81 Käyttäjää paikalla!
0.0041630268096924
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1990 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: 82 10: Kertomukset 12-19 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: 17: HELSINKI 18: ISSN 0783-9847 19: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus 20: SISÄLLYSLUETTELO 21: 22: 23: 24: 25: Kertomukset 12-19 26: 12 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus - 17 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin 27: toiminnastaan vuonna 1989 Eduskunnan tekemät muistutukset Wärtsilä 28: Meriteollisuus Oy:n toiminnan tukemisesta 29: 13 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta valtion ja valtionenemmistöisten yhtiöiden va- 30: 1989 roin ja toimenpitein ovat antaneet aihetta 31: 32: 14 Valtioneuvoston kertomus päihdeolojen ke- 33: hityksestä vuonna 1989 34: - 18 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- 35: kunnan kertomus Pohjoismaiden neuvoston 36: 15 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta 37: toiminnasta 1990 38: ja tilasta vuonna 1989 (Liite: Valtion tilinpää- 39: tös liitteineen vuodelta 1989) 40: 41: 16 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin 19 Eduskunnan palkkavaltuuskunnan toimin- 42: Eduskunnan tekemät muistutukset valtiova- takertomus vuodelta 1990 43: rain hoidosta ja tilinpidosto vuonna 1987 ovat 44: antaneet aihetta 45: 46: 47: 48: 49: 510101H 50: j 51: j 52: j 53: j 54: j 55: j 56: j 57: j 58: j 59: j 60: j 61: j 62: j 63: 1990 vp. - K n:o 12 64: 65: 66: 67: 68: EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN 69: KERTOMUS 70: TOIMINNASTAAN VUONNA 1989 71: 72: 73: 74: 75: HELSINKI 1990 76: ISSN 0356-2999 77: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus 78: EDUSKUNNALLE 79: Syyskuun 26 päivänä 1986 Eduskunta va- Eduskunta valitsi marraskuun 27 päivänä 80: litsi eduskunnan oikeusasiamieheksi oikeus- 1987 apulaisoikeusasiamieheksi professori, 81: neuvos, oikeustieteen tohtori Olavi Ensio oikeustieteen tohtori Pirkko Kaarina Koski- 82: Heinosen vuoden 1989 lopussa päättyvän sen ja hänen varamiehekseen kansliapäällik- 83: nelivuotiskauden jäljellä olevaksi ajaksi loka- kö, varatuomari Kyösti Kaarle Tolvasen, 84: kuun 1 päivästä 1986 lukien. kummankin nelivuotiskaudeksi 1988-1991. 85: Tasavallan presidentin nimitettyä oikeus- Kansliapäällikkö Tolvanen on apulaisoi- 86: neuvos Heinosen korkeimman oikeuden pre- keusasiamies Koskisen estyneenä ollessa kut- 87: sidentiksi Eduskunta myönsi kesäkuun 8 päi- susta hoitanut kertomusvuonna 20.3.-9.4., 88: vänä 1989 hänelle hänen pyynnöstään vapau- 6.-22.6., 18.-24.9. ja 30.11.-23.12. apu- 89: tuksen oikeusasiamiehen virasta lokakuun 1 laisoikeusasiamiehen tehtäviä. 90: päivästä 1989 lukien. Hallitusmuodon 49 §:n ja eduskunnan oi- 91: Eduskunta valitsi sen jälkeen allekirjoitta- keusasiamiehen johtosäännön 8 §:n mukai- 92: neen oikeusasiamieheksi vuoden 1989 lopus- sesti annan täten kunnioittavasti Eduskun- 93: sa päättyvän nelivuotiskauden jäljellä olevak- nalle kertomuksen oikeusasiamiehen toimin- 94: si ajaksi sanotusta lokakuun 1 päivästä 1989 nasta sekä lakien ja muiden säännösten nou- 95: lukien. dattamisesta oikeudenhoidossa ja hallinnossa 96: vuonna 1989. 97: 98: 99: Jacob Söderman 100: 101: 102: 103: 104: 300869G 105: SISÄLLYSLUETTELO 106: 107: Sivu 108: 1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 109: 2. Käsiteltävinä olleiden asioiden ja tehtyjen ratkaisujen lukumäärä ja laatu . . . . . . . 13 110: 3. Oikeusjärjestyksen kehittämistä tarkoittavat esitykset ja lausunnot . . . . . . . . . . . . 18 111: 3.1. Lainsäädännön kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 112: 1. Liikenneministeriön huomiota kiinnitetty siihen, että yleisistä teistä anne- 113: tun lain 106 §:n 1 momenttia tulisi muuttaa siten, että tiesuunnitelman 114: johdosta muistutuksen tehneelle annettaisiin tiesuunnitelman vahvista- 115: mispäätöksen antamisesta erityistiedoksianto lähettämällä hänelle kirjeit- 116: se tiedoksi jäljennös päätöksen antamista koskevasta kuulutuksesta . . . . 18 117: 3.2. Oikeudenhoidon ja hallinnon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 118: 1. Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon saatettu tarkastuksessa tehdyt 119: havainnot erään sairaalan tilojen huonokuntoisuudesta ja riittämättö- 120: myydestä sekä niiden potilaille ja henkilökunnalle aiheuttamista rasituk- 121: sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 122: 2. Oikeusministeriön tietoon saatettu, etteivät poliisipiirit saaneet tietoa 123: ylempien tuomioistuinten ratkaisuista tutkimissaan jutuissa, joissa valit- 124: tajana olijoko asianomistaja tai syytetty. Poliisin tiedostoihin saattoi siten 125: jäädä virheellisiä tietoja, jos alioikeuden päätöksiä oli muutettu . . . . . . . 20 126: 3. Sisäasiainministeriön huomiota kiinnitetty erään poliisipiirinjuopuneiden 127: säilön valvonnassa käytettävien tv-kameroiden epäkuntoisuuteen . . . . . . 20 128: 4. Valtioneuvostolle esitetty, että se ryhtyisi toimenpiteisiin uusista säädök- 129: sistä tiedottamisen ohjeistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 130: 5. Kahden kihlakunnantuomarin palkkauksen kuoppakorotusten kohden- 131: tamista koskeneen kantelukirjoituksen johdosta oikeusasiamies kiinnitti 132: oikeusministeriön ja valtion työmarkkinalaitoksen huomiota riippumat- 133: tomien alituomareiden palkkausjärjestelyihin ja virkaehtosopimusjärjes- 134: telmän kehittämistarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 135: 6. Valtioneuvoston huomiota kiinnitetty sisäasiainministeriön ulkomaalais- 136: k~skukse~ asiakaspalvelun tasoon, jota oli pidettävä hallintomenettely- 137: lam vastaisena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 138: 7. Lääkintöhallituksen harkittavaksi esitetty, mihin toimiin tulisi ryhtyä 139: televisiota hyväksi käyttäen tapahtuvaan mielisairaalan potilaiden val- 140: vontaan liittyvien ongelmien selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 141: 8. Oikeusministeriön tietoon saatettu Helsingin raastuvanoikeuden tarkas- 142: tuksen yhteydessä tehdyt havainnot toimitilojen puutteista . . . . . . . . . . . . 25 143: 9. Poliisin ns. tietokauppaa koskevan kantelun johdosta todettu, ettei 144: poliisimiehellä ole oikeutta edustaa itselleen palkkiota sellaisesta tiedot- 145: tamisesta, joka kuuluu hänen virkatehtäviinsä tai joka koskee hänen 146: virkansa perusteella saamaansa tietoa. Poliisin ja lehdistön välisessä 147: suhdetoiminnassa tulisi välttää sellaisia muotoja, jotka vaarantavat luot- 148: tamusta poliisin tiedotusmoraaliin ja erityisesti tiedottamisen tasapuoli- 149: suuteen. Suositeltu, että sisäasiainministeriö antaisi poliisikunnalle riittä- 150: vän yksityiskohtaiset ohjeet tiedotustoiminnassa noudatettavista periaat- 151: teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 152: 3.3. Lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 153: 1. Lausunto ulkoasiainvaliokunnan jäsenten vaitiolovelvollisuudesta . . . . . . 26 154: 2. Lausunto telesalaisuustyöryhmän mietinnön johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 155: 3. L~us~nto puolustusministeriön asettaman oikeusturvatyöryhmän mietin- 156: non JOhdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 157: 4. Oikeusministeriölle annettu lausunto "Ylimmän laillisuusvalvonnan työn- 158: jaon tarkistamistyöryhmän" mietinnön johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 159: 6 160: 161: Sivu 162: 5. Lausunto oikeusministeriölle sen asettaman työryhmän mietinnöistä riita- 163: as.iai~ .. o!.ke~?e~käyntimenettelyn uudistamista alioikeuksia koskevaksi 164: lamsaadannokst ym . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 165: 4. Ylimääräistä muutoksenhakua tai muuta viranomaisen ratkaisun oikaisemista 166: koskevat aloitteet ja esitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 167: 1. Oikeusministeriön vankeinhoito-osastolle esitetty, että keskusvankilaan 168: vankia tapaamaan tulleelle henkilölle, jolta tapaaminen oli virheeliisin 169: perustein evätty, korvattaisiin hänen matkakulunsa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 170: 2. Valtiokonttorilie esitetty kielteisen eläkepäätöksen oikaisemista uuden 171: selvityksen perusteella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 172: 5. Toimenpiteitä sisältävät tai periaatteellista merkitystä omaavat ratkaisut . . . . . . . 35 173: 5.1. Virkasyyteasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 174: 1. Yliluutnantti, joka oli käynyt kolme eri kertaa rinnuksista kiinni alaisiinsa 175: varusmiehiin uhaten kahdessa tapauksessa lyödä heitä ja jonka kielen- 176: käyttö ja muu käyttäytyminen oli ollut käskynalaisia nöyryyttävää, 177: tuomittu rangaistukseen jatketusta esimiesaseman väärinkäyttämisestä . 35 178: 2. Kanneviskaalia kehotettu asettamaan oikeusneuvosmies, joka oli ereh- 179: dyksessä jättänyt merkitsemättä oikeuden pöytäkirjaan ja päätösilmoitus- 180: tietoihin, että syytetylle tuomittu vapausrangaistus oli määrätty ehdolli- 181: seksi, syytteeseen huolimattomuudesta tehdystä virkavirheestä . . . . . . . . . 38 182: 5.2. Huomautuspäätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 183: 5.2.1. Tuomioistuinmenettelyä koskevat päätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 184: 1. Yli kahden vuoden oikeuskäsittelyn jälkeen lausunnon antamista varten 185: lykätty asia oli tullut raastuvanoikeudessa ratkaistavaksi sellaiselle osas- 186: tolle, jonka kolmesta jäsenestä kukaan ei ollut aikaisemmin osallistunut 187: asian käsittelyyn. Tilanne oli aiheutunut raastuvanoikeuden uudelleen 188: organisoimisesta. Pormestarin tietoon saatettu käsitys, että suullisen 189: oikeudenkäynnin välittömyysperiaate oli jäänyt tässä tapauksessa toteu- 190: tumatta ja ettei tilannetta voitu pitää tyydyttävänä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 191: 2.-6. Muut merkitykseltään vähäisinä pidettävät asiat, joissa on huomautettu 192: eri tuomioistuinten virkamiehiä ..................................... 40-41 193: 5.2.2. Vankilaviranomaisten menettelyä koskevat päätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 194: 1. Keskusvankilan sosiaaliohjaaja oli vankilanjohtajalta saamiensa ohjeiden 195: mukaisesti kieltänyt vankia esiintymästä vankilan kirjaston käyttöä kos- 196: kevassa radiohaastattelussa täydellisellä nimellään. Koska asiassa ei ollut 197: ilmennyt vankiturvallisuuden vaarantuneen tai sellaisia konkreettisia 198: painavia syitä vangin tai hänen omaistensa suojaamiseksi, joilla nimen 199: käytön kielto olisi voitu ulottaa niin pitkälle, ettei vanki halutessaan olisi 200: voinut esiintyä omalla nimellään asiassa, on saatettu käsitys vangin 201: oikeudesta esiintyä omalla nimellään vankeinhoito-osaston ja keskusvan- 202: kilan johtajan tietoon vastaisen varalle. Sosiaaliohjaajan menettely, joka 203: oli perustunut annettuihin ohjeisiin ei antanut aihetta enempään . . . . . . . 41 204: 2. Lääninvankilan tietoon saatettu käsitys, että vankeinhoito-asetuksen 17 205: §:n 3 momentin mukaan uskonnollinen ja muu eettinen vakaumus ovat 206: tavanomaisesta ruokajärjestyksestä poikkeamisen suhteen samanarvoises- 207: sa asemassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 208: 3.-6.Muu~ m~rkityks~l~ään vähäisinä pidettävät asiat, joissa on huomautettu 209: vanktlavtranomaiSia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 210: 5.2.3. Poliisi-, syyttäjä- ja ulosottoviranomaisia koskevat päätökset . . . . . . . . . . . . . . . 46 211: 1. Pidätetylie ei ollut annettu kirjoitustarpeita kirjallisen rikosilmoituksen ja 212: kantelun laatimiseen. Menettely todettiin pidätettyjen käsittelyohjeiden 213: 15 §:n vastaiseksi ja poliisimestaria kehotettiin työpaikkakoulutusta 214: järjestäessään kiinnittämään alaistensa huomiota pidätettyjen käsittelyoh- 215: jeiden noudattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 216: 7 217: 218: Sivu 219: 2. Rikoskomisario oli tutkinnanjohtajana evännyt kahdesta murhasta ynnä 220: muusta epäiliyltä oikeuden käyttää esitutkinnassa avustajana oikeustie- 221: teen kandidaattia, joka ammatikseen toimitti tuomioistuimissa asianajo- 222: tehtäviä ja joka oli aikaisemminkin hoitanut epäillyn lakiasioita, ilmoit- 223: taen epäämisen johtuneen osaksi siitä, ettei avustajaksi valittu ollut 224: asianajaja, ja osaksi "muista syistä". Epäämisen todellisena syynä, jota 225: tutkinnanjohtaja ei ollut ilmoittanut epäillylle, oli kuitenkin ollut se, että 226: avustajaksi valittu oli kahdeksan vuotta sitten tuomittu ehdolliseen 227: rangaistukseen konkurssi- ym. rikoksista. Rikoskomisariolle huomautet- 228: tu siitä, ettei hänen olisi pitänyt esittämillään perusteilla, ottaen huo- 229: mioon avustajaksi valitun tekemän rikoksen luonne verrattuna tutkitta- 230: vana oleviin rikoksiin sekä tuomiostaja koetusajan päättymisestä kulunut 231: aika, kieltää epäillyn nimeämältä henkilöltä oikeutta toimia tämän avus- 232: tajana ja ettei hänen olisi pitänyt antaa epäiliylle harhaanjohtavaa tietoa 233: esitutkinta-avustajan yleisistä kelpoisuusehdoista. Poliisilaitoksen huo- 234: miota kiinnitetty myös siihen, että vangitsemisasiain tuomioistuinkäsitte- 235: lyä varten epäillyn avustajaksi nimeämälle, oikeudenkäymiskaaren 15 236: luvun 2 §:n mukaan oikeudenkäyntiavustajaksi kelpoiselle henkilölle on 237: annettava riittävä mahdollisuus valmistautua tähän avustajantehtävään 238: siinäkin tapauksessa, ettei henkilöä katsota esitutkintalain 45 §:n nojalla 239: kelpoiseksi toimimaan avustajana esitutkinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 240: 3. Vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön täytäntöönpanoasiakirjoissa 241: olleista osoitetiedoista huolimatta henkilö oli etsintäkuuJuteltu ja toimi- 242: tettu tämän jälkeen poliisin toimesta vankilaan suorittamaan rangaistus- 243: taan. Täytäntöönpanoasiakirjat lääninhallitukselle palauttaneelle avusta- 244: valle ulosottomiehelle annettu huomautus huolimattomasta menettelystä 52 245: 4. Sisäasiainministeriölie huomautettu hallintomenettelylain ja yleisten asia- 246: kirjain julkisuudesta annetun lain puutteellisesta soveltamisesta ulkomaa- 247: laisasioissa. Arvosteltu myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden liiallis- 248: ta korostumista ulkomaalaisasioiden hoidossa sekä korostettu palvelupe- 249: riaatteen huomioon ottamisen tärkeyttä. Lisäksi kiinnitetty huomiota 250: henkilörekisterilain 9 §:ssä tarkoitettuun velvollisuuteen varmistaa tieto- 251: jen paikkansapitävyys ulkomaalaisista tietoja kerättäessä . . . . . . . . . . . . . . 54 252: 5. Poliisilaitos oli hylättyään kantelijan ajo-opetuslupahakemuksen sovelta- 253: nut lakia hänen kohdallaan tietoisesti toisin kuin kuuden muun saman- 254: laisessa asemassa olleen opetuslupahakemuksen tehneen henkilön kohdal- 255: la. Poliisilaitoksen huomiota kiinnitetty vastaisen varalle kansalaisten 256: yhdenvertaisuusperiaatteen oikeaan soveltamiseen lupahakemuksista 257: päätettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 258: 6. Poliisiylijohtajan menettelyä valtioneuvoston esittelijänä keskusrikospo- 259: liisin päällikön virkanimitysasiassa arvosteltu sen johdosta, että täytettä- 260: vänä olleeseen virkaan ilmoittautuneiden henkilöiden ansioiden valikoiva 261: selostaminen ja puutteellinen vertailu olivat olleet omiaan antamaan 262: erään ilmoittautuneen ansioista kohtuuttoman vaatimattoman kuvan. 263: Samantyyppiset ansiot olisi tullut selostaa kunkin ilmoittautuneen koh- 264: dalla samanlaajuisesti ja ansioiden vertailun lähtökohtana olisi tullut olla 265: virkaan kuuluvat tehtävät kokonaisuudessaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 266: 7. Apulaisnimismiehen viransijaisen katsottu menetelleen virallisena syyttä- 267: jänä varomattomasti siinä, että hän oli perustellut syyttämättä jättämistä 268: koskevaa ratkaisuaan syyteoikeuden vanhentumisella, vaikka hän oli 269: todellisuudessa perustanut ratkaisunsa siihen, ettei hän ollut katsonut 270: syyttämättä jättämänsä henkilön lainkaan syyllistyneen rangaistavaan 271: tekoon. Kysymys myös asianomistajarikoksen syyteoikeuden vanhentu- 272: mista koskevien säännösten tulkinnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 273: 8. Sisäasiainministeriön poliisiosastolle huomautettu siitä, että ranskan kie- 274: len opetus- ja käännöstyötä varten ulkomaalaiselle myönnetyssä työlu- 275: vassa työn laatua oli ilman asiallista syytä rajoitettu vakiintuneesta 276: oikeuskielestä poikkeavana tavalla eli koskemaan ainoastaan 277: "työsuhteista työtä", vaikka työlupa oli tarkoitettu koskemaan myös 278: virkasuhteista työtä hallitusmuodon 84 §:n 2 momentissa selostetuissa 279: tapauksissa. Kysymys myös siitä, että oleskelu- ja työluvan hakijalle tulisi 280: viran puolesta selostaa erilaiset vaihtoehdot niin yksityiskohtaisesti, että 281: h~J?. ':.Oisi tehdä omassa asiassaan perusteltuja valintoja eri vaihtoehtojen 282: vahlla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 283: 8 284: 285: Sivu 286: 9. Sisäasiainministeriön tietoon saatettu käsitys, jonka mukaan varsinaisten 287: poliisitehtävien hoitaminen ei saa kärsiä poliisimiesten osallistumisesta 288: urheilutoimintaan. Tällaista osallistumista ei myöskään saanut lukea 289: työajaksi sellaisilla perusteilla tai sellaisissa olosuhteissa, että poliisimiehet 290: joutuvat tai tuntevat joutuvansa eriarvoiseen asemaan . . . . . . . . . . . . . . . . 84 291: 10. Ylikonstaapeli oli antanut aikakauslehdille tietoja siinä tarkoituksessa, 292: että poliisi olisi saanut lehden lukijoilta vihjeitä ns. tyrmäystippoja 293: käyttäen tapahtuneiden useiden ryöstöjen ja heitteillepanojen selvittämi- 294: seksi. Poliisin saatua näin eräitä vihjeitä ylikonstaapeli oli tutkinnan 295: edettyä vangitsemisasteelle antanut saman lehden toimittajalle uusia 296: tietoja, vangitun nimen ja tunnistamisessa käytetyn valokuvan, joka oli 297: julkaistu jutun ensimmäisen oikeudenkäynnin jälkeen ilmestyneen lehden 298: numerossa. Lehden artikkeli oli julkaistu vangittua loukkaavassa ja 299: ylikonstaapelin osuutta korostavassa muodossa. Muodollisena perustee- 300: na kuvan antamiselle oli saada lukijoilta lisätietoja vangitun liikkumisesta 301: yhden rikoksen tekoaikaan. Ylikonstaapelin tietoon saatettu käsitys 302: riittävän varovaisuuden noudattamatta jättämisestä tiedotusvälineille tie- 303: toja annettaessa ja virheellisestä menettelystä vangitun valokuvan anta- 304: misessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 305: 11. Poliisimiehille annettu huomautus sen johdosta, että he ovat ottaneet 306: kiinni 12-vuotiaan pojan viedäkseen tämän poliisikyydillä kotiin ja käyt- 307: täneet tällöin pojan vastarinnan murtamiseksi sellaisia voimakeinoja, 308: jotka ovat olleet selvästi epäsuhteessa pojan kiinniottamisella tavoiteltui- 309: hin etuihin. Kysymys myös henkilöllisyyden selvittämistarpeesta kiinniot- 310: tamisen perusteena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 311: 12.-29. Muut merkitykseltään vähäisinä pidettävät asiat, joissa on huomautettu 312: poliisi-, syyttäjä- ja ulosottoviranomaisia ............................. 91-93 313: 5.2.4. Sosiaali- ja terveysviranomaisia koskevat päätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 314: 315: l. Kysymys vitamiinien ja hivenaineiden korvattavuudesta sairausvakuutus- 316: lain perusteella ja Kansaneläkelaitoksen päätöksen lainmukaisuudesta . 94 317: 2. Eräs merkitykseltään vähäisenä pidettävä asia, jossa on arvosteltu ter- 318: veysviranomaisen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 319: 5.2.5. Sotilasviranomaisia koskevat päätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 320: l. Siviilipalvelusmiesten esimiehenä toiminut opettaja oli useissa eri yhteyk- 321: sissä käyttänyt asenteellista, vähättelevää ja asiatonta puhetapaa siviili- 322: palvelusmiehistä. Opettaja oli lisäksi esittänyt muun muassa siirto- ja 323: loma-asioita siviilipalvelusmiehille uhkailevassa sävyssä, maininnut ulko- 324: puolisille aikaisempien siviilipalvelusmiesten terveydentilasta ja rikollises- 325: ta menneisyydestä sekä vaihdattanut oman autonsa renkaita siviilipalve- 326: lusmiehillä palvelusvapaana suoritettua korvausta vastaan. Opettajalle 327: annettu vakava huomautus hänen sopimattomastaja osittain virkavelvol- 328: lisuuksien vastaisesta menettelystään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 329: 2. Joukko-osaston komentaja oli sotilassairaalan ylilääkärin ja joukko- 330: osaston sairaantarkastustoimikunnan ehdotuksista poiketen esittänyt 331: alokkaan siirtämistä palveluskelpoisuusluokkaan E. Sotilaspiirin päällik- 332: kö oli kuitenkin myöhemmin lääkärin esityksen mukaisesti vapauttanut 333: varusmiehen kokonaan rauhanajan palveluksesta eli siirtänyt hänet pal- 334: veluskelpoisuusluokkaan C. Katsottu, että palveluskelpoisuuden arvioi- 335: minen edellytti lääketieteellistä asiantuntemusta. Saatettu käsitys asiasta 336: komentajan tietoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 337: 3. Varuskunnan lääkäri oli puhutellut vastaanotolla käynyttä varusmiestä 338: loukkaavasti. Kiinnitetty lääkärin huomiota vastaisen varalle asialliseen 339: puhetapaan potilaita kohtaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 340: 4. Varuskunnan vesisäiliöön oli joutunut terveydelle haitallista ainetta eikä 341: veden käyttäjiä ollut siitä varoitettu. Tapauksen tutkintaa ja tiedotusta 342: arvosteltu. Samalla on saatettu puolustusministeriön ja pääesikunnan 343: tietoon käsitys väestönsuojelutoimenpiteiden ensisijaisuudesta ja välittö- 344: myydestä ja korostettu, että tällaisten tapausten varalta annettavien 345: määräysten ja ohjeiden tulee olla selkeitä ja riittävän yksityiskohtaisia . 107 346: 5. Eräs merkitykseltään vähäisenä pidettävä asia, jossa on arvosteltu soti- 347: lasviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 348: 9 349: 350: Sivu 351: 5.2.6. Muita viranomaisia koskevat päätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 352: 1. Koulutoimenjohtajan menettelyä arvosteltu. Hänen ratkaisulleen ottaa 353: esiteltäväkseen koululautakunnassa opetuspäällikön toimialaan kuuluvat 354: ja valmistelemat asiat ei pidetty asiallisilta perusteiltaån vakuuttavana. 355: Ratkaisun muodollinen peruste oli myös virheellinen . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 356: 2. Liikevaihtoverotoimiston ratkaisua hakijan kelpoisuudesta liikevaihtove- 357: rotoimiston vanhemman tarkastajan toimeen on pidetty virheellisenä. 358: Kelpoisuus on perustunut liikevaihtoverohallinnosta annetun asetuksen 359: (206/77) voimaantulosäännökseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 360: 3. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen johtajan huomiota kiinnitetty 361: Vuolijoen kalastusteknisellä koeasemalla vuosina 1986-1987 ilmenneisiin 362: hallinnollisiin epäkohtiin. Päätöksessä katsottu lisäksi, että riista- ja 363: kalatalouden tutkimuslaitos oli voinut antaa työsuhteisille kalastusmes- 364: tareille määräyksiä vapaa-aikana tapahtuneesta ja laitoksen toimintaa 365: häirinneestä sivutoimisesta troolikalastuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 366: 4.- 5. Kunnanhallitukselle huomautettu siitä, että se oli valinnut ympäristön- 367: suoj~lusih~eerin virkaan henkilön, joka ei täyttänyt asetettuja pätevyys- 368: vaatimuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 369: 6. Oikeusministeriön tietoon saatettu käsitys, että ministeriön on sovelletta- 370: va armahdusasiain valmistelussa ja esittelyssä hallintomenettelylain 3 §:n 371: 2 momentissa lueteltuja säännöksiä. Lisäksi todettu, että esittelijän olisi 372: tullut ilmoittaa armahdusasiakirjojen katoamisesta myös anojalle ennen 373: jatkotoimiin ryhtymistä. Edelleen saatettu oikeusministeriön tietoon, että 374: ministeriön tulisi antaa alaisilleen virastoille ja laitoksille ohjeet, ettei 375: armahdusasiakirjoja lähetetä samassa kirjekuoressa tai paketissa muun 376: ministeriöön toimitettavan aineiston kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 377: 7. Tullihallituksen tullivalvontatarkastajalle annettu vakava huomautus sen 378: johdosta, että hän oli ilman edeltävää kutsua noutanut suomen kieltä 379: taitamattoman, raskaana olevan ulkomaan kansalaisen tämän Espoossa 380: olevasta kodista tullihallitukseen ja tulkin välityksellä yli kahdeksan 381: tunnin ajan ilman lepo- tai ruokailutaukoja kuulustellut tätä epäiltynä 382: osallisuudesta salakuljetukseen. Uuvuttavasta kuulustelusta aiheutunut 383: rasitus oli osaltaan saattanut myötävaikuttaa kuulusteltavan pian tämän 384: jälkeen tapahtuneeseen keskenmenoon. Tullivalvontatarkastajalle on 385: huomautettu myös siitä, että hän oli laiminlyönyt käyttäytyä asiallisesti ja 386: hienotunteisesti etsiessään salakuljetuksesta epäiltyä tämän kotoa. Tulli- 387: hallituksen tullirikostutkintaa arvosteltu sen johdosta, että tutkija oli, 388: hankkiakseen tiedon puhelinkeskustelun sisällöstä, yrittänyt nauhurin 389: Iainaamalla saada salakuljetuksesta epäillyn yksityishenkilön salaa nau- 390: hoittamaan salakuljetukseen osalliseksi epäillyn kolmannen henkilön 391: kanssa käymänsä puhelinkeskustelun. Kysymys puhelinsalaisuudesta ja 392: tulkintakeinon sopimaHornuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 393: 8.-22. Muut merkitykseltään vähäisinä pidettävät asiat, joissa on annettu huo- 130--131 394: mautus tai arvosteltu viranomaisten menettelyä ...................... . 395: 5.3. Muita periaatteellista merkitystä omaavia ratkaisuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 396: 1. Kihlakunnantuomari oli antanut kihlakunnanoikeudessa asianajotehtä- 397: viä hoitaville tiedoksi kihlakunnanoikeuden käytännöstä kertovan kirjal- 398: lisen tiedotteen, jonka mukaan oikeudenkäyntikirjelmien, muistioiden 399: tms. kirjallisten esitysten lukeminen ja oikeudelle jättäminen oli pääsään- 400: töisesti kiellettyä. Koska tiedote saatettiin ymmärtää oikeudenkäyntikir- 401: jelmien norminluonteiseksi jättämiskielloksi, jollaisen antamiseen ei ollut 402: laillista perustetta, tiedotteen sanamuotoa on arvosteltu liian ehdottoma- 403: na siitä huolimatta, ettei tiedotteen taustalla olleiden, alioikeusmenettelyn 404: suullisuutta ja välittömyyttä korostavien prosessinjohdollisten näkökoh- 405: tien huomioon ottamiselle ollut esteitä yksittäistapauksissa . . . . . . . . . . . . 131 406: 2. Työnantaja oli maksettuaan kansanedustajaksi valitulle työntekijälleen 407: tämän palkan ja kansanedustajan palkkion välisen erotuksen, vaikka 408: työntekijä oli ollut tehtävistään vapaana, jatkanut tämän korvauksen 409: suorittamista alennettuna sen jälkeen, kun työntekijä oli valittu valtio- 410: neuvoston jäseneksi. 411: Kysymys siitä, voidaanko sanottua korvausta pitää lahjomana ja siitä, 412: missä määrin valtioneuvoston jäsen voi ministerin tehtävien ohella hoitaa 413: sivutoimia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 414: 415: 2 300869G 416: 10 417: 418: Sivu 419: 3. Kysymys oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen välisestä työn- 420: jaosta, heidän päätöstensä oikeusvoimasta ja siitä, voiko oikeusasiamies 421: ottaa uuden kantelun johdosta itse tutkittavakseen apulaisoikeusasiamie- 422: hen aikaisemmin ratkaiseman asian. Kysymys myös esitutkintalain 10 ja 423: 45 §:n soveltamisesta eli asianosaisen oikeudesta avustajaan esitutkinnas- 424: sa ja oikeudesta valita avustajansa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 425: 4. Kysymys valtion tietokonekeskuksen ylijohtajan vastuusta tietokonekes- 426: kuksessa tapahtuneiden ohjelmointivirheiden johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . 142 427: 5. Saamelaisalueen kunnan koululautakunta ei ollut menetellyt virheellisesti 428: Jaatiessaan kuntaan opetussuunnitelman, jonka mukaan peruskoulun 429: ala-asteen kolmannelta luokalta alkaen opetetaan myös suomenkieliselle 430: opetusryhmälle äidinkielen oppiaineena sekä suomen kieltä että saamen 431: kieltä. Myöskään lääninhallitus ei ollut menetellyt virheellisesti vahvis- 432: taessaan opetussuunnitelman. Kysymys peruskoululain 25 §:n ja 27 §:n 2 433: momentin tulkinnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 434: 6. Posti- ja telehallituksen sekä liikenneministeriön ja tie- ja vesirakennus- 435: hallituksen tietoon saatettu käsitys siitä, mitä menettelytapaa noudattaen 436: tulisi siirtää posti- ja telelaitoksen omistama puhelinlinja, jonka sijaintia 437: yksityistien parantamistyön johdosta tulee muuttaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . !53 438: 7. Ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten tietoon saatettu käsitys, että 439: ulkomaalaisen Suomen kansalaisen kanssa solmimaa avioliittoa, jonka 440: perusteella ulkomaalainen on muuttanut Suomeen asumaan, voitiin oles- 441: kelu- ja työluvan myöntämisedellytyksiä harkittaessa pitää sellaisena 442: tosiasiallisena siteenä Suomeen, joka ei kokonaan katkennut siinäkään 443: tapauksessa, että avioliitto myöhemmin purkautui. Lupien myöntämistä 444: ei voitu avioeron jälkeen ratkaista sillä perusteella, kumpaa puolisoa oli 445: pidettävä syypäänä avioeroon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 446: 6. Tarkastustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 447: A. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 448: B. Tarkastustoiminnassa tehtyjä havaintoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164 449: 450: 1. Vankeinhoitohallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164 451: 2. Poliisihallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 452: 3. Puolustusvoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 453: 4. Rajavartiolaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 454: 5. Tuomioistuimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 455: 6. Sairaalat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 456: 7. Lääninhallitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 457: 8. Virkamieslautakunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 458: 9. Muut tarkastuskohteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 459: 10. Yleisötilaisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 460: 461: Liite 1. Tietoja ratkaistujen ja vuoden lopussa vireillä olleiden juttujen lukumäärästä 462: vuonna 1989 eräissä ylimmissä tuomioistuimissa ja lääninoikeuksissa . . . . . . . . 188 463: Liite 2. Tämän kertomuksen asiahakemista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 464: Liite 3. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilökunta 31.12.1989 . . . . . . . . . . . . 195 465: II 466: 467: 468: 469: 470: 1. Yleistä 471: 1. Tasavallan presidentin nimitettyä Kuten luvuista ilmenee, ei merkittäviä mää- 472: 2.6.1989 eduskunnan oikeusasiamies Olavi rällisiä muutoksia asioiden jakautuman suh- 473: Ensio Heinosen korkeimman oikeuden presi- teen ole tapahtunut. Prosentuaalisesti kasvoi 474: dentin virkaan 1.10.1989 lukien eduskunta kuitenkin lääkintä- ja kunnallisia viranomai- 475: myönsi 8.6.1989 oikeusasiamies Heinoselle sia koskevien kanteluiden määrä yli 20 %:lla, 476: hänen pyynnöstään vapautuksen oikeusasia- kun taas vero- ja ympäristöviranomaisia kos- 477: miehen virasta 1.10.1989 lukien. kevien asioiden määrä väheni noin 15 %:lla. 478: Eduskunta valitsi 22.9.1989 Uudenmaan Päättyneenä vuonna tehtiin 10 (II) esitystä 479: läänin maaherran, oikeustieteen lisensiaatti, lainsäädännön, oikeudenhoidon tai hallinnon 480: varatuomari Jacob-Magnus Södermanin kehittämiseksi ja kaksi (5) esitystä viran- 481: eduskunnan oikeusasiamieheksi 1.10.- omaisratkaisun oikaisemiseksi. Lausuntoja 482: 31.12.1989 väliseksi ajaksi. Sen jälkeen edus- annettiin viidessä ( 1) asiassa. 483: kunta valitsi 7.11.1989 oikeusasiamies Söder- Syytteitä nostettiin kahdessa (1) asiassa 484: manin oikeusasiamiehen virkaan myös neli- yhteensä kahta virkamiestä vastaan. 485: vuotiska udeksi 1990-199 3. Kurinpitotoimenpiteisiin johtaneita ta- 486: 2. Vuoden 1989 alussa oli kansliassa vireil- pauksia ei ollut yhtään kuten ei myöskään 487: lä 958 asiaa (vuonna 1988 1013). Sanottu edellisenä vuonna. 488: rästi vastasi lähes 7 kuukauden työmäärää. Huomautuksia annettiin 69 asiassa, kun 489: Vuonna 1989 tuli vireille 2358 uutta asiaa vastaava luku vuotta aiemmin oli 66. 490: eli n. 