan vuodelta 1987 (s. 136) 14285: menettely ja muutoksenhaku. Näiden yksinker- käsitelleet maamme tutkijakoulutusta ja siihen 14286: taistaminen sekä kutsumismenettelyn käytön liittyviä ongelmia. Valtiontilintarkastajat kat- 14287: laajentaminen saattaisivat nopeuttaa virantäyt- soivat tuolloin, että korkeakoulujen ja tutki- 14288: tömenettelyyn kuluvaa kokonaisaikaa. Niillä ei muslaitosten virkarakennetta tulee kehittää si- 14289: kuitenkaan oletettavasti ole merkitystä sellaisil- ten, että tutkijoiden urakehitysongelmat hel- 14290: le hakuprosesseille, joissa hakijoita on vähän. pottuvat. 14291: Valtiontilintarkastajat pitävät professoritoi- 14292: mikunnan ehdotusta virantäyttömenettelyn uu- Valtion taidehallinto ja taiteen tukeminen. 14293: distamisesta tarkoituksenmukaisena ja kiirehti- Opetusministeriön alainen taide- 14294: vät sen toteuttamista. Ehdotettu nopeampi ja h a II i n t o . Opetusministeriössä taideasiat 14295: yksinkertaisempi professorien ja apulaisprofes- kuuluvat taideosaston toimialaan. Ministeriön 14296: sorien virkojen täyttämismenettely olisi saatava alaisen valtion taidehallinnon muodostavat 14297: mahdollisimman pian voimaan. Vähintään keskushallinnon tasolla taiteen keskustoimi- 14298: kaksi vuotta kestävät virantäytöt muodostavat kunta ja valtion taidetoimikunnat sekä alueel- 14299: yli 40 o/o kaikista virantäytöistä, joten erityises- lisella tasolla läänien taidetoimikunnat. Tämä 14300: ti ne rasittavat hallintoa ja sitovat voimia organisaatio perustettiin v. 1968 voimaan tul- 14301: toisarvoisiin lausuntoihin ja valitusten käsitte- leella taiteen edistämisen järjestelystä annetulla 14302: lyyn. Virantäyttömenettelyn uudistamisen ta- lailla (328/67). 14303: voitteena tulee olla professoritoimikunnan esit- Taiteen keskustoimikunta edustaa kaikkia 14304: tämä periaate, että virkaan saadaan kohtuulli- taiteen aloja. Se on valtion taidetoimikuntien 14305: sessa ajassa kohtuullisin kustannuksin henkilö, yhteiselin, jossa eri alojen edustajat voivat 14306: joka parhaiten pystyy hoitamaan virkaan liitty- toimia yhteistyössä. Keskustoimikunnan muo- 14307: vät tehtävät. Jotta hakijoiden oikeusturva ei dostavat valtion taidetoimikuntien puheenjoh- 14308: vaarantuisi, kanslerilla tai rehtorilla on oltava tajat (9) ja valtioneuvoston määräämät lisäjä- 14309: riittävät mahdollisuudet seurata prosessia ja senet (4). Taiteen keskustoimikunnan tehtävä- 14310: 138 14311: 14312: nä on mm. laatia opetusministeriölle ehdotus kunnan jäsenten tulee olla jonkin taiteenalan 14313: taiteen edistämisen yleisistä suuntaviivoista, tai maakunnallisen kulttuuripolitiikan tuntijoi- 14314: tehdä opetusministeriölle aloitteita ja esityksiä ta. Sama henkilö voidaan nimittää toimikun- 14315: sekä laatia suunnitelmia taiteen edistämiseksi taan enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimi- 14316: tarvittavista toimista erityisesti kahta tai kaudeksi. 14317: useampaa taiteenalaa koskevissa asioissa. Kes- Taidehallinnon kehittämistar- 14318: kustoimikunta antaa myös lausuntoja ja selvi- P e et . Opetusministeriö asetti v. 1987 työryh- 14319: tyksiä taidetta koskevissa asioissa ja jakaa eri män, jonka tehtävänä oli selvittää opetusminis- 14320: taiteen aloille myönnetyt kohdeapurahat. teriön toiminnan ja organisaation keskeiset 14321: Valtion taidetoimikuntia on yhdeksän, toi- kehittämistarpeet sekä laatia selvityksen perus- 14322: mikunta kutakin taiteen alaa varten. Nämä teella ehdotukset kehittämistoimiksi. Työryh- 14323: ovat: män muistio (1988:15) sisältää laajan ohjelman 14324: - valtion kirjallisuustoimikunta (11 jäsentä) mm. ministeriön organisaation ja sisäisen työn- 14325: valtion kuvataidetoimikunta ( 9 ) jaon uudistamiseksi. Muistiossa ehdotetaan 14326: - valtion säveltaidetoimikunta (11 ) taideosaston laajentamista kulttuuriosastoksi, 14327: - valtion näyttämötaidetoimi- jolle kuuluisivat taideosaston nykyisten tehtä- 14328: kunta (11 , vien lisäksi mm. museo- ja kirjastolaitosta 14329: - valtion rakennustaidetoimi- koskevat asiat. Tarkastusajankohtana hank- 14330: kunta 7 ) keet olivat ministeriössä vielä vireillä. 14331: - valtion taideteollisuustoimi- Lääninhallituksen organisaatiota koskevia 14332: kunta 7 ) säännöksiä uudistettaessa siirrettiin läänin tai- 14333: - valtion elokuvataidetoimi- detoimikunnan henkilökunta 15.3.1988 lukien 14334: kunta 7 ) lääninkanslian yhteyteen. Henkilökunnan siir- 14335: - valtion valokuvataidetoimi- to selkiinnytti ja vahvisti sen virkamiesoikeu- 14336: kunta 7 ) dellista asemaa. Toimikunnan asema ei sen 14337: - valtion tanssitaidetoimikunta ( 9 •• ) sijaan muuttunut. Se on edelleen suoraan ope- 14338: Taidetoimikuntien tehtävänä on edistää luo- tusministeriön alainen, ja sen asema on mää- 14339: vaa ja esittävää taiteellista työtä, taiteen tunte- rätty taiteen edistämisen järjestelystä annetulla 14340: musta ja harrastusta sekä taiteen kannalta lainsäädännöllä. 14341: tärkeätä ajankohtaista tutkimusta, toimia val- Taidetoimikunta toimii ja päättää toimival- 14342: tion asiantuntijaelimenä taiteen alalla sekä suo- taansa kuuluvista asioista itsenäisesti komitea- 14343: rittaa muita taiteen edistämiseksi tarvittavia säännöstön mukaisesti. 14344: tehtäviä. Toimikunnat antavat valtion viran- Läänin taidetoimikunta jakaa toimivaltansa 14345: omaisille lausuntoja ja selvityksiä taidetta kos- rajoissa apurahoja taiteilijoille ja valtionavus- 14346: kevissa asioissa sekä jakavat valtion taidepal- tuksia erilaisten yhteisöjen taide- ja kulttuuri- 14347: kinnot ja taiteilija-apurahat. toimintaan. Sillä on lisäksi mahdollisuus antaa 14348: Läänien taidetoimikunnat mm. seuraavat lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja selvityksiä 14349: taiteen yleistä kehitystä erityisesti lääneissä ja viranomaisille. Taidetoimikunta on mm. oh- 14350: ovat yhteydessä läänien taidejärjestöihin, tai- jaavien läänintaiteilijoiden avulla tiedottanut 14351: delaitoksiin ja kuntien taide-elimiin sekä anta- ja kouluttanut sekä myös muulla tavoin ohjan- 14352: vat lausuntoja ja selvityksiä läänien taidetta nut ja auttanut taide- ja kulttuurialalla työs- 14353: koskevissa asioissa. Lisäksi läänin taidetoimi- kenteleviä. 14354: kunta jakaa opetusministeriön sille vuosittain Taide- ja kulttuurihallinnon nykytilanteelle 14355: vahvistaman talousarvion ja sen varojen käyt- aluehallinnossa on tunnusomaista hajanaisuus. 14356: töä koskevien yleisohjeiden mukaan läänin Lääninhallituksen kouluosaston toimivaltaan 14357: taide-elämän edistämiseksi myönnetyt varat. taide- ja kulttuurihallinnon osalta kuuluvat 14358: Läänien taidetoimikunnat eroavat näin taiteen yleiset kirjastot, kansalais- ja työväenopistot, 14359: keskustoimikunnasta ja valtion taidetoimikun- kansanopistot, peruskoulut ja lukiot sekä kes- 14360: nista, joilla ei juurikaan ole itsenäistä päätös- kiasteen ammatilliset oppilaitokset, mm. käsi- 14361: valtaa. ja taideteollisuusoppilaitokset sekä osittain tai- 14362: Läänien taidetoimikuntien jäsenet nimittää deteollisuusoppilaitokset. Näin lääninhallitus 14363: lääninhallitus kuultuaan maakunnallisia taiteen johtaa ja valvoo mm. näissä oppilaitoksissa 14364: ja kulttuuripolitiikan järjestöjä. Toimikunnan annettavaa taiteen ja kulttuurin opetusta ja 14365: asettamisessa lääninhallitusta koskevat samat kehittämistä. Lääninhallituksen toimivallan ul- 14366: periaatteet kuin valtioneuvostoa sen asettaessa kopuolelle jäävät esim. suoraan kouluhallituk- 14367: valtion taidetoimikunnat. Läänin taidetoimi- sen alaisuuteen kuuluvat musiikkioppilaitok- 14368: 139 14369: 14370: set, kuvataideoppilaitokset, jotka toimivat suo- mikuntien aseman selkiyttäminen ja aluehallin- 14371: raan opetusministeriön alaisuudessa ja saavat non kehittäminen. Hallinnon jälkeenjääneisyy- 14372: harkinnanvaraista valtion avustusta, lasten ja den vuoksi ovat taiteen ja kulttuurin alueelliset 14373: nuorten kuvataidekoulut sekä tanssi- ja baletti- voimavarat jääneet riittämättömiksi ja osittain 14374: koulut. Myöskään läänin taidetoimikunnalla ei tehottomiksi. Lääninhallituksen taidehallinnon 14375: ole toimivaltaa näissä oppilaitoksissa. organisaatiota ja läänin taidetoimikuntajärjes- 14376: Lääninhallituksen mahdollisuuksia ohjata ja telmää kehittämällä on mahdollista luoda en- 14377: kehittää alueensa taide- ja kulttuuritoimintoja tistä monipuolisempi ja laajempi taide- ja kult- 14378: haittaa myös se, että kuntien kulttuuritoimin- tuurihallinto aluetasolle. 14379: talainsäädännön mukaan lääninhallituksella ei 14380: Lääninhallitusten käsityksen mukaan taide- 14381: ole lakisääteistä toimivaltaa kunnallisen kult- hallinnon hallintopäätöksiä pitäisi entistä 14382: tuuri- ja taidehallinnon alueella. Lääninhalli- 14383: tuksen toimivallan ulkopuolelle jää myös kaik- enemmän siirtää opetusministeriöltä sen alaisil- 14384: le virastoille, laitoksille ja lääneille. Yhtenä 14385: ki yksityisoikeudellisten yhteisöjen taide- ja 14386: osoituksena tästä suuntauksesta on, että ope- 14387: kulttuuritoiminta. tusministeriö siirsi v. 1989 harrastajateatterei- 14388: Aluehallinnossa ei siis ole viranomaista, joka 14389: toimivaltansa rajoissa kykenisi kehittämään den valtionavustusten jaon läänien taidetoimi- 14390: koko taide- ja kulttuuritointa. Lisäksi taide- ja kunnille. 14391: kulttuurihallinto on voimakkaasti keskittynyt. Taiteen tukemiseen osoitettujen 14392: Opetusministeriön taideosasto tekee lääninhal- varo j en kehitys . Taiteen tukemiseen 14393: litukselta lausuntoa pyytämättä päätökset osoitettujen varojen kehitystä 1980-luvulla 14394: asioista, joiden käsittely on kaikilla muilla sekä niiden kohdentumista eri taiteen aloilla 14395: hallinnonaloilla siirretty aluehallintoon. Kun- käsitellään seuraavassa taulukossa. Siinä on 14396: tien kulttuuritoimintalain mukaisissa valtion- tarkasteltu veikkauksen ja raha-arpajaisten 14397: osuuksia ja -avustuksia koskevissa ratkaisuissa voittovarojen taiteen osuuden kokonaiskehitys- 14398: on kuultu läänien taidetoimikuntien sihteereitä tä sekä näistä varoista osoitettujen määräraho- 14399: kertomusvuoden syksystä alkaen. Taidehallin- jen kohdentumista muutamien suurimpien tai- 14400: non ajanmukaistamisen keskeisin tavoite on delaitosten rahoittamiseen ja eri taiteenalojen 14401: taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoi- muuhun edistämiseen. 14402: 14403: Taiteenala/kohde 1981 1983 1985 1987 1988 1989 14404: 1 000 mk 14405: Kirjallisuuden edistäminen ... . 1 280 1 710 2 430 3 225 3 600 4 300 14406: Kuvataiteen edistäminen ..... . 11 875 17 200 20 600 20 900 23 100 24 600 14407: Rakennustaiteen edistäminen .. 600 800 1 000 1 100 1 100 1 120 14408: Näyttämö- ja tanssitaiteen 14409: edistäminen .................. . 31 033 44 465 52 380 60 970 67 230 71 950 14410: Säveltaiteen edistäminen ..... . 7 515 10 560 13 420 16 855 17 965 19 885 14411: Taideteollisuuden edistäminen. 405 140 2 335 3810 3 960 1 855 14412: Elokuvataiteen edistäminen ... 11 490 16 500 21 870 25 300 27 300 34 730 14413: Valokuvataiteen edistäminen .. 260 480 650 735 1 170 1 395 14414: Musiikkioppilaitokset ........ . 25 500 40 000 61 000 60 200 52 000 59 300 14415: Suomen Kansallisooppera .... . 31 100 44 000 54 800 66 800 73 600 80 480 14416: Suomen Kansallisteatteri ..... . 11 400 16 200 20 550 25 050 27 600 30 700 14417: Svenska teatern i Helsingfors .. 3 300 4 100 4 900 6200 6400 7 400 14418: Taiteen alojen erikoismuseot .. 3 660 5 960 7 700 8 400 9 100 9 900 14419: Valtakunnalliset kulttuurita- 14420: pahtumat ..................... . 440 3600 4 700 4 500 5 200 7000 14421: Läänien taidetoimikuntien tai- 14422: teenedistäminen .............. . 10 300 11 000 13 700 15 300 16 000 18 000 14423: Muut kohteet ................. . 13 742 13 485 21 785 25 655 32 270 37 020 14424: Yhteensä ..................... . 163 900 230 200 301 820 345 000 367 595 409 835 14425: Yhteensä vuoden 1989 hintata- 14426: son mukaan .................. . 262 076 314 876 364 509 371 735 384 173 409 835 14427: 14428: Taulukossa kohtaan Muut kohteet on mer- ten kulttuuriapurahat ja kaikki valtionpalkin- 14429: kitty useita taiteen aloja koskevat määrärahat, not. Harrastajateatteritoimintaan v. 1989 osoi- 14430: kuten taidelaitosten rakentamisavustukset ja tettu määräraha on sisällytetty näyttämötaiteen 14431: paaosa taidetoimikuntien hallintomenoista edistämiseen osoitettuihin määrärahoihin, 14432: sekä suoraan taiteenharjoittajille osoitetut las- vaikka se kertomusvuoden menoarviossa sisäl- 14433: 140 14434: 14435: tyykin läänin taidetoimikuntien taiteen edistä- Voittovarojen osuus luvun 29.90 (Taiteen tuke- 14436: misen määrärahoihin. minen) määrärahoista on 1980-luvulla tasaises- 14437: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat ti pienentynyt. Vuonna 1980 osuus oli 86 OJo, 14438: ovat 1980-luvulla olleet suunnilleen kaksi kol- kertomusvuonna 70 OJo ja v. 1989 se on 60 OJo, 14439: masosaa taiteen tukemiseen osoitetuista määrä- kun oopperatalon rakentamiseen on osoitettu 14440: rahoista. Voittovaramomentin ulkopuolella 90 Mmk (29.90.76). Luvun 29.90 ulkopuolelta 14441: ovat olleet valtion taiteilija-apurahat, kirjasto- on kuluvan vuosikymmenen aikana rahoitettu 14442: korvausapurahat ja taiteilijaprofessoreiden taidekorkeakoulujen, Kuvataideakatemian, 14443: palkat, kuntien kulttuuritoimintalain aiheutta- Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuva- 14444: mat menot, taidelaitoksia koskevat valtion ta- tarkastamon toiminta. 14445: lonrakennushankkeet, eduskunnan osoittamat 14446: eräät lisäavustukset taiteen tukemiseen sekä Läänien taiteen edistämismääräraha (16 14447: osa musiikkioppilaitosten ja osa valtion taide- Mmk) jakaantui lääneittäin kertomusvuonna 14448: hallinnon aiheuttamista hallintomenoista. seuraavasti: 14449: 14450: Lääni Apurahat Ohjaavat lää· Muu taiteen Yhteensä 14451: ja palkinnot nintaiteilijat edistäminen 14452: mk 14453: Uudenmaan ................................ . 680 000 350 000 700 000 1 730 000 14454: Turun ja Porin ............................. . 580 000 340 000 665 000 1 585 000 14455: Hämeen .................................... . 470 000 470 000 640 000 1 580 000 14456: Vaasan ..................................... . 470 000 440 000 555 000 1 465 000 14457: Oulun ...................................... . 580 000 370 000 500 000 1 450 000 14458: Kymen ..................................... . 470 000 460 000 410 000 1 340 000 14459: Kuopion .................................... . 470 000 470 000 435 000 1 375 000 14460: Keski-Suomen .............................. . 470 000 460 000 370 000 1 300 000 14461: Mikkelin ................................... . 425 000 460 000 410 000 1 295 000 14462: Lapin ....................................... . 470 000 470 000 530 000 1 470 000 14463: Pohjois-Karjalan ........................... . 470 000 430 000 510000 1 410 000 14464: 14465: Läänien taidetoimikuntien käytettäväksi tai- tynyt Uudenmaan läänin alueelle. Vastikään 14466: teen edistämiseen on vuodeksi 1989 osoitettu taiteen keskustoimikunnassa tehtyjen taiteilija- 14467: 18 Mmk. Vajaan kolmasosan määrärahasta tutkimusten mukaan v. 1984 maamme kuvatai- 14468: taidetoimikunnat käyttävät edelleen läänintai- teilijoista 47 OJo ja kirjailijoista 50 OJo asui Uu- 14469: teilijajärjestelmän ylläpitämiseen, kolmasosan denmaan läänin alueella. Uudenmaan läänin 14470: apurahoihin ja taidepalkintoihin sekä runsaan taidetoimikunnan omien laskelmien mukaan 14471: kolmasosan muiden taiteen edistämistä tarkoit- ammattitaiteilijajärjestöjen jäsenkunnasta asui 14472: tavien toimenpiteiden rahoittamiseen. läänin alueella kertomusvuonna peräti 54 OJo. 14473: Taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoi- Pienet apurahat, kuten vuosittain jaettavat 14474: mikunnat jakavat vuosittain yksi-, kolmi- ja kymmenen pitkäaikaista valtion taiteilija-apu- 14475: viisivuotiset valtion taiteilija- ja kohdeapura- rahaa, myönnetään taiteilijaprofessorin virois- 14476: hat. Näitä varten oli kertomusvuonna osoitettu ta ja taiteilija-apurahoista annetun lain (734/ 14477: 18,4 Mmk ja vuodeksi 1989 21,8 Mmk. Lisäksi 69, lis. 947/81) 3 a §:n mukaan alallaan etevik- 14478: valtion taidetoimikunnat jakavat eri taiteen si osoittautuneille päätoimisille taiteenharjoit- 14479: alojen valtionpalkinnot, laatutuet, lastenkult- tajille. Niitä jaettaessa alueelliset näkökohdat 14480: tuuriapurahat sekä antavat lausunnon taiteen voidaan ottaa huomioon vasta taiteellisen ete- 14481: edistämiseen osoitettujen määrärahojen jaka- vyyden jälkeen. Tasavertaisissa tapauksissa 14482: misesta vuosittain. Taiteen keskustoimikunta alueellisia näkökohtia voidaan tietysti painot- 14483: tekee mm. esitykset akateemikon arvonimien taa. Sen sijaan jaettaessa suuria määriä apura- 14484: myöntämisestä, taiteilijaprofessorin virkojen hoja, kuten kohdeapurahoja ja lähinnä yksi- 14485: täytöstä, pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen ja vuotisia apurahoja, alueellisilla näkökohdilla 14486: taiteilijaeläkkeiden myöntämisestä. on asetuksen mukaan merkitystä. 14487: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- Eniten eroavat tällä hetkellä taiteenharjoitta- 14488: lija-apurahoista annetun asetuksen (845/69) jien mahdollisuudet saada apuraha läänin tai- 14489: 5 §:n 2 momentin mukaan on apurahoja detoimikunnalta. Tämä aiheuttaa suorastaan 14490: myönnettäessä otettava huomioon myös kielel- epäkohdan, koska tehtyjen tutkimusten mu- 14491: liset ja alueelliset näkökohdat. kaan taiteenharjoittajien ensimmäiset apurahat 14492: Tästä aiheutuu vaikeuksia erityisesti siksi, usein saadaan läänin taidetoimikunnalta. Lää- 14493: että maamme taiteilijakunta on paljolti keskit- nien taidetoimikuntien määrärahat apurahoja 14494: 141 14495: 14496: varten ovat kaikissa läänien taidetoimikunnissa Opetusministeriöltä saadun selvityksen mu- 14497: lähes saman suuruiset, vaikka taiteilijamäärissä kaan kertomusvuonna myönnettyjen harkin- 14498: on kymmenkertaisiakin eroja. Tätä kompensoi nanvaraisien valtionavustusten määrä taiteen 14499: osaltaan se, että valtion taidetoimikuntien apu- tukemiseen oli yhteensä n. 387 Mmk. Valtion- 14500: rahoja saadaan Uudenmaan läänin alueella avustuksesta tehtiin ministeriölle 2 946 hake- 14501: vähän enemmän kuin muualla Suomessa. musta. Avustuksia myönnettiin 2 043 ja hylät- 14502: Varojen myöntämiskäytäntö ja tiin 903. Avustuspäätösten suuri määrä ja 14503: jakoperusteet sekä myönnettyjen maksatuksen lukuisat vaihtoehdot aiheuttavat 14504: varo j en käytön v a 1v on ta. Taiteen tu- nykyisin runsaasti sellaista työtä, jota voitaisiin 14505: kemiseen osoitetut määrärahat, taidekorkea- ratianalisoida menettelyjen yhtenäistämisen ja 14506: koulujen määrärahoja lukuun ottamatta, sisäl- automaattisen tietojen käsittelyn avulla. Minis- 14507: tyvät valtion tulo- ja menoarviossa lukuun teriössä käsitellään lukuisia sellaisia valtion- 14508: 29.90. Näistä osa on lakisääteisiin menoihin apuasioita, joiden käsittely tulisi siirtää minis- 14509: osoitettuja määrärahoja (esim. valtion taitei- teriön alaisille virastoille, laitoksille ja läänei- 14510: lija-apurahat/29.90.51) ja osa harkinnanvarai- hin. Taiteen keskustoimikunnassa ja valtion 14511: sia määrärahoja (veikkauksen ja raha-arpajais- taidetoimikunnissa käsiteltiin samana vuonna 14512: ten voittovarat taiteen tukemiseen/29.90.52). 2 686 hakemusta, joiden perusteella valtion- 14513: avustuksia ja apurahoja myönnettiin 511 ja 14514: Valtaosa veikkauksen ja raha-arpajaisten hylättiin 2 17 5. 14515: voittovarojen taiteen tukemiseen osoitetuista 14516: varoista käytetään erilaisten laitosten, kuten Tarkastuksessa kävi ilmi, että harkinnanva- 14517: teattereiden, taidemuseoiden, musiikkioppilai- raisista valtionavustuksista vaaditut tiliselvityk- 14518: tosten, ja järjestöjen toiminnan tukemiseen. set myöhästyvät varsin usein. Tiliselvityksistä 14519: Avustukset myönnetään hakemusten perusteel- jää määräaikaan mennessä saapumatta arviolta 14520: la. Kukin valtion taidetoimikunnista laatii toi- 30 OJo. Lisäksi hyvin useista tiliselvityksistä 14521: mialansa määrärahoista opetusministeriölle ja- puuttuu osa tavanomaisiakin liitteitä. Syyksi 14522: koehdotukset. Toimikunnat kuulevat tarvit- mainitaan yleensä unohtaminen, tietämättö- 14523: taessa mm. läänien taidetoimikuntia ja hankki- myys, työesteet jne. Olennaisesti asiaan vaikut- 14524: vat muut tarpeelliset lisäselvitykset. Jakoehdo- tanee kuitenkin se, että harkinnanvaraiset val- 14525: tukset saatuaan opetusministeriö jakaa määrä- tionavustukset on yleensä maksettu saajalle 14526: rahat kiinnittäen huomiota mm. laitosten ja kokonaan jo ennen tarkastusta. Näin ollen 14527: järjestöjen edellisen vuoden toimintaan ja ta- mielenkiinto tiliselvitysten toimittamiseen ja 14528: louteen, avustusvuoden toimintasuunnitelmaan niiden laatuun ei enää ole kovin suuri. On 14529: sekä kuntien myöntämiin avustuksiin. kuitenkin huomattava, että toistuvasti avustus- 14530: ta saaviita uusien avustusten maksatus voidaan 14531: Taidelaitosten ja -järjestöjen sekä taiteen keskeyttää, mikäli puutteita tai laiminlyöntejä 14532: oppilaitosten valtionavustuksen osuus menois- havaitaan. Kerta-avustusten saajilta ja niiltä, 14533: ta vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Kan- jotka saavat avustuksen keskusjärjestöjensä 14534: sallisoopperan, Suomen kansallisteatterin ja kautta, maksua ei voida kieltää. 14535: Suomen taideakatemian toiminnasta rahoite- 14536: taan suuri osa valtionavustuksin. Useimpien Valtiontilintarkastajien saaman selvityksen 14537: avustuksensaajien taloudessa valtionavus- mukaan ongelmana on myös se, että opetusmi- 14538: tuksen osuus jää kuitenkin varsin pieneksi. nisteriön sekä samalta että eri osastolta myön- 14539: netään samalle yhteisölle useita avustuksia. 14540: Avustusten käytön valvonnassa noudatetaan 14541: valtioneuvoston yleisohjeisiin (VNp 490/65) si- Lisäksi muut valtion viranomaiset, kunnat, 14542: sältyviä määräyksiä. Käyttöä valvotaan pää- julkisyhteisöt ja yksityiset tahot saattavat myös 14543: asiassa jälkikäteen avustuspäätöksessä annetta- myöntää avustuksia tälle yhteisölle, jolloin ko- 14544: konaisuuden selvittäminen on varsin työlästä. 14545: vaksi määrätyn tiliselvityksen tai muun vaadi- 14546: tun selvitysaineiston perusteella. Valvonnasta Opetusministeriö on ilmoittanut, että val- 14547: huolehtivat taideosasto ja opetusministeriön tionavustusten käytön valvontaa hidastaa hen- 14548: taloustarkastajat. Myös taiteen keskustoimi- kilökunnan vähyys. Opetusministeriön asetta- 14549: kunta ja valtion taidetoimikunnat ovat velvolli- ma sisäinen työryhmä on valmistellut ehdotuk- 14550: sia omilla taiteen aloillaan valvomaan taiteen sen opetusministeriön päätökseksi harkinnan- 14551: edistämiseksi myönnettyjen varojen käyttöä. varaisien valtionavustusten myöntämismenette- 14552: Toimikuntien tulee seurata alansa taidelaitos- lystä ja niihin liittyvistä ehdoista. Työryhmä 14553: ten ja -järjestöjen sekä taiteen oppilaitosten on pyrkinyt yhdenmukaistamaan ja täsmentä- 14554: toimintaa muutenkin. mään opetusministeriön osastojen käytäntöä 14555: 142 14556: 14557: asiassa. Samalla tarkistetaan myös valtionavus- suntoja ja tekisi esityksiä taiteen edistämisestä 14558: tusten valvontaa koskevaa käytäntöä. ja kehittämisestä. Samalla sen tulisi olla tiiviis- 14559: Vapaa-ajan lisääntyminen, koulutustason sä yhteistyössä lääninneuvottelukunnan kans- 14560: kohoaminen ja elinkeinorakenteen muutokset sa. Hallintoasiat tulisi hoitaa lääninhallitukses- 14561: lisäävät taidepalvelujen kysyntää ja kansalais- sa, sillä niiden hoitaminen ei kovin hyvin sovi 14562: ten kiinnostusta taideharrastukseen. Sen vuok- komiteatyyppiselle luottamushenkilöelimelle. 14563: si kansalaisille olisi pyrittävä antamaan asuin- Lääninhallinnossa tarvittavat organisaatio- 14564: paikasta ja varallisuudesta riippumatta entistä ja toimivaltamuutokset taide- ja kulttuurihal- 14565: tasapuolisemmat mahdollisuudet käyttää taide- linnon kehittämiseksi tulisi sopeuttaa opetus- 14566: palveluja hyväkseen. Erityisesti tulisi tukea ministeriössä meneillään olevaan organisaatio- 14567: kansallista ja alueellista kulttuuria ja vahvistaa uudistukseen, jossa on tavoitteena mm. taide- 14568: sen elinvoimaisuutta. Muun muassa maaseu- osaston laajentaminen kulttuuriosastoksi. 14569: dulla tapahtuvaan aktiivisen kulttuuritoimin- Huomioon tulisi ottaa myös kouluhallituksen 14570: nan ohjaamiseen ja koordinoimiseen tulisi ja ammattikasvatushallituksen asemaa ja tehtä- 14571: kiinnittää huomiota. viä koskevat mahdolliset uudistukset. 14572: Kansallisen taiteen elinvoimaisuus ja omalei- Taidehallinnon hallintopäätöksiä tulee entis- 14573: maisuus riippuvat hyvin paljon maan luovasta tä enemmän siirtää ministeriön alaisille viras- 14574: taiteilijakunnasta sekä taiteilijoiden henkisistä toille, laitoksille ja lääninha/lituksille. Läänin- 14575: ja aineellisista toimintamahdollisuuksista. Tä- hallituksille voitaisiin siirtää apurahojen ja 14576: män vuoksi tulee turvata edellytykset korkeata- avustusten jakotehtäviä sekä myös kuntien 14577: soiselle ammatilliselle taiteelliselle työlle mm. kulttuuritoimintaan liittyviä valtionosuusasioi- 14578: riittävin toimeentulo- ja sosiaalisin järjestelyin. ta. 14579: Nykyisiä tukijärjestelmiä on kehitettävä ja Harkinnanvaraisien valtionavustusten hake- 14580: kiinnitettävä huomiota myös välillisten tuki- mis-, myöntämis- ja maksatusmenettelyä tulee 14581: muotojen tehostamiseen ja lisäämiseen. kehittää siten, että avustusten valvonta- ja 14582: Perinteiset taidelaitokset eli teatterit, ooppe- tarkastustoiminta on nykyistä helpommin ja 14583: ra, orkesterit ja taidemuseot ovat merkittäviä joustavammin toteutettavissa. Avustuksia 14584: julkisten kulttuuripalvelujen tuottajia ja tar- myönnettäessä on harkintaan perustuvia avus- 14585: joajia. Tämän vuoksi niiden toimintaedellytyk- tusehtoja ja määräyksiä käytettävä nykyistä 14586: siä tulisi parantaa luomalla yhtenäinen valtion- enemmän. Valtionavustuksia ei saisi maksaa 14587: osuusavustuslainsäädäntö. Myös eri taiteenalo- kokonaan ennen kuin saaja on toimittanut 14588: jen koulutusta ja työskentelyedellytyksiä olisi vaaditun tiliselvityksen ja se on asianmukaises- 14589: kehitettävä. Tämän vuoksi tulisi luoda nykyis- ti tarkastettu. 14590: tä paremmat mahdollisuudet systemaattiseen 14591: eri taiteenalojen perusopetukseen, ammatilli- Ammatillisen koulutuksen sopeuttaminen 14592: seen koulutukseen ja korkeakouluopetukseen. työvoimatarpeeseen erityisesti sosiaali- ja ter- 14593: Valtiontilintarkastajien mielestä valtion veydenhuollossa. E n n u s t ei d en 1a a t i m i - 14594: taide- ja kulttuurihallinto on hajanainen. Pää- ne n . Työvoimatarpeeseen liittyy neljä ulottu- 14595: töksentekovalta sekä ohjaus- ja kehittämisvas- vuutta: määrällinen, rakenteellinen, sisällölli- 14596: tuu on sijoitettu hallinnossa eri tasoille asiois- nen ja alueellinen. Opetusministeriön käytettä- 14597: sa, jotka eivät periaatteessa eroa toisistaan. vissä olevat keskeiset keinot vaikuttaa amma- 14598: Keskitetty hallinto olisi omiaan tehostamaan tilliseen koulutukseen työvoimatarpeiden suun- 14599: valtion taiteen tukemiseen osailtamien voima- taisesti ovat ke-skiasteen koulutuksen kehittä- 14600: varojen käyttöä. Tilanne on tällä hetkellä hei- misohjelmat, korkeakoululaitoksen kehittämis- 14601: koin lääninhallinnossa, koska siellä ei ole vi- suunnitelmat sekä koulutussuunnittelun neu- 14602: ranomaista, joka toimivaltansa rajoissa kyke- vottelukunnan suunnitelmat. 14603: nisi kokonaisvaltaisesti kehittämään taide- ja Keskiasteen kehittämisohjelmissa ja korkea- 14604: kulttuuritointa. Kysymys on lähinnä hallinto- koululaitoksen kehittämissuunnitelmassa mää- 14605: tehtävien keskittämisestä ja kehittämisestä. El- ritellään koulutuksen rakenne ja eri alojen ja 14606: lei yhtenäistä hallinto-organisaatiota ole mah- asteiden määrälliset tavoitteet valtakunnallises- 14607: dollista toteuttaa, tulee muulla tavalla luoda ti, alueittain tai korkeakouluittain. Koulutuk- 14608: mahdollisuudet yhtenäiselle taide- ja kulttuuri- sen sisällöistä opetussuunnitelmien ja koulutus- 14609: hallinnolle esim. eri sektorit kaitavalla neuvot- ohjelmien kautta päättävät ammattikasvatus- 14610: telujärjestelmällä. hallitus ja korkeakoulut. 14611: Läänin taidetoimikunnan tulisi toimia ennen Keskeinen kanava työelämän ja koulutus- 14612: kaikkea asiantuntijaelimenä, joka antaisi lau- viranomaisten yhteydenpitoa varten on koulu- 14613: 143 14614: 14615: tussuunnittelun neuvottelukunta. Siihen kuulu- kin opistoasteella ja tekniikan ja kaupallisten 14616: vat opetusministeriön ja sen alaisten keskusvi- palvelujen aloilla. 14617: rastojen, valtiovarain-, työvoima-, kauppa- ja Koulutustavoitteisiin on tässä mietinnössä 14618: teollisuus-, liikenne-, sosiaali- ja terveys- sekä otettu ensimmäistä kertaa aikuiskoulutuksen 14619: maa- ja metsätalousministeriön lisäksi Akava, määrälliset tavoitteet. Neuvottelukunta ehdot- 14620: SAK, STTK, TVK, LTK, MTK, STK ja kun- taa aikuisten peruskoulutuksen määrää nostet- 14621: tien keskusjärjestöt. tavaksi 50 000 aloituspaikkaan. Koulutusta tu- 14622: Neuvottelukunta kokoontuu keskimäärin lisi järjestää kaikilla aloilla. Jatkokoulutuksen 14623: 7-8 kertaa vuodessa, mietintöä valmistelles- tavoite on runsaat 30 000 aloittajaa. Neuvotte- 14624: saan useamminkin. Pääosa neuvottelukunnan lukunta arvioi, että vuosituhannen vaihteessa 14625: sihteeristöstä on opetusministeriön suunnittelu- täydennyskoulutuksen tarve on vähintään viisi 14626: sihteeristöstä, jolla on jatkuvat yhteydet em. päivää vuodessa. 14627: tahoihin. Neuvottelukunnan laatimien ennusteiden li- 14628: Koulutuksen määrällisten tavoitteiden poh- säksi ministeriö rahoittaa koulutuksen ja työ- 14629: jana ovat koulutussuunnittelun neuvottelukun- elämän suhteiden tutkimusta ja tekee omia 14630: nan määrävuosin laatimat ennusteet ammatti- selvityksiään eri alojen koulutustarpeista. Eril- 14631: rakenteen kehityksestä sekä niistä johdetut eri lisselvityksistä mainittakoon kulttuurialojen 14632: alojen koulutustarpeet. Viimeisin ennuste val- koulutustarveselvitys ja informaatioyhteiskun- 14633: mistui kertomusvuoden syksyllä ja se sisältyy nan koulutustarpeita koskeva selvitys. 14634: neuvottelukunnan mietintöön Väestön koulu- Opetusministeriön käytössä oli kertomus- 14635: tus 2000. Sitä ovat edeltäneet koulutuksen vuonna n. 600 000 mk varsinaisten tutkimus- 14636: tavoiteohjelmatoimikunnan (v. 1978) ja koulu- hankkeiden rahoittamiseen. 14637: tussuunnittelun neuvottelukunnan (v. 1983) Ammatillisen koulutuksen ta- 14638: mietinnöt. voitteet . Keskiasteen koulunuudistuksen 14639: Väestön koulutus 2000 -mietinnön ydin- keskeiset tavoitteet olivat ammatillisen koulu- 14640: ajatus on arvioida työvoiman ammattiraken- tuksen laajentaminen, ammatillisesti eriytyvän 14641: teen kehitys ja poistumat työelämästä sekä koulutuksen järjestäminen koko ikäluokalle 14642: näiden pohjalta eri alojen koulutustarpeet. ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakou- 14643: Koulutuksen kokonaismäärä pohjautuu väes- luissa ja koulutusväylien avaaminen opistoas- 14644: töennusteisiin, jotka ulottuvat vuoteen 2000. teelle ja edelleen korkeakouluasteelle. 14645: Mietinnössä on arvioitu myös ammatillisten Ammatillisen koulutuksen alaa on laajennet- 14646: siirtymien vaikutusta eri alojen työvoimatar- tu kokoamalla aiemmat lähes 700 opintolinjaa 14647: peeseen. 25 pääkoulutusalaan, joilla on tarjolla n. 220 14648: Koulutustarpeet lasketaan väestölaskentatie- erikoistumislinjavaihtoehtoa, ja kouluhallituk- 14649: tojen pohjalta siten, että arvioidaan kunkin sen alainen ammatillinen koulutus mukaan lu- 14650: ammatin tai ammattiryhmän vaatima koulu- kien n. 50 erilliseen opintolinjaan. Linjaraken- 14651: tus. Koulutustarpeet muunnetaan kertaimien teen merkittävästä yhtenäistämisestä ja laaja- 14652: avulla aloittajamääriksi. Ammattirakenne- alaistamisesta huolimatta koulutusrakenne on 14653: ennuste laaditaan kahdessa vaiheessa. Ensin edelleen liian eriytynyt. 14654: arvioidaan työvoiman toimialoittainen kehitys Ammatillisen koulutuksen mitoittamisessa 14655: Taloudellisen suunnittelukeskuksen selvityksen asetetut määrälliset tavoitteet on aloituspaik- 14656: Suomi vuonna 2000 pohjalta. Toisessa vaihees- kojen kokonaismäärissä saavutettu. Ammatilli- 14657: sa arvioidaan kunkin toimialan ammattiraken- sesti eriytyvän koulutuksen aloituspaikkamää- 14658: teen kehitys. rä suhteessa 16-18-vuotiaiden ikäluokkaan oli 14659: Väestön koulutus 2000 -mietinnön mukaan kertomusvuonna n. 1,3-kertainen. Työvoiman 14660: eniten työvoimaa lisäävät yhteiskunnalliset ja kysyntään perustuvan aloituspaikkatarjonnan 14661: julkiset palvelut, rahoitus-, vakuutus- ja muu ja nuorison koulutuskysynnän yhteensopimat- 14662: liike-elämää palveleva toiminta sekä kauppa. tomuuden takia koko ikäluokan koulutustavoi- 14663: Työvoima vähenee eniten alkutuotannossa tetta ei ole saavutettu eikä koulutetun työvoi- 14664: sekä teollisuudessa ja rakennustoiminnassa. man kysyntää ole voitu kaikilla aloilla tyydyt- 14665: Ammattiryhmistä eniten kasvavat terveys- ja tää. Vaikka aloituspaikkojen keskimääräinen 14666: sosiaalityö sekä johtava tekninen työ. Myös täyttöaste on varsin korkea, 92 OJo v. 1987, se 14667: opetus- ja kulttuurityö ovat voimakkaasti kas- on eräillä aloilla jäänyt 60-80 OJo :iin. Alueel- 14668: vavia aloja. liset erot koulutustarjonnassa ovat keskiasteen 14669: Mietinnössä ehdotetaan koulutusta lisättä- koulunuudistuksen myötä huomattavasti ka- 14670: väksi kaikilla aloilla ja asteilla, eniten kuiten- ventuneet. 14671: 144 14672: 14673: Ammatillista peruskoulutusta antavissa op- vuosittain koko kauden ajan 4 500. Aloitus- 14674: pilaitoksissa koulutetaan n. 80 OJo nuoresta työ- paikkamäärät lisääntyvät erityisesti sosiaali- ja 14675: voimasta. Näin ollen tämän koulutuksen tasol- terveydenhuoltoaloilla. Ylioppilaspohjaisen 14676: la ja laadulla on olennainen merkitys koko ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärä 14677: työvoiman ja koko kansantalouden suoritusky- pidetään vuosittain n. 25 OOO:na ns. ylioppilas- 14678: vylle ja sen kehittymiselle. Väestökehityksestä suman purkamiseksi. 14679: johtuva nuoren työvoiman vähentyminen itse Ammattikasvatushallituksen alaisen amma- 14680: asiassa lisää sen koulutuksen suhteellista mer- tillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden 14681: kitystä. aloituspaikkamäärät v. 1988-94 vakinaisen ja 14682: Yhteiskunnan ja työelämän asettamat koulu- väliaikaisen koulutuksen mukaan eriteltyinä 14683: tusvaatimukset ovat jonkin verran olleet risti- käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: 14684: riidassa nuorten koulutushalukkuuden kanssa. 14685: Suosituilla aloilla on jäänyt koulutuksen ulko- Vuosi Vakinainen Väliaikainen Yhteensä 14686: koulutus koulutus 14687: puolelle runsaasti hakijoita ja vastaavasti toi- 1988 60 700 4 500 65 200 14688: silla aloilla on vapaita aloituspaikkoja, vaikka 1989 62 000 4 500 66 500 14689: niillä on työvoiman tarvetta. Kun tilanne on 1990 62 000 4 500 66 500 14690: jatkunut näin useita vuosia, ovat monet nuoret 1991 62 300 4 500 66 800 14691: 1992 62 500 4 500 67 000 14692: jääneet vaille ammatillista koulutusta. Yhteis- 1993 62 600 4 500 67 100 14693: . valinnan hakijamäärä on ollut pysyvästi noin 1994 62 600 4 500 67 100 14694: kaksinkertainen peruskoulusta valmistuvaan 14695: ikäluokkaan verrattuna. Suuri hakijamäärä 14696: johtuu myös koulutuksen keskeyttämisestä ja 14697: alan vaihdosta. Koulutuksen ja työelämän tar- Kouluhallituksen alaisessa ammatillisessa 14698: peen välinen ristiriita on suurin ylioppilaiden koulutuksessa on v. 1989 1 440 ja v. 1994 14699: hakutoiveissa, jotka suuntautuvat suosituille 1 500 aloituspaikkaa. 14700: aloille ja opistoasteiseen koulutukseen. Ammattikasvatushallituksen ja kouluhalli- 14701: Ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisen tuksen alaisen ammatillisen koulutuksen opis- 14702: keskeisenä tavoitteena ovat koulutustason ko- kelijamäärä kasvaa v. 1989-94 yhteensä n. 14703: hottaminen sekä ammatillisen ja koulutukselli- 18 400:lla eli 165 300:sta 183 700:aan. Määräs- 14704: sen jouston lisääminen. Tässä asetetaan tavoit- sä on otettu huomioon myös aikuisten amma- 14705: teiksi ammatillisen koulutuksen sisällön ja ra- tillisessa peruskoulutuksessa ja jatkolinjoilla 14706: kenteen laaja-alaistaminen sekä koulusaavutus- opiskelevat. Aikuiskoulutuksen laajentumisen 14707: tason kohottaminen. Ammatillista koulutusta lisäksi opiskelijamäärän kasvu johtuu toisaalta 14708: antavien oppilaitosten ja korkeakoulujen yh- koulutusaikojen pidentymisestä ja toisaalta 14709: teistyötä laajennetaan. aloituspaikkarakenteen muuttumisesta. 14710: Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkata- Opetusministeriön mukaan oppisopimus- ja 14711: voitteet vuosiksi 1990-94 perustuvat valtio- koulutussopimuskoulutusta koskeva lainsää- 14712: neuvoston 19.5.1988 hyväksymään keskiasteen däntö uudistetaan kokoamalla tätä koulutusta 14713: koulutuksen kehittämisohjelmaan vuosille koskevat säännökset mahdollisuuksien mukaan 14714: 1989-91 ja valtioneuvoston 29.6.1988 hyväk- ammatillisia oppilaitoksia koskevaan lainsää- 14715: symään kouluhallituksen alaisen ammatillisen däntöön. Oppisopimuskoulutusta kehitetään 14716: koulutuksen kehittämisohjelmaan vuosille vaihtoehtoisena työvaltaisena koulutusväylänä 14717: 1989-91 sekä vuodelle 1995 asetettuihin ta- nuorison ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 14718: voitteisiin. Aloituspaikkojen kokonaismäärä aikuiskoulutuksessa. Lisäksi ammatillisten op- 14719: pidetään hieman korkeampana kuin kertomus- pilaitosten ja työelämän yhteyksiä lisätään. 14720: vuonna. Tämä johtuu nuorisoikäluokkien Kaikkiin ammatillisiin oppilaitoksiin luodaan 14721: määrän lievästä kasvusta 1990-luvun alkuvuo- yhteydenpitoa varten neuvottelukunnat. Kou- 14722: sina. Vuotuinen aloituspaikkamäärä ammatti- lutussopimusmuotoista työpaikkakoulutusta 14723: kasvatushallituksen ja kouluhallituksen alaises- laajennetaan siten, että kaikilla tutkinnon suo- 14724: sa koulutuksessa on suunnitelmakaudella yh- rittaneilla on opiskeluaikana mahdollisuus 14725: teensä keskimäärin 64 000. Väliaikaisen amma- osallistua myös työpaikkakoulutukseen. Kou- 14726: tillisen koulutuksen aloituspaikkamäärä on lutussopimuskoulutus ulotetaan myös koulu- 14727: 145 14728: 14729: hallituksen alaiseen ammatilliseen koulutuk- k o u 1utu s. Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat 14730: seen. Koulutuksen ja työelämän lähentämistä kasvaneet ja varsinkin sosiaalihuollon henki- 14731: silmällä pitäen asetetaan tavoitteeksi opinnäy- löstömäärä kasvaa edelleen voimakkaasti. 14732: tetöiden liittäminen opetussuunnitelmiin ensi Väestön koulutus 2000-mietinnön mukaan hoi- 14733: vaiheessa kaikessa opistoasteen koulutuksessa. toalojen ammattirakenteen muutos ja poistu- 14734: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan mat sekä työvoiman tarve ammattiryhmittäin 14735: työvoimavajaus ja ammatillinen 1985-2000 ovat seuraavan taulukon mukaiset: 14736: 14737: Ammattiala Työlliset Muutos Poistuma 1985-2000 Työvoiman tarve 14738: 1985 2000 1985-2000 henki- prosent- 1985-2000 vuotta 14739: löinä teina kohti 14740: Sairaanhoitotyö ............. 75 500 86 200 10 700 18 500 24,5 29 200 1 940 14741: Sairaanhoidon tukityöt ...... 11 400 15 900 4 500 2 300 20,4 6 800 450 14742: Muut hoitotyöt .............. 9400 15 900 6 500 1 700 17,8 8200 540 14743: Muut terveydenhuollon työt . 10 300 11 700 1 400 3 800 37,2 5 200 350 14744: Sosiaalityöntekijät ........... 32 900 59 000 26 100 9 300 28,2 35 400 2 360 14745: Kodinhoitajat ............... 14 900 24 100 9200 5 700 38,3 14 900 990 14746: Lastenhoitajat ............... 47 000 73 400 26 400 12 000 25,6 38 400 2 560 14747: 14748: 14749: 14750: Opetusministeriön mukaan henkilöstömää- tullut lähes pysyvä ilmiö terveydenhuollon alal- 14751: rän kasvun lisäksi työvoimatarpeeseen vaikut- la. Samaan aikaan on myös tuhansia työttö- 14752: tavat mm. seuraavat seikat: miä, joskin työttömyys on hyvin lyhytaikaista. 14753: - Terveydenhuollossa poistuma on myö- Terveydenhuollossa suurin täyttövajaus, 14754: hemmin merkittävä, erityisesti sairaanhoitajien 44 %, on toimintaterapeuttien viroissa. Kuo- 14755: ammattiryhmässä. pion läänissä vajaus on suurin, yli 69 %, 14756: - Sosiaalipalvelut ovat voimakkaassa laaje- Uudenmaan läänissä pienin, 30 %. Lääkintä- 14757: nemisvaiheessa vanhusväestön osuuden ja voimistelijoiden täyttövajaus on 44 % ja kun- 14758: määrän lisääntyessä, mikä lisää palvelujen tar- tohoitajien 17 %, muiden ammattiryhmien 14759: vetta. Samaan aikaan myös päivähoidon tarve täyttövajaus on alle 10 %. 14760: lisääntyy. Vajaus lääkintävoimistelijoiden viroissa on 14761: - Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat naisval- voimakkaasti lisääntynyt v. 1984-87. Saman- 14762: taisia aloja, mistä seuraa suhteellisen alhainen aikaisesti on yksityissektorilla toimivien lääkin- 14763: työssäoloaste. tävoimistelijoiden määrä kasvanut rajusti. Jul- 14764: - Työssäoloaste on alentunut enemmän kisen sektorin terveydenhuollon viroissa va- 14765: kuin on osattu ennakoida. jausosuudet ovat suurimpia. Tilanne helpottui 14766: - Työajan lyhentyminen ja sosiaalietuudet jonkin verran kertomusvuonna, jolloin mitta- 14767: vähentävät työvoimaa. vat koulutuslisäykset vaikuttivat työvoimatar- 14768: - Varsinkin terveydenhuollon työ on melko jontaan. Vajaus vaihtelee alueellisesti siten, 14769: raskasta vastuullisuuden ja vuorotyön vuoksi. että se on suhteellisesti suurinta Vaasan, Kuo- 14770: - Halukkuus koulutukseen on ollut poik- pion ja Pohjois-Karjalan lääneissä. Lukumää- 14771: keuksellisen suuri, mikä lisää tilapäisiä poissa- räisesti vajaus on suurinta Uudenmaan sekä 14772: oloja. Turun ja Porin lääneissä. 14773: - Koulutettujen palkkaus erityisesti sosiaa- Sairaanhoitajat ovat maan terveydenhuollon 14774: lihuollossa on alhainen. suurin ammattiryhmä. Kokonaisvajaus on py- 14775: - Työvoimaongelmat ovat alueellisia. Pää- synyt melko tasaisena, 8-9 % :na. Terveyskes- 14776: kaupunkiseudulla elinkustannukset ovat suh- kusten ja sairaaloiden virkojen välillä ei ole 14777: teellisen korkeat palkkatasoon verrattuna, olennaisia eroja. 14778: minkä vuoksi pääkaupunkiseudulla esiintyy Vaikka tilanne valtakunnallisesti on tilasto- 14779: henkilöstöpulaa ja koulutuksen saanut ammat- jen mukaan tyydyttävä, on kehityksessä huo- 14780: tihenkilöstö siirtyy valmistuttuaan koulutuk- lestuttavia piirteitä. Alueellista ja paikallista 14781: sesta joko muualle Suomeen tai ulkomaille vajausta on merkittävästi erityisesti Uuden- 14782: (mm. Ruotsiin). maan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin 14783: Virkojen täyttövajauksesta ja täyttämisestä asutuskeskuksissa, kuten seuraavasta taulukos- 14784: epäpätevillä (n. 10 OJo viroista 3.1 0.1988) on ta ilmenee: 14785: 14786: 19 390649T 14787: 146 14788: 14789: Lääni Virat Ilman hoitajaa Osuus 14790: ja tai epäpätevän 1988 1987 14791: toimet hoitamana 14792: Uudenmaan ......................................................... . 6 604 859 13,0 10,1 14793: Turun ja Porin ...................................................... . 3 479 265 17,6 8,9 14794: Hämeen ............................................................. . 3 483 146 4,2 3,3 14795: Kymen .............................................................. . 1 548 91 5,9 4,8 14796: Mikkelin ............................................................ . 1 045 65 6,2 5,5 14797: Pohjois-Karjalan .................................................... . 902 78 8,6 8,4 14798: Kuopion ............................................................. . 1 599 122 7,6 10,9 14799: Keski-Suomen ....................................................... . 1 248 96 7,7 7,7 14800: Vaasan .............................................................. . 2 293 142 6,2 7,4 14801: Oulun ............................................................... . 2 607 281 10,8 8,0 14802: Lapin ............................................................... . 1 000 46 4,6 4,6 14803: Yhteensä ............................................................ . 24 901 2 191 8,5 7,7 14804: 14805: 14806: 14807: 14808: Sijaisten saanti on viime vuosina selvästi Edellä olevien aloituspaikkojen lisäksi järjes- 14809: vaikeutunut. Vaikka vajausosuudet näyttävät tetään väliaikaista koulutusta, josta päätökset 14810: kohtuullisilta, sairaanhoitajien lisätarve on am- kyseisiksi vuosiksi tehdään myöhemmin. Ker- 14811: mattiryhmän laajuuden vuoksi erittäin suuri. tomusvuonna väliaikaisen koulutuksen aloitus- 14812: Tämä korostuu entisestään lähivuosina, jolloin paikkoja oli terveydenhuollossa n. 1 500 ja 14813: ammattiryhmän ikärakenteen vuoksi runsaasti sosiaalialalla n. 600. Nuorisoasteen koulutuk- 14814: henkilökuntaa siirtyy eläkkeelle samalla, kun sen ohella lisätään lähivuosina voimakkaasti 14815: uuden työvoiman tarjonnan lisäys koulutus- myös ammatillista aikuiskoulutusta. Sosiaali- 14816: uudistuksen johdosta tilapäisesti hidastuu. alalla on lisäksi voimassa 950 oppisopimusta. 14817: Sosiaalipalvelut ovat voimakkaasti laajene- Koulutuksessa lastentarhanopettajien aloi- 14818: massa. Pienten lasten päivähoitopaikkojen tuspaikkoja on 920, päivähoitajien 1 076, so- 14819: tuntuva lisäys vaikuttaa myös alan työvoiman siaalikasvattajien 294, lastenhoitajien 304 eli 14820: kysyntään. Kasvatus- ja ohjaushenkilöstöä tar- yhteensä aloituspaikkoja on 2 594. Päivähoi- 14821: vitaan entistä enemmän. Hoitopaikkojen lisäys dossa toimii myös perhepäivähoitajia, päivä- 14822: tulee varsin huomattavasti suurentamaan ny- hoitajia, sosiaalikasvattajia, päiväkotiapulaisia 14823: kyisten virkojen täyttövajausta varsinkin pää- jne. Peruskoulutusta on toteutettu joustavasti 14824: kaupunkiseudulla. ja pyritty turvaamaan myös pätevöitymismah- 14825: Päivähoidon henkilökunnan vajaus kerto- dollisuus. Esimerkiksi päivähoitajan koulutuk- 14826: musvuonna ilmenee seuraavalla sivulla olevasta sen voi suorittaa työllisyyskurssina ammatilli- 14827: taulukosta. sessa kurssikeskuksessa. Koulutuksen voi saa- 14828: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli- da myös kansalais- ja työväenopistoissa ja 14829: sessa suunnitelmassa on päiväkoteja varten osana kansanopistossa annettavaa opetusta. 14830: vuodeksi 1990 varattu 1 730 kasvatus- ja oh- Päiväkotiapulaisten on mahdollista pätevöityä 14831: jaushenkilöstön virkaa. Virkakehitys on pyritty lastenhoitajiksi oppisopimuskoulutuksella. 14832: suhteuttamaan päivähoitopaikkojen kehityk- Opetusministeriön mukaan koulutukselle eh- 14833: seen siten, että vuodeksi 1989 on varattu 2 080 dotettuja pitkän ja lyhyen aikavälin aloitus- 14834: virkaa, jotta kunnat pystyisivät täyttämään paikkatavoitteita voidaan pitää riittävinä. Ky- 14835: 1.1.1990 voimaan astuvan päivähoitolain vel- symys on lähinnä siitä, voidaanko tavoiteaika- 14836: voitteen. Vuosille 1990-93 on kullekin vuodel- taulua näiltä osin aientaa. Aientamiseen on jo 14837: le vahvistettu 1 700 virkaa ja vuodelle 1993 on pyrittykin, sillä vuoden 1995 tavoitteet tervey- 14838: arvioitu enää 1 400 virkaa. denhuollon koulutuksessa on tarkoitus toteut- 14839: Valtakunnalliset lyhyen ja pitkän aikavälin taa jo v. 1992. Suunnitelmien toteutumiseen 14840: aloituspaikkatavoitteet sosiaali- ja terveyden- liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten 14841: huollossa ovat seuraavat: ikäluokkien pieneneminen, opiskelijoiden kou- 14842: Aloituspaikat (vakinainen koulutus) lutuksen keskeytymiset, sosiaali- ja terveyden- 14843: 1989 1991 1995 huollon julkiselle ja yksityiselle sektorille ha- 14844: Terveydenhuolto ...... . 7 200 7900 7 900 keutuminen sekä halukkuus hakea työpaikkaa 14845: Sosiaaliala ............ . 3 400 3 700 3 800 koulutus- ja kotipaikkakunnan ulkopuolelta. 14846: Päivähoidon henkilöstö v. 1988 14847: Lääni Kasvatus- ja ohjaushenkilöt Muut henkilöt Koko henkilöstö 14848: Yhteensä Niistä "lo avoi- "lo Yhteensä Niistä "lo avoi- "lo Yhteensä Niistä "7o avoi- "lo 14849: epä- mina epä- mina epä- mina 14850: päteviä päteviä päteviä 14851: Uudenmaan .............. 8 759 1 168 13,3 503 5,7 3 078 141 4,6 113 3,7 II 837 1 309 11,1 616 5,2 14852: Turun ja Porin ........... 5 955 592 9,9 290 4,9 1 132 54 8,8 16 1,4 7 088 646 9,1 306 4,3 14853: Hämeen .................. 4 182 171 4,1 116 2,8 1 !56 51 4,4 12 1,0 5 338 222 4,2 128 2,4 14854: Kymen ................... 1 976 52 2,7 60 3,0 434 3 0,7 0 0,0 2410 55 2,3 60 2,5 14855: Mikkelin 1 441 53 3,7 18 1,3 281 7 2,5 5 2,0 1 722 60 3,5 24 1,4 14856: Pohjois-Karjalan ......... 1 509 44 2,9 16 1' 1 205 II 5,4 4 2,0 1 714 55 3,2 20 1,2 14857: Kuopion ................. 1 977 50 2,6 25 1,3 346 8 2,3 1 0,3 2 323 58 2,5 26 1,1 14858: Keski-Suomen ........... 2 236 56 2,5 36 1,6 343 17 5,0 0 0,0 2 579 73 2,8 36 1,4 14859: Vaasan ................... 4 697 259 5,5 184 3,9 527 4 0,9 8 1,5 5 224 264 5,1 192 3,7 14860: Oulun .................... 4 397 264 6,0 101 2,3 841 15 1,8 54 6,4 5 238 279 5,3 !55 3,0 14861: LaQin .................... 2 087 94 4,5 76 3,6 373 1 0,3 3 0,8 2 461 95 3,9 79 3,2 14862: Koko maa ................ 39 219 2 806 7,2 1 427 3,6 8 718 312 3,6 216 2,5 47 937 3 118 6,5 1 644 3,4 14863: Pääkaupunkiseutu 14864: Helsinki .................. 2 762 659 23,9 161 5,8 1 177 0 0,0 94 8,0 3 939 659 16,7 255 6,5 14865: Espoo .................... 1 557 144 9,2 110 7,1 576 14 2,4 7 1,2 2 133 158 7,4 117 5,5 14866: Kauniainen .............. 44 8 18,2 2 4,5 23 0 0,0 3 13,0 67 8 11,9 5 7,5 14867: Vantaa ................... 1 326 164 12 4 125 9,4 459 56 12 2 5 1' 1 1 785 220 12,3 130 7,3 14868: Yhteensä ................. 5 689 975 17,1 398 7,0 2 235 70 3,1 109 4,9 7 925 1 045 13,2 507 6,1 14869: 14870: 14871: 14872: 14873: - 14874: -...) 14875: """" 14876: 148 14877: 14878: Pääkaupunkiseudun ongelmat. 87) 24 §:n 1 momentin muutokseen 24.7.1987. 14879: Opetusviranomaiset ovat viime vuosina kiin- Säännöksen mukaan opiskelijoita valittaessa 14880: nittäneet erityistä huomiota pääkaupunkiseu- voidaan ottaa huomioon myös yhteiskunnan 14881: dun ammatillisen koulutuksen laajentamiseen koulutustarpeeseen liittyvät seikat sen mukaan 14882: ja kehittämiseen, koska ammatillisen koulu- kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin 14883: tuksen aloituspaikkamäärä on ollut seudulla määrää. 14884: nuorisoikäluokkaan suhteutettuna keskimää- Kotikuntaedun soveltamisesta saatujen pää- 14885: räistä pienempi. Seudulla on esiintynyt erityisiä asiassa myönteisten kokemusten ohella järjes- 14886: koulutetun työvoiman saantiin liittyviä ongel- tely on eräissä tapauksissa johtanut myös opis- 14887: mia nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuolto- kelijaksisaantiongelmiin, minkä takia järjeste- 14888: aloilla. lyn kehittäminen on vireillä. 14889: Valtioneuvoston 11.7.1985 tekemässä peri- Koulutuksen määrällinen suun- 14890: aatepäätöksessä pääkaupunkiseudun erityison- n i t te 1u . Terveydenhuollon ja sosiaalialan 14891: gelmien toimenpideohjelmaksi korostettiin keskiasteen koulutuksen suunnittelu on tapah- 14892: muun ohella väliaikaisen ammatillisen koulu- tunut osana koko keskiasteen koulutuksen 14893: tuksen aloituspaikkamäärän pitämistä pääkau- suunnittelua. Päätöksentekoa on keskushallin- 14894: punkiseudulla edelleen suurena ja kiirehdittiin nosta voimakkaasti siirretty lääninhallituksille 14895: mm. terveydenhuoltoalan koulutuksen lisää- muodostamaila niistä ammattikasvatushallin- 14896: mistä. Vastaavasti valtioneuvosto on keskias- non piirihallintoviranomaisia 1. 8.1987 voi- 14897: teen koulutuksen kehittämisohjelmissa asetta- maan tulleella ammatillisen koulutuksen lain- 14898: nut painopistealueiksi sosiaali- ja terveyden- säädäntöuudistuksella. Lisäksi valtioneuvoston 14899: huoltoalojen ja Uudenmaan läänissä annetta- 18.8.1988 hyväksymällä väliaikaista koulutusta 14900: van väliaikaisen ammatillisen koulutuksen. Tä- koskevalla päätöksellä on lisätty olennaisesti 14901: män takia väliaikaisen koulutuksen aloitus- lääninhallitusten päätösvaltaa väliaikaisessa 14902: paikkamäärää onkin voimakkaasti kohdennet- koulutuksessa. Terveydenhuollon ja sosiaali- 14903: tu sosiaali- ja terveydenhuoltoaloille pääkau- alan alueellista koulutustarvetta mitoitettaessa 14904: punkiseudulla. lääninhallituksissa on tehostettu yhteistyötä 14905: Pääkaupunkiseudulla vallitsevan sosiaali- ja kouluosaston sekä sosiaali- ja terveysosaston 14906: terveydenhuoltoalan työvoimapulan takia väli- välillä. Näin voidaan entistä paremmin selvit- 14907: aikaiseen ammatilliseen koulutukseen hyväksy- tää paikallinen ja alueellinen koulutustarve ja 14908: misessä on niin ikään ryhdytty erityisjärjeste- toteuttamismahdollisuudet. Niin sanottujen 14909: lyihin. Valtioneuvosto on antanut päätöksen valtakunnallisten linjojen osalta on keskushal- 14910: ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisestä linnolla edelleen päätös- ja koordinointivastuu. 14911: väliaikaisesti (924/85). Sen nojalla opetusmi- Terveydenhuollon ja sosiaalialan koulutuk- 14912: nisteriö on antanut ammattikasvatushallituk- sen opetussuunnitelmatyössä sekä määrällistä 14913: selle luvan poiketa pääkaupunkiseudun sosi- mitoitusta koskevassa suunnittelussa on ope- 14914: aali- ja terveydenhuoltoalan väliaikaisen kou- tushallinto ollut yhteistyössä sosiaali- ja ter- 14915: lutuksen tavanomaisimmilla opintolinjoilla veysministeriön sekä lääkintöhallituksen ja so- 14916: määräyksistä, jotka koskevat vakinaiseen kou- siaalihallituksen kanssa. Pitkän aikavälin ta- 14917: lutukseen oppilaaksi ottamista. Näiden linjojen voitteet on valtioneuvoston vahvistamien ko- 14918: oppilasvalinnassa annetaan etusija pääkaupun- konaispaikkamäärien rajoissa mitoitettu otta- 14919: kiseudulta kotoisin oleville hakijoille. Näin on malla huomioon varsin tarkasti em. tahojen 14920: haluttu turvata koulutetun työvoiman jäämi- kannanotot linjakohtaisesta aloituspaikkatar- 14921: nen pääkaupunkiseudulle. peesta. Lisäksi opetusministeriö ja sosiaali- ja 14922: Edellä tarkoitettu kotikuntaetu ulotettiin terveysministeriö ovat jo 1970-luvulta lähtien 14923: valtioneuvoston 30.7. 1987 tekemällä päätök- järjestäneet yhteisneuvotteluja hoitoalojen 14924: sellä myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen ajankohtaisista kysymyksistä. Tyypillisiä yh- 14925: vakinaiseen koulutukseen. Järjestely on väliai- teistyömuotoja ovat erilaiset neuvottelukunnat, 14926: kainen vuosina 1988-1990. Järjestely rajattiin komiteat, toimikunnat ja työryhmät. Lisäksi 14927: vain kunnallisiin oppilaitoksiin ja samoille ta- sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä opetusvi- 14928: vallisimmille opintolinjoille, joilla sitä on voitu ranomaisten välillä on jo muutamien vuosien 14929: soveltaa näiden alojen väliaikaisessa ammatilli- ajan pidetty erityisesti terveydenhuollon henki- 14930: sessa koulutuksessa. Päätös perustuu tervey- löstön koulutusmääriä käsitteleviä ns. kanslia- 14931: denhuollon koulutuksen osalta terveyden- päälliköiden neuvotteluja. Neuvotteluissa on 14932: huolto-oppilaitoksista annetun asetuksen (501/ käsitelty ensisijaisesti kysymyksiä terveyden- 14933: 149 14934: 14935: huollon koulutukseen otettavien määristä. lyhenemisestä aiheutuvat virkalisäykset. Ne 14936: Neuvotteluissa ovat olleet mukana kansliapääl- ovat lääkintöhallituksen mukaan kuitenkin ar- 14937: liköiden lisäksi kummankin ministeriön kes- vioitua tarvetta huomattavasti pienemmät. 14938: kusvirastojen pääjohtajat, ao. osastojen päälli- Yhden viran hoitamiseen tarvittavan koulu- 14939: köt sekä muut asiasta vastaavat henkilöt. tetun henkilömäärän laskemiseksi on pyritty 14940: Lääkintöhallitukselta saadun selvityksen mu- määrittelemään ns. virkakerroin. Virkaa kohti 14941: kaan terveydenhuollon keskiasteen koulutetta- tarvittavien henkilöiden määrää lisääviä ja ker- 14942: vien määrän suunnittelu on nykyisin vaikeaa. rointa korottavia tekijöitä ovat mm. äitiys- 14943: Sekä terveydenhuollon että opetushallinnon lomien pidennykset, pienten lasten vanhempien 14944: suunnittelujärjestelmien lakisääteisten muutos- lomat, hoitovapaat, opintovapaat ja päivystys- 14945: ten takia suunnittelu on lähes mahdotonta. vapaat. Lääkintöhallitus käytti 1970-luvun 14946: Suunnitelmia aletaan tehdä lääninhallitusten puolivälistä lähtien laskelmissaan keskeisten 14947: kouluosastoilla, joilla myös jaetaan valtioneu- ammattien kertoimena 1,3:a. Kerroin määritel- 14948: voston hyväksymät läänikohtaiset koulu- ja tiin uudelleen Sairaalaliiton työvoimatilanne- 14949: opistoasteen kiintiöt ammateittain ammattikas- kyselyn väliraportin perusteella v. 1978. Suh- 14950: vatushallituksen ohjeiden mukaan. Koulutuk- teuttamalla lääkintöhallituksen rekisterin työs- 14951: sen tuotoksen laskemista viivästyttää aiempaan säolleiden henkilöiden määrä sairaala- ja kan- 14952: verrattuna se, että koulutuksensa aloittaneiden santerveysosastojen virkamäärätietoihin pää- 14953: määrää ei saada suunnittelua varten ajoissa. dyttiin edelleen kertoimen arvoon 1,3. Lisäksi 14954: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli- terveydenhuollon laitoksista saadut tiedot tu- 14955: set suunnitelmat sisältävät mm. selvitykset hen- kevat näin saatua kertoimen arvoa. Viime vuo- 14956: kilökunnan määrässä vuosittain tapahtuvista sien eri lähteistä saatujen tarkistustietojen pe- 14957: muutoksista ja lisäysten alueellisen jakauman rusteella kertoimeksi on saatu 1,3-1 ,4. 14958: perusteista. Valtakunnallisissa suunnitelmissa Ammatillisten oppilaitosten tehtävänä on 14959: valtioneuvosto hyväksyy terveydenhuollon kes- antaa alueellisen ja paikallisen elinkeino- ja 14960: keisten ammattien virkakiintiöt. Valtakunnalli- työelämän tarpeita vastaavaa ammatillista pe- 14961: set suunnitelmat sosiaalihuollon ja terveyden- rus- ja lisäkoulutusta. Tämä edellyttää määrä- 14962: huollon järjestämisestä ja toteuttamisesta eivät tietoista yhteiskunnan ja työelämän kehityksen 14963: kuitenkaan anna niitä tietoja, joita tarvitaan seurantaa ja huomioon ottamista ammattiope- 14964: sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasuunnit- tuksessa. Ammattiopetuksen kehittämisessä on 14965: telussa, vaan ne on jouduttu hankkimaan kun- tärkeää ammattien, niiden muutosten ja muu- 14966: nille ja kuntainliitoille osoitetuilla erilliskyse- tosten opetussisältöön vaikuttavien tekijöiden 14967: lyillä. järjestelmällinen tutkiminen. Ammatilliseen 14968: Arvio virkojen lisäyksestä on perustunut koulutukseen kohdistuu jatkuvasti mm. muus- 14969: mm. kuntien ja kuntainliittojen toteuttamis- ta yhteiskunnallisesta kehityksestä johtuvia uu- 14970: suunnitelmien esityksiin. Suunnitelmien toteut- distus- ja kehittämispaineita. Ammatillisten 14971: taminen on kuitenkin epävarmaa. Virkojen oppilaitosten on pidettävä opetuksensa ajan- 14972: lisäykset terveydenhuollon valtakunnallisissa mukaisena sekä pystyttävä vastaamaan työelä- 14973: suunnitelmissa ovat olleet melko pieniä. Lisäk- män taholta nopeastikin esille tuleviin uusiin 14974: si yksityisen terveydenhuollon työvoimalisäyk- koulutustarpeisiin. Tällä hetkellä ammatillisen 14975: set on arvioitu ennalta liian pieniksi. Niinpä koulutuksen linjarakenne on tiian eriytynyt ja 14976: julkiseen terveydenhuoltoon suunnitellut hen- jäykkä sopeutumaan yhteiskunnan ja työelä- 14977: kilöstölisäykset ovat ohjautuneet pääasiassa män muutoksiin. 14978: yksityiseen terveydenhuoltoon, ensi sijassa Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 14979: kuntoutuksen alalle. Tulevaisuudessakaan ei vuodelta 1986 (s. 102-103) katsoneet, että 14980: tiedetä yksityisen terveydenhuollon työvoima- ammatillisen koulutuksen suunnittelua ja kou- 14981: tarpeen lisäyksiä. lutusorganisaatiota pitäisi kehittää ja keventää 14982: Virkoja tarvitaan lisää myös pysyvien työ- siten, että suunnitelmat ja koulutuksen mitoi- 14983: ajan lyhennyksien vuoksi. Työajan lyhentämi- tus mahdollisimman joustavasti ja nopeasti 14984: sen vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon seuraavat työelämän vaatimuksia ja työvoiman 14985: laitoksissa ja palveluissa selvittäneen työryh- koulutushalukkuutta. Eri intressiryhmiä edus- 14986: män muistion mukaan pysyvästä lyhennyksestä tavan koulutussuunnitteluneuvottelukunnan 14987: aiheutuva lisätyövoiman tarve ei lisää sijaistar- toimintaa tulisi tehostaa niin, että koulutus- 14988: vetta, mikäli tarvittava lisätyövoima korvataan tavoitteissa otettaisiin paremmin huomioon 14989: uusilla viroilla. Valtakunnallisen suunnitelman alueelliset ja paikalliset näkemykset. Ammatti- 14990: 1988-92 kiintiövirkoihin onkin lisätty työajan kasvatushallituksen ja lääninhallitusten työnja- 14991: 150 14992: 14993: koa pitäisi selkeyttää ja samalla siirtää suunnit- Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysmi- 14994: teluvastuuta ja hallinnollista päätöksentekoa nisteriön työvoimatarpeen ja määrällisen kou- 14995: nykyistä enemmän alue- ja paikallishallintoon lutussuunnittelun yhteensovittamisen periaat- 14996: ja oppilaitoksiin. teena on, että opetusviranomaiset kouluttavat 14997: Ammatillisen koulutuksen yhtenä suurimpa- sen määrän, minkä palvelujärjestelmä tarvit- 14998: na tehtävänä lähivuosina on laajamittaisen ai- see. Kouluteftavien määrän arvioivat siis sosi- 14999: kuiskoulutuksen toteuttaminen. Tämän vuoksi aali- ja terveysviranomaiset. Näin ollen alan 15000: on luotava sellainen aikuiskoulutusjärjestelmä, koulutuksen hoitaminen laadullisesti ja mää- 15001: joka pystyy joustavasti ja tehokkaasti anta- rällisesti oikein mitoitettuna vaatii opetusvira- 15002: maan kulloinkin tarvittavaa koulutusta. Kou- nomaisten sekä sosiaali- ja terveysviranomais- 15003: lutusta tulee suunnata ensi sijassa sellaisille, ten kiinteää ja jatkuvaa yhteistyötä. 15004: joilta puuttuu ammatillinen peruskoulutus tai Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman ky- 15005: jotka muuttuneiden työtehtävien vuoksi tarvit- synnän ennakoiminen on ollut aina vaikeaa ja 15006: sevat kokonaan uuden ammatin. Yhteistyö se on edelleen vaikeutunut, kun terveydenhuol- 15007: kaikkien ammatillista koulutusta antavien lai- lon viisivuotissuunnitelmissa ei enää eritellä 15008: tosten välillä tulee järjestää nykyistä parem- keskiasteen koulutettujen virkakiintiöitä am- 15009: min, jotta voimavarojen käyttöä voidaan te- mateittain. Sekä opetuksen että sosiaali- ja 15010: hostaa. terveydenhuollon hallinnonaloilla keskiasteen 15011: määrälliseen suunnitteluun tarvittavat tiedot 15012: Ammatillisen aikuiskoulutuksen suurin epä- joudutaan hankkimaan erilliskyselyillä. Tämän 15013: kohta on se, että työelämän ulkopuolella opis- ja monien muiden ongelmien vuoksi koulutuk- 15014: kelijoiden on itse asiassa vaikea osallistua sen määrälliseen suunnitteluun sisältyy nykyi- 15015: muuhun kuin työllisyyskoulutukseen. Tämän sin lukuisia epävarmuustekijöitä. Opetus- ja 15016: vuoksi olisi tärkeää kehittää ammatilliseen ai- terveysviranomaisten tulisikin kiinnittää asiaan 15017: kuiskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden vakavaa huomiota ja kehittää nykyistä toimi- 15018: opintososiaalisia tukimuotoja, jotta voitaisiin vampia seurantamenetelmiä. 15019: parantaa heidän todellisia mahdollisuuksiaan 15020: osallistua koulutukseen. 15021: Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimava- Lääninhallinto 15022: jaus on eräillä aloilla vaikea ongelma. Julkisel- 15023: la sektorilla on ilmennyt huomattavaakin vir- Lääninkouluttajajärjestelmä. Lääninkoulut- 15024: kojen täyttö- ja sijaisvajausta. Henkilöstöva- tajajärjestelmä sai alkunsa 1970-luvun alussa, 15025: jaus on vaikein pääkaupunkiseudulla sekä jolloin virkaehtosopimukseen otettiin määräys 15026: eräillä muilla kaupunkialueilla, joissa palk- opettajien velvollisuudesta osallistua kolmena 15027: kaus- ja asunto- ym. ongelmat korostuvat. päivänä vuodessa opinto- ja suunnittelutyöhön 15028: Esimerkiksi päivähoidon uusien virkojen täyt- eli täydennyskoulutukseen. Samanaikaisesti 15029: täminen pätevillä henkilöillä tulee pääkaupun- käynnistyi peruskoulu-uudistus, jonka läpivie- 15030: kiseudulla olemaan erittäin vaikeaa. Tämän minen oli laajamittainen koulutuksellinen teh- 15031: vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön tulisi yh- tävä. Lääninkouluttajaverkosto kehitettiin ko- 15032: dessä opetusministeriön kanssa valmistella toi- ko maan kattavaksi. Sen avulla on opetusmi- 15033: menpiteet sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kou- nisteriön mukaan kyetty suhteellisen nopeasti 15034: lutuksen lisäämiseksi ja nopeuttamiseksi aloil- ja edullisesti kouluttamaan koko opettajakunta 15035: la, joilla työvoimapula on suurin. Näitä voisi- kahteen suureen koulunuudistukseen: perus- 15036: vat olla väliaikais- ja aikuiskoulutuksen erilai- kouluun siirtymiseen ja sen jälkeen 1980-luvun 15037: set muodot. Tarkoitukseen sopivat koulutetta- alkupuolella kurssimuotoisen lukion kehittämi- 15038: va! saattaisivat löytyä ns. ylioppilassumasta, seen. Lääninkouluttajat ovat myös merkittä- 15039: korkeakoulun keskeyttäneistä ja työelämän ul- västi ohjanneet opettajia toteuttamaan kunnal- 15040: kopuolella olevista hoitoalan henkilöistä. Kou- lisia opetussuunnitelmia. Alkuvaiheessa läänin- 15041: lutuksellisin toimenpitein olisi tuettava myös kouluttajat keskittyivät peruskoulun pedago- 15042: ammatillista liikkuvuutta. Ainakin sosiaali- gisten ja didaktisten uutuuksien opettamiseen. 15043: huollon ja terveydenhuollon henkilöstön keski- Heidät koulutettiin tähän tehtävään vuosittain 15044: näinen liikkuvuus tulisi turvata. Oppisopimus- Heinolan kurssikeskuksessa. 15045: koulutusta tulisi lisätä niissä hoitoalan amma- Saadun selvityksen mukaan lääninkoulutta- 15046: teissa, joissa oppilaitosmuotoisen koulutuksen jan toimintaa koskevia ohjeita annettiin vuosit- 15047: järjestäminen ei ole mahdollista tai tarkoituk- tain kouluhallituksen ryhmäkirjeissä. Vuonna 15048: senmukaista. 1982 lääninhallituksille osoitetussa yleiskirjees- 15049: 151 15050: 15051: sä käsiteltiin perusteellisesti lääninkouluttajan - antaa kouluhallitukselle, lääninhallituksille 15052: asemaa ja tehtäviä. Siinä todettiin, että läänin- ja kunnille tehtäväalueensa asiantuntija-apua. 15053: kouluttaja on kouluhallituksen alaisen koulu- Edellä esitetty toimenkuva pysyi voimassa 15054: toimen jonkin tehtäväalueen kasvatus- ja ope- aina vuoteen 1988 pienin tarkennuksin, joita 15055: tustyön asiantuntija. Ohjeen mukaan läänin- kouluhallitus on tehtävän muuttuessa antanut. 15056: kouluttaja nimetään tehtäväalueensa eli yhden 15057: opptameen, useamman oppiaineen kokonai- Kouluhenkilöstön täydennyskoulutukseen on 15058: suuden tai kouluasteen kouluttajaksi toistai- valtion tulo- ja menoarviossa osoitettu vuosit- 15059: seksi. tain määräraha momentilla 29.50.27 .(28). Täs- 15060: tä määrärahasta kouluhallitus on jakanut lää- 15061: Ensimmäisenä toimintavuonna 1971 läänin- ninhallitusten käyttöön pedagogista ohjaustoi- 15062: kouluttajia oli 88. Määrä kasvoi vuoteen 1976 mintaa varten varoja vuosittain seuraavasti: 15063: mennessä yhteensä 331 :een ja vuoteen 1985 15064: mennessä 431 :een. Tämä johtui tehtäväaluei- Vuosi Määräraha josta tietotekniikkaan 15065: den lisääntymisestä. Merkittävimpiä olivat Mmk 15066: kurssimuotoiseen lukioon siirtymisestä johtu- 1981............. 6,3 15067: neet tehtävien lisäykset. 1985............. 9,2 15068: 1986............. 9,0 3,0 15069: Vuonna 1985 voimaan tulleet koululait siirsi- 1987............. 9,5 3,5 15070: vät opettajien täydennyskoulutusvastuun kun- 1988............. 10,8 4,1 15071: nille. Samanaikaisesti opettajien täydennys- 1989 ............. 11,2 4,5 15072: koulutukseen valtion vuotuisessa tulo- ja me- 15073: noarviossa osoitetuista määrärahoista yhä suu- 15074: remman osan alkoi vaatia ja saada tietoteknii- Kouluhallitukselta saadun selvityksen mu- 15075: kan täydennyskoulutus. Näistä syistä läänin- kaan 1980-luvun alussa lääneille osoitetut varat 15076: kouluttajien määrä kääntyi laskuun seuraavan suunnattiin ensisijaisesti lääninkouluttajien 15077: taulukon osoittamalla tavalla: koulutukseen ja toimintaan kouluttajina ja 15078: neuvojina ns. kenttätyössä. Vuosikymmenen 15079: 1985 1988 jälkipuoliskolla määrärahaa on käytetty myös 15080: Uusimaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 47 useihin muihin tarkoituksiin ennen kaikkea 15081: Turku ja Pori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 54 koulunjohtajakoulutukseen ja sittemmin huo- 15082: Häme............................. 41 37 mattavasti tietotekniikan täydennyskoulutuk- 15083: Kymi ............................. 29 29 seen. Tämä on vähentänyt lääninkouluttajien 15084: Mikkeli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 25 15085: Pohjois-Karjala................... 27 23 toimintamahdollisuuksia. Siitä huolimatta he 15086: Kuopio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 25 ovat toteuttaneet mm. ryhmänohjaustoiminta- 15087: Keski-Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 21 na lääninhallituksen järjestämää koulutusta. 15088: Vaasa............................. 57 55 Tämän lisäksi lääninkouluttajat ovat osallistu- 15089: Oulu.............................. 29 25 neet varsin runsaasti yliopistojen eri täydennys- 15090: Lappi............................. 30 27 15091: Iltalukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . lO lO 15092: koulutuslaitosten kurssien suunnitteluun ja to- 15093: Yhteensä.......................... 431 378 15094: teutukseen sekä kuntien kutsusta niiden järjes- 15095: tämiin VESO-päiviin kouluttajina. He ovat 15096: myös viime vuosina osallistuneet yhä useam- 15097: Vuonna 1977 opetusministeriö antoi päätök- min lääninhallitusten pedagogisen kehittämis- 15098: sen lääninkouluttajien palkkauksesta ja mää- työn suunnitteluryhmiin oman tehtäväalueensa 15099: ritteli samalla heidän tehtävikseen asiantuntijoina. 15100: - osallistua lääninkouluttajille järjestettävään 15101: koulutukseen ja neuvottelu- ja suunnittelutilai- Muuhun kuin tietotekniikan koulutukseen 15102: suuksiin käytettävissä olevat ja lääninhallituksen käyt- 15103: töön jaetut kouluhenkilöstön täydennyskoulu- 15104: - toimia lääninhallituksen ja kuntien täyden- tusvarat vähenivät 1980-luvun jälkipuoliskolla. 15105: nyskoulutussuunnitelmien mukaisten täyden- Samanaikaisesti opettajien täydennyskoulutuk- 15106: nyskoulutustilaisuuksien kouluttajana sen vastuu siirtyi kunnille. Tämän vuoksi lää- 15107: - perehtyä koulukäyntien aikana tehtävä- ninkouluttajien vuodelta 1977 peräisin oleva 15108: alueensa opetukseen ja antaa tehtäväalueensa toimenkuva ei kouluhallituksen mukaan enää 15109: pedagogista ohjausta ollut tarkoituksenmukainen. Lääninkoulutta- 15110: - ohjata tehtäväalueensa opettajia järjestä- jien omaan koulutukseen ja heidän toimintaan- 15111: mällä heille neuvottelutilaisuuksia, antamalla sa käytettävissä olevien varojen suhde vääris- 15112: henkilökohtaista ohjausta sekä laatimalla kir- tyi, sillä koulutuksen osuus käytettävissä ole- 15113: jallisia ohjeita ja materiaaleja sekä vista varoista kasvoi liian suureksi. 15114: 152 15115: 15116: Tämän vuoksi kouluhallitus ja lääninhalli- vastaavuutta paikallisiin oloihin. Tämän joh- 15117: tukset neuvottelivat lääninkouluttajatoiminnan dosta lääninkouluttajien toimenkuva on muut- 15118: kehittämisestä useaan otteeseen vuoden 1985 tunut niin, että koulutuksen osuus vähenee ja 15119: jälkeen. Neuvottelujen lopputuloksena päädyt- ohjauksen osuus kasvaa. Samalla lääninkou- 15120: tiin kertomusvuoden syksyllä ratkaisuun, joka luttajien työtehtävät ovat vähentyneet huomat- 15121: siirtää lääninkouluttajatoiminnan painopisteen tavasti, minkä vuoksi lääninkouluttajien mää- 15122: tämän hetken tilanteen mukaiseksi. Niinpä rää on vuoden 1985 jälkeen supistettu n. 15123: kouluhallitus päätti 2.12.1988 muuttaa läänin- 12 %:/Ia. Opetusministeriö ja kouluhallitus 15124: kouluttajaorganisaatiota siten, että lääninkou- ovat ilmoittaneet pyrkivänsä supistamaan edel- 15125: luttajanimike muutetaan lääninohjaajaksi leen lääninohjaajien määrää noin puoleen ny- 15126: 1.1.1990 lukien ja lääninohjaaja otetaan tehtä- kyisestä ottaen kuitenkin huomioon, että lääni- 15127: vään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Muutos nohjaajien asiantuntemus vastaa koulutoimen 15128: merkitsee lääninohjaajan tehtäväkuvan muut- kehittämisen tarpeita. 15129: tumista koulun sisäisen kehittämistyön ohjaa- Tehtävien olennaisesti muuttuessa ja vähen- 15130: jaksi. Lääninohjaajan tulee osallistua myös tyessä valtiontilintarkastajat pitävät tarpeellise- 15131: kouluhallituksen valtakunnallisten kehittämis- na ja kiireellisenä sopeuttaa lääninkouluttaja- 15132: projektien läänitason sovellutuksiin. organisaatio supistuvaan työmäärään. Opetus- 15133: Samalla kouluhallitus sopi lääninhallitusten ministeriön ja kouluhallituksen tulee yhdessä 15134: kanssa siitä, että ne edelleen pyrkivät supista- lääninhallitusten kanssa selvittää mahdollisim- 15135: maan lääninohjaajien määrän noin puoleen man perusteellisesti lääninkouluttajien (läänin- 15136: nykyisestä, mutta ottavat kuitenkin huomioon, ohjaajien) tarkoituksenmukainen toimenkuva 15137: että lääninohjaajien asiantuntemus vastaa kou- ja kouluttajien määrän kokonaistarve. 15138: lutoimen kehittämisen kokonaiskuvaa. Edel- Koulutoimen ohjausjärjestelmä tulee järjes- 15139: leen sovittiin siitä, että lääninohjaajat koulute- tää niin, että kehittämistyö, ohjaus ja seuranta 15140: taan yhtä kolmivuotiskautta varten vain kerran sekä täydennyskoulutus kytketään entistä kiin- 15141: yhden viikon mittaisella kurssilla Heinolan teämmin toisiinsa. Tämän vuoksi opettajien 15142: kurssikeskuksessa. jatko- ja täydennyskoulutusta tulisi kehittää 15143: Lääninkouluttajajärjestelmä on vuosien ku- siten, että koulutus siirrettäisiin pääasiallisesti 15144: luessa muuttunut ja siihen on tullut uusia aikuiskoulutuslaitosten tehtäväksi. Samassa 15145: tehtäviä. Lääninkouluttajat (lääninohjaajat) yhteydessä on tarpeellista selvittää lääninhalli- 15146: ovat ohjanneet kuntien koulutoimen kehittä- tuksen kouluosaston asema ja tehtävät valta- 15147: mistä ja tehneet siksi ohjauskäyntejä kuntiin. kunnallisen aikuiskoulutuksen ja opettajien 15148: Lääninkouluttajat ovat edustaneet lääninhalli- täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Myös 15149: tuksessa sitä pedagogista asiantuntemusta, jota opettajien täydennyskoulutuksesta aiheutuvien 15150: on käytetty mm. kuntien omien opetussuunni- menojen kustannusvastuu valtion ja kuntien 15151: telmien toteuttamisessa ja kehittämisessä. Sa- kesken vaatii selvittämistä. 15152: manaikaisesti myös lääninhallituksen koulu- Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 15153: osaston ao. virkamiehet ovat olleet vastuussa vuodelta 1987 (s. 132) käsitelleet opettajankou- 15154: kuntien opetustoimen ohjauksesta ja valvon- lutusjärjestelmän kehittämistä ja pitäneet tuol- 15155: nasta, mikä on merkinnyt käytännössä osittain loin tärkeänä, että koulun rehtorien, johtajien 15156: kahta rinnakkaista järjestelmää läänin koulu- ja opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta ja 15157: hallinnossa. Joissakin lääneissä tämä on ai- pedagogista ohjaustoimintaa kehitetään siten, 15158: heuttanut hallinnon tehottomuutta, turhaa by- että henkilöstö/le voidaan antaa riittävät tie- 15159: rokratiaa ja ylimääräisiä kustannuksia. dot, taidot ja valmiudet opetuksen kehittämi- 15160: Peruskoulussa ja lukiossa on siirrytty yhä seen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kou- 15161: enemmän hajautettuun koulujärjestelmään ja lutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Tämän 15162: kuntien vastuun korostamiseen. Kunnan ope- vuoksi myös kouluttajat on koulutettava niin, 15163: tussuunnitelmaa koskevan päätösvallan lisää- että he hallitsevat aikuiskoulutuksen ja koulu- 15164: misen tarkoituksena on ollut lisätä opetuksen yhteisön kehittämisen periaatteet. 15165: 153 15166: 15167: 15168: 15169: 15170: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 15171: Valtiontilintarkastajat ovat suorittaneet tar- seen tähtääviä toimenpiteitä olisi tehostettava 15172: kastuksen maa- ja metsätalousministeriössä ja kiinnitettävä huomiota myös siihen, että 15173: 15.3.1989 ja Valtion viljavarastossa 19.4.1989. syrjäisiä ja heikkotuottoisia peltoja, joilla ei 15174: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat ole edellytyksiä pysyvästi säilyä maatalous- 15175: selvitelleet tehtävien ja toimivallan delegointia, tuotannossa, saataisiin mahdollisimman paljon 15176: peltoalan määrän säätelyä, maatalouden oma- istutetuksi metsäksi. Edelleen komitea ehdotti, 15177: varaisuutta ja tuotantopanoksia, hukkakauran että valtion maanostotoiminnassa olisi paino- 15178: torjuntaa, torjunta-aineiden käyttöä maatalou- pistettä siirrettävä sellaisiin kohteisiin, jotka 15179: dessa ja hajakuormitusta. pienentäisivät viljelysalaa. 15180: Maa- ja metsätalousministeriöön tehdyn tar- Peltoalan vähentämistoimikunnan 1 mietin- 15181: kastuskäynnin yhteydessä on käsitelty hallin- nössä (KM 1969:B 71) selvitettiin niitä toimen- 15182: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuon- piteitä, joiden avulla peltoa saataisiin pois 15183: na, maanmittauskonttorin organisaation kehit- maataloustuotannosta, ja tehtiin ehdotus laeik- 15184: tämistä, metsätuhojen laajuutta sekä eläinlää- si pellon käytön rajoittamisesta annetun lain ja 15185: kintätoimen henkilöstön riittävyyttä. maatalosyrittäjien eläkelain muuttamisesta. 15186: Toimikunnan II mietinnössä (KM 1969:B 80) 15187: käsiteltiin eräitä 1 mietinnön yhteydessä esiin 15188: Maa- ja metsätalousministeriö tulleita eläkekysymyksiä. Toimikunnan 111, IV 15189: ja V mietinnössä (KM 1970:B 6, 1970:B 67 ja 15190: Peltoalan määrän säätely. V i i m e v u o s i - 1970:B 97) tehtiin ehdotuksia eräistä lainsää- 15191: kymmenien aikana tehtyjä selvi- däntötoimista. 15192: tyksiä. Peltoalan määrän kasvua ja sen Maatalouden tuotantopoliittisen toimikun- 15193: rajoittamismahdollisuuksia alettiin pohtia laa- nan osamietintö II:ssa (KM 1980:5) todettiin, 15194: jemmin jo 1960-luvun alussa. että v. 1979 viljeltävä peltoala (2,37 milj. ha) 15195: Maatalouskomitean mietinnössä (KM ylitti kotimaista kulutusta vastaavan peltoala- 15196: 1962:6) todettiin mm., että tuotannon saatta- tarpeen n. 300 000 ha:lla. Peltoalaa tulisi v. 15197: minen nykyistä parempaan tasapainoon maata- 1980-90 toimikunnan laskelmien mukaan vä- 15198: louden tehokkuustasoa samanaikaisesti nosta- hentää 50 000-60 000 ha. Supistumisvauhdin, 15199: malla edellyttää ensisijaisesti toimenpiteitä tuo- joka 1970-luvulla oli ollut 10 000-15 000 ha 15200: tantokapasiteetin ohjaamiseksi kysyntää vas- vuodessa, arvioitiin 1980-luvulla jonkin verran 15201: taavaksi. Tuotantokapasiteetilla oli komitean hidastuvan. Toimikunta arvioi, että jos pelto- 15202: mielestä ratkaiseva vaikutus maan kokonais- alan luontainen väheneminen jatkuisi 5 000- 15203: peltoalaan, joka vielä 1950-luvun jälkipuolis- 10 000 ha:na vuodessa, ei olisi tarpeellista jou- 15204: kollakin jatkuvasti lisääntyi ensi sijassa valtion duttaa peltoalan supistamistoimenpiteitä. Käy- 15205: varoista maksettavien uudisraivauspalkkioiden tettävissä olevaa peltoalaa ei olisi syytä pysy- 15206: turvin. Komitea ehdottikin, että uudisraivaus- västi supistaa. Ylimääräpelto tulisi ohjata sel- 15207: palkkiot lopetettaisiin. Komitea ehdotti myös, laiseen tuotantoon, joka lisäisi maatalous- 15208: että kivenraivausta palkkiovaroin jatkettaessa tuotannon kokonais- ja panosomavaraisuutta 15209: kiinnitettäisiin riittävästi huomiota siihen, ettei ja joka olisi myös koko kansantalouden ja 15210: suurilla kustannuksilla raivata sellaisia alueita, tasapainoisen yhteiskuntakehityksen kannalta 15211: jotka sopisivat paremmin metsän kasvulle. edullisinta. Toimikunta ehdotti mm., että tuo- 15212: Maatalouskomitean mietintö III:ssa (KM tannon tasapainottumisen edistämiseksi heik- 15213: 1969:B 40, mietintö 1 1967:B 66 ja II 1968:B kolaatuiset tai epäedullisesti sijaitsevat pellot 15214: 70) ehdotettiin mm., että peltoalan supistami- metsitettäisiin ja ylimääräpelto käytettäisiin 15215: 20 390649T 15216: 154 15217: 15218: vaihtoehtoisesti lyhytaikaiseen kesannointiin lisesti kannattamattomaksi. Komitean mielestä 15219: tai tarkoitukselliseen viljan ylituotantoon. Li- peltojen metsittämistä tulisi voimakkaasti lisä- 15220: säksi toimikunnan mukaan tulisi aktiivisesti tä. Tavoitteena olisi metsittää vähintään 10 000 15221: seurata energiatilanteessa tapahtuvaa kehitystä peltohehtaaria vuodessa. (Tätä koskeva pellon 15222: ja sen vaikutusta tuotannon edellytyksiin, lä- metsitystyöryhmän muistio MMM 1988:32 val- 15223: hinnä lannoitteiden käyttöön ja pellon käyttä- mistui kertomusvuoden lopulla.) Pellon poista- 15224: miseen muuhun kuin elintarviketuotantoon. miseksi tuotannosta tulisi ottaa käyttöön jär- 15225: Metsätaloustilatyöryhmän muistiossa (työ- jestelmä, jolla voitaisiin lisätä olennaisesti ke- 15226: ryhmän muistio MMM 1986:9) selvitettiin pel- santoalaa. Koska viljelyksessä olevaa peltoalaa 15227: lon metsittämistä. Työryhmä ehdotti mm., että pyritään supistamaan, komitean mielestä sala- 15228: peltojen metsittämistä tulisi edelleen kehittää ojituksen tukemiseen valtion varoin on suhtau- 15229: keinona, jolla viljelysmaata poistettaisiin vilje- duttava pidättyvästi. 15230: lystä ylituotannon vähentämiseksi. Peltoa 1a n m ä ä r ä n kehitys . Pelto- 15231: Maatalous 2000 -komitea (KM 1987:24) eh- alan määrän kehitys viime vuosikymmeninä ja 15232: dotti mietinnössään mm., että pellonraivaus ennuste vuosiksi 1990-92 ilmenevät seuraa- 15233: kiellettäisiin määräajaksi tai tehtäisiin taloudel- vasta asetelmasta: 15234: 15235: 1970 1975 1980 1985 1986 1987 1988 1990 1992 15236: 1 000 ha 15237: Koko peltoala ...... 2 667,1 2 641,3 2 562,7 2 410,4 2 391,9 2 411,3 2 441,0 2 401 2 361 15238: - ns. pakettipellot . 131,8 160,2 98,0 26,4 19,1 11,6 2,3 0 0 15239: - muu peltoala .... 92,9 187,5 92,7 107,6 111,4 118,7 190,5 196 183 15240: Maataloustuot. ..... 2 441,4 2 293,6 2 372,0 2 276,4 2 261,4 2 281,0 2 248,2 2 205 2 178 15241: - kesanto ......... 47,8 48,6 102,3 69,7 103,7 118,1 153,9 180 190 15242: Viljelty ala .......... 2 394,6 2 245,0 2 269,7 2 206,7 2 157,7 2 162,9 2 094,3 2 015 1 953 15243: 15244: 15245: Maamme kokonaispeltoala supistui v. laskelmissa joudutaan käyttämään useita eri 15246: 1980-88 121 400 ha eli keskimäärin n. 13 500 pohjalta laadittuja tilastoja tai arvioita. 15247: ha vuodessa. Alkuvuosina supistuma oli Viljelyssä olevan pellon määrä on 1980- 15248: 20 000-30 000 ha (n. 1 OJo) vuodessa, mutta luvulla supistunut 175 400 ha eli keskimäärin 15249: kahtena viime vuonna peltoala on kasvanut lähes 19 500 ha vuodessa. Supistuma on ajoit- 15250: saman verran. Peltoala supistui 1980-luvun tunut neljälle viime vuodelle ja painokkaimmin 15251: alkuvuosina 2-3 kertaa nopeammin kuin kertomusvuodelle. Koko peltoalasta oli v. 1980 15252: 1970-luvulla. Koko peltoalan kasvu taas johtuu n. 89 OJo viljelyksessä ja kertomusvuonna n. 86 15253: lähinnä laajamittaisesta pellonraivauksesta, jo- OJo. Viljellyn pellon supistuminen johtuu lähin- 15254: ta puolestaan vauhditti raivausten rajoittamis- nä kesantoalan ja ns. muun viljelemättömän 15255: lainsäädännön valmistelu ja voimaantulo vuo- peltoalan lisääntymisestä yhteensä n. 200 000 15256: den 1987 heinäkuun alusta. Peltoa oli kerto- ha:lla, kun taas pellonvarauspellon määrä on 15257: musvuoden kesäkuun otantatiedon mukaan 1980-luvulla supistunut lähes 100 000 ha. 15258: kaikkiaan 2 441 000 ha, josta viljelyksessä 15259: 2 094 300 ha. Pellonvaraussopimusten päättyminen ja pur- 15260: kautuminen ei maa- ja metsätalousministeriön 15261: Peltoa metsitettiin keskimäärin 3 000-4 000 antaman tiedon mukaan aiheuttanut näiden 15262: ha vuodessa eli selvästi vähemmän kuin edelli- peltojen viljelyä uudelleen kovinkaan paljoa. 15263: senä vuosikymmenenä. Peltoa raivattiin 1980- Ilmeistä on, että ne ovat säilyneet viljelemättö- 15264: luvun alussa n. 3 000-6 000 ha vuodessa, minä ja lisänneet ns. muun viljelemättömän 15265: mutta v. 1985-87 yhteensä lähes 73 000 ha eli pellon määrää joitakin vuosia. Tämän jälkeen 15266: enemmän kuin koko 14 edellisen vuoden aika- pakettipellot ovat siirtyneet luontaisen metsit- 15267: na yhteensä. Jäljempänä asiaa selvitetään vielä tymisen vuoksi kokonaan pois peltoalasta, ts. 15268: laajemmin. osa kokonaispeltoalan supistumasta on maa- ja 15269: Peltoa poistuu vuosittain myös esim. tie-, metsätalousministeriön mielestä pellonvaraus- 15270: tontti- ja rakennusmaaksi n. 30 000 ha. Tämä peltojen ansiota. Kertomusvuoden kesällä oli 15271: on kuitenkin laskennallinen tulos, joka saa- pellonvaraussopimuksissa peltoa enaa 15272: daan peltoalan muutosten ja raivaus- ja metsi- 2 300 ha. Nämäkin sopimukset päättyvät vuo- 15273: tystietojen avulla. Tiettyä varauksellisuutta ns. den 1989 huhtikuussa. Vuosien kuluessa osa 15274: muun poistuman määrään aiheuttaa se, että pellonvaraustiloista on jätetty viljelemättömik- 15275: 155 15276: 15277: si ns. luopumiseläkkeen perusteella (Luopumis- 1983 eli 52 400 ha. Kertomusvuonna kesantoa 15278: eläkelaki 16174 eli LUEL). Eniten pellonva- oli ennätysmäiset 153 900 ha, josta n. 117 000 15279: raussopimuksen piirissä oli peltoa v. 1973 eli n. ha oli sopimuskesantoa. 15280: 190 000 ha. Alle 100 000 ha alitettiin v. 1982. Yli mä ä r äi ne n peltoa 1a. Ylimääräi- 15281: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tietojen mu- sen peltoalan määrää on maa- ja metsätalous- 15282: kaan oli vuoden 1982 LUEL-tiloista n. 25 OJo ministeriön mielestä vaikea yksiselitteisesti sel- 15283: entisiä pellonvaraustiloja. Vuoden 1987 uusista vittää. Sillä voidaan tarkoittaa kokonaispelto- 15284: luopumiseläketiloista (viljelemättömyyssitou- alan ja ihmisravinnon ja eläinten rehun tuotta- 15285: mus) oli 11 % entisiä pellonvaraustiloja. miseen tarvittavan peltoalan erotusta. Tällöin 15286: Muun viljelemättömän pellon määrä on siihen sisältyisivät mm. paketti- ja muut sopi- 15287: 1980-luvulla kasvanut lähes 100 000 ha. Tämä muspellot, kesantopellot ja muutoinkin viljele- 15288: johtuu osaltaan em. pellonvarauspeltojen siir- mättä olevat pellot sekä luonnollisesti se pelto- 15289: tymisestä tähän luokkaan. Viljelemätöntä pel- ala, jonka tuotantoa joudutaan viemään ulko- 15290: toa ovat lisänneet myös tuotannonmuutoslain maille, varastoimaan tai myymään maailman- 15291: (446/77) mukaiset tuotannonmuutossopimuk- markkinahintaan kotimaassa. Näin laskettua 15292: set (4 §) ja maataloustuotannon ohjaamisesta liikaa peltoa oli esim. v. 1985 n. 495 000 ha, 15293: ja tasapainottamisesta annetun lain (81183) josta kesantona tai muutoin viljelemättömänä 15294: mukaiset maataloustuotannon vähentämissopi- oli 204 000 ha eli ylituotantoa syntyi n. 290 000 15295: mukset, joita on v. 1977-88 solmittu kaik- ha:lta. Tästä kului kotimaassa maailmanmark- 15296: kiaan n. 50 000 peltohehtaarin osalta. Vuosina kinahintaan myytävän viljan tuotantoon n. 15297: 1977-82 tehtyjä sopimuksia on edelleen voi- 65 000 ha eli peltoala, jonka tuotanto joudut- 15298: massa yli 5 000 peltohehtaarin ja myöhemmin tiin viemään, oli n. 225 000 ha. 15299: tehtyjä n. 24 000 ha:n osalta. Osa sopimuksiin 15300: kuuluvista pelloista on palautettu viljelyyn, osa Ylimääräisenä eli liialla pellolla tarkoitetaan 15301: on jäänyt edelleen viljelemättömäksi mm. sopi- yleensä alaa, johon sisältyy maailmanmarkki- 15302: musmuodosta toiseen siirtymisen vuoksi. Sopi- nahintaan kotimaassa myytävän viljan tuotan- 15303: muspeltoja ei maa- ja metsätalousministeriön toala (290 000 ha), mutta ei viljelemätön pelto- 15304: mielestä todennäköisesti ole vielä kovin paljon ala ja kesanto. Maa- ja metsätalousministeriön 15305: siirtynyt pois peltoalasta. Tällaista siirtymää ei antaman tiedon mukaan voidaan karkeasti ar- 15306: ilmeisesti vastaisuudessa tapahdu yhtä paljon vioida, että ylijäämäpellon määrä oli 1980- 15307: kuin pellonvarauspeltojen kohdalla, vaan rai- luvun alussa lähes sama kuin v. 1985, vaikka 15308: vausrajoitusten takia peltoala pyritään säilyttä- viljelty ala on supistunut lähes 15309: mään mahdollisimman pitkään peltona. 200 000 ha. Kotieläintuotannon supistuminen 15310: Muun viljelemättömän peltoalan määrä li- sekä rehuhyötysuhteen ja keskisatojen parane- 15311: sääntyi kertomusvuonna tuntuvasti eli n. minen ovat vastaavasti lisänneet ylijäämää. 15312: 72 000 ha. Pääosa lisäyksestä on maa- ja Kertomusvuonna arvioidaan liikaa peltoa ol- 15313: metsätalousministeriön käsityksen mukaan leen viljelyssä n. 190 000 ha. 15314: johtunut uudesta LUEL-järjestelmästä. LUEL- Maatalous 2000 -komitean arvion mukaan 15315: järjestelmää muutettiin vuoden 1986 elokuun peltoalan tulisi vuoteen 2000 mennessä supis- 15316: alusta (565/86) siten, että eläkkeen voi saada tua n. 500 000-750 000 ha vuoden 1985 tasos- 15317: myös luopumalla maatalouden harjoittamises- ta (n. 2 200 000 ha), jotta ylimääräistä alaa ei 15318: ta kuudeksi vuodeksi (viljelemättömyyssitou- muodostuisi. Maatilahallituksen arvion mu- 15319: mus). Aiemmin eläkkeen saaminen edellytti kaan ylijäämäpeltoala kasvaa vuoteen 1994 15320: peltojen myyntiä tai metsitystä. Uusi järjestel- mennessä n. 387 000 ha:iin ellei erityisiä toimia 15321: mä, jossa siis ikääntynyt viljelijä voi pitää tilan peltoalan supistamiseksi toteuteta. Pellon met- 15322: omistuksessaan ja eläkkeen turvin luopua vilje- sitystä tehostamalla, solmimalla laajamittaisia 15323: lystä, saavutti suuren suosion. Kertomusvuo- kesannoimissopimuksia sekä jatkamalla 15324: den kesään mennessä uuden järjestelmän vuok- LUEL-järjestelmän viljelemättömyyssitoumus- 15325: si peltoa on poistunut viljelystä n. 61 000 ha. tyyppistä eläkemuotoa voitaisiin maatilahalli- 15326: Osa pelloista kuului tosin aiemmin pellonva- tuksen arvion mukaan ylijäämäpeltoalan mää- 15327: raus- tai vähentämissopimusten piiriin. rä supistaa ko. ajankohtaan mennessä n. 15328: Kesannoidun pellon ala on 1980-luvulla 160 000 ha:iin. Rehuviljaylijäämä supistuisi tä- 15329: vaihdellut sen mukaan, onko kesannoimissopi- män ansiosta n. 1 300 milj. kilosta n. 600 milj. 15330: muksia solmittu vai ei. Kesantoala oli pienin v. kiloon. 15331: 156 15332: 15333: Pellonraivaus. Valtion toimesta kulu- lonraivauksiin. Eduskunta äänesti 24.6.1986 15334: van vuosikymmenen aikana on pyritty supista- esityksen lepäämään ensimmäisiin vaalien jäl- 15335: maan peltoalaa v. 1969 käyttöön otetulla pel- keen pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin. 15336: lonvarausjärjestelmällä ja vuodesta 1977 läh- Hallitus antoi eduskunnalle 29.5.1987 esityk- 15337: tien viljelijöiden kanssa tehdyillä erilaisilla tuo- sen laiksi pellonraivausmaksusta (HE n:o 25/ 15338: tannonmuutos- ja vähentämissopimuksilla. 1987 vp.). Esitys hyväksyttiin eduskunnassa 15339: Suurin vaikutus on ollut erilaisilla kesannointi- 16.6.1987 ja laki (602/87) tuli voimaan 15340: sopimuksilla. Peltoalaan on pyritty myös vai- 1. 7.1987. Lakia sovellettiin lain voimaantulo- 15341: kuttamaan siten, että on edistetty laadultaan ja päivänä ja sen jälkeen v. 1987 aloitettuihin 15342: sijainniltaan huonojen peltojen metsittämistä. pellonraivauksiin. Pellonraivausmaksusta an- 15343: Lisäksi peltoalaa on vähentänyt pellon siirtä- netun lain mukaan se, joka raivaa peltoa lain 15344: minen muihin käyttötarkoituksiin kuten tontti- soveltamisaikana, maksaa siitä aiheutuneet yli- 15345: ja tiemaaksi. tuotannon vientikustannukset. Vientikustan- 15346: Samaan aikaan kun valtio on eri toimenpi- nusten kattamiseksi peritään raivausmaksua 15347: tein pyrkinyt supistamaan peltoalaa, ovat vilje- kertasuorituksena 30 000 mk ha:lta. 15348: lijät raivanneet uutta peltoa seuraavasti (kerto- Lain voimassaoloaikaa on myöhemmin jat- 15349: musvuoden lukuja on selvitetty jäljempänä): kettu, ensin lailla (1318/87), joka tuli voimaan 15350: 1.1.1988 ja sitä sovelletaan v. 1987 ja 1988 15351: Vuosi ha aloitettuihin pellonraivauksiin. Tässä yhteydes- 15352: 1975 .................................... . 4 231 sä lakia muutettiin myös siten, että tietyissä 15353: 1980 .................................... . 3 020 tapauksissa maatilahallitus voi myöntää luvan 15354: 1985 .................................... . 8 168 15355: 1986 .................................... . 17 750 15356: pellonraivaukseen ilman raivausmaksua. Lupa 15357: 1987 .................................... . 46 662 voidaan myöntää, jos maatilalta on luovutettu 15358: peltoa maatalouden ulkopuoliseen käyttöön tai 15359: Pellonraivauksen vähentämiseksi annettiin jos maatilan omistaja tekee raivattavaa alaa 15360: eduskunnalle esitys laiksi pellonraivauksen vä- vastaavan metsityssopimuksen. Lupa voidaan 15361: liaikaisesta rajoittamisesta (HE n:o 58/1986 myöntää myös eräissä tapauksissa pientilan 15362: vp.). Esityksen tarkoituksena oli rajoittaa väli- rehnomavaraisuuden saattamiseksi enintään 15363: aikaisesti uuden pellon raivausta saattamalla se 75 OJo:ksi karjan rehutarpeesta. Lakiehdotuk- 15364: luvanvaraiseksi. Ilman viranomaisen lupaa ta- sen perusteluissa ei ollut mainintaa, miten pal- 15365: pahtuva metsän, turvetuotantoalueen tai muun jon uutta peltoa poikkeuslupien perusteella 15366: viljelemättömän alueen muuttaminen pelloksi, mahdollisesti raivattaisiin vuosittain. Tämän 15367: niityksi tai laitumeksi ehdotettiin kiellettäväksi. jälkeen voimassaoloa on jatkettu lailla (1306/ 15368: Lupaa ei kuitenkaan tarvittaisi, jos kysymys 88) koskemaan myös vuotta 1989. 15369: olisi maatilasta, jonka peltoala raivausala mu- Pellonraivauksen hehtaarimäärä alkoi kas- 15370: kaan luettuna olisi enintään 15 ha. Luvan vaa jyrkästi v. 1982 ja kasvu kiihtyi niin, että 15371: pellonraivaukseen antaisi sen maatalouspiirin se lain voimaantulovuonna 1987 oli yli 46 000 15372: maataloustoimisto, jonka alueella raivausalue ha. Kyseisen kokonaisalan raivaaminen maksoi 15373: tai pääosa siitä sijaitsee. Esityksen mukaan maatilahallituksen arvion mukaan maatalou- 15374: lain arvioitiin supistavan uuden pellon raivaus- delle n. 460 Mmk (10 000 mk/ha). Lisäksi 15375: ~'l n. 4 000 ha:lla vuodessa. Uudesta peliosta viljelyyn tulevan alueen sadon viennistä aiheu- 15376: valtiolle ja maataloudelle aiheutuvat kustan- tuu n. 200 Mmk vientikustannus (rehuviljana 15377: nukset arvioitiin esityksessä rehuviljan vienti- 1,50 mk/kg). Normaalivuosina tämä tulee pää- 15378: kustannusten perusteella. Yhden hehtaarin re- asiassa maatalouden maksettavaksi. 15379: huviljasadon viennistä aiheutuvat kustannukset Maatilahallitus teki selvityksen ennen uuden 15380: olivat hallituksen esityksen perustelujen mu- lain voimaantuloa raivaustoimien laajuudesta 15381: kaan n. 4 000 mk. Vuotuinen raivausalan su- erillisen kuntakohtaisen tiedustelun avulla. En- 15382: pistuminen säästäisi näin vientitukea n. 16 nen pellonraivausta koskevien rajoitusten voi- 15383: Mmk ja v. 1990 arviolta yli 60 Mmk. maantuloa oli maassamme raivauksen alaisena 15384: Yllä mainittu hallituksen esitys annettiin kaikkiaan 46 600 ha metsää, turvetuotanto- ja 15385: eduskunnalle 9.5.1986. Laki oli tarkoitus saat- muita alueita. Ilman raivausmaksua voitaisiin 15386: taa voimaan välittömästi sen jälkeen, kun tästä alueesta ottaa maatilahallituksen arvion 15387: eduskunta olisi sen hyväksynyt ja sitä olisi mukaan viljelyyn n. 42 000 ha. Aloihin sisältyi 15388: sovellettu ennen vuotta 1990 aloitettuihin pel- alueita, joiden raivaus oli aloitettu jo aiempina 15389: 157 15390: 15391: vuosina ja jatkui edelleen. Vuonna 1987 aloite- sillä voitaisiin estää turvejättömaiden laajamit- 15392: tuista raivauksista osa jää maa- ja metsätalous- tainen viljely. Ilman rajoituksia voitaisiin tur- 15393: ministeriön käsityksen mukaan kuitenkin kes- vemaita ottaa viljelyyn 1 000-2 000 ha vuo- 15394: ken. dessa. 15395: Peltoa raivanneita tiloja oli kaikkiaan n. P e II on me t s i t y s . Maataloustuotteiden 15396: 16 500 ja näillä oli ennestään 261 100 ha pel- ylituotannon ja kansainvälisen markkinointiti- 15397: toa. Tilojen peltoala kasvoi siten raivausten lanteen vaikeutumisen vuoksi tuli peltojen met- 15398: johdosta n. 18 OJo. Keskimäärin raivattiin tilaa sitys 1960-luvulla ajankohtaiseksi maankäyttö- 15399: kohti 2,8 ha. Raivanneiden tilojen keskiala oli poliittiseksi kysymykseksi. Pellonvarauslain- 15400: 15,8 ha ja raivauksen jälkeen n. 18,6 ha. säädännön synnyn aikaan v. 1969 selvitteli 15401: Mikäli raivanneet tilat olisivat lisänneet tai metsätalouden rahoitustoimikunta (KM 1970:B 15402: voineet lisätä peltoalaansa ostamalla kyseisen 40) metsänparannustöiden kehittämistä ja laa- 15403: suuruisen alueen muilta viljelijöiltä, olisi tämä jentamista. Toimikunta arvioi, että vuosina 15404: merkinnyt runsaan 1 mrd. mk:n investointia (å 1970-7 5 tulisi metsitettäväksi maataloudesta 15405: 24 800 mk/ha). Mikäli pelto olisi ollut vuok- vapautuvaa maata 150 000-200 000 ha eli 15406: rattavissa, se olisi maksanut vuokraajille vuo- 25 000-30 000 ha vuodessa. 15407: sittain n. 50 Mmk (å 1 255 mk/ha, vuoden Maataloustuotteiden liikatuotanto ja pelto- 15408: 1986 taso). jen metsittämistarpeen selvitys johtivat siihen, 15409: Jos tarkastellaan tilannetta eri maatalous- että metsityksen merkitystä maatalouden yli- 15410: piirien kesken, niin raivaus oli laajin ta v. 1987 tuotannon vähentäjänä painotettiin ja valtio- 15411: Oulun eteläisen maatalouspiirin alueella, jossa valta ryhtyi tehostettuihin toimenpiteisiin met- 15412: raivattiin 5 450 ha. Raivaajia oli 1 127. Laaja- sityksen käynnistämiseksi laajassa mitassa. La- 15413: mittaista raivaus oli myös Seinäjoen (5 420 kiin pellonkäytön rajoittamisesta, ns. pellon- 15414: ha/2 229 raivaajaa) ja Kuopion (5 140 ha/ varauslakiin (216/69), sisältyi korvauksenalai- 15415: 1 959 raivaajaa) maatalouspiirien alueilla. sen pellon metsittäminen. Lisäksi metsänpa- 15416: Maatilahallituksen tekemän selvityksen pe- rannuslakiin (413/67) lisätyn 6 a §:n mukaan 15417: rusteella voisi raivaajia luonnehtia niin, että mahdollistettiin viljellyn pellon metsitys. 15418: Etelä-Suomessa raivasivat isojen tilojen ikään- Nykyinen peltojen metsitystä koskeva lain- 15419: tyneet viljelijät pieniä aloja ja pohjoisessa taas säädäntö sisältyy lakiin maataloustuotannon 15420: pienten tilojen nuoret viljelijät suuria aloja. ohjaamisesta ja tasapainottamisesta (81/83), 15421: Rajoitusten voimaantulon jälkeen raivaus on joka tuli voimaan 1.1.1983. Lain mukaan maa- 15422: ollut vähäistä. Maatilahallituksen arvion mu- taloustulolain 16 §:ssä tarkoitettuja määrära- 15423: kaan poikkeuslupahakemuksia tehtiin kerto- hoja voidaan käyttää myös palkkion maksami- 15424: musvuonna yhteensä 360 ja ne koskivat 1 064 seen pellon metsittämisestä v. 1983-89. Met- 15425: ha:n raivausalaa. Maatilahallitus myönsi luvan sänparannusasetuksen (437/87) 2 §:n mukaan 15426: 273 ha:n raivaamiseen. Perusteena raivauslu- metsänparannusvaroja voidaan käyttää pellon 15427: van myöntämiseen oli 60 ha:n osalta vastaavan metsittämiseen eräin edellytyksin. 15428: alan luovutus maatalouden ulkopuoliseen tar- Maatalous 2000 -komitean käsityksen mu- 15429: koitukseen, 160 ha:n osalta metsitys, 51 ha:n kaan peltojen metsittämistä tulee voimakkaasti 15430: osalta rehuomavaraisuuden lisääminen ja 2 lisätä ja metsittämisen edellytyksiä parantaa. 15431: ha:n osalta tilan sijainti ulkosaaristossa. Lisäk- Tavoitteena komitea piti vähintään 10 000 pel- 15432: si 130 ha:n osalta pellonraivaus todettiin luvat- tohehtaarin metsittämistä vuodessa. 15433: liseksi siksi, että raivaus oli aloitettu ennen lain Peltojen metsitys on käynnistynyt kuitenkin 15434: voimaantuloa. varsin hitaasti. Niinpä v. 1969 yksityisten omis- 15435: Maa- ja metsätalousministeriö arvioi rai- tajien peltoa metsitettiin n. 2 600 ha ja seuraa- 15436: vausmaksulain supistavan uuden pellon rai- vana vuonna n. 6 000 ha. Vastaavasti valtion 15437: vauksen n. 1 000 ha:iin vuodessa, jos lain ja yhtiöiden metsitykset olivat näinä vuosina n. 15438: voimassaoloaikaa edelleen jatketaan. Vaikka 400 ha ja 600 ha. 15439: supistuma siten olisikin merkittävä, niin lakia Peltojen vuosittainen metsitys on tasaisesti 15440: odoteltaessa aloitettu "ylimääräinen" n. vähentynyt pariin viime vuoteen saakka vuo- 15441: 55 000 ha:n raivausala vastaa n. 10 vuoden den 1972 ennätysmäärästä (13 435 ha). Vuon- 15442: raivausalaa normaalioloissa. Merkittävää vai- na 1980 metsitettiin n. 3 080 ha ja v. 1986 15443: kutusta lailla tulisikin ministeriön käsityksen 3 742 ha. Kertomusvuonna metsitys nousi 15444: mukaan olemaan vasta 1990-luvulla, jolloin 4 200 ha:iin. Tähän nousuun vaikuttivat osal- 15445: 158 15446: 15447: taan luopumiseläkelakiin lisätty ns. metsityssi- siin n. 43 Mmk vuodessa eli kahdessa vuodessa 15448: toumus, maataloustuotannosta luopumissitou- voitaisiin kattaa vuoden metsitykset. 15449: mus ja pellon myyntirajoitussitoumus. Pellon Peli on k e sannoin t i. Maatalous- 15450: viljelemättömyyden vaihtoehtona heräsi kiin- tuotannon ohjaamisesta annetun lain 2 §:n 15451: nostus pellon metsittämiseen. Vuosina 1969- mukaan tuotannonmuutossopimus voi olla 15452: 88 peltoja on metsitetty kaikkiaan n. mm. pellon kesannoimissopimus, jonka perus- 15453: 122 000 ha, josta 1980-luvulla n. 30 000 ha. teella maksetaan kesannoimispalkkiota. Kerto- 15454: Pellon raivaus on ollut huomattavasti laa- musvuoden valtion tulo- ja menoarvioesityk- 15455: jempaa kuin peltojen metsitys. Niinpä v. 1986 seen sisältyi maininta, että hallitus antaa tulo- 15456: peltoja raivattiin lähes 18 000 ha ja v. 1987 ja menoarvioesitykseen liittyen esityksen laiksi 15457: peräti yli 46 000 ha. velvoitekesannoinnista, joka tulisi voimaan 15458: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan on- vuoden 1989 alusta. Tällaista esitystä ei kuiten- 15459: gelma on se, että yleensä pellon metsityksen kaan ole annettu. 15460: onnistumista pidetään kovin epävarmana. Kui- Arvioidaan, että normaalisti eli silloin, kun 15461: tenkin ministeriön mielestä peltojen metsitys erillisiä kesannointisopimuksia ei solmita, pel- 15462: on onnistunut Pohjois-Suomea lukuun otta- toa kesannoidaan vuosittain n. 40 000- 15463: matta jo varsin hyvin. 50 000 ha. Kesannoimissopimuksia on 12 viime 15464: Peltojen metsityksen onnistumisen estävät vuoden aikana solmittu tai ollut voimassa 9:nä 15465: maa- ja metsätalousministeriön antaman selvi- vuotena. 15466: tyksen mukaan mm. pintakasvillisuuden kas- Kesantoalan kehitys v. 1970, 1975 ja 1980 15467: vu, liiallinen kosteus, myyrät ja hirvet. Esimer- sekä 1985-1988 ilmenee seuraavasta taulukos- 15468: kiksi hirvivahingot ovat lisääntyneet viime vuo- ta: 15469: sina. Pellon metsityksen epäonnistumisen syinä 15470: ovat olleet myös väärän puulajin valinta, halla, Vuosi Koko ala Palkkioala Osuus koko 15471: kesannosta 15472: erilaiset tuholaiset ja sienitaudit. 1 000 ha "lo 15473: Metsäntutkimuslaitoksen antaman selvityk- 1970 ......... 47,8 15474: sen mukaan pellon metsitys on ollut suurempi 1975 ......... 48,6 15475: ongelma kuin on luultu. Tutkimuksia asiasta 1980 ......... 102,3 43,0 42,0 15476: on tehty varsin vähän, joten tutkimukseen 1985 ......... 69,7 23,5 33,7 15477: 1986 ......... 103,7 59,7 57,6 15478: perustuvia tietoja metsityksen onnistumisesta 1987 ......... 118,1 68,6 58,1 15479: ei juuri ole. Metsäntutkimuslaitoksen mielestä 1988 ......... 153,9 117,4 76,3 15480: ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota puulajien 15481: soveltuvuuteen erilaisille maalajeille. Kesantoalaa on viime vuosina kyetty lisää- 15482: Mainittu pellon metsitystyöryhmä ehdotti, mään mm. palkkiotasoa kohottamalla ja ehto- 15483: että metsitykseen ohjattaisiin ensisijaisesti sel- ja lieventämällä niin, että esim. kertomusvuo- 15484: laista laadultaan ja sijainniltaan heikkolaatuis- den kesantoala oli ennätysmäiset 153 900 ha. 15485: ta peltoa, joka ei ole tarkoituksenmukaisesti Tästä oli palkkion alaista 117 400 ha. Haluk- 15486: käytettävissä maatalouden rakenteen paranta- kuutta lisänneinä ehtojen lieventämisinä voi- 15487: miseen ja että mainitun tavoitteen saavuttami- daan mainita kesannoitavan vähimmäisalan su- 15488: seksi lisättäisiin metsitystä vuoteen 1993 siten, pistaminen kertomusvuonna 115:aan tilan pel- 15489: että v. 1989 metsitettäisiin 5 000 ha ja v. 1993 toalasta, mutta kuitenkin vähintään 3 ha:iin. 15490: 10 000 ha. Enimmillään (v. 1986) vaadittu vähimmäisala 15491: Toimenpide-ehdotuksissaan työryhmä esitti on ollut 113 peltoalasta ja vähintään 4 ha. 15492: metsityspalkkioiden korottamista 6 000-9 000 Syysviljan kylvön salliminen ja mahdollisuus 15493: markkaan hehtaarilta alueen mukaan. Helmi- hoitaa kesanto viherkesantona lienevät maa- ja 15494: kuun alussa 1989 valtioneuvosto teki päätök- metsätalousministeriön mielestä myös lisänneet 15495: sen (98/89) mainituista markkamääristä. kesannointihalukkuutta. Ministeriön mielestä 15496: Jos metsityspalkkioiden kohottaminen on myös todennäköistä, että velvoitekesanto- 15497: 6 000-9 000 markkaan hehtaarilta lisää innos- järjestelmän uhka on saanut viljelijät innostu- 15498: tusta pellon metsittämiseen, niin voidaan tehdä maan aiempaa enemmän vapaaehtoisesta ke- 15499: seuraava rinnastus. Valtioneuvoston vahvista- sannoinnista. Oma osuutensa kertomusvuoden 15500: mien markkamäärien mukaan 10 000 ha:n suureen kesantoalaan lienee myös vuoden 1987 15501: metsittäminen maksaa 70-80 Mmk. Vastaa- kadolla ja heikolla siementilanteella. Jotkut 15502: vasti rehuviljan vientikustannussäästöä saatai- viljelijät ovat kenties käyttäneet kesannoimis- 15503: 159 15504: 15505: sopimusta välivaiheena siirtyessään LUEL:n rajoitettu valtion toimesta määräämällä enim- 15506: viljelemättömyyssitoumuksen piiriin. mäispinta-alat ja vuodesta 1983 alkaen siemen- 15507: Kertomusvuoden kesannoimissopimuksista ten enimmäiskilomäärät. Tavoitteena on ollut 15508: maksettiin korvausta kaikkiaan n. 220 Mmk, lisätä öljykasvien viljelyä. Kotimaisesta öljy- 15509: josta maatalouden osuus oli 63 Mmk. Jos kasvituotannosta annetun lain (1338/87) nojal- 15510: sopimuksia ei olisi tehty, olisi palkkionalaiselta la valtion tuenalainen enimmäismäärä on 115 15511: pellolta saatu rehuviljaa n. 270 milj. kiloa milj. kiloa, joka vastaa n. 77 000 ha:n viljely- 15512: (todelliset keskisadot). Tämän vienti olisi ko. alaa. Enimmäismäärää voidaan tarkistaa seu- 15513: vuoden arvioidulla keskimääräisellä vientihin- raavan vuoden osalta valtioneuvoston, Maata- 15514: nalla maksanut n. 370 Mmk, mikä olisi jäänyt loustuottajain Keskusliiton ja elintarviketeolli- 15515: valtion maksettavaksi, koska viljojen koko- suuden edustajien sopimuksen perusteella. Ny- 15516: naissato jäi normaalia pienemmäksi. Sopimuk- kyinen laki on voimassa vuoden 1990 loppuun. 15517: silla säästettiin valtion varoja siten n. 213 Öljykasveilla on erityistä arvoa jatkuvassa 15518: Mmk. viljanviljelyssä kasvivuorottelulle. Niiden vilje- 15519: Kertomusvuonna palkkiot olivat maatalous- lyllä on myös satoa lisäävää vaikutusta. Öljy- 15520: piireittäin 1 100-2 200 mk ha:lta. Sopimuksen kasvien tuotannon lisäämisen tavoitteena on 15521: voi tehdä yhdeksi ja viherkesantosopimukset vähentää öljyväkirehuraaka-aineiden saannin 15522: myös kolmeksi vuodeksi. Peltoalasta on kesan- riippuvuutta tuonnista, mikä on tärkeää myös 15523: noitava 15 OJo, kuitenkin vähintään 2 ha. Tä- omavaraisuuden kannalta. Myös öljyn käyttöä 15524: hän tarkoitukseen on osoitettu 340 Mmk, josta voidaan lisätä, kasvirasvojen käyttö on lisään- 15525: osa kerätään maataloudelta. Sopimusten tekoa tymässä mm. elintarvikkeissa. Näyttää olevan 15526: on vauhditettu laajalla tilakohtaisella tiedotus- mahdollisuuksia lisätä kasviöljyjen käyttöä 15527: kampanjalla. Tavoitteena on saada sopimuk- myös esim. hydrauli- ja voiteluöljyihin sekä 15528: siin 160 000 ha peltoa. Vuoden 1989 kesannoi- kasvinsuojeluaineiden kiinneaineena. Viimei- 15529: missopimuksissa vaihtelee palkkio alueittain simpien laskelmien mukaan rypsin tukimenot 15530: 1 150-2 310 mk ha:lta. ovat valtiontalouden kannalta olleet yleensä 15531: Mahdollisuudet vapaaehtoisen kesannoinnin pienemmät kuin vastaava rehuviljan vientikus- 15532: merkittävään laajentamiseen ovat maa- ja met- tannus pinta-alayksikköä kohti, mikä puoltaa 15533: sätalousministeriön mielestä varsin rajalliset. öljykasvien viljelyn laajentamista. 15534: Kun ehdot ovat tälläkin hetkellä varsin lievät, Valtion tuen avulla on pyritty lisäämään 15535: jää joustavaraa lähinnä palkkiotason korotuk- herneen rehuksi viljelyä ja edistämään samalla 15536: seen ja sopimusten pituuteen. Yhden peltoheh- siementuotantoa toisaalta uusien hernelajikkei- 15537: taarin keskimääräinen kesannoimispalkkio oli den käyttöönoton nopeuttamiseksi ja toisaalta 15538: kertomusvuonna vajaa puolet samalta alalta siemenhuollon turvaamiseksi aiempaa laajem- 15539: tuotetun viljaylijäämän vientikustannuksesta. pia viljelytavoitteita varten. Herneen viljely- 15540: Tämän vuoksi olisi ministeriön mielestä palk- alan laajuus on kuitenkin v. 1986-88 vähenty- 15541: kiotasoa vielä nostettava. Palkkiotason noston nyt n. 2 500 ha:iin ruokaherneen aiemman lii- 15542: esteenä on toisaalta se, että taso heijastuu katuotannon ja heikkojen satovuosien takia. 15543: myös peliosta maksettaviin vuokriin tai voi Vihannesten viljelyalaa, joka on vuosittain 15544: yksittäisellä tilalla ylittää viljelystä saatavan hitaasti lisääntynyt, tulisi maa- ja metsätalous- 15545: tuoton. Mitä korkeampi palkkiotaso on, sitä ministeriön mielestä pyrkiä edelleen lisäämään 15546: korkeammat ovat myös kesannoinnin koko- niin paljon kuin kulutuksen kasvu antaa siihen 15547: naiskustannukset. Mahdollisuus monivuotiseen mahdollisuuden. Kun vihannesten siemenet 15548: sopimukseen houkuttelee lähinnä iäkkäitä vil- ovat lähes täysin tuontitavaraa, viljely on herk- 15549: jelijöitä, jotka aikovat vähitellen luopua maa- kä mahdollisille tuontihäiriöille. Jatkuva vakaa 15550: taloudesta. Näiden sopimusten tuotantoa alen- viljely edellyttääkin riittävää siementen var- 15551: tava vaikutus jää ehkä toivottua vähäisemmäk- muusvarastointia tai oman siemenviljelyn ke- 15552: si. hittämistä. 15553: Pellon käyttö öljykasvi- ja her- Pellon uusina käyttömuotoina tutkitaan par- 15554: netuotannossa sekä vihannesvilje- haillaan pellavan viljely-, käyttö- ja korjuutek- 15555: 1y s s ä. Öljykasvien viljelyala on v. 1980-88 niikkaa. Samoin eräitä muita pellonkäyttö- 15556: kasvanut 31 100 ha:a eli 56 OJo. Viljely on sopi- muotoja, kuten yrtti- ja maustekasvien viljelyä 15557: muspohjaista erikoisviljelyä. Vuodesta 1979 sekä luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden 15558: vuoteen 1982 on öljykasvien viljelyn määrää tuotantoa, tutkitaan edelleen. Kysymys on kui- 15559: 160 15560: 15561: tenkin enimmillään muutaman tuhannen heh- sen katsotaan yleisesti myös edistävän vesien- 15562: taarin vilje1ylaajuudesta. suojelua, koska se vähentää eroosiota. 15563: Monien peltoviljelytuotteiden käyttöä muu- Viime aikoina on vuosittain salaojitetusta 15564: hun kuin ravinnon valmistukseen on teknisesti peltoalasta noin kolmannes ojitettu maatilalain 15565: selvitetty ja valmiudet esim. energian, alkoho- mukaisen salaojitusavustuksen ja noin kolman- 15566: lin, tärkkelyksen ja valkuaisen tuotannon lisää- nes korkotukilainan turvin sekä noin kolman- 15567: miseen ovat monilta osin olemassa. Nykyiset nes ilman valtion tukea. Salaojitusavustuksen 15568: kansainväliset hintasuhteet, mm. viljan ja ener- kehitys ilmenee seuraavasta taulukosta: 15569: gian, eivät kuitenkaan mahdollista kannatta- 15570: van tuotannon aloittamista Suomessa. Vuosi Avustuksia Avustuksella 15571: maksettu valmistunut 15572: S a 1a ojitus . Maatalous 2000 -komitea to- 1000 mk ha 15573: tesi myös, että viime vuosien aikana on salaoji- 1983 oooooOooooOooo 000000000000000 22 400 12 {)()() 15574: tettu vuosittain n. 30 000 ha peltoa lähinnä !984 0000000000000000000000000000 0 25 700 12 800 15575: valtion tuella. Salaojitus lisää viljeltävää alaa, 1985 00000000000000000000000000000 27 200 12 100 15576: !986 0000000000000 0000000000000000 33 400 13800 15577: vaikka se ei vaikuta tilastoituun pellon mää- !987 0000000000000000000000000000 0 27 600 10200 15578: rään. Tämän vuoksi komitea ehdotti, että kos- !988 000000000000 00000000000000000 30 300 10 600 15579: ka viljelyksessä olevaa pellon alaa pyritään 15580: supistamaan, on salaojituksen tukemiseen val- Maanhankintaoikeuslaki. Laki oi- 15581: tion varoista suhtauduttava pidättyvästi. keudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 15582: Sääolojen vuoksi vuotuiset salaojitusmäärät (391178) eli maanhankintaoikeuslaki tuli voi- 15583: ovat vaihdelleet 1980-luvulla seuraavasti: maan 1.1.1979. Lain tarkoituksena on hillitä 15584: maa- ja metsätalouteen käytetyn maan siirty- 15585: Vuosi ha mistä muiden kuin viljelijäväestön omistukseen 15586: 1980 ... 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 39 000 ja tällä tavoin edistää maan saantia maatilalain 15587: 1981 0 0. 0 ••••• 0. 0 0 0 0 0 0...... 27 000 mukaiseen tilakoon suurentamiseen. Tähän ta- 15588: 1982 0 0 ooo••••• •••• 00 00 000 0. 38 400 voitteeseen pyritään siten, että luonnollisten 15589: 1983 .. 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 •••••••• 0 0 34 800 15590: 1984 .. 0 0000000 0 00000 oooooo. 28 800 henkilöiden, yhtiöiden, osuuskuntien, yhdistys- 15591: 1985 0 0 000000 0 0 0 000 0 0 0 0 0000 0 32 400 ten ja säätiöiden on saatava maa- ja metsäta- 15592: 1986 000 0 •• 0 0 0 0 0 0 0 000 00 0 oo o• 33 400 lousmaan ostoon lupa. Laki koskee vain kaup- 15593: 1987 000 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0000 0 0 0 0 oo 26 600 poja; vaihtona, lahjana tai perintönä saadut 15594: 1988 ..... 0 0 0. 0. 0 0. 0 0 0. 0 0 0 0 0 31 200 (ennakkotieto) 15595: maat on jätetty lain soveltamisalan ulkopuolel- 15596: Maa- ja metsätalousministeriön arvion mu- le. 15597: kaan tulevina vuosina salaojitusmäärät jäävät Sellaisia maakauppoja, joita laki ei koske tai 15598: n. 30 000-35 000 ha:iin. joihin ei tarvita ostolupaa, on huomattava 15599: Salaojituksen painopiste on siirtynyt Poh- määrä. Esimerkiksi v. 1987 käsitellyistä n. 15600: janmaalle Seinäjoen, Ylivieskan ja Oulun maa- 60 000 kaupanvahvistajan ilmoituksesta 84 OJo 15601: talouspiireihin sekä Itä-Suomeen Joensuun ja koski kauppoja, joihin ei tarvita maanhankin- 15602: Kuopion maatalouspiireihin. Etelä-Suomessa talupaa. Vaikka maan ostaminen pääsääntöi- 15603: valtaosa pelloista on salaojitettu tai niitä voi- sesti onkin luvanvaraista, käytännössä luvan- 15604: daan viljellä ojattomina. varaisuudesta säädetyt lukuisat poikkeukset ai- 15605: Maa- ja metsätalousministeriön mielestä heuttavat sen, että vain runsaat 10 % kaupois- 15606: maatalouden ylituotannon vähentämistä sala- ta vaatii maanhankintaluvan. On kuitenkin 15607: ojitusta rajoittamalla ei voida pitää perusteltu- todettava, että ei-luvanvaraisista kaupoista 15608: na. Jotta Suomessa voitaisiin viljellä mahdolli- pääosa on sellaisia, ettei kaupan kohteena ole 15609: simman pienin tuotantokustannuksin, on pel- merkitystä maatilalain toteutumisen kannalta 15610: tojen oltava salaojitettuja. Salaojituksen ra- joko vähäisen pinta-alan tai taajama-alueella 15611: joittaminen tai sen tukitoimien olennainen vä- sijainnin vuoksi. Ilmoitusta ei myöskään enää 15612: hentäminen vaikeuttaisi maatalouden harjoit- tarvitse tehdä, jos kaupanvahvistaja kaupan 15613: tamista Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näillä alueil- osapuolten antamien tietojen perusteella kat- 15614: la on peltojen kuivatuksen oltava kunnossa, soo, että lupa ei ole tarpeen. Kysymykseen 15615: jotta keväällä päästään toukotöihin mahdolli- tulevat lähinnä sukulaisten väliset sekä alle 15616: simman aikaisin ja syksyllä korjuutyöt ovat kahta hehtaaria koskevat kaupat. 15617: mahdollisia. Lyhyt kasvukausi on voitava Kielteisiä päätöksiä maanhankintalupa-asias- 15618: käyttää kokonaan hyväksi. Peltojen salaojituk- sa tehdään vuosittain n. 150. Kielteisten pää- 15619: 161 15620: 15621: tösten osuus kaikkien sekä myös luvanvarais- Kertomuksessaan vuodelta 1985 (s. 87-107) 15622: ien maakauppojen määrästä on siten hyvin valtiontilintarkastajat tarkastelivat maatalou- 15623: pieni. Kun maanhankintalupa on evätty, pääs- den tuki- ja ohjaustoimia. Kannanotossa todet- 15624: tään useimmiten ratkaisuun myymällä alue jo- tiin mm. seuraavaa: "Maataloustuotannon ta- 15625: ko uudelle ostajalle, takaisin myyjälle tai maa- sapainottamiseen on jo 1960-luvulta lähtien 15626: tilahallitukselle. pyritty lukuisin toimenpitein mm. perinteisen 15627: Maanhankintaoikeuslailla on maa- ja metsä- hintapolitiikan ja neuvonnan avulla sekä lain- 15628: talousministeriön mielestä selvä maakauppoja säädännön mahdollistamin vapaaehtoisin tai 15629: ennalta ohjaava vaikutus. Tätä vaikutusta te- pakollisin toimin. Maidon ja kananmunien 15630: hostaa ennakkotietomenettelyn käyttömahdol- tuotannon tilakohtaiset kiintiöt tarjoavat nyt- 15631: lisuus. Maata siirtyy kuitenkin huomattavia temmin keinon vaikuttaa tarvittaessa nopeasti- 15632: määriä pois viljelijäväestön omistuksesta lähi- kin ylijäämien suuruuteen. Tuotannon tasapai- 15633: sukulaisten välisten kauppojen tai perinnön nottamiseen tähtäävissä toimissa on valtion- 15634: kautta. Näihin eivät maanhankintaoikeuslain tilintarkastajain mielestä korostettava niiden 15635: mukaiset toimenpiteet ulotu. oikea-aikaisuutta, kohdistamisen oikeuden- 15636: Maanhankintaoikeuslain täytäntöönpanoon mukaisuutta ja joustavuutta. Järjestelmät eivät 15637: on maa- ja metsätalousministeriöitä saadun saa muodostua liian virkavaltaisiksi ja maata- 15638: selvityksen mukaan kohdistunut arvostelua loustuotannon järkevän suunnittelun suoranai- 15639: pääasiassa kahdelta taholta. Metsäteollisuusy- siksi esteiksi mm. sukupolvenvaihdosten yhtey- 15640: ritykset väittävät, että laki rajoittaa liikaa yh- dessä. Tähänastisten kokemusten mukaan tuo- 15641: tiöiden maanhankintaa. Viljelijöiden käsitysten tannon kiintiöinnillä, perustamislupajärjestel- 15642: mukaan viranomaiset myöntävät lupia liiankin mällä ja lainoituksella on olennainen vaikutus 15643: löyhin perustein muille ostajille kuin viljelijöil- tuotantoon etenkin silloin, kun rajat ovat tiu- 15644: le. Maanhankintaoikeuslaissa ei suoranaisesti kat. Sen sijaan markkinoimismaksujen tuotan- 15645: kielletä miltään ostajaryhmältä maan ostamis- toa vähentävä ja keskittymistä estävä vaikutus 15646: ta. Laissa on säädetty ne tapaukset, jolloin on yleensä vähäinen. Peltoa tulee edelleen saa- 15647: maanhankintalupa ei ole tarpeen ja ne edelly- da pois tuotannosta ja pellonraivaus tulisi saat- 15648: tykset, joilla lupa voidaan evätä. taa luvanvaraiseksi.'' 15649: Maanhankintaoikeuslain tarkoituksenmukai- Erilaisilla maatalouspoliittisilla toimilla on 15650: suus ja merkitys perustuu kuitenkin siihen, että pyritty ohjaamaan ja rajoittamaan maatalous- 15651: tieto lain olemassaolosta ohjaa ennalta kaup- tuotantoa, jotta maataloustuotteiden ylituotan- 15652: pojen syntymistä. Lain tarpeellisuutta voidaan non viennistä aiheutuvia kustannuksia voitai- 15653: ministeriön mielestä perustella varsinkin nyt, siin vähentää. Kotieläintuotannon lupajärjes- 15654: kun maa- ja metsätalousmaan ostot puhtaasti telmällä, maidon kaksihintajärjestelmällä ja 15655: sijoitusmielessä ovat lisääntymässä. kananmunien lisähintajärjestelmällä on säädet- 15656: Valtiontilintarkastajien aiempia ty kotieläintaloutta. Maataloustuotannon ko- 15657: kannanotto j a. Valtiontilintarkastajat konaismäärä riippuu kuitenkin lannoitus- ja 15658: ovat kertomuksessaan vuodelta 1983 (s. 92- satotason sekä sääolosuhteiden lisäksi pää- 15659: 94) käsitelleet maatalouden omavaraisuutta ja asiassa viljelyksessä olevan pellon määrästä. 15660: riippuvuutta tuonnista. Tässä yhteydessä val- Maatalouden tuotantopolitiikan suurimmaksi 15661: tiontilintarkastajat totesivat mm. seuraavaa: ongelmaksi tulee 1990-luvulla ylimääräisen pel- 15662: "Maatalouden ylituotanto-ongelmiin olisi val- toalan lisääntyminen. Sen vuoksi valtiontilin- 15663: tiontilintarkastajain mielestä pyrittävä löytä- tarkastajien mielestä on ennen muuta tehostet- 15664: mään ratkaisuja muun ohella myös ulkomais- tava niitä toimenpiteitä, joilla peltoa voidaan 15665: ten tuontipanosten käytön rajoituksilla. Pitkäl- siirtää pysyvästi maataloustuotannosta muu- 15666: lä aikavälillä valtiontilintarkastajat eivät näe hun käyttöön. 15667: mahdolliseksi ohjata maatalouden tuotantoa Jo lähes 30 vuotta sitten valmistunut laaja 15668: siten, että peltoviljelyalaa tai lehmien määrää maatalouskomitean mietintö korosti tämän ky- 15669: pyrittäisiin jatkuvasti supistamaan. Maatalou- symyksen tärkeyttä. Sen jälkeen 1960- ja 1970- 15670: den hallittu kehitys ja samalla perhe- ja pien- luvulla valmistui useita mietintöjä, joissa ko- 15671: viljelmien asema voidaan valtiontilintarkasta- rostettiin peltoalan määrän supistamisen tär- 15672: jain käsityksen mukaan turvata vain siten, että keyttä. Voidaankin sanoa, että laajaa selvitys- 15673: maatalouden sato- ja tuotostasojen jatkuva aineistoa olisi ollut käytettävissä päätöksen- 15674: kasvu voidaan pysäyttää.'' teon pohjaksi jo vuosikymmeniä sitten. Tästä 15675: 21 390649T 15676: 162 15677: 15678: huolimatta minkäänlaisiin konkreettisiin toi- monivuotinen sopimus saattaa houkutella lä- 15679: menpiteisiin ei ryhdytty. Päinvastoin uutta pel- hinnä iäkkäitä viljelijöitä, jotka aikovat vähi- 15680: toa raivattiin 1960-luvulla lähes JOO 000 haja tellen luopua maataloudesta. Näiden sopimus- 15681: 1970-luvulla lähes 40 000 ha. Kaikki tapahtui ten tuotantoa alenlava vaikutus jää ehkä toi- 15682: suurelta osin valtion tuen turvin maanhankin- vottua vähäisemmäksi. Vuotuisten satovaihte- 15683: talain, maankäyttölain ja uudis- ja kivenrai- lujen vuoksi tuotannon sovittaminen kotimais- 15684: vaustoimintaa edistävän lain nojalla. ta kulutusta vastaavaksi asettaa uusia vaati- 15685: Vuonna 1969 otettiin käyttöön ns. pellonva- muksia viljan varastoinnille ja vaikuttaa tällöin 15686: rausjärjestelmä. Vuodesta 1977 alkaen on tehty myös Valtion viljavaraston toimintaan. 15687: viljelijöiden kanssa erilaisia tuotannonmuutos- Laissa oikeudesta hankkia maa- ja metsäta- 15688: ja vähentämissopimuksia, joista osa on välilli- lousmaata on niin paljon poikkeuksia luvanva- 15689: sesti vaikuttanut myös viljelyssä olevaan pelto- raisuudesta, että olisi ehkä syytä pohtia, olisi- 15690: alaan. Samaan aikaan kuitenkin sallittiin uu- ko tarpeen tarkentaa kyseisen lain säännöksiä. 15691: den pellon raivaus, ja vasta v. 1987 voimaan Valtiontilintarkastajien mielestä tätäkin asiaa 15692: tullut lainsäädäntö pysäytti uuden pellon rai- olisi syytä ennakkoluulottomasti tutkia. 15693: vausinnon. Jo v. 1982 pellon raivaus lisääntyi 15694: jyrkästi ja huipentui vuoteen 1987. Tämän Maataloushallinto 15695: vuoksi olisi pellon raivausta pitänyt voimak- 15696: kaasti rajoittaa jo huomattavasti aiemmin. Hukkakauran torjunta. Lainsäädäntö . 15697: Maatalouspoliittisten päätösten tulee perus- 1o vanhastaan on hukkakauran haitallisuus 15698: tua nykyistä pitkäjänteisempiin ja maatalous- maanviljelylle ollut tunnettu eri Pohjoismaissa. 15699: yrittäjiä johdonmukaisesti kohteleviin ratkai- Niinpä vuoden 1734 lain rakennuskaaren 8 15700: suihin. Pellonraivauksen rajoittaminen olisikin luvun 4 §:ssä oli säännös, jonka mukaan ran- 15701: turvattava pysyvällä lailla. gaistaan sakolla sitä, joka levittää toisen pel- 15702: toon hukkakauraa. Tämä kohta rakennuskaa- 15703: Viime vuosien aikana peltojen metsityksessä ressa kumottiin vasta lailla 23.3.1979/370. 15704: ei ole päästy lähellekään niitä hehtaarimääriä, Hukkakauran torjuntaa koskevat nykyiset 15705: joihin esim. vielä v. 1972-74 yllettiin. Valtion- säännökset sisältyvät 20.2.197 6 annettuun Ia- 15706: tilintarkastajien mielestä syy tähän on ollut se, kiin hukkakauran torjunnasta (178/76) sekä 15707: että peltojen metsityksen onnistumista on sen nojalla annettuun asetukseen (541176). 15708: yleensä pidetty hyvin epävarmana. Huolimatta Hallituksen esityksen perusteluissa (HE n:o 15709: siitä, että pellon metsittäminen on periaatteessa 73/1975 II vp.) todettiin, että kun vapaaehtoi- 15710: yksinkertaista, koska metsitettävät alueet ovat suuteen nojautuvin toimenpitein ja siemen- 15711: tasaisia, kivettömiä, kannottomia ja ojitettuja, kauppaa koskevin säännöksin hukkakaurati- 15712: näyttää metsityksen onnistuminen olevan epä- lannetta ei ilmeisesti pystytä hallitsemaan, olisi 15713: varmaa. Suomen kaltaisen maan metsäntutki- hukkakauran torjumiseksi saatettava voimaan 15714: muksen tulisi kuitenkin kyetä tuottamaan sel- samantapainen lainsäädäntö, joka on voimassa 15715: laista tietoa, jonka perusteella olisi mahdollista muissa Pohjoismaissa. 15716: harjoittaa hyviin tuloksiin johtavaa metsitystä. Annettu hallituksen esitys oli yhdenmukai- 15717: Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että metsi- nen lakiehdotuksen kanssa, joka sisältyi vuo- 15718: tykseen liittyvää tutkimustoimintaa voimak- den 1975 ensimmäisillä valtiopäivillä eduskun- 15719: kaasti lisätään. Ei ole syytä odottaa metsitys- nalle annettuun rauenneeseen esitykseen laiksi 15720: halukkuuden lisääntyvän, ellei ole käytettävis- hukkakauran torjunnasta (HE n:o 9/1975 vp.). 15721: sä riittävästi tutkimustietoa metsityksen onnis- Hukkakauran torjuntaa koskevan lain ta- 15722: tumisesta. voitteena on hukkakauran leviämisen estämi- 15723: Kesannoinnin käyttö merkitsee tiettyä jous- nen ja sen hävittäminen. Lakiin on sisällytetty 15724: toa tuotannossa. Huonon satovuoden jälkeen säännökset mm. hukkakauran esiintymistä 15725: tai mahdollisen kriisin sattuessa kesanto voi- koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, katsel- 15726: daan ottaa tuotantoon. Velvoitekesannointijär- muksen toimittamisesta, alueen haltijan tor- 15727: jestelmän käyttöönottoa pitäisi edelleenkin juntavelvollisuudesta, torjuntasuunnitelmien 15728: harkita. Velvoitekesannoinnin yhtenä seurauk- laatimisesta ja hukkakauran torjumisesta ai- 15729: sena saattaa tosin olla pyrkimys käytössä ole- heutuneiden kustannusten korvaamisesta. 15730: van peltoalan entistä tehokkaampaan viljelyyn Hukkakauralaissa säädettyjen luovutus- ja 15731: mm. lannoitetasoa nostamalla ja tämä taas käyttörajoitusten mukaisesti pääsääntönä on, 15732: synnyttää ongelmia vesiensuojelussa. Lisäksi että hukkakaura-alueelta peräisin olevaa viljaa, 15733: 163 15734: 15735: siemeniä, olkia, lajittelujätteitä ja muita laissa vaihdannalle, silloin kun on olemassa vaara, 15736: mainittuja tuotteita ei saa myydä tai muutoin että näiden tuotteiden myynnin ja muun luovu- 15737: luovuttaa sellaiseen käyttöön, johon liittyy tuksen välityksellä hukkakaura saattaa levitä. 15738: hukkakauran leviämisen vaara, ellei esitetä sel- Norjan hukkakauralaissa on hallitukselle an- 15739: vitystä siitä, että luovutettava tuote tai tavara- nettu valta vastaavaulaisin edellytyksin rajoit- 15740: erä on vapaa hukkakaurasta. Luovutus voi taa kasvinviljelytuotteiden vaihdantaa. Yhtei- 15741: asetuksen mukaan tapahtua yleensä vain asian- senä piirteenä näiden maiden hukkakauralaeis- 15742: omaisen kunnan maatalouslautakunnan luval- sa on, että hukkakauran leviämisen kannalta 15743: la. on erityisen haitallisena pidetty hukkakauran 15744: Hukkakauraesiintymien selville saamiseksi saastuttamalla tilalla tuotetun viljan myyntiä 15745: laissa on säädetty, että alueen haltijan on, jos tai muuta luovutusta käytettäväksi jauhamat- 15746: hän tietää tai epäilee alueellaan esiintyvän huk- tomana tai vain rouhittuna rehuksi. Kun huk- 15747: kakauraa, viipymättä ilmoitettava siitä maata- kakaura saattaa helposti levitä myös kasvinvil- 15748: louslautakunnalle. Asetuksen mukaan myös jelytuotteiden käsittelyssä ja säilytyksessä käy- 15749: Valtion siementarkastuslaitoksen valtuuttaman tettyjen koneiden, muiden välineiden ja varas- 15750: tai hyväksymän viljelystarkastajan tai neuvon- totilojen välityksellä, on pohjoismaisessa huk- 15751: tajärjestön toimihenkilön on hukkakauraesiin- kakauralainsäädännössä säännöksiä, jotka vel- 15752: tymän todetessaan ilmoitettava siitä alueen hal- voittavat sanottujen laitteiden ja varastotilojen 15753: tijalle ja maatalouslautakunnalle. Maatalous- käyttäjiä huolehtimaan niiden puhdistuksesta. 15754: lautakunta tarkastaa alueen ja antaa ohjeet Myös kasvinviljelytuotteiden kuljettamisesta 15755: hukkakauran hävittämisestä. on annettu määräyksiä, joiden tarkoituksena 15756: Hukkakauran torjunnasta annetun lain mu- on estää hukkakauran siementen variseminen 15757: kaan maatalouslautakunnan tulee, varmistut- maahan kuljetuksen aikana. 15758: tuaan hukkakauran esiintymisestä, viipymättä Hukkakauran leviämisen estämistä tarkoitta- 15759: tehdä siitä ilmoitus alueen maataloustoimistol- vien säännösten ohella on Pohjoismaiden huk- 15760: le sekä ryhtyä toimenpiteisiin hukkakauran kakauralainsäädännössä monia osittain toisis- 15761: hävittämiseksi. Jos maatalouslautakunta kat- taan poikkeavia säännöksiä, jotka velvoittavat 15762: soo, että hukkakamaa esiintyy niin paljon, että alueen omistajia ja haltijoita hävittämään huk- 15763: sen hävittämiseksi on tarpeen laatia torjunta- kakauran hallitsemiltaan alueilta. Viranomai- 15764: suunnitelma, tulee sen tehdä maatalouspiirille set voivat antaa ohjeita ja neuvoja tai, jos 15765: ehdotus suunnitelman laatimisesta. Torjunta- tämän rikkakasvin levinneisyys on todettu mer- 15766: suunnitelman laatii maatalouspiiri, joka voi kittäväksi, laatia erityisiä torjuntasuunnitelmia 15767: tarvittaessa käyttää apuna maatalouden neu- hukkakauran hävittämiseksi. Suunnitelmien te- 15768: vontajärjestöjä. Torjuntasuunnitelman vahvis- kemisessä viranomaisia avustavat maatalous- 15769: taa maatilahallitus. Suunnitelmat ovat valta- järjestöt. 15770: osaltaan koskeneet useiden tilojen muodosta- Hukkakaura-alueen kehitys. Huk- 15771: mia laajahkoja alueita. Kertomusvuoden lopul- kakaura on juolavehnän ohella pahin ja vai- 15772: la tällaisia torjuntasuunnitelmia oli vahvistettu keimmin hävitettävä rikkakasvi maassamme. 15773: 42. Hukkakaura-ala on kehittynyt 1980-luvulla 15774: Voimassa olevan lain mukaan korvataan seuraavasti: 15775: puolet niiden torjunta-aineiden kustannuksista, 15776: jotka tarvitaan hukkakauran hävittämisvelvol- Vuosi ha 15777: lisuuden täyttämiseksi. Jos hukkakauran hävit- 1980 .................................... . 81 231 15778: 1985 .................................... . 124 920 15779: tämisestä johtuvien kustannusten katsotaan 1986 .................................... . 130 460 15780: huomattavasti heikentäneen alueen haltijan ta- 1987 .................................... . 141 381 15781: loudellista asemaa, voidaan niistä lain mukaan 1988 .................................... . 144 610 15782: korvata enemmänkin kuin puolet. 15783: Muissa Pohjoismaissa hukkakauran torjun- Koko maan peltopinta-alasta hukkakauran 15784: taa koskevaa lainsäädäntöä on ollut jo 1950- saastuttamien alueiden osuus on 1980-luvulla 15785: luvulta lähtien. Norjassa laki on annettu v. kasvanut runsaasta yhdestä prosentista lähes 15786: 1962, Tanskassa v. 1959 ja Ruotsissa v. 1970. kuuteen. 15787: Tanskassa ja Ruotsissa on lakiin otettu sään- Pahin alue on ollut Helsingin ruotsinkielisen 15788: nöksiä, jotka asettavat rajoituksia viljan sieme- maatalouspiirin alue, jossa hukkakaura-alueen 15789: nen sekä muidenkin kasvinviljelytuotteiden osuus koko pinta-alasta on ollut yli 20 OJo. 15790: 164 15791: 15792: Vaasan maatalouspiirin alueella osuus on ollut Maatilahallituksen tulee lähettää tarkastusvi- 15793: yli 13 OJo ja Porin maatalouspiirin alueella yli rastolle kertomusvuoden loppuun mennessä 15794: 10 OJo. Sen sijaan Ylivieskan, Kajaanin ja selvitys niistä toimenpiteistä, joihin se on ryh- 15795: Oulun pohjoisen maatalouspiirin alueilla saas- tynyt kertomuksessa mainitusssa puhdistus- ja 15796: tuneen pellon osuus on vain muutaman pro- lajittelujätteiden huolimatonta käsittelyä kos- 15797: senttikymmenyksen. kevassa asiassa. 15798: Hukkakauran torjunnasta aiheu- Koska hukkakauran saastuttama ala on jat- 15799: tuvat korvaukset . Hukkakauralain 11 kuvasti kasvanut ja koska tämä on johtunut 15800: §:n 1 momentin mukaan valtion varoista kor- säännösten ja määräysten mukaisten velvolli- 15801: vataan puolet niiden torjunta-aineiden kustan- suuksien laiminlyönneistä, tarkastusvirasto pi- 15802: nuksista, jotka on tarpeen käyttää hukkakau- tää tärkeänä, että niin maatilahallitus, metsäta- 15803: ran hävittämiseen tarkoitetun velvollisuuden louspiirit kuin maatalouslautakunnatkin tehos- 15804: täyttämiseksi. Korvausta haetaan kunnan maa- tavai valvontaansa. Valvontaviranomaisten tu- 15805: talouslautakunnalta. lee kiinnittää huomiota siihen, että hukkakau- 15806: Lain II §:n 2 momentin mukaan, jos hukka- raesiintymistä ilmoitetaan ja katselmukset suo- 15807: kauran hävittämisestä johtuvien kustannusten ritetaan säännösten mukaisesti. Lisäksi velvol- 15808: katsotaan huomattavasti heikentävän alueen lisuus ilmoittaa alueen haltijalle ja asianomai- 15809: haltijan taloudellista asemaa, ne voidaan hake- selle maatalouslautakunnalle koskee asetuksen 15810: muksesta korvata valtion varoista kokonaan- I8 §:ssä säädetyissä tapauksissa mm. neuvon- 15811: kin tai 1 momentissa mainittua suuremmalla tajärjestön toimihenkilöä. Virasto kiinnittää 15812: määrällä. Näitä korvauksia haetaan maata- maatilahallituksen huomiota havaittuihin il- 15813: louspiiriltä. moitusten ja katselmusten määrien epäsuhtee- 15814: Valtion varoista (mom. 30.34.42) on hukka- seen sekä suoritettujen valvontatarkastusten 15815: kauran torjunnasta aiheutuvia kustannuksia määrien suuriin eroihin myös saastuneimmilla 15816: suoritettu viime vuosina seuraavasti: alueilla. Toisaalta todetaan, ettei valvontatar- 15817: kastusten tilastoitu kattavuus anna välttämättä 15818: Vuosi Maatalous- Maatalous- Yhteensä oikeaa kuvaa valvonnan tasosta. Tarkastusvi- 15819: lautakunnat piirit 15820: Mmk raston käsityksen mukaan lain I4 §:ssä säädet- 15821: 1984 ......... 6,45 1,32 7,77 tyjen oikeuksien käyttäminen tarvittaessa edis- 15822: 1985 ......... 7,47 1,99 9,46 tää hukkakauran torjuntaa. Maatilahallituksen 15823: 1986 ......... 8,93 1,71 10,64 tulee pikaisesti uusia hukkakauran valvonnassa 15824: 1987 ......... 9,11 1,52 10,63 15825: 1988 ......... 8,95 0,73 9,68 tarvittavat seurantalomakkeet sellaisiksi, että 15826: maatilahallitus kykenee niiden avulla myös val- 15827: Valtiontalouden tarkastusviras- vomaan maatalouspiirien ja maatalouslauta- 15828: ton päätös . Valtiontalouden tarkastusvi- kuntien toimintaa. 15829: rasto suoritti kertomusvuonna hukkakauran Tarkastusvirasto katsoo, että hukkakauran 15830: torjuntaan myönnettyjä korvauksia koskevan torjuntavelvoitteiden liittäminen kesannoimis- 15831: tarkastuksen (n:o I5/51/88 25.8.I988). sopimusten ehtoihin on perusteltua. Valtion 15832: Tarkastusviraston käsityksen mukaan huk- varoista suoritettavan korvausosuuden korot- 15833: kakauran saastuttaman alan jatkuva kasvu on taminen ei ole välttämättä tehokkain keino 15834: suurelta osin aiheutunut säännösten ja mää- hukkakauran leviämisen estämiseksi. Sen si- 15835: räysten mukaisten velvollisuuksien laiminlyön- jaan esim. torjuntasuunnitelmia tulisi laatia 15836: neistä. Kuitenkin täsmälliset tiedot hukkakau- ainakin pahiten saastuneille alueille. 15837: ran eri leviämistapojen yleisyydestä sekä niiden Tarkastusvirasto katsoo, että on perusteltua 15838: syistä puuttuvat. Näiden seikkojen selvittämi- tarkastella torjunta-ainelainsäädäntöä myös 15839: nen auttaisi varsinaisen hukkakauran torjun- kilpailunäkökohtien valossa. Hukkakauran 15840: nan lisäksi myös tiedotuksen oikeassa kohden- torjuntaan käytettävien torjunta-aineiden hin- 15841: tamisessa. tojen ja markkinoiden selvittelyyn on aihetta 15842: Erityisesti tarkastusvirasto painottaa puh- siitäkin syystä, että valtio korvaa ainakin puo- 15843: taan siemenen merkitystä hukkakauran torjun- let tarpeellisten torjunta-aineiden kustannuk- 15844: takeinona. Lisäksi se huomauttaa, että tilasto- sista. 15845: tiedot hukkakauran levinneisyydestä sekä huk- Tarkastusviraston mielestä korvausten 15846: kakauratilanteen kehityksestä pitäisi saada ny- myöntäminen valtion varoista hukkakauran 15847: kyistä luotettavammiksi. torjuntaan ja myöntämisen valvonta ovat ol- 15848: 165 15849: 15850: leet puutteellisia. Korvaushakemukset sekä eri- vuus olisi vaatinut. Viranomaiset eivät kuiten- 15851: laiset seurantaa varten laaditut lomakkeet on kaan ole puuttuneet torjunnan laiminlyöntei- 15852: usein täytetty puutteellisesti, jolloin ei ole aina hin, vaikka hukkakauraongelman merkitys on 15853: riittävästi kyetty varmistumaan maksettujen esim. lainsäädännössä oivallettu jo melko var- 15854: korvausten oikeellisuudesta. Valvonnan heik- haisessa vaiheessa. Myös valtionaputoimin- 15855: koutta osoittaa myös se, etteivät maatalous- noissa tarkastus on osoittanut vakavia puuttei- 15856: piirit ole vaatineet kunnilta eikä maatilahallitus ta ja välinpitämättömyyttäkin. Tarkastusviras- 15857: maatalouspiireiltä niitä selvityksiä, joiden avul- to tähdentää, että koska kunnat myöntävät 15858: la maatalouspiirien olisi tullut valvoa korvaus- korvaukset valtion varoista ilman minkäänlais- 15859: ten ja maatilahallituksen lisäkorvausten myön- ta omavastuuta, maatalouspiirien tulee tehok- 15860: tämistä. kaasti valvoa tätä toimintaa. Myös maatalous- 15861: Tarkastusvirasto korostaa, että lain 11 §:n 2 piirien valtionapujen myöntämisessä on run- 15862: momentin mukaiset lisäkorvaukset ovat mah- saasti parantamisen varaa, mikä edellyttää 15863: dollisia vain silloin, kun hukkakauran torjun- myös maatilahallitukselta nykyistä olennaisesti 15864: takustannusten katsotaan huomattavasti hei- tiukempaa otetta. 15865: kentävän alueen haltijan taloudellista asemaa. Maatilahallitus antoi kesäkuussa 1989 val- 15866: Olisi aiheellista harkita, tulisiko tällöin aina tiontilintarkastajille selvityksen niistä toimista, 15867: ottaa huomioon myös hakijan puolison tulot. joihin valtiontalouden tarkastusviraston kerto- 15868: Lisäkorvaus voi olla pienempikin kuin tor- muksen johdosta on ryhdytty. 15869: junta-ainekustannukset kokonaisuudessaan. Tämän selvityksen mukaan tarkastusviraston 15870: Lisäksi tarkastuksessa havaittu korvausten ja päätöksessä mainitussa puhdistus- ja lajittelu- 15871: lisäkorvausten välinen porrastus on liian jyrk- jätteiden huolimatonta käsittelyä koskevassa 15872: kä. Tarkastusviraston mielestä torjunta-aineis- asiassa maatilahallitus valmisteli kertomusvuo- 15873: ta tulisi korvata ainoastaan käyttösuositusten den lopussa oikeudellisiin toimenpiteisiin ryh- 15874: mukainen määrä, jolloin mm. torjunta-ainei- tymistä. Vuoden 1989 kesannoimissopimuksis- 15875: den varastointeja tulisi seurata. sa otettiin huomioon myös hukkakauran tor- 15876: Tarkastusvirasto edellyttää, että maatilahal- junta. Maatilahallitus muutti kertomusvuoden 15877: litus valmistelee ja antaa pikaisesti uudet oh- keväällä maatalouspiireille ja lautakunnille an- 15878: jeet hukkakaura-asioiden käsittelystä. Kor- tamissaan ohjeissa kantaansa torjunta-ainekus- 15879: vausten ja lisäkorvausten perusteissa ei pitäisi tannusten korvaamisesta pakkotorjuntata- 15880: olla eroja eri kuntien ja maatalouspiirien välil- pauksissa. Muiltakin osin ohjekirjettä uudistet- 15881: lä. tiin ja selkeytettiin. Vuoden 1989 koulutusoh- 15882: Koska hukkakauran torjunnassa esiintyy jat- jelmaa valmisteltaessa kertomusvuoden lopulla 15883: kuvasti laiminlyöntejä, tulisi pakkotorjuntaa suunnitelmaan otettiin mukaan hukkakauran 15884: soveltaa niissä tapauksissa, joissa se hukkakau- torjuntaa koskevan tilaisuuden järjestäminen 15885: ran leviämisen estämiseksi on välttämätöntä. niille maatalouspiirien virkamiehille, jotka hoi- 15886: Tarkastusviraston mielestä lakiin sisältyvän tavat näitä asioita. Maatalouspiirit muuttivat 15887: toimenpiteiden toteutuksen varmistamiskeino- kertomusvuoden aikana linjaansa lisäkorvauk- 15888: na ei voida pitää sitä maatilahallituksen tulkin- sia myönnettäessä. 15889: taa, että pakkotorjuntatapauksissa alueen hal- Kertomuksissaan eri vuosilta valtiontilintar- 15890: tijalle korvattaisiin puolet torjunta-ainekustan- kastajat ovat usein joutuneet toteamaan, että 15891: nuksista. Tällainen tulkinta ei tarkastusviras- jonkin asian lainsäädännöllinen peruste on 15892: ton käsityksen mukaan ole omiaan edistämään asianmukaisesti järjestetty, mutta lain täytän- 15893: hukkakauran vapaaehtoista torjuntaa. Maati- töönpanossa esiintyy ongelmia. 15894: lahallituksen tulee kiinnittää huomiota myös Tämä pätee myös hukkakauran torjuntaan. 15895: siihen, että lain 15 §:n 3 momentin mukaan Hukkakauran torjunnasta on voimassa jo v. 15896: maatilahallitus voi jättää ilmoituksen syyttee- 1976 annettu laki ja asetus, jotka ovat saman- 15897: seen panemisesta tekemättä ainoastaan, milloin tyyppiset kuin muissakin Pohjoismaissa. Lais- 15898: rikkomus on vähäinen. Takaisinperintää kos- sa on otettu huomioon hukkakauran torjunta, 15899: kevat ehdot tulee esim. korvaushakemuslo- valvonta sekä kustannusten korvaus. 15900: makkeissa saattaa hakijoiden tietoon. Valtiontalouden tarkastusviraston tekemä 15901: Tarkastuksen perusteella tarkastusvirastolle tarkastus kuitenkin osoittaa, ettei lain edellyt- 15902: on muodostunut käsitys, ettei hukkakamaa ole tämiä toimia ja valvontaa ole toteutettu asian- 15903: torjuttu niin huolellisesti kuin ongelman vaka- mukaisesti. Tarkastuksessa on käynyt ilmi, että 15904: 166 15905: 15906: maatalouspiirit ovat myöntäneet hukkakoura- Iee/lisia tutkimuksia. Koska hukkakaura on 15907: lain JJ §:n 2 momentin mukaisia lisäkorvauk- juolavehnän ohella pahin ja vaikeimmin hävi- 15908: sia erilaisin perustein. Vaikka lain mukaan on tettävä rikkakasvi, tulisi hukkakauraa koske- 15909: mahdollisuus suorittaa lisäkorvausta yli vaa tutkimusta lisätä. Tutkimustiedon nojalla 15910: 50 %:sta aina JOO %:iin saakka, lisäkorvauk- voitaisiin paitsi parantaa hukkakauran torjun- 15911: set on aina suoritettu JOO %:n mukaan. taa myös kohdentaa tiedotusta oikein. 15912: Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan Myös hukkakauran haittojen aiheuttamia 15913: viranomaisten tulee kiinnittää erityistä huo- kustannuksia ei ole juurikaan selvitetty. Talou- 15914: miota siihen, ettei harkinnanvaraisia lisäkor- dellinen tappio muodostuu hukkkauran aiheut- 15915: vauksia suoriteta aina säädetyn enimmäismää- tamasta sadonalennuksesta ja sadon laadun 15916: rän mukaisesti, kuten on käynyt hukkakoura- pilaantumisesta. Toisaalta torjunta-aineiden 15917: lain JJ §:n 2 momentin soveltamisessa. Maati- käyttö lisää viljelyn kustannuksia ja viljelmän 15918: lahallituksen tulee valvoa maatalouspiirien julistaminen hukkakauran saastuttamaksi vä- 15919: korvauskäytäntöä ja ohjata se vastaamaan lain hentää sen myyntiarvoa tai vuokraa. Myös 15920: säännöksiä. näitä kysymyksiä koskevaa tutkimusta olisi 15921: Hukkakauran leviämistavoista ei ole perus- lisättävä. 15922: 167 15923: 15924: 15925: 15926: 15927: Liikenneministeriön hallinnonala 15928: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- loukkaantunut lähes 220 000. Vesiliikenteessä 15929: kastuksen liikenneministeriössä 9.6.1989 ja on kuollut lähes 2 500 ihmistä. Rautatieliiken- 15930: posti- ja telehallituksessa 21.4.1989 sekä tutus- teeseen liittyvissä onnettomuuksissa on kaik- 15931: tuneet Liikenneturvan toimintaan 4.4.1989. kiaan kuollut noin 1 300 ja loukkaantunut 15932: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat 1 500 ihmistä, junamatkustajia on kuollut 100 15933: selvittäneet tehtävien ja toimivallan delegoin- ja loukkaantunut 800. Lentoliikenteessä on 15934: tia, liikenneturvallisuuden parantamista tie-, tänä aikana kuollut yli 100 ja loukkaantunut 15935: rautatie-, vesi- ja lentoliikenteessä, satamapo- lähes 100 henkilöä, sen sijaan raskaassa lento- 15936: liittisen ohjelman aikaansaamista, yksityisten liikenteessä ei ole sattunut yhtään kuolemaan 15937: palvelusten käyttöä liikenneministeriön hallin- johtanutta onnettomuutta. 15938: nonalalla, postitoimen palvelutasotavoitteita, Vakavien tieliikenneonnettomuuksien tutkin- 15939: posti- ja telelaitoksen tarkastustoimen organi- ta on Suomessa järjestetty Liikennevakuutus- 15940: sointia, asemaa, tehtäviä ja raportointia eri yhdistyksen (asetus 396/59) toimesta. Yhdis- 15941: hallinnontasoilla sekä Valtionrautateiden kone- tyksessä toimivan vakuutusyhtiöiden liikenne- 15942: pajatoiminnan tulevaisuutta. turvallisuustoimikunnan ohjauksessa tutkitaan 15943: Liikenneministeriöön tehdyn tarkastuskäyn- suurin osa kuolemaan johtaneista tieliikenne- 15944: nin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan kes- onnettomuuksista sekä muitakin henkilövahin- 15945: keisiä tapahtumia kertomusvuonna, liikenne- koon johtaneita onnettomuuksia. Kunkin on- 15946: ministeriön johtopäätöksiä ja jatkotoimia lii- nettomuuden tutkii lääneittäin järjestäytynyt 15947: kennepoliittisen selonteon eduskuntakeskuste- tutkijalautakunta, jonka jäseninä ovat poliisin, 15948: lun jälkeen, satamien kehittämisohjelmaa ja tie- ja vesirakennuslaitoksen ja katsastustoi- 15949: liikenneministeriön hallinnonalan määrärahois- men edustajat. Lisäksi lautakunnissa voi olla 15950: ta osittain rahoitettujen taukotupa- ja loma- erikoisalojen asiantuntijoita. Liikenneministe- 15951: kiinteistöjen määrää ja alueellista sijaintia sekä riön hallinnonalan vuosia 1990-94 koskevan 15952: ulkopuolisen rahoituksen osuutta ja hankinta- yleissuunnitelman mukaan suunnitelmakaudel- 15953: tapaa. la selvitetään tarve siirtää vakavien liikenneva- 15954: hinkojen tutkimus viranomaisille. 15955: Maassamme on tehty tavoitteellista liikenne- 15956: Liikenneministeriö turvallisuustyötä parin vuosikymmenen aika- 15957: na. Varsinkin 1970-luvun liikenneturvallisuus- 15958: Liikenneturvallisuuden parantaminen. Kai- työ on osoittautunut menestykselliseksi, sillä 15959: kissa v. 1970-88 maassamme sattuneissa lii- tieliikenteen onnettomuusluvut vähenivät vuo- 15960: kenneonnettomuuksissa on kuollut arviolta sikymmenen loppuun mennessä selvästi. Sen 15961: 18 000 ja loukkaantunut yli 222 000 henkilöä. sijaan kuluvalla vuosikymmenellä liikennetur- 15962: Valtaosa onnettomuuksista on tapahtunut tie- vallisuus ei ole enää kehittynyt asetettujen 15963: liikenteessä, jossa on kuollut yli 14 000 ja tavoitteiden mukaisesti. Liikenneonnettomuuk- 15964: 168 15965: 15966: sissa kuolleiden ja loukkaantuneiden maaran Mmk Asukasta 15967: kohti 15968: aleneminen on pysähtynyt ja jopa kasvanut. vuodessa 15969: Tämä on yhteydessä moniin liikenneturvalli- mk 15970: suutta sääteleviin tekijöihin. Liikenneturvalli- Arvioitu työpanoksen menetys ... . 2 000 400 15971: suuden kehittämiseksi on enää vaikea löytää Sairaanhoito- ja hallintokulut .... . 400 80 15972: Aineelliset vahingot .............. . 3 000 600 15973: erillisiä, nopeasti ja laajasti vaikuttavia toimia. Inhimillisten menetysten lasken- 15974: nallinen arvo ..................... . 1 600 320 15975: Hallituksen 12.4.1988 eduskunnalle anta- Yhteensä ......................... . 7 000 1 400 15976: massa liikennepoliittisessa selonteossa todetaan 15977: liikenneturvallisuutta parantavat keinot jo pää- 15978: osin käytetyiksi ja liikenneympäristön raken- Liikenneturvallisuustyö on valtionhallinnos- 15979: teellisten turvallisuustoimien kustannushyöty- sa jakaantunut eri sektoreille niiden yleisen 15980: suhde varsin korkeaksi. Selonteon mukaan lii- toimialan mukaan. Koordinointivastuu on lii- 15981: kenneturvallisuutta on kuitenkin jatkuvasti tar- kenneministeriöllä. Liikenneministeriön hallin- 15982: peen parantaa ja tämä tavoite on keskeisellä nonalan liikenneturvallisuustyön organisaati- 15983: sijalla kaikessa liikennepoliittisessa suunnitte- ota on viime vuosina uudistettu mm. antamalla 15984: lussa. Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on uudet asetukset liikenneturvallisuusasiain neu- 15985: vaikuttaa liikenneympäristöön, ajoneuvojen vottelukunnasta ja Liikenneturvasta (842 ja 15986: rakenteisiin ja tienkäyttäjiin kaikin mahdollisin 843/13.11.1987). 15987: keinoin siten, että erityisesti vakavat liikenne- Liikenneturva toimii valtakunnallisena lii- 15988: onnettomuudet edelleen vähenevät. Hallituk- kenneturvallisuustyön keskusjärjestönä. Sen 15989: sen selonteossa eduskunnalle on liikenneturval- tarkoituksena on liikenneturvallisuuden edistä- 15990: lisuuden tavoitteiden ja toimintalinjojen lisäksi minen liikenneministeriön antamien ohjeiden 15991: tarkasteltu myös liikenneympäristön paranta- mukaisesti harjoittamalla alan tiedotus-, valis- 15992: mista, ajoneuvotekniikkaa, katsastusta ja re- tus- ja koulutustoimintaa ja muuta asetuksessa 15993: kisteröintiä, koulutusta ja tiedotusta, lainsää- sille osoitettua liikenneturvallisuustyötä. 15994: däntöä ja valvontaa sekä tutkimusta ja hallin- Liikenneturvan rahoitus perustuu pääasiassa 15995: toa. liikennevakuutuslain nojalla maksettavaan ns. 15996: liikenneturvallisuusmaksuun. Maksun suuruu- 15997: Liikenneturvallisuustyössä pyritään erityises- den, joka on määräosa liikennevakuutuksen 15998: ti parantamaan kevyen liikenteen turvallisuut- maksutulosta, päättää vuosittain sosiaali- ja 15999: ta, vähentämään nuorten kuljettajien suurta terveysministeriö. Liikenneturvallisuusmaksu 16000: onnettomuusriskiä ja torjumaan vakavien on- oli kertomusvuonna 1, 1 OJo eli 24 456 000 mk 16001: nettomuuksien määrän kasvu. Vaikka tieliiken- ja kattoi yli 95 % Liikenneturvan kuluista. Sen 16002: teen turvallisuuden kehittäminen on määräl- lisäksi valtio on tehnyt Liikenneturvan kanssa 16003: tään merkittävin kehittämiskohde, pyritään pi- eräitä tutkimussopimuksia. 16004: tämään yllä myös lento-, vesi- ja rautatieliiken- Liikenneturva on liikenneministeriön valvon- 16005: teen turvallisuutta ja parantamaan turvallisuut- nassa. Liikenneministeriö vahvistaa Liikenne- 16006: ta lisääviä teknisiä laitteita ja operatiivisia turvan varojen käyttösuunnitelman vuosittain 16007: menetelmiä. Liikenneturvallisuustyön kehittä- sekä järjestön henkilökunnan lukumäärän ja 16008: minen eri alojen yhteistyönä on myös tärkeää. toimien nimikkeet. Liikenneturvan hallinto- 16009: neuvostossa tulee liikenne-, sisäasiain-, opetus- 16010: sekä sosiaali- ja terveysministeriön olla edustet- 16011: Tieliikenneonnettomuuksista aiheutuu raha- tuina. Lisäksi liikenneministeriö ja valtionta- 16012: na mittaamattomien inhimillisten kärsimysten louden tarkastusvirasto valitsevat kumpikin 16013: lisäksi yhteiskunnalle vuosittain arviolta 7 mrd. yhden keskusjärjestön tilintarkastajista. 16014: mk:n laskennalliset kustannukset, jotka halli- Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta 16015: tuksen selonteon mukaan jakautuvat seuraa- neuvoo liikenneministeriötä liikenneturvalli- 16016: vasti: suusasioissa. Neuvottelukunnassa ovat edustet- 16017: 169 16018: 16019: tuina tärkeimmät liikenneturvallisuustyössä T i e 1i i ken n e . Maamme tieliikenteessä 16020: toimivat viranomaiset ja järjestöt. Neuvottelu- kuoli 1970-luvun alussa enimmillään lähes 16021: kunnan toiminnan painopiste on eri hallinnon- 1 200 ja loukkaantui yli 16 000 henkilöä vuo- 16022: alojen liikenneturvallisuustyön yhteensovitta- dessa. Tämän jälkeen vakavien tieliikenneon- 16023: misessa. nettomuuksien määrä väheni 1980-luvun al- 16024: Liikenneturvallisuustoimien vaikutuksia seu- kuun mennessä keskimäärin puoleen edellisistä 16025: rataan liikenneministeriön toimesta mahdolli- luvuista. Kuluvalla vuosikymmenellä ei myön- 16026: suuksien mukaan. Tehokkaan suunnittelun ja teinen kehitys ole enää jatkunut lukumäärinä 16027: toimenpiteiden seurannan järjestäminen edel- mitattuna, joskin suhteellinen liikenneturvalli- 16028: lyttää liikenneministeriöitä saadun selvityksen suus on säilynyt varsin korkealla tasolla. 16029: mukaan tutkimukseen ja suunnitteluun osoitet- 16030: tavien määrärahojen lisäämistä merkittävästi Seuraavassa asetelmassa tarkastellaan tielii- 16031: lähivuosina. kenneonnettomuuksien sekä niissä kuolleiden 16032: Seuraavassa tarkastellaan liikenneturvalli- ja vammautuneiden määriä ja suhteellisen lii- 16033: suuden kehitystä ja tilaa eri liikennemuodoissa. kenneturvallisuuden kehitystä v. 1970-88: 16034: 16035: 16036: 16037: 16038: Vuosi Liikenne- Poliisille ilmoitetut Suhteellinen 16039: vakuutuksen Onnettomuudet Vammautuneet Kuolleet liikenneturvallisuus 16040: perusteella Kuolleet Kuolleet 16041: korvatut 100 OOO:ta 100 miljoonaa 16042: onnettomuudet henkilöä autokilometriä 16043: kohti kohti 16044: 1970 ........................... 77 000 30 466 16 028 1 055 22,9 6,0 16045: 1971 ........................... 83 650 30 005 16 026 1 143 24,7 6,0 16046: 1972 ........................... 76 800 28 205 15 985 1 156 24,8 5,6 16047: 1973 ........................... 72 850 29 071 15 859 1 086 23,2 4,9 16048: 1974 ... ··········· ............. 66 750 26 574 14 167 865 18,4 4,0 16049: 1975 ........................... 72 750 27 608 15 067 910 19.3 3,7 16050: 1976 ........................... 74 999 23 989 11 706 804 17,0 3,2 16051: 1977 ........................... 76 366 24 287 11 309 709 14,9 2,8 16052: 1978 ........................... 72 337 27 065 8 701 2 610 12,8 2,4 16053: 1979 ........................... 79 660 23 668 8 762 650 13,6 2,5 16054: 1980 ........................... 81 006 29 416 8 442 551 11,5 2,1 16055: 1981 ........................... 91 493 31 303 9072 555 11,5 2,0 16056: 1982 ........................... 87 623 31 227 9 117 569 11,8 2,0 16057: 1983 ........................... 92 445 37 651 9 373 604 12,4 2,1 16058: 1984 ........................... 99 075 38 512 9 198 541 11' 1 1,8 16059: 1985 ........................... 101 865 40 400 9 563 541 11,0 1,7 16060: 1986 ........................... 104 551 41 652 10 762 612 12,4 1,9 16061: 1987 ........................... 108 000 43 198 10 752 581 11,7 1,7 16062: 1988 ........................... 111 200 1 47 324 11 909 653 13,0 1,8 16063: 1 16064: Ennakkotieto. 16065: 2 16066: Muutos laskentaperusteissa vuodesta 1978. 16067: 16068: 16069: 16070: 16071: Suomen tieliikenneturvallisuus on kansain- kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät Poh- 16072: välisesti katsoen hyvä kuten muidenkin Poh- joismaissa v. 1976-88 (tietoja Ruotsin louk- 16073: joismaiden. Seuraavalla sivulla olevasta taulu- kaantuneista ei ole saatu kertomusvuodelta). 16074: kosta ilmenevät liikenneonnettomuuksissa 16075: 16076: 16077: 16078: 16079: 22 390649T 16080: - 16081: -..1 16082: 0 16083: 16084: 16085: 16086: 16087: Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Pohjoismaissa v. 1976-1988 16088: Vuosi Suomi Ruotsi Tanska Norja 16089: Kuol- Louk- Väkiluvun Kuol· Louk- Väkiluvun Kuol- Louk- Väkiluvun Kuol- Louk- Väkiluvun 16090: Ieiia kaantu- 100 OOO:ta leita kaantu- 100 OOO:ta leita kaantu- 100 OOO:ta leita kaantu- 100 OOO:ta 16091: neita henkeä kohti neita henkeä kohti neita henkeä kohti neita henkeä kohti 16092: Kuol- Louk- Kuo1- Louk- Kuo1- Louk- Kuo1- Louk- 16093: Ieiia kaantu- leita kaantu leita kaantu- lcita kaantu- 16094: neila neita neita neila 16095: 1976 ................. 804 11706 17,0 248 1 168 21 843 14,2 266 857 19 599 16,8 384 471 10 394 11,8 259 16096: 1977 ................. 709 11 309 14,9 238 1 031 20 916 12,5 253 828 19 648 16,3 386 442 12 830 10,9 317 16097: 1978 ................. 610 8 701 12,8 183 1 034 20 573 12,5 249 849 19 517 16,7 384 434 12 367 10,7 305 16098: 1979 ................. 650 8 762 13,6 184 926 19 552 11,2 236 730 16 487 14,3 322 437 10 947 10,7 269 16099: 1980 ................. 551 8 442 11,5 176 846 19 246 10,2 232 690 15 119 13,4 295 356 9 725 8,7 239 16100: 1981 ................. 555 9072 11,5 189 784 18 564 9,4 224 662 13 649 12,9 266 338 10 480 8,0 256 16101: 1982 ................. 569 9 117 11,8 188 758 19 227 9,0 231 658 13 442 12,8 262 401 10 430 9,7 253 16102: 1983 ................. 604 9 373 12,4 193 779 19 803 9,4 238 669 13 137 13,1 257 409 10 608 9,9 257 16103: 1984 ................. 541 9 198 11,1 188 801 20 635 9,6 248 665 13 718 13,0 268 407 II 094 9,8 268 16104: 1985 ................. 541 9 563 11,0 195 808 20 671 9,7 248 772 13 855 15,1 271 402 11 902 9,7 286 16105: 1986 ................. 612 10 762 12,4 218 844 21 614 10,1 259 723 13 398 14,1 262 452 12 006 10,9 289 16106: 1987 ................. 581 10 752 11,8 218 787 20 467 9,4 244 692 12 677 13,5 247 401 10 841 9,7 261 16107: 1988 ................. 653 11909 13,2 240 813 9,6 713 11 790 13,9 230 378 10 962 9,0 260 16108: 171 16109: 16110: Kertomusvuonna maamme tieliikenteessä kenneonnettomuuksista. Kuolemaan johtaneis- 16111: kuoli 653 ja loukkaantui 11 909 ihmistä. Luvut ta onnettomuuksista 19,8 % tapahtui alkoho- 16112: ovat suurimmat vuoden 1977 jälkeen. Tielii- lin vaikutuksen alaisena (edellisenä vuonna 16113: kenteessä kuolleiden määrän kasvu aiheutui 18,2 %). Tieliikenneonnettomuuksissa kuol- 16114: pääasiassa kuljettajien kuolemien määrän li- leista joka kuudes ja loukkaantuneista joka 16115: sääntymisestä. Heidän osuutensa oli lähes kahdeksas oli mukana rattijuopumusonnetto- 16116: 40 % ja matkustajien 20 %. Kuolemaan johta- muudessa. Kiinnijääneistä rattijuopoista lähes 16117: neista onnettomuuksista ovat merkittävästi li- puolet oli uusijoita kertomusvuoden tietojen 16118: sääntyneet kohtaamis- ja tieltäsuistumisonnet- mukaan, 1970-luvun lopulla vain joka seitse- 16119: tomuudet. Kaikista tieliikenteessä kuolleista oli mäs. Liikennejuopumusta on selostettu tässä 16120: jalankulkijoita 20 OJo, polkupyöräilijöitä 10 % kertomuksessa tarkemmin sosiaali- ja terveys- 16121: ja muita tielläliikkujia 10 %. ministeriön hallinnonalan yhteydessä. 16122: Viime vuosina on poliisin tietoon tullut vuo- Maamme tieliikenteen turvallisuuden kehit- 16123: sittain yli 27 000 liikennejuopumustapausta. tämismahdollisuuksien arvioinnin kannalta on 16124: Ilmi tulleen rattijuopumusrikollisuuden määrä varsin tärkeätä, että autoistuminen jatkuu ta- 16125: on kuluvalla vuosikymmenellä kasvanut nel- saisena maan eri alueilla. Maassamme on kes- 16126: jänneksellä, mutta vähentynyt suhteessa auto- kimäärin 2,6 asukasta yhtä autoa kohti, eivät- 16127: kantaan ja liikennemääriin. Tapausten ilmitu- kä alueelliset erot ole merkittäviä. Autoja oli 16128: lon lisääntyminen johtuu osin myös poliisin kertomusvuonna yli 2 miljoonaa, ja vuosittain 16129: suorittaman valvonnan tehostumisesta. Todel- rekisteröidään lähes 200 000 uutta ajoneuvoa. 16130: lisesta kehityksestä ei ole käytettävissä luotetta- Tarkasteltaessa tieliikenteessä kuolleiden ja 16131: vampaa tietoa. Tieliikenneonnettomuuksia, loukkaantuneiden lukumääriä väkilukuun 16132: joissa yksi tai useampi osallinen oli alkoholin (100 OOO:ta henkeä kohti) suhteutettuna voi- 16133: vaikutuksen alaisena, tapahtui kertomusvuon- daan kuitenkin huomata varsin merkittäviä 16134: na 4 196 (edellisenä vuonna 3 760), mikä oli läänikohtaisia eroja, kuten seuraavasta asetel- 16135: 9,1 % (edellisenä vuonna 8,7 %) kaikista lii- masta ilmenee: 16136: 16137: 16138: 16139: Lääni Autoja Väkiluku Asukkaita Kuolleet Loukkaantuneet 16140: keskimäärin tuhansina autoa kohti Lukumäärä Väkiluvun Lukumäärä Väkiluvun 16141: 100 000 100 000 16142: henkeä henkeä 16143: kohti kohti 16144: Uudenmaan ............... 445 071 1 214,8 2,7 110 9,1 2 453 201,9 16145: Turun ja Porin ············ 292 535 714,2 2,4 82 II ,5 1 824 255,4 16146: Ahvenanmaan ............. 12 894 23,7 1,8 3 12,7 52 219,4 16147: Hämeen ................... 257 292 681,6 2,6 62 9,1 1 397 204,1 16148: Kymen ..................... 126 004 337,3 2,7 50 14,8 726 215,2 16149: Mikkelin ................... 76 641 207,9 2,7 38 18,3 505 242,9 16150: Pohjois-Karjalan .......... 66 342 176,7 2,7 29 16,4 354 200,3 16151: Kuopion ................... 89 157 255,7 2,9 36 14,1 494 193,2 16152: Keski-Suomen ............. 91 750 248,4 2,7 43 17,3 638 256,8 16153: Vaasan ···················· 184 205 444,4 2,4 51 11,5 965 217,1 16154: Oulun ····················· 157 953 433,7 2,7 42 9,7 955 220,2 16155: Lapin ...................... 74 487 200,2 2,7 35 17,5 389 194,3 16156: Koko maa ................. 1 874 331 4 938,6 2,6 581 11,8 10 752 217,7 16157: 16158: 16159: 16160: 16161: Asetelmaa tarkasteltaessa kiinnittyy huomio talaisen hyvä alhaisten lukujen lääneissä Uu- 16162: siihen, etteivät liikenneonnettomuuksissa tilas- dellamaalla ja Hämeessä sekä korkeiden luku- 16163: toidut kuolleisuus- ja loukkaantumisluvut kor- jen lääneissä Mikkelissä ja Keski-Suomessa, 16164: reloi keskenään. Niinpä mm. Lapin läänin mutta muissa lääneissä korrelointi oli heikko. 16165: kuolleisuusluku oli koko maassa toiseksi kor- Syitä heikkoon korrelaatioon voidaan vain ar- 16166: kein, mutta loukkaantuneisuusluku oli saman- vioida: ajotavat, autokanta, tiestön kunto, ti- 16167: aikaisesti toiseksi alhaisin. Korrelointi on koh- lastoinnin erot jne. Autoliitto kysyykin selvi- 16168: 172 16169: 16170: tyksessään: Onko liikenneturvallisuustyön pe- vat useimmiten hyviin ja nopetstm tuloksiin 16171: russtrategia sittenkään oikea? Kun vähenne- liikenneturvallisuudessa. Kunnat voivat myös 16172: tään lieviä kolareita, niin suuretkin vähenevät, vaikuttaa tienkäyttäjien asenteisiin lisäämällä 16173: vai vähenevätkö? valistus- ja tiedotustoimintaa, järjestämällä au- 16174: Useat asiantuntijat ja järjestöt ovat pohti- toilijoiden jatkokoulutusta ja rakentamalla 16175: neet liikenneturvallisuuden kehitykseen vaikut- mm. liukkaan kelin ajoratoja. 16176: tavia tekijöitä ja keinoja tilanteen parantami- Suomen Kaupunkiliitolta saadun selvityksen 16177: seksi. Keskitettyjen toimien mahdollisuudet on mukaan taajamissa liikenneturvallisuutta voi- 16178: varsin yleisesti todettu loppuun käytetyiksi, daan olennaisesti parantaa suunnittelemalla ja 16179: joten huomio on kiinnitetty hajautettujen ja rakentamalla yhdyskunnat ja liikenneverkot oi- 16180: pienten toimien käyttöönottoon. Samalla olisi kein. Suosimalla joukkoliikennettä, erottamal- 16181: tienkäyttäjien omaa aktiivisuutta tehostettava la kevyt liikenne ajoneuvoliikenteestä, ohjaa- 16182: käyttämällä hyväksi koulutusta ja kampanjoin- malla läpikulkuliikenne asuinalueiden ohi, rau- 16183: tia. Liikenneturvallisuustyössä vastuuta on hoittamalla keskustat liialta autoliikenteeltä 16184: nähtävästi kyettävä jakamaan useille toteutta- sekä suunnittelemalla yhdyskuntarakenne mah- 16185: jille. Toteuttajina voivat olla valtionhallinnon dollisimman vähän liikkumista vaativaksi voi- 16186: lisäksi myös kunnat ja liikennealan järjestöt. daan onnettomuuksien määrää vähentää huo- 16187: Autoliitto teetätti keväällä 1989 Taloustutki- mattavasti. 16188: mus Oy:llä mielipidetutkimuksen, jonka mu- Suomen Kaupunkiliiton mukaan liikenneym- 16189: kaan teiden kunnon merkitystä liikenneturval- päristön kehittämistoimilla voidaan nimen- 16190: lisuudelle pidetään tärkeänä. Tutkimuksen mu- omaan kuntatasolla merkittävästi vähentää lii- 16191: kaan 75 lllo piti teiden huonoa kuntoa tieliiken- kenneturmia. Tarvittavia toimia ei kuitenkaan 16192: teen suurimpana epäkohtana ja 49 % vastaa- tehdä riittävästi ja perussyynä liitto pitää kun- 16193: jista oli sitä mieltä, että teiden huono kunto on tien liikennerahoituksen vaikeutunutta tilan- 16194: suurin onnettomuuksien aiheuttaja. netta. Vuodesta 1976 vuoteen 1986 kuntien 16195: Liikenneturvallisuuden suurimmat ongelmat osuus julkisen vallan kaikista tie- ja katume- 16196: ovat keskittyneet taajamiin. Niissä sattuu noista on noussut 33 % :sta 39 % :iin. Kaupun- 16197: enemmän, vaikkakin seurauksiltaan lievempiä, kien joukkoliikenne on taas rajattu pois val- 16198: onnettomuuksia kuin maanteillä. Kunnat ovat tion joukkoliikenneavustusten piiristä, joten 16199: liikenneturvallisuustyön kannalta sopivan ko- liikennejärjestelmän ja -turvallisuuden paran- 16200: koisia yksikköjä ja niillä on valtiota paremmat taminen vaikuttaa liiton mukaan kunnallisve- 16201: mahdollisuudet saada tienkäyttäjät mukaan lii- roäyrin hintaan. Kun samanaikaisesti myös 16202: kenneturvallisuustyöhön. kuntien lakisääteiset tehtävät lisääntyvät, jää- 16203: Autoliitolta saadun selvityksen mukaan kun- vät tarpeelliset liikenneratkaisut liian usein to- 16204: nan tulisi sujuvan liikennejärjestelmän aikaan- teutumatta. 16205: saamiseksi Suomen Kunnallisliitolta saadun selvityksen 16206: - luoda toimiva tie- ja katuverkosto mukaan taajamien tieliikenteen turvallisuuden 16207: - turvata liikenteen sujuvuus kaikkina vuo- parantamisessa tieympäristöön kohdistuvilla 16208: rokaudenaikoina toimilla on edelleen ratkaisevin merkitys. Lii- 16209: - järjestää tehokas liikenteenohjaus kenneturvallisuuden huomioonottaminen jo 16210: - pitää tiet ja kadut kunnossa erityisesti kaavoituksessa on tärkeää. Suomen Kunnallis- 16211: talvisin liitto on yhdessä ympäristöministeriön kanssa 16212: - ottaa huomioon liukuvan työajan vaiku- valmistellut asiasta ohjeita kunnille. Maaseutu- 16213: tus työmatkoihin taajamissa yleiset tiet muodostavat tieverkon 16214: - ryhmittää katu- ja tietyöt oikein ja järjes- rungon. Yhdessä tie- ja vesirakennushallituk- 16215: tää samalla sujuvat ohitusreitit sen kanssa Suomen Kunnallisliitto on valmis- 16216: - järjestää pysäköinti esim. rakentamalla tellut taajamien tie- ja katuverkkosuunnittelua 16217: pysäköiotitaloja keskustoihin ja liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaa 16218: - vähentää laajojen pysäköintikieltojen koskevat uudet ohjeet. Ohjeiden mukaisia 16219: haittoja suunnitelmia on laadittu ja laaditaan jatkuvasti 16220: - kumota aiheettomat kiellot ja liikennera- taajamien osayleiskaavoituksen yhteydessä ja 16221: joitukset sekä myös erillisinä. 16222: - järjestää paikoitus lähiöissä. Ongelmana on kuitenkin suunnitelmissa tar- 16223: Liikenneympäristön kehittämistoimet johta- peellisiksi todettujen hankkeiden rahoitus var- 16224: 173 16225: 16226: sinkin silloin, kun kyse on yleisiin teihin koh- mistä. Alkoholitapausten osuus on lähes puolet 16227: distuvista toimenpiteistä. Tie- ja vesirakennus- tieltäsuistumisista. Liikkuvan poliisin mielestä 16228: laitoksen taajamahankkeisiin käytettävät mää- tilannenopeuksista puhuminen näyttää johta- 16229: rärahat ovat täysin riittämättömät. Suomen neen siihen, että oikean tilannenopeuden luvat- 16230: Kunnallisliiton mielestä tarvitaan nykyistä sel- toman usein katsotaan olevan suurempi kuin 16231: keämpi toimenpideohjelma liikenneturvallisuu- suurin sallittu ajonopeus. Tämän vuoksi ajo- 16232: den parantamiseksi taajamien yleisillä teillä ja nopeuksien valvontaan tulee edelleenkin kiin- 16233: tälle ohjelmalle riittävä valtion rahoitus. nittää huomiota. 16234: Suomen Kunnallisliiton mielestä päävastuu Liikenneturva pyrkii vaikuttamaan autoili- 16235: yleisestä liikenneturvallisuustyöstä on ja sen joiden liikennekäyttäytymiseen korostamalla 16236: tulee edelleen olla valtiolla. Paikallinen, kunta- kampanjoissaan hillityn ja kohteliaan ajotavan 16237: tason liikenneturvallisuustyö on kuitenkin rat- merkitystä. Kuolonkolarit ovat jälleen lisäänty- 16238: kaisevaa, ja sen toimintaedellytyksiä on valtion neet, ja liikennevahingot aiheuttavat maamme 16239: voimakkaasti tuettava. Tämä edellyttää liiken- kansantaloudelle keskimäärin 20 Mmk:n va- 16240: neturvallisuustyöhön ja -toimenpiteisiin varat- hingot päivässä, mikä tekee yli 7 mrd. mk 16241: tujen määrärahojen olennaista lisäämistä. Vii- vuodessa. Tieliikenteessä kuolleiden määrä on 16242: me vuosina määrärahoja on jopa vähennetty. ensimmäistä kertaa maamme historian aikana 16243: Liikenneympäristön parantamiseen kiinnitet- kasvanut yhtä nopeasti kuin liikennesuorite. 16244: tiin erityistä huomiota jo 1970-luvulla. Kevyt Lisäksi kuolemaan johtavia onnettomuuksia 16245: liikenne erotettiin muusta liikenteestä omille tapahtuu yhä enemmän suorilla hyväkuntoisil- 16246: väylille, rakennettiin alikulkuteitä, otettiin la teillä ja sallituilla nopeuksilla hyvissä ajo- 16247: käyttöön yleinen nopeusrajoitusjärjestelmä ja olosuhteissa. Luontevaa selitystä ei tieliikenne- 16248: turvavöiden käyttö tuli pakolliseksi. Tieliiken- kuolemien voimakkaaseen kasvuun ole löydet- 16249: teen turvallisuutta ovat lisänneet liikennerikko- ty. Omituisinta on joidenkin yksittäisten on- 16250: musten rangaistusten tiukentamiset ja lisäänty- nettomuuksien, kuten tieltä suistumisten ja 16251: nyt liikenteen valvonta sekä tiedottamisen kyt- kohtaamiskolareiden, lisääntyminen. 16252: keminen liikennevalvontaan. Liikennevakuutusyhdistykseltä saadun selvi- 16253: Liikenneturvan käsityksen mukaan tiedotus tyksen mukaan Suomeen olisi luotava ajokort- 16254: ja koulutus luovat pitkäaikaisen perustan tiin liitetyn virhepistejärjestelmän avulla riski- 16255: muulle liikenneturvallisuustyölle. Lisäksi tiedo- kuljettajien ohjausjärjestelmä, jolla yksilölli- 16256: tusta tarvitaan säädösmuutosten, ympäristön sesti ohjattaisiin useisiin liikennerikkomuksiin 16257: kehittämisen, valvontatoimien ja ajoneuvo- syyllistyneitä kuljettajia turvalliseen liikenne- 16258: kontrollin yhteydessä. Tiedotuksella on vaiku- käyttäytymiseen. Vakuutusyhtiöiden liikenne- 16259: tettava tiettyihin kohderyhmiin. Rattijuoppou- turvallisuustoimikunta on 30.11.1988 liikenne- 16260: den tai poikkeavan riskinoton torjunnassa on ministeriölle tekemässään esityksessä viitannut 16261: mentävä yksilökohtaiseen vaikuttamiseen. Se ei Yhdysvalloissa saatuihin myönteisiin koke- 16262: saa kuitenkaan hämärtää sitä tosiasiaa, että muksiin. Siellä on tutkimuksin kyetty osoitta- 16263: valtaosa kaikista onnettomuuksista sattuu ta- maan yksilöllisen ja pitkäaikaisen ohjausjärjes- 16264: vallisille tienkäyttäjille, jotka liian usein unoh- telmän parantaneen riskikuljettajien liikenne- 16265: tavat, että kaikki sallittu, esim. nopeudet, ei käyttäytymistä ja olleen myös taloudellisesti 16266: ole liikennetilanteen hallittavuuden kannalta hyvinkin kannattavaa. Pitkäaikaisessa ohjauk- 16267: suotavaa. Kuljettajien itsekontrollin kehittämi- sessa olleiden kuljettajien liikennerikkomukset 16268: nen koulutus- ja tiedotustoimin on siten välttä- ovat vähentyneet seitsemäsosalla ja onnetto- 16269: mätöntä. Tärkeää on myös kertoa, millaisia muudet kahdeksasosalla. 16270: riskejä jatkuvasti lisääntyvä ajoneuvoliikenne Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimi- 16271: tuottaa ja kouluttaa tienkäyttäjiä välttämään kunnan mukaan riskikuljettajien ohjausjärjes- 16272: niitä. telmä täydentäisi nykyistä ajokorttijärjestel- 16273: Liikkuvalta poliisilta saadun selvityksen mu- mää ja lisäisi ajokortin menettämisen ennustet- 16274: kaan taajamissa sattuu eniten onnettomuuksia, tavuutta sekä ohjaisi kaikkia kuljettajia turval- 16275: mutta seurauksiltaan tuhoisat onnettomuudet liseen käyttäytymiseen ja liikennesääntöjen 16276: sattuvat muualla. Juuri nämä onnettomuudet noudattamiseen. Toimikunnan mukaan auto- 16277: ovat lisääntyneet. Tieltäsuistumisonnettomuu- maattinen tietojenkäsittely mahdollistaisi sekä 16278: det johtuvat lähinnä liian suurista ajonopeuk- rikkomusten seuraamisen että varoituskirjeiden 16279: sista ja rattijuoppoudesta sekä niiden yhdiste!- lähettämisen. Järjestelmän kustannukset olisi- 16280: 174 16281: 16282: vat korkeintaan neljännes niistä kustannuksis- toteutuu, tulee Autorekisterikeskuksen asema 16283: ta, jotka säästyisivät onnettomuuksien vähen- entisestään korostumaan. 16284: tyessä. Erilaisia ajokorttiin liitettyjä virhepiste- Autorekisterikeskus on toiminnassaan joutu- 16285: järjestelmiä on Euroopassa käytössä mm. Sak- nut ajoneuvokannan ennakoitua voimakkaam- 16286: san Iiittotasavallassa ja Englannissa. man kasvun myötä mukautumaan voimavaro- 16287: Liikennevakuutusyhdistys katsoo, että lii- jen rajallisuuteen. Tällöin liikenneturvallisuus- 16288: kennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimus- työtä on pyritty tehostamaan määrittämällä 16289: toiminnan siirtäminen viranomaistehtäväksi toiminnalle liikenneturvallisuusperustein pai- 16290: vaatii selvityksen siitä, onko siihen tarvetta ja nopistealueet ja suuntaamaila voimavarat nii- 16291: miten toiminta valtion toimesta organisoitaisiin hin. Kertomusvuonna päätettiin mm. uusim- 16292: niin, että toiminnan taso säilyisi ja kansan- man henkilöautokaluston katsastusvelvollisuu- 16293: taloudelle aiheutuvat kustannukset pidettäisiin den keventämisestä ja voimavarojen suuntaa- 16294: kohtuullisina. Liikennevakuutusyhdistys käyn- misesta raskaan kaluston tarkastuksiin. 16295: nisti v. 1968 vakavien liikennevahinkojen ta- Autorekisterikeskukselta saadun selvityksen 16296: pauskohtaisen tutkimuksen yhteistyössä eri vi- mukaan maan laajinta aikuiskoulutuksen ope- 16297: ranomaisten kanssa liikennevahinkojen tutkija- tus- ja tutkintojärjestelmää eli kuljettajaope- 16298: lautakuntien avulla. Yhdistyksen mukaan val- tus- ja kuljettajantutkintojärjestelmää ei ole 16299: tio tai muut tahot eivät olleet kiinnostuneita toistaiseksi hyödynnetty niin paljon kuin se 16300: tapauskohtaisista tutkimuksista, koska toimin- olisi mahdollista. Kuljettajan kouluttaminen 16301: ta oli siihen aikaan ainutlaatuista ja korkeiden on monin verroin halvempaa kuin liikenneym- 16302: kustannusten vuoksi tätä toimintaa vieroksut- päristön muuttaminen, ja ajokortin saadakseen 16303: tiin tieliikenteessä, vaikka se esim. lento- ja riskialtis nuori on motivoitunut tekemään pal- 16304: laivaliikenteessä olikin käytössä. Yhdistys to- jon enemmän kuin myöhemmin jo ajokortin 16305: teaa edelleen, että Ruotsissa valtio ei ole halus- saatuaan. Ajokorttisäännösten kokonaisuudis- 16306: taan ja kokeiluista huolimatta saanut käynnis- tus käynnistyy 1.10.1989. Yhtenä kuljettaja- 16307: tettyä vastaavaa tutkijalautakuntatoimintaa. koulutuksen osauudistuksena kertomusvuonna 16308: Virkamiestyönä kustannukset ovat kohonneet annettiin myös asetus vaarallisten aineiden tie- 16309: korkeiksi. Suomessa toimintaan osallistuvat eri kuljetuksista. Siinä edellytetään Autorekisteri- 16310: tahojen virkamiehet ovat tutkijalautakunnissa keskuksen valvonnassa toteutettavaa vaarallis- 16311: vapaaehtoisina asiantuntijajäseninä. ten aineiden kuljettajien ajolupakoulutusta. 16312: Liikennevakuutusyhdistys toteaa selvitykses- Tie- ja vesirakennuslaitos parantaa yleisten 16313: sään, että toiminnan osoittautuessa tulokselli- teiden liikenneturvallisuutta tie- ja liikennetek- 16314: seksi on vuosien mittaan harkittu sen siirtämis- nisin parannustoimin ja huolehtimalla teiden 16315: tä viranomaistehtäväksi. Liikenneturvallisuus- kunnossapidosta. Lisäksi se harjoittaa liiken- 16316: asiain neuvottelukunta esitti toiminnan valtiol- neturvallisuustyön kehittämistä palvelevaa tut- 16317: listamista 1970-luvun puolivälissä. Liikenneva- kimustoimintaa. Laitos laatii vuosittain koko 16318: hinkojen tutkijalautakuntien neuvottelukunta maan yleisiä teitä koskevan tieosakohtaisen 16319: esitti tuolloin lausunnossaan liikenneministe- liikenneonnettomuustilaston, jonka pohjalta 16320: riölle, ettei ole olemassa sellaisia asiasyitä, liikenneturvallisuutta palvelevat toimet voi- 16321: joiden vuoksi toiminta olisi siirrettävä valtion daan kohdistaa ensisijaisesti ongelmallisimpiin 16322: hoidettavaksi. Valtiolle siirtäminen muuttaisi kohteisiin. Se on myös huolehtinut liikennetur- 16323: sen sijaan toiminnan luonnetta. Siirto voisi vallisuuden seurannan järjestämisestä kunnissa 16324: vähentää jäsenten tutkimusalttiutta ja hidastaa ja onnettomuusriskin seurannasta liikenteessä. 16325: tutkimustoimintaa. Liikennevakuutusyhdistys Taajamien ulkopuolella esiintyneet liikenne- 16326: katsookin, että mikäli asiaa halutaan jälleen onnettomuuksien kasautumakohdat on laitok- 16327: tarkastella, liikenneministeriön tulee selvittää, selta saadun selvityksen mukaan saatu pääosil- 16328: onko tarvetta siirtää vakavien liikennevahinko- taan korjatuiksi jo 1970-luvulla. Viime vuosina 16329: jen tutkimus viranomaistehtäväksi. huomio on suunnattu erityisesti liikenneturval- 16330: Autorekisterikeskus on esittänyt liikennemi- lisuuden parantamiseen taajamissa ja pääteillä 16331: nisteriölle vakavien liikennevahinkojen tutki- vielä jäljellä olevissa ongelmakohdissa, kevyen 16332: muksen siirtämistä viranomaistehtäväksi. Au- liikenteen aseman parantamiseen sekä teiden 16333: torekisterikeskuksen kenttäorganisaatio on tut- talvikunnossapidon kehittämiseen. 16334: kijalautakuntatoiminnan alusta asti ollut toi- Taajamien liikenneturvallisuuden parantami- 16335: minnassa kiinteästi mukana, ja mikäli siirto seksi on rakennettu ohikulkuteitä ja parannet- 16336: 175 16337: 16338: tu läpikulkuteiden liikennejärjestelyjä. Laitos teiden vaikutukset liikennekäyttäytymiseen voi- 16339: laatii yhdessä kuntien kanssa kunnille liikenne- daan entistä nopeammin selvittää. 16340: turvallisuus- tai tieverkkosuunnitelmia, joiden Tie- ja vesirakennuslaitos on osaltaan edistä- 16341: tärkeimpänä tavoitteena on liikenneturvallisuu- mässä liikenneturvallisuutta mm. tiesääasema- 16342: den parantaminen taajamissa toteutettavilla kokeiluilla, jotka hyödyttävät autoilijoita vai- 16343: tie- ja liikenneteknisillä toimilla. Kertomusvuo- keissa liikenneolosuhteissa. Tieasemia oli ker- 16344: den lopussa tällainen suunnitelma oli valmiina tomusvuonna toiminnassa yhteensä 40. Kokei- 16345: jo yli 160 kunnassa. Laitos valmistelee yhteis- lualueena olleen Kymen tiepiirin alueella niitä 16346: työnä kuntien keskusjärjestöjen kanssa par- oli 11. Tiesääasema koostuu tiedonkeruuyksi- 16347: haillaan uutta alueellisen liikenneturvallisuus- köstä ja antureista, jotka mittaavat vallitsevia 16348: työn laajentamista palvelevaa suositusta. Yhte- sää- ja keliolosuhteita. Kerättyjen tietojen 16349: nä tavoitteena on alusta saakka ollut alueel- avulla keskusyksikkö päättelee vallitsevan kelin 16350: lisen liikenneturvallisuustyön yleinen tehosta- tiellä. Tiedot siirretään normaaleja puhelin- 16351: minen mm. haastattelemalla paikallisia asuk- linjoja pitkin tiesääaseman keskusyksiköitä tie- 16352: kaita suunnittelun aikana ja organisoimaila mestaripiirien käyttöön. Tie- ja vesirakennus- 16353: liikenneturvallisuusaiheisia keskustelutilaisuuk- laitos kehittelee uutta sääpalvelujärjestelmää 16354: sia. Ajan tasalla oleva liikenneturvallisuus- yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Lähivuo- 16355: suunnitelma on tarpeen jokaisessa kunnassa. sien aikana on tarkoitus lisätä sääasemien mää- 16356: Kuntien ja tie- ja vesirakennuslaitoksen piirien rää 150-200 asemaan, jolloin tieolosuhteita 16357: resurssit eivät kuitenkaan ole antaneet mahdol- voidaan seurata lähes koko maan päätieverkol- 16358: lisuutta näin laajaan toimintaan. la samanaikaisesti. 16359: Teiden laadun parantaminen lisää yleensä Kuluvan vuosikymmenen onnettomuuskehi- 16360: liikenneturvallisuutta. Edellytyksenä on kuiten- tys maanteillä poikkeaa olennaisesti 1970- 16361: kin, etteivät ajonopeudet nouse samalla koh- luvun onnettomuuskehityksestä. Tuolloinhan 16362: tuuttomasti. Tie- ja vesirakennushallituksessa liikennekuolemat saatiin vähenemään puolella 16363: on valmistumassa tietojärjestelmä, jonka avul- parlamentaarisen liikennekomitean asettaman 16364: la pääteillä toteutettavien liikenneturvallisuus- tavoitteen mukaisesti. Jo 1980-luvun alussa 16365: toimien vaikutus voidaan jo suunnitteluvai- ennustettiin, että onnettomuuksien vähenemi- 16366: heessa arvioida. nen pysähtyy. Tätä perusteltiin tuolloin seuraa- 16367: vasti: 16368: Kevyen liikenteen asema on parantunut ylei- - Tärkeimmät liikennekomitean osoittamat 16369: sillä teillä liikennejärjestelyjen ansiosta. Vuo- helpot, halvat ja tehokkaat toimenpiteet oli 16370: sittain rakennetaan 150-180 km:n matkalle toteutettu. Jäljellä oli kalliita ja hitaammin 16371: kevyen liikenteen teitä ja niihin liittyviä teiden vaikuttavia toimenpiteitä tai sellaisia, joista ei 16372: ali- ja ylikulkusiltoja. Onnettomuustilasto ollut saavutettavissa riittävää poliittista yksi- 16373: osoittaa seurauksiltaan vakavien kevyen liiken- mielisyyttä. 16374: teen onnettomuuksien määrän vähenevän ylei- - Uusia toimenpideideoita ei komitean jäl- 16375: sillä teillä, vaikka turvallisuuden myönteinen keen ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan 16376: kehitys on muutoin pysähtynyt. esitetty. 16377: Tie- ja vesirakennuslaitos on tehostanut tie- - Vaikutti siltä, että saavutettuun turvalli- 16378: liikennettä koskevien tietojen tuottamista lii- suustasoon oltiin tyytyväisiä. Samanlaista po- 16379: kennelaskentaa automatisoimalla. Tärkeimmil- liittista painetta korkeiden onnettomuusluku- 16380: le teille asennetaan 150 pisteeseen tietokoneoh- jen alentamiseen kuin v. 1972-73 ei ole enää 16381: jattuja mittauslaitteita, jotka havaitsevat ja esiintynyt. Nämä voidaan yhä katsoa liikenne- 16382: tallettavat tietoja liikennemääristä, liikenteen turvallisuuden edistämisen suurimmiksi esteik- 16383: koostumuksesta ja ajoneuvojen nopeuksista. si. 16384: Myös ajoneuvojen akselipainot ja -välit pysty- Kuntien ja paikallisen liikenneturvallisuus- 16385: tään n. 20 pisteessä havaitsemaan. Kaikki tie- työn ongelmien ratkaisemiseksi Valtion tekni- 16386: dot välittyvät automaattisesti suoraan tie- ja nen tutkimuskeskus (VTT) on kehittänyt kun- 16387: vesirakennuslaitoksen atk-järjestelmään. Tie- tien teknisten verkkojen hallitsemiseksi järjes- 16388: dot ovat tarvittaessa saatavissa myös tosiaikai- telmän, jota on jo myyty lukuisiin kuntiin. 16389: sina. Uusi järjestelmä antaa mahdollisuuden Osoittautui tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää 16390: entistä tarkempaan liikenteen kehityksen seu- alunperin onnettomuuksien rekisteröimiseen 16391: rantaan. Myös liikennettä koskevien toimenpi- tarkoitettuun järjestelmään myös muut kun- 16392: 176 16393: 16394: nallishallinnon tarvitsemat tiedot kunnan kai- dessa, vaikka vene on jollain tavalla ollut 16395: kista teknisistä verkoista, kuten tie-, vesi- mukana tapahtumassa. 16396: johto-, viemäriverkoista. VTT:n alkuperäisenä Merionnettomuuksien tutkintajärjestelmä on 16397: intressinä oli perustutkimus, jonka rekisterei- kolmiportainen. Mikäli kyseessä on suuronnet- 16398: hin kertyvät tiedot vähitellen mahdollistavat. tomuuslain mukainen onnettomuus, valtioneu- 16399: Tämän rahoittamiseksi on liikenneturvallisuu- vosto asettaa suuronnettomuustutkintalauta- 16400: sasiain neuvottelukunta keväällä 1989 suositta- kunnan ja tutkinta suoritetaan suuronnetto- 16401: nut kaupunkiliikenteen tutkimusohjelman muuksien tutkinnasta annetussa laissa (373/85) 16402: aloittamista. määrätyllä tavalla. Tämän lain nojalla on ase- 16403: Vesi 1i i ken ne . Vesiliikenteen turvalli- tettu kaksi tutkintalautakuntaa selvittämään 16404: suusselvitysten edellytyksiä ollaan maassamme merionnettomuuksia. 16405: vasta luomassa, kun veneliikenneonnetto- Milloin kysymyksessä on onnettomuus, joka 16406: muuksien tutkinta ja tilastointi on jo aloitettu ei täytä suuronnettomuuden tunnusmerkkejä, 16407: samankaltaisena kuin tieliikenneonnettomuuk- voi kauppa- ja teollisuusministeriö merilain 16408: sien poliisiraportointi. V esiliikenneonnetto- (167 /39) 259 §:n perusteella asettaa tutkinta- 16409: muuksissa varsin suuri osa uhreista on ollut toimikunnan asiaa selvittämään. Tällä perus- 16410: alkoholin vaikutuksen alaisena. teella asetettuja tutkintatoimikuntia on ollut 16411: Seuraavissa asetelmissa tarkastellaan maas- useita. Viimeisin oli ms Ran uppoamista tutki- 16412: samme v. 1970-88 hukkuneiden määriä sekä va toimikunta, joka asetettiin 15.9.1988 ja 16413: veneonnettomuuksissa v. 1985-87 kuolleiden jonka raportti valmistui 18.5.1989. 16414: määriä Pohjoismaissa. Kolmas tapa merionnettomuuksien selvittä- 16415: Vuosi Veneonnettomuuksissa Uidessa Hukkuneita misessä on merilain 57 §:ssä säädetty meriseli- 16416: kuolleet hukkuneet, yhteensä tys. Meriselitys annetaan toimivaltaiselle meri- 16417: Yhteensä Naisia Miehiä jäihin tai 16418: veteen 16419: oikeudelle, joita maassamme on kahdeksan. 16420: pudonneet Meriselitystilaisuudessa on merenkulkuhallitus 16421: 1970 134 8 126 235 369 edustettuna, ja meriselitys toimitetaan lain no- 16422: 1971 195 10 185 255 450 jalla aina merenkulkuhallitukselle, jossa se tut- 16423: 1972 157 8 149 335 492 kitaan onnettomuuden syiden selvittämiseksi. 16424: 1973 166 5 161 276 442 16425: 1974 166 13 153 218 384 Merenkulkuhallituksessa päätetään siitä, onko 16426: 1975 163 8 155 246 409 syytä ilmoittaa joku tai jotkin henkilöt syyttee- 16427: 1976 118 5 113 178 296 seen merenkulkua koskevien normistojen rik- 16428: 1977 150 4 146 158 308 komisesta. 16429: 1978 133 6 127 141 274 16430: 1979 118 5 113 159 277 Merenkulkuhallitukselta saadun selvityksen 16431: 1980 120 3 117 149 269 mukaan nämä kaikki kolme järjestelmää toi- 16432: 1981 105 5 100 127 232 mivat hyvin eikä tällä hetkellä ole tarvetta 16433: 1982 123 5 118 139 262 merionnettomuuksien tutkintajärjestelmien 16434: 1983 116 4 112 141 257 16435: 1984 119 8 111 122 241 muuttamiseen. Sen sijaan kehitetään parhail- 16436: 1985 93 3 90 120 213 laan atk-pohjaista yhteispohjoismaista merion- 16437: 1986 112 2 110 136 248 nettomuustilastoa, jonka tietojen avulla pyri- 16438: 1987 108 2 106 126 234 tään puuttumaan onnettomuuksia aiheuttaviin 16439: 1988 107 6 101 221 328 16440: syihin. Tämän järjestelmän tullessa käyttöön ei 16441: Maa Kuolleita/ 100 000 venettä lähitulevaisuudessa ole nähtävissä mitään mui- 16442: 1985 1986 1987 ta muutostarpeita. 16443: Tanska ................. 9 11 14,5 Veneonnettomuuksien tutkinta on ennen 16444: Suomi .................. 17 21 14 16445: Norja .................. 10 14 13,5 vuotta 1986 pääsääntöisesti tapahtunut joko 16446: Ruotsi .................. 5 5 4,5 merilain säätämässä järjestyksessä, kuten Vii- 16447: kinki-veneen onnettomuuden yhteydessä v. 16448: Hukkuneiden määrän tilastointiin on suh- 1978, tai poliisitutkintana vähäisemmissä ta- 16449: tauduttava tietyin varauksin. Sama pätee vene- pauksissa. Vuodesta 1986 lähtien on poliisin ja 16450: onnettomuuksissa kuolleiden pohjoismaiseen merenkulkuhallituksen yhteinen tutkijaryhmä 16451: vertailuun. Erot selittynevät sillä, että joissakin tutkinut kaikki kuolemaan johtaneet veneon- 16452: onnettomuuksissa ihmisiä on kuollut vesillä nettomuudet. 16453: muutenkin kuin hukkumalla ja toisaalta jotkut Liikkuvalta poliisilta saadun selvityksen mu- 16454: hukkuneet eivät ole mukana veneonnettomuu- kaan vesiliikenteen suurin ongelma on se, että 16455: 177 16456: 16457: lainsäädäntö ei juuri koske pieniä ja riskialttii- rustettiin veneilyasiain neuvottelukunta toimi- 16458: ta veneitä. Niitä käytetään sellaisissa paikoissa, maan asiantuntijaelimenä veneilyyn liittyvissä 16459: jonne valvonta tuskin koskaan tulee olennai- kysymyksissä. Neuvottelukunnassa ovat edus- 16460: sesti ulottumaan, eli tuhansilla pikkujärvillä. tettuina kaikki veneilyn kanssa tekemisiin jou- 16461: Valvontaa voitaisiin tehostaa poliisin ja raja- tuvat viranomaistahot sekä 11 eri veneilyyn tai 16462: vartioston työnjaolla, koska molempien toi- vesilläliikkumiseen liittyvää organisaatiota. 16463: minta on tehokkaimmillaan samoilla alueilla Neuvottelukunnan panos veneilyn turvallisuus- 16464: eli merenrannikolla. Onnettomuudet sattuvat työssä on tarkoitettu varsin merkittäväksi ja 16465: yleensä pienille veneille edelleenkin, vaikka nyt sen tehtävänä on 16466: näyttää siltä, että rekisteröityjen veneiden - toimia yhteistyöelimenä veneilijöiden ja 16467: osuus on kasvanut. Tämä johtuu siitä, että viranomaisten kesken sekä kehittää viran- 16468: vanhoihin pieniin veneisiin on hankittu rekiste- omaisten keskinäistä yhteistyötä veneilyyn liit- 16469: rirajan ylittäviä (yli 20 hv) perämoottoreita. tyvissä kysymyksissä 16470: Onnettomuustutkimukset näyttävät, että mi- - edistää koulutus- ja valistustoimintaa ve- 16471: tä pienemmästä veneestä on kysymys, sitä suu- neilijöiden parissa 16472: rempi mahdollisuus on joutua veden varaan. - edistää veneilyn yleisiä edellytyksiä viran- 16473: Onnettomuusveneiden kunto on usein ollut omaisissa sekä 16474: heikko ja veneet ovat useimmiten olleet aika - toimia asiantuntijaelimenä veneturvalli- 16475: vanhoja. Jo veneen valmistusvaiheessa tulisi suuteen liittyvissä kysymyksissä. 16476: ottaa huomioon ne kohdat, joissa muutamien Rautatieliikenne . Rautatiehallituksel- 16477: käyttövuosien jälkeen alkaa ilmetä turvalli- ta saadun selvityksen mukaan v. 1970-88 16478: suutta vaarantavia vikoja. Nämä seikat on rautatieonnettomuuksissa kuoli 85 ja louk- 16479: otettu huomioon yhteispohjoismaisissa venera- kaantui 753 matkustajaa. Matkustajien turval- 16480: kennesäännöissä, mutta toistaiseksi näiden lisuus on junaliikenteessä kehittynyt myöntei- 16481: sääntöjen mukaisesti rakennettuja veneitä ei sesti, sillä v. 1980-88 vastaavat luvut olivat 16482: ole ollut paljon mukana onnettomuuksissa, vain 30 ja 148. Kaikissa rautatieliikenteeseen 16483: sillä ensimmäiset näiden sääntöjen mukaan liittyvissä onnettomuuksissa, joihin sisältyvät 16484: rakennetut veneet hyväksyttiin vasta v. 1975. myös tasoristeysonnettomuudet ja yliajot, kuo- 16485: Kuolleiden lukumäärä suhteessa venekan- lee ja loukkaantuu kuitenkin huomattavasti 16486: taan on vuodesta 1975 lähtien jatkuvasti laske- enemmän ihmisiä. 16487: nut. Järjestäytyneen veneilyn piirissä ei juuri Seuraavasta asetelmasta ilmenee rautatieon- 16488: tapahdu kuolemaan johtavia onnettomuuksia, nettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantunei- 16489: vaan onnettomuudet tapahtuvat veneillä sil- den matkustajien määrä v. 1970-88: 16490: loin, kun niitä käytetään muun vapaa-ajanvie- 16491: ton, esim. kalastuksen tai mökkeilyn, yhtey- 16492: dessä. Tutkimusten mukaan hukkuneista olisi 16493: joko varmasti tai todennäköisesti pelastunut 16494: toimivia veneilyliivejä käyttämällä yli 90 OJo, Vuosi Kuolleet Loukkaan- 16495: tuneet 16496: joten hukkumiset voitaisiin useimmissa ta- 16497: 1970 ............................. . 5 31 16498: pauksissa estää pelastusliivien käyttöä lisää- 1971 ............................. . 6 119 16499: mällä. 1972 ............................. . II 39 16500: Merenkulkuhallitukselta saadun selvityksen 1973 ............................. . 9 77 16501: mukaan vapaaehtoiset veneilyjärjestöt ovat 1974 ............................. . 9 37 16502: 1975 ............................. . 5 75 16503: hoitaneet koulutusta sekä varusteiden ja venei- 1 18 16504: 1976 ················ ............. . 16505: den katsastusta hyvin. Järjestelmä, jossa ve- 1977 ............................. . 4 125 16506: neet katsastetaan kerran vuodessa veneilykau- 1978 ............................. . 3 15 16507: den alussa, on ainutlaatuinen. Ei edes muissa 1979 ............................. . 2 69 16508: Pohjoismaissa ole vastaavaa toimintaa. Pakol- 1980 ............................. . 4 22 16509: 1981 ............................. . 3 18 16510: lista ajokorttia ei nykyisen koulutus- ja katsas- 1982 ...... ········· .............. . 3 48 16511: tusjärjestelmän vuoksi katsota tarvittavan. Ve- 1983 ............................. . 3 17 16512: siliikenteen valvontaan tarvitaan lähivuosina 1984 ............................. . 8 13 16513: varsin vähän lisäresursseja. 1985 ............................. . 2 10 16514: 1986 ............................. . 0 1 16515: Valtioneuvoston 21.1.1988 tekemällä pää- 1987 ............................. . 3 12 16516: töksellä merenkulkuhallituksen yhteyteen pe- 1988 ............................. . 4 7 16517: 16518: 23 390649T 16519: 178 16520: 16521: Asetelma sisältää varsinaisten junaonnetto- ruusluokkaa, kun taas Tanskan ja Norjan 16522: muuksien lisäksi liikkuvasta junasta putoami- onnettomuusluvut ovat selvästi alhaisemmat. 16523: set ja onnettomuudet laiturialueella sekä liik- Seuraavasta asetelmasta ilmenevät rautatie- 16524: kuvaan junaan noustessa. Luvut eivät sisällä liikenteeseen liittyvissä onnettomuuksissa kuol- 16525: selviä itsemurhatapauksia. leiden ja loukkaantuneiden henkilöiden määrät 16526: Pohjoismaisessa vertailussa Suomen ja Pohjoismaissa v. 1970-87: 16527: Ruotsin onnettomuusluvut ovat samaa suu- 16528: 16529: 16530: 16531: Vuosi Suomi Ruotsi Tanska Norja 16532: Kuolleet• Luukkaan- Kuolleet Loukkaan- Kuolleet Loukkaan- Kuolleet Loukkaan- 16533: tuneet2 tuneet tuneet tuneet 16534: 1970 ........................... 110 32 52 128 45 135 21 41 16535: 1971 ........................... 121 57 47 100 53 148 7 47 16536: 1972 ........................... 89 142 69 162 33 196 15 37 16537: 1973 ........................... 108 136 43 176 25 22 16538: 1974 ........................... 106 111 51 142 19 33 16539: 1975 ........................... 72 95 64 158 43 44 16540: 1976 ........................... 84 90 54 158 14 39 16541: 1977 ........................... 65 113 47 132 14 27 16542: 1978 ........................... 69 71 66 159 12 29 16543: 1979 ................ ····· ...... 54 71 45 145 10 17 16544: 1980 ........................... 62 76 68 298 11 64 12 26 16545: 1981 ........................... 47 58 41 92 22 92 10 17 16546: 1982 ........................... 63 65 30 100 23 71 11 24 16547: 1983 ........................... 49 53 38 87 25 79 10 18 16548: 1984 ........................... 50 65 58 95 8 39 9 20 16549: 1985 ........................... 46 67 41 80 13 30 13 23 16550: 1986 ........................... 37 83 43 48 13 74 19 16 16551: 1987 ........................... 33 40 47 92 18 35 7 22 16552: 1 16553: Kaikki junaliikenneonnettomuuksissa kuolleet eli matkustajat, rautatiehenkilökunta ja muut henkilöt, myös 16554: tasoristeysonnettomuuksissa ja yliajoissa kuolleet. 16555: 2 16556: Loukkaantuneet, sama luokitus kuin edellä. 16557: 16558: 16559: 16560: Suomessa ja Ruotsissa kuolleiden ja louk- Kuolleet Louk- 16561: kaantu- 16562: kaantuneiden määrä on olennaisesti vähenty- neet 16563: nyt 1980-luvulla 1970-lukuun verrattuna. Tans- - 21.11.1975 Sievi, päälleajo ........... 48 16564: kan ja Norjan osalta vähentyminen on huo- - 5.4.1977 Mommila, yhteentörmäys 1 25 16565: mattavasti lievempää. Suomessa ja Ruotsissa - 5.5.1977 Kempele, yhteentörmäys . 2 78 16566: aiheutuu henkilövahinkoja muille kuin mat- - 25.11.1977 Seinäjoki, päälleajo ...... 11 16567: - 8.8.1979 Helsinki, yhteentörmäys . 2 17 16568: kustajille selvästi enemmän kuin Norjassa ja - 25.8.1979 Olhava, päälleajo ........ 23 16569: Tanskassa. Tähän ryhmään kuuluvat mm. - 1.1.1982 Hammaslahti, yhteentör- 16570: saattajat, asemalaitureilla liikkuvat ja luvalli- mäys ..................... 16 16571: sista tai luvattomista paikoista radan yli kulke- - 24.9.1982 Järvenpää-Kerava, yh- 16572: teentörmäys .............. 9 16573: vat henkilöt. - 6.1.1986 Lapua, yhteentörmäys ... 19 16574: Tasoristeysonnettomuuksia sattuu Suomessa - 6.12.1986 Lapua, EP-junan suistu- 16575: kymmentä miljoonaa junakilometriä kohti lä- minen .................... 4 16576: hes kymmenkertainen määrä verrattuna Tans- - 12.12.1986 Turenki, yhteentörmäys .. 2 16577: kaan ja Norjaan ja nelinkertainen määrä ver- Yhteensä ................. 5 252 16578: rattuna Ruotsiin. Suhteutettuna 100 OOO:ta au- 16579: toa kohti luvut ovat seitsenkertaiset Tanskaan 16580: ja Norjaan verrattuna ja kaksinkertaiset Ruot- Vahingot olivat yhteensä 30 Mmk, mikä 16581: siin verrattuna. sisältää aineelliset vahingot sekä henkilövahin- 16582: Suurimmat junaonnettomuudet vuoden 1975 goista Valtionrautateiden maksamat korvauk- 16583: jälkeen ovat olleet seuraavat: set. Pelkästään v. 1986 Lapualla ja Turengissa 16584: 179 16585: 16586: tapahtuneiden kolmen onnettomuuden kustan- nöksiä. Kertomusvuonna vaarallisia aineita 16587: nukset olivat 12 Mmk. kuljetettiin maamme rautateillä yhteensä 5,6 16588: Kaikki em. onnettomuudet ovat johtuneet miljoonaa tonnia, josta transitoliikenteen 16589: inhimillisestä erehdyksestä. Sievissä, Mommi- osuus oli 3,4 miljoonaa tonnia. Säiliövaunujen 16590: lassa, Kempeleessä ja Olhavassa erehtyi junan- vuodoista on kerätty tietoa Vainikkalassa vuo- 16591: suorittaja, muissa tapauksissa veturinkuljetta- desta 1986 alkaen ja Niiralassa vähän aiemmin. 16592: ja. Rautatiehallitukselta saadun selvityksen Neuvostoliittoon on vuodesta 1986 lähtien pa- 16593: mukaan onnettomuudet ovat olleet kaikki sel- lautettu yli 500 vuotavaa säiliövaunua, joista 16594: laisia, jotka olisi voitu estää junien automaatti- 136 kertomusvuonna. Vuonna 1989 elokuun 16595: sella kulunvalvonnalla. loppuun mennessä oli palautettu 93 vaunua. 16596: Vuoden 1989 elokuun lopulla sattui rauta- Lisäksi on palautettu vaunuja, joissa luukut on 16597: teillä kolme vaarallisten aineiden kuljetukseen jätetty auki tai ne ovat olleet viallisia eli 16598: liittyvää onnettomuutta ja yksi junaturma. Rii- vuotoalttiita, yhteensä lähes 10 000, joista ker- 16599: himäen eteläpuolella ratapihalla pikajuna ja tomusvuonna 2 929. Vuonna 1989 elokuun 16600: tavarajuna törmäsivät toisiinsa. Tavarajunassa loppuun mennessä oli palautettu 1 435 vuoto- 16601: oli useita säiliövaunuja. Pikajunan matkusta- altista vaunua. 16602: jista 44 loukkaantui ja kaksi joutui jäämään Rautatiehallituksen selvityksessä todetaan, 16603: sairaalahoitoon. Onnettomuuden kustannukset että onnettomuuksien estämiseksi vaarallisten 16604: ovat arviolta 25 Mmk. aineiden kuljetusvaunujen tulotarkastusta te- 16605: Haminan ratapihalla viisi 1 luokan palavia hostetaan entisestään. Matkalla syntyvien vuo- 16606: nesteitä ja 1 luokan myrkkyjä sisältävää säiliö- tojen havaitsemiseksi tehostetaan väliasematar- 16607: vaunua syttyi tuleen. Onnettomuudessa kaksi kastuksia. Mahdollisten onnettomuuksien va- 16608: säiliövaunua tuhoutui kokonaan ja kolme ralta on tärkeää turvata alueen palokuntien 16609: muuta vaunua voitaneen korjata. Lisäksi vau- toimintaedellytykset, vaikka Valtionrautateillä 16610: rioitui rataa ja ajojohtorakenteita. Palopaikal- onkin omat koulutetut kaasusuojelu- ja pelas- 16611: la suoritettiin maamassan vaihtoja. tusryhmänsä alkutoimenpiteitä varten. 16612: Pasilan ratapihalla kaatui tavarakontti, jon- Seuraavissa asetelmissa esitetään Valtionrau- 16613: ka sisältö paljastui palokunnan torjuntatoi- tateiden onnettomuuksien johdosta maksamat 16614: mien jälkeen pariksikymmeneksi eri laatuiseksi korvaukset sekä onnettomuuksista valtiolle ai- 16615: aineeksi, kuten palaviksi nesteiksi sekä myrkyl- heutuvat muut kustannukset. 16616: lisiksi ja syövyttäviksi aineiksi. Lähettäjä ei 16617: Valtionrautateiden maksamat korvaukset: 16618: ollut varustanut konttia liikenneministeriön 16619: edellyttämillä varoituslipukkeilla, joten konttia 16620: ei osattu varautua käsittelemään erityistä varo- Vuosi Vahingonkorvaukset 16621: Rautatie- siitä Rautatie- Yhteensä 16622: vaisuutta noudattaen. Tapahtumaa seuranneen vastuulain poro- kuljetus- 16623: päivän kuluessa Valtionrautatiet puhdisti ta- nojalla vahingot asetuksen 16624: perusteella 16625: pahtumapaikan. 1 000 mk 16626: Haminan-lnkeroisten välisellä rataosuudel- 1970 ......... 98 98 16627: la eräästä säiliövaunusta vuoti 50 litraa herkäs- 1971 ......... 87 87 16628: ti haihtuvaa ja syttyvää ainetta radalle. Palo- 1972 ......... 237 52 19 256 16629: 1973 ......... 303 133 34 337 16630: kunta sai viidesosan aineesta talteen. 1974 ......... 407 19 43 450 16631: Rautatiehallitukselta saadun selvityksen mu- 1975 ......... 731 137 13 744 16632: kaan ensimmäiset kaikkia vaarallisiksi luokitel- 1976 ......... 1 071 206 165 1 236 16633: tuja aineita koskevat kuljetusmääräykset tuli- 1977 ......... 1 477 348 192 1 669 16634: 1978 ......... 996 167 234 1 230 16635: vat voimaan 1.3.1964 ja perustuivat tuolloin 1979 ......... 987 254 2 989 16636: Länsi-Euroopassa käytössä olleisiin määräyk- 1980 ......... 1 412 673 26 1 438 16637: siin. Säännöksiä on uusittu aina tarpeen mu- 1981 ......... 1 497 530 531 2 028 16638: kaan. Parhaillaankin niitä ollaan uudistamassa 1982 ......... 2 393 446 104 2 497 16639: 1983 ......... 2 016 354 601 2 617 16640: ja muutokset tullevat voimaan vuoden kulut- 1984 ......... 4 483 568 34 4 517 16641: tua. 1985 ......... 2077 449 78 2 155 16642: Neuvostoliiton kanssa Suomella on kahden- 1986 ......... 1 272 392 103 1 375 16643: keskinen 1. 7.1977 voimaan tullut sopimus vaa- 1987 ......... 1 873 553 161 2 034 16644: 1988t ........ 1 282 428 315 1 597 16645: rallisten aineiden kuljetuksista. Kuljetusten 16646: turvallisuustaso vastaa periaatteessa em. sään- 1 16647: arvio 16648: 180 16649: 16650: Onnettomuuksista aiheutuneet kustannuk- tarvittava henkilökunta ratapihailta vaaralli- 16651: set: sesta työstä. Laitteita on kaikilla isoilla asemil- 16652: la lukuun ottamatta kymmentä asemaa. Lisäk- 16653: si on rakennettu lähes 200 pienempää vastaa- 16654: Vuosi Radan Kaluston Tasoris- Muut Yhteensä vaa laitetta muille ratapihoille. 16655: korjaus korjaus teysten kustan- - Lisäksi on olemassa monenlaisia liiken- 16656: kustan- nukset 16657: nukset teen ohjaamiseen ja turvaamiseen käytettäviä 16658: 1 000 mk laitteita, kuten erilaiset opastimet, nopeusmer- 16659: 1970 ....... 1 164 188 103 88 1 523 kit, vaihteenkääntölaitteet, raiteensulut ja var- 16660: 1971 ....... 681 336 320 460 1 797 16661: 1972 ....... 1 160 200 466 56 1 832 mistuslukot. 16662: 1973 ....... 800 931 494 61 2 286 - Rautatien ylittäviä tasoristeyksiä on Suo- 16663: 1974 ....... 763 1 033 305 192 2 293 messa hieman yli 7 300. Näistä on erilaisilla 16664: 1975 ....... 591 919 682 230 2 422 varoituslaitteilla varustettu 920. 16665: 1976 ....... 1 856 695 926 55 3 532 16666: 1977 ....... 1 122 1 979 1 202 7 064 11 611 Rautatiehallitus pyrkii em. turvajärjestelyjen 16667: 1978 ....... 862 291 1 290 1 178 3 621 avulla takaamaan rautatieliikenteen sujuvuu- 16668: 1979 ....... 670 1 142 1 660 90 3 562 den ja turvallisuuden. Liikenteenhoitohenkilös- 16669: 1980 ....... 1 036 510 888 214 2 648 tön valinnassa ja koulutuksessa kiinnitetään 16670: 1981 ....... 988 731 1 492 282 3 493 16671: 1982 ....... 1 389 638 1 214 396 3 637 erityistä huomiota turvallisuusnäkökohtien 16672: 1983 ....... 2 074 1 263 607 559 4 503 edellyttämiin valmiuksiin, kuten täsmällisyy- 16673: 1984 ....... 2 231 638 1 972 80 4 921 teen, nopeaan reagointikykyyn, terveydenti- 16674: 1985 ....... 4 293 4 647 3 502 606 13 048 laan ja ammattitaitoon. 16675: 1986 ....... 5 513 12 338 588 3 886 22 325 16676: 1987 ....... 6 219 7 075 2 308 1 084 16 686 Onnettomuuksien sattuessa pyritään liiken- 16677: 1988 1 •••••• 3 715 3 323 2 669 790 10 497 nöinti palauttamaan mahdollisimman pian 16678: 1 16679: normaaliksi. Tätä varten Valtionrautateillä on 16680: arvio oma raivausorganisaationsa, jonka tehtävänä 16681: on saada rata liikennöitävään kuntoon mah- 16682: dollisimman nopeasti. Kullakin alueella on ni- 16683: Nykyisin turvallisuus perustuu sekä teknisten metty henkilöt, jotka toimivat raivauspäällik- 16684: ohjaus- ja turvalaitteiden että ihmisen toimin- köinä, ja määritelty milloin kukin päivystää. 16685: nan varaan. Inhimillisten virheiden ja erehdys- Raivaukseen on käytössä eri paikkakunnille 16686: tenpoistamiseksi Valtionrautatiet lisää teknisiä sijoitettuja raivausautoja sekä muuta raivaus- 16687: turvalaitteita mahdollisimman paljon, käytet- kalustoa. Käytössä olevalla hälytysjärjestelmäl- 16688: tävissä olevat mahdollisuudet ovat kuitenkin lä saadaan raivaus nopeasti käynnistettyä. 16689: rajalliset. Nykyisin teknisiä turvalaitteita on Liikenteen käynnistymistä onnettomuuden 16690: seuraavasti: jälkeen haittaa se, että rataverkko on lähinnä 16691: - Suojastettua rataa on 1 400 km, josta yksiraiteista, jolloin vauriopaikkaa ei päästä 16692: kauko-ohjattua 1 000 km. Suojastus tarkoit- ohittamaan. Tämä asettaa suuria vaatimuksia 16693: taa, että junien kulkua ohjataan maastossa niin raivaukselle kuin myös yhteistyölle muiden 16694: olevien opastimien avulla. Näin estetään junan viranomaisten, poliisin ja palokunnan kanssa. 16695: lähettämisessä mahdolliset ihmisen virhetoi- Yhteistyön kehittämisestä on sisäasiainministe- 16696: minnot. Kauko-ohjaus tarkoittaa, että yksi riön kanssa käynnistetty neuvottelut sekä polii- 16697: henkilö hoitaa keskitetysti useiden asemien ju- sitoimen että pelastuspalvelun osalta. 16698: naliikenteen. Tärkeimmät suojastetut radat Nykyinen rautatiekalusto täyttää kansainvä- 16699: ovat Helsingin lähialueen radat sekä Hel- liset lujuusvaatimukset, jolloin henkilövahin- 16700: sinki-Oulu, Helsinki-Kuopio, Kouvola- got rautatieonnettomuuksissa jäävät yleensä 16701: Lappeenranta ja Parikkala-Joensuu väliset vähäisiksi. Osa vaunukalustosta on varustettu 16702: radat. magneettisilla kiskojarruilla, jotka takaavat ju- 16703: Suurilla ratapihoilla on ns. suurasetin- nien pysähtymisen huonoissakin olosuhteissa. 16704: laitteita, joista keskitetysti hoidetaan koko ra- Sääolot eivät ole rautatieliikenteelle yhtä 16705: tapihan liikenne, ohjataan varsinainen junalii- suuri turvallisuusriski kuin maantieliikenteelle. 16706: kenne sekä junien kokoamiseen ja vaunujen Tietyissä talvisissa olosuhteissa liikenteen suju- 16707: muuhun siirtoon liittyvä liikenne. Näillä lait- vuutta aikataulujen mukaisesti ei voida kuiten- 16708: teilla mahdollistetaan turvallinen liikenne ja kaan turvata.Valtionrautatiet kehittää jatku- 16709: voidaan poistaa mm. vaihteiden kääntämiseen vasti kalustoa, esim. parantaa jäätymiselle alt- 16710: 181 16711: 16712: tiiden kohteiden lämpäeristeitä ja vaihtaa epä- min työ kuuluukin eri oppilaitosten, koulujen, 16713: tyydyttävästi toimivia osia. liikenneturvan yms. tehtäviin. Valtionrautatiet 16714: Rautatieliikenteessä tapahtuneiden onnetto- haluaa tukea tätä työtä ja on valmis antamaan 16715: muuksien tutkinta perustuu rautatiehallituksen apuaan esim. erilaisten kampanjoiden toteutta- 16716: 4.12.1987 antamiin määräyksiin, joissa on misessa, erityisesti tasoristeysten liikennöimi- 16717: otettu huomioon kertomusvuoden alusta voi- seen liittyvissä kampanjoissa. Juuri tasoristeys- 16718: maan tullut esitutkintalaki. Valtaosan rautatie- liikenteen toivotaan sisältyvän ennalta ehkäise- 16719: liikenteessä sattuneista onnettomuuksista tutkii vään työhön, sillä onnettomuudet ovat lisään- 16720: Valtionrautateiden oma tutkintaorganisaatio. tyneet jatkuvasti. Esimerkkinä vääristä asen- 16721: Tutkinta-asioita hoitaa kahdeksan aluehallin- teista mainittakoon, että v. 1987 autoilijat 16722: non tutkijaa Helsingissä, Tampereella, Seinä- ajoivat rikki 126 varoituslaitosten puolipuomia 16723: joella, Oulussa, Kouvolassa ja Pieksämäellä. eri tasoristeyksissä. 16724: Tapaukset, joissa rautatieonnettomuudesta Rautatiehallituksen pyrkimyksenä on vuosia 16725: aiheutuu henkilövahinko tai omaisuusvahinko- 1990-94 koskevien suunnitelmien mukaisesti 16726: ja ulkopuolisille, on ilmoitettava poliisin tut- varmistaa ja parantaa junaliikenneturvallisuut- 16727: kittavaksi. Näissäkin tapauksissa tutkinta on ta rakentamalla pääradoille junien automaatti- 16728: usein hoidettu yhteistyössä poliisin kanssa, nen kulunvalvontajärjestelmä, joka valvoo 16729: mutta kuitenkin poliisin johdolla. Yhteistyö kuljettajan toimintaa ja puuttuu junan kul- 16730: poliisin ja Valtionrautateiden aluehallinnon kuun, jos kuljettaja toimii väärin. Järjestelmä 16731: tutkijoiden välillä on muutoinkin ollut tiivistä on myös ehdoton edellytys junien nopeuksien 16732: sekä käytännön työssä että myös Valtionrauta- nostamiselle nykyisestä. Ensi vaiheessa kulun- 16733: teiden tutkijoille annetussa koulutuksessa. valvonta rakennetaan Helsingistä Turkuun, 16734: Valtionrautateiden tutkintaorganisaatio te- Imatralle ja Martinlaaksoon kulkeville radoille 16735: kee esitutkimuksen vaurioon johtaneiden syi- sekä rataosille Tampere-Seinäjoki ja Kou- 16736: den ja mahdollisten syyllisten selvittämiseksi. vola-Pieksämäki. Kokonaiskustannukset ovat 16737: Samalla selvitetään myös vaurioista aiheutu- arviolta 200 Mmk. 16738: neet kustannukset. Rautatieonnettomuuksien Muista kehittämistavoitteista ovat tärkeim- 16739: teknisten syiden selvittämiseksi rautatiehallitus mät suojastuksen ja kauko-ohjauksen, asetin- 16740: on nimennyt teknisen tutkijalautakunnan, joka laitteiden ja lumensulatuslaitteiden täydentämi- 16741: selvittää, onko vaurio aiheutunut teknisestä nen ja vanhojen laitteiden uusiminen. Tasoris- 16742: viasta. Lautakunta aloittaa tutkimukset eri teysten varoituslaitteita rakennetaan 50-60 16743: määräyksestä. Vastaavia teknisiä lautakuntia vuosittain. Vuotuinen rahoitustarve on 15 16744: on myös aluehallinnossa Helsingissä, Tampe- Mmk, josta osan rahoittaa tienpitäjä. Koko 16745: reella, Oulussa, Kouvolassa ja Pieksämäellä. opastinjärjestelmän perusteellinen uudistami- 16746: Ne määrätään tutkimuksiin, kun kysymyksessä nen on suunnitteilla. Suuronnettomuuksien 16747: on vähäinen onnettomuus. Vuoden 1982 alusta tutkijalautakunta on suosittanut tiettyjä vaati- 16748: rautatiejäsenet ovat osallistuneet vakuutusyhti- muksia opastinjärjestelmälle. Uuclistuksessa 16749: öiden liikenneturvallisuustoimikunnan tutkija- opastinjärjestelmän erilaiset tulkintamahdolli- 16750: lautakuntien tasoristeysonnettomuuksia koske- suudet poistetaan merkkejä muuttamalla. Tä- 16751: viin tutkimuksiin. mä tehostaa turvallisuutta suunnitteilla olevan 16752: Suuronnettomuuksien tutkinnan suunnittelu- automaattisen kulunvalvonnan ohella. 16753: lautakunnalle ilmoitetaan onnettomuuksista, Suomen Kunnallisliitolta saadun selvityksen 16754: joita henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahin- mukaan tasoristeysten korvaaminen eritasoris- 16755: kojen perusteella on pidettävä erikoisen vaka- teyksillä ja tiejärjestelyillä sekä niiden varusta- 16756: vina. Suunnittelulautakunnassa on varajäsene- minen turvalaittein on erityisen tärkeää niillä 16757: nä myös Valtionrautateiden edustaja. rataosilla, joilla junien nopeuksien nostaminen 16758: Rautatiehallitus korostaa tavoitteellisen lii- lähivuosina on tarpeen. Valtionrautatiet ja 16759: kenneturvallisuustyön merkitystä, koska se on kunnat ovat yhdessä laatineet tasoristeys- ja 16760: ennakolta ehkäisevää, sillä voidaan viedä kan- tiejärjestelysuunnitelmia, joiden toteuttamises- 16761: salaisille asiaan kuuluvaa tietoa ja vaikuttaa sa on kuitenkin vaikeuksia. Valtionrautatiet 16762: asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen. Valtion- osallistuu hankkeiden kustannuksiin vain osit- 16763: rautateillä ei ole mahdollisuuksia osallistua tain, ja tienpitäjän maksettavaksi jää valtaosa 16764: laajasti tällaiseen työhön lukuun ottamatta kustannuksista. Tilanne olisi Kunnallisliiton 16765: oman henkilökunnan koulutusta. Luontevim- mukaan korjattava veivoittamalla Valtionrau- 16766: 182 16767: 16768: tatiet vastaamaan kustannuksista ja lisäämällä sissa kuoli v. 1970-88 yhteensä 18 ja vam- 16769: tasoristeysten poistamiseen ja turvaamiseen mautui vaikeasti 24 henkilöä. 16770: tarkoitettuja Valtionrautateiden määrärahoja. Ilmailuhallitukselta saadun selvityksen mu- 16771: kaan lentoturvallisuus on lähes samanlainen 16772: Lentoliikenne . Yhdessä rautatieliiken- kaikissa Pohjoismaissa. Tarkan vertailun teke- 16773: teen kanssa lentoliikenne on turvallisin liiken- minen on hyvin vaikeaa, koska asiaan vaikut- 16774: nemuoto maassamme. Lentoliikennekuolemat taa pienten lukujen aiheuttama suuri vuosittai- 16775: ovat harvinaisia yksittäistapauksia. Raskaassa nen hajonta. Esimerkiksi Ruotsin yleisilmailus- 16776: reitti- ja tilauslentoliikenteessä, joihin tie- ja sa tapahtui v. 1970-88 lähes 100 kuolemaan 16777: rautatieliikennettä lähinnä voidaan verrata, ei johtanutta onnettomuutta, kun Suomessa tänä 16778: kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ole v. aikana tapahtui 48 vastaavanlaatuista onnetto- 16779: 1970-88 tapahtunut lainkaan. Lentoliikenteen muutta. Ruotsissa on toisaalta yleisilmailun 16780: matkustajamäärä on kuitenkin tarkasteluajan- määrä yli kaksinkertainen Suomeen verrattu- 16781: kohtana kasvanut yli nelinkertaiseksi. na. 16782: Kotimaan liikenteessä lentoasemien yhteen- Lento- ja purjelentokoneiden omaisuusva- 16783: laskettu matkustajamäärä (lähteneet, saapu- hingot ovat olleet 75 Mmk v. 1970-88. Sum- 16784: neet ja vaihtomatkustajat) on noussut 1,4 mil- ma on karkea arvio, mutta Suomen Lentova- 16785: joonasta 4,7 miljoonaan ja kansainvälisessä kuutuspoolin kautta on maksettu tänä aikana 16786: liikenteessä 0,9 miljoonasta 4,9 miljoonaan. kaskovakuutuskorvauksia 38,4 Mmk ja vas- 16787: Suomalaisten lentoyhtiöiden matkustajasuorite tuuvakuutuskorvauksia 2, 7 Mmk. Kaikki len- 16788: on kasvanut kotimaan liikenteessä 232 miljoo- tokoneet eivät ole olleet vakuutettuja, ja erityi- 16789: nasta henkilökilometristä 865 miljoonaan ja sesti 1970-luvulla osan vahingonkorvauksista 16790: kansainvälisessä liikenteessä 540 miljoonasta ovat maksaneet ulkomaiset vakuutusyhtiöt. 16791: henkilökilometristä 7 500 miljoonaan. Matkus- Yleisilmailuonnettomuuksissa kuoli 91 ja 16792: tajamäärien kasvuun ovat vaikuttaneet lähinnä vammautui vaikeasti 60 henkilöä v. 1970-88. 16793: lentokoneiden koon kasvu, käyttöaste (lento- Vaikeasti vammautuneeksi luokitellaan Kan- 16794: koneen lentoaika vuorokaudessa) ja täyttöaste sainvälisen Siviili-ilmailujärjestön ICAO:n mu- 16795: (matkustajien määrä paikkalukuun nähden). kaan jo 48 tunnin sairaalassaolo. Kertomus- 16796: Kotimaan liikenteen laskeutumisten ja nousu- vuonna yleisilmailussa tapahtui neljä onnetto- 16797: jen määrä on jopa hieman pienempi kuin v. muutta. Niissä sai surmansa kolme henkilöä ja 16798: 1970, kansainvälisessä liikenteessäkin lento- yksi vammautui vaikeasti. Sen jälkeen on vuo- 16799: operaatioiden kasvu on ollut vain 20 OJo vuo- den 1989 elokuun loppuun mennessä tapahtu- 16800: desta 1970. Henkilökilometreinä mitattujen nut yhteensä kuusi yleisilmailuonnettomuutta, 16801: suoritteiden valtava kasvu ulkomaan liikentees- kaikki kuolemaan johtaneita, ja niissä on kuol- 16802: sä osoittaa reittipituuksien kasvaneen manner- lut 15 henkilöä. 16803: tenvälisten lentojen yleistyttyä. Liikenneministeriön entisen ilmailuosaston 16804: Yleisesti ottaen voidaan todeta, että suuresta ja ilmailuhallituksen (perustettu 1.3 .1972) 16805: kasvusta huolimatta suomalaiset lentoliiken- maksamat lento-onnettomuustutkinnoista ai- 16806: neyritykset ovat pystyneet hoitamaan liiken- heutuneet kulut olivat 5,7 Mmk v. 1970-88. 16807: teen ilman suurempia vaikeuksia. Viime aiko- Summa sisältää mm. tutkijoiden palkat, ulko- 16808: jen voimakas kasvu on kuitenkin johtanut puolisten asiantuntijoiden palkkiot, matkaku- 16809: siihen, että tällä hetkellä on pulaa ohjaajista, lut, laboratoriotutkimuskulut ja toimistokulut. 16810: mekaanikoista ja lentokoneista. Euroopan il- Lento-onnettomuustutkinnasta on määräyk- 16811: matilan ja lentokenttien ruuhkautuminen on siä kahdessa laissa sekä näihin liittyvissä ase- 16812: hankaloittanut ilmaliikennettä ja aiheuttanut tuksissa. Vuonna 1964 voimaan tulleen ilmailu- 16813: paineita myös Suomen lennonjohtoelimille. lain (595/64) mukaan ilmailuhallitus määrää 16814: Vaikka raskaassa lentoliikenteessä ei olekaan tutkijalautakunnan kutakin onnettomuusta- 16815: sattunut yhtään kuolemaan johtanutta onnet- pausta varten erikseen. Ilmailuhallituksella on 16816: tomuutta, tapahtui v. 1970-88 sen sijaan kak- palveluksessaan kaksi päätoimista lento-onnet- 16817: si onnettomuutta kevytreittiliikenteessä. Pu- tomuustutkijaa. Heidät hälytetään onnetto- 16818: dasjärvellä kolme henkilöä vammautui vaikea- muuden sattuessa paikalle ja he käynnistävät 16819: sti v. 1973, ja kertomusvuonna Ilmajoella kuo- tutkinnan. Jompikumpi heistä tai molemmat 16820: li 6 ja vammautui vaikeasti yksi henkilö. nimetään yleensä tutkijalautakuntaan. Muut 16821: Purje- ja moottoripurjelento-onnettomuuk- tarvittavat asiantuntijat nimetään ilmailuhalli- 16822: 183 16823: 16824: tuksesta tai sen ulkopuolelta. Tutkijalautakun- tään lisäämään lentoturvallisuusajattelua ja pa- 16825: ta työskentelee itsenäisenä yksikkönä. Tutkin- rantamaan lentoturvallisuuteen liittyviä asen- 16826: takustannukset maksaa ilmailuhallitus. Kuole- teita. 16827: maan johtaneiden tai vakavia vammautumisia Ilmailuhallituksen yksi keskeinen tehtävä on 16828: aiheuttaneiden onnettomuuksien tutkijalauta- lentoturvallisuuden ylläpitäminen ja jatkuva 16829: kuntiin nimetään aina poliisijäsen, joka on kehittäminen. Ilmailuhallituksen lentoturvalli- 16830: yleensä lento-onnettomuuksien tutkintaan kou- suusosaston työmäärä on jatkuvasti kasvanut 16831: lutusta saanut poliisi keskusrikospoliisista. ja kasvaa lähivuosina edelleen voimakkaasti. 16832: Tutkijalautakunta lähettää tutkimuskerto- Tähän vaikuttavat erityisesti seuraavat teki- 16833: muksen valtioneuvoston kulloinkin viiden vuo- jät: 16834: den ajaksi asettamalle lento-onnettomuuksien 16835: - lentoliikenteen räjähdysmäinen kasvu 16836: tarkastuslautakunnalle, joka antaa lausunnon 16837: sekä entistä vaativampien ilma-alustyyppien 16838: asiasta. Ilmailuhallitus käsittelee tutkimus- käyttöönotto ja konekaluston määrän kasvu 16839: kertomuksessa esitetyt parannusehdotukset ja - säännöllisen lentoliikenteen tariffi- ja lii- 16840: tarvittaessa korjaa havaitut puutteet ja virheel- 16841: kenneoikeuspolitiikan edelleen jatkuva vapau- 16842: lisyydet. Lento-onnettomuustutkijat tutkivat 16843: tuminen ja sen mukana uusien yrittäjien mu- 16844: myös vaurioita ja lentoturvallisuutta vaaranta- kaantulo markkinoille sekä 16845: neita tapauksia sekä hoitavat lento-onnetto- - kansainvälisenä yhteistyönä jatkuva 16846: muustilastoinnin. Myös vakavia vaaratilanne- 16847: säännöstöjen ja suositusten kehittäminen ja 16848: tapauksia tutkimaan asetetaan tutkijalautakun- erityisesti Euroopan maiden vaatimusten yhte- 16849: ta. Suuronnettomuustutkintaa koskeva em. la- näistyminen myös ilmailualalla. 16850: ki käsittää myös lento-onnettomuudet. 16851: Ilmailuhallitukselta saadun selvityksen mu- Tämä kehitys edellyttää lentoturvallisuus- 16852: kaan lento-onnettomuustutkijoilla on nykyisin osaston henkilöresurssien lisäämistä, palveluk- 16853: käytettävissään riittävä tutkintavälineistö. Kui- sessa jo olevan henkilöstön koulutuksen tehos- 16854: tenkin nykyisten tilapäisten ja riittämättömien tamista ja lentoturvallisuustyön painopiste- 16855: tutkiotatilojen sijaan olisi saatava pysyvät, alueiden uudelleen arviointia ja kehittämistä. 16856: asianmukaiset tilat. Ilmailuhallituksen palve- Ilmailuhallitukselta saadun selvityksen mu- 16857: luksessa oli aiemmin kolme tutkijaa, mutta yli kaan ilmailumääräyksien laadintaa on tehostet- 16858: viiden vuoden ajan on tutkijoita ollut vain tava. Turvallisen lentotoiminnan harjoittami- 16859: kaksi. Määrää on pidettävä liian vähäisenä ja sen perusedellytyksenä on, että lentoturvalli- 16860: tämän takia onkin käytetty paljon ulkopuolisia suutta koskevat määräykset vastaavat tarvetta 16861: tutkijoita. Erityisesti laskuvarjohyppy-, riippu- ja ovat sisällöltään selkeät ja johdonmukaiset. 16862: liito- ja vastaavat kevytonnettomuudet tulisi Ilmailumääräysten ajan tasalla pitäminen sekä 16863: tutkituttaa ilmailuhallituksen ulkopuolisilla asianmukaisuus ja selkeys ovat välttämättömiä 16864: alan asiantuntijoilla. Ilmailuhallituksen tutki- myös Suomea koskevien lisääntyvien kansain- 16865: joiden olisi voitava käyttää enemmän aikaa välisten velvoitteiden takia. Etenkin meneillään 16866: lento-onnettomuustutkinnan kehittämiseen. oleva Euroopan maiden ilmailumääräysten yh- 16867: Samoin tulisi entistä tarkemmin seurata kehi- tenäistäminen tulee edellyttämään runsaasti 16868: tystä muissa maissa mm. osallistumalla kan- normien antoa ja nykyisten määräysten uudis- 16869: sainvälisiin kokouksiin ja seminaareihin. tamista. Ilmailumääräysten antamisen ja muut- 16870: Ilmailuhallituksen lentoturvallisuusosaston tamisen tarve perustuu myös ilmailun yleisen 16871: työn tavoitteena on lentoturvallisuuden ylläpi- kehityksen seuraamiseen, valvonta- ja tarkas- 16872: täminen ja parantaminen. Tähän kuuluvat tustoiminnassa esille tulleisiin havaintoihin 16873: mm. ilma-alusten lentokelpoisuuden valvonta, sekä lento-onnettomuuksia tai ilmailun turval- 16874: lentotoiminnan ja lentokoulutuksen valvonta, lisuutta vaarantavia tapauksia koskevien selvi- 16875: ohjaajien sekä ilmailuyritysten tason valvonta tysten tuloksiin. Tämä vaatii kuitenkin perus- 16876: sekä näitä asioita koskevien määräysten ja teellista analyysia, jossa erilaisia näkökohtia 16877: ohjeiden valmistelu. Lentoturvallisuusosaston pyritään punnitsemaan niin, että vaadittava 16878: henkilökunta käy erilaisissa tilaisuuksissa luen- turvallisuustaso saavutetaan ilman suuria kus- 16879: noimassa ilmailijoille lentoturvallisuuteen liit- tannuksia. 16880: tyvistä aiheista. Samoin ilmailuhallitus järjes- Ilmailuhallituksen henkilöstöresurssien vä- 16881: tää ilmailijoille erilaisia lentoturvallisuuteen hyyden takia ilmailumääräysten ja ohjeiden 16882: liittyviä tiedotus- ja koulutuspäiviä. Näin pyri- laatiminen ei ole ollut riittävän tehokasta. Suu- 16883: 184 16884: 16885: rimmat puutteet ovat juuri niillä alueilla, joilla suusosaston saatava lähivuosina lisää henkilö- 16886: on eniten tapahtunut kehitystä ja kasvua, ts. resursseja myös tällaisiin valvontatehtäviin. 16887: säännöllisessä ja tilauslentoliikenteessä sekä Ilmailuhallituksen lentoturvallisuustoimin- 16888: kevytreittiliikenteessä. Myös vireillä oleva ylei- taan ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota 16889: nen normien antaa koskeva selvitystyö ilmailu- useat lento-onnettomuuksien tutkijalautakun- 16890: hallituksen osalta on osoittanut, ettei normien nat sekä valtioneuvoston asettama lento-onnet- 16891: antaa voida asianmukaisesti hoitaa nykyisellä tomuuksien tarkastuslautakunta. Ne ovat lau- 16892: organisaatiolla ja nykyisin henkilöstöresurs- sunnoissaan tuoneet esille puutteita ilmailuhal- 16893: sein, mm. sen vuoksi, että tarkastus- ja valvon- lituksen lentoturvallisuutta koskevien tehtävien 16894: tatehtävät koko ajan lisääntyvät. Lentoturval- hoitamisessa sekä vaatineet niin toiminnan te- 16895: lisuusosastolle tarvitaankin sen vuoksi uusi toi- hostamista kuin lisäresurssien saamista tähän 16896: mistotasoinen yksikkö hoitamaan lentotoimin- toimintaan. 16897: nan seuranta- ja analyysitehtäviä sekä laati- Liikkuvalta poliisilta saadun selvityksen mu- 16898: maan normeja. kaan poliisin suorittama matkustajavalvonta 16899: Ilmailuhallituksen mukaan myös valvontaa on olennainen osa lentoturvallisuutta. Poliisin 16900: ja tarkastusta on kehitettävä. Pääpaino tulee turvatarkastus- ja passintarkastustoiminta on 16901: asettaa kokonaisuuksien tarkastamiseen eli il- varsinkin valtakunnan päälentoasemalla joutu- 16902: mailutoiminnan harjoittajien kykyyn huolehtia massa kriisiin liikenteen räjähdysmäisen kas- 16903: oman toimintansa turvallisuudesta. Myös val- vun vuoksi. Säädöksiin ja kansainvälisiin sopi- 16904: vontaa on suunnattava yhä enemmän yritysten muksiin perustuvaa tarkastusta ei kyetä suorit- 16905: toimintaan sekä niiden organisaatioiden ko- tamaan ilman merkittäviä henkilöstölisäyksiä. 16906: koonpanoon ja kapasiteettiin. Yksityiskohtai- Muilla lentoasemilla toiminta on täysin satun- 16907: nen valvonta tulee yhä useammin tapahtumaan naista ja tilapäisjärjestelyjen varassa. Toimin- 16908: pistokoeluonteisesti. Erityisesti ilma-alusten taa haittaa myös järjestelmän epäselvyys. Po- 16909: katsastuksessa pyritään valvontaa suuntaa- liisin suorittamasta toiminnasta vastaavat myös 16910: maan kulloinkin tärkeinä pidettyihin kohde- ilmailuhallinto ja kaikki lentoyhtiöt. Toiminta- 16911: ryhmiin. ja johtovastuu tulisi liikkuvan poliisin mukaan 16912: Myös maalaitteiden lentomittausta ja mui- olla selkeästi vain yhdellä taholla. 16913: den lennonvarmistuslaitteiden, esim. radioiden 16914: ja tutkien, toiminnan valvontaa on tarve tehos- Liikenneturvallisuusasiain neu- 16915: taa. Samoin näiden laitteiden ja järjestelmien vot te 1u kunnan suositukset . Liiken- 16916: käyttöönoton hyväksymistä sekä operatiivisten neturvallisuusasiain neuvottelukunta on esittä- 16917: käyttörajoitusten laadintaa tulee korostaa. nyt suosituksen liikenneturvallisuustyön kehit- 16918: Näiden toimien tehostaminen on erityisen tär- tämisestä vuosiksina 1977, 1979, 1981, 1983 ja 16919: keää lähivuosina tapahtuvien suurten inves- 1987. Viimeisin liikenneturvallisuusasiain neu- 16920: tointien takia. vottelukunnan suositus (KM 1987:48) käsittää 16921: Tulevaisuudessa tullaan ottamaan käyttöön vuodet 1988-93 ja kattaa kaikki liikennemuo- 16922: entistä vaativampaa lentokonekalustoa, ja to- dot. Pääpaino on kuitenkin tieliikenteessä. 16923: dennäköisesti syntyy uusia lentoyrityksiä, jotka Neuvottelukunta toteaa mietinnössään, että 16924: hoitavat myös reitti-, tilauslento- ja kevytreitti- tieliikenteen suotuisa onnettomuuskehitys on 16925: liikennettä. Ilmailuteollisuudessa on kehitteillä 1980-luvulla pysähtynyt, rautatieliikenteen on- 16926: uusia sekä kotimaisia että kansainvälisessä yh- nettomuuskehitys on ollut tavoitteiden mukais- 16927: teistyössä toteutettavia hankkeita. Uuden ka- ta ja vesiliikenteessäkin kuolemantapaukset 16928: luston myötä tulee käyttöön uutta tekniikkaa, ovat vähentyneet, joskaan tavoitteita ei ole 16929: erityisesti sähkö- ja elektroniikka-aloille. Tä- saavutettu. Lentoliikenteessä onnettomuusti- 16930: män ja muuttuneen radiolainsäädännön takia lastot ovat neuvottelukunnan mielestä kasva- 16931: tulee ilmailuhallitukselle uusia valvontatehtä- neet vuoden 1981 jälkeen. 16932: viä. Nykyisin ei ilmailuhallituksessa ole lain- Neuvottelukunnan tie-, rautatie-, vesi- ja 16933: kaan näiden alojen erityiskoulutuksen saanutta lentoliikenteelle vuosiksi 1990, 1992 ja 1994 16934: henkilökuntaa käytettäväksi asennus- ja muu- asettamat liikenneturvallisuustyön tavoitteet il- 16935: toshyväksyntätehtäviin eikä korjaustoiminnan menevät seuraavasta asetelmasta (tavoitteena 16936: valvontaan. Tämän vuoksi on lentoturvalli- on alittaa lukumäärät): 16937: 185 16938: 16939: Liikennemuoto Liikenneturvallisuus- 1990 1992 1994 telussa olisi käytettävä hyväksi käyttäytymistie- 16940: tavoite 16941: Tieliikenne Kuolleiden määrä 16942: teiden ja liikenneturvallisuustutkimuksen kei- 16943: yleisillä teillä 360 330 280 noja sekä toteutettava pitkäjänteisiä, useita 16944: Kuolleiden määrä vuosia kestäviä toimintakokonaisuuksia. Lii- 16945: kaduilla ym. 110 100 90 kenneturvallisuustyön tehostamiseksi valtion- 16946: Kuolleiden määrä 16947: yhteensä 470 430 370 tilintarkastajien mielestä olisi pyrittävä arvioi- 16948: Loukkaantuneiden maan, miten hyvin eri sektoreilla on onnistuttu 16949: määrä 9 000 8000 7 000 ja erityisesti, missä liikenneturvallisuuteen si- 16950: Rautatie- Junan alle jääneet 29 26 23 joitetut voimavarat ovat tuottaneet suurimman 16951: liikenne Muut kuolleet 2 2 1 hyödyn. 16952: Kuolleiden määrä 31 28 24 Kertomuksessaan vuodelta 1986 (s. 132- 16953: Vesiliikenne Vesiliikenteessä 133) valtiontilintarkastajat käsittelivät Etelä- 16954: kuolleet 88 76 64 Suomen lennonvarmistuskeskuksen laitejärjes- 16955: Lentoliikenne Kuolleiden määrä 5 5 5 telmän vikoja. Valtiontilintarkastajien mielestä 16956: lennonvarmistuslaitteet on saatettava ajanmu- 16957: Tavoitteiden saavuttamiseksi liikenneturval- kaisiksi, jotta lentoturvallisuudesta voidaan 16958: lisuusasiain neuvottelukunta esitti mietinnös- huolehtia kaikissa oloissa. Samalla he kiirehti- 16959: sään 115 erillistä toimenpidesuositusta eri vi- vät laitteiden uusimista sekä selkeiden ja yksi- 16960: ranomaisille ja muille tahoille. Suositukset on tyiskohtaisten ohjeiden antamista eri laitteiden 16961: ryhmitelty järjestelmällisen liikenneturvalli- vikojen määrittelystä. Lisäksi valtiontilintar- 16962: suustyön kehittämiseen, organisaation ja yh- kastajat kiinnittivät huomiota lennonjohtoteh- 16963: teistoiminnan kehittämiseen sekä kansalaisten tävissä toimivien henkilöiden kouluttamiseen 16964: tavoittamiseen ja muihin toimenpiteisiin. riittävän ajoissa kysyntää vastaavasti. 16965: Valtiontilintarkastajien aiempia Vaikka maamme liikenneturvallisuutta voi- 16966: kannanottoja. Valtiontilintarkastajat daankin pitää varsin hyvänä kansainvälisesti 16967: ovat kertomuksessaan vuodelta 1983 (s. 106- tarkastellen, on 1970-luvulla aikaansaatu 16968: 107) todenneet mm. seuraavaa: "Viime vuosi- myönteinen kehityssuunta pysähtynyt ja onnet- 16969: kymmenellä toteutettiin joukko liikenneturval- tomuusluvut ovat kääntyneet jälleen kasvuun 16970: lisuustoimenpiteitä, jotka olivat toisaalta vielä 1980-luvulla. Kielteisintä kehitys on ollut tielii- 16971: suhteellisen halpoja, helposti toimeenpantavia kenneturvallisuuden osalta. Kertomusvuonna 16972: ja nopeasti vaikuttavia, kuten esim. nopeusra- tieliikenteessä kuoli 653 ja loukkaantui 11 909 16973: joitukset ja uusien turvalaitteiden käyttöpakot, henkilöä. Luvut ovat suurimmat vuoden 1977 16974: sekä toisaalta tienkäyttäjien turvalliseen toi- jälkeen. Tarkasteluajanjaksolla 1970-88 lii- 16975: mintaan ohjaavia ja toimintaa helpottavia, ku- kenneonnettomuuksissa menehtyi kaikkiaan 16976: ten esim. liikenneympäristön parantaminen ja arviolta 18 000 ja loukkaantui yli 222 000 hen- 16977: turvallisemmat ajoneuvot. Valtiontilintarkasta- kilöä. Tieliikenteen osuus näistä luvuista oli yli 16978: jat pitävät 1970-luvun liikenneturvallisuustyötä 14 000 ja lähes 220 000. Kansantaloudelliset 16979: niin käytettävissä olleisiin voimavaroibio kuin menetykset kaikista liikenneonnettomuuksista 16980: liikenneturvallisuuden olennaiseen paranemi- voidaan arvioida lähes JO mrd. mk:ksi vuosit- 16981: seen nähden varsin hyvänä. Vastaavanlaisten tain. 16982: uusien toimenpiteiden löytyminen ei kuiten- Kertomusvuoden keväällä hallitus antoi 16983: kaan enää ole yhtä helppoa, minkä lisäksi ne eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon, jos- 16984: ovat mm. saavutettuun hyötyyn nähden selväs- sa todettiin liikenneturvallisuutta parantavat 16985: ti kalliimpia. Myös monien suunniteltujen toi- keinot jo pääosin käytetyiksi ja liikenneympä- 16986: menpiteiden, kuten koulutuksen ja valistuksen, ristön rakenteellisten turvallisuustoimenpitei- 16987: vaikutukset näkyvät aikaisempaa hitaammin den kustannushyötysuhde varsin korkeaksi. Se- 16988: tai niitä on mahdoton erottaa muiden toimen- lonteon mukaan liikenneturvallisuustyön ta- 16989: piteiden vaikutuksista.'' voitteena on vaikuttaa liikenneympäristöön, 16990: Lisäksi valtiontilintarkastajat kiinnittivät ajoneuvojen rakenteisiin ja tienkäyttäjiin kai- 16991: huomiotaan mm. siihen, että inhimillisten ja kin mahdollisin keinoin siten, että erityisesti 16992: aseoteeilisten tekijöiden ohella vahinkojen vakavat liikenneonnettomuudet edelleen vähe- 16993: taustasyinä ovat usein liikenneympäristöteki- nevät. Liikenneturvallisuustyön kehittäminen 16994: jät. Liikenneturvallisuustyössä olisi aiempia eri tahojen yhteistyönä on selonteon mukaan 16995: toimintatapoja arvioitava uudelleen ja suunnit- keskeinen pyrkimys. 16996: 24 390649T 16997: 186 16998: 16999: Valtiontilintarkastajat toteavat, että maam- ta rakennetaan maassamme kuitenkin vain 17000: me liikenneturvallisuus on viime vuosina kehit- 50-60 vuosittain, joten tällä vauhdilla tasoris- 17001: tynyt huolestuttavaan suuntaan eikä mainitta- teys/en turvallisuutta ei voida juurikaan paran- 17002: via tuloksia ole kyetty saamaan aikaan lukui- taa. Ratapihoilla tapahtuvan liikenteen hoita- 17003: sista suosituksista ja kannanotoista huolimat- miseen on syytä paneutua nykyistä huolellisem- 17004: ta. Liikenneturvallisuusasenteet ovat yleisesti- min. Opasiinjärjestelmän perusteellinen uudis- 17005: kin kehittyneet kielteiseen suuntaan ja tietyn- taminen ja automaattinen kulunvalvontajärjes- 17006: laista passiivista ja turtunutta suhtautumista telmä tulisi saada käyttöön mahdollisimman 17007: voidaan havaita myös niissä julkisissa kannan- pian. Vaarallisten aineiden kuljetusten turvalli- 17008: otoissa, joissa todetaan kaikki keinot jo käyte- suuteen rautateillä tulee kiinnittää erityistä 17009: tyiksi 1970-luvun liikenneturvallisuutta tehos- huomiota. 17010: tettaessa. Valtiontilintarkastajat katsovatkin, Vesiliikenteen onnettomuuksiin voidaan no- 17011: että nyt on perusteellisen uudelleenarvioinnin peimmin vaikuttaa lähinnä miesten asenteita 17012: avulla välttämätöntä löytää uusia käyttökelpoi- korjaamalla. Yli sadasta vuosittain hukkunees- 17013: sia keinoja ja menetelmiä, jotta kielteinen ke- ta vain muutama on naisia, ja hukkuneista 17014: hityssuunta voidaan pysäyttää ja saada liiken- miehistä useimmat ovat alkoholin vaikutuksen 17015: neturvallisuudessa jälleen jotain myönteistä ai- alaisina. Veneily/iivien käyttö pelastaisi tutki- 17016: kaan. musten mukaan hukkuneista yli 90 o/o. 17017: Valtiontilintarkastajat pitävät liikenneturval- Lentoliikenteen turvallisuus on reittiliiken- 17018: lisuusasiain neuvottelukunnan em. mietinnössä teessä raskaan liikenteen osalta ollut hyvä, 17019: esittämiä liikenneturvallisuustyön tavoitteita mutta yleisilmailun turvallisuustoimissa on il- 17020: tiukkoina ja haasteellisina. Tavoitteiden saa- mennyt kehittämistarvetta koko 1980-luvun. 17021: vuttaminen edellyttää tehostettuja toimia kai- Yleisilmailussa kehityssuunta näyttää huoles- 17022: killa niillä tahoilla, joihin suositukset on koh- tuttava/ta, sillä kertomusvuoden jälkeen oli 17023: distettu. Valtiontilintarkastajat haluavat kui- tarkastusajankohtaan mennessä sattunut kuusi 17024: tenkin tässä yhteydessä todeta, että rautatie-, onnettomuutta, joissa oli kuollut 15 henkilöä. 17025: lento- ja vesiliikenteessä yksikin onnettomuus Laiminlyöntejä on tiettävästi tapahtunut aina- 17026: - suuronnettomuudesta puhumattakaan - kin polttoaineen riittävyyden ja lentäjän lupa- 17027: merkitsee helposti koko vuosikymmenen ta- kirjan valvonnassa. Ilmailuhallituksen tulee 17028: voitteellisten onnettomuuslukujen ylittämistä. osaltaan olennaisesti tehostaa toimiaan. 17029: Tästä syystä tavoiteasettelu tieliikenteen ja Valtiontilintarkastajat korostavat valtakun- 17030: muiden liikennemuotojen turvallisuustyölle on nallisen, alueellisen ja paikallisen liikennetur- 17031: eri tyyppinen. vallisuustyön tehostamisen tärkeyttä tässä ti- 17032: Tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi lanteessa. Liikenneturvan toimintaedellytyksiä 17033: jatkotoimia edellyttävät valtiontilintarkastajien tulee edelleen kehittää, samalla kun sen vas- 17034: mielestä ainakin kuljettajien ja muiden tiellä- tuun laajentaminen myös tieliikenteen ulko- 17035: liikkujien perusteellisen asennemuutoksen ai- puolisiin liikennemuotoihin tulee pikaisesti ot- 17036: kaansaaminen, liikennevalvonnan lisääminen, taa harkittavaksi huolimatta siitä, että sen 17037: ajokorttiin kytketyn virhepistejärjestelmän toimenkuvaa voidaan käytössä olevan rahoi- 17038: käyttöönotto, riskikuljettajien ohjausjärjestel- tusjärjestelyn vuoksi pitää perusteltuna. Vaka- 17039: män aikaansaaminen, tiesääpalvelun kehittä- vien liikennevahinkojen tutkimus hoidetaan 17040: minen valtakunnalliseksi palvelumuodoksi, nykyisin Liikennevakuutusyhdistyksen toimes- 17041: laadullisen ja määrällisen tasokorotuksen ai- ta. Vaikka merkittäviä epäkohtia ei olekaan 17042: kaansaaminen teiden rakenteiden ja päällystei- esitetty, valtiontilintarkastajat pitävät tarkoi- 17043: den kehittämistyössä sekä yleiseurooppalaisen tuksenmukaisena, että liikenneministeriö jat- 17044: tasoisen tieverkon rakentaminen maahamme. kaa valmisteluja ko. tutkimuksen siirtämiseksi 17045: Rautatieliikenteen turvallisuuden parantami- viranomaistehtäväksi. 17046: nen on maassamme sidoksissa lähinnä lukuisiin 17047: tasoristeyksiin, joilla Suomessa sattuu suhteel- Yksityisten palvelujen käyttö. Liikennemi- 17048: lisesti moninkertainen määrä onnettomuuksia nisteriön hallinnonalalla taloudellisesti merkit- 17049: muihin Pohjoismaihin verrattuna. Maassamme tävimpiä yksityisiltä ostettuja palveluja ovat 17050: on edelleenkin yli 7 300 rautatien ylittävää lähinnä maa-, vesi- ja talonrakennusurakat, 17051: tasoristeystä, joista vain 920 on varustettu kuljetus-, konsultti-, mainos- sekä huolto- ja 17052: varoituslaitteilla. Tasoristeyslen varoituslaittei- siivouspalvelut. 17053: 187 17054: 17055: Liikenneministeriö ei ole antanut muita eri- vassa tarkastellaan yksityisten palvelujen käyt- 17056: tyisohjeita vieraiden palvelujen hankinnoista töä tie- ja vesirakennuslaitoksessa ja Valtion- 17057: kuin urakointiohjeen (asetus 385/61 muutoksi- rautateillä. 17058: neen 860174, 424/80 ja 168/83) ja päätöksen T i e - j a v e s i r a k en n u s h a II i t u s . Tie- 17059: asetuksen (186/83) soveltamisesta. Koko val- ja vesirakennuslaitoksessa pyritään konsulttien 17060: tionhallintoa koskeva hankintaohje on annettu käytössä pitkäjänteisyyteen ja suunnitelmalli- 17061: asetuksella (1070179) ja kauppa- ja teollisuus- suuteen, millä turvataan osaavien, sopivien, 17062: ministeriön päätöksellä (1071179) asetuksen so- kyvykkäiden ja kehittyvien konsulttiyritysten 17063: veltamisesta. Muita yleisluonteisia ohjeita ovat toiminta. Laitos on käyttänyt konsultteja 17064: lähinnä valtion budjetin soveltamisohjeet sekä suunnittelussa 1960-luvulta alkaen. Konsultteja 17065: valtiovarainministeriön erilaiset ohjeet talou- voidaan käyttää, kun omat resurssit eivät riitä, 17066: dellisten laskelmien suorittamisesta. mikä voi olla alueellista, hetkellistä tai henkilö- 17067: Kaikkien yleisluonteisten ohjeiden mukaan kunnan kasvun rajoittamisesta johtuvaa. 17068: virastot ja laitokset ovat tehneet toimivaltansa Omien resurssien riittämättömyys on korostu- 17069: ja määrärahojensa rajoissa sopimuksia yksi- nut viime aikoina, kun suunnitteluhankkeiden 17070: tyisten palveluiden käytöstä. Yleisenä lähtö- vaatima työpanos on kasvanut taajamahank- 17071: kohtana on, että vieraita palveluita käytetään keiden ja sidosryhmien aktiivisuuden lisäänty- 17072: silloin, kun se tulee valtiolle edullisemmaksi misen myötä. Konsulttien käytön perusteena 17073: kuin oma tuotanto tai valtiolla ei ole käytettä- on usein myös erikoistaitojen ja -tekniikan tai 17074: vissä esim. hankkeen vaatimaa erityistietämys- muun koulutuspohjan tietojen tarve. Kiireelli- 17075: tä. Suuret virastot ja laitokset ovat antaneet sissä suunnitteluhankkeissa voidaan käyttää 17076: yhdenmukaisen menettelyn turvaamiseksi pal- konsultteja, jotka voivat työskennellä ilman 17077: velujen hankinnasta omia ohjeitaan piirihallin- hallintorutiineja. Usein kuntien ja tie- ja vesi- 17078: nolle, esim. tie- ja vesirakennushallitus on rakennuslaitoksen yhteishankkeissa on myös 17079: antanut ohjeet konsulttien käytöstä. Valtion edullista niiden hyväksyttävyyden edesauttami- 17080: edun turvaamiseksi pyritään mahdollisimman seksi käyttää konsulttia. 17081: laajasti myös muilla aloilla kuin hankinnoissa Tie- ja vesirakennushallitus on koonnut kon- 17082: ja rakennustöissä järjestämään tarjouskilpailu- sulttipalvelujen käytöstä ohjeet, joita pyritään 17083: ja. pitämään jatkuvasti ajan tasalla ja joista vii- 17084: Epäkohta, joskaan ei kokonaisuuden kan- meisimmät ovat vuodelta 1987. Ohjeisiin sisäl- 17085: nalta kovin merkittävä, on se, ettei kaikilla tyvät mm. konsulttien käytön yleisperiaatteet, 17086: erityisaloilla ole riittävästi kilpailua. Tämä konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot, oh- 17087: osaltaan nostaa palvelujen hintaa. Viime vuosi- jeet konsulttisopimuksen valmistelusta ja kon- 17088: na yksityisten palvelujen hankinnoissa liiken- sultin valinnasta, käytettävät veloitusperusteet 17089: neministeriön hallinnonalalla ei ole myöskään ja toimeksiannon valvonta. Ohjeissa on lisäksi 17090: tullut esiin väärinkäytöksiä, joita ilmeni vuosi- selostettu tie- ja vesirakennushallituksen teke- 17091: kymmenen alussa. Samantyyppisten väärinkäy- mien perussopimusten sisältö. 17092: tösten estämiseksi valvontaa virastoissa ja lai- Tie- ja vesirakennushallituksen 1.10.1988 17093: toksissa tiukennettiin ja yleisohjeena annettiin voimaan tulleen työjärjestyksen mukaan tie- ja 17094: päätös ulkopuolisten kustantamista virkamat- vesirakennuspiirit saavat tehdä itsenäisesti kon- 17095: koista (VM 27.10.1983 P 5809). sulttisopimukset. Aiemman työjärjestyksen 17096: Liikenneministeriön hallinnonalalla yksityisten mukaan piti piirien alistaa yli 1,0 Mmk:n 17097: palvelujen käyttö on lisääntynyt erityisesti tie- konsulttisopimukset tie- ja vesirakennushalli- 17098: ja vesirakennuslaitoksessa ja Valtionrautateil- tuksen hyväksyttäväksi. Tie- ja vesirakennus- 17099: lä. Tie- ja vesirakennushallituksessa tämä joh- hallitus opastaa ja kouluttaa piirejä konsulttien 17100: tuu tienrakentamismäärärahojen lisääntymises- käytössä. Laadittujen ohjeiden noudattaminen 17101: tä, mutta pääosin lisääntynyt yksityisten palve- on kuitenkin tie- ja vesirakennuspiirien vas- 17102: lujen käyttö johtuu niiden edullisuudesta suh- tuulla. 17103: teessa omien palvelujen tuotantoon. Suuntauk- Konsulttien käyttö tie- ja vesirakennuslaitok- 17104: sen arvioidaan jatkuvan edelleen. Liikennemi- sen suunnittelutoiminnassa on lisääntynyt vii- 17105: nisteriön käsityksen mukaan tämä on perus- me vuosina. Lisäys johtuu siitä, että omaa 17106: teltua niin kauan kuin voidaan osoittaa, että suunnitteluhenkilöstöä on pyritty vähentä- 17107: liikennehallintoa ja -palveluita voidaan näin mään, samalla kun suunnitteluhankkeet ovat 17108: tehostaa ja taloudellisuutta parantaa. Seuraa- muuttuneet monimutkaisemmiksi ja enemmän 17109: 188 17110: 17111: selvitystä vaativiksi. Konsulttihankkeiden da suunnittelutoimeksiantoja aluksi pieneh- 17112: suunnittelukustannukset olivat 65 Mmk v. käistä suunnittelutehtävistä. Konsultin valin- 17113: 1985, 94 Mmk v. 1986 ja 124 Mmk v. 1987. nassa on tärkeämpänä pidetty suunnitteluteh- 17114: Konsulttien käytön osuus koko suunnitelma- tävään tarjottujen henkilöiden ammattitaitoa 17115: tuotannosta nousi 25 OJo :sta 35 % :iin vuosina kuin konsulttitoimiston aiempia saavutuksia. 17116: 1985-87. Tie- ja vesirakennuslaitoksen sillansuunnitte- 17117: Tie- ja vesirakennuslaitoksen konsultin va- lussa on jouduttu käyttämään yhä enemmän 17118: linnassa ei yleensä ole käytetty tarjouskilpai- yksityisiä konsulttipalveluja. Siltasuunnitel- 17119: lua. Tie- ja vesirakennushallitus on kirjeellään mien tarve on edelleen suuri. Vilkasliikenteis- 17120: 25.7.1983 antanut konsulttipalvelujen hankin- ten pääteiden rakentamiskustannuksista voi sil- 17121: taa koskevat ohjeet, jotka perustuvat valtiova- tojen osuus olla jopa 30 %. Lassipaikoille 17122: rainministeriön määräyksiin talonsuunnittelu- rakennetaan vuosittain 3-4 suurehkoa siltaa. 17123: konsultin valinnasta. Niiden mukaan hintakil- Myös siltojen leventämistä ja korjausta varten 17124: pailua ja hankinta-asetusta ei tule käyttää kon- tarvitaan suunnittelupalveluja. 17125: sulttia valittaessa. Konsultti pyritään valitse- Laitoksen oma henkilöstö hoitaa sillansuun- 17126: maan neuvottelumenettelyllä, jossa neuvottelu- nittelua mahdollisimman paljon. Piirien sillan- 17127: järjestys määräytyy asiantuntemuksen, koke- suunnittelun henkilöresurssit ovat hyvin vähäi- 17128: muksen, henkilöresurssien ja suorituskyvyn, set. Suunnitteluohjeiden ja tyyppipiirustusten 17129: yhteistyökyvyn, työtilanteen, vuoro- ja kustan- avulla piirit ovat kuitenkin voineet suunnitella 17130: nustason perusteella. Joissakin tapauksissa on huomattavan osan pienistä silloista. Tie- ja 17131: tarjouspyynnöllä selvitetty kysymykseen tule- vesirakennushallituksen sillansuunnitteluhenki- 17132: vien konsulttien suunnittelumenetelmät ja re- löstön ajasta voidaan käyttää siltojen yleis- ja 17133: surssit sekä käsitys tehtävän sisällöstä. Konsul- rakennussuunnitteluun vain pieni osa. Pääosa 17134: tin valintaa koskevissa ohjeissa on korostettu, vähentyneen henkilöstön työpanoksesta menee 17135: ettei päätavoite ole suunnittelukustannusten esisuunnitteluun, piirien konsultointiin, työ- 17136: minimointi vaan tärkeintä on suunniteltavan maapalveluun, konsulttien suunnittelun oh- 17137: tuotteen rakennuskustannusten mm1momt1, jaukseen, suunnitelmien tarkastukseen, kehi- 17138: tuotteen toimivuus käytössä ja tekninen laatu. tystehtäviin sekä erilaisiin hallintotehtäviin. 17139: Konsulttien jatkuva käyttö on synnyttänyt Ulkopuolisten sillansuunnittelupalvelujen 17140: alalle konsulttikunnan, joka on perehtynyt tie- osuus on lisääntynyt jatkuvasti ja on nykyisin 17141: ja vesirakennuslaitoksen suunnittelutehtäviin. 85 % yleis- ja rakennussuunnittelusta. Henki- 17142: Suurin osa suunnittelutehtävistä on laajoja ja löstön kehittymisen kannalta olisi välttämätön- 17143: vaativia, joten niissä käytetään aiemmissa toi- tä lisätä omaa suunnittelua nykyisestä. Ilman 17144: meksiannoissa kykynsä osoittaneita konsultti- riittävää omaa suunnittelua ei ole mahdollista 17145: toimistoja. Tie- ja vesirakennushallitus on sol- kouluttaa päteviä, kokeneita insinöörejä kon- 17146: minut toistuvasti käytettävien konsulttitoimis- sulttien töiden ohjaukseen ja tarkastukseen, 17147: tojen kanssa perussopimukset, joissa on määri- rakentamisen asiantuntijavalvontaan, :;iltoja 17148: telty valmiiksi yleiset sopimusehdot ja vuosit- koskevien muiden viranomaistehtävien hoita- 17149: tain tarkistettavat veloitusperusteet. Perussopi- miseen eikä kehitystyöhön. 17150: "1US ei ole kuitenkaan edellytyksenä toimeksi- 17151: antosopimukselle, ja konsulttien käyttöä kos- Seuraavasta taulukosta ilmenee tie- ja vesira- 17152: kevissa ohjeissa on myös tämä otettu huo- kennuslaitoksen siltojen yleis- ja rakennus- 17153: mioon. Uusilla yrittäjillä on mahdollisuus saa- suunnitelmatuotanto v. 1979-88: 17154: 189 17155: 17156: Vuosi Siltasuunnitelman laatija 17157: TVH:n suunnittelu- TVL:n piirit Ulkopuoliset Siltasuunnitelmia 17158: osasto suunnittelu- yhteensä 17159: toimistot 17160: kpl m' kpl m' kpl m' kpl m' 17161: 1979 ......................................... 55 12 163 133 7 673 98 51 086 286 70 922 17162: 1980 ......................................... 38 8 952 139 8 628 76 30 611 253 48 191 17163: 1981 ......................................... 40 10 207 86 5 174 58 28 211 184 43 592 17164: 1982 ......................................... 42 8 565 128 8 595 58 22 444 228 39 604 17165: 1983 ......................................... 21 3 732 112 6 390 65 40 043 197 50 165 17166: 1984 ············· ............................ 34 9 227 128 10 652 82 36 988 244 56 867 17167: 1985 ......................................... 27 8 380 143 10 481 76 54 731 271 73 592 17168: 1986 ......................................... 26 7 520 103 6 317 118 62 347 247 76 184 17169: 1987 ......................................... 23 6 050 77 5 243 101 35 620 201 46 913 17170: 1988 ......................................... 19 5 642 59 4 127 119 54 867 197 64 636 17171: 17172: 17173: 17174: 17175: Sillansuunnittelu on erikoisala, jolla on ra- Vaikka yksityisillä teettäminen on eniten li- 17176: joitetusti tarjolla pätevää konsulttipalvelua. sääntynyt rakentamisessa, on sitä vähitellen 17177: Tie- ja vesirakennushallitus on suurin silta- alettu käyttää myös kunnossapidossa ja hoi- 17178: suunnitelmien tilaaja. Tilaajan edun mukaista dossa. Urakalla teetetään lähinnä rakennustöi- 17179: on keskittää toimeksiannot melko harvoille tä muistuttavia töitä. Syynä yksityisellä teettä- 17180: toimistoille, jotta niillä olisi mahdollisuus ke- misen lisääntymiseen ovat pääasiassa seuraavat 17181: hittää toimintaa, säilyttää ammattitaito ja lisä- seikat: 17182: tä kokemusta. Konsultin valinnan määrää am- - Tietyissä töissä päästään yksityistämällä 17183: mattitaito, kokemus ja työllisyys. Mielellään parempaan tuottavuuteen kuin omana työnä 17184: valitaan hanketta lähellä toimiva konsultti. tekemällä. Tällaisia töitä ovat mm. työt, joita 17185: Sillansuunnittelussa tavallisin palkkiomuoto ei laitoksessa tehdä säännöllisesti. 17186: on taksapalkkio. Taksapalkkion perusteet on - Käyttämällä yksityisiä palveluja saadaan 17187: määritelty Suomen Rakennusinsinöörien Liitto minimoitua kausivaihteluista ja rakentamisen, 17188: ry:n taksatoimikunnan siltajaostossa, jossa ti- kunnossapidon ja hoidon laajuuden ja määrän 17189: laajien edustajilla on enemmistö ja puheenjoh- vaihteluista aiheutuvia vaikeuksia. 17190: taja. Aikaveloitusta käytetään, kun taksapalk- - Oma kalusto voidaan mitoittaa jatkuvan 17191: kio ei sovellu, esim. esisuunnittelussa ja kehi- tasaisen käyttötarpeen mukaan, eikä tarvitse 17192: tystehtävissä. Konsultin valinnassa ei ole käy- varautua huippukuormitusten tekemiseen 17193: tetty tarjouskilpailua, vaan on pidetty parem- omalla kalustolla. Näin säästetään pääomaku- 17194: pana kilpailuttaa työn laadulla. Sillansuunnit- luja. 17195: telutoimistot, joille on voitu antaa suunnittelu- - Valtionhallinnon taholta on laitokselle 17196: tehtäviä, ovat vaihtuneet jonkin verran vuosien asetettu mm. tavoitteeksi vähentää henkilös- 17197: kuluessa. Kertomusvuonna konsulteille mak- töä. Jotta edelleen pystyttäisiin pitämään yllä 17198: settiin palkkioina 18,0 Mmk. riittävää palvelutasoa, on yksityisten palvelu- 17199: Tie- ja vesirakennuslaitos on hoitanut perin- jen käyttöä vastaavasti lisättävä. 17200: teisesti rakentamistoimintansa ns. omajobtoi- Yksityisten palvelujen määrä on tie- ja vesi- 17201: sena eli omana työnä. 1980-luvulla laitoksen rakennuslaitoksen töissä viime vuosina jatku- 17202: rooli on muuttunut enemmänkin rakennutta- vasti kasvanut. Urakalla teettämisen osuus on 17203: jaksi ja itse rakentamista on siirretty yksityis- noussut rakennustoimialan töissä jo yli puolen. 17204: ten urakoitsijoiden tehtäväksi. Myös rakennut- Kun otetaan huomioon vuokratut autot ja 17205: tamisohjeessa on tällaista kehitystä tukevia koneet, nousee vieraiden palvelujen käyttö n. 17206: määräyksiä. Niiden mukaan valtion rakennut- 80 OJo :iin rakennustoimialan töistä. Kunnossa- 17207: tamistyö on annettava urakoitsijan suoritetta- pidon töistä teetetään asfaltti- ja murskaustyöt 17208: vaksi silloin, kun työn teettäminen näin harki- urakoitsijoilla, kun taas muiden vieraiden pal- 17209: taan valtiolle edulliseksi sekä siihen muutoin velujen käyttö jää varsin vähäiseksi. 17210: on edellytykset. Tarjouksista on hyväksyttävä Kilpailua on pyritty lisäämään siten, että tie- 17211: se, joka katsotaan valtion kannalta edullisim- ja vesirakennuslaitoksen oma organisaatio on 17212: maksi. osallistunut omalla tarjouksenaan tarjouskil- 17213: 190 17214: 17215: pailuun aina, kun on ollut mahdollista kilpai- ovat voineet tarjota vain yritykset, jotka pysty- 17216: lun voittamisen jälkeen toteuttaa työ omalla vät vähintään 5-10 Mmk:n suuruisen urakan 17217: organisaatiolla. Oma organisaatio on osallistu- toteuttamiseen. 17218: nut vuosittain n. 200 urakkakilpailuun ja voit- Liikenneministeriöitä saadussa selvityksessä 17219: tanut niistä n. 30-50. Tie- ja vesirakennuslai- todetaan, että yksityisten palvelujen käyttö tie- 17220: tos on siten onnistunut voittamaan vain 15- ja vesirakennuslaitoksessa lisääntyy yhä lähi- 17221: 25 OJo urakkakilpailuista. vuosina ja oman organisaation osallistumista 17222: Vuosittain on solmittu n. 700 urakkasopi- tarjouskilpailuun tehostetaan. Suhdannekehi- 17223: musta, joiden arvo on ollut n. 1 000-1 100 tystä tulee seurata tarkoin, ja laitoksen tulee 17224: Mmk. Urakat ovat jakautuneet n. 350 urakoit- olla valmis muuttamaan erilaisissa suhdanneti- 17225: sijalle. Urakan laajuus ja tehtävärakenne on lanteissa tarjouspyyntöihin sisältyvien töiden 17226: muodostettu yleensä kulloinkin vallitsevan olo- laajuutta ja rakennetta vallitseviin oloihin par- 17227: suhteen mukaisesti siten, että paikkakunnan haiten sopiviksi. 17228: yrittäjillä ja uusilla, halukkailla urakoitsijoilla Seuraavissa asetelmissa esitetään tie- ja vesi- 17229: olisi mahdollisuus osallistua kilpailuun. Suuria rakennuslaitoksen kunnossapitotöiden koko- 17230: kokonaisurakoita on viime aikoina kuitenkin naisrahoituksen jakautuminen eri toimenpitei- 17231: toteutettu suurilla moottoritietyömailla. Niitä den kesken v. 1982-88: 17232: 17233: 17234: Kaikki kunnossapitotyöt: 17235: Toimenpide 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 17236: Mmk 17237: Hoito .................................... 699 684 713 670 664 675 720 17238: Kunnostus ............................... 482 577 581 657 716 680 753 17239: Rakenteen parantaminen ................. 208 251 236 262 232 265 233 17240: Yhteiskustannukset ...................... 309 320 334 341 331 344 353 17241: Yhteensä ................................. 1 698 1 832 1 863 1 930 1 943 1 963 2 059 17242: 17243: 17244: Urakoinnin osuus toimenpiteiden kustannuksista: 17245: Toimenpide 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 17246: "lo 17247: Hoito .................................... 1 2 2 3 3 3 6 17248: Kunnostus ............................... 30 31 34 43 39 42 46 17249: Rakenteen parantaminen ................. 8 15 20 16 14 18 20 17250: Murskaus ................................ 84 84 85 87 88 88 90 17251: Yhteiskustannukset ...................... 1 2 1 2 1 2 1 17252: Kaikkien urakoiden osuus yhteensä ...... 15 17 19 24 25 26 28 17253: 17254: 17255: 17256: 17257: Urakoinnin osuus on vuodesta 1982 noussut jotka liiketaloudellisin perustein on edullisem- 17258: 15 OJo:sta 28 OJo:iin. Suurin osa tästä noususta paa teettää ulkopuolisilla. Niitä käytetään 17259: aiheutuu kunnossapidon päällystystoiminnan myös silloin, kun omat resurssit eivät tilapäi- 17260: lisääntymisestä (uudelleenpäällystykset) ja sesti riitä tai tehtäviä on niin harvoin, ettei 17261: murskaustöiden siirtymisestä urakoitsijoille. erikoisresursseja ole syytä pitää yllä. Myynnin 17262: Päällystystyöt kuuluvat kunnostustoiminnan edistämiseksi tarjotaan myyntityötä ulkopuoli- 17263: piiriin ja on kokonaan toteutettu yksityisten sille, esim. matkatoimistoille. Lisäksi käyte- 17264: urakoitsijoiden toimesta. Myös kuljetusten tään asiantuntijapalveluita ja erikoiskonsultte- 17265: määrä on lisääntynyt. Sen sijaan hoidossa ja ja sekä osallistutaan yhteistyöhankkeisiin eri 17266: rakenteen parantamistyössä urakoinnin osuus tilanteissa. 17267: on pysynyt lähes ennallaan. 17268: Valtionrautatiet . Yksityisiä palveluja Yksityisiä palveluja käytetään organisaation 17269: käytetään Valtionrautateillä tehtävissä ja pal- kaikilla tasoilla. Ostettujen palvelujen arvo ja 17270: veluissa, joita ei voida tehdä omana työnä tai määrä vaihtelevat hyvin huomattavasti. Yhte- 17271: 191 17272: 17273: näisiä, kaikkia tapauksia kattavia ohjeita ei ole rautatiet sopii tarvittavat kuljetukset läänien 17274: katsottu aiheelliseksi antaa. suunnittelusihteerien kanssa. Liikenneministe- 17275: Urakaista ja valtion hankinnoista annetut riö vahvistaa liikenneluvat ja aikataulut, ja 17276: yleiset määräykset kattavat osan yksityisten liikennöitsijä valitaan tarjouskilpailun perus- 17277: palvelujen käytön ohjeista. Muiden palvelujen teella. Järjestelmä toimii hyvin, eivätkä kaikki 17278: oston yleisohjeena on Valtionrautateille edulli- vuorot edes tarvitse yhteiskunnan tukea, jota 17279: simman menettelyn valitseminen. Osastot ja liikenneministeriö tarvittaessa voi myöntää 17280: tulosyksiköt ovat vastuussa varojen käytöstä ja budjettivaroista. Korvauksena kuljetuksista 17281: voivat tehdä menopäätöksiä vahvistetun budje- Valtionrautatiet maksaa liikennöitsijöille sum- 17282: tin puitteissa. Valvonta kuuluu sopimuksen man, joka vastaa matkustajilta saatua lipputu- 17283: tekijäyksikölle. loa. Kustannukset ovat aina junaliikenteen hoi- 17284: Kehitys kotimaisessa ja kansainvälisessä ta- toa edullisemmat. Järjestelmässä ei ole havait- 17285: varaliikenteessä vaatii erilaisten oheispalvelu- tu epäkohtia lukuun ottamatta ongelmaa yllät- 17286: jen lisäämistä perinteiseen rautatiekuljetukseen tävien ruuhkahuippujen tasaamisessa. 17287: sekä eri kuljetusmuodoista koostuvien kulje- Tuotantotoimintaan kuuluvissa liikenteen- 17288: tusketjujen luomista. Valtionrautatiet tehostaa hoidossa, kaluston kunnossapidossa ja raken- 17289: yhteistyötä mm. huolitsijoiden, muiden maiden nusten ylläpidossa käytetään yksityisiä palvelu- 17290: rautateiden, junalauttayritysten ja muiden kul- ja ainoastaan erikoispalvelujen, laitehuoltojen 17291: jetusmuotojen kanssa. Rautatiet tarjoaa asiak- ja alihankintojen ostoihin. Toiminta hoidetaan 17292: kaittensa tarpeisiin perustuvia kokonaispaket- pääasiassa omana työnä. 17293: teja ja ostaa osan niihin sisältyvistä palveluk- Tukitoiminnoissa käytetään yksityisiä palve- 17294: sista ulkopuolisilta. Valtionrautatiet luopuu ai- luja erilaisissa laitehuolloissa, konsultoinnissa, 17295: kaa myöten heikosti kannattavista rautatiekul- koulutuksessa ja terveydenhuollon erikoispal- 17296: jetuksista ja korvaa niistä osan yhdistetyillä veluissa. Yksityisten palvelujen osuus on vähäi- 17297: kuljetuksilla. Kalliit ja pitkävaikutteiset omat nen eikä epäkohtia ole havaittu. Ostetuilla 17298: resurssit keskitetään kannattavaan liikentee- palveluilla lähinnä täydennetään oman organi- 17299: seen. saation tuottamia palveluita. 17300: Mainittujen kuljetusmarkkinoiden kehitys ja Radanpidon organisaatio käyttää yksityisiä 17301: siihen perustuva rautateiden tuotekehittely joh- palveluja lähinnä siltojen, talojen ja perus- 17302: taa lähivuosina vieraiden palvelujen käytön parannusten suunnittelussa ja toteutuksessa. 17303: lisääntymiseen. Valtionrautateiden tavaralii- Samoin sähköasennuksissa, rautateiden säh- 17304: kenteessä vieraiden palvelujen käytön osuus köistyksessä ja turvalaitehankinnoissa sekä nii- 17305: tulee v. 1989 olemaan yli 13 OJo liikevaihdosta, den suunnittelussa käytetään yksityisiä palvelu- 17306: kun se v. 1985 oli 9 %. Taloudellisen kuljetus- ja. 17307: muodon valinta on välttämätöntä kilpailutilan- Suunnittelussa yksityisiä palveluja eli kon- 17308: teessa ja rautateiden talouden tervehdyttämistä sulttipalveluja käytetään lähinnä ruuhkahuip- 17309: toteutettaessa. Rautatiehallituksen mukaan jär- pujen tasaamiseen. Suhteellisesti eniten kon- 17310: jestelmä toimii hyvin eikä epäkohtia ole havait- sultteja käytetään siltasuunnittelussa, jolloin ei 17311: tu. tarvita niin paljon omaa henkilökuntaa. Talon- 17312: Henkilöliikenteessä käytetään yksityisiä pal- rakennusten suunnittelussa käytetään konsult- 17313: veluja vähän. Myyntityössä käytetään hyväksi teja lähinnä ruuhkahuippujen tasaamiseen ja 17314: matkatoimistoja, mutta toisaalta Valtionrauta- laajoihin ja suuriin hankkeisiin. Samoin geo- 17315: teiden uudet matkapalvelupisteet välittävät teknisessä suunnittelussa käytetään konsultteja 17316: rautatielippujen lisäksi muitakin matkustus- lähinnä töiden ruuhkautumisen vuoksi. Viime 17317: alan palveluja. Yhteistyötä lentoliikenteen, aikoina konsultteja on käytetty eniten Hel- 17318: matkatoimistojen ja pääkaupunkiseudun yh- sinki-Turku-radan perusparannuksen geotek- 17319: teistyövaltuuskunnan kanssa jatketaan ja laa- nisessä suunnittelussa. 17320: jennetaan. Investointitöissä käytetään ulkopuolisia pal- 17321: Muualla maassa paikallisliikenteen kannatta- veluja. Lähes kaikki siltatyöt ja talonraken- 17322: mattomien junien Iakkautusten takia on lähes nukset teetetään ulkopuolisilla urakkakyselyjen 17323: poikkeuksetta järjestetty korvaava autovuoro perusteella. Samoin perusparannusten suurim- 17324: kaukoliikenteen jatkoyhteydeksi, jossa kelpaa- mat työt, esim. rataoikaisut, teetetään urakka- 17325: vat Valtionrautateiden matkaliput. Käytännös- kyselyjen perusteella lukuun ottamatta päällys- 17326: sä korvaava liikenne toimii siten, että Valtion- rakennustyötä, joka tehdään omana työnä. 17327: 192 17328: 17329: Sähköradat rakennetaan myös lähes täysin ul- Ostettujen kuljetuspalvelujen lisääntyminen 17330: kopuolisena työnä. johtuu em. kuljetusjärjestelmän uudistuksesta. 17331: Suunnittelukonsultit valitaan yleensä hinta- Muiden yksityisten palvelujen osuus ei ole 17332: kilpailun perusteella. Valintaan vaikuttavat kasvanut 1980-luvun alun tasosta, vaikka Val- 17333: tarjoushinnan lisäksi konsultin resurssit ja am- tionrautateiden palveluksessa olevan henkilös- 17334: mattitaito. Sopimusten ja valvonnan perustana tön määrä on vähentynyt tarkastelukautena 17335: käytetään konsulttitoiminnan yleisiä sopimus- 20 OJo. 17336: ehtoja. Jokaiselle projektille nimetään tavalli- Rautatiehallitukselta saadun selvityksen mu- 17337: sesti vastuuhenkilö, joka vastaa konsultin työn kaan kuljetuspalveluja ostettaessa järjestetään 17338: valvonnasta. tarjouskilpailu aina kun se on mahdollista. Jos 17339: Vieraiden palvelujen käytöstä radanpidossa alueella on vapaata kapasiteettia käytettävänä 17340: on joitakin epäkohtia. Rautatietekniikan aset- ja useat liikennöitsijät pystyvät tarjoamaan 17341: tamien vaatimusten tuntemus puuttuu tai on vaatimustason täyttävän kuljetuksen, pyyde- 17342: vähäistä ulkopuolisilla konsulteilla ja rakenta- tään tarjoukset kuljetussopimusten tekemistä 17343: jilla, minkä vuoksi tarvitaan myös Valtionrau- varten. Sopimussuhde vakiintuu silloin, kun 17344: tateiden omaa työtä, esim. lisätietojen keruus- kokemuksen myötä osaaminen lisääntyy ja so- 17345: sa ja liittymisessä Valtionrautateiden muihin pimushinta pysyy vakaana tasolla. Pitkäaikai- 17346: järjestelmiin. Konsulttien ja urakoitsijoiden nen kuljetusyhteistyö hyödyttää sekä liiken- 17347: työtä vaikeuttavat Valtionrautateiden erityis- nöitsijää että Valtionrautateitä. Uusien yrittä- 17348: vaatimukset, kuten sähköratamääräykset ja jien mukaantulo on mahdollista liikenteen li- 17349: rautatiealueella työskentelyyn liittyvät erikois- sääntyessä ja sopimuksia uusittaessa. Noin 17350: ohjeet. 80 % tavaraliikenteen kuljetuspalveluista oste- 17351: Valtionrautateiden kirjanpidosta on koottu taan Valtionrautateiden tytäryhtiöltä Oy Poh- 17352: tiedot yksityisten palvelujen käytöstä v. 1980- jolan Liikenne Ab:ltä. 17353: 88. Tarkastelussa on eroteltu ostetut kuljetus- Valtion rakennushankkeista ja hankinnoista 17354: palvelut ja muut ostetut palvelut ja työt. Kulje- annetut määräykset ovat ohjeena sopimusten 17355: tuspalvelut ovat kasvaneet huomattavasti tar- laadinnassa ja tarjouskilpailujen järjestämises- 17356: kastelukautena, mikä johtuu lähinnä kappale- sä. Teknisesti vaativat ja rautateiden erikois- 17357: tavaraliikenteen uudistamisesta Transpoint- vaatimukset täyttävät alihankinta- ja urakka- 17358: kuljetuksiksi. Kuljetustapa uudistettiin perus- työt vaativat erikoisosaamista, mikä rajaa pois 17359: teellisesti, kiskokuljetusosuus pieneni ja ulko- osan halukkaista palvelujen tuottajista. 17360: puolisten autokuljetusten määrä kasvoi. Mui- Yksityisten palvelujen käytön yleisenä lähtö- 17361: den yksityisten palvelujen määrän suhteellinen kohtana on, että niitä käytetään silloin, kun se 17362: osuus menoista on pysynyt lähes samana koko tulee valtiolle edullisemmaksi kuin oma tuotan- 17363: tarkasteluajan. to tai kun valtiolla ei ole käytettävissä hank- 17364: Seuraavassa asetelmassa esitetään yksityisten keen vaatimaa asiantuntemusta. Suuret viras- 17365: palvelujen osuus Valtionrautateiden kokonais- tot ja laitokset ovat antaneet yhdenmukaisen 17366: menoista, joissa on mukana käyttötoiminnan menettelyn turvaamiseksi palvelujen hankin- 17367: menot poistoja lukuun ottamatta, ja osuus nasta omia ohjeitaan piirihallinnolle. Valtion 17368: investointitoiminnan menoista, joihin ei sisälly edun turvaamiseksi pyritään mahdollisimman 17369: käyttöomaisuuden ostoja: laajasti myös muilla aloilla kuin hankinnoissa 17370: ja rakennustöissä järjestämään tarjouskilpailu- 17371: ja. Liikenneministeriön hallinnonalalla yksi- 17372: Vuosi Ostetut Muut yksityiset Kaikki tyisten palvelujen käyttö on lisääntynyt erityi- 17373: kuljetus· palvelut yksityiset 17374: palvelut kuin kuljetus- palvelut sesti tie- ja vesirakennuslaitoksessa ja Valtion- 17375: työt rautateillä ja luultavasti lisääntyy edelleen. Lii- 17376: % 17377: kenneministeriö pitää tätä hyväksyttävänä 17378: 1980 2,6 10,4 13,0 17379: 0 0 0 0 0 0 ••• 17380: 17381: 17382: 17383: 2,5 10,4 12,9 17384: kunnes voidaan osoittaa, että hallintoa ja pal- 17385: 1981 17386: veluja voidaan tehostaa ja taloudellisuutta pa- 17387: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17388: 17389: 17390: 17391: 1982 00 0 0 ••• 0 0 2,4 10,6 13,0 17392: 1983 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2,5 9,2 11,7 rantaa. 17393: 1984 0 •••••••• 2,8 9,3 12,1 Tie- ja vesirakennuslaitoksen konsulttitehtä- 17394: 1985 3,6 8,4 12,0 17395: 1986 17396: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17397: 17398: 17399: 17400: 4,0 8,2 12,2 vissä ei konsultin valinnassa yleensä ole käytet- 17401: ty tarjouskilpailua. Konsulttien jatkuvan käy- 17402: 0 0 ••••••• 17403: 17404: 17405: 17406: 17407: 1987 00 0 0 0 000 0 4,7 9,5 14,2 17408: 1988 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5,3 9,9 15,2 tön vuoksi alalle on syntynyt konsulttikunta, 17409: 193 17410: 17411: joka on perehtynyt laitoksen suunnittelutehtä- sien asiakassuhteiden jälkeen ja perussopimus- 17412: viin. Tie- ja vesirakennushallitus on solminut ten ollessa voimassa välttämättä edusta sellais- 17413: toistuvasti käytettävien konsulttitoimistojen ta ulkopuolista tahoa, jota myös tulevaisuudes- 17414: kanssa perussopimukset, joissa on yleiset sopi- sa voidaan pitää valtion edun mukaisena kai- 17415: musehdot ja vuosittain tarkistettava! veloitus- kissa olosuhteissa. Samalla kun yksityisten pal- 17416: perusteet. Vaikka perussopimus ei olisikaan velujen käytön suhteellinen osuus kasvaa, vä- 17417: aina varsinaisen toimeksiantosopimuksen edel- henee myös laitoksen oman henkilöstön suh- 17418: lytyksenä, johtaa tämä kuitenkin siihen, että teellinen osuus ja pienenevät mahdollisuudet 17419: uusilla yrittäjillä on mahdollisuus saada ai- vastata yksityisten palvelujen käytön suunnitte- 17420: noastaan pieniä suunnittelutehtäviä. lusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Valtiontilin- 17421: Tie- ja vesirakennuslaitoksen sillansuunnitte- tarkastajat edellyttävät, että laitoksen oman 17422: lussa ulkopuolisten palvelujen osuus oli tarkas- organisaation kilpailukykyä tehostetaan. 17423: tusajankohtana 85 % ja palkkioina maksettiin Valtionrautateillä yksityisten palvelujen 17424: kertomusvuonna 18,0 Mmk. Valtiontilintar- osuus käyttö- ja investointimenoista on kulu- 17425: kastajat pitävät tilannetta sekä valtion edun valla vuosikymmenellä kasvanut 13 %:sta 15 17426: että laitoksen oman henkilöstön kehittymisen %:iin, mikä johtuu lähes kokonaan ostettujen 17427: kannalta huolestuttavana, koska tilanne johtaa kuljetuspalvelujen osuuden kasvusta. Ostettu- 17428: siihen, ettei tie- ja vesirakennuslaitos kykene jen kuljetuspalvelujen osuuden kasvu selittyy 17429: enää ohjaamaan ja valvomaan konsulttien Valtionrautateiden kuljetusjärjestelmän uudis- 17430: työskentelyä, vastaamaan rakentamisen asian- tuksesta. Sen sijaan muiden yksityisten palve- 17431: tuntijavalvonnasta, siltoja koskevien muiden lujen käyttöosuus ei ole kasvanut, vaikka lai- 17432: viranomaistehtävien hoitamisesta eikä kehitys- toksen henkilöstön määrä on vähentynyt vii- 17433: työstä. Sillansuunnittelu on erikoisala, jolla ei denneksellä. 17434: ole paljon tarjolla pätevää konsulttipalvelua. Henkilöliikenteessä käytetään vain vähän 17435: Jo tästäkin syystä laitoksen oman työn osuutta yksityisiä palveluja ja tehtävät hoidetaan pää- 17436: olisi tarkoituksenmukaista tehostaa. asiassa omana työnä. Myös suunnittelussa yk- 17437: Tie- ja vesirakennuslaitoksen rakennustoimi- sityisiä palveluja käytetään lähinnä ruuhka- 17438: alan töistä teetetään ulkopuolisina urakoinajo huippujen tasaamiseen. Eniten konsultteja 17439: yli puolet, ja kun otetaan huomioon vuokratut käytetään siltasuunnittelussa. Investointitöistä 17440: autot ja koneet, nousee vieraiden palvelujen Valtionrautatiet teettää ulkopuolisilla lähes 17441: käyttö jo 80 o/o:iin rakennustoimialan kaikista kaikki siltatyöt ja talonrakennukset samoin 17442: töistä. Kilpailuttamista on pyritty lisäämään kuin perusparannusten suurimmat työt, kuten 17443: siten, että laitoksen oma organisaatio on osal- radanoikaisut ja sähköratojen rakentamisen. 17444: listunut tarjouskilpailuun aina, kun on ollut Radanpidossa ulkopuolisten palvelujen käytös- 17445: mahdollista kilpailun voittamisen jälkeen to- sä on epäkohtana se, että sekä konsultit että 17446: teuttaa työ omalla organisaatiolla. Tie- ja vesi- rakentajat eivät tunne tarpeeksi rautatieteknii- 17447: rakennuslaitos on vuosittain osallistunut keski- kan asettamia vaatimuksia. 17448: määrin 200 urakkakilpailuun, joista se on voit- Valtiontilintarkastajat toteavat, että rauta- 17449: tanut vain 30-50. Laitos solmii vuosittain n. tiehallitus on pyrkinyt järjestämään tarjouskil- 17450: 700 urakkasopimusta, joiden yhteisarvo on yli pailut aina, kun se on mahdollista kuljetus- 17451: 1 mrd. mk. palveluja ostettaessa ja pitävät tarkoituksen- 17452: Valtiontilintarkastajat toteavat, että tie- ja mukaisena menettelyä, jossa sopimussuhde va- 17453: vesirakennuslaitoksen yksityisten palvelujen kiintuu osaamisen lisääntyessä ja sopimus- 17454: käyttö on lisääntynyt voimakkaasti ja on jo hinnan pysyessä vakaana. Uusien yrittäjien 17455: niin merkittävää, että laitoksen oman henkilös- mukaantulo tulee kuitenkin turvata liikenteen 17456: tön ja pysyväisluonteisten sidosryhmien, kon- lisääntyessä ja sopimuksia uusittaessa, vaikka 17457: sulttien ja urakoitsijoiden keskinäisten suhtei- valtaosa tavaraliikenteen kuljetuspalveluista 17458: den uudelleenarviointi on välttämätöntä. Ulko- ostetaankin nyt laitoksen tytäryhtiöitä. 17459: puolisten palvelujen tarjoajat eivät enää vu_o- 17460: 17461: 17462: 17463: 17464: 25 390649T 17465: 194 17466: 17467: 17468: 17469: 17470: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 17471: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- suunnittelua ja koordinointia tiede- ja teknolo- 17472: kastuksen kauppa- ja teollisuusministeriössä giapoliittisen päätöksenteon valmistelussa. Kai- 17473: 17 .3.1989, merenkulkuhallituksessa 24.5.1989 ken kaikkiaan on julkinen teknologiarahoitus 17474: ja Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa kasvanut 1980-luvulla merkittävästi. 17475: 2.6.1989. Valtion tiede- ja teknologianeuvostoon kuu- 17476: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat luvat mm. pääministeri, kauppa- ja teollisuus-, 17477: selvittäneet tehtävien ja toimivallan delegoin- opetus- ja valtiovarainministerit, kaksi muuta 17478: tia, teknologian kehittämistä, teollisuuspiirien määrättyä ministeriä sekä kymmenen muuta 17479: toiminnan tehostamista, vesitienpidon järkeis- jäsentä, jotka edustavat Suomen Akatemiaa, 17480: tämistä ja Merentutkimuslaitoksen toimintaa. Teknologian kehittämiskeskusta, korkeakou- 17481: Kauppa- ja teollisuusministeriöön tehdyn luneuvostoa, teollisuutta sekä työnantaja- ja 17482: tarkastuskäynnin yhteydessä on käsitelty mm. työntekijätahoja. Neuvostosta on tullut ehkä 17483: Suomen osallistumista kansainväliseen tekno- tärkein teknologiapolitiikan yleisten suuntavii- 17484: logiseen yhteistyöhön, kilpailuviraston toimin- vojen laatija, ja se käsittelee siitä annetun 17485: taa ja kilpailun vapautta sekä kauppataseen asetuksen (934/86) mukaan tieteen, tekniikan 17486: kehitystä kertomusvuonna. ja tieteellisen koulutuksen yleiseen edistämi- 17487: seen liittyviä tärkeitä kysymyksiä. 17488: Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunnon 17489: Kauppa- ja teollisuusministeriö mukaan teknologian kehittämisen yleiset suun- 17490: taviivat on esitetty valtion tiede- ja teknologia- 17491: Teknologian kehittäminen. Teknologian no- neuvoston vuoden 1987 tiede- ja teknologia- 17492: pea kehittyminen on 1980-luvulla ehkä merkit- poliittisessa katsauksessa. Johtavana ajatukse- 17493: tävimmin vaikuttanut teollisuuden tuotantota- na siinä on koko tutkimusjärjestelmän tasapai- 17494: poihin, tuotteisiin ja kilpailukykyyn. Useim- noinen kehittäminen eli sen integraation, yh- 17495: missa kehittyneissä teollisuusmaissa onkin ym- teistyön ja työnjaon parantaminen. Keskeisessä 17496: märretty kehittyvän teknologian mukanaan asemassa näissä pyrkimyksissä ovat julkinen 17497: tuomat mahdollisuudet ja pyritty toteuttamaan tutkimus ja rahoitus. Tutkimus painottuu kor- 17498: johdonmukaista, teknologian tason kohottami- keakouluihin ja valtion tutkimuslaitoksiin, 17499: seen tähtäävää teknologiapolitiikkaa. Tavoit- joista suurin on Valtion teknillinen tutkimus- 17500: teena on ollut parantaa elinkeinoelämän mah- keskus (VTT). Teknologian kehittämisen ra- 17501: dollisuuksia omaksua ja soveltaa uutta tekno- hoituksesta vastaavat lähinnä Teknologian ke- 17502: logiaa sekä vähentää tämän muutosprosessin hittämiskeskus (TEKES), kauppa- ja teolli- 17503: mukanaan tuomia haittoja. suusministeriö, Sitra ja Suomen Akatemia. 17504: Yleiset suuntaviivat Suomessa. Muita tärkeitä aloja ovat yrityssektorin tutki- 17505: Suomessa teknologiapolitiikka on 1980-luvulla mus- ja tuotekehitystoiminta, julkiset hankin- 17506: ollut yksi keskeisimmistä alueista. Valtioneu- nat, verotuskäytäntö sekä toiminnan tulokselli- 17507: vosto teki v. 1982 periaatepäätöksen teknolo- suuden, vaikutusten ja laadun arviointi. 17508: giapolitiikasta ja antoi v. 1985 eduskunnalle Tarkasteltaessa tutkimus- ja kehitystoimin- 17509: selonteot tiede- ja teknologiapolitiikasta. nan menoja bruttokansantuotteeseen nähden 17510: Vuonna 1983 perustettiin Teknologian kehittä- voidaan ministeriön mukaan todeta, että kehi- 17511: miskeskus ja vuoden 1987 maaliskuusta muut- tys on kuluneiden 15 vuoden aikana ollut 17512: tui valtion tiedeneuvosto kaksijaostoiseksi val- Suomessa hyvä verrattaessa sitä muiden pien- 17513: tion tiede- ja teknologianeuvostoksi. Tällä ha- ten teollisuusmaiden kehitykseen. Suomen läh- 17514: luttiin vahvistaa mm. teknologiapolitiikan tötaso on ollut melko alhainen. Viiden viime 17515: 195 17516: 17517: vuoden aikana Suomen suhteellinen kehityspa- pitkäaikaisesta kansainvälistymisestä sekä kol- 17518: nostus on entisestään parantunut. Valtaosa manneksi Ruotsin sotatarviketeollisuudesta. 17519: koko maan tutkimus- ja kehitystoiminnan me- Norjan ja Suomen yhtäläisyys on osin selitettä- 17520: noista kohdistuu teknologian kehittämiseen, vissä elinkeinorakenteen samankaltaisuudella, 17521: julkisen sektorin tutkimuspanoksesta kuitenkin kun taas Tanskan teollisuuden rakenne on 17522: vain vajaa kolmannes. Kasvaneet resurssit ovat pienvaltaisempi. Näistä eroista johtuu, että 17523: mahdollistaneet sen, että sekä julkinen että Norjassa ja Suomessa kuten Ruotsissakin suur- 17524: yksityinen sektori ovat voineet panostaa yhä ten ja suurehkojen yritysten tutkimuspanokset 17525: enemmän kansainväliseen tekniseen yhteistyö- ja tiedon tarve vaikuttavat muun tutkimus- 17526: hön. toiminnan sisältöön siten, että pyritään luo- 17527: Vuoden 1987 katsauksessaan valtion tiede- maan uutta tietoa tuote- tai prosessikohtaisiin 17528: ja teknologianeuvosto on esittänyt selkeän ke- sovellutuksiin. Tanskassa sen sijaan on panos- 17529: hityssuunnitelman tutkimusmäärärahojen li- tettu laaja-alaisiin projekteihin, joiden tulokset 17530: säyksestä vuoteen 2000 saakka. Tutkimus- ja ovat suuren yritysjoukon käytettävissä. Tans- 17531: kehitystoiminnan bruttokansantuoteosuutta tu- kassa korostuu tutkimusohjelmavaltaisuus, 17532: lisi tämän mukaan nostaa kertomusvuoden muissa maissa korostuvat projektinomaiset tut- 17533: 1,8 OJo:sta 2,1 OJo:iin v. 1991 ja edelleen kimus- ja kehitystehtävät. 17534: 2, 7 OJo :iin v. 2000. Esitys johtaisi kauppa- ja Teknisessä tutkimuksessa ovat jo em. Suo- 17535: teollisuusministeriön hallinnonalan tutkimus- men tutkimusalat ensisijaisessa asemassa kai- 17536: menoissa n. 155 Mmk:n lisäystarpeeseen vuo- kissa Pohjoismaissa kuten maailmanlaajuisesti- 17537: sittain vuoteen 1991 asti. Esityksen toteutumi- kin. Norjassa korostuvat näiden lisäksi öljyn 17538: nen säilyttäisi julkisen sektorin ja yrityssekto- etsintään, talteenottoon ja hyödyntämiseen liit- 17539: rin tutkimusmenojen suhteen nykyisenä 40/60. tyvät tutkimusaiheet sekä kalan kasvatukseen 17540: Kauppa- ja teollisuusministeriön toiminta- ja ja jalostukseen liittyvät aiheet. Ruotsissa soti- 17541: taloussuunnitelma vuosille 1990-94 laadittiin lasteknologialla on korostunut asema. Tans- 17542: edellä esitetyn kehittämissuunnitelman mukai- kassa biotekniikkaan panostetaan suhteellisesti 17543: seksi ja suurimmat lisäykset kirjattiin Valtion enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Laajat 17544: teknilliselle tutkimuskeskukselle ja Teknolo- yritysostot Pohjoismaiden sisällä ovat vaikut- 17545: gian kehittämiskeskukselle. taneet ja vaikuttavat yhä enemmän teolli- 17546: Teknologian piiriin luetaan myös tekninen suuden harjoittamaan tutkimus- ja kehitystoi- 17547: tarkastus ja standardisointi. Kaupan teknisten mintaan. Ostot tulevat erityisesti näkymään 17548: esteiden poistamiseksi näiden alojen toimintaa selkiintyneenä työnjakona ja osittain toimin- 17549: on kertomusvuoden aikana tehostettu. Ministe- nan keskittymisenä. 17550: riön mukaan on varauduttu siihen, että toimin- Kansainvälinen teknologiayhteis- 17551: taan on lähivuosien aikana panostettava ny- työ . Kauppa- ja teollisuusministeriön lausun- 17552: kyistä enemmän. Tarvittavat julkiset varat non mukaan kansainvälisessä tutkimusyhteis- 17553: ovat marginaalisia varsinaiseen tekniseen tutki- työssä tulee kaikkien mukana olevien toimia 17554: mukseen ja kehitystyöhön panostettaviin varoi- tasavertaisina ja ehdottomasti antavina osa- 17555: hin nähden. puolina. Yhteistyö palvelee tutkimuksellisten 17556: Teknologian kehittämisen keskeiset alat ovat päämäärien lisäksi teknologian siirtoa, tutki- 17557: olleet informaatiotekniikka, elektroniikka, bio- joiden kouluttamista ja kehittämistä, se luo 17558: tekniikka ja materiaalitekniikka. Monissa pro- uusia yhteistyömahdollisuuksia ja myös uusia 17559: sessitekniikan tutkimus- ja kehityshankkeissa markkinoita. Usein on mahdollista kohtuulli- 17560: hyödynnetään näitä aloja. sin lisäkustannuksin kytkeä muutenkin koti- 17561: Yleiset suuntaviivat muissa Poh- maassa käynnistyvä tutkimustoiminta laajem- 17562: j o i s maissa. Absoluuttisten ja suhteellisten piin kansainvälisiin tutkimusohjelmiin tai 17563: tutkimuspanostusten perusteella Ruotsi on joh- -hankkeisiin. Suomi on kolmen viime vuoden 17564: tava maa Pohjoismaista. Norja on jokseenkin aikana pyrkinyt aktiivisesti lisäämään osallistu- 17565: tasoissa Suomen kanssa, Tanska on jäljessä ja mistaan erityisesti Länsi-Euroopassa toteutet- 17566: Islanti suhteellisestikin mitattuna selvästi vii- tavaan tutkimusyhteistyöhön. Tutkimusyhteis- 17567: meisellä sijalla. Ruotsin ylivoima johtuu ensin- työhön osallistumalla parannetaan Suomi- 17568: näkin siitä, että siellä on aikaisin mielletty kuvaa ja luodaan näin edellytyksiä teolli- 17569: tutkimustoiminnan merkitys, toiseksi Ruotsin suutemme yrityksille hakeutua näille kauppa- 17570: teollisuuden monista suuryrityksistä ja niiden alueille. 17571: 196 17572: 17573: Suomi liittyi Euroopan avaruusjärjestön ministeriön mukaan myös teknologiapoliittis- 17574: (ESAn) liitännäisjäseneksi v. 1986, minkä jäl- ten strategioiden kapea-alaisuus. Kehittyneen 17575: keen solmittiin sopimukset osallistumisesta teknologian käyttöönotto ei ole lisääntynyt 17576: myös järjestön tutkimusohjelmiin. Kertomus- yhtä nopeasti kuin voimavaroja on lisätty. 17577: vuoden aikana Suomi liittyi kahteen ESAn Teknologiapolitiikan strategiaan pitäisi tämän 17578: tietoliikenneohjelmaan sekä Apollo-ohjel- vuoksi panostaa enemmän. Muun muassa kan- 17579: maan. sallisten teknologiaohjelmien valinnan tulisi 17580: Vuonna 1987 solmittiin Neuvostoliiton kans- ministeriön mukaan tulla nykyistä laajemmin 17581: sa avaruustoimintaa koskeva tieteellis-tekninen esim. valtioneuvoston käsittelyyn. Teknologia- 17582: yhteistyösopimus, ja Mars-ohjelman puitteissa diffuusion edistämistä voisi myös painottaa 17583: onkin suomalaisia tutkimuslaitteita lähetetty nykyistä selvästi vahvemmin, ja mekaaninen 17584: ensimmäisen kerran avaruuteen. määrärahojen mitoituksen kytkentä bruttokan- 17585: Euroopan yhteisöjen kanssa v. 1986 solmittu santuoteosuuteen voisi jäädä taka-alalle. 17586: tutkimuksen puhesopimus avasi mahdollisuu- Ministeriön tehtävänä on arvioida kehittä- 17587: det osallistua EY :n laajoihin tutkimusohjel- mistarpeet ja suunnata määrärahat siten, että 17588: miin. Kertomusvuoden lopussa oli käynnissä niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty. 17589: 13 ohjelmaa, jotka jakautuivat useisiin pie- Ministeriön työtä tukevat Teknologian kehittä- 17590: nempiin projekteihin. Suomi osallistui 7 tutki- miskeskus ja Valtion teknillinen tutkimus- 17591: musohjelman 37:ään projektiin. Kauppa- ja keskus, joilla on mahdollisuus suunnata rahoi- 17592: teollisuusministeriön mukaan osallistuminen tus- ja tutkimuspanostustaan teollisuuden kan- 17593: eri projekteihin tulee vilkastumaan jonkin ver- sainvälistymisen edistämiseen. Kauppa- ja teol- 17594: ran. lisuusministeriö valvoo, että nämäkin tavoit- 17595: Edellä mainitujen lisäksi voidaan mainita teet saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla 17596: eurooppalainen monenkeskinen soveltavan tek- sekä koordinoi standardisointia, jolle mm. Eu- 17597: nisen tutkimuksen COST-yhteistyö ja teknisen roopan yhdentyminen asettaa lisätehtäviä. On 17598: tutkimuksen yhteistyö Pohjoismaiden kesken. jo aloitettu teknisen tarkastustoiminnan kehit- 17599: Kahdenkeskisiä yhteistyötä Suomella on mo- täminen sellaiseksi, että se vastaa vuoden 1993 17600: nella tasolla ja monen maan kanssa. Tärkeim- alun tarpeita mm. kehittämällä uusia menette- 17601: mät yhteydet suuntautuvat korkeasti teollis- lytapoja ulkomaankaupassa tarvittavien tar- 17602: tuneisiin maihin, mutta uusia yhteistyökohteita kastustoimenpiteiden minimoimiseksi. 17603: etsitään kaiken aikaa. Ministeriön mukaan yh- Teknologiaan liittyvissä kysymyksissä minis- 17604: teistyötä kuitenkin rajoittaa tutkimustoimin- teriöllä on yhteyksiä moniin tahoihin. Edellä 17605: tamme ja tutkijoittemme vähyys. Yhteistyö- mainittujen valtion tiede- ja teknologianeuvos- 17606: kohteet pyritään valitsemaan siten, että ne ton, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja 17607: liittyvät kotimaassa tapahtuvaan tutkimus- Teknologian kehittämiskeskuksen lisäksi mi- 17608: toimintaan. nisteriö on kotimaassa yhteydessä moniin mui- 17609: Kauppa- ja teollisuusministeriön hin ministeriöihin, oman hallinnonalansa viras- 17610: toiminta . Kauppa- ja teollisuusministeriön toihin ja laitoksiin, neuvottelukuntiin ja komi- 17611: toiminnan lähtökohtana ovat tutkimus- ja tuo- teoihin, elinkeinoelämän moniin organisaatioi- 17612: tekehitystoiminnan sekä koulutusmääräraho- hin, yksittäisiin teollisuusyrityksiin ja niiden 17613: jen lisäämistä korostava hallitusohjelma ja val- laboratorioihin sekä koulutusasioita suunnitte- 17614: tion tiede- ja teknologianeuvoston vuoden 1987 leviin ja toteuttaviin yksiköihin. Ministeriöllä 17615: katsauksen suositukset. Niissä esitetyt tavoit- on myös suuri joukko kansainvälisiä yhteistyö- 17616: teet tukevat myös hallituksen teollisuus- ja tahoja, kuten pohjoismaiset elimet, OECD, 17617: elinkeinopolitiikan tavoitteita teollisuuden kil- Efta, EEC, ECE ja Sev. Yhteyksiä pidetään 17618: pailuedellytysten parantamiseksi. Resursseja yllä moniin yksittäisiin maihin, mutta ministe- 17619: ministeriö suuntaa pienten ja keskisuurten yri- riön alaisilla virastoilla ja laitoksilla on näitä 17620: tysten teknologian tason nostamiseen sekä tek- yhteyksiä huomattavasti enemmän. Kansainvä- 17621: nologisen tietouden alueellisen saatavuuden pa- listyvässä maailmassa kaikkien edellä mainittu- 17622: rantamiseen. jen, ja myös tässä mainitsemattomien, yhteyk- 17623: Viime vuosina toteutunut voimavarojen no- sien merkitys tulee ministeriön mukaan koros- 17624: pea lisääminen on kuitenkin synnyttänyt uusia tumaan lähivuosien aikana. 17625: ongelmia, esim. tutkijapulan sekä uusien tuot- Teknologian kehittämiskeskuk- 17626: tavien ideoiden vähäisyyden. Ongelmana on sen toiminta. Teknologian kehittämiskes- 17627: 197 17628: 17629: kuksen toiminta käynnistyi 1. 7.1983 saman yritysten hankekohtaisesta neuvontatoiminnas- 17630: vuoden helmikuussa annetun lain (161/83) pe- ta sekä 17631: rusteella. Kauppa- ja teollisuusministeriön alai- 17632: - hoitaa muut tehtävät, jotka sille on sää- 17633: sena toimivan kehittämiskeskuksen tehtävänä 17634: detty tai määrätty. 17635: on kohottaa ja ylläpitää teknologian tasoa 17636: Suomessa. Lain 2 §:n mukaan sen tulee Pyrkimyksenä on ylläpitää ja kohottaa tek- 17637: - suorittaa teknologiapolitiikan valmistelu- nologian tasoa ja edistää teollisuuden kansain- 17638: ja suunnittelutyötä kauppa- ja teollisuusminis- välistä kilpailukykyä. Toiminnan ensisijaisena 17639: teriön antamien suuntaviivojen mukaisesti tavoitteena on edistää suoraan tai välillisesti 17640: - päättää tulo- ja menoarviossa tarkoituk- teknologisesti korkeatasoisten ja kansainväli- 17641: seen osoitettavien varojen myöntämisestä yri- sesti kilpailukykyisten uusien tuotteiden ai- 17642: tysten tuote- ja tuotantomenetelmäkehitys- kaansaamista. 17643: hankkeisiin samoin kuin ohjata ja seurata mai- 17644: Toiminnan keskeisiksi alueiksi ovatkin sen 17645: nittuja hankkeita 17646: vuoksi muodostuneet soveltavan teknisen tut- 17647: - edistää teknologian siirtoa ja kansainvä- 17648: kimuksen ja teollisuuden tuotekehityksen ra- 17649: listä yhteistyötä avustamaila kauppa- ja teolli- 17650: hoitus, kansainvälinen teknologiayhteistyö 17651: suusministeriötä teollisuussihteeritoimintaan ja 17652: sekä yrityspalvelutoiminta, johon kuuluu teol- 17653: kansainväliseen tekniseen yhteistyöhön liitty- 17654: lisuussihteeri- ja konsultointitoiminta. Tärkeä 17655: vissä tehtävissä 17656: alue on jatkuvasti ollut myös teknologiapoli- 17657: - ylläpitää yhteyttä muihin teknisen tutki- 17658: tiikkaan liittyvä selvitys ja valmistelu, jotka 17659: muksen rahoitusorganisaatioihin ja tutkimuk- 17660: viime vuosina ovat kuuluneet pääosin valtion 17661: sen suorittajaorganisaatioihin 17662: tiede- ja teknologianeuvoston toimintaan. 17663: - edistää toimialansa tiedotus-, koulutus- 17664: ja neuvontatoimintaa Seuraavassa asetelmassa esitetään Teknolo- 17665: - huolehtia konsultointiyksikköjen muo- gian kehittämiskeskuksen kokonaismenojen ja 17666: dostaman toimintakokonaisuuden puitteissa henkilöstömäärän kehitys v. 1984-88: 17667: 17668: Menot tilinpäätöksen mukaan 1984 1985 1986 1987 1988 17669: Mmk 17670: 1. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus .......................... 245 290 338 398 491 17671: Tuotekehitysavustukset ja -lainat. .......................... 195 215 242 270 330 17672: Avustukset .............................................. 90 100 122 130 165 17673: Lainat ................................................... 105 115 120 140 165 17674: Tavoitetutkimus ........................................... 50 75 96 128 161 17675: 2. Teknologia- ja tietotekniikkakeskukset ..................... 9 11 11 17676: 3. Toimintakustannukset . .................................... 10 16 21 27 30 17677: (sisältää myös teollisuussihteeritoiminnan ja konsultoin- 17678: nin) 1 17679: Yhteensä ................................................... 255 306 368 436 532 17680: Henkilöstömäärä 17681: Keskusyksikkö ............................................. 38 46 47 49 55 17682: Konsultointiyksiköt ........................................ 16 22 30 42 46 17683: Yhteensä ................................................... 54 68 77 91 101 17684: 1 17685: Teollisuussihteeritoiminnan kulut ovat Suomessa tapahtuvan tuki- ja tiedotustoiminnan kuluja. 17686: 17687: Soveltavaa teknistä tutkimusta on rahoitettu työtä teknologian tason nostamiseksi ja perus- 17688: pääosin kansallisten teknologiaohjelmien puit- tan luomiseksi teollisille kehityshankkeille stra- 17689: teissa. Soveltavaan tutkimukseen tarkoitettujen tegisesti tärkeillä teknologian aloilla. Ohjel- 17690: määrärahojen voimakas kasvu onkin mahdol- mien sisällön määrittelyssä ja seurannassa on 17691: listanut Suomen oloissa merkittävän teknolo- teollisuudella ollut keskeinen asema. 17692: giaohjelmajärjestelmän luomisen. Kertomusvuoden aikana oli käynnissä 18 17693: Teknologiaohjelmat ovat suuria tutkimus- ohjelmaa, joita Teknologian kehittämiskeskus 17694: projektikokonaisuuksia, joissa korkeakoulut, rahoitti yhteensä 97 Mmk:lla. Kehittämiskes- 17695: tutkimuslaitokset ja teollisuus tekevät yhteis- kuksen osuus kokonaisrahoituksesta vaihtelee 17696: 198 17697: 17698: eri ohjelmien kohdalla ja on 65-85 OJo. Vuo- Seuraavasta asetelmasta ilmenevät kertomus- 17699: den aikana käynnistettiin kolme uutta teknolo- vuonna vireillä olleet teknologiaohjelmat, Tek- 17700: giaohjelmaa, samalla kun edellisen vuoden ai- nologian kehittämiskeskuksen rahoitus näille 17701: kana käynnistyneet ohjelmat edistyivät suunni- ohjelmille sekä ohjelmien arvioitu kesto ja 17702: telmien mukaisesti. kokonaiskustannukset: 17703: Ohjelman Teknologian Ohjelman 17704: arvioitu kehittämis- arvioidut 17705: kestoaika keskuksen kokonais- 17706: rahoitus kustannukset 17707: Mmk 17708: Tietotekniikka (FINPRIT) .............................................. . 1984-88 5,0 115 17709: Mikroelektroniikka ..................................................... . 1987-90 16,4 100 17710: Ohjelmistoteknologia (FINSOFT) ....................................... . 1988-90 15,0 55 17711: Anturiteknologia ....................................................... . 1985-88 0,7 14 17712: Kappaletavara-automaatio .............................................. . 1986-88 6,0 43 17713: Mekatroniikka .......................................................... . 1987-89 7,9 30 17714: Lasertekniikka .......................................................... . 1985-89 2,5 17 17715: Arktinen tekniikka ...................................................... . 1985-89 3,1 25 17716: Teräksen jatkuvavalu ................................................... . 1984-89 0,6 14 1 17717: Keraamiset materiaalit .................................................. . 1985-89 3,5 15 17718: Muovikomposiitit ....................................................... . 1988-91 4,7 32 17719: Pulverimetallurgia ...................................................... . 1986-90 4,5 50 1 17720: Muokkaus- ja muovaustekniikka ....................................... . 1985-89 2,3 14 17721: Funktionaalinen paperi ................................................. . 1987-91 7,6 65 17722: Kemia .................................................................. . 1987-91 3,0 36 17723: Biotekniikka ............................................................ . 1988-92 10,0 50 17724: Mekaanisen metsäteollisuuden kehittäminen ............................ . 1985-88 2,7 50 17725: Teollinen talonrakennus ................................................ . 1986-91 1,6 60 17726: Yhteensä ................................................................ . 97,0 800 17727: 1 17728: Sisältää myös teollisuushankkeita. 17729: 17730: Ensimmäiset teknologiaohjelmat ovat eden- Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on ava- 17731: neet arviointivaiheeseen ja kauppa- ja teolli- ruustutkimukseen varatut määrärahat siirretty 17732: suusministeriö on käynnistämässä teknologia- omalle momentilleen, sillä tähän alueeseen on 17733: järjestelmän tuloksellisuuden ja jatkosuunta- katsottu liittyvän poikkeuksellisen paljon kan- 17734: viivojen laajamittaisen arvioinnin ja määritte- sainvälisten ohjelmien osallistumismaksuja ja 17735: lemisen. pitkäjänteisiä sitoumuksia. 17736: Ohjelmiin kuulumattomia, paaosin tutki- Teollisuuteen suuntautuvalla tutkimus- ja 17737: muslaitoksilta ja korkeakouluilta tulleita sovel- tuotekehitysrahoituksella pyritään kehittämis- 17738: tavan tutkimuksen hankkeita rahoitettiin 40 keskuksen lausunnon mukaan edistämään teol- 17739: Mmk:lla. Näiden esitysten määrä, taso ja haki- lisuuden teknologista uusiutumista, nopeutta- 17740: jakunnan laajuus ovat Teknologian kehittämis- maan teknologista kehitystä ja siten vahvista- 17741: keskuksen lausunnon mukaan kasvaneet ilah- maan teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä 17742: duttavasti. Kertomusvuonna voitiinkin hyväk- tulevaisuuden haasteiden edellyttämällä taval- 17743: syä vain noin kuudesosa rahoitusesityksistä. la. 17744: Kehitys vaatii lausunnon mukaan myöhemmin Kertomusvuonna rahoitusta myönnettiin 385 17745: tarkkaa harkintaa ohjelmarahoituksen ja oh- yrityshankkeeseen 359 Mmk, mistä avustuksia 17746: jelmiin sitomattoman soveltavan teknisen tut- oli 154 Mmk ja lainoja 205 Mmk. Teollisuuden 17747: kimuksen rahoitusosuuksien välillä. tutkimus- ja tuotekehitys on lausunnon mu- 17748: Kaiken kaikkiaan tehtiin kertomusvuonna kaan lisääntynyt viime vuosina selvästi, ja 17749: soveltavaan tekniseen tutkimukseen tarkoite- erityisesti on lisääntynyt pienten ja keskisuur- 17750: tusta määrärahasta 167 Mmk:n rahoituspää- ten yritysten aktiivisuus. Vuonna 1984 teolli- 17751: tökset, jotka jakaantuivat seuraavasti: teknolo- suuteen suunnatuista avustuksista ja lainoista 17752: giaohjelmiin 97 Mmk, sitomattomiin sovelta- 27 OJo (71 Mmk) suuntautui pienille ja keski- 17753: van teknisen tutkimuksen hankkeisiin 40 Mmk, suurille yrityksille ja keskimääräinen projekti- 17754: avaruustutkimukseen 23 Mmk sekä tilaustutki- rahoitus oli 0,31 Mmk, kertomusvuonna luvut 17755: muksiin ja riskianalyyseihin 7 Mmk. olivat 45 OJo (162 Mmk) ja 0,68 Mmk. Kaiken 17756: 199 17757: 17758: kaikkiaan on pienten ja keskisuurten yritysten tystä kansantaloutemme kannalta keskeisillä 17759: osuus tutkimus- ja kehityspanostuksesta n. alueilla. 17760: 22 OJo, joten osuus on voimakkaasti korostunut Seuraavassa asetelmassa tarkastellaan tuote- 17761: rahoituksen suuntaamisessa. Kehittämiskes- kehitysrahoituksen jakautumista toimialoittain 17762: kuksen lausunnossa on kuitenkin korostettu kertomusvuonna sekä yritysten tutkimuspanos- 17763: myös suurempien yritysten hankkeiden merki- tusta v. 1987. Suuri osa hankkeista liittyy 17764: useaan toimialaan samanaikaisesti. 17765: 17766: Toimiala Avustukset Lainat Yhteensä Yritysten 17767: tutkimus- 17768: panostus 17769: (1987) 17770: Mmk 17771: Elintarvikkeet ............................................ . 1,94 7,38 9,32 107 17772: Massa- ja paperituotteet .................................. . 8,03 13,50 21,53 189 17773: Kemikaalit ................................................ . 6,28 3,93 10,21 183 17774: Kumi- ja muovituotteet ................................... . 7,50 17,62 25,12 59 17775: Savi-, lasi- ja kivituotteet ................................. . 3,27 10,80 14,07 88 17776: Metallit ................................................... . 4,37 5,85 10,22 146 17777: Metallituotteet ............................................ . 5,81 7,34 13,15 75 17778: Koneet .................................................... . 24,58 54,83 79,41 498 17779: Sähkötekniset tuotteet, instrumentit ...................... . 52,35 48,53 100,88 1 046 17780: Kulkuneuvot .............................................. . 8,77 4,50 13,27 242 17781: Tekninen palvelu ......................................... . 5,29 8,83 14,12 256 17782: Rakennustoiminta ........................................ . 2,32 6,07 8,39 22 17783: Muut ..................................................... . 23,64 15,43 39,07 17784: Yhteensä .................................................. . 154,15 204,61 358,74 3 185 17785: 17786: 17787: 17788: Kehittämiskeskuksen viisivuotisen toiminnan tasolle sekä soveltavassa että teollisessa tutki- 17789: aikana on informaatioteknologian piiriin kuu- mus- ja kehitystyössä. 17790: luvien instrumenttien ja sähköteknisten tuottei- Toiminnan laajuutta kuvaa se, että kaik- 17791: den osuus noussut selvästi ohi koneteollisuu- kiaan Teknologian kehittämiskeskus on myön- 17792: den hankkeiden osuuden, joka vielä viisi vuot- tänyt tavoitetutkimus- ja tuotekehitysrahoitus- 17793: ta sitten oli hallitseva. Näiden päätoimialojen ta EUREKA-hankkeisiin n. 40 Mmk ja EY:n 17794: ohella uusiin materiaaleihin liittyviä kehitys- tutkimusohjelmiin liittyviin hankkeisiin yhteen- 17795: hankkeita sisältävien alojen osuus on viime sä n. 24 Mmk. 17796: vuosina noussut. Kehittämiskeskuksen lausunnon mukaan 17797: kansainvälinen teknologiayhteistyö tulee vaati- 17798: Teollisuuden tuotekehitysrahoituksen kysyn- 17799: maan yhä enemmän sekä henkisiä että aineelli- 17800: tä ja tarve ovat jatkuvasti kasvussa, ja kehittä- 17801: sia voimavaroja. Tähän vaikuttavat varsinkin 17802: miskeskuksen mukaan tulisikin pitää kiinni 17803: Suomen EUREKAn puheenjohtajuus v. 17804: valtion tiede- ja teknologianeuvoston asetta- 17805: 1991-92 sekä avaruusteknologiayhteistyön il- 17806: mista tavoitteista. Avustusmuotoista osittaisra- meinen lisääntyminen. 17807: hoitustuen osuutta tulisi lausunnon mukaan 17808: lisätä. Kehittämiskeskuksen konsultointiyksiköt oh- 17809: jaavat pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä 17810: Kansainvälinen teknologiayhteistyö on ollut liiketaloudellisesti kannattavien kehittämis- 17811: Teknologian kehittämiskeskuksen keskeisiä hankkeiden valmistelussa, käynnistämisessä ja 17812: toiminta-alueita koko viisivuotiskauden. toteutuksessa. Konsultointiverkosto on kulu- 17813: EUREKAn synty, Suomen puitesopimus tutki- neiden toimintavuosien aikana kasvanut kah- 17814: musyhteistyöstä Euroopan yhteisöjen kanssa, desta yksiköstä jokaiseen lääniin ulottuvaksi 13 17815: liitännäisjäsenyys Euroopan avaruusjärjestös- yksikön ja 46 henkilön järjestelmäksi. 17816: sä, pohjoismaisen yhteistyön kehittämispyrki- Alueellisten konsultointiyksikköjen tavoit- 17817: mykset sekä kahdenvälisen yhteistyön kehitty- teena on vaikuttaa suoraan tai välillisesti kan- 17818: minen Neuvostoliiton, Japanin, Yhdysvaltojen sainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden synty- 17819: ja eräiden muiden maiden kanssa ovat nosta- miseen keskittyen sellaisiin, joissa teknologian 17820: neet kansainvälisen yhteistyön aivan uudelle vaikutus on olennainen. 17821: 200 17822: 17823: Pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä tän laajenemista ja tehtävien lisääntymistä. 17824: avustetaan konsultoinnin keinoin olennaisten Ennen kaikkea on lisätty määräaikaisia kon- 17825: kehittämishankkeiden valmisteluvaiheessa si- sulttien vakansseja. Tämän vuoksi on keskus- 17826: ten, että hankkeen liiketaloudelliset onnistu- yksikön teknologiaohjelmien rahoitushankekä- 17827: misedellytykset pyritään varmistamaan moni- sittelyyn ja kansainväliseen yhteistyöhön liitty- 17828: puolisesti ennakolta. Toiminta kohdistetaan vien tehtävien työpaine ylittänyt lausunnon 17829: ensisijaisesti teknologiapainotteisiin hankkei- mukaan tarkoituksenmukaiset rajat. Tämän 17830: siin ja yrityksiin. Tämä kehittämiskeskuksen epäkohdan korjaaminen olisi tärkein tehtävä 17831: välitön yritystyö, jonka osalta pyritään myös kehittämiskeskuksen toiminnan ja kehittämi- 17832: tiivistämään yhteistyötä teknologiaosaston sen kannalta. 