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna, Korjaustoimenpiteisiin viranomaiset ryh- 491: jolloin vastaava luku oli 2254. Käsiteltävänä tyivät kanteluasian vireillä ollessa 69 (55) 492: oli siten kaikkiaan 3316 asiaa (3267). Näistä tapauksessa. 493: ratkaistiin 2397 (2309). Seuraavalle vuodelle Toimituskirjoja laadittiin 4018 (4220) eli 494: siirtyi 919 asiaa (958), joista 4 oli vuodelta hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. 495: 1987,240 vuodelta 1988 ja 675 vuodelta 1989. Tarkastuksia tehtiin 131 (1 08) ja niihin käy- 496: Ratkaisemattomien asioiden määrä väheni tettiin työpäiviä 66 (66). Tarkastustoiminta 497: siten vuoden loppuun mennessä 39 asialla eli oli siten edellistä vuotta selvästi runsaampaa. 498: n. 2 %:lla. 3. Kertomusvuonna vierailivat kansliassa- 499: Määrällisesti ratkaistut asiat jakautuivat ni mm. Ruotsin oikeusasiamies Hans Ragne- 500: suurimpien asiaryhmien osalta seuraavasti malm 28.2., Neuvostoliiton korkeimman oi- 501: (suluissa edellinen vuosi eli 1988): keuden puheenjohtaja V.I. Terebilov seuruei- 502: neen 8.3. ja Kiinan kansantasavallan vara- 503: - poliisiviranomaiset 249 (239) yliprokuraattori Feng Jingwen seurueineen 504: - tuomioistuimet 192 (182) 19.5. 505: - vankeinhoitoviranomaiset 177 (195) 4. Kansliassani nimitettiin nuorempi hal- 506: - sosiaaliviranomaiset 178 (171) lintosihteeri Carl Hugo Selenius nuoremman 507: - lääkintäviranomaiset 110 (88) oikeusasiamiehensihteerin virkaan ja tilapäi- 508: - kunnalliset viranomaiset 101 (82) nen tarkastaja Tapio Antti Kustaa Nyrhilä 509: - veroviranomaiset 74 (88) tarkastajan virkaan, molemmat 1.3. lukien. 510: - ympäristöviranomaiset 65 (77) Kertomusvuoden lopussa oli oikeusasia- 511: - sotilasviranomaiset 45 (48) miehen kansliassa pysyvää henkilökuntaa oi- 512: 12 513: 514: keusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen eli yhteensä 23 henkilöä. Näiden lisäksi oli 515: lisäksi kansliapäällikkö, kolme esittelijäneu- sanottuna ajankohtana tilapäistä henkilö- 516: vosta, neljä vanhempaa ja kolme nuorempaa kuntaa yksi päätoiminen esittelijä ja neljä 517: oikeusasiamiehensihteeriä, kaksi tarkastajaa, sivutoimista osa-aikaista esittelijää. Henkilö- 518: neljä osastosihteeriä ja neljä toimistosihteeriä kuntaa koskeva luettelo on liitteessä n:o 3. 519: 13 520: 521: 522: 523: 524: 2. Käsiteltävinä olleiden asioiden ja tehtyjen ratkaisujen 525: lukumäärä ja laatu 526: 527: A. Käsiteltävinä olleet asiat ja niiden vireilletulotapa 528: 1. Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet asiat: 529: 530: a) V. 1986 vireille tulleita...................................................... 2 531: b)V. 1987 vireille tulleita...................................................... 275 532: c) V. 1988 vireille tulleita ..................................................... ·_ ___;:6::.:::8--=-1---"-9-==-5.:::.8 533: 534: 2. Kertomusvuonna vireille tulleet asiat: 535: a) Oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut ja anomukset 1) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 511 536: b) Oikeuskanslerille tehdyt, mutta oikeusasiamiehen käsiteltäväksi 537: siirretyt kantelut ja anomukset...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 538: c) Oikeusasiamiehen omasta aloitteestaan vireille panemat asiat 2 ) • • • . • • • 29 539: d) Oikeusasiamiehen suorittamat tarkastukset 3 )............................ 131 540: e) Oikeusasiamiehen kansliaa koskevat asiat................................ 49 541: f) Oikeusasiamiehelle lähetetyt virkasyytepäätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 542: g) Oikeusasiamiehelle lähetetyt kurinpitopäätökset ......................... _ _3_9--"-8-=2-"-3--"-5~8 543: 544: 545: 3. Käsiteltävinä olleet asiat yhteensä ........................................... . 3 316 546: 547: 4. Kertomusvuonna loppuun käsitellyt asiat: 548: 549: a) Kantelut ja anomukset. .................................................... . 1 590 550: b) Omat aloitteet .............................................................. . 24 551: c) Tarkastukset ................................................................ . 131 552: d) Kanslia-asiat ................................................................ . 49 553: e) Virkasyytepäätökset ........................................................ . 205 554: . . .... ""k 555: f) K unnp1topaato set. ........................................................ . 398 2 397 556: 557: 5. Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat: 558: a)V.1987vireilletulleita...................................................... 4 559: b) V. 1988 vireille tulleita...................................................... 240 560: c) Kertomusvuonna vireille tulleita ........................................... _---'6'--'7--=-5----'9'--'1:..::._9 561: 562: 563: 1 564: ) Näistä vankien tekemiä 227 565: 2 566: ) Asian tutkittavaksi ottaminen oikeusasiamiehen omasta aloitteesta johtui 8 tapauksessa sanomalehdissä julkais- 567: tuista kirjoituksista. 568: 3 569: ) Tarkastuspäiviä 66 570: 14 571: 572: B. Ratkaistut asiat koskivat 573: 1. Kantelut ja anomukset 574: Tuomionpurkua ja menetetyn määräajan takaisinsaamista ............... . 61 575: Muuta tuomioistuimen menettelyä a) rikosjutuissa ....................... . 63 576: b) riitajutuissa ........................ . 66 577: Rangaistuksen täytäntöönpanoa ............................................. . 9 578: Vankilaviranomaisten menettelyä ja vankilaoloja .......................... . 167 579: Suljettuihin huoltolaitoksiin määräämistä ................................... . 580: Holhousviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 581: Poliisiviranomaisten menettelyä............................................... 247 582: Syyttäjäviranomaisten menettelyä............................................. 15 583: Ulosottoviranomaisten menettelyä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 584: Sotilasviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 585: Opetusviranomaisten menettelyä.............................................. 37 586: . Työvoimaviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 587: Sosiaaliviranomaisten menettelyä............................................. 175 588: Lääkintäviranomaisten menettelyä............................................ 106 589: Veroviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 590: Kaavoitusviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 591: Ympäristöviranomaisten menettelyä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 592: Liikenneviranomaisten menettelyä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 593: Kunnallisten viranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 594: Kirkollisten viranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 595: Muiden viranomaisten menettelyä............................................ 165 596: Yksityishenkilöiden menettelyä ja rikoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 597: Eräitä muita seikkoja .......................................................... ___4--=-8---'-1---'5'-"9---'-0 598: 599: 600: 2. Omat aloitteet 601: Tuomioistuimen menettelyä a) rikosjutuissa................................ 1 602: b) riitajutuissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 603: Vankilaviranomaisten menettelyä ja vankilaoloja........................... 1 604: Poliisiviranomaisten menettelyä............................................... 2 605: Sotilasviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 606: Työvoimaviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 607: Sosiaaliviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 608: Lääkintäviranomaisten menettelyä............................................ 4 609: Veroviranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 610: Ympäristöviranomaisten menettelyä... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 611: Kunnallisten viranomaisten menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 612: Muiden viranomaisten menettelyä ............................................ _ _ _6:___ _2_4 613: 614: 615: 3. Ratkaistut asiat yhteensä ..................................................... . 1 614 616: 15 617: 618: C. Ratkaisujen tulos 619: 1. Kantelut ja anomukset 620: Kantelua ei asiallisesti tutkittu koska se 621: a) ei kuulunut oikeusasiamiehen toimivaltaan .............................. . 112 622: b) oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai siinä oli tavanomainen 623: muutoksenhakumahdollisuus .............................................. . 138 624: c) oli ilmeisesti perusteeton tai muutoin niin epäselvä, ettei asiasta saatu 625: selvää......................................................................... 29 626: d) asia raukesi muulla perusteella ............................................ ·-----'-7--"-6-----=3'--'5---"-5 627: 628: 629: Tutkittujen asioiden tulos: 630: e) syyte ......................................................................... . 2 631: f) huomautus viranomaiselle ................................................. . 69 632: g) esitys viranomaiselle ........................................................ . 9 633: h) käsittelyaikana tapahtunut korjaus ....................................... . 64 634: i) virheellistä menettelyä ei todettu .......................................... . 675 635: j) virheell.~st~. ~~ne~t~lyä koskevan kantelun tueksi ei ollut esitetty 405 636: todennakmsm sy1ta ......................................................... . 637: k) olosuhteet olivat muuttuneet ennen oikeusasiamiehen puuttumista . . . .------=---'-11 1 235 638: Yhteensä 1 590 639: 640: 641: 642: 2. C>mat aloitteet 643: a) esitys viranomaiselle......................................................... 8 644: b) käsittelyaikana tapahtunut korjaus........................................ 5 645: c) virheellistä menettelyä ei todettu........................................... 10 646: g) asia raukesi muulla perusteella ............................................ ·-----=-1_ _=2--'-4 647: 648: 649: 3. Ratkaistut asiat yhteensä ..................................................... . 1 614 650: 16 651: 652: Yhteenveto vuosina 1925-1989 käsiteltäviksi tulleiden asioiden määrästä 653: 654: 3000T-------------------------------------------------------~ 655: 656: 657: 658: 659: 2500 660: 661: 662: 663: 2099 664: 665: 666: 2000 667: 1898 668: 669: 670: 671: 672: 1500 673: 674: 675: 1243 676: 677: 678: 679: 680: 1000 681: 682: 683: 684: 685: 518 686: 687: 688: 689: 690: D oikeusasiamiehelle suoraan tehdyt kantelut 691: • oikeuskanslerin siirtämät kantelut 692: 693: D omat aloitteet 694: 17 695: 696: Yhteenveto vuosina 1970-1989 viranomaisille tehtyihin esityksiin tai kantelun käsittely- 697: aikana tapahtuneisiin viranomaisaloitteisiin korjauksiin johtaneiden tapausten määristä 698: 699: 700: 701: 702: • esitys viranomaiselle 703: 704: käsittelyaikana 705: D tapahtunut korjaus 1970 -71 -72 -73 -74 -75 -76 -77 -80 -85 -86 -87 -88 -89 706: 707: Yhteenveto vuosina 1970-1989 virkasyytteeseen, kurinpitomenettelyyn tai huomautuksen 708: antamiseen johtaneiden tapausten määristä 709: 710: 711: 712: 713: 80 714: 715: 716: 717: 718: 60 719: 720: 721: 46 722: 723: 724: 725: 726: D virkasyyte 727: 20 728: • kurinpitomenettely 729: 730: huomautus 731: D viranomaiselle 732: 1970 -71 -72 -73 -74 -75 -76 -77 -80 -85 -86 -87 -88 -89 733: 18 734: 735: 736: 737: 738: 3. Oikeusjärjestyksen kehittämistä tarkoittavat esitykset ja lausunnot 739: 740: 741: 742: 3.1. Lainsäädännön kehittäminen 743: 744: 1. Liikenneministeriön huomiota kiinnitetty siihen, että yleisistä teistä annetun lain 106 §:n 1 745: momenttia tulisi muuttaa siten, että tiesuunnitelman johdosta muistutuksen tehneelle annet- 746: taisiin tiesuunnitelman vahvistamispäätöksen antamisesta erityistiedoksianto lähettämällä 747: hänelle kirjeitse tiedoksi jäljennös päätöksen antamista koskevasta koulutuksesta. 748: 749: Kirje liikenneministeriölle n:o 3371/ maan kunnan ilmoitustaulua, minkä johdos- 750: 14.11.1989, DN:o 1502/2/89 ta hän ei ollut saanut tietoa kyseisestä kuu- 751: lutuksesta ja siten oli menettänyt puhevaltan- 752: Eräässä tutkittavanani olleessa kantelu- sa asiassa. Kantelijan kantelu viranomaisten 753: asiassa (DN:o 802/4/87), jonka johdosta tie- menettelyn osalta ei antanut minulle aihetta 754: ja vesirakennushallitus on antanut jäljennök- toimenpiteisiin, koska viranomaiset olivat 755: senä olevan lausunnon, kantelija on oikeus- menetelleet lainmukaisesti tiesuunnitelman 756: asiamiehelle osoittamassaan kirjoituksessa vahvistamispäätöksen kuuluttamisessa. 757: muun ohella arvostellut tie- ja vesirakennus- Totean, että yleisistä teistä annetun lain 758: hallituksen tiesuunnitelman vahvistamispää- 106 §:n 2 momentin tarkoittamassa tapauk- 759: töksen tiedoksiantamista. Kantelija oli aikoi- sessa tulee noudattaa erityistiedoksiantoa. 760: naan tehnyt tiesuunnitelman vahvistusesityk- Katson, että mikäli myös lainkohdan 1 mo- 761: sen johdosta muistutuksen. Tie- ja vesiraken- mentin tarkoittamassa tapauksessa tiesuun- 762: nushallitus oli sitten päätöksellään vahvista- nitelmanjohdosta muistutuksen tehneelle an- 763: nut tiesuunnitelman ja katsonut, ettei mainit- nettaisiin tiesuunnitelman vahvistamispää- 764: tu muistutus ollut antanut aihetta töksestä erityistiedoksianto lähettämällä hä- 765: suunnitelman muuttamiseen. Kyseisestä vah- nelle kirjeitse tiedoksi jäljennös kuulutukses- 766: vistamispäätöksestä oli kuulutettu asian- ta siten parannettaisiin muistutuksen tekijän 767: omaisessa kunnassa yleisistä teistä annetun oikeusturvaa. Vertailuperusteena viittaan 768: lain 106 §:n edellyttämällä tavalla eli pitämäl- lailla 467/87 muutettuun vesilain 16 luvun 25 769: lä ilmoitus tiesuunnitelman vahvistamispää- §:n 2 momenttiin. Vaikkakaan tie- ja vesira- 770: töksestä kunnan ilmoitustaululla määräajan. kennushallitus ei ole nähnyt muutostarvetta 771: Sen sijaan päätöksestä ei ollut annettu muis- sanotun lainkohdan muuttamiseen, saatan 772: tutuksen tehneelle erityistiedoksiantoa, mitä kuitenkin edellä mainitun käsitykseni liiken- 773: menettelyä sanottu laki ei tosin edellytäkään. neministeriön tietoon otettavaksi huomioon, 774: Kantelija oli kertonut, että hän oli sairauten- kun yleisistä teistä annettua lakia mahdolli- 775: sa vuoksi ollut estynyt menemästä katso- sesti uusitaan. 776: 19 777: 778: 3.2. Oikeudenhoidon ja hallinnon kehittäminen 779: 780: 1. Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon saatettu tarkastuksessa tehdyt havainnot eraan 781: sairaalan tilojen huonokuntoisuudesta ja riittämättömyydestä sekä niiden potilaille ja henki- 782: lökunnalle aiheuttamista rasituksista. 783: 784: Apulaisoikeusasiamiehen kirje sosiaali- ja tilashuoneet olivat havaintojeni mukaan epä- 785: terveysministeriölle n:o 66/13.1.1989, DN:o mukavia, ilmanvaihdoltaan huonoja eivätkä 786: 1747/2/88 ne tarjonneet potilaille pienintäkään mahdol- 787: lisuutta yksityisyyteen. Osastoista hoidolli- 788: Suoritin tarkastuksen Vanhan Vaasan sai- sesti vaikeimpana pitämälläni osastolla A 1-2 789: raalassa 15.12.1988. Tarkastuksen kuluessa hoidettiin erilaisia hoitomuotoja edellyttäviä 790: kiinnitettiin huomiotani siihen sairaalan uu- potilaita: geriatrista hoitoa tarvitsevia mies- 791: disrakennushankkeeseen, jonka perustamis- potilaita, nuoria mielisairaita naispotilaita, 792: suunnitelma oli vahvistettu sosiaali- ja ter- vanhoja iäkkäitä naispotilaita sekä sairaalan 793: veysministeriössä keväällä 1983, esisuunnitel- mielentilatutkittavat naispotilaat. Saamani 794: ma hyväksytty ministeriössä vuoden 1985 tiedon mukaan potilasosastojen ei suorite- 795: lopulla ja rakennushallitus hyväksynyt ra- tuissa palotarkastuksissa ollut todettu täyttä- 796: kennusta koskevat piirustukset syksyllä 1987. vän henkilöturvallisuudellekaan asetettavia 797: Sairaalassa saamani tiedon mukaan hanketta vaatimuksia. 798: varten ei ollut kuitenkaan varattu vuoden Käsitykseni mukaan tilojen ahtaudesta ja 799: 1989 tulo- ja menoarviossa määrärahoja. So- huonokuntoisuudesta potilaille ja henkilö- 800: siaali- ja terveysministeriö oli sen sijaan aset- kunnalle aiheutuvista rasitustekijöistä on 801: tanut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvit- hyvä selvitys sairaalan osasto F l-2:n henki- 802: tää Vanhan Vaasan sairaalan tuleva käyttö ja lökunnan allekirjoittamassa sairaalan luotta- 803: siihen liittyvät peruskorjaustarpeet helmi- musmiesten minulle tarkastuksen yhteydessä 804: kuun 1989 loppuun mennessä. toimittamassa muistiossa, jonka liitän kirjee- 805: Vanhan Vaasan sairaalassa hoidetaan mie- ni oheen. 806: lisairaita tai muista mielenterveyshäiriöistä Sen lisäksi, että haluan saattaa ministeriön 807: kärsiviä vaarallisia tai vaikeahoitoisia tai sel- tietoon edellä selostamani havainnot Vanhan 808: laisia potilaita, joiden hoidon järjestäminen Vaasan sairaalan nykyisestä kunnostaja tilan- 809: kunnallisissa sairaaloissa ei ole tarkoituksen- ahtaudesta sekä tämän potilaille ja heidän 810: mukaista. Tärkein potilasryhmä on mielisai- hoidolleen aiheuttamista vaikeuksista, saatan 811: rauden vuoksi rikoksista tuomitsematta jäte- ministeriön tietoon käsitykseni siitä, että pää- 812: tyt potilaat. Sairaalassa hoidetaan näin ollen tös uudisrakennushankkeen ajankohdasta ja 813: Niuvanniemen sairaalan ohella maan vai- sairaalan käytöstä tulisi tehdä mahdollisim- 814: keimmin sairaat psykiatriset potilaat. man pikaisesti. Epätietoisuus ratkaisusta 815: Tutustuessani sairaalaan kiertämällä sen merkitsee lisärasitusta sekä potilaille että eri- 816: osastoilla sekä puhuttelemalla henkilökuntaa tyisesti henkilökunnalle. Pyydän ministeriötä 817: ja puheilleni tulleita potilaita saatoin havaita, saattamaan kirjeeni liitteineen myös sen mi- 818: että sairaalan nykyiset tilat ovat vanhat, huo- nisteriön asettaman työryhmän tietoon, jon- 819: nokuntoiset ja riittämättömät. Sairaalassa on ka tehtävänä on selvittää Vanhan Vaasan 820: neljä suurta potilasosastoa, joissa varsinaiset sairaalan tulevaa käyttöä ja siihen liittyviä 821: potilashuoneet ovat 4-8 hengen huoneita. Po- korjaustarpeita. 822: 20 823: 824: 2. Oikeusministeriön tietoon saatettu, etteivät poliisipiirit saaneet tietoa ylempien tuomiois- 825: tuinten ratkaisuista tutkimissaan jutuissa, joissa valittajana oli joko asianomistaja tai syytetty. 826: Poliisin tiedostoihht saattoi siten jäädä virheellisiä tietoja, jos alioikeuden päätöksiä oli 827: muutettu. 828: 829: Apulaisoikeusasiamiehen kirje oikeusmi- salaisista vääriä tietoja, ei voida pitää tyydyt- 830: nisteriölle n:o 801/16.3.1989, DN:o 422/2/89 tävänä. 831: Edeltäjäni on oikeusministeriölle 22.12. 832: 1986 lähettämässään kirjeessä n:o 3297 kiin- 833: Suorittaessani poliisipiirien tarkastuksia nittänyt ministeriön huomiota siihen, ettei 834: ovat useat poliisipiirien päälliköt ja rikostut- tieto ylempien tuomioistuinten päätöksistä, 835: kijat kertoneet, ettei poliisipiireihin tule tie- joissa on ollut kysymys myös takavarikko- 836: toa ylempien tuomioistuinten päätöksistä tai konfiskaatiotoimenpiteen ratkaisemisesta, 837: niissä tapauksissa, joissa ainoastaan syytetty kulkenut asiassa rikostutkinnan yhteydessä 838: tai asianomistaja on valittanut. Tapauksissa, pakkotoimenpiteitä suorittaneeseen poliisi- 839: joissa valittajana on virallinen syyttäjä, tieto piiriin. Käsitykseni mukaan asiantilaa voitai- 840: hovioikeuden päätöksestä on yleensä tullut siin korjata esimerkiksi merkitsemällä rikos- 841: myös poliisipiiriin. Tämäkin tiedonsaanti on asioissa päätösilmoitusten jakeluohjeisiin 842: kuitenkin riippunut yhteistyöstä poliisin ja myös asianomainen poliisilaitos, nimismies- 843: syyttäjän välillä. piiri tai keskusrikospoliisi ilmoituksen saa- 844: Useissa poliisipiireissä pidetään rikoksen- jaksi. 845: tekijöistä nimilehtiä. Tiedon puuttuminen Saatan edellä selostetun käsitykseni edus- 846: esimerkiksi hovioikeuden rangaistusta alen- kunnan oikeusasiamiehenjohtosäännön 8, 8a 847: tavasta tai vapauttavasta päätöksestä johtaa ja 9 §:ään viitaten ministeriön tietoon sellai- 848: siihen, että nimilehtiin jää virheellisiä tietoja. sia toimenpiteitä varten, joihin se ehkä antaa 849: Tilannetta, jossa poliisin tiedostoissa on kan- aihetta. 850: 851: 852: 853: 3. Sisäasiainministeriön huomiota kiinnitetty erään poliisipiirin juopuneiden säilön valvonnas- 854: sa käytettävien tv-kameroiden epäkuntoisuuteen. 855: 856: Apulaisoikeusasiamiehen kirje sisäasiain- tään. Kameroiden epäkuntoon meno oli joh- 857: ministeriölle n:o 916/28.3.1989 DN:o 458/ tunut ainakin osittain säilytystilojen huonos- 858: 2/89 ta valaistuksesta ja tummasta värisävystä. 859: Juopuneiden terveydentilan valvonnassa on 860: Tarkastaessani 11.1.1989 Jyväskylän polii- tärkeätä, että heitä voidaan tarvittaessa tark- 861: silaitoksen ja 14.3.1989 Hämeenlinnan polii- kailla vaikka koko säilössäolon ajan. Esimer- 862: sivankilan havaitsin, että molemmissa pai- kiksi Hämeenlinnan poliisivankilassa säily- 863: koissa juopuneiden säilöjen valvontaa varten tystilat sijaitsevat siten, ettei valvonta päivys- 864: oli varattu kamerat. Kamerat eivät kuiten- tystiloista ole joustavasti mahdollinen muu- 865: kaan toimineet. Jyväskylän poliisilaitoksen toin kuin kameran avulla. 866: valvontakameroiden korjaamiseen tai uusien Edellä olevan saatan oikeusasiamiehen 867: hankkimiseen ei ollut myönnetty määräraho- johtosäännön 8 §:n mukaisessa tarkoitukses- 868: ja. Hämeenlinnassa kameroita oli yritetty sa sisäasiainministeriön tietoon mahdollisia 869: korjata, mutta kokeiltaessa kameran näky- toimenpiteitä varten. 870: vyyttä säilöön, ei kopista voitu havaita mi- 871: 21 872: 873: 4. Vaitioneuvostolle esitetty, että se ryhtyisi toimenpiteisiin uusista säädöksistä tiedottamisen 874: ohjeistamiseksi. 875: 876: Kirje valtioneuvostolle n:o 1977/13.7.1989, ten virastojen ja laitosten tietoon ja nouda- 877: DN:o 69/2/88 tettavaksi. Vero-osastolla on viimeisten 20 878: vuoden aikana noudatettu tällaista tiedok- 879: Tammikuussa 1988 ovat eräs henkikirjoit- siautomenettelyä silloin, kun leimaverolain 880: taja ja Suomen Asianajajaliitto saattaneet muutos on vahvistettu joulukuussa ja se on 881: tietooni, että leimaverolain (662/43) muutta- tullut voimaan vuoden alusta. Tapa on saa- 882: misesta 23.12.1987 annetun lain (1118/87) nut alkunsa silloin, kun tiedotustoiminta ei 883: voimaantuloaikataulu vuodenvaihteessa ollut järjestetty kuten nykyisin. 884: 1987-1988 oli muodostunut liian kireäksi. Tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä 885: Lainmuutosta täytäntöönpantaessa oli laista annettujen verolakeja koskeneiden muutose- 886: tiedotettaessa ilmennyt puutteena muun sitysten sisällöstä oli tiedotettu syyskuussa 887: ohella se, että Turun ja Porin läänin henki- varsin laajasti. Vuoden 1988 alusta voimaan 888: kirjoittajille oli lainmuutoksesta tiedotettu tullut leimaverolain muutos oli sen sijaan 889: vasta sen 1.1.1988 tapahtuneen voimaantulon koskenut vain viranomaisten toimituskirjois- 890: jälkeen. Kun tällä oli ollut vaikutuksensa ta määräämiä leimaveroja. Vuoden alusta 891: sekä kansalaisten että virkamiesten oikeus- voimaan tulevat leimaveron määrän koro- 892: turvan kannalta, olen ottanut asian tutkitta- tukset eivät ole viime vuosina olleet poik- 893: vakseni. keuksellisia. Jokainen virkamies, joka mää- 894: Asiaa selvitettäessä on tänne hankittu tie- rää leimaveroa antamistaan toimituskirjois- 895: toja Turun ja Porin lääninhallituksesta, oi- ta, joutuu seuraamaan leimaverolakiin tehtä- 896: keusministeriöstä hallitusneuvos Raija Meri- viä muutoksia. Vastaavasti voitaisiin ajatella, 897: kailalta sekä valtiovarainministeriön vero- että Suomen Asianajajaliitto seuraisi vireillä 898: osaston 24.2.1988 päivätty lausunto. olevia lainsäädännön muutoksia. 899: Valtiovarainministeriö on lausunut, että Laki leimaverolain muuttamisesta on jul- 900: hallituksen esitys laiksi leimaverolain muut- kaistu säädöskokoelmassa 29.12.1987. Lain- 901: tamisesta oli annettu 15.9.1987 eduskunnalle muutoksesta vero-osasto tiedotti viipymät- 902: vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksen yh- tä. Vero-osaston vastuualueeseen ei voida 903: teydessä. Asian käsittely oli kestänyt edus- lukea sitä, että Turun ja Porin läänin 904: kunnassa odotettua kauemmin. Eduskunnan henkikirjoittajille asiasta oli tiedotettu vasta 905: vastaus tähän lakiesitykseen oli saapunut val- 4.1.1988. Se oli ensimmäinen arkipäivä 906: tioneuvoston kirjaamoon maanantaina vuonna 1988, joten mahdollisuuksia liian 907: 21.12.1987 ja valtiovarainministeriöön saman pienellä leimaverolla varustetun toimituskir- 908: päivän iltapäivänä. jan antamiseen ei tätä ennen ollut. Sanotus- 909: Valtioneuvoston kanslian määräyksestä ta lainmuutoksesta on tuskin voinut olla 910: esittelylistat valtioneuvoston yleiseen istun- oikeusturvaongelmia enempää kansalaisten 911: toon on jaettava vähintään kahta päivää kuin virkamiestenkään oikeusturvan kan- 912: ennen istuntoa. Vaikka vero-osastolta esitel- nalta. Leimaveron määrien korotukset oli- 913: tävät muut asiat olivat valmiit jaettaviksi vat varsin vähäisiä, eikä mahdollinen tietä- 914: valtioneuvoston tiistaina 22.12.1987 pidet- mättömyyskään aiheuta oikeudenmenetyk- 915: tyyn istuntoon, odotettiin leimaverolakia siä. On varsin todennäköistä, että vaikka 916: koskeuutta eduskunnan vastausta koko maa- laki olisi vahvistettu aikaisemminkin, aina- 917: nantaipäivä, jotta myös tämän lainmuutok- kin asianajajakunnan jäsenistä joku olisi 918: sen vahvistaminen olisi saatu 22.12.1987 pi- saattanut olla asiasta tietämätön. 919: dettyyn valtioneuvoston istuntoon. Vain pää- Valtiovarainministeriön mukaan sillä ei ole 920: ministerin poliittisen sihteerin antamalla lu- juuri mahdollisuutta vaikuttaa kiireellisten- 921: valla saatiin lista jakaa vielä tiistaina kään lakiehdotusten käsittelyaikatauluun 922: 22.12.1987. Lain vahvistamisen jälkeen lähe- eduskunnassa. Valtiovarainministeriö on 923: tettiin vahvistettu laki valtioneuvoston kans- katsonut tehneensä voitavansa kysymyksessä 924: lialle ja kaikille ministeriöille tiedoksi ja nou- olevan leimaverolain muutoksen tiedottami- 925: datettavaksi sekä saatettavaksi niiden alais- sessa. 926: 22 927: 928: Saamieni selvitysten perusteella totean tuukin esimerkiksi määräämään leimaveroa 929: kannanottonani seuraavan. antamistaan toimituskirjoista, ei voi varsin- 930: Eri viranomaisten menettelyä puheena ole- kaan vuodenvaihteen pyhäpäivien ja postin- 931: van leimaverolain muutoksen (1118/87) tie- kulun ruuhkautumisen takia seurata käytän- 932: dottamisessa on arvioitava lähinnä Suomen nössä riittävästi juuri vahvistettuja lainmuu- 933: säädöskokoelmasta annetun asetuksen (696/ toksia tai kokonaan uusia säädöksiä. 934: 80) 3 §:n ja 5 §:n 2 momentin perusteella. Toistaiseksi oikeusministeriön pitämä Suo- 935: Kun lainmuutos olijulkaistu 29.12.1987 Suo- men Laki I ja II -tiedosto ei vielä päivity 936: men säädöskokoelmassa, eivät valtiovarain- riittävän nopeasti ajantasalle ja myös hanke 937: ministeriön vero-osasto tai muutkaan viran- ns. normitietopankista on keskeneräinen. 938: omaiset ole menetelleet lainvastaisesti. Virkamiesten käytössä ei laajasti myöskään 939: Silti puheena olevan asian tutkinnan yhtey- ole tarvittavia päätelaitteita. Tällöin tarvi- 940: dessä on tullut esille seikkoja, jotka antavat taan mielestäni toistaiseksi sekä keskushallin- 941: aihetta säädöstiedotuksen yleiseen arvoste- nosta käsin tulevaa tiedotusta että edelleen 942: luun. Nykyisin säännösten määrä on sekä normien voimaantulo-ohjeita. Julkishallin- 943: lakitasolla että ns. alemmanasteisen normin- nossa laajeneva automaattisten tietojärjestel- 944: annon kautta lisääntynyt. Näin on tapahtu- mien käyttö edellyttää myös riittävän ajan 945: nut vireillä olleesta normihankkeesta huoli- varaamista tietokoneiden ohjelmointia ja 946: matta. Eri normien voimaantulomenettely on työnkulkujen ohjeistusta varten. 947: riippuvainen useista tahoista, kuten ministe- Yllä esittämilläni perusteilla ja viitaten 948: riöistä, keskusvirastoista ja eduskunnasta. eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 949: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota nor- 8 ja 8a §:n sekä Suomen säädöskokoelmasta 950: meista tiedottamiseen kansalaisille muun annetun asetuksen (696/80) 8 §:ään esitän, 951: ohella viranomaisten määräyksiä ja ohjeita että valtioneuvosto ryhtyisi toimenpiteisiin 952: koskevista toimenpiteistä annetun lain (573/ normeista tiedottamisen ohjeistamiseksi ny- 953: 89) 6 ja 7 §:ssä. Yhtä tärkeätä on mielestäni kyistä selkeämmin. Samoin voitaisiin mieles- 954: se, että ylemmät hallintoviranomaiset julkai- täni nykyistä enemmän tiedottaa eri täytän- 955: sevat normit hyvissä ajoin ennen niiden voi- töönpanoviranomaisille vireillä olevista lain- 956: maantuloa. Puheena olevassa leimaverolain valmisteluhankkeista, kuten oikeusministeriö 957: muutoksessa on kysymys leimaverolain 72 tekee omalla hallinnonalallaan. Totean, että 958: §:n 1 momentin huomioon ottaen myös yk- valtioneuvoston oikeuskansleri on myös ker- 959: sittäisen virkamiehen oikeusturvasta. tomuksessaan vuodelta 1976 (s. 42) kiinnittä- 960: Käsitykseni mukaan viranomaisten välistä nyt huomiota asetuskokoelmien julkaisemi- 961: tiedotusvastuuta koskevat järjestelyt normin- seen, mutta norminanto on tämän ajankohdan 962: annon saattamiseksi alempien hallintoviran- jälkeen vielä lisääntynyt. Mahdollisista toi- 963: omaisten tietoon ovat edelleenkin puutteelli- menpiteistä pyydän tänne aikanaan ilmoitta- 964: sesti ohjeistetut. Lait tulee pyrkiä valmistele- maan. Tämä kannanottoni saatettaneen 965: maan ja vahvistamaan hyvissä ajoin ennen myös asiassa selvityksiään antaneiden oi- 966: niiden voimaantuloajankohtaa. Mielestäni keusministeriön ja valtiovarainministeriön 967: yksittäinen virkamies, vaikka hän jou- vero-osaston tietoon. 968: 969: 970: 971: 972: 5. Kahden kihlakunnantuomarin palkkauksen kuoppakorotusten kohdentamista koskeneen 973: kantelukirjoituksen johdosta oikeusasiamies kiinnitti oikeusministeriön ja valtion työmarkki- 974: nalaitoksen huomiota riippumattomien alituomareiden palkkausjärjestelyihin ja virkaehtoso- 975: pimusjärjestelmän kehittämistarpeisiin. 976: 977: Syyskuun 26 päivänä 1989 lähetin oikeus- ta tekemästäni seuraavansisältöisestä ratkai- 978: ministeriölle ja valtion työmarkkinalaitoksel- susta (n:o 2760/ DN:o 357 /4/89). 979: le jäljennöksen kihlakunnantuomari G.M:n Olette yhdessä Halikon tuomiokunnan 980: ja hänen myötäpuolensa kirjoituksen johdos- kihlakunnantuomarin H.L:n kanssa osoitta- 981: 23 982: 983: nut eduskunnan oikeusasiamiehelle tänne 16.11.1988, allekirjoitettu 28.11.1988. Oi- 984: 6.3.1989 tutkittavaksi jätetyn kirjoituksen, keusministeriön hallinnonalan tarkentavaan 985: joka koskee oikeusministeriön 12.12.1988 virkaehtosopimukseen oli sisältynyt kuuden 986: päättämää kihlakunnantuomarin virkojen kihlakunnantuomarin viran (A 27) palkkaus- 987: palkkausluokkatarkistusten kohdentamista. luokan tarkistaminen palkkausluokkaan A 988: Teille ja H.L:lle ei ollut tuolloin annettu 28. Oikeusministeriölle on puolestaan valtio- 989: palkkauksiinne kuoppakorotusta, mikä käsi- varainministeriön palkkaosaston eli valtion 990: tyksenne mukaan johtui ammatillisesta jär- työmarkkinalaitoksen 3.12.1985 antaman py- 991: jestäytymättömyydestänne. Olette kirjoituk- syväisohjeen (palkkausluokkiin sijoittelun 992: sessanne lähemmin esitetyin perustein pyytä- tarkistusten toteuttamisesta eräissä tapauk- 993: neet tutkimaan oikeusministeriön päätöksen sissa) mukaan kuulunut puheena olevien 994: lainmukaisuuden sekä ottamaan kantaa sii- palkkaluokkatarkistusten kohdentaminen. 995: hen, voiko tuomarinviran palkkaus olla riip- Saamani selvityksen perusteella totean, et- 996: puvainen siitä, miten viranhaltija on amma- tei oikeusministeriö ole käsitykseni mukaan 997: tillisesti järjestäytynyt tai muusta tuomarin puheena olevasta palkkaluokkatarkistukses- 998: henkilöön liittyvästä seikasta. Kirjoitukseen- ta ja sen kohdentamisesta päättäessään ylit- 999: ne on liitetty ote oikeusministeriön päätös- tänyt sille asiassa kuulunutta harkintavaltaa 1000: luettelosta 12.12.1988 (DN:o 2356/101/88). tai menetellyt muullakaan tavoin siten vir- 1001: Sittemmin olette tänne toimittaneet myös heellisesti, että siihen laillisuusvalvonnan 1002: hallinto-oikeuden professori Eero Viikkosen kannalta olisi perusteltua puuttua. Kantelu- 1003: 28.3.1989 päivätyn asiantuntijalausunnon. kirjoituksessanne, sen yhteydessä tänne toi- 1004: Kirjoituksenne ja asiantuntijalausunnon mittamassanne asiantuntijalausunnossa sekä 1005: johdosta olen pyytänyt oikeusministeriötä vastineessanne olette kuitenkin esittäneet sel- 1006: antamaan lausunnot, jotka on toimitettu tän- laisia huomionarvoisia seikkoja virkaehtoso- 1007: ne 5.4. ja 10.4.1989. Sen lisäksi olen pyytänyt pimusjärjestelmän soveltamisesta tuomarin 1008: valtion työmarkkinalaitokselta 12.5.1989 päi- tehtävissä toimiviin virkamiehiin, että tässä- 1009: vätyn lausunnon selvityksineen. Näihin olette kin yhteydessä pidän aiheellisena kiinnittää 1010: antaneet tänne 30.5.1989 saapuneen vasti- huomiota eräisiin yleisiin näkökohtiin vir- 1011: neenne. kaehtosopimusjärjestelmän suhteesta tuoma- 1012: Ilmoitan vastauksenani seuraavan. reiden riippumattomuuteen. 1013: Valtion virkaehtosopimuslain (664/70) mu- Edellä käsitellyssä asiassa on ollut kysymys 1014: kaan valtion neuvotteluviranomainen voi oikeusministeriön harkintavallan rajoista 1015: määrätä hallinnonalan neuvotteluviranomai- tuomarinvirkojen kuoppakorotusten koh- 1016: sen käymään tarvittavia neuvotteluja vir- dentamisessa. Tässä tapauksessa ei ole tullut 1017: kaehtosopimuksen tekemiseksi ja oikeuttaa esille selvitystä väittämästänne järjestöpoliit- 1018: sen omalta osaltaan täydentämään virkaeh- tisesta syrjinnästä. Päinvastoin valtion työ- 1019: tosopimusta. Sanotun lain 2 §:n 4 momentin markkinalaitos on 12.5.1989 antamassaan 1020: mukaan eräiden, niin kutsuttujen työnantaja- lausunnossa katsonut, että toimivaltaisen vir- 1021: virkamiesten osalta palkkauksesta määrä- kaehtosopimusviranomaisen asiassa tekemän 1022: tään valtiovarainministeriön päätöksellä. kohdentamispäätöksen tulee perustua objek- 1023: Virkaehtosopimuslainsäädäntöä valmistel- tiiviseen tarkasteluun eikä asianomaisten vir- 1024: taessa keskusteltiin upseerin- ja tuomarinvir- kamiesten järjestäytymisellä saa tällöin olla 1025: kojen ottamisesta mukaan virkaehtosopi- vaikutusta. Osaltani viittaan valtion virka- 1026: musjärjestelmään, mutta esimerkiksi kihla- mieslain (755/86) 17 ja 18 §:n säännöksiin. 1027: kunnantuomareiden osalta ei tässä laissa ole Työmarkkinalaitoksen mukaan se on kulla- 1028: tehty poikkeuksia. kin neuvottelukierroksella antamissaan oh- 1029: Tässä asiassa on ilmennyt, että oikeusmi- jeissa kiinnittänyt huomiota siihen, että neu- 1030: nisteriön hallinnonalalla suoritettujen neu- vottelujen yhteydessä oli myös niin sanottu- 1031: vottelujen jälkeen oli 20.10.1988 saavutettu jen järjestäytymättömien virkamiesten asema 1032: yhteisymmärrys oikeusministeriön ja hallin- turvattava. Tätä tähdennystä pidän myös 1033: nonalan virkamiesyhdistyksen kesken. Tar- osaltani perusteltuna. 1034: kentava virkaehtosopimus oli, valtiovarain- Nykyisen valtion virkapalkkajärjestelmän 1035: ministeriön hyväksyttyä sen valtion virka- mukaan kullakin viralla on oma kiinteä palk- 1036: ehtosopimusasetuksen 6 §:n mukaisesti kausluokkansa, joka likimääräisesti kuvastaa 1037: 24 1038: 1039: viran asemaa organisaatiossa ja sen tehtävien riippumattomuuden kannalta kuin nykyinen 1040: vaativuutta. Juuri tuomarinvirkojen kohdalla virkaehtosopimusjärjestelmä. 1041: palkkauksen pitäisi tuomareiden riippumat- Vaikka tuomareiden palkkaus meillä edel- 1042: tomuuden turvaamiseksi käsitykseni mukaan leen perustuisikin virkaehtosopimusjärjestel- 1043: liittyä korostetun voimakkaasti virkaan. mään, ei Suomen valtion sisäisessä oikeudessa 1044: Erityisesti on mielestäni tuomarin aseman kuitenkaan ole mielestäni aihetta tulkita 1045: kannalta syytä panna merkille myös se kan- riippumattomuutta suppeammin kuin edellä 1046: sainvälinen keskustelu, jota viime aikoina on tarkoitetussa kansainvälisessä keskustelussa 1047: tuomioistuinten riippumattomuudesta käyty. ja käytännössä. Kun tuomareiden palkkaus- 1048: Suomi on liittynyt Euroopan neuvostoon ja järjestelyt Suomessa ovat kansainvälisesti 1049: tätäkin kautta Suomen oikeusjärjestelmälle vertaillen varsin poikkeukselliset, meillä tulisi 1050: asetetaan nyt ulkoisia vaatimuksia tuomiois- olla erityisen varovaisia siinä, miten virkaeh- 1051: tuinten riippumattomuuden suhteen. Saama- tosopimusjärjestelmää käytännössä sovelle- 1052: ni tiedon mukaan oikeusministeriö on taan tuomareiden palkkaukseen. Niinpä esi- 1053: 15.1.1988 antanut ulkoasiainministeriölle merkiksi riippumattomien tuomareiden ha- 1054: lausunnon syrjinnän ehkäisemistä ja vähem- luttomuutta osallistua lakkoon tai yhdistys- 1055: mistöjen suojelua käsittelevän Yhdistyneitten toimintaan olisi myönteisellä tavalla tuettava. 1056: Kansakuntien alatoimikunnan päätöslausel- Tässä asiassa esiin tulleen selvityksen pe- 1057: masta 1987/23 oikeuslaitoksen ja tuomarien rusteella pidän mahdollisena myös sitä, että 1058: puolueettomuudesta ja riippumattomuudes- oikeusministeriö toimeenpanovallan edusta- 1059: ta. Tällöin oikeusministeriö on muun ohella jana voi vaikuttaa tuomareiden rekrytointiin 1060: katsonut, että sanotun suositusluonnoksen ja heidän pysyvyyteensä tuomioistuinlaitok- 1061: kohdan 16 (a) mukainen tavoite tuomareille sen palveluksessa. Tästä syystä tulisi esimer- 1062: lailla taattavasta palkkauksesta ei sovellu kiksi kuoppakorotukset kohdentaa painote- 1063: Suomen oikeusjärjestykseen, jossa näistä tusti pelkästään tuomarin viran vaativuuden 1064: asioista käytännössä sovitaan virkaehtosopi- sekä tuomiopiirin työtehtävien määrään ja 1065: muksella. Tämän vuoksi oikeusministeriön laatuun vaikuttavien seikkojen perusteella. 1066: mukaan tuomareille on taattu paremmat Myös tuomarikunnan yleisen palkkaustason 1067: mahdollisuudet valvoa itse omia oikeuksiaan. reaalinen tai suhteellinen laskeminen on 1068: Mikäli tuomareiden palkkauksesta säädet- ongelmallista riippumattomuuden näkökul- 1069: täisiin yllä tarkoitetulla tavalla lailla, jäisi malta. 1070: asia tosin riippumaan palkkausta koskevan Tämän kirjeen toimitan tiedoksi oikeus- 1071: lain sisällöstä. Kuitenkin sääntelyn vastatessa ministeriölle ja valtion työmarkkinalaitok- 1072: kansainvälistä käytäntöä ja tuomareiden riip- selle. Muihin toimenpiteisiin ei kirjoituksen- 1073: pumattomuudesta käytyä keskustelua, lakiin ne johda puoleltani. Tämän vastaukseni 1074: perustuva palkkausjärjestelmä olisi käsityk- saattanette asiakumppaninne kihlakunnan- 1075: seni mukaan ilmeisesti parempi tuomareiden tuomari H.L:n tietoon. 1076: 1077: 1078: 1079: 1080: 6. Vaitioneuvoston huomiota kiinnitetty sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskuksen asiakas- 1081: palvelun tasoon, jota oli pidettävä hallintomenettelylain vastaisena. 1082: Kirje valtioneuvostolle n:o 3447/22.11.1989, tapaamaan asiakkaita henkilökohtaisesti. 1083: DN:o 1556/2/89 Kirjallisiin tiedusteluihin ei vastata tai vas- 1084: taamisaika venyy kohtuuttoman pitkäksi. 1085: Kanteluasiassa DN:o 1223/4/89 samoin Myös puhelimitse yhteyden saaminen on työ- 1086: kuin muissakin yhteyksissä tietooni on saa- lästä. 1087: tettu, että sisäasiainministeriön ulkomaalais- Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus 1088: keskuksen virkamiehiin on poikkeuksellisen on edellä mainitussa kanteluasiassa antamas- 1089: vaikeata saada virka-aikana yhteyttä virka- saan lausunnossa ilmoittanut minulle, että 1090: asioissa. Virkamiehet eivät yleensä suostu virkatehtävistään suoriutuakseen ulkomaa- 1091: 25 1092: 1093: laiskeskuksen virkamiesten on nykyisin teh- mukaisena. Näin on riippumatta siitä, joh- 1094: tävä runsaasti ylitöitä. Sen vuoksi hoidetta- tuuko asiantila voimavarojen puutteellisuu- 1095: vat asiat on ollut pakko asettaa tärkeysjärjes- desta vai virkamiesten palveluhaluttomuu- 1096: tykseen. Lausunnossa viitataan myös puut- desta. Siinä vaiheessa tilanne näyttää todella 1097: teelliseen puhelintekniikkaan, joka on vaike- huolestuttavalta, kun ei enää eduskunnan 1098: uttanut puhelinyhteyden saamista ulkomaa- oikeusasiamiehen kansliastakaan lähetettyi- 1099: laiskeskukseen. Ulkomaalaishallinnon orga- hin kirjeisiin saada kohtuullisessa ajassa vas- 1100: nisaatiomuutos ei ole mahdollistanut palve- tausta. 1101: lutason parantamista. Oheistan puheena ole- Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä 1102: van lausunnon valtioneuvoston tiedoksi. on valvoa virkatoiminnan laillisuutta. Edellä 1103: Eräässä toisessa kanteluasiassa on puoles- selostettujen seikkojen valossa pidän velvol- 1104: taan kysymys siitä, että viisumihakemusten lisuutenani kiinnittää valtioneuvoston huo- 1105: käsittelyn sisäasiainministeriön ulkomaalais- miota sisäasiainministeriön ulkomaalaiskes- 1106: keskuksessa ilmoitettiin kestävän kohtuutto- kuksen asiakaspalvelun tasoon, joka mieles- 1107: man kauan. Tämän kantelun johdosta edus- täni alittaa sen mitä lailliselta oikeustilalta 1108: kunnan apulaisoikeusasiamies on 1.8.1989 voidaan vaatia. 1109: päivätyllä kirjeellään pyytänyt sisäasiainmi- Edellä esittämäni perusteella saatan edus- 1110: nisteriöitä selvitystä 30.9.1989 mennessä. Vie- kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 ja 1111: lä tähän päivään mennessä tähän selvitys- 8 a §:stä ilmeneviin periaatteisiin viitaten 1112: pyyntöön ei ole saatu vastausta. Myöskään havaintoni valtioneuvoston tietoon sellaisiin 1113: viivästyksen syytä ei ole ilmoitettu. toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin asia 1114: Mielestäni kerrotut havainnot riittävät ehkä antaa aihetta. 1115: osoittamaan, että sisäasiainministeriön ulko- 1116: maalaiskeskuksen toiminnassa on jotakin Edellä selostettujen lisäksi on tehty seuraa- 1117: vialla. Epäiltävissä on, että nykymuotoisen vat esitykset: 1118: ulkomaalaiskeskuksen perustamiseen johta- 7. Lääkintöhallituksen harkittavaksi on 1119: nut organisaatiomuutos on jäänyt lähinnä esitetty, mihin toimiin tulisi ryhtyä televisiota 1120: kosmeettiseksi uudistukseksi, ainakin mitä hyväksi käyttäen tapahtuvaan mielisairaalan 1121: palveluun tulee. potilaiden valvontaan liittyvien ongelmien 1122: Edeltäjäni Olavi Heinonen on 14.4.1989 selvittämiseksi (apulaisoikeusasiamiehen kir- 1123: antamassaan päätöksessä n:o 1114 (DN:o je lääkintöhallitukselle n:o 1347/8.5.1989, 1124: 1858/4/87) korostanut palveluperiaatteen DN:o 890/2/88). 1125: huomioon ottamisen tärkeyttä myös ulko- 8. Oikeusministeriön tietoon saatettu Hel- 1126: maalaishallinnossa. Hallinnon palveluperiaa- singin raastuvanoikeuden tarkastuksen yh- 1127: te konkretisoituu hallintomenettelylain 4 teydessä tehdyt havainnot toimitilojen puut- 1128: §:ssä. Tämä lainkohta velvoittaa viranomai- teista (apulaisoikeusasiamiehen kirje oikeus- 1129: sen tarpeen mukaan antamaan asianosaiselle ministeriölle n:o 2368/25.8.1989, DN:o 1076/ 1130: ja muullekin henkilölle neuvoja siitä, miten 2/89). 1131: sen toimialaan kuuluva asia pannaan vireille 9. Poliisin ns. tietokauppaa koskevan kan- 1132: ja miten asiaa käsiteltäessä on toimittava. Jos telun johdosta todettu, ettei poliisimiehellä 1133: asiakas on osoittanut tiedustelunsa väärälle ole oikeutta edustaa itselleen palkkiota sellai- 1134: viranomaiselle, puheena olevan viranomaisen sesta tiedottamisesta, joka kuuluu hänen vir- 1135: on saman lain 8 §:n mukaan siirrettävä asia katehtäviinsä tai joka koskee hänen virkansa 1136: toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle perusteella saamaansa tietoa. Poliisin ja leh- 1137: sekä ilmoitettava tästä siirrosta asiakkaalle. distön välisessä suhdetoiminnassa tulisi vält- 1138: On selvää, että asiakaspalvelu on pakko tää sellaisia muotoja, jotka vaarantavat luot- 1139: suhteuttaa kulloinkin käytettävissä oleviin tamusta poliisin tiedotusmoraalin ja erityises- 1140: voimavaroihin. Jos kuitenkin palvelu supis- ti tiedottamisen tasapuolisuuteen. Suositeltu, 1141: tuu niin vähiin, etteivät virkamiehet ole käy- että sisäasiainministeriö antaisi poliisikunnal- 1142: tännössä lähes ollenkaan yleisön tavattavissa le riittävän yksityiskohtaiset ohjeet tiedotus- 1143: eikä heihin saa muillakaan keinoin yhteyttä toiminnassa noudatettavista periaatteista 1144: viraston toimialaan kuuluvissa asioissa, tilan- (päätös n:o 2704/22.9.1989, DN:o 1568/ 1145: netta ei voida pitää voimassa olevan lain 4/88). 1146: 1147: 4 300869G 1148: 26 1149: 1150: 3.3. Lausunnot 1151: 1. Lausunto ulkoasiainvaliokunnan jäsenten vaitiolovelvollisuudesta. 1152: 1153: Kirje eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Asiakirjajulkisuutta ja ilmaisun vapautta 1154: n:o 130/17.1.1989, DN:o 1417/4/88 on rajoitettu erilaisilla salassapitoa koskevilla 1155: säännöksillä. Salassapitovelvollisuuteen laa- 1156: Käsitellessään kertomusta hallituksen toi- jassa mielessä kuuluu sekä asiakirjasalaisuu- 1157: menpiteistä vuonna 1987 (1988 vp. n:o 7) siltä den säilyttämisvelvollisuus että muuta salai- 1158: osin kuin se koskee Suomen suhteita ulkoval- suutta koskeva vaitiolovelvollisuus. Asiakir- 1159: toihin eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on jasalaisuuden säilyttämisvelvollisuus tarkoit- 1160: 13.10.1988 päivätyllä kirjeellään pyytänyt mi- taa, ettei viranomaisen hallussa olevaa salas- 1161: nua kuultavaksi asiantuntijana käsiteltäessä sa pidettävää asiakirjaa saa näyttää eikä siitä 1162: kysymystä ulkoasiainvaliokunnan jäsenten saa antaa jäljennöksiä ulkopuolisille. Vaiti- 1163: vaitiolovelvollisuudesta. Pyydettynä kirjalli- olovelvollisuus voi puolestaan koskea mitä 1164: sena lausuntonani esitän seuraavan. tahansa virassa, ammatissa tai erityisessä teh- 1165: tävässä saatua salassa pidettävää tietoa sen 1166: 1. Salassapito-ja vaitiolovelvollisuus esitysmuodosta tai tallennustavasta riippu- 1167: yleiseltä kannalta matta. 1168: Asian tai asiakirjan salassa pitämistä kos- 1169: Salassapitokysymysten merkitys on nyky- keva perussäännös on asiakirjajulkisuuslain 9 1170: yhteiskunnassa huomattavasti lisääntynyt. §:ssä. Salassapito edellyttää aina erityistä sa- 1171: Sen vuoksi myös niitä sääntelevien oikeusoh- lassapitoperustetta sekä salassapitoa koske- 1172: jeiden kokoava tarkastelu on käynyt entistä vaa nimenomaista säännöstä tai päätöstä. 1173: ajankohtaisemmaksi. Yleisesti on todettava, Asiakirjan salassa pitäminen lakkaa, kun sa- 1174: ettei voimassa oleva julkisuutta ja salassapi- lassapidolle vahvistettu määräaika on kulu- 1175: toa koskeva lainsäädäntömme täytä sille ase- nut umpeen tai kun viranomainen, joka on 1176: tettavaa selkeysvaatimusta. Keskeisistä kysy- määrännyt asiakirjan salaiseksi, peruuttaa tä- 1177: myksistä vallitsee erilaisia laintulkintoja eikä män määräyksen. Salassa pidettävien asiakir- 1178: kokonaiskuvan saaminen ole helppoa. jojen lisäksi asiakirjajulkisuuslaissa maini- 1179: Lähtökohtaisena viestintäperiaatteena taan niin sanotut ei-julkiset asiakirjat: lain 6 1180: sekä valtionhallinnossa että eduskunnan toi- §:n 3 momentin mukaan asiakirjoista, jotka 1181: minnassa noudatetaan julkisuutta, jota il- ovat valmisteilla tai jotka ovat viranomaisten 1182: mentää erityisesti yleisten asiakirjain julki- sisä'isiä selvityksiä, voidaan antaa tietoja vain 1183: suudesta annettu laki (9.2.1951/83). Tätä la- viranomaisen luvalla. 1184: kia (jäljempänä: asiakirjajulkisuuslakia) on Asiakirjasalaisuuden ja muuta salaisuutta 1185: sen 28 §:n mukaan kuitenkin sovellettava koskevan vaitiolovelvollisuuden raja ei ole 1186: eduskunnan asiakirjoihin ainoastaan sikäli täysin selkiintynyt. Oikeuskirjallisuudessa on 1187: kuin laki ei ole ristiriidassa sen kanssa mitä katsottu, että esimerkiksi virkamiehen vaiti- 1188: valtiopäiväjärjestyksessä on säädetty. Asia- olovelvollisuus voi perustua paitsi erityiseen 1189: kirjajulkisuus tarkoittaa yleisön oikeutta saa- säännökseen tai päätökseen myös esimiehen 1190: da tutustua viranomaisten hallussa oleviin antamaan määräykseen tai pelkästään "asian 1191: yleisiin asiakirjoihin. Sen peilikuvana voi- laatuun". Eri aloja ja tehtäviä koskevia salas- 1192: daan pitää kansalaisen (myös virkamiehenä sapitosäännöksiä on noin 400 eri puolilla 1193: tai kansanedustajana toimivan kansalaisen) lainsäädäntöä. Yleensä niihin liittyy myös 1194: sanan eli ilmaisun vapautta, josta säädetään erityinen rangaistusuhka. 1195: hallitusmuodon 10 §:ssä. Kaikille Suomen 1196: valtion oikeuspiiriin kuuluville ihmisille on 1197: ilmaisuvapaus turvattu Suomen ratifioiman 2. Eduskunnan valiokuntatyön julkisuus 1198: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia 1199: koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 19 Eduskunnan valiokuntien kokoukset pide- 1200: artiklassa, joka sopimusmääräys on lainsää- tään suljetuin ovin. Niissä käsiteltävistä kes- 1201: dännön alaan kuuluvana saatettu Suomessa keneräisistä asioista voidaan antaa tietoja 1202: voimaan lailla (107 /76). ulkopuolisille vain valiokunnan luvalla, jos- 1203: 27 1204: 1205: kin poikkeuksena on katsottu, että valiokun- asetuksen (22.12.1951/650) 1 §:n 1 momentin 1206: nan jäsen ja varajäsen saa kuitenkin ilman 2 kohdassa. Sen mukaan salassapidon piiriin 1207: valiokunnan lupaa selostaa keskeneräisen kuuluvat valtioneuvoston ulkoasiainvalio- 1208: asian käsittelyä ja siihen liittyviä asiakirjoja kunnan asiakirjat, ulkoasiainministeriön ja 1209: oman eduskuntaryhmänsä suljetussa ko- Suomen ulkomailla olevien edustustojen po- 1210: kouksessa. Tällaisissa tilanteissa tulee kuiten- liittiset tiedotukset, poliittisista ja taloudelli- 1211: kin korostaa tietojen luottamuksellisuutta. sista suhteista vieraiden valtioiden kanssa 1212: Asioiden valmisteluun liittyvät asiakirjat- käytyjä neuvotteluja koskevat asiakirjat, ul- 1213: kaan eivät ole julkisia ennen asian käsittelyn koasiainhallinnon alaa koskevat salakirjoi- 1214: päättymistä valiokunnassa. tussähkeet, samoin kuin myös sellaiset Suo- 1215: Valiokuntakäsittelyn päätyttyä myös va- men valtion tai sen kansalaisten suhteita ul- 1216: liokunnan jäsenten ja varajäsenten vaitiolo- kovaltojen viranomaisiin ja kansalaisiin kos- 1217: velvollisuus päättyy ja valiokunnan asiakirjat kevat asiakirjat, joiden julkisuuteen saattami- 1218: tulevat julkisiksi, jollei valiokunta ole erik- nen voisi vaikeuttaa valtion suhteita ulkoval- 1219: seen päättänyt pitää keskusteluja ja asiakir- tioihin. Tästä säännöksestä ei voida 1220: joja salaisina. Viime kädessä riippuu tällöin kuitenkaan päätellä, että eduskunnan ulko- 1221: eduskunnasta, käsitelläänkö asiaa julkisessa asiainvaliokunnassa käsiteltyjä asioita olisi 1222: täysistunnossa vai suljetuin ovin. Luonnollis- ilman muuta pidettävä salaisina (ks. Kastari: 1223: ta on, että valiokunnalle esitetyt, muulla pe- Lakimies 1968 s. 258). 1224: rusteella salassa pidettävät asiakirjat säilyvät Yleisten salassapitosäännösten lisäksi ul- 1225: salaisina myös valiokuntakäsittelyn päätyt- koasiainvaliokunnan jäseniä sitoo myös val- 1226: tyä. Valiokuntaan kuulumattoman kansan- tiopäiväjärjestyksen 48 §:n 4 momentin eri- 1227: edustajan oikeus saada tieto salassa pidettä- tyinen määräys: valiokunnan jäsenten on 1228: vistä asiakirjoista on eduskunnan päätettä- noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota hallitus 1229: vissä. Eduskunnan valiokuntatyön julkisuut- katsoo kunkin asian laadun vaativan. Mai- 1230: ta on selostettu yksityiskohtaisemmin valio- nittu säännös on monessakin suhteessa poik- 1231: kuntaoppaassa (1986) ss. 54-57 (ks. myös keuksellinen. 1232: Kastari: Lakimies 1968 ss. 249-260 ja Suo- Ensinnäkään se ei ole puhdas salassapito- 1233: men kansanedustuslaitoksen historia osa X. säännös: siinä ei velvoiteta ketään ehdotto- 1234: 1977 SS. 340-347). maan vaitioloon vaan ainoastaan "vai- 1235: teliaisuuteen", mikä voidaan myös ymmärtää 1236: varovaisuutena tai pidättyvyytenä valiokun- 1237: 3. Ulkoasiainvaliokunnan jäseniä koskeva eri- nassa käsiteltävästä asiasta tiedotettaessa tai 1238: tyinen vaiteliaisuusvelvollisuus sellaista asiaa koskeviin kyselyihin vastat- 1239: taessa. Vaiteliaisuusvelvollisuuden ei siis vält- 1240: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen- tämättä tarvitse merkitä ilmaisukieltoa, vaan 1241: ten vaitiolovelvollisuus on joinakin aikoina, se voi olla myös ilmaisutapaa koskeva ohje. 1242: erityisesti 1940-luvulla, herättänyt runsaasti- Käytännössä lienee kuitenkin tulkittu vaite- 1243: kin keskustelua. Yhteiskunnallisten ja poliit- liaisuusvelvollisuuden tarkoittavan lähes sa- 1244: tisten olojen vakiinnuttua käytännön ongel- maa kuin vaitiolovelvollisuuden eli velvolli- 1245: mia ei ole tietääkseni enää juuri esiintynyt. suutta vaieta kokonaan asianomaisen velvol- 1246: Ulkoasiainvaliokunnan jäsenten vaitiolo- lisuuden piiriin kuuluvista asioista (em. his- 1247: velvollisuus määräytyy pääsääntöisesti sa- toria X. s. 346). 1248: moin kuin eduskunnan muissakin valiokun- Valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n 4 momentis- 1249: nissa. Niinpä esimerkiksi asiakirjajulkisuus- sa korostuu myös vaiteliaisuusvelvollisuuden 1250: lain nojalla salassa pidettäviksi määrätyt tapauskohtaisuus: kussakin tapauksessa on 1251: asiakirjat pysyvät salaisina myös ulkoasiain- noudatettava nimenomaan käsiteltävänä ole- 1252: valiokunnan käsittelyssä ja valiokunnan jäse- van asian laadun vaatimaa vaiteliaisuusastet- 1253: net ovat velvollisia noudattamaan tässä suh- ta. Vaiteliaisuusvelvollisuus on siis jatkumon- 1254: teessa asiakirjajulkisuuslain nojalla annettuja luonteinen, päinvastoin kuin tavanomaiset 1255: säännöksiä ja määräyksiä. Ulkoasiainhallin- salassapitosäännökset, joissa tietty seikka 1256: non piiriin kuuluvien asiakirjojen salassa pi- joko on tai ei ole salassa pidettävä ja joiden 1257: tämisestä on säädetty eräitä poikkeuksia asettaman salassapitovelvollisuuden voi mur- 1258: yleisten asiakirjain julkisuudesta sisältävän taa ainoastaan tiedonsaantiin oikeuttava sa- 1259: 28 1260: 1261: mantasoinen saannös. Täyden eli "ehdot- ta ole erikseen määrätty, on vaiteliaisuusvel- 1262: toman" vaiteliaisuuden on katsottu tarkoitta- vollisuuden katsottu ulottuvan enintään sii- 1263: van, ettei valiokunnan jäsenellä ole lupaa hen saakka, kun valiokunnan pöytäkirjat 1264: ilmoittaa käsiteltävästä asiasta mitään kenel- ovat yleisten asiakirjain julkisuutta koskevan 1265: lekään valiokunnan ulkopuoliselle henkilölle. lainsäädännön nojalla salaisia eli pääsääntöi- 1266: Ehdottomassa muodossaan vaiteliaisuusvel- sesti 25 vuotta pöytäkirjojen päiväyksestä. 1267: vollisuus samaistuu siis normaaliin vaitiolo- Valtioneuvosto on kuitenkin 10.2.1966 anta- 1268: velvollisuuteen. Toisen asteen (tai "alempaa manaan päätöksellä jatkanut 15 vuodella ul- 1269: astetta olevan") vaiteliaisuuden on puoles- koasiainvaliokunnan asiakirjojen, ulkoasi- 1270: taan tulkittu luvallistavan sen, että käsiteltä- ainministeriön ja Suomen ulkomailla olevien 1271: vä asia selostetaan jollakin tavalla rajatulle edustustojen poliittisten tiedotusten ja poliit- 1272: ulkoasiainvaliokunnan ulkopuoliselle henki- tisista suhteista vieraiden valtioiden kanssa 1273: löpiirille. Esimerkiksi Bromsin (1967 s. 235) käytyjen neuvottelujen asiakirjojen salassapi- 1274: mielestä tämänasteinen vaiteliaisuus ei estäisi tämisaikaa. 1275: selostamasta asiaa toisille kansanedustajille, Edelleen on pantava merkille, että valtio- 1276: kUitenkin sillä edellytyksellä, että tietojen päiväjärjestyksen 48 §:n 4 momentissa poike- 1277: luottamuksellisuutta korostettaisiin, toisin taan ylimpien valtioelinten säännönmukai- 1278: sanoen niitä ei olisi lupa ilmaista edelleen sesta päätösvaltahierarkiasta: eduskunnan 1279: eduskunnan ulkopuolisille henkilöille. Sa- ulkoasiainvaliokunta on sidottu valtioneu- 1280: malla Broms katsoo, että "käytännölliset voston näkemykseen siitä, mitä eli minkäas- 1281: syyt" puoltaisivat myös laajempaa tulkintaa, teista vaiteliaisuutta kunkin asian laatu vaa- 1282: jonka mukaan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet tii. Sääntelyratkaisu johtuu ulkoasiainhallin- 1283: saisivat selostaa asian myös omien puolueit- non erityisluonteesta. Tähän hallinnonloh- 1284: tensa johtoelimiin kuuluville henkilöille. koon ja erityisesti valtakunnan ulkopolitiik- 1285: Omasta puolestani pidän tarkoituksenmu- kaan liittyy aina sentyyppistä arkaluontei- 1286: kaisuuskysymyksenä sitä, miten tiedon saan- suutta, jonka tunnistamiseen ja arviointiin 1287: tiin oikeutettujen piirin kussakin tapauksessa valtakunnan hallituksella on katsottu olevan 1288: halutaan rajautuvan. Mitään oikeudellista es- parhaat edellytykset. Valtiopäiväjärjestyksen 1289: tettä ei liene siihen, että vaiteliaisuusvelvolli- 48 §:n 4 momentti sai nykyisen muotonsa 1290: suuden aste selostetaan itse velvollisuutta vasta suuren valiokunnan käsittelyssä perus- 1291: asetettaessa hyvinkin yksityiskohtaisesti, tuslakivaliokunnan ensin ehdotettua, että ul- 1292: kunkin asian laadun vaatimalla tavalla. Saat- koasiainvaliokunnalle annettaisiin mahdolli- 1293: taisi toisaalta olla suositeltavaa pyrkiä kui- suus itse harkita asioiden käsittelyssä nouda- 1294: tenkin etukäteen vakioimaan vaiteliaisuus- tettava vaiteliaisuusaste. Hakkilan (1939 s. 1295: velvollisuuden asteita selkeisiin luokkiin (ks. 523) mukaan hallituksen on eduskunnan ul- 1296: esim. em. historia X. ss. 346-7). Muuttujana koasiainvaliokunnan jäseniä vaiteliaisuuteen 1297: voi käyttää paitsi tiedon saantiin oikeutettu- veivoittaessaan noudatettava "mitä suurinta 1298: jen piiriä myös itse tiedoteHavan asian sisäl- tahdikkuutta", jotta kansanedustajien ilmai- 1299: töä (esim. kohdistamalla vaiteliaisuusvelvol- suvapauden rajoittamista ei milloinkaan 1300: lisuus asian tiettyihin osiin tai yksityiskohtiin epäiltäisi käytettävän asiallisen arvostelun 1301: taikka ainoastaan tiettyihin asiakirjoihin tai ehkäisemiseen. Samoin Broms (1967 s. 241) 1302: asiakirjojen osiin). on katsonut, että ulkoasiainvaliokunnan jä- 1303: Viime vuosikymmeninä vaiteliaisuusvel- senten vaitiolovelvollisuus olisi pyrittävä ra- 1304: vollisuuden eri asteita ei ole useinkaan pyritty joittamaan "mahdollisimman suppeaksi". 1305: tapauskohtaisesti yksilöimään, vaan on ai- Omasta puolestani yhdyn edellä kerrottui- 1306: noastaan tyydytty ilmoittamaan selontekojen hin näkemyksiin. Hallitusmuodon 10 §:stä 1307: olevan sellaisinaan "luottamuksellisia". sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuk- 1308: Bromsin (1967 s. 240) mukaan tätä on tulkit- sia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 1309: tava siten, ettei tietoja ole silloin ilmaistava 19 artiklasta ilmenevää ilmaisuvapautta ra- 1310: kenellekään ulkoasiainvaliokunnan ulkopuo- joittavana poikkeussäännöksenä valtiopäivä- 1311: liselle henkilölle. järjestyksen 48 §:n 4 momenttia on tulkittava 1312: Paitsi vaiteliaisuusvelvollisuuden asiallinen ahtaasti, mitä tulee niin vaiteliaisuusvelvolli- 1313: laajuus on myös sen ajallinen ulottuvuus suuden asialliseen sisältöön kuin sen ajalli- 1314: tapauskohtaisesti määrättävissä. Jollei asias- seen ulottuvuuteen. Tätä käsitystä tukee eri- 1315: 29 1316: 1317: tyisesti se, että on kysymys ylintä valtiovaltaa etujen suojelemiseksi on pidettävä vierailta 1318: käyttävän, valtiopäiville kokoontuneen kan- valtioilta salassa. Mikäli teko suoritetaan ta- 1319: sanedustuslaitoksen jäsenten ilmaisuvapau- hallisesti joko vieraan valtion hyödyttämisek- 1320: desta ja että tämän vapauden rajoittamisesta si tai Suomen vahingoittamiseksi, rangaistus- 1321: päättäminen on uskottu hallitukselle, jonka seuraamuksena voi olla jopa elinkautinen 1322: jäsenten tulee hallitusmuodon 36 §:n mukaan vankeus. 1323: nauttia eduskunnan luottamusta. Järjestelyn Eduskunnan perustuslakivaliokunta on 1324: poikkeuksellisuutta kuvastaa jo valtiopäivä- eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnasta 1325: järjestyksen 48 §:n 4 momentin epätavallinen vuodelta 1981 antaman kertomuksen johdos- 1326: sanamuoto, johon olen edellä viitannut. ta antamassaan mietinnössä (1982 vp. n:o 54) 1327: Kastari (Lakimies 1968 s. 258) on kehotta- todennut, että eduskunta ei ole viranomainen 1328: nut harkittavaksi sellaiseen käytäntöön siir- eikä kansanedustaja virkamies ja että kansan- 1329: tymistä, että salaisiksi katsottavat asiat aina edustajat on perustuslakia säädettäessä ja sen 1330: ulkoasiainvaliokunnan päätöksellä nimen- jälkeenkin tietoisesti jätetty virkavastuun ul- 1331: omaan sellaisiksi määrättäisiin ja samalla kopuolelle. Virkarikoslainsäädännön uudis- 1332: niistä tehtäisiin merkintä erityiseen salaisten tamista koskevassa hallituksen esityksessä 1333: asioiden pöytäkirjaan. Ellei tällaista valio- (1988 vp. n:o 58) ehdotetaan nimenomaan 1334: kunnan päätökseen tai erityisiin säännöksiin säädettäväksi, ettei kansanedustajaa edusta- 1335: nojaavaa salassapitoperustetta ole, olisi ul- jan toimessaan katsota virkamieheksi rikos- 1336: koasiainvaliokunnan pöytäkirjoja ja muita oikeudellisessakaan mielessä. Näin ollen vir- 1337: asiakirjoja pidettävä julkisina samaan tapaan kamiehen salassapitovelvollisuutta koskeva 1338: kuin eduskunnan muidenkin valiokuntien yleinen rangaistussäännös (rikoslain 40 luvun 1339: pöytä- ja asiakirjoja. Kastarin ehdottama 19 a §) ei koske kansanedustajaa. Toisaalta 1340: menettely epäilemättä selkiyttäisi järjestel- kansanedustajan salassapitovelvollisuus lähe- 1341: mää ja korostaisi julkisuusperiaatteen pää- nee käytännössä virkamiehen salassapitovel- 1342: sääntöisyyttä myös ulkoasiainvaliokunnan vollisuutta, koska kansanedustajaakio voi- 1343: toiminnassa. daan asiakirjajulkisuuslain 27 §:n nojalla ran- 1344: Huomio kiinnittyy myös siihen, ettei val- gaista mainitussa laissa tarkoitetun asiakirja- 1345: tiopäiväjärjestyksen 48 §:n 4 momentissa ase- salaisuuden rikkomisesta. 1346: tettuun vaiteliaisuusvelvollisuuteen liity mi- On kuitenkin huomattava, että valtiopäi- 1347: tään nimenomaista tehosteseuraamusta. Sitä väjärjestyksen 13 §:ssä on erityissäännös kan- 1348: vastoin on mahdollista, että vaiteliaisuusvel- sanedustajan syytteeseen asettamisesta. Jos 1349: vollisuuden rikkomiseen voi yksittäistapauk- kansanedustaja on esimerkiksi ilmaissut sa- 1350: sissa soveltua jokin muualla lainsäädännössä lassa pidettävän asiakirjan luvattomasti asian 1351: oleva rangaistussäännös. Esimerkiksi paino- käsittelyssä valtiopäivillä, hänet voidaan 1352: vapauslain 30 §:n nojalla voidaan rangaista panna syytteeseen eduskunnan päätöksellä, 1353: muun muassa sitä, joka ilman asianomaista jota vähintään 5/6 annetuista äänistä on kan- 1354: lupaa julkaisee ylimpien hallitusviranomais- nattanut. Jos taas salaisuus ilmaistaan ilman 1355: ten pöytä- ja asiakirjoja, joiden julkaiseminen lupaa muussa yhteydessä, esimerkiksi edus- 1356: annettujen määräysten nojalla on kielletty, kuntaryhmässä tai eduskunnan kahvilassa, 1357: tai tiedonantoja hallituksen ja ulkovallan vä- kansanedustaja ei nauti erityistä parlamen- 1358: lillä vireillä olleista neuvotteluista, jotka on taarista suojaa syytettä nostettaessa. 1359: salassa pidettävät, taikka eduskunnan kes- 1360: kusteluja, jotka on pidetty suljetuin ovin, tahi 1361: eduskunnan valiokunnan keskusteluja tai 4. Johtopäätökset 1362: asiakirjoja, jotka on päätetty pitää salaisina. 1363: Ääritapauksissa valtiopäiväjärjestyksen 48 Edellä lausutun perusteella en ole havain- 1364: §:n 4 momentissa tarkoitetun vaiteliaisuus- nut voimassa olevassa lainsäädännössä nyt 1365: velvollisuuden rikkominen voi käsittää myös kysymyksessä olevilta osin sellaisia asiallisia 1366: rikoslain 12 luvun 7 §:stä ilmenevän valtiosa- puutteita, jotka antaisivat aiheen ehdottaa 1367: laisuuden ilmaisemisen. Tällä tarkoitetaan säännösten tarkistamista ainakaan nykytilan- 1368: sellaisten seikkojen ilmaisemista, jotka Suo- teessa. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa 1369: men ulkonaisen turvallisuuden tähden tai sen käsiteltävät asiat poikkeavat siinä määrin 1370: oikeuksien taikka taloudellisten ja muiden muissa valiokunnissa esille tulevista asioista, 1371: 30 1372: 1373: että ulkoasiainvaliokunnan jäsenten vaitioloa valtioneuvoston oikeuskansleri on suositel- 1374: koskeva erityissäännös on edelleen tarpeen. lut 19.9.1988 päiväämässään, salaisten 1375: Mitä enemmän ulkoasiainvaliokunnan ase- asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisis- 1376: maa ja vaikutusvaltaa halutaan tulevaisuu- tunnossa koskevassa selvityksessään. Erityi- 1377: dessa vahvistaa ja siten myös tehostaa sen sesti korostan, että hallituksen tulisi täsmäl- 1378: omaa tiedonsaantia, sitä perustellumpaa on lisesti määritellä salassapidon rajat kussakin 1379: edellyttää ulkoasiainvaliokunnan jäsenten asiassa. Tämä koskee sekä salassapidon 1380: vaitiolovelvollisuuden asianmukaista oikeu- aikarajoja että tiedon saantiin oikeutettujen 1381: dellista järjestelyä. Mikäli salassapitovastuun henkilöiden piiriä. Tällainen menettelytapa 1382: merkitys ulkoasiainvaliokunnan työssä enti- on omiaan ehkäisemään julkisuusperiaat- 1383: sestään kasvaa, ei liene mahdotonta ajatella, teen tarpeettomia rajoituksia ja siten edistä- 1384: että vaitiolovelvollisuutta jopa tehostettaisiin mään päätöksenteon kansanvaltaisuutta. Li- 1385: esimerkiksi säätämällä sen rikkomisen varalle säksi on huomattava, että salassapitomää- 1386: erityisiä oikeusseuraamuksia. räysten tarkkarajaisuus selkeyttää myös 1387: Toisaalta edellä mainitsemani perusoi- vastuukysymyksiä mahdollisten tietovuoto- 1388: keusnäkökohdat kuitenkin puoltavat varo- jen sattuessa. 1389: vaisuutta siinä, ettei salassapidon mahdol- Jossakin määrin ongelmallinen on havain- 1390: listavaa toimivaltaa käytetä liian kaavamai- to, että ulkoasiainvaliokunnassa käsitellään 1391: sesti. Jokainen vaiteliaisuusvelvollisuuden joskus samoja kysymyksiä kuin eduskunnan 1392: valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n 4 momentin muissakin valiokunnissa. Ulkoasiainvalio- 1393: nojalla asettava hallituksen määräys olisi kunnan jäseniä sitovan vaiteliaisuusvelvolli- 1394: erikseen perusteltava ja salassapito rajoitet- suuden ei tulisi tällöin tarpeettomasti estää 1395: tava ainoastaan välttämättömäksi katsot- valiokuntatyön sisäisen koordinoinnin kan- 1396: tuun. Soveltuvin osin lienee mahdollista nalta tärkeää tiedonsaantia. 1397: noudattaa niitä toimintaperiaatteita, joita 1398: 1399: 1400: 1401: 1402: 2. Lausunto telesalaisuustyöryhmän mietinnön johdosta. 1403: 1404: Kirje liikenneministeriölle n:o 353/ siä ja ehdotettu 26.3.1987 annetun teletoimin- 1405: 3.2.1989, DN:o 1695/4/88 ta-asetuksen muuttamista. 1406: Tutustuttuani edellä mainittuun mietin- 1407: Liikenneministeriö on 12.12.1988 päivätys- töön ilmoitan ministeriölle lausuntonani, et- 1408: sä kirjeessä pyytänyt lausuntoani kirjettä seu- tei minulla ole mitään huomauttamista mie- 1409: ranneen telesalaisuustyöryhmän mietinnön tinnön ja siihen sisällytetyn ehdotuksen joh- 1410: (julkaisu 31 /88) johdosta. Mietinnössä on dosta. 1411: kosketeltu telesalaisuuteen liittyviä kysymyk- 1412: 1413: 1414: 1415: 1416: 3. Lausunto puolustusministeriön asettaman oikeusturvatyöryhmän mietinnön johdosta. 1417: 1418: Kirje puolustusministeriölle n:o 761/ keudenhoidon kokonaisuudistuksen vaiku- 1419: 14.3.1989, DN:o 285/ 4/89 tuksia sotilasrangaistussäännösten sovelta- 1420: misalan piiriin kuuluvien henkilöiden oikeus- 1421: Puolustusministeriö on 17.2.1989 päivätys- turvaan ja tarvittaessa tekemään ehdotuksen- 1422: sä kirjeessään pyytänyt lausuntoani kirjettä sa järjestelmän kehittämiseksi. Työryhmän 1423: seuranneesta puolustusministeriön asettaman tuli myös selvittää lainsäädännön muutostar- 1424: oikeusturvatyöryhmän mietinnöstä. Ministe- peita silmällä pitäen Suomen liittymistä Eu- 1425: riö asetti 31.5.1988 työryhmän selvittämään roopan neuvostoon. Pyydettynä lausuntona- 1426: vuoden 1984 alusta voimaan tulleen sotilasoi- ni esitän työryhmän mietinnöstä seuraavaa. 1427: 31 1428: 1429: Niinkuin työryhmä on mietinnössään to- puuttuminen. Esitutkintalainsäädännön uu- 1430: dennut, lähetin valtioneuvostolle 14.5.1987 distuksen yhteydessä sotilasrikosten tutkinta 1431: kirjeen, jossa katsoin sotilaskurinpitolain 34 pysyi edelleen pääsääntöisesti sotilasvirano- 1432: §:n 1 momentin olevan ristiriidassa kansalais- maisilla. Sotilaskurinpitolain 28 §:n 2 mo- 1433: oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan mentin (1259/88) mukaan tutkijana sotilasri- 1434: YK:n yleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdan koksissa on pääsääntöisesti puolustusvoimis- 1435: kanssa siltä osin kuin lainkohta kielsi valitta- sa palveleva henkilö, jonka tulee mikäli mah- 1436: masta tuomioistuimeen kurinpitomenettelys- dollista olla rikostutkintaan perehtynyt. Tut- 1437: sä määrätystä arestirangaistuksesta. Myös kintaa joutuvat nykyisellään suorittamaan 1438: työryhmä on mietinnössään katsonut, ettei sotilaat, joilla ei useinkaan ole siihen edellä 1439: pelkkä tarkastuspyyntömenettely täytä em. mainitussa lainkohdassa edellytettyjä val- 1440: sopimuksen vaatimuksia. Tekemäni esityksen miuksia. Työryhmän ehdotukset esitutkinta- 1441: mukaisesti työryhmä katsoo, että kurinpito- henkilöstön lisäämisestä sekä opetusmate- 1442: menettelyssä määrättyä arestia koskevasta riaalin ja tutkintaohjeiden valmistamisesta 1443: päätöksestä tulisi olla mahdollisuus hakea ovat kannatettavia. 1444: muutosta tuomioistuimessa. Sotilasoikeudenhoidon kokonaisuudistuk- 1445: Työryhmän esittämistä vaihtoehdoista pi- sen yhteydessä on sotilaslakimiesten merkitys 1446: dän normaalissa rikosasioiden käsittelyjärjes- tullut entistä keskeisemmäksi. Sotilaslaki- 1447: tyksessä tapahtuvaa muutoksenhakua kan- miesten osallistuminen oikeudenhoitomenet- 1448: natettavampana kuin oikaisutuomarijärjes- telyyn on selvästi yhtenäistänyt seuraamus- 1449: telmää. Työryhmän esittämä kolmen päivän käytäntöä ja lisännyt oikeusvarmuutta. Työ- 1450: muutoksenhakuaika on varsin lyhyt, mutta ryhmän ehdottamalle sotilaslakimiesten vir- 1451: sitä puoltaa toisaalta kurinpitomenettelyltä kojen lisäämiselle on ilmeisestikin tarvetta. 1452: edellytettävä nopea ja tehokas käsittely. Täl- Edeltäjäni on muun muassa 28.10.1983 pääe- 1453: löin olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että sikunnalle lähettämässään kirjeessä kiinnittä- 1454: muutoksenhakijalle turvataan mahdollisuus nyt huomiota siihen, että lainopillisen luotet- 1455: saada tarvitsemaansa apua valituksen laati- tavan tiedon saatavuus varuskuntaolosuh- 1456: mista varten. Se seikka, käsiteltäisiinkö ku- teissa oli tärkeä oikeusturvatekijä. Mietin- 1457: rinpitovalitus säännönmukaisessa kokoonpa- nössä mainittuja koko puolustusvoimia kos- 1458: nossa vai yhden tuomarin istunnossa, voitai- kevia oikeusohjeita ja seuraamussuosituksia 1459: siin nähdäkseni ratkaista tapauskohtaisesti. on myös pidetty tarpeellisina. 1460: Kurinpitomenettelyssä käsiteltävät asiat ovat Yli kahdeksan vuorokauden arestirangais- 1461: yleensä luonteeltaan vähäisiä ja näytöitään tusten täytäntöönpanon keskeyttämistä on 1462: selviä, joten työryhmän ehdottamaa yksipor- pidetty jossain määrin ongelmallisena. Työ- 1463: taista muutoksenhakua on pidettävä riittävä- ryhmän ehdottama pitkän arestirangaistuk- 1464: nä. sen muuttaminen suoritettavaksi palvelusvel- 1465: Joukko-osastoissa suorittamieni tarkastus- vollisuudella kahdeksan vuorokauden jäl- 1466: ten yhteydessä on toistuvasti tullut esille kou- keen on nyt voimassa olevaa järjestelmää 1467: lutuksen saaneen esitutkintahenkilöstön parempi vaihtoehto. 1468: 1469: 1470: 1471: 1472: 4. Oikeusministeriölle annettu lausunto "Ylimmän laillisuusvalvonnan työnjaon 1473: tarkistamistyöryhmän" mietinnön johdosta. 1474: 1475: Kirje oikeusministeriölle n:o 2386/ työryhmän" mietinnöstä esitän seuraavassa 1476: 25.8.1989, DN:o 772/ 4/89 eräitä periaatteellisia huomautuksia mietin- 1477: nön johdosta. 1478: Oikeusministeriön pyydettyä 2.6.1989 päi- 1. Oikeusasiamiehen toimivalta on perin- 1479: vätyllä kirjeellään lausuntoani "Ylimmän teisesti ollut sidottu rikosoikeudelliseen vir- 1480: laillisuusvalvonnan työnjaon tarkistamis- kavastuuseen. Työryhmän ehdotuksen mu- 1481: 32 1482: 1483: kaan tämä yhteys olisi nyt eräältä osin kat- den kesken. Tämä huomautus koskee kl.. 1484: keamassa. Ehdotus johtuu rikoslain 2 luvun tetusti työryhmän ehdottaman siirtolair. 1485: 12 §:n säännösten virkarikoslainsäädännön §:ssä tarkoitettuja tilanteita. 1486: uudistuksen yhteydessä saamasta sisällöstä, 4. Työryhmä ehdottaa muutoksia myös 1487: joka merkitsisi oikeusasiamiehen toimivallan apulaisoikeusasiamiehen varamiesjärjestel- 1488: kaventumista. Eduskuntakäsittelyn yhteydes- mään. Henkilökohtainen näkemykseni ja ko- 1489: sä perustuslakivaliokunta on esittänyt lau- kemukseni varamiesjärjestelmästä on, että se 1490: sunnossaan, että näin ei saisi käydä. Tähän oli välttämätön oikeusasiamiehen toimiessa 1491: yhtyen työryhmä ehdottaakin, että myös jul- yksin. Apulaisoikeusasiamiehen tultua oikeus- 1492: kista valtaa käyttävät julkisyhteisöjen työ- asiamiehen rinnalle on varamies tosin edel- 1493: suhteiset työntekijät kuuluisivat oikeusasia- leen vahvistanut oikeusasiamiehen kanslian 1494: miehen laillisuusvalvonnan piiriin. päätöksentekoa. Viime vuosina varamiehenä 1495: Pidän työryhmän ehdotusta oikeasuuntai- on toiminut oman virkansa ohella oikeusa- 1496: sena. Ongelmalliseksi jää kuitenkin edelleen siamiehen kanslian kansliapäällikkö. Koke- 1497: monimuotoiseksi eriytyneen valtion välillisen muksensa perusteella hänellä on ollut hyvät 1498: hallinnon asema laillisuusvalvonnassa. Työ- edellytykset osallistua sekä päätöksentekoon 1499: ryhmän ehdotuksen mukaan se kuuluisi edel- että tarkastustoimintaan. Sen sijaan edelly- 1500: leen osittain oikeusasiamiehen toimivallan tykset ovat luonnollisesti aivan toisenlaiset, 1501: piiriin. Työryhmän ehdotus merkitsisi myös jos varamies tulee oikeusasiamiehen kanslian 1502: käytännössä oikeusasiamiehen toimivallan ulkopuolelta, mikä eduskunnan päätöksen- 1503: laajentumista nykyisestään. Kansalaisten teon johdosta on varsin mahdollista. Kansa- 1504: kannalta olisi ilmeisesti kuitenkin tarvetta laisnäkökulmasta apulaisoikeusasiamiehen 1505: laajentaa valtion välillisen hallinnon lailli- varamiehen päätös koetaan käsitykseni mu- 1506: suusvalvontaa vielä työryhmän ehdottamaa kaan myös oikeusasiamiehen tai apulaisoi- 1507: pitemmällekin. Koska on kysymys periaat- keusasiamiehen vastausta alempitasoiseksi. 1508: teellisesti merkittävästä asiasta, jolla on mo- Edellä esitetyistä syistä vahvistaisin tarvit- 1509: nia heijastusvaikutuksia, olisi asiaa vielä har- taessa oikeusasiamiehen kanslian päätöksen- 1510: kittava perusteellisesti. Tavoitteeksi näen tekoa ensisijaisesti toisella apulaisoikeusasia- 1511: joka tapauksessa oikeusasiamiehen toimival- miehellä, jolloin nykyisestä varamiesjärjestel- 1512: lan erottamisen rikosoikeudellista virkavas- mästä voitaisiin luopua. 1513: tuuta rajaavista säännöksistä. 5. Laillisuusvalvonnan toimintaperiaattei- 1514: 2. Kannatan työryhmän ehdotusta oikeus- siin kuuluu, että se ei ole sidottu muotomää- 1515: asiamiehen virkavastuun järjestämisestä. räyksiin, vaan on joustavaaja vapaamuotois- 1516: Sama koskee oikeusasiamiehen esittelijöiden ta. Sen vuoksi voidaan esittää näkökohtia 1517: virkavastuun toteuttamisen oikeuspaikkaa työryhmän ehdottamaa erityistä vanhentu- 1518: koskevaa ehdotusta. missäännöstä vastaan. Käytännön kokemus- 1519: 3. Ehdotukseen laiksi valtioneuvoston oi- ten perusteella pidän kuitenkin tällaista sään- 1520: keuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamie- nöstä eräissä tapauksissa tarpeellisena, esi- 1521: hen tehtävien jaosta ja asioiden siirrosta liit- merkiksi juuri mietinnössä ehdotetun kaltai- 1522: tyy eräitä periaatteellisia ongelmia. Lailli- sena. 1523: suusvalvonnan yleinen merkitys lienee lisään- 6. Oikeusasiamiehen esittäessä arvostelua 1524: tymässä. Tämän takia pidän myönteisenä tilanteessa, jossa ei ole aihetta virkasyyttee- 1525: kahden vahvan laillisuusvalvontayksikön seen eikä kurinpitomenettelyyn, on käytän- 1526: olemassaoloa ja toimintaa. Myös kansalais- nössä vakiintunut tapa antaa huomautus 1527: näkökulmasta tämä on myönteistä, koska se joko toimenpiteestä vastuulliselle virkamie- 1528: tarjoaa kansalaisille valinnan mahdollisuu- helle tai kollektiivisesti asiaa käsitelleelle pää- 1529: den. Jos kanteluteitse tutkittavaksi saatettu töksentekoelimelle. Huomautuksen käyttä- 1530: asia kuuluu laillisuusvalvojan toimivaltaan, miseen liittyy kuitenkin eräitä periaatteellisia 1531: voidaan edellä sanottujen periaatteellisten ongelmia, joihin perustuslakivaliokuntakin 1532: näkökohtien perusteella kysyä, onko asian- on eräissä kannanotoissaan viitannut. Tämän 1533: mukaista lainkaan siirtää asiaa käsiteltäväksi vuoksi pidän aiheellisena, että myös oikeusa- 1534: toiselta laillisuusvalvontaviranomaiselta toi- siamiehen antama huomautus saisi selkeän 1535: selle siitä huolimatta, että kantelut eivät aina säännöspohjan siten kuin työryhmä ehdot- 1536: jakaudu tasaisesti laillisuusvalvontayksiköi- taa. 1537: 33 1538: 1539: 7. Liitän oheen kansliani esittelijäneuvos- 5. Lausunto oikeusministeriölle sen asetta- 1540: ten laatiman, työryhmän mietintöä koskevan man työryhmän mietinnöistä riita-asiain oi- 1541: muistion. keudenkäyntimenettelyn uudistamisesta 1542: alioikeuksia koskevaksi lainsäädännöksi ym 1543: Edellä selostettujen lisäksi on kertomus- (kirje oikeusministeriölle n:o 1883/29.6.1989, 1544: vuonna annettu seuraava lausunto: DN:o 550/4/89). 1545: 1546: 1547: 1548: 1549: 5 300869G 1550: 34 1551: 1552: 1553: 1554: 1555: 4. Ylimääräistä muutoksenhakua tai muuta viranomaisen ratkaisun 1556: oikaisemista koskevat aloitteet ja esitykset 1557: Apulaisoikeusasiamies on esittänyt 1) oi- korvattaisiin hänen matkakulunsa ja 2) val- 1558: keusministeriön vankeinhoito-osastolle osoit- tiokanttorille osoittamassaan kirjeessä n:o 1559: tamassaan kirjeessä n:o 2266/17.8.1989, 2819/28.9.1989 (DN:o 682/4/88) kielteisen 1560: (DN:o 1422/4/87), että keskusvankilaan van- eläkepäätöksen oikaisemista uuden selvityk- 1561: kia tapaamaan tulleelle henkilölle, jolta ta- sen perusteella. Molemmat asiat olivat kerto- 1562: paaminen oli virheeliisin perustein evätty, musvuoden päättyessä kesken. 1563: 35 1564: 1565: 1566: 1567: 1568: 5. Toimenpiteitä sisältävät tai periaatteellista merkitystä omaavat 1569: ratkaisut 1570: 1571: 1572: 5.1. Virkasyyteasiat 1573: 1574: 1. Yliluutnantti, joka oli käynyt kolme eri kertaa rionoksista kiinni alaisiinsa varusmiehiin 1575: uhaten kahdessa tapauksessa lyödä heitä ja jonka kielenkäyttö ja muu käyttäytyminen oli ollut 1576: käskynalaisia nöyryyttävää, tuomittu rangaistukseen jatketusta esimiesaseman väärinkäyt- 1577: tämisestä. 1578: 1579: Oikeusasiamies Olavi Heinonen on kirjeel- 2. Hankitut selvitykset 1580: lään n:o 2673/21.9.1989 lähettänyt Pohjois- 1581: Suomen sotilasläänin komentajalle seuraavan 2.1. Yleistä 1582: samana päivänä antamansa päätöksen 1583: (DN:o 1439/4/88) kehoituksin määrätä yli- J.K. on lähettänyt samansisältöisen kante- 1584: luutnantti Raimo Juhani Sev6n asetettavaksi lun Sev6nista aluksi Pohjan prikaatin ko- 1585: syytteeseen esimiesasemansa väärinkäyttämi- mentajalle ja aliupseerikoulun johtajalle. Pri- 1586: sestä: kaatin komentaja, eversti A. Maunula on 1587: vaatinut Sev6nilta kirjallisen selvityksen ja 1588: määrännyt hänet puhutteluun 16.9.1988. Pu- 1589: huttelussa Sev6nia on kehotettu kiinnittä- 1590: 1. Kirjoitus mään vakavaa huomiota koulutustapaansa. 1591: Sev6nin esimiehiä on kehotettu seuraa- 1592: Kokkolan kaupungista oleva reservin aliker- maan Sev6nin toimintaa kouluttajana. Mui- 1593: santti J .K. on lähettänyt eduskunnan oikeus- hin toimenpiteisiin asia ei tässä vaiheessa ole 1594: asiamiehelle 13.10.1988 päivätyn kantelukir- johtanut. 1595: joituksen esimiehensä menettelystä. J.K. oli Kirjoituksen saavuttua tänne olen pyytä- 1596: kotiutunut Pohjan prikaatin aliupseerikou- nyt pääesikuntaa toimituttamaan asiassa tar- 1597: lusta 6.9.1988. Palvelusajan loppupuolella peelliseksi katsomansa tutkinnan ja anta- 1598: aliupseerikoulun tukikomppanian päällikök- maan asiasta sen valmistuttua oman lausun- 1599: si tullut yliluutnantti Raimo Juhani Sev6n oli tonsa. Pääesikunnan tutkintatoimiston Ou- 1600: menetellyt useassa eri suhteessa esimiehen lun alatoimiston tutkintapöytäkirja on val- 1601: asemassa olevalle sopimattomasti. Sev6n oli mistunut 10.3.1989. Tämän jälkeen Pohjan 1602: käyttäytynyt väkivaltaisesti jääkäri S.V:tä, prikaatin komentaja, eversti Maunula, Poh- 1603: alikersantti P.M:ää ja oppilas J.A:ta kohtaan jois-Suomen sotilasläänin esikunta ja pääesi- 1604: käymällä heihin käsiksi. Myös Sev6nin kie- kunta ovat antaneet asiasta lausuntonsa. 1605: lenkäyttö oli ollut asiatonta. Sev6nin käyt- 1606: täytyminen muutoinkin oli ollut lapsellista ja 1607: epäasiallista. Sev6n oli J.K:n mukaan ottanut 2.2. Esitutkinta 1608: erityisiksi silmätikuikseen aliupseerikoulun 1609: apukouluttajat muun muassa uhkailemalla Tutkinnassa on kuultu J.K:n kirjoituksessa 1610: heitä eri tavoin. mainittuja reservin korpraali S.V:tä, reservin 1611: 36 1612: 1613: alikersantti P.M:ää ja reservin alikersantti sa. Sev6n oli käynyt P.M:ään käsiksi ottaen 1614: J.A:ta asianomistajina sekä yliluutnantti Se- häntä yhden käden sormilla kiinni takin rin- 1615: v6nia syylliseksi epäiltynä. tapielestä. Sev6n on kiistänyt kuitenkin repi- 1616: S.V. on kertonut olleensa tupakoimassa neensä tai retuuttaneensa P.M:ää taikka ve- 1617: yksikkönsä päädyssä olevassa luiskassa, täneensä tätä ulos. Tapahtumahetkellä 1618: kun Sev6n oli viitannut hänet luokseen. komppania oli Sev6nin mukaan ollut järjes- 1619: S.V. oli mennyt Sev6nin luokse puolittain täytymässä ulos ilman minkäänlaista valvon- 1620: juosten, mutta tämä oli käskenyt hänet taa. 1621: takaisin tupakoimispaikalle, josta S.V. oli J .A. on kertonut olleensa Sev6nin johdolla 1622: juossut uudelleen Sev6nin luokse. Tämän harjoittelemassa puolustusvoimien ampuma- 1623: jälkeen Sev6n oli käskenyt S.V:tä vielä kerran mestaruuskilpailuja varten ampumaradalla 1624: tupakoimispaikalle poltetun tupakan päätä tulosten näyttämistä ja taulujen vaihtamista. 1625: noutamaan. Harjoittelussa oli ollut tauko, kun Sev6n oli 1626: Palattuaan takaisin Sev6nin luokse S.V. oli tullut näyttösuojaan J.A:ta kohden takaa- 1627: selvittänyt, miksi hän oli tupakoinut muualla päin ja ottanut kiinni toisella kädellä olka- 1628: kuin komppanian tupakoimispaikalla. Sev6n päästä ja pyöräyttänyt hänet ympäri. Tämän 1629: oli ottanut S.V:tä oikean käden kahdella jälkeen Sev6n oli ottanut J .A:ta kaksin käsin 1630: sormella kiinni kenttäpuseron kauluksen si- kiinni rinnuksista ja sanonut, että "tuosta 1631: säpuolelta ja kääntänyt kaulusta puoli kier- hyvästä hänen pitäisi lyödä". Tämän sanot- 1632: rosta ympäri ja pitänyt kiinni muutaman tuaan Sev6n oli päästänyt J .A:n irti ja työn- 1633: sekunnin. Päästettyään S.V:n irti Sev6n oli tänyt selästä ja käskenyt menemään ulos. 1634: sanonut: "Jos eduskunnan oikeusasiamiestä J .A. ei ollut tiennyt, mistä syystä Sev6n oli 1635: ei olisi olemassa, niin minä vetäisin Teitä käynyt häneen käsiksi. 1636: turpaan". S.V:n mukaan tapahtuman näkivät J.A:n mukaan Sev6nin kielenkäyttö palve- 1637: kaikki aliupseerikoulun krh-linjan oppilaat ja luksessa oli ollut asiatonta. Hän kiroili pu- 1638: apukouluttajat huessaan joka toisen sanan ja nimitti apu- 1639: Sev6n on kiistänyt tarttuneensa S.V:tä kouluttajia ja oppilaita asiattomilla nimityk- 1640: kauluksesta. Sev6n on kertonut ottaneensa sillä. Myös muutoin Sev6n käyttäytyi joukon 1641: kahdella sormella kiinni S.V:n rintataskun edessä asiattomasti. Sev6nin vakiosanontana 1642: läpästä reuhtomatta tai repimättä häntä mi- oli ollut uhkaus kahden viikon putkasta. 1643: hinkään suuntaan. Hän on myöntänyt kuu- Ylempien esimiesten läsnäollessa Sev6n oli 1644: lustelussa kerrotut vuorosanat oikeiksi. J.A:n mukaan kuitenkin käyttäytynyt aina 1645: P.M. on kertonut toimineensa aliupseeri- asiallisesti. 1646: koulun kiväärikomppanian ensimmäisen Sev6n on kertonut, että tupakointi näyt- 1647: joukkueen apukouluttajana. Komppanian ol- tösuojassa oli ollut kielletty. Tämän johdos- 1648: lessa järjestäytymässä ulos järjestäytymispai- ta hän oli laittanut kätensä J .A:n olkapäälle 1649: kalle Sev6n oli käynyt ulko-ovella kiinni ja kääntänyt tätä sen verran, että oli 1650: P.M:n rinnuksiin kaksin käsin ja retuuttanut nähnyt kasvot. Edelleen Sev6n oli ottanut 1651: edestakaisin noin minuutin ajan. Sev6n oli J .A:ta kiinni takinpielustasta yhden käden 1652: rinnuksista retuuttaessaan huutanut ja selit- sormilla. Sev6n on myöntänyt sanoneensa 1653: tänyt kovalla äänellä, miten oppilaiden ulos- J.A:lle kiinnipidon aikana, että "pitäisikö 1654: tuloa olisi pitänyt valvoa. Sev6n oli vetänyt sinua lyödä turpaan". Tokaisu oli tarkoitet- 1655: P.M:n ulos siten, että kaikki ulkona olleet tu lähinnä miehen velttouden säikäyttämi- 1656: oppilaat olivat nähneet retuuttamisen. seksi. 1657: P.M:n mielestä Sev6n oli käyttäytynyt Sev6nilla ei ilmoituksensa mukaan ollut 1658: useita muitakin kertoja asiattomasti. Sev6n ollut tarkoitusta loukata kenenkään varus- 1659: oli käyttänyt kirosanoja joka toisen tai kol- miehen itsetuntoa eikä hän tietoisesti ollut 1660: mannen sanan jälkeen silloin kun häntä kor- pyrkinyt ojentamaan ketään muiden nähden. 1661: keammat esimiehet eivät olleet paikalla. Esi- Kielenkäytöstään Sev6n on todennut, että 1662: miesten tullessa paikalle hän oli käyttäytynyt "voimasanoja tulee käytettyä, mutta on niitä 1663: aivan normaalisti. Sev6n oli haukkunut alai- muitakin kuin nyt esitettyjä alapään 1664: siaan karkeita ilmaisuja käyttäen. termejä". 1665: Sev6n on esitutkinnassa myöntänyt P.M:n Esitutkintapöytäkirjan liitteenä on Sev6- 1666: kertomuksen pitävän suurinpiirtein paikkan- nin prikaatin komentajalle aiemmin antama 1667: 37 1668: 1669: selvitys, jossa kiistetään kaikki väkivaltaisuu- Pääesikunnan hallinnollinen osasto on lau- 1670: det ja muut epäasianmukaisuudet varusmie- sunnossaan katsonut Sevönin käyttäytyneen 1671: hiä kohtaan. epäasiallisesti ja toisin kuin hänen asemansa 1672: Esitutkinnassa ei ole kuultu J.K:ta eikä esimiehenä yleisen palvelusohjesäännön mu- 1673: muitakaan varusmiehiä todistajina. Kuulus- kaan edellytti. Koska kysymys oli enemmän- 1674: teluista ei käy ilmi, onko asianomistajilla kin väärästä asenteesta kuin tarkemmin yksi- 1675: vaatimuksia asiassa. Myöskään tarkat tekoa- löitävissä olevista rikkomuksista ja koska 1676: jat eivät käy tutkinnasta ilmi. Sevönin esimiehet olivat huomauttaneet hä- 1677: nen käytöksensä sopimaHornuudesta sekä 1678: valvoivat hänen toimintaansa tavanomaista 1679: tarkemmin, pääesikunta on katsonut, ettei 1680: 2.3. Annetut lausunnot asiassa olisi tarpeen ryhtyä enempiin toimen- 1681: piteisiin. 1682: Pohjan prikaatin silloinen komentaja, 1683: eversti A. Maunula on lausunnossaan toden- 1684: nut, että tutkimusaineiston perusteella oli 2.4. Tarkastusmatka 1685: varmistunut ensi vaiheessa muodostunut kä- 1686: sitys siitä, että Sevön oli ilmoitetuissa tapauk- Suoritin 12.9.1989 Pohjan prikaatin tar- 1687: sissa menetellyt epäasiallisesti ja käyttänyt kastuksen. Saamieni tietojen mukaan Sevön 1688: sopimatonta kieltä. Sevönin lähintä esimiestä toimii tällä hetkellä kranaatinheitinkomppa- 1689: oli kehotettu kiinnittämään erityistä huomio- nian päällikkönä. Prikaatissa pitämässäni 1690: ta Sevönin käytökseen ja toimintaan hänen puhuttelutilaisuudessa kävi useita kranaatin- 1691: siirtyessään toisen yksikön päälliköksi. Myö- heitinkomppanian varusmiehiä, jotka kertoi- 1692: hemmin Sevönin käyttäytymisessä ei ollut vat pääasiassa päällikkönsä käyttäytymises- 1693: todettu kielteisiä piirteitä. Sevön oli Maunu- tä. 1694: lan mukaan toiminnallaan osoittanut otta- 1695: neensa opiksi J.K:n tekemän ilmoituksenjoh- 1696: dosta käydyistä keskusteluista. Asia ei anta- 3. Ratkaisu 1697: nut Maunulan mielestä aihetta enempiin toi- 1698: menpiteisiin. Yleisen palvelusohjesäännön mukaan esi- 1699: Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan miehen pitää olla hyvänä esikuvana alaisil- 1700: lausunnon mukaan kysymyksessä oli varsin leen. Hänen suhteensa käskynalaisiin on ol- 1701: vakava tapaus. Ottaen huomioon Sevönin tava oikeudenmukainen, hillitty ja luonteva 1702: sotilasarvo ja koulutus (mm. kapteenikurssi) sekä muutoinkin hyviä ihmissuhteita raken- 1703: hänen käyttäytymistään alaisiaan kohtaan oli tava ja ylläpitävä. Käskynalaisen oikaisemi- 1704: pidettävä kouluttajalle sopimattomana ja nen on tehtävä kiihtymättä ja loukkaamatta 1705: rangaistavana menettelynä. Lausunnon mu- käskynalaisen esimies- ja ihmisarvoa tai kun- 1706: kaan Sevönin ei ollut väitetty syyllistyneen niaa. Se ei yleensä saa tapahtua oikaistavan 1707: varsinaiseen pahoinpitelyyn. Sen sijaan Se- käskynalaisten eikä sivullisten läsnäollessa. 1708: von oli ainakin jonkinasteisesti tarttunut rin- Rikoslain 45 luvun 13 §:n 1 momentin 1709: nuksista jokaista asianomistajana kuultua mukaan "jos esimies tahallaan käskyvaltaa 1710: henkilöä. Kiinnikäymisiin ei ollut liittynyt väärin käyttäen aiheuttaa käskynalaiselle 1711: muuta väkivallan käyttöä, esimerkiksi lyön- kärsimystä tai terveydenvaaraa, joka ei ole 1712: tiä. Tutkinnassa oli sotilasläänin esikunnan palveluksen kannalta tarpeellista taikka koh- 1713: mukaan vahvistunut myös kantelukirjoituk- telee tätä nöyryyttäväHä tavalla, hänet on 1714: sessa esitetty väite Sevönin asiattomasta kie- tuomittava esimiesaseman väärinkäyttämi- 1715: lenkäytöstä. Lausunnon mukaan Sevönin sestä vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi 1716: käytöstä ja toimintaa on erityisesti seurattu tai kurinpitorangaistukseen". 1717: tapauksen tultua ilmi. Sotilasläänin komen- Olen samaa mieltä sotilasläänin esikunnan 1718: taja on keskustellut asiasta prikaatin komen- kanssa siitä, että kysymyksessä on tutkinta- 1719: tajan kanssa. Mikäli väärinkäytöksiä edel- pöytäkirjasta saatavan selvityksen perusteella 1720: leen ilmenee, tullaan Sevön siirtämään toisiin varsin vakava tapaus. Esimiehellä ei ole mis- 1721: tehtäviin ja tarvittaessa ryhtymään kurinpi- sään tilanteessa oikeutta puuttua alaistensa 1722: totoimiin. ruumiilliseen koskemattomuuteen. Sevön on 1723: 38 1724: 1725: kolme eri kertaa käynyt kiinni alaisiinsa ja loukkaava puhuttelutapa. Käsiteltävänä ole- 1726: myöntänyt kaksi kertaa jopa uhanneensa täl- van kanteluasian johdosta antamassaan lau- 1727: löin lyödä heitä. Tilanteissa, joissa kiinnikäy- sunnossa pääesikunta ei ole nimenomaan 1728: miset ovat sattuneet, ei ole kertomusten mu- puuttunut tähän seikkaan. 1729: kaan mitään Sev6nin kannalta lieventäviä Huomioon ottaen tekojen luonne ja Sev6- 1730: asianhaaroja. Päinvastoin raskauttavaa on nin virka-asema ei asiaa voi mielestäni jättää 1731: se, että ainakin kahdessa tapauksessa kiinni- pelkästään huomauttamisen varaan. Asiaa ei 1732: käymiset ovat tapahtuneet muiden käskyn- ole myöskään enää mahdollista käsitellä ku- 1733: alaisten nähden. J.A. ei ollut kertomansa rinpitomenettelyssä. Olen tänään lähettämäl- 1734: mukaan edes tiennyt, miksi häneen oli käyty läni kirjeellä kehottanut Pohjois-Suomen so- 1735: kiinni. Teot eivät nähdäkseni kuitenkaan täy- tilasläänin komentajaa määräämään Sev6nin 1736: tä lievän pahoinpitelyn tai laittoman uhkauk- asetettavaksi syytteeseen Oulun raastuvan- 1737: sen tunnusmerkistöjä. Sev6n on mielestäni oikeudessa edellä kenotusta esimiesaseman 1738: syyllistynyt edellä tarkoitettuun esimiesase- väärinkäyttämisestä. 1739: man väärinkäyttämiseen. Tekojen vakavuut- Oulun raastuvanoikeuden 6. osasto on 1740: ta arvioitaessa on otettava huomioon, että 27.10.1989 julistamassaan, lainvoiman saa- 1741: kysymyksessä on ollut yksikön päällikön ase- neessa päätöksessä katsonut yliluutnantti Se- 1742: massa oleva kapteenikurssin käynyt upseeri. v6nin menetelleen edellä selostetuin tavoin ja 1743: Kuluneena kesänä oli julkisessa sanassa rikoslain 45 luvun 13 §:n 1 momentin ja 7 1744: näkyvästi esillä samassa joukko-osastossa luvun 2 §:n nojalla tuominnut hänetjatketus- 1745: erään lehtikirjoituksen perusteella esille tullut ta esimiesaseman väärinkäyttämisestä 25:een 1746: asia, joka on johtanut kahden kantahenki- 50 markan suuruiseen kurinpitosakkoon eli 1747: lökuntaan kuuluvan osalta syytteeseen. Olen maksamaan sakkoa yhteensä 1.250 mk sekä 1748: tutustunut mainitun jutun asiakirja-aineis- suorittamaan erinäisiä korvauksia. 1749: toon. Mielestäni käsiteltävänä oleva tapaus 1750: on esillä olleen aineiston perusteella vaka- 1751: vampi kuin tässä toisessa jutussa esiin tulleet 2. Edellisen lisäksi apulaisoikeusasiamies on 1752: väärinkäytökset. Turun hovioikeuden kanneviskaalille lähettä- 1753: Myös Sev6nin kielenkäyttö ja muukin mässään kirjeessä n:o 3215/30.10.1989 kehot- 1754: käyttäytyminen on asiakirjojen mukaan ollut tanut kanneviskaalin asettamaan oikeusneu- 1755: ala-arvoista ja käskynalaisia nöyryyttävää. vosmiehen, joka oli erehdyksessä jättänyt 1756: Nähdäkseni myös tällainen alaisia nöyryyttä- merkitsemättä oikeuden pöytäkirjaan ja pää- 1757: vä käyttäytyminen täyttää rikoslain 45 luvun tösilmoitustietoihin, että syytetylle tuomittu 1758: 13 §:n tunnusmerkistön. Mainitun toisen ju- vapausrangaistus oli määrätty ehdolliseksi, 1759: tun tutkimuksissa on myös todettu, että pri- syytteeseen huolimattomuudesta tehdystä 1760: kaatissa oli muodostunut liian vallitsevaksi virkavirheestä. Jutun käsittely oli kertomus- 1761: kiroileva ja karkea kielenkäyttö sekä alaisia vuoden päättyessä kesken. 1762: 39 1763: 1764: 5.2. Huomautuspäätökset 1765: 1766: 5.2.1. Tuomioistuinmenettelyä koskevat päätökset 1767: 1768: 1. Yli kahden vuoden oikeuskäsittelyn jälkeen lausunnon antamista varten lykätty asia oli 1769: tullut raastuvanoikeudessa ratkaistavaksi sellaiselle osastolle, jonka kolmesta jäsenestä 1770: kukaan ei ollut aikaisemmin osallistunut asian käsittelyyn. Tilanne oli aiheutunut raastuvan- 1771: oikeuden uudelleen organisoimisesta. Pormestarin tietoon saatettu käsitys, että suullisen 1772: oikeudenkäynnin välittömyysperiaate oli jäänyt tässä tapauksessa toteutumatta ja ettei 1773: tilannetta voitu pitää tyydyttävänä. 1774: 1775: Kirje n:o 643/28.2.1989, DN:o 105/4/89 hänen virkavelvollisuuksiinsa oli Helsingin 1776: raastuvanoikeuden organisaatiouudistuksen 1777: 1. Kirjoitus tapahduttua kuulunut käsitellä ja tutkia osas- 1778: tolleen siirretyt asiat. Niiden joukossa oli 1779: Olette eduskunnan oikeusasiamiehen Jy- ollut useita lausunnon antamista varten ly- 1780: väskylässä 10.1.1989 pitämän yleisötilaisuu- kättyjäjuttuja. Prusilan aviomies varatuoma- 1781: den aikana jättämässänne kirjoituksessa ker- ri J.P. ei ole milloinkaan kuulunut Vakuutu- 1782: tonut, että Teillä oli ollut Helsingin raastu- sosakeyhtiö Pohjolan hallitukseen eikä hän 1783: vanoikeudessa palovakuutuskorvausta kos- ole kuulunut palon tapahtuessa eikä sen jäl- 1784: keva oikeudenkäynti Vakuutusosakeyhtiö keenkään siihen organisaatioon, joka on kä- 1785: Pohjolaa vastaan. Oikeudenkäynti oli kestä- sitellyt asiaa. 1786: nyt yli kaksi vuotta ja asia oli jätetty päätet- 1787: täväksi 13.10.1987. Asiaa siihen saakka käsi- 1788: tellyt Helsingin raastuvanoikeuden 14. osasto 2.2. Pormestari Huttusen lausunto 1789: oli lykännyt asian laajan todistelun takia 1790: lausunnolle 19.1.1988 saakka. Tällä välin Huttunen on lausunnossaan todennut, että 1791: Helsingin raastuvanoikeutta oli kuitenkin or- Helsingin raastuvanoikeuden organisaatiota 1792: ganisoitu uudelleen ja kaikki asian käsitte- oli muutettu 1.1.1988 lukien. Muutos oli pe- 1793: lyyn osallistuneet jäsenet olivat vaihtuneet ja mstunut oikeusministeriön päätökseen raas- 1794: asian käsittely oli siirretty osastolle B 7. tuvanoikeuden työjärjestyksen muuttamises- 1795: Käsittääksenne menettely oli vaikuttanut ta 29.12.1987. Uudistuksen myötä raastuvan- 1796: suullisessa oikeudenkäynnissä esitetyn näy- oikeudessa oli toteutettu osastojen ryhmäja- 1797: tön arviointiin, koska raastuvanoikeus oli ko siten, että riita- ja rikosasiat oli eriytetty 1798: hylännyt kanteenne kokonaan näyttämättö- eri osastoryhmiin ja niihin kuuluviin osastoi- 1799: mänä. Tietääksenne päätöksen julistaneen hin. Muutoksen yhteydessä myös raastuvan- 1800: osaston puheenjohtajana oli toiminut vasta- oikeuden tuomareiden jako virantoimituk- 1801: puolenne eli Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan seen eri osastoilla oli olennaisesti uudistunut. 1802: ehto- ja korvausosaston päällikön vaimo. Raastuvanoikeuden hallintojaosto oli teh- 1803: Olette pyytänyt oikeusasiamiestä tutkimaan nyt erillisen päätöksen, jonka mukaisesti 1804: asran. vuodelle 1988 lykkäytyneet asiat oli järjestel- 1805: mällisesti ohjattu nimetyille uuden osasto- 1806: 2. Selvitys jaon mukaisille osastoille. Ohjaamisessa oli 1807: pyritty mahdollisimman kattavasti siihen, 1808: Kirjoituksenne johdosta Helsingin raastu- että lykkääntyvät asiat tulisivat samoille pu- 1809: vanoikeuden pormestari Kauko Huttunen on heenjohtajille, jotka olivat käsitelleet niitä 1810: toimittanut tänne raastuvanoikeuden B 7. aiemminkin. Kun osa aiemmin myös riita- 1811: osaston puheenjohtajan, oikeusneuvosmies asioita käsitelleistä puheenjohtajista oli siir- 1812: Evi-Maija Prusilan selvityksen ja antanut retty rikososastoille, oli ylimenokautena jou- 1813: oman lausuntonsa. duttu ohjaamaan rajoitettu määrä asioita ko- 1814: konaan uuteen kokoonpanoon. 