17833: kanssa, on edelleen konsultointiyksiköiden Valtion teknillisen tutkimus- 17834: päätoimintamuoto. keskuksen toiminta. Valtion teknilli- 17835: Yhteistyössä Teknologian kehittämiskeskuk- sestä tutkimuskeskuksesta annetun lain (144/ 17836: sen keskusorganisaation kanssa vaikutetaan 72) 1 §:n mukaan tutkimuskeskuksen tehtävä- 17837: välillisesti teknisen kehityksen ja kansainväli- nä on teknillistä ja teknistaloudellista tietoa 17838: sen yhteistyön mahdollisuuksien ja vaikutusten hankkimalla, luomalla ja käyttämällä pitää 17839: tiedostamiseen ja hyödyntämiseen pienissä ja yllä ja kohottaa Suomen teknologian tasoa 17840: keskisuurissa teollisuusyrityksissä maan eri sekä tyydyttää julkisia ja yksityisiä tutkimus- 17841: osissa. Tässä työssä on tavoitteena sekä saata- ja testaustarpeita. Se toimii kauppa- ja teolli- 17842: vissa olevan tiedon hyödyntäminen muutenkin suusministeriön alaisena. 17843: käynnistyvissä hankkeissa että teknologiapai- Valtion teknillinen tutkimuskeskus on Suo- 17844: notteisten hankkeiden lisääntyminen kunkin men suurin tutkimuslaitos. Sen työntekijöiden 17845: yksikön alueella. määrä oli kertomusvuoden lopussa 2 688. 17846: Kertomusvuoden aikana konsultointiyksiköt Määrä lisääntyi edellisestä vuodesta yhteensä 17847: toteuttivat 443 varsinaista yritystoimeksiantoa. 91 hengellä, pääkaupunkiseudun ulkopuolella 17848: Näistä pääosa (82 07o) oli yrityksissä, joissa 80 hengellä. VTT:n osuus kaikesta Suomessa 17849: liikevaihto on alle 10 Mmk. tehtävästä teknisestä tutkimus- ja kehitystyöstä 17850: Tekniseltä tasoltaan 40 % konsultoiduista on noin 12 %, kun yksityissektorin osuus on 17851: hankkeista liittyi uuden teknologian kehittämi- 78 %, korkeakoulujen 8 % ja muun julkisen 17852: seen ja samoin 40 % tunnetun teknologian sektorin 2 %. 17853: uuteen soveltamiseen. Kaupalliselta tasoltaan Kertomusvuonna kokonaismenot olivat 639 17854: 43 % tähtäsi vientituotteeseen ja 27 % tuontia Mmk ja lisääntyivät edellisestä vuodesta 10 %. 17855: korvaavaan tuotteeseen. Hankkeista 292 käyn- Käyttömenot kasvoivat 15 % ja olivat 17856: nistyi välittömästi konsultoinnin yhteydessä. 509 Mmk. Koneiden ja kaluston hankintame- 17857: Teollisuussihteerien tehtävänä on hankkia not olivat tarkoitukseen osoitettuina määrära- 17858: suomalaisille yrityksille niiden kilpailukyvyn hoina 74 Mmk eli samat kuin edelhenä vuon- 17859: kannalta tärkeää uusinta teknistä tietoa ulko- na ja talonrakennusmenot 54 Mmk eli 3 Mmk 17860: mailta. Teollisuussihteerit voivat auttaa yritys- vähemmän kuin edellisvuonna. 17861: tä luomaan yhteyksiä ulkomaille, selvittämään Kokonaismenoista rahoitettiin 278 Mmk eli 17862: tietyn alan kehitysnäkymiä tai etsimään mah- 44 % valtion tulo- ja menoarvion luvusta 17863: dollisia yhteistyökumppaneita. 32.42. Tämä käytettiin lähinnä oma-aloittei- 17864: Teollisuussihteerit ovat hallinnollisesti seen strategiseen tutkimustoimintaan sekä ka- 17865: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia. Tek- lusto- ja talonrakennusinvestointeihin. Luvusta 17866: nologian kehittämiskeskus on teollisuussihtee- 32.43 rahoitettiin 361 Mmk (56 %), joka käy- 17867: rien toiminnallinen keskus kotimaassa ja vas- tettiin ulkopuolisten tilaamiin tutkimus-, kehi- 17868: taa toiminnan operatiivisesta johtamisesta. tys- ja testaustehtäviin. Maksullisten tutkimus- 17869: Toiminnan kehittämisessä on erityisesti olen- palvelujen laskutus oli 376 Mmk ja lisääntyi 17870: naista Teknologian kehittämiskeskuksen tek- edellisestä vuodesta 34 Mmk eli 10 %. Näin 17871: nologian osaston sekä konsultointiyksikköjen saavutettiin valtion tulo- ja menoarviossa ase- 17872: osallistuminen toiminnan suuntaamiseen sekä tettu tulotavoitetaso. Menot eivät sisällä mak- 17873: kansainvälisen tiedon laajaan hyödyntämiseen. sullisen toiminnan eläkekustannuksia eivätkä 17874: Kehittämiskeskuksen lausunnon mukaan ei rakennusten pääomakustannuksia. 17875: henkilökunnan määrän osalta ole pystytty seu- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen run- 17876: raamaan odotettuakin nopeampaa tehtäväken- saat 30 laboratoriota kattavat useimmat 17877: 201 17878: 17879: maamme kannalta tärkeät teknologian alat. antamien toimeksiantojen sekä yhteisprojek- 17880: Yksittäisillä teknologian aloilla toiminta on tien kautta. Viimeksi mainituista osa on kah- 17881: kuitenkin monissa tapauksissa kansainvälisesti denvälisiä, osa laajempia ohjelmia, joihin osal- 17882: verrattuna ja kansalliset tarpeet huomioon ot- listuu samanaikaisesti useita yrityksiä. Myös 17883: taen pienimuotoista. Laboratoriot sijaitsevat VTT:n tietopalvelua ja tiedotustoimintaa on 17884: suurelta osin pääkaupunkiseudulla. kehitetty niin, että saadut tulokset ja muu 17885: Valtion teknillinen tutkimuskeskus on perus- hallussa oleva taitotieto ovat hyödyntäjien saa- 17886: tanut laboratorioita pääkaupunkiseudun ulko- tavilla. 17887: puolelle vuodesta 1974 lähtien. Sijaintipaikka- Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on 17888: kuunasiaan riippumatta VTT:n yksiköt toimi- oman arvionsa mukaan hyvät edellytykset vas- 17889: vat alansa valtakunnallisina tutkimusyksikköi- tata toimintaansa liittyviin muutostarpeisiin. 17890: nä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitse- Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman 17891: vien yksiköiden osuus tutkimuskeskuksen ko- VTT-työryhmän (KM 1988:7) ehdotusten poh- 17892: konaislaajuudesta oli kertomusvuonna 18 OJo. jalta on uudistettu organisaatiota ja mm. pois- 17893: Se on tarkoitus nostaa vuoteen 1994 mennessä tettu maksullisen palvelutoiminnan henkilötyö- 17894: 24 % :iin. Pääosin laajennetaan ja kehitetään vuosimäärään aiemmin liittynyt rajoitus. 17895: nykyisten yksiköiden toimintaa. VTT:n johtokunnan päätöksellä suoritetaan v. 17896: Valtion teknillinen tutkimuskeskus valitsee 1989 johtamis- ja suunnittelumenettelyn tehos- 17897: lausuntonsa mukaan itsenäisesti painopiste- tamiseksi tutkimuskeskuksen tilasta ja toimin- 17898: alueensa ja kehittämistavoitteensa, mutta ta- taympäristöstä strateginen analyysi. Se tuottaa 17899: voitteiden asettamisessa nojaudutaan voimak- tietoa VTT:n toiminnan kehittämistarpeista ja 17900: kaasti toisaalta valtakunnallisiin tiede- ja tek- -mahdollisuuksista parantaen myös johtamisen 17901: nologiapoliittisiin tavoitteisiin sekä toisaalta ja suunnittelun tietoperustaa. 17902: tutkimustulosten ja -palvelujen hyväksikäyttä- 17903: Tulevaisuuden haasteet liittyvät tutkimus- 17904: jien tarpeisiin ja kysyntään. 17905: Kauppa- ja teollisuusministeriö ohjaa Val- keskuksen lausunnon mukaan erityisesti asia- 17906: kassuhteisiin, VTT:n ja korkeakoulujen suh- 17907: tion teknillistä tutkimuskeskusta budjetti- ja 17908: teeseen, talouden, teknologian ja tutkimuksen 17909: KTS-suunnittelun kautta sekä asettamalla toi- 17910: kansainvälistymiseen, pätevän tutkimushenki- 17911: minnalle pitkän aikavälin kehittämistavoitteita, 17912: löstön ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä 17913: ja sillä on edustus tutkimuskeskuksen valtuus- 17914: toiminnan rahoituksen perustaan ja periaattei- 17915: kunnassa. Ohjausta toteutetaan myös valta- 17916: siin. 17917: kunnallisten teknologia- ja energiaohjelmien 17918: avulla. VTT:n yhteistyö suomalaisten suuryritysten 17919: Kansainvälinen teknologiayhteistyö vaikut- kanssa on tärkeätä sekä tutkimuskeskuksen 17920: taa yhä enemmän Valtion teknillisen tutkimus- osaamisen kohottamisen että toiminnan suun- 17921: keskuksen toimintaan. Suomalaisten yritysten taamisen kannalta. Myös kansainvälisyys ko- 17922: kansainvälistyessä tutkimuskeskuksen kilpailu rostuu suuryritysten kanssa käytävässä yhteis- 17923: ulkomaisten tutkimuslaitosten ja ajan myötä työssä ja sen kehittämisessä. VTT toimii mm. 17924: Suomessakin kasvavan ulkomaisen tutkimus- alihankkijana useissa yritysten kansainvälisissä 17925: tarjonnan kanssa tiukkenee. Tutkimuskeskus tutkimushankkeissa. 17926: on mukana useissa kansainvälisissä tutkimus- Tutkittaessa teollisuuden VTT:lle antamien 17927: hankkeissa projektiosapuolena ja valitsee itse toimeksiantojen vaativuutta ja merkittävyyttä 17928: kohteet, joihin pyritään mukaan. Hankkeet on VTT:n lausunnon mukaan havaittu, että 17929: rahoitetaan pääosin kotimaisin, useimmiten saadut toimeksiannot ovat olleet varsin vaati- 17930: Teknologian kehittämiskeskuksen, varoin. via ja monissa on tuotettu huomattavia inno- 17931: Tutkimuskeskuksella on myös ulkomaisia toi- vaatioita. Monet toimeksiannot ja yhteistyö 17932: meksiantoja. Runsaat 4 OJo tuloista tulee ulko- ovat johtaneet ns. spinn-off -vaikutuksiin, eli 17933: mailta. Lisäksi VTT toimii yritysten alihankki- on perustettu uusia tutkimus- ja kehitysyrityk- 17934: jana useissa kansainvälisissä tutkimusprojek- siä tai VTT:n tutkijoita on rekrytoitu teollisiin 17935: teissa. tutkimuslaitoksiin kehittämään keksintöjä kau- 17936: Kehitetyn taitotiedon siirtäminen tuotannol- palliselle tasolle. Tilanne vaihtelee tässä suh- 17937: liseen toimintaan on keskeisessä asemassa kai- teessa teknologian eri aloilla ja monissa labora- 17938: kessa teknillisen tutkimuskeskuksen toiminnas- torioissa. Lausunnon mukaan tilanteessa on 17939: sa. Taitotieto siirtyy yrityksiin näiden VTT:lle monissa tapauksissa myös korjaamisen varaa. 17940: 17941: 26 390649T 17942: 202 17943: 17944: Yrityskuvatutkimuksen mukaan asiakkaat Erityisesti tutkijoiden jatkokoulutukseen liit- 17945: pitävät VTT:tä luotettavana yhteistyötahona. tyy tiettyjä ongelmia. VTT osallistuu yli 300 17946: Vaikka yritykset kilpailun takia pitävät monis- opiskelijan tutkijakoulutukseen vuodessa, mut- 17947: sa tapauksissa parhaiten markkinoivien inno- ta jatkotutkintoja valmistuu vuosittain vain 17948: vaatioiden kehittämisen omana tietonaan, luo- 20-25. Kysymys on VTT:n mukaan kuitenkin 17949: tetaan VTT:hen, mitä osoittaa sen osallistumi- yleisemmästäkin ongelmasta. Teknillisistä kor- 17950: nen vaativiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. keakouluista valmistuvien tohtoreiden määrää 17951: VTT:n mukaan tulee vastaisuudessa harkita, tulisi lisätä. 17952: onko nykyinen yhteistyö ja tuotekehityssuunta VTT:n tutkimus on pääosiltaan soveltavaa 17953: riittävän hyvä vai tulisiko vastedes suuntautua tutkimusta. Tutkimuslaitoksen omarahoittei- 17954: mittaviin tutkimushankkeisiin suurten yritysten sella pitkäjänteisellä tutkimuksella, mm. tutki- 17955: kanssa. Jonkin verran tätä tapahtuu jo esim. musohjelmilla, luodaan osaamista, joka on 17956: kansallisten tutkimusohjelmien ja VTT:n perustana vaativille lyhyen ajanjakson teolli- 17957: omienkin tutkimusohjelmien puitteissa. sille toimeksiannoille. Toimeksiantojen saami- 17958: nen edellyttää VTT:ltä teollisuuden kannalta 17959: Lyhyen ajanjakson työssä suuret ja taloudel- relevanttia perusosaamista. Teollisuuden ja 17960: lisesti vahvat yritykset pystyvät käyttämään 17961: VTT:n tiivis yhteistyö toimeksiantotutkimuk- 17962: monipuolisesti hyväkseen VTT:n palveluja, 17963: sissa sekä teollisuuden osallistuminen sekä 17964: mutta pienten ja keskisuurten yritysten osalta 17965: VTT:n omiin että kansallisiin tutkimusohjel- 17966: palvelujen käyttöä tulisi VTT:n mukaan tehos- 17967: miin takaavat tutkimuskeskuksen lausunnon 17968: taa. Lukumääräisesti VTT:llä oli asiakkainaan 17969: mukaan sen, että teollisuuden tarpeista ollaan 17970: kertomusvuonna n. 6 000 pientä ja keskisuurta 17971: hyvin selvillä. 17972: yritystä eli n. 90 OJo koko asiakaskunnasta. Omarahoitteisen tutkimustoiminnan ja ly- 17973: Kuitenkin esim. maksullisten tutkimuspalvelu- hyen ajanjakson toimeksiantojen välisen pai- 17974: jen laskutuksella mitattuna pienten ja keski- 17975: notuksen on oltava sopiva. Koska VTT:n 17976: suurten yritysten osuus VTT:n palvelujen käy- 17977: oman tutkimustoiminnan rahoitus alenee suh- 17978: töstä oli vain noin kolmannes. Pienten ja teellisesti verrattuna maksullisen tutkimus- 17979: keskisuurten teollisuusyritysten tutkimuskysyn- palvelutoiminnan rahoitukseen, saattaa pitkä- 17980: nän laajentamista voidaan VTT:n mukaan 17981: jänteisen strategisen tutkimuksen osuus lopulta 17982: puoltaa, koska niillä on usein uudistushenkeä, 17983: pienentyä haitallisesti. Tähän asti on rahoitus- 17984: tuotannon joustavuusvaatimusten kasvaessa tilanteen muutokseen pystytty lausunnon mu- 17985: niiden merkitys alihankkijoina lisääntyy ja niil- kaan sopeutumaan Teknologian kehittämiskes- 17986: lä on myös yhteiskunnallista merkitystä mm. 17987: kuksen ja kauppa- ja teollisuusministeriön 17988: aluepolitiikan ja työllistämisen kannalta. Pieni 17989: energiatutkimusmäärärahan lisäysten turvin. 17990: ja keskisuuri teollisuus on VTT:lle toimeksian- VTT:n tutkimusalue on laaja ja asiantunte- 17991: tojen lisääntymisen takia tärkeä taho, mutta se 17992: mus monilla aloilla vastaavasti usein vain muu- 17993: ei välttämättä tuota laajalti uutta tietoa. 17994: taman tai jopa yhden tutkijan varassa. Lau- 17995: VTT:ssä aloitettiin em. yhteistyön kehittämi- sunnon mukaan tuleekin jatkuvasti harkita 17996: seksi kertomusvuonna VTT:n palvelujen alu- tulisiko voimavaroja vähitellen keskittää suu- 17997: eellista saatavuutta koskeva ASA-projekti. Sii- rimmille ja vaativimmille, yhtäältä kansallisesti 17998: nä kehitetään ja kokeillaan VTT:n palvelujen tärkeimmille, toisaalta VTT:ssä vahvimmille 17999: ulottamista aiempaa tehokkaammin pienille ja aloille. 18000: keskisuurille teollisuusyrityksille maan eri puo- VTT:ssä tällä hetkellä vielä tehtävistä rutiini- 18001: lilla. Saatujen kokemusten myötä VTT:n pal- luonteisista testaus- ja tarkastustoimista, jotka 18002: veluja suunnataan näille yrityksille pysyvästi. usein edellyttävät perusosaamista ja laitteisto- 18003: Korkeakoulut markkinoivat yhä aktiivisem- ja, joita on vain VTT:ssä, tulisi voida luopua. 18004: min tutkimustoimintaansa ja palvelujaan. Tätä Tulevaisuudessa selvitellään mahdollisuuksia 18005: varten erityisesti teknillisissä korkeakouluissa siirtää näitä tehtäviä muille laitoksille. 18006: luodaan valmiuksia soveltavaan tutkimukseen Testaustehtävien siirtoa ei VTT:n mukaan 18007: ja ne kilpailevat osittain VTT:n kanssa toimek- kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista toteuttaa 18008: siannoista. Tämä on VTT:n mukaan kuitenkin äkkinäisesti kahdesta syystä. Ensimmäinen on 18009: luonnollista kehitystä ja kilpailutilanteella on se, että VTT:n testauksissa käytettävät laitteet 18010: sekä korkeakouluja että tutkimuskeskusta aja- muodostavat suuren investoinnin. Laitteiden 18011: tellen myönteisiä vaikutuksia. siirto muihin yksiköihin testaustehtävien siir- 18012: 203 18013: 18014: ron yhteydessä ei juurikaan voi tulla kysymyk- kiinnitettävä juuri saatavan tiedon merkittä- 18015: seen, koska VTT tarvitsee laitteita myös tutki- vyyteen ja hyödynnettävyyteen maassamme. 18016: mustyössä. Uusiin investointeihin jouduttaisiin Selkeästi muilla perusteilla tehtävät huomatta- 18017: panostamaan huomattavia määrärahoja. Toi- vat panostukset kansainväliseen tiede- ja tek- 18018: nen ja VTT:n mielestä asiallisesti erittäin mer- nologiayhteistyöhön eivät saa vähentää hyöty- 18019: kittävä syy on Euroopan yhdentymiskehityksen näkökohdilla perusteltua tiede- ja tutkimus- 18020: myötä tapahtuvat muutokset testausta suoriita- rahoitusta. 18021: vien laitosten hyväksymisessä EY :n puitteissa Valtion tutkimukseen ja kehittämiseen suun- 18022: päteviä todistuksia antaviksi laitoksiksi. On taaman kokonaispanostuksen kasvaessa on toi- 18023: nähtävissä, että vaikka VTT on tunnettu ja minta hajaantunut yhä laajemmalle valtionhal- 18024: tunnustettu tutkimuslaitos Euroopassa, se ei linnon eri lohkoille. Tutkimus on sektoroitunut 18025: ilman mittavia toimenpiteitä tule saavuttamaan ja palvelee pitkälti juuri tietyn lohkon kehittä- 18026: eri alojen akkreditoidun laitoksen asemaa. mis- ja tietotarpeita. Osa tutkimuksesta on 18027: Kaikki laboratoriot kattavaa yleishyväksymistä saavuttanut niin vakiintuneen aseman, ettei sen 18028: ei voida saada, vaan hyväksyminen on saatava sisältöä enää arvioida laajempia kokonaisuuk- 18029: laboratorio- ja jopa testausmenetelmäkohtai- sia vasten. Tällöin tutkimuksesta tulee helposti 18030: sesti. Tällaisessa tilanteessa testaustehtävien itsetarkoitus eikä se ehkä koskaan tuota siihen 18031: siirto uusille aikaville testauslaitoksille saattaa käytettyjä varoja vastaavaa hyötyä. Erityisesti 18032: tehdä akkreditoinnin saamisen entistä vai- osallistumisesta oman toimintalohkon kansain- 18033: keammaksi. Teollisuudelle ulkomaankaupassa väliseen yhteistyöhön tulee helposti itsetarkoi- 18034: aiheutuvien viivästysten ja muiden haittojen tuksellista, menoja kiihtyvällä vauhdilla kas- 18035: minimoimiseksi on VTT:n mielestä testausten vattavaa toimintaa. Tämän estämiseksi tulisi 18036: hyväksyttävyys EY :n piirissä varmistettava en- valtion eri tutkimus- ja kehittämistoimia ver- 18037: nen testaustehtävien siirtämistä VTT:ltä muille tailla ja arvioida uudelleen, jotta toiminnan 18038: yksiköille. merkittävyys varmistuisi. Tietyillä tutkimuksen 18039: Teknologian tason kehittäminen on maam- ja kehittämisen osa-alueilla, jotka yhteiskun- 18040: me yhteiskunnallisen kehityksen edistämisen ja nan tarpeiden muuttumisen vuoksi ovat menet- 18041: kansantalouden kilpailukyvyn parantamisen tämässä merkitystään, tulisi toimintaan sidotut 18042: perusedellytyksiä. Maamme kokonaispanostus resurssit voida vapauttaa ja suunnata uudel- 18043: tieteeseen ja teknologiaan on kuitenkin edel- leen. 18044: leen pienempi kuin monissa muissa teollisuus- Johdonmukainen tiede- ja teknologiapoli- 18045: maissa. Tämän vuoksi tulisi luoda edellytykset tiikka edellyttää laajaa asiantuntemusta ja pe- 18046: valtion tiede- ja teknologianeuvoston vuoden rusteellista tietoa sekä teollisuuden ja muun 18047: 1987 katsauksessa esitetyn tutkimuspanostuk- elinkeinoelämän tarpeista että nykyisestä koti- 18048: sen kasvuohjelman toteuttamiseen. Erityisesti maisesta tutkimuksesta ja kansainvälisistä 18049: kauppa- ja teollisuusministeriön e<;ille tuomaan mahdollisuuksista. Valtion tiede- ja teknolo- 18050: tutkijapulaan on jatkossa suhtauduttava vaka- gianeuvosto, jonka suositusten ja kannanot- 18051: vasti. Yrityssektorin panostus tutkimus- ja ke- tojen pohjalta nykyiset toimintalinjat on pit- 18052: hittämistoimintaan on 1980-luvul/a kasvanut kälti luotu, on tulevaisuudessakin avainase- 18053: julkisen sektorin tutkimusmenoja nopeammin. massa arvioitaessa kokonaisvaltaisesti nykyistä 18054: Kun otetaan huomioon kehittyneen teknolo- tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sen mah- 18055: gian yhä kasvava merkitys koko kansantalou- dollista uudelleensuuntaamista. 18056: delle, ei julkisen sektorin suhteellisen rahoitus- 18057: osuuden pienenemistä yrityssektoriin verrattu- Teollisuuspiirien toiminnan kehittäminen. 18058: na voida pitää perusteltuna. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaiset teolli- 18059: Kansainvälinen tiede- ja teknologiayhteistyö suuspiirit (12) edistävät pienten ja keskisuurten 18060: avaa mahdollisuuden osallistua huipputeknolo- yritysten toimintaa sekä huolehtivat alueellisen 18061: gian kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Yhteis- elinkeinopolitiikan toteuttamiseen ja kehittä- 18062: työn perimmäisenä tarkoituksena tulee olla miseen liittyvistä, ministeriön toimialaan kuu- 18063: sellaisen uuden tiedon saaminen, jonka sovel- luvista tehtävistä. 18064: taminen vahvistaisi kansantaloutemme kilpai- Teollisuuspiirit järjestävät liikkeenjohdollis- 18065: lukykyä. Käytettävissä olevat voimavarat ovat ta jatko- ja täydennyskoulutusta ja neuvovat 18066: kuitenkin hyvin rajalliset, joten eri yhteistyö- pieniä ja keskisuuria yrityksiä yleisen liikkeen- 18067: vaihtoehtoja harkittaessa on erityistä huomiota johdollisen tason kohottamisessa. Teollisuus- 18068: 204 18069: 18070: piirit myöntävät myös rahoitusta yritysten ke- tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta 18071: hittämiseen ja investointeihin. Piirien kautta annettu laki (533/81). 18072: kanavoidaan suurin osa kauppa- ja teollisuus- Teollisuuspiirien tehtävänä on rahoitushake- 18073: ministeriön hallinnonalan rahallisista avustuk- musten käsittely, päätösten valmistelu sekä 18074: sista. kustannuksiltaan pienten ja keskisuurten hank- 18075: Syyskuun 1 päivänä 1989 voimaan tulleella keiden osalta myös rahoituksen myöntäminen. 18076: asetuksella 330/89 muuttuivat teollisuuspiirit Muista hankkeista kauppa- ja teollisuusminis- 18077: ministeriön alaisiksi yrityspalvelun piiritoimis- teriö tekee päätöksen teollisuuspiirin valmiste- 18078: toiksi. Piirien toiminnan laajennuttua myös lun pohjalta. 18079: palveluelinkeinojen tukemiseen on teollisuus- Kertomusvuonna kehitysalueavustuksia 18080: piiri nimenä vanhentunut. Lisäksi on haluttu myönnettiin noin 2 800 hankkeeseen yhteensä 18081: korostaa piirien tehtävien palveluluonnetta. n. 750 Mmk, mikä on 25 OJo avustushakemus- 18082: Rahoitus. Teollisuuspiirien harjoittama ten yhteismäärästä. Rahoitettujen hankkeiden 18083: yritysten rahoitustoiminta käsittää aluepoliitti- kokonaisinvestoinnit olivat noin 3 mrd. mk. 18084: sin perustein myönnettävän rahoituksen sekä Hankkeissa arvioidaan kauppa- ja teollisuus- 18085: erilaiset pienyritystukitoimet. Keskeisiä rahoi- ministeriön mukaan syntyvän suunnilleen 18086: tusmuotoja ovat investointi-, käynnistys- ja 8 800 uutta työpaikkaa, joista n. 3 200 työ- 18087: kehittämisavustukset, pienyritystuki sekä kun- paikkaa on uusissa yrityksissä. Aloittavien yri- 18088: tien vuokrateollisuustilojen rakentamisavus- tysten osuus oli noin kolmannes investointi- ja 18089: tukset. Yritystoiminnan aluetuesta annetussa käynnistämishankkeiden kokonaismäärästä. 18090: laissa (1297/88), joka tuli voimaan 1 tammi- Kertomusvuonna teollisuuspiirit tekivät tuo- 18091: kuuta 1989 lukien, säädetään tarkemmin yri- tantotoiminnan alueellisesta tukemisesta anne- 18092: tysten aluepoliittisista tukimuodoista. Tällä tussa laissa tarkoitettuja myönteisiä päätöksiä 18093: lailla kumottiin myös aiemmin voimassa ollut seuraavasti: 18094: 18095: Päätöksiä Osuus kaikista Mk Osuus kaikista 18096: myönteisistä (1 000) myönnetyistä 18097: päätöksistä avustuksista 18098: "lo % 18099: Investointiavustukset ..................................... . 1 212 68,7 73 917 17,8 18100: Käynnistysavustukset ..................................... . 881 68,4 97 033 36,0 18101: Kehittämisavustukset ..................................... . 956 95,1 58 677 88,2 18102: Yhteensä .................................................. . 3 049 77,7 229 627 30,6 18103: 18104: 18105: Kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen alais- mistot voivat myöntää kehittämisavustuksen 18106: ten teollisuuspiirien välinen työnjako myönnet- hankkeeseen, jonka hyväksyttävät kustannuk- 18107: täessä aluepoliittisia avustuksia yritystoimin- set ovat enintään 500 000 markkaa. Näitä toi- 18108: nalle on määrätty asetuksella. Yritystoiminnan mivaltarajoja noudatetaan myös liikevaihtove- 18109: aluetuesta annetun lain nojalla on annettu uusi ronhuojennusta vastaavan avustuksen myöntä- 18110: asetus, jossa teollisuuspiirien päätäntävaltaa misessä kunnille ja kiinteistöyrityksille. 18111: investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustus- Sovellettaessa kertomusvuonna myönnettyi- 18112: ten myöntämisessä on lisätty olennaisesti. hin avustuksiin uusia markkamääräisiä rajoja 18113: voidaan kauppa- ja teollisuusministeriön mu- 18114: Uudet toimivaltarajat sisältävä asetus yritys- 18115: kaan arvioida, että teollisuuspiirien päättämät 18116: toiminnan aluetuesta (82/89) tuli voimaan 18117: avustukset vastaisivat kaikista avustuksista 18118: 1.2.1989. Asetuksen 2 §:n mukaan teollisuus- 18119: seuraavia prosenttiosuuksia: 18120: piirin piiritoimisto voi myöntää investointi- ja 18121: käynnistysavustuksen hankkeeseen, jonka in- Osuus Osuus 18122: vestointiavustuksen perusteena olevien hyväk- päätöksistä avustuksista 18123: syttävien kustannusten määrä ei ylitä 2,5 Investointi- ja käynnistysa- 18124: Mmk:aa ja jonka käynnistysavustuksen myön- vustukset ................. . 85 Olo 45 Olo 18125: tämisen perusteena olevat hyväksyHyvät arvioi- Kehittämisavustukset ..... . 95 Olo 90 Olo 18126: dut palkka- ja välilliset työvoimakustannukset 18127: eivät minkään käynnistysvuoden aikana ylitä Pienyritystoiminnan tukemisesta annetulla 18128: 1,5 Mmk:aa. Asetuksen 3 §:n mukaan piiritoi- valtioneuvoston päätöksellä (177/88), joka tuli 18129: 205 18130: 18131: voimaan kertomusvuoden maaliskuussa, siir- ja koulutustoiminnan yhteydessä annetaan kui- 18132: rettiin vastuu tuen myöntämisestä lääninhalli- tenkin myös yritysneuvontaa huomattavasti. 18133: tuksilta teollisuuspiireille. Rahoitushakemuksia Yritysneuvonnan tehostamiseksi nykyisten 18134: tuli kaikkiaan n. 2 780, joista tukea myönnet- voimavarojen rajoissa teollisuuspiirien henki- 18135: tiin 1 155 hankkeeseen yhteensä n. 35 Mmk. löstöä on koulutettu erityisesti yritysanalyysi- 18136: Teollisuuspiirit tekivät kaikki pienyritystoimin- valmiuksien kehittämiseksi. Lisäksi teollisuus- 18137: nan tukemista koskevat päätökset. piirien käyttöön on hankittu erilaisia atk-ohjel- 18138: Kunnille ja kiinteistöyrityksille myönnettiin mia, joita voidaan hyödyntää yritysneuvonnas- 18139: kertomusvuonna n. 30 Mmk tuotannollisten sa. 18140: investointien liikevaihtoverojen huojennusta Yrittäjä k o u 1utu s. Teollisuuspiirit jär- 18141: vastaavana avustuksena teollisuushallien ra- jestivät kertomusvuonna n. 750 koulutustilai- 18142: kentamiseen. suutta, joihin osallistui n. 12 000 osanottajaa. 18143: Kertomusvuonna teollisuuspiirien henkilös- Näistä kolmannes aikoi perustaa oman yrityk- 18144: tön kokonaiskapasiteetista n. 60 OJo osallistui sen. Koulutuspalvelujen kysyntä ylitti tuntu- 18145: rahoitushakemusten käsittelyyn ja päätöksen- vasti koulutuksen järjestämiseen käytettävissä 18146: tekoon. Rahoitushakemusten käsittelyn tehok- olleet varat. 18147: kuuden lisäämiseksi on hakemusmenettelyä yk- Teollisuuspiirien järjestämä yrittäjäkoulutus 18148: sinkertaistettu mm. karsimalla tarvittavia liite- on luonteeltaan liikkeenjohdollista jatko- ja 18149: tietoja, käyttämällä hyväksi entistä enemmän täydennyskoulutusta, josta tärkeä osa on nk. 18150: kuntien elinkeinoasiamiehiä sekä lisäämällä kehittämiskoulutusta. Kehittämiskoulutukselle 18151: muutoinkin yhteistyötä muiden rahoitusorgani- on tyypillistä se, että siihen sisältyy aina yritys- 18152: saatioiden kanssa. Esimerkiksi pienyritystuen kohtaista työskentelyä ja konsultointia. 18153: hakemus on voitu yksinkertaistaa yhden sivun Yrittäjäkoulutukseen oli kertomusvuonna 18154: lomakkeeksi. käytettävissä lähes 17,5 Mmk, josta noin kol- 18155: mannes palautui osanottomaksuina. 18156: Myös atk:n käytön tehostamisella sekä si- Teollisuuspiirit käyttävät vuosittain 20 OJo 18157: säisten toimintatapojen kehittämisellä on hake- henkilöstövoimavaroistaan yrittäjäkoulutuksen 18158: musten käsittelyä pyritty jatkuvasti tehosta- järjestämiseen. Yrittäjäkoulutuksen järjestämi- 18159: maan. Tästä huolimatta teollisuuspiirien koko- sen tehokkuutta on parannettu kauppa- ja 18160: naiskapasiteetista on rahoitushakemusten kä- teollisuusministeriön mukaan delegoimalla 18161: sittelyyn kertomusvuonna jouduttu käyttä- päätösvaltaa entistä enemmän teollisuuspiireil- 18162: mään entistä suurempi osuus, mikä johtuu le sekä kehittämällä yrittäjäkoulutukseen liitty- 18163: kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ennen vä atk-järjestelmä, jonka avulla voidaan tule- 18164: kaikkea siitä, että teollisuuspiirien käsiteltä- vaisuudessa hoitaa suurin osa yrittäjäkoulutuk- 18165: väksi tuli uutena rahoitusmuotona pienyri- sen järjestämiseen liittyvistä rutiineista ja mää- 18166: tystuki, jonka hoitamiseen ei teollisuuspiireihin rärahan seurannasta. 18167: saatu tarvittavaa uutta henkilöstöä. Muu toiminta. Teollisuuspiirit järjesti- 18168: Yrittäjäneuvon ta. Teollisuuspiirit an- vät kertomusvuonna aiempaa enemmän myös 18169: tavat lähinnä yleistä liikkeenjohdollista neu- erilaisia alueellisia elinkeinojen kehittämispro- 18170: vontaa. Neuvonta käsittää yritysten ongelmien jekteja. Näillä projekteilla pyrittiin tehosta- 18171: analysointia, kehittämiskohteiden määrittelyä maan pienten ja keskisuurten yritysten kehittä- 18172: sekä yrittäjän opastamista kehittämishankkei- mistä. Osa projekteista liittyi tietyn ongelma- 18173: den toteuttamisessa. Erityisongelmien ratkaise- alueen kehittämiseen ja osa keskittyi koko 18174: misessa teollisuuspiirit käyttävät hyväksi muita yrityksen kehittämisen aktivoimiseen. Tätä toi- 18175: julkisia neuvontaorganisaatioita kuten Ulko- mintaa varten eri momenteilla oli käytettävissä 18176: maankauppaliiton vientiasiamiehiä, Teknolo- varoja yhteensä n. 2,8 Mmk. 18177: gian kehittämiskeskuksen konsultointiyksiköitä Teollisuuspiirit ovat tehostaneet myös yrittä- 18178: sekä yksityisiä liikkeenjohdon konsultteja. jäkoulutuksen koordinointiin liittyvää yhteis- 18179: Kertomusvuonna teollisuuspiirit toteuttivat in- työtä aluetasolla. Kunkin teollisuuspiirin alu- 18180: formaatioluonteisen neuvonnan ohella n. 1 000 eella on laadittu koulutuskalenteri, johon on 18181: vähintään puoli päivää kestävää neuvontatoi- kerätty kaikki kyseisen teollisuuspiirin alueella 18182: meksiantoa. toteutettavat pienille ja keskisuurille yrityksille 18183: Neuvontatoimeksiautoihin teollisuuspiirit tarkoitetut lähinnä liikkeenjohdolliset jatko- ja 18184: käyttivät voimavaroistaan alle 10 OJo. Rahoitus- täydennyskoulutustilaisuudet. Koulutuskalen- 18185: 206 18186: 18187: terin valmistelun yhteydessä on neuvoteltu tamalla teollisuuspiireittäin toimistoverkkoja 18188: myös tarvittavasta yhteistyöstä ja työnjaosta sekä lisäämällä aluetasolla tapahtuvaa tietojen 18189: eri organisaatioiden kesken. käsittelyä. 18190: Teollisuuspiirit ovat myös muulla tavoin Pienten ja keskisuurten yritysten palvelua on 18191: osallistuneet aluetasolla yritysten kehittämistä voitu parantaa myös sijoittamalla eri puolille 18192: harjoittavien organisaatioiden väliseen yhteis- maata julkiset palvelu- ja rahoitusorganisaa- 18193: työhön sekä alueellisen elinkeinopolitiikan tiot, kuten Teknologian kehittämiskeskuksen, 18194: suunnitteluun. Tärkeimpiä yhteistyöosapuolia Kehitysaluerahasto Oy:n, Valtiontakuukeskuk- 18195: ovat olleet kuntien elinkeinoasiamiehet, elin- sen ja vientineuvonnan alueyksiköt, samoihin 18196: keinoelämän järjestöt, erityisrahoittajat, lää- toimitiloihin. Näin menetellen on ministeriön 18197: ninhallitukset sekä muut piirihallintoviran- mukaan voitu muodostaa monipuolisia yritys- 18198: omaiset. palvelukeskuksia eri puolille maata. 18199: Toiminnan tehostaminen. Teolli- Eri rahoittajien välistä yhteistyötä alueella 18200: suuspiirien toiminnan tehokkuutta on seurattu hoidetaan muun muassa siten, että teollisuus- 18201: systemaattisesti vuodesta 1984 lähtien kauppa- piirit ja Kehitysaluerahasto toimittavat toisil- 18202: ja teollisuusministeriön yhdessä teollisuuspii- leen yritystutkimuskertomukset niistä hank- 18203: rien kanssa kehittämän tavoitejohtamisjärjes- keista, joihin molemmilta on haettu rahoitusta. 18204: telmän avulla. Tehokkuutta on mitattu suorite- Lisäksi pyritään samanaikaisesti tekemään yri- 18205: tehokkuusmittarilla, joka perustuu teollisuus- tyskäyntejä. 18206: piirien aikaansaamien suoritteiden ja näiden Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan eri 18207: suoritteiden tuottamiseen tarvittujen voimava- hallinnonaloilla olevia avustusjärjestelmiä voi- 18208: rojen väliseen suhteeseen. Merkittäessä vuoden daan tarpeiden mukaan yhdistää ja siten yksin- 18209: 1985 suoritetehokkuutta lOO:lla teollisuuspii- kertaistaa hallintoa. Näin on esimerkiksi tehty 18210: rien toiminnan tehokkuus on kehittynyt siten, vuoden 1989 alusta työvoimaministeriön ns. 18211: että v. 1984 suoritetehokkuus oli 91 ja v. 1987 ylimääräisen investointiavustuksen suhteen 18212: se oli 103. Kertomusvuoden suoritetehokkuus myöntämällä se yritystoiminnan aluetuesta an- 18213: tulee kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan netussa laissa tarkoitettuun investointiavustuk- 18214: olemaan olennaisesti vuoden 1987 suoritete- seen sisältyvänä avustusosuuden korotuksena. 18215: hokkuutta parempi. Valtiovarainministeriön asettama toimikunta 18216: Suoritetehokkuuden ohella on teollisuuspii- selvittää parhaillaan hajanaisen avustus- ja 18217: rien palvelujen laatuun kiinnitetty jatkuvasti neuvontaorganisaation aiheuttamia haittoja. 18218: huomiota. Teollisuuspiirien palvelujen laatua Toimikunnan työllä pyritään saamaan aikaan 18219: koskeva selvitys on viimeksi tehty 1980-luvun ns. yhden luukun palvelu eli keskitetty avustus- 18220: alkupuolella, minkä jälkeen selvityksen tekemi- ja neuvontaorganisaatio. 18221: seen ei ole ollut käytettävissä varoja. Tarkoi- K e h i t y s s u u n t i a . Hallituksen esitykses- 18222: tuksena on, että vuoden 1989 aikana palvelu- sä laiksi yritystoiminnan aluetuesta (HE n:o 18223: jen laatua kuvaava selvitys tehdään joidenkin 91/1988 vp.) on selvitelty mm. yritysten toi- 18224: teollisuuspiirien alueella. minnassa tapahtuneita muutoksia ja niiden 18225: Teollisuuspiirien tehokkuuden parantami- vaikutuksia. Esityksen mukaan muutokset ko- 18226: seksi on niiden päätäntävaltaa lisätty sekä ra- rostavat liikkeenjohtotaidon sekä taitotiedon 18227: hoitushakemusten käsittelyssä ja yrittäjäkoulu- parantamisen tarvetta etenkin pienissä ja keski- 18228: tuksessa että henkilöstöhallintoon liittyvissä suurissa yrityksissä. Tämä asettaa lisävaati- 18229: asioissa. Päätösvallan delegoinnista on ministe- muksia mm. teollisuuspiirien yrittäjäneuvon- 18230: riön mukaan saatu lähinnä myönteisiä koke- nalle ja -koulutukselle. 18231: muksia. Rahoitusmarkkinoilla tapahtuneet muutok- 18232: Teollisuuspiirien toiminnan tehokkuutta on set korostavat yritysten kannattavuuden ja va- 18233: lisätty myös kehittämällä automaattista tieto- kavaraisuuden merkitystä entisestään. Tämä 18234: jenkäsittelyä. Valmistuneet tai valmistumisvai- edellyttää mm. liikkeenjohtotaidon ja rahoi- 18235: heessa olevat järjestelmät käsittelevät yritysra- tuksen hallinnan parantamista pienissä ja kes- 18236: hoitusta ja yrittäjäkoulutusta. Lisäksi teolli- kisuurissa yrityksissä. 18237: suuspiirien käytössä on useita yritysneuvon- Rahoituksen saannin helpottuminen on li- 18238: taan soveltuvia ohjelmistoja sekä tekstinkäsit- sännyt yritysten riippumattomuutta rahoitus- 18239: telyohjelmistoja. Lähiaikoina automaattista laitoksista. Tällöin myös valtion erityisrahoi- 18240: tietojenkäsittelyä tullaan kehittämään muodos- tusorganisaatioiden toimintapuitteet ovat olen- 18241: 207 18242: 18243: naisesti muuttuneet. Hallituksen esityksen mu- Viime vuosina tapahtunut teollisuuspiirien 18244: kaan riskinottoon perustuvan rahoituksen ja tehvävien painottuminen on vähentänyt yritys- 18245: avustusten merkitys onkin yleisesti ottaen ko- neuvontaa, vaikka samanaikaisesti olisi ollut 18246: rostunut. tarvetta laajentaa tätä toimintaa olennaisesti. 18247: Investointien rakenteen arvioidaan muuttu- Teollisuuspiirien organisaatiouudistusten 18248: van tulevaisuudessa siten, että entistä suurempi päämääränä on ohjelman mukaan kehittää 18249: osuus investoinneista suuntautuu tutkimukseen aluetasolle tehokkaasti ja joustavasti toimiva 18250: ja tuotekehitykseen. Kehitystä on tapahtunut asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka teh- 18251: erityisesti tietotekniikan ja automaation aloilla. tävänä on vastata pienten ja keskisuurten yri- 18252: Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä lisääntyy tysten kehittämisestä sekä alueellisesta elinkei- 18253: myös kansainvälinen yhteistyö. nopolitiikasta. 18254: Käytettävissä olevan tekniikan nopea ja tar- Teollisuuspiirien toiminnan tavoitteet lähi- 18255: koituksenmukainen soveltaminen antaakin esi- vuosina määritellään ohjelmassa seuraavasti: 18256: tyksen mukaan yrityksille mahdollisuuksia - Teollisuuspiirien tulee lisätä yleistä liik- 18257: hankkia kilpailuetua. Tämä edellyttää kuiten- keenjohdollista neuvontaa noin kolminkertai- 18258: kin pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä aktiivi- seksi nykyiseen verrattuna. Teollisuuspiirien 18259: sempaa teknisen kehityksen seurantaa sekä uu- valmiuksia harjoittaa neuvontatyötä tulee pa- 18260: den tekniikan tehokkaampaa soveltamista. rantaa. Suuri osa neuvontapalvelujen tarjon- 18261: nan kasvusta tulee toteuttaa ostamalla asian- 18262: Elinkeinorakenteen muuttumiselle on esityk- tuntijapalveluja. 18263: sen mukaan ominaista palvelualojen kasvu. 18264: - Teollisuuspiirien harjoittamaa yrittäjä- 18265: Toisaalta työpaikat vähenevät perinteisillä tuo- 18266: koulutusta tulee tehostaa. Yrittäjäkoulutukses- 18267: tannnonaloilla. Maan eri osien väliset alueel- sa tulee kiinnittää huomiota yrityskohtaisien 18268: liset erot ovat kasvamassa ja aiemmasta kehi- 18269: koulutustarpeiden selvittämiseen ja edistää tä- 18270: tyksestä poiketen monet perinteiset teollisuus- 18271: hän perustuvien koulutusohjelmien laatimista. 18272: paikkakunnat ovat joutuneet vaikeuksiin teolli- 18273: Samoin tavoitteena on koulutuspalvelujen laa- 18274: suuden rakennemuutoksen takia. dullinen kehittäminen sekä aluetasolla käynnis- 18275: Yritysten markkinointiolosuhteissa on myös tetyn yrittäjäkoulutuksen koordinointityön jat- 18276: tapahtumassa muutoksia. Muun muassa kan- kaminen. 18277: sainvälisessä elinkeinoelämässä tapahtuva in- - Yritysrahoituksessa tulee rahoitushake- 18278: tegraatiokehitys lisää tarvetta yritystoiminnan musten käsittelyä nopeuttaa sekä kytkeä tarvit- 18279: kilpailukyvyn kehittämiseen. taessa neuvonta- ja koulutuspalveluja hank- 18280: K e h i t t ä m i s suun n i te 1m a t . Eduskun- keen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kunkin 18281: ta on vastauksessaan hallituksen esitykseen alueen elinkeinorakenteen kehittämistavoittei- 18282: kertomusvuoden tulo- ja menoarvioksi edellyt- den huomioon ottaminen tulee edelleen koros- 18283: tänyt mm. että hallitus selvittää teollisuuspii- tumaan tuen myöntämisperusteissa. 18284: rien rajojen tarkistustarpeet sekä henkilöstö- ja - Käytettävissä olevia yhteistyömuotoja 18285: muut tarpeet toiminnan tehostamiseksi ja että hyväksikäyttäen teollisuuspiirien tulee toimia 18286: hallitus ryhtyy selvitysten mukaisiin toimenpi- aktiivisesti toimialueensa elinkeinopolitiikan 18287: teisiin. Eduskunnan toivomuksen mukaisesti tehostamiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden 18288: on kauppa- ja teollisuusministeriön yrityskehi- toteuttamiseksi. Teollisuuspiirien tärkeänä teh- 18289: tysosaston toiminta- ja taloussuunnitelmaan tävänä tulee kuitenkin säilyttää yritysten kehit- 18290: vuosille 1990-1994 kirjattu mm. teollisuuspii- tämistä auttava toiminta. 18291: rien kehittämisohjelma, joka perustuu kauppa- - Teollisuuspiirien tulee ottaa huomioon 18292: ja teollisuusministeriön asettaman alueorgani- toiminnassaan, erityisesti neuvonta- ja koulu- 18293: saatiotyöryhmä 1986:n esityksiin. tuspalvelujen kehittämisessä, myös palvelualo- 18294: Ohjelman mukaan teollisuuspiirien tehtävät jen yritysten erityistarpeet. 18295: ovat lisääntyneet käytettävissä olevia voimava- Mainittujen toiminnallisten tavoitteiden to- 18296: roja nopeammin. Samalla ovat palvelutuotan- teuttamiseksi tulee ohjelman mukaan huolehtia 18297: totehtävät kasvaneet selvästi asiantuntijatehtä- tarvittavista resursseista sekä kehittää teolli- 18298: viä nopeammin. Kertomusvuonna teollisuuspii- suuspiirien hallinnollista asemaa siten, että 18299: rien hoidettavaksi tullut pienyritystuki on osal- teollisuuspiireistä tulee nykyistä itsenäisempiä 18300: taan lisännyt olennaisesti teollisuuspiirien yri- sekä henkilöstö- että taloushallintoon liittyvis- 18301: tysrahoitukseen liittyviä tehtäviä. sä asioissa. 18302: 208 18303: 18304: Kehittämissuunnitelman mukaan teollisuus- lisääntynyt koulutus- ja projektitoiminta ja 18305: piirien voimavaroja tulisi lisätä vuosina 1990- aktiivisempi osallistuminen alueelliseen elinkei- 18306: 1991 olennaisesti. Pienyritystuen hoitamiseksi nopolitiikkaan. 18307: olisi patkattava kaksitoista toimihenkilöä. Pii- Kertomusvuonna suoritettiin vajaat sata vä- 18308: ritoimistojen hallinto- ja laskentatehtäviä sekä hintään puolen päivän pituista neuvontatoi- 18309: avustusten käytön valvontaa varten on lisäksi meksiantoa. Lisäksi annettiin neuvoja joko 18310: esitetty yhdentoista toimihenkilön sekä toimis- puhelimitse tai toimistossa. Neuvontaan käy- 18311: totehtäviä varten viiden toimihenkilön hankki- tettiin n. 8 % teollisuuspiirin henkilöstön ko- 18312: mista. Neuvonta- ja yrittäjäkoulutuksen lisää- konaiskapasiteetista. Kolmen viime vuoden ai- 18313: minen edellyttää yhdeksän toimihenkilön paik- kana neuvontaan käytettyjen voimavarojen 18314: kaamista. Lisäksi teollisuuspiirien käyttöön tu- osuus on laskenut muiden tehtävien lisääntymi- 18315: lisi saada noin kymmentä henkilötyövuotta sen ja v. 1987 tapahtuneen voimavarojen vä- 18316: vastaava erillinen määräraha ulkopuolisten hentämisen vuoksi. Tällöin yksi yritysneuvojan 18317: palvelujen ostamiseen lähinnä neuvontahank- vakanssi siirrettiin Uudenmaan piiriin. 18318: keisiin. Piirin henkilöstöresursseista käytettiin n. 18319: Edellä kuvatun voimavarojen lisäämisen 20 % yrittäjäkoulutukseen eli suunnitteluun, 18320: ohella kehittämissuunnitelmassa on kiinnitetty markkinointiin, toteuttamiseen, valvontaan ja 18321: huomiota teollisuuspiirien henkilöstön palkka- raportointiin. Piirin lausunnon mukaan v. 18322: rakenteeseen. Organisaatiouudistuksen yhtey- 1989 koulutuksen osuus henkilöstöresursseista 18323: dessä on esitetty teollisuuspiirien piiripäälliköi- kasvaa, koska koulutus- ja konsultointipäivät 18324: den palkkauksen nostamista ministeriön toi- lisääntyvät ja projektitoiminta alkaa. 18325: mistopäälliköiden palkkauksen tasolle. Vastaa- Teollisuuspiiri on lausunnossaan tarkastellut 18326: vasti apulaispiiripäälliköiden sekä rahoitustuki- myös edellä esitetyn teollisuuspiirien kehittä- 18327: toimista vastaavien yritystutkijoiden palkkaus- misohjelman tavoitteita. Lausunnon mukaan 18328: ta tulisi tarkistaa. neuvonnan määrän kolminkertaistaminen ja 18329: Teollisuuspiirien lausunnot. Tu- samanaikainen laadun kohottaminen välittä- 18330: run teollisuuspiirin lausunnon mukaan alueel- västä neuvonnasta erikoisalojen neuvonnaksi ei 18331: lisen elinekeinopolitiikan tarve on ilmeinen. ole mahdollista ilman tuntuvaa henkilö-, vä- 18332: Maakuntatasoinen elinkeinojen edistäminen ta- line- ja määräraharesurssien lisäystä. Muiden 18333: pahtuu ilman yhteistä tärkeimpien osapuolten tehtävien lisäännyttyä neuvonnan osuus on 18334: hyväksymää ohjelmaa. Sen takia kukin taho vähentynyt eikä henkilökunnan ammattitaidon 18335: suunnittelee ja toteuttaa omia projektejaan ylläpitämiseen ja kehittämiseen ole voitu pa- 18336: varsin itsekkäistä lähtökohdista. Turun teolli- nostaa riittävästi. 18337: suuspiiri on tämän vuoksi tehostanut yhteistyö- Neuvonnan lisäämistä haittaa lausunnon 18338: tä muiden julkisten ja yksityisten organisaatioi- mukaan tarpeellisten apuvälineiden, kuten 18339: den kanssa. Teollisuuspiiri käynnisti kertomus- kannettavien mikrotietokoneiden, puuttumi- 18340: vuonna yhdessä Turun Kauppakamarin kanssa nen. Matkamäärärahoja ei myöskään ole ollut 18341: osahankintayhteistyön edistämisprojektin, jo- riittävästi. Esimerkiksi Teknologian kehittä- 18342: ka jatkuu v. 1989 jonkin verran tehostettuna. miskeskuksen paikallinen konsultointiyksikkö 18343: Vuonna 1989 käynnistyi teknologiayrittäjäpro- on tältä osin huomattavasti paremmin varus- 18344: jekti, joka toteutetaan yhdessä mm. Teknolo- tettu. 18345: gian kehittämiskeskuksen Turun yksikön, Da- Palveluyritysten mukaantulo neuvonnan pii- 18346: taCity Center Oy:n, Turun työvoimapiirin, riin edellyttää myös uutta palveluelinkeinojen 18347: Turun kaupungin ja lääninhallituksen kanssa. tarpeisiin erikoistunutta henkilökuntaa. 18348: Lisäksi on suunnitteilla pienten yritysten ns. Teollisuuspiirin järjestämä yrittäjäkoulutus 18349: Vientirengas-projekti yhdessä Ulkomaankaup- painottuu jo nykyään nk. kehittämiskoulutuk- 18350: paliiton kanssa. seen, jolloin koulutukseen liittyy aina yritys- 18351: Kertomusvuonna teollisuuspiiri käytti rahoi- kohtaista työskentelyä tai konsultointia. Kou- 18352: tus- ja maksatushakemusten käsittelyyn n. lutuksen kehittämiseksi on kuitenkin lisättävä 18353: 60 OJo kokonaisvoimavaroista. Tavoitteeksi ase- määrärahoja. Vuonna 1989 Turun teollisuus- 18354: tettuja käsittelyaikoja ei täysin voitu kahden piirillä on ollut käytettävissään yrittäjäkoulu- 18355: viime vuoden aikana saavuttaa. Tähän vaikutti tukseen runsaat 1,3 Mmk ja koulutukseen on 18356: v. 1987 tapahtunut henkilöresurssien vähentä- osallistunut vajaat 500 henkilöä. Lisäksi koulu- 18357: minen, pienyritystuen siirto kertomusvuonna, tuksen kehittäminen vaatisi lausunnon mukaan 18358: 209 18359: 18360: päätoimista koulutuksen suunnittelijaa. Tehtä- seen, neuvontaan ja kehittämisrahoitukseen. 18361: vät hoidetaan nykyään muiden tehtävien ohel- Kehittämisyksikkö rakentuisi pääosin teolli- 18362: la. suuspiirien ja teknologian kehittämiskeskuksen 18363: Rahoitushakemusten käsittelyaikoja voidaan konsultointiyksiköiden varaan. 18364: teollisuuspiirin lausunnon mukaan lyhentää ke- Teollisuuspiirit pyrkivät toiminnassaan yh- 18365: hittämällä käsittelyrutiineja. Piirin päätäntä- distämään koulutuksen, neuvonnan ja rahoi- 18366: vallan lisääminen pienten hakemusten osalta tuksen. Eteläisissä teollisuuspiireissä näitä kei- 18367: lyhentäisi myös käsittelyaikoja. Kehittämistyö- noja pystytään lausunnon mukaan yhdistä- 18368: hön tarvittaisiin kuitenkin lisää aikaa. mään lähinnä vain kehittämishankkeissa ja 18369: Yksi käsittelyä hidastava seikka on lausun- hyvin pienissä pienyritystuen piiriin kuuluvissa 18370: non mukaan se, että hakemus on jätettävä investointihankkeissa. Kehitysalueilla näiden 18371: ennen hankkeeseen ryhtymistä. Suunnitelmat keinojen yhdistäminen on usein mahdollista 18372: ovat kuitenkin usein silloin vielä kesken, joten myös suuremmissa investointihankkeissa. 18373: käsittelyprosessin aikana on pakko pyytää lisä- Koulutuspalvelujen tarjontaa rajoittaa mää- 18374: tietoja, mikä vie aikaa. Maksatushakemusten rärahojen vähyys. Useimmissa teollisuuspiireis- 18375: käsittelyssä ei sinänsä ole paljon keventämisen sä on koulutuksen kysyntä niin suuri, etteivät 18376: varaa. käytettävissä olevat määrärahat riitä tehok- 18377: Kehitysalueavustusjärjestelmä on teollisuus- kaimman ja samalla kalleimman koulutuksen 18378: piirin mukaan yhä edelleen liian raskas. Yri- toteuttamiseen. 18379: tykset pitävät sitä liian jäykkänä nopeatempoi- Teollisuuspiirit ovat erikoistuneet omin voi- 18380: seen yritystoimintaan verrattuna. Aluejakoja min aloittavien yritysten neuvontaan, rahoitus- 18381: ja vuoden 1989 alusta voimaan tullutta yritys- neuvontaan ja välittävään neuvontaan. Toi- 18382: toiminnan aluetukilakia uudistettaessa alueja- mintoja koskeva syvällisempi neuvonta hoide- 18383: koa ja tukipykäliä olisi pitänyt lausunnon mu- taan useimmiten ohjaamalla yrittäjä jonkin 18384: kaan muuttaa perusteellisemmin. erikoistuneen neuvontaorganisaation puoleen 18385: Päällekkäisiä tukimuotoja ovat lausunnon tai käyttämään koulutusta ja konsultointia. 18386: mukaan pienyritystuki sekä investointi- ja Maksullista asiantuntija-avun hankintaa voi- 18387: käynnistystuki. Tämä koskee nimenomaan ke- daan rahoittaa kehittämisavustuksella. Neu- 18388: hitysalueiden pieniä hankkeita lähinnä Poh- vontapalveluiden tarjonnan parantamiseksi oli- 18389: jois- ja Keski-Suomen alueilla. Kehittämis- ja si lausunnon mukaan syytä selvittää, olisiko 18390: vienninedistämisavustus voitaisiin lausunnon mahdollista keskittää kaikki valtion rahoitta- 18391: mukaan vientimarkkinoinnin osalta yhdistää. ma yritysneuvonta samaan organisaatioon. Yh- 18392: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan distämistä puoltaisi myös se, että yritys har- 18393: pienyritystuki sekä investointi- ja käynnistystu- voin tarvitsee neuvontaa vain yhdellä osa- 18394: ki eroavat olennaisesti toisistaan. Koska myön- alueella. Neuvonnan tulee lähteä liikeidean toi- 18395: tävä viranomainen on sama, onnistuu eron mivuuden tarkastelusta. 18396: tekeminen myös käytännössä. Avustusjärjestelmän pahimmat päällekkäi- 18397: Yhteistyö muiden alueella toimivien viran- syydet ovat kehittämisrahoituksessa. Teknolo- 18398: omaistahojen, kuten Kehitysaluerahaston ja gian kehittämiskeskukselle on muodostunut 18399: Teknologian kehittämiskeskuksen, kanssa on suhteellisen selvä oma tehtäväalueensa korkean 18400: teollisuuspiirin mukaan vilkasta. Turun työvoi- teknologian hankkeiden rahoittajana. Sen si- 18401: mapiirin kanssa vaihdetaan hankkeista tietoa, jaan kauppa- ja teollisuusministeriön myöntä- 18402: joskin yhteistyötä saisi olla enemmän. Verotoi- mä kehittämisavustus ja Kehitysaluerahasto 18403: mistojen kanssa yhteistyö on satunnaista, ja Oy:n myöntämä kehittämisavustus ovat käyt- 18404: yhteydenotot verotoimistoon ovat yleensä epä- tötarkoituksiltaan ja kohderyhmäitään jok- 18405: onnistuneet, koska on vedottu verotustietojen seenkin yhtäläiset. Kauppa- ja teollisuusminis- 18406: salassapitosäännöksiin. teriön ja Kehitysaluerahaston kehittämisavus- 18407: Kymen läänin teollisuuspiirin lausunnon mu- tukset kattavat kumpikin erikseen täysin Pie- 18408: kaan tulisi selvittää, voitaisiinko ministeriön nen ja Keskisuuren Teollisuuden Edistämissää- 18409: alaisuuteen muodostaa kaksi voimakasta yk- tiön valtion avustusvaroista myöntämän kon- 18410: sikköä, joista toinen, osakeyhtiömuotoinen sultointiavustuksen. Pienillä normimuutoksilla 18411: (Kera), keskittyisi pääosin laina- ja takausmuo- myös kauppa- ja teollisuusministeriön viennin- 18412: toiseen investointien rahoitukseen ja toinen edistämistoimiston kautta kulkevat viennin- 18413: syventyisi kehittämistoimiin, esim koulutuk- edistämis- ja vientinäyttelyavustus ja vientihen- 18414: 27 390649T 18415: 210 18416: 18417: kilöstön palkkausavustus voitaisiin hoitaa sineen ja kannattavuuslaskelmineen laadittai- 18418: kauppa- ja teollisuusministeriön tai Keran ke- siin yritystutkijan kanssa yrityskäynnin yhtey- 18419: hittämisavustuksella. Pienten tuote- ja mene- dessä. 18420: telmäkehityshankkeiden rahoittajana voisi lau- Pienissä kehittämishankkeissa olisi teolli- 18421: sunnon mukaan jokseenkin samanlaisilla peri- suuspiirin mielestä syytä selvittää, voitaisiinko 18422: aatteilla olla kauppa- ja teollisuusministeriö, kustannuksiin osallistumiseen perustuvasta jär- 18423: Kera tai Teknologian kehittämiskeskus. jestelmästä siirtyä stipendijärjestelmään. Sti- 18424: Kauppa- ja teollisuusministeriö on lausun- pendijärjestelmää pienissä kehittämishankkeis- 18425: nossaan painottanut, että ministeriön ja Kehi- sa puoltaisi se, että suurin osa kustannuksista 18426: tysaluerahasto Oy:n kehittämisavustukset kat- syntyy usein siitä, että yrittäjän ja hankkeeseen 18427: tavat vain osittain Pienen ja Keskisuuren Teol- osallistuvien henkilöiden työaika ja mielenkiin- 18428: lisuuden Edistämissäätiön avustukset, jotka to suuntautuvat kehittämiseen eivätkä välittö- 18429: yleensä ovat niin pieniä, etteivät ne ole aluepo- mästi tuottoja aikaansaavaan toimintaan. 18430: liittisesti merkittäviä. Oulun teollisuuspiirin lausunnon mukaan 18431: Teollisuuspiirin mukaan kehittämisrahoitus- pienten ja keskisuurten yritysten neuvontaa ja 18432: ta ja eri organisaatioiden rahoitusmuotoa sel- koulutusta on edelleen lisättävä. Pitkällä aika- 18433: keyttäisi se, että avustusmuotoisen kehittämis- välillä voidaan olettaa näin voitavan vaikuttaa 18434: rahan myöntäisi kauppa- ja teollisuusministe- yritysten investointi- ja kehittämistoimintaan 18435: riö pääosin teollisuuspiirien kautta ja kehittä- sekä käsiteltäväksi tulevien rahoitushankkeiden 18436: mislainat Kehitysaluerahasto Oy. Teknologian laatuun siten, että varsinainen käsittely olisi 18437: kehittämiskeskuksen tehtäväksi jäisi yrityskoh- hyvin rutiiniluonteista. 18438: taisessa rahoituksessa suurien, uutta korkeaa Kehitysaluepiirissä neuvontaan jää kuitenkin 18439: teknologiaa edustavien hankkeiden tukeminen. nykyään vain murto-osa ajasta. Oulun teolli- 18440: Nykyisen järjestelmän ongelmat kärjistyvät suuspiirissä neuvontaan on käytettävissä alle 18441: teollisuuspiirin mukaan kehitysalueella toimi- 10 OJo työajasta eikä tilanteeseen ole nähtävissä 18442: vissa, kasvavissa ja voimakkaasti tuotekehityk- parannusta muuten kuin välittämällä neuvon- 18443: seen panostavissa yrityksissä. Yrityksellä voi taa alihankintana ja lisäämällä piirien henkilö- 18444: samanaikaisesti olla voimassa laajentamiseen resursseja. 18445: liittyvä investointi- ja käynnistämisavustuspää- Piirin mukaan yrittäjäkoulutuksen kehitty- 18446: tös ja kauppa- ja teollisuusministeriöltä, Keral- mistä on rajoittanut koulutusmäärärahojen 18447: ta ja Teknologian kehittämiskeskukselta tuote- riittämättömyys. Piireillä olisi kuitenkin val- 18448: kehitysrahoituspäätös eri tuotekehityshankkei- miuksia hoitaa koulutusta kysyntää vastaavasti 18449: siin. Päällekkäisten tukien estäminen jää yri- lisäämällä määrärahoja sekä myös vapautta- 18450: tyksen ilmoituksen varaan. Erityisesti sen var- maHa tähän henkilöresursseja enemmän. 18451: mistaminen, ettei samoja palkkakustannuksia Lausunnossa todetaan, että teollisuuspiirien 18452: tueta sekä käynnitysavustuksella että kehittä- rahoitus on varsin mittavaa muihin vastaavan- 18453: misrahoituksella on nykyjärjestelmässä mah- laisiin organisaatiohin verrattuna. Palvelun 18454: dotonta. Teknologian kehittämiskeskuksen ra- kannalta päätökset on koetettu tehdä kohtuul- 18455: hoituspäätökset eivät tule käynnistysavustuksia lisessa ajassa. Teollisuuspiirien keskeisimmäs- 18456: maksavalle teollisuuspiirille edes tiedoksi. sä, aluepoliittisessa, rahoituksessa myönteiseen 18457: Kauppa- ja teollisuusministeriö on lausun- rahoituspäätökseen liittyy normaalisti neljästä 18458: nossaan tältä osin huomauttanut, että sekä viiteen maksatuspäätöstä. Kehitysaluepiirissä, 18459: ministeriö ja sen alaiset teollisuuspiirit että kuten Oulun teollisuuspiirissä, rahoitustoimin- 18460: Kera toimittavat toisilleen päätökset kaikista ta vaatii henkilöresursseista noin 65-70 %. 18461: myöntämistään rahoituspäätöksistä. Kertomusvuonna teollisuuspiireille siirtynyt 18462: Hakemusmenettely on teollisuuspiirin mie- pienyritystuki lisää lausunnon mukaan edelleen 18463: lestä nykyisellään suhteellisen yksinkertainen. rahoitukseen käytettävää aikaa. 18464: Hakijat kuitenkin toimittavat usein hakemuk- Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuus- 18465: sensa liitteeksi runsaasti enemmän materiaalia piirien muuttuminen yrityspalvelun piiritoimis- 18466: kuin asian vireillepano edellyttää, joten haki- toiksi kuvastaa hyvin niitä vaatimuksia, joita 18467: joille saattaa syntyä vaikutelma hakemisen muuttuva elinkeinoelämä asettaa kauppa- ja 18468: hankaluudesta. Seuraava askel hakemisen yk- teollisuusministeriölle ja sen alaiselle piiriorga- 18469: sinkertaistamiseksi olisi se, että suullinen vireil- nisaatiolle. Teknologian kehittyminen, kan- 18470: lepano riittäisi. Varsinainen hakemus kuvauk- sainvälinen integraatiokehitys ja rahoitusmark- 18471: 211 18472: 18473: kinoiden vapautuminen sanelevat omat muu- selvittelyssä. Lisäksi tulisi harkita kauppa- ja 18474: tosvaatimuksensa elinkeinoelämällemme. Eri- teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluvien 18475: tyisesti pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä piiriorganisaatioiden jonkinasteista yhdistämis- 18476: puuttuvat usein edellytykset voimakkaana jat- tä esim. Kymen teollisuuspiirin esittämällä ta- 18477: kuvan rakennemuutoksen vaikutusten hallin- valla. 18478: taan, joten ne tarvitsevat erityisesti neuvonta-, Suunniteltaessa jatkossa kauppa- ja teolli- 18479: ohjaus- ja koulutus- sekä rahoituspalveluja. suusministeriön hallinnonalalla tehtävien ja 18480: Tämän välttämättömän palvelun antaminen toimivallan delegointia piiritoimistoille on 18481: kuuluu nimenomaan kauppa- ja teollisuusmi- myös selvitettävä mahdollisuus siirtää tehtäviä 18482: nisteriön piiriorganisaatiolle. palvelujen tarvitsijoita lähinnä olevalle hallin- 18483: Teollisuuspiirien kehittämisohjelmaan kirja- nontasolle, kunnille. Kunnallisen elinkeinoasia- 18484: tut tavoitteet neuvonnan ja koulutuksen lisää- miesverkoston toiminnan kehittämistä ja tehtä- 18485: misestä ja rahoitushakemusten käsittelyn no- vien laajentamista on harkittava. 18486: peuttamisesta ovat oikeansuuntaisia. Koska ra- Erityisesti yrittäjäkoulutuksen osalta on sel- 18487: hoitushakemusten käsittelyyn ja päätöksente- vitettävä mahdollisuudet yhdistää yrityspalve- 18488: koon saatetaan nykyisin joutua käyttämään lun piiritoimistojen järjestämä yrittäjäkoulutus 18489: jopa yli 60 % piirien henkilöstön kokonaiska- työvoimaministeriön ja muidenkin ammatillis- 18490: pasiteetista, on toimintaa tarpeen kehittää. ta aikuiskoulutusta järjestävien tahojen koulu- 18491: Henkilöstön lisääminen yrityspalvelun piiri- tustoiminnan kanssa. Yhteistyöllä ja toiminnan 18492: toimistoihin on ilmeisesti nykytilanteessa mah- jonkinasteisella yhdistämisellä olisi mahdollista 18493: dollista ainoastaan tehtävien uudelleenjärjeste- tehostaa ja kehittää annettavaa opetusta ja 18494: lyjen ja sitä seuraavien henkilöstösiirtojen välttää turhaa päällekkäistä koulutustoimin- 18495: avulla. Kauppa- ja teollisuusministeriön piiri- taa. 18496: organisaation kehittämisessä tuleekin sen Valtiontilintarkastajien mielestä johdonmu- 18497: vuoksi keskittyä tarkastelemaan hallinnon- kainen alueellinen elinkeinopolitiikka, jonka 18498: alasta riippumatta eri avustusmuotojen pääl- avulla eri hallinnonalojen avustus- ja kehittä- 18499: lekkäisyyksiä ja rahoitusorganisaatioiden mää- mistoimet yhdistetään järkeväksi alueelliseksi 18500: rää. Rahoitustoiminnan osuutta piirien koko kokonaisuudeksi, on läänien kehittämisen ja 18501: työpanoksesta tulisi voida pienentää neu- siihen sijoitettujen varojen tarkoituksenmukai- 18502: vonta-, ohjaus- ja koulutustoiminnan hyväksi. sen käytön kannalta aivan välttämätöntä. Tä- 18503: Tämä olisi mahdollista karsimalla päällekkäi- mä edellyttää kaikilta valtion piiritason viran- 18504: set rahoitusmuodot ja yksinkertaistamalla nii- omaisilta hallinnonalasta riippumatta avointa 18505: den haku- ja myöntämismenettelyä, selventä- yhteistyötä. Lääninneuvottelukunnan tulisi toi- 18506: mällä eri organisaatioiden työnjakoa ja tehos- mia yhteistyön selkeänä koordinoijana ja lää- 18507: tamalla niiden yhteistyötä mm. yritysten toi- ninhallituksen yhteistyömuotojen toimeenpani- 18508: mintaedellytysten ja taloudellisen tuen tarpeen jana. 18509: 212 18510: 18511: 18512: 18513: 18514: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 18515: Valtiontilintarkastajat ovat suorittaneet tar- Sosiaali- ja terveysministeriö 18516: kastuksen Kansanterveyslaitoksessa 22.3.1989, 18517: sosiaalihallituksessa 12.4.1989 ja sosiaali- ja Päihdehaitat ja hoitotoimenpiteiden kehittä- 18518: terveysministeriössä 26.4.1989. minen. A 1k o h o 1i n k u 1utu s . Alkoholin 18519: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat kulutus on Suomessa v. 1980-88 lisääntynyt 18520: selvitelleet tehtävien ja toimivallan delegointia, n. 16 OJo. Kulutus pysyi lähes ennallaan 1980- 18521: päihdehaittoja, ammattitauteja, Kansan- luvun alkupuolella ja alkoi nousta v. 1986. 18522: terveyslaitoksen toimintaa, terveydenhuolto- Vuonna 1980 alkoholin kulutus asukasta kohti 18523: henkilöstön vajausta ja vammaisten erityis- puhtaana alkoholina oli 6,3 litraa ja kertomus- 18524: huollon palveluita. vuonna 7,3 litraa. Seuraavassa taulukossa on 18525: Sosiaali- ja terveysministeriöön tehdyn tar- esitetty lääneittäin alkoholijuomien kulutus lit- 18526: kastuskäynnin yhteydessä on käsitelty hallin- roina (puhdasta alkoholia) asukasta kohti v. 18527: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuon- 1980-88: 18528: na, kansanterveystyön ongelmia sekä tietohal- 18529: linnon ja tietojenkäsittelyn nykytilaa ja kehit- 18530: tämistarpeita. 18531: 18532: 18533: 18534: Lääni .......................................................... 1980 1982 1984 1986 1987 1988 18535: Uudenmaan ········································ 7,85 7,92 8,21 8,60 8,81 9,01 18536: Turun ja Porin ····································· 5,92 5,95 6,15 6,47 6,65 6,92 18537: Ahvenanmaan ...................................... 5,51 5,48 5,23 5,47 5,60 5,85 18538: Hämeen ············································ 6,49 6,60 6,77 7,14 7,34 7,56 18539: Kymen ············································· 6,89 6,99 7,13 7,57 7,77 7,99 18540: Mikkelin ............................................ 6,30 6,36 6,68 7,13 7,36 7,73 18541: Pohjois-Karjalan ................................... 5,62 5,60 5,62 6,02 6,13 6,33 18542: Kuopion ............................................ 6,09 6,07 6,13 6,50 6,70 6,91 18543: Keski-Suomen ...................................... 6,04 5,96 6,09 6,54 6,74 7,02 18544: Vaasan ············································· 3,93 3,87 3,90 4,16 4,27 4,39 18545: Oulun ·············································· 4,99 4,98 4,91 5,23 5,41 5,66 18546: Lapin ............................................... 6,58 6,48 6,33 6,79 7,16 7,42 18547: Koko maa ........................................ 6,31 6,35 6,49 6,86 7,06 7,29 18548: 18549: 18550: 18551: 1980-luvulla alkoholin kulutus lisääntyi eni- Tutkimusten mukaan Suomessa viidennes 18552: ten Turun ja Porin läänissä (16,9 OJo). Kulutus kuluttajista käyttää kolme neljäsosaa kaikesta 18553: on lisääntynyt vähiten Ahvenanmaalla alkoholista. Kasautumista ilmenee myös suku- 18554: (7,3 OJo), Lapin läänissä (12,1 OJo) ja Pohjois- puolen mukaan, miehet juovat neljä viidestä 18555: Karjalassa (12,5 OJo). Uudenmaan läänissä ku- alkoholilitrasta. Juominen on yleisintä viikon- 18556: lutus on lisääntynyt 13,9 OJo. loppuisin. Yli 60 OJo alkoholijuomista ostetaan 18557: 213 18558: 18559: viikonloppua edeltävinä päivinä. Alkoholijuo- neet kieltolakikauden. Ruotsissa sovellettiin 18560: mien käytössä humalakulutuksen osuus on henkilökohtaista myynninvalvontaa 1950- 18561: edelleen varsin suuri, ja myös se näyttää kasau- luvulla, ja Tanskassa on 1920-luvulta alkaen 18562: tuvan tietylle ryhmälle käyttäjiä. säädelty kulutusta aktiivisella hintapolitiikalla. 18563: Kertomusvuonna Suomessa pyrittiin aktiivi- Vuoden 1987 alkoholikomitean (KM 1989:1) 18564: sella hintapolitiikalla hillitsemään alkoholin mukaan hintapolitiikka onkin muodostunut 18565: kulutuksen kasvua, joka voimistui reaalitulo- keskeisimmäksi keinoksi alkoholinkulutuksen 18566: jen nousun myötä. Vuoden aikana tehdyillä, säätelyssä kaikissa Pohjoismaissa. 18567: yhteensä n. 12 OJo:n alkoholin hinnankorotuk- Seuraavassa kuviossa vertaillaan tilastoidun 18568: silla ei kuitenkaan kyetty lopettamaan täysin kulutuksen kehitystä v. 1969-87. Vertailuun 18569: kulutuksen kasvua, vaan kulutus nousi kerto- on otettu Pohjoismaiden lisäksi Yhdysvallat ja 18570: musvuoden aikana 3,26 %. Neuvostoliitto ja runsaasti viinejä kuluttavana 18571: Pohjoismaiden alkoholipolitiikka on melko maana Ranska sekä paljon olutta kuluttavana 18572: yhtenäistä. Islanti, Norja ja Suomi ovat koke- maana Saksan liittotasavalta. 18573: 18574: 18575: 18576: u~ 18577: 18 18578: 18579: 16 18580: 18581: H 18582: 18583: 1.2 18584: liittolöl.-..aval~ 18585: 18586: 10 18587: 18588: US,\ 18589: ' Suonai 18590: 18591: Ruoui 18592: !':Ylj:.l 18593: 4 18594: i\!~o·uvustui iittu 18595: 18596: : 1 18597: 1969 -.. 18598: 1 18599: 1. 18600: 1 18601: 7S 18602: 1 18603: 78 18604: 1 18605: 81 18606: 1 18607: M 18608: 1 18609: IJ7 18610: vuosi 18611: 18612: 18613: 18614: Alkoholin tilastoitu kokonaiskulutus on kas- seksi ja vähentämiseksi hillitsemään alkoholi- 18615: vanut viime vuosina melko harvoissa maissa. juomien kulutusta. Kulutus ei saisi kasvaa 18616: Kulutus on vähentynyt varsinkin Välimeren ainakaan nopeammin kuin muu yksityinen ku- 18617: viinimaissa, ensimmäisenä Ranskassa. Suomes- lutus. Vuotta 1986 lukuun ottamatta alkoholi- 18618: sa alkoholin kulutus on vuodesta 1986 lähtien juomien kulutuksen kasvu onkin 1980-luvulla 18619: lisääntynyt aiempaa enemmän. Siihen ovat vai- ollut hitaampaa kuin muun yksityisen kulutuk- 18620: kuttaneet mm. jo pitkään jatkunut suotuisa sen. Keskimäärin alkoholijuomien kulutus on 18621: taloudellinen kehitys ja kuluttajien reaalitulo- noussut tällä vuosikymmenellä 2,3 OJo vuodes- 18622: jen kasvu. sa, kun yksityinen kulutus taas 3,1 % vuodes- 18623: Oy Alko Ab pyrkii alkoholihaittojen estämi- sa. 18624: 214 18625: 18626: Muiden p ä i h teiden käyttö . Sosi- mausaineiden käyttö tytöillä 2 % :lla ja pojilla 18627: aali- ja terveysministeriöitä saadun selvityksen 3 %:lla. 18628: mukaan huumausaineiden käyttö on viime Vuonna 1986 Helsingin yliopiston kansan- 18629: vuosina pysynyt ennallaan. Käyttö on nyt sel- terveystieteen laitos selvitti nuorten huumeko- 18630: västi vähäisempää kuin 1970-luvun alussa. keiluja. Tutkimuskohteena olivat Helsinki, 18631: Huumeongelma on edelleen varsin pieni suh- kaksi maalaiskuntaa Uudenmaan läänistä, Val- 18632: teessa alkoholiongelmaan. Tutkimuksen mu- keakoski ja yksi kaupunki ja kolme maalais- 18633: kaan Suomessa osa huumausaineiden käytöstä kuntaa Pohjanmaalta. Tiedot koskivat perus- 18634: on satunnaista kokeilua, osa melko hallittua koulun 9. luokan oppilaita (n. 15-vuotiaita). 18635: ns. alakulttuurikäyttöä, osa pakonomaista eli Lisäksi tutkittiin Helsingissä 612 nuorta lukion 18636: narkomaanista. tai ammatillisen oppilaitoksen 2. luokalta. Hel- 18637: sinkiläisistä 17 -18-vuotiaista pojista kanna- 18638: Huumausaineiden käytön selvittämiseksi on bista oli kokeillut lähes 12 %ja tytöistä 8,5 %. 18639: vuodesta 1968 lähtien tutkittu varusmiesten Peruskoululaisten kohdalla kokeilukäyttö oli 18640: huumausaineiden käyttöä ja tehty Päihdeta- suurinta Helsingissä, jossa pojista kannabista 18641: paukset Suomen kouluissa -selvitystä sekä li- oli kokeillut 3,7 % ja tytöistä 1,6 %, Uuden- 18642: säksi joitakin erillisselvityksiä, esim. päihdeta- maan ja Valkeakosken peruskoululaisten koh- 18643: pauslaskenta vuodelta 1987. dalla kokeilukäyttö oli selvästi alle 2 %. Poh- 18644: Yleisimpänä ns. perinteisenä huumausainee- janmaalta ei tavattu kokeilukäyttöä lainkaan. 18645: na maassamme on edelleen kannabis (hasis), Sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus laskivat 18646: sitten tulevat erilaiset huuumausaineiksi luoki- 13.10.1987 kaikissa toimintayksiköissään ne 18647: teltavat lääkeaineet, amfetamiini, heroiini, ko- henkilöt, jotka kyseisenä päivänä olivat hoi- 18648: kaiini ja LSD. Huumausaineita pidetään ensi dossa tai hakeutuivat hoitoon päihteiden käy- 18649: sijassa nuorison ongelmana. Näin lienee eten- tön vuoksi. Henkilöt jakautuivat päihteiden 18650: kin kannabiksen käytön ja huumausaineiden käytön mukaan seuraavasti: 18651: ns. kokeilukäytön kohdalla. Sen sijaan viimei- 18652: simpien selvitysten mukaan varsinaiset huu- 18653: mausaineiden väärinkäyttäjät ovat nuoria ai- 18654: kuisia. Vaikein ongelma on alkoholin ja lääke- Päihde Henkilöiden OJo 18655: aineiden sekakäyttö. Muuten huumausaineiden määrä 18656: 18657: käyttö näyttää keskittyvän lähinnä kannabis- Alkoholi ......................... . 5 502 78,3 18658: tuotteisiin, yksinomaan ns. kovia huumeita Korvike (ml. liuotin) ............. . 422 6,0 18659: Lääke ............................ . 53 0,8 18660: käytetään varsin vähän. Tosin amfetamiinin Huume .......................... . 15 0,2 18661: käyttö on keskusrikospoliisin mukaan lisäänty- Alkoholi + lääke ................ . 398 5,7 18662: nyt viime vuosina huolestuttavasti. Muu sekakäyttö .................. . 218 3,1 18663: Viimeisimmän varusmiehille tehdyn huu- Ei tietoa ......................... . 423 6,0 18664: mausainetiedustelun mukaan v. 1987 oli 8, 5 OJo Yhteensä ......................... . 7 031 100,0 18665: varusmiehistä kokeillut jotakin huumausainet- 18666: ta, v. 1971 luku oli 15,5 %. Vertailun vuoksi 18667: otettiin vajaalta 1 OOO:lta palvelukseen astu- 18668: neelta varusmieheltä myös verinäyte huumaus- Päihtdden käytön vuoksi hoidossa olleista 18669: aineiden käytön selvittämiseksi. Vain yhdestä tai hoitoon tulleista vain 0,2 %:lla oli syynä 18670: näytteestä löytyi merkkejä huumausaineen huumausaineiden käyttö. 18671: käytöstä. Huumausaineiden käyttö oli ollut Alueellisesti huumausaineiden käyttö on 18672: lähinnä yhden tai muutaman kerran kokeilu- runsainta edelleen pääkaupunkiseudulla. Myös 18673: käyttöä. Yli 10 kertaa huumausainetta kokeil- suurissa asutuskeskuksissa ja ulkomaanliiken- 18674: leita varusmiehiä oli n. 2 % ja yli 50 kertaa teen kannalta vilkkailla paikkakunnilla käyttö 18675: käyttäneitä 0,5 %. Kokeilu oli yleisintä pää- on suurempaa kuin muualla. 1980-luvun aika- 18676: kaupunkiseudulla. na käyttö on kuitenkin alueellisesti ollut aiem- 18677: Päihdetapaukset Suomen kouluissa -tutki- paa laajempaa. 18678: muksen mukaan huumausaineiden käyttö on Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen 18679: 1980-luvun puolivälissä ollut pienintä koko mukaan kansainvälisesti verrattuna huumaus- 18680: tutkimusaikana. Kouluissa v. 1985 esille tulleis- aineiden käyttäjiä on Suomessa varsin vähän. 18681: ta kaikista päihdetapauksista tuli ilmi huu- Näin on myös verrattaessa tilannetta muihin 18682: 215 18683: 18684: Pohjoismaihin. Kun Tanskassa ja Ruotsissa den esitutkintalain lisäksi erittäin vaarallisiksi 18685: arvioidaan kovien, suoneosisäisesti otettavien luettavien huumausaineiden lisääntynyt käyttö. 18686: huumausaineiden käyttäjiä olevan 8 000- Huumausaineiden korkean katumyyntihinnan 18687: 10 000 ja Norjassa n. 3 000-4 500, niin Suo- vuoksi aineet kätketään hyvin huolellisesti po- 18688: messa heitä arvioidaan olevan n. 200-400. liisilta. Koska aineita on hyvin vaikea löytää ja 18689: Myös verrattaessa Pohjoismaiden huumaus- saada näyttöä esim. henkilökatsastusta varten, 18690: ainerikollisuuslukuja ovat tulokset samansuun- poliisin pitää nykyään tehdä paljon enemmän 18691: taiset. Suomessa huumausainerikoksista tuo- ns. esityötä, tiedustelua ja tarkkailua ennen 18692: mittuja on n. 10-20 kertaa vähemmän kuin kuin aineisiin on mahdollista päästä käsiksi. 18693: muissa Pohjoismaissa. Huumausaineiden taka- Sitä mukaa kun poliisin ammattitaito paranee, 18694: varikoinnit ovat Suomessa olleet myös huo- kehittyvät myös huumerikollisten taidot myydä 18695: mattavasti pienemmät kuin muissa Pohjois- ja kätkeä huumeita. Siten poliisin tilasto on 18696: maissa. Keskusrikospoliisilta saadun selvityk- lähinnä poliisin ammattitaidon tehokkuuden 18697: sen mukaan tämä johtuu Suomen pienemmistä mitta verrattaessa tuloksia vuosittain. 18698: huumemarkkinoista, mutta myös erilaisista Keskusrikospoliisin mukaan suhteellisen rau- 18699: tutkintamenetelmistä, jotka meillä suosivat jo hallisesti kehittynyt huumetilanne saattaa tule- 18700: tapahtuneen tutkimista. Jälkikäteen on voitu vaisuudessa hyvinkin nopeasti muuttua, mikäli 18701: osoittaa takavarikoituihin määriin nähden mo- myyntiin ja käyttöön tulevat uudet aineet tai 18702: ninkertaisten huume-erien maahantuonti ja le- entisten johdannaiset. 18703: vitys. Päihteiden väärinkäyttöön liitty- 18704: Poliisin huumetutkintaan osoitetut resurssit vät haitat . Alkoholin kulutus kasautuu 18705: ovat pysyneet samoina 1980-luvulla. Vuoden voimakkaasti, eniten kuluttava kymmenesosa 18706: 1989 alussa keskusrikospoliisin resursseja hie- juo yli puolet kaikesta alkoholista. Alkoholi- 18707: man lisättiin henkilöstöllä sekä liikkuvasta po- haitat eivät kuitenkaan keskity yksinomaan 18708: liisista että paikallispoliisista. Vuoden 1989 suurkuluttajaryhmälle, vaan kohtuujuojat 18709: aikana keskusrikospoliisin tutkimien juttujen saattavat aiheuttaa enemmän terveyshaittoja, 18710: määrä onkin selvästi lisääntynyt. Tämän vuok- sosiaalisia ongelmia, tieliikenneonnettomuuk- 18711: si myös tilastot tällä vuosikymmenellä ovat sia jne. kuin ongelmajuojat. Rajaa alkoholin 18712: olleet muuttumattomat. Huumausainerikoksis- väärinkäytön ja kohtuukäytön välille ei voida 18713: ta on vuosittain pantu syytteeseen 1 000- tutkimustiedon mukaan kiistatta vetää. Niinpä 18714: 1 300 henkilöä. Suuremmilla resursseilla luvut alkoholihaittojen vähentämiseksi on kokonais- 18715: olisivat varmasti suuremmat. Huumausaineri- kulutusta vähennettävä kaikissa väestöryhmis- 18716: kollisuus on rikollisuuden ala, jossa ei ole sä. 18717: asianomistajaa, ilmoittajaa, joka tekee poliisil- Alkoholin haittoja on perinteisesti mitattu 18718: le rikosilmoituksen, vaan poliisi joutuu itse myös tiedoilla päihtyneiden säilöönotosta, lii- 18719: hakemaan jutut esille ja tutkimaan ne. Tämän kennejuopum uksesta, tieliikenneonnettomuuk- 18720: vuoksi poliisin tilastot huumausaineiden vää- sista, väkivaltarikollisuudesta, rikoksista alko- 18721: rinkäytöstä ja käytettävistä aineista ovat vain holilainsäädäntöä vastaan, alkoholisairauksiin 18722: suuntaa antavia. kuolleista ja alkoholin käyttöön liittyvästä sai- 18723: Poliisin huumerikostutkinta on viime vuosi- rastavuudesta. Lisäksi tässä yhteydessä on 18724: na kohdistunut lähinnä törkeän ja ammatti- usein esitetty tietoja sosiaali- ja terveydenhuol- 18725: maisen huumerikollisuuden tutkintaan, minkä lon yksiköihin päihteiden käytön vuoksi ha- 18726: vuoksi kadulla tapahtuvan kaupan ja käytön keutuneiden lukumäärästä. 18727: valvonta on selvästi jäänyt vähäisemmäksi, Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan luo- 18728: etenkin pääkaupunkiseudulla, eikä poliisilla tettavinta tietoa päihdehaittojen kehityksestä 18729: näin ole selvää kuvaa nykyisistä käyttäjäryh- saadaan, kun tarkastellaan alkoholin käyttä- 18730: mistä. jien kuolleisuus- ja sairastavuuslukujen kehi- 18731: Huumeita on saatavissa suurimmissa asutus- tystä. Sen sijaan tarkasteltaessa esim. säilöön- 18732: keskuksissa koko maassa. Keskusrikospoliisin ottolukujen tai päihdehuollon palveluiden käy- 18733: rikoslaboratorio tutki v. 1987 erittäin vaarallis- tön kehitystä on johtopäätöksiä tehtävä varo- 18734: ta huumausainetta sisältäviä näytteitä 6 paik- vaisesti. Säilöönottoluvut kertovat enemmän 18735: kakunnalta, kertomusvuonna näytteitä oli lä- poliisikäytännöstä, päihdehuollon palveluiden 18736: hetetty 15 paikkakunnalta. Helsingin poliisilai- ja asunto-olojen kehityksestä sekä kansalaisten 18737: toksen mukaan tutkintaa on vaikeuttanut uu- suhtautumisesta päihtyneisiin kuin varsinaisista 18738: 216 18739: 18740: päihdehaitoista. Päihdehuollon palveluiden luotettavasti arvioida väärinkäyttäjien määrän 18741: käyttäjämäärien kehitys kertoo ensi sijassa pal- jakautumista eri alueille. Tiedot kuvaavat pa- 18742: velujen kehityksestä ja sen määrällisistä ja remmin sitä, millä alueilla on tehokas ja millä 18743: laadullisista eroista eri alueilla. Liikennejuopu- heikko päihdehuolto. 18744: muksien kehityksestä saadaan erilainen kuva, Alkoholikuolleisuuden kehitys sekä tiedot 18745: jos tarkastellaan absoluuttisia lukuja kuin jos maksakirroosien, haimasairauksien, alkoholi- 18746: tarkastellaan liikennejuopumuksien maaraa psykoosien ja -myrkytyksien määrästä antavat 18747: suhteessa ajoneuvojen ja liikenteen määrään. luotettavan kuvan haittojen kehityksestä. Sel- 18748: Päihdetapauslaskennassa 13.10.1987 todet- keimmin alkoholin kulutuksen kasvun vaikutus 18749: tiin n. 7 000 kansalaisen hakeutuneen hoitoon näkyy alkoholismiin, alkoholimyrkytykseen ja 18750: tai olleen hoidossa sosiaali- ja terveydenhuol- maksakirroosiin kuolleiden lukumääristä. 18751: lon toimintayksiköissä päihteiden käytön Kertomusvuoden joulukuussa hallitus antoi 18752: vuoksi. Näistä n. 86 Olo :n arvioitiin olevan eduskunnalle valtioneuvoston kertomuksen 18753: päihteiden väärinkäyttäjiä. Vaikka päihdeta- päihdeolojen kehityksestä v. 1987. Seuraavassa 18754: pauslaskennan tiedot voidaan esittää lääneit- asetelmassa kuvataan alkoholisairauksiin kuol- 18755: täin ja kunnittain, ei niistä voida kuitenkaan leiden määriä maassamme v. 1980-86: 18756: 18757: 18758: 18759: 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 18760: Alkoholismiin kuolleet ...................... 87 79 118 113 148 148 177 133 18761: - 100 000 asukasta kohti ................... 1,8 1,7 2,5 2,3 3,0 3,0 3,6 2,7 18762: Alkoholipsykoosiin kuolleet ................. 15 7 3 6 9 8 11 22 18763: - 100 000 asukasta kohti ................... 0,3 0,2 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,5 18764: Alkoholimyrkytykseen kuolleet .............. 238 272 271 249 274 295 289 317 18765: - 100 000 asukasta kohti ................... 5,0 5,7 5,6 5,1 5,6 6,0 5,9 6,4 18766: Maksakirroosiin kuolleet .................... 302 287 281 340 316 361 427 423 18767: - 100 000 asukasta kohti ................... 6,3 6,0 5,8 7,0 6,5 7,4 8,7 8,7 18768: Haiman sairauksiin kuolleet ................. 123 120 116 101 86 89 91 115 18769: - 100 000 asukasta kohti ................... 2,6 2,5 2,4 2,1 1,8 1,8 1,9 2,3 18770: 18771: 18772: 18773: Diagnosoitu maksakirroosi ja alkoholismi Liikennejuopumustapauksia oli v. 1975, 18774: ovat lisääntyneet koko 1980-luvun ajan, joskin 1980 ja 1985-1988 seuraavasti: 18775: kehitys on ollut verraten hidasta. Sairaaloiden 18776: poistorekisterin mukaan on kuitenkin hoito- 1975 1980 1985 1986 1987 1988 18777: kertojen määrä väestömäärää kohti pysynyt 17 918 23 001 24 426 27 188 27 280 30 057 18778: lähes ennallaan kaikissa alkoholisairauksissa. 18779: Liikennejuo p u m u s . Selvityksen mu- Liikennejuopumustapausten ilmitulon li- 18780: kaan todellisen liikennejuopumusrikollisuuden sääntyminen kertoo myös valvonnan tehosta- 18781: määrästä ja kehityksestä ei ole käytettävissä misesta. Rattijuopumusvalvonta on poliisin 18782: yksiselitteistä tietoa. Poliisin tietoon tullut ri- suorittaman valvonnan keskeinen alue. Poliisi 18783: kollisuus, valvonnan paraneminen ja ns. ratsia- on vuosittain lisännyt ajoneuvojen kuljettajille 18784: tutkimusten tulokset osoittavat vain tieliiken- tehtäviä puhalluskokeita. 18785: nejuopumuksen kehitystä. Kansanterveyslai- Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden 18786: toksen ratsiatutkimuksen mukaan liikennejuo- osuus oli v. 1987 13 % ja loukkaantuneiden 18787: pumusten kehitystä arvioitaessa on otettava 11 % kaikista samana vuonna tieliikenneon- 18788: huomioon moottoriajoneuvokannan kasvu, lii- nettomuuksissa kuolleista ja loukkaantuneista. 18789: kennesuoritteen nousu ja ajokorttien määrän Uusijoiden osuus kiinnijääneistä on lisäänty- 18790: lisääntyminen. Vaikka ilmi tulleen rattijuopu- nyt. Vuonna 1987 kiinnijääneistä rattijuopoista 18791: musrikollisuuden määrä on viimeksi kulunei- 47 % oli uusijoita, kun vastaava luku v. 1979 18792: den kymmenen vuoden aikana kasvanut n. oli 14 %. Ratsiatutkimusten pohjalta voidaan 18793: 23 %, on juopuneena ajaminen vuoden 1977 arvioida, että kiinnijäämiseen päätyvien vuosit- 18794: jälkeen selvästi vähentynyt suhteessa autokan- taisen n. 25 000 humala-ajokerran lisäksi Suo- 18795: taan ja liikennemääriin. messa tapahtuu vuosittain n. 1-2 miljoonaa 18796: 217 18797: 18798: humala-ajokertaa, jotka eivät paljastu. Keski- Alkoholilla on merkittävä osuus väkivaltari- 18799: määrin joka viidessadas liikenteessä oleva kul- koksissa. Vuonna 1987 oli murhaan, tappoon 18800: kuneuvon ohjaaja on vähintään 0,50 promillen tai niiden yrityksiin syyllisiksi epäillyistä 70 OJo 18801: päihtymistilassa. alkoholin vaikutuksen alaisena teon tehdes- 18802: Väkivaltariko 11 i suu s . Henkeen ja sään. Tyypillisiä henkirikosten välittömiä syitä 18803: terveyteen kohdistuneiden rikosten kokonais- ovat yhteisen juopottelun yhteydessä syntyneet 18804: määrä on viime vuosien aikana pysynyt lähes kiistat sekä perheen sisäiset ristiriidat. 18805: ennallaan. Kymmenen viime vuoden aikana on Seuraavissa valtioneuvoston kertomukseen 18806: murhien ja tappojen vuosittainen yhteismäärä eduskunnalle päihdeolojen kehityksestä v. 1987 18807: vaihdellut varsin vähän, n. lOO:sta 110:een. perustuvissa asetelmissa esitetään väkivaltari- 18808: Runsas kolmannes tekijöistä on alle 30-vuotiai- kollisuuden kehitys maassamme v. 1975, 1980, 18809: ta. 1983 ja 1985--1988. 18810: 18811: 18812: 18813: Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ja niiden selvittäminen: 18814: 1975 1980 1983 1985 1986 1987 1988 18815: Rikosten lukumäärä ..................... 16 721 18 126 19 683 20 899 21 579 21 725 23 514 18816: Selvitetty samana vuonna ................ 14 130 15 050 16 276 16 768 18 921 17 178 18 263 18817: - osuus (OJo) .....•..••...........•••.... 84,5 93,0 82,7 80,2 80,8 79,1 77,7 18818: 18819: 18820: Pahoinpitelyrikokset: 18821: 1975 1980 1983 1985 1986 1987 1988 18822: Pahoinpitely ............................. 8 952 9 271 10 538 II 480 12 010 12 498 13 609 18823: Törkeä pahoinpitely ..................... 1 099 1 600 1 793 1 891 1 820 1 905 1 978 18824: Lievä pahoinpitely ....................... 3 063 3 088 2 911 3 048 2872 2 662 2 771 18825: Yhteensä ................................. 13 114 13 959 15 242 16 419 16 702 17 065 18 358 18826: 18827: 18828: 18829: 18830: Pahoinpitelyrikosten maara on kasvanut tyksen mukaan eri viranomaisten välinen yh- 18831: jonkin verran. Valtioneuvoston kertomuksen teistyö päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja vä- 18832: mukaan alkoholia pidetään yhtenä tärkeänä hentämiseksi on kehittynyt myönteisesti viime 18833: pahoinpitelyrikollisuuteen vaikuttavana tekijä- vuosina. Yksi keskeinen tähän vaikuttanut te- 18834: nä. Vuonna 1987 poliisin selvittämissä pahoin- kijä on v. 1987 voimaan tullut päihdehuoltola- 18835: pitelyissä oli tekoon syyllistyneistä humalassa ki (41/86), joka asetti eri viranomaisille yhteis- 18836: 55--77 %. työvelvoitteen päihdehaittojen ehkäisemiseksi 18837: Suurin osa väkivaltarikollisuudesta on piilo- ja vähentämiseksi. Lain mukaan päihdehuol- 18838: rikollisuutta. Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliit- lon järjestämisvastuu ulotettiin myös tervey- 18839: tisen tutkimuslaitoksen v. 1980 suorittaman denhuoltoon. 18840: uhritutkimuksen mukaan vain alle 4 % väki- 18841: vallasta tulee tilastoiduksi. Vakavistakin ta- Päihdehuoltolain mukaisen toiminnan kehit- 18842: pauksista vain n. 6--7 % tulee ilmi. Saman tämiseksi kunnissa sosiaalihallitus ja lääkintö- 18843: tutkimuksen mukaan yleisintä on ns. katuväki- hallitus antoivat v. 1987 suosituksen, että kun- 18844: valta (30 %). Perheväkivalta, jonka osuus kai- nissa laadittaisiin selvitys päihdehuoltolain ti- 18845: kesta väkivallasta on hieman yli 10 %, on lasta, kehittämistarpeista ja -toimista. Selvityk- 18846: luonteeltaan keskimääräistä tärkeämpää ja se set tehtiin kertomusvuoden syyskuun loppuun 18847: kohdistuu miltei yksinomaan naisiin. mennessä, ja yhteenveto niistä oli tarkastusa- 18848: Hoitotoimenpiteiden kehittämi- jankohtana tekeillä sosiaalihallituksessa. Selvi- 18849: nen ja viranomaisten yhteistyö. tysten pohjalta kunnissa voidaan kehittää eri 18850: Sosiaali- ja terveysministeriöitä saadun selvi- viranomaisten välistä yhteistyötä, sopia tehtä- 18851: 28 390649T 18852: 218 18853: 18854: väjaosta ja ohjata resursseja tarkoituksenmu- huolto. Tämä mahdollistaa päihdehaittojen en- 18855: kaisella tavalla. naltaehkäisevän ja korjaavan työn suunnitte- 18856: Päihdehaittojen ehkäisyssä on terveyden- lun yhteensovittamisen. Viranomaisten yhteis- 18857: huollon oman panoksen kehittymisen lisäksi työmahdollisuudet lisääntyvät ja tehtäväjakoa 18858: virinnyt erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon voidaan selkiyttää. 18859: yhteistyömuotoja. Päihdehuollon akuutti- ja Raittiustyölaissa (828/82) edellytetään, että 18860: päivystyspalveluja on kehitetty terveydenhuol- kunnan raittiustoimi on yhteistyössä erityisesti 18861: lon yksiköissä, jotka ovat luonnostaan päivys- sosiaali-, terveys- ja koulutoimen kanssa. Tä- 18862: tysyksiköitä. Jatkohoito on sitten voinut ta- mä laki yhdessä päihdehuoltolain kanssa antaa 18863: pahtua sosiaalitoimen yksiköissä. Esimerkiksi kuntien viranomaisille selkeät velvoitteet sekä 18864: katkaisuhoito on voitu aloittaa terveyskeskuk- myös mahdollisuudet lisätä yhteistyötä ja te- 18865: sen vuodeosastolla ja tarvittaessa jatkaa sitä hostaa toimintaa päihteiden väärinkäytön vä- 18866: sosiaalitoimen katkaisuhoitoasemilla. On kui- hentämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemisek- 18867: tenkin todettava, että terveydenhuollon päih- si. Asia riippuu kuitenkin hyvin paljon kuntien 18868: dehuolto on vielä varsin kehittymätön ja riittä- resursseista. Kunnissa ei ole tähän mennessä 18869: mätön. Asenteet vaikeuttavat päihdehuoltotyö- osoitettu riittävästi resursseja ennaltaehkäise- 18870: tä edelleen suuresti. Kuitenkin päihdehaittojen vään työhön ja painopiste on ollut hoito- ja 18871: on todettu olevan yksi keskeisimmistä kansan- huoltotoimenpiteiden kehittämisessä. 18872: terveydellisistä ongelmistamme tällä hetkellä. Valtion keskushallinnossa yhteistyötä päih- 18873: Sosiaalitoimessa päihdehuolto jakautuu pe- teiden väärinkäytön vähentämiseksi ja haitto- 18874: ruspalvelu- ja erityispalvelutoimintaan. Yhteis- jen ehkäisemiseksi on tehty sosiaalihallituksen, 18875: työ näiden eri toimintamuotojen välillä on lääkintöhallituksen ja sosiaali- ja terveysminis- 18876: vasta kehittymässä. Tärkeimpänä tavoitteena teriön kesken. Yhteistyö on viime vuosina li- 18877: on kehittää päihdehuoltopalveluja osana nor- sääntynyt ja keskeinen tehtävä on ollut päihde- 18878: maalia sosiaalityötä, esim. kotipalvelua, päivä- huoltolain ja raittiustyölain mukaisen ennalta- 18879: hoitotoimintaa ja vanhustenhuoltoa. ehkäisevään työhön liittyvän koulutuksen ke- 18880: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kun- hittäminen. Yhteistyötarpeet on otettu huo- 18881: touttavan laitoshoidon yksiköitä on Suomessa mioon sosiaalihuollon valtakunnallisessa suun- 18882: ilmeisesti riittävästi. Näin on erityisesti perin- nitelmassa. 18883: teisten laitosten eli huoltoloiden osalta. Suur- Lääninhallituksessa päihteiden väärinkäytön 18884: ten, kaukana asutuksesta olevien yksiköiden vähentämiseen ja haittojen ehkäisyyn liittyvät 18885: sijasta tarvittaisiin pieniä, omassa kunnassa tai tehtävät hoidetaan kokonaan sosiaali- ja ter- 18886: omalla alueella toimivia yksiköitä, jotka toimi- veysosastolla. Tämä mahdollistaa sen, että lää- 18887: sivat kiinteässä yhteistyössä oman kunnan ja ninhallituksen eri hallintokuntiin suunnatussa 18888: alueen avohoidon jatkohoitoyksiköiden kanssa ohjaustoiminnassa voidaan antaa yhdenmukai- 18889: jatkohoidon ja hoidon vuorottelun järjestämi- sia ohjeita ja suosituksia. Lääninhallitus voi 18890: seksi. Kuntouttavassa laitoshoidossa keskeisinä hyvin myös seurata kuntien toimintaa. 18891: tavoitteina ovat toimitilojen ja varusteiden ko- Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten 18892: hentaminen, asumisväljyyden lisääminen yksi- yhteistyö muiden viranomaisten kanssa päihtei- 18893: köissä sekä hoidon sisällön kehittäminen ja den väärinkäytön vähentämiseksi ja haittojen 18894: monipuolistaminen. ehkäisemiseksi ei ole ollut riittävän laajaa ja 18895: Päihdehuoltotoimintaa kehitetään ensi sijas- sitä tulisi sosiaali- ja terveysministeriön mu- 18896: sa kunnissa, jotka voivat tuottaa palveluita kaan lisätä voimakkaasti. Yhteistyötä on tehty 18897: joko omana toimintanaan tai ostopalvelusopi- eniten opetusviranomaisten ja poliisiviran- 18898: muksin. Lisäksi päihdehuollon palveluita tuot- omaisten kanssa, mutta sitä tarvitaan lisää 18899: taa kolme valtion päihdehuollon kuntoutumis- erityisesti työvoima- ja asuntoviranomaisten 18900: yksikköä. kanssa. Yhteistyötä on mahdollista lisätä, mut- 18901: Vuoden 1989 alusta kuntien raittiustyö liitet- ta sen onnistuminen vaatii asioiden tarkastelua 18902: tiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- laajoina, viranomaisten sektorirajat ylittävinä 18903: ja valtionosuusjärjestelmään. Tämä merkitsee kokonaisuuksina. 18904: sitä, että raittiustyöstä tulee kiinteämpi osa Päihdehaittoja korjaavassa ja ehkäisevässä 18905: sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja se kuuluu sa- työssä on edelleen suuria yhteistyötarpeita. 18906: manlaiseen suunnittelu- ja valtionosuusjärjes- Vaikeissa lastensuojelutapauksissa päihteiden 18907: telmään kuin muukin sosiaali- ja terveyden- käytön on todettu olevan yksi keskeinen tekijä. 18908: 219 18909: 18910: Tästä huolimatta lastensuojeluviranomaisten ja mättömintä, vaikka päihteiden käyttäjiä voi- 18911: päihdehuollon välinen yhteistyö on varsin ke- daan näillä aloilla arvioida olevan keskimää- 18912: hittymätöntä. Yhteistyön kehittäminen on tar- räistä enemmän. 18913: peen myös moniongelmaisten kohdalla. Heillä Hoitoon ohjattujen määrästä on vaikea esit- 18914: on usein sosiaalisia, taloudellisia, mielentervey- tää täsmällisiä lukuja. Tämä johtuu siitä, että 18915: dellisiä vaikeuksia ja käyttäytymisongelmia tilastointikäytännöissä on vaihtelua sen suh- 18916: sekä aiempia rikoksia. Tätä ryhmää on usein teen, kuka määritellään hoitoon ohjatuksi. 18917: vaikea saada hoitoon, ja se on käyttäytymison- Jonkinlaista suuntaa hoitoon ohjattujen mää- 18918: gelmi~nsa vuoksi vaikea asiakasryhmä monessa rästä saadaan A-klinikkatoimen vuoden 1987 18919: palvelupisteessä. Päihteiden käyttö on usein tilastoista. Asiakkaita A-klinikkatoimessa oli 18920: leimaavin osatekijä tällaisten henkilöiden käyt- kaikkiaan 47 796, heillä käyntejä 298 406 ja 18921: täytymisessä, vaikkakaan ei aina keskeisin on- hoitovuorokausia 139 954. Hoitoon ohjattuja 18922: gelma. Käytännössä tämä on saattanut johtaa asiakkaita oli keskimäärin 7, 7 OJo. 18923: tilanteisiin, joissa vakavasti häiriintynyttä ih- Tilastojen perusteella voidaan yleisesti ar- 18924: mistä hoidetaan päihdehuollon heikoimmin re- vioida, että hoitoon ohjattuja on n. 10-20 % 18925: surssoidussa hoitopaikassa, ensisuojassa. Mo- toimintayksiköiden asiakaskunnasta. Alkoholi- 18926: niongelmaisia voidaan hoitaa vain eri viran- ja huumeneuvoston toimesta sosiaali- ja ter- 18927: omaisten välisellä riittävällä yhteistyöllä ja ke- veysministeriö käynnisti v. 1987 kaksivuotisek- 18928: hittämällä heille soveltuvia hoito- ja huolto- si suunnitellun Työelämän päihdehaittojen eh- 18929: muotoja ja lähestymistapoja. käisy -projektin. Projektilla pyritään valtioval- 18930: Päihdehuollon yksi keskeisin tavoite on lan ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä ke- 18931: päästä vaikuttamaan päihdeongelmiin mahdol- hittämään työelämän päihdekysymyksiin uutta 18932: lisimman varhaisessa vaiheessa. Perheen päih- laaja-alaista ajattelu- ja toimintatapaa. Projek- 18933: deongelmat tulevat esiin usein jo päivähoidossa tin osana työmarkkinajärjestöjä edustava Työ- 18934: ja kouluissa. Niissä päihdeongelmia kohdataan turvallisuuskeskus toteuttaa työpaikoilla valta- 18935: lähinnä päihdeongelmaisten perheiden lasten kunnallisen Itsestään selvä -kampanjan. 18936: oirehtimisen kautta. Eri viranomaisten välisen Hoitoonohjauksen kehittämistarpeiden li- 18937: yhteistyön avulla tulisi päihdeongelmaisten säksi projekti pyrkii ottamaan huomioon ny- 18938: perheiden lasten tarpeet ottaa huomioon päivä- kyisen päihdehuoltolain keskeiset painopisteet. 18939: hoidossa ja kouluissa. Näihin tulisi kehittää Toiminnassa on korostettava ehkäisyn merki- 18940: myös väyliä vaikuttaa itse perheen päihdeon- tystä, elinoloihin ja elämäntapaan vaikuttamis- 18941: gelmaan. Tässä tarkoituksessa esim. oppilas- ta sekä nykyistä laajempaa vastuunottoa päih- 18942: huoltojärjestelmää ja kouluterveydenhuollon dekysymyksistä. Tavoitteena on myös osallis- 18943: mahdollisuuksia ei ole vielä riittävästi kokeiltu. tua yleiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun. 18944: Hoitoonohjausjärjestelmän ke- Projekti pyrkii lisäämään ehkäisevien ja var- 18945: h i t t ä m i ne n . Työelämän päihdehaittoja on haisten vaikutuskeinojen avulla ihmisten kykyä 18946: 1970-luvulta lähtien pyritty ehkäisemään ja hallita alkoholin käyttöä ja korjata haittoja 18947: korjaamaan ns. hoitoonohjausjärjestelmän varhaisessa vaiheessa. 18948: avulla. Hoitotyö on kohdistunut periaatteessa Projektin kokemusten perusteella on tarkoi- 18949: kaikenlaisten päihteiden käyttöön, joskin työ- tus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ke- 18950: elämässä varsinaiseksi päihteeksi on ymmärret- hittää nykyisiä suosituksia sekä mahdollisesti 18951: ty vain alkoholi. Lääkkeiden väärinkäytöstä, myös sopimuksia ja lainsäädäntöä siten, että 18952: huumeista tai muista päihteistä ei ole puhuttu korostetaan laaja-alaista toimintaohjelmaa pel- 18953: juuri lainkaan. kän hoitoonohjauksen sijasta. Projektin koke- 18954: Tutkimuksissa on todettu, että hoitoonoh- muksia on tarkoitus hyödyntää mm. Kansain- 18955: jaus on toiminut varsin hyvin. Hoitoon on välisen työjärjestön ILOn kanssa tehtävässä 18956: ohjattu vaiheessa, jossa ongelmat eivät vielä yhteistyössä. Työelämän päihdehaittojen prob- 18957: ole täysin kärjistyneitä, hoidossa on käyty lematiikkaa tulee yleensäkin tarkastella myös 18958: aktiivisesti, siihen on oltu tyytyväisiä ja se on yhdentyvän Euroopan näkökulmasta. 18959: tuloksiltaankin ollut kannattavaa. Laaja-alaisen toimintaohjelman ja perintei- 18960: Tutkimusten mukaan hoitoon ohjaaminen sen hoitoonohjaustoiminnan yksi keskeinen 18961: on yleisintä suurilla työpaikoilla. Niin sanotuil- ero on siinä, että hoitoon ohjaaminen nähdään 18962: la LEL-aloilla, joissa työsuhteet ovat yleensä vasta viimeisenä vaikutuskeinona. Työelämän 18963: lyhyitä, hoitoonohjausjärjestelmä on kehitty- päihdehaitoista vain pieni osa johtuu varsinai- 18964: 220 18965: 18966: sesta alkoholismista. Kohtuukäyttäjien satun- osoittaa selvästi. Sama johtopäätös voidaan 18967: nainen liikajuominen, suurkuluttajien riskijuo- tehdä myös muiden päihteiden, esim. huumei- 18968: minen, varhaisvaiheen ongelmakäyttö ja kriisi- den osalta. Valtiontilintarkastajien mielestä 18969: juominen synnyttävät työelämässä monia on- keskeinen keino päihdehaittojen vähentämises- 18970: gelmia. Niitä ei vielä riittävästi tiedosteta eikä sä on kokonaiskulutuksen vähentäminen kai- 18971: niihin ole omaksuttu sopivia vaikutuskeinoja. kissa väestöryhmissä. Lisääntyviä alkoholihait- 18972: Terveyskasvatus- ja valistustoi- toja ei pystytä hoitamaan, ellei koko väestön 18973: min t a . Päihteitä koskeva terveyskasvatus on alkoholinkäyttöä saada vähenemään. Tämä 18974: Suomessa painottunut viime vuosikymmeninä vaatii aktiivista alkoholipolitiikkaa kaikilla toi- 18975: lähes yksinomaan raittiuskasvatukseen. Sekä minta-alueilla. Alkoholin kokonaiskulutuksen 18976: terveydenhuollossa että sosiaalihuollossa toteu- säätely on keskeinen ja tärkeä keino alkoholi- 18977: tetaan nykyisin omaleimaista terveyskasvatus- ongelmien ehkäisemiseksi. 18978: ta. Raittiusjärjestöt hoitavat yhteistyössä kou- 18979: lujen kanssa päihteisiin liittyvää terveyskasva- Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy monia 18980: tusta kouluissa. Alkolla on vuosittain muuta- terveydellisiä ja sosiaalisia riskejä. Tämän 18981: ma valtakunnallinen terveyskasvatusohjelma. vuoksi päihdeongelmiin vaikuttavia toimenpi- 18982: Päihteitä koskevan terveyskasvatuksen lisäämi- teitä on pyrittävä toteuttamaan aktiivisesti osa- 18983: nen ja muuttaminen nykyisiä tarpeita vastaa- na sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Erityisen tär- 18984: vaksi on välttämätöntä, mikäli halutaan raken- keää on yleisten palveluiden ja erityisten päih- 18985: taa alkoholipolitiikkaa muun kuin rajoittavan dehuollon palveluiden yhteensovittaminen. 18986: toiminnan varaan. Väestön keskuudessa ter- Toimenpiteet tulee kohdentaa ennen muuta 18987: veyskasvatus koetaan tärkeimmäksi ja par- suurkuluttajiin vaikuttamiseen sekä ongelma- 18988: haimmaksi keinoksi vähentää ongelmia. Tutki- käyttäjien hoitoon ja huoltoon. Huumaus- 18989: joilla on ristiriitaisia käsityksiä toimenpiteiden aineiden käytön ehkäisemiseksi tulisi järjestää 18990: tehokkuudesta. koulutusta henkilöstöryhmille, jotka työssään 18991: Terveydenhuollossa päihteiden väärinkäyt- kohtaavat käyttäjiä. Koulutuksella tulee pyrkiä 18992: töön liittyvää tiedotusta ja valistusta annetaan parantamaan huumausaineiden käyttäjille tar- 18993: pääosin normaalin terveydenhuollon ja sai- koitettuja hoitopalveluja. 18994: raanhoidon asiakaskäyntien yhteydessä, mutta Tarkoituksenmukaisen kaikaisuhoidon jär- 18995: myös ulospäin suuntautuvaa toimintaa on ke- jestäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista 18996: hitetty. Päihdehaittoja koskeva valistus on lii- päihdehuollon kehittämisessä. Kaikaisuhoidos- 18997: tetty osaksi laajempaa terveyskasvatusta. sa on tehostettava entistä enemmän selviämisen 18998: Eri viranomaisten ohella myös erilaiset päih- edistämistä ja vierailusoireiden hoitoa. Erityi- 18999: dehuollon laitokset ja järjestöt tiedottavat sesti tulee kehittää huumausaineiden katkaisu- 19000: päihdehaitoista. A-klinikat ovat tehostaneet hoitoa ja lisätä hoidon saatavuutta. Tähän 19001: viime aikoina tiedotusta ja valistusta, samoin tarvitaan sekä terveyden- että sosiaalihuollon 19002: kuin muutkin päihdehuollon avohoito- ja lai- katkaisuhoitopalveluja ja tarkoituksenmukai- 19003: toshoitoyksiköt. sia toimitiloja palvelujen järjestämiseksi. Tar- 19004: Oy Alko Ab jakaa valistusta alkoholihaitois- vitaan myös päivystystoimintaa, joka takaa 19005: ta ja auttaa muiden tekemää valistustyötä hoitoon pääsyn myös iltaisin ja viikonloppui- 19006: asiantuntija- ja materiaaliapua antamalla. sin. Koska huumausaineiden väärinkäyttäjät 19007: Alkon tiedotus- ja valistustoiminnan tavoit- eivät juurikaan hakeudu hoitoon omasta tah- 19008: teena on estää ja vähentää alkoholista koituvia dostaan, pitäisi kiinnittää entistä enemmän 19009: haittoja. Alkoholitietoutta on annettu yhä huomiota ns. etsivään työhön, jossa sopivat 19010: enemmän myymälöiden kautta, järjestämällä henkilöt etsivät huumausaineiden väärinkäyttä- 19011: erilaisia kampanjoita yhteistoiminnassa eri ta- jiä ja yrittävät motivoida heitä hakeutumaan 19012: hojen kanssa ja levittämällä kirjallista ja au- hoitoon. Myös hoidosta pääsevien jälkihoitoa 19013: diovisuaalista aineistoa. tulee kehittää nykyisestä. 19014: Viime vuosina alkoholin kulutus on kasva- Suomeen on luotu melko kattava A -klinik- 19015: nut Suomessa voimakkaasti. Alkoholin hin- kaverkosto lähinnä asutuskeskuksiin. Sen si- 19016: nankorotuksilla ei ole voitu estää kulutuksen jaan haja-asutusalueille ei klinikoita pienen 19017: kasvua riittävästi. Alkoholin kokonaiskulutuk- väestömäärän takia ole voitu riittävästi perus- 19018: sen kasvun vaikutus sairastuvuuteen ja muiden taa. Tämän vuoksi vastaavaa toimintaa tulisi 19019: haittojen lisääntymiseen on voitu tutkimuksilla kehittää esim. kuntainliittojen ja kuntien ter- 19020: 221 19021: 19022: veyskeskusten yhteyteen ja sosiaalitoimen yksi- Lääkärityövoiman kysyntään ja tarjontaan 19023: köihin. liittyvät ongelmat. Lääkärityövoimatilanteen 19024: Päihdehaittojen korjaavassa ja ehkäisevässä kehitystä selvitettiin laajasti 1980-luvun alussa. 19025: työssä on edelleen suuria yhteistyötarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lää- 19026: Huumeiden maahantulon ja huumausaineri- käri-hammaslääkärityövoiman laskentaryhmä 19027: kollisuuden vastustomiseksi olisi maahamme II esitti muistiossaan 30.9.1983 kaksi vaihtoeh- 19028: luotava huumeiden torjuntaohjelma, jossa eri toista arviota lääkäreiden työvoimatilanteen 19029: viranomaisille määrättäisiin koordinoidut, så- kehittymisestä. Molempien arvioiden mukaan 19030: keät perusteet ja tavoitteet suunnitella ja kehit- lääkärityövoiman tarjonta ylittäisi kysynnän 19031: tää ennalta ehkäiseviä toimia. Sosiaali- jtt ter- 1980-luvun lopulla ja ylitarjonta tulisi nopeasti 19032: veydenhuollon viranomaisten yhttlstyiJ muiden kasvamaan. Tämän johdosta työryhmä ehdotti 19033: viranomaisten kanssa päihteiden väärinkäytön lääkärikoulutuksen tuntuvaa supistamista. 19034: vähentämiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi ei Suurimmillaan lääkäriksi koulutettavien mää- 19035: ole ollut riittävän laajaa ja sitä tulisi lisätä rät olivat 1970-luvun puolivälissä, jolloin vuo- 19036: voimakkaasti. Esimerkiksi työn merkitys kun- sittain opintonsa aloittaville oli varattu 620 19037: touttajana on todettu tärkeäksi päihdeongel- aloituspaikkaa. 1980-luvulla aloituspaikkojen 19038: maisten hoidossa. Päihdeongelmaisten työhön määrä vähennettiin n. 500:aan, muutamana 19039: kuntouttaminen vaatii kuitenkin riittävää työ- vuonna vähän sen alle. Lääkärikoulutukseen 19040: voima-, sosiaali- ja terveydenhuoltovirano- otettavien määrää on sittemmin lisätty sosiaali- 19041: maisten välistä yhteistyötä. ja terveysministeriön esityksestä kertomusvuo- 19042: den keväällä 510:stä 560:een vuodessa ja vuo- 19043: Päihteiden väärinkäyttö on vakava yksilöä den 1989 keväällä 610:een vuodesta 1990 al- 19044: ja työyhteisöä koskeva sosiaalinen, terveydelli- kaen. 19045: nen ja taloudellinen ongelma, minkä vuoksi Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan las- 19046: työelämän päihdehaittojen korjausta ja ehkäi- kentaryhmän virhelaskelmiin perustuneet aloi- 19047: syä tulisi tehostaa kaikilla työelämän aloilla. tuspaikkojen supistukset sekä monet muut te- 19048: Väärinkäyttö on usein piilevää ja siihen suh- kijät ovat vaikuttaneet nykyiseen lääkärityö- 19049: taudutaan vähättelevästi. Työelämässä olevien voiman vajaukseen. 19050: henkilöiden päihteiden väärinkäyttöön tulee Niin sanotun orientoivan vaiheen palvelu 19051: puuttua jo varhaisessa vaiheessa eikä painottaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittami- 19052: yksinomaan hoitoonohjaustoimintaa. sen jälkeen 1980-luvun puolesta välistä lukien 19053: Päihdeongelmaan liittyy usein puutteellinen pidensi laillistetuksi lääkäriksi valmistumista 19054: asuminen ja asunnottomuus. Yleisten asunto- vuodella. Palvelua varten perustettiin v. 19055: olojen parantamisen ohella on huolehdittava 1983-85 sekä kansanterveystyöhön että sai- 19056: siitä, että myös vaikeassa asemassa olevien raanhoitolaitoksiin 600 erityistä orientoivan 19057: päihdeongelmaisten asuntokysymykset hoide- vaiheen virkaa. Valmistuvat lääketieteen lisen- 19058: taan. Varsinkin hoito- ja kuntoutuslaitoksista siaatit ohjattiin näihin koulutusvirkoihin. Sa- 19059: palaavien asumistarpeisiin tulisi kunnissa kiin- manaikaisesti lisättiin terveydenhuollon valta- 19060: nittää erityistä huomiota. kunnallisessa suunnitelmassa muiden lääkärin- 19061: Päihteiden väärinkäyttöä koskevaa tiedotus- virkojen määrää lähes yhtä paljon kuin ennen. 19062: ja valistustoimintaa suorittavat useat tahot. Vuosien 1989-93 valtakunnallista sosiaali- 19063: Kunnan raittiustoimi ja raittiusjärjestöt ovat ja terveydenhuollon suunnitelmaa valmistelta- 19064: perinteisesti olleet keskeisimmät. Nyt myös essa kiinnitettiin huomiota siihen, että synty- 19065: muut tahot ovat tulleet yhä enemmän tähän nyttä työvoimavajausta sen enempää kuin hi- 19066: työhön mukaan. Valtiontilintarkastajien mie- dastunutta lääkärityövoiman kasvuakaan ei ole 19067: lestä valistus- ja tiedotustoimintaa tulee tehos- otettu juuri huomioon lääkärien virkamääräli- 19068: taa ja eri tahojen välistä yhteistyötä lisätä ja säyksiä suunniteltaessa. Odentoivan vaiheen 19069: tehtäväjakoa selkiyttää. Valistus- ja tiedotus- vaikutusten lisäksi lääkärityövoiman kasvua 19070: toiminnan sisältöön tulisi myös kiinnittää hidastaa 1980-luvun alkupuoliskolla toteutettu 19071: enemmän huomiota. Tutkimusten mukaan koulutusmäärien supistaminen sekä lääkäri- 19072: useimmat ihmiset pystyisivät hallitsemaan pa- kunnan ikärakenteesta aiheutuva eläkkeelle 19073: remmin alkoholinkäyttöään, jos heillä olisi siirtyvien määrän vähittäinen suureneminen. 19074: enemmän tietoa alkoholista ja sen vaikutuksis- Yksityislääkäritoiminnan lisääntyminen ja yk- 19075: ta. sityisen työterveyshuollon laajeneminen viime 19076: 222 19077: 19078: vuosina ovat osaltaan heijastuneet kunnallisen tystä vajauksen syntymiseen. Pienissä terveys- 19079: terveydenhuollon työvoimatilanteeseen. Lisäksi keskuksissa sidonnaisuus työhön on suurempi 19080: selvitysten mukaan kotimaisten työmarkkinoi- ja virkavapaiden saaminen vaikeampaa kuin 19081: den ulkopuolella olevien lääkärien määrä on suurissa terveyskeskuksissa. 19082: lisääntynyt. Näistä syistä lääkärien halukkuus terveyskes- 19083: Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustyöhön on vähentynyt ja sairaalatyöhön 19084: valtakunnallisessa suunnitelmassa vuosille siirtyminen on lisääntynyt. Viime vuosien aika- 19085: 1989-93 lääkärinvirkoja vähennettiin aiem- na on sairaalatyössä olevien lääkärien määrä 19086: piin suunnitelmiin verrattuna vuosien 1989 ja kasvanut, kun samaan aikaan terveyskeskusten 19087: 1990 osalta yhteensä 120 viralla. Samalla sovit- lääkärimäärä on pysynyt ennallaan ja kerto- 19088: tiin, että uusien lääkärinvirkojen perustamis- musvuoden aikana jopa pienentynyt. 19089: mahdollisuus on seuraavassa viisivuotissuunni- 1980-luvun puolivälissä lääkärityövoiman 19090: telmassa arvioitava ennen suunnitelman val- vajaus lisääntyi terveyskeskuksissa lähinnä 19091: mistelua. Vaasan läänissä mutta myös Pohjois- ja Itä- 19092: Myös seuraavat tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa. Ongelmaa käsiteltiin aluksi yksin- 19093: terveyskeskusten lääkärivajauksen ennakoitua omaan alueellisena. Tällöin toteutettiin eräitä 19094: suurempaan kasvuun: toimenpiteitä, joilla pyrittiin edistämään tila- 19095: - Lääkäreistä on entistä suurempi osa nai- päisen työvoiman sijoittumista syrjäseuduille. 19096: sia, joiden äitiyslomat ovat viime vuosina pi- Näitä olivat eräät palkkaukseen liittyvät tarkis- 19097: dentyneet. Toisaalta naiset hakeutuvat miehiä tukset ja mahdollisuus korvata orientoivan vai- 19098: useammin terveyskeskuksiin. heen palvelua työskentelemällä terveyskeskus- 19099: - Terveyskeskusten lääkärivajaukseen vai- lääkärinä. Toimenpiteistä huolimatta lääkäri- 19100: kuttaa myös lääkärien sijoittuminen alueellises- pula kuitenkin paheni ja laajeni valtakunnalli- 19101: ti. Yliopistokaupunkien lähellä olevat työpai- seksi, joskin alue-erot säilyivät. Lääkärityövoi- 19102: kat ovat monista syistä haluttuja. man vajausta alkoi olla myös sairaaloissa, 19103: - Koulutuksen antamia valmiuksia terveys- joskin lievempänä kuin terveyskeskuksissa. 19104: keskustyöhön ei pidetä riittävinä. Työ terveys- Erityisesti psykiatrien sekä eräiden muiden eri- 19105: keskuksissa on yksinäisempää kuin sairaaloissa koislääkärien virkojen täyttäminen on ollut 19106: ja työhön sidonnaisuus mm. runsaiden päivys- sairaaloissa jatkuvasti ongelmana. 19107: tysten vuoksi on raskasta. Lisätyön ja päivys- Terveyskeskusten kokonaan ilman hoitajaa 19108: tyksen korvauksia pidetään liian alhaisina, olevat virat ja sijaisuudet, ilman orientoivia 19109: minkä takia monet hakeutuvat iltatyöhön yksi- virkoja, lääneittäin v. 1986 ja kertomusvuonna 19110: tyisvastaanotolle. on esitetty seuraavassa lääkintöhallituksessa 19111: - Myös terveyskeskuksen koolla on merki- tehdyssä kuviossa: 19112: 19113: 19114: l(cXQ 111 19115: 1 19116: 1 19117: LJCII1 19118: 1 1 19119: 1 19120: Oulu 1 1 19121: Vaan 19122: - 1 0 t:r'layskes!<ul<set 19123: lCesit1-5uaa1 1986 19124: 19125: ~'' • 19126: lCua111a 1 1 19127: 7 > ! tarn'/skaskt.:!<set 19128: 1988 19129: l •1 19130: 1 19131: 5 19132: Tur.;n 1a F~r tn 19133: UI3!UI 19134: ~' 19135: ~1 .., 19136: 223 19137: 19138: Terveyskeskusten lääkärien viroista oli vajaus terveyskeskuslääkäreistä oli Vaasan lää- 19139: 3.10.1988 hoitamatta 709 eli 20,3 o/o. Kun lu- nissä. Pienin vajaus oli Hämeen ja Kuopion 19140: vuista vähennetään terveyskeskusten erikois- lääneissä, joissa molemmissa on lääketieteelli- 19141: lääkärijobtoisten sairaaloiden virat ja orientoi- nen tiedekunta. 19142: van vaiheen virat, oli varsinaisista terveyskes- Sairaanhoitolaitosten vailla hoitajaa olevat 19143: kuslääkärien viroista ilman hoitajaa 412 eli virat ja sijaisuudet, ilman orientoivia virkoja, 19144: 17,7 %. Keskimääräisen vajauksen ylittivät lääneittäin v. 1986 ja kertomusvuonna käyvät 19145: Oulun, Kymen, Lapin ja Vaasan läänit. Suurin ilmi seuraavasta lääkintöhallituksen kuviosta: 19146: 19147: 19148: 19149: -:=----; 19150: l<alta UI )111811 1 19151: ' . 1 1 1 19152: ucol 19153: ~lu 19154: ~ 19155: - 1 19156: 1 19157: 1 19158: , 19159: Yu.n 1 ~ sairaanhoitolaitoks~~ 19160: .......__.. 19161: Xe.sltt-9JC1l 1 1 19162: 1 19163: 1S26 19164: !Wall~~ 19165: f 1 1 11 sairaanhoitolaitoks~t 19166: ~njau-:<arj da 19167: - .. 1 19168: 1saa 19169: lHXltlll 19170: XY11 T 19171: i!aae 19172: TI.IM:n l a ?-:r 1n 19173: 1JJS!IU 19174: ..- 19175: il-1 19176: -~ 19177: 19178: ~ 1 19179: ' 19180: ? 19181: 19182: 19183: 19184: 19185: Suurin lääkärivajaus oli kertomusvuonna reitä laillistettiin eniten 1970-luvun puolivälistä 19186: Lapin läänin sairaaloissa ja pienin Kuopion 1980-luvun alkupuolelle. Viime vuosina on lail- 19187: läänissä. Yli 10 %:n vajaus oli Kymen, Mikke- listettu vajaat 500 lääkäriä vuodessa. Lääkäri- 19188: lin, Vaasan, Pohjois-Karjalan ja Lapin lääneis- työvoiman nettokasvu on n. 400 vuodessa, 19189: sä. Kertomusvuonna maan sairaanhoitolaitok- mutta se on saadun selvityksen mukaan mer- 19190: sissa vailla hoitajaa olevia virkoja ja sijaisuuk- kittävästi hidastumassa. 19191: sia oli kaikkiaan 6,8 % kaikista viroista ja Kunnalliseen terveydenhuoltoon on lisätty 19192: työsopimuksista eli 298 virkaa. Vajaus on kas- lääkärinvirkoja keskimäärin 215 virkaa vuo- 19193: vanut noin prosenttiyksikön vuodesta 1986. dessa vuodesta 1972 lukien. Työhön osallistu- 19194: Keskimääräinen lääkärivajaus erikoisaloilla neista laillistetuista lääkäreistä puolet on sijoit- 19195: oli 7,0 %. Alueellisesti erikoislääkärivajaus tunut sairaaloihin ja vajaat 30 o/o terveyskes- 19196: vaihtelee. Esimerkiksi psykiatrian erikoislääkä- kuksiin. Tehtyjen selvitysten mukaan 1980- 19197: rien vajaus oli suurin Uudenmaan, Vaasan ja luvun puolivälin jälkeen lääkärityövoiman kas- 19198: Lapin lääneissä. Anestesiologian erikoislääkä- vusta on 2/3 sijoittunut sairaanhoitolaitoksiin 19199: reiden virkoja ja sijaisuuksia oli kertomus- ja 113 kunnallisen terveydenhuollon ulkopuo- 19200: vuonna hoitamatta eniten Uudenmaan ja Vaa- lelle. Terveyskeskuksissa työskentelevien mää- 19201: san lääneissä. Radiologian erikoislääkäreistä rä on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. 19202: oli suurin vajaus Vaasan ja Hämeen lääneissä. Seuraavassa taulukossa esitetään työikäisten 19203: Vuodesta 1972 kertomusvuoteen Suomessa Suomessa toimivien lääkäreiden määrä ja yhtä 19204: asuvien laillistettujen lääkäreiden määrä on lääkäriä kohti laskettu asukasmäärä lääneittäin 19205: kasvanut 5 OOO:sta n. 12 OOO:een. Uusia lääkä- kertomusvuonna: 19206: 224 19207: 19208: Lääni Työikäiset Asukkaat yhtä Työryhmän mukaan työvoimavajauksen 19209: lääkärit lääkäriä kohti 19210: kasvu terveyskeskuksissa osoittaa, että terveys- 19211: Uudenmaan .............. . 3 818 318,2 19212: Turun ja Porin ........... . 1 615 442,2 keskukset eivät kykene riittävästi kilpailemaan 19213: Hämeen .................. . 1 537 443,4 työvoimasta. Näin ollen terveyskeskusten kil- 19214: Kymen .................... . 488 691,1 pailuedellytyksiä on monipuolisin toimin pa- 19215: Mikkelin .................. . 337 617,0 rannettava. Sen sijaan sairaanhoitolaitosten 19216: Pohjois-Karjalan ......... . 264 669,3 19217: Kuopion .................. . 730 350,3 työvoimatilanne on pysynyt kohtuullisen hyvä- 19218: Keski-Suomen ............ . 436 569,8 nä lukuun ottamatta joitakin erikoisaloja. Eri- 19219: Vaasan ................... . 636 698,8 koislääkärikoulutus tuottaa runsaasti uusia eri- 19220: Oulun .................... . 1 024 423,5 koislääkäreitä sairaaloiden erikoisaloille 1990- 19221: Lapin ..................... . 288 695,0 19222: Ahvenanmaan ............ . 39 609,3 luvun alkupuoliskolla. Tämän vuoksi erikois- 19223: lääkärin virkojen perustamista ei ole syytä 19224: Koko maa ................ . ll 212 438,4 19225: supistaa muutoin kuin työvoimapulasta kärsi- 19226: villä aloilla. 19227: Työryhmän suositukset sisältävät toimenpi- 19228: Asukkaiden määrä on ilmoitettu yhtä laillis- deohjelman, jonka tarkoituksena on parantaa 19229: tettua lääkäriä kohti. Lääkäreitä on keskimää- terveyskeskusten kilpailukykyä lääkärityövoi- 19230: rin enemmän niissä lääneissä, joissa on lääke- masta, ehdotuksen lääkärinvirkojen perustami- 19231: tieteellinen tiedekunta. sesta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnal- 19232: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lää- lisessa suunnitelmassa vuosille 1990-94 sekä 19233: kärinvirkatyöryhmä (Työryhmämuistio 1989:2) ehdotuksen lääkäreiden koulutustarpeen perin- 19234: tarkasteli lääkärien työvoiman ja kysynnän pohjaisesta selvittämisestä. 19235: kehitystä sekä selvitti sen perusteella, kuinka Työryhmä ehdottaa terveyskeskusten lääkä- 19236: paljon julkiseen terveydenhuoltoon voidaan ripulan poistamiseksi monia toimenpiteitä. 19237: perustaa uusia lääkärinvirkoja v. 1990-94, Näitä ovat esim. lääkärikoulutuksen sisällön 19238: jotta julkisessa terveydenhuollossa lääkärityö- kehittäminen, työolojen ja urakehitysmahdolli- 19239: voiman kysyntä ja tarjonta saadaan tasapai- suuksien parantaminen sekä työn sisällön mo- 19240: noon. Työryhmä esitti laskennallisia vaihtoeh- nipuolistaminen. 19241: toja ennakoitavissa olevan työvoiman kasvun Työryhmän ehdottaman toimenpideohjel- 19242: ohjautumisesta kunnalliseen terveydenhuol- man voidaan odottaa vaikuttavan työvoiman 19243: toon ja sen ulkopuolelle. Kaikissa vaihtoeh- jakautumiseen eri sektoreiden välillä, mutta 19244: doissa pyrittiin kunnallisessa terveydenhuollos- tilanteen korjautuminen vaatii aikaa. Työryh- 19245: sa sellaiseen työvoiman tasapainoon, jossa olisi mä katsoi, että lääkäreiden virkakiintiöt seu- 19246: poistettu viiden prosentin ylittävä virkojen raavassa viisivuotissuunnitelmassa on asetetta- 19247: täyttövajaus ja puolet sijaisuusvajauksesta. va pääpiirteiltään toisen vaihtoehdon mukai- 19248: Ensimmäisessä vaihtoehdossa lääkärivirko- sesti. Työryhmä ehdottaa, että kansanterveys- 19249: jen lisäys olisi 470 suunnitelmakaudella 1990- työssä virkojen perustaminen jatkuisi vuoden 19250: 94 eli kiintiöitä supistettaisiin huomattavasti. 1989 mukaisella alennetulla tasolla vielä vuodet 19251: Vain terveydenhuollon toiminnan kannalta tär- 1990 ja 1991. Kansanterveystyön virkakiintiös- 19252: keimmät virat voitaisiin perustaa. Apulaislää- tä siirrettäisiin suunnitelmakauden alkuvuosina 19253: kärin virkoja ei perustettaisi lainkaan. Toisessa yhteensä 50 virkaa yleislääketieteen koulutus- 19254: vaihtoehdossa lääkärimäärän lisäys olisi yh- viroiksi sairaanhoitolaitosten kiintiöön. Sai- 19255: teensä 710 virkaa suunnitelmakaudella. Va- raanhoitolaitosten erikoislääkärien virkojen 19256: jauksen nopeaksi korjaamiseksi virkoja perus- määrä olisi ehdotuksen mukaan v. 1990 vuo- 19257: tettaisiin kahtena ensimmäisenä vuonna vä- den 1989 mukaisella tasolla, v. 1991 hieman 19258: hemmän kuin myöhemmin. Kolmas vaihtoehto korkeampi ja vuodesta 1992 alkaen 80 virkaa 19259: sisältää voimassa olevan valtakunnallisen suun- vuodessa. Apulaislääkärin virkoja perustettai- 19260: nitelman 1989-93 mukaiset lääkärinvirkojen siin suunniteltua vähemmän. 19261: lisäykset, yhteensä 900 virkaa. Jotta perustetta- Väestövastuuperiaatteen käyttöönotto edel- 19262: vat virat saataisiin täytettyä ja lisäksi vähennet- lyttää vielä lisää virkoja kansanterveystyöhön. 19263: tyä kunnallisen terveydenhuollon nykyistä lää- Uudet virat olisi kohdennettava ennen muuta 19264: kärivajausta merkittävästi, tarvittaisiin laajoja avosairaanhoitoon ja kuntiin, joissa avosai- 19265: kunnallisen terveydenhuollon kilpailukykyä li- raanhoidon lääkärimäärä on pieni suhteessa 19266: sääviä toimia. väestöön. Sairaanhoitolaitoksissa ei tulisi pe- 19267: 225 19268: 19269: rustaa v. 1990 ja 1991 uusia virkoja aloille, saa/ta perustettu enemmän kuin työvoiman 19270: joilla on työvoimavajausta. kasvu olisi mahdollistanut. Lääkärityövoiman 19271: Sosiaali- ja terveysministeriöitä saadun selvi- ja lääkärikoulutuksen tarvetta pitkällä aikavä- 19272: tyksen mukaan lääkärivajauksen ratkaisemi- lillä on viimeksi tarkasteltu sosiaali- ja terveys- 19273: seksi käytetään edellä esitettyjen lisäksi muita- ministeriön asettaman työryhmän muistiossa 19274: kin keinoja, joista tärkeimpiä ovat seuraavat: vuodelta 1983. Muistiossa esitetyt laskelmat, 19275: - Lääkärivajauksen vähentämiseksi on jotka ulottuvat vuoteen 2000, ovat osoittautu- 19276: opetusministeriö esittänyt korkeakoulujen ke- neet lääkärityövoiman kehityksen osalta täysin 19277: hittämissuunnitelman tarkistamista, johon lää- virheellisiksi. Arviot sekä lääkärityövoiman ky- 19278: kintöhallitus on yhtynyt. Sen mukaan koulu- synnästä että tarjonnasta eivät ole läheskään 19279: tettavien lääkäreiden määrää tultaneen edelleen pitäneet paikkaansa. Tämän arviointivirheen 19280: lisäämään. Toimenpide vaikuttaa kuitenkin vuoksi lääkäriksi kouluteftavien määrää supis- 19281: vasta usean vuoden kuluttua. tettiin perusteettomasti. 19282: - Sijaistarpeen helpottamiseksi on jatkettu Lääkärikunnan jakautumista perustervey- 19283: opiskelijoiden oikeutta toimia terveyskeskus- denhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ei 19284: lääkärin sijaisena jo 4,5 opintovuoden jälkeen. sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ole käsi- 19285: - Terveyskeskuslääkärin työn luonnetta telty pitkän aikavälin koulutussuunnittelussa. 19286: muutetaan väestövastuuperiaatteen omaksumi- Lääkäreitä siirtyy eläkkeelle yhä enemmän 19287: sella. Tähän liittyviä uusia kokeiluja käynniste- vuoden 2000 jälkeen. Tämän johdosta valtion- 19288: tään vuoden 1989 aikana. tilintarkastajat kiirehtivät sosiaali- ja terveys- 19289: - Byrokratiaa ja turhaa paperityötä vähen- ministeriön lääkärivirkatyöryhmän tekemää 19290: netään terveyskeskuksissa mm. tietokoneiden ehdotusta lääkäreiden pitkän aikavälin koulu- 19291: avulla. Sairauslomatodistusten antaminen on tus- ja työvoimatarpeen perinpohjaisesta selvit- 19292: eräissä tapauksissa suositeltu siirrettäväksi ter- tämisestä. 19293: veydenhoitajille ja sairaanhoitajille. Terveysto- Lääkärityövoima ei ole sijoittunut alueel- 19294: distusten tarpeen vähentämiseksi niistä tehdään lisesti eikä julkisen ja yksityisen terveydenhuol- 19295: selvitys. lon kesken siten kuin työvoimaa suunniteltaes- 19296: - Työmarkkinaosapuolet pyrkivät edelleen sa on oletettu. Yksityinen terveydenhuolto on 19297: parantamaan terveyskeskustyössä nimenomaan laajentunut ennakoitua enemmän. Yksityisessä 19298: epämukavasta työajasta maksettavia korvauk- terveydenhuollossa toimivien lääkärien määrä 19299: sia. Terveyskeskuslääkärien palkkausta on pa- on kasvanut 1980-luvulla. Samanaikaisesti jul- 19300: rannettu 1.12.1988 alkaen lisätyöstä ja päivys- kisen terveydenhuollon lääkärivajaus on kasva- 19301: tyksestä suoritettavien korvausten osalta. nut erityisesti maaseudun terveyskeskuksissa. 19302: - Opetusministeriön ja yliopistojen kanssa Terveyskeskusten lääkärivajaus painottuu 19303: on käyty neuvotteluja lääkärikoulutuksen sisäl- pieniin terveyskeskuksiin Vaasan läänissä ja 19304: lön kehittämisestä siten, että valmistuvat lää- Pohjois-Suomessa. Kertomusvuoden aikana 19305: kärit pitäisivät myös terveyskeskustyötä vartee- kokonaistilanne on edelleen vaikeutunut siten, 19306: notettavana vaihtoehtona. että vajaus on lisääntynyt myös Etelä-Suomes- 19307: - Keskeisenä päämääränä on muuttaa sa ja pääkaupunkiseudulla. Ainoastaan Poh- 19308: asenteita terveyskeskuslääkärin työstä ja tehdä jois-Karjalan läänissä tilanne on kertomusvuo- 19309: terveyskeskukset työpaikkoina kilpailukykyi- den aikana hieman parantunut. 19310: siksi sairaaloiden ja yksityisen tahon kanssa. Terveyskeskuksien työvoimavajaus ja niihin 19311: Lukuisista toimenpiteistä huolimatta tämäkään hakeutuvien lääkäreiden määrän kasvun py- 19312: ei voi tapahtua hetkessä, vaan tilanteen paran- sähtyminen osoittavat, että terveyskeskukset 19313: tuminen vaatii aikaa. eivät kykene riittävästi kilpailemaan työvoi- 19314: Julkisen terveydenhuollon lääkärivajaukseen masta. Valtiontilintarkastajat katsovat, että 19315: ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista tärkein terveyskeskusten lääkärivajauksen ratkaisemi- 19316: on lääkärityövoiman kokonaiskysynnän ja seksi on käytettävä tehokkaita keinoja. Keskei- 19317: -tarjonnan epäsuhta. Työvoiman määrän net- sin tavoite on muuttaa asenteita terveyskeskus- 19318: tokasvu hidastui 1980-luvun puolivälissä kou- lääkärin työstä ja tehdä terveyskeskukset työ- 19319: lutukseen otettujen määrän supistamisen, eläk- paikkoina kilpailukykyisiksi sairaaloiden ja yk- 19320: keelle siirtymisen kasvun sekä lääkäreiden kou- sityisen terveydenhuollon kanssa. Työolosuh- 19321: lutukseen liitetyn ns. orientoivan vaiheen käyt- teita olisi kehitettävä siten, että työn raskautta 19322: töönoton johdosta. Virkoja lääkäreille on toi- kevennetään, esim. päivystystä vähennetään. 19323: 29 390649T 19324: 226 19325: 19326: Byrokratiaa ja turhaa paperityötä tulee vähen- noista. Vammaisuudesta aiheutuvaa haittaa 19327: tää. Myös urakehitysmahdollisuuksia terveys- voidaan vähentää vammaispalvelulain tarkoit- 19328: keskuksissa olisi parannettava, jotta lääkärit tamilla palveluilla ja tukitoimilla. 19329: suuntautuisivut aiempaa enemmän pitkäaikai- Erityispalvelut ovat vammaispalvelulaissa 19330: selle terveyskeskuslääkärin uralle. Tämä edel- pääosiltaan samoja kuin mitä aiemmin oli 19331: lyttää myös työn sisällön kehittämiseen liittyviä toteutettu invalidihuoltolain (907/46) perus- 19332: toimia, kuten väestövastuisen paikallisiin oloi- teella. Lain mukaisten palvelujen ja tukitoi- 19333: hin sopivan perusterveydenhuollon kehittämis- mien saamiselle ei enää ole perusteena vamma 19334: tä. sinänsä vaan sen aiheuttama haitta. Muun 19335: Valtiovarainvaliokunta on valtiovarain tilaa muassa terveydenhuoltoa koskevat lait, sai- 19336: v. 1987 koskevassa mietinnössään (n:o 4111988 rausvakuutuslaki (364/63) ja sosiaalihuoltolaki 19337: vp.) pitänyt terveyskeskuslääkäreiden tilannet- (710/82) turvaavat tietyt peruspalvelut. Vam- 19338: ta erityisen ongelmallisena ja katsonut, että maispalvelulain mukaisten etuuksien antami- 19339: lääkärien koulutuksen osalta tulisi ryhtyä te- seksi vaaditaan, että vamman tai sairauden 19340: hostettuihin toimiin opetuksen lisäämiseksi ja vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia. 19341: opetusohjelmien uudistamiseksi. Valiokunnan Laki on periaatteessa kaikkien vammaisten 19342: mukaan jo lääkärikoulutuksen alkuvaiheessa henkilöiden tarvitsemia erityispalveluja ja toi- 19343: tulisikin huolehtia siitä, että opiskelijat saisivat mintoja säätelevä laki. Kehitysvammaisten tar- 19344: tuntuman terveyskeskustyöskentelyyn eikä vitsemiin erityispalveluihin sovelletaan kuiten- 19345: koulutus nykyiseen tapaan olisi sairaalakes- kin lisäksi kehitysvammaisten erityishuollosta 19346: keistä. annettua lakia (519/77). 19347: Valtiovarainvaliokunta on myös edellyttä- Kansainvälisen vammaistenvuoden 1981 19348: nyt, että julkisen sektorin henkilöstövajauksen Suomen komitea selvitti aikanaan, että maas- 19349: poistamiseksi ryhdytään tehokkaisiin, nopeasti samme on vammaisia n. 400 000, mikäli vam- 19350: vaikuttaviin toimenpiteisiin. Paine julkisen maisuus käsitetään laajana, ja uusia tapauksia 19351: sektorin terveyspalvelujen kehittämiseen on ilmenee vuosittain n. 77 000. Vaikeavammaisia 19352: edelleen olemassa. Valiokunnan mukaan yksi- on arviolta 36 000 ja vuosittain tulee uusia 19353: tyistä sektoria tarvitaan kuitenkin julkisten tapauksia n. 5 000. 19354: terveyspalvelujen täydentäjänä, mikä on otet- Kehitysvammaisten määrässä ei vuosittain 19355: tava huomioon kehitettäessä yksityisen sekto- tapahdu olennaisia muutoksia. Kehitysvam- 19356: rin valtiontukijärjestelmää. maisia on maassamme tällä hetkellä arviolta 19357: Kun työvoimapula tulee olemaan jatkuvaa 32 000. Kehitysvammahuollon erityispalvelujen 19358: sosiaali- ja terveydenhuollossa, tulee valtion- käyttäjistä on nuorempien ikäluokkien osuus 19359: tilintarkastajien mielestä perusterveydenhuol- pienentynyt jatkuvasti, mikä johtuu varsin voi- 19360: lon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminnan makkaasta normaalipalvelujen käytöstä lasten 19361: toteuttamiseen kiinnittää entistä enemmän päivähoidossa ja peruskoulussa. 19362: huomiota. Perusterveyshuollon ja erikoissai- Vammaispalvelulain tavoitteet kohdistuvat 19363: raanhoidon yhteistyötä tulisi toteuttaa siten, vammaiseen henkilöön, mutta myös ympäröi- 19364: että luotaisiin alueittaiset palvelujärjestelmät, vään yhteiskuntaan. Lain mukaan yhteiskun- 19365: jotka palvelisivut kaikkia terveydenhuollon yk- nan yleisiä elinoloja ja palveluita tulee kehittää 19366: siköitä. Toiminnasta aiheutuisi kunnille ja niin, että kunta voi omalla toiminnallaan eh- 19367: kuntainliitoille kustannussäästöjä ja palvelujen käistä epäkohtien syntymistä ja poistaa niitä 19368: taso paranisi merkittävästi. haittoja, jotka rajoittavat vammaisten mahdol- 19369: lisuuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertaisina 19370: Vammaisten erityisliuollon palvelut. Laki jäseninä. Niinpä kunnan on mm. huolehditta- 19371: vammaisuuden perusteella järjestettävistä pal- va siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat 19372: veluista ja tukitoimista (380/87, jäljempänä myös vammaiselle henkilölle. Tämän tavoit- 19373: vammaispalvelulaki) tuli voimaan kertomus- teen saavuttamiseksi voivat kunnat käyttää 19374: vuoden alusta. Vammaispalvelulain käsitys apuna esim. kunnallisia vammaisneuvostoja, 19375: vammaisuudesta lähtee siitä, että kysymyksessä jotka vammaispalvelulain mukaan voidaan 19376: on yhteiskunnan ja yksilön rajoitusten välinen kuntiin perustaa. Vammaisneuvostot ovat va- 19377: tila. Tällöin vammainen on henkilö, joka vam- paaehtoisia. Niiden tehtävänä on sekä antaa 19378: mansa tai sairautensa takia ei pysty suoriutu- lausuntoja että tehdä aloitteita kunnan elinolo- 19379: maan joistakin tavanomaisen elämän toimin- jen ja palvelujen kehittämiseksi. 19380: 227 19381: 19382: Yksilön aseman parantamiseen tarkoitetut d a t . Sosiaali- ja terveysministeriöitä saadun 19383: palvelut ja tukitoimet jaetaan vammaispalvelu- selvityksen mukaan kehitysvammahuollon kes- 19384: laissa vaikeavammaisille ja toisaalta kaikille keiset epäkohdat liittyvät asumiseen. Kehitys- 19385: vammaisille tar koitettuihin toimenpiteisiin. vammaisten erityishuollon keskuslaitoksissa 19386: Lain tavoitteena on ensisijaisesti parantaa vai- asuu runsaat 5 000 kehitysvammaista. Saman- 19387: keasti vammaisten asemaa. Niinpä kunnille on aikaisesti ikääntyvien vanhempiensa luona ko- 19388: vammaispalvelulaissa asetettu erityinen velvol- tona asuu n. 5 000 kehitysvammaista. Laitosa- 19389: lisuus järjestää asunnon muutostyöt ja asun- sumista korvaavien pienten asumisyksiköiden 19390: toon kuuluvat välineet ja laitteet, kuljetus- perustamisen lisäksi on ajankohtaista kehittää 19391: palvelut ja palveluasuminen sekä tulkkipalve- asumispalveluja myös kotona asuvien kehitys- 19392: lut. Näistä kuljetuspalvelut ja palveluasuminen vammaisten tarpeisiin. 19393: tulevat voimaan vuoden 1992 alusta ja tulkki- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 19394: palvelut vuoden 1994 alusta lukien. Nämä v. 1989-93 annetun valtakunnallisen suunni- 19395: palvelut on oikeus saada, jos täyttää ne edelly- telman mukaan vähennetään kehitysvamma- 19396: tykset, jotka on määritelty asetuksessa vam- huollon keskuslaitosten hoitopaikkojen määrä 19397: maisuuden perusteella järjestettävistä palve- asteittain ja perustetaan tarpeellinen määrä 19398: luista ja tukitoimista (759/87, jäljempänä vam- pieniä hoito- ja asuinyksiköitä palvelujen käyt- 19399: maispalveluasetus). Voimaantuloajankohdan täjien kotiseudulle. Kehitysvammahuollon asu- 19400: siirtämisen tarkoituksena on, että kunnilla olisi mispalveluja lisätään kunnan ja erityishuolto- 19401: aikaa järjestää vaikeavammaisten palvelut. piirin yhdessä määrittelemän tarpeen mukaan. 19402: Muita vammaispalvelulain tarkoittamia palve- Myös asumispalvelut järjestetään ensisijaisesti 19403: luja ovat sopeutumisvalmennus ja kuntoutu- kotikunnassa pienissä yksiköissä. 19404: sohjaus sekä muut lain tarkistuksen toteutta- Eritasoisten asumispalvelujen kehittämisen 19405: miseksi tarpeelliset palvelut. Lisäksi vammais- ohella pyritään lisäämään kehitysvammaisten 19406: palvelulain nojalla voidaan korvata henkilö- muita avopalveluja. Tämä tapahtuu tarkoituk- 19407: kohtaisen avustajan paikkaamisesta ja päivit- senmukaisimmin lisäämällä kunnan vastuuta 19408: täisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvitta- peruspalvelujen järjestämisessä. 19409: vien välineiden, koneiden ja laitteiden sekä Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lasten 19410: vamman tai sairauden vaatiman tarpeellisen sijoittamista keskuslaitoksiin pyritään välttä- 19411: vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta mään. Vaikeasti vammaisten lasten hoitaminen 19412: aiheutuvat kustannukset. kotona vaatii perheiden tukemista eri tavoin. 19413: Sosiaalihallitus on 28.12.1987 antanut ohje- Mainitussa valtakunnallisessa suunnitelmassa 19414: kirjeen (n:o 211987) vammaisuuden perusteella pyritään luomaan kotihoitoa järjestäville per- 19415: järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. heille hoitovapaata. Suunnitelman mukaan 19416: Vammaispalvelulain tavoitteiden toteuttaminen lapsen hoitotuesta annetun lain (444/69) mu- 19417: edellyttää kiinteää yhteistyötä myös perus- kaista lapsen hoitotukea saavien lasten sekä 19418: terveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kans- vammaisen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaan 19419: sa. Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntou- kotihoidontukea saavien kotihoitoa tuetaan 19420: tuksen ja vammaispalvelulain sosiaalisen kun- tarpeen mukaan järjestämällä heidän hoitajil- 19421: toutuksen välillä on eräitä työnjako- ja rajan- leen hoitovapaata. Kokopäiväisesti hoitosuh- 19422: vetovaikeuksia, joiden ratkaisemiseksi on jär- teeseen sidotulle hoitajalle pyritään järjestä- 19423: jestetty useita yhteisiä koulutus- ja neuvottelu- mään vapaata vähintään yksi päivä kuukautta 19424: tilaisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon eri kohti. Valtakunnallisessa suunnitelmassa on 19425: tasoilla. Parannusehdotuksia on tehty mm. myös vuosittain korotettu vanhusten, vam- 19426: eräistä apuvälineistä, vammaisjärjestöjen tuot- maisten ja pitkiäaikaissairaiden kotona tapah- 19427: tamasta kuntoutusohjauksesta ja sopeutumis- tuvan hoidon tukemiseen tarkoitettua kotihoi- 19428: valmennuksesta. dontuen määrää. 19429: Vammaisen henkilön erilaisten palvelujen ja Kehitysvammaisten huollon tavoitteiden to- 19430: tukimuotojen saamisen ja jatkuvuuden turvaa- teuttamista vaikeuttaa kuitenkin voimavarojen 19431: miseksi laaditaan sosiaalihuollon ja terveyden- puute. Vuoteen 2000 mennessä on arvioitu 19432: huollon yhteistyönä yksilöllinen kuntoutus- tarvittavan n. 6 000 eritasoista asumispaikkaa 19433: suunnitelma ja vammaisasetuksen mukainen kehitysvammaisille. Sosiaali- ja terveysministe- 19434: palvelusuunnitelma. riön asettaman kehitysvammainen kuntalaisena 19435: Kehitysvammahuollon epäkoh- -työryhmän tehtävänä on ollut selvittää, miten 19436: 228 19437: 19438: yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita työnä on valmistunut tätä opetusta varten 19439: voitaisiin nykyistä enemmän käyttää kehitys- myös opetussuunnitelma. Tällä hetkellä myös 19440: vammaisten huollon järjestämiseksi. erityisopettajien koulutus vastaa tarvetta. Siir- 19441: Kehitysvammaisten erityishuollon järjestä- ron toteutuessa tarvittavat voimavarat siirret- 19442: minen kuuluu sosiaalihuollolle, mutta heidän täisiin sosiaalihuollosta opetustoimeen. 19443: terveydenhuollostaan vastaa kuitenkin ensisi- Kuntoutusjärjestelmien toimi- 19444: jaisesti terveydenhuoltojärjestelmä ja sen ylei- v u u s j a k e h i t t ä m i s t a r p e et . Useissa 19445: set palvelut lukuun ottamatta laitoshoidossa yhteyksissä tulee jatkuvasti esiin kysymys, mi- 19446: olevien henkilöiden terveydenhuoltoa. ten monien eri lakien ja toimintamuotojen 19447: Kehitysvammaisten terveyden- ja sairaanhoi- varaan vähitellen kehittynyt kuntoutusjärjestel- 19448: dosta on valmistunut lääkintöhallituksen työ- mämme pystyy vastaamaan vammaisten todel- 19449: ryhmämietintö (1/87). Työryhmä on tehnyt lisiin tarpeisiin. Toimintajärjestelmissä on eri- 19450: ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi, jotka laisia tavoitteita, käsitteitä, menetelmiä ja 19451: edellyttävät perusterveydenhuollon, erikoislää- etuuksia. Vammaisen kannalta tämä moninai- 19452: kärijobtoisen sairaanhoidon ja kehitysvamma- suus, riittämätön koordinointi ja osittainen 19453: huollon välisen työnjaon sopimista sekä teh- päällekkäisyys aiheuttavat vaikeuksia palvelu- 19454: tävä- ja vastuualueiden selkeyttämistä. Yleispe- jen saamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön 19455: riaatteena tämä tarkoittaa sitä, että erityishuol- mukaan kuntoutusjärjestelmän toimintaa ja 19456: topiiri vastaa laitosten kehitysvammaisista ja toimivuutta on tutkittu varsin vähän, vaikka 19457: terveydenhuolto avohoidossa olevista. järjestelmän hajanaisuus ja yhteistyön puute 19458: Valtakunnallisen suunnitelman mukaan mie- vaatisivat tutkimista ja kehittämistä. 19459: lisairaaloissa olevat kehitysvammaiset, jotka Kuntoutuksen osa-alueita ovat lääkinnälli- 19460: eivät ole jatkuvan psykiatrisen laitoshoidon nen, ammatillinen, opetuksellinen ja sosiaali- 19461: tarpeessa, siirretään sosiaalihuollon tukemiin nen kuntoutus. Viime aikoina on pyritty sel- 19462: tai kehitysvammahuollon järjestämiin hoito- ja kiinnyttämään kuntoutuksen osa-alueiden vas- 19463: asumisyksiköihin. Yhteistyössä lääninhallitus- tuujakoa. Niinpä kuntoutuksen osa-alueista on 19464: ten sosiaali- ja terveysosastojen, erityishuolto- ammatillinen, lääkinnällinen ja opetuksellinen 19465: piirien ja mielisairaaloiden kuntainliittojen kuntoutus siirretty näitä asioita muutenkin hoi- 19466: kanssa on selvitetty, miten suunnitelmakauden taville hallinnonaloille. Työnjakoa selkiinnytet- 19467: aikana n. 70 kehitysvammaista voidaan siirtää tiin myös vammaispalvelulaissa. Vammaispal- 19468: vuosittain mielisairaaloista pois. Etusijalla ovat velulain eräänä tavoitteena oli selkiinnyttää 19469: alle 55-vuotiaat, joilla on edellytyksiä asua edelleen eri viranomaisten ja sosiaalivakuutuk- 19470: laitosta vähäisemmän tuen avulla. Lähes sen vastuunjakoa sekä yksinkertaistaa hallinto- 19471: 1 OOO:sta mielisairaaloissa olevasta kehitysvam- menettelyä eräiden tukitoimenpiteiden osalta. 19472: maisesta n. 50 odottaa paikkaa muuhun ter- Tässä tarkoituksessa vammaisten henkilöiden 19473: veydenhuollon laitokseen. Keskuslaitoksiin tu- koulutuksesta, opiskelusta ja työhuollosta ai- 19474: lisi voida siirtää yli 300 ja tuettuihin asuntoihin heutuvien kustannusten korvaaminen ja tähän 19475: samoin yli 300 kehitysvammaista. Tarkoituk- liittyvä taloudellinen tuki, joka oli mahdollista 19476: senmukainen sijoituspaikka loisi edellytykset invalidihuoltolain nojalla, siirrettiin kokonai- 19477: paremmalle kuntoutukselle ja itsenäisemmälle suudessaan sosiaalivakuutuksen piirissä tapah- 19478: elämälle. tuvana kuntoutuksena toteutettavaksi. Valta- 19479: Keskeinen tavoite kehitysvammaisten huol- osan näistä tehtävistä olivat jo aiemminkin 19480: lossa on myös vaikeasti kehitysvammaisten hoitaneet Kansaneläkelaitos, työeläkejärjestel- 19481: erityishuoltona annettavan opetuksen siirtämi- mä sekä tapaturma- ja liikennevakuutus. 19482: nen peruskoulun yhteyteen. Opetusministeriö Vastuu sosiaalisesta kuntoutuksesta ja sen 19483: asetti v. 1986 virkamiestyöryhmän, jonka teh- kehittämisestä on sosiaaliviranomaisilla ja ta- 19484: tävänä oli selvittää vaikeasti ja pysyvästi kehi- pahtuu lähinnä vammaispalvelulain mukaises- 19485: tysvammaisten oppivelvollisten lasten opetuk- ti. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen pai- 19486: sen siirtäminen peruskouluun. Työryhmä on nopistealueita on tarkasteltu mm. sopeutumis- 19487: kertomusvuonna saanut valmiiksi ehdotuksen- valmennuksen ja tulkkipalvelun osalta. Sosiaa- 19488: sa, jonka mukaan vaikeimmin kehitysvam- lisen kuntoutuksen kehittämistarpeet tulevat 19489: maisten lasten opetus tulisi siirtää perus- sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tarken- 19490: kouluun v. 1992 lukukauden alusta lukien. tumaan, kun vammaispalvelulain seurantatut- 19491: Sosiaalihallituksen ja kouluhallituksen yhteis- kimus valmistuu. 19492: 229 19493: 19494: Kertomusvuonna Kuntoutussäätiö käynnisti annetun lain (519/77, jäljempänä kehitysvam- 19495: tutkimuksen, jossa mm. arvioidaan kuntoutus- malaki) sekä mielisairaslain (187/52) ja sosiaa- 19496: järjestelmän toimintaa. Tutkimuksen keskeise- lihuoltolain (710/82) nojalla. Invalidihuoltola- 19497: nä aiheena on kuntoutuksen kohdentaminen, ki kumoutui vammaispalvelulain tultua voi- 19498: kuntoutusprosessin jatkuvuuden parantaminen maan, mutta siitä ovat edelleen sovellettavina 19499: sekä eri järjestelmien yhteistyön ja työnjaon suojatyötä koskevat säännökset. Invalidihuol- 19500: selkiinnyttäminen. tolain mukaisia suojatyöpaikkoja oli kerto- 19501: Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutus- musvuonna n. 3 000. Merkittävimmät ylläpitä- 19502: asiain neuvottelukunnassa on ollut käsiteltävä- jät ovat yksityiset järjestöt ja erityishuoltopii- 19503: nä mm. eri toimikuntien työn, lakiehdotusten rien kuntainliitot. Jonkin verran on myös kun- 19504: ja selvitysten seuranta ja aloitteiden teko. Esil- tien suoraan ylläpitämiä suojatyöpaikkoja. 19505: lä ovat olleet myös kuntoutuskäsitteiden sel- Työkeskuksia on toiminnassa n. 100. 19506: ventäminen, työnjako ja yhteistoiminta, toi- Suojatyössä tarjotut työtehtävät ovat pää- 19507: meentuloturva, henkilöstön koulutus sekä työ- asiassa teollisuuden eri aloilta. Useimmat suo- 19508: voimavajaus. Edelleen on esitetty lainsäädän- jatyöpaikat vaativat vain vähäistä ammattikou- 19509: nöllisiä tarpeita yhteistoiminnasta kuntoutuk- lutusta. Tämä rajoittaa suojatyön soveltuvuut- 19510: sessa. ta vajaakuntoisen työllistämiseen. Pyrkimys 19511: Valtakunnallisen suunnitelman mukaan sosi- työvoimavaltaisuuden säilyttämiseen on rajoit- 19512: aali- ja terveydenhuollon lääkinnällistä kun- tanut tuotantomenetelmien uudistamista. Tuo- 19513: toutusta kehitettäessä kiinnitetään huomio eri- tekehittelyyn ja markkinointiin työkeskukset 19514: tyisesti palveluiden tarkoituksenmukaisuuteen, voivat kohdistaa hyvin vähän resursseja. 19515: vaikuttavuuteen, taloudellisuuteen ja tehok- Suojatyön kehittämistä on selvitetty työtoi- 19516: kuuteen. Näiden toimintojen seuranta kuuluu minta ja vajaakuntoisten työllistäminen -nimi- 19517: kiinteästi terveydenhuoltojärjestelmään. sessä toimikunnassa (1987:59, jäljempänä suo- 19518: Lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämistoi- jatyötoimikunta). Suojatyötoimikunta havaitsi 19519: mikunnan mietinnössä (STM 1987:52) on tehty nykyisessä suojatyöjärjestelmässä monia ongel- 19520: eräitä ehdotuksia havaittujen epäkohtien kor- mia. Keskeisiä epäkohtia ovat suojatyön järjes- 19521: jaamiseksi, joskin osa ehdotuksista vaatii lisä- tämisen kalleus ja se, että suojatyö ei tarjoa 19522: selvitystä ja -kehittelyä sekä konkretisoimista. työntekijälleen riittävää toimeentuloturvaa. 19523: Terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus ei Suojatyö on työntekijälleen leimaavaa eikä 19524: ole riittävää. Myöskään mahdollisuutta ostaa muodosta kuntouttavaa välivaihetta. Siirtymi- 19525: palveluja vammaishuollon ja kuntoutuksen eri- nen avoimille työmarkkinoille suojatyöstä on 19526: tyispalvelujen tuottajilta ei ole käytetty par- hyvin harvinaista. Invalidien suojatyön alkupe- 19527: haalla tavalla hyväksi. Erityispalveluja tarvitse- räinen tarkoitus oli hyödyntää invalidin osittai- 19528: vien hoito ja kuntoutus ei aina järjesty sosiaali- nen työkyky henkilön omaksi ja koko yhteis- 19529: ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- kunnan hyödyksi. 19530: osuudesta annetun lain mukaisella rahoituksel- Vuonna 1986 kunnallisten invalidihuoltolain 19531: la. Tämän epäkohdan poistamiseksi lääkintö- mukaisten työkeskusten nettokäyttökustannuk- 19532: hallitus on jatkuvassa yhteistyössä vammaisjär- set (SVOL:n mukaiset) olivat 348,75 mk päi- 19533: jestöjen ja palvelujen tuottajien kanssa. vältä (brutto). Vuonna 1987 (tieto puuttuu 19534: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kun- vuodelta 1986) suojatyöntekijän palkka oli 19535: toutusjärjestelmien toimivuutta ja keskinäisiä 174,20 mk päivältä (brutto ). Vuonna 1986 19536: suhteita tulisi edelleen selkiinnyttää. Erityistä invalidihuoltolain mukaisen suojatyön tekemi- 19537: huomiota on kiinnitettävä paikallistason yh- nen maksoi yhteiskunnalle kaksi kertaa enem- 19538: teistyön kehittämiseen. Tällä hetkellä paikallis- män kuin mitä suojatyöstä koitui palkkoja. 19539: tason yhteistyö toimii lähinnä työvoimahallin- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suoja- 19540: non ns. asiakasyhteistyöryhmien tai terveyden- työllä ei kyetä hyödyntämään suojatyöntekijän 19541: huollon kuntoutusryhmien toimenpitein. Ta- osittaista työkykyä niin, että siitä olisi tuotan- 19542: voitteena on täsmentää ja kehittää lainsäädän- topanoksena hyötyä. 19543: töä paikallisten yhteistyöryhmien tehtävistä. lnvalidihuoltolain mukaan suojatyölle on 19544: Suojatyön ja muun työtoiminnan alusta alkaen asetettu tavoite kuntouttaa suoja- 19545: k e h i t t ä m i ne n . Suojatyötä ja työtoimintaa työntekijöitä avoimille työmarkkinoille. Tämä 19546: järjestetään tällä hetkellä invalidihuoltolain tavoite ei kuitenkaan toteudu käytännössä. 19547: (907 146}, kehitysvammaisten erityishuollosta Vuosittain vain n. 5 OJo suojatyöntekijöistä siir- 19548: 230 19549: 19550: tyy avoimille työmarkkinoille. Vajaakuntoisis- se sopii yhä huonommin sosiaalihuollon työtoi- 19551: ta, jotka ovat työnhakijoina työvoimatoimis- minnan lähtökohdaksi. Tästä on ollut seurauk- 19552: toissa, työllistyy pelkästään omaehtoisesti sena se, että työtoiminta on kadottanut osan 19553: suunnilleen 20 OJo hakijoista. Suuri osa jäljellä merkityksestään. Työtoiminnan kehittäminen 19554: olevista menee joko koulutukseen, saa työvoi- edellyttää sen sisällön selvittämistä ja kehittä- 19555: matoimiston välityksellä tai työllistämistuen mistä. Aloja, jotka ovat tavanomaisen työelä- 19556: avulla töitä. Sen sijaan vajaakuntoisille järjes- män ja tuotannon ulkopuolella ja jotka tarjoa- 19557: tetyiltä ammattikursseilta on työllistynyt jopa vat mielekkäitä ja haastavia työtehtäviä, tul- 19558: 70 OJo koulutukseen osallistuneista. Vastaavasti laan sosiaalihallituksen kokeiluin tutkimaan. 19559: työklinikoiden työkokeiluasiakkaista on työl- Suojatyötoimikunta ehdottaa, että suoja- 19560: listynyt suunnilleen 30-50 OJo. työstä sosiaalitoimessa luovuttaisiin ja vajaa- 19561: Joensuun yliopistossa on tehty tutkimus suo- kuntoisten erityistyöllistäminen toteutettaisiin 19562: jatyöstä. Tutkimus osoittaa, että invalidihuol- työllisyyslain (275/87) mukaisesti. Tämä edel- 19563: tolain mukaisesta suojatyöstä ei yhteiskunnalle lyttää toimikunnan mukaan työllisyyslain mu- 19564: koidu myöskään muunlaisia hyötyjä riittävästi, kaisten keinojen tehostamista. Toimikunta eh- 19565: jotta nykyisen kaltaista suojatyötä voitaisiin dottaa, että kunnille maksettaisiin vajaakun- 19566: perustella. Samaan lopputulokseen päätyi suo- toisten työllistämisestä valtionosuutta niin, että 19567: jatyötoimikunta. sitä voitaisiin määräaikaisen valtionosuuden 19568: Sosiaalihuollon työtoimintaa järjestetään lä- lisäksi maksaa jatkuvasti. Valtionosuus olisi 19569: hes kattavasti vain kehitysvammaisille. Psyki- yleensä 70 OJo normaalia korkeampi, mutta eri- 19570: atriseen terveydenhuoltoon ja päihdehuoltoon tyisen vaikeasti työllistettävien osalta 85 OJo 19571: liittyvää työtoimintaa järjestetään vain muuta- korkeampi. Yrityksille, yhteisöille ja yksityisil- 19572: milla paikkakunnilla. Myöskään vanhusten vi- le ehdotetaan maksettavaksi työllistämistukea. 19573: rikkeellistä toimintaa ei ole järjestetty kuin Valtion virastoille ja laitoksille voitaisiin osoit- 19574: muutamilla paikkakunnilla. Työtoiminnan riit- taa työllisyysmäärärahoista määräraha tähän 19575: tävän kattavalla järjestämisellä tuetaan sekä tarkoitukseen. Nykyisen invalidihuoltolain no- 19576: laitosvaltaisuuden vähentämistä että avotoi- jalla työkeskuksessa toteutettavan suojatyön 19577: minnan kehittämistä. rahoitus siirrettäisiin osaksi työllisyyslain mu- 19578: Kehitysvammalain mukaisia paikkoja oli kaiseen työllistämisj ärj estelmään. 19579: kertomusvuoden lopussa n. 5 000. Mielisairas- Työtoiminta, jota tällä hetkellä järjestetään 19580: lain perusteella on järjestetty n. 200 avohuol- kehitysvammalain, mielisairaslain ja sosiaali- 19581: lon suojatyöpaikkaa. Lisäksi psykiatrisen ter- huoltolain nojalla, järjestettäisiin suojatyötoi- 19582: veydenhuollon asiakkaiden käytössä on ollut mikunnan mukaan tulevaisuudessa sosiaalipal- 19583: pääasiassa invalidihuoltolain mukaan perus- veluna. Työtoiminnasta säädettäisiin sosiaali- 19584: tettuja suojatyöpaikkoja. Kehitysvammaisten huoltolaissa ja sille saataisiin näin yhtenäiset 19585: työtoiminnan merkittävimmät järjestäjät ovat perusteet. Toisin kuin työllisyyslain mukaiset 19586: olleet erityishuoltopiirien kuntainliitot. Kun- vajaakuntoisten työllistämiseen tähtäävät toi- 19587: tien itsensä pitämiä paikkoja on vajaa viiden- menpiteet, työtoiminta perustuisi hoitosuhtee- 19588: nes koko määrästä, ja jonkin verran paikkoja seen. Näin ollen toimintaan osallistuville ei 19589: ylläpitävät yksityiset järjestöt. Sekä kehitys- maksettaisi palkkaa, mutta heille voitaisiin 19590: vammalain että mielisairaslain perusteella jär- maksaa palkkio. Osallistujien toimeentulon pe- 19591: jestettyyn työtoimintaan suoritetaan valtion- rustana olisivat sosiaalivakuutuksen etuudet. 19592: osuutta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- Toimikunnan mietinnöstä saadut lausunnot 19593: lusta ja valtionosuudesta annetun lain mukaan. ovat olleet myönteisiä. Sosiaali- ja terveysmi- 19594: Kehitysvammaisten työkeskusten tuotannon- nisteriö ja työvoimaministeriö valmistelevat 19595: alat ovat suuressa määrin samoja kuin invalidi- tällä hetkellä suojatyötoimikunnan ehdotusten 19596: huoltolain mukaan toimivissa työkeskuksissa. pohjalta tarvittavia lainsäädäntömuutoksia. 19597: Kehitysvammaisille, jotka osallistuvat työtoi- Vammaisten toimintamahdollisuudet ovat 19598: mintaan, maksetaan työosuusrahaa. Heidän enemmän riippuvaisia ympäristön rakenteista 19599: toimeentulonsa turvaa eläke. ja palvelusten saatavuudesta kuin kunnan mui- 19600: Sosiaalihuollon työtoiminta on hakenut van- den asukkaiden. Tämän vuoksi on tarpeen 19601: hustenhuollon työtoimintaa lukuun ottamatta edistää vammaisten tasa-arvoa ja mahdolli- 19602: työnteon mallin normaalista työelämästä. Kun suuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kan- 19603: teollinen työ muuttuu yhä koneistetummaksi, salaisten kanssa. Tämän saavuttamiseksi tulee 19604: 231 19605: 19606: lisätä yksilöllisiä osallistumis- ja toimintamah- vaatii nykyisen hajanaisen kuntoutusjärjestel- 19607: dollisuuksia ja kiinnittää huomiota vammai- män kokoamista. Kuntoutuksen organisaatio, 19608: suudesta aiheutuviin erityistarpeisiin. rahoitus ja muut järjestelyt on saatava kuntou- 19609: Yksilöllisten toimintaedellytysten parantami- tettavan kannalta selkeiksi, toimiviksi kokonai- 19610: seksi tarvitaan myös vammaiseen itseensä ja suuksiksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää 19611: hänen perheeseensä kohdistuvia palveluja ja paikallistason yhteistyön kehittämiseen. Erityi- 19612: tukitoimenpiteitä. Erityisesti vaikeavammai- sesti terveydenhuollon yksiköiden on parannet- 19613: suuteen liittyy sellaisia tarpeita, jotka jäävät tava yhteistyötä kaikkien muiden kuntoutuk- 19614: usein huomioon ottamatta sosiaali- ja tervey- seen osallistuvien viranomaisten, laitosten ja 19615: denhuollon yleisiä palveluja järjestettäessä. On yhteisöjen kanssa, jotka järjestävät yleisiä ja 19616: tärkeää, että vaikeavammaisilla on mahdolli- erityisiä palveluja ja tukitoimia vammaisia var- 19617: suus saada myös kohtuullinen määrä välttä- ten. Esimerkiksi tarkoituksenmukaisella sopeu- 19618: mättömiä erityispalveluja ja tukitoimia heidän tumisvalmennuksella ja kuntoutusohjauksella 19619: omatoimisen suoriutumisensa vuoksi. tulee pyrkiä parantamaan vammaisten sosiaa- 19620: Kertomusvuoden alussa voimaan tulleen lista toimintakykyä sekä tukea kuntouttamista 19621: vammaispalvelulain tavoitteena on ensisijaises- edistäviä valmiuksia antamalla heille ja heidän 19622: ti parantaa vaikeasti vammaisten asemaa ja lähiyhteisöilleen mahdollisuus kuntoutukseen. 19623: erityishuol/on palveluja. Lakia toteutettaessa Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 19624: on tähdellistä, että erityispalvelut ja tukitoimet vuodelta 1986 (s. 154) käsitelleet eri kuntoutus- 19625: tulevat koko maassa yhdenmukaisesti turva- järjestelmiä ja katsoneet tällöin mm., että ter- 19626: tuiksi. Nykyisin vaikeavammaisille tarkoitettu- veydenhuollon roolia pitää korostaa kuntou- 19627: jen palvelujen määrässä on ollut suuria alueel- tustarpeen ja kuntoutusmahdollisuuksien sel- 19628: lisia eroja. Vammaispalvelulain tavoitteiden to- vittämiseksi riittävän varhain. Paikallistason 19629: teuttaminen vaatii kiinteää yhteistyötä sosiaali- kuntoutuspalveluja kehitettäessä pitäisi hyö- 19630: huollon ja terveydenhuollon välillä, jotta vam- dyntää vammaisjärjestöjen asiantuntemusta. 19631: maisten erilaisten palvelujen ja tukimuotojen Valtiontilintarkastajat katsovat, että nykyi- 19632: saaminen ja jatkuvuus voidaan turvata. nen sosiaalitoimen suojatyö ei vastaa tarkoitus- 19633: Valtiontilintarkastajien mielestä kehitysvam- taan, koska sen käyttöä työllistämisen ja am- 19634: mahuollossa tulisi luopua suurista laitoksista ja matillisen kuntoutuksen välineenä haittaavat 19635: niiden kehitysvammaisten sijoittamisesta mieli- usein asenteelliset seikat. Suojatyöhön joutu- 19636: sairaaloihin, jotka eivät ole psykiatrisen laitos- mista pitävät monet työnhakijat leimaavana. 19637: hoidon tarpeessa. Hoitolaitokset olisi hajautet- Tämän vuoksi suojatyötoimikunnan ehdotusta 19638: tava kuntiin, jotta harjaannuttamis- ja opetus- suojatyöstä luopumisesta ja sen liittämistä 19639: vaiheessa voitaisiin hyödyntää lähiomaisten ja työllisyyslain mukaiseen vajaakuntoisten eri- 19640: perheen vammaiselle antama tuki. Vanhem- tyistyöllistämisjärjestelmään on pidettävä tar- 19641: piensa hoivissa kotona asuville kehitysvammai- koituksenmukaisena. Tämä vaatii kuitenkin, 19642: sille tulisi tarvittaessa järjestää tuettua, osin että työllisyyslain mukaisia erityisiä toimenpi- 19643: itsenäistä pienryhmäasumista. teitä ja tukimuotoja vajaakuntoisen työllistä- 19644: Vammaisten kuntoutuspalvelujen koordi- miseksi tehostetaan. 19645: nointia on vaikeuttanut se, että kuntoutustoi- Sosiaali- ja terveydenhuollon työtoiminnan 19646: mintaan kuuluu sekä yleisiä että erityispalvelu- tulee edistää siihen osallistuvien henkilöiden 19647: ja. Vastuu vammaisten kuntoutustoiminnan sosiaalista ja terveydellistä suoriutumista. Työ- 19648: suunnittelusta ja toteuttamisesta on hajaantu- toimintaa järjestettäessä ja kehitettäessä on 19649: nut eri viranomaisille. Niukkojen voimavaro- riittävästi kiinnitettävä huomiota myös kun- 19650: jen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen toutuksen merkitykseen. 19651: 232 19652: 19653: 19654: 19655: 19656: Työvoimaministeriön hallinnonala 19657: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- hentyä. Työttömien määrä oli kertomusvuonna 19658: kastuksen työvoimaministeriössä 3. 3.1989. keskimäärin 116 000, mikä merkitsee työttö- 19659: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat myysasteen alenemista 4,5 OJo:iin. Työttömyy- 19660: selvittäneet tehtävien ja toimivallan delegoin- den alueelliset erot olivat kertomusvuonna 19661: tia, työvoimataseen ja työllisyyden hoidon ke- edelleen varsin suuret, sillä Uudenmaan läänis- 19662: hitystä, työvoiman alueellisen liikkuvuuden sä työttömyysaste oli 1,9 % ja Lapin läänissä 19663: edistämistä, palkkaturvajärjestelmän toimi- 8,4 %. Suhteelliset työttömyyserot ovat maan 19664: vuutta, osa-aikatyövoiman kehitystä ja poh- eri osien välillä säilyneet vuosikymmenen aika- 19665: joismaista vertailua, kansainvälistä harjoitteli- na lähes ennallaan, joten työttömyys on alen- 19666: jainvaihtoa ja Suomen ulkomaista työvoimaa. tunut merkittävästi myös maan vaikeimmilla 19667: Työvoimaministeriöön tehdyn tarkastus- työttömyysalueilla. 19668: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan Työllisen työvoiman määrä on vuodesta 19669: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, työttö- 1985 vähentynyt 6 OOO:lla, samalla kun sen 19670: myysturvajärjestelmän toimivuutta ja ulkomai- rakennemuutos on 1980-luvun alkupuoliskoon 19671: sen työvoiman käyttöä Suomen työmarkkinoil- verrattuna edelleen nopeutunut. Maa- ja met- 19672: la. sätalouden sekä teollisuuden työllisen työvoi- 19673: man määrä on vähentynyt vuodesta 1985 läh- 19674: Työvoimaministeriö tien 86 OOO:lla, kun taas rahoituksen ja vakuu- 19675: tuksen sekä palvelujen työllinen työvoima kas- 19676: Työvoimataseen ja työllisyyden hoidon kehi- voi lähes yhtä paljon eli 79 OOO:lla. 19677: tys v. 1985-88. Työvoimataseen kehi- Työvoimaosuus eli työssä käyvien osuus työ- 19678: tys. Suomen työikäinen (15-74-vuotiaat) ikäisestä väestöstä kasvoi vuosikymmenen al- 19679: väestö kasvoi v. 1980-85 lähes 92 000 hengel- kupuoliskolla runsaat 2 prosenttiyksikköä, jol- 19680: lä. Tämä kehityssuunta on vuosikymmenen loin Suomen yli 69 % :n työvoimaosuus oli yksi 19681: loppupuoliskolla merkittävästi hidastunut. teollistuneiden länsimaiden korkeimpia. Vuo- 19682: Työikäisen väestön kasvu oli v. 1985-88 vain den 1985 jälkeen työvoimaosuus on kuitenkin 19683: 12 000 henkeä. Kun vastaavasti työvoima kas- alentunut vajaalla prosenttiyksiköllä ja oli ker- 19684: voi v. 1980-85 peräti 124 000 hengellä, on se tomusvuonna 68,5 %. Työvoimaar, kuuluvien 19685: sen jälkeen jopa vähentynyt 20 000 hengellä. osuus työikäisestä väestöstä oli maan eteläosis- 19686: Tämä on johtunut suurelta osin vanhimpien sa selvästi korkeampi kuin maan itäosissa. 19687: ikäluokkien siirtymisestä erilaisille varhaiseläk- Työvoimaosuus oli kertomusvuonna Uuden- 19688: keille ja myös nuorten ikäluokkien pienenemi- maan läänissä 74,0 % ja Pohjois-Karjalan lää- 19689: sestä. Työvoiman ikärakenne on muuttunut nissä 64,4 %. 19690: nopeasti: v. 1985-88 ikäryhmään 40-54-vuo- Naisten osuus koko maan työllisestä työvoi- 19691: tiaat kuuluneiden määrä kasvoi 86 OOO:lla, masta on vuosikymmenen jälkipuoliskolla aset- 19692: mutta 15-39-vuotiaiden maara aleni tunut korkealle 48 %:n tasolle. Alueelliset ja 19693: 70 OOO:lla ja 55-74-vuotiaiden maara ajalliset vaihtelut ovat olleet varsin pieniä nais- 19694: 35 OOO:lla. Työvoimaministeriön arvion mu- ten työllisyysosuudessa. Uudenmaan läänissä 19695: kaan tämä kehitys jatkuu vielä pitkään 1990- naisten osuus työllisistä oli kertomusvuonna 19696: luvullakin. 51,0 %, kun se alimmillaan oli 46,0% Keski- 19697: Työttömien määrä on vähentynyt vuoden Suomen läänissä. Vastaavasti naisten osuus 19698: 1986 puolivälistä lukien. Uuden työllisyyslain työttömistä oli koko maassa kertomusvuonna 19699: (27 5/87, muut. 1174/87) tultua raj oitettuna vain 41,7 %, joten naisten työttömyysaste oli 19700: voimaan kertomusvuoden alusta lukien on ol- selvästi miehiä alempi. Naisten osuus työttö- 19701: lut havaittavissa, että työllistämisvelvoitteiden mistä oli pienin eli 32,9 % Kuopion läänissä ja 19702: piiriin lukeutuvien työttömyys on alkanut vä- suurin, 46,4 %, Mikkelin ja Vaasan lääneissä. 19703: 233 19704: 19705: Seuraavassa asetelmassa on esitetty koko maan työvoimatase v. 1985-88 (1 OOO:ta henkeä): 19706: 19707: Työvoimaryhmä 1985 1986 1987 1988 Muutos 19708: 1985-88 19709: 19710: Työikäinen väestö (15-74-vuotiaat) ..................... 3 708 3 716 3 720 3 720 + 12 19711: Työvoimaan kuulumaton väestö ......................... 1 142 1 147 1 167 1 174 +32 19712: Työvoima ................................................ 2 566 2 569 2 554 2 546 -20 19713: - 15-24-vuotiaat ...................................... 401 396 387 369 -32 19714: - 25-39-vuotiaat ...................................... 1 122 1 116 1 099 1 084 -38 19715: - 40-54-vuotiaat ······································ 770 796 826 856 +86 19716: - 55-74-vuotiaat ...................................... 273 260 243 238 -35 19717: 19718: Työttömät ............................................... 129 138 130 116 -13 19719: 19720: Työlliset ················································· 2 437 2 431 2 424 2 431 - 6 19721: - Maa- ja metsätalous .................................. 280 266 251 238 -42 19722: - Teollisuus ············································ 597 589 569 553 -44 19723: - Rakennustoiminta .................................... 179 185 184 188 + 9 19724: - Kauppa ............................................... 354 355 348 354 0 19725: - Liikenne .............................................. 186 183 182 182 - 4 19726: - Rahoitus ja vakuutus ................................. 155 160 177 190 +35 19727: - Palvelut ·············································· 680 690 710 724 +44 19728: - Tuntematon .......................................... 5 3 2 3 - 2 19729: 19730: Työvoimaosuus OJo ······································· 69,2 69,1 68,6 68,5 - 0,7 19731: Työttömyysaste OJo •••••••••••••••••••••••••••••••••.••..• 5,0 5,4 5,1 4,5 - 0,5 19732: Naisten osuus työllisistä OJo •••••••.•.••••••••••••••••••••• 48,1 48,0 48,0 48,0 - 0,1 19733: Naisten osuus työttömistä OJo ••••••.•••••••.•••••••••••••• 43,4 40,6 40,8 41,7 - 1,7 19734: 19735: 19736: Työvoimataseen alueellinen kehitys on ollut hoaminen tullee työvoimaministeriön mukaan 19737: tasapainotonta. Koko maan työvoiman kysyn- vähentämään siirtymistä. Sisäasiainministeriö 19738: nän ja tarjonnan alenemisesta huolimatta kas- toteaa lausunnossaan, että varhaiseläkkeet 19739: voi sekä työvoiman että työllisen työvoiman ovat tähän asti ja vielä 1990-luvullakin yksi 19740: määrä Uudenmaan läänissä verraten nopeasti, työmarkkinoiden sopeuttamisen keino. 19741: mikä selittyy lähinnä rahoituksen ja vakuutuk- Suurin varhaiseläkeläisten ryhmä on työky- 19742: sen sekä yleensä palvelujen keskittymisenä pää- vyttömyys- ja työttömyyseläkkeellä olevat. Näi- 19743: kaupunkiseudulle. Työllisen työvoiman selvä hin verrattuna yksilölliselle varhaiseläkkeelle 19744: vähentyminen muualla maassa johtui maa- ja siirtyneiden ryhmä on varsin pieni. Siirtymis- 19745: metsätalouden sekä teollisuuden työllisyystilan- halukkuus on kuitenkin varsin suuri, mitä 19746: teen heikkenemisestä. todistaa se, että yksilölliselle varhaiseläkkeelle 19747: Työpaikkojen kasvun liian nopea keskitty- siirtyviä on v. 1986-88 ollut kutakuinkin yhtä 19748: minen Uudellemaalle ja etenkin pääkaupunki- paljon kuin työttömyyseläkkeelle siirtyviä. Jul- 19749: seudulle on osaltaan ollut aiheuttamassa monia kiselle sektorille yksilöllinen varhaiseläke on 19750: tasapainottomuusilmiöitä, kuten työvoimapu- vasta tulossa, joten sekin on omiaan lisäämään 19751: laa, maan sisäistä muuttoliikettä ja asuntojen siirtymistä tähän eläkemuotoon tulevina vuosi- 19752: hintojen kohoamista. Työvoimaministeriöitä 19753: na. 19754: saadussa selvityksessä pidetään tavoitteena työ- 19755: paikkojen nykyistä tasaisempaa alueellista ja- Työkyvyttömien ja työttömyyseläkeläisten 19756: kautumista, mutta todetaan samalla, että työ- ryhmään kuuluvat ovat selvästi työmarkkinoil- 19757: voimaministeriöllä on käytettävänään vain osa ta uloslyötyjä ja alueellisesti näiden ryhmien 19758: tarvittavista toimenpiteistä em. epäkohtien osuus on suuri siellä, missä työttömyyskin on 19759: korjaamiseksi. korkea. Kysymys on myös ikäryhmistä, joiden 19760: Vanhimpien ikäluokkien siirtyminen varhais- peruskoulutustaso on matala vielä 1990-luvul- 19761: eläkkeille on supistanut työvoiman tarjontaa ja lakin. Vuoden 2000 jälkeen tilanne muuttuu: 19762: siten osaltaan vaikeuttanut työmarkkinoiden ikäluokat ovat koulutetumpia ja myös suuria, 19763: sopeutumista ja aiheuttanut sosiaalimenojen jolloin nykyinen eläkeläistymisaste aiheuttaa 19764: kasvua. Työttömyyseläkeiän asteittainen ko- suuria poistumia työvoimasta. 19765: 30 390649T 19766: N 19767: Vl 19768: .!::> 19769: 19770: 19771: 19772: 19773: Työvoimatase lääneittäin v. 1988 19774: 19775: Työvoimaryhmä Uuden- Turun Ahve- Hämeen Kymen Mikke- Pohjois- Kuo- Keski- Vaasan Oulun Lapin Koko 19776: maan ja nan- Iin KarJa- pion Suomen maa 19777: Porin maan lan 19778: 19779: Työikäinen väestö 19780: (15-74-vuotiaat) IOOO:ta hen- 19781: keä ............................ 933 538 17 518 257 158 132 192 187 325 315 150 3 720 19782: Työvoimaan kuulumaton 19783: väestö IOOO:ta henkeä ......... 243 173 5 167 86 56 47 68 66 106 108 49 1 174 19784: 19785: Työvoima IOOO:ta henkeä ....... 690 365 12 350 171 102 85 124 120 218 207 100 2 546 19786: 19787: - 15-24-vuotiaat, o/o .•..... 14,2 14,2 16,7 14,0 15,2 14,7 14,1 15,2 14,3 15,0 16,9 15,8 14,8 19788: - 25-39-vuotiaat, % ....... 43,3 41,4 41,7 42,5 41,5 40,2 43,5 43,2 43,7 40,5 44,9 44,6 42,6 19789: - 40-54-vuotiaat, % ....... 33,9 34,2 33,3 34,2 34,5 33,3 32,9 32,8 33,6 32,7 30,9 31,7 33,5 19790: - 55-74-vuotiaat,% ....... 8,7 10,1 8,3 9,2 8,8 II ,8 9,4 8,8 8,4 ll,8 7,2 7,9 9,0 19791: 19792: Työttömät % ................... l3 16 0 17 9 6 7 7 8 8 16 8 ll6 19793: 19794: Työlliset 1OOO:ta henkeä ......... 677 349 12 333 162 97 79 117 113 210 191 92 2 431 19795: - Alkutuotanto, % .......... 2,2 10,0 8,3 6,8 9,9 18,6 21,5 17,9 12,6 19,9 14,1 12,1 9,8 19796: - Jalostus, % ............... 26,2 36,5 16,6 38,1 34,0 26,8 21,5 27,4 35,1 29,9 29,3 25,3 30,4 19797: - Palvelut, % ............... 71,4 53,4 75,0 55,1 56,2 54,6 57,0 54,7 52,2 50,2 56,5 62,6 59,8 19798: 19799: Työvoimaosuus, % ............. 74,0 67,9 71,7 67,7 66,6 64,9 64,4 64,6 64,5 67,2 65,7 66,9 68,5 19800: Työttömyysaste, % ............. 1,9 4,4 1,7 4,9 5,4 5,5 7,7 5,9 6,3 3,9 7,7 8,4 4,5 19801: Naisten osuus 19802: työllisistä, % ................. 51,0 47,9 50,0 48,6 46,3 46,4 48,1 47,0 46,0 46,2 46,6 46,7 48,0 19803: Naisten osuus 19804: työttömistä, % ............... 36,6 43,1 43,6 44,6 46,4 42,4 32,9 34,2 46,4 43,4 41,7 41,7 19805: 235 19806: 19807: Edellisellä sivulla olevassa asetelmassa on matta ainakin Mikkelin, Kuopion, Keski-Suo- 19808: esitetty maan kaikkien läänien työvoimatase men ja Vaasan lääneissä. Samoin selvityksessä 19809: kertomusvuonna. todetaan, että maan muuttotappioalueilla jo 19810: Työvoimataseen tulevan kehityksen arviointi nyt hidastunut väestönkasvu ei kykene korvaa- 19811: on osa valtakunnallisen ja läänikohtaisen väes- maan alueiden muuttotappioita. Lisäksi Ky- 19812: tö- ja työpaikkasuunnitteen valmistelua, joka men ja Mikkelin läänien ikärakenne on niin 19813: valtionhallinnossa kuuluu sisäasiainministeriön vinoutunut, että väestön omavaraiskehitys on 19814: aluepoliittiselle osastolle. Sisäasiainministeriös- pysähtynyt ja väestö vähenee luonnollista tietä 19815: sä on ollut valmisteilla myös pääkaupunkiseu- muutoinkin. 19816: dun erityisohjelma ja läänikohtaisia kehittä- 19817: Työllisyyden hoidon kehitys. 19818: misprojekteja. Selvitys alueellisesta kehitykses- 19819: Työllisyyden hoidon keinoihin voidaan lukea 19820: tä vuoteen 2000 julkistettiin 20.3.1989, ja siinä 19821: kuuluviksi varsinaisilla työmäärärahoilla toteu- 19822: tarkasteltiin eri läänien väestö- ja työpaikkake- 19823: tettavat valtion työohjelmat, työllisyyden hoi- 19824: hityksen kolmea eri vaihtoehtoa. 19825: don määrärahoilla luotavat työpaikat sekä 19826: Viime vuosien kehitykseen perustuvassa ns. 19827: koulutukselliset toimenpiteet. Valtion työohjel- 19828: trendivaihtoehdossa päädyttiin siihen, että Uu- 19829: mien merkitys työllisyyden hoidossa on 1970- 19830: denmaan lääniin syntyy 92 000 uutta työpaik- 19831: kaa vuoteen 2000 mennessä, jos kehitys jatkuu luvun puolivälistä lähtien jatkuvasti vähenty- 19832: nyt. Kun valtion varsinaisilla työmäärärahoilla 19833: nykyisellään. Muualla maassa työpaikat vähe- 19834: työllistettiin v. 1975 lähes 40 000 henkeä,työl- 19835: nisivät 11 OOO:lla, joten koko maan työpaikka- 19836: listettiin kertomusvuonna enää alle 20 000 hen- 19837: kasvu olisi 81 000. Uusimaa saisi näin 113 OJo 19838: keä. Työllisyyden hoidossa ovat kuitenkin sa- 19839: kaikista uusista työpaikoista. 19840: Jos valtakunnallista aluepolitiikkaa tehostet- manaikaisesti voimistuneet sekä työllisyyden 19841: taisiin, syntyisi koko maahan toisessa vaihto- hoidon määrärahoilla että koulutusmäärära- 19842: ehdossa uusia työpaikkoja yhteensä 112 000, hoilla toteutetut erityistoimet. Ensin mainituin 19843: toimin työllistettiin v. 1980 keskimäärin 30 000 19844: joista Uusimaa saisi 61 000 ja muu maa 51 000 19845: työpaikkaa. Aluepoliittisina toimenpiteinä tuo- henkilöä ja kertomusvuonna lähes 48 000. 19846: Myös koulutuksen avulla on työttömyyttä vä- 19847: daan sisäasiainministeriön selvityksessä esiin 19848: hennetty yhä enemmän. Kertomusvuonna kou- 19849: mm. pääkaupunkiseudun kehityksen tasapai- 19850: lutukseen ohjattiin lähes 52 000 henkilöä. 19851: nottaminen, perinteisen aluepolitiikan voima- 19852: varojen säilyttäminen ja pienyritysten tuen Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen 19853: lisääminen, maatalouspolitiikan rajujen supis- mukaan työttömyyden alueelliset erot ovat 19854: tusten välttäminen sekä työvoiman uudelleen- suotuisasta suhdannekehityksestä huolimatta 19855: koulutuksen tehostaminen ja alueellisen oma- säilyneet suurina. Työllisyyden pysyvä edistä- 19856: toimisuuden edistäminen. Erityistoimien koh- minen vaikeimmilla työttömyysalueilla edellyt- 19857: dealueina mainitaan Vaasan ja Kymen läänit, tää erityisesti kuntien elinkeinotoiminnan ke- 19858: joille selvityksessä arvioidaan koituvan suuria hittämistä ja tähän liittyvien investointien tuke- 19859: vaikeuksia työpaikka- ja väestökehityksessä. mista. Tähän pyritään osaltaan ohjaamalla 19860: Kolmantena vaihtoehtona esitetään selvityk- sekä valtion omiin investointeihin että valtion- 19861: sessä ns. hitaan kasvun malli, jonka mukaan apuinvestointeihin osoitetut työllisyysmäärära- 19862: koko maan työpaikkojen maara alenisi hat ensisijaisesti työllisyyslain 19 § :ssä tarkoi- 19863: 100 OOO:lla vuoteen 2000 mennessä ja vain tetuille työttömyysalueille. Näiden varojen tar- 19864: Uusimaa saisi uusia työpaikkoja. ve jää sitä pienemmäksi, mitä enemmän muut 19865: Sisäasiainministeriössä laaditun selvityksen hallinnonalat ottavat tulo- ja menoarvioissaan 19866: mukaan työpaikkakehitys jatkuu Uudenmaan huomioon työllisyyslain em. säädöksen velvoit- 19867: läänissä korkeana sen vuoksi, että työllisyys teet. 19868: kasvaa vain palvelualoilla. Yrityspalvelujen Kertomusvuonna valtion työohjelman mää- 19869: sekä muun rahoitus- ja vakuutustoiminnan rärahoja käytettiin 7 216 Mmk ja työllisyyden 19870: työllisyys on kasvanut kuluvalla vuosikymme- hoidon määrärahoja oli käytettävissä 19871: nellä yli 60 000 hengellä, ja sisäasiainministe- 2 260 Mmk. Koulutuksellisten toimien määrä- 19872: riössä arvioidaan kasvun yhä kiihtyvän 1990- rahoista pelkästään työllisyyskoulutuksen mää- 19873: luvulla. Työttömyysprosentin arvioidaan ko- rärahat olivat opetus- ja työvoimahallinnon 19874: hoavan voimakkaasta muuttoliikkeestä huoli- osalta 1 060 Mmk. 19875: 236 19876: 19877: Seuraavassa asetelmassa tarkastellaan val- tin 34.50.77 (Sijoitusmenot työllisyyden tur- 19878: tion työohjelmilla v. 1985-88 työllistettyjen vaamiseksi) määrärahan taso alenee jonkin 19879: määriä työvoimapiireittäin: verran KTS-kaudella 1990-94. Tason alenta- 19880: mista puoltaa työllisyyskehityksen paranemisen 19881: Työvoimapiiri Työllistettyjä keskimäärin vuodessa ohella mm. tarkoituksenmukaisten hankkeiden 19882: 1985 1 1986 1987 2 1988 19883: väheneminen. 19884: Uusimaa .......... 4813 4 752 3 678 3 770 Erityistoimilla työllistetyistä on työvoimapii- 19885: Turku ............. 2 042 2 034 1 461 1 298 19886: Satakunta3 •••••••• 610 524 reittäisiä tilastoja laadittu vasta 1980-luvun 19887: Häme ............. 2 363 2 376 2 265 2 159 puolivälistä lähtien. Ennen kertomusvuotta eri- 19888: Kymi .............. 2 262 2 319 1 225 1 202 tyistoimiin kuuluivat mm. valtion työtehtävät, 19889: Mikkeli ........... 1 411 1 500 1 050 1 039 kunnallinen työllistämistuki, nuorten harjoitte- 19890: Vaasa ............. 2 081 2 189 1 850 1 643 19891: Keski-Suomi ...... 1 536 1 601 1 246 1 153 luraha, nuorten perehdyttämistuki, nuorten 19892: Kuopio ........... 1 493 1 628 1 205 1 148 työllistämistuki, pitkäaikaistyöttömien työllis- 19893: Pohjois-Karjala ... 1 046 1 265 1 054 1 009 tämistuki, metsänhoidolliset työt, eläkeläisten 19894: Kainuu ............ 781 1 102 940 866 asuntojen peruskorjaus, vajaakuntoisten työl- 19895: Oulu .............. 1 839 2 065 1 760 1 775 19896: Lappi ............. 1 994 2 683 1 984 1 825 listämistuki, yrittäjän starttiraha, yritysten työ- 19897: Jakamaton ........ 315 322 325 322 hönottotuki ja muut toimenpiteet, kuten työ- 19898: Yhteensä .......... 23 976 25 836 20 653 19 733 tupatoiminta, nuorten työyhteisötoiminta, 19899: 1 19900: alueelliset hankkeet ja muu valtionapu. 19901: Vertailukelpoisuuden vuoksi vuoden 1985 luvuista 19902: on poistettu metsähallituksen liiketoiminnan työvoima Viime vuosina näillä erityistoimilla on työl- 19903: (800 henkilöä), jota ei enää myöhemmin ole työohjel- listetty vuosittain 32 000-36 000 henkeä. Kun- 19904: miin sisällytetty. nallinen työllistämistuki on työllistänyt keski- 19905: 2 19906: Työvoimapiireittäiset luvut on saatu yhteismitalli- määrin 18 000, valtion työtehtävät 6 000, yrit- 19907: siksi vuoden 1988 lukujen kanssa vähentämällä se täjän starttiraha 2 000 ja nuorten työllistämis- 19908: metsäntutkimuslaitoksen, metsähallituksen, posti- ja 19909: telelaitoksen, valtionrautateiden työvoima, jota ei enää toimet 2 000 henkeä vuodessa. 19910: myöhemmin ole sisällytetty työohjelmiin ( 4 723 henki- Työllisyyden hoidon eri toimenpiteistä saa- 19911: löä). dut kokemukset on otettu huomioon kerto- 19912: 3 19913: Satakunnan työvoimapiiri perustettiin v. 1987, jo- musvuoden alussa voimaan tulleen työllisyys- 19914: ten sen luvut sisältyvät aiemmin Turun työvoimapiirin lain ja sen nojalla annetun työllisyysasetuksen 19915: lukuihin. 19916: säännöksissä. Työllisyysasetuksen mukaisiin 19917: toimenpiteisiin sisältyvät eräiden uusien toi- 19918: mien lisäksi työllisyyden hoidon kannalta mer- 19919: Työllisyysmäärärahoista investointeihin kityksellisiksi katsotut entiset toimet. Niiden 19920: suunnattavat valtionavut ohjataan pääosin luonteen ja erilaisen suuntaamisen vuoksi ei 19921: työllisyydeltään vaikeimpien työssäkäyntialuei- sanottavia toimenpiteittäisiä yhdistämisiä ole 19922: den elinkeinopoliittisiin hankkeisiin. Tämä on voitu tehdä. Sen sijaan joustava määrärahojen 19923: perusteltua etenkin tapauksissa, joissa asian- kohdistaminen eri toimenpiteiden kesken on 19924: omainen kunta tarvittaessa sitoutuu järjestä- mahdollistunut tulo- ja menoarvion moment- 19925: mään työntekomahdollisuuksia osalle valtion tien (esim. 34.50.61 Valtionapu työttömyyden 19926: velvoitteeseen kuuluvista työttömistä. lieventämiseen) käyttösuunnitelmien yksinker- 19927: Työllisyyden edistämiseen sopivien hankkei- taistuttua. 19928: den suhteellinen osuus valtion työohjelmassa Kertomusvuoden alusta porrastetusti voi- 19929: kasvanee täydennys- ja korjausrakentamisen maan tullut työllisyyslaki sisältää yhtäältä 19930: lisääntyessä. Sen tähden työllisyyshankkeiden nuorten, alle 20-vuotiaiden yli 3 kk työttöminä 19931: suunnitteluvalmiutta on lisättävä. Kustannuk- olleiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistämis- 19932: siltaan suuret rakennushankkeet tulisi toteuttaa velvoitteen sekä toisaalta alueellisten työttö- 19933: asianomaisen hallinnonalan varsinaisin budjet- myyserojen tasaamisvelvoitteen. 19934: tivaroin. Siitä huolimatta työllisyystyöohjel- Vastuu työllistämisestä jakaantuu lain mu- 19935: maa ei ole ministeriön mukaan syytä supistaa kaan viime kädessä valtion ja kuntien kesken. 19936: nykyisestään, jotta sillä yleensä olisi merkitystä Kuntien velvollisuutena on työllistää nuoret ja 19937: työttömyyden torjumisessa ja alueellisten ero- puolet pitkäaikaistyöttömistä sekä hoitaa mah- 19938: jen lieventämisessä. Valtiovarainministeriö dolliset alueellisten näkökohtien perusteella 19939: puolestaan katsoo lausunnossaan, että momen- tulevat velvoitteet. Työllistämisen enimmäis- 19940: 237 19941: 19942: velvoite on kuitenkin enintään 2 OJo kunnan - jotka on mahdollisesti lähetetty lääketie- 19943: alueen ammatissa toimivasta väestöstä. Työlli- teellisiin tutkimuksiin tai jotka ovat vajaakun- 19944: syyslain ensimmäisen soveltamisvuoden koke- toisneuvonnan piirissä. 19945: mukset ovat osoittaneet, että kunnat ovat hoi- 19946: Työvoimahallinnon tukitoimien viime vuo- 19947: taneet lain säännösten toteuttamista yli velvoit- 19948: sien yksi keskeinen tavoite on ollut vajaakun- 19949: teensa. Näin kuntien valmius ylimääräiseen 19950: toisten työllisyyden edistäminen sekä julkisella 19951: työllistämiseen on keventänyt valtiolle muutoin 19952: että yksityisellä sektorilla. Vaikka työllisyyslaki 19953: lankeavaa työllistämisvelvoitetta. Kaikkein vai- 19954: ei suoranaisesti velvoita työllistämään vajaa- 19955: keimmilla työssäkäyntialueilla on kuntien 19956: kuntoisia muutoin kuin pitkäaikaistyöttömyy- 19957: kanssa pyritty sopimaan siitä, että kunnan 19958: den tai alueellisten työttömyyserojen tasaami- 19959: elinkeinopoliittisia hankkeita tuetaan inves- 19960: sen perusteella, työllistettiin vajaakuntoisia 19961: tointeihin tarkoitetuin työllisyysperusteisin val- 19962: kertomusvuonna selvästi yli tulo- ja menoarvi- 19963: tionavuin, mikäli kunta ottaa tuntuvasti hoi- 19964: ossa esitetyn tavoitteen. 19965: taakseen valtion työllistämisvelvoitetta. 19966: Valtion virastojen ja laitosten työllisyyslain Seuraavalla sivulla olevassa asetelmassa esi- 19967: mukaisen työllistämisvelvoitteen vahvistaa vii- tetään kertomusvuoden tammi-marraskuussa 19968: me kädessä valtioneuvosto. Kertomusvuonna erityistoimenpiteillä työllistettyjen määrät toi- 19969: virastojen ja laitosten tuli työllistää yhteensä menpiteittäin ja työvoimapiireittäin eriteltyinä. 19970: keskimäärin vajaat 4 000 henkeä. Tätä velvoi- 19971: tetta jouduttiin vuoden loppupuoliskolla lisää- Alla olevassa asetelmassa on tarkasteltu eri 19972: mään vielä keskimäärin 1 100 hengellä, koska toimenpiteiden yksikkökustannuksia eli ao. 19973: valtion työllistämisvelvoitetta ei voitu oletetun henkilötyövuoden hintaa valtiolle: 19974: määräisenä hoitaa yksityiselle sektorille ohjau- 19975: tuvin tukitoimin. Työhön oikeutettujen työllis- mk 19976: täminen valtion virastoihin ja laitoksiin käyn- 34.50.02 Valtion työtehtävät................. 56 850 19977: nistyi hitaasti. Alkuperäinen työllistämistavoite 34.50.30 Valtionosuus kunnille ja kuntainlii- 19978: toille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 900 19979: saavutettiin vasta kesällä eikä lisävelvoitteen - alle 20-vuotiaat yli 3 kk työttö- 19980: edellyttämään tavoitteeseen kertomusvuoden mänä olleet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 100 19981: aikana päästy. - 20-24-vuotiaat................. 45 100 19982: Valtion tulo- ja menoarvion tavoitteiden to- - pitkäaikaistyöttömät . . . . . . . . . . . . 51 100 19983: - muut............................ 30 100 19984: teuttamisessa jäätiin selvimmin jälkeen yritys-, 34.50.61 V~ltio~apu työttömyyden lieventä- 19985: yhteisö- ja yksityissektorilla. Tulo- ja menoar- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 850 19986: viossa varauduttiin hoitamaan valtion työllistä- - 18-24-vuotiaat työllistetyt . . . . . 30 100 19987: misvelvoitetta työllistämällä keskimäärin va- - yli 10 kk työttömänä olleet työl- 19988: jaat 6 700 työhön oikeutettua työtöntä palkka- listetyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 100 19989: - vajaakuntoiset työllistetyt. . . . . . . 51 100 19990: perusteisin tukitoimin yritysten, yhteisöjen ja - työllistetyt vaikeissa työttömyys- 19991: yksityisten palvelukseen. Keskimääräinen työl- kunnissa ja rakennemuutoskun- 19992: listettyjen määrä jäi kuitenkin kertomusvuon- nissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 700 19993: na vajaaseen kolmeen tuhanteen. - metsänhoidolliset työt . . . . . . . . . . 54 100 19994: - yrittäjien starttiraha . . . . . . . . . . . . 45 100 19995: Kokonaisuudessaan ei työllisyyslain velvoi- - harjaantuminen................. 31 300 19996: tetta pystytty toteuttamaan. Kertomusvuoden - muut toimenpiteet . . . . . . . . . . . . . . 30 100 19997: lopussa työllisyyslain 17-19 §:n mukaisten 19998: velvoitteiden piiriin kuului n. 7 000 henkilöä. Yksikkökustannuksissa on otettu huomioon 19999: Tähän lukuun sisältyvät kuitenkin myös ne harkinnanvaraisien määrärahojen käytössä 20000: valtio- ja kuntasektorilla asetettu velvoite si- 20001: - joista työllistämisilmoitus on tehty mutta joittaa puolet työllistettävistä osa-aikaiseen 20002: jotka eivät ole vielä työssä työsuhteeseen. Valtion työtehtävien osalta on 20003: - jotka ovat kieltäytyneet osoitetusta työs- todettava, että työllisyyslain velvoitteiden to- 20004: tä teuttamisen yksikkökustannukset ovat huomat- 20005: - joiden työhönsijoitus on keskeytynyt tavasti edellä mainittua korkeammat (yli 20006: - joille ei ole löytynyt sopivaa työtä 68 000 mk ilman ns. muita kustannuksia), mi- 20007: - joille ei muusta syystä ole voitu tehdä kä johtuu pääosin siitä, että työllistettävät ovat 20008: työhönosoitusta tai yleensä kokoaikaisessa työsuhteessa. 20009: 238 20010: 20011: t-Mt-\00("'rl-.:t'0MO'\f"f10t- N 20012: r""H"'l-ooO-N\OQ"'t-IF)r-t- M 20013: OM\000''\CJOMOO\OO'.t-t-OO 0 20014: Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen 20015: --NMN-NNNNN~tnr- mukaan työllisyyden hoidon määrärahoihin ja 20016: '"" niiden käyttöperusteisiin liittyvinä epäkohtina 20017: ja tarkistustarpeina on syytä mainita moment- 20018: tiin 34.50.02 (Palkkaukset) liittyvä, käytännön 20019: toimenpiteitä haittaava epäkohta. Vaikka mo- 20020: mentti on arviomäärärahamomentti, siihen on 20021: sisällytetty kiinteäluonteinen ns. muiden kus- 20022: tannusten määrärahan osuus. Näin mahdolli- 20023: OCH'f')I.(')""""NO'\NM-\00\0\- N 20024: OM\00-NV'lf-00\"""0r- 0 20025: nen määrärahan ylitys pitää hoitaa lisäbudjetti- 20026: N - - M N N N - N - - M M 0\ 20027: N 20028: teitse eikä valtioneuvoston päätökseen perus- 20029: tuvana arviomäärärahan ylityksenä kuten ar- 20030: viomäärärahamomenttien lisämäärärahat 20031: yleensä. Määrärahan kiinteäluonteisuus ei suo 20032: tarvittavaa joustavuutta työllistymiseen. Tä- 20033: män vuoksi momentin määrärahan tulisi olla 20034: kokonaisuudessaan perusteiltaan arviomaa- 20035: räraha. Valtiovarainministeriö puolestaan to- 20036: teaa lausunnossaan, että em. momentin kohta 20037: Muut menot tulee säilyttää entisellään eikä 20038: "o:::1"t-MO\N00tn-'70\VIIrl- M muuttaa arviomäärärahaperusteiseksi. 20039: ---Mt-0\--Noo..::::t-N r- 20040: ---N --- -- -.:::t 20041: Ministeriön työllisyyden hoitoon liittyvät toi- 20042: menpiteet ovat kertomusvuonna keskittyneet 20043: työllisyyslain tavoitteiden toteuttamiseen. Edel- 20044: lä olevien tavoitteiden toteutumista koskevan 20045: > 20046: selvityksen lisäksi työvoimaministeriö on ker- 20047: tomusvuoden lopulla esitellyt valtioneuvostolle 20048: ehdotuksen vuoden 1989 toimenpiteistä työlli- 20049: syyslain toteuttamiseksi. Siinä on otettu huo- 20050: c 20051: ·;;; mioon lain soveltamisen kohderyhmittäinen ja 20052: EO M"<:f'"""OM...q\C)('•f')-0'\N\OV) 0 alueittainen laajentuminen sekä tulo- ja meno- 20053: ~;: 20054: c 20055: -- -N-- N- 20056: :l.<;:: N 0 0 - - t- 0\ MO N - \0'""" 0 0\ 20057: "<!" 20058: arviossa työllisyyden hoidon toimenpiteisiin 20059: "' vuodelle 1989 osoitetut määrärahat. Valtioneu- 20060: "" 20061: .9 ~ M ~ 0 0 0\ 00 t- t- M '""" V'l -.::t ~ 20062: -t:·ctt t- tr'l \0 N0 0\ -q-0\ VI N ~ \0 M 0\ \0 vosto on samalla vahvistanut valtion virastojen 20063: ~@: N"""MO\\OV"'IV'lNO\tn-0\ r- 20064: J:> - r- ja laitosten työllistämissuunnitelman sekä teh- 20065: nyt päätöksen työllisyyslain 19 §:n mukaisten 20066: velvoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista toi- 20067: menpiteistä vaikeimmiksi osoittautuneilla työs- 20068: c 20069: "' 20070: "" 20071: ~~t-~~~~«)«)~00.-<)N~N«) 20072: ---N 0 20073: - säkäyntialueilla. 20074: Maamme työvoimataseen kehityssuunta on 20075: ~·§ ~~ s ~ ~ ~~:; ~~ r- ~ r- ~ 1980-/uvun jälkipuoliskolla ollut lähes vastak- 20076: ~~ M 20077: kainen vuosikymmenen alkupuoliskoon verrat- 20078: tuna. Työikäisen väestön määrän kasvu on 20079: merkittävästi hidastunut ja työvoiman määrä 20080: . . .. . . .. jopa alentunut. Suurelta osin työvoiman vähe- 20081: neminen on johtunut siirtymisestä erilaisille 20082: varhaiseläkkeille, mutta myös nuorten ikäluok- 20083: kien pienenemisestä ja koulutusaikojen pitene- 20084: misestä. Työvoimahallinto katsoo kyseisen ke- 20085: hityssuunnan jatkuvan vielä pitkään 1990- 20086: luvullakin. 20087: 239 20088: 20089: Työttömien työnhakijoiden määrä on vähen- tä tarvitaan, mikäli nykyisenkaltainen kehitys- 20090: tynyt, mutta työvoimataseen alueellinen kehi- ura halutaan katkaista. Työvoimahallinnon tu- 20091: tys on tarkasteluajanjaksolla ollut tasapaino- lee pikaisesti selvittää itselleen, mikä asema ja 20092: tonta. Huolimatta siitä, että koko maan työ- mitkä voimavarat sillä on oltava muutoksen 20093: voiman ja työllisen työvoiman määrät alenivat, aikaansaamiseksi, mitkä toimenpiteet ovat tar- 20094: kasvoivat ne silti Uudellamaalla. Tämä selittyy peen muilla hallinnonaloilla ja mitä toimia 20095: lähinnä rahoitus- ja vakuutusalan sekä muiden tarvitaan kunnallishallinnolta sekä julkishallin- 20096: palvelujen voimakkaalla keskittymisellä pää- non ulkopuolelta. 20097: kaupunkiseudulle. Työpaikkojen voimakas ja Valtion työohjelmien merkitys työllisyyden 20098: nopea keskittyminen pääkaupunkiseudulle on hoidossa on jatkuvasti vähentynyt. Samanai- 20099: aiheuttanut ja aiheuttaa yhä monia epäkohtia, kaisesti työllisyyden hoidon erityistoimet ovat 20100: kuten työvoimapulaa, asuntopulaa, asuntojen kuitenkin voimistuneet. Yhdessä näillä toimen- 20101: hintojen nopeaa kohoamista, palvelujen raken- piteillä työllistettiin tai koulutettiin kertomus- 20102: tamisen viivästymistä ja etenkin julkisten pal- vuonna lähes 120 000 henkilöä, mikä ylittää 20103: velujen riittämättömyyttä. työttömien keskimääräisen lukumäärän. Työl- 20104: Sisäasiainministeriössä on tehty valtakunnal- lisyyden pysyvä edistäminen maan vaikeimmil- 20105: lisen väestö- ja työpaikkasuunnitteen valmiste- la työttömyysalueilla edellyttää myös kuntien 20106: luun liittyvä selvitys vaihtoehtoisista kehitys- elinkeinotoiminnan kehittämistä ja siihen liitty- 20107: urista vuoteen 2000 mennessä. Mikäli työvoi- vien investointien tukemista. Tähän pyritään- 20108: mataseen alueellinen kehitys jatkuisi nykyisel- kin ohjaamalla sekä valtion omiin investointei- 20109: lään, olisi tuloksena yhä kiihtyvä keskittymi- hin että valtionapuinvestointeihin osoitetut 20110: nen Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunki- työllisyysmäärärahat työllisyyslaissa tarkoite- 20111: seudulle, samalla kun työpaikkamenetykset tuille työttömyysalueille. Näiden määrärahojen 20112: muualla maassa olisivat varsin rajuja. tarve jää sitä pienemmäksi, mitä enemmän 20113: Keskittymiskehityksen epäkohdat ovat olleet muut hallinnonalat kykenevät ottamaan tulo- 20114: eri hallinnonaloilla tiedossa jo parin vuosikym- ja menoarvioissaan huomioon työllisyyslain 20115: menen ajan. Toimenpiteet ongelmien ratkaise- velvoitteet. 20116: miseksi ovat samoin säilyneet lähes muuttu- Valtiontilintarkastajat katsovat, että eri hal- 20117: mattomina, mutta mainittavia tuloksia kehitys- linnonalojen yhteistyötä ja työnjakoa tulee täl- 20118: suunnan muuttamiseksi ei ole kyetty saamaan täkin osin edelleen kehittää valtioneuvoston 20119: aikaan. Pääkaupunkiseudun kasvun vastapai- toiminnassa ja työvoimahallinnon vastuuta ko- 20120: noksi esitettiin jo 1960-luvun lopulla ns. kasvu- rostavalla tavalla. Elinkeino-, työvoima- ja 20121: keskuspolitiikkaa, joka olisi merkinnyt voi- koulutuspolitiikka muodostavat tärkeän koko- 20122: makkaiden aluekeskusten luomista kullekin naisuuden tässä pyrkimyksessä. Koulutuspoli- 20123: läänille ja luontaisten edellytysten pohjalta tiikan tehostaminen on perusteltua sekä työvoi- 20124: määritellyn työnjaon sopimista koko maan mapulan poistamisen että työllisyyden pysy- 20125: keskusverkolle. Tämän katsottiin merkitsevän väisluonteisen turvaamisen kannalta. Tämä on 20126: muuttoliikkeen kiihtymistä maakuntien sisällä tarkoituksenmukaista erityisesti tilanteessa, 20127: pienistä maaluiskunnista keskisuuriin ja suuriin jossa nuoret ikäluokat pienenevät ja työvoima- 20128: kaupunkeihin, joten vaihtoehto ei saavuttanut pula yleistyy. 20129: riittävää ymmärtämystä. Tuloksena oli maa- 20130: kuntien ulkopuolelle suuntautuvien muuttojen 20131: jatkuminen. Osa-aikatyö. Kansainvälisten järjestöjen te- 20132: Valtiontilintarkastajat toteavat, että olosuh- kemien selvitysten mukaan osa-aikatyö on li- 20133: teiden muuttumisesta huolimatta tavallaan sa- sääntynyt nopeasti 1960-luvulta lähtien. Kasvu 20134: ma perusasetelma ja siihen liittyvä toimenpitei- on ollut erityisen nopeaa Euroopassa, jossa 20135: den valintaongelma on edelleen olemassa. To- joka toinen uusi työpaikka täytetään osapäi- 20136: teutuneen keskittymiskehityksen voimistumi- väisenä. Yhdysvalloissa ja Kanadassa vain joka 20137: sesta esitetyt selvitykset vuoden 2000 tilannetta viides uusi työpaikka on osa-aikainen. Osa- 20138: silmällä pitäen sekä Euroopassa meneillään aikatyön johtavia maita ovat Norja, Ruotsi ja 20139: oleva yhdentymiskehitys vaikuttavat yhdessä Tanska, jotka työllistävät 24-28 OJo työllisestä 20140: siihen, että nopeita ja voimakkaita toimenpitei- työvoimastaan osa-aikaisesti. Suomen vastaava 20141: 240 20142: 20143: osuus on 7 OJo. Muissa Pohjoismaissa työssä- työllisistä oli suhteellisen tasainen eri osissa 20144: käyvistä naisista keskimäärin joka toinen on maata. 20145: osa-aikainen mutta Suomessa vain joka kym- Osa-aikatyötä tekevien osuus kaikista ko. 20146: menes.Osaltaan tämä edelleenkin selittyy siten, ammateista käy selville seuraavasta asetelmas- 20147: että Suomessa naiset käyvät paljon työssä ja ta: 20148: perinteisesti kokopäiväisesti. Osa-aikaiseksi 20149: Ammattiala "7o 20150: työntekijäksi luetaan henkilö, jonka normaali 20151: Posti- ja lähettityö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 20152: työaika päätyössä on alle 30 tuntia viikossa. Kiinteistönhoito ja siivous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 20153: Osa-aikatyötä tehneitä koskevat tiedot perus- Myyntityö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 20154: tuvat lähinnä tilastokeskuksen työvoimatutki- Sosiaaliala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 20155: muksiin. Maa- ja metsätaloustyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 20156: Terveydenhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 20157: 0 sa-a i k a työn kehitys . Osa-aika- Ko~i- )a sm~_rtaloustyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 20158: työntekijöitä oli Suomessa kertomusvuonna Tmm1stotyo..................................... 7 20159: yhteensä 177 000 eli 7 % työllisestä työvoimas- 20160: ta. Kaksi kolmasosaa osa-aikatyöntekijöistä oli 20161: naisia. Kaikista työllisistä naisista 10 % ja Asetelman ammatit edustavat kahdeksaa 20162: miehistä 4 % teki osa-aikatyötä. Osa-aikatyötä yleisintä osa-aikatyön ammattia, joissa toimii 20163: tekevien miesten lukumäärä ja suhteellinen 83 % kaikista osa-aikatyötä tekevistä naisista 20164: osuus on hieman kasvanut viime vuosina, kun ja 56 % osa-aikatyötä tekevistä miehistä. Osa- 20165: taas naisten vastaavat luvut ovat alentuneet. aikatyötä tekevistä naisista viidennes työsken- 20166: teli kiinteistö- ja siivousalalla, kun vastaavasti 20167: Seuraavasta asetelmasta ilmenee osa-aika- miehistä viidennes työskenteli maa- ja metsäta- 20168: työllisten määrä ja osuus työllisistä v. 1977, loudessa. 20169: 1981, 1985 ja 1988 (1 OOO:ta henkeä ja OJo:a): Osa-aikatyöntekijöistä oli ennen osa-aika- 20170: 1977 1981 1985 1988 työhön siirtymistä 11 % ollut kokoaikatyössä 20171: "7o "7o "7o "7o samassa työpaikassa, 21 % kokoaikatyössä 20172: Miehet ....... 25 2,3 33 2,7 47 3,7 56 4,4 muussa työpaikassa, 14 % osa-aikatyössä 20173: Naiset ....... 106 10,2 129 11,6 137 11,9 121 10,4 muussa työpaikassa, 7 % työttömänä ja 18 % 20174: Yhteensä .... 131 6,1 162 6,9 184 7,6 177 7,2 äitiyslomalla. Lisäksi 19 % oli opiskellut, ja 20175: loput 10 % kyselyyn vastanneista eivät anta- 20176: neet selvitystä. 20177: Osa-aikatyö oli yleisintä nuorimmilla ja van- Seuraavassa asetelmassa esitetään osa-aika- 20178: himmilla ikäluokilla. Joka kuudes 15-24-vuo- työtä tekevien määrät ja osuudet kertomus- 20179: tiaista ja lähes joka toinen 65-74-vuotiaista vuonna jaoteltuina työnantajan mukaan 20180: työskenteli osa-aikaisesti. Osa-aikaisten osuus (1 OOO:ta henkeä ja OJo:a): 20181: 20182: 20183: Kaikki Miehet Naiset 20184: Työnantaja Kaikki Osuus Osuus Miehet Osuus Osuus Naiset Osuus Osuus 20185: yhteensä työlli- osa-aikai- yhteensä työlli· osa-aikai- yhteensä työlli· osa-aikai- 20186: sistä sista sistä sista sistä sista 20187: 1 000 "7o "7o 1 000 "7o "7o 1 000 "7o "7o 20188: Valtio ......... 12 5,1 6,8 4 3,0 7,1 8 7,8 6,6 20189: Kunta ......... 34 7,2 19,2 7 5,5 12,5 27 7,8 22,3 20190: Yksityinen ..... 131 7,6 74,0 45 4,5 80,4 86 12,0 71,1 20191: Yhteensä ...... 177 7,2 100,0 56 4,4 100,0 121 10,4 100,0 20192: 20193: 20194: 20195: 20196: Miehet ja naiset tekevät osa-aikatyötä eri opiskelu, seuraavina olivat työn puute ja vai- 20197: syistä. Naisilla yleisin osa-aikatyön syy oli keus saada kokopäivätyötä. 20198: kodin tai lasten hoito, seuraavina olivat vai- Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen 20199: keus saada kokopäivätyötä ja työn puute sekä mukaan kokopäivätyötä tekeviltä palkansaajil- 20200: opiskelu. Miehillä yleisin osa-aikatyön syy oli ta on kysytty työvoimatutkimuksessa haluk- 20201: 241 20202: 20203: kuutta siirtyä osa-aikatyöhön syksystä 1978 aikatyön avulla voisivat välttyä luisumasta ko- 20204: lähtien. Verrattuna 1970-luvun loppuun osa- konaan pois työmarkkinoilta. 20205: aikatyöhalukkuus on kasvanut jonkin verran Ongelma on, että osa-aikatyötä haluavien ja 20206: sekä määrällisesti että suhteellisesti. Tämä kos- osa-aikatyöstä pois haluavien ammatit eivät 20207: kee kuitenkin vain halukkuutta siirtyä tilapäi- välttämättä vastaa toisiaan. Osa-aikatyötä toi- 20208: seen osa-aikatyöhön. Viime vuosina osa-aika- vovat haluavat usein kuitenkin säilyttää nykyi- 20209: työhalukkuus on pysynyt jokseenkin ennal- set työtehtävänsä. Vaikeutena on myös tila- 20210: laan, joskin kiinnostus siirtyä pysyvästi osa- päistä osa-aikaisuutta haluavien paluu kokoai- 20211: aikatyöhön on vähentynyt. Osa-aikatyöhön ha- kaisuuteen. Vaikka osa-aikatyötä toivotaan, 20212: lusi viimeksi tehdyn tiedustelun mukaan pysy- saattavat muut tekijät, kuten tulotason alene- 20213: västi 70 000 ja tilapäisesti 175 000 eli yhteensä minen, estää osa-aikatyön vastaanoton. Tällai- 20214: 245 000 henkilöä. set tekijät eivät luonnollisesti ilmene työvoima- 20215: Osa-aikatyötä tehneistä palkansaajista 38 OJo tiedustelusta. Lisäksi tehdään yleisestä työajas- 20216: olisi tehnyt mieluummin kokopäivätyötä kuin ta poikkeavia yli- ja sivutöitä. Niiden osuuden 20217: osa-aikatyötä. Toisaalta kokopäivätyössä ol- . supistuminen saattaisi osaltaan mahdollistaa 20218: leista palkansaajista 13 % oli halukkaita siirty- kokoaikatyön sitä haluaville osa-aika- ja vajaa- 20219: mään osa-aikatyöhön, 4 % pysyvästi ja 9 % työllisille. 20220: tilapäisesti. Koko- ja osa-aikatyöhalukkuudes- Osa-aikatyöntekijän asema työ- 20221: sa oli sukupuolen mukaan eroja siten, että e 1ä mä s s ä. Osa-aikatyötä tekevän työ- 20222: osa-aikaiset miehet halusivat useammin koko- suhde- ja sosiaaliturvaa on kehitetty viime 20223: päivätyöhön kuin naiset. Kokopäivätyötä teke- vuosina muuttamalla eläke- ja vuosilomalain- 20224: vät naiset halusivat puolestaan miehiä useam- säädäntöä. Näiden uudistusten jälkeen osa- 20225: min osa-aikatyöhön. Alle kouluikäisten lasten aikatyöhön liittyvät yleensä samat työsuhde- ja 20226: äideistä runsas kolmannes olisi halunnut osa- sosiaaliturvaetuudet kuin kokoaikatyöhön suh- 20227: aikatyöhön, valtaosa heistä kuitenkin tilapäi- teutettuna tehtyyn työaikaan ja siitä maksetta- 20228: sesti. Nuoret osa-aikatyölliset olivat haluk- vaan palkkaan. 20229: kaampia siirtymään kokopäivätyöhön kuin Henkilökohtaisten syiden perusteella on tul- 20230: vanhemmat. Alle 25-vuotiaista lähes puolet lut mahdolliseksi siirtyä määräaikaisesti osa- 20231: olisi tehnyt mieluummin kokopäivätyötä, yli aikatyöhön. Tämän mahdollistaa osittaisen 20232: 55-vuotiaista enää alle viidennes. hoitovapaan toteuttava lainsäädäntö, jonka 20233: Työvoimapoliittisten selvitysten mukaan mukaan työntekijä voi pienten lasten hoidon 20234: osa-aikatyötä etsivät mm. seuraavat ryhmät: vuoksi lyhentää työaikaansa siirtymällä määrä- 20235: ajaksi osa-aikatyöhön. 20236: - Pienten lasten vanhemmat, jolloin osa- Kertomusvuoden elokuun alussa voimaan 20237: aikatyön tulisi olla mahdollista molemmille tullut uudistus lisää osaltaan osa-aikatyötä te- 20238: puolisoille. kevien työntekijöiden määrää. Hallituksen esi- 20239: - Eläkeikää lähestyvät. tyksessä arvioitiin, että osittaiseen hoitovapaa- 20240: - Vaativissa ammateissa toimivat, joilla seen oikeutettuja perheitä, joissa on alle 4-vuo- 20241: osa-aikatyöhalukkuus on keskimääräistä sel- tiaita lapsia, on kaikkiaan runsaat 70 000. 20242: västi yleisempää. Osa-aikatyötä voitaisiin so- Heistä 8 000 on valtion ja 30 000 kunnallishal- 20243: veltaa niissä toimen jakamisen muodossa. linnon sekä 32 000 yksityisen palveluksessa. 20244: - Omaa kotitaloutta hoitavat perheenäidit, Oikeuttaan käyttäviä arvioitiin olevan yksityis- 20245: joilla osa-aikatyöhalukkuus on suhteellisesti ten työnantajien palveluksessa 18 000, kunnal- 20246: suurinta. Osa-aikatyön toteutumista vaikeuttaa lishallinnossa 14 000 ja valtion palveluksessa 20247: useimmiten sopivan työn puute. 3 000 eli yhteensä 35 000, mikä on puolet 20248: - Opiskelijat, joilla osa-aikatyö voisi peri- hoitovapaaseen oikeutetuista perheistä. Aina- 20249: aatteessa toimia tapana siirtyä koulutuksesta kin vielä osa-aikatyöhön siirtyminen on ollut 20250: työelämään, joskin käytännössä siihen sisältyy hyvin vähäistä. 20251: useita ongelmia, mm. työn ja koulutuksen Osa-aikatyön työsuhdeturvassa ilmenneet 20252: vastaamattomuus sekä opintojen viivästymi- epäkohdat vähenevät, kun 1.1.1989 tuli voi- 20253: nen. maan laki työsopimuslain muuttamisesta (723/ 20254: - Osa-aikatyötä etsivät erityisryhmät, mm. 88) ja 1.4.1989 laki yhteistoiminnasta yrityksis- 20255: vammaiset ja pitkäaikaistyöttömät, jotka osa- sä annetun lain muuttamisesta ( 724/88). Näi- 20256: 20257: 20258: 31 390649T 20259: 242 20260: 20261: den lakien mukaan työnantajan on tehtävä tä vähintään yhdellä kokonaisella päivällä vii- 20262: työntekijälle kirjallinen selvitys osa-aikatyötä kossa. Lyhennettyä työviikkoa tekeville an- 20263: koskevan toistaiseksi voimassa olevan työsopi- sioon suhteutettua päivärahaa maksetaan 500 20264: muksen ehdoista, ellei itse työsopimusta tehdä työttömyyspäivältä neljän peräkkäisen kalente- 20265: kirjallisesti. Lain mukaan työnantaja voi yksi- rivuoden aikana. Peruspäivärahaa maksetaan 20266: puolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi rajoittamattomasti. Silloin kun on lyhennetty 20267: vain niillä edellytyksillä, joilla työsopimus voi- päivittäistä työaikaa, työttömyyspäiväraha 20268: daan sanoa irti. Osa-aikaistaminen voi tapah- maksetaan työajan lyhennystä vastaaviita työt- 20269: tua tällöin vasta irtisanomisajan kuluttua. tömyyspäiviltä. Päivärahan maksamisen edel- 20270: Työnantaja, joka tarvitsee lisätyövoimaa, vei- lytyksenä on, että hakija on ollut ennen työ- 20271: voitetaan tarjoamaan lisätyötä ensin palveluk- ajan lyhennystä kokoaikatyössä saman työnan- 20272: sessaan oleville osa-aikaisille työntekijöille, mi- tajan palveluksessa edelliset 12 kuukautta. Päi- 20273: käli tämä työn laatuun nähden on mahdollista. värahaa maksetaan enintään 1OO:aa täyttä 20274: Työnantajan on myös järjestettävä osa-aika- työttömyyspäivää vastaavalta ajalta. 20275: työtä tekevälle tarpeellinen koulutus, jos uusi Työsopimuslakia on vuoden 1989 alusta 20276: työ sitä edellyttää. muutettu mm. lisäämällä siihen uusi 39 a §, 20277: Osa-aikatyössä ollut työtön on perusturvan jonka mukaan työnantaja voi yksipuolisesti 20278: piirissä samoin perustein kuin kokoaikatyötä muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi irtisanomis- 20279: tekevä. Ansioturvan piiriin päästäkseen henki- ajan päättymisestä lukien niillä edellytyksillä, 20280: lön on täytettävä työssäoloehto eli hänen on joilla työsopimus voidaan irtisanoa. Työttö- 20281: työttömyyttä lähinnä edeltäneen 24 kuukauden myysturvalain 18 tai 19 §:n soveltaminen nii- 20282: aikana tullut olla vähintään 26 viikkoa sellai- den työntekijöiden kohdalla, joiden työ on 20283: sessa työssä, jossa työaika kunakin viikkona työsopimuslain 39 a §:n nojalla osa-aikaistet- 20284: on ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia. Siten tu, on tällä hetkellä epäselvää. 20285: henkilö ei voi päästä ansioturvan piiriin, jos Osa-aikatyön kehitystä ovat osaltaan säädel- 20286: osa-aikatyön määrä on vähäinen. Aloilla, jois- leet valtion työtehtäviä ja kunnallista työllistä- 20287: sa työaikajärjestelyt ovat epätavallisia, voidaan mistukea koskevat asetukset. Kertomusvuoden 20288: em. työssäoloehdosta poiketa, mikäli henkilön alusta voimaan astunut työllisyyslaki muutti 20289: voidaan hänen työansionsa perusteella katsoa tilannetta siten, että toimet sisällytettiin uuden 20290: saavan toimeentulonsa tästä työstä. Tällaisia työllisyyslain velvoitetyöllistämiseen. Työlli- 20291: aloja ovat mm. opetusala ja kotityö. syyslaissa ei ole mainintaa osa-aikatyöllisyydes- 20292: Perusturvana maksettava työttömyyspäivä- tä velvoitetyöllistämisen yhteydessä, ja kuntien 20293: raha on tasasuuruinen. Ansioon suhteutettu valtionosuus on määritelty kokoaikaisuuden 20294: päiväraha lasketaan henkilön vakiintuneen pal- perusteella. Silti valtion kertomusvuoden tulo- 20295: kan perusteella. Osa-aikatyötä tekevä työnteki- ja menoarvioon on kirjattu, että momentin 20296: jä voi myös työssä ollessaan saada työttömyys- 34.50.02 (Valtion työllisyysvelvoite) määräraha 20297: päivärahaa. Jos työtön ottaa vastaan osa-aika- on mitoitettu siten, että kokoaikaisesti ja puo- 20298: työtä, hänellä on oikeus ns. soviteltuun päivä- liaikaisesti työllistettyjen määrät ovat yhtä suu- 20299: rahaan. Sitä maksetaan niin paljon, että se ja ret. Momentin 34.50.30 (Valtionosuus kunnille 20300: 75 OJo osa-aikatyön palkan 490 mk ylittävältä ja kuntainliitoille) perustelujen mukaan työvoi- 20301: osalta yhteensä nousevat siihen määrään, jon- mahallinto pyrkii siihen, että koko- ja puoliai- 20302: ka henkilö saisi, mikäli hän olisi kokonaan kaisesti työllistettyjen osuudet olisivat yhtä 20303: työtön. Soviteltua päivärahaa maksetaan enin- suuret. Valtiovarainministeriö pitää lausunnos- 20304: tään sama määrä kuin päivärahaa sadalta täy- saan tarpeellisena selvittää, miten osa-aikatyöl- 20305: deltä työttömyyspäivältä. lisyyttä voitaisiin edistää velvoitetyöllistämisen 20306: Jos henkilön viikottaista tai päivittäistä työ- yhteydessä. Samalla tulisi selvittää työllisyys- 20307: aikaa lyhennetään työnantajan suorittaman lo- lainsäädännön muutostarpeet asian edistämi- 20308: mautuksen vuoksi, hänellä on oikeus normaa- seksi. Myös osa-aikatyön peruslähtökohtien 20309: listi työttömyyspäivärahaan näin muodostu- selvittämistä on edelleen kehitettävä. 20310: neilta kokonaisilta työttömyyspäiviltä. Päivä- Työllisyyslain velvoitetyöllistäminen koskee 20311: rahaan ovat oikeutettuja sellaiset lyhennettyä nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, ja heidät on 20312: työviikkoa tekevät henkilöt, joiden työaikaa työllistettävä kokoaikaisesti heidän niin halu- 20313: on lyhennetty työsopimuslain mukaisesta syys- tessaan. Näin osa-aikatyöllisyyden rakenne jul- 20314: 243 20315: 20316: kisessa hallinnossa muuttuu, ja osa-aikatyölli- senmukaista ratkaista lainsäädännöllä vaan 20317: set ovat nykyistä useammin muita kuin nuoria mm. työehtosopimusten yhteydessä. 20318: ja pitkäaikaistyöttömiä. Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 20319: Osa-aikatyö on huomattavasti yleistynyt var- vuodelta 1984 (s. 147-151) käsitelleet julkisen 20320: sinkin Euroopassa, jossa joka toinen uusi työ- hallinnon työllisyyskehitystä ja tarkastel/eet sa- 20321: paikka on osapäiväinen. Osa-aikatyön johtavia malla myös osa-aikatyöhön liittyviä ongelmia. 20322: maita ovat Norja, Ruotsi ja Tanska, jotka Valtiontilintarkastajat pitivät tuolloin tarkoi- 20323: kaikki työllistävät osa-aikaisesti neljänneksen tuksenmukaisena, että osa-aikatyötä käytetään 20324: työllisestä työvoimastaan. Suomessa vastaava virastojen ja laitosten työruuhkien purkami- 20325: osuus on kasvanut varsin hitaasti ja on vain seen, työhuippujen tasaamiseen ja erityisryh- 20326: 7 %. Alueellisia eroja osa-aikatyössä ei ilmene. miin kuuluvien työllistämiseen. Samoin todet- 20327: Vaikka osa-aikatyöntekijöiden kokonaismäärä tiin, että mikäli osa-aikatyön käyttöä valtion- 20328: ei olekaan kovin nopeasti kasvanut, on kasvu hallinnossa halutaan laajentaa, tulee osa-aikai- 20329: eräillä aloilla ollut varsin merkittävää, esim. sen henkilöstön palvelussuhteen ehdot perus- 20330: tavaratalojen henkilökunnasta lähes puolet teellisesti selvittää työmarkkinaosapuolten kes- 20331: työskentelee osa-aikaisesti. ken. Näitä kannanottoja voidaan edelleen pi- 20332: Osa-aikatyöhön liittyy maassamme edelleen- tää perusteltuina samalla, kun osa-aikatyönte- 20333: kin kielteisiä asenteita. Arvioiden mukaan osa- kijöiden aseman parantamiseen tähtääviä toi- 20334: aikatyötä tekevistä lähes 40 % haluaisi mie- mia tulee kiirehtiä. Valtiontilintarkastajat kat- 20335: luummin kokopäivätyöhön. Vastaavasti koko- sovat, että mm. osa-aikaeläkkeen valintaan 20336: päivätyötä tekevistä vain 4 % haluaisi pysyväs- liittyviä yleisiä etuja muihin varhaiseläkkeisiin 20337: ti ja 9 % tilapäisesti osapäivätyöhön. Osa- nähden tulee korostaa, samalla kun ko. elä- 20338: aikatyötä voidaan pitää henkilöstöpolitiikan kemuodon käyttökelpoisuudesta tulee huoleh- 20339: periaatteiden mukaisena silloin, kun se perus- tia. 20340: tuu sekä työntekijän että työnantajan tarpei- 20341: siin. Kielteiset asenteet syntyvät lähinnä tilan- Kansainvälinen harjoittelijainvaihto. Kan- 20342: teissa, joissa kokopäivätyöntekijällä on valitta- sainvälisen yhteistyön kehittämisessä on henki- 20343: vanaan joko työttömyys tai osa-aikaisuus. lövaihdolla oma merkittävä osuutensa. Henki- 20344: Suomen työlainsäädäntö on rakentunut lä- lövaihtoon osallistuvat ovat lähinnä eri alojen 20345: hinnä kokoaikaisen työsuhteen varaan. Osa- asiantuntijoita, opiskelijoita tai harjoittelijoita. 20346: aikaisten työsuhteiden määrän lisääntyessä on Asiantuntijoiden vaihtoa toteutetaan taloudel- 20347: lainsäädännön soveltamisalaa pyritty kuitenkin lisen, teollisen ja teknologisen yhteistyön, kult- 20348: laajentamaan, jotta myös osa-aikatyötä teke- tuuriyhteistyön sekä sosiaali- ja terveydenhuol- 20349: vät saisivat kokoaikatyötä tekevien työsuhde- lon yhteistyön aloilla. Hallinnollisessa yhteis- 20350: ja sosiaaliturvaetuja suhteellisesti vastaavat työssä tapahtuu virkamiesvaihtoa. Kehitysyh- 20351: etuudet. Tämän kehityksen seurauksena on teistyössä lähetetään suomalaisia asiantuntijoi- 20352: syntynyt eräiltä osin vaikeaselkoinen säännös- ta työskentelemään kehitysyhteistyötehtävissä 20353: tö. Osa-aikatyön monimuotoisuuden vuoksi on ja vastaanotetaan samalla kehitysmaista tulevia 20354: mahdollista, että siihen joillakin aloilla ja jois- henkilöitä koulutettaviksi Suomeen. Ulko- 20355: sakin erityistilanteissa liittyy piirteitä, joita on maanharjoittelu on puolestaan oma, osin 20356: pidettävä ilmeisinä epäkohtina. muusta kansainvälisestä henkilövaihdosta erot- 20357: Sosiaali- ja terveysministeriön osa-aikatyö- tuva toimintalohkonsa. 20358: toimikunta tarkasteli kertomusvuonna jättä- Kansainvälinen harjoittelijainvaihto voi pe- 20359: mässään mietinnössä (KM 1988:33) mm. työ- rustua valtioiden välisiin harjoittelijainvaihto- 20360: eläke/ainsäädäntöä, erorahaa, työttömyystur- sopimuksiin. Suomi on solminut virallisen so- 20361: vaa, vuosilomalainsäädäntöä, työaikalainsää- pimuksen seuraavien yhdeksän maan kanssa: 20362: däntöä, työsopimuslakia ja päivähoitoa. Mo- Alankomaat, Belgia, Brasilia, Italia, Itävalta, 20363: net todetut ongelmat on toimikunnan mietin- Jugoslavia, Puola, Ranska ja Sveitsi. Harjoit- 20364: nössä siirretty edelleen muualla pohdittaviksi. telijainvaihtoa ei sopimuksista huolimatta ole 20365: Osa-aikatyön peruslähtökohtien selvittämis- saatu työvoimaministeriön mukaan aikaan Ju- 20366: tä on edelleen kiirehdittävä. Samalla on todet- goslavian ja Brasilian kanssa. Italian viran- 20367: tava, että kaikkia epäkohtia ei ole tarkoituk- omaiset eivät puolestaan ole noudattaneet sopi- 20368: 244 20369: 20370: musta, vaan sinne hakeutuvilla, sopimuksen IAESTE-maita). Talous- ja kauppatieteiden 20371: ehdot täyttävillä harjoittelijoilla on ollut vai- opiskelijoiden järjestö AIESEC välittää myös 20372: keuksia työluvan saamisessa. Työvoimaminis- harjoittelijapaikkoja. Suomi on toteuttanut 20373: teriö on v. 1987 tehnyt ulkoasiainministeriön vastavuoroisuutta sijoittamalla maahamme ha- 20374: välityksellä aloitteen Italian viranomaisille tar- keutuvat harjoittelijat sekä järjestämällä har- 20375: peellisten neuvottelujen aikaansaamiseksi. Ker- joittelijatyöluvat ja muut harjoittelijoille tar- 20376: tomusvuoden lopulla aloitteeseen saatiin vas- koitetut palvelut kaikista yhteistyömaista saa- 20377: taus, jonka mukaan neuvottelu pyritään järjes- puville hakijoille. 20378: tämään. Saksan Iiittotasavallan kanssa on epä- Tällä hetkellä ei harjoittelijainvaihtoa pyritä 20379: virallinen, ei-ratifioitu harjoittelijasopimus. laajentamaan solmimalla uusia valtioiden väli- 20380: Suurin osa harjoittelijainvaihdosta tapahtuu siä sopimuksia. Sen sijaan on vireillä viran- 20381: muiden kuin valtioiden välisten virallisten sopi- omaisten välisen neuvottelusopimuksen ai- 20382: musten nojalla. Tuloksellisimmaksi on osoit- kaansaaminen Espanjan ja mahdollisesti Neu- 20383: tautunut saada aikaan vastavuoroista vaihtoa vostoliiton kanssa. Kokeiluluonteisesti suunni- 20384: epävirallisemmin järjestelyin. Tällaisia ovat ol- tellaan käynnistettäväksi pienimuotoinen 20385: leet lähinnä viranomaisten väliset neuvotteluso- vaihto-ohjelma Kiinan kanssa, jolloin neuvot- 20386: pimukset, joiden toteutumista on seurattu teluosapuolena olisi Suomen Pekingissä toimi- 20387: säännöllisin väliajoin. Näin on toimittu mm. va teollisuussihteeri. 20388: Ison-Britannian, Yhdysvaltojen ja Kanadan 20389: kanssa. Lisäksi työvoimaministeriö hoitaa tek- Seuraavassa asetelmassa esitetään Suomesta 20390: nisten alojen IAESTE-järjestön kautta vaih- lähteneiden ja Suomeen saapuneiden harjoitte- 20391: toa, johon maamme kanssa on vuosittain osal- lijoiden määrät maittain eriteltyinä v. 1985- 20392: listunut yli 30 maata (em. 12 maata ovat myös 88: 20393: 20394: 20395: 1985 1986 1987 1988 20396: Lähtenyt Saapunut Lähtenyt Saapunut Lähtenyt Saapunut Lähtenut Saapunut 20397: 1 20398: Alankomaat 45 53 27 28 39 31 33 63 20399: Belgia 1 ••••••• : : : : : : : : : : : : : : : : 4 2 3 1 5 5 3 4 20400: Brasilia 1 ••••••••••••••••••••• 2 2 2 2 1 2 6 4 20401: Espanja ..................... 9 8 7 10 22 18 19 21 20402: Iso-Britannia ................ 54 26 71 29 95 32 138 46 20403: Italia 1 •••••••••••••••••••••••• 2 2 2 3 6 10 5 8 20404: ltävalta 1 ••••••••••••••••••••• 18 11 24 18 28 19 40 28 20405: Jugoslavia 1 •••••••••••••••••• 13 11 10 11 8 6 13 15 20406: Kanada ...................... 39 47 44 34 52 44 79 61 20407: Puola 1 ••••••••••••••••••••••• 56 63 49 54 46 60 48 76 20408: Ranska 1 40 27 35 21 49 34 51 40 20409: Saksan liitt~t~~;~~it~i·::::::: 569 88 490 76 522 106 534 168 20410: Sveitsi 1 ...................... 52 18 59 26 69 34 60 29 20411: Unkari ...................... 12 20 21 22 24 31 30 44 20412: Yhdysvallat .................. 180 51 181 84 197 80 198 54 20413: Muut maat .................. 81 79 98 69 95 77 108 97 20414: Yhteensä3 ...••.•....•••••.... 1 176 508 1 123 488 1 258 589 1 365 758 20415: 1 20416: Virallinen valtioiden välinen sopimus harjoittelijainvaihdosta. 20417: 2 20418: Epävirallinen valtioiden välinen sopimus harjoittelijainvaihdosta (ei-ratifioitu). 20419: 3 20420: Yllä esitettyihin lukuihin sisältyy myös IAESTE-järjestön kautta tapahtuva vastavuoroinen vaihto. 20421: 20422: 20423: 20424: Harjoittelijoiden vaihtoa tuetaan apuraha- sa, joissa nimenomaan IAESTE-ohjelma tarjo- 20425: järjestelmällä. Työvoimaministeriön saamien aa varteenotettavia mahdollisuuksia. Edelleen 20426: kokemusten mukaan apurahalla on voitu edis- apuraha on mahdollistanut tarkoituksenmukai- 20427: tää harjoittelua järjestelmälle asetettujen ta- seksi nähdyn harjoittelun sellaisissa maissa tai 20428: voitteiden mukaisesti. Sen avulla on voitu tu- työpaikoissa, joissa se muuten ei olisi ollut 20429: kea harjoittelua Euroopan ulkopuolisissa mais- mahdollista. Apurahaa on myönnetty ensisijai- 20430: 245 20431: 20432: sesti työsuhteessa tapahtuvaan harjoitteluun toa eräiden muiden Euroopan ulkopuolisten 20433: täydentämään riittämätöntä palkkaa. Joissakin maiden kanssa. 20434: tapauksissa sitä on myönnetty täysin palkatto- Keskeinen tapa lisätä suomalaisten harjoitte- 20435: maan harjoitteluun, jolloin tavoitteena on pi- lumahdollisuuksia ulkomailla on vastavuoro- 20436: detty ainakin osaksi paikallista harjoittelusuh- periaatteen mukaisesti hankkia maastamme ul- 20437: detta myöhemmin. Kokeiluluonteisesti on komaisille harjoittelijoille soveltuvia paikkoja. 20438: käynnistetty yksinomaan apurahapohjaiset Kysymykseen tulevat lähinnä sellaiset teknisten 20439: harjoittelujaksot eräässä kansainvälisessä tut- tai näitä lähellä olevien alojen paikat, joissa 20440: kimuskeskuksessa sekä kehitysyhteistyötä teke- suomenkielentaito ei ole tarpeen. Ulkomaisten 20441: vässä järjestössä. Kertomusvuoden tulo- ja me- harjoittelijoiden vastaanottamista Suomeen on 20442: noarviossa on varattu 1,2 Mmk kansainvälisen rajoittanut ensisijaisesti se, että tehtävään ei 20443: harjoittelun menoihin. Määrärahaa on voitu ole voitu irrottaa riittävästi henkilöstöä. Lisäk- 20444: käyttää ulkomaanharjoitteluun lähtevien si asuntopula erityisesti korkeakoulupaikka- 20445: matka-apurahoihin ja päiväraha-avustuksiin kunnilla rajoittaa ratkaisevasti loma-aikojen 20446: sekä eräiden sosialististen maiden kanssa har- ulkopuolista, kauemmin kestävää harjoittelua. 20447: joitettavan vastavuoroisen stipendipohjaisen Myös tiedotuksen lisääminen ja ulkomaalaisten 20448: harjoittelijainvaihdon menoihin. verotuskäytännön selkeyttäminen ovat omiaan 20449: Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen tehostamaan tätä toimintaa. 20450: mukaan suurin osa harjoitteluun hakeutuvista Työvoimaministeriö on hoitanut ulkomais- 20451: on korkea-asteen opiskelijoita, jotka haluavat ten harjoittelijoiden verotusasioita lähinnä yk- 20452: matilliseen harjoitteluun hakeutuvien tutkin- sittäistapauksissa. Vuoden 1989 aikana tavoit- 20453: non suorittaneiden määrä ei ole olennaisesti teena on saada aikaan verohallituksen kanssa 20454: kasvanut, mikä osaltaan on seurausta maamme sopimus kaikkia harjoittelijoita koskevasta 20455: hyvästä työllisyystilanteesta ja sen myötä saa- lähdeverolain tulkinnasta. Nykyinen laki kos- 20456: vutetusta palkkaustasosta, osaltaan myös siitä, kee Pohjoismaista tulevia harjoittelijoita. 20457: että syventävän ammatillisen työkokemuksen Harjoittelijainvaihtoa on vuodesta 1977 hoi- 20458: hankkimiseen kotimaassa on entistä paremmat dettu osana työvoimaministeriön työnvälitys- 20459: mahdollisuudet. asiain toimiston tehtäviä. Keskeinen kehittä- 20460: mistarve on vuosikymmenen ajan ollut harjoit- 20461: Keskeisimpänä kehittämistarpeena on tällä telijainvaihtoa hoitavan organisaation kehittä- 20462: hetkellä opiskelijoiden harjoittelukysyntään minen työvoimahallinnossa niin, että se pystyi- 20463: vastaaminen. Perinteisiä kohderyhmiä ovat si nykyistä tehokkaammin vastaamaan kasva- 20464: kansainvälisen kaupan ja teknologisen kehityk- vaan kysyntään. Erityisesti on tarpeen kehittää 20465: sen kannalta keskeiset opiskelijaryhmät sekä keskitetysti hoidettavista tehtävistä vastaavaa 20466: kielten opiskelijat. Näiden ohella on tarpeen organisaatiota, jotta turvattaisiin paikkojen 20467: tarjota yleisen kansainvälistymisen vaatimia hankkiminen ulkomailta sekä tarvittava yhteis- 20468: harjoittelukokemuksia myös muille ryhmille työ eri maiden kanssa. Valtiovarainministeriö 20469: (mm. oikeustieteen, yhteiskunta- ja valtiotietei- ei pidä perusteltuna kansainvälisen harjoitteli- 20470: den, käyttäytymis- ja sosiaalitieteiden opiskeli- jainvaihdon tehtävistä vastaavan organisaation 20471: joille). Opiskelijoista on voitu parhaiten palvel- muodostamista työvoimamil.~steriöön. Opetus- 20472: la korkeakoulutasoisia opiskelijoita. Myös ministeriö puolestaan pitää tarkoituksenmukai- 20473: muille opiskelijoille soveltuvaa harjoittelua tu- sempana järjestelynä yhteisen palvelukeskuk- 20474: lisi voimakkasti lisätä. sen (OPM, TVM, KTM) perustamista ja sen 20475: Suurin osa nykyisistä hakijoista toivoo har- toimesta tapahtuvaa ulkomailla opiskelun ja 20476: joittelupaikkaa EY -maista. Euroopan yhdenty- harjoittelun koordinoimista. Lisäksi opetusmi- 20477: misen myötä on jatkettava ja entisestään lisät- nisteriö katsoo lausunnossaan, että yhteistä 20478: tävä harjoittelua näissä maissa, joiden kanssa palvelukeskusta suunniteltaessa tulee uudelleen 20479: yhteistyö onkin vuosikymmenien myötä vakiin- arvioida myös eri hallinnonalojen osallistumi- 20480: tunut. EY-maiden suosiminen ei tietenkään saa nen palvelukeskuksen hallintoon kunkin hallin- 20481: heikentää harjoittelumahdollisuuksia Yhdys- nonalan tarpeiden ja asiantuntemuksen huo- 20482: valloissa ja Kanadassa, joita kohtaan mielen- mioonottamiseksi. 20483: kiinto on jatkuvasti lisääntynyt. Samoin tulee Kansainvälisen harjoittelijainvaihdon keskei- 20484: lisätä myös muuta kuin teknisten alojen vaih- set yhteistyöosapuolet ovat työvoimahallinto ja 20485: 246 20486: 20487: opetushallinto. Säännöllinen virkailijoiden vä- jaava. Euroopan yhdentymiskehityksellä on 20488: linen yhteistyö on osoittautunut hedelmällisek- kuitenkin myös työmarkkinoihin liittyviä vai- 20489: si, sen sijaan koordinoivaa suunnittelua, jota kutuksia EY:n ulkopuolisiin, erityisesti yhtei- 20490: kansainvälistä henkilövaihtoa selvitellyt komi- sömaiden kanssa läheisessä taloudellisessa 20491: tea v. 1985 esitti (KM 1985:46), ei ole käynnis- kanssakäymisessä oleviin maihin. Näihin kuu- 20492: tetty. luu myös Suomi Eftan jäsenmaana. Efta ja 20493: Harjoittelijainvaihdon apurahaa on työvoi- EY-maat antoivat v. 1984 ns. Luxemburgin 20494: maministeriön mukaan tarpeen tuntuvasti lisä- julistuksen, jossa sovitaan laajasta yhteistyöstä 20495: tä, koska EY-maiden keskinäiset rahoitusjär- Euroopan talousalueen kehittämiseksi, johon 20496: jestelmät kaventanevat jo lähivuosina mm. kuuluu työllisyyden edistäminen ja työelämän 20497: Suomen nykyisiäkin mahdollisuuksia siinä ta- kehittäminen. 20498: pauksessa, että po. ohjelma avautuisi myös Suomen suhtautumista kansainväliseen liik- 20499: Efta-maille. Työvoimaministeriön ensisijaisena kuvuuteen ja avoimiin työmarkkinoihin rasit- 20500: tehtävänä harjoittelun kehittämisessä on mai- tavat edelleenkin kokemukset viime vuosikym- 20501: nittujen keskitetysti hoidettavien tehtävien li- meniltä. Etenkin joukkosiirtolaisuus Ruotsiin 20502: säksi huolehtia siitä, että sekä työnantajat että 1960- ja 1970-/ukujen taitteessa oli vaikea ko- 20503: mahdolliset asiakkaat ovat tietoisia harjoitte- kemus. Vaikka siirtolaisuus ei enää 1980-/uvu/- 20504: lusta ja sen merkityksestä. Tämä edellyttää, /a ole ollut Suomelle ongelma, voidaan maa- 20505: että ministeriö tukee työvoimatoimistoja ja tamme edelleenkin pitää muihin Euroopan 20506: varmistaa niiden valmiuden vastata ensimmäi- markkinatalousmaihin verrattuna varsin su/- 20507: sen vaiheen asiakaspalvelusta sekä maahan keutuneena ja erilaisuutta torjuvana maana. 20508: saapuvien harjoittelijoiden palvelusta. Suomen työmarkkinoilla on vain 7 000 viralli- 20509: Työvoimaministeriön toimenpitein on voitu sen työluvan saanutta ulkomaalaista. 20510: turvata viime vuosina mm. IAESTE-ohjelman Nämä työmarkkinapoliittiset taustatekijät 20511: laajentuminen, jo aikaansaatujen hankkeiden heijastuvat myös kansainväliseen harjoitteli- 20512: jatkuvuus samoin kuin kokonaan uusien hank- jainvaihtoon, jota Suomi on jo pitkään har- 20513: keiden käynnistyminen. Edelleen on ministe- joittanut eri maiden kanssa sekä virallisten 20514: riön toimenpitein saatu aikaan yhteistyö aiem- sopimusten mukaan että epävirallisilla järjeste- 20515: min verraten kielteisesti harjoittelijatyölupiin /yillä. Virallisia sopimuksia on solmittu yhdek- 20516: suhtautuneen Ison-Britannian kanssa. Oppilai- sän maan kanssa, mutta kolmen maan kanssa 20517: tokset toimivat lähinnä IAESTE-ohjelmassa sopimukset eivät ole toimineet. Työvoimahal- 20518: välittöminä yhteistyöosapuolina. Paikallista- linnon tulee yhdessä ulkoasiainministeriön 20519: solla työvoimatoimistot vastaavat tiedottami- kanssa tehostaa toimia, jotta solmitut sopi- 20520: sesta alueensa oppilaitoksissa. mukset astuvat voimaan myös käytännössä. 20521: Suomen ulkomailla sijaitsevat suurlähetystöt Tilastojen mukaan Suomesta on viime vuosina 20522: ovat luontevin yhteistyötaho silloin, kun minis- lähetetty ulkomaille vuosittain keskimäärin 20523: teriö käynnistää eri maissa uusia hankkeita tai 1 200 harjoittelijaa ja vastaanotettu ulkomailta 20524: neuvottelee maan viranomaisten kanssa. Minis- vastaavasti 500-600 harjoittelijaa. Suomi on 20525: teriö pitää lähetystöjä ajan tasalla niin, että ne siis ollut selvästi enemmän lähettävänä kuin 20526: voivat jakaa asemamaassaan tietoja harjoitte- vastaanottavana osapuolena. Työvoimahallin- 20527: lumahdollisuuksista Suomessa sekä myöntää non tuleekin tehostaa toimia kansainvälisen 20528: ministeriön puoltamat harjoittelijatyöluvat harjoittelijoinvaihdon nykyistä paremman ta- 20529: Suomeen saapuville ulkomaalaisille harjoitteli- sapainon saavuttamiseksi. Näin turvataan 20530: joille. Eräissä maissa kaupalliset sihteerit ja mahdollisuudet lisätä suomalaisten ulkomaan- 20531: teollisuussihteerit ovat avustaneet harjoittelu- harjoittelua, jonka tarve todennäköisesti edel- 20532: paikkojen hankkimisessa. Harjoittelun suju- leen kasvaa. 20533: vaksi hoitamiseksi on tarpeen pitää yllä jatku- Työvoima- ja opetus- sekä myös kauppa- ja 20534: via yhteyksiä sekä tiivistää niitä. teollisuushallinnon asema, tehtävät ja vastuu- 20535: Suomen työmarkkinat ovat muodollisesti ol- alueet kansainvälisen harjoittelijoinvaihdon 20536: leet kansainväliset vuodesta 1954, jolloin sol- suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa 20537: mittiin sopimus Pohjoismaiden yhteisistä työ- kaipaavat perusteellista ja pikaista selvittämis- 20538: markkinoista. Kuitenkin Suomen suhtautumi- tä. Asiaan on kiinnittänyt huomiotaan em. 20539: nen Pohjoismaiden ulkopuolisiin työmarkkina- kansainvälisen henkilövaihdon hallintotoimi- 20540: suhteisiin on ollut omia työmarkkinoita suo- kunta, joka katsoi, ettei ulkomaanharjoittelua 20541: 247 20542: 20543: ole voitu riittävästi edistää nykyisillä toimenpi- jen kytkentöjä tulee kehittää laatimalla erityi- 20544: teillä. nen ulkomaanharjoittelun kehittämissuunnitel- 20545: Valtiontilintarkastajien mielestä tarvitaan ma em. hallinnonaloilla. Suunnitelmaan tulee 20546: sekä harjoittelujärjestelmien sisällön että toi- liittää stipendijärjestelmän käyttöperustelut ja 20547: saalta hallinnollisten järjestelyjen kehittämistä. painopistealueet. Kansainvälisen harjoittelun 20548: Työharjoittelu ja opiskelumuotoinen harjoitte- yhteisen palvelukeskuksen muodostamista em. 20549: lu ulkomailla tulee nähdä samaan päämäärään hallinnonalojen toimesta tulee myös kiirehtiä. 20550: pyrkivänä kokonaisuutena. Harjoittelumuoto- 20551: 248 20552: 20553: 20554: 20555: 20556: Ympäristöministeriön hallinnonala 20557: Valtiontilintarkastajat ovat suorittaneet tar- Eduskunta hyväksyi esityksen 8.12.1981. 20558: kastuksen ympäristöministeriössä 5.4.1989. Eduskunnan vastaukseen sisältyi lausuma, jota 20559: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat selvitetään jäljempänä. 20560: selvitelleet tehtävien ja toimivallan delegointia, Ilmansuojelulain keskeinen tavoite on eh- 20561: ilmansuojelua, turvevoimaloita, hajakuormi- käistä ilman pilaantumista. Tällä tarkoitetaan 20562: tusta ja rakennuslain poikkeuslupajärjestel- lain mukaan sellaista ihmisen toiminnasta joh- 20563: mää. tuvaa ilman koostumuksen tai sen ominaisuuk- 20564: Ympäristöministeriöön tehdyn tarkastus- sien muuttumista, josta joko välittömästi tai 20565: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan välillisesti aiheutuu haittaa terveydelle, merkit- 20566: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, asunto- tävää haittaa elollisen luonnon toiminnoille, 20567: olojen kehittämistä, jätehuoltoa sekä luonnon- muun ympäristön merkittävää vahingollista 20568: suojelua. muuttumista, merkittävää taloudellista vahin- 20569: koa tai viihtyisyyden vähentymistä taikka muu 20570: näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun 20571: loukkaus. 20572: Ympäristöministeriö Ilmansuojeluviranomaisina toimivat ympä- 20573: ristöministeriö, lääninhallitus ja ympäristön- 20574: Ilmansuojelu. Lainsäädäntö . Ennen suojelulautakunta. 20575: 1.10.1982 voimaan tullutta ilmansuojelulakia Ilmansuojelulain mukaan sen, joka harjoit- 20576: (67 /82) säännökset ilmansuojelusta olivat ha- taa ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa 20577: jallaan eri laeissa, kuten terveydenhoitolaissa, toimintaa, on huolehdittava ilman pilaantumi- 20578: rakennuslaissa ja eräistä naapuruussuhteista sen ehkäisemisestä siten kuin on kohtuullista 20579: annetussa laissa. Säännökset olivat osoittautu- edellyttää ja oltava riittävästi selvillä toimin- 20580: neet ilmansuojelun kannalta riittämättömiksi, nan vaikutuksista ilman laatuun. 20581: koska niillä ei sinänsä pyrittykään suojaamaan Valtioneuvosto voi antaa ilman pilaantumi- 20582: kasvillisuutta, eläimistöä eikä yleensäkään sen ehkäisemiseksi tarpeellisia yleisiä ohjeita 20583: luontoa ja sen toimintaa ilman pilaantumiselta. tai määräyksiä eri aineista ja niiden koostu- 20584: Ennen ilmansuojelulakia ei myöskään voitu muksesta samoin kuin mm. moottoriajoneu- 20585: riittävästi ottaa huomioon ilman pilaantumi- von joutokäynnin rajoittamisesta muualla kuin 20586: sesta ympäristön viihtyvyydelle, rakennuksille tieliikennelainsäädännössä tarkoitetulla tiellä. 20587: ja materiaaleille aiheutuvia haittoja. Lisäksi ympäristöministeriö voi antaa ilman 20588: Hallituksen esityksessä ilmansuojelulaiksi ja pilaantumisen ehkäisemiseksi yleisiä ohjeita. 20589: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE n:o 35/1981 Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta 20590: vp.) todettiin, että tilanteen korjaamiseksi eh- toiminnasta on toiminnan harjoittajan tehtävä 20591: dotetaan säädettäväksi ilmansuojelulaki, joka kirjallinen ilmoitus sen läänin lääninhallituk- 20592: mahdollistaisi yhtenäisen ja tehokkaan ilman- selle, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. 20593: suojelutoiminnan maassamme. Lailla pyrittäi- Lääninhallitus tarkastaa ilmoituksen ja tekee 20594: siin suojelemaan ulkoilmaa pilaantumiselta. Il- sen johdosta päätöksen. Ilmoitusmenettely 20595: man pilaantumisen käsite määriteltäisiin lailla, eroaa varsinaisesta lupamenettelystä siinä, ettei 20596: jolla lisäksi ohjattaisiin ja säänneltäisiin ilman ilmoituksen käsittelyn vireilläolo ole muodolli- 20597: pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa teollista ja sena esteenä toiminnan aloittamiselle. Lain 20598: siihen rinnastettavaa toimintaa. Lailla voitai- tavoite on kuitenkin se, että ilmoitus saadaan 20599: siin puuttua myös liikenteestä ja lämmityksestä käsittelyyn ja päätökseen mahdollisimman var- 20600: aiheutuvaan ilman pilaantumiseen. · haisessa vaiheessa hanketta suunniteltaessa. Vi- 20601: 249 20602: 20603: ranomaisten edellyttämät ilmansuojelunäkö- Lääninhallitus voi sen estämättä mitä 2 mo- 20604: kohdat on näin mahdollista ottaa huomioon mentissa on sanottu myöntää terveyslautakun- 20605: hankkeen toteutuksessa. nan päätöksestä valitettaessa kuntaa kuultuaan 20606: Lääninhallituksen ilman tarkkailua koskevis- luvan, jos sen antamista on pidettävä yleisen 20607: ta päätöksistä ei saa hakea muutosta valitta- edun kannalta tärkeänä.'' 20608: malla. Samoin ei ympäristöministeriön tai lää- Terveydenhoitolain 82 §:n nojalla terveys- 20609: ninhallituksen eräistä uhkasakkoja koskevista lautakunnalla on oikeus terveydenhoitoviran- 20610: päätöksistä saa erikseen valittaa. Muutoin ym- omaisten toimittaman tarkastuksen perusteella 20611: päristöministeriön ja lääninhallituksen päätök- antaa määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä 20612: sistä haetaan muutosta korkeimmalta hallinto- terveydelle aiheutuvan vaaran tai ympäristölle 20613: oikeudelta. aiheutuvan terveydellisen haitan poistamiseksi. 20614: Lainsäädäntö muissa Pohjois- Ilmansuojelulakia koskevan hallituksen esi- 20615: maissa . Ruotsissa tuli v. 1969 voimaan tyksen perusteluissa todettiin, että terveyden- 20616: laaja-alainen ympäristönsuojelulaki, jonka ta- hoitolailla voidaan periaatteessa ehkäistä ilman 20617: voitteena on kiinteän omaisuuden käytöstä ai- pilaantumista siltä osin kuin siitä aiheutuu 20618: heutuvien erilaisten ympäristöhäiriöiden yhte- vaaraa tai haittaa ihmisen terveydelle. Tervey- 20619: näinen sääntely elinympäristön suojaamiseksi. denhoitolain mukaisessa sijoituslupamenette- 20620: Ympäristönsuojelulain ohella ilmansuojelua lyssä on ilmansuojelun kannalta ilmennyt 20621: koskevia säännöksiä sisältyy lisäksi terveyden- puutteita eikä terveyslautakuntien asiantunte- 20622: hoito-, rakennus- ja luonnonsuojelulainsää- mus ilmansuojeluasioissa ole myöskään aina 20623: däntöön. ollut riittävä. Sijoituslupamenettelyn käyttö- 20624: Tanskan ympäristönsuojelulaki vuodelta kelpoisuutta on vähentänyt myös epäselvyys 20625: 1973 koskee, kuten Ruotsinkin vastaava laki, siitä, minkä sisältöisiä lupaan liitettävät ehdot 20626: periaatteessa kaikkea toimintaa, mistä saattaa voivat yksittäistapauksessa olla. 20627: aiheutua ilman, maan ja veden pilaantumista. Ilmansuojelulailla suojeliaan ihmisen ter- 20628: Tiettyjen ympäristölle vaaraa tuottavien laitos- veyttä, luontoa ja muuta ympäristöä sekä eh- 20629: ten luvanvaraisuus perustuu myös Tanskassa käistään ilman laadun huonontumisesta aiheu- 20630: ympäristönsuojelulakiin. tuvia aineellisia vahinkoja ja viihtyisyyden vä- 20631: Norjan ilmansuojelua koskevat tärkeimmät hentymistä. Ilmansuojelulaissa niiden oikeus- 20632: säännökset sisältyvät 1960-luvulla säädettyyn hyvien luettelo, joita pyritään suojaamaan, on 20633: naapuruussuhdelakiin. siten laajempi kuin terveydenhoitolaissa. 20634: Ilmansuojelulain ja terveyden- Ilmansuojelulain ja terveydenhoitolain pääl- 20635: huoltolain päällekkäisyys ja so- lekkäisyys pyrittiin poistamaan siten, että il- 20636: v e 1ta m ison g e 1m a t . Ennen ilmansuojelu- mansuojelulakia koskevaan hallituksen esityk- 20637: lain voimaantuloa ilman pilaantumiseen liitty- seen sisältyi myös ehdotus terveydenhoitolain 20638: viä ongelmia hoidettiin lähinnä terveydenhoito- 27 §:n muuttamisesta. Muutoksen mukaan il- 20639: lain (469/65) nojalla. man ja vesien pilaantumisen vaaraa aiheutta- 20640: Terveydenhoitolain 26 §:n mukaan: "Laitos, vasta toiminnasta, toimintaan liittyvistä velvol- 20641: jossa harjoitetaan teollisuutta, käsityötä tai lisuuksista sekä ennakko- ja muista toimenpi- 20642: muuta elinkeinotoimintaa, samoin kuin tavara- teistä samoin kuin säteilyvaaraa aiheuttavien 20643: varasto on siten sijoitettava, järjestettävä ja laitosten perustamisesta ja hoitamisesta sääde- 20644: hoidettava, että terveydellisten haittojen synty- tään erikseen. Täsmennys oli tärkeä siksi, että 20645: minen mahdollisuuksien mukaan estetään. ilmansuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus 20646: Asetuksella erikseen määrättävä tehdas, lai- kohdistui sellaisiin laitoksiin, joiden oli haetta- 20647: tos tai varasto, jollaisesta katsotaan voivan va myös terveydenhoitolain mukainen sijoitus- 20648: aiheutua terveydellistä haittaa ympäristölle, lupa. 20649: saadaan sijoittaa vain sellaiseen paikkaan, jon- Hallituksen esityksen perustelujen mukaan 20650: ka terveyslautakunta tehdystä hakemuksesta terveydenhoitolain muutoksella oli tarkoitus 20651: on hyväksynyt, mikäli sijoituspaikka ei ole varmistua, että ilmansuojelun ilmoitusvelvollis- 20652: asema- tai rakennuskaavassa varattu. Lauta- ten laitosten toiminnasta ilman laadun muu- 20653: kunnan hyväksyminen on hankittava myös täs- toksina ilmenevien haittojen arvioinnin suorit- 20654: sä tarkoitetun tehtaan, laitoksen tai varaston taisi lääninhallitus ilmoituksen käsittelyn yh- 20655: olennaiseen muuttamiseen tai uudelleen järjes- teydessä ja tarvittaessa antaisi ilman pilaantu- 20656: tämiseen. misen ehkäisemiseksi tarvittavat erityiset mää- 20657: 20658: 32 390649T 20659: 250 20660: 20661: räykset. Perustelujen mukaan terveyslautakun- tä. Kiinteistön haltijan on jätehuoltolain 21 §:n 20662: nalla ei olisi siten samaa laitosta koskevaa tarkoittamissa tapauksissa esitettävä ympäris- 20663: sijoituslupaa käsitellessään tarvetta ilmansuo- tönsuojelulautakunnan tai lääninhallituksen 20664: jelunäkökohtien selvittämiseen eikä erillisten hyväksyttäväksi jätehuoltosuunnitelma. 20665: ilmansuojelua koskevien lupaehtojen asettami- Ilmansuojelulain 7 §:n mukaan ilman pi- 20666: seen. Sijoituslupapäätöksessä viitattaisiin il- laantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan har- 20667: moitusmenettelyyn ja siinä yhteydessä mahdol- joittajan on huolehdittava ilman pilaantumisen 20668: lisesti annettaviin määräyksiin. Niiden laitos- ehkäisemisestä siten kuin on kohtuullista edel- 20669: ten, jotka eivät ole ilmansuojelun ilmoitusvel- lyttää. Lain 11 §:n mukaan ilmansuojeluase- 20670: vollisia, sijoituslupahakemusten käsittelyyn ei tuksessa (716/82) säädetystä toiminnasta tai 20671: säännöksen muutoksella ollut tarkoitus puut- sen olennaisesta muuttamisesta toiminnan har- 20672: tua. joittajan on tehtävä ilmoitus lääninhallituksel- 20673: Ilmansuojelulakia koskevan hallituksen esi- le. Ilmansuojeluasetuksen 7 §:ssä on luettelo 20674: tyksen perusteluissa esitetty tavoite ei ympäris- laitoksista, joista ilmoitus tehdään. 20675: töministeriön mielestä kuitenkaan ole hallinto- Kiinteistön haltijan vastuuta kiinteistön jäte- 20676: käytännössä täysin toteutunut. Terveydenhoi- huollon järjestämisestä on ympäristöministe- 20677: tolain ja ilmansuojelulain soveltamisessa on riön mielestä pidettävä tarkoituksenmukaisena. 20678: esiintynyt jonkin verran päällekkäisyyttä. Si- Kiinteistön haltija ei kuitenkaan aina ole se 20679: joituslupapäätöksissä on joissakin tapauksissa henkilö tai yhteisö, joka harjoittaa jätettä tuot- 20680: annettu ilmansuojelua koskevia ehtoja sellaisil- tavaa toimintaa. Tällöin jätehuoltolain velvoit- 20681: le laitoksille, joiden ilmansuojelu on ilmansuo- teet kohdistuvat tahoon, joka ei voi suoraan 20682: jelulain mukaisen ilmoituksen perusteella lää- vaikuttaa jätehuoltoon. Kiinteistön haltija voi 20683: ninhallituksen harkittavana. Tämä siitä huoli- tässä tapauksessa sopimuksella varmistua siitä, 20684: matta, että ilmansuojelulakiehdotuksen perus- ettei hän joudu vastuuseen kiinteistöllään har- 20685: teluissa todettiin, ettei sijoitusluvan yhteydessä joitetun tmmmnan jätteistä. Velvoitteiden 20686: enää voida antaa ilmansuojelua koskevia mää- määräämisessä ei ympäristöministeriön käsi- 20687: räyksiä ilmoituksenvaraiselle laitokselle. Ilmoi- tyksen mukaan ole syytä siirtyä kiinteistöjä 20688: tusmenettely ei kuitenkaan syrjäytä terveyden- koskevasta menettelystä toiminnanharjoittajia 20689: hoitolain mukaista sijoituslupamenettelyä. koskevaan menettelyyn. 20690: Ilmansuojelulain ja terveydenhoitolain pääl- Ministeriön mielestä on järkevää, että ilman- 20691: lekkäisen soveltamisen aiheuttamien ongelmien suojelulain mukaiset velvoitteet kohdistuvat 20692: ehkäiseminen edellyttää ympäristöministeriön toiminnanharjoittajaan ja tämän laitokseen. 20693: käsityksen mukaan yhteistyötä lääninhallitus- Ilmansuojelukysymykset, epäpuhtauksien pää- 20694: ten ympäristönsuojelutoimistojen, kuntien ym- seminen ilmaan ja siitä aiheutuva ilman pilaan- 20695: päristönsuojelulautakuntien ja terveyslauta- tuminen ovat toiminnanharjoittaja- ja laitos- 20696: kuntien välillä. kohtaisia, osin jopa prosessikohtaisia laitokses- 20697: Ilmansuojelulain ja jätehuolto- sa. Kiinteistön hallintaan perustuva velvoittei- 20698: lain ilmoitus- ja lupamenettelyn den käsittely ei siten ole tarkoituksenmukaista. 20699: vertailua. Jätehuoltolain (673178) 1 §:n Hallituksen esityksen jätehuoltolaiksi ja sii- 20700: mukaan jätehuollossa on noudatettava jäte- hen liittyviksi laeiksi (HE n:o 142/1975 II vp.) 20701: huoltolain ja sen nojalla annettujen säännösten perusteluista ei selviä, miksi kiinteistön haltija 20702: ja määräysten lisäksi mitä muualla on säädet- on velvollinen huolehtimaan jätteiden keräilys- 20703: ty. Lain 2 §:n mukaan jätehuolto on mahdolli- tä eikä esityksen ilmansuojelulaiksi ja eräiksi 20704: suuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet siihen liittyviksi laeiksi (HE n:o 35/1981 vp.) 20705: voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyk- perustetuista, miksi vastuulliseksi tahoksi on 20706: si ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristöl- määrätty toiminnanharjoittaja. 20707: le. Ilmansuojelulain 9 §:n sovelta- 20708: Jätehuoltolain 20 §:ssä säädetään, että jos m i ne n . Tällä lainkohdalla valtioneuvosto 20709: kiinteistön jätteitä ei toimiteta käsiteltäviksi voi ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi antaa 20710: yleisiin jätteiden käsittelypaikkoihin, kiinteis- yleisiä ohjeita ja määräyksiä epäpuhtauden 20711: tön haltijan on järjestettävä jätteiden asianmu- sallitusta enimmäismäärästä ilmassa eli ilman- 20712: kainen käsittely. Samoin on säännöksen mu- laadusta, päästön sisältämän epäpuhtauden 20713: kaan järjestettävä jätteiden käsittely, jos kiin- sallitusta enimmäismäärästä, polttoaineen tai 20714: teistössä käsitellään muualla syntyneitä jättei- muun tuotteen koostumuksesta sekä moottori- 20715: 251 20716: 20717: ajoneuvon joutokäynnin rajoittamisesta muu- sesta sekä muista näihin rinnastettavista sei- 20718: alla kuin tiellä. koista. 20719: Valtioneuvosto on antanut päätöksen ilman Ilmansuojelulain nojalla ympäristöministeriö 20720: laadusta (VNp 537/84). on antanut yleiset ohjeet ilmansuojelun ilmoi- 20721: Valtioneuvosto on antanut päästöjä koske- tusmenettelystä sekä ohjeet ilmanlaadun mit- 20722: vista ohjeista ja määräyksistä päätöksen taamisesta ja mittaustulosten vertaamisesta oh- 20723: - yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalai- jearvoihin, lääninhallitusten ja kuntien ilman- 20724: tosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi (157/ suojelutehtävistä ja kivihiilen rikkipitoisuutta 20725: 87) koskevan valtioneuvoston päätöksen täytän- 20726: - kivihiiltä käyttävien voimalaitosten ja katti- töönpanosta ja valvonnasta. 20727: lalaitosten rikkidioksidipäästöjen rajoittami- Ilmansuojelulain 9 §:n mukaiset valtioneu- 20728: sesta (159/87) voston päätökset ovat ilmansuojelun keskeinen 20729: - yleisistä ohjeista sulfaattisellutehtaiden rik- ohjauskeino. Valtioneuvoston yleiset ohjeet ja 20730: kiyhdisteiden päästöjen rajoittamiseksi (160/ määräykset ovat ympäristöministeriön mielestä 20731: 87) osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi edistää il- 20732: - yleisistä ohjeista rikkihappotehtaiden rikki- mansuojelua. Valtioneuvoston päätöksillä on 20733: yhdisteiden päästöjen rajoittamiseksi (161/87) vaikutettu sekä kiinteistöjen ja laitosten että 20734: - yleisistä ohjeista öljynjalostamaiden rikki- liikenteen päästöihin, jotka ovat olleet perintei- 20735: yhdisteiden päästöjen rajoittamiseksi (889/87) siä ilmansuojeluongelmia. 20736: - yleisistä ohjeista raskasta polttoöljyä käyt- 20737: Ympäristöministeriössä on valmisteltu ehdo- 20738: tävien voimalaitosten ja kattilalaitosten rikki- 20739: tus hallituksen esitykseksi ilmansuojelulain 20740: dioksidipäästöjen rajoittamiseksi (890/87). 20741: muuttamiseksi siten, että CFC-yhdisteiden 20742: Valtioneuvosto on antanut määräyksiä 20743: käyttöä voidaan säädellä järkevästi ja tarkoi- 20744: moottoribensiinin lyijy- ja bentseenipitoisuu- 20745: tuksenmukaisesti. Tarkoituksena on myös tur- 20746: desta (VNp 157/83, muutettu 1025/88), kevyen 20747: vata vähentämistoimien joustava ja tehokas 20748: polttoöljyn ja dieselöljyn rikkipitoisuudesta 20749: valvonta. 20750: (VNp 157/87), öljyjätteen polton rajoittamises- 20751: ta (VNp 447/87) sekä kivihiilen rikkipitoisuu- Ilmansuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi 20752: desta (VNp 888/87). siten, että valtioneuvoston yleisin ohjein ja 20753: Tähän mennessä valtioneuvoston päätöksillä määräyksin voitaisiin vaikuttaa ilmansuojelul- 20754: on annettu yleisiä ohjeita ja määräyksiä erityi- lisesti merkittävien aineiden, valmisteiden ja 20755: sesti rikkidioksidipäästöjen ja hiukkaspäästö- tuotteiden, kuten CFC-yhdisteiden, koostu- 20756: jen vähentämisestä. Ympäristöministeriön il- mukseen ja käyttöön. Valtioneuvosto voisi tä- 20757: moituksen mukaan valtioneuvoston päätöksillä män jälkeen antaa ilman pilaantomisen ehkäi- 20758: rikkipäästöjen vähentämisestä toteutetaan Suo- semiseksi tarpeellisia yleisiä ohjeita ja mää- 20759: men tavoite vähentää rikkipäästöjä 50 OJo vuo- räyksiä aineen, valmisteen tai tuotteen valmis- 20760: teen 1993 mennessä vuoden 1980 tasosta. tuksen, maahantuonnin, luovuttamisen ja käy- 20761: Valtioneuvoston päätökset ohjaavat läänin- tön rajoittamisesta tai kieltämisestä. Samoin 20762: hallitusten päätöksentekoa ilmansuojelun il- valtioneuvosto voisi antaa yleisiä ohjeita ja 20763: moitusmenettelyssä. Lääninhallitukset voivat määräyksiä aineen, valmisteen tai tuotteen tun- 20764: yksittäisiä laitoksia koskevissa päätöksissään nistamiseksi tarvittavasta merkitsemisestä. 20765: antaa valtioneuvoston päätöksiä täydentäviä Kertomusvuoden jälkeen eduskunnalle on 20766: erityisiä määräyksiä, jos se on tarpeen esim. annettu em. muutokset sisältävä esitys laiksi 20767: paikallisten ilman pilaantumisesta aiheutuvien ilmansuojelulain muuttamisesta (HE n:o 33/ 20768: haittojen ehkäisemiseksi. Lääninhallitus voi 1989 vp.). 20769: poiketa valtioneuvoston yleisestä määräyksestä Esityksessä ehdotetaan ilmansuojelulakia 20770: vain erityisen painavasta syystä, mutta yleisestä muutettavaksi siten, että valtioneuvoston ylei- 20771: ohjeesta myös muusta syystä. sin ohjein ja määräyksin voitaisiin vaikuttaa 20772: Myös ympäristöministeriö voi ilmansuojelu- otsonikerroksen suojelemiseksi merkittävien ai- 20773: lain 10 §:n nojalla antaa ohjeita ilman pilaan- neiden, valmisteiden ja tuotteiden valmistuk- 20774: tomisen ehkäisemiseksi päästöjen ja niiden vai- seen, maahantuontiin, luovuttamiseen ja käyt- 20775: kutusten sekä ilmanlaadun tarkkailun järjestä- töön. Valtioneuvoston ohjeita ja määräyksiä 20776: misestä, lääninhallitusten ja ympäristönsuoje- voitaisiin antaa myös tuotteiden merkitsemises- 20777: lulautakuntien ilmansuojelutehtävien hoitami- tä sekä ilmanlaadusta ja laskeumasta. 20778: 252 20779: 20780: Muutoksenhakukysymyksiä. 11- lähes kattavasti. Ilmansuojeluilmoitusten käsit- 20781: mansuojelulaissa on rajoitettu valitusoikeutta tely ei ole kuitenkaan edennyt niin joutuisasti 20782: lääninhallituksen yksittäisen laitoksen ilman- kuin eduskunta edellytti hyväksyessään ilman- 20783: suojeluilmoituksen johdosta tekemästä päätök- suojelulain. 20784: sestä. Valitusoikeus on toiminnan harjoittajal- Ilmansuojelulain täytäntöönpanoa varten ei 20785: la ja laitoksen sijaintikunnan ympäristönsuoje- ole varattu riittäviä henkilöstö- tai muita voi- 20786: lulautakunnalla sekä sellaisen kunnan ympäris- mavaroja lain säätämisen yhteydessä eikä myö- 20787: tönsuojelulautakunnalla, jossa laitoksen toi- hemminkään. Tämän vuoksi ilmoitusten käsit- 20788: minnalla saattaa olla merkitystä ilman pilaan- tely on ruuhkautunut lääninhallituksissa. Käy- 20789: tumisen kannalta. tännön valvontaan, josta säännösten ja mää- 20790: Useista kymmenistä lääninhallitusten pää- räysten noudattaminen lopulta riippuu, ei 20791: töksistä on valitettu korkeimpaan hallinto- myöskään ympäristöministeriön mielestä ole 20792: oikeuteen, joka on jo antanut paljon päätöksiä ollut riittävästi voimavaroja. 20793: ilmansuojeluasioissa. Valittajina ovat etupääs- Ilmansuojelulakiehdotuksen perusteluissa to- 20794: sä olleet toiminnan harjoittajat, mutta monissa dettiin lain taloudellisista vaikutuksista seuraa- 20795: tapauksissa myös ympäristönsuojelulautakun- vaa: "Lakiehdotuksen valtiontaloudelliset ja 20796: nat ovat käyttäneet valitusoikeuttaan. kunnallistaloudelliset vaikutukset olisivat ver- 20797: Ympäristöministeriön tietoon ei tähän men- raten vähäiset. Valtion kustannukset koostui- 20798: nessä ole tullut sellaisia vakavia oikeussuoja- sivat lähinnä ilmansuojeluviranomaisten ja 20799: järjestelmän epäkohtia, joiden takia ilmansuo- asiantuntijalaitosten henkilökunnan palkkauk- 20800: jelulain mukaista valitusoikeutta tulisi laajen- sesta ja kouluttamisesta sekä valtionosuudesta 20801: taa. Ympäristöministeriössä seurataan tilannet- kuntien ermsnn ilmansuojelukustannuksiin. 20802: ta jatkuvasti. Suurimmissa tai ilmansuojelun kannalta erityi- 20803: Ilmansuojelulaissa on varattu niille, joiden sen ongelmallisissa kunnissa ilmansuojelun 20804: etuun ilmoitetusta toiminnasta aiheutuva ilman suunnittelu- ja valvontatehtävät saattavat edel- 20805: pilaantumisen vaara saattaa vaikuttaa, tilai- lyttää lisähenkilöstön paikkaamista. Monissa 20806: suus muistutuksen tekemiseen. Valitusoikeutta kysymykseen tulevissa kunnissa on ilmansuoje- 20807: ei muistutuksen tekijällä sen sijaan ole. Muis- lutehtävien hoitamiseen soveltuvaa henkilöstöä 20808: tutuksista lääninhallitus saa tietoja paikallisista jo tälläkin hetkellä." 20809: oloista päätöksenteon perusteeksi. Muistutus Ongelmia on ympäristöministeriön mielestä 20810: on tavalliselle kansalaiselle ainoa tapa vaikut- aiheuttanut myös lääninhallitusten ympäristön- 20811: taa ilmoituksen käsittelyyn ja se tehdään yleen- suojelutoimistojen henkilöstön vaihtuvuus. 20812: sä ilmoitusmenettelyn alkuvaiheessa. Tämän Tärkeä syy siihen on ollut se, ettei palkkataso 20813: jälkeen laitoksen ilmansuojelutilanne saattaa ole ollut kilpailukykyinen muihin työnantajiin, 20814: muuttua paljonkin. kuten kuntiin ja teollisuuteen verrattuna. 20815: Ympäristöministeriön mukaan muistutusten Ilmoitusmenettelyä hidastaa jonkin verran 20816: määrä ja sisältö vaihtelevat suuresti. Mitä te- myös sen monivaiheisuus. Tämä johtuu siitä, 20817: hokkaammin lääninhallitus tiedottaa ilmansuo- että siinä on otettava huomioon toiminnan 20818: jeluilmoituksen vireilläolosta, sitä enemmän ja harjoittajan oikeusturva ja kansalaisten tiedon- 20819: monipuolisempia muistutuksia tehdään. Ym- saanti- ja vaikutusmahdollisuudet. Sellaisia 20820: päristöministeriö onkin kehottanut lääninhalli- menettelytapamuutoksia, joilla olennaisesti 20821: tuksia tiedottaruaan ilmoituksen vireilläolosta voitaisiin nopeuttaa ilmoitusten käsittelyä, ei 20822: mahdollisimman laajasti. asiasta lääninhallitusten kanssa tehdyn selvi- 20823: Ilmoitusten käsittely. Ilmansuojelu- tyksen mukaan ole ympäristöministeriön mie- 20824: lakia valmisteltaessa arvioitiin, että ilmoitus- lestä mahdollista esittää ilmansuojelulakiin. 20825: velvollisia laitoksia olisi n. 1 200-1 300. Li- Ilmansuojelulain mukaista päätösvaltaa voi- 20826: säksi arvioitiin, että vuosittain tulisi vireille n. taisiin kuitenkin ministeriön käsityksen mu- 20827: 100-200 ilmoitusta, jotka koskisivat uusia kaan siirtää kunnille. Ympäristönsuojelulauta- 20828: toimintoja tai vanhojen laitosten olennaisia kunnat voisivat käsitellä pienehköjen laitosten 20829: muutoksia. ilmoitukset. Päätöksenteon siirtäminen edellyt- 20830: Arvio ilmoitusvelvollisten laitosten määrästä tää päätöksentekoa tukevia ja helpottavia val- 20831: on ympäristöministeriön mukaan osoittautunut tioneuvoston yleisiä ohjeita ja määräyksiä. Ko- 20832: oikeaksi. Lain voimaantulon jälkeen laitokset vin laajasti ja nopeasti tehtäviä ei ministeriön 20833: ovat myös täyttäneet ilmoitusvelvollisuutensa mielestä kuitenkaan voida siirtää kunnille, sillä 20834: 253 20835: 20836: ympäristönsuojelulautakunnilta puuttuvat teh- ilmoituksista saataneen käsitellyksi 1990-luvun 20837: tävien vaatimat voimavarat. alussa. 20838: Ilmansuojelukysymykset ovat monitahoisia Ilmoitusten käsittelyn viivästyminen on lää- 20839: ja edellyttävät usean alan, kuten luonnontietei- ninhallitusten mielestä vahingollista sekä il- 20840: den, tekniikan, taloustieteiden ja juridiikan, mansuojelutoimenpiteiden että yleensäkin hal- 20841: tuntemusta. Puutteita on esiintynyt myös il- linnon uskottavuuden kannalta. Viivästyminen 20842: moitusvelvollisten asiantuntemuksessa, mitä aiheuttaa aina myös tarpeen hankkia uutta 20843: kuvastaa se, että ilmansuojeluilmoitukset tule- ajanmukaista tietoa käsittelyn pohjaksi, mikä 20844: vat lääninhallituksiin usein hyvin puutteeUisi- taas vuorostaan hidastaa käsittelyä. 20845: na. Niitä joudutaan täydentämään, mikä osal- Hallinnon vaatimien voimavarojen ja hallin- 20846: taan hidastaa ilmoitusten käsittelyä. non toiminnan kannalta olisi lääninhallitusten 20847: Ilmansuojelulain soveltamista vaikeuttivat mukaan kuitenkin tärkeää, että ilmoitusvelvol- 20848: ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan al- listen laitosten määrää voitaisiin vähentää. Ai- 20849: kuaikoina myös lain tulkintaongelmat. Laki nakin pieniä lämpökeskuksia sekä kivenmurs- 20850: perustuu ilman pilaantomisen ehkäisemiseen ja kaamaja ja asfalttiasemia koskevat ilmansuo- 20851: siten lain määritelmä ilman pilaantumisesta on jelutoimet voitaisiin lääninhallitusten mielestä 20852: tärkeä lakia sovellettaessa. Tulkintaongelmia normittaa ja päättää niistä muuten kuin laitos- 20853: ovat paistaneet yhtäältä korkeimman hallinto- kohtaisella ilmoitusmenettelyllä. 20854: oikeuden päätöksissään omaksumat näkemyk- Ilmoitusjärjestelmän muuttami- 20855: set ilman pilaantumisesta ja toisaalta valtio- nen lupajärjestelmäksi. Ilmansuojelu- 20856: neuvoston päätökset sekä ympäristöministe- laissa määrätään ilman pilaantomisen vaaraa 20857: riön ohjeet. aiheuttavien laitosten ilmoitusvelvollisuus. La- 20858: ki ei siten sisällä säännöksiä varsinaisesta lupa- 20859: Vuoden 1987 lopussa lääninhallituksissa oli menettelystä. Ilmoitusmenettelyn ero lupame- 20860: vireillä n. 920 ilmansuojeluilmoitusta. Siihen 20861: nettelyyn tulee esiin, kun kyseessä on uusi 20862: mennessä lääninhallitukset olivat tehneet n. 20863: laitos. Ilmoitus tulisi käsitellä joutuisasti ennen 20864: 350 päätöstä ilmoituksista. toiminnan aloittamista. Jos käsittely kuitenkin 20865: Kertomusvuoden aikana lääninhallituksissa viivästyy, se ei ole esteenä toiminnan aloittami- 20866: tuli vireille runsaat 100 ilmoitusta, vuoden selle. Ilmoitusmenettelyssä ilmaa pilaavaa toi- 20867: lopussa ilmoituksia oli vireillä n. 800 ja pää- mintaa ei myöskään voida kieltää eikä ohjata 20868: töksiä oli tehty n. 550. laitoksen sijoittamista. Toiminnan aloittami- 20869: Ilmansuojeluilmoitusten käsittely on läänin- nen ei periaatteessa rajoita viranomaisen toimi- 20870: hallituksissa edennyt vaiheeseen, jossa päätök- valtaa antaa laitokselle tarvittavia erityisiä 20871: siä tehdään lähes jatkuvasti. Lääninhallitukset määräyksiä. Mahdollisuus antaa viranomaisen 20872: ovat entistä useammin tehneet myös isojen päätöksellä määräyksiä laitokselle vähentää il- 20873: voimalaitosten ja prosessiteollisuuden laitosten moitus- ja lupamenettelyn välisiä eroja. Käy- 20874: ilmansuojelupäätöksiä. Nykyisin vireillä ole- tännössä voi kuitenkin ympäristöministeriön 20875: vien ilmoitusten käsittely lääninhallituksissa vie mielestä olla vaikeaa vaatia jälkikäteen kalliita 20876: vielä kuitenkin muutamia vuosia. Vuosittain ilmansuojeluinvestointeja. 20877: tulee vireille n. 100-200 ilmoitusta joko uu- Valtioneuvosto on huhtikuussa 1987 asetta- 20878: desta laitoksesta tai olemassa olevan laitoksen nut komitean, jonka tehtävänä on selvittää 20879: olennaisesta muutoksesta. nykyiset ympäristölupa- ja ilmoitusjärjestelmät 20880: Valtiontilintarkastajien eri lääninhallituksis- ja arvioida niiden edut ja haitat. Ympäristölu- 20881: sa suorittamien tarkastusten yhteydessä on ko- pakomitean on laadittava periaateselvitys ym- 20882: rostetusti tuotu esiin se, että voimavarat kaikil- päristölupa- ja ilmoitusmenettelyn kehittämi- 20883: la hallinnontasoilla ovat jyrkässä epäsuhteessa sen vaihtoehdoista. Tavoitteena on yhtenäistää 20884: tehtävien määrään ja laatuun. Ilmoitusten täy- ympäristölupa- ja ilmoitusjärjestelmät siten 20885: dentämisessä joudutaan näkemään paljon vai- kuin se on tarpeellista ja tarkoituksenmukais- 20886: vaa, sillä vireille tulevat asiakirjat ovat poik- ta. Lisäksi komitean tehtävänä on tehdä peri- 20887: keuksetta puutteellisia. Jotkut ilmoitukset si- aateselvityksen pohjalta mahdolliset ehdotuk- 20888: sältävät vain toiminnan harjoittajan nimen ja set ympäristölupa- ja ilmoitusjärjestelmien ke- 20889: osoitteen. Vaikeimpien ilmoitusten käsittely- hittämiseksi. 20890: ajoiksi eräs lääninhallitus arvioi 6-7 vuotta. Komitean määräaika päättyi 31.5.1989. Sitä 20891: Suurin osa kertomusvuoden aikana tulleista on sittemmin jatkettu 31.10.1989 saakka. Jos 20892: 254 20893: 20894: yhtenäinen lupajärjestelmä saadaan aikaan, il- Viime vuosina on eduskunnassa tehty myös 20895: mansuojelulakiin ei ympäristöministeriön mie- lukuisia ilmansuojelua koskevia suullisia ja 20896: lestä tarvita erillistä lupajärjestelmää ja ilmoi- kirjallisia kysymyksiä, esim. kertomusvuonna 20897: tusjärjestelmästä tulee osa yhtenäistä lupajär- tehtiin 12 kirjallista ja 2 suullista kysymystä. 20898: jestelmää. Ellei yhtenäisjärjestelmää synny, il- Näiden osalta viitataan tässä eri vuosien valtio- 20899: mansuojelulakiin ryhdytään valmistelemaan päiväasiakirjoihin. 20900: omaa lupamenettelyä. Ilmansuojelua on käsitelty aiemmin valtio- 20901: Valtioneuvosto teki 27.7.1989 periaatepää- neuvoston 28.9.1984 eduskunnalle antamassa 20902: töksen lupahallinnon uudistamisesta. Tavoit- selonteossa ympäristönsuojelusta ja uudelleen 20903: teena on uudistaa lupahallinto periaatepäätök- kertomusvuoden toukokuussa annetussa selon- 20904: sen mukaisesti vuoden 1992 loppuun mennes- teossa ympäristöpolitiikasta. 20905: sä. Valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet ilman- 20906: Aiempia k an nanot t oja. Vastaukses- suojelulain täytäntöönpanoa kertomuksessaan 20907: saan hallituksen esitykseen ilmansuojelulaiksi vuodelta 1985 (s. 178-181) ja ilman- ja vesien- 20908: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE n:o suojelua koskevaa kansainvälistä yhteistyötä 20909: 35/1981 vp.) eduskunta edellytti, että ilman- kertomuksessaan vuodelta 1987 (s. 239-241). 20910: suojelulain oikeussuojajärjestelmän toimivuut- Ympäristönsuojelun lainsäädäntöä on kym- 20911: ta tarkoin seurataan ja että hallitus epäkohtien menen viime vuoden aikana uudistettu niin, 20912: ilmetessä antaa eduskunnalle tarvittavat muu- että se ulottuu lähes kaikkiin varsinaisen ympä- 20913: tosesitykset. ristönsuojelun ongelmiin. Vähitellen ympäris- 20914: Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän sel- tönsuojelu on otettu huomioon myös muussa 20915: laisiin toimenpiteisiin, että lääninhallitus voi lainsäädännössä. Ympäristönsuojelun lainsää- 20916: antaa mahdollisimman nopeasti päätöksen toi- dännöllinen perusta onkin siten varsin ajanmu- 20917: minnan harjoittajan tekemän ilmoituksen joh- kainen. 20918: dosta. Lääninhallituksiin on välttämätöntä tä- Ilmansuojelulainsäädännössä kuten muussa- 20919: män vuoksi lisätä henkilöstöä, jolla on riittävä kin ympäristönsuojelulainsäädännössä epäkoh- 20920: ilmansuojelualan koulutus. Vastaavasti on tana on kuitenkin hallinnon huono toimivuus. 20921: myös kuntiin ja sisäasiainministeriöön saatava Koska em. lainsäädännössä on omaksuttu eri- 20922: ilmansuojelulain tehokkaaksi toteuttamiseksi laisia ilmoitus-, lupa- ja valvontaperiaatteita, 20923: tarvittava lisähenkilöstö. Tässä mielessä on jotka kohdistuvat milloin kiinteistön haitijaon 20924: pyrittävä voimaperäisesti lisäämään ja paranta- milloin toiminnan harjoittajaan, on säädös- 20925: maan ilmansuojelutehtäviä haitavien henkilöi- pohjasta tullut hajanainen ja monimutkainen. 20926: den koulutusta. Erilaisten hakemusten runsaus viivyttää viran- 20927: Käsitellessään kertomusta hallituksen toi- omaisten päätöksentekoa, ja pitkä käsittelyai- 20928: menpiteistä v. 1986 (n:o 8/1987 vp.) eduskunta ka aiheuttaa epävarmuutta siitä, milloin toi- 20929: hyväksyi 3.6.1988 perustuslakivaliokunnan minta voidaan aloittaa tai milloin se saa lopul- 20930: mietinnön, jonka liitteenä olevassa lausunnos- lisen hyväksymisensä. Käsittelyn viivästymisen 20931: sa laki- ja talousvaliokunta totesi mm.: vuoksi on jatkuvasti tarpeen hankkia uutta ja 20932: "Haitallisten rikki- ja typpipitoisuuksien las- ajanmukaista tietoa käsittelyn pohjaksi, mikä 20933: keumien määrä on maassamme edelleen huo- taas osaltaan hidastaa käsittelyä. Pitkät käsit- 20934: lestuttavasti lisääntynyt, ja valiokunnan saa- telyajat eivät myöskään lisää luottamusta vir- 20935: man selvityksen mukaan ilmansuojelulain pe- kakoneiston toimivuuteen. 20936: rusteella tehtävien ilman pilaantumisen vaaraa Valtiontilintarkastajat pitävätkin tärkeänä 20937: koskevien ilmoitusten käsittely on joissakin yhtenäisen lupa-, ilmoitus- ja valvontajärjestel- 20938: lääninhallituksissa pahoin ruuhkautunut. Tä- män toteuttamista ympäristönsuojelussa mah- 20939: män vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että dollisimman pikaisesti. 20940: ilmoitusmenettelyn käsittelyä nopeutetaan li- Hallituksen esityksessä ilmansuojelulaiksi ja 20941: säämällä henkilövoimavaroja ja huolehtimalla eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ei kovin voimak- 20942: henkilöstön asianmukaisesta ja riittävästä täy- kaasti painotettu lain täytäntöönpanon edellyt- 20943: dennyskoulutuksesta. Lisäksi valiokunta ko- tämän lisähenkilöstön tarvetta. Kuitenkin jo 20944: rostaa, että ilmansuojeluasioissa huomiota tu- nyt on nähtävissä, että ilmoitusten käsittely ja 20945: lee kiinnittää edelleen myös kansainvälisen yh- valvonnan järjestäminen edellyttäisivät lisähen- 20946: teistyön kehittämiseen sekä siihen, että tehtyjä kilöstöä sekä lääninhallituksissa että kunnissa. 20947: kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan.'' Näiden vaatimusten osalta tässä viitataan nii- 20948: 255 20949: 20950: hin eduskunnan /ausumiin, joita on käsitelty den pilaamiskielto on vesilain 1 luvun 22 §:n 20951: edellä kertomusosuudessa. mukaan varsin ehdoton. 20952: Ympäristönsuojelun lainsäädännössä on Vesilain nojalla annettu asetus (283/62) ve- 20953: suhtauduttava varovaisesti sellaisiin muutok- siensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä 20954: siin, joilla valvontaa, vaatimustasoa tai velvol- kieltää teollisuus- ja siihen verrattavaa laitosta 20955: lisuuksia lievennetään. Jätehuoltolakia on kui- päästämästä tai johtamasta pohjaveteen tai 20956: tenkin lievennetty muutoksella (203/87) supis- vesistöön sellaisia pitoisuuksia tai määriä ym- 20957: tamalla jätehuoltosuunnitelman tekovelvolli- päristölle vaarallisia aineita, että niistä aiheu- 20958: suutta eräissä tapauksissa. Tätä asiaa on selvi- tuu vesien pilaantumista. Tällaisen laitoksen 20959: tetty valtiontilintarkastajien edellisessä kerto- omistajan on viimeistään kuusi kuukautta en- 20960: muksessa. Myös ilmansuojelulain ilmoitusvel- nen laitoksen rakentamisen aloittamista tehtä- 20961: vollisuutta voitaisiin supistaa niin, että eräät vä ilmoitus toiminnastaan vesi- ja ympäristö- 20962: pienet yksiköt, esim. lämpökeskukset, kiven- hallitukselle. Se hyväksyy ilmoituksen, jos kat- 20963: murskaamot ja asfalttiasemat, jäisivät koko- soo siinä esitettyjen toimenpiteiden riittävän 20964: naan ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Näin vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi tai kehot- 20965: olisi mahdollista rajoittaa ilmoitusten määrän taa ilmoituksen tekijää tarkistamaan ja täyden- 20966: kasvua ja parantaa hallinnon toimivuutta sekä tämään ilmoitusta. Mainitun asetuksen mu- 20967: vapauttaa voimia nykyistä enemmän myös il- kaan myös muiden vesistöä kuormittavien lai- 20968: mansuoje/u/ain valvontatehtäviin, ilman että tosten käyttöön ottamisesta sekä jäteveden 20969: ilmansuojelun yleisistä tavoitteista jouduttai- johtamisesta asutulta alueelta vesistöön tai 20970: siin sanottavammin tinkimään. maahan on ennalta ilmoitettava vesi- ja ympä- 20971: ristöhallitukselle. Jos virasto katsoo, että il- 20972: Vesistöjen hajakuormitus. Hajakuormituk- moituksessa tarkoitetusta toimenpiteestä aiheu- 20973: sella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta joko tuu vesien pilaantumista, sen tulee kehottaa 20974: maaperän kautta tai suoraan vesiin laajemmal- ilmoittajaa muuttamaan suunnitelmaa tai ha- 20975: ti kuin yhteen purkupaikkaan tulevien aineiden kemaan toimenpiteelle vesioikeuden lupa. 20976: aiheuttamaa kuormitusta. Hajakuormitusta ai- Vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpi- 20977: heuttavat maanviljely, karjatalous, metsien ja teistä annetun asetuksen säännöksiä käsitellään 20978: peltojen ojitus ja lannoittaminen, liikenne- jäljempänä erikseen. 20979: alueilta valuvat jätevedet sekä yleisiin tai kiin- 20980: teistöjen yhteisiin viemärilaitoksiin liittymätön Nykyisen lainsäädännön riittä- 20981: vyys. Valtioneuvosto teki 6.10.1988 peri- 20982: haja-asutus. Myös turvetuotanto ja säilörehun 20983: aatepäätöksen vesiensuojelun tavoiteohjelmas- 20984: valmistus sekä turkistarhaus aiheuttavat haja- 20985: kuormitusta. ta vuoteen 1995 ja asetti mm. seuraavat lain- 20986: säädännölliset tavoitteet: 20987: Vesilain säännökset. Vesiensuojelun 20988: aineellisoikeudellisen säätelyn lähtökohdan - Selvitetään mahdollisuudet yhtenäistää ja 20989: muodostavat vesilain (264/61) 1 luvun 12- yksinkertaistaa vesiensuojelun lupa-, ilmoitus- 20990: 23 §:ssä olevat vesien käyttöä koskevat yleiset ja valvontajärjestelmää ympäristönsuojelun 20991: rajoitukset eli vesistön sulkemis-, muuttamis- koko lupa-, ilmoitus- ja valvontajärjestelmän 20992: ja pilaamiskiellot. Vesioikeuksilla on oikeus osana. 20993: antaa hakemuksesta lupa poiketa näistä kiel- - Tehdään esitys vesilain 1 luvun 23 §:n 20994: loista. Luvan saaminen on mahdollista silloin, muuttamiseksi siten, että lainkohdassa tarkoi- 20995: kun ei sanottavasti loukata niin yleistä kuin tettu ennakkoilmoitusvelvollisuus koskisi lai- 20996: yksityistäkään etua tai kun yleinen tarve vaatii tosten lisäksi myös vesien pilaantumisvaaraa 20997: hankkeen toteuttamista. Luvan voi saada aiheuttavia muita toimia. Lisäksi selvitetään 20998: myös, jos hankkeesta saatava hyöty on huo- ennakkoilmoitusmenettelyn suhde vesilain lu- 20999: mattava verrattuna siitä johtuvaan vahinkoon, pamenettelyyn. Selvitys sovitetaan yhteen ym- 21000: haittaan tai muuhun edunmenetykseen, jotka päristönsuojelun lupa- ja ilmoitusmenettelyn 21001: on korvattava. Lupaa ei saa kuitenkaan myön- yleisten uudistamishankkeiden kanssa. 21002: tää, jos toimenpide vaarantaa yleistä tervey- - Selvitetään, olisiko mahdollista kehittää 21003: dentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle vesilainsäädäntöä sellaiseksi, että voidaan vai- 21004: ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön kuttaa vesien pilaantumiseen myös silloin, kun 21005: luonnonsuhteissa tai suuresti huonontaa paik- se johtuu eri tahojen yhdessä aiheuttamasta 21006: kakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Pohjave- kuormituksesta ilman, että minkään tahon yk- 21007: 256 21008: 21009: sin voitaisiin katsoa olevan vastuussa pilaantu- vasta ainoastaan tarvittaessa. Tämä on ympä- 21010: misesta. ristöministeriön mielestä osoittautunut vesien- 21011: Nykyinen lainsäädäntö ei siten ympäristömi- suojelun kannalta puutteelliseksi. Ministeriön 21012: nisteriön eikä maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan terveyslautakuntien tulisi- 21013: mielestä ole riittävä vähentämään tehokkaasti kin ennen kuin ne tekevät ratkaisunsa haja- 21014: hajakuormitusta. Puuttuminen nykyisiin kuor- kuormitusta aiheuttavien laitosten ja varasto- 21015: mittajiin vaatii näyttöä aiheutetusta vesien pi- jen sijoittamisesta varmistaa asian vesilainsää- 21016: laamisesta. Näyttöä ei kuitenkaan hajakuormi- dännöllinen puoli varaamalla tapauksen mer- 21017: tuksen luonteen vuoksi yleensä pystytä esittä- kittävyyden perusteella joko vesi- ja ympäristö- 21018: mään. Uusienkin kuormittajien toimintaan piireille tai ympäristönsuojelulautakunnalle ti- 21019: puuttumista on olennaisesti rajoittanut se, että laisuus lausunnon antamiseen. 21020: vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpi- Terveydenhoitoasetuksen 105 §:n nojalla an- 21021: teistä annetun asetuksen soveltamisalan laajen- netut ohjeet ovat ympäristöministeriön mu- 21022: taminen on viivästynyt. kaan käytännössä toimineet huonosti ainakin 21023: Ympäristöministeriö selvittää, kuinka ve- turkistarhauksen osalta. Jos jätteet poistettai- 21024: siensuojelun lupa-, ilmoitus- ja valvontajärjes- siin turkistarhoilta ohjeiden mukaisesti, eivät 21025: telmää voitaisiin yhtenäistää ja yksinkertaistaa. tarhat aiheuttaisi vesiensuojeluongelmaa. Oh- 21026: Asia on valmisteltavana komiteassa, jonka jeiden noudattaminen on kuitenkin tuotannon 21027: määräaika päättyi 31.5 .1989. Määräaikaa on vuoksi ollut vaikeaa mm. siksi, että tiettyinä 21028: sittemmin jatkettu 31.10.1989 saakka. Vesilain kuukausina turkiseläimet syövät poikasensa, 21029: 1 luvun 23 § on aikomus muuttaa sellaiseksi, jos alueella liikutaan varomattomasti. Ohjei- 21030: että säännöksen tarkoittama ennakkoilmoitus- den noudattaminen on ollut vaikeaa osittain 21031: velvollisuus voidaan ulottaa myös vesien pi- myös siksi, että rakenteelliset ratkaisut tarhoil- 21032: laantumisen vaaraa aiheuttaviin toimenpitei- la ovat olleet epäonnistuneita. 21033: siin. Edelleen tulisi ympäristöministeriön mie- Rakennuslaki (370/58) ja -asetus (266/59) 21034: lestä selvittää, voidaanko vesilainsäädäntöä sisältävät joukon säännöksiä, jotka joko sinän- 21035: muuttamalla torjua vesien pilaantumista myös sä tai epäsuorasti velvoittavat ottamaan huo- 21036: silloin, kun se johtuu eri tahojen yhdessä mioon vesiensuojelun kaavoituksessa ja raken- 21037: aiheuttamasta kuormituksesta ilman, että min- tamisessa. Näiden lisäksi voidaan vesiensuoje- 21038: kään tahon voitaisiin katsoa yksin olevan vas- luun vaikuttaa ohjaamalla toimintojen sijoittu- 21039: tuussa pilaantumisesta. mista ja alueiden käyttötarkoitusta sekä anta- 21040: Ympäristöministeriön käsityksen mukaan malla näihin liittyviä kaavamääräyksiä, joissa 21041: vesilain vaatimien ennakkoilmoitusten avulla vesiensuojelutarpeet on esitetty. Kaavoituksen 21042: vesiin kohdistuva kuormitusuhka tulee viran- lisäksi myös rakennusvalvonnalla lupamenette- 21043: omaisten tietoon ajoissa, jolloin tarvittaviin lyineen on ympäristöministeriön mielestä tär- 21044: vesiensuojelutoimenpiteisiin voidaan ohjata keä merkitys vesiensuojelulle. 21045: alusta alkaen. Sen sijaan pilaamiskiellon mer- Ympäristöministeriön mielestä vesiensuoje- 21046: kitys hajakuormituksen rajoittamisessa on mi- lua vaikeuttaa myös se, että rantakaavasään- 21047: nisteriön mielestä jäänyt vähäiseksi, koska nöksissä ei ole velvoitetta kaava-alueen vesi- ja 21048: käytännössä ei yleensä voida osoittaa yhden jätehuollon selvittämisestä. 21049: kuormittajan vaikuttavan vesien tilaan. Ilmoitusvelvollisuuden laajuus. 21050: Ympäristönsuojelulautakuntien toiminnan Vesi- ja ympäristöpiirille on tehtävä ilmoitus 21051: tehostuessa jäteveden ojaan tai maahan johta- eräistä laitoksista, jotka luetellaan vesiensuoje- 21052: mista käsittelevän lautakunnan lupamenettely lun ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuk- 21053: tulee ympäristöministeriön mielestä myös vai- sessa. Eräistä laitoksista riittää ilmoitus asian- 21054: kuttamaan hajakuormituksen rajoittamiseen. omaiselle ympäristönsuojelulautakunnalle. 21055: Ministeriön mielestä näyttöä veden pilaami- Vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpi- 21056: sesta on vaikea esittää, koska kaikkien haja- teistä annetun asetuksen tarkoittama ilmoitus- 21057: kuormitusasioiden yksittäinen käsittely ei ole velvollisuus ei koske metsäojitusta, turvetuo- 21058: niiden vaatiman työajan ja kohteiden suuren tantoa eikä uusia karjasuojia lukuun ottamatta 21059: lukumäärän vuoksi mahdollista. yli sadan sian sikaloita. Suuri osa näistä toi- 21060: Terveydenhoitolaki (469/65) ja -asetus (55/ minnoista aiheutuvista vesistöhaitoista voitai- 21061: 67) sekä niitä täydentävät ohjeet edellyttävät siin ehkäistä ennalta, jos vesiensuojelunäkö- 21062: vesiviranomaisten lausunnon sijoituspaikkalu- kohdat otettaisiin huomioon jo töiden suunnit- 21063: 257 21064: 21065: telussa. Tämän vuoksi on vesi- ja ympäristö- Ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan 21066: hallitus kehittänyt vapaaehtoisen ilmoitusme- vesi- ja ympäristöpiireillä ei ole ollut riittäviä 21067: nettelyn. mahdollisuuksia kenttätarkastuksiin tai ilmoi- 21068: Tämän vapaaehtoisen ilmoitusmenettelyn tuslausunnoissa annettujen ohjeiden noudatta- 21069: perusteella muut kuin yhtiöt lähettävät asian- misen valvontaan edes niillä alueilla, joissa 21070: omaiselle vesi- ja ympäristöpiirille tiedot suun- metsätalouden merkitys vesistöille on erityisen 21071: nitteilla olevista ojitushankkeista. Vesi- ja ym- suun. 21072: päristöpiirit voivat pyytää hankkeita koskevat Turvetuotannon aiheuttamat vesistövaiku- 21073: suunnitelmat yksityiskohtaiseen tarkasteluun. tukset on ympäristöministeriön mukaan kat- 21074: Ilmoitusmenettelyn perusteena olevassa val- sottu niin merkittäviksi, että vuodesta 1983 on 21075: vontaohjeessa on esitetty määräajat, joiden noudatettu vesiensuojeluviranomaisen ja turve- 21076: kuluessa vesi- ja ympäristöpiirin tulisi antaa tuottajien sopimukseen nojaavaa vapaaehtoista 21077: lausuntonsa hankkeista tai pyytää niistä tar- ilmoitusmenettelyä. Sen avulla pyritään ennal- 21078: peellisiksi katsomiaan lisäselvityksiä. Tarvitta- ta arvioimaan tuotantoalueiden sijoittuminen 21079: essa piiri esittää vesiensuojelun vaatimat lisä- ja vesiensuojelutoimien riittävyys. 21080: toimenpiteet. Valvontaohjeessa kehotetaan Vesi- ja ympäristöhallituksen antaman val- 21081: kiinnittämään erityistä huomiota luonnonsuo- vontaohjeen mukaisesti teollista turvetuotan- 21082: jelualueiden ja muiden erityistä suojelua tarvit- toa harjoittavat turvetuottajat tekevät ilmoi- 21083: sevien alueiden läheisyydessä toteutettaviin tuksen vesi- ja ympäristöpiireille kaikista suun- 21084: hankkeisiin. nitteilla olevista tuotantoalueista. Yksityiskoh- 21085: taiset selvitykset tulee lähettää kaikista tuotan- 21086: Metsäojitusta koskevia ilmoituksia on vesi- 21087: toon liittyvistä asioista sekä suunnitelluista ve- 21088: ja ympäristöpiireihin tullut yhteensä n. 1 600 21089: siensuojelutoimenpiteistä, mikäli tuotantoalu- 21090: vuodessa. Yleisilmoitusmäärät ovat vaihdelleet 21091: een pinta-ala on vähintään 50 ha ja aina, kun 21092: suuresti eri piireissä. Yksityiskohtaiseen tarkas- 21093: tuotantotoiminnasta voidaan etukäteen arvioi- 21094: teluun piirit ovat pyytäneet n. 10 OJo kaikista 21095: da, että vesilain 1 luvun 15, 18 ja 19 §:n 21096: hankkeista. Piirien väliset erot ovat tässäkin 21097: mukaisia haittoja saattaa olla odotettavissa. 21098: olleet hyvin suuria. Syynä yksityiskohtaiseen 21099: Ilmoitusmenettelyllä harkitaan vesioikeuden 21100: tarkasteluun on ollut yleensä vesistön läheisyys 21101: luvan tarve. Lausunnossa otetaan luvan tar- 21102: tai herkkyys, ojitushankkeen laajuus sekä 21103: peellisuuden lisäksi kantaa vesiensuojelutoi- 21104: esim. suojelukohteen läheisyys. 21105: menpiteisiin sekä kuormitus- ja vesistötarkkai- 21106: Vesi- ja ympäristöpiirit ovat vain joissain lun tarpeeseen. Lausuntoa varten voidaan 21107: tapauksissa vaatineet täydellistä ojituksesta kuulla luonnonsuojelu- ja kalatalousviran- 21108: luopumista tai luvan hakemista vesioikeudelta. omaisia. Valvontaohjeen mukaan ilmoitukset 21109: Sitä vastoin lausunnoissa on edellytetty mm. tehdään vesi- ja ympäristöpiireille, jotka vas- 21110: laskeutusaltaiden rakentamista ja ojakatkojen taavat lausuntojen antamisesta. Keskusviras- 21111: käyttämistä ojitusvesien vesistöön johtamises- toon ne lähetetään vain tiedoksi. 21112: sa. Myös silloin, kun tuotantoalue toteutetaan 21113: Ympäristöministeriön mielestä ilmoitusme- valtion varoin ja vesi- ja ympäristöpiirin työnä, 21114: nettely toimii kohtalaisen hyvin. Se on jousta- noudatetaan soveltuvin osin edellä kuvattua 21115: va ja sisällöltään edelleen melko hyvin ajan ilmoitusmenettelyä. Vastuu ilmoituksesta ja 21116: tasalla. Metsäojitusten ilmoitusmenettely pe- mahdollisesti tarvittavan vesioikeuden luvan 21117: rustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen. Toimi- hakemisesta kuuluu tällöinkin turvetuottajalle. 21118: vuuden takeeksi tulisi ympäristöministeriön Tuotantoalueita koskevista suunnitelmista han- 21119: mielestä kehittää vesiensuojelua koskevista en- kitaan luonnonsuojelu- ja kalatalousvirano- 21120: nakkotoimenpiteistä annettua asetusta niin, et- maisen lausunnot. 21121: tä eräät toimenpiteet, joihin mm. metsäojitus Jos turvetuotantoaluetta ollaan sijoittamassa 21122: kuuluu, sisällytettäisiin ilmoitusvelvollisten lai- luonnonsuojelullisesti, kalataloudellisesti tai 21123: tosten tavoin asetukseen. muuten erityisen arvokkaalle tai herkälle vesis- 21124: Vapaaehtoinen ilmoitusmenettely ei koske töalueelle, ilmoitusmenettelyn kautta tietoon 21125: yhtiöitä. Vesi- ja ympäristöhallitus tosin pyrkii tulleelta hankkeelta voidaan vaatia ennakkoon 21126: sopimaan myös niiden kanssa asian siihen asti, vesioikeuden luvan hakemista. 21127: kunnes ennakkoilmoitusmenettely saadan kun- Edellä kuvattu ilmoitusmenettely on ympä- 21128: toon. ristöministeriön mielestä toiminut melko hy- 21129: 21130: 33 390649T 21131: 258 21132: 21133: vin. Kaikkiaan valvontaohjeen perusteella on laajennettavaksi koskemaan myös turvetuotan- 21134: tehty jo useita satoja ilmoituksia, jotka keskit- toa, turkistarhausta, sahojen vesivarastoja 21135: tyvät lähinnä Oulun, Vaasan, Tampereen, sekä eräitä karjatalousyksiköitä. Lisäksi pidet- 21136: Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan vesi- ja ym- tiin tarpeellisena siirtää ilmoitusten käsittely 21137: päristöpiireihin. Ilmoituksia on myös tehty keskusvirastosta piirihallinnolle. Tämän jäl- 21138: useimmista sellaisista tuotantoalueista, jotka keen asetuksen muutosta on valmisteltu ympä- 21139: ovat olleet olemassa ennen valvontaohjeen ristöministeriön ja oikeusministeriön yhteistyö- 21140: käyttöönottoa. Osa vanhoja tuotantoalueita nä. 21141: koskevista vesiensuojeluasioista on ollut jo Tavoitteet ja keinot hajakuormi- 21142: muutoinkin viranomaisten tiedossa tai esimer- t u k sen v ä he n t ä m i se k s i . Vesiensuoje- 21143: kiksi vesioikeuskäsittelyssä. lun tavoiteohjelmassa korostetaan mm., että 21144: Turvetuotantoalueita koskeva ilmoitusme- maataloudelta edellytetään samaa kuormituk- 21145: nettely olisi kuitenkin ympäristöministeriön sen vähennystä kuin muiltakin meri- ja sisäve- 21146: mielestä saatava vesiensuojelua koskevista en- sialueille kuormitusta aiheuttaviita toiminnoil- 21147: nakkotoimenpiteistä annetun asetuksen tar- ta. Kuormituksen vähentämiseksi kehitetään ja 21148: koittaman ilmoitusvelvollisuuden piiriin. toteutetaan vesiensuojelutoimia sekä karjata- 21149: Vesiensuojelun ennakkotoimenpiteistä an- loudessa että peltoviljelyssä. Peltoviljelyssä 21150: nettu asetus määrää, että yli sadan sian sika- otetaan käyttöön viljely- ja lannoitustapoja, 21151: loista on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin vä- joilla voidaan vähentää ravinteiden ja torjunta- 21152: hintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aineiden joutumista pinta- ja pohjavesiin. Li- 21153: aloittamista, ilmoitus vesi- ja ympäristöpiirille. säksi edistetään tutkimusta ja toimintaa, jonka 21154: Ennakkoilmoitusmenettely toimii ympäristömi- avulla lannoitusta ja torjunta-aineiden käyttöä 21155: nisteriön mielestä kattavasti. Hyvin harvoin voidaan vähentää. Uudet turkistarhat pyritään 21156: käy ilmi, että ilmoitus on jätetty tekemättä. sijoittamaan vesiensuojelun kannalta mahdolli- 21157: Vesi- ja ympäristöhallitus on v. 1982 anta- simman edullisiin paikkoihin. Vanhoissa tur- 21158: massaan valvontaohjeessa käsitellyt sekä sika- kistarhoissa tehostetaan lannan keräilyä ja va- 21159: loissa että muissa karjasuojissa toteutettavia rastointia. Pyrkimyksenä on kuormituksen 21160: vesiensuojelutoimia. Vesi- ja ympäristöpiirejä huomattava vähentäminen. 21161: kehotetaan lisäksi huolehtimaan siitä, että 21162: muistakin vastaavan kokoisista uusista tai pe- Edelleen ohjelmassa painotetaan vesien suo- 21163: ruskorjattavista karjasuojista tehtäisiin ilmoi- jelun huomioonottamista metsätaloustoimin- 21164: tukset. Karjasuojien osalta ilmoitusmenettely nassa. Metsämaiden ojitus, lannoitus, hakkuut 21165: toimii ympäristöministeriön antaman tiedon ja muokkaus suunnitellaan ja toteutetaan niin, 21166: mukaan varsin sattumanvaraisesti. Asetuksen että pinta- ja pohjavesille aiheutuu mahdolli- 21167: mukaan ei navetoista, kanaloista, talleista tai simman vähän haittoja. Kaikilla turvetuotanto- 21168: muista vastaavista karjasuojista eikä niihin alueilla on ryhdyttävä asianmukaisiin vesien- 21169: liittyvistä tuorerehuvarastoista tarvitse tehdä suojelutoimiin haittojen estämiseksi tai vähen- 21170: ennakkoilmoitusta. Vapaaehtoisia ilmoituksia tämiseksi. 21171: ei tehdä juuri lainkaan. Periaatepäätöksessä esitetään ohjaavat ja 21172: Maatilaviranomaiset toimittavat nykyisin valtionhallintoa sitovat tavoitteet hajakuormi- 21173: vesi- ja ympäristöpiireille tiedoksi myöntämän- tuksen vähentämiseksi. Tavoitteet edellyttävät 21174: sä kotieläinyritysten harjoittamis- ja tuotan- monia hyvinkin erilaisia toimenpiteitä sekä ny- 21175: nonmuutosluvat. Eräissä piireissä on järjestel- kyisen hajakuormituksen vähentämiseksi että 21176: mällisesti pyydetty tiedoksi tulleita yrityksiä uusien haittojen torjumiseksi. Ympäristöminis- 21177: tekemään vapaaehtoisesti vesiensuojelua kos- teriö ja vesi- ja ympäristöhallitus valmistelivat 21178: keva ilmoitus. Pyynnön pohjana on yleensä kertomusvuonna maatalouden, metsätalouden, 21179: ollut yksikön koko tai alueen tavanomaista turvetuotannon ja turkistarhauksen vesiensuo- 21180: tiukemmat vesiensuojelun vaatimukset. jelun toimenpideohjelmia. Ohjelmien tarkoitus 21181: Ilmoitusvelvollisuuden laajenta- on ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan 21182: minen . Vesi- ja ympäristöhallitus teki vuo- ohjata valtakunnallista ja alueellista vesiensuo- 21183: den 1986 lopulla ympäristöministeriölle aloit- jelutyötä niin, että lainsäädännön ja hallinnon 21184: teen vesiensuojelua koskevista ennakkotoimen- työn rinnalla voidaan määrätietoisesti hyödyn- 21185: piteistä annetun asetuksen muuttamiseksi. tää myös hajakuormitukseen liittyvää tutki- 21186: Aloitteessa ehdotettiin ilmoitusvelvollisuutta mus- ja neuvontatyötä. 21187: 259 21188: 21189: Hajakuormituksen haitat ilmenevät ympäris- vuonna avustuksiin oli kuitenkin varattu yh- 21190: töministeriön käsityksen mukaan yleensä var- teensä 3 Mmk. Vuodelle 1989 on tulo- ja 21191: sin hitaasti niin, että uusia toimintamuotoja menoarviossa varattu tarkoitukseen 1, 7 Mmk. 21192: aloitettaessa ei riittävästi kyetä ennakoimaan Tutkimus j a neuvonta . Maatalou- 21193: myöhempiä haittoja. Samalla kun on muutet- den vaikutuksia vesistöihin on ympäristöminis- 21194: tava suhtautumista ja tiukennettava uuden toi- teriön antaman tiedon mukaan Suomessa tut- 21195: minnan vesiensuojeluvaatimuksia, on määrä- kittu melko paljon. Kuormituksen yleispiirteet 21196: tietoisesti korjattava aiemmin toteutettujen ja suuruus tunnetaan. Tutkimusta ovat harjoit- 21197: hankkeiden vesiensuojelutasoa ja arvioitava taneet lähinnä vesi- ja ympäristöhallinto, Maa- 21198: mahdolliset haitat. Tämä koskee ympäristömi- talouden tutkimuskeskus ja eri korkeakoulut. 21199: nisteriön mielestä tällä hetkellä esim. turvetuo- Kertomusvuonna aloitettiin laaja yhteistutki- 21200: tannon ja turkistarhauksen vesiensuojelua. musprojekti MA VERO eli Maatalous ja vesien 21201: Kertomusvuonna vesi- ja ympäristöhallitus kuormitus. Projektin tavoitteena on vähentää 21202: määritti yhdeksän vesistöaluetta ja tärkeät maataloudesta vesiin kohdistuvaa kuormitusta 21203: pohjavesialueet alueiksi, joilla on noudatettava ja tehostaa vähentämistä koskevaa tutkimusta. 21204: vedenhankinnan takia erityisen tiukkoja ve- Projekti on tarkoitus toteuttaa v. 1988-91 ja 21205: siensuojeluvaatimuksia. Suurin osa alueista si- sen yhteiskustannukset lienevät lähes 10 Mmk. 21206: jaitsee Turun vesi- ja ympäristöpiirin alueella. Maatalous ja vesien kuormitus -projekti toteu- 21207: Vesiensuojelun edistäminen taloudellisen tetaan maa- ja metsätalousministeriön ja ym- 21208: tuen avulla on ympäristöministeriön mielestä päristöministeriön yhteisprojektina, jossa ovat 21209: katsottu yleensä mahdolliseksi, mikäli on kysy- mukana lisäksi vesi- ja ympäristöhallitus, Maa- 21210: mys kiireellisistä ja erityistä tehokkuutta vaati- talouden tutkimuskeskus, Kemira Oy, Maata- 21211: vista vesiensuojelutoimenpiteistä. loustuottajain Keskusliitto ja Salaojakeskus. 21212: Vuodesta 1987 lähtien on valtion tulo- ja Projektin tehtävänä on selvittää viljelymaiden 21213: menoarvioissa momentilla 35.25.41 ollut 1,5 vesitaloudellista tilaa, tutkia viljelyn ja karjata- 21214: Mmk:n määräraha, joka on tarkoitettu avus- louden aiheuttamaa kuormitusta ja sen vähen- 21215: tuksiksi maatilatalouden vesiensuojelutoimiin. tämistä sekä torjunta-aineiden kulkeutumista 21216: Avustuksen suuruus on saanut olla enintään ja vaikutusta vesistöihin ja pohjavesiin. 21217: 20 OJo hankkeen hyväksyttävistä kustannuksis- Myös turvetuotannon aiheuttamaa vesistö- 21218: ta. Avustukset voidaan osoittaa valtioneuvos- kuormitusta ja vesiensuojelutoimia on tutkittu 21219: ton päätöksen (541187) perusteella vesiensuoje- 1980-luvulla varsin paljon lähinnä kauppa- ja 21220: lua edistäviin toimiin alueilla, joilla veden- teollisuusministeriön, vesi- ja ympäristöhallin- 21221: hankinnan tai vesiensuojelun vuoksi on nouda- non ja turvetuottajien yhteistyönä. Tällä het- 21222: tettava erityisen tiukkoja vesiensuojeluvaati- kellä on käynnissä projekti turvetuotannon 21223: muksia. vesiensuojeluteknologiasta. Lisäksi vesi- ja ym- 21224: Avustusta voidaan myöntää yksityiselle hen- päristöhallinnossa on vireillä pitkäaikainen tur- 21225: kilölle tai jakamauoman kuolinpesän osak- vetuotantoalueiden kuormitusta ja vesistövai- 21226: kaalle tai yksityisten henkilöiden maatalouden kutusta koskeva tutkimusprojekti. 21227: harjoittamista varten muodostaman yhtymän Turkistarhauksesta aiheutuvaa kuormitusta 21228: osakkaalle, joka harjoittaa hallitsemaliaan ja tarvittavia vesiensuojelutoimia on tutkittu 21229: maatilalla kotieläintuotantoa. Edellytyksenä erityisesti Vaasan ja Kokkolan vesi- ja ympä- 21230: on, etteivät saajan ja hänen puolisonsa tulot ristöpiirien alueilla. Kertomusvuonna selvitel- 21231: yhteensä viimeksi toimitetussa valtionverotuk- tiin keinoja, joilla yritetään konkreettisesti ke- 21232: sessa ylitä maatilalain mukaisessa korkotukilai- hittää turkistarhojen vesiensuojelua ja jäte- 21233: noituksessa noudatettavia, maatilahallituksen huoltoa. Tarkoituksena on kehittää vanhoille 21234: vuosittain vahvistamia tulorajoja. Asianomai- turkistarha-alueille soveltuvia lähinnä valuma- 21235: nen vesi- ja ympäristöpiiri myöntää avustuksen vesien käsittelyyn soveltuvia menetelmiä. 21236: maatalouspiirin maataloustoimiston annettua Aiempia kannanottoja. Valtiontilin- 21237: hakemuksesta lausuntonsa. tarkastajat ovat kertomuksessaan vuodelta 21238: Ympäristöministeriöitä saadun tiedon mu- 1983 (s. 193-194) käsitelleet vesiensuojelun 21239: kaan avustushakemuksia on kuitenkin kertynyt nykytilaa. Vesistöjen hajakuormitusta on käsi- 21240: melko vähän. Vuonna 1987 avustuksia myön- telty valtiontilintarkastajain kertomuksessa 21241: nettiin n. 600 000 mk ja kertomusvuonna hie- vuodelta 1984 (s. 173-175). Tässä yhteydessä 21242: man yli 200 000 mk. Kaikkiaan näinä kahtena tarkasteltiin erityisesti maa- ja metsätalouden 21243: 260 21244: 21245: vaikutusta vesien tilaan sekä kalanviljelyn hait- tuksen muutosta ei kuitenkaan ollut toteutettu 21246: toja. vielä vuoden 1989 elokuuhun mennessä. Val- 21247: Teollisuuden ja yhdyskuntien lisäksi vesistö- tiontilintarkastajat kiirehtivät tämän asetuksen 21248: jä rasittavat eniten maatalous, metsätalous, muutoksen aikaansaamista. 21249: haja-asutus, turvetuotanto ja kalan viljely. Kos- Vuodesta 1987 lähtien on ollut voimassa 21250: ka teollisuuden ja yhdyskuntien vesiensuojelu valtioneuvoston päätös maatilatalouden vesien- 21251: on parantunut jo 1970-luvulla aloitettujen toi- suojelutoimenpiteiden avustamisesta. Kahden 21252: mien ansiosta, hajakuormituksen merkitys ve- viime vuoden aikana on valtion tulo- ja meno- 21253: sistöjen likaajana on tullut yhä korostetummin arvioihin sisältynyt tätä tarkoitusta varten yh- 21254: esiin. teensä 3 Mmk. A vustuksina on kuitenkin 21255: Valtiontilintarkastajien mielestä nyt on ryh- myönnetty vain 800 000 mk. Jos maatilatalou- 21256: dyttävä toimiin myös hajakuormituksen vähen- den vesiensuojelua edistävien toimenpiteiden 21257: tämiseksi. Tämä on kuitenkin vaikeampaa avustamista pidetään todella tarpeellisena, 21258: kuin esim. vaikuttaminen teollisuuden ja yh- saattaisi olla syytä uudestaan pohtia valtioneu- 21259: dyskuntien kuormitukseen. Hajakuormituksen voston päätökseen sisältyvien rajoitusten ja 21260: seuraukset näkyvät vesistöissä hitaasti, vaihte- ehtojen tarkoituksenmukaisuutta. Jos avustuk- 21261: levat suuresti ja riippuvat luonnonolosuhteista. sen saannin ehdot ovat liian tiukat, niitä tulee 21262: Nimenomaan neuvonnalla, ohjauksella ja va- lieventää, jotta kyseistä tukimuotoa voitaisiin 21263: listuksella on varmasti saatavissa aikaan hyviä käyttää maatilatalouden vesiensuojelun hyväk- 21264: tuloksia. Tämän vuoksi viranomaisten, järjes- si. 21265: töjen ja erilaisten kansalaistoimintojen yhteis- 21266: työtä tulee kehittää jatkuvasti. Rakennuslain poikkeuslupajärjestelmä. 21267: Hajakuormituksen vähentämiseksi tarvitta- Lainsäädäntö. Vuoden 1959 heinäkuussa 21268: vaa tutkimustietoa on jo nyt olemassa tai voimaan tulleen rakennuslain (370/58) valmis- 21269: valmistumassa aivan lähivuosina. Toisaalta telu aloitettiin sisäasiainministeriössä jo 1940- 21270: näyttäisi siltä, että joidenkin erityisalojen, luvun alussa ja hallituksen esitys rakennuslain 21271: esim. metsäojituksen ja turvetuotannon vaiku- uudistamisesta annettiin eduskunnalle v. 1954 21272: tukset vesistöihin ovat huomattavasti moni- (HE n:o 91/1954 vp.). 21273: mutkaisempia kuin tällä hetkellä tiedetään. Rakennuslain voimassaoloaikana siihen on 21274: Näiltä aloilta tarvitaankin vielä nykyistä enem- tehty lukuisia laajoja muutoksia, minkä vuoksi 21275: män tietoa. lainsäännöstä on tullut hajanainen ja vaikea- 21276: Nykyisen vesilain avulla ei pystytä valvo- selkoinen. Kertomusvuoden aikana annettiin 21277: maan hajakuormitusta. Lain mukaan likaaja eduskunnalle kaksi rakennuslain muutosta si- 21278: tulee osoittaa, jotta toimenpiteisiin voitaisiin sältävää hallituksen esitystä. Hallituksen esi- 21279: ryhtyä. Ongelmia syntyy kun likaajia on usei- tykseen lääninoikeuksien muodostamista alu- 21280: ta, kuten hajakuormituksessa yleensä tai kun ei eellisiksi hallintotuomioistuimiksi koskevaksi 21281: voida osoittaa likaajaa lainkaan. Valvonnan lainsäädännöksi (HE n:o 65/1988 vp.) sisältyi 21282: tehostamiseksi lainsäädäntöä tulisikin muuttaa myös ehdotus muutoksenhakujärjestelmän uu- 21283: niin, ettei tapauskohtaista harkintaa ja pilaa- distamisesta rakennuslain poikkeuslupa-asiois- 21284: misvaikutusta tarvitsisi osoittaa. Hajakuormi- sa siten, että lääninhallituksen päätöksestä va- 21285: tuksen vähentämiseksi vesilakia pitäisi kehittää litettaisiin ensin ympäristöministeriöön ja tä- 21286: siten, että annettaisiin yleisiä tai alueellisesti män päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeu- 21287: sitovia määräyksiä, joita kunnat tehokkaasti teen. Ennen ehdotettua muutosta lääninhalli- 21288: valvoisivat. tuksen päätöksestä valitettiin suoraan korkeim- 21289: Valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota paan hallinto-oikeuteen. Hallituksen esitys hy- 21290: siihen, että vesi- ja ympäristöhallitus teki jou- väksyttiin eduskunnassa kertomusvuoden lo- 21291: lukuussa 1986 aloitteen vesien suojelua koske- pulla (242-270/89). Tällöin annettiin eduskun- 21292: vista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen nalle myös rakennuslakia koskeva laaja esitys 21293: muuttamiseksi. Aloitteessa ehdotettiin ilmoi- (HE n:o 229/1988 vp.). Esityksessä ehdotettiin 21294: tusvelvollisuutta laajennettavaksi koskemaan kuntien rakennusjärjestyksien, -valvonnan, 21295: myös turvetuotantoa, turkistarhausta, sahojen -lupamenettelyn sekä rakentamismääräyksiä ja 21296: vesivarastoja sekä eräitä karjatalousyksiköitä. -ohjeita koskevien säännösten uudistamista ja 21297: Lisäksi ehdotettiin ilmoitusten käsittely siirret- ajanmukaistamista. Eduskunta hyväksyi esi- 21298: täväksi keskusvirastosta piirihallintoon. Ase- tyksen vuoden 1989 keväällä. 21299: 261 21300: 21301: Poikkeus 1u p aj ä r j este 1m ä. Raken- Poikkeuslupajärjestelmän toimi- 21302: nuslain keskeisiä kohtia ovat taaja-asutuksen vuus . Poikkeuslupajärjestelmä on ympans- 21303: ja haja-asutuksen erottelun periaate ja tähän töministeriön mielestä olennainen osa raken- 21304: liittyvä taaja-asutuskielto, rakennuslupa- ja ra- nuslain mukaista maankäytön suunnittelu-, oh- 21305: kennusvalvontajärjestelmä, rakennuskielto- ja jaus- ja valvontajärjestelmää. Tämä korostuu 21306: poikkeuslupajärjestelmä sekä kaavajärjestelmä ns. suunnittelemauoman taaja-asutuksen muo- 21307: oikeusvaikutuksineen. Näiden avulla pyritään dostamisen sallivissa poikkeusluvissa. 21308: järjestyneeseen ja tarkoituksenmukaiseen ra- Rakennuslain mukaan kunta on velvollinen 21309: kentamiseen sekä suunnitelmalliseen maan- laatimaan asema- tai rakennuskaavan sitä mu- 21310: käyttöön. kaa kuin kehitys vaatii. Kaavan tarpeellisuus 21311: Rakennuslain mukainen poikkeuslupajärjes- johtuu usein juuri rakentamispaineesta ja poik- 21312: telmä sisältää yleiset ja erityiset poikkeusluvat. keuslupahakemusten runsaudesta tietyllä alu- 21313: Rakennuslainsäädännössä ongelmia aiheuttaa eella. Poikkeuslupien käsittelijänä valtionhal- 21314: se, että toisaalta järjestelmän tulisi olla yksin- linnon kuuluu valvoa, että kunnat täyttävät 21315: kertainen ja toisaalta soveltamisongelmien asianmukaisesti velvollisuutensa laatia kaava. 21316: vuoksi tarvitaan poikkeuslupajärjestelmä. Poikkeuslupa-asioiden hallintokäytäntö on 21317: Vaikka asemakaavalaki ( 145/31) sisälsi eräitä viime vuosina ympäristöministeriön mielestä 21318: erivapausmahdollisuuksia, on poikkeusjärjes- merkittävästi yhtenäistynyt. Tähän on vaikut- 21319: telmä kuitenkin kehittynyt vasta rakennuslain tanut yleiskaavoituksen kehittyminen sekä lää- 21320: nojalla. ninhallituksien ja kuntien koulutuksen tehosta- 21321: minen. 21322: Poikkeuslupajärjestelmä perustuu joko ra- Kokonaisuutena poikkeuslupajärjestelmän 21323: kennuslain 5 §:n 2 momenttiin, jossa on sää- voidaan ympäristöministeriön käsityksen mu- 21324: detty erityinen poikkeamisvalta taaja-asutus- kaan katsoa toimivan tyydyttävästi, vaikka 21325: kiellosta tai rakennuslain 132 §:ään, jossa on poikkeuslupiin perustuvan rakentamisen osuus 21326: säädetty yleinen poikkeamisvalta eli viranomai- kaikesta rakentamisesta onkin suuri. Tämä 21327: sen valta myöntää lupa poiketa kaikista raken- koskee erityisesti rantarakentamista. 21328: nuslain tai sen nojalla annetuista säännöksistä Poikkeuslupamäärien kehitys. 21329: tai määräyksistä. Poikkeuslupien määrä on pysynyt 1970-luvun 21330: Poikkeuslupaviranomaisia ovat ympäristö- puolivälistä lähtien n. 8 OOO:na päätöksenä 21331: ministeriö, lääninhallitus ja rakennuslautakun- vuodessa. Rakennuslain 5 §:n mukaisten taaja- 21332: ta. Rakennuslautakunnan toimivalta ulottuu asutuksen muodostamista kaavoittamattomille 21333: vain vähäisten poikkeusten myöntämiseen. Mi- alueille koskevien poikkeusten osuus on nykyi- 21334: nisteriö myöntää poikkeusluvat kaupungin sin n. 45 OJo ja 132 §:n mukaisten (rantaraken- 21335: osalta ja lääninhallitus muiden kuntien osalta. taminen, poikkeaminen kaavoista ym.) n. 21336: Ympäristöministeriö voi siirtää toimivaltaansa 55%. 21337: eräissä poikkeuslupa-asioissa lääninhallituksel- Rakennuslain mukaisia poikkeuslupapäätök- 21338: le. Näin on paljon tehtykin. siä on v. 1984-88 tehty seuraavasti: 21339: 21340: 1984 1985 1986 1987 1988 21341: Poikkeuslupapäätökset § 5 mukaan .......................... . 3 959 3677 3 539 3 752 4 099 21342: Poikkeuslupapäätökset § 132 mukaan ........................ . 4 263 4 191 4 176 4 499 4 806 21343: Yhteensä ..................................................... . 8 222 7 868 7 715 8 251 8 905 21344: Valitettu korkeimmalle hallinto-oikeudelle ................... . 380 358 358 450 478 21345: Osuus kaikista (OTo) .•.•••••••....••••••••.....•••.•••••.......• 4,6 4,6 4,6 5,5 5,4 21346: 21347: 21348: Vuosittain myönnettävistä rakennusluvista tain 2 200--2 400, vuonna 1987 peräti n. 3 900. 21349: noin joka kymmenes perustuu poikkeuslupaan. Vuonna 1987 poikkeusluvilla rakennettiin n. 21350: Vuonna 1987 myönnettiin n. 72 000 rakennus- 40 % tuona vuonna valmistuneista lomaraken- 21351: lupaa ja valtion viranomaisten ratkaisemista nuksista. 21352: 8 200 poikkeuslupahakemuksesta hyväksyttiin K ä s i t t e 1y a j a t . Ministeriössä ratkaistiin 21353: 7 000. v. 1987 45 % poikkeusluvista alle kuukaudessa 21354: Ranta-alueille rakennettavia lomarakennuk- ja 84 % alle kolmessa kuukaudessa. Edellisenä 21355: sia koskevia poikkeuslupia on ratkaistu vuosit- vuonna luvut olivat samat. Poikkeuslupia käsi- 21356: 262 21357: 21358: teltiin ministeriössä keskimäärin kaksi kuu- Hämeen sekä Kymen läänit, joiden osuudet 21359: kautta. ovat olleet runsaat 40 OJo. Vaasan läänin osuus 21360: Lääninhallituksissa ratkaistiin v. 1987 poik- on ollut 33,7 OJo, ja pienin prosenttiluku, 23 OJo, 21361: keusluvista keskimäärin 32 OJo alle kuukaudes- on ollut Oulun läänissä. 21362: sa ja 67 OJo alle kolmessa kuukaudessa. Käsitte- Ympäristöministeriö on jatkuvasti seurannut 21363: lyajat ovat 1980-luvulla olleet vastaavia, joskin lääninhallitusten poikkeuslupakäytäntöä ja 21364: ne ovat vaihdelleet eri lääninhallitusten välillä, päätösten pysyvyyttä korkeimmassa hallinto- 21365: mutta vaihtelu on viime vuosina vähentynyt. oikeudessa. Tämä on kuulunut osana yleiseen 21366: Käsittelyajat vaihtelevat eri lääninhallitusten kaavoitus- ja rakennustoimen seurantaan jo 21367: välillä pääosin läänien väestöpohjan, laajuu- 1980-luvun alkupuolelta lähtien. 21368: den, maantieteellisten olojen, kuntien määrän Ympäristöministeriön mukaan ministeriön ja 21369: ja koon, rakentamispaineen ja ohjaustarpeen lääninhallitusten ja toisaalta korkeimman hal- 21370: sekä muiden tällaisten tekijöiden vuoksi. linto-oikeuden kesken ei ole syntynyt erilaista 21371: Pienet läänit suoriutuvat poikkeuslupien kä- tulkintalinjaa poikkeuslupa-asioissa. Korkeim- 21372: sittelystä yleensä ripeämmin kuin suuret eteläi- man hallinto-oikeuden kumoamien poikkeus- 21373: set läänit. Rakentamispaine, erityisesti rantara- lupien osuus kaikista käsitellyistä poikkeus- 21374: kentaminen poikkeuslupien turvin, on huomat- luvista on ollut jatkuvasti vähäinen. Korkeim- 21375: tava eteläisissä ja rannikkolla sijaitsevissa lää- man hallinto-oikeuden käsiteltäväksi tulleet 21376: neissä. poikkeusluvat ovat maankäytön yleisten kehit- 21377: Poikkeuslupapäätösten pysyvyys tämisperiaatteiden kannalta määräytyneet 21378: korkeimmassa hallinto-oikeudes- myös varsin sattumanvaraisesti, minkä vuoksi 21379: sa. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on vali- ratkaisut ovat korostetusti yksittäisiä. 21380: tettu 1980-luvulla vuosittain n. 300-450:stä Lääninoikeuksia koskevan lainsäädännön 21381: lääninhallituksen tai ministeriön antamasta (242-270/89) yhteydessä muutettiin myös ra- 21382: poikkeuslupapäätöksestä, mikä on 4-5,5 OJo kennuslakia siten, että 1.11.1989 lukien pää- 21383: päätöksistä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa töksistä valitetaan ensin ympäristöministeriöön 21384: kumottujen päätösten osuus on viime vuosien ja vasta sen jälkeen korkeimpaan hallinto- 21385: aikana kasvanut. Vielä v. 1986 korkeimmassa oikeuteen. Ympäristöministeriö tulee saamaan 21386: hallinto-oikeudessa kumottiin vain 18 OJo ym- mielestään nykyistä paremmin tiedot lääninhal- 21387: päristöministeriön ja lääninhallitusten poik- lituksen hylkäämistä poikkeusluvista ja voi 21388: keuslupapäätöksistä. Seuraavana vuonna näin yhtenäistää hallintokäytäntöä. 21389: osuus oli 23 OJo ja kertomusvuonna jo 31 OJo. Eräitä lääninhallitusten päätök- 21390: Pääosa kumotuista päätöksistä on koskenut s1a p o i k k e u s lupa-a s i o i s s a . Viime 21391: rakennuslain 5 §:n taaja-asutuspoikkeuslupia. vuosien aikana on esiintynyt tapauksia, joissa 21392: Lääninhallitusten ja ympäristöministeriön lääninhallitus on hylännyt poikkeuslupahake- 21393: kertomusvuonna ratkaisemien poikkeuslupien muksen esim. rakennuslain 132 §:n 1 momen- 21394: määrät, joista on valitettu korkeimmalle hal- tin nojalla, minkä jälkeen korkein hallinto- 21395: linto-oikeudelle, vaihtelevat eri puolilla maata. oikeus on kumonnut lääninhallituksen päätök- 21396: Voidaan esim. todeta, että kertomusvuonna sen ja palauttanut asian lääninhallitukselle uu- 21397: Turun ja Porin lääninhallituksen päätöksistä delleen käsiteltäväksi. 21398: tehtyjen valitusten osuus kaikista poikkeus- Esimerkkeinä tällaisesta menettelystä voi- 21399: luvista oli suurin, 9,4 OJo. Vaasan läänissä daan mainita neljä seuraavaa tapausta. 21400: osuus oli 8,6 OJo ja Mikkelin läänissä 7,1 lllo. Tapaus 1: Vaasan lääninhallitus antoi 21401: Vertailun vuoksi voidaan esittää Lapin läänin 9.4.1981 päätöksen rakentamista koskevasta 21402: osuus, joka oli 3,2 %. Ympäristöministeriön poikkeusluvasta. Lääninhallitus hylkäsi hake- 21403: päätöksistä tehtyjen valitusten osuus oli 2,1 OJo. muksen rakennuslain 5 §:n 1 momentin nojal- 21404: Jos tarkastellaan lääninhallitusten ja ympä- la, koska rakennuspaikka tulisi olemaan hy- 21405: ristöministeriön poikkeusluvista antamia kiel- väksytyn osayleiskaavan mukaan maatalous- 21406: teisiä päätöksiä, joita kertomusvuonna oli yli maalla eikä hakemuksen tueksi esitetty mitään 21407: 1 300 ja niistä tehtyjä valituksia, niin läänin- muita kaavoitussuunnitelmia, jotka voisivat 21408: hallitusten yllä mainittu järjestys muuttuu. Hy- puoltaa rakentamista. 21409: lätyistä poikkeusluvista on valitettu eniten Korkein hallinto-oikeus antoi 30.12.1981 21410: Kuopion läänissä, jossa valitusten osuus oli päätöksen asiasta. Päätöksen perusteluissa to- 21411: 82,1 OJo. Seuraavina ovat olleet Turun ja Porin, dettiin, että ottaen huomioon rakennuslain 29 21412: 263 21413: 21414: §:n 3 momentin säännökset se, että rakennus- 6.3.1985, että koska valitus on peruutettu, 21415: paikka on varattu osayleiskaavassa maatalous- asian käsittely raukeaa. 21416: ja metsämaaksi, ei oikeudellisesti estä hyväksy- Tapaus 2: Vaasan lääninhallitus antoi 21417: mästä hakemusta. 30.12.1983 päätöksen rakentamista koskevasta 21418: Kun hakemusta ei siten voitu hylätä läänin- poikkeuslupahakemuksesta. Lääninhallitus 21419: hallituksen päätöksessä mainituilla perusteilla, hylkäsi hakemuksen rakennuslain 132 §:n 1 21420: korkein hallinto-oikeus harkitsi oikeaksi ku- momentin nojalla, koska suunniteltu rakenta- 21421: mota lääninhallituksen päätöksen ja palauttaa minen olisi haitannut huomattavasti kaavoi- 21422: asian lääninhallituksen uudelleen käsiteltäväk- tuksen toteuttamista tai asutuksen järjestämis- 21423: si. tä tällä alueella maanomistajien tasapuolisen 21424: Lääninhallitus hylkäsi uudestaan hakemuk- kohtelun, nykyisen maanomistuksen sekä hy- 21425: sen 26.5.1982. Perusteluissa lääninhallitus tote- vän ja tarkoituksenmukaisen maankäytön jär- 21426: si mm., että hakija on esittänyt erityisen syyn jestämisen kannalta. 