1815: 2.1. Prusilan selvitys Huttusen mukaan olette oikeassa siinä, 1816: että oikeudenkäynnin välittömyysperiaate ei 1817: Prusila on selvityksessään todennut, että ollut kantelussanne mainitussa asiassa toteu- 1818: 40 1819: 1820: tunut. Tämä oli johtunut siitä, että asiaa vaadi. Käsittelyn jatkaminen olisi lisännyt 1821: käsitelleen osaston puheenjohtaja oli siirty- asianosaisten oikeudenkäyntikustannuksia. 1822: nyt uudelle rikososastolle, jolloin hänen enti- Välittömyysperiaate on asianne käsittelys- 1823: sen osastonsa riita-asioiden päivän lykkään- sä rikkoutunut. Tilannetta, jossa kolmijäseni- 1824: tyneet jutut oli jouduttu ohjaamaan uudelle sen raastuvanoikeuden kokoonpanon jäse- 1825: osastolle B 7. Huttusen mukaan ylimenokau- nistä kukaan ei ole aikaisemmin osallistunut 1826: tena tällaisilta tilanteilta ei ole voitu koko- ratkaistavana olevan asian käsittelyyn, ei 1827: naan välttyä. Lisäksi vastaavanlaisia tilantei- nähdäkseni voida pitää tyydyttävänä. Koska 1828: ta on esiintynyt myös "normaaliolosuhteissa" suullisen oikeudenkäynnin välittömyyspe- 1829: ainakin suurimmissa alioikeuksissa. riaate jää toteutumatta, tällaisia tilanteita on 1830: Asiassanne ei ole kuitenkaan ilmennyt ai- pyrittävä välttämään. Teidänkin tapaukses- 1831: hetta epäillä pöytäkirjaamisen luotettavuut- sanne olisi voitu harkita esimerkiksi yhden 1832: ta. Asian ratkaissut raastuvanoikeuden osas- asiaa aikaisemmin käsitelleen jäsenen tila- 1833: to B 7 oli voinut todistelua koskevan pöytä- päistä määräämistä lausunnolle lykätyn ju- 1834: kirjatun aineiston osalta arvioida, oliko ko- tun ratkaisevaan kokoonpanoon. 1835: koonpanon muututtua tarvetta todisteluu Saadun selvityksen mukaan olette valitta- 1836: uusimiseen. Oikeusneuvosmies Prusilan es- nut raastuvanoikeuden päätöksestä Helsin- 1837: teellisyyskysymyksen osalta Huttunen on yh- gin hovioikeuteen, joka ei ole ehtinyt asiaa 1838: tynyt Prusilan antamaan lausumaan. vielä ratkaista. Tuomioistuinten riippumatto- 1839: muudesta johtuen eduskunnan oikeusasia- 1840: mies ei voi toimivaltansa puitteissa puuttua 1841: 3. Ratkaisu siihen, miten tuomioistuimen on ratkaistava 1842: sen käsiteltäväksi saatettu asia. Tämän vuok- 1843: Tuomarin jääviydestä on säädetty oikeu- si kirjoituksenne ei ole antanut minulle tässä 1844: denkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Säännök- vaiheessa aihetta enempiin toimenpiteisiin. 1845: sen mukaan tuomari on jäävi esimerkiksi Saatan kuitenkin edellä esitetyn käsitykseni 1846: silloin, kun hänellä tai hänen lähisukulaisel- pormestari Huttusen tietoon lähettämällä hä- 1847: laan, esimerkiksi aviopuolisolla on asiassa nelle jäljennöksen tästä vastauksestani. 1848: osa tai kun heillä on siitä erinomaista hyötyä 1849: tai vahinkoa odotettavana. Oikeuskirjallisuu- Edellä selostetun tapauksen lisäksi on ker- 1850: dessa ja oikeuskäytännössä jääviksi on kat- tomusvuonna viidessä tapauksessa huomau- 1851: sottu esimerkiksi tuomari, joka on kuulunut tettu eri tuomioistuinten virkamiehiä asiois- 1852: käsiteltävässä asiassa asianosaisena olevan sa, joiden merkitystä oli muutoin pidettävä 1853: osakeyhtiön hallitukseen. Prusila on selvi- vähäisenä: 1854: tyksessään todennut, että hänen miehensä ei 2. Kihlakunnanoikeudessa syytettynä ol- 1855: ole kuulunut Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan leen vankeusvangin vankipassiin oli juttua 1856: hallitukseen ja ettei hän ole missään vaiheessa lykättäessä tehty virheellinen merkintä van- 1857: osallistunut asian käsittelyyn eikä ole kuulu- gittuna pitämisestä myös käsiteltävänä olleen 1858: nut edes sellaiseen organisaatioon, jolle asian jutun vuoksi. Virheellisen vankipassin allekir- 1859: käsittely kuului. joittanut vs. käräjätuomari oli korjannut vir- 1860: Kirjoituksessanne mainittu, useita kertoja heen ennen jatkokäsittelyä eikä virheestä ol- 1861: esillä ollut asia oli siirtynyt ratkaistavaksi lut aiheutunut vankeusvangille haitallisia 1862: raastuvanoikeuden sellaiselle osastolle, jonka seuraamuksia. Vs. käräjätuomarille annettu 1863: jäsenistä kukaan ei ollut aikaisemmin osallis- huomautus virheellisestä menettelystä (apu- 1864: tunut asian käsittelyyn. Tämä on johtunut laisoikeusasiamiehen varamiehen päätös n:o 1865: raastuvanoikeuden uudelleenorganisoimises- 1048/7.4.1989, DN:o 763/4/88). 1866: ta. Uuden kokoonpanon jäsenet ovat joutu- 3. Raastuvanoikeus oli tuominnut henki- 1867: neet suorittamaan ratkaisunsa kirjallisen oi- lön törkeästä huumausainerikoksesta 1 vuo- 1868: keudenkäyntiaineiston perusteella. Heillä oli- den 2 kuukauden vankeusrangaistukseen 1869: si sinänsä ollut mahdollisuus niin harkites- sekä julistanut hänen ehdonalaisen vapauten- 1870: saan jatkaa asian käsittelyä. Oikeudenkäy- sa menetetyksi. Raastuvanoikeus oli määrän- 1871: ruiskaaren 16 luvun 4 §:n mukaan tuomiois- nyt tuomitun pidettäväksi edelleen vangittu- 1872: tuin ei kuitenkaan saa omasta aloitteestaan na, mutta ei ollut perustellut päätöstään. 1873: lykätä asiaa, elleivät erityiset asianhaarat sitä Todettu, että RVA 30 a §:n 2 momentin 1874: 41 1875: 1876: mukaiset vangitsemisedellytykset olivat olleet tehtävään erään asianajajan. 1877: ilmeisesti olemassa. Raastuvanoikeuden jä- Katsottu, että raastuvanoikeudella oli il- 1878: senten tietoon saatettu kuitenkin käsitys, että meisesti silloisen tietämyksensä perusteella 1879: vangitsemislausuma olisi tullut myös tässä ollut riittäviä perusteita avustajapyynnön 1880: tapauksessa perustella (apulaisoikeusasia- hylkäämiseen. Raastuvanoikeuden jäsenten 1881: miehen päätös n:o 1535/25.5.1989, DN:o tietoon saatettu kuitenkin käsitys todellisten 1882: 1604/4/87). perustelujen esiintuomisesta ja hakijan kuu- 1883: 4. Tuomiokunnan kansliaan rangaistus- lemisesta ennen muun kuin hänen ehdotta- 1884: vaatimuksen johdosta toimitettua kirjettä ei ruansa avustajan määräämistä. 1885: ollut pidetty rangaistusvaatimuslain 10 §:ssä Kantelijalle ei myönnetty maksutonta oi- 1886: tarkoitettuna rangaistusvaatimuksen vastus- keudenkäyntiä eikä määrätty sanotun lain 1887: tamisilmoituksena, koskei siinä ollut nimen- nojalla oikeudenkäyntiavustajaa oikeusasia- 1888: omaisesti vaadittu rangaistusvaatimuksen miehelle tehtävän kantelun laatimista varten, 1889: saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi. koskei sanotun lain katsottu koskevan tä- 1890: Kihlakunnantuomarin tietoon saatettu kä- mänlaatuisia asioita (apulaisoikeusasiamie- 1891: sitys siitä, että lainopillista koulutusta vailla hen päätös n:o 3889/21.12.1989, DN:o 685/ 1892: olevalta maallikoita oli kohtuutonta edellyt- 4/87). 1893: tää, että hän osaisi nimenomaisesti vaatia 6. Oikeusneuvosmies oli kieltäytynyt anta- 1894: rangaistusvaatimuksen saattamista tuomiois- masta vankeusvangille tämän pyytämää 1895: tuimen käsiteltäväksi. Riittävänä oli pidettä- haastetta, koska haastehakemusta ei ollut 1896: vä, että kirjoituksesta muutoinkin ilmeni hä- hänen mielestään riittävästi yksilöity. Kun 1897: nen tahtonsa saattaa asia tuomioistuimen haastehakemuksessa oli kuitenkin ilmoitettu 1898: käsiteltäväksi (päätös n:o 2749/25.9.1989, ne henkilöt, joihin vanki oli tarkoittanut koh- 1899: DN:o 986/4/88). distaa rangaistusvaatimuksensa ja mainittu 1900: 5. Raastuvanoikeus oli katsonut, ettei van- vaatimuksen perusteena oleva lainkohta sekä 1901: gitun syytetyn oikeudenkäyntiavustajakseen yksilöity rikoksena pidetty menettely, on oi- 1902: pyytämän oikeustieteeen kandidaatin mää- keusneuvosmiehen katsottu menetelleen vir- 1903: räämiseen ollut tässä tapauksessa maksutto- heellisesti ja hänelle annettu huomautus 1904: masia oikeudenkäynnistä annetun lain 11 §:n (apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o 3962/ 1905: 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä ja 27.12.1989, DN:o 509/4/87). 1906: määrännyt hakijaa enää kuulematta tähän 1907: 1908: 1909: 1910: 1911: 5.2.2. Vankilaviranomaisten menettelyä koskevat asiat 1912: 1913: 1. Keskusvankilan sosiaaliohjaaja oli vankilanjohtajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti kiel- 1914: tänyt vankia esiintymästä vankilan kirjaston käyttöä koskevassa radiohaastattelussa täydel- 1915: lisellä nimellään. Koska asiassa ei ollut ilmennyt vankiturvallisuuden vaarantuneen tai sellaisia 1916: konkreettisia painavia syitä vangin tai hänen omaistensa suojaamiseksi, joilla nimenkäytön 1917: kielto olisi voitu ulottaa niin pitkälle, ettei vanki halutessaan olisi voinut esiintyä omalla 1918: nimellään asiassa, on saatettu käsitys vangin oikeudesta esiintyä omalla nimellään vankein- 1919: hoito-osaston ja keskusvankilan johtajan tietoon vastaisenv varalle. Sosiaaliohjaajan menettely, 1920: joka oli perustunut annettuihin ohjeisiin ei antanut aihetta enempään. 1921: 1922: Apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o 1129/ nettelyä heidän kieltäessään vankia esiinty- 1923: 13.4.1990, DN:o 1863/4/87 mästä radiohaastattelussa koko nimellä. 1924: Olette kertonut, että 25.11.1987 olitte haasta- 1925: teltavana vankien edustajana yleisradion 1926: Kantelukirjoitus Ylen aikainen -nimisessä ohjelmassa, joka 1927: Olette 8.12.1987 päivätyssä kirjoituksessa käsitteli Helsingin keskusvankilan kirjasto- 1928: arvostellut vankeinhoitoviranomaisten me- palveluja. 1929: 1930: 6 300869G 1931: 42 1932: 1933: Haastattelutilaisuudessa oli haastattelijan ja vierailulle asetettuja ehtoja. Samoin on van- 1934: Teidän lisäksenne läsnä sosiaaliohjaaja Juha gin noudatettava henkilökunnan määräyksiä 1935: Pakarinen ja kirjastoylivartija Seppo Kaup- ja laitoksen järjestyssääntöjä. 1936: pila. Vankeinhoito-osasto on vielä viitannut 1937: Haastattelun alussa haastattelija oli käyt- eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain julki- 1938: tänyt Teistä täydellistä nimeä. Sosiaaliohjaa- suudesta sisältävän asetuksen 1 §:n 6 kohdan 1939: ja Pakarinen oli kuitenkin keskeyttänyt haas- säännökseen, jonka mukaan salassapidettä- 1940: tattelun sanomalla, ettei sukunimeä saa käyt- viä ovat vankeinhoitoviranomaisten käytet- 1941: tää. Haastattelua oli vastustelustanne huoli- täviksi tarkoitetut asiakirjat, jotka sisältävät 1942: matta jatkettu mainitsemaila vain etunimen- tietoja vangittuna olevasta henkilöstä, ellei 1943: ne. Vankilan edustajat olivat sen sijaan esiin- vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja yksittäista- 1944: tyneet täydellisillä nimillään. pauksessa myönnä lupaa asiakirjan tiedok- 1945: Mielestänne jokaisella Suomen kansalaisel- siantamiseen. Tämän perusteella vankeinhoi- 1946: la on oikeus päättää, milloin hän haluaa to-osasto on noudattanut periaatetta, ettei 1947: esiintyä vain etunimellään ja milloin taas esimerkiksi yksittäisen vangin vankilasijoi- 1948: täydellisellä nimellään. Nimenkäyttökieltoa tuksesta anneta tietoa sivulliselle. 1949: olette pitänyt outona. Tämän vuoksi olette Koko nimenne käytön salliminen puheena 1950: pyytänyt oikeusasiamiestä tutkimaan, onko olevassa haastattelussa olisi vankeinhoito- 1951: nimenkäyttöä koskeva kielto lainmukainen. osaston mukaan ollut vastoin yleisesti nou- 1952: datettua käytäntöä, jonka tarkoituksena on 1953: paitsi vankilaturvallisuuden turvaaminen 1954: Hankittu selvitys 1955: myös vangin ja hänen omaistensa suojaami- 1956: nen. Tämän vuoksi vankeinhoito-osasto on 1957: Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto on 1958: katsonut, että Helsingin keskusvankilan joh- 1959: oman lausuntonsa ohessa toimittanut tänne 1960: Helsingin keskusvankilasta hankkimaansa tajan antama määräys siitä, ettei vangeista 1961: selvitystä. anneta tunnistettavia henkilötietoja tiedotus- 1962: välineille, on ollut sisällöltään asianmukai- 1963: nen. 1964: Vankeinhoito-osaston lausunto 1965: 1966: Vankeinhoito-osasto on todennut keskus- Vankilanjohtaja Raimo Valtosen selvitys 1967: vankilan johtajan nimenkäyttöä tiedotusväli- 1968: neissä koskevan kiellon perustuvan vankein- Valtosen mukaan Helsingin keskusvanki- 1969: hoitolaitoksesta annetun asetuksen 32 §:n 6 lassa ei ole vankeinhoitolaitoksesta annetun 1970: kohtaan, jonka mukaan laitoksen palveluk- asetuksen 32 §:n 6 kohdan mukaisesti sallittu 1971: sessa oleva ei saa ilman pätevää syytä ilmais- ottaa vangista tunnistettavia valokuvia tiedo- 1972: ta sivulliselle vankia koskevia tietoja. Van- tusvälineisiin. Vangin ei ole myöskään sallittu 1973: keinhoito-osaston mukaan säännöksen pe- käyttää nimeään tunnistettavasti tiedotusvä- 1974: rusteella ei voida kuitenkaan estää vankeja lineissä. Valtonen on todennut sosiaaliohjaa- 1975: antamasta tietoja itsestään, toisista vangeista ja Pakarisen noudattaneen edellä mainittua 1976: tai vankilasta. Vankilaviranomaisella on kui- ohjetta. 1977: tenkin rangaistusten täytäntöönpanosta an- 1978: netun asetuksen (RTA) ja vankeinhoitoase- 1979: tuksen säännösten nojalla mahdollisuus tar- Sosiaaliohjaaja Juha Pakarisen selvitys 1980: kistaa vangin kirjeenvaihto, kuunnella hänen 1981: puheluitaan ja valvoa vierailua ja tällä tavoin Pakarinen on todennut menetelleensä 1982: valvoa myös sitä, mitä tietoja vanki itse haastattelun yhteydessä laitoksen johtajalta 1983: antaa. saamiensa ohjeiden mukaisesti. 1984: Vangin oikeuksiin on mahdollista puuttua 1985: ja yhteydenpito sivullisiin estää, mikäli oi- 1986: keuksia väärinkäytetään tai vankilan järjes- Ratkaisu 1987: tys vaarantuu. Ulkopuolisia henkilöitä voi- 1988: daan päästää vankilaan vain johtajan luvalla, Asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja oikeudelli- 1989: ja he ovat tällöin velvollisia noudattamaan sia periaatteita 1990: 43 1991: 1992: Jokaisella tulee sukunimilain 1 §:n mukaan Vankeinhoitoviranomaiset ovat perustel- 1993: olla sukunimi. leet puheena olevaa kieltoaan yleisesti sillä, 1994: Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan katsot- että täydellisen nimenne käyttäminen radio- 1995: tu tarpeelliseksi säännellä henkilön oikeutta haastattelussa vaarantaisi vankilajärjestyksen 1996: käyttää omaa nimeään. Puuttumatta siihen, ja kielto on tarpeen Teidän ja omaistenne 1997: onko oikeus nimeen niin sanottuna personaa- suojaamiseksi. 1998: lioikeutena luettava kuuluvaksi hallitusmuo- Kiellon tueksi ei ole kuitenkaan esitetty 1999: dossa Suomen kansalaiselle turvattuihin pe- ainakaan mitään sellaista, mikä nähdäkseni 2000: rusoikeuksiin, lähinnä lain 6 §:ssä säädettyi- voisi vaarantaa vankilaturvallisuuden sem- 2001: hin hengen, kunnian, henkilökohtaisen va- minkin, kun haastattelu sisänsä on tapahtu- 2002: paudenja omaisuuden turvaan, on todettava, nut vankilan johdon luvalla eikä koskenut 2003: että oikeus käyttää omaa nimeään on luon- sellaista aihetta, jonka voisi epäiilä vaaranta- 2004: nostaan jokaiselle ihmiselle kuuluva oikeus. van vankilaturvallisuuden. Mikäli tällainen 2005: Rangaistuslaitoksen olot on vankeinhoi- vaara olisi ollut, vankilan johto olisi voinut 2006: toasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan mah- kieltää haastattelun antamisen. 2007: dollisuuksien mukaan järjestettävä vastaa- Eräissä tapauksissa, varsinkin kun on ky- 2008: maan yhteiskunnassa yleensä vallitsevia elin- symys törkeistä rikoksista tuomituista henki- 2009: oloja. Rangaistuksen täytäntöönpano on jär- löistä, voidaan puheena olevan kaltaista kiel- 2010: jestettävä siten, että rangaistuksena on pel- toa perustella sillä, että kielto on tarpeen 2011: kästään vapaudenmenetys. Muita rajoituksia vangin tai hänen omaistensa suojaamiseksi. 2012: voidaan käyttää siinä määrin kuin laitoksessa Suojan tarvetta arvioi kuitenkin ensisijaisesti 2013: pitämisen varmuus ja laitoksen järjestys sitä vanki itse eikä nimenkäyttökieltoa voida tällä 2014: edellyttävät. perusteella, ellei siihen ole painavia konkreet- 2015: tisia syitä, ulottaa niin pitkälle, ettei vanki 2016: niin halutessaan voisi pääsääntöisesti esiintyä 2017: Johtopäätökset häntä koskevassa asiassa omalla nimellään. 2018: Kun vankeusrangaistuksen tarkoituksena 2019: Aluksi on todettava, että edellä mainitut ei ole muu kuin vapauden menetys, katson, 2020: vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen että vankeinhoitoviranomaiset ovat kieltäes- 2021: 32 §:n 6 kohta ja eräitä poikkeuksia yleis- sään Teitä tässä tapauksessa esiintymästä 2022: ten asiakirjain julkisuudesta sisältävän ase- omalla nimellänne haastattelussa menetelleet 2023: tuksen 1 §:n 6 kohta kieltävät vain laitoksen virheellisesti. 2024: palveluksessa olevia tai muita viranomaisia Koska sosiaaliohjaaja Pakarisen menettely 2025: antamasta ulkopuolisiiie vankeja koskevia on ollut vankilan johtajan ja vankeinhoito- 2026: tietoja. Ne eivät rajoita vangin oikeutta antaa osaston ohjeiden mukaista, katson, ettei vir- 2027: itse itsestään, esimerkiksi sijoituspaikastaan hettä voida lukea sosiaaliohjaaja Pakarisen 2028: tietoja omaisilleen tai tiedotusvälineillekin, syyksi. Tämän vuoksi kirjoituksenne ei ole 2029: mikäli vanki itse haluaa antaa tällaisia tietoja. antanut minulle aihetta muuhun kuin, että 2030: Kun lähtökohtana on se, että rangaistuksen saatan käsitykseni asiasta vankeinhoito-osas- 2031: täytäntööpano on järjestettävä siten, että ton ja keskusvankilan johtajan tietoon vas- 2032: rangaistuksena on pelkkä vapaudenmenetys, taisen varalle toimittamalla heille jäljennök- 2033: voidaan vangin muita oikeuksia rajoittaa sen tästä Teille antamastani vastauksesta. 2034: vain aikaisemmin selosteluilla perusteilla. 2035: 44 2036: 2037: 2. Lääninvankilan tietoon saatettu käsitys, että vankeinhoitoasetuksen 17 §:n 3 momentin 2038: mukaan uskonnollinen ja muu eettinen vakaumus ovat tavanomaisesta ruokajärjestyksestä 2039: poikkeamisen suhteen samanarvoisessa asemassa. 2040: 2041: Apulaisoikeusasiamiehen kirje n:o 1463/ noudattamaan terveellisempää ruokavaliota 2042: 15.5.1989, DN:o 51/4/89 tai mikäli hän ei tähän suostu, neuvoa häntä 2043: hankkimaan omalla kustannuksellaan ravin- 2044: Eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitta- toainevalmisteita. Keittiö ei valmista erityisiä 2045: manne, tänne 11.1.1989 päivätyn kirjoituksen kasvisaterioita tai vastaavia. Vanki saa tällai- 2046: johdosta ilmoitan Teille vastauksenani seu- sessa tapauksessa valita vankilassa muuten- 2047: raavan. kin tarjolla olevasta ruoasta sopivana pitä- 2048: Olette kirjoituksessanne kertonut joutu- mänsä ateriakokonaisuuden ja syödä tätä 2049: neenne vankilaan vuonna 1986, jolloin Teille ruokaa tavanomaista suuremmat annokset. 2050: oli pyynnöstä ilman eri perusteluja annettu Yleiskirjeet perustuvat vankeinhoitoasetuk- 2051: kasvisruokaa. Vankeinhoito-osasto oli kui- sen 17 §:ään, jonka 2 momentin mukaan 2052: tenkin vuoden 1987 alussa yleiskirjeellään oikeusministeriö vahvistaa ruokajärjestyksen 2053: kieltänyt kasvisdieetin myöntämisen. Olette perusteet. Ruokajärjestys on laadittava sopi- 2054: ollut kasvissyöjä jo 10 vuoden ajan. Olette vasti vaihtelevaksi siten, että vangit saavat 2055: perehtynyt Zen-buddhistiseen filosofiaan, jo- terveellisen, monipuolisen ja riittävän ravin- 2056: hon liittyy oleellisena osana täydellinen väki- non. Vankeinhoitoasetuksen 17 §:n 3 mo- 2057: vallattomuus ja tästä johtuva lihan syönnistä mentin mukaan tavallisesta ruokajärjestyk- 2058: kieltäytyminen. Vankeinhoito-osaston ylilää- sestä poiketaan, jos vangin terveys tai uskon- 2059: käri oli Teille puhelimitse myöntänyt kasvis- nollinen tai muu vakaumus sitä edellyttää. 2060: dieetin oikeutuksen maailmankatsomukselli- Saadun selvityksen mukaan vankeinhoito- 2061: sista tai uskonnollisista syistä. Asiaan ei ollut laitoksen erityisruokavaliot eivät sisällä niin 2062: kuitenkaan saatu korjausta. Nähdäksenne sanottua kasvisdieettiä, koska sille ei ole lää- 2063: Turun lääninvankilassa loukattiin kansalai- ketieteellistä perustetta. Vankeinhoi toasetuk- 2064: sen uskonnonvapautta, kun Teille ei myön- sen 17 §:ssä mainittu vangin muu vakaumus 2065: netty eettisestä vakaumuksestanne kasvis- erikoisruokavalion saamisen edellytyksenä 2066: dieettiä. on erittäin vaikeasti kontrolloitavissa. Turun 2067: Kirjoituksenne johdosta oikeusministeriön keskusvankilassa on menetelty siten, että kas- 2068: vankeinhoito-osasto on toimittanut tänne visruokaa haluava vanki on käynyt vankilan 2069: Turun lääninvankilan johtajan sekä talous- talousjohtajan puheilla, jolloin noin 15-20 2070: päällikönja Turun keskusvankilan talousjoh- minuutin keskustelussa on pyritty selvittä- 2071: tajan selvitykset sekä vankeinhoito-osaston mään asianomaisen vakaumusta. Turun kes- 2072: taloustarkastajan lausunnon ja antanut oman kusvankilassa on yhden kerran päädytty kas- 2073: lausuntonsa. visruokadieetin järjestämiseen ja muutamia 2074: Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto on kertoja pienimuotoisempiin järjestelyihin. 2075: antanut vankeinhoitolaitoksen ruokatalou- Erityisruokavalio on järjestetty lähinnä siten, 2076: desta määräykset yleiskirjeessään n:o 67/ että vangin kanssa on neuvoteltu siitä, mitä 2077: 2/22/9.5.1988. Lisäksi vankeinhoito-osasto ruokalistalla olevia ruokia hän voi syödä ja 2078: on antanut yleiskirjeessään 6.6.1988 n:o 780/ mistä mahdollisesti jättää esimerkiksi lihan 2079: 26/88 ohjeet erityisruokavalioista vankilassa. pois. Mahdollisesti liian vähäiseksi jäävä 2080: Ensiksi mainitun yleiskirjeen kohdassa 3.2. energian saanti on pyritty täydentämään an- 2081: todetaan, että jos vangin uskonnollinen tai tamalla vangille enemmän leipää, perunaa ja 2082: muu vakaumus edellyttää poikkeamaan vah- kasvislisäkkeitä. Ruokailukertoina, jolloin 2083: vistetusta ruokajärjestyksestä, vankilanjohta- ateriasta ei ole voitu erottaa lihaa, asianomai- 2084: ja päättää asiasta. Jälkimmäisessä yleiskir- selle on annettu erityinen vihanneksia ja he- 2085: jeessä todetaan, että vankilanjohtaja voi delmiä sisältävä pussi. Koska Turun läänin- 2086: myöntää vangille vakaumuksen perusteella vankilassa ei ole omaa keittiötä, Turun kes- 2087: poikkeavan ruokavalion. Tästä annetaan tie- kusvankila toimittaa ruoan myös lääninvan- 2088: to terveydenhoitohenkilökunnalle. Jos vanki kilaan. Talousjohtaja Karjalainen on selvi- 2089: haluaa noudattaa ruokavaliota, joka on hai- tyksessään todennut, että lääninvankila pys- 2090: taksi hänen terveydelleen, häntä tulee neuvoa tyy ilmeisesti itse järjestämään mahdollisen 2091: 45 2092: 2093: kasvispussin tarvikehankinnat, mutta jos ei, tarjolla erilaisia kasviksia ja viljatuotteita, on 2094: niin asia on hoidettavissa myös yhteistyössä kasvisruokavalion koostaminen näistä jätetty 2095: keskusvankilan kanssa. vangin itsensä asiaksi. 2096: Turun lääninvankilan talouspäällikkö Jor- Olette viitannut kirjoituksessanne uskon- 2097: ma Kilpeläinen on selvityksessään todennut, nonvapauden loukkaamiseen. Tältä osin to- 2098: että uskonnolliset ja lääketieteelliset syyt voi- tean, että Suomen hallitusmuodon 8 §:n mu- 2099: daan ottaa lääninvankilassa huomioon, mut- kaan Suomen kansalaisella on oikeus julki- 2100: ta eettisten syiden tutkiminen vankilassa on sesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mi- 2101: mahdotonta. Eettisten syiden kohdalla ei voi- käli lakia tai hyviä tapoja ei loukata, ja sen 2102: da järjestää poikkeavaa ruokavaliota. Tällai- mukaan kuin asiasta on erikseen säädetty, 2103: sissa tapauksissa vanki voi kuitenkin käytän- vapaus luopua siitä uskonnollisesta yhdys- 2104: nössä valita ruokalistalta mitä syö. Keittiö- kunnasta, johon hän kuuluu ja vapaus liittyä 2105: henkilökunta kerää tarvittaessa muista ate- toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Mai- 2106: rioista seuraavalle ja seuraaville aterioille tar- nittu säännös koskee lähinnä asian henkistä 2107: vittavan määrän ruokatarvikkeita. Näissäkin puolta sekä uskonnollisten tilaisuuksien jär- 2108: tapauksissa vanki on saanut luvan ostaa jestämistä. 2109: kanttiinin kautta ruokavarastonsa täydentä- Turun lääninvankilan talouspäällikkö Kil- 2110: miseen tarvittavia tarvikkeita. Teidän ta- peläinen on lausunnossaan todennut, että 2111: pauksessanne Turun lääninvankilassa olonne eettisten syiden vaatiessa ei voida järjestää 2112: alkuaikoina olitte saanut tilata Turun kes- poikkeavaa ruokavaliota, koska eettisten syi- 2113: kusvankilassa valmistetun ruoan yhteydessä den tutkiminen vankilassa on mahdotonta. 2114: kasvis- ym. ruokaa. Sittemmin ette ollut sitä Tältä osin totean, että uskonnollinen ja muu 2115: halunnut, vaan olitte poiminut ruokalistalta vakaumus on asetettu vankeinhoito-asetuk- 2116: kasvis-, kala-, maitotuote- ym. ruokia. Lisäk- sen 17 §:n 3 momentissa samanarvoiseen 2117: si Teille on kerätty vihanneksia ja hedelmiä asemaan tavallisesta ruokajärjestyksestä 2118: sekä varsinaisia pääaterioita seuraaville ate- poikkeamisen perusteena. Myös oikeusmi- 2119: rioille. Olette lisäksi saanut ylimääräisiä juus- nisteriön vankeinhoito-osaston yleiskirjeessä 2120: to- ym. annoksia useimmilla aterioilla. 6.6.1988 n:o 780/26/88 puhutaan vakaumuk- 2121: Vankeinhoito-osaston taloustarkastaja sen perusteella myönnettävästä poikkeavasta 2122: Riitta-Leena Salovaara on lausunnossaan to- ruokavaliosta. Eettistä ja uskonnollista va- 2123: dennut, että Turun lääninvankilasta saadun kaumusta ei siinäkään ole asetettu keskenään 2124: selvityksen mukaan syötte kasvikunnan tuot- eriarvoiseen asemaan. Poikkeavan ruokava- 2125: teiden lisäksi maitotuotteita ja kalaa. Näitä lion myöntäminen on kuitenkin jätetty van- 2126: ruoka-aineita käyttäen vankilan ruoasta pys- kilanjohtajan harkintavaltaan. 2127: tytään kokoamaan ravitsemuksellisesti riittä- Aiempana selostetusta resurssien puuttees- 2128: vä ruokavalio. Kasvisruokavaliota noudatta- ta on johtunut, että täydellistä kasvisdieettiä 2129: vat vangit voivat ottaa aterioilla vapaasti ei ole voitu Turun lääninvankilassa eikä 2130: perunaa, leipää, tuorelisäkkeitä ja muita tar- muissakaan vankiloissa toteuttaa. Turun lää- 2131: jolla olevia kasviksia. Koska ruokavalio on ninvankilasta on kuitenkin ilmoitettu, että he 2132: sekä energiamäärältään että suojaravintopi- ovat pyrkineet sopimaan kasvisruokavaliota 2133: toisuudeltaan riittävä, vangin ei ole välttämä- noudattavan vangin kanssa, mitä ruokalistal- 2134: töntä ostaa täydennysravintoa. la olevia ruokia hän syö. Tällainen etukäteen 2135: Vankiloiden keittiöissä on ainoastaan kak- sopiminen on etenkin Turun lääninvankilassa 2136: si ammattitaitoista keittiömestaria johtamas- tärkeää, koska ruokaa ei siellä valmisteta ja 2137: sa työtä. Ruoka valmistetaan kokonaan van- sen vuoksi keittiössä on varastossa vain ra- 2138: kityövoimalla. Tämän vuoksi keittiöiden toi- joitetusti elintarvikkeita. Aterioille, joista li- 2139: minta on ollut pakko pitää mahdollisimman haa ei voida kohtuudella erottaa, keittiöhen- 2140: yksinkertaisena. Ruoan valmistuksessa on pi- kilökunta kerää kasviksia ja hedelmiä. Myös 2141: detty ensisijaisena normaaliruoan valmistus- Teitä varten on keittiöön varattu erikseen 2142: ta sekä terveyden vuoksi välttämättömien elintarvikkeita. Asian eteenpäin viemiseksi 2143: erityisruokavalioiden valmistusta. Erillisten Teidän on syytä kääntyä lääninvankilan ta- 2144: kasvisaterioiden valmistukseen ei useimmissa louspäällikön Jorma Kilpeläisen puoleen. 2145: vankilakeittiöissä ole mahdollisuuksia. Kos- Saadusta selvityksestä on pääteltävissä, 2146: ka vankilan perusruokavaliossa on jatkuvasti että Turun lääninvankilassa on siellä käytös- 2147: 46 2148: 2149: sä olevat resurssit huomioon ottaen pyritty kintä vankipassiin. Vankeinhoito-osaston 2150: järjestämään Teille mahdollisimman täydelli- huomiota kiinnitetty samalla tarkempien 2151: sesti noudattaa eettisin perustein valitsemian- passitusohjeiden antamisen tarpeellisuuteen 2152: ne ruokailutottumuksia. Lisäksi Teille on an- (apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o 1407 j 2153: nettu mahdollisuus hankkia kanttiinin kautta 12.5.1989, DN:o 496/4/87). 2154: lisäravintoa. Nämä seikat huomioon ottaen 4. Vankimielisairaalassa oli annettu kaikil- 2155: kirjoituksenne ei ole antanut minulle aihetta le tutkintavangeille laitosvaatetus ottamatta 2156: enempiin toimenpiteisiin. Saattaakseni kui- erikseen huomioon kunkin vangin terveyden- 2157: tenkin aiempana selostetun käsitykseni us- tilaa ja muita asiaan mahdollisesti vaikutta- 2158: konnollisten ja eettisten syiden samanarvoi- via seikkoja. Ylilääkärin tietoon saatettu, 2159: suudesta poikkeavaa ruokavaliota järjestet- että ehdoton omien vaatteiden käytön kieltä- 2160: täessä Turun lääninvankilan tietoon lähetän minen ei ollut tutkintavankeudesta annetun 2161: sinne jäljennöksen tästä päätöksestäni. lain 9 §:n mukaista (apulaisoikeusasiamiehen 2162: päätös n:o 1468/15.5.1989, DN:o 130/4/88). 2163: Edellä selostettujen tapausten lisäksi on 5. Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston 2164: kertomusvuonna neljässä tapauksessa huo- tietoon saatettu käsitys, että vangin ehdon- 2165: mautettu vankeinhoitoviranomaisia asioissa, alaiseen vapauteen päästämistä koskevat 2166: joiden merkitystä oli muutoin pidettävä vä- päätökset on perusteltava myös silloin, kun 2167: häisenä: päätös on vankilan johtokunnan esityksen 2168: 3. Vankilan apulaisjohtaja oli lähettänyt mukainen (apulaisoikeusasiamiehen kirje n:o 2169: vangin toisen keskusvankilan kautta käräjä- 3360/15.11.1989, DN:o45/4/88). 2170: matkalle nopeinta mahdollista mutta poik- 6. Vangin avolaitosmääräyksen peruutus- 2171: keavaa vanginkuljetusreittiä käyttäen. Apu- esitykseen oli virheellisesti merkitty vangin 2172: laisjohtaja ei ollut tehnyt vankipassiin mer- syyllistyneen lomalla pahoinpitelyyn, vaikkei 2173: kintää kyseisestä reitistä. Vanki oli saapunut asiaa tällöin ollut vielä käsitelty tuomioistui- 2174: viimeksi mainittuun vankilaan vasta sen jäl- messa. Kiinnitetty asianomaisten apulaisjoh- 2175: keen, kun tavanomaisen reitin mukainen van- tajien huomiota vastaisen varalle huolellisem- 2176: kivaunu oli jo lähtenyt. Vanki oli palautettu paan menettelyyn vankia koskevien asiakir- 2177: takaisin sijoitusvankilaan. Apulaisjohtajan jojen käsittelyn yhteydessä (apulaisoikeus- 2178: tietoon saatettu käsitys, että poikkeavasta asiamiehen varamiehen kirje n:o 394 7j 2179: vanginkuljetusreitistä olisi tullut tehdä mer- 21.12.1989, DN:o 1149/4/89). 2180: 2181: 2182: 2183: 5.2.3. Poliisi-, syyttäjä- ja ulosottoviranomaisia koskevat päätökset 2184: 2185: 1. Pidätetylie ei ollut annettu kirjoitustarpeita kirjallisen rikosilmoituksen ja kantelun 2186: laatimiseen. Menettely todettiin pidätettyjen käsittelyohjeiden 15 §:n vastaiseksi ja poliisimes- 2187: taria kehotettiin työpaikkakoulutusta järjestäessään kiinnittämään alaistensa huomiota pidä- 2188: tettyjen käsittelyohjeiden noudattamiseen. 2189: 2190: Apulaisoikeusasiamiehen kirje n:o 531/ menettelyn asiassa. Kirjoituksenne on valtio- 2191: 17.2.1989, DN:o 1287/4/88 neuvoston oikeuskanslerin vapauttamisesta 2192: eräistä tehtävistä annetun lain nojalla siirret- 2193: Olette osoittanut valtioneuvoston oikeus- ty eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltä- 2194: kanslerille 8.9.1988 päivätyn kirjoituksen, väksi. 2195: jossa olette kertonut muun ohella, että olles- Kirjoituksenne johdosta on Helsingin po- 2196: sanne pidätettynä Pasilan poliisitalossa 7. ja liisilaitoksen rikospoliisilinjalla suoritettu 2197: 8.9.1988 Teille kieltäydyttiin antamasta lää- asiasta tutkinta, josta on laadittu esitutkinta- 2198: kärin määräämiä lääkkeitä. Myöskään Teille pöytäkirja nro 3300/RYL/S/63732/88. Lisäk- 2199: ei annettu kirjoitustarpeita rikosilmoituksen si on rikospoliisilinjan päällikkö antanut 2200: ja kantelun tekemistä varten. Tämän vuoksi asiasta lausuntonsa, jossa hän toteaa, että 2201: olette pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan kirjallisen rikosilmoituksen ja kantelun laati- 2202: poliisitalon sairaanhoitajan ja poliisimiesten miseen tarvittavien kirjoitustarpeiden anta- 2203: 47 2204: 2205: misen osalta on tutkinnassa käynyt selville, mista. Näin ollen katson, että tässä asiassa ei 2206: että asiassa on menetelty vastoin sisäasiain- Helsingin poliisilaitoksella ole menetelty vir- 2207: ministeriön kirjeellä nro 217/601/11.2.1985 heellisesti. 2208: annettujen pidätettyjen käsittelyohjeiden 15 Suoritetussa tutkinnassa on ilmennyt, ettei 2209: §:n määräyksiä. Muilta osin rikospoliisilinjan käyttöönne ole annettu kirjoitustarpeita kir- 2210: päällikkö katsoo, että asiassa ei ole menetelty jallisen rikosilmoituksen ja kantelun laatimi- 2211: virheellisesti. Hän on lisäksi ilmoittanut, että seen. Näin ollen poliisilaitoksella on menetel- 2212: rikospoliisilinja tulee ryhtymään virheellisen ty vastoin edellä mainittujen pidätettyjen kä- 2213: menettelyn edellyttämiin toimenpiteisiin. sittelyohjeiden 15 §:n määräyksiä. Koska ri- 2214: Kirjoituksenne johdosta totean, että sisä- kospoliisilinjan päällikkö on ilmoittanut ryh- 2215: asiainministeriön 11.2.1985 antamien pidä- tyneensä asiassa toimenpiteisiin, ei menettely 2216: tettyjen käsittelyohjeiden 12 §:n mukaan pi- anna minulle aihetta muihin toimenpiteisiin 2217: dätetyltä talteen otettuja lääkkeitä saadaan kuin, että toimitan poliisimestarin tietoon 2218: antaa niihin liittyvien käyttöohjeiden mukai- jäljennöksen tästä päätöksestä ja kehotan 2219: sesti, milloin ei ole syytä epäillä lääkkeiden häntä työpaikkakoulutusta järjestäessään 2220: väärinkäyttämistä. Esitutkinnassa kuultu kiinnittämään alaistensa huomiota pidätetty- 2221: Helsingin poliisilaitoksella työskentelevä lää- jen käsittelyohjeiden noudattamiseen. 2222: käri on kertonut antaneensa sairaanhoitajalle Muilta osin ei kirjoituksestanne ole ilmen- 2223: ohjeet jättää antamatta Teille hallustanne nyt sellaista viranomaisten tai virkamiesten 2224: tavattuja lääkeaineita. Hänen mukaansa ky- virheellistä menettelyä, joka antaisi minulle 2225: seisten lääkkeiden tarve on väärinkäyttämi- aihetta toimenpiteisiin. 2226: sen estämiseksi todettava ennen niiden anta- 2227: 2228: 2229: 2230: 2. Rikoskomisario oli tutkinnanjohtajana evännyt kahdesta murhasta ynnä muusta epäiliyltä 2231: oikeuden käyttää esitutkinnassa avustajana oikeustieteen kandidaattia, joka ammatikseen 2232: toimitti tuomioistuimissa asianajotehtäviä ja joka oli aikaisemminkin hoitanut epäillyn 2233: lakiasioita, ilmoittaen epäämisen johtuneen osaksi siitä, ettei avustajaksi valittu ollut 2234: asianajaja, ja osaksi "muista syistä". Epäämisen todellisena syynä, jota tutkinnanjohtaja ei 2235: ollut ilmoittanut epäillylle, oli kuitenkin ollut se, että avustajaksi valittu oli kahdeksan vuotta 2236: sitten tuomittu ehdolliseen rangaistukseen konkurssi- ym. rikoksista. Rikoskomisariolle 2237: huomautettu siitä, ettei hänen olisi pitänyt esittämillään perusteilla, ottaen huomioon avusta- 2238: jaksi valitun tekemän rikoksen luonne verrattuna tutkittavana oleviin rikoksiin sekä tuomiosta 2239: ja koetusajan päättymisestä kulunut aika, kieltää epäillyn nimeämältä henkilöltä oikeutta 2240: toimia tämän avustajana ja ettei hänen olisi pitänyt antaa epäiliylle harhaanjohtavaa tietoa 2241: esitutkinta-avustajan yleisistä kelpoisuusehdoista. Poliisilaitoksen huomiota kiinnitetty myös 2242: siihen, että vangitsemisasian tuomioistuinkäsittelyä varten epäillyn avustajaksi nimeämälle, 2243: oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n mukaan oikeudenkäyntiavustajaksi kelpoiselle henki- 2244: lölle on annettava riittävä mahdollisuus valmistautua tähän avustajantehtävään siinäkin 2245: tapauksessa, ettei henkilöä katsota esitutkintalain 45 §:n nojalla kelpoiseksi toimimaan 2246: avustajana esitutkinnassa. 2247: 2248: Apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o 996/ na tekemästä päätöksestä kieltää kahdesta 2249: 31.3.1989, DN:o 413/4/89 murhasta ynnä muusta epäillyn A.S:n avus- 2250: tajakseen valitseman T.S:n läsnäolo rikose- 2251: päilyjenjohdosta suoritetuissa kuulusteluissa. 2252: 1. Kantelukirjoitus T.S. on kannellut myös siitä, ettei hänelle ole 2253: annettu esitutkintalain 36 §:n nojalla tietoa 2254: Oikeustieteen kandidaatti T.S. on lähettä- kuulusteluissa ilmi tulleesta ja että häneltä on 2255: nyt eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitetun, evätty oikeus valvomattomaan tapaamiseen 2256: tänne 16.3.1989 saapuneen kirjoituksen, jossa päämiehensä A.S:n kanssa. 2257: hän kantelee Helsingin poliisilaitoksen rikos- T.S. kertoo poliisin ilmoittaneen A.S:lle, 2258: komisarion Pauli Mattilan tutkinnanjohtaja- että tämän on valittava avustajakseen Suo- 2259: 48 2260: 2261: men Asianajajaliittoon kuuluva lakimies. Mattila ei ole halunnut kertoa A.S:lle, vaikka 2262: T.S. on saanut tavata A.S:ää kahden poliisi- ne Mattilan mukaan ovatkin olleet kielteisen 2263: miehen läsnäollessa ainoastaan sillä ehdolla, päätöksen "todellinen peruste". Tämä taas 2264: ettei tapaamisen aikana puhuta mitään siitä johtui siitä, ettei Mattila ole tahtonut 2265: rikosasiasta, jonka vuoksi A.S. on vangittu- "rikkoa" T.S:n ja A.S:n "asiakassuhdetta". 2266: na. T.S:n sallittiinkin 13.3.1989 tavata A.S. sivii- 2267: T.S. katsoo, ettei esitutkintalain 45 §:llä ole liasioiden hoitamista varten. Tuolloin heitä 2268: voitu syrjäyttää oikeudenkäymiskaaren 15 kuitenkin kiellettiin keskustelemasta esitut- 2269: luvun 2 §:ssä tarkoitettua yleistä avustajan kinnan kohteena olevasta rikosasiasta. T.S:lle 2270: kelpoisuutta koskevaa säännöstä kuin myös- ei ole hänen kirjallisesta tilauksestaan huo- 2271: kään Suomea sitovan kansalaisoikeuksia ja limatta annettu jäljennöksiä A.S:ää koske- 2272: poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen vista esitutkinta-asiakirjoista vangitsemisvaa- 2273: yleissopimuksen (jäljempänä KP-sopimuk- timuksen tuomioistuinkäsittelyä varten vaan 2274: sen) 14 artiklan 3 b kohdasta ilmenevää ainoastaan jäljennös A.S:ää koskevasta van- 2275: rikoksesta syytetyn oikeutta itse valita avus- gitsemisvaatimuksesta liitteineen. 2276: tajansa. T.S. kertoo hoitaneensa A.S:n lakia- A.S:lle on tarjottu mahdollisuus hankkia 2277: sioita viimeisen viiden vuoden ajan, minkä itselleen kelpoisuusvaatimukset täyttävä 2278: johdosta heidän välilleen on muodostunut avustaja siten, että hänelle on esitetty luettelo 2279: luottamuksellinen suhde. Helsingin Asianajajayhdistyksen alueella ri- 2280: kosasioita hoitavista asianajajista. A.S. ei ole 2281: kuitenkaan halunnut itselleen ketään muuta 2282: 2. Hankittu selvitys avustajaa kuin T.S:n, tämänkin Mattilan il- 2283: moituksen mukaan lähinnä "taloudellisten 2284: T.S:n kantelun johdosta olen 16.3.1989 asioiden" hoitamista varten. 2285: päivätyllä kirjeelläni pyytänyt Helsingin kau- Mattilan esimiehenä Kokko kertoo seuraa- 2286: pungin poliisimestarilta selvitystä 23.3.1989 van. 2287: mennessä. Helsingin poliisilaitoksen rikosko- Esitutkintalaissa säädetyt kelpoisuusvaati- 2288: misarioiden Pauli Mattilan ja Paul Kokon mukset esitutkinnassa toimivalle avustajalle 2289: kirjalliset selvitykset on lähetetty tänne ovat tiukemmat kuin oikeudenkäymiskaares- 2290: 22.3.1989 päivätyn lähetekirjelmän mukana. sa Oikeudenkäyntiavustajalie säädetyt. Esi- 2291: .Tutkinnanjohtajana toiminut Mattila ker- tutkinta on näet rikosprosessin "herkin ja 2292: too seuraavan. häiriöalttein vaihe". A.S:n syyksi epäiltyjen 2293: Vaikka A.S. oli ilmoittanut avustajakseen rikosten "karmeuden" takia on ollut perustel- 2294: T.S:n, Mattila ei ole tutkinnanjohtajana voi- tua kiinnittää avustajan kelpoisuusehtojen 2295: nut hyväksyä T.S:ää avustajaksi esitutkin- täyttymiseen erityistä huomiota. T.S:n aikai- 2296: nassa, koska tämä oli Helsingin raastuvanoi- sempi toiminta esitutkinta-avustajana on ol- 2297: keuden 17.6.1981 julistamalla päätöksellä lut poliisin kokemuksen mukaan 2298: tuomittu konkurssirikoksista, petoksista ja "epäasianmukaista". Lisäksi hänen tiedetään 2299: törkeistä veropetoksista ehdolliseen 1 vuoden olleen äskettäin esiintymiskiellossa Helsingin 2300: 4 kuukauden vankeusrangaistukseen, jonka raastuvanoikeuden eräillä osastoilla. Myös 2301: koetusaika oli tosin jo päättynyt 1.6.1983. "eräät kaupunginviskaalit" ovat yksityisissä 2302: Mattila toteaa puheena olevien rikosten keskusteluissa epäilleet T.S:n sopivuutta esi- 2303: osoittavan tekijässään "petollisuutta ja toisen tutkinta-avustajaksi. 2304: osapuolen erehdyttämistaipumusta" sekä 2305: muodostavan esitutkintalain 45 §:n 2 mo- 2306: mentin 2 kohdassa tarkoitetun esteen avusta- 3. Ratkaisu 2307: jana toimimiselle esitutkinnassa. Suomen 2308: Asianajajaliittoon kuulumattomana T.S. ei Esitutkintalain 10 §:n mukaan asianosai- 2309: ole myöskään sitoutunut noudattamaan hy- sella on oikeus käyttää esitutkinnassa avus- 2310: vää asianajajatapaa koskevia ohjeita. tajaa. Tämä on uuden esitutkintalainsäädän- 2311: A.S:n itsensä on Mattilan mukaan nön vahvistama keskeinen oikeusturvape- 2312: "annettu ymmärtää" kielteisen päätöksen riaate. Hallituksen esityksessä esitutkintaa ja 2313: johtuneen osaksi siitä, ettei T.S. ole asian- pakkokeinoja koskevaksi lainsäädännöksi 2314: ajaja, osaksi "muista syistä". T.S:n rikoksista (HE n:o 14/1985 vp.) todetaan puolustuksen 2315: 49 2316: 2317: tehokkuuden riippuvan olennaisesti mahdol- kohdan 2 momentin mukaan avustajana esi- 2318: lisuudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa. tutkinnassa ei saa toimia se, joka on toiminut 2319: Eduskunta halusi vielä painottaa oikeutta syylliseksi epäillyn neuvonantajana tutkitta- 2320: esitutkinta-avustajaan ottamalla asiasta yleis- vaan rikokseen liittyvässä asiassa (1 kohta) 2321: säännöksen esitutkintalain yleisiä periaatteita tai on epäiltynä, syytteessä tai tuomittu ri- 2322: koskevaan jaksoon. koksesta, joka on omiaan vähentämään hä- 2323: Oikeutta esitutkinta-avustajaan voidaan nen luotettavuuttaan avustajan tehtävässä (2 2324: perustella myös KP-sopimuksen 14 artiklan kohta). 2325: määräyksellä, joka on saatettu Suomessa lail- Oikeudenkäymiskaaren ja esitutkintalain 2326: la voimaan. Mainitun artiklan 3 b kohdan säännösten suhde on käsitykseni mukaan 2327: mukaan jokaisella on tutkittaessa rikossyy- ymmärrettävä niin, että oikeudenkäyntiavus- 2328: tettä häntä vastaan oikeus täysin yhdenver- tajana voi toimia esitutkinta-avustajaksi kel- 2329: taisena saada riittävästi aikaa ja mahdolli- paamatonkin henkilö (esimerkiksi rehellinen 2330: suuksia valmistella puolustustaan sekä neu- sekä toimeen sopiva ja kykenevä maallikko), 2331: votellakseen itse valitsemansa oikeudenkäyn- kun taas esitutkinta-avustajana ei voi kos- 2332: tiavustajan kanssa. Jotta tämä olisi käytän- kaan toimia oikeudenkäyntiavustajaksi kel- 2333: nössä mahdollista, rikoksesta epäillylle on paamaton henkilö. Eduskunnan lakivalio- 2334: sallittava oikeus turvautua avustajaan jo kunnan mietinnössä (LaVM n:o 9/1986 vp.) 2335: asian esitutkintavaiheessa. Saman artiklan 3 todetaankin (s. 9), että avustajan tehtävään 2336: d kohdan on katsottu nimenomaisesti edel- sopimattoman henkilön osallistuminen esi- 2337: lyttävän, että epäiliyllä tulee olla ehdoton tutkintaan avustajana voidaan kieltää 2338: oikeus saada oikeusavustaja jo asian esitut- "tilanteen mukaan" joko oikeudenkäyruis- 2339: kintavaiheessa. Tältä osin Suomi on tosin kaaren 15 luvun 2 §:n tai esitutkintalain 45 2340: tehnyt KP-sopimukseen liittyessään varau- §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdan nojalla. 2341: man, joka kuitenkin eduskunnan hyväksy- Henkilöön, jonka osallistuminen esitutkin- 2342: män ponnen mukaisesti tultaneen lähitulevai- taan avustajana on kielletty, ei sovelleta esi- 2343: suudessa poistamaan. tutkintalain avustajaa koskevia säännöksiä. 2344: Käsiteltävänäni olevassa asiassa on kysy- Niinpä esimerkiksi avustajaksi kelpaamatto- 2345: mys 1) esitutkinta-avustajan yleisestä kelpoi- man henkilön läsnäoloa kuulustelussa ei tar- 2346: suudesta, 2) avustajan oikeudesta olla läsnä vitse sallia silloinkaan, kun avustajan läsnä- 2347: rikoksesta epäillyn kuulustelussa ja saada olon esteenä ei muuten olisi esitutkintalain 31 2348: tietoa esitutkinnassa ilmi tulleesta sekä 3) §:ssä mainittuja painavia rikostutkinnallisia 2349: rikoksesta epäillyn oikeudesta pitää yhteyttä syitä. 2350: avustajaansa esitutkinnan aikana. Eduskuntakäsittelyssä esitutkinta-avusta- 2351: jan kelpoisuusehtoja lievennettiin siitä, mitä 2352: ne olivat alun perin hallituksen esityksessä. 2353: 3.1. Esitutkinta-avustajan kelpoisuus Tämä ilmensi eduskunnan käsitystä sen KP- 2354: sopimuksen 14 artiklastakin ilmenevän pe- 2355: 3.1.2. Sovellettavat oikeusohjeet riaatteen tärkeydestä, että rikoksesta epäillyl- 2356: lä tulee olla oikeus itse valita avustajansa, 2357: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n mu- silläkin uhalla, ettei valinta aina osu sellai- 2358: kaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avusta- seen henkilöön, jota yleiseltä kannalta pide- 2359: jana saa toimia ainoastaan asianajaja tai muu tään pätevimpänä ja luotettavimpana, esi- 2360: rehellinen ja muutoin siihen toimeen sopiva merkiksi Suomen Asianajajaliiton jäseneen. 2361: sekä kykenevä henkilö, joka hallitsee itseään Avustajan ja päämiehen välinen suhde on 2362: ja omaisuuttaan. Esitutkinta-avustajaan so- ennen kaikkea kahdenvälinen luottamussuh- 2363: velletaan kuitenkin tiukempia kelpoisuuseh- de. Tätä luottamusta ei voi korvata yleinen 2364: toja. Esitutkintalain 45 §:n 1 momentin mu- (taikka vielä vähemmän tutkinnanjohtajan 2365: kaan asianosaisen avustajana esitutkinnassa tai syyttäjän) käsitys siitä, mikä olisi kussakin 2366: saa toimia asianajaja tai yleinen oikeusavus- tapauksessa järkevä ja turvallinen valinta 2367: taja taikka muu oikeudenkäyntiasiamieheksi avustajaksi. 2368: kelpoinen, joka on suorittanut oikeustieteel- Esitutkinta-avustajan kelpoisuuden totea- 2369: lisen tutkinnon tai yleisesti toimittaa tuo- mista esitutkintalain 45 §:n mukaan ei voida 2370: mioistuimissa asianajotehtäviä. Saman lain- suoraan rinnastaa maksuttomasta oikeuden- 2371: 7 300869G 2372: 50 2373: 2374: käynnistä annetun lain nojalla tapahtuvaan seltä, että A.S:n on esitutkintalain 45 §:n 1 2375: avustajan määräämiseen. Edellisessä tapauk- momentin vastaisesti annettu ymmärtää, että 2376: sessa korostuu rikoksesta epäillyn oman va- hänen on valittava avustajakseen Suomen 2377: linnan ehdoton ensisijaisuus. Tähän valin- Asianajajaliittoon kuuluva lakimies. 2378: taan on lupa puuttua ainoastaan silloin, kun Kielteisen päätöksensä "todelliseksi 2379: on perusteltua aihetta pelätä avustajanase- perusteeksi" Mattila on ilmoittanut T.S:n ai- 2380: man ja -oikeuksien väärinkäyttöä esitutkin- kaisemmat rikokset. Näiden ei kuitenkaan 2381: nan sabotoimiseksi. Jälkimmäisessä tapauk- ole katsottu olevan esteenä sille, että T.S:n on 2382: sessa taas avustajan pätevyyttä arvioidaan tähän mennessä sallittu toimia sekä oikeu- 2383: ensisijaisesti päämiehen oman edun, eräänlai- denkäyntiavustajana riita-asioissa että mak- 2384: sen julkisen laatutakuun näkökulmasta. suttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 2385: Edellä lausutun perusteella käy mielestäni nojalla määrättynä avustajana törkeitäkin ri- 2386: ilmeiseksi, että esitutkintalain 45 §:n 2 mo- koksia koskevissa asioissa. T.S:lle tuomitun 2387: mentin avustajan kelpoisuusrajoituksia on ehdollisen rangaistuksen perusteella Vantaan 2388: tulkittava ahtaasti. Oikeus itse valittuun kihlakunnanoikeus oli tosin 18.11.1986 julis- 2389: avustajaan on ehdoton lähtökohta. Tätä kä- tamallaan päätöksellä oikeudenkäymiskaa- 2390: sitystä puoltaa myös se, että esitutkintalain ren 15 luvun 10 a §:n nojalla kieltänyt T.S:n 2391: mukaan esitutkinta-avustajaksi kelpoisenkin toimimisen Vantaan kihlakunnanoikeudessa 2392: henkilön osallistumista esitutkintaan voidaan asiamiehenä tai avustajana 2 vuoden 6 kuu- 2393: tutkinnanjohtajan päätöksillä monin tavoin kauden ajaksi, mutta Helsingin hovioikeus 2394: rajoittaa. Esimerkiksi avustajan läsnäolo oli myöhemmin katsonut, että T.S:lle tuomi- 2395: päämiehen kuulustelussa voidaan esitutkin- tun ehdollisen rangaistuksen koetusajan pää- 2396: talain 31 §:n mukaan kieltää "painavista ri- tyttyä ei ollut enää syytä määrätä häntä 2397: kostutkinnallisista syistä". Esitutkintalain 35 aikaisemman rikostuomionsa perusteella 2398: §:n mukaan taas kuulustelusta voidaan pois- esiintymiskieltoon tuomioistuimessa. 2399: taa se, joka käytöksellään häiritsee kuuluste- Esitutkintalain 45 §:n 2 momentin 2 koh- 2400: lua tai jonka läsnäolo muuten vaikeuttaa dan mukaisen kelpoisuusrajoituksen aiheena 2401: asian selvittämistä. Avustajana on oikeus on pelko siitä, että rikoksen selvittäminen 2402: saada tietoonsa, mitä kuulustelussa on käy- vaarantuisi. Lainsäätäjä on pelännyt, että 2403: nyt ilmi, ja tehdä tarvittavat kysymykset vas- esitutkintaan osallistuva "epäluotettava" esi- 2404: ta sitten, kun "siitä ei voi aiheutua haittaa tutkinta-avustaja voisi välittää esitutkinnassa 2405: rikoksen selvittämiselle". Myös avustajan ja saamiaan tietoja epäillyn rikoskumppaneille 2406: epäillyn yhteydenpitoa voidaan erityisistä tai muutoin hävittää rikosjälkiä. Hallituksen 2407: syistä valvoa. esityksen perustelujen mukaan on tätä kel- 2408: poisuusrajoitusta sovellettaessa kuitenkin 2409: kiinnitettävä huomiota avustajaksi ilmoite- 2410: 3.1.3. Tapauksen oikeudellinen arviointi tun henkilön rikosten laatuun ja verrattava 2411: niitä tutkittavana oleviin rikoksiin. Niinpä 2412: T.S. on suorittanut oikeustieteen kandi- talousrikoksista epäillyn avustajaksi olisi pe- 2413: daatin tutkinnon ja toimittaa tuomioistuimis- rustelujen mukaan kyseenalaista hyväksyä 2414: sa ammatikseen asianajotehtäviä. Esitutkin- samanlaisiin rikoksiin osallistunutta henki- 2415: talain 45 §:n 1 momentin mukaan hän siis löä. 2416: koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta T.S. on aikanaan tuomittu omaisuusrikok- 2417: täyttää esitutkinta-avustajan yleiset kelpoi- sista, kun taas A.S:ää epäillään murhista, 2418: suusehdot, siitä huolimatta, ettei hän ole joihin ei tiettävästi liity taloudellisia vaikutti- 2419: Suomen Asianajajaliiton jäsen. Mattilan tut- mia. T .S:n rikoksista on sitä paitsi kulunut jo 2420: kinnanjohtajana A.S:lle ilmoittama syy sii- monta vuotta eikä tiedossani ole, että hänen 2421: hen, miksi T.S:ää ei ole pidetty kelpoisena olisi edes epäilty syyllistyneen sen jälkeen 2422: A.S:n avustajaksi, ei ole perustunut lakiin ja uusiin rikoksiin. Tietooni ei ole myöskään 2423: on Mattilan omankin kertomuksen mukaan tullut, että A.S:n tapauksessa erityisesti pelät- 2424: ollut tahallisen harhaanjohtava. Mattilan täisiin tietovuotoja mahdollisten rikoskump- 2425: menettelyä ei voida tältä osin puolustaa hä- panien hyväksi tai muutakaan rikosjälkien 2426: nen ilmoittamillaan perusteilla. Mattilan an- hävittämisvaaraa. Sen vuoksi totean jääneen 2427: taman selvityksen perusteella näyttää ilmei- näyttämättä, että T.S:n aikaisemmat rikokset 2428: 51 2429: 2430: olisivat omiaan vähentämään hänen luotetta- Pakkokeinolain 1 luvun 15 §:n 2 momentin 2431: vuuttaan toimia tässä asiassa esitutkinta- mukaan pidätetylle on varattava tilaisuus 2432: avustajana esitutkinnan tarkoitusta vaaran- käyttää avustajaa vangitsemisvaatimusta 2433: tavalla tavalla. Oikeusvaltiossa on rikoksesta tuomioistuimessa käsiteltäessä. Vangitsemis- 2434: epäiliylle yleensä taattava oikeus valita itse asiassa avustajan kelpoisuuden on katsottava 2435: esitutkinta-avustajansa. Erityisen tärkeää määräytyvän oikeudenkäymiskaaren 15 lu- 2436: tämä on mielestäni silloin, kun jotakuta vun 2 §:n oikeudenkäyntiavustajaa koskevan 2437: epäillään "karmeasta" rikoksesta. Juuri täl- yleissäännöksen mukaan. Tietooni on tullut, 2438: laisissa rikostapauksissa on erityistä syytä että T.S. on A.S:n vangitsemisvaatimusta kä- 2439: turvata esitutkinnan objektiivisuus sallimalla siteltäessä toiminut tämän avustajana Helsin- 2440: epäillyn käyttää sellaista avustajaa, johon gin raastuvanoikeudessa. Tutkinnanjohtajan 2441: hän itse tuntee voivansa luottaa. Näin sitä edellä selostettujen ratkaisujen takia hänellä 2442: suuremmalla syyllä, kun tiedossa ei ole epäil- ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta val- 2443: lyn omaa valintaa vastaan puhuvia erityisiä mistautua riittävästi avustajantehtävään. 2444: rikostutkinnallisia syitä. Jos epäillyn itse va- Avustajasta vangitsemisasiassa saatava oi- 2445: litseman avustajan käyttäytyminen osoittau- keusturvahyöty jää näennäiseksi, jollei avus- 2446: tuu käytännössä epäasianmukaiseksi, avusta- tajalla ole mahdollisuutta etukäteen valmis- 2447: jan osallistumista voidaan rajoittaa esitut- tautua avustajantehtävään ja saada sitä var- 2448: kintalain useiden tähän tarkoitukseen sovel- ten tietoa esitutkinnassa ilmi tulleista seikois- 2449: tuvien säännösten nojalla. Eräisiin niistä on ta. 2450: jo edellä viitattu. Esitutkintalaki ei nimenomaisesti velvoita 2451: Edellä lausumani perusteella totean, ettei tutkinnanjohtajaa antamaan mitään tietoja 2452: Mattilan olisi tutkinnanjohtajana pitänyt esitutkinnasta sellaiselle henkilölle, jota ei 2453: esittämällään perusteella kieltää A.S:n lakia- esitutkintalain nojalla lainkaan katsota kel- 2454: sioita aikaisemminkin hoitaneelta T.S:ltä oi- poiseksi esitutkinta-avustajan tehtävään. Jos 2455: keutta toimia A.S:n nimeämänä avustajana kuitenkin on todennäköistä, että tällaisen 2456: puheena olevassa esitutkinnassa. Mattilan ei henkilön sallitaan avustaa rikoksesta epäiltyä 2457: olisi myöskään pitänyt antaa A.S:lle har- tuomioistuimessa hänen vangitsemisasiaansa 2458: haanjohtavaa tietoa avustajan yleisistä kel- käsiteltäessä, tälle henkilölle tulisi käsitykseni 2459: poisuusehdoista. mukaan antaa tarpeellinen määrä etukäteis- 2460: tietoa esitutkinnassa ilmitulleista seikoista, 2461: 3.2. Avustajan läsnäolo-oikeus kuulusteluissa jollei tähän ole aivan erityisiä rikostutkinnal- 2462: (ETL 31 §) sekä oikeus saada tietoa lisia esteitä. T.S:n ja A.S:n tapauksessa tie- 2463: esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista tooni ei ole saatettu mitään erityistä rikostut- 2464: (ETL 36 §) kinnallista syytä, minkä vuoksi T.S. ei olisi 2465: saanut pyyntönsä mukaan tutustua A.S:ää 2466: Esitutkintalain 31 §:n mukaan asianosai- koskevaan esitutkinta-aineistoon ennen van- 2467: sen avustajana on oikeus olla läsnä päämies- gi tsemisvaatim uksen tuomioistuinkäsi ttel yä. 2468: tänsä kuulusteltaessa, jollei tutkinnanjohtaja Tältä osin esitutkintalaki on kuitenkin tul- 2469: painavista rikostutkinnallisista syistä sitä kinnanvarainen. Näin ollen en katso Matti- 2470: kiellä. Saman lain 36 §:ssä taas säädetään, lan tutkinnanjohtajana tältä osin syyllisty- 2471: että asianosaiselle ja hänen avustajalleen, neen lainvastaiseen menettelyyn. 2472: joka ei pyynnöstään huolimatta ole saanut 2473: olla läsnä kuulustelussa, on varattava tilai- 2474: suus saada tietoonsa, mitä kuulustelussa on 3.3. Rikoksesta epäillyn oikeus pitää yhteyttä 2475: käynyt ilmi, ja tehdä tarvittavat kysymykset avustajaansa (ETL 10 §:n 2 momentti) 2476: niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa 2477: rikoksen selvittämiselle. Mattila ja Kokko Esitutkintalain 10 §:n 2 momentin mukaan 2478: eivät ole selvityksissään erikseen perustelleet rikoksesta epäillyllä, joka on otettu kiinni, 2479: läsnäolo- ja tiedonsaantioikeuden epäämistä pidätetty tai vangittu, on oikeus pitää yhteyt- 2480: T.S:ltä. Edellä mainittujen säännösten sovel- tä avustajaansa tapaamalla, kirjeitse ja puhe- 2481: tamisen on ilmeisesti katsottu sulkeutuvan limitse siten kuin tutkintavankeudesta anne- 2482: pois jo sillä perusteella, ettei T.S:ää ole pidet- tun lain 12 ja 13 b §:ssä tarkemmin sääde- 2483: ty lainkaan avustajantehtävään kelpoisena. tään. Tutkintavankeuslain 12 §:n mukaan 2484: 52 2485: 2486: avustajan ja tutkintavangin tapaamista voi- maan esitutkinta-avustajana. Koska esitut- 2487: daan valvoa, milloin siihen on erityistä syytä. kintalaki kuitenkin vaikenee vangitsemisa- 2488: Avustajan kanssa käytävää neuvottelua ei sian avustajan mahdollisuudesta tavata 2489: saa kuunnella eikä avustajan ja asiakkaan tällaisessa tilanteessa päämiestään, en katso 2490: välisiä kirjeitä saa tarkastaa, ellei ole perus- Mattilan tutkinnanjohtajana syyllistyneen 2491: teltua aihetta epäillä väärinkäytöksiä. tältäkään osin lainvastaiseen menettelyyn. 2492: A.S:ään ja T.S:ään sovellettu menettely 2493: on ilmeisesti jälleen perustunut siihen, ettei 2494: tutkinnanjohtaja ole lainkaan kelpuuttanut 2495: T.S:ää A.S:n avustajaksi esitutkinnassa. 4. Loppulausuma 2496: Tietooni ei ole kuitenkaan tullut mitään 2497: erityistä estettä sille, että A.S:n olisi sallittu Lopputuloksena Mattilan selostetusta me- 2498: keskustella T.S:n kanssa tutkinnan kohtee- nettelystä tutkinnanjohtajana on ollut se, että 2499: na olevasta rikosasiasta. poikkeuksellisen törkeistä rikoksista epäilty 2500: Tutkinnanjohtajan evättyä T.S:ltä mahdol- A.S. ei ole 1.1.1989 voimaan tulleesta esitut- 2501: lisuuden keskustella päämiehensä kanssa tut- kintalaista huolimatta voinut lainkaan tur- 2502: kittavana olevista rikoksista ennen vangitse- vautua avustajaan esitutkinnan aikana. Kos- 2503: misasian käsittelyä T.S. ei ole voinut riittä- ka esitutkintalain soveltamisesta ei ole vielä 2504: västi valmistautua avustajantehtäväänsä van- muodostunut selkeää käytäntöä, en katso 2505: gitsemisasiassa. Käsitykseni mukaan tutkin- T.S:n kantelun kuitenkaan antavan minulle 2506: nanjohtajan olisi tullut tällaisessa tapaukses- tässä vaiheessa aihetta muuhun kuin että 2507: sa sallia rikoksesta epäillyn tavata huomautan Mattilalle hänen virheellisenä pi- 2508: avustajansa kahden kesken ennen vangitse- tämästäni menettelystä tutkinnanjohtajana. 2509: misasian käsittelyä siitä huolimatta, ettei tut- Samalla kiinnitän vastaisen varalle Helsingin 2510: kinnanjohtaja ole pitänyt avustajaksi ilmoi- poliisilaitoksen huomiota tässä päätöksessä 2511: tettua henkilöä esitutkintalain 45 §:n 2 mo- esittämiini näkökohtiin. 2512: mentin 2 kohdan nojalla kelpoisena toimi- Ks. jälj. s. 140. 2513: 2514: 2515: 2516: 3. Vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön täytäntöönpanoasiakirjoissa olleista osoitetie- 2517: doista huolimatta henkilö oli etsintäkoulutettu ja toimitettu tämän jälkeen poliisin toimesta 2518: vankilaan suorittamaan rangaistustaan. Täytäntöönpanoasiakirjat lääninhallitukselle palaot- 2519: taneelle avustavalle ulosottomiehelle annettu huomautus huolimattomasta menettelystä. 2520: 2521: Päätös n:o 1309/28.4.1989, DN:o 734/4/88 Ulosottoviraston virheellisestä menettelys- 2522: tä oli ollut seurauksena, ettei T.L:llä ollut 2523: 1. Kirjoitus ollut mahdollisuutta avolaitosilmoituksen te- 2524: kemiseen ennen vankilaan joutumistaan. 2525: Oikeustieteen kandidaatti P.E. on Helsin- Äkillisestä vankilaan viemisestä oli ollut seu- 2526: gistä olevan T.L:n asiamiehenä laatinut rauksena muun muassa se, että T.L. oli irti- 2527: 27.4.1988 päivätyn kirjoituksen, joka koskee sanottu työpaikastaan. Myös monia muita 2528: T.L:n rangaistuksen täytäntöönpanon aloit- asioita oli jäänyt hoitamatta. 2529: tamista ilman ennakkoilmoitusta. T.L:lle si- 2530: viilipalveluksen välttämisestä tuomitun 9 2. Hankitut selvitykset 2531: kuukauden vankeusrangaistuksen täytän- 2532: töönpano oli siirretty Porin kaupunginvou- Kirjoituksen johdosta Helsingin ulosotto- 2533: dinvirastosta Helsinkiin toimitettavaksi. Hel- virastosta on toimitettu avustavan ulosotto- 2534: singin ulosottovirastolle lähetetyistä asiakir- miehen Kari Björklundin selvitys ja kaupun- 2535: joista oli ilmennyt T.L:n osoite Helsingissä. ginvouti Erkki Reimavuon lausunto. Lisäksi 2536: Ulosottovirastosta ei ollut kuitenkaan otettu tänne on hankittu T.L:n rangaistuksen täy- 2537: T.L:ään mitään yhteyttä, vaan hänet oli suo- täntöönpanoa koskevat asiakirjat oikeusmi- 2538: raan etsintäkuulutettu, minkä jälkeen poliisit nisteriön vankeinhoito-osastosta ja tiedustel- 2539: olivat noutaneet hänet kotoa 14.2.1988. tu asiaa sieltä myös puhelimitse. 2540: 53 2541: 2542: Asiakirjoista käy ilmi, että Helsingin ho- Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun 2543: vioikeus on 26.3.1987 tuominnut T.L:n sivii- asetuksen 4luvun 2 §:n mukaan oikeusminis- 2544: lipalveluksen välttämisestä yhdeksän kuu- teriö voi tietyin edellytyksin määrätä van- 2545: kauden vankeusrangaistukseen. T.L:n täy- keusrangaistuksen suoritettavaksi avolaitok- 2546: täntöönpalloasiakirjat on lähetetty Uuden- sessa. Vankilassa rangaistustaan jo suoritta- 2547: maan lääninhallituksesta Porin maistraattiin, vaa vankia ei kuitenkaan voida ilman erityis- 2548: josta ne on edelleen siirretty Porin kaupun- tä syytä siirtää avolaitokseen ennenkuin kak- 2549: ginvoudinvirastoon toimenpiteitä varten. Po- si kuukautta on kulunut rangaistuksen täy- 2550: rin kaupunginvoudinvirastosta asiakirjat on täntöönpanon alkamisesta. 2551: 8.12.1987 päivätyllä kirjeellä lähetetty Hel- Oikeusministeriön vankeinhoi to-osaston 2552: singin ulosottovirastoon. Lähetekirjeessä on avolaitoshakemuksia käsittelevältä esitteli- 2553: mainittu T.L:n osoite Helsingissä. T.L:n pää- jäitä saadun tiedon mukaan T.L:llä olisi 2554: tösilmoituksen kääntöpuolella on ollut pori- ollut varsin hyvät mahdollisuudet päästä 2555: laisen ulosottoapulaisen 8.12.1987 päivätty suorittamaan rangaistuksensa alusta pitäen 2556: todistus, jossa on myös ilmoitettu sama T.L:n avolaitoksessa. T.L:n asiakirjoista käy ilmi, 2557: asuinosoite Helsingissä. Päätösilmoitukseen että Helsingin lääninvankilasta on 22.7.1988 2558: on tämän todistuksen alle merkitty avustavan tehty T.L:ää koskeva avolaitosilmoitus van- 2559: ulosottomiehen Kari Björklundin varmenta- keinhoito-osastolle, jossa 28.7.1988 on tehty 2560: ma, 23.12.1987 päivätty ilmoitus, jonka mu- päätös T.L:n siirtämisestä Suomenlinnan 2561: kaan T.L:n osoitetiedot oli tarkistettu eikä työsiirtolaan. Siirto on toteutettu 14.8.1988. 2562: tietoa hänen asuin- tai olinpaikastaan ollut T.L. on vapautunut Suomenlinnan työsiir- 2563: saatu. Tämän jälkeen T.L:n täytäntöönpa- tolasta 14.11.1988. 2564: lloasiakirjat on 28.12. 1987 päivätyllä kirjeel- 2565: lä lähetetty takaisin Uudenmaan lääninhalli- 2566: tukseen, jonka toimesta T.L. on sittemmin 3. Ratkaisu 2567: etsintäkuulutettu sekä sen seurauksena pidä- 2568: tetty 14.2.1988 ja toimitettu edelleen Helsin- Björklund on kertonut tulkinneensa T.L:n 2569: gin lääninvankilaan rangaistusta suoritta- asiakirjoissa olleet tiedot virheellisesti. Niissä 2570: maan. on ollut kuitenkin kahdessa eri kohdin selvä 2571: Avustava ulosottomies Björklund on selvi- merkintä T.L:n asuinosoitteesta. Björklundin 2572: tyksessään ilmoittanut tehneensä valitettavan selvityksestä ei käy ilmi, että hän tosiasialli- 2573: lukuvirheen T.L:n paperit itselleen saatuaan sesti olisi millään lailla selvittänyt T.L:n 2574: ja niitä tutkittuaan. Björklund oli tulkinnut asuinpaikkaa, vaikka asiakirjoissa onkin 2575: asiakirjoissa olleet tiedot niin, ettei T .L:llä merkintä osoitetietojen tarkistamisesta. 2576: ollut osoitetta Helsingissä ja ettei hän myös- Björklundin menettely on ollut ilmeisen huo- 2577: kään ollut vankilassa. Tästä johtuen Björk- limaton. 2578: lund oli todennut T.L:n tuntemattomaksi ja Björklundin virheellisestä menettelystä on 2579: lähettänyt asiapaperit takaisin hakijalle. ollut seurauksena, ettei T.L. ole ehtinyt tehdä 2580: Kaupunginvouti Erkki Reimavuo on lau- avolaitosanom~.sta ennen täytäntöönpanon 2581: sunnossaan kertonut antaneensa ohjeen, jon- aloittamista. Akillisestä täytäntöönpanon 2582: ka mukaan tuomitulle oli lähetettävä tiedossa aloittamisesta oli T.L:n mukaan aiheutunut 2583: olevalla osoitteella kirjallinen kehotus saapua lisäksi muun muassa työpaikan menettämi- 2584: määrättynä päivänä ulosottovirastoon. Ellei nen. 2585: kehotusta noudatettu, oli vielä vietävä saapu- T.L:ää koskeva avolaitosilmoitus on tehty 2586: miskehotus tuomitun asuntoon ja määrättä- vasta runsaat viisi kuukautta täytäntöönpa- 2587: vä tuomittu saapuroaan virastoon lyhyen non aloittamisen jälkeen. Siirto avolaitokseen 2588: määräajan kuluessa ilmoituksin, että hänen olisi erityisistä syistä ollut mahdollista jo 2589: katsotaan muutoin pakoilevan. Näitä ohjeita ennen asetuksessa mainittua kahden kuukau- 2590: Reimavuo on kertonut myös Björklundin den määräaikaakin. Nähdäkseni esim. tapah- 2591: tunnollisena ja tuloksellisena virkamiehenä tunut virhe ulosottovirastossa olisi voinut 2592: noudattavan ja menettelevän myös niiden olla tällainen erityinen syy. Täysin varmana 2593: mukaan. T.L:n kohdalla Björklundille oli ei jälkikäteen voi pitää sitä, että T.L. olisi 2594: sattunut sellainen tulkintavirhe kuin hänen päässyt suorittamaan rangaistustaan alusta 2595: selvityksessään oli todettu. pitäen avolaitokseen. Selvitettynä ei voida 2596: 54 2597: 2598: pitää, että myöskään työsuhteen katkeami- töönpanoasiakirjojen käsittelyn yhteydessä. 