21427: hakemuksensa tueksi. Hakemuksessa tarkoitet- Korkein hallinto-oikeus antoi 3.5.1984 pää- 21428: tua rakentamista ei kuitenkaan voida suunni- töksen asiasta. Päätöksen perusteluissa todet- 21429: telman tässä vaiheessa pitää tarkoituksenmu- tiin, että kun otettiin huomioon rakennuspai- 21430: kaisena, koska osayleiskaava on valmisteluvai- kan ympäristön tosiasiallinen maankäyttö ja 21431: heessa. Lisäksi alueelle ei osayleiskaavaehdo- rakennushankkeen sopeutuminen siihen sekä 21432: tuksen mukaan saa rakentaa, rakennus ei sovi kunnan viranomaisten antamat lausunnot, ei 21433: maisemaan eikä rakennuspaikka ole tarkoituk- hakemukseen suostumisen havaittu tuottavan 21434: seen sopiva. rakennuslain 132 §:n 1 momentissa tarkoitet- 21435: Korkein hallinto-oikeus kumosi 29.2.1984 tua huomattavaa haittaa kaavoituksen toteut- 21436: lääninhallituksen päätöksen ja palautti asian tamiselle tai asutuksen muuliekaan järjestämi- 21437: lääninhallituksen uudelleen käsiteltäväksi. Pe- selle. Oikeudelliset edellytykset hakemukseen 21438: rusteluissa todettiin mm., että hakemusta ei suostumiselle olivat siten olemassa. 21439: voida, kun hakija on esittänyt erityisen syyn, Kun hakemusta ei siten voitu hylätä läänin- 21440: hylätä lääninhallituksen päätöksessä mainituil- hallituksen päätöksessä mainituilla perusteilla, 21441: la perusteilla, että rakennus ei sovi maisemaan korkein hallinto-oikeus harkitsi oikeaksi ku- 21442: ja että rakennuspaikka ei ole sopiva tarkoituk- mota lääninhallituksen päätöksen ja palauttaa 21443: seen. asian lääninhallitukselle uudelleen käsiteltäväk- 21444: Asia tuli siten taas lääninhallituksen ratkais- si. 21445: tavaksi. Lääninhallitus hylkäsi hakemuksen Lääninhallitus hylkäsi uudestaan hakemuk- 21446: 14.9 .1984. Perusteluissa lääninhallitus totesi sen 1.6.1984. Perusteluina lääninhallitus mm. 21447: mm., ettei yleiskaavan valmistelua ole saatettu totesi, että alueet olivat kaavallisesti rakennuk- 21448: päätökseen, mahdollisia muita kuolinpesän sien käyttötarkoituksien sekä liikenne- ja katu- 21449: osakkaiden rakennuspaikkoja tai alueen käyt- alueiden mitoituksien kannalta merkittävästi 21450: töä kokonaisuutena ei ole määritelty, eikä vanhentuneita. Alueella olevista rakennuksista 21451: peltomaata pitäisi tarpeettomasti pirstoa. Li- huomattava osa sijaitsi käyttötarkoituksellises- 21452: säksi kokonaisuuden kannalta pitäisi selvittää, ti rakennuskaavan vastaisella rakennuspaikal- 21453: mitkä jokirantojen osat tulisi jättää rakenta- la. Lisäksi rakennukset ja niihin liittyvät piha- 21454: matta tai varata virkistyskäyttöön. Näin lää- järjestelyt olivat kokonaisuudessaan tai osit- 21455: ninhallitus katsoi, että kyseinen rakentaminen tain voimassaolevan rakennuskaavan katu- ja 21456: tässä suunnitteluvaiheessa ei ole tarkoituksen- liikennealueilla eikä alueelle suunniteltua uu- 21457: mukaista ja hylkäsi hakemuksen. disrakentamista kaavoituksen tässä vaiheessa 21458: Tämän jälkeen hakija muutti hakemustaan voitu pitää hyvän ja yhtenäisen rakentamisen 21459: mm. pienentämällä rakennuksen pinta-alaa ja kannalta tarkoituksenmukaisena. 21460: siirtämällä sitä kauemmaksi joenrannasta. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi 21461: Lääninhallitus harkitsi oikeaksi suostua hake- lääninhallituksen päätöksen 11.2.1985 ja tote- 21462: mukseen 4.12.1984 rakennuslain 5 §:n 1 mo- si, ettei hakemusta voitu hylätä lääninhallituk- 21463: mentin nojalla. Tämän jälkeen hakija peruutti sen päätöksen perusteella. Tämän jälkeen lää- 21464: korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemänsä va- ninhallitus 14.2.1985 harkitsi oikeaksi suostua 21465: lituksen, joka koski lääninhallituksen päätöstä hakemukseen rakennuslain 132 §:n 1 momen- 21466: 14.9.1984. Korkein hallinto-oikeus totesi tin nojalla. 21467: 264 21468: 21469: Tapaus 3: Vaasan lääninhallitus totesi ta- tut seikat, ei lääninhallituksen päätöksestä ol- 21470: pauksesta 25.6.1986 tekemässään päätöksessä, lut käynyt ilmi sellaisia syitä, joiden perusteella 21471: että rakennuspaikka ei tyydyttävästi täyttänyt olisi voitu katsoa, ettei poikkeuslupahakemuk- 21472: viemäröinnin järjestämistä, terveellisyyttä ja seen suostuminen ollut tarkoituksenmukaista. 21473: turvallisuutta koskevia rakennuslainsäädännön Näin ollen ei hakemusta voitu hylätä lääninhal- 21474: määräyksiä. Rakennuspaikka sijaitsi osittain lituksen päätöksessä mainituilla perusteilla. 21475: kalliolouhinta-alueella ja siksi kunnallisteknii- Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus harkitsi 21476: kan rakentaminen olisi aiheuttanut kohtuutto- oikeaksi kumota lääninhallituksen päätöksen 21477: mia kustannuksia eikä alueen jätevesien käsit- ja palautti asian lääninhallitukselle uudelleen 21478: telyä olisi voitu hoitaa asianmukaisesti. käsiteltäväksi. 21479: Koska hakemuksen tueksi ei esitetty sellaisia Lääninhallitus antoi myönteisen päätöksen 21480: erityisiä syitä, joiden nojalla hakemukseen olisi 29.7.1987. 21481: voitu suostua, lääninhallitus harkitsi rakennus- Tapaus 4: Kymen lääninhallitus antoi 21482: lain 5 §:n 2 momentin nojalla oikeaksi hylätä 14.7.1987 päätöksen poikkeuslupaa koskevasta 21483: hakemuksen. hakemuksesta. Päätöksessään lääninhallitus 21484: Valituksen johdosta korkein hallinto-oikeus katsoi, että rantayleiskaavassa ja seutukaavas- 21485: antoi 10.10.1986 asiasta päätöksen, jolla se sa oli tavoitteena säilyttää kyseisen alueen poh- 21486: kumosi lääninhallituksen päätöksen ja palautti joispään rannat retkeilyalueena ilman lisära- 21487: asian lääninhallitukselle uudelleen käsiteltäväk- kentamista. Hakijan omistamille muille ranta- 21488: si. Perusteluina todettiin, että hankkeen tueksi alueille voitiin ilmeisesti rakentaa osayleiskaa- 21489: oli esitetty rakennuslain 5 §:n 2 momentissa van ja seutukaavan mukaisesti. Näin ollen 21490: tarkoitettuja erityisiä syitä ja oikeudelliset edel- hakemuksen tarkoittaman rakentamisen oli 21491: lytykset poikkeusluvan myöntämiseen olivat katsottava tuottavan huomattavaa haittaa kaa- 21492: olemassa. voituksen toteuttamiselle ja asutuksen muulle- 21493: Tämän jälkeen lääninhallitus antoi kin järjestämiselle. Tämän vuoksi lääninhalli- 21494: 22.12.1986 uuden päätöksen, jossa se raken- tus harkitsi oikeaksi rakennuslain 132 §:n 1 21495: nuslain 5 §:n 2 momentin nojalla hylkäsi uu- momentin nojalla hylätä hakemuksen. 21496: destaan hakemuksen. Perusteluissaan läänin- Korkein hallinto-oikeus antoi valituksen joh- 21497: hallitus totesi mm., että viemäröinnin järjestä- dosta päätöksensä 10.2.1988. Siinä todettiin, 21498: minen ja kadun rakentaminen alueella aiheut- että koska alueelle ei ollut muodostunut eikä 21499: taisi alueen kunnallistekniikan toteuttamiselle rakennushankkeen vuoksi muodostuisi taaja- 21500: kohtuuttomia kustannuksia verrattuna muihin asutusta, kuului rakennuslautakunnan raken- 21501: alueisiin kunnassa. Koska aluetta käytettiin nuslain 27 § :n 1 momentin mukaan rakennus- 21502: kallionlouhinta-alueena, oli rakennuspaikkaa lupaa käsitellessään arvioida, vaikeuttaisiko 21503: terveydellisistä syistä ja muutenkin pidettävä uudisrakennuksen rakentaminen alueen käyttä- 21504: taaja-asutukseen sopimattomana. mistä seutukaavassa mainittuun tar':oitukseen. 21505: Ottaen huomioon ko. kunnanvaltuuston hy- Lääninhallituksen ei olisi siis tullut hylätä ha- 21506: väksymän osayleiskaavan maankäyttöperiaat- kemusta sillä perusteella, että rakennushanke 21507: teet, rakennuslain 1 ja 2 §:n säännöksissä mää- vaikeuttaa seutukaavan tavoitteiden toteutta- 21508: ritellyt yleiset rakennuslain ja -asetuksen ra- mista alueella. Koska kunnanvaltuuston hy- 21509: kentamis- ja kaavoitussäännöt ja rakennuskaa- väksymä vahvistamaton rantayleiskaava ei ol- 21510: van laadinnalle asetetut kaavoitusperiaatteet lut oikeudellisena esteenä hakemuksen hyväk- 21511: sekä rakennuslain 32 ja 95 §:n ja rakennusase- symiselle, lääninhallituksen ei olisi tullut hylätä 21512: tuksen 34 ja 114 §:n lääninhallitus katsoi, että hakemusta silläkään perusteella, että rakennus- 21513: suunniteltu rakentaminen aiheuttaisi hyvän ja hanke vaikeuttaa rantayleiskaavan tavoitteiden 21514: tarkoituksenmukaisen maankäytön järjestämi- toteuttamista alueella. Tämän vuoksi korkein 21515: sen kannalta huomattavaa haittaa kaavoituk- hallinto-oikeus harkitsi oikeaksi kumota lää- 21516: sen toteuttamiselle tai asutuksen muulle järjes- ninhallituksen päätöksen ja palautti asian sille 21517: tämiselle. uudelleen käsiteltäväksi. 21518: Valituksen johdosta korkein hallinto-oikeus Tämän jälkeen lääninhallitus uudestaan tut- 21519: joutui uudestaan 6. 7.1987 antamaan asiasta ki asian ja hylkäsi hakemuksen uudestaan 21520: päätöksen. Se totesi päätöksessään, että kun 20.4.1988. Päätöksensä perusteluiksi lääninhal- 21521: otettiin huomioon 10.10.1986 annetussa kor- litus esitti, ettei rakentamista voitu pitää tar- 21522: keimman hallinto-oikeuden päätöksessä maini- koituksenmukaisena, koska rantayleiskaavan 21523: 265 21524: 21525: tavoitteena oli säilyttää kyseisen alueen poh- Rakennuslain poikkeuslupajärjestelmällä on 21526: joispään rannat retkeilyalueena ilman lisära- luonnollisesti oikeutuksensa siksi, että toisaalta 21527: kentamista, rakentaminen ylitti huomattavasti järjestelmäitä vaaditaan yksinkertaisuutta ja 21528: rantayleiskaavan mitoituksen alueella ja oli toisaalta rakentamisella on erilaisia tarpeita. 21529: mahdollista siirtää hakijan omistamille muille Eri etujen ristiriitaisuuden ratkaisemiseksi 21530: ranta-alueille. poikkeuslupajärjestelmä on tarpeen. On kui- 21531: Koska poikkeuksen myöntäminen ei ollut tenkin huomattava, että poikkeuslupajärjestel- 21532: tarkoituksenmukaista, lääninhallitus rakennus- män merkitys on käytännössä huomattavasti 21533: lain 132 §:n 1 momentin säännökset huomioon suurempi kuin lainsäädännön tarkoitus ilmei- 21534: ottaen hylkäsi hakemuksen. sesti alunperin oli. Kun nykyisin rakentamises- 21535: Korkein hallinto-oikeus joutui valituksen ta jopa JO o/o ja lomarakentamisesta 40 o/o 21536: johdosta taas uudestaan pohtimaan poikkeus- perustuu poikkeuslupaan, on poikkeuslupajär- 21537: lupahakemusta ja antoi päätöksensä 14.4.1989. jestelmästä tullut nimestään huolimatta olen- 21538: Se totesi päätöksessään mm., että koska oikeu- nainen periaate. 21539: delliset edellytykset hakemukseen suostumiseen Niinpä valtiontilintarkastajien mielestä ny- 21540: olivat olemassa, ei hakemusta voitu hylätä sillä kyinen tilanne ei ole tarkoituksenmukainen. 21541: perusteella, että rakentaminen ylitti huomatta- Rakentamista koskevan lainsäädännön tulisi 21542: vasti rantayleiskaavan mitoituksen alueella. olla johdonmukainen ja soveltamiskelpoinen 21543: Kun lisäksi otettiin huomioon, että hakija tar- kokonaisuus, jota voitaisiin lieventää poik- 21544: vitsi poikkeusluvan saadakseen käyttää em. keusluvalla joissakin erikoistapauksissa. Ra- 21545: palstaa lomarakennuksen rakentamiseen siitä kennuslain uudistustyössä olisi pyrittävä saa- 21546: huolimatta, ettei alueelle ollut vahvistettu ran- maan aikaan tällainen järjestelmä. Uudistus- 21547: takaavaa, ei hakemusta voitu hylätä sillä lää- työn lähtökohtana on myös pidettävä sitä, että 21548: ninhallituksen päätöksessä mainitulla perus- rakennuslautakunnan oikeutta myöntää poik- 21549: teella, että rakentaminen oli mahdollista siirtää keuksia nykyisestään laajennetaan. 21550: hakijan omistamille muille ranta-alueille. Lopuksi on syytä kiinnittää huomiota vielä 21551: siihen, että eräissä tapauksissa lääninhallitus 21552: Lääninhallitus oli hylännyt hakemuksen sille on, sen jälkeenkin kun korkein hallinto-oikeus 21553: rakennuslain 132 §:n 1 momentin mukaan on valituksen jälkeen kumonnut lääninhalli- 21554: kuuluvan harkintavallan nojalla ja sen rajois- tuksen kielteisen päätöksen ja palauttanut 21555: sa. Valitus ei lääninhallituksen päätöksen oi- asian lääninhallitukselle uudelleen käsiteltäväk- 21556: keudenvastaisuuden kannalta aiheuttanut nyt si, uudestaan tehnyt kielteisen päätöksen. Tä- 21557: päätöksen muuttamista. Koska valitus muutoin män päätöksen on korkein hallinto-oikeus sit- 21558: koski kysymystä, jonka ratkaisu pääasiassa ten uudelleen kumonnut ja palauttanut asian 21559: riippuu lääninhallituksen päätöksen tarkoituk- lääninhallitukselle. Tällainen lääninhallituksen 21560: senmukaisuuden harkitsemisesta, korkein hal- menettely voi saada oikeutuksensa erilaisista 21561: linto-oikeus siirsi asian korkeimmasta hallinto- juridisista tai tarkoituksenmukaisuussyistä, 21562: oikeudesta annetun lain 5 §:n 1 momentin mutta on vaikea välttää sitä käsitystä, etteikö 21563: nojalla hallituksen ratkaistavaksi. lääninhallituksen menettely olisi vähintäänkin 21564: Nykyinen rakennuslaki muodostaa hajanai- kyseenalaista. Erityisen outoa on toiminta sil- 21565: sen ja vaikeaselkoisen kokonaisuuden, joka loin, kun lääninhallitus hakemuksen tultua 21566: aiheutuu siitä, että lakiin on vuosien mittaan toista kertaa sen ratkaistavaksi kehittelee uudet 21567: tehty runsaasti suuria muutoksia. Eduskunta perustelut hylkäykselle ja niiden nojalla hylkää 21568: on useaan otteeseen eri yhteyksissä korostanut taas hakemuksen. Valmistelun tulee kuitenkin 21569: rakennuslain uudistustyön tärkeyttä. Kun vas- olla niin perusteellista, että lääninhallitus sisäl- 21570: taava kokonaisuudistus on jo muissa Pohjois- lyttää jo ensimmäiseen päätökseensä kaikki 21571: maissa toteutettu, lainsäädäntömme jälkeen- asiaan vaikuttavat perustelut. Ympäristöminis- 21572: jääneisyys on käynyt yhä ilmeisemmäksi. teriön tulee yhdessä lääninhallitusten kanssa 21573: Valtiontilintarkastajat ovat edellä tarkastel- korjata tällaiset epäkohdat. 21574: leet vain rakennuslain poikkeuslupajärjestel- Kertomusvuoden aikana hyväksyttiin muu- 21575: mää. Syyn tähän ovat antaneet eri lääninhalli- tos, jonka nojalla rakennuslain poikkeuslupa- 21576: tuksiin suoritetut tarkastukset viime vuosina, asiassa lääninhallituksen päätöksestä valitetaan 21577: jolloin on jouduttu kiinnittämään erityistä ensin ympäristöministeriöön ja tämän jälkeen 21578: huomiota lääninhallitusten ja korkeimman hal- korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksen 21579: linto-oikeuden toisistaan poikkeaviin päätök- vaikutuksia on syytä tarkoin seurata ja korjata 21580: siin. välittömästi, jos epäkohtia syntyy. 21581: 34 390649T 21582: 266 21583: 21584: 21585: 21586: 21587: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt 21588: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet perehty- Enso-Gutzeit Oy hankki kertomusvuonna 21589: miskäynnin Oy Veikkaus Ab:hen 29.3.1989 ja 40 % :n osuuden hollantilaisesta kopiopaperei- 21590: Oy Alko Ab:hen 26.5.1989. ta valmistavasta Berghuiser Papierfabriek 21591: Valtiontilintarkastajat ovat toimikaudellaan NV:stä. Kemira Oy osti DSM:ltä (Dutch State 21592: selvittäneet valtionyhtiöiden toimintaa ja tulos- Mines) Hollannissa sijaitsevat Pernisin lannoi- 21593: ta sekä valtion ja valtionenemmistöisten yh- tetehtaat sekä Englannissa sijaitsevan UKF 21594: tiöiden rahoitussuhteita kertomusvuonna, val- Fertilisers Ltd -yhtiön. Neste Oy hankki koko- 21595: tionyhtiöiden ympäristökysymyksiä ja perehty- naan omistukseensa Priha Oy:n ostamalla Ke- 21596: neet erityisesti Oy Alko Ab:n ja Oy Veikkaus mira Oy:n osuuden yhtiöstä. Neste Oy lisäsi 21597: Ab:n toimintaan liittyviin kysymyksiin. osuuttaan myös englantilaisessa öljyntuotanto- 21598: ja etsintäyhtiössä Sovereign Oilissa. Outokum- 21599: pu Oy myi Wirsbo Bruks AB:n koko osake- 21600: Yleiskatsaus kannan Uponor-konsernille. 21601: Rautaruukki Oy hankki omistukseensa muo- 21602: Taloudellinen tila ja kehitys kertomusvuon- vipinnoituskapasiteetin lisäämiseksi Suomen 21603: na. Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä ovat Metalcolor Oy:n. Yhtiö teki myös esisopimuk- 21604: osakeyhtiöt, joissa valtiolla on suoraan tai sen norjalaisen teräsalan tukkuliikkeen A/S 21605: välillisesti yli puolet osakkeiden tuomista ää- Carl Christensen og Bmdrenin ostamisesta. 21606: nistä. Näistä suuria ns. valtionyhtiöitä on 14, Valmet Paperikoneet Oy osti Honeycomb Sys- 21607: joista 12 on teollisuusyhtiöitä. Muut varsinais- tems INC:n ja perusti avaimet käteen -toimi- 21608: ta tuotannollista tai rahoitustoimintaa harjoit- tuksia varten Valmet Builders INC:n 21609: tavat yhtiöt mukaan luettuina valtionenemmis- USA:han. Valmet Paperikoneet Oy perusti 21610: töisiä emoyhtiöitä oli kertomusvuonna 25. myös lähinnä kapeisiin paperikoneisiin erikois- 21611: Muiden osakkaiden kuin valtion osuus yh- tuvan yhteisyrityksen (Valmet-XIAN) Kiinaan. 21612: tiöiden osakepääomista oli kertomusvuonna Emoyhtiö Valmet Oy osti öljy- ja kaasujohto- 21613: suurin Enso-Gutzeit Oy:ssä (49,7 o/o). Suuri verkostojen mittaus- ja säätötoimintoihin eri- 21614: vähemmistöosuus on myös Outokumpu Oy:ssä koistuneen Tejas Controls INC:n. 21615: (n. 39 %) sekä Finnair Oy:ssä, Kemijoki Valtion teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu 21616: Oy:ssä ja Valmet Oy:ssä (20-24 %). liikevaihto kasvoi kertomusvuonna 8 %. Met- 21617: Valtion teollisuusyhtiöiden merkittävimmät säteollisuus- ja perusmetalliyhtiöiden liikevaih- 21618: omistussuhteiden muutokset kertomusvuonna dot kasvoivat selvästi keskimääräistä enem- 21619: olivat Valmet Oy:n yleisöanti ja Outokumpu män. Myös Valmet-konsernin liikevaihdon 21620: Oy:n henkilöstöanti. Kertomusvuoden syksystä kasvu oli huomattava. Lähinnä metsäteolli- 21621: lähtien kummankin yhtiön osakkeita alettiin suus- ja perusmetalliyhtiöt paransivat tuntu- 21622: noteerata Helsingin Arvopaperipörssissä. vasti tulorahoitustaan käyttökatteella mitattu- 21623: Valmet Oy:n 780 Mmk:n yleisöannin vaiku- na. Liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuun 21624: tuksesta valtion osuus yhtiön osakepääomasta vaikuttivat ao. toimialojen tuotteiden voima- 21625: laskin. 100 %:sta lähes 80 %:iin. Outokumpu kas kysyntä ja nousseet hinnat. 21626: Oy suuntasi henkilöstölleen nimellisarvoltaan Valtion teollisuusyhtiöiden investoinnit pie- 21627: 189 Mmk:n rahastoannin korvauksena elä- nenivät edellisvuoteen verrattuna. Käyttöomai- 21628: kejärjestelmän muuttumisesta. Valtion osuus suusinvestoinnit olivat kertomusvuonna n. 11 21629: yhtiön osakepääomasta aleni tällöin 81 %: sta mrd. mk, joka oli lähes 3 mrd. mk eli melkein 21630: 61 %:iin. Suunnatun osakeannin johdosta val- viidenneksen edellisvuotista vähemmän. Yh- 21631: tion omistusosuus pienentyi myös Enso-Gutzeit tiöiden investoinnit Suomessa olivat 9 mrd. mk 21632: Oy:ssä 55 % :sta hieman yli 50 % :iin. elin. 80 % kaikista investoinneista. Neste-kon- 21633: 267 21634: 21635: serni, Imatran Voima Oy ja Veitsiluoto Oy vuonna eli 73 000, mikä oli 75 % koko henki- 21636: investoivat kertomusvuonna huomattavasti löstöstä. Kansainvälistyneissä Kemira-, Neste-, 21637: edellisvuotta enemmän. Enso-, Outokumpu-, Outokumpu- ja Valmet-konserneissa kotimai- 21638: Rautaruukki- ja Valmet-konsernit vähensivät sen henkilöstön osuus oli 54-64 % koko hen- 21639: sen sijaan investointejaan huomattavasti. Val- kilöstömäärästä. Emoyhtiön osuus koko hen- 21640: tionyhtiöiden kotimaisten aineellisten nettoin- kilöstöstä pieneni edelleen Valmet- ja Kemira- 21641: vestointien osuus koko teollisuuden kiinteän konserneissa. Valtionyhtiöiden osuus teolli- 21642: pääoman bruttomuodostuksesta oli kertomus- suuden koko henkilöstöstä nousi kertomus- 21643: vuonna n. 25 OJo. vuonna 14,0 %:iin vuoden 1987 13,7 %:sta. 21644: Valtionyhtiöiden osuus koko maan teolli- Valtionyhtiöiden hyvä kannattavuus kerto- 21645: suuden jalostusarvosta oli kertomusvuonna musvuonna vaikutti myönteisesti niiden rahoi- 21646: 20,1 %, edellisenä vuonna se oli 18,4 %. Suo- tukseen. Käyttöpääoman tarve tosin kasvoi, 21647: men kansantalouden tavaroiden ja palvelusten vaikka investoinnit supistuivat. Osakepääoma- 21648: viennistä valtionyhtiöiden osuus oli kertomus- rahoituksen kasvu johtui Valmet Oy:n ja Enso- 21649: vuonna 24,6 % ja tuonnista 13,3 %, josta Gutzeit Oy:n toteuttamista yleisöanneista. Val- 21650: Neste Oy:n tuonnin osuus oli yksinään 4,8 %- tion sijoitukset, 300 Mmk, valtionyhtiöihin 21651: yksikköä. Vuonna 1987 vastaavat vienti- ja jäivät noin viidesosaan valtion teollisuusyhtiöi- 21652: tuontiosuudet olivat 22,3 % ja 15,7 %. hin kokonaisuudessaan maksetuista sijoituksis- 21653: Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstömäärä ta. 21654: oli kertomusvuonna runsaat 96 000 eli sama Seuraavassa taulukossa on esitetty 24:n var- 21655: kuin edellisenä vuonna. Vaivilla Oy:n ja Vapo sinaista tuotannollista tai rahoitustoimintaa 21656: Oy:n henkilöstöä vähennettiin huomattavasti. kertomusvuonna harjoittaneen valtioenemmis- 21657: Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstömäärä töisen yhtiön liikevaihto ja henkilökunta sekä 21658: Suomessa oli myös yhtä suuri kuin edellisenä niiden muutokset v. 1987 ja 1988: 21659: 21660: 21661: Yhtiö (emoyhtiö) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos 21662: Mmk 21663: 1988 1987 Mmk "7o 1988 1987 Henkilöä "7o 21664: 21665: Oy Alko Ab ............... 4 698 3972 726 15,5 3 974 3 984 -10 -0,3 21666: Enso-Gutzeit Oy ........... 7 953 6 489 1 464 22,6 14 277 13 444 833 6,2 21667: Finnair Oy ................. 3 505 2 933 572 19,5 5 927 5 676 251 4,4 21668: Imatran Voima Oy ......... 4 352 4 311 41 1,0 4 515 4 657 -142 -3,0 21669: Kehitysaluerahasto Oy ..... 970 1 770 1 200 1 26,0 199 163 36 22,1 21670: Kemijoki Oy ............... 260 287 -27 -9,4 517 513 4 0,8 21671: Kemira Oy ................. 3877 3 644 233 6,4 6 761 6800 -39 -0,6 21672: Kokkolan Puhelin Oy ...... 23 20 3 15,0 89 81 8 9,9 21673: Liikenneravintolat Oy ..... 179 155 24 15,5 646 633 13 2,1 21674: Neste Oy ................... 20 910 23 178 -2 268 -9,8 6 153 5 944 209 3,5 21675: Outokumpu Oy ............ 6 369 4 407 1 962 44,5 7 642 7 980 -338 -4,2 21676: Oy Pohjolan Liikenne Ab 2 • 27 223 -196 87,9 212 1 154 -942 -81,6 21677: Rautaruukki Oy ........... 4 306 3 872 434 11,2 6 935 7 091 -156 -2,2 21678: Oy Sisu-Auto Ab .......... 789 783 6 0,8 1 161 1 195 -34 -2,8 21679: Suomen Malmi Oy ......... 24 30 -6 -20,0 87 JOO -13 -13,0 21680: Suomen Vientiluotto Oy ... 5 481 1 5 260 1 221 1 4,2 96 76 20 26,3 21681: Teollisen Kehitysyhteistyön 21682: 1 1 21683: Rahasto Oy ................ 43 30 131 43,3 21 21 0 0,0 21684: Valmet Oy ................. 1 670 1 779 -109 -6,1 3 705 4 584 -879 -19,2 21685: Vaivilla Oy ................ 137 156 -19 -12,2 634 765 -131 -17,1 21686: Vapo Oy ................... 920 854 66 7,7 1 903 2 058 -155 -7,5 21687: Oy Veikkaus Ab ........... 2 462 2 385 77 3,2 503 622 -119 -19,1 21688: Veitsiluoto Oy ............. 3 626 2 939 687 23,4 4 954 5 006 -52 -1,0 21689: VTT -technology Oy ........ 32 20 12 60,0 53 55 -2 -3,6 21690: Oy Yleisradio Ab .......... 1 371 1 352 19 1,4 4 778 4 856 -78 -1,6 21691: Yhteensä ................... 67 490 63 789 4 301 6,7 75 742 77 458 -1 716 -2,2 21692: 6 494 1 6 060 1 434 1 21693: 21694: 1 Myönnetty rahoitus. 21695: 2 Emoyhtiön toimintoja siirretty tytäryhtiöille. 21696: 268 21697: 21698: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden hen- yhtiöihin. Edellisenä vuonna osinkoja makset- 21699: kilöstön määrä aleni kertomusvuonna kaik- tiin 360 Mmk eli 7 OJo:n nimellinen tuotto. 21700: kiaan runsaalla 1 700 henkilöllä edellisvuoteen Valtion teollisuusyhtiöt maksoivat valtiolle 21701: verrattuna. Tästä tosin lähes 1 000 henkilön osinkoja yhteensä 414 Mmk eli 8,1 OJo sijoite- 21702: väheneminen selittyy Oy Pohjolan Liikenne tuille pääomille. Tämä oli 114 Mmk enemmän 21703: Ab:n monien toimintojen siirtämisellä kerto- kuin valtion lisäsijoitus näihin yhtiöihin kerto- 21704: musvuoden aikana emoyhtiöstä tytäryhtiöihin. musvuonna. 21705: Suurimpien valtionenemmistöisten konser- Valtionyhtiöt maksoivat kertomusvuonna 21706: nien ja emoyhtiöiden yhteenlaskettu tuloslas- korkoja sekä indeksi- ja kurssihyvitystä yh- 21707: kelma oli kertomusvuonna seuraava (mukana teensä 190 Mmk, joka oli 5,4 OJo koko laina- 21708: ovat Alko-konsernin, Enso-konsernin, Finnair- kannasta. Vuotta aiemmin vastaavat luvut oli- 21709: konsernin, Imatran Voima Oy:n, Kemijoki vat 178 Mmk ja 5,4 %. Uusia lainoja valtio 21710: Oy:n, Kemira-konsernin, Outokumpu-konser- myönsi yhtiöilleen 171 Mmk ja sai kuoletuksia 21711: nin, Rautaruukki-konsernin, Oy Sisu-Auto vanhoista lainoista 180 Mmk. Koko lainakanta 21712: Ab:n, Valmet-konsernin, Vaivilla Oy:n, Vapo oli kertomusvuoden lopulla 3 516 Mmk. 21713: Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n tiedot): Valtion teollisuusyhtiöiden maksetut osake- 21714: pääomat kasvoivat kertomusvuonna yhteensä 21715: 1988 Muutos edellisestä 21716: vuodesta 1 460 Mmk. Rahastoanteja yhtiöt antoivat 102 21717: Mmk Mmk OJo 21718: Mmk. Osakepääoman muutos oli yhteensä 842 21719: Mmk. Valtion omistuksen muutos näissä yh- 21720: Liikevaihto .............. 87 403 7 264 9,1 tiöissä oli 360 Mmk ja valtion koko omistuk- 21721: ./.Ainekulut ........... 49 972 3 294 7,1 sen määrä nimellisarvoisesti oli kertomusvuo- 21722: ./.Henkilökulut ....... 14 790 1 136 8,3 21723: ./.Muut kulut ......... 8 294 -201 -2,4 den lopussa 5 446 Mmk eli n. 82 OJo yhtiöiden 21724: Käyttökate ............... 14 347 3 035 26,8 21725: yhteenlasketoista osakepääomista. 21726: ./.Poistot (suunn.) ..... 4 815 389 8,8 Valtionenemmistötsten osakeyhtiöiden talou- 21727: Liikevoitto ............... 9 531 2 645 38,4 dellinen tulos oli kertomusvuonna kokonaisuu- 21728: ./.Muut tuotot ja kulut 2 237 774 52,9 tena hyvä. Yhtiöt näyttivät voittoa yli kaksi 21729: ./.Poistoerotus ........ -1 861 - 815 77,9 kertaa niin paljon kuin edellisenä vuonna. 21730: .1. Varausten muutokset 1 782 2 648 205,8 21731: ./.Korkokulut ......... 4 141 343 9,0 21732: Valtionyhtiöiden kannattavuus oli siten keski- 21733: ./.Verot ............... 517 145 40,0 määrin varsin korkea, mikä mahdollisti kah- 21734: Kirjanpidon tulos ........ 7 031 4764 112,0 den edellisvuoden tapaan tyydyitävien osinko- 21735: jen maksun valtiolle. Kertomusvuonna valtion 21736: Suurimpien valtionyhtiöiden käyttökate kas- teollisuusyhtiöiltään saama osinkotuotto oli 21737: voi kertomusvuonna yli 3 mrd. mk eli 26,8 OJo kaikkien aikojen korkein. 21738: edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöiden kir- Valtion lisäsijoitukset teollisuusyhtiöihinsä 21739: janpidon tulos oli lähes 5 mrd. mk eli yli jäivät kertomusvuonna tuntuvasti pienemmiksi 21740: 100 OJo edellisvuotta enemmän. kuin valtion niiltä saarnat osinkotulot. Valtion- 21741: yhtiöt tukivat näin ollen pääomaliikkeiden 21742: Valtion ja valtionenemmistöisten yhtiöiden osalta nettomääräisesti valtion budjettitalout- 21743: väliset rahoitussuhteet. Seuraavalla sivulla ole- ta. 21744: vassa taulukossa esitetään tuotanto- tai rahoi- Valtionenemmistötsten osakeyhtiöiden pit- 21745: tustoimintaa kertomusvuonna harjoittaneiden kän aikavälin pääomahuollon turvaamiseksi 21746: valtionyhtiöiden valtiolle maksamat osingot, tulee valmistella huolellinen puitesuunnitelma, 21747: korot ja kuoletukset, valtion valtionyhtiöille jossa asiaan vaikuttavat seikat, kuten mm. 21748: suorittamat osakepääomat ja myöntämät uu- teollisuuspoliittiset, pääomahuollolliset ja val- 21749: det lainat sekä valtion rahoituksen määrä yh- tiontaloudelliset näkökohdat, otetaan huo- 21750: tiöissä kertomusvuoden päättyessä. mioon sekä määritellään tavoitteet ja noudatet- 21751: Maksoilisten osakeantien lisäksi valtion tavat toimintalinja!. 21752: osakkeenomistukseen vaikutti lisäksi sen Neste 21753: Oy:ltä saama 100 Mmk:n suuruinen rahastoan- Valtionyhtiöiden ympäristökysymykset. 21754: ti. Valtion mainituilta yhtiöiltään saamien Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt 21755: osinkojen kokonaismäärä oli kertomusvuonna valtiontilintarkastajille merkittävimpien ilmaa, 21756: yhteensä 423,1 Mmk, joka vastasi 6,8 OJo:ia maaperää ja vesistöjä haitallisilla päästöillä 21757: valtion nimellisarvoisista sijoituksista näihin rasittavien valtionapuyhtiöiden ympäristölle ai- 21758: 269 21759: 21760: Valtion ja valtioenemmistöisien yhtiöiden väliset rahoitussuhteet V. 1989 21761: Yhtiö Valtio saanut Valtio suorittanut Valtion rahoitus 21762: Osingot Korot sekä Kuoletukset Osake- Uudet Osakkeet Lainat 21763: indeksi- lainoista pääomat lainat (nimellis- 21764: ~a kurssi- arvo) 21765: yvitykset 21766: 1 000 mk 21767: 21768: Oy Alko Ab ............... 672,0 9 600,0 21769: Enso-Gutzeit Oy ........... 59 050,9 1 250,4 4 142,8 90 000,0 2 756,7 640 508,6 24751,8 21770: Oy Finlandia 88 Ab ........ 60,0 21771: Finnair Oy ................. 3 248,7 39 715,6 164 356,0 21772: Imatran Voima Oy ......... 98 609,2 3 898,2 6 645,5 821 743,5 105 972,2 21773: Kehitysaluerahasto Oy ..... 90 288,5 44 520,0 150 000,0 310 000,0 1 650 240,0 21774: Kemijoki Oy ............... 3 454,8 14 857,64 13 026,7 125 628,8 81 875,0 21775: Kemira Oy ................. 70 557,3 4 861,3 3 582,2 50 000,0 1 150,0 637 977,6 43 992,8 21776: Kokkolan Puhelin Oy ...... 17,4 174,3 21777: Liikenneravintolat Oy ..... 270,0 2 700,0 21778: Neste Oy ................... 64 907,0 1 2 641,1 7 692,3 50 000,0 799 070,0 35 769,2 21779: Outokumpu Oy ............ 1 147,2 16 512,4 7 385,8 458 958,0 142 059,1 21780: Oy Pohjolan Liikenne Ab .. 5 853,2 21781: Rautaruukki Oy ........... 27 492,6 156,0 166,7 70 000,0 1 400,0 757 315,0 3 833,3 21782: Saimaan Kanavalaivat Oy .. 13 765,0 21783: Oy Sisu-Auto Ab .......... 98 409,0 21784: Suomen Malmi Oy ......... 1 403,0 21785: Suomen Vientiluotto Oy ... 4 722,4 53 805,0 56 820,0 59 030,0 133 140,0 21786: TEKERAOy .............. 400,0 112 500,0 21787: Valmet Oy ................. 41 543,5 2 136,45 5 494,8 2 8 167,66 513 294,3 46541,8 3 21788: Vaivilla Oy ................ 27 640,0 21789: Vapa Oy ................... 31 000,0 14 481,2 21 428,6 43,0 300 000,0 225 442,9 21790: Oy Veikkaus Ab ........... 996,0 21791: Veitsiluoto Oy ............. 17 551,6 102,6 504,1 40 000,0 259 395,0 1 898,9 21792: VTT-Technology Oy ....... 21,4 3 500,0 300,0 21793: Oy Yleisradio Ab .......... 46831,5 21794: Yhteensä ................... 423 097,4 190 046,9 180 536,1 339 715,6 170903,1 6 176 709,4 3 515 817,0 21795: 1 21796: Osingon lisäksi valtio sai Neste Oy:ltä 100 Mmk:n rahastoannin. 21797: 2 21798: Valmet Paperikoneet Oy:n osuus 557 500 mk. 21799: 3 21800: Valmet Paperikoneet Oy:n lainan osuus 1 870 000 mk ja Valmet Ahlström Oy:n osuus 2 817 600 mk. 21801: 4 21802: Tästä 4 760 100 mk kurssieroa. 21803: 5 21804: Valmet Paperikoneet Oy:n osuus 108 900 mk. 21805: 6 Valmet Paperikoneet Oy:n osuus 200 000 mk ja Valmet Ahlström Oy:n osuus 2 817 600 mk. 21806: 21807: 21808: 21809: 21810: heuttamia kuormituksia. Ympäristökysymyk- Tehtaiden päästöjä ilmaan koskevat lupail- 21811: sistä on tiedusteltu Enso-Gutzeit Oy:ltä, Kemi- moitukset olivat käsiteltävinä lääninhallituk- 21812: joki Oy:ltä, Kemira Oy:ltä, Imatran Voima sessa, eikä lupaehtoja ollut kertomusvuonna 21813: Oy:ltä, Neste Oy:ltä, Outokumpu Oy:ltä, Rau- viranomaiskäsittelyn keskeneräisyyden vuoksi 21814: taruukki Oy:ltä, Vapo Oy:ltä ja Veitsiluoto asetettu. Maakaasun käytöstä huolimatta on 21815: Oy:ltä. Muiden merkittävien valtionyhtiöiden poistuvan rikkidioksidin määrä ajoittain suuri. 21816: toimipaikkojen päästöjen ja muiden ympäris- Poistuvien savukaasujen hiukkaspitoisuus alitti 21817: töhaittojen on arvioitu olevan suhteellisen vä- yleensä asetetun vaatimustason. 21818: häisiä yhtiöiden tuotantoprosessin luonteen Tehtaiden jätehuoltoilmoituksen käsittely 21819: vuoksi. Seuraavassa esitetään mainittujen yh- lääninhallituksessa oli kertomusvuonna kes- 21820: tiöiden tärkeimpien toimipaikkojen aiheutta- ken. Kiinteät jätteet toimitettiin yhtiön omalle 21821: mat ympäristörasitteet pääpiirteittäin. kaatopaikalle. Ongelmajätteitä toimitettiin 21822: En s o- G u t z ei t 0 y . Yhtiön Kaukopään Ekokem Oy:lle Riihimäelle. 21823: tehtaiden jäteveden vesistökuormitusta koske- Kaukopään tehtaiden ympäristönsuojeluin- 21824: vaa lupaehtoa kiristettiin kertomusvuoden hei- vestoinnit olivat kertomusvuonna 33,1 Mmk ja 21825: näkuussa. Päästöt alittivat kertomusvuonna lu- ympäristönsuojelun käyttökustannukset 9,4 21826: paehtojen mukaiset päästöt. Mmk. 21827: 270 21828: 21829: Kaukopään ja Tainionkosken tehtaiden yh- nen kuormitus. Tilanne saatiin hallintaan ker- 21830: teisen jätevedenpuhdistamon, jonka kustannu- tomusvuoden lopussa. Vesiviranomaisten kans- 21831: sarvio on 170 Mmk, rakentaminen aloitettiin. sa neuvoteltiin lisäselkeyttimen rakentamisesta, 21832: Kaukopään ja Tainionkosken tuotantoraken- joka toteutuu käynnissä olleen puhdistamoin- 21833: teen muutoksista ja uuden sellutehtaan, joka vestoinnin yhteydessä. 21834: korvaa Kaukopään vanhat sellunkeitto-osat, Tehtaiden soodakattilan sähkösuotimille teh- 21835: rakentamisesta tehtiin päätös kertomusvuoden tiin kertomusvuonna peruskorjaus, jonka kus- 21836: lopulla. Investoinnin suunnittelutyöt sekä uu- tannukset olivat 6,5 Mmk. Pölypäästöissä il- 21837: den tilanteen mukaisten ympäristönsuojeluin- maan päästiin ilmansuojeluviranomaisten 21838: vestointisuunnitelmien tarkistaminen käynnis- kanssa sovittuun tavoitteeseen. Yhteistarkkai- 21839: tettiin. Kokonaisinvestointi on suuruudeltaan lusta eräiden muiden kuormittajien kanssa 21840: 1 800 Mmk ja sen ympäristönsuojelutavoitteet käytiin neuvotteluja. Ilmansuojeluhakemus oli 21841: on asetettu 2000-luvun vaatimusten mukaisesti. edelleen käsiteltävänä lääninhallituksessa. 21842: Yhtiön Tainionkosken tehtaan vesistökuor- Kotkan kaupungin kaatopaikoilla oli vai- 21843: mitus alitti kertomusvuonna lupaehdot. Kuor- keuksia ottaa vastaan märkää kuitulietettä. 21844: mitus on vähentynyt vuosittain 1980-luvulla. Tehtaiden jätehuolto vaatii lisäselvityksiä. 21845: Ilmansuojeluun liittyvien lupa-asiain käsitte- Kotkan tehtaiden ympäristönsuojeluinves- 21846: ly lääninhallituksessa oli kertomusvuonna toinnit olivat kertomusvuonna 10,4 Mmk ja 21847: käynnissä. Mittausten perusteella hiukkaspääs- ympäristönsuojelun käyttökustannukset 2,5 21848: töt alittivat asetetun vaatimustason. Hajurikki- Mmk. Jätevedenpuhdistamon rakennustyöt 21849: päästöjen taso on korkea tehtaalla sovelletta- aloitettiin, ja tavoitteena oli lupaehtojen mu- 21850: van suoran savukaasuhaihdutuksen vuoksi. kainen kuormitus vuoden 1990 puoliväliin 21851: Tehtaan jätehuolto hoidetaan yhteisesti yh- mennessä. Kertomusvuoden lopulla annetun 21852: tiön Kaukopään ja Imatrankosken tehtaiden vesioikeuden päätöksen mukainen tavoite on 21853: kanssa. Ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat kuitenkin yhtiön mukaan niin tiukka, että 21854: kertomusvuonna 2,4 Mmk ja ympäristönsuoje- vesioikeuskäsittelyssä ratkaistaan lopullinen lu- 21855: lun käyttökustannukset 2,8 Mmk. paehtotaso. Suunnitelman mukaan rakenne- 21856: Kaukopään sellutehtaan uudistaminen ai- taan anaerobipuhdistamo ja ilmastus, joiden 21857: heuttaa Tainionkosken tehtaan valkaistun sel- kustannusarvio on 51 ,3 Mmk. 21858: lun tuotannon lopettamisen. Sellun keiton ke- Vuosia vireillä ollut ammattikalastajien Kot- 21859: mikaaliot regeneroidaan Kaukopäähän raken- kan, Karhulan ja Pyhtään tehtaita koskeva 21860: nettavassa soodahöyrykattilassa. Jätevedet vahingonkorvausasia oli kertomusvuonna käsi- 21861: puhdistetaan Kaukopäähän rakennettavassa teltävänä. 21862: aktiivilietepuhdistamossa, jonka suunnittelussa Yhteispuhdistamohanke eräiden muiden 21863: ja kustannusarviossa Tainionkosken osuus on kuormittajien kanssa oli edelleen vireillä. 21864: huomioitu. Tainionkosken päästöt vesistöön ja Yhtiön Summan tehtaiden jätevesien kuor- 21865: ilmaan lakkaavat kokonaan. Investoinnit to- mitus oli kertomusvuonna lupaehtoja pienem- 21866: teutuvat v. 1992. Suunnittelu saattaa antaa pää. Ilmansuojelun lupa-asioiden käsittely oli 21867: aihetta joihinkin tarkistuksiin. lääninhallituksessa kesken. Jätehuollossa lää- 21868: Yhtiön Imatrankosken tehtaan jätevesien ninhallituksen päätöksen mukaiset velvoitteet 21869: mukana vesistöön joutunut mäntyöljymäärä oli hoidettu. Alueellinen ympäristöyhteistyö- 21870: vastasi kertomusvuonna tekniseltä toteutuksel- suunnitelma oli valmisteilla. 21871: taan lupaehtoja. Ympäristönsuojeluinvestoin- Ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat kerto- 21872: teja ei ollut tehty. Ympäristönsuojelun käyttö- musvuonna 5,4 Mmk ja ympäristönsuojelun 21873: kustannukset olivat n. 0,1 Mmk. Tehtaan toi- käyttökustannukset 5,9 Mmk. 21874: minnan lopettamisesta vuoden 1989 loppuun Summan tehtailla toimi kertomusvuonna jä- 21875: mennessä on tehty päätös. Ympäristövirano- tevesien aktiivilietepuhdistamo, jonka jatkuva 21876: maisten kanssa olivat käynnissä neuvottelut käyttö ja valvonta on vaativa tehtävä. Ratkai- 21877: toimintansa lopettavalle yksikölle asetettavista semalla jätehuoltokysymykset alueellisena yh- 21878: mahdollisista velvoitteista. teistyönä ja käyttämällä yhtiön voimavaroja 21879: Yhtiön Kotkan tehtaiden jätevesipäästöt ylit- tarkoituksenmukaisesti on mahdollisuus päästä 21880: tivät kiintoaineen osalta lupaehdot yli puolen parhaimpaan tulokseen. 21881: vuoden ajan kertomusvuonna. Syynä oli yh- Yhtiön Uimaharjun tehtaan jätevesien lupa- 21882: tiön mukaan laiterikkojen aiheuttama epätasai- ehtokäsittely alkoi kertomusvuonna. Neuvos- 21883: 271 21884: 21885: toliittolais-suomalaisena yhteishankkeena on laan, koska puhdistamon toiminta on yhtiön 21886: tehty aiesuunnitelma Uimaharjun uuden sellu- käsityksen mukaan erinomaista. Ympäristömi- 21887: tehtaan rakentamisesta. nisteriön esittämät uudet tavoitteet jouduttiin 21888: Ilmansuojelun lupakäsittely oli lääninhalli- kuitenkin ottamaan huomioon. Jätehuolto- 21889: tuksessa kesken. Jätehuollosta on saatu pää- suunnitelman tarkistus oli kesken lääninhalli- 21890: tös, jonka velvoitteita yhtiön mukaan noudate- tuksessa. 21891: taan. Ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat ker- Yhtiön Tervakosken tehtaan jätevesikuormi- 21892: tomusvuonna 0,1 Mmk ja käyttökustannukset tuksessa ylitettiin kertomusvuonna kiintoai- 21893: 2,0 Mmk. neen lupaehto. Vesioikeus korotti kertomus- 21894: Uimaharjun tehtaan jätevesikuormitustilan- vuoden lopulla kiintoaineen lupaehtoa vuoden 21895: ne ei ole yhtiön mukaan vertailukelpoinen 1989 loppuun saakka. Samassa luvassa nostet- 21896: maan muiden sellutehtaiden kanssa, minkä tiin myös paperintuotannon ylärajaa. 21897: vuoksi uuden lupakäsittelyn aloittaminen Tervakosken tehtaan tuotannon huomatta- 21898: käynnistettiin. Tehdyn aiesopimuksen mukaan vasta kasvusta huolimatta vesistökuormitus on 21899: Uimaharjuun rakennetaan ympäristökuormi- yhtiön mukaan saatu jatkuvasti alenemaan. 21900: tukseltaan nykyaikainen sellutehdas. Lopulli- Vesioikeuskäsittelyssä on ollut mahdollisuus 21901: nen rakentamispäätös tehdään v. 1989. kiintoaineskuormituksen tarkistamiseen. 21902: Yhtiön Pankakosken tehtaiden jätevesikuor- Ilmansuojelun lupahakemuksen käsittely 21903: mitus alitti kertomusvuonna lupaehdot. Ilman- lääninhallituksessa oli kertomusvuonna kes- 21904: suojelussa lääninhallituksen myöntämän luvan ken, mutta tehtaalla ei ole yhtiön mukaan 21905: velvoitteet on toteutettu. Sama koskee myös päästöjen suhteen ongelmia eikä investointitar- 21906: jätehuoltoa. Ympäristönsuojeluinvestointeja ei peita. 21907: kertomusvuonna tehty. Käyttökustannukset Jätehuollosta on saatu lääninhallituksen 21908: olivat 2,0 Mmk. päätös. Tehtaan alapuolisessa vesistössä esiin- 21909: Tehtaan jätevesiluvan ehtojen mukaan uusi tyneiden PCB-haittojen vähentämisen toimen- 21910: lupahakemus jätettiin kertomusvuoden lopulla piteistä esitettiin tutkimussuunnitelma, ja neu- 21911: vesioikeuteen. Kiintoaineskuormitusta ei Pan- vottelut kalakorvauksista olivat käynnissä. 21912: kakoskella ole yhtiön mukaan enää mahdollis- Yhtiö hakee vuoden 1989 loppuun mennessä 21913: ta eikä tarvetta tiukentaa. Myöskään happea Tervakosken tehtaan lupaehtojen tarkistusta 21914: kuluttavan kuormituksen alentamiseen ei yh- vesioikeudelta. Samassa yhteydessä harkitaan 21915: tiön näkemyksen mukaan ole tarvetta. Lietteen tuotannon nostamista, joka on tarkoitus tehdä 21916: käsittelyn parantamisen ja ilmastusaltaassa lupapäätösten mukaisesti ilman jätevedenpuh- 21917: ajoittain esiintyvän hajuhaitan korjaamiseksi distamoon kohdistuvia lisäinvestointeja. 21918: on tehty suunnitelma, jota alkaneessa lupakä- Tehtaan kaatopaikka-asian käsittely edellyt- 21919: sittelyssä on mahdollista tarkentaa. Myös ra- tää tutkimusyhteistyötä muiden teollisuuslai- 21920: vinnekuormitus on saatava pysymään ympäris- tosten kanssa. Yhteisprojektin alustava valmis- 21921: töviranomaisten edellyttämällä tasolla. telu käynnistyi kertomusvuonna. 21922: Yhtiön Varkauden tehtaan jätevesikuormitus Investointeja ympäristönsuojeluun ei kerto- 21923: oli kertomusvuonna lupaehtoja vähäisempää. musvuonna tehty. Käyttökustannukset olivat 21924: Varkauden jätevedet käsitellään v. 1978 raken- 2,0 Mmk. 21925: netussa ja kertomusvuonna edelleen tehok- Enso-Gutzeit Oy:n tytäryhtiöiden ympäris- 21926: kaasti toimineessa ilmastetussa lammikossa, tönkuormitus suhteessa lupaehtoihin ja ympä- 21927: jossa puhdistusteho on suhteellisen korkea. ristönsuojelun kustannukset olivat kertomus- 21928: Varkauden tehtaan ilmapäästöt ovat alitta- vuonna seuraavat: 21929: neet asetetut päästötavoitteet. Ilmansuojelu- - Suomen Kuitulevy Oy:n (Pihlava) jäteve- 21930: päätöstä lääninhallitukselta ei kertomusvuonna sikuormitus oli lupaehtoja pienempi. Lupaeh- 21931: ollut saatu. tojen tarkistushakemus oli vesioikeuskäsittelys- 21932: Jätehuoltosuunnitelman muutoskäsittely oli sä. Ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat 0,1 21933: kertomusvuonna kesken. Kaatopaikan käyttö- Mmk ja käyttökustannukset 1,1 Mmk. 21934: kustannukset olivat huomattavat, lähes 6 - Suomen Kuitulevy Oy:n (Heinola) jäteve- 21935: Mmk. sikuormitus ylitti kertomusvuoden alkupuolis- 21936: Jätevesilupaehtojen mukainen tarkistuskat- kolla lupaehdot. Ympäristönsuojeluinvestoin- 21937: selmus oli v. 1989 käynnissä. Varkauden teh- nit olivat 0,2 Mmk ja käyttökustannukset 0,3 21938: taan ehdotus oli, että lupaehdot pysyvät ennal- Mmk. 21939: 272 21940: 21941: - Suomen Kuitulevy Oy:n (Karhula) jäteve- ja kattiloiden pohjatuhkasta noin puolet menee 21942: sikuormitus alitti lupaehdot. Ympäristönsuoje- hyötykäyttöön lähinnä rakennusaineteollisuu- 21943: luinvestointeja ei tehty. Käyttökustannukset teen ja täyttömaaksi. Loppuosa tuhkasta toi- 21944: olivat 0,9 Mmk. mitetaan hyväksyttyjen jätehuoltosuunnitel- 21945: - Tavastimber Oy:n Rengon ja Kiteen sa- mien mukaisesti läjitysalueille. Toimipaikoilla 21946: hoilla olivat lääninhallituksen kanssa käynnissä syntyvät jäteöljyt poltetaan omissa kattilalai- 21947: jätehuoltosuunnitelmia koskevat neuvottelut. toksissa tai toimitetaan Ekokem Oy:n hävitet- 21948: Sahojen ja kaatopaikka-alueiden selvittelytar- täväksi kuten muutkin ongelmajäte-erät. 21949: peita oli myös muilla yksiköillä. Mahdollisten Yhtiön voimalaitoksilta vesistöön johdettava 21950: kehittämistarpeiden kustannusten selvittely jätevesikuorma vastaa laitoksen henkilökun- 21951: aloitettiin. Säynätsalon sahan ympäristönsuo- nan suuruisen eli maksimissaan muutaman sa- 21952: jelun käyttökustannukset olivat 0,1 Mmk. Ker- dan asukkaan taajaman puhdistettujen jäteve- 21953: tomusvuonna tuli päätös Päijänteen alueen sien kuormitusta. Laitosten merkittävin vesis- 21954: teollisuuden ja kuntien vesioikeusasiasta, joka tökuormitus muodostuu yhtiön mukaan jääh- 21955: oli ollut vireillä vuodesta 1973 (Enso-Gutzeit dytysvesien lämpökuormasta. 21956: Oy:n Parviaisen tehtaiden jätevesistä aiheutu- Yhtiön lauhdutusvoimalaitoksia ovat Lovii- 21957: nut korvaushakemusasia). Vesioikeus antoi asi- san ja Inkoon laitokset sekä Naantalin yksi 21958: asta päätöksen v. 1983. Valituksien jälkeen yksikkö. Muut laitokset tuottavat sähkön ohel- 21959: lainvoimainen päätös tuli kertomusvuonna ja la kaukolämpöä. Loviisan voimalaitoksella 21960: korvaussumma korkoineen oli 0, 7 Mmk. keskimääräinen mereen johdettu lämpöteho oli 21961: Enso-Gutzeit Oy:hyn on perustettu teknis- näistä suurin. Inkoossa vastaavat luvut olivat 21962: tieteellinen ympäristönsuojelun neuvottelukun- hieman pienemmät ja Naantalissa merkittäväs- 21963: ta, johon on kutsuttu yhtiön omien vastuuhen- ti pienemmät. 21964: kilöiden lisäksi korkeakoulujen ja yliopistojen Ennakkotietojen mukaan Loviisan ydin- 21965: sekä Metsäteollisuuden Keskusliiton ja Keskus- voimalaitoksen aktiivisuuspäästöt olivat kerto- 21966: laboratorion edustajat. musvuonna aiempien vuosien tasolla. Loviisan 21967: Yhtiön edustajat ovat toimineet yhteistyössä voimalaitoksella kertyvät ydinjätteet käsitel- 21968: ympäristönsuojelukysymyksissä sekä Suomessa lään ja varastoidaan laitospaikalla. Korkea- 21969: että myös kansainvälisesti. Erityisesti kloori- aktiivinen käytetty polttoaine palautetaan Neu- 21970: vaikaisun ympäristöhaitat ja dioksiinit ovat vostoliittoon viiden vuoden varastoinoin jäl- 21971: olleet tällöin selvittelyn kohteena. keen. 21972: Imatran Voima Oy. Yhtiön toimipai- Ydinenergialainsäädännön mukaan Imatran 21973: koittain eritellyt voimalaitosten savukaasu- Voima Oy on velvollinen keräämään ydinjäte- 21974: päästöt ja tuhkamäärät on esitetty seuraavassa huoltoon tarvittavat varat Loviisan voimalai- 21975: taulukossa. Luvut ovat kertomusvuoden en- toksen käyttövaiheen aikana. Kauppa- ja teol- 21976: nakkotietoja. lisuusministeriö on vahvistanut yhtiön ydin- 21977: jätehuollon vastuumääräksi kertomusvuoden 21978: Toimipaikka Savukaasupäästöt 21979: Rikki- Typen Lento- Tuhka lopussa 979,9 Mmk ja vuoden 1989 rahastota- 21980: dioksidi oksidit tuhka talteen voitteeksi 395,2 Mmk. 21981: tonnia/vuosi 21982: Imatran Voima Oy:n laitosten ympäristön- 21983: Inkoo/hiili ........ II 200 7 500 650 80 000 suojelun tekniset ratkaisut on yhtiön mukaan 21984: Lohja/hiili ........ 600 130 40 3 850 21985: Naantali/hiili ..... 5 000 4000 400 60 000 mitoitettu ja toteutettu niin, ettei päästärajoi- 21986: Vanaja/hiili ....... 950 300 30 9 000 tusten tai muiden lupaehtojen loukkauksia 21987: Joensuu/turve .... 690 1 120 20 14 000 pääse syntymään normaalitoiminnassa. Pääs- 21988: Rauhanlahti/turve 1 700 1 300 260 19 000 töt jäävät yleensä murto-osaan sallituista enim- 21989: mäispitoisuuksista. Esimerkiksi rikkipäästön 21990: Yhtiön maakaasukäyttöisten kaukolämpölai- vaikutus ilman rikkidioksidipitoisuuteen on 21991: tosten ainoa merkittävä savukaasupäästä on tyypillisesti 10-20 OJo siitä, minkä ilman laa- 21992: typen oksidit. Niiden yhteenlaskettu määrä on dun ohjearvot sallisivat. 21993: muutamia satoja tonneja vuodessa. Yhtiön laitoksilla on pysytty jäähdytysvesiä 21994: Yhtiö on pyrkinyt vähentämään jätteistä ai- koskevien lupaehtojen määräämissä rajoissa. 21995: heutuvaa ympäristökuormitusta mahdollisuuk- Esimerkiksi Loviisan laitoksen lupapäätöksien 21996: sien mukaan hyötykäytön keinoin. Savukaasu- mukaisesti jäähdytysveden lämpötilan nousu 21997: jen pölynerotuksessa talteenotetusta tuhkasta saa olla vuorokausikeskiarvona enintään 14° C 21998: 273 21999: 22000: ja kuukausikeskiarvona enintään 12° C. Me- vanhoilla laitoksilla. Uuden hiililaitoksen kata- 22001: reen johdettavan jäähdytysveden lämpötila saa lyyttinen typenpoistolaitos maksaa n. 90 Mmk. 22002: olla enintään 32° C. Näitä arvoja ei yhtiön Muita ympäristönsuojelun perusparannuksia 22003: mukaan ylitetä. tehdään yhtiössä lähivuosina muutamien kym- 22004: Kullakin yhtiön laitoksella on lisäksi velvoite menien miljoonien markkojen edestä. Suurim- 22005: tarkkailla laitoksen vaikutuksia vesistöön, pia yksittäisiä investointeja ovat sähkösuoda- 22006: esim. fysikaalis-kemiallisia ja biologisia vaiku- tinten uusimiset ja perusparannukset. 22007: tuksia. Tarkkailujen perusteella laitosten vesis- Lämpökuormien vähentäminen voimalaitok- 22008: tövaikutukset ovat olleet vähäiset. silla on mahdollista vain kaukolämmön osuut- 22009: Loviisan voimalaitoksen aktiivisuuspäästöjä ta lisäämällä. Naantalin laitoksella kaukoläm- 22010: koskevat vaatimukset on annettu ydinenergia- mön osuus on jo nykyisellään suuri. Inkoon ja 22011: lain nojalla. Tritiumpäästä veteen on n. 11 OJo Loviisan laitoksilla hukkalämmön käyttö kau- 22012: vahvistetusta päästärajasta ja muut päästöt kolämpönä ei ole ainakaan lähivuosina mah- 22013: alle 2 OJo vahvistetuista päästörajoista. Kaikissa dollista. Lämpimiä vesiä voidaan rajoitetusti 22014: tapauksissa päästöstä laskennallisesti arvioitu käyttää kalanviljelyyn ja poikastuotantoon. 22015: säteilyannos ympäristön asukkaille on n. 2 OJo Kemi j o k i 0 y . Yhtiö tuottaa sähköä 22016: annosrajasta. Kemijoen vesistöön rakennetuilla vesivoimalai- 22017: Valtioneuvoston päätökset voimalaitosten toksilla. Toiminnasta ei aiheudu varsinaisesti 22018: rikkipäästöjen rajoittamisesta määrittelevät lai- ympäristöpäästöjä. Haitallisten aineiden joutu- 22019: tosten tavoitteet ja toimenpiteiden aikataulun. minen ympäristöön on mahdollista vahinkota- 22020: Yhtiö on myötävaikuttanut taloudellisen rikin- pausten yhteydessä. Tällaisia voivat olla voi- 22021: poistomenetelmän kehittämiseen. Rikinpoisto- malaitosten hydraulisesti toimivien laitteiden 22022: tekniikkaa on kehitetty yhteistyössä Tampella mekaaniset vauriot samoin kuin muuntajaon- 22023: Oy:n ja Outokumpu Oy:n kanssa. nettomuudet. Näihin on yhtiössä varauduttu 22024: Laitosyksiköiden toimintavalmiuksien säilyt- siten, että uhanalaisiin kohteisiin on rakennet- 22025: tämiseksi yhtiön investoinnit porrastetaan käy- tu kokoama-altaat. Lisäksi yhteistyössä palo- 22026: tännössä usealle vuodelle ennen lopullista mää- ja pelastusviranomaisten kanssa on hankittu 22027: räaikaa. Päätöstä rakentamisohjelmasta ei vie- vahinkojen rajoittamiseen ja puhdistukseen 22028: lä ole tehty, mutta investoinnit toteutettaneen tarvittava kalusto ja koulutus. 22029: vuosien 1990-1993 aikana. Inkoon IV yksik- Vesivoiman tuotantoon olennaisesti liittyvän 22030: kö on jo kehitystoimintaan liittyen varustettu vesistönsäännöstelyn merkittävimmät ympäris- 22031: rikinpoistolla, joka kattaa n. 75 OJo yksikön tövaikutukset kohdistuvat tekojärvien alueella 22032: kapasiteetista. Inkoon ja Naantalin seitsemän aiemmin harjoitettuun maankäyttöön, maise- 22033: yksikön investoinnit ovat yhteensä lähes 400 maan ja juoksutettavan veden laatuun, luon- 22034: Mmk. Uuden suurhiilivoimalaitoksen rikin- nonjärvillä vesihuoltoon ja kalatalouteen. Nä- 22035: poistoinvestointi on kustannuksiltaan 250-300 mä asiat käsitellään vesilain edellyttämässä lu- 22036: Mmk. paprosessissa. 22037: Typpioksidipäästöjen rajoittamisesta ei ker- Yhtiölle määrättyjen kalankasvatusvelvoit- 22038: tomusvuonna vielä ollut valtioneuvoston pää- teiden toteuttamiseksi Kemijoki Oy on raken- 22039: töksiä. Kertomusvuoden elokuussa ympäristö- tanut yhdessä Pohjolan Voima Oy:n kanssa 22040: ministeriön typpityöryhmä esitti ehdotuksensa Ossauskosken ja Keminmaan kalanviljelylai- 22041: uusien laitosten päästöjen rajoittamisesta. Jat- tokset sekä kuusi luonnonravintolammikkoa. 22042: kotyöryhmä on laatinut sen jälkeen vanhojen Kaikkiin näihin hankkeisiin on vesioikeuden 22043: laitosten päästöjen rajoittamista koskevaa eh- luvat, joissa on määrätty kalanviljelylaitosten 22044: dotusta. suurin sallittu tuotanto ja veden laadun tark- 22045: Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminnassa on kailuvelvoitteet. Asetettuja rajoja ei yhtiön 22046: käynnistetty typpipäästöjen tutkimus tarkoi- mukaan ole ylitetty. 22047: tuksena löytää tehokkaat keinot päästöjen ra- Kemijoki Oy:n lähivuosien suunnitelmiin ei 22048: joittamiseksi tulevien vaatimusten mukaisesti. sisälly merkittäviä ympäristönsuojeluinvestoin- 22049: Inkoon voimalaitoksella alkaa koetoiminta teja. Kitisellä jatkuvan voimalaitosrakentami- 22050: vuoden 1989 lopussa poltinmuutosten valmis- sen yhteydessä toteutetaan kuitenkin maiseman 22051: tuttua. Vuoteen 1995 mennessä typpipäästöjen hoitoon liittyviä ratkaisuja. 22052: vähentämiseksi tehdään alustavien arvioiden Kemira 0 y. Yhtiön lannoiteteollisuuden 22053: mukaan lähes 200 Mmk:n investoinnit yhtiön Siilinjärven tehtaiden merkittävimmät päästöt 22054: 35 390649T 22055: 274 22056: 22057: ilmaan ovat rikkidioksidi ja typpidioksidi, jot- on Suomen ainoa viskoosikuitutehdas. Teh- 22058: ka ovat peräisin pääasiassa rikkihappo- ja taan tärkeimmät päästöt ilmaan ovat rikkihiili, 22059: typpihappotehtailta. Tehtaiden huomattavim- rikkivety ja rikkidioksidi. Päästöarvot alittavat 22060: mat päästöt veteen ovat fosfori ja typpi. Ra- yhtiön mukaan viranomaisten asettamat vaati- 22061: vinnepäästöt ovat peräisin pääasiassa lannoite- mukset vuodesta 1993 alkaen. 22062: tehtaalta. Säterin päästöille veteen on vesioikeuden 22063: Yhtiön Oulun tehtaiden päästöt ovat saman- 22064: lupamenettelyssä asetettu sinkille raja-arvo v. 22065: kaltaiset. 22066: 1980. Sinkkipäästöt Vanajaveteen ovat 1980- 22067: Kertomusvuonna rikkipäästöt olivat poik- 22068: luvulla vähentyneet tuntuvasti. 22069: keuksellisen korkeat mm. turvekaasutuksen 22070: aloittamisen ja vanhan rikkihappoyksikön toi- Yhtiön kemikaalituotannon Vaasan tehtailla 22071: mintahäiriöiden vuoksi. Vuodesta 1989 alkaen tuotetaan mm. suoja- ja torjunta-aineita, eri- 22072: päästöt ovat uusien ilmansuojelutoimien ansi- laisia teollisuuskemikaaleja ja suojaimia. Teh- 22073: osta vähäisemmät. taiden aiheuttama ympäristökuormitus on suh- 22074: Vastaavia päästöjä veteen ja ilmaan tapah- teellisen vähäinen. Ainoa merkittävä päästö on 22075: tuu myös yhtiön Uudenkaupungin, Harjaval- ilmaan joutuva rikkidioksidi. 22076: lan ja Kokkolan tehtailta. Harjavallassa Kemi- 22077: Kemira Oy:n Vihtavuoren tehtaat on suh- 22078: ra Oy:n päästöt pienenivät olennaisesti, kun 22079: teellisen pieni ympäristönkuormittaja. Kerto- 22080: rikkihappotehtaat myytiin Outokumpu Oy:lle. musvuonna tehtaat päästivät ilmaan polttoai- 22081: Mainitut viisi lannoitetehdasta edustavat 22082: neperäistä rikkidioksidia. Tehtaiden jätevesi- 22083: Suomen koko lannoiteteollisuutta, jonka ko- kuormituksessa tarkkaillaan lähinnä typpipääs- 22084: konaisrikkidioksidipäästöt olivat kertomus- töjä, mm. typpihappoa. 22085: vuonna yhteensä 5 847 tonnia. Vuonna 1980 22086: toimialan vastaavat päästöt olivat 18 300 ton- Kemira Oy:n kaikki toimipaikat noudattivat 22087: nia. Todellinen päästövähennys oli 63 OJo v. kertomusvuonna yhtiön ilmoituksen mukaan 22088: 1980-88. Tulos on perustunut pääasiassa ns. niille asetettuja erilaisia päästöjä koskevia raja- 22089: parhaan tekniikan käyttöönottoon Kemira arvoja. Yhtiö noudattaa toiminnassaan julkis- 22090: Oy:n rikkihappotehtailla. tamaansa ympäristönsuojelupolitiikkaa, jonka 22091: Yhtiön typpihappoteollisuuden typpidioksi- yhtenä osana on toiminnan pitkäjänteisyys ja 22092: dipäästöt olivat kertomusvuonna n. 0, 7 % ko- tulevien vaatimusten ennakointi. Merkittävin 22093: ko maan päästöistä. Lannoiteteollisuuden vireillä oleva ympäristönkuormituksen vähen- 22094: osuus oli 2,5 % koko teollisuuden vesistöjen tämishanke on Vuorikemian tehtaiden vesien- 22095: ravinnekuormituksesta. Suomen lannoiteteolli- suojeluohjelma, joka on esitetty vesioikeudelle 22096: suuden ravinnepäästöt ovat yhtiön mukaan v. 1987 jätetyssä lupahakemuksessa. Sen mu- 22097: eurooppalaisessa vertailussa erittäin pieniä. kaisesti päästöjä vähennetään ainakin puoleen 22098: Kemira Oy:n titaanioksiditeollisuuden Vuo- vuoteen 1996 mennessä. Yhtiön hallintoneu- 22099: rikemian tehdas Porissa on Suomen ainoa vosto hyväksyi 140 Mmk:n vesiensuojeluinves- 22100: titaanidioksideja tuottava tehdas. Laitos käyt- toinnit kertomusvuoden syksyllä. 22101: tää prosessissaan ns. sulfaattimenetelmää. Teh- Kemira Oy:ssä on ollut vireillä muitakin 22102: taan huomattavin päästö ilmaan on rikkidiok- hankkeita ympäristökuormituksen vähentämi- 22103: sidi, joka on pysynyt 1980-luvulla suuruusluo- seksi pitkällä aikavälillä. Koska ko. toimien 22104: kaltaan samana. Se on peräisin ns. kalsinoin- hyväksyminen riippuu eri viranomaisista, ei 22105: tiuuneista, voimalaitokselta sekä rikkihappo- vielä ole yhtiön mukaan mahdollisuuksia toi- 22106: tehtaalta. mien kustannusvaikutusten arvioimiseen. 22107: Tehtaan tärkeimmät päästöt mereen ovat Neste 0 y. Yhtiön Naantalin jalostamolla 22108: rikkihappo ja rautasulfaatti. 1970-lukuun ver- jätevedet puhdistetaan korkeateknisessä puh- 22109: rattuna oli kertomusvuonna vireillä olevien distuslaitoksessa, jonka ansiosta kuormitus ve- 22110: vesiensuojeluinvestointien rikkihappopäästöjen sistöön on suhteellisen vähäinen. Jatkuvassa 22111: vähennystavoite n. 45 % ja rautasulfaattipääs- merialueen tutkimuksessa ei ole yhtiön mukaan 22112: töjen vähennystavoite n. 75 %. Tavoitteet on pystytty toteamaan merivedessä jalostamovesil- 22113: tarkoitus saavuttaa v. 1991. Vesiensuojeluin- le yleensä tyypillisiä epäpuhtauksia. Jätevesi- 22114: vestoinnit ovat 1980-luvulla olleet Vuorikemian kuormitusta säätelee Länsi-Suomen vesioikeu- 22115: tehtailla n. 230 Mmk. den lupa. Lupaehdot täytettiin kertomusvuon- 22116: Kemira Oy:n Säterin tehdas Valkeakoskella na. 22117: 275 22118: 22119: Jalostamon päästöt ilmaan ovat tyypiltään musvuonna kesken Uudenmaan lääninhallituk- 22120: savukaasuja ja hajapäästöinä syntyviä hiilive- sessa. Yhtiö tutkii ympäristöilman laatua jat- 22121: typäästöjä. kuvasti. Ulkoilman laatua koskevat normit 22122: Ilmansuojeluilmoituksen käsittely Turun ja täytetään muutoin paitsi rikkilaskeuman osal- 22123: Porin lääninhallituksessa oli kertomusvuonna ta, koska se yhtiön mukaan koko Etelä-Suo- 22124: kesken. men alueella jo kaukokulkeutuman vuoksi ylit- 22125: Naantalin jalostamon jätteet olivat laadul- tää valtioneuvoston päätöksen mukaisen tavoi- 22126: taan kunnan kaatopaikalle vietävää yhteiskun- tearvon. 22127: tajätettä, jälleenkäsittelyyn joutuvaa hyötyjä- Tuotantolaitoksen jätteet ovat tyypiltään yh- 22128: tettä, omaan peltokäsittelyyn käytettäviä jäte- 22129: teiskuntajätettä, jätevesilaitoksen lietteitä ja 22130: vesilaitoksen lietteitä ja pieneltä osin Ekokem 22131: pieneltä osin ongelmajätettä. Jätekysymyksiä 22132: Oy:hyn vietävää ongelmajätettä. Jätekysymyk- 22133: hoidetaan viranomaisten hyväksymän suunni- 22134: set hoidettiin Turun ja Porin lääninhallituksen 22135: telman mukaisesti. 22136: hyväksymän suunnitelman mukaisesti. 22137: Jalostamon toimintapolitiikka tähtää sekä Koska Porvoon teollisuusalueelle on sijoitet- 22138: tuotteiden että tuotantotoiminnan ympäristö- tu paljon tuotantolaitoksia, on ympäristönsuo- 22139: vaikutusten minimoimiseen. Tuotteiden ympä- jelulla huomattava asema toimintasuunnitel- 22140: ristövaikutusten minimoiminen on yhtiön mu- missa. Neste Oy pyrkii toteuttamaan myös 22141: kaan aiheuttanut n. 260 Mmk:n investoinnit öljytuotteiden ympäristöominaisuuksissa kor- 22142: nykyrahassa arvioituna. Lähivuosiksi ei ole keaa laatutasoa. 22143: suunniteltu tuotteiden ympäristöinvestointeja. Tuotteiden ympäristöominaisuuksien paran- 22144: Jalostamon jätevesikuormituksen pienentä- taminen on tähän mennessä edellyttänyt nyky- 22145: miseen tähdänneet investoinnit ovat olleet n. rahassa n. 920 Mmk:n investointeja. Niiden 22146: 70 Mmk nykyrahassa. Uusia investointeja ei ansiosta yhtiöllä on valmius lyijyttömän bensii- 22147: ole odotettavissa lähivuosina. Ilmansuojelusta nin valmistamiseen ja Euroopan alimpaan rik- 22148: on aiheutunut nykyrahassa n. 125 Mmk:n in- kitasoon dieselöljyssä ja kevyessä polttoöljys- 22149: vestointikustannukset, joista viimeiset toteutu- sä. Tällä hetkellä ei ole uusia valmiita suunni- 22150: vat v. 1989. Jätehuolto on aiheuttanut lähinnä telmia tuotteiden ympäristölaadun parantami- 22151: käyttökustannuksia, joista suurimmat ovat on- seksi, mutta v. 1991 voimaan tuleva määräys 22152: gelmajätteiden käsittelykustannukset Ekokem raskaan polttoöljyn rikkipitoisuudesta Etelä- 22153: Oy:n laitoksessa. Suomen taajamissa edellyttää toimenpiteitä, 22154: Porvoon tuotantolaitoksen toiminta on öl- esim. nykyisen raakaöljylaadun korvaamista 22155: jynjalostusta, jossa syntyy jätevesiä, päästöjä kalliimmalla vähärikkisellä laadulla, jota ehkä 22156: ilmaan ja jätteitä. Jalostamon yhteydessä toi- ei ole saatavissa Neuvostoliitosta. 22157: mii voimalaitos, jonka tuottamasta sähköstä ja Jätevesikuormituksessa on Porvoon tuotan- 22158: höyrystä osa käytetään yhtiön kemianteollisuu- tolaitoksella pystytty suhteellisen hyvin täyttä- 22159: teen kuuluvissa yksiköissä. Voimalaitoksen mään alkuperäisestä huomattavasti tiukennetut 22160: päästöt on yhdistetty jalostamon päästöihin. lupaehdot. Suunnitelmissa suojelutoiminta 22161: Tuotantolaitoksen jätevedet on vuodesta kohdistuu operatiiviseen toimintaan ja siinä 22162: 1973 lähtien puhdistettu korkeatehoisessa puh- häiriölähteiden poistamiseen. 22163: distuslaitoksessa, jota v. 1976 täydennettiin Ilmansuojelusuunnitelmalla (1989-92) täh- 22164: rakentamalla aktiivihiililaitos eräitä jätevesi- dätään rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkas- 22165: tyyppejä varten. Jalostamo käsittelee myös päästöjen rajoittamiseen. Ohjelma, jonka kus- 22166: petrakemian tehtaiden jätevedet. Vaikutus me- tannukset ovat yhteensä 395 Mmk, koostuu 22167: rialueen laatuun rajoittuu yhtiön mukaan sen seuraavista toimenpiteistä: 22168: omaan vesialueeseen. Jätevesikuormitusta sää- - Maakaasun käyttöönotto v. 1989 vähen- 22169: telee Länsi-Suomen vesioikeuden lupa. Lupa- tää rikkidioksidipäästöjä. Investointikustannus 22170: ehdot täytetään yleensä, mutta häiriötilanteissa on n. 75 Mmk. 22171: on tapahtunut lyhytaikaisia ylityksiä. - Rikin talteenottojärjestelmä uusitaan 22172: Päästöt ilmaan ovat tyypiltään savukaasuja vuoteen 1992 mennessä. Investointi vähentää 22173: ja hiilivetypäästöjä, jotka syntyvät pääasiassa rikkidioksidipäästöjä ja maksaa n. 280 Mmk. 22174: hajapäästöinä. Molempien päästötyyppien ra- - Voimalaitoksen poltinmuutoksilla v. 22175: joittamiseksi on toteutettu ilmansuojelutoimia. 1990-91 vähennetään typpioksidipäästöjä. In- 22176: Ilmansuojeluilmoituksen käsittely oli kerta- vestointikustannus on n. 10 Mmk. 22177: 276 22178: 22179: - FCC-yksikön pölynerotus v. 1992 vähen- Kemianteollisuuden jätteet ovat tyypiltään 22180: tää hiukkaspäästöjä. Investointikustannus on yhteiskuntajätettä, kunnossapito- ja pakkaus- 22181: n. 20 Mmk. jätettä, hyödynnettävää raaka-ainetta ja ongel- 22182: - Kaasuturbiinivoimalaitoksen polton majätettä. Porvoon jalostamon alueella on 22183: muuttaminen uuden tekniikan mukaiseksi pie- kaksi entistä kaatopaikkaa, joiden käyttö lope- 22184: nentää typpioksidipäästöjä ja maksaa n. 10 tettiin, kun yhtiöstä tuli laitosten omistaja. 22185: Mmk. Vanhat kaatopaikat ovat yhtiön ja viranomais- 22186: Jätehuollon suhteen ei ole olennaisia muu- ten tarkkailussa. Maaperä oli paikoin saastu- 22187: tossuunnitelmia. nut tavalla, joka yhä vaatii mittavaa puhdistus- 22188: Neste Oy:n kemianteollisuus koostuu useista toimintaa. Jätekysymyksiä hoidetaan viran- 22189: eri tuotantolaitoksista, jotka ovat integroitu- omaisten hyväksymän suunnitelman mukaises- 22190: neet niin, että ne saavat osan raaka-aineistaan ti. 22191: toisiltaan. Muut tarvittavista raaka-aineista os- Kemianteollisuuden toimintapolitiikassa on 22192: tetaan ulkomailta. Kemianteollisuuden loppu- ympäristönsuojelun painoalana ilmaan tapah- 22193: tuotteet ovat suurimmaksi osaksi polymeerejä. tuvien päästöjen vl!hentäminen. Toiminta kyt- 22194: Lisäksi tuotetaan useita kemikaaleja. keytyy osittain tuotantotoiminnan muutoksiin 22195: Määräyksiä antaessaan viranomaiset ovat ja osittain uuden ilmansuojeluteknologian 22196: käsitelleet eri tuotantoyksiköitä erillisinä lai- käyttöönottoon. 22197: toksina, minkä vuoksi luvat ja määräykset Jätevesikuormituksen pienentämiseksi suun- 22198: ovat laitoskohtaisia ja usein eri aikoina annet- nitteilla ovat seuraavat hankkeet: 22199: tuja. Seuraavassa kemianteollisuutta käsitel- - Kloorattujen hiilivetyjen kuormituksen 22200: lään yhtenä toimipisteenä. alentaminen, jonka kustannusarvio on 5 Mmk. 22201: Jätevedet käsitellään kaikissa yksiköissä yh- - Biologisen puhdistuksen säädön automa- 22202: tiön mukaan koostumuksen vaatimalla puhdis- tisointi, jonka kustannusarvio on 0, 7 Mmk. 22203: tusmenetelmällä. Petrakemian tehtaiden jäte- - Uusien keräily- ja pidätysaltaiden raken- 22204: vedet käsitellään yhdessä öljynjalostamon jäte- taminen, jonka kustannusarvio on 4 Mmk. 22205: vesien kanssa ja muissa yksiköissä niiden omis- Ilmansuojeluohjelman tärkeimmät toimenpi- 22206: sa puhdistamoissa. Tästä aiheutuvat ravinne- teet ovat: 22207: päästöt ovat alle 1 OJo merialueen kuormituk- - eteenipäästöjen vähentäminen 45 % :lla 22208: sesta. Hapen kulutus on samoin alle 1 % vuoden 1992 loppuun mennessä, kustannusar- 22209: merialueen kuormituksesta. vio on 14 Mmk 22210: Kemianteollisuuden eri kemikaalien aiheut- - vinyylikloridipäästöjen vähentäminen 22211: tamaa kuormitusta valvotaan lupaehtojen mu- 55 %:lla, kustannusarvio on 10 Mmk 22212: kaisesti. Rasitusta vesistöön tutkitaan merive- - polystyreenitehtaan toteutettu styreeni- 22213: den, pohjasedimentin, pohjaeläinten ja kalas- päästöjen vähentäminen 70 %:lla, kustannuk- 22214: ton tarkkailulla. Kerääntymistä tai haittavaiku- set olivat 25 Mmk 22215: tuksia ei yhtiön mukaan ole todettu. Kaikki - polystyreenitehtaan hiilivetypäästöjen vä- 22216: jätevesipäästöt ja jäteveden käsittelyt ovat lu- hentäminen 70 % :lla, kustannusarvio on 5 22217: vanvaraisia. Päästöt täyttävät lupaehdot. Mmk 22218: Päästöt ilmaan ovat prasessipäästöjä, joiden - orgaanisten happojen ja hiilimonoksidin 22219: rajoittamiseen yleensä on käytössä puhdistus- vähentäminen 80 % :lla, kustannusarvio on 10 22220: tekniikkaa, tai hajapäästöjä, joiden rajoittami- Mmk 22221: nen hoidetaan etupäässä operatiivisella toimin- - petrakemian yksiköiden osalta olivat 22222: nalla. Eräiden kemian tuotantolaitosten ilman- suunnitelman laatimiselle välttämättömät selvi- 22223: suojeluilmoituksista on Uudenmaan lääninhal- tystoimenpiteet kertomusvuonna kesken. 22224: litus antanut nykyisiä ja tulevia päästöjä kos- Jätehuollon kohdalla ei ole olennaisia muu- 22225: kevat määräykset. Nykyiset määräykset täyte- tossuunnitelmia. 22226: tään. Vuosina 1990-92 voimaan tulevat mää- Outokumpu Oy. Outokumpu Oy:ssä 22227: räykset edellyttävät uusia investointeja. Osa luonnolle aiheutuvien rasitteiden kannalta mer- 22228: ilmansuojeluilmoituksista oli kertomusvuonna kittävimpiä toimipaikkoja ovat kaivokset ja 22229: viranomaiskäsittelyssä. metallurgiset tehtaat. 22230: Suomessa ei ole annettu normeja päästöissä Kaivostoiminta aiheuttaa näkyviä muutoksia 22231: esiintyvien kemikaalien sallituista pitoisuuksis- maisemaan avolouhosten ja selkeytysaltaiden 22232: ta ilmassa. Ilman laatua on kuitenkin tutkittu. sekä paikalle jäävien sivukivi- ja rikastushiek- 22233: 277 22234: 22235: kavarastojen takia. Malmien rikastaminen vaa- tasi muista korvauksista. Ilmaan tai maape- 22236: tii runsaasti vettä, minkä vuoksi prosessijäteve- rään kohdistuvia merkittäviä rasitteita ei ollut 22237: det ovat luonnon kannalta kaivostoiminnan kertomusvuonna havaittavissa. 22238: vaikuttavin tekijä. Jätevesien aiheuttamaa Yhtiön Enonkosken, Pyhäsalmen, Hituran, 22239: kuormitusta vähennetään kierrättämällä vesiä Vihannin ja Vammalan kaivoksilla ei ole ollut 22240: prosessissa mahdollisimman paljon, poistamal- havaittavissa huomattavia vaikutuksia vesis- 22241: la vesistä kiintoaineet selkeytysaltaissa sekä töön, maaperään tai ilmaan. 22242: tarvittaessa neutraloimalla vedet ennen vesis- 22243: töön johtamista. Kemin kaivoksella rikastustekniikassa ei 22244: Kaivostoiminnalla ei yleensä ole ilmaa pilaa- käytetä kemikaaleja, mistä syystä prosessivesil- 22245: via vaikutuksia, esim. erityisiä rikkidioksidi- le ei tarvita erityisiä käsittelyvaiheita selkeytys- 22246: päästöjä, pienten lämpökeskusten päästöjä lu- altaissa tapahtuvan kiintoaineen poistamisen 22247: kuun ottamatta. Rikasteiden kuivauksessa on lisäksi. Kaivoksen vesillä ei ole todettavissa 22248: siirrytty hyvin pitkälle suotopuristimien käyt- olevia vaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Suu- 22249: töön aiemmin käytössä olleen polttoöljyllä toi- ri avolouhos ja siitä johtuva suuri sivukivimää- 22250: mivan rumpukuivauksen sijasta. rä vaikuttavat maisemaan. 22251: Metallurgisessa teollisuudessa luontoon vai- Vesioikeuksien kaivoksille asettamien lupa- 22252: kuttavia tekijöitä ovat prosessijätevedet, pro- ehtojen raja-arvot alitettiin kertomusvuonna. 22253: sessikaasut ja pölyt sekä maaperän kannalta Ainoastaan Vammalan kaivoksella ylitettiin 22254: prosessijätteet. ensimmäisellä vuosineljänneksellä kiintoaine- 22255: Outokumpu Oy:n kaikkien toimintojen kuormitusta koskeva lupaehto 2,5 OJo:lla. Me- 22256: luontoon kohdistuvat vaikutukset ovat yhtiön tallikuormitukselle asetetut raja-arvot alitettiin 22257: ilmoituksen mukaan jatkuvasti vähentyneet tässäkin tapauksessa. 22258: tuotantomäärien kasvusta huolimatta kehitty- Toiminnassa oleville kaivoksille ei ole tulos- 22259: neen prosessitekniikan ansiosta. sa suuria ympäristönsuojeluinvestointeja lähi- 22260: Yhtiön politiikkana on ollut ottaa ympäris- vuosina. Lopettavilla kaivoksilla suoritetaan 22261: tönsuojelu huomioon toiminnoissa ja pyrkiä jälkihoitotöitä, parannetaan maisemaa, peite- 22262: luontoa ja ympäristöä mahdollisimman pitkäl- tään jätealueet, levitetään kasvillisuutta sekä 22263: le säästävään tekniikkaan sekä ottaa huomioon käsitellään mahdolliset valumavedet. 22264: tekniikassa ja yhteiskunnassa tapahtuva kehi- Yhtiön Harjavallan tehtailla, jotka käsittä- 22265: tys. Ympäristönsuojelukustannukset ovat osa vät kupari- ja nikkelisulaton, nikkelitehtaan ja 22266: tuotantokustannuksia. Päästöjä vähennetään happotehtaat, aiheuttivat Harjavallan sulaton 22267: niin paljon kuin se teknisesti ja taloudellisesti rikkidioksidipäästöt ennen liekkisulatusmene- 22268: on mahdollista. Päästöjen pienentämisessä yh- telmän käyttöönottoa 1940-luvulla laajaa tu- 22269: tiö ottaa kuitenkin huomioon myös kilpailuky- hoa ympäristön metsille. Nykyisellään merkit- 22270: vyn säilyttämisen. tävimmät rikkidioksidin synnyttämät ympäris- 22271: Yhtiön ympäristönsuojeluinvestointeihin on töhaitat aiheutuvat satunnaisten prosessihäi- 22272: käytetty viime vuosina 50-100 Mmk vuodes- riöiden aikana syntyvistä lyhytaikaisista suuris- 22273: sa. Erityisesti metallurgisten laitosten jätehuol- ta päästöistä. Prosessihäiriöiden ja tuotanto- 22274: lon kehittämiseen panostetaan lähivuosina sekä katkosten määrä on vähentynyt, kun nykyisin 22275: tutkimusmielessä että rahallisesti. myös happotehtaat ovat Outokumpu Oy:n 22276: Keretin kaivoksen alkuvuosikymmeninä pro- omistuksessa ja koko tuotantoketju on yhtei- 22277: sessivedet johdettiin käsittelemättöminä vesis- sessä prosessivalvonnassa. 22278: töön, mistä oli seurauksena alapuolisen vesis- Harjavallan teollisuuden päästöt ilmaan ovat 22279: tön voimakas pilaantuminen. Nykyään proses- kohottaneet kasvillisuuden ja maaperän me- 22280: sijätevedet selkeytetään ja neutraloidaan ennen talli- ja rikkipitoisuuksia 2-3 km:n päässä 22281: vesistöön johtamista eikä vastaanottavassa ve- tehtaista. Päästöjen on arvioitu vaikuttaneen 22282: sistössä ole havaittavissa yhtiön mukaan hait- metsän kasvuun tehdasalueen lähiympäristös- 22283: tavaikutuksia. sä. Viljelykasvien raskasmetallipitoisuudet ovat 22284: 1940-50-luvulla happamia vesiä vuoti van- tutkimusten mukaan tehdasalueen välittömässä 22285: halta jätealueelta maakerrostumien kautta läheisyydessä kohonneita, mutta täyttävät silti 22286: pohjaveteen, minkä vuoksi pohjavesi pilaantui elintarvikevaatimukset. Metalleja on levinnyt 22287: laajalta alueelta kaivosalueen alapuolelta. Yh- ympäristöön sekä rikastepölynä että sulatuk- 22288: tiö kustansi alueelle vesijohtoverkoston ja vas- sesta vapautuvina metallihuuruina. 22289: 278 22290: 22291: Ilman laatu Harjavallassa alittaa valtioneu- mukaan. Lämpöenergian tuotannossa siirry- 22292: voston päätöksen (537 /84) edellyttämän vuosi- tään vähärikkisen öljyn käyttöön. 22293: keskiarvon, mutta ylittää ajoittain vuorokausi- 22294: Yhtiön Kokkolan sinkkitehtaan, kobolttiteh- 22295: ja tuntikeskiarvot. taan ja voimalaitoksen käsittävillä laitoksilla ei 22296: Suurin osa tehdasalueen vesien mukana Ko- 22297: erityisiä kaasupäästöjen aiheuttamia ympäris- 22298: kemäenjokeen joutuvista metallipäästöistä on 22299: töhaittoja ole todettu sen jälkeen, kun rikki- 22300: kiintoainetta, joka laskeutuu purkukohdan lä- 22301: tehdas suljettiin v. 1977. Nykyisin ilmaan pää- 22302: hialueella joen pohjalle. Purkupaikan lähialu- 22303: sevästä rikkidioksidista 90 OJo on peräisin ener- 22304: een pohjakerrostumissa on kohonneita metalli- 22305: giantuotannosta. Prosessipäästöt ovat lähes 22306: pitoisuuksia, mutta metallipäästöillä ei ole yh- 22307: täysin loppuneet. Ilman laatua koskeneen tut- 22308: tiön mukaan havaittu olevan merkittävää vai- 22309: kimuksen mukaan tehtaiden vaikutus voidaan 22310: kutusta joen vesi- ja pohjaeliöihin tai kaloihin. havaita tehtaiden lähiympäristössä. Maaperän 22311: Sekä Outokumpu Oy:n että Kemira Oy:n 22312: kuormitusta ei aiheudu teollisuusalueen ulko- 22313: Harjavallan tuotantolaitokset sijaitsevat maan- puolella. 22314: alaisen soraharjun päällä, missä on huomatta- 22315: va pohjavesiesiintymä. Tehdasalueilla on vuo- Tehtaiden jätevedet johdetaan selkeytysaltai- 22316: sikymmenien kuluessa päässyt metalleja maa- den kautta mereen. Merkittävimmät aineet 22317: perään niin paljon, että tehtaiden alapuolella ovat sinkki, nikkeli ja koboltti. Jätevesipäästöt 22318: oleva pohjavedenottama on jouduttu sulke- ovat voimakkaasti vähentyneet viime vuosien 22319: maan veden liian korkean kadmiumpitoisuu- aikana. Meressä vaikutukset rajoittuvat yhtiön 22320: den takia. Suljetun vedenottaman lähistöltä on mukaan purkualueen läheisyyteen. 22321: parin vuoden ajan pumpattu talousveden laa- Kaikki päästöille asetetut raja-arvot alitettiin 22322: tuvaatimukset täyttävää vettä. Outokumpu Oy:n mukaan kertomusvuonna. 22323: Vesioikeus on määrännyt Kokemäenjokeen Sekä veteen että ilmaan tapahtuvien päästöjen 22324: Iaskettavilie kupari-, nikkeli-, sinkki- ja lyijy- vähentämiseksi suunnitellun toimintaohjelman 22325: päästöille raja-arvot. Kertomusvuonna lyijy- kustannukset ovat n. 40 Mmk lähivuosina. 22326: päästö ylitti raja-arvon kolmella ensimmäisellä Yhtiön Tornion tehtaiden (ferrokromiteh- 22327: vuosineljänneksellä ja kuparipäästö kolman- das, terässulatto sekä kuuma- ja kylmävalssaa- 22328: nella vuosineljänneksellä. mo) ilmaan tapahtuvien päästöjen biologiset 22329: Kaasu- ja pölypäästöjen vähentämiseksi on vaikutukset ovat vähäiset ja rajoittuvat suppe- 22330: yhtiössä laadittu toimenpideohjelma. Lähim- alle alueelle. Pölypäästöjen vaikutuksia on ha- 22331: pien viiden vuoden aikana investoidaan puh- vaittu n. 3 km:n päässä tehtaista. Laskeuma- 22332: distuslaitteisiin n. 50 Mmk. Vuotuiset käyttö- tutkimuksilla on todettu pölyn leviäminen n. 22333: kustannukset nousevat nykyisestään n. 3 14 km:n päähän tehtaista. Kertomusvuonna 22334: Mmk:lla. Toimenpideohjelmalla pienennetään pölypäästöt olivat n. 20 OJo 1980-luvun alku- 22335: tehtaiden päästöjä ilmaan 80-90 OJo. Tehdas- puolen tilanteesta. Päästöjen väheneminen jat- 22336: alueen vesien käsittelyyn investoidaan v. 1989 kuu edelleen, kun sulaton kaasunkäsittelyjär- 22337: n. 2 Mmk. Päästöt pienenevät n. 80 %. Pohja- jestelmä valmistuu lopullisesti v. 1989. 22338: vesien suojelemiseksi tehdasalue asfaltoidaan Tehtailta ei tule erityisiä kaasupäästöjä. Teh- 22339: ja rakennetaan kaksi pohjavedenottamoa. In- taiden prosessivedet johdetaan mereen selkey- 22340: vestointikustannukset ovat n. 1 Mmk. tysaltaiden kautta. Saniteettijätevedet puhdis- 22341: Outokumpu Oy:n Porin metallitehtailta ei tetaan biologisessa puhdistamossa. 22342: tapahdu ilman laatuun olennaisesti vaikuttavia' Jätevesillä ei ole yhtiön mukaan todettu 22343: päästöjä. Jätevedet johdetaan Kokemäenjo- olevan vaikutusta alueen kalastoon tai kalas- 22344: keen. Porin tehtaiden jätevesipäästöjen osuus tukseen. Vesialueen ekologinen toimivuus ja 22345: Kokemäenjoen kuormituksesta on pieni eikä tuottavuus ei ole heikentynyt. Jätevesien ensisi- 22346: päästöillä ole havaittu olevan vaikutusta vesis- jainen vaikutusalue tehdasalueen edustalla on 22347: töön. n. 4 km laaja. Jätevesien vaikutus tulee ilmi 22348: Kaikki metallipäästöille asetetut raja-arvot lähinnä talvella meriveden kohonneina typpipi- 22349: alitettiin kertomusvuonna, mutta kolmannella toisuuksina ja satunnaisina pieninä sinkkipitoi- 22350: vuosineljänneksellä ylitettiin pelkistysprosessin suuksina. Kesäaikana vaikutus näkyy merive- 22351: satunnaisen toimintahäiriön vuoksi kromiraja. den ravinnepitoisuuksien nousuna. 22352: Suuria ympäristönsuojeluinvestointeja ei ole Tehtaiden jätteitä varastoidaan tehdasalueel- 22353: suunnitelmissa. Laitteistoja uusitaan tarpeen le maa-altaisiin. Altaat on suojattu mm. muo- 22354: 279 22355: 22356: vikelmulla. Jätealueen ulkopuolella jätteiden Oulun yliopisto on v. 1976 ja 1982 tehnyt 22357: varastoinnista ei ole todettu vaikutuksia. Raahen kaupungin ja Rautaruukin toimeksian- 22358: Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission nosta kasvi-indikaattoritutkimuksen. Vuosina 22359: Tornion tehtaiden jätevesikuormitukselle aset- 1985-87 Raahen alueen kunnat ja Rautaruuk- 22360: tamat raja- ja ohjearvot alitettiin kertomus- ki teettivät ympäristöseurantatutkimuksen, 22361: vuonna metallipäästöjen osalta, mutta kiinto- jonka tekivät Metsäntutkimuslaitos ja Oulun 22362: aineen päästäraja ylitettiin ensimmäisellä ja yliopisto. Lisäksi Rautaruukki on tutkinut yli 22363: toisella vuosineljänneksellä n. 8 OJo :lla sekä ko- 10 vuoden ajan neulasten rikki- ja rautapitoi- 22364: konaistyppipäästölle asetettu raja-arvo toisella suutta Raahen ympäristössä. Rautaruukin 22365: vuosineljänneksellä. Typpi oli peräisin valssaa- aloitteesta on yhdessä Raahen kaupungin kans- 22366: mon käyttämistä peittaushapoista. sa mitattu ilman rikkidioksidipitoisuutta vuo- 22367: Tehtaan saniteettijätevesien puhdistamolta desta 1977 alkaen Rautaruukin toimesta hanki- 22368: lähtevän veden kokonaisfosforille ja bioke- tuilla sekä kaupungin osittain kustantamilla 22369: mialliselle hapen kulutukselle asetettuja raja- kolmella asemalla. Ilman leijuvan pölyn mää- 22370: arvoja sekä kuumavalssaamon jäteveden öljy- rää on mitattu vuodesta 1980 alkaen. 22371: pitoisuudelle asetettua raja-arvoa ei ole ylitet- Tutkimusten mukaan tehtaan lähialueella, 22372: ty. joka samalla yleensä on kaupunkialuetta, met- 22373: Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on sän kasvu on keskimääräistä hitaampaa. Kas- 22374: velvoittanut yhtiön tekemään selvityksiä, joi- vuun vaikuttavat sekä rikki- että pölypäästöt, 22375: den tavoitteena on edelleen vähentää jätevesi- mutta kasvu on ollut heikkoa tällä alueella jo 22376: kuormitusta. Selvitykset tulee jättää komissiol- ennen tehtaan rakentamista. Päästöjen vaiku- 22377: le vuoden 1991 loppuun mennessä. tus näkyy kaupunkialueen ja jonkin verran sen 22378: Lapin lääninhallitus on määrännyt Outo- ulkopuolisten alueiden havupuiden jäkälä- ja 22379: kumpu Oy:n tekemään useita selvityksiä neulaskatona sekä neulasten kohonneina rikki- 22380: kaasu- ja pölypäästöjen vähentämismahdolli- ja rautapitoisuuksina. Neulasten rikkipitoisuus 22381: suuksista, niistä aiheutuvista kustannuksista ja on laskenut vuodesta 1981 lähtien. Tutkimuk- 22382: aikatauluista. Selvitykset tulee tehdä vuoden sen mukaan kaupunkialueen ulkopuolella ole- 22383: 1989 aikana. vissa metsissä ei ole havaittavissa eikä odotet- 22384: Rauta r u u k k i 0 y . Yhtiön toiminnassa tavissa tehtaan päästöistä johtuvia kasvuhäiri- 22385: olevista tuotantoyksiköistä Raahen terästehdas öitä. 22386: on merkittävä ympäristön kuormittaja. Hä- Raahen terästehtaan rikkipäästöt olivat v. 22387: meenlinnan tehdas on vähäinen vesistön ja 1984-88 keskimäärin 30 000 tonnia rikkidiok- 22388: ilman kuormittaja. sidia vuodessa, mikä oli n. 40 % vähemmän 22389: Yhtiön muiden yksiköiden toimita ei rasita kuin 1980-luvun alussa. Oulun lääninhallitus 22390: ympäristöä. Tehtaiden vedet lasketaan kunnal- on kertomusvuoden keväällä antamassaan il- 22391: lisiin viemäreihin. Ongelmajätteinä hävitettäviä mansuojelulain mukaisessa päätöksessä mää- 22392: öljy-, rasva- ja liuotinainejätteitä näillä tehtail- rännyt, että tehtaan vuotuinen rikkidioksidi- 22393: la muodostuu yhteensä n. 200 tonnia vuodessa. päästä saa vuoden 1990 alusta lähtien olla 22394: Otanmäen ja Mustavaaran kaivokset lopetti- enintään 12 000 tonnia. Vuonna 1989 päästö- 22395: vat toimintansa 1980-luvun puolivälissä, eikä jen arvioidaan olevan n. 10 000 tonnia. Ulkoil- 22396: niillä enää kertomusvuonna ollut vesistöjä ra- man rikkidioksidipitoisuudet Raahessa mit- 22397: sittavia vaikutuksia. Purkuvesistöjen tilaa on tausasemien vuosikeskiarvoina ovat viime vuo- 22398: tarkkailtu vesioikeuden päätösten mukaan kol- sina olleet alhaisemmat kuin valtioneuvoston 22399: me vuotta lopettamisen jälkeen. Rautuvaaran päätöksen mukainen ohjearvo. 22400: kaivoksen toiminta päättyi kertomusvuoden lo- Pölypäästöjen määristä ei lääninhallitus ole 22401: pussa ja samalla loppui jo toiminta-aikanakin antanut erityisiä määräyksiä. Päästöjen vähen- 22402: vähäinen vesistön kuormitus. tämistoimista sen sijaan on tehtävä selvityksiä 22403: Raahen terästehtaan ympäristön kannalta vuoden 1989loppuun mennessä, minkä jälkeen 22404: olennaisimmat päästöt ilmaan ovat rikki ja lääninhallitus harkitsee rajoittamistoimenpitei- 22405: pöly. Pölyhiukkaset sisältävät pääasiassa rau- tä uudelleen. 22406: tayhdisteitä. Ympäristölle erityisen haitallisten Raahen terästehtaan prosessivetenä käyte- 22407: raskasmetallien määrät ovat hyvin vähäisiä. tään merestä padotosta makeavesialtaasta otet- 22408: Ilman epäpuhtauksien vaikutusta kasvilli- tavaa vettä. Jäähdytysvetenä käytetään meri- 22409: suuteen on tutkittu vuodesta 1976 lähtien. vettä. Rautayhdisteitä sisältävä kiintoaines, öl- 22410: 280 22411: 22412: jy ja sinkki ovat olennaisimmat tarkkailtavat Vaikutusalue on yhtiön mukaan pieni suurim- 22413: vesistön kuormittajat. Vesistön tila Raahen man osan kiintoaineesta laskeutuessa aivan 22414: edustalla on yhtiön mukaan 1970-luvun puoli- purkupaikan läheisyyteen. LaskeutunuHa kiin- 22415: välistä lähtien parantunut, eivätkä tehtaan toainetta on poistettu vedestä ruoppaamalla. 22416: päästöt nykyisin uhkaa sitä vakavasti. Tehtaan osuus oikeuden viimeksi määräämästä 22417: Pohjois-Suomen vesioikeuden Raahen teräs- purkuvesistön ja rantojen kaikkien kuormitta- 22418: tehtaan koksaamolle asettamat lupaehdot kos- jien yhteenlasketusta korvaussummasta on 22419: kevat heti biologisen puhdistamon jälkeen en- puoli promillea. 22420: nen lieteallasta tulevia päästöjä. Jätevesi viipyy Hämeenlinnan tehtaan vesistöön laskettavan 22421: lietealtaassa lähes puoli vuotta ja siinä tapah- veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta pienenne- 22422: tuu epäpuhtauksien hajoamista. Lietealtaasta tään peittauslinjan kapasiteetin noston yhtey- 22423: lähtevä vesi sekoittuu vielä n. 150-kertaiseen dessä v. 1989. Kuormitus vähenee käytettäviä 22424: vesimäärään tehtaalla ennen mereen joutumis- vesimääriä pienentämällä. Myös öljykuormi- 22425: ta. tuksen vähentämiseksi tehdään selvityksiä, jot- 22426: Päästöjen ympäristövaikutusten tunteminen ka valmistuvat vuoden 1989 aikana. 22427: on yksi yhtiön toimintapolitiikan lähtökohdis- Näiden päästöjen vähentämistoimien kustan- 22428: ta. Vuonna 1977 tehtaan rikkidioksidipäästöt nukset ovat arviolta joitakin miljoonia mark- 22429: nousivat moninkertaisiksi, kun Rautuvaaran koja ja ne sisältyvät osittain peittauslinjan n. 22430: kaivoksen rikkipitoinen rautarikaste otettiin 20 Mmk:n laajennusprojektiin. 22431: käyttöön ja terästuotanto kaksinkertaistettiin. V a p o 0 y . Yhtiön turvetuotantoalueiden 22432: Rautuvaaran kaivos lopetti toimintansa kerto- kuormituksen toiminnallisena ohjeena on vesi- 22433: musvuoden lopussa, ja tilalle on hankittu ulko- ja ympäristöhallituksen v. 1982 antama val- 22434: maisia, vähärikkisiä rautarikasteita. Raahen vontaohje, jonka mukaisesti turvetuottaja on 22435: alueen ilman rikistä nykyään yli puolet on velvollinen tekemään ilmoituksen vesi- ja ym- 22436: kaukokulkeuman tuomaa. Rikkipäästöjen pie- päristöpiirille uuden turvetuotantoalueen käyt- 22437: nentymisen johdosta on suunniteltu kasvilli- töönotosta sekä esittämään vesiensuojelurat- 22438: suustutkimus uusittavaksi muutaman vuoden kaisut hyväksyttäviksi. Vesi- ja ympäristöpiiri 22439: kuluttua. tarkistaa suunnitelmat ja esittää kirjallisesti 22440: Raahen terästehtaan pölyistä saadaan nyt hyväksymisensä, muutostarpeet, mahdollisen 22441: talteen n. 95 OJo. Käytössä on n. 60 pölynero- tarkkailuvaateen tai vesioikeuden luvan tar- 22442: tuslaitetta. Kertomusvuonna selvitettiin, onko peellisuuden. Kertomusvuonna vireillä oli vesi- 22443: teknisiä mahdollisuuksia uusia kalkinpoltta- lakia täydentävän ennakkotoimenpideasetuk- 22444: mon pölynpoistoa ja rakentaa terässulaton ha- sen muutos, jossa turvetuotantoalueita on esi- 22445: japölyjen puhdistuslaite. Näillä yhteensä yli 50 tetty asetuksen mukaisen ilmoitusvelvollisuu- 22446: Mmk:n investoinneilla voidaan yhtiön mukaan den piiriin. 22447: vähentää tehtaan pölypäästöjä n. 20 OJo. Puh- Valtakunnallisesti turvetuotanto on suhteelli- 22448: distusaste nousee vain yhden prosenttiyksikön. sen pieni vesistökuormittaja. Turvetuotanto- 22449: Raahen terästehtaan mereen lasketun veden alueille tyypillisenä pidetään kiintoainekuormi- 22450: kiintoaine- ja öljymäärien pienentäminen ovat tuksen kasvua. 22451: keskeisiä toimenpiteitä vesistökuormitusta vä- Vapo Oy:llä on n. 300 eri työpistettä, joista 22452: hennettäessä. Öljyvuotojen tiivistäminen, öl- 230 on valmiina tuotantoon. Kuormitus koh- 22453: jynkeräilyn tehostaminen ja vedenkierrätyksen distuu siten vähäisinä määrinä moniin eri koh- 22454: lisääminen toteutuvat prosessimuutosten ja teisiin. 22455: -parannusten yhteydessä sekä jatkuvina toimi- Turvetyömaille on kehitetty uusia vesienkä- 22456: na normaaleihin käyttö-, korjaus- ja huoltotoi- sittelyratkaisuja ja vesistövaikutusten ehkäisy 22457: mintoihin liittyen. Toimien kustannuksia on on otettu entistä paremmin huomioon. Kerto- 22458: yhtiön mukaan vaikea eritellä. musvuonna vesiensuojelukustannukset olivat 22459: Rautaruukki Oy:n Hämeenlinnan tehtaan 10 OJo uuden turvetuotantoalueen valmisteluin- 22460: päästöt ilmaan eivät aiheuta rasitteita ympäröi- vestoinneista. Lisäksi velvoitetarkkailu- ja tut- 22461: välle luonnolle. Tehtaan tarvitsema prosessi- ja kimuskustannukset turvetuotantoalueilla olivat 22462: jäähdytysvesi otetaan Vanajaveden Miemalan- n. 1,6 Mmk. 22463: selältä ja jätevedet johdetaan samaan vesis- Turvetuotannon pölyhaitat ilmaan ovat ai- 22464: töön. Jätevedet aiheuttavat vesistössä lähinnä heuttaneet paikoitellen huolta. Ilmiö on liitty- 22465: rauta- ja kiintoainepitoisuuksien kohoamista. nyt yleensä pitkälle maatuneeseen turpeeseen. 22466: 281 22467: 22468: Ilman laadun ohjeeilinen laskeuma-arvo ylittyy Sahojen ja kyllästämöiden tarkkailu- ja seu- 22469: ajoittain tutkimustulosten mukaan tuotanto- rantakustannukset ovat vähäiset turvetuotanto- 22470: alueiden välittömässä läheisyydessä. Ongelmal- alueisiin verrattuna, mutta monet rakenteelliset 22471: lisillakin alueilla jo varsin lähellä tuotantoalut- investoinnit ovat edesauttaneet ympäristönsuo- 22472: ta pölylaskeuma jää tuotantoaikanakin selvästi jelutilannetta. Yhtiön Kevätniemen sahaa sa- 22473: alle ohjarvon. Pölyvaikutusten toteamiseksi on neerataan. Yhtiön koko investoinneista ympä- 22474: tehty pölytarkkailututkimuksia. ristönsuojelun osuutta on sen mukaan vaikea 22475: Haukinevan tehtaiden ympäristöasiat liitty- erottaa kustannuseränä. Kyllästämöillä on pa- 22476: vät lähinnä ilmansuojeluun sekä jätehuoltoon rannettu valutuskenttien kuntoa ja katettu kä- 22477: ja Aitanevan säkittämöllä jätehuoltoon. sittelystä tulevien puutavaraerien varastointi- 22478: Jätehuoltolain mukaisesti turvetuotantoalu- aluetta. 22479: eilta on tehty jätehuoltoilmoitukset. Tuotan- Vei t s i 1u o t o 0 y . Yhtiön Veitsiluodon 22480: non aikana ei käytetä kemikaaleja, joten toi- tehtaiden luvanvaraiset päästöt veteen alittivat 22481: minnasta syntyy vähän jätteitä. Ongelmajät- kertomusvuonna lupaehdot. Ilmapäästöt eivät 22482: teiksi luokiteltuja jätteitä ovat vain jäteöljy olleet kertomusvuonna luvanvaraisia. Selluteh- 22483: sekä akut, jotka hoidetaan jätehuoltoilmoituk- taan rikkidioksidin päästäohjearvo tulee voi- 22484: sen mukaisesti. Muita muodostuvia jätteitä maan vuoden 1998 alussa. Veitsiluodon tehtai- 22485: ovat mm. rautaromu ja aumanpeitemuovit. den ilmansuojeluilmoitus oli kertomusvuonna 22486: Vapa Oy:llä oli kertomusvuonna viisi me- viranomaiskäsittelyssä. Veitsiluodon tehtaat ei- 22487: kaanisen puunjalostuksen toimintayksikköä. vät yhtiön mukaan kuormita merkittävästi 22488: Sahoilla keskeiset ympäristöasiat ovat jäte- maaperää. Sahalla käytetään sinistymäsuoja- 22489: huolto ja ilmansuojelu. Yhtiö on tehnyt kaikis- aineita, jotka eivät sisällä kloorifenoleja. 22490: ta sahoistaan, kyllästämöistään ja turvetoimi- Veitsiluodon tehtaiden rikkipäästöt ja jäte- 22491: alan jalostuslaitoksistaan jätehuoltoilmoituk- vesien kemiallinen kuormitus ovat vähentyneet 22492: set. Ongelmajätteet on toimitettu Ekokem murto-osaan vuoden 1970 tasosta ja vähenevät 22493: Oy:lle jätehuoltopäätösten mukaisesti. Ongel- edelleen, sillä vuosien 1987-88 aikana yhtiö 22494: majätteitä ovat puunsuojausaineita tai kylläs- on toteuttanut laajan ympäristönsuojelua kos- 22495: tysaineita sisältävät jäte-erät sekä jäteöljy. kevan investointiohjelman, jonka kokonais- 22496: Muita jätteitä ovat mm. rautaromu, tuhka, kustannukset olivat 165 Mmk. Ohjelmaan liit- 22497: muovi sekä puu- ja talousjäte. tyen Veitsiluodon ja Oulun tehtailla käynnis- 22498: Ilmansuojelulain mukaisesti yli 5 MW:n tettiin kertomusvuoden lopulla aktiivilietelai- 22499: lämpölaitokset ovat ilmoitusvelvollisia. Tämä tokset, joiden toiminta optimoidaan v. 1989. 22500: velvoite koskee Vapa Oy:n Hankasalmen ja Veitsiluodon tehtailla uusittiin vuoden 1989 22501: Kevätniemen sahoja sekä Haukinevan tehtaita. aikana selluloosatehtaan väkevien hajukaasu- 22502: Osalla yhtiön sahoista ei ole ilmansuojelulain jen käsittelyjärjestelmä, josta aiheutui n. 12 22503: mukaista ilmoitusvelvollisuutta. Sahat päästä- Mmk:n kustannukset. Yhtiön suunnitelmiin 22504: vät ilmaan lähinnä rikkidioksidia, typen oksi- kuuluu myös voimalaitoksen perusinvestointi, 22505: deja ja pölyä. joka toteutetaan 1990-luvun ensimmäisellä 22506: Yhtiön kyllästämöiden vesiasiat keskittyvät puoliskolla. Investointi vähentää olennaisesti 22507: pohjavesikaivojen kyllästysainepitoisuuksien Veitsiluodon voimalaitoksen raskaan polttoöl- 22508: seurantaan ja sahoilla vesivarastojen aiheutta- jyn käyttömääriä. Hankkeen kokonaiskustan- 22509: miin veden laatumuutoksiin. Pitoisuuksia seu- nukset ovat n. 450 Mmk, ja hanke alentaa 22510: rataan yhtiön mukaan vesiviranomaisten anta- olennaisesti rikin ja typen oksidien päästöjä. 22511: mien tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti. Yhtiön Veitsiluodon tehtaiden ympäristön- 22512: Viime vuosina tehtyjen rakenteellisten muu- suojeluinvestoinnit olivat v. 1987-89 n. 40 22513: tosten vuoksi kyllästämöiden aiheuttamien Mmk vesiensuojelun ja n. 17 Mmk ilmansuoje- 22514: päästöjen riski on selvästi pienentynyt. Vapa lun osalta. Arviot 1990-luvun vastaavista kus- 22515: Oy:n sahoilla pyritään siirtymään puutavaran tannuksista ovat n. 130 Mmk ja 165 Mmk. 22516: vesivarastoinnista maavarastointiin sekä puuta- Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden päästöt 22517: varan säilyvyyden että ympäristövaikutusten veteen alittivat kertomusvuonna lupaehdot. 11- 22518: vuoksi. Sahojen energiantuotanto perustuu mapäästöjen ohjearvot tulevat voimaan vuo- 22519: vastedeskin pääosin ympäristölle suotuisiin den 1998 alussa. Suurimmat päästöt muodos- 22520: puupolttoaineisiin. Jätehuoltoa kehitetään yh- tuvat rikkidioksidista, typen oksideista ja pö- 22521: teistyössä jätehuoltoviranomaisten kanssa. lyistä. 22522: 22523: 36 390649T 22524: 282 22525: 22526: Oulun selluloosatehdas on käytännöllisesti mistöisiä osakeyhtiöitä koskevia ympäristönor- 22527: katsoen kokonaan uusittu 1980-luvulla ja va- meja. Valtionyhtiöiden ympäristöasioiden hoi- 22528: rustettu tehokkailla puhdistusjärjestelmillä. to on tapahtunut yleisen lainsäädännön ja 22529: Tästä syystä tehtaalla ei ole lähivuosina merkit- ympäristöviranomaisten antamien normitusten 22530: täviä investointitarpeita. Kemianteollisuudessa nojalla. 22531: orgaanisen kemian tehtaiden hajurikkiyhdistei- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 22532: den päästöjä vähennetään yhtiön mukaan lähi- alalle ei sinänsä kuulu ympäristönormitus. Mi- 22533: vuosina toimenpitein, jotka aiheuttavat 5-10 nisteriöllä ei ole myöskään voimavaroja ympä- 22534: Mmk:n kustannukset. ristönormien valmisteluun eikä systemaattiseen 22535: Oulun tehtaiden ympäristönsuojeluinvestoin- valtionyhtiöiden toimipaikkojen ympäristö- 22536: nit olivat v. 1987-89 n. 40 Mmk ja ilmansuo- kuormitusten valvontaan. Kauppa- ja teolli- 22537: jelun osalta n. 15 Mmk. Vastaavat kustannuk- suusministeriö katsoo, ettei sillä ole mahdolli- 22538: set 1990-luvulla ovat arviolta n. 80 Mmk ja n. suuksia asettaa valtionyhtiöille yleisiä tai erityi- 22539: 45 Mmk. siä ympäristönormeja. Sen sijaan poikkeus- 22540: Yhtiön Kemijärven tehtaiden kertomusvuon- tapauksissa, esim. uuden ympäristöä huomat- 22541: na voimassa olleessa jätevesiluvassa ei ollut tavasti rasittavan valtionyhtiön tuotantolaitok- 22542: raja-arvoja, mutta lupa velvoitti puhdistamaan sen perustamisen yhteydessä tai mahdollisissa 22543: jätevedet ajanmukaisella menetelmällä. Kemi- valtionyhtiöiden aiheuttamissa merkittävissä 22544: järven tehtaalla päästötaso on yhtiön mukaan ympäristöongelmatilanteissa, yhteistyö kaup- 22545: hyvää kansallista tasoa. Yhtiö on jättänyt jäte- pa- ja teollisuusministeriön ja ympäristöminis- 22546: vesilupaehtojen tarkistamista koskevan hake- teriön sekä asianomaisen valtionyhtiön kanssa 22547: muksen vesioikeuteen vuoden 1987 lopulla jä- on perusteltua. 22548: tevesiluvan uusimiseksi. Valtionyhtiöiden, kuten muidenkin yritys- 22549: Kemijärven selluloosatehtaan ilmansuojeluil- ten, vesistökuormituksen seuranta on jo 1970- 22550: moitus oli kertomusvuonna viranomaiskäsitte- luvulta ollut vesihallituksen, nyttemmin vesi- ja 22551: lyssä. Kemijärven tehtaalla kaksinkertaistetaan ympäristöhallituksen tehtävä. Ilmansuojelu- ja 22552: v. 1989 ilmastetun lammikon toimintateho. jätehuoltokysymyksissä vastuuviranomainen 22553: Hankkeen kustannukset ovat n. 7 Mmk. Sa- on käytännössä lääninhallitus. Toimipaikkojen 22554: maan aikaan tehtaan ilmapäästöjä pienenne- lupaehtoihin sisältyvät myös yhtiöiden itsensä 22555: tään aseotamaHa sähkösuodin meesauunin sa- suorittamaa päästöjen ja ympäristön laadun 22556: vukaasujen puhdistukseen. Tämän kustannuk- tarkkailua koskevat vaatimukset. Kauppa- ja 22557: set ovat n. 3 Mmk. teollisuusministeriön mielestä valtionyhtiöiden 22558: Kemijärven tehtaiden ympäristönsuojeluin- ympäristökysymyksiä hoidetaan edelleen pää- 22559: vestoinnit olivat v. 1987-89 vesiensuojelun asiassa suoraan asianomaisen valtionyhtiön ja 22560: osalta n. 10 Mmk ja ilmansuojelun osalta n. 35 vastuullisen ympäristöviranomaisen välisenä 22561: Mmk. Kustannukset ovat 1990-luvulla arvion yhteistoimintana. 22562: mukaan vastaavasti n. 100 Mmk ja 55 Mmk. Valtionyhtiöille asetettu kannattavuusvaati- 22563: Veitsiluoto Oy:n kaikilla kolmella selluloosa- mus edellyttää, että niillä tulee olla vastaavat 22564: tehtaalla on otettu käyttöön jätevesien biologi- toimintaedellytykset kuin muilla yhtiöillä. Val- 22565: nen puhdistusmenetelmä. Selluloosan valkai- tionyhtiöt ovat ajoittaneet ympäristönsuoje- 22566: susta aiheutuvat organisten klooriyhdisteiden luinvestointinsa taloudellisten edellytysten mu- 22567: päästöt on näin voitu alentaa puoleen aiem- kaisesti yleensä tehdasprosessien uusintojen ja 22568: masta tasosta. Yhtiö tutkii keinoja vähentää uusien tuotantolaitosten rakentamisen yhtey- 22569: edelleen orgaanisten klooriyhilisteiden päästöjä teen. Tähän on lainsäädäntö suonut mahdolli- 22570: selluloosan valkaisusta ja tullee investoimaan suuden. 22571: 1990-luvulla tähän valittavasta menetelmästä Valtionyhtiöille voidaan kauppa- ja teolli- 22572: riippuen 185-220 Mmk. suusministeriön mukaan asettaa kannattavuus- 22573: Kauppa- ja teollisuusministeriön vaatimuksen lisäksi mm. ympäristönsuojeluun 22574: käsitys valtionyhtiöiden ympäris- liittyviä vaatimuksia. Tällöin on kuitenkin val- 22575: tö kysy m y k s i s t ä . Ilmansuojelulain, vesi- tionyhtiöiden toimintaa koskevan valtioneu- 22576: lainsäädännön, jätehuoltolain ja ydinenergia- voston tekemän periaatepäätöksen mukaan 22577: lainsäädännön vaatimukset koskevat valtion- mahdollinen lisärasitus eduskunnan tai valtio- 22578: yhtiöitä kuten muitakin yrityksiä. Kauppa- ja neuvoston etukäteen tekemien päätösten perus- 22579: teollisuusministeriö ei ole antanut valtionenem- teella korvattava yhtiölle tai otettava huo- 22580: 283 22581: 22582: mioon valtion kokonaan omistaman yhtiön saan kaikin tavoin tämän tavoitteen toteutta- 22583: tuottovaatimuksia asetettaessa. miseen, jonka saavuttamiseksi yksi keskeinen 22584: Saatujen selvitysten perusteella valtionenem- keino on sen oman yritystoiminnan ympäristö- 22585: mistöisien osakeyhtiöiden ympäristöä rasitta- rasitteiden mahdollisimman nopea vähentämi- 22586: vat vaikutukset ovat vähentyneet selvästi 1980- nen. Valtio voi omistajana säädellä yhtiöidensä 22587: /uvulla jo suoritettujen ympäristöinvestointien ympäristönsuojelun päätavoitteita ja toiminta- 22588: ja päästöjen vähentämiseen suunnattujen oh- linjoja sekä mitoittaa siitä aiheutuvat kustan- 22589: jelmien toteuttamisen tuloksena. Yhtiöiden nukset optimaalisesti sekä ympäristönsuojelun 22590: tuotantolaitosten ympäristölle haitalliset pääs- että yhtiöiden taloudellisten toimintaedellytys- 22591: töt olivat kertomusvuonna pääosin voimassa ten näkökulmasta. Tavoitteena tulee olla, että 22592: olleiden lupaehtojen mukaiset. Joitakin poik- valtionenemmistöiset yhtiöt ov t teollisuuden 22593: keuksia tästä voitiin tosin havaita. eturivissä tuotantoyksiköidensä ympäristövai- 22594: Viime vuosien vähenemisestä huolimatta kutusten vähentämisessä. 22595: monien valtionyhtiöiden tuotantotoiminta Vaikka kauppa- ja teollisuusministeriölle ei 22596: kuormittaa edelleen ympäristöä tuntuvilla hai- varsinaisesti kuulukaan ympäristönormien laa- 22597: tallisilla päästöillä. On merkille pantavaa, että dinta ja niiden noudattamisen seuranta, niin 22598: viranomaiset eivät olleet kertomusvuonna aset- valtion teollisuusyhtiöiden omistajan edusta 22599: taneet suurelle osalle päästöjä lainkaan raja- vastaavana viranomaisena sen tulee tarkkailla 22600: arvoja tai lupaehtoja tai että luvat olivat viran- valtionyhtiöiden ympäristökysymyksiä ja tar- 22601: omaiskäsittelyssä. Eräät lupaehdot tulevat voi- vittaessa puuttua niiden ratkaisemiseen. On 22602: maan vasta ensi vuosikymmenen lopulla. Ym- lisäksi perusteltua, että kauppa- ja teollisuus- 22603: päristönsuojeluinvestoinneista ja -ohjelmista ministeriö yhteistyössä ympäristöviranomaisten 22604: huolimatta valtionyhtiöiden aiheuttama ympä- ja asianomaisten yhtiöiden kanssa laatii ta- 22605: ristökuormitus jatkuu näin ollen edelleen. voite- ja toimenpideohjelman valtionyhtiöiden 22606: Pilaantumaton ympäristö on nykyään yhä ympäristöä rasittavien päästöjen mahdollisim- 22607: arvostetumpi elämisen korkeaan laatuun liitty- man nopeaksi vähentämiseksi. 22608: vä ominaisuus. Valtion tulee pyrkiä toiminnas- 22609: 284 22610: 22611: 22612: 22613: 22614: Paikallistarkastukset 22615: Tämän kertomuksen valmisteluun liittyen on virastot ja laitokset: Turun keskusvankila, 22616: suoritettu Suomen ulkomaanedustustojen pai- Puolustusministeriön rakennustoimisto, jossa 22617: kallistarkastukset seuraavasti: Rio de Janeiron kuultiin myös Turun piirirakennustoimiston 22618: konsulinvirasto 16.1.1989, Brasilian suurlähe- edustajaa, Lounais-Suomen sotilasläänin esi- 22619: tystö 17.-18.1.1989, Sao Paulon pääkonsulin- kunta, Turun lääninverovirasto, Turun yliopis- 22620: virasto 19.1.1989 ja Buenos Airesin suurlähe- ton Turun opettajankoulutuslaitos, Valtion vil- 22621: tystö 20.-21.1.1989. Tämän jälkeen suoritet- javaraston Naantalin varasto, Valtionrautatei- 22622: tiin tarkastukset kahteen tarkastusjaostoon ja- den Turun konepaja, Kansanterveyslaitoksen 22623: kautuneina siten, että ensimmäinen tarkastus- Turun aluelaitos, Varsinais-Suomen erityis- 22624: jaosto toimitti tarkastuksen Liman suurlähe- huoltopiirin kuntainliiton Pompon alueen toi- 22625: tystössä ja toinen Santiago de Chilen pääkon- miyksiköt, Turun vesi- ja ympäristöpiiri, Outo- 22626: sulinvirastossa 22.-24.1.1989. Tämän jälkeen kumpu Oy:n Porin tehtaat ja Kemira Oy:n 22627: jaostot yhdistyivät ja toimittivat tarkastukset Vuorikemian tehtaat. 22628: Bogotan suurlähetystössä 26.-27.1.1989 ja Paikallistarkastusten yhteydessä esille tullei- 22629: Caracasin suurlähetystössä 28.-30.1.1989. ta kysymyksiä on pääosin käsitelty kunkin 22630: Uudenmaan läänissä paikallistarkastuskoh- hallinnonalan yhteydessä. Niiltä osin kuin se ei 22631: teina olivat lääninhallituksen lisäksi Uuden- ole ollut mahdollista, on paikallistarkastusten 22632: maan työvoimapiiri 16.11.1988, Jorvin sairaa- yhteydessä kertynyt aineisto jätetty vuodeksi 22633: lan kuntainliitto 30.11.1988, Uudenmaan piiri- 1989 valittujen valtiontilintarkastajien käyt- 22634: rakennustoimisto 2.12.1988, Helsingin vesi- ja töön jatkoselvittelyjä varten. 22635: ympäristöpiiri 14.12.1988, Keski-Uudenmaan 22636: ammattikoulutuksen kuntainliitto 16.12.1988, 22637: Suomenlinnan rannikkotykistörykmentti Ulkoasiainministeriön hallinnonala 22638: 17.5.1989, Valtion maatalousteknologian tut- 22639: kimuslaitos 7.6.1989. Kaupallisten sihteerien toimeksiantojen las- 22640: Hämeen läänissä toimitettiin tarkastus Etelä- kutus. Y 1ei s t ä . Suomalaisten yritysten kan- 22641: Suomen sotilasläänin esikunnassa 5. 5 .1989. sainvälistymispyrkimyksiä samoin kuin vien- 22642: Kymen läänissä toimitettiin paikallistarkas- ninedistämistehtäviä varten toimii ulkomailla 22643: tukset 14.-15.9.1988. Tarkastuskohteina oli- Suomen edustustojen yhteydessä kaupallisia 22644: vat lääninhallituksen lisäksi seuraavat virastot sihteereitä, teollisuussihteereitä, Vientikoulu- 22645: }<t laitokset: Kaakkois-Suomen sotilasläänin tussäätiön kaupallisia avustajia ja teollisuussih- 22646: esikunta, Kymen ja Mikkelin piirirakennustoi- teeriavustajia sekä SUE-sihteereitä. 22647: misto, jossa kuultiin myös puolustusministe- Kaupallisia neuvoksia tai sihteereitä oli ker- 22648: riön rakennustoimiston edustajaa, Kotkan me- tomusvuoden lopulla 78. 22649: renkulkuoppilaitos, Kotkan puutalousopisto, Tehtävät . Kaupallisen sihteerin tehtävä- 22650: Kymen läänin maanmittauskonttori, jossa nä on seurata asemamaan kehitystä ja tiedot- 22651: kuultiin myös Kouvolan maanmittaustoimiston taa suomalaisille viejille myyntimahdollisuuk- 22652: edustajaa, Kymen tie- ja vesirakennuspiiri, sista kohdemaassa, suorittaa suppeita markki- 22653: Kaakkois-Suomen rautatiepiiri, Kotkan meren- naselvityksiä ja valmistella ehdotuksia vienti- 22654: kulkupiiri, Kotkan luotsipiiri ja Kymen vesi- ja kampanjatoiminnan toteuttamiseksi eri toimi- 22655: ympäristö piiri. aloilla sekä osallistua kampanjatapahtumien 22656: Turun ja Porin läänissä toimitettiin paikat- toteutukseen ja tuloksien seurantaan. Kaupal- 22657: Hstarkastukset 11.-13.10.1988. Tarkastuskoh- listen sihteerien tulee avustaa viejiä myös 22658: teina olivat lääninhallituksen lisäksi seuraavat muulla tavoin, mm. hankkimalla kysyntä- ja 22659: 285 22660: 22661: hintatietoja, selvittämällä standardeja, hankki- että toimeksiannon maksullisuudesta sovitaan 22662: malla luottotietoja, välittämällä yhteyksiä huo- kirjallisesti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä 22663: litsijoihin, asianajajiin ja mainostoimistoihin. toimeksiantajan kanssa. 22664: Tämän lisäksi kaupalliset sihteerit ovat myös Tehtävien j a k o . Kaupallisten sihteerien 22665: tuojien käytettävissä. Tämäntyyppisen toimek- toimintaa ohjaavat tehtävät jakaantuvat ulko- 22666: siantotyön osuus on n. 60 OJo kaupallisen sih- asiainministeriön ja Suomen Ulkomaankaup- 22667: teerin koko työajasta. Erilaiset hallinnolliset paliiton kesken. 22668: tehtävät ja omatoiminen työskentely, kuten Ulkoasiainministeriön tärkeimmät tehtävät 22669: erilaiset osallistumiset kaupallisiin messuihltt. ovat: 22670: tiedotus- ja edustustilaisuuksiin, vievät lopun - verkoston hallinto 22671: ajan. - kauppapoliittiset toimeksiannot ja kau- 22672: M a k s u p e r u s teet . Kaupallisten sihtee- pallisten sihteerien ohjaaminen niiden valmiste- 22673: rien toimeksiannot olivat maksuttornia koko luissa sekä 22674: 1960- ja 1970-luvun ajan. Vasta 1.1.1983 voi- - budjettiesitysten valmistelu ja budjettival- 22675: maan tullut ja aiemman maksuperusteasetuk- vonta. 22676: sen (772/77) kumonnut ulkoasiainhallinnon Ulkomaankauppaliiton tehtävänä on 22677: maksuperusteasetus (1068/82) muutti kaupal- - ohjata ja johtaa kaupallisia sihteereitä 22678: listen sihteereiden suoritteet maksullisiksi. Ase- kampanjatapahtumien suunnittelussa ja toteu- 22679: tuksen mukaan jokaisesta toimeksiannosta tuli tuksessa 22680: yleensä periä maksuna vähintään 500 mk. Vuo- - tukea kaupallisia sihteereitä tietopalveluin 22681: den 1985 toukokuussa voimaan tullut muutos - tuottaa kaupallisten sihteereiden käyttöön 22682: (302/85) jakoi maksut eri ryhmiin käytetyn julkaisu- ja tiedotusaineistoa 22683: työajan perusteella 150 mk:sta 750 mk:aan. - avustaa kaupallisia sihteereitä näiden yh- 22684: Viimeisin muutos (432/87), joka tuli voimaan teyksissä Suomen elinkeinoelämään 22685: 1.5.1987, korotti maksuja 800 mk:aan. Suurin - valvoa verkoston toiminnan tulokselli- 22686: muutos aiempaan oli se, että muutoksella luo- suutta. 22687: vuttiin alle neljä tuntia kestävien ns. pienpalve- Yhdessä ulkoasiainministeriö ja Ulkomaan- 22688: luiden maksullisuudesta. kauppaliitto hoitavat 22689: Ulkoasiainministeriön antamat - verkoston kehittämisen suunnittelun 22690: o h j e et e d u s t u s t o i 11 e . Ulkoasiainminis- - kaupallisten sihteerien rekrytoinnin 22691: teriö antoi 17.12.1982 hallinnollisen kiertokir- - uusien kaupallisten sihteerien valmennuk- 22692: jeen, joka koski samana päivänä annettua ja sen sekä 22693: 1.1.1983 voimaan tullutta ulkoasiainhallinnon - kaupallisten sihteerien neuvottelupäivien 22694: maksuperusteasetusta. Kirjeessä ministeriö to- ja aluekokousten valmistelun. 22695: tesi, että uutta asetusta sovellettaessa on huo- Toiminnasta aiheutuvat menot ja 22696: mattava, että kaupallisen sihteerin suoritteet tulot . Kaupallisten sihteerien toiminnasta 22697: tulivat maksullisiksi. Lisäksi kiertokirjeessä aiheutuvat menot sisältyvät ulkoasiainhallin- 22698: korostettiin, että edustuston päällikön on mää- non yleisiin menoihin ja niiden täsmällinen 22699: rättävä konsuliasioita ja tulojen perintää hoita- erittely on siten vaikeaa. Kaupallisten sihtee- 22700: va henkilö perehtymään tarkoin ohjeisiin ja rien toiminnasta aiheutuvat menot olivat kerto- 22701: tarvittavilta osin saatettava ne muunkin henki- musvuonna n. 80 Mmk. Kaupallisten sihteerien 22702: löstön tietoon sekä valvottava korotettujen toimeksiannoista perittiin maksuja kertomus- 22703: maksujen perimistä heti vuoden alusta. vuonna n. 1,4 Mmk. 22704: Uuden maksuperusteasetuksen antamisen Eräitä se l v i t yksiä . Valtiontilintarkas- 22705: jälkeen, asetus annettiin 15.4.1985 ja tuli voi- tajat ovat kertomuksessaan vuodelta 1987 (s. 22706: maan 1. 5.1985, ulkoasiainministeriö antoi 50-61) käsitelleet laajasti kaupallisten sihtee- 22707: 22.4.1985 kiertokirjeen asiasta. Tässä kuten rien toimintaa. Valtiontilintarkastajat totesivat 22708: edellisessäkin kirjeessä korostettiin edustuston mm., että kaupallisten sihteerien toimeksianto- 22709: päällikön velvollisuutta valvoa korotettujen työskentelyn tulisi olla kokonaan maksullista, 22710: maksujen perimistä. Kiertokirjeen liitteenä oli koska korostetumpi maksullisuus myös vaikut- 22711: 15-sivuinen hyvin yksityiskohtainen ohjeisto taisi valikoivasti kaupallisille sihteereille suun- 22712: maksuperusteasetuksen soveltamisesta. tautuviin toimeksiantoihin. 22713: Ulkoasiainministeriön yleiskirjeessä 4.1.1988 Kertomusvuoden jälkeen kesällä 1989 on 22714: todettiin, että kaupallinen sihteeri vastaa siitä, valmistunut KS-TS-toimikunnan mietintö 22715: 286 22716: 22717: (KM 1989:34). Toimikunta selvitti kaupallisten Ennen kaikkia muita toimenpiteitä tulee rat- 22718: sihteerien ja teollisuussihteeriverkostojen toi- kaista se, kenelle yksinomaan kuuluu kaupalli- 22719: mivuutta, toiminnallisia tavoitteita ja kehittä- sen sihteerin toiminnan johto, ohjaus ja val- 22720: mistarpeita. vonta ja millainen asema kaupallisella sihteerii- 22721: Kaupallisten sihteerien toimeksi- tä edustustossa on. Kaupallisen sihteerin irroit- 22722: antotulot Etelä-Amerikassa. Etelä- tamista kokonaan ulkoasiainministeriön hallin- 22723: Amerikassa toimivien kaupallisten sihteerien nonalalta on myös syytä tarkoin tutkia. 22724: toimeksiantotulot v. 1985 ja 1.5.1987- Edellä mainittu Caracasin kaupallisen sihtee- 22725: 31.8.1988 olivat seuraavat: rin toimintaan liittyvä yksityiskohta osoittaa, 22726: - Buenos Airesin kaupallisen sihteerin toi- millaisia epäkohtia saattaa syntyä silloin, kun 22727: meksiannoista kertyi tuloja v. 1985 8 912 mk valvonta ja seuranta on epäselvästi järjestetty. 22728: ja ajalta 1.5.1987-31.8.1988 21 944 mk. Kau- Valtiontilintarkastajat toteavat yksiselitteisesti, 22729: pallisen sihteerin toimipiste lakkautettiin että edustuston päällikön velvollisuutena ja 22730: 31.8.1988. tehtävänä on valvoa, että voimassaolevia sään- 22731: - Bogotan kaupallisen sihteerin toimeksian- nöksiä ja määräyksiä, mm. ulkoasiainhallin- 22732: noista kertyi tuloja v. 1985 8 049 mk ja ajalta non maksuperusteasetusta, tarkoin noudate- 22733: 1.5.1987-31.8.1988 89 492 mk. taan. 22734: - Mexicon kaupallisen sihteerin toimeksian- Kehitysyhteistyö Perussa ja siihen liittyvät tur- 22735: noista kertyi tuloja v. 1985 24 982 mk ja ajalta vallisuusongelmat. Suomen kehitysyhteistyö 22736: 1.5.1987-31.8.1988 11 700 mk. Kaupallisen 22737: Perun kanssa aloitettiin jo 1960-luvun lopulla. 22738: sihteerin toimipiste lakkautettiin 31.8.1988. 22739: Maa oli pitkään Suomen tärkein yhteistyökoh- 22740: - Liman kaupallisen sihteerin toimeksian- de Latinalaisessa Amerikassa. Suomi on myön- 22741: noista ei peritty v. 1985 maksuja. Ulkoasiain- tänyt kertomusvuoden loppuun mennessä kuu- 22742: ministeriö on olettanut, ettei Limassa v. 1985 si kehitysluottoa, yhteensä 107 Mmk, jotka on 22743: ole ollut veloituskriteereitä täyttäviä toimeksi- käytetty erilaisiin kone- ja laitetoimituksiin, 22744: antoja. Kaupallisen sihteerin toimipiste lakkau- maaseudun sähköistykseen ja terveydenhuol- 22745: tettiin 31.12.1986. toon. 22746: - Caracasin kaupallisen sihteerin toimeksi- Tärkeimmät lahjoituksina annettujen avus- 22747: annoista ei v. 1985 eikä ajalta 1.5.1987- tusten kohteet ovat olleet kylien sähköistys, 22748: 31.8.1988 peritty maksuja. Kaupallisen sihtee- tienrakennuskaluston kunnostus ja terveyden- 22749: rin ilmoituksen mukaan Venezuelassa ei juuri huolto. Suomen apua on vuoden 1987 hallituk- 22750: ollut veloitustunnusmerkkejä täyttäviä toimek- sen kehitysyhteistyökertomuksen mukaan tar- 22751: siantoja. koitus muuttaa lähivuosina entistä enemmän 22752: Suomen Caracasin suurlähetystön selvityk- lahjapohjaiseksi. 22753: sessä on mm. yritetty tutkia erityisesti sitä, Suomen kehitysyhteistyövaroilla sähköiste- 22754: onko kaupallisella sihteerillä ollut 1. 5.1987- tään yli 90 kylää Andien vuoristoalueella Cuz- 22755: 31.8.1988 sellaisia toimeksiantoja, joita on pi- con läänissä Valle Sagrado de los Incas- ja 22756: dettävä maksullisina. Selvityksen mukaan voi- Vilcanota-laaksoissa osana maaseudun kehittä- 22757: tiin asiakirjoista poimia ainakin kahdeksan misohjelmaa ja elinkeinoelämän toimintaedel- 22758: toimeksiantoa, joita olisi edustuston mielestä lytysten kohentamista. Jälkimmäiselle hank- 22759: ehkä pidettävä maksullisina. Kysymyksessä oli keelle on myönnetty lahja-apua mm. matala- 22760: erilaisten selvitysten suorittamista ja erilaisten jänniteverkon hankkimiseksi. Noin sadan Suo- 22761: tapaamisten järjestämistä. mesta v. 1973-74 ostetun tiehöylän ja -jyrän 22762: Valtiontilintarkastajien suorittamien tarkas- sekä kuorma-auton korjaus toteutetaan lahja- 22763: tusten perusteella voidaan kaupallisten sihtee- varoin. Hankkeen avulla on tarkoitus parantaa 22764: rien toiminnan yleistä johtamista pitää puut- Perun tieverkoston kuntoa, joka on heikenty- 22765: teellisena. Nykyinen johtamistapa, jossa toi- mässä kunnossapitokaluston puutteen takia. 22766: mintaa ohjaa joissain asioissa u/koasiainminis- Yhteistyötä kuljetusalalla on em. kertomuksen 22767: teriö yksin, joissain Suomen Ulkomaankaup- mukaan tarkoitus jatkaa. 22768: paliitto yhdessä ministeriön kanssa ja eräissä Terveysalan yhteistyö Perun kanssa alkoi 22769: asioissa Ulkomaankauppaliitto yksin, ei val- 1980-luvun alussa. Osana maan sairaaloiden 22770: vonnan kannalta eikä muutoinkaan ole tarkoi- kunnostamiskampanjaa maahan on toimitettu 22771: tuksenmukainen. terveydenhuoltolaitteita ja sairaaloiden keittiö- 22772: 287 22773: 22774: välineitä. Laitetoimituksiin liittyy asennuspal- Väkivallan ja terrorismin kasvu eri puolilla 22775: veluja ja käyttökoulutusta. maailmaa on synnyttänyt kokonaan uudenlai- 22776: sia ongelmia, joihin myös Suomen tulee varau- 22777: Kahdenvälisen kehitysavun kokonaismaksa- tua. Valtiontilintarkastajien mielestä sisäpoliit- 22778: tukset Perulie olivat v. 1985-88: tinen tilanne esim. Perussa saattaa olla jo 22779: sellainen, että turvallisuusriskien vuoksi laaja- 22780: 1985 1986 1987 1988 mittainen kehitysyhteistyö ennen pitkää saattaa 22781: Mmk 22782: käydä mahdottomaksi. Ulkoasiainministeriön 22783: Lahjaa ·············· 8,9 4,3 14,1 21,8 tulee seurata tilannetta jatkuvasti ja neuvotella 22784: Luottoa .............. 11,0 2,3 1,6 4,9 22785: erityisesti paikallisen Suomen edustuston kans- 22786: Yhteensä ............. 19,9 6,6 15,7 26,7 sa siitä, missä laajuudessa kehitysyhteistyötä 22787: voidaan turvallisesti maassa jatkaa ja milloin 22788: Varsinainen terrorismi Perussa alkoi 1980- olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että kehitysyh- 22789: luvun alussa ja nykyisin se on levinnyt jo koko teistyö on syytä keskeyttää kokonaan. 22790: maahan. Väkivallanteot ovat kohdistuneet Perun lisäksi myös Ko/umbiassa turvalli- 22791: myös kehitysyhteistyöntekijöihin. Kertomus- suustilanne voi helposti huonontua niin, että 22792: vuoden aikana surmattiin kaksi ranskalaista myös siellä Suomen läsnäolon jatkamista on 22793: kehitysyhteistyöntekijää. tarkoin harkittava. 22794: 288 22795: 22796: 22797: 22798: 22799: SISÄLLYSLUETTELO 22800: 22801: Sivu Sivu 22802: Vuoden 1988 valtiontilintarkastajien toiminta. . . . . 5 Professorien ja apulaisprofessorien virkojen 22803: täyttämismenettely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 22804: Yleinen osa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Valtion taidehallinto ja taiteen tukeminen.... 137 22805: Vuoden 1988 tilinpäätöksen vertailu vuoden Ammatillisen koulutuksen sopeuttaminen 22806: 1987 tilinpäätökseen............................ 7 työvoimatarpeeseen erityisesti sosiaali- ja ter- 22807: Tulot......................................... 8 veydenhuollossa.............................. 142 22808: Menot........................................ 8 Lääninhallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 22809: Vuoden 1988 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja Lääninkouluttajajärjestelmä................. 150 22810: menoarvioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 22811: Tulot v. 1988................................. 9 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala...... 153 22812: Menot v. 1988................................ 11 Maa- ja metsätalousministeriö.................. 153 22813: Määrärahojen ylitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Peltoalan määrän säätely..................... 153 22814: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset . . . . 15 Maataloushallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 22815: Arviomäärärahojen ylitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Hukkakauran torjunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 22816: Valtionvelka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 22817: Valtion lainananto.................... .. . . . . . . . . 20 Liikenneministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . 167 22818: Hallinnon palvelukyvyn parantaminen . . . . . . . . . 26 Liikenneministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167 22819: Tehtävien ja toimivallan delegointi valtion- Liikenneturvallisuuden parantaminen . . . . . . . . 167 22820: hallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Yksityisten palvelujen käyttö................. 186 22821: 22822: Valtioneuvosto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala..... 194 22823: Oikeuskanslerinvirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Kauppa- ja teollisuusministeriö................. 194 22824: Syyttäjälaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Teknologian kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 22825: Teollisuuspiirien toiminnan kehittäminen . . . . 203 22826: Ulkoasiainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . 47 22827: Ulkoasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala . . . . . . . 212 22828: Länsi-Euroopan taloudellinen ja poliittinen Sosiaali- ja terveysministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 22829: integraatio ja Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Päihdehaitat ja hoitotoimenpiteiden kehittä- 22830: Ulkomaanedustuksen palkkausjärjestelmä . . . 58 minen ........................................ 212 22831: Kansainvälisten sopimusten valmistelu . . . . . . . 62 Lääkärityövoiman kysyntään ja tarjontaan 22832: liittyvät ongelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221 22833: Oikeusministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 Vammaisten erityishuollon palvelut . . . . . . . . . . 226 22834: Oikeusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 22835: Tuomioistuinlaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 Työvoimaministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . 232 22836: Rikoksella loukatun asema................... 74 Työvoimaministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 22837: Kriminaalihuolto............................. 75 Työvoimataseen ja työllisyyden hoidon kehi- 22838: tys v. 1985-88............................... 232 22839: Sisäasiainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . 82 Osa-aikatyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 22840: Sisäasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 Kansainvälinen harjoittelijainvaihto.......... 243 22841: Hallinnon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 22842: Lääninhallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 Ympäristöministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . 248 22843: Verojen ja maksujen siirtäminen pois läänin- Ympäristöministeriö............................ 248 22844: hallitukselta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 Ilmansuojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248 22845: Kunnallishallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 Vesistöjen hajakuormitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 22846: Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen . . . . . . 94 Rakennuslain poikkeuslupajärjestelmä . . . . . . . 260 22847: 22848: Puolustusministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . 101 Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt. . . . . . . . . . . . . . . . . 266 22849: Puolustusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 Yleiskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 22850: Tehtävien ja toimivallan delegointi . . . . . . . . . . . 101 Taloudellinen tila ja kehitys kertomusvuonna 266 22851: Seuranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 Valtion ja valtionenemmistöisten yhtiöiden 22852: Kuljetukset................................... 109 väliset rahoitussuhteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 22853: Valtionyhtiöiden ympäristökysymykset. . . . . . . 268 22854: Valtiovarainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . 113 22855: Valtiovarainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 Paikallistarkastukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284 22856: Suomen vaihtotase- ja inflaatiokehitys . . . . . . . 113 Ulkoasiainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . 284 22857: Valtion virkapalkkajärjestelmä............... 123 Kaupallisten sihteerien toimeksiantojen lasku- 22858: tus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284 22859: Opetusministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 Kehitysyhteistyö Perussa ja siihen liittyvät 22860: Opetusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 turvallisuusongelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286 22861: 1989 vp. n:o 14 22862: 22863: 22864: 22865: 22866: HALLITUKSEN KERTOMUS 22867: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA 22868: VUONNA 1988 22869: 22870: 22871: * 22872: ANNETTU 22873: EDUSKUNNALLE VUODEN 1989 22874: VAL TIOP ÄIVILLÄ 22875: 22876: 22877: 22878: 22879: HELSINKI 1989 22880: ISSN 0356-3804 22881: 22882: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus 22883: Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää- 22884: ja tilasta vuonna 1988 annetaan valtiopäiväjär- tös vuodelta 1988 on erikseen jaettu Eduskun- 22885: jestyksen 30 §:n mukaisesti Eduskunnalle. nan jäsenille. 22886: 22887: 22888: 22889: 22890: 390965M 22891: SISÄLLYSLUETTELO 22892: Sivu Sivu 22893: l. Julkinen talous ............................. . 7 7 .1. Ulkomainen valtionvelka .............. . 57 22894: 2. Finanssipolitiikka ........................... . 9 7 .2. Kotimainen valtionvelka ............... . 58 22895: 3. Valtiontalouden tasapaino .................. . 12 7.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta .. 60 22896: 4. Valtion tulot ................................ . 14 22897: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kan- 22898: nettavat verot .......................... . 16 LIITTEET 22899: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat ve- 22900: rot ja maksut .......................... . 17 1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä sekä hal- 22901: 4.3. Valmisteverot. ......................... . 18 linnolliset taseet. ............................ . 61 22902: 4.4. Muut verot ............................ . 18 2. Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 22903: 4.5. Muut tulot ............................. . 20 1988 ........................................ . 63 22904: 5. Valtion menot .............................. . 22 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1988 .. . 64 22905: 5.1. Valtion menot tehtävien mukaan ...... . 23 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain .... . 68 22906: 5 .l.l. Yleiset tehtävät ................. . 24 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin .... . 70 22907: 5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät 26 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain .. 72 22908: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen ....... . 32 7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja me- 22909: 5.1.4. Muut menot .................... . 37 nolajiryhmittäin vuonna 1988 ............... . 73 22910: 5.2. Menot menolajeittain .................. . 37 8. Valtion virat ja toimet sekä henkilöstön mää- 22911: 5.2.1. Kulutusmenot .................. . 38 rä ........................................... . 75 22912: 5.2.2. Siirtomenot ..................... . 38 9. Valtion palkkausmenot ja valtionavut palk- 22913: 5.2.3. Sijoitusmenot. .................. . 39 kauksiin .................................... . 75 22914: 5.2.4. Muut menot .................... . 40 10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja 22915: 6. Valtio muiden sektorien rahoittajana ....... . 41 eläkemenot ................................. . 76 22916: 6.1. Rahoitustuki tukimuodoittain ......... . 41 11. Valtion virkasuhteinen henkilöstö sijoitus- 22917: 6.1.1. Siirrot .......................... . 41 palkkausluokan ja sukupuolen mukaan loka- 22918: 6.1.2. Lainananto ja osakesijoitukset .. . 42 kuussa 1988 ................................. . 76 22919: 6.1.3. Valtiontakaukset ja korkotuet .. . 42 12. Valtion lainananto .......................... . 77 22920: 6.1.4. Rahoitustuen kansantaloudelli- 13. Valtion korkotukilainat ..................... . 82 22921: nen arviointi .................... . 43 14. Valtion myöntämät takaukset ............... . 86 22922: 6.2. Rahoitustuki tuensaajasektoreittain .... . 44 15. Valtionvelka ................................ . 90 22923: 6.2.1. Julkisyhteisöt ................... . 45 16. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis- 22924: 6.2.2. Yritykset ja rahoituslaitokset ... . 45 tamat osakkeet ja osuudet .................. . 92 22925: 6.2.3. Kotitaloudet .................... . 46 17. Valtion liikeyritykset. ....................... . 94 22926: 6.2.4. Ulkomaat. ...................... . 47 18. Selostuksia vuoden 1988 tulo- ja menoarvion 22927: 6.3. Rahoitustuki elinkeinotoiminnalle ..... . 47 ja tilinpäätöksen mukaisten tulojen ja meno- 22928: 6.3.1. Alkutuotantoon ja elintarvikkei- jen huomattavimpien eroavuuksien syistä .... 96 22929: siin kohdistuva rahoitustuki ..... 47 19. Valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön 22930: 6.3.2. Jalostus- ja palvelualoille kohdis- yleisistä perusteista annetun lain (13.5.1931/ 22931: tuva rahoitustuki ............... . 50 168) 13 §:n 2 mom. edellyttämät valtion teol- 22932: 6.3.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki lisuuslaitosten vuosikertomukset, tilinpäätök- 22933: elinkeinotoiminnalle ............ . 53 set ja tilintarkastajien lausunnot ............ . 106 22934: 6.4. Valtionyhtiöt vuonna 1988 ............. . 53 20. Selostus vientitakuulaitoksen toiminnasta 22935: 7. Valtionvelka ................................ . 55 vuonna 1988 ................................ . 118 22936: 22937: 22938: 22939: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit 22940: Ei mitään ilmoitettavaa .......................... . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on 22941: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. 0 pyöristetty erikseen, mistä aiheutuu, etteivät 22942: Tietoa ei ole saatu ............................... . summat aina täsmää. 22943: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ............... . 22944: Ennakkoarvio ................................... . * 22945: 1. JULKINEN TALOUS 22946: Julkisten menojen kansantuoteosuuden ko- listä keskiarvoa ja julkinen velka on kansain- 22947: hoaminen pysähtyi vuonna 1987 ja kääntyi välisesti vertaillen matala. 22948: kertomusvuonna selvään laskuun. Suomi seu- Kun kertomusvuonna veroaste nousi ja me- 22949: rasi tässä kansainvälistä kehitystä. Monessa noaste laski tuntuvasti, parani julkisyhteisöjen 22950: muussa maassa, esim. Ruotsissa, Tanskassa ja rahoitustasapaino. Puolet veroasteen noususta 22951: Saksan Liittotasavallassa käänne laskuun ajoit- aiheutui tosin edellisvuosien veronpalautusten 22952: tui jo muutamaa vuotta varhaisemmaksi. Jul- siirtymisestä, ja menoasteen laskusta osa ai- 22953: kisten menojen kasvun rajoittaminen on ylei- heutui tilastokäytännön muuttumisesta. Meno- 22954: sesti nähty välttämättömäksi veroasteen ja jul- jen kasvu hidastui kuitenkin selvästi lähes kai- 22955: kisen velan korkean tason takia. Suomessa kissa pääryhmissä, vaikka tilastomuutos ote- 22956: julkisen talouden osuus on lähellä kansainvä- taan huomioon. 22957: 22958: 1. Julkinen talous kansantaloudessa 22959: 22960: 1970-79 1980-84 1985 1986 1987 1988* 22961: prosenttia bruttokansantuotteesta 22962: 22963: Julkiset kulutus- ja investointimenot .................. 20,0 22,4 23,5 23,8 24,1 23,5 22964: Tulonsiirrot yksityiselle sektorille ..................... 11,3 12,4 13,4 13,8 13,5 12,5 22965: Menoaste ·········································· 34,3 38,1 41,6 42,2 42,2 40,5 22966: Nettoveroaste ······································ 22,8 21,7 23,2 24,3 22,3 25,1 22967: Bruttoveroaste ...................................... 34,1 34,0 36,8 38,1 35,8 37,6 22968: Rahoitusjäämä ...................................... 3,5 0,1 0,1 0,8 -1,2 0,9 22969: 22970: 22971: 2. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksi- Kuvio 1. Julkinen kysyntä, prosenttia bruttokansan- 22972: tyiselle sektorille, volyymin muutos, % tuotteesta 1 ) 22973: 22974: Kulutus Investoinnit Tulonsiirrot') % 22975: Valtio Kunnat Valtio Kunnat 25 -r--------------------, 22976: 1982 ......... 6,0 2,3 5,9 9,4 8,6 22977: 1983 ......... 5,3 3,0 8,0 1,2 8,5 22978: 1984 ......... -1,0 4,7 -3,6 -1,5 3,6 20 22979: 1985 ......... 4,8 4,8 0,5 4,0 6,3 22980: 1986 ......... 1,1 4,3 4,1 1,5 5,3 22981: 1987 ......... 4,3 4,3 11,7 7,4 4,0 22982: 1988* ........ 1,9 3,1 -0,4 5,6 0,0 15 22983: 22984: 1 22985: ) Tulonsiirrot deflatoitu kuluttajan hintaindeksillä, vuonna 1988 22986: tulonsiirrot korjattu vertailukelpoisiksi (Kunnallinen eläkelaitos 22987: 10 22988: siirrettiin kansantalouden tilinpidossa pois julkisyhteisöistä). 22989: 22990: 22991: 22992: 5 22993: 22994: 22995: 22996: 0 22997: 1960 1970 1980 1988* 22998: 22999: 23000: 23001: • Valtio D Kunnat ~ Soslaalitmvarahastot 23002: 1 23003: ) Kulutus ja investoinnit. 23004: 8 23005: 23006: J ulkisyhteisöistä valtio paransi rahoitusase- haaroilla. Kuitenkin myös valtionapujärjestel- 23007: maansa kertomusvuonna 8 mrd markkaa, kun- män katsotaan edistäneen kuntien menojen 23008: nat ja sosiaaliturvarahastot vain muutamia sa- kasvua sitä kautta, että se on korvannut kiin- 23009: toja miljoonia markkoja. Kuntien rahoitusti- teän osuuden menojen arvosta, eräissä tapauk- 23010: lanne pysyikin kertomusvuonna varsin kireänä. sissa varsin korkean osuuden. Valtion ja kun- 23011: tien keskusjärjestöjen välisen neuvottelumenet- 23012: 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät telyn avulla, ns. järjestelyasiakirjaneuvotteluis- 23013: sa, on pyritty rajoittamaan kuntien menojen ja 23014: Valtio Kunnat Sosiaali- Yhteensä 23015: turva- % henkilökunnan kasvua, mutta tavoitteet on 23016: rahastot brutto- lähes aina ylitetty selvästi. Kuntien veroäyrin 23017: kansan- 23018: miljoonaa markkaa tuotteesta 23019: nousupaineiden hillintä on tähän saakka sitä 23020: vastoin onnistunut hyvin. 23021: 1982 ......... -882 162 -739 -0,6 Kertomusvuonna kuntien menojen määrälli- 23022: 1983 ......... -4 359 423 -618 -1.7 23023: 1984 ......... 107 1 233 -195 0.4 23024: nen kasvu hidastui hieman ja keskimääräinen 23025: 1985 ......... 390 176 -120 0,1 veroäyri nousi 0,16 pennillä 16,33 penniin. 23026: 1986 ......... 3 312 79 -608 0,8 Veroäyrin korotukset painottuivai vauraisiin 23027: 1987 ......... -2 448 -2 103 - 86 -1,2 kuntiin ja keskimääräiset erot tasoittuivat hie- 23028: 1988* ........ 5 567 -1 925 464 0,9 23029: man. Erityisen nopeasti kasvoivat edelleen 23030: kuntien tulonsiirrot yksityiselle sektorille, 23031: Julkisen talouden osuuden kasvaminen kan- 15 %, mm. uuden toimeentulotukijärjestelmän 23032: santaloudessa on suureksi osaksi materialisoi- takia. Myös investointitoiminta jatkui edelleen 23033: tunut kunnallistalouteen. Kertomusvuonna vilkkaana ja kuntien velkaantuneisuus lisään- 23034: kuntien ja kuntainliittojen menot olivat 78 Yz tyi. 23035: mrd markkaa eli 18 Olo kansantuotteesta, kun Sosiaaliturvarahastojen rahoitustasapaino 23036: osuus vuonna 1980 oli 16 %. Työvoiman mää- kohentui hieman vuonna 1988, kun yksityisen 23037: rä kunnallistaloudessa on kasvanut keskimää- työnantajan sairausvakuutusmaksua korotet- 23038: rin 4 prosentin vuosivauhtia. tiin 0,25 prosenttiyksikköä. Valtion takuusuo- 23039: Kunnallistalouden kasvua pitävät yllä paljol- ritukset kansaneläke- ja sairausvakuutusrahas- 23040: ti lakisääteiset kehittämisohjelmat eri hallinnon toille olivat silti 1,4 mrd markkaa. 23041: 23042: 23043: 23044: Kuvio 2. Bruttoveroaste Kuvio 3. Nettoveroaste 23045: 23046: 23047: ' 23048: ~----~-,--~~--~--~~--~--,-~--. ' 23049: ~------------------------------------, 23050: 23051: ~; eero&ie w-s-i~~ 23052: !---.~L ' L . . 23053: ~+········•i·········+···········+····i···········i··········+······•···········i··· ·i ~ --------·······-----------·-···········----------------··········----------··- 23054: 23055: 23056: i i 23057: v 23058: 20 +························'········~ ··'·äli·······w······',~··nerot 23059: 23060: 1 23061: 20 23062: 23063: 23064: ~ t 23065: ' Kuonallistaloud aiheu 23066: VälilliSet verot ti 23067: 10 23068: -=···· ··-~~t,:···i 10 23069: 23070: 23071: Valti~taloudesta aiheutunut 23072: i + 23073: 23074: 23075: 23076: o;-~~-r--+-~---r--+--+--~--~-+--4 23077: 1978 1980 1982 1984 1986 1988* 1978 1980 1982 1984 1986 1988* 23078: 9 23079: 23080: 23081: 23082: 23083: 2. FINANSSIPOLITIIKKA 23084: Kertomusvuoden tulo- ja menoarvioesitys ja että valmisteilla oleva verouudistus oli tar- 23085: viimeisteltiin kesällä 1987. Talouden lyhyen koitus aloittaa vuonna 1989. 23086: aikavälin kasvunäkymät olivat tuolloin varsin Budjettiesityksen mukainen finanssipolitiik- 23087: hyvät, mutta ulkoinen tasapainottomuus ja ka mitoitettiin lievästi kasvua tukevaksi työttö- 23088: inflaatiopaineet uhkasivat pidemmän aikavälin myyden alentamiseksi. Samalla budjetti kuiten- 23089: näkymiä. Öljyn hinnan alentunut taso edellytti kin rakennettiin 2 prosentin inflaatiotavoitteen 23090: itäviennin tuntuvaa supistamista, länsiviennin mukaiseksi. Tuloveroasteikon inflaatiotar kis- 23091: kasvattamista vaikeuttivat kapasiteetin puute, tus vastasi tätä inflaatiotavoitetta ja vähennyk- 23092: hintakilpailukyvyn heikkeneminen ja lisäksi set pidettiin ennallaan edessä olevan verouudis- 23093: länsimarkkinoiden kasvun ennustettiin olevan tuksen takia. Valtion menojen määrällistä kas- 23094: selvästi hidastumassa. Kotimaisen kysynnän vua hidastettiin tuntuvasti. 23095: kasvuedellytykset olivat sitävastoin erittäin Kansainvälinen pörssiromahdus lokakuussa 23096: vahvat, tuotantotoiminta kasvatti reaalisia tu- 1987 vahvisti käsityksiä länsimarkkinoiden ve- 23097: loja, mitä vielä lisäsi vaihtosuhteen paranemi- tokyvyn heikkenemisestä. Vuoden lopulla koti- 23098: nen. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen mainen kysyntä oli kuitenkin selvästi ylikuu- 23099: mahdollisti myös velkarahoituksen aikaisem- mentunut, erityisesti pääkaupunkiseudulla, mi- 23100: paa runsaamman käytön. kä edellytti kysyntää rajoittavia toimia. Vuo- 23101: Budjettiesityksen tavoitteena oli tukea tasa- den 1988 alussa päätettiinkin mm. väliaikaises- 23102: painoista pidemmän aikavälin kasvua. Kun ta, alueellisesti porrastetusta investointiverosta 23103: finanssipolitiikka vuonna 1987 oli muodostu- ja suhdannetalletusten kantamisesta. 23104: massa selvästi kasvua tukevaksi ja kapasiteetti- Työmarkkinaratkaisut talvella 1988 solmit- 23105: rajoitukset olivat tulossa vastaan, piti kasvu- tiin selvästi valtiovallan tavoittelemaa korke- 23106: vaikutusta hillitä vuonna 1988. Lisäksi oli otet- ammalle tasolle. Hallituksen tarjous yhdistää 23107: tava huomioon, että talouskasvun ennakoitiin tuloratkaisuun seuraavan vuoden verotusta 23108: olevan hidastumassa kertomusvuoden jälkeen, koskevia mitoituksia hylättiin. Kun lisääntynyt 23109: 23110: 23111: 4. Kansantalouden kehitys 23112: 23113: 1988 1987 1988 23114: Määrä Hinta Määrä Hinta 23115: mrd mk muutos, prosenttia muutos, prosenttia 23116: 23117: Bruttokansantuote ....................... . 440 4,0 5,3 5,2 6,8 23118: Tuonti .................................. . 110 9,0 -0,2 11,5 1,2 23119: Vienti ................................... . 109 2,6 1,9 3,9 4,9 23120: Yksityinen kulutus ....................... . 235 5,7 3,8 5,0 4,7 23121: Julkinen kulutus ......................... . 89 4,5 5,2 2,7 6,5 23122: Yksityiset investoinnit .................... . 95 5,0 5,8 9,7 7,6 23123: Julkiset investoinnit ..................... . 14 8,5 6,9 3.4 7,0 23124: Koko kotimainen kysyntä ................ . 436 5,8 4,6 7.4 5,5 23125: 23126: Vaihtotase, mrd markkaa .............................. . -7,9 -12,6 23127: Palkkasumma, mrd markkaa ........................... . 175,0 193,0 23128: Palkkasumma, muutos % .............................. . 8,8 10,2 23129: Ansiotasoindeksi, muutos % ........................... . 7,1 9,0 23130: Kuluttajahinnat, muutos % ............................. . 3,7 5,1 23131: Työttömyysaste, % ................................... . 5,1 4,5 23132: Nettomaahanmuutto, 1 000 henkeä ..................... . 1,2 1,7 23133: 23134: 2 390965M 23135: 10 23136: 23137: tulonmuodostus uhkasi olennaisesti kärjistää den tuonnin kasvu kaksinkertaistui ja oli 23138: talouden epätasapainottomuuksia, oli talous- 17 Olo, raaka-aineiden tuonti sitä vastoin kasvoi 23139: politiikkaa kiristettävä liiallisen ostovoiman si- hieman vähemmän kuin edellisvuonna. 23140: tomiseksi. Kevään lisäbudjetin yhteydessä ko- Kun vaihtotase oli jo vuonna 1987 selvästi 23141: rotettiinkin tupakan ja alkoholijuomien vero- alijäämäinen, tuonnin nopea kasvu lisäsi ali- 23142: tusta ja hintoja. Suomen Pankki korotti vas- jäämää vuonna 1988, vaikka myös viennin 23143: taavasti peruskorkoa toukokuussa. kasvu nopeutui hieman. Tavarakaupan tase 23144: Erityisten päätösten ohella veroautomatiikka heikkeni kertomusvuonna 1,9 mrd markkaa, 23145: kiristi talouspolitiikkaa vuonna 1988. Inflatori- palvelusten tase 1,5 mrd markkaa, tulonsiirrot 23146: set tuloratkaisut ja progressio lisäsivät tulo- ja ja tuotannontekijätulot heikensivät vaihtota- 23147: varallisuusveron tuottoa 2, 1 mrd markkaa yli setta yhteensä 1,2 mrd markkaa. Vaihtotaseen 23148: alunperin budjetoidun. Kotimaisen kysynnän 12,6 mrd markan alijäämä oli 2,9 Olo ja ulko- 23149: odotettua tuntuvasti suurempi arvon kasvu mainen nettovelka vastaavasti 15 Olo kansan- 23150: lisäsi liikevaihtoveron tuottoa jopa 3, 1 mrd tuotteesta. 23151: markkaa yli budjetoidun. Leimaveron tuotto Inflaatio nopeutui selvästi kertomusvuonna 23152: kasvoi 0,9 mrd mk eli 21 Olo alunperin budje- kysyntäpaineiden takia. Kevään tuloratkaisut, 23153: toidusta, kun kiinteistökaupat ja pankkiluotot asuntojen hintojen jyrkkä nousu ja alkoholi- 23154: ylittivät ennusteet vastaavasti. juomien ja tupakan hintojen korotukset olivat 23155: Kun finanssipolitiikka alunperin budjettiesi- nopeutuneen inflaation välittömiä syitä. Tuon- 23156: tyksessä mitoitettiin lievästi kasvua tukevaksi, tihinnoista ei sitä vastoin aiheutunut kustan- 23157: niin veroautomatiikan ja erillisten päätösten nustason nousua. 23158: jälkeen se jarrutti talouskasvua runsaalla pro- Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen oli 23159: senttiyksiköllä. eräs keskeinen syy kotimaisen kysynnän pur- 23160: Finanssipolitiikan jarrutuksesta huolimatta kautumiselle. Vapautuminen oli tapahtunut 23161: kotimainen kysyntä kasvoi vuonna 1988 liialli- osittain jo aikaisemmin, mutta kertomusvuon- 23162: sesti. Yksityinen kulutus kasvoi edelleen 5 Olo, na rahoituksen lisääntynyt tarjonta ja pank- 23163: vaikka kotitalouksien käytettävissä olevien tu- kien kilpailu sekä luottomuotojen kehittymi- 23164: lojen reaalikasvu jäi 1 prosenttiin. Tarvittava nen mahdollistivat erityisesti kotitalouksille 23165: ostovoiman lisäys saatiin luotoista, kotitalouk- velkaantumisen nostamisen uudelle tasolle. 23166: sien kokonaisvelka kasvoi neljänneksen ja ku- Säännöstelyn aikana kotitaloussektorille oli 23167: lutusluottojen kasvu oli runsas kolmannes. kertynyt patoutuneita ostotarpeita, jotka sään- 23168: Pääosa kotitalousluotoista suuntautui kuiten- nöstelyn purkaminen teki mahdolliseksi toteut- 23169: kin asuntoihin ja asuntoinvestointien reaalikas- taa. Velkojen korkovähennys tuloverotuksessa 23170: vu oli 17 Olo. Myös tuotannolliset yksityiset puolestaan piti reaalikorot verotuksen jälkeen 23171: investoinnit lisääntyivät nopeasti, kun. kapasi- edelleen erittäin matalina, keskimäärin ne jopa 23172: teetin käyttöaste ja kannattavuus olivat korke- laskivat kertomusvuonna. 23173: alla ja rahoitusmarkkinat olivat vapautuneet. Julkisten menojen kasvu hidastui kertomus- 23174: Lisäksi yritysten menekkiodotukset paranivat vuonna ja niiden kansantuoteosuus aleni, kun 23175: tuntuvasti vuoden aikana kansainvälisen taan- samaan aikaan veroaste kohosi. Julkinen ta- 23176: tuman uhkan väistyessä. lous hidasti laskennallisesti kansantuotteen re- 23177: Kokonaiskysyntää lisäsi myös viennin enna- aalikasvua runsaalla prosenttiyksiköllä ja jul- 23178: koitua parempi kehitys. Länsivienti kasvoi to- kisyhteisöjen rahoitusasema parani tuntuvasti. 23179: sin selvästi markkinoiden kasvua hitaammin Finanssipolitiikan kiristyminen aiheutui koko- 23180: hintakilpailukyvyn heikkenemisen takia. Itä- naan valtiontaloudesta, kunnallistalouden kas- 23181: viennin kasvu muodostui uusien luottojärjeste- vuvaikutus oli edelleen positiivinen. 23182: lyjen takia jopa 15-20 Olo suuremmaksi kuin Kertomusvuoden syksyllä annetun seuraavan 23183: budjettiarvion yhteydessä oli voitu ennakoida. vuoden tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä 23184: Vahva kysynnän kasvu ja tuotantokapeikot, sovittiin talous- ja tulopoliittisesta yhdistelmä- 23185: erityisesti työvoiman saatavuudessa, lisäsivät ratkaisusta. Suhteellisten matalien nimellisko- 23186: tuontia ja nopeuttivat kotimaisten hintojen rotusten vastapainoksi verouudistuksen mitoi- 23187: nousua. Myös suhteellisten hintojen kehittymi- tuksen sekä indeksikynnyksen avulla voitiin 23188: nen suosi edelleen tuontia kotimaisten hyödyk- sopimukseen osallistujille taata tyydyttävä re- 23189: keiden asemasta. Kulutustavaroiden tuonti aalitulokehitys myös vuonna 1989. Kaikki liitot 23190: kasvoi määrällisesti 18 Olo, investointitavaroi- eivät kuitenkaan tulleet mukaan vakautusrat- 23191: 11 23192: 23193: Kuvio 4. Julkisen talouden kasvuvaikutus, prosent- Kuvio 5. Valtion ja kuntien velka, prosenttia brutto- 23194: tia bruttokansantuotteesta kansantuotteesta 23195: 23196: ' 23197: 3 ' 23198: 16.-----------------------------------, 23199: 23200: 23201: 23202: 2 ····-------------------- 23203: 23204: 23205: 23206: 23207: -2 ~--------------------------------__J 23208: 1979 80 81 82 83 84 ss 86 87 ss• Kunnat 23209: B Julkisybteisöt D Valtlo 0~~~-r~+-~~-r~T-~~-r~~~~, 23210: 1967 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 88• 23211: 23212: 23213: 23214: kaisuun, ja inflaatio jatkuu tavoiteitua voi- velan markka-arvo supistui hieman. Kertomus- 23215: makkaampana. Tämä merkitsee sitä, että fi- vuoden lopussa velka oli 58 mrd markkaa eli 23216: nanssipolitiikan automatiikka kiristyy myös 13,2 OJo suhteessa kansantuotteeseen. 23217: vuonna 1989 kuten kävi kertomusvuonnakin. Kuntien velka kasvoi viidenneksen kerto- 23218: Valtion nettolainanottotarve jäi kertomus- musvuoden aikana. Vuoden lopussa se oli 17,2 23219: vuonna negatiiviseksi, budjettitaloudessa se oli mrd markkaa eli 4 OJo kansantuotteesta. Lu- 23220: -1 980 milj. markkaa, kun budjettiarvion mu- kuun ei sisälly kuntien vastuuvelkaa elä- 23221: kaan se olisi ollut 5 874 milj. markkaa. Valtio kerahastolle, joka olisi laskennallisesti monin- 23222: otti lainaa nettomääräisesti 0,3 mrd markkaa, kertainen. 23223: mutta valuuttakurssimuutosten takia valtion 23224: 12 23225: 23226: 23227: 23228: 23229: 3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO 23230: Tulo- ja menoarvioesityksen menoista, Kertomusvuonna annettiin kaksi lisäbudjet- 23231: 113 816 milj. markkaa, esitettiin 5 875 milj. tia, jotka sisälsivät sekä menojen että tulojen 23232: markkaa rahoitettavaksi nettolainanotolla I). lisäyksiä ja vähennyksiä. Lisäbudjettien meno- 23233: Budjettiesityksessä ylijäämä oli 1,185 milj. jen yhteismäärä oli 4 753 milj. markkaa. Me- 23234: markkaa. Eduskuntakäsittelyssä menoja vä- nojen lisäysten kattamiseksi voitiin verojen 23235: hennettiin 0,840 milj. markkaa. Vähennykset arvioita korottaa mm. palkkasumman ja koti- 23236: liittyivät valtion investointirahaston siirtoon maisen kysynnän ennakoitua suuremman kas- 23237: Postipankki Oy:lle. Samalla verojen arviota vun perusteella nettomääräisesti 7 499 milj. 23238: korotettiin 379 milj. markkaa, mutta nettolai- markkaa. Myös muiden tulojen arvioita nostet- 23239: nanottoa alennettiin 300 milj. markkaa ja mui- tiin 841 milj. markkaa. Tulojen odotettua pa- 23240: ta tuloja alennettiin 58 milj. markkaa. Varsi- rempi kehitys antoi mahdollisuuden pienentää 23241: nainen tulo- ja menoarvio osoitti 22,8 milj. nettolainanottoa 3 610 milj. markalla. Varsi- 23242: markan ylijäämää. naisen ja lisäbudjettien mukaan ylijäämä oli 23243: 0,5 milj. markkaa. 23244: Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 1 292 23245: Kuvio 6. Valtiontalouden nettorahoitustarve ( -l. milj. markkaa pienemmiksi kuin menoarviot, 23246: mrd mk 1 ) 23247: mutta tulot olivat 983 milj. markkaa tuloarvi- 23248: Mrd mk oita suuremmat. Tilinpäätös osoitti 2 276 milj. 23249: 6,-----,-----,-----,-----,-----,-----, 23250: markan ylijäämää; edellisenä vuonna oli ollut 23251: 1 662 milj. markkaa ylijäämää. Siirtyvien ja 23252: maksusuoritusta edustamattomien kirjanpidol- 23253: listen erien2> vaikutuksesta budjettitalous kui- 23254: 2 tenkin osoitti kassaylijäämää 2 856 milj. mark- 23255: kaa. 23256: Sekä ansioiden nousun että kotimaisen ky- 23257: synnän arvon kasvun nopeutuminen lisäsivät 23258: tulojen kasvuvauhtia. Koko valtiontalouden 23259: (budjettitalous + budjetin ulkopuoliset rahas- 23260: tot)3> tulot ilman lainanottoa olivat kertomus- 23261: vuonna 16 OJo suuremmat kuin vuonna 1987. 23262: Valtiontalouden kassamenojen kasvu nopeu- 23263: tui vain hieman eli 10Vz prosenttiin. Menojen 23264: Zl Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huo- 23265: mioon siirtyvien erien kannassa tapahtuvia muutoksia, 23266: jotka kuitenkin vaikuttavat kassajäämään. Lisäksi ti- 23267: linpäätökseen sisältyy eriä, joita vastaamassa ei ole 23268: 1983 1984 1985 1986 1987 1988 samanaikaisia maksusuorituksia tai jotka eivät missään 23269: 1 vaiheessa merkitse kassatuloa tai -menoa. Valtionta- 23270: ) 12 kuukauden liukuva summa. 23271: loutta tarkastellaan seuraavassa pääasiassa kassatulo- 23272: jen ja -menojen pohjalta. 23273: Jl Valtion viljavarastorahasto, maatilatalouden kehittä- 23274: Il Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja misrahasto, valtionrautateiden uudistusrahasto, posti- 23275: kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuo- ja telelaitoksen uudistusrahasto, varmuusvarastorahas- 23276: letukset ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle to, valtiontakausrahasto, vientitakuurahasto, tuonti- 23277: mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, kaupparahasto, ydinjätehuoltorahasto ja öljysuojara- 23278: merkitään niiden erotus menopuolelle. hasto. 23279: 13 23280: 23281: volyymi (ilman kuoletuksia) kasvoi kertomus- mrd markan rahoitusylijäämäksi. Kun kerto- 23282: vuonna vajaa 4 OJo. Kasvusta 1 prosenttiyksik- musvuoden aikana kuitenkin oli otettu lainoja 23283: kö aiheutui kertomusvuonna perustetusta ydin- enemmän kuin maksettu kuoletuksia, nousi 23284: jätehuoltorahastosta myönnetystä takaisinlai- valtiontalouden kassaylijäämä 3 287 milj. 23285: nauserästä. Edellisenä vuonna menot ilman markkaan. Valtion suhdannerahastosta ei otet- 23286: velan kuoletuksia kasvoivat kiintein hinnoin tu kertomusvuonna lainkaan varoja, joten 23287: 6\12 %. Kun valtiontalouden menot lisääntyi- kassa- ym. lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja 23288: vät selvästi hitaammin kuin tulot ilman lainan- -velkojen nettomuutos oli kassaylijäämän suu- 23289: ottoa, muuttui edellisen vuoden 4,3 mrd mar- ruinen. 23290: kan nettorahoitustarve kertomusvuonna 0,9 23291: 23292: 23293: 5. Tulo- ja menoarvio, tilinpäätös ja budjettitalouden kassalaskelma vuonna 19881 ) 23294: 23295: Tulot Menot Ylijäämä, 23296: Alijäämä ( -1 23297: miljoonaa markkaa 23298: 23299: Tulo- ja menoarvioesitys ............................................. . 113 817 113 815 + 2 23300: Hyväksytty tulo- ja menoarvio ........................................ . 113 838 113 815 +22 23301: Hyväksytyt lisäykset tulo- ja menoarvioon ............................. . 4 730 4 752 -22 23302: Tulo- ja menoarviot yhteensä ......................................... . 118 568 118 567 + 1 23303: Tilinpäätös .......................................................... . 119 551 117 275 +2 276 23304: Kassalaskelma ...................................................... . 117 842 114986 +2 856 23305: 23306: 1 23307: ) Valtion liikeyritysten sarakkeeseen merkityt rahoituskatteet sisältyvät tuloihin ja lisärahoitustarpeet menoihin. 23308: 23309: 23310: 23311: 23312: Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman markkaa. Kun kertomusvuodelta eteenpäin 23313: valtiolle takaisin maksettuja lainoja ja lainan- siirtyneet menot kasvoivat 129 milj. markkaa 23314: ottoa olivat kertomusvuonna 4 843 milj. mark- ja siirtyneet tulot kasvoivat 190 milj. markkaa, 23315: kaa suuremmat kuin valtion tavaroiden ja supistui siirtyneistä eristä aiheutuva rahoitus- 23316: palvelusten ostot ja siirtomenot. Valtiontalous vastuu 61 milj. markkaa. Kun samanaikaisesti 23317: osoitti siten edellisestä vuodesta poiketen jäl- lyhytaikaiset rahoitusvaraukset kasvoivat 4 515 23318: leen tuloylijäämää. Kun tästä vähennettiin net- milj. markkaa, parani valtiontalouden rahoi- 23319: tofinanssisijoitukset, jäi vielä jäljelle rahoitusy- tusasema kertomusvuonna selvästi. Lyhytaikai- 23320: lijäämää 870 milj. markkaa, mikä suhteessa set rahoitusvaraukset ylittivät kertomusvuoden 23321: kansantuotteeseen oli 0,2 %. Tämän verran lopussa siirtyneiden menojen ja tulojen netto- 23322: valtio saattoi luovuttaa nettomääräisesti rahoi- määrän 5 515 milj. markalla. 23323: tusta muille kotimaisille sektoreille ja ulko- Valtion koko velkakanta supistui vähäiseksi 23324: maille. jääneen nettolainanoton ja valuuttakurssimuu- 23325: Kun koko valtiontalouden nettolainanotto tosten vuoksi 0,4 mrd markkaa ja oli kerto- 23326: oli 2 417 milj. markkaa, nousivat kertomus- musvuoden lopussa 58,1 mrd markkaa eli 23327: vuoden kokonaistulot 3 287 milj. markkaa me- 49 OJo saman vuoden tuloista ilman lainanot- 23328: noja suuremmiksi. Varsinaisia lyhytaikaisia ra- toa. Vastaava suhde oli edellisenä vuonna 23329: hoitusvarauksia eli varoja hallinnollisen taseen 57 OJo. Alimmillaan suhde oli 13 % vuonna 23330: "budjetoimattomien sijoitusten" tileillä oli 1974 ja ennen vuotta 1983 korkeimmillaan 23331: kertomusvuoden lopussa 14 277 milj. mark- 55 OJo vuonna 1967. Velan suhde kansantuot- 23332: kaa, joka vastasi lähes puolentoista kuukauden teeseen oli kertomusvuoden lopussa 13,2 %. 23333: menoja vuonna 1989. Edellisessä vuodenvaih- Valtionvelasta ulkomaisen velan osuus aleni 45 23334: teessa rahoitusvarauksia oli ollut 9 762 milj. prosenttiin. 23335: markkaa ja vuoden 1986 lopussa 7 686 milj. 23336: 14 23337: 23338: 23339: 23340: 23341: 4. VALTION TULOT 23342: Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloarvi- vuodelle budjetoidut tulot olivat yhteensä 23343: oksi oli 113 817 milj. markkaa, josta 5 875 118 568 milj. markkaa. 23344: milj. markkaa oli nettolainanottoa 1l. Eduskun- 23345: takäsittelyssä tuloarviota nostettiin nettomää- 23346: Kuvio 7. Valtiontalouden verotulot, prosenttia brut- 23347: räisesti 21 milj. markkaa. Verojen arviota ko- tokansantuotteesta 23348: rotettiin 379 milj. markkaa, mutta nettolainan- 23349: ottoa alennettiin 300 milj. markkaa ja muita 23350: tuloja alennettiin 58 milj. markkaa. 23351: ' 23352: 25 ,------------------------------------. 23353: 23354: Kertomusvuoden aikana budjetoitiin tuloja 23355: lisää 4 730 milj. markkaa, mikä sisälsi verojen 20 10.6 23356: tuottoarvioiden korotuksia 7 499 milj. mar k- 23357: kaa ja nettolainanoton alentamista 3 610 milj. 23358: c 23359: markkaa. Lisäbudjeteilla muutettu tulo- ja me- 15 23360: noarvio oli 0,5 milj. markkaa ylijäämäinen. 23361: Koska tosiasiallisen tasapainotilanteen kannal- 23362: ta olennaista merkitystä on myös tulojen alen- 10 23363: nuksilla tai kertymättä jäävillä tuloilla sekä 23364: menojen säästöillä, otettiin myös näitä huo- 23365: mioon lisäbudjeteissa siltä osin kuin ne voitiin 5 23366: kohdistaa määrätyille momenteille. Kertomus- 23367: Il Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja 0 23368: 1978 1987 1988* 23369: kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuo- 23370: letukset ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle A tulo- ja varallisuusvero 23371: mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, B liikevaihtovero 23372: merkitään niiden erotus menopuolelle. c muut verot 23373: 23374: 23375: 6. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1988 23376: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa- 23377: tuloarvioksi tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma 23378: vähennykset 23379: miljoonaa markkaa 23380: 23381: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot ............. 92 595 92 974 7 499 100 473 101 887 101 887 23382: 12 Os. Sekalaiset tulot .......................... 8 562 8 592 609 9 201 9 496 7858 23383: 13 Os. Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion 23384: rahalaitosten voitosta ···················· 2 399 2 364 228 2 592 2622 2 579 23385: 14 Os. Valtion liikeyritykset ...................... 2 330 2 327 4 2 331 2 509 2 482 23386: 15 Os. Lainat ................................... 7 931 7 581 -3 610 3 971 3 036 3 036 23387: Yhteensä ······································ 113 817 113 838 4 730 118 568 119 551 117 842 23388: 23389: 23390: Tilinpäätöksen mukaiset tulot olivat 983 pankki Oy:lle. Koko valtiontalouden kassatu- 23391: milj. markkaa suuremmat, mutta budjettita- lot2l (nettolainanotto mukaanlukien) nousivat 23392: louden kassatulot 726 milj. markkaa pienem- 120 763 milj. markkaan (taulukko 7 ja liite 4). 23393: mät kuin kaikki budjetoidut tulot. Budjetoitu- 2 23394: l Budjettitalouden tulot miinus siirrot rahastoista plus 23395: jen ja kassalaskelman mukaisten tulojen eroon rahastojen tulot ilman siirtoja budjetista = valtionta- 23396: vaikutti mm. maksusuoritusta edustamaton louden tulot. Valtiontalouden laskelmissa on valtion 23397: siirto valtion investointirahastosta, 1 147 milj. liikelaitosten käyttötuloksista esitetty rahoituskatteet 23398: markkaa, mikä liittyi rahaston siirtoon Posti- tulopuolella ja lisärahoitustarpeet menopuolella. 23399: 15 23400: 23401: Nettolainanotto, 2 417 milj. markkaa sisälsi de kansantuotteeseen nousi. Välittömien vero- 23402: rahaston saamia ydinjätehuoltomaksuja 1 537 jen veroasteen nousu aiheutui lähinnä valtion 23403: milj. markkaa, jotka katsotaan valtion lainan- veroista. 23404: otoksi. Valtiontalouden verotulot kasvoivat Verojen kertymään vaikuttaa myös se, missä 23405: 17 Olo, mikä oli puolitoistakertainen kansan- määrin maksuunpannut verot saadaan todella 23406: tuotteen arvon kasvuun verrattuna. Välittö- kannetuiksi. Yleensä verojäämät ovat kasva- 23407: mien verojen kasvun nopeuteen vaikuttivat neet markkamääräisesti, mutta supistuneet 23408: lähinnä ansioiden nopeutunut kasvu yhdessä suhteessa verojen tuottoon. Kertomusvuonna 23409: inflaatiota ja keskiansioiden nousua selvästi tämä suhdeluku aleni vajaan prosenttiyksikön. 23410: pienemmän inflaatiotarkistuksen kanssa sekä Verojäämät lisääntyivät kaikkiaan 6 Yz Olo ja 23411: kaksien veronpalautusten vuoksi matala vuo- olivat vuoden päättyessä 7 032 milj. markkaa. 23412: den 1987 vertailutaso. Kulutuskysynnän kas- Tämä summa koostui mm. välittömien verojen 23413: vun nopeutuminen lisäsi varsinkin kulutustava- ennakkoverosta, kannassa maksettavista vero- 23414: roiden tuontia ja tuonnin perusteella kannetut tuslain mukaisista veroista, perintö- ja lahjave- 23415: verot kasvoivat neljänneksellä. rosta ja maksuunpannuista työnantajasuori- 23416: Valtiontalouden bruttoveroaste nousi edelli- tuksista, jotka ovat tilittämättömiä enoakanpi- 23417: sestä vuodesta 1,8 prosenttiyksikköä. Ilman dätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja maksuunpan- 23418: veronpalautusten ja jälkikannon lykkäytymistä tuine viivästyseuraamuksineen. Välillisistä ve- 23419: vertailuvuoteen 1987 valtiontalouden bruttove- roista on verojäämissä mukana mm. liikevaih- 23420: roaste olisi noussut puoli prosenttiyksikköä tovero. Verojäämät sisältävät välittömien vero- 23421: vähemmän. jen osalta kaikille veronsaajille kuuluvia 23422: Koko bruttoveroaste nousi kertomusvuonna osuuksia. Koska suoritukset eri veronsaajille 23423: 1,8 prosenttiyksikköä osittain veronpalautus- määräytyvät kertyneiden verotulojen mukaan, 23424: ten vuoteen 1987 lykkäytymisen vuoksi. Vuon- uudet verojäämät vähentävät kaikkien veron- 23425: na 1987 veroaste aleni 2,3 prosenttiyksikköä saajien kassatuloja niiden osuuksien suhteessa. 23426: paljolti edellä mainitusta syystä ja vuonna 1986 Kertomusvuonna verojäämien kasvu merkitsi 23427: nousi 1,3 prosenttiyksikköä. Kertomusvuonna yhteensä 435 milj. markan jäämistä pois veron- 23428: bruttoveroasteen nousu aiheutui pääosin välit- saajien tuloista. 23429: tömistä veroista. Myös välillisten verojen suh- 23430: 23431: 23432: 7. Valtiontalouden kassatulot 23433: 1986 1987 1988 Muutos 23434: 1988/87 23435: miljoonaa markkaa % 23436: 23437: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ............. . 28 079 29 454 35 339 20 23438: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ............ . 28 688 34 519 38 691 12 23439: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................ . 1 782 1 894 2 376 25 23440: Valmisteverot ................................................ . 13 191 12 033 13 939 16 23441: Muut verot ja veronluonteiset tulot ............................ . 8653 9 358 11 814 26 23442: 23443: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä .................... . 80 393 87 257 102 160 17 23444: 23445: Sekalaiset tulot' l ............................................. . 6 950 7 442 8 346 12 23446: Korko- ja osinkotulot ......................................... . 2 478 2 692 2 801 4 23447: Valtion liikelaitosten käyttötalouden rahoituskatteet ............. . 1 953 2 257 2 482 10 23448: Valtiolle takaisin maksetut lainat ............................... . 2 209 2 482 2 557 3 23449: Tulot ilman lainanottoa ..................................... . 93 983 102 129 118 346 16 23450: 23451: Lainanotto.................................................... 14 744 17 485 2 417albl 23452: 23453: Kassatulot yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 727 119 613 120 763 23454: 23455: 23456: 'l Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit. 23457: 'l Sisältää ydinjätehuoltomaksuja 1 537 milj. mk, jotka katsotaan ydinjätehuoltorahaston ja koko valtiontalouden 23458: lainanotoksi. 23459: bl Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset 23460: ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden 23461: erotus menopuolelle. 23462: 16 23463: 23464: 8. Verojäämät 23465: 1986 1987 1988 Muutos 23466: 1988/87 23467: miljoonaa markkaa % 23468: 23469: Ennakkovero ................................................. . 818 847 827 -2 23470: Kannassa maksettavat verotuslain mukaiset verot ............... . 1 799 1 964 2 108 7 23471: Perintö- ja lahjavero .......................................... . 18 18 20 12 23472: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ......................... . 1 486 1 661 1 812 9 23473: Muut maksuunpannut välittömät verot ......................... . 15 18 31 76 23474: 23475: Välittömät verot yhteensä .................................. . 4135 4 508 4 798 6 23476: 23477: Maksuunpantu liikevaihtovero ................................. . 1 847 2 085 2 227 7 23478: Muut maksuunpannut välilliset verot ........................... . 10 5 7 54 23479: Välilliset verot yhteensä .................................... . 1 857 2 089 2234 7 23480: 23481: Verojäämät yhteensä') ...................................... . 5 993 6 597 7 032 7 23482: 23483: 1 23484: ) liman metsänhoitomaksuja ja suhdannetalletusta. 23485: 23486: 23487: 23488: 23489: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 23490: Kertomusvuodelta toimitettavassa valtionve- valtion tulo- ja varallisuusveron tuottoa luon- 23491: rotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja ve- nollisten henkilöiden osalta vajaalla 500 milj. 23492: roprosenteista annetulla lailla (1069/87) tulove- markalla. Erillisinä verovelvollisina verotetta- 23493: roasteikon lievennys toteutettiin siten, että tu- vien avoimien ja kommandiittiyhtiöiden sekä 23494: loluokkien rajat ja veron markkamäärät olivat kuolinpesien verotusta tuloveroasteikon tarkis- 23495: 2 prosenttia suuremmat kuin edelliseltä vuodel- tus lievensi arviolta noin 10 milj. markkaa. 23496: ta toimitettavassa verotuksessa. Verotettavan Varallisuusveron tuoton arvioitiin alenevan 23497: tulon määrää, josta lähtien valtion tuloveroa edellisen vuoden tuottoon verrattuna noin 5 23498: kannetaan, korotettiin 15 600 markasta 15 900 milj. markalla. 23499: markkaan. Valtion tuloverotuksen keskeisten Asuntotulo vakituisesta asunnosta säädettiin 23500: vähennysten markkamääriä ei tarkistettu ker- jätettäväksi verottamatta siltä osin kuin sen 23501: tomusvuonna hintatason nousua vastaavasti, perusteena olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 23502: vaan ne pidettiin ennallaan. 370 000 markkaa (856/87). Vuodelta 1987 vas- 23503: Varallisuusveroasteikkoa tarkistettiin lähes 2 taava raja oli 300 000 markkaa. 23504: prosentin hintatason nousua vastaavasti. Va- Kertomusvuonna kannetun ennakon perus- 23505: rallisuusveroasteikon alaraja korotettiin teeksi pantua tuloa korotettiin valtiovarainmi- 23506: 830 000 markasta 845 000 markkaan. nisteriön päätöksen (30/88) mukaan metsäta- 23507: Progressiivisten tulo- ja varallisuusveroas- loudesta saadun puhtaan tulon osalta 3 prosen- 23508: teikkojen tarkistusten arvioitiin vähentävän tilla, muusta kuin maatalouskiinteistöstä saa- 23509: 23510: 23511: 9. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 23512: 1986 1987 1988 Muutos 23513: 1988/87 23514: miljoonaa markkaa % 23515: 23516: Tulo- ja varallisuusvero ....................................... . 27 527 28 783 34 498 20 23517: Perintö- ja lahjavero .......................................... . 419 520 648 25 23518: Arpajaisvero ................................................. . 133 151 193 28 23519: Yhteensä ................................................... . 28 079 29 454 35 339 20 23520: 17 23521: 23522: dun tulon osalta 15 prosentilla, ammatista vuoden 1987 pidätystaulukoiden mukaan. 23523: saadun tulon ja luonnollisen henkilön saaman Eläkkeistä ja sosiaalieduista pidätys toimitet- 23524: liiketulon osalta 15 prosentilla sekä muun liike- tiin vuoden 1988 perusteiden mukaan 1.2.1988 23525: tulon osalta 20 prosentilla siitä, miksi se on lukien. 23526: vahvistettu vuonna 1987 toimitetussa verotuk- Vuoden 1987 tuloihin perustunut verotus 23527: sessa. valmistui ajallaan ja veronpalautukset 4 793 23528: Yhteisöjen tuloveroprosentti oli sekä enna- milj. markkaa maksettiin joulukuussa 1988. 23529: konkannossa että lopullisessa verotuksessa Valmistuneen verotuksen mukainen jälkikanto 23530: 33 OJo. Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli oli 5 940 milj. markkaa. 23531: edelleen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta- 23532: olleet varallisuusverosta vapaita. vat verot kasvoivat 20 %, ja niitä kertyi yh- 23533: Uudet palkkatulon ennakonpidätystaulukot teensä 35 339 milj. markkaa. Verotusta kiristi 23534: tulivat voimaan 1.3.1988lukien. Tammi-helmi- selvästi keskiansioiden nousua 6Yz prosenttiyk- 23535: kuussa 1988 toimitettiin ennakonpidätys vielä sikköä pienempi inflaatiotarkistus. 23536: 23537: 23538: 23539: 23540: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 23541: Liikevaihtoverovelvollisille maksettavien kasvu 142 milj. markalla. Verokertymää lisäsi 23542: huojennuspalautusten markkamääriä korotet- eräiden alkutuotevähennysten poistaminen. 23543: tiin. Liikevaihtovero maksetaan takaisin vero- Jäämien kanta vuoden lopussa prosentteina 23544: velvolliselle luonnolliselle henkilölle, jos vah- vuoden aikana kertyneestä verosta aleni jonkin 23545: vistettujen verojen määrä on kalenterivuodelta verran: 23546: enintään 3 000 markkaa aikaisemman 2 000 23547: markan sijaan (857 /87). Huojennuspalautuk- 23548: Vuosi milj. markkaa % 23549: sen korotuksen liikevaihtoveron tuottoa pie- 23550: nentäväksi vaikutukseksi arvioitiin noin 10 1986 ......................... . 1 847 6,7 23551: milj. markkaa. 1987 ......................... . 2 085 6,3 23552: 1988 ......................... . 2 227 6,0 23553: Yleisilmailun edistämiseksi pienlentokoneet 23554: säädettiin liikevaihtoverottomiksi. 23555: Liikevaihtoveroa kertyi kertomusvuonna Vakuutusmaksuveron perusteita ei muutettu 23556: 12 % edellisvuotista enemmän, mikä vastasi kertomusvuonna. Vakuutusmaksuveron tuotto 23557: kotimaisen kysynnän arvon kasvua. Liikevaih- kasvoi 15 %ja sitä kertyi 1 212 milj. markkaa. 23558: tovero tuotti kaikkiaan 37 272 milj. markkaa, Apteekkimaksujen perusteet pidettiin ennal- 23559: josta Oy Alko Ab suoritti 1 015 milj. markkaa. laan. Apteekkimaksuja kertyi 16 % edellisvuo- 23560: Liikevaihtoveron kertymää supisti jäämien tista enemmän eli 206 milj. markkaa. 23561: 23562: 23563: 23564: 23565: 10. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 23566: 1986 1987 1988 Muutos 23567: 1988/87 23568: miljoonaa markkaa % 23569: 23570: Liikevaihtovero ............................................... . 27 623 33 291 37 272 12 23571: siitä Oy Alko Ab ........................................... . 919 994 1 015 2 23572: Vakuutusmaksuvero .......................................... . 901 1 051 1 212 15 23573: Apteekkimaksut .............................................. . 164 177 206 16 23574: Yhteensä ................................................... . 28 688 34 519 38 691 12 23575: 23576: 3 390965M 23577: 18 23578: 23579: 4. 3. Valmisteverot 23580: Tupakkaveron lisäveroa korotettiin kerto- ni 2 penniin kilolta ja heinäkuun alussa rehuse- 23581: musvuoden alusta siten, että vähittäishinta osvero poistettiin. 23582: nousi 4 prosenttia ja toukokuun puolivälissä Eräiden valmisteverojen avulla pyritään ra- 23583: vielä lisää 6 prosentin hinnannousua vastaavas- joittamaan haitallisten tuotteiden kulutusta. 23584: ti. Kertomusvuoden alusta vapautettiin lääke- Tämän vuoksi verojen osuus tuotteiden hin- 23585: laissa tarkoitetut lääkkeet makeisverosta. Ker- noista saattaa olla suhteellisen korkea. Valmis- 23586: tomusvuoden alussa oluen hintaa korotettiin teverojen ja liikevaihtoveron osuus tärkeim- 23587: 4 OJo. Alkoholijuomien hintoja korotettiin vuo- pien tällaisten tuotteiden hinnoista kertomus- 23588: den alussa keskimäärin 6 % ja 19.4.1988 vielä vuoden lopussa oli: 23589: lisää keskimäärin 6,2 %. Alkoholijuomien ku- 23590: luttajahinnat olivat kertomusvuonna keski- Valmista- Liikevaih- Yhteensä 23591: määrin 10,3 % edellisvuotista korkeammat. vero tovero 23592: Dieselöljyn ja moottoribensiinin valmisteve- % % % 23593: 23594: roja korotettiin kertomusvuoden alussa 12 pen- Väkevät alkoholijuomat ja 23595: niä litralta ja 9.1.1988 lisää 5 penniä litralta viinit ................. 60 16 76 23596: sekä edelleen 26.3.1988 11,5 penniä bensiinilit- Vahva olut .............. 40 16 56 23597: Keskiolut ················ 30 16 46 23598: ralta ja 9,5 penniä dieselöljylitralta. Heinä- 23599: kuun 2. päivästä alkaen polttoaineveroa alen- Savukkeet ............... 52 16 68 23600: nettiin 8 pennillä bensiinilitralta ja 6 penniä Piipputupakka .......... 37 16 53 23601: Sikarit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 16 47 23602: dieselöljylitralta. Linja-autoliikenteen ja ulko- 23603: maanliikenteen polttoaineen veron palautus- 23604: menettelyä jatkettiin myös vuonna 1988. Pa- Kaikkien välillisten verojen osuus tuotteiden 23605: lautuksena maksettiin polttoainevero koko- hinnoista on vieläkin suurempi, sillä useiden 23606: naan eli linjaliikenteelle yhteensä 89 milj. tuotteiden hintoihin sisältyy myös tulleja, 23607: markkaa ja kuormaliikenteelle 16 milj. mark- tuontimaksua ja tasausveroa sekä alkoholijuo- 23608: kaa. missa lisäksi Oy Alko Ab:n valtiolle tuloutta- 23609: Alennetun ravintorasvaveron soveltamisalaa maa ylijäämää. Myös polttoaineiden hinnoissa 23610: rajoitettiin kertomusvuoden alussa siten, että on verojen osuus huomattava. Valmisteveron 23611: margariinin valmistuksen lisäksi voikasviöljy- ja/tai liikevaihtoveron lisäksi kannettiin polt- 23612: seoksen sekä kasvirasvajäätelön valmistukseen toaineista myös varmuusvarastointimaksua, jo- 23613: käytettävistä kasviöljyistä on suoritettava täysi ka tuloutettiin suoraan varmuusvarastorahas- 23614: vero. Kertomusvuoden alussa rehuseosvero ale- toon. 23615: 23616: 11. Valmisteverot 23617: 1986 1987 1988 Muutos 23618: 1988/87 23619: miljoonaa markkaa % 23620: 23621: Tupakkavero ................................................. . 1 940 2 122 2 382 12 23622: Olutvero ..................................................... . 1 448 1 606 1 961 22 23623: Alkoholijuomavero ........................................... . 3 589 3 869 4 261 10 23624: Elintarviketuotteiden valmistevero ............................. . 144 160 170 6 23625: Polttoainevero ............................................... . 4348 3 193 4 170 31 23626: Muut valmisteverot ........................................... . 1 722 1 083 995 -8 23627: Yhteensä ................................................... . 13 191 12 033 13 939 16 23628: 23629: 23630: 23631: 23632: 4.4. Muut verot 23633: Kertomusvuonna kannettiin teollisuustuot- tomusvuonna kannettiin tuontitullia 1 301 23634: teista merkitykseltään vähäistä Espanjatullia milj. markkaa eli 27 % edellisvuotista enem- 23635: lukuun ottamatta pelkästään yleistä tullia. Ker- män. 23636: I9 23637: 23638: Tuontimaksuja kannettiin kertomusvuonna Tavaratuonnin perusteella kannettavaa ta- 23639: 136 milj. markkaa. Näin suuri kanto johtui sausveroa, jolla maahan tuotavat tavarat ja 23640: poikkeuksellisesta mallasohran ja melassin kotimaiset tuotteet pyritään saattamaan vero- 23641: sekä naudanlihan tuonnista. Vuotta aiemmin tuksellisesti samaan asemaan, kannettiin kerto- 23642: oli tuontimaksuja kannettu I8 milj. markkaa. musvuonna 938 milj. markkaa, eli II % enem- 23643: Tullien suhde tuontiin eri maaryhmittymissä män kuin edellisenä vuonna. 23644: oli: Viranomaisten antamista muista toimitus- 23645: kirjoista kuin passeista suoritettavan leimave- 23646: 1986 1987 1988 ron määriä korotettiin keskimäärin IO prosen- 23647: tilla (III8/87). Optio- ja termiinimarkkinoiden 23648: EFTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,0 0,0 23649: EEC .................... 0,0 0,0 0,0 varallisuuden siirroista ryhdyttiin kantamaan 23650: Espanja ................. 4,3 5,0 3,5 leimaveroa I6.4.I988 alkaen. Leimaveroa ker- 23651: SNTL ·················· 0,0 0,0 0,0 tyi 4 774 milj. markkaa eli 37 % edellisvuotista 23652: KEVSOS . . . . . . . . . . . . . . . enemmän. 23653: Normaalitulli ............ 7,6 8,1 8,3 23654: Oy Alko Ab:n valtiolle tuloottama ylijäämä 23655: Koko tuonti ............ 1,2 1,3 1,5 nousi kertomusvuonna 1 I76 milj. markkaan 23656: eli 40 OJo suuremmaksi kuin vuonna I987. Osal- 23657: Tullivapaan tuonnin osuus koko tuonnin taan Alkon tulokseen on vaikuttanut alkoholi- 23658: arvosta oli kertomusvuonna 4I OJo ja parina juomien hintojen korotus. 23659: edellisenä vuonna 42 ja 44 %. 23660: 23661: 12. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut 23662: 1986 1987 1988 Muutos 23663: 1988/87 23664: miljoonaa markkaa % 23665: 23666: Tuontitullit ................................................... . 856 1 028 1 301 27 23667: Tuontimaksut ................................................ . 19 18 136 23668: Tasausvero .................................................. . 907 847 938 11 23669: Yhteensä ................................................... . 1 782 1 894 2 376 25 23670: 23671: 23672: Leimaveron, auto- ja moottoripyöräveron ja "muut verot ja veronluonteiset tulot" tuottivat 23673: Oy Alko Ab:n ylijäämän lisäksi muita veroja kertomusvuonna 26 % enemmän kuin vuotta 23674: ja veronluonteisia tuloja olivat mm. moottori- aiemmin ja niitä kertyi yhteensä II 8I4 milj. 23675: ajoneuvovero, lästimaksut, eräiden maatalous- markkaa. Varmuusvarastointimaksua kertyi 23676: tuotteiden markkinoimismaksut, eräistä maa- 273 milj. markkaa eli 3 % edellisvuotista 23677: taloustuotteista kannettavat tasausmaksut, enemmän, ja eräiden maataloustuotteiden 23678: maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu markkinoiruismaksua I9 milj. markkaa. Maa- 23679: sekä öljyjätemaksu. Varmuusvarastointimaksu taloustuotteista kannettavat tasausmaksut py- 23680: kannettiin suoraan budjetin ulkopuoliseen var- syivät lähes ennallaan ja niitä kertyi I4I milj. 23681: muusvarastorahastoon (89I/85). Näiden perus- markkaa. 23682: temuutoksia on tarkasteltu liitteessä 3. Nämä 23683: 23684: 23685: 13. Muut verot ja veronluontaiset tulot 23686: 1986 1987 1988 Muutos 23687: 1988/87 23688: miljoonaa markkaa % 23689: 23690: Leimavero ................................................... . 3 335 3 474 4 774 37 23691: Auto- ja moottoripyörävero ................................... . 3 451 3 933 4 859 24 23692: Moottoriajoneuvovero ........................................ . 547 620 531 -14 23693: Työnantajan lapsilisämaksu ................................... . 4 23694: Oy Alko Ab:n ylijäämä ........................................ . 735 840 1 176 40 23695: Muut ........................................................ . 581 491 472 -4 23696: Yhteensä ................................................... . 8 653 9 358 11 814 26 23697: 20 23698: 23699: 4.5. Muut tulot 23700: Verot muodostavat valtiontalouden pääasial- tojen ja poliisilaitoksen menoista, paikallistei- 23701: lisen rahoituslähteen. Niiden osuus tuloista den menoista yms. sisältyvät muihin tuloihin. 23702: ilman lainanottoa on viime vuosina hieman Valtio sai antamistaan lainoista kertomus- 23703: noussut. Viiden viimeksi kuluneen vuoden ai- vuonna korkotuloja 1 318 milj. markkaa eli 23704: kana osuus on ollut runsas 85 OJo. Kertomus- 6 Y2 OJo vähemmän kuin edellisenä vuonna. Su- 23705: vuonna verojen osuus tuloista ilman lainanot- pistumiseen vaikutti valtion investointirahaston 23706: toa oli yli 86 OJo. Veroilla ja muilla tuloilla on korkotulojen poisjäänti rahaston siirryttyä ker- 23707: viime vuosina rahoitettu yli 95 OJo valtion me- tomusvuoden alussa osaksi Postipankki Oy:tä. 23708: noista ilman kuoletuksia. Nettolainanotolla ra- Korot asunto- ja perusparannuslainoista kas- 23709: hoitettavaksi on siten jäänyt runsas 4 OJo me- voivat 6V2 OJo; korkotuotto suhteessa lainakan- 23710: noista. Kertomusvuonna tulot ilman lainanot- taan kertomusvuoden alussa pysyi ennallaan ja 23711: toa ylittivät menot ilman kuoletuksia lähes oli 3,1 OJo. Muiden lainojen keskimääräinen 23712: prosentilla, eikä otettuja lainoja tarvittu meno- tuotto oli 3,6 OJo eli prosenttiyksikön pienempi 23713: jen rahoitukseen. Muiden tulojen kuin verotu- kuin vuonna 1987. Valtion liikelaitosten rahoi- 23714: lojen osuus on pysynyt 14 prosentin vaiheilla. tuskatteet kasvoivat kertomusvuonna 10 OJo, ja 23715: Osa näistäkin tuloista on eräänlaisia veroja - niitä oli 2 482 milj. markkaa. 23716: ja kansainvälisessä vertailussa ne sisällytetään- Valtion myöntämiä lainoja maksettiin kerto- 23717: kin veroihin - vaikkakaan niiden suorittami- musvuonna takaisin 2 557 milj. markkaa eli 23718: nen ei yksityisen kansalaisen osalta perustu 3 OJo enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 23719: "pakkoon". Tällaisia ovat mm. valtion osuus 1987 kasvu oli ollut 12 OJo. Takaisin maksetuis- 23720: vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tu- ta lainoista 1 560 milj. markkaa oli asunto- ja 23721: losta, metsästys- ja kalastusmaksut sekä viiväs- perusparannuslainoja, mikä vastasi 6,2 OJo 23722: tyskorot, jäämämaksut ja veronlisäykset ve- asuntolainojen kannasta kertomusvuoden alus- 23723: ronmaksun laiminlyömisestä määräaikana. sa. Loppuosa lainojen takaisinmaksuista ja- 23724: Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisis- kautui lähinnä maa- ja metsätalouden sekä 23725: ta palveluksista kannetuista maksuista, finans- teollisuuden ja muiden elinkeinojen osalle. 23726: sisijoituksista saaduista koroista ja osingoista Näiden valtiolta saamista lainoista pääosa on 23727: sekä valtion antamien lainojen koroista ja annettu maatilatalouden kehittämisrahaston 23728: kuoletuksista. Palveluista kannettuja maksuja kautta. 23729: ovat mm. terveydenhuollon tulot, tutkimus- ja Korot obligaatioista ja talletuksista kasvoi- 23730: tarkastustoiminnan tulot sekä erilaiset liiken- vat 16V2 OJo. Lyhytaikaiset sijoitukset kasvoivat 23731: teeseen liittyvät maksut. Myös kuntien osuudet 4 515 milj. markkaa ja niistä kertyi korkoa 23732: valtion hoitamista tehtävistä, kuten verotoimis- yhteensä 1 024 milj. markkaa eli 29 OJo edellis- 23733: 23734: 23735: 14. Muut tulot 23736: 1986 1987 1988 Muutos 23737: 1988/87 23738: miljoonaa markkaa % 23739: 23740: Sekalaiset tulot .............................................. . 6 950 7 442 8 346 13 23741: - osuus veikkausvoittovaroista 1) ••••••••••••.•••••.••••••••••• 1 150 1 390 1 548 11 23742: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä määräaika- 23743: na ....................................................... . 242 256 292 14 23744: - valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit ................... . 41 54 64 19 23745: - muut ..................................................... . 5 517 5 741 6 442 12 23746: Korko- ja osinkotulot ja osuus valtion rahalaitosten voitosta ...... . 2 478 2 692 2 801 4 23747: Valtion liikelaitosten käyttötalouden rahoituskatteet ............. . 1 953 2 257 2 482 10 23748: Valtiolle takaisin maksetut lainat ............................... . 2 209 2 482 2 557 3 23749: Yhteensä ................................................... . 13 590 14 872 16186 9 23750: 23751: 1 23752: ) Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta 23753: tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. 23754: 21 23755: 23756: vuotista enemmän. Lyhytaikaisista valuutta- Saadut osingot merkitsivät keskimäärin 7,1 23757: määräisistä sijoituksista valtio sai korkotuloja prosentin tuottoa budjettivaroin rahoitetulle 23758: yhteensä 17 milj. markkaa. Valtio sai lyhyt- valtionyhtiöiden osakepääomalle. Vuonna 23759: aikaisesti sijoittamilleen varoille korkoa 7,8 OJo. 1987 vastaava tuotto oli 7,0 OJo. Muut kuin 23760: Obligaatioista saadut korkotulot supistuivat verotulot ja lainanotto olivat kertomusvuonna 23761: vajaaseen puoleen edellisvuotisista. Osinkotu- yhteensä 16 186 milj. markkaa, mikä merkitsi 23762: lot, joita vuosina 1986 ja 1987 kertyi 290 milj. 9 OJo suurempia tuloja kuin edellisenä vuonna. 23763: markkaa ja 370 milj. markkaa, nousivat 425 23764: milj. markkaan. 23765: 22 23766: 23767: 23768: 23769: 23770: 5. VALTION MENOT 23771: Vuoden 1988 varsinaisen tulo- ja menoar- Kuvio 8. Kokonaistuotannon ja valtion menojen 23772: vion menot, ilman velan kuoletuksia, olivat muutokset kiintein hinnoin 23773: 10,9 OJo suuremmat kuin v. 1987. Vuonna 1988 23774: lainanoton budjetoinnissa siirryttiin nettome- 23775: '8~---------------------------------. 23776: 23777: 23778: 23779: nettelyyn, ts. valtion lainanotto merkitään net- 23780: tomääräisenä budjetin tulopuolelle silloin, kun 23781: uudet lainat ylittävät velan kuoletukset. Vas- 6 23782: taavasti menopuolelle merkitään nettokuole- 23783: tukset. Budjetoitujen menojen kasvu oli jonkin 23784: verran nopeampi kuin edellisenä vuonna. 23785: Vuonna 1988 annettiin 2 lisämenoarviota, 23786: joissa määrärahoja lisättiin nettomääräisesti 23787: 4,8 mrd markkaa. Lisäbudjetit olivat yhteensä 23788: 4,2 OJo varsinaisesta budjetista. Lisäbudjettien 2 23789: osuus kaikista budjetoiduista menoista supis- 23790: tui. Lisäbudjettien osuus on 1980-luvulla ollut 23791: keskimäärin 5,0 %. 23792: 0 23793: Ensimmäiseen lisäbudjettiin merkittiin mää- 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988• 23794: rärahojen lisäyksiä kaikkiaan 3,3 mrd mark- 23795: kaa. Säästöjen vuoksi vähennyksiä voitiin mer- • 23796: Bruttokansantuote 23797: markklnahlntaan 23798: 0 Valtiontalouden kassamenot 23799: ilman kuoletoksia 23800: kitä 0, 7 mrd markkaa, joten nettolisäykseksi 23801: jäi 2,6 mrd markkaa. Suurimmat lisäykset 23802: aiheutuivat palkkaratkaisuista, joiden mukai- 23803: set palkankorotukset ylittivät budjettia laadit- 23804: taessa oletetun tason. Kaikkiaan palkkaratkai- kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuista voi- 23805: suista aiheutui noin 1 mrd markan lisäykset. tiin sen sijaan vähentää 410 milj. markkaa. 23806: Yksittäisistä menonlisäyksistä suurimmat oli- Toisen lisäbudjetin määrärahojen bruttoli- 23807: vat asunto lainat, 425 milj. markkaa, valtiono- säykset olivat 2,7 mrd markkaa ja nettolisäyk- 23808: suudet kunnille sosiaalipalvelujen käyttökus- set 2,1 mrd markkaa. Sosiaaliturvaan ja ter- 23809: tannuksiin, 365 milj. markkaa, peruskoulujen veydenhuoltoon sekä peruskouluihin tarvittiin 23810: käyttö kustannuksiin, 300 milj. markkaa, ja edelleen lisävaroja. Lisäksi työllisyyden hoidon 23811: erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin 291 ja kehitysalueiden tuotantotoiminnan tuen 23812: milj. markkaa. Teiden kunnossapitoon ja ra- määrärahoja jouduttiin lisäämään. 23813: kentamiseen lisättiin määrärahoja 185 milj. Vuodelle 1988 budjetoidut kaikki määrära- 23814: markkaa sekä puolustuslaitoksen perushankin- hat olivat 11 % suuremmat kuin edellisenä 23815: toihin 179 milj. markkaa. Valtionosuuksista vuonna (ilman velan kuoletuksia). 23816: 23 23817: 23818: 15. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1988 23819: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassa Ias~ 23820: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä kelma 1) 23821: arvioksi vähennykset 23822: miljoonaa markkaa 23823: 23824: 21 Pl Tasavallan Presidentti ........... 12 12 2 14 14 13 23825: 22 Pl Eduskunta ...................... 162 164 5 170 171 167 23826: 23 Pl Valtioneuvosto ................. 135 135 1 136 135 128 23827: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ............. 3 038 3 039 180 3 219 3 189 3 188 23828: 25 Pl Oikeusministeriö ................ 1 459 1 459 58 1 516 1 523 1 513 23829: 26 Pl Sisäasiainministeriö ............. 3 483 3 504 148 3 652 3 653 3 681 23830: 27 Pl Puolustusministeriö ............. 6 170 6 176 314 6 490 6 445 6 412 23831: 28 Pl Valtiovarainministeriö ··········· 11 831 11 409 223 11 632 11 603 9 784 23832: 29 Pl Opetusministeriö ................ 19 562 19 625 804 20 428 20 538 20 440 23833: 30 Pl Maa~ ja metsätalousministeriö .... 9 210 9 467 301 9 767 9 680 9 756 23834: 31 Pl Liikenneministeriö ............... 9 618 9 636 500 10 136 9 958 9 823 23835: 32 Pl Kauppa~ ja teollisuusministeriö ... 4 379 4 419 108 4 527 4 436 4 082 23836: 33 Pl Sosiaali~ ja terveysministeriö ..... 31 585 31 623 1 023 32 646 32 124 32 073 23837: 34 Pl Työvoimaministeriö ............. 3 186 3 188 473 3 661 3 349 3 498 23838: 35 Pl Ympäristöministeriö ............. 4 547 4 562 509 5 071 5 067 5 038 23839: 36 Pl Valtionvelka .................... 5 438 5 398 103 5 501 5 391 5 390 23840: 23841: Yhteensä ............................ 113 815 113 815 4 752 118 567 117 275 114 986 23842: 23843: ') liman varastojen muutoksia. 23844: 23845: 23846: 23847: 23848: Tilinpäätöksen menot olivat 1 292 milj. Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään 23849: markkaa pienemmät kuin budjetoidut. Arvio- budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten 23850: määrärahoja ylitettiin 458 milj. markalla, mut- rahastojen menot. Valtiontalouden menojen 23851: ta määrärahoja säästyi lisäbudjeteissa jo huo- kasvu (ilman kuoletuksia) oli käyvin hinnoin 23852: mioon otettujen lisäksi 1 751 milj. markkaa. 10,4% ja kiintein hinnoin 3,9 %. Valtion 23853: Budjettitalouden kassamenot olivat 2 289 menojen hinta nousi keskimäärin 6,2 %. Hin- 23854: milj. markkaa pienemmät kuin tilinpäätöksen nan nousua kiihdytti selvästi palkkaratkaisu, 23855: menot. Ero aiheutuu pääasiassa valtion inves- joka nosti ansiotasoa valtiosektorilla keski- 23856: tointirahaston lakkauttamisesta ja siirtämisestä määräistä enemmän (ks. luku 5.2.1. s. 38). 23857: Postipankkiin. Budjettiin ja tilinpäätökseen Investointirahaston lakkauttaminen ja sen 23858: merkittiin siirrosta aiheutuneet kirjanpidolliset poisjääminen valtiontalouden piiristä pienensi 23859: pääomaerät. Tilinpäätöksen mukaan ne olivat menojen kasvua jonkin verran. Toisaalta kas- 23860: yhteensä 1 712 milj. markkaa, joita siis ei vua lisäsi noin prosenttiyksiköllä ydinjätehuol- 23861: käsitellä kassamenoina. Lisäksi menorästien torahaston perustaminen. Rahastoon tuloutet- 23862: kanta kasvoi (ks. liite 2). Budjettitalouden tuja maksuja lainattiin takaisin energiayhtiöille 23863: kassamenot (ilman velan kuoletuksia) kasvoi- 1,2 mrd markkaa. 23864: vat nimellisesti 8,4 o/o ja reaalisesti 2,1 %. 23865: 23866: 23867: 23868: 23869: 5 .1. Valtion menot tehtävien mukaan 23870: Valtion menojen tehtävittäistä kehitystä tar- että tehtäväluokitukset, joihin kassalaskelmat 23871: kastellaan tässä luvussa kassamenojen pohjalta perustuvat, säilyivät ennallaan. 23872: kuten aiemminkin. Budjetin sekä menolaji- 23873: 24 23874: 23875: 16. Valtiontalouden kassamenot 23876: Tehtäväkokonaisuus 1986 1987 1988 Muutos 1988/87, % 23877: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 23878: 23879: Yleiset tehtävät ............................. . 14 547 16 861 18 752 11 3 23880: Kotitalouksia palvelevat tehtävät ............. . 46 320 52 868 59 268 12 5 23881: Elinkeinojen edistäminen ..................... . 25 212 26 427 28 189 7 1 23882: Muut menot ................................ . 19 745 20 134 11 267 -44 -46 23883: 23884: Yhteensä .................................. . 105 822 116 289 117 476 -5 23885: 23886: 23887: 23888: 23889: Kuvio 9. Valtiontalouden menot, prosenttia brutto- menoista suuntautui pääasiassa kotitalouksille 23890: kansantuotteesta suoraan tulonsiirtoina tai epäsuorasti palvelus- 23891: ' 23892: 30 , . . - - - - - - - - - - 23893: ten muodossa. Näitä tehtäviä kutsutaan usein 23894: julkisen vallan hyvinvointitehtäviksi. Nämä 23895: menot kasvoivat selvästi keskimääräistä nope- 23896: 25 ammin. Menot elinkeinoja edistäviin, kansan- 23897: talouden rakennetta parantaviin tehtäviin ovat 23898: 20 noin neljännes kaikista valtion menoista. Ker- 23899: tomusvuonna niiden reaalinen lisäys jäi vähäi- 23900: seksi. Kollektiivisten, valtion yleisten tehtävien 23901: 15 23902: menot lisääntyivät suunnilleen kokonaismeno- 23903: ja vastaavasti. Näiden osuus valtion menoista 23904: 10 on nykyisin noin kuudennes. Muut menot ovat 23905: pääasiassa valtionvelan korkoja ja muita hoi- 23906: 5 23907: tomenoja sekä eläkemenoja, joita ei voi koh- 23908: distaa tiettyyn tehtävään. Kuten luvun 5 alussa 23909: todettiin, valtionvelan kuoletuksia ei esitetä 23910: 1983 1987 1988* 23911: enaa uuden budjetointikäytännön mukaan 23912: bruttomääräisenä menoissa. Muiden menojen 23913: A kotitalouksia palvelevat tehtävät osuus on noin 10 OJo. Myös muut menot lisään- 23914: B elinkeinojen edistäminen tyivät kokonaismenoja nopeammin. 23915: C yleiset tehtävät 23916: D muut menot 23917: 23918: 5 .1.1. Yleiset tehtävät 23919: Valtion menot tehtäväkokonaisuuksittain 23920: ryhmiteltynä on esitetty taulukossa 16. Yhden Valtion yleisiin, kollektiivisiin tehtäviin käy- 23921: vuoden aikana tehtävärakenne ei yleensä kovin tettiin varoja reaalisesti runsas 3 OJo enemmän 23922: paljon muutu. Niinpä edelleen puolet valtion kuin edellisenä vuonna (taulukko 17). 23923: 23924: 23925: 23926: 23927: 17. Yleisten tehtävien kassamenot 23928: Tehtäväalue 1986 1987 1988 Muutos 1988/87, % 23929: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 23930: 23931: Yleinen hallinto ······························ 5 344 6 626 7756 17 9 23932: Yleinen järjestys ja turvallisuus ················ 3 463 3 881 4 275 10 0 23933: Maanpuolustus ······························ 5 740 6 354 6 721 6 -1 23934: 23935: Yhteensä ................................... 14 547 16 861 18 752 11 3 23936: 25 23937: 23938: Yleinen hallinto Ulkoasiainhoidon menojen kasvu hidastui 5 23939: prosenttiin, mikä oli keskimääräistä hintojen 23940: Yleisen hallinnon menojen reaalikasvu jatkui nousua pienempi. Menojen kasvua hillitsi sääs- 23941: verrattain nopeana. Pääasiassa kasvu aiheutui tötoimien ohella edullinen dollarin vaihtokurs- 23942: kehitysyhteistyömenojen lisäämisestä, kuten sin kehitys. 23943: viime vuosina yleensäkin. Kertomusvuonna Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön osoitet- 23944: toimitetut tasavallan presidentin vaalit sekä tiin budjettivaroja yhteensä 2 561 milj. mark- 23945: kunnallisvaalit kasvattivat tuntuvasti "ylim- kaa. Kehitysavun maksatukset olivat lähes yhtä 23946: män päätöksenteon" menoja. Tehtäväryhmit- suuret eli 2 550 milj. markkaa. Lisäys edellis- 23947: täinen kehitys oli seuraava'l: vuotisista oli noin kolmannes. Suhteutettuna 23948: bruttokansantuotteeseen kehitysapu kohosi 23949: Määrän muutos 0,49 prosentista arviolta 0,59 prosenttiin. Kah- 23950: 1988/87 denvälisen kehitysavun osuus oli lähes kaksi 23951: % kolmannesta. Hallitus antaa kehitysyhteistyös- 23952: Ylin päätöksenteko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 tä erillisen kertomuksen. 23953: Valtiovarainhallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 23954: Ulkoasiainhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -3 23955: Kansainvälinen kehitysyhteistyö . . . . . . . . 18 23956: Muu yleinen hallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Yleinen järjestys ja turvallisuus 23957: Yhteensä............................ 9 Tehtäväalueen menot yhteensä jäivät reaali- 23958: sesti lähes ennalleen. Hallinnon lisäksi palo- ja 23959: Yleisen hallinnon laajimpia tehtäviä menoil- pelastustoimen menot kasvoivat nopeimmin. 23960: la mitattuna ovat valtiovarainhallinto, kansain- Kertomusvuoden alusta tulivat kantokykyluok- 23961: välinen kehitysyhteistyö sekä "muu yleinen kiin 8-10 kuuluvat kunnat muun palo- ja 23962: hallinto". pelastustoimen käyttökustannuksiin myönnet- 23963: Valtiovarainhallinnon menot kasvoivat reaa- tävän valtionosuuden piiriin. Valtionosuutta 23964: lisesti 4 %. Uuden ennakkopidätysjärjestelmän sai siten 445 kuntaa, joista 11 kuntaa oli 23965: käyttöönotto vuonna 1989 sekä liikevaihtove- ensimmäistä kertaa valtionosuuden piirissä. 23966: rotusmenettelyn uudistaminen vuoden 1989 Viidenkymmenenkahdeksan aluehälytyskes- 23967: alusta edellyttivät laajoja valmistelutöitä kerto- kuksen käyttökustannuksiin saivat valtion- 23968: musvuonna. Liikevaihtoverotustehtävät siirret- osuutta niitä ylläpitävät kunnat Helsingin häly- 23969: tiin vuoden 1988 lopussa kokonaan lääninvero- tysalueeseen kuuluvia kuntia lukuun ottamat- 23970: virastojen hoidettaviksi ja erillinen liikevaihto- ta. Helsingin aluehälytyskeskuksen rakentami- 23971: verohallinto lakkautettiin. Verohallinnon koko nen jatkui. Valtionosuutta kunnan muuhun 23972: henkilöstön määrä lisääntyi 90 henkeä eli palo- ja pelastustoimeen maksettiin 232 milj. 23973: 1 Yz OJo. Myös tullilaitoksen henkilöstön määrä markkaa ja aluehälytyskeskuksille 25 milj. 23974: kasvoi noin 1 Yz %. Tuonnin volyymi lisääntyi markkaa. Valtionosuudet yhteensä lisääntyivät 23975: tuntuvasti ja myös tuontitullausten määrä li- viidenneksen. 23976: sääntyi yli 4 %. Vientituliausten määrä sen Poliisitoimen menot kasvoivat reaalisesti. va- 23977: sijaan väheni lähes 5 %, vaikka viennin volyy- jaan prosentin. Esitutkinta- ja pakkokeinolain- 23978: mi kasvoi 4 %. Tullilaitos kantaa huomattavan säädännön uudistamiseen liittyen poliisin hen- 23979: osan valtion veroista, mikä nykyisin vie suun- kilöstöä lisättiin 29 uudella toimella. Kaikkiaan 23980: nilleen varsinaista tullivalvontaa vastaavan poliisin henkilöstön määrä lisääntyi kertomus- 23981: osan työpanoksesta. Tullin kantamat valtion vuonna 145 toimena. Poliisimiehiä oli vuonna 23982: verot kasvoivat nopeasti (ks. luku 4). Tullaus- 1988 kaikkiaan noin 8 340 ja toimisto- ja 23983: suoritteiden ja henkilöstön määrän kehityksen muuta henkilöstöä 3 450. 23984: perusteella arvioituna tullilaitoksen tuottavuus Oikeudenkäytön menojen reaalinen lisä)'$ .oo· 23985: on lisääntynyt 1980-luvulla lähes 4 % vuodes- vajaa prosentti. Tuomioistuimiin saapuneiden 23986: sa. asioiden määrä lisääntyi edelleen. Mm. hovioi- 23987: 0 Määrän muutoksia laskettaessa on käytetty tässä ja 23988: keuksiin saapui yli 1 000 asiaa enemmän kuin 23989: niitä ehdittiin käsitellä. Pahoilta ruuhkilta kui- 23990: jäljempänä esitetyissä vastaavissa asetelmissa ao. tehtä- 23991: väalueen keskimääräistä hintojen muutosta, sillä hin- tenkin vältyttiin. 23992: taindeksit tuotetaan menolajien lisäksi vain tehtäväalu- Vankeinhoidon menot supistuvat reaalisesti 23993: etasolla. nelisen prosenttia. Vankien keskimäärä aleni 23994: 23995: 4 390965M 23996: 26 23997: 23998: edelleen noin 200:lla ja oli noin 3 970. Van- josta 1 279 milj. markkaa perushankintoihin ja 23999: keinhoitolaitoksen tulot kasvoivat 8 Vz OJo. 623 milj. markkaa varustuksen uusintaan. 24000: Rajavartiolaitoksen tehtävät pysyivät ennal- Hankintamenot yhteensä lisääntyivät reaalises- 24001: laan. Menojen yhden prosentin reaalikasvu ti noin 1 Vz OJo. 24002: aiheutui lähinnä kalustohankinnoista. Puolustusvoimien rauhanajan organisaation 24003: Tehtäväalueen menojen reaalinen kehitys oli kehittäminen jatkui neljättä vuotta. Vuonna 24004: seuraava: 1988 puolustusvoimiin perustettiin yhteensä 55 24005: uutta virkaa. Työvoimaministeriön määrära- 24006: Määrän muutos hoilla oli palkattuna keskimäärin 800 henkilöä, 24007: 1988/87 24008: % joista 60 OJo oli kokoaikaisia. Uuden työllisyys- 24009: lain edellyttämän työllistämisvelvoitteen perus- 24010: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 24011: Poliisitoimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 24012: teella puolustusvoimissa oli palkattuna noin 24013: Oikeudenkäyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 900 henkeä. 24014: Vankeinhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -4 Puolustuslaitoksen kiinteistömenot olivat 24015: Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuo- yhteensä 636 milj. markkaa. Reaalisesti ne 24016: jelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 24017: Rajojen vartiointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 24018: supistuivat muutaman prosentin. 24019: Maanpuolustusmenojen kehitys tehtäväryh- 24020: Yhteensä............................ 0 mittäin oli seuraava: 24021: 24022: Maanpuolustus Määrän muutos 24023: 1988/87 24024: % 24025: Maanpuolustusmenot yhteensä jäivät reaali- 24026: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -11 24027: sesti lähes ennalleen. Valtaosa menoista aiheu- Sotilaallinen maanpuolustus . . . . . . . . . . . 1 24028: tuu sotilaallisesta maanpuolustuksesta. Taloudellinen maanpuolustus . . . . . . . . . . 1 24029: Taloudellinen maanpuolustus käsittää var- 24030: Yhteensä ........................... . 24031: muusvarastoinnin. Varmuusvarastoinnin me- 24032: not rahoitetaan nykyisin pääasiassa varmuus- 24033: varastointimaksuin, joita kertyi 273 milj. 5 .1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtä- 24034: markkaa. Varmuusvarastoinnin menot olivat vät 24035: lähes 350 milj. markkaa, josta pääosa käytet- 24036: tiin hankintoihin. Menot lisääntyivät suunnil- Valtion ns. hyvinvointitehtävien menot kas- 24037: leen hintatason nousua vastaavasti. voivat nimellisesti 12 OJo ja reaalisesti noin 24038: Sotilaallisen maanpuolustuksen menot olivat 5 OJo. Tehtäväkokonaisuus kattaa varsin tar- 24039: 6 262 milj. markkaa, mikä on vajaa 1 Vz OJo koin puolet kaikista valtion menoista, kun 24040: bruttokansantuotteesta. Suhdeluku pysyi enti- menoihin ei nykykäytännön mukaan sisällytetä 24041: sellään. Menojen kasvua hillitsi koulutettavien velan kuoletuksia bruttomääräisenä. Asumi- 24042: varusmiesten määrän väheneminen 2 OOO:lla seen ja ympäristöön liittyvien tehtävien menot 24043: 31 OOO:een. Reservin kertausharjoituksiin kut- kasvoivat poikkeuksellisen paljon, mikä aiheu- 24044: suttiin 1 500 reserviläistä enemmän kuin edelli- tui kokonaan jo edellä todetusta valtion ydin- 24045: senä vuonna, yhteensä 47 000 miestä. Asevel- jätehuoltorahaston perustamisesta. Rahaston 24046: vollisten ylläpitomenot olivat 591 milj. mark- tehtävien on katsottu liittyvän läheisesti ympä- 24047: kaa, ja niiden nimelliskasvu vain vajaa pro- ristön ja luonnonsuojelun tehtäväryhmään. So- 24048: sentti. Puolustusvoimien kaluston hankkimi- siaaliturvan ja terveydenhuollon menojen kas- 24049: seen käytettiin kaikkiaan 1 963 milj. markkaa, vu oli tavanomaista pienempi. 24050: 24051: 18. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot 24052: 24053: Tehtäväalue 1986 1987 1988 Muutos 1988/87,% 24054: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 24055: 24056: Opetus, tiede ja kulttuuri ..................... 16 348 18 439 20 338 10 3 24057: Terveydenhuolto ............................. 8 508 9 488 10 359 9 2 24058: Sosiaaliturva ................................. 17 412 20 221 21 800 8 1 24059: Asuminen ja ympäristö ....................... 4 052 4 720 6 771 43 35 24060: 24061: Yhteensä ................................... 46 320 52 868 59 268 12 5 24062: 27 24063: 24064: Kuvio 10. Kotitalouksia palvelevien tehtävien me- Tehtäväryhmittäinen kehitys oli seuraava: 24065: not, prosentteina bruttokansantuotteesta 24066: 24067: ' 24068: 16 . . . . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , Määrän muutos 24069: 1988/87 24070: % 24071: 24072: Hallinto ............................. . -1 24073: 12 Yleissivistävä opetus ................. . 2 24074: Ammattiopetus ...................... . 4 24075: Korkeakouluopetus .................. . 7 24076: Aikuiskoulutus ....................... . 0 24077: Opintotuki ........................... . 9 24078: 8 Yleinen tutkimus ..................... . 2 24079: Mu~ ................................ . 1 24080: Yhteensä............................ 3 24081: 24082: 24083: 24084: Yleissivistävän opetuksen menot kasvoivat 24085: reaalisesti pari prosenttia, kasvuun vaikutti 24086: osaltaan oppilasmäärän lisääntyminen noin 24087: 1983 1987 1988• 24088: 4 600 oppilaalla eli lähes prosentilla. Syysluku- 24089: A opetus, tiede ja kulttuuri kaudella 1988 vuosiluokilla 1-9 oli oppilaita 24090: B sosiaaliturva 577 600 ja lisäksi esiopetuksessa ja lisäopetuk- 24091: C terveydenhuolto sessa yhteensä 5 900 oppilasta. Peruskoulujen 24092: D asuminen ja ympäristö 24093: määrä väheni kymmenellä 4 862:een. Valtion- 24094: osuuksia ja -avustuksia maksettiin peruskoulu- 24095: jen menoihin kaikkiaan 6 696 milj. markkaa. 24096: Opetus, tiede ja kulttuuri Päivälukioiden oppilasmäärä väheni 2 Y2 OJo. 24097: Oppilaita oli 91 200. Päivälukioiden lisäksi 24098: Koko tehtäväalueen menojen reaalikasvu hi- iltaopiskelijoita oli lukioasteella noin 8 500. 24099: dastui 3 Y2 prosenttiin. Merkittävimmin lisään- Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin oli 24100: tyivät korkeakoulujen ja ammattiopetuksen 1 095 milj. markkaa. 24101: menot sekä opintotuki. Näitäkin nopeammin Ammattiopetukseen käytetyt valtion varat 24102: kasvoivat urheilu- ja nuorisotoiminnan menot, kasvoivat reaalisesti nelisen prosenttia. Menot 24103: mikä kuitenkin aiheutui lähinnä maksatusten olivat kaikkiaan 4 204 milj. markkaa. Kasvu 24104: ajoittumisesta. Samasta syystä taiteen edistä- aiheutui mm. oppilasmäärän selvästä lisäänty- 24105: miseen käytetyt varat supistuivat selvästi. misestä. Kertomusvuonna saatiin päätökseen 24106: 24107: 24108: 24109: 24110: 19. Ammatilliset oppilaitokset ja oppilasmäärät syksyllä 1988 24111: 24112: Oppi- Oppi- Muutos 24113: laitoksia laita 24114: 24115: Ammattioppilaitokset ......................................... . 102 46 900 + 1 000 24116: Maatalousalan oppilaitokset ................................... . 61 5 600 40 24117: Teknilliset oppilaitokset ....................................... . 32 17 700 - 370 24118: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset ............................ . 44 5 600 + 40 24119: Kauppaoppilaitokset .......................................... . 68 32 600 40 24120: Terveydenhuolto-oppilaitokset ................................ . 45 19 800 + 1 020 24121: Sosiaalialan oppilaitokset ..................................... . 25 4 200 + 1 620 24122: Koti- ja laitostalousoppilaitokset ............................... . 54 5 600 20 24123: Muut oppilaitokset ........................................... . 112 12 750 + 20 24124: Yhteensä ................................................... . 543 150 750 +3 230 24125: 28 24126: 24127: keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano. viidesosaa on palkkausmenoja. Käyttömenot 24128: Vuoden loppuun mennessä oli perustettu kaik- opiskelijaa kohti kaikissa yliopistoissa ja kor- 24129: ki 25 peruslinjaa. Keskiasteen ammatillisessa keakouluissa olivat keskimäärin 28 700 mark- 24130: peruskoulutuksessa oli noin 67 500 aloituspaik- kaa eli 4Y2 OJo suuremmat kuin edellisenä vuon- 24131: kaa, joista 4 400 väliaikaisessa koulutuksessa. na. Korkeakoulujen opetus- ja tutkimusvälinei- 24132: Oppilaitosten määrä lisääntyi kymmenenellä. den sekä kaluston hankintoihin käytettiin varo- 24133: Kertomusvuonna perustettiin mm. kuusi sosi- ja lähes kolmannes enemmän kuin edellisenä 24134: aalialan ja kaksi terveydenhuoltoalan oppilai- vuonna, 228 milj. markkaa. Kun lisäksi eten- 24135: tosta. Ammatillisissa oppilaitoksissa oli syksyl- kin ATK-laitteistojen hintakehitys oli varsin 24136: lä 1988 yhteensä 150 750 oppilasta, lisäys oli edullinen, reaalinen lisäys oli merkittävä. Kor- 24137: yli 3 200. Oppilasmäärän lisäys painottui sosi- keakoulujen talonrakennusinvestoinnit sen si- 24138: aalialan ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksiin jaan supistuivat. Kaikki korkeakoulumenot 24139: sekä ammattioppilaitoksiin. ovat 0,71 OJo bruttokansantuotteesta. Suhdelu- 24140: Korkeakouluopetuksen menot kasvoivat ker- ku on ollut korkeimmillaan 0,75 OJo vuonna 24141: tomusvuonna reaalisesti noin 7 OJo. Menot yh- 1976. 24142: teensä olivat 3 045 milj. markkaa, josta kolme 24143: 24144: 20. Korkeakoululaitoksen opiskelijat, opettajat ja tutkinnot 24145: 1986 1987 1988 24146: 24147: Uusia opiskelijoita ................................................... . 13 330 14 528 13 331 24148: Opiskelijoita yhteensä ................................................ . 93 850 97 672 93 857 24149: Suoritettuja tutkintoja ............................................... . 9072 10 280 9 950 24150: Opettajia ........................................................... . 7 460 7 538 7 457 24151: 24152: 24153: 24154: Aikuiskoulutuksen menot kasvoivat nimelli- Sosiaaliturva 24155: sesti runsas 6 OJo eli suunnilleen hintojen nou- 24156: sua vastaavasti. Kansalais- ja työväenopistojen Sosiaaliturvamenot kasvoivat reaalisesti vain 24157: sekä kansanopistojen valtionavut kasvoivat re- runsaan prosentin eli selvästi hitaammin kuin 24158: aalisesti muutaman prosentin, sen sijaan työlli- viime vuosina yleensä. Menojen kasvua hillitsi 24159: syyskoulutuksen menot supistuivat hieman. mm. työllisyyden tuntuva parantuminen, mikä 24160: Työllisyyskoulutuksen kurssin suorittaneiden vähensi työttömyysturvamenoja. Myös eräät 24161: maara kuitenkin lisääntyi tuhannella eläkemenot supistuivat eläkekannan alenemi- 24162: 27 OOO:een. sen vuoksi. Lisäksi valtion sairausvakuutusme- 24163: Valtion opintotukimenot olivat kaikkiaan not vähenivät osin maksuperustemuutosten ta- 24164: 1 117 milj. markkaa. Nimellinen lisäys oli lä- kia. · 24165: hes 17 OJo ja reaalinen lähes kymmenes. Opin- Tehtäväryhmittäinen menokehitys oli seu- 24166: torahaa maksettiin kaikkiaan 795 milj. mark- raava: 24167: kaa ja opintolainojen korkotukea ja takausvas- 24168: tuita 245 milj. markkaa. Opintoraha oli keski- Määrän muutos 24169: määrin 3 483 markkaa ja opintolainatakaus 1988/87 24170: % 24171: 9 950 markkaa saajaa kohti vuodessa. Opinto- 24172: rahan perusasaa korotettiin tuntuvasti yli kus- Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 24173: Toimeentuloturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 24174: tannustason nousun opiskelijoiden velkaantu- Sosiaalipalvelukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 24175: misen vähentämiseksi ja tuen kehittämiseksi. 24176: Opintorahan saajien määrä väheni 10 000 saa- Yhteensä ........................... . 24177: jalla vuonna 1987 voimaan tulleen lapsilisälain 24178: muutoksen vuoksi, jolla lapsilisän maksuaikaa Valtaosa valtion sosiaaliturvamenoista on 24179: jatkettiin 17 ikävuoteen ja samalla poistettiin toimeentuloturvamenoja, jotka puolestaan 24180: heiltä oikeus saada opintotukea. Kolmivuoti- ovat pääasiassa tulonsiirtoja kotitalouksille. 24181: nen aikuisopintorahakokeilu käynnistyi heinä- Toimeentuloturvan menot kasvoivat nimellises- 24182: kuun alusta 1987. Aikuisopintorahamenot ko- ti pari prosenttiyksikköä hintatason nousua 24183: hosivat 12 milj. markasta 42 milj. markkaan. hitaammin. 24184: 29 24185: 24186: Lapsilisiä korotettiin vuoden 1988 lokakuun keiden lukumäärä kasvoi edelleen selvästi eli 24187: alusta lukien 17 OJo. Korotuksen jälkeen lapsili- 3-6 prosenttia. Valtionosuus yrittäjäeläkkei- 24188: sä vaihteli 2 616 markasta 6 144 markkaan siin pieneni viidenneksen vakuutusmaksutulo- 24189: vuositasolla lapsen järjestysluvusta riippuen. jen suotuisan kehityksen ansiosta. Muissa elä- 24190: Alle 3-vuotiaille maksettiin lisäksi 1 284 mar- kemuodoissa valtionosuudet kasvoivat 12- · 24191: kan korotus vuodessa. Lapsilisää sai noin 13 OJo. 24192: 1 075 000 lasta, määrä pysyi jokseenkin ennal- Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 1988 rin- 24193: laan. Lapsilisämenot olivat kaikkiaan 3 015 tamasotilaseläkkeitä ja rintamalisiä asumistu- 24194: milj. markkaa. Vuonna 1988 maksettiin perhe- kineen 789 milj. markkaa, mikä oli pari pro- 24195: eläkkeitä 229 milj. markkaa eli 6 OJo vähemmän senttia vähemmän kuin vuonna 1987. Rintama- 24196: kuin edellisenä vuonna. Vähennys johtui elä- sotilaseläkkeen saajien määrä väheni yli kol- 24197: kekannan pienenemisestä. manneksen. Etuudet maksetaan kokonaan val- 24198: Lasten kotihoidon tuki on yhtenäisen suun- tion varoista. Valtio rahoittaa myös rintamave- 24199: nittelu- ja valtionosuusjärjestelmän piirissä. teraanien varhaiseläkkeet. Eläkemenot hoito- 24200: Tuki kasvoi kertomusvuonna edelleen voimak- kuluineen vähenivät yli neljänneksen ja eläk- 24201: kaasti toiminnan laajenemisen ja loppuerien keensaajien lukumäärä kolmanneksen. Var- 24202: maksamisen vuoksi. Kunnille maksettiin val- haiseläkettä sai vuoden 1988 lopussa noin 24203: tionosuuksia yhteensä 590 milj. markkaa eli yli 5 000 veteraania. 24204: kaksi kolmannesta enemmän kuin vuonna Tapaturmavirasto maksoi sodista kärsimään 24205: 1987. Kotihoidon tuen perusosa oli vuoden joutuneille erilaisia korvauksia yhteensä 1 714 24206: 1988 alusta lukien 1 210 markkaa, sisarkorotus milj. markkaa. Nimelliskasvu oli 11 OJo. Kor- 24207: alle 3-vuotiaasta sisaruksesta 242 mk ja tulosi- vaukset on pääosin sidottu TEL-indeksiin. Sai- 24208: donnainen lisäosa täysimääräisenä 968 mark- raanhoitokustannukset sekä kuntoutus- ja lai- 24209: kaa kuukaudessa. toshuoltokustannukset nousivat erityisen nope- 24210: Valtion työttömyysturvamenot olivat kaik- asti. 24211: kiaan 2 394 milj. markkaa. Menot vähenivät Kunnalliseen toimeentuloturvaan kuuluvat 24212: parantuneen työllisyyden ansiosta lähes 4 OJo. toimeentulotuki, elatustuki ja sotilasavustuk- 24213: Heinäkuun alusta työttömyysturvaetuuksia ko- set. Valtionosuuden ennakkoja ja loppueriä 24214: rotettiin keskimäärin 6, 9 OJo. Peruspäiväraha maksettiin yhteensä 535 milj. markkaa. Toi- 24215: nousi 81 markasta 86 markkaan. Työttömyys- meentulotuen perusosa oli vuoden 1988 alusta 24216: turvan perusturvan kokonaismenot olivat lukien 1 079 markkaa kuukaudessa yksinäisillä 24217: 1 295 milj. markkaa. Menot vähenivät lähes henkilöillä ensimmäisessä kuntaryhmässä. Toi- 24218: 10 OJo. Ansioturvan työttömyyspäivärahoja meentulotukea myönnettiin kertomusvuonna 24219: maksettiin 2 105 milj. markkaa, josta valtion 187 000 henkilölle tai perheelle. Toimeentulo- 24220: osuus on 48 %. Ansioturvan mukainen keski- tuen kokonaiskustannukset olivat noin 830 24221: määräinen etuus oli 154 markkaa päivässä. milj. markkaa, josta valtion osuus oli 382 milj. 24222: Vuonna 1988 valtio maksoi osuutenaan sai- markkaa. 24223: rausvakuutuksen kustannuksiin 1 266 milj. Muita toimeentuloturvan menoja ovat mm. 24224: markkaa eli 13 OJo vähemmän kuin vuonna invalidiraha, asevelvollisten kotiuttamisraha ja 24225: 1987. Vähenemiseen vaikutti osaltaan edellise- pakolaishuolto. Invalidirahakustannukset oli- 24226: nä vuonna alennetun yksityisen sektorin sai- vat 95 milj. markkaa ja asevelvollisten kotiut- 24227: rausvakuutusmaksun korotus 0,25 prosenttiyk- tamisrahat 10 milj. markkaa. Pakolaishuollon 24228: siköllä. Maksetut sairausvakuutuskorvaukset menot olivat yhteensä 21 milj. markkaa. Uusia 24229: kasvoivat 9 OJo noin 7,9 mrd markkaan. pakolaisia saapui Suomeen vuonna 1988 yh- 24230: Valtion maksama osuus kansaneläkelaista teensä 344, ja vuoden 1988 lopussa välittömän 24231: johtuvista kustannuksista kasvoi 17 OJo ja oli pakolaishuollon piirissä oli noin 500 pakolais- 24232: 1 450 milj. markkaa. Vakuutusmaksut pysyi- ta. 24233: vät ennallaan. Kansaneläkemenot olivat yh- Valtion menot sosiaalipalvelujen rahoittami- 24234: teensä 14,0 mrd markkaa. Eläkkeensaajien lu- seen kasvoivat edelleen tuntuvasti. Valtaosa 24235: kumäärä kasvoi 16 OOO:lla. Keskimääräinen menoista on valtionosuuksia kuntien järjestä- 24236: kansaneläke nousi 1,6 OJo. miin sosiaalipalveluihin. Toimintojen kehittä- 24237: Valtionosuudet maatalousyrittäj äeläkkeisiin misen painopisteinä ovat olleet valtakunnalli- 24238: olivat 1 427 milj. markkaa, yrittäjäeläkkeisiin sen suunnitelman mukaisesti lasten päivähoito, 24239: 252 milj. markkaa ja merimieseläkkeisiin 78 kotipalvelu, sosiaalityö ja asumispalvelut. 24240: milj. markkaa. Näissä eläkejärjestelmissä eläk- Vuosia 1988-1992 koskevassa valtakunnalli- 24241: 30 24242: 24243: sessa suunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä on, että lääkärien ja terveydenhoitajien työ 24244: 3 150 uutta virkaa. Vuoden 1988 lopussa kun- voitaisiin asteittain järjestää paikallisiin olo- 24245: nissa ja kuntainliitoissa toimi sosiaalihuollon suhteisiin soveltuvalla tavalla. 24246: tehtävissä yhteensä noin 95 500 henkeä. Henki- Pitkäaikaissairaanhoidon tehostaminen oli 24247: löstön määrä oli 3 700 suurempi kuin vuonna edelleen kansanterveystyön keskeisenä tavoit- 24248: 1987 ja lähes 6 800 suurempi kuin vuonna teena. Kotisairaanhoidon tukena on kehitetty 24249: 1986. Valtionosuudet käyttökustannusten en- myös päiväsairaanhoitoa ja jaksottaista vuode- 24250: nakoihin ja loppueriin olivat yhteensä 5 624 osastohoitoa yhteistyössä sosiaalihuollon ja 24251: milj. markkaa, ja niiden niroelliskasvu 16 Olo. vanhainkotitoiminnan kanssa. Järjestelmälli- 24252: Raha-automaattiyhdistyksen tuotolla rahoi- sen hammashuollon puna laajennettiin 24253: tettiin useiden eri yksityisten yhteisöjen järjes- 1. 7.1988 lukien vuonna 1960 ja sen jälkeen 24254: tämiä sosiaalipalveluja (ml. lomatoiminta) yh- syntyneisiin. Terveyskeskusten sairaaloissa oli 24255: teensä 382 milj. markalla. sairaansijoja vuoden lopussa noin 24 500. Ter- 24256: Lomatoiminnan avustuksiin käytettiin 949 veyskeskuksiin perustettiin suunnitelmien mu- 24257: milj. markkaa, 8 Olo enemmän kuin vuonna kaisesti 921 uutta virkaa sekä lisäksi 29 virkaa 24258: 1987. Tästä valtion kustannukset maatalous- työterveystehtäviin. Kansanterveystyön käyttö- 24259: yrittäjien vuosiloma-, sijaisapu- ja viikkova- kustannuksiin maksetut valtionosuuden enna- 24260: paatoiminnoista olivat yhteensä 885 milj. kot ja loppuerät olivat yhteensä 4 134 milj. 24261: markkaa. markkaa. Lisäys oli 11 Olo. Valtionosuuksia 24262: investointeihin maksettiin 96 milj. markkaa. 24263: Terveydenhuolto Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön- 24264: nettiin avustuksia yksityisten yhteisöjen järjes- 24265: Valtion terveydenhuoltomenot kasvoivat re- tämiin kansanterveyspalveluihin 117 milj. 24266: aalisesti runsas 2 prosenttia, kasvu oli viime markkaa. 24267: vuosien keskimäärää jonkin verran vähäisem- Erikoissairaanhoidon toimintojen ja kehittä- 24268: pi. Kehitys tehtäväryhmittäin oli seuraava: misen peruslinjat pysyivät ennallaan. Erikois- 24269: sairaanhoidosta vastaavan sairaalaverkoston 24270: Määrän muutos rakennustyöt olivat lähinnä peruskorjauksia ja 24271: 1988/87 laajennustöitä. Lapin keskussairaalan uudisra- 24272: % 24273: kennustyöt jatkuivat. Uusina hankkeina aloi- 24274: Tutkimuslaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 tettiin Peijaksen sairaalan, Keski-Suomen kes- 24275: Ympäristöterveydenhuolto . . . . . . . . . . . . . -1 kussairaalan laajennuksen sekä Helsingin yli- 24276: Kansanterveystyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 24277: Erikoissairaanhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 24278: opistollisen keskussairaalan Allergiasairaalan 24279: rakentaminen. Kertomusvuonna hyväksyttiin 24280: Yhteensä............................ 2 valtionosuuteen oikeuttaviksi yhteensä 800 uu- 24281: den henkilön palkkauksesta aiheutuvat kustan- 24282: Kansanterveystyötä toteutettiin edelleen voi- nukset. Erikoissairaanhoidon käyttökustannus- 24283: massa olleen valtakunnallisen suunnitelman ten valtionosuudet kasvoivat 9 Olo 4 871 milj. 24284: mukaisesti. Suunnitelmassa on otettu huo- markkaan. Investointiavustuksia maksettiin 88 24285: mioon Suomen terveyspolitiikan pitkän aikavä- milj. markkaa. 24286: lin tavoiteohjelma ''Terveyttä kaikille vuoteen Terveyskeskusten ja erikoissairaaloiden hen- 24287: 2 000". Kertomusvuonna jatkettiin väestövas- kilöstön kehitys on esitetty taulukossa 21. 24288: tuisen terveydenhuollon kokeiluja. Tavoitteena 24289: 24290: 21. Terveyskeskusten ja erikoissairaaloiden henkilökunta 24291: 24292: 24293: Terveyskeskukset Erikoissairaalat 24294: 1987 1988 1987 1988 24295: 24296: w~~---················································ 3 634 3 705 4 295 4 467 24297: Hammaslääkärit .......................................... . 2 089 2 132 24298: Hoitohenkilökunta ........................................ . 24 595 25 471 27 245 27 742 24299: Muu henkilökunta ........................................ . 19 120 19 435 23 645 23 722 24300: Henkilökunta yhteensä ................................. . 49 438 50 743 55185 55 931 24301: 31 24302: 24303: Asuminen ja ympäristö suojelun tehtäviä ovat mm. jätehuolto ja jättei- 24304: den hyödyntäminen, ilmansuojelu, öljyvahin- 24305: Tehtäväalueen menojen poikkeuksellisen kojen torjunta sekä tutkimustoiminta. 24306: suuri kasvu aiheutui pääasiassa valtion ydin- Valtion ydinjätehuoltorahasto perustettiin 24307: jätehuoltorahaston perustamisesta kertomus- 1.3.1988 voimaan tulleella ydinenergialailla ja 24308: vuonna. Myös asumisen edistämisen menot sen nojalla annetulla rahastoa koskevalla ase- 24309: kasvoivat edelleen nopeasti. Tehtäväryhmittäi- tuksella. Ydinjätehuolto on erittäin pitkäjän- 24310: nen kehitys on esitetty seuraavassa asetelmas- teistä toimintaa, koska ydinjätteen syntymises- 24311: sa: tä saattaa kulua useita kymmeniä vuosia ennen 24312: kuin jäte on saatettu lopulliseen sijoituspaik- 24313: kaansa. Laissa omaksutun ydinjätteen aiheut- 24314: Määrän muutos tamisperiaatteen toteutumisen varmistamiseksi 24315: 1988/87 24316: % ja yhteiskunnan edun turvaamiseksi haluttiin 24317: takeet siitä, että ydinjätehuollon edellyttämät 24318: Hallinto ............................. . 24319: Ympäristön- ja luonnonsuojelu ........ . 24320: varat ovat varmuudella olemassa ja käytettä- 24321: Alueiden käytön suunnittelu ja rakenta- vissä silloin, kun asianomaiset ydinjätehuollon 24322: misen valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 toimenpiteet on tehtävä. Aiemmin vallinnutta 24323: Asumisen edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . 14 järjestelmää muutettiin siten, että taseeseensa 24324: Maanmittaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 24325: Vesitalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 sisällytetyn varauksen sijasta jätehuoltovelvol- 24326: linen ydinjätteen tuottaja maksaa ydinjäte- 24327: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 huoltomaksuja julkiselle rahastolle, jonka teh- 24328: tävänä on hallinnoida kerättyjä varoja ja huo- 24329: lehtia,että ne ovat tarvittaessa käytettävissä. 24330: Ympäristön- ja luonnonsuojeluun käytetyt Koska jätehuoltovelvollinen vastaisi edelleen 24331: valtion varat (ilman ydinjätehuoltorahastoa) varojen reaaliarvon säilymisestä, annettiin tälle 24332: supistuivat 4 OJo 215 milj. markkaan. Maita laissa oikeus lainata osa varoista turvaavia 24333: hankittiin luonnonsuojelutarkoituksiin 8 000 vakuuksia vastaan riittävän korkotuoton hank- 24334: hehtaaria, ja budjetissa varattu 47 milj. mar- kimiseksi. Kertomusvuonna rahastoon kertyi 24335: kan määräraha käytettiin tai sidottiin koko- maksuja 1 537 milj. markkaa, joista lainattiin 24336: naan. Muita keskeisiä ympäristön- ja luonnon- takaisin 1 153 milj. markkaa. 24337: 24338: 24339: 24340: 24341: 22. Asuntolainojen maksatus 24342: 1986 1987 1988 Muutos 24343: 1988/87 24344: miljoonaa markkaa % 24345: 24346: Asunto-osakeyhtiölainat ...................................... . 42 84 77 -8 24347: Vuokra- ja opiskelija-asuntolainat .............................. . 927 1 214 1 548 28 24348: Omakotitalolainat ............................................ . 533 488 519 6 24349: Asunto-osakelainat ........................................... . 390 500 609 22 24350: Lämmityslaitoslainat .......................................... . 13 13 21 62 24351: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat ........................... . 341 441 445 1 24352: Yhteensä ................................................... . 2 246 2 740 3 220 18 24353: 24354: 24355: 24356: 24357: Asumisen edistämisen suurimmat menoerät tuuden vähentymisenä. Tämä ei kuitenkaan 24358: ovat asuntolainat ja asumistuki. Asunto- ja vaikuttanut varsinaiseen lainoitustoimintaan. 24359: perusparannuslainoja myönnettiin 2 940 milj. Kertomusvuoden ja aikaisempien vuosien 24360: markkaa. Kertomusvuonna asuntolainojen myöntämisvaltuuksilla aloitettiin noin 18 200 24361: myöntämisvaltuuksien mitoitusperusteet muut- asunnon rakentaminen sekä noin 10 000 asun- 24362: tuivat, mikä käytännössä näkyi myöntämisval- non perusparannus. Kertomusvuonna makset- 24363: 32 24364: 24365: tiin asunto- ja perusparannuslainoja 3 220 24366: milj. markkaa. Maksatusten kehitys on esitetty 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen 24367: taulukossa 22. 24368: Oman asunnon hankinnan korkotukijärjes- Tässä kertomuksessa käytetyn luokituksen 24369: telmässä maksettiin korkotukea rahalaitosten mukaan elinkeinoja edistäviin tehtäväalueisiin 24370: myöntämille asuntosäästäjien vastaantulolai- on luettu työvoima, maa- ja metsätalous, lii- 24371: noille 302 milj. markkaa. Korkotuki lisääntyi kenne sekä teollisuus ja muut elinkeinot. Nämä 24372: lähes kolmanneksen. Korkotuen piirissä oli menot yhteensä kasvoivat reaalisesti vain va- 24373: vuoden lopulla noin 47 000 lainaa. Lainojen jaan prosentin. Kasvua pienensi tuntuvasti val- 24374: lukumäärä lisääntyi neljänneksen. tion investointirahaston lakkauttaminen ja sen 24375: Asumistukea maksettiin 99 600 tuensaajalle siirtäminen Postipankkiin.Rahaston menot jäi- 24376: yhteensä 682 milj. markkaa. Tuensaajien mää- vät siten kokonaan pois valtiontalouden piiris- 24377: rän lisääntyminen kasvatti tuen kokonaismää- tä. 24378: rää tuntuvasti. 24379: 24380: 24381: 24382: 23. Elinkeinojen edistämisen kassamenot 24383: Tehtäväalue 1986 1987 1988 Muutos 1988/87, % 24384: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 24385: 24386: Työvoima .................................. . 2 326 2 671 3 402 27 17 24387: Maa- ja metsätalous ......................... . 10 028 9 562 10 737 12 8 24388: Liikenne .................................... . 8 702 9 546 10 167 7 1 24389: Teollisuus ja muut elinkeinot ................. . 4156 4 648 3 883 -17 -22 24390: Yhteensä .................................. . 25 212 26 427 28 189 7 24391: 24392: 24393: 24394: Kuvio 11. Elinkeinojen edistämisen menot, prosent- Työvoima 24395: teina bruttokansantuotteesta 24396: Työllisyyden edistämiseen käytettiin valtion 24397: varoja kertomusvuonna reaalisesti 17 OJo enem- 24398: '8,----------------------------------, män kuin edellisenä vuonna. Työllisyyslain 24399: voimaantulo lisäsi menoja selvästi. Tehtävä- 24400: ryhmittäinen kehitys on esitetty oheisessa ase- 24401: 6 24402: telmassa. 24403: 24404: Määrän muutos 24405: 1988/87 24406: % 24407: 4 24408: Hallinto ............................. . 13 24409: Työvoiman ohjaus ................... . 10 24410: Erittelemättömät työllisyysmenot ...... . 18 24411: 2 24412: Yhteensä ........................... . 17 24413: 24414: 24415: Työvoiman ohjaukseen sisältyvät työvoima- 24416: asian piiri- ja paikallishallinnon ja työvoiman 24417: 1982 1987 24418: liikkuvuuden edistämisen menot. Työvoimatoi- 24419: mistoissa oli noin 546 000 työnhakijaa, luku- 24420: määrä väheni runsas 2 OJo. Työllisyyden paran- 24421: A = liikenne tuminen lisäsi toisaalta tuntuvasti avoimien 24422: B maa- ja metsätalous työpaikkojen määrää. Avoimia työpaikkoja oli 24423: C teollisuus ja muut elinkeinot 24424: D työvoima 24425: yli 323 000, noin kolmannes enemmän kuin 24426: vuonna 1987. 24427: 33 24428: 24429: Tammikuun alusta 1988 tuli voimaan alueel- Valtion menot erittelemättömiin työllisyys- 24430: lisesti porrastettuna uusi työllisyyslaki sekä lain menoihin eli varsinaiseen työllisyyden hoitoon, 24431: täytäntöönpanoa säätelevä asetus. Laki tuli olivat 2 962 milj. markkaa. Lisäys edellisvuoti- 24432: voimaan kaikkine velvoitteineen heti maan vai- sista oli varsin huomattava (asetelma). 24433: keimmilla työttömyysalueilla. Muualla maassa Hallitus antaa eduskunnalle erillisen kerto- 24434: nuoria alle 20-vuotiaita koskevat velvoitteet muksen toimenpiteistä työllisyyslain soveltami- 24435: tulivat myös voimaan heti. Valtioneuvoston sesta, jossa selostetaan lähemmin mm. säädös- 24436: valtion virastoille ja laitoksille vahvistaman ten muutokset ja eri toimenpiteiden vaikutuk- 24437: velvoitteen, keskimäärin 4 000 henkilöä, to- set. 24438: teuttaminen käynnistyi hitaasti. Kun työllistä- 24439: mistavoitetta korotettiin vuoden jälkipuoliskon 24440: ajaksi, valtion virastot ja laitokset toteuttivat Maa- ja metsätalous 24441: työllisyyslakia alle keskimääräisen tavoitteen. 24442: Kuntasektorilla saavutettiin tulo- ja menoarvi- Valtion menot maa- ja metsätalouteen vuon- 24443: ossa arvioitu tavoitetaso jo helmikuun aikana. na 1988 olivat 10,7 mrd markkaa, josta 9,3 24444: Suuri osa kunnista on hoitanut työllistämistä mrd markkaa luetaan budjetin tehtäväluokitus- 24445: huomattavasti yli työllisyyslaissa säädetyn vel- ten mukaan maatalouteen kohdistuviksi (liite 24446: voitteen enimmäismäärän, joka on 2 OJo kun- 5). Valtion maatalousmenojen huomattavan 24447: nan ammatissa toimivasta väestöstä. Näin kun- suuri reaalikasvu aiheutui lähinnä vuoteen 24448: tien valmius ylimääräiseen työllistämiseen on 1987 kohdistuneiden poikkeuksellisen suurten 24449: keventänyt valtiolle muutoin lankeavaa työllis- satovahinkokorvausten maksamisesta. Maa- ja 24450: tämisvelvoitetta. Eniten tavoitteista jäätiin jäl- metsätalouden menojen tehtäväryhmittäinen 24451: keen yritys-, yhteisö- ja yksityissektorilla. Ase- kehitys esitetään seuraavassa asetelmassa. 24452: tettu 6 700 henkilön työllistämistavoite saavu- 24453: tettiin vain noin puoliksi. Kohderyhmittäin Määrän muutos 24454: työllisyyslaki toteutui alle 20-vuotiaiden ja yli 3 1988/87 24455: kk työttömänä olleiden osalta hyvin. Pitkäai- % 24456: kaistyöttömien määrä väheni velvoitepiireissä Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 24457: lähes 60 %. Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja 24458: Valtion työtehtävissä työllistettiin keskimää- tarkastustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 24459: Maatalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 24460: rin 6 500 henkilöä,kunnallisella työllistämistu- Metsätalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 24461: ella 19 900 henkeä ja muilla valtionavuilla Kalastus, metsästys ja porotalous . . . . . . 0 24462: 10 300 henkeä. Kokonaislisäys oli noin 1 700 24463: Yhteensä............................ 8 24464: henkeä. 24465: 24466: 24. Eräiden maataloustuotteiden tuotanto ja vienti 24467: 24468: 1986 1987 1988 Muutos 24469: 1988/87 24470: miljoonaa kiloa % 24471: Meijerivoi, tuotanto .......................................... . 72,0 67,9 61,1 10 24472: vienti .......................... · ..... · · · · · · · · · · · · · · 14,9 18,3 15,2 17 24473: Juusto, tuotanto ............................................. . 79,5 81,3 82,3 1 24474: vienti ................................................ . 34,5 36,0 32,5 10 24475: Maitojauhe, rasvainen, tuotanto .............................. . 31,2 25,2 14,2 44 24476: vienti ................................. . 30,0 26,7 15,9 40 24477: Kananmunat, tuotanto ....................................... . 84,0 80,8 76,7 5 24478: vienti .......................................... . 25,1 21,6 19,0 12 24479: Sianliha, tuotanto ............................................ . 172,9 174,8 167,7 4 24480: vienti') ............................................. . 5,5 13,6 3,9 71 24481: jalostavienti ......................................... . 4,7 3,5 3,0 14 24482: Naudanliha, tuotanto ........................................ . 124,1 122,7 110,9 10 24483: ~~) .......................................... . 9,5 5,3 0 -100 24484: jalostavienti ..................................... . 10,8 13,1 10,0 - 24 24485: Viljan vienti 24486: kehitysapu ............................................. . 24 25 25 0 24487: - rehuvilja ................................................ . 640 250 0 -100 24488: - leipävilja ................................................ . 20 0 -100 24489: 1 24490: ) liman jalostevientiä. 24491: 24492: 5 390965M 24493: 34 24494: 24495: Luvussa 6.3. tarkastellaan yksityiskohtaisesti 1 541 milj. markasta, ajoittui vuoden 1988 24496: elinkeinotoiminnan saamaa valtion rahoitustu- puolella maksettavaksi 1 430 milj. markkaa. 24497: kea. Rahoitustukikäsite poikkeaa budjetin teh- Maatilatalouden rakenteen kehittämiseen 24498: täväluokituksen mukaisesta menosisällöstä; vii- käytettiin valtion varoja yhteensä 1 465 milj. 24499: meksi mainittuun sisältyvät myös hallintome- markkaa, josta 875 milj. markkaa maksettiin 24500: not, mutta siihen ei lueta viennin liikevaihtove- maatilatalouden kehittämisrahastosta. Maatila- 24501: rotukea. Myös maataloustuotteiden vientitukea talouden kehittämisrahastossa oli vuonna 1988 24502: ja hintatukea on käsitelty luvussa 6.3. Tär- käytettävissä yhteensä varoja 978 milj. mark- 24503: keimpien maataloustuotteiden tuotanto- ja kaa, mistä 390 milj. markkaa oli siirtoa valtion 24504: vientimäärät esitetään taulukossa 24. budjettivaroista. Rahastosta nostettiin lainoja 24505: Kaikkien kotieläintuotteiden vienti supistui 729 milj. markkaa. Muut maatilatalouden ra- 24506: vuonna 1988. Myös viljan vienti supistui edel- kenteen kehittämiseen liittyvät suurimmat val- 24507: leen, rehuviljaa ei viety lainkaan ja vehnää tion menoerät olivat valtionosuus luopumiselä- 24508: vietiin vain kehitysaputarkoituksiin. Edelleen kelain mukaisista menoista, 211 milj. mark- 24509: kuitenkin tuettiin viljan käyttöä eräissä koti- kaa, maaseutuelinkeinojen ja maatalouden 24510: maisissa käyttökohteissa. Vientituen tarve yk- korkotukilainojen menot, 167 milj. markkaa 24511: sikköä kohti kasvoi edelleen hieman, mikä käy sekä nuorten viljelijöiden tuki, 132 milj. mark- 24512: selville oheisesta asetelmasta: kaa. 24513: Valtion menot metsätalouteen kasvoivat re- 24514: aalisesti 3 OJo. Yksityismetsätalouden edistämi- 24515: 1986 1987 1988 Muutos seen käytettiin valtion varoja kaikkiaan 636 24516: 1988/87 24517: vientituki, markkaa/kilo % milj. markkaa. Nimelliskasvu oli 5 OJo. Valti- 24518: onavut metsänparannustöihin olivat 204 milj. 24519: Voi .................. . 21,70 23,14 24,06 4 24520: Juusto .............. . 11,77 12,24 13,47 10 24521: markkaa ja vastaavat lainat 151 milj. mark- 24522: Maitojauhe .......... . 10,09 11,61 11,50 -1 kaa. Valtionavut keskus- ja piirimetsälauta- 24523: Kananmunat ........ . 6,69 6,87 7,83 15 kunnille olivat 281 milj. markkaa. 24524: Sianliha 11 ••••••••••••• 11,78 11,84 11,75 -1 Valtion metsien liikekirjanpidollinen tulos 24525: Naudanliha 11 ••••••••• 15,92 16,25 24526: Rehuvilja ............ . 1,28 1,40 24527: oli 144 milj. markkaa ylijäämäinen, mikä on 24528: noin 40 milj. markkaa suurempi kuin edellise- 24529: 11 24530: Ei sisällä lihajalosteita. nä vuonna. Metsähallituksen puutavaran 24531: myyntitulot olivat yhteensä 1 048 milj. mark- 24532: kaa. Metsähallitus luovutti ostajille puuta 4, 7 24533: Varsinaiselta vientitukimomentilta makset- milj. m 3 • Puutavaran keskihinta oli 223 mk/ 24534: tiin kassaruenoina 1 583 milj. markkaa, vienti- m 3 , nousu vuoden 1987 tasosta 6 OJo. Metsäte- 24535: tuki väheni 33 OJo. Luvussa 6.3. vientitukeen on ollisuustuotteiden markkinatilanne oli hyvä ja 24536: sisällytetty myös valmisteverolakien mukaiset teollisuuden käyttöaste korkea. 24537: hinnaneropalautukset ja ns. liikevaihtoverotu- 24538: ki. 24539: Maatalouden hintatukeen (budjetissa luvun Liikenne 24540: 30.31 menot) käytettiin yhteensä 4 321 milj. 24541: markkaa, josta pinta-alalisät olivat 645 milj. Valtion liikennemenot jäivät vuonna 1988 24542: markkaa, alueittainen hintapoliittinen tuki 578 likimain ennalleen. Eri liikennemuotojen me- 24543: milj. markkaa ja muu hintapoliittinen tuki 798 nokehitys on esitetty oheisessa asetelmassa. 24544: milj. markkaa. Viimeksi mainittuun sisältyvät 24545: mm. maidon lisähinta, naudan- ja lampaanli- 24546: han tuotantopalkkiot ja kananmunien lisähin- Määrän muutos 24547: 1988/87 24548: ta. Maataloustuotannon tasapainottamismenot % 24549: olivat yhteensä 528 milj. markkaa. Vuoden 24550: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -49 24551: 1988 arvioidut satovahingot, 498 milj. mark- Tieliikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 24552: kaa, olivat kolmanneksi suurimmat satovahin- Vesiliikenne........................... -10 24553: kolain voimassaoloaikana. Suuremmat vahin- limaliikenne... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 24554: got on kärsitty vuosina 1981, 810 milj. mark- Rautatieliikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 3 24555: Tietoliikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 24556: kaa ja 1987 3 296 milj. markkaa. Vuoden 1987 24557: sadon vahinkokorvausten kokonaismäärästä, Yhteensä ........................... . 24558: 35 24559: 24560: Tieliikennemenot jäivät reaalisesti edellis- ta valtaosa käytetään televerkkojen rakentami- 24561: vuotiselle tasolle. Tienpidon yleislinjat pysyivät seen. Posti- ja telelaitoksen investoinnit lisään- 24562: ennallaan. Yleisten teiden liikenne on kasvanut tyivät nimellisesti 18 % ja kiintein hinnoin 24563: kuluvalla vuosikymmenellä keskimäärin 4 % selvästi yli 10 %. Sijoitusmenot olivat yhteensä 24564: ja pääteillä 5 Y2 OJo. Liikenneolot huononivat 1 367 milj. markkaa. Sanomalehdistötukea 24565: edelleen kertomusvuonna ruuhkien vuoksi. maksettiin 99 milj. markkaa ja lehdistön kulje- 24566: Tiestön rakenteellinen kunto pysyi kuitenkin tustukea 328 milj. markkaa, kuljetustuki li- 24567: kokonaisuutena ennallaan. Kertomusvuonna sääntyi 8 %. 24568: parannettiin erityisesti päällysteiden kuntoa. Posti- ja telelaitoksen liikekirjanpidon mu- 24569: Töiden rahoitusta lisättiin lisäbudjetissa 140 kainen ylijäämä nousi 17 milj. markkaa 938 24570: milj. markan lisämäärärahalla sekä 60 milj. milj. markkaan. Postitoimen tulos heikkeni 24571: markan tilausvaltuudella. Kestopäällysteitä hieman, mutta teletoimen tulos vahvistui edel- 24572: kunnostettiin yli 2 200 km eli 16 % enemmän leen. Koko laitoksen tuotot kasvoivat nimelli- 24573: kuin vuonna 1987. Tienpidon koko henkilös- sesti 11 % 7 904 milj. markkaan. Kulut olivat 24574: tön määrä väheni 620 hengellä eli noin 4 % . yhteensä 6 965 milj. markkaa, ja niiden kasvu 24575: Vesiliikenteen menot supistuivat tuntuvasti oli hieman tuottojen kasvua nopeampi. Posti- 24576: mm. merenkulkulaitoksen investointien vähe- liikenteen tariffi-indeksi nousi 5 %, sen sijaan 24577: nemisen vuoksi. Sekä kalusto- että maa- ja teleliikenteen indeksi aleni 1 Yz % maksualen- 24578: vesirakennusinvestoinnit supistuivat. Menojen nusten vuoksi. Tariffi-indeksillä mitattuna ko- 24579: kasvua hillitsi myös jäänmurtajien kustannus- ko tietoliikenteen tulovolyymi kohosi 10 %. 24580: ten säästyminen leudon talven vuoksi. Jään- Kulujen hintataso kohosi erityisesti palkkojen 24581: murtajien avustustunnit supistuivat puoleen nousun vuoksi 8 IIz %, ja kulut kiintein hin- 24582: edellisvuotisista. noin yhteensä 4 IIz %. 24583: Ilmaliikenteen kehitys jatkui suotuisana. 24584: Lentoliikenteen kasvu oli poikkeuksellisen voi- 24585: makas jo toisena vuotena peräkkäin. Koko Teollisuus ja muut elinkeinot 24586: matkustajamäärän kasvu oli 14 % ja kansain- 24587: välisessä liikenteessä peräti 25 %. Ilmailuhal- Tehtäväalueen menot supistuivat reaalisesti 24588: linnon taloudellinen tulos oli hyvä. Tuotot selvästi yli viidenneksen. Pääasiassa supistumi- 24589: kasvoivat viidenneksen liikenteen kasvun ansi- nen aiheutui valtion investointirahaston meno- 24590: osta. Myös kulujen kasvu oli verrattain suuri jen poisjäämisestä valtiontalouden piiristä, kun 24591: eli 15 %. Ilmaliikenteen kassamenojen reaali- rahasto lakkautettiin ja siirrettiin Postipank- 24592: kasvua suurentaa tuntuvasti Finnair Oy:n osa- kiin. Tehtäväryhmittäinen kehitys on esitetty 24593: kepääoman korottaminen 40 milj. markalla. seuraavassa asetelmassa: 24594: Valtion menot rautatieliikenteeseen supistui- 24595: vat reaalisesti muutaman prosentin. Myös rau- Määrän muutos 24596: tateillä liikenne kasvoi. Tavaraliikenteessä kul- 1988/87 24597: jetettu tonnimäärä kasvoi 10 %, teollisuuspal- % 24598: velut samoin 10 % sekä Transpoint-liikenne Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 24599: 14 %. Henkilöliikenteen matkat lisääntyivät Valvonta ja tarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 24600: 6 OJo. VR:n tuotot kasvoivat 7 % ja käyttötoi- Tutkimustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 24601: Luottolaitokset... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -74 24602: minnan kulut 5 %. VR:n tulos,592 milj. mar- Teollisuuden edistäminen . . . . . . . . . . . . . . -21 24603: kan poistot mukaan luettuina, oli 1 025 milj. Energiahuolto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -27 24604: markkaa alijäämäinen. Kuljetustoiminnan tu- Muiden elinkeinojen edistäminen . . . . . . . -35 24605: los parani 45 milj. markkaa edellisestä vuodes- Ulkomaankaupan edistäminen . . . . . . . . . -25 24606: ta. Hallinnollisen kirjanpidon mukainen alijää- Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -22 24607: mä oli 1 349 milj. markkaa eli noin prosentin 24608: suurempi kuin vuonna 1987. 24609: Valtionrautateiden sijoitusmenoihin käytet- Menojen tehtäväryhmittäinen kehitys voi 24610: tiin kaikkiaan 779 milj. markkaa, investoinnit vuosittain vaihdella suuresti pelkästään ajoitus- 24611: lisääntyivät nimellisesti 8 % ja reaalisesti siten tekijöiden vuoksi. Esimerkiksi vuonna 1987 24612: vain vähän. teollisuuden edistämisen, energiahuollon ja 24613: Valtion tietoliikennemenoista lähes kolme muiden elinkeinojen edistämisen menot olivat 24614: neljännestä on sijoitusmenoja. Sijoitusmenois- kasvaneet erittäin nopeasti, mikä osaltaan hei- 24615: 36 24616: 24617: jastuu menojen supistumisena kertomusvuon- kertomusvuonna siten 150 milj. markkaa, kun 24618: na. se vuonna 1987 oli ollut 219 milj. markkaa. 24619: Valtaosa teollisuuden edistämisen menoista 24620: Teollisuutta edistävän tutkimustoiminnan 24621: koostuu tuotantotoiminnan alueellisesta tuesta 24622: menot ovat tällä vuosikymmenellä kasvaneet 24623: sekä valtionyhtiöiden rahoituksesta. Tuotanto- 24624: selvästi valtion kokonaismenoja nopeammin. 24625: toiminnan alueellisesta tukemisesta annetun 24626: Tutkimustoimintaan luetaan mm. Geologian 24627: lain mukaisiin avustuksiin oli varsinaisessa 24628: tutkimuskeskus, VTT ja TEKES. Geologian 24629: budjetissa varattu 500 milj. markan ja lisäme- 24630: tutkimuskeskuksen menot lisääntyivät nimelli- 24631: noarviossa 250 milj. markan myöntämisval- 24632: sesti 10 IJ!o 197 milj. markkaan. Suomessa 24633: tuus. Avustuksia myönnettiin valtuuksien puit- 24634: 1980-luvulla vallinnut tutkimusmyönteinen il- 24635: teissa 750 milj. markkaa. Myönnettyjen avus- 24636: mapiiri vaikutti myös kertomusvuonna myön- 24637: tusten kokonaismäärä kasvoi 35 11Jo. Avustuk- 24638: teisesti VTT:n toiminnan yleisiin edellytyksiin. 24639: silla tuetuissa hankkeissa arvioidaan lähivuosi- 24640: Henkilöstövoimavarat lisääntyivät 2\lz 11Jo noin 24641: na syntyvän yhteensä 8 800 uutta pysyvää työ- 24642: 2 500 henkilötyövuoteen. Toiminnan laajentu- 24643: paikkaa. Avustusten maksatukset lisääntyivät 24644: minen näkyi myös vilkkaana toimitilojen ra- 24645: nimellisesti 13 IJ!o 462 milj. markkaan. Alueel- 24646: kentamisena Otaniemessä, Tampereella, Jyväs- 24647: lista kuljetustukea maksettiin käytettävissä ol- 24648: kylässä ja Outokummussa. Talonrakennusin- 24649: lut 138 milj. markkaa eli yhtä paljon kuin 24650: vestoinnit lisääntyivät kaksi kolmannesta ja 24651: vuonna 1987. 24652: kone- ja laiteinvestoinnit 6 11Jo. VTT:n koko- 24653: Valtionyhtiöiden osakehankinnat supistuivat 24654: naismenot olivat 651 milj. markkaa, ja niiden 24655: selvästi kertomusvuonna. Tähän kertomukseen 24656: kasvu nimellisesti viidennes.Maksullisten tutki- 24657: on sisällytetty uusi luku (6.4.), jossa seloste- 24658: muspalvelujen menot olivat 366 milj. markkaa. 24659: taan lähemmin mm. valtionyhtiöiden toimin- 24660: Tulot maksullisista tutkimuspalveluista kasvoi- 24661: taa, tuloksia ja rahoitusta. 24662: vat 10 IJ!o noin 376 milj. markkaan. 24663: Valtion energiahuollon menot supistuivat 24664: Teknologian kehittämiskeskuksen kassame- 24665: tuntuvasti, mikä aiheutui lähinnä ajoitusteki- 24666: not olivat 406 milj. markkaa, reaalikasvu oli 24667: jöistä. Vuonna 1987 oli maksettu kertaluontei- 24668: noin 9 11Jo. Vuonna 1988 yritykset hakivat TE- 24669: sia korvauksia eräiden turvetuotantoalueiden 24670: KESin rahoitusta yhteensä noin 750 milj. mar- 24671: hankkimisesta sekä kotimaista polttoainetta 24672: kan arvosta. Rahoitusta myönnettiin 385 eri 24673: käyttäville alue- ja kaukolämpökeskuksille yh- 24674: hankkeeseen 359 milj. markkaa eli 30 IJ!o enem- 24675: teensä 40 milj. markkaa. Energiahuollon suu- 24676: män kuin vuonna 1987. Lainoja myönnetystä 24677: rin menoerä on energiahuollon tutkimus-, 24678: rahoitustuesta oli 205 milj. markkaa ja avus- 24679: tuksia 154 milj. markkaa. Eri vuosina- myön- suunnittelu- ja valvontatoimen menot. Määrä- 24680: nettyjä tuotekehityslainoja nostettiin 132 milj. rahaa lisättiin budjetissa, maksatus kuitenkin 24681: supistui siirtymän vuoksi jonkin verran. Ener- 24682: markkaa, lisäys oli 43 IJ!o. Vastaavien tuoteke- 24683: giatutkimuksen 76 milj. markan rahoituksesta 24684: hitysavustusten maksatukset supistuivat hie- 24685: 20 milj. markkaa käytettiin ydinenergia-alan 24686: man ja olivat 108 milj. markkaa. Tavoitetutki- 24687: mustoiminnan menot kasvoivat lähes viiden- tutkimukseen, 35 milj. markkaa energian tuo- 24688: tantoon ja 19 milj. markkaa energian käyt- 24689: neksen 131 milj. markkaan. 24690: töön. Energiapoliittisessa selvitystyössä panos- 24691: Teollisuutta edistäviin luottolaitoksiin ovat tettiin aikaisempaa enemmän selvityksiin pit- 24692: kuuluneet valtion investointirahasto, Kehitys- kän ajan energiavaihtoehdoista sekä energiata- 24693: aluerahasto Oy sekä Pohjoismaiden Investoin- louden kansantaloudellisista ja yhteiskunnalli- 24694: tipankki. Kuten edellä jo todettiin, valtion sista vuorovaikutussuhteista. 24695: investointirahasto lakkautettiin ja sen pääomat Valtion menot ulkomaankaupan edistämi- 24696: siirrettiin Postipankkiin. Tehtäväryhmän me- seen vähenivät myös selvästi. Väheneminen 24697: not supistuivat reaalisesti neljännekseen edellis- aiheutui kokonaan vientitakuukorvausten su- 24698: vuotisista. Valtion rahoituserät Kera Oy:lle pistumisesta. Vientitakuukorvauksia makset- 24699: supistuivat lähes viidenneksen. Lain muutok- tiin 100 milj. markkaa vähemmän kuin vuonna 24700: sella osa Kera Oy:lle myönnettävästä valtion- 1987 eli 207 milj. markkaa. Vientitakuulaitok- 24701: lainasta päätettiin korvata korkotukilainalla. sen tulos oli ensi kertaa 1980-luvulla ylijäämäi- 24702: Ensimmäisessä lisäbudjetissa vähennettiin nen. Tuloksen paranemiseen vaikutti kuitenkin 24703: alunperin 250 milj. markan lainamäärää 100 muutos, jolla osa takuukorvauksista siirrettiin 24704: milj. markalla. Valtion laina Kera Oy:lle oli rahoitettavaksi kehitysyhteistyömäärärahoilla. 24705: 37 24706: 24707: Vientitakuulaitoksen toimintaa selostetaan lä- sekä eläkemenoja. "Muiden menojen" selvä 24708: hemmin luvussa 6.2.2. ja liitteessä 20. Viennin supistuminen aiheutui kokonaan uudesta lai- 24709: edistämiseen osoitettiin avustuksia ja lainoja nanoton ja valtionvelan kuoletusten budjetoin- 24710: yhteensä 225 milj. markkaa. Avustuksia mak- tikäytännöstä, ts. niiden esittämisestä netto- 24711: settiin 144 milj. markkaa ja lainoja 19 milj. määräisenä. Valtionvelan kehitystä kuvataan 24712: markkaa. Avustukset lisääntyivät tuntuvasti, yksityiskohtaisesti luvussa 7 ja liitteessä 15. 24713: nostetut lainat sen sijaan supistuivat. Vuosien Valtion eläkemenot olivat kertomusvuonna 24714: 1985 ja 1986 lainamäärärahoja peruuntui yh- kaikkiaan 6 939 milj. markkaa; taulukossa 25 24715: teensä 42 milj. markkaa. esitetty eläkemenosumma ei sisällä sarakkeen 24716: ulkopuolisia valtion liikeyritysten eläkkeitä. 24717: Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä li- 24718: 5.1.4. Muut menot sääntyi kertomusvuonna edelleen yli 3 %. 24719: Muut menot ovat budjetin tehtävittäisessä Eläkkeiden lukumäärien ja eläkemenojen kehi- 24720: luokittelussa lähinnä valtionvelan hoitomenoja tys on esitetty liitetaulussa 10. 24721: 24722: 24723: 24724: 24725: 25. Muut menot 24726: 24727: Tehtäväryhmä 1986 1987 1988 Muutos 1988/87, % 24728: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 24729: 24730: Valtionvelan hoito ........................... . 14 769 14 703 5 391 -63 -65 24731: siitä korot ................................ . 24732: kuoletukset .......................... . 24733: 4 495 24734: 10 541 24735: 4 875 24736: 9 880 24737: _., 24738: 5 248 8 3 24739: 24740: Muut menot ................................ . 4 977 5 432 5 876 8 4 24741: siitä eläkemenot .......................... . 4 192 4 559 4 963 9 3 24742: 24743: Yhteensä .................................. . 19 746 20 134 11 267 -44 -46 24744: 0 24745: ) Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset ylittävä osa 24746: lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden erotus menopuolelle. 24747: 24748: 24749: 24750: 24751: 5 .2. Menot menolajeittain 24752: Valtiontalouden kassamenot ilman velan 3,9 %. Tästä kasvusta noin prosenttiyksikkö 24753: kuoletuksia lisääntyivät vuonna 1988 nimelli- aiheutui valtion ydinjätehuoltorahastosta 24754: sesti 10,4 OJo eli noin prosenttiyksikön hitaam- myönnetystä takaisinlainauksesta (s. 31). Toi- 24755: min kuin edellisenä vuonna. Valtion menojen saalta valtion investointirahaston lakkauttami- 24756: keskimääräinen hinta nousi hieman yli 6 % eli nen ja sen siirtäminen Postipankkiin pienensi 24757: noin 1 \12 prosenttiyksikköä nopeammin kuin menojen kasvua jonkin verran. 24758: edellisenä vuonna. Menojen reaalikasvu oli 24759: 38 24760: 24761: Kuvio 12. Valtiontalouden kassamenot menolajeit- 5 .2.1. Kulutusmenot 24762: tain, prosentteina bruttokansantuotteesta 24763: 24764: ' 24765: 30 . . , . - - - - - - - - - Valtion kulutusmenojen reaalikasvu jäi 1 Yz 24766: prosenttiin. Korjaus- ja kunnossapitomenot 24767: sekä erä "muut kulutustusmenot" jäivät reaa- 24768: 25 24769: lisesti suunnilleen ennalleen. Nopeimmin kas- 24770: voivat valtion eläkemenot. 24771: 20 Lähes puolet kulutusmenoista on palkkaus- 24772: menoja. Valtion virka- ja työehtosopimusten 24773: 15 tarkistukset vuonna 1988 perustuivat osittain 24774: vuoden 1986 kaksivuotiseen sopimusratkaisuun 24775: ja osittain keväällä 1988 solmittuihin helmi- 24776: 10 kuun lopussa 1990 päättyviin sopimuksiin. 24777: Vuoden 1988 alussa toteutettiin edellisen sopi- 24778: 5 muskauden toinen järjestelyvaratarkistus. Sa- 24779: massa yhteydessä siirryttiin työajan suoraan 24780: lyhennykseen. Vuoden 1988 maaliskuun alusta 24781: 1982 1987 1988* lukien sopimuksissa toteutettiin edelliseen sopi- 24782: muskauteen liittyvästä indeksiehdosta ja ansi- 24783: okehitystakuusta johtuneet palkantarkistukset. 24784: A siirtomenot 24785: B kulutusmenot 24786: Samassa yhteydessä tehtiin eräitä uudistuksia 24787: C sijoitusmenot ikälisä- ja palveluvuosilisäjärjestelmiin sekä 24788: D muut menot syrjäseutulisiin. 24789: 24790: 26. Kulutusmenot 24791: 24792: 1986 1987 1988 Muutos 1988/87, % 24793: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 24794: 24795: Palkkaukset ym ............................. . 11 321 12 700 14 391 13 2 24796: Eläkkeet .................................... . 4 195 4 559 4 963 9 3 24797: Korjaus ja kunnossapito ..................... . 1 825 1 957 2 091 7 0 24798: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ...... . 1 556 1 877 1 963 5 2 24799: Muut kulutusmenot ......................... . 7458 8 326 8 857 6 0 24800: 24801: Yhteensä .................................. . 26 354 29 419 32 266 10 24802: 24803: 24804: 24805: 24806: Uuden virkaehtosopimuksen 1.3.1988 voi- maamme kaikista palkansaajista. Valtion hen- 24807: maan tullut yleiskorotus oli 77 mk lisättynä kilöstön määrät, palkkausmenot sekä eläkkei- 24808: 1,34 prosentilla, kuitenkin vähintään 2,85 pro- den määrät ja eläkemenot on esitetty liitteissä 24809: senttia. Samasta ajankohdasta lukien työehto- 8-11. Eläkemenojen reaalinen kasvu oli run- 24810: sopimusten perustasoja, ohjepalkkoja ja palk- sas 3 %. 24811: karajoja tarkistettiin 174 markalla kuukaudelta 24812: tai 105 penniä tunnilta. Ensimmäisen sopimus- 24813: vuoden järjestelyvarat siirrettiin sekä virka- 5.2.2. Siirtomenot 24814: että työehtosopimuksissa ensimmäisen vuoden 24815: neuvottelulausekkeen yhteyteen tuolloin käy- Siirtomenojen kasvu hidastui, reaalinen kas- 24816: tettäväksi. Vuodelle 1988 sovitut korotukset vu oli kuitenkin edelleen tuntuva (taulukko 27 24817: nostivat virkamiesten ansiotasoa edelliseen ja liite 6). Nopeimmin lisääntyivät kehitysyh- 24818: vuoteen verrattuna keskimäärin 10,6 OJo. teistyömenot sekä "muut siirrot kotimaahan". 24819: Valtion palveluksessa oli kertomusvuonna Jälkimmäisen erän kasvuun vaikutti osaltaan 24820: 134 000 virkamiestä ja 81 000 henkeä yksityis- uuden työllisyyslain voimaantulo, mikä lisäsi 24821: oikeudellisessa työsopimussuhteessa eli yhteen- tuntuvasti valtionapuja työttömyyden lieventä- 24822: sä 215 000 palkansaajaa. Tämä on 10 % miseen. Myös valtionosuudet ja -avustukset 24823: 39 24824: 24825: kunnille kasvoivat keskimääräistä nopeammin. suotuisa kehitys palkkasumman nopean kas- 24826: Työllisyyslaki lisäsi myös valtionosuuksia kun- vun ansiosta. 24827: nille ja kuntainliitoille työllisyyden hoitoon. Valtionavut kotitalouksille kasvoivat reaali- 24828: Valtionosuudet sairausvakuutuksen ja kan- sesti vain vajaan prosentin eräiden etuuksien, 24829: saneläkevakuutuksen menoihin supistuivat re- mm. lapsilisien korotuksista huolimatta. Hy- 24830: aalisesti, mihin vaikutti maksualennuksen pois- vän työllisyyskehityksen ansiosta työttömyys- 24831: tuminen sekä Kansaneläkelaitoksen tulojen turvamenoja toisaalta säästyi. 24832: 24833: 24834: 27. Siirtomenot 24835: 1986 1987 1988 Muutos 1988/87, % 24836: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 24837: 24838: Valtionavut kunnille .......................... 23 215 26 456 29 757 12 6 24839: Valtionavut elinkeinoelämälle . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 602 11 210 12 055 8 3 24840: Valtionavut kotitalouksille ..................... 13 937 15 154 16 249 7 1 24841: Muut siirtomenot ............................ 5 091 6 678 7 441 11 5 24842: 24843: Yhteensä ................................... 52 845 59 498 65 502 10 4 24844: 24845: 24846: 24847: 24848: 5.2.3. Sijoitusmenot jen varojen osittainen takaisinlainaus. Takai- 24849: sinlainauserä oli 1 153 milj. markkaa, mikä oli 24850: Sekä reaali- että finanssisijoitukset lisääntyi- viidennes finanssisijoitusten kasvusta. Toisin 24851: vät kiintein hinnoin. Reaalisijoitusten kasvu sanoen ilman mainittua lainaerää finanssisijoi- 24852: johtui lähinnä kone- ja kalustohankintojen tukset olisivat supistuneet selvästi. Tähän puo- 24853: lisääntymisestä sekä varsin suotuisasta hintake- lestaan vaikutti valtion investointirahaston lak- 24854: hityksestä; mm. tietokone- ja konttorikoneiden kauttaminen ja sen siirtäminen Postipankkiin. 24855: hinnat laskivat selvästi kertomusvuonna. Ta- Investointirahaston menot jäivät siten pois val- 24856: lonrakennusmenot kasvoivat nopeutuneen ra- tiontalouden piiristä. Rahaston siirtoon liitty- 24857: kennuskustannusten nousun vuoksi nimellises- neitä pääomaeriä ei katsota maksusuorituksia 24858: ti, mutta reaalikasvu jäi vähäiseksi. Maa- ja edustaviksi kassamenoiksi. Vuonna 1987 inves- 24859: vesirakennusinvestoinnit jäivät markkamääräi- tointirahaston menot olivat olleet 663 milj. 24860: sesti ennalleen ja supistuivat siten reaalisesti. mk. Valtion asuntolainat lisääntyivät edelleen 24861: Mm. tietyöt vähenivät. selvästi. Sen sijaan pääasiassa valtionyhtiöiden 24862: Finanssisijoitusten selvään lisääntymiseen osakepääomien korotukset supistuivat lähes 24863: vaikutti ennen kaikkea valtion ydinjätehuolto- 40 OJo 358 milj. markkaan. 24864: rahaston perustaminen ja rahastoon tuloutettu- 24865: 24866: 24867: 28. Sijoitusmenot 24868: 1986 1987 1988 Muutos 1988/87,% 24869: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 24870: 24871: Koneiden, laitteiden ja kaluston hankkiminen ... 2 434 2 816 3 176 13 13 24872: Talonrakennukset ............................ 1 079 1 388 1 508 9 2 24873: Maa- ja vesirakennukset ...................... 2 599 2 885 2 882 0 -6 24874: 24875: Reaalisijoitukset yhteensä ..................... 6 111 7 089 7 565 7 3 24876: Lainat ....................................... 4 021 4 531 5 512 22 14 24877: siitä asuntolainat ........................... 2 257 2 762 3 225 17 10 24878: Muut finanssisijoitukset ...................... 892 1 141 1 018 -11 -15 24879: 24880: Finanssisijoitukset yhteensä ................... 4 913 5 672 6 529 15 8 24881: 24882: Yhteensä ................................... 11 024 12 761 14 095 10 5 24883: 40 24884: 24885: 5.2.4. Muut menot tion velkakanta kääntyi laskuun. Vuotuisiin 24886: korkomenoihin vaikuttaa osaltaan lainanoton 24887: Uuden budjetointikäytännön mukaan muut ajoittuminen ja siitä seuraavien korkomaksu- 24888: menot ovat menolajeittaisessa luokittelussa lä- jen ajoittuminen eri vuosille. Valtion velanhoi- 24889: hinnä valtionvelan korkomenoja. Korkomenot tomenojen ja valtionvelan kehitystä tarkastel- 24890: lisääntyivät edelleen jonkin verran, vaikka vai- laan lähemmin luvussa 7 ja liitteessä 15. 24891: 24892: 24893: 29. Muut menot 24894: 1986 1987 1988 Muutos 1988/87, % 24895: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 24896: 24897: Valtionvelan korot ........................... . 4 711 4 876 5 248 8 4 24898: Valtionvelan kuoletukset ..................... . 10 541 9 880 -') 24899: Varastojen muutos (kasvu+) ................ . 324 -168 329 24900: Muut ....................................... . 23 25 37 48 24901: 24902: Yhteensä .................................. . 15 599 14 612 5 614 -62 -63 24903: ') Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset ylittävä osa 24904: lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden erotus menopuolelle. 24905: 41 24906: 24907: 24908: 24909: 24910: 6. VALTIO MUIDEN SEKTORIEN RAHOITTAJANA 1> 24911: Valtion muille antamaan rahoitukseen on Tuensaajasektorit on ryhmitelty julkisyhteisöi- 24912: sisällytetty maksetut bruttomääräiset tulon- ja hin (ilman valtiota), rahoituslaitoksiin, yrityk- 24913: pääomansiirrot, tukipalkkiot, lainakannan siin, kotitalouksiin ja ulkomaihin. 24914: muutos sekä osakkeiden ja osuuksien hankin- Valtion myöntämää rahoitustukea elinkei- 24915: ta. Tämän ns. suoran rahoitustuen lisäksi tar- noittain tarkastellaan nettomääräisesti: elinkei- 24916: kastellaan korkotukilainojen sekä erilaisten ta- nojakauma on yhtäältä alkutuotanto ja elintar- 24917: kausten ja takuiden muodossa annettavaa tu- vikkeet ja toisaalta jalostus ja palvelualat. 24918: kea sekä erikseen valtionyhtiöitä. Valtion tu- Valtion suora rahoitus oli kertomusvuonna 24919: kea tarkastellaan myös tuensaajasektoreittain. 72,7 miljardia markkaa. Rahoituksen kasvu 24920: edellisvuotisesta oli 9 Olo. Rahoituksen reaali- 24921: 'l Luvuissa 6.1. ja 6.2. on käytetty kansantalouden 24922: tilinpidon käsitteistöä ja luokituksia, luku 6.3. pohjau- kasvu oli kertomusvuonna edellisvuotta hi- 24923: tuu tulo- ja menoarvion käsitteistöön ja jaotteluun. taampaa kolmen prosenttiyksikön verran. 24924: 24925: 30. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain 24926: 1986 1987 1988 Muutos 24927: 1988/87 24928: miljoonaa markkaa % 24929: 24930: Tulonsiirrot .................................................. . 43 671 49 234 54 285 10 24931: Tukipalkkiot ................................................. . 10 833 11 184 10 777 - 4 24932: Pääomansiirrot ............................................... . 2464 2848 4 663 64 24933: Lainananto 1) •••••.••••.••••••.•••••.••••••••.••••.•••••••••••• 1 996 2 368 2 575 9 24934: Osakkeet2 ) . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649 814 446 -45 24935: Suora rahoitus yhteensä .................................... . 59 613 66 448 72 746 9 24936: Korkotukilainat 1 ) •••••••••••••••••••••••••••••..•••••••.•••.••• 3 020 2 842 4 605 24937: Valtiontakaukset3 ) . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -763 976 -1704 24938: Vientitakuulaitoksen voimassa olevat takuut4 ) •••••••••.••••..••• 698 2 420 1 666 24939: Vientitakuulaitosta sitovat takuutarjoukset4 ) • • • • • • • . • • • • • • . . . • • . . 3 563 3622 - 685 24940: 1 24941: Kannan muutos. 24942: ) 24943: 2 24944: Kiinteistöosakkeita lukuun ottamatta. 24945: ) 24946: 3 24947: ) Kannan muutos. Valtiontakauksiin on sisällytetty valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat 24948: takaukset sekä valtiontakauslaitoksen myöntämät teollisuustakaukset, alustakaukset ja vesiensuojelutakaukset. 24949: 4 24950: ) Vientitakuulaitoksen myöntämien luottoriski-, rahoitus- sekä B- ja D-takuiden taseen mukainen kannan muutos. 24951: Vientitakuulaitoksen kustannustakuiden nojalla maksamat korvaukset sisältyvät tukipalkkioihin. 24952: 24953: 24954: 24955: 24956: 6.1. Rahoitustuki tukimuodoittain 24957: 24958: 6.1.1. Siirrot edelliseen vuoteen verrattuna. Tulonsiirrot 24959: kunnille kasvoivat keskimääräistä nopeammin 24960: Tulonsiirrot kasvoivat kertomusvuonna eli 12 %. Kunnallisten eläkkeiden osittainen 24961: 10 %. Kasvu hidastui kaksi prosenttiyksikköä rahastointi lisäsi valtion siirtomenoja kunnille. 24962: 6 390965M 24963: 42 24964: 24965: Tukipalkkiot ll alenivat 4 OJo edellisvuodesta. Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet- 24966: Tukipalkkioista valtaosa suuntautui maatalou- tyjä luottoja nostettiin 867 milj. markkaa. 24967: delle. Tukipalkkioiden supistuminen aiheutui Vastaavat nostot olivat vuotta aikaisemmin 24968: lähinnä maataloustuotteiden vientituen piene- olleet 890 milj. markkaa. Maatilatalouden ke- 24969: nemisestä vuoden 1987 heikon sadon vuoksi. hittämisrahastosta nostettiin uusia lainoja 729 24970: Toisaalta pääomansiirtoihin luettavat satova- milj. markkaa, mikä oli lähes 12 OJo vähemmän 24971: hinkokorvaukset olivat poikkeuksellisen suu- kuin edellisenä vuonna. 24972: ret. Ne kolminkertaistuivat edelliseen vuoteen Valtio merkitsi kertomusvuonna valtione- 24973: verrattuna ja olivat 2,5 miljardia markkaa. nemmistöisten osakeyhtiöiden osakkeita 433 24974: milj. markalla. 24975: Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus- 24976: vuoden päättyessä oli 8,5 miljardia markkaa, 24977: 6.1.2. Lainananto ja osakesijoitukset josta varsinaisten valtionyhtiöiden osuus oli 24978: 6,2 miljardia markkaa. Osinkoja tuloutettiin 24979: Valtion budjettivaroista ja budjetin ulko- kertomusvuonna valtionenemmistöisistä osa- 24980: puolisista rahastoista myönnettyjen lainojen keyhtiöistä yhteensä 423 milj. markkaa ja 24981: kanta2l oli kertomusvuoden lopussa 41 miljar- muista 2 milj. markkaa. Varsinaisista valtion- 24982: dia markkaa eli 3 OJo suurempi kuin vuotta yhtiöistä kolme ei maksanut lainkaan osinkoja. 24983: aikaisemmin. Valtion lainasaatavat olivat lähes Lisäksi valtion osakeomistuksiin rinnastettava- 24984: kolmanneksen pienemmät kuin valtionvelan na sisältyi osakesalkkuun myös kansainvälisten 24985: määrä, joka oli 58,1 miljardia markkaa. Koti- rahoituslaitosten osuuksia tai muita rahoitus- 24986: talouksien ja voittoa tavoittelemattomien yh- panostuksia vuoden lopun valuuttakurssien 24987: teisöjen saamien lainojen osuus oli hieman mukaan laskettuna 2,2 miljardin markan ar- 24988: suurempi kuin edellisenä vuonna eli 81 OJo. vosta. 24989: Edellisestä vuodesta yritysten osuus laski muu- Lainojen pakkoperintätapaukset lisääntyivät 24990: tamalla prosentilla (5 OJo) ja rahalaitosten edelleen etenkin valtiokonttorin hoitamissa lai- 24991: osuus kasvoi prosentilla (8 OJo). Rahalaitosten noissa. Konkursseissa ja pakkohuutokaupoissa 24992: lainoista valtaosa kanavoitui yrityssektorille valvottiin valtiokonttorin saamisia 20 kertaa. 24993: julkisten luotto-osakeyhtiöiden kautta. Valtion Tileistä poistojen määrä kertomusvuonna oli 24994: budjettivaroista suoraan myönnettyjen laino- yhteensä 14,8 milj. markkaa, josta 0,7 milj. 24995: jen määrä oli 34 miljardia markkaa eli lähes markkaa voidaan katsoa varsinaiseksi luotto- 24996: 10 OJo suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Maa- tappioksi. Muu tileistä poistamisen syy oli 24997: tilatalouden kehittämisrahaston lainanannon lainojen muuttaminen avustuksiksi. Näitä ti- 24998: määrä 6,8 miljardia markkaa oli 5 OJo suurempi leistä poistoja oli 14,1 milj. markkaa. 24999: kuin edellisen vuoden lopussa. Valtion inves- 25000: tointirahasto lakkautettiin 31.12.1987. 25001: Uusia lainoja nostettiin kertomusvuonna 25002: kaikkiaan 5,3 miljardia markkaa. Suurin osa 25003: 6.1.3. Valtiontakaukset ja korkotuet 25004: tästä oli asuntolainoja, joiden nostaja kertyi 25005: 3,3 miljardia markkaa 3l. Määrä oli vajaan Valtiokonttorin, valtiontakauslaitoksen ja 25006: viidenneksen suurempi kuin edellisenä vuonna. valtion opintotukikeskuksen hoitamien takaus- 25007: ten takausvastuu oli kertomusvuoden päättyes- 25008: IJ Tukipalkkioihin sisältyvät sekä hyödyketukipalkkiot 25009: sä yhteensä 15,2 miljardia markkaa eli 12 OJo 25010: että muut tukipalkkiot. Sektoreittaisessa tarkastelussa 25011: kaikki tukipalkkiot on kirjattu yrityksille maksetuiksi 25012: pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Valtion 25013: sillä. tilastoista ei saada erikseen sitä osaa tukipalkkiois~ vastuu ulKomaisista valuuttamääräisistä ta- 25014: ta, JOka maksetaan elinkeinonharjoittajakotitalouksil- kauksista oli 3,8 miljardia markkaa, joka oli 25015: le. 25016: 2 25017: kokonaisuudessaan valtiokonttorin hoidossa. 25018: l Valtion lainanantoa, korkotukiluottoja ja valtionta- Valuuttamääräisten luottojen osuus takausvas- 25019: kauksia selvitetään lähemmin liitteissä 12-14, joihin tuusta oli pienentynyt 25 prosenttiin edellisvuo- 25020: eivät sisälly valtiontakausrahaston eikä vientitakuura- 25021: haston myöntämät takaukset ja takuut. Vientitakuura- 25022: den 39 prosentista. 25023: haston toimintaa on selvitetty liitteessä 20. Valtiokonttorin hoidossa olevien takausten 25024: 3 25025: l Määrään sisältyy noin 79 milj. markkaa taloyhtiöiden määrä oli 6,2 miljardia markkaa, josta koti- 25026: rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osake- maisille lainoille annetut takaukset olivat 2,4 25027: lainoiksi siirrettyjä lainoja. miljardia markkaa. Valuuttamääräisestä ta- 25028: 43 25029: 25030: kausvastuusta suurin eli 32 prosentin osuus miljardia markkaa. Voimassa olevat takuut 25031: kohdistui dollarimääräisille lainoille. Seuraa- kohosivat 15 % eli 12,8 miljardiin markkaan, 25032: vaksi merkittävimmät valuutat olivat Japanin kun taas annetut takuutarjoukset alenivat 12,6 25033: jeni ja Sveitsin frangi, molemmat 16 prosentin miljardiin markkaan. Toiminnan kasvu aiheu- 25034: osuudella. Valtiontakauksille perittävistä ta- tui ennen kaikkea Neuvostoliiton kauppaan 25035: kausmaksuista kertyi tuloja kertomusvuonna liittyvien takuiden lisääntymisestä. Laitos on 25036: 5,7 milj. markkaa. tehnyt esityksen kirjanpidollisen enimmäisvas- 25037: Valtiontakauslaitoksen takausvastuun määrä tuun korottamisesta 20 miljardista markasta 25 25038: kertomusvuoden päättyessä oli 704 milj. mark- miljardiin markkaan. Kirjanpidollinen vastuu 25039: kaa eli noin 6 prosenttia suurempi kuin vuotta oli 18,2 miljardia markkaa. Kertomusvuonna 25040: aikaisemmin. Valtion opintotukikeskuksen uudistettiin lyhyen maksuajan takuiden takuu- 25041: opiskelijoiden pankkilainoille myöntämien ta- ehtoja. Uudistettujen takuuehtojen voimaantu- 25042: kausten määrä oli 8,3 miljardia markkaa eli 12 loa tapahtuu vuoden 1989 aikana. 25043: prosenttia edellisvuotta suurempi. Takuiden perusteella maksettujen korvaus- 25044: Kansainvälisille rahoituslaitoksille jäseno- ten määrä oli 100 milj. markkaa pienempi kuin 25045: suusmaksujen käteissuoritusten sijaan annettu- edellisenä vuonna eli 207 milj. markkaa. Syynä 25046: jen vaadittaessa maksettavien, korottomien oli mm. rakennusvientiin liittyvien korvausten 25047: velkakirjojen määrä oli kertomusvuoden lo- väheneminen. Hieman vajaa puolet maksetuis- 25048: pussa 925 milj. markkaa, mikä on 10 prosent- ta korvauksista syntyi kaupallisten riskien to- 25049: tia edellisvuotista enemmän. Vuoden 1983 lop- teutumisesta. Poliittisten riskien a 'heuttamia 25050: puun asti velkakirjat ovat sisältyneet valtion korvauksia maksettiin 109,5 milj. markkaa, 25051: lyhytaikaiseen ulkomaiseen velkaan, josta ne joista yli puolet liittyi Filippiinien, Egyptin, 25052: valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon Puolan ja Tansan:ar; velkojen takaisinmaksun 25053: tehdyn muutoksen perusteella poistettiin. Ne lykkäämiseen. Korvauksia saatiin perittyä kak- 25054: ovat kuitenkin sellaisia rahamääräisiä vastuusi- sinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattu- 25055: toumuksia, jotka voidaan rinnastaa valtionta- na eli 230 milj. markkaa. 25056: kauksiin. Lisäksi valtio on asuntotuotantolain 25057: 13 a §:n nojalla laillisessa takausvastuussa 25058: asuntolainoitettujen kohteiden lähinnä 25059: vuokratalojen - ensisijaisluotoista siltä osin 6.1.4. Rahoitustuen kansantaloudelli- 25060: kuin luotanantaja ei lainoitettua kohdetta re- nen arviointi 25061: alisoitaessa saa suoritusta pantista. Tämän vas- 25062: tuun määrä ei ole yksiselitteisesti laskettavissa. 25063: Valtion korkotukea saavien lainojen laina- Valtion antaman rahoitustuen merkitystä 25064: pääoma oli kertomusvuoden päättyessä 22,4 voidaan arvioida suhteuttamalla se kokonais- 25065: miljardia markkaa eli neljänneksen suurempi kysynnän vastaaviin eriin. Kotitalouksien ja 25066: kuin edellisenä vuotena. Suurin lisäys oli edel- voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen saarnat 25067: leen nuorten oman ensiasunnon hankintaan tulonsiirrot olivat 6 Yz % suhteutettuna yksityi- 25068: myönnettyjen lainojen kohdalla, joiden laina- seen kulutukseen. Yksityisen sektorin inves- 25069: pääoma nousi 5 112 milj. markasta 6 54 7 milj. tointeja tukeva suora rahoitus - pääomansiir- 25070: markkaan. Opintolainojen osuus kaikista kor- rot, lainanauto sekä osakkeet ja osuudet - oli 25071: kotukilainoista oli 25 OTo eli 5,6 miljardia mark- 6 OTo suhteutettuna yksityisiin investointeihin. 25072: kaa. Valtion maksamien korkotukien määrä Kuntien ja kuntainliittojen valtiolta saarnat 25073: oli kertomusvuonna 960 milj. markkaa eli tulonsiirrot kattoivat lähes puolet niiden kulu- 25074: 32 % suurempi kuin edellisenä vuotena. tusmenoista. Kuntien saamien pääomansiirto- 25075: Nuorten oman ensiasunnon hankintaan jen osuus hallinnollisista investoinneista oli 25076: myönnetyistä lainoista maksettiin kertomus- kertomusvuonna 19 %. Kokonaisuudessaan 25077: vuonna korkotukea 302 milj. markkaa eli valtion myöntämä suora rahoitus suhteutettu- 25078: 32 OTo edellisvuotista enemmän. na kotimaiseen kokonaiskysyntään oli kerto- 25079: Vientitakuulaitoksen kokonaisvastuu nousi musvuonna 16 %. Edellä olevat suhdeluvut 25080: 4 % ja oli kertomusvuoden päättyessä 25,3 ovat pysyneet viime vuosina vakaina. 25081: 44 25082: 25083: 6.2. Rahoitustuki tuensaajasektoreittain 25084: Valtion suora rahoitustuki kasvoi 9 OJo kerto- ten pääomantuen pienentymisenä ja kotita- 25085: musvuonna. Muiden julkisyhteisöjen saama ra- louksien saaman tuen suurenemisena. Edelli- 25086: hoitustuki kasvoi keskimääräistä tahtia. Vuo- seen vaikutti vielä julkisille yrityksille myön- 25087: den 1987 heikko sato vaikutti maatalouden nettyjen lainojen alentuminen edelliseen vuo- 25088: saaman tuen kohtaantoon. Tämä näkyy yritys- teen verrattuna. 25089: 31. Valtion suora rahoitustuki tuensaajasektoreittain 25090: 1986 1987 1988 Muutos 25091: 1988/87 25092: miljoonaa markkaa % 25093: 25094: Julkisyhteisöt ................................................ . 29 494 33 540 36 749 10 25095: Rahoituslaitokset ............................................. . 1 678 1 966 2 484 26 25096: Yritykset ..................................................... . 11 903 12 399 11 480 -7 25097: Kotitaloudet ................................................. . 15 263 17 031 20 112 18 25098: Ulkomaat .................................................... . 1 275 1 512 1 921 27 25099: Suora rahoitus yhteensä .................................... . 59 613 66 448 72746 9 25100: 25101: Valtion lainanannon lisäys (bruttovirta) oli lopussa 8,1 miljardia markkaa. Kolmanneksi 25102: kertomusvuonna 5,2 miljardia markkaa eli eniten oli lainoja teollisuus- ja elinkeinosekto- 25103: 8 OJo enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Bud- rilla, joiden lainakanta oli vuoden lopussa 4, 7 25104: jettitalouden osuus lisäyksestä oli 4,5 ja maati- miljardia markkaa. Loput eli 3 OJo lainakannas- 25105: latalouden kehittämisrahaston 0, 7 miljardia ta oli lainoja muille lainansaajaryhmille. 25106: markkaa. Valtion korkotukilainoista 5,6 miljardia 25107: Eniten luottoja on annettu yksityisille ja markkaa kohdistui opiskelijoiden tukemiseen. 25108: yhteisömuotoisille asuntolainan saajille. Asun- Yrityssektorin osuus korkotukilainojen mää- 25109: tolainojen osuus ko)<.o valtion lainakannasta rästä oli 1,7 miljardia markkaa eli 7,5 OJo koko 25110: oli kertomusvuoden päättyessä 65 OJo eli kaksi korkotukea saavien lainojen määrästä. 25111: prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä Valtion budjettitalouden varoista myönne- 25112: vuonna. Yksityishenkilöiden saamien asunto- tystä valtiokonttorin hoidossa olevasta 31,7 25113: lainojen määrä oli noin 12 miljardia ja vuokra- miljardin markan lainakannasta 2,5 miljardia 25114: talojen 13,2 miljardia markkaa. Toiseksi suu- markkaa oli vuoden päättyessä korotonta. 25115: rin lainaryhmä oli maa- ja metsätalouden saa- Nollakorkoisista lainoista 2,4 miljardia mark- 25116: rnat lainat, joiden määrä oli kertomusvuoden kaa oli asuntolainoja. 25117: 25118: 32. Valtion antamien valtiokonttorin hoidossa olevien lainojen lainakanta korkoprosentin mukaan jaoteltuna 25119: 31.12.1988, milj. markkaa 1 1. 25120: Tehtäväalue 25121: 25122: Yleinen Opetus, Asuminen Työvoima Maa- ja Liikenne Teollisuus Yhteensä 25123: järjestys ja tiede ja ja metsä ja muut 25124: Korkokanta, % turvallisuus kulttuuri ympäristö talous elinkeinot 25125: 25126: 0,00 ····························· 0 2 396 154 2 551 25127: 0,25-1,00 ······················ 6 729 6 729 25128: 1,25-2,00 ······················ 2858 20 2 878 25129: 2,25-3,00 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 8 494 107 8 602 25130: 3,25-4,00 ······················ 0 655 191 846 25131: 4,25-5,00 ...................... 325 514 3 2 2 1 504 2 350 25132: 5,25-6,00 ······················ 2 277 89 1 0 1 490 1 859 25133: 6,25-7,00 ······················ 573 0 502 1 075 25134: 7,25-8,00 • • • • • • • • • • • • • • • • • • 0 • • • 109 1 851 55 2 015 25135: 8,25-9,00 ······················ 2 625 129 2 755 25136: 9,25-10,00 ..................... 24 15 39 25137: Yhteensä ....................... 2 712 26 808 3 5 2 4 167 31 699 25138: 1 25139: 1 Taulukosta puuttuvat kehitysluotot, joiden pääoma 31.12.1988 oli 554 milj. markkaa. Taulukko ei sisällä lääninhallitus- 25140: ten hoitamia lainoja kuten aikaisempina vuosina. 25141: 45 25142: 25143: 6.2.1. Julkisyhteisöt 0 Valtion muille julkisyhteisöille myöntämät 25144: korkotukilainat kasvoivat 71;2 % ja niiden 25145: kanta oli vuoden I988 päättyessä I 262 milj. 25146: Valtion muille julkisyhteisöille myöntämä markkaa. 25147: rahoitustuki kasvoi kertomusvuonna 10 OJo ja 25148: oli siten 36,7 miljardia markkaa. Valtaosa 25149: tästä tuesta oli kuntien ja kuntainliittojen kulu- 6.2.2. Yritykset ja rahoituslaitokset 25150: tusmenojen rahoittamiseen myönnettyjä valti- 25151: onapuja. Nämä valtionavut kasvoivat kerto- Yritysten ja rahoituslaitosten saama suora 25152: musvuonna 3 prosenttiyksikköä nopeammin rahoitustuki aleni kertomusvuonna 3 % ja oli 25153: kuin kuntien kulutusmenot. Kuntien ja kun- yhteensä I4,0 miljardia markkaa. Yritysten ja 25154: tainliittojen valtionaputehtäviä mitoitettaessa rahoituslaitosten saama suora rahoitus jakau- 25155: on kuntasektorin menojen kasvu pyritty so- tui tukimuodoittain seuraavasti: 25156: peuttamaan valtiontalouden rahoitusmahdolli- 25157: suuksien ja kansantalouden arvioidun kasvun Muutos Jakauma 25158: 1988/87 25159: puitteisiin. Kuntien ja kuntainliittojen kulutus- prosenttia 25160: menojen reaalikasvu oli puoli prosenttiyksik- 25161: köä hitaampi kuin edellisenä vuonna eli 3 OJo. Tukipalkkiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 4 77 25162: Tulonsiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 15 25163: Kuntien tehtäviä ja kokonaismenoja lisäsivät Pääomansiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 25164: mm. porrastetusti voimaantuleva työllisyyslaki Lainananto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 3 25165: sekä hammashuollon sairausvakuutuskorvaus- Osakkeet ja osuudet . . . . . . . . . . . . . . . -45 3 25166: ten siirtäminen kuntien rahoitettavaksi. Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 3 100 25167: Kunnallistalouteen vaikuttavat talouspoliitti- 25168: set toimet kertomusvuonna eivät merkittävästi Tukipalkkioiden osuus on alentunut 3 pro- 25169: muuttaneet valtion ja kuntien välistä kustan- senttiyksikköä. Tukipalkkiot suuntautuivat 25170: nustenjakoa. Kuntien osuus kansaneläkkeen pääasiassa maatalouteen. Muille elinkeinoille 25171: lisämenoista pysyi ennallaan, kun sen määräy- annettavia valtionapuja suunnattiin enenevässä 25172: tymisperustetta alennettiin 0,86 pennistä 0,8I määrin teollisuutta edistävään tutkimustoimin- 25173: penniin veroäyriltä. Julkisen sektorin kansan- taan. Rahoituslaitosten saamien tulonsiirtojen 25174: eläkemaksua alennettiin 0,5 prosenttiyksikköä. ripeä kasvu selittyy eläkeläisten määrän kasvul- 25175: Sosiaaliturvarahastoille maksetut tulonsiirrot la. 25176: säilyivät ennallaan, kun ne kertomusvuotta Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle 25177: edeltäneenä vuotena olivat kohonneet neljän- oli vuoden päättyessä 5,0 miljardia markkaa eli 25178: neksen. Kertomusvuoden alussa yksityisen selvästi pienempi kuin vuotta aikaisemmin. 25179: työnantajan sairausvakuutusmaksu korotettiin Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden 25180: I ,2 prosenttiin. Julkisen työnantajan kansan- valtiolta saarnat lainat olivat II ,8 miljardia 25181: eläkevakuutusmaksu aleni 4,45 prosenttiin ja markkaa. Julkisten yritysten ja luotto-osakeyh- 25182: työnantajan työttömyysvakuutusmaksu I ,2 tiöiden osuus yritysten ja rahoituslaitosten val- 25183: prosenttiin. Valtion takuusuoritukset kansan- tiolta saamien lainojen kannasta oli 2/3. Yri- 25184: eläke- ja sairausvakuutusrahaston maksuval- tysten saamien korkotukilainojen kanta oli lä- 25185: miuden turvaamiseksi olivat kertomusvuonna hes edellisvuoden tasolla eli I, 7 miljardia 25186: I V4 miljardia markkaa. markkaa. Yrityksille maksetuista 90 milj. mar- 25187: Julkisyhteisöjen saama suora rahoitus ja- kan korkotuista 72 milj. markkaa meni julki- 25188: kaantui seuraavasti: sille yrityksille. Määrä oli 7 % edellistä vuotta 25189: suurempi. 25190: Muutos Jakauma Valtiokonttorin hoidossa olevista 6,2 miljar- 25191: 1988/87 din markan takauksista valtionyhtiöiden osuus 25192: prosenttia 25193: oli 2, 7 miljardia markkaa eli vajaa puolet 25194: Tulonsiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 95 kuten edellisenä vuonnakin. Toimialoittain val- 25195: Pääomansiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 5 tiokonttorin hoidossa ollut takauskanta ja- 25196: Lainananto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 25197: kaantui seuraavasti: 25198: Yhteensä ........................ . 10 100 teollisuus- ja kaivannaistoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 % 25199: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto........................ 31 % 25200: muut toimialat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 % 25201: ll Kunnat ja kuntainliitot sekä sosiaaliturvarahastot. rahoituslaitokset. . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 22 % 25202: 46 25203: 25204: Vientitakuulaitoksen kokonaisvastuu varsi- mäisten Neuvostoliiton kauppaan liittyvien ta- 25205: naisen vientitakuutoiminnan osalta oli kerto- kuiden voimaantulosta. 25206: musvuonna 25,4 miljardia markkaa. Takuuna- 25207: laisen viennin arvo oli 4,2 miljardia markkaa. 25208: Kokonaisviennistä takuunalainen vienti oli 6.2.3. Kotitaloudet 25209: 4 OJo. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli 25210: 5 OJo. 25211: Luottoriskitakuut ja R-takuut kattavat kol- Valtion suora rahoitustuki kotitalouksille ja 25212: me neljäsosaa kokonaisvastuusta 1). Näiden ja- voittoa tavoittelemattomille yhteisöille oli 20 25213: kauma toimialoittain oli: miljardia markkaa, joka oli runsaan neljän- 25214: neksen suoran rahoituksen kokonaismäärästä. 25215: Suoran rahoituksen suhde yksityisiin kulutus- 25216: Luottoriski- R-takuut 25217: menoihin oli 9 OJo. 25218: takuut Tukimuodoittain suora rahoitus jakautui 25219: prosenttia vuonna 1988 seuraavasti: 25220: Metalliteollisuus .................. . 89 94 25221: Metsäteollisuus ................... . 5 2 Muutos Jakauma 25222: TEVANAKE-teollisuus ............ . 2 2 1988/87 25223: Työ- ja palvelusuoritukset ......... . 2 1 prosenttia 25224: Mu~ ............................ . 2 1 25225: Tulonsiirrot ...................... . 11 78 25226: Pääomansiirrot ................... . 183 12 25227: Lainananto ......................... . -4 10 25228: Yhteensä ........................ . 18 100 25229: Metalliteollisuuden osuus luottoriski- ja R- 25230: takuista kohosi runsaat 15 prosenttiyksikköä 25231: edellisvuotisesta eli 87 prosenttiin. Pääomasiirtojen voimakas kasvu selittyy 25232: Voimassa olevista luottoriskitakuista 6,4 mil- vuoden 1987 heikosta sadosta. Tulonsiirrot, 25233: jardista markasta (liki puolet ko. takuiden 15,6 mrd mk, jakautuivat tukimuodoittain seu- 25234: kokonaisvastuusta) pääosa, 84 OJo, kohdistui raavasti: 25235: kehittyneisiin markkinatalousmaihin, 12 OJo ke- 25236: hitysmaihin ja loput 4 OJo sosialistisiin maihin. Muutos Jakauma 25237: 1988/87 25238: Kehitysmaiden osuus on alentunut tällä vuosi- prosenttia 25239: kymmenellä alle puoleen. Muutamien suurten 25240: Sosiaalivakuutusetuudet .......... . 8 19 25241: kehittyneisiin markkinatalousmaihin suuntau- Rahastoimattomat sosiaalivakuutus- 25242: tuneiden kauppojen vuoksi nousi näiden mai- etuudet11 ....................... . 10 32 25243: den osuus kokonaisvastuusta 16 prosenttiyk- Sosiaaliavustukset ................ . 10 27 25244: sikköä edelliseen vuoteen. R-takuiden koko- Muut tulonsiirrot ................. . 17 22 25245: naisvastuu aleni kertomusvuoden aikana 5,3 Yhteensä ........................ . 11 100 25246: miljardiin markkaan eli neljännesmiljardilla. 25247: 1 25248: R-takuita myönnettiin yli puolet vähemmän l Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet. 25249: edelliseen vuoteen verrattuna. Takuumuodon 25250: piirissä toteutui edellisvuotta vähemmän suuria 25251: Äitiysavustusta korotettiin kertomusvuoden 25252: metalliteollisuuden yksittäiskauppoja. 25253: alusta lukien ja kaikille lapsille maksettavia 25254: Valtionyhtiöiden osuus luottoriskitakuista 25255: lapsilisiä lokakuun alusta lukien. Lapsen sai- 25256: oli 23 OJo ja R-takuista 8 OJo. Osuudet ovat 25257: raanhoidosta vanhemmille myönnettävää avus- 25258: alentuneet tuntuvasti viime vuosien tasosta. 25259: tusta alettiin maksaa myös 6 -vuotiaiden lasten 25260: Osaluottojärjestelyihin soveltuva F -takuu oli 25261: vanhemmille. Rintamaeläkettä ryhdyttiin mak- 25262: kertomusvuoden päättyessä 8,7 miljardia 25263: samaan kertomusvuoden lokakuun alusta läh- 25264: markkaa. Voimassa olevat takuut lähes kol- 25265: tien myös niille työvelvollisille, jotka ovat pal- 25266: minkertaistuivai ja olivat 3,3 miljardia mark- 25267: velleet puolustusvoimien joukko-osastoissa so- 25268: kaa. Näiden huomattava kasvu johtui ensim- 25269: tatoimialueilla vuosina 1939-1945. Valtion 25270: 1 25271: l Muut kokonaisvastuuseen sisältyvät erät ovat F-, B-, palvelukseen perustuvat eläkkeet kasvoivat sa- 25272: 1- ja D-takuut. maa tahtia kuin edellisenä vuotena eli 10 OJo. 25273: 47 25274: 25275: 6.2.4. Ulkomaat paaasiassa kehitysapumenoja sekä osuuksia 25276: kansainvälisen yhteistyön kustannuksista. Poh- 25277: joismaiden Investointipankille myönnetty valti- 25278: Valtion ulkomaille maksamat tulonsiirrot 25279: ontakaus kohosi 70 milj. markkaa eli 181 milj. 25280: kasvoivat kertomusvuonna 27 OJo ja olivat 25281: markkaan. 25282: 1 921 milj. markkaa. Nämä tulonsiirrot ovat 25283: 25284: 25285: 25286: 25287: 6.3. Rahoitustuki elinkeinotoiminnalle 25288: Tässä luvussa tarkastellaan myönnettyä ra- rahoituksen hankkimisesta aiheutuneet kustan- 25289: hoitustukea elinkeinoittain tulo- ja menoarvion nukset määritetään valtion velan kustannusten 25290: käsitteistön ja jaottelun puitteissa, mikä poik- avulla, jolloin laskentakorkona on käytetty 25291: keaa jonkin verran kansantalouden tilinpitoon luvussa 7 määriteltyä efektiivistä korkoa vuon- 25292: perustuvasta lähestymistavasta ll. Rahoitustu- na 1988 (9,4 %). Nettokustannuksia lisäävänä 25293: kia tarkastellaan kahdessa pääryhmässä: toi- tekijänä otetaan huomioon mahdolliset pää- 25294: saalta alkutuotannolle ja elintarvikkeisiin ja oman menetykset. 25295: toisaalta jalostus- ja palvelualoille kohdistuvi- Takauksien ja takuiden nettokustannukset 25296: na tukina. Elintarviketeollisuuden saarnat tuet lasketaan siten, että takaustappioista vähenne- 25297: sisältyvät alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin tään takausmaksut ja takaisin perityt takuu- 25298: kohdistuvaan tukeen. Elinkeinotoiminnalle korvaukset. 25299: myönnettävä rahoitustuki nettoutetaan, koska 25300: pyrkimyksenä on saattaa rahoitustuen eri muo- 25301: dot valtiolle aiheutuvien kustannusten kannalta 25302: keskenään vertailukelpoisiksi. Näin saadaan 6.3.1. Alkutuotantoon ja elintarvikkei- 25303: mitatuksi tuen laajuus. Rahoitustuki jaotellaan siin kohdistuva rahoitustuki 25304: kahteen ryhmään: avustusmuotoinen ja muu 25305: tuki. Elinkeinotoiminnalle myönnettävää rahoi- 25306: Avustusmuotoinen tuki sisältää korkotuet, tustukea laskettaessa on maatalous- ja elintar- 25307: korvaukset ja muut avustukset sekä avustuk- viketuotanto sekä muu alkutuotanto rajattu 25308: seen rinnastettavan elintarvikeviennin liike- edellisistä luvuista poiketen lähinnä maa- ja 25309: vaihtoverotuen. Avustuksista aiheutuva netto- metsätalousministeriön hallinnonalan pääluok- 25310: kustannus on pääsääntöisesti maksettava avus- kaan poislukien tutkimuksen, hallinnon ja neu- 25311: tus sellaisenaan. Joissakin tapauksissa on avus- vontatyön menot. Lisäksi mukaan on otettu 25312: tuksista aiheutuvia menoja sovittu katettavaksi ylituotannon viennistä aiheutuneet menot, val- 25313: elinkeinotoiminnalta perittävin maksuin tai ve- misteverolakien mukaiset hinnanerokorvaukset 25314: roin. Nämä ovat tällöin nettokustannuksia vä- sekä viennin arvioitu liikevaihtoverotuki. Val- 25315: hentävä erä. tion myöntämien lainojen osalta on laskettu 25316: Muu rahoitus sisältää finanssisijoitukset edellä kuvatulla tavalla nettokustannukset. Al- 25317: sekä takaukset ja takuut. Finanssisijoituksiin kutuotannolle maksettu tuki oli kertomusvuon- 25318: liittyy takaisinmaksuvelvollisuus tai tuottovaa- na 9 034 milj. markkaa oltuaan edellisenä 25319: timus. Finanssisijoitukset jakautuvat lainoihin vuonna 8 563 milj. markkaa. Tuen kasvuun on 25320: ja osakepääomasijoituksiin. vaikuttanut vuoden 1987 satovahinkojen kor- 25321: Finanssisijoituksista nettokustannus laske- vaamisen maksatuksen ajoittuminen vuodelle 25322: taan niin, että valtiolle aiheutuneista kustan- 1988. Toisaalta vuoden 1987 kato on alentanut 25323: nuksista vähennetään saadut tuotot. Valtiolle vientitukea.Maataloustuotantoon liittyvät val- 25324: tion tulot olivat 1 231 milj. markkaa oltuaan 25325: I)Pääasialiisirumat erot käsitteissä ja laskentamenetei- 25326: missä liittyvät seuraaviin eriin. VR:n alijäämä, elinkei- 25327: edellisenä vuonna 1 236 milj. markkaa. Valti- 25328: noelämän järjestöjen valtionavut, alkutuotannon sosi- olle aiheutuneet nettokustannukset olivat 7 478 25329: aaliturvan luonteiset menot ja maataloustuotteiden milj. markkaa, oltuaan edellisenä vuonna 25330: viennin alkutuotevähennys. 7 030 milj. markkaa. 25331: 48 25332: 25333: 33. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion tulot ja menot saajan/maksajan mukaan jaoteltuina 25334: 25335: Menot Tulot Menot miinus tulot 25336: 1987 1988 1987 1988 1986 1987 1988 25337: miljoonaa markkaa 25338: 25339: Maataloustuotanto ...................... . 3 245 5 073 0 0 3 237 3 245 5 073 25340: Hintapoliittinen tuki .................... . 2 043 2 021 25341: Maatalouden rakenteen kehittäminen: 25342: avustukset .......................... . 481 570 25343: pääomatuki ......................... . 341 357 25344: Mu~ ................................. . 380 2 125 25345: - siitä katokorvaukset .............. . 32 1 535 25346: Elintarviketeollisuus ...................... . 1 178 805 854 944 141 324 -139 25347: Valmisteverot ......................... . 596 643 25348: Maataloustuotteiden hintatuki .......... . 1 127 747 25349: Mu~ ................................. . 51 58 258 301 25350: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) ......... . 3 845 2 830 383 286 3 351 3 462 2 544 25351: Maataloustuotteiden vientituki ......... . 2 347 1 566 25352: Viennin liikevaihtoverotuki ............. . 652 469 25353: Hinnanerokorvaukset, vienti ............ . 838 788 25354: Maatalouden osuutena perityt maksut .. . 364 150 25355: Mu~ ................................. . 9 7 19 137 25356: Maatalous ja elintarvikkeet ............ . 8 267 8 708 1 236 1 231 6 729 7 031 7 478 25357: Porotalous ............................ . 19 14 14 19 14 25358: Kalatalous ............................ . 23 31 30 23 31 25359: Yksityismetsätalous ................... . 255 280 277 255 280 25360: Muu alkutuotanto ..................... . 297 326 321 297 326 25361: 25362: 25363: 25364: Alkutuotannolle kohdistuvista elinkeinojen mat. Avustusmuotoinen tuki, 570 milj. mark- 25365: rahoitustuista suurin osa 8 708 milj. markkaa kaa, kasvoi 90 milj. markkaa edellisestä vuo- 25366: kohdistui maatalouteen ja elintarvikkeisiin. desta. Maataloustuotannolle kohdistuvia tukia 25367: Valtion saarnat tulot olivat vastaavasti 1 231 on tarkasteltu myös edellä luvussa 5.1.3. Maa- 25368: milj. markkaa. Maataloustuesta 58 UJo makset- taloustuotannon tasapainottamiseen käytettiin 25369: tiin suoraan maataloudelle. Muilta osin tuen varoja 507 milj. markkaa, kun edellisenä vuon- 25370: saajina olivat maataloustuotteita jalostava na määrä oli 228 milj. markkaa. Tasapainotta- 25371: teollisuus tai viejinä toimivat keskusliikkeet. mismenoista 70 UJo on kohdistettu maitotuot- 25372: Vaikka tuen saajana on jalostava porras, siitä teille ja viljalle. 25373: koituu hyötyä sekä alkutuotannolle että kulut- Maatilatalouden satotilanne vaikutti myös 25374: tajille. Erityisesti ylijäämätuotteiden vientitues- välillisesti elintarviketeollisuudelle maksettui- 25375: ta hyötyvät myös jalostus ja viejäliikkeet. hin tukiin. Elintarviketeollisuudelle kohdistet- 25376: Maataloustuotannolle kohdistuva tuki, 5 073 tiin tukea 805 milj. markkaa. Tuen määrä laski 25377: milj. markkaa, kasvoi edellisestä vuodesta 32 UJo, oltuaan edellisenä vuonna 1 178 milj. 25378: 1 830 milj. markkaa eli 56 UJo. Tämä oli pää- markkaa. Lukuihin ei sisälly vientitukea. Toi- 25379: osin seurausta vuoden 1987 katokorvausten saalta tuonnista kannetun elintarviketuotteiden 25380: maksatuksen ajoittumisesta vuodelle 1988. valmisteveron sekä elintarviketeollisuudelta ke- 25381: Maataloustuotannolle maksetusta tuesta hinta- rättyjen ravintorasva-, sokeri- ja valkuaisvero- 25382: poliittisen tuen osuus oli 40 UJo ja se oli mark- jen sekä tasausmaksujen tuotto oli 944 milj. 25383: kamääräisesti samaa suuruusluokkaa kuin markkaa, mikä summa nousi 11 UJo edellisestä 25384: edellisenä vuonna. Muun hintatuen, sisältäen vuodesta. Elintarviketeollisuudelta kannettiin 25385: myös satovahinko korvauksen, osuus oli 46 UJo. siten tässä käsiteltyinä veroina ja tasausmak- 25386: Maatalouden rakenteen kehittämiseen makse- suina 140 milj. markkaa enemmän kuin mitä 25387: tut tuet on käsitelty tässä luvun 5 tarkastelusta sille kohdistui tukea. 25388: poiketen. Erään sisältyvät nettokustannukset Elintarviketeollisuuden saama bruttomääräi- 25389: korkotukilainoista ja valtion myöntämistä lai- nen maataloustuotteiden hintatuki 747 milj. 25390: noista. Niistä suurin osa myönnettiin maatila- markkaa pieneni edellisestä vuodesta 34 UJo. 25391: talouden kehittämisrahaston kautta. Näistä lai- Tämä johtui lähinnä erikoiskasvien tuen sekä 25392: noista aiheutuvat nettokustannukset olivat 357 markkinoinnin edistämisen että hintatason va- 25393: milj. markkaa eli 7 UJo edellisvuotta suurem- kaannuttamiseen maksettujen tukien pienenty- 25394: 49 25395: 25396: misestä. Kotimaan toimituksiin maksetut hin- Maataloudelle ja elintarvikkeille maksetta- 25397: nanerokorvaukset lisääntyivät 13 milj. markas- vista tuista suurin on edelleen maataloustuot- 25398: ta 21 milj. markkaan. Maidon ja lihan kulje- teiden vientituki, jota maksetaan ylituotanto- 25399: tustuki pysyi edellisen vuoden tasolla. tuotteille kuten voi, juusto, maitojauhe, ka- 25400: Maataloustuotteiden viennin tukeminen liit- nanmunat, jalostamaton liha ja vilja. Vuoden 25401: tyy kiinteästi ylituotantotuotteiden markki- 1983 alusta näille tuotteille vientitukea on mak- 25402: nointiin. Tukia maksettiin yhteensa 2 830 milj. settu myös liikevaihtoverotukena, koska tällöin 25403: markkaa, eli 26 Olo vähemmän kuin edellisenä ei enää tarvinnut palauttaa veroa tehdyn vä- 25404: vuonna. Tästä kauppa- ja teollisuusministeriön hennyksen määrästä. Tämä merkitsi samalla 25405: maksama vientituki oli 1 566 milj. markkaa ja vientitukimenojen vähennystä vastaavalla mää- 25406: tullihallituksen maksamien hinnanerokorvaus- rällä. Viennistä valtiolle aiheutuneet nettokus- 25407: ten osuus oli 788 milj. markkaa. Lisäksi liike- tannukset olivat 2 544 milj. markkaa eli 27 % 25408: vaihtoverotuksen alkutuotevähennysjärjestel- pienemmät kuin edellisenä vuonna. 25409: mästä aiheutui viennille tukea 469 milj. mark- Vientituesta pääosan maksaa kauppa- ja 25410: kaa. Toisaalta maataloudelta perittiin sen teollisuusministeriö ns. ensimmäisen asteen 25411: osuutena markkinointimaksuja ja eräitä veroja maataloustuotteille. Jalasteille hinnanerokor- 25412: 150 milj. markkaa kun edellisenä vuonna maa- vausta maksaa valmisteverolainsäädännön pe- 25413: talouden osuus oli 364 milj. markkaa. Lisäksi rusteella tullihallitus. J alostetuille tuotteille 25414: tuontimaksuina kannettiin 137 milj. markkaa. maksettiin hinnanerokorvausta kertomusvuon- 25415: Edellisen vuoden tuontimaksukertymä oli 19 na viennin yhteydessä 788 milj. markkaa eli 25416: milj. markkaa. 6 Olo vähemmän kuin edellisenä vuonna. 25417: 25418: 25419: 25420: 25421: 34. Keskeisten maataloustuotteiden vientituki (ml. arvioitu viennin liikevaihtoverotukil 25422: 25423: 1986 1987 1988 25424: miljoonaa markkaa 25425: 25426: Voi ............. ; ................................................... . 453 663 501 25427: Juusto ............................................................. . 586 609 605 25428: Maitojauhe, rasvainen ............................................... . 430 419 259 25429: Maitojauhe, rasvaton ................................................ . 65 45 20 25430: Kananmunat ........................................................ . 199 178 173 25431: Sianliha ............................................................ . 91 210 63 25432: Naudanliha ......................................................... . 199 112 0 25433: Vehnä .............................................................. . 44 97 54 25434: Ohra ............................................................... . 654 995 0 25435: Kaura .............................................................. . 327 116 0 25436: 25437: 25438: 25439: 25440: Muulle alkutuotannolle (poro- ja kalatalous taloustuotteet 2 602 milj. markkaa. Tästä suu- 25441: sekä yksityismetsätalous) kohdistui elinkeino- rin osa eli 1 597 milj. markkaa on viennin 25442: toiminnalle tulevista tuista 326 milj. markkaa, netto kustannuksia, jotka laskivat 8 %. Maito- 25443: josta yksityismetsätalouden osuus oli 280 milj. taloustuotteisiin kohdistui 35 % maatalous- 25444: markkaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli tuotannolle tulevista nettotuista. Ne laskivat 25445: 10%. 10 %, kun kaikki maataloustuotannolle mak- 25446: Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistu- setut nettotuet kasvoivat 6 %. 25447: vista valtion menoista ja tuloista kohdistui Maidon tuotantomäärät laskivat edellisestä 25448: vuonna 1988 noin 85 % suoraan tietyille tuot- vuodesta 4 %. Omavaraisuusaste oli 129 oltu- 25449: teille tai tuoteryhmille. Eräissä tapauksissa tuki aan edellisenä vuonna 130. Kananmunienkin 25450: saattaa sisältää myös vähäisiä muille tuotteille osalta omavaraisuusaste oli edelleen korkea, 25451: kohdistuvia eriä. Nettokustannuksiltaan suu- 133. Edellisenä vuonna se oli 139. 25452: rimman ryhmän muodostavat edelleen maito- 25453: 25454: 7 390965M 25455: 50 25456: 25457: 35. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot tuotteittain 25458: 25459: Menot Tulot Menot miinus tulot 25460: 1987 1988 1987 1988 1986 1987 1988 25461: miljoona markkaa 25462: 25463: Maitotaloustuotteet ....................... 3 062 2 766 185 165 2 721 2 877 2 602 25464: Kananmunat ............................. 386 337 10 8 360 376 328 25465: Liha ..................................... 1 112 763 12 9 1 050 1 100 754 25466: Vilja ····································· 991 2 076 0 0 1 382 991 2 076 25467: Erikoiskasvit .............................. 1 006 801 187 197 594 819 604 25468: Hyödykkeille jakamaton ................... 1 710 1 965 843 851 623 867 1 114 25469: 25470: Yhteensä ............................... 8266 8 708 1 236 1 231 6 729 7 030 7 477 25471: 25472: 25473: 25474: 25475: 36. Keskeisten maataloustuotteiden omavaraisuusasteet 25476: 25477: 1986 1987 1988 25478: 25479: Maito .............................................................. . 131 130 129 25480: Kananmunat ........................................................ . 143 136 133 25481: Naudanliha ......................................................... . 127 119 108 25482: Sianliha ............................................................ . 108 109 105 25483: Vehnä .............................................................. . 116 64 50 25484: 25485: 25486: 25487: 25488: Viljan tuki yli kaksinkertaistui kertomus- Kuvio 13. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistu- 25489: vuonna. Tämä johtui pääosin katokorvausten vien valtion nettomenojen jakautuminen 25490: tuotteittain vuosina 1987 ja 1988 25491: kohdistumisesta viljoille. Erikoiskasvien tuet 25492: laskivat edellisestä vuodesta. Sokerituotantoa 25493: tuettiin kertomusvuonna 184 milj. markalla, Maitotaloustuotteet 25494: kun edellisenä vuonna tuki oli 175 milj. mark- 25495: kaa. Toisaalta sokeriveroa kerättiin 197 milj. 25496: markkaa. Tärkkelystuotannon tuki laski 56 Kananmunat 25497: milj. markkaan edellisen vuoden 169 milj. 25498: markasta. Öljykasvituotantoa tuettiin 358 milj. 25499: markalla tuen oltua 473 milj. markkaa edellise- 25500: nä vuonna. Uha 25501: 25502: 25503: 6.3.2. Jalostus- ja palvelualoille koh- 25504: distuva rahoitustuki 25505: 1987 25506: Jalostuksen ja palvelualojen rahoitustuki 25507: koostuu valtion taloudesta (tulo- ja menoarvio 25508: ja sen ulkopuoliset rahastot 1l? suoraan yrityk- Maitotaloustuotteet 25509: sille, erityisrahoituslaitoksille2 , säätiöille ja ke- 25510: hitysyhtiöille myönnetystä rahoitustuesta ai- 25511: heutuneista nettokustannuksista. Rahoitustuki 25512: käsittää suorat avustusmuotoiset tuet, finanssi- Uha 25513: sijoitukset sekä takuut ja takaukset. 25514: Rahoitustuesta valtiolle aiheutuneet netto- Erlkols- 25515: kasvit 25516: kustannukset olivat kertomusvuonna 2 579 25517: milj. markkaa, joka on 6 milj. markkaa enem- 25518: män kuin vuonna 1987. 25519: VIlJa 25520: ll Valtiontakauslaitos ja vientitakuurahasto. 25521: 2 25522: l Kehitysaluerahasto Oy ja Suomen Vientiluotto Oy. 1988 25523: 51 25524: 25525: 37. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuesta valtiolle aiheutuneet nettokustannukset kohderyhmittäin 25526: 1986 1987 1988 Muutos 25527: 1988/87 25528: miljoonaa markkaa % 25529: 25530: Yleinen teollisuuspoliittinen tuki ............................... . 314 202 170 -16 25531: Aluepoliittinen tuki ........................................... . 627 823 846 3 25532: Tutkimus- ja kehitystoiminta .................................. . 217 250 237 - 5 25533: Viennin tuki .................................................. . 422 354 148 -58 25534: Lehdistön tukeminen ......................................... . 408 443 477 8 25535: Muut tuet .................................................... . 362 501 700 40 25536: Nettokustannukset yhteensä ............................... . 2 351 2 573 2 579 0 25537: 25538: 25539: 25540: 25541: Yleisiin teollisuuspoliittisiin tukiin sisältyvät hoitus: 121 milj. markasta vuonna 1987 86 25542: mm. valtionyhtiöille maksettu erityisrahoitus, milj. markkaan kertomusvuonna. 25543: valtiontakauslaitoksen ja teollistamisrahaston Vuodesta 1985 lähtien toteutetaan valtionyh- 25544: antamat tuet sekä kaivosteollisuuden edistämi- tiöiden kohdalla ohjelmaa, jolla rahastoannein 25545: seksi annettu lainatuki. Ryhmään on sisällytet- korotetaan osakepääomaa vastaamaan yhtiöön 25546: ty myös kunnille ja kiinteistöyhtiöille maksettu kertyneitä varoja. Valtio merkitsi yhtiöiltään 25547: tuki teollisuusrakennushankkeita varten. Ylei- kertomusvuonna rahastoanteina 100 milj. 25548: sestä teollisuuspoliittisesta tuesta valtiolle ai- markkaa. Rahastoantimuotoinen osakemerkin- 25549: heutuneet nettokustannukset olivat 170 milj. tä muodostui kokonaisuudessaan Neste Oy:n 25550: markkaa eli 16 o/o vähemmän kuin vuonna osakkeista. Vuonna 1987 valtionyhtiöiden ra- 25551: 1987. Eniten aleni valtionyhtiöiden erityisra- hastoanteja toteutettiin 300 milj. markan ar- 25552: vosta. Osakepääoman korottaminen merkitsee 25553: yhtiön tuottovaatimuksen kasvua. 25554: Kuvio 14. Nettokustannusten jakautuminen kohde- 25555: ryhmittäin 25556: Vuonna 1988 valtionenemmistöisiltä yh- 25557: tiöiltä3l saatuja osinkoja kertyi yhteensä 417 25558: milj. markkaa. Näille yhtiöille myönnettiin 25559: pääoma- ja takuutukea yhteensä 86 milj. 25560: markkaa. Vuonna 1987 saadut osingot olivat 25561: 355 milj. markkaa ja myönnetty tuki 121 milj. 25562: markkaa. 25563: Aluepoliittisesta tuesta aiheutuneet nettokus- 25564: tannukset olivat kertomusvuonna 846 milj. 25565: markkaa eli 23 milj. markkaa enemmän kuin 25566: edellisvuonna. Tärkeimmät erät olivat kauppa- 25567: ja teollisuusministeriön hallinnonalalta makse- 25568: tut kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi- 25569: 1987 25570: seksi myönnettävät avustukset, 461 milj. mark- 25571: kaa, erilaiset Kehitysaluerahasto Oy:n kautta 25572: maksetut tuet, joista nettomenoja aiheutui 162 25573: Aluepolltllkka milj. markkaa, alueellinen kuljetustuki, 138 25574: milj. markkaa, sekä sisäasiainministeriön pää- 25575: luokkaan sisältyvät läänien kehittämiseksi 25576: myönnettävät avustukset, 17 milj. markkaa. 25577: Tutkimus- ja kehitystoimintaan myönnettiin 25578: valtion rahoitustukea yrityksille 237 milj. 25579: markkaa eli 5 OJo vähemmän kuin edellisvuon- 25580: J) Käsittää yhtiöt: Enso-Gutzeit Oy, Imatran Voima 25581: Oy, Kemijoki Oy, Kemira Oy, Neste Oy, Outokumpu 25582: Oy, Rautaruukki Oy, Sisu-Auto Oy, Valmet Oy, Vai- 25583: 1988 villa Oy, Vapo Oy, Veitsiluoto Oy sekä Finnair Oy. 25584: 52 25585: 25586: na. Tästä Teknologian kehittämiskeskuksen vauksia 148 milj. markkaa, 18 OJo enemmän 25587: maksamien teollisuuden tutkimusavustusten kuin edellisvuonna. Varsinaisia ympäristönsuo- 25588: osuus oli 108 milj. markkaa, kun se edellis- jelutukia (esim. teollisuuden ilman- ja vesien- 25589: vuonna oli 113 milj. markkaa. Energiatalou- suojeluinvestointien korkotuet) maksettiin yh- 25590: dellisen koetoiminnan edistämiseen myönnettä- teensä noin 11 milj. markkaa. Erilaisten ener- 25591: vien avustusten määrä pysyi ennallaan 21 milj. giahuoltoon liittyvien tukien (pl. tutkimustuet) 25592: markassa. Kaivosteollisuuden edistämiseen nettokustannukset olivat yhteensä 107 milj. 25593: myönnettyjen avustusten määrä oli 25 milj. markkaa. Tästä maakaasulaajennusten korko- 25594: markkaa, edellisvuonna 27 milj. markkaa. Ke- tukien osuus oli 41 milj. markkaa. Kotimaisen 25595: hitysaluerahasto Oy:n kautta maksettavista energian käyttöön liittyviä investointiavustuk- 25596: tutkimustuista aiheutui kertomusvuonna netto- sia maksettiin kertomusvuonna 46 milj. mark- 25597: menoja 21 milj. markkaa, vuonna 1987 26 kaa, edellisvuonna 19 milj. markkaa. Maaseu- 25598: milj. markkaa. dun sähköistämisavustukset laskivat 20 milj. 25599: Viennin rahoituksessa nettokustannukset las- markasta 10 milj. markkaan. 25600: kivat edellisvuodesta 58 OJo kaikkiaan 148 milj. Muihin tukiin sisältyi kertomusvuonna lii- 25601: markkaan. Muutos johtuu lähes yksinomaan kennetukia 46 milj. markan arvosta. Tästä 25602: vientitakuulaitoksesta, jonka maksamista ta- vesiliikenteen osuus oli 20 milj. markkaa ja 25603: kuutuista aiheutuneet nettokustannukset olivat maantieliikenteen osuus 26 milj. markkaa. 25604: vuonna 1987 118 milj. markkaa, mutta kerto- Vuonna 1987 liikennetukia maksettiin 16 milj. 25605: musvuonna sen keräämät takuumaksut ylitti- markkaa. 25606: vät 96 milj. markalla takuutuista aiheutuneet Haja-asutusalueiden kauppapalveluiden tur- 25607: kustannukset. Vuosien 1987 ja 1988 välinen vaamiseksi myönnettiin avustuksia ja korkotu- 25608: nettomuutos vientitakuulaitoksen kohdalla oli kea yhteensä 8 milj. markkaa. Edellisvuonna 25609: siten 214 milj. markkaa. vastaava tuki oli 10 milj. markkaa. 25610: Lehdistön tuki kasvoi kertomusvuonna 8 OJo Jalostus- ja palvelualoille myönnetyn rahoi- 25611: eli 477 milj. markkaan. Tästä kuljetustuen tustuen nettokustannuksiin ei kertomusvuonna 25612: osuus oli 349 milj. markkaa. aikaisemmista vuosista poiketen sisältynyt ta- 25613: Muun rahoitustuen nettokustannukset kas- kuutukikustannuksia, sillä vuonna 1988 kerä- 25614: voivat kertomusvuonna 40 OJo ja olivat määräl- tyt takuumaksut ylittivät takauskorvaukset 106 25615: tään 700 milj. markkaa. Muihin rahoitustukiin milj. markalla. Kun avustusten sekä laina- ja 25616: on sisällytetty työllisyysperusteiset rahoitus- pääomatuen aiheuttamat varsinaiset kustan- 25617: tuet, ympäristönsuojelun edistämiseksi, haja- nukset (2 684 milj. markkaa) nettoutetaan ta- 25618: asutusalueiden kauppapalveluiden turvaami- kuumaksujen ylijäämällä, saadaan kokonais- 25619: seksi sekä matkailutoiminnalle ja saaristolii- nettokustannuksiksi 2 579 milj. markkaa. Täs- 25620: kenteelle maksettu rahoitustuki. tä avustusmuotoisen tuen osuus oli kertomus- 25621: Työttömyyden lieventämiseksi yrityksille vuonna 2 335 milj. markkaa eli 91 OJo nettome- 25622: myönnettyjen avustusten määrä oli 354 milj. noista. Lainatuen osuus oli 8 OJo eli 210 milj. 25623: markkaa. Lisäksi opetusministeriön hallinnon- markkaa, pääomatuen osuus 5 OJo eli 139 milj. 25624: alalta työnantajille maksettiin oppisopimuskor- markkaa. 25625: 25626: 25627: 38. Jalostus· ja palvelualoille myönnetty tuki tukimuodoittain 25628: 25629: Avustukset Lainatuki" Osakepääoma- Takuutuki 3' Yhteensä 25630: tuki2 ' 25631: miljoonaa markkaa 25632: 25633: Nettokustannukset 1986 ...................... 1 652 229 269 201 2 351 25634: Nettokustannukset 1987 ...................... 1 990 246 182 155 2 573 25635: Nettokustannukset 1988 ...................... 2 335 210 139 -106 2 579 25636: Tukimuodon osuus 1988, o/o .................. 91 8 5 - 4 100 25637: 1 25638: Lainatuen laskemisessa on käytetty seuraavaa kaavaa: 25639: ) 25640: Lainatuki: (laskentakorko x keskimääräinen lainakanta) + luottotappiot - korot. 25641: 2 25642: ) Pääomatuen laskemisessa on käytetty seuraavaa kaavaa: 25643: Pääomatuki: (laskentakorko x keskimääräinen osakepääoma) + pääoman alennukset osingot. 25644: 3 25645: ) Takausten laskemisessa on käytetty seuraavaa kaavaa: 25646: Takaus- ja takuutuki: takaustappiot - takausmaksut - takaisin perityt korvaukset. 25647: 53 25648: 25649: Edellä käsiteltyjen tukien lisäksi kuntien lii- Maataloudelle ja muulle alkutuotannolle 25650: kelaitoksille ja yhtiöille maksettiin vuonna maksettiin vuosilomakustannusten, sijaisavun 25651: 1988 rahoitustukea noin 92 milj. markkaa eli kustannusten ja viikkovapaatoiminnan kor- 25652: 51 OJo vähemmän kuin edellisvuonna. vauksia sekä tapaturmavakuutustukea yhteen- 25653: sä 928 milj. markkaa vuonna 1988. Kasvua 25654: edellisvuodesta oli 10 %. 25655: 6.3.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki Jalostus- ja palvelualoille kohdistuneita sosi- 25656: elinkeinotoiminnalle aaliturvanluonteisia tukia olivat pienyrittäjien 25657: vuosilomakorvaukset ja avustukset merimies- 25658: Tukien tarkasteluun on varsinaisen elinkei- ten sosiaalikustannuksiin. Nämä olivat kerto- 25659: notuen ohella sisällytetty myös eräät erityis- musvuonna yhteensä 28 milj. markkaa luvussa 25660: tuet, jotka liittyvät yrittäjien sosiaaliturvajär- 6.3.2. selostettujen rahoitustukien lisäksi. 25661: jestelyihin. Yritysten on yleensä katettava tu- 25662: loillaan niitä vastaavat menot. 25663: 25664: 25665: 25666: 25667: 6.4. Valtionyhtiöt vuonna 1988 1> 25668: Tuotannollista toimintaa harjoittavien val- vat huomattavasti edellisvuotta enemmän. 25669: tionyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Enso-konsernin, Outokumpu-konsernin, Rau- 25670: vuonna 1988 8 %. Metsäteollisuusyhtiöiden, taruukki-konsernin ja Valmet-konsernin inves- 25671: eli Veitsiluoto Oy:n ja Enso-konsernin, ja pe- toinnit sen sijaan vähenivät huomattavasti. 25672: rusmetalliyhtiöiden, eli Outokumpu-konsernin Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstömäärä 25673: ja Rautaruukki-konsernin, liikevaihdot kasvoi- vuonna 1988 oli runsaat 96 000 henkeä eli 25674: vat selvästi keskimääräistä enemmän. Valmet- samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Yh- 25675: konsernin liikevaihdon kasvu oli myös suuri. tiöittäin tarkastellen suhteelliset muutokset oli- 25676: Metsäteollisuusyhtiöt ja perusmetalliyhtiöt vat vähäisiä lukuun ottamatta Vaivilla Oy:tä ja 25677: sekä Oy Sisu-Auto Ab paransivat tulorahoitus- Vapo Oy:tä, joiden henkilöstömäärät väheni- 25678: taan käyttökatteella mitattuna huomattavasti. vät melko paljon. Suomessa valtion teolli- 25679: Liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuun suusyhtiöiden henkilöstömäärä oli myös edel- 25680: myötävaikuttivat perusmetalli- ja metsäteolli- lisvuotisella tasollaan eli 73 000 henkeä, joka 25681: suuden tuotteiden voimakas kysyntä ja suotui- on kolme neljännestä koko henkilöstöstä. Kan- 25682: sa hintakehitys. Valmet-konsernin ja Vaivilla sainvälistyneimmissä konserneissa (Kemira, 25683: Oy:n käyttökatteet sen sijaan huonontuivat. Neste, Outokumpu ja Valmet) kotimaisen hen- 25684: Valtionyhtiöiden keskimääräinen käyttökate kilöstön osuus oli 54-64 OJo koko henkilöstö- 25685: kasvoi kuitenkin runsaat 2 prosenttiyksikköä, määrästä. Emoyhtiön osuus koko henkilöstös- 25686: ja käyttökate oli lähes 16 % liikevaihdosta. tä pieneni edelleen Valmet-konsernissa ja Ke- 25687: Vuonna 1988 merkittävä muutos valtion mira-konsernissa. 25688: teollisuusyhtiöiden toiminnassa oli, että inves- Vuonna 1988 valtionyhtiöiden osuus koko 25689: toinnit olivat edellisvuotta pienemmät, kun ne teollisuuden jalostusarvosta oli 20 % ja henki- 25690: sitä vastoin kolmena edeltävänä vuonna olivat löstöstä 14 %. Jalostusarvo-osuus nousi edelli- 25691: voimakkaasti kasvaneet. Valtion teollisuusyhti- sestä vuodesta runsaalla prosenttiyksiköllä ja 25692: öiden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat vuon- henkilöstöosuus pysyi ennallaan. 25693: na 1988 noin 11 mrd markkaa, joka on 2,6 Suomen tavaroiden ja palvelusten viennistä 25694: mrd markkaa eli melkein viidenneksen edellis- valtionyhtiöiden osuus vuonna 1988 oli lähes 25695: vuotista vähemmän. Kotimaiset aineelliset in- 25 OJo ja tuonnista lähes 8 %. Tuontiosuuteen 25696: vestoinnit olivat noin 6 mrd mk, joka on 27 % ei ole laskettu Neste Oy:n tuontia mukaan. 25697: vähemmän kuin vuonna 1987. Neste-konserni, Tuonti- ja vientiosuudet kohosivat kumpikin 25698: Imatran Voima Oy ja Veitsiluoto Oy investoi- runsaan prosenttiyksikön vuodesta 1987. 25699: Valtionyhtiöiden hyvä kannattavuus vuonna 25700: I) Tarkempi selvitys KTM:n erillisessä julkaisussa Val- 1988 vaikutti myönteisellä tavalla valtionyh- 25701: tionyhtiöt 1988. tiöiden rahoitukseen. Käyttöpääoman tarve to- 25702: 54 25703: 25704: sin kasvoi samalla kun investoinnit supistuivat. laski 82 OJo :iin vuoden 1987 hieman alle 25705: Omistajat sijoittivat valtion teollisuusyhtiöihin 88 OJo :sta. 25706: vuonna 1988 yhteensä 1 460 milj. markkaa Valtionyhtiöiden maksamat osingot ovat vii- 25707: uutta riskipääomaa. Tämä on lähes 2,5 kertaa me vuosina kohonneet nopeasti, sillä osake- 25708: enemmän kuin vuonna 1987 ja 4,5 kertaa pääomalle maksettavia osinkoprosentteja on 25709: enemmän kuin keskimäärin vuosina 1982- lähes kaikissa yhtiöissä korotettu ja eräät yh- 25710: 1987. Valtion teollisuusyhtiöiden ja niiden ko- tiöt ovat toteuttaneet rahastoanteja. Vuonna 25711: timaisten tytäryhtiöiden nettoinvestoinneista 1988 osinkojen suhteellinen kasvu ei ollut enää 25712: tämä oman pääoman lisäys oli lähes 20 OJo, kun niin suuri kuin aikaisempina vuosina. Vuonna 25713: se oli vuosina 1982-1987 keskimäärin runsaat 1988 valtiolle maksetut osingot olivat 8, 1 OJo 25714: 5 OJo. Valmet Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n to- vuoden 1987 lopussa valtion omistamista val- 25715: teuttamat yleisöannit selittävät tämän kasvun. tionyhtiöiden nimellisarvoisista osakkeista. Tä- 25716: Näiden kahden yhtiön annit olivat vuonna mä osinkotuotto oli vuotta aiemmin 8,0 OJo ja 25717: 1988 yhteensä 1 244 milj. markkaa, josta val- vuonna 1982 vain 3,0 OJo. Jos viime vuosien 25718: tion osuus oli vain 90 milj. markkaa. Kun rahastoannit vähennetään osakepääomasta, 25719: nämä kaksi yhtiötä jätetään tarkastelun ulko- osinkotuotto oli sekä vuonna 1987 että vuonna 25720: puolelle, valtionyhtiöiden antien osuus inves- 1988 puolitoista prosenttiyksikköä nimellistä 25721: toinneista oli vajaat 4 OJo. Valtion sijoitukset osinkotuottoa suurempi. Viimeisinä kolmena 25722: valtionyhtiöihin olivat vuonna 1988 yhteensä vuotena osingot valtiolle ovat olleet suuremmat 25723: 300 milj. markkaa eli viidesosa yhtiöihin sijoi- kuin valtion sijoittama lisärahoitus valtionyh- 25724: tetusta uudesta riskipääomasta. Valtion osuus tiöihin. 25725: valtion teollisuusyhtiöiden osakepääomasta 25726: 55 25727: 25728: 25729: 25730: 25731: 7. VALTIONVELKA 25732: Valtionvelka oli vuoden 1988 päättyessä Vuonna 1987 velka kasvoi 6 517 milj .markkaa 25733: kaikkiaan 58 084 milj .markkaa, kun se vuotta eli 13 %. Ulkomaisen velan osuus on edelleen 25734: aikaisemmin oli ollut 58 511 milj.markkaa. alentunut, se oli kertomusvuoden päättyessä 25735: Vähennys oli 427 milj .markkaa eli 0, 7 OJo. 45 % oltuaan vuotta aikaisemmin 49 %. 25736: 25737: 25738: 39. Valtionvelka 25739: Velkakanta vuoden lopussa Muutos 25740: 1984 1985 1986 1987 1988 1988/87 25741: miljoonaa markkaa % 25742: 25743: Kotimainen velka ......................... 19 323 21 304 25 013 29 831 31 805 7 25744: Pitkäaikainen velka ....................... 19 057 20 872 24 602 29 831 29 515 - 1 25745: Budjettitalouden velka ................. 18 607 20 522 24 490 29 756 29 478 - 1 25746: Valtion viljavaraston velka .............. 450 350 112 75 37 -51 25747: Lyhytaikainen velka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 432 411 2 290 25748: Budjettitalouden velka ................. 2 290 25749: Rahastotalouden velka ................. 266 432 411 25750: 25751: Ulkomainen velka ........................ 24 946 256n 26 981 28 680 26 279 8 25752: Pitkäaikainen velka ....................... 24 946 25 677 26 981 28 680 26 279 8 25753: Budjettitalouden velka . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 156 24 813 25 645 27 838 26 008 7 25754: Investointirahaston velka ............... 790 864 1 043 565 25755: Valtion viljavaraston velka .............. 293 277 271 2 25756: 25757: Yhteensä .................................. 44 269 46 981 51 994 58 511 58084 - 1 25758: 25759: % BKT:sta ................................. 14.4 13,9 14,5 14,9* 13,2* 25760: 25761: 25762: 25763: 40. Valtionvelka lainatyypeittäin 25764: Velka Nostot Kuole- Valuutan- Valuutta- Velka Korko 25765: 31.12.87 tukset vaihdot kurssien 31.12.88 25766: miljoonaa markkaa muutokset 25767: 25768: Kotimainen velka 29 831 11 055 9 081 31 805 2 797 25769: Pitkäaikainen velka .................. 26 813 1 ) 6 975 4 273 29 515 2 576 25770: - yleisöobligaatiolainat ............. 22 121 5 957 3 835 24 243 2 075 25771: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 4 397 918 411 4 904 473 25772: - velkakirjalainat ................... 295 100 27 368 28 25773: Lyhytaikainen velka ................. 3 018 1 ) 4 080 4 808 2 290 221 25774: 25775: Ulkomainen velka ................. 28 680 3130 4 825 +1 -707 26 279 2385 25776: Pitkäaikainen velka .................. 28 680 3 130 4 825 +1 -707 26 279 2 385 25777: obligaatiolainat .................. 20 407 2 468 2277 +1 -397 20 202 1 712 25778: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 2 697 740 -153 1 804 186 25779: - velkakirjalainat ................... 5 576 662 1 808 -157 4 273 487 25780: 25781: Valtionvelka ....................... 58 511 14 185 13 906 +1 -707 58 084 5 182 25782: 25783: 1 25784: ) Velkasitoumuslainojen kanta 31.12.87 mmk 3 018 siirretty muista joukkovelkakirjalainoista lyhytaikaiseen velkaan. 25785: 56 25786: 25787: Valtionvelan maara, 58 084 milj.markkaa, menoarvioon merkitään tuloksi uusien lainojen 25788: kertomusvuoden päättyessä oli 49 OJo valtion ja kuoletusten erotus. 25789: tuloista ilman nettolainanottoa eli 9 prosentti- Valtion rahastojen ottamien lainojen menot 25790: yksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. olivat vuonna 1988 63 milj.markkaa. Nämä 25791: Valtion nettolainanotto oli valtion kokonaistu- menot suoritettiin rahastojen varoista. Valtion 25792: loista vuonna 1988 0,7 OJo, vuonna 1987 7,2 OJo investointirahaston velka siirrettiin 1.1.1988 25793: ja vuonna 1986 3,9 OJo. Suhteessa bruttokan- valtion budjettitalouden piiriin. 25794: santuotteeseen valtionvelka oli 13,2 OJo. Vuon- Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan 25795: na 1987 se oli ollut 14,9 OJo ja vuonna 1986 velkakannan keskimääräinen niroelliskorko oli 25796: 14,5 OJo bruttokansantuotteesta. 8,8 OJo ja keskimääräinen takaisinmaksuaika 4 25797: Valtion ulkomainen velka 26 279 milj.mark- vuotta 9 kuukautta. Mikäli kaikki toteutuneet 25798: kaa oli kertomusvuoden päättyessä 38 OJo koko ja valuuttamääräisten lainojen ennakoidut lai- 25799: maan ulkomaisesta nettovelasta. Vastaava luku nakustannukset muutetaan vuotuiseksi korok- 25800: oli vuoden 1987 päättyessä 49 OJo ja vuoden si, oli efektiivinen keskikorko 9,4 OJo. 25801: 1986 päättyessä 57 OJo. Velkakannan keskimääräinen takaisinmak- 25802: Valtionvelkapääluokan (Pl. 36) menot ilman suaika on ko. vuoden lopussa maksamatta 25803: kuoletuksia olivat vuonna 1988 yhteensä 5 391 olleen kannan mukaan laskettuna kehittynyt 25804: milj.markkaa eli 8,1 OJo suuremmat kuin vuon- seuraavasti: 25805: na 1987. Korot olivat kertomusvuonna 5 156 25806: milj .markkaa, indeksikorotukset 17 milj .mark- Vuosi Kotimainen velka Ulkomainen velka Koko velka 25807: kaa ja lainojen liikkeeseenlasku-, lunastus- ym. 25808: 1984 2 V 10 kk 4 V 9 kk 3 V 11 kk 25809: palkkiot ja kulut 218 milj.markkaa. Vuonna 1985 3 V 2 kk 4 V 3 kk 3 V 9 kk 25810: 1987 vastaavat valtionvelan menot olivat 4 987 1986 3 V 2 kk 4 V 7 kk 3 V 11 kk 25811: milj.markkaa ja vuonna 1986 4 763 milj.mark- 1987 3 V 2 kk 5 V 3 kk 4 V 2 kk 25812: kaa. Valtionvelan menot olivat valtion koko- 1988 3 V 2 kk 6 V 8 kk 4 V 9 kk 25813: naismenoista 4,6 OJo vuonna 1988, 4,7 OJo vuon- 25814: na 1987 ja 5,0 OJo vuonna 1986. Edellä olevat Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus- 25815: suhdeluvut on saatettu vastaamaan nykyistä tannukset ja niroelliskorot puolestaan ovat vas- 25816: budjetointikäytäntöä, jonka mukaan tulo- ja taavasti vaihdelleet seuraavasti: 25817: 25818: 25819: 25820: 25821: Vuosi Kotimainen Ulkomainen Koko velka 25822: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- 25823: kust. korko kust. korko kust. korko 25824: 25825: 1984...... ... . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . 11,9 11,0 13,3 9.7 12.7 10,3 25826: 1985............................................... 11,6 10,9 12,0 9,3 11,8 10,0 25827: 1986............................................... 11,0 10,3 10,6 8,5 10,8 9.4 25828: 1987 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,3 9,6 9,8 8,3 10,0 8,9 25829: 1988............................................... 9,8 9,2 8,8 8,3 9.4 8,8 25830: 57 25831: 25832: Efektiiviset kustannukset on laskettu otta- Kuvio 15. Velanhoitosuunnitelma 25833: malla huomioon kaikki toteutuneet kustannuk- Mrd mk 25834: set (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkaste- 16~---------------------------------. 25835: 25836: luhetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletuk- 25837: set. Valuuttakursseina on käytetty tarkastelu- 14 25838: ajankohdan kursseja, minkä vuoksi kustan- 25839: 12 25840: nukset eivät sisällä tulevien valuuttakurssimuu- 25841: tosten vaikutuksia. 10 25842: Kuviossa 15 esitetyssä velanhoitosuunnitel- 25843: massa on laskettuna kertomusvuoden lopussa 8 25844: olleen kotimaisen ja ulkomaisen velan korot ja 25845: kuoletukset käyttäen 31.12.1988 voimassa ol- 6 25846: leita valuuttakursseja. 25847: 25848: 2 25849: 25850: 0 25851: 1m H " H H H ~ H ~ ~~ 25852: sen jlllkeen 25853: 25854: 25855: 25856: 25857: 7 .1. Ulkomainen valtionvelka 25858: Suomen ulkomainen valtionvelka väheni Kertomusvuonna liikkeeseen laskettujen ul- 25859: kertomusvuonna 28 680 milj.markasta 26 279 komaisten pitkäaikaisten lainojen määrät ja 25860: milj.markkaan. Uusia ulkomaisia lainoja nos- lainaehdot olivat seuraavat (vaihdettujen laino- 25861: tettiin 3 130 milj.markkaa ja kuoletuksia mak- jen osalta markkamäärät ja efektiiviset kustan- 25862: settiin kaikkiaan 4 825 milj.markkaa, josta nukset laskettu todellisen nostovaluutan mu- 25863: ennenaikaisesti takaisinmaksettujen lainojen kaan): 25864: osuus oli 2 299 milj.markkaa. Valuuttakurs- 25865: sien muutosten nettovaikutus kertomusvuoden Lainan milj. korko laina-aika emissio- ef. kust. 25866: aikana pienensi ulkomaisen velkakannan mää- valuutta- mark- % vuosina kurssi 25867: rää 707 milj .markalla. Velkavaluutan vaihdois- määrä, milj. k~ % % 25868: ta aiheutui 1 milj .markan lisäys velkakantaan. Obligaatiolainat: 25869: Ulkomaisen velan nettovähennys oli siten 2 401 USD ....... 200 801 9,625 40 99,00 10,02 25870: milj.markkaa eli 8,4 OJo. Korkoja maksettiin FRF ........ 600 424 9,25 7 100,00 9,63 25871: GBP ........ 100 753 10,125 20 100,00 10,30 25872: 2 385 milj.markkaa eli 9,3 % enemmän kuin JPY ..... 15 000 491 5,30 15 100,50 5,50 25873: vuonna 1987. 25874: Muut lainat: 25875: Pitkäaikaista ulkomaista velkaa otettiin kan- JPY ..... 15 000 493 5,50 15 100,00 7,04 25876: sainvälisiltä pääomamarkkinoilta eri valuutois- JPY ...... 5 000 168 5,30 5 100,00 5,62 25877: sa yhteensä 6 lainaa, markkavasta-arvoltaan 25878: 3 130 milj .markkaa. Lainojen noston yhtey- 25879: dessä tehtiin 2 valuutanvaihtosopimusta, joilla Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa 25880: valtion liikkeeseen laskema laina vaihdettiin taulukossa laskettu valuuttamääräisten kustan- 25881: toisen valuutan määräisiin lainoihin, jolloin nusten perusteella nostoajankohtana. 25882: valtiolle syntyi kurssiriski nostovaluutassa. Li- Kertomusvuoden ulkomaisesta lainanotosta 25883: säksi vaihdettiin osa jo vuonna 1983 nostetun oli vain 5 % lainoja, joiden laina-aika on 25884: dollarilainan korko- ja kuoletusmenoista rans- korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku 25885: kanfrangimääräisen lainan ja vuonna 1986 vuonna 1987 oli 12 %. Uusista lainoista 14 % 25886: nostetun floriinilainan hoitomenot saksan- oli laina-ajaltaan 6-7 vuotta ja sitä pidempiä 25887: markkamääräisen lainan hoitomenoihin. lainoja nostettiin 81 %. Nostettujen lainojen 25888: 8 390965M 25889: 58 25890: 25891: paaoman markkavasta-arvona painotettu kes- Pitkäaikaisen ulkomaisen valtionvelan keski- 25892: kimääräinen takaisinmaksuaika oli 19 vuotta 4 määräinen takaisinmaksuaika vuoden 1988 lo- 25893: kuukautta, eli huomattavasti pidempi kuin pussa oli 6 vuotta 8 kuukautta eli vuoden ja 25894: edellisenä vuonna, jolloin se oli 9 vuotta 3 viisi kuukautta pidempi kuin vuotta aikaisem- 25895: kuukautta. Vuonna 1988 nostettujen ulkomais- min. Noin 54 OJo eli 14 146 milj.markkaa mak- 25896: ten lainojen keskimääräinen nimelliskorkokan- setaan takaisin kuoletusehtojen mukaisesti seu- 25897: ta oli 8,65 OJo. Edellisenä vuonna nosteitujen raavan viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia 25898: lainojen nimelliskeskikorko oli 8,54 OJo. erääntyy maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 25899: Kertomusvuoden päättyessä oli 77 OJo ulko- 8 685 milj.markkaa ja sen jälkeen 3 448 25900: maisesta velkakannasta obligaatiolainoja, 7 OJo milj.markkaa. 25901: muita joukkovelkakirjalainoja ja 16 OJo velka- Pitkäaikainen ulkomainen velka 31.12.1988 25902: kirjalainoja. jakaantui korkokannan mukaan seuraavasti: 25903: Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan 25904: ulkomaisen pitkäaikaisen velan valuuttajakau- 25905: Korkoprosentit milj. markkaa % 25906: tuma oli muuttunut edellisvuotisesta siten, että 25907: sekä dollarimääräisen, puntamääräisen että 3,644-5,95 ............ . 4 756 18 25908: ranskanfrangimääräisen velan osuus kasvoi 6,00-6,75 ............. . 1 337 5 25909: 7,00-7,97 ............. . 6 449 25 25910: kolme prosenttiyksikköä ja jenimääräisen ja 8,00-8,875 ............ . 3 700 14 25911: sveitsinfrangimääräisen velan osuus pieneni 9,00-10,75 ............ . 7 130 27 25912: kolme prosenttiyksikköä. Muiden valuuttojen 11,05-15,125 ......... . 2 907 11 25913: osalta muutokset olivat pienempiä. Yhteensä ............. . 26 279 100 25914: 25915: 25916: Kuvio 16. Ulkomaisen valtionvelan valuuttajakautu- 25917: ma Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen 25918: ulkomaisen valtionvelan pääoman markka- 25919: vasta-arvona painotettu nimellinen keskikorko 25920: 8,27 OJo oli 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotis- 25921: ta korkeampi. Mikäli toteutuneet valuuttakurs- 25922: sien muutokset ja lainakustannukset muute- 25923: taan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keski- 25924: korko 8,85 OJo, joka kuitenkin on laskettu vuo- 25925: denlopun valuuttakurssien mukaan ja on siis 25926: tulevien lainakustannusten osalta ennuste, joka 25927: muuttuu valuuttakurssikehityksen mukaisesti. 25928: 25929: 25930: 25931: 25932: 7 .2. Kotimainen valtionvelka 25933: Kotimainen valtionvelka kasvoi kertomus- Pitkäaikaista kotimaista velkaa nostettiin 25934: vuonna 29 831 milj. markasta 31 805 milj. kertomusvuonna 6 975 milj. markkaa ja kuole- 25935: markkaan. Uusia kotimaisia lainoja otettiin tettiin 4 273 milj. markkaa, joten nettolisäys 25936: 11 055 milj. markkaa ja kuoletuksia maksettiin oli 2 702 milj. markkaa. 25937: 9 081 milj. markkaa. Kotimaisen velan nettoli- Pitkäaikaisesta lainanotosta otettiin emissi- 25938: säys oli siten 1 974 milj. markkaa. Korkoja okurssiin 100 OJo 6 975 milj. markkaa, alin 25939: maksettiin 2 797 milj. markkaa eli 6 OJo enem- korko oli 7 OJo ja ylin 10,1 OJo, laina-ajat olivat 25940: män kuin vuonna 1987. 5 vuodesta 10 vuoteen. 25941: 59 25942: 25943: Yleisön merkittäväksi tarjottiin 10 verotonta ka oli ottohetkellä 2 vuotta 10 kuukautta. 25944: obligaatiolainaa yhteismääräitään 5 000 milj. Edellisenä vuonna se oli 4 vuotta 3 kuukautta. 25945: markkaa. Lainat olivat verottomia luonnollis- Vuonna 1988 muiden kuin velkasitoumuslai- 25946: ten henkilöiden ja jakamattomien kuolinpesien nojen keskimääräinen nimelliskorko oli 25947: korkotulosta ja varallisuudesta toimitettavissa 8,03 %. Kolmen kuukauden velkasitoumuslai- 25948: verotuksissa. Niiden menekki oli koko vuoden nojen keskimääräinen efektiivinen korko oli 25949: melko hyvä. Liikkeeseen laskettujen verotto- 9,72 OJo ja 1 vuoden lainojen 10,12 %. Edellise- 25950: mien yleisöobligaatioiden pääoma-arvoksi vah- nä vuonna 1 vuoden velkasitoumuslainojen 25951: vistettiin 4 957 milj. markkaa. Lisäksi valtio keskimääräinen efektiivinen korko oli 25952: laski liikkeeseen kaksi 500 milj. markan verol- 10,19 %. 25953: lista obligaatiolainaa. Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisesta 25954: Valtion ja pankkien kesken tehdyn sopimuk- lainakannasta 76 OJo yleisöobligaatiolainoja, ra- 25955: sen nojalla pankit hoitivat suurimman osan halaitoksilta oli lainaa 7 OJo, vakuutusyhtiöiltä 25956: myynnistä ja lunastivat ne obligaatiot, jotka ja työeläkelaitoksilta 17 OJo. 25957: lainojen merkintäaikana olivat pankkien osuu- Kotimaisen valtionvelan keskimääräinen ta- 25958: desta jääneet yleisölle myymättä. Pankkien kaisinmaksuaika vuoden 1988 lopussa oli 3 v 2 25959: myyntiosuus oli yhteensä 4 750 milj. markkaa. kk kuten edellisenäkin vuonna. Kolme neljäso- 25960: Verovapaiden 10 vuoden obligaatioiden kor- saa, 24 117 milj. markkaa, maksetaan kuole- 25961: ko oli kahdessa ensimmäisessä liikkeeseenlas- tusehtojen mukaisesti takaisin seuraavan viiden 25962: kuerässä 7 Y2 OJo ja viiden vuoden obligaatioi- vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy mak- 25963: den 7 ~ OJo. Toukokuusta lähtien 10 vuoden settavaksi 6-10 vuoden kuluttua 7 686 milj. 25964: verovapaiden lainojen korko oli 7 ~ OJo ja vii- markkaa ja sen jälkeen 2 milj. markkaa. 25965: den vuoden lainojen korko 7 %. Verolliset Kotimaisesta valtionvelasta maksettiin kerto- 25966: obligaatiolainat laskettiin liikkeeseen 9, 75 OJo :n musvuonna korkoa 2 797 milj. markkaa, josta 25967: ja 10,1 OJo:n korolla. yleisölainojen korkojen osuus oli 2 075 milj. 25968: Kertomusvuonna otettiin myös vakuutus- markkaa. Korkoja maksettiin edellisenä vuon- 25969: laitoslainaa 419 milj. markkaa, työeläkelaitos- na 2 641 milj. markkaa, joten kasvua oli 6 OJo. 25970: lainaa 439 milj. markkaa, eläkesäätiölainaa 25 Kotimainen velka 31.12.1988 jakaantui kor- 25971: milj. markkaa ja työeläkekassalainaa 34 milj. kokannan mukaan seuraavasti: 25972: markkaa sekä 100 milj. markan laina Alkon 25973: eläkesäätiöltä. Korkoprosentit milj. markkaa % 25974: Lisäksi laskettiin liikkeeseen pääomamääräl- 25975: tään 4 080 milj. markan velkasitoumuslainat 0, velkasitoumuslainat .............. . 2 290 7 25976: 6Y2-7% ........................... . 7 914 25 25977: pankeilta ja pankkiiriliikkeiltä kuukausittain 8-8)1, ............................. . 6 044 19 25978: pyydettyjen tarjousten perusteella. Nämä lai- 9-9% ............................. . 3 069 10 25979: nat olivat korottornia ja niiden laina-aika oli 3 10-10% ........................... . 6 399 20 25980: kk ja 1 vuosi (velkasitoumuslainat siirrettiin 11-12 ............................. . 6 089 19 25981: lyhytaikaiseen velkaan 1.1.1988). Kolmen kuu- Yhteensä .......................... . 31 805 100 25982: kauden lainojen emissiokurssi oli 97,30- 25983: 97,85 OJo ja 1 vuoden lainojen 89,52-91,15 %. 25984: Vuotuiseksi koroksi muutettuna 3 kk:n laino- Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisen 25985: jen kustannukset vaihtelivat 9,17-11,26 OJo:n valtionvelan nimellinen keskikorko 9,2 OJo eli 25986: välillä ja 1 vuoden lainojen kustannukset 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuotista pienempi. 25987: 9,71-11,71 OJo:n välillä. Mikäli lainakustannukset muutetaan vuotui- 25988: Kertomusvuoden kotimaisesta lainanotosta seksi koroksi, oli efektiivinen keskikorko 25989: oli 61 OJo lainoja, joiden laina-aika on korkein- 9,8 OJo oltuaan edellisenä vuonna 10,3 %. 25990: taan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku vuonna Velasta oli vuoden 1988 päättyessä indeksisi- 25991: 1987 oli 48 %. Uusista lainoista oli 39 OJo donnaista 15 milj. markkaa, josta indeksiehto- 25992: sellaisia, joiden laina-aika on 10 vuotta. Uu- jen perusteella maksettiin kuoletuksille ja ko- 25993: sien lainojen keskimääräinen takaisinmaksuai- roille indeksikorotusta 17 milj. markkaa. 25994: 60 25995: 25996: 7 .3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta 25997: Palkkiot ja muut menot budjettitalouden Kotimaisten obligaatiolainojen liikkeeseen- 25998: velasta olivat kertomusvuonna: laskettu määrä pieneni ja myynti- ja sitoumus- 25999: palkkioita maksettiin yhteensä 110 milj. mark- 26000: tuhatta markkaa kaa. Pankeille maksettavien sitoumuspalkkioi- 26001: Menot ulkomaisista lai- den määrä tästä oli 24 milj. markkaa. Kaikki 26002: noista liikkeeseenlaskemisesta johtuvat menot olivat 26003: Pääomanalennukset ........ . 8 010 117 milj. markkaa oltuaan edellisenä vuonna 26004: Välitys- ja järjestelypalkkiot .. 43 961 197 milj. markkaa. Kulujen väheneminen ai- 26005: Painatuskulut ............... . 853 26006: Muut lainojen liikkeeseenlas- heutui pääasiallisesti sitoumuspalkkioiden 26007: kukulut ..................... . 1 663 markkamääräisestä pienenemisestä. 26008: Muut lainanhankintakulut ... . 562 26009: Lunastus- ym. palkkiot ..... . 7356 26010: lrtisanomismaksut .......... . 21 630 26011: Muut kulut ................. . 776 84 811 26012: Menot kotimaisista lai- 26013: noista 26014: Myyntipalkkiot .............. . 85 952 26015: Sitoumuspalkkiot ........... . 23 750 26016: Markkinointikustannukset .. . 5477 26017: Painatuskulut ............... . 2 365 26018: Lunastuspalkkiot ........... . 15 562 26019: Muut kulut ................. . 30 133 136 26020: 26021: Yhteensä .................. . 217 947 26022: 61 26023: 26024: 26025: 26026: 26027: Liitteet 26028: 26029: 26030: 26031: 26032: LIITE 1 26033: 26034: 26035: YHDISTELMÄT VALTION TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ HALLINNOLLISET TASEET 26036: 26037: 1.1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä vuosilta 1987 ja 1988 26038: Tulo- ja menoarvion mukaan Tilinpäätöksen mukaan 26039: 1987 1988 1987 1988 26040: miljoonaa markkaa 26041: 26042: Tulot .............................................. . 117 540,5 118 567,8 118 365,2 119 551,0 26043: Menot ............................................ . 117539,7 118 567,3 116 703,6 117 275,1 26044: 26045: Ylijäämä ................................... . 0,8 0,5 1 661,6 2 275,9 26046: 26047: Tulot 26048: 11 Os Verot ja veronluontaiset tulot ................ . 86 109,6 100 472,9 86 992,2 101 886,9 26049: 12 Os Sekalaiset tulot ............................. . 7 371,7 9 201,2 7 578,3 9 496,3 26050: 13 Os Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalai- 26051: tosten voitosta .............................. . 2 324,5 2 591,5 2 243,6 2 622,4 26052: 14 Os Valtion liikeyritykset ......................... . 2 219,8 2 331,2 2 325,8 2 509,0 26053: 15 Os Lainat ...................................... . 19 514,9 3 971,0 19 225,3 3 036,4 26054: 26055: Tulot yhteensä ............................ . 117 540,5 118 567,8 118 365,2 119 551,0 26056: 26057: Menot 26058: 21 Pl Tasavallan Presidentti ....................... . 10,3 14,3 10,2 13,6 26059: 22 Pl Eduskunta .................................. . 148,8 169,7 144,6 171,3 26060: 23 Pl Valtioneuvosto .............................. . 117,5 136,1 115,3 134,8 26061: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ......................... . 2 791,6 3 219,0 2 736,0 3 189,1 26062: 25 Pl Oikeusministeriö ............................ . 1 355,5 1 516,2 1 367,8 1 522,8 26063: 26 Pl Sisäasiainministeriö ......................... . 3 323,3 3 652,1 3 357,0 3 653,4 26064: 27 Pl Puolustusministeriö ......................... . 5 793,8 6490,4 5 815,7 6 444,7 26065: 28 Pl Valtiovarainministeriö ....................... . 10 257,8 11 632,1 10 203,7 11 602,7 26066: 29 Pl Opetusministeriö ............................ . 18 468,3 20 428,4 18 443,9 20 537,6 26067: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö ................ . 9 358,1 9 767,4 9 110,3 9 680,5 26068: 31 Pl Liikenneministeriö ........................... . 9 184,9 10 135,8 9 146,1 9 957,6 26069: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ............... . 4 801,5 4 526,7 4 696,3 4 436,5 26070: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ................. . 29 786,5 32 645,9 29 621,2 32 124,5 26071: 34 Pl Työvoimaministeriö ......................... . 2 983,6 3 660,8 2 869,0 3 348,6 26072: 35 Pl Ympäristöministeriö ......................... . 4 468,9 5 071,3 4 363,7 5 066,6 26073: 36 Pl Valtionvelka ................................ . 14 689,3 5 501,0 14 702,7 5 390,9 26074: 26075: Menot yhteensä ........................... . 117 539,7 118 567,3 116 703,6 117 275,1 26076: 62 26077: 26078: 1.2. Hallinnolliset taseet 31.12.1987 ja 31.12.1988 26079: 26080: 31.12.1987 31.12.1988 26081: miljoonaa markkaa 26082: 26083: Vastaavaa 26084: Kassatilit ...................................................................... . 779,8 665,7 26085: Postisiirtotulotilit .............................................................. . 442,1 612,2 26086: Postisiirtomenotilit ............................................................. . 15,6 14,0 26087: Muut pankkitilit. ............................................................... . 3,9 38,6 26088: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit .......................................... . 550,0 250,0 26089: Varsinaisten saatavien tilit ...................................................... . 1 645,0 973,7 26090: Annettujen annakkojen tilit ..................................................... . 746,9 835,3 26091: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit .......................................... . 64,4 67,3 26092: Budjetoimattomien sijoitusten tilit ............................................... . 9 762,1 14 277,3 26093: Varastotilit .................................................................... . 712,3 706,2 26094: Tilitettävien varojen tilit ........................................................ . 414,3 164,9 26095: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit .............................................. . 1,9 26096: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................... . 6,4 52,4 26097: Tulorästien tilit ................................................................ . 1 242,8 1 397,0 26098: Muut varat, aktiivatilit .......................................................... . 16 350,3 17 371,6 26099: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit .......................................... . 919,6 987,7 26100: 26101: 33 655,4 38 415,8 26102: 26103: Vastattavaa 26104: Varsinaisten velkojen tilit ....................................................... . 922,5 1 328,3 26105: Saatujen annakkojen tilit ....................................................... . 57,4 86,4 26106: Budjetoimattomien luottojen tilit ................................................ . 266,1 481,4 26107: Tilivirastojen väliset kokoomatilit ................................................ . 789,9 929,6 26108: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................. . 2 158,4 2 535,7 26109: Menorästien tilit ............................................................... . 1 797,4 2 052,0 26110: Siirrettyjan määrärahojen tilit ................................................... . 8 198,1 8106,3 26111: Uudistusrahastot, passiivatilit ................................................... . 206,8 197,2 26112: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ...................................... . 782,1 851,0 26113: Muut varat, passiivatilit ........................................................ . 16 358,7 17 384,2 26114: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit ......................................... . 978,2 1 046,0 26115: Selvitystilit .................................................................... . 12,6 14,6 26116: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä .................................... . 1 127,1 3 403,1 26117: 26118: 33 655.4 38 415,8 26119: 26120: 26121: 26122: 26123: 1.3. Hallinnollisen tasetilin pohjalta laskettu tilinpäätöksen ylijäämä vuonna 1988 26124: 26125: Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä- 26126: tai vastattavaatilien hennys tai vastatta· 26127: vähennys vaatilien lisäys 26128: miljoonaa markkaa 26129: 26130: Kassoissa olevat varat vähentyneet ....................................... . 79 26131: Ps-tileillä olevat varat vähentyneet ....................................... . 131 26132: Tulorästit lisääntyneet ................................................... . 154 26133: Menorästit lisääntyneet ................................................. . 255 26134: Siirretyt määrärahat vähentyneet ......................................... . 92 26135: Varastot vähentyneet ................................................... . 6 26136: Uudistusrahastot vähentyneet ........................................... . 9 26137: Velalliset lisääntyneet ................................................... . 3 935 26138: Velkojat lisääntyneet .................................................... . 899 26139: Virastojen väliset ja sisäiset tilit lisääntyneet ............................... . 469 26140: Muut tasetilit lisääntyneet ............................................... . 75 26141: Ylijäämä ............................................................... . 2 276 26142: 26143: 4190 4190 26144: 63 26145: 26146: LIITE 2 26147: 26148: 26149: 26150: 26151: TULO- JA MENOARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1988 26152: 26153: miljoonaa miljoonaa 26154: markkaa markkaa 26155: 26156: Budjetit Kassalaskelma 26157: Varsinainen tuloarvio ...................... . 113 838 Tilinpäätöksen tulot ....................... . 119 551 26158: Lisätuloarviot ............................. . 4 730 Tulorästien ja muiden korjauserien vaikutus .. -1 709 26159: 26160: Budjetoidut tulot yhteensä ................. . 118 568 Budjettitalouden kassatulot ................ . 117 842 26161: 26162: Varsinainen menoarvio .................... . 113 815 Tilinpäätöksen menot ...................... . 117 275 26163: Lisämenoarviot. ........................... . 4 753 Menorästien vaikutus ...................... . - 255 26164: Siirtomäärärahojen vaikutus ................ . + 92 26165: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 118 567 Muiden korjauserien vaikutus2 ) . . • . . . . . . . . . . . -2 126 26166: Budjetin ylijäämä ( +) ...................... . 1 26167: Budjettitalouden kassamenot ............... . 114 986 26168: Tilinpäätös Budjettitalouden kassaylijäämä ............. . 2 856 26169: Tulot budjetoituja suuremmat .............. . 983 26170: Budjettitalouden kassatulot ................ . 117 842 26171: Tilinpäätöksen tulot ....................... . 119 551 Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot, 26172: netto3 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 921 26173: Menot budjetoitua pienemmät 26174: - säästyneet menot ...................... . - 1751 Valtiontalouden kassatulot ................. . 120 763 26175: - arviomäärärahojen ylitykset ............. . 458 11 26176: Budjettitalouden kassamenot ............... . 114 986 26177: Tilinpäätöksen menot ...................... . 117 275 Budjetin ulkopuolisten rahastojen menot, 26178: Tilinpäätöksen ylijäämä ( + ) ................ . 2 276 netto3 ) 4 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 490 26179: 26180: Valtiontalouden kassamenot ............... . 117 476 26181: Valtiontalouden kassaylijäämä .............. . 3 287 26182: 26183: 26184: 1 26185: Summa sisältää valtion liikeyritysten lisärahoitustarpeen vähennykset, 199 milj. markkaa. 26186: ) 26187: 2 26188: Sisältää valtion investointirahaston lakkauttamisesta johtuneet pääomaerät, 1 712 milj. markkaa. 26189: ) 26190: 3 26191: ) liman siirtoja budjetista ja budjettiin. 26192: 4 26193: ) Sisältää rahastojen varastojen muutokset, 335 milj. markkaa. 26194: 64 26195: 26196: LIITE 3 26197: 26198: 26199: 26200: 26201: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1988 26202: Vero, tuotto ja osuus 26203: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 26204: verotuloista v. 1988 26205: 26206: 26207: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tulo- ja varallisuusverolain 26208: 34 498 milj. mk (1043/74) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeinoverolain (360/68) ja maati- 26209: 33,8% latalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/67) mukaan. 26210: 26211: lnflaatiotarkistuksen vaikutus Tuloveroasteikkoon ja varallisuusveroasteikkoon tehtiin 2 prosentin suuruinen inflaa- 26212: 500 milj. mk, josta tiotarkistus (1069/87). Vähennyksiä ei tarkistettu lainkaan. 26213: 380 milj. mk toteutui 26214: ennakonpidätysten alennuksena. Uudet ennakonpidätystaulukot tulivat palkkatulon osalta voimaan 1.3.1988 alkaen. 26215: 26216: Luonnollisten henkilöiden, erillisinä verotettavien kuolinpesien sekä yhtymien prog- 26217: ressiivinen tuloveroasteikko v. 1988 oli (1069/87): 26218: 26219: Verotettava tulo, mk Vero alarajan Vero alarajan ylit- 26220: kohdalla, mk tävästä tulosta, % 26221: 15 900- 22 200 10 6 26222: 22 200- 27 500 388 13 26223: 27 500- 32 800 1 077 19 26224: 32 800- 42 400 2 084 23 26225: 42 400- 54 000 4 292 28 26226: 54 000- 78 000 7 540 29 26227: 78 000- 104 000 14 500 33 26228: 104 000-162 000 23 080 38 26229: 162 000-270 000 45 120 45 26230: 270 000-485 000 93 720 50 26231: 485 000- 201 220 51 26232: 26233: 26234: Verotettavan varallisuuden alaraja korotettiin 830 000 markasta 845 000 markkaan ja 26235: korkein marginaalivero oli 1,7% (1069/87). 26236: 26237: Vuoden 1988 varallisuusveroasteikko oli: 26238: 26239: 26240: Verotettava varallisuus, Vero alarajan Vero alarajan ylittä- 26241: mk kohdalla, mk västä varallisuudesta, % 26242: 845 000-1 580 000 200 1,0 26243: 1 580 000-3 170 000 7 500 1,5 26244: 3 170 000- 31 400 1,7 26245: 26246: 26247: 26248: Perintö- ja lahjavero Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26249: 648 milj. mk 26250: 0,6% 26251: 26252: Arpajaisvero Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26253: 193 milj. mk 26254: 0,2% 26255: 65 26256: 26257: Vero, tuotto ja osuus 26258: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 26259: verotuloista v. 1988 26260: 26261: 26262: Liikevaihtovero Liikevaihtoverotuksen huojennuspalautuksen enimmäismäärä nostettiin 2 000 mar- 26263: 37 273 milj. mk kasta 3 000 markkaan. Yleisilmailun edistämiseksi pienlentokoneet säädettiin liike- 26264: 36,5% vaihtoveronomiksi (857 /87). Eräiden elintarvikkeiden alkutuotevähennys poistettiin 26265: (858/87). 26266: Perustemuutosten vaikutus 26267: +90 milj. mk 26268: 26269: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26270: suoritettava vero 26271: 1 212 milj. mk 26272: 1,2% 26273: 26274: Apteekkimaksut Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26275: 206 milj. mk 26276: 0,2% 26277: 26278: 26279: Tuontitulli Sokerin tulli oli poissa väliaikaisesti kertomusvuoden alusta huhtikuun loppuun 26280: 1 301 milj. mk (1168/87 ja 387 /88). Kulutustavaroiden tuonnin voimakas kasvu lisäsi poikkeukselli- 26281: 1,3% sen paljon tullien kertymää. 26282: 26283: Tuontimaksut Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. Tuontimaksujen kertymän huomattava kasvu 26284: 137 milj. mk aiheutui poikkeuksellisesta maJlasohran ja melassin sekä naudanlihan tuonnista. 26285: 0,1 o/o 26286: 26287: Tasausvero Ulkomaisten ja kotimaisten tuotteiden saattamiseksi verotuksellisesti tasavertaiseen 26288: 938 milj. mk hintakilpailuasemaan kannetaan tuontitavaroista tasausveroa, joka vastaa kotimais- 26289: 0,9 o/o ten tuotteiden hintoihin sisältyvää ns. piilevää liikevaihtoveroa. 26290: 26291: Perustemuutosten vaikutus Kertomusvuoden alusta lääkkeet vapautettiin tasausverosta ja lokakuun alusta alkaen 26292: -35 milj. mk tullihallitukselle annettiin oikeus vapauttaa tasausverosta teollisuuden käyttöön 26293: tulevat raaka-aineet, tuotantotarvikkeet ja investointitavarat, milloin tasausverotto- 26294: muus ei aiheuta haittaa kotimaiselle tuotannolle (968/87). 26295: 26296: Tupakkavero Tupakkavalmisteiden hinnat nousivat kertomusvuoden alussa 6 %, toukokuun puoli- 26297: 2 382 milj. mk välissä samoin 6 % ja vielä joulukuun puolivälissä 3 %. Tupakkaveron lisäveroa 26298: 2,3 o/o korotettiin kertomusvuoden alusta 1 prosenttiyksiköllä ja lisäveron vähimmäisveroa 26299: hinnankorotuksia vastaavasti (924/87 ja 387, 1055/88). 26300: Perustemuutosten vaikutus 26301: + 150 milj. mk 26302: Makeisvero Veroperusteita ei muutettu v. 1988. 26303: 139 milj. mk 26304: 0,1 o/o 26305: 26306: Olutvero Veroperusteita ei v. 1988 muutettu, mutta hintojen korotus 4 % lisäsi veron 26307: 1 961 milj. mk kertymää. 26308: 1,9 o/o 26309: 26310: Alkoholijuomavero Alkoholijuomien hintoja korotettiin kertomusvuoden alussa keskimäärin 6 prosenttia 26311: 4 261 milj. mk ja 19.4.1988 keskimäärin 6,2 prosenttia. Alkoholijuomien kuluttajahinnat olivat 26312: 4,2 o/o kertomusvuonna keskimäärin 10,3 prosenttia edellisvuotista korkeammat. 26313: 26314: Virvoitusjuomavero Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26315: 114 milj. mk 26316: 0,1 o/o 26317: 26318: Elintarviketuotteiden Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26319: valmistavero 26320: 170 milj. mk 26321: 0,2 o/o 26322: 26323: 26324: 26325: 26326: 9 390965M 26327: 66 26328: 26329: Vero, tuotto ja osuus 26330: verotuloista v. 1988 Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 26331: 26332: 26333: Polttoainevero Kertomusvuoden alussa korotettiin dieselöljyn sekä moottoribensiinin veroa 12 p/1 26334: 4 170 milj. mk (1215/87). Valtioneuvoston päätöksellä (6/88) korotettiin polttoaineveroja 5 p/1 26335: 4,1% alkaen 9.1.1988 ja edelleen valtioneuvoston päätöksellä (241 /88) 11,5 penniä 26336: bensiinilitralta ja 9,5 penniä dieselöljylitralta 26.3.1988. Heinäkuun 2. päivästä alkaen 26337: Perustemuutosten vaikutus veroa alennettiin 8 penniä bensiinilitralta ja 6 penniä dieselöljylitralta (603/88). 26338: + 880 milj. mk Heinäkuun 2. päivästä kertomusvuoden loppuun polttoaineveroa kannettiin lyijyttö- 26339: mästä moottoribensiinistä 95,39 p/1, muusta moottoribensiinistä 119,81 p/1 ja 26340: dieselöljystä n,09 p/1. 26341: 26342: Ravintorasvavero Alennetun ravintorasvaveron soveltamisalaa rajoitettiin kertomusvuoden heinäkuun 26343: 277 milj. mk alussa siten, että margariinin valmistuksen lisäksi voikasviöljyseoksen sekä kasviras- 26344: 0,3% vajäätelön valmistukseen käytettävistä kasviöljyistä on suoritettava täysi vero (564/ 26345: 88). 26346: 26347: Sokerivero Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26348: 197 milj. mk 26349: 0,2% 26350: 26351: Lannoitevero Lannoiteveroa kannettiin 1.1. -30.9.1988 3 p/kg ja 1.10.-31.12.1988 5 p/kg (964/87 26352: 41 milj. mk ja 532, 831 /88). 26353: 0,0% 26354: 26355: Rehuseosvero Kertomusvuoden alussa rehuseosvero aleni 2 penniin kilolta (966/87) ja heinäkuun 26356: 20 milj. mk alussa rehuseosvero poistettiin (533/88). 26357: 0,0% 26358: 26359: Valkuaisvero Valkuaisveron maara alennettiin 1.10.1988 lähtien 1,50 markasta 0,75 markkaan 26360: 207 milj. mk kilolta 1828/88). 26361: 0,2% 26362: 26363: Leimavero Muiden toimituskirjojen kuin passien leimaveroa korotettiin keskimäärin 10 prosentilla 26364: 4n4 milj. mk (1118/87). Optio- ja termiinimarkkinoiden varallisuuden siirroista ryhdyttiin kanta- 26365: 4,7% maan leimaveroa 16.4.1988 alkaen (305/88). 26366: 26367: Perustemuutosten vaikutus 26368: +35 milj. mk 26369: 26370: Auto- ja moottoripyörävero Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26371: 4 859 milj. mk 26372: 4,8% 26373: 26374: Moottoriajoneuvovero Kertomusvuoden alussa muiden kuorma- ja erikoisautojen kuin kaksiakselisten 26375: 532 milj. mk ajoneuvojen moottoriajoneuvoveroa korotettiin 3 markalla kultakin aikavalta sadalta 26376: 0,5% kilolta (859/87). 26377: 26378: Perustemuutoksen vaikutus 26379: +15 milj. mk 26380: 26381: Oy Alko Ab:n ylijäämä Alkoholijuomien hintojen korotus lisäsi myös ylijäämää. 26382: 1176 milj. mk 26383: 1,2% 26384: 26385: Lästimaksut Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26386: 2 milj. mk 26387: 0,0% 26388: 26389: Eräiden maataloustuottei- Vuoden 1988 kana- ja sikatalouden tulojen yhdistämisestä aiheutuvaa markkinoimis- 26390: den markkinoimismaksut maksun nousua lievennettiin (429/88). 26391: 19 milj. mk 26392: 0,0% 26393: 67 26394: 26395: Vero, tuotto ja osuus 26396: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 26397: verotuloista v. 1988 26398: 26399: 26400: Eräistä maataloustuotteista Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26401: -kannettavat tasausmaksut 26402: 141 milj. mk 26403: 0,1 % 26404: 26405: Maidon kiintiömaksu ja Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26406: pellonraivausmaksu 26407: 22 milj. mk 26408: 0,0% 26409: 26410: Öljyjätemaksu Veroperusteita ei v. 1988 muutettu. 26411: 14 milj. mk 26412: 0,0% 26413: 26414: Muut verotulot Muiden verotulojen momentille kirjataan ne verotulot, joilla ei enää ole omaa 26415: 1 milj. mk momenttiaja joita ei enää varsinaisesti kanneta, vaikka niitä eri syistä vielä kertyykin. 26416: 0,0% 26417: 26418: Varmuusvarastointimaksu Varmuusvarastointimaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen varmuusvarastorahas- 26419: 273 milj. mk toon. 26420: 0,3% 26421: 68 26422: 26423: LIITE 4 26424: 26425: 26426: 26427: 26428: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT 11 TULOLAJEITTAIN 26429: 1986 1987 1988 Muutos 26430: Tulolaji 1988/87 26431: miljoonaa markkaa % 26432: 26433: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 28 079 29 454 35 339 20 26434: Tulo- ja varallisuusvero ................................ . 27 527 28 783 34 498 20 26435: Perintö- ja lahjavero ................................... . 419 520 648 25 26436: Arpajaisvero .......................................... . 133 151 193 28 26437: 26438: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 28 688 34 519 38 691 12 26439: Liikevaihtovero ........................................ . 27 623 33 291 37 272 12 26440: siitä: Oy Alko Ab .................................... . 919 994 1 015 2 26441: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ............. . 901 1 051 1 212 15 26442: Apteekkimaksut ....................................... . 164 177 206 16 26443: 26444: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut . ... . 1 782 1 894 2 376 25 26445: Tuontitulli ............................................ . 856 1 028 1 301 27 26446: Tuontimaksut ......................................... . 19 18 136 26447: Tasausvero ........................................... . 907 847 938 11 26448: 26449: Valmisteverot ....................................... . 13 191 12 033 13 939 16 26450: Tupakkavero .......................................... . 1 940 2 122 2 382 12 26451: Makeisvero ........................................... . 111 134 139 4 26452: Olutvero .............................................. . 1 448 1 606 1 961 22 26453: Alkoholijuomavero .................................... . 3 589 3 869 4 261 10 26454: Virvoitusjuomavero .................................... . 89 95 114 20 26455: Elintarviketuotteiden valmistevero ...................... . 144 160 170 6 26456: Polttoainevero ........................................ . 4 348 3 193 4 170 31 26457: Ravintorasvavero ...................................... . 242 249 277 11 26458: Sokerivero ............................................ . 155 187 197 5 26459: Sähkövero ............................................ . 542 26460: Lannoitevero .......................................... . 263 144 41 -72 26461: Öljyväkirehuvero ...................................... . 9 2 26462: Rehuseosvero ......................................... . 112 79 20 -75 26463: Valkuaisvero .......................................... . 197 192 207 8 26464: 26465: Muut verot .......................................... . 7 333 8 027 10 165 27 26466: Leimavero ............................................ . 3 335 3 474 4 774 37 26467: Auto- ja moottoripyörävero ............................ . 3 451 3 933 4 859 24 26468: Moottoriajoneuvovero ................................. . 547 620 531 -14 26469: 26470: Maksut sosiaaliturvaa varten ........................ . 4 26471: Työnantajan lapsilisämaksu ............................ . 4 26472: 26473: Muut veronluontaiset tulot .......................... . 1 316 1 331 1 648 24 26474: Oy Alko Ab:n ylijäämä .................................... . 735 840 1 176 40 26475: Lästimaksut. .......................................... . 3 3 2 -33 26476: Eräiden;maataloustuotteiden markkinoimismaksut ....... . 156 35 19 -46 26477: Varmuusvarastointimaksu .............................. . 259 266 273 3 26478: Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmaksut .... . 139 143 141 -1 26479: Maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu ............. . 24 29 22 -24 26480: Öljyjätemaksu ......................................... . 13 14 8 26481: Muut verotulot ........................................ . 3 1 -52 26482: 26483: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä .............. . 80 393 87 257 102 160 17 26484: 11 26485: Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä 26486: vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamattomilla erillä. Valtion liikeyritysten käyttötalouden rahoituskatteet 26487: sisältyvät taulukon lukuihin. 26488: 69 26489: 26490: 1986 1987 1988 Muutos 26491: Tulolaji 1988/87 26492: miljoonaa markkaa % 26493: 26494: Sekalaiset tulot ...................................... . 6 910 7 387 8282 12 26495: Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalaitos- 26496: ten voitosta .......................................... . 2478 2 692 2 801 4 26497: Valtion liikeyritykset ................................ . 1 993 2 311 2546 10 26498: Valtion liikeyritysten käyttötalouden rahoituskatteet ...... . 1953 2 257 2 482 10 26499: Omaisuuden myynnit .................................. . 41 54 64 19 26500: Takaisin maksetut lainat . ............................ . 2 209 2 482 2 557 3 26501: 26502: Tulot ilman lainanottoa .............................. . 93 983 102 129 118 346 16 26503: 26504: Lainanotto ............................................ . 14 744 17 485 2 417" 1 bl 26505: 26506: Kassatulot yhteensä ................................. . 108 727 119 613 120 763 26507: 26508: •l Sisältää ydinjätehuoltomaksuja 1 537 milj. mk, jotka katsotaan ydinjätehuoltorahaston ja koko valtiontalouden 26509: lainanotoksi. 26510: bl Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset 26511: ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden 26512: erotus menopuolelle. 26513: 70 26514: 26515: LIITE 5 26516: 26517: 26518: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 11 TEHTÄVITTÄIN 26519: 1986 1987 1988 Muutos 26520: Tehtäväryhmä 1988/87 26521: miljoonaa markkaa % 26522: Yleinen hallinto ...................................... . 5 344 6 626 7 756 17 26523: 010 Ylin päätöksenteko ................................ . 199 221 280 23 26524: 020 Valtiovarainhallinto ................................ . 1 331 1 668 1 865 12 26525: siitä: Verotustoimi ................................. . 908 1 106 1 182 7 26526: 030 Ulkoasiainhoito ................................... . 815 923 968 5 26527: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .................... . 1 375 2 008 2562 28 26528: 050 Muu yleinen hallinto ............................... . 1 628 1 800 2 081 16 26529: siitä: Rakennushallinto ............................. . 900 1 002 1 117 12 26530: 26531: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................... . 3 463 3 881 4275 10 26532: 070 Hallinto .......................................... . 70 92 106 16 26533: 080 Poliisitoimi ........................................ . 1 486 1 654 1 831 11 26534: 090 Oikeudenkäyttö ................................... . 571 640 708 11 26535: 100 Vankeinhoito ..................................... . 560 640 672 5 26536: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... . 218 256 292 14 26537: 120 Rajojen vartiointi .................................. . 558 600 666 11 26538: 26539: Maanpuolustus ...................................... . 5 740 6 354 6 721 6 26540: 150 Hallinto .......................................... . 94 117 111 -5 26541: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................... . 5 278 5 913 6 262 6 26542: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................... . 368 324 348 7 26543: 26544: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................ . 16 348 18 439 20 338 10 26545: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ................... . 178 202 213 5 26546: 220 Yleissivistävä opetus .............................. . 6 669 7 430 8 093 9 26547: 230 Ammattiopetus ................................... . 3280 3 781 4204 11 26548: 240 Korkeakouluopetus ................................ . 2294 2 665 3 045 14 26549: 250 Aikuiskoulutus .................................... . 1 345 1 397 1 488 7 26550: siitä: Ammattikurssit .............................. . 761 831 869 5 26551: 260 Opintotuki ........................................ . 890 956 1 117 17 26552: 270 Yleinen tutkimus .................................. . 271 309 338 9 26553: 280 Kirjastot, arkistotja museot ........................ . 562 622 664 7 26554: 290 Taide ............................................ . 438 620 603 -3 26555: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ......................... , 406 440 556 26 26556: 310 Kirkollishallinto ................................... . 15 16 16 0 26557: 26558: Sosiaaliturva ......................................... . 17 412 20 221 21 800 8 26559: 400 Hallinto .......................................... . 2.11 234 266 14 26560: 410 Toimeentuloturva ................................. . 11 710 13 759 14 337 4 26561: 420 Sosiaalipalvelukset ................................... . 5 490. 6 227 7 197 16 26562: 26563: Terveydenhuolto .................................... . 8508 9 488 10359 9 26564: 450 Tutkimuslaitokset ................................. . 250 303 324 7 26565: 460 Ympäristöterveydenhuolto ......................... . 137 152 160 5 26566: 470 Kansanterveystyö ................................. . .3 556 3 943 4 355 10 26567: 480 Erikoissairaanhoito ................................ . 4 565 5 089 5 519 8 26568: 26569: Asuminen ja ympäristö .............................. . 4052 4720 6 771 43 26570: 510 Hallinto .......................................... . 53 55 59 7 26571: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ...................... . 134 224 1 368 26572: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta . 78 76 99 31 26573: 540 Asumisen edistäminen ............................. . 3 174 3 696 4 473 21 26574: siitä: Asumistuki .................................. . 592 535 682 28 26575: 550 Maanmittaus ..................................... . 296 335 379 13 26576: 560 Vesitalous ........................................ . 315 335 395 18 26577: 26578: 11 26579: Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot) 26580: lisättyinä siirtomäärärahojen ja menorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamat- 26581: tomilla erillä. Valtion liikeyritysten käyttötalouden lisärahoitustarpeet sisältyvät taulukon lukuihin. 26582: 71 26583: 26584: 1986 1987 1988 Muutos 26585: Tehtäväryhmä 1988/87 26586: miljoonaa markkaa o/o 26587: 26588: 26589: Työvoima ............................................ . 2326 2 671 3 402 27 26590: 610 Hallinto .......................................... . 61 76 93 22 26591: 620 Työvoiman ohjaus ................................ . 250 290 347 20 26592: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ................... . 2 014 2 305 2 962 29 26593: 26594: Maa- ja metsätalous ................................. . 10 028 9 562 10 737 12 26595: 650 Hallinto .......................................... . 51 52 66 27 26596: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta . 227 261 294 13 26597: 670 Maatalous ........................................ . 8 844 8 351 9 419 13 26598: siitä: Maataloustuotannon tukeminen ja tasapainotta- 26599: minen ...................................... . 7 818 7 207 8 501 18 26600: Eräät hinnanerokorvaukset ................... . 763 837 717 -14 26601: 680 Metsätalous ...................................... . 719 703 754 7 26602: siitä: Yksityismetsätalous .......................... . 551 605 636 5 26603: Valtion metsätalous .......................... . 168 98 118 20 26604: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .................. . 187 195 204 5 26605: 26606: Liikenne ............................................. . 8 702 9 546 10 167 7 26607: 710 Hallinto .......................................... . 120 97 53 -45 26608: 720 Tieliikenne ........................................ . 4 038 4 510 4 760 6 26609: siitä: Teiden rakentaminen ja kunnossapito ......... . 3058 3 378 4 574 35 26610: 730 Vesiliikenne ....................................... . 595 733 702 -4 26611: 740 limaliikenne ....................................... . 300 335 435 30 26612: 750 Rautatieliikenne ................................... . 2 170 2 264 2 333 3 26613: 760 Tietoliikenne ...................................... . 1 478 1 606 1 885 17 26614: siitä: Posti- ja telelaitos ............................ . 411 452 503 11 26615: 26616: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................ . 4156 4 648 3 883 -17 26617: 810 Hallinto .......................................... . 68 79 94 19 26618: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkas- 26619: tus ............................................... . 121 135 156 16 26620: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimus- 26621: toiminta .......................................... . 1 098 1 224 1 467 20 26622: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolai- 26623: tokset ............................................ . 1 142 946 260 -13 26624: siitä: Valtion investointirahasto .................... . 903 663 26625: Kehitysaluerahasto Oy ....................... . 239 283 243 -18 26626: 850 Teollisuuden edistäminen .......................... . 1 030 1 440 1 258 -13 26627: 860 Energiahuolto ..................................... . 110 177 139 -22 26628: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................... . 62 109 76 -31 26629: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ..................... . 524 539 435 -19 26630: 26631: Muut menot ......................................... . 19 745 20134 11 267 -44 26632: 910 Valtionvelka ...................................... . 14 769 14 703 5 391" 1 -63 26633: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ . 4 192 4 554 4 958 9 26634: 960 Yleisavustukset kunnille yms ....................... . 664 730 752 3 26635: 990 Muut erittelemättömät menot ...................... . 121 147 166 13 26636: 26637: Yhteensä ............................................ . 105 822 116 289 117 476"1 26638: 26639: 26640: 26641: " 1 Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset 26642: ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden 26643: erotus menopuolelle. 26644: 72 26645: 26646: LIITE 6 26647: 26648: 26649: 26650: 26651: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 11 MENOLAJEITTAIN 26652: 1986 1987 1988 Muutos 26653: Menolaji 1988/87 26654: miljoonaa markkaa % 26655: 26656: Kulutusmenot ....................................... . 26 354 29 419 32266 10 26657: Palkkaukset ja palkkauksen luonteiset menot ............ . 15 515 17 259 19 354 12 26658: 01-02 Palkkaukset ................................. . 11 266 12 638 14 323 13 26659: 05-07 Eläkkeet .................................... . 4 195 4 559 4963 9 26660: 08-09 Komiteat sekä neuvottelu- ja toimikunnat ...... . 54 62 68 10 26661: Muut kulutusmenot ................................... . 10 839 12 160 12 911 6 26662: 11-12 Koneiden, laitteiden ja kaluston korjaus ja kun- 26663: nossapito ................................... . 2 4 4 0 26664: 13 Talonrakennusten korjaus ja kunnossapito ..... . 188 208 210 1 26665: 14-15 Maa- ja vesirakennusten korjaus ja kunnossapito 1 634 1 746 1 877 8 26666: 16-18 Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ....... . 1 556 1877 1 963 5 26667: 10, 19-29 Muut kulutusmenot ....................... . 7458 8 326 8 857 6 26668: 26669: Siirtomenot .......................................... . 52 845 59 498 65 501 10 26670: 30-39 Valtionavut kunnille yms ...................... . 23 215 26 456 29 757 12 26671: 40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle ................. . 10 602 11 210 12 055 8 26672: 50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yh- 26673: teisöille ..................................... . 13 937 15 154 16 249 7 26674: 60 Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille ..... . 1 604 2698 2 716 1 26675: 61-65 Erittelemättömät siirrot kotimaahan ........... . 609 567 739 30 26676: Valtion liikeyritysten käyttötalouden lisärahoitus- 26677: tarpeet ...................................... . 1 379 1 335 1 349 1 26678: 66-69 Siirrot ulkomaille ............................. . 1499 2 078 2 637 27 26679: 26680: Sijoitusmenot ....................................... . 11 024 12 761 14 095 10 26681: Reaalisijoitukset ....................................... . 6 111 7 089 7 565 7 26682: 70-73 Koneiden, laitteiden ja kaluston hankkiminen .. . 2434 2 816 3 176 13 26683: 74-76 Talonrakennukset ............................ . 1 079 1 388 1 508 9 26684: 77-79 Maa- ja vesirakennukset ...................... . 2599 2 885 2 882 0 26685: 26686: Lainat ja muut finanssisijoitukset ....................... . 4 913 5 672 6 529 15 26687: 80-82 Lainat kunnille yms........................... . 23 9 3 -66 26688: 83-86 Lainat yksityisille ............................. . 3 998 4522 5 508 22 26689: 87 Muut ja erittelemättömät lainat ............... . 26690: 88-89 Muut finanssisijoitukset ...................... . 892 1 141 1 018 -11 26691: 26692: Muut menot ......................................... . 15 599 14 612 5 614 -62 26693: 90-94 Valtionvelan korot ja kuoletukset sekä indeksikoro- 26694: 1 26695: tukset ......................................... . 15252 14 755 5 248" 26696: 95-99 Muut ja erittelemättömät menot ................. . 23 25 37 48 26697: Varastojen muutos (kasvu +) ................... . 324 -168 329 26698: 26699: Yhteensä ............................................ . 105 822 116 289 117 476"1 26700: 26701: 11 26702: Ks. liitteen 5 alaviitta 1. 26703: 1 26704: " Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset 26705: ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden 26706: erotus menopuolelle. 26707: 73 26708: 26709: LIITE 7 26710: 26711: 26712: 26713: 26714: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 11 TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1988 26715: 26716: Kulutus· Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 26717: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä menot menot menot menot 26718: miljoonaa markkaa 26719: 26720: Yleinen hallinto ...................................... . 4140 2 835 761 19 7 756 26721: 010 Ylin päätöksenteko ................................ . 199 60 21 280 26722: 020 Valtiovarainhallinto ................................ . 1 663 116 72 14 1 865 26723: 030 Ulkoasiainhoito ................................... . 747 148 73 968 26724: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .................... . 5 2 510 46 2 562 26725: 050 Muu yleinen hallinto ............................... . 1 527 0 548 6 2 081 26726: 26727: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................... . 3 532 396 346 4275 26728: 070 Hallinto .......................................... . 92 13 106 26729: 080 Poliisitoimi ........................................ . 1 779 52 1 831 26730: 090 Oikeudenkäyttö ................................... . 609 93 5 708 26731: 100 Vankainhoito ..................................... . 492 34 145 672 26732: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... . 18 268 6 292 26733: 120 Rajojen vartiointi .................................. . 541 124 666 26734: 26735: Maanpuolustus ...................................... . 6149 6 287 278 6 720 26736: 150 Hallinto .......................................... . 85 1 23 3 111 26737: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................... . 6 015 243 2 6 261 26738: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................... . 48 6 21 272 347 26739: 26740: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................ . 5 886 13 711 741 20 338 26741: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ................... . 158 34 21 213 26742: 220 Yleissivistävä opetus .............................. . 282 7 803 8 8 093 26743: 230 Ammattiopetus ................................... . 1 823 2 133 247 4 204 26744: 240 Korkeakouluopetus ................................ . 2 696 5 344 3 045 26745: 250 Aikuiskoulutus .................................... . 708 745 35 1 488 26746: 260 Opintotuki ........................................ . 9 1 107 1 117 26747: 270 Yleinen tutkimus .................................. . 87 249 2 338 26748: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ........................ . 94 554 16 664 26749: 290 Taide ............................................ . 12 524 67 603 26750: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ......................... . 556 556 26751: 310 Kirkollishallinto ................................... . 15 1 16 26752: Sosiaaliturva ......................................... . 316 21 461 23 21 800 26753: 400 Hallinto .......................................... . 243 15 7 266 26754: 410 Toimeentuloturva ................................. . 14 337 14 337 26755: 420 Sosiaalipalvelukset ................................ . 73 7 109 16 7 197 26756: Terveydenhuolto .................................... . 268 10 041 48 2 10 359 26757: 450 Tutkimuslaitokset ................................. . 175 108 41 324 26758: 460 Ympäristöterveydenhuolto ......................... . 160 160 26759: 470 Kansanterveystyö ................................. . 15 4 333 7 4 355 26760: 480 Erikoissairaanhoito ................................ . 79 5 440 0 2 5 519 26761: 26762: Asuminen ja ympäristö .............................. . 696 1 464 4 612 6 771 26763: 510 Hallinto .......................................... . 56 0 2 59 26764: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ..................... . 30 110 1 228 1 368 26765: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta . 7 92 99 26766: 540 Asumisen edistäminen ............................. . 36 1 170 3 267 4 473 26767: 550 Maanmittaus ..................................... . 338 21 19 378 26768: 560 Vesitalous ........................................ . 228 71 96 395 26769: 26770: 11 26771: Ks. liitteen 5 alaviitta 1. 26772: 26773: 10 390965M 26774: 74 26775: 26776: 26777: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 26778: Tehtäväryhmä/ Menolajiryhmä menot menot menot menot 26779: miljoonaa markkaa 26780: 26781: Työvoima ............................................ . 825 2 067 510 3 402 26782: 610 Hallinto .......................................... . 91 1 1 93 26783: 620 Työvoiman ohjaus ................................ . 291 33 23 347 26784: 630 Erittelemilttömät työllisyysmenot ................... . 443 2 033 487 2 962 26785: 26786: Maa- ja metsätalous ................................. . 671 8 801 1 128 137 10 737 26787: 650 Hallinto .......................................... . 58 8 66 26788: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta . 240 2 53 294 26789: 670 Maatalous ........................................ . 292 8 162 829 137 9 419 26790: 680 Metsätalous ...................................... . 25 509 221 754 26791: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .................. . 57 120 26 204 26792: 26793: Liikenne ............................................. . 3 080 2 369 4 747 -29 10167 26794: 710 Hallinto .......................................... . 37 15 1 53 26795: 720 Tieliikenne ........................................ . 2 315 227 2 226 -8 4 760 26796: 730 Vesiliikenne ....................................... . 424 30 249 -1 702 26797: 740 Ilmaliikenne ....................................... . 303 7 125 435 26798: 750 Rautatieliikenne ................................... . 1 589 779 -35 2 333 26799: 760 Tietoliikenne ...................................... . 2 501 1 367 16 1 885 26800: 26801: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................ . 1 374 1594 886 29 3 883 26802: 810 Hallinto .......................................... . 92 2 94 26803: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkas- 26804: tus ............................................... . 142 5 9 156 26805: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimus- 26806: toiminta .......................................... . 970 126 371 1 467 26807: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolai- 26808: tokset ............................................ . 94 166 260 26809: 850 Teollisuuden edistäminen .......................... . 30 881 319 28 1 258 26810: 860 Energiahuolto ..................................... . 70 69 139 26811: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................... . 59 16 1 76 26812: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ..................... . 12 403 20 435 26813: 26814: Muut menot ......................................... . 5 329 756 6 5176 11 267 26815: 910 Valtionvelka ...................................... . 218 5 173 5 391" 1 26816: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ . 4 958 4958 26817: 960 Yleisavustukset kunnille yms ....................... . 752 752 26818: 990 Muut erittelemättömät menot ...................... . 154 4 6 3 166 26819: 26820: Yhteensä 32266 65 502 14 095 5 614 117 476"1 26821: 26822: 1 26823: " Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset 26824: ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden 26825: erotus menopuolelle. 26826: 75 26827: 26828: LIITE 8 26829: 26830: 26831: 26832: VALTION VIRAT JA TOIMET SEKÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 26833: 26834: 1984 1985 1986 1987 1988 26835: 26836: Valtion virat ja toimet 26837: Peruspalkkaiset .............................................. . 64 425 64 508 64 440 64 482 129 777 26838: Sopimuspaikkaiset ........................................... . 1 317 1 362 1 440 1 512 1 690 26839: Ylimääräiset ................................................. . 52 293 53 095 53108 54 191 26840: 26841: Virat ja toimet yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 035 118 965 118 988 120 185 131 467 26842: Valtion henkilöstö 26843: Virkasuhteiset ................................................ . 122 572 123 647 123 496 124 252 133 902 26844: perus- ja sopimuspaikkaiset ................................ . 63654 63 576 63 361 63 301 125 591 26845: - ylimääräiset ............................................... . 50 403 51 117 50 718 51 554 26846: - tilapäiset ................................................. . 4380 4 349 4 861 4 928 8 311 26847: - satunnaiset apulaiset ja päätoimiset tuntiopettajat ........... . 4 135 4 605 4556 4 469 26848: Muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat ............. . 8000 8 001 8 129 7 923 26849: - värvätyt ja rajavartijat. ..................................... . 2953 2 931 2 981 3009 26850: - postin erillisryhmät 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 5 047 5 070 5 148 4 914 26851: Työsuhteiset ................................................. . 82 581 81 608 81 257 82 093 81 424 26852: kuukausipaikkaiset 26853: - kokoaikaiset ........................................... . 50 623 51 230 52 585 53 631 55 090 26854: - osa-aikaiset ........................................... . 10 858 10 278 9 872 9 962 8 834 26855: tuntipalkkaisef 1 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 21 100 20 100 18 800 18 500 17 500 26856: Valtion henkilöstö yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 153 213 256 212 882 214 268 215 326 26857: 11 Postinjakajat, postiaseman hoitajat, puhelinaseman hoitajat. 26858: 21 Keskimäärin vuoden aikana. Pl. merenkulkuhallituksen alaisten alusten työntekijät. 26859: 26860: 26861: 26862: 26863: LIITE 9 26864: 26865: 26866: 26867: VALTION PALKKAUSMENOT JA VALTIONAVUT PALKKAUKSIIN 11 26868: 26869: 1984 1985 1986 1987 1988 26870: miljoonaa markkaa 26871: 26872: Valtion palkkaukset ......................................... 15 503 16 694 17 488 19 252 21 539 26873: - virkasuhteisef 1 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 10 546 11 327 11 787 13 015 14 637 26874: - työsuhteiset ··············································· 4 957 5 367 5 701 6 237 6 902 26875: 26876: Valtionavut palkkauksiin .................................... 12 937 14 926 15 406 16 753 18 299 26877: - kunnat ja kuntainliitot ...................................... 11 639 13 566 13 928 15 074 16 457 26878: - yksityiset yhteisöe 1 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 298 1 360 1 478 1 679 1 842 26879: Yhteensä ···················································· 28 440 31 620 32 894 36 005 39 838 26880: 11 Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja. 26881: 21 Ml. muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat. 26882: 31 Eivät sisällä veikkausvoitto-, raha-arpajais- ja raha-automaattituotosta myönnettäviä valtionapuja. 26883: 76 26884: 26885: LIITE 10 26886: 26887: 26888: 26889: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT 26890: 1984 1985 1986 1987 1988 26891: 26892: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet ....................... . 138 482 145 962 152 222 157 231 162 041 26893: - omat eläkkeet ............................................. . 99 287 103 238 107 889 111 962 115 639 26894: - perhe-eläkkeet ............................................ . 39 195 42 724 44 333 45 269 46 402 26895: Kunnan tai yksityisen palvelukseen perustuvat eläkkeet .......... . 19 449 21 013 22286 23 609 25 027 26896: - omat eläkkeet ............................................. . 16 432 17 445 18 505 19 727 20 979 26897: - perhe-eläkkeet ............................................ . 3 017 .3 568 3 781 3 882 4048 26898: Ylimääräiset eläkkeet ......................................... . 4 352 4 085 4 058 3 940 3354 26899: - omat eläkkeet ............................................. . 2 902 2 752 2 671 2658 2 157 26900: - perhe-eläkkeet ............................................ . 1 450 1 333 1 387 1282 1 197 26901: 26902: Eläkkeet yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 283 171 060 178 566 184 780 190 422 26903: Muutos edellisestä vuodesta, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,7 5.4 4.4 3,5 3,1 26904: 26905: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ........................... . 4 864 5 349 5 909 6 412 6939 26906: Muutos edellisestä vuodesta, % ............................... . 9.4 10,0 10,5 8,5 8,2 26907: 26908: 26909: 26910: 26911: LIITE 11 26912: 26913: 26914: VALTION VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 26915: LOKAKUUSSA 1988 26916: 26917: Palkkausluokka- Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus o/o 26918: ryhmän 26919: 26920: 1 -A2 ·············· 412 276 136 33 26921: 2 A3-A7 .............. 21 797 8 617 13 180 60 26922: 3 A8-A12 .............. 51 087 27 970 23 117 45 26923: 4 A13-A17 .............. 24 918 18 364 6554 26 26924: 5 A18-A21 ·············· 17 312 10 109 7 203 42 26925: 6 A22-A24 .............. 6 237 4 721 1 516 24 26926: 7 A25- .............. 5 834 5 061 773 13 26927: 26928: Yhteensä ..................... 127 597 75118 52479 41 26929: 26930: 11 26931: Mukana A-, S- ja C-palkkausluokkiin sijoitetut. 26932: Palkkausluokkaryhmittelyssä on C- ja S-palkkausluokat otettu huomioon seuraavasti: 26933: 3 -C34 26934: 4 C35-C43 26935: 5 C44-C53, -S21 26936: 6 C54-C58, S22-S24 26937: 7 C59-, S25- 26938: 77 26939: 26940: LIITE 12 26941: 26942: 26943: VALTION LAINANANTO 26944: 26945: 12.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 1 ) 26946: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 26947: Lainaryhmä pääoma pääoma 1988 1988 pääoma indeksi- oma- 26948: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 hyvitykset muutos 26949: 1988 1988/87 26950: miljoonaa markkaa o/o 26951: 26952: Yleinen hallinto ............... 379 439 144 9 574 2 31 26953: Kehitysluotot .................. 379 419 144 9 554 2 32 26954: Lainat Teollisen Kehitysyhteis- 26955: työn Rahasto Oy:lle ............ 20 20 0 26956: 26957: Yleinen järjestys ja turvalli- 26958: suus . ......................... 2 2 0 2 0 -14 26959: Lainat väestönsuojelua varten ... 2 2 0 2 0 -14 26960: 26961: Opetus, tiede ja kulttuuri ..... 750 728 41 64 705 39 3 26962: Rakennuslainat peruskouluille ... 386 361 2 32 331 20 8 26963: Lainat yksityisoppikoulujen 26964: muuttamiseksi kunnallisiksi kou- 26965: luiksi .......................... 43 41 2 39 2 - 5 26966: Rakennuslainat yksityisoppikou- 26967: luille ·························· 5 4 3 0 -24 26968: Lainat ammatillisille oppilaitoksil- 26969: Ie ............................. 20 16 3 13 -20 26970: Opintolainat lääkärien ja ham- 26971: maslääkärien kouluttamiseksi ui- 26972: komailla ....................... 1 1 0 1 0 -24 26973: Rakennuslainat kirjastoille ....... 41 41 2 40 3 2 26974: Veikkausvoittovaroista myönne- 26975: tyt lainat ....................... 250 260 38 23 275 13 6 26976: Muut lainat opetuksen, tieteen ja 26977: kulttuurin edistämiseksi ......... 4 4 3 0 -17 26978: 26979: Sosiaaliturva ................. 3 2 2 3 0 41 26980: lnvalidihuoltolain mukaiset lainat 3 2 2 3 0 41 26981: 21 21 26982: Asuminen ja ympäristö ....... 23 697 25 111 3 347 1 651 26 807 786 7 26983: 21 21 26984: Asuntolainat ................... 23 625 25 045 3 345 1 640 26 750 782 7 26985: Vuokratalo- ja asunto-osuus- 26986: kuntatalolainat .............. 9 758 10 671 1 354 207 11 818 256 11 26987: Opiskelija-asuntolalainat ..... 1 224 1 324 194 23 1 495 33 13 26988: 21 26989: Asunto-osakeyhtiötalolainat . 371 358 77 151 284 21 -21 26990: Henkilökohtaiset asunto-osa- 26991: 21 26992: kelainat .................... 4 431 4 467 700 574 4 593 158 3 26993: Omakotitalolainat ........... 5 920 5 943 521 547 5 917 227 0 26994: Peruskorjaus- ja perusparan- 26995: nuslainat ................... 1 602 1 971 446 103 2 314 71 17 26996: Erityisasuntolainat .......... 41 38 3 35 1 - 9 26997: Lämmityslaitoslainat ........ 278 260 22 32 250 14 -14 26998: Lainat asunnottomien asun- 26999: ta-olojen parantamiseksi ..... 13 31 44 27000: Muut lainat asuntotuotannon 27001: edistämiseen ................... 3 2 0 2 0 -18 27002: Lainat vesihuoltolaitteiden raken- 27003: tamiseen ······················ 5 4 0 4 0 -17 27004: Vesiensuojelulainat teollisuudelle 64 60 2 11 51 4 -14 27005: 27006: Työvoima .................... 0 0 3 27007: 27008: Maa- ja metsätalous .......... 7 188 7 840 882 524 8 198 212 5 27009: Maatilatalouden kehittämisrahas- 27010: ton lainat ...................... 6 059 6 511 729 421 6 819 181 5 27011: 78 27012: 27013: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 27014: Lainaryhmä pääoma pääoma 1988 1988 pääoma indeksi- oma- 27015: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 hyvitykset muutos 27016: 1988 1988/87 27017: miljoonaa markkaa % 27018: 27019: 27020: Muut lainat asutustoiminnan 27021: edistämiseen .................. . 226 237 9 14 232 4 - 2 27022: Maanparannuslainat ........... . 31 33 8 3 38 1 14 27023: Metsänparannuslainat ......... . 865 1 053 136 84 1 105 26 5 27024: Lainat metsätalouden tukemi- 27025: seen ......................... . 4 3 2 0 -25 27026: Lainat kalastuselinkeinon edistä- 27027: miseen ....................... . 3 3 2 0 - 8 27028: 27029: Liikenne ..................... . 2 2 0 -20 27030: Lainat satamien rakentamiseen .. 2 2 0 -20 27031: Muut lainat liikenteen edistämi- 27032: seen ......................... . 0 0 0 0 0 -33 27033: Teollisuus ja muut elinkeinot . 4 046 4 311 867 458 4no 255 9 27034: Teollisuuden tuotekehityslainat .. 499 541 133 80 594 23 10 27035: Lainat luotto-osakeyhtiöille .... . 2 645 2 775 150 102 2 823 147 2 27036: Kauppahintasaatavat .......... . 275 402 23 379 15 - 6 27037: Valtion investointirahaston ulko- 27038: maan rahan määräisten varojen 27039: siirtäminen lainaksi Postipankki 27040: Oy:lle ja Kehitysaluerahasto 27041: Oy: IIe ........................ . 565 392 43 27042: Kehitysalueiden tuotannollisen 27043: toiminnan työvoimapoliittiset ra- 27044: hoituslainat ................... . 6 5 2 3 0 -36 27045: Muut lainat teollisuuden edistä- 27046: miseen ......................... . 186 182 17 165 -10 27047: Lainat energiatalouden edistämi- 27048: seen ......................... . 341 290 40 250 20 -14 27049: Lainat viennin edistämiseen .... . 92 89 19 21 87 6 - 2 27050: Saatava Puolalta .............. . 25 25 27051: Muut lainat elinkeinojen edistä- 27052: miseen ....................... . 2 2 0 2 0 6 27053: 2131 27054: Yhteensä .................... . 36 068 38 436 2 708 41 011 1294 7 27055: 11 27056: Valtion investointirahasto lakkautettiin 31.12.1987. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi investointirahaston lainananto 27057: on kokonaan poistettu valtion lainanantaa koskevista taulukoista. 27058: 21 27059: Luvut sisältävät 79 milj. markkaa asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilökoh- 27060: taisiksi asuntoiainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella. 27061: 31 27062: Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 2 milj. markkaa ja muita tileistä poistoja 14 milj. markkaa. 27063: 41 27064: Luku sisältää valuuttakurssien muutoksista aiheutuvaa alennusta 17 milj. markkaa. 27065: 79 27066: 27067: 12.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 11 27068: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 27069: pääoma pääoma 1988 1988 pääoma indeksi· oma- 27070: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 hyvitykset muutos 27071: 1988 1988/87 27072: miljoonaa markkaa % 27073: 27074: Yhteisöyritykset ............. . 1 703 1 823 168 216 1 n5 79 -3 27075: Julkiset yritykset .............. . 979 919 24 98 845 44 -8 27076: Yksityiset ulkomaalaisten yrityk- 27077: set ........................... . 5 4 1 0 5 0 22 27078: Yksityiset suomalaisten yritykset 719 900 143 118 925 35 3 27079: 27080: Rahoituslaitokset ........... . 2 686 2 834 715 276 3 273 193 15 27081: Yksityiset rahalaitokset ........ . 7 7 543 171 379 42 27082: Vakuutuslaitokset ............. . 35 33 1 32 2 - 3 27083: Yksityiset luotto-osakeyhtiöt ... . 40 40 40 3 27084: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ..... . 2604 2 754 172 104 2 822 146 2 27085: 27086: Julkisyhteisöt ............... . 18n 1 888 208 94 2 002 69 6 27087: Kaupungit .................... . 902 923 132 48 1 007 35 9 27088: Muut kunnat. ................. . 939 934 73 44 963 33 3 27089: Kuntainliitot .................. . 36 31 3 2 32 1 0 27090: 27091: Voittoa tavoittelemattomat 27092: 21 27093: yhteisöt ..................... . 10 709 11 822 1 667 380 13 109 299 11 27094: Valtionapulaitokset ............ . 64 58 0 2 56 1 - 3 27095: Valtionkirkot .................. . 29 29 0 1 28 1 - 2 27096: Säätiöt ja rahastot ............. . 1 102 1 210 186 24 1 372 32 13 27097: Asunto-osakeyhtiöt ja 27098: 21 27099: -osuuskunnat ................. . 1 006 1 053 177 174 1 056 40 0 27100: Asuinkiinteistöyhtiöt .......... . 7964 8 861 1 245 168 9 938 212 12 27101: Muut asuntoyhteisöt .......... . 450 517 53 8 562 10 9 27102: Muut voittoa tavoittelemattomat 27103: yhteisöt ...................... . 94 94 6 3 97 3 3 27104: 27105: Kotitaloudet ................. . 18 714 19 625 1 733 20 273 652 3 27106: Elinkeinonharjoittajien kotitalou- 27107: det ........................... . 6 840 7 476 821 481 7 816 199 5 27108: 21 27109: Palkansaajakotitaloudet ........ . 11 850 12 122 1 555 1 247 12 430 452 3 27110: Muut kotitaloudet ............. . 24 27 5 5 27 1 2 27111: 27112: Ulkomaat ................... . 379 444 144 9 579 2 30 27113: 27114: Yhteensä .................... . 36 068 38 436 21315 283 21312 708 41 011 1 294 7 27115: 11 27116: Valtion investointirahasto lakkautettiin 31.12.1987. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi investointirahaston lainananto 27117: on kokonaan poistettu valtion lainanantaa koskevista taulukoista. 27118: 21 27119: Luvut sisältävät 79 milj. markkaa asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilökoh- 27120: taisiksi osakaiainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella. 27121: 31 27122: Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 2 milj. markkaa, muita tileistä poistoja 14 milj. markkaa ja valuuttakurssien 27123: muutoksista aiheutuvaa alennusta 17 milj. markkaa. 27124: 80 27125: 27126: 12.3. Valtion lainananto toimiaJoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien 27127: kotitaloudet"" 27128: 27129: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 27130: pääoma pääoma 1988 1988 pääoma indeksi- oma- 27131: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 hyvitykset muutos 27132: 1988 1988/87 27133: miljoonaa markkaa % 27134: 27135: Maa-, metsä- ja kalatalous, 27136: metsästys ................... . 6 849 7 480 822 482 7 820 199 5 27137: Maatalous ja metsästys ....... . 5 979 6 423 686 398 6 711 173 4 27138: Metsätalous .................. . 868 1 054 136 84 1 106 26 5 27139: Kalatalous ................... . 2 3 0 0 3 0 3 27140: 27141: Kaivos- ja muu kaivannaistoi- 27142: minta ....................... . 2n 250 0 22 228 15 9 27143: Muu kaivannaistoiminta ....... . 272 250 0 22 228 15 9 27144: 27145: Teollisuus ................... . 890 1 067 129 137 1 059 36 1 27146: Erittelemätön teollisuus ....... . 86 77 11 14 74 4 4 27147: Elintarvikkeiden, juomien ja tupa- 27148: kan valmistus ................ . 23 20 3 4 19 5 27149: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja 27150: nahkatuotteiden valmistus .... . 19 16 1 3 14 0 -11 27151: Puutavaran valmistus ......... . 33 37 7 9 35 2 - 4 27152: Paperiteollisuustuotteiden val- 27153: mistus, graafinen tuotanto ..... . 94 103 9 20 92 6 -11 27154: Kemiallisten, maaöljy-, kumi- ja 27155: muovituotteiden valmistus ..... 134 132 15 16 131 5 27156: Savi-, lasi- ja kivituotteiden val- 27157: mistus ....................... . 7 6 3 2 7 0 2 27158: Metallien valmistus ........... . 168 160 11 18 153 2 4 27159: Metalli- ja konepajatuotteiden 27160: valmistus .................... . 321 512 68 50 530 16 3 27161: Muu valmistus ............... . 5 4 1 1 4 0 10 27162: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 403 360 10 39 331 22 - 8 27163: Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 399 356 10 39 327 22 - 8 27164: Veden puhdistus ja jakelu ..... . 4 4 0 4 0 -16 27165: Rakennustoiminta .......... . 18 20 6 3 23 1 16 27166: Talonrakennustoiminta ........ . 16 17 5 2 20 1 16 27167: Maa- ja vesirakennustoiminta 2 3 1 1 3 0 17 27168: Tukku- ja vähittäiskauppa, ra- 27169: vitsemis- ja majoitustoiminta 39 45 9 6 48 2 6 27170: Erittelemätön tukku- ja vähittäis- 27171: kauppa, ravitsemis- ja majoitus- 27172: toiminta ..................... . 6 7 7 0 - 1 27173: Tukkukauppa ja agentuuritoimin- 27174: ta ........................... . 19 19 7 4 22 1 12 27175: Vähittäiskauppa .............. . 13 19 1 1 19 1 3 27176: Ravitsemis- ja majoitustoiminta 1 0 0 0 0 -30 27177: Kuljetus, varastointi ja tieto- 27178: liikenne ..................... . 0 0 0 8 27179: Kuljetus ...................... . 0 0 0 8 27180: 27181: Kiinteistötoiminta ja liike-elä- 27182: mää palveleva toiminta 35 40 12 5 47 2 19 27183: Kiinteistöpalvelutoiminta ...... . 16 14 0 2 12 1 -14 27184: Liike-elämää palveleva toiminta 19 25 12 3 34 1 37 27185: Koneiden ja kaluston vuokraus 0 1 0 1 0 14 27186: 27187: 11 27188: Valtion investointirahasto lakkautettiin 31.12.1987. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi investointirahaston lainananto 27189: on kokonaan poistettu valtion lainanantaa koskevista taulukoista. 27190: 81 27191: 27192: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 27193: pääoma pääoma 1988 1988 pääoma indeksi- oma- 27194: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 hyvitykset muutos 27195: 1988 1988/87 27196: miljoonaa markkaa % 27197: 27198: 27199: Yhteiskunnalliset ja henkilö- 27200: kohtaiset palvelukset ········ 37 36 3 34 1 - 4 27201: Puhtaanapito .................. 1 1 1 0 27202: Opetus, tutkimus, terveyden hoi- 27203: to ym. ························ 0 0 -52 27204: Virkistys- ja kulttuuripalvelutoi- 27205: minta ························· 21 21 2 20 1 3 27206: Kotitalouksia palveleva toiminta 14 13 0 13 0 4 27207: 21 27208: Yhteensä ···················· 8 544 9 299 989 697 9 591 278 3 27209: 27210: 27211: 21 27212: Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 1,5 milj. markkaa ja muita tileistä poistoja 14 milj. markkaa. 27213: 27214: 27215: 27216: 27217: II 390965M 27218: 82 27219: 27220: LIITE 13 27221: 27222: 27223: VALTION KORKOTUKILAINAT 27224: 27225: 13.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 27226: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 27227: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 27228: pääoma pääoma 1988 1988 pääoma nojen korko- maksamat 27229: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 keskim. tuki korkotuki- 27230: korko 31.12. menot 27231: 31.12. 198811 1988 27232: 198811 27233: 27234: miljoonaa 27235: miljoonaa markkaa % % markkaa 27236: 27237: Maanpuolustus .................. 92 125 29 67 ff7 6 27238: Turvavarastojen perustamisen ja yl- 27239: läpitämisen korkotukilainat ......... 92 125 29 67 87 9,80 5,00 6 27240: 27241: Opetus, tiede ja kulttuuri ........ 4 906 5 390 633 67 5 956 232 27242: Lukioiden rakentamisen korkotukilai- 27243: nat ............................... 15 13 0 2 11 8,50 1,40 0 27244: Ammattioppilaitosten rakentamisen 27245: korkotukilainat ···················· 210 209 25 37 197 9,85 2,75 7 27246: Teknillisten oppilaitosten rakentami- 27247: sen korkotukilainat. ................ 5 4 4 9,20 2,60 0 27248: Kauppaoppilaitosten rakentamisen 27249: korkotukilainat .................... 47 44 4 7 41 9,25 2,15 27250: Kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- 27251: tosten rakentamisen korkotukilainat . 37 34 8 7 35 10,15 2,75 27252: Maatalousoppilaitosten rakentami- 27253: sen korkotukilainat ................. 10 12 2 11 10,20 3,35 0 27254: Ammatillisten erikoisoppilaitosten ra- 27255: kentamisen korkotukilainat ......... 6 4 2 3 9,35 0,85 0 27256: Kansan-, kansalais- ja työväenopis- 27257: tojen rakentamisen korkotukilainat .. 35 33 9 7 35 9,50 2,70 27258: Ammatillisten kurssikeskusten huo- 27259: neistojen hankkimisen korkotukilai- 27260: nat ............................... 5 6 4 2 8 9,30 3,35 0 27261: Lääkärien ja hammaslääkärien ulko- 27262: mailla tapahtuvan kouluttamisen 27263: korkotukilainat ···················· 0 0 0 8,00 2,75 0 27264: Korkotuen piiriin kuuluvat opintolai- 27265: 21 27266: nat ............................... 4 535 5 031 580 5 611 7.75 4,00 222 27267: 27268: Asuminen ja ympäristö .......... 5 054 6 512 2645 792 8365 380 27269: Teollisuuden ja energiahuollon il- 27270: mansuojeluinvestointien korkotuki- 27271: lainat ............................. 61 101 39 17 123 9,15 3,80 5 27272: Jätteiden hyödyntämisen edistämis- 27273: investointien korkotukilainat ........ 15 32 28 5 55 9,00 4,00 2 27274: Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen 27275: perustamis- ja kunnostamisinves- 27276: tointien korkotukilainat ............. 18 31 28 7 52 10,00 3,85 2 27277: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves- 27278: tointien korkotukilainat ............. 37 80 35 115 4,00 4 27279: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoin- 27280: tien korkotukilainat ................ 128 113 26 24 115 8,80 2,85 4 27281: Kunnille asuntoalueiden hankkimi- 27282: seksi myönnetyt korkotukilainat ..... 27 19 7 12 9,05 2,05 0 27283: Oman asunnon hankintaan myönne- 27284: tyt korkotukilainat ................. 3 918 5 112 2063 628 6 547 8,95 5,00 302 27285: Vuokra-asuntojen korkotukilainat ... 68 230 362 13 579 9,10 5,30 27 27286: Lämmityslaitoshankkeisiin myönne- 27287: tyt korkotukilainat ................. 258 269 56 53 272 10,00 5,15 14 27288: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 27289: korkotukilainat .................... 524 525 8 38 495 4,05 20 27290: 83 27291: 27292: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 27293: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 27294: pääoma pääoma 1988 1988 pääoma nojen korko- maksamat 27295: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 keskim. tuki korkotuki- 27296: korko 31.12. menot 27297: 31.12. 198811 1988 27298: 198811 27299: 27300: miljoonaa 27301: miljoonaa markkaa % % markkaa 27302: 27303: Maa- ja metsätalous ............. 2 979 3443 2459 372 5 530 237 27304: Maataloustuotteiden varastotilojen 27305: rakentamisen korkotukilainat ....... 133 141 15 22 134 9,20 2,75 4 27306: Maatalouden perusluotto ........... 33 22 9 13 8,50 3,50 1 27307: Salaojitusluotto .................... 2 1 1 0 8,50 3,50 0 27308: Maatilalain mukaiset korkotukilainat . 2499 3 013 763 263 3 513 9,65 5,00 160 27309: Eräiden maatalousluottojen ja maati- 27310: latalouden luottojen vakauttamisla- 27311: kien (79/79, 398/81, 511 /85) mukai- 27312: set korkotukilainat ................. 157 141 17 125 9,00 4,35 6 27313: Vuoden 1981 satovahinkojen korko- 27314: tukilainat .......................... 4 0 0 0 9,00 5,00 27315: Vuoden 1984 satovahinkojen korko- 27316: tukilainat .......................... 90 53 29 24 9,25 4,25 2 27317: Vuoden 1987 satovahinkojen korko- 27318: tukilainat .......................... 1 635 11 1 624 9,50 5,00 62 27319: Kalatalouden korkotukilainat ........ 61 62 21 18 65 8,25 2,60 2 27320: Maaseudun pienimuotoisen elinkei- 27321: notoiminnan edistämisestä annetun 27322: lain mukaiset korkotukilainat ........ 10 24 2 32 10,20 2,20 0 27323: 27324: Liikenne ......................... 128 153 98 41 210 8 27325: Tielain mukaiset korkotukilainat ..... 3 3 0 1 2 7,25 2,50 0 27326: Kauppa- ja teollisuussatamien raken- 27327: tamisen korkotukilainat ............ 32 34 56 11 79 10,35 2,85 2 27328: Tahkoluodon syväsataman rakenta- 27329: misen korkotukilainat .............. 53 49 9 40 11,75 2,65 2 27330: Saaristolaisten kulkuyhteyksiä hoita- 27331: ville liikennöitsijöille myönnetyt kor- 27332: kotukilainat ....................... 0 0 0 9,00 3,75 0 27333: Vesikuljetuskaluston hankintojen 27334: korkotukilainat .................... 40 67 41 20 88 8,55 3,80 4 27335: 27336: Teollisuus ja muut elinkeinot .... 1 838 2 216 168 88 2 296 97 27337: Luotot kehitysalueiden kunnille tuo- 27338: tantorakennusten rakentamiseen .... 0 9,00 3,20 0 27339: Eräiden kehitysalueilla SIJaitsevien 27340: hankkeiden korkotukilainat ......... 294 297 47 250 10,25 5,45 18 27341: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämät 27342: korkotukilainat .................... 59 47 9 38 8,75 3,15 27343: Investointiluotot ................... 0 0 0 27344: Neste Oy:n maakaasuverkon ensim- 27345: mäisen laajennusvaiheen rahoitta- 27346: mislainojen korkotuki .............. 274 643 7 650 9,85 6,50 41 27347: Energiansäästöinvestointien, koti- 27348: maisten polttoaineiden tuotanto- ja 27349: käyttöinvestointien sekä maakaasun 27350: jakelu- ja käyttöinvestointien korko- 27351: tukilainat .......................... 41 35 59 8 86 9,90 3,85 2 27352: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan 27353: korkotukiluotot .................... 22 22 10 9 23 8,75 8,75 2 27354: Suomen Vientiluotto Oy 27355: ulkomaisen luotanoton korkotuki 1 135 1 150 82 10 1 222 9,90 2,70 32 27356: - alushankintojen korkotuki ....... 12 21 10 4 27 7,60 4,15 1 27357: 27358: Yhteensä ......................... 14 997 17 839 6 032 1427 22 444 960 27359: 11 27360: Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1988 takaisin maksamat- 27361: ta olevalla pääomalla. 27362: 21 27363: Muutos on esitetty nettomääräisenä. 27364: 84 27365: 27366: 13.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain 27367: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pää- 27368: pääoma pääoma 1988 1988 pääoma maksamat oma- 27369: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 korkotuki- muutos 27370: menot 1988/87 27371: 1988 27372: miljoonaa markkaa % 27373: 27374: Yhteisöyritykset ................. 1 241 1654 246 235 1 665 90 1 27375: Julkiset yritykset ·················· 836 1 230 80 139 1 171 72 -5 27376: Yksityiset ulkomaalaisten yritykset .. 2 2 2 4 0 65 27377: Yksityiset suomalaisten yritykset .... 403 422 164 96 490 18 16 27378: 27379: Rahoituslaitokset ................ 1 147 1171 92 14 1 249 33 7 27380: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ········· 1 147 1 171 92 14 1 249 33 7 27381: 27382: Julkisyhteisöt .................... 1 065 1174 252 164 1 262 50 7 27383: Kaupungit ........................ 614 683 163 111 735 29 8 27384: Muut kunnat ...................... 317 341 54 27 368 16 8 27385: Kuntainliitot ....................... 134 150 35 26 159 5 6 27386: 27387: Voittoa tavoittelemattomat yh- 27388: teisöt ............................ 159 296 344 23 617 28 27389: Valtionapulaitokset ................ 61 58 8 13 53 2 8 27390: Säätiöt ja rahastot ................. 4 3 2 1 4 0 5 27391: Asuntoyhteisöt .................... 47 188 313 7 494 23 27392: Muut voittoa tavoittelemattomat yh- 27393: teisöt ............................. 47 47 21 2 66 3 41 27394: 27395: Kotitaloudet ..................... 11 385 13 544 5 098 991 17 651 759 30 27396: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet .. 2 972 3458 2 479 365 5 572 239 61 27397: Palkansaajakotitaloudet ............ 3 671 4 754 1 850 575 6 029 279 27 27398: Muut kotitaloudet ................. 4 742 5 332 769 51 6 050 241 13 27399: Yhteensä ......................... 14 997 17 839 6032 1 427 22 444 960 26 27400: 27401: 27402: 27403: 27404: 13.3. Valtion korkotukilainat toimiaJoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja ''Eiinkeinonharjoitta- 27405: jien kotitaloudet" 27406: 27407: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pää- 27408: pääoma pääoma 1988 1988 pääoma maksamat oma- 27409: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 korkotuki- muutos 27410: menot 1988/ 27411: 1988 87 27412: 27413: miljoonaa markkaa % 27414: 27415: Maa-, metsä- ja kalatalous, met- 27416: sästys ............................ 2 934 3 405 2456 360 5 501 236 62 27417: Maatalous ja metsästys ............ 2 897 3 367 2 441 347 5 461 235 62 27418: Kalatalous ························ 37 38 15 13 40 1 3 27419: 27420: Kaivos- ja muu kaivannaistoimin- 27421: ta ................................ 25 10 0 6 4 0 -58 27422: Malmikaivostoiminta ............... 24 9 6 3 0 -65 27423: Muu kaivannaistoiminta ............ 1 1 0 0 1 0 32 27424: 27425: Teollisuus ........................ 931 1 344 157 173 1 328 77 -1 27426: Erittelemätön teollisuus ............ 54 59 5 17 47 2 -21 27427: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan 27428: valmistus ························· 27 22 26 8 40 83 27429: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nah- 27430: katuotteiden valmistus ............. 12 12 1 12 1 -4 27431: Puutavaran valmistus .............. 10 9 2 10 0 4 27432: 85 27433: 27434: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pää- 27435: pääoma pääoma 1988 1988 pääoma maksamat oma- 27436: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 korkotuki- muutos 27437: menot 1988/ 27438: 1988 87 27439: 27440: miljoonaa markkaa % 27441: 27442: 27443: Paperiteollisuustuotteiden valmistus, 27444: graafinen tuotanto ................ . 106 99 23 18 104 4 5 27445: Kemiallisten, maaöljy-, kumi- ja 27446: muovituotteiden valmistus ........ . 322 703 10 7 706 44 0 27447: Savi-, lasi- ja kivituotteiden valmis- 27448: tus .............................. . 2 1 14 1 14 0 27449: Metallien valmistus ............... . 169 155 8 86 77 8 -51 27450: Metalli- ja konepajatuotteiden val- 27451: mistus ........................... . 228 283 68 33 318 17 13 27452: Muu valmistus ................... . 1 1 1 0 0 -30 27453: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto .... . 190 196 73 32 237 10 21 27454: Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto .... . 128 132 72 28 176 8 33 27455: Veden puhdistus ja jakelu ......... . 62 64 1 4 61 2 -5 27456: Rakennustoiminta .............. . 6 9 2 1 10 0 17 27457: Erittelemätön rakennustoiminta .... . 0 0 0 0 0 -15 27458: Talonrakennustoiminta ............ . 5 7 1 7 0 10 27459: Maa- ja vesirakennustoiminta ...... . 1 2 0 3 0 46 27460: 27461: Tukku- ja vähittäiskauppa, ravit- 27462: semis- ja majoitustoiminta ...... . 75 74 24 20 78 4 5 27463: Erittelemätön tukku- ja vähittäis- 27464: kauppa, ravitsemis- ja majoitustoi- 27465: minta ............................ . 1 1 0 1 0 -19 27466: Tukkukauppa ja agentuuritoiminta .. 41 39 9 9 39 1 -0 27467: Vähittäiskauppa .................. . 32 33 14 11 36 3 9 27468: Ravitsemis- ja majoitustoiminta .... . 1 1 1 0 2 0 60 27469: Kuljetus, varastointi ja tietolii- 27470: kenne ........................... . 6 24 5 3 26 9 27471: Kuljetus .......................... . 6 24 5 3 26 9 27472: 27473: Kiinteistötoiminta ja liike-elämää 27474: palveleva toiminta .............. . 34 31 0 4 27 -12 27475: 27476: Yhteiskunnalliset ja henkilökoh- 27477: taiset palvelukset . . . . . . . . . . . . . . . . 11 19 7 25 1 29 27478: Puhtaanapito ............... , . . . . . . 1 6 1 6 0 -3 27479: Opetus, tutkimus, tervey~nhoito 27480: ym................................ 2 4 0 5 0 34 27481: Virkistys- ja kulttuuripalvelutoiminta . 0 0 0 0 -8 27482: Kotitalouksia palveleva toiminta. . . . . 8 9 5 0 14 1 50 27483: 27484: Yhteensä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 212 5 112 600 7 236 330 42 27485: 86 27486: 27487: LIITE 14 27488: 27489: 27490: VALTION MYÖNTÄMÄT TAKAUKSET 11 21 27491: 27492: 14.1. Valtiontakaukset valuutoittain 27493: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Ulkomaan- Muutos 27494: 31.12.1987 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1988 rahan- 1988/87 27495: 1988 1988 määräisten % 27496: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo takausten 27497: markkoina31 31 27498: markkoina jakauma 27499: valuuttojen 27500: miljoonaa rahayksikköä mukaan % 27501: 27502: Yhteensä ....... 16 214 1 124 2 841 -26 14 471 - 11 27503: 27504: Markkamääräi- 27505: set yhteensä41 ••• 9 921 1 047 279 -4 10 685 8 27506: 27507: Valuuttamääräi- 27508: set yhteensä .... 6 293 77 2 562 -22 3 786 -40 27509: USD 453 1 791 USD 291 1 215 32 27510: JPY 47 867 1 555 JPY 18 200 606 16 27511: CHF 294 909 CHF 210 580 16 27512: DEM 263 658 SEK 554 377 10 27513: SEK 626 427 NLG 138 286 8 27514: NLG 168 373 DEM 108 252 7 27515: SUR 38 258 SUR 33 227 6 27516: KWD 7 98 LUF 450 50 1 27517: GBP 10 73 KWD 3 50 1 27518: LUF 490 58 GBP 6 48 1 27519: ECU 9 46 ECU 9 41 1 27520: DKK 35 23 DKK 61 37 1 27521: FRF 20 15 FRF 16 11 0 27522: BEL 75 9 BEL 50 6 0 27523: 27524: 11 27525: Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakauslaitok- 27526: sen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1988 oli 704 milj. markkaa. 27527: 21 27528: Valtio maksoi kertomusvuonna takaussuorituksina opintolainatakauksien perusteella 18,5 milj. markkaa (vastaavia 27529: suorituksia saatiin perityksi takaisin 13,7 milj. markkaa). 27530: 31 27531: Vuosien 1987 ja 1988 lopussa voimassa olleiden ulkomaanrahanmääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja 27532: laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu Suomen 27533: Pankin ja Postipankin vuodelle 1988 laskemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan. 27534: 27535: 31.12.1987 31.12.1988 27536: USD 3.954 4.177 27537: CHF 3.0888 2.7688 27538: DEM 2.4977 2.3471 27539: SEK 0.6823 0.6814 27540: JPY 0.03248 0.03328 27541: SUR 6.814 6.861 27542: ECU 5.146 4.872 27543: KWD 14.650 14.890 27544: NLG 2.2201 2.0783 27545: GBP 7.410 7.529 27546: LUF 0.1190 0.1117 27547: FRF 0.7378 0.6887 27548: BEL 0.1190 0.1117 27549: DKK 0.6475 0.6072 27550: 41 27551: Sisältää myös kotimaiset valuuttalainat yhteensä 102 milj. markkaa. 27552: 87 27553: 27554: 14.2. Valtiontakaukset takauksensaajaryhmittäin 27555: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 27556: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1988/ 27557: takaukset 1988 1988 takaukset takaukset 31.12.1988 ffl 27558: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1988 27559: 27560: miljoonaa markkaa % 27561: 27562: Rahoitus- 27563: laitokset ........... 1 745 155 523 -20 181 1 176 1 357 -22 27564: Valtion- 27565: enemmistöiset 27566: osakeyhtiöt ........ 4 208 1 474 -21 1 098 1 616 2 714 -35 27567: 27568: Yksityiset 27569: yhtiöt ............. 2785 841 +19 1 150 813 1 963 -29 27570: 27571: Muut .............. 7 476 968 3 -4 8256 181 8 437 13 27572: Yhteensä ......... 16 214 1 124 2 841 -26 10 685 3 786 14 471 11 27573: 27574: 27575: 27576: 27577: 14.3. Valtiontakaukset julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten lainoille 27578: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 27579: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1988/ 27580: takaukset 1988 1988 takaukset takaukset 31.12.1988 87 27581: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1988 27582: 27583: miljoonaa markkaa '16 27584: 27585: Julkiset yhteensä 671 155 131 + 4 181 518 699 4 27586: 27587: Kehitysalue- 27588: rahasto Oy ........ 590 155 81 181 483 664 12 27589: 27590: Mortgage Bank of 27591: Finland Ltd ........ 35 2 + 2 35 35 0 27592: 27593: Suomen Vienti- 27594: luotto Oy .......... 46 48 + 2 27595: 27596: Yksityiset 27597: yhteensä 1 074 392 - 24 658 658 -39 27598: 27599: Suomen Teolli- 27600: suuspankki Oy ..... 589 213 + 7 383 383 - 35 27601: 27602: Teollistamis- 27603: rahasto Oy ........ 283 123 - 25 135 135 - 52 27604: Kiinnitysluotto- 27605: laitokset ........... 202 56 - 6 140 140 - 31 27606: 27607: 27608: Yhteensä ........• 1745 155 523 -20 181 1176 1 357 -22 27609: 88 27610: 27611: 14.4. Valtiontakaukset valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden lainoille 27612: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 27613: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1988/ 27614: takaukset 1988 1988 takaukset takaukset 31.12.1988 87 27615: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1988 27616: 27617: miljoonaa markkaa % 27618: 27619: Enso-Gutzeit Oy ... 304 235 + 6 75 75 75 27620: 27621: Finnair Oy ......... 690 183 + 26 216 317 533 23 27622: 27623: Imatran Voima Oy .. 1 214 415 33 0 766 766 37 27624: 27625: Kemijoki Oy ....... 74 23 + 2 25 28 53 28 27626: 27627: Kemira Oy ......... 20 3 17 17 15 27628: 27629: Neste Oy .......... 8 8 27630: 27631: Outokumpu Oy .... 201 141 7 53 53 74 27632: 27633: Rautaruukki Oy .... 613 284 14 25 290 315 49 27634: 27635: Oy Sisu-Auto Ab .. 271 18 4 249 249 8 27636: 27637: Valmet Oy ......... 505 103 + 4 406 406 20 27638: 27639: Vaivilla Oy 11 •••••••• 59 5 54 54 8 27640: 27641: Veitsiluoto Oy ..... 249 56 52 140 192 23 27642: 27643: VTT-Technology Oy 0 0 27644: 27645: 27646: Yhteensä ......... 4208 1 474 - 21 1 098 1 616 2 714 - 35 27647: 27648: 11 27649: Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla. 27650: Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi. 27651: Valtion vastuulla olevien lainojen määrä oli 31.12.1988 108 milj. markkaa. 27652: 27653: 27654: 27655: 27656: 14.5. Valtiontakaukset yksityisten yhtiöiden lainoille 27657: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 27658: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1988/ 27659: takaukset 1988 1988 takaukset takaukset 31.12.1988 87 27660: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1988 27661: 27662: miljoonaa markkaa % 27663: 27664: Ekokem Oy Ab ..... 138 6 132 132 4 27665: 27666: Metsä-Botnia Oy ... 204 164 + 3 3 40 43 79 27667: 27668: Pohjolan 27669: Voima Oy 0 27670: 27671: Telenokia Oy 27 27 27672: 27673: Teollisuuden 27674: Voima Oy ......... 1 731 644 + 16 330 773 1 103 36 27675: 27676: Oy Wärtsilä Ab .... 684 684 684 27677: 27678: 27679: Yhteensä ......... 2785 841 + 19 1 150 813 1 963 - 29 27680: 89 27681: 27682: 14.6. Muut valtiontakaukset 27683: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 27684: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1988/ 27685: takaukset 1988 1988 takaukset takaukset 31.12.1988 87 27686: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1988 27687: 27688: miljoonaa markkaa o/o 27689: 27690: Pohjoismaiden 27691: Investointipankki ... 111 77 3 - 4 181 181 63 27692: 27693: Opintolai~~- 27694: takaukset ........ 7 365 891 8 256 8 256 12 27695: 27696: Yhteensä ......... 7 476 968 3 4 8 256 181 8 437 13 27697: 27698: 1 27699: ) Opintolainatakausten muutokset esitetty nettomääräisinä. 27700: 27701: 27702: 27703: 27704: 12 390965M 27705: 90 27706: 27707: LIITE 15 27708: 27709: 27710: VALTIONVELKA 27711: 27712: 15.1. Kotimainen valtionvelka 27713: 27714: Lainaryhmä Jakautuma Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakautuma Maksetut 27715: % 31.12.1987 lainat kuoletuk- 31.12.1988 % korot 27716: set 1988 27717: miljoonaa markkaa 27718: 27719: Pitkäaikainen velka ................. 90 26 813 6 975 4 273 29 515 93 2 576 27720: Yleisöobligaatiolainat .................. 74 22 121 5 957 3 834 24 244 76 2 075 27721: budjettitalouden yleisöobligaatiolai- 27722: nat ............................... 74 22046 5 957 3 797 24 206 76 2 067 27723: - valtion viljavaraston yleisöobligaatio- 27724: laina .............................. 0 75 37 38 0 8 27725: Lainat vakuutusyhtiöiltä ja työeläkelai- 27726: toksilta ........................... 16 4 657 1 018 424 5 251 17 499 27727: vakuutuslaitoslainat ................ 7 1 953 419 170 2 202 7 209 27728: työeläkekassalainat ................ 1 330 34 33 331 1 35 27729: työeläkelaitoslainat ................. 7 1 959 439 191 2 207 7 212 27730: eläkesäätiölainat ................... 0 156 26 18 164 1 17 27731: lainat Oy Yleisradio Ab:n henkilökun- 27732: nan eläkesäätiöltä ················· 0 89 12 77 0 10 27733: lainat Oy Alko Ab:n eläkesäätiöltä ... 1 170 100 270 1 16 27734: Lainat kunnilta ........................ 0 35 15 20 0 2 27735: Lyhytaikainen velka ................. 10 3 018 4 080 4 808 2 290 7 221 27736: Velkasitoumuslainat pankeilta 11 ••••••••• 10 3 018 4080 4 808 2 290 7 221 27737: Yhteensä ............................ 100 29 831 11 055 9 081 31 805 100 2 797 27738: 27739: 11 27740: Siirretty 1.1.1988 lyhytaikaiseen velkaan. 27741: 27742: 27743: 15.2. Kotimaisen valtionvelan jakautuminen korkokannan ja kuoletusvuosien mukaan 31.12.1988 27744: Korko- Kuoletusvuodet Jakautuma 27745: prosentti korkoprosen- 27746: 1998 ja sen tin mukaan, 27747: 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 jälkeen Yhteensä 27748: kuoletukset miljoonaa markkaa % 27749: 27750: 6Y2-7 .......... 29 191 187 187 185 779 3 27751: 7% .............. 252 477 477 478 407 182 182 182 182 182 3 001 9 27752: 7'/2 ·············· 676 675 675 547 150 150 150 150 150 150 3 473 11 27753: 73/4 .............. 85 72 72 72 72 72 72 72 72 661 2 27754: 8 ................ 673 670 670 536 536 536 533 533 415 5102 16 27755: 8'/2 ·············· 188 187 187 76 76 76 76 76 942 3 27756: 9-9 1A ........... 203 201 201 66 66 66 66 65 934 3 27757: 93/4 .............. 309 306 138 638 138 138 138 138 192 2 135 7 27758: 10 ............... 305 235 366 366 243 237 237 237 87 2 313 7 27759: 10,1-101/4 ••••••• 319 129 500 55 1 003 3 27760: 10'/2 ............. 383 182 125 125 125 168 125 84 1 317 4 27761: 103/4 ............. 254 252 252 252 252 252 252 1 766 6 27762: 11 ............... 222 218 134 98 122 87 14 10 6 911 3 27763: 11 1/4 ••••••••••••• 433 431 431 431 391 316 156 2 589 8 27764: 11,3-11 1/2 ....... 139 139 139 129 80 67 3 3 3 5 707 2 27765: 113/4 ............. 411 409 409 292 207 150 1 878 6 27766: 12 ............... 4 4 0 27767: 'l ··············· 2 290 2 290 7 27768: Yhteensä ....... 7175 4 774 4 325 3 793 4050 2 497 2 059 1 550 1 053 529 31 805 100 27769: 27770: Jakautuma kuole- 27771: tusvuosien mu- 27772: kaan,% ......... 23 15 13 12 13 8 6 5 3 2 100 27773: 11 27774: Velkasitoumuslainat. 27775: 91 27776: 27777: 15.3. Ulkomainen valtionvelka 27778: Velka 31. 12.1987 Velan Velan Kurssi- Velka 31. 12.1988 Makse- 27779: lisäys vähennys erot tut 27780: Ulkomaan Vasta- 1988 1988 markkoina Ulkomaan Vasta- Jakau- korot 27781: rahan arvo markkoina markkoina rahan arvo tuma mark- 27782: määräisenä markkoina mää- markkoina valuut- koina 27783: Lainojen Lainojen räisenä tojen 27784: nosto kuoletus mukaan 27785: % 27786: (valuutan- (valuutan- 27787: vaihdot) vaihdot) 27788: miljoonaa rahayksikköä 27789: 27790: Pitkäaikainen velka ... 28 680 3 130 4 825 -707 26 279 100 2 385 27791: (548) (5471 27792: Dollarilainat (USD) ...... 1 170 4 627 1 229 844 +295 1 191 4 974 19 528 27793: (333) 27794: Puntalainat (GBP) ....... 360 2 666 753 372 + 38 410 3 085 12 287 27795: Norjankruunulainat 27796: (NOKI .................. 200 127 + 0 200 127 0 15 27797: Tanskankruunulainat 27798: (DKK) .................. 500 324 20 500 304 32 27799: Saksanmarkkalainat 27800: (DEM) .................. 1 854 4 632 (214) 508 -276 1 730 4 062 15 341 27801: Floriinilainat (NLG) ...... 1 301 2 888 421 -167 1 004 2 086 8 252 27802: (214) 27803: Belgianfrangilainat (BEL) 11 103 1 321 81 11 103 1 240 5 97 27804: Luxemburginfrangilainat 27805: (LUF) .................. 7 100 845 45 52 6 700 748 3 74 27806: Sveitsinfrangilainat ( CH F) 1 217 3 759 810 -368 932 2 581 10 182 27807: Ranskanfrangilainat 27808: (FRF) .................. 1 100 811 423 66 2 181 1 502 6 74 27809: (334) 27810: Jenilainat (JPY) ......... 115000 3 735 725 1 825 + 94 82 000 2 729 10 278 27811: ECU-Iainat .............. 424 2 183 -116 424 2 067 8 163 27812: Kuwaitindinaarilainat 27813: (KWDI ................. 52 762 + 12 52 774 3 62 27814: 27815: Lyhytaikainen velka ... 27816: 27817: Yhteensä .............. 28 680 3130 4 825 -707 26 279 100 2 385 27818: (548) (5471 27819: 27820: 27821: 15.4. Pitkäaikaisen ulkomaisen valtionvelan jakautuminen korkokannan ja kuoletusvuosien mukaan 27822: 31.12.1988 27823: Korko- Kuoletusvuodet Jakautuma 27824: prosentti korkoprosen- 27825: 1998 ja sen tin mukaan 27826: 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 jälkeen Yhteensä 27827: kuoletukset miljoonaa markkaa % 27828: 27829: 3,644-4,88 ...... 22 22 700 22 59 825 3 27830: 5,01-5,95 ....... 841 85 1 253 21 21 21 291 1 398 3 931 15 27831: 6,00-6,75 ....... 83 734 168 352 1 337 5 27832: 7,00-7,97 ....... 504 459 373 1 188 964 610 414 1 549 388 6 449 25 27833: 8,00-8,875 ...... 161 544 825 384 404 895 487 3 700 14 27834: 9,00-9,875 ...... 556 189 159 159 822 952 427 14 14 935 4 227 16 27835: 10,00-10,75 ..... 214 215 98 80 17 304 469 753 753 2 903 11 27836: 11,05-11,875 .... 171 157 252 36 656 376 1 648 6 27837: 12,20-12,875 .... 75 75 75 59 313 597 2 27838: 13,25-15,125 .... 244 418 662 3 27839: 27840: Yhteensä ....... 2 871 2480 3 735 1 949 3 111 3 513 1 484 2032 1 642 3 462 26 279 100 27841: 27842: Jakautuma kuole- 27843: tusvuosien mu- 27844: kaan,% ......... 11 10 14 7 12 13 6 8 6 13 100 27845: 92 27846: 27847: LIITE 16 27848: 27849: 27850: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVAT VALTION OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET 27851: 27852: 16.1. Valtion omistamat kotimaiset osakkeet ja osuudet 27853: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 27854: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo 27855: tuhatta markkaa 27856: 27857: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ...................... . 5 002 493 5 782 005 6176 707 27858: Oy Alko Ab .............................................. . 9600 9 600 9 600 27859: Enso-Gutzeit Oy 27860: -SarjaA ................................................ . 483 135 485 934 527 079 27861: -Sarja R ................................................ . 12 785 104 574 113 429 27862: Oy Finlandia 88 Ab ........................................ . 60 60 60 27863: Finnair Oy 27864: -SarjaA ................................................ . 7 287 7 287 13 156 27865: -Sarja B ................................................ . 84 000 84 000 151 200 27866: Imatran Voima Oy ........................................ . 821 743 821 743 821 743 27867: Kehitysaluerahasto Oy .................................... . 310 000 310 000 310 000 27868: Kemijoki Oy 27869: - SarjaA ............................................... . 3 922 3 951 3 951 27870: - Sarja B ............................................... . 121 418 121 678 121 678 27871: Kemira Oy ................................................ . 417 982 587 978 637 978 27872: Kokkolan Puhelin Oy ...................................... . 174 174 174 27873: Liikenneravintolat Oy ...................................... . 1 800 2 700 2 700 27874: Neste Oy ................................................. . 499 070 649 070 799 070 27875: Outokumpu Oy 27876: -SarjaA ................................................ . 228 960 288 960 288 960 27877: -Sarja B ................................................ . 169 998 169 998 169 998 27878: Oy Pohjolan Liikenne Ab .................................. . 5853 5 853 5853 27879: Rautaruukki Oy ........................................... . 597 315 687 315 757 315 27880: Saimaan Kanavalaivat Oy .................................. . 13 765 13 765 13 765 27881: Oy Sisu-Auto Ab ......................................... . 98 409 98 409 98 409 27882: Suomen Malmi Oy ........................................ . 1 403 1 403 1 403 27883: Suomen Vientiluotto Oy ................................... . 59 030 59 030 59 030 27884: Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy .................... . 72 000 112 500 112 500 27885: Valmet Oy 27886: -SarjaA ................................................ . 448 316 519 294 519 294 27887: Vaivilla Oy ................................................ . 27 640 27 640 27 640 27888: Vapa Oy ................................................. . 200 000 300 000 300 000 27889: Oy Veikkaus Ab .......................................... . 996 996 996 27890: Veitsiluoto Osakeyhtiö .................................... . 219 395 219 395 259 395 27891: VTT-Technology Oy ...................................... . 3 500 3500 3 500 27892: Oy Yleisradio Ab .......................................... . 46 831 46 831 46 831 27893: Kiinteistöosakeyhtiöt ...................................... . 36 106 38 367 27894: 27895: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tytäryhtiöt ..... . 896 896 556 27896: 27897: Kiinteistöosakeyhtiöt ................................... . 57 689 57 670 27898: 27899: Asunto-osakeyhtiöt ..................................... . 11 529 11 711 75 27900: 27901: Muut osakeyhtiöt ....................................... . 146 724 111 429 75 416 27902: Eficap Oy ................................................ . 6 000 6 000 27903: Ekokem Oy Ab ........................................... . 5 600 9 000 9 000 27904: Finnish Railway Engineering Oy ............................ . 550 750 750 27905: Itä-Pasilan Pysäköinti Oy .................................. . 630 630 27906: Lahden Lasitehdas Oy ..................................... . 30 000 40 000 27907: Laiva Oy Matkailu ......................................... . 363 363 363 27908: Oy Nokia Ab ............................................. . 22 592 28 617 27909: Osuuspankkien Keskuspankki Oy .......................... . 281 281 281 27910: Otaniemen teknologiakylä Oy .............................. . 500 500 500 27911: Perusyhtymä Oy .......................................... . 21 870 21 870 21 870 27912: Pikespo Oy ............................................... . 6 000 6 000 8 000 27913: 93 27914: 27915: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1988 27916: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo 27917: tuhatta markkaa 27918: 27919: G. A. Serlachius Oy 27920: -SarjaA ................................................ . 362 27921: Suomen Keltaiset Sivut Oy ................................ . 300 300 27922: Suomenlinnan liikenne Oy ................................ . 3 000 3 000 3 000 27923: Suomen Puututkimus Oy .................................. . 150 27924: Suomen Yhdyspankki Oy 27925: -kanta .................................................. . 289 27926: Teknologiakeskus Tietotaajama Oy ......................... . 400 27927: Telenokia Oy ............................................. . 71 000 27928: Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy ................................ . 2 000 27929: Muut osakkeet ........................................... . 279 143 185 27930: 27931: Osakkeet yhteensä ...................................... . 5 219 331 5 963 711 6 252 754 27932: 27933: Muut yhteisöt ........................................... . 31 507 32240 374 27934: Helsingin Puhelinyhdistys .................................. . 31 485 32 218 352 27935: Muut .................................................... . 22 22 22 27936: 27937: Yhteensä ................................................ . 5 250 838 5 995 951 6 253 128 27938: 27939: 27940: 27941: 27942: 16.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa 27943: Merkitty Maksettu 27944: 31.12.1988 Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot 27945: alkuperäisessä peräisessä 31.12.1988 Maksupäivien valuuttakurssien 27946: valuutassa 1) valuutassa valuuttakurssien mukaan 27947: 31.12.1988 mukaan 31.12.1987 31.12.1988 27948: tuhatta yksikköä 27949: 27950: 27951: Kansainvälinen Jälleenrakennus- 27952: pankki ............................ SDR 555 500 USD 47 650 199 034 216 604 228 599 27953: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ....... USD 6 941 USD 6 941 28 993 25 187 29 108 27954: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö ... USD 257 386 USD 257 386 1 075 101 1 058 788 1 214 848 27955: - Afrikka-rahasto ................. USD 12 000 USD 12 000 50 124 78 000 78 000 27956: Aasian Kehityspankki .............. USD 14 114 USD 4 862 33 424 28 805 33 672 27957: SDR 39 420 SDR 2 340 27958: Aasian Kehitysrahasto 21 •••••••••••• USD 55 204 USD 55 204 230 587 218 139 253 037 27959: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki USD 27 300 USD 2 087 8 717 11 659 11 659 27960: -pankin erityisrahasto ............. USD 13 084 USD 12 956 54 117 72 096 72 096 27961: Afrikan Kehityspankki .............. UA 30 616 UA 6 016 30 314 26 316 29 437 27962: Afrikan Kehitysrahasto ............. UA 57 541 UA 57 541 289 945 236 040 291 040 27963: EFTA-maiden Portugalin Teollis- 27964: tamisrahasto ...................... SDR 8 087 SDR 8 087 45 327 45 496 42 283 27965: Kansainvälinen Maatalouden Kehit- 27966: tämisrahasto ...................... FIM 59 473 FIM 59 473 59 473 59 473 59 473 27967: Länsipohjolan Kehittämisrahasto31 ••• USD 640 USD 640 2 673 2 215 2 779 27968: 31 27969: Pohjoismaiden lnvestointipankki ••• SDR 182 160 SDR 23 940 134 181 124 403 27970: Kansainvälinen lnvestointitakauslai- 27971: tos ............................... USD 6 000 USD 1 298 5422 5 536 27972: 27973: Yhteensä ......................... 2 247 432 2 078 818 2 475 970 27974: 27975: 27976: 11 27977: Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1988 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman. 27978: 21 27979: Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto. 27980: 31 27981: Pohjoismaiden Investointipankki otettu mukaan tähän tilastoon vasta v. 1988. 27982: 94 27983: 27984: LIITE 17 27985: 27986: 27987: VALTION LIIKEYRITYKSET 27988: 1986 1987 1988 27989: tuhatta markkaa 27990: 27991: Valtionrautatiet 27992: Käyttötulot ............................................... . 2 817 471 3 158 923 3 368 222 27993: Käyttömenot ............................................. . 4 207 219 4 488 195 4 725 257 27994: Käyttötulos ............................................... . -1 389 748 -1 329 272 -1 357 035 27995: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . -1 297 284 -1 352 740 -1 563 209 27996: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 92 464 + 23 468 + 206 174 27997: Posti- ja telelaitos 27998: Käyttötulot ............................................... . 6 355 341 7 109 051 7 903 062 27999: Käyttömenot ............................................. . 4 630 311 5 163 146 5 812 443 28000: Käyttötulos ............................................... . 1 725 030 1 945 905 2 090 619 28001: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 743 659 1 878 065 1 915 097 28002: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 18 629 + 67 840 + 175 522 28003: Posti- ja telelaitoksen konepajat 28004: Käyttötulot ............................................... . 40 594 53 521 73 693 28005: Käyttömenot ............................................. . 41 746 53 629 80 390 28006: Käyttötulos ............................................... . 1 152 108 6 697 28007: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 600 1 225 2 800 28008: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 2 752 1 333 9 497 28009: 28010: Valtion ravitsemiskeskus 28011: Käyttötulot ............................................... . 277905 324 206 367 883 28012: Käyttömenot ............................................. . 258 483 306 239 348 556 28013: Käyttötulos ............................................... . 19 422 17 967 19 327 28014: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 17 122 16 318 19 730 28015: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 2300 + 1 649 403 28016: 28017: Valtion painatuskeskus 28018: Käyttötulot ............................................... . 175 580 193 753 205 878 28019: Käyttömenot ............................................. . 145 677 161 832 178 993 28020: Käyttötulos ............................................... . 29 903 31 921 26 885 28021: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 17450 19 600 24 028 28022: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 12 453 + 12 321 + 2 857 28023: 28024: Valtion tietokonekeskus 28025: Käyttötulot ............................................... . 325 772 388 734 453 419 28026: Käyttömenot ............................................. . 261 028 305 510 375 813 28027: Käyttötulos ............................................... . 64744 83 224 77 606 28028: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 64700 87 554 87 000 28029: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 44 4 330 9 394 28030: 28031: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta 28032: Käyttötulot ............................................... . 236 254 269 343 283 472 28033: Käyttömenot ............................................. . 211 177 238 080 258 151 28034: Käyttötulos ............................................... . 25 077 31 263 25 321 28035: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 12 005 15 410 24 899 28036: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 13 072 + 15 853 + 422 28037: 95 28038: 28039: 1986 1987 1988 28040: tuhatta markkaa 28041: 28042: Valtion hankintakeskus 28043: Käyttötulot ............................................... . 58 123 65 026 73 553 28044: Käyttömenot ............................................. . 42 993 48 018 53 236 28045: Käyttötulos ............................................... . 15 130 17 008 20 317 28046: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 12 151 15 624 18 045 28047: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 2 979 + 1 384 + 2 272 28048: 28049: Valtion margariinitehdas 28050: Käyttötulot ............................................... . 36 100 30 374 26 854 28051: Käyttömenot ............................................. . 35 999 30 055 26 765 28052: Käyttötulos ............................................... . 101 319 89 28053: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 923 755 757 28054: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 822 436 668 28055: 28056: Maanmittaushallituksen karttapaino 28057: Käyttötulot ............................................... . 36 926 39 449 45 977 28058: Käyttömenot ............................................. . 31 133 33 115 35 779 28059: Käyttötulos ............................................... . 5 793 6 334 10 198 28060: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 6 819 7 745 7306 28061: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 1 026 1 411 + 2 892 28062: 28063: Metsähallituksen metsät 28064: Käyttötulot ............................................... . 979 441 1 025 765 1 100 296 28065: Käyttömenot ............................................. . 846 235 890 112 925 686 28066: Käyttötulos ............................................... . 133 206 135 653 174 610 28067: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 171 814 152 358 187 930 28068: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 38 608 16 705 13 320 28069: 28070: Metsäntutkimuslaitoksen metsät 11 28071: Käyttötulot ............................................... . 14 797 28072: Käyttömenot ............................................. . 14 758 28073: Käyttötulos ............................................... . 39 28074: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 603 28075: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 1 642 28076: 28077: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta 28078: Käyttötulot ............................................... . 32 882 32 905 27 520 28079: Käyttömenot ............................................. . 30 976 31 181 27 653 28080: Käyttötulos ............................................... . 1 906 1 724 133 28081: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 462 46 2 170 28082: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 3368 + 1 770 2 303 28083: 28084: Valtion liikeyritykset yhteensä 28085: Käyttötulot ............................................... . 11387186 12 691 050 13 929 829 28086: Käyttömenot ............................................. . 10 757 735 11 749 112 12 848 722 28087: Käyttötulos ............................................... . 629 451 941 938 1 081 107 28088: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 747 894 841 868 726 553 28089: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 118 443 + 100 070 + 354 554 28090: 11 28091: Yhdistetty Metsäntutkimuslaitokseen vuonna 1987. 28092: 96 28093: 28094: LIITE 18 28095: 28096: 28097: SELOSTUKSIA VUODEN 1988 TULO- JA MENOARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISTEN TULOJEN JA MENOJEN 28098: HUOMATTAVIMPIEN EROAVUUKSIEN SYISTÄ 11 28099: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 28100: 1987 1988 1988 suurempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät 28101: 1988 28102: tuhatta markkaa 28103: 28104: 11.01.03 Perintö- ja lahjavero.... 519 883 565 000 647 532 82 532 Omaisuuden arvostusperusteiden tarkis- 28105: taminen ja omaisuuden arvonnousu. 28106: 11.06.02 Tuontimaksut.......... 18452 117000 136834 19 834 Tuonnin arvioitua nopeampi kasvu. 28107: 11.08.13 Rehuseosvero.......... 79 174 11 000 20 306 9 306 Rehuseosveroa ei kannettu 1. 7.1988 jäl- 28108: keen. Veroa kertyi kuitenkin aikaisem- 28109: min myyntiin toimitetusta rehusta arvioi- 28110: tua enemmän. 28111: 11.10.01 Leimavero ............. 3 474 109 4 300 000 4 774 310 474 310 Leimaveron alaisen toiminnan arvioitua 28112: vilkkaampi kasvu. 28113: 12.27.20 Tulot puolustusvoimien 28114: irtaimen omaisuuden 28115: myynnistä ja vuokrauk- 28116: sesta .................. . 19 744 7 000 10 596 3 596 Tulojen arvtottua suurempi kertyminen 28117: aiheutui 2,2 milj. markan arvoisista vaih- 28118: tosopimuksista sekä eri alojen hylätyn ja 28119: käytöstä poistetun materiaalin ennakoi- 28120: tua suuremmista myynneistä. 28121: 12.28.28 Kuntien osuudet vero- 28122: tuskustannuksista...... 311 633 340 000 385 742 45 742 Vuoden 1986 virkamieslakosta johtunut 28123: verotuskustannusten siirtyminen ja kus- 28124: tannusten nousu. 28125: 28126: 12.29.10 Korkeakoulujen tulot ... 372 233 339 400 453 573 114 173 Täydennyskoulutuspalvelujen, lääketie- 28127: teellisen näytetutkimustoiminnan ja 28128: muun tutkimustoiminnan arvioitua suu- 28129: rempi kasvu. 28130: 12.30.50 Metsähallituksen seka- 28131: laiset tulot ............. 6253 4 300 9 727 5 427 Yksityismetsätalouden ennakkorahoituk- 28132: sen palautusten ja keräyskautena 1986- 28133: 87 hankitun männyn ja kuusen siemenen 28134: myynnin vuoksi yleismetsätalouden tulot 28135: olivat arvioituja suuremmat. 28136: 12.30.99 Maa- ja metsätalousmi- 28137: nisteriön hallinnonalan 28138: muut tulot ............. 4400 1 600 5 423 3 823 Taimitarhatuotteiden tarkastusmaksutu- 28139: loja kertyi arvioitua enemmän. 28140: 12.33.65 Kansanterveyslaitoksen 28141: tulot ................... 71 069 72 330 79 706 7 376 Palvelujen hinnat nousivat maksuasetuk- 28142: sen muutoksen johdosta. Lisäksi palve- 28143: lututkimusten määrä ei vähentynyt arvi- 28144: oidulla tavalla. 28145: 12.33.68 Säteilyturvakeskuksen 28146: tulot ................... 27 228 26 900 33 431 6 531 Ydinenergian käytön valvonnan maksul- 28147: Iisten valvontatehtävien volyymin kasvu 28148: sekä työkustannusten nousu. 28149: 28150: 28151: 11 28152: Liite sisältää momentit, joiden tilinpäätöksen mukaiset tulot tai menot eroavat ko. momentin tulo- tai menoarviosta (ml. 28153: lisä budjetit) 28154: 1-5 milj. markkaa ja samalla vähintään 50 % tai 28155: - yli 5 milj. markkaa ja samalla vähintään 10 %. 28156: 97 28157: 28158: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 28159: 1987 1988 1988 suurempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät 28160: 1988 28161: tuhatta markkaa 28162: 28163: 12.33.98 Valtionapujen palautuk- 28164: set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531 817 430 000 491 519 61 519 Valtionapujen palautukset koostuvat 28165: pääosin sosiaalivakuutuksen sekä sosi- 28166: aali- ja terveydenhuollon palvelutoimin- 28167: nan liian suurina maksetuista valtion- 28168: osuuksien ennakkojen palautuksista. 28169: Lääninhallitusten sosiaali- ja terveyso- 28170: sastojen maksamien valtionapujen osalta 28171: liikaa maksettujen ennakkojen lopullinen 28172: määrä on tiedossa vasta sen jälkeen, 28173: kun kunnat ja kuntainliitot ovat viimeis- 28174: tään toimintavuotta seuraavan vuoden 28175: loppuun mennessä tehneet valtion- 28176: osuusselvityksensä. Tästä johtuen ei pa- 28177: lautusten määrä ole tarkoin ennakoita- 28178: vissa ennen kuin suurin osa valtion- 28179: osuusselvityksistä on saapunut. Tuloker- 28180: tymän arvioinnissa on lisäksi noudatettu 28181: varovaista linjaa, jotta vältyttäisiin tulo- 28182: kertymäarvion alittumiselta. 28183: 28184: 12.35.99 Ympäristöministeriön 28185: hallinnonalan muut tu- 28186: lot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 173 600 2 030 1 430 Kertymää lisäsivät arvioitua suuremmat 28187: kuntien ympäristönsuojelun valtion- 28188: osuuksien palautukset. 28189: 12.39.10 Muut sekalaiset tulot... 4 637 79 000 89 484 10 484 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 28190: vioitava tuloerä. 28191: 14.01.04 Valtionrautatiet; seka- 28192: laiset tulot . . . . . . . . . . . . . 130 922 133 000 148 223 15 223 Sekalaisia tuloja kertyi arvioitua enem- 28193: män. 28194: 14.04.04 Posti- ja telelaitos; 28195: sekalaiset tulot......... 193 176 180 000 203 248 23 248 Tapaturma- ja sairauspäivärahojen arvi- 28196: oitua suurempi kertymä sekä viivästys- 28197: korkotulojen lisääntyminen. 28198: 14.07.01 Ravitsemiskeskuksen 28199: käyttötulot . . . . . . . . . . . . . 324 206 333 500 367 883 34 383 Toiminnan arvioitua nopeampi vilkastu- 28200: minen. 28201: 14.60.01 Tulot liikeyritysten hal- 28202: linnassa olevan valtion 28203: omaisuuden myynnistä; 28204: sekalaiset myyntitulot .. 51 087 36 920 60 064 23 144 Pääosin valtionrautateiden hallinnassa 28205: olleen käyttöön soveltumattomaksi tul- 28206: leen kaluston ja materiaalin myynti. 28207: 15.01.01 Asunto- ja perusparan- 28208: nuslainojen takaisin- 28209: maksut................. 1 340 690 1 413 000 1 559 858 146 858 Henkilökohtaisia aravalainoja maksettiin 28210: takaisin arvioitua enemmän. 28211: 28212: 28213: 28214: 28215: 13 390965M 28216: 98 28217: 28218: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisempään 28219: 1987 1988 1988 pienempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät 28220: 1988 28221: tuhatta markkaa 28222: 28223: 11.10.04 Moottoriajoneuvovero . 620 106 630 000 531 642 98 358 Poikkeuksellisen suuri osa 30.12.1988 28224: maksetuista veroista (142,5 milj. mk) 28225: siirrettiin pankkien toimesta valtion pos- 28226: tisiirtotilille vasta 2-3. päivänä tammi- 28227: kuuta 1989. Verojen osalta ei sovelleta 28228: tulorästimenettelyä, joten nämä verotu- 28229: lot siirtyivät vuoden 1989 tuloiksi. 28230: 12.29.39 Valtion opintotukikes- 28231: kuksen tulot . . . . . . . . . . . 27 629 28 030 22 338 5 692 Valtion takaajana aikaisemmin maksa- 28232: mia perintään tulleita opintolainoja ja 28233: niiden korkoja saatiin parityksi takaisin 28234: arvioitua enemmän. 28235: 12.29.61 Ammattikasvatushalli- 28236: tuksen koulutilojen ja 28237: metsien tulot . . . . . . . . . . . 69 701 79 000 69 284 9 716 Maidon ja kananmunien tuotantopalkki- 28238: oiden pienentäminen, karjan määrän vä- 28239: hentäminen sekä huonon satovuoden 28240: 1987 heijastukset (osa edellisen vuoden 28241: viljasadosta myydään vasta seuraavana 28242: vuonna). 28243: 12.30.60 Maanmittaushallinnon 28244: tulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 062 131 400 111 495 19 905 Kiinteistötoimitusten tuloarvio perustui 28245: oletukseen, että yleistietoimituksista al- 28246: kaisi kertyä tuloja jo vuonna 1988. Näin 28247: ei kuitenkaan käynyt. 28248: 12.31.25 Ulkopuolisilta perittävät 28249: osuudet tietöiden kus- 28250: tannuksista . . . . . . . . . . . . 51 700 53 000 47 093 5 907 Momentin poikkeamat johtuvat poikkea- 28251: mista vastaavalla menomomentilla 28252: 31.24.78. 28253: 12.32.12 Merenkulkulaitoksen 28254: tulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270 800 300 580 268 114 32 466 Suomen merikuljetukset hoidettiin ene- 28255: nevässä maann linjaliikenteen avulla. 28256: Tällöin ei tietyn kertamäärän jälkeen 28257: alukselta peritä väylämaksua saman 28258: vuoden aikana. Lisäksi merikuljetuksia 28259: hoitavan aluskannan parantuessa siirty- 28260: mä ylempiin jäämaksuluokkiin vähensi 28261: väylämaksutuloja. 28262: 12.34.70 Palkkaturvamaksujen 28263: palautukset . . . . . . . . . . . . 92 746 109 000 93 603 15 397 Tulot vastaavat momentin 34.89.50 me- 28264: noja, jolle kenkurssien arvioitua vähäi- 28265: semmän määrän vuoksi syntyi säästöä. 28266: 12.35.60 Korvaukset öljysuojatoi- 28267: minnasta............... 2 636 30 000 19 508 10 492 Kertomusvuodelle budjetoitua korvausta 28268: Antonio Gramscin aiheuttaman öljyva- 28269: hingon torjuntakustannuksista ei saatu 28270: vielä vuonna 1988. 28271: 12.39.05 Valtion maaomaisuu- 28272: den ja tuloa tuottavien 28273: oikeuksien myynti...... 8 469 33 100 12 532 20 568 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 28274: vioitava tuloerä. 28275: 12.39.07 Valtionapulaitosten 28276: omavastuuosuus eläk- 28277: keistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 250 30 000 20 755 9 245 Eräiden aiemmin valtionapua saaneiden 28278: laitosten eläkekustannusten perintä on 28279: osoittautunut vaikeaksi. 28280: 99 28281: 28282: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisempään 28283: 1987 1988 1988 pienempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät 28284: 1988 28285: tuhatta markkaa 28286: 28287: 14.40.01 Valtion margariiniteh- 28288: taan käyttötulot ....... . 30 374 37 465 26 854 10 611 Oletettua suuremmat vaikeudet markki- 28289: noinnissa. 28290: 14.47.03 Siemenperunakeskuk- 28291: sen tuotantotoiminnan 28292: tulot .................. . 18 026 20 800 15 349 5 451 Myynnin arvioitua hitaampi kasvu. 28293: 15.02.01 Valtion lainanotto; net- 28294: tolainanotto ............ 117 769 286 1 955 000 882 192 1 072 808 Loppuvuoden 1988 bruttolainanotto to- 28295: teutui aikaisemmin arvioitua pienempä- 28296: nä. 28297: 28298: 28299: 28300: 11 28301: Luku on uuden budjettikäytännön mukainen. 28302: 100 28303: 28304: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Ylitys Tärkeimmät ylitysten syntymiseen 28305: 1987 1988 1988 1988 vaikuttaneet tekijät 28306: 28307: tuhatta markkaa 28308: 28309: 25.70.21 Vaaleista aiheutuvat 28310: menot ................ . 18 862 20 000 28 726 8 726 Uuden vaalitavan tiedottamis- ja atk- 28311: kustannukset sekä ennakkoäänestyksen 28312: järjestämiskustannukset olivat arvioitua 28313: suuremmat. Lisäksi kustannustason 28314: nousu oli arvioitu liian pieneksi vuoden 28315: 1982 vaalimenojen perusteella laaditussa 28316: menoarviossa. 28317: 27.99.90 Puolustusministeriön 28318: hallinnonalan muut me- 28319: not; kurssivaihtelut ..... 1 387 1 550 3 355 1 805 Ylitys aiheutui dollarin kurssin alenemi- 28320: sesta johtuvista kurssitappioista suoma- 28321: laisten valvontajoukkojen kustannusten 28322: laskutuksessa Yhdistyneiltä Kansakun- 28323: nilta. 28324: 28.18.21 Veronkantopalkkiot ja 28325: muut veronkantokus- 28326: tannukset ............ .. 102 318 60 000 74 819 14 819 Veronkantokustannusten arvioitua suu- 28327: rempi nousu. 28328: 28.18.26 Palautettavien verojen 28329: korot sekä oikeuden- 28330: käyntikulut veroasioissa 96 955 85 500 102 456 16 956 Eri oikeusasteiden tekemistä päätöksistä 28331: johtuva palautuskorkojen nousu. 28332: 28.39.30 Ahvenanmaan maakun- 28333: nalle myönnettävä ve- 28334: rotaloudellinen tasoitus 418 200 396 000 440 000 44 000 Määrärahassa on ollut jälkeenjääneisyyt- 28335: tä, mikä on tarkoitus korjata vuoden 28336: 1990 TMA:ssa. 28337: 28.94.21 Valtion ravitsemiskes- 28338: kus; käyttömenot . . . . . . 306 239 313 no 348 556 34 786 Toiminnan arvioitua nopeampi vilkastu- 28339: minen. Tulomomentille 14.07.01 kertyi 28340: vastaavasti tuloja arvioitua enemmän. 28341: 28.99.61 Verosta vapautuksen 28342: johdosta takaisin mak- 28343: setut verot .. .. .. .. .. .. . 17 128 12 000 22 818 10 818 Tullitariffin nimikkeistön muuttuminen 28344: vuoden 1988 alussa johti useisiin sellai- 28345: siin verotuksen muutoksiin, jotka oli 28346: huojennettava momentille varatuista 28347: määrärahoista. Vaikka momentin määrä- 28348: rahan käyttö kasvoi tämän seurauksena, 28349: ei kyseessä ollut valtion nettomenojen 28350: kasvu, sillä menojen lisäystä vastasi vas- 28351: taavan suuruinen tulojen lisäys. 28352: 29.10.28 Korkeakoulut; maksulli- 28353: nen palvelutoiminta . . . . 282 971 266 100 378 974 112 874 Täydennyskoulutuksen ja muun toimin- 28354: nan laajeneminen vastaavan tulomo- 28355: mentin 12.29.10 tulojen osoittamassa 28356: suhteessa. 28357: 30.08.24 Kasvintarkastustoimin- 28358: nan erillismenot ....... . 2 045 1 650 3 251 1 601 Vuonna 1988 Suomeen levinnyt uusi 28359: kasvintuhooja lisäsi korvauksia. 28360: 30.95.05 Metsähallituksen met- 28361: sät; eläkkeet .......... . 80 980 80 000 88 484 8 484 Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden luku- 28362: määrän sekä eläkkeiden kasvu. 28363: 101 28364: 28365: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Ylitys Tärkeimmät ylitysten syntymiseen 28366: 1987 1988 1988 1988 vaikuttaneet tekijät 28367: 28368: tuhatta markkaa 28369: 28370: 31.24.33 Korvaukset katujen kes- 28371: topäällystämisestä ..... 3 000 2500 4466 1 966 Ylitys johtuu paaasiassa useista aikai- 28372: sempien vuosien hankkeista, jotka ovat 28373: olleet lausunnolla lisäselvityksiä varten ja 28374: joiden päätökset kasautuivat vuodelle 28375: 1988. 28376: 31.24.35 Katumaksulain mukai- 28377: set korvaukset ........ . 57 015 54 000 62 612 8 612 Yleiseen käyttöön luovutettujen katujen 28378: ja kaavateiden yhteispituus kasvoi vuo- 28379: den 1986 10 030 km:stä 10 620 km:iin. 28380: Vastaavasti katumaksulain muutoksen 28381: (1063/86) mukaan lasketut valtionosuu- 28382: den laskentaperustaen kunnossapitokus- 28383: tannukset kasvoivat 10 %. Em. lainmuu- 28384: toksessa säädetyn laskentamenettelyn 28385: sekä korvattavan kilometrimäärän kas- 28386: vun johdosta valtionosuuden lopullinen 28387: tilinpäätös ylitti varsinaisessa menoarvi- 28388: ossa budjetoidun määrärahan. 28389: 31.47.01 llmailuhallinto; palk- 28390: kaukset ............... . 123 535 130 568 145 590 15 022 Virka- ja työehtosopimusten tarkistusten 28391: ennakoitua suurempi vaikutus, takautu- 28392: vat palkkojen korotukset ja vastaava so- 28393: siaaliturvamäärärahan riittämättömyys. 28394: 32.09.40 Vesikuljetuskaluston 28395: hankintojen korkotuki .. 1 579 2 000 3 915 1 915 Korkotuen kohteena olleen lainakannan 28396: odotettua suurempi kasvu. 28397: 35.99.08 Ympäristöministeriön 28398: hallinnonalan muut me- 28399: not; komiteat ja asian- 28400: tuntijat ................ . 974 550 1 689 1 139 Hallinnonalalla toimi vuonna 1988 arvioi- 28401: tua enemmän komiteoita, toimikuntia 28402: sekä alueellista edustusta edellyttäneitä 28403: työryhmiä. 28404: 102 28405: 28406: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 28407: 1987 1988 1988 1988 vaikuttaneet tekijät 28408: 28409: tuhatta markkaa 28410: 28411: 28412: 24.10.20 Edustustot; matkat ja 28413: muutot ................ . 25 590 34300 28 226 6 074 Valuuttakurssien muutokset ja ulkomai- 28414: nen hintakehitys aiheuttivat menojen 28415: säästöä. 28416: 26.80.30 Valtionosuus aluehäly- 28417: tyskeskusten perus- 28418: tamiskustannuksiin ..... 2 117 3300 1 591 1 709 Helsingin aluehälytyskeskukselle suori- 28419: tettiin ennakoitua pienemmät ennakot 28420: hankkeen viivästymisen vuoksi. 28421: 28.80.02 Eräät hallinnonaloittain 28422: jakamattomat menot; 28423: eräät muut palkat ja 28424: palkkiot ............... . 18 429 45 887 34 349 11 538 Momentille oli budjetoitu mm. tulospalk- 28425: kauskokeiluun liittyviä määrärahoja. Ko- 28426: keilu ei kuitenkaan toteutunut suunnitel- 28427: lulla tavalla (alamomentti 28.80.02.2). 28428: Samasta syystä virkojen ja tehtävien 28429: uudelleenjärjestelyyn ja vakinaistamiseen 28430: budjetoituja määrärahoja jäi käyttämät- 28431: tä. 28432: 28.80.60 Valtion osuus erorahas- 28433: tosta johtuvista menois- 28434: ta ..................... . 9 775 10 600 3553 7 047 Momentin määrärahantarve arvioidaan 28435: siten, että joulukuussa päätetään seu- 28436: raavan vuoden valtion osuudesta (pro- 28437: senttipohjaisesti), jolloin kulloinenkin ar- 28438: vio tulevasta työllisyyskehityksestä rat- 28439: kaisee laskentapohjan. Tämän jälkeen 28440: valtion osuus maksetaan kesäkuussa 28441: muuttamatta valtion %-osuutta palkka- 28442: summasta. Todellinen palkkasumma 28443: täsmentyy vasta seuraavan vuoden ke- 28444: säkuussa, jolloin liika tai liian vähän 28445: suoritettu määrä huomioidaan siltä vuo- 28446: delta suoritettavassa maksussa. 28447: 28.85.66 Kansainvälisille rahoi- 28448: tuslaitoksille annettujen 28449: sitoumusten lunastami- 28450: nen ................... . 175 348 145 000 128 201 16 799 Sitoumuksia jouduttiin lunastamaan ar- 28451: vioitua vähemmän. 28452: 28.92.70 Valtion tietokonekes- 28453: kus; koneiden ja välinei- 28454: den hankkiminen (siir- 28455: tomääräraha) ......... . 64 942 45 000 38 169 6 831 Valtion tietokonekeskuksesta muodos- 28456: tettiin 1.1.1989 lukien valtion liikelaitok- 28457: sista annetun lain (627 /87) mukainen 28458: liikelaitos, minkä vuoksi vuodelta 1988 28459: käyttämättä jääneitä määrärahoja ei siir- 28460: retty vuodelle 1989. 28461: 28.99.58 Eräiden kulttuuritapah- 28462: tumien tukeminen ..... . 1 177 3 000 1 051 1 949 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 28463: vioitava menoerä. 28464: 29.1 0. 71 Korkeakoulut; tutki- 28465: mus- ja opetusvälinei- 28466: den sekä kaluston uusi- 28467: minen käytöstä poiste- 28468: tun tilalle .............. . 1 645 2200 1 044 1 156 Käytöstä paistettua kalustoa oli arvioitua 28469: vähemmän. 28470: 103 28471: 28472: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 28473: 1987 1988 1988 1988 vaikuttaneet tekijät 28474: 28475: tuhatta markkaa 28476: 28477: 29.60.21 Valtion ammatilliset op- 28478: pilaitokset; oppilashuol- 28479: to ..................... . 147 994 182 760 158 747 24 013 Toteutunut oppilasmäärä jäi arvioitua 28480: pienemmäksi ja matkamenojen arviointi 28481: oli vaikeaa. 28482: 28483: 30.33.44 Avustukset maaseudun 28484: pienimuotoisen elinkei- 28485: notoiminnan edistämi- 28486: seen .................. . 10 927 73 000 60 841 12 159 Maksuteknisistä syistä osa vuoden 1988 28487: aikana myönnetyistä avustuksista mak- 28488: settiin vuoden 1989 määrärahoista. 28489: 28490: 30.35.41 Luonnonvaraisten eläin- 28491: ten aiheuttamien vahin- 28492: kojen korvaaminen ..... 21 451 26 100 19 598 6 502 Hirvieläinvahinkojen vähentyminen. 28493: 30.37.47 Kalatalouden korkotuki- 28494: lainojen menot ........ . 1 297 4 240 1 765 2 475 Korkotukilainojen kysyntä on ollut arvi- 28495: oitua vähäisempää. 28496: 28497: 30.90.22 Valtion margariiniteh- 28498: das; käyttömenot ..... . 29 078 35 608 25 635 9 973 Myyntimäärä oli arvioitua pienempi. 28499: 28500: 31.24.78 Tiet; ulkopuolisille teh- 28501: tävät työt ............. . 65 436 67 000 57 466 9 534 Jakamattomaksi osuudeksi oli arvioitu 28502: 13 milj. markkaa. Tie- ja vesirakennuspii- 28503: rien suunnitelmien tarkkuus on parantu- 28504: nut huomattavasti edellisiin vuosiin ver- 28505: rattuna, joten jakamatonta osuutta ei 28506: tarvinnut käyttää siinä määrin kuin en- 28507: nen. 28508: 28509: 32.02.28 Teollisuuspiirit; maksul- 28510: linen palvelutoiminta ... 1 000 1 000 Maksullisena palvelutoimintana toteutet- 28511: tavaksi suunnitellut hankkeet peruuntui- 28512: vat. 28513: 28514: 32.06.42 Varmuusvarastointi; 28515: turvavarastoinnin varas- 28516: tointiavustus .......... . 1 500 26 1 474 Varastointiavustukseen oikeuttavia tur- 28517: vavarastointisopimuksia on tehty oletet- 28518: tua vähemmän. 28519: 28520: 32.49.42 Kehitysaluerahasto 28521: Oy:lle maksettava kor- 28522: kotuki ................. . 1 439 3 400 1 194 2 206 Korkotuen maksaminen Kehitys- 28523: aluerahasto Oy:n ottamille lainoille siirtyi 28524: vuodelle 1989. 28525: 28526: 32.50.60 Siirto valtiontakausra- 28527: hastoon ............... . 20 000 10 000 10 000 Määrärahasta jätettiin 10 milj. markkaa 28528: siirtämättä valtiontakausrahastoon huo- 28529: mioonottaen valtiontakausrahaston ti- 28530: lan. 28531: 28532: 32.55.45 Energiansäästöinves- 28533: tointien, kotimaisten 28534: polttoaineiden tuo- 28535: tanto- ja käyttöinves- 28536: tointien sekä maakaa- 28537: sun jakelu- ja käyttöin- 28538: vestointien korkotuki ... 1 134 8500 2 492 6 008 Yritysten suurehkojen energiansäästöin- 28539: vestointien ja kotimaisten polttoaineiden 28540: tuotannon investointien ennakoitua vä- 28541: häisempi käynnistyminen vuosina 1987 28542: ja 1988. 28543: 104 28544: 28545: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 28546: 1987 1988 1988 1988 vaikuttaneet tekijät 28547: 28548: tuhatta markkaa 28549: 28550: 28551: 32.61.42 Valtionavustus haja- 28552: asutusalueiden kauppa- 28553: palvelujen saavuttavuu- 28554: den turvaamiseksi ..... . 4 580 5 000 2 231 2 769 Loppuosa kertomusvuonna myönnetys- 28555: tä tuesta (noin 5 milj. markkaa) makset- 28556: tiin vuoden 1989 puolella. Samalla siir- 28557: ryttiin uuteen maksukäytäntöön, ts. 28558: myönnetty tuki maksetaan vasta seuraa- 28559: van vuoden alussa sen vuoden valtuu- 28560: desta. 28561: 32.85.47 Korkotuki Suomen 28562: Vientiluotto Oy: IIe ..... . 38 124 66000 33 502 32 498 Alushankintojen rahoittamiseksi myön- 28563: nettyjen luottojen ennakoitua vähäisem- 28564: pi toteutuminen. 28565: 32.85.60 Ulkomaankaupan edis- 28566: täminen; siirrot rahas- 28567: toihin .. .. .. .. .. .. .. .. .. 240 000 1 000 1 000 Vientitakuulaitoksen tilikauden ylijäämä 28568: oli noin 79 milj. markkaa, joten siirtoa ei 28569: tarvittu. 28570: 33.29.61 Pakolaishuolto ........ . 14 571 27 400 21 065 6 335 Kiintiöpakolaisten maahantulo siirtyi ar- 28571: vioitua myöhäisempään ajankohtaan. 28572: 33.32.31 Valtionosuus kunnille 28573: sosiaalipalvelujen pe- 28574: rustamiskustannuksiin . 71 995 86 300 74 114 12 186 Rakennushankkeiden aloittaminen vii- 28575: västyi. 28576: 33.32.39 Valtionosuuden loppu- 28577: erät kunnille sosiaalipal- 28578: velujen eräisiin perus- 28579: tamiskustannuksiin ..... 1 342 2 400 24 2 376 Lopullisten ratkaisujen edellyttämien li- 28580: säselvitysten saannin viivästyttyä pää- 28581: töksiä ei ole voitu tehdä. 28582: 33.78.39 Valtionosuuden loppu- 28583: erät kunnille kansan- 28584: terveystyön eräisiin pe- 28585: rustamiskustannuksiin . 16 000 11 000 5 547 5 453 Hankkeita koskevien lopputilitysten saa- 28586: puminen viivästyi. 28587: 33.79.31 Valtionosuus kunnille 28588: erikoissairaanhoidon 28589: perustamiskustannuk- 28590: siin .................... . 54850 108700 71 572 37 128 Hankkeet eivät valmistuneet suunitellus- 28591: sa ajassa. 28592: 33.79.39 Valtionosuuden loppu- 28593: erät kunnille erikoissai- 28594: raanhoidon eräisiin pe- 28595: rustamiskustannuksiin . 30 963 22 000 8 932 13 068 Hankkeita koskevien lopputilitysten saa- 28596: puminen viivästyi. 28597: 33.98.52 Valtion osuus työnanta- 28598: jilla eräisiin merimiesten 28599: matkakustannuksiin .... 461 3 500 1 241 2 259 Kauppalaivaston pieneneminen ja siitä 28600: johtuva merimiesten määrän vähenemi- 28601: nen. 28602: 105 28603: 28604: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 28605: 1987 1988 1988 1988 vaikuttaneet tekijät 28606: 28607: tuhatta markkaa 28608: 28609: 28610: 34.50.02 Työllisyyden hoito; 28611: palkkaukset . . . . . . . . . . . . 347 851 503 400 445 887 57 513 Työllisyyslain voimaantulon myötä val- 28612: tion virastoille ja laitoksille vahvistettujen 28613: työllistämisvelvoitteiden odotettua hi- 28614: taampi toteutuminen. Asetettu alkupe- 28615: räinen tavoitetaso saavutettiin vasta ke- 28616: säkuussa, jonka lisäksi virastoille ja lai- 28617: toksille vahvistettiin vuoden loppupuolis- 28618: kolle lisävelvoite, jota ei pystytty toteut- 28619: tamaan. 28620: 34.50.30 Valtionosuus kunnille ja 28621: kuntainliitoille työttö- 28622: myyden lieventämiseen 706 200 976 000 842 246 133 754 Uutta työllisyyslakia ja sen myötä 28623: KVOL:n mukaista valtionosuusjärjestel- 28624: mää ennakonmaksukäytäntöineen sovel- 28625: lettiin ensimmäistä vuotta. Ennakoiden 28626: maksu perustui kuntien ja kuntainliitto- 28627: jen laatimiin työllistämissuunnitelmiin ei- 28628: kä ennakoiden maksua voitu perustaa 28629: aiempien vuosien maksatuksiin. Enna- 28630: koiden maksua voitiin kuitenkin korjata 28631: saatujen neljännesvuosiselvitysten pe- 28632: rusteella. 28633: 34.50.61 Valtionapu työttömyy- 28634: den lieventämiseen.... . 372 500 373 000 293 046 79 954 Uutta työllisyyslakia sovellettiin ensim- 28635: mäistä vuottaan. Lain velvoitteiden mu- 28636: kaista työllistämistä oli arvioitu voitavan 28637: hoitaa huomattavalta osin myös yksityi- 28638: selle sektorille ohjatuin tukitoimin. Vaik- 28639: ka työllistämistä vuoden loppupuoliskol- 28640: la voitiinkin selvästi lisätä jäi tulo- ja 28641: menoarviossa asetettu keskimääräinen 28642: tavoitetaso saavuttamatta. 28643: 34.50.64 Vajaakuntoisten työhön 28644: sijoittamisen erityisme- 28645: not..................... 9 408 17 850 11 697 6 153 Työttömyysturvasta tuli vuonna 1987 28646: ensisijainen toimeentuloturva ko. tukitoi- 28647: menpiteiden aikana. 28648: 34.89.50 Palkkaturva . . . . . . . . . . . . 92 896 110 000 93 864 16 136 Budjettia laadittaessa ei osattu ennakoi- 28649: da noususuhdanteen jatkumista. Nousu- 28650: suhdanteesta johtuen kenkurssien mää- 28651: rä jäi arvioitua vähäisemmäksi. 28652: 35.45.62 Lämmityslaitoshankkei- 28653: siin myönnettyjen laino- 28654: jen korkotuki........... 15 388 19 500 14 255 5 245 Lainaehdot täyttävien hakemusten arvi- 28655: oitua vähäisempi määrä. 28656: 35.45.63 Vuokra-asuntolainojen 28657: korkotuki . . . . . . . . . . . . . . 10 370 35 000 28 863 6 137 Korkotukiluotoiksi hyväksyminen painot- 28658: tui loppuvuoteen, joten lainakanta oli 28659: arvioitua pienempi. 28660: 35.45.64 Avustukset taloudelli- 28661: sissa vaikeuksissa ole- 28662: ville vuokrataloille...... 3 766 10 000 4 595 5 405 Myöntämisedellytykset täyttäviä hake- 28663: muksia oli arvioitua vähemmän. 28664: 28665: 28666: 28667: 28668: 14 390965M 28669: 106 28670: 28671: LIITE 19 28672: 28673: 28674: VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISISTÄ PERUSTEISTA ANNETUN LAIN (13.5.1931/ 28675: 168) 13 §:n 2 MOM. EDELLYTTÄMÄT VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN VUOSIKERTOMUKSET, TILINPÄÄTÖKSET 28676: JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT 28677: 28678: 28679: 28680: POSTI- JA TELELAITOS 28681: 28682: Turun Asennuspaja 28683: Vuosi 1988 oli Turun Asennuspajan 44. toimintavuosi. Laskutus jakautui seuraavasti: Valtion virastot ja laitok- 28684: Turun Asennuspajan pääasiallisina toimintamuotoina oli- set 49,9 OJo, yksityiset 35,8 %, sähkölaitokset 4,4 OJo sekä 28685: vat rakennusten sähköasennustyöt, laivasähkötyöt, sähkö- kunnat ja kuntainliitot 9,9 OJo. 28686: linjojen rakentaminen sekä tie- ja katuvalaistustyöt. Vaihto-omaisuuden arvo nousi kertomusvuoden aikana 28687: Sähköasennustöitä tehtiin omistussuhteiltaan ja laadul- 13,3 milj. markkaa ja oli vuoden päättyessä 23,7 milj. 28688: taan eri tyyppisissä rakennuskohteissa. markkaa. 28689: Sähkölinjojen rakennustöitä ja liikenneväylien valaistus- Henkilökunnan kokonaismäärä oli kertomusvuoden lo- 28690: töitä tehtiin tie- ja vesirakennuslaitokselle, sähkölaitoksille pussa 187 henkeä oltuaan edellisenä vuonna 152 henkeä. 28691: ja kunnille. Johtokuntaan kuuluivat osastopäällikkö Niilo Laakso 28692: Vuoden 1988 liikevaihto ilman liikevaihtoveroa oli 57,5 puheenjohtajana, johtaja Risto Iivarinen varapuheenjohta- 28693: milj. markkaa, edellisen vuoden liikevaihdon oltua 37,2 jana sekä jäsenenä toimistopäällikkö Kari Rahkamo. Toi- 28694: milj. markkaa. Liikevaihtoveroton laskutus oli 69 milj. mitusjohtajana toimi toimitusjohtaja Matti Kallio. 28695: markkaa, edellisen vuoden laskutuksen oltua 40,9 milj. 28696: markkaa. 28697: 28698: 28699: 28700: 28701: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1988 28702: 28703: Liikevaihto ............................................................................................. . 57 519 130.41 28704: 28705: Muuttuvat kulut 28706: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 817 342,33 28707: Palkat..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 774 662,22 28708: Muut muuttuvat kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 456 552,37 28709: Varastojen muutos... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _...;.1.::.3....:64c.=2....:3;;;;2;;;.7,_,1:..::9'--_-_46=-406..:..=..::....22=9:..c,.:..=73 28710: Myyntikate.............................................................................................. 11 112 900,68 28711: 28712: Kiinteät kulut 28713: Palkat.............................................................................. 4 358 965,11 28714: Vuokrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 599 497,75 28715: Muut kiinteät kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . --=2-=566=-=8:..:.7.=.5!.:.,6:..:.7_ _....:7...c5:::2::::5:....338=:..c•=53 28716: Käyttökate.............................................................................................. 3 587 562,15 28717: 28718: Poistot 28719: Koneista ja kalustosta ............................................................................... . 349 146,38 28720: Liikeylijäämä ........................................................................................... . 3 238 415,77 28721: 28722: Muut tuotot ja kulut 28723: Korkotuotot ...................................................................... . 116 026,00 28724: Muut tuotot ...................................................................... . 275 295.75 28725: Muut kulut ........................................................................ . 42 991,00 + 348 330,75 28726: + 3 586 746,52 28727: Varausten lisäys ........................................................................................ . 3 280 000,00 28728: Korkokulut ............................................................................................. . 47 814,53 28729: Välittömät verot. ....................................................................................... . 122 516,50 28730: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . + 136 415.49 28731: 107 28732: 28733: Tase 31.12.1988 28734: 28735: Vastaavaa 28736: Rahoitusomaisuus 28737: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 2 990,45 28738: Myyntisaamiset ................................................................... . 10 085 301,55 10 088 292,00 28739: 28740: Vaihto-omaisuus 28741: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 190 091,31 28742: Valmisteet (keskeneräiset työt) ................................................... . 23 509 557,19 23 699 648,50 28743: 28744: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 28745: Koneet ja kalusto ................................................................. . 925 837.74 28746: Osakkeet ......................................................................... . 1 385 826,00 2 311 663,74 28747: 36 099 604,24 28748: 28749: 28750: Vastattavaa 28751: Vieras pääoma 28752: Lyhytaikainen 28753: Ostovelat ......................................................................... . 2 515 416,40 28754: Ennakkomaksut ................................................................... . 21 662 977,62 28755: Siirtovelat ........................................................................ . 4 173 387,85 28756: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 5 307 864.76 33 659 646,63 28757: 28758: 28759: 28760: 28761: Varaukset ........................................................................... . 5 028 000,00 28762: 28763: Oma pääoma 28764: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 2 311 663.74 28765: Rahoituspääoma .................................................................. . 5 036 121,62 28766: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 136 415,49 - 2 588 042,39 28767: 36 099 604,24 28768: 28769: 28770: 28771: 28772: Tilintarkastuskertomus 28773: 28774: Valtioneuvoston määrättyä 30.12.1987 meidät Turun tomuksen tilivuodelta 1988. Näihin kertomuksiin olemme 28775: Asennuspajan tilintarkastajiksi vuodelle 1988 olemme tar- perehtyneet. 28776: kastaneet tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tilivuo- Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien määräysten 28777: delta 1988 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuu- mukaisesti ja osoittaa ylijäämää 136 415,49 mk. 28778: dessa. Tarkastuksen aikana on meille selostettu Turun Asen- 28779: Turun Asennuspajan johtokunnan valitsemana sisäisenä nuspajan toimintaa, tilaa ja kehitystä sekä esitetty tehtä- 28780: tarkastajana on toiminut Tilintarkastustoimisto Kihlman vän suorittamiseksi tarpeelliseksi katsomamme tiedot. 28781: Oy KHT-tilintarkastaja Kari Maunerin johdolla. Tilintar- Tarkastuksen perusteella puollamme, että Turun Asen- 28782: kastustoimisto on antanut toiminnastaan erillisten kerto- nuspajan tilinpäätös vuodelta 1988 vahvistetaan. 28783: musten lisäksi 9.2.1989 päivätyn valvontatilintarkastusker- 28784: 28785: Turussa 13 päivänä helmikuuta 1989 28786: 28787: 28788: Eero Ruonakangas J. Kaasalainen 28789: 108 28790: 28791: Keskusautokorjaamo 28792: 28793: Kertomusvuoden aikana on tmmmtaa pyritty edelleen Pinnoittamossa on edelleen hyvä työllisyys. Se pystyi 28794: kehittämään niin, että pystyttäisiin hyvällä palvelutasolla, toimittamaan lähes kaikki autovarikoiden tekemät tilauk- 28795: kilpailukykyisin hinnoin ja kannattavasti palvelemaan niin set lokakuun alkuun mennessä, jolloin kysyntä on kaik- 28796: posti- ja telelaitoksen kuin muidenkin virastojen yksiköitä. kein suurin. Pinnoitettujen renkaiden määrän vähentymi- 28797: Varusteluosaston työllisyys on ollut tänäkin vuonna nen johtuu myös tuotantorakenteen muutoksesta eli isoja 28798: hyvä. Toimitusaikataulut pitivät melko hyvin paikkansa. renkaita valmistuu aikayksikössä vähemmän kuin pieniä. 28799: Loppuvuodesta tilattiin koeluonteisesti tarjousten perus- Koneet ja laitteet eivät ole esteenä tuotannon lisäämiselle. 28800: teella Jyki Oy:ltä 2 kpl perävaunujen alustoja, joihin sitten Osaston osuus laskutuksesta on 14 OJo. 28801: rakennettiin korit. Tämä johtui perävaunupulasta posti- ja Henkilökunnan määrä oli 31.12.1988 51 henkilöä. 28802: telelaitoksessa. Pyrkimyksenä on ollut korin rakentaminen Kuluneella tilikaudella tulos osoitti alijäämää 444 862,43 28803: ennen auton tuloa seisonta-aikojen lyhentämiseksi. Osas- markkaa. Tämä johtui mm. kiristyneen kilpailutilanteen 28804: ton osuus laskutuksesta on ollut 66 OJo. aiheuttamasta hinnoittelun tiukkenemisesta, palkkakustan- 28805: Moottoriosastolla on yhä edelleen kova työpula. Tämän nusten suuresta noususta, 10,1 OJo, työn tuottavuuden pa- 28806: johdosta on 2-6 asentajaa ollut varusteluosastolla. Moot- rantumatta, moottoriosaston työpulan vuoksi alikatteellis- 28807: toreiden myynti on vähentynyt vuodesta 1986lähes puolet, ten moottoritöiden tekemisestä työllisyyden parantamiseksi 28808: tilannetta on hiukan parantanut lisääntynyt myynti muihin ja varaston korkeista kustannuksista myyntiin verrattuna. 28809: virastoihin. Myyntiä vastaava korjaustuntitarve on laske- 28810: nut samassa suhteessa kuin kappalemäärät. Osaston osuus 28811: laskutuksesta oli 20 OJo. 28812: 28813: 28814: 28815: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1988 28816: 28817: Liikevaihto ............................................................................................. . 15 783 023,28 28818: 28819: Kulut 28820: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 6 878 304,43 28821: Palkat ............................................................................. . 5 440 780,82 28822: Vuokrat ........................................................................... . 943 687,98 28823: Muut kulut ........................................................................ . 2 443 544,90 28824: Varaston muutos ................................................................. . 383 356,87 16 089 675,00 28825: Käyttökate ............................................................................................. . 306 651,72 28826: 28827: Poistot 28828: Koneista ja kalustosta ............................................................................... . 138 210,71 28829: Tilikauden alijäämä ..................................................................................... . 444 862,43 28830: 28831: Valmistuspalkat mk 2 669 678,66 28832: 28833: 28834: 28835: Tase 31.12.1988 28836: 28837: Vastaavaa 28838: Rahoitusomaisuus 28839: Kassa ............................................................................. . 4 333,40 28840: Postisiirtotili ...................................................................... . 194 067,59 28841: Myyntisaamiset ................................................................... . 1 082 771,53 1 281 172,52 28842: 28843: Vaihto-omaisuus 28844: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 1 142 273,92 28845: Muu vaihto-omaisuus ............................................................. . 2 043 858,94 3 186 132,86 28846: 28847: Käyttöomaisuus 28848: Koneet ........................................................................... . 938 388,75 28849: Lisäys ............................................................................. . 27 899,91 28850: Poisto ............................................................................ . 115 521,62 28851: Kalusto ........................................................................... . 101 044,57 28852: Lisäys ............................................................................. . 12 830,00 28853: Poisto ............................................................................ . 22 689,09 941 952,52 28854: 5 409 257,90 28855: 109 28856: 28857: Vastattavaa 28858: Vieras pääoma 28859: Ostovelat ......................................................................... . 981 508,25 28860: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 353 272,82 1 334 781,07 28861: 28862: Oma pääoma 28863: Rahoituspääoma .................................................................. . 3 577 386,74 28864: 941 952,52 28865: ~~ir;~~:,a~~ij~:~~ä~~~. ::: : ::::::::::: : : ::::::: : : ::::: : :::::: :::::::::: :::::::::: : 444 862,43 4 074 476,83 28866: 5 409 257,90 28867: 28868: 28869: 28870: 28871: Tilintarkastuskertomus 28872: Valtioneuvoston määrääminä tilintarkastajina olemme Muutoin olemme suorittaneet tilintarkastuksen hyvän 28873: tarkastaneet posti- ja telehallituksen Keskusautokorjaa- tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. 28874: mon tilit vuodelta 1988. Tarkastuksen perusteella esitäm- Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien määräysten 28875: me seuraavaa. mukaisesti ja se osoittaa alijäämää 444 862,43 markkaa. 28876: Posti- ja telehallituksen talousosaston tarkastusryhmä Keskusautokorjaamon toimintakertomuksessa 1988 on 28877: on tarkastanut tositteet ja tili-ilmoitukset pistokokeellises- mainittu alijäämän pääasiallisimmat syyt. Korostamme 28878: ti. Posti- ja telehallituksen autokeskuksen hallinto on erityisesti palkkakustannusten merkitystä alijäämän syynä. 28879: tarkastanut tiliaineistoa aineellisesti. Olemme 28.1.1988 Puollamme, että tuloslaskelma ja tase oikein laadittuna 28880: tarkastaneet Keskusautokorjaamon kassan ja kirjanpidon vahvistetaan. 28881: tositteet. 28882: 28883: Tampereella 15 päivänä helmikuuta 1989 28884: 28885: 28886: J. Kaasalainen Vesa Palonen 28887: 28888: 28889: 28890: 28891: PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLISUUS- JA LIIKETOIMINTA 28892: 28893: Valtion pukutehdas 28894: 28895: Valtion pukutehtaan 66. toimintavuosi oli liikevaihdon Valmistustoiminta jatkui perinteisillä linjoilla eikä mer- 28896: kasvulla mitattuna varsin hyvä. Liikevaihtoa , kertyi 57,3 kittäviä muutoksia valmistusmäärissä tapahtunut. Tuote- 28897: milj. markkaa kasvun ollessa edellisvuoteen verrattuna kehittelyä on vuoden aikana pyritty tehostamaan mm. 28898: II, 7 OJo. Liikevaihdosta puolustusvoimien ja rajavartiolai- palkkaamalla tuotesuunnitteluun toinen mallimestari. 28899: toksen sekä niiden henkilöstön osuus oli 63,5 %, muiden Ainoa rakennusinvestointi tilikaudella oli vanhan kont- 28900: valtion laitosten osuuden ollessa 16,1 OJo sekä muiden torirakennuksen saneeraus vastaamaan nykyaikaiselle 28901: asiakasryhmien 20,4 OJo. työympäristölle asetettavia vaatimuksia. Bruttoalaltaan 28902: Valtion pukutehtaan palveluksessa oli tilivuoden päätty- 760 m2 :n suuruisen konttorirakennuksen suunnittelu- ja 28903: essä 290 henkilöä, joista valmistustyöntekijöitä 204 henki- saneerauskustannukset olivat 2,5 milj. markkaa. 28904: löä ja kuukausipaikkaisia 86 henkilöä. Kuukausipaikkais- Tuotannon merkittävin laiteinvestointi oli loppuvuodes- 28905: ten henkilöiden määrä lisääntyi vuoden aikana 2:11a henki- ta käyttöönotettu tietokoneohjattu automaattileikkuri, 28906: löllä valmistustyöntekijöiden määrän vähetessä samanai- jonka hankintahinta tietolaitteineen oli 1,1 milj. markkaa. 28907: kaisesti 7:11ä henkilöllä. Konekannan poistoja vastaaviin korvausinvestointeihin 28908: käytettiin tilivuonna 1,7 milj. markkaa. 28909: 110 28910: 28911: Tuloslaskelma 1.1. -31.12.1988 28912: 28913: Myyntituotot ........................................................................................... . 69 032 070,50 28914: 28915: Myynnin oikaisuerät 28916: Alennukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 744,91 28917: Välilliset verot...................................................................... 11 042 739,00 28918: Muut oikaisuerät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _...:5::::2;.:.1_43;.::.:.7.:,5:..:7_ _1:.. :1_7:.. :04:.. .:. .;9:::2::.;1:.. ,. :. : :48 28919: Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 327 149,02 28920: 28921: Muuttuvat kulut 28922: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 711 597,20 28923: Valmistuspalkat.................................................................... 12 192 389,73 28924: Henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 523 611,47 28925: Muut muuttuvat kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 384,16 28926: Varastojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _...;2=-.:09=5...:043~,.:00:.::...._...:4=2:...:7~5:..:1...:0::2::5:!.:,56:::: 28927: Myyntikate.............................................................................................. 14 576 123,46 28928: 28929: Kiinteät kulut 28930: Palkat ............................................................................. . 6 455 375,49 28931: Henkilökulut ...................................................................... . 1 809 639,84 28932: Vuokrat ........................................................................... . 141 286,55 28933: Muut kiinteät kulut ............................................................... . 2 582 906,52 10 989 208,40 28934: Käyttökate ............................................................................................. . 3 586 915,06 28935: 28936: Poistot 28937: Rakennuksista ja rakennelmista.................................................... 246 329,73 28938: Koneista ja kalustosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _.:..1-=904-=c.:.-=3:..:.1::::.5•r.::84:.. :.__ _::2c...1~50:::....:64=5:!.:,5~7 28939: Liikeylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 436 269,49 28940: 28941: Muut tuotot ja kulut 28942: Korkotuotot ...................................................................... . 100,00 28943: Muut tuotot ...................................................................... . 641 401,92 28944: Muut kulut ........................................................................ . 628 566,99 12 934,93 28945: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 1 449 204,42 28946: 28947: 28948: Tase 31.12.1988 28949: Vastaavaa 28950: Rahoitusomaisuus 28951: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 1 825 762,66 28952: Myyntisaamiset ................................................................... . 11 341 593,35 28953: Siirtosaamiset .................................................................... . 172 097,90 13 339 453,91 28954: 28955: Vaihto-omaisuus 28956: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 6 844 453,25 28957: Valmisteet ........................................................................ . 6 423 476,75 28958: Keskeneräiset työt ................................................................ . 1 536 190,00 14 804 120,00 28959: 28960: Käyttöomaisuuus 28961: Maa-alue ......................................................................... . 43 500,00 28962: Rakennukset ja rakennelmat ...................................................... . 7 527 004,74 28963: Koneet ja kalusto ................................................................. . 4 970 156,64 28964: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 11 100,00 12 551 761,38 28965: 40 695 335,29 28966: Vastattavaa 28967: Vieras pääoma 28968: Lyhytaikainen 28969: Ostovelat ......................................................................... . 737 356,60 28970: Siirtovelat ........................................................................ . 951 305,56 28971: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 2 176 746,35 3 865 408,51 28972: 28973: Oma pääoma 28974: Rahoituspääoma .................................................................. . 22 828 960,98 28975: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 12 551 761,38 28976: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 1 449 204,42 36 829 926,78 28977: 40 695 335,29 28978: 111 28979: 28980: Tilintarkastuskertomus 28981: Valtioneuvoston valittua meidät Valtion pukutehtaan kastuksissa olemme todenneet omaisuusmäärien olleen yh- 28982: tilintarkastajiksi vuodeksi 1988 olemme suorittaneet tämän täpitävät kirjanpidon kanssa. 28983: tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa. Omaisuustaseessa esitetyt erät olemme todenneet oikein 28984: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan kirjanpi- arvostetuiksi voimassa olevien määräysten mukaisesti. 28985: toa ja hallintoa sekä seuranneet tehtaan tuotanto- ja Käyttöomaisuudesta suoritetut poistot on tehty valtiova- 28986: myyntitoimintaa. Olemme lukeneet johtokunnan kokous- rainministeriön määräämien perusteiden mukaisesti. 28987: ten pöytäkirjat ja tehtaan toimintakertomuksen. Tilisaatavat ja tilivelat on tilinpäätöksessä otettu huo- 28988: Vuoden 1988 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen mioon oikeamääräisinä. Saatavien perintää on hoidettu 28989: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti. Kirjanpidon asianmukaisesti. 28990: viennit perustuvat asianmukaisiin ja hyväksyttäviin tosit- Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta ja sen 28991: teisiin. osoittama ylijäämä on l 449 204,42 markkaa. 28992: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on asianmu- Edellä esitetyn perusteella ja kun tehtaan toimintaa on 28993: kaisesti suoritettu ja että postisiirtotilin saldo 31.12.1988 käsityksemme mukaan johdettu ja hoidettu huolella ja 28994: on ollut Postipankin antaman tiliotteen mukainen. asiantuntemuksella ehdotamme, että Valtion pukutehtaan 28995: Varastojen ja muun omaisuuden pistokokeellisissa tar- tilinpäätös vuodelta 1988 vahvistetaan. 28996: 28997: Hämeenlinnassa tammikuun 27 päivänä 1989 28998: 28999: 29000: Ilmari Puukko Markku Leikoski 29001: 29002: 29003: 29004: 29005: Vammaskosken tehdas 29006: Vuosi 1988 oli tehtaan 46. toimintavuosi. Taloudellinen milj. markkaa eli 8,6 % liikevaihdosta. Puolustusministe- 29007: kehitys vuoden aikana on ollut tyydyttävä. Liikevaihto riön asettama tavoite oli 6,0 %. 29008: kasvoi 4,2 Olo edellisvuoteen nähden. Myönteisen taloudel- Tilikauden ylijäämä oli 14,4 milj. markkaa. Varausten 29009: lisen kehityksen lisäksi kuluneelle vuodelle oli oleellista muutoksista puhdistettu tulos oli 5,4 milj. markkaa. Puo- 29010: liikelaitosuudistukseen valmiuksia luovan tuottavuuspro- lustusministeriön asettama tavoite oli 2,0 milj. markkaa, 29011: jektin käynnistäminen sekä merkittävät ammusyksikön joka näinollen ylitettiin. 29012: investoinnit. Valmiuspuristamoon investoitiin koneita ja laitteita 1,4 29013: Puolustusvoimien töiden pääosan muodostivat ammus- milj. markkaa. Kevyen ammuspuristamon saneeraukseen 29014: kuorten ja komponenttien puristus- ja koneistustyöt. Am- käytettiin 4,2 milj. markkaa. Ammusmaalaamaprojekti 29015: musyksikön liikevaihto oli 42,7 milj. markkaa (edellisenä saatettiin loppuun 3,7 milj. markan investoinneilla. Muun 29016: vuonna 37,7 milj. markkaa). tehtaan koneiden ja laitteiden uusintaan käytettiin 3, l 29017: Aseyksikön työt käsittivät raskaiden tykkien moderni- milj. markkaa. Kone- ja laiteinvestoinnit olivat yhteensä 29018: sointia, panssarivaunujen perushuoltoa ja moottoreiden 12,7 milj. markkaa, josta ammuslaboratorio-osaston osuus 29019: korjausta. Tuoteryhmän liikevaihto oli 7,6 milj. markkaa oli 9,6 milj. markkaa. Rakennusinvestoinnit olivat yhteen- 29020: (9,8 milj. markkaa). Muiden tilaustöiden, lähinnä erilais- sä 0,7 milj. markkaa ja koneiden osuus 12,0 milj. mark- 29021: ten teräsrakenteiden, liikevaihto oli 7,6 milj. markkaa (8,1 kaa. 29022: milj. markkaa). Henkilöstön määrä vuoden alun lukemasta 340 laski 333 29023: Tiehöyliä Iaskutettiin TVH:IIe, kunnille ja yksityisille henkeen vuoden lopussa sisältäen myös määräaikaiset. 29024: urakaitsijoille yhteensä 42 kpl. Kaivureita laskutettiin yh- Henkilöstön määrä oli keskimäärin 337 henkeä vuoden 29025: teensä 55 kpl. Viennin osuus, 3 % liikevaihdosta (7 %), ei aikana. Maksettujen palkkojen määrä oli yhteensä 31,3 29026: ollut merkittävä. Osuus koostui tiehöylistä ja hitsatuista milj. markkaa. 29027: rakenteista. Maarakennuskoneiden, lisävarusteiden ja va- Tehtaan johtokunnan puheenjohtajana toimi 17.11.1988 29028: raosien liikevaihto oli yhteensä 40,8 milj. markkaa (39,1 asti suunnittelupäällikkö Reino Hjerppe. Hänen tilalleen 29029: milj. markkaa). valtioneuvosto nimitti 17.11.1988 alkaen toimitusjohtaja 29030: Tehtaan liikevaihto kohosi 98,7 milj. markkaan, jossa Jorma Elorannan. Muina johtokunnan jäseninä jatkoivat 29031: oli kasvua 4,2 Olo edellisestä vuodesta. Valtion tulo- ja varapuheenjohtajana kenraalimajuri Raimo Penttinen, 29032: menoarviossa asetettu tavoite 95,0 milj. mk ylittyi. Puolus- kunnallisneuvos Saimi Ääri, eversti Asko SivuJa ja hallitus- 29033: tusvoimien osuus liikevaihdosta oli 54 % (47 %) ja valtion neuvos Pentti Heikkilä, joka myös toimi johtokunnan 29034: osuus yhteensä 72% (70 %). Käyttökatetta kertyi 17,5 sihteerinä. Toimitusjohtaja Eino Petäjäniemi nimitettiin 29035: milj. markkaa. Suurimpana syynä käyttökatteen suuruu- l.l.l989 alkaen Saimi Äärin tilalle. 29036: teen oli kuitenkin varastovarauksen osittainen purkautumi- Tehtaan toimitusjohtajana toimi insinööri, ekonomi 29037: nen. Varausten muutoksista puhdistettu käyttökate oli 8,5 Markku Murto. 29038: 112 29039: 29040: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1988 29041: 29042: Myyntituotot ..... ·...................................................................................... . 117 649 264,54 29043: 29044: Myynnin oikaisuerät 29045: Alennukset ....................................................................... . 477 059,01 29046: Välilliset verot ..................................................................... . 18 403 498,00 29047: Muut oikaisuerät .................................................................. . 38 144,49 -18 918 701,50 29048: Liikevaihto ............................................................................................. . 98 730 563,04 29049: 29050: 29051: Kulut 29052: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 654 241,98 29053: Valmistuspalkat.................................................................... 12152191,75 29054: Muut palkat........................................................................ 19 176 471,37 29055: Muut henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 162 794,36 29056: Vuokrat............................................................................ 157 683,10 29057: Muut kulut......................................................................... 7 667 271,47 29058: Valmistus omaan käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 733 408,50 29059: Varastojen muutos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ----=3.::.0..=2:.:.7.:::5~,0:..:.7__-_,8:..:1...:2:::06:::..:9::.:7...:0:..<.,46~ 29060: Käyttökate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 523 592,58 29061: 29062: Poistot 29063: Rakennuksista ja rakennelmista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 880 079,56 29064: Koneista ja kalustosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 028 041,64 29065: Aineettomista oikeuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _:::.9. .;4:..:.7.:::5c.,2:..:1__ -_::3:..:9::..:1:..:.7...;596=:..cA::...:.1 29066: Liikeylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 605 996,17 29067: 29068: Muut tuotot ja kulut 29069: Korkotuotot ....................................................................... . 127 265,19 29070: Muut tuotot ...................................................................... . 950 328,38 29071: Muut kulut ........................................................................ . 309 029,17 + 768 564,40 29072: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 14 374 560,57 29073: 29074: 29075: 29076: 29077: Tase 31.12.1988 29078: 29079: Vastaavaa 29080: Rahoitusomaisuus 29081: Rahat ja pankkisaamiset ........................................................... . 1258991,57 29082: Myyntisaamiset .................................................................... . 17 160 425,15 18 419 416.72 29083: 29084: Vaihto-omaisuus 29085: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 4 196 060,34 29086: Valmisteet ........................................................................ . 7 650 358,95 11 846 419,29 29087: 29088: Käyttöomaisuus 29089: Maa-alueet ....................................................................... . 35 000,00 29090: Rakennukset ja rakennelmat ...................................................... . 13 102 615,60 29091: Koneet ja kalusto ................................................................. . 7 290 515,06 29092: Osakkeet ja osuudet .............................................•................. 15 800,00 29093: Aineettomat oikeudet ............................................................. . 33 950,45 20 477 881 '11 29094: 50 743 717,12 29095: 113 29096: 29097: Vastattavaa 29098: 29099: Vieras pääoma 29100: Lyhytaikainen 29101: Ostovelat ......................................................................... . 2 892 823,56 29102: Siirtovelat ........................................................................ . 4 700 303,39 29103: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 2 461 710,49 10 054 837,44 29104: 29105: Oma pääoma 29106: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 20 477 881' 11 29107: Rahoituspääoma .................................................................. . 5 836 438,00 29108: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 14 374 560,57 40 688 879,68 29109: 50 743 717,12 29110: 29111: 29112: 29113: 29114: Tilintarkastuskertomus 29115: Valtioneuvoston valittua meidät tammikuun 7 päivänä Poistot tehtaan liiketoiminnassa käytössä olevasta käyt- 29116: 1988 tekemällään päätöksellä Vammaskosken tehtaan tilin- töomaisuudesta on tehty tehtaalle hyväksytyn poistosuun- 29117: tarkastajiksi vuodeksi 1988 olemme suorittaneet tämän nitelman mukaisesti. · 29118: tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa. Tehtaan toimintakertomuksesta ilmenevät valmiuspuris- 29119: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallin- tamon kone- ja laitehankintakustannukset eivät maanpuo- 29120: toa, hoitoa ja kirjanpitoa. Lisäksi olemme lukeneet johto- lustusinvestointina sisälly taseen käyttöomaisuuteen. 29121: kunnan kokousten pöytäkirjat ja tehtaan toiminnasta laa- Tilisaatavat ja tilivelat on merkitty tileihin myynti- ja 29122: ditun vuosikertomuksen. ostoreskontran mukaisina. Saatavien perintää on hoidettu 29123: Tilinavaus on oikein suoritettu edellisen vuoden tilinpää- asianmukaisesti. 29124: tökseen perustuen. Kirjanpidon viennit perustuvat asian- Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 14 374 560,57 markkaa ja 29125: mukaisiin ja hyväksyttäviin tositteisiin. on oikein johdettu kirjanpidosta. 29126: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suoritettu Edellä olevaan viitaten ja kun tehdasta saamamme 29127: puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön mukai- käsityksen mukaan on hoidettu huolellisesti ja asiantunte- 29128: sesti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1988 ollut muksella, ehdotamme, että Vammaskosken tehtaan tilin- 29129: siirtokonttorin tiliotteen mukainen. Pistokokeellisissa va- päätös vuodelta 1988 vahvistettaisiin. 29130: rastojen tarkastuksissa olemme todenneet omaisuusmaa- 29131: rien olleen yhtäpitävät varastokirjanpidon kanssa. 29132: 29133: Vammalassa 25 päivänä tammikuuta 1989 29134: 29135: 29136: Eero Hjorth Raimo Ahola 29137: 29138: 29139: 29140: 29141: Lapuan patruunatehdas 29142: 29143: Vuosi 1988 oli tehtaan 65. toimintavuosi. Tehtaan vero- löä. Vuoden 1988 aikana investoitiin koneisiin ja laitteisiin 29144: ton laskutus oli 101,5 milj. markkaa, jossa oli lisäystä yhteensä 3,9 milj. markkaa ja rakennuksiin 0,23 milj. 29145: edelliseen vuoteen 2,5 milj. markkaa. Valtion osuus lasku- markkaa. 29146: tuksesta oli 58,5 O!o (v. 1987 56,7 % ), kotimaan siviili- Tehtaan tulos oli edellisvuoden tasolla. Ylijäämä täysien 29147: myynnin osuus 26% (22,7 %) ja viennin osuus 15,5 % poistojen jälkeen oli 0,96 milj. markkaa. 29148: (20,6 %). Tehtaan johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana toimi- 29149: Laskutuksesta 79 % (78 %) koostui patruunoista ja tusjohtaja Carl G. Nordman, varapuheenjohtajana piiri- 29150: niiden osista. Ketjujen osuus oli 13 % (12 %) sekä pohja- toimitsija Juhani Raudasoja sekä jäseninä kenraalimajuri 29151: nallien, sytyttimien, erilaisten pintakäsittely- ja koneistus- Hans Christensen, insinöörikenraalimajuri Raimo Issakai- 29152: töiden sekä romun osuus noin 8 % (10 %) kokonaislasku- nen 1. 7. lukien, hallitusneuvos Ilpo Kauhanen ja kenraali- 29153: tuksesta. majuri Pentti Kolehmainen 30.6. saakka. 29154: Tilauskanta oli vuoden lopussa 90,4 milj. markkaa. Toimitusjohtajana oli Dl Markku Nöyränen. 29155: Tehtaan palveluksessa oli vuoden lopussa 453 (486) henki- 29156: 29157: 15 390965M 29158: 114 29159: 29160: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1988 29161: 29162: Myyntituotot ........................................................................................... . 117 835 803,53 29163: 29164: Myynnin oikaisuerät 29165: Alennukset ....................................................................... . 589 711,42 29166: Luottotappiot ..................................................................... . 253 616,24 29167: Välilliset verot ..................................................................... . 16 372 882,00 29168: Muut oikaisuerät .................................................................. . 1 290 287,66 18 506 497,32 29169: Liikevaihto ............................................................................................. . 99 329 306,21 29170: 29171: Kulut 29172: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 436 801,04 29173: Valmistuspalkat.................................................................... 16 975 678,53 29174: Muut palkat........................................................................ 20 934 411,62 29175: Muut henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 012 634,49 29176: Vuokrat............................................................................ 13 935,52 29177: Muut varsinaiset kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 067 521,58 29178: Valmistus omaan käyttöön.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 736 350,44 29179: Varastojen muutos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ __::.6...:349:....:.=....:69=0"-',09=-=-_...:8:::9c..:3::.:54:..:....:94:....:.:2:.<:,2=5 29180: Käyttökate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 974 363,96 29181: 29182: Poistot 29183: Rakennuksista ja rakennelmista ................................................... . 1 518 541,00 29184: Koneista ja kalustosta ............................................................. . 7 881 294,70 29185: Aineettarnasta käyttöomaisuudesta ............................................... . 41 362,00 9 441 197,70 29186: Liikeylijäämä ........................................................................................... . 533 166,26 29187: 29188: Muut tuotot ja kulut 29189: Korkotuotot ...................................................................... . 23 236,58 29190: Muut tuotot ...................................................................... . 573 525,85 29191: Muut kulut ........................................................................ . 168 008,73 + 428 753,70 29192: 961 919,96 29193: Korkokulut ............................................................................................. . 2 539,97 29194: Välittömät verot ........................................................................................ . 1 340,95 29195: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 958 039,04 29196: 29197: 29198: 29199: 29200: Ta:;e 31.12.1988 29201: 29202: Vastaavaa 29203: Rahoitusomaisuus 29204: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 8 383 994,00 29205: Myyntisaamiset ................................................................... . 20 316 919,75 29206: Ennakkomaksut ................................................................... . 367 218,51 29207: Siirtosaamiset .................................................................... . 556 854,47 29 624 986,73 29208: 29209: Vaihto-omaisuus 29210: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 9 064 892,03 29211: Valmisteet ........................................................................ . 28 106 690,02 37 171 582,05 29212: 29213: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 29214: Maa-alueet ....................................................................... . 644 545,00 29215: Rakennukset ...................................................................... . 24 9n 198,00 29216: Koneet ja kalusto ................................................................. . 18 389 689,00 29217: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 1 156 671,00 29218: Aineettomat oikeudet ............................................................. . 96 513,00 45 264 616,00 29219: 112 061 184,78 29220: 115 29221: 29222: Vastattavaa 29223: Vieras pääoma 29224: Lyhytaikainen 29225: Ostovelat ......................................................................... . 4 199 545,32 29226: Ennakkomaksut ................................................................... . 95 637,98 29227: Siirtovelat ........................................................................ . 5 052 678,41 9 347 861,71 29228: 29229: Oma pääoma 29230: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 45 264 616,00 29231: Rahoituspääoma .................................................................. . 56 490 668,03 29232: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 958 039,04 102 713 323,07 29233: 112 061 184,78 29234: 29235: 29236: 29237: 29238: Tilintarkastuskertomus 29239: Valtioneuvoston määrättyä 7.1.1988 meidät Lapuan pat- puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön mukai- 29240: ruunatehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1988 olemme suo- sesti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1988 ollut 29241: rittaneet tämän tehtävän ja esitämme tarkastuksen tulokse- Postipankin tiliotteen mukainen. Taseen mukainen vaihto- 29242: na seuraavaa. omaisuuden määrä on yhtäpitävä varastokirjanpidon kans- 29243: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallin- sa. 29244: toa ja kirjanpitoa. Lisäksi olemme perehtyneet tehtaan Poistot käyttöomaisuudesta on tehty voimassaolevien 29245: toimintakertomukseen. ohjeiden mukaisesti. Myyntisaamiset ja ostovelat on mer- 29246: Vuoden 1988 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen kitty kirjanpitoon myynti- ja ostoreskontran mukaisina. 29247: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Kirjanpidon Tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 958 039,04 mark- 29248: viennit ovat perustuneet asianmukaisiin ja hyväksyttäviin kaa, on oikein johdettu kirjanpidosta. 29249: tositteisiin. Ehdotamme, että Lapuan patruunatehtaan tilinpäätös 29250: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suoritettu vuodelta 1988 vahvistettaisiin. 29251: 29252: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1989 29253: 29254: Pertti Suokas Timo Norbäck 29255: 29256: 29257: 29258: 29259: VALTION MARGARIINITEHDAS 29260: 29261: Kertomusvuoden aikana myytiin maassamme margarii- taaria ja sadon määrä oli arviolta noin 121 miljoonaa 29262: nia yhteensä 35,9 milj. kiloa, jossa oli edelliseen vuoteen kiloa. 29263: verrattuna lisäystä 2,4 OJo. Vähittäiskaupassa myytävien Kotimaisen raaka-aineen käyttö margariinin raaka- 29264: margariinien ja kevytlevitteiden määrä oli 26,5 milj. kiloa, aineena on jatkuvasti lisääntynyt. Sen osuus Valtion mar- 29265: jossa oli lisäystä 3,1 OJo. Suurkuluttajalaatuja myytiin 9,4 gariinitehtaan valmistamien margariinien raaka-aineista oli 29266: milj. kiloa, mikä merkitsi 0,5 OJo lisäystä. kertomusvuonna yli 90 OJo. 29267: Ruokaöljyjä myytiin yhteensä ll,95 milj. litraa, eli Ravintorasvavalmisteiden myynti Suomessa vuosina 29268: 3, 7 OJo enemmän kuin edellisenä vuonna. 1980-1988 oli seuraava: 29269: Kotimaisten öljykasvien viljelyala oli noin 86 000 heh- 29270: 29271: 29272: 29273: Vuosi Margariini Voi Voi-kasviöljyseos Yhteensä 29274: + kevyt + kevyt 29275: milj. kg/ milj. kg/ milj. kg/ milj. kg/ 29276: kg asukas kg asukas kg asukas kg asukas 29277: 29278: 1980 ......................... 37,2 7,8 54,0 11,3 2,8 0,6 94,0 19,7 29279: 1985 ......................... 34,7 7,1 52,5 10,7 8,2 1,7 95,4 19,5 29280: 1986 ......................... 35,2 7,2 43,4 8,8 8,5 1,7 87,1 17,7 29281: 1987 ......................... 35,1 7,2 40,5 8,2 10,8 2,2 86,5 17,6 29282: 1988 ......................... 35,9 7,3 33,9 6,9 10,3 2,1 80,1 16,3 29283: 116 29284: 29285: Valtion margariinitehtaan myynnin ja liikevaihdon kehitys: kelmasta ja taseesta. Liikekirjanpidon tilinpäätös osoittaa 29286: 215 728,78 markan ylijäämää. Muun muassa eläkekustan- 29287: nusten erilaisesta laskentaperusteesta, valmistevarastosta, 29288: Vuosi Myynti Liikevaihto raaka-ainevaraston arvostuksesta sekä poistoista johtuen 29289: 1 000 kg milj. mk se poikkeaa hallinnollisen kirjanpidon tuloksesta, joka 29290: 1980ooooooooooooooooooooo00 2 486 19,0 osoittaa 89 326,05 markan käyttötalouden rahoituskatetta. 29291: 1985ooooooooOOOooOOOOooOOOO 3 04811 32,5 Poistot on tehty valtiovarainministeriön 2.5. 1983 hyväksy- 29292: 1986ooooooooooooooooooooooo 2 586 28,7 män poistosuunnitelman mukaan. Eläkekustannukseksi on 29293: 1987 ...... 0 0 0 0 0 0 0 0 ••••••••• 2 237 24,3 laskettu liikekirjanpidossa 25 f1/o palkoista, eli 607 368 mk. 29294: 1988 00 00 0 0 00 00 00 00 29295: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 021 21,4 Tehtaan johtokuntaan ovat kertomusvuoden aikana 29296: kuuluneet puheenjohtajana hallitusneuvos Pauli Nummela 29297: ll Sisältää 200 000 kg vientimargariinia. ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Iiro Viinanen sekä 29298: jäseninä vs. toimistopäällikkö Pertti Kohi, puolustusasiain- 29299: Tehtaan tuotanto-ohjelmassa ovat kertomusvuoden ai- neuvos Erkki Rantanen ja neuvotteleva virkamies Matti 29300: kana olleet Sole- ja Herkku-margariini sekä Sole-soija-, Hannula 31.3. 1988 saakka sekä neuvotteleva virkamies 29301: -rypsi- ja -auringonkukkaöljy vähittäismyyntipakkauksissa Antero Tuominen 1.4. 1988 alkaen. 29302: sekä erilaiset leipomoiden ja suurtalouksien käyttöön tar- Toimitusjohtajana on ollut Risto Majala ja muina johto- 29303: koitetut margariinit ja rasvat sekä kasviöljyt suurkuluttaja- ryhmän jäseninä tuotantopäällikkö Paavo Taivainen sekä 29304: pakkauksissa. talouspäällikkö Taisto Heikkinen, joka on toiminut myös 29305: Toiminnan tulos vuodelta 1988 selviää oheisesta tuloslas- johtokunnan sihteerinä. 29306: 29307: 29308: 29309: 29310: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1988 29311: 29312: Myyntituotot ........................................................................................... . 26 759 490,11 29313: Myynnin oikaisuerät 29314: Alennukset ....................................................................... . 1 267 840,86 29315: Luottotappiot ..................................................................... . 693,50 29316: Välilliset verot ..................................................................... . 4 054 527,00 - 5 323 061,36 29317: Liikevaihto ............................................................................................. . 21 436 428,75 29318: 29319: Kulut 29320: Aineet ja tarvikkeet 00 .......... 00 00 00 .... 00 ..... 00 00 00 .... 00 00 .... 00 00 00 00 .... 00 00. 15 270 779,55 29321: Palkat.............................................................................. 2 428 592,96 29322: Vuokrat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 664,89 29323: Muut kulut......................................................................... 2 740 827,05 29324: Varastojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---'4""24-'-n_7"",'-1""'8----"2""0-'946:....;,o....;64:;,..;.,;1"-,63= 29325: Käyttökate ....... 00 00 00 00 00 00 00 ...... 00 ..... 00 00 ... 00 00 00 ... 00 00 00 ... 00 00 00 00 .... 00 00 ... 00 .......... 00 00 489 787,12 29326: 29327: Poistot 29328: Rakennuksista .................................................................... . 19 177,14 29329: Koneista ja kalustosta ............................................................. . 294 996,40 -314 173,54 29330: Liikeylijäämä ........................................................................................... . 175 613,58 29331: 29332: Muut tuotot ja kulut 29333: Korkotuotot ...................................................................... . 4251,10 29334: Muut tuotot ...................................................................... . 92 753,20 +97 004,30 29335: 272 617,88 29336: Välittömät verot ........................................................................................ . -56 889,10 29337: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 215 728,78 29338: 29339: Valmistuspalkat mk 445 578,21 29340: 117 29341: 29342: Tase 31.12.1988 29343: 29344: Vastaavaa 29345: Rahoitusomaisuus 29346: Rahat ............................................................................. . 3 350,85 29347: Myyntisaamiset ................................................................... . 5 638 293,65 29348: Muut rahoitusvarat ............................................................... . 790 660,00 6 432 304,50 29349: 29350: Vaihto-omaisuus 29351: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 715 862,57 29352: Valmisteet ........................................................................ . 647 018,25 1 362 880,82 29353: 29354: Käyttöomaisuus 29355: Rakennukset ...................................................................... . 496 714,64 29356: Koneet ja kalusto ................................................................. . 1 375 858,22 29357: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 2 250,00 1 874 822,86 29358: 9 670 008,18 29359: 29360: 29361: Vastattavaa 29362: Vieras pääoma 29363: Lyhytaikainen 29364: Ostovelat ......................................................................... . 2 033 582,67 29365: Siirtovelat ........................................................................ . 558 895,94 29366: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 76 975,97 2 669 454,58 29367: 29368: Oma pääoma 29369: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 1 874 822,86 29370: Rahoituspääoma .................................................................. . 4 910 001,96 29371: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 215 728,78 7 000 553,60 29372: 9 670 008,18 29373: 29374: 29375: 29376: 29377: Tilintarkastuskertomus 29378: Valtioneuvoston määrättyä meidät 10.12.1987 Valtion antanut johtokunnalle toimittamastaan tarkastuksesta 29379: margariinitehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1988 esitäm- 16.2.1989 päivätyn kertomuksen, johon olemme perehty- 29380: me tehtävän suoritettuamme seuraavaa. neet. 29381: Tarkastus on toimitettu hyvän tilintarkastustavan mu- Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 215 728,78 markkaa. Ti- 29382: kaisessa laajuudessa. Olemme perehtyneet tehtaan toimin- linpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten ja hal- 29383: taan ja tilaan vuosikertomuksen, muun asiakirja-aineiston linnollisten määräysten mukaisesti ja on oikein johdettu 29384: sekä tehtaan toimihenkilöiltä suullisesti saatujen selvitysten kirjanpidosta. 29385: avulla. Valtion margariinitehtaan johtokunnan valitsema Edellä sanotun perusteella ehdotamme, että Valtion 29386: valvontatilintarkastaja ekonomi HTM Mikko PlosiJa on margariinitehtaan tilinpäätös vuodelta 1988 vahvistetaan. 29387: 29388: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1989 29389: 29390: 29391: Aarne Hynönen Olli Rekola Jouko Siren 29392: 118 29393: 29394: LIITE 20 29395: 29396: 29397: 29398: 29399: SELOSTUS VIENTITAKUULAITOKSEN TOIMINNASTA VUONNA 1988 29400: 29401: Vientitakuulaitoksen toiminta perustuu vientitakuulakiin laiset yritykset joutuvat järjestämään turvatakseen pit- 29402: (479/62), lakiin valtion takuista perusraaka-ainehuollon käaikaisin sopimuksin perusraaka-aineiden tuonnin. 29403: turvaamiseksi (651185) sekä vientitakuuasetukseen (481/ 29404: 62). Vientitakuulaitoksen kokonaisvastuu L-, D-, I-, R-, F-, 29405: B- ja M-takuiden eli varsinaisen vientitoiminnan osalta oli 29406: Vientitakuulaitos edistää vientiä myöntämällä 29407: vuoden päättyessä yhteensä 25 374 milj. markkaa. Voimas- 29408: - L-takuita, jotka turvaavat viejää ulkomaisesta ostajas- sa olevien takuiden osuus oli 12 768 milj. markkaa ja 29409: ta ja ostajamaasta johtuvilta luottotappioilta laitosta sitovien takuutarjousten osuus 12 606 milj. mark- 29410: D-takuita, jotka turvaavat remburssin vahvistavaa kaa. Kirjanpidollinen kokonaisvastuu oli 18 222 milj. 29411: pankkia poliittisluonteisiin riskeihin liittyviltä tappioil- markkaa. 29412: ta Korvauksia maksettiin L-, D-, R-, F- ja B-takuiden 29413: !-takuita, jotka turvaavat sijoittajaa kehitysmaihin osalta vuonna 1988 yhteensä 207 milj. markkaa ja kor- 29414: suuntautuvien investointien yhteydessä syntyviltä, po- vauksia perittiin takaisin 230 milj. markkaa. Laitoksen 29415: liittisluonteisiin riskeihin liittyviltä tappioilta hallintomenot olivat 17,1 milj. markkaa. 29416: - R-takuita, jotka ovat vakuuksia Iuotonautajan viejälle Kun Vientitakuulaitoksen varsinaisen takuutoiminnan 29417: myöntämän luoton takaisinmaksun turvaamiseksi takuumaksutulot olivat kaikkiaan 74,1 milj. markkaa, 29418: - F-takuita, jotka ovat vakuuksia Iuotonautajan ostajalle muodostui ylijäämäksi 80 milj. markkaa. 29419: tai ostajan pankille myöntämän tuoton takaisinmaksun Vientitakuulain 2 §:n 7. kohdan nojalla myönnettävien 29420: turvaamiseksi ns. K-takuiden perusteella kertomusvuonna ei korvauksia 29421: - B-takuita, jotka ovat ulkomaisen tilaajan hyväksi an- maksettu. Takuumaksuja palautettiin 0,8 milj. markkaa, 29422: nettaviin vakuuksiin liittyviä vastavakuuksia vakuuden- joten alijäämäksi jäi 0,8 milj. markkaa. 29423: antajalle sekä riskivakuutuksia viejälle Koko laitoksen toiminnan ylijäämä oli vuonna 1988 79,2 29424: - K-takuita, jotka turvaavat viejää kotimaisen kustan- milj. markkaa. 29425: nustason odottamattoman nopean nousun aiheuttamit- Valtion tulo- ja menoarviosta ei siirretty varoja vientita- 29426: ta tappioilta kuurahastoon vuonna 1988. Rahaston omat varat olivat 29427: - M-takuita, jotka ovat vakuuksia luotoille, joita suoma- vuoden 1988 päättyessä 251,9 milj. markkaa. 29428: 119 29429: 29430: Vientitakuurahasto 29431: 29432: 29433: 29434: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1988 29435: Tuotot 29436: Takuumaksut ..................................................................... . 73 310 825,86 29437: Takaisin perityt takuukorvaukset .................................................. . 229 955 363,13 303 266 188,99 29438: 29439: Kulut 29440: Palkat ja palkkiot .................................................................. . 10 203 146,00 29441: Huoneistokulut ................................................................... . 1 618 213,81 29442: Matkat ............................................................................ . 625 759,38 29443: Muut kulut ........................................................................ . 4 697 115,08 29444: 11 29445: Takuukorvaukset ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 206 968 013,13 224 112 247,40 29446: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 79 153 941,59 29447: 11 Suoritetuista L- ja F-takuukorvauksista mk 62 791 063,42 liittyi Egyptin, Filippiinien, Puolan ja Tansanian velkojen 29448: takaisinmaksun lykkääntymiseen. Vientitakuulaitoksen osuus velkojen vakauttamisen kohteena olevista saatavista oli 29449: 31.12.1988 677 milj. markkaa. 29450: 29451: 29452: 29453: Tase 31.12.1988 29454: Vastaavaa 29455: Sijoittamattomat varat ................................................................................. . 274 097 438,93 29456: Annetut etukäteisvarat ................................................................................. . 1 000,00 29457: Arvopaperit ....... ,..................................................................................... . 34 050,00 29458: 274 132 488,93 29459: 29460: Vastattavaa 29461: Ennakonpidätykset .................................................................. . 267 685,00 29462: Sosiaaliturvamaksut ................................................................. . 52 161,93 29463: Menorästit .......................................................................... . 21 867 336,62 22 187 183,55 29464: 29465: Pääoma 1.1.1988 .................................................................... . 172 791 363,79 29466: Tilikauden ylijäämä .................................................................. . 79 153 941,59 251 945 305,38 29467: 274 132 488,93 29468: 29469: Takuulaitoksen vastuu muista kuin vientitakuulain 2 §:n 7. kohdassa tarkoitetuista takuista oli 31.12.1988 29470: voimassa olevien takuiden osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 768 041 000,00 29471: - sitovien tarjousten osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 606 389 000,00 29472: 25 374 430 000,00 29473: 29474: Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu ........................................ . 18 222 072 000,00 29475: 29476: 29477: 29478: 29479: Tilintarkastuskertomus 29480: Olemme tarkastaneet Vientitakuulaitoksen tilinpäätök- ja K-takuiden osalta alijäämää 758 503,30 markkaa, on 29481: sen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilivuodelta 1988 hyvän laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti. 29482: tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista tarkastamal- 29483: Tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää L-, D-, 1-, R-, F-, tamme tilikaudelta. 29484: B- ja M-takuiden osalta yhteensä 79 912 444,89 markkaa 29485: 29486: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989 29487: 29488: Reino Jyrkilä Ari Martonen 29489: 29490: Pertti Kukkonen Erkki Rekola 29491: 29492: Jukka Ku/onpalo Mauno Sihto 29493: KHT 29494: Jussi Linnamo 29495: VALTION TILINPÄÄTÖS 29496: LIITTEINEEN 29497: VUODELTA 29498: 29499: 29500: 1988 29501: 29502: 29503: STATSBOKSLUTET JÄMTE 29504: BILAGOR 29505: FÖ R AR 29506: 29507: 29508: 1988 29509: 29510: 29511: 29512: 29513: VALTIOKONTTORI 29514: ISSN 0356-2727 29515: 29516: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus 29517: SISÄLLYS - INNEHALL 29518: 29519: Sivu 29520: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1988 - Sammandrag av 29521: bokslutet av statens budgethushållning för år 1988.......................................... 5 29522: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta - Sammandrag av statsförslagets 29523: förverkligande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 29524: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta - Sammandrag av den administrativa balansen . . . 7 29525: Valtion tilinpäätös - Statsbokslutet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 29526: Tulo- ja menoarvion toteutuminen - Statsförslagets förverkligande.................... 11 29527: Hallinnollinen tase - Administrativ balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 29528: Tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet - 29529: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 29530: Liitteet - Bilagor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 29531: Selostus tulorästeistä - Relation angående inkomstrester.............................. 197 29532: Selostus menorästeistä - Relation angående utgiftsrester . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 29533: Selostus siirretyistä määrärahoista - Relation angående reserverade anslag............ 219 29534: Liikeyritysten tuloslaskelmat ja taseet - Affärsföretagens resultat- och balansräkningar 279 29535: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta - Utredning 29536: (iver utgivna lån och annan inkomstbringande egendom . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 29537: Selvitys valtion velasta - Utredning över statsskulden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 29538: Luettelo valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Förteckning över statens garanti- 29539: och andra förbindelser. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 29540: 29541: 29542: 29543: 29544: 1 491390U 29545: YHDISTELMÄ VALTION BUDJETTI- 29546: TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ 29547: VUODELTA 29548: 1988 29549: 29550: 29551: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV 29552: STATENS BUDGETHUSHÅLLNING 29553: FÖR AR 29554: 1988 29555: 6 29556: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta vuodelta 1988 29557: Sammandrag av statsförslagets förverkligande för år 1988 29558: 29559: 29560: 29561: 29562: Yhdistelmä - Sammandrag 29563: Tulo- ja meno- 29564: arvion mukaan Tilinpäätöksen 29565: Enligt stats- mukaan 29566: förslaget Enligt bokslutet 29567: Tulot- lnkomster .................................................................. . 118 567 854 939 119 551 055 437,68 29568: Menot - Utgifter ................................................................... . 118 567 308 939 117 275 130 914,89 29569: Ylijäämä - Överskott 546 000 2 275 924 522,79 29570: 29571: 29572: 29573: Tulot - lnkomster 29574: Os. - Avd. 29575: 11 Verot ja veronluontaiset tulot - Skatter och inkomster av skattenatur .. 100 472 900 ()()() 101 886 973 005,82 29576: 12 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur .......................... . 9 201 241 939 9 496 304 187,82 29577: 13 Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalaitosten voitosta - 29578: Ränte- och dividendinkomster samt andel i statens penninginrättnin- 29579: gars vinst ............................................................... . 2 591 500 ()()() 2 622 394 283,32 29580: 14 Valtion liikeyritykset - Statens affärsföretag ........................... . 2 331182 ()()() 2 508 975 726,10 29581: 15 Lainat- Lån ........................................................... . 3 971 031 ()()() 3 036 408 234,62 29582: Tulot yhteensä - Summa inkomster 118 567 854 939 119 551 055 437,68 29583: 29584: 29585: 29586: Menot - Utgifter 29587: Pl. - Ht. 29588: 21 Tasavallan Presidentti - Republikens President ........................ . 14 296 800 13 557 610,20 29589: 22 Eduskunta - Riksdagen ................................................ . 169 697 ()()() 171 266 047' 16 29590: 23 Valtioneuvosto - Statsrådet ........................................... . 136140 ()()() 134 759 620,57 29591: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala - Utrikesministeriets förvaltnings- 29592: område ................................................................. . 3 219 005 ()()() 3 189 057 131,03 29593: 25 Oikeusministeriön hallinnonala - Justitieministeriets förvaltningsom- 29594: råde .................................................................... . 1 516174 400 1 522 806 551,98 29595: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala - lnrikesministeriets förvaltnings- 29596: område ................................................................. . 3 652 120 100 3 653 367 511,38 29597: 2J Puolustusministeriön hallinnonala - Försvarsministeriets förvaltnings- 29598: område ................................................................. . 6 490 417 100 6 444 715 480,96 29599: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala - Finansministeriets förvaltnings- 29600: område ................................................................. . 11 632 106 800 11 602 744 722,51 29601: 29 Opetusministeriön hallinnonala - Undervisningsministeriets förvalt- 29602: ningsområde ............................................................ . 20 428 440 600 20 537 632 772,88 29603: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala - Jord- och skogsbruks- 29604: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 9 767 410 400 9 680 469 210,68 29605: 31 Liikenneministeriön hallinnonala - Trafikministeriets förvaltningsom- 29606: råde .................................................................... . 10 135 815 200 9 957 614 387,17 29607: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala - Handels- och industri- 29608: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 4 526 732 500 4 436 521 021,98 29609: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala - Social- och hälsovårds- 29610: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 32 645 927 339 32 124 474 688,34 29611: 34 Työvoimaministeriön hallinnonala - Arbetskraftsministeriets förvalt- 29612: ningsområde ............................................................ . 3 660 763 ()()() 3 348 563 553,60 29613: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala - Miljöministeriets förvaltningsom- 29614: råde .................................................................... . 5 071 307 700 5 066 624 072,36 29615: 36 Valtionvelka - Statsskulden ............................................ . 5 500 955 ()()() 5 390 956 532,09 29616: Menot yhteensä - Summa utgifter 118 567 308 939 117 275130 914,89 29617: Ylijäämä - Överskott 546 000 2 275 924 522,79 29618: 118 567 854 939 119 551 055 437,68 29619: 7 29620: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta joulukuun 31 päivänä 1988 29621: Sammandrag av den administrativa balansen den 31 december 1988 29622: 29623: 29624: Vastaavaa - Aktiva 29625: Kassatilit- Kassakonton 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 o o o o o o o o o o 0 o o 0 0 o 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 665 706 457,29 29626: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton 0 0 0 0 0 0 0 0 ••• 0 ••• 0 •• 0 0 •• 0 0 •••• o. 0 ••••••• o ••••• 0 •••••• o o o •••••• 0 612 175 505.72 29627: Postisiirtomenotilit - Postgiroutgiftskonton 0 •• 0 0 ••••• 0 •• 0 0 •• 0 ••• 0 ••••• 0. 0 •••••• 0 •••• 0 0 •••• 0 0 ••••••• 0 0... 14 033 270,11 29628: Muut pankkitilit - Övriga bankkonton 0 0 •• o o •• o o • • • • o o. 0 o •• 0 0 •• 0 ••• 0 •••• o. o • • • • • • • 0 •••••• 0 •••••• o •••••• 0 0 38 594 755,92 29629: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit - Av postgirorörelsen betingade allmänna konton ...... 0 0 ••••• 0 0 250 000 000,00 29630: Varsinaisten saatavien tilit - Ordinarie fordringars konton o 0 •• 0 •• 0 0 .... 0 ••••••••• o ••••• o o ••• o o o ••••••• o o • 973 693 387,35 29631: Annettujen annakkojen tilit- Utgivna förskotts konton .. 0 .. 00 .. 0 .................... 0 ...... o . . . . . . . . o.. 835 253 112,62 29632: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton .... 0 0 ••••• 0 0 ••••••• 0. 67 280 127,48 29633: Budjetoimattomien sijoitusten tilit - Obudgeterade placeringars konton .. 0 •••••• 0 0 ••• 0 0 0 •••• 0 0 0 ••••••• 0 0 14 277 296 614,31 29634: Varastotilit- Förrådskonton .. o o o •• 0 •• 0 ••• 0 0 •• 0 0 •••• 0 0 •• 0 ••• 0 ••• 0 ••••• o. 0 •••••• o o •• o o o • • • o o o • • • • • • • o o o 0 . 706 223 351,84 29635: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton 0 •• 0 ••••••• 0 •••• 0 •• 0 ••••••• 0 •••• 0 o ••••• o 0 . . . . . . . . . 164 941 418,60 29636: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit - Räkenskapsverkens inbördes transaktioners konton .. o o o o o • o •• o o o o 1 920 401 ,30 29637: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit - Räkenskapsverkets interna transaktioners konton o o • o o o o o o ••••• o o o o 52 426 957,83 29638: Tulorästien tilit - lnkomstresters konton . o o o •• o o o. o. 0 o 0 •• 0 o. 0 0 0. 0 0 0 0 0. 0 0. o • • o o •• o o o. o o o o • • • o o o o o o • • • • • o 0 1 396 988 609,01 29639: Muut varat, aktiivatilit - Övriga medel, aktivkonton 0 •• 0 ••• o o •• 0 0 •••••••• 0 •••• 0 0 •••• 0 ••••• 0 ••••••• 0 0 0 0... 17 371 631 482,14 29640: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit - Fonder och donerade medel, aktivkonton ... o_o_ 29641: . ._ . ._ .. 29642: _ ._ . ._ .._ 29643: ._ . .:..:.·_:_o_ _ _ . :.987:: ._:__652.:. : =--=54:. :2.2,83-=-=- 29644: 38 415 817 994,35 29645: 29646: 29647: Vastattavaa - Passiva 29648: Varsinaisten velkojen tilit - Ordinarie skulders konton . o •• o • • • o • • • 0 0 •••• 0 •••••••• 0 0 ••••• 0 ••••••• 0 0 ••••••• 1 328 275 682,74 29649: Saatujen annakkojen tilit - Erhållna förskotts konton .. 0 ••• 0 .......... 0 • 0 •••••• 0 •••• 0 ........ o ........ .. 86 426 327,62 29650: Budjetoimattomien luottojen tilit - Obudgeterade krediters konton .... 0 • 0 0 •••••• 0 ••••• 0 •••••••••••••••• 481 447 946,83 29651: Tilivirastojen väliset kokoomatilit - Räkenskapsverkens inbördes fordrings- och skuldkonton 0 •••••••• 0 • 929 616 335,15 29652: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit - Räkenskapsverkets interna samlingskonton ..... 0 • 0 0 ••••• 0 0 ••••••• 0 0 • 2 535 657 936,52 29653: Menorästien tilit - Utgiftsresters konton ... 0 ••••• o o o •• 0 •••• 0 •••• 0 ••••• 0 • 0 •••••• 0 •••• 0 •••••• 0 0 ••••••••• 0 • 2 052 042 321,36 29654: Siirrettyjan määrärahojen tilit - Reserverade anslags konton ............ 0 ••••• 0 •••• 0 ••••• 0 ........ 0 .... . 8 106 295 152,17 29655: Uudistusrahastot, passiivatilit - Förnyelsefonder, passivkonton ........ 0 •• 0 0 0 0 ••• 0 ••••• 0 0 ••• 0 •• 0 0 ••••••• 197 175 861,32 29656: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit - Utom budgeten stäende fonders kollektivkonton ....... 0 • 850 985 408,91 29657: Muut varat, passiivatilit - Övriga medel, passivkonton 0 ••• 0 0 ••• 0 •••••••• 0 ••• 0 0 0 ••• 0 0 ••• 0 •••••••• 0 o 0 0 0 ••• 17 384 184 055.73 29658: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit - Fonder och donerade medel, passivkonton .... 0 •••••••• 0 0 0 •• 1 046 029 500,41 29659: Selvitystilit - Utredningskonton .. o ...... 0 ••••••••••••••••••• 0 ••• 0 ..... 0 • 0 ................... 0 ••••••••• 0 14 612 772,06 29660: Ylijäämä vuoden alkaessa - Överskott vid ärets ingång .......... 1 127 144 170,74 0. 0 ••••••••• 0 0 ••• 29661: 29662: 29663: 29664: 29665: Tilivuoden ylijäämä - Redovisningsårets överskott ... 2 275 924 522,79 0 0 •• 0 0 •••••••• 0 ••••• 0 ••• 0 • • • 3 403 068 693,53 29666: 38 415 817 994,35 29667: 29668: Helsingissä, valtiokonttorissa 14 päivänä huhtikuuta 1989 - Helsingfors, statskontoret den 14 april 1989 29669: 29670: Pääjohtaja Jaakko Vihmola 29671: Generaldirektör 29672: 29673: 29674: Vs. osastopäällikkö Seppo Kivelä 29675: Vikarierande avdelningschef 29676: VALTION TILINPÄÄTÖS 29677: VUODELTA 29678: 1988 29679: 29680: 29681: STATSBOKSLUTET 29682: FÖR AR 29683: 1988 29684: TULO- JA MENOARVION 29685: TOTEUTUMINEN 29686: 1988 29687: 29688: 29689: STATSFÖRSLAGETS FÖRVERKLIGANDE 29690: 1988 29691: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 29692: sivu 29693: 11 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 12 29694: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29695: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29696: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 29697: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29698: förslaget bokslutet 29699: suurempi · högre % 29700: pienempi . lägre (-) 29701: 29702: 29703: 29704: 29705: 11. OSASTO - AVDELNINGEN : 29706: 29707: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - 29708: SKATIER OCH INKOMSTER AV SKATI- 29709: ENATUR ........................................... . 100 472 900 000 101 886 973 005,82 1 414 073 005,82 29710: 29711: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA 29712: KANNETIAVAT VEROT - SKATIER PA GRUND 29713: AV INKOMST OCH FÖRMÖGENHET .............. . 34 965 000 000 35 33B 573 921 '70 373 573 921 '70 29714: 01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och 29715: förmögenhet ....................................... . 34 200 000 000 34 498 155 251,50 298 155 251,50 29716: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gäva ...... . 565 000 000 647 531 832,63 82 531 832,63 15 29717: 04 Arpajaisvero - Lotteriskatt ......................... . 200 000 000 192 886 837,57 -7 113162,43 4 29718: 29719: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNffiAVAT 29720: VEROT JA MAKSUT - SKATIER OCH AVGIFT- 29721: ER PA GRUND AV OMSÄTINING ................. . 3B 540 000 000 3B 690 874 823,44 150 874 823,44 0 29722: 01 Liikevaihtovero - Omsättningsskatt ................ . 37 200 000 000 37 272 878 814,27 72 878 814,27 0 29723: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero - 29724: Skatt på vissa försäkringspremier ................... . 1140 000 000 1 211 908 064,00 71 908 064,00 6 29725: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter ................ . 200 000 000 206 087 945,17 6 087 945,17 3 29726: 29727: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNffiAVAT VE- 29728: ROT JA MAKSUT - PA GRUND AV IMPORT 29729: UPPBURNA SKATIER OCH AVGIFTER ........... . 2 257 000 000 2 376 456 438,50 119 456 438,50 5 29730: 01 Tuontitulli - lmporttull ............................. . 1 244 000 000 1 301 308 561,50 57 308 561 ,50 5 29731: 02 Tuontimaksut - lmportavgifter .................... . 117 000 000 136 834 313,00 19 834 313,00 17 29732: 09 Tasausvero - Utjämningsskatt ..................... . 896 000 000 93B 313 564,00 42 313 564,00 5 29733: 29734: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER ........•............ 14 031 000 000 13 939 601 468,40 -91 398 531 ,60 29735: 01 Tupakkavero - Tobaksaccis ....................... . 2 340 000 000 2 382 404 268,00 42 404 268,00 2 29736: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ........................ . 135 000 000 139 465 541,40 4 465 541,40 3 29737: 03 Olutvero- Ölaccis ................................. . 1 920 000 000 1 961108 768,00 41 108 768,00 2 29738: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker ...... . 4 300 000 000 4 260 917 741,00 -39 082 259,00 29739: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ............ . 105 000 000 113 856 175,00 8 856 175,00 8 29740: 06 Elintarviketuotteiden valmistavero - Accis på livs- 29741: medelsprodukter ................................... . 170 000 000 169 701 458,00 -298 542,00 0 29742: 07 Polttoainevero- Bränsleaccis ...................... . 4 355 000 000 4 170 342 647,00 -184 657 353,00 4 29743: 08 Ravintorasvavero - Accis på ätbara fetter ......... . 275 000 000 276 847 700,00 1 847 700,00 1 29744: 09 Sokerivero - Sockeraccis .......................... . 185 000 000 196 885 926,00 11 885 926,00 6 29745: 11 Lannoitevero - Accis på gödselmedel ............. . 40 000 000 41208m,oo 12011m,oo 3 29746: 13 Rehuseosvero - Accis på foderblandningar ........ . 11 000 000 20 306 269,00 9 306 269,00 85 29747: 14 Valkuaisvero - Proteinaccis ......•.................. 195 000 000 206 556 698,00 11 556 698,00 6 29748: 29749: 10 MUUT VEROT - ÖVRIGA SKATIER .............. . 9 3BO 000 000 10 165 447 975,02 785 447 975,02 8 29750: 01 Leimavero - Stämpelskatt ......................... . 4 300 000 000 4 n4 310 423,57 474 310 423,57 11 29751: 03 Auto- ja moottoripyörävero - Skatt på bilar och 29752: motorcyklar ........................................ . 4 450 000 000 4 859 495 260,68 409 495 260,68 9 29753: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 29754: sivu 29755: 11 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 13 29756: luku · Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29757: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29758: Mom. • Mom. Resultat enligt bokslutet 29759: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29760: förslaget bokslutet 29761: suurempi - högre % 29762: pienempi - lägre (-) 29763: 29764: 29765: 04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonskatt 630000000 531 642 2ro,77 -98 357 709,23 16 29766: 29767: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT - OVRIGA 29768: INKOMSTER AV SKATTENATUR .......•......•... 1 299 900 000 1 376 018 378,76 76118 378,76 6 29769: 01 Oy Alko Ab:n ylijäämä - Oy Alko Ab:s överskott .. . 1100 000 000 1 175 882 353,26 75 882 353,26 7 29770: 02 Lästimaksut - Lästavgifter ......................... . 2 900 000 2 211 969,00 -688 031,00 24 29771: 04 Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut 29772: - Marknadsföringsavgifter för vissa lantbrukspro- 29773: dukter .............................................. . 15 000 000 19 102 403,34 4 102 403,34 27 29774: 06 Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmak- 29775: sut - Utjämningsavgifter som uppbärs för vissa 29776: lantbruksprodukter ................................. . 140 000 000 140 n1 044,81 n7044,81 29777: 07 Maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu - 29778: Kvotavgift för mjölk och åkerröjningsavgift ......... . 25 000 000 22 425 908,30 -2 574 091,70 10 29779: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ................... . 16 000 000 14 256 563,00 -1 743 437,00 11 29780: 09 Muut verotulot - Ovriga skatteinkomster .......... . 1 000 000 1 412 137,05 412 137,05 41 29781: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 29782: sivu 29783: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 14 29784: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29785: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29786: Mom. • Mom. Resultat enligt bokslutet 29787: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29788: förslaget bokslutet suurempi - högre 29789: % 29790: pienempi - lägre ( -1 29791: 29792: 29793: 29794: 29795: 12. OSASTO - AVDELNINGEN : 29796: 29797: SEKALAISET TULOT - INKOMSTER AV BLAN- 29798: DAD NATUR ....................................... . 9 201 241 939 9 496 304 187,82 295 062 248,82 3 29799: 29800: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - 29801: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 29802: DE .................................................. . 17 250 000 18 549 103,53 1 299103,53 8 29803: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln- 29804: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ- 29805: de .................................................. . 17 250 000 18 549 103,53 1 299103,53 8 29806: 29807: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUS- 29808: TITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... . 314 000 000 318 552 948,04 4 552 948,04 29809: 01 Tuomioistuintulot - Domstolarnas inkomster ...... . 134 000 000 135 936 737,45 1 936 737,45 29810: 31 Yksityisoikeudellisista tiedoksiannoista kertyvät tu- 29811: lot - lnkomster av privaträttsliga delgivningar ...... . 8 800 000 7 844155,32 -955 844,68 11 29812: 47 Ulosottomaksut - Utsökningsavgifter .............. . 42 200 000 42 171 140,54 -28 859,46 0 29813: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsendets 29814: inkomster ........................................... . 124 500 000 128 717 786,50 4 217 786,50 3 29815: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot - Övri- 29816: ga inkomster inom justitieministeriets förvaltnings- 29817: område ............................................. . 4 500 000 3 883128,23 -616 871 '77 14 29818: 29819: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - 29820: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 29821: DE .................................................. . 141 500 000 149 939 097,79 8 439 097,79 6 29822: 06 Väestökirjanpidon tulot - lnkomster av folkbokfö- 29823: ringen ...................................... ·· .... ··· 28 300 000 29 931 235,90 1 631 235,90 6 29824: 62 Tulot poliisivarikkojen maksullisesta palvelutoimin- 29825: nasta - lnkomster av polisdepåernas avgiftsbelag- 29826: da service .......................................... . 13 200 000 14 597 805,64 1 397 805,64 11 29827: 64 Ulosotto- ja haastemiestoimen maksutulot - ln- 29828: komster i form av avgifter tili exekutions- och 29829: stämningsmannaväsendet .......................... . 71 000 000 72 513 854,86 1 513 854,86 2 29830: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsväsen- 29831: dets inkomster ...................................... . 15 000 000 15 525 000,01 525 000,01 4 29832: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot - 29833: Övriga inkomster inom inrikesministeriets förvalt- 29834: ningsområde ....................................... . 14 000 000 17 371 201,38 3 371 201 ,38 24 29835: 29836: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - 29837: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 29838: RÅDE .............................................. . 197 000 000 197 990 247,45 990 247,45 29839: 14 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta - lnkomst- 29840: er av avgiftsbelagd service .......................... . 16 500 000 14 051 972,08 -2 448 027,92 15 29841: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden 29842: myynnistä ja vuokrauksesta - lnkomster vid förytt- 29843: ring och uthyrning av försvarsmaktens lösegen- 29844: dom ................................................ . 7 000 000 10 595 800,31 3 595 800,31 51 29845: 27 Vuokratulot - Hyres- och arrendeinkomster ....... . 48 500 000 45 171 933,82 -2 728 066,18 6 29846: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 29847: sivu 29848: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 15 29849: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29850: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29851: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 29852: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29853: förslaget bokslutet 29854: suurempi - högre 29855: % 29856: pienempi - lägre (-) 29857: 29858: 29859: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot - 29860: ÖVriga inkomster inom lörsvarsministeriets lörvalt- 29861: ningsomräde ....................................... . 125 ()()() ()()() 127 570 541,24 2 570 541,24 2 29862: 29863: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 29864: - FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 29865: RADE .....................................•......... 1 988 512 000 2 060 657 874,24 72 145 874,24 4 29866: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yh- 29867: tiöiden vakuutusmaksuosuus - Av försäkringsbo- 29868: lag, som bedriver olyckslallsförsäkring, erlagd pre- 29869: mieandel ........................................... . 8 276 000 7 611 836,00 -664 164,00 8 29870: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kommu- 29871: nernas andelar av beskattningskostnaderna ......... . 340 ()()() 000 385 741 690,84 45 741 690,84 13 29872: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista 29873: - Folkpensionsanstaltens andel av beskattnings- 29874: kostnaderna ........................................ . 92 ()()() 000 101 109 176,00 9 109 176,00 10 29875: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotus- 29876: kustannuksista - Evangelisk-lutherska församling- 29877: arnas andelar av beskattningskostnaderna .......... . 52()()() 000 56 528 128,00 4 528 128,00 9 29878: 49 Tullilaitoksen tulot- Tullverkets inkomster ........ . 28 625 000 29 337 098,95 712 098,95 2 29879: 50 Suomen rahapajan tulot - Myntverkets i Finland 29880: inkomster ....................................•....... 55 500 000 55 493 871,50 -6128,50 0 29881: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in- 29882: komster ............................................ . 15 600 000 16 430 228,65 830 228,65 5 29883: 54 Pankkitarkastusviraston tulot - Bankinspektionens 29884: inkomster ........................................... . 9 811 000 9 915 919,81 104 919,81 29885: 60 Rakennushallinnon tulot - Byggnadsförvaltning- 29886: ens inkomster ...................................... . 113 700 000 119 092 210,19 5 392 210,19 5 29887: 70 Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen tulot - Sta- 29888: tens utvecklingscentrals inkomster ................. . 3 ()()() 000 4 450 719.42 1 450 719.42 48 29889: 82 Siirto valtion investointirahastosta - Överföring 29890: frän statens investeringsfond ...................... .. 1150 ()()() 000 1 147 169 962,08 -2 830 037,92 0 29891: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot - 29892: övriga inkomster inom finansministeriets förvalt- 29893: ningsomräde ....................................... . 120 ()()() 000 127m032,80 7m032,80 6 29894: 29895: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 29896: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 29897: NINGSOMRADE ................................... . 2 055180 000 2 212 826 696.41 157 646 696.41 8 29898: 06 Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot - Statens 29899: audiovisuella centrals inkomster .................... . 3100 000 2 020 278,99 - 1 079 721,01 35 29900: 07 Suomen elokuva-arkiston tulot - Finlands filmar- 29901: kivs inkomster ..................................... .. 1 600 000 1 308 853,80 -291 146,20 18 29902: 10 Korkeakoulujen tulot - Högskolornas inkomster ... . 339 400 000 453 573 226,01 114 173 226.01 34 29903: 39 Valtion opintotukikeskuksen tulot - Statens studi- 29904: estödscentrals inkomster .......................... .. 28 030 000 22 337 829,27 -5 692 170,73 20 29905: 42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot - Vissa statliga 29906: läroanstalters inkomster ...........................•. 6 200 000 3 846 744,20 -2 353 255,80 38 29907: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Student- 29908: examensnämndens inkomster ...................... . 11 700 000 10 018 120,11 -1 681 879,89 14 29909: 51 Lastentarhanopettajaopistojen tulot - Bamträd- 29910: gårdslärarinstitutens inkomster ...................•.. 3 300 000 3 440 313,09 140 313,09 4 29911: 55 Vammaisten lasten koulujen tulot - Skolor för 29912: handikappade barn ................................. . 5 200 000 6 917168,15 1 717 168,15 33 29913: 60 Valtion ammatillisten oppilaitosten tulot - Statens 29914: yrkesläroanstalters inkomster ....................... . 4n 500000 518 778 482,10 41 278 482,10 9 29915: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 29916: sivu 29917: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 16 29918: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29919: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 29920: Mom .. Mom. Resultat enligt bokslutet 29921: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 29922: förslaget bokslutet 29923: suurempi · högre 29924: % 29925: pienempi · lägre ( -) 29926: 29927: 29928: 61 Ammattikasvatushallituksen koulutilojen ja metsien 29929: tulot - lnkomster av yrkesutbildningsstyrelsens 29930: skollägenheter och skogar .......................... . 79 000 000 69 284 160,56 -9 715 839,44 12 29931: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- 29932: tovaroista - Statens andel av tippningens och 29933: penninglotteriets vinstmedel ........................ . 971 000 000 984 168 071,28 13 168 071,28 1 29934: 92 Suomenlinnan tulot - lnkomster av Sveaborg ..... . 3 900 000 4 216 104,02 316104,02 8 29935: 93 Valtionarkiston tulot - Riksarkivets inkomster ..... . 560 000 402 474,13 - 157 525,87 28 29936: 94 Maakunta-arkistojen tulot - Landsarkivens in- 29937: komster ............................................ . 290 000 351 679,90 61 679,90 21 29938: 95 Museoviraston tulot - Museiverkets inkomster .... . 4 000 000 4 012 278,27 12 278,27 0 29939: 96 Tulot elokuvien tarkastuksesta - lnkomster av 29940: filmgranskning ...................................... . 400 000 718 050,30 318 050,30 80 29941: 99 Opetusministeriön hallinnonalan muut tulot - Övri- 29942: ga inkomster inom undervisningsministeriets 29943: förvaltningsområde ................................. . 120 000 000 127 432 862,23 7 432 862,23 6 29944: 29945: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 29946: LINNONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 29947: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........... . 383 505 000 376 908 761,50 -6 596 238,50 2 29948: 08 Maataloushallinnon tulot - Lantbruksförvaltning- 29949: ens inkomster ...................................... . 7 500 000 11 130 663.78 3 630 663,78 48 29950: 10 Valtion maatalouskemian laitoksen tulot - Statens 29951: lantbrukskemiska anstalts inkomster ................ . 8000000 8 746 529.45 746 529.45 9 29952: 12 Valtion siementarkastuslaitoksen tulot - Statens 29953: frökontrollanstalts inkomster ....................... . 8 010 000 8 452 318,03 442 318,03 6 29954: 14 Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen tu· 29955: lot - lnkomster av statens lantbruksteknologiska 29956: forskningsanstalt ................................... . 2 315 000 2 077 133,10 -237 866,90 10 29957: 15 Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksen tulot 29958: - lnkomster av statens kontrollanstalt för mjölk- 29959: produkter ........................................... . 7 150 000 7 392 601,11 242 601,11 3 29960: 16 Valtion maitotalouden tutkimuslaitoksen tulot - 29961: lnkomster av statens forskningsanstalt för mjölk· 29962: hushållning ......................................... . 5 700 000 5 150 341,77 -549 658,23 10 29963: 17 Valtion hevosjalostuslaitoksen tulot - lnkomster av 29964: statens hästförädlingsanstalt ....................... . 1 500 000 1 111 479,20 -388 520,80 26 29965: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa- 29966: dusta tulosta - Statens andel av inkomsten av 29967: vadhållning vid travtävlingar ........................ . 42 000 000 44 614 647,62 2 614 647,62 6 29968: 32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter ..... . 8 585 000 10 145 293,68 1 560 293,68 18 29969: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt 29970: på hjortdjur ......................................... . 22150 000 21 230 115,35 -919 884,65 4 29971: 36 Pilkintämaksut - Pilkfiskeavgifter .................. . 7 200 000 6 072 048,00 -1 127 952,00 16 29972: 37 Maksut kalatalouden edistämiseksi - Avgifter tili 29973: främjande av fiskerihushållningen ................... . 17 935 000 17 450 488,12 -484 51 1,88 3 29974: 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot - 29975: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkomster ...... . 4 270 000 2 707 996,13 -1 562 003,87 37 29976: 39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ............ . 25 404 000 25 662 269.41 258 269.41 29977: 50 Metsähallituksen sekalaiset tulot - Forststyrelsens 29978: inkomster av blandad natur ......................... . 4 300 000 9 727 046,81 5 427 046,81 126 29979: 60 Maanmittaushallinnon tulot - Lantmäteriförvalt- 29980: ningens inkomster .................................. . 131 400 000 111494956,92 -19 905 043,08 15 29981: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lantbru- 29982: kets forskningscentrals inkomster ................... . 18 720 000 17 784 217,98 -935 782,02 5 29983: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 29984: sivu 29985: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 17 29986: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29987: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29988: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 29989: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29990: förslaget bokslutet 29991: suurempi · högre 29992: % 29993: pienempi · lägre 1-) 29994: 29995: 29996: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforsknings- 29997: insitutets inkomster ................................. . 17 050 000 15 809 786,59 -1 240 213.41 7 29998: 80 Lihantarkastustoiminnan maksutulot - lnkomster 29999: av avgifter för köttkontroll .......................... . 19 816 000 19 742 951.47 -73 048,53 0 30000: 84 Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tulot - Sta- 30001: tens veterinärmedicinska anstalts inkomster ........ . 22 900 000 24 983 220,05 2 083 220,05 9 30002: 99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut 30003: tulot - Övriga inkomster inom jord- och skogs- 30004: bruksministeriets förvaltningsområde ............... . 1 600 000 5 422 656,93 3 822 656,93 239 30005: 30006: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 30007: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 30008: DE .................................................. . 792 050 000 801 764 791 ,22 9 714 791,22 30009: 22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitomenois- 30010: ta - Kommunernas andel i underhållet av bygde- 30011: vägar ............................................... . 58 000 000 55 641 862,00 -2 358 138,00 4 30012: 23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä - Kom- 30013: munernas andel i byggandet av bygdevägar ........ . 38 000 000 40 485 537,00 2 485 537,00 7 30014: 24 Tie- ja vesirakennuslaitoksen sekalaiset tulot - 30015: Väg- och vattenbyggnadsverkets inkomster av 30016: blandad natur ...................................... . 17 500 000 16 335 499,66 -1 164 500,34 7 30017: 25 Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kustan- 30018: nuksista - Andelar av sådana kostnader för vägar- 30019: beten vilka uppbärs hos utomstående .............. . 53 000 000 47 093 175,25 -5 906 824.75 11 30020: 26 Tulot tie- ja vesirakennuslaitoksen maksullisesta 30021: palvelutoiminnasta - lnkomster av väg- och vat- 30022: tenbyggnadsverkets avgiftsbelagda service ......... . 17 400 000 17 930 718,84 530 718,84 3 30023: 40 Autorekisterikeskuksen tulot - Bilregistercentra- 30024: lens inkomster ...................................... . 190 040 000 200 131 545,88 10 091 545,88 5 30025: 47 Lentoliikenteen ja lentoasemien kiinteistöjen tulot 30026: - lnkomster av flygtrafiken och flygplatsernas 30027: fastigheter .......................................... . 389 900 000 397 486 065,92 7 586 065,92 2 30028: 50 limatieteen laitoksen tulot - Meteorologiska insti- 30029: tutets inkomster .................................... . 13 560 000 14 357 350,26 797 350,26 6 30030: 52 Telehallintokeskuksen tulot - Teleförvaltningscen- 30031: tralens inkomster ................................... . 14 650 000 12 303 036.41 -2 346 963,59 16 30032: 30033: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 30034: LINNONALA - HANDELS- OCH INDUSTRI- 30035: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ........ . 829 655 000 787 760 816,79 -41 894 183,21 5 30036: 02 Tulot teollisuuspiirien maksu !Iisesta palvelutoimin- 30037: nasta - lnkomster av industridistriktens avgiftsbe- 30038: lagda service ....................................... . 9100 000 5 541 700,00 -3 558 300,00 39 30039: 12 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsväsendets in- 30040: komster ............................................ . 300 580 000 268 113 919,48 -32 466 080,52 11 30041: 28 Elinkeinohallituksen tulot - Näringsstyrelsens in- 30042: komster ............................................ . 100 000 17 569.45 -82 430,55 82 30043: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palvelu- 30044: toiminnan tulot - lnkomster av patent- och regis- 30045: terstyrelsens avgiftsbelagda service ................. . 47 400 000 49 067 411,93 1 667 411,93 4 30046: 34 Lisenssiviraston tulot - Licensverkets inkomster ... . 8 500 000 9 509 549.78 1 009 549.78 12 30047: 39 Tulot teknillisen tarkastuskeskuksen maksullisesta 30048: palvelutoiminnasta - lnkomster av tekniska kon- 30049: trollcentralens avgiftsbelagda service ............... . 39100 000 38 503 247,08 -596 752,92 2 30050: 40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot - Geologiska 30051: forskningscentralens inkomster ..................... . 5 350 000 4 220 349,31 -1 129 650,69 21 30052: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30053: sivu 30054: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 18 30055: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30056: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 30057: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 30058: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30059: förslaget bokslutet 30060: suurempi · högre % 30061: pienempi - lägre 1-1 30062: 30063: 30064: 42 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot - Sta- 30065: tens tekniska forskningscentrals inkomster ......... . 383 600 000 377 883 855,84 -5 716 144,16 30066: 99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut 30067: tulot - Övriga inkomster inom handels- och in- 30068: dustriministeriets förvaltningsområde ............... . 35 925 000 34 903 213,92 -1 021 786,08 3 30069: 30070: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 30071: NONALA - SOCIAL- OCH HALSOVÅRDSMINIS- 30072: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... . 1167 739 939 1 236 717 163,29 68 977 224,29 6 30073: 01 Sosiaali- ja terveysministeriön tulot - Social- och 30074: hälsovårdsministeriets inkomster ................... . 4 600 000 4 320 214,75 -279 785,25 6 30075: 03 Työsuojeluhallinnon tulot - lnkomster av arbe- 30076: tarskyddsförvaltningen ............................. . 650 000 642 711,32 -7 288,68 30077: 40 Valtion koulukotien tulot - Statens skolhems in- 30078: komster ............................................ . 51 780 000 49 577 912,13 -2 202 087,87 4 30079: 53 Valtion päihdehuollon toimintayksiköiden tulot - 30080: lnkomster av statens verksamhetsenheter för miss- 30081: brukarvård .......................................... . 28 860 000 26 128 190,04 -2 731 809,96 9 30082: 63 Valtion mielisairaaloiden tulot - lnkomster av sta- 30083: tens mentalsjukhus ................................. . 4 880 000 5 992 082,57 1112 082,57 23 30084: 65 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitutets 30085: inkomster ........................................... . 72 330 000 79 705 680,23 7 375 680,23 10 30086: 66 Lääkelaboratorion tulot - Läkemedelslaboratoriets 30087: inkomster ........................................... . 2 160 000 2 466 210,02 306 210,02 14 30088: 67 Lääkevalmisteiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden 30089: myyntilupatulot - lnkomster av försäljningstill- 30090: stånd för läkemedelspreparat och produkter av 30091: läkemedelstyp ...................................... . 17 810 000 18 286 000,00 476 000,00 3 30092: 68 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhetscen- 30093: tralens inkomster ................................... . 26 900 000 33 430 701,20 6 530 701,20 24 30094: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkastning 30095: av Penningautomatföreningens verksamhet ........ . 519 269 939 519 269 939,00 0,00 0 30096: 98 Valtionapujen palautukset - Aterbäring av statsun- 30097: derstöd ............................................. . 430 000 000 491 519 371,43 61 519 371,43 14 30098: 99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut 30099: tulot - Övriga inkomster inom social- och hälso- 30100: vårdsministeriets förvaltningsområde ............... . 8 500 000 5 378150,60 -3 121 849,40 37 30101: 30102: 34 TYÖVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALA 30103: ARBETSKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALT- 30104: NINGSOMRÅDE ................................... . 121100 000 106 319 701,66 -14 780 298,34 12 30105: 50 Korvaukset kesäkauden ylityöllistämisestä - Er- 30106: sättningar för översysselsättningen under sommar- 30107: säsongen ........................................... . 100 000 202 752,11 102 752,11 103 30108: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Aterbäring av 30109: betalningar enligt lönegaranti ....................... . 109 000 000 93 602 768,87 -15397231,13 14 30110: 99 Työvoimaministeriön hallinnonalan muut tulot - 30111: övriga inkomster inom arbetskraftsministeriets 30112: förvaltningsområde ................................. . 12 000 000 12 514 180,68 514180,68 4 30113: 30114: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - 30115: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE .. 39 950 000 32 073 984,79 -7 876 015,21 20 30116: 23 Vesiensuojelumaksut - Vattenskyddsavgifter ...... . 1100 000 1 354 760,00 254 760,00 23 30117: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30118: sivu 30119: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande är 1988 sida 19 30120: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30121: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30122: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30123: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30124: förslaget bokslutet suurempi - högre 30125: % 30126: pienempi - lägre 1-1 30127: 30128: 30129: 25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot - Vatten- och 30130: miljöförvaltningens inkomster ....................... . 1 BOO 000 1 750 890,86 -49 109,14 3 30131: 32 Asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen ja -talojen 30132: luovutuksesta valtiolle syntyvät tulot - lnkomster 30133: som uppkommer för staten av överlåtelse av hyres- 30134: bostäder och -hus med bostadslån ................. . 5 000 000 6 064 019.78 1 064 019.78 21 30135: 40 Asuntohallinnon tulot - Bostadsförvaltningens in- 30136: komster ............................................ . 1 450 000 1 366 356,84 -83 643,16 6 30137: 60 Korvaukset öljysuojatoiminnasta - Ersättningar 30138: från oljeskyddsverksamhet ......................... .. 30 000 000 19 50B 177,37 -10 491 822,63 35 30139: 99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot - 30140: Övriga inkomster inom miljöministeriets förvalt- 30141: ningsområde ....................................... . 600 000 2 029 779,94 1 429 779,94 238 30142: 30143: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA IN- 30144: KOMSTER AV BLANDAD NATUR ................ .. 1153 BOO 000 1 196 243 001,11 42 443 001,11 4 30145: 01 Sakkorahat - Böter ................................ . 210 000 000 221 345 637,83 11 345 637,83 5 30146: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja 30147: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä mää- 30148: räaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter och skatt- 30149: etillägg för försummad betalning av skatt inom 30150: utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten ........... . 275 000 000 291 558 778.41 16 558 778.41 6 30151: 03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel ................. . 500 000 26 582.45 -473 417,55 95 30152: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 30153: set - lndragning av utgiftsrester och reserverade 30154: anslag ............................................. .. 370 000 000 389 529 993,25 19 529 993,25 5 30155: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk- 30156: sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord 30157: och inkomstbringande rättigheter ................... . 33 100 000 12 531 574,58 -20 568 425.42 62 30158: 06 Valtion maaomaisuuden luovutuksesta saadut tu- 30159: lot, joita voidaan käyttää maiden ostamiseen valtion 30160: metsätaloutta varten - Genom överlåtelse av 30161: statsjord influtna inkomster som kan användas vid 30162: köp av jord för statens skogsbruk ................... . 200 000 128 197,26 -71 802.74 36 30163: 07 Valtionapulaitosten omavastuuosuus eläkkeistä - 30164: Statsunderstödda institutioners självriskandel av 30165: pensionerna ....................................... .. 30 000 000 20 754 695,65 -9 245 304,35 31 30166: OB Pysäköintivirhemaksut - Parkeringsbot ............ . 1 000 000 1 455 016,25 455 016,25 46 30167: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosi- 30168: aaliturvamaksut - Dag- och moderskapspenningar 30169: samt socialskyddsavgifter som skall erläggas tili 30170: staten .............................................. . 155 000 000 169 428 228,63 14 428 228,63 9 30171: 10 Muut sekalaiset tulot - Övriga inkomster av blan- 30172: dad natur ........................................... . 79 000 000 89 484 296,80 10 484 296,80 13 30173: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30174: sivu 30175: 13 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 20 30176: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30177: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30178: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30179: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30180: förslaget bokslutet 30181: suurempi - högre 30182: % 30183: pienempi - lägre ( -) 30184: 30185: 30186: 30187: 30188: 13. OSASTO- AVDELNINGEN : 30189: 30190: KORKO- JA OSINKOTULOT SEKÄ OSUUS VAL- 30191: TION RAHALAITOSTEN VOITOSTA - RÄNTE- 30192: OCH DIVIDENDINKOMSTER SAMT ANDEL 1 30193: STATENS PENNINGINRÄTININGARS VINST .... . 2 591 500 000 2 622 394 283,32 30 894 283,32 30194: 30195: 01 KORKOTULOT - RÄNTEINKOMSTER ............ . 2125 000 000 2 157 279 451,01 32 279 451,01 2 30196: 01 Korot asunto- ja perusparannuslainoista - Räntor 30197: på bostads- och grundförbättringslån ............... . 807 000 000 781 969 039,09 -25 030 960,91 3 30198: 03 Korot vientimaksulainoista - Räntor på exportav- 30199: giftslån ............................................. . 3 000 000 3 411 728,50 411 728,50 14 30200: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga Iän ...... . 315 000 000 309 924 220,82 -5 075 779,18 2 30201: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner ....... . 960 000 000 1 024 106 578,28 64 106 578,28 7 30202: re Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ...... . 40 000 000 37 867 884,32 -2 132115,68 5 30203: 30204: 02 KURSSIHYVITYKSET - KURSGOTIGÖRELSER .. 5 500 000 4 760 142,16 -739 857,84 13 30205: 01 Kurssihyvitykset - Kursgottgörelser ............... . 5 500 000 4 760 142,16 -739857,84 13 30206: 30207: 03 OSINKOTULOT - DIVIDENDINKOMSTER ......... 426 000 000 425 338 825,26 -661174,74 0 30208: 01 Osinkotulot valtionenemmistöisästä osakeyhtiöistä 30209: - Dividendinkomster från aktiebolag med statlig 30210: majoritet ............................................ . 423 000 000 423 142 479,90 142 479,90 0 30211: 02 Muut osinkotulot - Ovriga dividendinkomster ..... . 3 000 000 2 196 345,36 -803 654,64 27 30212: 30213: 04 OSUUS VALTION RAHALAITOSTEN VOITOSTA 30214: - ANDEL AV STATENS PENNINGINRÄTINING- 30215: ARSVINST ........................................ . 35 000 000 35 015 864,89 15 864,89 0 30216: 02 Osuus Postipankin voitosta - Andel av Postban- 30217: kens vinst ......................................... .. 35 000 000 35 015 864,89 15 864,89 0 30218: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30219: sivu 30220: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 21 30221: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30222: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30223: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30224: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 30225: förslaget bokslutet 30226: suurempi - högre 30227: % 30228: pienempi - lägre 1-) 30229: 30230: 30231: 30232: 30233: 14. OSASTO - AVDELNINGEN : 30234: 30235: VALTION LIIKEYRITYKSET - STATENS AF· 30236: FÄRSFORETAG .................................... . 2 331182 000 2 508 975 726,10 177 793 726,10 8 30237: 30238: 01 VALTIONRAUTATIET STATSJÄRNVÄGAR- 30239: NA ................................................. . 30240: 01 Henkilöliikenteen tulot - lnkomst av persontrafi- 30241: ken ................................................. . 783 300 000 842 800 902,33 30242: 02 Tavaraliikenteen tulot - lnkomst av godstrafiken .. . 2 152 700 000 2 138 259 723,90 30243: 03 Postinkuljetustulot - lnkomster av postbefordring .. 20 900 000 20 900 000,00 30244: 04 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur ..... . 133 000 000 148 223 243,85 30245: 05 Korvaus alennuskuljetuksista - Ersättning för ra- 30246: battransporter ...................................... . 86 500 000 85 784 384,00 30247: 06 Eräät rautatieliikennekorvaukset - Vissa ersätt- 30248: ningar för järnvägstrafik ............................ . 28 000 000 28 000 000,00 30249: 07 Tulot ulkopuolisille suoritetuista töistä - lnkomster 30250: av arbeten som utförts för utomstäende ............ . 106 300 000 104 253 445,01 30251: 01. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 3 310 700 000 3 368 221 699,09 30252: Käyttömenot - Driftsutgifter 4 873 909 300 4 725 256 781,62 30253: 30254: 04 POSTI- JA TELELAITOS - POST- OCH TELE- 30255: VERKET ............................................ . 30256: 01 Postitoimen tulot - Postväsendets inkomster ...... . 3 ng 500 000 3 840 m 067,38 30257: 02 Teletoimen tulot - lnkomster av telefunktionen .... . 3 830 000 000 3 857 176 538,97 30258: 03 Valtiolta teletoimen palveluksista saatavat korvauk- 30259: set - Ersättning av staten för televäsendets tjäns- 30260: ter .................................................. . 1 960 000 1 860 000,00 30261: 04 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur ..... . 180 000 000 203 248 116,88 30262: 04. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 7 791 460 000 7 903 061 723,23 30263: Käyttömenot - Driftsutgifter 5 876 363 000 5 812 442 941,17 30264: Käyttötalouden rahoituskate - 30265: Driftshushållningens finansi- 30266: eringstäckning .................. . 1 915 097 000 2 090 618 782,06 175 521 782,06 9 30267: 30268: 05 POSTI- JA TELELAITOKSEN KONEPAJAT - 30269: POST- OCH TELEVERKETS VERKSTÄDER ........ . 30270: 02 Turun Asennuspajan tulot - Abo lnstallations- 30271: verkstads inkomster ................................ . 62100 000 57 910 452,06 30272: 03 Keskusautokorjaamon tulot - Centrala bilrepara- 30273: tionsverkstadens inkomster ......................... . 18 000 000 15 783 023,28 30274: 05. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 80 100 000 73 693 475,34 30275: Käyttömenot - Driftsutgifter 77 300 000 BO 389 901,81 30276: Käyttötalouden rahoituskate 30277: Driftshushållningens finansi- 30278: eringstäckning .................. . 2 800 000 0,00 -2 800 000,00 100 30279: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30280: sivu 30281: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 22 30282: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30283: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30284: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 30285: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 30286: förslaget bokslutet 30287: suurempi - högre 30288: pienempi · lägre (-) 30289: % 30290: 30291: 30292: 07 VALTION RAVITSEMISKESKUS - STATENS 30293: FÖRPLÄGNADSCENTRAL ......................... . 30294: 01 Ravitsemiskeskuksen käyttötulot - Förplägnads· 30295: centralens driftsinkomster .......................... . 333 500 000 367 882 694,51 30296: 07. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 333 500 000 367 882 694,51 30297: Käyttömenot - Driftsutgifter 313 770 000 348 556 443,39 30298: Käyttötalouden rahoituskate - 30299: Driftshushållningens finansi- 30300: eringstäckning .................. . 19 730 000 19 326 251 '12 -403748,88 2 30301: 30302: 10 VALTION PAINATUSKESKUS STATENS 30303: TRYCKERICENTRAL ............................... . 30304: 01 Painatuskeskuksen käyttötulot - Tryckericentra- 30305: lens driftsinkomster ................................. . 203 084 000 205 878 016,04 30306: 10. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 203 084 000 205 878 016,04 30307: Käyttömenot - Driftsutgifter 179 056 000 178 993 481,45 30308: Käyttötalouden rahoituskate - 30309: Driftshushållningens finansi- 30310: eringstäckning .................. . 24 028 000 26 884 534,59 2 856 534,59 12 30311: 30312: 16 VALTION TIETOKONEKESKUS - STATENS DA- 30313: TAMASKINCENTRAL .............................. . 30314: 01 Tietokonekeskuksen käyttötulot - Datamaskincen- 30315: tralens driftsinkomster .............................. . 457 300 000 453 418 759,35 30316: 16. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 457 300 000 453 418 759,35 30317: Käyttömenot - Driftsutgifter 370 300 000 375 812 548,53 30318: Käyttötalouden rahoituskate - 30319: Driftshushållningens finansi- 30320: eringstäckning .................. . 87 000 000 77 606 210,82 -9393789,18 11 30321: 30322: 20 PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLI- 30323: SUUS- JA LIIKETOIMINTA - FÖRSVARSMINIS- 30324: TERIET UNDERSTALLD INDUSTRI- OCH AF- 30325: FARSVERKSAMHET ............................... . 30326: 01 Pukutehtaan tulot - Beklädnadsfabrikens inkomst- 30327: er ................................................... . 58 500 000 58 582 961,57 30328: 02 Vammaskosken tehtaan tulot - lnkomster av Vam- 30329: maskoski fabrik ..................................... . 109 000 000 104 831 127,46 30330: 03 Patruunatehtaan tulot - Patronfabrikens inkomst- 30331: er ................................................... . 107 250 000 104 285 434,28 30332: 04 Metsätaloustoiminnan tulot - lnkomster av skogs- 30333: hushållningen ...................................... . 14 300 000 15 772 202,37 30334: 20. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 289 050 000 283 471 725,68 30335: Käyttömenot - Driftsutgifter 264151 000 258 151 076,94 30336: Käyttötalouden rahoituskate - 30337: Driftshushållningens finansi- 30338: eringstäckning .................. . 24 899 000 25 320 648,74 421 648,74 2 30339: 30340: 30 VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS UPP- 30341: HANDLINGSCENTRAL ............................ . 30342: 01 Hankintakeskuksen käyttötulot - Upphandlings- 30343: centralens driftsinkomster .......................... . 71 770 000 73 552 824,16 30344: 30. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 71 770 000 73 552 824,16 30345: Käyttömenot - Driftsutgifter 53 725 000 53 236 489,97 30346: Käyttötalouden rahoituskate - 30347: Driftshushållningens finansi- 30348: eringstäckning .................. . 18 045 000 20 316 334,19 2 271 334,19 13 30349: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30350: sivu 30351: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 23 30352: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30353: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 30354: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 30355: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30356: förslaget bokslutet suurempi - högre % 30357: pienempi · lägre 1-) 30358: 30359: 40 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS 30360: MARGARINFABRIK ................................ . 30361: 01 Valtion margariinitehtaan käyttötulot - Statens 30362: margarinfabriks driftsinkomster ..................... . 37 465 000 26 854 305,01 30363: 40. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 37 465 000 26 854 305,01 30364: Käyttömenot - Driftsutgifter 36 708 000 26 764 978,96 30365: Käyttötalouden rahoituskate - 30366: Driftshushållningens finansi- 30367: eringstäckning .................. . 757 000 89 326,05 -667 673,95 88 30368: 30369: 43 MAANMITIAUSHALLITUKSEN KARITAPAINO 30370: - LANTMÄTERISTYRELSENS KARTIRYCKERI ... 30371: 01 Karttapainon käyttötulot - Karttryckeriets driftsin- 30372: komster ............................................ . 43 800 000 45 976 633,85 30373: 43. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 43 800 000 45 976 633,85 30374: Käyttömenot - Driftsutgifter 36 494 000 35 n8 811,31 30375: Käyttötalouden rahoituskate - 30376: Driftshushållningens finansi- 30377: eringstäckning .................. . 7 306 000 10 197 822,54 2 891 822,54 40 30378: 30379: 45 METSÄHALLITUKSEN METSÄT - FORSTSTY- 30380: RELSENS SKOGAR ................................ . 30381: 01 Metsähallituksen metsien käyttötulot - Driftsin- 30382: komsterna av forststyrelsens skogar ................ . 1 130 000 000 1 100 296 399,55 30383: 45. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 1130 000 000 1 100 296 399,55 30384: Käyttömenot - Driftsutgifter 942 070 000 925 686 171,13 30385: Käyttötalouden rahoituskate - 30386: Driftshushållningens finansi- 30387: eringstäckning .................. . 187 930 000 174 610 228.42 -13319n1,58 7 30388: 30389: 47 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE- 30390: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS- 30391: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ............... . 30392: 01 Jokioisten siemenkeskuksen tulot - lnkomster av 30393: Jockis fröcentral .................................... . 15 150 000 12 171 636,94 30394: 03 Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan tulot 30395: - lnkomster av centralens för utsädespotatis pro- 30396: duktionsverksamhet ................................ . 20 800 000 15 348 676,05 30397: 47. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 35 950 000 27 520 312,99 30398: Käyttömenot - Driftsutgifter 33 780 000 27 652 696.53 30399: Käyttötalouden rahoituskate - 30400: Driftshushållningens finansi- 30401: eringstäckning .................. . 2 170 000 0,00 -2 170 000,00 100 30402: 30403: 60 TULOT LIIKEYRITYSTEN HALLINNASSA OLE- 30404: VAN VALTION OMAISUUDEN MYYNNISTÄ - 30405: INKOMSTER VID FÖRYTIRING AV STATENS 30406: EGENDOM 1 AFFÄRSFÖRETAGENS BESITI- 30407: NING ............................................... . 41 420 000 64 005 587' 57 22 585 587,57 55 30408: 01 Sekalaiset myyntitulot - Försäljningsinkomster av 30409: blandad natur ...................................... . 36 920 000 60 063 572,57 23 143 572,57 63 30410: 02 Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-alueiden 30411: ja rakennusten myyntitulot - lnkomster vid förytt- 30412: ring av markområden och byggnader i forststyrel- 30413: sens besittning ..................................... . 4 000 000 3 942 015,00 -57 985,00 30414: 03 Korvaukset metsähallitukselle maatilalain mukaisis- 30415: ta aluevaihdoista - Ersättningar tili forststyrelsen 30416: för byten av områden enligt lagen om gårdsbruks- 30417: enheter ............................................. . 500 000 0,00 -500 000,00 100 30418: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30419: sivu 30420: 15 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 24 30421: Luku · Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30422: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 30423: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 30424: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 30425: förslaget bokslutet 30426: suurempi · högre 30427: % 30428: pienempi - lägre (-) 30429: 30430: 30431: 30432: 30433: 15. OSASTO - AVDELNINGEN : 30434: 30435: LAINAT- LAN .................................... . 3 971 031 000 3 036 408 234' 62 -934 622 765,38 24 30436: 30437: 01 TAKAISIN MAKSETUT LAINAT - ÅTERBETA- 30438: LADE LAN ......................................... . 2 016 031 000 2 154 216 464,49 138 185 464,49 7 30439: 01 Asunto- ja perusparannuslainojen takaisinmaksut 30440: - Aterbetalningar av bostads- och grundförbät- 30441: tringslän ............................................ . 1 413 000 000 1 559 857 789,35 146 857 789,35 10 30442: 03 Vientimaksulainojen lyhennykset - Avkortningar 30443: pä exportavgiftslän ................................. . 10 500 000 10 210 359,25 -289 640.75 3 30444: 04 Muiden lainojen lyhennykset - Avkortningar pä 30445: övriga Iän ........................................... . 575 000 000 569 426 669,60 -5 573 330,40 30446: 05 Maatila-, maan käyttö- ja maanhankintalain mukaan 30447: muodostettujen tilojen kauppa- ja lunastushintojen 30448: lyhennykset - Avkortning pä köpe· och löseskilling 30449: för lägenheter, som bildats enligt lagen om gårds- 30450: bruksenheter, jorddispositionslagen och jord- 30451: anskaffningslagen .................................. . 14 531 000 11 880 794,15 -2 650 205,85 18 30452: 06 Eräät maanmittaustoimitusten tukemiseen liittyvät 30453: takaisin maksettavat lainat - Vissa Iän i anslutning 30454: tili understöd för lantmäteriförrättningar, vilka bör 30455: äterbetalas ......................................... . 3 000 000 2 840 852,14 -159 147,86 5 30456: 30457: 02 VALTION LAINANOTIO - STATENS UPPLA- 30458: NING ............................................... . 1 955 000 000 882 191 770,13 - 1 072 808 229,87 55 30459: 01 Nettolainanotto - Nettouppläning ................. . 1 955 000 000 882 191 770,13 -1 072 808 229,87 55 30460: 30461: 30462: 30463: 30464: TULOJEN YHTEISMAARA - INKOMSTERNAS 30465: TOTALBELOPP 118 567 854 939 119 551 055 437,68 983 200 498,68 30466: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30467: sivu 30468: 21 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 25 30469: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30470: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30471: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30472: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30473: förslaget bokslutet 30474: suurempi - högre 30475: % 30476: pienempi - lägre 1-} 30477: 30478: 30479: 30480: 30481: 21. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 30482: 30483: TASAVALLAN PRESIDENTTI - REPUBLIKENS 30484: PRESIDENT ........................................ . 14 296 800 13 557 610,20 -739189,80 5 30485: 30486: 01 TASAVALLAN PRESIDENTTI - REPUBLIKENS 30487: PRESIDENT ........................................ . 1160 000 1 134 581,28 -25 418,72 2 30488: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presidentens 30489: arvode och representationsanslag .................. . 1 050 000 1 025 000,00 -25 000,00 2 30490: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi- 30491: tionsmedel ......................................... . 110 000 109 581.28 -418.72 0 30492: 30493: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA - RE- 30494: PUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI ................ . 13136 800 12 423 028,92 -713n1,08 5 30495: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30496: slagsanslag) ....................................... .. 8 840 000 8 196 769,61 -643 230,39 7 30497: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 30498: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 3 046 800 2 976 259,31 -70 540,69 2 30499: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30500: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 250 000 1 250 000,00 0,00 0 30501: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30502: sivu 30503: 22 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 26 30504: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30505: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30506: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30507: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30508: förslaget bokslutet 30509: suurempi - högre % 30510: pienempi - lägre (-) 30511: 30512: 30513: 30514: 30515: 22. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 30516: 30517: EDUSKUNTA- RIKSDAGEN ..................... . 169 697 000 171 266 047,16 1 569 047,16 30518: 30519: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN ... . 56 893 000 56 242 094,01 -650 905,99 30520: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30521: slagsanslag) ........................................ . 37 843 000 36 735 192,03 -1 107 807,97 3 30522: 02 Edustajien kulukorvaukset (Arviomääräraha) - 30523: Riksdagsmännens dagspenningar (Förslagsanslag) .. 12 700 ()()() 13 586 204,99 886 204,99 7 30524: 05 Vuoden kuluessa kansanedustajille myönnetyt yli- 30525: määräiset eläkkeet - Extra pensioner som under 30526: äret beviljats riksdagsmän .......................... . 50000 0,00 -50 000,00 100 30527: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan- 30528: slag) ................................................ . 6 300 000 5 920 696,99 -379 303,01 6 30529: 30530: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA RIKSDAGENS 30531: KANSLI ............................................ . 71 511 000 73 755 407,62 2 244 407,62 3 30532: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30533: slagsanslag) ........................................ . 30 021 000 30 744 014,00 723 014,00 2 30534: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 30535: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 20 400 000 21 921 393,62 1 521 393,62 7 30536: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30537: ning av inventarier (Reservationsanslag) ............ . 21 090 000 21 090 000,00 0,00 0 30538: 30539: 05 EDUSKUNTATALO- RIKSDAGSHUSET ......... . 5 650 000 5 119 597,80 -530 402,20 9 30540: 10 Rakennusten käyttö (Arviomääräraha) - Bygg- 30541: naders drift (Förslagsanslag) ........................ . 4 850 ()()() 4 319 597,80 -530402,20 11 30542: 13 Korjaukset (Siirtomääräraha) - Reparationer (Re- 30543: servationsanslag) ................................... . 800 000 800 000,00 0,00 0 30544: 30545: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSREVI- 30546: SORERNA ......................................... . 3 501 000 3 588 362,16 87 362,16 2 30547: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30548: slagsanslag) ........................................ . 2 566 000 2 699 670,26 133 670,26 5 30549: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 30550: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 935 000 888 691,90 -46 308,10 5 30551: 30552: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES RIKS- 30553: DAGENS JUSTITIEOMBUDSMAN ................ . 5 037 000 5 432 600,13 395 600,13 8 30554: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30555: slagsanslag) ........................................ . 4 507 000 4 877 893,80 370 893,80 8 30556: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 30557: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 530000 554 706,33 24 706,33 5 30558: 30559: 19 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIO- 30560: TEKET .............................................. . 10 731 ()()() 10 953 337,65 222 337,65 2 30561: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30562: slagsanslag) ........................................ . 6 257 000 6 481 463,98 224 463,98 4 30563: 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (Siirtomääräraha) 30564: - Anskaffning och inbindning av litteratur (Reser- 30565: vationsanslag) ...................................... . 1 944 000 1 944 000,00 0,00 0 30566: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 30567: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 1 130 000 1 127 873,67 -2 126,33 0 30568: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30569: sivu 30570: 22 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 27 30571: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30572: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30573: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30574: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30575: förslaget bokslutet suurempi · högre 30576: % 30577: pienempi · lägre ( -) 30578: 30579: 30580: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30581: ning av inventarier (Reservationsanslag) ............ . 1 400 000 1 400 000,00 0,00 0 30582: 30583: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VAL- 30584: TUUSKUNTA - FINLANDS DELEGATION 1 NOR- 30585: DISKA RA DET ..................................... . 6 921 000 6 721 647.79 -199 352,21 3 30586: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30587: slagsanslag) ........................................ . 1 650 000 1 608 867,61 -41132,39 2 30588: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 30589: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 5 271 000 5112 780,18 -158219,82 3 30590: 30591: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDAGENS 30592: OVRIGA UTGIFTER ................................ . 9 453 000 9 453 000,00 0,00 0 30593: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita var- 30594: ten - Dispositionsmedel tili riksdagsgrupperna för 30595: gruppkanslierna .................................... . 8 568 000 8 568 000,00 0,00 0 30596: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytet- 30597: täväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av 30598: lnterparlamentariska unionen ....................... . 885 000 885 000,00 0,00 0 30599: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30600: sivu 30601: ;.3 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 28 30602: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen TuIos tilinpäätöksen mukaan 30603: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 30604: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30605: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 30606: förslaget bokslutet 30607: suurempi - högre % 30608: pienempi - lägre ( -1 30609: 30610: 30611: 30612: 30613: 23. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 30614: 30615: VALTIONEUVOSTO- STATSRADET ............ .. 136 140 000 134 759 620,57 -1 380 379,43 30616: 30617: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRADET ............ .. 17 714 000 17 514 749,92 -199 250,08 30618: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30619: slagsanslag) ....................................... .. 10 614 000 11 358 740,65 744 740,65 7 30620: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan- 30621: slag) ................................................ . 1 400 000 1 240 492,49 -159 507,51 11 30622: 21 Ministeriöiden käyttövarat - Ministeriernas dispo- 30623: sitionsmedel ........................................ . 5 700 000 4 915 516.78 -784 483,22 14 30624: 30625: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA - STATSRA- 30626: DETS KANSLI ..................................... . 18 928 000 18 329 906,44 -598 093,56 3 30627: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30628: slagsanslag) ........................................ . 13 495 000 13 557 641,31 62641,31 0 30629: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 4 493 000 3 832 265,13 -660 734,87 15 30630: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30631: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 940 000 940 000,00 0,00 0 30632: 30633: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKANS- 30634: LERSÄMBETET .................................... . 6 956 000 7 383 501,46 427 501,46 6 30635: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30636: slagsanslag) ........................................ . 6 096 000 6 589 351,06 493 351,06 8 30637: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 670 000 605 171,35 -64 828,65 10 30638: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 30639: rier ................................................. . 190 000 188 979,05 -1 020,95 30640: 30641: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKAHUO- 30642: NEISTOT STATSRADETS REPRESENTA- 30643: TIONS- OCH ÄMBETSLOKALER ................. .. 27 177 000 27 176 462.75 -537,25 0 30644: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar !För- 30645: slagsanslag) ........................................ . 2 042 000 2 043 969,99 1 969,99 0 30646: 21 Valtioneuvoston edustustilojen kulutusmenot (Ar- 30647: viomääräraha) - Konsumtionsutgifter för statsrå- 30648: dets representationslokaler (Förslagsanslag) ........ . 220 000 219 847,85 -152,15 0 30649: 23 Säätytalon väliaikainen hallinto - Ständerhusets 30650: interimistiska förvaltning ............................ . 165 000 163 002,06 -1 997,94 30651: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) - Re· 30652: presentationslokaliteterna i anslutning tili Fiskartor- 30653: pet (Förslagsanslag) ................................ . 1 400 000 1 399 642,85 -357,15 0 30654: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30655: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 350 000 350 000,00 0,00 0 30656: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha) - 30657: Statsrådets skyddsrum (Reservationsanslag) ....... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 30658: 75 Säätytalon peruskorjaustyöt (Siirtomääräraha) - 30659: Grundreparationsarbeten på ständerhuset (Reserva- 30660: tionsanslag) ........................................ . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 30661: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30662: sivu 30663: 23 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 29 30664: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tWinpäätöksen mukaan 30665: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30666: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30667: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30668: förslaget bokslutet 30669: suurempi - högre % 30670: pienempi - lägre (-) 30671: 30672: 30673: 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto (Siirtomäärära- 30674: ha) - Republikens Presidents tjänstebostad (Re- 30675: servationsanslag) ................................... . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0 30676: 30677: POLIITTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - 30678: UNDERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAM- 30679: HET ................................................ . 61 300 000 60 074 000,00 -1 226 000,00 2 30680: 50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande av 30681: partiverksamhet ................................... .. 61 300 000 60 074 000,00 -1 226 000,00 2 30682: 30683: 99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT - STATS- 30684: RÅDETS ÖVRIGA UTGIFTER ...................... . 4 065 000 4 281 000,00 216 000,00 5 30685: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 30686: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslagl ............ . 955 000 1 070 000,00 115 000,00 12 30687: 24 Kunniamerkkien korvaaminen sekä arvonimilauta- 30688: kunnan menot (Arviomääräraha) - Ersättning för 30689: ordnar samt titelnämndens utgifter (Förslagsan- 30690: slag) ................................................ . 690 000 791 000,00 101 000,00 15 30691: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha) 30692: - J.V.Snellmans samlade verk (Reservationsan- 30693: slag) ................................................ . 880 000 880 000,00 0,00 0 30694: 26 Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha) - Fin- 30695: lands förvaltningshistoria (Reservationsanslag) ..... . 1 540 000 1 540 000,00 0,00 0 30696: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30697: sivu 30698: 24 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 30 30699: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30700: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 30701: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 30702: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 30703: förslaget bokslutet 30704: suurempi · högre 30705: % 30706: pienempi - lägre 1- l 30707: 30708: 30709: 30710: 30711: 24. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 30712: 30713: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 30714: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 30715: DE .................................................. . 3 219 005 000 3 189 057 131,03 -29 947 868,97 30716: 30717: 01 ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTRIKESMINISTE- 30718: RIET ................................................ . 75 760 000 73 675 975,47 -2 084 024,53 3 30719: 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) 30720: - lnternationell informationsverksamhet (Reserva- 30721: tionsanslag) ........................................ . 14 570 000 14 570 000,00 0,00 0 30722: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe- 30723: handling ............................................ . 3 500 000 3 329 652,45 -170 347,55 5 30724: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 43 050 000 41 136 323,02 -1 913 676,98 4 30725: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30726: skaffning av inventarier (Reservationsanslagl ....... . 14 640 000 14 640 000,00 0,00 0 30727: 30728: 10 EDUSTUSTOT - BESKICKNINGARNA ........... . 195 840 000 180 344 315,49 -15 495 684,51 8 30729: 10 Kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärära- 30730: hal - Fastigheters drift och underhäll (Förslagsan- 30731: slagl ................................................ . 60000000 54 636 543,90 -5 363 456,10 9 30732: 20 Matkat ja muutot (Arviomääräraha) - Resor och 30733: flyttningar (Förslagsanslagl ......................... . 34 300 000 2B 226 336,86 -6 073 663,14 18 30734: 2B Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30735: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .............. . 1 700 000 1 310 989,10 -389 010,90 23 30736: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 30737: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag l ............... . 33000000 29 330 445,63 -3 669 554,37 11 30738: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30739: skaffning av inventarier (Reservationsanslagl ....... . 15 240 000 15 240 000,00 0,00 0 30740: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 30741: (Reservationsanslagl ............................... . 9 600 000 9 600 000,00 0,00 0 30742: 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto- 30743: määräraha) - Anskaffning av fastigheter och loka- 30744: ler (Reservationsanslagl ............................ . 42 000 000 42 000 000,00 0,00 0 30745: 30746: 20 ULKOASIAINHALLINNON VIRAT JA TOIMET - 30747: UTRIKESFÖRVALTNINGENS AVLÖNINGSUTGIF- 30748: TER ................................................ . 341 476 000 341 571 559,93 95 559,93 0 30749: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 30750: slagsanslagl ........................................ . 341 476 000 341 571 559,93 95 559,93 0 30751: 30752: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - IN- 30753: TERNATIONELLT UTVECKLINGSSAMARBETE .... 2 244 000 000 2 243 984 994,59 -15 005,41 0 30754: 22 Tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) - lnforma- 30755: tionsverksamhet (Reservationsanslag) .............. . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 30756: 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava kehity- 30757: sapu (Siirtomääräraha) - Utvecklingshjälp genom 30758: internationella organisationer (Reservationsanslagl .. 826 000 000 825 986 561 ,97 -13 438,03 0 30759: 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu (Siirto- 30760: määräraha) - Bilateral utvecklingshjälp i gävoform 30761: (Reservationsanslag) ............................... . 985 000 000 985 000 000,00 0,00 0 30762: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30763: sivu 30764: 24 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 31 30765: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30766: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 30767: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30768: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30769: förslaget bokslutet suurempi · högre 30770: pienempi - lägre (-) % 30771: 30772: 30773: 30774: 68 Kehitysluotot, korkotuki ja vientitakuukorvaukset 30775: (Siirtomääräraha) - Utvecklingskrediter, räntestöd 30776: och exportgarantiersättningar (Reservationsanslag) .. 288 000 000 287 998 432,62 -1 567,38 0 30777: 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille (Siirtomääräraha) 30778: - Humanitär hjälp tili utvecklingsländerna (Reser- 30779: vationsanslag) ...................................... . 140 000 000 140 000 000,00 0,00 0 30780: 30781: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ INDU- 30782: STRIELLT UTVECKLINGSSAMARBETE ..•....••... 100 000 000 96 334 542,20 -3 665 457,80 4 30783: 50 Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 30784: Oy:lle (Arviomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden 30785: för lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab (Förslags- 30786: anslag) ............................................. . 