2599: nen olisi johtunut yksistään Björklundin vir- Lähetän jäljennöksen päätöksestä tiedoksi 2600: heestä. Katson kuitenkin aiheelliseksi antaa Helsingin ulosottoviraston johtavalle kau- 2601: Björklundille huomautuksen hänen huoli- punginvoudille edelleen Björklundille toimi- 2602: mattomasta menettelystään T.L:n täytän- tettavaksi. 2603: 2604: 2605: 2606: 4. Sisäasiainministeriölie huomautettu hallintomenettelylain ja yleisten asiakirjain julkisuu- 2607: desta annetun lain puutteellisesta soveltamisesta ulkomaalaisasioissa. Arvosteltu myös yleisen 2608: järjestyksen ja turvallisuuden liiallista korostumista ulkomaalaisasioiden hoidossa sekä 2609: korostettu palveluperiaatteen huomioon ottamisen tärkeyttä. Lisäksi kiinnitetty huomiota 2610: henkilörekisterilain 9 §:ssä tarkoitettuun velvollisuuteen varmistaa tietojen paikkansapitävyys 2611: ulkomaalaisista tietoja kerättäessä. 2612: 2613: Hankittuaan Suomen Demokraattiset La- Yhdistyksen kirjoituksen jättämisen jäl- 2614: kimiehet ry:n 10.12.1987 päivätyn, ulkomaa- keen siinä tarkoitettua lainsäädäntöä on eh- 2615: laisten oikeusturvaa ja oikeudellista asemaa ditty jo eräiltä osin uudistaa. Useimmat kir- 2616: sekä ulkomaalaisasioiden käsittelyä koske- joituksessa käsitellyt kysymykset ovat erityi- 2617: van laajan, 35 kysymyskohtaa sisältävän kir- sen ajankohtaisia sen johdosta, että sisäa- 2618: joituksen johdosta ulkoasiainministeriön, oi- siainministeriöstä annetun asetuksen muutta- 2619: keusministeriön, sisäasiainministeriön, so- misesta 27.1.1989 annetun asetuksen (78/89) 2620: siaali- ja terveysministeriön ja työvoimami- mukaan sisäasiainministeriön ulkomaalais- 2621: nisteriön sekä suojelupoliisin ja tietosuojaval- toimiston tehtävät ovat 1.3.1989 alkaen siir- 2622: tuutetun lausunnot oikeusasiamies antoi tyneet sisäasiainministeriöön perustetulle ul- 2623: 14.4.1989 seuravaan päätöksen n:o 1114 komaalaiskeskukselle ja että hallituksen odo- 2624: (DN:o 1858/4/87): tetaan vielä tämän vuoden aikana antavan 2625: eduskunnalle ulkomaalaislain tarkistamista 2626: koskevan, ulkomaalaislakityöryhmän mietin- 2627: töön perustuvan esityksen. 2628: 3. Kannanotto Yhdistyksen kirjoitukseen sisältyvät 35 ky- 2629: symystä koskevat osaksi nykyisten säännös- 2630: 3.1. Yleistä ten soveltamista, osaksi uuden lainsäädän- 2631: nön tarvetta. Eräiltä osin kysymykset ovat 2632: Viime aikoina on runsaasti keskusteltu ul- sisällöltään päällekkäisiä. Sen vuoksi tarkas- 2633: komaalaisten oikeusturvasta ja ulkomaalais- telen jäljempänä kutakin kysymysten esiin 2634: politiikasta yleensäkin. Eräät kansalaisjärjes- nostamaa aihepiiriä kokonaisuutena puuttu- 2635: töt julkaisivat vuonna 1988 ehdotuksensa matta kaikkiin yksittäisiin kysymyksiin. Pe- 2636: uudeksi ulkomaalaislaiksi. Siirtolaisuusasiain rusteltu kannanotto moniin kirjoituksessa 2637: neuvottelukunta luovutti 9.12.1988 Suomen käsiteltyihin ongelmiin edellyttäisi vallitsevan 2638: maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikkaa hallintokäytännön perusteellista selvittämis- 2639: koskevan mietintönsä (KM 1988:41). Työ- tä. Tämä vaatisi kuitenkin sellaisia kokemus- 2640: voimaministeriön asettama työlupatyöryhmä peräisiä tutkimuksia, joihin en katso itselläni 2641: julkaisi mietintönsä vuoden 1988 lopulla ja olevan tässä yhteydessä sen enempää aihetta 2642: saman ministeriön teettämä tutkimus suoma- kuin mahdollisuuksiakaan. Niinpä tyydyn 2643: laisten suhtautumisesta ulkomaalaisiin ja ul- jäljempänä etupäässä oikeudellisten näkö- 2644: komaalaispolitiikkaan julkistettiin 1.2.1989. kohtien pohdiskeluun pitäen erityisesti sil- 2645: Sisäasiainministeriön asettama ulkomaalais- mällä odotettavissa olevaa ulkomaalaislain 2646: lakityöryhmä luovutti puolestaan ulkomaa- uudistamista. 2647: laislainsäädännön tarkistamista koskevan Yhdistys on yleisten huolenaiheidensa ha- 2648: mietintönsä 7.2.1989. Myös valtion tilintar- vainnollistamiseksi viitannut myös eräisiin 2649: kastajat käsittelivät ulkomaalaislainsäädän- ulkomaalaisia koskeviin todellisiin tapauk- 2650: nön soveltamista vuodelta 1987 antamassaan siin. Näitä en ole tutkinut kanteluina tässä 2651: kertomuksessa (Helsinki 1988). yhteydessä, vaan tulen erikseen harkitse- 2652: 55 2653: 2654: maan, mihin selvityspyyntöihin ne mahdolli- tää tärkeänä varoa, ettei kohtuusnäkökohtiin 2655: sesti antavat aiheen. perustuvista poikkeuksista tule pääsääntöjä. 2656: Oman käsitykseni mukaan yhdenvertai- 2657: suusperiaate on ensisijaisesti hallinnon koh- 2658: 3.2. Harkintavallan rajoitusperiaatteiden so- teena olevia ihmisiä eikä hallintokoneistoa 2659: veltaminen (Kysymys 1) itseään varten. Ihmisten yhdenvertaisuus on 2660: eri asia kuin hallintoratkaisujen yhdenmukai- 2661: Suomessa lailla (1 07 j76) voimaan saatetun suus. Jälkimmäinen tosin parantaa hallinto- 2662: KP-sopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki käytännön ennustettavuutta ja siten palvelee 2663: ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja yksityisen ihmisen oikeusturvaa sekin. Ihmis- 2664: oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää ten yhdenvertainen kohtelu ei kuitenkaan ole 2665: yhtäläiseen oikeussuojaan. Lähtökohtana siis ristiriidassa kohtuusnäkökohtiin perustuvien 2666: on, että julkisessa hallinnossa sovelletaan poikkeusten kanssa. Vaikka yhdenvertaisuu- 2667: myös ulkomaalaisiin harkintavallan rajoitus- teen kuuluu, että samanlaiset tapaukset rat- 2668: periaatteita samojen sääntöjen mukaan kuin kaistaan samalla tavalla, juuri kohtuusnäkö- 2669: oman maan kansalaisiin. Samoin eri ulko- kohdat tekevät tapauksista erilaisia. Jos hal- 2670: maalaisryhmiä on kohdeltava keskenään yh- linnossa ummistetaan silmät kohtuusnäkö- 2671: denvertaisesti. kohdilta, ihmisten yhdenvertaisuus jää toteu- 2672: Syrjintänä ei voida kuitenkaan pitää koh- tumatta: erilaisia tapauksia ratkaistaankin 2673: telun sellaista erilaisuutta, johon on olemassa samalla tavalla. Ennustettavuudeltaan kiitet- 2674: objektiivisesti hyväksyttävä peruste. "Riski- tävä hallinto saattaa johtaa kohtuuttomuuk- 2675: kansallisuuksien" erottelu ja erilainen kohte- siin ja siten epäoikeudenmukaisuuteen. Ulko- 2676: lu saattaa olla hyväksyttävää esimerkiksi sel- maalaishallinnossakin on syytä antaa pe- 2677: laisessa tilanteessa, jossa turvatoimien koh- riaatteellista merkitystä yhdeksännelle tuo- 2678: dentamista määrättyyn ulkomaalaisryhmään marinohjeelle: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, 2679: voidaan perustella viranomaisen saamalla se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden 2680: turvallisuusriskiä koskevalla erityisellä tie- tähden, joka laissa on, se hyväksytään. 2681: dolla, esimerkiksi vihjeellä etsittävän ulko- Edelleen sisäasiainministeriö toteaa tarkoi- 2682: maalaisen terroristin todennäköisestä kansal- tussidonnaisuuden ja suhteellisuuden periaat- 2683: lisuudesta. Syrjinnäksi erilainen kohtelu voi teiden edellyttävän, että myös valtion edut 2684: muuttua silloin, jos sen perusteluna on virka- turvataan ulkomaalaisten oikeusturvan ohel- 2685: miesten tarkemmin erittelemätön "näppitun- la. Oman käsitykseni mukaan valtion edut 2686: tuma" pikemminkin kuin objektiiviseen tie- turvataan lainsäädännöllä, jota sovellettaessa 2687: toon perustuva syy. Milloinkaan ei erilainen on kuitenkin otettava huomioon nämä ulko- 2688: kohtelu saa olla epäsuhteessa sillä tavoiteltui- maalaistenkin oikeusturvaa palvelevat pe- 2689: hin päämääriin. Ulkomaalaisten syrjintää oi- riaatteet. Tarkoitussidonnaisuuden ja suh- 2690: keudellisessa mielessä ei ole myöskään ulko- teellisuuden periaatteet siis pikemminkin ra- 2691: maalaisia koskeva erityislainsäädäntö, ellei joittavat valtion edun turvaamista kuin edel- 2692: tällainen lainsäädäntö heikennä ulkomaalai- lyttävät sitä. 2693: sen oikeusasemaa tavalla, joka on ristiriidas- Sisäasiainministeriö ilmoittaa harkintaval- 2694: sa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoi- lan rajoitusperiaatteiden tarkoittavan ulko- 2695: keussopimusten kanssa. Lähtökohtana on pi- maalaishallinnossa "terveen järjen" käyttöä. 2696: dettävä, että Suomen oikeudenkäyttöpiiriin Tämä saattaa olla koulutuksellisesti vaaralli- 2697: saapuneen ulkomaalaisen on päästävä osalli- nen yksinkertaistus. "Terveen järjen" voidaan 2698: seksi Suomen oikeusjärjestyksen tarjoamasta näet hallinnossa tulkita tarkoittavan muuta- 2699: perusoikeusturvasta, olipa hänellä Suomen kin kuin yksilön oikeusturvaa, jopa sen kans- 2700: lakiin perustuva oikeus tulla maahan tai ei. sa ristiriitaisia arvopäämääriä. 2701: Sisäasiainministeriö on lausunnossaan tul- 2702: kinnut harkintavallan rajoitusperiaatteiden 2703: sisältöä tavalla, joka saattaa antaa aiheen 2704: väärinkäsityksiin. Ministeriön mukaan yh- 3.3. Poliisivaltuuksien käyttö (Kysymys 2) 2705: denvertaisuusperiaatteeseen kuuluu myös 2706: hallintopäätösten "yhteiskunnallisten seu- Poliisin valtuudet perustuvat pääasiallisesti 2707: rausvaikutusten" arvioiminen. Ministeriö pi- poliisilain 2 lukuun. Poliisilain säännökset 2708: 56 2709: 2710: koskevat sen 1 §:n mukaisesti nimenomaan taessaan. Edellä lausumaani liittyen olen itse- 2711: poliisin päätehtävää eli laillisen valtio- ja yh- kin havainnut tällaista ylikorostumista jos- 2712: teiskuntajärjestyksen suojaamista sekä ylei- kus esiintyvän. Poliisin koulutuksessa olisikin 2713: sen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa syytä painottaa, että poliisilain 12 §:n mu- 2714: pitämistä. Poliisille kuuluu oikeusjärjestyk- kaisten hienotunteisuus- ja suhteellisuuspe- 2715: semme mukaan runsaasti muitakin tehtäviä, riaatteiden noudattaminen on tärkeätä myös 2716: joiden liittyminen edellä mainittuun pääteh- silloin, kun poliisi kohdistaa toimenpiteitään 2717: tävään ei kuitenkaan ole aina täysin selkeä. ulkomaalaisiin. Vaikka mainittu säännös sa- 2718: Myös muiden kuin poliisilaissa tarkoitettujen namuotonsa mukaisesti koskeekin vain polii- 2719: tehtäviensä suorittamiseksi laki antaa polii- silaissa tarkoitettuja poliisitehtäviä, säännök- 2720: sille tiettyjä valtuuksia puuttua yksityisten sen sisältämiä periaatteita on perusteltua 2721: ihmisten oikeuspiiriin. Tällaisia valtuuksia noudattaa myös ulkomaalaislainsäädäntöön 2722: sisältää mm. ulkomaalaislaki. perustuvia erityisiä poliisivaltuuksia käytet- 2723: Ulkomaalaislain 2 §:n mukaan laissa tar- täessä. Tämä velvollisuus voidaan ulkomaa- 2724: koitetut ulkomaalaisia koskevat asiat kuulu- laisten kohtelussa johtaa KP-sopimuksen lu- 2725: vat sisäasiainministeriön ja poliisin käsiteltä- kuisista määräyksistä ja erityisesti sen edellä 2726: viksi, jollei toisin ole säädetty. Lain 37 §:n mainitsemastani syrjintäkiellosta. Erityisesti 2727: mukaan ulkomaalaislain ja sen nojalla annet- ulkomaalaisia koskevaa erityislainsäädäntöä 2728: tujen säännösten ja määräysten noudattamis- sovellettaessa ei voida ilman perusteltua syy- 2729: ta valvoo poliisi. Senkin jälkeen, kun sisä- tä poiketa poliisin työssä yleisesti noudate- 2730: asiainministeriön poliisiosastoon kuuluvan tuista hienotunteisuuden ja suhteellisuuden 2731: ulkomaalaistoimiston tehtävät ovat 1.3.1989 periaatteista. Ulkomaalaislakityöryhmän 2732: siirtyneet ministeriön keskusjohdon alaiselle mietinnössä ehdotetaankin, että uuteen ulko- 2733: ulkomaalaiskeskukselle, poliisilla säilyy kes- maalaislakiin sisällytettäisiin vastaava vä- 2734: keinen osuus ulkomaalaisasioiden hoidossa. himmän rajoituksen periaatetta korostava 2735: Eräiltä osin ulkomaalaisasioiden onkin perin- säännös. Sen mukaan ulkomaalaisten oi- 2736: teisesti katsottu liittyvän poliisilain 1 §:ssä keuksia ei saisi rajoittaa enempää kuin on 2737: määriteltyyn poliisin päätehtävään. Tällaisia välttämätöntä. Ehdotettuun säännökseen on 2738: ulkomaalaisasioita ovat esimerkiksi maahan- ilmeisesti käytännön tarvetta. 2739: tulon ja maastalähdön valvonta. Sitä vastoin 2740: ulkomaalaislaissa säännelty lupahallinto ei 2741: suoranaisesti liity poliisilain 1 §:n mukaiseen 2742: tehtävään. Ulkomaalaislain poliisille antamat 3.4. Hallintomenettelylain soveltaminen 2743: erityisvaltuudet (esimerkiksi lain 23 §:ssä tar- (Kysymykset 3-9) 2744: koitettu säilöönotto-oikeus) eivät luonnolli- 2745: sestikaan estä poliisia tarvittaessa sovelta- 3.4.1. Yleistä 2746: masta ulkomaalaisiin myös poliisilain 2 lu- 2747: vussa tarkoitettuja yleisiä poliisivaltuuksia Hallintomenettelylain 1 §:n mukaan pu- 2748: (esimerkiksi lain 20 §:n mukaista päihtyneen heena olevaa lakia sovelletaan hallintomenet- 2749: säilööntoimittamisoikeutta). Eräiltä osin po- telyyn, jollaiseksi lainkohdan 2 momentin 2750: liisin valtuudet ovat jopa päällekkäisiä polii- mukaan ei kuitenkaan katsota esitutkintaa 2751: silaissa ja ulkomaalaislaissa, esimerkiksi mitä rikosasiassa eikä ulosottoa. Hallintomenette- 2752: tulee henkilöllisyyden tarkastamiseen ja kuu- lylain 2 §:n perusteella laki on toissijainen, 2753: lusteluun kutsumiseen (poliisilain 13 ja 15 § jos samasta asiasta on tästä laista poikkeavia 2754: verr. ulkomaalaislain 26 §). Kun ulkomaa- säännöksiä muussa laissa. Hallintomenettely- 2755: laislaki koskee nimensä mukaisesti vain ulko- lain voimaantulon jälkeen säädetyssä ulko- 2756: maalaisia, sovelletaan poliisilakia taas ero- maalaislaissa ei ole hallintomenettelylain so- 2757: tuksetta kaikkiin ihmisiin. veltamista nimenomaisesti poissulkevia tai 2758: Olen ymmärtänyt yhdistyksen huolen niin, muutenkaan hallintomenettelylain periaat- 2759: että yhdistys pelkää poliisin helposti yliko- teista poikkeavia säännöksiä. Sen vuoksi hal- 2760: rostavan valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen lintomenettelylain säännöksiä on lähtökoh- 2761: suojelun sekä yleisen järjestyksen ja turvalli- taisesti sovellettava koko laajuudessaan myös 2762: suuden voimassa pitämisen näkökulmaa ulkomaalaisasioiden käsittelyyn, jollei näiden 2763: myös ulkomaalaislain mukaisia tehtäviä hoi- asioiden luonteesta muuta johdu. 2764: 57 2765: 2766: Sisäasiainministeriön lausunnossa tode- nasta rikosasioissa on säädetty. Kun ulko- 2767: taan poliisin soveltavan "poliisitutkintaa" maalaislaissa ei ole nimenomaisesti säädetty, 2768: koskevia määräyksiä hankkiessaan selvitystä mitä menettelyperiaatteita sen tarkoittamissa 2769: ulkomaalaislainsäädännön tarkoittamissa asioissa on noudatettava, johtoa voidaan ha- 2770: asioissa. Poliisitutkinnasta ja siinä noudatet- kea kysymykseen tulevia vaihtoehtoja vertai- 2771: tavista periaatteista ei ole sellaisenaan yleisel- lemalla. 2772: lä tasolla säädetty. Poliisitutkinta ymmärre- Ulkomaalaisasioiden käsittely poikkeaa 2773: tään yläkäsitteenä, jonka piiriin kuuluvat luonteeltaan rikosten esitutkinnasta, joskin 2774: sekä esitutkinta rikosasioissa että poliisin eri rajalta käännyttämiseen sekä maasta karkot- 2775: lakien nojalla toimittamat ns. erityistutkinnat tamisen valmisteluun saattaa liittyä rikostut- 2776: (esimerkiksi palon- ja kuolemansyyn selvittä- kintaa muistuttavia piirteitä. Toisaalta oles- 2777: minen, lento- ja suuronnettomuuksien tutkin- kelu- ja työlupien edellytysten tutkiminen on 2778: ta, liiketoimintakiellon määräämistä tai pi- yleensä luonteeltaan lähinnä lupahallintoa. 2779: dentämistä koskeva tutkinta sekä erilaisten Lupien peruuttaminen puolestaan saattaa 2780: hallintolupien peruuttamista valmistelevat edellyttää tutkintaa, jossa luvanhaltijan pro- 2781: kuulustelut). Myös ns. ulkomaalaistutkintaa sessuaalinen asema muistuttaa rikoksesta 2782: eli ulkomaalaisasioihin liittyvien tosiseikko- epäillyn asemaa. Turvapaikkapyyntöjen tut- 2783: jen selvittämistä voidaan pitää poliisille kuu- kiminen on taas muusta hallintomenettelystä 2784: luvana erityistutkinnan lajina. ja poliisitutkinnasta poikkeavaa toimintaa, 2785: Erityistutkinnoissa on yleensä noudatettu jossa asianosaisen oikeusturvatarpeet saatta- 2786: samantapaista menettelyä kuin rikosten esi- vat määräytyä normaalista poikkeavana ta- 2787: tutkinnassa. Tulkitsen sisäasiainministeriön valla, etenkin mitä tulee käsittelyn julkisuu- 2788: lausunnollaan tarkoittavan, että tämän hal- teen. Turvapaikan pyytäjän prosessuaalinen 2789: lintotavan perusteella myös hallintomenette- asema on omalaatuinen, koska hänen pako- 2790: lylain 1 §:n 2 momentin määritelmäsäännök- laisasemansa toteen näyttämisestä saattaa 2791: sessä mainittuun esitutkintaan rikosasiassa riippua, miten hänen laittomaan maahantu- 2792: voidaan rinnastaa muutkin poliisitutkinnan loansa tai maassa oleskeluunsa on suhtau- 2793: piiriin luetut erityistutkintojen lajit. Tämä duttava (ks. pakolaissopimuksen 31 artiklan 2794: rinnastus merkitsisi hallintomenettelylain so- 1 kohta). 2795: veltamisalan rajoitussäännöksen laveaa tul- Ulkomaalaisasioiksi nimettyjen asioiden 2796: kintaa. Sisäasiainministeriön käsityksen mu- erilaisuus vaikeuttaa yleiskäsitteen "ulko- 2797: kaan hallintomenettelylain säännökset eivät maalaistutkinta" käyttöä. Eräissä asioissa 2798: siis sellaisenaan veivoittaisi ulkomaalaistut- menettely muistuttaa tavallista hallintome- 2799: kintaa suorittavaa poliisiviranomaista. Tosin nettelyä, toisissa se taas lähenee rikostutkin- 2800: sisäasiainministeriö toteaa, että hallintome- nalle ominaisia prosessuaalisia asetelmia. 2801: nettelylain yleisiä säännöksiä sovelletaan Hallintomenettelylain säännösten soveltamis- 2802: myös ulkomaalaisasioissa, jollei ulkomaalais- ta ei kuitenkaan voida sulkea pois pelkästään 2803: lain erityismääräyksistä muuta johdu. sillä perusteella, että ulkomaalaislaissa mää- 2804: Ulkomaalaistutkinnan käsite jää kuitenkin rätään tietyt asiat poliisin käsiteltäviksi. 2805: ulkomaalaislain perusteella epäselväksi. Hallintomenettelylakia koskevan hallituk- 2806: Päinvastoin kuin esimerkiksi lento- ja suuron- sen esityksen (1981 vp. n:o 88) yleisperuste- 2807: nettomuuksien tutkinnasta on säädetty (toi- luissa korostetaan, että puheena olevan lain 2808: saalta ilmailulain 60 §:n 3 momentissa ja päätavoitteena on ollut pyrkimys tehostaa 2809: toisaalta suuronnettomuuksien tutkinnasta "kansalaisten oikeussuojaa". Hallintomenet- 2810: annetun lain 11 §:n 2 momentissa) ulkomaa- telylaissa säädetään hallintomenettelyssä 2811: laislaissa ei mainita erikseen, että lain nojalla noudatettavaksi sellaisia menettelytapoja, 2812: suoritettaviin kuulusteluihin ja tutkimuksiin jotka edistävät hallintoasian ratkaisemista ai- 2813: olisi sovellettava, mitä poliisin toimittamasta neellisesti oikein. Hallintomenettelylaissa 2814: kuulustelusta ja tutkimuksesta on voimassa. säädetyillä menettelytavoilla pyritään ensisi- 2815: Samoin liiketoimintakiellosta annetun lain jaisesti tosiseikkojen tuotettavaan ja huolelli- 2816: 19 §:n 2 momentin mukaan liiketoimintakiel- seen selvittämiseen sekä asian käsittelyn puo- 2817: lon määräämistä tai pidentämistä koskevasta lueettomuuteen. Lähtökohtana on pidetty, 2818: tutkinnasta on nimenomaisesti todettu ole- että hallintomenettelylaki tulisi yleislakina 2819: van soveltuvin osin voimassa, mitä esitutkin- koskemaan mahdollisimman laajasti julkisen 2820: 8 300869G 2821: 58 2822: 2823: vallan käyttöä hallintomenettelyssä. Lain to- säännösten tarkoitetaan syrjäytyvän sen li- 2824: detaankin koskevan vain sellaisia "keskeisiä säksi, mitä hallintomenettelylain yleisestä 2825: oikeusturvaperiaatteita, joita voidaan sovel- toissijaisuudesta mahdollisesti johtuu. Kun 2826: taa hallinnossa yleisesti". tällaisia nimenomaisia rajoituksia ei toistai- 2827: Rikosasian esitutkinnan erottaminen hal- seksi ole säädetty ja kun hallintomenettely- 2828: lintomenettelylain soveltamisalasta johtuu lain 1 §:n 2 momenttia on perusteltua tulkita 2829: taas rikosprosessin erityispiirteistä, jotka suppeasti, on hallintomenettelylakia edellä 2830: vaativat erillistä sääntelyä. Rikostutkiota tarkoitettua toissijaisuutta lukuunottamatta 2831: poikkeaa erityistutkinnoista erityisesti siinä, sovellettava ulkomaalaistutkintaan. Erityi- 2832: että asianosaisten prosessuaaliset asemat sesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että 2833: määräytyvät kokonaan eri sääntöjen mu- ulkomaalaistutkinta, päinvastoin kuin muut 2834: kaan. Esitutkinta- ja pakkokeinolaissa sään- edellä luetellut erityistutkinnat, kohdistuu 2835: nellään tyhjentävästi esitutkinnassa nouda- tietyn ominaisuutensa perusteella valikoitu- 2836: tettavista menettelytavoista. Hallituksen esi- neeseen henkilöryhmään, jonka erilainen 2837: tyksessä esitutkintaa ja pakkokeinoja rikos- kohtelu ilman hyväksyttävää perustetta voi- 2838: asioissa koskevaksi lainsäädännöksi (1985 daan katsoa KP-sopimuksen syrjintäkiellon 2839: vp. n:o 14) tosin todetaan, että monia esitut- loukkaukseksi. 2840: kintalain säännöksiä olisi tarkoituksenmu- 2841: kaista soveltaa myös poliisin toimittamissa 2842: erityistutkinnoissa. Itse esitutkintalakiin ei 3.4.2. Avustajan läsnäolo 2843: ole kuitenkaan otettu säännöstä sen sovelta- 2844: misesta muuhun kuin rikostutkintaan. Halli- Hallintomenettelylain 6 §:n momentin 2845: tuksen esityksen tarkoituksena on ollut, että mukaan hallintomenettelyssä saa käyttää 2846: erityistutkinnat voitaisiin myöhemmin asian- asiamiestä ja avustajaa. Toisaalta esitutkinta- 2847: omaisiin erityislakeihin otettavilla viittaus- lain 31 §:ssä säädetään, että asianosaisen 2848: säännöksillä saattaa kokonaan tai osittain avustajalla on oikeus olla läsnä päämiestänsä 2849: esitutkintalain alaisuuteen. Tällaista viittaus- kuulusteltaessa, jollei tutkinnanjohtaja pai- 2850: ta ei kuitenkaan ole sisällytetty ulkomaalais- navista rikostutkinnallisista syistä sitä kiellä. 2851: lakityöryhmän ehdotukseen uudeksi ulko- Ennen esitutkintalain 1.1.1989 tapahtunutta 2852: maalaislaiksi. voimaantuloa noudatetun rikostutkintaa 2853: Edellä selostamieni näkökohtien valossa koskevan poliisin käskylehden n:o 2854: hallintomenettelylain soveltamisalan rajoitus- 5/16.7.1970 mukaan asiamiehen läsnäoloa ei 2855: säännöksen lavea tulkinta ei vaikuta perus- ollut kiellettävä, ellei ollut aihetta otaksua, 2856: tellulta. Yleistenkin laintulkintaperiaatteiden että totuuden selville saaminen saattoi vai- 2857: mukaan poikkeussäännöksiä tulisi tulkita keutua. Sisäasiainministeriön ja suojelupolii- 2858: ahtaasti. Kun hallintomenettelylakia koske- sin lausunnot ymmärrän niin, että avustajan 2859: van hallituksen esityksen yleisperusteluissa ja asiamiehen läsnäoloon on ulkomaalaislain 2860: puhutaan "kansalaisten" oikeussuojasta, tällä nojalla suoritetussa erityistutkinnassa sovel- 2861: sanavalinnalla ei liene tarkoitettu rajoittaa lettu mainitusta poliisin käskylehdestä (ja 2862: ehdotetun lain oikeussuojavaikutuksia Suo- nyttemmin esitutkintalain 31 §:stä) ilmeneviä 2863: men kansalaisiin. Pikemminkin sanavalinta periaatteita. 2864: selittyy perinteisestä, mutta nykyään käsityk- Edellä lausumani mukaisesti en pidä voi- 2865: seni mukaan jo vanhentuneesta kielenkäy- massa olevan ulkomaalaislainsäädännön va- 2866: töstä. lossa mahdollisena poiketa hallintomenette- 2867: Kun hallintomenettelylain tavoitteena on lylaissa säädetyistä ehdottomista oikeustur- 2868: yleinen oikeusturvan parantaminen, sen so- vaperiaatteista, joihin avustajan käyttöoi- 2869: veltamisalan rajoittaminen pelkästään Suo- keuskin kuuluu. Voidaan kuitenkin pohtia, 2870: men kansalaisiin olisi ristiriidassa KP-sopi- mitä mahdollista tarvetta avustajan käytön 2871: muksen edellä mainitun syrjintäkiellon kans- rajoittamiseen saattaisi ulkomaalaisasioissa 2872: sa. Jos hallintomenettelylain menettelytapo- olla. 2873: jen katsotaan olevan joiltakin osin ulkomaa- Edellä jo totesin, että ns. ulkomaalaistut- 2874: laisasioiden käsittelyyn soveltumattomia, ul- kinta voi käsittää hyvinkin erityyppisten ky- 2875: komaalaislaissa tulisi erikseen säätää, missä symysten selvittämistä. Useimmiten avusta- 2876: asioissa ja miltä osin hallintomenettelylain jan käytön kieltämiseen ei liene mitään "pai- 2877: 59 2878: 2879: navaan rikostutkinnalliseen syyhyn" rinnas- 3.4.3. Asianosaisen kuuleminen 2880: tettavaa perustetta. On kuitenkin mahdollis- 2881: ta, että suojelupoliisin toimittamissa turva- Hallintomenettelylain 15 §:n mukaan 2882: paikkapuhutteluissa saatetaan ajoittain asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista 2883: käsitellä valtion turvallisuuden kannalta ar- varattava tilaisuus antaa selvityksensä mui- 2884: kaluonteisia asioita. Tätä taustaa vasten on den tekemistä vaatimuksista ja asiassa olevis- 2885: käsitettävissä suojelupoliisin väitetty halutto- ta sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikut- 2886: muus sallia turvapaikan pyytäjän yhteyden- taa asian ratkaisuun. Lainkohdan 2 momen- 2887: ottoa avustajaan ennen kuin puhuttelut on tissa on mainittu eräitä erityistilanteita, joissa 2888: saatettu loppuun. Mikäli turvapaikan myön- asian saa ratkaista asianosaista kuulematta. 2889: tämisedellytysten selvittämiseen liittyy tieto- Nämä poikkeukset johtuvat osaksi oikeus- 2890: vuotoriskejä, ne eivät kuitenkaan liene sa- suojantarpeen vähäisyydestä, osaksi hallin- 2891: mantyyppisiä kuin rikostutkinnassa. Kysy- non tehokkuusnäkökohdista. 2892: mys ei ole epäillyn rikoksen selvittämisestä Lausuntojen perusteella ei näytä olevan 2893: vaan väitetyn pakolaisuuden todentamisesta. periaatteessa epäselvyyttä siitä, etteikö hal- 2894: A vustettavan prosessuaalinen asema on eri- lintomenettelylain kuuleruissäännöstä olisi 2895: lainen kuin rikoksesta epäillyllä. Tietovuotoi- noudatettava myös ulkomaalaisasioissa. Sel- 2896: hin syyllistymällä turvapaikan pyytäjän avus- vää on myös se, että karkotusasiassa tapah- 2897: taja ei - toisin kuin rikostutkinnassa - tuvaa kuulemista koskeva ulkomaalaislain 2898: yleensä voisi edistää päämiehensä etua. Tie- 19 §:n 3 momentti syrjäyttää erityissäännök- 2899: tovuodon riski lienee tästäkin syystä etäinen, senä asianosaisen kuulemista koskevan hal- 2900: varsinkin jos avustaja on julkisen valvonnan lintomenettelylain 15 §:n yleissäännöksen ja 2901: alainen asianajaja. Turvapaikan pyytäjien asettaa siten normaalia ankararuman kuule- 2902: avustajantarve on sitä vastoin useissa ta- ruisvaatimuksen karkotettavaa koskevassa 2903: pauksissa vähintään yhtä suuri kuin rikokses- menettelyssä. Sen sijaan sisäasiainministeriö 2904: ta epäillyillä. katsoo, ettei kuuleruisvelvollisuus ulotu tur- 2905: Toisaalta hallintomenettelylain 6 § ei estä vapaikka-asioissa ulkoasiainministeriön lau- 2906: sellaista avustajan puhe- ja kyselyoikeuden ~untoon ja suojelupoliisin tutkintapöytäkir- 2907: rajoittamista, joka on välttämätöntä totuu- Jaan. 2908: den ilmi saamiseksi. Lainkohdan 3 momentti Hallintomenettelylakia koskevan hallituk- 2909: antaa sitä paitsi viranomaiselle mahdollisuu- sen esityksen perustelujen mukaan lain 2910: den kieltää kokonaankin sellaisen avustajan 15 §:ssä tarkoitettuja selvityksiä, jotka voivat 2911: käyttö, joka osoittautuu tehtävään sopimat- vaikuttaa asian ratkaisuun, ovat mm. erilai- 2912: tomaksi. Näin ollen katson, ettei hallintome- set viranomaisten lausunnoissaan esittämät 2913: nettelylain 6 §:n mukainen avustajan käyt- kannanotot. Nämä rionastuvat prosessuaali- 2914: töoikeus voi turvapaikkapuhuttelussa siinä selta merkitykseltään asianosaiseen itseensä 2915: määrin vaarantaa valtion turvallisuusintres- kohdistettuihin vaatimuksiin. Yleissäännök- 2916: siä, että yleiseen avustajan käytön kieltämi- sen mukaan kuuleruisvelvollisuus siis ulottui- 2917: seen olisi aihetta. Sitä vastoin avustajan käy- si epäilemättä myös turvapaikka-asiassa ul- 2918: tön salliminen voi olla totuuden selvittämisen komaalaislain 13 §:n nojalla hankittavaan ul- 2919: ja asianosaisen oman oikeusturvan kannalta koasiainministeriön lausuntoon. Sitä ei voida 2920: ratkaisevan tärkeää. Erityisen huolestuttava- käsitykseni mukaan pitää sellaisena "todis- 2921: na pidän sitä, jollei säilöön otetun turvapai- tus- ja päätösharkinnan yhteydessä syntyvä- 2922: kan pyytäjän sallita lainkaan tavata avusta- nä asiakirjana", josta hallituksen esityksen 2923: jaansa, ennen kuin tutkinnan kannalta rat- perustelujen mukaan asianosaista ei tarvitsisi 2924: kaisevat puhuttelut on hänen osaltaan saatet- kuulla. Harkinnan yhteydessä syntyvät asia- 2925: tu loppuun. Mielestäni tulisi harkita ulko- kirjat ovat yleensä viranomaisten sisäisiä 2926: maalaisasetuksen 21 §:ssä säädetyn ehdotto- muistioita, kun taas viranomaisen toiselle 2927: man yhteydenotto-oikeuden laajentamista viranomaiselle antama lausunto on lähtökoh- 2928: myös ulkomaalaisen oikeusavustajaan. Ulko- taisesti julkinen asiakirja (ks. esim. KHO:n 2929: maalaisasioiden erityisluonne huomioon ot- 14.2.1989 antama päätös n:o 367). Hallinto- 2930: taen olisi syytä sisällyttää ulkomaalaislakiin menettelylain 15 §:n 3 momentin mukaan 2931: erillinen säännös avustajan ja asiamiehen käy- asianosaiselle on annettava selityksen anta- 2932: töstä ja siinä noudatettavista menettelytavoista. mista varten tieto muustakin kuin julkisesta 2933: 60 2934: 2935: asiakirjasta, jos asianosaisella on asiakirjajul- mentissa säädetään tapauksista, joissa perus- 2936: kisuuslain nojalla oikeus saada sellaisesta tie- telu voidaanjättää esittämättä. Perustelupak- 2937: to. Jos taas ulkoasiainministeriön lausunto koa ei ole esimerkiksi silloin, kun perustele- 2938: sisältäisi sellaisia tietoja, että tiedon antami- minen olisi "ilmeisen tarpeetonta", kun asia 2939: nen siitä olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä koskee "sellaisen edun myöntämistä, joka 2940: tai yksityistä etua ja sen vuoksi asiakirjajul- perustuu hakijan ominaisuuksien arvioimi- 2941: kisuuslain 19 §:n 2 momentin nojalla asian- seen" tai kun "perustelua ei voida laatia 2942: osaisjulkisuuden ulkopuolella, asianosaisella viivyttämäitä huomattavasti päätöksen anta- 2943: ei tosin itsellään olisi oikeus tutustua lausun- mista". Yhdistyksen esittämästä kannasta 2944: toon, mutta tässäkin tapauksessa asianosai- poiketen katson, että mainitut poikkeukset 2945: sen oikeusturvan takia lausunnon olennainen perustelupakosta ovat sinänsä sovellettavissa 2946: sisältö olisi syytä selvittää asianosaiselle sillä myös ulkomaalaisasioihin. 2947: tavalla, että hän saisi tilaisuuden antaa seli- Viisumihakemukset perustuvat suurelta 2948: tyksensä lausuntoon sisältyvistä, hänen tur- osalta sisäasiainministeriön esittämin tavoin 2949: vapaikkapyyntönsä kannalta oleellisista sei- hakijan "ominaisuuksien arvioimiseen". Toi- 2950: koista. saalta on huomattava, että hallintomenette- 2951: Suojelupoliisin tutkintapöytäkirjan osalta lylakia koskevan hallituksen esityksen perus- 2952: kysymys on lähinnä siitä, missä tutkinnan telujen mukaan "ominaisuuksien arvioimis- 2953: vaiheessa asianosaiselle varataan tilaisuus ta" koskevalla poikkeussäännöksellä on ensi- 2954: tulla kuulluksi. Hallintomenettelylakia kos- sijaisesti tarkoitettu tilanteita, joissa kysymys 2955: kevan hallituksen esityksen perustelujen mu- on kilpailusta useiden hakijoiden kesken. Va- 2956: kaan hallintomenettelyn keskittämisen kan- lintaratkaisun perusteleminen kaikille hävin- 2957: nalta olisi tarkoituksenmukaista, että kuule- neille hakijoille olisi käytännössä hankalaa ja 2958: misen tapahduttua asia voitaisiin saattaa asianosaisten itsensä kannalta joskus kiusal- 2959: päätökseen yksinomaan viranomaistoimin. listakin. Tällaisesta kilpailutilanteesta ei sen 2960: Turvapaikan pyytäjää on siis kuultava suoje- sijaan ole kysymys viisumiasioissa. Hallinto- 2961: lupoliisin tutkintapöytäkirjan johdosta siinä menettelylain 24 §:n 2 momentin poikkeus- 2962: vaiheessa, jossa pöytäkirja on lähes lopulli- säännös tosin oikeuttaa siinä mainituissa ta- 2963: sessa muodossaan. Jos lopulliseen pöytäkir- pauksissa tinkimään pääsääntöisestä peruste- 2964: jaan lisätään jotakin muuta kuin asianosaisen lupakosta, mutta poikkeussäännöksenä tätä- 2965: itsensä siihen haluamia kommentteja tai tar- kin lainkohtaa on tulkittava ahtaasti. Tarkoi- 2966: kistuksia, asianosaiselle olisi annettava uusi tuksenmukaisuusharkintaankin perustuvia 2967: tilaisuus selityksen antamiseen siinä tapauk- päätöksiä on syytä perustella niin, että perus- 2968: sessa, että lisäys on asian ratkaisun kannalta telun avulla voidaan arvioida, onko harkin- 2969: merkityksellinen ja asianosaisen oikeussuoja tavaltaa käytetty laillisissa rajoissa. 