19 000 000 15 334 542,20 -3 665 457,80 19 30787: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö 30788: kehitysmaiden kanssa (Siirtomääräraha) - Ekono- 30789: miskt, industriellt och teknologiskt samarbete med 30790: utvecklingsländerna (Reservationsanslag) ........... . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 30791: 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:lle 30792: (Siirtomääräraha) - Lån tili Fonden för lndustriellt 30793: Utvecklingssamarbete Ab (Reservationsanslag) ..... . 26 000 000 26 000 000,00 0,00 0 30794: 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n osake- 30795: pääoman korottaminen (Siirtomääräraha) - Höjan- 30796: de av aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt 30797: Utvecklingssamarbete Ab (Reservationsanslag) ..... . 43 000 000 43 000 000,00 0,00 0 30798: 30799: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 30800: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UT- 30801: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 261 929 000 253 145 743,35 -8 783 256,65 3 30802: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 30803: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 200 000 158 432,81 -41 567,19 21 30804: 09 Pysyvät toimikunnat - Permanenta kommissioner .. 150 000 146 422,66 -3 577,34 2 30805: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa 30806: (Arviomääräraha) - Tillfällig representation vid 30807: internationella konferenser (Förslagsanslag) ........ . 25 039 000 23 263 074,80 - 1 775 925,20 7 30808: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot 30809: (Siirtomääräraha) - Utgifter för underhåll av de 30810: finska övervakningsstyrkorna (Reservationsanslag) .. 124 474 000 124 474 000,00 0,00 0 30811: 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin (Siirto- 30812: määräraha) - Deltagande i internationella konfe- 30813: renser (Reservationsanslag) ........................ .. 3 952 000 3 952 000,00 0,00 0 30814: 27 Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liittyvät 30815: menot (Arviomääräraha) - Utgifter i Finland för 30816: internationellt samarbete (Förslagsanslag) .......... . 9 824 000 7 646 175,41 -2 177 824,59 22 30817: 28 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta (Siirtomää- 30818: räraha) - Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet 30819: (Reservationsanslag) ............................... . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 30820: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 4 250 000 4 250 000,00 0,00 0 30821: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 30822: (Arviomääräraha) - Understöd tili nödställda fins- 30823: ka medborgare (Förslagsanslag) .................... . 320 000 330 426,40 10 426,40 3 30824: 66 Eräät jäsenmaksut ja maksuosuudet (Arviomäärära- 30825: ha) - Vissa medlemsavgifter och betalningsandelar 30826: (Förslagsanslag) .................................... . 89 220 000 84 917 218,85 -4 302 781,15 5 30827: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30828: sivu 30829: 24 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 32 30830: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30831: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30832: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 30833: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 30834: förslaget bokslutet 30835: suurempi · högre 30836: % 30837: pienempi - lägre 1-1 30838: 30839: 30840: 90 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktuatio- 30841: ner (Förslagsanslag) ................................ . 500 ()()() 7 992,42 -492 007,58 98 30842: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30843: sivu 30844: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 33 30845: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30846: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 30847: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 30848: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 30849: förslaget bokslutet 30850: suurempi - högre 30851: pienempi · lägre 1-) 30852: % 30853: 30854: 30855: 30856: 30857: 25. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 30858: 30859: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUS- 30860: TITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... . 1 516174 400 1 522 806 551,98 6 632 151,98 0 30861: 30862: 01 OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET ... . 59 590 000 61 725 285,88 2 135 285,88 4 30863: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30864: slagsanslag) ........................................ . 48170 000 50 383 485,08 2 213 485,08 5 30865: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11 ()()() 000 10 921 989,30 -78 010,70 30866: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 30867: rier ................................................. . 420 000 419 811,50 -188,50 0 30868: 30869: 10 YLIMMÄT TUOMIOISTUIMET - DE HÖGSTA 30870: DOMSTOLARNA .................................. . 42 215 000 42 056 787,03 -158 212,97 0 30871: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30872: slagsanslag) ........................................ . 38 615 000 38 630 003,29 15 003,29 0 30873: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 300 000 3 126 783,74 -173 216,26 5 30874: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30875: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 300 000 300 000,00 0,00 0 30876: 30877: 20 HOVIOIKEUDET- HOVRÄTIERNA ............... . 81 907 000 83 939 141,85 2 032 141,85 2 30878: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30879: slagsanslag) ........................................ . 75 907 000 78 184 624,93 22n624,93 3 30880: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 600 000 5 354 516,92 -245 483,08 4 30881: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30882: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 400 000 400 000,00 0,00 0 30883: 30884: 30 TUOMIOKUNNAT- DOMSAGORNA ............. . 137 310 000 135 414 595,03 -1 895 404,97 30885: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30886: slagsanslag) ........................................ . 112 910 000 111 235 464,56 -1 674 535,44 30887: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 21 200 000 20 979 130,47 -220 869,53 30888: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30889: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 3 200 000 3 200 000,00 0,00 0 30890: 30891: 31 RAASTUVANOIKEUDET JA MAISTRAATIT - 30892: RADSTUVURÄTIERNA OCH MAGISTRATERNA .. 150 512 000 149 518 349,38 -993 650,62 30893: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30894: slagsanslag) ........................................ . 123 212 000 123 065 n6,33 -146 223,67 0 30895: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 25 300 000 24 452 573,05 -847 426,95 3 30896: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30897: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 ()()() 000 2 000 000,00 0,00 0 30898: 30899: 40 ERITYISTUOMIOISTUIMET SPECIALDOM- 30900: STOLARNA ........................................ . 49 457 000 48 572 414,47 -884 585,53 2 30901: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 30902: slagsanslag) ........................................ . 43 207 000 42 483 903,56 -723 096,44 2 30903: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 5 900 000 5 738 510,91 -161 489,09 3 30904: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30905: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 350 000 350 000,00 0,00 0 30906: 30907: 30908: 30909: 30910: 2 491390U 30911: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30912: sivu 30913: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 34 30914: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30915: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 30916: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 30917: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30918: förslaget bokslutet 30919: suurempi - högre 30920: % 30921: pienempi - lägre 1- 1 30922: 30923: 30924: 45 ERAAT OIKEUDENHOITOMENOT - SARSKILDA 30925: RATISVÅRDSUTGIFTER .......................... . 116100 000 110 273 094,77 -5 826 905,23 5 30926: 22 Eräät oikeudenkäyntimenot (Arviomäärärahal - 30927: Särskilda rättegängsutgifter (Förslagsanslagl ....... . 12 500 000 10 257 500,25 -2 242 499,75 18 30928: 29 Muut kulutusmenot (Arviomäärärahal - Ovriga 30929: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 6 000 000 5 998 911,02 -1 088,98 0 30930: 30 Yleinen oikeusaputoiminta (Arviomäärärahal - All- 30931: män rättshjälpsverksamhet (Förslagsanslag) ........ . 32 600 000 32 248 314,00 -351686,00 30932: 50 Maksuton oikeudenkäynti (Arviomäärärahal - Fri 30933: rättegång (Förslagsanslag) .......................... . 65 000 000 61 768 369,50 -3 231 630,50 5 30934: 30935: 46 SYYTIAJANVIRASTOT - ÅKLAGARAMBETE- 30936: NA ................................................. . 21126 000 21 007 958,35 681 958,35 3 30937: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 30938: slagsanslag) ..................................•...... 18 576 000 19 349 062,59 m062,59 4 30939: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 2 350 000 2 258 895,76 -91104,24 4 30940: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30941: skaffning av inventarier (Reservationsanslagl ....... . 200 000 200 000,00 0,00 0 30942: 47 ULOSOTIOVIRASTOT - EXEKUTIONSVERKEN .. 120 683 000 118 485 707,72 -2 197 292,28 2 30943: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 30944: slagsanslagl ........................................ . 90 483 000 88 446 135,91 -2 036 864,09 2 30945: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 25 800 000 25 639 571 ,81 -160 428,19 30946: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30947: skaffning av inventarier (Reservationsanslagl ....... . 4 400 000 4 400 000,00 0,00 0 30948: 30949: 50 VANKEINHOITOLAITOS - FÅNGVARDSVASEN- 30950: DET ................................................ . 671 282 300 676 359 086,00 5 076 786,00 30951: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 30952: slagsanslagl ........................................ . 287 217 300 293 433 665,84 6 216 365,84 2 30953: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomäärärahal - Fastighe- 30954: ters drift (Förslagsanslagl ........................... . 30 000 000 29 625 019,23 -374 900,77 30955: 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito (Siirtomäärä- 30956: raha) - Reparation och underhäll av fastigheter 30957: (Reservationsanslagl ............................... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 30958: 21 Vankien huolto ja koulutus (Arviomäärärahal - 30959: Värden och utbildningen av fångar (Förslagsan- 30960: slag) ................................................ . 51 400 000 51 102 963,56 -297 036,44 30961: 23 Työtoiminta (Arviomäärärahal - Arbetsverksam- 30962: het (Förslagsanslag) ................................ . 68 000 000 68 605 015,42 605 015,42 30963: 24 Työ- ja käyttörahat sekä avolaitospalkat (Arviomää- 30964: rärahal - Arbets- och brukspenningar samt löner i 30965: öppen anstalt (Förslagsanslagl ...................... . 29 500 000 28 886 404,76 -613 595,24 2 30966: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 14 500 000 14 041 017,99 -458982,01 3 30967: 50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää- 30968: däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomäärärahal - 30969: Statsunderstöd för Kriminalvärdsföreningen för 30970: uppgifter som grundar sig pä lagstiftning (Förslags- 30971: anslagl ............................................. . 18 430 000 18 430 000,00 0,00 0 30972: 51 Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittami- 30973: seen - Statsunderstöd för annat kriminalvärdsar- 30974: bete ................................................ . 14 935 000 14 935 000,00 0,00 0 30975: 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo- 30976: jen perustamis- ja peruskorjausmenoihin (Siirto- 30977: määräraha 1 - Statsunderstöd för Kriminalvärdsfö- 30978: reningen för anläggnings- och grundreparationsut- 30979: gifter för verksamhetsutrymmen (Reservationsan- 30980: slag) ................................................ . 1 900 000 1 900 000,00 0,00 0 30981: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 30982: sivu 30983: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 35 30984: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30985: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30986: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 30987: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30988: förslaget bokslutet suurempi - högre 30989: % 30990: pienempi - lägre 1-) 30991: 30992: 30993: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 30994: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 9 200 000 9 200 000,00 0,00 0 30995: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä- 30996: raha) - Nybyggnader och grundreparationer (Re- 30997: servationsanslag) ................................... . 49 400 000 49 400 000,00 0,00 0 30998: 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitostyönä 30999: (Siirtomääräraha) - Nybyggnader och grundrepa- 31000: rationer vilka utförs såsom arbete i öppen anstalt 31001: (Reservationsanslag) .............................. .. 54 900 000 54 900 000,00 0,00 0 31002: 76 Työleireille järjestettävät työt (Siirtomääräraha) - 31003: Arbeten för arbetsläger (Reservationsanslag) ....... . 4 200 000 4 200 000,00 0,00 0 31004: 77 Työsiirioloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha) 31005: - Arbeten för arbetskolonier (Reservationsanslag) .. 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 31006: 79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) - Jord- 31007: och vattenbyggen (Reservationsanslag) ............ . 700 000 700 000,00 0,00 0 31008: 31009: 60 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS 31010: RATTSPOLITISKA FORSKNINGSINSTITUTET ..... 2 897 000 3 036 499.47 139 499.47 5 31011: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31012: slagsanslag) ........................................ . 1 847 000 2 003 558,03 156 558,03 8 31013: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 000 000 982 948,94 -17 051,06 2 31014: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31015: rier ................................................. . 50000 49 992,50 -7,50 0 31016: 31017: 61 YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN YHTEYDES- 31018: SÄ TOIMIVA HELSINGIN KRIMINAALIPOLIITTI- 31019: NEN INSTITUUTTI - HELSINGFORS KRIMINAL- 31020: POLITISKA INSTITUTS VERKSAMHET 1 AN- 31021: SLUTNING TILL FÖRENTA NATIONERNA ........ . 1 753 000 1 693 235,56 -59 764,44 3 31022: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31023: slagsanslag) ........................................ . 803 000 761 305.43 -41 694,57 5 31024: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 920 000 902 134,23 -17 865,77 2 31025: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31026: rier ................................................. . 30 000 29 795,90 -204,10 31027: 31028: 62 TIETOSUOJA- DATASEKRETESS .............. .. 2 823 100 2 436 815,25 -386 284.75 14 31029: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31030: slagsanslag) ........................................ . 1 223 100 926 592,85 -296 507,15 24 31031: 09 Tietosuojalautakunta (Arviomääräraha) - Datasek- 31032: retessnämden (Förslagsanslag) ..................... . 100 000 87 385,30 -12 614.70 13 31033: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 300 000 1 222 837,10 -77162,90 6 31034: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 31035: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 200 000 200 000,00 0,00 0 31036: 31037: 70 VAALIT- VAL .................................... . 20 000 000 28 726 191,33 8 726 191,33 44 31038: 21 Vaaleista aiheutuvat menot (Arviomääräraha) - 31039: Utgifter för vai (Förslagsanslag) .................... . 20 000 000 28 726 191,33 8 726 191,33 44 31040: 31041: 99 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT 31042: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM JUSTITIE- 31043: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ . 38 519 000 38 761 389,09 242 389,09 31044: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 31045: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 700 000 648118.72 -51 881,28 7 31046: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat (Arviomääräraha) - 31047: Delegationer och kommissioner (Förslagsanslag) .... 694 000 1157 300,68 463 300,68 67 31048: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31049: sivu 31050: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 36 31051: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31052: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31053: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31054: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31055: förslaget bokslutet suurempi - högre 31056: pienempi - lägre (-) 31057: % 31058: 31059: 31060: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - lnter- 31061: nationellt samarbete (Förslagsanslag) ............... . 1 405 000 1 385 851,12 -19148,88 31062: Zl Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 31063: tabehandling ....................................... . 19 800 000 19 764 721 ,00 -35279,00 0 31064: 28 Oikeushallinnon henkilöstökoulutus - Personalut- 31065: bildning inom justitieförvaltningen .................. . 900 000 711 701,04 -188 298,96 21 31066: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 31067: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 2 000 000 2 107 446,53 107 446,53 5 31068: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ................ . 320 000 286 250,00 -33 750,00 11 31069: 70 Atk-laitteiden hankinta (Siirtomääräraha) - An- 31070: skaffning av ADB-anläggningar (Reservationsan- 31071: slag) ................................................ . 12 700 000 12 700 000,00 0,00 0 31072: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31073: sivu 31074: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande Ar 1988 sida 37 31075: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31076: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31077: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31078: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 31079: förslaget bokslutet 31080: suurempi - högre % 31081: pienempi · lägre (-) 31082: 31083: 31084: 31085: 31086: 26. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 31087: 31088: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 31089: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 31090: DE .................................................. . 3 652120 100 3 653 367 511,38 1 247 411,38 0 31091: 31092: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTE- 31093: RIET ................................................ . 36704100 38 407 756,29 1 703 656,29 5 31094: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avtöningar (För- 31095: slagsanslag) .......................•................. 314n 100 33 198 953,08 1 n1853,08 5 31096: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 31097: delegationer och kommissioner ..................... . 1 607 000 1 597 640,24 -9 359,76 1 31098: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3120 000 3111162,97 -8 837,03 0 31099: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31100: rier ................................................. . 500 000 500 000,00 0,00 0 31101: 31102: 05 LÄÄNINHALLITUKSET - LÄNSSTYRELSERNA ... 345 007 000 343 906 988,20 -1100 011,80 0 31103: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31104: slagsanslag) ...•..................................... 270 755 000 269 264 153.47 -1 490 846,53 31105: 09 Pysyvät neuvottelukunnat - Permanenta delega- 31106: tioner ............................................... . 2 000 000 1 736163,35 -263 836,65 13 31107: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 31108: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 13 065 000 12 839 412,62 -225 587,38 2 31109: 25 Eräät hallintomenot (Arviomääräraha) - Vissa 31110: förvaltningsutgifter (Förslagsanslag) ................ . 900 000 750 298,74 -149 701,26 17 31111: '}] Tietojen koneellinen käsittely (Arviomääräraha) - 31112: Maskinell databehandling (Förslagsanslag) .......... . 14 000 000 15 283 705,20 1 283 705,20 9 31113: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter .. 23 637 000 23 428 580,01 -208419,99 31114: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31115: rier ................................................. . 20 650 000 20 604 674,81 -45 325,19 0 31116: 31117: 06 VÄESTÖREKISTERIKESKUS - BEFOLKNINGS- 31118: REGISTERCENTRALEN ............................ . 44 790 000 48 097 086,05 3 307 086,05 7 31119: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31120: slagsanslag) ........................................ . 11170 000 12 048 847,00 878 847,00 8 31121: '}] Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe- 31122: handling ............................................ . 18 340 000 18 009 499,10 -330 500,90 2 31123: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31124: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .............. . 8 040 000 10 881 422,50 2 841 422,50 35 31125: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 7100 000 7 020 842,45 -79157,55 31126: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31127: rier ................................................. . 140 000 136 475,00 -3 525,00 3 31128: 31129: 07 REKISTERITOIMISTOT - REGISTERBYRÅERNA .. 67 669 000 66 854115,58 -814 884,42 31130: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31131: slagsanslag) ........................................ . 52 004 000 52 188 808,42 184 808,42 0 31132: '}] Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe- 31133: handling ........................................... .. 3100 000 2 958 618,56 -141 381,44 5 31134: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 11 085 000 10 324 615,36 -760 384,64 7 31135: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31136: sivu 31137: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 38 31138: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31139: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31140: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31141: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31142: förslaget bokslutet suurempi - högre 31143: % 31144: pienempi - lägre 1-) 31145: 31146: 31147: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31148: rier ................................................. . 1 480 000 1 382 073,24 -97 926,76 7 31149: 31150: 75 POLIISITOIMI - POLISVÄSENDET ................ . 1 838 952 000 1 844 737 497,22 5 785 497,22 0 31151: 01 Palkkaukset (Arviomäärä raha) - Avlöningar (För- 31152: slagsanslag) ........................................ . 1 487 646 000 1 485 107 432,90 -2 538 f/37, 10 0 31153: 09 Poliisipiirien neuvottelukunnat - Delegationerna 31154: för polisärenden i distrikten ........................ .. 300 000 222 227,83 -nm.11 26 31155: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 31156: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 74 600 000 n851894,08 3 251 894,08 4 31157: 21 Oppilaiden huolto - Elevvård ...................... . 9 183 000 7 596 848,95 -1 586151,05 17 31158: 22 Poliisivarikoiden erityismenot (Arviomääräraha) - 31159: Särskilda utgifter för polisdepåerna (Förslagsan- 31160: slagl ................................................ . 19 650 000 19 445 066,34 -204 933,66 31161: 25 Ajoneuvojen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärära- 31162: ha) - Drift och underhåll av fordon (Förslagsan- 31163: slag) ................................................ . 34 974 000 34 113 868,16 -860 131,84 2 31164: 26 Päihtyneiden selviämisasemat (Arviomääräraha) - 31165: Tillnyktringsstationer för berusade (Förslagsanslag) .. 1 217 000 1 279 867,73 62 867,73 5 31166: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 31167: tabehandling ...................................... .. 19 960 000 19 861 617,64 -98382,36 0 31168: 28 Poliisitoimen erityismenot (Arviomääräraha) - Sär- 31169: skilda utgifter för polisväsendet (Förslagsanslag) ..... 52 800 000 55 078 449,33 2 278 449,33 4 31170: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 31171: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 79 122 000 84 680 224,26 5 558 224,26 7 31172: 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen (Siirtomäärära- 31173: ha) - Anskaffning av inventarier och materiel 31174: (Reservationsanslag) ............................... . 32 780 000 32 780 000,00 0,00 0 31175: 71 Ajoneuvojen hankinta (Siirtomääräraha) - An- 31176: skaffning av fordon (Reservationsanslag) ........... . 23 620 000 23 620 000,00 0,00 0 31177: 74 Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha) - Vissa 31178: byggnadsarbeten (Reservationsanslag) ............. . 3100 000 3100 000,00 0,00 0 31179: 31180: 80 PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFORVALT- 31181: NINGEN ............................................ . 293 951 000 291 157 899,30 -2 793 100,70 31182: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31183: slagsanslag) ........................................ . 5 252 000 5 649 909,71 397 909,71 8 31184: 11 Laitteiden ja kaluston käyttö ja kunnossapito - 31185: Drift och underhåll av anläggningar och inventarier .. 1 600 000 1 529 060,71 -70 939,29 4 31186: 21 Eräät palo- ja pelastustoimen ja pelastuspalvelun 31187: menot (Arviomääräraha) - Vissa utgifter för 31188: brand- och räddningsväsendet och räddningstjäns- 31189: ten (Förslagsanslag) ................................ . 3160 000 3 454 568,66 294 568,66 9 31190: 23 Erinäiset tutkimukset (Siirtomääräraha) - Särskilda 31191: undersökningar (Reservationsanslag) ............... . 740 000 740 000,00 0,00 0 31192: 24 Siviilipalvelusmiesten ylläpito ja koulutus (Arvio- 31193: määräraha) - Underhåll av och utbildning för 31194: civiltjänstepliktiga (Förslagsanslag) ................. . 639 000 362 218,16 -276 781,84 43 31195: 25 Oppilaiden huolto (Arviomääräraha) - Elevvård 31196: (Förslagsanslag) .................................... . 3 500 000 2 920 089,62 -579 910,38 17 31197: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 4 390 000 3 541 341,91 -848 658,09 19 31198: 30 Valtionosuus aluehälytyskeskusten perustamiskus- 31199: tannuksiin - Statsandel för kretsalarmeringscen- 31200: tralernas anläggningskostnader ..................... . 3 300 000 1 590 851,80 -1 709 148,20 52 31201: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31202: sivu 31203: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 39 31204: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31205: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31206: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31207: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 31208: förslaget bokslutet suurempi - högre 31209: % 31210: pienempi - lägre 1- 1 31211: 31212: 31213: 31 Valtionosuus aluehälytyskeskusten käyttökustan- 31214: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel för krets- 31215: alarmeringscentralernas driftskostnader (Förslags- 31216: anslag) ............................................. . 24 700 000 24 700 000,00 0,00 0 31217: 32 Valtionosuus kunnan muun palo- ja pelastustoimen 31218: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan- 31219: del för driftskostnaderna för det övriga kommunala 31220: brand- och räddningsväsendet (Förslagsanslag) ..... 238120 000 238 120 000,00 0,00 0 31221: 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset (Siirtomää- 31222: räraha) - Ersättningar enligt lagen om befolknings- 31223: skydd (Reservationsanslag) ......................... . 2 300 000 2 300 000,00 0,00 0 31224: 70 Kaluston ja välineiden hankinta (Siirtomääräraha) 31225: - Anskaffning av inventarier och materiel !Reser- 31226: vationsanslag) ...................................... . 3 700 000 3 699 858,73 -141,27 0 31227: 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat (Siirtomäärära- 31228: ha) - Husbyggnader och särskilda skyddsutrym- 31229: men (Reservationsanslag) .......................... . 2200 000 2 200 000,00 0,00 0 31230: 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista sekä 31231: erityiskaluston ja -välineistön hankkimista varten 31232: (Siirtomääräraha) - Lån åt kommunerna för byg- 31233: gande av skyddsrum samt för anskaffning av speci- 31234: alinventarier och -redskap (Reservationsanslag) ..... . 350 000 350 000,00 0,00 0 31235: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 31236: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 0 0,00 0,00 0 31237: 31238: 90 RAJAVARTIOLAITOS - GRÄNSBEVAKNINGS- 31239: VÄSENDET ........................................ . 645 297 000 640 564 615,17 -4 732 384,83 31240: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31241: slagsanslag) ........................................ . 442 057 000 440 760 513,65 -1 296 486,35 0 31242: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 31243: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 31130 000 28 809 113,34 -2 320 886,66 7 31244: 13 Rakennusten korjaus- ja kunnossapitomenot (Siir- 31245: tomääräraha) - Reparation och underhåll av bygg- 31246: nader (Reservationsanslag) ......................... . 4 400 000 4 400 000,00 0,00 0 31247: 21 Kuljetus- ja kulkuvälineiden käyttö ja kunnossapito 31248: - Drift och underhåll av transport- och trafikme- 31249: del .................................................. . 30 500 000 29 737 351,87 -762648,13 3 31250: 23 Huoltomenot (Arviomääräraha) - Värd och under- 31251: håll (Förslagsanslag) ................................ . 23 200 000 23 084 742,87 -115257,13 0 31252: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 31253: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 15 350 000 15 097 539,61 -252 460,39 2 31254: 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen (Siirtomäärära- 31255: ha) - Anskaffning av inventarier och materiel 31256: (Reservationsanslag) ............................... . 88 600 000 88 599 595,00 -405,00 0 31257: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 31258: (Reservationsanslag) ............................... . 4 560 000 4 560 000,00 0,00 0 31259: n Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet (Siirto- 31260: määräraha) - Bryggor, skjutbanor och andra an- 31261: läggningar (Reservationsanslag) .................... . 5 250 000 5 250 000,00 0,00 0 31262: 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. hankkiminen (Ar- 31263: viomääräraha) - Anskaffning av mark, byggnader 31264: m.m. (Förslagsanslag) .............................. . 250 000 265 758,83 15 758,83 6 31265: 31266: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE JA ERÄILLE JÄRJES- 31267: TÖILLE - UNDERSTÖD ÅT KOMMUNER OCH 31268: VISSA ORGANISATIONER ........................ . 294 920 000 294 819 182,00 -100 818,00 0 31269: 30 Kuntien yleiset rahoitusavustukset - Allmänna fi- 31270: nansieringsunderstöd tili kommunerna .............. . 294 000 000 293 999 182,00 -818,00 0 31271: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31272: sivu 31273: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 40 31274: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31275: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31276: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31277: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31278: förslaget bokslutet 31279: suurempi - högre 31280: % 31281: pienempi - lägre 1-} 31282: 31283: 31284: 32 Kuntien yhdistymisavustukset - Understöd ät 31285: kommuner för kommunsammanslagning ........... . 100 000 0,00 -100 000,00 100 31286: 51 Valtionavustus eräille järjestöille - Statsunderstöd 31287: tili vissa organisationer ............................ .. 820 000 820 000,00 0,00 0 31288: 31289: 98 LÄÄNIEN KEHITIAMINEN - UTVECKLANDE AV 31290: LANEN ............................................ .. 80 000 000 79 993 150,82 -6 849,18 0 31291: 43 Läänien kehittäminen (Siirtomääräraha) - Utveck- 31292: lande av Iän en (Reservationsanslag 1 ................ . 80 000 000 79 993 150,82 -6 849,18 0 31293: 31294: 99 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 31295: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM IN- 31296: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 4 830 000 4 829 220.75 -779,25 0 31297: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomäärärahal - Kom- 31298: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslagl ............ . 3 770 000 3 702 731,32 -67 268,68 2 31299: 25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Forsknings- och 31300: utvecklingsverksamhet ............................. . 820 000 820 000,00 0,00 0 31301: 29 Muut kulutusmenot (Arviomäärärahal - Övriga 31302: konsumtionsutgifter (Förslagsanslagl ............... . 240 000 306 489,43 66 489,43 28 31303: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31304: sivu 31305: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 41 31306: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31307: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31308: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 31309: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31310: förslaget bokslutet suurempi - högre 31311: % 31312: pienempi - lägre (-) 31313: 31314: 31315: 31316: 31317: 27. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 31318: 31319: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 31320: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 31321: RADE .............................................. . 6 490 417 100 6 444 715 480,96 -45 701 619,04 31322: 31323: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ - FÖRSVARSMINIS- 31324: TERIET ............................................ .. 30 885 000 31 658 860,53 773 860,53 3 31325: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31326: slagsanslag) ........................................ . 22 449 000 23 324 020,05 875 020,05 4 31327: 09 Neuvottelukunnat (Arviomääräraha) - Delegatio- 31328: ner IFörslagsanslag) ............................... .. 1 780 000 1 707 242,39 -72 757,61 4 31329: 21 Tieteellinen tutkimus (Siirtomääräraha) - Veten- 31330: skaplig forskning (Reservationsanslag) .............. . 2 650 000 2 650 000,00 0,00 0 31331: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 506 000 3 4n 598,09 -28 401,91 31332: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 31333: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 500 000 500 000,00 0,00 0 31334: 31335: 12 PUOLUSTUSVOIMIEN PALKKAUS- JA MUUT 31336: MENOT - FÖRSVARSMAKTENS AVLÖNINGS- 31337: OCH ÖVRIGA UTGIFTER ......................... .. 2 093 826100 2 043 456 194,76 -50 369 905,24 2 31338: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31339: slagsanslag) ....................................... .. 1 906 339 100 1 855 733 633,08 -50 605 466,92 3 31340: 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankkiminen 31341: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av inventarier, 31342: maskiner och anordningar (Reservationsanslag) .... . 6 765 000 6 765 000,00 0,00 0 31343: 20 Matkat - Resor .................................... . 58 354 000 58 342 898,90 -11101,10 0 31344: 25 Joukkojen ja tavaran kuljetukset (Arviomääräraha) 31345: - Trupp- och godstransporter (Förslagsanslag) ..... 41 839 000 43 230 182,49 1 391 182,49 3 31346: 27 Automaattinen tietojenkäsittely (Siirtomääräraha) 31347: - Automatisk databehandling (Reservationsan- 31348: slag) ................................................ . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 31349: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31350: Avgiftsbelagd serviceverksamhet (Förslagsanslag) ... 6 394 000 5 277 439,65 -1 116 560,35 17 31351: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 39135 000 39 107 040,64 -27 959,36 0 31352: 31353: 14 ASEVELVOLLISTEN YLLÄPITOMENOT - UN- 31354: DERHALL AV VÄRNPLIKTIGA ................... .. 603583000 598 427 558,21 -5155441,79 31355: 02 Päivärahat ja reserviläispalkat (Arviomääräraha) - 31356: Dagspenningar och reservistlöner (Förslagsanslag) .. 213 861 000 205 242 546,15 -8 618 453,85 4 31357: 20 Kuljetukset (Arviomääräraha) - Transporter 1För- 31358: slagsanslag) ........................................ . 43 039 000 43 274 177,69 235177,69 31359: 21 Muonitus (Arviomääräraha) - Proviantering (För- 31360: slagsanslag) ........................................ . 196 624 000 198 818 412,18 2 194 412,18 31361: 22 Vaatetus ja puhtaanapito (Siirtomääräraha) - Be- 31362: klädnad, tvätt och hygien (Reservationsanslag) ..... . 114166 000 114 099 442,60 -66 557,40 0 31363: 23 Terveydenhuolto (Arviomääräraha) - Hälsovård 31364: 1Förslagsanslag) .................................... . 20 475 000 21 576 254,09 1101 254,09 5 31365: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 15 418 000 15 416 725,50 -1 274,50 0 31366: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31367: sivu 31368: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 42 31369: Luku - Kap. Tula- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31370: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31371: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 31372: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 31373: förslaget bokslutet 31374: suurempi - högre % 31375: pienempi - lägre (-) 31376: 31377: 31378: 20 PERUSHANKINTAMENOT - GRUNDANSKAFF- 31379: NINGSUTGIFTER .................................. . 1 261 000 000 1 261 000 000,00 0,00 0 31380: 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt (Siirto- 31381: määräraha) - Grundanskaffningar, försök och ut- 31382: vecklande av utrustning (Reservationsanslag) ....... . 1 261 000 000 1 261 000 000,00 0,00 0 31383: 25 VARUSTUKSEN UUSINTA- JA KAYTIÖMENOT 31384: - UTGIFTER FÖR FÖRNYANDE OCH ANVAND- 31385: NING AV UTRUSTNING ........................... . 1 765 600 000 1 768 588 451,03 2 988 451,03 0 31386: 16 Uusinta (Siirtomääräraha) - Nyanskaffning (Reser- 31387: vationsanslag) ...................................... . 739 500 000 739 500 000,00 0,00 0 31388: 17 Uusinta käytöstä poistetun tilalle (Arviomääräraha) 31389: - Förnyande av utmönstrad utrustning (Förslags- 31390: anslag) ............................................. . 7 000 000 9 988 451,03 2 988 451 ,03 43 31391: 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito (Siirtomäärära- 31392: ha) - Användning och underhåll av utrustning 31393: (Reservationsanslag l ............................... . 1 019 100 000 1 019 100 000,00 0,00 0 31394: 31395: 27 KIINTEISTÖMENOT - UTGIFTER FÖR FASTIG- 31396: HETER ............................................. . 618 900 000 618 886 277,39 -13 722,61 0 31397: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomäilräraha) - Fastighe- 31398: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 290 050 000 290 036 277,39 -13 722,61 0 31399: 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden korjaus 31400: ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Reparation 31401: och underhåll av byggnader, militärområden och 31402: -anläggningar (Reservationsanslagl ................. . 74 000 000 74 000 000,00 0,00 0 31403: 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen (Siirto- 31404: määräraha) - Anläggande av garnisonernas signal- 31405: förbindelser (Reservationsanslag) ................... . 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0 31406: 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden hankki- 31407: minen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av lösöre, 31408: maskiner och anordningar (Reservationsanslag) ..... 19 800 000 19 800 000,00 0,00 0 31409: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä- 31410: raha) - Nybyggnader och grundförbättringar (Re- 31411: servationsanslag) ................................... . 125 750 000 125 750 000,00 0,00 0 31412: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 31413: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 43100 000 43 100 000,00 0,00 0 31414: 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt (Siirto- 31415: määräraha) - Byggnadsarbeten på militära områ- 31416: den och anläggningar (Reservationsanslag) ......... . 41 000 000 41 000 000,00 0,00 0 31417: 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära- 31418: ha) - lnköp och expropriation av fastigheter (Re- 31419: servationsanslag) ................................... . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 31420: 31421: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTYÖ 31422: - DET INTERNATIONELLA ARBETET FÖR FRE- 31423: DENS TRYGGANDE ............................... . 39 441 000 39 441 000,00 0,00 0 31424: 21 Suomalainen valmiusjoukko (Siirtomääräraha) - 31425: Den finska beredskapsstyrkan (Reservationsan- 31426: slag) ................................................ . 7 781 000 7 781 000,00 0,00 0 31427: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varus- 31428: tamismenot (Siirtomääräraha) - De finska över- 31429: vakningsstyrkornas förvaltningsoch utrustningsut- 31430: gifter (Reservationsanslag) ......................... . 31 660 000 31 660 000,00 0,00 0 31431: 31432: 90 PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLI- 31433: SUUS- JA LIIKETOIMINTA - FÖRSVARSMINIS- 31434: TERIET UNDERSTÄLLD INDUSTRI- OCH AF- 31435: FÄRSVERKSAMHET ............................... . 31436: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags- 31437: anslag) ............................................. . 00 15 322 020,19 31438: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31439: sivu 31440: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 43 31441: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31442: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 31443: Mom .. Mom. Resultat enligt bokslutet 31444: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31445: förslaget bokslutet 31446: suurempi - högre % 31447: pienempi - lägre (-) 31448: 31449: 31450: 21 Pukutehdas (Arviomääräraha) - Beklädnadsfabri- 31451: ken (Förslagsanslag) ................................ . 51 400 000 50 690 512,84 31452: 22 Vammaskosken tehdas (Arviomääräraha) - Vam- 31453: maskoski fabrik (Förslagsanslag) .................... . 93 000 000 84 754 710,66 31454: 23 Patruunatehdas (Arviomääräraha) - Patronfabri- 31455: ken (Förslagsanslag) ................................ . 91 000 000 94 941 663,66 31456: 24 Metsätalous (Arviomääräraha) - Skogshushåll- 31457: ningen (Förslagsanslag) ............................ . 13 000 000 12 442 169,59 31458: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 264151 000 258 151 076,94 31459: Käyttötulot - Driftsinkomster 289 050 000 283 471 725,68 31460: 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat (Siirtomäärära- 31461: ha) - Maskinanskaffning tili industriföretagen (Re- 31462: servationsanslag) ................................... . 23 300 000 23 300 000,00 0,00 0 31463: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä- 31464: raha) - Nybyggnader och grundförbättringar (Re- 31465: servationsanslag) ................................... . 2 290 000 2 290 000,00 0,00 0 31466: 78 Puolustusministeriön metsien perusparannukset 31467: (Siirtomääräraha) - Grundförbättring av försvars- 31468: ministeriets skogar (Reservationsanslag) ............ . 300 000 300 000,00 0,00 0 31469: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 31470: gifter 25 890 000 25 890 000,00 31471: 31472: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 31473: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 31474: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 31475: RADE .............................................. . 51292 000 57 367 139,04 6 075 139,04 12 31476: 02 Työrajoitteisten palkkaukset (Arviomääräraha) - 31477: Arbetshandikappades avlöning (Förslagsanslag) ..... 49102 000 53 374 179,78 4 272 179,78 9 31478: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 31479: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 90000 129155,98 39155,98 44 31480: 40 Lapuan patruunatehtaalle keväällä 1976 sattuneen 31481: onnettomuuden johdosta maksettavat tapaturma- 31482: vakuutuslain mukaiset korvaukset (Arviomääräraha) 31483: - Ersättningar, som i enlighet med lagen om 31484: olycksfallsförsäkring skall utbetalas med anledning 31485: av olyckan vid Lappo patronfabrik våren 1976 31486: (Förslagsanslag) .................................... . 360 000 319 273,20 -40 726,80 11 31487: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen - 31488: Understödjande av försvarsorganisationers verk- 31489: samhet ............................................. . 190 000 190 000,00 0,00 0 31490: 90 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktu- 31491: eringar (Förslagsanslag) ............................ . 1 550 000 3 354 530,08 1 804 530,08 116 31492: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31493: sivu 31494: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 44 31495: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31496: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31497: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31498: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31499: förslaget bokslutet 31500: suurempi - högre 31501: pienempi - lägre (-) 31502: 31503: 31504: 31505: 31506: 28. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 31507: 31508: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 31509: - FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 31510: RADE .............................................. . 11 632 106 800 11 602 744 722,51 -29 362 on,49 0 31511: 31512: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINIS- 31513: TERIET ............................................. . 96137 000 94 460 671,13 -1 676 328,87 2 31514: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31515: slagsanslag) ........................................ . 49 390 000 50191 3n,39 801 3n,39 2 31516: 00 Pysyvät neuvottelukunnat - Permanenta delega- 31517: tioner ............................................... . 1140 000 1 014 310,34 -125 689,66 11 31518: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 15 267 000 12 914 983,40 -2 352 016,60 15 31519: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 31520: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 30 340 000 30 340 000,00 0,00 0 31521: 31522: 05 VALTIOKONTIORI- STATSKONTORET .......... 168 705 500 169 481 450,24 n5950,24 0 31523: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31524: slagsanslag) ...........................•............. 51 257 500 50 354 592,95 -902 907,05 2 31525: 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti (Siirtomäärära- 31526: ha) - Registrering av uppgifter om anställningsför- 31527: hållande (Reservationsanslag) ...................... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 31528: 26 Joustavan eläkeikäjä~estelmän käyttöönotto (Siir- 31529: tomääräraha) - lnförande av ett flexibelt pension- 31530: sålderssystem (Reservationsanslag) ................. . 300 000 300 000,00 0,00 0 31531: '2J Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 31532: tabehandling ....................................... . 26 970 000 26 128 336,93 -841 663,07 3 31533: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 4 628 000 4 401 254,78 -226 745,22 5 31534: 50 Eräät valtion maksamat korvaukset (Arviomäärära- 31535: ha) - Ersättningar som betalas av staten (Förslags- 31536: anslag) ......•....................................... 82 700 000 85 624 902,41 2 924 902,41 4 31537: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 31538: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 400 000 1 400 000,00 0,00 0 31539: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomääräraha) - 31540: Tryggande av statens fordringar (Förslagsanslag) •... 250 000 72 363,17 -m636,83 11 31541: 31542: ELÄKKEET - PENSIONER ........................ .. 4 975 960 000 4 959 175 721,52 -16 784 278,48 0 31543: 05 Vakinaiset eläkkeet sekä perhe-eläkkeet ja hautau- 31544: savut (Arviomääräraha) - Ordinarie pensioner, fa- 31545: miljepensioner och begravningshjälp (Förslagsan- 31546: slag) ................................................ . 4 819 300 000 4 814 647 363,69 -4 652 636,31 0 31547: 06 YUmääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra 31548: pensioner (Förslagsanslag) ......................... . 79 000 000 72 597 682,87 -6 402 317,13 8 31549: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - Övriga pen- 31550: sionsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . n660ooo 71 930 674,96 -5 729 325,04 7 31551: 31552: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO - 31553: STATENS REVISIONSVERK ...................... .. 14 026100 14 443 123,42 417 023,42 3 31554: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31555: slagsanslag) ......................•.................. 12 592 000 13 031 022,96 439 022,96 3 31556: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - ÖVriga 31557: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 1 296100 1 275 476,36 -20623,64 2 31558: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31559: sivu 31560: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 45 31561: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31562: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31563: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31564: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31565: förslaget bokslutet 31566: suurempi - högre 31567: % 31568: pienempi - lägre (-) 31569: 31570: 31571: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31572: rier ................................................. . 138 000 136 624,10 -1 375,90 31573: 31574: 18 VEROHALLINTO- SKATTEFÖRVALTNINGEN .... 1186105 600 1 208 151 375,98 22 045 775,98 2 31575: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31576: slagsanslag) ........................................ . 741 858 600 734 277 761,86 -7 580 838,14 31577: 09 Pysyvät neuvottelu- ja lautakunnat (Arviomäärära- 31578: ha) - Permanenta delegationer och nämnder (För- 31579: slagsanslag) ........................................ . 19000 000 16 233 269,38 -2 766 730,62 15 31580: 21 Veronkantopalkkiot ja muut veronkantokustannuk- 31581: set (Arviomääräraha) - Skatteuppbördsprovision 31582: och övriga kostnader för skatteuppbörden (För- 31583: slagsanslag) ........................................ . 60 000 000 74 819 007,96 14 819 007,96 25 31584: 22 Veroluokitus (Siirtomääräraha) - Skatteklassifice- 31585: ring (Reservationsanslag) ........................... . 22 500 000 22 500 000,00 0,00 0 31586: 25 Korvaukset posti- ja telelaitokselle (Arviomäärära- 31587: ha) - Ersättningar tili post- och televerket (För- 31588: slagsanslag) ........................................ . 40 000 000 44 258 482,00 4 258 482,00 11 31589: 26 Palautettavien verojen korot sekä oikeudenkäynti- 31590: kulut veroasioissa (Arviomääräraha) - Räntor pä 31591: restituerade skatter samt rättegängskostnader i 31592: skatteärenden (Förslagsanslag) ..................... . 85 500 000 102 456 089,97 16 956 089,97 20 31593: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 31594: tabehandling ....................................... . 70 300 000 70 255 459,81 -44 540,19 0 31595: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 116197 000 112 601 305,00 -3 595 695,00 3 31596: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 31597: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) 30 750 000 30 750 000,00 0,00 0 31598: 31599: 37 ERÄÄT HINNANEROKORVAUKSET - VISSA 31600: PRISSKILLNADSERSÄTTNINGAR ................ . 810 000 000 809 434 604,00 -565 396,00 0 31601: 40 Eräiden valmistaverolakien mukaiset hinnanerokor- 31602: vaukset (Arviomääräraha) - Prisskillnadsersätt- 31603: ningar enligt vissa accislagar (Förslagsanslag) ...... . 810 000 000 809 434 604,00 -565 396,00 0 31604: 31605: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUN- 31606: NALLE - VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LANDS- 31607: KAPET ALAND .................................... . 413 800 000 455 800 000,00 42 000 000,00 10 31608: 30 Ahvenanmaan maakunnalle myönnettävä verota- 31609: loudellinen tasoitus (Arviomääräraha) - Skatt- 31610: efinansiell utjämning tili landskapet Aland (För- 31611: slagsanslag) ........................................ . 396 000 000 440 000 000,00 44000 000,00 11 31612: 31 Ahvenanmaan maakunnalle myönnettävä! ylimää- 31613: räiset määrärahat - Extraordinarie anslag tili lands- 31614: kapet Aland ........................................ . 14600 000 13 000 000,00 -1 600 000,00 11 31615: 32 Kunnallisveron saamatta jäämisen korvaaminen 31616: eräissä tapauksissa (Arviomääräraha) - Ersättning 31617: för bortfall av kommunalskatt i vissa fall (Förslags- 31618: anslag) ............................................. . 2 500 000 2 100 000,00 -400000,00 16 31619: 40 Ahvenanmaan ja mantereen välisten tavarakuljetus- 31620: ten kuljetuskustannusten alentaminen (Siirtomäärä- 31621: raha) - Sänkning av varutransportkostnader mai- 31622: lan Aland och fastlandet (Reservationsanslag) ...... . 700 000 700 000,00 0,00 0 31623: 31624: 40 TULLILAITOS - TULLVERKET .................... . 341131 000 336 279 462,91 -4 851 537,09 31625: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31626: slagsanslag) ........................................ . 280 895 000 278 760 305,43 -2 134 694,57 31627: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe- 31628: handling ............................................ . 6 285000 6 019 569,16 -265 430,84 4 31629: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31630: sivu 31631: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 46 31632: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31633: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 31634: Mom .. Mom. Resultat enligt bokslutet 31635: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31636: förslaget bokslutet 31637: suurempi - högre 31638: % 31639: pienempi - lägre ( -1 31640: 31641: 31642: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 38 326 000 35 874 588,32 -2451411,68 6 31643: 70 Kulkuneuvojen hankkiminen (Siirtomääräraha) - 31644: Anskaffningar av fordon (Reservationsanslag) ...... . 2 100 000 2 100 000,00 0,00 0 31645: 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden hankki- 31646: minen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av inventa- 31647: rier, telefoner och annan materiel (Reservationsan- 31648: slag) ................................................ . 5 700 000 5 700 000,00 0,00 0 31649: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 31650: (Reservationsanslag) ............................... . 7 825 000 7 825 000,00 0,00 0 31651: 31652: 50 SUOMEN RAHAPAJA - MYNTVERKET 1 FIN- 31653: LAND .............................................. . 40 664 000 35 093 943,46 -5 570 056,54 14 31654: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31655: slagsanslag) ........................................ . 6 457 000 5 259 356,05 -1 197 643,95 19 31656: 22 Raaka-aineet (Arviomääräraha) - Råämnen (För- 31657: slagsanslag) ........................................ . 18 900 000 14 381 312,40 -4 518 687,60 24 31658: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 31659: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 4 807 000 4 953 635,01 146 635,01 3 31660: 70 Koneiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 31661: skaffning av maskiner (Reservationsanslag) ......... . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0 31662: 95 Vanhan vaihtorahan lunastaminen Suomen Pankilta 31663: (Arviomääräraha) - lnlösen av gammalt växelmynt 31664: från Finlands Bank (Förslagsanslag) ................ . 1 500 000 1 499 640,00 -360,00 0 31665: 31666: 52 TILASTOKESKUS- STATISTIKCENTRALEN ..... 112 557 000 117 621 496,20 5 064 496,20 4 31667: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31668: slagsanslag) ........................................ . 61 375 000 65 858 515,00 4 483 515,00 7 31669: 09 Tilastoneuvosto - Statistikrådet ................... . 33000 22 834,46 -10 165,54 31 31670: 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat (Siirtomäärära- 31671: ha) - Regelbundet återkommande undersökningar 31672: och räkningar (Reservationsanslag) ................. . 11 465 000 11 465 000,00 0,00 0 31673: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe- 31674: handling ............................................ . 9 330 000 9 326 821,52 -3178,48 0 31675: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31676: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 10 915 000 11 514 252,18 599 252,18 5 31677: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 15 059 000 15 054 073,04 -4 926,96 0 31678: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 31679: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 4 380 000 4 380 000,00 0,00 0 31680: 31681: 54 PANKKITARKASTUSVIRASTO - BANKINSPEK- 31682: TIONEN ............................................ . 8 400 000 8 216 413,61 -183 586,39 2 31683: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31684: slagsanslag) ........................................ . 6 044 000 5 890 750,96 -153 249,04 3 31685: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 2 156 000 2 126 625,35 -29 374,65 31686: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31687: rier ................................................. . 200 000 199 037,30 -962,70 0 31688: 31689: 56 TALOUDELLINEN SUUNNITIELUKESKUS 31690: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN ........ . 5 029 600 5155 285,71 125 685,71 2 31691: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31692: slagsanslag) ........................................ . 3 511 000 3 675 957,05 164 957,05 5 31693: 09 Talousneuvosto - Ekonomiska rådet ............... . 100 000 72 547,68 -27 452,32 27 31694: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 318 600 1 310 365,98 -8 234,02 31695: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31696: sivu 31697: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 47 31698: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31699: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31700: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31701: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31702: förslaget bokslutet 31703: suurempi - högre 31704: % 31705: pienempi - lägre ( -1 31706: 31707: 31708: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31709: rier ................................................. . 100 000 96 415,00 -3 585,00 4 31710: 31711: 60 RAKENNUSHALLINTO - BYGGNADSFORVALT- 31712: NINGEN ............................................ . 374 497 000 371113 n5,50 -3 383 274,50 31713: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31714: slagsanslag) ........................................ . 348 336 000 345 419 023,02 -2 916 976,98 1 31715: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 24 471 000 24 006 659,63 -464 340,37 2 31716: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 31717: rier ................................................. . 1 690 000 1 688 042,85 -1957,15 0 31718: 31719: 64 ERÄÄT VALTION KIINTEISTÖMENOT - STA- 31720: TENS FASTIGHETSUTGIFTER .................... . 738 965 000 741 268 967,07 2 303 967,07 0 31721: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 31722: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 225 000 000 224 992 364,20 -7 635,80 0 31723: 11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamattomat 31724: vuokramenot (Arviomääräraha) - Oförutsedda hy- 31725: resutgifter för statens ämbetsverk och inrättningar 31726: (Förslagsanslag) .................................... . 2 000 000 1 814 380,08 -185 619,92 9 31727: 13 Korjaus ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Repa- 31728: ration och underhåll (Reservationsanslag) .......... . 124 000 000 124 000 000,00 0,00 0 31729: 21 Otaniemen sähkölaitos (Arviomääräraha) - Otnäs 31730: elverk (Förslagsanslag) ............................. . 22 000 000 24 497 222,79 2 497 222,79 11 31731: 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hankkiminen 31732: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av arbetsmaski- 31733: ner och inventarier tili fastigheter (Reservationsan- 31734: slag) ................................................ . 7 365 000 7 365 000,00 0,00 0 31735: 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koerakenta- 31736: minen (Siirtomääräraha) - Planering av statens 31737: husbyggen och experimentellt byggande (Reserva- 31738: tionsanslag) ........................................ . 500 000 500 000,00 0,00 0 31739: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 31740: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 87 000 000 87 000 000,00 0,00 0 31741: 76 Virastotalojen rakentaminen (Siirtomääräraha) - 31742: Byggande av ämbetshus (Reservationsanslag) ...... . 165100 000 165 100 000,00 0,00 0 31743: 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen 31744: valtion tarpeisiin (Siirtomääräraha) - Anskaffning 31745: av fastigheter och bostadsaktier för statens behov 31746: (Reservationsanslag) ............................... . 106 000 000 106 000 000,00 0,00 0 31747: 31748: 70 VALTIONHALLINNON KEHITIÄMISKESKUS - 31749: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL ............... . 19 479 000 19 178 657,48 -300 342,52 2 31750: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31751: slagsanslag) ........................................ . 11 062 000 10 839 559,56 -222 440,44 2 31752: 26 Koulutus-, konsultointi- ja tutkimustoiminnan eri- 31753: tyismenot (Siirtomääräraha) - Särskilda utgifter 31754: för utbildning, konsultverksamhet och forskning 31755: (Reservationsanslag) ............................... . 5 050 000 5 050 000,00 0,00 0 31756: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 867 000 1 789 097,92 -77 902,08 4 31757: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 31758: ha) - Anskaffning av inventarier och anordningar 31759: (Reservationsanslag) ............................... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 31760: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31761: sivu 31762: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 48 31763: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31764: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31765: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31766: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31767: förslaget bokslutet 31768: suurempi - högre % 31769: pienempi - lägre 1-1 31770: 31771: 31772: 80 ERÄÄT HALLINNONALOITIAIN JAKAMATIO- 31773: MAT MENOT - VISSA UTGIFTER SOM ICKE 31774: FORDELAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRADEN .. 190 446 000 170 266 561,02 -20 179 438,98 11 31775: 02 Eräät muut palkat ja palkkiot (Arviomääräraha) - 31776: Vissa andra löner och arvoden (Förslagsanslag) ..... . 45 887 000 34 348 517,35 -11 538 482,65 25 31777: 03 Ryhmähenkivakuutusta vastaava järjestely (Arvio- 31778: määräraha) - Arrangemang motsvarande gruppliv- 31779: försäkring (Förslagsanslag) ......................... . 24 000 000 20 026 905,00 -3 973 095,00 17 31780: 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen (Siirto- 31781: määräraha) - Stödjande av förvaltningens utveck- 31782: lingsverksamhet (Reservationsanslag) .............. . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 31783: 21 Valtion virastojen ja laitosten puolesta postisiirtoliik- 31784: keestä suoritettavat maksut (Arviomääräraha) - 31785: Statens ämbetsverks och inrättningars avgifter för 31786: postgirorörelsen (Förslagsanslag) ................... . 10 000 000 14 662 794,35 4 662 794,35 47 31787: 22 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha) 31788: Främjande av arbetarskyddet (Reservationsanslag) .. 5 359 000 5 358 999,90 -0,10 0 31789: 23 Työterveyshuollon kehittäminen (Siirtomääräraha) 31790: - Utvecklande av företagshälsovården (Reserva- 31791: tionsanslag) ........................................ . 56 700 000 56 700 000,00 0,00 0 31792: 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen (Siirtomääräraha) 31793: - Utvecklande av arbetsplatskosthållning (Reser- 31794: vationsanslag) ...................................... . 12 700 000 12 450 000,00 -250 000,00 2 31795: 26 Eräät koulutuksen menot (Siirtomääräraha) - Vis- 31796: sa utgifter för utbildning (Reservationsanslag) ...... . 2 200 000 2 200 000,00 0,00 0 31797: 60 Valtion osuus erorahastosta johtuvista menoista 31798: (Arviomääräraha) - Statens andel av utgifterna på 31799: grund av avgångsbidragsfonden (Förslagsanslag) .... 10 600 000 3 552 547,00 -7 047 453,00 66 31800: 74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden tar- 31801: kistuksista aiheutuvat menot (Arviomääräraha) - 31802: Utgifter föranlädda av justeringar av kostnadskalky- 31803: ler för husbyggnadsprojekt (Förslagsanslag) ........ . 5 000 000 4 454 000,00 -546 000,00 11 31804: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten 31805: menoarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 31806: (Arviomääräraha) - På lag eller författning grun- 31807: dade utgifter för vilka särskilt anslag icke ingår i 31808: utgiftsstaten (Förslagsanslag) ....................... . 3 000 000 2 098 173,95 -901 826,05 30 31809: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet - Oförutsedda ut- 31810: gifter .............................................. .. 1 000 000 9 000,00 -991 000,00 99 31811: 97 Tileistä poistot (Arviomääräraha) - Avskrivningar 31812: (Förslagsanslag) .................................... . 5 000 000 6 044 365,23 1 044 365,23 21 31813: 98 Eräät virastojen hoitomenot (Arviomääräraha) - 31814: Vissa förvaltningsutgifter för ämbetsverken (För- 31815: slagsanslag) ........................................ . 2 000 000 1 361 258,24 -638 741,76 32 31816: 31817: 82 VALTION INVESTOINTIRAHASTO - STATENS 31818: INVESTERINGSFOND ............................. . 1 735 000 000 1 712 382 414,16 -22 617 585,84 31819: 83 Valtion investointirahaston ulkomaan rahan mää- 31820: räisten varojen siirtäminen lainaksi Postipankille ja 31821: Kehitysaluerahasto Oy:lle (Arviomääräraha) 31822: Overföring av statens investeringsfonds tillgångar i 31823: utländsk valuta som Iän tili Postbanken och Utveck- 31824: lingsområdesfonden Ab (Förslagsanslag) ........... . 585 000 000 565 212 452,08 -19 787 547,92 3 31825: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31826: sivu 31827: 28 Pl. • Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 49 31828: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31829: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31830: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31831: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31832: förslaget bokslutet suurempi - högre 31833: % 31834: pienempi - lägre 1-1 31835: 31836: 31837: 88 Pääomasijoitus Postipankkiin (Arviomäärärahal - 31838: Kapitalplacering i Postbanken (Förslagsanslag) ..... . 1150 000 000 1 147 169 962,08 -2 830 037,92 0 31839: 31840: 83 KANSAINVÄLINEN JÄLLEENRAKENNUSPANKKI 31841: INTERNATIONELLA ÅTERUPPBYGGNADS- 31842: BANKEN ........................................... . 11 200 000 11 995 500,33 795 500,33 7 31843: 66 Osuus Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin osa- 31844: kepääoman korottamisesta (Arviomäärärahal - 31845: Andel i höjningen av lnternationella Ateruppbygg- 31846: nadsbankens aktiekapital (Förslagsanslagl .......... . 11 200 000 11 995 500,33 795 500,33 7 31847: 31848: 84 POHJOISMAIDEN INVESTOINTIPANKKI - NOR- 31849: DISKA INVESTERINGSBANKEN ................... . 15 800 000 15 686 153,56 -113 846,44 31850: 88 Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääo- 31851: man korottamisesta (Arviomäärärahal - Andel i 31852: höjningen av Nordiska lnvesteringsbankens grund- 31853: kapital (Förslagsanslag) ............................. . 15 800 000 15 686 153,56 -113 846,44 31854: 31855: 85 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT 31856: INTERNATIONELLA FINANSIERINGSSAMFUND .. 155 240 000 138 221 136,45 -17 018 863,55 11 31857: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitou- 31858: musten lunastaminen (Arviomäärärahal - lnfrian- 31859: de av förbindelser som avgivits tili internationella 31860: finansinstitut (Förslagsanslag) ...................... . 145 000 000 128 200 519,05 -16 799 480,95 12 31861: 68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön osa- 31862: kepääoman korottamisesta (Arviomääräraha) - 31863: Finlands andel i höjningen av lnternationella finansi- 31864: eringsbolagets aktiekapital (Förslagsanslag) ........ . 4 400 000 3 921 014,00 -478 986,00 11 31865: 69 Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahasten pää- 31866: omasta (Arviomäärärahal - Finlands betalningsan- 31867: del i Västnordenfonden (Förslagsanslag) ............ . 640 000 563 855,00 -76 145,00 12 31868: 88 Suomen osuus Kansainvälisen Investointitakauslai- 31869: toksen pääomasta (Arviomäärärahal - Finlands 31870: andel av Multilaterala lnvesteringsgarantiorganets 31871: kapital (Förslagsanslag) ............................. . 5 200 000 5 535 748,40 335 748,40 6 31872: 31873: 87 ASUNTOSÄÄSTÖPALKKIOT BOSTADS- 31874: SPARPREMIER .................................... . 58 000 000 53 087 202,49 -4 912 797,51 8 31875: 53 Asuntosäästöpalkkiot (Arviomääräraha) Bo- 31876: stadssparpremier (Förslagsanslag 1 .................. . 58 000 000 53 087 202,49 -4 912 797,51 8 31877: 31878: 90 VALTION PAINATUSKESKUS STATENS 31879: TRYCKERICENTRAL ............................... . 31880: 21 Käyttömenot (Arviomäärärahal - Driftsutgifter 31881: (Förslagsanslag) .................................... . 179 056 000 178 993 481.45 31882: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 179 056 000 178 993 481.45 31883: Käyttötulot - Driftsinkomster 203 084 000 205 878 016,04 31884: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära- 31885: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier 31886: (Reservationsanslagl ............................... . 17 500 000 16 755 107,57 -744 892,43 4 31887: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 31888: (Reservationsanslag) ............................... . 3 613 000 3 588 189,58 -24810A2 31889: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 31890: gifter 21113 000 20 343 297,15 31891: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31892: sivu 31893: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 50 31894: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31895: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31896: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31897: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 31898: förslaget bokslutet 31899: suurempi · högre 31900: pienempi - lägre 1-) 31901: % 31902: 31903: 31904: 92 VALTION TIETOKONEKESKUS - STATENS DA- 31905: TAMASKINCENTRAL .............................. . 31906: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 31907: (Förslagsanslag) .................................... . 370 300 000 375 812 548,53 31908: 92. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 370 300 000 375 812 548,53 31909: Käyttötulot - Driftsinkomster 457 300 000 453 418 759,35 31910: 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen (Siirtomäärära- 31911: ha) - Anskaffning av maskiner och materiel (Re- 31912: servationsanslag) ................................... . 45 000 000 38 168 806,36 -6 831 193,64 15 31913: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 31914: (Reservationsanslag) ...................•............ 2 400 000 2 400 000,00 0,00 0 31915: 88 Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomää- 31916: räraha) - Anskaffning av aktier och fastigheter 31917: (Reservationsanslag) ............................... . 48 500 000 44 000 000,00 -4 500 000,00 9 31918: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 31919: gifter 95 900 000 84 568 806,36 31920: 31921: 94 VALTION RAVITSEMISKESKUS - STATENS 31922: FÖRPLÄGNADSCENTRAL ......................... . 31923: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 31924: 1Förslagsanslag) .................................... . 313 770 000 348 556 443,39 31925: 94. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 313 770 000 348 556 443,39 31926: Käyttötulot - Driftsinkomster 333 500 000 367 882 694,51 31927: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 31928: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 5 000 000 4 963 261,48 -36 738,52 31929: 71 Rakennusten kunnostaminen (Siirtomääräraha) - 31930: lståndsättning av byggnader (Reservationsanslag) ... 80000 0,00 -80 000,00 100 31931: 94. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 31932: gifter 5 080 000 4 963 261,48 31933: 31934: 99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 31935: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM FI- 31936: NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 38 871 000 46 355 491,28 7 484 491,28 19 31937: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 31938: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 830 000 828 662,54 -1 337,46 0 31939: 25 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - lnter- 31940: nationellt samarbete (Förslagsanslag) ............... . 3 786 000 2 259 367,98 -1 526 632,02 40 31941: 40 Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polttoaineen hin- 31942: taan sisältyvän liikevaihtoveron korvaaminen (Ar- 31943: viomääräraha) - Ersättande av den omsättnings- 31944: skatt som ingår i bränslepriset för den utländska 31945: lastbilstrafiken (Förslagsanslag) ..................... . 7 000 000 7143 915,00 143 915,00 2 31946: 50 Sotainvalidien keräysviljan yleisen luovutushinnan 31947: ja liikevaihtoverolain säännöksistä johtuvan alem- 31948: man hinnan välisen hinnaneron korvaaminen - 31949: Ersättande av prisskillnaden mellan det allmänna 31950: överlåtelsepriset på spannmål som insamlats åt 31951: krigsinvaliderna och det av stadgandena i lagen 31952: angående omsättningsskatt följande lägre priset ..... 255 000 254 781,71 -218,29 0 31953: 58 Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen - Stöd- 31954: jande av vissa kulturevenemang .................... . 3 000 000 1 050 561,00 - 1 949 439,00 65 31955: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 31956: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse 31957: från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ...... . 12 000 000 22 818 203,05 10 818 203,05 90 31958: 62 Palautettavien vientitalletusten korko (Siirtomäärä- 31959: raha) - Ränta på exportdepositioner som skall 31960: återbäras (Reservationsanslag) ..................... . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 31961: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 31962: sivu 31963: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 51 31964: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31965: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 31966: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 31967: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 31968: förslaget bokslutet 31969: suurempi · högre 31970: % 31971: pienempi - lägre (- 1 31972: 31973: 31974: 31975: 31976: 29. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 31977: 31978: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 31979: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 31980: NINGSOMRADE ................................... . 20 428 440 600 20 537 632 772,88 109 192 172,88 31981: 31982: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINIS· 31983: TERIET ............................................. . 38 437 000 40 177 586,49 1 740 586,49 5 31984: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31985: slagsanslag) ........................................ . 31 967 000 33 745 651,10 1778651,10 6 31986: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 4 670 000 4 631 935,39 -38 064,61 31987: 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen (Siirto- 31988: määräraha) - Anskaffning av inventarier och kon- 31989: torsmaskiner (Reservationsanslag) .................. . 1 800 000 1 800 000,00 0,00 0 31990: 31991: 02 LUTERILAINEN KIRKKO - LUTHERSKA KYR- 31992: KAN ................................................ . 10 692 000 11 087 087,71 395 087,71 4 31993: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31994: slagsanslag) ........................................ . 7 489 000 7 885 644,31 396 644,31 5 31995: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 573 000 2 571 443,40 -1 556,60 0 31996: 50 Valtionapu Suomen Merimieslähetysseuralle - 31997: Statsbidrag tili Finska Sjömansmissionssällskapet ... 530 000 530 000,00 0,00 0 31998: 51 Valtionavustus raamatunkäännösyksikön työsken- 31999: telyyn - Statsunderstöd för en bibelöversättning- 32000: senhets arbete ...................................... . 100 000 100 000,00 0,00 0 32001: 32002: 05 ORTODOKSINEN KIRKKO - ORTODOXA KYR- 32003: KAN ................................................ . 5 577 000 5 594 262,76 17 262,76 0 32004: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32005: slagsanslag) ........................................ . 3 797 000 3 864 068,95 67 068,95 2 32006: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 970 000 920 193,85 -49 806,15 5 32007: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 510 000 509 999,96 -0,04 0 32008: 51 Valtionavustus Tornion entisen ortodoksisen soti- 32009: laskirkon korjaustöitä varten (Siirtomääräraha) - 32010: Statsunderstöd för reparationsarbeten pä den tidi- 32011: gare ortodoxa militärkyrkan i Torneä (Reservations- 32012: anslag) ............................................. . 200 000 200 000,00 0,00 0 32013: 52 Valtionavustus Valamon luostarin kalustohankintoja 32014: varten (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för an- 32015: skaffning av inventarier tili Valamo kloster (Reser- 32016: vationsanslag) ...................................... . 100 000 100 000,00 0,00 0 32017: 32018: 06 VALTION AUDIOVISUAALINEN KESKUS - STA· 32019: TENS AUDIOVISUELLA CENTRAL ................ . 8 378 000 7 412 532,65 -965 467,35 12 32020: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32021: slagsanslag) ........................................ . 2 128 000 2 003 095,13 -124 904,87 6 32022: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 32023: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 2 700 000 1 883 257,58 -816 742,42 30 32024: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 050 000 3 026 179,94 -23 820,06 32025: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32026: sivu 32027: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 52 32028: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32029: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32030: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32031: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32032: förslaget bokslutet suurempi - högre 32033: % 32034: pienempi - lägre (- 1 32035: 32036: 32037: 32038: 32039: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 32040: ha) - Anskaffning av inventarier och apparatur 32041: (Reservationsanslag) ............................... . 500 000 500 000,00 0,00 0 32042: 32043: 10 KORKEAKOULUT - HÖGSKOLORNA ............ . 2 895 689 900 3 025 036 757,38 129 346 857,38 4 32044: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32045: slagsanslag) ........................................ . 1 785194 900 1 792 416 407,72 1221 so1,n o 32046: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 32047: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 163 000 000 173 406 998,20 10 406 998,20 6 32048: 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot (Siirtomääräraha) 32049: - Övriga undervisnings- och forskningsutgifter 32050: (Reservationsanslag) ............................... . 296 850 000 296 B49 955,55 -44,45 0 32051: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 32052: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 266 100 000 378 974 202,42 112 874 202,42 42 32053: 53 Valtionavustus rakennustoimintaan (Siirtomäärära- 32054: ha) - Statsunderstöd för byggnadsverksamhet 32055: (Reservationsanslag) ............................... . 350 000 350 000,00 0,00 0 32056: 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hank- 32057: kiminen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av forsk- 32058: nings- och undervisningsmateriel samt inventarier 32059: (Reservationsanslag) .............................. .. 243 975 000 243 975 000,00 0,00 0 32060: 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston uusi- 32061: minen käytöstä poistetun tilalle (Arviomääräraha) 32062: - Förnyande av ur bruk taget forsknings- och 32063: undervisningsmateriel samt inventarier (Förslagsan- 32064: slag) ................................................ . 2 200 000 1 044193,49 -1 155 806,51 53 32065: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 32066: (Reservationsanslag) ............................... . 134 580 000 134 580 000,00 0,00 0 32067: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32068: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 3 440 000 3 440 000,00 0,00 0 32069: 32070: 11 VALTION HARJOITIELUKOULUT - STATENS 32071: ÖVNINGSSKOLOR ................................. . 1n571000 183 765 667,39 6194 667,39 3 32072: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32073: slagsanslag) ........................................ . 145 741 000 150 509 747,48 4 768 747,48 3 32074: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För- 32075: slagsanslag) ........................................ . 11 250 000 13 023 850,66 1 m850,66 16 32076: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11 700 000 11 352 069,25 -347 930,75 3 32077: 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen (Siirto- 32078: määräraha) - Anskaffning av undervisningsmate- 32079: riel och inventarier (Reservationsanslagl ............ . 2 580 000 2 580 000,00 0,00 0 32080: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 32081: (Reservationsanslag) ............................... . 6 300 000 6 300 000,00 0,00 0 32082: 32083: 12 KUVATAIDEAKATEMIA - BILDKONSTAKADE- 32084: MIN ................................................ . 4 756 000 4 B49 331,39 93 331,39 2 32085: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32086: slagsanslagl ........................................ . 2 496 000 2 642 224,57 146 224,57 6 32087: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 200 000 2 147 106,82 -52893,18 2 32088: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32089: sivu 32090: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1988 sida 53 32091: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32092: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32093: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32094: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32095: förslaget bokslutet suurempi · högre 32096: pienempi - lägre (-) 32097: % 32098: 32099: 32100: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen (Siirto- 32101: määräraha) - Anskaffning av inventarier och un- 32102: dervisningsmateriel (Reservationsanslag) ........... . 60000 60 000,00 0,00 0 32103: 32104: MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA HÖG- 32105: SKOLEUTGIFTER .................................. . 73 007 000 74 830 889,73 1 823 889,73 2 32106: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32107: slagsanslag) ........................................ . 31 922 000 34 541 905,98 2 619 905,98 8 32108: 09 Korkeakouluneuvosto - Högskolerädet ............ . 675 000 671 055,02 -3 944,98 32109: 21 Korkeakoululaitosta koskeva tutkimus- ja kehittä- 32110: mistoiminta - Utrednings- och utvecklingsverk- 32111: samheten beträffande högskoleväsendet ........... . 2 600 000 2 596101,66 -3 898,34 0 32112: 22 Varastokirjaston suunnittelu - Planering av ett 32113: depäbibliotek ....................................... . 400 000 275 343,06 -124 656,94 31 32114: 23 Tutkintojen ja opetuksen kehittäminen - Utveck- 32115: lande av examina och undervisning ................. . 6 880 000 6 876 789,74 -3 210,26 0 32116: 24 Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämi- 32117: nen - Utvecklande av högskolornas internationella 32118: verksamhet ......................................... . 1 500 000 1 428118.70 -71 881,30 5 32119: 25 Tieteellisten kirjastojen atk-toiminta - De ve- 32120: tenskapliga bibliotekens ADB-verksamhet .......... . 2 950 000 2 686 233,54 -263 766,46 9 32121: 26 Opettajien poikkeuskoulutus ja opettajankoulutu- 32122: syksiköiden opettajien jatko- ja täydennyskoulutus 32123: - Undantagsutbildning av lärare samt vidareutbild- 32124: ning och kompletterande utbildning för lärare vid 32125: lärarutbildningsenheterna ........................... . 6 200 000 5 993 324,53 -206 675.47 3 32126: 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta - Högsko- 32127: lornas gemensamma ADB-verksamhet ............. . 12 600 000 12 563 535,34 -36 464,66 0 32128: 29 Eräät aineenopettajien koulutuksen menot - Vissa 32129: utgifter för utbilqning av ämneslärare ............... . 3 420 000 3 338 482,16 -81 517,84 2 32130: 50 Oppimateriaalin tuotannon edistäminen - Främjan- 32131: de av läromedelsproduktionen ...................... . 820 000 820 000,00 0,00 0 32132: 51 Kesäyliopistojen valtionapu - Statsunderstöd ät 32133: sommaruniversitet .................................. . 3 040 000 3 040 000,00 0,00 0 32134: 32135: 39 VALTION OPINTOTUKIKESKUS - STATENS 32136: STUDIESTÖOSCENTRAL .......................... . 1179 807 000 1141 459 192,55 -38 347 807.45 3 32137: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32138: slagsanslag) ........................................ . 4 349 000 4 762 328,29 413 328,29 10 32139: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 608 000 4 944 054,30 -663 945.70 12 32140: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio- 32141: määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för studi- 32142: elän (Förslagsanslag) ............................... . 230 900 000 245 351 544,96 14 451 544,96 6 32143: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning 32144: (Förslagsanslag) .................................... . 867 900 000 818 491 611,00 -49 408 389,00 6 32145: 56 Aikuisopintoraha - Studiepenning för vuxenstu- 32146: dier ................................................. . 46 000 000 42 273 988,00 -3 726 012,00 8 32147: 57 Valtionavustus korkeakouluopiskelijoiden ruokailu- 32148: kustannusten alenta- (Arviomääräraha) - Statsun- 32149: derstöd för sänkning av högskolestuderandenas 32150: mältidskostnader (Förslagsanslag) .................. . 24 900 000 25 485 666,00 585 666,00 2 32151: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32152: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 150 000 150 000,00 0,00 0 32153: 32154: 41 KOULUHALLITUS - SKOLSTYRELSEN .......... . 45 264 000 44 941 064,37 -322 935,63 32155: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32156: slagsanslag) ........................................ . 31 444 000 31 420 092,33 -23 907,67 0 32157: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32158: sivu 32159: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 54 32160: Luku - Kap. Tula- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32161: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 32162: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32163: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 32164: förslaget bokslutet suurempi - högre 32165: % 32166: pienempi · lägre ( -) 32167: 32168: 32169: 22 Suunnittelutoiminta (Siirtomääräraha) - Plane- 32170: ringsverksamhet (Reservationsanslag) .............. . 3 800 000 3 800 000,00 0,00 0 32171: 23 Oppimateriaalien kehittäminen (Siirtomääräraha) - 32172: Utvecklande av läromedel (Reservationsanslag) ..... . 5 500 000 5 500 000,00 0,00 0 32173: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 550 000 3 250 972,04 -299 027,96 8 32174: 50 Kodin ja koulun yhteistyö - Samarbete mellan 32175: hem och skola ...................................... . 670 000 670 000,00 0,00 0 32176: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32177: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) 300 000 300 000,00 0,00 0 32178: 32179: 42 ERÄÄT VALTION OPPILAITOKSET - VISSA 32180: STATLIGA LÄROANSTALTER .................... . 36 236 000 35 491 206,38 -744 793,62 2 32181: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32182: slagsanslag) ........................................ . 19 286 000 19 063 918,09 -222 081,91 32183: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 5 750 000 5 227 288,29 -522 711,71 9 32184: 53 Valtionapu rakennustoimintaan (Siirtomääräraha) 32185: - Statsunderstöd för byggnadsverksamhet (Reser- 32186: vationsanslag) ...................................... . 10 500 000 10 500 000,00 0,00 0 32187: 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen (Siirto- 32188: määräraha) - Anskaffning av läromedel och inven- 32189: tarier (Reservationsanslag) .......................... . 700 000 700 000,00 0,00 0 32190: 32191: 43 LUKIOT - GYMNASIER ........................... . 1134 611 000 1110 541182,72 -24 069 817,28 2 32192: 09 Ylioppilastutkintolautakunnan menot (Arviomää- 32193: räraha) - Studentexamensnämndens utgifter (För- 32194: slagsanslag) ........................................ . 10 500 000 10 244 874,20 -255 125,80 2 32195: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 300 000 1 268 890,08 -31109,92 2 32196: 30 Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin (Arvio- 32197: määräraha) - Statsandel för gymnasiernas drifts- 32198: kostnader (Förslagsanslag) ......................... . 1122 311 000 1 098 628 931,99 -23 682 068,01 2 32199: 32 Lukioiden rakentamisen korkotuki (Arviomääräraha) 32200: - Räntestöd för byggande av gymnasier (Förslags- 32201: anslag) ............................................. . 300 000 198 486,45 -101 513,55 34 32202: 52 Kesälukiotoiminnan tukeminen - Stödjande av 32203: sommargymnasieverksamheten .................... . 200 000 200 000,00 0,00 0 32204: 32205: 46 PERUSKOULUT - GRUNDSKOLOR .............. . 6 697 630 000 6 707 876 551,55 10 246 551,55 0 32206: 30 Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuksiin 32207: (Arviomääräraha) - Statsandel för grundskolornas 32208: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 6 545 365 000 6 544 789 191,20 -575808,80 0 32209: 34 Valtionosuus peruskoulujen ja lukioiden perustamis- 32210: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel för 32211: grundskolornas och gymnasiernas anläggningskost- 32212: nader (Förslagsanslag) .............................. . 120 000 000 129 984 275,35 9 984 275,35 8 32213: 35 Lisäavustus peruskoulujen ylläpitomenoihin (Arvio- 32214: määräraha) - Tilläggsunderstöd för upprätthållan- 32215: de av grundskolor (Förslagsanslag) ................. . 8 000 000 7 890 628,00 -109 372,00 32216: 38 Kesäsiirtoloiden valtionapu - Statsunderstöd för 32217: sommarkolonier .................................... . 765 000 765 000,00 0,00 0 32218: 51 Valtionapu Steiner-kouluille (Arviomääräraha) - 32219: Statsunderstöd tili Steiner-skolorna (Förslagsan- 32220: slag) ................................................ . 18 400 000 20 129 896,00 1 729 896,00 9 32221: 52 Vieraskielisten koulujen valtionapu - Statsunder- 32222: stöd åt skolor med främmande språk ............... . 2 300 000 2 300 000,00 0,00 0 32223: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32224: sivu 32225: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 55 32226: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32227: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32228: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32229: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32230: förslaget bokslutet 32231: suurempi - högre 32232: % 32233: pienempi - lägre ( -) 32234: 32235: 32236: 56 Valtionapu ulkomailla toimiville peruskoulua vastaa- 32237: ville yksityisille kouluille (Arviomääräraha) - Stats- 32238: understöd tili i utlandet verksamma privata skolor 32239: som motsvarar grundskolan (Förslagsanslag) ....... . 2 300 000 1 523 651,00 -776 349,00 34 32240: 81 Rakennuslainat peruskouluille (Arviomääräraha) - 32241: Byggnadslän för grundskolor (Förslagsanslag) ...... . 500 000 493 910,00 -6 090,00 32242: 32243: 50 ERÄÄT OPEnAJANKOULUTUKSEN MENOT - 32244: VISSA UTGIFTER FOR LÄRARUTBILDNINGEN .... 19 239 000 18 560 383,35 -678 616,65 4 32245: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32246: slagsanslag) ........................................ . 4 619 000 4177 826,58 -441 173.42 10 32247: 27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus (Siirtomäärä- 32248: raha) - Fortbildning av skolpersonal (Reservations- 32249: anslag) ............................................. . 10 800 000 10 799 864,02 -135,98 0 32250: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 370 000 3 139 931.75 -230 068,25 7 32251: 50 Stipendit ja apurahat - Stipendier och understöd ... 350 000 342 761,00 -7 239,00 2 32252: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32253: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 100 000 100 000,00 0,00 0 32254: 32255: 51 LASTENTARHANOPETIAJAOPISTOT - BARN- 32256: TRÄDGÅRDSLÄRARINSTITUT .................... . 36147 000 36 153 889,31 6 889,31 0 32257: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32258: slagsanslag) ........................................ . 19 297 000 19 503 250,12 206 250,12 32259: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 32260: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 6 065 000 5 949 391,04 -115 608,96 2 32261: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 2 285 000 2 201 248,15 -83 751,85 4 32262: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen (Siirto- 32263: määräraha) - Anskaffning av inventarier och un- 32264: dervisningsmateriel (Reservationsanslag) ........... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 32265: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 32266: (Reservationsanslag) ............................... . 6 500 000 6 500 000,00 0,00 0 32267: 32268: 56 VAMMAISTEN LASTEN KOULUT - SKOLOR 32269: FOR HANDIKAPPADE BARN ...................... . 70 457 000 75 570 863.74 5 113 863.74 7 32270: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32271: slagsanslag) ........................................ . 52187 000 56 908 716,10 4 721 716,10 9 32272: 20 Oppilaiden huolto (Arviomääräraha) - Elewärd 32273: (Förslagsanslag) .................................... . 9 650 000 10 727 748,93 1 077 748,93 11 32274: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 5 600 000 4 943 914,62 -656 085,38 12 32275: 50 Stipendit ja apurahat - Stipendier och understöd ... 220 000 190 484,09 -29 515,91 13 32276: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen (Siirto- 32277: määräraha) - Anskaffning av inventarier och 32278: undervisningsmateriel (Reservationsanslag) ......... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 32279: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 32280: (Reservationsanslag) .............................. .. 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 32281: 32282: 56 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVERKSAMHET ... 548 390 000 548 498 002,28 108 002,28 0 32283: 28 Kirjastotoimen kehittäminen ja koulutus - Utveck- 32284: ling av biblioteksverksamheten och utbildningen ..... 200 000 193 938,11 -6 061,89 3 32285: 30 Valtionosuus yleisten kirjastojen käyttökustannuk- 32286: siin (Arviomääräraha) - Statsandel för allmänna 32287: biblioteks driftskostnader (Förslagsanslag) .......... . 516 000 000 515 999 593,00 -407,00 0 32288: 31 Valtionosuus kirjastojen perustamiskustannuksiin 32289: (Arviomääräraha) Statsandel för anlägg- 32290: ningskostnaderna för bibliotek (Förslagsanslag) ..... . 30 000 000 29985151,17 -14 848,83 0 32291: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32292: sivu 32293: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 56 32294: Luku · Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32295: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32296: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 32297: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 32298: förslaget bokslutet 32299: suurempi - högre 32300: % 32301: pienempi · lägre 1-) 32302: 32303: 32304: 32 Valtionavustus yhteispohjoismaiseen kirjastotoimin- 32305: taan - Statsunderstöd för samnordisk biblioteks- 32306: verksamhet ......................................... . 240 000 240 000,00 0,00 0 32307: 50 Valtionapu yksityiseen kirjastotoimintaan - Stats- 32308: understöd för privat biblioteksverksamhet .......... . 50000 50 000,00 0,00 0 32309: 51 Valtionapu kuurojen videotoimintaan - Statsun- 32310: derstöd för videoverksamhet för döva .............. . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 32311: 80 Rakennuslainat kirjastoille (Arviomääräraha) 32312: Byggnadslän ät bibliotek (Förslagsanslag) 300 000 429 320,00 129 320,00 43 32313: 32314: 57 YHTEISKUNNALLINEN SIVISTYSTYÖ - SOCI- 32315: ALT BILDNINGSARBETE .......................... . 607 003 000 606 913 659,27 -89 340,73 0 32316: 30 Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväenopis· 32317: tojen käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) 32318: Statsandel och -understöd för medborgar· och 32319: arbetarinstituts driftskostnader (Förslagsanslag) ..... 316 271 000 316 268 726,20 -2 273,80 0 32320: 50 Kansanopistojen valtionapu (Arviomääräraha) - 32321: Statsunderstöd åt folkhögskolor (Förslagsanslag) .... 205 915 000 205 813 378,74 -101621,26 0 32322: 52 Eräät rakennusavustukset (Siirtomääräraha) - Vis- 32323: sa byggnadsunderstöd (Reservationsanslag) ........ . 12 750 000 12 750 000,00 0,00 0 32324: 54 Valtionapu järjestöjen vapaata sivistystyötä varten 32325: - Statsunderstöd för organisationers fria bild- 32326: ningsarbete ......................................... . 15 517 000 15 516 999,56 -0,44 0 32327: 55 Opintokeskusten valtionapu (Arviomääräraha) - 32328: Statsunderstöd tili studiecentraler (Förslagsanslag) .. 55 580 000 55 579 671,11 -328,89 0 32329: 57 Kansanopistojen sekä kansalais· ja työväenopisto- 32330: jen rakentamisen korkotuki (Arviomääräraha) - 32331: Räntestöd för byggande av folkhögskolor samt 32332: medborgar- och arbetarinstitut (Förslagsanslag) ..... 970 000 984 883,66 14 883,66 2 32333: 32334: 58 NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTO - BIBLIOTEKET 32335: FÖR SYNSKADADE ............................... . 12 565 000 . 13 522 827,05 957 827,05 8 32336: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32337: slagsanslag) ........................................ . 4 405 000 5 364 834,96 959 834,96 22 32338: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 800 000 5 797 992,09 -2 007,91 0 32339: 50 Valtionapu sokeain lehtipalvelun järjestämiseen - 32340: Statsunderstöd för ordnande av tidningsservice för 32341: blinda .............................................. . 1 660 000 1 660 000,00 0,00 0 32342: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32343: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 700 000 700 000,00 0,00 0 32344: 32345: 59 AMMATIIKASVATUSHALLITUS - YRKESUT- 32346: BILDNINGSSTYRELSEN ........................... . 37 312 000 37 910 004,08 598 004,08 2 32347: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32348: slagsanslag) ........................................ . 32 992 000 33 675 720,63 683 720,63 2 32349: 09 Ammattikasvatushallinnon henkilöstön kokoukset 32350: ja laskentatoimi - Möten av yrkesutbildningsför- 32351: valtningens personai samt redovisningsväsendet ..... 470 000 400 439,95 -69 560,05 15 32352: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 850 000 2 833 843,50 -16 156,50 32353: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32354: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 32355: 32356: 60 VALTION AMMATILLISET OPPILAITOKSET - 32357: STATLIGA YRKESLÄROANSTALTER ............. . 1 616 757 700 1 645 018 864,06 28 261 164,06 2 32358: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32359: slagsanslag) ........................................ . 951124 700 1 009 353 963,38 58 229 263,38 6 32360: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvärd (För- 32361: slagsanslag) ........................................ . 182 760 000 158 746 617,12 -24 013 382,88 13 32362: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32363: sivu 32364: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 57 32365: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32366: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32367: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32368: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32369: förslaget bokslutet suurempi - högre 32370: % 32371: pienempi - lägre ( -1 32372: 32373: 32374: 26 Opettajankoulutus - Lärarutbildning ............... . 5 700 000 4 565 944,10 -1 134 055,90 20 32375: 28 Maksullinen palvelutoiminta IArviomääräraha) - 32376: Avgiftsbelagd kundtjänst IFörslagsanslag) .......... . 40 820 000 38 899 643,46 -1 920 356,54 5 32377: 29 Muut kulutusmenot IArviomääräraha) - Övriga 32378: konsumtionsutgifter IFörslagsanslag) ............... . 204 600 000 201 699 696,00 -2 900 304,00 32379: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 32380: skaffning av inventarier 1Reservationsanslag) ....... . 96 200 000 96 200 000,00 0,00 0 32381: 74 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen 32382: IReservationsanslag) ............................... . 128 905 000 128 905 000,00 0,00 0 32383: 88 Kiinteistöjen hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 32384: skaffning av fastigheter IReservationsanslag) ....... . 6 648 000 6 648 000,00 0,00 0 32385: 32386: 61 AMMAITIKASVATUSHALLITUKSEN KOULUTI- 32387: LAT JA METSÄT - YRKESUTBILDNINGSSTY- 32388: RELSENS SKOLLAGENHETER OCH SKOGAR ..... 103 321 000 102 990 124.74 -330 875,26 0 32389: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör- 32390: slagsanslag) ........................................ . 36 771 000 38 040 612,76 1 269 612,76 3 32391: 21 Metsien hoito IArviomääräraha) - Skogsvärd IFör- 32392: slagsanslag) ........................................ . 800 000 643 122,14 -156 877,86 20 32393: 22 Puutavaran hankinta ja myynti IArviomääräraha) - 32394: Virkesanskaffning och -försäljning IFörslagsanslag) .. 2 500 000 1 953 079,74 -546 920,26 22 32395: 24 Maatilatalouden menot IArviomääräraha) - Gårds- 32396: bruksutgifter IFörslagsanslag) ...................... . 39 500 000 38 675 969,46 -824 030,54 2 32397: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 500 000 1 427 340,64 -72 659,36 5 32398: 70 lrtaimiston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 32399: skaffning av lösöre IReservationsanslag) ............ . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 32400: 74 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen 32401: IReservationsanslag) ............................... . 9 250 000 9 250 000,00 0,00 0 32402: 77 Perusparannukset !Siirtomääräraha) - Grundför- 32403: bättringsarbeten IReservationsanslag) .............. . 1 400 000 1 400 000,00 0,00 0 32404: 88 Maa-alueiden hankkiminen !Siirtomääräraha) - 32405: Anskaffning av mark 1Reservationsanslag) .......... . 5 600 000 5 600 000,00 0,00 0 32406: 32407: 65 KUNNALLISET AMMATILLISET OPPILAITOKSET 32408: - KOMMUNALA YRKESLAROANSTALTER ...... . 1 732 215 000 1 732 112 545,34 -102 454,66 0 32409: 30 Valtionosuus käyttökustannuksiin IArviomääräraha) 32410: - Statsandel för driftskostnader IFörslagsanslag) ... 1 529 315 ()()() 1 529 312 043,00 -2 957,00 0 32411: 32 Kunnallisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki 32412: IArviomääräraha) - Räntestöd för byggande av 32413: kommunala läroanstalter IFörslagsanslag) .......... . 8 000 000 7 900 502,34 -99 497,66 32414: 33 Lisäavustus kunnille oppilaiden matkakustannuksiin 32415: - Tilläggsunderstöd tili kommunerna för elevernas 32416: resekostnader ...................................... . 400 ()()() 400 000,00 0,00 0 32417: 34 Ylimääräinen valtionavustus kunnallisten ammatil- 32418: listen oppilaitosten palvelutoimintaan - Extra 32419: statsunderstöd för de kommunala yrkesläroanstal- 32420: ternas kundtjänst ................................... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 32421: 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustannuksiin 32422: !Siirtomääräraha) - Statsandel och -understöd för 32423: anläggningskostnader 1Reservationsanslag) ........ . 193 000 ()()() 193 000 000,00 0,00 0 32424: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32425: sivu 32426: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 58 32427: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32428: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32429: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32430: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32431: förslaget bokslutet 32432: suurempi - högre % 32433: pienempi - lägre (- 1 32434: 32435: 32436: 67 YKSITYISET AMMATILLISET OPPILAITOKSET - 32437: PRIVATA YRKESLÄROANSTALTER .............. . 247 766 000 245 202 527,46 -2 563 472,54 32438: 50 Valtionavustus käyttökustannuksiin (Arviomäärära- 32439: ha) - Statsunderstöd för driftskostnader (Förslags- 32440: anslag) ............................................. . 147 256 000 143 555 315,00 -3 700 685,00 3 32441: 51 Valtionapu invalidien ammatillisille oppilaitoksille 32442: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd tili yrkesläro- 32443: anstalter för invalider (Förslagsanslag) .............. . 82 210 000 83 747 939,00 1 537 939,00 2 32444: 52 Ylimääräinen avustus eräille ammatillista perus- 32445: koulutusta antaville oppilaitoksille - Extra under- 32446: stöd tili vissa läroanstalter som ger grundläggande 32447: yrkesutbildning ..................................... . 2 000 000 1 893 286,00 -106 714,00 5 32448: 53 Yksityisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki 32449: (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande av 32450: privata läroanstalter (Förslagsanslag) ............... . 1 300 000 1 005 987,46 -294 012,54 23 32451: 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin (Siirtomää- 32452: räraha) - Statsunderstöd för anläggningskostna- 32453: der (Reservationsanslag) ............................ . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 32454: 32455: 69 AMMATILLINEN KURSSITOIMINTA JA AMMA- 32456: TILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET YR- 32457: KESKURSVERKSAMHET OCH SPECIALYRKES- 32458: LÄROANST ALTER ................................. . 899 728 000 866 147 197,62 -33 580 802,38 4 32459: 25 Aikuiskoulutuskokeilut - Försök med vuxenutbild- 32460: ning ................................................ . 3 900 000 3 677 373,78 -.222 626,22 6 32461: 26 Ammatilliset pätevyystutkinnot (Arviomääräraha) 32462: - Fackliga kompetensexamina (Förslagsanslag) ..... 2 200 000 2 496 511,35 296 511,35 13 32463: 27 Työllisyyskoulutus (Arviomääräraha) - Sysselsätt- 32464: ningsutbildning (Förslagsanslag) .................... . 707 000 000 681 061 422,33 -25 938 577,67 4 32465: 28 Valtion ammatillisten oppilaitosten muut ammatti- 32466: kurssit - Statens yrkesläroanstalters övriga yr- 32467: keskurser ........................................... . 29 200 000 24 911 659,49 -4 288 340,51 15 32468: 30 Ammatillisten kurssikeskusten huoneistojen hankki- 32469: misen korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för 32470: anskaffning av lokaliteter för fackliga kurscentra 32471: (Förslagsanslag) .................................... . 300 000 283 908,17 -16 091,83 5 32472: 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikeskusten ra- 32473: kennuskustannuksiin (Siirtomääräraha) - Statlig 32474: ersättning för yrkeskurscentralernas byggnadskost- 32475: nader (Reservationsanslag) ......................... . 600 000 600 000,00 0,00 0 32476: 33 Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitos- 32477: ten muut ammattikurssit - Kommunala och priva- 32478: ta yrkesläroanstalters övriga yrkeskurser ............ . 31 000 000 27 858 668,20 -3 141 331,80 10 32479: 50 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten 32480: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsun· 32481: derstöd för specialyrkesläroanstalters driftskostna- 32482: der (Förslagsanslag) ................................ . 78 028 000 77 985 019,00 -42 981,00 0 32483: 51 Ylimääräinen valtionavustus eräille ammatillisille eri- 32484: koisoppilaitoksille - Extra statsunderstöd tili vissa 32485: specialyrkesläroanstalter ............................ . 10 600 000 10 470 650,00 -129 350,00 32486: 52 Ammatillisten erikoisoppilaitosten rakentamisen 32487: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg- 32488: gande av specialyrkesläroanstalter (Förslagsanslag) .. 200 000 101 985,30 -98 014.70 49 32489: 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten 32490: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) 32491: . Statsunderstöd för specialyrkesläroanstalternas an- 32492: läggningskostnader (Reservationsanslag) ........... . 9 700 000 9 700 000,00 0,00 0 32493: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32494: sivu 32495: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 59 32496: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32497: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32498: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32499: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32500: förslaget bokslutet 32501: suurempi - högre 32502: % 32503: pienempi - lägre 1-) 32504: 32505: 32506: 59 Valtionapu kirjeopiskelua varten - Statsbidrag för 32507: brevstudier ........................................ .. 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 32508: 70 Kone- ja kalustohankinnat (Siirtomääräraha) - An- 32509: skaffning av maskiner och inventarier !Reserva- 32510: tionsanslag) ........................................ . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 32511: 32512: 74 OPPISOPIMUSLAKIIN PERUSTUVA AMMATII- 32513: KOULUTUS YRKESUTBILDNING SOM 32514: GRUNDAR SIG PA LÄROAVTALSLAGEN .......... 189110 000 186 876 840,29 -2 233 159.71 32515: 08 Keskustoimikunnat (Arviomääräraha) - Centrala 32516: kommissioner (Förslagsanslag) ..................... . 1 050 000 1166 311,83 116 311,83 11 32517: 2J Kurssitoiminta (Arviomääräraha) - Kursverksam- 32518: het (Förslagsanslag) ................................ . 33 500 000 33 288 142,86 -211857,14 32519: 30 Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille (Arviomää- 32520: räraha) - Statsandel tili kommuner och kommu- 32521: nalförbund (Förslagsanslag) ........................ . 4 560 000 4 591 347,00 31 347,00 32522: 40 Korvaus työnantajilla (Arviomääräraha) - Ersätt- 32523: ning ät arbetsgivare (Förslagsanslag) ............... . 150 000 000 147 831 038,60 -2 168 961,40 32524: 32525: 76 AMMATTIKASVATUKSEN MUUT MENOT - OV- 32526: RIGA UTGIFTER FOR YRKESUTBILDNINGEN ..... . 331 972 000 310 111 686.73 -21 860 313,27 7 32527: 21 Ammatillisen koulutuksen väliaikainen laajentami- 32528: nen - Temporär utvidgning av yrkesutbildningen ... 215 000 000 197 300 647,36 -17 699 352,64 8 32529: 22 Harjoittelutoiminnan uudistaminen - Omorganise- 32530: ringen av praktiseringen ............................ . 13 400 000 11 863 193,32 -1 536 806,68 11 32531: 23 Tutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - Forsknings- 32532: verksamhet (Reservationsanslag) ................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 32533: 24 Oppilasvalinta - Elevval ............................ . 7 450 000 7 410 636,91 -39 363,09 32534: 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä opetusväline- 32535: ja kalustosuunnittelu (Siirtomääräraha) - Utarbe- 32536: tande av studiematerial samt planering av lärome- 32537: del och inventarier (Reservationsanslag) ............ . 9 800 000 9 800 000,00 0,00 0 32538: 28 Opettajien ja oppilaitosten muun henkilökunnan 32539: jatko- ja täydennyskoulutus - Vidareutbildning och 32540: fortbildning av lärare och övrig personai vid läroan- 32541: stalterna ........................................... .. 30 000 000 28 128 499,31 -1 871 500,69 6 32542: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 7150 000 7 137 605,61 -12 394,39 0 32543: 50 Kotitalouden edistäminen - Främjande av huslig 32544: ekonomi ............................................ . 19 962 000 19 954 297,00 -7703,00 0 32545: 51 Kotiteollisuuden edistäminen - Hemslöjdens 32546: främjande .......................................... . 17 650 000 17 650 000,00 0,00 0 32547: 53 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 3 860 000 3 642 525,58 -217 474.42 6 32548: 54 Apurahat opettajien käytännön työelämään osallis- 32549: tumista varten - Stipendier tili lärare för deltagan- 32550: de i det praktiska arbetslivet ........................ . 6 700 000 6 224 281,64 -475 718,36 7 32551: 32552: ffl RAUHAN- JA KONFLIKTINTUTKIMUSLAITOS - 32553: FREDS- OCH KONFLIKTFORSKNINGSINSTITU- 32554: TET ............................................... .. 2 045 000 2 092 681,07 47 681.07 2 32555: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32556: slagsanslag) ........................................ . 1159 000 1 212 178,59 53 178,59 5 32557: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 686 000 680 816,89 -5183,11 1 32558: 50 Apurahat - Stipendier ............................ .. 150 000 149 999,99 -0,01 0 32559: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32560: sivu 32561: 2d Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 60 32562: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32563: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32564: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32565: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32566: förslaget bokslutet 32567: suurempi · högre 32568: % 32569: pienempi - lägre (-) 32570: 32571: 32572: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 32573: rier ................................................. . 50000 49 685,60 -314,40 32574: 32575: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN 32576: - FINLANDS AKADEMI OCH STODJANDET AV 32577: VETENSKAPEN .................................... . 327 613 000 333 809 585,69 6196 585,69 2 32578: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32579: slagsanslag) ........................................ . 68 624 000 70 347 664,16 1 723 664,16 3 32580: 09 Neuvottelukunnat - Delagationer .................. . 975 000 960 559,62 -14440,38 1 32581: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 5 297 000 4 836 130,73 -460 869,27 9 32582: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat !Siirto- 32583: määräraha) - Finlands Akademis forskningsanslag 32584: (Reservationsanslag) ............................... . 132 000 000 132 000 000,00 0,00 0 32585: 52 Suomen Akatemian apurahat (Arviomääräraha) - 32586: Finlands Akademis stipendier (Förslagsanslag) ...... . 10 822 000 11 567 935,00 745 935,00 7 32587: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen 32588: tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- och 32589: penninglotterivinstmedel för främjande av veten- 32590: skapen (Förslagsanslag) ............................ . 106 515 000 110 717 296,18 4 202 296,18 4 32591: 54 Eräät lisäavustukset tieteen tukemiseen - Vissa 32592: tilläggsunderstöd för stödjande av vetenskapen ..... . 2 780 000 2 780 000,00 0,00 0 32593: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32594: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 600 000 600 000,00 0,00 0 32595: 32596: 89 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS - 32597: FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA 32598: SPRAKEN .......................................... . 10 258 000 10 672 908,67 414 908,67 4 32599: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32600: slagsanslag) ........................................ . 4 793 000 5 084 068,82 291 068,82 6 32601: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 32602: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 600 000 n4416,82 124 416,82 21 32603: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 365 000 3 364 423,03 -576,97 0 32604: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 32605: ha) - Anskaffning av inventarier och apparatur 32606: (Reservationsanslag) ............................... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 32607: 32608: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTOD FOR 32609: KONST ............................................. . 539 296 000 553 929 960,29 14 633 960,29 3 32610: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32611: slagsanslag) ........................................ . 2 433 000 2 371 233.47 -61766,53 3 32612: 09 Valtion taidetoimikunnat - Statens konstkommis- 32613: sioner .............................................. . 200 000 200 000,00 0,00 0 32614: 21 Suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlavuoden järjestä- 32615: minen (Siirtomääräraha) - Den finska bokens 500- 32616: årsjubileumsår (Reservationsanslag) ................ . 800 000 800 000,00 0,00 0 32617: 30 Kuntien kulttuuritoiminnan tukeminen (Arviomää- 32618: räraha) - Stöd för kulturverksamhet i kommuner- 32619: na (Förslagsanslag) ................................. . 35 742 000 33 TI5934,00 -1 966 066,00 6 32620: 51 Valtion taiteilija-apurahat (Arviomääräraha) - Sta- 32621: tens konstnärsstipendier (Förslagsanslag) ........... . 21 901 000 24 435181,00 2 534 181,00 12 32622: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen 32623: tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- och 32624: penninglotterivinstmedel för främjande av kansten 32625: (Förslagsanslag) .................................... . 376 345 000 389 765 018,82 13 420 018,82 4 32626: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32627: sivu 32628: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 61 32629: Luku · Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32630: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32631: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32632: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32633: förslaget bokslutet 32634: suurempi - högre 32635: % 32636: pienempi - lägre {-) 32637: 32638: 32639: 53 Eräät lisäavustukset taiteen tukemiseen - Vissa 32640: extra understöd för stödjande av konst ............. . 10 675 000 10 675 000,00 0,00 0 32641: 54 Musiikkioppilaitosten ja musiikin keskiasteen koulu- 32642: tuksen valtionapu (Arviomääräraha) - Statsunder- 32643: stöd för musikläroanstalter och för mellanstadieut- 32644: bildning i musik (Förslagsanslag) ................... . 39 550 000 39 550 000,00 0,00 0 32645: 55 Kirjailijoille ja kääntäjille jaettavat apurahat ja avus- 32646: tukset (Arviomääräraha) - Stipendier och under- 32647: stöd åt författare och översättare (Förslagsanslag) ... 15 000 000 15 707 593,00 707 593,00 5 32648: fjf Elokuvataiteen tukeminen - Stödjande av film- 32649: konst ............................................... . 2 700 000 2 700 000,00 0,00 0 32650: 59 Valtionavustus Åbo Svenska Teatern -nimisen teat- 32651: terin toimitilojen peruskorjaukseen (Siirtomäärära- 32652: ha) - Statsunderstöd tili Åbo Svenska Teater för 32653: grundreparation av teaterns lokaliteter (Reserva- 32654: tionsanslag) ........................................ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 32655: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 32656: (Reservationsanslag) ............................... . 31 950 000 31 950 000,00 0,00 0 32657: 32658: 91 URHEILUN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TU- 32659: KEMINEN - UNDERSTOD FOR IDROTI OCH 32660: UNGDOMSFOSTRINGSARBETE .................. . 494 325 000 522 857 438,12 28 532 438,12 6 32661: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun 32662: ja liikuntakasvatustyön tukemiseen (Arviomäärära- 32663: ha) - Tippnings- och penninglotterivinstmedel för 32664: stödjande av idrott och fysisk fostran (Förslagsan- 32665: slag) ................................................ . 365 900 000 389 227 301,21 23 327 301,21 6 32666: 51 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuori- 32667: sonkasvatustyön tukemiseen (Arviomääräraha) - 32668: Tippnings- och penninglotterivinstmedel för stöd- 32669: jande av ungdomsfostringsarbete (Förslagsanslag) .. 122 240 000 127 542 926,87 5 302 926,87 4 32670: 52 Urheiluopistojen valtionapu - Statsbidrag åt idrott- 32671: sinstitut ............................................ . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 32672: 53 Valtionapu nuorisonkasvatustyöhön - Statsunder- 32673: stöd för ungdomsfosrtringsarbete .................. . 3 960 000 3 960 000,00 0,00 0 32674: 54 Valtionapu urheiluun ja liikuntakasvatustyöhön - 32675: Statsunderstöd för idrott och idrottsfostringsarbe- 32676: te ................................................... . 225 000 225 000,00 0,00 0 32677: 61 Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventä- 32678: minen - Lindrande av ungdomsarbetslöshetens 32679: följdverkningar ..................................... . 1 000 000 902 210,04 -97 789,96 10 32680: 32681: 92 SUOMENLINNAN HOITOMENOT - UTGIFTER 32682: FOR SVEABORGS FORVALTNING ................ . 22 751 000 23 248 031 ,84 497 031,84 2 32683: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32684: slagsanslag) ........................................ . 6 246 000 6 645 321,15 399 321,15 6 32685: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 32686: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 4 000 000 4 097 957,14 97 957,14 2 32687: 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito (Siirtomäärä- 32688: raha) - Reparation och underhåll av byggnader 32689: (Reservationsanslag) ............................... . 3 400 000 3 400 000,00 0,00 0 32690: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 285 000 284 753,55 -246,45 0 32691: 40 Valtionavustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (Ar- 32692: viomääräraha) - Statsbidrag tili Suomenlinnan Li- 32693: ikenne Oy (Förslagsanslag) ......................... . 720 000 720 000,00 0,00 0 32694: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32695: sivu 32696: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 62 32697: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32698: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32699: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32700: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32701: förslaget bokslutet 32702: suurempi - högre % 32703: pienempi - lägre 1- l 32704: 32705: 32706: 70 Laitteiden ja kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - 32707: Anskaffning av anordningar och materiel (Reserva- 32708: tionsanslag) ........................................ . 200 000 200 000,00 0,00 0 32709: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 32710: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 7 900 000 7 900 000,00 0,00 0 32711: 32712: 93 ARKISTOLAITOS- ARKIWÄSENDET ........... . 24 972 000 25 065 131,18 93131,18 0 32713: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32714: slagsanslag) ........................................ . 16 306 000 16 978 235,61 672 235,61 4 32715: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 32716: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 4 120 000 3 671 978.71 -448 021,29 ,, 32717: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 32718: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 350 000 250 626,99 -99 373,01 28 32719: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. , 970 000 , 938 289,87 -31 710,13 2 32720: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 32721: ha) - Anskaffning av inventarier och anläggningar 32722: IReservationsanslag) ............................... . 600 000 600 000,00 0,00 0 32723: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 32724: (Reservationsanslag) ............................... . , 626 000 , 626 000,00 0,00 0 32725: 32726: 94 MUSEOVIRASTO - MUSEIVERKET .............. . 45 288 000 45 726 319,45 438 319,45 32727: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32728: slagsanslag) ........................................ . 26 689 000 27 968 796.71 , 279 796,71 5 32729: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 32730: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 3 870 000 3 458 425,52 -411 574,48 ,, 32731: 13 Rakennusten korjaus (Siirtomääräraha) - Bygg- 32732: nadsreparationer (Reservationsanslag) .............. . 500 000 500 000,00 0,00 0 32733: 21 Tutkimus- ja valvontatoiminta - Forsknings- och 32734: övervakningsverksamhet ........................... . , 650 000 , 630 893,30 -19 106,70 32735: 23 Museotoiminta - Museiverksamhet ................ . , 500 000 , 493 548,22 -6 451.78 0 32736: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 32737: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . , 000 000 871 416,58 -128 583,42 13 32738: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. , 769 000 , 741 533,12 -27 466,88 2 32739: 50 Rakennusten entistämisavustukset (Siirtomäärära- 32740: ha) - Understöd för restaurering av byggnader 32741: (Reservationsanslag) ............................... . 3 100 000 3 100 000,00 0,00 0 32742: 51 Valtionavustus Arktisen keskuksen perustamiskus- 32743: tannuksiin (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för 32744: Arktiska centrets anläggningskostnader (Reserva- 32745: tionsanslag) ........................................ . 260 000 260 000,00 0,00 0 32746: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 32747: ha) - Anskaffning av inventarier och anläggningar 32748: (Reservationsanslag) ............................... . 900 000 900 000,00 0,00 0 32749: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 32750: (Reservationsanslag) ............................... . , 300 000 , 300 000,00 0,00 0 32751: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 32752: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 2 200 000 2 200 000,00 0,00 0 32753: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 32754: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kulturmil- 32755: jö (Förslagsanslag) .................................. . 550 000 301 706,00 -248 294,00 45 32756: 32757: 95 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO - FINLANDS FIL- 32758: MARKIV ........................................... . 9 075 000 9 153 580A6 78 580,46 32759: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32760: slagsanslag) ........................................ . 3 215 000 3 323 316,95 108 316,95 3 32761: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 32762: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . , 460 000 , 450 815,77 -9184,23 32763: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32764: sivu 32765: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 63 32766: luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32767: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32768: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32769: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32770: förslaget bokslutet 32771: suurempi - högre 32772: % 32773: pienempi - lägre (-) 32774: 32775: 32776: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 3 800 000 3 779 447.74 -20 552,26 32777: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 32778: ha) - Anskaffning av inventarier och anläggningar 32779: (Reservationsanslag) ............................... . 600 000 600 000,00 0,00 0 32780: 32781: 96 ELOKUVIEN TARKASTUS FILMGRANSK- 32782: NING ............................................... . 1 533 000 1 328 812,80 -204 187,20 13 32783: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32784: slagsanslag) ........................................ . 1 258 000 1 060 692,20 -197 307,80 16 32785: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 245 000 238120,60 -6 879,40 3 32786: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 32787: ha) - Anskaffning av inventarier och anordningar 32788: (Reservationsanslag) ............................... . 30000 30 000,00 0,00 0 32789: 32790: 97 NEUVOSTOLIITIOINSTITUUTII - SOVJETINS- 32791: TITUTET .......................................... .. 2 426 000 2 410 912,49 -15 087,51 32792: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32793: slagsanslag) ..•.......•.............................. 2 006 000 2 023 748,45 17 748,45 1 32794: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 420 000 387164,04 -32835,96 8 32795: 32796: 98 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNATIO- 32797: NELLT SAMARBETE ............................... . 97 415 000 97 180 451,80 -234 548,20 0 32798: 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien toimeen- 32799: panosta aiheutuvat menot ja kansainvälisen kult- 32800: tuuriyhteistyön yleismenot (Siirtomääräraha) - Ut- 32801: gifter som verkställandet av kulturavtal och utby- 32802: tesprogram föranleder och allmänna utgifter för det 32803: internationella kulturella samarbetet (Reservations- 32804: anslag) ............................................. . 22 720 000 22 720 000,00 0,00 0 32805: 26 Suomen kielen ja kulttuurin tuntemuksen edistämi- 32806: nen ulkomailla - Främjande av kännedom om det 32807: finska språket och den finska kulturen i utlandet ..... 6100 000 6 089 396,23 -10 603,77 0 32808: 'lJ Ulkosuomalaisten koulutus- ja sivistysolojen edistä- 32809: minen - Främjande av utlandsfinnarnas utbild- 32810: ningsförhållanden och kulturella förhållanden ....... . 6 975 000 6 964 322,61 -10677,39 0 32811: 50 Eräät valtionavut (Arviomääräraha) - Vissa stats- 32812: understöd (Förslagsanslag) ......................... . 17 000 000 17 199 516,55 199 516,55 32813: 66 Kansainvälisistä järjestöistä aiheutuvat menot - 32814: Utgifter för internationella organisationer ........... . 9100 000 8 830 703,06 -269296,94 3 32815: fJl Suomen osuus pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyös- 32816: tä aiheutuvista menoista - Finlands andel av 32817: utgifterna för det nordiska kultursamarbetet ........ . 31 000 000 30 856 513,35 -143 486,65 0 32818: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 32819: ha) - Anskaffning av inventarier och anläggningar 32820: (Reservationsanslag) ............................... . 700 000 700 000,00 0,00 0 32821: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 32822: (Reservationsanslag) ............................... . 3 200 000 3 200 000,00 0,00 0 32823: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32824: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 620 000 620 000,00 0,00 0 32825: 32826: 99 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT 32827: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UNDERVIS- 32828: NINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 91 805 000 91 504 230,63 -300 769,37 0 32829: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 32830: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 3 300 000 3 950 502,44 650 502,44 20 32831: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32832: sivu 32833: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 64 32834: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32835: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32836: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32837: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32838: förslaget bokslutet 32839: suurempi - högre % 32840: pienempi - lägre 1-) 32841: 32842: 32843: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 32844: kommissioner ...................................... . 1600 000 1 477 862,95 -122 137,05 8 32845: 21 Koulunuudistuksen toimeenpanokustannukset 32846: Kostnader för verkställande av skolreformen ........ . 3 820 000 3 360 260,41 -459 739,59 12 32847: 22 Koulutuksen suunnittelu - Planering av utbild- 32848: ningen .............................................. . 3120 000 2 886 681,95 -233 318,05 7 32849: 23 Opetusmenetelmien kehittäminen - Utveckling av 32850: undervisningsmetoderna ........................... .. 1 500 000 1 470 000,00 -30 000,00 2 32851: 24 Automaattisen tietojenkäsittelyn kehittäminen - 32852: Utvecklande av den automatiska databehandlingen .. 310 000 300 000,00 -10 000,00 3 32853: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto- 32854: määräraha) - Utarbetande och anskaffning av 32855: vissa verk (Reservationsanslag) ..................... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 32856: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa 32857: kopierings- och bandinspelningsersättningar ........ . 8 210 000 8 210 000,00 0,00 0 32858: 28 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen jär- 32859: jestäminen - Anordnande av interimistisk barn- 32860: trädgårdslärarutbildning ............................ . 10 400 000 10 325 452,88 -74547,12 1 32861: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 9 230 000 9 208 470,00 -21 530,00 0 32862: 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen korjauk- 32863: seen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för repa- 32864: ration av Folkets Hus-byggnader och föreningshus 32865: (Reservationsanslag) ............................... . 16 350 000 16 350 000,00 0,00 0 32866: 52 Sivistystyön järjestäminen eräillä työmailla - Ord- 32867: nande av bildningsarbete på vissa arbetsplatser ..... . 600 000 600 000,00 0,00 0 32868: 53 Valtionavustus Yleisradion opetusohjelmien suun- 32869: nitteluun - Statsunderstöd för planering av Rund- 32870: radions undervisningsprogram ...................... . 790 000 790 000,00 0,00 0 32871: 55 Karjalatalon rakentamisen ylimääräinen avustus lai- 32872: nojen lyhentämiseen - Extra understöd för amor- 32873: tering av Iän för byggande av Karjalatalo ........... . 375000 375 000,00 0,00 0 32874: 56 Uskonnollisten lehtien tukeminen - Understödjan- 32875: de av religiösa tidningar ............................ . 2 450 000 2 450 000,00 0,00 0 32876: 57 Mielipidelehtien tukeminen - Understödjande av 32877: opinionstidningar ................................... . 2100 000 2 100 000,00 0,00 0 32878: 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen Neu- 32879: vostoliitosta (Siirtomääräraha) - Anskaffning av 32880: forsknings- och undersökningsmateriel frän Sovjet- 32881: unionen (Reservationsanslag) ...................... .. 25 650 000 25 650 000,00 0,00 0 32882: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32883: sivu 32884: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 65 32885: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32886: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 32887: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32888: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 32889: förslaget bokslutet suurempi · högre 32890: % 32891: pienempi · lägre 1-) 32892: 32893: 32894: 32895: 32896: 30. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 32897: 32898: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 32899: LINNONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 32900: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ........... . 9 767 410 400 9 680 469 210,68 -86 941 189,32 32901: 32902: 01 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ - JORD- 32903: OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET ................. . 23180 000 23 002 614,02 -177 385,98 32904: 01 Palkkaukset (Arviomäärä raha) - Avlöningar (För- 32905: slagsanslag) ........................................ . 18 555 000 18 525 629,26 -29 370.74 0 32906: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 435 000 387 308.47 -47 691,53 11 32907: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 900 000 3 826 476,29 -73 523.71 2 32908: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 32909: rier ................................................. . 290 000 263 200,00 -26 800,00 9 32910: 32911: 08 MAATALOUSHALLINTO LANTBRUKSFÖR- 32912: VALTNINGEN ...................................... . 130 911 000 136 864 401,72 5 953 401,72 5 32913: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32914: slagsanslag) ........................................ . 75 799 000 76 439 350,80 640 350,80 32915: 21 Valtiolle hankiluista alueista aiheutuvat menot (Ar- 32916: viomääräraha) - Utgifter för områden, som förvär- 32917: vats tili staten (Förslagsanslag) ..................... . 150 000 28 231,36 -121 768,64 81 32918: 22 Suunnittelutoimikuntien erillismenot (Arviomäärära- 32919: ha) - Särskilda utgifter för planeringskommissio- 32920: nerna (Förslagsanslag) .............................. . 1415 000 997 057,03 -417 942,97 30 32921: 23 Maatilatilasto - Lantbruksstatistik ................. . 4150 000 3 911 408,35 -238 591,65 6 32922: 24 Kasvintarkastustoiminnan erillismenot (Arviomää- 32923: räraha) - Särskilda utgifter för växtinspektions- 32924: verksamheten (Förslagsanslag) ..................... . 1 650 000 3 251 462,05 1 601 462,05 97 32925: 25 Torjunta-aineiden tarkastustoiminnan erillismenot 32926: (Arviomääräraha) - Särskilda utgifter för kontrol- 32927: len av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) ......... . 224 000 215 208,45 -8 791,55 4 32928: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 12 954 000 12 880 170,13 -73 829,87 32929: 30 Valtionapu maatalouslautakuntien menoihin sekä 32930: korvaukset maataloustuen jako- ja valvontatehtävis- 32931: tä Ahvenanmaalla (Arviomääräraha) - Statsbidrag 32932: för lantbruksnämndernas utgifter samt ersättningar 32933: för kostnaderna för utdelning och övervakning av 32934: lantbruksstödet på Aland (Förslagsanslag) .......... . 29 559 000 34 074 833,37 4 515 833,37 15 32935: 41 Eräät korvaukset ja maksut (Arviomääräraha) - 32936: Vissa ersättningar och avgifter (Förslagsanslag) ..... 1 710 000 1 766 680,18 56 680,18 3 32937: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32938: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 3 300 000 3 300 000,00 0,00 0 32939: 32940: 10 VALTION MAATALOUSKEMIAN LAITOS - STA- 32941: TENS LANTBRUKSKEMISKA ANSTALT .......... . 9 687 000 9 535160,89 -151839,11 2 32942: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32943: slagsanslag) ........................................ . 7 631 000 7 480 201,15 -150 798,85 2 32944: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 456 000 1 455 993,19 -6,81 0 32945: 32946: 32947: 32948: 3 491390U 32949: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 32950: sivu 32951: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 66 32952: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32953: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32954: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32955: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32956: förslaget bokslutet 32957: suurempi - högre 32958: pienempi · lägre (-) 32959: % 32960: 32961: 32962: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 32963: rier ................................................ .. 600 000 598 966,55 -1 033,45 0 32964: 12 VALTION SIEMENTARKASTUSLAITOS - STA- 32965: TENS FRÖKONTROLLANSTALT .................. . 9 631 000 8 393 390,97 -1 237 609,03 13 32966: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32967: slagsanslag) ........................................ . 7 256 000 6 031179,61 -1 224 820,39 17 32968: 27 Asiakkaiden puolesta suoritettavat takaisin perittä- 32969: vät menot (Arviomääräraha) - För kunders räkning 32970: erlagda utgifter som återindrivs (Förslagsanslag) •.... 150 000 138 237,00 -11763,00 8 32971: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 1 025 000 1 023 974,36 -1 025,64 0 32972: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32973: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 200 000 200 000,00 0,00 0 32974: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 32975: (Reservationsanslag) .............................. .. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 32976: 32977: 14 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKI- 32978: MUSLAITOS - STATENS LANTBRUKSTEKNO- 32979: LOGISKA FORSKNINGSANSTALT ................ . 7 638 000 7 301 912,73 -336 087,27 4 32980: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32981: slagsanslag) ........................................ . 5 221 000 4 908 704,82 -312 295,18 6 32982: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 817 000 1 793 207,91 -23 792,09 32983: 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen (Siirtomäärära- 32984: ha) - Anskaffning av inventarier och maskiner 32985: (Reservationsanslag) ............................... . 400 000 400 000,00 0,00 0 32986: 77 Maanrakennustyöt (Siirtomääräraha) - Jordbygg- 32987: nadsarbeten (Reservationsanslag) .................. . 200 000 200 000,00 0,00 0 32988: 32989: 15 VALTION MAITOVALMISTEIDEN TARKASTUS- 32990: LAITOS - STATENS KONTROLLANSTALT FÖR 32991: MJÖLKPRODUKTER ............................... . 9 126 000 9 624 483,55 498 483,55 5 32992: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32993: slagsanslag) ....................................... .. 5 876 000 6 383191,25 507 191,25 9 32994: 27 Asiakkaitten puolesta suoritettavat takaisin perittä- 32995: vät menot (Arviomääräraha) - För kunders räkning 32996: erlagda utgifter som återindrivs (Förslagsanslag) ..... 50000 48 741,25 -1 258.75 3 32997: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 800 000 2 792 551,05 -7 448,95 0 32998: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 32999: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 400 000 400 000,00 0,00 0 33000: 16 VALTION MAITOTALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 33001: STATENS FORSKNINGSANSTALT FÖR 33002: MJÖLKHUSHÄLLNING ............................ . 9 896 000 9 025186,10 -870813,90 9 33003: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33004: slagsanslag) ....................................... .. 3 291 000 3 229183,03 -61 816,97 2 33005: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 6 285 000 5 476 081,13 -808 918,87 13 33006: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 33007: rier ................................................. . 320 000 319 921,94 -78,06 0 33008: 33009: 17 VALTION HEVOSJALOSTUSLAITOS - STA- 33010: TENS HÄSTFÖRÄDLINGSANSTALT .............. . 14 261 000 14 652 475,19 391475,19 3 33011: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33012: slagsanslag) ........................................ . 2 011 000 2 402 770,97 391 770,97 19 33013: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 250 000 2 249 704,22 -295,78 0 33014: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33015: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 33016: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33017: sivu 33018: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 67 33019: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33020: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33021: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33022: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33023: förslaget bokslutet 33024: suurempi - högre 33025: % 33026: pienempi - lägre ( -1 33027: 33028: 33029: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 33030: (Reservationsanslag) ............................... . 8000 000 8 000 000,00 0,00 0 33031: n Maanparannustyöt (Siirtomääräraha) Jord- 33032: förbättringsarbeten (Reservationsanslag) ........... . 1000000 1 000 000,00 0,00 0 33033: 33034: 29 VALTION VILJAVARASTO - STATENS SPANN- 33035: MÅLSFÖRRÅD .................................... . 31430 000 31 303 082,13 -126 917,87 0 33036: 61 Siirto siementuotannon edistämisvaroihin (Arvio- 33037: määräraha) - Överföring tili medel för främjande 33038: av fröproduktionen (Förslagsanslag) ................ . 930 ()()() 1 309 370,13 379 370,13 41 33039: 64 Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvarastoin- 33040: nista aiheutuvien kustannusten korvaaminen - Er- 33041: sättande av kostnaderna för säkerhetsupplagring av 33042: spannmål och vallfrö ............................... . 30 500 ()()() 29 993 712,00 -506 288,00 2 33043: 33044: 30 MAATALOUDEN NEUVONTATYÖN TUKEMINEN 33045: - UNDERSTÖDJANDE AV LANTBRUKSRÅD- 33046: GIVNINGEN ........................................ . 140 935 ()()() 140 707 347,55 -227 652,45 0 33047: 40 Maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittämi- 33048: nen - Utvecklande av gårdsbruket och landsbygd- 33049: snäringar ........................................... . 63 993 ()()() 62 878 749,00 -1114251,00 2 33050: 41 Karjanjalostuksen ja sikatalouden kehittäminen - 33051: Utvecklande av nötkreatursaveln och svinskötseln ... 7 846 ()()() 7 713 635,00 -132 365,00 2 33052: 43 Siipikarjatalouden kehittäminen - Utvecklande av 33053: fjäderfäskötseln ..................................... . 893 ()()() 882 157,00 -10 843,00 33054: 44 Turkiseläintalouden kehittäminen - Utvecklande 33055: av pälsdjursuppfödningen .......................... . 1138 ()()() 1 131 186,00 -6 814,00 33056: 45 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevos- 33057: kilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomääräraha) - 33058: Hästskötselns främjande med medel som inflyter 33059: genom vadhållning vid travtävlingar (Förslagsan- 33060: slag) ................................................ . 30 739 ()()() 32 553 152,55 1 814152,55 6 33061: 46 4H-toiminnan kehittäminen - Utvecklande av 4 H 33062: -verksamheten ...................................... . 28 643 ()()() 27 970 747,00 -672253,00 2 33063: 47 Puutarhatalouden kehittäminen - Utvecklande av 33064: trädgårdshushållningen ............................. . 2 954 ()()() 2 902 696,00 -51 304,00 2 33065: 48 Salaojitustoiminnan edistäminen - Främjande av 33066: täckdikningsverksamheten .......................... . 400 000 400 000,00 0,00 0 33067: 49 Muu neuvontatyön tukeminen - Annat understöd- 33068: jande av rådgivningen .............................. . 4 329 000 4 275 025,00 -53 975,00 33069: 33070: 31 MAATALOUSTUOTIEIDEN HINTATUKI - PRIS- 33071: STÖD FÖR LANTBRUKSPRODUKTER ............ . 4 243 947 400 4 269 238 933,17 25 291 533,17 33072: 40 Maataloustuotteiden markkinoinnin edistäminen ja 33073: hintatason vakaannuttaminen (Arviomääräraha) - 33074: Främjande av lantbruksprodukternas marknadsfö- 33075: ring och stabilisering av prisnivån (Förslagsanslag) ... 152 000 000 150 654 557,98 -1 345 442,02 33076: 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapoliittinen 33077: tuki (Siirtomääräraha) - Prispolitiskt stöd enligt 33078: brukningsenhetens storlek (Reservationsanslag) ..... 603 843 000 603 843 000,00 0,00 0 33079: 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki (Siirtomääräraha) 33080: - Regionalt prispolitiskt stöd (Reservationsanslag) .. 612 604 400 612 604 400,00 0,00 0 33081: 43 Muu hintapoliittinen tuki (Siirtomääräraha) - An- 33082: nat prispolitiskt stöd (Reservationsanslag) .......... . 874 500 000 874 500 000,00 0,00 0 33083: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha) - 33084: Ersättning för skördeskador (Reservationsanslag) .... 1 430 000 000 1 430 000 000,00 0,00 0 33085: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33086: sivu 33087: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 68 33088: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33089: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33090: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33091: Enligt stats- Enligt jämfön med statsförslaget 33092: förslaget bokslutet 33093: suurempi - högre 33094: % 33095: pienempi - lägre (-) 33096: 33097: 33098: 45 Sokerintuotannon tukeminen - Understödjande av 33099: sockerproduktionen ................................ . 185 000 000 183 794 287,83 -1 205 712,17 33100: 46 Öljykasvituotannon tukeminen (Arviomäärärahal - 33101: Stödjande av produktionen av oljeväxter (Förslags- 33102: anslag) ............................................. . 330 000 000 357 845 048,60 27 845 048,60 8 33103: 47 Tärkkelystuotannon tukeminen - Stödjande av 33104: stärkelseproduktionen .............................. . 56 000 000 55 997 638,76 -2 361,24 0 33105: 33106: 32 MAATALOUSTUOTIEIDEN VIENTITUKI JA TUO- 33107: TANNON TASAPAINOTIAMISTOIMENPITEET - 33108: EXPORTSTÖD FÖR LANTBRUKSPRODUKTER 33109: OCH ÅTGÄRDER FÖR BALANSERING AV PRO- 33110: DUKTIONEN ....................................... . 2 173 200 000 2 080 057 911,17 -93 142 088,83 4 33111: 40 Maataloustuotteiden vientituki (Arviomäärärahal - 33112: Exportstöd för lantbruksprodukter (Förslagsanslag) .. 1 651 000 000 1 572 538 129,96 -78 461 870,04 5 33113: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot - Ut- 33114: gifter för balansering av lantbruksproduktionen ..... . 522 200 000 507 519 781,21 -14 680 218,79 3 33115: 33116: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN KEHITIÄMI- 33117: NEN - UTVECKLANDE AV GÅRDSBRUKETS 33118: STRUKTUR ........................................ . 1 018 650 000 1 017 118 006,73 -1 531 993,27 0 33119: 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen (Siirtomääräraha) 33120: - Stödjande av unga odlare (Reservationsanslagl ... 150 000 000 150 000 000,00 0,00 0 33121: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 33122: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg- 33123: gande av lagerutrymmen för lantbruksprodukter 33124: (Förslagsanslag) .................................... . 3 400 000 3 954 871,23 554 871,23 16 33125: 42 Valtion osuus luopumiseläkelain mukaisista menois- 33126: ta (Arviomääräraha) - Statens andel av utgifterna 33127: enligt lagen om avträdelsepension (Förslagsanslagl .. 198 600 000 210 739 992,72 12 139 992,72 6 33128: 44 Avustukset maaseudun pienimuotoisen elinkeino- 33129: toiminnan edistämiseen (Arviomäärärahal - Un- 33130: derstöd för främjande av näringsverksamhet i liten 33131: skala på landsbygden (Förslagsanslag l .............. . 73 000 000 60 840 993,59 -12 159 006,41 17 33132: 45 Avustus turkistarhaajien korkokustannuksiin (Siirto- 33133: määräraha) - Understöd för pälsdjursfarmarnas 33134: räntekostnader (Reservationsanslag) ................ . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 33135: 48 Valtionapu kuivatustöihin (Siirtomääräraha) 33136: Statsunderstöd för torrläggning (Reservationsan- 33137: slag) ................................................ . 7 500 000 7 500 000,00 0,00 0 33138: 49 Maatalouden korkotukilainojen menot (Arviomää- 33139: rärahal - Utgifter för lantbrukets räntestödslån 33140: (Förslagsanslagl .................................... . 168 650 000 166 582 149,19 -2 067 850,81 33141: 60 Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon 33142: Överföring tili gårdsbrukets utvecklingsfond ........ . 390 000 000 390 000 000,00 0,00 0 33143: 83 Lainat kuivatustöihin (Siirtomääräraha) - Lån för 33144: torrläggningsarbeten (Reservationsanslag) .......... . 7 500 000 7 500 000,00 0,00 0 33145: 33146: 34 MUUT MAATALOUDEN MENOT - ÖVRIGA UT- 33147: GIFTER FÖR LANTBRUKET ....................... . 171 418 000 164 365 715,11 -7 052 284,89 4 33148: 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset (Siirtomääräraha) 33149: - Vissa transport- och fraktunderstöd !Reserva- 33150: tionsanslagl ........................................ . 43 000 000 43 000 000,00 0,00 0 33151: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33152: sivu 33153: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 69 33154: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33155: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33156: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33157: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33158: förslaget bokslutet 33159: suurempi - högre 33160: % 33161: pienempi . lägre (-) 33162: 33163: 33164: 41 Valtionapu karjantarkkailuyhdistyksille ja sonmnpl- 33165: toyhtymille (Arviomääräraha) - Statsbidrag tili 33166: kreaturskontrollföreningar och tjurhållningssam- 33167: manslutningar (Förslagsanslagl ..................... . 28 543 000 32 363 870,00 3 820 870,00 13 33168: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat korvaukset 33169: (Arviomäärärahal - Ersättningar för bekämpning 33170: av flyghavre (Förslagsanslagl ....................... . 14 000 000 9 762 208,75 -4 237 791 ,25 30 33171: 43 Satovahinkojen johdosta myönnettävien korkotuki- 33172: lainojen menot (Arviomäärärahal - Utgifter för 33173: räntestödslån, som beviljas med anledning av skör- 33174: deskador (Förslagsanslag) .......................... . 69 200 000 63 n4 436,36 -5 425 563,64 8 33175: 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuoneviljai- 33176: mien kotimaista energiaa käyttävien lämmitysjärjes- 33177: telmien rakentamiseen ja uusimiseen (Siirtomäärä- 33178: raha) - Understöd för uppförande och förnyelse 33179: av värmeanläggningar med inhemsk energi för 33180: gårdsbruksfastigheter och växthusodlingar (Reser- 33181: vationsanslag) ...................................... . 8 000 000 8 000 000,00 0,00 0 33182: 45 Maatalouden eräiden tuotantotarvikkeiden var- 33183: muusvarastointi - Beredskapslagring av vissa pro- 33184: duktionsförnödenheter för lantbruket ............... . 750 000 0,00 -750 000,00 100 33185: 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukeminen 33186: (Siirtomääräraha) - Understödjande av lagringen 33187: av skogsbär och svamp (Reservationsanslagl ....... . 900 000 900 000,00 0,00 0 33188: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää- 33189: rärahal - Främjande av växtförädlingsverksamhe- 33190: ten (Förslagsanslagl ................................ . 6 025 000 5 565 200,00 -459 800,00 8 33191: 48 Aggregaattiavustukset (Siirtomääräraha) - Aggre- 33192: gatunderstöd (Reservationsanslagl ................. . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 33193: 33194: 35 METSÄSTYS JA POROTALOUS - JAKT OCH 33195: RENSKOTSEL ...................................... . 59 482 000 54 949 883,08 -4 532116,92 8 33196: 26 Suomen, Neuvostoliiton, Norjan ja Ruotsin välisistä 33197: porosopimuksista aiheutuvat menot (Arviomäärära- 33198: hal - Av renavtalen mellan Finland, Sovjetuni- 33199: onen, Norge och Sverige föranledda utgifter (För- 33200: slagsanslagl ........................................ . 10 000 8 170,74 -1829,26 18 33201: 40 Riistanhoitomaksut riistanhoidon edistämiseen (Ar- 33202: viomäärärahal - Jaktvårdsavgifter för främjande 33203: av jaktvården (Förslagsanslag 1 ...................... . 25 404 000 27 359 877,54 1 955 877,54 8 33204: 41 Luonnonvaraisten eläinten aiheuttamien vahinkojen 33205: korvaaminen (Arviomäärärahal - Ersättning för 33206: vilda djurs skadegörelse (Förslagsanslagl ........... . 26100 000 19 597 641,35 -6 502 358,65 25 33207: 45 Porotalouden tukeminen - Understödjande av 33208: renskötseln ......................................... . 2 500 000 2 489186,79 -10 813,21 0 33209: 46 Paliskuntain yhdistys (Arviomäärärahal - Renbe- 33210: teslagsföreningen (Förslagsanslag 1 ................. . 2 168 000 2 360 170,87 192 170,87 9 33211: 47 Poroaitojen kunnossapito (Arviomääräraha) - Un- 33212: derhåll av rengärden (Förslagsanslagl ............... . 2 900 000 2 734 835,79 -165 164,21 6 33213: 48 Valtionapu eräiden poronhoidosta aiheutuvien kus- 33214: tannusten alentamiseksi - Statsunderstöd för 33215: sänkning av vissa kostnader för renskötseln ........ . 400 000 400 000,00 0,00 0 33216: 33217: 'Jl KALATALOUS - FISKERIHUSHALLNINGEN ..... . 87 549 000 80 874 615,24 -6 674 384,76 8 33218: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 33219: slagsanslagl ........................................ . 3 697 000 3 856 440,13 159 440,13 4 33220: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33221: sivu 33222: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 70 33223: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33224: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33225: Mom. • Mom. Resultat enligt bokslutet 33226: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33227: förslaget bokslutet 33228: suurempi - högre % 33229: pienempi - lägre ( -1 33230: 33231: 33232: 33233: 33234: 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalatalouden 33235: kehittäminen (Siirtomääräraha) - Regional plane- 33236: ring av fiskerihushållningen och utvecklande av 33237: fiskerihushållningen (Reservationsanslag) ........... . 2 170 000 2 170 000,00 0,00 0 33238: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet ja kalatalousselvitykset 33239: (Arviomäärärahal - Skyldighet att vårda fiskbes- 33240: tåndet och fiskeriutredning (Förslagsanslag) ........ . 3 520 000 2 605 764,07 -914 235,93 26 33241: 26 Tenojoen ja Inarin kalakantojen kehittäminen, ka- 33242: lastuksen valvonta ja kalataloustutkimukset (Arvio- 33243: määräraha) - Utvecklande av fiskstammarna i 33244: Tana älv och Enare tillsyn över fisket och fiskerihus- 33245: hållningsundersökningar (Förslagsanslag) ........... . 1 685 000 1 637 420,00 -47 580,00 3 33246: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 2 450 000 2195 037,80 -254 962,20 10 33247: 41 Kalastuslain mukaiset maksut (Arviomääräraha) - 33248: Avgifter enligt lagen om fiske (Förslagsanslagl ..... . 23 125 000 20 436 296,63 -2 688 703,37 12 33249: 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja 33250: kalansaaliin käytön edistäminen (Siirtomääräraha) 33251: - Stabilisering av inkomster av fiske och främjan- 33252: de av fiskfängsternas användning (Reservationsan- 33253: slagl ................................................ . 27 400 000 27 400 000,00 0,00 0 33254: 44 Kalastusvakuutustoiminta (Arviomäärärahal 33255: Fiskeförsäkringsverksamheten (Förslagsanslag) ..... . 4 100 000 4 633 884,10 533 884,10 13 33256: 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten johdosta 33257: (Siirtomääräraha) - Ersättningar tili följd av in- 33258: skränkningen av laxfiske (Reservationsanslag) ...... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 33259: 47 Kalatalouden korkotukilainojen menot (Arviomää- 33260: räraha) - Utgifter för fiskerihushällningens räntes- 33261: tödslän (Förslagsanslag) ............................ . 4 240 000 1 765 483,76 -2 474 516,24 58 33262: 48 Eräät korvaukset ja maksut ~ Vissa ersättningar 33263: och avgifter ........................................ . 550 000 50 219,25 -499 780.75 91 33264: 49 Kalastusalan järjestöjen toiminnan tukeminen - 33265: Stödjande av organisationernas i fiskeribranschen 33266: verksamhet ......................................... . 10 492 000 10 028 460,00 -463 540,00 4 33267: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 33268: rier ................................................. . 420 000 395 609,50 -24390,50 6 33269: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet 33270: (Siirtomääräraha) - Fiskeriekonomiska byggnads- 33271: och iståndsättningsprojekt (Reservationsanslag) ..... 2 700 000 2 700 000,00 0,00 0 33272: 33273: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 33274: - VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET .. 70 557 000 70 887 905,43 330 905,43 0 33275: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33276: slagsanslag) ........................................ . 19 230 000 20 144 452,29 914 452,29 5 33277: 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja vesitysjär- 33278: jestelmien sekä luonnonravintolammikoiden kun- 33279: nossapito (Siirtomääräraha) - Underhäll av fiskod- 33280: lingsanstalternas dammomräden och vattenförsörj- 33281: ningsarrangemang samt naturdammar för fiskod- 33282: ling (Reservationsanslag) ........................... . 500 000 500 000,00 0,00 0 33283: 23 Valtion kalanviljelytoiminta - Statens fiskodlings- 33284: verksamhet ......................................... . 6 000 000 5 998 302,39 -1697,61 0 33285: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33286: sivu 33287: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 71 33288: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33289: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33290: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33291: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33292: förslaget bokslutet 33293: suurempi · högre 33294: % 33295: pienempi - lägre 1-) 33296: 33297: 33298: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomäärä- 33299: raha) - Kontraktsodling av värdefisk (Reserva- 33300: tionsanslag l ........................................ . 11170 000 11 170 000,00 0,00 0 33301: 25 Lohenpoikasten hankinta - Anskaffning av lax- 33302: yngel ............................................... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 33303: 'lJ Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 33304: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 33305: ställningsarbeten (Förslagsanslag l .................. . 1 600 000 1 018150,75 -581 849,25 36 33306: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 7 047 000 7 047 000,00 0,00 0 33307: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33308: skaffning av inventarier (Reservationsanslagl ....... . 2 350 000 2 350 000,00 0,00 0 33309: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomääräraha) 33310: - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstalter (Reser- 33311: vationsanslag l ...................................... . 19 610 000 19 610 000,00 0,00 0 33312: 75 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 33313: (Reservationsanslag) ............................... . 1 050 000 1 050 000,00 0,00 0 33314: 33315: 40 VESIVAROJEN KAYTIÖ - ANDVANDNING AV 33316: VATIENTILLGÅNGAR ............................. . 116 995 000 116 199 610,75 -795 389,25 33317: 14 Vesistöjen hoito (Siirtomääräraha) - Skötsel av 33318: vattendrag (Reservationsanslag) .................... . 5 050 000 5 050 000,00 0,00 0 33319: 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt hoitovel- 33320: voitteet (Siirtomääräraha) - Genom vattenrättsliga 33321: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att sköta vatten- 33322: drag (Reservationsanslag l .......................... . 7 360 000 7 360 000,00 0,00 0 33323: 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta (Siirtomäärä- 33324: raha) - Projektering av samt tillsyn över vattnen 33325: (Reservationsanslag) ............................... . 3 060 000 3 060 000,00 0,00 0 33326: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Arvio- 33327: määräraha) - Räntestöd för byggande av vatten- 33328: och avloppsanläggningar (Förslagsanslagl .......... . 21 000 000 20 204 610,75 -795 389,25 4 33329: 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä- 33330: röintitoimenpiteisiin (Siirtomääräraha) - Understöd 33331: för samhällenas vattenförsörjnings- och avloppsåt· 33332: gärder (Reservationsanslagl ........................ . 27 000 000 27 000 000' 00 0,00 0 33333: 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset (Siirtomääräraha) 33334: - Vattenrättsliga ersättningar (Reservationsan- 33335: slag) ................................................ . 8 690 000 8 690 000,00 0,00 0 33336: n Vesistö- ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha) - Vat- 33337: tendrags- och vattenvårdsarbeten (Reservationsan- 33338: slagl ................................................ . 44 835 000 44 835 000' 00 0,00 0 33339: 33340: 50 YLEISMETSATALOUS DET ALLMANNA 33341: SKOGSBRUKET ................................... . 54 946 000 54 080 783,66 -865 216,34 2 33342: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 33343: slagsanslag) ........................................ . 10 581 000 10 921 657,32 340 657,32 3 33344: 21 Metsien erityiskäyttö - Särskilt nyttjande av sko- 33345: gar ................................................. . 1 900 000 1 896 525,16 -3 474,84 0 33346: 23 Metsien palosuojelu - Brandskydd för skogar ...... . 1 600 000 962 406,90 -637 593,10 40 33347: 24 Metsähallituksen metsänjalostustyöt (Siirtomäärä- 33348: raha) - Forststyrelsens skogsförädlingsarbeten 33349: (Reservationsanslag) ............................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 33350: 25 Pohjois-Suomen siemenhankinta (Siirtomääräraha) 33351: - Anskaffning av frön i Norra Finland (Reserva- 33352: tionsanslagl ........................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 33353: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33354: sivu 33355: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 72 33356: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33357: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33358: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33359: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33360: förslaget bokslutet suurempi - högre 33361: % 33362: pienempi - lägre ( -) 33363: 33364: 33365: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 913 000 2 492 394,28 -420 605,72 14 33366: 40 Valtionapu Työtehoseuralle metsätalouden rationa- 33367: lisoimistyön tukemiseen - Statsunderstöd ät Ar- 33368: betseffektivitetsföreningen för stödjande av skogs- 33369: brukets rationalisering .............................. . 3 390 000 3 340 800,00 -49 200,00 33370: 41 Valtionapu Metsänjalostussäätiölle metsäpuiden ja- 33371: lostustoimintaan - Statsunderstöd åt Stiftelsen för 33372: skogsträdsförädling för förädling av skogsträd ...... . 10 524 000 10 429 000,00 -95 000,00 33373: 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä aiheutuvat 33374: korvaukset (Siirtomääräraha) - Ersättningar som 33375: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs vatten- 33376: drag (Reservationsanslag) .......................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 33377: 44 Simojoen vesistön uittosäännön kumoamisen joh- 33378: dosta maksettavat korvaukset (Siirtomääräraha) - 33379: Ersättningar som skall utbetalas tili följd av upphä- 33380: vandet av Simojoki vattendrags flottningstadga 33381: (Reservationsanslag) ............................... . 200 000 200 000,00 0,00 0 33382: 50 Eräät metsätaloudelliset valtionavut - Vissa stats- 33383: understöd för skogsbruket .......................... . 3 088 000 3 088 000,00 0,00 0 33384: 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennuskorvaus 33385: (Siirtomääräraha) - Prissänkningsersättning för 33386: fröplantagefrö (Reservationsanslag) ................ . 2 550 000 2 550 000,00 0,00 0 33387: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33388: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 200 000 200 000,00 0,00 0 33389: 77 Yleiset uittoväylätyöt (Siirtomääräraha) - Allmän- 33390: na flottledsarbeten (Reservationsanslag) ............ . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0 33391: 33392: 58 YKSITYISMETSÄTALOUS DET PRIVATA 33393: SKOGSBRUKET ................................... . 609 123 000 608 770 000,00 -353 000,00 0 33394: 41 Valtionapu keskusmetsälautakunnille - Statsun- 33395: derstöd tili centralskogsnämnderna ................. . 20 904 000 20 635 000,00 -269 000,00 33396: 42 Valtionapu metsälautakunnille - Statsbidrag tili 33397: skogsnämnderna ................................... . 260 719 000 260 635 000' 00 -84 000,00 0 33398: 44 Valtionapu metsänparannustöihin (Siirtomääräraha) 33399: Statsunderstöd för skogsförbättringsarbeten 33400: (Reservationsanslag) ............................... . 202 500 000 202 500 000,00 0,00 0 33401: 83 Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha) - Skogs- 33402: förbättringslän (Reservationsanslag) ................ . 125 000 000 125 000 000,00 0,00 0 33403: 33404: 60 MAANMITIAUSHALLINTO LANTMÄTERI- 33405: FÖRVALTNINGEN ................................. . 363241000 362 860 925,24 -380 074,76 0 33406: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33407: slagsanslag) ........................................ . 238 989 000 239 534 380' 54 545 380,54 0 33408: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 51 000 51 000,00 0,00 0 33409: 21 Kartastotyöt (Arviomääräraha) - Kartverksarbeten 33410: (Förslagsanslag) .................................... . 22 740 000 22 719 048,95 -20 951,05 0 33411: 22 Kiinteistötoimitukset (Arviomääräraha) - Fastig- 33412: hetsförrättningar (Förslagsanslag) .................. . 23 600 000 23 891 662,36 291 662,36 33413: 24 Kiinteistörekistarin muodostaminen - lnrättande 33414: av ett fastighetsregister ............................. . 5100 000 5 099 960,37 -39,63 0 33415: 25 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 33416: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 33417: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 13 361 000 12 466 449,08 -894 550,92 7 33418: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 26 200 000 25 898 423,94 -301 576,06 33419: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33420: sivu 33421: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 73 33422: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33423: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 33424: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33425: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 33426: förslaget bokslutet suurempi · högre 33427: % 33428: pienempi · lägre 1-1 33429: 33430: 33431: 41 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot 33432: (Arviomääräraha) - Utgifter för understödjande av 33433: fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) ............. . 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0 33434: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33435: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 12 200 000 12 200 000,00 0,00 0 33436: 33437: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI- 33438: TUTET ............................................. . 7 748 000 7 971 225,65 223 225,65 3 33439: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33440: slagsanslag) ........................................ . 3 118 000 3 426 956,26 308 956,26 10 33441: 21 Mittaus- ja tutkimustyöt - Mätnings- och forsk- 33442: ningsarbete ......................................... . 1 680 000 1 622 260,46 -57 739,54 3 33443: 22 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 33444: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 33445: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 73000 64 471,57 -8 528,43 12 33446: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 sn ooo 1 657 537,36 -19 462,64 33447: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33448: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 33449: 33450: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS - LANT- 33451: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ................ . 102 681 000 104 479 370,58 1 798 370,58 2 33452: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33453: slagsanslag) ........................................ . 54 282 000 56 818 483,85 2 536 483,85 5 33454: 21 Tutkimustoiminnan yleiskustannukset - Allmänna 33455: utgifter för forskningen ............................. . 8 920 000 8 734 666,40 -185 333,60 2 33456: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) 33457: Kontroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) ..... 1 233 000 1 263 669,23 30 669,23 2 33458: 23 Tervetaimiaseman tuotantotoiminnan menot (Ar- 33459: viomääräraha) - Utgifter för stationens för sunda 33460: plantor produktionsverksamhet (Förslagsanslag) ..... 397 000 390 542,65 -6 457,35 2 33461: 24 Kasvinjalostustoiminta (Siirtomääräraha) - Växtfö- 33462: rädlingsverksamhet (Reservationsanslag) ........... . 2 800 000 2 800 000,00 0,00 0 33463: 25 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 33464: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 33465: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 2 900 000 2 490 883,12 -409 116,88 14 33466: 26 Maatalouden sääpalvelu - Lantbrukets väderleks- 33467: tjänst ............................................... . 1 500 000 1 499 405,66 -594,34 0 33468: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 12189 000 12 021 719,67 -167 280,33 33469: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33470: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 5 550 000 5 550 000,00 0,00 0 33471: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 33472: (Reservationsanslag) ............................... . 12 300 000 12 300 000,00 0,00 0 33473: n Maa- ja vesirakennustyöt !Siirtomääräraha) - 33474: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservationsan- 33475: slag) ................................................ . 460 000 460 000,00 0,00 0 33476: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - Markför- 33477: värv (Reservationsanslag) .......................... . 150 000 150 000,00 0,00 0 33478: 33479: n MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUS- 33480: LAITOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSK- 33481: NINGSANSTALTEN ............................... . 6 631 000 6 571 926,67 -59 073,33 33482: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33483: slagsanslag) ........................................ . 4 061 000 4 073 880,86 12 880,86 0 33484: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 750 000 684 372,01 -65 627,99 9 33485: 40 Maatalouskirjanpitotoiminnan avustaminen - Un- 33486: derstöd för lantbruksbokföringsverksamheten ...... . 1 640 000 1 633 860,30 -6 139,70 0 33487: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33488: sivu 33489: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 74 33490: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33491: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33492: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33493: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33494: förslaget bokslutet 33495: suurempi - högre % 33496: pienempi - lägre (- l 33497: 33498: 33499: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 33500: rier ................................................. . 180 000 179 813,50 -186,50 0 33501: 33502: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK- 33503: NINGSINSTITUTET ................................ . 112 613 000 116 917 620,89 4 304 620,89 4 33504: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33505: slagsanslag) ........................................ . 61 603 000 65197 621,86 3 594 621,86 6 33506: 20 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 33507: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 33508: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 650 000 238 992,40 -411 007,60 63 33509: 22 Puun tuotannon ja hankinnan menot !Arviomää- 33510: räraha) - Utgifter för produktion och anskaffning 33511: av virke (Förslagsanslag) ........................... .. 7 500 000 8 649 236,67 1 149 236,67 15 33512: 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimusalueiden 33513: hoito (Siirtomääräraha) - Allmänna utgifter för 33514: forskningen och skötseln av forskningsomräden 33515: (Reservationsanslag) .............................. .. 9 700 000 9 700 000,00 0,00 0 33516: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 18 060 000 18 031 769,96 -28 230,04 0 33517: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33518: skaffning av inventarier !Reservationsanslag) ....... . 6 800 000 6 800 000,00 0,00 0 33519: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 33520: !Reservationsanslag) ............................... . 6 400 000 6 400 000,00 0,00 0 33521: 77 Metsien perusparannukset !Siirtomääräraha) - 33522: Grundförbättring av skog (Reservationsanslag) ..... . 1 400 000 1 400 000,00 0,00 0 33523: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - Markför- 33524: värv (Reservationsanslag) .......................... . 500 000 500 000,00 0,00 0 33525: 33526: 80 ELÄINLÄÄKINTÄTOIMI - VETERINÄRVÄSEN- 33527: DET ................................................ . 24 426 000 20 596 324,34 -3 829 675,66 16 33528: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33529: slagsanslag) ........................................ . 17 126 000 14 700 775,67 -2 425 224,33 14 33530: 25 Eläintautien ehkäiseminen ja muu eläinlääkintähuol- 33531: to (Arviomääräraha) - Förebyggande av djursjuk- 33532: domar och annan veterinärvärd (Förslagsanslag) ..... 6 200 000 4 822 564,03 -1 377 435,97 22 33533: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 700 000 685 284,72 -14 715,28 2 33534: 30 Eräät valtionosuudet !Arviomääräraha) - Vissa 33535: statsandelar !Förslagsanslag) ....................... . 50000 37 730,37 -12 269,63 25 33536: 50 Valtionapu eläinsuojelutyöhön - Statsbidrag för 33537: djurskyddsarbete ................................... . 300 000 300 000,00 0,00 0 33538: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - Anskaffning 33539: av inventarier och utrustning ....................... . 50000 49 969,55 -30,45 0 33540: 33541: 84 VALTION ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LAITOS - 33542: STATENS VETERINÄRMEDICINSKA ANSTALT ... 42 507 000 40 087 125,73 -2 419 874,27 6 33543: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33544: slagsanslag) ........................................ . 12 853 000 12 799 416,12 -53 583,88 0 33545: 24 Ulkomaiset seerumit ja rokotusaineet !Arviomää- 33546: räraha) - Utländskt serum och vaccin (Förslagsan- 33547: slag) ................................................ . 17 000 000 14 725 087,38 -2 274 912,62 13 33548: 27 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 33549: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 33550: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 44000 31 935,67 -12 064,33 27 33551: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 6 700 000 6 620 686,56 -79 313,44 33552: 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen (Siirto- 33553: määräraha) - Anskaffning av inventarier och 33554: forskningsmateriel (Reservationsanslag) ............ . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0 33555: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33556: sivu 33557: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 75 33558: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33559: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33560: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 33561: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33562: förslaget bokslutet 33563: suurempi - högre % 33564: pienempi - lägre (-) 33565: 33566: 33567: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 33568: (Reservationsanslag) ............................... . 3 410 000 3 410 000,00 0,00 0 33569: 90 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS 33570: MARGARINFABRIK ................................ . 33571: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags- 33572: anslag) ............................................ .. 1100 000 1130 027,60 33573: 22 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 33574: (Förslagsanslag) .................................... . 35 608 000 25 634 951,36 33575: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 36 708 000 26 764 978,96 33576: Käyttötulot - Driftsinkomster 37 465 000 26 854 305,01 33577: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33578: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 200 000 200 000,00 0,00 0 33579: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 33580: gifter 200 000 200 000,00 33581: 33582: 92 MAANMITIAUSHALLITUKSEN KARITAPAINO 33583: - LANTMÄTERISTYRELSENS KARTIRYCKERI ... 33584: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 33585: (Förslagsanslag) .................................... . 36 494 000 35 778 811,31 33586: 92. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 36 494 000 35 778 811,31 33587: Käyttötulot - Driftsinkomster 43 800 000 45 976 633,85 33588: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33589: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 550 000 1 550 000,00 0,00 0 33590: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 33591: gifter 1 550 000 1 550 000,00 33592: 33593: 95 METSÄHALLITUKSEN METSÄT - FORSTSTY- 33594: RELSENS SKOGAR ................................ . 33595: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33596: slagsanslag) ....................................... .. 82 070 000 84 381 786,84 33597: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags- 33598: anslag) ............................................. . 80 000 000 88 483 929,14 33599: 21 Liiketoiminnan käyttömenot (Arviomääräraha) - 33600: Affärsverksamhetens driftsutgifter (Förslagsan- 33601: slag) ................................................ . 710 000 000 680 887 096,80 33602: 24 Verot ja metsänhoitomaksut (Arviomääräraha) - 33603: Skatter och skogsvärdsavgifter (Förslagsanslag) ..... 70 000 000 71 933 358,35 33604: 95. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 942 070 000 925 686171,13 33605: Käyttötulot - Driftsinkomster 1 130 000 000 1 100 296 399,55 33606: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära- 33607: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier 33608: (Reservationsanslag) ............................... . 12 500 000 12 500 000,00 0,00 0 33609: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 33610: (Reservationsanslag 1 ............................... . 2 400 000 2 400 000,00 0,00 0 33611: 77 Teiden rakentaminen ja metsäojitukset (Siirtomää- 33612: räraha) - Byggande av vägar och skogsdikning 33613: (Reservationsanslag) ............................... . 22 000 000 22 000 000,00 0,00 0 33614: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - lnköp av 33615: mark (Reservationsanslag) .......................... . 26 200 000 26 200 000,00 0,00 0 33616: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 33617: gifter 63100 000 63100 000,00 33618: 33619: 98 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE- 33620: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS- 33621: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ............... . 33622: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags- 33623: anslag) ............................................. . 260 000 283 857,03 33624: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33625: sivu 33626: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 76 33627: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33628: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33629: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33630: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33631: förslaget bokslutet 33632: suurempi - högre % 33633: pienempi - lägre (-) 33634: 33635: 33636: 22 Jokioisten siemenkeskus (Arviomääräraha) 33637: Jockis fröcentral (Förslagsanslag) .................. . 14 420 000 10 151 430,95 33638: 24 Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan menot 33639: (Arviomääräraha) - Utgifter för centralens för 33640: utsädespotatis produktionsverksamhet (Förslagsan- 33641: slag) ................................................ . 19100 000 17 217 408,55 33642: 98. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 33 700 000 27 652 696,53 33643: Käyttötulot - Driftsinkomster 35 950 000 27 520 312,99 33644: Käyttötalouden lisärahoitustarve 33645: - Drifthushållningens behov av 33646: tilläggsfinansiering .............. . 0 132 383,54 132 383,54 33647: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33648: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 770 000 770 000,00 0,00 0 33649: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) - 33650: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservationsan- 33651: slag) ................................................ . 25 000 25 000,00 0,00 0 33652: 98. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 33653: gifter 795 000 795 000,00 33654: 33655: 99 MAA- JA METSATALOUSMINISTERIÖN HAL- 33656: LINNONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UT- 33657: GIFTER INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMINIS- 33658: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... . 49 356 000 48 253 888,85 -1102111,15 2 33659: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 33660: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 1 500 000 877 311,04 -622 688,96 42 33661: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 33662: delegationer och kommissioner ..................... . 606 000 505 995,65 -100 004,35 17 33663: 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät 33664: tutkimukset (Siirtomääräraha) - Undersökningar 33665: som ansluter sig tili varaktig användning av naturre- 33666: surser (Reservationsanslag) ......................... . 1 900 000 1 899 999,99 -0,01 0 33667: 24 Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha) - Un- 33668: dersökning av försurningen (Reservationsanslag) .... 5 200 000 5 200 000,00 0,00 0 33669: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 33670: bete ................................................ . 12 300 000 11 920 582,17 -379 417,83 3 33671: 26 Biotekniikan tutkimus (Siirtomääräraha) - Biotek- 33672: nisk forskning (Reservationsanslag) ................. . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 33673: 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset (Siirtomäärära- 33674: ha) - Samundersökningar inom lantbruket (Reser- 33675: vationsanslag) ...................................... . 5 900 000 5 900 000,00 0,00 0 33676: 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset (Siirtomäärä- 33677: raha) - Skogsekonomisk samarbetsforskning (Re- 33678: servationsanslag) ................................... . 4 700 000 4 700 000,00 0,00 0 33679: 29 Kalataloudelliset yhteistutkimukset (Siirtomäärära- 33680: ha) - Fiskeriekonomisk samarbetsforskning (Re- 33681: servationsanslag) ................................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 33682: 41 Vuotoksen alueen kehittäminen (Siirtomääräraha) 33683: - Utvecklande av Vuotosområdet (Reservations- 33684: anslag) ............................................. . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 33685: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen 33686: korvaaminen (Siirtomääräraha) - Ersättande av 33687: skador som förorsakats av exceptionella översväm- 33688: ningar (Reservationsanslag) ........................ . 11 200 000 11 200 000,00 0,00 0 33689: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsbidrag ............... . 50000 50 000,00 0,00 0 33690: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33691: sivu 33692: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 77 33693: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33694: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33695: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 33696: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 33697: förslaget bokslutet suurempi - högre 33698: % 33699: pienempi · lägre 1-) 33700: 33701: 33702: 33703: 33704: 31. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 33705: 33706: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 33707: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 33708: DE .................................................. . 10 135 815 200 9 957 614 387,17 -178 200 812,83 2 33709: 33710: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET ... . 23 570 500 24 713 278,25 1142 778,25 5 33711: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33712: slagsanslag) ........................................ . 17 012 500 18 280 905,03 1 268 405,03 7 33713: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 33714: kommissioner ...................................... . 500 000 480n2,64 -1S 227,36 4 33715: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 5138 000 5 031 600,58 -106 399,42 2 33716: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33717: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 920 000 920 000,00 0,00 0 33718: 33719: 24 TIET - VÄGAR .................................... . 4 728129 000 4 735 029 872,34 6 900 872,34 0 33720: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33721: slagsanslag) ........................................ . 408829000 412 933 515,89 4 104 515,89 33722: 14 Yleisten teiden kunnossapito (Siirtomääräraha) - 33723: Underhäll av allmänna vägar (Reservationsanslag) ... 1 800 000 000 1 799 999 981,45 -18,55 0 33724: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 63 500 000 63 269 805,65 -230 194,35 0 33725: 31 Valtionapu kunnille paikallisteiden aiheuttamista 33726: menoista - Statsunderstöd tili kommuner för byg- 33727: devägsutgifter ...................................... . 3100 000 3 090 603,00 -9 397,00 0 33728: 33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä (Arvio- 33729: määräraha) - Ersättningar för permanentbelägg- 33730: ning av gator (Förslagsanslag) ...................... . 2 500 000 4 465 806,00 1 965 806,00 79 33731: 34 Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärära- 33732: ha) - Statsbidrag för anläggande av gator (Reser- 33733: vationsanslag) ...................................... . 46 500 000 46 500 000,00 0,00 0 33734: 35 Katumaksulain mukaiset korvaukset (Arviomäärära- 33735: ha) - Ersättningar i enlighet med lagen om gatuav- 33736: gifter (Förslagsanslag) .............................. . 54 000 000 62 612 458,00 8 612 458,00 16 33737: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon (Ar- 33738: viomääräraha) - Statsunderstöd för underhäll av 33739: enskilda vägar (Förslagsanslag) ..................... . 95 000 000 97 232 117,00 2 232 117,00 2 33740: 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siirto- 33741: määräraha) - Statsunderstöd för byggande av 33742: enskilda vägar (Reservationsanslag) ................ . 28 000 000 28 000 000,00 0,00 0 33743: 52 Tielain mukainen korkotuki (Arviomääräraha) - 33744: Räntestöd enligt väglagen (Förslagsanslag) ......... . 100 000 72 205,27 -27 794,73 28 33745: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33746: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 170 000 000 170 000 000,00 0,00 0 33747: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 33748: (Reservationsanslag) ............................... . 24 600 000 24 600 000,00 0,00 0 33749: n Yleisten teiden tekeminen (Siirtomääräraha! 33750: Byggande av allmänna vägar (Reservationsanslag) .. 1 822 000 000 1 822 000 000,00 0,00 0 33751: 78 Ulkopuolisille tehtävät työt (Arviomääräraha) - 33752: Arbeten som utförs ät utomstående (Förslagsan- 33753: slag) ................................................ . 67 000 000 57 465 604,n -9 534 395,23 14 33754: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33755: sivu 33756: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 78 33757: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33758: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33759: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33760: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 33761: förslaget bokslutet 33762: suurempi - högre 33763: % 33764: pienempi · lägre (- l 33765: 33766: 33767: 88 Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset korvauk- 33768: set (Arviomääräraha) - Anskaffning av jordområ- 33769: den och ersättningar enligt lagen om allmänna 33770: vägar (Förslagsanslag) .............................. . 143 000 000 142 787 775,31 -212 224,69 0 33771: '}] VESITIET- VATIENVÄGAR ...................... . 85 217 000 86 357 087,61 1140 087,61 33772: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33773: slagsanslag) ........................................ . 19 499 000 21 449 986,68 1 950 986,68 10 33774: 09 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomääräraha) - 33775: Förvaltningsnämnden för Saima kana! (Förslagsan- 33776: slag) ................................................ . 630 000 711 916,86 81 916,86 13 33777: 14 Käyttö ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Drift 33778: och underhåll (Reservationsanslag) ................. . 22 150 000 22 150 000,00 0,00 0 33779: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 558 000 3 389 490,23 -168 509,77 5 33780: 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu (Siirto- 33781: määräraha) - Statsbidrag för byggande av små- 33782: båtshamnar (Reservationsanslag) ................... . 1 300 000 1 300 000,00 0,00 0 33783: 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtionapu (Siir- 33784: tomääräraha) - Statsunderstöd för byggande av 33785: centrala fiskehamnar (Reservationsanslag) .......... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 33786: 42 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korko- 33787: tuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande 33788: av handels- och industrihamnar (Förslagsanslag) .... 2 500 000 1 853 996.71 -646 003,29 26 33789: 43 Tahkoluodon syväsataman rakentamisen korkotuki 33790: (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande av en 33791: djuphamn i Tahkoluoto (Förslagsanslag) ............ . 1 600 000 1 521 697,13 -78 302,87 5 33792: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33793: skaffning av materiel (Reservationsanslag) .......... . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0 33794: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 33795: (Reservationsanslag) ............................... . 4 330 000 4 330 000,00 0,00 0 33796: 77 Vesitietyöt (Siirtomääräraha) - Vattenvägsarbeten 33797: (Reservationsanslag) ............................... . 25 350 000 25 350 000,00 0,00 0 33798: 88 Vesitiealueiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - 33799: Anskaffning av områden för vattenvägar (Reserva- 33800: tionsanslag) ........................................ . 300 000 300 000,00 0,00 0 33801: 33802: 40 AUTOREKISTERIKESKUS - BILREGISTERCEN- 33803: TRALEN ............................................ . 173 391 000 176 957 991,20 3 566 991,20 2 33804: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33805: slagsanslag) ........................................ . 107 030 000 111 292 829,72 4 262 829,72 4 33806: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 35 661 000 34 965 161,48 -695 838,52 2 33807: 50 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakentamiseksi 33808: (Siirtomääräraha) - Statsbidrag för byggande av 33809: övningsbanor (Reservationsanslag) ................. . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 33810: 70 Kalusto- ja laitehankinnat (Siirtomääräraha) - An- 33811: skaffning av inventarier och anordningar (Reserva- 33812: tionsanslag) ........................................ . 10 400 000 10 400 000,00 0,00 0 33813: 74 Katsastusasemien rakentaminen (Siirtomääräraha) 33814: - Byggande av besiktningsstationer (Reservations- 33815: anslag) ............................................. . 18 000 000 18 000 000,00 0,00 0 33816: 88 Maa-alueiden hankkiminen (Siirtomääräraha) 33817: Anskaffning av jordområden (Reservationsanslag) ... 300 000 300 000,00 0,00 0 33818: 33819: 47 ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALT- 33820: NINGEN ............................................ . 405 097 000 417 364 907,55 12 267 907,55 3 33821: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33822: slagsanslag) ........................................ . 130 568 000 145 590 136,53 15 022 136,53 12 33823: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33824: sivu 33825: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 79 33826: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33827: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 33828: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33829: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 33830: förslaget bokslutet 33831: suurempi · högre 33832: % 33833: pienempi - lägre (-) 33834: 33835: 33836: 14 Kunnossapito- ja käyttömenot (Siirtomääräraha) - 33837: Underhålls- och driftskostnader (Reservationsan- 33838: slag) ................................................ . 137 000 000 137 000 000,00 0,00 0 33839: 21 llmailuhallinnon toimesta ulkopuolisille suoritettavat 33840: työt (Arviomääräraha) - Arbeten som på åtgärd av 33841: luftfartsförvaltningen utförs för utomstående (För- 33842: slagsanslag) ........................................ . 9 000 000 6 428 935,91 -2 571 064,09 29 33843: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 12 399 000 12 215 835,11 -183164,89 33844: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja 33845: ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och 33846: upprätthållande av vissa flygplatser ................. . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 33847: 50 Eräät valtionavut ilmailutoiminnan ylläpitämiseen - 33848: Vissa statsunderstöd för upprätthällande av flyg- 33849: verksamhet ......................................... . 900 000 900 000,00 0,00 0 33850: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33851: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 45 300 000 45 300 000,00 0,00 0 33852: 71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä (Siirtomäärä- 33853: raha) - lntegrerat flygtrafiktjänstsystem (Reserva- 33854: tionsanslag) ........................................ . 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0 33855: 74 Lentokenttien talonrakennustyöt (Siirtomääräraha) 33856: - Husbyggen pä flygfält (Reservationsanslag) ..... . 7 430 000 7 430 000,00 0,00 0 33857: 77 Lentokenttien rakentaminen (Siirtomääräraha) - 33858: Byggande av flygfält (Reservationsanslag) .......... . 32 000 000 32 000 000,00 0,00 0 33859: 88 Lentokenttien maanlunastukset (Siirtomääräraha) 33860: - Jordinlösen för flygfält (Reservationsanslag) ..... . 500 000 500 000,00 0,00 0 33861: 33862: 50 ILMATIETEEN LAITOS - METEOROLOGISKA IN- 33863: STITUTET .......................................... . 94 331 000 97 599 912,26 3 268 912,26 3 33864: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33865: slagsanslag) ........................................ . 51 336 000 54 252 761,90 2 916 761,90 6 33866: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 33867: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .............. . 5 370 000 5 816 416,20 446 416,20 8 33868: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 25 875 000 25 780 734,16 -94 265,84 0 33869: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 33870: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 11 500 000 11 500 000,00 0,00 0 33871: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 33872: (Reservationsanslag) ............................... . 250 000 250 000,00 0,00 0 33873: 33874: 52 TELEHALLINTOKESKUS TELEFÖRVALT- 33875: NINGSCENTRALEN ................................ . 18 504 000 16 049 899,n -2 454 100,28 13 33876: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33877: slagsanslag) ........................................ . 5 594 000 4 373 078,61 -1 220 921 ,39 22 33878: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 9100 000 7 866 821,11 -1 233 178,89 14 33879: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 33880: ha) - Anskaffning av inventarier och anläggningar 33881: (Reservationsanslag) ............................... . 3 810 000 3 810 000,00 0,00 0 33882: 33883: 55 TIETOLIIKENTEEN KORVAUKSET JA AVUSTUK- 33884: SET - ERSÄTININGAR OCH UNDERSTÖD FÖR 33885: POST- OCH TELEKOMMUNIKATION .............. . 489110 000 485 526 879,80 -3 583 120,20 33886: 21 Korvaus merenkulun viestintäpalvelusten tuottami- 33887: sesta - Ersättning för rapporttjänster inom sjöfar- 33888: ten ................................................. . 1 560 000 1 560 000,00 0,00 0 33889: 22 Korvaus radiotoiminnan valvonnasta (Arviomää- 33890: räraha) - Ersättning för övervakning av radioverk- 33891: samheten (Förslagsanslag) ......................... . 400 000 400 000,00 0,00 0 33892: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33893: sivu 33894: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 80 33895: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33896: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33897: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 33898: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33899: förslaget bokslutet 33900: suurempi - högre 33901: % 33902: pienempi - lägre 1-) 33903: 33904: 33905: 41 Sanomalehdistön tukeminen - Understödjande av 33906: tidningspressen ..................................... . 102 250 000 102 250 000,00 0,00 0 33907: 42 Lehdistön yleinen kuljetustuki - Allmänt transport- 33908: stöd för pressen .................................... . 353 000 000 349 416 879,80 -3 583 120,20 33909: 43 Uutis- ja tietotoimistotuki - Understöd tili nyhets- 33910: och notisbyräer ..................................... . 5 300 000 5 300 000,00 0,00 0 33911: 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen (Siirtomää- 33912: räraha) - Understödjande av samdistribution av 33913: tidningar (Reservationsanslag) ...................... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 33914: 52 Valtionavustus televisio-ohjelmien välityskokeilun 33915: kustannuksiin Suur-Tukholman alueella (Siirtomää- 33916: räraha) - Statsunderstöd för kostnaderna för ex- 33917: perimentet med förmedling av TV-program tili Star- 33918: Stockholms omräde (Reservationsanslag) .......... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 33919: 53 Vammaisten tiedonsaannin tuki (Siirtomääräraha) 33920: - Stöd för handikappades tillgäng tili information 33921: (Reservationsanslag) ............................... . 300 000 300 000,00 0,00 0 33922: 54 Ruotsin televisio-ohjelman siirtoverkon rakentami- 33923: nen Etelä-Suomeen (Siirtomääräraha) - Byggande 33924: av ett nät för distribution av Sveriges TV-program 33925: tili södra Finland (Reservationsanslag) .............. . 11 300 000 11 300 000,00 0,00 0 33926: 33927: 56 KORVAUKSET POSTI- JA TELELAITOKSELLE 33928: VALTION VIRKALÄHETYKSISTÄ - ERSÄTI- 33929: NING TILL POST- OCH TELEVERKET FOR STA- 33930: TENS TJÄNSTEFÖRSÄNDELSE ................... . 150 000 000 150 000 000,00 0,00 0 33931: 23 Korvaus virkalähetysoikeuden käytöstä postiliiken- 33932: teessä (Arviomääräraha) - Ersättning för rätt tili 33933: användande av tjänsteförsändelse i posttrafiken 33934: (Förslagsanslag) .................................... . 113 000 000 113 000 000,00 0,00 0 33935: 24 Korvaus erityispalveluina toimitettavista virkalähe- 33936: tyksistä ja postiennakkolähetyksistä (Arviomäärära- 33937: ha) - Ersättning för säsom specialservice befordra- 33938: de tjänsteförsändelser och postförskottsförsändel- 33939: ser (Förslagsanslag) ................................ . 37 000 000 37 000 000,00 0,00 0 33940: 33941: rsJ JOUKKOLIIKENTEEN KORVAUKSET JA AVUS- 33942: TUKSET - ERSÄTININGAR OCH UNDERSTOD 33943: FOR KOLLE'KTIVTRAFIKEN ........................ . 231 300 000 230 584 384,00 -715 616,00 0 33944: 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyt- 33945: tämiseen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för 33946: utvecklande och bevarande av kollektivtrafiken (Re- 33947: servationsanslag) ................................... . 84 000 000 84 000 000,00 0,00 0 33948: 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjärjestelyihin 33949: (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för arrange- 33950: mang avsedda att avlägsna plankorsningar (Reser- 33951: vationsanslag) ...................................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 33952: 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki (Siirto- 33953: määräraha) - Räntestöd för byggande av Tahkolu- 33954: otobanan (Reservationsanslag) ..................... . 800 000 800 000,00 0,00 0 33955: 34 Valtionavustus KontuJa-Mellunmäki metroradan ra- 33956: kentamiseen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd 33957: för byggande av en metrobana mellan Gårdsbacka 33958: och Mellungsbacka (Reservationsanslag) ........... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 33959: 40 Eräät Valtionrautateille maksettavat korvaukset - 33960: Vissa ersättningar tili Statsjärnvägarna .............. . 2B 000 000 2B 000 000,00 0,00 0 33961: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 33962: sivu 33963: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 81 33964: Luku · Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33965: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33966: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 33967: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33968: förslaget bokslutet 33969: suurempi - högre 33970: % 33971: pienempi - lägre 1- 1 33972: 33973: 33974: 41 Tavaraliikenteen alennuskuljetuskorvaukset - Er- 33975: sättning för rabatter på varutransporter ............. . 32 000 000 31 732 653,00 -267 347,00 33976: 42 Linja-autojen linjaliikenteen tuki (Siirtomääräraha) 33977: - Stöd för linjetrafik med buss (Reservationsan- 33978: slag) ................................................ . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 33979: 50 Henkilöliikenteen alennuskuljetuskorvaukset (Arvio- 33980: määräraha) - Ersättning för rabatter inom person- 33981: trafiken (Förslagsanslag) ............................ . 54 500 000 54 051 731,00 -448 269,00 33982: 33983: 85 SIJOITUKSET VALTIONENEMMISTOISIIN OSA- 33984: KEYHTIÖIHIN - INVESTERINGAR 1 BOLAG MED 33985: STATLIG AKTIEMAJORITET ...................... . 107 000 000 107 000 000,00 0,00 0 33986: 88 Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen (Siirto- 33987: määräraha) - Höjning av aktiekapitalet i Finnair Oy 33988: (Reservationsanslag) ............................... . 107 000 000 107 000 000,00 0,00 0 33989: 33990: 90 VALTIONRAUTATIET STATSJÄRNVÄGAR- 33991: NA ................................................. . 33992: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33993: slagsanslag) ........................................ . 2 493 059 300 2 379 551 440,63 33994: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags- 33995: anslag) ................................ · .. · · · · ... · · · · 1 246 500 000 1 237 982 527,96 33996: 14 Radanpito (Arviomääräraha) - Underhåll av banor 33997: (Förslagsanslag) .................................... . 116100 000 116 872 521,70 33998: 22 Liikenteen hoito (Arviomääräraha) - Handhavande 33999: av trafiken (Förslagsanslag) ......................... . 846 300 000 825656171,42 34000: 28 Ulkopuolisille suoritettavat työt (Arviomääräraha) 34001: - Arbeten som utförs för utomstående (Förslags- 34002: anslag) ........................................... · ·· 86 600 000 80 562 217,78 34003: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Ovriga 34004: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 85 350 000 84 631 902,13 34005: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 4 873 909 300 4 725 256 781 ,62 34006: Käyttötulot - Driftsinkomster 3 310 700 000 3 368 221 699,09 34007: Käyttötalouden lisärahoitustarve 34008: - Drifthushållningens behov av 34009: tilläggsfinansiering .............. . 1 563 209 300 1 357 035 082,53 -206 174 217,47 13 34010: 60 Siirto Valtionrautateiden uudistusrahastoon 34011: Overföring tili Statsjärnvägarnas förnyelsefond ..... . 72 000 400 72 000 400,00 0,00 0 34012: 70 Työkoneiden, autojen yms. kaluston hankkiminen 34013: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av arbetsmaski- 34014: ner, bilar o.a. materiel (Reservationsanslag) ........ . 79 500 000 79 500 000,00 0,00 0 34015: 72 Sähkölaitteiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - 34016: Anskaffning av elektriska anordningar (Reserva- 34017: tionsanslag) ........................................ . 102 700 000 102 700 000,00 0,00 0 34018: 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja valmis- 34019: tus (Siirtomääräraha) - Anskaffning och tillverk- 34020: ning av dragmateriel och vagnar (Reservationsan- 34021: slag) ................................................ . 158 900 000 158 900 000,00 0,00 0 34022: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 34023: (Reservationsanslag) ............................... . 76 000 000 76 000 000,00 0,00 0 34024: 78 Ratojen parantaminen (Siirtomääräraha) - Förbätt- 34025: ring av banor (Reservationsanslag) ................. . 288 400 000 288 400 000,00 0,00 0 34026: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34027: sivu 34028: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 82 34029: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34030: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34031: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34032: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34033: förslaget bokslutet 34034: suurempi - högre 34035: pienempi - lägre (-) 34036: % 34037: 34038: 34039: 88 Maa-alueet ja finanssisijoitukset (Siirtomääräraha) 34040: - Jordomräden och finansplaceringar (Reserva- 34041: tionsanslag) ........................................ . 11 500 000 11 500 000,00 0,00 0 34042: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot ja siirto uudistusra- 34043: hastoon - lnvesteringsutgifter 34044: och överföring tili förnyelsefon- 34045: den 789 000 400 789 000 400,00 34046: 34047: 94 POSTI- JA TELELAITOS - POST- OCH TELE- 34048: VERKET ............................................ . 34049: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34050: slagsa nslag) ........................................ . 3 600 198 000 3 519 829 012,54 34051: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags- 34052: anslag) ............................................. . 653 500 000 651189 281,29 34053: 10 Rakennusten ja huoneistojen käyttö ja kunnossapi- 34054: to (Arviomääräraha) - Drift och underhäll av 34055: byggnader och lokaler (Förslagsanslag) ............. . 358 000 000 353 851 075,55 34056: 11 Televerkkojen käyttö ja kunnossapito (Arviomää- 34057: räraha) - Drift och underhäll av telenäten (För- 34058: slagsanslag) ........................................ . 661 000 000 697 757 591 ,58 34059: 12 Moottoriajoneuvojen ja postivaunujen käyttö ja 34060: kunnossapito sekä autovarikkotoiminta (Arviomää- 34061: räraha) - Drift och underhäll av motorfordon och 34062: postkupeer samt bildepäverksamhet (Förslagsan- 34063: slag) ................................................ . 115 000 000 110 776 570,92 34064: 22 Postiliikenteen hoito (Arviomääräraha) - Handha- 34065: vande av posttrafiken (Förslagsanslag) ............. . 195 000 000 185 789 691,39 34066: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Övriga 34067: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 293 665 000 293 249 717,90 34068: 94. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 5 876 363 000 5 812 442 941,17 34069: Käyttötulot - Driftsinkomster 7 791 460 000 7 903 061 723,23 34070: 60 Siirto posti- ja telelaitoksen uudistusrahastoon 34071: Överföring tili post- och televerkets förnyelsefond ... 79 606 000 79 606 000,00 0,00 0 34072: 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkiminen (Siir- 34073: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier, maski- 34074: ner och anordningar (Reservationsanslag) .......... . 145 900 000 145 900 000,00 0,00 0 34075: 71 Televerkkojen kehittäminen (Siirtomääräraha) - 34076: Utvecklande av telenätet (Reservationsanslag) ...... . 930 000 000 930 000 000,00 0,00 0 34077: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 34078: (Reservationsanslag) ............................... . 101 350 000 101 350 000,00 0,00 0 34079: 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden hankinta (Siir- 34080: tomääräraha) - Anskaffning av tomter samt lägen- 34081: hetsaktier (Reservationsanslag) ..................... . 14 000 000 14 000 000,00 0,00 0 34082: 94. Luku - Kap. Sijoitusmenot ja siirto uudistusra- 34083: hastoon - lnvesteringsutgifter 34084: och överföring tili förnyelsefon- 34085: den 1 270 856 000 1 270 856 000,00 34086: 34087: 95 POSTI- JA TELELAITOKSEN KONEPAJAT - 34088: POST- OCH TELEVERKETS VERKSTÄDER ........ . 34089: 22 Turun Asennuspaja (Arviomääräraha) - Åbo ln- 34090: stallationsverkstad (Förslagsanslag) ................. . 60 000 000 65 473 125,33 34091: 23 Keskusautokorjaamo (Arviomääräraha) - Centrala 34092: bilreparationsverkstaden (Förslagsanslag) ........... . 17 300 000 14 916 776,48 34093: 95. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 77 300 000 BO 389 901 ,81 34094: Käyttötulot - Driftsinkomster BO 100 000 73 693 475,34 34095: Käyttötalouden lisärahoitustarve 34096: - Drifthushällningens behov av 34097: tiliäggsfinansiering .............. . 0 6 696 426,47 6 696 426,47 34098: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34099: sivu 34100: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1988 sida 83 34101: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34102: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34103: Mom. · Mom. Resultat enligt boksl utet 34104: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34105: förslaget bokslutet 34106: suurempi · högre 34107: % 34108: pienempi - lägre ( -1 34109: 34110: 34111: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 34112: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 600 000 600 000,00 0,00 0 34113: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 34114: gifter 600 000 600 000,00 34115: 34116: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN 34117: MUUT MENOT - OVRIGA UTGIFTER INOM 34118: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 34119: DE .................................................. . 6 500 000 6 242 265,44 -257 734,56 4 34120: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 34121: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 250 000 57 265,44 -192 734,56 77 34122: 22 Tutkimus ja suunnittelu (Siirtomääräraha) - Un- 34123: dersökning och planering (Reservationsanslag) ..... . 5100 000 5100 000,00 0,00 0 34124: 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 1150 000 1 085 000,00 -65 000,00 6 34125: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34126: sivu 34127: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 84 34128: Luku • Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34129: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34130: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 34131: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34132: förslaget bokslutet 34133: suurempi - högre % 34134: pienempi · lägre (-) 34135: 34136: 34137: 34138: 34139: 32. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 34140: 34141: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 34142: LINNONALA - HANDELS- OCH INDUSTRI- 34143: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ . 4 526 732 500 4 436 521 021,98 -90 211 478,02 2 34144: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN- 34145: DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET .............. . 53 866 000 53 662 910,67 -203089,33 0 34146: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34147: slagsanslag) ........................................ . 39 736 000 40n1 132,96 1 035 132,96 3 34148: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 12 680 000 11 449 406,13 -1 230 593,87 10 34149: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34150: rier ................................................. . 1 450 000 1 442 371,58 -7628.42 34151: 34152: 02 TEOLLISUUSPIIRIT - INDUSTRIDISTRIKTEN ..... 25 655 000 25 542 405,36 -112 594,64 0 34153: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34154: slagsanslag) ........................................ . 16 305 000 17 512 246.42 1207 246.42 7 34155: 28 Maksullinen palvelutoiminta - Avgiftsbelagd servi- 34156: ce .................................................. . 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100 34157: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 7 650 000 7 391 016,72 -258 983,28 3 34158: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34159: rier ................................................. . 700 000 639 142,22 -60 857,78 9 34160: 34161: 04 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITIELU- 34162: KUNTA - FÖRSVARSEKONOMISKA PLANE- 34163: RINGSKOMMISSIONEN ........................... . 3 381 500 3 314 986,39 -66 513,61 2 34164: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34165: slagsanslag) ........................................ . 1 963 500 1 946 054,51 -17 445,49 34166: 09 Suunnittelukunta - Planeringskommissionen ...... . 130 000 127 610,08 -2 389,92 2 34167: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1197 000 1151 021,85 -45978,15 4 34168: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34169: rier ................................................. . 91 000 90 299,95 -700,05 34170: 34171: 06 VARMUUSVARASTOINTI - SAKERHETSUPP- 34172: LAGRING .......................................... . 7 500 000 5 82] 262,65 -1 672 737,35 22 34173: 41 Korkotuki turvavarastojen perustamiseen ja ylläpitä- 34174: miseen (Arviomääräraha) - Räntestöd för grund- 34175: ande och upprätthällande av skyddsupplag (För- 34176: slagsanslag) ........................................ . 6 000 000 5 801 318,15 -198 681,85 3 34177: 42 Turvavarastoinnin varastointiavustus - Upplag- 34178: ringsunderstöd för skyddsupplagring ............... . 1 500 000 25 944,50 -1474055,50 98 34179: 34180: 09 MERENKULUN EDISTÄMINEN - FRAMJANDE 34181: AV SJÖFARTEN ................................... . 30 400 000 32 315 149,82 1 915149,82 6 34182: 21 Merenkulun elinkeino- ja liikennepolitiikkaa koskeva 34183: tutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - Tili sjöfar- 34184: tens närings- och trafikpolitik ansluten forsknings- 34185: verksamhet (Reservationsanslag) ................... . 400 000 400 000,00 0,00 0 34186: 40 Vesikuljetuskaluston hankintojen korkotuki (Arvio- 34187: määräraha) - Räntestöd för anskaffning av sjö- 34188: transportmateriel (Förslagsanslag) .................. . 2 000 000 3 915149,82 1 915 149,82 96 34189: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34190: sivu 34191: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 85 34192: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34193: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34194: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34195: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 34196: förslaget bokslutet suurempi - högre 34197: % 34198: pienempi · lägre 1-1 34199: 34200: 34201: 41 Avustus pientonniston korkomenojen alentamiseen 34202: (Siirtomääräraha) - Understöd för sänkande av 34203: småtonnagens räntekostnader (Reservationsan- 34204: slag) ................................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 34205: 42 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten korkokus- 34206: tannusten alentamiseksi (Siirtomääräraha) - Un- 34207: derstöd för sänkande av räntekostnader för lastfar- 34208: tyg i utrikestrafik (Reservationsanslag) .............. . 23 000 000 23 000 000' 00 0,00 0 34209: 34210: 10 MERENKULKULAITOS SJOFARTSVÄSEN- 34211: DET ................................................ . 611 545 000 607 978 174,17 -3 566 825,83 34212: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34213: slagsanslag) ........................................ . 268 424 000 267 388 100,34 -1 035 899,66 0 34214: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 34215: kommissioner ...................................... . 93 000 71 673.72 -21 326,28 23 34216: 28 Merenkulkualan tutkimustoiminta (Siirtomääräraha) 34217: - Forskningsverksamhet inom sjöfartsbranschen 34218: (Reservationsanslag) ............................... . 600 000 600 000,00 0,00 0 34219: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 34220: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 114 653 000 112 630 854,92 -2 022 145,08 2 34221: 40 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstrafi- 34222: kens understödjande ............................... . 1 300 000 861 471,33 -438 528,67 34 34223: 41 Korkotuki saaristolaisten kulkuyhteyksiä haitaville 34224: liikennöitsijöille myönnettävistä lainoista (Arviomää- 34225: räraha) - Räntestöd för lån tili trafikidkare som 34226: sköter skärgårdskommunikationer (Förslagsanslag) .. 25 000 9 468,86 -15531,14 62 34227: 50 Lästimaksuista suoritettavat valtionavustukset (Ar- 34228: viomääräraha) - Statsunderstöd ur lästavgifterna 34229: (Förslagsanslag) .................................... . 2 900 000 2 866 605,00 -33 395,00 34230: 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkiminen (Siir- 34231: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier och 34232: tekniska anordningar (Reservationsanslag) .......... . 8 300 000 8 300 000,00 0,00 0 34233: 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkiminen 34234: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av fartyg och 34235: andra trafikmedel (Reservationsanslag) ............. . 171 000 000 171 000 000,00 0,00 0 34236: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 34237: (Reservationsanslag) ............................... . 4 800 000 4 800 000,00 0,00 0 34238: 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt (Siirto· 34239: määräraha) - Byggande av säkerhetsanordningar 34240: och farledsarbeten (Reservationsanslag) ............ . 34 300 000 34 300 000,00 0,00 0 34241: 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) 34242: - Ovriga land- och vattenbyggnadsarbeten (Reser- 34243: vationsanslag) ...................................... . 5150 000 5150 000,00 0,00 0 34244: 34245: 28 ELINKEINOHALLITUS - NÄRINGSSTYRELSEN ... 27 967 600 26 942 109,22 -1 025 490.78 4 34246: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34247: slagsanslag) ........................................ . 16 795 600 15 850 146,85 -945 453,15 6 34248: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 185 000 185 000,00 0,00 0 34249: 21 Eräät elinkeinovalvonnan ja kuluttaja-asiain menot 34250: - Vissa utgifter för näringskontrollen och konsu- 34251: mentangelägenheter ................................ . 3 595 000 3 350 122,40 -244 877,60 7 34252: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 2 732 000 2 662 932.72 -69 067,28 3 34253: 31 Valtionosuus kuluttajaneuvonnan järjestämiseen 34254: kunnissa (Arviomääräraha) - Statsandel för anord- 34255: nande av konsumentrådgivning i kommunerna 34256: (Förslagsanslag) .................................... . 3 475 000 3 708 907,25 233 907,25 7 34257: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsunder- 34258: stöd för konsumentorganisationer .................. . 825 000 825 000,00 0,00 0 34259: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34260: sivu 34261: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 86 34262: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34263: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34264: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34265: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34266: förslaget bokslutet 34267: suurempi - högre 34268: pienempi - lägre (-) 34269: % 34270: 34271: 34272: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 34273: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 360 000 360 000,00 0,00 0 34274: 34275: 29 KILPAILUVIRASTO - KONKURRENSVERKET ..... 2 301 000 1 979 692,90 -321 307,10 14 34276: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34277: slagsanslag) ........................................ . 1 611 000 1 487 482,35 -123 517,65 8 34278: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 580 000 382 214,55 -197 785,45 34 34279: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34280: rier ................................................. . 110 000 109 996,00 -4,00 0 34281: 34282: 30 KILPAILUASIAMIEHEN TOIMISTO - KONKUR- 34283: RENSOMBUDSMANNENS BYRÅ ................. . 7B2 400 773 388,43 -9 011,57 34284: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34285: slagsanslag) ........................................ . 574 400 575 633,89 1 233,89 0 34286: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 200 000 189 766,64 -10 233,36 5 34287: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34288: rier ................................................. . 8 000 7 987,90 -12,10 0 34289: 34290: 31 KULUTIAJANSUOJA- KONSUMENTSKYDD .... 6 970 000 6 783 592,32 -186 407,68 3 34291: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34292: slagsanslag) ........................................ . 4 650 000 4 573 209,92 -76 790,08 2 34293: 09 Kuluttajavalituslautakunta Konsumentklago- 34294: nämnden ........................................... . 310 000 293 906,45 -16 093,55 5 34295: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 1 845 000 1 751 475,95 -93 524,05 5 34296: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 34297: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 165 000 165 000,00 0,00 0 34298: 34299: 32 PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT- 34300: OCH REGISTERSTYRELSEN ....................... . 59 786 000 58 836 389,01 -949 610,99 2 34301: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34302: slagsanslag) ........................................ . 41 951 000 41 882 843,61 -68156,39 0 34303: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - ÖVriga 34304: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 14 280 000 13 398 545,40 -881454,60 6 34305: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 34306: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 3 555 000 3 555 000,00 0,00 0 34307: 34308: 34 LISENSSIVIRASTO - LICENSVERKET ............ . 8 548 000 8 076 971,55 -471 028,45 6 34309: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34310: slagsanslag) ........................................ . 3 538 000 3 138 189,51 -399 810,49 11 34311: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2110000 2 056 958,54 -53 041,46 3 34312: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34313: rier ................................................. . 2 900 000 2 881 823,50 -18176,50 34314: 34315: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNIS- 34316: KA KONTROLLCENTRALEN ....................... . 49107 000 46 734 151,69 -23n848,31 5 34317: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34318: slagsanslag) ........................................ . 33 877 000 31853 n1,97 -2 023 278,03 6 34319: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 34320: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 11 430 000 11 OB0429,n -349 570,28 3 34321: 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkiminen (Siir- 34322: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier, maski- 34323: ner och anordningar (Reservationsanslag) .......... . 3 800 000 3 800 000,00 0,00 0 34324: 34325: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGIS- 34326: KA FORSKNINGSCENTRALEN .................... . 192 008 000 193 734 526,21 1 726 526,21 34327: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34328: slagsanslag) ........................................ . 90 565 000 93 754 064,31 3 189 064,31 4 34329: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34330: sivu 34331: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 87 34332: Luku - Kap. Tulo· ja meno- niinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34333: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 34334: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34335: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34336: förslaget bokslutet 34337: suurempi - högre 34338: % 34339: pienempi - lägre 1-) 34340: 34341: 34342: 09 Valtuuskunta - Delegation ......................... . 17000 13 045,47 -3 954,53 23 34343: 21 Eräät tutkimustoiminnan menot (Siirtomääräraha) 34344: - Vissa utgifter för forskningsverksamheten (Re- 34345: servationsanslag) ................................... . 43 076 000 43 076 000,00 0,00 0 34346: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 34347: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 3 800 000 2 798 143,07 -1 001 856,93 26 34348: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 7150 000 6 693 273,36 -456 726,64 6 34349: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 34350: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 9 400 000 9 400 000,00 0,00 0 34351: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 34352: (Reservationsanslag) ............................... . 38 000 000 38 000 000,00 0,00 0 34353: 34354: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS - 34355: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL ..... 275 342 000 277 676 235,44 2 334 235,44 34356: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34357: slagsanslag) ........................................ . 118 052 000 120 403 655,80 2 351 655,80 2 34358: 09 Valtuuskunta - Delegation ......................... . 10 000 2 768,71 -7 231,29 72 34359: 21 Eräät tutkimustoiminnan menot (Siirtomääräraha) 34360: - Vissa utgifter för forskningsverksamheten (Re- 34361: servationsanslag) ................................... . 23110 000 23 110 000,00 0,00 0 34362: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 34 460 000 34 449 810,93 -10 189,07 0 34363: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära- 34364: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier 34365: (Reservationsanslag) ............................... . 44 400 000 44 400 000,00 0,00 0 34366: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 34367: (Reservationsanslag) ............................... . 53 810 000 53 810 000,00 0,00 0 34368: 88 Toimitilojen ostaminen - lnköp av verksamhets- 34369: lokaliteter ........................................... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 34370: 34371: 43 VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN 34372: MAKSULLISET TUTKIMUSPALVELUT - STA- 34373: TENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRALS AV- 34374: GIFTSBELAGDA FORSKNINGSSERVICE .......... . 355 077 000 361 511 967,02 6 434 967,02 2 34375: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34376: slagsanslag) ........................................ . 211 077 000 217 511 967,02 6 434 967,02 3 34377: 21 Eräät tutkimustoiminnan menot (Siirtomääräraha) 34378: - Vissa utgifter för forskningsverksamheten (Re- 34379: servationsanslag) ................................... . 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0 34380: 22 Esitutkimuksista ja riskeistä aiheutuvat menot - 34381: Utgifter för förundersökningar och risker ........... . 14 000 000 14 000 000,00 0,00 0 34382: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära- 34383: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier 34384: (Reservationsanslag) ............................... . 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 34385: 34386: 44 TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS - TEKNO- 34387: LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ............ . 534 726 000 532 893 302,27 -1 832 697,73 0 34388: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34389: slagsanslag) ........................................ . 15 876 000 15 254 109,56 -621 890,44 4 34390: 09 Teknologian valtuuskunta - Teknologiska delega- 34391: tionen .............................................. . 10 000 3 031,54 -6 968,46 70 34392: 21 Tavoitetutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - Mäl- 34393: sättningsundersökningar (Reservationsanslag) ...... . 161 400 000 161 400 000,00 0,00 0 34394: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34395: sivu 34396: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1988 sida 88 34397: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34398: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 34399: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34400: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 34401: förslaget bokslutet 34402: suurempi - högre % 34403: pienempi · lägre ( -) 34404: 34405: 34406: 34407: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 14100 000 12 896 161 '17 -1 203 838,83 9 34408: 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitys- 34409: toimintaan (Siirtomääräraha) - Understöd tili in- 34410: dustrins forsknings- och produ ktutvecklingsverk- 34411: samhet (Reservationsanslag) ....................... . 165 000 000 165 000 000,00 0,00 0 34412: 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikkakeskuksille 34413: (Siirtomääräraha) - Understöd tili teknologi- och 34414: datateknikcentralerna (Reservationsanslag) ......... . 11 200 000 11 200 000,00 0,00 0 34415: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 34416: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 140 000 2 140 000,00 0,00 0 34417: 83 Teollisuuden tuotekehityslainat (Siirtomääräraha) 34418: - lndustrins produktutvecklingslån (Reservations- 34419: anslag) ............................................. . 165 000 000 165 000 000,00 0,00 0 34420: 34421: 46 TEKNISEN JA KAUPALLISEN TUTKIMUKSEN 34422: TUKEMINEN - STÖDJANDE AV DEN TEKNISKA 34423: OCH KOMMERSIELLA FORSKNINGEN ............ . 45 810 000 45 317 500,00 -492 500,00 34424: 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutkimustoimin- 34425: ta (Siirtomääräraha) - Tili utrikes- och inrikeshan- 34426: deln ansluten forskningsverksamhet (Reservations- 34427: anslag) ............................................. . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0 34428: 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö (Siirtomäärära- 34429: ha) - lnternationellt tekniskt samarbete (Reserva- 34430: tionsanslag) ........................................ . 13 500 000 13 500 000,00 0,00 0 34431: 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen vienti (Siir- 34432: tomääräraha) - Export av sakkunskap i offentlig 34433: service (Reservationsanslag) ........................ . 1 700 000 1 700 000,00 0,00 0 34434: 24 Jäänmurtamislaboratorion käyttäminen - Använd- 34435: ning av isbrytningslaboratoriet ...................... . 2 240 000 2 240 000,00 0,00 0 34436: 25 Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan kehittämi- 34437: nen (Siirtomääräraha) - Utvecklande av verksam- 34438: heten på riksmätplatser (Reservationsanslag) ....... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 34439: 26 Etelämanner-toiminta (Siirtomääräraha) - Verk- 34440: samhet i Antarktis (Reservationsanslag) ............ . 5 500 000 5 500 000,00 0,00 0 34441: 41 Avustukset teollisuuden kehittämistä edistäville yh- 34442: teisöille - Understöd tili samfund som främjar 34443: industrins utveckling ................................ . 4 370 000 4 370 000,00 0,00 0 34444: 43 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen (Siirtomäärära- 34445: ha) - Stödjande av praktik utomlands (Reserva- 34446: tionsanslag) ........................................ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 34447: 44 Avustukset taitotiedon lisäämishankkeisiin - Un- 34448: derstöd tili projekt för förbättrande av know-how .... 3 500 000 3 007 500,00 -492 500,00 14 34449: 49 Valtionavustus Keksintösäätiölle (Siirtomääräraha) 34450: - Statsunderstöd tili Uppfinningsstiftelsen (Reser- 34451: vationsanslag) ...................................... . 6 500 000 6 500 000,00 0,00 0 34452: 34453: 47 MERENTUTKIMUSLAITOS HAVSFORSK- 34454: NINGSINSTITUTET ................................ . 57 596 000 57 8n 846,12 276 846,12 0 34455: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34456: slagsanslag) ........................................ . 8 715 000 8 992 541,22 277 541,22 3 34457: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11 881 000 11 880 304,90 -695,10 0 34458: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 34459: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 34460: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34461: sivu 34462: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 89 34463: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34464: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34465: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34466: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34467: förslaget bokslutet suurempi - högre 34468: % 34469: pienempi - lägre ( -) 34470: 34471: 34472: 71 Alusten hankkiminen (Siirtomääräraha) - Anskaff- 34473: ning av fartyg (Reservationsanslag) ................. . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 34474: 34475: 48 TEOLLISUUSSIHTEERIT - INDUSTRISEKRETE- 34476: RARE ............................................. .. 21 656 000 21 157 391.74 -498 608,26 2 34477: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34478: slagsanslag) ........................................ . 13 706 000 13 631 031,35 -74 968,65 34479: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 34480: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 7 650 000 7 226 360,39 -423 639,61 6 34481: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 34482: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 300 000 300 000,00 0,00 0 34483: 34484: 49 KEHITYSALUERAHASTO OY - UTVECKLINGS- 34485: OMRÅDESFONDEN AB ............................ . 260 400 000 258 on 834,63 -2 327 165,37 34486: 42 Kehitysaluerahasto Oy:lle maksettava korkotuki 34487: (Arviomääräraha) - Räntestöd tili Utvecklingsom- 34488: rådesfonden Ab (Förslagsanslag) ................... . 3 400 000 1194 038,66 -2 205 961,34 65 34489: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio- 34490: määräraha) - Ersättande av kredit- och kursförlus- 34491: ter (Förslagsanslag) ................................. . 62 000 000 61 878 795,97 -121 204,03 0 34492: 44 Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle kehitysyhtiöiden 34493: osakkeiden merkitsemistä varten - Understöd tili 34494: Utvecklingsområdesfonden Ab för tecknande av 34495: aktier i utvecklingsbolag ............................ . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 34496: 45 Tutkimustoiminnan tukeminen (Siirtomääräraha) - 34497: Stödjande av forskning (Reservationsanslag) ....... . 33 000 000 33 000 000,00 0,00 0 34498: 83 Laina Kehitysaluerahasto Oy:lle - Lån tili Utveck- 34499: lingsområdesfonden Ab ............................ . 150 000 000 150 000 000,00 0,00 0 34500: 34501: 50 TEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN - INDUSTRINS 34502: FRÄMJANDE ...................................... . 630 222 000 616 169 585,36 -14 052 414,64 2 34503: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 250 000 138 491,08 -111508,92 45 34504: 23 Teollistamistutkimukset (Siirtomääräraha) - ln- 34505: dustrialiseringsundersökningar (Reservationsan- 34506: slag) ................................................ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 34507: 24 Yrittäjäkoulutus ja -neuvonta - Företagarutbild- 34508: ning och -information .............................. .. 19 500 000 19 495 396,22 -4 603.78 0 34509: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien elinkeinoasiamies- 34510: ten palkkaukseen (Arviomääräraha) - Statsandel 34511: och -understöd för avlönande av kommunala nä- 34512: ringsombudsmän (Förslagsanslag) .................. . 255nooo 21 562 964,00 -4 009 036,00 16 34513: 40 Valtionavustus pienen ja keskisuuren teollisuuden 34514: edistämisjärjestöille - Statsunderstöd tili organisa- 34515: tioner som främjar småindustri och medelstor in- 34516: dustri ............................................... . 3 560 000 3 560 000,00 0,00 0 34517: 41 Kaivannaisteollisuuden edistäminen - Gruvindus- 34518: trins främjande .................................... .. 25 700 000 25 265 000,00 -435 000,00 2 34519: 42 Valtionavustus Kotimaisen Työn Liitto ry:lle - 34520: Statsunderstöd tili förbundet Kotimaisen Työn Liit- 34521: to r.y ............................................... . 2 540 000 2 540 000,00 0,00 0 34522: 43 Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittämishank- 34523: keiden tukeminen (Siirtomääräraha) - Stödjande 34524: av utvecklingsprojekt inom småindustri och medel- 34525: stor industri (Reservationsanslag) ................... . 5 300 000 5 300 000,00 0,00 0 34526: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34527: sivu 34528: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 90 34529: Luku • Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34530: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34531: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34532: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34533: förslaget bokslutet 34534: suurempi - högre % 34535: pienempi - lägre (-) 34536: 34537: 34538: 44 Valtionavustus alueellisille kehitysyhtiöille (Siirto- 34539: määräraha) - Statsunderstöd tili regionala utveck- 34540: lingsbolag (Reservationsanslag) .................... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 34541: 47 Valtionavustus eräisiin pienten ja keskisuurten yri- 34542: tysten neuvonta- ja koulutushankkeisiin - Statsun- 34543: derstöd för vissa informations- och utbildnings- 34544: projekt inom små och medelstora företag .......... . 1 800 000 1 783 321,83 -16 678,17 34545: 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat avustukset 34546: kunnille ja kiinteistöyrityksille (Siirtomääräraha) - 34547: Mot Iännader i omsättningsskatten svarande under- 34548: stöd tili kommuner och fastighetsföretag (Reserva- 34549: tionsanslag) ........................................ . 39 000 000 39 000 000,00 0,00 0 34550: 49 Neste Oy: n maakaasuverkon ensimmäisen laajen- 34551: nusvaiheen rahoittamislainojen korkotuki (Arvio- 34552: määräraha) - Räntestöd för finansieringslån tili det 34553: första skedet av utvidgningen av Neste Oy:s natur- 34554: gasnät (Förslagsanslag) ............................. . 40 000 000 41 063 323,30 1 063 323,30 3 34555: 60 Siirto valtiontakausrahastoon (Arviomääräraha) - 34556: Overföring tili statsgarantifonden (Förslagsanslag) ... 20 000 000 10 000 000,00 -10 000 000,00 50 34557: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha) - Aktieanskaff- 34558: ningar (Reservationsanslag) ........................ . 414 000 000 414 000 000,00 0,00 0 34559: 90 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un- 34560: derstöd tili Vaivilla Oy (Förslagsanslag) ............. . 29 000 000 28 461 088,93 -538 911,07 2 34561: 34562: 51 TUOTANTOTOIMINNAN ALUEELLINEN EDISTÄ- 34563: MINEN - REGIONALT FRÄMJANDE AV PRO- 34564: DUKTIONSVERKSAMHETEN ...................... . 675110 000 659 376 993,44 -15 733 006,56 2 34565: 21 Malminetsintää ja malmiesiintymien hyödyntämistä 34566: palveleva geologinen ja tekninen tutkimus kehitys- 34567: alueilla - Geologisk och teknisk forskning inom 34568: utvecklingsområdena tili stöd för malmletning och 34569: utnyttjande av malmfyndigheterna .................. . 3 000 000 2 999 999,49 -0,51 0 34570: 41 Kehitysalueluottojen korkotuki (Arviomääräraha) - 34571: Räntestöd för utvecklingsområdeskrediter (För- 34572: slagsanslag) ........................................ . 25 000 17 343,89 -7656,11 31 34573: 42 Avustus Kemira Oy:n turveammoniakkitehtaan ra- 34574: kentamislainojen korkokustannuksiin (Siirtomäärä- 34575: raha) - Understöd för räntekostnaderna för bygg- 34576: nadslån för Kemira Oy:s torvammoniakfabrik (Re- 34577: servationsanslag) ................................... . 13 573 000 13 573 000,00 0,00 0 34578: 43 Avustus Kemira Oy:lle nitroselluloosatuotannon uu- 34579: distamiseksi Vihtavuoren tehtailla - Understöd tili 34580: Kemira Oy för förnyande av nitrocellulosaproduk- 34581: tionen vid Vihtavuori fabriker ....................... . 22 000 000 22 000 000,00 0,00 0 34582: 45 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden kor- 34583: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för vissa 34584: projekt inom utvecklingsområdena (Förslagsan- 34585: slag) ................................................ . 19 700 000 18 228 326,76 -1 471 673,24 7 34586: 46 Vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden tukikokeilut 34587: (Siirtomääräraha) - Försök med stöd tili industri- 34588: områden i svårigheter (Reservationsanslag) ......... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 34589: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Regio- 34590: nalt transportstöd (Förslagsanslag) ................. . 138 312 000 138 311 870,30 -129,70 0 34591: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34592: sivu 34593: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1988 sida 91 34594: Luku · Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34595: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34596: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34597: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34598: förslaget bokslutet suurempi - högre % 34599: pienempi - lägre (-) 34600: 34601: 49 Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukeminen ja 34602: pienyritystoiminnan tuki (Arviomäärärahal - Stöd- 34603: jande av utvecklingsomrädenas produktionsverk- 34604: samhet och stöd tili smäföretagarverksamhet (För- 34605: slagsanslag l ........................................ . 475 000 000 460 746 453,00 -14 253 547,00 3 34606: 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkeiden merkit- 34607: semiseen (Siirtomääräraha) - Deltagande i teck- 34608: nandet av aktier i utvecklingsbolagen (Reserva- 34609: tionsanslagl ........................................ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 34610: 34611: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHÅLLNING ..... . 182 015 000 171 676 747,67 -10 338 252,33 6 34612: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 165 000 42 275,66 -122 724,34 74 34613: 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja val- 34614: vontatoiminnan menot (Siirtomääräraha) - Vissa 34615: utgifter för forsknings-, planerings- och övervak- 34616: ningsverksamhet angäende energiförsörjningen 34617: (Reservationsanslag 1 ............................... . 73 800 000 73 800 000,00 0,00 0 34618: 2J Energiatiedotus ja neuvontatoiminta - Energiinfor- 34619: mation och rädgivning .............................. . 6 050 000 5 494 785,13 -555 214,87 9 34620: 40 Investointiavustukset kotimaisen energian tuotan- 34621: non ja energiansäästön edistämiseen (Arviomää- 34622: rärahal - lnvesteringsbidrag för främjande av pro- 34623: duktionen av inhemsk energi och energibesparing 34624: (Förslagsanslag) .................................... . 50 000 000 46 383 555,00 -3 616 445,00 7 34625: 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen (Siirto- 34626: määräraha) - Understöd för landsbygdens elektri- 34627: fiering (Reservationsanslag) ........................ . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 34628: 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuksen ja 34629: koetoiminnan edistämiseen (Siirtomääräraha) - 34630: Understöd för främjande av forskning och försöks- 34631: verksamhet inom energihushällningen (Reserva- 34632: tionsanslag) ........................................ . 30 500 000 30 500 000,00 0,00 0 34633: 45 Energiansäästöinvestointien, kotimaisten polttoai- 34634: neiden tuotanto- ja käyttöinvestointien sekä maa- 34635: kaasun jakelu- ja käyttöinvestointien korkotuki (Ar- 34636: viomääräraha) - Räntestöd för energibesparingsin- 34637: vesteringar, produktions- och anläggningsinveste- 34638: ringar för inhemska bränslen samt för distributions- 34639: och anläggningsinvesteringar för naturgas (För- 34640: slagsanslag) ........................................ . 8 500 000 2 492 421,45 -6 007 578,55 71 34641: 46 Avustukset turve- ja puuraaka-ainevarojen hyväksi- 34642: käytön edistämiseen - Understöd för främjande av 34643: utnyttjandet av rävarutillgängarna pä torv och trä .... 1 000 000 963 71Q,43 -36 289,57 4 34644: 34645: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES- 34646: HANDELNS FRAMJANDE ......................... . 12 700 000 8 047 521,66 -4 652 478,34 37 34647: 40 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korkotuki (Ar- 34648: viomääräraha) - Räntestöd tili minuthandeln inom 34649: glesbygdsomräden (Förslagsanslag l ................ . 3 200 000 2 228 694,66 -971 305,34 30 34650: 41 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointi- 34651: avustus (Arviomääräraha) - lnvesteringsunderstöd 34652: tili minuthandeln inon glesbygdsomräden (Förslags- 34653: anslag) ............................................. . 4 500 000 3 587 621,00 -912 379,00 20 34654: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34655: sivu 34656: 3l Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 92 34657: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34658: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34659: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34660: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34661: förslaget bokslutet 34662: suurempi - högre % 34663: pienempi - lägre ( -1 34664: 34665: 34666: 42 Valtionavustus haja-asutusalueiden kauppapalvelu- 34667: jen saavutettavuuden turvaamiseksi (Arviomäärära- 34668: ha) - Statsbidrag för tryggande av tillgången på 34669: butiksservice inom glesbygdsområden (Förslagsan- 34670: slag) ................................................ . 5 000 000 2 231 206,00 -2 768 794,00 55 34671: 34672: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS CEN- 34673: TRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE ............... . 68 633 000 66 674 002,98 -1 958 997,02 3 34674: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34675: slagsanslag) ........................................ . 16 114 000 14 688 217,50 -1 425 782,50 9 34676: 09 Matkailuasiain neuvottelukunta - Delegationen för 34677: turistärenden ....................................... . 21 000 13 149,30 -7 850,70 37 34678: 21 Eräät matkailun edistämistoiminnan menot - Vissa 34679: utgifter för turistfrämjande verksamhet ............. . 32 145 000 31 735 231 ,45 -409 768,55 34680: 27 Matkailutoimistojen muut kulutusmenot (Arviomää- 34681: räraha) - Övriga konsumtionsutgifter för turistby- 34682: råerna (Förslagsanslag) ............................. . 10 242 000 10 147 586,11 -94 413,89 34683: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 3 851 000 3 830 290,61 -20 709,39 34684: 40 Valtionavustus matkailun edistämistoimintaan - 34685: Statsunderstöd för turistfrämjande verksamhet ..... . 5 800 000 5 800 000,00 0,00 0 34686: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34687: rier ................................................. . 460 000 459 528,01 -471,99 0 34688: 34689: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRI- 34690: KESHANDELNS FRÄMJANDE .................... . 292 410 000 258 741 098,78 -33 668 901,22 12 34691: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 550 000 1 425 279,85 -124 720,15 8 34692: 40 Valtionavustus viennin edistämiseen (Siirtomäärära- 34693: ha) - Statsbidrag för exportfrämjande (Reserva- 34694: tionsanslag) ........................................ . 139 800 000 139 800 000,00 0,00 0 34695: 41 Valtionavustus ulkomaankauppaa edistäville järjes- 34696: töille - Statsunderstöd tili organisationer som 34697: främjar utrikeshandeln .............................. . 12 185 000 12 139 000,00 -46 000,00 0 34698: 45 Valtionavustus Suomen Ulkomaankauppaliitto 34699: r.y:lle - Statsunderstöd tili Finlands Utrikeshan- 34700: delsförbund r.f ...................................... . 16 475 000 16 475 000,00 0,00 0 34701: 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yrityksille uu- 34702: den vientihenkilöstön palkkaamiseen (Siirtomäärä- 34703: raha) - Statsunderstöd tili små och medelstora 34704: företag för avlönande av ny exportpersonal (Reser- 34705: vationsanslag) ...................................... . 3 400 000 3 400 000,00 0,00 0 34706: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (Arviomää- 34707: räraha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab 34708: (Förslagsanslag) .................................... . 66 000 000 33 501 818,93 -32 498 181,07 49 34709: 80 Siirrot rahastoihin (Arviomääräraha) Över- 34710: föringar tili fonder (Förslagsanslag) ................. . 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100 34711: 84 Lainat viennin edistämiseen (Siirtomääräraha) - 34712: Lån för exportfrämjande (Reservationsanslag) ...... . 52 000 000 52 000 000,00 0,00 0 34713: 34714: 90 VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS UPP- 34715: HANDLINGSCENTRAL ............................ . 34716: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) Driftsutgifter 34717: (Förslagsanslag) .................................... . 53 725 000 53 236 489,97 34718: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 53 725 000 53 236 489,97 34719: Käyttötulot - Driftsinkomster 71 770 000 73 552 824,16 34720: 70 Koneiden ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 34721: ha) - Anskaffning av maskiner och anläggningar 34722: (Reservationsanslag) ............................... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 34723: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34724: sivu 34725: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 93 34726: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34727: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34728: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34729: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34730: förslaget bokslutet suurempi - högre 34731: % 34732: pienempi - lägre ( -1 34733: 34734: 34735: 72 Vuokralle annettavien ajoneuvojen hankinta - An- 34736: skaffning av fordon som hyrs ut .................... . 10 ()()() ()()() 7 229 331,85 -2 no 668,15 28 34737: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 34738: gifter 16 ()()() ()()() 13 229 331,85 34739: 34740: 99 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 34741: LINNONALAN MUUT MENOT - OVRIGA UT- 34742: GIFTER INOM HANDELS- OCH INDUSTRIMINIS- 34743: TERIETS FORVALTNINGSOMRÅDE ............... . 19 218 ()()() 15 601 952,63 -3 616 047,37 19 34744: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 34745: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 400 ()()() 392 678,11 -7 321,89 2 34746: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat (Arviomääräraha) - 34747: Delegationer och kommissioner (Förslagsanslag) .... 1 537 ()()() 1 019 573,03 -517 426,97 34 34748: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - lnter- 34749: nationellt samarbete (Förslagsanslag) ............... . 17 220 ()()() 14 129 201,49 -3 090 798,51 18 34750: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio- 34751: määräraha) - Jordägarnas andel av försvarsavgif- 34752: ter (Förslagsanslag) ................................. . 61 ()()() 60 500,00 -500,00 34753: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34754: sivu 34755: 33 Pl.- Ht- Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 94 34756: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34757: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34758: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34759: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34760: förslaget bokslutet 34761: suurempi - högre 34762: % 34763: pienempi - lägre (-) 34764: 34765: 34766: 34767: 34768: 33. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 34769: 34770: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 34771: NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINIS- 34772: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. .. 32 645 927 339 32 124 474 688,34 -521 452 650,66 2 34773: 34774: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL- 34775: OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET ................. . 53 835 000 54 m924,03 938 924,03 2 34776: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34777: slagsanslag) ........................................ . 32 050 000 33 384 988,65 1 334 988,65 4 34778: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 34779: delegationer och kommissioner ..................... . 4155 000 3 835 677,74 -319 322,26 8 34780: 21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Undersöknings- 34781: och utvecklingsverksamhet ........................ .. 5 820 000 5 811 570,63 -8 429,37 0 34782: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 540 000 10 471 687,01 -68 312,99 34783: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34784: rier ................................................ .. 1 270 000 1 270 000,00 0,00 0 34785: 34786: 03 TYÖSUOJELUHALLINTO - ARBETARSKYDD- 34787: SFÖRVALTNINGEN ............................... .. 69 655 000 71 848 887,54 2 193 887,54 3 34788: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34789: slagsanslag) ........................................ . 48 008 000 50 296 024,28 2 288 024,28 5 34790: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 34791: delegationer och kommissioner ..................... . 287 000 265 sn,36 -21422,64 7 34792: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet ...... . 940 000 927100,40 -12899,60 34793: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 34794: bete ............................ · .. · ..... · .. · .. · .. · .. 470 000 421 985,31 -48 014,69 10 34795: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 14 000 000 13 988 200,19 -11799,81 0 34796: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 34797: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 5 950 000 5 950 000,00 0,00 0 34798: 34799: 06 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR- 34800: BETSHYGIEN ..................................... .. 107 500 000 107 500 000,00 0,00 0 34801: 50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin - Stats- 34802: understöd för utgifterna vid institutet för arbetshy- 34803: gien ................................................ . 107 500 000 107 500 000,00 0,00 0 34804: 34805: 07 TYÖSUOJELUN MUUT MENOT - ÖVRIGA UT- 34806: GIFTER FÖR ARBETARSKYDDET ................. . 1 055 000 1 040 000,00 -15000,00 34807: 22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä joh- 34808: tuvat toimenpiteet (Arviomääräraha) - Åtgärder 34809: pä grund av försummelse av åtgärder för skydd i 34810: arbetet (Förslagsanslag) ............................ . 15 000 0,00 -15000,00 100 34811: 51 Avustus työsuojelun tiedotustoimintaa varten - 34812: Understöd för information angäende arbetarskyd- 34813: det ................................................ .. 140 000 140 000,00 0,00 0 34814: 56 Valtionapu työsuojelukoulutukseen - Statsunder- 34815: stöd för arbetarskyddsutbildning .................... . 900 000 900 000,00 0,00 0 34816: 34817: 10 TYÖTTÖMYYSTURVALAUTAKUNTA AR- 34818: BETSLÖSHETSNÄMNDEN ........................ . 4 214 000 4 081 614,16 -132 385,84 3 34819: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34820: slagsanslag) ........................................ . 3184 000 3 056 376,56 -127 623,44 4 34821: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34822: sivu 34823: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 95 34824: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34825: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34826: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34827: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34828: förslaget bokslutet 34829: suurempi - högre 34830: % 34831: pienempi - lägre (-) 34832: 34833: 34834: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 000 000 995 538,05 -4 461,95 0 34835: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34836: rier ................................................. . 30000 29 699,55 -300.45 34837: 34838: 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA PRÖVNINGS- 34839: NÄMNDEN ......................................... . 3 780 000 3 696 659.71 -83 340,29 2 34840: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34841: slagsanslag) ........................................ . 2 960 000 2 876 698,28 -83 301.72 3 34842: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 520 000 519 961,43 -38,57 0 34843: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier ..... 300 000 300 000,00 0,00 0 34844: 34845: 12 TYÖNEUVOSTO - ARBETSRADET ............... . 684 000 625 535,17 -58 464,83 9 34846: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34847: slagsanslag) ........................................ . 613 000 555 490.77 -57 509,23 9 34848: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 71 000 70 044,40 -955,60 34849: 34850: 14 TAPATURMAVIRASTO - OLYCKSFALLSVER- 34851: KET ................................................ . 36 395 000 33 715 594,98 -2 679 405,02 7 34852: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 34853: slagsanslag) ........................................ . 25 885 000 23 719 015,10 -2 165 984,90 8 34854: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 240 000 9 728 688,23 -511311,n 5 34855: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 34856: rier ................................................. . 270 000 267 891,65 -2108,35 34857: 34858: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS - UTJÄMN- 34859: ING AV FAMIWEKOSTNADER .................... . 3 686 600 000 3 667 153 831.76 -19 446 168,24 34860: 30 Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan hoi- 34861: don tukemiseen (Arviomääräraha) - Statsandel tili 34862: kommunerna för stödjande av vård av barn i 34863: hemmet (Förslagsanslag) ........................... . 610 000 000 590 495 351,43 -19 504 648,57 3 34864: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskapsun- 34865: derstöd (Förslagsanslag) ............................ . 44 600 000 44 108 083,25 -491 916.75 34866: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag (För- 34867: slagsanslag) ........................................ . 3 014 000 000 3 014 550 397,08 550 397,08 0 34868: 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sairaan- 34869: hoidosta lapsen vanhemmille (Siirtomääräraha) - 34870: Understöd tili sjukt barns föräldrar med anledning 34871: av barnets rehabilitering eller sjukvård (Reserva- 34872: tionsanslag) ........................................ . 18 000 000 18 000 000,00 0,00 0 34873: 34874: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE - ALLMÄN FAMIWE- 34875: PENSION ........................................... . 236 000 000 229 114 826,16 -6 885 173,84 3 34876: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän 34877: familjepension (Förslagsanslag) ..................... . 236 000 000 229 114 826,16 -6 885 173,84 3 34878: 34879: 17 TYÖTTÖMYYSTURVA - UTKOMSTSKYDD FÖR 34880: ARBETSLÖSA ..................................... . 2 513 000 000 2 401 939 811,00 -111 060189,00 4 34881: 50 Valtionosuus työttömyyskassoilla (Arviomääräraha) 34882: - Statsandel tili arbetslöshetskassor (Förslagsan- 34883: slag) ................................................ . 1 133 000 000 1106 939 811,00 -26 060 189,00 2 34884: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34885: sivu 34886: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 96 34887: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34888: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 34889: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34890: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 34891: förslaget bokslutet 34892: suurempi - högre % 34893: pienempi - lägre (-) 34894: 34895: 34896: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio- 34897: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen om 34898: utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag) ....... . 1 380 ()()() ()()() 1 295 ()()() 000,00 -85 ()()() 000,00 6 34899: 34900: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING ..... 1 350 ()()() ()()() 1 266 198 256,23 -83 801 743,77 6 34901: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- 34902: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de 34903: utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen (För- 34904: slagsanslag) ........................................ . 1 350 ()()() ()()() 1 266 198 256,23 -83 801 743,77 6 34905: 34906: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING ... 3 288 300 ()()() 3 207 109 156,59 -81 190 843.41 2 34907: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar- 34908: viomääräraha) - Statens andel i sjömanspen- 34909: sionskassans utgifter (Förslagsanslag) .............. . 77 600 ()()() 77 913 893,30 313 893,30 0 34910: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtu- 34911: vista menoista (Arviomääräraha) - Statens andel i 34912: de utgifter som föranleds av lagen om pension för 34913: lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ................ . 1 422 600 ()()() 1 427 091 589,86 4 491 589,86 0 34914: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me- 34915: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de 34916: utgifter som föranleds av lagen om pension för 34917: företagare (Förslagsanslag) ......................... . 258100 ()()() 252 400 000,00 -5 700 000,00 2 34918: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista 34919: (Arviomääräraha) - Statens andel i de utgifter som 34920: föranleds av folkpensionslagen (Förslagsanslag) ..... 1 530 ()()() ()()() 1 449 703 673.43 -80 296 326,57 5 34921: 34922: 20 TAPATURMAVAKUUTUS OLYCKSFALLS- 34923: FÖRSÄKRING ...................................... . 42 708 ()()() 42 674 412,01 -33 587,99 0 34924: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- 34925: tuksen kustannuksista (Arviomääräraha) - Statens 34926: andel i kostnaderna för lantbruksföretagares olycks- 34927: fallsförsäkring (Förslagsanslag) ..................... . 42 708 ()()() 42 674 412,01 -33 587,99 0 34928: 34929: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONTVE- 34930: TERANPENSIONER ................................ . 1 053 ()()() ()()() 1 041 064 195,50 -11 935 804,50 34931: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää- 34932: räraha) - Frontmannapensioner och bostadsbidrag 34933: !Förslagsanslag) .................................... . 798 ()()() ()()() 788 828 178,00 -9 171 822,00 34934: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomääräraha) 34935: - Förtidspension för frontveteraner (Förslagsan- 34936: slag) ................................................ . 255 ()()() ()()() 252 236 017,50 -2 763 982,50 34937: 34938: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT 34939: KUNTOUTUSTOIMINNAN MENOT - ERSÄTT- 34940: NING FÖR SKADA, ADRAGEN 1 MILITÄR- 34941: TJÄNST OCH VISSA UTGIFTER FÖR REHABILI- 34942: TERING ............................................ . 1 746110 ()()() 1 713 931 426,40 -32 178 573,60 2 34943: 50 S.::!ilasvammakorvaukset (Arviomääräraha) - Er- 34944: sättning för skada, ådragen i militärtjänst (Förslags- 34945: anslag) ............................................. . 1 540 500 ()()() 1 508 414 261,29 -32 085 738.71 2 34946: 51 Valtionavustus sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolai- 34947: tosten perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) 34948: - Statsunderstöd för anläggningskostnader för 34949: krigsinvalidernas rehabiliterings- och värdinrätt- 34950: ningar (Reservationsanslag) ........................ . 3 ()()() ()()() 3 ()()() 000,00 0,00 0 34951: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 34952: sivu 34953: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 97 34954: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 34955: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 34956: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 34957: Enligt stats- Enligt jämfön med statsförslaget 34958: förslaget bokslutet suurempi - högre 34959: % 34960: pienempi · lägre 1-) 34961: 34962: 34963: 55 Valtion korvaus sotainvalidien kuntoutus- ja hoito- 34964: laitosten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 34965: Statlig ersättning för driftskostnader för krigsinvali- 34966: dernas rehabiliterings- och vårdinrättningar (För- 34967: slagsanslag) ........................................ . 97 610 000 97 517 165,11 -92834,89 0 34968: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoi- 34969: mintaan (Siirtomääräraha) - Statsbidrag för reha- 34970: bilitering av makar tili krigsinvalider (Reservations- 34971: anslag) ............................................. . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 34972: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 34973: taan (Siirtomääräraha) - Statsbidrag för frontvete- 34974: ranernas rehabilitering (Reservationsanslag) ........ . 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0 34975: 34976: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA - AN- 34977: NAT SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKA- 34978: DA AV KRIGEN .................................... . 34 324 000 33 857 767,82 -466 232,18 34979: 30 Valtion korvaus siirtoväen huoltoon (Arviomäärära- 34980: ha) - Statlig ersättning för vården av förflyttade 34981: (Förslagsanslag) .................................... . 32 400 000 32 400 000,00 0,00 0 34982: 37 Valtion korvaus sotaarpojen työhuollon kustannuk- 34983: siin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning för kost- 34984: naderna för arbetsvård av krigsvärnlösa (Förslags- 34985: anslag) ............................................. . 80000 45 200,16 -34 799,84 43 34986: 51 Sotaeläkkeet (Arviomääräraha) - Krigspensioner 34987: (Förslagsanslag) .................................... . 864 000 432 567,66 -431 432,34 50 34988: 53 Valtionavustus eräille veteraanijärjestöille - Stats- 34989: understöd tili vissa veteranorganisationer ........... . 880 000 880 000,00 0,00 0 34990: 54 Pakolaishuollon avustaminen (Arviomääräraha) - 34991: Understöd åt flyktingvården (Förslagsanslag) ....... . 100 000 100 000,00 0,00 0 34992: 34993: 27 KUNNALLINEN TOIMEENTULOTURVA - KOM- 34994: MUNALT UTKOMSTSKYDD ...................... . 551 320 000 534 976 786,43 -16 343 213,57 3 34995: 30 Valtionosuus kunnille toimeentuloturvan kustan- 34996: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili kommu- 34997: nerna för kostnaderna för utkomstskydd (Förslags- 34998: anslag) ............................................. . 551 270 000 534 976 786,43 -16 293 213,57 3 34999: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 35000: kunnille eräisiin käyttökustannuksiin (Arviomäärära- 35001: ha) - Slutrat av statsandel och statlig ersättning 35002: tili kommunerna för vissa driftskostnader (Förslags- 35003: anslag) ............................................. . 50000 0,00 -50 000,00 100 35004: 35005: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA - ANNAT UT- 35006: KOMSTSKYDD .................................... . 109 600 000 105 504 191,85 -4 095 808,15 4 35007: 51 lnvalidiraha (Arviomääräraha) - lnvalidpenning 35008: (Förslagsanslag) .................................... . 98 500 000 95 056 874,00 -3 443 126,00 3 35009: 56 Asevelvollisten kotiuttamisraha (Arviomääräraha) 35010: - Värnpliktigas hemförlovningspenning (Förslags- 35011: anslag) ............................................. . 11100 000 10 447 317,85 -652 682,15 6 35012: 35013: 29 PAKOLAISHUOLTO- FLYKTINGVÅRD .......... . 27 400 000 21 065 001,68 -6 334 998,32 23 35014: 61 Pakolaishuolto (Arviomääräraha) - Flyktingvård 35015: (Förslagsanslag) .................................... . 27 400 000 21 065 001 ,68 -6 334 998,32 23 35016: 35017: 30 SOSIAALIHALLITUS - SOCIALSTYRELSEN ..... . 36 835 000 35 823 490,95 -1 011 509,05 3 35018: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35019: slagsanslag) ........................................ . 20 720 000 20 411 017,02 -308 982,98 35020: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 35021: delegationer och kommissioner ..................... . 105 000 22 023,49 -82 976,51 79 35022: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet 2 300 000 2 228 259,57 -71740,43 3 35023: 35024: 4 491390U 35025: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35026: sivu 35027: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 98 35028: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukean 35029: arvion mukaan mukean verrattuna tulo- ja menoarvioon 35030: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35031: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35032: förslaget bokslutet 35033: suurempi - högre % 35034: pienempi - lägre ( -1 35035: 35036: 35037: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 35038: bete ................................................ . 450 000 422 452,74 -27 547,26 6 35039: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter .. 12 650 000 12 131 536,28 -518463,72 4 35040: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 35041: rier ................................................. . 610 000 608 201,85 -1798,15 0 35042: 35043: 31 SOSIAALIHUOLLON TÄYDENNYSKOULUTUS - 35044: KOMPLffiERANDE UTBILDNING INOM SOCI- 35045: ALVAROEN ..•...•..............•................... 2 270 000 2 235 294,37 -34 705,63 2 35046: 28 Sosiaalihuollon jatko- ja täydennyskoulutus - Vi- 35047: dareutbildning och kompletterande utbildning inom 35048: socialvården ........................................ . 2100 000 2 065 294,37 -34 705,63 2 35049: 50 Opintoapurahat sosiaalihuollon ulkomaista jatko- ja 35050: täydennyskoulutusta varten - Stipendier för vida- 35051: reutbildning och kompletterande utbildning inom 35052: socialvärden utomlands ............................. . 170 000 170 000,00 0,00 0 35053: 35054: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄT SOSIAALIPALVELUT 35055: - AV KOMMUNERNA ORDNAD SOCIALSERVI- 35056: CE .................................................. . 5 737 305 000 5 701 029 419,36 -36 275 580,64 35057: 30 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen käyttökus- 35058: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili kom- 35059: munerna av driftskostnader för socialservice (För- 35060: slagsanslag) ........................................ . 5 645 721 000 5 624 157 813,50 -21 563 186,50 0 35061: 31 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen perustamis- 35062: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 35063: kommunerna för anläggningskostnader för social- 35064: service (Förslagsanslag) ............................ . 86 300 000 74 114 266,87 -12 185 733,13 14 35065: 32 Valtion korvaus kunnille eräiden kehitysvammaisten 35066: huollosta aiheutuviin kustannuksiin (Arviomäärära- 35067: ha) - Ersättning av statens medel tili kommuner 35068: för kostnader för omsorg om vissa utvecklingsstör- 35069: da (Förslagsanslag) ................................. . 500 000 732 581,87 232 581 ,87 47 35070: 36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräiden 35071: päiväkotihankkeiden kustannuksiin (Arviomäärära- 35072: ha) - Statsunderstöd tili huvudstadsregionens 35073: kommuner för kostnaderna för vissa daghemspro- 35074: jekt (Förslagsanslag) ................................ . 1 884 000 1 809 642,98 -74357,02 4 35075: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelu- 35076: jen eräisiin käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) 35077: - Slutrat av statsandel tili kommunerna för vissa 35078: driftskostnader för socialservice (Förslagsanslag) .... 500 000 191 285,17 -308 714,83 62 35079: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelu- 35080: jen eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat av 35081: statsandel tili kommunerna för vissa anlägg- 35082: ningskostnader för socialservice .................... . 2 400 000 23 828,97 -2 376 171,03 99 35083: 35084: 33 YKSITYISTEN YHTEISÖJEN SOSIAALIPALVE- 35085: LUT- PRIVATA SAMFUNDS SOCIALSERVICE ... 42 050 000 41 961 746,49 -88253,51 0 35086: 51 Valtionavustus yksityisten sosiaalihuollon palvelujen 35087: tuottajien käyttökustannuksiin - Statsunderstöd 35088: för driftskostnader för privata serviceproducenter 35089: inom socialvärden .................................. . 41 900 000 41 864 517,77 -35482,23 0 35090: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35091: sivu 35092: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1988 sida 99 35093: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35094: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35095: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35096: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35097: förslaget bokslutet 35098: suurempi - högre 35099: % 35100: pienempi - lägre ( -1 35101: 35102: 35103: 58 Valtionavun ja valtion korvauksen loppuerät yksi- 35104: tyisten sosiaalipalvelujen eräisiin käyttökustannuk- 35105: siin (Arviomääräraha) - Slutrat av statsbidrag och 35106: statlig ersättning för vissa driftskostnader för privat 35107: socialservice (Förslagsanslag) ....................... . 150 000 97 22B,n -52 771,28 35 35108: 35109: 40 VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOLHEM .. 55 591 400 57 353 525,12 1 762 125,12 3 35110: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35111: slagsanslag l ........................................ . 32 018 400 34 367 888.42 2 349 488.42 7 35112: 29 Muut ku!utusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11 893 000 11 327 676,88 -565 323,12 5 35113: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 35114: rier ................................................. . 1 550 000 1 527 959,82 -22 040,18 35115: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 35116: (Reservationsanslag l ............................... . 10 130 000 10 130 000,00 0,00 0 35117: 35118: 53 VALTION PÄIHDEHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖT 35119: STATENS VERKSAMHETSENHETER FÖR 35120: MISSBRUKARVARD ............................... . 27 554 000 27 281 730,20 -272 269,80 35121: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 35122: slagsanslag l ........................................ . 16 271 000 16 893 536,03 622 536,03 4 35123: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 9 190 000 8 301 946,03 -888 053,97 10 35124: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 35125: rier ................................................. . 600 000 593 248,14 -6 751,86 35126: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 35127: (Reservationsanslag l ............................... . 1 493 000 1 493 000,00 0,00 0 35128: 35129: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET .... 962 532 000 948 941 412,51 -13 590 587,49 35130: 30 Valtionosuus kunnille maatalousyrittäjien lomitus- 35131: palvelujen ja pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän 35132: hallintomenoihin (Arviomäärärahal - Statsandel tili 35133: kommunerna för utgifter för administration av av- 35134: bytarservicen för lantbruksföretagare och semes- 35135: tersystemet för småföretagare (Förslagsanslagl ..... . 37 200 000 35 338 765,11 -1 861 234,89 5 35136: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien vuosilomalomi- 35137: tuksen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 35138: ersättning för kostnaderna för semesteravbytare för 35139: lantbruksföretagare (Förslagsanslagl ................ . 613 000 000 605 676 249,15 -7 323 750,85 35140: 41 Valtion korvaus maatalousyrittäjien sijaisapulomi- 35141: tuksen kustannuksiin (Arviomäärärahal - Statlig 35142: ersättning för kostnaderna för vikariehjälp för lant- 35143: bruksföretagare (Förslagsanslagl ................... . 240 000 000 236 607 054,27 -3 192 945,73 35144: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän 35145: kustannuksiin (Arviomäärärahal - Statlig ersätt- 35146: ning för kostnaderna för semestersystem för små- 35147: företagare (Förslagsanslagl ......................... . 27 732 000 27 042 958,00 -689 042,00 2 35148: 43 Valtion korvaus maatalousyrittäjien viikkovapaatoi- 35149: minnan kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 35150: ersättning för kostnaderna för lantbruksföretagares 35151: veckoledighet (Förslagsanslagl ..................... . 43 000 000 42 476 385,98 -523 614,02 35152: 51 Valtionapu lomatoimintaan - Statsunderstöd för 35153: semesterverksamhet ................................ . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 35154: 35155: 60 LÄÄKINTÖHALLITUS MEDICINALSTYREL- 35156: SEN ................................................ . 48 715 000 50 446 922,98 1 731 922,98 4 35157: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35158: slagsanslag l ........................................ . 25 325 000 28 221 185,09 2 896185,09 11 35159: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 35160: delegationer och kommissioner ..................... . 1 220 000 1 213 948,49 -6 051,51 0 35161: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet ...... . 3 600 000 3 515 827,17 -84172,83 2 35162: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 35163: bete ............................................... . 2 400 000 2 359 184,14 -40 815,86 2 35164: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35165: sivu 35166: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1988 sida 100 35167: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35168: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35169: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35170: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35171: förslaget bokslutet 35172: suurempi - högre 35173: % 35174: pienempi - lägre (-) 35175: 35176: 35177: 26 Farmakopea - Farmakopen ........................ . 140 000 88146,83 -51 853,17 37 35178: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 15 530 000 14 549 327,01 -980 672,99 6 35179: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 35180: rier ................................................. . 500 000 499 304,25 -695,75 0 35181: 35182: 63 VALTION MIELISAIRAALAT - STATENS MEN- 35183: TALSJUKHUS ..................................... . 84 220 000 83 238 343,38 -981 656,62 35184: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35185: slagsanslag) ........................................ . 63 984 000 65 952 710,77 1 968 710,77 3 35186: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 15 886 000 12 935 632,61 -2 950 367,39 19 35187: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 35188: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 150 000 1150 000,00 0,00 0 35189: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 35190: (Reservationsanslag) ............................... . 3 200 000 3 200 000,00 0,00 0 35191: 35192: 65 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINS- 35193: TITUTET ........................................... . 140 952 000 144 467 109,51 3 515 109,51 2 35194: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35195: slagsanslag) ........................................ . 50 802 000 50 751 611,37 -50 388,63 0 35196: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot (Siirto- 35197: määräraha) - Vissa utgifter för övervaknings- och 35198: forskningsverksamhet (Reservationsanslag) ........ . 5 300 000 5 300 000,00 0,00 0 35199: 22 Eräät tutkimustoiminnan menot (Arviomääräraha) 35200: - Vissa utgifter för undersökningsverksamhet 35201: (Förslagsanslag) .................................... . 19 300 000 20 255 558,08 955 558,08 5 35202: 28 Yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet ja tut- 35203: kimusaineet (Arviomääräraha) - Vaccin och 35204: försökssubstanser för allmänna vaccineringsprog- 35205: ram (Förslagsanslag) ............................... . 16 500 000 16 150 094,77 -349 905,23 2 35206: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 35207: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 23 500 000 26 459 845,29 2 959 845,29 13 35208: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 35209: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 7 900 000 7 900 000,00 0,00 0 35210: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 35211: (Reservationsanslag) ............................... . 17 650 000 17 650 000,00 0,00 0 35212: 35213: 66 LÄÄKELABORATORIO LÄKEMEDELSLABO- 35214: RATORIET ......................................... . 11 645 000 11 257 568,65 -387 431,35 3 35215: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35216: slagsanslag) ........................................ . 4145 000 3 985 725,69 -159 274,31 4 35217: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 550 000 1 321 842,96 -228 157,04 15 35218: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 35219: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1150 000 1150 000,00 0,00 0 35220: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 35221: (Reservationsanslag) ............................... . 4 800 000 4 800 000,00 0,00 0 35222: 35223: 68 SÄTEILYTURVAKESKUS - STRÅLSÄKERHETS- 35224: CENTRALEN ....................................... . 54 344 000 56 606 858,18 2 262 858,18 4 35225: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35226: slagsanslag) ........................................ . 28 124 000 30 481 932.74 2 357 932,74 8 35227: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot (Siirto- 35228: määräraha) - Vissa utgifter för övervakning och 35229: forskning (Reservationsanslag) ..................... . 5 700 000 5 700 000,00 0,00 0 35230: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 13 570 000 13 474 925,44 -95074,56 35231: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35232: sivu 35233: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 101 35234: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35235: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35236: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35237: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35238: förslaget bokslutet 35239: suurempi · högre % 35240: pienempi · lägre (-) 35241: 35242: 35243: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 35244: skaffning av inventarier (Reservationsanslagl ....... . 3 950 000 3 950 000,00 0,00 0 35245: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 35246: (Reservationsanslagl ..................•............. 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0 35247: 35248: 69 TERVEYDENHUOLLON TÄYDENNYSKOULUTUS 35249: - KOMPLffiERANDE UTBILDNING INOM HÄL- 35250: SOVÅRDEN ........................................ . 3 615 000 3 518 028,52 -96 971,48 3 35251: 28 Terveydenhuollon jatko- ja täydennyskoulutus - 35252: Vidareutbildning och kompletterande utbildning 35253: inom hälsovården ................................... . 3 030 000 2 944 328,52 -85 671,48 3 35254: 50 Opintoapurahat terveydenhuoltoalan ulkomaista 35255: jatkoja täydennyskoulutusta varten - Studieunder- 35256: stöd för vidareutbildning och kompletterande ut- 35257: bildning utomlands inom hälsovården .............. . 585 000 573 700,00 -11 300,00 2 35258: 35259: 73 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA - HÄL- 35260: SOFOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING ............... . 16 390 000 16 389 430,45 -569,55 0 35261: 21 Terveyskasvatus ja tupakoinnin vähentäminen - 35262: Hälsofostran och minskande av tobaksrökning ..... . 11110 000 11109 949,91 -50,09 0 35263: 23 Terveysvalvonta- Hälsoövervakning .............. . 1 200 000 1279987,n -12,23 0 35264: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) - Över- 35265: vakning av epidemisjukdomar (Förslagsanslag) .•.... 4 000 000 3999492,n -507,23 0 35266: 35267: n KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ YMPÄRISTÖTERVEY- 35268: DENHUOLTO - AV KOMMUNERNA ANORD- 35269: NAD MIWÖHÄLSOVARD ......................... . 161 985 000 160 392 879,54 -1 592 120,46 35270: 30 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon 35271: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan- 35272: del tili kommunerna för miljöhälsovårdens drifts- 35273: kostnader (Förslagsanslagl ......................... . 161 385 000 160 392 879,54 -992120,46 35274: 31 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon 35275: perustamiskustannuksiin (Arviomääräraha) 35276: Statsandel tili kommunerna för miljöhälsovårdens 35277: anläggningskostnader (Förslagsanslagl ............. . 600 000 0,00 -600 000,00 100 35278: 35279: 78 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ KANSANTERVEYSTYÖ 35280: - AV KOMMUNERNA ANORDNAT FOLKHÄL- 35281: SOARBETE ........................................ . 4247~1 000 4 232 407 410,34 -15 393 589,66 0 35282: 30 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön käyttökus- 35283: tannuksiin (Arviomäärärahal - Statsandel tili kom- 35284: munerna för folkhälsoarbetets driftskostnader (För- 35285: slagsanslag) ........................................ . 4138 399 000 4 134 429 338,76 -3 969 661 ,24 0 35286: 31 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön perus- 35287: tamiskustannuksiin (Arviomäärärahal - Statsandel 35288: tili kommunerna för folkhälsoarbetets anlägg- 35289: ningskostnader (Förslagsanslagl .................... . 96 600 000 91 206 197,59 -5 393 ~2,41 6 35290: 36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräiden 35291: terveyskeskushankkeiden kustannuksiin (Arviomää- 35292: rärahal - Statsunderstöd tili kommunerna i huwd- 35293: stadsregionen för vissa kostnader för hälsovårds- 35294: centralprojekt (Förslagsanslagl ..................... . 622 000 264 8117,45 -357 112,55 57 35295: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35296: sivu 35297: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 102 35298: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35299: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 35300: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 35301: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförstaget 35302: förslaget bokslutet 35303: suurempi · högre 35304: % 35305: pienempi - lägre ( -1 35306: 35307: 35308: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 35309: kunnille kansanterveystyön eräisiin käyttökustan- 35310: nuksiin (Arviomääräraha) - Slutrat av statsandel 35311: och statlig ersättning tili kommunerna för vissa 35312: driftskostnader för folkhälsoarbetet (Förslagsan- 35313: slag) ................................................ . 1180 000 959 984,93 -220 015,07 19 35314: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille kansanterveys- 35315: työn eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat av 35316: statsandel tili kommunerna för vissa anlägg- 35317: ningskostnader för folkhälsoarbetet ................. . 11000000 5 547 001,61 -5 452 998,39 50 35318: 35319: 79 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ ERIKOISSAIRAANHOI- 35320: TO - AV KOMMUNERNA ANORDNAD SPECI- 35321: ALSJUKVARD ..................................... . 5 490 818 000 5 407 185 556,99 -83 632 443,01 2 35322: 30 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon käyttö- 35323: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 35324: kommunerna för specialsjukvärdens driftskostnader 35325: (Förslagsanslag) .................................... . 4 912 318 000 4 870 944 627,86 -41 373 3n,14 35326: 31 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon perus- 35327: tamiskustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel 35328: tili kommunerna för specialsjukvärdens anlägg- 35329: ningskostnader (Förslagsanslag) .................... . 108 700 000 11 5n 441.75 -37 127 558,25 34 35330: 32 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloi- 35331: den käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Sta- 35332: tens betalningsandel av universitetscentralsjukhu- 35333: sens driftskostnader (Förslagsanslag) ............... . 370 000 000 374 747 105,30 4 747105,30 35334: 33 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloi- 35335: den kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statens be- 35336: talningsandel av universitetscentralsjukhusens kost- 35337: nader (Förslagsanslag) .............................. . 56 700 000 59 875 219,95 3 175 219,95 6 35338: 34 Valtion korvaus erikoissairaanhoitolaitoksille mielen- 35339: tilatutkimuspotilaiden sekä valtion täydellisessä 35340: huollossa olevien potilaiden hoitoon (Arviomäärära- 35341: ha) - Statlig ersättning ät specialsjukvårdsan- 35342: stalter för värd av patienter vars sinnestillständ 35343: undersöks samt patienter vars värd helt bekostas av 35344: staten (Förslagsanslag) ............................. . 16000000 15 941 267,44 -58 732,56 0 35345: 35 Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon kus- 35346: tannuksiin - Statsunderstöd tili kommunerna för 35347: specialsjukvärdens kostnader ....................... . 2100 000 2 100 000,00 0,00 0 35348: 37 Valtionavustus koulutus- ja tutkimuskeskuksen pe- 35349: rustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) - Stats- 35350: understöd tili kommunerna för anläggningskostna- 35351: der för vissa sjukhusprojekt (Reservationsanslag) .... 500 000 500 000,00 0,00 0 35352: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 35353: kunnille erikoissairaanhoidon eräisiin käyttökustan- 35354: nuksiin (Arviomääräraha) - Slutrat av statsandel 35355: och statlig ersättning tili kommunerna för vissa 35356: driftskostnader för specialsjukvärden (Förslagsan- 35357: slag) ................................................ . 2 500 000 2 5n935,08 n935,os 3 35358: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille erikoisairaanhoi- 35359: don eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat av 35360: siatsandel tili kommunerna för vissa anlägg- 35361: ningskostnader för specialsjukvärden ............... . 22 000 000 8 931 959,61 -13 068 040,39 59 35362: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35363: sivu 35364: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1988 sida 103 35365: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35366: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35367: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35368: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35369: förslaget bokslutet 35370: suurempi - högre 35371: % 35372: pienempi - lägre (- 1 35373: 35374: 35375: 81 YKSITYISTEN YHTEISÖJEN ERIKOISSAIRAAN- 35376: HOITO - ENSKILDA SAMMANSLUTNINGARS 35377: SPECIALSJUKVARD .............................. . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 35378: 51 Valtionawstus yksityisten terveydenhuollon palve- 35379: lujen tuottajien käyttökustannuksiin - Statsunder- 35380: stöd för driftskostnader för privata producenter av 35381: hälsovärdstjänster .................................. . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 35382: 52 Valtionavustus yksityisten terveydenhuollon palve- 35383: lujen tuottajien perustamiskustannuksiin - Stats- 35384: understöd för anläggningskostnader för privata pro- 35385: ducenter av hälsovårdstjänster ...................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 35386: 35387: PÄIHDEHAITIOJEN EHKÄISEMINEN - FÖRE- 35388: BYGGANDE AV OLÄGENHETER FÖRORSAKADE 35389: AV RUSMEDEL .....................•............... 2 210 000 2 176 879,40 -33120,60 35390: 20 Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäise- 35391: minen (Arviomääräraha) - Förebyggande av olä- 35392: genheter som förorsakas av rusmedelsbruk (För- 35393: slagsanslagl ........................................ . 2 210 000 2 176 879,40 -33120,60 35394: 35395: 88 KUNNALLINEN ALKOHOLITARKASTUS - KOM- 35396: MUNAL ALKOHOLKONTROLL .................... . 7 205 000 7 053 960,45 -151 039,55 2 35397: 30 Valtionosuus kunnille alkoholitarkastajien toimin- 35398: nasta aiheutuviin käyttökustannuksiin (Arviomää- 35399: rärahal - Statsandel tili kommunerna för drifts- 35400: kostnader för alkoholinspektörernas verksamhet 35401: (Förslagsanslagl .................................... . 7 205 000 7 053 960,45 -151 039,55 2 35402: 35403: 89 RAITIIUSTYÖ - NYKTERHETSARBETE .......... . 44 516 000 43969n5,97 -546 274,03 35404: 30 Valtionosuus kunnille raittiustyöhön (Arviomäärära- 35405: hal - Statsandel tili kommunerna för nykterhetsar- 35406: bete (Förslagsanslag) ............................... . 29 416 000 29 413 236,00 -2 764,00 0 35407: 31 Valtionosuus kunnille raittiustyötä tekevien palk- 35408: kausmenoihin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 35409: kommunerna för nykterhetsarbetares löneutgifter 35410: (Förslagsanslag l .................................... . 15100 000 14 556 489,97 -543 510,03 4 35411: 35412: 92 KANSANTERVEYDEN EDISTÄMINEN - FOLK- 35413: HÄLSANS FRÄMJANDE .......................... . 116 602 000 116 802 000,00 200 000,00 0 35414: 50 Avustus yksityisille yhteisöille kansanterveystyön 35415: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 35416: enskilda sammanslutningar för kostnader för folk- 35417: hälsoarbete (Förslagsanslag l ........................ . 116 602 000 116 802 000,00 200 000,00 0 35418: 35419: 93 ERÄIDEN SOSIAALIPALVELUJEN AVUSTAMI- 35420: NEN - FRÄMJANDE AV VISSA FORMER AV 35421: SOCIALSERVICE ................................... . 331 337 939 331 137 939,00 -200000,00 0 35422: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja nuorten 35423: huollon kustannuksiin (Arviomäärärahal - Under- 35424: stöd tili enskilda sammanslutningar för kostnader 35425: för vård av barn och unga (Förslagsanslagl ......... . 58 337 000 58 337 000,00 0,00 0 35426: 51 Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten huollon 35427: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 35428: enskilda sammanslutningar för kostnader för åld- 35429: ringsvärd (Förslagsanslag) .......................... . 91178 939 90 978 939,00 -200 000,00 0 35430: 52 Awstus yksityisille yhteisöille vammaisten huollon 35431: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 35432: enskilda sammanslutningar för kostnader för värd 35433: av handikappade (Förslagsanslagl .................. . 1R4 722 000 164 722 000,00 0,00 0 35434: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35435: sivu 35436: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1988 sida 104 35437: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35438: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 35439: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35440: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 35441: förslaget bokslutet suurempi - högre % 35442: pienempi - lägre (-1 35443: 35444: 53 Muut avustukset yleishyödyllisille yhteisöille !Arvio- 35445: määräraha) - Övriga understöd tili allmännyttiga 35446: organisationer IFörslagsanslag) ..................... . 17100 000 17100 000,00 0,00 0 35447: 35448: 94 LOMANVIEITOMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄ- 35449: MINEN - FRÄMJANDE AV SEMESTERMÖJLIG- 35450: HETER ............................................. . 68 203 000 68 203 000,00 0,00 0 35451: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lomatoiminnan kus- 35452: tannuksiin IArviomääräraha) - Understöd tili 35453: enskilda sammanslutningar för kostnader för se- 35454: mesterverksamhet IFörslagsanslag) ................. . 68 203 000 68 203 000,00 0,00 0 35455: 35456: 95 SUURONNffiOMUUKSIIN VARAUTUMINEN - 35457: KATASTROFBEREDSKAP ......................... . 3127 000 3 127 000,00 0,00 0 35458: 50 Avustus yksityisille yhteisöille suuronnettomuuksiin 35459: varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin !Arvio- 35460: määräraha) - Understöd tili enskilda sammanslut- 35461: ningar för kostnader för katastrofberedskap IFör- 35462: slagsanslag) ........................................ . 3127 000 3 127 000,00 0,00 0 35463: 35464: 98 ERÄÄT SOSIAALIPALVELUT - VISSA FORMER 35465: AV SOCIALSERVICE ............................... . 5 768 000 3 233 738,49 -2 534 261,51 44 35466: 51 Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 35467: IArviomääräraha) - Statens andel av sjömansser- 35468: vicebyråns utgifter IFörslagsanslag) ................ . 2 000 000 1 726 336,28 -273 663,72 14 35469: 52 Valtion osuus työnantajilla eräisiin merimiesten 35470: matkakustannuksiin IArviomääräraha) - Statens 35471: andel tili arbetsgivarna för vissa resekostnader för 35472: sjömän 1Förslagsanslag) ............................ . 3 500 000 1 241 458,21 -2 258 541,79 65 35473: 53 Valtionavustus merenkulkijoiden puhelinmaksuihin 35474: - Statsunderstöd för betalning av sjöfarares tele- 35475: fonavgifter ......................................... . 268 000 265 944,00 -2 056,00 35476: 35477: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 35478: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 35479: INOM SOCIAL· OCH HÄLSOVARDSMINISTERI- 35480: ETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .................... . 20 856 000 20 361 838,47 -494161,53 2 35481: 08 Komiteat ja asiantuntijat IArviomääräraha) - Kom- 35482: mitteer och sakkunniga IFörslagsanslag) ............ . 663 000 829 012,31 166 012,31 25 35483: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 35484: bete ................................................ . 4 800 000 4124 338,35 -675 661 ,65 14 35485: 2B Eräät koulutustoiminnan ja asiantuntijapalvelujen 35486: menot - Vissa utgifter för utbildningsverksamhet 35487: och sakkunnigtjänster .............................. . 730 000 713 328,12 -16 671,88 2 35488: 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen !Siirtomääräraha) - 35489: Utarbetande av hand- och instruktionsböcker IRe- 35490: servationsanslag) ................................... . 38000 38 000,00 0,00 0 35491: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet IAr- 35492: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgifter 35493: och betalningsandelar IFörslagsanslag) ............. . 14 625 000 14 657 159,69 32159,69 0 35494: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35495: sivu 35496: 34 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 105 35497: Luku • Kap. Tula· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35498: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35499: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35500: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35501: förslaget bokslutet 35502: suurempi · högre % 35503: pienempi - lägre ( -) 35504: 35505: 35506: 35507: 35508: 34. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 35509: 35510: TYÖVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALA 35511: ARBETSKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALT- 35512: NINGSOMRADE ................................... . 3 660 763 000 3 348 563 553,60 -312 199 446,40 9 35513: 35514: 01 TYÖVOIMAMINISTERIÖ - ARBETSKRAFTSMI- 35515: NISTERIET ......................................... . ff1 019 000 84 558 435,84 -2 460 564,16 3 35516: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35517: slagsanslag) ........................................ . 32 503 000 32 063 756,31 -439 243,69 35518: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 35519: kommissioner ...................................... . 433 000 330 444,74 -102 555,26 24 35520: 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset (Siirtomääräraha) 35521: - Arbetskraftspolitiska undersökningar (Reserva- 35522: tionsanslag) ........................................ . 2 583 000 2 583 000,00 0,00 0 35523: 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkeakoulutasoi- 35524: nen jatkokoulutus (Siirtomääräraha) - Fortbildning 35525: på högskolenivå av arbetskraftsförvaltningens per- 35526: sonal (Reservationsanslag) ......................... . 600 000 600 000,00 0,00 0 35527: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 35528: tabehandling ....................................... . 22 050 000 22 005 221 '12 -44 nB,88 0 35529: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 26 550 000 24 680 472,00 -1 869 527,92 7 35530: 51 Kansainvälisen harjoittelun menot - Utgifter för 35531: internationell praktik ................................ . 1200 000 1199 501,57 -498,43 0 35532: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 35533: rier ................................................. . 1100 000 1 096 040,02 -3 959,98 0 35534: 35535: 06 TYÖVOIMA-ASIAIN PIIRI- JA PAIKALLISHAL- 35536: LINTO - ARBETSKRAFTSÄRENDENAS DIS· 35537: TRIKTS- OCH LOKALFÖRVALTNING ............. . 319 092 000 316 780 472,07 -2 311 527,93 35538: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35539: slagsanslag) ........................................ . 224144 000 225 463 822,57 1 319 822,57 35540: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 35541: kommissioner ...................................... . 5 408 000 5 382 642,37 -25 357,63 0 35542: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 63 900 000 61 265 715,79 -2 634 284,21 4 35543: 63 Ammatinvalinnanohjauksen erityismenot - Speci- 35544: alutgifter för yrkesvägledningen .................... . 8 950 000 7 978 291,34 -971 708,66 11 35545: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 35546: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 16 690 000 16 690 000,00 0,00 0 35547: 35548: 00 TYÖVOIMAOPISTO - ARBETSKRAFTSINSTITU- 35549: TET ................................................ . 2 032 000 1 949 437,21 -82 562,79 4 35550: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35551: slagsanslag) ........................................ . 773 000 728 443,54 -44 556,46 6 35552: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1169 000 1131 963,00 -37 037,00 3 35553: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 35554: rier ................................................. . 90000 89 030,67 -969,33 35555: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35556: sivu 35557: 34 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 106 35558: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35559: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35560: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35561: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35562: förslaget bokslutet 35563: suurempi - högre 35564: % 35565: pienempi - lägre (-) 35566: 35567: 35568: 20 TYÖVOIMAN LIIKKUVUUDEN EDISTÄMINEN - 35569: FRÄMJANDE AV ARBETSKRAFTENS RÖRLIG- 35570: HET ................................................ . 30 000 000 28 140 100,87 -1 859 891,13 6 35571: 50 Työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistäminen 35572: (Arviomääräraha) - Främjande av arbetskraftens 35573: regionala rörlighet (Förslagsanslag) ................. . 30 000 000 28 140 100,87 -1 859 891,13 6 35574: 35575: 50 TYÖLLISYYDEN HOITO - SKÖTSELN AV SYS- 35576: SELSÄTININGEN .................................. . 3 103 550 000 2 816 004 293,64 -287 545 706,36 9 35577: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35578: slagsanslag) ........................................ . 503 400 000 445 886 589,49 -57 513 410,51 11 35579: 30 Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyy- 35580: den lieventämiseen (Arviomääräraha) - Statsandel 35581: tili kommuner och kommunalförbund för lindrande 35582: av arbetslösheten (Förslagsanslag) ................. . 976 000 000 842 246 455,26 -133 753 544,74 14 35583: 50 Työllisyyskoulutuksen koulutus- ja erityistuki (Ar- 35584: viomääräraha) - Utbildnings- och specialunder- 35585: stöd inom sysselsättningsutbildningen (Förslagsan- 35586: slag) ................................................ . 384 300 000 384 089 896,51 -210 103,49 0 35587: 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (Arvio- 35588: määräraha) - Statsunderstöd för lindrande av 35589: arbetslösheten (Förslagsanslag) .................... . 373 000 000 293 046 322,87 -799536n,13 21 35590: 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin 35591: (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för investe- 35592: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte (Reserva- 35593: tionsanslag) ........................................ . 240 000 000 239 999 999,98 -0,02 0 35594: 63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lieven- 35595: täminen (Siirtomääräraha) - Lindrande av stör- 35596: ningar föranledda av strukturomvandlingen (Reser- 35597: vationsanslag) ...................................... . 63 000 000 63 000 000,00 0,00 0 35598: 64 Vajaakuntoisten työhön sijoittamisen erityismenot 35599: - Specialutgifter för placering av handikappade i 35600: arbete .............................................. · 17 850 000 11 697 382,14 -6 152 617,86 34 35601: 71 Työllisyysperusteiset hankinnat (Siirtomääräraha) 35602: - Sysselsättningsfrämjande anskaffningar (Reser- 35603: vationsanslag) ...................................... . 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 35604: n Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (Arvio- 35605: määräraha) - lnvesteringsutgifter för tryggande av 35606: sysselsättningen (Förslagsanslag) ................... . 516 000 000 506 037 647,39 -9 962 352,61 2 35607: 35608: 89 PALKKATURVA- LÖNEGARANTI .............. .. 110 100 000 93 963 995,94 -16 136 004,06 15 35609: 49 Eräiden palkkasaataviin rinnastettavien saamisten 35610: turvaaminen toimeksiantajan konkurssissa - Sä- 35611: kerställande av vissa med lönefodringar jämställda 35612: fordringar vid uppdragsgivares konkurs ............. . 100 000 100 000,00 0,00 0 35613: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha) - Lönegaranti (För- 35614: slagsanslag) ........................................ . 110 000 000 93 863 995,94 -16 136 004,06 15 35615: 35616: 99 TYÖVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALAN 35617: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM AR- 35618: BETSKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALTNINGS- 35619: OMRADE ........................................... . 8 970 000 7 166 810,03 -1 803 189,97 20 35620: 00 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 35621: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 170 000 99 282,56 -70 717,44 42 35622: 23 Siviilipalvelusmiesten työllistäminen (Arviomäärära- 35623: ha) - Sysselsättning av civiltjänstepliktiga (För- 35624: slagsanslag) ........................................ . 6 900 000 5 2n 855,35 -1 622 144,65 24 35625: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 35626: bete ................................................ . 1 900 000 1 789 672,12 -110 327,88 6 35627: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35628: sivu 35629: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 107 35630: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35631: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 35632: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35633: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 35634: förslaget bokslutet 35635: suurempi - högre 35636: % 35637: pienempi · lägre (-) 35638: 35639: 35640: 35641: 35642: 35. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 35643: 35644: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 35645: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 5 071 307 700 5 066 624 072,36 -4 683 627,64 0 35646: 35647: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTE- 35648: RIET ................................................ . 43 039 000 45 297 680,01 2 258 680,01 5 35649: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35650: slagsanslag) ........................................ . 30 890 000 33 159 296,20 2 269 296,20 7 35651: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 749 000 10 739 368,37 -9 631,63 0 35652: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 35653: rier ................................................. . 1 400 000 1 399 015,44 -984,56 0 35654: 35655: 11 YMPÄRISTÖNSUOJELUN YLEINEN EDISTÄMI- 35656: NEN - ALLMÄNT FRÄMJANDE AV MILJÖVÅR- 35657: DEN ................................................ . 43100 000 43 973 142,13 873142,13 2 35658: 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset (Siirtomäärära- 35659: ha) - Miljöundersökningar och -utredningar (Re- 35660: servationsanslag) ................................... . 12100 000 12 100 000,00 0,00 0 35661: 2J Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha) 35662: Försurningsundersökning (Reservationsanslag) ..... . 5 300 000 5 300 000,00 0,00 0 35663: 32 Valtionosuus kunnille ympäristönsuojelun käyttö- 35664: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 35665: kommuner för driftskostnader för miljövärd (För- 35666: slagsanslag) ........................................ . 22 900 000 23 773 142,13 873 142,13 4 35667: 50 Valtionavustukset valtakunnallisilla ympäristön- ja 35668: luonnonsuojelujärjestöille - Statsunderstöd tili de 35669: riksomfattande miljö- och naturvärdsorganisationer- 35670: na .................................................. . 2 250 000 2 250 000,00 0,00 0 35671: 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset (Siirtomäärä- 35672: raha) - Skärgärdens miljövärdsbidrag (Reserva- 35673: tionsanslag) ........................................ . 550 000 550 000,00 0,00 0 35674: 35675: 12 JÄTEHUOLTO JA ILMANSUOJELU - AVFALL- 35676: SHANTERING OCH LUFTVÅRD ................... . 52100 000 45 870 210,94 -6 229 789,06 12 35677: 23 Suunnittelu ja valvonta - Planering och över- 35678: vakning ............................................. . 1100 000 1 072 807.71 -27192,29 2 35679: 37 Valtionosuus kunnille ilmansuojelun toimenpiteisiin 35680: - Statsandel tili kommunerna för ätgärder beträf- 35681: fande luftvård ...................................... . 1 500 000 1 484 938,53 -15 061.47 35682: 42 Teollisuuden ja energiahuollon ilmansuojeluinves- 35683: tointien korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd 35684: för industrins och energiförsörjningens luftvårdsin- 35685: vesteringar (Förslagsanslag) ........................ . 6 500 000 4 679 075,04 -1 820 924,96 28 35686: 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki (Siirtomääräraha) - 35687: Transportstöd för problemavfall (Reservationsan- 35688: slag) ................................................ . 900 000 900 000,00 0,00 0 35689: 61 Saaristo- ja tunturialueiden jätehuollon tukeminen 35690: - Stödjande av avfallshanteringen i skärgården 35691: och fjällen .......................................... . 1100 000 1100 000,00 0,00 0 35692: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35693: sivu 35694: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 108 35695: Luku • Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35696: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 35697: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35698: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35699: förslaget bokslutet 35700: suurempi - högre 35701: pienempi - lägre (-) 35702: 35703: 35704: 62 Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen edistämi- 35705: nen (Siirtomääräraha) - Främjande av avfallshan- 35706: teringen och återvinningen av avfall (Reservations- 35707: anslag) ............................................. . 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0 35708: 63 Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien 35709: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för främ- 35710: jande av investeringar för utnyttjande av avfall 35711: (Förslagsanslag) .................................... . 3 000 000 1 701 583,67 -1 298 416,33 43 35712: 64 Oljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Arvio- 35713: määräraha) - Oljeavfallshantering som finansieras 35714: med oljeavfallsavgifter (Förslagsanslag) ............. . 16 000 000 14 257 000,00 -1 743 000,00 11 35715: 65 Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja 35716: kunnostamisinvestointien korkotuki (Arviomäärära- 35717: ha) - Räntestöd för investeringar avsedda för 35718: anläggande och iståndsättning av allmänna avfall- 35719: sbehandlingsplatser (Förslagsanslag) ............... . 3 000 000 1 674 805,99 -1 325 194,01 44 35720: 35721: 15 LUONNONSUOJELU JA LUONNON VIRKISTYS- 35722: KÄYTTÖ - NATURVÅRDEN OCH REKREATION- 35723: SANVÄNDNING AV NATUREN .................... . 87 334 000 87 195 666,91 -138 333,09 0 35724: 21 Luonnonsuojelun yleismenot (Siirtomääräraha) - 35725: Allmänna utgifter för naturvården (Reservationsan- 35726: slag) ..................•.............................. 1 900 000 1 900 000,00 0,00 0 35727: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito - 35728: Skötsel och underhåll av naturskyddsområdena ..... 5 854 000 5 850 764,25 -3 235,75 0 35729: 30 Korvaukset kunnille suojelualueista aiheutuvista 35730: metsäverotulojen menetyksistä (Arviomääräraha) 35731: - Ersättning tili kommunerna för förluster av 35732: skatteintäkter av skog tili följd av skyddsområden 35733: (Förslagsanslag) ........................•............ 2 400 000 2 264 903,00 -135097,00 6 35734: 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien perustami- 35735: seen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd tili kom- 35736: munerna för anläggande av friluftsleder (Reserva- 35737: tionsanslag) ................•........................ 630 000 630 000,00 0,00 0 35738: 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan (Siirtomää- 35739: räraha) - Understöd för anskaffning av rekrea- 35740: tionsområden (Reservationsanslag) ................. . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0 35741: 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta (Siirto- 35742: määräraha) - Ersättningar för inrättandet av 35743: skyddsomräden (Reservationsanslag) ............... . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0 35744: 42 Rauhoitettujan harvinaisten eläinten aiheuttamien 35745: vahinkojen korvaaminen - Ersättning för fridlysta 35746: sällsynta djurs skadegörelse ........................ . 200 000 199 999,66 -0,34 0 35747: 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset (Siirtomäärära- 35748: ha) - Ersättningar enligt marktäktslagen (Reserva- 35749: tionsanslag) ........................................ . 0 0,00 0,00 0 35750: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Siirtomää- 35751: räraha) - Ersättningar enligt forsskyddslagen (Re- 35752: servationsanslag) .........•.......................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 35753: 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat (Siirto- 35754: määräraha) - Anskaffning av utrustning tili na- 35755: turskyddsområdena (Reservationsanslag) ........•... 1 720 000 1 720 000,00 0,00 0 35756: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto- 35757: määräraha) - Husbyggnadsarbeten inom na- 35758: turskyddsområdena (Reservationsanslag) ....•....... 6 830 000 6 830 000,00 0,00 0 35759: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35760: sivu 35761: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 109 35762: Luku • Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35763: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35764: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35765: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35766: förslaget bokslutet suurempi - högre 35767: pienempi - lägre {-) 35768: % 35769: 35770: 35771: 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustamiseen liit- 35772: tyvät kompensaatioinvestoinnit (Siirtomääräraha) 35773: - Kompensationsinvesteringar i anslutning tili in- 35774: rättandet av Urho Kekkonens nationalpark (Reser- 35775: vationsanslag) ...................................... . 4 800 000 4 800 000,00 0,00 0 35776: 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoituksiin 35777: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av mark för na- 35778: turskyddsändamål (Reservationsanslag) ............ . 47 000 000 47 000 000,00 0,00 0 35779: 35780: 25 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLINTO - VATTEN- 35781: OCH MILJÖFÖRVALTNINGEN ..................... . 283 282 000 283 437 704,10 155 704,10 0 35782: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35783: slagsanslag) ........................................ . 154 472 000 156 984 313,47 2 512 313,47 2 35784: 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava vesiensuojelu- 35785: toiminta (Siirtomääräraha) - Vattenvårdsverksam- 35786: het som finansieras med vattenvårdsavgifter (Re- 35787: servationsanslag) ................................... . 1 250 000 1 250 000,00 0,00 0 35788: 23 Vesien suunnittelu ja valvonta sekä katselmustoimi- 35789: tukset (Siirtomääräraha) - Projektering av och 35790: tillsyn över vattnen samt syneförrättningar (Reser- 35791: vationsanslag) ...................................... . 3 200 000 3 200 000,00 0,00 0 35792: 24 Tutkimus (Siirtomääräraha) - Undersökning (Re- 35793: servationsanslag) ................................... . 2100 000 2 100 000,00 0,00 0 35794: 27 Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta (Arviomää- 35795: räraha) - Bekämpning av olje- och fartygskemikali- 35796: eskador (Förslagsanslag) ........................... . 2 500 000 2 400 118,05 -99 881,95 4 35797: 28 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 35798: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 35799: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 300 000 85 395,46 -214 604,54 72 35800: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 49 910 000 49 652 618,00 -257 382,00 35801: 30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki 35802: (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas 35803: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) .......... . 4 500 000 3 816 478,39 -683 521,61 15 35804: 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpitei- 35805: siin (Siirtomääräraha) - Understöd för samhällenas 35806: vattenvårdsätgärder (Reservationsanslag) .......... . 8 500 000 8 500 000,00 0,00 0 35807: 40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki 35808: (Arviomääräraha) - Räntestöd för industrins vat- 35809: tenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) .............. . 5 000 000 3 898 780,73 -1 101 219,27 22 35810: 41 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelutoimenpi- 35811: teisiin (Siirtomääräraha) - Understöd för gårdsbru- 35812: kets vattenvärdsätgärder (Reservationsanslag) ...... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 35813: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 35814: ha) - Anskaffning av inventarier och apparatur 35815: (Reservationsanslag) ............................... . 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0 35816: 71 Öljyntorjuntakaluston hankkiminen (Siirtomäärära- 35817: ha) - Anskaffning av oljebekämpningsmateriel 35818: (Reservationsanslag) ............................... . 13 000 000 13 000 000,00 0,00 0 35819: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbygg- 35820: nadsarbeten (Reservationsanslag) .................. . 9 850 000 9 850 000,00 0,00 0 35821: 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (Siirtomääräraha) 35822: - Vattendrags- och miljövårdsarbeten (Reserva- 35823: tionsanslag) ........................................ . 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0 35824: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35825: sivu 35826: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 110 35827: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35828: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35829: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35830: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35831: förslaget bokslutet 35832: suurempi - högre % 35833: pienempi - lägre ( -1 35834: 35835: 35836: 30 KAAVOITUS- JA RAKENNUSTOIMI - PLAN- 35837: LÄGGNINGS- OCH BYGGNADSVÄSENDET ....... 105 200 000 105 657 222,20 457 222,20 0 35838: 21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja kehittä- 35839: minen (Siirtomääräraha) - Undersökning och ut- 35840: veckling av planläggnings- och byggnadsväsendet 35841: (Reservationsanslag) ............................... . 8 900 000 8 900 000,00 0,00 0 35842: 23 Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen - Utveck- 35843: lande av fastighetsdatasystemet .................... . 1 900 000 1 556 584,62 -343 415,38 18 35844: 30 Valtionosuus rakennustarkastajien palkkaamiseen 35845: (Arviomääräraha) - Statsandel för avlönandet av 35846: byggnadsinspektörer (Förslagsanslag) .............. . 24 400 000 27 106 395,15 2 706 395,15 11 35847: 31 Valtionosuus rakennuskaavoitukseen - Statsandel 35848: för byggnadsplanläggningen ........................ . 18 100 000 17 938 008,43 -161 991,57 35849: 32 Avustukset korjausneuvojien ja aluearkkitehtien 35850: palkkauksiin - Understöd för avlönande av repara- 35851: tionskonsulenter och områdesarkitekter ............ . 13 500 000 12 456 262,00 -1 043 738,00 8 35852: 33 Valtionosuus seutukaavoituksen kustannuksiin - 35853: Statsandel för kostnaderna för regionplanlägg- 35854: ningen ............................................. .. 20 500 000 20 499 972,00 -28,00 0 35855: 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkai- 35856: den alueiden rakennusten säilyttämiseen (Siirto- 35857: määräraha) - Statsunderstöd för bevarande av 35858: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla områden 35859: (Reservationsanslag) .............................. .. 5 200 000 5 200 000,00 0,00 0 35860: 36 Maa-aineslain mukaiset valtionavustukset kunnille 35861: - 1 marktäktslagen avsedda statsbidrag tili kom- 35862: munerna ........................................... .. 700 000 0,00 -700 000,00 100 35863: 38 Avustukset rakennussuojelukustannuksiin - Bi- 35864: drag för kostnaderna för byggnadsskydd ........... . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 35865: 62 Valtionavustus koerakentamiseen ja kokeilutoimin- 35866: taan (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för pro- 35867: vbyggande och försöksverksamhet (Reservations- 35868: anslag) ............................................ .. 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 35869: 90 Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukeminen (Siirto- 35870: määräraha) - Stödjande av Pojo Bruksindustri 35871: Fast. Ab (Reservationsanslag) ...................... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 35872: 35873: 40 ASUNTOHALLITUS- BOSTADSSTYRELSEN .... 36 515 700 35 952 167,18 -563 532,82 2 35874: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 35875: slagsanslag) ........................................ . 24 415 700 24 007 884,60 -407 815,40 2 35876: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11 400 000 11 244 866,88 -155133,12 35877: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 35878: rier ................................................. . 700 000 699 415.70 -584,30 0 35879: 35880: 45 ASUNTOTOIMI- BOSTADSVÄSENDET .......... 4 409 962 000 4 407 791 352,00 -2 170 648,00 0 35881: 22 Asuntotutkimus (Siirtomääräraha) Bostads- 35882: undersökning (Reservationsanslag) ................. . 4 200 000 4 200 000,00 0,00 0 35883: 30 Kuntien maanostolainojen korkotuki (Arviomäärära- 35884: ha) - Räntestöd för kommunernas jordinköpslån 35885: (Förslagsanslag) .................................... . 300 000 336 741,40 36 741,40 12 35886: 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hankkimista 35887: varten tai muuhun asuntotuotantolain 5 §:ssä tar- 35888: koitettujen henkilöiden asunto-olojen parantami- 35889: seen (Siirtomääräraha) - Understöd tili kommu- 35890: nerna för anskaffande av hyresbostäder eller annat 35891: förbättrande av bostadsförhållandena för personer 35892: som avses i 5 § lagen om bostadsproduktion 35893: (Reservationsanslag) .............................. .. 6 262 000 6 262 000,00 0,00 0 35894: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35895: sivu 35896: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 111 35897: Luku -Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35898: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35899: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35900: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35901: förslaget bokslutet 35902: suurempi - högre % 35903: pienempi - lägre (-) 35904: 35905: 35906: 33 Avustukset kunnille asunnottomien asunto-olojen 35907: parantamiseen 1Siirtomääräraha) - Understöd tili 35908: kommunerna för förbättrande av bostadsförhållan- 35909: dena för bostadslösa (Reservationsanslag) .......... . 15000 000 15 000 000,00 0,00 0 35910: 35 Korvaukset kunnille asumistukiasiain hoitamisesta 35911: (Arviomääräraha) - Ersättningar tili kommuner för 35912: handläggning av bostadsbidragsärenden (Förslags- 35913: anslagr .............................. · · · · · · · · · · · · · · · · 13 500 000 13 243 600,00 -256 400,00 2 35914: 51 Valtionawstus vuokratalojen omapääomaosuuteen 35915: (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för andelen 35916: eget kapital i hyreshus (Reservationsanslag) ........ . 24 600 000 24 600 000,00 0,00 0 35917: 52 Avustukset asuntoalan järjestöille - Statsunder- 35918: stöd tili organisationer inom bostadsbranschen ..... . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 35919: 53 Oman asunnon hankintaan myönnettyjen lainojen 35920: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för Iän 35921: som beviljats för anskaffande av ägarbostad (För- 35922: slagsanslag) ........................................ . 280 000 000 302 245 099,13 22 245 099,13 8 35923: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag 35924: (Förslagsanslag) .................................... . 690 000 000 682 892 440,34 -7107 559,66 35925: 56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha) - 35926: Understöd för reparationsverksamhet (Reserva- 35927: tionsanslag) ......•.................................. 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 35928: 62 Lämmityslaitoshankkeisiin myönnettyjen lainojen 35929: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för Iän 35930: som beviljats för värmeanläggningsprojekt (För- 35931: slagsanslag) .......•..................•.............. 19 500 000 14 254 536,98 -5 245 463,02 27 35932: 63 Vuokra-asuntolainojen korkotuki (Arviomääräraha) 35933: - Räntestöd för hyresbostadslån (Förslagsanslag) .• 35 000 000 28 863 448,90 -6136 551,10 18 35934: 64 Awstukset taloudellisissa vaikeuksissa oleville 35935: vuokrataloille - Understöd tili hyreshus med eko- 35936: nomiska svårigheter ................................ . 10 000 000 4 595 200,00 -5 404 800,00 54 35937: 83 Asunto- ja perusparannuslainat - Bostads- och 35938: grundförbättringslån ................................ . 3 225 000 000 3 224 698 285,25 -301 714,75 0 35939: 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen wokra- ja asunto- 35940: osuuskunta-asuntojen omaksilunastamista varten 35941: (Siirtomääräraha) - Bostadslån för inlösen av hy- 35942: res- och bostadsandelslagsbostäder vilka finansi- 35943: erats med bostadslån (Reservationsanslag) ......... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 35944: 85 Asuntolaina V-säätiölle ja kunnille (Siirtomääräraha) 35945: - Bostadslån tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 35946: munerna (Reservationsanslag) ...................... . 45 000 000 45 ()()() 000,00 0,00 0 35947: 35948: 99 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN 35949: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM MIL- 35950: JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÄDE ...... 10 775 000 11 448 926,89 673 926,89 6 35951: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 35952: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 550 000 1 688 738,48 1 138 738,48 207 35953: 0!1 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Perrnanenta 35954: delegationer och komissioner ....................... . 1450 000 1 377 783,08 -72 216,92 5 35955: 24 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 35956: bete ................................................ . 7 000 000 6 610 931,80 -389 068,20 6 35957: 26 Ympäristöministeriön hallinnonalan jatko- ja täy- 35958: dennyskoulutus - Vidareutbildning och komplette- 35959: rande utbildning inom miljöministeriets förvalt- 35960: ningsområde ...................................... .. 1 650 000 1 646 473,53 -3 526,47 0 35961: 50 Eräät valtionawt - Vissa statsbidrag ............... . 125 000 125 000,00 0,00 0 35962: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1988 35963: sivu 35964: 36 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1988 sida 112 35965: Luku · Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35966: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35967: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 35968: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35969: förslaget bokslutet suurempi - högre % 35970: pienempi - lägre (-) 35971: 35972: 35973: 35974: 36. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 35975: 35976: VALTIONVELKA- STATSSKULDEN ............. . 5 500 955 000 5 390 956 532,09 -109 998 467,91 2 35977: 35978: 01 KOTIMAISEN VELAN KORKO - RANTA PA IN- 35979: HEMSK SKULD .................................... . 2 875 800 000 2 789 266 410,99 -86 533 589,01 3 35980: 90 Kotimaisen velan korko (Arviomääräraha) - Ränta 35981: på inhemsk skuld (Förslagsanslag) .................. . 2 875 800 000 2 789 266 410,99 -86 533 589,01 3 35982: 35983: 03 ULKOMAISEN VELAN KORKO - RANTA PA 35984: UTLÄNDSK SKULD ............................... . 2 375 000 000 2 366 665 386,40 -8 334 613,60 0 35985: 90 Ulkomaisen velan korko (Arviomääräraha) - Ränta 35986: på utländsk skuld (Förslagsanslag) .................. . 2 375 000 000 2 366 665 386,40 -8 334 613,60 0 35987: 06 VALTIONVELAN KUOLETUKSET - AMORTE- 35988: RINGAR AV STATSKULDEN ...................... . 0 0,00 0,00 0 35989: 90 Nettokuoletukset (Arviomääräraha) - Nettoamor- 35990: teringar (Förslagsanslag) ............................ . 0 0,00 0,00 0 35991: 35992: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA - OVRIGA 35993: UTGIFTER FOR STATSSKULDEN ................. . 250 155 000 235 024 734,70 -15 130 265,30 6 35994: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää- 35995: räraha) - Arvoden och andra utgifter för statsskul- 35996: den (Förslagsanslag) ................................ . 233 445 000 217 947 357,29 -15 497 642,71 7 35997: 90 Kotimaisen velan indeksikorotus (Arviomääräraha) 35998: - lndexförhöjning på inhemsk skuld (Förslagsan- 35999: slag) ................................................ . 16 710 000 11onm,41 367 3n,41 2 36000: 36001: 36002: 36003: 36004: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ - UTGIFTERNAS TO- 36005: TALBELOPP 118 567 308 939 117 275 130 914,89 -1292178024,11 36006: HALLINNOLLINEN TASE 36007: 31. 12. 1988 36008: 36009: 36010: 36011: ADMINISTRATIV BALANS 36012: 31. 12. 1988 36013: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36014: sivu 36015: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 114 36016: 36017: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36018: 36019: 36020: 36021: 611 KASSATILIT 36022: KASSAKONTON 665 706 457,29 36023: 36024: 36025: 6111 Kassatili 36026: Kassakanto 665 706 457,29 36027: Eduskunta 36028: Riksdagen 13 788,10 36029: Tasavallan Presidentin kanslia 36030: Republikens Presidents kansli 1139,91 36031: Valtioneuvoston kanslia 36032: Statsrädets kansli 1107,13 36033: Ulkoasianministeriö 36034: Ministeriet för utrikesärendena 2 401 727,97 36035: Oikeusministeriö 36036: Justitieministeriet 296 213,39 36037: Sisäasianministeriö 36038: Ministeriet för inrikesärendena 10 912,30 36039: Rajavartiolaitos 36040: Gränsbevakningsväsendet 15 409,20 36041: Uudenmaan lääninhallitus 36042: Nylands länsstyrelse 19m,oo 36043: Turun ja Porin lääninhallitus 36044: Abo och Bjömeborgs länsstyrelse 29 837,31 36045: Hämeen lääninhallitus 36046: Tavastehus länsstyrelse 13 201,22 36047: KYlllen lääninhallitus 36048: Kymmene länsstyrelse 32 287,90 36049: Mikkelin lääninhallitus 36050: St. Michels länsstyrelse 5 788,20 36051: Kuopion lääninhallitus 36052: Kuopio länsstyrelse 15102,05 36053: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 36054: Norra Karelens länsstyrelse 134 876,54 36055: Keski-Suomen lääninhallitus 36056: Mellersta Finlands länsstyrelse 7 304,84 36057: Vaasan lääninhallitus 36058: Vasa länsstyrelse 24 912,61 36059: Oulun lääninhallitus 36060: Uleäborgs länsstyrelse 8 382,51 36061: Lapin lääninhallitus 36062: Lapplands länsstyrelse 92 011,50 36063: Länsstyrelsen i landskapet Aland 36064: Länsstyrelsen i landskapet Aland 13 765,15 36065: Helsingin poliisilaitos 36066: Helsingfors polisinrättning 1791,40 36067: Keskusrikospoliisi 36068: Centralkriminalpolisen 20 715,68 36069: Suojelupoliisi 36070: Skyddspo6sen 7148,90 36071: Liikkuva poliisi 36072: Rörliga polisen 3 618,25 36073: Väestörekisterikeskus 36074: Befolkningsregistercentralen 500,00 36075: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36076: sivu 36077: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 115 36078: 36079: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36080: 36081: 36082: Asuntohallitus 36083: Bostadsstyrelsen 1 380,15 36084: Puolustusministeriö 36085: Försvarsministeriet 1 229 128,35 36086: Valtiovarainministeriö 36087: Finansministeriet 822,35 36088: Valtiokonttori 36089: Statskontoret 784 508,10 36090: Tullihallitus 36091: Tullstyrelsen 157 381,44 36092: Valtiontalouden tarkastusvirasto 36093: Statens revisionsverk 711,24 36094: Rahapaja 36095: Myntverket 6 759,25 36096: Verohallitus 36097: Skattestyrelsen 5 634,07 36098: Tilastokeskus 36099: Statistikcentralen 651,45 36100: Pankkitarkastusvirasto 36101: Bankinspektionen 651,30 36102: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 36103: Statens utvecklingscentral 616,52 36104: Valtion tietokonekeskus 36105: Statens datamaskincentral 6 791,60 36106: Valtion painatuskeskus 36107: Statens tryckericentral 35 569,30 36108: Valtion ravitsemiskeskus 36109: Statens förplägnadscentral 909 540,75 36110: Rakennushallitus 36111: Byggnadsstyrelsen 59 399,60 36112: Maa- ja metsätalousministeriö 36113: Jord- och skogsbruksministeriet 7194,71 36114: Maanmittaushallitus 36115: Lantmäteristyrelsen 57 986,76 36116: Metsäntutkimuslaitos 36117: Skogsforskningsinstitutet 13 169,98 36118: Vesi- ja ympäristöhallitus 36119: Vatten- och miljöstyrelsen 8 837,50 36120: Maatilahallitus 36121: Jordbruksstyrelsen 64 320,00 36122: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 36123: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 23 894,57 36124: Metsähallitus 36125: Forststyrelsen 445 982,36 36126: Valtion margariinitehdas 36127: Statens margarinfabrik 3 350,85 36128: Liikenneministeriö 36129: Trafikministeriet 3100,50 36130: Autorekisterikeskus 36131: Bilregistercentralen 102,35 36132: ne- ja vesirakennushallitus 36133: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 58 359,30 36134: Työvoimaministeriö 36135: Arbetskraftsministeriet 1 368,94 36136: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36137: sivu 36138: THi- Kanto 6111 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 116 36139: 36140: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36141: 36142: 36143: 36144: Posti- ja telehallitus 36145: Post- och telestyrelsen 656 698 987,57 36146: Rautatiehallitus 36147: Järnvägsstyrelsen 1 084 969,56 36148: Ilmailuhallitus 36149: Luftfartsstyrelsen 89 122,94 36150: limatieteen laitos 36151: Meteorologiska institutet 1 063,85 36152: Telehallintokeskus 36153: Teleförvaltningscentralen 7 677,70 36154: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36155: Handels- och industriministeriet 3 213,30 36156: Merenkulkuhallitus 36157: Sjöfartsstyrelsen 138 769,40 36158: Elinkeinohallitus 36159: Näringsstyrelsen 357,05 36160: Valtion teknnlinen tutkimuskeskus 36161: Statens tekniska forskningscentral 4150,45 36162: Geologian tutkimuskeskus 36163: Geologiska forskningscentralen 2 290,40 36164: Matkailun edistämiskeskus 36165: Centralen för turistfrämjande 9167,02 36166: Patentti- ja rekisterihallitus 36167: Patent- och registerstyrelsen 12110,52 36168: Merentutkimuslaitos 36169: Havsforskningsinstitutet 1 089,20 36170: Teknologian kehittämiskeskus 36171: Centralen för teknologisk utveckling 1 406,75 36172: Lisenssivirasto 36173: Licensverket 2 539,75 36174: Kilpailuvirasto 36175: Konkurrensverket 741,00 36176: Valtion hankintakeskus 36177: Statens upphandlingscentral 4 089,20 36178: Sosiaali- ja terveysministeriö 36179: Social- och hälsovärdsministeriet 10 309,42 36180: Lääkintöhallitus 36181: Medicinalstyrelsen 29 500,25 36182: Sosiaalihallitus 36183: Socialstyrelsen 23 046,39 36184: Työsuojeluhallitus 36185: Arbetarskyddsstyrelsen 1 018,83 36186: Kansanterveyslaitos 36187: Folkhälsoinstitutet 3 659,81 36188: Säteilyturvakeskus 36189: Strålskyddscentralen 886,40 36190: Tapaturmavirasto 36191: Olycksfallsverket 21 243,85 36192: Opetusministeriö 36193: Undervisningsministeriet 11 804,28 36194: Valtion opintotukikeskus 36195: Statens studiestödscentral 24,77 36196: Valtionarkisto 36197: Riksarkivet 6 621.74 36198: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36199: sivu 36200: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 117 36201: 36202: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36203: 36204: 36205: 36206: Museovirasto 36207: Museiverket 1 589,10 36208: Helsingin yliopisto 36209: Helsingfors universitet 53 199,49 36210: Jyväskylän yliopisto 36211: Jyväskylä universitet 35150,40 36212: Oulun yliopisto 36213: Uleåborgs universitet 36 048,10 36214: Turun yliopisto 36215: Åbo universitet 20 639,00 36216: Tampereen yliopisto 36217: Tammerfors universitet 20 419,70 36218: Åbo Akademi 36219: Åbo Akademi 17 056,15 36220: Joensuun yliopisto 36221: Joensuu universitet 25 865,00 36222: Kuopion yliopisto 36223: Kuopio universitet 8110,95 36224: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 36225: Veterinärmedicinska högskola 4 341,05 36226: Teknillinen korkeakoulu 36227: Tekniska högskolan 4 788,00 36228: Tampereen teknillinen korkeakoulu 36229: Tammerfors tekniska högskola 2 613,05 36230: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 36231: Villmanstrands tekniska högskola 17 546,95 36232: Helsingin kauppakorkeakoulu 36233: Helsingfors handelshögskola 1198,40 36234: Svenska handelshögskolan 36235: Svenska handelshögskolan 2 929,20 36236: Turun kauppakorkeakoulu 36237: Åbo handelshögskola 6 639,10 36238: Vaasan korkeakoulu 36239: Vasa högskola 2 143,45 36240: Sibelius-Akatemia 36241: Sibelius-Akademin 290,85 36242: Lapin korkeakoulu 36243: Lapplands högskola 1 734,45 36244: Teatterikorkeakoulu 36245: Teaterhögskolan 792,40 36246: Taideteollinen korkeakoulu 36247: Konstindustriella högskolan 14 395,90 36248: Kouluhallitus 36249: Skolstyrelsen 18 659,29 36250: Ammattikasvatushallitus 36251: Yrkesutbildningsstyrelsen 181 340,76 36252: Ympäristöministeriö 36253: Miljöministeriet 572,80 36254: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36255: sivu 36256: Tili - Konto 6121 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 118 36257: 36258: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36259: 36260: 36261: 36262: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT 36263: POSTGIROINKOMSTKONTON 612 175 505,72 36264: 36265: 36266: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili 36267: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 23 145 663,16 36268: Uudenmaan lääninhallitus 36269: Nylands länsstyrelse 16 562 880,40 36270: Turun ja Porin lääninhallitus 36271: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 4 757 603,25 36272: Mikkelin lääninhallitus 36273: St. Michels länsstyrelse 169 700,00 36274: Kuopion lääninhallitus 36275: Kuopio länsstyrelse 563105,90 36276: Keski-Suomen lääninhallitus 36277: Mellersta Finlands länsstyrelse 418 004,00 36278: Länsstyrelsen i landskapet Åland 36279: Länsstyrelsen i landskapet Åland 184176,62 36280: Telehallintokeskus 36281: Teleförvaltningscentralen 84 533,44 36282: Lisenssivirasto 36283: Licensverket 23 714,00 36284: Åbo Akademi 36285: Åbo Akademi 381 945,55 36286: 36287: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit 36288: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 189 533 149,36 36289: Tasavallan Presidentin kanslia 36290: Republikens Presidents kansli 10 719,85 36291: Uudenmaan lääninhallitus 36292: Nylands länsstyrelse 149 250,58 36293: Turun ja Porin lääninhallitus 36294: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 129 929,70 36295: Hämeen lääninhallitus 36296: Tavastehus länsstyrelse 101 934,04 36297: Kymen lääninhallitus 36298: Kymmene länsstyrelse 18 286,85 36299: Mikkelin lääninhallitus 36300: St. Michels länsstyrelse 45 974,90 36301: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 36302: Norra Karelens länsstyrelse 66 654,97 36303: Keski-Suomen lääninhallitus 36304: Mellersta Finlands länsstyrelse 45 031,49 36305: Vaasan lääninhallitus 36306: Vasa länsstyrelse 62 665,41 36307: Oulun lääninhallitus 36308: Uleåborgs länsstyrelse 105 022,79 36309: Lapin lääninhallitus 36310: Lapplands länsstyrelse 128148,30 36311: Tullihallitus 36312: Tullstyrelsen 4 210 005,00 36313: Maa- ja metsätalousministeriö 36314: Jord- och skogsbruksministeriet 226 323,50 36315: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36316: sivu 36317: Tili - Konto 6122 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 119 36318: 36319: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36320: 36321: 36322: 36323: Maanmittaushallitus 36324: Lantmäteristyrelsen 1 788 410,17 36325: Maatilahallitus 36326: Jordbruksstyrelsen 62 596 979,03 36327: Maatalouden tutkimuskeskus 36328: Lantbrukets forskningscentral 3 655,50 36329: Autorekisterikeskus 36330: Bilregistercentralen 39 925 406,58 36331: Rautatiehallitus 36332: Järnvägsstyrelsen 10 294 616,64 36333: Telehallintokeskus 36334: Teleförvaltningscentralen 8 453 935,31 36335: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36336: Handels- och industriministeriet 59 946 791,10 36337: Merenkulkuhallitus 36338: Sjöfartsstyrelsen 4 700,00 36339: Teknillinen tarkastuskeskus 36340: Tekniska kontrollcentralen 34 640,50 36341: Patentti- ja rekisterihallitus 36342: Patent- och registerstyrelsen 5 080,00 36343: Lääkintöhallitus 36344: Medicinalstyrelsen 295 924,50 36345: Helsingin yliopisto 36346: Helsingfors universitet 904 502,35 36347: 36348: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili 36349: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 399 496 693,20 36350: Oikeusministeriö 36351: Justitieministeriet 2 876 904,84 36352: Sisäasianministeriö 36353: Ministeriet för inrikesärendena 55 972,65 36354: Rajavartiolaitos 36355: Gränsbevakningsväsendet 47 084,81 36356: Uudenmaan lääninhallitus 36357: Nyfands länsstyrelse 8 938,55 36358: Turun ja Porin lääninhallitus 36359: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 59 500,50 36360: Kymen lääninhallitus 36361: Kymmene länsstyrelse 2 232,50 36362: Mikkelin lääninhallitus 36363: St. Michels länsstyrelse 725,00 36364: Kuopion lääninhallitus 36365: Kuopio länsstyrelse 34,30 36366: Keski-Suomen lääninhallitus 36367: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 797,55 36368: Vaasan lääninhallitus 36369: Vasa länsstyrelse 120,00 36370: Oulun lääninhallitus 36371: Uleäborgs länsstyrelse 8 930,02 36372: Lapin lääninhallitus 36373: lapplands länsstyrelse 3 120,00 36374: Puolustusministeriö 36375: Försvarsministeriet 581 751,57 36376: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36377: sivu 36378: Tili - Konto 6123 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 120 36379: 36380: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36381: 36382: 36383: 36384: Tullihallitus 36385: Tullstyrelsen 215 823 599,40 36386: Valtion ravitsemiskeskus 36387: Statens förplägnadscentral 878 587,35 36388: Rakennushallitus 36389: Byggnadsstyrelsen 4 491 074,69 36390: Maa- ja metsätalousministeriö 36391: Joni- och skogsbruksministeriet 106 996,10 36392: Maanmittaushallitus 36393: Lantmäteristyrelsen 4 068 359,60 36394: Metsäntutkimuslaitos 36395: Skogsforskningsinstitutet 2 768,00 36396: Vesi- ja ympäristöhallitus 36397: Vatten- och miljöstyrelsen 8 472,50 36398: Maatilahallitus 36399: Jordbruksstyrelsen 140 222,30 36400: Maatalouden tutkimuskeskus 36401: Lantbrukets forskningscentral 159 384,33 36402: Metsähallitus 36403: Forststyrelsen 436 098,08 36404: Tie- ja vesirakennushallitus 36405: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1 069 329,30 36406: Työvoimaministeriö 36407: Arbetskraftsministeriet 83 801,98 36408: Posti- ja telehallitus 36409: Post- och telestyrelsen 165 994 768,55 36410: Ilmailuhallitus 36411: Luftfartsstyrelsen 231 912,09 36412: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36413: Handels- och industriministeriet 12 760,20 36414: Merenkulkuhallitus 36415: Sjöfartsstyrelsen 258 865,00 36416: Geologian tutkimuskeskus 36417: Geologiska forskningscentralen 50,00 36418: Lääkintöhallitus 36419: Medicinalstyrelsen 50 569,35 36420: SosiaaWhallitus 36421: Socialstyrelsen 626 041,65 36422: Kansanterveyslaitos 36423: Folkhälsoinstitutet 288 883,50 36424: Opetusministeriö 36425: Undervisningsministeriet 312 531,90 36426: Kouluhallitus 36427: Skolstyrelsen 2 398,20 36428: Ammattikasvatushallitus 36429: Yrkesutb~dningsstyrelsen 827 627,24 36430: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36431: sivu 36432: Tili - Konto 6131 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 121 36433: 36434: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36435: 36436: 36437: 36438: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT 36439: POSTGIROUTGIFTSKONTON 14 033 270,11 36440: 36441: 36442: 6131 Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili 36443: Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto 14486n,04 36444: Turun ja Porin lääninhallitus 36445: Abo och Björneborgs länsstyrelse 1162 919,92 36446: Kymen lääninhallitus 36447: Kymmene länsstyrelse 16 592,43 36448: Verohallitus 36449: Skattestyrelsen 768,09 36450: Posti- ja telehallitus 36451: Post- och telestyrelsen 231 961,00 36452: Ilmailuhallitus 36453: Luftfartsstyrelsen 400,00 36454: Sosiaalihallitus 36455: Socialstyrelsen 33 648,08 36456: Oulun yliopisto 36457: Uleåborgs universitet 1 387,52 36458: Kouluhallitus 36459: Skolstyrelsen 1 000,00 36460: 36461: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit 36462: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 12 584 593,07 36463: Puolustusministeriö 36464: Försvarsministeriet 12 627 563,07 36465: Työvoimaministeriö 36466: Arbetskraftsministeriet 42 970,00 36467: 36468: 36469: 615 MUUT PANKKITILIT 36470: OVRIGA BANKKONTON 38 594 755,92 36471: 36472: 36473: 6151 Valtion shekkitili 36474: Statens checkkonto 507 446,78 36475: Valtiokonttori 36476: Statskontoret 507 446,78 36477: 36478: 6152 Muut shekkitilit ja käyttötilit 36479: Ovriga checkkonton och brukskonton 34 209 949,20 36480: Ulkoasianministeriö 36481: Ministeriet för utrikesärendena 34 209 949,20 36482: 36483: 6159 Muut pankkitilit 36484: Ovriga bankkonton 3 877 359,94 36485: Matkailun edistämiskeskus 36486: Centralen för turistfrämjande 3 507 779,57 36487: Helsingin yliopisto 36488: Helsingfors universitet 369 580,37 36489: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36490: sivu 36491: Tili - Konto 6162 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 122 36492: 36493: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36494: 36495: 36496: 36497: 616 POSTISIIRTOLIIKKEESTÄ JOHTUVAT YLEISET TILIT 36498: AV POSTGIRORÖRELSEN BETINGADE ALLMÄNNA KONTON 250 000 000,00 36499: 36500: 36501: 6162 Valtion yleinen postisiirtomenotili 36502: Statens allmänna postgiroutgiftskonto 250 000 000,00 36503: Valtiokonttori 36504: Statskontoret 250 000 000,00 36505: 36506: 36507: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT 36508: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 973 693 387,35 36509: 36510: 36511: 6211 Tilisaatavien tili 36512: Kontofordringars konto 1 691 467 449,65 36513: Ulkoasianministeriö 36514: Ministeriet för utnl<esärendena 490 736,39 36515: Puolustusministeriö 36516: Försvarsministeriet 53 758 312,38 36517: Rahapaja 36518: Myntverket 6 450,00 36519: Valtion tietokonekeskus 36520: Statens datamaskincentral 84 894 006,36 36521: Valtion ravitsemiskeskus 36522: Statens förplägnadscentral 11 257 207,60 36523: Rakennushallitus 36524: Byggnadsstyrelsen 3 432 602,50 36525: Maatalouden tutkimuskeskus 36526: Lantbrukets forskningscentral 1 967 731,05 36527: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 36528: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 202 211,00 36529: Posti- ja telehallitus 36530: Post- och telestyrelsen 746 265 568,07 36531: Rautatiehallitus 36532: Järnvägsstyrelsen 346 644 750,48 36533: Valtion hankintakeskus 36534: Statens upphandlingscentral 441 556 576,79 36535: Joensuun yliopisto 36536: Joensuu universitet 504,50 36537: Turun kauppakorkeakoulu 36538: Abo handelshögskola 15 880,57 36539: Ammattikasvatushallitus 36540: Yrkesutbildningsstyrelsen 974 911,96 36541: 36542: 6212 Muiden saatavien tili 36543: Övriga fordringars konto 717 n4 062,30 36544: Eduskunta 36545: Riksdagen 4 556,91 36546: Valtioneuvoston kanslia 36547: Statsrådets kansli 7 236,00 36548: Ulkoasianministeriö 36549: Ministeriet för utrikesärendena 1 635 778,90 36550: Oikeusministeriö 36551: Justitieministeriet 573 264,84 36552: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36553: sivu 36554: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 123 36555: 36556: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36557: 36558: 36559: 36560: Sisäasianministeriö 36561: Ministeriet för inrikesärendena 87 284,90 36562: Rajavartiolaitos 36563: Gränsbevakningsväsendet 33 369,88 36564: Uudenmaan lääninhallitus 36565: Nytands länsstyrelse 70 091,93 36566: Turun ja Porin lääninhallitus 36567: Abo och Björneborgs länsstyrelse 67 053,03 36568: Hämeen lääninhallitus 36569: Tavastehus länsstyrelse 19 063,27 36570: Mikkelin lääninhallitus 36571: St. Michels länsstyrelse 26 462,40 36572: Kuopion lääninhallitus 36573: Kuopio länsstyrelse 317,40 36574: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 36575: Norra Karelens länsstyrelse 14 189,90 36576: Keski-Suomen lääninhallitus 36577: Mellersta Finlands länsstyrelse 34 372,69 36578: Vaasan lääninhallitus 36579: Vasa länsstyrelse 1 642,65 36580: Oulun lääninhallitus 36581: Uleäborgs länsstyrelse 514,46 36582: Helsingin poliisilaitos 36583: Helsingfors polisinrättning 4 657,57 36584: Keskusrikospoliisi 36585: Centralkriminalpolisen 2 971,20 36586: Asuntohallitus 36587: Bostadsstyrelsen 72,00 36588: Puolustusministeriö 36589: Försvarsministeriet 887 327,64 36590: Valtiokonttori 36591: Statskontoret 7 896,10 36592: Tullihallitus 36593: Tullstyrelsen 10 959,80 36594: Verohallitus 36595: Skattestyrelsen 4 914 016,46 36596: Valtion tietokonekeskus 36597: Statens datamaskincentral 583 044,44 36598: Valtion painatuskeskus 36599: Statens tryckericentral 612 332,50 36600: Valtion ravitsemiskeskus 36601: Statens förplägnadscentral 67071,47 36602: Rakennushallitus 36603: Byggnadsstyrelsen 2 104 038,91 36604: Maa- ja metsätalousministeriö 36605: Jord- och skogsbruksministeriet 171 021,51 36606: Maanmittaushallitus 36607: Lantmäteristyrelsen 216 166,22 36608: Metsäntutkimuslaitos 36609: Skogsforskningsinstitutet 25 981,79 36610: Vesi- ja ympäristöhallitus 36611: Vatten- och miljöstyrelsen 32 445,50 36612: Maatilahallitus 36613: Jordbruksstyrelsen 366 496,34 36614: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36615: sivu 36616: T:li - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 124 36617: 36618: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36619: 36620: 36621: 36622: Maatalouden tutkimuskeskus 36623: Lantbrukets forskningscentral 17 814,79 36624: Metsähallitus 36625: Forststyrelsen 348 818,27 36626: Valtion margariinitehdas 36627: Statens margarinfabrik 790 660,00 36628: Liikenneministeriö 36629: Trafikministeriet 35 960,00 36630: Autorekisterikeskus 36631: Bilregistercentralen 2 848,45 36632: Tie- ja vesirakennushallitus 36633: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 8 454 785,68 36634: Työvoimaministeriö 36635: Arbetskraftsministeriet 465 653,72 36636: Posti- ja telehallitus 36637: Post- och telestyrelsen 884 047 514,65 36638: Ilmailuhallitus 36639: Luftfartsstyrelsen 51 458 825,55 36640: limatieteen laitos 36641: Meteorologiska institutet 2 719,20 36642: Telehallintokeskus 36643: Teleförvaltningscentralen 332 015,14 36644: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36645: Handels- och industriministeriet 414155,64 36646: Merenkulkuhallitus 36647: Sjöfartsstyrelsen 1 846 932,84 36648: Elinkeinohallitus 36649: Näringsstyrelsen 36,50 36650: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 36651: Statens tekniska forskningscentral 14 989,87 36652: Geologian tutkimuskeskus 36653: Geologiska forskningscentralen 131 394,38 36654: Teknillinen tarkastuskeskus 36655: Tekniska kontrollcentralen 3 951,95 36656: Matkailun edistämiskeskus 36657: Centralen för turistfrämjande 1137 895,95 36658: Patentti- ja rekisterihallitus 36659: Patent- och registerstyrelsen 198 320,00 36660: Teknologian kehittämiskeskus 36661: Centralen för teknologisk utveckling 126,00 36662: Valtion hankintakeskus 36663: Statens upphandlingscentral 366 693,26 36664: Sosiaali- ja terveysministeriö 36665: Social- och hälsovärdsministeriet 85 000 000,00 36666: Lääkintöhallitus 36667: Medicinalstyrelsen 4 332,11 36668: Sosiaalihallitus 36669: Socialstyrelsen 10 252,35 36670: Työsuojeluhallitus 36671: Arbetarskyddsstyrelsen 12 480,80 36672: Kansanterveyslaitos 36673: Folkhälsoinstitutet 199,00 36674: Säteilyturvakeskus 36675: Strålskyddscentralen 8 022,10 36676: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36677: sivu 36678: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 125 36679: 36680: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36681: 36682: 36683: 36684: Tapaturmavirasto 36685: Olycksfallsverket 64 274,92 36686: Opetusministeriö 36687: Undervisningsministeriet 75 500,22 36688: Suomen Akatemia 36689: Finlands Akademi 453 468,04 36690: Museovirasto 36691: Museiverket 335 362,34 36692: Helsingin yliopisto 36693: Helsingfors universitet 112 322,26 36694: Jyväskylän yliopisto 36695: Jyväskylä universitet 1422n,84 36696: Turun yliopisto 36697: Åbo universitet 319 717,38 36698: Tampereen yliopisto 36699: Tammerfors universitet 12 686,71 36700: Åbo Akademi 36701: Åbo Akademi 143 739,09 36702: Joensuun yliopisto 36703: Joensuu universitet 6382.~ 36704: Kuopion yliopisto 36705: Kuopio universitet 100 969,36 36706: Teknillinen korkeakoulu 36707: Tekniska högskolan 460 366,29 36708: Helsingin kauppakorkeakoulu 36709: Helsingfors handelshögskola 67~.09 36710: Svenska handelshögskolan 36711: Svenska handelshögskolan 11 360,33 36712: Vaasan korkeakoulu 36713: Vasa högskola 345,00 36714: Sibelius-Akatemia 36715: Sibelius-Akademin 17 432,21 36716: Lapin korkeakoulu 36717: Lapplands högskola 632,10 36718: Teatterikorkeakoulu 36719: Teaterhögskolan 7929.~ 36720: Taideteollinen korkeakoulu 36721: Konstindustriella högskolan 778,33 36722: Kouluhallitus 36723: Skolstyrelsen 13 755,58 36724: Ammattikasvatushallitus 36725: Yrkesutbildningsstyrelsen 1 021 454,50 36726: Ympäristöministeriö 36727: Miljöministeriet 493 566,82 36728: 36729: 36730: 622 ANNffiUJEN ENNAKKOJEN TILIT 36731: UTGIVNA FÖRSKOTIS KONTON 835 253 112,62 36732: 36733: 36734: 6221 Annettujen hankintaannakkojen tili 36735: Utgivna leveransförskotts konto 766 844 654,96 36736: Eduskunta 36737: Riksdagen 6 919,00 36738: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36739: sivu 36740: Tili - Konto 6221 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 126 36741: 36742: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36743: 36744: 36745: 36746: Oikeusministeriö 36747: Justitieministeriet 82 500,00 36748: Puolustusministeriö 36749: Försvarsministeriet 728 719 571,84 36750: Verohallitus 36751: Skattestyrelsen 282 950,00 36752: Valtion tietokonekeskus 36753: Statens datamaskincentral 1 '117 783,35 36754: Valtion painatuskeskus 36755: Statens tryckericentral 142 770,00 36756: Maatalouden tutkimuskeskus 36757: Lantbrukets forskningscentral 286 500,00 36758: Tie- ja vesirakennushallitus 36759: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 3 093 679,68 36760: Posti- ja telehallitus 36761: Post- och telestyrelsen 29100,00 36762: limatieteen laitos 36763: Meteorologiska institutet 2 710,00 36764: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 36765: Statens tekniska forskningscentral 2 529 238.70 36766: Valtion hankintakeskus 36767: Statens upphandlingscentral 28 946 052,40 36768: Suomen Akatemia 36769: Finlands Akademi 634,60 36770: Helsingin yliopisto 36771: Helsingfors universitet 494 830,82 36772: Turun yliopisto 36773: Åbo universitet 972 474,35 36774: Helsingin kauppakorkeakoulu 36775: Helsingfors handelshögskola 34 505,17 36776: Teatterikorkeakoulu 36777: Teaterhögskolan 6 273,05 36778: 36779: 6'112 Matkaennakkojan tili 36780: Reseförskotts konto 8 382 077,43 36781: Eduskunta 36782: Riksdagen 500,00 36783: Valtioneuvoston kanslia 36784: Statsrädets kansli 21 070,00 36785: Ulkoasianministeriö 36786: Ministeriet för utrikesärendena 366 017,64 36787: Oikeusministeriö 36788: Justitieministeriet 29 089,07 36789: Sisäasianministeriö 36790: Ministeriet för inrikesärendena 11 844,75 36791: Rajavartiolaitos 36792: Gränsbevakningsväsendet 9 602,80 36793: Uudenmaan lääninhallitus 36794: Nylands länsstyrelse 1 606,00 36795: Turun ja Porin lääninhallitus 36796: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 10 212,00 36797: Hämeen lääninhallitus 36798: Tavastehus länsstyrelse 2 904,30 36799: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivinä 1988 36800: sivu 36801: Tifi - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 127 36802: 36803: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36804: 36805: 36806: 36807: Kymen lääninhalrrtus 36808: Kymmene länsstyrelse 12 441.75 36809: Mikkelin lääninhallitus 36810: St. Michels länsstyrelse 8 823,50 36811: Kuopion lääninhallitus 36812: Kuopio länsstyrelse 5 322,00 36813: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 36814: Norra Karelens länsstyrelse 5 580,00 36815: Keski-Suomen lääninhallitus 36816: Mellersta Finlands länSStyrelse 2J 035,00 36817: Vaasan lääninhallitus 36818: Vasa länsstyrelse 11676.~ 36819: Oulun lääninhallitus 36820: Uleåborgs länsstyrelse 7128,00 36821: Lapin lääninhalrrtus 36822: Lapplands länsstyrelse 07 979,20 36823: länsstyrelsen i landskapet Aland 36824: Länsstyrelsen i landskapet Aland 3 500,00 36825: Helsingin poliisilaitos 36826: Helsingfors polisinrättning 14 728,48 36827: Keskusrikospoliisi 36828: Centralkriminalpolisen 568 500,15 36829: Suojelupoliisi 36830: Skyddspolisen 2 000,00 36831: Liikkuva poliisi 36832: Rörliga polisen 7 526,00 36833: Asuntohallitus 36834: Bostadsstyrelsen 2 000,00 36835: Puolustusministeriö 36836: Försvarsministeriet 382 377,66 36837: Valtiovarainministeriö 36838: Finansministeriet 10 926,75 36839: Valtiokonttori 36840: Statskontoret 18157,16 36841: Tullihallitus 36842: Tullstyrelsen 19 395,00 36843: Valtiontalouden tarkastusvirasto 36844: Statens revisionsverk 278,00 36845: Verohallitus 36846: Skattestyrelsen 34 405,40 36847: Tilastokeskus 36848: Statistikcentralen 5 900,00 36849: Valtion tietokonekeskus 36850: Statens datamaskincentral 13 123,99 36851: Rakennushallitus 36852: Byggnadsstyrelsen 16 449,00 36853: Maa- ja metsätalousministeriö 36854: Jord- och skogsbruksministeriet 15 002,07 36855: Maanmittaushallitus 36856: Lantmäteristyrelsen 1 769,00 36857: Metsäntutkimuslaitos 36858: Skogsforskningsinstitutet 91 025,75 36859: Vesi- ja ympäristöhallitus 36860: Vatten- och miljöstyrelsen 24 985,82 36861: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36862: sivu 36863: Tili - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 128 36864: 36865: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36866: 36867: 36868: Maatilahallitus 36869: Jordbruksstyrelsen 400,00 36870: Maatalouden tutkimuskeskus 36871: Lantbrukets forskningscentral 66 873,21 36872: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 36873: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 7 300,00 36874: Metsähallitus 36875: Forststyrelsen 326 890,49 36876: Autorekisterikeskus 36877: Bilregistercentralen 13172,08 36878: Tie- ja vesirakennushallitus 36879: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 306135,16 36880: Työvoimaministeriö 36881: Arbetskraftsministeriet 93 570,12 36882: Posti- ja telehallitus 36883: Post- och telestyrelsen 1 951 735,62 36884: Rautatiehallitus 36885: Järnvägsstyrelsen 123 231,00 36886: Ilmailuhallitus 36887: Luftfartsstyrelsen 91 590,50 36888: limatieteen laitos 36889: Meteorologiska institutet 90 141,00 36890: Telehallintokeskus 36891: Teleförvaltningscentralen 17 961,66 36892: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36893: Handels- och industriministeriet 84 010,04 36894: Merenkulkuhallitus 36895: Sjöfartsstyrelsen 111 738,86 36896: Elinkeinohallitus 36897: Näringsstyrelsen 3 634,00 36898: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 36899: Statens tekniska forskningscentral 738 959,60 36900: Geologian tutkimuskeskus 36901: Geologiska forskningscentralen 455 444,98 36902: Teknillinen tarkastuskeskus 36903: Tekniska kontrollcentralen 29 902,56 36904: Matkailun edistämiskeskus 36905: Centralen för turistfrämjande 83 597,53 36906: Merentutkimuslaitos 36907: Havsforskningsinstitutet 20 835,00 36908: Teknologian kehittämiskeskus 36909: Centralen för teknologisk utveckling 86164,99 36910: Sosiaali- ja terveysministeriö 36911: Social- och hälsovärdsministeriet 43 800,00 36912: Lääkintöhallitus 36913: Medicinalstyrelsen 7 818,38 36914: Sosiaalihallitus 36915: Socialstyrelsen 13 375,00 36916: Työsuojeluhallitus 36917: Arbetarskyddsstyrelsen 22 481,05 36918: Kansanterveyslaitos 36919: Folkhälsoinstitutet 31 261,58 36920: Säteilyturvakeskus 36921: Strålskyddscentralen 16 239,20 36922: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36923: sivu 36924: Tili - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 129 36925: 36926: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36927: 36928: 36929: 36930: Opetusministeriö 36931: Undervisningsministeriet 124 692,55 36932: Valtionarkisto 36933: Riksarkivet 16 785,19 36934: Suomen Akatemia 36935: Finlands Akademi 212 432,47 36936: Museovirasto 36937: Museiverket 18 413,37 36938: Helsingin yliopisto 36939: Helsingfors universitet 177 788,05 36940: Jyväskylän yliopisto 36941: Jyväskylä universitet 11 962,20 36942: Oulun yliopisto 36943: Uleåborgs universitet 375 737,85 36944: Turun yliopisto 36945: Åbo universitet 64 035,00 36946: Tampereen yliopisto 36947: Tammerfors universitet 43 465,00 36948: Joensuun yliopisto 36949: Joensuu universitet 58 483,65 36950: Kuopion yliopisto 36951: Kuopio universitet 36 272,87 36952: Teknillinen korkeakoulu 36953: Tekniska högskolan 27 749,50 36954: Tampereen teknillinen korkeakoulu 36955: Tammerfors tekniska högskola 159 701}5 36956: Helsingin kauppakorkeakoulu 36957: Helsingfors handelshögskola 31 012,00 36958: Svenska handelshögskolan 36959: Svenska handelshögskolan 6 220,80 36960: Vaasan korkeakoulu 36961: Vasa högskola 2 880,00 36962: Sibelius-Akatemia 36963: Sibelius-Akademin 6 825,86 36964: Lapin korkeakoulu 36965: Lapplands högskola 4 396,15 36966: Teatterikorkeakoulu 36967: Teaterhögskolan 14 793,00 36968: Taideteollinen korkeakoulu 36969: Konstindustriella högskolan 7 700,00 36970: Kouluhallitus 36971: Skolstyrelsen 19 248,50 36972: Ammattikasvatushallitus 36973: Yrkesutbildningsstyrelsen 249 038,38 36974: Ympäristöministeriö 36975: Miljöministeriet 43 296,04 36976: 36977: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili 36978: Övriga utgivna förskotts konto 60 026 380,23 36979: Ulkoasianministeriö 36980: Ministeriet för utrikesärendena 42 514 486.78 36981: Oikeusministeriö 36982: Justitieministeriet 949 731,46 36983: 36984: 36985: 36986: 36987: 5 491390U 36988: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 36989: sivu 36990: Tili - Konto 6223 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 130 36991: 36992: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36993: 36994: 36995: 36996: Uudenmaan lääninhallitus 36997: Nylands länsstyrelse 5 842,40 36998: Turun ja Porin lääninhallitus 36999: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 38 383,00 37000: Kuopion lääninhallitus 37001: Kuopio länsstyrelse 37 531,00 37002: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 37003: Norra Karelens länsstyrelse 26 893,20 37004: Keski-Suomen lääninhallitus 37005: Mellersta Finlands länsstyrelse 100,00 37006: Keskusrikospoliisi 37007: Centralkriminalpolisen 25 489,38 37008: Asuntohallitus 37009: Bostadsstyrelsen 100,00 37010: Puolustusministeriö 37011: Försvarsministeriet 28 931,12 37012: Valtiovarainministeriö 37013: Finansministeriet 1 378,30 37014: Tullihallitus 37015: Tullstyrelsen 29 477,49 37016: Verohallitus 37017: Skattestyrelsen 24 750,00 37018: Tilastokeskus 37019: Statistikcentralen 14 325,74 37020: Valtion tietokonekeskus 37021: Statens datamaskincentral 2 210,00 37022: Rakennushallitus 37023: Byggnadsstyrelsen 14 916,86 37024: Maa- ja metsätalousministeriö 37025: Jord- och skogsbruksministeriet 992,75 37026: Maanmittaushallitus 37027: Lantmäteristyrelsen 2 503 100,00 37028: Metsäntutkimuslaitos 37029: Skogsforskningsinstitutet 5 621,10 37030: Vesi- ja ympäristöhallitus 37031: Vatten- och miljöstyrelsen 1 206,75 37032: Maatilahallitus 37033: Jordbruksstyrelsen 17 200,00 37034: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 37035: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 26,00 37036: Metsähallitus 37037: Forststyrelsen 195 817,28 37038: Autorekisterikeskus 37039: Bilregistercentralen 6415,14 37040: Tie- ja vesirakennushallitus 37041: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 7 051 837,80 37042: Työvoimaministeriö 37043: Arbetskraftsministeriet 836,09 37044: Posti- ja telehallitus 37045: Post- och telestyrelsen 1 384 503,95 37046: Rautatiehallitus 37047: Järnvägsstyrelsen 747,45 37048: Ilmailuhallitus 37049: Luftfartsstyrelsen 6170,00 37050: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37051: sivu 37052: Tili - Konto 6223 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 131 37053: 37054: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37055: 37056: 37057: 37058: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37059: Handels- och industriministeriet 811179,33 37060: Merenkulkuhallitus 37061: Sjöfartsstyrelsen 2 435 500,00 37062: Teknillinen tarkastuskeskus 37063: Tekniska kontrollcentralen 500,00 37064: Matkailun edistämiskeskus 37065: Centralen för turistfrämjande 317 768,99 37066: Lisenssivirasto 37067: Licensverket 100,00 37068: Sosiaeli- ja terveysministeriö 37069: Social- och hälsovärdsministeriet 754,50 37070: Lääkintöhallitus 37071: Medicinalstyrelsen 5 974,40 37072: Sosiaalihallitus 37073: Socialstyrelsen 6 717,65 37074: Työsuojeluhallitus 37075: Arbetarskyddsstyrelsen 1 817,66 37076: Kansanterveyslaitos 37077: Folkhälsoinstitutet 3 047,95 37078: Säteilyturvakeskus 37079: Strålskyddscentralen 631,80 37080: Suomen Akatemia 37081: Finlands Akademi 36 463.41 37082: Helsingin yliopisto 37083: Helsingfors universitet 775 389.76 37084: Jyväskylän yliopisto 37085: Jyväskylä universitet 1 000,00 37086: Turun yliopisto 37087: Åbo universitet 66 973,55 37088: Tampereen yliopisto 37089: Tammerfors universitet 10 200,00 37090: Kuopion yliopisto 37091: Kuopio universitet 264 441,93 37092: Helsingin kauppakorkeakoulu 37093: Helsingfors handelshögskola 279150,00 37094: Svenska handelshögskolan 37095: Svenska handelshögskolan 2 229,00 37096: Lapin korkeakoulu 37097: Lapplands högskola 74 000,00 37098: Ammattikasvatushallitus 37099: Yrkesutbildningsstyrelsen 35 887.41 37100: Ympäristöministeriö 37101: Miljöministeriet 7 631,85 37102: 37103: 37104: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNEITUJEN VAROJEN TILIT 37105: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 67 280 127,48 37106: 37107: 37108: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili 37109: Utgivna försträckningsmedels konto 67 280 127,48 37110: Eduskunta 37111: Riksdagen 14150,00 37112: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37113: sivu 37114: Tili - Konto 6231 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 132 37115: 37116: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37117: 37118: 37119: 37120: Tasavallan Presidentin kanslia 37121: Republikens Presidents kansli 4 608,60 37122: Valtioneuvoston kanslia 37123: Statsrådets kansli 2 467,71 37124: Oikeusministeriö 37125: Justitieministeriet 49 848,50 37126: Sisäasianministeriö 37127: Ministeriet för inrikesärendena 3 900,00 37128: Rajavartiolaitos 37129: Gränsbevakningsväsendet 3 762,17 37130: Uudenmaan lääninhallitus 37131: Nylands länsstyrelse 614 803,52 37132: Turun ja Porin lääninhallitus 37133: Åbo och Bjömeborgs länsstyrelse 687,15 37134: Hämeen lääninhallitus 37135: Tavastehus länsstyrelse 568,60 37136: Kuopion lääninhallitus 37137: Kuopio länsstyrelse 2 421,05 37138: Keski-Suomen lääninhallitus 37139: Mellersta Finlands länsstyrelse 1199,80 37140: Vaasan lääninhallitus 37141: Vasa länsstyrelse 6 225,00 37142: Lapin lääninhallitus 37143: Lapplands länsstyrelse 101 434,43 37144: Helsingin poliisilaitos 37145: Helsingfors polisinrättning 1 500,00 37146: Suojelupoliisi 37147: Skyddspolisen 35100,00 37148: Puolustusministeriö 37149: Försvarsministeriet 898 607,01 37150: Valtiokonttori 37151: Statskontoret 7 856,60 37152: Tullihallitus 37153: Tullstyrelsen 18 043,05 37154: Verohallitus 37155: Skattestyrelsen 384 907,90 37156: Valtion tietokonekeskus 37157: Statens datamaskincentral 301 380,90 37158: Rakennushallitus 37159: Byggnadsstyrelsen 588,80 37160: Maa- ja metsätalousministeriö 37161: Jord- och skogsbruksministeriet 61 489,24 37162: Maatalouden tutkimuskeskus 37163: Lantbrukets forskningscentral 2 792,15 37164: Metsähallitus 37165: Forststyrelsen 22 785 835,20 37166: Autorekisterikeskus 37167: Bilregistercentralen 9 458,10 37168: Tie- ja vesirakennushallitus 37169: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 2 035 299,48 37170: Työvoimaministeriö 37171: Arbetskraftsministeriet 11 224 698,46 37172: Ilmailuhallitus 37173: Luftfartsstyrelsen 47 342,98 37174: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37175: sivu 37176: Tili - Konto 6231 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 133 37177: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37178: 37179: 37180: 37181: Telehallintokeskus 37182: Teleförvaltningscentralen 486,70 37183: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37184: Handels- och industriministeriet 927 477,10 37185: Merenkulkuhalli1us 37186: Sjöfartsstyrelsen 2 794,10 37187: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 37188: Statens tekniska forskningscentral 29 460,00 37189: Geologian tutkimuskeskus 37190: Geologiska forskningscentralen 488,95 37191: Matkailun edistämiskeskus 37192: Centralen för turistfrämjande 50 223.47 37193: Teknologian kehittämiskeskus 37194: Centralen för teknologisk utveckling 4 402,56 37195: Sosiaali- ja terveysministeriö 37196: Social- och hälsovärdsministeriet 27 592 830,38 37197: Opetusministeriö 37198: Undervisningsministeriet 6 668,10 37199: Museovirasto 37200: Museiverket 4 601,20 37201: Joensuun yliopisto 37202: Joensuu universitet 1 048,59 37203: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 37204: Veterinärmedicinska högskola 19 631.76 37205: Svenska handelshögskolan 37206: Svenska handelshögskolan 2 862,33 37207: Lapin korkeakoulu 37208: Lapplands högskola 300,56 37209: Taideteollinen korkeakoulu 37210: Konstindustriella högskolan 6 600,00 37211: Kouluhalli1us 37212: Skolstyrelsen 9 275,30 37213: 37214: 37215: 624 BUDJETOIMATIOMIEN SIJOITUSTEN TILIT 37216: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 14 277 296 614,31 37217: 37218: 37219: 6241 Valtion tilisaatavatili Postipankissa 37220: Statens konto för kontofordringar i Postbanken 8 941 000 000,00 37221: Valtiokonttori 37222: Statskontoret 8 941 000 000,00 37223: 37224: 6243 Valuuttatalletusten tili 37225: Valutadepositioners konto 189 050 000,00 37226: Valtiokonttori 37227: Statskontoret 189 050 000,00 37228: 37229: 6245 Annettujen luottojen tili 37230: Utgivna krediters konto 150 000 000,00 37231: Valtiokonttori 37232: Statskontoret 150 000 000,00 37233: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37234: sivu 37235: Tili - Konto 6249 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 134 37236: 37237: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37238: 37239: 37240: 37241: 37242: 6249 Muiden sijoitusten tili 37243: ÖVriga placeringars konto 4 'ifiJ7 246 614,31 37244: Valtiokonttori 37245: Statskontoret 4 'ifiJ7 246 614,31 37246: 37247: 37248: 631 VARASTOTILIT 37249: FÖRRADSKONTON 706 223 351,84 37250: 37251: 37252: 6310 Varastotili 37253: Förrådskonto 706 223 351,84 37254: Oikeusministeriö 37255: Justitieministeriet 11 363 240,90 37256: Puolustusministeriö 37257: Försvarsministeriet 88 393 694,21 37258: Rahapaja 37259: Myntverket 13 523 779,49 37260: Valtion tietokonekeskus 37261: Statens datamaskincentral 6 874 408,61 37262: Valtion painatuskeskus 37263: Statens tryckericentral 9423 1n,49 37264: Maanmittaushallitus 37265: Lantmäteristyrelsen 1117039,12 37266: Vesi- ja ympäristöhallitus 37267: Vatten- och miljöstyrelsen 409 780.41 37268: Metsähallitus 37269: Forststyrelsen 2 600 720,46 37270: Valtion margariinitehdas 37271: Statens margarinfabrik 946 908,17 37272: ne- ja vesirakennushallitus 37273: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 92 125 661,36 37274: Posti- ja telehallitus 37275: Post- och telestyrelsen n 600 494,55 37276: Rautatiehallitus 37277: Järnvägsstyrelsen 342 206 788,96 37278: Ilmailuhallitus 37279: Luftfartsstyrelsen 9 906156.74 37280: Valtion hankintakeskus 37281: Statens upphandlingscentral 52 622 271,61 37282: Kansanterveyslaitos 37283: Folkhälsoinstitutet 2 109 234.76 37284: 37285: 37286: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT 37287: ORDINARIE SKULDERS KONTON 1 328 275 682,74 37288: 37289: 37290: 6511 Tilivelkojen tili 37291: Kontoskulders konto 516 7'i1iJ 800,57 37292: Puolustusministeriö 37293: Försvarsministeriet 9 984 945,51 37294: Valtion tietokonekeskus 37295: Statens datamaskincentral 29 742 876,27 37296: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37297: sivu 37298: Tili - Konto 6511 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 135 37299: 37300: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37301: 37302: 37303: 37304: Valtion painatuskeskus 37305: Statens tryckericentral 2 221124,11 37306: Valtion ravitsemiskeskus 37307: Statens förplägnadscentral 13 065 705.45 37308: Metsähallitus 37309: Forststyrelsen 64 424,40 37310: Tie- ja vesirakennushallitus 37311: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 22 169 629,93 37312: Posti- ja telehallitus 37313: Post- och telestyrelsen 105 332 827,49 37314: Rautatiehallitus 37315: Järnvägsstyrelsen 51 450 944,05 37316: Valtion hankintakeskus 37317: Statens upphandlingscentral 282 896 172,16 37318: 37319: 6512 Muiden velkojen tili 37320: Övriga skulders konto 811 475 882, 17 37321: Ulkoasianministeriö 37322: Ministeriet för utrikesärendena 140 118 587,84 37323: Oikeusministeriö 37324: Justitieministeriet 1 550 899,53 37325: Sisäasianministeriö 37326: Ministeriet för inrikesärendena 325 512,98 37327: Rajavartiolaitos 37328: Gränsbevakningsväsendet 2 677,22 37329: Uudenmaan lääninhallitus 37330: Nylands länsstyrelse 126 310,20 37331: Turun ja Porin lääninhallitus 37332: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 70 646,47 37333: Hämeen lääninhallitus 37334: Tavastehus länsstyrelse 8 656,96 37335: Kymen lääninhallitus 37336: Kymmene länsstyrelse 22 910,12 37337: Mikkelin lääninhallitus 37338: St. Michels länsstyrelse 8 088,15 37339: Kuopion lääninhallitus 37340: Kuopio länsstyrelse 19 037,14 37341: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 37342: Norra Karelens länsstyrelse 35 589,61 37343: Keski-Suomen lääninhallitus 37344: Mellersta Finlands länsstyrelse 47 188,29 37345: Vaasan lääninhallitus 37346: Vasa länsstyrelse 13 054,83 37347: Oulun lääninhallitus 37348: Uleåborgs länsstyrelse 9 392,99 37349: Lapin lääninhallitus 37350: Lapplands länsstyrelse 5 775,98 37351: Länsstyrelsen i landskapet Aland 37352: Länsstyrelsen i landskapet Aland 141,00 37353: Helsingin poliisilaitos 37354: Helsingfors polisinrättning 12 756,53 37355: Puolustusministeriö 37356: Försvarsministeriet 9 228 980,49 37357: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37358: sivu 37359: Tili - Kanto 6512 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 136 37360: 37361: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37362: 37363: 37364: 37365: Valtiokonttori 37366: Statskontoret 242 323,76 37367: Rahapaja 37368: Myntverket 41 388,33 37369: Verohallitus 37370: Skattestyrelsen 20 209 416,30 37371: Valtion tietokonekeskus 37372: Statens datamaskincentral 2100 152,n 37373: Valtion painatuskeskus 37374: Statens tryckericentral 708 253,00 37375: Rakennushallitus 37376: Byggnadsstyrelsen 1 488 131,59 37377: Maa- ja metsätalousministeriö 37378: Jord- och skogsbruksministeriet 5 264,40 37379: Maanmittaushallitus 37380: Lantmäteristyrelsen 2 782 483.73 37381: Vesi- ja ympäristöhallitus 37382: Vatten- och miljöstyrelsen 56 000,00 37383: Maatilahallitus 37384: Jordbruksstyrelsen 48 984,95 37385: Maatalouden tutkimuskeskus 37386: Lantbrukets forskningscentral 28 621.70 37387: Metsähallitus 37388: Forststyrelsen 4 450 985,64 37389: Valtion margariinitehdas 37390: Statens margarinfabrik 2 612,50 37391: Autorekisterikeskus 37392: Bilregistercentralen 114 667,40 37393: Tie- ja vesirakennushallitus 37394: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 9 047 528,48 37395: Posti- ja telehallitus 37396: Post- och telestyrelsen 959 608,67 37397: Rautatiehallitus 37398: Järnvägsstyrelsen 34183,64 37399: llmailu hallitus 37400: Luftfartsstyrelsen 105 411,66 37401: Telehallintokeskus 37402: Teleförvaltningscentralen 6104,20 37403: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37404: Handels- och industriministeriet 124 894 230,34 37405: Merenkulkuhallitus 37406: Sjöfartsstyrelsen 141169,70 37407: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 37408: Statens tekniska forskningscentral 211 648,94 37409: Geologian tutkimuskeskus 37410: Geologiska forskningscentralen 325,00 37411: Teknillinen tarkastuskeskus 37412: Tekniska kontrollcentralen 5 970,00 37413: Matkailun edistämiskeskus 37414: Centralen för turistfrämjande 52 745,60 37415: Patentti- ja rekisterihallitus 37416: Patent- och registerstyrelsen 111 229,30 37417: Valtion hankintakeskus 37418: Statens upphandlingscentral 2n3,40 37419: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37420: sivu 37421: Tili - Konto 6612 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 137 37422: 37423: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37424: 37425: 37426: 37427: Sosiaali- ja terveysministeriö 37428: Social- och hälsovärdsministeriet 491 005 294,00 37429: Lääkintöhallitus 37430: Medicinalstyrelsen 3 248,49 37431: Sosiaalihallitus 37432: Socialstyrelsen 2 560,00 37433: Tapaturmavirasto 37434: Olycksfallsverket 2 839,00 37435: Opetusministeriö 37436: Undervisningsministeriet 114 485,62 37437: Helsingin yliopisto 37438: Helsingfors universitet 140 123,11 37439: Jyväskylän yliopisto 37440: Jyväskylä universitet 178 508,40 37441: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 37442: Veterinärmedicinska högskola 4 605,00 37443: Teknillinen korkeakoulu 37444: Tekniska högskolan 9 467,35 37445: Sibelius-Akatemia 37446: Sibelius-Akademin 65 004,09 37447: Teatterikorkeakoulu 37448: Teaterhögskolan 2 668,95 37449: Kouluhallitus 37450: Skolstyrelsen 39 643.41 37451: Ammattikasvatushallitus 37452: Yrkesutbildningsstyrelsen 504 634,00 37453: 37454: 37455: 652 SAAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT 37456: ERHÅLLNA FÖRSKOTTS KONTON 86 426 327,62 37457: 37458: 37459: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili 37460: Erhållna leveransförskotts konto 77 204 228,93 37461: Oikeusministeriö 37462: Justitieministeriet 64 900,00 37463: Puolustusministeriö 37464: Försvarsministeriet 3 697 900,00 37465: Valtion tietokonekeskus 37466: Statens datamaskincentral 139 915,00 37467: Maanmittaushallitus 37468: Lantmäteristyrelsen 2 329 948,71 37469: Metsäntutkimuslaitos 37470: Skogsforskningsinstitutet 3 132 756,96 37471: Metsähallitus 37472: Forststyrelsen 18 491 180,08 37473: Posti- ja telehallitus 37474: Post- och telestyrelsen 21 719 151,62 37475: Valtion hankintakeskus 37476: Statens upphandlingscentral 27 633 260,55 37477: Tampereen teknillinen korkeakoulu 37478: Tammerfors tekniska högskola 4 783,99 37479: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37480: sivu 37481: Tili - Kanto 6522 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 138 37482: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37483: 37484: 37485: 37486: 37487: 6522 Muiden saatujen annakkojen tili 37488: Ovriga erhållna förskotts kanto 9 222 098,69 37489: Oikeusministeriö 37490: Justitieministeriet 7 072,35 37491: Tullihallitus 37492: Tullstyrelsen 1 051 800,65 37493: Valtion ravitsemiskeskus 37494: Statens förplägnadscentral 113 360,60 37495: Rakennushallitus 37496: Byggnadsstyrelsen 1 557 068,15 37497: Maa- ja metsätalousministeriö 37498: Jord- och skogsbruksministeriet 549 851,00 37499: Vesi- ja ympäristöhallitus 37500: Vatten- och miljöstyrelsen 3 486,50 37501: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 37502: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 5 314,92 37503: Metsähallitus 37504: Forststyrelsen 349 311,85 37505: Tie- ja vesirakennushallitus 37506: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 204 325,54 37507: Rautatiehallitus 37508: Järnvägsstyrelsen 1 862 856,32 37509: Ilmailuhallitus 37510: Luftfartsstyrelsen 94 730,55 37511: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37512: Handels- och industriministeriet 1 031,40 37513: Patentti- ja rekisterihallitus 37514: Patent- och registerstyrelsen 23152,00 37515: Jyväskylän yliopisto 37516: Jyväskylä universitet 45 049,75 37517: Turun yliopisto 37518: Åbo universitet 5 888,20 37519: Tampereen yliopisto 37520: Tammerfors universitet 815 703,19 37521: Tampereen teknillinen korkeakoulu 37522: Tammerfors tekniska högskola 1 956 613,28 37523: Helsingin kauppakorkeakoulu 37524: Helsingfors handelshögskola 326 596.70 37525: Turun kauppakorkeakoulu 37526: Åbo handelshögskola 150 151,20 37527: Ammattikasvatushallitus 37528: Yrkesutbildningsstyrelsen 98 734,54 37529: 37530: 37531: 653 TILITffiÄVIEN VAROJEN TILIT 37532: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 164 941 418,60 37533: 37534: 37535: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili 37536: Pensions- och understödskassebetalningars kanto 3 799 902.41 37537: Eduskunta 37538: Riksdagen 1831,17 37539: Tasavallan Presidentin kanslia 37540: Republikens Presidents kansli 1166,33 37541: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37542: sivu 37543: Tili - Kanto 6531 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 139 37544: 37545: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37546: 37547: 37548: 37549: Ulkoasianministeriö 37550: Ministeriet för utrikesärendena 3155,52 37551: Sisäasianministeriö 37552: Ministeriet för inrikesärendena 20,00 37553: Rajavartiolaitos 37554: Gränsbevakningsväsendet 31 864,76 37555: Turun ja Porin lääninhallitus 37556: Abo och Björneborgs länsstyrelse 12 600,00 37557: Kymen lääninhallitus 37558: Kymmene länsstyrelse 4 420,00 37559: Mikkelin lääninhallitus 37560: St. Michels länsstyrelse 1 395,68 37561: Kuopion lääninhallitus 37562: Kuopio länsstyrelse 3 840,00 37563: Keski-Suomen lääninhallitus 37564: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 460,00 37565: Vaasan lääninhallitus 37566: Vasa länsstyrelse 5 488,00 37567: Oulun lääninhallitus 37568: Uleåborgs länsstyrelse 5 700,00 37569: Lapin lääninhallitus 37570: Lapplands länsstyrelse 3 720,00 37571: Helsingin poliisilaitos 37572: Helsingfors polisinrättning 22 000,00 37573: Keskusrikospoliisi 37574: Centralkriminalpolisen 1 540,00 37575: Liikkuva poliisi 37576: Rörliga polisen 2 860,00 37577: Puolustusministeriö 37578: Försvarsministeriet 546 399,25 37579: Rakennushallitus 37580: Byggnadsstyrelsen 37 722,85 37581: Maa- ja metsätalousministeriö 37582: Jord- och skogsbruksministeriet 1 887,90 37583: Metsäntutkimuslaitos 37584: Skogsforskningsinstitutet 3 529,68 37585: Vesi- ja ympäristöhallitus 37586: Vatten- och miljöstyrelsen 519 019,31 37587: Maatalouden tutkimuskeskus 37588: Lantbrukets forskningscentral 2 169,28 37589: Metsähallitus 37590: Forststyrelsen 696 497,06 37591: Tie- ja vesirakennushallitus 37592: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1 032 331,25 37593: Posti- ja telehallitus 37594: Post- och telestyrelsen 36 705,76 37595: Ilmailuhallitus 37596: Luftfartsstyrelsen 20 984,70 37597: Merenkulkuhallitus 37598: Sjöfartsstyrelsen 731 539,75 37599: Matkailun edistämiskeskus 37600: Centrelen för turistfrämjande 2 426,66 37601: Opetusministeriö 37602: Undervisningsministeriet 2 752,70 37603: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37604: sivu 37605: Tili - Konto 6531 Administrativ balans den 31 december 1988 side 140 37606: 37607: Vastaavaa - Aktiva Vastenavaa - Passiva 37608: 37609: 37610: 37611: Helsingin yliopisto 37612: Helsingfors universitet 1 562,25 37613: Ammattikasvatushallitus 37614: Yrkesutbildningsstyrelsen 61 312,55 37615: 37616: 6632 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili 37617: Mot redovisning erhållna medels konto 20 124 765,65 37618: Valtioneuvoston kanslia 37619: Statsrådets kansli 9183,n 37620: Ulkoasianministeriö 37621: Ministeriet för utrikesärendena 463 079,49 37622: Oikeusministeriö 37623: Justitieministeriet 5 373,71 37624: Sisäasianministeriö 37625: Ministeriet för inrikesärendena 82 888,22 37626: Puolustusministeriö 37627: Försvarsministeriet 96 718,00 37628: Tilastokeskus 37629: Statistikcentralen 16 290,70 37630: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 37631: Statens utvecklingscentral 43 767,33 37632: Rakennushallitus 37633: Byggnadsstyrelsen 1 797 344,46 37634: Maa- ja metsätalousministeriö 37635: Jord- och skogsbruksministeriet 29 975,05 37636: Metsäntutkimuslaitos 37637: Skogsforskningsinstitutet 150 243,48 37638: Vesi- ja ympäristöhallitus 37639: Vatten- och miljöstyrelsen 46131,75 37640: Maatilahallitus 37641: Jordbruksstyrelsen 33025,n 37642: Maatalouden tutkimuskeskus 37643: lantbrukets forskningscentral 21 881,06 37644: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 37645: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 81 839,42 37646: Liikenneministeriö 37647: Trafikministeriet 16 so1,n 37648: Posti- ja telehallitus 37649: Post- och telestyrelsen 10 346 583,59 37650: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37651: Handels- och industriministeriet 35 056,80 37652: Geologian tutkimuskeskus 37653: Geologiska forskningscentralen 53 135,71 37654: Matkailun edistämiskeskus 37655: Centrelen för turistfrämjande 127 821,15 37656: Lääkintöhallitus 37657: Medicinalstyrelsen 184 421,52 37658: Sosiaalihallitus 37659: Socialstyrelsen 40 020,25 37660: Säteilyturvakeskus 37661: Strålskyddscentralen 181 939,19 37662: Opetusministeriö 37663: Undervisningsministeriet 17 402,36 37664: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37665: sivu 37666: Tili • Kanto 6532 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 141 37667: 37668: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 37669: 37670: 37671: 37672: Suomen Akatemia 37673: Finlands Akademi 111861,68 37674: Jyväskylän yliopisto 37675: Jyväskylä universitet 920 146,23 37676: Tampereen yliopisto 37677: Tammerfors universitet 221 662,68 37678: Joensuun yliopisto 37679: Joensuu universitet 39 236,85 37680: Kuopion yliopisto 37681: Kuopio universitet 4 077100,59 37682: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 37683: Veterinärmedicinska högskola 1 559,19 37684: Teknillinen korkeakoulu 37685: Tekniska högskolan 1 746 251,35 37686: Tampereen teknillinen korkeakoulu 37687: Tammerfors tekniska högskola 46 811,43 37688: Svenska handelshögskolan 37689: Svenska handelshögskolan 1 044,56 37690: Lapin korkeakoulu 37691: lapplands högskola 35 505,66 37692: Ammattikasvatushallitus 37693: Yrkesutbildningsstyrelsen 1 076,00 37694: Ympäristöministeriö 37695: Miljöministeriet 213 945,85 37696: 37697: 6533 Jäsenmaksujen tili 37698: Medlemsavgifters konto 12 114 624,31 37699: Tasavallan Presidentin kanslia 37700: Republikens Presidents kansli 6 941,49 37701: Taloudellinen suunnittelukeskus 37702: Ekonomiska planeringscentralen 1n,13 37703: Ulkoasianministeriö 37704: Ministeriet för utrikesärendena 1 466,60 37705: Oikeusministeriö 37706: Justitieministeriet 194 920,81 37707: Sisäasianministeriö 37708: Ministeriet för inrikesärendena 18 303,05 37709: Rajavartiolaitos 37710: Gränsbevakningsväsendet 336 041,01 37711: Uudenmaan lääninhallitus 37712: Nylands länsstyrelse 77,00 37713: Turun ja Porin lääninhallitus 37714: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 143 534,84 37715: Hämeen lääninhallitus 37716: Tavastehus länsstyrelse 42,14 37717: Kymen lääninhallitus 37718: Kymmene länsstyrelse 74 691,06 37719: Mikkelin lääninhallitus 37720: St. Michels länsstyrelse 42 585,48 37721: Kuopion lääninhallitus 37722: Kuopio länsstyrelse 57 000,70 37723: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 37724: Norra Karelens länsstyrelse 44 110,49 37725: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37726: sivu 37727: Tili - Kanto 6633 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 142 37728: 37729: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37730: 37731: 37732: 37733: Keski-Suomen lääninhallitus 37734: Mellersta Finlands länsstyrelse 15 722,05 37735: Vaasan lääninhallitus 37736: Vasa länsstyrelse 84 916,40 37737: Oulun lääninhallitus 37738: Uleäborgs länsstyrelse 89209,n 37739: Lapin lääninhallitus 37740: Lapplands länsstyrelse 69 536,36 37741: Helsingin poliisilaitos 37742: Helsingfors polisinrättning 187 084,80 37743: Keskusrikospoliisi 37744: Centralkriminalpolisen 37 333,14 37745: Suojelupoliisi 37746: Skyddspolisen 15 201,33 37747: Liikkuva poliisi 37748: Rörliga polisen 80 880,41 37749: Väestörekisterikeskus 37750: Befolkningsregistercentralen 7 717,17 37751: Asuntohallitus 37752: Bostadsstyrelsen 28 847,46 37753: Puolustusministeriö 37754: Försvarsministeriet 1 745 682,89 37755: Tullihallitus 37756: Tullstyrelsen 35 705,30 37757: Verohallitus 37758: Skattestyrelsen 17,72 37759: Valtion ravitsemiskeskus 37760: Statens förplägnadscentral 102 349,44 37761: Rakennushallitus 37762: Byggnadsstyrelsen 209 094,21 37763: Maa- ja metsätalousministeriö 37764: Jord- och skogsbruksministeriet 11192,26 37765: Maanmittaushallitus 37766: Lantmäteristyrelsen 57 022,62 37767: Metsäntutkimuslaitos 37768: Skogsforskningsinstitutet 38 113,29 37769: Vesi- ja ympäristöhallitus 37770: Vatten- och miljöstyrelsen 116 739,81 37771: Maatilahallitus 37772: Jordbruksstyrelsen 41 889,80 37773: Maatalouden tutkimuskeskus 37774: Lantbrukets forskningscentral 21170,75 37775: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 37776: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 11 089,74 37777: Metsähallitus 37778: Forststyrelsen 885,17 37779: Liikenneministeriö 37780: Trafikministeriet 15 370,58 37781: Autorekisterikeskus 37782: Bilregistercentralen 70 252,71 37783: Tie- ja vesirakennushallitus 37784: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 982 978,66 37785: Työvoimaministeriö 37786: Arbetskraftsministeriet 178 552,27 37787: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37788: sivu 37789: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 143 37790: 37791: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37792: 37793: 37794: 37795: Posti- ja telehallitus 37796: Post- och telestyrelsen 28 499,89 37797: Rautatiehallitus 37798: Järnvägsstyrelsen 4 533 034,24 37799: Ilmailuhallitus 37800: Luftfartsstyrelsen 143 709,08 37801: ilmatieteen laitos 37802: Meteorologiska institutet 71 791.77 37803: Telehallintokeskus 37804: Teleförvaltningscentralen 490,86 37805: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37806: Handels- och industriministeriet 15 390.41 37807: Merenkulkuhallitus 37808: Sjöfartsstyrelsen 148 886,56 37809: Elinkeinohallitus 37810: Näringsstyrelsen 16 714,25 37811: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 37812: Statens tekniska forskningscentral 122 056,39 37813: Geologian tutkimuskeskus 37814: Geologiska forskningscentralen 50 631,50 37815: Teknillinen tarkastuskeskus 37816: Tekniska kontrollcentralen 12 992,38 37817: Matkailun edistämiskeskus 37818: Centralen för turistfrämjande 15417,11 37819: Teknologian kehittämiskeskus 37820: Centralen för teknologisk utveckling 1 702,75 37821: Kilpailuvirasto 37822: Konkurrensverket 3157,50 37823: Lääkintöhallitus 37824: Medicinalstyrelsen 12 715,29 37825: Sosiaalihallitus 37826: Socialstyrelsen 15 783,19 37827: Työsuojeluhallitus 37828: Arbetarskyddsstyrelsen 931,53 37829: Kansanterveyslaitos 37830: Folkhälsoinstitutet 26 873,90 37831: Opetusministeriö 37832: Undervisningsministeriet 37 074,48 37833: Valtionarkisto 37834: Riksarkivet 5 275,13 37835: Suomen Akatemia 37836: Finlands Akademi 33,n 37837: Museovirasto 37838: Museiverket 17 328,04 37839: Helsingin yliopisto 37840: Helsingfors universitet 573 634,97 37841: Oulun yliopisto 37842: Uleåborgs universitet 142 900,61 37843: Turun yliopisto 37844: Åbo universitet 124 299,32 37845: Tampereen yliopisto 37846: Tammerfors universitet 102 523,04 37847: Åbo Akademi 37848: Åbo Akademi 90 893,08 37849: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37850: sivu 37851: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 144 37852: 37853: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37854: 37855: 37856: Joensuun yliopisto 37857: Joensuu universitet 69 632,48 37858: Kuopion yliopisto 37859: Kuopio universitet 41 944,60 37860: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 37861: Veterinärmedicinska högskola 10 283,17 37862: Tampereen teknillinen korkeakoulu 37863: Tammerfors tekniska högskola 27184,07 37864: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 37865: Villmanstrands tekniska högskola 16 212,99 37866: Helsingin kauppakorkeakoulu 37867: Helsingfors handelshögskola 18 649,94 37868: Svenska handelshögskolan 37869: Svenska handelshögskolan 8 901,50 37870: Turun kauppakorkeakoulu 37871: Åbo handelshögskola 11 348,21 37872: Vaasan korkeakoulu 37873: Vasa högskola 11 902,10 37874: Sibelius-Akatemia 37875: Sibelius-Akademin 18 842,43 37876: Lapin korkeakoulu 37877: Lapplands högskola 19 949,00 37878: Teatterikorkeakoulu 37879: Teaterhögskolan 18 988,92 37880: Taideteollinen korkeakoulu 37881: Konstindustriella högskolan 11 402,42 37882: Kouluhallitus 37883: Skolstyrelsen 76 136,89 37884: Ammattikasvatushallitus 37885: Yrkesutbildningsstyrelsen 251 831,17 37886: Ympäristöministeriö 37887: Miljöministeriet 12 571,73 37888: 37889: 6534 Ulosottojan tili 37890: Utmätningars konto 143 465,30 37891: Ulkoasianministeriö 37892: Ministeriet för utrikesärendena 5 528,33 37893: Oikeusministeriö 37894: Justitieministeriet 7 876,91 37895: Sisäasianministeriö 37896: Ministeriet för inrikesärendena 3 601,96 37897: Kymen lääninhallitus 37898: Kymmene länsstyrelse 1 000,00 37899: Vaasan lääninhallitus 37900: Vasa länsstyrelse 164,84 37901: Väestörekisterikeskus 37902: Befolkningsregistercentralen 500,00 37903: Asuntohallitus 37904: Bostadsstyrelsen 1 802,33 37905: Puolustusministeriö 37906: Försvarsministeriet 19 209,26 37907: Valtiokonttori 37908: Statskontoret 440,67 37909: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37910: sivu 37911: Tili - Konto 6634 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 145 37912: 37913: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37914: 37915: 37916: 37917: Valtion ravitsemiskeskus 37918: Statens förplägnadscentral 12 675,78 37919: Rakennushallitus 37920: Byggnadsstyrelsen 26 644,97 37921: Maa- ja metsätalousministeriö 37922: Jord- och skogsbruksministeriet 1 205,00 37923: Maanmittaushallitus 37924: Lantmäteristyrelsen 1266,00 37925: Metsäntutkimuslaitos 37926: Skogsforskningsinstitutet 300,00 37927: Vesi- ja ympäristöhallitus 37928: Vatten- och miljöstyrelsen 3 968,00 37929: Maatalouden tutkimuskeskus 37930: Lantbrukets forskningscentral 1 331,00 37931: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 37932: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1118,00 37933: Metsähallitus 37934: Forststyrelsen 4 343,00 37935: Tie- ja vesirakennushallitus 37936: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 11159,43 37937: Työvoimaministeriö 37938: Arbetskraftsministeriet 4 765,10 37939: Posti- ja telehallitus 37940: Post- och telestyrelsen 7 992,80 37941: Rautatiehallitus 37942: Järnvägsstyrelsen 684,80 37943: Ilmailuhallitus 37944: Luftfartsstyrelsen 4 934,14 37945: limatieteen laitos 37946: Meteorologiska institutet 2 925,25 37947: Merenkulkuhallitus 37948: Sjöfartsstyrelsen 442,44 37949: Opetusministeriö 37950: Undervisningsministeriet 3 812,00 37951: Museovirasto 37952: Museiverket 356,50 37953: Helsingin yliopisto 37954: Helsingfors universitet 408,22 37955: Åbo Akademi 37956: Åbo Akademi 106,00 37957: Helsingin kauppakorkeakoulu 37958: Helsingfors handelshögskola 1 607,00 37959: Sibelius-Akatemia 37960: Sibelius-Akademin 1 721,55 37961: Lapin korkeakoulu 37962: Lapplands högskola 4 778,00 37963: Kouluhallitus 37964: Skolstyrelsen 1 500,33 37965: Ammattikasvatushallitus 37966: Yrkesutbildningsstyr'llsen 6 639,69 37967: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 37968: sivu 37969: Tili - Kanto 6539 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 146 37970: 37971: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37972: 37973: 37974: 37975: 37976: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili 37977: övriga redovisningsrnedels konto 201 124 176,27 37978: Eduskunta 37979: Riksdagen 50 880,50 37980: Ulkoasianministeriö 37981: Ministeriet för utrikesärendena 183 649,43 37982: Oikeusministeriö 37983: Justitieministeriet 207 973,87 37984: Rajavartiolaitos 37985: Gränsbevakningsväsendet 2 622,50 37986: Uudenmaan lääninhallitus 37987: Nylands länsstyrelse 5 291,28 37988: Turun ja Porin lääninhallitus 37989: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 233 599,76 37990: Hämeen lääninhallitus 37991: Tavastehus länsstyrelse 1 861199,15 37992: Kymen ·lääninhallitus 37993: Kymmene länsstyrelse 932,97 37994: Mikkelin lääninhallitus 37995: St. Michels länsstyrelse 1130,00 37996: Kuopion lääninhaUitus 37997: Kuopio länsstyrelse 304 366,47 37998: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 37999: Norra Karelens länsstyrelse 9 532,45 38000: Keski-Suomen ·lääninhallitus 38001: Mellersta Finlands länsstyrelse 704,40 38002: Vaasan lääninhaltitus 38003: Vasa länsstyrelse 267 522,62 38004: Oulun lääninhallitus 38005: Uleäborgs länsstyrelse 48 532,05 38006: Lapin lääninhallitus 38007: Lapplands länsstyrelse 50,00 38008: Puolustusministeriö 38009: Försvarsministeriet 120 522,54 38010: Valtiokonttori 38011: Statskontoret 244 338,80 38012: Tullihallitus 38013: Tullstyrelsen 3 730 814,00 38014: Verohallitus 38015: Skattestyrelsen 9 339143,28 38016: Valtion ravitsemiskeskus 38017: Statens förplägnadscentral 2 698,80 38018: Maatilahallitus 38019: Jordbruksstyrelsen 6 903,80 38020: Maatalouden tutkimuskeskus 38021: Lantbrukets forskningscentral 10 641,23 38022: Metsähallitus 38023: Forststyrelsen 320 692,49 38024: Tie- ja vesirakennushallitus 38025: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 26 849,35 38026: Posti- ja telehallitus 38027: Post- och telestyrelsen 214 250 100,63 38028: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38029: sivu 38030: Tili - Konto 6539 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 147 38031: 38032: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38033: 38034: 38035: 38036: Rautatiehallitus 38037: Järnvägsstyrelsen 5 252,00 38038: Ilmailuhallitus 38039: Luftfartsstyrelsen 8 696,97 38040: Telehallintokeskus 38041: Teleförvaltningscentralen 5 683 061,13 38042: Matkailun edistämiskeskus 38043: Centralen för turistfrämjande 67 935,91 38044: Sosiaalihallitus 38045: Socialstyrelsen 196,00 38046: Helsingin yliopisto 38047: Helsingfors universitet 1 675 726,42 38048: Teknillinen korkeakoulu 38049: Tekniska högskolan 56 595,50 38050: Lapin korkeakoulu 38051: Lapplands högskola 141 749,70 38052: Kouluhallitus 38053: Skolstyrelsen 5 383,24 38054: Ammattikasvatushallitus 38055: Yrkesutbildningsstyrelsen 166 259,01 38056: 38057: 38058: 654 BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT 38059: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 481 447 946,83 38060: 38061: 38062: 6549 Muiden luottojen tili 38063: Övriga krediters konto 481 447 946,83 38064: Valtiokonttori 38065: Statskontoret 481 447 946,83 38066: 38067: 38068: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT 38069: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KONTON 1 920 401,30 38070: 38071: 38072: 6611 Lähetteiden tili 38073: Remisskonto 1 478 343,45 38074: 38075: 38076: 6614 Tulojen siirtotili 38077: lnkomsters girokonto 442 057,85 38078: 38079: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT 38080: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KONTON 52 426 957,83 38081: 38082: 38083: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili 38084: Räkenskapsverkets interna betalningars konto 26 426 220,89 38085: Ulkoasianministeriö 38086: Ministeriet för utrikesärendena 14 398,50 38087: Rajavartiolaitos 38088: Gränsbevakningsväsendet 656,95 38089: Verohallitus 38090: Skattestyrelsen 851 035,68 38091: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38092: sivu 38093: Tili - Konto 6621 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 148 38094: 38095: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38096: 38097: 38098: 38099: Maanmittaushallitus 38100: Lantmäteristyrelsen 3 314,15 38101: Maatalouden tutkimuskeskus 38102: Lantbrukets forskningscentral 1 816,54 38103: Metsähallitus 38104: Forststyrelsen 221 764,09 38105: Tie- ja vesirakennushallitus 38106: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 3 554 016,81 38107: Työvoimaministeriö 38108: Arbetskraftsministeriet 469 464,24 38109: Posti- ja telehallitus 38110: Post- och telestyrelsen 23 475 424,94 38111: Kauppa- ja teollisuusministeriö 38112: Handels- och industriministeriet n,oo 38113: Merenkulkuhallitus 38114: Sjöfartsstyrelsen 12187,61 38115: Kouluhallitus 38116: Skolstyrelsen 243,00 38117: 38118: 6623 Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili 38119: Räkenskapsverkets interna utgiftsgirokonto 6 736 925,40 38120: Ulkoasianministeriö 38121: Ministeriet för utrikesärendena 5 959 739,70 38122: Metsähallitus 38123: Forststyrelsen m 185.70 38124: 6624 Tiliviraston sisäinen tulojen siirtotili 38125: Räkenskapsverkets interna inkornstgirokonto 19 263 811,54 38126: Oikeusministeriö 38127: Justitieministeriet 1193 917,12 38128: Rajavartiolaitos 38129: Gränsbevakningsväsendet 8 644,99 38130: Turun ja Porin lääninhallitus 38131: Abo och Bjömeborgs länsstyrelse 8 830,50 38132: Hämeen lääninhallitus 38133: Tavastehus länsstyrelse 2 n5,os 38134: Mikkelin lääninhallitus 38135: St. Michels länsstyrelse 90,00 38136: Kuopion lääninhallitus 38137: Kuopio länsstyrelse 12 080,85 38138: Puolustusministeriö 38139: Försvarsministeriet 5183 273,35 38140: Tullihallitus 38141: Tullstyrelsen 10 478 627,60 38142: Valtion ravitsemiskeskus 38143: Statens förplägnadscentral 471 841,50 38144: Maanmittaushallitus 38145: Lantmäteristyrelsen 92 631,58 38146: Metsäntutkimuslaitos 38147: Skogsforskningsinstitutet 5 988,05 38148: Vesi- ja ympäristöhallitus 38149: Vatten- och miljöstyrelsen 12 498,50 38150: Maatilahallitus 38151: Jordbruksstyrelsen 112 005,28 38152: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38153: sivu 38154: Tili · Konto 6624 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 149 38155: 38156: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38157: 38158: 38159: 38160: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 38161: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 841,40 38162: Metsähallitus 38163: Forststyrelsen 19121,71 38164: Tie- ja vesirakennushallitus 38165: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 546 302,01 38166: Työvoimaministeriö 38167: Arbetskraftsministeriet 106 298,22 38168: Ilmailuhallitus 38169: Luftfartsstyrelsen 41 220,29 38170: Merenkulkuhallitus 38171: Sjöfartsstyrelsen 152 725,45 38172: Geologian tutkimuskeskus 38173: Geologiska forskningscentralen 11219,95 38174: Lääkintöhallitus 38175: Medicinalstyrelsen 20 074,35 38176: Sosiaalihallitus 38177: Socialstyrelsen 112 350,80 38178: Kansanterveyslaitos 38179: Folkhälsoinstitutet 117 838,00 38180: Valtionarkisto 38181: Riksarkivet 1 717,30 38182: Helsingin yliopisto 38183: Helsingfors universitet 632,70 38184: Kouluhallitus 38185: Skolstyrelsen 24 781,66 38186: Ammattikasvatushallitus 38187: Yrkesutbildningsstyrelsen 562 726,75 38188: 38189: 38190: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT 38191: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES FORDRINGS- OCH SKULDKON- 38192: TON 929 616 335,15 38193: 38194: 38195: 6631 Ennakonpidätysten tili 38196: Förskottsinnehållningars konto 798 133 652,48 38197: Eduskunta 38198: Riksdagen 2 604 330,00 38199: Tasavallan Presidentin kanslia 38200: Republikens Presidents kansli 239 101,72 38201: Valtioneuvoston kanslia 38202: Statsrådets kansli 1 200 392,50 38203: Taloudellinen suunnittelukeskus 38204: Ekonomiska planeringscentralen 122 681,00 38205: Ulkoasianministeriö 38206: Ministeriet för utrikesärendena 5 687 132,00 38207: Oikeusministeriö 38208: J ustitieministeriet 20 454 389,63 38209: Sisäasianministeriö 38210: Ministeriet för inrikesärendena 1 678 518,00 38211: Rajavartiolaitos 38212: Gränsbevakningsväsendet 11 703 938,00 38213: Uudenmaan lääninhallitus 38214: Nylands länsstyrelse 5 570 785,19 38215: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38216: sivu 38217: Tili - Kanto 6631 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 150 38218: 38219: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38220: 38221: 38222: 38223: Turun ja Porin lääninhallitus 38224: Abo och Björneborgs länsstyrelse 5 m 131,95 38225: Hämeen lääninhallitus 38226: Tavastehus länsstyrelse 4 7~766,00 38227: Kymen lääninhallitus 38228: Kymmene länsstyrelse 2 304 467,93 38229: Mikkelin lääninhallitus 38230: St. Michels länsstyrelse 1m 535,00 38231: Kuopion lääninhallitus 38232: Kuopio länsstyrelse 2 253 605,12 38233: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 38234: Norra Karelens länsstyrelse 1 B53 031,00 38235: Keski-Suomen lääninhallitus 38236: Mellersta Finlands länsstyrelse 2 231173,00 38237: Vaasan lääninhallitus 38238: Vasa länsstyrelse 3 304 319,00 38239: Oulun lääninhallitus 38240: Uleäborgs länsstyrelse 3 46B 550,00 38241: Lapin lääninhallitus 38242: Lapplands länsstyrelse 2 B51 649,00 38243: Länsstyrelsen i landskapet Aland 38244: Länsstyrelsen i landskapet Aland fi/377,00 38245: Helsingin poliisilaitos 38246: Helsingfors polisinrättning 5 463 539,00 38247: Keskusrikospoliisi 38248: Centralkriminalpolisen 1 275 400,90 38249: Suojelupoliisi 38250: Skyddspolisen 528 060,00 38251: Liikkuva poliisi 38252: Rörliga polisen 2 141 082,00 38253: Väestörekisterikeskus 38254: Befolkningsregistercentralen 270 046,00 38255: Asuntohallitus 38256: Bostadsstyrelsen 632 547,00 38257: Puolustusministeriö 38258: Försvarsministeriet 68 718 701 ,33 38259: Valtiovarainministeriö 38260: Finansministeriet 1 573 353,15 38261: Valtiokonttori 38262: Statskontoret 184 876 692,00 38263: Tullihallitus 38264: Tullstyrelsen 6453~.00 38265: Valtiontalouden tarkastusvirasto 38266: Statens revisionsverk 338 715,30 38267: Rahapaja 38268: Myntverket 201172,00 38269: Verohallitus 38270: Skattestyrelsen 19 576 204,01 38271: Tilastokeskus 38272: Statistikcentralen 1 938 765,00 38273: Pankkitarkastusvirasto 38274: Bankinspektionen 165 344,00 38275: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 38276: Statens utvecklingscentral 476m,oo 38277: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38278: sivu 38279: Tili - Kanto 6631 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 151 38280: 38281: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38282: 38283: 38284: Valtion tietokonekeskus 38285: Statens datamaskincentral 4 311 415,00 38286: Valtion painatuskeskus 38287: Statens tryckericentral 1 851 984,00 38288: Valtion ravitsemiskeskus 38289: Statens förplägnadscentral 3 224124,35 38290: Rakennushallitus 38291: Byggnadsstyrelsen 8 762 745,87 38292: Maa- ja metsätalousministeriö 38293: Jord- och skogsbruksministeriet 2129 825,00 38294: Maanmittaushallitus 38295: Lantmäteristyrelsen 6 713 441,00 38296: Metsäntutkimuslaitos 38297: Skogsforskningsinstitutet 2 259109,66 38298: Vesi- ja ympäristöhallitus 38299: Vatten- och miljöstyrelsen 6 740 120,29 38300: Maatilahallitus 38301: Jordbruksstyrelsen 2 513 383,00 38302: Maatalouden tutkimuskeskus 38303: Lantbrukets forskningscentral 1 727 234,00 38304: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 38305: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 932 594,95 38306: Metsähallitus 38307: Forststyrelsen 9 966 364,15 38308: Valtion margariinitehdas 38309: Statens margarinfabrik 62 302,00 38310: Liikenneministeriö 38311: Trafikministeriet 497 523,00 38312: Autorekisterikeskus 38313: Bilregistercentralen 2 539 732,00 38314: Tie- ja vesirakennushallitus 38315: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 32 434 149,00 38316: Työvoimaministeriö 38317: Arbetskraftsministeriet 13 914 387,30 38318: Posti- ja telehallitus 38319: Post- och telestyrelsen 94 733 577,04 38320: Rautatiehallitus 38321: Järnvägsstyrelsen 64 209 038,65 38322: Ilmailuhallitus 38323: Luftfartsstyrelsen 5 313 753,70 38324: limatieteen laitos 38325: Meteorologiska institute! 1 538 787,00 38326: Telehallintokeskus 38327: Teleförvaltningscentralen 507 281,00 38328: Kauppa- ja teollisuusministeriö 38329: Handels- och industriministeriet 1 890 306,98 38330: Merenkulkuhallitus 38331: Sjöfartsstyrelsen 6 035 268,00 38332: Elinkeinohallitus 38333: Näringsstyrelsen 320 201,00 38334: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 38335: Statens tekniska forskningscentral 91~ 610,75 38336: Geologian tutkimuskeskus 38337: Geologiska forskningscentralen 2 2lll 797,00 38338: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38339: sivu 38340: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 152 38341: 38342: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38343: 38344: 38345: 38346: Teknillinen tarkastuskeskus 38347: Tekniska kontrollcentralen 847 139,00 38348: Matkailun edistämiskeskus 38349: Centralen för turistfrämjande 374128,32 38350: Patentti- ja rekisterihallitus 38351: Patent- och registerstyrelsen 1140 288,70 38352: Merentutkimuslaitos 38353: Havsforskningsinstitutet 437 154,71 38354: Teknologian kehittämiskeskus 38355: Centralen för teknologisk utveckling 430 991,00 38356: Lisenssivirasto 38357: Licensverket 75 233,00 38358: Kilpailuvirasto 38359: Konkurrensverket 161 601,00 38360: Valtion hankintakeskus 38361: Statens upphandlingscentral 791 548,00 38362: Sosiaali- ja terveysministeriö 38363: Social- och hälsovärdsministeriet 1 337 597,62 38364: Lääkintöhallitus 38365: Medicinalstyrelsen 2 477 451,33 38366: Sosiaalihallitus 38367: Socialstyrelsen 1 930 108,00 38368: Työsuojeluhallitus 38369: Arbetarskyddsstyrelsen 1 892 270,00 38370: Kansanterveyslaitos 38371: Folkhälsoinstitutet 1693 m.74 38372: Säteilyturvakeskus 38373: Strålskyddscentralen 971 513,00 38374: Tapaturmavirasto 38375: Olycksfallsverket 544 814,00 38376: Opetusministeriö 38377: Undervisningsministeriet 3 061 219,00 38378: Valtion opintotukikeskus 38379: Statens studiestödscentral 1 336 924,00 38380: Valtionarkisto 38381: Riksarkivet 440 351,00 38382: Suomen Akatemia 38383: Finlands Akademi 2 198 704,00 38384: Museovirasto 38385: Museiverket 774 285,00 38386: Helsingin yliopisto 38387: Helsingfors universitet 18 839 725,15 38388: Jyväskylän yliopisto 38389: Jyväskylä universitet 5 559 559,68 38390: Oulun yliopisto 38391: Uleåborgs universitet 7 717 338,00 38392: Turun yliopisto 38393: Åbo universitet 7 297 540,00 38394: Tampereen yliopisto 38395: Tammerfors universitet 5 289 834,00 38396: Åbo Akademi 38397: Åbo Akademi 3 250 406,00 38398: Joensuun yliopisto 38399: Joensuu universitet 3 458184,00 38400: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38401: sivu 38402: Tili - Kanto 6631 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 153 38403: 38404: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38405: 38406: 38407: Kuopion yliopisto 38408: Kuopio universitet 2 761184,00 38409: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 38410: Veterinärmedicinska högskola 686 782,00 38411: Teknillinen korkeakoulu 38412: Tekniska högskolan 56n 203,00 38413: Tampereen teknillinen korkeakoulu 38414: Tammerfors tekniska högskola 2 597 413,00 38415: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 38416: Villmanstrands tekniska högskola 1 246 970,90 38417: Helsingin kauppakorkeakoulu 38418: Helsingfors handelshögskola 1 394 462,00 38419: Svenska handelshögskolan 38420: Svenska handelshögskolan 601 615,00 38421: Turun kauppakorkeakoulu 38422: Abo handelshögskola 624 566,00 38423: Vaasan korkeakoulu 38424: Vasa högskola 779 893,00 38425: Sibelius-Akatemia 38426: Sibelius-Akademin 1 573 438,00 38427: Lapin korkeakoulu 38428: Lapplands högskola 1 211 404,00 38429: Teatterikorkeakoulu 38430: Teaterhögskolan 418 457,42 38431: Taideteollinen korkeakoulu 38432: Konstindustriella högskolan 1 052 888,00 38433: Kouluhallitus 38434: Skolstyrelsen 3 990 080,02 38435: Ammattikasvatushallitus 38436: Yrkesutbildningsstyrelsen 37 723 107.47 38437: Ympäristöministeriö 38438: Miljöministeriet 1 042 615,00 38439: 38440: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili 38441: Socialskyddsavgifters kanto 124 489 757,56 38442: Eduskunta 38443: Riksdagen 454 235,00 38444: Tasavallan Presidentin kanslia 38445: Republikens Presidents kansli 66 213,01 38446: Valtioneuvoston kanslia 38447: Statsrädets kansli 200 274,06 38448: Taloudellinen suunnittelukeskus 38449: Ekonomiska planeringscentralen 22 711,43 38450: Ulkoasianministeriö 38451: Ministeriet för utrikesärendena 1 315191,00 38452: Oikeusministeriö 38453: Justitieministeriet 3 932 229,13 38454: Sisäasianministeriö 38455: Ministeriet för inrikesärendena 3255n,99 38456: Rajavartiolaitos 38457: Gränsbevakningsväsendet 2 462 320,92 38458: Uudenmaan lääninhallitus 38459: Nylands länsstyrelse 1145 500,71 38460: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38461: sivu 38462: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 154 38463: 38464: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38465: 38466: 38467: 38468: Turun ja Porin lääninhallitus 38469: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1102 679,91 38470: Hämeen lääninhallitus 38471: Tavastehus länSStyrelse 1 022 994,92 38472: Kymen lääninhallitus 38473: Kymmene länsstyrelse 466 483,98 38474: Mikke6n lääninhallitus 38475: St. Michels länSStyrelse 367 229,88 38476: Kuopion lääninhallitus 38477: Kuopio länsstyrelse 'Jl 078,55 38478: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 38479: Norra Karelens länSStyrelse 365 387,97 38480: Keski-Suomen lääninhallitus 38481: Mellersta Finlands länSStyrelse 446 705,64 38482: Vaasan lääninhallitus 38483: Vasa länSStyrelse 684 417.71 38484: Oulun lääninhallitus 38485: Uleåborgs länsstyrelse 690 114,05 38486: Lapin lääninhallitus 38487: Lapplands länsstyrelse 550 870,58 38488: Länsstyrelsen i landskapet Aland 38489: Länsstyrelsen i landskapet Aland 11168,00 38490: Helsingin po6isilaitos 38491: Helsingfors polisinrättning 1 219 870,00 38492: Keskusrikospo6isi 38493: Centralkriminalpolisen 258 750.47 38494: Suojelupoliisi 38495: Skyddspolisen 108127,24 38496: Liikkuva po6isi 38497: Rörliga polisen 479 458,78 38498: Väestörekisterikeskus 38499: Befolkningsregistercentralen 62 215.41 38500: Asuntohallitus 38501: BostadSStyrelsen 126185,07 38502: Puolustusministeriö 38503: Försvarsministeriet 13 978 821,95 38504: Valtiovarainministeriö 38505: Finansministeriet 279 821,96 38506: Valtiokonttori 38507: Statskontoret 319 329,37 38508: Tullihallitus 38509: Tullstyrelsen 1 396 917.74 38510: Valtiontalouden tarkastusvirasto 38511: Statens revisionsverk 59 409,84 38512: Rahapaja 38513: Myntverket 38 441,00 38514: Verohallitus 38515: Skattestyrelsen 4146 807,71 38516: Tilastokeskus 38517: Statistikcentralen 379 882,30 38518: Pankkitarkastusvirasto 38519: Bankinspektionen 32 519,75 38520: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 38521: Statens utvecklingscentral 79 495,59 38522: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38523: sivu 38524: Tili - Kanto 6632 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 155 38525: 38526: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38527: 38528: 38529: 38530: Valtion tietokonekeskus 38531: Statens datamaskincentral 821 821,42 38532: Valtion painatuskeskus 38533: Statens tryckericentral 370 161,06 38534: Valtion ravitsemiskeskus 38535: Statens förplägnadscentral 799 144,05 38536: Rakennushallitus 38537: Byggnadsstyrelsen 1 903 624,67 38538: Maa- ja metsätalousministeriö 38539: Jord- och skogsbruksministeriet 417 142,16 38540: Maanmittaushallitus 38541: Lantmäteristyrelsen 1 438 923,74 38542: Metsäntutkimuslaitos 38543: Skogsforskningsinstitutet 493 089,67 38544: Vesi- ja ympäristöhallitus 38545: Vatten- och miljöstyrelsen 1 414 670,61 38546: Maatilahallitus 38547: J ordbruksstyrelsen 522 731,25 38548: Maatalouden tutkimuskeskus 38549: Lantbrukets forskningscentral 374 339,96 38550: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 38551: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 169 564,15 38552: Metsähallitus 38553: Forststyrelsen 2 094 633,84 38554: Valtion margariinitehdas 38555: Statens margarinfabrik 12 061,47 38556: Liikenneministeriö 38557: Trafikministeriet 93 422,00 38558: Autorekisterikeskus 38559: Bilregistercentralen 5n 942,87 38560: Tie- ja vesirakennushallitus 38561: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 6 651 373,63 38562: Työvoimaministeriö 38563: Arbetskraftsministeriet 1 641 955,59 38564: Posti- ja telehallitus 38565: Post- och telestyrelsen 20 568 369,83 38566: Rautatiehallitus 38567: Järnvägsstyrelsen 13 073 210,39 38568: Ilmailuhallitus 38569: Luftfartsstyrelsen 1 043 091,46 38570: limatieteen laitos 38571: Meteorologiska institutet 325 468,52 38572: Telehallintokeskus 38573: Teleförvaltningscentralen 100 261,76 38574: Kauppa- ja teollisuusministeriö 38575: Handels- och industriministeriet 385 700,15 38576: Merenkulkuhallitus 38577: Sjöfartsstyrelsen 1 324 048,62 38578: Elinkeinohallitus 38579: Näringsstyrelsen 63 311,00 38580: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 38581: Statens tekniska forskningscentral 1 830 382,78 38582: Geologian tutkimuskeskus 38583: Geologiska forskningscentralen 500 710,74 38584: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38585: sivu 38586: 1 ili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 156 38587: 38588: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38589: 38590: 38591: 38592: Teknillinen tarkastuskeskus 38593: Tekniska kontrollcentralen 168 079,36 38594: Matkailun edistämiskeskus 38595: Centralen för turistfrämjande 95 212,19 38596: Patentti- ja rekisterihallitus 38597: Patent- och registerstyrelsen 234 390,01 38598: Merentutkimuslaitos 38599: Havsforskningsinstitutet 118 333,20 38600: Teknologian kehittämiskeskus 38601: Centralen för teknologisk utveckling 80 557,01 38602: Lisenssivirasto 38603: Licensverket 16 208,94 38604: Kilpailuvirasto 38605: Konkurrensverket 30 980,00 38606: Valtion hankintakeskus 38607: Statens upphandlingscentral 159 465,61 38608: Sosiaali- ja terveysministeriö 38609: Social- och hälsovärdsministeriet 249 578,43 38610: Lääkintöhallitus 38611: Medicinalstyrelsen 505 828,52 38612: Sosiaalihallitus 38613: Socialstyrelsen 403 055,50 38614: Työsuojeluhallitus 38615: Arbetarskyddsstyrelsen 350 487,79 38616: Kansanterveyslaitos 38617: Folkhälsoinstitutet 355 353,79 38618: Säteilyturvakeskus 38619: Strålskyddscentralen 185 630,54 38620: Tapaturmavirasto 38621: Olycksfallsverket 119 663,00 38622: Opetusministeriö 38623: Undervisningsministeriet 592 715,56 38624: Valtion opintotukikeskus 38625: Statens studiestödscentral 29 605,00 38626: Valtionarkisto 38627: Riksarkivet 98 692,00 38628: Suomen Akatemia 38629: Finlands Akademi 453 994,04 38630: Museovirasto 38631: Museiverket 172 906,71 38632: Helsingin yliopisto 38633: Helsingfors universitet 3 602 126,15 38634: Jyväskylän yliopisto 38635: Jyväskylä universitet 1 045 013,43 38636: Oulun yliopisto 38637: Uleåborgs universitet 1 506 801,97 38638: Turun yliopisto 38639: Åbo universitet 1 392 156,68 38640: Tampereen yliopisto 38641: Tammerfors universitet 1 026 742,45 38642: Åbo Akademi 38643: Åbo Akademi 611 675,63 38644: Joensuun yliopisto 38645: Joensuu universitet 618 760,29 38646: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38647: sivu 38648: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 157 38649: 38650: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38651: 38652: 38653: 38654: Kuopion yliopisto 38655: Kuopio universitet 541163,43 38656: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 38657: Veterinärmedicinska högskola 136145,00 38658: Teknillinen korkeakoulu 38659: Tekniska högskolan 1144 507,91 38660: Tampereen teknillinen korkeakoulu 38661: Tammerfors tekniska högskola 519 984,28 38662: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 38663: Villmanstrands tekniska högskola 2533n,89 38664: Helsingin kauppakorkeakoulu 38665: Helsingfors handelshögskola 270 520,56 38666: Svenska handelshögskolan 38667: Svenska handelshögskolan 118 667,00 38668: Turun kauppakorkeakoulu 38669: Åbo handelshögskola 115 738,39 38670: Vaasan korkeakoulu 38671: Vasa högskola 147 208,76 38672: Sibelius-Akatemia 38673: Sibelius-Akademin 293 394,12 38674: Lapin korkeakoulu 38675: Lapplands högskola 233 883,95 38676: Teatterikorkeakoulu 38677: Teaterhögskolan 73 471,59 38678: Taideteollinen korkeakoulu 38679: Konstindustriella högskolan 214 783,65 38680: Kouluhallitus 38681: Skolstyrelsen 791 389,15 38682: Ammattikasvatushallitus 38683: Yrkesutbildningsstyrelsen 7167113,08 38684: Ympäristöministeriö 38685: Miljöministeriet 197 798,99 38686: 38687: 6633 Edelleen siirrettävien tulojen tili 38688: Vidare överförbara inkomsters konto 70031470,n 38689: Ulkoasianministeriö 38690: Ministeriet för utrikesärendena 14 448,81 38691: Uudenmaan lääninhallitus 38692: Nylands iänsstyrelse 11 228,95 38693: Hämeen lääninhallitus 38694: Tavastehus länsstyrelse 42 367,00 38695: Vaasan lääninhallitus 38696: Vasa länsstyrelse 700,06 38697: Puolustusministeriö 38698: Försvarsministeriet 4 144 586,00 38699: Valtiokonttori 38700: Statskontoret 1 751153,35 38701: Valtion painatuskeskus 38702: Statens tryckericentral 498 746,00 38703: Maanmittaushallitus 38704: lantmäteristyrelsen 45 625,00 38705: Maatilahallitus 38706: Jordbruksstyrelsen 1 325 556,10 38707: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38708: sivu 38709: Tili - Konto 6633 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 158 38710: 38711: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38712: 38713: 38714: 38715: Autorekisterikeskus 38716: Bilregistercentralen 1874 n4,49 38717: Posti- ja telehallitus 38718: Post- och telestyrelsen 63 036 625,83 38719: Valtion hankintakeskus 38720: Statens upphandlingscentral 2 746 334,00 38721: Sosiaali- ja terveysministeriö 38722: Social- och hälsovärdsministeriet 2 044,00 38723: Lääkintöhallitus 38724: Medicinalstyrelsen 31 997,30 38725: Kouluhallitus 38726: Skolstyrelsen 568,00 38727: 38728: 6634 Edelleen siirrettävien menojen tili 38729: Vidare överförbara utgifters konto 63 038 545,66 38730: Valtioneuvoston kanslia 38731: Statsrädets kansli 88 175,21 38732: Ulkoasianministeriö 38733: Ministeriet för utrikesärendena 155 731,49 38734: Oikeusministeriö 38735: Justitieministeriet 138 978,25 38736: Sisäasianministeriö 38737: Ministeriet för inrikesärendena 1 902,42 38738: Rajavartiolaitos 38739: Gränsbevakningsväsendet 448 766,32 38740: Keski-Suomen lääninhallitus 38741: Mellersta Finlands länsstyrelse 12 105,00 38742: Oulun lääninhallitus 38743: Uleäborgs länsstyrelse 8 460,00 38744: Keskusrikospoliisi 38745: Centralkriminalpolisen 0,03 38746: Valtiokonttori 38747: Statskontoret 4 123 873,05 38748: Valtion ravitsemiskeskus 38749: Statens förplägnadscentral 3 215 073,86 38750: Rakennushallitus 38751: Byggnadsstyrelsen 651 262,90 38752: Maa- ja metsätalousministeriö 38753: Jord- och skogsbruksministeriet 96 805,47 38754: Maanmittaushallitus 38755: Lantmäteristyrelsen 1 300,97 38756: Maatilahallitus 38757: Jordbruksstyrelsen 982,00 38758: Työvoimaministeriö 38759: Arbetskraftsministeriet 53 955 329,52 38760: Posti- ja telehallitus 38761: Post- och telestyrelsen 53 933,35 38762: Teknologian kehittämiskeskus 38763: Centralen för teknologisk utveckling 73 602,44 38764: Sosiaali- ja terveysministeriö 38765: Social- och hälsovärdsministeriet 53 492,00 38766: Sosiaalihallitus 38767: Socialstyrelsen 2 462,55 38768: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38769: sivu 38770: nn - Konto 6634 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 159 38771: 38772: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38773: 38774: 38775: 38776: Työsuojeluhallitus 38777: Arbetarskyddsstyrelsen 24 063,78 38778: Säteilyturvakeskus 38779: Strålskyddscentralen 3 044,04 38780: Tapaturmavirasto 38781: Olycksfallsverket 35 249,24 38782: Opetusministeriö 38783: Undervisningsministeriet 8 558,77 38784: Valtion opintotukikeskus 38785: Statens studiestödscentral 261,90 38786: Helsingin yliopisto 38787: Helsingfors universitet 191 856,69 38788: Oulun yliopisto 38789: UleAborgs universitet 120 428,26 38790: Tampereen teknillinen korkeakoulu 38791: Tammerfors tekniska högskola 100 027,53 38792: Helsingin kauppakorkeakoulu 38793: Helsingfors handelshögskola 60 257,95 38794: Sibelius-Akatemia 38795: Sibelius-Akademin 1 443,15 38796: Taideteollinen korkeakoulu 38797: Konstindustriella högskolan 193 655,65 38798: Kouluhallitus 38799: Skolstyrelsen 243,25 38800: 38801: 38802: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT 38803: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 2 535 657 936,52 38804: 38805: 38806: 6641 Tulojen kokoomatili 38807: lnkomsters samlingskonto 52 694 021 '14 38808: Turun ja Porin lääninhallitus 38809: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1 217 856,35 38810: Hämeen lääninhallitus 38811: Tavastehus länsstyrelse 231 371,77 38812: Mikkelin lääninhallitus 38813: St. Michels länsstyrelse 154 661,24 38814: Keski-Suomen lääninhallitus 38815: Mellersta Finlands länsstyrelse 4 750,00 38816: Puolustusministeriö 38817: Försvarsministeriet 713 808,49 38818: Tullihallitus 38819: Tullstyrelsen 38 297 868,79 38820: Verohallitus 38821: Skattestyrelsen 8 023 296,32 38822: Vesi- ja ympäristöhallitus 38823: Vatten- och miljöstyrelsen 2 206,00 38824: Maatilahallitus 38825: Jordbruksstyrelsen 2 170 247.74 38826: Maatalouden tutkimuskeskus 38827: Lantbrukets forskningscentral 110 761,20 38828: Tie- ja vesirakennushallitus 38829: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1 238 445,55 38830: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38831: sivu 38832: Tili - Konto 6641 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 160 38833: 38834: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38835: 38836: 38837: 38838: Posti- ja telehallitus 38839: Post- och telestyrelsen 525 624,10 38840: Ilmailuhallitus 38841: Luftfartsstyrelsen 20n9,46 38842: Geologian tutkimuskeskus 38843: Geologiska forskningscentralen 6 259,40 38844: Valtion opintotukikeskus 38845: Statens studiestödscentral 27,15 38846: Museovirasto 38847: Museiverket 13 774,30 38848: Oulun yliopisto 38849: Uleåborgs universitet 3 843,20 38850: 38851: 6642 Menojen kokoomatili 38852: Utgifters samlingskonto 54 878 626,22 38853: Ulkoasianministeriö 38854: Ministeriet för utrikesärendena 160 472,71 38855: Kuopion lääninhallitus 38856: Kuopio länsstyrelse 168,70 38857: Vaasan lääninhallitus 38858: Vasa länsstyrelse 44 113,05 38859: Lapin lääninhallitus 38860: Lapplands länsstyrelse 107,05 38861: Asuntohallitus 38862: Bostadsstyrelsen 48 320 783,60 38863: Puolustusministeriö 38864: Försvarsministeriet 273 916,84 38865: Tullihallitus 38866: Tullstyrelsen 10 591,01 38867: Rakennushallitus 38868: Byggnadsstyrelsen 111 637,67 38869: Maanmittaushallitus 38870: Lantmäteristyrelsen 672 542,71 38871: Vesi- ja ympäristöhallitus 38872: Vatten- och miljöstyrelsen 333 475,65 38873: Maatilahallitus 38874: Jordbruksstyrelsen 21 277,53 38875: Maatalouden tutkimuskeskus 38876: Lantbrukets forskningscentral 921,91 38877: Tie- ja vesirakennushallitus 38878: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 958 006,66 38879: Posti- ja telehallitus 38880: Post- och telestyrelsen 5 860 277,54 38881: Ilmailuhallitus 38882: Luftfartsstyrelsen 60 858,52 38883: Ilmatieteen laitos 38884: Meteorologiska institutet 3 569,85 38885: Kauppa- ja teollisuusministeriö 38886: Handels- och industriministeriet 32 850,00 38887: Merenkulkuhallitus 38888: Sjöfartsstyrelsen 89 491,30 38889: Geologian tutkimuskeskus 38890: Geologiska forskningscentralen 25 525,71 38891: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38892: sivu 38893: Tili - Konto 6642 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 161 38894: 38895: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38896: 38897: 38898: 38899: Työsuojeluhallitus 38900: Arbetarskyddsstyrelsen 55 259,94 38901: Museovirasto 38902: Museiverket 9 919,20 38903: Oulun yliopisto 38904: Uleåborgs universitet 73 601,05 38905: Joensuun yliopisto 38906: Joensuu universitet 176140,86 38907: Teknillinen korkeakoulu 38908: Tekniska högskolan 161 748,98 38909: Sibeli~s-Akatemia 38910: Sibelius-Akademin 4 332,80 38911: 38912: 6643 Verojen kokoomatili 38913: Skatters samlingskonto 2 297 260 616,02 38914: Verohallitus 38915: Skattestyrelsen 2 297 260 616.02 38916: 38917: 6644 Palkkojen aputili 38918: Hjälpkonto för löner 91 344 126,58 38919: Tasavallan Presidentin kanslia 38920: Republikens Presidents kansli 136 834,95 38921: Valtioneuvoston kanslia 38922: Statsrädets kansli 240 827,57 38923: Ulkoasianministeriö 38924: Ministeriet för utrikesärendena 2 851 967.47 38925: Oikeusministeriö 38926: Justitieministeriet 10 644 793,81 38927: Sisäasianministeriö 38928: Ministeriet för inrikesärendena 271 676,34 38929: Rajavartiolaitos 38930: Gränsbevakningsväsendet 8 675 275,98 38931: Uudenmaan lääninhallitus 38932: Nylands länsstyrelse 3 955 472.76 38933: Turun ja Porin lääninhallitus 38934: Abo och Björneborgs länsstyrelse 4 188 159,46 38935: Hämeen lääninhallitus 38936: Tavastehus länsstyrelse 4 105 220,87 38937: Kymen lääninhallitus 38938: Kymmene länsstyrelse 2 014 233,95 38939: Mikkelin lääninhallitus 38940: St. Michels länsstyrelse 1131 325,53 38941: Kuopion lääninhallitus 38942: Kuopio länsstyrelse 1 463 671,02 38943: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 38944: Norra Karelens länsstyrelse 997 025,20 38945: Keski-Suomen lääninhallitus 38946: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 392 676,05 38947: Vaasan lääninhallitus 38948: Vasa länsstyrelse 2 602 798.47 38949: Oulun lääninhallitus 38950: Uleåborgs länsstyrelse 2 218 437.76 38951: Lapin lääninhallitus 38952: Lapplands länsstyrelse 1 768 346,59 38953: 38954: 38955: 38956: 38957: 6 491390U 38958: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 38959: sivu 38960: Tili - Kanto 6644 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 162 38961: 38962: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 38963: 38964: 38965: 38966: Keskusrikospoliisi 38967: Centralkriminalpolisen 651 068,51 38968: Suojelupoliisi 38969: Skyddspolisen 145 847,98 38970: Liikkuva poliisi 38971: Rörliga polisen 2 301 346,28 38972: Asuntohallitus 38973: Bostadsstyrelsen 133 972,29 38974: Valtiovarainministeriö 38975: Finansministeriet 431 343,05 38976: Valtiokonttori 38977: Statskontoret 378 953,52 38978: Tullihallitus 38979: Tullstyrelsen 1 022 022,58 38980: Verohallitus 38981: Skattestyrelsen 3 005 711,57 38982: Tilastokeskus 38983: Statistikcentralen 13 379,84 38984: Rakennushallitus 38985: Byggnadsstyrelsen 1475 842,86 38986: Maa- ja metsätalousministeriö 38987: Jord- och skogsbruksministeriet 107 796,60 38988: Maanmittaushallitus 38989: Lantmäteristyrelsen 787 052.74 38990: Metsäntutkimuslaitos 38991: Skogsforskningsinstitutet 118 225,61 38992: Vesi- ja ympäristöhallitus 38993: Vatten- och miljöstyrelsen 4 048,05 38994: Maatilahallitus 38995: Jordbruksstyrelsen 477 085,91 38996: Maatalouden tutkimuskeskus 38997: Lantbrukets forskningscentral 194 442,93 38998: Liikenneministeriö 38999: Trafikministeriet 98 717,56 39000: Autorekisterikeskus 39001: Bilregistercentralen 933 467,84 39002: Työvoimaministeriö 39003: Arbetskraftsministeriet 1 329 557,84 39004: Ilmailuhallitus 39005: Luftfartsstyrelsen 3 539 437,90 39006: limatieteen laitos 39007: Meteorologiska institutet 675 004,94 39008: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39009: Handels- och industriministeriet 1 994,37 39010: Merenkulkuhallitus 39011: Sjöfartsstyrelsen 3 486 676.74 39012: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39013: Statens tekniska forskningscentral 1 678 580,38 39014: Geologian tutkimuskeskus 39015: Geologiska forskningscentralen 1 032 081,50 39016: Teknillinen tarkastuskeskus 39017: Tekniska kontrollcentralen 310 324,73 39018: Patentti- ja rekisterihallitus 39019: Patent- och registerstyrelsen 346136,50 39020: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39021: sivu 39022: Tili - Konto 6644 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 163 39023: 39024: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39025: 39026: 39027: 39028: Valtion hankintakeskus 39029: Statens upphandlingscentral 127 225,86 39030: Sosiaali- ja terveysministeriö 39031: Social- och hälsovärdsministeriet 0,03 39032: Lääkintöhallitus 39033: Medicinalstyrelsen 954 630,76 39034: Sosiaalihallitus 39035: Socialstyrelsen 2 590,22 39036: Työsuojeluhallitus 39037: Arbetarskyddsstyrelsen 426 758,18 39038: Kansanterveyslaitos 39039: Folkhälsoinstitutet 208 471,44 39040: Säteilyturvakeskus 39041: Strälskyddscentralen 195 929,64 39042: Opetusministeriö 39043: Undervisningsministeriet 320 224,53 39044: Suomen Akatemia 39045: Finlands Akademi 416 832.71 39046: Museovirasto 39047: Museiverket 340 646,44 39048: Helsingin yliopisto 39049: Helsingfors universitet 5 573 638,69 39050: Jyväskylän yliopisto 39051: Jyväskylä universitet 1 589126,89 39052: Oulun yliopisto 39053: Uleäborgs universitet 3 185 832,57 39054: Turun yliopisto 39055: Åbo universitet 1 227 204,38 39056: Åbo Akademi 39057: Åbo Akademi 1 006 725.41 39058: Joensuun yliopisto 39059: Joensuu universitet 1 051198,66 39060: Kuopion yliopisto 39061: Kuopio universitet 951 684,72 39062: Teknillinen korkeakoulu 39063: Tekniska högskolan 999 579,07 39064: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39065: Tammerfors tekniska högskola 680 005,58 39066: Helsingin kauppakorkeakoulu 39067: Helsingfors handelshögskola 561 798,31 39068: Turun kauppakorkeakoulu 39069: Åbo handelshögskola 1904n,58 39070: Vaasan korkeakoulu 39071: Vasa högskola 193158,78 39072: Teatterikorkeakoulu 39073: Teaterhögskolan 256 914,95 39074: Taideteollinen korkeakoulu 39075: Konstindustriella högskolan 1 056 947,95 39076: Kouluhallitus 39077: Skolstyrelsen 741195,09 39078: Ammattikasvatushallitus 39079: Yrkesutbildningsstyrelsen 1 357 861,15 39080: Ympäristöministeriö 39081: Miljöministeriet 136 562,49 39082: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39083: sivu 39084: Tili - Konto 6649 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 164 39085: 39086: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39087: 39088: 39089: 39090: 39091: 6649 Muu kokoomatili 39092: övrigt samlingskonto 149 237 799,00 39093: Eduskunta 39094: Riksdagen 59 313,52 39095: Uudenmaan lääninhallitus 39096: Nylands länsstyrelse 2 121 634,40 39097: Turun ja Porin lääninhallitus 39098: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 6 545,00 39099: Hämeen lääninhallitus 39100: Tavastehus länsstyrelse 234 250,00 39101: Kymen lääninhallitus 39102: Kymmene länsstyrelse 69 442,70 39103: Mikkelin lääninhallitus 39104: St. Michels länsstyrelse 48 649,35 39105: Kuopion lääninhallitus 39106: Kuopio länsstyrelse 91 421,59 39107: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39108: Norra Karelens länsstyrelse 97 292,60 39109: Keski-Suomen lääninhallitus 39110: Mellersta Finlands länsstyrelse 76 704,85 39111: Vaasan lääninhallitus 39112: Vasa länsstyrelse 88 703,55 39113: Oulun lääninhallitus 39114: Uleåborgs länsstyrelse 248 017,00 39115: Lapin lääninhallitus 39116: Lapplands länsstyrelse 150 650,90 39117: Asuntohallitus 39118: Bostadsstyrelsen 1 025,00 39119: Puolustusministeriö 39120: Försvarsministeriet 9 631 108,03 39121: Verohallitus 39122: Skattestyrelsen 6 913 519,73 39123: Rakennushallitus 39124: Byggnadsstyrelsen 7 322,10 39125: Maanmittaushallitus 39126: Lantmäteristyrelsen 684,80 39127: Vesi- ja ympäristöhallitus 39128: Vatten- och miljöstyrelsen 78 665,87 39129: Metsähallitus 39130: Forststyrelsen 1 on 851,44 39131: Tie- ja vesirakennushallitus 39132: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 129 120 270,94 39133: Ilmailuhallitus 39134: Luftfartsstyrelsen 4 232,90 39135: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39136: Handels- och industriministeriet 40 787,57 39137: Merenkulkuhallitus 39138: Sjöfartsstyrelsen 3 542,94 39139: Opetusministeriö 39140: Undervisningsministeriet 1 748,07 39141: Museovirasto 39142: Museiverket 462,00 39143: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39144: sivu 39145: Tili - Konto 6649 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 165 39146: 39147: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39148: 39149: 39150: 39151: Teknillinen korkeakoulu 39152: Tekniska högskolan 207 130,40 39153: Taideteollinen korkeakoulu 39154: Konstindustriella högskolan 10 753,29 39155: 39156: 39157: 671 MENORASTIEN TILIT 39158: UTGIFTSRESTERS KONTON 2 052 042 321,36 39159: 39160: 39161: 6710 Menorästien tili 39162: Utgiftsresters konto 2 052 042 321,36 39163: Eduskunta 39164: Riksdagen 3 294 505,52 39165: Tasavallan Presidentin kanslia 39166: Republikens Presidents kansli 366 493,39 39167: Valtioneuvoston kanslia 39168: Statsrådets kansli 2117 677,04 39169: Taloudellinen suunnittelukeskus 39170: Ekonomiska planeringscentralen 104 463,57 39171: Ulkoasianministeriö 39172: Ministeriet för utrikesärendena 6 836 330,00 39173: Oikeusministeriö 39174: J ustitieministeriet 25 250 789,37 39175: Sisäasianministeriö 39176: Ministeriet för inrikesärendena 33 761 710,61 39177: Rajavartiolaitos 39178: Gränsbevakningsväsendet 22 306 659,37 39179: Uudenmaan lääninhallitus 39180: Nylands länsstyrelse 7 824 638,82 39181: Turun ja Porin lääninhallitus 39182: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 7041 n1,99 39183: Hämeen lääninhallitus 39184: Tavastehus länsstyrelse 11 474 391,67 39185: Kymen lääninhallitus 39186: Kymmene länsstyrelse 5132 555,63 39187: Mikkelin lääninhallitus 39188: St. Michels länsstyrelse 3 345 446,52 39189: Kuopion lääninhallitus 39190: Kuopio länsstyrelse 4 365 383,14 39191: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39192: Norra Karelens länsstyrelse 1 423 847,81 39193: Keski-Suomen lääninhallitus 39194: Mellersta Finlands länsstyrelse 3 113 414,98 39195: Vaasan lääninhallitus 39196: Vasa länsstyrelse 4 509 502,82 39197: Oulun lääninhallitus 39198: Uleåborgs länsstyrelse 6 745 365,50 39199: Lapin lääninhallitus 39200: Lapplands länsstyrelse 6 906 327,63 39201: Länsstyrelsen i landskapet Åland 39202: Länsstyrelsen i landskapet Åland 2 132 056,95 39203: Helsingin poliisilaitos 39204: Helsingfors polisinrättning 39205: \ 18 133 415,00 39206: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39207: sivu 39208: Tili - Konto 6710 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 166 39209: 39210: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39211: 39212: 39213: 39214: Keskusrikospoliisi 39215: Centralkriminalpolisen 1 092 824,05 39216: Suojelupoliisi 39217: Skyddspolisen 698118,21 39218: Liikkuva poliisi 39219: Rörtiga polisen 1 059126,65 39220: Väestörekisterikeskus 39221: Befolkningsregistercentralen 4 236 378,60 39222: Asuntohallitus 39223: Bostadsstyrelsen 15 129 083,28 39224: Puolustusministeriö 39225: Försvarsministeriet 77 338 242,11 39226: Valtiovarainministeriö 39227: Finansministeriet 7 076 952,04 39228: Valtiokonttori 39229: Sta1Skontoret 24 789 810.71 39230: Tullihallitus 39231: Tullstyrelsen 103 594 429,35 39232: Valtiontalouden tarkastusvirasto 39233: Statens revisionsverk 133 587,28 39234: Rahapaja 39235: Myntverket 306 560,12 39236: Verohallitus 39237: Skattestyrelsen 39 382 114,51 39238: Tilastokeskus 39239: Statistikcentralen 2 666 447,82 39240: Pankkitarkastusvirasto 39241: Bankinspektionen 425 703,99 39242: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 39243: Statens utvecklingscentral 164 781,97 39244: Valtion painatuskeskus 39245: Statens tryckericentral 6 271 210,57 39246: Valtion ravi1Semiskeskus 39247: Statens förplägnadscentral 592 968,81 39248: Rakennushallitus 39249: Byggnadsstyrelsen 50 044 774,53 39250: Maa- ja metsätalousministeriö 39251: Jord- och skogsbruksministeriet 34 803 001,68 39252: Maanmittaushallitus 39253: Lantmäteristyrelsen 6 313 638,08 39254: Metsäntutkimuslaitos 39255: Skogsforskningsinstitutet 2 604 238,65 39256: Vesi- ja ympäristöhallitus 39257: Vatten- och miljöstyrelsen 10 428 064,56 39258: Maatilahallitus 39259: Jordbruksstyrelsen 105 406 026,60 39260: Maatalouden tutkimuskeskus 39261: Lantbruke1S forskningscentral 3138 015,87 39262: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 39263: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 385 634,71 39264: Metsähallitus 39265: Fors1Styrelsen 21 405 190,49 39266: Valtion margariinitehdas 39267: Statens margarinfabrik 2 592 478,61 39268: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39269: sivu 39270: Tili - Konto 6710 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 167 39271: 39272: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39273: 39274: 39275: 39276: Liikenneministeriö 39277: Trafikministeriet 765 605,11 39278: Autorekisterikeskus 39279: Bilregistercentralen 1 588 899,21 39280: ne- ja vesirakennushallitus 39281: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 20 756 720,04 39282: Työvoimaministeriö 39283: Arbetskraftsministeriet 65 097 068,75 39284: Posti- ja telehallitus 39285: Post- och telestyrelsen 160 456 007,66 39286: Rautatiehallitus 39287: Järnvägsstyrelsen 90 189 957,40 39288: Ilmailuhallitus 39289: Luftfartsstyrelsen 5159311,18 39290: limatieteen laitos 39291: Meteorologiska institutet 1 458 081,56 39292: Telehallintokeskus 39293: Teleförvaltningscentralen 5 024 658,38 39294: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39295: Handels- och industriministeriet 295 093 809,69 39296: Merenkulkuhallitus 39297: Sjöfartsstyrelsen 27 522 987.73 39298: Elinkeinohallitus 39299: Näringsstyrelsen 798 539,33 39300: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39301: Statens tekniska forskningscentral 6 813192,51 39302: Geologian tutkimuskeskus 39303: Geologiska forskningscentralen 494 701,30 39304: Teknillinen tarkastuskeskus 39305: Tekniska kontrollcentralen 990 453,44 39306: Matkailun edistämiskeskus 39307: Centrelen för turistfrämjande 5 081 968,13 39308: Patentti- ja rekisterihallitus 39309: Patent- och registerstyrelsen 1 870 382,25 39310: Merentutkimuslaitos 39311: Havsforskningsinstitutet 165 366,18 39312: Teknologian kehittämiskeskus 39313: Centrelen för teknologisk utveckling 1 435 384,17 39314: Lisenssivirasto 39315: Licensverket 3113 076,12 39316: Kilpailuvirasto 39317: Konkurrensverket 384 315,20 39318: Valtion hankintakeskus 39319: Statens upphandlingscentral 2 108189,29 39320: Sosiaali- ja terveysministeriö 39321: Social- och hälsovärdsministeriet 200 331 954,70 39322: Lääkintöhallitus 39323: Medicinalstyrelsen 13 912 937,23 39324: Sosiaalihallitus 39325: Socialstyrelsen 29 832 101,17 39326: Työsuojeluhallitus 39327: Arbetarskyddsstyrelsen 1 512 936,97 39328: Kansanterveyslaitos 39329: Folkhälsoinstitutet 3 474 296,86 39330: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39331: sivu 39332: Tili - Konto 6710 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 168 39333: 39334: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39335: 39336: 39337: Säteilyturvakeskus 39338: Strålskyddscentralen 756 613,91 39339: Tapaturmavirasto 39340: Olycksfallsverket 834 844,92 39341: Opetusministeriö 39342: Undervisningsministeriet 126 061 835,57 39343: Valtion opintotukikeskus 39344: Statens studiestödscentral 38 974 805,97 39345: Valtionarkisto 39346: Riksarkivet 1124 535,97 39347: Suomen Akatemia 39348: Finlands Akademi 505 19(),63 39349: Museovirasto 39350: Museiverket 4179 720,78 39351: Helsingin yliopisto 39352: Helsingfors universitet 15 PJl7 762,63 39353: Jyväskylän yliopisto 39354: Jyväskylä universitet 1 084 477,97 39355: Oulun yliopisto 39356: Uleåborgs universitet 2 756 363,65 39357: Turun yliopisto 39358: Åbo universitet 4 432 196,65 39359: Tampereen yliopisto 39360: Tammerfors universitet 3 552 309,88 39361: Åbo Akademi 39362: Åbo Akademi 4 325 533,00 39363: Joensuun yliopisto 39364: Joensuu universitet 697 192,59 39365: Kuopion yliopisto 39366: Kuopio universitet 1 223 871,31 39367: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 39368: Veterinärmedicinska högskola 533 003,35 39369: Teknillinen korkeakoulu 39370: Tekniska högskolan 3 260 621,21 39371: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39372: Tammerfors tekniska högskola 2 837 671,49 39373: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 39374: Villmanstrands tekniska högskola 702 308,95 39375: Helsingin kauppakorkeakoulu 39376: Helsingfors handelshögskola 469 226,79 39377: Svenska handelshögskolan 39378: Svenska handelshögskolan 541 993,18 39379: Turun kauppakorkeakoulu 39380: Åbo handelshögskola 262 810,86 39381: Vaasan korkeakoulu 39382: Vasa högskola 146 247,82 39383: Sibelius-Akatemia 39384: Sibelius-Akademin 1498 379,02 39385: Lapin korkeakoulu 39386: Lapplands högskola 858 261,91 39387: Teatterikorkeakoulu 39388: Teaterhögskolan 183 057,16 39389: Taideteollinen korkeakoulu 39390: Konstindustriella högskolan 2 923 283,26 39391: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39392: sivu 39393: Tili - Konto 6710 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 169 39394: 39395: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39396: 39397: 39398: 39399: Kouluhallitus 39400: Skolstyrelsen 64 290 198,28 39401: Ammattikasvatushallitus 39402: Yrkesutbildningsstyrelsen 111169 168,04 39403: Ympäristöministeriö 39404: Miljöministeriet 11 279 831,79 39405: 39406: 39407: 672 TULORASTIEN TILIT 39408: INKOMSTRESTERS KONTON 1 396 988 609,01 39409: 39410: 39411: 6720 Tulorästien tili 39412: lnkomstresters konto 1 396 988 609,01 39413: Ulkoasianministeriö 39414: Ministeriet för utrikesärendena 16114,00 39415: Oikeusministeriö 39416: Justitieministeriet 17 495 419,38 39417: Sisäasianministeriö 39418: Ministeriet för inrikesärendena 952 094,75 39419: Rajavartiolaitos 39420: Gränsbevakningsväsendet 12 714,04 39421: Uudenmaan lääninhallitus 39422: Nylands länsstyrelse 2 309 702,62 39423: Turun ja Porin lääninhallitus 39424: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1 892 743,26 39425: Hämeen lääninhallitus 39426: Tavastehus länsstyrelse 1141 049,59 39427: Kymen lääninhallitus 39428: Kymmene länsstyrelse 443 672,15 39429: Mikkelin lääninhallitus 39430: St. Michels länsstyrelse 1 451 035,17 39431: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39432: Norra Karelens länsstyrelse 321 096,25 39433: Keski-Suomen lääninhallitus 39434: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 264 998,40 39435: Vaasan lääninhallitus 39436: Vasa länsstyrelse 1 300 709,33 39437: Oulun lääninhallitus 39438: Uleåborgs länsstyrelse 240 680,00 39439: Lapin lääninhallitus 39440: lapplands länsstyrelse 4 898 056,42 39441: Länsstyrelsen i landskapet Aland 39442: Länsstyrelsen i landskapet Aland 1 534,90 39443: Helsingin poliisilaitos 39444: Helsingfors polisinrättning 78 544,45 39445: Väestörekisterikeskus 39446: Befolkningsregistercentralen 2 319 303,18 39447: Puolustusministeriö 39448: Försvarsministeriet 121 401181,11 39449: Valtiovarainministeriö 39450: Finansministeriet 1 750,00 39451: Valtiokonttori 39452: Statskontoret 213 802 666,91 39453: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39454: sivu 39455: Tili - Kanto 6720 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 170 39456: 39457: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39458: 39459: 39460: 39461: Tullihallitus 39462: Tullstyrelsen 189n,75 39463: Verohallitus 39464: Skattestyrelsen 4 656 663,77 39465: Tilastokeskus 39466: Statistikcentralen 3 095 462,61 39467: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 39468: Statens utvecklingscentral 1 329 832,92 39469: Valtion tietokonekeskus 39470: Statens datamaskincentral 220 587,10 39471: Valtion painatuskeskus 39472: Statens tryckericentral 21 844 629,53 39473: Valtion ravitsemiskeskus 39474: Statens förplägnadscentral 2 642 307.74 39475: Rakennushallitus 39476: Byggnadsstyrelsen 8 556 098,32 39477: Maa- ja metsätalousministeriö 39478: Jord- och skogsbruksministeriet 4 706 857,86 39479: Maanmittaushallitus 39480: Lantmäteristyrelsen 38 498 452,68 39481: Vesi- ja ympäristöhallitus 39482: Vatten- och miljöstyrelsen 260 282,81 39483: Maatilahallitus 39484: Jordbruksstyrelsen 6 276109,26 39485: Maatalouden tutkimuskeskus 39486: Lantbrukets forskningscentral 379 344,87 39487: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 39488: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 253 447,78 39489: Metsähallitus 39490: Forststyrelsen 147 471 511,33 39491: Valtion margariinitehdas 39492: Statens margarinfabrik 5 638 293,65 39493: Liikenneministeriö 39494: Trafikministeriet 663,05 39495: Autorekisterikeskus 39496: Bilregistercentralen 520 460,00 39497: Tie- ja vesirakennushallitus 39498: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 20 797 670,27 39499: Työvoimaministeriö 39500: Arbetskraftsministeriet 61 852 024,20 39501: Posti- ja telehallitus 39502: Post- och telestyrelsen 289 537 351,22 39503: Ilmailuhallitus 39504: Luftfartsstyrelsen 9 421 044,25 39505: limatieteen laitos 39506: Meteorologiska institutet 2 868 410,53 39507: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39508: Handels- och industriministeriet 2 459 718,09 39509: Merenkulkuhallitus 39510: Sjöfartsstyrelsen 2 958 775,65 39511: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39512: Statens tekniska forskningscentral 90 599 099,87 39513: Geologian tutkimuskeskus 39514: Geologiska forskningscentralen 655 620,94 39515: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39516: sivu 39517: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 171 39518: 39519: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39520: 39521: 39522: 39523: Teknillinen tarkastuskeskus 39524: Tekniska kontrollcentralen 5 395 411,60 39525: Matkailun edistämiskeskus 39526: Centralen för turistfrämjande 459 272,99 39527: Patentti- ja rekisterihallitus 39528: Patent- och registerstyrelsen 126 917,65 39529: Merentutkimuslaitos 39530: Havsforskningsinstitutet 455155,23 39531: Teknologian kehittämiskeskus 39532: Centralen för teknologisk utveckling 110 038,67 39533: Valtion hankintakeskus 39534: Statens upphandlingscentral 37 678,64 39535: Sosiaali- ja terveysministeriö 39536: Social- och hälsovärdsministeriet 14 986,80 39537: lääkintöhallitus 39538: Medicinalstyrelsen 2 725 447,48 39539: Sosiaalihallitus 39540: Socialstyrelsen 7 717 082,41 39541: Työsuojeluhallitus 39542: Arbetarskyddsstyrelsen 247 992,33 39543: Kansanterveyslaitos 39544: Folkhälsoinstitutet 13 916 587,54 39545: Säteilyturvakeskus 39546: Strålskyddscentralen 6~71~.23 39547: Opetusministeriö 39548: Undervisningsministeriet 909 024,83 39549: Valtion opintotukikeskus 39550: Statens studiestödscentral fil 498 420,32 39551: Valtionarkisto 39552: Riksarkivet 198165,27 39553: Suomen Akatemia 39554: Finlands Akademi 4 792,79 39555: Museovirasto 39556: Museiverket 203 493,69 39557: Helsingin yliopisto 39558: Helsingfors universitet 12 366 096,38 39559: Jyväskylän yliopisto 39560: Jyväskylä universitet 3 475 595,43 39561: Oulun yliopisto 39562: Uleåborgs universitet 11 768 533,35 39563: Turun yliopisto 39564: Åbo universitet 8 346 440,fi7 39565: Tampereen yliopisto 39566: Tammerfors universitet 4 862 258,52 39567: Åbo Akademi 39568: Åbo Akademi 5 413 254,11 39569: Joensuun yliopisto 39570: Joensuu universitet 572 367.72 39571: Kuopion yliopisto 39572: Kuopio universitet 1 655 396,43 39573: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 39574: Veterinärmedicinska högskola 1182 042,80 39575: Teknillinen korkeakoulu 39576: Tekniska högskolan 26 967 622,07 39577: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39578: sivu 39579: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 172 39580: 39581: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39582: 39583: 39584: 39585: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39586: Tammerfors tekniska högskola 14 311 882,78 39587: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 39588: Villmanstrands tekniska högskola 3 675107,96 39589: Helsingin kauppakorkeakoulu 39590: Helsingfors handelshögskola 1 653 278,30 39591: Svenska handelshögskolan 39592: Svenska handelshögskolan 76 260,75 39593: Turun kauppakorkeakoulu 39594: Abo handelshögskola 271 541,55 39595: Vaasan korkeakoulu 39596: Vasa högskola 280 271,64 39597: Sibelius-Akatemia 39598: Sibelius-Akademin 26 715,10 39599: Lapin korkeakoulu 39600: Lapplands högskola 1 690 985,27 39601: Teatterikorkeakoulu 39602: Teaterhögskolan 47 742,01 39603: Taideteollinen korkeakoulu 39604: Konstindustriella högskolan 557 247,50 39605: Kouluhallitus 39606: Skolstyrelsen 19 834 389,98 39607: Ammattikasvatushallitus 39608: Yrkesutbildningsstyrelsen 52 747 629,31 39609: Ympäristöministeriö 39610: Miljöministeriet 13 586,75 39611: 39612: 39613: 675 SIIRRETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT 39614: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 8 106 295 152,17 39615: 39616: 39617: 6750 Siirrettyjan määrärahojen tili 39618: Reserverade anslags konto 8 106 295 152,17 39619: Eduskunta 39620: Riksdagen 9 907131,70 39621: Tasavallan Presidentin kanslia 39622: Republikens Presidents kansli 389 689,67 39623: Valtioneuvoston kanslia 39624: Statsrådets kansli 1 430 864,70 39625: Ulkoasianministeriö 39626: Ministeriet för utrikesärendena 479m042,57 39627: Oikeusministeriö 39628: Justitieministeriet 44 060 332,04 39629: Sisäasianministeriö 39630: Ministeriet för inrikesärendena 37 576 711,92 39631: Rajavartiolaitos 39632: Gränsbevakningsväsendet 37 737 840,26 39633: Uudenmaan lääninhallitus 39634: Nylands länsstyrelse 22 675 964,33 39635: Turun ja Porin lääninhallitus 39636: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 11 710 365,81 39637: Hämeen lääninhallitus 39638: Tavastehus länsstyrelse 10 364 892,48 39639: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39640: sivu 39641: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 173 39642: 39643: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39644: 39645: 39646: 39647: Kymen lääninhallitus 39648: Kymmene länsstyrelse 9 398 206,54 39649: Mikkelin lääninhallitus 39650: St. Michels länsstyrelse 11 044 617,49 39651: Kuopion lääninhallitus 39652: Kuopio länsstyrelse 10 825 005,05 39653: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39654: Norra Karelens länsstyrelse 12 471 146,32 39655: Keski-Suomen lääninhallitus 39656: Mellersta Finlands länsstyrelse 11 no760,91 39657: Vaasan lääninhallitus 39658: Vasa länsstyrelse 10 435 646,42 39659: Oulun lääninhallitus 39660: Uleåborgs länsstyrelse 36 026 267,52 39661: Lapin lääninhallitus 39662: Lapplands länsstyrelse 21 683 501,78 39663: Helsingin poliisilaitos 39664: Helsingfors polisinrättning 326 851,94 39665: Keskusrikospoliisi 39666: Centralkriminalpolisen 1191 282,13 39667: Suojelupoliisi 39668: Skyddspolisen 3 854 451,70 39669: Liikkuva poliisi 39670: Rörliga polisen 48 773,93 39671: Asuntohallitus 39672: Bostadsstyrelsen 83 384 488,13 39673: Puolustusministeriö 39674: Försvarsministeriet 1 771 128 897,14 39675: Valtiovarainministeriö 39676: Finansministeriet 21 907 050,88 39677: Valtiokonttori 39678: Statskontoret 644 567 120,89 39679: Tullihallitus 39680: Tullstyrelsen 19 665 248,67 39681: Rahapaja 39682: Myntverket 6 847 869,63 39683: Verohallitus 39684: Skattestyrelsen 30 350 578,25 39685: Tilastokeskus 39686: Statistikcentralen 4168 817,46 39687: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 39688: Statens utvecklingscentral 2 051 343,55 39689: Rakennushallitus 39690: Byggnadsstyrelsen 909 590 000,42 39691: Maa- ja metsätalousministeriö 39692: Jord- och skogsbruksministeriet 18 818 116,48 39693: Maanmittaushallitus 39694: Lantmäteristyrelsen 3 428 651,30 39695: Metsäntutkimuslaitos 39696: Skogsforskningsinstitutet 4 711 831,34 39697: Vesi- ja ympäristöhallitus 39698: Vatten- och miljöstyrelsen 85 984 327,55 39699: Maatilahallitus 39700: Jordbruksstyrelsen 787 924 137,71 39701: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39702: sivu 39703: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 174 39704: 39705: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39706: 39707: 39708: 39709: Maatalouden tutkimuskeskus 39710: Lantbrukets forskningscentral 4140 246,43 39711: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 39712: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 14 n8579,79 39713: Metsähallitus 39714: Forststyrelsen 45 374 890,22 39715: Valtion margariinitehdas 39716: Statens margarinfabrik 568 835,85 39717: Liikenneministeriö 39718: Trafikministeriet 52 101 925,84 39719: Autorekisterikeskus 39720: Bilregistercentralen 4 989 919,46 39721: Tie- ja vesirakennushallitus 39722: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 289 222 524.73 39723: Työvoimaministeriö 39724: Arbetskraftsministeriet 475 360 514,80 39725: Posti- ja telehallitus 39726: Post- och telestyrelsen 147 735 778,98 39727: Rautatiehallitus 39728: Järnvägsstyrelsen 132 360 684,44 39729: Ilmailuhallitus 39730: Luftfartsstyrelsen 42 539 248,52 39731: limatieteen laitos 39732: Meteorologiska institutet 4 296 748,08 39733: Telehallintokeskus 39734: Teleförvaltningscentralen 3 508 763,01 39735: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39736: Handels- och industriministeriet 482 319 557,71 39737: Merenkulkuhallitus 39738: Sjöfartsstyrelsen 63 394 677,49 39739: Elinkeinohallitus 39740: Näringsstyrelsen 94 581,93 39741: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39742: Statens tekniska forskningscentral 83 736 599,17 39743: Geologian tutkimuskeskus 39744: Geologiska forskningscentralen 7 299108,47 39745: Teknillinen tarkastuskeskus 39746: Tekniska kontrollcentralen 1 335 749,81 39747: Patentti- ja rekisterihallitus 39748: Patent- och registerstyrelsen 1 661 225,55 39749: Merentutkimuslaitos 39750: Havsforskningsinstitutet 153 129,69 39751: Teknologian kehittämiskeskus 39752: Centralen för teknologisk utveckling 412 704 142,57 39753: Valtion hankintakeskus 39754: Statens upphandlingscentral 2 610 607,20 39755: Sosiaali- ja terveysministeriö 39756: Social- och hälsovärdsministeriet 9 060 617,46 39757: Lääkintöhallitus 39758: Medicinalstyrelsen 3 803 738,19 39759: Sosiaalihallitus 39760: Socialstyrelsen 11 450,00 39761: Työsuojeluhallitus 39762: Arbetarskyddsstyrelsen 4 612 928,46 39763: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39764: sivu 39765: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 175 39766: 39767: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39768: 39769: 39770: 39771: Kansanterveyslaitos 39772: Folkhälsoinstitutet 6144 387,32 39773: Säteilyturvakeskus 39774: Strålskyddscentralen 5 581 618,02 39775: Tapaturmavirasto 39776: Olycksfallsverket 4 307 273,78 39777: Opetusministeriö 39778: Undervisningsministeriet 54 981 062,31 39779: Valtion opintotukikeskus 39780: Statens studiestödscentral 46 014,85 39781: Valtionarkisto 39782: Riksarkivet 536 928,20 39783: Suomen Akatemia 39784: Finlands Akademi 89 952 789,98 39785: Museovirasto 39786: Museiverket 5 510 168,11 39787: Helsingin yliopisto 39788: Helsingfors universitet 38 529 501,28 39789: Jyväskylän yliopisto 39790: Jyväskylä universitet 12 716 775,85 39791: Oulun yliopisto 39792: Uleåborgs universitet 18 266 947.42 39793: Turun yliopisto 39794: Abo universitet 19 401 821,46 39795: Tampereen yliopisto 39796: Tammerfors universitet 6 843 027.42 39797: Abo Akademi 39798: Abo Akademi 2 908 468,86 39799: Joensuun yliopisto 39800: Joensuu universitet 6 590 748,84 39801: Kuopion yliopisto 39802: Kuopio universitet 2 706 110,43 39803: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 39804: Veterinärmedicinska högskola 1 058 622,86 39805: Teknillinen korkeakoulu 39806: Tekniska högskolan 19 718 484.41 39807: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39808: Tammerfors tekniska högskola 4 485 984,04 39809: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 39810: Villmanstrands tekniska högskola 8 847 462,19 39811: Helsingin kauppakorkeakoulu 39812: Helsingfors handelshögskola 3 379 364,27 39813: Svenska handelshögskolan 39814: Svenska handelshögskolan 1 011 487,53 39815: Turun kauppakorkeakoulu 39816: Abo handelshögskola 2194 599,52 39817: Vaasan korkeakoulu 39818: Vasa högskola 1142 908,38 39819: Sibelius-Akatemia 39820: Sibelius-Akademin 4 028 954,48 39821: Lapin korkeakoulu 39822: Lapplands högskola 974 997,09 39823: Teatterikorkeakoulu 39824: Teaterhögskolan 369 990,91 39825: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39826: sivu 39827: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 176 39828: 39829: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39830: 39831: 39832: 39833: Taideteollinen korkeakoulu 39834: Konstindustriella högskolan 601 524,61 39835: Kouluhallitus 39836: Skolstyrelsen 30 851 270,50 39837: Ammattikasvatushallitus 39838: Yrkesutbildningsstyrelsen 208 885 436,94 39839: Ympäristöministeriö 39840: Miljöministeriet 74 757 819,85 39841: 39842: 39843: 676 UUDISTUSRAHASTOT, PASSIIVATILIT 39844: FORNYELSEFONDER, PASSIVKONTON 197 175 861,32 39845: 39846: 39847: 6760 Uudistusrahastot, passiivatili 39848: Förnyelsefonder, passivkonto 197 175 861,32 39849: Posti- ja telehallitus 39850: Post- och telestyrelsen 46 791 672,22 39851: Rautatiehallitus 39852: Järnvägsstyrelsen 150 384 189,10 39853: 39854: 39855: 691 BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT 39856: UTOM BUDGETEN STAENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON 850 985 408,91 39857: 39858: 39859: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdystili 39860: Kollektivkonto för gärdsbrukets utvecklingsfond 476 648 626,86 39861: Maatilahallitus 39862: Jordbruksstyrelsen 476 648 626,86 39863: 39864: 6912 Valtion takausrahaston yhdystili 39865: Statsgarantifondens kollektivkonto 18 286 117,93 39866: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39867: Handels- och industriministeriet 18 286 117,93 39868: 39869: 6913 Tuontikaupparahaston yhdystili 39870: lmporthandelsfondens kollektivkonto 14 606 003,68 39871: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39872: Handels- och industriministeriet 14 606 003,68 39873: 39874: 6914 Varmuusvarastorahaston yhdystili 39875: Säkerhetsupplagsfondens kollektivkonto 59 721 816,43 39876: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39877: Handels- och industriministeriet 59 721 816,43 39878: 39879: 6915 Vientitakuurahaston yhdystili 39880: Exportgarantifondens kollektivkonto 274 097 438,93 39881: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39882: Handels- och industriministeriet 274 097 438,93 39883: 39884: 6916 Öljysuojarahaston yhdysiili 39885: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 7 376 722,94 39886: Ympäristöministeriö 39887: Miljöministeriet 7 376 722,94 39888: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39889: sivu 39890: Tili - Konto 6918 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 177 39891: 39892: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39893: 39894: 39895: 39896: 39897: 6918 Valtion ydinjätehuoltorahaston yhdystili 39898: Statens kärnavfallshanteringsfonds kollektivkonto 248 682,14 39899: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39900: Handels- och industriministeriet 248 682,14 39901: 39902: 39903: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT 39904: OVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 17 371 631 482,14 39905: 39906: 39907: 6921 Saamamieskirjan tili 39908: Fordringsägarbokens konto 7 921 407 448,50 39909: Valtiokonttori 39910: Statskontoret 7 921 407 448,50 39911: 39912: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili 39913: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 55 149 005,60 39914: Uudenmaan lääninhallitus 39915: Nylands länsstyrelse 8 069 414,98 39916: Turun ja Porin lääninhallitus 39917: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 4 542 453,74 39918: Hämeen lääninhallitus 39919: Tavastehus länsstyrelse 2 737 058,14 39920: Kymen lääninhallitus 39921: Kymmene länsstyrelse 4113 701,71 39922: Mikkelin lääninhallitus 39923: St. Michels länsstyrelse 1 540 980,99 39924: Kuopion lääninhallitus 39925: Kuopio länsstyrelse 1 087 098,74 39926: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39927: Norra Karelens länsstyrelse 1 745 965,73 39928: Keski-Suomen lääninhallitus 39929: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 186 666,59 39930: Vaasan lääninhallitus 39931: Vasa länsstyrelse 1 536 947,97 39932: Oulun lääninhallitus 39933: Uleåborgs länsstyrelse 4 479 866,47 39934: Lapin lääninhallitus 39935: Lapplands länsstyrelse 2 778 453,84 39936: Tullihallitus 39937: Tullstyrelsen 20 187 924,00 39938: Rakennushallitus 39939: Byggnadsstyrelsen 296 111,85 39940: Maatilahallitus 39941: Jordbruksstyrelsen 336 528,67 39942: Rautatiehallitus 39943: Järnvägssty:elsen 509 832,18 39944: 39945: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili 39946: Diverse övriga medel, aktivkonto 9 395 075 028,04 39947: Valtiokonttori 39948: Statskontoret 9 395 075 028,04 39949: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 39950: sivu 39951: Tili - Konto 6931 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 178 39952: 39953: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 39954: 39955: 39956: 39957: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT 39958: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 17 384 184 055,73 39959: 39960: 39961: 6931 Saamamieskirjaan merkittyjen lalletustodistusten tili 39962: 1 fordringsägarboken införda depositionsbevis konto 7 921 407 448,50 39963: Valtiokonttori 39964: Slatskontoret 7 921 407 448,50 39965: 39966: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili 39967: Deponerade och främmande medel, passivkonto fil 701 579,19 39968: Ulkoasianministeriö 39969: Ministeriet för utrikesärendena 40 290,34 39970: Oikeusministeriö 39971: Justitieministeriet 2 441 689,40 39972: Uudenmaan lääninhallitus 39973: Nylands länsstyrelse 11453 s1s,n 39974: Turun ja Porin lääninhallitus 39975: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 4 9fil419,79 39976: Hämeen lääninhallitus 39977: Tavastehus länsstyrelse 3 946 555,10 39978: Kymen lääninhallitus 39979: Kymmene länsstyrelse 4168 692,42 39980: Mikkelin lääninhallitus 39981: St. Michels länsstyrelse 1 567 893,67 39982: Kuopion lääninhallitus 39983: Kuopio länsstyrelse 996121,26 39984: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39985: Norra Karelens länsstyrelse 3 347 582,52 39986: Keski-Suomen lääninhallitus 39987: Mellersla Finlands länsstyrelse 1 448173,89 39988: Vaasan lääninhallitus 39989: Vasa länsstyrelse 2 441 632,52 39990: Oulun lääninhallitus 39991: Uleåborgs länsstyrelse 4 639 433,03 39992: Lapin lääninhallitus 39993: Lapplands länsstyrelse 3 580 561,86 39994: Tullihallitus 39995: Tullstyrelsen 21 457 008,00 39996: Rakennushallitus 39997: Byggnadsstyrelsen 296111,85 39998: Maatilahallitus 39999: Jordbruksstyrelsen 399 062,59 40000: Rautatiehallitus 40001: Järnvägsstyrelsen 509 832,18 40002: 40003: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili 40004: Diverse övriga medel, passivkonto 9 395 075 028,04 40005: Valtiokonttori 40006: Slatskontoret 9 395 075 028,04 40007: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 40008: sivu 40009: Tili - Konto 6961 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 179 40010: 40011: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40012: 40013: 40014: 40015: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT 40016: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 987 652 542,83 40017: 40018: 40019: 6961 Rahastot, aktiivatili 40020: Fonder, aktivkonto 983 710 269,39 40021: Valtiokonttori 40022: Statskontoret 964 125 000,00 40023: Sosiaali- ja terveysministeriö 40024: Social- och hälsovärdsministeriet 1 851 666,72 40025: Sosiaalihallitus 40026: Socialstyrelsen 38 384,96 40027: Helsingin yliopisto 40028: Helsingfors universitet 43 051,81 40029: Turun yliopisto 40030: Åbo universitet 10 922 788,25 40031: Tampereen yliopisto 40032: Tammerfors universitet 3 219 556,78 40033: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 40034: Veterinärmedicinska högskola 825 301,82 40035: Helsingin kauppakorkeakoulu 40036: Helsingfors handelshögskola 1 540 409,07 40037: Svenska handelshögskolan 40038: Svenska handelshögskolan 338 470,30 40039: Turun kauppakorkeakoulu 40040: Åbo handelshögskola 805 639,68 40041: 40042: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili 40043: Donerade medel, aktivkonto 3 942 273,44 40044: Puolustusministeriö 40045: Försvarsministeriet 838 698,17 40046: Opetusministeriö 40047: Undervisningsministeriet 557 714,00 40048: Museovirasto 40049: Museiverket 51147,03 40050: Jyväskylän yliopisto 40051: Jyväskylä universitet 414 285,35 40052: Oulun yliopisto 40053: Uleåborgs universitet 652 657,13 40054: Joensuun yliopisto 40055: Joensuu universitet 1 093 757,32 40056: Kuopion yliopisto 40057: Kuopio universitet 28 776,85 40058: Lapin korkeakoulu 40059: Lapplands högskola 2 898,91 40060: Ammattikasvatushallitus 40061: Yrkesutbildningsstyrelsen 302 338,68 40062: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 40063: sivu 40064: Tili - Konto 6971 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 180 40065: 40066: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40067: 40068: 40069: 40070: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT 40071: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 1 046 029 500,41 40072: 40073: 40074: 6971 Rahastot, passiivatili 40075: Fonder, passivkonto 1 029 979 434,08 40076: Sisäasianministeriö 40077: Ministeriet för inrikesärendena 44 863 465,17 40078: Puolustusministeriö 40079: Försvarsministeriet 1 036 486,16 40080: Valtiokonttori 40081: Statskontoret 964 125 000,00 40082: Sosiaali- ja terveysministeriö 40083: Social- och hälsovärdsministeriet 1 851 666,72 40084: Sosiaalihallitus 40085: Socialstyrelsen 38 384,96 40086: Helsingin yliopisto 40087: Helsingfors universitet 43 051,81 40088: Turun yliopisto 40089: Åbo universitet 11 292 001,61 40090: Tampereen yliopisto 40091: Tammerfors universitet 3 219 556,78 40092: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 40093: Veterinärmedicinska högskola 825 301,82 40094: Helsingin kauppakorkeakoulu 40095: Helsingfors handelshögskola 1 540 409,07 40096: Svenska handelshögskolan 40097: Svenska handelshögskolan 338 470,30 40098: Turun kauppakorkeakoulu 40099: Åbo handelshögskola 805 639,68 40100: 40101: 6972 Lahjoitetut varat, passiivatili 40102: Donerade medel, passivkonto 16 050 066,33 40103: Ulkoasianministeriö 40104: Ministeriet för utrikesärendena 30 006,70 40105: Rajavartiolaitos 40106: Gränsbevakningsväsendet 20 594,96 40107: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 40108: Norra Karelens länsstyrelse 2 162,90 40109: Puolustusministeriö 40110: Försvarsministeriet 1 822 645,48 40111: Maa- ja metsätalousministeriö 40112: Jord- och skogsbruksministeriet 97 417,94 40113: Metsäntutkimuslaitos 40114: Skogsforskningsinstitutet 131 233,24 40115: Maatilahallitus 40116: Jordbruksstyrelsen 7 602,80 40117: Maatalouden tutkimuskeskus 40118: Lantbrukets forskningscentral 389 389,76 40119: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 40120: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 28 934,14 40121: Rautatiehallitus 40122: Järnvägsstyrelsen 17 376,50 40123: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 40124: sivu 40125: Tili - Konto 6972 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 181 40126: 40127: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40128: 40129: 40130: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 40131: Statens tekniska forskningscentral 825 592,14 40132: Opetusministeriö 40133: Undervisningsministeriet 673 975,16 40134: Museovirasto 40135: Museiverket 115 607,48 40136: Jyväskylän yliopisto 40137: Jyväskylä universitet 442 415,19 40138: Oulun yliopisto 40139: Uleåborgs universitet 4 047 207,54 40140: Turun yliopisto 40141: Åbo universitet 998 816,29 40142: Tampereen yliopisto 40143: Tammerfors universitet 323 694,21 40144: Åbo Akademi 40145: Åbo Akademi 682 341,20 40146: Joensuun yliopisto 40147: Joensuu universitet 1 427 447,16 40148: Kuopion yliopisto 40149: Kuopio universitet 1 651 393,45 40150: Teknillinen korkeakoulu 40151: Tekniska högskolan 347 760,26 40152: Tampereen teknillinen korkeakoulu 40153: Tammerfors tekniska högskola 42 564,56 40154: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 40155: Villmanstrands tekniska högskola 959 712,54 40156: Helsingin kauppakorkeakoulu 40157: Helsingfors handelshögskola 241111,55 40158: Vaasan korkeakoulu 40159: Vasa högskola 39 842,40 40160: Sibelius-Akatemia 40161: Sibelius-Akademin 52 116,56 40162: Lapin korkeakoulu 40163: Lapplands högskola 24 981,30 40164: Teatterikorkeakoulu 40165: Teaterhögskolan 37 178,50 40166: Taideteollinen korkeakoulu 40167: Konstindustriella högskolan 160 182,66 40168: Kouluhallitus 40169: Skolstyrelsen 10 025,25 40170: Ammattikasvatushallitus 40171: Yrkesutbildningsstyrelsen 398 736,51 40172: 40173: 40174: 699 SELVITYSTILIT 40175: UTREDNINGSKONTON 14 612 772,06 40176: 40177: 40178: 6991 Epäselvien erien tili 40179: Oklara posters konto 14 612 772,06 40180: Valtioneuvoston kanslia 40181: Statsrådets kansli 46,50 40182: Oikeusministeriö 40183: Justitieministeriet 637,35 40184: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 40185: sivu 40186: Tili - Kanto 6991 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 182 40187: 40188: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40189: 40190: 40191: 40192: Uudenmaan lääninhallitus 40193: Nylands länsstyrelse 8 911,04 40194: Turun ja Porin lääninhallitus 40195: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 809,90 40196: Hämeen lääninhallitus 40197: Tavastehus länsstyrelse 4 086,15 40198: Kymen lääninhallitus 40199: Kymmene länsstyrelse 3 907,r7 40200: Kuopion lääninhallitus 40201: Kuopio länsstyrelse 1 990,81 40202: Keski-Suomen lääninhallitus 40203: Mellersta Finlands länsstyrelse 56 869,20 40204: Vaasan lääninhallitus 40205: Vasa länsstyrelse 280 177,58 40206: Oulun lääninhallitus 40207: Uleåborgs länsstyrelse 1 553,34 40208: Lapin lääninhallitus 40209: Lapplands länsstyrelse 213 000,30 40210: Keskusrikospoliisi 40211: Centralkriminalpolisen 2 578,35 40212: Puolustusministeriö 40213: Försvarsministerjet 2 221,41 40214: Valtiovarainministeriö 40215: Finansministeriet 60 964,69 40216: Valtiokonttori 40217: Statskontoret 12 233 718,25 40218: Tullihallitus 40219: Tullstyrelsen 69 247,81 40220: Verohallitus 40221: Skattestyrelsen 167 508,50 40222: Tilastokeskus 40223: Statistikcentralen 82 366,29 40224: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 40225: Statens utvecklingscentral 800,00 40226: Valtion painatuskeskus 40227: Statens tryckericentral 12 183,94 40228: Valtion ravitsemiskeskus 40229: Statens förplägnadscentral 29 552,61 40230: Maanmittaushallitus 40231: Lantmäteristyrelsen 131 646,75 40232: Vesi- ja ympäristöhallitus 40233: Vatten- och miljöstyrelsen 2 500,00 40234: Maatalouden tutkimuskeskus 40235: Lantbrukets forskningscentral 400,30 40236: Metsähallitus 40237: Forststyrelsen 150 100,51 40238: Liikenneministeriö 40239: Trafikministeriet 1 500,00 40240: Tie- ja vesirakennushallitus 40241: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 9 901,75 40242: Työvoimaministeriö 40243: Arbetskraftsministeriet 348 751,54 40244: Posti- ja telehallitus 40245: Post- och telestyrelsen 480 328,05 40246: Hallinnollinen tase joulukuun 31- päivänä 1988 40247: sivu 40248: Tili - Konto 6991 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 183 40249: 40250: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40251: 40252: 40253: 40254: Ilmailuhallitus 40255: Luftfartsstyrelsen 1 048 020,00 40256: ilmatieteen laitos 40257: Meteorologiska institute! 23,30 40258: Telehallintokeskus 40259: Teleförvaltningscentralen 62 869,44 40260: Kauppa- ja teollisuusministeriö 40261: Handels- och industriministeriet 118155,18 40262: Merenkulkuhallitus 40263: Sjöfartsstyrelsen 149 208,02 40264: Teknillinen tarkastuskeskus 40265: Tekniska kontrollcentralen 2 546,00 40266: Lääkintöhallitus 40267: Medicinalstyrelsen 616,35 40268: Sosiaalihallitus 40269: Socialstyrelsen 276 505,41 40270: Kansanterveyslaitos 40271: Folkhälsoinstitutet 47,18 40272: Valtionarkisto 40273: Riksarkivet 2 484,15 40274: Suomen Akatemia 40275: Finlands Akademi 143161,63 40276: Museovirasto 40277: Museiverket 1,31 40278: Helsingin yliopisto 40279: Helsingfors universitet 7 289,56 40280: Jyväskylän yliopisto 40281: Jyväskylä universitet 8m,66 40282: Oulun yliopisto 40283: Uleåborgs universitet 1 369,80 40284: Turun yliopisto 40285: Åbo universitet 205 456,35 40286: Åbo Akademi 40287: Åbo Akademi 3 002,46 40288: Joensuun yliopisto 40289: Joensuu universitet 108 514,47 40290: Tampereen teknillinen korkeakoulu 40291: Tammerfors tekniska högskola 50 000,00 40292: Helsingin kauppakorkeakoulu 40293: Helsingfors handelshögskola 9 596,00 40294: Kouluhallitus 40295: Skolstyrelsen 11 255,48 40296: Ammattikasvatushallitus 40297: Yrkesutbildningsstyrelsen 888,24 40298: Ympäristöministeriö 40299: Miljöministeriet 31 320,00 40300: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1988 40301: sivu 40302: Tili - Konto 6991 Administrativ balans den 31 december 1988 sida 184 40303: 40304: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 40305: 40306: 40307: 40308: TASETILIT YHTEENSÄ 40309: BALANSKONTON SAMMANLAGT 38 415 817 994,35 35 012 749 300,82 40310: 40311: Ylijäämien ja vajausten tili 40312: överskotts och underskotts konto 3 403 068 693,53 40313: Ylijäämä vuoden alkaessa 40314: överskott vid ärets ingäng 1127 144170,74 40315: Tilivuoden ylijäämä 40316: Redovisningsårets överskott 2 275 924 522,79 40317: 40318: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI 40319: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 38 415 817 994,35 38 415 817 994,35 40320: TULO- JA MENOARVION ULKOPUOLELLA 40321: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN 40322: 40323: TULOSLASKELMAT JA TASEET 40324: 1988 40325: 40326: 40327: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS 40328: 40329: RESUL TAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 40330: 1988 40331: 186 40332: 40333: Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond 40334: 40335: 40336: Tulostase - Resultaträkning 1988 40337: 40338: Kulut- Kostnader 40339: Varsinaiset kulut - Ordinära kostnader 40340: Palkat, sosiaaliturvamaksut ja matkat - Löner, socialskyddsavgifter och resor ..... . 175 818,27 40341: Lainojen hoitopalkkiot - Kostnader för länens förvaltning .......................... . 30 359 183,45 40342: Tilojen hoitomenot - Kostnader för lägenheternas förvaltning ..................... . 152 445,56 40343: Verot - Skatter .................................................................... . 2 286 782,44 32 974 229,72 40344: 40345: Kulutusmenot - Konsumtionsutgifter 40346: Maatilahallituksen päätöksen 15.2.1989 n:o 1210/25/89 perusteella poistettu tileistä 40347: - Pä grund av jordbruksstyrelsens beslut av 15.2.1989 nr 1210/25/89 har 40348: avskrivits: 40349: Vapaavuosien lyhennyseriä - Friärs avkortningar ................................ . 24 039,76 40350: Asutusluottojen maksuvapautuksia - Befrielse frän betalning av kolonisations- 40351: krediter .......................................................................... . 1 046 668,29 40352: Kuivatus-, tienteko-, vesi- ja viemärikustannuksia - Torrläggnings-, vägbygg- 40353: nads-, vatten- och avloppsledningskostnader .................................... . 1 052 799,89 40354: Metsänparannuskustannuksia - Skogsförbättringskostnader .................... . 14 712,95 40355: Uutistilain perustamispalkkioita - Premier för anläggning av nylägenhet ......... . 43 520,29 40356: Porotilojen palkkioita - Premier för renlägenheter ............................... . 1 155160,- 40357: Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia - Bidrag enligt naturnäringslagen .... . 11 472 918,- 40358: Kolttien avustuksia - Understöd ät skoltar ...................................... . 3 355 432,22 40359: Maatilalain mukaisia rakentamis- ja raivausavustuksia - Bidrag för byggande 40360: och för uppröjning enligt lagen om gårdsbruksenheter ........................... . 6 811 780,- 40361: Tientekoavustuksia - Understöd för vägbyggen ................................. . 7 902 275,- 40362: Salaojitusavustuksia - Understöd för täckdikning ............................... . 30 260 099,- 40363: Metsänhoito- ja metsänparannustyöt sekä peltojen metsitykset - Skogsvärds- 40364: och skogsförbättringsarbeten samt beskogning av åkrar ......................... . 990 504,20 40365: Katumaksuja - Gatuavgifter ..................................................... . 402,- 40366: Maanostotoimintaa koskevat lehti-ilmoitukset - Annonser gällande jordförvärv .. 1 345,- 40367: Tutkimusmäärärahoja koskevat lehti-ilmoitukset - Annonser gällande under- 40368: sökningsanslag ................................................................... . 20 279,40 40369: Maatilatalouden kehittämistoimintaa koskevaan tutkimukseen myönnettyjä va- 40370: roja - För undersökning av gärdsbrukets utvecklingsverksamhet beviljade 40371: medel ............................................................................ . 2 785 457,69 40372: Luontaiselinkeinojen kehittämistoimintaa koskeva tutkimus - Undersökning 40373: gällande utvecklingsverksamhet av naturnäring .................................. . 55 863,09 66 993 256,78 40374: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsärets överskott ........................................................... . 91 674 584,- 40375: 191 642 070,50 40376: 40377: 40378: Tuotot-lntäkter 40379: Varsinaiset tuotot - Ordinära intäkter 40380: Korot - Räntor: 40381: Asutuskassalainoista - Kolonisationskassalän ................................... . 46 271,87 40382: Maatilalainoista - Jordlägenhetslän ............................................. . 134 924 181,20 40383: Maaseutuelinkeinolainoista - Län beviljade för näringsverksamheten på lands- 40384: bygden .......................................................................... . 1 397 111,22 40385: Maankäyttölainoista - Jorddispositionslän ...................................... . 25 455 462,80 40386: Asuttamislainoista - Kolonisationslän ........................................... . 77 898,63 40387: Myyntihintoihin liitetyistä lainoista - Län i samband med köpeskillingar ......... . 3 714,42 40388: Tilojen kauppahinnoista - Pä lägenheters pris ................................... . 19 305 136,89 40389: Muita korkotuloja - Ovriga ränteinkomster ...................................... . 34 628,82 181 244 405,85 40390: 40391: Muut tuotot - Ovriga intäkter 40392: Vuokratulot - Arrendeinkomster ................................................ . 1 751 362,77 40393: Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä - Overskott av försälda lägenheter .......... . 5 790 809,66 40394: Satunnaiset tulot - Diverse inkomster ........................................... . 2 855 492,22 10 397 664,65 40395: 191 642 070,50 40396: 187 40397: Omaisuustase - Balansräkning 31. 12. 1988 40398: Vastaavaa- Aktiva 40399: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgängar 40400: Varat - Medel 40401: Sitomattomat varat - Obundna medel ............................................. . 68 074 399,57 40402: Sidotut varat - Bundna medel 40403: Myönnetyt, mutta maksamatta olevat - Beviljade, men icke utbetalade: 40404: Maatilalainat ja muut lainat - Jordlägenhetslän och 40405: andra Iän . .. . .. . .. . . . . .. . . . . . .. . . .. .. . .. . . . . .. . . . . . . . .. . . .. . 327 902 751,97 40406: Tilojen hinnat- Lägenheters pris .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 159 677,96 40407: Muita maksuja - övriga utbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 901 016,46 407 963 446,39 40408: Talletetut varat- Deponerade medel .............................................. . 610 780,90 476 648 626,86 40409: Lainat - Lån 40410: Kuntien lainat - Kommunernas lån 40411: Asutuskassalainat - Kolonisationskassalän ........................................................... .. 3 065 306,72 40412: Rahalaitosten lainat - Penninginrättningslän 40413: Maatilalainat - Jordlägenhetslän ................................................ . 5 662 507 139,77 40414: Maaseutuelinkeinolainat - Lån beviljade för näringsverksamheten pä lands- 40415: bygden .......................................................................... . 50 235 519,16 40416: Maankäyttölainat - Jorddispositionslän ......................................... . 488 067 369,03 40417: Asuttamislainat - Kolonisationslän .............................................. . 2 957 344,24 40418: Porkkalan jälleenrakennuslainat - Län för äteruppbyggnad av Porkala ........... . 6 730,34 6 203 774 102,54 40419: Muut lainat - Övriga Iän 40420: Suoraan rahastosta myönnetyt erinäiset lainat ja saatavat - Direkt ur fonden 40421: beviljade särskilda Iän och fordringar ............................................. . 35 848,66 40422: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Län i samband med kö- 40423: peskillingar för jorddispositionslägenheter ........................................ . 21 770 402,04 40424: Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Län i samband med 40425: köpeskillingar för jordanskaffningslägenheter ..................................... . 5 382 035,76 27 188 286,46 40426: Kauppahinnat - Köpeskillingar 40427: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe- 40428: ter, som sälts med stöd av kolonisationslagen .................................... . 3 287 835.71 40429: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för 40430: lägenheter, som sälts med stöd av jorddispositionslagen ......................... . 58 320 476,50 40431: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe- 40432: ter, som sälts med stöd av lagen om gärdsbruksenheter .......................... . 522 022 849,12 40433: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar 40434: för lägenheter, som sålts med stöd av naturnäringslagen ......................... . 733 000,- 40435: Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe- 40436: ter, som sälts med stöd av skoltlagen ............................................ . 14000,- 584 378 161,33 40437: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgängar 40438: Ostetut tilat - Köpta lägenheter ......................................................................... . 373 536 150,96 40439: Erilaatuiset saatavat - Diverse fordringar 40440: Parannuskorvaukset - Förbättringsersättningar .................................... . 4 376,- 40441: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 2 248 694,29 2 253 070,29 40442: 7 670 843 705,16 40443: 40444: 40445: 40446: Vastattavaa- Passiva 40447: Vieras pääoma - Främmande kapital 40448: Talletetut varat- Depositioner ........................................................................... . 610 780,90 40449: Oma pääoma - Eget kapital 40450: Pääoma vuoden alussa - Kapital vid ärets ingäng.......... 7 188 558 340,26 40451: Siirretty tulo- ja menoarviomomentilta - Överföring frän 40452: moment i statsförslaget..................................... 390 000 000,- 7 578 558 340,26 40453: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsärets överskott ..................................... . 91 674 584,- 7 670 232 924,26 40454: 7 670 843 705,16 40455: 188 40456: Valtion viljavaraston rahasto - Statens spannmålsförrådsfond 40457: 40458: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 40459: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 1 448 403 566,97 40460: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 40461: Välilliset verot- lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218 023 965,96 40462: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ______:5:. . :2=06-=-''-"1.: . 9__-_2=1-=-8-=-0=-29:. :. . :.:17-=-2-'-',1-'-5 40463: Liikevaihto - Omsättning............................................................................... . . . . . 1 230 374 394,82 40464: 40465: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 40466: Tavarat- Varor..................................................................... 1175111 357,33 40467: Varaston muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . +56 593 675,62 -1118 517 681,71 40468: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 856 713,11 40469: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 40470: Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 973 332,56 40471: Muut kiinteät kulut - Övriga fasta kostnader........................................ 33 219 040,83 - 68 192 373,39 40472: -----~------~ 40473: Käyttökate- Driftsbidrag . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 664 339,72 40474: Poistot - Avskrivningar 40475: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 15 227 455,60 40476: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 23 516 345,31 40477: Pitkävaikutteisista menoista - Långfristiga utgifter ................................. . 1146 758,52 -39 890 559,43 40478: Liikevoitto - Rörelsevinst. ............................................................................. . 3 773 780,29 40479: Rahoitustuotot ja kulut - Finansieringsintäkter och kostnader 40480: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 16 365 662,93 40481: Muut rahoitustuotot - Övriga finansieringsintäkter ................................ . 6 465 046,09 40482: Korkokulut - Räntekostnader ...................................................... . -33 707 298,01 40483: Muut rahoituskulut - Övriga finansieringskostnader ............................... . -735 598,46 -11 612 187.45 40484: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 40485: Muut tuotot - Övriga intäkter ............................................................................ . + 6 668 788,92 40486: Varausten vähennys - Minskning av reserveringar ......................................................... . +5 000 000,- 40487: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 3 830 381,76 40488: 40489: 40490: 40491: 40492: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 40493: 40494: Vastaavaa- Aktiva 40495: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 40496: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 4 399 329,81 40497: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 188 913 652,63 40498: Muut saamiset - Övriga fordringar ................................................ . 4 908 312,22 40499: Lainasaamiset - Lånefordringar ................................................... . 108 500 000,- 40500: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 2 644 672,77 40501: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar 67 867,78 309 433 835,21 40502: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 40503: Tavarat - Varor .......................................................................................... . 1 210 590 848,94 40504: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - 40505: Anläggningstillgångar och övriga långfristiga utgifter 40506: Keskeneräiset omat työt - Halvfärdiga egna arbeten ............................... . 5 457 464.47 40507: Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenområden ..................................... . 1 356 230,89 40508: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 417 985 855,66 40509: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 111 927 297,62 40510: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 23 653 712.70 40511: Pitkävaikutteiset menot - Långfristiga utgifter ..................................... . 3166 548,96 563 547 110,30 40512: 2 083 571 794,45 40513: 189 40514: Vastattavaa- Passiva 40515: Vieras pääoma - Främmande kapital 40516: Lyhytaikainen - Kortfristigt 40517: Ostovelat - Leverantörskulder ................................................... . 50 131 752,38 40518: Rukiin tuotantopalkkiot - Produktionspremier för räg ........................... . 102 875,75 40519: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................. . 34 640 550,22 40520: Lyhytaikaiset velat - Kortfristiga skulder ........................................ . 238 204 727,42 323 079 905,77 40521: Pitkäaikainen - Långfristigt 40522: Lainat rahoituslaitoksilta - Län från finansieringsanstalter ....................... . 173 521 400,- 40523: Hinnanerovarat - Prisskillnadstillgångar ......................................... . 12 216 134,19 185 737 534,19 40524: Varaukset - Reserveringar 40525: Varastovaraukset - Lagerreserveringar .................................................................. . 570 000 000,- 40526: Oma pääoma - Eget kapital 40527: Viljavarastorahasto - Spannmålsförrådsfonden 40528: Perusrahasto - Grundfonden ..................................................... .. 670 054 235,- 40529: Käyttörahasto - Driftfonden ....................................................... . 320 181 254,30 990 235 489,30 40530: Siementuotannon edistämisvarat - Medel för befrämjande av fröproduktion ............................. . 10 688 483,43 40531: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ........................................................... . 3 830 381,76 40532: 2 083 571 794,45 40533: 40534: 40535: 40536: 40537: Tuontikaupparahasto - lmporthandelsfonden 40538: 40539: 40540: Tulostase - Resultaträkning 1988 40541: Tuotot-lntäkter 40542: Hinnanvaihtelusopimukset - Prisväxlingsavtal ........................................ . 79 606 676,76 40543: Korot - Räntor ....................................................................... . 5 435,40 79 612 112,16 40544: Menoja yli tulojen - Utgifter utöver inkomster .............................................................. . 16 548,52 40545: 79 628 660,68 40546: 40547: 40548: Kulut- Kostoader 40549: Palkkiot - Arvoden .................................................................. . 19 594,77 40550: Hinnanvaihtelusopimukset - Prisväxlingsavtal. ....................................... . 79 606 676,76 40551: Yleiskustannukset - Förvaltningskostnader .......................................... . 2 389,15 79 628 660,68 40552: 79 628 660,68 40553: 40554: 40555: 40556: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 40557: Vastaavaa- Aktiva 40558: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel .......................................... . 14 606 003,68 40559: Tavaravarastot- Varulager .......................................................... . 2 309 330,90 16 915 334,58 40560: 16 915 334,58 40561: 40562: Vastattavaa- Passiva 40563: Enoakanpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 769,- 40564: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 126,32 40565: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 205,88 1 101,20 40566: 40567: Pääoma - Kapital1. 1. 1988 ......................................................... . 16 937 576,36 40568: Siirto pääomaan tavaratilin tuloksesta - Överföring tili kapitalet från varukontons 40569: resultat ............................................................................... . -6 794,46 40570: 16 930 781,90 40571: Menoja yli tulojen - Utgifter utöver inkomster -16 548,52 16 914 233,38 40572: 16 915 334,58 40573: 190 40574: Varmuusvarastorahasto - Säkerhetsupplagsfonden 40575: 40576: 40577: Tulot ja menot - lnkomster och utgifter 1988 40578: 40579: Tuotot - lntäkter 40580: Varmuusvarastointimaksun tuotto - lntäkt av säkerhetsupplagsavgifter .................................... . 257 424 757,- 40581: Myyntituotot - Försäljningsintäkter 40582: Öljytuotteiden myynti - Försäljning av oljeprodukter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 941 306,96 40583: Myytyjen tuotteiden hankintahinnat - Anskaffningspriser av försålda produkter. . . . . . . -332 647,70 2 608 659,26 40584: Muiden tuotteiden myynti- Försäljning av övriga produkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 554 612,19 40585: Myytyjen tuotteiden hankintahinnat- Anskaffningspriser av försålda produkter....... -29 361 157,17 11193 455,02 40586: Tulot varastoinnista - lnkomster från lagring ............................................................... . 1 476 533,45 40587: Vuokratuotot - Hyresintäkter .............................................................................. . 68102,50 40588: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................... . 145 080,70 40589: Tulot yhteensä - lnkomster sammanlagt ................................................................... . 272 916 587,93 40590: 40591: 40592: Kulut - Kostnader 40593: Sijoitusmenot - lnvesteringsutgifter 40594: Rakennukset - Byggnader 40595: Varasto 100 rakentaminen - Byggande av lager 100 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 333 500,58 40596: Rovaniemi, suunnittelu - Rovaniemi, planering . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 527,45 40597: Suurkorjaukset - Storreparationer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 335 356,06 40598: Sijoitusmenot yhteensä - lnvesteringsutgifter sammanlagt ................................................. . 20 940 384,09 40599: Kulutusmenot - Konsumtionsutgifter 40600: Varastojen hoitomenot - Underhållsutgifter av lager 40601: Öljyvarastojen vuokrat - Hyror av oljelager ........................................ . 15 643 906,20 40602: Valtion omistamien öljyvarastojen kustannukset - Kostnader av statens ägande 40603: oljelager .......................................................................... .. 8114253,19 40604: Nestemäisten polttoaineiden muut menot - Övriga utgifter av flytande bränsle .... . 88 371,92 40605: 23 846 531,31 40606: Muiden varastojen varastointikorvaukset - Lagringsersättningar av övriga lager ...... . 4 753 740,57 40607: Muiden varastojen hoito- ja käsittelykorvaukset - Underhålls- och behandlingser- 40608: sättningar av övriga lager .......................................................... . 1 110 073,52 40609: Muiden varastojen vuokrat - Hyror av övriga lager ................................... . 63 282,20 40610: 5 927 096,29 40611: Varastojen hoitokulut yhteensä - Underhållskostnader av lager sammanlagt ............................... . 29 773 627,60 40612: Hallintomenot - Förvaltningsutgifter 40613: Sopimuspalkat - Avtalslöner ...................................................... . 11500,- 40614: Johtokunnan palkkiot - Direktionens arvoden ..................................... . 62 482,12 40615: Johtokunnan kokouspalkkiot - Direktionens mötearvoden ......................... . 8 200,- 40616: Muut pakkiot - övriga arvoden .................................................... . 67 118,65 40617: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter ....................................... . 8 027,85 40618: 157 328,62 40619: Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter 40620: Käyttövarat - Dispositionsmedel .................................................. . 4 427,65 40621: Matkat - Resor ................................................................... .. 45 284,99 40622: Toimistomenot - Byråutgifter .................................................... .. 1 534,40 40623: Atk-kustannukset - Adb-kostnader ................................................ . 32 830,98 40624: Koulutus - Utbildning ............................................................. . 3 300,50 40625: Kalustohankinnat - Anskaffning av inventarier .................................... . 5 555,35 40626: Sekalaiset menot - Utgifter av blandad natur ...................................... . 110,- 40627: 93 043,87 40628: 40629: Hallinto- ja kulutusmenot yhteensä - Förvaltnings- och konsumtionsutgifter sammanlagt .................. . 250 372,49 40630: Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt .................................................................... . 50 964 384,18 40631: Tuloja yli menojen - lnkomster utöver utgifter ............................................................. . 221 952 203,75 40632: 191 40633: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 40634: 40635: Vastaavaa- Aktiva 40636: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel .......................................... . 59 721 816,43 40637: Tilisaatavat - Kontotordringar ....................................................... . 16 443 310,12 40638: Tavaravarastot- Varulager ......................................................... .. 2 511 327 064,97 40639: Muiden tilitettävien varojen tili - övriga redovisningsmedelskonto ................... . 690 355,34 2 588 182 546,86 40640: 2 588 182 546,86 40641: 40642: 40643: Vastattavaa- Passiva 40644: Ennakonpidätykset - Skattetörskottsinnehållningar .................................. . 9 490,- 40645: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 1 720,77 40646: Muut velat - Övriga skulder .......................................................... . 6 772190,55 40647: Menorästit - Utgiftsrester ........................................................... .. 9197 318,24 15 980 719,56 40648: Pääoma- Kapital .................................................................... . 2 125 759 613,14 40649: Edellisen tilikauden tulos - Resultatet av föregående räkenskapsperioden ............ . 224 490 010,41 40650: Pääoma - Kapital1.1.1988 .......................................................... .. 2 350 249 623,55 40651: Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodens resultat ..................................... . 221 952 203,75 2 572 201 827,30 40652: 2 588 182 546,86 40653: 40654: 40655: 40656: 40657: Vientitakuurahasto - Exportgarantifonden 40658: 40659: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 40660: Tuotot -1 ntäkter 40661: Takuumaksut - Garantiavgifter ...................................................... . 73 310 825,86 40662: Takaisin perityt takuukorvaukset - Aterindrivna garantiersättningar .................. . 229 955 363,13 303 266 188,99 40663: 40664: 40665: Kulut- Kostnader 40666: Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . .. . . . .. . . .. .. .. . . . . .. . . . . . .. 10 203 146,- 40667: Huoneistokulut - Lokalkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 618 213,81 40668: Matkat - Resekostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 759,38 40669: Muut kulut- Övriga kostnader............... ... . . . .. .. . .. . . . . . . . . . . . . .... . . . . .... . . . . 4 697 115,08 40670: Takuukorvaukset - Garantiersättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 968 013,13 40671: ~~~~~--~~~~~ 40672: -224 112 247,40 40673: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott.. .... .... .... .......... .... .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. ... 79 153 941,59 40674: 40675: 40676: 40677: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 40678: 40679: Vastaavaa- Aktiva 40680: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel .......................................... . 274 097 438,93 40681: Annetut etukäteisvarat - Erlagda törskott ............................................ . 1000,- 40682: Arvopaperit - Värdepapper .......................................................... . 34 050,- 274 132 488,93 40683: 274132 488.93 40684: 40685: 40686: Vastattavaa- Passiva 40687: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 267 685,- 40688: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 52 161,93 40689: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 21 867 336,62 22 187 183,55 40690: Pääoma - Kapita11. 1. 1988 ......................................................... . 172 791 363.79 40691: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ................................ . 79153 941,59 251 945 305,38 40692: 274 132 488,93 40693: 192 40694: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden 40695: 40696: 40697: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 40698: 40699: Tuotot-lntäkter 40700: Takausmaksutuotot - Garantiavgiftsintäkter ............................................................... . 8 018 742,45 40701: Hallintokulut - Förvaltningskostnader 40702: Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden ............................................ . 4 T/9 442,64 40703: Huoneistokulut - Lokalkostnader .................................................. . 656 301,46 40704: Muut hallintokulut - Övriga förvaltningskostnader ................................. . 1 784 192,02 40705: 7 219 936,12 40706: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . -100 274,02 -7 119 662,10 40707: Takausmaksukate - Garantiavgiftsbidrag .................................................................. . 899 080,35 40708: Korvaukset ja takautumistuotot - Ersättningar och regressintäkter 40709: Suoritetut takauskorvaukset - Erlagda garantiersättningar.......................... 11 632 382,85 40710: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt baserade intäkter . .. . . . . . . -7 40711: --~~~~----~~~~ 40712: 741 085,61 -3 891 297,24 40713: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 992 216,89 40714: 40715: 40716: Tase - Balansräkning 31.12. 1988 40717: Vastaavaa- Aktiva 40718: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel ................................................................ . 18 286 127,70 40719: Rahat - Kassa ............................................................................................. . 3 000,- 40720: Ennakot - Förskott ......................................................................................... . 9 500,- 40721: Arvopaperit - Värdepapper ................................................................................ . 60 060,- 40722: 18 358 687,70 40723: 40724: 40725: Vastattavaa- Passiva 40726: Siirtovelat - Resultatregleringar ............................................................................ . 252 615,14 40727: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden 1. 1. 1988................................. 11 098 289,45 40728: Siirto rahastoon - Överföring tili fonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . + 10 000 000,- 40729: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---=2--=-99.:..:2::..c2=-1--=-6'-',89--=----1.:..:8_1.:..:06.:...__:_07':-'2'-'-,56:..:. 40730: 18 358 687,70 40731: 40732: 40733: 40734: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden 40735: 40736: 40737: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 40738: Tuotot-lntäkter 40739: Öljysuojamaksut - Oljeskyddsavgifter ................................................ . 29 028 782,- 40740: Takaisinperityt korvaukset - Aterindrivna ersättningar ............................... . 7 013 532,85 36 042 314,85 40741: 36 042 314,85 40742: 40743: 40744: Kulut- Kostnader 40745: Palkkiot- Arvoden .. .. . . . . .. . . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . . . .. . . . . 173 122,15 40746: Matkat- Resekostnader .... .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. .... .. .... .. .... .. .... .. .. .. .. .. 15 022,27 40747: Sekalaiset kulut- Kostnader av blandad natur........................................ 93 590,50 40748: Öljyvahinkokorvaukset - Oljeskadeersättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 465 179,94 31 746 914,86 40749: Tuottoja yli kulujen - lntäkter utöver kostnader ............................................................ . 4 295 399,99 40750: 36 042 314,85 40751: 193 40752: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 40753: Vastaavaa- Aktiva 40754: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel ................................................................ . 7 376 722,94 40755: 7 376 722,94 40756: 40757: 40758: Vastattavaa- Passiva 40759: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 2 530,- 40760: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 350,02 40761: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 573 999,82 576 879,84 40762: Pääoma - Kapital 1. 1. 1988 ......................................................... . 2 504 443,11 40763: Tuottoja yli kulujen - lntäkter utöver kostnader ...................................... . 4 295 399,99 6 799 843,10 40764: 7 376 722,94 40765: 40766: 40767: 40768: Valtion ydinjätehuoltorahasto - Statens kärnavfallshanteringsfonden 40769: 40770: 40771: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 40772: Tuotot - lntäkter 40773: Varsinaiset korkotuotot - Ordinarie intäkter 40774: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 76 894 470,40 40775: Kulut - Kostnader 40776: Palkkiot - Arvoden ................................................................ . 89 895,- 40777: Sosiaalikulut - Socialkostnader .................................................... . 6 202,75 40778: Korvaus KTM:IIe- Ersättning tili handels- och industriministeriet .................. . 23 213,50 40779: Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter ................................. . 14177,15 -133 488,40 40780: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 76 760 982,- 40781: 40782: 40783: 40784: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 40785: 40786: Vastaavaa- Aktiva 40787: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 40788: Yhdystilisaatava valtiolta - Kollektivkontofordring från staten ............................................ . 248 682,14 40789: lainasaamiset - lånefordringar .......................................................................... . 1 153 062 974,75 40790: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ..................................................................... . 58 574 959,21 40791: Muut sijoitukset - Övriga investeringar .................................................................. . 402 300 000, - 40792: 1 614 186 616,10 40793: 40794: 40795: Vastattavaa- Passiva 40796: Vieras pääoma - Främmande kapital 40797: lyhytaikainen - Kortfristigt 40798: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 2 056,22 40799: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................... . 4 967,90 7 024,12 40800: 40801: Oma pääoma - Eget kapital 40802: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus - Fondandelen av Imatran Voima Oy .......... . 296 050 633,- 40803: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus - Fondandelen av Teollisuuden Voima 40804: Oy .................................................................................. . 1 241 367 976,98 1 537 418 609,98 40805: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 76 760 982,- 40806: 1 614 186 616,10 40807: 40808: 40809: 40810: 40811: 7 491390U 40812: 194 40813: Muut rahastot - Övriga fonder 40814: 40815: 40816: Palosuojelurahasto - Brandskyddsfonden 40817: Pääoma - Kapital1. 1. 1988 ................................................................................ . 47 305 972,38 40818: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 36 445 850,34 40819: Tulot- lnkomster .......................................................................................... . 34 003 343,13 40820: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ . 40821: Pääoma - Kapital 31. 12. 1988 ............................................................................. . 44 863 465,17 40822: 40823: 40824: Posti- ja telelaitoksen uudistusrahasto - Post- och televerkets förnyelsefond 40825: Pääoma- Kapital1. 1. 1988 ................................................................................ . 51 942 102,83 40826: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 84 756 430,61 40827: Tulot - lnkomster .......................................................................................... . 40828: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ . 79 606 000,- 40829: Pääoma - Kapital31. 12. 1988 ............................................................................. . 46 791 672,22 40830: 40831: 40832: Radiorahasto - Radiofonden 40833: Pääoma - Kapital 1. 1. 1988 ................................................................................ . 7son333,79 40834: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 1 208 961 592,37 40835: Tulot - lnkomster .......................................................................................... . 1 128 206 197,45 40836: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ . 40837: Pääoma- Kapita131. 12. 1988 ............................................................................. . -5 683 061 '13 40838: 40839: 40840: Valtionrautateiden uudistusrahasto - Statsjärnvägarnas förnyelsefond 40841: Pääoma - Kapital1. 1. 1988 ................................................................................ . 154 814 092,13 40842: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 76 430 303,03 40843: Tulot- lnkomster .......................................................................................... . 40844: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ . nooo 400,- 40845: Pääoma - Kapital 31. 12. 1988 ............................................................................. . 150 384 189,10 40846: LIITTEET 40847: 40848: BILAGOR 40849: SELOSTUS 40850: 40851: TULORÄSTEISTÄ 40852: VUODELTA 40853: 40854: 1988 40855: 40856: 40857: RELATION ANGAENDE 40858: 40859: INKOMSTRESTER 40860: FÖR AR 40861: 40862: 1988 40863: Selostus tulorästeistä vuodelta 1988 40864: sivu 40865: Relation angående inkomstsrester för år 1988 sida 198 40866: 40867: Vuodelta - Frän år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 40868: 1987 1988 1989 40869: % 40870: 40871: 40872: ULKOASIANMINISTERIÖ 40873: MINISTERIET FÖR UTRIKESÄRENDENA 40874: 1.1.19118 214 924,58 40875: Kertynyt/ tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 214 924,58 100 40876: 31.12.19118 0,00 16114,00 16114,00 40877: 40878: OIKEUSMINISTERIÖ 40879: JUSTITIEMINISTERIET 40880: 1.1.19118 14 197 898,69 40881: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 13 714 392,22 97 40882: 31.12.19118 483 506.47 17 011 912,91 17 495 419,38 40883: 40884: SISÄASIANMINISTERIÖ 40885: MINISTERIET FÖR INRIKESÄRENDENA 40886: 1.1.19118 637 788,27 40887: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 632 164,07 99 40888: 31.12.19118 5 624,20 946 470,55 952 094,75 40889: 40890: RAJAVARTIOLAITOS 40891: GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET 40892: 1.1.19118 8 093,25 40893: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 8 093,25 100 40894: 31.12.19118 0,00 12 714,04 12 714,04 40895: 40896: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS 40897: NYLANDS LÄNSSTYRELSE 40898: 1.1.19118 2100 603,88 40899: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 2 100 603,88 100 40900: 31.12.19118 0,00 2 309 702,62 2 309 702,62 40901: 40902: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS 40903: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE 40904: 1.1.19118 1 712 519,55 40905: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 415 469,55 83 40906: 31.12.19118 297 050,00 1 595 693,26 1 892 743,26 40907: 40908: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS 40909: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE 40910: 1.1.19118 1103 573,14 40911: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1103 573,14 100 40912: 31.12.19118 0,00 1141 049,59 1141 049,59 40913: 40914: KYMEN LÄÄNINHALLITUS 40915: KYMMENE LÄNSSTYRELSE 40916: 1.1.19118 414 752,21 40917: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 413 342,21 100 40918: 31.12.19118 1 410,00 442 262,15 443 672,15 40919: 40920: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS 40921: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE 40922: 1.1.19118 802 150,55 40923: Kertynyt/ tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 242 494,25 30 40924: 31.12.19118 559 656,30 891 378,87 1 451 035,17 40925: 40926: KUOPION LÄÄNINHALLITUS 40927: KUOPIO LÄNSSTYRELSE 40928: 1.1.19118 797 522,28 40929: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 797 522,28 100 40930: 31.12.19118 0,00 0,00 0,00 40931: Selostus tulorästeistä vuodelta 1988 40932: sivu 40933: Relation angående inkomstsrester för år 1988 sida 199 40934: 40935: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 40936: 1987 1988 1989 40937: % 40938: 40939: 40940: 40941: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS 40942: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE 40943: 1.1.1988 348 939,80 40944: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 348 939,80 100 40945: 31.12.1988 0,00 321 096,25 321 096,25 40946: 40947: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 40948: MELLERSTA FINLANDS LÄNSSTYRELSE 40949: 1.1.1988 1 284 210,27 40950: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 571 506,82 45 40951: 31.12.1988 712 703,45 552 294,95 1 264 998,40 40952: 40953: VAASAN LÄÄNINHALLITUS 40954: VASA LÄNSSTYRELSE 40955: 1.1.1988 1 484 063.41 40956: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 1138 960.71 77 40957: 31.12.1988 345102.70 955 606,63 1 300 709,33 40958: 40959: OULUN LÄÄNINHALLITUS 40960: ULEÅBORGS LÄNSSTYRELSE 40961: 1.1.1988 945 313,00 40962: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 881 803,00 93 40963: 31.12.1988 63 510,00 177 170,00 240 680,00 40964: 40965: LAPIN LÄÄNINHALLITUS 40966: LAPPLANDS LÄNSSTYRELSE 40967: 1.1.1988 1 957 357,12 40968: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 1 028 390,17 53 40969: 31.12.1988 928 966,95 3 969 089.47 4 898 056.42 40970: 40971: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ALAND 40972: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ALAND 40973: 1.1.1988 0,00 40974: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0 40975: 31.12.1988 0,00 1 534,90 1 534,90 40976: 40977: HELSINGIN POLIISILAITOS 40978: HELSINGFORS POLISINRÄTINING 40979: 1.1.1988 38 214,33 40980: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 38 214,33 100 40981: 31.12.1988 0,00 78 544.45 78 544.45 40982: 40983: VÄESTÖREKISTERIKESKUS 40984: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN 40985: 1.1.1988 3160 231,40 40986: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 160 231,40 100 40987: 31.12.1988 0,00 2 319 303,18 2 319 303,18 40988: 40989: PUOLUSTUSMINISTERIÖ 40990: FÖRSVARSMINISTERIET 40991: 1.1.1988 92 367 997,12 40992: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 28 269 975.73 31 40993: 31.12.1988 64 098 021,39 57 303 159,72 121401181,11 40994: 40995: VALTIOVARAINMINISTERIÖ 40996: FINANSMINISTERIET 40997: 1.1.1988 0,00 40998: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 0,00 0 40999: 31.12.1988 0,00 1 750,00 1 750,00 41000: Selostus tulorästeistä vuodelta 1988 41001: sivu 41002: Relation angående inkomstsrester för år 1988 sida 200 41003: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili är 41004: 1987 1988 1989 41005: % 41006: 41007: 41008: 41009: VALTIOKONTTORI 41010: STATSKONTORET 41011: 1.1.1988 167 534 956,57 41012: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 167 534 956,57 100 41013: 31.12.1988 0,00 213 802 666,91 213 802 666,91 41014: 41015: TULLIHALLITUS 41016: TULLSTYRELSEN 41017: 1.1.1988 26 467,75 41018: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 23 952,75 90 41019: 31.12.1988 2 515,00 16 462,75 18 977,75 41020: 41021: VEROHALLITUS 41022: SKATTESTYRELSEN 41023: 1.1.1988 4 394 408,97 41024: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 398 488,47 77 41025: 31.12.1988 995 920,50 3 660 743,27 4 656 663,77 41026: 41027: TILASTOKESKUS 41028: STATISTIKCENTRALEN 41029: 1.1.1988 2 484140,40 41030: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 467 053,25 99 41031: 31.12.1988 17 087,15 3 078 375,46 3 095 462,61 41032: 41033: VALTIONHALLINNON KEHITTAMISKESKUS 41034: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL 41035: 1.1.1988 1 476,30 41036: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 476,30 100 41037: 31.12.1988 0,00 1 329 832,92 1 329 832,92 41038: 41039: VALTION TIETOKONEKESKUS 41040: STATENS DATAMASKINCENTRAL 41041: 1.1.1988 85 226 907,52 41042: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 85 006 320,42 100 41043: 31.12.1988 220 587,10 0,00 220 587,10 41044: 41045: VALTION PAINATUSKESKUS 41046: STATENS TRYCKERICENTRAL 41047: 1.1.1988 26 323 352,35 41048: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 26 288 016,10 100 41049: 31.12.1988 35 336,25 21 809 293,28 21 844 629,53 41050: 41051: VALTION RAVITSEMISKESKUS 41052: STATENS FÖRPLAGNADSCENTRAL 41053: 1.1.1988 10 829 950,20 41054: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 10 829 950,20 100 41055: 31.12.1988 0,00 2 642 307,74 2 642 307,74 41056: 41057: RAKENNUSHALLITUS 41058: BYGGNADSSTYRELSEN 41059: 1.1.1988 8 356 446,56 41060: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 8 078 941,21 97 41061: 31.12.1988 277 505,35 8 278 592,97 8 556 098,32 41062: 41063: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 41064: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET 41065: 1.1.1988 3 596147,36 41066: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 046 216,24 85 41067: 31.12.1988 549 931,12 4156 926,74 4 706 857,86 41068: Selostus tulorästeistä vuodelta 1988 41069: sivu 41070: Relation angående inkomstsrester för år 1988 sida 201 41071: 41072: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41073: 1987 1988 1989 41074: % 41075: 41076: 41077: 41078: MAANMlnAUSHALLITUS 41079: LANTMÄTERISTYRELSEN 41080: 1.1.1988 45 161 260,31 41081: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 44 338 074,86 98 41082: 31.12.1988 823 185.45 37 675 267,23 38 498 452,68 41083: 41084: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS 41085: VATIEN- OCH MILJÖSTYRELSEN 41086: 1.1.1988 298 240,04 41087: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 298 240,04 100 41088: 31.12.1988 0,00 260 282,81 260 282,81 41089: 41090: MAATILAHALLITUS 41091: JORDBRUKSSTYRELSEN 41092: 1.1.1988 6 043 661,08 41093: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 5 974 305,48 99 41094: 31.12.1988 69 355,60 6 206 753,66 6 276 109,26 41095: 41096: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS 41097: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL 41098: 1.1.1988 915 815,61 41099: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 909 761,11 99 41100: 31.12.1988 6 054,50 373 290,37 379 344,87 41101: 41102: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 41103: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET 41104: 1.1.1988 528 875,76 41105: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 505 205.76 96 41106: 31.12.1988 23 670,00 229 m.78 253 447.78 41107: 41108: METSÄHALLITUS 41109: FORSTSTYRELSEN 41110: 1.1.1988 128 246 506,12 41111: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 128 157 692,34 100 41112: 31.12.1988 88 813.78 147 382 697,55 147 471 511,33 41113: 41114: VALTION MARGARIINITEHDAS 41115: STATENS MARGARINFABRIK 41116: 1.1.1988 4 899 697,35 41117: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 4 862 943.70 99 41118: 31.12.1988 36 753,65 5 601 540,00 5 638 293,65 41119: 41120: LIIKENNEMINISTERIÖ 41121: TRAFIKMINISTERIET 41122: 1.1.1988 14 391,60 41123: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 14 391,60 100 41124: 31.12.1988 0,00 663,05 663,05 41125: 41126: AUTOREKISTERIKESKUS 41127: BILREGISTERCENTRALEN 41128: 1.1.1988 235 440,00 41129: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 235 440,00 100 41130: 31.12.1988 0,00 520 460,00 520 460,00 41131: 41132: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS 41133: VÄG- OCH VATIENBYGGNADSSTYRELSEN 41134: 1.1.1988 24 375 018,25 41135: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 24 178 760,39 99 41136: 31.12.1988 196 257,86 20 601 412.41 20 797 670,27 41137: Selostus tulorästeistä vuodelta 1988 41138: sivu 41139: Relation angående inkomstsrester för år 1988 sida 202 41140: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41141: 1987 1988 1989 41142: % 41143: 41144: 41145: 41146: TYOVOIMAMINISTERIO 41147: ARBETSKRAFTSMINISTERIET 41148: 1.1.1988 56 918 501,25 41149: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 56 815 288,25 100 41150: 31.12.1988 103 213,00 61 748 811,20 61 852 024,20 41151: 41152: POSTI- JA TELEHALLITUS 41153: POST- OCH TELESTYRELSEN 41154: 1.1.1988 269 237 265,39 41155: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 269 237 265,39 100 41156: 31.12.1988 0,00 289 537 351,22 289 537 351,22 41157: 41158: ILMAILUHALLITUS 41159: LUFTFARTSSTYRELSEN 41160: 1.1.1988 7 756156,80 41161: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 7 727183,13 100 41162: 31.12.1988 28 973,67 9 392 070,58 9 421 044,25 41163: 41164: ILMATIETEEN LAITOS 41165: METEOROLOGISKA INSTITUTET 41166: 1.1.1988 1 938 828,61 41167: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 938 828,61 100 41168: 31.12.1988 0,00 2 868 410,53 2 868 410,53 41169: 41170: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 41171: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET 41172: 1.1.1988 4120 872,56 41173: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 507 322,91 85 41174: 31.12.1988 613 549,65 1 846168,44 2 459 718,09 41175: 41176: MERENKULKUHALLITUS 41177: SJOFARTSSTYRELSEN 41178: 1.1.1988 2 496 932,73 41179: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 485 617,58 100 41180: 31.12.1988 11 315,15 2 947 460,50 2 958 n5,65 41181: 41182: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS 41183: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL 41184: 1.1.1988 61 475 466,19 41185: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 59 144 500,92 96 41186: 31.12.1988 2 330 965,27 88 268 134,60 90 599 099,87 41187: 41188: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 41189: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN 41190: 1.1.1988 807 387,44 41191: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 807 087,44 100 41192: 31.12.1988 300,00 655 320,94 655 620,94 41193: 41194: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS 41195: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN 41196: 1.1.1988 5150 105,59 41197: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 4 328 388,39 84 41198: 31.12.1988 821 717,20 4 573 694,40 5 395 411,60 41199: 41200: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 41201: CENTRALEN FOR TURISTFRÄMJANDE 41202: 1.1.1988 459 493,36 41203: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 335 529,53 73 41204: 31.12.1988 123 963,83 335 309,16 459 272,99 41205: Selostus tulorästeistä vuodelta 1988 41206: sivu 41207: Relation angående inkomstsrester för år 1988 sida 203 41208: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41209: 1987 1988 1989 41210: % 41211: 41212: 41213: PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS 41214: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN 41215: 1.1.1988 r7178,50 41216: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 37 178,50 100 41217: 31.12.1988 0,00 126 917,65 126 917,65 41218: 41219: MERENTUTKIMUSLAITOS 41220: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET 41221: 1.1.1988 196 463,45 41222: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 196 463,45 100 41223: 31.12.1988 0,00 455155,23 455155,23 41224: 41225: TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS 41226: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING 41227: 1.1.1988 67 065,50 41228: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 61 889,50 92 41229: 31.12.1988 5176,00 104 862,67 110 038,67 41230: 41231: VALTION HANKINTAKESKUS 41232: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL 41233: 1.1.1988 10 189,80 41234: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 10 189,80 100 41235: 31.12.1988 0,00 r7 678,64 r7 678,64 41236: 41237: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 41238: SOCIAL- OCH HÄLSOVÄRDSMINISTERIET 41239: 1.1.1988 14 286,80 41240: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0 41241: 31.12.1988 14 286,80 700,00 14 986,80 41242: 41243: LÄÄKINTÖHALLITUS 41244: MEDICINALSTYRELSEN 41245: 1.1.1988 3 358 659,46 41246: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 1 451 418.74 43 41247: 31.12.1988 1 907 240,72 818 206,76 2 725 447,48 41248: 41249: SOSIAALIHALLITUS 41250: SOCIALSTYRELSEN 41251: 1.1.1988 6 780 509,14 41252: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 5 691 160,64 84 41253: 31.12.1988 1 089 348,50 6 627 733,91 7 717 00.2,41 41254: 41255: TYÖSUOJELUHALLITUS 41256: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN 41257: 1.1.1988 256 667,15 41258: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 231 879,15 90 41259: 31.12.1988 24 788,00 223 204,33 247 992,33 41260: 41261: KANSANTERVEYSLAITOS 41262: FOLKHÄLSOINSTITUTET 41263: 1.1.1988 11 004 444,56 41264: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 11 077 295,67 100 41265: 31.12.1988 7 148,89 13 909 438,65 13 916 587,54 41266: 41267: SÄTEILYTURVAKESKUS 41268: STRALSKYDDSCENTRALEN 41269: 1.1.1988 4 504 160,64 41270: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 4 504 010,64 100 41271: 31.12.1988 150,00 6 306 980,23 6 307130,23 41272: Selostus tulorästeistä vuodelta 1988 41273: sivu 41274: Relation angAende inkomstsrester för Ar 1988 sida 204 41275: 41276: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41277: 1987 1988 1989 41278: ~ 41279: 41280: 41281: OPETUSMINISTERIÖ 41282: UNDERVISNINGSMINISTERIET 41283: 1.1.1988 790 052,20 41284: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 724 473,87 92 41285: 31.12.1988 65 578,53 843 446,30 909 024,83 41286: 41287: VALTION OPINTOTUKIKESKUS 41288: STATENS STUDIESTÖOSCENTRAL 41289: 1.1.1988 83 907 283,12 41290: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 10 204 509,81 12 41291: 31.12.1988 73702m,31 13 795 647,01 87 498 420,32 41292: 41293: VALTIONARKISTO 41294: RIKSARKIVET 41295: 1.1.1988 240 035,60 41296: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 240 035,60 100 41297: 31.12.1988 0,00 198165,27 198165,27 41298: 41299: SUOMEN AKATEMIA 41300: FINLANDS AKADEMI 41301: 1.1.1988 4 792.79 41302: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 0,00 0 41303: 31.12.1988 4 792.79 0,00 4 792,79 41304: 41305: MUSEOVIRASTO 41306: MUSEIVERKET 41307: 1.1.1988 170 002,95 41308: Kertynyt/ tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 160 689,05 94 41309: 31.12.1988 9 393,90 194 099,79 203 493,69 41310: 41311: HELSINGIN YLIOPISTO 41312: HELSINGFORS UNIVERSITET 41313: 1.1.1988 11 688 255,27 41314: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 11 657 950,76 100 41315: 31.12.1988 30 304,51 12 335 791,87 12 366 096,38 41316: 41317: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 41318: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET 41319: 1.1.1988 1113 725,75 41320: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 1113 725.75 100 41321: 31.12.1988 0,00 3 475 595,43 3 475 595,43 41322: 41323: OULUN YLIOPISTO 41324: ULEABORGS UNIVERSITET 41325: 1.1.1988 5 743 342,00 41326: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 5 743 342,00 100 41327: 31.12.1988 0,00 11 768 533,35 11 768 533,35 41328: 41329: TURUN YLIOPISTO 41330: ÅBO UNIVERSITET 41331: 1.1.1988 2 606 464,28 41332: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2603249.~ 100 41333: 31.12.1988 3 215,20 8 343 225,87 8 346 440,87 41334: 41335: TAMPEREEN YLIOPISTO 41336: TAMMERFORS UNIVERSITET 41337: 1.1.1988 1 889 816.73 41338: Kertynyt/ tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 1 889 816,73 100 41339: 31.12.1988 0,00 4 862 258,52 4 862 258,52 41340: Selostus tulorästeistä vuodelta 1988 41341: sivu 41342: Relation angående inkomstsrester för år 1988 sida 205 41343: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41344: 1987 1988 1989 41345: ~ 41346: 41347: 41348: ABO AKADEMI 41349: ABO AKADEMI 41350: 1.1.1988 1 195 153,81 41351: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 195 153,81 100 41352: 31.12.1988 0,00 5413 254,11 5 413 254,11 41353: 41354: JOENSUUN YLIOPISTO 41355: JOENSUU UNIVERSITET 41356: 1.1.1988 519 504,67 41357: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 514 088,22 99 41358: 31.12.1988 5 416,45 566 951,27 572367,n 41359: 41360: KUOPION YLIOPISTO 41361: KUOPIO UNIVERSITET 41362: 1.1.1988 1 838 192,66 41363: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 757 650,51 96 41364: 31.12.1988 80 542,15 1 574 854,28 1 656 396,43 41365: 41366: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU 41367: VETERINÄRMEDICINSKA HÖGSKOLA 41368: 1.1.1988 267 803,15 41369: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 267 803,15 100 41370: 31.12.1988 0,00 1 182 042,80 1 182 042,80 41371: 41372: TEKNILLINEN KORKEAKOULU 41373: TEKNISKA HÖGSKOLAN 41374: 1.1.1988 13 505 970,48 41375: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 12 386 728,89 92 41376: 31.12.1988 1 119 241,59 25 848 380,48 26 967 622,07 41377: 41378: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 41379: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA 41380: 1.1.1988 9 469 922,82 41381: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 9 351 462,62 99 41382: 31.12.1988 118 460,20 14 193 422,58 14 311 882,78 41383: 41384: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 41385: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA 41386: 1.1.1988 4 413 466,42 41387: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 4 413 466,42 100 41388: 31.12.1988 0,00 3 675 107,96 3 675107,96 41389: 41390: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU 41391: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA 41392: 1.1.1988 527687,n 41393: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 494 538,82 94 41394: 31.12.1988 33 148,95 1 620129,35 1 653 278,30 41395: 41396: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 41397: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 41398: 1.1.1988 10 009,35 41399: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 10 009,35 100 41400: 31.12.1988 0,00 76 260,75 76 260,75 41401: 41402: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU 41403: ÅBO HANDELSHÖGSKOLA 41404: 1.1.1988 223 026,75 41405: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 223 026,75 100 41406: 31.12.1988 0,00 271 541,55 271 541,55 41407: Selostus tulorästeistä vuodelta 1988 41408: sivu 41409: Relation angående inkomstsrester för år 1988 sida 206 41410: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41411: 1987 1988 1989 41412: % 41413: 41414: 41415: 41416: VAASAN KORKEAKOULU 41417: VASA HÖGSKOLA 41418: 1.1.1988 101 933,19 41419: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 101 933,19 100 41420: 31.12.1988 0,00 280 271,64 280 271,64 41421: 41422: SIBELIUS-AKATEMIA 41423: SIBELIUS-AKADEMIN 41424: 1.1.1988 42 042,15 41425: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 33 922,60 81 41426: 31.12.1988 8119,55 18 595,55 26 715,10 41427: 41428: LAPIN KORKEAKOULU 41429: LAPPLANDS HÖGSKOLA 41430: 1.1.1988 678 857,50 41431: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 677 257,50 100 41432: 31.12.1988 1 600,00 1 689 385,27 1 690 985,27 41433: 41434: TEATTERIKORKEAKOULU 41435: TEATERHÖGSKOLAN 41436: 1.1.1988 5 307,71 41437: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 5 307,71 100 41438: 31.12.1988 0,00 47 742,01 47 742,01 41439: 41440: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU 41441: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN 41442: 1.1.1988 1 438179,21 41443: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 1 426 420,96 99 41444: 31.12.1988 11 758,25 545 489,25 557 247,50 41445: 41446: KOULUHALLITUS 41447: SKOLSTYRELSEN 41448: 1.1.1988 8 062 203,89 41449: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 7 680 712,94 95 41450: 31.12.1988 381 490,95 19 452 899,03 19 834 389,98 41451: 41452: AMMATTIKASVATUSHALLITUS 41453: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN 41454: 1.1.1988 12 617 791,47 41455: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 12 299 755,92 97 41456: 31.12.1988 318 035,55 52 429 593,76 52 747 629,31 41457: 41458: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 41459: MILJÖMINISTERIET 41460: 1.1.1988 1 599,95 41461: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 1 599,95 100 41462: 31.12.1988 0,00 13 586,75 13 586,75 41463: 41464: 41465: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 41466: 1.1.1988 1 242 812 451,51 41467: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 1 088 997 918,18 88 41468: 31.12.1988 153 814 533,33 1 243 174 075,68 1 396 988 609,01 41469: SELOSTUS 41470: 41471: MENORÄSTEISTÄ 41472: VUODELTA 41473: 41474: 1988 41475: 41476: 41477: 41478: 41479: RELATION ANGAENDE 41480: 41481: UTGIFTSRESTER 41482: FÖR AR 41483: 41484: 1988 41485: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 41486: sivu 41487: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 208 41488: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41489: 1987 1988 1989 41490: ~ 41491: 41492: 41493: EDUSKUNTA 41494: RIKSDAGEN 41495: 1.1.1988 1 480 963,31 41496: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 480 963,31 100 41497: 31.12.1988 0,00 3 294 505,52 3 294 505,52 41498: 41499: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA 41500: REPUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI 41501: 1.1.1988 261 861,65 41502: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 261 861,65 100 41503: 31.12.1988 0,00 366 493,39 366 493,39 41504: 41505: VALTIONEUVOSTON KANSLIA 41506: STATSRÅDETS KANSLI 41507: 1.1.1988 1149 336,72 41508: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1149 336,72 100 41509: 31.12.1988 0,00 2 117 677,04 2117 677,04 41510: 41511: TALOUDELLINEN SUUNNITTELUKESKUS 41512: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN 41513: 1.1.1988 199 296,44 41514: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 199 296,44 100 41515: 31.12.1988 0,00 104 463,57 104 463,57 41516: 41517: ULKOASIANMINISTERIÖ 41518: MINISTERIET FÖR UTRIKESÄRENDENA 41519: 1.1.1988 5 920 418,35 41520: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 5 920 418,35 100 41521: 31.12.1988 0,00 6 836 330,08 6 836 330,08 41522: 41523: OIKEUSMINISTERIÖ 41524: JUSTITIEMINISTERIET 41525: 1.1.1988 24 910 262,46 41526: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/indraget 24 910 262,46 100 41527: 31.12.1988 0,00 25 250 789,37 25 250 789,37 41528: 41529: SISÄASIANMINISTERIÖ 41530: MINISTERIET FÖR INRIKESÄRENDENA 41531: 1.1.1988 28 756 625,38 41532: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 28 756 625,38 100 41533: 31.12.1988 0,00 33 761 710,61 33 761 710,61 41534: 41535: RAJAVARTIOLAITOS 41536: GRÄNSBEVAKNINGSV ÄSENDET 41537: 1.1.1988 15 405 083,24 41538: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 15 335 693,24 100 41539: 31.12.1988 69 390,00 22 237 269,37 22 306 659,37 41540: 41541: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS 41542: NYLANDS LÄNSSTYRELSE 41543: 1.1.1988 6 989 577,90 41544: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5 924 866,90 85 41545: 31.12.1988 1 064 711,00 6 759 927,82 7 824 638,82 41546: 41547: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS 41548: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE 41549: 1.1.1988 12 868 511,39 41550: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 12 868 511,39 100 41551: 31.12.1988 0,00 7 041 721,99 7041721,99 41552: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 41553: sivu 41554: Relation angäende utgiftsrester för är 1988 sida 209 41555: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41556: 1987 1988 1989 41557: % 41558: 41559: 41560: 41561: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS 41562: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE 41563: 1.1.1988 8 753 829,71 41564: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 8 753 829,71 100 41565: 31.12.1988 0,00 11 474 391,67 11 474 391,67 41566: 41567: KYMEN LÄÄNINHALLITUS 41568: KYMMENE LÄNSSTYRELSE 41569: 1.1.1988 3 429 835,68 41570: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 923 870,68 85 41571: 31.12.1988 505 965,00 4 626 590,63 5 132 555,63 41572: 41573: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS 41574: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE 41575: 1.1.1988 2 409 853,41 41576: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 409 853,41 100 41577: 31.12.1988 0,00 3 345 446,52 3 345 446,52 41578: 41579: KUOPION LÄÄNINHALLITUS 41580: KUOPIO LÄNSSTYRELSE 41581: 1.1.1988 2 675 889,50 41582: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 049 445,47 77 41583: 31.12.1988 626 444,03 3 738 939,11 4 365 383,14 41584: 41585: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS 41586: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE 41587: 1.1.1988 2 191 258,96 41588: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 191 258,96 100 41589: 31.12.1988 0,00 1 423 847,81 1 423 847,81 41590: 41591: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 41592: MELLERSTA FINLANDS LÄNSSTYRELSE 41593: 1.1.1988 2 858 260,31 41594: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 765 528,31 97 41595: 31.12.1988 92 732,00 3 020 682,98 3 113 414,98 41596: 41597: VAASAN LÄÄNINHALLITUS 41598: VASA LÄNSSTYRELSE 41599: 1.1.1988 4 371 850,39 41600: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4 328 808,39 99 41601: 31.12.1988 43 042,00 4 466 460,82 4 509 502,82 41602: 41603: OULUN LÄÄNINHALLITUS 41604: ULEÅBORGS LÄNSSTYRELSE 41605: 1.1.1988 6 375 369,31 41606: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5 346 168,91 84 41607: 31.12.1988 1 029 200,40 5 716 165,10 6 745 365,50 41608: 41609: LAPIN LÄÄNINHALLITUS 41610: LAPPLANDS LÄNSSTYRELSE 41611: 1.1.1988 3 454 744,38 41612: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 3 237 535,95 94 41613: 31.12.1988 217 208,43 6 689 119,20 6 906 327,63 41614: 41615: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ÅLAND 41616: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ÅLAND 41617: 1.1.1988 31 582,25 41618: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 31 582,25 100 41619: 31.12.1988 0,00 2 132 056,95 2 132 056,95 41620: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 41621: sivu 41622: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 210 41623: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41624: 1987 1988 1989 41625: ~ 41626: 41627: 41628: HELSINGIN POLIISILAITOS 41629: HELSINGFORS POLISINRÄTINING 41630: 1.1.1988 14 474 382,40 41631: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 14 474 382,40 100 41632: 31.12.1988 0,00 18 133 415,00 18 133 415,00 41633: 41634: KESKUSRIKOSPOLIISI 41635: CENTRALKRIMINALPOLISEN 41636: 1.1.1988 809 190,54 41637: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 809190,54 100 41638: 31.12.1988 0,00 1 092 824,05 1 092 824,05 41639: 41640: SUOJELUPOLIISI 41641: SKYDDSPOLISEN 41642: 1.1.1988 447175,87 41643: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 447 175,87 100 41644: 31.12.1988 0,00 698118,21 698118,21 41645: 41646: LIIKKUVA POLIISI 41647: RÖRLIGA POLISEN 41648: 1.1.1988 952 931,59 41649: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 952 931,59 100 41650: 31.12.1988 0,00 1 059126,65 1 059 126,65 41651: 41652: VÄESTÖREKISTERIKESKUS 41653: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN 41654: 1.1.1988 8 485 382,53 41655: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 8 485 382,53 100 41656: 31.12.1988 0,00 4 236 378,60 4 236 378,60 41657: 41658: ASUNTOHALLITUS 41659: BOSTADSSTYRELSEN 41660: 1.1.1988 14 551 761,61 41661: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 14 551 761,61 100 41662: 31.12.1988 0,00 15 129 083,28 15 129 083,28 41663: 41664: PUOLUSTUSMINISTERIÖ 41665: FÖRSVARSMINISTERIET 41666: 1.1.1988 66 653 421,71 41667: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 62 449 649,27 94 41668: 31.12.1988 4203n2,44 73 134 469,67 n 338242,11 41669: VALTIOVARAINMINISTERIÖ 41670: FINANSMINISTERIET 41671: 1.1.1988 6 028 120,14 41672: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6 028120,14 100 41673: 31.12.1988 0,00 7 076 952,04 7 076 952,04 41674: 41675: VALTIOKONTIORI 41676: STATSKONTORET 41677: 1.1.1988 15 219 618.42 41678: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 11 379 966.42 75 41679: 31.12.1988 3 839 652,00 20 950 158,71 24 789 810.71 41680: 41681: TULLIHALLITUS 41682: TULLSTYRELSEN 41683: 1.1.1988 8 832 979,75 41684: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 8 832 979,75 100 41685: 31.12.1988 0,00 103 594 429,35 103 594 429,35 41686: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 41687: sivu 41688: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 211 41689: 41690: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41691: 1987 1988 1989 41692: % 41693: 41694: 41695: 41696: VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 41697: STATENS REVISIONSVERK 41698: 1.1.1988 71 609,05 41699: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 71 609,05 100 41700: 31.12.1988 0,00 133 587,28 133 587,28 41701: 41702: RAHAPAJA 41703: MYNTVERKET 41704: 1.1.1988 263 061,83 41705: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 263 061,83 100 41706: 31.12.1988 0,00 306 560,12 306 560,12 41707: 41708: VEROHALLITUS 41709: SKAITESTYRELSEN 41710: 1.1.1988 29 990 599,61 41711: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 29 990 599,61 100 41712: 31.12.1988 0,00 39 382 114,51 39 382 114,51 41713: 41714: TILASTOKESKUS 41715: STATISTIKCENTRALEN 41716: 1.1.1988 2 126 701,35 41717: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 126 701,35 100 41718: 31.12.1988 0,00 2 666 447,82 2 666 447,82 41719: 41720: PANKKITARKASTUSVIRASTO 41721: BANKINSPEKTIONEN 41722: 1.1.1988 115 805,19 41723: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 115 805,19 100 41724: 31.12.1988 0,00 425 703,99 425 703,99 41725: 41726: VALTIONHALLINNON KEHIITÄMISKESKUS 41727: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL 41728: 1.1.1988 87 264,55 41729: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 87 264,55 100 41730: 31.12.1988 0,00 164 781,97 164 781,97 41731: 41732: VALTION TIETOKONEKESKUS 41733: STATENS DATAMASKINCENTRAL 41734: 1.1.1988 34 865 500,01 41735: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 34 865 500,01 100 41736: 31.12.1988 0,00 0,00 0,00 41737: 41738: VALTION PAINATUSKESKUS 41739: STATENS TRYCKERICENTRAL 41740: 1.1.1988 4 982 666,55 41741: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4 982 666,55 100 41742: 31.12.1988 0,00 6 271 210,57 6 271 210,57 41743: 41744: VALTION RAVITSEMISKESKUS 41745: STATENS FÖRPLÄGNADSCENTRAL 41746: 1.1.1988 12 745 418,67 41747: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 12 745 418,67 100 41748: 31.12.1988 0,00 592 968,81 592 968,81 41749: 41750: RAKENNUSHALLITUS 41751: BYGGNADSSTYRELSEN 41752: 1.1.1988 42 318 282,69 41753: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 42 313 282,69 100 41754: 31.12.1988 5 000,00 50 039 n4,53 50 044 774,53 41755: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 41756: sivu 41757: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 212 41758: 41759: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili är 41760: 1987 1988 1989 41761: % 41762: 41763: 41764: 41765: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 41766: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET 41767: 1.1.1988 53 811 978,73 41768: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 53 811 978,73 100 41769: 31.12.1988 0,00 34 803 001,68 34 803 001,68 41770: 41771: MAANMITIAUSHALLITUS 41772: LANTMÄTERISTYRELSEN 41773: 1.1.1988 62552n,38 41774: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6 255 2n,38 100 41775: 31.12.1988 0,00 6 313 638,08 6 313 638,08 41776: 41777: METSÄNTUTKIMUSLAITOS 41778: SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET 41779: 1.1.1988 2 724 222,98 41780: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 2 724 222,98 100 41781: 31.12.1988 0,00 2 604 238,65 2 604 238,65 41782: 41783: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS 41784: VATTEN- OCH MILJÖSTYRELSEN 41785: 1.1.1988 10 166 540,53 41786: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 10 166 540,53 100 41787: 31.12.1988 0,00 10 428 064,56 10 428 064,56 41788: 41789: MAATILAHALLITUS 41790: JORDBRUKSSTYRELSEN 41791: 1.1.1988 143 694 686,15 41792: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/indraget 143 687 601 ,92 100 41793: 31.12.1988 7 084,23 105 398 942,37 105 406 026,60 41794: 41795: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS 41796: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL 41797: 1.1.1988 4 522 667,34 41798: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4 522 667,34 100 41799: 31.12.1988 0,00 3 138 015,87 3138 015,87 41800: 41801: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 41802: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET 41803: 1.1.1988 2 057 990,77 41804: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 057 990,77 100 41805: 31.12.1988 0,00 1 385 634,71 1 385 634,71 41806: 41807: METSÄHALLITUS 41808: FORSTSTYRELSEN 41809: 1.1.1988 14 147 497,80 41810: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 14 147 497,80 100 41811: 31.12.1988 0,00 21 405 190,49 21 405 190,49 41812: 41813: VALTION MARGARIINITEHDAS 41814: STATENS MARGARINFABRIK 41815: 1.1.1988 2 127 155,67 41816: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 127 155,67 100 41817: 31.12.1988 0,00 2 592 478,61 2 592 478,61 41818: 41819: LIIKENNEMINISTERIÖ 41820: TRAFIKMINISTERIET 41821: 1.1.1988 378 709.47 41822: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 378 709.47 100 41823: 31.12.1988 0,00 765 605,11 765 605,11 41824: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 41825: sivu 41826: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 213 41827: 41828: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili är 41829: 1987 1988 1989 41830: % 41831: 41832: 41833: 41834: AUTOREKISTERIKESKUS 41835: BILREGISTERCENTRALEN 41836: 1.1.1988 2 404 419,75 41837: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 404 419,75 100 41838: 31.12.1988 0,00 1 588 899,21 1 588 899,21 41839: 41840: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS 41841: VÄG- OCH VATIENBYGGNADSSTYRELSEN 41842: 1.1.1988 14 255 033,91 41843: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 14 255 033,91 100 41844: 31.12.1988 0,00 20 756 720,04 20 756 720,04 41845: 41846: TYÖVOIMAMINISTERIÖ 41847: ARBETSKRAFTSMINISTERIET 41848: 1.1.1988 14 097 642,16 41849: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 14 097 642,16 100 41850: 31.12.1988 0,00 65 097 068,75 65 097 068,75 41851: 41852: POSTI- JA TELEHALLITUS 41853: POST- OCH TELESTYRELSEN 41854: 1.1.1988 142 981 699,50 41855: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 142 981 699,50 100 41856: 31.12.1988 0,00 160 456 007,66 160 456 007,66 41857: 41858: RAUTATIEHALLITUS 41859: JÄRNVÄGSSTYRELSEN 41860: 1.1.1988 73 636 782,65 41861: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 73 636 782,65 100 41862: 31.12.1988 0,00 90 189 957,40 90 189 957,40 41863: 41864: ILMAILUHALLITUS 41865: LUFTFARTSSTYRELSEN 41866: 1.1.1988 3 536 620,18 41867: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 536 620,18 100 41868: 31.12.1988 0,00 5159 311,18 5159 311,18 41869: 41870: ILMATIETEEN LAITOS 41871: METEOROLOGISKA INSTITUTET 41872: 1.1.1988 912 056,53 41873: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 912 056,53 100 41874: 31.12.1988 0,00 1 458 081,56 1 458 081,56 41875: 41876: TELEHALLINTOKESKUS 41877: TELEFÖRVALTNINGSCENTRALEN 41878: 1.1.1988 0,00 41879: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 0,00 0 41880: 31.12.1988 0,00 5 024 658,38 5 024 658,38 41881: 41882: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 41883: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET 41884: 1.1.1988 264 584 080,10 41885: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 264 515 300,80 100 41886: 31.12.1988 68 779,30 295 025 030,39 295 093 809,69 41887: 41888: MERENKULKUHALLITUS 41889: SJÖFARTSSTYRELSEN 41890: 1.1.1988 26 407 637,87 41891: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 26 407 637,87 100 41892: 31.12.1988 0,00 27 522 987,73 27 522 987,73 41893: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 41894: sivu 41895: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 214 41896: 41897: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41898: 1987 1988 1989 41899: % 41900: 41901: 41902: ELINKEINOHALLITUS 41903: NÄRINGSSTYRELSEN 41904: 1.1.1988 807 135,13 41905: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 807 135,13 100 41906: 31.12.1988 0,00 798 539,33 798 539,33 41907: 41908: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS 41909: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL 41910: 1.1.1988 2 170 767,18 41911: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 170 767,18 100 41912: 31.12.1988 0,00 6 813 192,51 6 813192,51 41913: 41914: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 41915: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN 41916: 1.1.1988 555 734,45 41917: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 555 734,45 100 41918: 31.12.1988 0,00 494 701,30 494 701,30 41919: 41920: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS 41921: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN 41922: 1.1.1988 783 513.41 41923: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 783 513.41 100 41924: 31.12.1988 0,00 990 453,44 990 453,44 . 41925: 41926: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 41927: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE 41928: 1.1.1988 3 322 376.79 41929: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 322 376.79 100 41930: 31.12.1988 0,00 5 081 968,13 5 081 968,13 41931: 41932: PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS 41933: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN 41934: 1.1.1988 2 118 475,50 41935: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 118 475,50 100 41936: 31.12.1988 0,00 1 870 382,25 1 870 382,25 41937: 41938: MERENTUTKIMUSLAITOS 41939: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET 41940: 1.1.1988 381 386,30 41941: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 381 386,30 100 41942: 31.12.1988 0,00 165 366,18 165 366,18 41943: 41944: TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS 41945: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING 41946: 1.1.1988 951 596.47 41947: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 951 596.47 100 41948: 31.12.1988 0,00 1 435 384,17 1 435 384,17 41949: 41950: LISENSSIVIRASTO 41951: LICENSVERKET 41952: 1.1.1988 487 133,72 41953: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 487133,72 100 41954: 31.12.1988 0,00 3113 076,12 3113 076,12 41955: 41956: KILPAILUVIRASTO 41957: KONKURRENSVERKET 41958: 1.1.1988 0,00 41959: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 0,00 0 41960: 31.12.1988 0,00 384 315,20 384 315,20 41961: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 41962: sivu 41963: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 215 41964: 41965: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 41966: 1987 1988 1989 41967: % 41968: 41969: 41970: 41971: VALTION HANKINTAKESKUS 41972: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL 41973: 1.1.1988 758 959,93 41974: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 758 959,93 100 41975: 31.12.1988 0,00 2108189,29 2 108189,29 41976: 41977: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 41978: SOCIAL- OCH HÄLSOVÄRDSMINISTERIET 41979: 1.1.1988 128 184 613,51 41980: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 102 051 456,51 ~ 41981: 31.12.1988 26 133 157,00 174 198 797,70 200 331 954,70 41982: 41983: LÄÄKINTÖHALLITUS 41984: MEDICINALSTYRELSEN 41985: 1.1.1988 44 739 819,95 41986: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 42 122 735,85 94 41987: 31.12.1988 2 617 084,10 11 295 853,13 13 912 937,23 41988: 41989: SOSIAALIHALLITUS 41990: SOCIALSTYRELSEN 41991: 1.1.1988 27 432 363,73 41992: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 25 643 936,85 93 41993: 31.12.1988 1 788 426,88 28 043 674,29 29 832 101 '17 41994: 41995: TYÖSUOJELUHALLITUS 41996: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN 41997: 1.1.1988 1 048 970,86 41998: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 1 048 970,86 100 41999: 31.12.1988 0,00 1 512 936,97 1 512 936,97 42000: 42001: KANSANTERVEYSLAITOS 42002: FOLKHÄLSOINSTITUTET 42003: 1.1.1988 4314358,n 42004: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4314358,n 100 42005: 31.12.1988 0,00 3 474 296,86 3 474 296,86 42006: 42007: SÄTEILYTURVAKESKUS 42008: STRALSKYDDSCENTRALEN 42009: 1.1.1988 818 238,31 42010: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 818 238,31 100 42011: 31.12.1988 0,00 756 613,91 756 613,91 42012: 42013: TAPATURMAVIRASTO 42014: OLYCKSFALLSVERKET 42015: 1.1.1988 3 764 293,51 42016: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 764 293,51 100 42017: 31.12.1988 0,00 834 844,92 834 844,92 42018: 42019: OPETUSMINISTERIÖ 42020: UNDERVISNINGSMINISTERIET 42021: 1.1.1988 1n351585,94 42022: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 146 350 665,43 83 42023: 31.12.1988 31 000 920,51 95 060 915,06 126 061 835,57 42024: 42025: VALTION OPINTOTUKIKESKUS 42026: STATENS STUDIESTöDSCENTRAL 42027: 1.1.1988 14 044 260,24 42028: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 14 044 260,24 100 42029: 31.12.1988 0,00 38974~.97 38974~,97 42030: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 42031: sivu 42032: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 216 42033: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 42034: 1987 1988 1989 42035: % 42036: 42037: 42038: 42039: VALTIONARKISTO 42040: RIKSARKIVET 42041: 1.1.1988 972 750,19 42042: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 933 750,19 96 42043: 31.12.1988 39 000,00 1 085 535,97 1124 535,97 42044: 42045: SUOMEN AKATEMIA 42046: FINLANDS AKADEMI 42047: 1.1.1988 1 524 451,70 42048: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 1 524 451,70 100 42049: 31.12.1988 0,00 505190,63 505190,63 42050: 42051: MUSEOVIRASTO 42052: MUSEIVERKET 42053: 1.1.1988 2 723 849,29 42054: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 2 723 849,29 100 42055: 31.12.1988 0,00 4 179 720,78 4179 720,78 42056: 42057: HELSINGIN YLIOPISTO 42058: HELSINGFORS UNIVERSITET 42059: 1.1.1988 15 967 451,37 42060: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 15 967 451,37 100 42061: 31.12.1988 0,00 15 877 762,63 15 877 762,63 42062: 42063: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 42064: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET 42065: 1.1.1988 1 458 936,54 42066: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 458 936,54 100 42067: 31.12.1988 0,00 1 084 477,97 1 084 477,97 42068: 42069: OULUN YLIOPISTO 42070: ULEABORGS UNIVERSITET 42071: 1.1.1988 3 995 387,98 42072: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 995 387,98 100 42073: 31.12.1988 0,00 2 756 363,65 2 756 363,65 42074: 42075: TURUN YLIOPISTO 42076: ABO UNIVERSITET 42077: 1.1.1988 3 056 467,43 42078: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 056 467,43 100 42079: 31.12.1988 0,00 4 432 196,65 4 432 196,65 42080: 42081: TAMPEREEN YLIOPISTO 42082: TAMMERFORS UNIVERSITET 42083: 1.1.1988 3 949 514,01 42084: Maksettu/peruutenu - Utbetalt/indraget 3 949 514,01 100 42085: 31.12.1988 0,00 3 552 309,88 3 552 309,88 42086: 42087: ABO AKADEMI 42088: ABO AKADEMI 42089: 1.1.1988 1119 430,85 42090: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1119 430,85 100 42091: 31.12.1988 0,00 4 325 533,00 4 325 533,00 42092: 42093: JOENSUUN YLIOPISTO 42094: JOENSUU UNIVERSITET 42095: 1.1.1988 1 056 400,75 42096: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 056 400,75 100 42097: 31.12.1988 0,00 697 192,59 697 192,59 42098: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 42099: sivu 42100: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 217 42101: 42102: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 42103: 1987 1988 1989 42104: % 42105: 42106: 42107: 42108: KUOPION YLIOPISTO 42109: KUOPIO UNIVERSITET 42110: 1.1.1988 1 739 203,13 42111: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 739 203,13 100 42112: 31.12.1988 0,00 1 223 871,31 1 223 871,31 42113: 42114: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU 42115: VETERINÄRMEDICINSKA HOGSKOLA 42116: 1.1.1988 658 254,30 42117: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 658 254,30 100 42118: 31.12.1988 0,00 533 003,35 533 003,35 42119: 42120: TEKNILLINEN KORKEAKOULU 42121: TEKNISKA HÖGSKOLAN 42122: 1.1.1988 1 514 283,53 42123: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 514 283,53 100 42124: 31.12.1988 0,00 3 260 621,21 3 260 621,21 42125: 42126: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 42127: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA 42128: 1.1.1988 1156 784,06 42129: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1156 784,06 100 42130: 31.12.1988 0,00 2 837 671,49 2 837 671,49 42131: 42132: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 42133: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA 42134: 1.1.1988 626 830,86 42135: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 626 830,86 100 42136: 31.12.1988 0,00 702 308,95 702 308,95 42137: 42138: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU 42139: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA 42140: 1.1.1988 524 010,48 42141: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 524 010,48 100 42142: 31.12.1988 0,00 469 226,79 469 226,79 42143: 42144: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 42145: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 42146: 1.1.1988 337 599,69 42147: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 337 599,69 100 42148: 31.12.1988 0,00 541 993,18 541 993,18 42149: 42150: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU 42151: ÅBO HANDELSHÖGSKOLA 42152: 1.1.1988 222 632,68 42153: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 222 632,68 100 42154: 31.12.1988 0,00 262 810,86 262 810,86 42155: 42156: VAASAN KORKEAKOULU 42157: VASA HÖGSKOLA 42158: 1.1.1988 193 817,97 42159: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 193 817,97 100 42160: 31.12.1988 0,00 146 247,82 146 247,82 42161: 42162: SIBELIUS-AKATEMIA 42163: SIBELIUS-AKADEMIN 42164: 1.1.1988 1 919 414,37 42165: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 919 414,37 100 42166: 31.12.1988 0,00 1 498 379,02 1 498 379,02 42167: Selostus menorästeistä vuodelta 1988 42168: sivu 42169: Relation angående utgiftsrester för år 1988 sida 218 42170: 42171: Vuodelta • Från år Vuodelta · Från år Vuodelle • Tili år 42172: 1987 1988 1989 42173: % 42174: 42175: 42176: 42177: LAPIN KORKEAKOULU 42178: LAPPLANDS HÖGSKOLA 42179: 1.1.1988 622 434,31 42180: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 622 434,31 100 42181: 31.12.1988 0,00 858 261,91 858 261,91 42182: 42183: TEATIERIKORKEAKOULU 42184: TEATERHÖGSKOLAN 42185: 1.1.1988 415 636,51 42186: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 415 636,51 100 42187: 31.12.1988 0,00 183 057,16 183 057,16 42188: 42189: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU 42190: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN 42191: 1.1.1988 1 030 819,69 42192: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 030 819,69 100 42193: 31.12.1988 0,00 2 923 283,26 2 923 283,26 42194: 42195: KOULUHALLITUS 42196: SKOLSTYRELSEN 42197: 1.1.1988 49 870 090,05 42198: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 39 684 467,05 80 42199: 31.12.1988 10 185 623,00 54 104 575,28 64 290 198,28 42200: 42201: AMMATIIKASVATUSHALLITUS 42202: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN 42203: 1.1.1988 92 297 816,11 42204: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 92 232 416,11 100 42205: 31.12.1988 65 400,00 111 103 768,04 111169 168,04 42206: 42207: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 42208: MIWÖMINISTERIET 42209: 1.1.1988 13 201 801,90 42210: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 13 201 801,90 100 42211: 31.12.1988 0,00 11 279 831,79 11 279 831 ,79 42212: 42213: 42214: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 42215: 1.1.1988 1 797 410 637,72 42216: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 713 808 045,40 95 42217: 31.12.1988 83 602 592,32 1 968 439 729,04 2 052 042 321,36 42218: SELOSTUS 42219: 42220: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA 42221: VUODELTA 42222: 42223: 1988 42224: 42225: 42226: RELATION ANGAENDE 42227: 42228: RESERVERADE ANSLAG 42229: FÖR AR 42230: 42231: 1988 42232: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42233: sivu 42234: 21 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 220 42235: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 42236: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/ indraget Tili år 42237: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 42238: Mom.- Mom. 42239: % 42240: 42241: 42242: 42243: 42244: ffl 21 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42245: inventarier ................................... 382 054,25 382 054,25 100 0,00 42246: 88 21 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42247: inventarier ................................... 1 250 000,00 860 310,33 69 389 689,67 42248: 42249: 42250: 87 22 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inven- 42251: tarier ......................................... 2 313 901,98 2 313 901,98 100 0,00 42252: 88 22 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inven- 42253: tarier ......................................... 21 090 000,00 13 523 126,99 64 7 566 873,01 42254: 86 22 05 13 Korjaukset - Reparationer .................. 194 332,15 190,55 0 194141,60 42255: ffl 22 05 13 Korjaukset - Reparationer .................. 547 342,29 547 342,29 100 0,00 42256: 88 22 05 13 Korjaukset - Reparationer .................. 800 000,00 383 345,01 48 416 654,99 42257: 85 22 05 71 Peruskorjaukseen liittyvien sisusteiden 42258: suunnittelu ja hankinta - Planering och 42259: anskaffning av inventarier i anslutning tili 42260: grundreparationen ........................... 588 960,71 588 960,71 100 0,00 42261: 85 22 05 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus - 42262: Grundreparation av fastigheten Riksdags- 42263: gatan 4 ...................................... 77 301,75 77 301,75 100 0,00 42264: ffl 22 05 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus - 42265: Grundreparation av fastigheten Riksdags- 42266: gatan 4 ...................................... 3 972 066,90 3 803 400,35 96 168 666,55 42267: ffl 22 14 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inven- 42268: tarier ......................................... 16 540,15 16 540,15 100 0,00 42269: ffl 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An- 42270: skaffning och inbindning av litteratur ........ 498 022,04 498 022,04 100 0,00 42271: 88 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An- 42272: skaffning och inbindning av litteratur ........ 1 944 000,00 1 246 912,45 64 697 087,55 42273: 87 22 19 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inven- 42274: tarier ......................................... 80 953,80 80 953,80 100 0,00 42275: 88 22 19 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inven- 42276: tarier ......................................... 1 400 000,00 173 483,85 12 1 226 516,15 42277: 42278: 42279: 86 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42280: inventarier ................................... 31 294,42 31 294,42 100 0,00 42281: ffl 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42282: inventarier ................................... 99 456,14 94 992,84 96 4 463,30 42283: 88 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42284: inventarier ................................... 940 000,00 747 643,93 80 192 356,07 42285: 86 23 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42286: inventarier ................................... 830,39 830,39 100 0,00 42287: 87 23 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42288: inventarier ................................... 119 371,24 119 371,24 100 0,00 42289: 88 23 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42290: inventarier ................................... 350 000,00 98 331,89 28 251 668,11 42291: 87 23 25 74 Valtioneuvoston väestönsuoja - Statsrä- 42292: dets skyddsrum .............................. 2 849 685,85 2 849 685,85 100 0,00 42293: 88 23 25 74 Valtioneuvoston väestönsuoja - Statsrä- 42294: dets skyddsrum .............................. 10 000 000,00 5 284 421,18 53 4 715 578,82 42295: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42296: sivu 42297: 23 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 221 42298: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 42299: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 42300: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - Ar 1988 1989 42301: Mom.- Mom. 42302: 42303: 42304: 42305: 42306: 85 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt - Grundrepa- 42307: rationsarbeten på ständerhuset ............. . 19 482,40 19 482,40 100 0,00 42308: 87 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt - Grundrepa- 42309: rationsarbeten på Ständerhuset ............. . 765 903,00 765 903,00 100 0,00 42310: 88 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt - Grundrepa- 42311: rationsarbeten på stä nderh uset ............. . 4 000 000,00 1 231 622,57 31 2 768 377,43 42312: 86 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto - Re- 42313: publikens Presidents tjänstebostad .......... . 15 633 032.42 4 388 278,10 28 11 244 754,32 42314: 87 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto - Re- 42315: publikens Presidents tjänstebostad .......... . 996 262,15 0,00 0 996 262,15 42316: 88 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto - Re- 42317: publikens Presidents tjänstebostad .......... . 9 000 000,00 0,00 0 9 000 000,00 42318: 87 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset - 42319: J.V.Snellmans samlade verk ................ . 34157,48 34 157,48 100 0,00 42320: 88 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset - 42321: J.V.Snellmans samlade verk ................ . 880 000,00 711 789,04 81 168 210,96 42322: 87 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands förvalt- 42323: ningshistoria ................................ . 458 497,37 457 998,95 100 498.42 42324: 88 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands förvalt- 42325: ningshistoria ................................ . 1 540 000,00 932 230,90 61 607 769,10 42326: 85 23 99 27 Presidentti Kyösti Kallion elämäkerta - 42327: Biografi över president Kyösti Kallio ........ . 26 019,95 26 019,95 100 0,00 42328: 86 23 99 28 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuosi 42329: - 70-årsjubileet för Finlands självständig- 42330: hetsförklaring ............................... . 198 766,39 196 275,94 99 2 490,45 42331: 87 23 99 28 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuosi 42332: - 70-årsjubileet för Finlands självständig- 42333: hetsförklaring ............................... . 2 004 362,09 1 800 953,80 90 203 408,29 42334: 42335: 42336: 86 24 01 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 42337: het. ......................................... . 1 422 126,97 1 422 126,97 100 0,00 42338: 87 24 01 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnterna- 42339: tionell informationsverksamhet .............. . 168125,32 134 134,74 80 33 990,58 42340: 88 24 01 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnterna- 42341: tionell informationsverksamhet .............. . 14 570 000,00 12 434 933,97 85 2 135 066,03 42342: 86 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42343: inventarier .................................. . 279 974,78 279 974,78 100 0,00 42344: 87 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42345: inventarier .................................. . 1 686 258,36 1 686 258,36 100 0,00 42346: 88 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42347: inventarier .................................. . 14 640 000,00 5 356 861,42 37 9 283 138,58 42348: 86 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42349: inventarier .................................. . 636 762,59 615 311,97 97 21 450,62 42350: 87 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42351: inventarier .................................. . 5 275 577,38 3 565 493,56 68 1 710 083,82 42352: 88 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42353: inventarier .................................. . 15 240 000,00 12 466 136,46 82 2 773 863,54 42354: 87 24 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 18 743 939,87 2 963 701,52 16 15 780 238,35 42355: 88 24 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 9 600 000,00 100 437,82 1 9 499 562,18 42356: 85 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 42357: - Anskaffning av fastigheter och lokaler .... 6128 759,40 6 128 759,40 100 0,00 42358: 86 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 42359: - Anskaffning av fastigheter och lokaler .... 21 263 478,43 10 950 150,27 51 10 313 328,16 42360: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42361: sivu 42362: 24 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 222 42363: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 42364: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42365: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 42366: Mom.- Mom. 42367: % 42368: 42369: 42370: 87 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 42371: - Anskaffning av fastigheter och lokaler .... 16 685 785,53 8 816 746,40 53 7 869 039,13 42372: 88 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 42373: - Anskaffning av fastigheter och lokaler .... 42 000 000,00 12 126 571,66 29 29 873 428,34 42374: 87 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 42375: het .......................................... . 648 686,81 648 686,81 100 0,00 42376: 88 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 42377: het .......................................... . 5 000 000,00 4 668 683,34 93 331 316,66 42378: 86 24 30 66 Kansainvälisten jä~estöjen kautta ohjattava 42379: kehitysapu Utvecklingshjälp genom 42380: internationella organisationer ............... . 324 211,27 324 211,27 100 0,00 42381: 87 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 42382: kehitysapu Utvecklingshjälp genom 42383: internationella organisationer ............... . 20 602 889,69 20 602 889,69 100 0,00 42384: 88 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 42385: kehitysapu Utvecklingshjälp genom 42386: internationella organisationer ............... . 826 000 000,00 814 307 243,19 99 11 679 318,78 42387: 86 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 42388: - Bilateral utvecklingshjälp i gävoform ..... . 179 083.45 38 591,35 22 140 492,10 42389: 87 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 42390: - Bilateral utvecklingshjälp i gävoform ..... . 245 108 206.41 245 108 206.41 100 0,00 42391: 88 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 42392: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform ..... . 985 000 000,00 787 916 699,69 BO 197 083 300,31 42393: 87 24 30 68 Kehitysluotot ja korkotuki - Utveckling· 42394: skrediter och räntestöd ..................... . 81 997 314,85 81 997 314,85 100 0,00 42395: 88 24 30 68 Kehitysluotot, korkotuki ja vientitakuukor- 42396: vaukset - Utvecklingskrediter, räntestöd 42397: och exportgarantiersättningar ............... . 288 000 000,00 240 764 225,08 84 47 234 207,54 42398: 85 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Hu- 42399: manitär hjälp tili utvecklingsländerna ........ . 25 747,08 25 747,08 100 0,00 42400: 86 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Hu- 42401: manitär hjälp tili utvecklingsländerna ........ . 3 452 034,60 3 452 034,60 100 0,00 42402: 87 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Hu- 42403: manitär hjälp tili utvecklingsländerna ........ . 16 084 507,80 16 084 507,80 100 0,00 42404: 88 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Hu- 42405: manitär hjälp tili utvecklingsländerna ........ . 140 000 000,00 134 029 215,03 96 5 970 784,97 42406: 86 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yh- 42407: teistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 42408: miskt, industriellt och teknologiskt samar- 42409: bete meduutvecklingsländerna .............. . 2 377 074,38 2 377 074,38 100 0,00 42410: 87 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yh· 42411: teistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 42412: miskt, industriellt och teknologiskt samar- 42413: bete med utvecklingsländerna .............. . 10 000 000,00 2 902 438,63 29 7 097 561,37 42414: 88 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yh- 42415: teistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 42416: miskt, industriellt och teknologiskt samar- 42417: bete med utvecklingsländerna .............. . 12 000 000,00 0,00 0 12 000 000,00 42418: 87 24 40 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 42419: Oy:lle - Län tili Fonden för lndustriellt 42420: Utvecklingssamarbete Ab ................... . 23 000 000,00 0,00 0 23 000 000,00 42421: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42422: sivu 42423: 24 Pl. - Ht_ Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 223 42424: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 42425: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 42426: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - år 1988 1989 42427: Mom.- Mom. 42428: % 42429: 42430: 42431: 42432: 88 24 40 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 42433: Oy:lle - Lån tili Fonden för lndustriellt 42434: Utvecklingssamarbete Ab ................... . 26 000 000,00 0,00 0 26 000 000,00 42435: ~ 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 42436: osakepääoman korottaminen - Höjande av 42437: aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt 42438: Utvecklingssamarbete Ab ................... . 13 500 000,00 0,00 0 13 500 000,00 42439: 88 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 42440: osakepääoman korottaminen - Höjande av 42441: aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt 42442: Utvecklingssamarbete Ab ....•............•.. 43 000 000,00 0,00 0 43 000 000,00 42443: 86 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 42444: menot - Utgifter för underhåll av de fin- 42445: ländska övervakningsstyrkorna .............. . 532 998,54 380m,39 11 152 226,15 42446: ~ 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 42447: menot - Utgifter för underhåll av de finska 42448: övervakningsstyrkorna ...................... . 61 349 944,85 52 274 462,17 85 9 075 482,68 42449: 88 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 42450: menot - Utgifter för underhåll av de finska 42451: övervakningsstyrkorna ...................... . 124 474 000,00 61 140 454,32 49 63 333 545,68 42452: 86 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin - 42453: Deltagande i internationella konferenser ..... 73 232,93 73 232,93 100 0,00 42454: ~ 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin - 42455: Deltagande i internationella konferenser ..... 1100 378,09 912 801,74 83 187 576,35 42456: 88 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin - 42457: Deltagande i internationella konferenser ..... 3 952 000,00 1 822 146,16 46 2 129 853,84 42458: 86 24 99 28 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 42459: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet ..... . 28 320,50 28 320,50 100 0,00 42460: ~ 24 99 28 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 42461: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet. ..... 207 393,19 207 393,19 100 0,00 42462: 88 24 99 28 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 42463: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet ..... . 4 000 000,00 2 870 558,68 72 1129 441,32 42464: 42465: 42466: 85 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42467: inventarier .................................. . 1177 610,80 1 177 610,80 100 0,00 42468: 86 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42469: inventarier .................................. . 150 971,05 102 490,90 68 48 480,15 42470: ~ 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42471: inventarier .................................. . 603 305,85 175 137,89 29 428 167,96 42472: 88 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42473: inventarier .................................. . 300 000,00 16 769,50 6 283 230,50 42474: 85 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42475: inventarier .................................. . 7 761,70 7 761,70 100 0,00 42476: 86 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42477: inventarier .................................. . 154187,60 111 622,95 72 42 564,65 42478: ~ 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42479: inventarier .................................. . 245 402,83 162 153,38 66 83 249,45 42480: 88 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42481: inventarier .................................. . 400 000,00 112 665,82 28 ~334.18 42482: 86 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42483: inventarier .................................. . 28 916,30 12 716,81 44 16 199,49 42484: 87 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42485: inventarier .................................. . 209 244,90 50 779,83 24 158 465,07 42486: 88 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42487: inventarier .................................. . 3 200 000,00 1 013 053,66 32 2 186 946,34 42488: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42489: sivu 42490: 25 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 224 42491: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 42492: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42493: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 42494: Mom.- Mom. 42495: % 42496: 42497: 42498: 42499: 86 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42500: inventarier ................................... 197 588,17 145 531.45 74 52 056.72 42501: 87 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42502: inventarier ................................... 530 947,28 138 277,63 26 392 669,65 42503: 88 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42504: inventarier ................................... 2 000 000,00 657 694,95 33 1 342 305,05 42505: 87 25 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42506: inventarier ................................... 245 561,85 44 954,65 18 200 607,20 42507: 88 25 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42508: inventarier ................................... 350 000,00 232 195,53 66 117 804.47 42509: 85 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42510: inventarier ................................... 83 698.47 83 698.47 100 0,00 42511: 86 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42512: inventarier ................................... 30 185,77 27 212,65 90 2 973,12 42513: 87 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42514: inventarier ................................... 90 152,62 16 972,04 19 73 180,58 42515: 88 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42516: inventarier ................................... 200 000,00 133 910,54 67 66 089,46 42517: 85 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42518: inventarier ................................... 26 733,07 26 733,07 100 0,00 42519: 86 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42520: inventarier ................................... 135 294.75 19 047,24 14 116 247,51 42521: 87 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42522: inventarier ................................... 208 214,43 36 890,51 18 171 323,92 42523: 88 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42524: inventarier ................................... 4 400 000,00 874 953,00 20 3 525 047,00 42525: 85 25 50 13 Vuosikorjaukset - Arsreparationer .......... 69 743,87 69 743,87 100 0,00 42526: 86 25 50 13 Vuosikorjaukset - Arsreparationer .......... 293 595,69 293 595,69 100 0,00 42527: 87 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - Re- 42528: paration och underhåll av fastigheter ......... 2 346 805.75 1 863 926,30 79 482 879.45 42529: 88 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - Re- 42530: paration och underhäll av fastigheter ......... 7 000 000,00 5 075 032,22 73 1 924 967,78 42531: 88 25 50 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle 42532: toimitilojen perustamis- ja peruskorjausme- 42533: noihin - Statsunderstöd för Kriminalvärd- 42534: sföreningen för anläggnings- och grundre- 42535: parationsutgifter för verksamhetsutrymmen .. 1 900 000,00 1100 000,00 58 800 000,00 42536: 85 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42537: inventarier ................................... 359151,12 359151,12 100 0,00 42538: 86 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42539: inventarier ................................... 1 537 567,46 1 450 467,24 94 87 100,22 42540: 87 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42541: inventarier ................................... 4 028 801,49 3 704 828.42 92 323 973,07 42542: 88 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42543: inventarier ................................... 9 200 000,00 4 798 591,96 52 4 401 408,04 42544: 85 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 42545: byggnader och grundreparationer ............ 5 002 729,61 5 002 729,61 100 0,00 42546: 86 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 42547: byggnader och grundreparationer ............ 8 228 379,83 6 869 088,87 83 1 359 290,96 42548: 87 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 42549: byggnader och grundreparationer ............ 16 142 528,89 12 240 817,86 76 3 901 711,03 42550: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42551: sivu 42552: 25 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 225 42553: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 42554: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42555: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 42556: Mom.- Mom. 42557: % 42558: 42559: 42560: 42561: 88 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 42562: byggnader och grundreparationer ........... . 49 400 000,00 21 092 214.41 43 28 307 785,59 42563: 86 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolai- 42564: tostyönä - Nybyggnader och grundrepara- 42565: tioner vilka utförs såsom arbete i öppen 42566: anstalt ..................................... .. 247 582,29 247 582,29 100 0,00 42567: 87 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolai- 42568: tostyönä - Nybyggnader och grundrepara- 42569: tioner vilka utförs såsom arbete i öppen 42570: anstalt ...................................... . 6 618 572,21 6 618 572,21 100 0,00 42571: 88 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolai- 42572: tostyönä - Nybyggnader och grundrepara- 42573: tioner vilka utförs såsom arbete i öppen 42574: anstalt ..................................... .. 54 ooo ooo.ro 46 297 950,16 84 8 602 049,84 42575: 88 25 50 76 Työleireille järjestettävät työt - Arbeten för 42576: arbetsläger ................................. .. 4 200 000,00 2 226 249,44 53 1 973 750,56 42577: 86 25 50 77 Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbeten 42578: för arbetskolonier ........................... . 1 875 284,06 1 650 754,05 88 224 530,01 42579: 87 25 50 77 Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbeten 42580: för arbetskolonier .......................... .. 1 887 744,98 1 887 111,05 100 633,93 42581: 88 25 50 77 Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbeten 42582: för arbetskolonier ........................... . 30 000 000,00 29 420 868.45 98 579 131,55 42583: 86 25 50 78 Työleireille järjestettävät työt - Arbeten för 42584: arbetsläger .................................. . 151 942,35 151 942,35 100 0,00 42585: 87 25 50 78 Työleireille järjestettävät työt - Arbeten för 42586: arbetsläger .................................. . 917 466,32 917 466,32 100 0,00 42587: 87 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och vat- 42588: tenbyggen ................................. .. 48119,81 48 119,81 100 0,00 42589: 88 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och vat- 42590: tenbyggen ................................. .. 700 000,00 143 424,79 20 556 575,21 42591: 87 25 62 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42592: inventarier .................................. . 137 774,05 137 774,05 100 0,00 42593: 88 25 62 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42594: inventarier .................................. . 200 000,00 185 040,55 93 14 959.45 42595: 86 25 99 51 Erinäiset avustukset - Särskilda understöd .. 2 874.76 2 874.76 100 0,00 42596: 87 25 99 51 Erinäiset avustukset - Särskilda understöd .. 300 000,00 102 136.76 34 197 863,24 42597: 86 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 42598: ADB-anläggningar .......................... . 71 354,00 56 089,20 79 15 264,80 42599: 87 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 42600: ADB-anläggningar .......................... . 1 769 775,45 1 335 245,10 75 434 530,35 42601: 88 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 42602: ADB-anläggningar .......................... . 12 700 000,00 10 485 566,80 83 2 214 433,20 42603: 42604: 42605: 85 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 42606: skaffning av inventarier och materiel ........ . 676 746,21 676 746,21 100 0,00 42607: 86 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 42608: skaffning av inventarier och materiel ........ . 4 652 010,24 3 188 579,50 69 1 463 430,74 42609: 87 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 42610: skaffning av inventarier och materiel ........ . 14 918 661,07 11 120 818,80 75 3 797 842,27 42611: 88 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 42612: skaffning av inventarier och materiel ........ . 32 780 000,00 11 233 762,10 34 21 546 237,90 42613: 86 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 42614: fordon ...................................... . 37 433,28 4 000,00 11 33 433,28 42615: 42616: 42617: 8 491390U 42618: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42619: sivu 42620: 26 Pl. - Ht. Relation angäende reserverade anslag för år 1988 sicia 226 42621: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 42622: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42623: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 42624: Mom.- Mom. 42625: % 42626: 42627: 42628: 42629: '07 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 42630: fordon ...................................... . 9 426 947,93 9 127 241,60 97 299 706,33 42631: 88 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 42632: fordon ...................................... . 23 620 000,00 14 526 427,19 62 9 093 572,B1 42633: 86 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe- 42634: ten .......................................... . 1 793 563,19 582 940' 64 33 1 210 622,55 42635: B7 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe- 42636: ten .......................................... . 6 402 168,BO 1 405 301 ,06 22 4 996 867,74 42637: 88 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe- 42638: ten .......................................... . 3 100 000,00 67 000,00 2 3 033 000,00 42639: 86 26 75 88 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen - An- 42640: skaffande av bostadsaktier .................. . 14 654,7B 0,00 0 14 654,7B 42641: B5 26 BO 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda under- 42642: sökningar ................................... . 45 000,00 45 000,00 100 0,00 42643: 86 26 BO 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda under- 42644: sökningar ................................... . 132 345,90 22 345,90 17 110 000,00 42645: B7 26 BO 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda under- 42646: sökningar ................................... . 453 295,58 203 B01 ,99 45 249 493,59 42647: 88 26 BO 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda under- 42648: sökningar ................................... . 740 000,00 407 390,10 55 332 609,90 42649: B7 26 BO 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset - 42650: Ersättningar enligt lagen om befolknings- 42651: skydd ....................................... . 665 B15,55 514 136,11 77 151 679,44 42652: 88 26 BO 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset - 42653: Ersättningar enligt lagen om befolknings- 42654: skydd ....................................... . 2 300 000,00 1 652 724,10 72 647 275,90 42655: B5 26 BO 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff- 42656: ning av inventarier och materiel ............. . 115 164,06 115 164,06 100 0,00 42657: 86 26 BO 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff- 42658: ning av inventarier och materiel ............. . 186 371,82 140 931 '17 76 45 440,65 42659: '07 26 BO 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff- 42660: ning av inventarier och materiel ............. . 700 088,40 574 635,58 B2 125 452,82 42661: 88 26 BO 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff- 42662: ning av inventarier och materiel ............. . 3 700 000,00 2 243 539,63 61 1 456 319,10 42663: B5 26 BO 72 Viestiyhteyksien rakentaminen - Anläg- 42664: gande av förbindelsenät .................... . 423 040,B1 423 040,B1 100 0,00 42665: 85 26 BO 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - Hus- 42666: byggnader och särskilda skyddsutrymmen ... 4 054,BO 4 054,BO 100 0,00 42667: '07 26 BO 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - Hus- 42668: byggnader och särskilda skyddsutrymmen ... 499 925,90 499 925,90 100 0,00 42669: 88 26 BO 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - Hus- 42670: byggnader och särskilda skyddsutrymmen ... 2 200 000,00 1 638 467,43 74 561 532,57 42671: B5 26 BO 77 Harjoitusalueen rakenteet - ÖVningsområ- 42672: dets konstruktioner ......................... . 163 650,00 163 650,00 100 0,00 42673: B7 26 BO 77 Harjoitusalueen rakenteet - övningsområ- 42674: dets konstruktioner ......................... . 300 000,00 43 201,50 14 25679B,50 42675: 86 26 BO BO Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista 42676: sekä erityiskaluston ja -välineistön hankki- 42677: mista varten - Lån åt kommunerna för 42678: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 42679: ning av specialinventarier och -redskap ..... . 230 000,00 0,00 0 230 000,00 42680: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42681: sivu 42682: 26 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 22.7 42683: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 42684: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42685: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 42686: Mom.- Mom. 42687: % 42688: 42689: 42690: 42691: 87 26 80 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista 42692: sekä erityiskaluston ja -välineistön hankki- 42693: mista varten - Lån tili kommunerna för 42694: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 42695: ning av specialinventarier och -redskap ..... . 350 000,00 0,00 0 350 000,00 42696: 88 26 80 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista 42697: sekä erityiskaluston ja -välineistön hankki- 42698: mista varten - Lån åt kommunerna för 42699: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 42700: ning av specialinventarier och -redskap ..... . 350 000,00 0,00 0 350 000,00 42701: 88 26 80 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 42702: av fastigheter ............................... . 0,00 0,00 0 0,00 42703: 87 26 90 13 Korjaus- ja kunnossapitomenot - Repara- 42704: tion och underhåll .......................... . 1 525 240,38 1 318 545,84 86 206 694,54 42705: 88 26 90 13 Rakennusten korjaus- ja kunnossapitome- 42706: not - Reparation och underhåll av bygg- 42707: nader ....................................... . 4 400 000,00 2 950 085,09 67 1 449 914,91 42708: 85 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 42709: skaffning av inventarier och materiel ........ . 53 537,55 53 537,55 100 0,00 42710: 86 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 42711: skaffning av inventarier och materiel ........ . 5 506 435,03 4 983 874,97 91 522 560,06 42712: 87 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 42713: skaffning av inventarier och materiel ........ . 48 036 860,24 46 732 289,89 97 1 304 570,35 42714: 88 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 42715: skaffning av inventarier och materiel ........ . 88 600 000,00 62 656 741 ,89 71 25 942 853,11 42716: 85 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 195 074,68 195 074,68 100 0,00 42717: 86 26 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 350 257.75 247 668,01 71 102 589.74 42718: 87 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 5 455 730,86 4 429 302}6 81 1 026 428,10 42719: 88 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 4 560 000,00 1 262 718,53 28 3 297 281.47 42720: 85 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet - 42721: Bryggor, skjutbanor och andra anlägg- 42722: ningar ...................................... . 244 775.79 244 775.79 100 0,00 42723: 86 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet - 42724: Bryggor, skjutbanor och andra anlägg- 42725: ningar ...................................... . 233 835,40 131 729,56 56 102 105,84 42726: 87 26 90 77 Laituri!, ampumaradat ja muut rakenteet - 42727: Bryggor, skjutbanor och andra anlägg- 42728: ningar ...................................... . 5 352 193,24 5 095 933,68 95 256 259,56 42729: 88 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet - 42730: Bryggor, skjutbanor och andra anlägg- 42731: ningar ...................................... . 5 250 000,00 2 902 077.77 55 2 347 922,23 42732: 85 26 97 36 Valtionavustus erityisaluekuntien elinkeino- 42733: toiminnan edistämiseen - Statsunderstöd 42734: för främjande av näringsverksamheten i 42735: kommuner på specialområden .............. . 2 440 031,57 2 440 031,57 100 0,00 42736: 86 26 97 36 Valtionavustus erityisaluekuntien elinkeino- 42737: toiminnan edistämiseen - Statsunderstöd 42738: för främjande av näringsverksamheten i 42739: kommuner på specialområden .............. . 3 894 708.42 1 763 313,61 45 2 131 394,81 42740: 85 26 98 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu - 42741: Experiment för stödjande av landsbygd- 42742: sområdenas arbetsplatser ................... . 8 008 821,86 8 008 821,86 100 0,00 42743: 86 26 98 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu - 42744: Experiment för stödjande av landsbygd- 42745: sområdenas arbetsplatser ................... . 13 351 904,97 2 925 972,21 22 10 425 932,76 42746: 86 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 42747: länen ....................................... . 13 126 982,72 11 839 028,06 90 1 287 954,66 42748: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42749: sivu 42750: 26 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 228 42751: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 42752: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42753: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 42754: Mom.- Mom. 42755: % 42756: 42757: 42758: 42759: 87 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 42760: länen ....................................... . 98 183 770,19 69 237 022,39 71 28 946 747,80 42761: 88 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 42762: länen ....................................... . 80 000 000,00 10 908 834,92 14 69 084 315,90 42763: 42764: 42765: 86 'll 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk· 42766: ning ........................................ . 366,94 366,94 100 0,00 42767: 87 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk- 42768: ning ........................................ . 1 730 480,86 1 730 480,86 100 0,00 42769: 88 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk- 42770: ning ........................................ . 2 650 000,00 839 200,51 32 1 810 799,49 42771: 87 27 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42772: inventarier .................................. . 5 903,89 5 903,89 100 0,00 42773: 88 'll 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42774: inventarier .................................. . 500 000,00 345 952,21 69 154 047,79 42775: 86 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 42776: minen - Anskaffning av inventarier, 42777: maskiner och anordningar .................. . 2 563,62 0,00 0 2 563,62 42778: 87 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 42779: minen - Anskaffning av inventarier, 42780: maskiner och anordningar .................. . 752 843,99 747 846,59 99 4 997,40 42781: 88 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 42782: minen - Anskaffning av inventarier, 42783: maskiner och anordningar .................. . 6 765 000,00 5 692 789,01 84 1 072 210,99 42784: 87 27 12 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automa- 42785: tisk databehandling ......................... . 9 425 735,57 9 425 735,57 100 0,00 42786: 88 27 12 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automa- 42787: tisk databehandling ......................... . 35 000 000,00 32 018 168,81 91 2 981 831,19 42788: 86 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 42789: tvätt och hygien ............................ . 2 127 768,87 1 396 957,14 66 730 811,73 42790: 87 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 42791: tvätt och hygien ............................ . 19 073 590,78 17 867 998,20 94 1 205 592,58 42792: 88 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 42793: tvätt och hygien ............................ . 114 166 000,00 85 998 313,35 75 28 101 129,25 42794: 85 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 42795: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 42796: lande av utrustning ......................... . 37 584 520,22 37 584 520,22 100 0,00 42797: 86 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 42798: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 42799: lande av utrustning ......................... . 89 473 245,66 66 200 271,74 74 23 272 973,92 42800: 87 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 42801: - Grundanskaffningar, försök och utveck· 42802: lande av utrustning ......................... . 383 028 148,08 271 996 291 ,87 71 111 031 856,21 42803: 88 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 42804: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 42805: lande av utrustning ......................... . 1 261 000 000,00 903 105 440,99 72 357 894 559,01 42806: 85 27 25 16 Uusinta - Nyanskaffning ................... . 53 926 047,50 53 926 047,50 100 0,00 42807: 86 27 25 16 Uusinta - Nyanskaffning ................... . 125 618 583,76 89 969 251,48 72 35 649 332,28 42808: 87 27 25 16 Uusinta - Nyanskaffning ................... . 363 797 776,85 170 300 924,74 47 193 496 852,11 42809: 88 27 25 16 Uusinta - Nyanskaffning ................... . 739 500 000' 00 294 333 062,79 40 445 166 937,21 42810: 85 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat 42811: hankinnat - Anskaffningar som stöder 42812: sysselsättningen inom varvsindustrin ........ . 100 000,00 100 000,00 100 0,00 42813: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42814: sivu 42815: 27 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 229 42816: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 42817: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 42818: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - är 1988 1989 42819: Mom.- Mom. 42820: % 42821: 42822: 42823: 42824: 86 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat 42825: hankinnat - Anskaffningar som stöder 42826: sysselsättningen inom varvsindustrin ......... 8 000 000,00 8 000 000,00 100 0,00 42827: 87 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat 42828: hankinnat - Anskaffningar som stöder 42829: sysselsättningen inom varvsindustrin ......... 12 719 576,00 12 607 354,25 99 112 221.75 42830: 85 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An- 42831: vändning och underhäll av utrustning ........ 19 418 092,83 19 418 092,83 100 0,00 42832: 86 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An- 42833: vändning och underhäll av utrustning ........ 66 n4 474,52 48 125 919,05 72 18 648 555.47 42834: 87 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An- 42835: vändning och underhäll av utrustning ........ 259 744 792,30 202 496 952,82 78 57 247 839,48 42836: 88 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An- 42837: vändning och underhäll av utrustning ........ 1 019 100 000,00 789 532 046,63 77 229 567 953,37 42838: 85 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 42839: korjaus ja kunnossapitoce - Reparation 42840: och underhäll av byggnader, militärom- 42841: räden och -anläggningar ..................... 56 684,55 56 684,55 100 0,00 42842: 86 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 42843: korjaus ja kunnossapito - Reparation och 42844: underhäll av byggnader, militäromräden 42845: och -anläggningar ........................... 1 271 352,11 1198 194.79 94 73 157,32 42846: 87 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 42847: korjaus ja kunnossapito - Reparation och 42848: underhäll av byggnader, militäromräden 42849: och -anläggningar ........................... 10 039 469,99 9 739 099,39 97 300 370,60 42850: 88 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 42851: korjaus ja kunnossapito - Reparation och 42852: underhäll av byggnader, militärområden 42853: och -anläggningar ........................... 74 000 000,00 67 655 997,36 91 6 344 002,64 42854: 86 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen 42855: - Anläggande av garnisonernas signalför- 42856: bindelser ..................................... 221 875,05 221 875,05 100 0,00 42857: 87 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen 42858: - Anläggande av garnisonernas signalför· 42859: bindelser ..................................... 6 440 348,25 4 814 895,55 75 1 625 452.70 42860: 88 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen 42861: - Anläggande av garnisonernas signalför- 42862: bindelser ..................................... 10 200 000,00 5 884 210,59 58 4 315 789,41 42863: 85 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 42864: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, 42865: maskiner och anordningar ................... 609 184,50 609 184,50 100 0,00 42866: 86 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 42867: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, 42868: maskiner och anordningar ................... 2 040 320,51 2 039 509,11 100 811,40 42869: 87 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 42870: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, 42871: maskiner och anordningar ................... 7 372 126,95 7 017 069,59 95 355 057,36 42872: 88 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 42873: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, 42874: maskiner och anordningar ................... 19 800 000,00 13 565 473,63 69 6 234 526,37 42875: 85 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 42876: byggnader och grundförbättringar ........... 862 953,93 862 953,93 100 0,00 42877: 86 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 42878: byggnader och grundförbättringar ........... 9 082 130,59 8 181 703,70 90 900 426,89 42879: 87 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 42880: byggnader och grundförbättringar ........... 34 735 996.42 30 481 162,04 88 4 254 834,38 42881: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42882: sivu 42883: 27 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 230 42884: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 42885: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42886: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 42887: Mom.- Mom. 42888: % 42889: 42890: 42891: 42892: 88 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 42893: byggnader och grundförbättringar ........... 125 750 000,00 91 621 044,94 73 34 128 955,06 42894: 85 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 23 738,00 23 738,00 100 0,00 42895: 86 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 879 142,29 879 142,29 100 0,00 42896: 87 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 9 238 056,82 9 153 135,93 99 84 920,89 42897: 88 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 43 100 000,00 36 127 023,02 84 6 972 976,98 42898: 85 27 27 n Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 42899: - Byggnadsarbeten på militära områden 42900: och anläggningar ............................ 1 186 788,73 1 186 788,73 100 0,00 42901: 86 27 27 n Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 42902: - Byggnadsarbeten på militära områden 42903: och anläggningar ............................ 1150 505,88 1 082 787,27 94 67 718,61 42904: 87 27 27 n Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 42905: - Byggnadsarbeten på militära områden 42906: och anläggningar ............................ 16 512 675,88 15 619 811,01 95 892 864,87 42907: 88 27 27 n Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 42908: - Byggnadsarbeten på militära områden 42909: och anläggningar ............................ 41 000 000,00 32 162 645,58 78 8 837 354,42 42910: 87 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - lnköp 42911: och expropriation av fastigheter .............. 3 334 801,39 3 334 801,39 100 0,00 42912: 88 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - lnköp 42913: och expropriation av fastigheter .............. 15 000 000,00 12 687 406,91 85 2 312 593,09 42914: 85 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 42915: beredskapsstyrkan ........................... 1 031 896,52 1 031 896,52 100 0,00 42916: 86 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 42917: beredskapsstyrkan ........................... 546 784,72 249 773,38 46 297 011,34 42918: 87 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 42919: beredskapsstyrkan ........................... 1 638 623,72 212 636,55 13 1 425 987,17 42920: 88 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 42921: beredskapsstyrkan ........................... 7 781 000,00 6 722 971,49 86 1 058 028,51 42922: 85 27 30 22 Suomalaiset valvontajoukot - De finska 42923: övervakningstrupperna ....................... 3 817 833,02 3 817 833,02 100 0,00 42924: 86 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja 42925: varustamismenot - De finska övervak- 42926: ningsstyrkornas förvaltnings- och utrust- 42927: ningsutgifter ................................. 17 798 307,70 13 199 119,14 74 4 599188,56 42928: 87 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja 42929: varustamismenot - De finska övervak- 42930: ningsstyrkornas förvaltningsoch utrust- 42931: ningsutgifter ................................. 26 135 727,48 9 841 2n,44 38 16 294 450,04 42932: 88 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja 42933: varustamismenot - De finska övervak- 42934: ningsstyrkornas förvaltningsoch utrust- 42935: ningsutgifter ................................. 31 660 000,00 5 963 909,59 19 25 696 090,41 42936: 86 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat 42937: Maskinanskaffning tili industriföretagen ...... 6035 m,84 1 360 486,78 23 4 674 691,06 42938: 87 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat 42939: Maskinanskaffning tili industriföretagen ...... 13 868 605,30 10 839 022,01 78 3 029 583,29 42940: 88 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat 42941: Maskinanskaffning tili industriföretagen ...... 23 300 000,00 6 930 134,14 30 16 369 865,86 42942: 85 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndust- 42943: riföretagens byggnadsarbeten ............... 421 421,55 421 421,55 100 0,00 42944: 86 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndust- 42945: riföretagens byggnadsarbeten ............... 415 469,35 415 469,35 100 0,00 42946: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 42947: sivu 42948: 27 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 231 42949: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty/ peruutettu Vuodelle 42950: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/ indraget Tili år 42951: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 42952: Mom.- Mom. 42953: % 42954: 42955: 42956: 42957: 87 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndust- 42958: riföretagens byggnadsarbeten .............. . 920 082,90 920 082,90 100 0,00 42959: 88 27 90 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 42960: byggnader och grundförbättringar .......... . 2 290 000,00 2 000 000,00 87 290 000,00 42961: 87 27 90 78 Puolustusministeriön metsien perusparan- 42962: nukset - Grundförbättring av försvarsmi- 42963: nisteriets skogar ............................ . 63 388,32 63 388,32 100 0,00 42964: 88 27 90 78 Puolustusministeriön metsien perusparan- 42965: nukset - Grundförbättring av försvarsmi- 42966: nisteriets skogar ............................ . 300 000,00 109 010,21 36 190 989,79 42967: 42968: 42969: 85 28 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42970: inventarier .................................. . 41 891,86 41 891,86 100 0,00 42971: 88 28 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42972: inventarier .................................. . 30 340 000' 00 23 614 370,29 78 6 725 629,71 42973: 87 28 05 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti - Re- 42974: gistrering av uppgifter om anställningsför- 42975: hållande .................................... . 176 093,13 173 525,12 99 2 568,01 42976: 88 28 05 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti - Re- 42977: gistrering av uppgifter om anställningsför- 42978: hållande .................................... . 1 200 000,00 924 783,07 77 275 216,93 42979: 88 28 05 26 Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöönot- 42980: to - lnförande av ett flexibelt pensionsål· 42981: derssystem ................................. . 300 000,00 21 339,30 7 278 660,70 42982: 86 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42983: inventarier .................................. . 22 946,98 22 946,98 100 0,00 42984: 87 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42985: inventarier .................................. . 274 893,28 273 918,86 100 974,42 42986: 88 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42987: inventarier .................................. . 1 400 000,00 1 186 324,46 85 213 675,54 42988: 86 28 18 22 Veroluokitus - Skatteklassificering ......... . 161 520,74 161 520,74 100 0,00 42989: 87 28 18 22 Veroluokitus - Skatteklassificering ......... . 8 027 914,16 8 027 914,16 100 0,00 42990: 88 28 18 22 Veroluokitus - Skatteklassificering ......... . 22 500 000,00 6 627 034,45 29 15 872 965,55 42991: 87 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42992: inventarier .................................. . 5 599 540,91 5 587 532,46 100 12 008,45 42993: 88 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42994: inventarier .................................. . 30 750 000,00 16 284 395,75 53 14 465 604,25 42995: 88 28 39 40 Ahvenanmaan ja mantereen välisten tavara- 42996: kuljetusten kuljetuskustannusten alentami- 42997: nen - Sänkning av varutransportkostnader 42998: mellan Aland och fastlandet ................ . 700 000,00 700 000,00 100 0,00 42999: 87 28 40 70 Kulkuneuvojen hankkiminen - Anskaff- 43000: ningar av fordon ............................ . 116 930,18 111 516,35 95 5 413,83 43001: 88 28 40 70 Kulkuneuvojen hankkiminen - Anskaff- 43002: ningar av fordon ............................ . 2 100 000,00 1 892 809,40 90 207190,60 43003: 86 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden 43004: hankkiminen - Anskaffning av inventarier, 43005: telefoner och annan materiel ................ . 286 740,61 286 740,61 100 0,00 43006: 87 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden 43007: hankkiminen - Anskaffning av inventarier, 43008: telefoner och annan materiel ................ . 1 074 800,48 1 074 800,48 100 0,00 43009: 88 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden 43010: hankkiminen - Anskaffning av inventarier, 43011: telefoner och annan materiel ................ . 5 700 000,00 4 098 307,31 72 1 601 692,69 43012: 85 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 1 099 854,82 1 099 854,82 100 0,00 43013: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43014: sivu 43015: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 232 43016: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43017: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43018: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43019: Mom.- Mom. 43020: % 43021: 43022: 43023: 43024: 86 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 1 244 537,48 149141,10 12 1 095 396,38 43025: 'öl 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 4157 911,98 1 231 086,06 30 2 926 825,92 43026: 88 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 7 825 000,00 2 272 337,70 29 5 552 662,30 43027: 86 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffning av 43028: maskiner ..................................... 2 119 638,45 2 119 638,45 100 0,00 43029: 87 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffning av 43030: maskiner ..................................... 9 000 000,00 9 000 000,00 100 0,00 43031: 88 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffning av 43032: maskiner ..................................... 9 000 000,00 2 259 525,57 25 6 740 474,43 43033: 86 28 50 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 37 643,55 37 643,55 100 0,00 43034: 'öl 28 50 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 500 000,00 392 604,80 79 107 395,20 43035: 87 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat - Re- 43036: gelbundet återkommande undersökningar 43037: och räkningar ................................ 3 916 994,01 3 580 472,31 91 336 521,70 43038: 88 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat - Re- 43039: gelbundet återkommande undersökningar 43040: och räkningar ................................ 11 465 000,00 7 943122,98 69 3 521 877,02 43041: 86 28 52 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43042: inventarier ................................... 271 431,84 271 431,84 100 0,00 43043: 'öl 28 52 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43044: inventarier ................................... 212 309,20 212 309,20 100 0,00 43045: 88 28 52 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43046: inventarier ................................... 4 380 000,00 4 069 581,26 93 310 418.74 43047: 87 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito - Reparation och 43048: underhåll .................................... 10 214 188,95 10 191 498,06 100 22 690,89 43049: 88 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito - Reparation och 43050: underhåll .................................... 124 000 000,00 104 714 403,87 84 19 285 596,13 43051: 85 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 43052: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 43053: och inventarier tili fastigheter ................ 18 075,94 18 075,94 100 0,00 43054: 86 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 43055: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 43056: och inventarier tili fastigheter ................ 4102 754,99 3 817 365,50 93 285 389.49 43057: 87 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 43058: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 43059: och inventarier tili fastigheter ................ 11 272 148,53 8 373 808,56 74 2 898 339,97 43060: 88 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 43061: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 43062: och inventarier tili fastigheter ................ 7 365 000,00 4 542 640,06 62 2 822 359,94 43063: 85 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 43064: koerakentaminen - Planering av statens 43065: husbyggen och experimentellt byggande ..... 751 631,29 751 631,29 100 0,00 43066: 86 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 43067: koerakentaminen - Planering av statens 43068: husbyggen och experimentellt byggande ..... 5 364 748,93 2 289 881,72 43 3 074 867,21 43069: 87 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 43070: koerakentaminen - Planering av statens 43071: husbyggen och experimentellt byggande ..... 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 43072: 88 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 43073: koerakentaminen - Planering av statens 43074: husbyggen och experimentellt byggande ..... 500 000,00 84 900,00 17 415100,00 43075: 87 28 64 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 41 272 953,78 41 272 953,78 100 0,00 43076: 88 28 64 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 'öl 000 000,00 51 753 636,50 59 35 246 363,50 43077: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43078: sivu 43079: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 233 43080: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43081: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/ indraget Tili år 43082: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43083: Mom.- Mom. 43084: % 43085: 43086: 43087: 43088: 85 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 43089: av ämbetshus ............................... . 6 739 072,53 6 739 072,53 100 0,00 43090: 86 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 43091: av ämbetshus ............................... . 30 417 419,54 16 706 940,39 55 13 710 479,15 43092: ffl 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 43093: av ämbetshus ............................... . 105 570 285,28 73 774 890,85 70 31 795 394,43 43094: 88 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 43095: av ämbetshus ............................... . 165 100 000,00 48 455 052,14 29 116 644 947,86 43096: 85 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 43097: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av 43098: fastigheter och bostadsaktier för statens 43099: behov ....................................... . 6 097 535,65 6 097 535,65 100 0,00 43100: 86 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 43101: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av 43102: fastigheter och bostadsaktier för statens 43103: behov ....................................... . 47 022 464,68 37 032 664,67 79 9 989 780,01 43104: 87 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 43105: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av 43106: fastigheter och bostadsaktier för statens 43107: behov ....................................... . 128 185 436,02 69 117 946,29 54 59 067 489,73 43108: 88 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 43109: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av 43110: fastigheter och bostadsaktier för statens 43111: behov ....................................... . 106 000 000,00 10 420 000,00 10 95 580 000,00 43112: ffl 28 70 26 Koulutus- ja konsulttitoiminnan erityisme- 43113: not - Specialutgifter för utbildnings- och 43114: konsultverksamhet .......................... . 784 272,62 744 211 ,40 95 40 061,22 43115: 88 28 70 26 Koulutus-, konsultointi- ja tutkimustoimin- 43116: nan erityismenot - Särskilda utgifter för 43117: utbildning, konsultverksamhet och forsk- 43118: ning ........................................ . 5 050 000,00 3 629 834,53 72 1 420 165,47 43119: 87 28 70 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43120: skaffning av inventarier och anordningar ..... 111 398,26 111 398,26 100 0,00 43121: 88 28 70 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43122: skaffning av inventarier och anordningar ..... 1 500 000,00 908 883,14 61 591116,86 43123: 85 28 80 19 Hallinnon rationalisoinnin edistäminen - 43124: Främjande av förvaltningens rationalisering .. 18 278,15 18 278,15 100 0,00 43125: 86 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen 43126: - Stödjande av förvaltningens utvecklings- 43127: verksamhet ................................. . 225 160,79 23 755,50 11 201 405,29 43128: 87 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen 43129: - Stödjande av förvaltningens utvecklings- 43130: verksamhet ................................. . 914 089,47 674 044,78 74 240 044,69 43131: 88 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen 43132: - Stödjande av förvaltningens utvecklings- 43133: verksamhet ................................. . 7 000 000,00 4 418 765,65 63 2 581 234,35 43134: 85 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestämi- 43135: nen - Anordnande av experiment med 43136: rehabilitering ................................ . 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00 43137: 86 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestämi- 43138: nen - Anordnande av experiment med 43139: rehabilitering ................................ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00 43140: 85 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 43141: arbetarskyddet .............................. . 805 337,72 805 337,72 100 0,00 43142: 86 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 43143: arbetarskyddet .............................. . 1 478 223,57 778 991 ,68 53 699 231,89 43144: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43145: sivu 43146: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 234 43147: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43148: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43149: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43150: Mom.- Mom. 43151: % 43152: 43153: 43154: 43155: 87 28 BO 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 43156: arbetarskyddet .............................. . 4 384 793,19 3 074 845,99 70 1 309 947,20 43157: 88 28 BO 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 43158: arbetarskyddet .............................. . 5 359 000,00 1 153 322,99 22 4 205 676,91 43159: 85 28 BO 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck- 43160: lande av företagshälsovärden ............... . 210 973,03 210 973,03 100 0,00 43161: 86 28 BO 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck- 43162: lande av företagshälsovärden ............... . 149 383,60 149 383,60 100 0,00 43163: 87 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck- 43164: lande av företagshälsovärden ............... . 24 299 856,34 23 699 975,96 98 599 880,38 43165: 88 28 BO 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck- 43166: lande av företagshälsovården ............... . 56 700 000,00 30 788 951 ,42 54 25 911 048,58 43167: 85 28 BO 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Ut- 43168: vecklande av arbetsplatskosthållning ........ . 851 101,33 851101,33 100 0,00 43169: 86 28 BO 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Ut- 43170: vecklande av arbetsplatskosthållning ........ . 496 933,08 467 091 ,45 94 29 841,63 43171: 87 28 BO 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Ut- 43172: vecklande av arbetsplatskosthällning ........ . 10 575 168,52 10 291 701,17 97 283 467,35 43173: 88 28 BO 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Ut- 43174: vecklande av arbetsplatskosthållning ........ . 12 700 000,00 8 044 647,04 63 4 405 352,96 43175: 85 28 BO 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 43176: för utbildning ............................... . 63 683,09 63 683,09 100 0,00 43177: 86 28 BO 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 43178: för utbildning ............................... . 40 138,16 40 138,16 100 0,00 43179: 87 28 BO 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 43180: för utbildning ............................... . 716 815,07 700 605,25 98 16 209,82 43181: 88 28 BO 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 43182: för utbildning ............................... . 2 200 000,00 1389881,10 63 810 118,90 43183: 85 28 BO 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 43184: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaff- 43185: ning av motorfordon tili vissa statens äm- 43186: betsverk och inrättningar ................... . 88 260,67 88 260,67 100 0,00 43187: 86 28 BO 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 43188: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaff- 43189: ning av motorfordon tili vissa statens äm- 43190: betsverk och inrättningar ................... . 47 623,59 0,00 0 47 623,59 43191: 87 28 BO 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 43192: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaff- 43193: ning av motorfordon tili vissa statens äm- 43194: betsverk och inrättningar ................... . 1 626 219,75 1 274 953,16 78 351 266,59 43195: 85 28 BO 71 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 43196: ADB-utrustning ............................. . 455 981,22 455 981,22 100 0,00 43197: 86 28 BO 71 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 43198: ADB-utrustning ............................. . 736 299,11 736 299,11 100 0,00 43199: 87 28 85 67 Osuus perushyödykkeiden yhteisrahaston 43200: osakemerkinnästä - Tecknande av andelar 43201: i gemensamma fonden för rävaror .......... . 1 800 000,00 0,00 0 1 800 000,00 43202: 87 28 90 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 43203: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 4 028 332,77 4 028 332,77 100 0,00 43204: 88 28 90 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 43205: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 17 500 000,00 16 755 107,57 96 0,00 43206: 85 28 90 74 Valtion painatuskeskuksen tuotantolaitos 43207: - Statens tryckericentrals produktionsin- 43208: rättning ..................................... . 600 000,00 600 000,00 100 0,00 43209: 86 28 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 800 000,00 800 000,00 100 0,00 43210: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43211: sivu 43212: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 235 43213: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43214: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43215: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43216: Mom.- Mom. 43217: % 43218: 43219: 43220: 43221: 43222: 87 28 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 2 357 000,00 2 357 000,00 100 0,00 43223: 88 28 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 3 613 000,00 3 473 872,03 96 114 317,55 43224: 87 28 92 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen - An- 43225: skaffning av maskiner och materiel ........... 39 953 256,67 39 953 256,67 100 0,00 43226: 88 28 92 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen - An- 43227: skaffning av maskiner och materiel ........... 45 000 000,00 38 168 806,36 85 0,00 43228: 87 28 92 71 Irtaimen omaisuuden myyntituloja vastaa- 43229: vat hankinnat - Anskaffningar motsvaran- 43230: de intäkter från försäljning av lös egendom .. 1 500 000,00 1 500 000,00 100 0,00 43231: 86 28 92 74 Otaniemen toimitalon laajennus - Utvidg- 43232: ning av byggnaden i Otnäs ................... 469 852,90 460 204,90 98 9 648,00 43233: 87 28 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 1 200 000,00 0,00 0 1 200 000,00 43234: 88 28 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 2 400 000,00 1 500 000,00 63 900 000,00 43235: 87 28 92 83 Asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen 43236: hankkiminen - Anskaffning av hyresbostä- 43237: der med bostadslån .......................... 162 000,00 162 000,00 100 0,00 43238: 87 28 92 88 Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen - 43239: Anskaffning av aktier och fastigheter ........ 3 410 000,00 3 400 000,00 100 10 000,00 43240: 88 28 92 88 Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen - 43241: Anskaffning av aktier och fastigheter ........ 48 500 000,00 43 000 000,00 89 1 000 000,00 43242: 87 28 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43243: inventarier ................................... 320 784,53 320 784,53 100 0,00 43244: 88 28 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43245: inventarier ................................... 5 000 000,00 4 963 261,48 99 0,00 43246: 87 28 94 71 Rakennusten kunnostaminen - lståndsätt- 43247: ning av byggnader ........................... 21 527,28 21 527,28 100 0,00 43248: 88 28 94 71 Rakennusten kunnostaminen - lståndsätt- 43249: ning av byggnader ........................... 80 000,00 0,00 0 0,00 43250: 88 28 99 62 Palautettavien vientitalletusten korko - 43251: Ränta på exportdepositioner som skall åter- 43252: bäras ........................................ 12 000 000,00 0,00 0 12 000 000,00 43253: 43254: 43255: 87 29 01 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen 43256: - Anskaffning av inventarier och kontors- 43257: maskiner ..................................... 183 812,17 183 812,17 100 0,00 43258: 88 29 01 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen 43259: - Anskaffning av inventarier och kontors- 43260: maskiner ..................................... 1 800 000,00 1 764 623,33 98 35 376,67 43261: 88 29 05 51 Valtionavustus Tornion entisen ortodoksi- 43262: sen sotilaskirkon korjaustöitä varten - 43263: Statsunderstöd för reparationsarbeten på 43264: den tidigare ortodoxa militärkyrkan i Torneå . 200 000,00 200 000,00 100 0,00 43265: 88 29 05 52 Valtionavustus Valamon luostarin kalusto- 43266: hankintoja varten - Statsunderstöd för 43267: anskaffning av inventarier tili Valamo klos- 43268: ter ........................................... 100 000,00 62 520,15 63 37 479,85 43269: 88 29 06 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43270: skaffning av inventarier och apparatur ....... 500 000,00 442 577,00 89 57 423,00 43271: 85 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga 43272: undervisnings- och forskningsutgifter ........ 781 603,23 781 603,23 100 0,00 43273: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43274: sivu 43275: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för är 1988 sida 236 43276: Vuosi - År Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43277: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43278: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43279: Mom.- Mom. 43280: % 43281: 43282: 43283: 43284: 86 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - ÖVriga 43285: undervisnings- och forskningsutgifter ........ 3 612 354,16 2 885150,99 80 n7 203,17 43286: 87 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Ovriga 43287: undervisnings- och forskningsutgifter ........ 40 328 036,86 36 551 361,88 91 3 n6 674,98 43288: 88 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Ovriga 43289: undervisnings- och forskningsutgifter ........ 296 850 000,00 239 519 137.75 81 57 330 817,80 43290: 88 29 10 53 Valtionavustus rakennustoimintaan 43291: Statsunderstöd för byggnadsverksamhet .... 350 000,00 0,00 0 350 000,00 43292: 85 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus- 43293: ton hankkiminen - Anskaffning av forsk- 43294: nings- och undervisningsmateriel samt in- 43295: ventarier ..................................... 3 068 815,12 3 068 815,12 100 0,00 43296: 86 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus- 43297: ton hankkiminen - Anskaffning av forsk- 43298: nings- och undervisningsmateriel samt in- 43299: ventarier ..................................... 14 853 409,88 11138 603,89 75 3 714 805,99 43300: 87 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus- 43301: ton hankkiminen - Anskaffning av forsk- 43302: nings- och undervisningsmateriel samt in- 43303: ventarier ..................................... 59 022 011,89 46 099 999,13 78 12 922 012.76 43304: 88 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus- 43305: ton hankkiminen - Anskaffning av forsk- 43306: nings- och undervisningsmateriel samt in- 43307: ventarier ..................................... 243 975 000,00 166 499 895,35 68 n 475104,65 43308: 85 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 3 872 923,66 3 872 923,66 100 0,00 43309: 86 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 11 645 883,88 6199 223,98 53 5 446 659,90 43310: 87 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 58 000 178,18 45 469 371,64 78 12 530 806,54 43311: 88 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 134 580 000,00 59 555 993,43 44 75 024 006,57 43312: 85 29 10 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 88 049,70 88 049.70 100 0,00 43313: 86 29 10 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 422 422,44 359 601,74 85 62 820.70 43314: 88 29 10 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 43315: av fastigheter ................................ 3 440 000,00 440 000,00 13 3 000 000,00 43316: 86 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 43317: - Anskaffning av undervisningsmateriel 43318: och inventarier ............................... 22 185,15 22 185,15 100 0,00 43319: 87 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 43320: - Anskaffning av undervisningsmateriel 43321: och inventarier ............................... 622 406,12 619 023,59 99 3 382,53 43322: 88 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 43323: - Anskaffning av undervisningsmateriel 43324: och inventarier ............................... 2 580 000,00 2 168128.74 84 411 871,26 43325: 85 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 2 422 939,65 2 422 939,65 100 0,00 43326: 86 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 7 713 681,02 213 681,02 3 7 500 000,00 43327: 87 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 1 200 000,00 200 000,00 17 1 000 000,00 43328: 88 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 6 300 000,00 73 348,50 6 226 651,50 43329: 86 29 12 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Ovriga 43330: undervisnings- och forskningsutgifter ........ 27 986,78 27 986.78 100 0,00 43331: 87 29 12 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Ovriga 43332: undervisnings- och forskningsutgifter ........ 671 968,55 535 786,19 80 136 182,36 43333: 86 29 12 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 43334: - Anskaffning av inventarier och undervis- 43335: ningsmateriel ................................ 25 021,54 25 021,54 100 0,00 43336: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43337: sivu 43338: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 237 43339: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43340: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 43341: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - är 1988 1989 43342: Mom.- Mom. 43343: % 43344: 43345: 43346: 43347: 87 29 12 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 43348: - Anskaffning av inventarier och undervis- 43349: ningsmateriel ............................... . 751 574,01 723 884,01 96 27 690,00 43350: 88 29 12 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 43351: - Anskaffning av inventarier och undervis- 43352: ningsmateriel ............................... . 60 000,00 57 451,85 96 2 548,15 43353: 86 29 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 250 777,50 0,00 0 250 777,50 43354: 87 29 12 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 1 356 431,65 1 256 431,65 93 100 000,00 43355: 85 29 35 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga 43356: undervisnings- och forskningsutgifter ....... . 2 885,10 2 885,10 100 0,00 43357: 85 29 35 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 43358: - Anskaffning av inventarier och undervis- 43359: ningsmateriel ............................... . 24 693,19 24 693,19 100 0,00 43360: 85 29 35 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 100 000,00 100 000,00 100 0,00 43361: 87 29 39 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43362: inventarier .................................. . 240 360,96 240 360,96 100 0,00 43363: 88 29 39 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43364: inventarier .................................. . 150 000,00 103 985,15 69 46 014,85 43365: 85 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam- 43366: het. ......................................... . 102 819,92 102 819,92 100 0,00 43367: 86 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam- 43368: het. ......................................... . 298 069,18 220 755,41 74 77 313,77 43369: 87 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam- 43370: het .......................................... . 1 684 336,87 1 126 610,68 67 557 726,19 43371: 88 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam- 43372: het. ......................................... . 3 800 000,00 2 215 952,65 58 1 584 047,35 43373: 85 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck- 43374: lande av läromedel .......................... . 1 499,96 1 499,96 100 0,00 43375: 86 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck- 43376: lande av läromedel .......................... . 28 157,91 21 554,60 77 6 603,31 43377: 87 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck- 43378: lande av läromedel .......................... . 989 693,86 878 349'73 89 111 344,13 43379: 88 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck- 43380: lande av läromedel .......................... . 5 500 000,00 3 718 182,41 68 1 781 817,59 43381: 87 29 41 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43382: inventarier .................................. . 44 776,04 44 776,04 100 0,00 43383: 88 29 41 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43384: inventarier .................................. . 300 000,00 271 759,46 91 28 240,54 43385: 87 29 42 53 Valtionapu rakennustoimintaan - Statsun- 43386: derstöd för byggnadsverksamhet ........... . 4130 983,60 4 130 983,60 100 0,00 43387: 88 29 42 53 Valtionapu rakennustoimintaan - Statsun- 43388: derstöd för byggnadsverksamhet ........... . 10 500 000,00 7 011 591,70 67 3 488 408,30 43389: 86 29 42 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 43390: - Anskaffning av läromedel och inventa- 43391: rier .......................................... . 33 813,67 30 950,75 92 2 862,92 43392: 87 29 42 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 43393: - Anskaffning av läromedel och inventa- 43394: rier .......................................... . 249 578,48 220 588,10 88 28 990,38 43395: 88 29 42 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 43396: - Anskaffning av läromedel och inventa- 43397: rier .......................................... . 700 000,00 469 664,47 67 230 335,53 43398: 86 29 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 695,20 440,00 63 255,20 43399: 88 29 50 27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus 43400: Fortbildning av skolpersonal ................ . 10 800 000,00 6 299 699,45 58 4 500 164,57 43401: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43402: sivu 43403: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 238 43404: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43405: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43406: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43407: Mom.- Mom. 43408: % 43409: 43410: 43411: 43412: 85 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus 43413: Fortbildning av skolpersonal ................. 641 865,47 641 865,47 100 0,00 43414: 86 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus 43415: Fortbildning av skolpersonal ................. 612 635,71 224 632,82 37 388 002,89 43416: 87 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus 43417: Fortbildning av skolpersonal ................. 3 156 878,06 2 028 522,41 64 1128 355,65 43418: 86 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43419: inventarier ................................... 54 768,63 54 768,63 100 0,00 43420: 87 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43421: inventarier ................................... 100 000,00 100 000,00 100 0,00 43422: 88 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43423: inventarier ................................... 100 000,00 11 468,76 11 88 531,24 43424: 85 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 43425: - Anskaffning av inventarier och undervis- 43426: ningsmateriel ................................ 89 875,60 89 875,60 100 0,00 43427: 86 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 43428: - Anskaffning av inventarier och undervis- 43429: ningsmateriel ................................ 5 900,00 5 390,00 91 510,00 43430: 87 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 43431: - Anskaffning av inventarier och undervis- 43432: ningsmateriel ................................ 259 866,08 228 389,12 88 31 476,96 43433: 88 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 43434: - Anskaffning av inventarier och undervis- 43435: ningsmateriel ................................ 2 000 000,00 1 110 273,40 56 889 726,60 43436: 86 29 51 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 4177,05 4 177,05 100 0,00 43437: 87 29 51 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 4 779 392,75 4 279 392,75 90 500 000,00 43438: 88 29 51 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 6 500 000,00 4 732 678,45 73 1 767 321,55 43439: 88 29 55 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 43440: - Anskaffning av inventarier och under- 43441: visningsmateriel. ............................. 1 200 000,00 1 020 747,91 85 179 252,09 43442: 87 29 55 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 70 309,10 70 309,10 100 0,00 43443: 88 29 55 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 1 600 000,00 66 771,45 4 1 533 228,55 43444: 85 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 43445: nadsunderstöd ............................... 150 000,00 150 000,00 100 0,00 43446: 86 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 43447: nadsunderstöd ............................... 1 595 000,00 1 085 000,00 68 510 000,00 43448: 87 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 43449: nadsunderstöd ............................... 3 700 000,00 3 400 000,00 92 300 000,00 43450: 88 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 43451: nadsunderstöd ............................... 12 750 000,00 10 325 000,00 81 2 425 000,00 43452: 87 29 58 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43453: inventarier ................................... 97 659,35 97 659,35 100 0,00 43454: 88 29 58 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43455: inventarier ................................... 700 000,00 697 490,46 100 2 509,54 43456: 87 29 59 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43457: inventarier ................................... 13 196,26 13 196,26 100 0,00 43458: 88 29 59 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43459: inventarier ................................... 1 000 000,00 236 285,99 24 763 714,01 43460: 86 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43461: inventarier ................................... 5 883 725,91 5 401 478,78 92 482 247,13 43462: 87 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43463: inventarier ................................... 25 151 872,34 20 790 413,25 83 4 361 459,09 43464: 88 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43465: inventarier ................................... 96 200 000,00 63 739 776,78 66 32 460 223,22 43466: 86 29 60 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 19 942 213,81 7 460 427,43 37 12 481 786,38 43467: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43468: sivu 43469: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 239 43470: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 43471: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43472: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43473: Mom.- Mom. 43474: % 43475: 43476: 43477: 43478: 87 29 60 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 81 899 306,14 53 406 677,21 65 28 492 628,93 43479: 88 29 60 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 128 905 000,00 48 325 209,21 37 80 579 790,79 43480: 86 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 43481: av fastigheter ................................ 160 500,00 0,00 0 160 500,00 43482: 87 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 43483: av fastigheter ................................ 466,00 0,00 0 466,00 43484: 88 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 43485: av fastigheter ................................ 6 648 000,00 6 646 966,00 100 1 034,00 43486: 86 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av 43487: lösöre ........................................ 9 451,61 8 861,55 94 590,06 43488: 87 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av 43489: lösöre ........................................ 194 802,86 193 933,48 100 869,38 43490: 88 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av 43491: lösöre ........................................ 6 000 000,00 5 599 289,45 93 400 710,55 43492: 85 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 227 986,30 227 986,30 100 0,00 43493: 86 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 1 289 204,31 845 080,36 66 444 123,95 43494: 87 29 61 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 3 393 687,92 2 857 606,48 84 536 081,44 43495: 88 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 9 250 000,00 5 091 198,21 55 4 158 801,79 43496: 86 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 43497: beten ........................................ 281 088,94 154105,06 55 126 983,88 43498: 87 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 43499: beten ........................................ 720 039,14 521 197,59 72 198 841,55 43500: 88 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 43501: beten ........................................ 1 400 000,00 763 163,56 55 636 836,44 43502: 87 29 61 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning 43503: av mark ...................................... 714 594,00 714 594,00 100 0,00 43504: 88 29 61 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning 43505: av mark ...................................... 5 600 000,00 4 354 206,00 78 1 245 794,00 43506: 85 29 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 3 381 821,16 3 381 821,16 100 0,00 43507: 86 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustan- 43508: nuksiin - Statsandel och -understöd för 43509: anläggningskostnader ........................ 9 828 286,00 9 828 286,00 100 0,00 43510: 87 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustan- 43511: nuksiin - Statsandel och -understöd för 43512: anläggningskostnader ........................ 67 408 789' 00 63 508 164,00 94 3 900 625,00 43513: 88 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustan- 43514: nuksiin - Statsandel och -understöd för 43515: anläggningskostnader ........................ 193 000 000,00 78 894 923,00 41 114 105 077,00 43516: 85 29 65 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av 43517: lösöre ........................................ 6 906,00 6 906,00 100 0,00 43518: 85 29 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 475 913,48 475 913,48 100 0,00 43519: 85 29 65 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 43520: beten ........................................ 6 543,74 6 543,74 100 0,00 43521: 86 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin - 43522: Statsunderstöd för anläggningskostnader .... 1 220 547,00 1 220 547,00 100 0,00 43523: 87 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin - 43524: Statsunderstöd för anläggningskostnader .... 9 767 444,00 7 458 366,00 76 2 309 078,00 43525: 88 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin - 43526: Statsunderstöd för anläggningskostnader .... 15 000 000,00 3 561 759,00 24 11 438 241,00 43527: 85 29 67 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43528: inventa rier ................................... 120 324,18 120 324,18 100 0,00 43529: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43530: sivu 43531: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 240 43532: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 43533: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år 43534: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - är 1988 1989 43535: Mom.- Mom. 43536: 43537: 43538: 43539: 43540: 85 29 67 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av 43541: fastighet .................................... . 55 000,00 55 000,00 100 0,00 43542: 85 29 68 70 Kaluston ja työkoneiden hankkiminen - 43543: Anskaffning av inventarier och arbetsma- 43544: skiner ....................................... . 107 940,15 107 940,15 100 0,00 43545: 85 29 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 1 369 968,35 1 369 968,35 100 0,00 43546: 88 29 69 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikeskus- 43547: ten rakennuskustannuksiin - Statlig ersätt- 43548: ning för yrkeskurscentralernas bygg- 43549: nadskostnader .............................. . 600 000,00 600 000,00 100 0,00 43550: 86 29 69 fil Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilai- 43551: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 43552: derstöd för specialyrkesläroanstalternas an- 43553: läggningskostnader ......................... . 1 331 476,00 BO 462,00 6 1 251 014,00 43554: 87 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilai- 43555: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 43556: derstöd för specialyrkesläroanstalternas an- 43557: läggningskostnader ......................... . 5 414 435,00 4 914 435,00 91 500 000,00 43558: 88 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilai- 43559: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 43560: derstöd för specialyrkesläroanstalternas an- 43561: läggningskostnader ......................... . 9 700 000,00 3 921 485,00 40 5 ns 515,00 43562: 87 29 69 70 Kone- ja kalustohankinnat - Anskaffning 43563: av maskiner och inventarier ................. . 19 976 318,01 19 976 318,01 100 0,00 43564: 88 29 69 70 Kone- ja kalustohankinnat - Anskaffning 43565: av maskiner och inventarier ................. . 20 000 000,00 14 434 319,64 72 5 565 680,36 43566: 85 29 69 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 100 000,00 100 000,00 100 0,00 43567: 86 29 69 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 100 000,00 0,00 0 100 000,00 43568: 87 29 69 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 354 331,45 110 628,60 31 243 702,85 43569: 85 29 72 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43570: inventarier .................................. . 417 292,15 417 292,15 100 0,00 43571: 85 29 72 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 885 864,86 885 864,86 100 0,00 43572: 85 29 72 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av 43573: fastigheter .................................. . 12 519,00 12 519,00 100 0,00 43574: 85 29 74 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 410 704,30 410 704,30 100 0,00 43575: 85 29 75 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 43576: ring av skog ................................ . 143150,82 143 150,82 100 0,00 43577: 85 29 75 88 Maan hankkiminen - Anskaffning av mark .. 4 005,00 4 005,00 100 0,00 43578: 88 29 76 23 Tutkimustoiminta - Forskningsverksamhet .. 1 000 000,00 624 fi79,55 62 375 420,45 43579: 87 29 76 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä ope- 43580: tusväline- ja kalustosuunnittelu - Utarbe- 43581: tande av studiematerial samt planering av 43582: läromedel och inventarier ................... . 6 342 863,24 6297057,14 99 45 806,10 43583: 88 29 76 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä ope- 43584: tusväline- ja kalustosuunnittelu - Utarbe- 43585: tande av studiematerial samt planering av 43586: läromedel och inventarier ................... . 9 800 000,00 1 911 522,61 20 7 888 477,39 43587: 85 29 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43588: inventarier .................................. . 170 858,09 170 858,09 100 0,00 43589: 85 29 76 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 1 043 704,76 1 043 704,76 100 0,00 43590: 85 29 76 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av 43591: en fastighet ................................. . 750,00 750,00 100 0,00 43592: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43593: sivu 43594: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 241 43595: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43596: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 43597: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - år 1988 1989 43598: Mom.- Mom. 43599: % 43600: 43601: 43602: 43603: 85 29 77 33 Valtionavustus kunnallisten teknillisten op- 43604: pilaitosten perustamiskustannuksiin 43605: Statsunderstöd för kommunala tekniska lä- 43606: roanstalters anläggningskostnader ........... 389 104,00 389 104,00 100 0,00 43607: 85 29 79 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43608: inventarier ................................... 5 456.75 5 456.75 100 0,00 43609: 85 29 79 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 1 354 688,60 1 354 688,60 100 0,00 43610: 85 29 80 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43611: inventarier ................................... 60 029,59 60 029,59 100 0,00 43612: 85 29 83 30 Valtionavustus kunnallisten ja yksityisten 43613: terveydenhuoltoalan oppilaitosten perus- 43614: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd för 43615: anläggningskostnader vid kommunala och 43616: privata läroanstalter på hälsovårdens områ- 43617: de ........................................... 500 000,00 500 000,00 100 0,00 43618: 85 29 83 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43619: inventarier ................................... 512 760,98 512 760,98 100 0,00 43620: 85 29 83 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 2 714 665,55 2 714 665,55 100 0,00 43621: 85 29 85 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 260 745.73 260 745.73 100 0,00 43622: 85 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat - 43623: Finlands Akademis forskningsanslag ......... 14 474 315,61 14 474 315,61 100 0,00 43624: 86 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat - 43625: Finlands Akademis forskningsanslag ......... 16 763 146,67 9 641 324,56 58 7121 822,11 43626: 87 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat - 43627: Finlands Akademis forskningsanslag ......... 50 897 401 ,83 31 558 504,34 62 19 338 897.49 43628: 88 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat - 43629: Finlands Akademis forskningsanslag ......... 132 000 000,00 68 803 933,30 52 63 196 066.70 43630: 87 29 88 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43631: inventarier ................................... 402 929,60 284 900,98 71 118 028,62 43632: 88 29 88 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43633: inventarier ................................... 600 000,00 422 024,94 70 177 975,06 43634: 87 29 88 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 200 000,00 0,00 0 200 000,00 43635: 88 29 89 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43636: skaffning av inventarier och apparatur ....... 1 500 000,00 1 461 516,05 97 38 483,95 43637: 88 29 90 21 Suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlavuoden 43638: järjestäminen - Den finska bokens 500-års- 43639: jubileumsår .................................. 800 000,00 778 805,58 97 21 194,42 43640: 88 29 90 59 Valtionavustus Åbo Svenska Teatern -nimi- 43641: sen teatterin toimitilojen peruskorjaukseen 43642: - Statsunderstöd tili Åbo Svenska Teater 43643: för grundreparation av teaterns lokaliteter .... 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00 43644: 85 29 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 100 237,11 100 237,11 100 0,00 43645: 86 29 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 19 399 680.41 19 203 692,26 99 195 988,15 43646: 87 29 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 30 387 470,05 17 334 531,10 57 13 052 938,95 43647: 88 29 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 31 950 000,00 865 907,20 3 31 084 092,80 43648: 85 29 90 76 Oopperatalon talonrakennustyöt - Hus- 43649: byggnadsarbeten på operahuset ............. 110 000 000,00 110 000 000,00 100 0,00 43650: 85 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - 43651: Reparation och underhåll av byggnader ...... 220 113,50 220 113,50 100 0,00 43652: 86 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - 43653: Reparation och underhåll av byggnader ...... 91 675,50 0,00 0 91 675,50 43654: 87 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - 43655: Reparation och underhåll av byggnader ...... 29 981,69 29 981,69 100 0,00 43656: 88 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - 43657: Reparation och underhåll av byggnader ...... 3 400 000,00 3 062 969,30 90 337 030.70 43658: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43659: sivu 43660: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 242 43661: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43662: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43663: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43664: Mom.- Mom. 43665: % 43666: 43667: 43668: 43669: 87 29 92 70 Laitteiden ja kaluston hankinta - Anskaff- 43670: ning av anordningar och materiel ............ 52 664,64 52 171,35 99 493,29 43671: 88 29 92 70 Laitteiden ja kaluston hankinta - Anskaff- 43672: ning av anordningar och materiel ............ 200 000,00 196 364,56 98 3 635,44 43673: 86 29 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 380 103,86 380 103,86 100 0,00 43674: 87 29 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 941 694,06 833 006,80 88 108 687,26 43675: 87 29 92 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 31 826,61 31 826,61 100 0,00 43676: 88 29 92 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 7 900 000,00 4 221 282,34 53 3 678 717,66 43677: 86 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43678: skaffning av inventarier och anordningar ..... 143 138,95 5 017,95 4 138 121,00 43679: 87 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43680: skaffning av inventarier och anordningar ..... 79 522,65 77 577,65 98 1 945,00 43681: 88 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43682: skaffning av inventarier och anläggningar .... 600 000,00 426 143,10 71 173 856,90 43683: 85 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 505172,54 505 172,54 100 0,00 43684: 86 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 836 584,00 383 428,25 46 453 155.75 43685: 87 29 93 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 2 389 446,95 201 360,85 8 2 188 086,10 43686: 88 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 1 626 000,00 0,00 0 1 626 000,00 43687: 86 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsrepara- 43688: tioner ........................................ 99 984,99 94 558,92 95 5 426,07 43689: 87 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsrepara- 43690: tioner ........................................ 46 253,88 40 976,66 89 5 277,22 43691: 88 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsrepara- 43692: tioner ........................................ 500 000,00 231 263,00 46 268 737,00 43693: 85 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 43694: derstöd för restaurering av byggnader ....... 83 922,45 83 922,45 100 0,00 43695: 86 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 43696: derstöd för restaurering av byggnader ....... 123 326,32 98 022,00 79 25 304,32 43697: 87 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 43698: derstöd för restaurering av byggnader ....... 825 124,00 582 749,50 71 242 374,50 43699: 88 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 43700: derstöd för restaurering av byggnader ....... 3100 000,00 2 247 364,20 72 852 635,80 43701: 88 29 94 51 Valtionavustus Arktisen keskuksen perus- 43702: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd för 43703: Arktiska centrets anläggningskostnader ...... 260 000,00 260 000,00 100 0,00 43704: 85 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43705: skaffning av inventarier och anläggningar .... 15 068.75 15 068.75 100 0,00 43706: 86 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43707: skaffning av inventarier och anläggningar .... 253 783,32 253 783,32 100 0,00 43708: R7 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43709: skaffning av inventarier och anläggningar .... 950 000,00 828 488,63 87 121 511,37 43710: 88 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43711: skaffning av inventarier och anläggningar .... 900 000,00 0,00 0 900 000,00 43712: 85 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 623 717,84 623 717,84 100 0,00 43713: 86 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 272 084,90 46 914,84 17 225170,06 43714: 87 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 3 642 265,50 1 610 886.76 44 2 031 378.74 43715: 88 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 1 300 000,00 816 968,86 63 483 031,14 43716: 85 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 33 180,15 33 180,15 100 0,00 43717: 86 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 148 223,63 138 517,98 93 9 705,65 43718: 87 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 386 679.70 386 679.70 100 0,00 43719: 88 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... 2 200 000,00 1 821147,21 83 378 852.79 43720: 88 29 95 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43721: skaffning av inventarier och anläggningar .... 600 000,00 590 927,40 98 9 072,60 43722: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43723: sivu 43724: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 243 43725: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43726: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år 43727: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43728: Mom.- Mom. 43729: % 43730: 43731: 43732: 43733: 86 29 95 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 561 377,45 26 880,90 5 534 496,55 43734: 87 29 95 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 43735: av fastigheter ................................ 1 470 000,00 0,00 0 1 470 000,00 43736: 87 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43737: skaffning av inventarier och anordningar ..... 55 843,57 13 923,70 25 41 919,87 43738: 88 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43739: skaffning av inventarier och anordningar ..... 30 000,00 0,00 0 30 000,00 43740: 86 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 43741: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 43742: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot 43743: - Utgifter som verkställandet av kulturav- 43744: tai och utbytesprogram föranleder och all- 43745: männa utgifter för detiinternationella kultu- 43746: rella samarbetet .............................. 56 711,45 56 711,45 100 0,00 43747: 87 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 43748: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 43749: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot 43750: - Utgifter som verkställandet av kulturav- 43751: tai och utbytesprogram föranleder och all- 43752: männa utgifter för detiinternationella kultu- 43753: rella samarbetet .............................. 5 225 658,17 3 435 796,53 66 1 789 861,64 43754: 88 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 43755: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 43756: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot 43757: - Utgifter som verkställandet av kulturav- 43758: tai och utbytesprogram föranleder och all- 43759: männa utgifter för detiinternationella kultu- 43760: rella samarbetet. ............................. 22 720 000,00 18 856 413,91 83 3 863 586,09 43761: 87 29 98 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43762: skaffning av inventarier och anläggningar .... 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00 43763: 88 29 98 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43764: skaffning av inventarier och anläggningar .... 700 000,00 0,00 0 700 000,00 43765: 86 29 98 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 4 958 992,75 2 424 943,30 49 2 534 049,45 43766: 87 29 98 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00 43767: 88 29 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 3 200 000,00 0,00 0 3 200 000,00 43768: 87 29 98 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 43769: av fastigheter ................................ 5 000 000,00 5 000 000,00 100 0,00 43770: 88 29 98 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 43771: av fastigheter ................................ 620 000,00 618 620,00 100 1 380,00 43772: 85 29 99 23 Kalevalan juhlavuoden järjestäminen - Ar- 43773: rangerandet av Kalevalas jubileumsår ........ 273 992,63 273 992,63 100 0,00 43774: 85 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen - Utarbetande 43775: av vissa historiker ............................ 6 286,97 6 286,97 100 0,00 43776: 87 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 43777: - Utarbetande och anskaffning av vissa 43778: verk .......................................... 1 069 788,42 1 060 433,80 99 9 354,62 43779: 88 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 43780: - Utarbetande och anskaffning av vissa 43781: verk .......................................... 2 000 000,00 608 332,85 30 1 391 667,15 43782: 85 29 99 51 Valtionavustus työväentalojen ja nuoriso- 43783: seurantalojen korjaukseen - Statsunder- 43784: stöd för reparation av Folkets Hus-byggna- 43785: der och ungdomsföreningshus ............... 326 240,00 326 240,00 100 0,00 43786: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43787: sivu 43788: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 244 43789: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43790: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43791: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43792: Mom.- Mom. 43793: % 43794: 43795: 43796: 43797: 86 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 43798: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 43799: tion av Folkets Hus-byggnader och för- 43800: eningshus ................................... . 1 830 263,00 1 449 958,00 79 380 305,00 43801: 87 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 43802: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 43803: tion av Folkets Hus-byggnader och för- 43804: eningshus .................................. .. 7 813 366,00 6 085 008,00 78 1 728 358,00 43805: 88 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 43806: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 43807: tion av Folkets Hus-byggnader och för- 43808: eningshus ................................... . 16 350 000,00 9 660 150,00 59 6 689 850,00 43809: 85 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen 43810: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 43811: nings- och undervisningsmateriel från 43812: Sovjetunionen ............................. .. 1146 219,90 1 146 219,90 100 0,00 43813: 86 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen 43814: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 43815: nings- och undervisningsmateriel från 43816: Sovjetunionen .............................. . 443 480,30 34152,55 8 409 327.75 43817: 87 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen 43818: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 43819: nings- och undersökningsmateriel från 43820: Sovjetunionen .............................. . 2 983 488,66 2 454 575,06 82 528 913,60 43821: 88 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen 43822: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 43823: nings- och undersökningsmateriel från 43824: Sovjetunionen ............................. .. 25 650 000,00 15 801 162,61 62 9 848 837,39 43825: 43826: 43827: 86 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43828: inventarier .................................. . 4 270,00 0,00 0 4 270,00 43829: 87 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43830: inventarier ................................. .. 372 991,71 355 943.71 95 17 048,00 43831: 88 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43832: inventarier .................................. . 3 300 000,00 1 634 916,88 50 1 665 083,12 43833: 87 30 12 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43834: inventarier .................................. . 54 403,80 54 403,80 100 0,00 43835: 88 30 12 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43836: inventarier .................................. . 200 000,00 175 424,45 88 24 575,55 43837: 87 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen .......... .. 443 656.70 212 741,40 48 230 915,30 43838: 88 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen .......... .. 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00 43839: 86 30 14 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen - An- 43840: skaffning av inventarier och maskiner ....... . 6 001,60 6 001,60 100 0,00 43841: 87 30 14 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen - An- 43842: skaffning av inventarier och maskiner ....... . 54 347,90 33 831,30 62 20 516,60 43843: 88 30 14 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen - An- 43844: skaffning av inventarier och maskiner ....... . 400 000,00 393 659,30 98 6 340,70 43845: 85 30 14 74 Talonrakennukset- Husbyggen .......... .. 14 317,89 14 317,89 100 0,00 43846: 87 30 14 74 Talonrakennukset - Husbyggen .......... .. 7 727,35 7 727,35 100 0,00 43847: 87 30 14 77 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbe- 43848: ten ......................................... .. 89 021,00 89 021,00 100 0,00 43849: 88 30 14 77 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbe- 43850: ten .......................................... . 200 000,00 199 965,00 100 35,00 43851: 87 30 14 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 100 000,00 100 000,00 100 0,00 43852: 87 30 15 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43853: inventarier .................................. . 50 525,05 50 525,05 100 0,00 43854: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43855: sivu 43856: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 245 43857: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43858: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år 43859: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - är 1988 1989 43860: Mom.- Mom. 43861: % 43862: 43863: 43864: 43865: 88 30 15 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43866: inventarier .................................. . 400 000,00 325 999,20 81 74 000,80 43867: 87 30 17 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43868: inventarier .................................. . 337 927,20 337 927,20 100 0,00 43869: 88 30 17 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 43870: inventarier .................................. . 1 000 000,00 421 369,10 42 578 630,90 43871: 87 30 17 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 400 434,43 400 434,43 100 0,00 43872: 88 30 17 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 8 000 000,00 7 699 078,82 96 300 921,18 43873: 88 30 17 77 Maanparannustyöt - Jordförbättringsarbe- 43874: ten .......................................... . 1 000 000,00 11 085,30 988 914,70 43875: 85 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 43876: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk- 43877: ningsenhetens storlek ....................... . 60 491,20 60491,20 100 0,00 43878: 86 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 43879: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk- 43880: ningsenhetens storlek ....................... . 4 668,00 0,00 0 4 668,00 43881: 87 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 43882: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk- 43883: ningsenhetens storlek ....................... . 394 616 185,21 212 799 480,71 54 181 816 704,50 43884: 88 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 43885: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk- 43886: ningsenhetens storlek ....................... . 603 843 000,00 431 736 788,10 71 172 106 211,90 43887: 85 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio- 43888: nalt prispolitiskt stöd ........................ . 11 892,50 11 892,50 100 0,00 43889: 87 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio- 43890: nalt prispolitiskt stöd ........................ . 21 733 721 ,39 21 733 321,39 100 400,00 43891: 88 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio- 43892: nalt prispolitiskt stöd ........................ . 612 604 400,00 556 617 312,52 91 55 987 087,48 43893: 87 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki - Annat prispoli- 43894: tiskt stöd ................................... . 45 512 824,49 45 512 824,49 100 0,00 43895: 88 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki - Annat prispoli- 43896: tiskt stöd ................................... . 874 500 000,00 752 343 100,32 86 122 156 899,68 43897: 85 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning 43898: för skördeskador ............................ . 2 148,00 2 148,00 100 0,00 43899: 86 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning 43900: för skördeskador ............................ . 6111 989,29 6111989,29 100 0,00 43901: 87 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning 43902: för skördeskador ............................ . 101 296 269,35 98 761 311 ,81 97 2 534 957,54 43903: 88 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning 43904: för skördeskador ............................ . 1 430 000 000,00 1 430 000 000,00 100 0,00 43905: 86 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan- 43906: de av unga odlare ........................... . 3 995 338,47 3 995 338,47 100 0,00 43907: 87 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan- 43908: de av unga odlare ........................... . 158 229 435,45 78 445 761 ,34 50 79 783 674,11 43909: 88 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan- 43910: de av unga odlare ........................... . 150 000 000,00 49 539 142,36 33 100 460 857,64 43911: 85 30 33 43 Lammastalouden tukeminen - Understöd- 43912: jande av fårskötseln ......................... . 74 132,50 74 132,50 100 0,00 43913: 86 30 33 44 Avustus turkistarhaajien korkokustannuk- 43914: siin - Understöd för pälsdjursfarmarnas 43915: räntekostnader .............................. . 4 091 506,21 3 361 137,15 82 730 369,06 43916: 88 30 33 45 Avustus turkistarhaajien korkokustannuk- 43917: siin - Understöd för pälsdjursfarmarnas 43918: räntekostnader .............................. . 20 000 000' 00 0,00 0 20 000 000' 00 43919: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43920: sivu 43921: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 246 43922: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43923: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43924: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 43925: Mom.- Mom. 43926: % 43927: 43928: 43929: 43930: 85 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 43931: stöd för torrläggning ........................ . 398 605,96 398 605,96 100 0,00 43932: 86 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 43933: stöd för torrläggning ....................... .. 858144,36 504 201 '10 59 353 943,26 43934: 87 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 43935: stöd för torrläggning ........................ . 5162 068,03 4 054 976,84 79 1107 091,19 43936: 88 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 43937: stöd för torrläggning ....................... .. 7 500 000,00 3 991 415,62 53 3 508 584,38 43938: 85 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 43939: ningsarbeten ............................... .. 29 667.75 29 667.75 100 0,00 43940: 86 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 43941: ningsarbeten ................................ . 105 648,07 105 648,07 100 0,00 43942: 87 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 43943: ningsarbeten ................................ . 1 880 460,88 1 840 392,54 98 40 068,34 43944: 88 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 43945: ningsarbeten ................................ . 7 500 000,00 6 145 863,86 82 1 354136,14 43946: 85 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 43947: transport- och fraktunderstöd ............... . 776 764,20 776 764,20 100 0,00 43948: 86 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 43949: transport- och fraktunderstöd ............... . 367 234,77 0,00 0 367 234,77 43950: 87 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 43951: transport- och fraktunderstöd ............... . 14 170 094,97 10 946 231,56 77 3 223 863.41 43952: 88 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 43953: transport- och fraktunderstöd ............... . 43 000 000,00 31 301 713,29 73 11 698 286.71 43954: 85 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo- 43955: neviljaimien kotimaista energiaa käyttävien 43956: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uu- 43957: simiseen - Understöd för uppförande och 43958: förnyelse av värmeanläggningar med in- 43959: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och 43960: växthusodlingar ............................. . 1 019 200,00 1 019 200,00 100 0,00 43961: 86 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo- 43962: neviljaimien kotimaista energiaa käyttävien 43963: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uu- 43964: simiseen - Understöd för uppförande och 43965: förnyelse av värmeanläggningar med in- 43966: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och 43967: växthusodlingar ............................. . 5 514 700,00 4 183 800,00 76 1 330 900,00 43968: 87 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo- 43969: neviljaimien kotimaista energiaa käyttävien 43970: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uu- 43971: simiseen - Understöd för uppförande och 43972: förnyelse av värmeanläggningar med in- 43973: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och 43974: växthusodlingar ............................. . 6 711 000,00 24 700,00 0 6 686 300,00 43975: 88 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo- 43976: neviljaimien kotimaista energiaa käyttävien 43977: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uu- 43978: simiseen - Understöd för uppförande och 43979: förnyelse av värmeanläggningar med in- 43980: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och 43981: växthusodlingar ............................. . 8 000 000,00 3 183 600,00 40 4 816 400,00 43982: 87 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tuke- 43983: minen - Understödjande av lagringen av 43984: skogsbär och svamp ....................... .. 45 028,00 45 028,00 100 .0,00 43985: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 43986: sivu 43987: 30 Pl. - Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1988 sida 247 43988: 43989: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43990: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 43991: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - är 1988 1988 43992: Mom.- Mom. 43993: % 43994: 43995: 43996: 43997: 88 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tuke- 43998: minen - Understödjande av lagringen av 43999: skogsbär och svamp ....................... .. 900 000,00 421 870,00 47 478130,00 44000: 87 30 34 48 Aggregaattiavustukset - Aggregatunder· 44001: stöd ........................................ . 599 854,72 352 400,00 59 247 454,72 44002: 88 30 34 48 Aggregaattiavustukset - Aggregatunder- 44003: stöd ........................................ . 1 000 000,00 88 700,00 9 911 300,00 44004: 85 30 37 22 Oulujärven kalatalouden kehittäminen - 44005: Utvecklande av fiskerihushällningen i Ule- 44006: träsk ........................................ . 12 731,22 12 731,22 100 0,00 44007: 85 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu - Regio- 44008: nal planering av fiskerihushällningen ........ . 47,26 47,26 100 0,00 44009: 86 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 44010: louden kehittäminen - Regional planering 44011: av fiskerihushällningen och utvecklande av 44012: fiskerihushällningen ........................ .. 212 964,21 109 199.47 51 103 764.74 44013: 87 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 44014: louden kehittäminen - Regional planering 44015: av fiskerihushällningen och utvecklande av 44016: fiskerihushällningen ......................... . 488 633.42 373 128,53 76 115 504,89 44017: 88 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata· 44018: louden kehittäminen - Regional planering 44019: av fiskerihushällningen och utvecklande av 44020: fiskerihushållningen ......................... . 2170 000,00 1 683 006,33 78 486 993,67 44021: 85 30 37 24 Vesioikeudelliset kalatalousselvitykset 44022: Vattenrättsliga fiskeriutredningar ............ . 2 574.79 2 574,79 100 0,00 44023: 85 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 44024: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen 44025: - Stabilisering av inkomsten av fiske och 44026: främjande av fiskfängsternas användning .... 226 289.70 226 289.70 100 0,00 44027: 86 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 44028: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen 44029: - Stabilisering av inkomsten av fiske och 44030: främjande av fiskfångsternas användning .... 1 525 469,05 190 825,85 13 1 334 643.20 44031: 87 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 44032: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen - 44033: Stabilisering av inkomsten av fiske och 44034: främjande av fiskfångsternas användning .... 4 331 505,61 3 616 523,40 83 714 982,21 44035: 88 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 44036: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen - 44037: Stabilisering av inkomster av fiske och 44038: främjande av fiskfängsternas användning .... 27 400 000,00 20 581 271 ,53 75 6 818 728,47 44039: 87 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 44040: johdosta - Ersättningar tili följd av in· 44041: skränkningen av laxfiske .................... . 1 200 000,00 1 199 954,00 100 46,00 44042: 88 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 44043: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 44044: skränkningen av laxfiske ................... .. 1 000 000,00 994 222,00 99 5 778,00 44045: 85 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 44046: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 44047: och iståndsättningsprojekt .................. . 469 192,03 469 192,03 100 0,00 44048: 86 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 44049: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 44050: och iständsättningsprojekt .................. . 566 502,61 155 517,81 27 410 984,80 44051: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44052: sivu 44053: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 248 44054: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44055: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 44056: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 44057: Mom.- Mom. 44058: % 44059: 44060: 44061: 44062: ff7 30 '!7 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 44063: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 44064: och iståndsättningsprojekt .................. . 2 288 517,25 1 374 114,28 60 914 402,97 44065: 88 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 44066: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 44067: och iståndsättningsprojekt .................. . 2 700 000,00 233 272,80 9 2 466 727,20 44068: 85 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 44069: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 44070: lammikeiden kunnossapito - Underhåll av 44071: fiskodlingsanstalternas dammområden och 44072: vattenförsörjningsarrangemang samt natur- 44073: dammar för fiskodling ....................... . 7119,48 7 119,48 100 0,00 44074: B6 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 44075: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 44076: lammikeiden kunnossapito - Underhåll av 44077: fiskodlingsanstalternas dammområden och 44078: vattenförsörjningsarrangemang samt natur- 44079: dammar för fiskodling ....................... . 48 308,34 3 584,54 7 44 723,80 44080: ff7 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 44081: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 44082: lammikeiden kunnossapito - Underhåll av 44083: fiskodlingsanstalternas dammområden och 44084: vattenförsörjningsarrangemang samt natur- 44085: dammar för fiskodling ....................... . 171 659,34 126 812,77 74 44 846,57 44086: 88 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 44087: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 44088: lammikeiden kunnossapito - Underhåll av 44089: fiskodlingsanstalternas dammområden och 44090: vattenförsörjningsarrangemang samt natur- 44091: dammar för fiskodling ....................... . 500 000,00 187 865,16 38 312 134,84 44092: 85 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 44093: __ _ ·-- _ Kontraktsodling av värdefisk ................ . 63 417,78 63 417,78 100 0,00 44094: B6 30 -.38---_24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 44095: Kontraktsodling av värdefisk ................ . 87 198,58 47 137,98 54 40 060,60 44096: ff7 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 44097: Kontraktsodling av värdefisk ................ . 587 014,14 451 939,48 77 135 074,66 44098: 88 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta - 44099: Kontraktsodling av värdefisk ................ . 11 170 000,00 5 500 582,51 49 5 669 417,49 44100: 85 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44101: inventarier .................................. . 54 712,65 54 712,65 100 0,00 44102: B6 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44103: inventarier .................................. . 135 770,73 79 052,16 58 56 718,57 44104: ff7 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44105: inventarier .................................. . 853 080,63 818 809,79 96 34 270,84 44106: 88 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44107: inventarier .................................. . 2 350 000,00 1 687 582,35 72 662 417,65 44108: 85 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg- 44109: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ......... . 117 728,95 117 728,95 100 0,00 44110: B6 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg- 44111: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ......... . 1 m920,39 613 961 '13 35 1158 959,26 44112: 87 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg- 44113: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ......... . 5 783 076,92 5 023 960,82 87 759116,10 44114: 88 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg- 44115: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ......... . 19 610 000,00 15 033 900,94 77 4 576 099,06 44116: B6 30 38 75 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 243 434,95 240 523,94 99 2 911,01 44117: ff7 30 38 75 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 100 000,00 12 442,39 12 ff7 557,61 44118: 88 30 38 75 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 1 050 000,00 12 269,55 1 037 730,45 44119: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44120: sivu 44121: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 249 44122: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44123: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 44124: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 44125: Mom.- Mom. 44126: % 44127: 44128: 44129: 44130: 85 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 48 011,75 48011,75 100 0,00 44131: 86 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 192 706,46 145 758,96 76 46 947,50 44132: 87 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 1 314 791,82 1 079 267,29 82 235 524,53 44133: 88 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 5 050 000,00 3 705 652,81 73 1 344 347,19 44134: 86 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 44135: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 44136: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att skö- 44137: ta vattendrag ............................... . 12 314,38 7 315,63 59 4 998,75 44138: 87 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 44139: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 44140: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att skö- 44141: ta vattendrag .............................. .. 2 202 718,92 2 039 442,85 93 163 276,07 44142: 88 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 44143: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 44144: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att skö- 44145: ta vattendrag .............................. .. 7 360 000,00 5 313 798,94 72 2 046 201,06 44146: 87 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 44147: Projektering av samt tillsyn över vattnen ..... 792 052,27 698 857,92 88 93194,35 44148: 88 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 44149: Projektering av samt tillsyn över vattnen ..... 3 060 000,00 2 205 479,03 72 854 520,97 44150: 87 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- ja 44151: viemäröintitoimenpiteisiin - Understöd för 44152: samhällenas vattenförsörjnings- och av- 44153: loppsåtgärder .............................. .. 22 842 590,00 22 842 590,00 100 0,00 44154: 88 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- ja 44155: viemäröintitoimenpiteisiin - Understöd för 44156: samhällenas vattenförsörjnings- och av- 44157: loppsåtgärder .............................. .. 27 000 000,00 2 716 110,00 10 24 283 890,00 44158: 86 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vat- 44159: tenrättsliga ersättningar ..................... . 54 619,47 20 216,70 37 34 402,77 44160: 87 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vat- 44161: tenrättsliga ersättningar ..................... . 170 825,00 0,00 0 170 825,00 44162: 88 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vat- 44163: tenrättsliga ersättningar ..................... . 8 690 000,00 8 658 760,61 100 31 239,39 44164: 85 30 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen .......... .. 151 661,30 151 661,30 100 0,00 44165: 86 30 40 74 Talonrakennukset - Husbyggnadsarbeten .. 3 696168,02 3 696 168,02 100 0,00 44166: 85 30 40 77 Vesistötyöt - Vattendragsarbeten .......... . 117 881,18 117881,18 100 0,00 44167: 86 30 40 77 Vesistötyöt - Vattendragsarbeten .......... . 2157 373,93 1 226 280,04 57 931 093,89 44168: 87 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattendrags- 44169: och vattenvårdsarbeten ..................... . 11 940 702,78 8 920 637,67 75 3 020 065,11 44170: 88 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattendrags- 44171: och vattenvårdsarbeten ..................... . 44 835 000' 00 30 376 376,84 68 14 458 623,16 44172: 87 30 50 24 Metsähallituksen metsänjalostustyöt 44173: Forststyrelsens skogsförädlingsarbeten ..... . 537 428,40 537 428,40 100 0,00 44174: 88 30 50 24 Metsähallituksen metsänjalostustyöt 44175: Forststyrelsens skogsförädlingsarbeten ..... . 5 000 000,00 4 297 775,73 86 702 224,27 44176: 86 30 50 25 Pohjois-Suomen siemenhankinta - An- 44177: skaffning av frön i Norra Finland ............ . 15 095 912,03 3 569 696,47 24 11 526 215,56 44178: 88 30 50 25 Pohjois-Suomen siemenhankinta - An- 44179: skaffning av frön i Norra Finland ............ . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 44180: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44181: sivu 44182: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 250 44183: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44184: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt!indraget Tili år 44185: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 44186: Mom.- Mom. 44187: % 44188: 44189: 44190: 44191: 86 30 50 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä ai- 44192: heutuvat korvaukset - Ersättningar som 44193: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 44194: vattendrag .................................. . 9 406,00 9 406,00 100 0,00 44195: '07 30 50 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä ai- 44196: heutuvat korvaukset - Ersättningar som 44197: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 44198: vattendrag .................................. . 445 974,32 445 974,32 100 0,00 44199: 88 30 50 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä ai- 44200: heutuvat korvaukset - Ersättningar som 44201: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 44202: vattendrag .................................. . 5 000 000,00 4 611 804,40 92 388195,60 44203: 88 30 50 44 Simojoen vesistön uittosäännön kumoami- 44204: sen johdosta maksettavat korvaukset - 44205: Ersättningar som skall utbetalas tili följd av 44206: upphävandet av Simojoki vattendrags flott- 44207: ningstadga .................................. . 200 000,00 188 402,76 94 11 597,24 44208: '07 30 50 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennuskor- 44209: vaus - Prissänkningsersättning för fröplan- 44210: tagefrö ...................................... . 2 019 621,33 1 211 884,41 60 807 736,92 44211: 88 30 50 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennuskor- 44212: vaus - Prissänkningsersättning för fröplan- 44213: tagefrö ...................................... . 2 550 000,00 0,00 0 2 550 000,00 44214: 86 30 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44215: inventarier .................................. . 123 260,80 123 260,80 100 0,00 44216: '07 30 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44217: inventarier .................................. . 188 760,00 188 760,00 100 0,00 44218: 88 30 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44219: inventarier .................................. . 200 000,00 153 813,79 77 46186,21 44220: 85 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flottled- 44221: sarbeten .................................... . 186 497,35 186 497,35 100 0,00 44222: 86 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flottled- 44223: sarbeten .................................... . 1 211 483.75 1 211 483,75 100 0,00 44224: 87 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flottled- 44225: sarbeten .................................... . 694 091,94 694 091,94 100 0,00 44226: 88 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flottled- 44227: sarbeten .................................... . 3 000 000,00 2 828 929,11 94 171 070,89 44228: 87 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stats- 44229: understöd för skogsförbättringsarbeten ..... . 1 796 717,60 1 783 223,14 99 13 494,46 44230: 88 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stats- 44231: understöd för skogsförbättringsarbeten ..... . 202 500 000,00 202 495 288,23 100 4 711,77 44232: 87 30 58 83 Metsänparannuslainat Skogsförbät- 44233: tringslän .................................... . 37 854 532,06 37 854 532,06 100 0,00 44234: 88 30 58 83 Metsänparannuslainat Skogsförbät- 44235: tringslän .................................... . 125 000 000,00 112 852 964,56 90 12 147 035,44 44236: 85 30 60 40 Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset me- 44237: not - Utgifter enligt lagen om ägoreglering 44238: i gränskommunerna ......................... . 486 866,16 486 866,16 100 0,00 44239: 86 30 60 40 Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset me- 44240: not - Utgifter enligt lagen om ägoreglering 44241: i gränskommunerna ......................... . 200 000,00 28 133,84 14 171 866,16 44242: 85 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44243: inventarier .................................. . 400,96 400,96 100 0,00 44244: 86 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44245: inventarier .................................. . 205 839,49 14 363,05 7 191 476,44 44246: '07 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44247: inventarier .................................. . 5 342 753,71 4 344 188,60 81 998 565,11 44248: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44249: sivu 44250: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 251 44251: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peru utettu Vuodelle 44252: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 44253: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - är 1988 1989 44254: Mom.- Mom. 44255: % 44256: 44257: 44258: 44259: 44260: 88 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44261: inventarier ................................... 12 200 000,00 11 293 086,94 93 906 913,06 44262: 87 30 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44263: inventarier ................................... 235 299,42 235 299,42 100 0,00 44264: 88 30 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44265: inventarier ................................... 1 200 000,00 1 017 548,71 85 182 451,29 44266: 85 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädlings- 44267: verksamhet .................................. 43,90 43,90 100 0,00 44268: 86 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädlings- 44269: verksamhet .................................. 35 705,46 35 705,46 100 0,00 44270: 87 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädlings- 44271: verksamhet .................................. 1 220 831,69 904 274,39 74 316 557,30 44272: 88 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädlings- 44273: verksamhet .................................. 2 800 000,00 1 956 832,86 70 843 167,14 44274: 85 30 70 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam- 44275: undersökningar inom lantbruket ............. 85 528,21 85 528,21 100 0,00 44276: 85 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44277: inventarier ................................... 55 900,60 55 900,60 100 0,00 44278: 86 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44279: inventarier ................................... 86 410,94 30 936,41 36 55 474,53 44280: 44281: 87 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44282: inventarier ................................... 529 753,64 366 893,67 69 162 859,97 44283: 88 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44284: inventarier ................................... 5 550 000,00 4 232 900,35 76 1 317 099,65 44285: 85 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 67 669,60 67 669,60 100 0,00 44286: 86 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 2 427 290,25 1 930 137,90 80 497 152,35 44287: 87 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 9 577 266,99 8 598 889,05 90 978 377,94 44288: 88 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 12 300 000,00 9 757 267,80 79 2 542 732,20 44289: 86 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 44290: vattenbyggnadsarbeten ...................... 23 369,10 6 655,00 28 16 714,10 44291: 87 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 44292: vattenbyggnadsarbeten ...................... 131 107,75 93 973,75 72 37 134,00 44293: 88 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 44294: vattenbyggnadsarbeten ...................... 460 000,00 372 058,15 81 87 941,85 44295: 86 30 70 88 Maan hankkiminen - Markförvärv ........... 200 000,00 150 000,00 75 50 000,00 44296: 88 30 70 88 Maan hankkiminen - Markförvärv ........... 150 000,00 0,00 0 150 000,00 44297: 86 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimus- 44298: alueiden hoito - Allmänna utgifter för 44299: forskningen och skötseln av forskningsom- 44300: räden ........................................ 91 919,70 27 893,15 30 64 026,55 44301: 87 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimus- 44302: alueiden hoito - Allmänna utgifter för 44303: forskningen och skötseln av forskningsom- 44304: räden ........................................ 1 260 971,80 1 030 059,46 82 230 912,34 44305: 88 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimus- 44306: alueiden hoito - Allmänna utgifter för 44307: forskningen och skötseln av forskningsom- 44308: räden ........................................ 9 700 000,00 8 635 748,87 89 1 064 251,13 44309: 85 30 76 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset 44310: Skogsekonomisk samarbetsforskning ........ 71133,20 71133,20 100 0,00 44311: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44312: sivu 44313: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 252 44314: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 44315: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 44316: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - är 1988 1989 44317: Mom.- Mom. 44318: % 44319: 44320: 44321: 85 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44322: inventarier .................................. . 67 408,45 67 408,45 100 0,00 44323: 86 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44324: inventarier .................................. . 150 457,67 132 428,49 88 18 029,18 44325: 87 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44326: inventarier .................................. . 1 536 630,01 961 044,36 63 575 585,65 44327: 88 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44328: inventarier .................................. . 6 800 000,00 6 410 853,99 94 389146,01 44329: 85 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 1 517 876,45 1 517 876,45 100 0,00 44330: 86 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 2 59B 714,00 388 239,40 15 2 210 474,60 44331: 87 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 5 711 703,87 1 611 703,87 28 4100 000,00 44332: 88 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 6 400 000,00 1 407 856,02 22 4 992 143,98 44333: 87 30 76 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 44334: ring av skog ................................ . 275 585,58 260 547,19 95 15 038,39 44335: 88 30 76 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 44336: ring av skog ................................ . 1 400 000,00 1 252 308,01 89 147 691,99 44337: 87 30 76 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 291 761,16 291 761,16 100 0,00 44338: 88 30 76 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 500 000,00 182 740,48 37 317 259,52 44339: 87 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen 44340: - Anskaffning av inventarier och forsk- 44341: ningsmateriel ............................... . 1 459 593,59 1 459 299,61 100 293,98 44342: 88 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen 44343: - Anskaffning av inventarier och forsk- 44344: ningsmateriel ............................... . 2 500 000,00 1 461 454,31 58 1 038 545,69 44345: 85 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 54 286,50 54 286,50 100 0,00 44346: 86 30 84 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 1 883 623,05 1 883 623,05 100 0,00 44347: 87 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 2 500 000,00 2 500 000,00 100 0,00 44348: 88 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 3 410 000,00 2 775 308,70 81 634 691,30 44349: 86 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44350: inventarier .................................. . 244 725,14 244 725,14 100 0,00 44351: 87 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44352: inventarier .................................. . 400 000,00 31164,15 8 368 835,85 44353: 88 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44354: inventarier .................................. . 200 000,00 0,00 0 200 000,00 44355: 85 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44356: inventarier .................................. . 372 224,65 372 224,65 100 0,00 44357: 86 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44358: inventarier .................................. . 1 618 731,89 555 757,66 34 1 062 974,23 44359: 87 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44360: inventarier .................................. . 4 290,50 0,00 0 4 290,50 44361: 88 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44362: inventarier .................................. . 1 550 000,00 1 457 434,20 94 92 565,80 44363: 87 30 95 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 44364: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 4 360 772,86 4 360 772,86 100 0,00 44365: 88 30 95 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 44366: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 12 500 000,00 8 860 807,53 71 3 639 192,47 44367: 87 30 95 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 209 278,34 209 278,34 100 0,00 44368: 88 30 95 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 2 400 000,00 2 299 638,86 96 100 361,14 44369: 87 30 95 77 Teiden rakentaminen ja metsäojitukset - 44370: Byggande av vägar och skogsdikning ....... . 5 066 092,95 5 066 092,95 100 0,00 44371: 88 30 95 77 Teiden rakentaminen ja metsäojitukset - 44372: Byggande av vägar och skogsdikning ....... . 22 000 000,00 20 055 034,30 91 1 944 965,70 44373: 85 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ....... . 341 000,00 341 000,00 100 0,00 44374: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44375: sivu 44376: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 253 44377: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 44378: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 44379: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - år 1988 1989 44380: Mom.- Mom. 44381: % 44382: 44383: 44384: 44385: 86 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ........ 489 581,40 0,00 0 489 581,40 44386: 87 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ........ ~ 439 763,01 1 013 009,01 70 426 754,00 44387: 88 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ........ 26 200 000,00 24 125 490,99 92 2 074 509,01 44388: 85 30 96 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44389: inventarier ................................... 24 573,92 24 573,92 100 0,00 44390: 86 30 96 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44391: inventarier ................................... 10 093,55 10 093,55 100 0,00 44392: 85 30 96 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 44393: ring av skog ................................. 7068,47 7 068,47 100 0,00 44394: 86 30 96 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 44395: ring av skog ................................. 29 839,36 29 839,36 100 0,00 44396: 86 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44397: inventarier ................................... 229 161,77 169 472,87 74 59 688,90 44398: 87 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44399: inventarier ................................... 437 312,85 203 347,83 46 233 965,02 44400: 88 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44401: inventarier ................................... 770 000,00 541 332,10 70 228 667,90 44402: 85 30 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 173 533,32 173 533,32 100 0,00 44403: 85 30 98 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 44404: vattenbyggnadsarbeten ...................... 130 000,00 130 000,00 100 0,00 44405: 87 30 98 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 44406: vattenbyggnadsarbeten ...................... 16 080,00 16 080,00 100 0,00 44407: 88 30 98 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 44408: vattenbyggnadsarbeten ...................... 25 000,00 15 597,00 62 9 403,00 44409: 85 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 44410: liittyvät tutkimukset - Undersökningar 44411: som ansluter sig tili varaktig användning av 44412: naturresurser ................................ 6 580,04 6 580,04 100 0,00 44413: 86 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 44414: liittyvät tutkimukset - Undersökningar 44415: som ansluter sig tili varaktig användning av 44416: naturresurser ................................ 57 162,71 37 938,29 66 19 224,42 44417: 87 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 44418: liittyvät tutkimukset - Undersökningar 44419: som ansluter sig tili varaktig användning av 44420: naturresurser ................................ 367 853,82 241 781,91 66 126 071,91 44421: 88 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 44422: liittyvät tutkimukset - Undersökningar 44423: som ansluter sig tili varaktig användning av 44424: naturresurser ................................ 1 900 000,00 1 396 084,30 73 503 915,69 44425: 85 30 99 24 Happamoitumistutkimus - Undersökning 44426: av försurningen .............................. 250,00 250,00 100 0,00 44427: 86 30 99 24 Happamoitumistutkimus - Undersökning 44428: av försurningen .............................. 13 614,13 5 255,80 39 8 358,33 44429: 87 30 99 24 Happamoitumistutkimus - Undersökning 44430: av försurningen .............................. 842 088,07 783 441,79 93 58 646,28 44431: 88 30 99 24 Happamoitumistutkimus - Undersökning 44432: av försurningen .............................. 5 200 000,00 4 320 924,10 83 879 075,90 44433: 88 30 99 26 Biotekniikan tutkimus - Bioteknisk forsk- 44434: ning ......................................... 4 000 000,00 3 304 330,01 83 695 669,99 44435: 86 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam- 44436: undersökningar inom lantbruket ............. 195 255,56 118 930,59 61 76 324,97 44437: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44438: sivu 44439: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 254 44440: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44441: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år 44442: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 44443: Mom.- Mom. 44444: % 44445: 44446: 44447: 44448: 87 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam- 44449: undersökningar inom lantbruket ............ . 1 449 231,58 923 263,41 64 525 968,17 44450: 88 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam- 44451: undersökningar inom lantbruket ............ . 5 900 000,00 4 789 813,45 81 1110 186,55 44452: 86 30 99 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset 44453: Skogsekonomisk samarbetsforskning ....... . 439 508,20 336 985,87 77 102 522,33 44454: 87 30 99 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset 44455: Skogsekonomisk samarbetsforskning ....... . 728 891,62 645 136,39 89 83 755,23 44456: 88 30 99 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset 44457: Skogsekonomisk samarbetsforskning ....... . 4 700 000,00 3 649 074,80 78 1 050 925,20 44458: 87 30 99 29 Kalataloudelliset yhteistutkimukset 44459: Fiskeriekonomisk samarbetsforskning ....... . 149 581,11 146 216,39 98 3 364,72 44460: 88 30 99 29 Kalataloudelliset yhteistutkimukset 44461: Fiskeriekonomisk samarbetsforskning ....... . 1 000 000,00 909 542,03 91 90 457,97 44462: 85 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck- 44463: lande av Vuotosområdet .................... . 462 814,99 462 814,99 100 0,00 44464: 86 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck- 44465: lande av Vuotosområdet .................... . 828 934,99 336 768,09 41 492 166,90 44466: 87 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck- 44467: lande av Vuotosområdet .................... . 3 117 795,71 939 730,91 30 2 178 064,80 44468: 88 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck- 44469: lande av Vuotosområdet .................... . 1 000 000,00 30 000,00 3 970 000,00 44470: 85 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 44471: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska- 44472: dor som förorsakats av exceptionella över- 44473: svämningar ................................. . 766 984,50 766 984,50 100 0,00 44474: 86 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 44475: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska- 44476: dor som förorsakats av exceptionella över- 44477: svämningar ................................. . 790 000,00 790 000,00 100 0,00 44478: 87 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 44479: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska- 44480: dor som förorsakats av exceptionella över- 44481: svämningar ................................. . 4 400 000,00 4 400 000,00 100 0,00 44482: 88 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 44483: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska- 44484: dor som förorsakats av exceptionella över- 44485: svämningar ................................. . 11200000,00 824 848,50 7 10 375151,50 44486: 44487: 44488: 87 31 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44489: inventarier .................................. . 109 831,84 109 831,84 100 0,00 44490: 88 31 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44491: inventarier .................................. . 920 000,00 831 622,71 90 88 377,29 44492: 87 31 20 71 Tietokoneiden ja toimistokaluston hankki- 44493: minen - Anskaffning av datamaskiner och 44494: kontorsinventarier .......................... . 6 822 431,18 6 822 431 '18 100 0,00 44495: 87 31 24 14 Yleisten teiden kunnossapito - Underhåll 44496: av allmänna vägar .......................... . 14 942 561,10 14942561,10 100 0,00 44497: 88 31 24 14 Yleisten teiden kunnossapito - Underhåll 44498: av allmänna vägar .......................... . 1 800 000 000,00 1 679 835 009,26 93 120 164 972,19 44499: 87 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen - Stats- 44500: bidrag för anläggande av gator .............. . 8 703 460,00 8 703 460,00 100 0,00 44501: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44502: sivu 44503: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 255 44504: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 44505: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 44506: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 44507: Mom.- Mom. 44508: % 44509: 44510: 44511: 44512: 88 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen - Stats- 44513: bidrag för anläggande av gator .............. . 46 500 000,00 22 579 715,00 49 23 920 285,00 44514: 85 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen - 44515: Statsunderstöd för byggande av enskilda 44516: vägar ....................................... . 688 443,26 688 443,26 100 0,00 44517: 86 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen - 44518: Statsunderstöd för byggande av enskilda 44519: vägar ....................................... . 1 976 223,70 1 533 901 ,20 78 442 322,50 44520: ffl 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen - 44521: Statsunderstöd för byggande av enskilda 44522: vägar ....................................... . 9 906 294,50 7 458 096,50 75 2 448 198,00 44523: 88 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen - 44524: Statsunderstöd för byggande av enskilda 44525: vägar ....................................... . 28 000 000,00 18 110 402,25 65 9 889 597.75 44526: 86 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44527: inventarier .................................. . 5 558 322,26 5 558 322,26 100 0,00 44528: 87 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44529: inventarier .................................. . 44 363 559,19 40 986 823,62 92 3 376 735,57 44530: 88 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44531: inventarier .................................. . 170 000 000,00 134 506 079,84 79 35 493 920,16 44532: 86 31 24 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 469 823,77 469 823,77 100 0,00 44533: ffl 31 24 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 10 909 187,88 10 044 419,33 92 864 768,55 44534: 88 31 24 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 24 600 000,00 11 871 690,94 48 12 728 309,06 44535: 86 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av 44536: allmänna vägar ............................. . 507 023,80 507 023,80 100 0,00 44537: 87 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av 44538: allmänna vägar ............................. . 51 069 402,31 50 400 571,82 99 668 830.49 44539: 88 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av 44540: allmänna vägar ............................. . 1 822 000 000,00 1 730 248 284,61 95 91 751 715,39 44541: 87 31 27 14 Käyttö ja kunnossapito - Drift och under- 44542: håll ·········································· 399 592,86 399 592,86 100 0,00 44543: 88 31 27 14 Käyttö ja kunnossapito - Drift och under- 44544: håll ·········································· 22 150 000,00 20 884 170,15 94 1 265 829,85 44545: 85 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 44546: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 44547: hamnar ..................................... . 640 752,76 640 752,76 100 0,00 44548: 86 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 44549: - Statsbidrag för byggande av småbåts· 44550: hamnar ..................................... . 409 054,06 122 727.79 30 286 326,27 44551: 87 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 44552: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 44553: hamnar ..................................... . 925 947,05 727 642,00 79 198 305,05 44554: 88 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 44555: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 44556: hamnar ..................................... . 1 300 000,00 441 678,03 34 858 321,97 44557: 86 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtiona· 44558: pu - Statsunderstöd för byggande av 44559: centrala fiskehamnar ........................ . 112 650,00 0,00 0 112 650,00 44560: 87 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtiona- 44561: pu - Statsunderstöd för byggande av 44562: centrala fiskehamnar ........................ . 553 215,75 537 823,25 97 15 392,50 44563: 88 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtiona- 44564: pu - Statsunderstöd för byggande av 44565: centrala fiskehamnar ........................ . 1 500 000,00 1 217 418,14 81 282 581,86 44566: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44567: sivu 44568: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 256 44569: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44570: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 44571: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 44572: Mom.- Mom. 44573: % 44574: 44575: 44576: 44577: 87 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44578: materiel ..................................... . 43 632,62 43 632,62 100 0,00 44579: 88 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44580: materiel ..................................... . 2 500 000,00 2 274 745,90 91 225 254,10 44581: 85 31 27 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 58 077,23 58 077,23 100 0,00 44582: 86 31 27 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 347 836,16 347 836,16 100 0,00 44583: 87 31 27 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 1 373 400,30 1 050 643,99 76 322 756,31 44584: 88 31 27 74 Talonrakennukset- Husbyggen ........... . 4 330 000,00 3 685 472,06 85 644 527,94 44585: 87 31 27 77 Vesitietyöt - Vattenvägsarbeten ........... . 3 306 822,59 3 306 822,59 100 0,00 44586: 88 31 27 77 Vesitietyöt - Vattenvägsarbeten ........... . 25 350 000,00 20 337 592,16 80 5 012 407,84 44587: 87 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaff- 44588: ning av områden för vattenvägar ............ . 179 632,43 156 186,90 87 23 445,53 44589: 88 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaff- 44590: ning av områden för vattenvägar ............ . 300 000,00 54 653.70 18 245 346,30 44591: 86 31 40 50 Valtionapu kokeiluluonteisen radan rakenta- 44592: miseen - Statsbidrag för byggande av en 44593: bana i försökssyfte .......................... . 320 000,00 160 000,00 50 160 000,00 44594: 88 31 40 50 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakentami- 44595: seksi - Statsbidrag för bygga11de av öv- 44596: ningsbanor .................................. . 2 000 000,00 575 000,00 29 1 425 000,00 44597: 85 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - An- 44598: skaffning av inventarier och telefoner ....... . 99 982,73 99 982.73 100 0,00 44599: 86 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - An- 44600: skaffning av inventarier och telefoner ....... . 2 266 395,67 1 539 045,97 68 727 349.70 44601: 87 31 40 70 Kalusto- ja laitehankinnat - Anskaffning 44602: av inventarier och anordningar .............. . 5 821 632,75 4 893 035,25 84 928 597,50 44603: 88 31 40 70 Kalusto- ja laitehankinnat - Anskaffning 44604: av inventarier och anordningar .............. . 10 400 000,00 8 951 027,74 86 1 448 972,26 44605: 85 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 44606: gande av besiktningsstationer ............... . 2 044 841,31 2 044 841,31 100 0,00 44607: 86 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 44608: gande av besiktningsstationer ............... . 10 124 087,87 7 308 385,57 72 2 815 702,30 44609: 87 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 44610: gande av besiktningsstationer ............... . 18 586 636,32 6 421 872,14 35 12 164 764,18 44611: 88 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 44612: gande av besiktningsstationer ............... . 18 000 000,00 2 788 236.79 15 15 21 1 763,21 44613: 85 31 40 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning 44614: av markområden ............................ . 300 000,00 300 000,00 100 0,00 44615: 88 31 40 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning 44616: av jordområden ............................. . 300 000,00 0,00 0 300 000,00 44617: 86 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 44618: hålls- och driftskostnader ................... . 559 372.42 368 241,23 66 191 131,19 44619: 87 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 44620: hålls- och driftskostnader ................... . 5 434 133,18 4 599 396,84 85 834 736,34 44621: 88 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 44622: hålls- och driftskostnader ................... . 137 000 000,00 134 563 106,19 98 2 436 893,81 44623: 85 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44624: inventarier .................................. . 341 036,11 341 036,11 100 0,00 44625: 86 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44626: inventarier .................................. . 2 743 175,84 2 484 140,24 91 259 035,60 44627: 87 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44628: inventarier .................................. . 18 274 735.70 16 643 271,65 91 1 631 464,05 44629: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44630: sivu 44631: 31 Pl. - Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1988 sida 257 44632: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44633: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 44634: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 44635: Mom.- Mom. 44636: % 44637: 44638: 44639: 44640: 88 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44641: inventarier ................................... 45 300 000,00 26 888 232,57 59 18 411 767,43 44642: 88 31 47 71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä - ln- 44643: tegrerat flygtrafiktjänstsystem ............... 25 000 000,00 0,00 0 25 000 000' 00 44644: 85 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 44645: byggen på flygfält ........................... 88 340,53 88 340,53 100 0,00 44646: 86 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 44647: byggen på flygfält ........................... 1 217 799,46 1159 306,49 95 58 492,97 44648: 87 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 44649: byggen på flygfält ........................... 9 745 519,90 9 609 671,40 99 135 848,50 44650: 88 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 44651: byggen på flygfält ........................... 7 430 000,00 4 579 327,73 62 2 850 672,27 44652: 85 31 47 n Lentokenttien rakentaminen - Byggande 44653: av flygfält .................................... 111133,42 111133,42 100 0,00 44654: 86 31 47 n Lentokenttien rakentaminen - Byggande 44655: av flygfält .................................... 167 644,35 147 568,02 88 20 076,33 44656: 87 31 47 n Lentokenttien raker.taminen - Byggande 44657: av flygfält .................................... 2 851 601,48 2 559 573,29 90 292 028,19 44658: 88 31 47 n Lentokenttien rakentaminen - Byggande 44659: av flygfält .................................... 32 000 000,00 19 256 136,10 60 12 743 863,90 44660: 85 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jord- 44661: inlösen för flygfält ........................... 622 622,52 622 622,52 100 0,00 44662: 86 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jord- 44663: inlösen för flygfält ........................... 200 000,00 200 000,00 100 0,00 44664: 87 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jord- 44665: inlösen för flygfält ........................... 500 000,00 301 057,55 60 198 942,45 44666: 88 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jord- 44667: inlösen för flygfält ........................... 500 000,00 0,00 0 500 000,00 44668: 85 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44669: inventarier ................................... 31 716,94 31 716,94 100 0,00 44670: 87 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44671: inventarier ................................... 3 069 273,53 3 069 269,43 100 4,10 44672: 88 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44673: inventarier ................................... 11 500 000,00 7 343 901,52 64 4 156 098,48 44674: 88 31 50 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 250 000,00 109 354,50 44 140 645,50 44675: 88 31 52 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 44676: skaffning av inventarier och anläggningar .... 3 810 000,00 301 236,99 8 3 508 763,01 44677: 85 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen - 44678: Understödjande av samdistributionen av 44679: tidningar ..................................... 666 794,00 666 794,00 100 0,00 44680: 86 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen - 44681: Understödjande av samdistribution av tid- 44682: ningar ....................................... 4 001 460,00 4 001 460,00 100 0,00 44683: 87 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen - 44684: Understödjande av samdistribution av tid- 44685: ningar ....................................... 15 000 000,00 13 662 657,00 91 1 337 343,00 44686: 88 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen - 44687: Understödjande av samdistribution av tid- 44688: ningar ....................................... 10 000 000,00 7 189 766,00 72 2 810 234,00 44689: 87 31 55 50 Televisiojakeluverkoston suunnittelu ja ra- 44690: kantaminen - Planering och byggande av 44691: ett televisionsdistributionsnät ................ 9 879 414,35 9 879 414,35 100 0,00 44692: 44693: 44694: 44695: 44696: 9 491390U 44697: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44698: sivu 44699: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 258 44700: Vuosi - År Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44701: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 44702: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - är 1988 1989 44703: Mom.- Mom. 44704: % 44705: 44706: 44707: 44708: ffl 31 55 51 Avustus Oy Yleisradio Ab:lle Porin radioa- 44709: seman suunnittelua ja rakentamista varten 44710: - Understöd tili Oy Yleisradio Ab för 44711: planering och byggande av en radiostatien i 44712: Björneborg .................................. . 2 700 000,00 2 700 000,00 100 0,00 44713: 87 31 55 52 Valtionavustus televisio-ohjelmien välitys- 44714: kokeilun kustannuksiin Suur-Tukholman 44715: alueella - Statsunderstöd för kostnaderna 44716: för experimentet med förmedling av TV- 44717: program tili Star-Stockholms omräde ....... . 801182,15 801182,15 100 0,00 44718: 88 31 55 52 Valtionavustus televisio-ohjelmien välitys- 44719: kokeilun kustannuksiin Suur-Tukholman 44720: alueella - Statsunderstöd för kostnaderna 44721: för experimentet med förmedling av TV- 44722: program tili Star-Stockholms omräde ....... . 5 000 000,00 5 000 000,00 100 0,00 44723: 88 31 55 53 Vammaisten tiedonsaannin tuki - Stöd för 44724: handikappades tillgång tili information ...... . 300 000,00 15 026,48 5 284 973,52 44725: 88 31 55 54 Ruotsin televisio-ohjelman siirtoverkon ra· 44726: kentaminen Etelä-Suomeen - Byggande 44727: av ett nät för distribution av Sveriges TV· 44728: program tili södra Finland .................. .. 11 300 000,00 6 332,00 0 11 293 668,00 44729: ffl 31 57 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen 44730: ja säilyttämiseen - Statsunderstöd för ut· 44731: vecklande och bevarande av kollektivtrafi- 44732: ken ........................................ .. 18 770 224.76 18 770 224.76 100 0,00 44733: 88 31 57 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen 44734: ja säilyttämiseen - Statsunderstöd för ut- 44735: vecklande och bevarande av kollektivtrafi- 44736: ken ........................................ .. 84 000 000,00 76 115 731,64 91 7 884 268,36 44737: 87 31 57 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 44738: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 44739: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 6 000 000,00 1 380 000,00 23 4 620 000,00 44740: 88 31 57 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 44741: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 44742: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 44743: ffl 31 57 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki 44744: - Räntestöd för byggande av Tahkoluoto- 44745: banan ....................................... . 1 012 306,60 630 021.76 62 382 284,84 44746: 88 31 57 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki 44747: - Räntestöd för byggande av Tahkoluoto- 44748: banan ....................................... . 800 000,00 0,00 0 800 000,00 44749: 87 31 57 34 Valtionavustus Kontula-Mellunmäki metro- 44750: radan rakentamiseen - Statsunderstöd för 44751: byggande av en metrobana mellan Gärd- 44752: sbacka och Mellungsbacka ................. . 3 387 300,00 3 387 300,00 100 0,00 44753: 88 31 57 34 Valtionavustus Kontula-Mellunmäki metro- 44754: radan rakentamiseen - Statsunderstöd för 44755: byggande av en metrobana mellan Gärd· 44756: sbacka och Mellungsbacka ................. . 7 000 000,00 7 000 000,00 100 0,00 44757: ffl 31 57 42 Linja-autojen linjaliikenteen tuki - Stöd för 44758: linjetrafik med buss ......................... . 5 089 294,00 5 089 294,00 100 0,00 44759: 88 31 57 42 Linja-autojen linjaliikenteen tuki - Stöd för 44760: linjetrafik med buss ......................... . 20 000 000,00 14 208 527,00 71 5 791 473,00 44761: 88 31 85 88 Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen 44762: - Höjning av aktiekapitalet i Finnair Oy ..... . 107 000 000,00 39 692 301.70 37 67 307 698,30 44763: ffl 31 90 70 Työkoneiden, autojen yms. kaluston hank- 44764: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner, 44765: bilar o.a. materiel ........................... . 1 934 794.79 1 934 794.79 100 0,00 44766: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44767: sivu 44768: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 259 44769: 44770: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44771: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 44772: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - är 1988 1989 44773: Mom.- Mom. 44774: % 44775: 44776: 44777: 44778: 88 31 90 70 Työkoneiden, autojen yms. kaluston hank- 44779: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner, 44780: bilar o.a. materiel ........................... . 79 500 000,00 67 143 962,45 84 12 356 037,55 44781: 88 31 90 72 Sähkölaitteiden hankkiminen - Anskaff- 44782: ning av elektriska anordningar .............. . 102 700 000,00 92 885 945,17 90 9 814 054,83 44783: 86 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 44784: valmistus - Anskaffning och tillverkning 44785: av dragmateriel och vagnar ................. . 14 022 193,69 7 771 882,52 55 6 250 311,17 44786: 87 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 44787: valmistus - Anskaffning och tillverkning 44788: av dragmateriel och vagnar ................. . 84 442 364,49 51 529 882,41 61 32 912 482,08 44789: 88 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 44790: valmistus - Anskaffning och tillverkning 44791: av dragmateriel och vagnar ................. . 158 900 000,00 97 518 976,84 61 61 381 023,16 44792: 86 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 4 828,76 4 828,76 100 0,00 44793: 87 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 4 436 651,54 4 347 019,13 98 89 632,41 44794: 88 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 76 000 000,00 75 980 432,40 100 19 567,60 44795: 86 31 90 78 Ratojen parantaminen ja teollisuusraiteiden 44796: rakentaminen - Förbättring av banor och 44797: byggande av industrispår ................... . 625 080,06 622 654,69 100 2 425,37 44798: 87 31 90 78 Ratojen parantaminen - Förbättring av 44799: banor ....................................... . 4 483 442,23 3 902 211,22 87 581 231,01 44800: 88 31 90 78 Ratojen parantaminen - Förbättring av 44801: banor ....................................... . 288 400 000,00 284 472 444,03 99 3 927 555,97 44802: 85 31 90 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. ostot - 44803: lnköp av jordområden, byggnader m.m ..... . 750 000,00 750 000,00 100 0,00 44804: 87 31 90 88 Maa-alueet ja finanssisijoitukset - Jord- 44805: områden och finansplaceringar ............. . 3 917 489,00 3 917 489,00 100 0,00 44806: 88 31 90 88 Maa-alueet ja finanssisijoitukset - Jord- 44807: områden och finansplaceringar ............. . 11 500 000,00 10 728 801,83 93 771198,17 44808: 85 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 44809: nen - Anskaffning av inventarier, maski- 44810: ner och anordningar ........................ . 35 189,75 35 189,75 100 0,00 44811: 86 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 44812: nen - Anskaffning av inventarier, maski- 44813: ner och anordningar ........................ . 6 955 658,29 1 943 358,14 28 5 012 300,15 44814: 87 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 44815: nen - Anskaffning av inventarier, maski- 44816: ner och anordningar ........................ . 35 983 278,13 29 936 108,23 83 6 047 169,90 44817: 88 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 44818: nen - Anskaffning av inventarier, maski- 44819: ner och anordningar ........................ . 145 900 000,00 118 351 416,98 81 27 548 583,02 44820: 86 31 94 71 Televerkkojen kehittäminen - Utvecklande 44821: av telenäten ................................ . 10 829 831,05 10 829 831,05 100 0,00 44822: 87 31 94 71 Televerkkojen kehittäminen - Utvecklande 44823: av telenätet ................................. . 144 393 627,66 141 298 883,05 98 3 094 744,61 44824: 88 31 94 71 Televerkkojen kehittäminen - Utvecklande 44825: av telenätet ................................. . 930 000 000,00 840 745 619,82 90 89 254 380,18 44826: 85 31 94 72 Radioasemat ja -laitteet - Radiostationer 44827: och -anordningar ........................... . 569 598,85 569 598,85 100 0,00 44828: 85 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 1 573 036,70 1 573 036,70 100 0,00 44829: 86 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 4 985 077,12 4 630 469,60 93 354 607,52 44830: 87 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 36 379 270,39 35 232 509,25 97 1 146 761,14 44831: 88 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 101 350 000,00 90 414 328,89 89 10 935 671,11 44832: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44833: sivu 44834: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 260 44835: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44836: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 44837: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - år 1988 1989 44838: Mom.- Mom. 44839: % 44840: 44841: 44842: 44843: 87 31 94 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden han- 44844: kinta - Anskaffning av tomter samt lägen- 44845: hetsaktier ................................... . 3 781 743,11 3 781 743,11 100 0,00 44846: 88 31 94 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden han- 44847: kinta - Anskaffning av tomter samt lägen- 44848: hetsaktier ................................... . 14 000 000,00 11 220 091,65 80 2 779 908,35 44849: 85 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden 44850: hankkiminen - Anskaffning av arbetsma- 44851: skiner, transportmedel och annan materiel ... 13 349,00 13 349,00 100 0,00 44852: 86 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden 44853: hankkiminen - Anskaffning av arbetsma- 44854: skiner, transportmedel och annan materiel ... 101 765,90 101 765,90 100 0,00 44855: 87 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden 44856: hankkiminen - Anskaffning av arbetsma- 44857: skiner, transportmedel och annan materiel ... 169 255,67 40 729,91 24 128 525.76 44858: 88 31 95 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44859: inventarier .................................. . 600 000,00 399 320.68 67 200 679,32 44860: 85 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 44861: och planering ............................... . 93 839.47 93 839.47 100 0,00 44862: 86 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 44863: och planering ............................... . 425 301,69 338 767,34 80 86 534,35 44864: 87 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 44865: och planering ............................... . 3196 332,11 3 046 665.71 95 149 666,40 44866: 88 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 44867: och planering ............................... . 5 100 000,00 2 508 951,62 49 2 591 048,38 44868: 85 31 99 30 Avustus joukkoliikenteen kehittämiseen - 44869: Understöd för utvecklande av kollektivtrafi· 44870: ken ......................................... . 1 652 525,44 1 652 525,44 100 0,00 44871: 86 31 99 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen 44872: ja säilyttämiseen - Statsunderstöd för ut- 44873: vecklande ovh bevarande av kollektivtrafi- 44874: ken ......................................... . 6 871 469,49 6 862 991,95 100 8 477,54 44875: 86 31 99 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 44876: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 44877: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 5 413 931.41 5 413 931.41 100 0,00 44878: 86 31 99 42 Linja-autojen linjaliikenteen tuki - Stöd tili 44879: reguljär busstrafik ........................... . 491,00 491,00 100 0,00 44880: 44881: 44882: 88 32 09 21 Merenkulun elinkeino- ja liikennepolitiikkaa 44883: koskeva tutkimustoiminta - Tili sjöfartens 44884: närings- och trafikpolitik ansluten forsk- 44885: ningsverksamhet ............................ . 400 000,00 219 085,17 55 180 914,83 44886: 88 32 09 41 Avustus pientonniston korkomenojen alen· 44887: tamiseen - Understöd för sänkande av 44888: smätonnagens räntekostnader .............. . 5 000 000,00 830 977,00 17 4169 023,00 44889: 88 32 09 42 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten 44890: korkokustannusten alentamiseksi - Under- 44891: stöd för sänkande av räntekostnader för 44892: lastfartyg i utrikestrafik ...................... . 23 000 000,00 8 991 383,00 39 14 008 617,00 44893: 86 32 10 28 Talviliikennetekniikan perustutkimukset - 44894: Grundundersökningar rörande vintertrafik· 44895: tekniken .................................... . 9 414,81 9 414,81 100 0,00 44896: 87 32 10 28 Talviliikennetekniikan perustutkimukset - 44897: Grundundersökningar rörande vintertrafik- 44898: tekniken .................................... . 175 000,00 175 000,00 100 0,00 44899: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44900: sivu 44901: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 261 44902: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 44903: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 44904: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 44905: Mom.- Mom. 44906: % 44907: 44908: 44909: 44910: 88 32 10 28 Merenkulkualan tutkimustoiminta - Forsk- 44911: ningsverksamhet inom sjöfartsbranschen .... 600 000,00 312 547,34 52 287 452,66 44912: 85 32 10 43 Avustus pientonniston korkomenojen alen- 44913: tamiseksi - Understöd för sänkande av 44914: småtonnagets räntekostnader ................ 1192 178,00 1192 178,00 100 0,00 44915: 87 32 10 43 Avustus pientonniston korkomenojen alen- 44916: tamiseksi - Understöd för sänkande av 44917: smätonnagets räntekostnader ................ 1 096 326,00 818 477,00 75 277 849,00 44918: 87 32 10 44 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten 44919: korkokustannusten alentamiseksi - Under- 44920: stöd för sänkande av räntekostnader för 44921: lastfartyg i utrikestrafik ....................... 5 000 000,00 5 000 000,00 100 0,00 44922: 85 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 44923: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 44924: niska anordningar ............................ 1 171 073,13 1 171 073,13 100 0,00 44925: 86 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 44926: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 44927: niska anordningar ............................ 1 250 717,38 1232319,11 99 18 398,27 44928: 87 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 44929: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 44930: niska anordningar ............................ 6 399 787,64 5 363 907,46 84 1 035 880,18 44931: 88 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 44932: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 44933: niska anordningar ............................ 8 300 000,00 3 905 914,13 47 4 394 085,87 44934: 85 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 44935: minen - Anskaffning av fartyg och andra 44936: trafikmedel ................................... 415 765,59 415 765,59 100 0,00 44937: 86 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 44938: minen - Anskaffning av fartyg och andra 44939: trafikmedel. .................................. 2 397 912,56 2 049 740,00 85 348 172,56 44940: 87 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 44941: minen - Anskaffning av fartyg och andra 44942: trafikmedel. .................................. 22 741 419,11 20 845 591,11 92 1 895 828,00 44943: 88 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 44944: minen - Anskaffning av fartyg och andra 44945: trafikmedel. .................................. 171 000 000,00 143 350 238,50 84 27 649 761.50 44946: 85 32 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 14,83 14,83 100 0,00 44947: 86 32 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 499111,14 499111,14 100 0,00 44948: 87 32 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 4 951 117,94 4 538 490,61 92 412 627,33 44949: 88 32 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 4 800 000,00 436 687,85 9 4 363 312,15 44950: 85 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 44951: - Byggande av säkerhetsanordningar och 44952: farledsarbeten ............................... 10 563,46 10 563,46 100 0,00 44953: 86 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 44954: - Byggande av säkerhetsanordningar och 44955: farledsarbeten ............................... 2 050 763,55 1 922 574,97 94 128 188,58 44956: 87 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 44957: - Byggande av säkerhetsanordningar och 44958: farledsarbeten ............................... 5 541 315,85 4 561 495,38 82 979 820.47 44959: 88 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 44960: - Byggande av säkerhetsanordningar och 44961: farledsarbeten ............................... 34 300 000,00 22 049 437,26 64 12 250 562.74 44962: 86 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Övriga 44963: land- och vattenbyggnadsarbeten ............ 1 040 358,35 987 358,27 95 53 000,08 44964: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 44965: sivu 44966: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 262 44967: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 44968: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 44969: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 44970: Mom.- Mom. 44971: % 44972: 44973: 44974: ffl 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Ovriga 44975: land- och vattenbyggnadsarbeten ............ 4 096 087,10 3 696 458,70 90 399 628,40 44976: 88 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Ovriga 44977: land- och vattenbyggnadsarbeten ............ 5150 000,00 1127 941,30 22 4 022 058,70 44978: ffl 32 10 88 Maa-alueiden ja rakennusten ostot - Köp 44979: av markomräden och byggnader ............. 164 400,00 0,00 0 164 400,00 44980: ffl 32 28 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44981: inventarier ................................... 54 319,78 54 319,78 100 0,00 44982: 88 32 28 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44983: inventarier ................................... 360 000,00 265 418,07 74 94 581,93 44984: 86 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44985: inventarier ................................... 4 285,00 4 285,00 100 0,00 44986: ffl 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44987: inventarier ................................... 6 256,97 6 256,97 100 0,00 44988: 88 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44989: inventarier ................................... 165 000,00 144 793,83 88 20 206,17 44990: 88 32 32 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 44991: inventarier ................................... 3 555 000,00 1 893 774,45 53 1 661 225,55 44992: 85 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 44993: nen - Anskaffning av inventarier, maski- 44994: ner och anordningar ......................... 15 742,30 15 742,30 100 0,00 44995: 86 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 44996: nen - Anskaffning av inventarier, maski- 44997: ner och anordningar ......................... 180 635,95 34 617,63 19 146 018,32 44998: ffl 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 44999: nen - Anskaffning av inventarier, maski- 45000: ner och anordningar ......................... 1 737 031,81 1 463 963,11 84 273 068,70 45001: 88 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 45002: nen - Anskaffning av inventarier, maski- 45003: ner och anordningar ......................... 3 800 000,00 2 883 337,21 76 916 662,79 45004: 85 32 39 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 403 078,60 403 078,60 100 0,00 45005: 85 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 45006: utgifter för forskningsverksamheten ......... 75 972,11 75 972,11 100 0,00 45007: 86 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 45008: utgifter för forskningsverksamheten ......... 468 813,74 460 453,85 98 8 359,89 45009: ffl 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 45010: utgifter för forskningsverksamheten ......... 5 296 705,58 5 211 737,77 98 84 967,81 45011: 88 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 45012: utgifter för forskningsverksamheten ......... 43 076 000,00 38 535 774,24 89 4 540 225,76 45013: 85 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45014: inventarier ................................... 8109,64 8 109,64 100 0,00 45015: 86 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45016: inventarier ................................... 363 036,90 293 437,83 81 69 599,07 45017: 87 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45018: inventarier ................................... 3 071 741,60 2 486 455,96 81 585 285,64 45019: 88 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45020: inventarier ................................... 9 400 000,00 7 389 352,25 79 2 010 647,75 45021: 86 32 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 73 728,83 72 215,15 98 1 513,68 45022: 87 32 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 15 181 745,65 15 181 745,65 100 0,00 45023: 88 32 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 38 000 000,00 23 920 788,30 63 14 079 211,70 45024: 86 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 45025: utgifter för forskningsverksamheten ......... 1 235 491,05 748 054,46 61 487 436,59 45026: 87 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 45027: utgifter för forskningsverksamheten ......... 5 6ffl 285,55 5 202 481,24 91 484 804,31 45028: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45029: sivu 45030: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 263 45031: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 45032: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/ indraget Tili år 45033: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45034: Mom.- Mom. 45035: % 45036: 45037: 45038: 45039: 88 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 45040: utgifter för forskningsverksamheten ........ . 23 110 000,00 18 558 173,33 80 4 551 826,67 45041: 85 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 45042: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 6 370,95 6 370,95 100 0,00 45043: 86 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 45044: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 3 768136,85 3 042 360,30 81 725 776,55 45045: ffl 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 45046: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 22 077 822,58 16 502 857,41 75 5 574 965,17 45047: 88 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 45048: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 44 400 000,00 24 134 843,35 54 20 265 156,65 45049: 85 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 1 427 426,19 1 427 426,19 100 0,00 45050: 86 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 17 761 968,48 12 950 388,12 73 4 811 580,36 45051: ffl 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 48 158 561,00 19 459 633,91 40 28 698 927,09 45052: 88 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 53 810 000,00 27 778 129,86 52 26 031 870,14 45053: 87 32 42 88 Toimitilojen ostaminen - Köp av verksam- 45054: hetsutrymmen .............................. . 3 771 000,00 3 771 000,00 100 0,00 45055: 87 32 43 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 45056: utgifter för forskningsverksamheten ........ . 17 131 340,28 17 131 340,28 100 0,00 45057: 88 32 43 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 45058: utgifter för forskningsverksamheten ........ . 100 000 000,00 89 133 576,88 89 10 866 423,12 45059: 85 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 45060: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 487 942,48 487 942,48 100 0,00 45061: 86 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 45062: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 4 258 861,58 4 010 957,08 94 247 904,50 45063: ffl 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 45064: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 20 285 866,98 14 069 039,03 69 6 216 827,95 45065: 88 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 45066: skaffning av maskiner och inventarier ....... . 30 000 000,00 9 555 482,88 32 20 444 517,12 45067: 85 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Mälsättnings- 45068: undersökningar ............................. . 2 894 075,88 2 894 075,88 100 0,00 45069: 86 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättnings- 45070: undersökningar ............................. . 16 751 217,22 13 358 796,78 80 3 392 420,44 45071: ffl 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Mälsättnings- 45072: undersökningar ............................. . 78 675 027,96 60 332 115,17 77 18 342 912,79 45073: 88 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättnings- 45074: undersökningar ............................. . 161 400 000,00 54 953 960,37 34 106 446 039,63 45075: 85 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote- 45076: kehitystoimintaan - Understöd tili industri- 45077: ns forsknings- och produktutvecklinsverk- 45078: samhet ..................................... . 26 592 150,00 26 592 150,00 100 0,00 45079: 86 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote- 45080: kehitystoimintaan - Understöd tili industri- 45081: ns forsknings- och produktutvecklingsverk- 45082: samhet ..................................... . 66 904 445,00 32 118 148,00 48 34 786 297,00 45083: ffl 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote- 45084: kehitystoimintaan - Understöd tili industri- 45085: ns forsknings- och produktutvecklingsverk- 45086: samhet ..................................... . 116 140 320,00 39 433 080,00 34 76 707 240,00 45087: 88 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote- 45088: kehitystoimintaan - Understöd tili industri- 45089: ns forsknings- och produktutvecklingsverk- 45090: samhet ..................................... . 165 000 000,00 10 589 600,00 6 154 410 400,00 45091: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45092: sivu 45093: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 264 45094: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 45095: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45096: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45097: Mom.- Mom. 45098: ~ 45099: 45100: 45101: 86 32 44 42 Avustukset tiede-, teknologia- ja tietotek- 45102: niikkakeskuksille - Understöd tili ve- 45103: tenskaps-, teknologi- och datateknikcentra- 45104: lerna ........................................ . 1 222 490,00 478 950,00 39 743 540,00 45105: 87 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikkakes- 45106: kuksille - Understöd tili teknologi- och 45107: datateknikcentralerna ....................... . 9 663 118,00 4 382 464,00 45 5 280 654,00 45108: 88 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikkakes- 45109: kuksille - Understöd tili teknologi- och 45110: datateknikcentralerna ....................... . 11 200 000,00 199 770,00 2 11 000 230,00 45111: 86 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45112: inventarier .................................. . 118129,68 118 129,68 100 0,00 45113: 87 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45114: inventarier .................................. . 1 636 288,45 1 619 794,72 99 16 493,73 45115: 88 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45116: inventarier .................................. . 2 140 000,00 562 085,02 26 1 577 914,98 45117: 85 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustri- 45118: ns produktutvecklingslän ................... . 29 721 000,00 29 721 000,00 100 0,00 45119: 86 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustri- 45120: ns produktutvecklingslån ................... . 58 192 900,00 22 761 100,00 39 35 431 800,00 45121: 87 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustri- 45122: ns produktutvecklingslån ................... . 116 894 000,00 50 432 600,00 43 66 461 400,00 45123: 88 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustri- 45124: ns produktutvecklingslån ................... . 165 000 000,00 41 618 500,00 25 123 381 500,00 45125: 85 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 45126: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan- 45127: deln ansluten forskningsverksamhet ........ . 143 639,53 143 639,53 100 0,00 45128: 86 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 45129: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan- 45130: deln ansluten forskningsverksamhet ........ . 847 581,42 341 620,84 40 505 960,58 45131: 87 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 45132: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan- 45133: deln ansluten forskningsverksamhet ........ . 2 406 881,77 1 658 935,36 69 747 946,41 45134: 88 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 45135: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan- 45136: deln ansluten forskningsverksamhet ........ . 4 500 000,00 1 940 719,87 43 2 559 280,13 45137: 85 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter- 45138: nationellt tekniskt samarbete ................ . 1120 639,03 1 120 639,03 100 0,00 45139: 86 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter- 45140: nationellt tekniskt samarbete ................ . 2 280 934,03 1 264 670,34 55 1 016 263,69 45141: 87 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter- 45142: nationellt tekniskt samarbete ................ . 6 552 975,38 3 674 763,73 56 2 878 211,65 45143: 88 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter- 45144: nationellt tekniskt samarbete ................ . 13 500 000,00 5158771,17 38 8 341 228,83 45145: 87 32 46 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen 45146: vienti - Export av sakkunskap i offentlig 45147: service ...................................... . 1 281 061,15 636 623,26 50 644 437,89 45148: 88 32 46 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen 45149: vienti - Export av sakkunskap i offentlig 45150: service ...................................... . 1 700 000,00 749 987,60 44 950 012,40 45151: 86 32 46 25 Kansallisen mittajärjestelmän kehittäminen 45152: - Utvecklande av systemet för mätservice .. 1 086 608,00 1 021 343,00 94 65 265,00 45153: 87 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan ke- 45154: hittäminen - Utvecklande av verksam- 45155: heten på riksmätplatser ..................... . 482 190,92 147 909,02 31 334 281,90 45156: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45157: sivu 45158: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 265 45159: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 45160: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45161: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45162: Mom.- Mom. 45163: % 45164: 45165: 45166: 45167: 88 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan ke- 45168: hittäminen - Utvecklande av verksam- 45169: heten på riksmätplatser ..................... . 2 000 000,00 731 584,46 37 1 268 415,54 45170: 88 32 46 26 Etelämanner-toiminta - Verksamhet i An- 45171: tarktis ....................................... . 5 500 000,00 2 929 292,00 53 2 570 708,00 45172: ffl 32 46 42 Pohjoismaisen apuvälineinstituutin perus- 45173: taminen - Grundande av ett nordiskt 45174: hjälpmedelsinstitut .......................... . 2 000 000,00 131 523,00 7 1 868 477,00 45175: 88 32 46 43 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen 45176: Stödjande av praktik utomlands ............. . 2 000 000,00 954 033,51 48 1 045 966,49 45177: 87 32 46 49 Valtionavustus Keksintösäätiölle - Stats- 45178: understöd tili Uppfinningsstiftelsen ......... . 5 000 000,00 2 750 000,00 55 2 250 000,00 45179: 88 32 46 49 Valtionavustus Keksintösäätiölle - Stats- 45180: understöd tili Uppfinningsstiftelsen ......... . 6 500 000,00 1 500 000,00 23 5 000 000,00 45181: 86 32 46 66 Osallistuminen Tele-X-satelliittihankkeeseen 45182: - Deltagande i telesatellitprojektet Tele-X ... 1 324 932,00 1 220 030,00 92 104 902,00 45183: 86 32 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45184: inventarier .................................. . 108 408,23 108 408,23 100 0,00 45185: ffl 32 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45186: inventarier .................................. . 578 456,74 539 783,02 93 38 673,72 45187: 88 32 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45188: inventarier .................................. . 2 000 000,00 1 962 678,30 98 37 321,70 45189: 88 32 47 71 Alusten hankkiminen - Anskaffning av 45190: fartyg ....................................... . 35 000 000,00 34 922 865,73 100 77 134,27 45191: 87 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45192: inventarier .................................. . 286 836,18 86 463,43 30 200 372,75 45193: 88 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45194: inventarier .................................. . 300 000,00 272 733,77 91 27 266,23 45195: 88 32 49 45 Tutkimustoiminnan tukeminen - Stödjan- 45196: de av forskning ............................. . 33 000 000,00 21 000 000,00 64 12 000 000,00 45197: 85 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise- 45198: ringsundersökningar ........................ . 267 624,72 267 624,72 100 0,00 45199: 86 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise- 45200: ringsundersökningar ........................ . 885 403,57 885 403,57 100 0,00 45201: 87 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise- 45202: ringsundersökningar ........................ . 1 435 065,00 566 871,08 40 868 193,92 45203: 88 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise- 45204: ringsundersökningar ........................ . 2 000 000,00 8 405,67 0 1 991 594,33 45205: 86 32 50 43 Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittä- 45206: mishankkeiden tukeminen - Stödjande av 45207: utvecklingsprojekt inom småindustri och 45208: medelstor industri ........................... . 380 000,00 380 000,00 100 0,00 45209: 87 32 50 43 Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittä- 45210: mishankkeiden tukeminen - Stödjande av 45211: utvecklingsprojekt inom småindustri och 45212: medelstor industri ........................... . 2 023 000,00 1 750 000,00 87 273 000,00 45213: 88 32 50 43 Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittä- 45214: mishankkeiden tukeminen - Stödjande av 45215: utvecklingsprojekt inom småindustri och 45216: medelstor industri ........................... . 5 300 000,00 3 000 000,00 57 2 300 000,00 45217: ffl 32 50 44 Avustus Vapo Oy:lle Martinniemen sahan 45218: toiminnan turvaamiseksi - Understöd tili 45219: Vapo Oy för tryggande av verksamheten 45220: vid Martinniemi såg ......................... . 20 000 000' 00 5 635 823,61 28 14 364 176,39 45221: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45222: sivu 45223: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 266 45224: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 45225: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45226: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45227: Mom.- Mom. 45228: % 45229: 45230: 45231: 88 32 50 44 Valtionavustus alueellisille kehitysyhtiöille 45232: - Statsunderstöd tili regionala utvecklings- 45233: bolag ...................................... .. 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00 45234: 86 32 50 46 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen 45235: Stödjande av praktik utomlands ............. . 278 869,63 83 028,30 30 195 841,33 45236: 87 32 50 46 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen 45237: Stödjande av praktik utomlands ............. . 823 044,80 364 924,30 44 458120,50 45238: 85 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 45239: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille - 45240: Mot lättnader i omsättningsskatten svaran- 45241: de understöd tili kommuner och fastighets- 45242: företag ...................................... . 556 934,00 556 934,00 100 0,00 45243: 86 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 45244: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille - 45245: Mot lättnader i omsättningsskatten svaran- 45246: de understöd tili kommuner och fastighets- 45247: företag ...................................... . 7 153 974,00 3 963 583,00 55 3190 391,00 45248: ~ 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 45249: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille - 45250: Mot lättnader i omsättningsskatten svaran- 45251: de understöd tili kommuner och fastighets- 45252: företag ..................................... .. 19 590 360,00 13 487 724,00 69 6102 636,00 45253: 88 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 45254: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille - 45255: Mot lättnader i omsättningsskatten svaran- 45256: de understöd tili kommuner och fastighets- 45257: företag ...................................... . 39 000 000,00 5 593 409,00 14 33 406 591 ,00 45258: 85 32 50 88 Osakepääomien korotukset - Höjning av 45259: aktiekapital ................................ .. 1183 685,30 1 183 685,30 100 0,00 45260: 87 32 50 88 Osakepääomien korotukset - Höjning av 45261: aktiekapital ................................ .. 1181 373,00 0,00 0 1181 373,00 45262: 88 32 50 88 Osakehankinnat - Aktieanskaffningar ...... . 414 000 000,00 312 387 355,00 75 101 612 645,00 45263: 85 32 50 89 Osallistuminen eräiden teollisuusyhtiöiden 45264: osakkeiden merkitsemiseen - Deltagande i 45265: tecknande av aktier i vissa industribolag ..... 100,00 100,00 100 0,00 45266: 87 32 51 42 Avustus Kemira Oy:n turveammoniakkiteh- 45267: taan rakentamislainojen korkokustannuksiin 45268: - Understöd för räntekostnaderna för 45269: byggnadslån för Kemira Oy:s torvammoni- 45270: akfabrik ..................................... . 6 942 408,00 6 093 550,00 88 848 858,00 45271: 88 32 51 42 Avustus Kemira Oy:n turveammoniakkiteh- 45272: taan rakentamislainojen korkokustannuksiin 45273: - Understöd för räntekostnaderna för 45274: byggnadslån för Kemira Oy:s torvammoni- 45275: akfabrik .................................... .. 13 573 000,00 0,00 0 13 573 000,00 45276: 85 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu - 45277: Försök med stöd tili industriområden på 45278: tillbakagång ................................. . 4 204102,00 4 204 102,00 100 0,00 45279: 86 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu - 45280: Försök med stöd tili industriområden på 45281: tillbakagång ................................. . 2 442 748,00 691 071 ,00 28 1 751 677,00 45282: ~ 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu - 45283: Försök med stöd tili industriområden på 45284: tillbakagång ................................. . 3 500 000,00 299 738,00 9 3 200 262,00 45285: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45286: sivu 45287: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 267 45288: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 45289: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45290: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45291: Mom.- Mom. 45292: % 45293: 45294: 45295: 45296: 88 32 51 46 Vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden tuki- 45297: kokeilut - Försök med stöd tili industri- 45298: områden i svårigheter ....................... . 1 500 000,00 2!37 858,00 20 1 202 142,00 45299: ffl 32 51 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkeiden 45300: merkitsemiseen - Deltagande i tecknandet 45301: av aktier i utvecklingsbolagen ............... . 6 000 000,00 6 000 000,00 100 0,00 45302: 88 32 51 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkeiden 45303: merkitsemiseen - Deltagande i tecknandet 45304: av aktier i utvecklingsbolagen ............... . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00 45305: 85 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit- 45306: telu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 45307: utgifter för forsknings-, planerings- och 45308: övervakningsverksamhet angående energi- 45309: försörjningen ............................... . 2 371 274,72 2 371 274,72 100 0,00 45310: 86 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit- 45311: telu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 45312: utgifter för forsknings-, planerings- och 45313: övervakningsverksamhet angående energi- 45314: försörjningen ............................... . 7 997 210,12 6 011 839,76 75 1 985 370,36 45315: 87 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit- 45316: telu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 45317: utgifter för forsknings-, planerings- och 45318: övervakningsverksamhet angående energi- 45319: försörjningen ............................... . 36 829 433,31 2!3 842 230,19 81 6 987 203,12 45320: 88 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit- 45321: telu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 45322: utgifter för forsknings-, planerings- och 45323: övervakningsverksamhet angående energi- 45324: försörjningen ............................... . 73 800 000,00 27 095 553,58 37 46 704 446,42 45325: 85 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - 45326: Understöd för landsbygdens elektrifiering .... 984 553,00 984 553,00 100 0,00 45327: 86 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - 45328: Understöd för landsbygdens elektrifiering .... 11 562 600,00 6 639 500,00 57 4 923100,00 45329: 87 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - 45330: Understöd för landsbygdens elektrifiering .... 15 657 750,00 4 091 350,00 26 11 566 400,00 45331: 88 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - 45332: Understöd för landsbygdens elektrifiering .... 12 000 000,00 0,00 0 12 000 000,00 45333: 85 32 55 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistämi- 45334: nen - Främjande av försöksverksamhet i 45335: energihushållningssyfte ..................... . 2 465 680,16 2 465 680,16 100 0,00 45336: 86 32 55 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistämi- 45337: nen - Främjande av försöksverksamhet i 45338: energihushållningssyfte ..................... . 7 747 521,96 5 341 798,34 69 2 405 723,62 45339: 87 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 45340: sen ja koetoiminnan edistämiseen - Un- 45341: derstöd för främjande av forskning och 45342: försöksverksamhet inom energihushåll- 45343: ningen ...................................... . 22 583 378,57 10 347 948,26 46 12 235 430,31 45344: 88 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 45345: sen ja koetoiminnan edistämiseen - Un- 45346: derstöd för främjande av forskning och 45347: försöksverksamhet inom energihushåll- 45348: ningen ...................................... . 30 500 000,00 5 496 915,08 18 25 003 084,92 45349: ffl 32 55 ffl Lainat kotimaisten polttoaineiden tuotan· 45350: non edistämiseen - Lån för främjande av 45351: produktionen av inhemska bränslen ......... . 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00 45352: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45353: sivu 45354: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 268 45355: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 45356: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45357: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45358: Mom.- Mom. 45359: % 45360: 45361: 45362: 45363: 85 32 80 41 Valtionavustus matkailua palvelevien sisä- 45364: vesialusten peruskorjaukseen - Statsun- 45365: derstöd för grundreparation av insjöfartyg 45366: som betjänar turismen ...................... . 242 311,65 242311,65 100 0,00 45367: 85 32 BO 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen 45368: peruskorjaus ja rakentaminen - Grundre- 45369: paration och byggande av turistfastigheter 45370: som ägs av staten .......................... . 523 688,43 523 688,43 100 0,00 45371: 87 32 80 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen 45372: peruskorjaus ja rakentaminen - Grundre- 45373: paration och byggande av turistfastigheter 45374: som ägs av staten .......................... . 406 666,21 339 820,09 84 66 846,12 45375: 85 32 BO 83 Lainat matkailun markkinointiin ulkomailla 45376: - Lån för marknadsföring av turismen 45377: utomlands .................................. . 210 000,00 210 000,00 100 0,00 45378: 85 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen - 45379: Statsbidrag för exportfrämjande ............ . 10 003 978,40 10 003 978,40 100 0,00 45380: 86 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen - 45381: Statsbidrag för exportfrämjande ............ . 44 132 256,00 32 756 580,00 74 11 375 676,00 45382: 87 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen - 45383: Statsbidrag för exportfrämjande ............ . 100 443 547,00 65 568 689,00 65 34 874 858,00 45384: 88 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen - 45385: Statsbidrag för exportfrämjande ............ . 139 800 000,00 43 420 969,00 31 96 379 031 ,00 45386: 87 32 85 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yri- 45387: tyksille uuden vientihenkilöstön palkkaami- 45388: seen - Statsunderstöd tili små och medel- 45389: stora företag för avlönande av ny export- 45390: personal .................................... . 2 641 873,00 1 606 153,00 61 1 035 720,00 45391: 88 32 85 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yri- 45392: tyksille uuden vientihenkilöstön palkkaami- 45393: seen - Statsunderstöd tili små och medel- 45394: stora företag för avlönande av ny export- 45395: personal .................................... . 3 400 000,00 114 995,00 3 3 285 005,00 45396: 85 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för 45397: exportfrämjande ............................ . 12 945 000,00 12 945 000,00 100 0,00 45398: 86 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för 45399: exportfrämjande ............................ . 37 217 000,00 33 090 000,00 89 4127 000,00 45400: 87 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för 45401: exportfrämjande ............................ . 46 218 000,00 13 251 000,00 29 32 967 000,00 45402: 88 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för 45403: exportfrämjande ............................ . 52 000 000,00 2 469 000,00 5 49 531 000,00 45404: 87 32 90 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen 45405: - Anskaffning av inventarier och kontors- 45406: maskiner .................................... . 1163 652,26 1 163 652,26 100 0,00 45407: 88 32 90 70 Koneiden ja laitteiden hankkiminen - An- 45408: skaffning av maskiner och anläggningar .... . 6 000 000,00 3 957 290,67 66 2 042 709,33 45409: 86 32 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 625 337,37 57 439,50 9 567 897,87 45410: 45411: 45412: 88 33 03 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45413: inventarier .................................. . 5 950 000,00 1 337 071,54 22 4 612 928,46 45414: 85 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen - 45415: Stödjande av vård i hemmet ................ . 19 982 678,10 19 982 678,10 100 0,00 45416: 86 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen - 45417: Stödjande av vård i hemmet ................ . 21 000 000,00 21 000 000,00 100 0,00 45418: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45419: sivu 45420: 33 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 269 45421: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 45422: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45423: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45424: Mom.- Mom. 45425: % 45426: 45427: 45428: 45429: 45430: 87 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen - 45431: Stödjande av vård i hemmet ................. 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00 45432: 87 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 45433: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille - Un- 45434: derstöd tili sjukt barns föräldrar med anled- 45435: ning av barnets rehabilitering eller sjukvård .. 1 996 917,46 1 996 917,46 100 0,00 45436: 88 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 45437: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille - Un- 45438: derstöd tili sjukt barns föräldrar med anled- 45439: ning av barnets rehabilitering eller sjukvård .. 18 000 000,00 10 003 082,54 56 7 996 917,46 45440: 88 33 22 51 Valtionavustus sotainvalidien kuntoutus- ja 45441: hoitolaitosten perustamiskustannuksiin - 45442: Statsunderstöd för anläggningskostnader 45443: för krigsinvalidernas rehabiliterings- och 45444: värdinrättningar .............................. 3 000 000,00 3 000 000,00 100 0,00 45445: 88 33 22 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kun- 45446: toutustoimintaan - Statsbidrag för rehabi- 45447: litering av makar tili krigsinvalider ............ 5 000 000,00 4 375 637,00 88 624 363,00 45448: 88 33 22 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutus- 45449: toimintaan - Statsbidrag för frontvetera- 45450: nernas rehabilitering ......................... 100 000 000,00 96 317 089,22 96 3 682 910,78 45451: 85 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 780 244,54 780 244,54 100 0,00 45452: 86 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 4 239 094,65 2 145 276,81 51 2 093 817,84 45453: 87 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 9 654 125,15 5 092 081,56 53 4 562 043,59 45454: 88 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 10 130 000,00 145 368,35 9 984 631,65 45455: 85 33 45 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 494 630,00 494 630,00 100 0,00 45456: 86 33 45 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 1 500 000,00 1 500 000,00 100 0,00 45457: 86 33 53 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 523 731,25 523 731,25 100 0,00 45458: 87 33 53 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 2 718 790,57 2 637 053,11 97 81 737,46 45459: 88 33 53 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 1 493 000,00 279 661,05 19 1 213 338,95 45460: 85 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär- 45461: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt- 45462: ning för kostnaderna för semestersystem 45463: för smäföretagare ............................ 13 360,00 13 360,00 100 0,00 45464: 86 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär- 45465: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt- 45466: ning för kostnaderna för semestersystem 45467: för smäföretagare ............................ 11 450,00 0,00 0 11 450,00 45468: 85 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45469: inventarier ................................... 84 480,09 84 480,09 100 0,00 45470: 86 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45471: inventarier ................................... 519 047,39 505 933,79 97 13113,60 45472: 87 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45473: inventarier ................................... 924 876,86 29 576,20 3 895 300,66 45474: 88 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45475: inventarier ................................... 1150 000,00 245 633,35 21 904 366,65 45476: 86 33 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 1 000 000,00 964 445,15 96 35 554,85 45477: 87 33 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ 14 278 563,56 5 431128,51 38 8 847 435,05 45478: 88 33 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ 3 200 000,00 155 690,16 5 3 044 309,84 45479: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45480: sivu 45481: 33 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 270 45482: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 45483: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45484: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - är 1988 1989 45485: Mom.- Mom. 45486: % 45487: 45488: 45489: 45490: ffl 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 45491: - Vissa utgifter för övervaknings- och 45492: forskningsverksamhet ....................... . 1 494 928,00 1 494 928,00 100 0,00 45493: 88 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 45494: - Vissa utgifter för övervaknings- och 45495: forskningsverksamhet ....................... . 5 300 000,00 2 108 661.46 40 3 191 338,54 45496: 87 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45497: inventarier .................................. . 3 342 081,56 3 342 081,56 100 0,00 45498: 88 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45499: inventarier .................................. . 7 900 000,00 4 946 951,22 63 2 953 048,78 45500: ffl 33 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 115 897,10 115 897,10 100 0,00 45501: 88 33 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 17 650 000,00 14 136 505,95 80 3 513 494,05 45502: ffl 33 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45503: inventarier .................................. . 1 076 356.78 849 373,20 79 226 983,58 45504: 88 33 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45505: inventarier .................................. . 1 150 000,00 0,00 0 1 150 000,00 45506: 87 33 66 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 8481951,10 8 481 951,10 100 0,00 45507: 88 33 66 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 4 800 000,00 3 330 521,70 69 1 469 478,30 45508: 86 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 45509: - Vissa utgifter för övervakning och forsk· 45510: ning ........................................ . 2 656 373,48 2 384 475,51 90 271 897,97 45511: 87 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 45512: - Vissa utgifter för övervakning och forsk- 45513: ning ........................................ . 2 735 267,93 179 737,26 7 2 555 530,67 45514: 88 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 45515: - Vissa utgifter för övervakning och forsk- 45516: ning ........................................ . 5 700 000,00 4 572 255,13 80 1 127 744,87 45517: 86 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45518: inventarier .................................. . 854 417.45 854 417.45 100 0,00 45519: ffl 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45520: inventarier .................................. . 1 524 444,61 1 524 444,61 100 0,00 45521: 88 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45522: inventarier .................................. . 3 950 000,00 2 323 555,49 59 1 626 444,51 45523: 87 33 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 500 000,00 161 188,85 32 338 811,15 45524: 88 33 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........... . 3 000 000,00 0,00 0 3 000 000,00 45525: 86 33 72 74 Keskussairaaloiden rakentaminen - Uppfö- 45526: rande av centralsjukhus ..................... . 114 203.70 230,00 0 113 973.70 45527: 88 33 79 37 Valtionavustus koulutus- ja tutkimus- 45528: keskuksen perustamiskustannuksiin 45529: Statsunderstöd tili kommunerna för anlägg- 45530: ningskostnader för vissa sjukhusprojekt ..... . 500 000,00 0,00 0 500 000,00 45531: 85 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe- 45532: tande av hand- och instruktionsböcker ...... . 14 400,00 14 400,00 100 0,00 45533: 86 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe- 45534: tande av hand- och instruktionsböcker ...... . 28 200,00 10 200,00 36 18 000,00 45535: 87 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe- 45536: tande av hand- och instruktionsböcker ...... . 37 000,00 29 300,00 79 7 700,00 45537: 88 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe- 45538: tande av hand- och instruktionsböcker ...... . 38 000,00 0,00 0 38 000,00 45539: 45540: 45541: 85 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets- 45542: kraftspolitiska undersökningar .............. . 347 518,75 347 518,75 100 0,00 45543: 86 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets· 45544: kraftspolitiska undersökningar .............. . 304 489,91 177 678,37 58 126 811,54 45545: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45546: sivu 45547: 34 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 271 45548: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 45549: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45550: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45551: Mom.- Mom. 45552: % 45553: 45554: 45555: 45556: ffl 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets- 45557: kraftspolitiska undersökningar .............. . 562 158.41 465 558,08 83 96 600,33 45558: 88 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets- 45559: kraftspolitiska undersökningar .............. . 2 583 000,00 1 946 050,66 75 636 949,34 45560: 86 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkeakou- 45561: lutasoinen jatkokoulutus - Fortbildning på 45562: högskolenivå av arbetskraftsförvaltningens 45563: personai .................................... . 6 512,46 6 512,46 100 0,00 45564: ffl 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkeakou- 45565: lutasoinen jatkokoulutus - Fortbildning på 45566: högskolenivå av arbetskraftsförvaltningens 45567: personai .................................... . 110 225,46 110 225,46 100 0,00 45568: 88 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkeakou- 45569: lutasoinen jatkokoulutus - Fortbildning på 45570: högskolenivå av arbetskraftsförvaltningens 45571: personai .................................... . 600 000,00 593 898,72 99 6101,28 45572: 85 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45573: inventarier .................................. . 31 587,06 31 587,06 100 0,00 45574: 86 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45575: inventarier .................................. . 1 252 768,38 1 096 073,90 87 156 694,48 45576: ffl 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45577: inventarier .................................. . 5 667 000,31 5 664 398,63 100 2 601,68 45578: 88 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45579: inventarier .................................. . 16 690 000,00 15 779 627,28 95 910 372,72 45580: 85 34 30 62 Työrajoitteisten työhön sijoittaminen - Ar- 45581: betshandikappades placering i arbete ....... . 1 253 333,37 1 253 333,37 100 0,00 45582: 86 34 50 30 Valtionapu kunnille ja kunlainliitoille työttö- 45583: myyden lieventämiseen - Statsunderstöd 45584: åt kommuner och kommunförbund för hin- 45585: drande av arbetslösheten ................... . 43 760 458,13 13 109 108,77 30 30 651 349,36 45586: 87 34 50 30 Valtionapu kunnille ja kunlainliitoille työttö- 45587: myyden lieventämiseen - Statsunderstöd 45588: tili kommuner och kommunalförbund för 45589: lindrande av arbetslösheten ................. . 273 201 158,03 217 718 924,75 80 55 482 233,28 45590: 85 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen - 45591: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös- 45592: heten ....................................... . 40 111 305,85 40 111 305,85 100 0,00 45593: 86 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen - 45594: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös- 45595: heten ....................................... . 115 772 104,95 35 672 584,86 31 80 099 520,09 45596: 87 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen - 45597: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös- 45598: heten ....................................... . 258 271 412,43 102 598 935,94 40 155 672 476,49 45599: 85 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 45600: teihin - Statsunderstöd för investeringar i 45601: sysselsättningsfrämjande syfte .............. . 9 817 521,43 9 817 521,43 100 0,00 45602: 86 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 45603: teihin - Statsunderstöd för investeringar i 45604: sysselsättningsfrämjande syfte .............. . 52 952 152,10 32 310 227,17 61 20 641 924,93 45605: 87 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 45606: teihin - Statsunderstöd för investeringar i 45607: sysselsättningsfrämjande syfte .............. . 110 708 652,23 80 994 283,26 73 29 714 368,97 45608: 88 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 45609: teihin - Statsunderstöd för investeringar i 45610: sysselsättningsfrämjande syfte .............. . 240 000 000,00 47 905 753,32 20 192 094 246,66 45611: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45612: sivu 45613: 34 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 272 45614: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 45615: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45616: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45617: Mom.- Mom. 45618: % 45619: 45620: 45621: 45622: 88 34 50 63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden 45623: lieventäminen - Lindrande av störningar 45624: föranledda av strukturomvandlingen ........ . 63 000 000,00 9 285 257,09 15 53 714 742,91 45625: 86 34 50 71 Työllisyysperusteiset hankinnat - Syssel- 45626: sättningsbetingade anskaffningar ........... . 4 682 370,44 3 475 767,89 74 1 206 602,55 45627: 88 34 50 71 Työllisyysperusteiset hankinnat - Syssel- 45628: sättningsfrämjande anskaffningar ........... . 30 000 000,00 6 604 731,34 22 23 395 268,66 45629: 87 34 89 49 Eräiden palkkasaataviin rinnastettavien saa- 45630: misten turvaaminen toimeksiantajan kon- 45631: kurssissa - Säkerställande av vissa med 45632: lönefordringar jämställda fordringar vid 45633: uppdragsgivares konkurs ................... . 1 434 071,79 1 412 962,35 99 21109,44 45634: 45635: 45636: 86 35 10 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset - 45637: Naturvårds- och friluftsundersökningar ..... . 65 704,34 45 067,38 69 20 636,96 45638: 86 35 10 23 Vesiensuojelun tutkimus - Vattenvårdsun- 45639: dersökningar ................................ . 56 319,85 33 989,05 60 22 330,80 45640: 85 35 10 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil- 45641: jöundersökningar och -utredningar .......... . 158116,89 158 116,89 100 0,00 45642: 86 35 10 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil- 45643: jöundersökningar och -utredningar .......... . 1114108,70 805 915,29 72 308193,41 45644: 85 35 10 26 Happamoitumistutkimus - Försurningsun- 45645: dersökning .................................. . 92 187,08 92 187,08 100 0,00 45646: 85 35 10 28 Jätehuollon teknologian kehittäminen - 45647: Utvecklande av avfallshanteringsteknologi ... 107 283,00 107 283,00 100 0,00 45648: 87 35 11 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset - 45649: Naturvårds- och friluftsundersökningar ..... . 140 872,92 106 604,33 76 34 268,59 45650: 87 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil- 45651: jöundersökningar och -utredningar .......... . 5 987 968,89 4 041163,77 67 1 946 805,12 45652: 88 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil- 45653: jöundersökningar och -utredningar .......... . 12 100 000,00 6 292 887,05 52 5 807 112,95 45654: 88 35 11 27 Happamoitumistutkimus - Försurningsun- 45655: dersökning .................................. . 5 300 000,00 4 707 156,27 89 592 843,73 45656: 88 35 11 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset 45657: Skärgårdens miljövårdsbidrag ............... . 550 000,00 71 971,00 13 478 029,00 45658: 86 35 12 26 Happamoitumistutkimus - Försurningsun- 45659: dersökning .................................. . 369157,31 145 569,21 39 223 588,10 45660: 87 35 12 26 Happamoitumistutkimus - Försurningsun- 45661: dersökning .................................. . 935 636,48 660 728,35 71 274 908,13 45662: 88 35 12 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Transport- 45663: stöd för problemavfall ....................... . 900 000,00 0,00 0 900 000,00 45664: 88 35 12 62 Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 45665: edistäminen - Främjande av avfallshante- 45666: ringen och återvinningen av avfall ........... . 19 000 000,00 894 000,00 5 18 106 000,00 45667: 86 35 13 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Trans- 45668: portsstöd för problemavfall ................. . 631 552,64 631 552,64 100 0,00 45669: 87 35 13 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Transport- 45670: stöd för problemavfall ....................... . 1 554 214,47 146 504,36 9 1407710,11 45671: 86 35 13 62 Jätehuollon teknologian kehittäminen - 45672: Utvecklande av avfallshanteringsteknologi ... 196 545,42 37 392,27 19 159 153,15 45673: 87 35 13 62 Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 45674: edistäminen - Främjande av avfallshante- 45675: ringen och återvinningen av avfall ........... . 12 600 000,00 8 896 000,00 71 3 704 000,00 45676: 88 35 15 21 Luonnonsuojelun yleismenot - Allmänna 45677: utgifter för naturvården ..................... . 1 900 000,00 1 497 353,75 79 402 646,25 45678: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45679: sivu 45680: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 273 45681: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 45682: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 45683: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - är 1988 1989 45684: Mom.- Mom. 45685: % 45686: 45687: 45688: 45689: 85 35 15 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset - 45690: Naturvårds- och friluftsundersökningar ..... . 21 533,00 21 533,00 100 0,00 45691: 85 35 15 31 Valtionavustus ulkoilureittien perustami- 45692: seen - Statsunderstöd för anläggande av 45693: friluftsleder ................................. . 273 517,00 273 517,00 100 0,00 45694: 86 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien pe- 45695: rustamiseen - Statsunderstöd tili kommu· 45696: nerna för anläggande av friluftsleder ........ . 780 000,00 516 957,00 66 263 043,00 45697: 87 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien pe- 45698: rustamiseen - Statsunderstöd tili kommu- 45699: nerna för anläggande av friluftsleder ........ . 610 000,00 139 490,00 23 470 510,00 45700: 88 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien pe- 45701: rustamiseen - Statsunderstöd tili kommu- 45702: nerna för anläggande av friluftsleder ........ . 630 000,00 0,00 0 630 000,00 45703: 88 35 15 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan - 45704: Understöd för anskaffning av rekreations- 45705: områden .................................... . 3 000 000,00 0,00 0 3 000 000,00 45706: 86 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 45707: - Ersättningar för inrättandet av skydds- 45708: omräden .................................... . 597 841,20 569 441,20 95 28 400,00 45709: 87 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 45710: - Ersättningar för inrättandet av skydds- 45711: områden .................................... . 2 500 000,00 2 500 000,00 100 0,00 45712: 88 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 45713: - Ersättningar för inrättandet av skydds- 45714: områden .................................... . 3 000 000,00 176 722,80 6 2 823 277,20 45715: 85 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 45716: sättningar enligt marktäktslagen ............ . 5 000 000,00 5 000 000,00 100 0,00 45717: 86 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 45718: sättningar enligt marktäktslagen ............ . 3 000 000,00 0,00 0 3 000 000,00 45719: 87 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 45720: sättningar enligt marktäktslagen ............ . 2 000 000,00 1 200 000,00 60 800 000,00 45721: 88 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 45722: sättningar enligt marktäktslagen ............ . 0,00 0,00 0 0,00 45723: 88 35 15 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset - 45724: Ersättningar enligt forsskyddslagen ......... . 10 000 000,00 8 310 481,68 83 1 689 518,32 45725: 85 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset 45726: Skärgärdens miljövårdsbidrag ............... . 27 138,00 27 138,00 100 0,00 45727: 86 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset 45728: Skärgärdens miljövårdsbidrag ............... . 314 075,00 103 867,00 33 210 208,00 45729: 87 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset 45730: Skärgårdens miljövärdsbidrag ............... . 380 110,00 168 683,00 44 211 427,00 45731: 88 35 15 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat 45732: - Anskaffning av utrustning tili na- 45733: turskyddsområdena ......................... . 1 720 000,00 1 118 844,59 65 601 155,41 45734: 88 35 15 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt 45735: - Husbyggnadsarbeten inom naturskydd- 45736: somrädena .................................. . 6 830 000,00 5 464 112,04 80 1 365 887,96 45737: 88 35 15 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami- 45738: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit - 45739: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili 45740: inrättandet av Urho Kekkonens national- 45741: park ........................................ . 4 800 000,00 4 595 484,80 96 204 515,20 45742: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45743: sivu 45744: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 274 45745: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 45746: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45747: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45748: Mom.- Mom. 45749: % 45750: 45751: 45752: 45753: 88 35 15 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoi- 45754: tuksiin - Anskaffning av mark för na- 45755: turskyddsändamål .......................... . 47 000 000,00 37 615 886,95 80 9 384113,05 45756: '01 35 20 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat 45757: - Anskaffning av utrustning tili na- 45758: turskyddsområdena ......................... . 390 933,33 351 014,53 90 39 918,80 45759: 86 35 20 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt 45760: - Husbyggnadsarbeten inom naturskydd- 45761: sområdena .................................. . 693 297,76 195 140,12 28 498 157,64 45762: 87 35 20 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt 45763: - Husbyggnadsarbeten inom naturskydd- 45764: sområdena .................................. . 213 087,12 213 087,12 100 0,00 45765: 85 35 20 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami- 45766: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit - 45767: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili 45768: inrättandet av Urho Kekkonens national- 45769: park ........................................ . 966 780.47 966 780.47 100 0,00 45770: 86 35 20 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami- 45771: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit - 45772: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili 45773: inrättandet av Urho Kekkonens national- 45774: park ........................................ . 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00 45775: 87 35 20 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami- 45776: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit - 45777: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili 45778: inrättandet av Urho Kekkonens national- 45779: park ........................................ . 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00 45780: 86 35 20 77 Luonnonsuojelualueiden kunnostus 45781: lståndsättning av naturskyddsområden ..... . 13 447,95 5 088,22 38 8 359.73 45782: 85 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoi- 45783: tuksiin - Anskaffning av mark för natur- 45784: vårdsändamål ............................... . 195 000,00 195 000,00 100 0,00 45785: 86 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoi- 45786: tuksiin - Anskaffning av mark för natur- 45787: vårdsändamål ............................... . 1459 795,11 1 161 328,81 80 298 466,30 45788: 87 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoi- 45789: tuksiin - Anskaffning av mark för na- 45790: turskyddsändamål .......................... . 12 381 240,'0/ 10 418 706.76 84 1962534,11 45791: 87 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava vesien- 45792: suojelutoiminta - Vattenvårdsverksamhet 45793: som finansieras med vattenvårdsavgifter ..... 362 987,64 299 403,84 82 63 583,80 45794: 88 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava vesien- 45795: suojelutoiminta - Vattenvårdsverksamhet 45796: som finansieras med vattenvårdsavgifter ..... 1 250 000,00 852 260,60 68 397 739,40 45797: 86 35 25 23 Vesien suunnittelu ja valvonta - Planering 45798: och övervakning av vattendrag ............. . 207 686,44 126 877,40 61 80 809,04 45799: p;J 35 25 23 Vesien tutkimus, suunnittelu ja valvonta - 45800: Undersökning och projektering av samt till- 45801: syn över vattnen ............................ . 1 215 383.76 1 033 815,86 85 181 567,90 45802: 88 35 25 23 Vesien suunnittelu ja valvonta sekä katsel- 45803: mustoimitukset - Projektering av och till- 45804: syn över vattnen samt syneförrättningar .... . 3 200 000,00 1 710 271,57 53 1 489 728,43 45805: 88 35 25 24 Tutkimus - Undersökning ................. . 2 100 000,00 1 521 '0/1 ,58 72 578128.42 45806: 87 35 25 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- 45807: menpiteisiin - Understöd för samhällenas 45808: vattenvårdsåtgärder ......................... . 7 940 000,00 7 940 000,00 100 0,00 45809: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45810: sivu 45811: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 275 45812: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 45813: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45814: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45815: Mom.- Mom. 45816: % 45817: 45818: 45819: 45820: 88 35 25 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- 45821: menpiteisiin - Understöd för samhällenas 45822: vattenvårdsåtgärder ......................... . 8 500 000,00 372 000,00 4 8 128 000,00 45823: 88 35 25 41 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 45824: toimenpiteisiin - Understöd för gårdsbru- 45825: kets vattenvårdsåtgärder .................... . 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00 45826: 87 35 25 51 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 45827: toimenpiteisiin - Understöd för gårdsbru- 45828: kets vattenvårdsåtgärder .................... . 1 487 500,00 440 490' 00 30 1 047 010,00 45829: 86 35 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45830: inventarier .................................. . 34 349,96 30 551,61 89 3 798,35 45831: 87 35 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 45832: inventarier .................................. . 854 683,02 854 683,02 100 0,00 45833: 88 35 25 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 45834: skaffning av inventarier och apparatur ...... . 10 200 000,00 8 186 767,27 80 2 013 232,73 45835: 88 35 25 71 Öljyntorjuntakaluston hankkiminen - An- 45836: skaffning av oljebekämpningsmateriel ....... . 13 000 000,00 11 946 134,70 92 1 053 865,30 45837: 86 35 25 72 Työkoneiden ja kuljetuskaluston hankinta 45838: - Anskaffning av arbetsmaskiner och 45839: transportmateriel ............................ . 6 354,70 6 354,70 100 0,00 45840: 87 35 25 72 Työkoneiden ja kuljetuskaluston hankinta 45841: - Anskaffning av arbetsmaskiner och 45842: transportmateriel. ........................... . 428 417,26 355 200,15 83 73 217,11 45843: 87 35 25 74 Talonrakennukset- Husbyggnadsarbeten .. 22 000 000,00 14 924 895,45 68 7 075104,55 45844: 88 35 25 74 Talonrakennukset - Husbyggnadsarbeten .. 9 850 000,00 1 600 287,18 16 8 249 712,82 45845: 85 35 25 77 Vesiensuojelutyöt - Vattenvårdsarbeten ... . 36 455,99 36 455,99 100 0,00 45846: 86 35 25 77 Vesiensuojelutyöt - Vattenvårdsarbeten ... . 1 489 057,17 1 020 404,19 69 468 652,98 45847: 87 35 25 77 Vesien- ja ympäristönsuojelutyöt - Vatten- 45848: och miljövårdsarbeten ...................... . 7 822 019,47 5 249 623,91 67 2 572 395,56 45849: 88 35 25 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt - Vat- 45850: tendrags- och miljövårdsarbeten ............ . 17 000 000,00 10 472 846,12 62 6 527 153,88 45851: 85 35 25 83 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vientimak- 45852: sulainojen kuoletuksin~ kertyvistä varoista 45853: - Vattenskyddslån åt industrin av de me- 45854: del som inflyter av amortering på exportav- 45855: giftslån ..................................... . 3185 780,00 3 185 780,00 100 0,00 45856: 86 35 26 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 45857: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 45858: niska anordningar ........................... . 237 221,16 235 584,21 99 1 636,95 45859: 87 35 26 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 45860: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 45861: niska anordningar ........................... . 1 970 730,51 1 766 319,54 90 204 410,97 45862: 85 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta- 45863: minen - Planering och byggande av lag- 45864: erbyggnader ................................ . 1 334 866,98 1 334 866,98 100 0,00 45865: 86 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta- 45866: minen - Planering och byggande av lag- 45867: erbyggnader ................................ . 302 388,05 301 991,75 100 396,30 45868: 87 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta- 45869: minen - Planering och byggande av lag- 45870: erbyggnader ................................ . 885 845,70 412 434,22 47 473 411,48 45871: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45872: sivu 45873: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 276 45874: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 45875: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 45876: Luku - Kap. vuonna - är 1988 vuonna - är 1988 1989 45877: Mom.- Mom. 45878: % 45879: 45880: 45881: 45882: 85 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja 45883: kehittämistoiminta - Undersökning och ut- 45884: vecklande av planeringen rörande använd- 45885: ning av omräden ............................ . 25 081,99 25 081,99 100 0,00 45886: 86 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja 45887: kehittämistoiminta - Undersökning och ut- 45888: vecklande av planeringen rörande använd- 45889: ning av omräden ............................ . 832 726,48 250 484,18 30 582 242,30 45890: ff7 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja 45891: kehittämistoiminta - Undersökning och ut- 45892: vecklande av planeringen rörande använd- 45893: ning av omräden ............................ . 2 276 806,26 1 030 734.78 45 1 246 071,48 45894: 88 35 30 21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja 45895: kehittäminen - Undersökning och utveck- 45896: ling av planläggnings- och byggnadsväsen- 45897: det .......................................... . 8 900 000,00 2 939 959,06 33 5 960 040,94 45898: 85 35 30 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehittä- 45899: minen - Utvecklande av byggnadsbestäm- 45900: melser och -anvisningar ..................... . 129 826,24 129 826,24 100 0,00 45901: 86 35 30 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehittä- 45902: minen - Utvecklande av byggnadsbestäm- 45903: melser och -anvisningar ..................... . 545 266,40 315 180,80 58 230 085,60 45904: 87 35 30 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehittä- 45905: minen - Utvecklande av byggnadsbestäm- 45906: melser och -anvisningar ..................... . 1 704 491,90 1 046 524,83 61 657 967,07 45907: 85 35 30 34 Valtionavustus teollisuusrakennusten kor- 45908: jauskokeiluun - Statsunderstöd för försök 45909: gällande reparation av industribyggnader .... 769 117,40 769 117,40 100 0,00 45910: 86 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti ar- 45911: vokkaiden alueiden rakennusten säilyttämi- 45912: seen - Statsunderstöd för bevarande av 45913: byggnader pä kulturhistoriskt värdefulla 45914: omräden .................................... . 7 747 967,10 2 819 972,16 36 4 927 994,94 45915: ff7 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti ar- 45916: vokkaiden alueiden rakennusten säilyttämi- 45917: seen - Statsunderstöd för bevarande av 45918: byggnader pä kulturhistoriskt värdefulla 45919: omräden .................................... . 2 320 000,00 914 408,71 39 1 405 591,29 45920: 88 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti ar- 45921: vokkaiden alueiden rakennusten säilyttämi- 45922: seen - Statsunderstöd för bevarande av 45923: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla 45924: omräden .................................... . 5 200 000,00 907 575,35 17 4 292 424,65 45925: 85 35 30 62 Koerakentamisen tukeminen - Stödjande 45926: av provbyggandet .......................... . 225172,58 225 172,58 100 0,00 45927: 86 35 30 62 Koerakentamisen tukeminen - Stödjande 45928: av provbyggandet .......................... . 233 715.70 162 912,79 70 70 802,91 45929: ff7 35 30 62 Valtionavustus koerakentamiseen ja kokei- 45930: lutoimintaan - Statsunderstöd för pro- 45931: vbyggande och försöksverksamhet ......... . 1194 934,18 733 276,49 61 461 657,69 45932: 88 35 30 62 Valtionavustus koerakentamiseen ja kokei- 45933: lutoimintaan - Statsunderstöd för pro- 45934: vbyggande och försöksverksamhet ......... . 2 000 000,00 533 863,10 27 1 466136,90 45935: 88 35 30 90 Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukeminen - 45936: Stödjande av Pojo Bruksindustri Fast. Ab .... 6 000 000,00 0,00 0 6 000 000,00 45937: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 45938: sivu 45939: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 277 45940: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peru utettu Vuodelle 45941: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år 45942: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 45943: Mom.- Mom. 45944: % 45945: 45946: 45947: 45948: 88 35 45 22 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... 4 200 000,00 1 408 351,67 34 2 791 648,33 45949: 85 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank- 45950: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto- 45951: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 45952: asunto-olojen parantamiseen - Understöd 45953: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 45954: bostäder eller annat förbättrande av bo- 45955: stadsförhållandena för personer som avses i 45956: 5 § lagen om bostadsprodu ktion ............ . 8 000 000,00 8 000 000,00 100 0,00 45957: 86 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank- 45958: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto- 45959: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 45960: asunto-olojen parantamiseen - Understöd 45961: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 45962: bostäder eller annat förbättrande av bo- 45963: stadsförhållandena för personer som avses i 45964: 5 § lagen om bostadsproduktion ............ . 15 ()()() 000,00 11 778 105,00 79 3 221 895,00 45965: 87 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank- 45966: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto- 45967: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 45968: asunto-olojen parantamiseen - Understöd 45969: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 45970: bostäder eller annat förbättrande av bo- 45971: stadsförhållandena för personer som avses i 45972: 5 § lagen om bostadsproduktion ............ . 14 932 500,00 0,00 0 14 932 500,00 45973: 88 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank- 45974: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto- 45975: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 45976: asunto-olojen parantamiseen - Understöd 45977: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 45978: bostäder eller annat förbättrande av bo- 45979: stadsförhållandena för personer som avses i 45980: 5 § lagen om bostadsproduktion ............ . 6 262 000,00 1 348 931,00 22 4 913 069,00 45981: 87 35 45 33 Avustukset kunnille asunnottomien asunto- 45982: olojen parantamiseen - Understöd tili 45983: kommunerna för förbättrande av bostads- 45984: förhållandena för bostadslösa ............... . 6 507 000,00 5 784 700,00 89 722 300,00 45985: 88 35 45 33 Avustukset kunnille asunnottomien asunto- 45986: olojen parantamiseen - Understöd tili 45987: kommunerna för förbättrande av bostads- 45988: förhållandena för bostadslösa ............... . 15 ()()() 000,00 1 042 000,00 7 13 958 000,00 45989: 85 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning ... . 74 399,43 74 399,43 100 0,00 45990: 86 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning ... . 535 245,23 296 852,84 55 238 392,39 45991: 87 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning ... . 2 257 336,73 1 700 369,32 75 556 967,41 45992: 85 35 45 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen oma- 45993: pääomaosuuteen - Statsunderstöd för an- 45994: delen eget kapital i bostäder för studerande .. 1 566 000,00 1 566 000,00 100 0,00 45995: 86 35 45 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen oma- 45996: pääomaosuuteen - Statsunderstöd för an- 45997: delen eget kapital i bostäder för studerande .. 2 266 000,00 1 579 000,00 70 687 000,00 45998: 87 35 45 51 Valtionavustus vuokratalojen omapääoma- 45999: osuuteen - Statsunderstöd för andelen 46000: eget kapital i hyreshus ...................... . 21 300 000,00 15 204 000,00 71 6 096 000,00 46001: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1988 46002: sivu 46003: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1988 sida 278 46004: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 46005: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 46006: Luku - Kap. vuonna - år 1988 vuonna - år 1988 1989 46007: Mom.- Mom. 46008: % 46009: 46010: 46011: 46012: 88 35 45 51 Valtionavustus vuokratalojen omapääoma- 46013: osuuteen - Statsunderstöd för andelen 46014: eget kapital i hyreshus ...................... . 24 600 000,00 0,00 0 24 600 000,00 46015: 85 35 45 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaus- 46016: toimintaan - Understöd för reparations- 46017: verksamhet i energihushällningssyfte ....... . 2 807 964,79 2 807 964,79 100 0,00 46018: 86 35 45 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaus- 46019: toimintaan - Understöd för reparations- 46020: verksamhet i energihushållningssyfte ....... . 16 835 042,50 7 083 789,75 42 9 751 252,75 46021: 87 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Understöd 46022: för reparationsverksamhet .................. . 24 321 310,00 18 342 301,00 75 5 979 009,00 46023: 88 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Understöd 46024: för reparationsverksamhet .................. . 30 000 000,00 11 996 081 ,75 40 18 003 918,25 46025: 85 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja 46026: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas- 46027: tamista varten - Bostadslån för inlösen av 46028: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka 46029: finansierats med bostadslän ................. . 34 129 937,00 34 129 937,00 100 0,00 46030: 86 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja 46031: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas- 46032: tamista varten - Bostadslän för inlösen av 46033: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka 46034: finansierats med bostadslän ................. . 42 113 509,00 30 000 000,00 71 12 113 509,00 46035: 87 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja 46036: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas- 46037: tamista varten - Bostadslån för inlösen av 46038: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka 46039: finansierats med bostadslän ................. . 47 465 059,00 185 059,00 0 47 280 000,00 46040: 88 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja 46041: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas- 46042: tamista varten - Bostadslän för inlösen av 46043: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka 46044: finansierats med bostadslän ................. . 10 000 000,00 9 687 999,21 97 312 000,79 46045: ffl 35 45 85 Asuntolaina Y-säätiölle ja kunnille - Bo- 46046: stadslän tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 46047: munerna .................................... . 26 837 949,00 25 678 192,00 96 1159 757,00 46048: 88 35 45 85 Asuntolaina Y-säätiölle ja kunnille - Bo- 46049: stadslän tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 46050: munerna .................................... . 45 000 000,00 5 558 787,00 12 39 441 213,00 46051: 86 35 99 51 Avustukset eräiden myrskyvahinkojen kor- 46052: vaamiseen - Understöd för ersättande av 46053: vissa stormskador ........................... . 150 000,00 0,00 0 150 000,00 46054: 46055: 46056: VUODELTA- FRÅN AR 1987 ............. . 8 198 105 734,26 5 825 458 229,63 71 2 372 647 504,63 46057: VUODELTA- FRAN AR 1988 ............. . 22 729 615 400,00 16 983 410 960,08 75 5 733 647 647,54 46058: JÄTETIY SIIRTÄMÄTIÄ - ICKE ÖVER- 46059: FÖRTS ..................................... . 12 556 792,38 46060: 46061: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT ............ . 30 927 721 134,26 22 821 425 982,09 74 8 106 295 152,17 46062: UI KEYR ITYSTEN 46063: 46064: TULOSLASKELMAT JA TASEET 46065: VUODELTA 46066: 46067: 1988 46068: 46069: 46070: 46071: AFFÄRSFÖRETAGENS 46072: 46073: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 46074: FÖR AR 46075: 46076: 1988 46077: 280 46078: Valtionrautatiet - Statsjärnvägarna 46079: 46080: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46081: Tuotot-lntäkter 46082: Tavaraliikennetuotot- lntäkter av godstrafiken..................................... 2 169 974 587,15 46083: Henkilöliikennetuotot - lntäkter av persontrafiken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919 137 824,93 46084: Postinkuljetustuotot- lntäkter av postbefordring................... .. . . . .. . . . . . . . . . 20 900 000,- 3 110 012 412,08 46085: --------~------------~ 46086: Liikevaihto- Omsättning.... ... . . . .. . . . ..... .. . . . . . . . .. . . ... . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 3 110 012 412,08 46087: 46088: Kulut- Kostoader 46089: Palkat - Löner 46090: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 2 103 657 755,48 46091: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 165 069 823,38 2 268 727 578,86 46092: 46093: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter 46094: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 145 142 456,17 46095: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 11 386 487,69 156 528 943,86 46096: 46097: Eläkkeet - Pensioner 46098: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 523 113 399,71 46099: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 40 383 051,58 563 496 451,29 46100: 46101: Muut henkilökulut - ÖVriga personkostnader 46102: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 105 508 624,74 46103: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 13 642 526,33 119151151,07 46104: 46105: Energia ja materiaali - Energi och materia! 46106: Käyttötoiminnan energia - Driftsverksamhetens energi ........ . 216 664 344,41 46107: Käyttötoiminnan materiaali - Driftsverksamhetens materia! .... . 404 503 195,37 46108: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 296 396 436,87 917 563 976,65 46109: 46110: Vuokrat - Hyror 46111: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 74 984 044,86 46112: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 1 363 514,46 76 347 559,32 46113: 46114: Muut kulut - Övriga kostnader 46115: Käyttötoiminta- Driftsverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . ........... .. 183 466 021,99 46116: Investointitoiminta- lnvesteringsverksamhet................... 297 695 703,56 481 161 725,55 46117: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk................................ -888 836 535,54 46118: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -11 036 000,- -3 683 104 851,06 46119: Käyttökate - Driftsbidrag .................................................................................. . -573 092 438,98 46120: 46121: Poistot - Avskrivningar 46122: Maa- ja vesialueista - Jord- och vattenområden ................................... . 256 742,45 46123: Radoista laitteineen - Banor med anläggningar .................................... . 258 749 002,80 46124: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 27 874 760,59 46125: Sähkölaitteista - Elektriska anläggningar .......................................... . 38 695 271,02 46126: Vetokalustosta - Dragmateriel ..................................................... . 62 564 464,35 46127: Vaunustosta - Vagnar ............................................................. . 133 152 819,76 46128: Työkoneista - Arbetsmaskiner ..................................................... . 51 948 433,36 46129: Autoista - Bilar .................................................................... . 18 870 528,41 -592 112 022,74 46130: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -1165204461,72 46131: 46132: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 46133: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 1 240 272,51 46134: Myynti- ja vuokratuotot - Försäljnings- och hyresintäkter .......................... . 102 400 198,49 46135: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 147 659 221,03 46136: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -108 747 190,57 142 552 501,46 46137: -1 022 651 960,26 46138: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -2 451 572,91 46139: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . -1 025 103 533,17 46140: 281 46141: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46142: Vastaavaa- Aktiva 46143: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46144: Rahat ja pankkisaatavat - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 11 379 586,20 46145: Myyntisaatavat - Försäljningsfordringar ........................................... . 346 644 750,48 46146: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 25 523 978,45 46147: Annetut lainat - Utgivna Iän ....................................................... . 15 000 000,- 398 548 315,13 46148: 46149: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 46150: Varastot - Förråd .................................................................. . 342 206 788,96 46151: Konepajojen vaihto- ja varaosavarasto - Verkstädernas bytes- och reservdelsför- 46152: råd ................................................................................. . 106 675 349,44 46153: Käteisvarastot - Leveransförråd ................................................... . 44 223 000,- 493 105 138,40 46154: 46155: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 46156: Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenområden 46157: Arvo - Värde 1. 1. 1988 ...................................... .. 173 053 072,63 46158: Lisäys - Ökning ............................................... . 2 268 800,83 46159: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 256 742,45 175 065 131 ,01 46160: 46161: Rata laitteineen - Bana med anläggningar 46162: Arvo- Värde 1. 1. 1988 ...................................... .. 4 336 519 759,12 46163: Lisäys - Ökning ............................................... . 485 195 743,70 46164: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 258 749 002,80 4 562 966 500,02 46165: 46166: Rakennukset - Byggnader 46167: Arvo- Värde 1. 1. 1988 ...................................... .. 562 190 340,44 46168: Lisäys - Ökning ............................................... . 108 747 780,59 46169: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 1 005 000,- 46170: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 26 869 760,59 643 063 360,44 46171: 46172: Sähkölaitteet - Elektriska anläggningar 46173: Arvo- Värde 1. 1. 1988 ...................................... .. 278 864 331,59 46174: Lisäys - Ökning ............................................... . 40 770 371,64 46175: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 38 695 271,02 280 939 432,21 46176: 46177: Vetokalusto - Dragmateriel 46178: Arvo - Värde 1. 1. 1988 ....................................... . 561 960 120,91 46179: Lisäys - Ökning ............................................... . 15 871 998,91 46180: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 105 887,74 46181: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 62 458 576,61 515 267 655,47 46182: 46183: Vaunusto - Vagnar 46184: Arvo - Värde 1. 1. 1988 ....................................... . 1 368 183 666,46 46185: Lisäys - Ökning ............................................... . 204 938 352,68 46186: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 2 003 736,22 46187: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 131 149 083,54 1 439 969 199,38 46188: 46189: Työkoneet - Arbetsmaskiner 46190: Arvo- Värde 1. 1. 1988 ...................................... .. 250 656 370,74 46191: Lisäys - Ökning ............................................... . 88 473 156,46 46192: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 1 269 416,80 46193: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 50 679 016,56 287 181 093,84 46194: 46195: Autot - Bilar 46196: Arvo- Värde 1. 1. 1988 ...................................... .. 57 488 509,88 46197: Lisäys - Ökning ............................................... . 16 508 766,15 46198: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 494 945,85 46199: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 18 375 582,56 55 126 747,62 46200: 46201: Aineeton käyttöomaisuus - lmmateriella anläggningstillgångar 46202: Arvo- Värde 1. 1. 1988 ....................................... . 82 479 826,80 46203: Lisäys - Ökning ............................................... . 16 877 490,- 99 357 316,80 8 058 936 436.79 46204: 8 950 589 890,32 46205: 282 46206: Vastattavaa- Passiva 46207: Vieras pääoma - Främmande kapital 46208: Lyhytaikainen - Kortfristigt 46209: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 51 450 944,05 46210: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 862 856,32 46211: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 171 822 787,92 225 136 588,29 46212: 46213: Oma pääoma - Eget kapital 46214: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 8 058 936 436,79 46215: Muu oma pääoma - övrigt eget kapital ............................................ . 17 376,50 46216: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 1 691 603 021 '91 46217: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -1 025 103 533,17 8 725 453 302,03 46218: 8 950 589 890,32 46219: 46220: 46221: 46222: Posti- ja telelaitos - Post- och televerket 46223: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46224: 46225: Liikevaihto - Omsättning 46226: Postitoimen liikennetuotot - Postväsendets trafikintäkter .......................... . 3 274 188 612,60 46227: Teletoimen liikennetuotot - Trafikintäkter av televäsendets tjänster ................ . 3 860 173 700,08 46228: Korvaukset postitoimen suorittamista palveluksista - Ersättningar av tjänster 46229: som postverket utför ............................................................... . 515 554 888,38 46230: Korvaukset teletoimen suorittamista palveluksista - Ersättningar av tjänster som 46231: televerket utför ..................................................................... . 1 860 000,- 46232: Autoliikenteen tuotot - lntäkter av biltrafiken ...................................... . 51 033 566,40 46233: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 176 439 579,94 7 879 250 347,40 46234: 46235: Kulut - Kostnader 46236: Palkat - Löner .. .. . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . .. . . . . . . . .. . . . .. . . . .. . . .. .. . . .. . . . 3 600 331 988,38 46237: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 204 006 830,36 46238: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356 550 703,49 46239: Vuokrat- Hyror ... . . .... . .... . . .... . .... . ... . . . .. . . . .. . . ... . . .. . . . .. . . . .. . . . . ... . . . 229 077 987,58 46240: Korot ja tileistäpoistot- Räntor och avskrivningar.................................. 12 446 277,67 46241: Muut kulut - Övriga kostnader .. . . .. .. . . .. . . . .. . . . .. . . .. . . . .. . . .. . . .. . . . . . .. . . . .. . . 530 m 008,68 46242: Varastojen vähennys- Minskning av lagren .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 042 596,86 -5 934 233 393,02 46243: --------~--------~--~ 46244: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 945 016 954,38 46245: 46246: Poistot - Avskrivningar 46247: Suunnitelman mukaan - Enligt planen 46248: Rakennuksista - Byggnader . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . .. . . . .. . . .. . . . . .. . . . .. . . . . .. . 64 118 753,72 46249: Koneista, laitteista ja kalustosta - Maskiner, anläggningar och inventarier . . . . . . . . . . 953 809 199,76 -1 017 927 953,48 46250: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927 089 000,90 46251: 46252: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 46253: Muut tuotot - ÖVriga intäkter . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . .. . . .. . . . .. . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . 24 576 360, - 46254: Muut kulut- Övriga kostnader .. . . ... . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . ... . ... . . . . .. . . . .. . __-_1_3_330 46255: __7_84_.:,_15_ _ _11_2_45_57_5...:..,85_ 46256: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott . . . .. . . .. . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . .. .. . . . 938 334 576,75 46257: 46258: 46259: 46260: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46261: 46262: Vastaavaa- Aktiva 46263: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46264: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 166 728 670,11 46265: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 748 042 724,23 46266: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 3 365 339,57 46267: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 289 537 351,22 46268: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 82 819 531,36 1 290 493 616,49 46269: 283 46270: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 46271: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 71 268 129,32 46272: Laitemateriaali - Anordningsmaterial .............................................. . 65 737 316,61 46273: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 78 769 906,45 46274: Konepajojen vaihto-omaisuus - Mekaniska verkstäders omsättningstillgångar ..... . 26 885 781,36 242 661 133,74 46275: 46276: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 46277: Keskeneräist:t työt -- Halvfärdiga arbeten .......................................... . 207 408 492,61 46278: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 1 277 943 087,40 46279: Koneet, laitteet ja kalusto - Maskiner, anläggningar och inventarier ............... . 2 690 049 832,18 46280: Tontit, huoneisto-osakkeet ym. - Tomter, lägenhetsaktier m.m ................... . 220 383 703,30 46281: Konepajojen käyttöomaisuus - Mekaniska verkstäders anläggningstillgångar ...... . 3 253 616,26 4 399 038 731,75 46282: 5 932 193 481,98 46283: 46284: Vastattavaa- Passiva 46285: Vieras pääoma - Främmande kapital 46286: Ostovelat - Leverantörskulder .........................•............................ 106 292 436,16 46287: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 37 363 726,28 46288: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 160 456 007,66 46289: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 242 927 150,93 547 039 321,03 46290: 46291: Oma pääoma - Eget kapital 46292: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 4 399 038 731,75 46293: Rahoituspääoma - Finansieringstillgångar ......................................... . 47 780 852,45 46294: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 938 334 576,75 5 385 154 160,95 46295: 5 932 193 481.98 46296: 46297: 46298: Posti- ja telelaitoksen konepajat - 46299: Post- och televerkets verkstäder 46300: Turun Asennuspaja - Äbo lnstallationsverkstad 46301: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46302: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 57 519 130,41 46303: 46304: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 46305: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 817 342,33 46306: Palkat - Löner............ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . 20 774 662,22 46307: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 456 552,37 46308: Varastojen muutos - Förändring i lager............................................. -13 642 327,19 -46 406 229,73 46309: --------~------------~ 46310: Myyntikate- Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 112 900,68 46311: 46312: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 46313: Palkat - Löner...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . 4 358 965,11 46314: Vuokrat- Hyror.................................................................... 599 497,75 46315: Muut kiinteät kulut - Övriga fasta kostnader... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 566 875,67 -7 525 338,53 46316: --------~------------~ 46317: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 587 562, 15 46318: 46319: Poistot - Avskrivningar 46320: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ........................................................ . -349 146 38 46321: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 3 238 415,77 46322: 46323: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 46324: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 116 026,- 46325: Muut tuotot - övriga intäkter .................................................... .. 275 295,75 46326: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -42 991,- 348 330,75 46327: 3 586 746,52 46328: Varausten lisäys - Ökning av reserveringar ................................................................. . -3 280 000,- 46329: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -47 814,53 46330: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -122 516,50 46331: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 136 415,49 46332: 284 46333: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46334: 46335: Vastaavaa- Aktiva 46336: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46337: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 2 990,45 46338: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 10 085 301,55 10 088 292,- 46339: 46340: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 46341: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 190 091,31 46342: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 23 509 557,19 23 699 648,50 46343: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar 46344: och övriga utgifter med lång verkningstid 46345: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 925 837,74 46346: Osakkeet - Aktier ................................................................. . 1 385 826,- 2 311 663,74 46347: J6 099 604,24 46348: 46349: 46350: Vastattavaa- Passiva 46351: Vieras pääoma - Främmande kapital 46352: Lyhytaikainen - Kortfristigt 46353: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 2 515 416,40 46354: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 21 662 977,62 46355: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 4 173 387,85 46356: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 5 307 864,76 33 659 646,63 46357: 46358: Varaukset - Reserveringar ................................................................................. . 5 028 000,- 46359: 46360: Oma pääoma - Eget kapital 46361: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 2 311 663,74 46362: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . -5 036 121,62 46363: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 136 415,49 -2 588 042,39 46364: 36 099 604,24 46365: 46366: 46367: 46368: 46369: Keskusautokorjaamo - Centrala bilreparationsverkstaden 46370: 46371: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46372: 46373: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 15 783 023,28 46374: 46375: Kulut - Kostnader 46376: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 878 304,43 46377: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 669 678,66 46378: Muut palkat - Övriga löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 771 102,16 46379: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943 687,98 46380: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 443 544,90 46381: Varaston muutos - Förändring i lager................................. . . . . . . . . . . . . . . ---=383==-3=56=,8:.:..7_ _-_1:.:6~0:::89:::....:.67:.:5~,-_ 46382: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -306 651,72 46383: 46384: Poistot - Avskrivningar 46385: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ....................................................... .. -138 210,71 46386: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . -444 862,43 46387: 285 46388: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46389: 46390: Vastaavaa -Aktiva 46391: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46392: Kassa ............................................................................... . 4 333,40 46393: Postisiirtotili - Postgirokanto ...................................................... . 194 067,59 46394: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 1 082 771,53 1 281172,52 46395: 46396: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 46397: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 1142 273,92 46398: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 2 043 858,94 3 186 132,86 46399: 46400: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 46401: Koneet - Maskiner .......................................... . 938 388,75 46402: Lisäys - Ökning ............................................. . 27 899,91 46403: Poisto - Avskrivning ........................................ . -115 521,62 850 767,04 46404: Kalusto - lnventarier ........................................ . 101 044,57 46405: Lisäys - Ökning ............................................. . 12 830,- 46406: Poisto- Avskrivning ........................................ . -22 689,09 91185,48 941 952,52 46407: 5 409 257,90 46408: 46409: Vastattavaa- Passiva 46410: Vieras pääoma - Främmande kapital 46411: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 981 508,25 46412: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 353 272,82 1 334 781,07 46413: 46414: Oma pääoma - Eget kapital 46415: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 3 577 386,74 46416: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 941 952,52 46417: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -444 862,43 4 074 476,83 46418: 5 409 257,90 46419: 46420: 46421: 46422: 46423: Valtion ravitsemiskeskus - Statens förplägnadscentral 46424: 46425: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46426: 46427: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 359 524 132,28 46428: 46429: Kulut - Kostnader 46430: Raaka-aineet- Råmaterial.......................................................... 169 060 477,26 46431: Tarvikkeet- Förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 055 823,05 46432: Palkat - Löner...................................................................... 126 380 845,67 46433: Muut henkilökulut - övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 113 243,88 46434: Kalusto - lnventarier . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 654 333,76 46435: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 420 620,54 46436: Varaston muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... .. . . . . . . . . . . . . . . . _-_7_:_99.:..::2=--669-----'-'-' 50-=--_-_3.:..:53:c:__:6--'-92----'-67'--4"-',66:...::.. 46437: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 831 457,62 46438: Poistot - Avskrivningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . -3 282 515,95 46439: Liikevoitto- Rörelsevinst .. .. .. .. .. .. .. .. ... .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . .... .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. 2 548 941,67 46440: Muut tuotot - övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 527 073,17 46441: Korkokulut - Räntekostnader . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -603,74 46442: Luottotappiot - Kreditförluster.............................................................................. -166 649,45 46443: Varausten lisäys - Ökning av reserveringar...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -4 588 260,67 46444: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320 500,98 46445: 286 46446: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46447: 46448: Vastaavaa- Aktiva 46449: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46450: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 788128,10 46451: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 11 257 207 ,ffJ 46452: Muut saamiset - Övriga fordringar ................................................ . 6 587 486,58 19 632 822,28 46453: 46454: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar .................................................................. . 12 517 809,- 46455: 46456: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 46457: Rakennukset - Byggnader. ........................................................ . 363 722,66 46458: Kalusto - lnventarier .............................................................. . 853 494,71 46459: Koneet - Maskiner ................................................................ . 6 256 496,92 46460: Osuudet - Andelar ................................................................ . 147 200,- 46461: Autot - Bilar ...................................................................... . 495 040,77 8 115 955,06 46462: 40 266 586,34 46463: 46464: 46465: Vastattavaa- Passiva 46466: Vieras pääoma - Främmande kapital 46467: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 13 658 674,26 46468: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 4135 594,82 17 794 269,08 46469: 46470: Siirtovelat - Resultatregleringar 46471: Lomapalkkavaraus - Semesterlönereservering ........................................................... . 21 088 665,67 46472: 46473: Oma pääoma - Eget kapital 46474: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 8 115 955,06 46475: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . -7 052 804,45 46476: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 320 500,98 1 383 651,59 46477: 40 266 586,34 46478: 46479: 46480: 46481: 46482: Valtion painatuskeskus - Statens tryckericentral 46483: 46484: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46485: 46486: Myyntituotot - Försäljningsintäkter 46487: Painotyöt - Tryckeriarbeten ....................................................... . 191 013 056,50 46488: Kustannustoiminta - Förlagsverksamhet. .......................................... . 55 145 225,- 246 158 281 ,50 46489: 46490: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 46491: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 879 871,86 46492: Luottotappiot - Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 695,82 46493: Provisiot - Provisioner...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 434,- 46494: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 768 392,70 -41 706 394,38 46495: --------~----~--~--~ 46496: Liikevaihto - Omsättning .. . .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. . . .. .. .. . . .. .. .. .. .. 204 451 887,12 46497: 46498: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 46499: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 325 284,40 46500: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner................................................ 37 805 437,28 46501: Ostetut valmisteet - lnköpta halvprodukter......................................... 45 652 710,34 46502: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 253 599,33 46503: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -4 412 096,25 46504: Varastojen muutos- Förändring i lager............................................. ____1_18---'7_0:_2_4,_,58 ____---'-'13'-1---'8_11-'--959'-'-'--,68--'- 46505: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 639 927,44 46506: 287 46507: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 46508: Palkat - Löner......................................................... . . .. . . . . . . . . . 21 200 460.79 46509: Vuokrat- Hyror.................... ... . .. . . . .. . . .. . . . . . . .. . . . .. . ... . . . . . ... .. . . . . .. 1 568 323,55 46510: Muut kiinteät kulut - Övriga fasta kostnader................................. . . . . . . . _ __:_2:. . :7_34_7_9.:. :7-=2.:.: ,2:.c.0_ _-_50::. : _1:. . :1.:. 6.:. 7.:. :56:. c,54:. .: 46511: Käyttökate - Driftsbidrag .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 523 170,90 46512: 46513: Poistot - Avskrivningar 46514: Tuotantolaitoksesta - Produktionsinrättningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 940 822,19 46515: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... 15 270 612,08 -17 211 434,27 46516: ---~~~---~~~~ 46517: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 311 736,63 46518: 46519: Muut tuotot ja kulut -Övriga intäkter och kostnader 46520: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 17 900,25 46521: Muut tuotot - övriga intäkter ..................................................... . 33 047,24 46522: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -277,- 50 670,49 46523: Varauksen muutos - Förändring i reservering ........................................ . 12 414 504,- 46524: Korkokulut - Räntekostnader ........................................................ . -93,95 12 414 410,05 46525: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 17 776 817,17 46526: 46527: 46528: 46529: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46530: 46531: Vastaavaa- Aktiva 46532: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46533: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 35 569,30 46534: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 21 844 629,53 46535: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 142 770,- 46536: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 612 332,50 22 635 301,33 46537: 46538: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 46539: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 9 423 172,49 46540: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 7 523 092,19 46541: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 6 697 107,64 23 643 372,32 46542: 46543: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 46544: Tuotantolaitos - Produktionsinrättning 1. 1. 1988 ............. . 15 704 775,37 46545: Lisäys - Ökning ............................................... . +5 859 915,58 46546: Poisto - Avskrivning .......................................... . -1 940 822,19 19 623 868,76 46547: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier 1. 1. 1988 ........ . 20 384 752,08 46548: Lisäys - Ökning .............................................. .. +20 783 440,34 46549: Vähennykset - Minskningar ................................... . -310 995.75 46550: Poistot - Avskrivningar ........................................ . -15 270 612,08 25 586 584,59 45 210 453,35 46551: 91 489127,- 46552: 46553: 46554: Vastattavaa- Passiva 46555: Vieras pääoma - Främmande kapital 46556: Lyhytaikainen - Kortfristigt 46557: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 8 492 334,68 46558: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 10 615 854,- 46559: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 2 733 075,- 21 841 263,68 46560: 46561: 46562: Oma pääoma - Eget kapital 46563: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 45 210 453,35 46564: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 6 660 592,80 46565: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 17 776 817,17 69 647 863,32 46566: 91 489 127,- 46567: 288 46568: Valtion tietokonekeskus - Statens datamaskincentral 46569: 46570: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46571: 46572: Myyntituotot - Försäljningsintäkter 46573: Myyntituotot valtionhallinnoita - Försäljningsintäkter av statsförvaltningen ........ . 383 434 061,01 46574: Myyntituotot valtionhallinnon ulkopuolisilta - lntäkter av försäljning utom 46575: statsförvaltningen .................................................................. . 99 700 801 ,30 483 134 862,31 46576: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 46577: Myynnin liikevaihtovero - Försäljningens omsättningsskatt .............................................. . -30 901 662,91 46578: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter ............................................................... . -218 361,50 46579: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 452 014 837,90 46580: 46581: Kulut - Kostnader 46582: Aineet - Materia! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 340 406,08 46583: Palkat- Löner...................................................................... 136 424 163,39 46584: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 309 693,80 46585: Tietojenkäsittelyvuokrat- Databehandlingshyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 139 223,15 46586: Muut vuokrat- Övriga hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 947 796,79 46587: Muut tietojenkäsittelykulut - Övriga databehandlingskostnader................... . . 38 700 602,01 46588: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 928 093,81 46589: Varastojen muutos- Förändring i lager......... .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ __:_7-=-84~17....:0!..:,3:.:..7__--=394::_:_.:5:.:..74_:_:_14.:::9:!..,40:.:: 46590: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 440 688,50 46591: 46592: Poistot - Avskrivningar 46593: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 285 565,11 46594: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _:43-=-....:948_:.::__9:..:89~,82=--__-_4:.=5.. .:234=-:. . : :554:. :. -. :,9:.: 3 46595: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 206 133,57 46596: 46597: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 46598: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 36 941,39 46599: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 518 794,87 46600: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -1 939 865,85 -1 384 129,59 46601: 46602: Varausten muutos - Förändring i reserveringar .......................................................... . +1658050,- 46603: Korkokulut - Räntekostnader ............................................................................ . -7 383,45 46604: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 12 472 670,53 46605: 46606: 46607: 46608: 46609: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46610: 46611: Vastaavaa- Aktiva 46612: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46613: Rahat - Kassa ..................................................................... . 6 791,60 46614: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 85 114 593,46 46615: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 544 498,24 46616: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 730 044,44 46617: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 552 227,- 87 948 154,74 46618: 46619: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 46620: Lomake- ja tarvikevarasto - Förråd av blanketter- och förnödenheter .............. . 1 504 153,96 46621: Laitteet ja ohjelmistot - Utrustning och programvaror ............................. . 5 370 254,65 6 874 408,61 46622: 46623: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 46624: Rakennukset - Byggnader 46625: 1.1.1988 ...................................................... . 25 711 302,12 46626: Poisto - Avskrivning ........................................ . 1 285 565,11 24 425 737,01 46627: 289 46628: Konttorikoneet ja kalusteet - Kontorsmaskiner och inventarier 46629: 1o1o1988 000000000 0ooo 0000 00000000 00000 000 0000 00000 0000000 00000 0 3 576 045,81 46630: Lisäys - Ökning 0000 00000 0000 000 00000 0000000000000 000000000000 11 003 530,75 46631: Poisto - Avskrivning 00000000000000000000000000000000000000000 4 382 689.72 10 196 886,84 46632: 46633: Laitteet ja välineet sekä käytön kalusteet - Anläggningar och materiel samt driftens armatur 46634: 1o1o1988ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 4 998 560,87 46635: Lisäys - Ökning 0000000000000000o0000oo0000o00000000oo000o000o 1 406 780,05 46636: Poisto - Avskrivning 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 o 1 921 602,29 4 483 738,63 46637: 46638: Tietokoneet - Datamaskiner 0o00000 o0000oo00000 o00000 000 o0000 oo0 46639: 10101988oooooooooooOooooooooooooooooooOOoooOOoooOOoooooooOOOooo 62 800 759,30 46640: Lisäys - Ökning 00000 oo0000 o0000o00 0000 0000 o00 00o000000 0oo00 00 59 279 968,87 46641: Poisto - Avskrivning 00000000000000000000000000000000000000000 36 761 836,86 85 318 891,31 46642: 46643: Valtiovarainministeriön rahoittamat laiteostot - Av finansministeriet finansierade anläggningsköp 46644: 1o1o1988ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 2 718 061,15 46645: Lisäys - Ökning 00000000000000000000000000o0000000000000o00000 224 808,65 46646: Poisto - Avskrivning 0000000000000000o0000oo000oo0000oo000o000 882 860,95 2 060 008,85 46647: 46648: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar 46649: 10101988 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000 989 750,- 46650: Lisäys - Ökning 00000000 00000 000 00000 0000 0000 00000 0000 00000000 44 021 350,- 45 011 100,- 171 496 362,64 46651: 266 318 925,99 46652: 46653: 46654: Vastattavaa- Passiva 46655: Vieras pääoma - Främmande kapital 46656: Lyhytaikainen - Kortfristigt 46657: Ostovelat - Leverantörskulder 000 0000 00000000 000 000o0•000000 00 0000 00 0000 0000 0000000 0 29 742 876.27 46658: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 00 0000000 000 o00000000 0o0000 000 000000 000000 00 0 139 915,- 46659: Siirtovelat - Resultatregleringar 00000o0000o0000o0. 00o. 00o0. 0000000000000000000000000 7 233 389,19 46660: Lomapalkkavaraus - Semesterlönereservering •00o0000o0000o0000000000000000000. 0000 16 802 086,- 53 918 266,46 46661: 46662: Varaukset - Reserveringar 46663: Varastovaraus - Lagerreservering 000. oo•• 00o0000o. 00o. 0000000000. 000000000000000000000000000. 0000000000000 46664: Oma pääoma - Eget kapital 46665: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapitalo 0000000000000000 171 496 362,64 46666: Rahoituspääoma - Finansieringskapital 000000000000o0000o000000000000000000000000•00 28 431 626,36 46667: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott 00000000000000000000•000000000 12 472 670,53 212 400 659,53 46668: 266 318 925.99 46669: 46670: 46671: 46672: 46673: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta 46674: Försvarsministeriet underställd industri- och affärsverksamhet 46675: 46676: Valtion pukutehdas - Statens beklädnadsfabrik 46677: 46678: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46679: 46680: Myyntituotot - Försäljningsintäkter 0000o0000o000oo0000o000o0000o•000o000000000000000000000000000000000000000 69 032 070,50 46681: 46682: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 46683: Alennukset- Rabatter 0000.0 00. 00000 00000 00000 00000o00000 0000o00 00o00 00000 00000 00000 140 744,91 46684: Välilliset verot - lndirekta skatter oo00 0000 00000 000o00 00o00 0o000 00 000000 0000 0000 000o00 11 042 739,- 46685: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter o. 000o00. 0o0. 0o0000o0000o0000. 000000000000 _ _. :.52=-1=-43.:. :. :. 7!.:,5_:_7_ _-_1:_1__:7_:_04_:__::.:92=-1"-.4.:.: 8 46686: Liikevaihto- Omsättningo 0000000 0000 000000 0000 00000000000 0o000000 0000000 000 0000 000000 000000 00 000000 000000000 57 327 149,02 46687: 46688: 10 491390U 46689: 290 46690: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 46691: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 25 711 597,20 46692: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner................................................ 12 192 389,73 46693: Henkilökulut - Personkostnader .. . . . . . . . .. . . . . . .. . . . .. . . . . .. . . .. . . . .. . . . . . .. . . . .. . . 2 523 611.47 46694: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 384,16 46695: Varaston muutos- Förändring i lager............................................... 2 095 043,- -42 751 025,56 46696: --------~------------~ 46697: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 576 123,46 46698: 46699: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 46700: Palkat - Löner....................................... . . . .. . . . .. . .. .. . . . .. . . .. .. . . . .. 6 455 375,49 46701: Henkilökulut - Personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 809 639,84 46702: Vuokrat - Hyror . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . .. . . .. . . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . .. .. . . . .. . . . 141 286,55 46703: Muut kiinteät kulut - Övriga fasta kostnader........................................ 2 582 906,52 -10 989 208,40 46704: --------~------------~ 46705: Käyttökate- Driftsbidrag .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . .. .. . . .. . . . .. . . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . . . .. . 3 586 915,06 46706: 46707: Poistot - Avskrivningar 46708: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 246 329.73 46709: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ................................. .. 1 904 315,84 -2 150 645,57 46710: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott .......................................................................... .. 1 436 269,49 46711: 46712: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 46713: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 100,- 46714: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 641 401,92 46715: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -628 566,99 12 934,93 46716: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 1 449 204.42 46717: 46718: 46719: 46720: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46721: 46722: Vastaavaa- Aktiva 46723: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46724: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 825 762,66 46725: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 11 341 593,35 46726: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 172 097,90 13 339 453,91 46727: 46728: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 46729: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 6 844 453,25 46730: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 6 423 476,75 46731: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 1 536 190,- 14 804120,- 46732: 46733: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 46734: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 43 500,- 46735: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 7 527 004.74 46736: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 4 970 156,64 46737: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 11100,- 12 551 761,38 46738: 40 695 335,29 46739: 46740: 46741: Vastattavaa- Passiva 46742: Vieras pääoma - Främmande kapital 46743: Lyhytaikainen - Kortfristigt 46744: Ostovelat - Leverantörskulder ................................................... . 737 356,60 46745: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................. . 951 305,56 46746: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................ . 2176 746,35 3 865 408,51 46747: 46748: Oma pääoma - Eget kapital 46749: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............. . 12 551 761,38 46750: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ......................................... . 22 828 960,98 46751: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ........................... . 1 449 204.42 36 829 926.78 46752: 40 695 335,29 46753: 291 46754: Vammaskosken tehdas - Vammaskoski fabrik 46755: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46756: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 117 649 264,54 46757: 46758: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 46759: Alennukset - Rabatter... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477 059,01 46760: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 403 498,- 46761: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _:_:_38:_:_144c..:.c.:,4::_9_ _-_1:. : 8--=9'"'-18::. . :. 70:. .:1c..:,50:. : . 46762: Liikevaihto - Omsättning.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 730 563,04 46763: 46764: Kulut - Kostnader 46765: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 654 241,98 46766: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner................................ .. . . . . . . . . . . . . . . 12 152 191,75 46767: Muut palkat- Övriga löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 19 176 471,37 46768: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 162 794,36 46769: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157 683,10 46770: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 667 271,47 46771: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -4 733 408,50 46772: Varastojen muutos - Förändring i lager............................................. _ _-_30-'----2=-7.c::.5c::.,0..:_7_ _---=8:. :1--=2=0::_6.c: .97:. .:0:.!.,46.:. : 46773: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 523 592,58 46774: 46775: Poistot - Avskrivningar 46776: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 880 079,56 46777: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 3 028 041,64 46778: Aineettomista oikeuksista - lmmateriella rättigheter ............................... . 9 475,21 -3 917 596,41 46779: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 13 605 996,17 46780: 46781: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 46782: Korkotuotot - Ränteintäkter........................................................ 127 265,19 46783: Muut tuotot - Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950 328,38 46784: Muut kulut- Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __-~30=9--=0=29::..-.•:..:.17_ _ __:7:. : 68=-::.564:. .:.'. .,40:. : . 46785: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 374 560,57 46786: 46787: 46788: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46789: Vastaavaa- Aktiva 46790: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46791: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 258 991,57 46792: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 17 160 425,15 18 419 416,72 46793: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 46794: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 4 196 060,34 46795: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 7 650 358,95 11 846 419,29 46796: 46797: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 46798: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 35 000,- 46799: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 13 102 615,60 46800: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 7 290 515,06 46801: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 15800,- 46802: Aineettomat oikeudet - lmmateriella rättigheter ................................... . 33 950,45 20 477 881 '11 46803: 50 743 717,12 46804: Vastattavaa- Passiva 46805: Vieras pääoma - Främmande kapital 46806: Lyhytaikainen - Kortfristigt 46807: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 2 892 823,56 46808: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 4 700 303,39 46809: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 2 461 710,49 10 054 837,44 46810: 46811: Oma pääoma - Eget kapital 46812: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital . . . . . . . . . . . . . . . . 20 477 881,11 46813: Rahoituspääoma - Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 836 438,- 46814: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott . . . . . . . . . . __:_14.:.-=:37_:4....:560=•:.:.57:___ __::2:.:.0:. : 2.:. :.10::._9:: 9:. : 8'.:.,5:.:.7___40.:.::...:688==--=87:..::9~,68= 46815: 50 743 717,12 46816: 292 46817: Lapuan patruunatehdas - Lappo patronfabrik 46818: 46819: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46820: 46821: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 117 835 803,53 46822: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 46823: Alennukset - Rabatter...................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589 711,42 46824: Luottotappiot - Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253 616,24 46825: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 372 882,- 46826: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __ 1 _290_2_8-'7' -'-66___-_1c.:.8_:_506 46827: __ 49=-7.:. :,3:c: .2 46828: Liikevaihto - Omsättning................... .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 329 306.21 46829: 46830: Kulut - Kostnader 46831: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 436 801,04 46832: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner................................................ 16 975 678,53 46833: Muut palkat - Övriga löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 934 411,62 46834: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 012 634,49 46835: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 13 935,52 46836: Muut varsinaiset kulut - Övriga ordinarie kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 067 521,58 46837: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 736 350,44 46838: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -6 349 690,09 -89 354 942,25 46839: Käyttökate - Driftsbidrag .................................................................................. . 9 974 363,96 46840: 46841: Poistot - Avskrivningar 46842: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner................... 1 518 541,- 46843: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 881 294.70 46844: Aineettarnasta käyttöomaisuudesta- lmmateriella anläggningstillgångar........... 41 362,- -9 441197,70 46845: ----~------~ 46846: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533 166,26 46847: 46848: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 46849: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 23 236,58 46850: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 573 525,85 46851: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -168 008.73 428 753,70 46852: 961 919,96 46853: 46854: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -2 539,97 46855: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -1 340,95 46856: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 958 039,04 46857: 46858: 46859: 46860: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46861: 46862: Vastaavaa- Aktiva 46863: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46864: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 8 383 994,- 46865: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 20 316 919.75 46866: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 367 218,51 46867: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 556 854,47 29 624 986,73 46868: 46869: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 46870: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 9 064 892,03 46871: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 28 106 690,02 37 171 582,05 46872: 46873: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 46874: Maa-alueet - Jordområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 545,- 46875: Rakennukset - Byggnader.......................................................... 24 977 198,- 46876: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 18 389 689,- 46877: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar........................................... 1 156 671,- 46878: Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter.................................... 96 513,- 45 264 616,- 46879: 112 061184,78 46880: 293 46881: Vastattavaa- Passiva 46882: 46883: Vieras pääoma - Främmande kapital 46884: Lyhytaikainen - Kortfristigt 46885: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 4 199 545,32 46886: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 95 637,98 46887: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 5 052 678,41 9 347 861,71 46888: 46889: Oma pääoma - Eget kapital 46890: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgängar bundet kapital ............... . 45 264 616,- 46891: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 56 490 668,03 46892: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 958 039,04 102 713 323,07 46893: 112 061 184,78 46894: 46895: 46896: 46897: 46898: Valtion hankintakeskus - Statens upphandlingscentral 46899: 46900: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46901: 46902: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 2 975 269 827,79 46903: Lähetysrahdit - Försändelsefrakter.................................................... 5 113 065,29 46904: Vieraat kuljetuspalvelut - Främmande transporttjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 768 925,- 46905: Välilliset verot - lndirekta skatter...................................................... 442 519 116,27 -448 401 106,56 46906: --------~------------~ 46907: 46908: 46909: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 2 526 868 721,23 46910: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 46911: Tavaraostot- Varuinköp .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2 467 388 247,69 46912: Oma käyttö- Eget bruk .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. -816 952,75 46913: Varastojen muutos - Förändring i lager............................................. -4 817 824,87 -2 461 753 470,07 46914: --------~------------~ 46915: Myyntikate - Försäljningsbidrag .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . . 65 115 251,16 46916: 46917: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 46918: Palkat - Löner...................................................................... 31 834 630,32 46919: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . .. .. . . . . . . . .. . . . . . . . . 309 949,20 46920: Eläkkeet- Pensioner .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. 7 958 657,58 46921: Muut henkilömenot - Övriga personutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 486 760,76 46922: Aineet, tarvikkeet ja energia - Materia!, förnödenheter och energi.................. 2 372 587,23 46923: Vieraat varastopalvelut - Främmande lagertjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 702 024,29 46924: Atk-palvelut - Adb-tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 785 738,92 46925: Muut vieraat palvelukset- Övriga främmande tjänster.............................. 1 913 944,22 46926: Toimisto- ja hallintomenot- Byrä- och förvaltningsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 981 194,88 -53 345 487,40 46927: --------~------------~ 46928: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 769 763,76 46929: 46930: Poistot - Avskrivningar 46931: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 707 888,99 46932: Koneista ja kalusteista - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 211 585,61 46933: Vuokrattavista ajoneuvoista - Uthyrning av motorfordon........................... 1 334 573,07 -8 254 047,67 46934: ---------~------------~ 46935: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 515 716,09 46936: 46937: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 46938: Käyttöomaisuuden myyntituotot - Försäljningsintäkter för anläggningstillgångar . . . 37 761,20 46939: Vuokratuotot- Arrendeintäkter .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 109 618,20 46940: Korkotuotot- Ränteintäkter........................................................ 433 887,42 46941: Muut tuotot- Övriga intäkter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 094 396,16 46942: Muut kulut- Övriga kostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . -69 645,41 1 606 017,57 46943: --------~------------~ 46944: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott....................................................... 5 121 733,66 46945: 294 46946: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 46947: 46948: Vastaavaa- Aktiva 46949: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46950: Rahat - Kassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 089,20 46951: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar............................................ 441 556 576.79 46952: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar........... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 946 052,40 46953: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 784 012,64 46954: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366 693,26 473 657 424,29 46955: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar .................................................................. . 44 202 708,15 46956: 46957: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 46958: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 7 722 000,- 46959: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 34 972 893.47 46960: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 7 439 098,69 46961: Vuokrattavat ajoneuvot - Uthyrning av motorfordon .............................. . 5 081 346,02 46962: Osuudet - Andelar ................................................................ . 62 600,- 55 277 938,18 46963: 573138 070,62 46964: 46965: Vastattavaa- Passiva 46966: Vieras pääoma - Främmande kapital 46967: Lyhytaikainen - Kortfristigt 46968: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 251 858 681,51 46969: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 27 633 260,55 46970: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 7 675153,83 46971: Muut velat - ÖVriga skulder ....................................................... . 2 n3,40 46972: 287 169 869,29 46973: 46974: Pitkäaikainen - Långfristigt 46975: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 34 007 490,65 321m 359,94 46976: 46977: Varaukset - Reserveringar 46978: Varastovaraus - Lagerreservering ........................................................................ . 19 692 441,64 46979: 46980: Oma pääoma - Eget kapital 46981: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 552n 938,18 46982: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 171 868 597,20 46983: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 5 121 733,66 232 268 269,04 46984: 573138 070,62 46985: 46986: 46987: 46988: 46989: Valtion margariinitehdas - Statens margarinfabrik 46990: 46991: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 46992: 46993: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 26 759 490,11 46994: 46995: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 46996: Alennukset - Rabatter ............................................................. . 1 267 840,86 46997: Luottotappiot - Kreditförluster .................................................... . 693,50 46998: Välilliset verot - lndirekta skatter .................................................. . 4 054 527,- -5 323 061,36 46999: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 21 436 428,75 47000: 295 47001: Kulut - Kostnader 47002: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 15 270 779,55 47003: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445 578,21 47004: Muut palkat- Övriga löner .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1 983 014,75 47005: Vuokrat - Hyror .. . . .. .. . . .. .. . . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . . . . . . . .. . . . .. .. .. . . . . .. . . . . . . . . . . 81 664,89 47006: Muut kulut- Övriga kostnader . . . .. . . . . .. . . .. .. . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . .. . . . . . . . .. . . . . . 2 740 827,05 47007: Varastojen muutos- Förändring i lager.......... .... .... .... .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. . 424 m, 18 -20 946 641,63 47008: --------~------------~ 47009: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . .. . .. . . .. . . .. . . . .. .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 489 787,12 47010: 47011: Poistot - Avskrivningar 47012: Rakennuksista - Byggnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 19 177,14 47013: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... _____294 __996 __:_,40 _______-_3_1_4_17--'3-"--,54- 47014: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 613,58 47015: 47016: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 47017: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 4251,10 47018: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 92 753,20 97 004,30 47019: 272 617,88 47020: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -56 889,10 47021: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 215 728,78 47022: 47023: 47024: 47025: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 47026: 47027: Vastaavaa- Aktiva 47028: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 47029: Rahat - Kassa ..................................................................... . 3 350,85 47030: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 5 638 293,65 47031: Muut rahoitusvarat - övriga finansieringstillgångar ................................ . 790 660,- 6 432 304,50 47032: 47033: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 47034: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 715 862,57 47035: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 647 018,25 1 362 880,82 47036: 47037: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 47038: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 496 714,64 47039: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 1 375 858,22 47040: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 2 250,- 1 874 822,86 47041: 9 670 008,18 47042: 47043: 47044: Vastattavaa- Passiva 47045: Vieras pääoma - Främmande kapital 47046: lyhytaikainen - Kortfristigt 47047: Ostovelat - leverantörskulder ..................................................... . 2 033 582,67 47048: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 558 895,94 47049: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 76 975,97 2 669 454,58 47050: 47051: Oma pääoma - Eget kapital 47052: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 1 874 822,86 47053: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 4 910 001,96 47054: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 215 728,78 7 000 553,60 47055: 9 670 008,18 47056: 296 47057: Maanmittaushallituksen karttapaino - Lantmäteristyrelsens karttryckeri 47058: 47059: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 47060: 47061: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 50n2482,68 47062: 47063: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 47064: Tuloutus maanmittaushallitukselle - Uppbäring tilllantmäteristyrelsen ................................... . -5 108 115,10 47065: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 45 664 367,58 47066: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 47067: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 176 784,32 47068: Palkat - Löner... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 488 749,37 47069: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891 056,20 47070: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -752 854,- 47071: Varastojen muutos - Förändring i lager............................................. -480 646,44 -21 323 089,45 47072: --------~------------~ 47073: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 341 278,13 47074: 47075: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 47076: Palkat - Löner........................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 761 962,97 47077: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 461 302,46 47078: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader........................................ 4 308 459,57 -16 531 725,- 47079: --------~------------~ 47080: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 809 553,13 47081: Poistot - Avskrivningar 47082: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier......................................................... -2 085 416,51 47083: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 724 136,62 47084: 47085: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 47086: Muut tuotot - Övriga intäkter ............................................................................ . 197 193,82 47087: Varausten muutos - Förändring av reserveringar ........................................................... . -1 024 369,40 47088: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 4 896 961,04 47089: 47090: 47091: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 47092: 47093: Vastaavaa- Aktiva 47094: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 47095: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 792 107,31 47096: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 6 973 989,16 47097: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 108 926,03 8 875 022,50 47098: 47099: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 47100: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 4 772 874,17 47101: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 6 084 543,47 10 857 417,64 47102: 47103: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 47104: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ............................................................ . 4 860 780,72 47105: 24 593 220,86 47106: 47107: Vastattavaa- Passiva 47108: Vieras pääoma - Främmande kapital 47109: Lyhytaikainen - Kortfristigt 47110: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 2 500 943,97 47111: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 2 329 948,71 47112: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 2 436 705,84 47113: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 572 035,90 7 839 634,42 47114: 47115: Varaukset - Reserveringar 47116: Varastovaraus - Lagerreservering ........................................................................ . 1 825 363,- 47117: Oma pääoma - Eget kapital 47118: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 4 860 780,72 47119: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 5 170 481,68 47120: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 4 896 961,04 14 928 223,44 47121: 24 593 220,86 47122: 297 47123: Metsähallituksen metsät - Forststyrelsens skogar 47124: 47125: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 47126: 47127: Tuotot puutavaran myynnistä - lntäkter av virkesförsäljningen 47128: Pystymyynti - Försäljning på rot. .................................................. . 10 721 865,85 47129: Hankintamyynti - Leveransförsäljning ............................................. . 1 037 697 982,21 1 048 419 848,06 47130: 47131: Puutavaran myynnin ja hankinnan muuttuvat kulut - Rörliga kostnader av 47132: virkesförsäljningen och -anskaffningen 47133: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 2 659 477,80 47134: Palkat - Löner ..................................................................... . 147 990 086,43 47135: Muut henkilökulut - övriga personkostnader ...................................... . 10 201 941,74 47136: Vieraat palvelukset - Främmande tjänster ......................................... . 269 936 408,08 47137: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . 28 577 211,76 47138: Puutavaravarastojen muutos - Förändring i virkeslager ............................ . + 13 095 000,- -472 460 125,81 47139: 47140: Puun myyntikate - Bidrag av virkesförsäljningen ........................................................... . 575 959 722,25 47141: 47142: Tuotot puun tuottamisesta - lntäkter av virkesproduktionen ............................................... . 35 967 714,50 47143: 47144: Puun tuottamisen muuttuvat kulut - Rörliga kostnader av virkesproduktionen 47145: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter............................... . . . . 44 034 232,01 47146: Palkat- Löner...................................................................... 44 757 155,57 47147: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 775 581,92 47148: Vieraat palvelukset - Främmande tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 411 778,97 47149: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 634 021,81 47150: Siemen- ja taimivarastojen muutos- Förändring av frö- och plantlagren............ ----'-4-'-068c_:__OOO:...::..:c''-------_.:.::12=3--=544...:...:...-'-'77--=0-'-=,2=-8 47151: Puuntuottamisen kate - Bidrag av virkesproduktionen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488 382 666,47 47152: 47153: Muu toiminta - Annan verksamhet 47154: Tuotot käyttöomaisuudesta - lntäkter av anläggningstillgångar .................... . 58 698 858,81 47155: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 13 405 237,31 47156: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader ............................................... . -105 393 585,31 -33 289 489,19 47157: 47158: Kiinteät kulut - Fasta kostnader ............................................................................ . -205 705 902,67 47159: Käyttökate - Driftsbidrag .................................................................................. . 249 387 274,61 47160: 47161: Poistot - Avskrivningar 47162: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 5 910 612,- 47163: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 11 877 743,26 47164: Muista pitkävaikutteisista menoista - Övriga långfristiga utgifter ................... . 16 862 701,- -34 651 056,26 47165: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 214 736 218,35 47166: 47167: Muut tuotot - Övriga intäkter 47168: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................. . 1 570 038,58 47169: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -71 933 358,35 47170: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott. .......................................................... . 144 372 898,58 47171: 298 47172: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 47173: 47174: Vastaavaa- Aktiva 47175: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 47176: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 882 080,44 47177: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 147 236 167,28 47178: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 23 308 542,97 47179: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 584162,32 47180: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 919 147,18 172 930 100,19 47181: 47182: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 47183: Valmisteet ja puolivalmisteet - Fabrikat och halvfabrikat ........................... . 84 402 000,- 47184: Raaka- ja tarveaineet - Råämnen och förnödenheter .............................. . 32 086 000,- 47185: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 2 600 720,46 119 088 720,46 47186: 47187: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 47188: Maa- ja metsäomaisuus - Jord- och skogstillgångar 1. 1. 1988 47189: Metsätalousmaa - Mark för skogsbruk ........................ . 658 555 796,66 47190: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 12 493 620,62 47191: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 28 754 500,- 47192: Vähennys - Minskning ........................................ . -9246000,- 47193: Perusmetsitysten poisto - Avskrivning från grundbeskogning .. -2 445 331,- 47194: 688 112 586,28 47195: Luonnonsuojelualueet, siemenviljelykset ja muut erikoismetsät 47196: - Naturskyddsområden fröodlingar och andra specialskogar 47197: 1. 1. 1988 ....................................................... . 415 530 000,- 47198: Lisäys - Ökning ............................................... . 37 704 000,- 47199: Vähennys - Minskning ........................................ . -5 801 000,- 47200: 447 433 000,- 1 135 545 586,28 47201: 47202: Tiet - Vägar 1. 1. 1988 ........................................... . 207 516 062,79 47203: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 7 259 429,56 47204: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 15 685 322,82 47205: Vähennys - Minskning ........................................ . -1 114955,12 47206: Poisto - Avskrivning .......................................... . -14 417 370,- 214 928 490,05 47207: 47208: Rakennukset - Byggnader 1. 1. 1988 ............................ . 101 784 158,64 47209: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 2 558 609,39 47210: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 9 127 629,73 47211: Poisto - Avskrivning .......................................... . -5 910 612,- 107 559 785,76 47212: 47213: Koneet- Maskiner 1. 1. 1988.. ... . . .. . . . . . . . . .. . . . .. . . . .. . . . ... . . 25 643 021,23 47214: Lisäys - Ökning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 921 580,39 47215: Poisto - Avskrivning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 1 877 743,26 25 686 858,36 47216: Osakkeet - Aktier 1. 1. 1988 ......................................................... . 2 316 681,50 1 486 037 401 ,95 47217: 1 778 056 222,60 47218: 47219: 47220: Vastattavaa- Passiva 47221: Vieras pääoma - Främmande kapital 47222: Lyhytaikainen - Kortfristigt 47223: Tilivelat - Kontoskulder ........................................................... . 19 931 978,55 47224: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 18 840 491,93 47225: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 1 473 211,94 47226: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................... . 19 098 134,50 59 343 816,92 47227: 47228: Oma pääoma - Eget kapital 47229: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 1 486 037 401,95 47230: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 88 302 105,15 47231: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 144 372 898,58 1 718 712 405,68 47232: 1 778 056 222,60 47233: 299 47234: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta 47235: Lantbrukets forskningscentrals affärsverksamhet 47236: 47237: Jokioisten siemenkeskus - Jockis fröcentral 47238: 47239: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 47240: 47241: Liikevaihto - Omsättning ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ooo 0 0 0 0 0 ooo 0 0 0 0 0 0 ooo 0 0 0 0 oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 o oo 0 0 0 0 0 0 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 945 858,25 47242: 47243: Kulut - Kostnader 47244: Tavarat - Varor 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 440 946,44 47245: Palkat- Löner 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 392 869,95 47246: Muut kulut- Övriga kostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 638 102,78 47247: Varaston muutos- Förändring i lagerooooOOOooooooOOoooooooooooooooo oooooooooooooooo _ __:_1_:_00.:c3=-962=,_,-___-_1.:...:1~4_:_7-=.5-=88=-1:!_,_:_:_17 47248: Käyttökate - Driftsbidrag o oo o 0 oo 47249: 0 0 o 0 0 ooo 47250: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oo 0 0 0 469 977,08 47251: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 47252: 47253: 47254: 47255: 47256: Poistot - Avskrivningar 47257: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 168 244,60 47258: Rakennuksista - Byggnader o o ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 370 535,70 -538 780,30 47259: Liikealijäämä - Rörelseunderskott 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 47260: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -68 803,22 47261: 47262: 47263: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 47264: Korkotuotot - Ränteintäkter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11192,18 47265: Muut tuotot - Övriga intäkter oo oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 oo 213 458,73 224 650,91 47266: 155 847,69 47267: Varausten muutos - Förändring i reserveringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -103877,- 47268: 51 970,69 47269: Välittömät verot - Direkta skatter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -18 522,- 47270: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 33 448,69 47271: 47272: 47273: Tase - Balansräkning 310 12. 1988 47274: Vastaavaa -Aktiva 47275: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 47276: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 115 329,18 47277: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 47278: Viljelijäennakot - Jordbrukarförskott oo o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 286 500,- 47279: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .... 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 o.. 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 1 834 413,56 2 236 242,74 47280: 47281: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 47282: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter 0 0 .. 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 214 702,- 47283: Tavarat - Varor .. oo 0 0 0 .. 0 0 0 .. 0 0 0 .. 00 0 0 0 .. 0 0 .... 0 0 0 0 0 ... 0 0 .. 0 0 oo 0 0 00 0 0 0. 0 .. 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 3 637 196,- 3 851 898,- 47284: 47285: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga 47286: utgifter med lång verkningstid 47287: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 334 819,- 47288: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier 0 .. 0 0 .. 0 0 0 .. 0 ... 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 392 571,- 47289: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar o o. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 700,- 3 731 090,- 47290: 9 819 230,74 47291: Vastattavaa- Passiva 47292: Vieras pääoma - Främmande kapital 47293: Lyhytaikainen - Kortfristigt 47294: Siirtovelat - Resultatregleringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 183 207,25 47295: 47296: Varaukset - Reserveringar 47297: Muut varaukset - Övriga reserveringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 346 670,- 47298: 47299: Oma pääoma - Eget kapital 47300: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 3 731 090,- 47301: Rahoituspääoma - Finansieringskapital 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 524 814,80 47302: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 33 448,69 9 289 353,49 47303: 9 819 230,74 47304: 300 47305: Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis 47306: 47307: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1988 47308: 47309: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 15 164 129,70 47310: 47311: Kulut - Kostnader 47312: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 12 114 369,50 47313: Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 3 548 322,36 47314: Vuokrat- Hyror.................................................................... 108 632,85 47315: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 893 652,33 47316: Varastojen muutos- Förändring i lager............................................. ----'-3-'-82--=5=-1c::2:_4,'-------1c::3__:83:.::.9::....::.853:.2;,04:_ 47317: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 324 276,66 47318: 47319: Poistot - Avskrivningar 47320: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 779 918,- 47321: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 655 392,78 47322: Salaojituksesta - Täckdikning ..................................................... . 19 809,- -1 455 119,78 47323: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -130 843,12 47324: 47325: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 47326: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 6 732,65 47327: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 166199,23 47328: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -8 999,15 163 932,73 47329: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 33 089,61 47330: 47331: 47332: 47333: Tase - Balansräkning 31. 12. 1988 47334: 47335: Vastaavaa- Aktiva 47336: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 47337: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ................................................................. . 179 611,91 47338: 47339: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 47340: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ........................................................ . 13 350 818,- 47341: 47342: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 47343: Maa-alueet- Jordområden......................................................... 1 000 000,- 47344: Rakennukset - Byggnader.......................................................... 21 631 657,31 47345: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 560 824,03 47346: Salaojitus- Täckdikning............................................................ 178 277,48 47347: Osakkeet- Aktier .. .. .. .... .... .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 24 829,- 24 395 587,82 47348: 37 926 017,73 47349: 47350: Vastattavaa- Passiva 47351: Vieras pääoma - Främmande kapital 47352: Lyhytaikainen - Kortfristigt 47353: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 194015,11 47354: Lel-velat - Kapl-skulder ............................................................ . 141,92 47355: Jäsenmaksuvelat - Medlemsavgiftsskulder ........................................ . 3 289,70 47356: Muut tilitettävät varat - Övriga redovisningsmedel ................................. . 11 319,14 208 765,87 47357: 47358: 47359: Oma pääoma - Eget kapital 47360: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 24 395 587,82 47361: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 13 288 574,43 47362: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 33 089,61 37 717 251,86 47363: 37 926 017,73 47364: SELVITYS 47365: 47366: ANNETUISTA LAINOISTA 47367: JA MUUSTA TULOA TUOTTAVASTA 47368: OMAISUUDESTA 47369: VUODELTA 47370: 1988 47371: 47372: 47373: UTREDNING ÖVER 47374: UTGIVNA LAN 47375: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE 47376: EGENDOM 47377: FÖR AR 47378: 47379: 1988 47380: 302 47381: Valtion lainananto vuonna 1988 - Statens utlåning år 1988 47382: Kertyneet korot 47383: ja kurssihyvityk- Kertyneet 47384: set vuonna 1988 Uudet lainat kuoletukset 47385: Lainapääoma lnflutna räntor vuonna 1988 vuonna 1988 Lainapääoma 47386: Lånekapital och Nya lån lnflutna Lånekapital 47387: 31. 12. 1987 kursgottgörelser år 1988 amorteringar 31. 12. 1988 47388: år 1988 år 1988 47389: 47390: mk 47391: 47392: 1. Tulo- ja menoarvion varoista 47393: myönnetyt lainat - Län be- 47394: viljade av medel i statsförsla- 47395: get .......................... . 31 515 324 189,27 1 099 n2 167,86 4 436 396 559,31 2 184 509 334,60 33 767 211 413,98 47396: 1. Valtiokonttorin hoidossa 47397: - Av statskontoret för- 47398: valtade .................. .. 30 190 186 664,06 1 068 993 709,17 2) 4 281 404 417,95 1) 2 082 052 082,97 3) 32 389 538 999,04 4) 47399: 2. Maatilahallituksen hoidos- 47400: sa - Av jordbruksstyrel- 47401: sen förvaltade ............ . 235 271 899,50 4 135 127,87 9 630 592,- 13 919 397,24 230 983 094,26 47402: 3. Lääninkonttorien hoidossa 47403: - Av landskontoren för- 47404: valtade .................. .. 1 088 049 430.70 26 475 670,02 143 640 010,12 87 544 120,04 1 144 145 320,78 47405: 4. Sosiaalihallituksen hoidos- 47406: sa - Av socialstyrelsen 47407: förvaltade ................ . 1 791 657,51 167 660,80 1 721 539,24 51 991 674,35 2 521 522,40 47408: 5. Valtion opintotukikeskuk- 47409: sen hoidossa - Av sta- 47410: tens studiestödscentral 47411: förvaltade ................ . 24 537,50 2 060,- 224n,50 47412: 47413: II. Maatilatalouden kehittämis- 47414: rahasto - Gårdsbrukets ut- 47415: vecklingsfond .............. .. 6 510 837 055,63 181 244 405,85 728 860 270,82 421 291 469,40 6 818 405 857,05 47416: 47417: 111. Valtion investointirahasto - 47418: Statens investeringsfond ..... 1 598 865 634,97 1 598 865 634,97 6) 47419: 47420: IV. Veikkausvoittovaroista 47421: myönnetyt lainat - Lån be- 47422: viljade av tippningsvinstme- 47423: del .......................... . 260 079 975,81 12 885 398,97 38 367 023,- 23 117 907,64 275 329 091,17 47424: 47425: V. Muu lainananto - Ovrig ut- 47426: låning ...................... .. 150 007 936,20 150 007 936,20 47427: 47428: Yhteensä - Sammanlagt 40 035 114 791.88 1 293 901 972,68 5 203 623 853,13 4 '121 784 346,61 41 010 954 298,40 47429: 47430: 1 47431: ) Valtion investointirahaston lakkauttamisen yhteydessä valtiolle siirtyneet valuuttamääräiset lainasaamiset PSP:Itä ja KERA:Ita mk 47432: 565 212 452,08 (31.12.1987 valuuttakursseihin arvostettuna) - 1 samband med upplösningen av statens investeringsfond överfördes tili staten 47433: lånefordringar i utländsk valuta från Postbanken och Utvecklingsområdesfonden mk 565 212 452,08 lvärderade tili försäljningskurserna den 47434: 31.12.1987) 47435: 2 47436: ) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräisestä velasta valtiolle kertyneitä korkoja mk 43 405 086,17 - Tili staten influtna räntor mk 43 405 086,17 från 47437: Postbankens och Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta. 47438: 3 47439: ) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräisestä velasta valtiolle kertyneitä kuoletuksia mk 156 137 965,93 ja valuuttakurssien muutoksista johtuvaa 47440: alennusta mk 17 306 883,37 - Tili staten influtna amorteringar mk 156 137 965,93 från Postbankens och Utvecklingsområdesfondens skuld i 47441: utländsk valuta och förminskning mk 17 306 883,37 tili följd av valutakursernas förändringar. 47442: 4 47443: ) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräinen velka valtiolle 31.12.1988 valuuttakursseihin arvostettuna mk 391 767 602,78 - Postbankens och 47444: Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta tili staten värderad tili försäljningskurserna den 31.12.1988 mk 391 767 602,78. 47445: 5 47446: ) Oikaisua aikaisemmille vuosille - Rättande tili föregående är. 47447: 6 47448: ) Valtion investointirahasto lakkautettiin 31.12.1987 - Statens investeringsfond upplöstes den 31.12.1987. 47449: 303 47450: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus vuoden 1988 lopussa 47451: Annan statens inkomstbringande egendom vid utgången av år 1988 47452: Varat 47453: Tillgängar 47454: 31. 12. 1988 47455: 47456: 47457: Osakkeet - Aktier ............................................................................................................. . 9 395 008 278,04 47458: Obligaatiot - Obligationer ..................................................................................................... . 66 750,- 47459: 47460: Yhteensä - Summa 9 396 075 028,04 47461: SELVITYS 47462: 47463: VALTION VELASTA 47464: VUODELTA 47465: 47466: 1988 47467: 47468: 47469: UTREDNING ÖVER 47470: 47471: STATSSKULDEN 47472: FÖR AR 47473: 47474: 1988 47475: 306 47476: 47477: Selvitys valtion velasta vuodelta 1988 47478: Pääoma 31/12 1987 Kapital 47479: 47480: 47481: Ulkomaan 47482: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - Lånegruppens/lånevalutans namn rahassa 47483: mk 47484: 1 utländskt 47485: mynt 47486: 47487: 47488: 47489: 47490: Ulkomainen velka - Utländsk skuld 47491: 47492: 1. Valtion pitkäaikainen velka- 47493: Statens långfristiga skuld 47494: 1.1. Dollarilainat- Dollarlån .................................... . USD 1 108 908 717,37 4 384 625 068,47 47495: 47496: 1.2. Puntalainat - Pundlån .................................... .. GBP 358 275 807,09 2 654 823 730,54 47497: 1.3. Norjankruunulainat - Lån i norska kronor .................. . NOK 200 000 000,- 126 920 000,- 47498: 1.4. Tanskankruunulainat - Lån i danska kronor ................ . DKK 500 000 000,- 323 750 000,- 47499: 1.5. Saksanmarkkalainat - Lån i tyska mark .................... . DEM 1 674 821 871,08 4 183 202 587,40 47500: 47501: 1.6. Floriinilainat - Floriniän .................................... . NLG 1 294 038 000,- 2 872 893 763,80 47502: 1.7. Belgianfrangilainat - Lån i belgiska franc .................. . BEL 11102 696 344,- 1 321 220 864,94 47503: 1.8. Luxemburginfrangilainat - Lån i luxemburgska franc ...... . LUF 7 100 000 000,- 844 900 000,- 47504: 1.9. Sveitsinfrangilainat - Schweizerfranclån ................... . CHF 1 176 595 481,53 3 634 268 123,35 47505: 1.10. Ranskanfrangilainat - Lån i franska franc .................. . FRF 1 100 000 000,- 811 580 000,- 47506: 47507: 1.11. Jenilainat- Yenlån ........................................ . JPY 115 000 000 000,- 3 735 200 000,- 47508: 1.12. ECU-Iainat - Lån i ECU .................................... . ECU 424 222 424,23 2 183 048 595,09 47509: 1.13. Kuwaitindinaarilainat - Lån i kuwaitiska dinar .............. . KWD 52 000 000,- 761 800 000,- 47510: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä 47511: Statens långfristiga skuld sammanlagt .............. .. 27 838 232 733,59 47512: 47513: 47514: 2. Valtion investointirahaston pitkäaikainen velka 47515: Statens investeringsfonds långfristiga skuld 47516: 2.1. Dollarilainat - Dollarlån .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. USD 40 000 000,- 158 160 000,- 47517: 2.2. Saksanmarkkalainat - Lån i tyska mark . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . DEM 107 166 666,66 267 670 183,32 47518: 2.3. Floriinilainat - Flårinlån .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. NLG 6 666 666,68 14 800 666,70 47519: 2.4. Sveitsinfrangilainat - Schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CHF 40 333 334,- 124 581 602,06 47520: 565 212 452,08 47521: 47522: 3. Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka 47523: Statens spannmålsförråds långfristiga skuld 47524: 3.1. Dollarilainat - Dollarlån .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. USD 21 400 000,- 84615600,- 47525: 3.2. Puntalainat - Pundlån GBP 1 500 000,- 11115 000,- 47526: 3.3. Saksanmarkkalainat - Lån i tyska mark . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . DEM 72 400 000,- 180 833 480,- 47527: 276 564 080,- 47528: 47529: Yhteensä ulkomaista velkaa - 47530: Summa utländsk skuld4) ••••••••••••••••••••••••••••••••• 28 680 009 265,67 47531: 47532: 1 47533: ) Siirretty1.1.1988 ryhmästä 2. ja tuloutettu momentille 15.02.01. - ÖVerförts 1.1.1988 från grupp 2. och antecknats som inkomst på 47534: moment 15.02.01. 47535: 2 47536: ) Mk 2 298 984 580,- maksettu takaisin ennenaikaisen irtisanomisen perusteella - Mk 2 298 984 580,- har återbetalats på grund av 47537: förtidsuppsägning 47538: ~ Siirretty 1.1.1988 ryhmään 1. - Overförts 1.1.1988 tili grupp 1. 47539: 307 47540: Utredning över statsskulden för år 1988 47541: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1988 Kap~al 47542: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku- 47543: V. 1988 v. 1988 tus v. 1988 47544: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa 47545: Ar 1988 Ar 1988 pä valutakurserna mk 47546: 1 utländskt mynt 47547: mk mk under är 1988 47548: (Valuutanvaih- (Valuutanvaih- mk 47549: dot v. 1988 dot v. 1988 47550: Valutabytes- Valutabytes- 47551: avtal Ar 1988) avtal är 1988) 47552: mk mk 47553: 47554: 47555: 47556: 47557: 1 228 500 400,- 844 204 921,97 290 693 345,59 USD 1 169 359 322,98 4 884 413 892,09 47558: 158160 000,- 11 (333 360 000,-) 47559: 752 925 000,- 371 880 240,- 38 040 061,04 GBP 408 275 807,09 3 073 908 551,58 47560: 420000,- NOK 200000000,- 127 340 000,- 47561: -20 150 000,- DKK 500000000,- 303 600 000,- 47562: 267 670 183,3i 1 507 462 333 ,34 -265 368 523,84 DEM 1 658 043 855,07 3 891 594 732,24 47563: (213 552 818, 70) 47564: 14 800 666,7011 421 410 576,81 -166 845 770,81 NLG 1 003 747 333,34 2 086 088 082,88 47565: (213 350 000,-) 47566: -81 049 683,32 BEL 11 102 696 344,- 1 240 171 181,62 47567: 44 640 000,- -51 870 000,- LUF 6700000000,- 748 390 000,- 47568: 124 581 602,0611 809 558 913,33 -368 412 547,64 CHF 932 128 815,53 2 580 878 264,44 47569: 423 720 000,- -66 917 400,- FRF 2181480 000,- 1 502 385 276,- 47570: (334 002 676,-) 47571: 724 992 000,- 1 825 650 000,- 94 418 000,- JPY 82000000000,- 2 728 960 000,- 47572: - 116 236 944,24 ECU 424 222 424,23 2 066 811 650,85 47573: 12 480 000,- KWD 52000000,- 774 280 000,- 47574: 47575: 3 130 137 400,- 4 824 806 985,4521 -700 799 463,22 26 008 821 631 ,70 47576: 565 212 452,0811 (546 710 000,-) 47577: (547 555 494,70) 47578: 47579: 47580: 158160 000,- 31 47581: 267 670 183,3i1 47582: 14 800 666,7031 47583: 124 581 602,o&1 47584: 565 212 452,osJ1 47585: 47586: 47587: 47588: 4 772 200,- USD 21 400 000,- 89 387 800,- 47589: 178 500,- GBP 1 500 000,- 11 293 500,- 47590: -10 903 440,- DEM 72 400 000,- 169 930 040,- 47591: -5 952 740,- 270 611 340,- 47592: 47593: 47594: 3 130 137 400,- 4 824 806 985,4521 -706 752 203,22 26 279 432 971,70 47595: 565 212 452,0811 565 212 452,01f) 47596: (547 566 494,70) (546 710 000,-) 47597: 4 47598: ) Käytetyt valuuttakurssit - Använda valutakurser 31.12.1987 ja - och 31.12.1988 47599: USD 3.954 4.177 LUF 0.11900 0.1117 47600: GBP 7.410 7.529 CHF 3.0888 2.7688 47601: NOK 0.6346 0.6367 FRF 0.7378 0.6887 47602: DKK 0.6475 0.6072 JPY 0.03248 0.03328 47603: DEM 2.4977 2.3471 ECU 5.146 4.672 47604: NLG 2.2201 2.0783 KWD 14.65 14.89 47605: 308 47606: Selvitys valtion velasta vuodelta 1988 47607: Pääoma 31/12 1987 Kapital 47608: 47609: Ulkomaan 47610: Lainan nimi - Lånets namn rahassa 47611: mk 47612: 1 utländskt 47613: mynt 47614: 47615: 47616: 47617: Kotimainen velka - lnhemsk skuld 47618: 4. Valtion pitkäaikainen velka- 47619: Statens långfristiga skuld 47620: 4.1. Yleisöobligaatiolainat - Obligationslån för allmänheten .... . 22 045 393 957'- 47621: 4.2. Vakuutuslaitoslainat - Försäkringsanstaltslån .............. . 1 952 892 050, - 47622: 4.3. Työeläkekassalainat - Arbetspensionskasselån ............ . 329 755 000,- 47623: 4.4. Työllisyysobligaatiolainat- Sysselsättningsobligationslån .. . 4142 960,- 47624: 4.5. Eläkelaitoslainat - Pensionsanstaltslån ..................... . 3 881400,- 47625: 4.6. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån .......... . 1 950 782 200,- 47626: 4.7. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselån .................... . 155919500,- 47627: 4.8. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilta - Skuldförbindelselån 47628: av penninganstalter ........................................ . 3 018 000 000,- 47629: 4.9. Lainat kunnilta - Lån av kommuner ....................... . 35 325 000,- 47630: 4.10. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä - Skuldebrevslån av pen- 47631: sionsstiftelser ............................................... . 259 300 000,- 47632: 4.11. Lainat muilta - Andra lån ................................. .. 443140,36 47633: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä 47634: Statens långfristiga skuld sammanlagt .............. .. 29 755 835 225,3&) 47635: 5. Valtion viljavaraston velka 47636: Statens spannmålsförråds skuld 47637: 5.1 Pitkäaikainen velka - L..ångfristig skuld .......................... . 75248200,- 47638: Valtion kotimainen pitkäaikainen velka yhteensä 47639: - Statens inhemska långfristiga skuld samman- 47640: lagt 29 831 083 475,36 47641: 47642: 6. Valtion lyhytaikainen velka 47643: Statens kortfristiga skuld 47644: 6.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilta - Skuldförbindelselån 47645: av penninganstalter 47646: 47647: Yhteensä kotimaista velkaa - 47648: Summa inhemsk skuld ......................................... . 29 831 083 475,36 47649: 47650: 7. Yhteenveto - Sammandrag 47651: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa - 47652: Summa utländsk långfristig skuld ................................ .. 28 680 009 265,67 47653: 47654: 47655: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa - 47656: Summa inhemsk långfristig skuld ................................. . 29 831 083 475,36 47657: 47658: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa - 47659: Summa inhemsk kortfristig skuld ................................ .. 47660: 47661: Koko valtionvelka - Statsskulden inalles .................... . 58 511 092 741.03 47662: 1 47663: ) Siirretty 1.1.1988 ryhmään 6. - överförts 1.1.1988 tili grupp 6. 47664: 2 47665: ) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 18 073 967,86 markkaa. 47666: lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 18 073 967,86 mark. 47667: 3 47668: ) Momentille 15.02.01 on merkitty 9 042 953 096,50 markkaa, johon sisältyy vanhentuneina velasta poistettuja lainoja 229 535 markkaa. 47669: Momentille on merkitty 119 730 markkaa kuoletusta lainoista, jotka eivät enää vanhentuneina sisälly valtionvelan kuoletukseen. - 47670: Pä moment 15.02.01 har antecknats 9 042 953 096,50 mark, som inte inkluderar som föråldrade från skulden avskrivna lån på 229 535 47671: mark. På moment har antecknats 119 730 mark som amorteril"l' fi\r IAn. som inte mera som föråldrade inkluderas i statsskuldens 47672: amortering. 47673: 309 47674: 47675: Utredning över statsskulden för år 1988 47676: Valuuttakurssien Pääoma 31112 1988 Kapital 47677: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku- 47678: v. 1988 V. 1988 tus v. 1988 47679: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa 47680: år 1988 år 1988 på valutakurserna mk 47681: 1 utländskt mynt 47682: mk mk under år 1988 47683: mk 47684: 47685: 47686: 47687: 47688: 5 956 593 000,- 3 796 347 462,50 24 205 639 512,50 47689: 419 230 000,- 169 824 800,- 2 202 297 250,- 47690: 34000000,- 32 920 000,- 330 835 000,- 47691: 737 160,- 3 405 800,- 47692: 3 881 400,- - 47693: 439 062 000,- 186 317 675,- 2 203 526 525,- 47694: 25 717 000,- 17 773 650,- 163 862 850,- 47695: 47696: 3018000000,- 1) - 47697: 15225000,- 20 100 000,- 47698: 47699: 100000000,- 12000000,- 347 300 000,- 47700: 35 754,- 407 386,36 47701: 47702: 6 974 602 000,- 4 235 062 901,503) 29 477 374 323,~) 47703: 3018000000,- 1) 47704: 47705: 47706: 37 566 750,- 37 681 500,- 47707: 47708: 47709: 6 974 602 000,- 4 272 629 651,50 29 515 055 823,86 47710: 3018000000,- 1) 47711: 47712: 47713: 47714: 4080000000,- 4 808 000 000,- 2290000000,- 47715: 3 018 000 000,- 5) 47716: 47717: 11 064 602 000,- 9 080 629 651,50 31 805 055 823,86 47718: 3 018 000 000,- 51 3 018 000 000,- 1) 47719: 47720: 47721: 3 130 137 400,- 4 824 806 985,45 -706 752 203,22 26 279 432 971 ,70 47722: 565 212 452,08 565 212 452,08 47723: (547 555 494,70) (546 710 000,-) 47724: 47725: 6 974 602 000,- 4 272 629 651,50 29 515 055 823,86 47726: 3018000000,- 47727: 47728: 4 080 000 000,- 4 808 000 000,- 2290 000 000,- 47729: 3018000000,- 47730: 14184 739 400,- 13 905 436 636,95 -706 752 203,22 58 084 488 795,56 47731: 565 212 452,08 565 212 452,08 47732: (547 556 494,70) (546 710 000.-1 47733: 3 018 000 000.- 3 018 000 000,- 47734: 4 47735: ) Sisältää erääntyneitä, 47736: mutta lunastamattomia lainoja 18 250 922,50 markkaa. 47737: lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 18 250 922,50 mark. 47738: 5 47739: ) Siirretty 1.1.1988 ryhmästä 4. - Overförts 1.1.1988 från grupp 4. 47740: LUETTELO 47741: 47742: VALTION TAKAUS- JA MUISTA 47743: SITOUMUKSISTA 47744: 31. 12. 1988 47745: 47746: 47747: FÖRTECKNING ÖVER 47748: 47749: STATENS GARANTI- OCH ANDRA 47750: FÖRBINDELSER 47751: 31. 12. 1988 47752: 312 47753: 47754: Luettelo valtion takausvastuista 31.12.1988 1' 2' 47755: Förteckning över statens garantiansvar 31.12.1988 11 21 47756: 1. Takaukset kotimaisista lainoista - Garantier för inhemska Iän 47757: 47758: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset - Av statskontoret förvaltade garantier 47759: Valtionenemmistöiset yhtiöt - Bolag med statlig majoritet 47760: Finnair Oy 3)............................... mk 215 800 163 47761: Imatran Voima Oy......................... 83 335 47762: Kemijoki Oy .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 24 961 404 47763: Kemira Oy................................. 16 500 000 47764: Outokumpu Oy............................ 52 637 917 47765: Rautaruukki Oy .. . . . . . .. . . .. .. . .. . . . . . . . . . . 24 815 253 47766: Oy Sisu-Auto Ab 4) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 249 145 961 47767: Valmet Oy .. .. . . .. .. . . . .. . . . . .. . .. .. . .. .. . . 406 458 350 47768: Vaivilla Oy 5)............................... 54 101 574 47769: Veitsiluoto Osakeyhtiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 428 744 47770: VTT Technology Oy....................... 1 050 000 mk 1 097 982 701 47771: 47772: Yksityiset yhtiöt - Privata bolag 47773: Oy Ekokem Ab ...... .... .. .... .... .. .. .. .. 131 439 725 47774: Oy Metsä-Botnia Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 000 611 47775: Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800 000 47776: Teollisuuden Voima Oy .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . 330 243 000 47777: Oy Wärtsilä Ab.. .... .... .. ... .. .... .... .. . 684 000 000 mk 1149 483 336 47778: --~-------------- 47779: 47780: 47781: 47782: Julkiset rahoituslaitokset - Offentliga penninginrättningar 47783: Kehitysaluerahasto Oy - 47784: Utvecklingsområdesfonden Ab . . . . . . . . . . . . mk 181 032 500 mk 181 032 500 mk 2 428 498 537 47785: 47786: Muiden hoidossa olevat takaukset - Av övriga förvaltade garantier 47787: Opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset opintolainoista - 47788: Garantier för studielån förvaltade av studiestödscentralen . . . . . . . . . . . . . . mk 8 255 775 858 mk 8 255 775 858 47789: 47790: Valtiontakauslaitoksen hoidossa olevat takaukset - Av statsgaranti- 47791: anstalten förvaltade garantier 6)........................................ mk 703 532 618 mk 703 532 618 47792: Kotimaiset takaukset yhteensä - lnhemska garantier sammanlagt......................... mk 11 387 807 013 47793: 313 47794: 11. Takaukset ulkomaisista lainoista - Garantier för utländska Iän 47795: 47796: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset - Av statskontoret förvaltade garantier 47797: 47798: Valtionenemmistöiset yhtiöt - Bolag med statlig majoritet 47799: Enso-Gutzeit Oy ........................... NLG 36 ()()() ()()() mk 74 818 800 47800: Finnair Oy ................................. USD 75 063 200 mk 317 298 286 47801: Imatran Voima Oy ... , ..................... USD 30 341 667 47802: CHF 125 ()()() ()()() 47803: SUR 33 080 ()()() 47804: NLG 31 999 990 mk 766 304 602 47805: Kemijoki Oy ............................... USD 6 609 091 mk 27 606 173 47806: Rautaruukki Oy ............................ GBP 4 ()()() ()()() 47807: DEM 310 ()()() 47808: BEL 50()()()()()() 47809: NLG 18 000 ()()() 47810: LUF 450 ()()() 000 47811: JPY 5 ()()() 000 ()()() mk 290 503 001 47812: Veitsiluoto Osakeyhtiö ..................... USD 11 386 384 47813: DEM 31 740 ()()() 47814: GBP 2 314 170 mk 139 481 266 mk 1 616 012 128 47815: 47816: Yksityiset yhtiöt - Privata bolag 47817: Oy Metsä-Botnia Ab ....................... USD 9 611111 mk 40145611 47818: Teollisuuden Voima Oy .................... USD 41 900 ()()() 47819: SEK 553 m966 47820: KWD 1 700 ()()() 47821: NLG 14 000 000 47822: JPY 5 ()()() 000 ()()() mk n3169 806 mk 813 315 417 47823: 47824: 47825: Julkiset rahoituslaitokset - Offentliga penninginrättningar 47826: Kehitysaluerahasto Oy ..................... USD 23 600 000 47827: DEM 12 250 ()()() 47828: CHF 30 ()()() 000 47829: JPY 8 200 000 ()()() mk 483 289175 47830: Mortgage Bank of Finland Oy .............. USD 8 305 854 mk 34 693 552 mk 517 982 727 47831: 47832: Yksityiset rahoituslaitokset - Privata penninginrättningar 47833: Suomen Teollisuuspankki Oy .............. USD 60 976 984 47834: ECU 7 500 000 47835: KWD 900 ()()() 47836: NLG 37 708 ()()() mk 383 010 399 47837: 314 47838: Suomen Teollisuuspankki Oy, Suomen 47839: Kiinteistöpankki Oy ja OKO-Investointi- 47840: pankki Oy (ent. Maa- ja Teollisuuskiinteis- 47841: töpankki Oy) .............................. . USD 3 750 ()()() 47842: DEM 48 ()()()()()() 47843: KWD 750 000 mk 139 492 050 47844: Teollistamisrahasto Oy .................... . CHF 48 817 000 mk 135 164 510 mk 657 666 959 47845: Muut - Ovriga 47846: Pohjoismaiden Investointipankki .......... . USD 18 425 079 47847: CHF 5 678 439 47848: DEM 15 190 445 47849: DKK 61 361 062 47850: FRF 15 930 ()()() 47851: ECU 992 910 mk 181 404 396 mk 181 404 396 47852: 47853: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä - Av statskontoret förvaltade 47854: utländska garantier sammanlagt ...........•........................................................... mk 3 786 381 627 47855: Ulkomaiset takaukset yhteensä - Utländska garantier sammanlagt ................................... . mk 3 786 381 627 47856: 47857: Kaikkiaan - lnalles 15 174 188 640 47858: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av statskontoret förvaltade 47859: garantier sammanlagt .......................................................................... . mk 6 214 880 164 47860: Valtiontakauslaitoksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av statsgarantianstal- 47861: ten förvaltade garantier sammanlagt .......................................................... . mk 703 532 618 47862: Opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av studiestödscentralen 47863: förvaltade garantier sammanlagt ............................................................. .. mk 8 256 775 858 47864: Kaikkiaan - lnalles mk 15 174 188 640 47865: ===== 47866: 1) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. - Förteckningen innehåller inte de garantiansvar som 47867: avses i 13 a § lagen om bostadsproduktion. 47868: 2) Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään 47869: sopimuksilla. Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion 47870: takausvastuu samalla lakkasi. Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31.12.1988 107 578 056 markkaa. - Enligt 47871: överenskommelse mellan staten och Vaivilla Ab samt dess borgenärer övertog staten år 1985 ansvaret för en 47872: del av Vaivilla Ab:s skulder. Samtidigt upphörde statens garantiansvar för de övertagna länen. Beloppet av de 47873: av staten övertagna lånen uppgick 31.12.1988 tili 107 578 056 mark. 47874: 3) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan - 47875: lnkluderar Iän i utländska valutor tili ett motvärde av .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . mk am 100 47876: 4) .......................................................... mk 89 292 487 47877: 5) .......................................................... mk 3 759 300 47878: 6) .......................................................... mk 237 058 964 47879: 47880: Käytetyt valuuttakurssit - Använda valutakurser 31.12.1988 47881: USD ................................. 4.1n FRF ............................. .. 0.6887 47882: GBP ................................. 7.529 LUF ............................. .. 0.1117 47883: SEK ................................. 0.6814 BEL ............................. .. 0.1117 47884: DEM ................................. 2.3471 KWD ............................. . 14.89 47885: NLG ...........•..................... 2.0783 ECU ............................. .. 4.872 47886: CHF .. ........ ........ ...... ...... ... 2.7688 DKK .............................. . 0.6072 47887: JPY . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0.03328 47888: SUR ................................. 6.861 47889: 315 47890: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset At internationella finansieringsinsti- 47891: tut utfärdade förbindelser 1) 47892: 47893: Sitoumusten Uusia sitou- Lunastettu Sitoumusten 47894: määrä muksia v. 1988 vuonna 1988 määrä 47895: Beloppet av Nya lnfriats Beloppet av 47896: förbindelserna förbindelser är 1988 förbindelserna 47897: 31.12.1987 är 1988 31.12.1988 47898: mk mk mk 47899: mk 47900: 47901: 47902: Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki - lnternationella Ater- 47903: uppbyggnadsbanken ............................................. . 10 789 817 10 789 817 47904: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö - lnternationella Utveck- 47905: lingsfonden ...................................................... . 428 941 668 156 060 000 135 518 000 449 483 668 47906: Aasian Kehityspankki - Asiatiska Utvecklingsbanken ............ . 7 338 555 2 751 290 2 448 943 7 640 902 47907: Aasian Kehitysrahasto - Asiatiska Utvecklingsfonden ........... . 158 260 619 34 898 477 8 766 662 184 392 434 47908: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki - lnteramerikanska Ut- 47909: vecklingsbanken 47910: - peruspääoma - 47911: grundkapital - ....................................... . 3 975 703 1 049 982 2 925 721 47912: - erityisrahasto - 47913: specialfonden ......................................... . 25 992 243 2 434 929 23 557 314 47914: Afrikan Kehityspankki - Afrikanska Utvecklingsbanken ......... . 3 121 000 3 121 000 47915: Afrikan Kehitysrahasto - Afrikanska Utvecklingsfonden ......... . 150 750 455 55 000 000 21 807 336 183 943 119 47916: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto - lnternatio- 47917: nella Utvecklingsfonden för lantbruk ............................. . 62 884 972 8 980 000 4 444 800 67 420172 47918: Kansainvälinen lnvestointitakauslaitos- Multilaterala investe- 47919: ringsgarantiorganet ............................................... +------1---2_77_4_0_32___,___-_ _+-_2_77_4--'-03'-2- 47920: 838 144 215 274 374 616 187 260 469 925 258 362 47921: 47922: 1) Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan. - Räntefria, vid anfordran 47923: betalbara skuldebrev givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar. 47924: 1989 vp. n:o 15 47925: 47926: 47927: 47928: 47929: VALTIONEUVOSTON 47930: KERTOMUS 47931: EDUSKUNNALLE 47932: päihdeolojen kehityksestä vuonna 1988 47933: sekä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty 47934: ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden 47935: käytöstä aiheutuvien haittojen 47936: ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 47937: 47938: 47939: 47940: 47941: HELSINKI 1989 47942: ISSN 0786-1746 47943: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus 47944: Eduskunnalle annetaan tämän mukana valtioneuvoston kertomus päihdeolojen kehityksestä 47945: vuonna 1988. 47946: 47947: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1989 47948: 47949: 47950: Tasavallan Presidentti 47951: MAUNO KOIVISTO 47952: 47953: 47954: 47955: 47956: Ministeri Tarja Halonen 47957: 47958: 47959: 47960: 47961: 391511F 47962: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE P ÄIHDEOLOJEN 47963: KEHITYKSESTÄ VUONNA 1988 47964: Päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain (254/87) 47965: 1 §:n mukaan valtioneuvoston on vuosittain annettava eduskunnalle kertomus päihdeolojen 47966: kehityksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden 47967: käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, 47968: raittiustyössä, alkoholivalvonnassa, opetustoimessa, poliisin ja tullin toiminnassa. Kertomukseen 47969: sisältyy alkoholiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehityksestä. 47970: Kertomus on koottu sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen valmisteluun ovat osallistuneet 47971: myö"s opetusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja työministeriö. Kertomusta 47972: on käsitelty alkoholi- ja huumeneuvostossa. 47973: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLOJEN 47974: KEHITYKSESTÄ VUONNA 1988 47975: 47976: SISÄLLYSLUETTELO 47977: 47978: Sivu Sivu 47979: 1. JOHDANTO................................. 7 9.2. Työmarkkinajärjestöjen toiminta........ 30 47980: 9.3. Kehittäminen............................ 31 47981: 2. PÄIHDEPOLITUKAN TAVOITTEET...... 8 47982: 10. HUUMAUSAJNEPOLITIIKKA . . . . . . . . . . . . . 32 47983: 3. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ.................... 9 10.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 47984: 3.1. Alkoholi................................. 9 10.2. Valvonta ja hoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 47985: 3.2. Korvikealkoholi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 10.3. Tiedotus ja valistus..................... 33 47986: 3.3. Lääkevalmisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 10.4. HIV -tartunnan ehkäisy . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 47987: 3.4. Liuottimet ja liimat...................... 10 10.5. Kansainvälinen yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . 33 47988: 3.5. Huumausaineet.......................... 10 10.5.1. Yhteistyö YK:ssa............... 33 47989: 4. VALTION ALKOHOLITULOT . . . . . . . . . . . . . 12 10.5.1.1. YK:n huumausaine- 47990: toimikunta . . . . . . . . . . . 33 47991: 5. HINTA- JA JAKELUPOLITIIKKA . . . . . . . . . 13 10.5.1.2. YK:n kansainvälinen 47992: 5 .l. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 huumausaineiden val- 47993: 5.2. Jakeluverkoston kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 vontalautakunta . . . . . 34 47994: 5.3. Kehittäminen............................ 13 10.5.1.3. YK:n huumausainera- 47995: 6. VIRANOMAISTEN ALKOHOLI- JA LÄÄ- hasto . . . . . . . . . . . . . . . . 34 47996: KEVALVONTA..... ......................... 16 10.5.2. Yhteistyö Euroopan neuvostos- 47997: 6.1. Alkoholivalvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 sa.............................. 34 47998: 6.2. Lääkevalvonta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 10.5.3. Pohjoismainen yhteistyö . . . . . . . 35 47999: 6.3. Tullin toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 10.6. Kehittäminen........................... 35 48000: 6.4. Poliisin toiminta......................... 18 11. PÄIHDEHUOLTO ................ .......... 36 48001: 6.5. Kehittäminen............................ 18 11.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 48002: 7. JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS.......... 20 11.2. Päihdehuolto sosiaali- ja terveyden- 48003: 7 .l. Päihtyneiden säilöönotot . . . . . . . . . . . . . . . . 20 huollon yleisissä palveluissa . . . . . . . . . . . . 37 48004: 7.2. Liikennejuopumus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 11.3. Erityisesti päihdehuoltoon tarkoitetut 48005: 7.3. Väkivaltarikokset........................ 22 palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 48006: 7 .4. Päihderikokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 11.4. Päihdehuollon järjestöt . . . . . . . . . . . . . . . . 38 48007: 7 .4.1. Alkoholirikokset . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 11.4.1. Yleis- ja erityispalvelut . . . . . . . . . 39 48008: 7 .4.2. Huumausainerikokset . . . . . . . . . . . . 24 11.4.2. Asumispalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . 41 48009: 7.5. Tapaturmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 11.4.3. Akuuttipalvelut ja ensihuolto . . 41 48010: 11.5. Päihdehuoltolain mukainen tahdosta 48011: 8. P ÄIHDETIEDOTUS, -VALISTUS JA -KAS- riippumaton hoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 48012: VATUS ...................................... 25 11.6. Työhönkuntoutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 48013: 8.1. Raittiustyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 11.7. Kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 48014: 8.1.1. Kunnallinen raittiustyö . . . . . . . . . . . 25 48015: 8.1.2. Raittiusjärjestötyö................ 26 12. ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEPOLI- 48016: 8.2. Sosiaali- ja terveyskasvatus . . . . . . . . . . . . . . 28 TIIKAN SUUNTAVIIVAT JA KEHITTÄ- 48017: 8.3. Toiminta opetuslaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . 28 MINEN...................................... 46 48018: 8.4. Itsemurhien ehkäisy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 13. TIIVISTELMÄ. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 48019: 8.5. Kehittäminen............................ 29 48020: 14. LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 48021: 9. TYÖELÄMÄN P ÄIHDEHAITTOJEN EH- Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus 48022: KÄISY JA KÄSITTELY . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 alkoholiolojen kehityksestä vuonna 1988 . . . . . 49 48023: 9.1. Yleistä................................... 30 48024: 1. JOHDANTO 48025: Päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuk- taisia vuositilastoja kuin valtion omana toimin- 48026: sen antamisesta eduskunnalle annetun lain tana järjestettävistä toiminnoista. 48027: (254/87) mukaan valtioneuvosto antaa vuosit- Kertomukseen sisältyvässä alkoholilain (459/ 48028: tain eduskunnalle kertomuksen päihdeolojen 68) mukaisessa Oy Alko Ab:n hallintoneuvos- 48029: kehityksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin on ton kertomuksessa kuvataan alkoholinkulutus- 48030: ryhdytty ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihtei- ta, alkoholihaittoja, alkoholijuomien jakelu- 48031: den käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemi- järjestelmää, Oy Alko Ab:n toteuttamaa valis- 48032: seksi ja vähentämiseksi. Kertomus sisältää tie- tus- ja tiedotustoimintaa sekä annetaan tietoja 48033: dot toimenpiteistä, joihin on ryhdytty sosiaali- ajankohtaisesta alkoholitutkimuksesta. 48034: ja terveydenhuollossa, raittiustyössä, alkoholi- Nyt annettavaa --k-ertomusta on rakenteen 48035: valvonnassa, opetustoimessa, poliisin ja tullin osalta selkeytetty. Kertomusta on täydennetty 48036: toiminnassa sekä alkoholiyhtiössä. Kertomuk- erityisesti päihdepolitiikan tavoitteiden (luku 2) 48037: sessa keskitytään kuvaamaan niitä järjestelmiä ja työelämän päihdehaittojen käsittelyn (luku 48038: ja toimintoja, joilla viranomaiset ehkäisevät ja 9) osalta. Kansainvälisen huumausaineongel- 48039: korjaavat päihdehaittoja yhteistyössä keske- man merkityksen kasvaessa kertomukseen on 48040: nään sekä järjestöjen ja muiden tahojen kans- sisällytetty kuvaus huumausainepolitiikan kä- 48041: sa. sittelystä kansainvälisissä yhteistyöelimissä (lu- 48042: Kertomuksen valmisteluun osallistuvien ta- ku 10.5). Kertomuksessa on pyritty aiempaa 48043: hojen määrää on lisätty. Valmisteluun ovat tarkemmin kuvaamaan käynnistettäviä päihde- 48044: sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi osallistu- olojen kehittämishankkeita. Eräänä merkittä- 48045: neet opetusministeriö, sisäasiainministeriö, val- vänä hankkeena on kuvattu itsemurhien ehkäi- 48046: tiovarainministeriö, työministeriö, liikennemi- syprojektia (luku 8.4.). 48047: nisteriö, sosiaalihallitus, lääkintöhallitus, tulli- Kertomuksen valmistelussa on mahdollista 48048: hallitus, kouluhallitus, ammattikasvatushalli- ottaa huomioon eduskunnan toivomukset 48049: tus, Kansanterveystieteen laitos ja Oikeus- muun muassa siten, että päihdeolojen kehittä- 48050: poliittinen tutkimuslaitos. Useat päihdeasioita misen kannalta keskeisinä pidettyjä aloja käsi- 48051: käsittelevät järjestöt ja muut yksiköt ovat an- tellään tavanomaista perusteellisemmin. Kerto- 48052: taneet kertomuksen valmistelussa tarvittavia musta pyritään kehittämään niin, että se osal- 48053: tietoja. taan luo edellytyksiä kansalaisjärjestöjen ja 48054: Sosiaali- ja terveydenhuollon päihdeoloihin viranomaisten keskuudessa käytävän alkoholi- 48055: vaikuttava toiminta on pääosin järjestetty kun- ja huumausainepoliittisen keskustelun moni- 48056: tien ja kuntainliittojen toimintana. Tämän puolistumiselle. 48057: vuoksi siitä ei ole saatavissa yhtä yksityiskoh- 48058: 8 48059: 48060: 48061: 48062: 48063: 2. PÄIHDEPOLITIIKAN TAVOITTEET 48064: Päihteellä tarkoitetaan päihdehuoltolain ja lääkkeiden liikakäyttö sekä laittomien huu- 48065: (41186) mukaan alkoholijuomaa tai muuta meiden ja vaarallisten kemiallisten aineiden 48066: päihtymystarkoituksessa käytettävää ainetta. käyttö. WHO:n Euroopan alueneuvoston mu- 48067: Alkoholin lisäksi päihteinä käytetään lääkkeitä kaan edellä mainitun tavoitteen saavuttamista 48068: ja teknisiä liuottimia sekä niin sanottuja perin- voidaan tukea laatimalla kansallisia ohjelmia, 48069: teisiä huumausaineita. Huumausaineita ovat joilla pyritään alentamaan alkoholin ja muiden 48070: huumausaineasetuksessa (282/81) luetellut ai- vahingollisten aineiden käyttöä vuoden 1980 48071: neet. tasosta vähintään 25 OJo :lla vuoteen 2000 men- 48072: Ehkäisevä päihdepolitiikka on toimintaa, nessä. 48073: jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden Hallitus on v. 1985 annetussa terveyspoliitti- 48074: käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, sessa selonteossa ja v. 1987 julkaistussa Ter- 48075: hintaan, päihteitä koskeviin tietoihin ja asen- veyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa yhty- 48076: teisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihtei- nyt edellä kuvattuun WHO:n alkoholinkulu- 48077: den ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin tuksen alentamistavoitteeseen täsmällistä pro- 48078: ja sitä tukevaan kulttuuriin. senttitavoitetta kuitenkaan mainitsematta. 48079: Korjaava päihdepolitiikka on kaikkien nii- Tavoitteiksi on asetettu kokonaiskulutuksen 48080: den yhteiskunnan eri alueilla toteutettavien supistaminen ja eri väestöryhmien alkoholin- 48081: toimenpiteiden kokonaisuus, jolla vähennetään käytön hallintakyvyn vahvistaminen. Samalla 48082: päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja vaikut- on korostettu saatavuuden rajoittamista sekä 48083: tamalla päihteiden ongelmakäyttäjään, hänen ehkäisevien toimenpiteiden tarpeellisuutta. 48084: läheisiinsä sekä ympäristöönsä. Vuoden 1989 alussa jätti mietintönsä valtio- 48085: Alkoholipolitiikka on perinteisesti nähty jul- neuvoston asettama vuoden 1987 alkoholiko- 48086: kisen vallan toimintana, jota toteutetaan ennen mitea (KM 1989: 11 ), jonka tehtävänä oli laatia 48087: muuta sosiaali- ja terveyspolitiikan osana. Al- ehdotus alkoholipolitiikan kehittämisestä ot- 48088: koholipolitiikkaan vaikuttavat myös elinkeino- taen huomioon WHO:n ja hallituksen terveys- 48089: poliittiset, työllisyyspoliittiset ja valtiontalou- poliittisen selonteon kannanotot alkoholipoli- 48090: delliset tekijät. Käytännön alkoholipolitiikan tiikan tehostamisesta ja kulutuksen vähentämi- 48091: hoito on alkoholilaissa osoitettu suuressa mää- sestä. 48092: rin alkoholiyhtiölle, jota johtaa parlamentaari- Komitean ehdottaman linjan mukaan alko- 48093: sesti valittu hallintoneuvosto. holipolitiikka tulee nähdä osana hyvinvointi- 48094: Maailman Terveysjärjestön (WHO) vuonna valtion yhteiskuntapolitiikkaa. Alkoholiongel- 48095: 1979 käynnistämän maailmanlaajuisen "Ter- miin vaikuttavia toimenpiteitä olisi pyrittävä 48096: veyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä'' -strate- toteuttamaan osana laajempia sosiaali- ja ter- 48097: gian puitteissa on järjestön Euroopan alueneu- veyspoliittisia toimenpidekokonaisuuksia. Ko- 48098: vosto vuonna 1984 hyväksynyt erääksi oman mitea toteaa kuitenkin, että alkoholipolitiikas- 48099: alueensa perustavoitteeksi monien terveydelle sa tarvitaan myös erillistoimia, jotka on sovi- 48100: vaarallisten käyttäytymismuotojen merkittävän tettava yleisemmän hyvinvointipolitiikan puit- 48101: vähentämisen vuoteen 1995 mennessä. Tällais- teisiin. 48102: ten käyttäytymismuotojen joukossa järjestön Huumausainepolitiikkaa käsitellään yksityis- 48103: ohjelmassa mainitaan muun muassa alkoholin kohtaisemmin jäljempänä (luku 10). 48104: 9 48105: 48106: 48107: 48108: 48109: 3. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 48110: Alkoholi on hallitsevin päihde suomalaisessa nien noin 6 %. Alkoholin kulutuksen määrää 48111: yhteiskunnassa. Viina ja olut, harvoin juomi- ja rakennetta on yksityiskohtaisesti kuvattu 48112: nen mutta humalahakuisuus luonnehtivat edel- liitteenä olevassa Oy Alko Ab:n hallintoneu- 48113: leenkin suomalaista juomakulttuuria. Muina voston kertomuksessa ss. 6-12. 48114: päihdyttävinä aineina käytetään mm. huu- Tutkimusten mukaan alkoholin kulutus ka- 48115: mausaineita, liuotinaineita ja lääkkeitä. Val- sautuu voimakkaasti. Suomessa arvioidaan vii- 48116: tion budjetin tulorahoituksessa alkoholitulojen denneksen kuluttajista käyttävän 3/4 kaikesta 48117: osuus on Suomessa muihin Pohjoismaihin ver- alkoholista. Miehet käyttävät alkoholista 4/5. 48118: rattuna suuri (ks. jäljempänä luku 4). Kansa- Alkoholijuomien käytössä humalakulutuksen 48119: laisten alkoholimenot ovat Suomessa huomat- osuus on edelleen suuri ja myös se näyttää 48120: tavia muihin Pohjoismaihin verrattuna. kasautuvan. Tutkimusten mukaan alkoholin 48121: Vuonna 1987 suoritettiin sosiaalihallituksen suurkuluttajien määrä lisääntyy alkoholin ko- 48122: ja lääkintöhallituksen toimesta päihdetapaus- konaiskulutuksen kasvaessa. 48123: laskenta, jossa selvitettiin niiden ihmisten päih- Alkoholin kulutuksen kasvusta valtaosa joh- 48124: teiden käyttöä, jotka olivat yhtenä tiettynä tuu oluen kulutuksen lisääntymisestä. Näin 48125: päivänä saaneet päihteiden käyttöön liittyen kasvaneesta kulutuksesta hieman aiempaa suu- 48126: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tutki- rempi osa on mietojen juomien kulutusta. 48127: muksen mukaan 80 OJo näistä asiakkaista käytti 48128: vain alkoholia. Korvikkeita käyttäviä oli 5,8 % 48129: ja liuottimia käyttäviä 0,2 %. Pelkkiä huu- 48130: mausaineita käytti tutkimuksen mukaan 0,2 % 3.2. Korvikealkoholi 48131: asiakkaista, pelkkiä lääkkeitä 0,8 %. Asiak- 48132: kaista 9,2 % käytti samanaikaisesti lääkkeitä Korvikealkoholeilla tarkoitetaan etyylialko- 48133: ja/tai huumausaineita, usein yhdessä alkoholin holia sisältäviä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu 48134: kanssa. nautittaviksi. Tällaisia tuotteita ovat muun 48135: muassa eräät jäänestoaineet, liuottimet ja polt- 48136: toaineet sekä monet kosmeettiset valmisteet. 48137: Aineiden käyttöä päihtymystarkoitukseen pyri- 48138: 3.1. Alkoholi tään estämään sekä tuotteiden koostumuksella 48139: että käyttämällä valmistuksessa denaturoitua 48140: Vuosikymmenen puolivälissä alkanut alko- väkiviinaa. 48141: holin kulutuksen kasvu on jatkunut edelleen. Korvikealkoholien käyttö on vuonna 1988 48142: Vuonna 1988 kulutettiin 7,29 litraa 100 %:na ollut suhteellisen vähäistä. Vuoden 1986 jäl- 48143: alkoholina asukasta kohden vastaavan määrän keen korvikealkoholien osuuden on kuitenkin 48144: ollessa 7,06 litraa vuonna 1987. Kasvuprosentti voitu osoittaa lisääntyneen kuolemaan johta- 48145: oli 3,3. Vuonna 1989 alkoholin kulutuksen neissa alkoholimyrkytyksissä. 48146: kasvuprosentin arvioidaan olevan noin 4, jol- Etyylialkoholin sijasta käytetään päihtymys- 48147: loin kokonaiskulutus nousisi noin 7,5 litraan. tarkoituksiin myös jonkin verran muita alko- 48148: Vuonna 1988 juotiin oluena kaikesta holeja, kuten etyleeniglykolia tai isopropanolia 48149: 100 %:n alkoholiksi lasketusta kulutuksesta lä- sisältäviä tuotteita. Nämä alkoholit ovat etyyli- 48150: hes 47 %, viinoina ja muina väkevinä juomina alkoholia myrkyllisempiä, ja niiden käyttö kor- 48151: noin 40 %. Väkevien viinien ja Iong drink vikkeena perustuu usein erehdykseen. Näiden 48152: -juomien osuus oli noin 7 % ja mietojen vii- alkoholien aiheuttamien myrkytysten määrä on 48153: 48154: 2 3915IIF 48155: 10 48156: 48157: noin viisi prosenttia kaikista kuolemaan johta- 3.4. Liuottimet ja liimat 48158: neista alkoholimyrkytyksistä. 48159: Korvikealkoholien käyttöä esiintyy lähinnä Liuottimia kuten tinneriä tai liimoja hengit- 48160: heikoimmassa sosiaalisessa asemassa olevilla tämällä saadaan aikaan päihdyttävä tila. Niin 48161: päihteiden ongelmakäyttäjillä. Korvikkeita sanottua imppaamista esiintyy epidemianomai- 48162: käytetään niiden edullisen hinnan vuoksi sekä sesti lähinnä alle 16-vuotiaiden nuorten kes- 48163: siksi, että korvikkeiden hankkiminen saattaa kuudessa. Vuonna 1988 tehdyn tutkimuksen 48164: joissakin olosuhteissa olla helpompaa kuin al- perusteella kokeilee 3 UJo koululaisista imp- 48165: koholijuomien saanti. pausta vähintään kerran. 48166: Vuoden 1985 päihdetapaukset Suomen kou- 48167: luissa -selvityksen ja muiden tutkimusten mu- 48168: 3.3. Lääkevalmisteet kaan liuottimien osuus koululaisten päihdyttä- 48169: vien aineiden käytössä on ollut suunnilleen sa- 48170: Lääkevalmisteiden päihdyttävä käyttö ilme- malla tasolla 1970- ja 1980-luvuilla. Kouluissa 48171: nee lähinnä eräiden kipulääkkeiden ja keskus- vuonna 1985 todetuista päihdetapauksista liuo- 48172: hermostoon vaikuttavien uni- ja ahdistusta lie- tinaineiden osuus tytöillä oli 13 UJo ja pojilla 48173: vittävien lääkkeiden liikakäyttönä sekä väärin- 10 UJo. Tyttöjen imppaus oli yleistynyt. Maini- 48174: käyttönä yhdessä alkoholin kanssa. Näihin tun selvityksen mukaan liuotinaineongelma on 48175: lääkkeisiin voi helposti kehittyä riippuvuus vie- koululaisten kohdalla selvästi suurempi kuin 48176: rotusoireineen. huumausaineongelma. 48177: Lääkkeiden väärinkäytön määristä ei ole 48178: saatavissa tarkkoja tietoja, mutta sairaaloissa 48179: hoidettujen em. potilaiden lukumäärien ja lää- 3.5. Huumausaineet 48180: kintöviranomaisten arvioiden mukaan tilanne 48181: on viime vuosina pysynyt ennallaan. Lääkkei- Huumausaineasetuksessa lueteltuja aineita 48182: den väärinkäytön osuus on ollut päihteiden ovat muun muassa kannabistuotteet, amfeta- 48183: käyttöön liittyvästä sosiaali- ja terveydenhuol- miini, opiaatit, LSD sekä joukko lääketieteelli- 48184: lon palvelujen käytöstä noin 2-3 UJo ja päihtei- sessä käytössä olevia kipu-, uni- ja ahdistusta 48185: siin liittyvistä myrkytyskuolemista noin kym- lievittäviä lääkkeitä. Käytettävissä olevien tut- 48186: menesosa. kimusten ja viranomaistietojen mukaan huu- 48187: Varsinkin kroonisten sairauksien hoidossa mausaineiden käytössä ei viime vuosina ole 48188: on todettu eräissä tapauksissa esiintyvän poti- tapahtunut voimakkaita muutoksia. Selvitysten 48189: laiden liiallista lääkitystä ilman, että tässä yh- mukaan huumausaineiden käyttäjien keski-ikä 48190: teydessä tilannetta tunnistettaisiin väärinkäy- on noussut ja ongelmaryhmänä ovat nuoret 48191: töksi tai päihderiippuvuudeksi. aikuiset. Osa huumausaineiden käytöstä on 48192: 48193: 48194: 48195: 48196: Taulukko 1. 48197: Päihteiden kulutusrakenne sukupuolen mukaan, OJo kouluissa 1968-1985 48198: 48199: alkoholi liuottimet lääkkeet huumaus- yhteensä 48200: aineet 48201: 48202: tytöt 1968 51 20 21 8 100 48203: 1969 58 11 28 4 101 48204: 1972 57 6 20 18 101 48205: 1985 76 13 9 2 100 48206: pojat 1968 62 30 4 3 99 48207: 1969 76 13 5 6 100 48208: 1972 77 8 4 11 100 48209: 1985 83 10 3 3 99 48210: Lähde: Päihdetapaukset Suomen kouluissa vv. 1968, 1969, 1972 ja 1985, Hakkarainen 1987. 48211: 11 48212: 48213: Taulukko 2. Koululaitokseen kohdistuneessa päihdeta- 48214: Huumausaineita kokeilleet varusmiehet pausselvityksessä vuodelta 1985 todettiin kai- 48215: vv. 1968-1987 varusmiehille tehtyjen kista päihdetapauksista pojilla 3 OJo:ssa huu- 48216: huumausainetiedustelujen mukaan mausainetapauksia, tytöillä 2 OJo :ssa. Keskeisin 48217: päihde koululaisillakin on alkoholi. Huumaus- 48218: vuosi OJo ainetapauksista 5/6 koski kannabista. 48219: Varusmiehille tehtyjen huumausainetieduste- 48220: 1968.................................. 12,2 lujen mukaan huumausaineiden käyttö on vuo- 48221: 1969.................................. 11,3 den 1985 nousun jälkeen kääntynyt uudestaan 48222: 1971 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16,2 laskuun. Kun huippuvuonna 1971 tutkituista 48223: 1973 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,6 varusmiehistä 15,5 % oli kokeillut huumaus- 48224: 1980.................................. 9,2 aineita ainakin kerran, niin heitä oli vuonna 48225: 1985.................................. 11,0 1987 8,5 %. Useammin kuin kerran aineita 48226: 1987 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,5 käyttäneitä oli viimemainittuna vuonna 3,8 %. 48227: Lähde: Osmo Kontula 1988, Huumeet Suomessa. Kokeilu on yleisintä pääkaupunkiseudulla. 48228: Helsingissä asuvista varusmiehistä joka neljäs 48229: oli kokeillut huumausaineita. 48230: Käytetyistä huumausaineista 88 % oli kan- 48231: nabistuotteita, hasista tai marijuanaa. 48232: satunnaista kokeilua, osa melko hallittua tiet- 13-17 -vuotiaiden koululaisten huumeko- 48233: tyyn kulttuuriryhmään kuuluvaa ja osa pakon- keiluja selvittävässä seurantatutkimuksessa ei 48234: omaista, narkomaanista. todettu muutosta nuorten huumekokeiluissa 48235: Viimeisimmät laajat selvitykset huumaus- 1986-1988. Peruskoulun jälkeen yleistyvät 48236: aineiden käytöstä koululaisten ja nuorten kes- kannabiskokeilut. Helsingissä olivat nuorten 48237: kuudessa on tehty vuosina 1987 ja 1988 (taulu- kannabiskokeilut vuonna 1988 noin puolet har- 48238: kot 1 ja 2). vinaisempia kuin 1970-luvun alussa. 48239: 12 48240: 48241: 48242: 48243: 48244: 4. VALTION ALKOHOLITULOT 48245: Alkoholituotannolla, myynnillä ja anniske- vuodesta 1987. Kasvu johtui pääosin alkoholi- 48246: lulla on huomattava kansantaloudellinen ja juomien hintojen korotuksista sekä kulutuksen 48247: valtiontaloudellinen merkitys. Valtion suora- lisääntymisestä, joiden laskennallinen vaikutus 48248: naiset alkoholitulot v. 1988 ilmenevät oheisessa oli 14,3 OJo. Todellisten alkoholitulojen 2,8 48249: taulukossa. prosenttiyksikköä suurempaan kasvuun vaikut- 48250: Taulukko 3. ti ennen kaikkea Oy Alko Ab:n ylijäämän 48251: Valtion suoranaiset alkoholitulot valtion tilin- lisääntyminen lähes 35 prosentilla. Alkoholitu- 48252: päätöksen mukaan 1988 lojen osuus valtion vuoden 1988 veroista ja 48253: veronluonteisista tuloista oli 7,3 OJo eli yhtä 48254: suuri kuin vuonna 1987. 48255: mk 48256: 48257: Olutvero .................. . 1 961 108 768,- 48258: Alkoholijuomavero ....... . 4 260 917 741,- Taulukko 4. 48259: Oy Alko Ab:n ylijäämä ... . 1 175 882 353,- Valtion alkoholitulot prosentteina valtion vero- 48260: tuloista eräissä Pohjoismaissa 1987 48261: Yhteensä .................. . 7 397 908 862,- 48262: Lähde: Valtiovarainministeriö 1989. Tanska ................................ . 2,8 48263: Suomi ................................. . 10,2 48264: Suoranaisten tulojen lisäksi valtio sai alko- Norja ................................. . 5,1 48265: holista välillisiä tuloja liikevaihtoveron, tulli- Ruotsi ................................. . 5,4 48266: maksujen ja Oy Alko Ab:n osinkotuoton kaut- Lähde: Nordisk alkoholstatistik 1982-1987 48267: ta. Kaikkiaan alkoholitulot kasvoivat 17, 1 OJo Socialstyrelsen, Stockholm 1989 48268: 13 48269: 48270: 48271: 48272: 48273: 5. HINTA- JA JAKELUPOLITIIKKA 48274: 5.1. Yleistä Erityisesti anniskeluravintoloiden maara on 48275: lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Annis- 48276: Alkoholipolitiikan keskeiset välineet ovat keluoikeuksien ja ravintoloiden asiakaspaikka- 48277: hintapolitiikka sekä jakelupolitiikka, joita kos- kehitys lääneittäin käy selville taulukaista 7 ja 48278: keva päätöksenteko on osoitettu ensisijaisesti 8. 48279: Oy Alko Ab:n hallintoneuvostolle. 48280: Alkoholijuomien hintoja korotettiin kahdes- 48281: ti vuoden 1988 aikana. Alkoholijuomien hin- 5.3. Kehittäminen 48282: nat olivat vuonna 1988 keskimäärin 10,3 OJo 48283: korkeammat kuin vuonna 1987. Alkoholin hinta- ja jakelupolitiikan ollessa 48284: keskeisiä kokonaiskulutukseen vaikuttavia kei- 48285: noja pyritään niiden sekä alkoholihaittoja eh- 48286: 5.2. Jakeluverkoston kehitys käisevän ja korjaavan viranomaistoiminnan 48287: suunnittelua ja toteuttamista lähentämään. 48288: Alkoholijuomien jakeluverkoston kehitys Oy Alko Ab:n ristiriitaiseen tehtävään alko- 48289: viimeisen kymmenen vuoden ajalta ilmenee holijuomien valmistajana, myyjänä, anniskelu- 48290: taulukaista 5 ja 6. toiminnan harjoittajana ja valvojana on kiinni- 48291: 48292: 48293: 48294: Taulukko 5. 48295: Alkoholilain alaiset vähittäismyynti- ja anniskelupaikat vv. 1979-1988 48296: 48297: Vuosi Alkoholilain alaisia 48298: vähittäismyynti- anniskelu- Lisäys Asiakaspaikat Lisäys 48299: paikkoja paikkoja lkm O!o lkm lkm % 48300: 48301: 1979 .......... 204 1 513 3 0,2 278 392 5 042 1,8 48302: 1980 ········ .. 204 1 525 12 0,8 284 277 5 885 2,1 48303: 1981 .......... 205 1 561 36 2,4 292 659 8 382 2,9 48304: 1982 .......... 206 1 526*) 44 2,8 305 275 12 616 4,3 48305: 1983 .......... 209 1 552 26 1,7 316 765 11 490 3,8 48306: 1984 ······ .... 211 1 587 35 2,3 331 606 14 841 4,7 48307: 1985 .......... 212 1 654 67 4,2 342 563 10 957 3,3 48308: 1986 .......... 220 1 751 97 5,9 365 135 22 572 6,9 48309: 1987 .......... 226 2 037 286 16,3 404 742 39 607 9,8 48310: 1988 .......... 227 2 235 198 9,7 443 939 39 197 9,7 48311: Muutos 48312: 1979/1988 23/11,3 % 722 47,7 165 547 59,5 48313: *) Vuodenvaihteessa 1981/82 toteutettiin oikeuksien tilastointitavan muutos. 48314: Lähde Oy Alko Ab:n vuosikirja 1979 48315: Alkoholitilastollinen vuosikirja 1988 48316: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989 48317: 14 48318: 48319: Taulukko 6. 48320: Keskiolutlain alaiset vähittäismyynti- ja anniskelupaikat vv. 1979-1988 48321: 48322: Vuosi Keskiolutlain alaisia Anniskelupaikkojen muutos 48323: vähittäismyynti- anniskelupaikkoja 48324: paikkoja, lkm lkm lkm OJo 48325: 48326: 1979 9 639 2 714 - 76 -2,7 48327: 1980 9 248 2 655 -59 -2,2 48328: 1981 8 814 2 633 -22 -0,8 48329: 1982 8 380 2 517 -116 -4,4 48330: 1983 8 147 2 535 18 0,7 48331: 1984 7 854 2 554 19 0,7 48332: 1985 7 666 2 618 64 2,5 48333: 1986 7 456 2 684 66 2,5 48334: 1987 7 000 2 580 -104 -4,0 48335: 1988 6 838 2 702 122 4,7 48336: Muutos 48337: 1979/1988 -2 801/-29,10Jo - 12 -0,4 48338: Lähde Oy Alko Ab:n vuosikirja 1979 48339: Alkoholitilastollinen vuosikirja 1988 48340: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989 48341: 48342: tetty huomiota useiden viranomaisten ja järjes- osaltaan lisännyt tarvetta kehittää alkoholiasi- 48343: töjen taholta. Eduskunta on muun muassa Oy oiden hoitoa. Käynnissä olevan sosiaali- ja 48344: Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomuksen kä- terveydenhuollon keskushallinnon uudelleen- 48345: sittelyn yhteydessä korostanut sosiaali- ja ter- järjestämisen yhteydessä tullaan selvittämään 48346: veysviranomaisten tehtäviä alkoholiasioiden tarve alkoholiasiain hallinnon laajempaan uu- 48347: hoidossa. Euroopan yhdentymiskehitys on distamiseen. 48348: 48349: 48350: Taulukko 7. 48351: Ravintoloiden anniskeluoikeudet vuosina 1979 ja 1988 48352: 48353: Lääni Anniskeluoikeuksia Muutos 79/88 48354: 1979 1988 lkm OJo 48355: 48356: Uudenmaan ............. . 387 584 197 50,9 48357: Turun ja Porin .......... . 178 271 93 52,2 48358: Ahvenanmaan ........... . 11 20 9 81,8 48359: Hämeen ................. . 221 313 92 41,6 48360: Kymen .................. . 128 178 50 39,1 48361: Mikkelin ................ . 67 105 38 56,7 48362: Pohjois-Karjalan ........ . 51 83 32 62,7 48363: Kuopion ................. . 78 116 38 48,7 48364: Keski-Suomen ........... . 86 119 33 38,4 48365: Vaasan .................. . 104 151 47 45,2 48366: Oulun ................... . 116 165 49 42,2 48367: Lapin .................... . 86 130 44 51,2 48368: Yhteensä ................ . 1 513 2 235 722 47,7 48369: Lähde Oy Alko Ab:n vuosikirja 1979 48370: Alkoholitilastollinen vuosikirja 1988 48371: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989. 48372: 15 48373: 48374: Taulukko 8. 48375: Ravintoloiden asiakaspaikat vuosina 1979 ja 1988 48376: 48377: Lääni Asiakaspaikkoja Muutos 79/88 Asukkaita/ 48378: asiakaspaikka 48379: 1979 1988 !km OJo 1988 48380: Uudenmaan ........... 81 907 120 357 38 450 46,9 10,09 48381: Turun ja Porin ........ 33 407 53 846 20 439 61,2 13,26 48382: Ahvenanmaan ......... 1 837 3 247 1 410 76,8 7,32 48383: Hämeen ............... 38 399 63 014 24 615 64,1 10,82 48384: Kymen ................ 22 820 37 114 14 294 62,6 9,09 48385: Mikkelin .............. 12 554 20 117 7 563 60,2 10,33 48386: Pohjois-Karjalan ...... 8 143 13 582 5 439 66,8 13,01 48387: Kuopion ............... 13 795 24 719 10 924 79,2 10,35 48388: Keski-Suomen ......... 15 033 24 026 8 993 59,8 10,34 48389: Vaasan ................ 16 882 30 164 13 282 78,7 14,73 48390: Oulun ................. 20 252 30 278 10 026 49,5 14,32 48391: Lapin .................. 13 363 23 475 10 112 75,7 8,52 48392: Yhteensä .............. 278 392 443 939 165 547 59,5 11,12 48393: Lähde Oy Alko Ab:n vuosikirja 1979 48394: Alkoholitilastollinen vuosikirja 1988 48395: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989. 48396: 16 48397: 48398: 48399: 48400: 48401: 6. VIRANOMAISTEN ALKOHOLI- JA LÄÄKEVALVONTA 48402: 6.1. Alkoholivalvonta Lääkintöhallitus valvoo ja seuraa lääkärei- 48403: den ja hammaslääkäreiden lääkkeiden määrää- 48404: Alkoholilainsäädännön ylivalvojana toimii mistä sekä lääkkeiden toimittamista apteekeis- 48405: sosiaali- ja terveysministeriö. Sen tehtävänä on ta ja lisäksi kaikkien alkoholipitoisten aineiden 48406: huolehtia siitä, että alkoholilainsäädäntöä ja käyttöä ja myyntiä apteekeissa ja lääketehtais- 48407: sen nojalla annettuja määräyksiä noudatetaan. sa sekä tältä osin myös maahantuontia. Val- 48408: Ministeriön tulee lisäksi valvoa, että alkoholi- vonta ulottuu muun muassa sairaaloihin, ter- 48409: yhtiö ja kunnalliset alkoholitarkastajat hoita- veyskeskuksiin ja tutkimuslaitoksiin. Lääkintä- 48410: vat niille kuuluvat tehtävät. Ministeriölle kuu- tarkoituksiin käytettiin vuonna 1988 väkiviinaa 48411: luu myös alkoholijuomien myynnin ja mainon- 100-prosenttisena alkoholina hieman yli mil- 48412: nan välitön valvonta Suomen ja ulkomaiden joona kiloa. 48413: välillä kulkevissa suomalaisissa aluksissa ja Alkoholilainsäädännön noudattamisen val- 48414: junissa. vontaan osallistuvat myös lääninhallitukset, 48415: Sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluva al- poliisi sekä rajavartio- ja tullilaitos kukin toi- 48416: koholilainsäädännön yleinen valvonta merkit- mialoillaan. Lääninhallitukset muun muassa 48417: see lähinnä hallinnollista valvontaa, jonka pe- ohjaavat ja valvovat kunnallisten alkoholitar- 48418: rusteella ministeriöllä on mahdollisuus tehdä kastajien toimintaa. 48419: tarpeelliseksi katsomiaan lainsäädännöllisiä tai Paikallisella tasolla alkoholilainsäädännön 48420: muita alkoholipoliittisia esityksiä. välitön valvonta kuuluu alkoholiyhtiölle, kun- 48421: Alkoholiyhtiö huolehtii muun muassa alko- nallisille alkoholitarkastajille ja poliisille. 48422: holijuomien valmistuksen, maahantuonnin, Kunnallinen alkoholitarkastaja tulee asettaa 48423: maastaviennin, myynnin, mainonnan, käytön, kuntiin, joissa harjoitetaan alkoholilaissa tar- 48424: varastoinnin, hallussapidon ja kuljetuksen sa- koitettua vähittäismyyntiä tai anniskelua. Pel- 48425: moin kuin mainontaa ja muuta myynninedistä- kästään keskiolutkunnissa kunnallista alkoho- 48426: mistoimintaa koskevan kiellon noudattamisen litarkastusta ei ole. Jakelun valvonta on niissä 48427: välittömästä valvonnasta. annettu lähinnä poliisin tehtäväksi. 48428: Alkoholiyhtiölle kuuluu myös väkiviinan Alkoholitarkastaja on alkoholilainsäädän- 48429: sekä alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, nön valvontaa varten asetettu kunnallinen val- 48430: maahantuonnin, myynnin sekä teollisen ja tie- vontaviranomainen. Erityisesti tarkastajien tu- 48431: teellisen käytön välitön valvonta. lee valvoa alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja 48432: Kertomusvuoden päättyessä oli maassamme anniskelua sekä mainontaa koskevien säännös- 48433: Oy Alko Ab:n kolmen oman tuotantolaitoksen ten ja määräysten noudattamista. Tarkastus- 48434: lisäksi yhdeksän varsinaista oluttehdasta, kuusi valtuudet koskevat alkoholijuomien vähittäis- 48435: muita alkoholijuomia valmistavaa tehdasta myynti- ja anniskelupaikkoja. Varsinaisia toi- 48436: sekä yksi väkiviinatehdas. Lisäksi toiminnassa menpidevaltuuksia epäkohtien johdosta tarkas- 48437: oli viisi sahtitehdasta sekä eräitä olutta tai tajilla ei ole, vaan heidän tulee tehdä esityksen- 48438: muita alkoholijuomia jatkokäsitteleviä tai pul- sä tältä osin alkoholiyhtiölle tai poliisille. 48439: lottavia yksikköjä sekä väkiviinaa omaan käyt- Vuoden 1988 lopussa kunnallista alkoholi- 48440: töön puhdistavia tehtaita. Väkiviinaa ja alko- tarkastustoimintaa oli 397 kunnassa. 48441: holijuomia teollisiin tai tutkimustarkoituksiin Alkoholitarkastajien toiminta on painottu- 48442: käyttäviä yrityksiä ja laitoksia oli 1 980 ja nut erityisesti anniskelun valvontaan ja jakelu- 48443: nämä ostivat väkiviinaa 100-prosenttisena al- paikkojen sisäisen valvonnan toimivuuden seu- 48444: koholina 14,5 miljoonaa kiloa. raamiseen. 48445: 17 48446: 48447: Taulukko 9. 48448: Alkoholitarkastajien virkojen määrä ja kustannusten kehitys vuosina 1975-1988 48449: 48450: 1975 1980 1983 1985 1986 1987 1988 48451: Virkoja ................. 318 326 345 359 371 384 400 48452: Valtionosuuden määrä 48453: milj. mk*) .............. 1,9 3,2 4,5 5,6 6,1 6,4 7,1 48454: *) vuodesta 1981 tiedot ilman Ahvenanmaata, jonka osalta valtionosuus huomioitu verotaloudellisen tasauksen 48455: yhteydessä. 48456: Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989 48457: 48458: 48459: 48460: Merkillepantavaa on ollut erityisesti anniske- 6.2. Lääkevalvonta 48461: luravintolakapasiteetin voimakas kasvu vuo- 48462: desta 1985 lähtien. Anniskeluoikeuksien määrä Reseptillä saatavien lääkkeiden väärinkäyt- 48463: lisääntyi kertomusvuoden loppuun mennessä töä syntyy, kun lääkärien määräämät lääkkeet 48464: 40,8 OJo:lla ja asiakaspaikat 33,9 OJo:lla. tuottavat hoidon sijasta hoidon kannalta epä- 48465: Vuonna 1988 alkoholitarkastajat tekivät yh- tarkoituksenmukaista päihtymystä. Lääkintö- 48466: teensä 62 586 tarkastuskäyntiä. Tarkastuksista hallitus valvoo lääkärien toimintaa. Lääkkeek- 48467: kohdistui Alkon myymälöihin 3 OJo, anniskelu- si määrättyjen huumausaineiden määrät ovat 48468: ravintoloihin 31 OJo, keskiolutta myyviin elin- vähentyneet viime vuosina. Varsinaisten huu- 48469: tarvikeliikkeisiin 36 OJo ja keskioluen anniskelu- mausaineiden määrääminen lääkinnälliseen 48470: paikkoihin 30 OJo. käyttöön tapahtuu erityisillä huumausainere- 48471: Tarkastusten yhteydessä toteamiensa epä- septilomakkeilla, joiden määriä seurataan val- 48472: kohtien johdosta alkoholitarkastajat antoivat takunnallisesti ATK-järjestelmän avulla. Uni- 48473: ohjauksen ja suullisten huomautusten lisäksi lääkkeiden ja ahdistusta lievittävien lääkkeiden 48474: 235 kirjallista huomautusta, joista ravintoloille määrääminen tapahtuu tavanomaisilla resepti- 48475: 56 OJo, keskiolutta myyville elintarvikeliikkeille lomakkeilla, ja näitä ei em. ATK-järjestelmä 48476: 12 OJo ja keskioluen anniskelupaikoille 32 OJo. seuraa. 48477: Alkoholitarkastajat ja Oy Alko Ab suoritti- Lääkkeiden väärinkäytöstä ei ole käytettä- 48478: vat yhteistyössä kertomusvuonna koko maan vissä tutkimustietoja, mutta poliisin takavari- 48479: kattaneen yhtenäisen tarkastuksen anniskelura- koimissa lääkkeissä ei ole havaittavissa merkit- 48480: vintoloihin. Eriasteisiin epäkohtiin jouduttiin täviä muutoksia viime vuosiin verrattuna. 48481: puuttumaan noin joka viidennellä tarkastus- Myöskään sairaanhoitolaitoksissa lääkkeiden 48482: käynnillä. väärinkäytön vuoksi hoidettujen lukumäärässä 48483: ei ole tapahtunut lisääntymistä viime vuosina. 48484: Taulukko 10. Hoidossa olleiden lääkkeiden väärinkäyttäjien 48485: Alkoholitarkastajien toimenpiteitä vuosina lukumäärät ovat vuosittain vaihdelleet välillä 48486: 1975-1988 170-180 tapausta. Alkoholipitoisten lääkkei- 48487: den tai muiden valmisteiden myynti apteekeissa 48488: Vuonna Tarkastus- Tarkastajan Toimenpide- on suuruusluokaltaan merkityksetöntä alkoho- 48489: käyntejä kirjallisia esityksiä lin kokonaiskulutuksen kannalta. 48490: huomautuksia Alkolle ja Kesällä 1987 selvitettiin erityisesti Turussa ja 48491: poliisille sen lähiympäristössä lääkärien toimintaa ilmi- 48492: 1975 .... . 69 000 199 tulleiden lääkeainekuolemaepäilyjen vuoksi. 48493: 1980 .... . 74 463 466 Tutkimusten seurauksena lääkintöhallitus kiel- 48494: 308 48495: 1983 .... . 71 913 272 231 si yhtä lääkäriä väliaikaisesti harjoittamasta 48496: 64 878 lääkärintointa ja rankaisi yhtä lääkäriä varoi- 48497: 1985 .... . 201 187 48498: tuksena. 48499: 1986 .... . 65 405 266 189 48500: Esiintulleiden väärinkäytösten vuoksi lääkin- 48501: 1987 .... . 66 729 228 212 48502: 1988 .... . 62 586 töhallitus on lisännyt bu~renorfiinia sisältävän 48503: 235 230 48504: kipulääkkeen (Temgesic ) huumausaineasetuk- 48505: Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989 sen määrittelemien huumausaineiden luet- 48506: 3 391511F 48507: 18 48508: 48509: teloon, minkä seurauksena tämän lääkkeen Taulukko 11. 48510: käytön valvonta tehostui. Tullirikosasiat, alkoholijuomatakavarikot ja 48511: Huumausaineita sisältävistä kipulääkkeistä litramäärät 48512: käyty ajoittainen keskustelu julkisuudessa on 48513: osaltaan hankaloittanut näiden lääkkeiden Vuosi Tulli- Alkoholi- Taka- 48514: saantia mm. syöpäpotilaiden ja nk. terminaali- rikosasioita asioita IIJo varikoitu 48515: kpl kpl ltr 48516: hoidossa olevien käyttöön. Tästä syystä lääkin- 48517: töhallitus on lähettänyt ohjekirjeitä terveyden- 1975 ....... 2 301 1 630 70,8 7 400 48518: huoltohenkilöstölle. 1980 ....... 3 607 2 346 65,0 11 489 48519: 1983 ....... 3 428 2 168 63,2 9 627 48520: 1985 ....... 2 416 1 437 59,5 4 988 48521: 6.3. Tullin toiminta 1986 ....... 2 069 1 175 56,8 5 356 48522: 1987 ....... 2 091 999 47,9 4 420 48523: Alkoholijuomien ja muiden päihteiden lait- 1988 ....... 1 975 992 50,2 5 808 48524: toman maahantuonnin valvonnasta huolehtii 48525: pääasiassa tullilaitos. Lisäksi valvontavirano- Lähde: Tullihallitus 1989 48526: maisia ovat rajavartiolaitos ja poliisi. 48527: Alkoholijuomien salakuljetuksen merkitys ei 48528: ole enää siinä korostuneessa asemassa mitä se Vuoden 1987 alusta voimaan tullut päihde- 48529: oli vielä 1970-luvulla ja sitä ennen. Takavari- huoltolaki vähensi poliisin osuutta alkoholin 48530: koidussa ainemäärässä ei ole tapahtunut mai- ongelmakäyttäjien hoitoon saattamisessa. Toi- 48531: nittavaa muutosta. Takavarikoista on noin miessaan rikosten ja onnettomuuksien estämi- 48532: 85 OJo suoritettu maahantulovaiheessa tullaajal- seksi poliisi torjuu samalla päihdehaittoja, sillä 48533: le tullin toimesta tai yhteistyössä poliisin kans- alkoholin nauttiminen lisää rikos- ja onnetto- 48534: sa. Tulliviranomaisten arvio on, että 5-10% muusriskiä. Poliisin valvonta kohdistuu muun 48535: laittomasti maahantuoduista alkoholijuomista muassa alkoholin myyntiä ja anniskelua koske- 48536: onnistutaan takavarikoimaan. Vuonna 1988 ta- vien säännösten noudattamiseen. 48537: kavarikoitiin ulkomaanliikenteen eri muotojen Poliisi ehkäisee ja torjuu luvatonta päihtei- 48538: yhteydessä yhteensä 5 800 litraa alkoholijuo- den valmistusta, välittämistä, käyttöä ja sala- 48539: mia. Tullivalvonnassa ja matkustajaliikenne- kuljetusta. Poliisi ehkäisee ja torjuu päihde- 48540: valvonnassa painopiste on siirtynyt huumaus- haittoja myös järjestyksenvalvonnalla sekä tie- 48541: aineiden salakuljetuksen ehkäisyyn ja paljas- ja vesiliikenteen valvonnalla. Myös poliisin 48542: tukseen. muulla toiminnalla esimerkiksi tiedotuksella ja 48543: Matkustajaliikenteessä tulee ilmi alkoholi- nuorisopoliisitoiminnalla on oma päihdehaitto- 48544: juomien luvattomia tuontitapauksia ensisijai- ja ehkäisevä merkityksensä. Poliisilla on myös 48545: sesti Puolaan ja Saksan Iiittotasavaltaan suun- omia erityisyksiköitä päihdehaittojen ehkäi- 48546: tautuneessa lauttaliikenteessä sekä Neuvostolii- syyn ja torjuntaan. 48547: ton ja Suomen välisessä juna- ja maantieliiken- 48548: teessä. 48549: Ruotsin ja Suomen välisen matkustaja-alus- 48550: liikenteen yhteydessä suoritetut alkoholijuomia 6.5. Kehittäminen 48551: koskevat takavarikoi käsittävät pääasiallisesti 48552: niin sanotun 24 tunnin säännön rikkomista- Alkoholivalvonnan kehittämisessä keskeisiä 48553: pauksia, jotka on käsitelty alkoholijuomien kysymyksiä ovat järjestelmän hajanaisuus ja 48554: salakuljetuksena. Oy Alko Ab:n asema valvonnan suorittajana 48555: samalla kun se toimii alkoholin valmistajana, 48556: myyjänä ja ravintolatoimen harjoittajana. 48557: 6.4. Poliisin toiminta Kunnallisen alkoholitarkastuksen kehittä- 48558: mistä on vaikeuttanut merkittävästi tarkasta- 48559: Poliisin pääasiallinen tehtävä on yleisen jär- jien sivuvirkaisuus. Vuonna 1989 allekirjoite- 48560: jestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämi- tussa valtion ja kuntien välisessä järjestelyasia- 48561: nen. Poliisi käyttää tehtävänsä hoitamisessa kirjassa on sovittu, että valmistellaan kunnalli- 48562: tiedottamista, valistusta, kehotuksia, käskyjä, sen alkoholitarkastuksen siirtämistä valtion 48563: valvontaa ja tutkintaa. tehtäväksi vuonna 1991. 48564: 19 48565: 48566: Alkoholitarkastusjärjestelmää on tarkoitus 1988 työryhmän selvittämään, miten nykyinen 48567: kehittää siirtämällä toiminta lääninhallituksille alkoholi- ja tupakkamainonta soveltuu alko- 48568: lähinnä päätoimisten viranhaltijoiden hoidetta- holi- ja tupakkapoliittiseen järjestelmäämme 48569: vaksi. Tällöin tarkastustoiminta ja erityisesti ottaen huomioon myös kansainväliset tekijät. 48570: anniskelun valvonta kytkeytyisi kiinteämmin Alkoholi- ja tupakkamainonnan ja niiden val- 48571: lääninhallituksissa käsiteltäviin muihin alkoho- vonnan kehittämistarvetta selvitetään työryh- 48572: lijuomia ja ravitsemisliikkeitä koskeviin asioi- män toukokuussa 1989 jättämän muistion poh- 48573: hin. jalta. 48574: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 48575: 20 48576: 48577: 48578: 48579: 48580: 7. JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS 48581: Päihteiden liikakäytön haitat heijastuvat 7 .1. Päihtyneiden säilöönotot 48582: useissa muun muassa järjestykseen ja turvalli- 48583: suuteen liittyvissä kysymyksissä. Alkoholin ai- Säilöönottoja on Suomessa enemmän kuin 48584: heuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja muissa Pohjoismaissa yhteensä. Niiden luku- 48585: on yksityiskohtaisemmin kuvattu liitteenä ole- määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun jo 48586: vassa Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kerto- 1970-luvun alkupuolella. Valtaosa säilöön- 48587: muksessa (ss. 13-21). otoista tapahtuu suurimmissa kaupungeissa. 48588: 48589: Taulukko 12. 48590: Päihtyneiden säilöönotot Suomessa 48591: 48592: 1970 1975 1980 1986 1987 1988 48593: 48594: 175 160 276 206 207 864 197 591 188 694 172 863 48595: Lähde: Sisäasiainministeriö 1989. 48596: 48597: 48598: 48599: Vuonna 1988 säilöönotoista tehtiin 41 257 ehtoisuuteen perustuva hoitoonohjaus ei polii- 48600: (24 Ofo) Helsingissä. siviranomaisten mukaan ole riittävä keino kier- 48601: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama säi- teen katkaisemiseksi pahoin alkoholisoitunei- 48602: löönottojen vähentämistyöryhmä (STM 3/ den osalta. 48603: 1988) asetti tavoitteeksi säilöönottojen vähen- 48604: tämisen puoleen vuoden 1987 tasosta vuoteen 48605: 1993 mennessä. Sisäasiainministeriö antoi Taulukko 13. 48606: vuonna 1988 työryhmän tavoitteiden suuntai- Säilöönotot eräissä poliisipiireissä 48607: sesti paikallispoliisille määräyksen sekä sosi- 48608: aali- ja terveysministeriö sosiaali- ja terveyslau- Poliisipiiri Säilöön- 1 (){)() 48609: takunnille suosituksen säilöönottojen vähentä- ottoja asukasta 48610: 1988 kohti 48611: mistyöryhmien asettamisesta. 48612: Poliisin toimintasuunnitelmissa on täsmen- Helsinki .................. . 41 257 84,2 48613: netty säilöönottoperusteita niin, että ensisijai- Tampere .................. . 9 501 55,7 48614: sesti järjestetään päihtyneenä tavatulle kuljetus Turku .................... . 8 729 54,4 48615: Oulu ...................... . 3 867 39,2 48616: kotiin. Työ on vasta alkuvaiheessa, mutta säi- Lahti ..................... . 5 480 58,5 48617: löönottojen määrä on vähentynyt eräissä polii- Kuopio ................... . 4 214 53,4 48618: sipiireissä jo nyt merkittävästi. Säilöönottojen Jyväskylä ................. . 3910 59,5 48619: vähentämistä vaikeuttaa se, ettei sosiaali- ja Espoo .................... . 4 528 27,5 48620: terveydenhuoltoviranomaisilla ole ollut riittä- Vantaa .................... . 3 487 23,4 48621: västi voimavaroja päihtyneiden ja päihteiden Pori ...................... . 3 989 51,5 48622: Joensuu ................... . 2 915 61,9 48623: ongelmakäyttäjien palvelujen kehittämiseen. Rovaniemi ................ . 2 323 70,6 48624: Myöskään päihteiden ongelmakäyttäjien Mikkeli ................... . 1 860 58,6 48625: asunto-oloihin ja sosiaalisiin ongelmiin ei ole 48626: kyetty saamaan tarpeeksi parannusta. Vapaa- Lähde: Sisäasiainministeriö 1989. 48627: 21 48628: 48629: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenki- maila ja suorituttamalla puhalluskoe jokaisella 48630: löiden työskentelystä päihtyneiden säilytyspai- pysäyttämällään ajoneuvon kuljettajalla. 48631: kan yhteydessä on saatu hyviä tuloksia monis- Vuonna 1988 jätti mietintönsä sosiaali- ja 48632: sa suurissa poliisipiireissä. Poliisin tavoitteena terveysministeriön rattijuoppojen hoitoonoh- 48633: on, että päävastuu päihtyneiden käsittelystä jaustyöryhmä (1988:11). Sen mukaan alkoho- 48634: voitaisiin siirtää sosiaali- ja terveystoimelle. lin kokonaiskulutuksen vähentäminen alkoho- 48635: Poliisin tehtäväksi jäisi lähinnä päihtyneiden lipoliittisin keinoin on keskeisin tapa pienentää 48636: säilöönotto. myös rattijuoppojen määrää. Tärkeää on myös 48637: jatkuva valistus ja tiedotus, sillä kampanjoiden 48638: vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Poliisi on vii- 48639: 7 .2. Liikennejuopumus mevuosina osallistunut moniin rattijuopumusta 48640: vastustaviin kampanjoihin. 48641: Vuonna 1988 poliisin tietoon tulleiden liiken- Perinteisesti liikenneturvallisuuden tilaa on 48642: nejuopumusten määrä lisääntyi edellisen vuo- mitattu kuolleiden ja loukkaantuneiden mää- 48643: den luvuista lähes 2 800 tapauksena (10,2 OJo). rällä, koska se muihin onnettomuustietoihin 48644: Rattijuopumuksista 62 % oli törkeitä. Kiinni- verrattuna on luotettavimmin tilastoitu. 1970- 48645: joutuneiden määrän kasvu ei välttämättä osoi- luvulla oli tieliikenteessä kuolleiden määrä 48646: ta alkoholia nauttineena ajamisen yleistymistä. kaksinkertainen verrattuna 1980-luvun vähän 48647: Lisäys saattaa selittyä osaksi valvonnan tehos- yli 500 uhriin. 48648: tumisesta ja sen toisenlaisesta suuntaamisesta. Vuonna 1988 tieliikenneonnettomuuksissa 48649: Puhalluskokeiden määrä nousi vuonna 1988 kuoli 653 henkilöä ja loukkaantui 11 903 hen- 48650: noin miljoonaan, jossa on lisäystä edelliseen kilöä. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuol- 48651: vuoteen noin 4 %. Myös liikenteen määrän leiden osuus oli tästä 14,9 % (97 henkilöä) ja 48652: kasvu vaikuttaa kokonaismäärään. loukkaantuneiden 10,3 % (1 230 henkilöä). 48653: Kuolemaan johtaneeseen liikennevahinkoon Rattijuoppojen keski-ikä on viimeisten kym- 48654: joutuneista rattijuopoista 42 OJo oli sellaisia, menen vuoden aikana olennaisesti kohonnut. 48655: joita oli rangaistu aikaisemmin ainakin kerran Nuorilla kuljettajilla on kuitenkin hieman kes- 48656: rattijuopumuksesta. Selvityksen mukaan ratti- kimääräistä suurempi riski jäädä kiinni ratti- 48657: juopoista 11 % käytti alkoholia lähes päivit- juopumuksesta kuin muilla. Ilmeisesti tämä 48658: täin ja 25 % useammin kuin kerran viikossa. johtuu siitä, että he ovat kokemattomampia 48659: Liikenneraittiuden edistämiseksi on perintei- ajajia ja myös muuten ajavat tavalla, joka 48660: sesti tehty laajaa yhteistyötä eri viranomaisten lisää poliisin herkkyyttä pysäyttää heitä. Vaik- 48661: ja muiden yhteisöjen kanssa. Päävastuu viran- ka alkoholin ongelmakäyttäjien ja rattijuopu- 48662: omaistasolla on ollut liikenne-, oikeus-, sisä- muksen uusijoiden osuus on suuri, kuitenkin 48663: sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- suurempi osa poliisin tietoon tulleista rattijuo- 48664: aloilla. poista on ensikertalaisia ja suhteellisen koh- 48665: Vuonna 1988 käynnistettiin laajan nuoriin tuullisesti alkoholia käyttäviä. Keskimäärin jo- 48666: suunnatun liikenneraittiuskampanjan valmiste- ka 500:s liikenteessä oleva kulkuneuvon ohjaa- 48667: lut. Kampanjan valtakunnantason toteutukses- ja on vähintään 0,50 promillen päihtymystilas- 48668: sa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, sa. 48669: liikenneministeriö, sisäasiainministeriö, Liiken- Rattijuoppojen hoitoonohjaustyöryhmä on 48670: neturva ja Oy Alko Ab. Kuntatasolla kampan- esittänyt, että lääkärintarkastuksia, jotka edel- 48671: jan päävastuu on raittiustoimella. tävät ajokortin saamista ja tarvittaessa myös 48672: Poliisi on lisännyt rattijuopumukseen syyllis- sen palauttamista esimerkiksi rattijuopumuk- 48673: tyvien kiinnijoutumisriskiä valvontaa suuntaa- sen jälkeen kehitettäisiin siten, että tarkastuk- 48674: 48675: 48676: Taulukko 14. 48677: Liikennejuopumus 48678: 48679: Vuosi 1980 1985 1986 1987 1988 48680: 48681: 23 001 24 426 27 188 27 280 30 057 48682: Lähde: Sisäasiainministeriö 1989 48683: 22 48684: 48685: Taulukko 15. Yli kolmannes kiinnijääneistä kuljettajista oli 48686: Alkoholitapauksissa sekä rattijuopumusonnet- aikaisemmin syyllistynyt rattijuopumukseen. 48687: tomuuksissa kuolleet vuosina 1975-1988 Vesiliikenteen onnettomuuksissa on meneh- 48688: tynyt vuosittain noin 100 henkilöä. Onnetto- 48689: Ratti- muuksista 75 OJo on sattunut sisävesillä ja 25 % 48690: juopumus- merellä. Vuonna 1988 pienveneonnettomuuk- 48691: Alkoholi- onnetto- joista sissa menehtyi 125 henkilöä. 48692: Vuosi tapauksissa muuksissa sivullisia Kuolemaan johtaneissa vesiliikenneonnetto- 48693: 1975 ....... 215 140 30 muuksissa kahdeksan kymmenestä veneenkul- 48694: 1976 ....... 151 105 22 jettajasta on ollut alkoholia nauttineita. Kuole- 48695: 1977 ....... 163 103 17 mantapauksia ei kuitenkaan voida lukea pel- 48696: 1978 ....... 135 92 10 kästään alkoholin syyksi, koska tutkijoiden 48697: 1979 ....... 129 92 11 arvion mukaan yhdeksän kymmenestä meneh- 48698: 1980 ....... 98 61 12 tyneestä olisi pelastunut, jos heillä olisi ollut 48699: 1981 ....... 98 64 8 yllään pelastusliivit. Poliisi on ollut mukana 48700: 1982 ....... 102 68 7 valistustoiminnassa, jolla on pyritty vaikutta- 48701: 1983 ....... 113 74 8 maan vesillä liikkuvien asenteisiin onnetto- 48702: 1984 ....... 103 68 6 muuksien vähentämiseksi. 48703: 1985 ....... 99 54 6 48704: 1986 ....... 137 99*) 9 48705: 1987 ....... 109 76 4 48706: 1988 ....... 126 97 10 7 .3. Väkivaltarikokset 48707: *) uusi tilastointimenetelmä rattijuopumusonnetto- Alkoholin osuutta rikollisuuden maaraan 48708: muuksissa kuolleiden osalta. 48709: Lähde: Tieliikenneonnettomuudet. Tilastokeskus 1989. joudutaan arvioimaan poliisin selvittämien ri- 48710: kosten pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle jää- 48711: vät ne poliisin tietoon tulleet rikokset, joiden 48712: sessa arvioitaisiin kuljettajan mahdollisten al- tekijästä ei ole saatu selvyyttä sekä kaikki ne 48713: koholiongelmien vaikutus ajokykyyn. Tähän rikokset, jotka eivät tule lainkaan poliisin tie- 48714: liittyen voitaisiin tarvittaessa ottaa käyttöön toon. Tutkimusten mukaan esimerkiksi väki- 48715: määräaikainen ajokortti. Työryhmä esitti myös valtarikoksista tulee poliisin tietoon vain 4-7 48716: rattijuopumuksen vuoksi vangittujen päihde- %. 48717: ongelmien tarpeen mukaisen hoidon järjestä- Poliisin selvittämistä väkivaltarikoksista on 48718: mistä vankilan ulkopuolisella tuella, esimerkik- vuonna 1988 runsaat 2/3 ollut sellaisia, joihin 48719: si jonkin hoitopaikan toimesta. Työryhmän syylliseksi epäilty on teon tehdessään ollut 48720: mukaan syyttäjien ja tuomioistuinten pitäisi alkoholin vaikutuksen alaisena. Henkirikosten 48721: rangaistusta määrättäessä luoda nykyistä pa- määrä on vakiintunut Suomessa noin 110- 48722: remmat edellytykset sille, että rangaistusseu- 120:een vuodessa. Vuonna 1988 murhia ja 48723: raamukset eivät haittaa tarpeellisen hoidon tappoja oli yhteensä 123. Niistä 85:ssä (69 %) 48724: toteuttamista. Eräiden selvitysten mukaan vä- surmaaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena. 48725: hintään kolmannes, mutta mahdollisesti yli Tekoa on hyvin usein edeltänyt tekijän ja uhrin 48726: puolet rattijuopoista olisi alkoholiongelmaisia. juopottelu yhdessä. 48727: 48728: 48729: 48730: Taulukko 16. 48731: Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ja niiden selvittäminen 48732: 48733: 1975 1980 1985 1986 1987 1988 48734: Rikosten lukumäärä ...... 16 721 18 126 20 899 21 579 21 725 23 514 48735: Selvitetty samana vuonna . 14 130 15 050 16 768 18 921 18 618 48736: Selvitysprosentti .......... 84,5 83,0 80,2 87,7 85,7 48737: Lähde: Sisäasiainministeriö 1989 48738: 23 48739: 48740: Taulukko 17. 48741: Pahoinpitelyrikokset 48742: 48743: Rikos 1975 1980 1985 1986 1987 1988 48744: - pahoinpitely .......... 8 952 9 271 11 480 12 010 12 498 13 609 48745: - törkeä pahoinpitely ... 1 099 1 600 1 891 1 820 1 905 1 978 48746: - lievä pahoinpitely ..... 3 063 3 088 3 048 2 872 2 662 2 771 48747: Yhteensä ................. 13 114 13 959 16 419 16 702 17 065 18 358 48748: Lähde: Sisäasiainministeriö 1989. 48749: 48750: 48751: 48752: 48753: Tilastoitujen pahoinpitelyrikosten määrä on Alkoholin kulutuksen aleneminen ja erityi- 48754: kasvanut koko 1980-luvun ajan. Lisäys vuo- sesti humalahakuisen alkoholin nauttimisen vä- 48755: desta 1980 vuoteen 1988 on ollut 4 400 tapaus- heneminen vaikuttaisi myönteisesti myös rikol- 48756: ta (32 OJo). Tekijöistä yli puolet on ollut alko- lisuuden kehitykseen. 48757: holin vaikutuksen alaisena. Huolestuttavinta 48758: tilastoidussa pahoinpitelyrikoskehityksessä on 48759: ollut se, että kasvua on tapahtunut ns. tavallis- 48760: ten pahoinpitelyjen ja törkeiden pahoinpitely- 7 .4. Päihderikokset 48761: jen määrässä. Lievien tilastoitujen pahoinpite- 48762: lyjen määrä on samanaikaisesti alentunut, jo- Päihderikoksia ovat alkoholi- ja huumaus- 48763: ten pahoinpitelyt ovat tilastojen mukaan muut- ainelainsäädännössä rangaistavaksi säädetyt 48764: tuneet suorittamistavaltaan ja seurauksiltaan teot. 48765: entistä vakavammiksi. Ei ole kuitenkaan mah- 48766: dollista lausua mitään siitä, missä määrin tilas- 48767: toidun väkivaltarikollisuuden lisääntyminen se- 7.4.1. Alkoholirikokset 48768: littyy tosiasiallisen rikollisuuden kasvulla ja 48769: missä määrin ilmoitusalttiudessa mahdollisesti Alkoholirikosten määrä on alentunut 1980- 48770: tapahtuneilla muutoksilla. luvulla. Vuonna 1988 niitä oli lähes 2 000 48771: Erään selvityksen mukaan katuväkivallan (15,6 %) vähemmän kuin vuonna 1987. Ilmei- 48772: osuus väkivaltarikosten kokonaismäärästä on sesti teot ovat kuitenkin olleet laajempia kuin 48773: noin 30 OJo. Poliisi on lisännyt partiointia ja edellisvuonna, koska tapahtumakertojen mää- 48774: muuta näkyvää valvontaa häiriöalueilla. Siten rä on lisääntynyt samanaikaisesti noin 48775: voidaan vaikuttaa pahoinpitelyrikollisuuden li- 6 400:lla. Viime vuosille tyypillisiä rikoksia 48776: säksi myös vahingontekojen ja ilkivallan mää- ovat olleet laajat alkoholin salamyyntitapauk- 48777: rään. set. 48778: 48779: 48780: 48781: 48782: Taulukko 18. 48783: Alkoholirikokset 48784: 48785: 1980 1985 1986 1987 1988 48786: 48787: Rikosten lukumäärä ................. . 14 679 13 499 13 300 12 566 10 602 48788: Tapahtumakertoja ................... . 199 442 114 510 107 007 84 610 90 988 48789: Selvitysprosentti ..................... . 98,1 98,0 97,5 98,7 48790: Lähde: Sisäasiainministeriö 1989 48791: 24 48792: 48793: 7.4.2. Huumausainerikokset määrästä. Takavarikoiduissa ainemäärissä ei 48794: ole tapahtunut mainittavaa muutosta. Yleisim- 48795: Huumausainerikollisuus on tyypillisintä pii- min käytetty huumausaine Suomessa on edel- 48796: lorikollisuutta. Sen laajuudesta on esitetty var- leen kannabis ja voimakkaammista huumaus- 48797: sin erilaisia arvioita. Kansainvälisesti vertaillen aineista amfetamiini. Suomessa huumausaine- 48798: Suomen huumausainetilanne on melko hyvä. rikollisuus on keskittynyt selvästi pääkaupun- 48799: Huumausainerikollisuuteen liittyy kuitenkin kiseudulle. Poliisin tietoon tulleista huumaus- 48800: hyvin vakavia terveysvaaroja ja se aiheuttaa ainerikoksista noin 80 OJo on tapahtunut Hel- 48801: melkoisesti liitännäisrikollisuutta. singissä tai enintään 50 kilometrin päässä siel- 48802: Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikos- tä. 48803: ten määrä lisääntyi 1980-luvun alussa, mutta Suomalaisilta takavarikoitiin vuonna 1988 48804: on vuoden 1984 jälkeen vakiintunut vähän yli enemmän huumausaineita ulkomailla kuin ko- 48805: tuhannen syytetyn tasolle. Vuonna 1988 huu- timaan huumausainerikosten selvittelyn yhtey- 48806: mausainerikosten määrä laski edellisen vuoden dessä. 48807: 48808: 48809: Taulukko 19. 48810: Huumausainerikoksista syytetyt henkilöt huumausaineen mukaan v. 1980-1988 48811: 48812: 1980 1985 1986 1987 1988 48813: Syytetyt henkilöt ..................... 487 1 159 1 194 1 203 1 024 48814: - kannabiksen osuus ................ 78% 66% 73% 67% 64% 48815: - lääkkeiden osuus .................. 2% 15 OJo 13% 19% 19% 48816: - amfetamiinin osuus ................ 5% 11% 11% 11% 14% 48817: - muiden aineiden osuus ............. 15% 8% 3% 3% 3% 48818: Lähde: Keskusrikospoliisi 1989, 48819: Kansanterveystieteen laitos 1989 48820: 48821: 48822: Taulukko 20. 48823: Poliisi- ja tulliviranomaisten toimesta tapahtuneet huumausainetakavarikot 48824: 48825: 1980 1985 1986 1987 1988 48826: 48827: hassis ....... 11,5 kg 15,6 kg 10,4 kg 24,7 kg 21,7 kg 48828: heroiini ..... 12 g 792 g 6,2 g 47,3 g 158,8 g 48829: kokaiini ..... 1,7 g 35 g 50 g 48830: amfetamiini. 29 g 400 g 1,1 kg 1,2 kg 2,1 kg 48831: Lähde: Sisäasiainministeriö 1989 48832: 48833: 48834: 7 .5. Tapaturmat 48835: 48836: Alkoholin osuus niin sanottujen koti- ja Päihde-ehtoisten tapaturmien ehkäisy- ja 48837: vapaa-ajantapaturmien lukumäärässä on huo- torjuntatyössä pyritään etenkin vaikeimmassa 48838: mattava. Myös työtapaturmista osan tiedetään asemassa olevien päihteiden ongelmakäyttäjien 48839: olevan alkoholiehtoisia. Luotettavia arvioita hoito- ja huoltopalveluita kehittämään entistä 48840: tällaisten tapaturmien lukumääristä ei voida asianmukaisemmiksi ja tarvetta vastaaviksi. 48841: selvitysten puutteen vuoksi tehdä. Alkoholihaittoihin kohdistuneen työsuojelu- 48842: Hukkumiset liittyvät lähinnä veneonnetto- viranomaisten kampanjan yhteydessä syksyllä 48843: muuksiin, joten ennaltaestävä toiminta koos- 1988 suunnattiin myös "Anna palaa ennen 48844: tuu veneilijöihin kohdistuvasta valvonnasta ja kuin ajat" -tietoisku työpaikoille. 48845: valistuksesta. 48846: 25 48847: 48848: 48849: 48850: 48851: 8. PÄIHDETIEDOTUS, -VALISTUS JA -KASVATUS 48852: Pisimmät perinteet päihdevalistuksessa on 8.1. Raittiustyö 48853: raittiusjärjestöillä ja raittiuslautakunnilla, jot- 48854: ka ovat järjestäneet tiedotus-, valistus-, kasva- Raittiustyölain mukaan raittiustyön tarkoi- 48855: tus- ja koulutustoimintaa päihteiden käytön tus on totuttaa kansalaiset terveisiin elämänta- 48856: sekä päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja vähen- poihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden 48857: tämiseksi. Pääosa päihdevalistusaineistosta on ja tupakan käyttöä. 48858: yhä raittiusjärjestöjen tuottamaa. Myös ylei- Yleisten edellytysten luominen raittiustyölle 48859: söön suunnatut päihdevalistuskampanjat ovat on ensisijassa valtion ja kuntien tehtävänä. 48860: useimmiten raittiusjärjestöjen toteuttamia. Käytännön raittiustyön tekemisestä vastaavat 48861: Kunnissa raittiustoimi on keskeisin päihdehait- pääasiassa kunnat sekä raittius- ja kansan- 48862: toja ehkäisevää työtä tekevä taho. terveysjärjestöt. 48863: Alkoholiliike on 1970-luvulta lähtien laajen- 48864: tanut omaa kuluttajavalistustaan ja alkoholi- 48865: tiedotustaan. Tätä toimintaa on kuvattu liittee- 8.1.1. Kunnallinen raittiustyö 48866: nä olevassa Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston 48867: kertomuksessa (ss. 35-38). Kunnallisen raittiustyön keskeisenä painopis- 48868: Terveydenhuollossa alkoholihaittoja koske- tealueena kertomusvuonna oli yhteistyön pa- 48869: vaa yleistä valistusta on annettu potilaille osa- rantaminen päihdehuollon kanssa sekä raittius- 48870: na tavanomaista vastaanotto- ja sairaalatoi- työn tehtäväalueen selkiyttäminen ja työmene- 48871: mintaa. telmien kehittäminen. 48872: Sosiaalitoimessa päihdekasvatusta harjoite- Raittiustyön toimintaedellytykset vaihtelevat 48873: taan lähinnä korjaavan toiminnan yhteydessä kunnissa suuresti. Raittiustyön viranhaitijoista 48874: tiedottamalla eri hoitomahdollisuuksista ja valtaosa oli yhdistelmävirkaisia, jolloin viran- 48875: muista palvelumuodoista sekä päihteiden on- haltijoiden työtehtävistä useimmiten pääosan 48876: gelmakäytön luonteesta ja hoidettavuudesta. muodostivat muut kuin raittiustyön tehtävät. 48877: Opetusministeriön toimialaan kuuluvat vi- Kunnat osoittivat myös taloudellisia voima- 48878: ranomaiset ja koulutusyksiköt samoin kuin varoja raittiustyöhön eri tavoin. Tästä johtuen 48879: monet järjestöt antavat päihteitä koskevaa kuntien väliset erot raittiustyössä olivat suuret. 48880: opetusta ja valistusta. 48881: Työelämän päihdehaittojen ehkäisyä kehittä- 48882: vät työmarkkinaosapuolet yhteistyössä rait- Taulukko 21. 48883: tius-, sosiaali- ja terveysviranomaisten ja hoito- Kuntien raittiustyön virat vuosina 1985-1988 48884: paikkojen kanssa. Työterveyshuollon lisäksi 48885: keskeinen rooli työelämän päihdehaittojen vä- vuosi päävirkaiset osavirkaiset virat 48886: hentämisessä kuuluu työsuojeluorganisaatiolle raittius- raittius- yhteensä 48887: ja työpaikan linjaorganisaatiolle. työntekijät työntekijät 48888: Merkittävä rooli päihdetiedotuksessa on 48889: 1985 154 250 404 48890: päihteiden ongelmakäyttäjien omilla järjestöil- 48891: lä, omaisjärjestöillä ja muilla vapaaehtoistyötä 1986 154 254 408 48892: 1987 154 256 410 48893: tekevillä yhteisöillä. 1988 154 256 410 48894: Huumausaineiden vastaista tiedotusta ja va- 48895: listusta käsitellään jäljempänä (luku 10.3.). Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989 48896: 48897: 4 39151IF 48898: 26 48899: 48900: Taulukko 22. Erityisnuorisotyötä tehtiin yhteistyössä nuo- 48901: Kuntien raittiustyön kokonaismenot ja kuntien risotoimen ja sosiaalitoimen kanssa. Työmuo- 48902: raittiustyöhön saarnat valtionosuudet vuosina toina olivat muun muassa kerhoillat, leirit ja 48903: 1985-1988 nuorten palveleva puhelin. 48904: Nuorten selviämisasematoimintaa oli kokei- 48905: Vuosi Kokonaismenot Valtionosuudet luluontoisesti muutamissa kaupungeissa. Toi- 48906: minnan tarkoituksena oli tarjota apua päihty- 48907: 1985 ........ 57 431 000*) 34 731 514 neille nuorille, ja luoda edellytykset tarkoituk- 48908: 1986 ........ 61 099 000*) 41 046 331 senmukaisille jatkotoimille. Selviämisasematoi- 48909: 1987 ........ 65 410 900**) 43 295 974 mintaa tehtiin yhteistyössä poliisin, sosiaalitoi- 48910: 1988 ........ 70 183 600**) 49 966 725 men, nuorisotoimen ja terveystoimen kanssa. 48911: *) Vuosia 1985-1986 koskevat tiedot tilinpäätösten Yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa jär- 48912: mukaan. jestettiin erilaista harrastustoimintaa ja tapah- 48913: **) Vuotta 1987-1988 koskevat tiedot talousarvioiden tumia sekä erilaista nuoriin suuntautuvaa tuki- 48914: mukaan. toimintaa. Koulutoimen kanssa tehtiin yhteis- 48915: Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989. 48916: työtä raittiuskasvatuksessa. Sosiaalitoimen 48917: kanssa yhteistyötä tehtiin eniten yhdyskunta- 48918: työssä ja asukastoiminnassa sekä hoitoonoh- 48919: jauskoulutuksessa. Terveystoimen kanssa jär- 48920: jestettiin terveyskasvatustilaisuuksia sekä tupa- 48921: koinnin vähentämiseen tähtäävää toimintaa. 48922: Hallintoon, rahoitukseen ja suunnitteluun 48923: liittyvien uudistusten johdosta kuntien raittius- 48924: Kunnissa oli v. 1988 raittiustoimen palveluk- työstä tulee vastaisuudessa entistä kiinteämpi 48925: sessa lisäksi raittiustyötä avustavaa henkilö- osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja yhteistyö 48926: kuntaa yhteensä noin 100. sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä lisääntyy. 48927: Valistuksessa tuotiin esiin terveiden elämän- Toiminnan sisältöön kiinnitetään jatkossa laa- 48928: tapojen etuja sekä päihteiden ja tupakan käy- jaa huomiota ja uusia työmenetelmiä otetaan 48929: tön aiheuttamia haittoja. Nuoriin suunnatussa käyttöön. Erityisesti kehitetään omaehtoisesti 48930: valistuksessa pyrittiin siirtämään päihteiden ja päihteiden käyttöään vähentämään pyrkiville 48931: tupakan käyttökokeiluja myöhäisempään ikä- suunnattuja palveluja. 48932: vaiheeseen sekä ehkäisemään säännöllisen käy- 48933: tön aloittamista. Aikuisten parissa tehtävässä 48934: työssä tuotiin esiin päihteiden ja tupakan hait- 8.1.2. Raittiusjärjestötyö 48935: toja sekä korostettiin tilanneraittiutta. 48936: Koulutustoiminnassa pääasiallisina kohde- Kertomusvuonna toimi 24 valtakunnallista 48937: ryhminä olivat viranhaltijat, työpaikkojen raittiusjärjestöä. Suomen Raittiusjärjestöjen 48938: edustajat sekä raittiusjärjestöjen aktiivijäsenet. Liittoon näistä kuului 15 suomenkielistä ja 3 48939: Koulutustoiminnalla pyrittiin lisäämään koulu- ruotsinkielistä. Useilla raittiusjärjestöillä oli 48940: tettavien valmiuksia päihdehaittojen ehkäisy- piirijärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä. 48941: työssä. Erityistä huomiota kiinnitettiin aikui- 48942: siin suuntautuvan työn tehostamiseen. 48943: Tiedotuksessa tuotiin esiin päihteiden käy- Taulukko 23. 48944: töstä aiheutuvia haittoja. Myös hoitomahdolli- Raittiusjärjestöjen valtionapupaikkaiset toimi- 48945: suuksista ja erilaisesta harrastustoiminnasta henkilöt 1985-1988 48946: tiedotettiin. 48947: Alkoholiolojen ja alkoholilain valvonnan Vuosi Kokoaikaisia Osa-aikaisia Yhteensä 48948: seuraamiseksi suoritettiin seurantakäyntejä al- 48949: koholilain alaisiin anniskelu- ja vähittäismyyn- 1985 91 15 106 48950: tipaikkoihin. 1986 90 18 108 48951: Yhdyskuntatyössä ja asukastoiminnassa jär- 1987 91 18 109 48952: jestettiin asuntoalueiden asukkaille tilaisuuksia 1988*) 91 18 109 48953: ja tapahtumia sekä välitettiin asukkaiden toi- *) Raha-automaattiyhdistys 48954: veita päättäjien tietoon. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989 48955: 27 48956: 48957: Raittiusjärjestöt voidaan jakaa yleisjärjestöi- Taulukko 24. 48958: hin ja erityisjärjestöihin. Yleisjärjestöt suun- Raittiusjärjestöjen valtionavustukset ja koko- 48959: taavat toimintansa koko väestöön ja niillä on naismenot vuosina 1985-1988 48960: laaja toiminta-alue. Erityisjärjestöt suuntaavat 48961: toimintansa tietylle kohderyhmälle tai rajoitet- Vuosi Valtionapu Muut Kokonais- 48962: tuun toiminta-alueeseen. julkiset menot 48963: Valtakunnallisten raittiusjärjestöjen palve- avustukset 48964: luksessa oli vuoden 1988 päättyessä 91 päätoi- 1985 11 308 705 1 818 861 21 737 384 48965: mista ja 18 sivutoimista toimihenkilöä ja työn- 1986 11 769 586 2 575 163 23 431 467 48966: tekijää. 1987 12 035 240 2 453 048 24 411 061 48967: Raittiusjärjestöjen avustusjärjestelmä muut- 1988 14 498 000*) 1 585 000 24 168 000 48968: tui vuonna 1988. 48969: *) Raha-automaattiyhdistys 48970: Raittiusjärjestöt pyrkivät kertomusvuonna 48971: Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989 48972: kehittämään työmuotojaan, laajentamaan toi- 48973: minta-aluettaan sekä tavoittamaan mahdolli- 48974: simman monia väestöryhmiä. Tavoitteena oli 48975: liittää päihteitä ja tupakkaa koskeva valistus- 48976: työ terveitä elämäntapoja ja sosiaalista hyvin- päihdehaitoista ja päihdeongelmien hoitopai- 48977: vointia edistävään kasvatukseen sekä herättää koista. Erityistä huomiota kiinnitettiin liiken- 48978: keskustelua päihteiden käytöstä aiheutuvista neraittiuden edistämiseen ja työelämän päihde- 48979: haitoista sekä järjestää päihteiden käyttöä eh- haittojen ehkäisyyn. Aikuisia aktivoitiin ter- 48980: käisevää ja vähentävää toimintaa. veeseen vapaa-ajanviettoon järjestämällä ta- 48981: Lapsiin ja nuoriin suunnattua työtä tehtiin pahtumia ja harrastustoimintaa. 48982: yhdessä koulujen, nuorisotoimen ja nuoriso- Useilla raittiusjärjestöillä oli perhekeskeisiä 48983: järjestöjen kanssa. Muutamilla raittiusjärjes- toimintatapahtumia. Näillä pyrittiin lisäämään 48984: töillä oli myös omaa nuorisotoimintaa. Lasten perheiden tervettä yhdessäoloa ja tukemaan 48985: ja nuorten raittiuskasvatuksen tarkoituksena nuoria perheitä lasten kasvatuksessa. 48986: oli osana kokonaiskasvatusta tukea kodin ja Raittiusjärjestöt suuntaavat toimintaansa 48987: koulun kasvatustoimintaa. Erityisesti huomio- nykyistä enemmän aikuisväestöön. Lapsiin ja 48988: ta kiinnitettiin terveiden elämäntapojen etujen nuoriin suunnattua työtä tehdään entisessä laa- 48989: esiintuomiseen. Lapsille ja nuorille järjestettiin juudessa. 48990: oppitunteja, tapahtumia, leirejä, retkiä ja ker- Aikuisten parissa tehtävässä työssä kehite- 48991: hoja. Aikuisiin suunnatun työn keskeisenä tar- tään työmuotoja, joiden avulla voidaan tukea 48992: koituksena oli auttaa ja tukea päihteiden käyt- alkoholin käyttönsä hallintaan pyrkiviä. Myös 48993: töään vähentämään pyrkiviä sekä lisätä tietoja työelämän päihdeongelmien ehkäisyyn kiinni- 48994: 48995: 48996: 48997: Taulukko 25. 48998: Yhteenveto raittiusjärjestöjen tilaisuuksista vuosina 1985-1988 48999: 49000: Keskusjärjestö ja sen alayhdistykset Muut Kaikki Osanottajia 49001: jäsen- tapahtumat yhteensä 49002: järjestöt yhteensä 49003: Vuosi Valistus- Oppi- ja Kurssit ja Leirit Tilai- 49004: ja muut harjoitus- seminaarit suuksien 49005: esitelmä- tunnit määrä 49006: tilaisuudet 49007: 49008: 1985 6 142 4 443 366 133 806 11 890 320 058 49009: 1986 4 467 4 876 351 137 688 10 519 338 729 49010: 1987 3 820 5 194 353 123 625 10 115 261 435 49011: 1988 3 496 4 205 420 88 792 9 001 235 672 49012: Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 1989 49013: 28 49014: 49015: tetään entistä enemmän huomiota. Lasten ja Vuoden 1989 aikana lääkintöhallitus laajen- 49016: nuorten parissa tehtävässä työssä kehitetään taa tiedotus- ja neuvontatoimintaa sosiaalisten 49017: työmuotoja, joiden tarkoituksena on tarjota taitojen oppimisen alueella. 49018: lapsille ja nuorille monipuolisia ja kehittäviä 49019: vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. 49020: 49021: 8.3. Toiminta opetuslaitoksessa 49022: 8.2. Sosiaali- ja terveyskasvatus 49023: Oppilaitoksissa annettava päihdevalistus ja 49024: Sosiaalitoimessa päihdevalistusta ja -kasva- -kasvatus liittyy perhekasvatuksen ja terveys- 49025: tusta harjoitetaan lähinnä . palvelutoiminnan kasvatuksen aihekokonaisuuksiin. Näitä käsi- 49026: yhteydessä tiedottamalla päihteiden ongelma- tellään peruskouluissa muun muassa ympäris- 49027: käytön luonteesta, hoitomahdollisuuksista ja töopin, kansalaistaidon, historian ja yhteiskun- 49028: muista palvelumuodoista. taopin, biologian sekä liikunnan yhteydessä. 49029: Terveyskasvatusta on toteutettu erityisesti Lukiossa päihdevalistusta ja -kasvatusta anne- 49030: koulu- ja työterveyshuollossa sekä äitiysneuvo- taan mm. biologian ja liikunnan yhteydessä 49031: loissa. Alkoholihaittoja koskevaa yleistä valis- sekä ammatillisessa koulutuksessa niin ikään 49032: tusta on annettu potilaille osana tavanomaista liikunnan ja terveystiedon sekä kansalaistiedon 49033: vastaanotto- ja sairaalatoimintaa. yhteydessä. Päihdevalistus ja -kasvatus kuuluu 49034: Lääkintöhallitus on pyrkinyt vuoden 1988 myös monen ammatillisen koulutuksen perus- 49035: aikana laajentamaan koko väestölle tarkoitet- linjan ammattiaineisiin. 49036: tua päihdehaittavalistusta hyödyntäen erityises- Koulujen oppilashuoltojärjestelmä kohtaa 49037: ti television mahdollisuuksia. Lääkintöhallituk- yleensä jo varhaisessa vaiheessa päihteiden on- 49038: sen yhteistyössä TV2:n kanssa tuottaman ter- gelmakäytöstä aiheutuvia vaikeuksia. Sillä on 49039: veysasioita käsittelevän ajankohtaislähetyksen myös muita viranomaisia suorempi ja helpom- 49040: "Terveys tänään" -ohjelmissa puututtiin usei- pi kanava saavuttaa koko perhe toimintansa 49041: siin alkoholikysymyksiin mahdollistaen samal- kohteeksi. 49042: la väestölle puhelinneuvonta. Vuoden 1988 ai- Raittiuslautakuntien toimesta peruskouluissa 49043: kana valmisteltiin yhteistyössä TV3:n kanssa ja lukioissa toimii sivutoimisia raittiuskasva- 49044: toteutettu "Virta päälle" 10-osainen televisio- tuksen ohjaavia opettajia. Päävastuu opetuk- 49045: sarja, joka toteutuu vuoden 1989 aikana. sen toteuttamisesta on luokan- ja aineenopetta- 49046: Alkoholitapaturmien ehkäisemiseksi tuotti jilla. Raittiusopetuksen lisäksi oppilaitoksissa 49047: lääkintöhallitus 1988 yhteistyössä koti- ja va- toteutettavassa päihdevalistuksessa pyritään 49048: paa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelu- huomioimaan laajasti sosiaaliset ja terveydelli- 49049: kunnan kanssa tiedotus- ja opetusaineistoa pai- set sekä elämäntapoihin liittyvät kysymykset. 49050: nottaen alkoholin osuutta tapaturmissa. Yh- Myös opetushallinnon ulkopuoliset tahot ku- 49051: teistyössä VR:n kanssa toteutettiin laaja inter- ten raittiustoimi, sosiaali- ja terveysviranomai- 49052: railaajiin kohdistuva neuvontaohjelma painot- set sekä poliisi järjestävät oppilaitoksissa erilai- 49053: taen myös alkoholihaittoja. Ohjelmaa laajen- sia valistus- ja tiedotustilaisuuksia ja kampan- 49054: netaan vuoden 1989 aikana painottaen erityi- joita. 49055: sesti alkoholin yhteyttä aids-ongelmiin. Myös Varsinkin sellaisissa oppilaitoksissa, joissa 49056: ammattikouluille on tuotettu alkoholikysymyk- on oppilasasuntola, on erityistä huomiota kiin- 49057: siä ja sukupuolitauteja käsittelevää aineistoa. nitetty terveyskasvatuksellisiin ja järjestyssään- 49058: Lääkintöhallitus on yhteistyössä Maaseudun töjen noudattamiseen liittyviin kysymyksiin 49059: Raittiusliiton kanssa toteuttanut tiedotuskam- etenkin alkoholinkäytön suhteen. 49060: panjan alkoholin joukkoharhoista. Koulun ulkopuolinen vapaa nuorisokasva- 49061: Kertomusvuoden aikana uudistettiin äitiys- tustyö samoin kuin liikuntatoiminta ovat te- 49062: huoltoa koskeva lääkintöhallituksen ohjekirje. hokkaita ehkäisevän alkoholipolitiikan työ- 49063: Ohjekirjeen mukaan äitiyshuollon tehtävänä muotoja. 49064: on neuvoa ja tukea raskaana olevia ja imettä- Kertomusvuoden aikana kouluhallituksessa 49065: viä naisia pidättymään päihteistä. Ohjekirjees- toimi sosiaali- ja terveysministeriön ja keskus- 49066: sä suositellaan keskustelemaan äitien kanssa virastojen välinen työryhmä, joka käsitteli 49067: erityisesti alkoholin ja tupakan haittavaikutuk- mm. koulujen raittiusopettajien työtä sekä ter- 49068: sista jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä. veyskasvatuksen opetusta kokonaisuudessaan. 49069: 29 49070: 49071: Lisäksi on toiminut koulutusalan alkoholiasioi- elämässä. Noin viidelläsadalla eli 40 OJo:lla itse- 49072: ta käsittelevä työryhmä, joka on teettänyt murhaan päätyneistä näyttäisi olleen huomat- 49073: muun muassa opetusaineistoa ja käynnistänyt tavia alkoholiongelmia. Päihteiden suurkulu- 49074: tutkimusta. tuksesta huolimatta vain harvalla itsemurhaan 49075: Oppilashuoltoryhmien kanssa on käyty kes- päätyneellä oli ollut toimiva yhteys päihde- 49076: kusteluja toimenpiteistä vaikeimmissa päihde- huollon palveluihin. Nämä henkilöt ovat moni- 49077: tapauksissa. Kouluhallitus on osallistunut lää- ongelmaisina olleet muutoinkin vaikeasti hoi- 49078: nikohtaisiin oppilaita koskevien sosiaali- ja dettava ryhmä palvelujärjestelmässä. 49079: terveydenhuollon toimenpiteiden seuranta- ja 49080: kehittämisprojekteihin. 49081: 8.5. Kehittäminen 49082: 49083: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama 49084: 8.4. Itsemurhien ehkäisy Päihdetiedotusryhmä on laatinut esityksen 49085: (1986: 12) päihdekysymyksiä koskevan tiedo- 49086: Itsemurhien määrä maassamme on ollut tuksen, koulutuksen, neuvonnan ja aineisto- 49087: kansainvälisesti verrattuna huomattavan kor- tuotannon järjestämiseksi. Työryhmän ehdo- 49088: kea. Vuonna 1987 tehtiin 1.363 itsemurhaa. tuksia on toimeenpantu päihdeasioita käsittele- 49089: Miesten osuus oli 78 OJo. Itsemurhien määrä on vien neuvottelukuntien kehittämisessä sekä 49090: ollut viime vuosina kasvusuunnassa. Erityisen käynnistämällä viranomaisten ja työmarkkina- 49091: huolestuttavaa on nuorten miesten itsemurhien järjestöjen yhteistyönä ohjelma työelämän 49092: lisääntyminen. Viimeisimpien Maailman Ter- päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Sosiaali- ja 49093: veysjärjestön tietojen mukaan suomalaisten 15- terveysviranomaisten sekä opetusviranomaisten 49094: 24 -vuotiaiden miesten itsemurhakuolleisuus on yhteistyönä suunnitellaan käynnistettäväksi 49095: korkein Euroopassa. 1990 ohjelma itsehallintaan liittyvien seikkojen 49096: Parhaillaan toteutetaan lääkintöhallituksen, huomioon ottamisen tehostamiseksi oppilai- 49097: sosiaalihallituksen ja Kansanterveyslaitoksen toksissa toteutettavassa päihdeasioita koske- 49098: yhteistyönä valtakunnallista projektia, jonka vassa kasvatustyössä. 49099: päätavoitteena on vähentää itsemurhia Sosiaali- ja terveysministeriö on v. 1989 49100: 20 OJo :lla. Hankkeen ensimmäisenä vaiheena asettanut työryhmän laatimaan suunnitelman 49101: tehtiin perusteellinen tapaustutkimus kaikista kunnallista raittiustyötä koskevan täydennys- 49102: vuoden kuluessa (1987-1988) tapahtuneista it- koulutuksen kehittämiseksi. 49103: semurhista. Lääninhallitusten nimittämien asi- Itsemurhien ehkäisyprojektin pohjalta val- 49104: antuntijaryhmien raportit tutkimuksesta val- mistellaan vuoden 1990 loppuun mennessä val- 49105: mistuvat suosituksineen vuoden 1989 loppuun takunnallinen itsemurhien ehkäisyn tavoite- ja 49106: mennessä. toimintaohjelma, jossa eri asiantuntijatahojen 49107: Tutkimuksesta saatujen alustavien tulosten yhteistyönä selvitetään, mihin toimenpiteisiin 49108: mukaan alkoholin käytöllä on ollut merkittävä maassamme on tarpeen ja mahdollista ryhtyä 49109: osuus erityisesti itsemurhan tehneiden miesten itsemurhien ehkäisemiseksi. 49110: 30 49111: 49112: 49113: 49114: 49115: 9. TYÖELÄMÄN PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY JA KÄSITTELY 49116: 9.1. Yleistä suudeksi ja tarkastelee päihdekysymyksiä kiin- 49117: teämmin osana työn ja työyhteisön kehittämis- 49118: Edelleen lisääntyneestä alkoholin kulutuk- tä. 49119: sesta huolimatta alkoholinkäyttöön liittyvien 49120: haittatekijöiden ei voida todeta merkittävästi 9.2. Työmarkkinajärjestöjen toiminta 49121: lisääntyneen työelämässä. Viime vuosina työ- 49122: elämään kohdistunut voimakas rakenteellinen Vuodesta 1979lähtien työmarkkinajärjestöjä 49123: muutos seurannaisvaikutuksineen on vaikutta- edustavassa Työturvallisuuskeskuksessa on toi- 49124: nut kiinteästi alkoholin käyttöön työelämässä. minut pysyvä päihderyhmä, joka on osaltaan 49125: Uusille työelämän aloille omaksutut kilpailuky- kehittänyt työelämän päihdehaittoja ehkäise- 49126: vyn ja tehokkuuden vaatimukset ovat vaikutta- vää ja korjaavaa toimintaa. 49127: neet mitä ilmeisemmin työaikana tapahtuvaa Päihderyhmän keskeisiä toimintamuotoja 49128: alkoholinkäyttöä hillitsevästi. Vaikka alkoho- ovat aineistotuotanto, tiedotus ja koulutus. 49129: lin lisääntynyt kulutus on keskittynyt pääsään- Työturvallisuuskeskuksen koulutuksen tavoit- 49130: töisesti vapaa-aikaan, heijastuvat haittavaiku- teena on antaa perustietoa alkoholihaittojen 49131: tukset myös työelämään. Merkittävimmät al- ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi työpaikoilla. 49132: koholihaitat työelämässä syntyvät yhä useam- Koulutukseen on osallistunut yhteensä 530 49133: min säännöllisestä alkoholin suurkulutuksesta, henkilöä vuoden 1988 aikana. Edellä mainitun 49134: eivätkä varsinaisesta alkoholismista kuten pe- koulutuksen lisäksi on järjestetty yrityskohtais- 49135: Hnteisesti on ajateltu. ia koulutusta. 49136: Keskeiset työmarkkinajärjestöt laativat Päihderyhmän lisätystä koulutustarjonnasta 49137: 1970-luvun alussa suositukset päihdehaittojen huolimatta ei kysyntää ole pystytty tyydyttä- 49138: vähentämisestä työelämässä. Suosituksissa ko- mään. Varsinaisen hoitoonohjauskoulutuksen 49139: rostetaan päihteiden työelämässä aiheuttamia lisäksi työelämän päihdekysymyksiä on käsitel- 49140: haittavaikutuksia koskevan tiedotustoiminnan ty työsuojelu- ja terveyshenkilöstön koulutuk- 49141: tehostamista ja hoitomahdollisuuksista tiedot- sessa. 49142: tamista. Työpaikoille on suositeltu erityisen Toiminnan tueksi on tuotettu uutta aineis- 49143: hoitoonohjausmallin laatimista. toa. Sen rungon muodostavat kaksi opetuspa- 49144: Varsinaisen hoitoonohjaamisen osalta hoi- kettia sekä video-ohjelma. Aineistoa on käytet- 49145: toonohjausjärjestelmän voidaan arvioida to- ty mm. Työturvallisuuskeskuksen järjestämäs- 49146: teutuneen tyydyttävästi. Puutteena on pidettä- sä koulutuksessa, työpaikkojen kampanjoissa 49147: vä sitä, että huomattava osa hoitoonohjausta- sekä sosiaali-, terveys- ja raittiustoimen piiris- 49148: pauksista johtaa irtisanomiseen. Hoitoonoh- sä. Aineistoa on tarjottu mm. A-klinikoille 49149: jaamista pidetäänkin kuitenkin nykyisen ajat- niiden toiminnan kehittämiseksi työelämän al- 49150: telutavan mukaan vasta viimesijaisena vaiku- koholikysymyksissä. 49151: tuskeinona. Sen on katsottu parhaiten sopivan Päihderyhmän keskeisin toimintamuoto 49152: käytettäväksi vasta pitkään jatkuneiden ja vai- vuonna 1988 oli valtakunnallinen Itsestään sel- 49153: kea-asteisten päihdeongelmien kohdalla. Var- vä -kampanja. Se toteutettiin osana sosiaali- ja 49154: haisvaiheen haitat sekä haittojen ehkäisy edel- terveysministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen 49155: lyttävät muita vaikutuskeinoja. Hoitoonoh- yhteistyössä vuonna 1987 käynnistämää työelä- 49156: jauksesta pyritäänkin siirtymään kohti laaja- män päihdehaittojen ehkäisyprojektia. Toimin- 49157: alaista toimintaohjelmaa, joka nivoo ehkäisyn nan kohteena oli koko työyhteisö kohtuukäyt- 49158: ja haittojen korjaamisen toimivaksi kokonai- täjistä suurkuluttajiin. Kampanjaan osallistui 49159: 31 49160: 49161: noin 1 500 työpaikkaa. Käytännön toiminnan laajana yhteistoimintana, joka ei leimaudu 49162: toteuttajina työpaikoilla olivat työsuojelu- ja minkään yksittäisen tahon asiaksi. 49163: työterveyshenkilöstö. Työpaikkojen lisäksi sosiaali-, terveys- ja 49164: Itsestään selvä -kampanjaa pyrittiin teke- raittiustoimessa on tarpeen kehittää toiminto- 49165: mään tunnetuksi julkiselle sanalle järjestetyillä ja, jotka ottavat aiempaa paremmin huomioon 49166: tiedotustilaisuuksilla. Kampanjan tuloksia seu- työelämän tarpeet. Tämä merkitsee sekä työ- 49167: rattiin keväällä 1989 kyselytutkimuksella. paikkayhteistyön kehittämistä että henkilöstön 49168: Sosiaali- ja terveysministeriön sekä työmark- tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäämis- 49169: kinajärjestöjen käynnistämässä työeJämän tä työelämäkysymyksissä. 49170: päihdehaittojen ehkäisyprojektissa toteutettiin Uuden lähestymistavan painopiste on pyrki- 49171: lisäksi alueellinen kokeilu Keski-Suomen lää- myksessä löytää työyhteisölle keinoja hallitun 49172: nissä muutamilla erilaisilla työpaikoilla yhteis- alkoholinkäytön edistämiseksi ja tätä kautta 49173: työssä sosiaali-, terveys- ja raittiustoimen kans- työn ja työyhteisön kehittämiseksi. 49174: sa. Kokeilun toteuttamista johti ja valvoi 49175: Keski-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja 49176: terveysosaston yhteyteen perustettu alueellinen 49177: johtoryhmä. 9.3. Kehittäminen 49178: Projektissa kehitettävän laaja-alaisen toi- 49179: mintaohjelman kohteena ovat kaikki alkoho- Keskeisin jatkotoimenpide on työpaikan al- 49180: linkäyttäjät: kohtuukäyttäjät, suurkuluttajat, koholiohjelman tunnetuksi tekeminen ja va- 49181: kriisijuojat ja varhaisvaiheen ongelmakäyttäjät kiinnuttaminen sekä edelleen kehittäminen. 49182: sekä alkoholistit. Alkoholiasioita pyritään näin Toimintaa suunnataan sekä työpaikoille että 49183: tarkastelemaan niiden koko laajuudessa. sosiaali-, terveys- ja raittiustoimeen. Lisäksi on 49184: Vaikutuskeinot on eritelty kullekin alkoho- tarpeen tehdä laajempaa yhteistyötä pohjois- 49185: linkäyttäjäryhmälle soveltuviksi. Perustiedoista maisella ja eurooppalaisella tasolla, mm. Kan- 49186: hyötyvät erityisesti kohtuukäyttäjät ja suurku- sainvälisen työjärjestön ILO:n piirissä. 49187: luttajat. Alkoholinkäytön hallintaa edistävät Työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä sosiaali- 49188: oma-apuohjelmat sopivat ensisijaisesti suurku- ja terveysviranomaisten kanssa laatineet tar- 49189: luttajille ja varhaisvaiheen ongelmakäyttäjille. kempia jatkosuunnitelmia. Tavoitteena on 49190: Oma-aloitteisen hoitoonhakeutumisen tai mm. oppaan valmistaminen työpaikkakohtai- 49191: muun palvelujen käyttämisen edistäminen sekä sen ohjelman suunnittelun ja toteuttamisen 49192: hoitoonohjaus sopivat ensisijaisesti kriisijuojil- tueksi. Käynnistynyttä uuden lähestymistavan 49193: le ja alkoholisteille. mukaista toimintaa työpaikoilla sekä sosiaali-, 49194: Alkoholiasioita tarkastellaan osana työyhtei- terveys- ja raittiustoimessa seurataan ja tu- 49195: sön kokonaistoimintaa. Alkoholiasioiden kä- etaan mm. koulutuksen, tiedotuksen sekä ai- 49196: sittely on normaali osa työtehtävien suoritta- neistotuotannon järjestämisellä. Työmarkkina- 49197: mista, työnjohto- ja esimiestehtäviä, henkilös- järjestöt sekä- sosiaali-, terveys- ja raittiusvi- 49198: töhallintoa, työterveystoimintaa, työsuojelua, ranomaiset käynnistivät vuoden 1989 aikana 49199: luottamusmiestoimintaa, yhteistoimintaa ja kehittämishankkeen, jolla pyritään edistämään 49200: muuta työpaikan toimintaa. Alkoholinkäyt- työelämän päihdehaittojen ehkäisyprojektin 49201: töön vaikuttaminen toteutetaan työpaikalla kokemusten käyttöön ottamista työpaikoilla. 49202: 32 49203: 49204: 49205: 49206: 49207: 10. HUUMAUSAINEPOLITIIKKA 49208: 10.1. Yleistä tusta sekä edistetty vireillä olevaa tullin huu- 49209: mausainekoirakouluhanketta. Valvontaviran- 49210: Huumausainepolitiikan lähtökohtana ovat omaisten, tullin ja poliisin yhteistyötä on edis- 49211: kansainväliset sopimukset, joilla huumaus- tetty koulutuksella ja keskinäisellä työkierrol- 49212: aineiden käyttö on haluttu rajoittaa lääkinnäl- la. 49213: lisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. Huumaus- Tullihallitus on sijoittanut v. 1988 Tanskan 49214: ainerikoksia ovat huumausaineiden käytön li- Kööpenhaminaan huumausaineyhdysmiehen, 49215: säksi huumausaineen luvaton valmistaminen, joka on lisännyt kansainvälistä valvontayhteis- 49216: valmistuttaminen, kuljettaminen, kaupaksi tar- työtä. Tavoitteena on huumausaineyhdysmies- 49217: joaminen, ostaminen, myyminen, välittäminen toiminnan laajentaminen vuonna 1991. 49218: tai sen yrittäminen. Rikoksia ovat myös huu- Valvontaviranomaiset ovat seuranneet Eu- 49219: mausaineen hallussapitäminen sekä lääkemää- roopan Yhteisön alueella tapahtuvaa yhdenty- 49220: räyksen tai muun huumausaineen saantiin oi- mistä ja sen mahdollisia vaikutuksia huumaus- 49221: keuttavan asiakirjan luovuttaminen (Huu- ainevalvontaan. Tulli- ja rajamuodollisuuksien 49222: mausainelaki 41172). Huumausaineista sääde- väheneminen ja yhteisökansalaisten ns. tarkas- 49223: tään huumausaineasetuksessa (282/81). tuksitta tapahtuva rajanylitys tulevat pienentä- 49224: Huumausainelain mukaan huumausaineiden mään salakuljetuksesta kiinnijäämisriskiä valti- 49225: luvaton valmistaminen, kauppa, hallussapito oiden rajoilla. Tämä kehitys tulee vaikeutta- 49226: ja käyttö on rangaistavaa. Huumausainepoli- maan huumausainevalvontaa. 49227: tiikkaa suunnitellaan ja toteutetaan päihdepoli- Suomi on osallistunut huumausainerikolli- 49228: tiikan osana sosiaali- ja terveysviranomaisten suuden vastustamiseen Interpolin ja CCC:n 49229: sekä valvonta- ja oikeusviranomaisten yhteis- (Customs Co-operation Council) jäsenvaltiona 49230: työnä. Myös opetusviranomaiset, järjestöt ja sekä osallistumalla huumausaineyhdysmiesver- 49231: kirkko tekevät huumausaineiden käyttöä eh- kon ylläpitämiseen yhdessä muiden Pohjois- 49232: käisevää työtä. maiden kanssa. Suomalainen huumausaineyh- 49233: Huumausainepolitiikan tavoitteena on eh- dysmies on sijoitettu Kyprokselle. 49234: käistä ja vähentää huumausaineiden käyttöä Huumausaineiden käyttäjien hoitoa anne- 49235: siten, että huumausainekontrolli ei aiheuta sen taan muutamia erityisyksiköitä lukuun otta- 49236: kohteeksi joutuville huumausaineiden ongel- matta yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon 49237: makäyttäjille kohtuuttomia haittoja mm. lei- palvelujen yhteydessä. 49238: mautumisen ja sosiaalisen syrjäytymisen muo- Huumausaineiden käyttäjät voivat sosiaali- 49239: dossa. huollossa hakeutua päihdehuollon palvelupis- 49240: teisiin ja terveydenhuollossa sairaaloihin ja 49241: terveyskeskuksiin. 1970-luvulla perustettiin eri- 49242: tyisesti huumausaineiden käyttäjille tarkoitet- 49243: 10.2. Valvonta ja hoito tuja nuorisoasemia, mutta ne ovat alusta läh- 49244: tien hoitaneet myös muilla perusteilla palveluja 49245: Tavoitteena huumausainevalvonnassa on py- tarvitsevia. Huumausaineiden käyttöä ei ole 49246: säyttää ja ilmisaattaa laittomasti maahan tuo- haluttu asettaa hoitoon pääsyn ehdoksi. Palve- 49247: tavat huumausaineet jo tullirajalla. lujen järjestämisellä on pyritty välttämään hoi- 49248: Tavoitteen saavuttamiseksi on kehitetty atk- toon hakeutuvien narkomaani-identiteetin vah- 49249: laitteita, teknisiä välineitä, henkilöstön koulu- vistamista. 49250: 33 49251: 49252: 10.3. Tiedotus ja valistus kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välillä on 49253: pyritty kehittämään. 49254: Huumausainekysymystä koskevaa tiedotus- Pohjoismaiden ministerineuvoston toimesta 49255: ta, valistusta ja opetusta toteutetaan oppilai- on suunniteltu toimenpiteitä HIV-tartunnan 49256: toksissa, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ehkäisemiseksi ja aidsiin sairastuneiden palve- 49257: jen sekä poliisin toiminnan yhteydessä. Useat lujen kehittämiseksi. 49258: kansalaisjärjestöt sekä kirkko tiedottavat ja 49259: valistavat mm. yhteistoiminnassa viranomais- 49260: ten kanssa. 10.5. Kansainvälinen yhteistyö 49261: Vuonna 1987 pidettiin Wienissä kansainväli- 49262: nen huumausainekonferenssi, jossa hyväksyt- Kansainvälinen huumausaineyhteistyö poh- 49263: tiin laaja toimintaohjelma huumausaineongel- jautuu kansainvälisiin yleissopimuksiin, joita 49264: man ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Huu- ovat kansainvälinen huumausainesopimus vuo- 49265: mausaineiden käyttöä vastustavaa työtä on delta 1961, kansainvälinen yleissopimus psy- 49266: tehostettu toimintaohjelman mukaisesti viran- kotrooppisista aineista vuodelta 1971 sekä 49267: omaisten ja järjestöjen keskuudessa. Sosiaali- vuonna 1988 hyväksytty kansainvälinen yleis- 49268: ja terveysministeriö on v. 1989 asettanut työ- sopimus laittoman huumausainekaupan vastus- 49269: ryhmän laatimaan suunnitelman ehkäisevää tamiseksi. 49270: huumetyötä tekevien järjestöjen sekä viran- 49271: omaisten työnjaosta ja yhteistoiminnasta. 49272: Kertomusvuonna on sosiaali- ja terveysmi- 10.5.1. Yhteistyö YK:ssa 49273: nisteriön asettaman työryhmän johdolla val- 49274: misteltu vanhemmille, nuorille ja ammattiaut- YK:ssa huumausainekysymyksiä käsitellään 49275: tajille tarkoitettua laajalevikkistä huumaus- yleiskokouksen kolmannessa komiteassa, ta- 49276: aineongelmia käsittelevää opasta. lous- ja sosiaalivaliokunnassa sekä huumaus- 49277: Valvontaviranomaiset tulli ja poliisi ovat aineasioihin keskittyneissä erityiselimissä. Niitä 49278: julkaisseet lähinnä ulkomaille matkustaville ovat YK:n huumausainetoimikunta (Commis- 49279: nuorille suunnatun "Ethän polta paluutasi" sion on Narcotic Drugs, CND) ja YK:n kan- 49280: -esitteen. Esitettä on ollut saatavilla ulkomaan- sainvälinen huumausaineiden valvontalauta- 49281: liikennepaikoissa satamissa ja lentokentillä kunta (International Narcotics Control Board, 49282: sekä passitoimistoissa. INCB). Lisäksi toimii YK:n huumausainera- 49283: hasto (United Nations Fund for Drugs Abuse 49284: Control, UNFDAC), jolla on suhteellisen itse- 49285: 10.4. HIV -tartunnan ehkäisy näinen asema YK:n organisaatiossa. 49286: YK:n huumausainetoimikunnan suorittava- 49287: Euroopassa suonensisäisten huumeiden käyt- na elimenä ja sihteeristönä toimii huumaus- 49288: täjät ovat ryhmä, jossa aidsiin sairastuneiden aineosasto (Division of Narcotic Drugs, DND), 49289: määrä kasvaa nopeimmin. Joissakin Euroopan joka sijaitsee Wienissä. Tämän osaston alai- 49290: maissa suonensisäisten huumeiden käyttäjät suudessa toimii myös YK:n huumausainelabo- 49291: muodostavat jo suurimman ryhmän aidsiin ratorio. 49292: sairastuneista. Lokakuuhun 1989 mennessä 49293: Suomessa on tilastoitu 265 HIV -tartunnan saa- 49294: nutta henkilöä. Huomattava osa tartunnoista 10.5.1.1. YK:n huumausainetoimikunta 49295: oli saatu ulkomailla. Tilanne on kuitenkin 49296: vuoden 1989 aikana muuttunut siten, että Suo- YK:n huumausainetoimikunnan tehtävä on 49297: messa saatujen tartuntojen osuus on lisäänty- seurata kansainvälistä huumausainetilannetta, 49298: nyt. valmistella aloitteita valvonnan ja ehkäisyn 49299: Kansainvälisesti aidsin ja huumeiden vastus- tehostamiseksi sekä laatia ehdotukset YK:n 49300: tamistyötä pyritään enenevässä määrin yhdistä- toimiksi huumausaineongelman torjumiseksi. 49301: mään. Viranomaiset ovat pyrkineet estämään Suomi oli vuosina 1984-1987 ainoana Pohjois- 49302: aidsin leviämistä huumeiden käytön yhteydessä maana jäsenenä YK:n huumausainetoimikun- 49303: sekä valtakunnanisin että paikallisin radiotie- nassa ja sen puheenjohtaja vuonna 1987. Huo- 49304: dotuskampanjoin. Interrail-matkaajia on pyrit- mioitsijana Suomi on ollut toimikunnassa 49305: ty myös varoittamaan ongelmasta. Yhteistyötä 1970-luvulta lähtien vuoteen 1983 saakka sekä 49306: 49307: 5 391511F 49308: 34 49309: 49310: jäsenyyskautensa jälkeen vuoden 1988 alusta aine- ja lääkeval"onnan tehostamiseksi kehitys- 49311: lähtien. Vuodesta 1989 lähtien Pohjoismailla maissa. Vuodesta 1985 lähtien Suomi on 49312: on kaksi paikkaa toimikunnassa. Tanska ja myöntänyt avustuksia kehitysyhteistyövaroista 49313: Ruotsi ovat tällä hetkellä pohjoismaisina jäse- apulaisasiantuntijatehtäviin sekä kehitysmaissa 49314: ninä toimikunnassa, jossa on kaikkiaan 40 tapahtuvana että Wienissä YK:n huumausaine- 49315: paikkaa. laboratoriossa toteutettuna projektina. 49316: Suomen hallitus myönsi vuodelle 1988 erityi- 49317: sen avustuksen kehitysyhteistyövaroista eräissä 49318: 10.5.1.2. YK:n kansainvälinen huumausainei- Etelä-Afrikan maissa sekä Keniassa suoritetta- 49319: den valvontalautakunta van kartoitusprojektin toteuttamiseksi. Projek- 49320: tin avulla pyrittiin selvittämään mahdollisuuk- 49321: Kansainvälisen huumausaineiden valvonta- sia toteuttaa huumausaineiden ja lääkkeiden 49322: lautakunnan (INCB) tehtävänä on valvoa kan- valvontaan liittyviä ohjelmia eräissä Itä-Afri- 49323: sainvälisten huumausaineita koskevien yleisso- kan ja eteläisen Afrikan maissa, jotka kuulu- 49324: pimusten noudattamista. YK:n jäsenmaat ra- vat Suomen perinteisiin kohdemaihin. Kartoi- 49325: portoivat INCB:lle huumausainetilanteesta tusprojekti suoritettiin vuonna 1988 suomalai- 49326: sekä huumausaineiden vastaisista toimistaan. sin asiantuntijavoimin ja projektisuunnitelmia 49327: INCB laatii vuosittain kyseisten raporttien pe- laadittiin yhteistyössä UNFDAC:in kanssa Ke- 49328: rusteella vuosikertomuksen, jossa tuodaan esil- nialle, Malawille, Tansanialie sekä Sambialle. 49329: le huumausainetilanteen kehitys YK:n jäsen- Vuoden 1989 alussa Suomen hallitus päätti 49330: maissa sekä INCB:n arvio kansainvälisestä myöntää 5,1 miljoonan markan avustusmäärä- 49331: huumausainetilanteesta. INCB:n toimesta suo- rahan kuuden projektin toteuttamiseksi em. 49332: ritetaan myös tutustumis- ja tutkimusmatkoja maissa vuosina 1989-1990. Projektit käsittä- 49333: eri puolille maailmaa. vät huumausaineiden ja lääkkeiden väärinkäy- 49334: Suomen viranomaiset lähettävät vuosittain tön ennalta ehkäisyä, edellä mainittujen ainei- 49335: raportteja INCB:lle ajankohtaisista huumaus- den väärinkäytön terveydellisiä aspekteja sekä 49336: ainevalvontaan liittyvistä seikoista sekä käyvät huumausaineiden valvontaan liittyviä toiminto- 49337: kirjeenvaihtoa INCB:n sihteeristön kanssa kul- ja. Lisäksi perustetaan huumausainerahaston 49338: loinkin esille tulevista valvontaan liittyvistä alainen alueellisen erityisasiantuntijan virka si- 49339: asioista. joituspaikkana Nairobi Keniassa. 49340: Näiden projektien avulla pyritään kehittä- 49341: mään huumausaineiden ja lääkkeiden valvon- 49342: 10.5.1.3. YK:n huumausainerahasto tajärjestelmiä sekä luomaan edellytyksiä val- 49343: vonnan suorittamiselle ao. maissa. 49344: Kansainvälisen huumausainevalvontajärjes- 49345: telmän tehostamiseksi YK:n jäsenmaat päätti- 49346: vät vuonna 1971 perustaa erityisen YK:n huu- 10.5.2. Yhteistyö Euroopan neuvostossa 49347: mausainerahaston (UNFDAC). Rahaston pe- 49348: rustamisella pyrittiin lisäämään YK:n taloudel- Euroopan neuvosto käsittelee huumausainei- 49349: lisia voimavaroja huumausaineiden vastaisessa den ja riippuvuutta aikaansaavien lääkkeiden 49350: taistelussa. Rahaston toiminta käsittää lähinnä väärinkäyttöä, salakuljetusta ja laitonta kaup- 49351: kansainvälisiä valvontatehtäviä, huumausaine- paa sekä niiden vastaisia toimia eri alojen 49352: viljelmien korvaamista muilla viljelmillä, huu- asiantuntijoista koostuvassa Pompidou-ryh- 49353: mausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttäjien mässä. Ryhmä perustettiin vuonna 1971 Rans- 49354: hoitoa ja kuntoutusta, huumausaineita koske- kan silloisen presidentin Georges Pompidoun 49355: via kasvatus- ja tiedotustehtäviä, huumaus- aloitteesta. Euroopan neuvoston alaisuuteen 49356: ainelainsäädännön ja lääkelainsäädännön so- ryhmä siirtyi vuonna 1980. Suomi liittyi Pom- 49357: veltamista koskevaa koulutusta sekä tutkimus- pidou-ryhmään vuonna 1987. Suomesta tuli 49358: toimintaa. näin ryhmän 17. jäsenmaa ja ensimmäinen 49359: Suomi on 1970-luvun puolivälistä lähtien jäsenmaa, joka ei ollut jäsenenä Euroopan 49360: tukenut rahastoa pienellä vuotuisella avustuk- neuvostossa. Pompidou-ryhmään kuuluu 20 49361: sella. 1980-luvun alkupuolella Suomi laajensi valtiota. 49362: avustustaan rahastolle myöntämällä kehitysyh- Huumausaineongelmia käsitteleviä ministeri- 49363: teistyövaroja erityisille projekteille huumaus- kokouksia on pidetty yleensä joka toinen vuo- 49364: 35 49365: 49366: si. Näiden kokousten välillä on pidetty ns. välistä yhteistyötä sekä ehkäisevää nuorisotyö- 49367: pysyvien yhdyshenkilöiden kokouksia, yleensä tä ja hoitoa. 49368: kahdesti vuodessa, joissa käsitellään ministeri- Göteborgissa sijaitseva Pohjoismainen ter- 49369: kokousten seurantaan liittyviä asioita. Euroo- veydenhoitokorkeakoulu järjesti vuonna 1989 49370: pan neuvosto on myös tukenut huumausainei- kurssin päihdeongelmien kanssa työskentelevil- 49371: den väärinkäyttöön liittyvää tutkimusta. le henkilöille. Vuonna 1989 pidettiin konfe- 49372: Ministeritason kokous pidettiin toukokuussa renssi, joka käsitteli vanhemmille suunnattua 49373: 1989 Lontoossa, jolloin Pompidou-ryhmän jä- tiedottamista. 49374: senmaiden ao. ministerit käsittelivät kokaiinin 49375: väärinkäytön ennaltaehkäisyä, aidsia ja huu- 49376: meiden väärinkäyttöä sekä laittoman huu- 10.6. Kehittäminen 49377: mausainekaupan kautta saatujen voittojen 49378: konfiskaatiota. Pohjoismaissa käytävään huumausainekon- 49379: trollin vaikutusten arviointikeskusteluun liit- 49380: tyen toteuttivat sosiaalihallitus ja lääkintöhalli- 49381: 10.5.3. Pohjoismainen yhteistyö tus A-klinikkasäätiön kanssa kertomusvuonna 49382: huumeiden käyttöön liittyvää projektia. Tutki- 49383: Pohjoismaista yhteistyötä huumausainepoli- mus on vuonna 1989 julkaistu sosiaalihallituk- 49384: tiikan alalla on ollut 1970-luvun alusta lähtien. sen julkaisusarjassa (7/1989). Tavoitteena oli 49385: Yhteistyö on koskenut oikeusviranomaisia, so- tuottaa tietoa huumausaineita käyttävien nuor- 49386: siaali- ja terveysviranomaisia sekä poliisi- ja ten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana 49387: tulliviranomaisia. Yhteistyö sai järjestetyt olemisesta ja heidän kokemuksistaan. 49388: muodot vuonna 1981, jolloin oikeusministerien Tutkimuksessa nousi voimakkaasti esiin se, 49389: aloitteesta perustettiin Pohjoismainen huu- että ensimmäinen käyttäjän kohtaama kontrol- 49390: meyhdysmieselin. limuoto on poliisikontrolli. Sosiaali- ja tervey- 49391: Ministerikokouksia huumausaineasioista on denhuollon palvelut eivät tavoita tätä ryhmää 49392: pidetty vuosina 1982 ja 1984 ja seuraava minis- riittävän ajoissa. Epäkohtaa on pyritty ehkäi- 49393: teritason kokous on tarkoitus pitää tammi- semään päivystysluonteisia palveluja kehittä- 49394: kuussa 1990. Tähän kokoukseen on kutsuttu mällä ja tekemällä palvelujen piiriin hakeutu- 49395: sosiaali-, terveys-, oikeus- ja sisäasiainministe- minen helpommaksi. 49396: rit kaikista Pohjoismaista. Palvelujärjestelmän ja valvontaviranomais- 49397: Huumeiden vastustamista koskeva pohjois- ten toiminnan kehittämiseksi käynnistetään 49398: mainen toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna tutkimuksen pohjalta vuoden 1989 aikana 49399: 1985. Sen jälkeen Pohjoismaiden ministerineu- muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ja 49400: vosto on tukenut ohjelmaa vuosittain. Suunnit- poliisin yhteistoimintaa kartoittava projekti. 49401: telusta ja toteuttamisesta vastaa edellä mainittu Tavoitteena on selvittää olemassa olevat yh- 49402: pohjoismainen huumeyhdysmieselin. Yhteistyö teistyömuodot ja niiden toimivuus. Samalla 49403: poliisin ja tullilaitoksen viranomaisten kanssa etsitään uusia tapoja palvelun saavutettavuu- 49404: rahoitetaan kansallisin varoin. Pohjoismaisin den parantamiseksi ja viranomaisten toimin- 49405: varoin on huumeiden vastustamista koskevan nan yhteensovittamiseksi. 49406: · toimintaohjelman puitteissa muun muassa to- Aids-kysymykseen liittyvää tutkimustoimin- 49407: teutettu virkamiesten vaihto-ohjelmia, joiden taa on suoritettu lähinnä lääketieteen piirissä. 49408: puitteissa on voitu tutustua muissa Pohjois- HIV -tartunnan ehkäisyn ja aidsiin sairastunei- 49409: maissa toteutettavaan huumeiden vastaiseen den palvelujen ja oilreusturvan parantamiseksi 49410: työhön. sosiaaliset ja psykososiaaliset seikat laajemmin 49411: Syksystä 1985 vuoteen 1988 on pidetty kaik- huomioivaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa 49412: kiaan 11 konferenssia ja koulutusseminaaria. tullaan lisäämään. Huumeiden käytön ja aidsin 49413: Tilaisuudet ovat käsitelleet HIV -tartunnan saa- vastaisen terveyskasvatuksen suuntaamisen ja 49414: neiden ja aidsia sairastavien hoitoa, amfetamii- sisällön kehittäminen edellyttää myös tutki- 49415: nin väärinkäyttöä, poliisin ja sosiaalihallinnon mus- ja kehittämistoimintaa. 49416: 36 49417: 49418: 49419: 49420: 49421: 11. P ÄIHDEHUOLTO 49422: 11.1. Yleistä Laissa veivoitetaan kunnan viranomaisia eh- 49423: käisemään päihteiden ongelmakäyttöä lisää- 49424: Vuoden 1984 alusta voimaan tulleella sosi- vien olosuhteiden syntymistä. Sosiaali- ja ter- 49425: aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- veyslautakuntaa veivoitetaan seuraamaan päih- 49426: tionosuudesta annetulla lailla (677 /82) päihde- teiden ongelmakäyttöä kunnassa ja välittä- 49427: huolto kytkettiin suunnittelun ja rahoituksen mään tietoa ongelmakäytön syntyyn liittyvistä 49428: osalta yleiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. tekijöistä. 49429: Vuoden 1987 alusta voimaan tulleella päih- Lain mukaan palvelut on järjestettävä siten, 49430: dehuoltolailla (41186) laajennettiin päihdehuol- että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloit- 49431: lon järjestämisvastuu sosiaalihuonolta myös teisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriu- 49432: terveydenhuoliolle kuuluvaksi. Päihdehuoltola- tumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luot- 49433: ki velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että tamuksellisuuteen. Toiminnassa on ensisijassa 49434: päihdehuolto järjestetään kunnassa esiintyvän otettava huomioon päihteiden ongelmakäyttä- 49435: tarpeen mukaisesti. Laki velvoittaa sosiaali- ja jän ja hänen läheistensä etu. 49436: terveydenhuoltoa, raittiustoimea, asuntoviran- Laissa säädetään myös henkilön tahdosta 49437: omaisia, työvoimviranomaisia, koulutoimea, riippumatta toteutettavan hoidon järjestämi- 49438: nuorisotoimea sekä poliisia keskinäiseen yh- sestä. Tällaisen hoidon edellytyksiä voivat olla 49439: teistyöhön. väkivaltaisuus sekä terveysvaara. 49440: 49441: Taulukko 26. 49442: Päihteisiin liittyvä laitoshoito terveydenhuollossa 49443: 49444: Sairaalahoito 1969 1975 1980 1983 1985 1986 49445: 49446: Maksakirroosi 49447: - henkilöitä ............. 935 1 108 1 240 1 273 1 136 1 343 49448: - hoitopäiviä ............ 15 422 16 641 15 569 18 414 15 175 18 936 49449: Haiman sairaudet 49450: - henkilöitä ............. 1 653 1 890 2 940 2 715 2 630 2 887 49451: - hoitopäiviä ............ 23 617 36 158 49 230 29 701 25 158 28 548 49452: A/koholimyrkytys 49453: - henkilöitä ............. 640 821 620 637 670 723 49454: - hoitopäiviä ............ 2 407 2 406 1 621 1 495 1 645 1 787 49455: A/koholipsykoosi 49456: - henkilöitä ............. 157 242 291 288 334 357 49457: - hoitopäiviä ............ 884 1 396 2 400 4 044 4 852 2264 49458: Yhteensä: 49459: - henkilöitä ............. 3 385 4 061 5 091 4 913 4 770 5 310 49460: - hoitopäiviä ............ 42 330 56 601 68 820 53 654 46 830 51 535 49461: Lähde: Lääkintöhallitus 1989. 49462: 37 49463: 49464: 11.2. Päihdehuolto sosiaali- ja terveydenhuol- keuksien hoitaminen ja ongelmakäyttäjien ase- 49465: lon yleisissä palveluissa man sekä suoriutumisedellytysten parantami- 49466: nen. Toiminta perustuu vapaaehtoiseen hoi- 49467: Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, toonhakeutumiseen. Hoitotyön lisäksi A-klini- 49468: että julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sosi- koilla tehdään ulospäinsuuntautuvaa tiedotus-, 49469: aalityöntekijöiden ja lääkärien avohuollon vas- koulutus- ja vaikutustoimintaa. Henkilökunta 49470: taanotolla tehdään noin 1 miljoona sellaista koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon työnteki- 49471: asiakas- ja potilaskäyntiä, joissa kävijän ongel- jöistä. A-klinikoita ylläpitävät kunnat, kun- 49472: miin liittyy myös päihteiden käyttöä. tainliitot ja A-klinikkasäätiö. 49473: Päihdehuoltoa toteutetaan sosiaalihuollon Päihdehuollollista laitoshoitoa toteutetaan 49474: yleisissä palveluissa osana sosiaalityötä, lasten- katkaisuhoitoasemilla ja kuntouttavassa laitos- 49475: suojelu-, kasvatus- ja perheneuvontatyötä, toi- hoidossa. 49476: meentulotukea, kotipalveluja ja vanhusten Katkaisuhoitoa päihteiden käytön keskeyttä- 49477: huoltoa. miseksi ja käytöstä aiheutuvien vierotusoirei- 49478: Terveydenhuollossa annetaan päihteiden on- den ja muiden vaikeuksien hoitamiseksi anne- 49479: gelmakäyttöön liittyvää ohjausta, neuvontaa ja taan sosiaalihuollon katkaisuhoitoasemilla ja 49480: terveyskasvatusta terveyskeskusten neuvolatoi- era1ssa terveydenhuollon katkaisuhoitoyksi- 49481: minnassa, koulu-, opiskelija- ja työterveyden- köissä. Katkaisuhoitoa annetaan myös avohoi- 49482: huollossa, väestön muiden terveystarkastusten tona A-klinikoilla ja terveyskeskuksissa. Kat- 49483: sekä tavanomaisen vastaanottotoiminnan yh- kaisuhoitoasemia ylläpitävät kunnat, kuntain- 49484: teydessä. Päihteiden käyttöön liittyvien myrky- liitot ja A-klinikkasäätiö. 49485: tystilojen, sairauksien ja vammojen hoito sekä Pääkaupunkiseudulla annetaan katkaisuhoi- 49486: osin myös juomisesta aiheutuneiden vierotusoi- toa jonkin verran eräissä yksityissairaaloissa. 49487: reiden hoito, ns. katkaisuhoito, toteutetaan Useilla paikkakunnilla katkaisuhoitoa anne- 49488: ensisijaisesti terveyskeskuksissa. taan terveyskeskusten vuodeosastoilla. 49489: Yleissairaaloiden poliklinikoilla ja sairaansi- Päihdehuollon kuntouttavaa laitoshoitoa an- 49490: joilla hoidetaan sellaiset ongelmakäytöstä ai- netaan mm. sosiaalisairaalassa, huoltolaissa ja 49491: heutuneet sairaudet ja vammat sekä myrkytys- kuntoutusklinikoilla. Kuntoutuslaitoshoito on 49492: tapaukset ja vaikeat vierotusoireet, jotka sai- tarkoitettu henkilöille, joille avohuollon palve- 49493: rauden luonteen vuoksi tai muista hoidollisista lut eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. 49494: syistä edellyttävät sairaalahoitoa. Laitoksiin voidaan ottaa myös perheenjäseniä 49495: Psykiatrisissa sairaaloissa hoidetaan niitä ja muita omaisia. Kuntien ja kuntainliittojen 49496: henkilöitä, joille päihteiden käyttö on aiheutta- lisäksi toimintaa ylläpitävät valtio ja yksityiset 49497: nut akuutin psykoottisen tilan tai päihteiden yhteisöt. 49498: käyttö liittyy muihin sairaalahoitoa vaativiin Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasumi- 49499: psyykkisiin häiriöihin. nen on tarkoitettu henkilöille, jotka puutteelli- 49500: Päihteiden käyttö voi liittyä myös sellaisiin sen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat jatkuvaa 49501: psyykkisiin sairauksiin, joiden ensisijainen hoi- päivittäistä tukea ja apua omatoimisen asumi- 49502: to tapahtuu mielenterveystoimistoissa. sen mahdollistamiseksi. 49503: Päihdehuollon asumispalvelujen tavoitteena 49504: on päihteiden ongelmakäytön lievittyminen ja 49505: 11.3. Erityisesti päihdehuoltoon tarkoitetut siitä vapautuminen sekä normaaliasumiseen 49506: palvelut siirtyminen. 49507: Puolimatkankodit ja hoitokodit on tarkoi- 49508: Päihdehuollon erityisyksiköitä on tähän tettu lähinnä työelämässä mukana oleville. 49509: mennessä kehitetty lähinnä sosiaalihuollossa Päihdehuollon palvelutalot ovat lähinnä 49510: avo- ja laitoshoitona. Terveydenhuollon piiris- huolto- ja suojakoteja työelämästä poissaole- 49511: sä erityispalveluita on pyritty kehittämään lä- ville eläkeläisille. Yksiköiden ylläpitäjinä ovat 49512: hinnä katkaisuhoitopalveluina. kunnat, kuntainliitot, A-klinikkasäätiö sekä 49513: A-klinikat ja nuorisoasemat ovat päihteiden kristilliset ja muut yksityiset yhteisöt. 49514: ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen tarkoi- Ensisuoja on päihteiden ongelmakäyttäjän 49515: tettuja avohoitopaikkoja. Niiden tavoitteena väliaikainen majoituspaikka, jossa pyritään 49516: on päihteiden ongelmakäytön ja siihen liitty- välttämättömien perustarpeiden tyydyttämi- 49517: vien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vai- seen. Yksiköissä selvitetään myös henkilön 49518: 38 49519: 49520: huollon tarvetta ja pyritään käynnistämään niiden hyödyntämistä ehkäisevänä toimenpitee- 49521: pysyväisluonteisia huoltotoimenpiteitä muiden nä terveydenhuollossa. Alkoholin ongelmakäy- 49522: sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toi- tön varhais-ja suurkulutustoteamista ja niihin 49523: mesta. liitettyä terveyskasvatusta on kehitetty menes- 49524: Varsinaisia päihtyneiden käsittelystä annetun tyksellisesti mm. tapaturma-asemilla ja tervey- 49525: lain (46/73) mukaisia selviämisasemia ei Lah- denhuollon määräaikaistarkastusten yhteydes- 49526: den kokeiluselviämisaseman lisäksi ole mis- sä. 49527: sään. Väliaikaisia selviämisasemia nuorisolle Huumausaineiden käyttäjien hoitoa on te- 49528: on järjestetty eri järjestöjen ja viranomaisten hostettu käynnistämällä vuonna 1986 Kalliolan 49529: toimesta viikonloppuisin sekä erilaisten tapah- kuntoutusklinikan hoitokoti Kiskossa ja vuon- 49530: tumien yhteyteen. na 1987 Helsingin yliopistollisen keskussairaa- 49531: Viime aikoina on kuntien ja päihdehuollon lan huumevieroitusyksikkö ja A-klinikkasää- 49532: järjestöjen toimesta kehitetty ns. päiväkeskus- tiön Hietalinna-yhteisö Helsingissä. 49533: toimintaa yksiköissä, jonne päihteiden ongel- Naisten osuus päihdehuollon palvelujen 49534: makäyttäjät voivat hakeutua suojaan. Yksi- käyttäjistä on noin 15 OJo ja päihdehuollon 49535: köissä on voinut oleskella, aterioida, käydä asumispalvelujen käyttäjistä noin 20 OJo. Tämä 49536: suihkussa ja pesettää vaatteitaan. Laajemmin on suurempi osuus kuin naisten osuus alkoho- 49537: sosiaaliseen kuntoutukseen tähtäävissä yksi- lin suurkuluttajista, joka on noin 10 OJo. Kui- 49538: köissä on virikkeellistä ja aktivoivaa toimintaa. tenkin naisille suunnatut palvelut, erityisesti 49539: Päihdehuoltona voidaan pitää myös yhteis- asumispalvelut ja ensihuolto edellyttävät voi- 49540: työnä poliisin kanssa tapahtuvaa säilöönotettu- makasta kehittämistä. Vuonna 1988 käynnisti 49541: jen huolto- ja hoitoonohjaustoimintaa, jota toimintansa ensimmäinen erityisesti naisille tar- 49542: toistaiseksi lähinnä kokeillaan eräillä paikka- koitettu kuntoutumisyksikkö. 49543: kunnilla. Lähinnä sosiaalihuollon toimesta säi- Nuorten päihteiden ongelmakäyttäjien hoi- 49544: löönottosuojiin on sijoitettu osa-aikaisia sosi- toon, vanhempien tukemiseen ja osin myös 49545: aalityöntekijöitä, jotka pyrkivät parantamaan kenttätyöhön on erikoistuttu nuorisoasemilla. 49546: säilöönotettujen asemaa. Lisäksi on käytettävissä muutamia erityisesti 49547: Eräissä sosiaalitoimistoissa on erityisiä päih- nuorille päihteiden ongelmakäyttäjille tarkoi- 49548: teiden ongelmakäyttäjille tarkoitettuja ohjaus- tettuja hoitokoteja. 49549: ja neuvontapalveluja, joista muutama kokeilu- Vanhusväestön osuus päihteiden ongelma- 49550: luontoisesti myös päivystää virka-ajan ulko- käyttäjistä on kasvamassa. Tämä asettaa uusia 49551: puolella. Palveluilla on pyritty vastaamaan vaatimuksia hoitopaikoille sekä työmenetel- 49552: akuutteihin kriisi- ja hoitoonhakeutumistilan- mien, toimitilojen että tarjottavien palvelujen 49553: teisiin. Näin on voitu esimerkiksi väkivaltati- sisällön osalta. 49554: lanteissa yhteistyössä poliisin kanssa rauhoittaa Ruotsinkielisiä päihteiden ongelmakäyttäjiä 49555: tilanne ja tarjota kriisihoitoa. Tällaisella toi- on pyritty palvelemaan normaalisti päihde- 49556: minnalla on voitu oleellisesti vähentää tarvetta huollon perus- ja erityispalveluissa ruotsinkieli- 49557: tahdosta riippumattamaan hoitoon. Sosiaali- sen henkilökunnan toimesta. Vuonna 1987 49558: toimistojen päihdehuolto tehdään kuitenkin aloitti toimintansa kuntouttavaan laitoshoi- 49559: pääsääntöisesti muun sosiaalityön ohessa. toon erityisesti ruotsinkielisiä varten perustettu 49560: Joissakin kunnissa harjoitetaan ns. sosiaali- Pixne-klinikka Maalahdessa. 49561: huollollista työtoimintaa, jonka tarkoitus on Yksikkö on kuitenkin ollut vajaakäytössä, 49562: kuntouttaa päihteiden ongelmakäyttäjiä tai koska äidinkieleltään ruotsinkieliset päihteiden 49563: turvata heille työssäkäyntimahdollisuus. ongelmakäyttäjät usein haluavat hoitoon lä- 49564: Terveydenhuollon toteuttamassa päihde- hempänä kotipaikkakuntaansa sijaitsevaan 49565: huollossa palvelut annetaan pääsääntöisesti suomen- tai kaksikieliseen laitokseen. Ruotsin- 49566: muun terveydenhuollon ohella. Alkoholisai- kielisten palvelujen turvaaminen tarvitseville 49567: rauksiin erikoistuneita yksiköitä ei ole lukuun on sosiaalihallituksen seurannan kohteena. 49568: ottamatta Helsingin yliopistollisen keskussai- 49569: raalan alkoholisairauksien poliklinikkaa, joka 11.4. Päihdehuollon järjestöt 49570: toimii tutkimusyksikkönä. 49571: Vuonna 1988 sen ohjelmassa tutkittiin ja Kuntien ja kuntainliittojen sekä valtion päih- 49572: kehitettiin muun muassa liikakäytön varhaisto- dehuollon toimintayksiköiden lisäksi päihde- 49573: teamiseksi soveltuvia laboratorio-osoittimia ja huoltoa toteuttavat muun muassa A-klinikka- 49574: 39 49575: 49576: säätiö, A-kotien säätiö jäsenyhteisöineen, Va- kaa. Päiväkeskuksia ja avovastaanottoja on 49577: paan alkoholistihuollon kannatusyhdistys, Kal- 15. Vuonna 1988 liitto toteutti eduskunnan 49578: liolan kannatusyhdistys, Sininauhaliitto jäsen- valtion tulo- ja menoarvioon ottamalla erityis- 49579: yhteisöineen, A-kiltojen Liitto r.y., Huolto- määrärahalla valtakunnallisen projektin, jonka 49580: loiden Keskusliitto, Myllyhoitoyhdistys r.y., johdosta useille paikkakunnille perustettiin 49581: Pelastusarmeija, AA-liike, Alateen, Al Anon asunnottomille ja päihteiden ongelmakäyttäjil- 49582: sekä muut yksityiset ja kristilliset yhteisöt. le päiväkeskuksia. Sininauhaliiton järjestö te- 49583: Osa yksityisistä palvelujen tuottajista on teh- kee työtä siirtosuomalaisten parissa Ruotsissa. 49584: nyt ostopalvelusopimuksen kunnan tai kuntien Nuorten palvelu ry. järjestää ja organisoi 49585: kanssa. Osa järjestöistä tuottaa ns. valtakun- vapaaehtoista nuorisohuoltotyötä tar koitukse- 49586: nallisia palveluja. Eräät, lähinnä kristilliset naan etsivän työn menetelmin antaa psyykkistä 49587: järjestöt, tuottavat valtakunnallisia palveluja ja fyysistä ensiapua ongelmaisille nuorille ja 49588: avustusten, lahjoitusten ja asiakaskohtaisten tarvittaessa opastaa näitä palvelujen piiriin. 49589: maksusitoumusluottojen varassa. Päivystysasematoimintaa järjestö harjoitti ker- 49590: Varsinaisten päihdehuoltopalvelujen tuotta- tomusvuoden aikana 19 paikkakunnalla. 49591: misen lisäksi osalla järjestöjä on merkittävä Seurakuntien diakoniatyössä on kehitetty 49592: osa päihdehuollon kehittämis-, koulutus- ja päihteiden ongelmakäyttäjille soveltuvia toi- 49593: tiedotustoiminnassa. Järjestöjen kautta kana- mintamuotoja. Näitä ovat mm. päihdetyöhön 49594: voituu myös merkittävä määrä päihdehuollossa erikoistuneiden diakonien toiminta, päihdelei- 49595: tehtävää vapaaehtoistyötä. rien järjestäminen sekä avustustoiminta. Valta- 49596: Vuodesta 1988 alkaen päihdehuollon järjes- kunnallisella tasolla toimintaa on ohjannut 49597: töjen tukeminen siirtyi Raha-automaattiyhdis- kirkon diakoniatyön keskus. 49598: tyksen kautta toteutettavaksi (laki Arpajaislain A-kiltojen liitto ry. on A-klinikoiden asia- 49599: 3 §:n muuttamisesta, 244/88). kasjärjestö. Vuonna 1988 toimi kaikkiaan 57 49600: A-klinikkasäätiöllä on ostopalvelusopimus A-kiltaa eri puolilla maata. Toimintaan killois- 49601: noin 100 eri kunnan kanssa päihdehuoltopalve- sa osallistui noin 7 000 henkilöä. A-kiltojen 49602: lujen paikallisesta tuottamisesta. A-klinikka- jäsenmäärä oli 3 000. 49603: säätiöllä oli vuonna 1988 paikallisina yksikköi- Lisäksi päihdehuollossa toimii yhteisöjä, joi- 49604: nä kahdeksan A-klinikkaa, viisi nuorisoase- ta ei avusteta Raha-automaattiyhdistyksen va- 49605: maa, seitsemän katkaisuhoitoasemaa, kahdek- roista, mutta joiden palvelutuotanto on mer- 49606: san hoitokotia sekä lisäksi Hietalinna-yhteisö. kittävää. Pelastusarmeija on eräs vanhimpia 49607: A-klinikkasäätiön valtakunnalliseen toimin- asumispalvelujen ja muun ensihuollon järjestä- 49608: taan kuuluu koulutusta, tutkimus- ja kehittä- jiä päihteiden ongelmakäyttäjille. Vuoden 1988 49609: mistoimintaa, tiedottamista sekä julkaisutoi- lopussa sillä oli 6 päihdehuollon hoito- ja 49610: mintaa mm. päihdehuollon erikoislehti Tiimin huoltokotia sekä kuusi asuntolaa. Mainittuja 49611: muodossa. Säätiön 260 työntekijästä 250 toimii päihdehuollon palveluja käytti kertomusvuon- 49612: paikallisissa toimintayksiköissä. Vuonna 1988 na lähes 3 000 henkilöä ja asumispalveluja 49613: säätiön palveluja käytti 21 000 asiakasta noin 2 500 henkilöä. 49614: 125 000 kertaa. Hoitovuorokausia oli 83 000. AA-liike on päihteiden ongelmakäyttäjien 49615: A-klinikkasäätiö ylläpitää Turussa Linkki-ryh- tukimuoto, jossa vapaaehtoistyöllä autetaan 49616: mää, jonka tehtävänä on auttaa Suomeen pa- kohtalotovereita. Vuoden 1988 lopussa 572 49617: laavia lähinnä muissa Pohjoismaissa vaikeuk- AA-ryhmää toimi kaikkiaan 227 paikkakun- 49618: siin joutuneita nuoria. Kööpenhaminassa toi- nalla. Noin 15 000 henkilöä osallistui kerto- 49619: mii sosiaalityöntekijä pohjoismaisella vastaan- musvuonna päivittäin AA-toimintaan. 49620: ottoasemalla. Vuoden 1988 aikana vastaan- Yhteydenpitoa eri päihdehuoltotahojen välil- 49621: otolla kävi 304 asiakasta, joiden keski-ikä oli lä on lisännyt Päihdehuollon valtakunnallinen 49622: 30 vuotta. yhteistyöryhmä, jossa on järjestöllisen, seura- 49623: Sininauhaliitto toimii 41 :n kristillisen päih- kunnallisen, kunnallisen ja valtiollisen päihde- 49624: dehuoltojärjestön keskusjärjestönä. Liiton teh- huollon edustus. 49625: täväalueina ovat täydennyskoulutus, konsul- 49626: tointi, tutkimus ja tiedotus. Liiton jäsenyhtei- 11.4.1. Yleis- ja erityispalvelut 49627: söillä on toimintaa jokaisessa läänissä. Jäsen- 49628: yhteisöillä on kaikkiaan 30 hoito- ja asumispal- Sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus suorittivat 49629: veluyksikköä sekä lisäksi 82 tukiasuntopaik- 13.10.1987 päihdetapauslaskennan, jonka tu- 49630: 40 49631: 49632: lokset julkistettiin v. 1989. Tavoitteena oli Terveydenhuollossa muihin toimipisteisiin 49633: saada kuva sosiaali- ja terveyspalvelujen käy- ohjattujen osuus oli 12 %. Suurin osa siitä oli 49634: töstä päihdehuoltolain tultua voimaan. Samal- terveydenhuollon sisäistä ohjausta esimerkiksi 49635: la pyrittiin saamaan tarkempia tietoja siitä, poliklinikalta terveyskeskukseen. Sosiaalihuol- 49636: millaiset ihmiset palveluja käyttävät. lon puolella muualle ohjattujen osuus oli vielä 49637: Yhden päivän aikana oli henkilöitä, joiden pienempi. Laskennan perusteella näyttää siltä, 49638: henkilökunta arvioi olevan päihteiden vaiku- että ketään ei suoranaisesti käännytetä ovelta. 49639: tuksen alaisena tai jotka hakeutuivat hoitoon Toisaalta on luultavaa, että osa päihtyneistä 49640: päihteiden satunnais- tai muuhun käyttöön avun tarvitsijoista ei ole hakeutunut palvelujen 49641: liittyvän haitan vuoksi, kaikkiaan 7 031. Se piiriin, koska katsoo, että heidän tarpeidensa 49642: merkitsee vuositasolla varovasti arvioiden puo- mukaisia palveluja ei kyetä antamaan. 49643: lestatoista kahteen miljoonaan asiakaskäyntiä. 49644: Asiakkaista 72 OJo käytti sosiaalihuollon ja 49645: 28 % terveydenhuollon palveluja. Lähes kol- Taulukko 27. 49646: masosa tapauksista sijoittui Uudenmaan lää- Päihteisiin liittyvä avopalveluiden käyttö 49647: niin. Suhteellisesti eniten tapauksia oli Kymen A-klinikat ja nuorisoasemat 49648: läänissä ja vähiten Vaasan läänissä. 49649: Palveluiden hakijoista oli miehiä 84.1 %. Yli 1987 1988 49650: puolet kuului ikäryhmään 30-49. Alle 20-vuo- 49651: tiaita oli 1.4 %. Perhesuhteiltaan yksinäisten A-klinikat 49652: määrä oli vallitseva (76.5 %). Yli puolet asiak- lukumäärä ............ 60 60 49653: kaista asui asuntolassa tai yhteismajoituksessa - asiakkaat ............. 34 956 36 729 49654: tai oli kokonaan ilman asuntoa. Joka kolmas - käynnit ............... 256 795 266 767 49655: asiakas oli työtön. Ansiotyössä kävi joka nel- Nuorisoasemat 49656: jäs. lukumäärä ............ 10 10 49657: Laskentaa voidaan osin verrata vuonna 1973 - asiakkaat ............. 2 330 2464 49658: suoritettuun laskentaan. Naisten osuus on li- - käynnit ............... 25 746 24 098 49659: sääntynyt ja nuoret, alle 20-vuotiaat ovat lähes 49660: kadonneet. Naiset käyttävät suhteellisesti mie- Yhteensä 49661: hiä enemmän terveydenhuollon palveluja. Tä- lukumäärä ............ 70 70 49662: mä voi johtua siitä, että terveydenhuollon pal- - asiakkaat ············· 37 286 39 193 49663: velut koetaan vähemmän leimaavina. - käynnit ............... 282 541 290 865 49664: Nuorten pientä osuutta on laskennan pohjal- Lähde: A-klinikkasäätiö 1989. 49665: ta vaikea selittää. Eräänä selityksenä voi nos- Sosiaalihallitus 1989. 49666: taa esiin sen, että nuoret hakevat ehkä palvelu- 49667: ja sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelta, 49668: kuten nuorisotoimesta tai seurakuntien palve- 49669: luista. 49670: Päihdetapauslaskennassa asiakaskunta pai- 49671: Taulukko 28. 49672: nottui alempiin sosiaaliryhmiin. Toisaalta 49673: Päihteisiin liittyvä laitoshoito 49674: myös asiakkaiden työttömyys ja muut sosiaali- 49675: sosiaalihuollossa 49676: set ongelmat viittaavat siihen, että palveluja ei 49677: käytetä niinkään pelkän päihteiden liiallisen 49678: 1988 49679: kulutuksen vuoksi, vaan avun saamiseksi liial- 49680: liseen kulutukseen liittyviin sosiaalisiin ja ter- Kuntoutumislaitokset 49681: veydellisiin ongelmiin. lukumäärä ...................... . 29 49682: Päihdetapauslaskennan perusteella voidaan asiakkaat ....................... . 12 364 49683: päätellä, että sekä sosiaali- että terveyspalve- hoitopäivät ..................... . 466 138 49684: luilla on vaikeuksia tukea, auttaa ja hoitaa hoitopaikat ..................... . 1 465 49685: päihtyneitä ja kaikkein huonoimmassa sosiaali- 49686: sessa asemassa olevia päihteiden ongelmakäyt- Katkaisuhoitoasemat 49687: täjiä. He joutuvat muita ongelmakäyttäjiä use- - lukumäärä ...................... . 20 49688: ammin joko pinnallisemman työskentelyn tai - hoitopaikat ..................... . 293 49689: muualle ohjaamisen kohteiksi. Lähde: Sosiaalihallitus 1989 49690: 41 49691: 49692: 11.4.2. Asumispalvelut paikkaa. Vuoden 1975 jälkeen asumispalvelu- 49693: yksiköt ovat lisääntyneet 75 OJo:lla, mikä ker- 49694: Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalvelut too päihteiden ongelmakäyttäjien asunnotto- 49695: on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat asu- muuden laajuudesta. Myös sosiaalihuoltolain 49696: misessaan tai asunnon järjestämisessä erityistä voimaantulon jälkeen on perustettu erityisiä 49697: apua. Sosiaalihuoltolain ja päihdehuoltolain päihdehuollon asumisyksiköitä, vaikka päihtei- 49698: mukaista on, että mahdollisimman suuri osa den ongelmakäyttäjien asumispalvelut kuulu- 49699: päihteiden ongelmakäyttäjistä voisi sijoittua vat sosiaalihuoltolain mukaisen palvelu- ja tu- 49700: normaaleille asuntomarkkinoille. Sosiaalihuol- kiasumisen pnrnn. Kunnallisen toiminnan 49701: lon asiakasryhmien asuminen on haluttu pää- osuus on kasvanut 1980-luvulla. 49702: sääntöisesti turvata yleisin asuntopoliittisin kei- Päihteiden ongelmakäyttäjille pysyväksi 49703: noin. muodostuneen asunnottomuuden laajuutta ku- 49704: Asumispalvelut on tarkoituksenmukaista vastaa se, että asumispalvelupaikoista ainoas- 49705: järjestää sosiaaliviranomaisten toimesta silloin, taan 20 OJo on lyhytaikaiseen ja tilapäiseen eli 49706: kun asumiseen liittyy kiinteästi hoidon tai tuen kuntouttavaan hoitokotiasumiseen tarkoitettu- 49707: tarve. Kunnallisten yksiköiden lisäksi myös ja paikkoja. Asumispalveluina on 1980-luvulla 49708: yksityiset yhteisöt ja kristilliset järjestöt ylläpi- lisätty huoltokotiasumista, joka ei kuitenkaan 49709: tävät eritasoisia päihdehuollon asumispalvelu- tasoltaan, henkilökuntamitoitukseltaan ja toi- 49710: yksikköjä. mintaan liittyviltä sosiaalihuollon tukipalveluil- 49711: Päihdehuollon asumispalvelut ovat viime taan vastaa riittävästi sosiaalihuoltolain pal- 49712: vuosina laajentuneet huomattavasti. Sosiaali- velu- tai tukiasumisen tavoitteita ja toiminta- 49713: hallituksen tekemän selvityksen mukaan päih- ajatuksia. 49714: dehuollon asumispaikkamäärä on kolmen vii- Päihdetapauslaskennan 1987 mukaan päih- 49715: me vuoden aikana kasvanut jopa kolmannek- teiden käytön vuoksi sosiaali- ja terveyden- 49716: sella. huollon toimintayksiköissä hoidossa olleista tai 49717: Täysin vailla asuntoa olevien, ulkosalla ma- hoitoon hakeutuneista puutteellisesti asuvia oli 49718: jailevien määrä on viime vuosina vähentynyt. kaikkiaan yli 30 %, joista täysin vailla asuntoa 49719: Teltoissa, metsämajoissa ja vastaavissa asuvia oli lähes 13 %. 49720: arvioitiin vuonna 1986 olleen yli 1 200. Asun- Lyhytaikainen ns. puolimatkankoti asumis- 49721: nottomien vuonna 1987 määrä oli kuntien palvelumuotona ei kata tällä hetkellä esiinty- 49722: arvioiden mukaan pudonnut noin 800:aan. vää tarvetta, mikä vaikeuttaa mm. päihteiden 49723: Päihdehuoltoa tarjotaan laitos- ja avohoi- ongelmakäyttäjien työssäpysymistä ja työhön 49724: don lisäksi asumispalveluina. Lähtökohtana pääsyä sekä laajemmin kuntoutumista. Päih- 49725: on, että sosiaalihuollon asiakasryhmien asumi- teiden ongelmakäyttäjien asumiseen liittyviä 49726: nen turvataan yleisen asuntopolitiikan keinoin. vaikeuksia kuvastaa se, että paikoin jopa 40 % 49727: Vain silloin, kun asumiseen liittyy kiinteästi poliisin toistuvasti säilöönottamista henkilöistä 49728: hoidon ja tuen tarve, on asumispalvelut tarkoi- on asunnottomia tai joukkomajoituksessa asu- 49729: tuksenmukaista järjestää sosiaaliviranomaisten via päihteiden ongelmakäyttäjiä. 49730: toimesta. Asumispalvelujen ohella on ensiarvoisen tär- 49731: Vuodesta 1984 on sosiaalihuollon valtakun- keää, että päihteiden ongelmakäytöstä irti pyr- 49732: nallisen suunnitelman turvin pyritty lisäämään kiville järjestetään kunnissa mahdollisuus 49733: asumispalveluja myös asunnottomille päihtei- päästä itsenäisiin vuokra-asuntoihin. 49734: den ongelmakäyttäjille. Kuntia on velvoitettu 49735: järjestämään inhimillinen asuinpaikka ulkona 49736: majaileville päihteiden ongelmakäyttäjille. 49737: Ympäristöministeriön Asunnottomien vuo- 11.4.3. Akuuttipalvelut ja ensihuolto 49738: den 1987 työryhmä laati viisivuotisen ohjelman 49739: asunnottomuuden poistamiseksi. Päihdehuoltolain mukaiset palvelut tulee jär- 49740: Sosiaalihallituksen vuonna 1988 tekemän sel- jestää helposti saatavina, joustavina ja moni- 49741: vityksen (Raportti sosiaalihuollon päihde- puolisina. Palveluja tulee olla saatavilla niinä 49742: ehtoisista palvelumajoituksista 6/88) mukaan vuorokauden aikoina, kun niitä tarvitaan. Ta- 49743: Suomessa toimi 98 lyhyt- tai pitkäaikaista voitteena on ollut turvata mahdollisuus apuun, 49744: päihteiden käyttäjille tarkoitettua asumispalve- tukeen ja hoitoon myös akuutti- ja kriisitilan- 49745: luyksikköä. Näissä oli yhteensä noin 2 300 teissa kuten iltaisin ja viikonloppuisin. 49746: 49747: 6 391511F 49748: 42 49749: 49750: Tarve akuuttiin apuun sekä kriisi- ja päivys- Päihdehuoltolain säätämisen yhteydessä irto- 49751: tystoiminnan palveluihin on kasvanut. Tämä laislain kohteena olleiden henkilöiden huolto 49752: näkyy mm. lisääntyneenä turvakotitoiminnan osoitettiin päihdehuoltolain sekä muun sosi- 49753: tarpeena, päihteisiin liittyvän ensiaputoimin- aali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mu- 49754: nan lisääntymisenä terveydenhuollossa, säi- kaisesti toteutettavaksi. Entisten irtolaisina 49755: löönottojen kasautumisena iltoihin ja viikon- huollettujen ja vaikeasti päihdeongelmaisten 49756: loppuibio sekä vaikeasti päihdeongelmaisten joukossa on suurimmassa avun, tuen ja hoidon 49757: ensihuollollisten palvelujen puutteena. Päihde- tarpeessa olevia henkilöitä, jotka tarvitsevat 49758: tapauslaskennan 1987 mukaan sosiaali- ja ter- perustarpeiden tyydyttämiseen liittyviä palvelu- 49759: veydenhuollon toimintayksiköihin hakeutu- ja. Kokemukset ensimmäisiltä päihdehuolto- 49760: neista lähes 44 o/o hakeutui hoitoon ilman ajan- lain voimassaolovuosilta osoittavat, että kysei- 49761: varausta. sille ryhmille ei ole riittävästi kehittynyt niille 49762: Päihdehuoltolain edellyttämiä päivystyspal- soveltuvia ja niiden tarpeiden mukaisia palve- 49763: veluja on kehitetty sosiaali- ja terveydenhuol- luja. Asunnottomuus ja perusturvan puute nä- 49764: lon yhteistyönä. Uudenlaisena toimintamuoto- kyy mm. siinä, että kyseiseen ryhmään kuulu- 49765: na valmiudet kriisityöskentelyyn ovat vielä vat henkilöt ovat usein säilöönoton kohteina. 49766: puutteelliset. Toiminnan käynnistymistä ovat Sosiaalihuollossa toimivat ensisuojat ovat ol- 49767: vaikeuttaneet niukat henkilöstövoimavarat, hi- leet näiden ihmisten ensisijainen palvelu. Tällä 49768: taasti muuttuvat asenteet sekä aikaisemman hetkellä maassa toimii 17 ensisuojaa. Tehdyn 49769: lainsäädännön mukaiset toimintaperinteet. selvityksen perusteella puolet näistä yksiköistä 49770: Kriisityömenetelmät eivät myöskään ole vielä on peruskorjauksen tarpeessa. Ensisuojapaik- 49771: riittävästi kehittyneet. koja on kaikkiaan 600. Näissä yksiköissä, jot- 49772: Vuonna 1988 päihdehuollon eräänä kehittä- ka aikaisemmin on määritelty päihdehuollon 49773: misen painopisteenä on ollut päivystys- ja krii- asumispalveluiksi, ei ole saatavilla riittävästi 49774: sipalvelujen kehittäminen. A-klinikat ja sosiaa- sosiaalihuollon palveluja. Terveydenhuollon 49775: litoimistot ovat jossain määrin pitäneet yllä palveluja ei ensisuojissa ole lainkaan tarjolla. 49776: iltavastaanottoja. Myös terveyskeskusten val- Ensisuojien kehittämisessä on keskeistä turvata 49777: mius kohdata päihteisiin liittyviä kriisejä on yhtäältä se, että asiakkaille voidaan tarjota 49778: lisääntynyt katkaisuhoitovalmiuden parantues- tehokkaita sosiaalihuollon ja terveydenhuollon 49779: sa. Mahdollisuudet saada palveluja akuutteja akuuttipalveluja ja toisaalta se, että asumispal- 49780: toimenpiteitä edellyttävissä tilanteissa eivät velut kykenevät ottamaan vastaan ensisuojan 49781: kuitenkaan kata tarpeita maan kaikissa osissa, asiakkaat välittömästi. Tällöin ensisuojat olisi- 49782: kuten kunnissa vuonna 1987 tehty kysely osoit- vat ensihuollollisia palvelupisteitä, eivätkä py- 49783: taa (Sosiaalihuollon kriisi- ja päivystyspalvelu- syviä heikkotasoisia joukkomajoituspaikkoja. 49784: jen kehittämisraportti, sosiaalihallitus 7 /88). 49785: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä to- 11.5. Päihdehuoltolain mukainen tahdosta 49786: teutettua päivystystoimintaa on lisätty päihde- riippumaton hoito 49787: huoltolain edellyttämällä tavalla. Tämä on ta- 49788: pahtunut mm. sosiaalihuollossa varallaolojär- Päihdehuoltolain mukaan tahdosta riippu- 49789: jestelynä ja muina yhteistyösopimuksina ter- mattomaan hoitoon voidaan turvautua vain, 49790: veydenhuollon päivystysyksiköiden kanssa. mikäli vapaaehtoiset palvelut eivät ole mahdol- 49791: Varsinaisesti päihdehuoltona toteutettavaa lisia tai ovat riittämättömiä. Hoitoon voidaan 49792: kriisityötä tai päivystystyötä ei ole kuitenkaan määrätä päihteiden käyttöön liittyvän väkival- 49793: järjestetty muutamaa maamme suurimpaa taisuuden tai terveysvaaran perusteella kor- 49794: kuntaa lukuun ottamatta. Tarve akuutti- ja keintaan viideksi vuorokaudeksi. Lisäksi lää- 49795: päivystyspalveluihin koetaan suurena, mistä ninoikeus voi määrätä henkilön väkivaltaisuu- 49796: osoituksena on se, että useammassa kymme- den perusteella hoitoon enintään 30 vuorokau- 49797: nessä kunnassa on käynnistetty sosiaali-, ter- deksi, mikäli viiden vuorokauden hoito on 49798: veys- ja poliisiviranomaisten yhteistyönä erilai- osoittautunut riittämättömäksi. 49799: sia kokeiluja. Tunnetuimpia näistä kokeiluista Terveysvaaraperusteisia päätöksiä ei tarvitse 49800: ovat erilaiset perheväkivaltatilanteiden sovitte- alistaa lääninoikeudelle eikä niistä ole lääkintö- 49801: luun liittyvät vaihtoehtokeinot sekä poliisin ja hallituksessa suoritettu kattavaa seurantaa. Ky- 49802: sosiaalityöntekijöiden yhteistyö säilöönotettu- seisiä päätöksiä on toteutettu vain muutamia 49803: jen henkilöiden auttamiseksi. tai ei lainkaan. Välittömässä terveysvaarassa 49804: 43 49805: 49806: olevat henkilöt on yleensä hoidettu vapaaehtoi- 32,9 % työttömänä. Eläkkeellä ja sairaslomal- 49807: sin toimenpitein tai määräämällä heidät hoi- la tai muutoin työvoiman ulkopuolella olevia 49808: toon mielisairaalalain perusteella. oli 38,5 %. 49809: Sosiaalihallitus seuraa kiinteästi väkivaltai- Työvoimahallinnossa viimeisin arvio päihde- 49810: suusperusteella tehtävien päätösten määrää. ongelmaisista työnhakijoista tehtiin työvoima- 49811: Niitä on kertomusvuonna toimeenpantu sosi- neuvojille suunnatolla kyselyllä vuonna 1981, 49812: aalihuollon laitoksissa 22 kertaa. Hoitojaksois- jolloin arvioluvuksi saatiin 7 000. Huonon 49813: ta 20 oli korkeintaan viiden vuorokauden pitui- työllisyyden aikana kyseiseen ryhmään valikoi- 49814: sia. tuo suurempi määrä työnhakijoita kuin hyväs- 49815: Enintään 30 vuorokauden hoitojaksoja oli sä työllisyystilanteessa. 49816: kaksi. Määrät ovat hyvin pieniä verrattuna Päihteiden ongelmakäyttäjien työllistymistä 49817: tilanteeseen ennen päihdehuoltolain voimaan- edistetään ensisijaisesti työvoimahallinnon työ- 49818: tuloa. Laskua on tapahtunut myös verrattuna voimapalvelujen avulla. Päihdehuollon sekä 49819: vuoteen 1987, jolloin hoitojaksoja oli kaik- muun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla 49820: kiaan 30. tuetaan työvoimahallinnon keinoja, joista on 49821: Tahdosta riippumattoman hoidon kohteeksi säädetty työllisyyslaissa ja -asetuksessa. Työ- 49822: joutuneita oli kaikkiaan 20, joista kaksi oli voimahallinnon toiminta päihteiden ongelma- 49823: naisia. Joukossa ei ollut alle 20-vuotiaita. Suu- käyttäjien työllistämisessä ja työhönkuntou- 49824: rin osa miehistä (11) kuului ikäryhmään 31- tuksessa perustuu niille palveluille ja tukitoi- 49825: 40. Vuonna 1987 tahdosta riippumattoman menpiteille, jotka koskevat muitakin työkykyi- 49826: hoidon kohteeksi joutui 23 henkilöä. siä, työmarkkinoiden käytettävissä olevia työt- 49827: Laskeva suuntaus tahdosta riippumattoman tömiä työnhakijoita. Sosiaalisesti rajoitteiset, 49828: hoidon määrän kehityksessä oli havaittavissa joilla pääasiassa tarkoitetaan päihteiden ongel- 49829: jo ennen päihdehuoltolain voimaantuloa. makäyttäjiä, eivät ole vajaakuntoisille tarkoi- 49830: Eräänä mahdollisena selityksenä voidaan pitää tettujen erityispalvelujen piirissä, ellei heillä ole 49831: palveluiden kehittymistä sekä avo- että laitos- asianmukaisesti todettua ruumiillista tai hen- 49832: huollossa. kistä vammaa, sairautta tai vajavuutta. 49833: Päihteiden ongelmakäyttäjien asema työelä- 49834: Taulukko 29. mässä on työn vaatimusten noustessa vaikeutu- 49835: P AV -lain ja päihdehuoltolain mukaiset nut. Vaikeudet saada työtä ja pysyä työssä 49836: henkilön tahdosta riippumatta toteutettavaa ilmenevät mm. siinä, että vuonna 1987 vajaa- 49837: hoitoa koskevat päätökset kuntoisina työnhakijoina työvoimapalveluita 49838: hakeneista henkilöistä 15 OJo:lla vaikeudet työl- 49839: Vanhan listyä perustuivat sosiaaliseen työrajoitteisuu- 49840: PAV-lain Irtolaislain teen. Muun muassa tämän työnhakijaryhmän 49841: Vuosi perusteella perusteella usein hyvin moniulotteisten työllistymis- ja toi- 49842: 1960............. 678 302 meentulo-ongelmien selvittämiseksi käynnistet- 49843: 1970............. 600 136 tiin useiden viranomaisten yhteistyönä työvoi- 49844: 1975 . . . . . . . . . . . . . 639 158 maministeriön aloitteesta paikallistason asia- 49845: 1980............. 289 105 kasryhmien työskentely vuonna 1982. 49846: 1985 . . . . . . . . . . . . . 85 78 Työllisyyslaissa on säännökset työttömien 49847: 1986............. 64 ei tilastoitu työ- ja koulutustilaisuuksien järjestämisestä, 49848: mukaan lukien valtion tai kunnan viimesijai- 49849: Päihdehuoltolain perusteella nen velvollisuus järjestää työntekomahdolli- 49850: 1987 ............ . 30 suus nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Työvoi- 49851: 1988 ............ . 22 matoimistoille on myös säädetty velvollisuus 49852: yhteistyössä opetus-, sosiaali- ja terveysviran- 49853: Lähde: Sosiaalihallitus 1989 49854: omaisten kanssa tehdä selvitys pitkään työttö- 49855: mänä olleen henkilön työllistämis- ja koulutus- 49856: 11.6. Työhönkuntootus edellytyksistä sekä velvollisuus laatia tarvittaes- 49857: sa toimenpideohjelma näiden edellytysten pa- 49858: Päihdetapauslaskennassa 13.10.1987 päihtei- rantamiseksi. 49859: den käytön vuoksi hoitoon hakeutuneista ja Työllisyyslain soveltamisen yhteydessä on 49860: hoidossa olleista 26 OJo oli ansiotyössä ja käynyt ilmeiseksi, että työvoimatoimistojen 49861: 44 49862: 49863: asiakkaissa on vaikeasti päihdeongelmaisia gelma liittyy työryhmän mukaan toimeentulo- 49864: työnhakijoita, jotka ovat olleet pitkään työttö- turvaan, hoitoon ja toiminnalliseen aktiviteet- 49865: minä. Heidän työllistämisensä on monilla alu- tiin sekä työhönkuntoutukseen ja ammatilli- 49866: eilla osoittautunut vaikeaksi joko sopivien työ- seen kuntoutukseen. Työryhmän ehdotukset 49867: kohteiden järjestämiseen liittyvien ongelmien kohdistuvat mm. eläketurvan parantamiseen, 49868: takia tai kieltäytymisten ja keskeyttämisten sosiaalihuollon työtoiminnan vahvistamiseen ja 49869: takia. Työministeriössä on vuonna 1989 käyn- työhönkuntoutuksen järjestämiseen. 49870: nistynyt selvitys työvoimatoimistojen vaikeasti Pysyvä valtakunnallinen asiakasyhteistyön 49871: työllistettävistä työnhakijoista. kehittämis- ja seurantatyöryhmä jatkaa vuon- 49872: Pitkään työttömänä olleiden mukaan lukien na 1989 edellä mainitun selvityksen perusteella 49873: päihteiden ongelmakäyttäjien työllistyminen päihteiden ongelmakäyttäjien hoitoon, työhön- 49874: edellyttää perusteellisen työllistymisselvityksen kuntoutukseen ja toimeentuloon liittyvien on- 49875: ja tarvittaessa työllisyyslaissa mainitun toimen- gelmien ratkaisuehdotusten käsittelyä. 49876: pideohjelman laatimista. Toimenpideohjelma 49877: laaditaan monenkeskisessä yhteistyössä. Toi- 11.7. Kehittäminen 49878: menpideohjelman tulee sisältää ehdotukset 49879: työllistämisedellytyksiä parantavista toimenpi- Sosiaalihallitus käynnisti 1988 "Elämää yh- 49880: teistä. Toimenpideohjelmassa pyritään näin ol- teiskunnan ja valtion reunalla" -projektin, 49881: len löytämään sellaiset keinot tai vaihtoehdot, jonka tarkoituksena on osallistuvan havain- 49882: joiden avulla voidaan edistää pitkään työttö- noinnin menetelmää käyttäen luoda kuvaa 49883: mänä olleiden työllistymistä tai heidän elämän- asunnottomien alkoholistien elämänmäärityk- 49884: tilanteeseensa soveltuvaa muuta ratkaisua. sistä ja merkityssisällöistä. Sosiaalihuollon ke- 49885: Sosiaalihuollossa toteutettavien työllistymi- hittämisen kannalta tutkimus tarjoaa mahdolli- 49886: seen tähtäävien toimenpiteiden kuten työhön suuden arvioida sosiaalihuollon interventiota 49887: valmennuksen tai työkokeilun kuin myös suo- huono-osaisten syrjäytymisessä ja niiden inter- 49888: jatyön mahdollisuuksia on käytetty verrattain ventioiden onnistumista. 49889: vähän päihteiden ongelmakäyttäjien työllisty- Hankkeella pyritään tuottamaan uusia pal- 49890: miseen. Myöskään Kansaneläkelaitoksen am- velumuotoja asiakkaan tarpeiden pohjalta. 49891: matillisen kuntoutuksen palvelut eivät ole ol- Projektin rajaaminen huonoimmassa asemassa 49892: leet helposti päihteiden ongelmakäyttäjien oleviin antaa taustaa ja suuntaviivoja sosiaali- 49893: ulottuvilla. Erityisesti päihteiden ongelmakäyt- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa suunni- 49894: täjille tarkoitettua työllistymiseen tähtäävää telmassa mainitun päiväkeskustoiminnan ke- 49895: kuntoutustoimintaa on järjestetty eräissä kun- hittämistarpeista. Tutkimuksen on tarkoitus 49896: nissa sosiaalihuoltolain 17 §:n perusteella. valmistua vuoden 1990 aikana. 49897: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli- 49898: suojatyötoimikunnan (KM 1987:59) mietinnön sessa suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi 49899: pohjalta tehdään jatkovalmistelutyötä sosiaali- pyrkiminen asumispalveluissa ja laitoshuollos- 49900: ja terveysministeriössä sekä työministeriössä. sa muun asutuksen yhteydessä sijaitseviin pie- 49901: Asian jatkovalmistelussa lähdetään siitä, että niin hoito- ja asumisyksiköihin. Sosiaalihallitus 49902: työkykyisille työnhakijoille järjestetään työ- ja on asettanut laitosten hajauttamisen yhdeksi 49903: koulutustilaisuuksia työllisyyslain mukaisessa kehittämisen painopistealueeksi. Siihen liittyen 49904: järjestelmässä. Sosiaalipalveluina pyritään jär- on käynnistetty laitosten hajauttamisprojekti. 49905: jestämään hoidollista työtoimintaa lähinnä Projektin avulla on tarkoitus kartoittaa tarve 49906: työkyvyttömille henkilöille. laitoshuollon muotojen muuttamiseen ja yksi- 49907: Työvoimaministeriön yhteyteen perustettu köiden hajauttamiseen. 49908: valtakunnallinen asiakasyhteistyön kehittämis- Sosiaalihallitus suositti yleiskirjeessään 49909: ja seurantaryhmä asetti kertomusvuonna työ- "Päihdehuolto osana sosiaalihuoltoa" kuntia 49910: ryhmän selvittämään päihteiden ongelmakäyt- tekemään perusteellisen selvityksen päihde- 49911: täjien hoitoa, työhönkuntoutukseen ja toi- huollon tilasta, kehittämistarpeista ja -toimen- 49912: meentuloon liittyviä ongelmia ja ratkaisumah- piteistä sosiaali- ja terveyslautakunnan yhteis- 49913: dollisuuksia. Työryhmä sai työnsä valmiiksi työnä 30.9.1988 mennessä. Sosiaalihallitus an- 49914: vuodenvaihteessa. toi yhdessä lääkintöhallituksen kanssa yleiskir- 49915: Vaikeasti työllistyviin päihteiden ongelma- jeellä ja siihen sisältyvällä muistiolla suuntavii- 49916: käyttäjiin liittyvä viranomaisten yhteistyöon- vat kunnille selvityksen toteuttamiseksi. 49917: 45 49918: 49919: Selvityksen tavoitteena on koota eri viran- Selvityksen tärkein hyväksikäyttömahdolli- 49920: omaisilla ja yhteisöillä oleva hajallaan oleva suus on kunnan omassa sosiaali- ja terveyden- 49921: tieto kaikkien käyttöön ja yhteensovittaa eri huollon suunnittelu- ja kehittämistyössä. Sosi- 49922: tahojen tarjoamia palveluita, kiinnittää eri ta- aalihallituksen ja lääkintöhallituksen tehtävänä 49923: hojen huomiota päihdehuoltoon ja päihde- on yhteenvetojen tekeminen valtakunnallista 49924: huollon toimintamenetelmien kehittämistyö- kehittämistyötä ja suunnittelua varten. Tämä 49925: hön sekä ennalta ehkäisevään työhön. työ on aloitettu kesäkuussa 1989. 49926: 46 49927: 49928: 49929: 49930: 49931: 12. ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT JA 49932: KEHITTÄMINEN 49933: Alkoholipolitiikkaa kehitetään vuoden 1987 myös käytettävä erilaisia keinoja sen osoittami- 49934: alkoholikomitean hyvinvointiyhteiskunnan al- seksi, että eräät valinnat ovat hyvinvointita- 49935: koholipolitiikan peruslinjan mukaisesti. Sen voitteita ajatellen vähemmän suotavia kuin 49936: peruspiirteet ovat alkoholipolitiikan tarkastele- jotkin toiset. 49937: minen osana hyvinvointia edistävää yleistä yh- Alkoholipolitiikan kehittämisen suunta on 49938: teiskuntapolitiikkaa sekä pyrkimys edistää rajoittavan alkoholipolitiikan asteittainen uu- 49939: kansalaisten mahdollisuuksia tietoisiin valintoi- distaminen ja moni-ilmeisemmän alkoholin- 49940: hin alkoholin suhteen kaikilla yhteiskuntaelä- käyttöympäristön luominen. Rajoittavaa alko- 49941: män ja arkielämän tasoilla. Tämä merkitsee holipolitiikkaa tulee jatkaa, uudistaa ja samal- 49942: alkoholipolitiikkaan liittyvän yhteisvastuun ko- la tehostaa niin, että alkoholin kulutuksen ja 49943: rostamista ja alkoholipoliittisen päätöksenteon haittojen kasvu nykytasosta pysähtyy ja kään- 49944: kehittämistä osana muuta yhteiskuntapoliittis- tyy laskuun. 49945: ta päätöksentekoa. Se merkitsee myös alkoho- Huumausainepolitiikkaa kehitetään sovel- 49946: liasioista käytävän keskustelun avoimuuden li- taen siihen hyvinvointivaltion alkoholipolitii- 49947: säämistä, alkoholinkäytön vaikutuksia koske- kan periaatteita. Lähtökohtana on, että väes- 49948: van tiedon tason parantamista sekä siitä huo- tön kielteisiä asenteita huumausaineiden käyt- 49949: lehtimista, että kansalaisilla on valittavanaan töä kohtaan ylläpidetään ja vahvistetaan ope- 49950: monipuolisia alkoholista vapaita toimintavaih- tusviranomaisten toimesta valvonta- ja hoitovi- 49951: toehtoja. ranomaisten tuella. Sosiaali- ja terveys-, val- 49952: Yhteisvastuu hyvinvoinnin kehittämisessä vonta- ja syyttäjäviranomaisten toimintaedelly- 49953: merkitsee alkoholipolitiikassa toisaalta sitä, et- tyksiä ja yhteistoimintamuotoja kehitetään. 49954: tä rajoittava alkoholipolitiikka nähdään esi- Huumausainepolitiikassa käytettyjen menetel- 49955: merkiksi ympäristöpolitiikkaan rinnastettavana mien vaikuttavuutta arvioidaan kansallisella 49956: toimintana, jonka perustavoitteet ovat väestön tasolla ja yhteistyössä erityisesti muiden Poh- 49957: suojaaminen ilmeisen vahingolliselta altistumi- joismaiden kanssa. 49958: selta sekä tätä altistumista koskevan tietoisuu- 49959: den lisääminen. Vastuuseen sisältyy myös vel- Seuraavassa esitetään tiivistäen keskeisiä ke- 49960: vollisuus huolehtia alkoholiongelmista kärsivis- hittämisalueita ja -hankkeita, joita on käsitelty 49961: tä kansalaisista samalla tavalla kuin muistakin myös edellisten lukujen kehittämiskappaleissa. 49962: tukea ja apua tarvitsevista ihmisistä huolehdi- Alkoholin hinta- ja jakelupolitiikan sekä 49963: taan. alkoholihaittoja ehkäisevän ja korjaavan vi- 49964: Tietoisten valintojen edistäminen merkitsee ranomaistoiminnan suunnittelua ja toteutta- 49965: toimia sekä yksilötasolla että yhteisötasolla. mista lähennetään. Viranomaisten käytettävis- 49966: Yhteisötasolla keskeiseksi tulee päihdeasioita sä olevilla alkoholipolitiikan keinoilla pyritään 49967: koskevan keskustelun avoimuus. Se koskee toimimaan alkoholin kokonaiskulutusta vähen- 49968: kaikkia alkoholiin liittyviä intressejä, yhtä hy- tävästi sekä niin, että väkevien alkoholijuo- 49969: vin ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä kuin myös ja mien suhteellinen osuus kulutuksessa vähenee. 49970: erityisesti alkoholiin liittyviä taloudellisia ja Euroopan yhdentymiskehityksen vaikutukset 49971: poliittisia intressejä. Yksilötasolla on keskeistä tarpeeseen muuttaa alkoholiasioiden hoitoa 49972: riskitietoisuuden lisääntyminen alkoholinkäyt- selvitetään. Tavoitteena on luoda edellytykset 49973: töä koskevissa valintatilanteissa. Samalla kun pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan alko- 49974: valintavaihtoehtoja tulee monipuolistaa, olisi holipolitiikan jatkamiselle siten, että kansan- 49975: 47 49976: 49977: valtaa voidaan alkoholiasioiden hoitamisessa seksi. Niissä vapaa-ajan ympäristöissä, joissa 49978: lisätä. alkoholi on mukana, kehitetään keinoja alko- 49979: Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään vas- holin merkityksen vähentämiseksi. 49980: taamaan erilaisten päihteiden ongelmakäyttäjä- Yliopistojen ja tutkimuslaitosten toiminta- 49981: ryhmien tarpeisiin. Päihteiden ongelmakäyttä- edellytyksiä edistetään siten, että edellytykset 49982: jille ja heidän läheisilleen soveltuvia akuutti- ja monipuolisen alkoholi- ja huumausainetutki- 49983: kriisipalveluja lisätään. Sosiaali- ja terveyden- muksen suorittamiselle paranevat. 49984: huollon toimintoja kehitetään siten, että niillä Opetuslaitoksen piirissä päihteiden käyttöä 49985: voidaan korvata ja täydentää poliisin toimen- ehkäistään käynnistämällä viranomaisten yh- 49986: piteitä päihtyneiden käsittelyssä. Alaikäisten teistyönä toimintaa, jolla luodaan edellytyksiä 49987: palvelujen kehittämistarve selvitetään. itsehallintaan liittyvien seikkojen huomioon ot- 49988: Työelämän päihdehaittoja vähennetään vi- tamisen lisäämiselle opetuksessa. 49989: ranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen yhteis- Huumausaineiden ongelmakäyttöä vähenne- 49990: työnä kehittämällä työpaikkojen käyttöön so- tään viranomaisten, järjestöjen sekä nuorten 49991: veltuvia alkoholiohjelmia. Tavoitteena on täy- yhteistyönä kehittämällä tiedotus- ja kasvatus- 49992: dentää työpaikkojen hoitoonohjaussuosituksia toimintaa sekä luomalla edellytyksiä kansalais- 49993: siten, että koko työyhteisön vastuuta alkoholi- toiminnalle. 49994: haittojen ehkäisyssä lisätään. Huumausainevalvontaa ja huumausaineiden 49995: Alkoholiehtoisten kuolemien määrää pyri- käyttäjien hoitoa kehitetään siten, että viran- 49996: tään vähentämään valtakunnallisella itsemur- omaisten valvonta- ja rangaistustoimenpiteiden 49997: hien ehkäisyohjelmalla. kohteeksi joutuneille henkilöille aiheutuvat 49998: Päihteiden ongelmakäyttäjien asumista pa- kielteiset vaikutukset muun muassa sosiaalisen 49999: rannetaan kehittämällä yleisiä asunto-oloja syrjäytymisen muodossa muodostuvat mahdol- 50000: sekä tarvittavilla erityistoimenpiteillä. lisimman vähäisiksi. Vapaaehtoiseen hoitoon- 50001: Vapaa-ajan ympäristöjen kehittämistä jatke- hakeutumiseen perustuvia palveluja kehitetään 50002: taan alkoholittomien vaihtoehtojen tarjoami- ja etsivää sosiaalityötä lisätään. 50003: 48 50004: 50005: 50006: 50007: 50008: 13. TIIVISTELMÄ 50009: Alkoholin kokonaiskulutus on kääntynyt Työelämän päihdehaittojen ehkäisyä on te- 50010: nousuun kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. hostettu työmarkkinajärjestöjen sekä sosiaali- 50011: Nousu on jatkunut myös kertomusvuonna, ja terveysviranomaisten valtakunnallisilla ja 50012: jolloin asukasta kohti käytettiin 7,3 litraa 100 alueellisilla kehittämisohjelmilla. Keskeisenä 50013: ltfo :na alkoholina laskettuna kasvuprosentin ol- tavoitteena on ollut lisätä koko työyhteisön 50014: lessa 3,3. Vuonna 1987 vastaavat luvut olivat vastuuta alkoholiasioiden hoitamisessa. 50015: 7,1 ja 3,2. Päihdehuollon palvelujärjestelmän määrälli- 50016: Juomatavoissa ei ole tapahtunut merkittäviä sessä kehittämisessä on painopistettä pyritty 50017: muutoksia. Alkoholista juotiin noin 47 % olu- siirtämään sosiaalihuollosta terveydenhuoltoon 50018: ena, noin 40 % viinoina ja muina väkevinä vuonna 1987 voimaan tulleella lainsäädännön 50019: juomina sekä mietoina viineinä noin 6 %. uudistuksella. Terveydenhuollon valmiuksia 50020: Muiden päihteiden kuin alkoholin käyttö on vastata päihteiden ongelmakäyttäjien tarpeisiin 50021: verrattain vähäistä eikä niiden kulutuksessa ole lisätään tehostamalla perus- ja täydennyskou- 50022: tapahtunut merkittäviä muutoksia. lutusta. 50023: Alkoholin tarjontaa on anniskelujärjestel- Kertomusvuonna käynnisti toimintansa en- 50024: män osalta laajennettu voimakkaasti vuoden simmäinen erityisesti naisille tarkoitettu kun- 50025: 1985 jälkeen. Kertomusvuonna laajentamisen toutumisyksikkö. Palvelujärjestelmää pyritään 50026: kasvuvauhti on hidastunut. Oy Alko Ab:n edelleen eriyttämään siten, että se soveltuu 50027: myymäläverkostoa on kasvatettu pidättyvästi, erilaisten asikasryhmien tarpeisiin. 50028: huomattavasti kuntien esityksiä hitaammin. Päihtyneiden käsittelyä on kehitetty poliisin 50029: Keskeisenä alkoholipolitiikan keinona on käy- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten yhteis- 50030: tetty hintojen sääntelyä. Alkoholin hinnat oli- työnä. Sosiaali- ja terveydenhuollon akuutti- ja 50031: vat vuonna 1988 keskimäärin 10,3 % korke- kriisipalveluja parannetaan poliisin toimenpi- 50032: ammat kuin vuonna 1987. Valtion alkoholitu- teitä täydentäviksi ja korvaaviksi. 50033: lot nousivat edellisestä vuodesta 17,1 % ja Huumausainepolitiikkaa on arvioitu kont- 50034: olivat 7,3 % valtion veroista ja veroluonteisista rollitoimien kohteeksi joutuneiden nuorten nä- 50035: tuloista. kökulmasta vuonna 1989 valmistuneelia sosiaa- 50036: Eräät sosiaaliset ja terveydelliset alkoholihai- lihallituksen tutkimuksella. Hoito- ja valvonta- 50037: tat kuten alkoholisairaudet ja pahoinpitelyri- viranomaiset ovat käynnistäneet tutkimuksen 50038: kokset ovat jossain määrin lisääntyneet vuoden pohjalta yhteistoimintamuotoja kehittävän 50039: 1986 jälkeen. Ilmitulleiden liikennejuopumus- hankkeen. Nuorille, heidän vanhemmilleen ja 50040: ten määrä on kertomusvuonna kasvanut. Päih- ammattiauttajille on tuotettu huumausaineasi- 50041: tyneiden säilöönottojen määrä on edelleen kor- oita käsittelevää aineistoa. Suonensisäiseen 50042: kea, suurempi kuin muissa Pohjoismaissa yh- huumausaineiden käyttöön liittyvän HIV-tar- 50043: teensä, vaikka onkin käääntynyt laskuun. tunnan ehkäisyä tehostetaan tiedotus- ja tutki- 50044: Päihteiden ongelmakäyttöön liittyviä vaikeuk- mustyöllä. 50045: sia on kärjistänyt asuntojen puute. Ehkäisevän ja korjaavan alkoholipolitiikan 50046: Hallinnollisten uudistusten johdosta kuntien kehittämistä koskevaa tutkimus- ja kehittämis- 50047: raittiustoimen yhteistyö sosiaali- ja terveystoi- toimintaa tehostetaan ohjaamalla tähän varoja 50048: men kanssa on kertomusvuonna lisääntynyt. alkoholituloista. 50049: Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt toi- Kertomusvuonna työskennellyt Vuoden 1987 50050: menpiteisiin kunnallisen raittiustyön täyden- alkoholikomitea jätti mietintönsä vuoden 1989 50051: nyskoulutuksen kehittämiseksi. alussa. Komitean esitysten suuntaisesti päihde- 50052: Lääkintöhallitus on laajentanut alkoholieh- oloja kehitetään osana hyvinvointivaltion yh- 50053: toista terveyskasvatusta. Opetustoimen piirissä teiskuntapolitiikkaa. Sen tavoitteena on hyvin- 50054: kehitetään itsehallinnan edellytyksiä paranta- voinnin edistäminen, vaikeuksiin johtavien eli- 50055: vaa päihdeasioita koskevaa kasvatusta yhteis- nolojen ja elämäntilanteiden torjuminen sekä 50056: toiminnassa sosiaali- ja terveysviranomaisten vaikeuksiin joutuneiden auttaminen. 50057: kanssa. 50058: 14. LIITE 50059: valtioneuvoston kertomukseen eduskunnalle 50060: päihdeolojen kehityksestä 50061: vuonna 1988 50062: 50063: 50064: 50065: 50066: Oy Alko Ab:n 50067: hallintoneuvoston 50068: 50069: KERTOMUS 50070: alkoholiolojen kehityksestä 50071: vuonna 1988 sekä niistä 50072: toimenpiteistä, joihin 50073: alkoholiyhtiö on mainittuna 50074: vuonna ryhtynyt alkoholilain 50075: 5 §:ssä ja keskioluesta annetun 50076: lain 4 §:ssä määritellyn tarkoituksen 50077: toteuttamiseksi 50078: 50079: 50080: 50081: 50082: 7 391511F 50083: SISÄLLYS 50084: 50085: 50086: 50087: 50088: Sivu 50089: 1. JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 50090: 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA SUHTAUTUMINEN 50091: ALKOHOLIFtAJOITUKSIIN ......................................... 5 50092: 3. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 50093: 3.1. Kansainvälinen kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 50094: 3.2. Kulutuksen säätelyn tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 50095: 3. 3. Kulutuksen kehitys Suomessa vuodesta 1969 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 50096: 3.4. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna 1988 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 50097: 4. TIETOJA ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN LIITTYVISTÄ HAITOISTA. 13 50098: 4.1. Alkoholijuomien kulutus ja haitat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 50099: 4.2. Päihtyneiden säilöönotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 50100: 4.3. Liikennejuopumus................................................ 15 50101: 4.4. Tieliikenneonnettomuudet........................................ 16 50102: 4.5. Väkivaltarikollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 50103: 4.6. Ftikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 50104: 4.7. Alkoholisairauksiin kuolleet...................................... 18 50105: 4.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus.......................... 18 50106: 5. ALKOHOLIJUOMIEN HINNAT..................................... 22 50107: 5 .1. Hintapolitiikka ja sen tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 50108: 5.2. Hintojen kehitys vuodesta 1969................................... 22 50109: 5.3. Hinnat vuonna 1988 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 50110: 6. ALKOHOLIJUOMIEN MYYMÄLÄ- JA ANNISKELUVEFtKOSTO . 25 50111: 6.1. Verkoston kehitys vuodesta 1968 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 50112: 6.2. Alkoholilain alaisen vähittäismyynnin kehittäminen . . . . . . . . . . . . . 26 50113: 6.3. Myymäläverkosto vuonna 1988.................................. 26 50114: 6.4. Myynnin valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 50115: 6.5. Alkoholilain alaisen anniskelutoiminnan kehittäminen . . . . . . . . . . 27 50116: 6.6. Anniskeluhinnoittelun muutos vuonna 1988 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 50117: 6. 7. Anniskeluverkosto vuonna 1988 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 50118: 6.8. Anniskelun valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 50119: 6.9. Keskiolutlain alainen lupajärjestelmä............................ 31 50120: 6.10. Keskioluen vähittäismyyntiverkosto vuonna 1988................ 31 50121: 6.11. Keskioluen anniskeluverkosto vuonna 1988... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 50122: 6.12. Keskiolutkaupan valvonta....................................... 32 50123: 6.13. Muutoksenhakujärjestelmät..................................... 33 50124: 6.14. Alkoholimainonnan valvonta.................................... 33 50125: 7. TIEDOTUS- JA VALISTUSTOIMINTA.............................. 35 50126: 7 .1. Kuluttajavalistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 50127: 7 .2. Alkoholitiedotus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 50128: 8. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ....................................... 39 50129: 9. TIIVISTELMÄ........................................................ 41 50130: LIITE: EFtiLLISSEL VITYKSIÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 50131: Juomatapojen alueellinen vaihtelu Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 50132: WHO:n alkoholitavoite ja Pohjoismaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 50133: Vaimo, mies ja alkoholi.......................................... 46 50134: 1. JOHDANTO 50135: 50136: 50137: 50138: 50139: Alkoholilain (459/68) mukaan alkoholiyhtiön hallintoneuvoston tehtäviin kuu- 50140: luu vuosittaisen kertomuksen antaminen valtioneuvostolle alkoholiolojen kehi- 50141: tyksestä sekä niistä erityisistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty alkoholilain 50142: 5 §:ssä ja keskiolutlain 4 §:ssä määritellyn tarkoituksen saavuttamiseksi. 50143: Huhtikuun alussa 1987 voimaan tulleen lain (254/87) mukaan valtioneuvosto 50144: antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen päihdeolojen kehityksestä; siihen 50145: sisällytetään alkoholilain mukainen alkoholiyhtiön kertomus. Näin ollen tämä 50146: Alkon hallintoneuvoston kertomus liitetään kertomukseen, jonka valtioneuvos- 50147: to antaa eduskunnalle päihdeolojen kehityksestä vuonna 1988. 50148: Hallintoneuvoston vuoden 1988 kertomuksen perusrakenne on tietojen vertailu- 50149: kelpoisuuden säilyttämiseksi samanlainen kuin aikaisempina vuosina. Ensin 50150: kuvataan alkoholijuomien kulutusta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Sen 50151: jälkeen selvitetään alkoholin käyttöön liittyviä keskeisimpiä haittoja käytettä- 50152: vissä olevien eri viranomaisten kokoamien tilastojen pohjalta. Kulutustiedot ja 50153: keskeisimmät haittatiedot kuvaavat alkoholiolojen kehitystä. Alkoholiyhtiön 50154: toimenpiteitä alkoholihaittojen estämiseksi puolestaan ovat hintapolitiikka, 50155: vähittäismyynti- ja anniskelujärjestelmä ja niihin liittyvä valvonta sekä alkoho- 50156: litiedotus, joita käsitellään omissa luvuissaan. 50157: Aikaisempaa laajemmin selvitetään erityisesti niitä tavoitteita, joita alkoholiyh- 50158: tiö on asettanut kulutuksen säätelylle, hintapolitiikalle sekä vähittäismyynti- ja 50159: anniskelujärjestelmän kehittämiselle. 50160: Liitteinä olevissa erillisselvityksissä tarkastellaan kertomusvuonna valmistuneita 50161: tutkimusraportteja, jotka koskevat juomatapojen alueellisia vaihteluja Suomes- 50162: sa, Pohjoismaiden suhtautumista WHO:n alkoholitavoitteeseen sekä alkoholin 50163: käytön sääntelyä puolisoiden kesken. 50164: 50165: 50166: 50167: 50168: 4 50169: 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA 50170: SUHTAUTUMINEN ALKOHOLIRAJOITUKSIIN 50171: 50172: 50173: 50174: 50175: Taloudellinen kehitys jatkui Suomessa vuonna 1988 suotuisana. Bruttokansan- 50176: tuote kasvoi 4,6 OJo eli lähes yhden %-yksikön enemmän ja yksityinen kulutus 50177: 5 % eli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. 50178: Kuluttajahinnat nousivat 5, 1 %, joten inflaatio oli nyt voimakkaampi kuin 50179: edellisenä vuonna. Alkoholijuomien kuluttajahinnat, joihin myyntihintojen 50180: lisäksi sisältyvät anniskeluravintola- ja keskiolutkahvilakulutuksen osalta annis- 50181: kelukorvaus ja palveluraha, olivat vuonna 1988 keskimäärin 10,3 % edellisvuo- 50182: tista korkeammat. Verrattuna muiden hyödykkeiden hintakehitykseen alkoholi- 50183: juomien reaalihinnat kohosivat 5, 1 %. 50184: Koko yksityinen kulutus lisääntyi 5 OJo eli enemmän kuin keskimäärin vuosina 50185: 1975-1987. Alkoholijuomien kokonaiskulutus kasvoi 3,6% vuoteen 1987 50186: verrattuna. 50187: Erityisesti parina viime vuonna on julkisuudessa käyty keskustelua alkoholipo- 50188: liittisista rajoituksista. On mm. esitetty mietojen viinien myynnin sallimista 50189: elintarvikeliikkeistä. Alko on seurannut 1980-luvun alkupuolelta lähtien alko- 50190: holikaupan rajoituksiin suhtautumista mielipidemittauksin. Tuoreimmat haas- 50191: tattelututkimukset on tehty vuoden 1988 maaliskuussa ja vuoden 1989 tammi- 50192: kuussa. Rajoitusten tiukentamisen kannalla olevien määrä on vuodesta 1986 50193: lähtien vähentynyt jatkuvasti. Viimeisimmän haastattelun tulosten mukaan 50194: rajoitusten väljentämistä kannattavien määrä on lisääntynyt selvästi, 37 OJo 50195: vastanneista oli tällä kannalla. Verrattuna vastaavaan selvitykseen vuodelta 50196: 1981 tiukentamista kannattavien määrä on vähentynyt alle puoleen, ja väljentä- 50197: mistä kannattavien luku on yli kolminkertaistunut. 50198: 50199: 50200: Kuvio 1. Suomalaisten mielipiteet nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista 50201: 50202: 50203: 50204: 50205: Pitäisi tiukentaa 50206: 80 50207: 50208: 50209: 50210: 60 50211: Sopivat 50212: 50213: 50214: 40 50215: 50216: 50217: 50218: 20 50219: Pitäisi väljentää 50220: 50221: 50222: 50223: 0 50224: Touko- Helmi- Loka- Kesä- Tammi- Elo- Maalis- Tammi- 50225: kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu 50226: 1981 1984 1985 1986 1987 1987 1988 1989 50227: 50228: 50229: 50230: 50231: 5 50232: 3. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS 50233: 50234: 50235: 50236: 50237: 3.1. Kansainvälinen kehitys 50238: Vuonna 1988 oli alkoholijuomien kulutus Suomessa 7,3 litraa 100 OJo:n alkoho- 50239: lina asukasta kohden. Kuviossa 3 on tuoreimpia tietoja alkoholijuomien 50240: tilastoidusta kulutuksesta eräissä maissa. Kaikkiaan mukaan on otettu 33 50241: sellaista maata, joista on ollut saatavissa kaikkia juomaryhmiä koskevat melko 50242: luotettaviksi katsotut tiedot. Näistä maista Suomi oli kokonaiskulutuksen 50243: mukaan 24. sijalla; kulutusmäärä oli meillä runsas puolet eniten alkoholijuomia 50244: käyttävien maiden kulutukseen verrattuna. Kulutus oli korkein Ranskassa, 13,0 50245: litraa asukasta kohden. 50246: 50247: 50248: Kuvio 2. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina asukasta kohden eräis- 50249: sä maissa vuonna 1987 50250: 50251: 50252: Vuonna 1987 50253: Litraa 50254: Ranska 50255: Espanja 50256: Sveitsi 50257: Belgia 50258: Unkari 50259: Saksan liittot. 50260: Saksan dem.t. 50261: Portugali 50262: Italia 50263: Itävalta 50264: Taoska 50265: Argentiina 50266: Bulgaria 50267: Australia 50268: Tsekkoslovakia 50269: Alankomaat 50270: Uusi Seelanti 50271: Kanada (1986) 50272: Jugoslavia 50273: Romania 50274: USA 50275: Iso-Britannia 50276: Puola 50277: •SUOMI 50278: Japani 50279: Kypros 50280: Irlanti 50281: Ruotsi 50282: Etelä-Afrikka 50283: Norja 50284: Islanti 50285: Neuvostoliitto 50286: Turkki 50287: 50288: 50289: 50290: 50291: Lähde: Alankomaalaisen tuottajayhdistyksen Produktschap voor Gedistilleer- 50292: de Drankenin julkaisu, Shiedam Nederland, 1988 50293: 50294: 50295: 6 50296: Kuviossa 3 on esitetty alkoholijuomien tilastoidun kulutuksen kehitys eräissä 50297: maissa vuosina 1969-1987. Mukaan on otettu Pohjoismaiden lisäksi Yhdysval- 50298: lat ja Neuvostoliitto, ja runsaasti viinejä kuluttavana maana Ranska sekä 50299: paljon olutta kuluttavana maana Saksan liittotasavalta. 50300: 50301: 50302: Kuvio 3. Alkoholijuomien kulutus eräissä maissa JOO %:n alkoholina asukasta 50303: kohden vuosina 1969-1987 50304: 50305: Litrna 50306: 18 50307: 50308: 16 50309: 50310: 14 50311: Ranska 50312: 12 50313: Saksan liittotasavalta 50314: 10 50315: Tanska 50316: 50317: 8 50318: USA 50319: Suomi 50320: 6 50321: 50322: 4 50323: . Ruotsi 50324: .___ _...j--'--:,l Norja 50325: • • • Neuvostoliitto 50326: 2 50327: 1969 72 75 78 81 84 87 50328: 50329: 50330: 50331: Lähde: Sama kuin kuvion 2 50332: 50333: 50334: 50335: Parhaillaan Alkossa laadittavassa selvityksessä tarkastellaan alkoholijuomien 50336: kulutusta OECD-maissa. Alkoholin käyttö laski 1970-luvun puolivälistä 1980- 50337: luvun puoliväliin useissa maissa, mutta pysytteli Suomessa paikallaan tai nousi 50338: lievästi. Tutkimuksen mukaan kulutuksen kehitykseen eri maissa vaikuttavat 50339: tulot, hinnat, väestön ikärakenne, työttömyysaste sekä kontrollitoimenpiteiden 50340: muutokset. Kehityksen syyt vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomeen 50341: nähden on havaittavissa kaksi syytä, jotka selittävät hyvin kehityseroja: Niinä 50342: ajanjaksoina, jolloin Suomen alkoholijuomien kulutuksen kasvu on ollut 50343: nopeampaa kuin muualla, ovat väestön tulot kasvaneet meillä huomattavasti 50344: nopeammin, ja alkoholijuomien reaalihinnat ovat nousseet hitaammin kuin 50345: useissa muissa vertailumaissa. 50346: Pääasiassa samat tekijät, jotka vaikuttavat alkoholijuomien kulutuskehitykseen 50347: eri maissa, selittävät myös maakohtaisia tasoeroja. Lisäksi eroihin vaikuttavat 50348: viinimaiden kulttuuriin ja kulutustapoihin liittyvät tekijät, jotka lisäävät 50349: kulutusta, sekä pohjoismainen monopolijärjestelmä, joka näyttää vähentävän 50350: alkoholijuomien kulutusta. 50351: 50352: 50353: 3.2. Kulutuksen säätelyn tavoitteet 50354: Alko on asettanut alkoholihaittojen estämiseksi ja vähentämiseksi alkoholijuo- 50355: mien kulutuksen säätelylle tavoitteen, jonka mukaan alkoholijuomien kulutus 50356: 50357: 7 50358: pyritään ohjaamaan kehitykseltään laskusuuntaiseksi; kulutus ei ainakaan saisi 50359: kasvaa nopeammin kuin muu yksityinen kulutus. Vuotta 1986lukuunottamatta 50360: alkoholijuomien kulutuksen kasvu onkin 1980-luvulla ollut hitaampaa kuin 50361: muun yksityisen kulutuksen lisäys. Keskimäärin alkoholijuomien kulutus on 50362: noussut tällä vuosikymmenellä 2,3 OJo vuodessa, kun yksityinen kulutus on 50363: kohonnut 3,1 OJo vuodessa. 50364: 50365: Kuvio 4. Alkoholijuomien kulutuksen ja yksityisten kulutusmenojen muu- 50366: tos- o/o edelliseen vuoteen verrattuna 50367: 50368: 50369: 20 50370: 50371: 50372: 15 50373: 50374: 50375: 10 50376: V1 50377: ~t< 50378: 5 50379: f\ 50380: : 50381: .·:' 50382: 1 50383: ' 50384: ' 50385: '.. ,, 50386: , ' 50387: ·.- ' ·~ t"\_/ ~ A 50388: '' , v·\_ ""--- Yksityiset kulutusmenot 50389: Alkoholijuomien kulutus 50390: 50391: 50392: 50393: 50394: V ·:v 50395: 0 50396: 50397: 50398: -5 50399: 50400: 50401: 50402: -10 50403: 1970 73 76 79 82 85 88 50404: 50405: 50406: 50407: 50408: 3.3. Kulutuksen kehitys Suomessa vuodesta 1969 50409: Alkoholijuomien kulutuksen kasvuun Suomessa 1970-luvun alkupuolella vai- 50410: kuttivat pääasiassa nopea taloudellinen kehitys, kaupungistuminen, tulotason 50411: nousu, alkoholilainsäädännön muutoksen aiheuttama saatavuuden lisääntymi- 50412: nen sekä alkoholijuomien reaalihintojen pysyminen suhteellisen muuttumatto- 50413: mina aina vuoteen 1974, jolloin ne laskivat huomattavasti. 50414: 1970-luvun puolivälistä aina vuoteen 1984 alkoholijuomien kulutus asukasta 50415: kohden pysyi jokseenkin vakaana; 18 vuotta täyttänyttä kohden laskettuna 50416: kulutus jopa laski jonkin verran. Tähän vaikuttivat mm. kuluttajien reaalitulo- 50417: jen nousun ja yhteiskunnan rakennemuutoksen hidastuminen, kaupungeissa 50418: asuvan väestön kasvun tasaantuminen ja alkoholijuomien reaalihintatason 50419: kohoaminen. Vuonna 1985 kulutus jäi Alkon myyjien lakon vuoksi edellisen 50420: vuoden tasolle. Vuodesta 1986 lähtien kulutus on jälleen kohonnut. Siihen ovat 50421: vaikuttaneet mm. jo pitkään jatkunut suotuisa taloudellinen kehitys ja kulutta- 50422: jien reaalitulojen kasvu. 50423: Kokonaiskulutuksen noustessa vuodesta 1969 vuoteen 1974 kasvua oli kaikissa 50424: juomaryhmissä, mutta voimakkaimmin viinoissa ja muissa väkevissä juomissa. 50425: Sen jälkeen kokonaiskasvun tasaannuitua vahvan oluen kulutus on kuitenkin 50426: noussut. Väkevien viinien kulutus on vuodesta 1981 pudonnut runsaaseen 50427: puoleen, ja mietojen viinien kulutus kohosi kertomusvuonna 1970-luvun 50428: puolivälin poikkeuksellisen korkean tason yläpuolelle. 50429: 50430: 8 50431: Kuvio 5. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina asukasta ja 18 vuotta 50432: täyttänyttä asukasta kohden vuosina 1969-1988 50433: 50434: 50435: 50436: 18 wotta täyttänyttä kohti 50437: 50438: 50439: 50440: 50441: Asukasta kohti 50442: 50443: 50444: 50445: 50446: Kuvio 6. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina juomaryhmittäin asu- 50447: kasta kohden vuosina 1969-1988 50448: 50449: 50450: Litraa 50451: 2.0 50452: Viinai 50453: 111-olut 50454: 50455: 50456: IV verol.olut 50457: 1.5 50458: ' __ , 50459: \,. 50460: 50461: 50462: 50463: 50464: 1.0 • • Muut väkevät juomat 50465: 50466: 50467: 50468: 50469: 0.5 • - Miedot viini! 50470: .... - 50471: ... _ Väkevät viini! 50472: -+---+---4..---t-------j Long drink -juomat 50473: 0 50474: 1969 72 75 78 81 84 88 50475: 50476: 50477: 50478: 50479: 3.4. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna 1988 50480: Vuonna 1988 korotettiin alkoholijuomien hintoja 2 kertaa, vuoden alussa ja 50481: huhtikuussa. Alkoholijuomien kuluttajahinnat olivat vuositasolla keskimäärin 50482: 10,3 OJo korkeammat kuin edellisenä vuonna, ja reaalihinnat kohosivat 5,1 OJo. 50483: 50484: 50485: 8 391511F 9 50486: Tällä nousulla arvioidaan olleen vuoden 1988 aikana noin 3,5 OJo:n vähentävä 50487: vaikutus alkoholijuomien kulutukseen. Toisaalta poikkeuksellisen lämpimän 50488: sään yhdessä anniskelukapasiteetin kasvun kanssa arvioidaan lisänneen kulutus- 50489: ta vuositasolla noin 2 %. 50490: Vuonna 1988 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 100 OJo:n alkoholiksi lasket- 50491: tuna 36,1 miljoonaa litraa eli 3,6 %suurempi kuin edellisenä vuonna. Asukasta 50492: kohden laskettu kulutus oli 7,3 litraa ja kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 50493: 3,3 %. Laskettuna 18 vuotta täyttänyttä kohden kulutus oli 9,5 litraa; lisäystä 50494: siinä oli 2,9 %. 50495: Alkoholijuomien kulutuksen arvo oli vuonna 1988 kaikkiaan 15 583 miljoonaa 50496: markkaa eli 3 155 markkaa asukasta ja 4 098 markkaa 18 vuotta täyttänyttä 50497: kohden laskettuna. 50498: 50499: 50500: 50501: 50502: Tarkasteltaessa taulukosta 2 kulutuksen muutoksia juomaryhmittäin vuonna 50503: 1988 voidaan todeta, että viinojen ja muiden väkevien juomien käyttö väheni 50504: edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikuttivat osaltaan vuoden aikana 50505: toteutetut hinnankorotukset. Väkevien viinien kulutus pieneni edelleen, nyt 50506: lähes 6 %. 50507: Kulutuksen kasvu keskittyi näin ollen edelleen, selvemmin kuin edellisinä 50508: vuosina, mietoihin juomiin. Mietojen viinien kulutuksen nousuun vaikuttivat 50509: osittain muita juomaryhmiä pienemmät hinnankorotukset, osittain myös vuo- 50510: den aikana kauppaan tulleet uudet tuotteet. IV -veroluokan oluen kulutus 50511: 50512: 50513: 50514: 50515: 10 50516: kokonaisuudessaan kasvoi, mutta ulkomaisten IV-oluiden kulutus väheni edelli- 50517: sestä vuodesta runsaan neljänneksen. Niiden osuus oli vain 0,7 OJo. IV-veroluo- 50518: kan alueen laskettua sahtia sai nyt sekä vähittäismyynnistä että anniskeluravin- 50519: toloista, kun edellisenä vuonna sitä sai vain anniskeluravintoloista. Sen kulutus- 50520: määrät olivat kuitenkin vähäisiä. Myös keskioluen kulutus kasvoi. Oluiden 50521: kulutusta lisäsivät kesän lämpimät säät. 50522: Väkevien juomien kulutuksen väheneminen ja mietojen juomien kulutuksen 50523: lisääntyminen kasvatti viimeksi mainittujen osuutta 100 %:n alkoholiksi laske- 50524: tusta kokonaiskulutuksesta 2,6 %-yksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna: UI- 50525: oluen osuus nousi 1,5, IV-oluen 0,8, mietojen viinien 0,5 ja Iong drink -juoman 50526: 0,1 %-yksikköä; vain väkevien viinien osuus pieneni mietojen juomien kulutuk- 50527: sesta. Mietojen juomien yhteinen osuus nousi 60,4 % :iin. 50528: 50529: 50530: 50531: 50532: Alkoholijuomien vähittäismyynnin kautta tapahtunut kulutus kasvoi 2,9 % ja 50533: anniskelukulutus 5,8 %. Vähittäismyyntikulutuksen osuus koko kulutuksesta 50534: oli 76,2 OJo. 50535: Väkevien juomien ja viinien kulutuksesta pääosa on vähittäismyyntikulutusta. 50536: Long drink -juomien litramääräisestä kulutuksesta oli vähittäismyynnin osuus 50537: 64 % ja IV-veroluokan oluesta oli anniskelun osuus 57 %. 50538: Panimot toimittivat vähittäismyyntipaikoille vajaat 84 % ja keskiolutkahviloille 50539: runsaat 15 % kaikesta keskioluesta. Anniskeluravintoloille keskiolutta toimitet- 50540: tiin alle 1 % :n. 50541: Alkoholijuomien keskimääräinen kulutus, 7,29 litraa 100 %:n alkoholina 50542: asukasta kohden, jakaantui alueellisesti siten, että kulutus oli suurin Uuden- 50543: maan läänissä, 9,01 litraa, ja pienin Vaasan läänissä, 4,39 litraa; korkeimmat 50544: kulutusluvut olivat Etelä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Lapin läänissä. Väkevien 50545: juomien kulutus vaihtelee lääneittäin vähemmän kuin viinien ja mallasjuomien 50546: kulutus. 50547: 50548: 50549: 50550: 50551: 11 50552: 4. TIETOJA ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN 50553: LIITTYVISTÄ HAITOISTA 50554: 50555: 50556: 50557: 50558: 4.1. Alkoholijuomien kulutus ja haitat 50559: Suorittaessaan perustehtäväänsä Alko pyrkii siihen, että alkoholista aiheutuvat 50560: haitat ja vauriot muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi. Alkoholijuomien 50561: kulutuksen ja alkoholihaittojen yhteys on osoittautunut maassamme varsin 50562: kiinteäksi. Haitat riippuvat erityisesti kokonaiskulutuksen tasosta, vaikkakin 50563: myös juomatavoista. Alkoholihaittojen minimointipyrkimys edellyttää siis ni- 50564: menomaan alkoholijuomien kokonaiskulutusta rajoittavaa alkoholipolitiikkaa. 50565: Varsinkin ns. krooniset alkoholihaitat, kuten alkoholista aiheutuva sairastavuus 50566: ja kuolevuus, riippuvat pitkällä tähtäimellä alkoholijuomien kulutuksen kehi- 50567: tyksestä, vaikka yksittäisinä vuosina tästä on poikkeuksia. Sen sijaan ns. 50568: akuuttien haittojen, esim. päihtyneiden säilöönottojen osalta, voivat haittojen 50569: ja kulutuksen kehitys poiketa toisistaan. 50570: Alkoholin käyttöön liittyvien haittojen kuvaus perustuu saatavissa oleviin eri 50571: viranomaisten keräämiin tilastoihin. Vaikka tiedot eivät anna kaikista näistä 50572: haitoista kattavaa kuvaa, niiden perusteella on mahdollista seurata haittatilan- 50573: teessa tapahtuvia muutoksia. Haittatilastoja tulkittaessa on siten huomattava, 50574: että vuosittaiset muutokset eivät usein ole merkittäviä, vaan huomio on 50575: kiinnitettävä ensisijaisesti pitempiaikaiseen kehitykseen. 50576: Pääosa jäljempänä esitettävistä haittatilastoista on 2 viimeksi kuluneelta vuo- 50577: delta. Tilastokeskuksesta saadut kertomusvuotta 1988 koskevat tiedot ovat 50578: neljännesvuositilastoihin perustuvia ennakkotietoja. Ne eivät ole täysin vertai- 50579: lukelpoisia lopullisiin edellisten vuosien lukuihin. Terveydellisiä haittoja koske- 50580: vat tilastot sekä tiedot P AV -lain mukaan toimenpiteiden kohteeksi joutuneista 50581: ovat olleet käytettävissä vain vuoteen 1986. 50582: Muutamana vuonna voidaan eräissä haittaindikaattoreissa todeta nousua alko- 50583: holin kulutuksen lisäyksen myötä. Erityisesti rattijuopumustapaukset samoin 50584: kuin törkeät väkivaltarikokset ovat enentyneet. Myös alkoholikuolevuus ja 50585: sairastavuus ovat yleisesti ottaen lisääntyneet, erityisesti vuonna 1986, jolta 50586: tuoreimmat tiedot ovat olleet käytettävissä. Sen sijaan päihtyneiden säilöönotot 50587: ovat edelleen vähentyneet, samoin alkoholitapaukset tieliikenneonnettomuuk- 50588: sissa vuonna 1987, jolta uusimmat tiedot ovat olleet saatavissa. 50589: 50590: 50591: 50592: 50593: 4.2 Päihtyneiden säilöönotot 50594: Päihtyneenä säilöön otettujen määrä on Suomessa suuri verrattuna moniin 50595: muihin maihin. Määrä on kuitenkin viime vuosina jatkuvasti vähentynyt. 50596: Tähän ovat ilmeisesti vaikuttaneet useat tekijät, kuten poliisin pidätyskäytän- 50597: nön asteittainen muuttuminen, nuorten selviämisaseman toiminta Helsingissä ja 50598: muu toiminta nuorten säilöönottojen vähentämiseksi samoin kuin esim. Oulus- 50599: sa poliisin kokeilu päihtyneiden viemisestä kotiin säilöön ottamisen sijasta. 50600: 50601: 50602: 13 50603: Kuvio 7. Päihtyneiden säilöönotot JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969- 50604: 1988 50605: 50606: Lkm 50607: 7000 50608: 50609: 50610: 50611: 6000 " 50612: 50613: 5000 50614: 50615: 1 50616: 1 \/\ V 50617: 50618: \ ........._ 50619: 1 ---..... 50620: 4000 "- 50621: ~ 50622: 3000 V 50623: 2000 50624: 1969 72 75 78 81 84 88 50625: 50626: 50627: 50628: 50629: Vuonna 1988 päihtyneenä säilöön otettujen määrä oli 172 863. Siinä on 50630: vähennystä 8,4 OJo edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä pienempi on säilöönotto- 50631: jen määrä ollut viimeksi vuonna 1969. Miesten osuus säilöön otetuista vuonna 50632: 1988 oli 93 1 3 ja naisten 6,7 prosenttia. 50633: 50634: 50635: 50636: 50637: 14 50638: 4.3. Liikennejuopumus 50639: Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumustapausten määrä on kasvanut vuodesta 50640: 1969 lähtien lähes jatkuvasti. Nousu on kuitenkin hidastunut 1970-luvun 50641: puolivälin jälkeen. Vuonna 1986 Kansanterveyslaitos pienensi ns. virheriskiar- 50642: voa, mikä merkitsi tuolloin noin 10 tapauksen lisäystä 100 000 asukasta 50643: kohden. Vuonna 1987 rattijuopumustapausten määrä pysyi edellisen vuoden 50644: tasolla, mutta kasvoi 11,5 OJo vuonna 1988. Muu liikennejuopumus enentyi 50645: 38,0 %, ilmeisesti osittain poliisin suorittaman vesiliikennetarkkailun tehostu- 50646: misen vuoksi. 50647: Laskettuna 10 000 moottoriajoneuvoa kohden rattijuopumustapausten määrä 50648: lisääntyi vuoteen 1977 saakka ja väheni sen jälkeen aina vuoteen 1985. 50649: Seuraavana vuonna määrä nousi hiukan ja vuonna 1987, jolta viimeisin 50650: suhdeluku on saatavissa, laski jälleen. 50651: 50652: Kuvio 8. Rattijuopumustapaukset vuosina 1969-1988 50653: 50654: 50655: 50656: 50657: ,, 100 000 asukasta kohti 50658: 50659: 50660: 50661: 50662: - f====+------+----J.------+-----4-----------4 10 000 moottoriajoneuvoa 50663: kohti 1) 50664: 50665: 50666: 50667: 84 88 50668: 50669: 50670: 50671: 50672: 15 50673: 4.4. Tieliikenneonnettomuudet 50674: Tiedot tieliikenneonnettomuuksien alkoholitapauksista ovat saatavissa yhden- 50675: mukaisin perustein vuodesta 1978 lähtien. Niistä voidaan selvästi todeta, että 50676: mitä vakavammasta onnettomuudesta on kysymys, sitä suurempi on alkoholita- 50677: pausten osuus. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 1987. Silloin kuolemaan 50678: johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien alkoholitapausten osuus aleni edellisen 50679: vuoden huomattavan korkeasta tasosta jälleen lähes vuoden 1985 tasolle. Myös 50680: omaisuusvaurioita aiheuttaneissa liikenneonnettomuuksissa alkoholitapausten 50681: osuus pieneni, mutta suureni hieman loukkaantumiseen johtaneissa onnetto- 50682: muuksissa. 50683: 50684: Kuvio 9. Alkoholitapausten osuus poliisin tietoon tulleista vastaavista tielii- 50685: kenneonnettomuuksista vuosina 1978-1987 50686: 50687: 50688: ~ -r%~----------~-----------.------------~ 50689: 50690: 50691: 50692: 50693: Kuolemaan Johtaneet 50694: 50695: 50696: 50697: 50698: Loukkaantumiseen Johtaneet 50699: 50700: 50701: 50702: 50703: Omaisuusvaurioita 50704: aiheuttaneet 50705: 50706: 5~--~----L---+----L--~--~----~--~--~ 50707: 50708: 1978 81 84 87 50709: 50710: 50711: 50712: 50713: 16 50714: 4.5. Väkivaltarikollisuus 50715: Rikoslain väkivaltarikoksia koskeva 21 luku muuttui vuoden 1970 alussa. 50716: Rajanveto eri rikosnimikkeiden välillä muuttui, ja tilastointikäytännön vakiin- 50717: tuminen vei viitisen vuotta. Pahoinpitelyt ovat 1970-luvun loppupuolelta lähtien 50718: jatkuvasti lisääntyneet. Tapauksia on jo lähes 14 000 vuodessa. Lievien 50719: 50720: 50721: Kuvio 10. Pahoinpitelyt vuosina 1970-1988 50722: 50723: 50724: Lkm 50725: 15000 50726: Pahoinpitely 50727: 50728: 12000 ,/ 50729: L 50730: 9000 50731: _/ ~ 50732: v '\ ~ 50733: 6000 50734: V- 50735: / 50736: ' ' ' --- 50737: ---- - -- --- -- - 50738: 3000 50739: -- .... -..... . 50740: ,.' Lievä pahoinpitely 50741: Törkeä pahoinpitely 50742: 50743: ~ 50744: 300 50745: 1970 73 76 79 82 85 88 50746: 50747: 50748: 50749: 50750: 9 391511F 17 50751: pahoinpitelyjen määrä on viime vuosina laskenut selvästi alle 3 OOO:n. Tärkeät 50752: pahoinpitelyt ovat enentyneet tasaisesti vuodesta 1970 lähtien. Vuonna 1988 50753: niitä oli runsaat 2 000. 50754: Poliisin selvittämissä henkirikoksissa ja pahoinpitelyrikoksissa suurin osa syylli- 50755: siksi epäillyistä henkilöistä on alkoholin vaikutuksen alaisia. Vuonna 1987 50756: heidän osuutensa oli rikoksen lajista riippuen 58-76 OJo. 50757: 50758: 50759: 4.6. Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan 50760: Poliisin tietoon tulleiden alkoholilainsäädäntöä vastaan tehtyjen rikosten määrä 50761: väheni ennakkotietojen mukaan vuonna 1988 selvästi edelliseen vuoteen verrat- 50762: tuna. Rikosryhmistä vain alkoholipitoisen aineen luvattoman valmistuksen 50763: luvussa oli kasvua. Kuitenkin on syytä todeta, että alkoholipitoisen aineen 50764: luvattoman välittämisen kohdalla tapahtumakertojen määrä kasvoi selvästi eli 50765: poliisin tietoon on tullut joitakin laajahkoja välitystapauksia. 50766: 50767: 50768: 50769: 50770: 4. 7. Alkoholisairauksiin kuolleet 50771: Alkoholisairauksiin kuolleiden määrät vaihtelevat melko voimakkaasti vuodes- 50772: ta toiseen. Kaikissa kuviossa 11 tarkastelluissa diagnooseissa on viime vuosina 50773: ollut kasvava suunta. 50774: Vuonna 1987 otettiin Suomessa käyttöön uudistettu tautiluokitus, joka perus- 50775: tuu Maailman terveysjärjestön julkaisemaan kansainvälisen tautiluokituksen 50776: 9:nteen uudistukseen. Tämän uuden luokituksen pohjalta on mahdollista saada 50777: esille entistä enemmän eri diagnooseihin liittyviä alkoholitapauksia. Vuotta 50778: 1987 koskevat tiedot eivät kuitenkaan olleet valmistuneet toukokuussa 1989. 50779: 50780: 4.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus 50781: Yhteistä kaikille sairastumisalttiuksille eli 100 000 asukasta kohden lasketuille 50782: hoitokerroille oli selvä kasvu vuosina 1969-1974, jolloin myös alkoholin 50783: kulutus oli nousussa. Sen jälkeen vakaan kulutuksen kaudella vuodesta 1975 50784: sairastumisalttiuksien kehitys on vaihdellut: suurimman ryhmän alkoholismin 50785: kohdalla suunta on ollut laskeva. Myös haiman sairauksien hoitokertojen 50786: määrä on alle vuoden 1975 tason. Maksakirroosin ja alkoholimyrkytysten 50787: hoitokertojen määrä on pysynyt samana lähes 10 vuotta, ja alkoholipsykoosien 50788: määrä on viime vuosina jonkin verran kasvanut. 50789: 50790: 18 50791: Kuvio 11. Maksakirroosiin, alkoholismiin ja alkoholimyrkytykseen kuolleet 50792: JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1986 50793: 50794: 50795: 8Lkm 50796: 50797: 50798: 50799: Alkoholin aiheuttama 50800: 6~------~-----+--~~+------+------+-r-dm~mromi 50801: Alkoholimyrkytys 50802: 50803: 50804: 50805: 50806: Alkoholismi 50807: 50808: 50809: 50810: 50811: 1969 72 75 78 81 84 86 50812: 50813: 50814: 50815: 50816: Kuvio 12. Hoitokertojen lukumäärä lääkintöhallituksen sairaalastapoistorekis- 50817: terin mukaan JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1986 50818: 50819: Lkm 50820: 350 50821: 50822: 50823: ____......- 50824: 250 50825: 50826: 50827: V v- ~ ........-._.. - Alkoholismi 50828: 150 50829: 50830: 50831: 50832: 50833: / - 50834: 60 /"-.. 50835: Haimasairaudet 50836: V ~ 50837: 50838: 40 50839: / 50840: / ------- Alkoholipsykoosi 50841: ........ 50842: ~- 50843: 20 ------- 50844: :=- 50845: / ............... -- . - __ ... --- ------ 50846: ... 50847: -- -- --- M~irroosi 50848: 50849: 50850: 50851: 50852: 0 50853: "'- Alkoholimyrkytys 50854: 50855: 50856: 50857: 1969 72 75 78 81 84 86 50858: 50859: 50860: 50861: 50862: 19 50863: Kansaneläkelaitoksen alkoholisairauksien perusteella myöntämistä työkyvyttö- 50864: myyseläkkeistä on saatavissa tietoja vuodesta 1982 lähtien. Eläkkeiden määrä 50865: on kasvanut tänä aikana noin 2 OOO:sta runsaaseen 2 450:een. Vuodesta 1986 50866: lähtien lukuihin sisältyvät myös yksilölliset varhaiseläkkeet. Osuus voimassaole- 50867: vista työkyvyttömyyseläkkeistä on ollut vakaa, 0,8-0,9 OJo. 50868: 50869: 50870: 50871: 50872: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetun lain eli P AV -lain 50873: mukaisten toimenpiteiden kohteiksi joutuneista alkoholin varsinaisten ja nuor- 50874: ten väärinkäyttäjien lukumääristä on tietoja vuoteen 1986 saakka. Varsinaisten 50875: 50876: 50877: 20 50878: väärinkäyttäjien määrä kasvoi vuodesta 1969 vuoteen 1975, minkä jälkeen 50879: määrä on pysynyt lähes muuttumattomana. Nuorten väärinkäyttäjien määrä on 50880: viime vuosina vähentynyt voimakkaasti. 50881: 50882: 50883: 50884: 50885: Kuvio 13. Huoltotoimenpiteiden kohteeksi joutuneet alkoholin väärinkäyttäjät 50886: (PA V) 100 000 asukasta kohden vuosina 1969-1986 50887: 50888: I.km 50889: 400 50890: 50891: 50892: 50893: 50894: 350 50895: 1~ z-_ ~ 50896: _/ ""l'v 50897: 300 50898: !__ 50899: _; 50900: 50901: 250 50902: 1969 72 75 78 81 84 86 50903: 50904: 50905: 50906: 50907: 21 50908: 5. ALKOHOLIJUOMIEN HINNAT 50909: 50910: 50911: 50912: 50913: 5.1. Hintapolitiikka ja sen tavoitteet 50914: Alkoholijuomien hinnoittelu on keskeinen Alkon hallintoneuvoston käytettävis- 50915: sä oleva alkoholipoliittinen keino. Hintojen avulla pyritään säätelemään alko- 50916: holijuomien kokonaiskulutuksen tasoa ja ohjaamaan kulutuksen rakennetta 50917: juomaryhmittäin ja -lajeittain sekä jakeluteittäin. 50918: Alkoholijuomien kulutuksen kehitykselle asetettujen tavoitteiden saavuttami- 50919: seksi alkoholijuomien hintoja pyritään asteittain kohottamaan suhteessa mui- 50920: den hyödykkeiden hintoihin; ne eivät keskimäärin ainakaan saisi jäädä jälkeen 50921: väestön ostovoiman kehityksestä. 50922: Hinnankorotuksia pyritään kohdistamaan erityisesti niihin tuoteryhmiin ja 50923: tuotteisiin, joissa puhdas alkoholi on halpaa suhteessa muihin alkoholijuomiin. 50924: 50925: 50926: 5.2. Hintojen kehitys vuodesta 1969 50927: Alkoholijuomien reaalihintaindeksi oli vuonna 1988 pisteluvussa 114,1. Alko- 50928: holijuomien hintataso verrattuna perusvuoteen 1969 oli siten 14,1 OJo muiden 50929: hyödykkeiden hintatasoa korkeammalla. Vuodesta 1980 vuoteen 1988 alkoholi- 50930: juomien hinnat ovat kohonneet 12,8 OJo suhteessa muiden hyödykkeiden hintoi- 50931: hin. Tämä koskee kokonaiskulutuksen hintakehitystä. Se sisältää vähittäis- 50932: myyntihinnat ja anniskelun osalta Alkon myyntihinnat ravintoloille sekä lisäksi 50933: anniskelukorvauksen ja palvelurahan vaikutuksen. 50934: 50935: 50936: Kuvio 14. Alkoholijuomien kulutuksen reaalihintaindeksejä vuosina 1969- 50937: 1988; 1969 = JOO 50938: 50939: 50940: Ind 50941: 150 50942: 50943: 50944: 140 -+---+----+----+---+---+----TI Anniskelukulutus 50945: 50946: 50947: 130 50948: 50949: 50950: 120 50951: Koko kulutus 50952: 110 50953: Vähittäiskulutus 50954: 100 50955: 50956: 50957: 90 50958: 50959: 50960: 80 50961: 1969 72 75 78 81 84 88 50962: 50963: 50964: 50965: 50966: 22 50967: Vähittäismyynnin kautta tapahtuneen kulutuksen reaalihintaindeksi oli vuonna 50968: 1988 pisteluvussa 104,4 eli alkoholijuomien vähittäishinnat suhteessa muiden 50969: hyödykkeiden hintoihin olivat vuodesta 1969 kohonneet 4,4 %. Tämän vuosi- 50970: kymmenen alussa indeksi oli pisteluvussa 95,2. Alkoholijuomien vähittäismyyn- 50971: tihinnat ovat siten kohonneet 80-luvulla 9,7 OJo muiden hyödykkeiden hintoja 50972: nopeammin. 50973: Anniskelukulutuksen reaalihintaindeksi oli vuonna 1988 pisteluvussa 141,9. 50974: Alkoholijuomien anniskelukulutuksen hinnat ovat siis vuodesta 1969 nousseet 50975: 41,9% muiden hyödykkeiden hintoja enemmän. Yksi keskeinen syy tähän on 50976: ollut 70-luvun alkupuolella toteutettu anniskelukorvausjärjestelmän uudistus, 50977: joka nosti yhdellä kertaa alkoholijuomien anniskeluhintoja lähes 15 %. 1980- 50978: luvulla anniskelukulutuksen reaalihinnat ovat kohonneet 20,1 OJo eli runsaat 50979: 10 %-yksikköä vähittäiskulutuksen vastaavaa reaalihintakehitystä nopeammin. 50980: Tämä on johtunut osaltaan anniskelukulutuksen rakenteesta: vahvan oluen 50981: osuus on anniskelussa vähittäismyyntiin verrattuna huomattavan suuri, ja sen 50982: hinta on kohonnut nopeammin kuin muiden juomien hinnat. Toinen syy on 50983: ollut se, että anniskelukorvaus on noussut jonkin verran nopeammin kuin 50984: vähittäismyyntihinnat. 50985: Edellä kohdassa 5 .1. esitettyihin hintapolitiikalle asetettuihin tavoitteisiin viita- 50986: ten voidaan todeta, että alkoholijuomien hintoja on pystytty nostamaan 50987: vuodesta 1977 lähtien muiden hyödykkeiden hintakehitystä nopeammin. 50988: 50989: 50990: 5.3. Hinnat vuonna 1988 50991: Alkoholijuomien hintoja korotettiin kulutuksen kasvun rajoittamiseksi kahdesti 50992: vuoden 1988 aikana n. 6 %, vuoden alussa ja huhtikuussa. Hinnankorotukset 50993: kohdistettiin keskimääräistä suurempina niihin tuotteisiin, joiden kulutus on 50994: ollut voimakkaassa kasvussa. Samalla alkoholijuomien verotusta siirrettiin 50995: entistä selvemmin juomien sisältämään puhtaaseen alkoholiin. Alkoholijuomien 50996: hinnat olivat vuonna 1988 keskimäärin 10,3 %korkeammat kuin vuonna 1987. 50997: Eniten kohosivat oluen ja viinojen hinnat. - Hinnankorotusten vaikutusta 50998: kokonaiskulutukseen ja sen rakenteeseen on selostettu edellä kohdassa 3.4. 50999: 51000: 51001: 51002: 51003: 23 51004: 24 51005: 6. ALKOHOLIJUOMIEN MYYMÄLÄ- JA 51006: ANNISKELUVERKOSTO 51007: 51008: 51009: 51010: 51011: 6.1. Verkoston kehitys vuodesta 1968 51012: Alkoholimyymälöiden ja anniskeluravintoloiden lukumäärä lisääntyi nopeasti 51013: nykyisen lainsäädännön voimaantulovuodesta 1969 aina 70-luvun puoliväliin 51014: asti. Kulutuksen kasvun rajoittamiseksi alkoholipolitiikan linjaa tiukennettiin 51015: 70-luvun puolivälistä lähtien. Tämän vuoksi myös myymälöiden perustaminen 51016: ja anniskeluoikeuksien myöntäminen oli vähäistä 70-luvun lopulla ja 80-luvun 51017: alkupuolella. Viime vuosina myymälöiden ja anniskeluravintoloiden määrää on 51018: lisätty. Myymäläverkoston nykyisessä laajuudessa uudet yksiköt eivät enää 51019: olennaisesti lisää kulutusta. Uusia myymälöitä on perustettu verrattain pieniin 51020: kuntiin, ja anniskeluoikeuksien määrä on viime aikoina kasvanut lähinnä 51021: ruokaravintoloille myönnettyjen oikeuksien johdosta. 51022: 51023: Vuoden 1969 päättyessä oli voimassa vajaat 17 500 keskioluen vähittäismyynti- 51024: lupaa. Määrä on sen jälkeen vähentynyt joka vuosi, vuonna 1988 lupia oli enää 51025: 6 838. Keskioluen anniskelulupien määrä oli suurimmillaan vuonna 1971, 51026: 51027: 51028: 51029: 51030: lO 3915llF 25 51031: minkä jälkeen se pieneni neljänneksellä vuoteen 1982. Oltuaan sitten välillä 51032: lievässä kasvussa määrä väheni yli 100:lla vuonna 1987, jolloin monet keski- 51033: olutpaikat saivat hyvinä ruokapaikkoina mietoviinioikeudet. Vuonna 1988 51034: keskioluen anniskelulupien määrä nousi 2 702:een. 51035: 51036: 51037: 6.2. Alkoholilain alaisen vähittäismyynnin kehittäminen 51038: Ennen alkoholilainsäädännön uudistusta vuonna 1968 myymälöiden lukumäärä 51039: oli 132. Väkijuomalain mukaan alkoholimyymälää ei saanut perustaa maalais- 51040: kuntiin. Lainmuutoksen keskeisenä tavoitteena oli tasapuolistaa alkoholipalve- 51041: lujen saantia valtakunnan eri osissa. Tämän perusteella myymälöiden lukumää- 51042: rää lisättiin lainmuutoksen jälkeen suhteellisen nopeasti. Vuonna 1969 avattiin 51043: 27 uutta myymälää ja 1970-luvun alkupuolella myymälöitä perustettiin 6-7 51044: myymälän vuosivauhtia. Vuosikymmenen puolivälistä lähtien uusia myymälöitä 51045: avattiin ainoa~aan 1-2 vuodessa. 1980-luvun jälkipuoliskolla myymälöitä on 51046: jälleen perustettu nopeammassa tahdissa. 51047: Viime vuosina kunnat ovat aktiivisesti esittäneet toivomuksia Alkolle oman 51048: alkoholimyymälän saamiseksi alueelleen. Tällä hetkellä kuntien virallisia myy- 51049: mäläaloitteita on yhteensä yli 90. Kunnissa katsotaan, että oman alkoholimyy- 51050: mälän puuttuminen ohjaa kuntalaisten ostoskäyntejä naapurikuntiin tavalla, 51051: joka vaikeuttaa oman kunnan kaupallisten palvelujen kehittymistä. 51052: Nykyisen alkoholilain voimassa ollessa on laadittu kaikkiaan 8 myymäläohjel- 51053: maa. Kaikissa ohjelmissa painopiste on ollut maaseutumyymälöiden perustami- 51054: sessa. Uusin myymäläohjelma on laadittu noin 2 vuodeksi eteenpäin. Siihen 51055: sisältyy 11 uutta paikkakuntaa ja 3 kaupunkien lisämyymälää. 51056: Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota myymälöiden laadulliseen ta- 51057: soon. Painopiste on ollut valintamyymälöiden perustamisessa niiden toimivuu- 51058: den ja asiakkaiden myönteisen suhtautumisen vuoksi. Vuoden 1988 lopussa 51059: Alkon 227:stä myymälästä 33 toimi itsepalveluperiaatteella. 51060: 51061: 51062: 6.3. Myymäläverkosto vuonna 1988 51063: Vuoden 1988 aikana avattiin uusi alkoholimyymälä vain Kaarinan kuntaan. 51064: Vuoden lopussa alkoholimyymälöiden lukumäärä oli 227. 51065: Alkoholimyymälät pidettiin yleisimmin avoinna maanantaista torstaihin klo 51066: 10-17, perjantaisin klo 10-18 ja lauantaisin klo 9-14. Tästä poikkeavaa 51067: suppeampaa aukioloaikaa noudatettiin n. 20 pienessä myymälässä. Eräiden 51068: juhlapyhien edellä myymälöitä pidettiin tilapäisesti avoinna klo 18 asti. Kaikki 51069: alkoholimyymälät on pidetty lauantaisin suljettuina toukokuun alusta syyskuun 51070: loppuun. 51071: 51072: 51073: 6.4. Myynninvalvonta 51074: Vähittäismyynnin valvonta perustui AlkoL 34 ja 38 §:n määräyksiin. Alkon 51075: henkilökunnalle on korostettu myynnin valvonnan säännösten ja ohjeiden 51076: tarkkaa noudattamista. Asiaan on jatkuvasti kiinnitetty huomiota mm. myymä- 51077: lähenkilöstön koulutustilaisuuksissa. 51078: Alkon edustajat osallistuivat kertomusvuonna useihin valvontaa käsitteleviin 51079: tilaisuuksiin, mm. kunnallisten alkoholitarkastajien koulutukseen ja kokouksiin 51080: sekä poliisitilaisuuksiin. Yhtiön ja poliisin kiinteä yhteistyö salakaupan valvon- 51081: nassa jatkui. 51082: 51083: 51084: 26 51085: AlkoL 38 §:n mukaisia myyntikieltoja, joilla pyritään estämään alkoholin 51086: myynti väärinkäyttäjille, oli vuoden päättyessä voimassa 188 eli 78 vähemmän 51087: kuin vuotta aikaisemmin. Myyntikieltoesityksiä tuli eniten poliisilta. Myynti- 51088: kieltojen väheneminen johtuu siitä, että kirjallista myyntikieltoa ei nykyään 51089: pidetä enää kovin tarkoituksenmukaisena, koska sen valvonta muualla kuin 51090: kiellon esittäneessä myymälässä on mahdotonta. 51091: 51092: 51093: 6.5. Alkoholilain alaisen anniskelutoiminnan kehittäminen 51094: Anniskeluoikeuksien lukumäärän kehitys vuosina 1968-1988 ilmenee edellä 51095: kohdassa 6.1. olevasta taulukosta 15. Oheisessa kuviossa 15 on esitetty 51096: vuosittaiset lisäysprosentit vastaavana aikana. Käyrä kuvaa siis anniskeluoi- 51097: keuksien myöntämiskäytännön vaihteluja ko. ajanjaksona. 1960- ja 1970-luku- 51098: jen vaihteen anniskeluoikeuksien nopea lisääminen johtui siitä, että vuoden 51099: 1968 loppuun voimassa olleen väkijuomalain aikana ravintolaverkosto oli 51100: vastannut huonosti väestön tarpeita: alimpien hintaluokkien ravintoloita oli 51101: liian vähän, ja maaseudulla ravintoloita oli erittäin harvassa. Siksi uuden 51102: alkoholilainsäädännön ensimmäisinä vuosina epäsuhdetta korjattiin verrattain 51103: nopeasti. 51104: 1970-luvun puolivälin paikkeilla tiukentunut oikeuksien myöntämispolitiikka 51105: johtui alkoholijuomien kulutuksen voimakkaasta kasvusta vuosikymmenen 51106: alkupuoliskolla. Tällöin oikeuksia saivat vain lähinnä pienet ruokaravintolat, 51107: joissa alkuvaiheessa sai anniskella vain karahviviinejä, ja anniskeluoikeus oli 51108: sidottu toiminta-ajatukseen. 51109: Kun kulutus ei juuri kasvanut 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin, 51110: voitiin anniskeluoikeuksia myöntää vuosittain jälleen enemmän. Vuonna 1986 51111: ja varsinkin vuonna 1987 lisättiin erityisesti hyvien ruokaravintoloiden oikeuk- 51112: sia tuntuvasti. Suuri osa oikeuden saaneista oli aikaisemmin toiminut keskiolu- 51113: toikeuksin. Kertomusvuonna 1988 oikeuksien myöntämistä hidastettiin jälleen. 51114: 51115: 51116: 51117: 51118: Kuvio 15. Anniskeluoikeuksien lukumäärän lisäys prosentteina edelliseen vuo- 51119: teen verrattuna vuosina 1969-1988 51120: 51121: 51122: 18 % 51123: 51124: 16 51125: 51126: 14 ~ 51127: 12 \ 51128: \ \ 51129: 10 51130: 51131: 8 51132: j 51133: 6 \ 1 51134: 51135: 4 ~ 1 51136: 2 \ ~ V 51137: 0 ~V 51138: 1969 72 75 78 81 84 88 51139: 51140: 51141: 51142: 51143: 27 51144: Kertomusvuonna 1988 kehitettiin alkoholihallintoon liittyvää organisaatiota. 51145: Alkon hallintoneuvoston johtosäännöstä annettua asetusta muuttamalla siirret- 51146: tiin uusista anniskeluoikeuksista päättäminen vuoden 1989 alusta lukien hallin- 51147: toneuvoston yleisistunnoita sen ravintolajaostolle. Näin vältetään samaa annis- 51148: keluoikeutta koskeva kaksinkertainen käsittely. Alkon toimintaorganisaatiossa 51149: valtuuksia ja tehtäviä delegoitiin alaspäin kaikilla tasoilla. Tavoitteena on ollut 51150: hallinnon yksinkertaistaminen ja kunkin tehtävän siirtäminen sille tasolle, jossa 51151: sen hoitaminen on tarkoituksenmukaisinta. 51152: 51153: 51154: 51155: 6.6. Anniskeluhinnoittelun muutos vuonna 1988 51156: Vuoden 1988 alussa muutettiin anniskeluhinnoittelujärjestelmää. Ennen vuoden 51157: alkua kaikkien juomien anniskeluhinnat oli sidottu suhteessa toisiinsa: yhden 51158: tuotteen hinnan muuttaminen, maksimi-minimihintojen rajoissa, aiheutti kaik- 51159: kien muidenkin tuotteiden hintojen määrittelemisen uudelleen. Uudessa järjes- 51160: telmässä hinnat saa valita vapaasti tuotteittain asetettujen minimi- ja maksimi- 51161: hintojen puitteissa. Samalla kertaa toteutettiin muitakin kevennyksiä. Mm. 51162: ravintoloiden ei enää tarvitse ilmoittaa hintatasojen muutoksia Alkolle. Yhtiö 51163: kuitenkin valvoo, ettei ylitetä maksimihintoja. Niiden määräytymistä ei muutet- 51164: tu uudistuksen yhteydessä. 51165: Järjestelmän muutoksella pyritään anniskeluhinnoittelussa entistä suurempaan 51166: joustavuuteen. Näin tuetaan nykyistä anniskeluoikeuksien myöntämislinjaa, 51167: joka on lisännyt ravintoloiden keskinäistä kilpailua. Jäykkä hinnoittelujärjes- 51168: telmä on ollut omiaan kabiitsemaan sitä. Toisaalta ravintolat eivät kuitenkaan 51169: ole juuri hyödyntäneet hinnoittelun suomia mahdollisuuksia kilpailukeinona, 51170: vaan hinnat ovat yleensä seuranneet maksimeja. Yksi syy tähän on ollut se, että 51171: ravintolat eivät voi ilmoittaa asiakkaalleen hintojen muutoksista ravintolan 51172: ulkopuolella. 51173: Norjassa ja Islannissa sovelletaan vastaavaa anniskeluhinnoittelujärjestelmää. 51174: Ruotsissa väkevien juomien hinnoittelu on vapaata, ja hinnat ovat ko. 51175: monopolimaiden korkeimmat. 51176: Anniskelukorvausta nostettiin vuoden 1988 alussa ravintola-alan kustannusta- 51177: son nousua vastaavasti ottaen kuitenkin huomioon ravintola-alan tuottavuuden 51178: postiivinen kehitys korvausta vähentävänä tekijänä. 51179: Hotelli- ja ravintolaelinkeino on eri yhteyksissä esittänyt alkoholin myymistä 51180: halvemmalla anniskeluun kuin vähittäismyyntiin eli ns. tukkualennusta ravinto- 51181: loille. Alkoholilainsäädännön mukaan Alkon tehtävänä on alkoholista aiheutu- 51182: vien haittojen ja vaurioiden miminointi. Haitat puolestaan riippuvat kokonais- 51183: kulutuksen tasosta. Tämän tavoitteen puitteissa Alko ei voi sallia alkoholin 51184: kulutuksen kasvua hinnanalennuksin varsinkaan, kun kulutus on tällä hetkellä 51185: selvässä nousussa erityisesti alkoholilain alaisessa anniskelussa. Tukkualennus 51186: painottuisi eniten alkoholivaltaisiin ravintoloihin, ja alennuksen hyöty olisi sitä 51187: suurempi, mitä enemmän alkoholia anniskellaan. 51188: 51189: 51190: 51191: 6. 7. Anniskeluverkosto vuonna 1988 51192: Anniskeluoikeuksia myönnettiin hallintoneuvoston vuosiksi 1986-1988 vahvis- 51193: tamien yleisperiaatteiden mukaisesti. Uusien oikeuksien määrä vuodeksi 1988 51194: vahvistettiin suuruusluokaltaan 200:ksi eli anniskeluoikeuksia päätettiin myön- 51195: tää edelliseen vuoteen verrattuna pidättyvämmin tarveharkinnan perusteella. 51196: Oikeuksien myöntämistä rajoitettiin ravintoloille, joissa anniskelun voitiin 51197: 51198: 51199: 28 51200: olettaa muodostuvan liikevaihdon kannalta määrääväksi. Uusien oikeuksien 51201: antaminen painotettiin toisaalta ruoka- ja matkailuravintoloihin ja toisaalta 51202: rajoitettuihin oikeuksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin perustettavien ravinto- 51203: loiden sijaintiin ja siihen, miten niiden toiminta-ajatus tyydyttää väestön 51204: tarpeita. 51205: Hallintoneuvosto käsitteli kaikkiaan 348 anniskeluoikeushakemusta. Uusia 51206: oikeuksia myönnettiin 203 ja ennakkopäätöksiä anniskeluoikeuksien antamises- 51207: ta hankkeen valmistuttua tehtiin 26. Uusista oikeuksista oli tavanomaisia A- tai 51208: B-oikeuksia 119 ja rajoitettuja B-oikeuksia 84. Hakemuksia hylättiin 119. 51209: Kertomusvuonna aloitti toimintansa 219 ravintolaa, ja 21 anniskelusopimusta 51210: purettiin ravintolan lopettamisen vuoksi. Nettolisäykseksi jäi 198 anniskeluoi- 51211: keutta. Lisäksi runsaan 100:n jo toimivan ravintolan anniskeluoikeuksien 51212: laajuutta tai hintaryhmää muutettiin paremmin ravintolan toiminta-ajatusta ja 51213: palvelutasoa vastaavaksi. 51214: Vuoden päättyessä oli voimassa yhteensä 2 235 anniskeluoikeutta, jotka jakau- 51215: tuivat taulukossa 16 esitetyllä tavalla. Ravintolatyypeittäin anniskeluoikeudet 51216: jakautuivat vuosien 1986, 1987 ja 1988 päättyessä taulukon 17 mukaisesti. 51217: Kertomusvuonna myönnettiin alkoholilain 43 §:n 2 momentin mukainen tila- 51218: päinen anniskeluoikeus 317 kertaa. 51219: Yhteensä 45 kotimaassa kulkevassa matkustaja-aluksessa anniskettiin alkoholi- 51220: juomia; A-oikeuksia oli 35 ja B-oikeuksia 10. Rautateiden ravintolavaunuissa 51221: harjoitti yksi yritys, Liikenneravintolat Oy, mietojen alkoholijuomien anniske- 51222: lua. 51223: Anniskeluravintoloissa oli vuoden 1988 aikana keskimäärin 443 939 asia- 51224: kaspaikkaa eli 199 paikkaa ravintolaa kohden. 51225: 51226: 51227: 51228: 51229: 29 51230: 6.8. Anniskelun valvonta 51231: Anniskelurikkomusten aiheuttamien toimenpiteiden määrä oli kertomusvuonna 51232: 100. Edellisenä vuonna toimenpiteitä oli 121. Jakautuminen ilmenee taulukosta 51233: 18. Vuonna 1988 anniskelu kiellettiin määräajaksi 2 ravintolalta. Varoituksia 51234: annettiin 35 ja kirjallisia huomautuksia 55. Yleisimmät epäkohdat olivat 51235: päihtyneiden oleskelun salliminen ravintolassa sekä päihtyneille anniskelu. 51236: Niihin liittyi usein järjestyshäiriö. Anniskelutapauksia alle 18-vuotiaalle tuli 51237: ilmi 5 kappaletta. 51238: Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista havaittiin 34 poliisin, 34 Alkon ja 10 51239: kunnallisen alkoholitarkastajan suorittamissa tarkastuksissa. Loput 22 toimen- 51240: pidettä aiheutuivai usean valvontaviranomaisen havainnoista. 51241: Toimenpiteiden määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna selvästi. Näin siitäkin 51242: huolimatta, että kertomusvuoden loka-marraskuussa Alko toteutti yhdessä 51243: kunnallisten alkoholitarkastajien kanssa anniskeluravintoloiden tehostetun tar- 51244: kastuksen. 51245: Alkon ja kunnallisten alkoholitarkastajien suorittama valvonta painottuu 51246: salitarkastuksiin sekä ravintolahenkilökunnan koulutukseen ja neuvontaan. 51247: Poliisin toteuttama anniskeluravintoloiden valvonta on lähinnä yleisen järjes- 51248: tyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvää. Se, että merkittävä osa Alkon 51249: toimenpiteistä perustuu poliisilta saatuihin tietoihin, selittyy järjestyshäiriö- ja 51250: rikostutkintatapauksilla. Erityisesti vakavimmat anniskelurikkomukset paljas- 51251: tuvat usein erilaisten häiriö-, rikos- ja onnettomuustapauksien tutkinnan 51252: yhteydessä. 51253: 51254: 51255: 30 51256: 6.9. Keskiolutlain alainen lupajärjestelmä 51257: Keskioluen vähittäismyynti ja anniskelu on mahdollista kunnissa, joiden 51258: kunnanvaltuusto on antanut näihin yleissuostumukset. Lisäksi keskioluen 51259: anniskelulupa voidaan myöntää matkailullisin perustein. Vähittäismyynti- ja 51260: anniskeluluvat antaa Alko. 51261: Vuoden päättyessä 461 kunnasta oli valtuuston antaman yleissuostumuksen 51262: perusteella mahdollisuus keskioluen vähittäismyyntiin ja anniskeluun 401 kun- 51263: nassa, vain vähittäismyyntiin 10 kunnassa ja vain anniskeluun 11 kunnassa. 51264: Kaikkiaan 39 kunnassa ei ollut valtuuston yleissuostumusta keskioluen vähit- 51265: täismyyntiin eikä anniskeluun. 51266: Vuoden 1988 aikana kunnat eivät tehneet yleissuostumuksen peruutuspäätök- 51267: siä. Sen sijaan 2 kuntaa antoi suostumuksensa vähittäismyyntiin ja yksi kunta 51268: anniskeluun. 51269: 51270: 51271: 6.10. Keskioluen vähittäismyyntiverkosto vuonna 1988 51272: Keskioluen vähittäismyyntilupien myöntämiskäytäntö pysyi kertomusvuonna 51273: ennallaan. Lupia ei anneta, jos keskioluen myynnistä saatava ansio muodostuisi 51274: liiketoiminnassa määrääväksi tai jos paikkaa on syytä pitää häiriöalttiina. 51275: Uusia vähittäismyyntilupia annettiin 251 ja anomuksia hylättiin 4. Liiketoimin- 51276: nan päättymisen vuoksi 413 luvan voimassaolo lakkasi. Vähittäismyyntilupien 51277: kokonaismäärä väheni siis 162 kappaleella. Vuoden 1988 lopussa 50 kuntaa oli 51278: ilman keskioluen vähittäismyyntilupia. 51279: 51280: 51281: 51282: 51283: 31 51284: 6.11. Keskioluen anniskeluverkosto vuonna 1988 51285: Keskioluen anniskelulupia ei myönnetä hoidoltaan heikoille eikä järjestyksenpi- 51286: doltaan vaikeille ravitsemisliikkeille. 51287: Uusia anniskelulupia annettiin 348, ja toimintansa lopetti 226 anniskelupaik- 51288: kaa. Nettolisäykseksi jäi siten 122 anniskelulupaa. Vuoden päättyessä 64 51289: kunnassa ei ollut keskioluen anniskelulupia. 51290: Tilapäisiä anniskelulupia myönnettiin 143. Kaikkiaan hylättiin 8 varsinaista ja 51291: 11 tilapäistä keskioluen anniskelulupaa koskeuutta hakemusta. 51292: 51293: 51294: 51295: 51296: 6.12. Keskiolutkaupan valvonta 51297: Keskioluen vähittäismyyntimääräysten rikkomisen vuoksi Alko peruutti kerto- 51298: musvuonna 2 lupaa kokonaan ja 6 lupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia 51299: ja varoituksia annettiin 23. Yleisin rikkomus oli keskioluen myynti alle 51300: 18-vuotiaalle tai päihtyneelle. Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista havaitsi 51301: poliisi 23, kunnallinen alkoholitarkastaja 4 ja Alko 5 valvontaosa yhteydessä. 51302: Vakavimmat rikkomukset johtivat myös sakkotuomioihin. 51303: 51304: 51305: 51306: 51307: Keskioluen anniskelussa havaittujen epäkohtien johdosta peruutettiin 25 annis- 51308: kelulupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia ja varoituksia annettiin 53. 51309: Yleisimmät toimenpiteisiin johtaneet epäkohdat olivat päihtyneiden oleskelun 51310: salliminen anniskelupaikassa ja päihtyneille anniskelu. Toimenpiteisiin johta- 51311: neista epäkohdista 33 havaitsi poliisi, 12 kunnallinen alkoholitarkastaja ja 7 51312: Alkon edustaja. Loput 26 toimenpidettä aiheutuivat usean valvontaviranomai- 51313: sen havainnoista. 51314: 51315: 51316: 32 51317: 6.13. Muutoksenhakujärjestelmät 51318: Hallintoneuvoston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista AlkoL:n 106 §:ssä ja 51319: OlutL:n 43 §:ssä tarkoitetut alkoholiyhtiön toimenpiteitä koskevat oikaisuvaa- 51320: timukset sekä hallintoneuvostolle osoitetut kantelunluonteiset vaatimukset. 51321: Hallintoneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan alkoholilain alaista annniskelua 51322: koskevat oikaisuvaatimukset. Kertomusvuonna yleisistunnon käsiteltäväksi ei 51323: tullut yhtään tällaista vaatimusta. 51324: Muut kuin alkoholilain alaista anniskelua koskevat oikaisuvaatimukset käsitel- 51325: lään hallintoneuvoston oikaisujaostossa. Yleisimmin vaatimukset koskevat 51326: keskioluen anniskelu- ja vähittäismyyntihakemusten hylkäämisiä tai lupien 51327: peruuttamisia taikka alkoholilain 38 §:n mukaisia myyntikieltoja. Kertomus- 51328: vuonna oikaisujaostossa käsiteltiin 6 oikaisuvaatimusta. Oikaisujaosto muutti 2 51329: tapauksessa oikaisuvaatimuksen aiheuttanuHa päätöstä. 51330: Hallintoneuvoston ja sen oikaisujaoston tekemiin päätöksiin saa hakea muutos- 51331: ta sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ministeriön käsiteltäväksi ei kertomusvuon- 51332: na saatettu yhtään muutoshakemusta. Ministeriön päätöksistä on edelleen 51333: mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 51334: 51335: 51336: 6.14. Alkoholimainonnan valvonta 51337: Alkoholijuomien mainonnan valvonnassa annettiin kertomusvuonna 40 kirjat- 51338: tua ennakkotulkintaa. Valvonta onkin edelleen painottunut lausuntojen anta- 51339: miseen ennakkoon elinkeinonharjoittajien ja mainostajien suunnittelemista 51340: mainostoimenpiteistä. 51341: Mainontaohjeiden vastaisista toimenpiteistä annettiin vuoden aikana 7 huo- 51342: mautusta. Vakavampia mainontarikkomuksia ei kuitenkaan esiintynyt. 51343: Alko antoi myös 13 sosiaali- ja terveysministeriön pyytämää alkoholimainon- 51344: taan liittyvää lausuntoa, joista 5 koski alkoholimainontalupaa pyytäviä ammat- 51345: tijulkaisuja ja 2 kansanedustajien tekemiä kirjallisia kysymyksiä. Kuluttaja- 51346: asiamies lähetti 3 mainontaa koskevaa kysymystä Alkolle edelleen hoidettavak- 51347: si. 51348: Sellaisia majoitus- ja ravitsemisalan ammattijulkaisuja, joissa alkoholijuomien 51349: mainonta on sallittu, oli vuoden lopussa edelleen 14 kappaletta. 51350: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12.4.1988 työryhmän, jonka tehtävänä on 51351: selvittää, miten nykyinen alkoholi- ja tupakkamainonta soveltuu alkoholi- ja 51352: tupakkapoliittiseen järjestelmäämme, ottaen huomioon myös kansainväliset 51353: vaikutustekijät. Työryhmän tulee toimeksiannon mukaisesti erityisesti: 51354: 51355: 51356: 11 391511F 33 51357: - selvittää voimassa olevan alkoholi- ja tupakkamainontaa koskevan sään- 51358: nöstön toimivuus käytännössä 51359: - tutkia alkoholi- ja tupakkamainonnan liittyminen muiden tuotteiden tai 51360: palvelujen mainontaan tai myynninedistämistoimintaan sekä 51361: - tehdä selvitysten pohjalta ehdotukset tarpeellisiksi muutoksiksi asianomai- 51362: siin säädöksiin. 51363: Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen 31.5.1989 mennessä. 51364: 51365: 51366: 51367: 51368: 34 51369: 7. TIEDOTUS- JA VALISTUSTOIMINTA 51370: 51371: 51372: 51373: 51374: Alkon tiedotus- ja valistustoiminnan tavoitteena on, hintapolitiikan, rajoituk- 51375: sellisen jakelujärjestelmän ja valvonnan rinnalla, estää ja vähentää alkoholista 51376: aiheutuvia haittoja. 51377: Toiminta jakautuu sisällöllisesti kahteen osaan: 51378: Kuluttajavalistuksen avulla annetaan tietoja alkoholijuomien ominaisuuksista 51379: ja hillityistä käyttötavoista. Alkoholitiedotuksessa käsitellään alkoholin tervey- 51380: dellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja; siinä myös perustellaan maamme 51381: alkoholijärjestelmää ja selvitetään alkoholipolitiikan keinoja tuen saamiseksi 51382: yhtiön harjoittamalle alkoholipolitiikalle. 51383: Kuluttajavalistusta toteutetaan pääasiassa Alkon myymäläverkoston välityksel- 51384: lä sekä paikallisena koulutustoimintana. Alkoholitiedotuksessa käytettävät 51385: keskeisimmät muodot ovat yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen kanssa, 51386: elokuva- ja muu aineistopalvelu sekä joukkotiedotusvälineet. Suurimmissa 51387: alkoholihaittojen vähentämiseen pyrkivissä kampanjoissa käytetään kanavina 51388: myös alkoholimyymälöitä. 51389: 51390: 51391: 51392: 7.1. Kuluttajavalistus 51393: Alkon myymälöissä on noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa. Siksi yhtiön 51394: oma myymäläverkosto on tehokas kanava alkoholijuomien käyttäjille suunna- 51395: tun valistuksen välittämisessä. 51396: Myymälöissä annetaan tietoja alkoholijuomien oikeista käyttötavoista henkilö- 51397: kohtaisena neuvontana asiakaspalvelun yhteydessä ja jakamalla erilaisia paino- 51398: tuotteita sekä tuomalla käyttötapavalistusta esiin julisteiden ja vitriinien avulla. 51399: Myymälöistä jaettiin vuonna 1988 suomen- ja ruotsinkielisiä painotuotteita 51400: kaikkiaan lähes 3 miljoonaa kappaletta eli 400 000 enemmän kuin edellisenä 51401: vuonna. Määrästä oli 4 kertaa vuodessa ilmestyneen asiakas- ja alkoholivalis- 51402: tuslehti Etiketin osuus runsas kolmannes. Myymälöissä jaettuja valistusjulkai- 51403: suja olivat mm. Alkoholittomat juomat, Bon Appetit, Hyödyllisiä tietoja 51404: alkoholista, Juomasekoituksia, Mitä juomaksi juhlahetkeen, Olut, Uudet 51405: tuotteet ja Tuotevalikoima-kirjanen, joka valmistettiin yhteistyössä Näkövam- 51406: maisten Keskusliiton kanssa myös pistekirjoitusmuotoon. 51407: Myymälöissä järjestettiin 2 keskitetysti ohjattua tuote-esittelytapahtumaa. Otsi- 51408: kolla "Alkon myymälöiden kevät ja kesä 1988" esiteltiin kesäisiin juhlatilai- 51409: suuksiin sopivia juomia. "Talven juhlajuomat" oli joulun ajan tuote-esittelyn 51410: teemana. Esittelytapahtumien toteutuksessa käytettiin kuvatauluja, julisteita, 51411: ohjelehtisiä ja esittelykortteja. Molemmissa tuote-esittelyissä oli pääpaino 51412: kotimaisilla, miedoilla ja erityisesti alkoholittomilla juomilla. 51413: Keväällä jatkui kaikis~ myymälöissä edellisenä syksynä alkanut myymälöiden 51414: välinen asiakaspalvelukilpailu "Tietopeli -88". Siihen osallistui yli 2 000 51415: myymälähenkilökuntaan kuuluvaa. Tavoitteena oli asiakaspalvelun ja siinä 51416: vaadittavien tietojen ja taitojen kehittäminen. 51417: 51418: 35 51419: Juomien oikeista käyttötavoista kertovaa materiaalia tehtiin peruskoulun per- 51420: hekasvatusta varten koottuun opettajille tarkoitettuun kansioon. 51421: Yhtiön kuluttajavalistushenkilöstön järjestämissä tilaisuuksissa oli yli 40 000 51422: osanottajaa. Yksittäisiä tilaisuuksia järjestettiin yli 1 900. Tilaisuuksissa kävijät 51423: olivat etupäässä ryhmiä, jotka tarvitsevat tietoutta juomien oikeista käyttöta- 51424: voista päivittäisessä työssään. 51425: Ulkopuolisille valistustilaisuuksien järjestäjille annettiin tarvittaessa luennointi- 51426: apua. Esite- ja opetusmateriaalia alkoholijuomista toimitettiin pyynnöstä sekä 51427: yksittäisille asiakkaille että ravintola-alan ym. oppilaitoksille. 51428: Keväällä 1988 myymälöissä näkyi julisteina jo edellisenä vuonna käynnistetty 51429: rattijuopumuksen vastainen yhteiskampanja "Anna palaa ennen kuin ajat". 51430: Sanoma näkyi myös myymälöiden ostoskasseissa, joita asiakkaat käyttivät 3,3 51431: miljoonaa kappaletta. 51432: Kesällä yhtiö osallistui Turvallisesti vesillä -neuvottelukunnan kampanjaan 51433: pitämällä myymälöiden ikkunoissa "Vesiselvä päätös- pelastusliivit" -julistei- 51434: ta ja jakamalla 9 miljoonaa tällä sanomalla varustettua muovikassia. 51435: 51436: 51437: 51438: 51439: 7.2. Alkoholitiedotus 51440: Yhteistyö järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Vuonna 1987 aloitettua väkival- 51441: lan vastaista kampanjaa jatkettiin järjestämällä 3 seminaaria. Niissä tutkijat 51442: sekä poliisin, sosiaalihuollon ja opetusalan edustajat käsittelivät mm. väkival- 51443: lan syitä ja mahdollisuuksia sen ehkäisemiseen esim. viranomaisten ja järjestö- 51444: jen yhteistyötä kehittämällä. Kampanjan rahoituksesta vastasivat Vakuutus- 51445: yhtiöiden Keskusliitto, sisäasiainministeriö ja Alko. Suunnittelussa ovat olleet 51446: mukana myös opetusministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, 51447: Suomen Mielenterveyseura ja Ensi Kotien Liitto. 51448: Huhtikuun lopulla käynnistyi liikenneraittiuskampanja "Anna palaa ennen 51449: kuin ajat". Tavoitteena oli erityisesti selvittää alkoholin palamisaikoja, jottei 51450: ajamaan lähdettäisi tietämättömyydestä johtuen liian pian alkoholin nauttimi- 51451: sen jälkeen. Kohderyhmänä olivat nuoret ja nuoret aikuiset. Sanomaa tuotiin 51452: esiin mm. tietoiskuissa, tiedotustilaisuuksissa, julisteissa ja alkoholimyymä- 51453: löissä. 51454: Anniskeluravintoloille lähetettiin jaettavaksi 300 000 kpllasinalustoja ja 10 000 51455: kpl peilitarroja, jotka sisälsivät tietoja palamisajoista. Vastaavaa korttia 51456: painettiin yhteistyössä sisäasiainministeriön, liikenneministeriön ja Liikennetur- 51457: van kanssa 600 000 kpl ja sitä jaettiin monien kanavien kautta. Kampanjaan 51458: liittyvää esitettä painettiin 320 000 kpl. Siinä käsiteltiin rattijuopumuksen 51459: riskejä, oikeudellisia ja taloudellisia seurauksia sekä lähipiirin vastuuta ja 51460: mahdollisuuksia puuttua tapahtumiin. Toukokuussa esitetyn tietoiskun keski- 51461: määräinen katsojamäärä oli noin 500 000. Tutkimuksen mukaan 55 prosenttia 51462: haastatelluista muisti nähneensä sen. 51463: "Turvallisesti vesillä" -kampanjaa hukkumisten vähentämiseksi jatkettiin. Sen 51464: suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana 24 viranomaista ja kansalaisjärjes- 51465: töä ja sen rahoittaa pääasiassa Alko. Kampanjaan liittyen valmistettiin kaksi- 51466: osainen veneilyn turvallisuutta käsittelevä video-ohjelma "Turvallisesti vesillä". 51467: Se esitettiin televisiossa kesäkuussa. Tukiaineistoksi valmistettiin piirtoheitin- 51468: kalvosto. Aihe oli esillä myös alkoholimyymälöissä, kuten edellä mainittiin. 51469: Etelä-Saimaalla toteutettiin vesiliikenteen turvallisuuskampanja tunnuksenaan 51470: "Seilataan selvänä". Kampanjan suunnittelivat ja toteuttivat kuntien raittius- 51471: lautakunnat, veneilyjärjestöt, kalastusjärjestöt, poliisi ja Alko. 51472: 51473: 51474: 36 51475: Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen päihderyhmän kanssa tuotettiin "Itsestään 51476: selvä" -video-ohjelma. Siinä käsitellään alkoholin ongelmakäyttöä työelämän 51477: näkökulmasta. Tavoitteena on edistää työyhteisön valmiutta keskustella avoi- 51478: mesti alkoholiasioista. Ohjelmaa käytettiin samannimisen kampanjan tukiai- 51479: neistona. Kampanjaa varten tuotettiin myös piirtoheitinkalvosto. Kampanjan 51480: kokonaistoteutuksesta vastasivat sosiaali- ja terveysministeriö ja työmarkkina- 51481: järjestöjen päihderyhmä. 51482: ''Terveystalkoot'' -projektia virkistävien harrastusten edistämiseksi jatkettiin. 51483: Kampanjan aiheiden käsittelemiseksi kouluissa tuotettiin opettajan opas sekä 51484: esite oppilaille. Myös valmistettiin 3 tietoiskua, joita esitettiin MTV Oy:n 51485: lähetyksissä. Kuntien kesken järjestettiin kunt~kisa. Terveystalkoiden rahoituk- 51486: sesta vastaavat Raha-automaattiyhdistys, lääkintöhallitus ja Alko. 51487: Itä-Suomen nuorisoprojekti jatkui. Tavoitteena on opettaa nuorille käyttäyty- 51488: mismalleja, joiden avulla he kykenisivät sosiaalisissa paineissa tekemään 51489: terveyden kannalta suotuisia valintoja, mm. välttämään tupakointia ja alkoho- 51490: lin käyttöä. Projektiin liittyen valmistettiin "Minun valintani" -video-ohjelma 51491: sekä 70-sivuinen opettajan opas lähinnä ammatillisia oppilaitoksia varten. 51492: Projektin loppuraportti valmistuu vuoden 1989 aikana. 51493: Koulujen tapakasvatusohjelmat järjestettiin 85. kerran. Mukana oli n. 340 000 51494: oppilasta peruskouluista sekä yhteensä n. 16 000 lukiolaista ja ammattikoulu- 51495: laista. Aineistoissa käsiteltiin mm. alkoholin tyrkyttämistä ja tähdennettiin 51496: raittiuden luontevaa arvostamista. Tapakasvatusohjelmien toteutuksesta vastaa 51497: Nuorisokasvatusliitto yhdessä koulujen ja kuntien kanssa. Alko on vuodesta 51498: 1974 osallistunut aineistojen painatuskustannuksiin. 51499: Peruskoulun 7. ja 8. luokille järjestettiin "Terveet ympyrät" -koripallokisa 14. 51500: kerran. Tavoitteena on liikunnan edistäminen ja huomion kiinnittäminen 51501: alkoholin käytön haittoihin. Mukana oli ennätysmäärä 4904 joukkuetta ja lähes 51502: 50 000 osanottajaa. 51503: Yhdessä Suomen Palloliiton kanssa toteutettiin "Pallo hallussa" -jalkapallo- 51504: koulut. Niihin osallistui lähes 10 000 nuorta. Ohjaajat käsittelivät heille 51505: valmistetun luentoaineistojen pohjalta mm. alkoholin käytön vaikutuksia 51506: suorituskykyyn. 51507: Alko oli vuonna 1988 yhteistyössä mm. Suomen Jääkiekkoliiton, Pesäpallolii- 51508: ton ja Hiihtoliiton kanssa. Yhdessä tuotetuissa julkaisuissa on tietoja alkoholin 51509: suorituskykyä heikentävistä vaikutuksista lähinnä valmentajien ja kouluttajien 51510: käytettäväksi. 51511: Alkon asiantuntijat osallistuivat kertomusvuoden aikana aiempaan tapaan 51512: kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten järjestämiin alkoholia ja terveyskasvatus- 51513: ta käsitteleviin koulutustilaisuuksiin käsitellen puheenvuoroissaan lähinnä alko- 51514: holiolojen kehitystä sekä alkoholitiedotusta. 51515: Elokuva ja muu aineistopalvelu. Alko on tuottanut lähes 20 alkoholiaiheista 51516: elokuvaa tai video-ohjelmaa. Niissä käsitellään lähinnä juomistapoja, alkoholi- 51517: haittoja ja alkoholipolitiikan keinoja. Edellä selostettujen yhteistyökampanjoi- 51518: den yhteydessä mainittujen lisäksi tehtiin vuonna 1988 mm. seuraavat alkoho- 51519: liin yleensä tai johonkin erityisteemaan liittyvät aineistot. Video-ohjelmia 51520: myydään käyttäjille omakustannushintaan tai lainataan maksutta. Kirjasia, 51521: esitteitä ja tarroja jaetaan ilmaiseksi. 51522: Kesäkuussa 1988 valmistui elokuva "Henkilökohtainen ongelma". Siinä ongel- 51523: maiset ja ongelmattomat samoin kuin tutkijat ja alkoholiongelmaisten omaiset 51524: kertovat kokemuksistaan. Ohjelma tehtiin Yleisradion ja Alkon yhteistyönä. 51525: Helsingin yliopiston alkoholisairauksien tutkimusyksikön, Helsingin poliisilai- 51526: toksen ja Alkon yhteistyönä valmistettiin video-ohjelma, jonka tarkoituksena 51527: 51528: 51529: 37 51530: on lisätä poliisin tietoja siitä, milloin päihtynyt on syytä toimittaa lääkärin 51531: tutkittavaksi. Tavoitteena on näin ehkäistä putkakuolemia. Ohjelmaa käyte- 51532: tään poliisien samoin kuin lääketieteen opiskelijoiden koulutuksessa. 51533: Keväällä valmistui video-ohjelma "Bailut", joka kertoo nuorten aikuisten 51534: viikonlopun vietosta. Siinä alkoholin liikakäyttö johtaa riitaan ja lopulta 51535: rattijuopumuksesta kiinni jäämiseen. Ohjelma on Turun sairaanhoito-oppilai- 51536: toksen opiskelijoiden tekemä. 51537: "Illan paukku on aamun laukku" -ohjelmassa käsitellään alkoholipolitiikkaa, 51538: juomistapaja ja keskeisimpiä alkoholihaittoja Suomessa. Asiantuntijoina toimi- 51539: vat Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston alkoholisairauk- 51540: sien tutkimusyksikön ja Alkon edustajat. 51541: Kertomusvuonna valmistui tietokonepeli "Hup-peli". Se on tarkoitettu lähinnä 51542: 13-17-vuotiaille nuorille. Pelin tavoitteena on ohjata nuoria tekemään tervey- 51543: den kannalta myönteisiä valintoja, mm. välttämään alkoholin käyttöä ja 51544: tupakointia. 51545: Alkuvuodesta valmistui vihkonen "Alkoholin käyttötavat Suomessa". Sitä 51546: painettiin 45 000 kpl. 51547: Lisäksi vuoden aikana valmistui useita uusia lehtisiä, joissa käsiteltiin alkoholin 51548: käyttötapoja, alkoholihaittoja ja alkoholipolitiikan keinoja. Entisistä aineis- 51549: toista otettiin uusia painoksia. 51550: Syksyllä julkaistiin tabloid-kokoinen "Neuvoa Antavat" -lehti 40 000 kappa- 51551: leen painoksena. Lehdessä tutkijat, alkoholialan asiantuntijat ja tavalliset 51552: kansalaiset kertoivat käsityksiään alkoholista, alkoholipolitiikasta ja mahdolli- 51553: suuksista vaikuttaa alkoholitottumuksiin. Lehti jaettiin suorana postituksena 51554: eri alojen mielipidevaikuttajille. Lehteä on tarkoitus julkaista toistaiseksi 2 51555: kertaa vuodessa alkoholipoliittisen keskustelun lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. 51556: Joukkoviestimien käyttö. Kuten edellä olevasta on ilmennyt, vuonna 1988 51557: toteutettiin 4 laajahkoa yhteiskampanjaa: Väkivaltaa vastaan, Anna palaa 51558: ennen kuin ajat, Turvallisesti vesillä ja Itsestään selvä. Niihin liittyvän sanoman 51559: välittämisessä käytettiin myös joukkoviestimiä, esim. tietoiskuja televisiossa, 51560: radiotietoiskuja paikallisradioissa ja ulkomainontaa. Kampanjoiden aihetta 51561: käsiteltiin joukkoviestimissä myös uutisina ja artikkeleina. 51562: Muita alkoholin vaikutuksia ja haittoja käsitteleviä tietoiskuja valmistui 3 51563: kertomusvuoden aikana. Vuodesta 1972 alkaen Alko on tuottanut lähes 90 51564: alkoholiaiheista tietoiskua. Niitä ovat esittäneet Televisio 1, Televisio 2 ja 51565: MTV. 51566: Aiempaan tapaan Alko julkaisi kansalaisjärjestöjen lehdissä artikkeleita ja 51567: ilmoituksia, joissa käsiteltiin alkoholin sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ja 51568: korostettiin terveiden elämäntapojen merkitystä. 51569: 51570: 51571: 51572: 51573: 38 51574: 8. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ 51575: 51576: 51577: 51578: 51579: Alkoholilainsäädäntöön tehtiin vuoden 1988 aikana useita muutoksia. Vuoden 51580: alusta voimaantullut lääkelaki (395/87) uudisti lääkehuollon käsitteistöä. Tä- 51581: män johdosta muutettiin myös alkoholilain 4 §:n 3 mom., 57 §:n 1 mom., 51582: 66 §:n 1 mom. ja 71 §:n 1 mom. (Laki alkoholilain muuttamisesta n:o 51583: 1278/87). Samasta syystä muutettiin denaturoiduista alkoholipitoisista aineista 51584: ja denaturoimisesta annetun asetuksen 5 §:n 1 mom. (n:o 1295/87). Molemmat 51585: muutokset tulivat voimaan 1.1.1988. 51586: Kunnallisessa alkoholitarkastuksessa alettiin vuoden alusta soveltaa sosiaali- ja 51587: terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (677 /82). 51588: Tämän johdosta kumottiin alkoholilain 74 § ja 98 a § sekä muutettiin 73 §:ää 51589: ja 98 §:ää (Laki alkoholilain muuttamisesta n:o 1277 /87). Muutokset tulivat 51590: voimaan 1.1.1989. Myös kunnan järjestämään raittiustyöhön alettiin soveltaa 51591: mainittua sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 51592: annettua lakia. 51593: Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistus (ns. esitutkintapaketti) tuli 51594: voimaan 1.2.1989. Samalla kumottiin alkoholilain 87 a-87 C §:t ja muutettiin 51595: 96 §:ää (Laki alkoholilain muuttamisesta n:o 459/87). Säännökset takavarikos- 51596: ta ja hukkaamiskiellosta menettämisseuraamuksen maksamisen vakuudeksi 51597: (87 a-87 c §) ovat nyt pakkokeinolaissa (450/87). Vangitsemiseen oikeutettu 51598: viranomainen muutettiin pidättämiseen oikeutetuksi viranomaiseksi (96 §), 51599: koska ainoastaan tuomioistuimilla on uuden lainsäädännön mukaan oikeus 51600: julistaa henkilö vangituksi. 51601: Hallintoneuvoston kertomuksessa vuodelta 1986 ja vuodelta 1987 selostettiin 51602: 1.4.1987 voimaan tullutta alkoholilain muutosta (252/87). Tästä muutoksesta 51603: johtuen muutettiin olutverosta annettua lakia (877 /79) siten, että myös siinä 51604: siirryttiin alkoholipitoisuuksien ilmaisemisessa painoprosenttien sijasta tilavuus- 51605: prosentteihin (Laki olutverosta annetun lain muuttamisesta n:o 666/87). Muu- 51606: tos tuli voimaan 1.1.1988. 51607: Uusittu laki Oy Alko Ab:n verovelvollisuudesta kunnallisverotuksessa (n:o 51608: 1107 /88) tuli voimaan 1.1.1989. Lain mukaan alkoholipitoisten aineiden 51609: valmistustoiminta muodostaa oman tulolähteensä ja Oy Alko Ab:n muu 51610: toiminta oman tulolähteensä. 51611: Alkoholijuomien myynnistä Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalai- 51612: sissa aluksissa annettua asetusta muutettiin (n:o 442/88). Alkoholijuomien 51613: myynti Suomen alueella on sallittu suomalaisen aluksen kulkiessa kotimaisen ja 51614: ulkomaisen sataman välillä poikkeamatta matkallaan muussa suomalaisessa 51615: satamassa kuin sen reittiin kuuluvassa yhdessä Ahvenanmaan, Helsingin, 51616: Kymen tai Saimaan tullipiirin alueella olevassa satamassa. Aikaisemmin asetuk- 51617: sessa mainittiin yksi Maarianhaminan tai yksi Lappeenrannan tullipiirin alueel- 51618: la oleva satama. Muutos tuli voimaan 25.5.1988. 51619: Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston johtosäännöstä annettua asetusta (625/68) 51620: muutettiin (n:o 1191/88). Vaatimus siitä, että hallintoneuvoston tulee määrätä 51621: alkoholiyhtiön edustaja tytäryhtiöihin poistettiin. Hallintoneuvosto valvoo 51622: tytäryhtiöiden hallintoa ja toimintaa ja näin ollen itse päättää, millaisiin 51623: tytäryhtiöihin se määrää yhtiön edustajan. Samalla anniskeluoikeuksien pää- 51624: 51625: 51626: 39 51627: töksentekojärjestelmää kevennettiin siten, että hallintoneuvoston yhteisistun- 51628: non sijasta ravintolajaosto päättää uusien anniskeluoikeuksien myöntämisestä, 51629: ja siten, että alkoholiyhtiön johtokunnan jäsenen lisäksi myös anniskeluasioista 51630: vastaavalle osastonjohtajalle voidaan kiireellisissä tapauksissa delegoida päätös- 51631: valtaa anniskeluasioissa. Muutos tuli voimaan 1.1.1989. 51632: Kertomusvuoden aikana hallintoneuvosto 51633: - antoi lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle sen ehdotuksesta alkoholi- 51634: lain muuttamiseksi. Lausuntoon sisältyi hallintoneuvoston oma ehdotus alko- 51635: holilain eräiden pykälien tarkistamiseksi 51636: - antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon sahtityöryhmän muistiosta. 51637: 51638: 51639: 51640: 51641: 40 51642: 9. TIIVISTELMÄ 51643: 51644: 51645: 51646: 51647: Taloudellinen kehitys jatkui Suomessa kertomusvuonna edellisten vuosien 51648: tapaan suotuisana. Bruttokansantuote kasvoi 4,6 OJo ja yksityinen kulutus 5 %. 51649: Kuluttajahinnat nousivat noin 5 %, joten inflaatio oli voimakkaampi kuin 51650: edellisenä vuonna. Kahden hinnankorotuksen vaikutuksesta alkoholijuomien 51651: kuluttajahinnat olivat vuonna 1988 keskimäärin yli 10 % edellisvuotista korke- 51652: ammat, joten ne kohosivat 5 % muiden hyödykkeiden hintoja enemmän. 51653: Koko yksityinen kulutus lisääntyi 5 % eli enemmän kuin keskimäärin vuosina 51654: 1975-1987. Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 3,6% suurempi kuin vuon- 51655: na 1987. Alkoholijuomien kulutuksen näinkin huomattavaa kasvua- kahdesta 51656: hinnankorotuksesta huolimatta - on sinänsä pidettävä epätyydyttävänä. Ase- 51657: tetun tavoitteen puitteissa pysyttiin kuitenkin sikäli, että kasvu jäi alle muun 51658: yksityisen kulutuksen nousun. Alkoholijuomien kulutuksen arvo oli vuonna 51659: 1988 kaikkiaan 15 583 miljoonaa markkaa. Asukasta kohden laskettuna tämä 51660: on 3 155 markkaa. 51661: Alkoholipoliittisesti myönteistä oli, että alkoholijuomien kulutuksen kasvu 51662: kohdistui mietoihin juomiin. Niiden osuus kokonaiskulutuksesta nousi vajaalla 51663: 3 %-yksiköllä ja oli yli 60 %. Mallasjuomien yhteenlaskettu osuus oli lähes 51664: 47%. 51665: Asukasta kohden laskettuna alkoholijuomia kulutettiin Suomessa kertomus- 51666: vuonna 7,3 litraa 100 % :n alkoholina. Tämä on edelleen alle keskitason niiden 51667: maiden joukossa, joista on saatavissa verrattain luotettavia tietoja. Pohjois- 51668: maista määrä on toiseksi suurin Tanskan jälkeen, jossa kulutus on Keski- 51669: Euroopan tasoa. Korkein tilastoitu kulutus on edelleen Ranskassa, jossa 51670: alkoholijuomia käytetään noin 13 litraa asukasta kohden. Erityisesti eräissä 51671: korkean kulutuksen maissa alkoholin käyttö on laskusuunnassa. 51672: Haittatilastoja tulkittaessa on huomattava, että vuosittaiset muutokset eivät 51673: sinänsä ole merkityksellisiä, vaan huomio on kiinnitettävä pitempiaikaiseen 51674: kehitykseen. Alkoholijuomien tasaisen kulutuksen aikana 70-luvun puolivälistä 51675: 80-luvun puoliväliin suuri osa alkoholihaitoista pysyi jokseenkin ennallaan ja 51676: jotkut niistä jopa vähenivät. Vuoden 1986 jälkeen eräissä haittaindikaattoreissa 51677: on havaittavissa nousua kulutuksen kasvun myötä. Mm. alkoholisairauksien 51678: sekä ilmitulleiden liikennejuopumusten määrä on noussut ja pahoinpitelyrikok- 51679: set ovat jatkaneet jo 70-luvulta alkanutta kasvuaan. Päihtyneiden säilöönotot, 51680: joita Suomessa on paljon muihin maihin verrattuna, ovat sen sijaan edelleen 51681: vähentyneet. 51682: Vuonna 1988 avattiin yksi uusi alkoholimyymälä. Vuoden päättyessä alkoholi- 51683: myymälöiden lukumäärä oli 227. Parin vuoden ohjelmassa on myymälän 51684: perustaminen 11 uudelle paikkakunnalle. Mainittakoon, että yli 90 kuntaa on 51685: tehnyt Alkolle aloitteen alkoholimyymälän saamisesta. Alkoholilain alaisten 51686: anniskeluoikeuksien myöntämisessä noudatettiin tiukempaa tarveharkintaa 51687: kuin edellisenä vuonna. Anniskeluravintoloiden määrän kasvu oli 198. Keski- 51688: oluen vähittäismyyntipaikoissa oli vähennystä 162 ja anniskelupaikoissa lisäystä 51689: 122. 51690: 51691: 51692: 12 391511F 41 51693: Alkoholijuomien mainonnan valvonta oli lähinnä tulkintojen antamista mai- 51694: nostajille alkoholimainontaa koskevista säännöksistä. Vakavia rajoitusten rik- 51695: komuksia ei ilmennyt. Alkoholimainonnan säännöt ovat parhaillaan sosiaali- ja 51696: terveysministeriön asettaman työryhmän selvitettävänä. Työn tulee olla valmis 51697: 31.5.1989 mennessä. 51698: Alkon tiedotus- ja valistustoiminnan tavoitteena on estää ja vähentää alkoholis- 51699: ta koituvia haittoja. Alkoholitietoutta on annettu enenevässä määrin myymälöi- 51700: den kautta, järjestämällä erilaisia kampanjoita yhteistoiminnassa muiden kans- 51701: sa ja levittämällä kirjallista ja audiovisuaalista aineistoa. 51702: Kertomusvuonna käytiin julkisuudessa vilkasta alkoholipoliittista keskustelua. 51703: Kulutuksen kasvun lisäksi aiheina olivat mm. viinien myynnin salliminen 51704: elintarvikeliikkeistä ja Euroopan yhdentymisen mahdolliset vaikutukset alkoho- 51705: lijärjestelmäämme. 51706: Osansa keskusteluun antoi myös, tosin vasta vuoden 1989 puolella, professori 51707: Erik Allardtin puheenjohdolla toimineen v. 1987 alkoholikomitean mietintö, 51708: joka luovutettiin tammikuussa 1989. Komitea ei kannata muutoksia monopoli- 51709: järjestelmän perusrakenteeseen. Sen kannanotot seuraavat ja tukevat pääpiir- 51710: teittäin sitä alkoholipoliittista linjaa, jota Alko on erityisesti viime vuosina 51711: noudattanut. Edelleen tarvitaan sellaisia alkoholipoliittisia toimia, joilla on 51712: merkitystä kulutuksen säätelyn ja haittojen estämisen kannalta. Mutta kokonai- 51713: suudessaan alkoholipolitiikka ei voi olla erillistä toimintaa, vaan sen on 51714: liityttävä muuhun yhteiskuntapolitiikkaan, erityisesti sosiaali- ja terveyspolitii- 51715: kan osana. 51716: 51717: Helsingissä 18. päivänä toukokuuta 1989 51718: 51719: 51720: Hallintoneuvoston puolesta: 51721: 51722: Ilkka Kanerva 51723: 51724: Jaakko Aito 51725: 51726: 51727: 51728: 51729: 42 51730: LIITE: ERILLISSELVITYKSIÄ 51731: 51732: 51733: 51734: 51735: Juomatapojen alueellinen vaihtelu Suomessa 51736: Juomatapojen alueellisen vaihtelun suuruudesta, luonteesta ja syistä esitetään 51737: jatkuvasti erilaisia käsityksiä. Asian selvittely vuosittaisten tilastojen perusteella 51738: on vaikeaa, koska esim. myyntitilastoissa ei voida ottaa huomioon toispaikka- 51739: kuntalaisten ostojen vaikutusta. Ennen vuotta 1984 tehtyjen juomatapatutki- 51740: musten aineistoista ei ole ollut mahdollista tehdä alueellisia vertailuja. Tietoja 51741: alueellisista eroista on saatu vain vuoden 1979 pohjoismaisen alkoholikyselyn 51742: aineistosta (Simpura ja Österberg 1982 a, b). 51743: Vuonna 1988 ilmestyi kaksi tähän aiheeseen liittyvää tutkimusta: vuoden 1984 51744: juomatapatutkimuksen aineistoon perustunut koko maata koskenut kartoitus 51745: (Simpura ja Lahti 1988) sekä myyntitilastoihin ja myymäläpaikkakuntia kuvaa- 51746: viin tietoihin perustunut Uudenmaan läänin käsittänyt kartoitus (Salomaa 51747: 1988 a, b). 51748: Vuoden 1984 juomatapatutkimuksen tiedot koskevat 15-69-vuotiasta väestöä. 51749: Aluevertailun perustulokset on koottu oheiseen taulukkoon. Aluejakona on 51750: käytetty suuraluejakoa, jossa pienimpiä läänejä on yhdistelty riittävän havain- 51751: tomäärän takaamiseksi. "Muu Etelä-Suomi" kattaa Uudenmaan läänin Helsin- 51752: gin seutua lukuunottamatta sekä Turun ja Porin, Hämeen ja Kymen läänit. 51753: "Itä-Suomi" tarkoittaa Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänejä ja 51754: "Pohjois-Suomi" Oulun ja Lapin läänejä. 51755: Juomatapatutkimuksen tulokset vastaavat alkoholin myyntitietojen antamaa 51756: kuvaa alueiden välisistä eroista. Helsingin seutu erottuu muuta maata märem- 51757: pänä, Vaasan lääni muita alueita kuivempana. Alueiden välillä on myös eräitä 51758: laadullisia poikkeamia. Helsingin seudulla naisten osuus alkoholin käytöstä on 51759: paljon suurempi kuin muualla maassa, ja siellä humalakulutuksen osuus on 51760: alempi kuin maassa keskimäärin. Ns. suurkuluttajien osuus väestöstä noudatte- 51761: lee kulutettuja alkoholimääriä ja on selvästi korkein Helsingin seudulla, 51762: varsinkin naisten keskuudessa. 51763: Juomatapojen alueellisten erojen mahdollisina syinä on mainittu varallisuus- 51764: erot, alkoholin saatavuuden erilaisuus, kaupungistumisasteen ja väestöraken- 51765: teen erot sekä alueelliset kulttuuri- ja asennetekijät. Juomatapatutkimukseen 51766: perustuvassa tarkastelussa ei ole numerotiedoilla erikseen analysoitu erojen 51767: mahdollisia syitä. Jukka Salomaan (1988 a) tutkimusraportista ilmenee, että 51768: Uudenmaan läänin alueella esiintyvä alkoholin myynnin vaihtelu on ensisijai- 51769: sesti yhteydessä työmatkaliikenteeseen, alkoholin tarjontaan, matkailuun ja 51770: edustukseen sekä kaupungistumiseen. Toissijaisia myynnin vaihtelun selittäjiä 51771: olivat tulotaso ja väestörakenne. Juomatapatutkimuksen tulokset viittaavat 51772: siihen, että näiden tekijöiden lisäksi myös kulttuuri- ja asennetekijöillä voi olla 51773: merkitystä varsinkin juomatapojen laadullisten piirteiden muotoutumisessa. 51774: 51775: 51776: 43 51777: Lähteet: 51778: Salomaa, Jukka: Helsingin seudun kuntien alkoholimyynnin tasoerot vuosina 51779: 1975-1985. Oy Alko Ab, Taloudellinen tutkimus ja suunnittelu, 51780: tutkimusseloste n:o, 10, Helsinki 1988 a 51781: Salomaa, Jukka: Juovatko helsinkiläiset liikaa? Alkoholi-politiikka 53 (4): 51782: 187--192, 1988 b 51783: Simpura, Jussi & Lahti, Marja-Leena: Juomatapojen alueellinen vaihtelu 51784: Suomessa vuonna 1984. Alkoholipolitiikka 53 (3): 114--121, 1988 b 51785: Simpura, Jussi & Österberg, Esa: Juomatapojen alueelliset erot Suomessa 51786: vuonna 1979. Alkoholipolitiikka 47 (4): 235--246, 1982 a 51787: Simpura, Jussi & Österberg, Esa: Taulukoita alkoholin käytön alueellisista 51788: eroista Suomessa vuonna 1979. Alkoholipoliittisen tutkimuslaitok- 51789: sen tutkimusseloste n:o 161, Helsinki 1982 b. 51790: 51791: 51792: 51793: 51794: WHO:n alkoholitavoite ja Pohjoismaat 51795: Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu, miten Pohjoismaat ovat suhtautuneet 51796: Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston Terveyttä kaikille vuoteen 51797: 2000 -ohjelman alkoholitavoitteeseen. 51798: Kaikissa Pohjoismaissa tunnutaan hyväksyttävän näkemys, että alkoholinkäyt- 51799: tö vaarantaa terveyttä ja on syynä moniin sosiaalisiin haittoihin. Yhtä selvää 51800: näyttää olevan, että -- Tanskaa lukuunottamatta -- alkoholi katsotaan koko 51801: väestön' ongelmaksi ja että sen kokonaiskulutuksen vähentäminen on eräs keino 51802: 51803: 51804: 44 51805: alkoholihaittojen estämiseksi. Suhtautuminen WHO:n suosittelemaan 25 pro- 51806: sentin kulutuksen alentamiseen vuoteen 2000 mennessä on jo ristiriitaisempi. 51807: Suomessa tavoitetta on pidetty aivan liian yleisenä. Tanskassa se on nähty 51808: tavoitteiden ja keinojen sekoittamisena. Ruotsi näyttää hyväksyneen 25 o/o :n 51809: tavoitteen varauksettomimmin. 51810: Kansallisissa ohjelmissa ehdotetut toimenpiteet ovat klassiset: hinta-aseen 51811: käyttö, alkoholin saatavuuden rajoittaminen sekä valistuksen tehostaminen. 51812: Islannissa pyritään nostamaan alkoholin reaalihintoja. Suomi on sitoutunut 51813: korottamaan alkoholijuomien hintoja pitkällä tähtäyksellä väestön ostovoimaa 51814: vastaavasti sekä noudattamaan tiukkaa linjaa jakeluverkoston laajentamisessa. 51815: Norja on sitoutunut siihen, että monopolin vähittäismyymälöiden lukumäärää 51816: ei lisätä. Norjassa, Islannissa ja Ruotsissa pidetään eräänä keinona kulutuksen 51817: ohjaamista mietoihin alkoholijuomiin. 51818: Euroopan aluetoimiston Terveyttä kaikille (HFA)-strategia ja määrälliset ta- 51819: voitteet asetettiin 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ja kansalliset ohjelmat 51820: ovat yhä muotoutumassa. Siksi on ehkä hieman aikaista arvioida, missä määrin 51821: toteutettu alkoholipolitiikka ja hyväksytyt ohjelmat vastaavat toisiaan. Tähän 51822: asti suoritettuja rajoittavia toimenpiteitä on kuitenkin vähän. Ruotsin ja 51823: Norjan suotuisa kulutuskehitys Tanskaan, Suomeen ja Islantiin verrattuna 51824: (taulukko) ei selitykään ainoastaan sillä, että Ruotsin ja Norjan alkoholipoli- 51825: tiikka olisi ollut huomattavan paljon rajoittavampaa kuin muiden Pohjoismai- 51826: den. Taustalla on myös hyvin yleisiä taloudellisia syitä. Huoli konkreettisten 51827: toimenpiteiden puuttumisesta tulee esiin myös Pohjoismaiden neuvostolle 51828: jätetyssä jäsenaloitteessa yhteistoimista alkoholin kulutuksen vähentämiseksi. 51829: 51830: 51831: 51832: 51833: Yleisesti ottaen näyttää siltä, että Pohjoismaissa viime vuosina toteutetut 51834: alkoholipoliittiset toimet eivät ole kovinkaan hyvin sopusoinnussa hyväksytty- 51835: jen kansallisten terveysohjelmien kanssa ja että on monia voimia ja tahoja, 51836: jotka vastustavat kulutuksen alentamista. Esim. Suomessa alkoholijuomien 51837: reaalihinnat nousivat 5 o/o vuodesta 1980 vuoteen 1987 ja vuoden 1988 aikana 51838: hintoja korotettiin kaksi kertaa, 1.1. ja 19.4. Kuitenkin toisaalta anniskelura- 51839: vintoloiden lukumäärä kasvoi 16 % vuonna 1987. Tämä lisäys oli yhtä suuri 51840: kuin oli ravintoloiden kokonaislisäys 6 edeltäneen vuoden aikana. Edelleen, 51841: kesäkuussa 1988 Alko päätti avata 14 uutta alkoholimyymälää parin seuraavan 51842: vuoden aikana. Myymälöiden lukumäärä tulee siten kasvamaan noin 6 %. 51843: Dramaattisin esimerkki on kuitenkin Islannin eduskunnan päätös aloittaa oluen 51844: myynti maaliskuussa 1989 vastoin alkoholikomitean ehdotusta. Islannissakin 51845: ravintoloiden määrä on lisääntynyt; niitä oli 26 vuonna 1975 ja 116 vuonna 51846: 1986. Vuonna 1980 Islannissa oli 9 alkoholimyymälää ja vuonna 1988 niitä oli 51847: 15. Norjassa jouduttiin anniskeluveron korottaminen jättämään pois raportista 51848: 51849: 45 51850: "Alkoholi ja kansanterveys" hotelli- ja ravintolaelinkeinon painostuksen 51851: vuoksi. 51852: Pohjoismaissa on varsin vähän keskusteltu siitä, mitkä rajoitukset ovat poliitti- 51853: sesti mahdollisia ja mitkä olisivat ne voimat, jotka voitaisiin saada tukemaan 51854: rajoitusvaatimuksia. Onko esim. mahdollista määritellä alkoholi kansantervey- 51855: songelmaksi ja saada lääkärit ja hoitohenkilökunta sekä kustannustietoiset 51856: poliitikot rajoitusten kannattajiksi. Onko mahdollista tukeutua terveiden elä- 51857: mäntapojen ihannointiin, ja kuinka kantava ja kestävä tämä aalto on. 51858: Keskustelu alkoholin kulutuksen alentamisesta Pohjoismaissa on varsin heik- 51859: koa ja ponnetonta. Näyttää kuitenkin siltä, että kulutuksen vähentämisen 51860: hyväksyminen kansallisten terveysohjelmien tavoitteeksi tukee rajoittavaa alko- 51861: holipolitiikkaa. Tähän asti WHO:n HFA-strategia ja sen alkoholitavoite ovat 51862: vaikuttaneet Pohjoismaiden alkoholipolitiikkaan lähinnä suunnitelmien tasolla. 51863: Nähtäväksi jää, tuleeko kansallisten terveysohjelmien alkoholitavoite jäämään 51864: paperille kirjoitetuksi hurskaaksi toivomukseksi, vai tulevatko Pohjoismaat 51865: seuraavan vuosikymmenen aikana vakavasti pyrkimään itselleen asettamiensa 51866: tavoitteiden saavuttamiseen. 51867: Lähde: 51868: Stenius, Kerstin & Österberg, Esa: WHO:n alkoholitavoite ja Pohjoismaat. 51869: Alkoholipolitiikka 53 (1988): 6, 274-282. 51870: Stenius, Kerstin & Österberg, Esa: Hälsa för alla år 2000. Alkoholkonsumtio- 51871: nen och de nordiska länderna. Alkoholpolitik 5 (1988): 4, 220-229. 51872: 51873: 51874: 51875: Vaimo, mies ja alkoholi 51876: 51877: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten alkoholin käyttö ja sen infor- 51878: maalinen kontrolli perheessä liittyvät aviopuolisoiden keskinäisen suhteen 51879: muihin piirteisiin. Tarkastelu perustuu 300 pääkaupunkiseudulla asuvan nuoren 51880: avioparin haastatteluun sekä eräisiin laadullisiin aineistoihin. Tutkimuksessa ei 51881: ole tarkasteltu erityisesti perheitä, joissa alkoholista on tullut ongelma, vaan 51882: aivan tavallisia suomalaisia perheitä. Tavoitteena on siis ollut vallitsevien 51883: käyttäytymismallien selvittäminen. 51884: Yhteistä kaikille yhteiskuntaryhmille on naisten ja miesten alkoholisuhteen 51885: toisiaan täydentävä erilaisuus. Sukupuolten juomiskäyttäytymisen erilaisuuden 51886: perustana on naisten ja miesten vastuualueet määrittävä työnjako. Hoivaami- 51887: nen on miltei yksinomaisesti naisten työtä. 51888: Ensinnäkin naisten ja miesten välinen työnjako ilmenee perheissä vaimon ja 51889: miehen juomisen määrässä ja perheen sisäisessä juomisen kontrollissa. Avio- 51890: puolisoitaan enemmän juovat vaimot ovat harvinaisia. Perheessä toisten juomi- 51891: sen hillitsijä on lähes aina nainen. Haastatelluista miehistä noin puolet sanoi 51892: vaimon pyrkineen rajoittamaan heidän juomistaan, ja naisista vain 12 OJo oli 51893: ollut miehensä rajoituspyrkimysten kohteena. Valtaosa miehistä tulkitsi vai- 51894: monsa pyrkimyksiä myönteisesti. He arvelivat syynä olevan rakkauden ja 51895: huolenpidon, ja enemmistö oli myös koettanut noudattaa vaimonsa neuvoja. 51896: Noin kolmas osa piti kontrollia tarpeettomana eikä yrittänyt muuttaa tapojaan. 51897: Mitä enemmän mies joi, sitä varmemmin vaimo oli koettanut rajoittaa hänen 51898: juomistaan. 51899: Toiseksi sukupuolten välinen työnjako ilmenee niissä symbolimerkityksissä, 51900: joita alkoholin käytöllä on perheen sisäisessä kommunikaatiossa. Silloin kun 51901: perheessä menee _,hyvin, puolisot juhlivat yhdessä, ja vaimokin saa osansa 51902: käytön myönteisistä puolista. Suomalaisen perheen ristiriitojen olemukseksi 51903: 51904: 51905: 46 51906: muodostuu hyvin usein puolisoiden vetäytyminen kohti sukupuolittain eriyty- 51907: neitä alkoholimaailmoja. Mies juo ja nainen moittii. Juominen on tässä 51908: yhteydessä samanaikaisesti sekä ristiriitojen syy että seuraus. 51909: Tutkimus osoitti, että kun mies koki avioliittonsa melko mutta ei täysin 51910: onnettomaksi, oli kaikkein todennäköisintä, että hän joi usein, omastakin 51911: mielestään hallitsemattomasti ja usein muussa kuin vaimon seurassa. Jos 51912: avioliitto oli miehen mielestä hyvin onnellinen tai toisaalta hyvin onneton, oli 51913: tällaisen juomisen todennäköisyys pienempi. Niinpä vaimon kontrollin kohtee- 51914: na olo olikin kaikkein todennäköisintä miehen ollessa melko muttei aivan 51915: tyytymätön liittoonsa. Kaikkein onnettomimmat ja kaikkein onnellisimmat 51916: aviomiehet eivät olleet niin usein rajoitusten kohteena. Vaimon rupeaminen 51917: kontrolloijaksi taas liittyi hänen aviolliseen tyytymättömyyteensä. Jos tyytymät- 51918: tömyys kuitenkin oli kovin suuri, ryhtyminen tähän vaivannäköön oli harvinai- 51919: sempaa. 51920: Miesten hillitön ja vaimosta etäisyyttä ottava juominen ja vaimon tehostunut 51921: kontrolli näyttävät liittyvän aviolliseen konfliktikauteen, vaiheeseen, jolloin 51922: puolisoilla on mielessään paljonkin närää, mutta suhde toiseen on edelleen 51923: tärkeä. Naisten oma juominen ei sen sijaan näyttänyt olevan sen enempää 51924: ilmaus kuin syykään aviollisiin ristiriitoihin. Poikkeuksia tietysti on, mutta 51925: olennaista on, että se mikä miehille on yleinen kulttuurinen malli, on naisille 51926: hyvin harvinainen. 51927: Juomisen ja sen kontrollin välinen tasapaino naisen ja miehen suhteessa on 51928: herkkä. Yhteiskunnalliset muutokset, jotka kohdistuvat perheenjäseniin eri 51929: tavoilla ja eri aikaan, saattavat helposti horjuttaa tätä tasapainoa. Tutkimuksen 51930: aineisto antoi mm. viitteitä siitä, että avioliitossa, jossa puolisot kuuluvat eri 51931: yhteiskuntaluokkiin, syntyy tavallista helpommin alkoholin käyttöön liittyviä 51932: konflikteja. Yhteiskunnallisen aseman vaikutus juomisen sääntelyssä oli muu- 51933: tenkin nähtävissä. Eniten koulutusta saaneet ylemmät toimihenkilömiehet 51934: olivat juomisessaan kaikkein riippumattomimpia perhepiirin valvonnasta. Tä- 51935: mä ei selity sillä, että keskiluokkaisten miesten juominen olisi vähäisempää tai 51936: vähemmän haitallista, vaan ilmeisesti heidän alkoholinkäyttönsä on sosiaalisesti 51937: arvostetumpaa ja tuottaa perheelle vähemmän taloudellisia ongelmia. 51938: Tutkimus osoitti, että juomisen ja sen kontrollin tunneperäistä draamaa 51939: näytellään miesten ja naisten välillä suuressa osassa suomalaisia perheitä. Se ei 51940: siis ole vain alkoholiongelmaisten perheitten erityispiirre. Alkoholismia ja 51941: perhettä koskevassa keskustelussa tulee usein esille vaimon rooli juomisen 51942: mahdollistajana. Aina ei huomata, että tämä ei johdu vain vaimon yksilöllisistä 51943: ominaisuuksista, vaan vaimon ja miehen alkoholisuhteen perinteisestä mallista. 51944: Naiset sukukuntana ovat miesten juomisen mahdollistajia; seikka joka enem- 51945: mistölle miehiä on etu ja vapauden tae. Kääntöpuolena sitten on, että miesten 51946: alkoholismi on yleisempää kuin naisten. Alkoholia käyttävien yksinäisten 51947: miesten ongelmat ovat yhteiskunnassa hyvin näkyviä. Työelämän vaatimusten 51948: nousu ja kaupunkimainen asuminen sekä asuntopula ovat pääasiallisia syitä 51949: näiden miesten elämän vaikeutumiseen. Oma osansa on kuitenkin myös naisten 51950: kasvaneella itsenäisyydellä: heidän ei ole enää pakko auttaa ja kontrolloida. 51951: Sosiaalipoliittisille organisaatioille tämä merkitsee melkoista haastetta. 51952: Lähde: 51953: Holmila, Marja: Wives, husbands and alcohol. A Study of informal drinking 51954: control within the family. 51955: Alkoholitutkimussäätiön tutkimuksia, voi. 36, Helsinki 1988. 51956: 51957: 51958: 51959: 51960: 47 51961:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025