2970: vaatii uutta kuulemista. Viisuminhakijan ja mahdollisesti hänen 2971: Kaikessa asianosaisen kuulemisessa on täällä olevien perheenjäsentensä oikeustur- 2972: luonnollisesti kiinnitettävä huomiota siihen, van kannalta on usein tärkeätä, että kielteistä 2973: että asianosainen saa todellisen tilaisuuden päätöstä perustellaan riittävästi. Hakijan ja 2974: arvioida hänelle esitettävää aineistoa ja ym- hänen perheenjäsentensä tulevaisuudensuun- 2975: märtää sen merkityksen. Yhdyn sosiaali- ja nitelmiin vaikuttaa usein ratkaisevasti esi- 2976: terveysministeriön lausunnossaan esittämään merkiksi se, onko viisumihakemuksen hyl- 2977: toteamukseen siitä, että neuvonnan ja tulk- kääminen johtunut ohimeneväksi katsotta- 2978: kauksen puutteellisuus saattaa helposti joh- vasta syystä vai onko viisumin myöntämisen 2979: taa tosiasiallisiin oikeudenmenetyksiin muo- este pysyväisluonteinen. Toisaalta on selvää, 2980: dollisesta kuulemisesta huolimatta. ettei perusteluissa tarvitse eikä niissä ole edes 2981: lupa ilmaista sellaista päätöksen perusteena 2982: ollutta tietoa, johon asianosaisella itsellään ei 2983: 3.4.4. Päätösten perusteleminen salassapitosäännösten nojalla olisi lainkaan 2984: lupa tutustua. Perustelu voidaan kuitenkin 2985: Hallintomenettelylain 24 §:n mukaan pää- yleensä muotoilla siten, että asianosaisen oi- 2986: tös on perusteltava ilmoittamalla sen perus- keusturvan kannalta välttämätön tiedontarve 2987: teena olevat pääasialliset tosiseikat sekä tyydyttyy salassa pidettävän tiedon silti pal- 2988: säännökset ja määräykset. Lainkohdan 2 mo- jastumatta. 2989: 61 2990: 2991: Yhdistyksen sekä sosiaali- ja terveysminis- ilman ulkopuolisten tulkkien apua. Tämä ei 2992: teriön esiintuomat puutteet ulkomaalaisasioi- saa kuitenkaan merkitä sitä, että kaikkien 2993: ta koskevien hallintopäätösten perusteluissa ulkomaalaisten edellytetään käytännössä ym- 2994: osoittavat, että perustelujen kehittämiseen on märtävän virkamiesten taitamia kieliä. Tar- 2995: aihetta. Suomen liittyessä Euroopan neuvos- vittaessa on varmistuttava myös harvinaisten 2996: ton ihmisoikeussopimukseen viranomaisrat- kielten tulkkien saatavuudesta. 2997: kaisujen asianmukainen perusteleminen tulee Olisi tavoiteltavaa, että ulkomaalaisten oi- 2998: entistä tärkeämmäksi. keusasemaan vaikuttavat keskeiset säädökset 2999: käännetään kansainvälisen kanssakäymisen 3000: kannalta tärkeimmille kielille. Lain suomat 3001: 3.4.5. Vieraiden kielten käyttö oikeuskeinot jäävät näennäisiksi, ellei kieli- 3002: kysymyksiin kiinnitetä riittävää huomiota. 3003: Hallintomenettelylain 22 §:n mukaan vi- 3004: ranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta, 3005: jos asianosainen asiassa, joka voi tulla vireille 3.5. Asiakirjajulkisuuslain soveltaminen 3006: viranomaisen aloitteesta, ei osaa viranomai- (Kysymykset 10-13) 3007: sessa kielilain (148/22) mukaan käytettävää 3008: kieltä. Erityisestä syystä viranomainen voi Asiakirjajulkisuuslain 19 §:n nojalla asian- 3009: huolehtia tulkitsemisesta muussakin asiassa. osaisella eli sillä, jonka etua, oikeutta tai 3010: Ulkomaalaislain mukaisissa asioissa on velvollisuutta asia koskee, on oikeus saada 3011: yleensä kysymys tapauksista, joissa viran- tieto asiakirjasta, jos se voi tai on voinut 3012: omaisella hallintomenettelylain mukaan on vaikuttaa asian käsittelyyn. Tieto voidaan 3013: ehdoton velvollisuus huolehtia tulkitsemises- kuitenkin lainkohdan 2 momentin nojalla 3014: ta. Hallintomenettelylain mainittu säännös ei jättää antamatta, jos tiedon antaminen olisi 3015: anna yksityiskohtaista ohjetta siitä, miten vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä 3016: tulkitseminen on käytännössä järjestettävä. etua eikä asiakirja kuulu riita- tai rikosasian 3017: Sen vuoksi ulkomaalaislain 36 §:ssä tarkoi- oikeudenkäyntiaineistoon. Yhdistys katsoo, 3018: tettujen ohjeiden antaminen vieraiden kielten että ulkomaalaisasioissa sovelletaan asian- 3019: käyttämisestä ulkomaalaisasioissa olisi oi- osaisen oikeutta asiakirjaan koskevia sään- 3020: keusturvasyistä tarpeellista. Mainitussa lain- nöksiä ulkomaalaisten oikeusturvaa vaaran- 3021: kohdassa asetettu velvoite osoittaa, ettei lain- tavalla tavalla. 3022: säätäjä ole katsonut soveliaaksi jättää vierai- Sisäasiainministeriön lausunnon osalta to- 3023: den kielten käytön sääntelyä pelkästään po- tean, ettei ulkomaalaisasioissa kertyviä tieto- 3024: liisitutkinnassa noudatetun käytännön va- ja voida katsoa luonteeltaan salaisiksi pelkäs- 3025: raan. Yhdistyksen kirjoituksessa esitetyt, val- taan sillä perusteella, että ulkomaalaislain- 3026: litsevaa käytäntöä koskevat havainnot säädännön noudattamista on asetettu valvo- 3027: antavat aihetta huoleen. Kysymys ei ole pel- maan poliisi-, raja- ja tulli viranomaiset. Asian- 3028: kästään tulkin käytöstä hallintoteknisenä ky- osaisjulkisuudesta ei ole myöskään lupa poi- 3029: symyksenä vaan myös kotimaisia kieliä taita- keta ainoastaan sen vuoksi, että asiakirja 3030: mattomalle kuuluvasta oikeudesta käyttää koskee viisumin epäämistä, rikosten torjun- 3031: itse osaamiaan kieliä asioidessaan Suomen taa tai muita sisäasiainministeriön lausun- 3032: viranomaisissa. Sisäasiainministeriön mainit- nossaan mainitsemia asiaryhmiä. Poikkeus- 3033: semat "tekniset vaikeudet" eivät mielestäni perusteet on asiakirjajulkisuuslain 19 §:ssä 3034: riitä perusteluksi näiden oikeusturvan toteu- tyhjentävästi lueteltu ja niitä on tulkittava 3035: tumisen kannalta keskeisten lakisääteisten ahtaasti. Asiakirjajulkisuuslain tarjoama 3036: ohjeiden puuttumiseen. muutoksenhakumahdollisuus ei oikeutaasian- 3037: Ulkomaalaishallinnon virkojen kielitaito- osaisjulkisuutta asiattomasti rajoittaviin hal- 3038: vaatimuksiin olisi kiinnitettävä riittävää huo- lintopäätöksiin ensimmäisessä asteessa. 3039: miota. Olisi harkittava myös henkilöstöpo- Asianosaisjulkisuudesta tehtävät poik- 3040: liittisia keinoja, joilla virkamiehiä kannustet- keukset vaativat aina tapauskohtaista intres- 3041: taisiin parantamaan kielitaitoaan. Tavoit- sivertailua. Pääsääntönä on kuitenkin pidet- 3042: teeksi olisi asetettava, että virkamiehet itse tävä asianosaisen oikeutta saada tieto häntä 3043: selviytyisivät vieraiden kielten käytöstä heille koskevista asiakirjoista. Tämä oikeus on sitä 3044: kuuluvissa asioissa mahdollisimman pitkälle vahvempi, mitä tärkeämmästä intressistä 3045: 62 3046: 3047: (esimerkiksi pelosta joutua hengenvaaraan ilman henkilörekisterilain 7 §:n 1 momentissa 3048: karkotuspäätöksen takia) on kysymys. Jollei tarkoitettua riittävän selkeää poikkeussään- 3049: asiakirjaa voida asiakirjajulkisuuslain 19 §:n nöstä. Myöskään ulkomaalaiskeskukselle 3050: 2 momentissa mainituista syistä sellaisenaan säädetystä "tehtävästä" ei saada yksiselitteis- 3051: esittää asianosaiselle, asianosaisjulkisuudesta tä vastausta kysymykseen, mitä tietoja ulko- 3052: voitaneen usemmissa tapauksissa huolehtia, maalaisrekisteriin pitäisi tallettaa ja mitä ei. 3053: niinkuin edellä jo totesin, myös kuulemalla Ulkomaalaisasetuksen 23 §:ssä on puoles- 3054: asianosaista suullisesti puheena olevan asia- taan säädetty ulkomaalaisrekisterin säännön- 3055: kirjan sisältämistä oleellisista seikoista. Vi- mukaisista tietolähteistä eli niistä viranomai- 3056: ranomaisen yksityisiä tietolähteitä voidaan sista, jotka ovat velvolliset ilmoittamaan ul- 3057: taas arkaluonteisissa tapauksissa suojata komaalaisia koskevia tietoja. Tämäkin sään- 3058: myös siten, että kerrotaan asianosaiselle ne nös vaikuttaa tarpeettoman laajalta. Se saat- 3059: tiedot, jotka hänestä on ilmoitettu viran- taa aiheuttaa ongelmia myös tietolähteille 3060: omaiselle, ilmaisemaHa kuitenkaan ilmoitta- säädetyn salassapitovelvollisuuden kannalta. 3061: jan henkilöllisyyttä tai sellaisia yksityiskoh- Erityisesti olisi selvitettävä ulkomaalaisase- 3062: tia, jotka paljastaisivat ilmoittajan. tuksen 23 §:n 3 kohdan suhde väestökirjalain 3063: säännöksiin. 3064: Henkilörekisterilain 5 §:n 1 momentin mu- 3065: 3.6. Ulkomaalaisia koskeva tiedonkeruu kaan henkilörekisteriin merkittäväksi saa ke- 3066: (Kysymys 14) rätä ja rekisteriin tallettaa ilman rekisteröi- 3067: dyn suostumusta tai tietosuojalautakunnan 3068: Ulkomaalaisasetuksen 24 §:n muuttami- lupaa tietoja vain sellaisista henkilöistä, joilla 3069: sesta 29.12.1988 annetulla asetuksella (1338/ on asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimin- 3070: 88) on säädetty ulkomaalaisista pidettävästä taan, jollei rekisterin pitäminen johdu rekis- 3071: valtakunnallisesta henkilörekisteristä, jota terinpitäjälle säädetystä taikka lain tai ase- 3072: kutsutaan ulkomaalaisrekisteriksi. Siihen on tuksen nojalla määrätystä tehtävästä. Tieto- 3073: asetuksen mukaan merkittävä sellaiset tiedot, suojavaltuutettu on lausunnossaan arvostel- 3074: jotka voivat vaikuttaa ulkomaalaisen maa- lut sitä, että ulkomaalaisrekisteriin merkitään 3075: hantuloon, maastalähtöön, oleskeluun ja ulkomaalaisten Suomessa syntyneet lapset. 3076: työntekoon sekä kansalaistamiseen Suomes- Hän toteaa, ettei lasten syntymällä ole "asial- 3077: sa. Lisäksi poliisipiirissä voidaan pitää piirin lista yhteyttä" ulkomaalaishallinnon tehtä- 3078: alueella vakinaisesti asuvista tai tilapäisesti viin. Toisaalta voidaan kuitenkin esittää, että 3079: majoittuvista ulkomaalaisista henkilörekiste- erilaiset perhesiteisiin liittyvät tiedot ovat 3080: riä, johon merkitään poliisille kuuluvan ulko- olennaisen tärkeitä ulkomaalaisten oikeusa- 3081: maalaisvalvontatehtävän kannalta tarpeelli- semaa arvioitaessa. Esimerkiksi KP-sopi- 3082: set tiedot. Ulkomaalaisasetuksen mainitulla muksessa turvataan perheyhteyttä ihmisoi- 3083: muutoksella on ollut tarkoitus saattaa ulko- keutena, mikä velvoittaa ulkomaalaisasioita 3084: maalaisrekisteri poliisin henkilörekistereistä hoitavia viranomaisia kiinnittämään huo- 3085: annetun asetuksen (1056/87) edellyttämään miota ulkomaalaisen perhesuhteisiin esimer- 3086: kuntoon, joskaan ulkomaalaisrekisteriä ei kiksi hänen oleskeluluvastaan päätettäessä. 3087: voida enää varsinaisesti pitää poliisin henki- Lapsia koskevia tietoja ei yleensä käytettäne 3088: lörekisterinä. ulkomaalaisasioissa vanhempien vahingoksi. 3089: Henkilörekisterilain säännösten valossa ul- Lasten syntymää koskevat tiedot eivät myös- 3090: komaalaisrekisterin tietosisältö näyttää ulko- kään sellaisenaan ole henkilörekisterilain 3091: maalaisasetuksessa puutteellisesti säännellyl- 6 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja. 3092: tä. Ei näet ole selvää, mitkä kaikki tiedot Näin ollen en näe estettä siihen, että väestö- 3093: voivat vaikuttaa ulkomaalaisten maahantu- rekisterikeskus ulkomaalaisasetuksen 23 §:n 3094: loon, maastalähtöön, oleskeluun ja työnte- 3 momentin mukaisesti ilmoittaa ulkomaa- 3095: koon sekä kansalaistamiseen taikka mitkä laisrekisterin pitäjälle ulkomaalaisten täällä 3096: tiedot ovat ulkomaalaisvalvonnan kannalta syntyneistä lapsista ja että tällaisia perheta- 3097: tarpeellisia. Siltä osin kuin tällaiseksi katso- pahtumia koskevat tiedot merkitään ulko- 3098: tut tiedot ovat henkilö-rekisterilain 6 §:ssä maalaisrekisteriin. Ulkomaalaisten tervey- 3099: tarkoitetulla tavalla arkaluonteisia, niiden dentilaa koskevien tietojen kerääminen ja 3100: tallettamisen luvallisuus jää kyseenalaiseksi tallettaminen ovat sitä vastoin kysymyksiä, 3101: 63 3102: 3103: jotka ovat paraikaa kanteluasiana tutkittava- lain vastaavaan säännökseen eli sen 10 §:ään. 3104: nani. Niitä koskevan kantani tulen esittä- Niinikään oli ulkomaalaisasetuksen 12 §:n 1 3105: mään myöhemmässä yhteydessä. momentissa säädetty sellainen ehdoton edel- 3106: Käsitykseni mukaan olisi tarpeen säätää lytys työluvan myöntämiselle, jota ei mainita 3107: myös niistä ehdoista, joilla yksityisiltä henki- ulkomaalaislain vastaavassa säännöksessä eli 3108: löiitä tulevia ilmoituksia voidaan merkitä ul- sen 14 §:n 1 momentissa. Ulkomaalaisasetuk- 3109: komaalaisrekisteriin, ainakin siinä tapauk- seen perustunut viranomaiskäytäntö aiheutti 3110: sessa, että tällaisista lähteistä saatuja tietoja havaintojeni mukaan oleskelu- ja työluvan 3111: käytetään päätöksenteossa säännönmukai- hakijoille kohtuuttomia kustannuksia ja vai- 3112: sesti hyväksi. Henkilörekisterilain 9 §:n mu- kutti muutenkin epätarkoituksenmukaiselta 3113: kaan rekisterinpitäjän on käyttämällä luotet- heidän joutuessaan matkustamaan Suomesta 3114: tavia tietolähteitä sekä muutoinkin huoleh- pohjoismaiden ulkopuolelle hakemaan oles- 3115: dittava siitä, ettei henkilörekisteriin merkitä kelu- ja työlupia sellaisissakin tapauksissa, 3116: virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita joissa olosuhteiden perusteella oli ilmeistä, 3117: tietoja. Tietojen paikkansapitävyyden var- että luvat olisi tultu joka tapauksessa myön- 3118: mistaminen on erityisen tärkeätä, mikäli ul- tämään. 3119: komaalaisrekisteriin merkitään yksityishen- Ulkomaalaisasetuksen 9 §:n 5 momentti on 3120: kilöiden esimerkiksi puhelimitse välittämiä sittemmin kumottu ja sen 12 §:ää on muutet- 3121: vihjetietoja. Sisäasiainministeriö on lausun- tu edellä mainitulla, 12.2.1988 annetulla ja 3122: nossaan vakuuttanut, etteivät todentamatto- 1.3.1988 voimaan tulleella asetuksella. Sa- 3123: mat tiedot vaikuta tehtyihin ratkaisuihin. malla lisättiin ulkomaalaisasetukseen uusi 3124: Epäselväksi kuitenkin jää, miksi niiden tallet- 9 a §. Sen 2 momentin mukaan ulkomaalai- 3125: tamista siinä tapauksessa ylipäänsä pidetään selle, jolla ei maahan saapuessaan ole ulko- 3126: tarpeellisena. maalaisasetuksen 5 §:n 2 momentissa tarkoi- 3127: tettua, pysyvästi maahan jäämistä varten 3128: hankittua viisumia, voidaan Suomessa antaa 3129: 3.7. Oleskelu- ja työlupia koskeva käytäntö oleskelulupa tietyillä asetuksessa erikseen 3130: (Kysymys 15) mainituilla edellytyksillä taikkajos "oleskelu- 3131: luvan epääminen muissa tapauksissa olisi il- 3132: Ennen 12.2.1988 annettua ja 1.3.1988 voi- meisen kohtuutonta". Samassa yhteydessä ul- 3133: maan tullutta asetuksen muutosta (142/88) komaalaisasetukseen lisättiin myös uusi 3134: voimassa olleen ulkomaalaisasetuksen 9 §:n 5 12 a §. Siinä mainitaan ne ulkomaalaislain 3135: momentin mukaan ulkomaalaiselle, jolla ei 14 §:ssä tarkoitetut erityiset syyt, joiden pe- 3136: maahan saapuessaan ollut pysyvästi maahan rusteella työlupa voidaan myöntää maahan 3137: jäämistä varten hankittua viisumia, voitiin jo saapuneelle ulkomaalaiselle. Ulkomaalais- 3138: antaa oleskelulupa ainoastaan "erittäin pai- asetuksen selostetun muutoksen valmistelu- 3139: navasta syystä". Asetuksen 12 §:n 1 momen- töissä todettiin, että asetuksen muutos antaa 3140: tissa, sellaisena kuin se oli ennen 1.3.1988 mahdollisuuden "jossain määrin joustavam- 3141: voimaan tullutta asetuksen muutosta, taas paan tulkintaan ja kohtuullisuusnäkökohtien 3142: säädettiin, että ensimmäistä työlupaa oli parempaan huomioon ottamiseen". 3143: hae~tava siinä maassa, jossa hakija pysyvästi Ulkomaalaisasetuksen kerrottua muutosta 3144: asm. on kuitenkin arvosteltu siitä, ettei se ole 3145: Olen 8.5.1987 päivätyllä kirjeelläni n:o tuonut kovin olennaista muutosta aikaisem- 3146: 1374 saattanut valtioneuvoston tietoon käsi- min vallinneeseen käytäntöön. Tähän käy- 3147: tykseni, että ulkomaalaisasetuksen tuolloin täntöön itse alunperin kohdistamani arvoste- 3148: voimassa olleen 9 §:n 5 momentti oli ristirii- lu puolestaan koski ainoastaan eräitä koh- 3149: dassa ulkomaalaislain 10 §:n kanssa sekä sa- tuuttamiksi katsomiani ratkaisuja yksittäis- 3150: moin asetuksen tuolloin voimassa olleen tapauksissa. En sitä vastoin ole esittänyt ylei- 3151: 12 §:n 1 momentti oli vastaavasti ristiriidassa sesti luovuttavaksi siitä pääperiaatteesta, että 3152: ulkomaalaislain 14 §:n 1 momentin kanssa. ulkomaalaisella, joka aikoo jäädä pysyvästi 3153: Kysymys oli siitä, että ulkomaalaisasetuksen maahan ja tehdä täällä työtä, tulee jo ennen 3154: 9 §:n 5 momentissa säädettiin sellaisia erityi- maahantuloaan olla tätä tarkoitusta varten 3155: siä edellytyksiä ulkomaalaisen oleskeluluvan hankittu viisumi ja työlupa. Tällaista yleisen 3156: myöntämiselle, joita ei sisälly ulkomaalais- käytännön muutosta ei voida perustella 3157: 64 3158: 3159: myöskään ulkomaalaislain säännöksillä tai na sitä, että opiskelijat ovat saapuneet maa- 3160: lain esitöistä ilmenevillä kannanotoilla. han ensisijaisesti opiskelemaan eikä teke- 3161: Käsitykseni mukaan ulkomaalaisasetuksen mään työtä. Työvoimaministeriön 8.11.1985 3162: puheena oleva muutos on poistanut ne selvät antaman ulkomaalaista työvoimaa koskevan 3163: ristiriidat ulkomaalaisasetuksen ja ulkomaa- päätöksen mukaan ulkomaalaisille opiskeli- 3164: laislain välillä, joihin aikaisemmin olen kiin- joille voidaan puoltaa työlupia pääsääntöi- 3165: nittänyt huomiota. Tosin pidän edelleen sesti vain osa-aikaiseen tai lomakauden aika- 3166: epätyydyttävänä sitä, että tyhjentävä luettelo na tapahtuvaan työhön taikka silloin, kun 3167: maahantulon jälkeistä aikaa koskevista oles- kysymyksessä on opintoihin liittyvä harjoit- 3168: keluluvan myöntämisperusteista sisältyy ase- telu-, tutkimus- tai opetustyö. 3169: tukseen sen sijaan että niistä olisi säädetty Yhdistyksen kirjoituksessaan mainitsema 3170: laintasoisesti. Asetuksen nykyinen sanamuo- kahden vuoden määräaika perustuu työvoi- 3171: to kuitenkin tähtää sellaiseen käytäntöön, maviranomaisten hallintokäytäntöön, jonka 3172: joka on mielestäni paremmin sopusoinnussa tarkoituksena on ollut estää opiskelua varten 3173: sekä ulkomaalaislakia säädettäessä painotet- myönnetyn oleskeluluvan väärinkäyttö. Yk- 3174: tujen tavoitteiden että yleisten kohtuusnäkö- sittäistapauksissa määrä-ajasta on kuitenkin 3175: kohtien kanssa. Asetuksen oltua nykymuo- ilmoitettu joustetun. Yhdistyksen huolenai- 3176: dossaan voimassa vasta vain vuoden minulla heeseen on luvassa korjaus, mikäli ulkomaa- 3177: ei toistaiseksi ole mahdollisuutta arvioida, laislakityöryhmän ehdotus toteutuu. Sen mu- 3178: miten asetuksen muutos on vaikuttanut lupa- kaan opiskelijana oleskeluluvan saaneelta ei 3179: hallinnon arkikäytäntöön. Lausunnoista käy enää edellytettäisi työlupaa osa-aikaiseen tai 3180: ilmi sekä myönteisiä että kielteisiä havainto- loma-aikana tapahtuvaan työhön. Pidän tätä 3181: ja. Ulkomaalaislakityöryhmän mietinnössä uudistusehdotusta kannatettavana. Niissä ta- 3182: on sitä vastoin ehdotettu korjattavaksi mai- pauksissa, joissa työlupaa edelleen vaaditaan, 3183: nitsemani säädöstasoa koskeva puute siten, tulisi käsitykseni mukaan pyrkiä joustavaan 3184: että ulkomaalaisasetuksen 9 a §:ää vastaava ja tasapuoliseen käytäntöön mitään ulko- 3185: säännös sisällytettäisiin vastedes ulkomaa- maalaisryhmää syrjimättä. 3186: laislakiin. 3187: 3.9. Turvapaikan pyytäjien kohtelu 3188: 3.8. Ulkomaalaisten opiskelijoiden asema (Kysymykset 18 ja 19) 3189: (Kysymykset 16 ja 17) 3190: Pakolaissopimuksen 33 artiklan mukaan 3191: Kaikilta ulkomaalaisilta maahantulijoilta sopimusvaltio ei saa karkottaa tai palauttaa 3192: edellytetään riittäviä varoja Suomessa elä- pakolaista sellaisten alueiden rajoille, jossa 3193: mistä varten. Ulkomaalaisilta opiskelijoilta tämän henkeä tai vapautta uhataan rodun, 3194: vaadittavaa talletusta voidaan pitää ainoas- uskonnon, kansalaisuuden ja tiettyyn yhteis- 3195: taan eräänä keinona tämän sinänsä tarkoi- kunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliit- 3196: tuksenmukaisen ja kohtuullisen tavoitteen tisen mielipiteen vuoksi. Ulkomaalaislain ra- 3197: varmistamiseksi. Käsitykseni mukaan menet- jalta käännyttämistä, turvapaikan myöntä- 3198: tely ei ole opiskelijoita yleisesti syrjivä, koska mistä ja maasta karkotusta koskevat sään- 3199: talletusvaatimuksena tähdätään kaikkia ul- nökset eivät nykymuodossaan takaa tämän 3200: komaalaisryhmiä samalla tavalla koskevan ehdottoman palautuskiellon eli non-refoule- 3201: yleisen edellytyksen täyttymiseen. Sitä vas- ment -periaatteen noudattamista. Tältä osin 3202: toin on tärkeätä, että talletuksen vaatimisesta ulkomaalaislakityöryhmän ehdotus merkitsi- 3203: annetaan viranomaisille selkeät ohjeet ja että si selvää parannusta. 3204: yksittäistapauksissa pyritään samalla riittä- Yhdistys kysyy erityisesti sitä, voidaanko 3205: vän joustavaan käytäntöön. Luonnollisesti- perustellun turvapaikkapyynnön esittänyt 3206: kaan talletusvaatimusta ei ole lupa käyttää henkilö turvapaikkapyynnöstään huolimatta 3207: eri opiskelijaryhmiä syrjiväHä tavalla. Täl- käännyttää rajalta ulkomaalaislain 8 §:n pe- 3208: laista talletusvaatimuksen väärinkäyttöä ei rusteella. Tämän rajalta käännyttämistä kos- 3209: ole kuitenkaan tullut tietooni. kevan lainkohdan 3 momentin mukaan ulko- 3210: Ulkomaalaisten opiskelijoiden työlupakäy- maalaisesta, joka pyytää pakolaisuuteensa 3211: täntöä arvioitaessa on pidettävä lähtökohta- vedoten turvapaikkaa Suomessa, säädetään 3212: 65 3213: 3214: saman lain 12 §:ssä. Viimeksi mainittu lain- kirjoittaman, kidutuksen ja muun julman, 3215: kohta koskee puolestaan turvapaikan myön- epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai 3216: tämisedellytyksiä pakolaisaseman perusteel- rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuk- 3217: la. Käsitykseni mukaan puheena oleva viit- sen 3 artikla. Sen mukaan sopimusvaltio ei 3218: taussäännös on ymmärrettävä niin, ettei ra- saa karkottaa tai palauttaa henkilöä toiseen 3219: jalta käännyttäminen voi tulla ajankohtaisek- valtioon, jos on todennäköisiä syitä uskoa, 3220: si ainakaan ennen kuin turvapaikkapyyntö että hän olisi siellä vaarassa joutua kidute- 3221: on asianmukaisesti ratkaistu. Tämän jälkeen tuksi. Ulkomaalaislaki ei nykyisessä muodos- 3222: turvapaikan pyytäjä on periaatteessa samassa saan nimenomaisesti aseta tällaista estettä 3223: asemassa kuin muutkin maahan pyrkivät ul- rajalta käännyttämiselle tai maasta karkotta- 3224: komaalaiset. Oleskeluluvan myöntämistä miselle. Myöskään ulkomaalaislakityöryh- 3225: harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon män ehdotuksessa ulkomaalaisen palautus- 3226: mahdollinen suojelun tarve kaiken sen valos- kiellon perusteeksi mainittu "vaino" ei vält- 3227: sa, mitä turvapaikkapyyntöä tutkittaessa on tämättä kattaisi kaikkia kidutusyleissopi- 3228: käynyt ilmi. muksessa tarkoitettuja kidutustapauksia. 3229: Koska turvapaikka-asiassa on yleensä ky- En näe toistaiseksi tarvetta siihen, että 3230: symys keskeisen tärkeistä ihmisoikeuksista, "selvästi perusteettomien" turvapaikkapyyn- 3231: on käytännössä pyrittävä välttämään pientä- töjen käsittelystä annettaisiin eri määräyk- 3232: kin riskiä siitä, että turvapaikan epääminen siä. Tietooni ei ole tullut, että perusteetlo- 3233: voisi johtaa turvapaikan pyytäjän käännyttä- mat turvapaikkapyynnöt olisivat käytän- 3234: miseen tai karkottamiseen hänen henkeään nössä aiheuttaneet Suomen viranomaisille 3235: tai terveyttään uhkaaviin olosuhteisiin. Tästä erityisiä ongelmia. Toisaalta on selvää, että 3236: syystä pidän onnistuneena ulkomaalaislaki- näyttökysymykset ovat turvapaikka-asioissa 3237: työryhmän ehdotusta oleskeluluvan myöntä- jo asian luonteesta johtuen hankalia. Näyt- 3238: misestä erityisen "suojelun tarpeen" perus- töharkinnassa ei olekaan tarkoituksenmu- 3239: teella kaikille niille, joiden ei katsota voivan kaista eikä edes mahdollista noudattaa sa- 3240: turvallisesti palata kotimaahansa tai pysy- moja sääntöjä kuin esimerkiksi rikossyytet- 3241: vään asuinmaahansa. Ehdotettu säännös il- tä toteen näytettäessä. Vainotuksi joutumi- 3242: mentää ajatusta, ettei turvapaikka-asiassa ole sesta ei vaadita täyttä näyttöä vaan jo 3243: kysymys pelkästään mustavalkoisesta joko- "perusteltu aihe pelätä" vainon kohteeksi 3244: tai- ratkaisusta vaan että valtiolla voi eräissä joutumista riittää ulkomaalaislain 12 §:n 3 3245: tapauksissa olla humanitäärinen vastuu mui- momentin sanamuodon mukaan todennä- 3246: denkin kuin muodolliseen pakolaisasemaan köiseksi syyksi pakolaisuudesta. Epäselvissä 3247: yltävien maahanpyrkijäiden turvallisuudesta. tapauksissa asia on ratkaistava turvapaikan 3248: Tärkeintä on lopputulos, joka mahdollisuuk- pyytäjän eduksi. 3249: sien mukaan takaa jokaisen suojelun tarpees- Ulkomaalaislain nykyiset muutoksenhaku- 3250: sa olevan ihmisyksilön tosiasiallisen turvalli- rajoitukset eivät mielestäni takaa riittävää 3251: suuden siitä riippumatta, miten toivottavaa oikeusturvaa turvapaikan pyytäjälle. Ulko- 3252: kyseisen henkilön maahantulo on valtion maalaislakityöryhmän ehdotus valitusoikeu- 3253: yleisesti noudattaman maahanmuuttopolitii- den antamisesta sekä rajalta käännyttämis- 3254: kan valossa. Tämän humanitäärisen suojelu- päätökseen että kielteiseen turvapaikkapää- 3255: vastuun voidaan katsoa johtuvan siitä, että tökseen tyytymättömälle olisi selkeä paran- 3256: Suomi on kansainvälisoikeudellisesti sitoutu- nus, joka riittäisi korjaamaan yhdistyksen 3257: nut edistämään ihmisoikeuksien yleismaail- tältä osin esiin tuomat epäkohdat. Käsityk- 3258: mallista kunnioittamista ja noudattamista. seni mukaan turvapaikkapäätös sisältää aina 3259: Suomen liityttyä Euroopan neuvoston ihmis- kannanoton myös oikeuskysymykseen, mistä 3260: oikeussopimukseen turvapaikkaa pyytänei- syystä pidän luonnollisena, että kielteisestä 3261: den ulkomaalaisten maasta poistamisessa on turvapaikkapäätöksestä voihisiin valittaa 3262: oltava entistä varovaisempia silloinkin kun viime kädessä korkeimpaan hallinto-oikeu- 3263: turvapaikan pyytäjää ei ole voitu todeta pa- teen. Ulkomaalaislakityöryhmä on kuitenkin 3264: ~olaissopimuksessa tarkoitetuksi pakolaisek- ehdottanut, että turvapaikkapyynnön ratkai- 3265: Sl. sisi ensimmäisessä asteessa turvapaikkalauta- 3266: Ulkomaalaislakia tarkistettaessa on syytä kunta ja valitusasteena olisi sisäasiainminis- 3267: ottaa huomioon myös Suomen 4.2.1985 alle- teri. 3268: 9 300869G 3269: 66 3270: 3271: 3.10. Ulkomaalaisten oikeusturvan taso senhakumenettelyyn on vastedes varaudutta- 3272: va erityisesti kysymyksen ollessa vapauden- 3273: Lausunnonantajien käsitykset ulkomaa- riistosta. En pidä mahdottomana sitä ulko- 3274: laisten oikeusturvan yleisestä tasosta ja kehit- maalaislakityöryhmän vähemmistön puolta- 3275: tämistarpeesta vaihtelevat yllättävän paljon. maa järjestelyä, että ulkomaalaislain mukai- 3276: Ainakin osaksi tämä ilmeisesti johtuu erilai- set säilöönottopäätökset alistettaisiin yleisen 3277: sista tavoista hahmottaa ulkomaalaisen oi- alioikeuden vahvistettaviksi. Tämä luultavas- 3278: keusasemaa järjestelmässä, jossa valtionsisäi- ti turvaisi kansainvälisten ihmisoikeussopi- 3279: sen perustuslain takaamat perusoikeudet musten edellyttämän tuomioistuinkontrollin 3280: ovat perinteisesti kuuluneet vain valtion joutuisiromalla mahdollisella tavalla. 3281: omille kansalaisille. Suomen lainsäädännössä Pidän myönteisenä myös sitä eduskunnan 3282: ja viranomaiskäytännössä elettäneen tässä käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä, joka 3283: suhteessa murrosvaihetta. Suomea veivoitta- koskee maksuUoman oikeudenkäynnin edun 3284: vien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ulottamista ulkomaalaislain nojalla käsiteltä- 3285: valossa pidän selvänä, että nykytilanteessa viin asioihin korkeimmassa hallinto-oikeu- 3286: oikeusturvan tarvetta on arvioitava samoin dessa. Ulkomaalaislakityöryhmän ehdotus- 3287: perustein, olipa kysymys ulkomaalaisesta tai ten toteuduttua jouduttaneen mainittua etua 3288: oman maan kansalaisesta. laajentamaan myös lääninoikeuksissa käsitel- 3289: Ulkomaalaislakityöryhmän ehdotukset täviin ulkomaalaisasioihin. 3290: merkitsevät muutoksenhaun olennaista laa- 3291: jentamista ulkomaalaisasioissa. Suuntaus on 3292: oikea. Huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, 3.11. Ulkomaalaiskuraattorin virka 3293: ettei muutoksenhakuoikeutta ole vieläkään (Kysymykset 24 ja 25) 3294: katsottu voitavan ehdottaa sellaisiin ratkai- 3295: suihin, joilla viisumi- tai oleskelulupa on Käsitykseni mukaan nykytilanteessa ei 3296: evätty tai peruutettu ennen ulkomaalaisen näytä tarpeelliselta luoda ulkomaalaiskuraat- 3297: maahantuloa. Vaikkei ulkomaalaisella ole- torin viran rinnalle uutta, pelkästään oikeus- 3298: kaan ehdotonta oikeutta päästä vieraaseen avun antamiseen tarkoitettua virkaa. Toi- 3299: valtioon, kansainvälisissä ihmisoikeussopi- saalta ulkomaalaiskuraattorin virkaa kehitet- 3300: muksissa, erityisesti KP-sopimuksen 17 ja 23 täessä on tärkeätä välttää sellaista toimenku- 3301: artiklassa, taataan oikeus perhe-elämän suo- vaa, joka laajuutensa takia herättäisi yhdis- 3302: jaan myös ulkomaalaisille perheenjäsenille tyksen esiintuomia esteellisyyskysymyksiä. 3303: kuuluvana ihmisoikeutena. Tämä tarkoittaa Ulkomaalaislakityöryhmän ehdotus uudeksi 3304: muun muassa sitä, että viranomaisten pitää laiksi ulkomaalaisvaltuutetusta ei ilmeisesti 3305: mahdollisuuksien mukaan välttää sellaisia tuottaisi tämäntyyppisiä ongelmia, koska toi- 3306: hallintoratkaisuja, joiden seurauksena lähei- minnan suunniteltu painopiste olisi ulkomaa- 3307: set perheenjäsenet joutuvat oleskelemaan eri laisten oikeusturvan yleisessä kehittämisessä. 3308: valtioiden alueella erossa toisistaan. KP-sopi- Yksittäisille ulkomaalaisille tarkoitettujen oi- 3309: muksen 24 artiklassa säädetään myös lasten keusapupalvelujen kanavointi asianajajien ja 3310: oikeuksista. Sen mukaan jokaisella lapsella yleisten oikeusaputoimistojen kautta vaikut- 3311: on oikeus "alaikäisyytensä edellyttämään taa järkevältä lähtökohdalta. En pidä tässä 3312: suojeluun perheen, yhteiskunnan ja valtion yhteydessä tarpeellisena ottaa kantaa ulko- 3313: taholta". Lapsen oikeuksiin kuuluu myös oi- maalaiskuraattorin valtaoikeuksia, voimava- 3314: keus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa roja tai virkakelpoisuutta koskeviin kysy- 3315: näiden kansalaisuudesta riippumatta. Muu- myksiin. 3316: toksenhakumahdollisuus olisi vastedes syytä 3317: ulottaa koskemaan myös sellaisia viisumi- ja 3318: oleskelulupapäätöksiä, jotka loukkaavat ih- 3.12. Palveluperiaate ulkomaalaisasioissa 3319: misoikeussopimuksissa tunnustettua perhe- (Kysymykset 26-30) 3320: elämän suojaa. 3321: Muutoksenhakumenettelyn joutuisuudesta Hallintomenettelylain 4 §:n mukaan vi- 3322: olisi erikseen huolehdittava. Tämä vaatisi ranomaisen on tarpeen mukaan annettava 3323: hallintotuomioistuinten nykyisten työskente- asianosaiselle ja muullekin henkilölle neuvo- 3324: lytapojen tarkistamista. Joutuisaan muutok- ja siitä, miten sen toimialaan kuuluva asia 3325: 67 3326: 3327: pannaan vireille ja miten asiaa käsiteltäessä vien virkamiesten koulutuksessa. 3328: on toimittava. Tämän neuvontavelvollisuu- Sisäasiainministeriön ulkomaalaisasioita 3329: den merkitys korostuu ulkomaalaisasioissa, käsittelevän yksikön sisäisiin hallinnollisiin 3330: joissa kielivaikeudet ja kulttuurierot usein järjestelyihin tai asiakaspalvelutilojen asian- 3331: vaikeuttavat viestien ymmärtämistä. Tietoo- mukaisuuteen en pidä tässä yhteydessä tar- 3332: ni on aikaisemminkin useissa yhteyksissä peellisena puuttua. Tulen ottamaan yhdistyk- 3333: saatettu, ettei ulkomaalaisasioita käsittele- sen kirjoituksessaan esiin tuomat huolenai- 3334: vien viranomaisten antama neuvonta ole heet esille suorittaessani tarkastuksen sisä- 3335: ollut riittävää. Sisäasiainministeriön taholta asiainministeriön ulkomaalaiskeskuksessa. 3336: on vedottu voimavarojen rajallisuuteen. On 3337: selvää, että hallintomenettelylain edellyttä- 3338: mä neuvonta on pakko suhteuttaa kulloin- 3.13. Puhelimen käyttö säilössäpidon aikana 3339: kin käytettävissä oleviin voimavaroihin. (Kysymys 31) 3340: Neuvontavelvollisuuden laajuus riippuu 3341: kunkin asiakkaan tosiasiallisesta tarpeesta Kun ulkomaalainen "muun syyn kuin ra- 3342: neuvojen saamiseen. Kysymys ei ole siitä, jalta käännyttämisen vuoksi" on otettu säi- 3343: että viranomaisten olisi täytettävä lomak- löön, hänelle on ulkomaalaisasetuksen 21 §:n 3344: keet ja laadittava tarvittavat asiakirjat nojalla varattava tilaisuus ottaa yhteys maan- 3345: asianosaisten puolesta. Neuvonnassa ei ole sa Suomessa olevaan edustajaan, ulkomaa- 3346: kysymys asianosaisten asianajallisesta avus- laiskuraattoriin ja maassa olevaan vastaanot- 3347: tamisesta eikä siinä myöskään voida enna- tajaan. On selvää, ettei näiden ulkomaalaisa- 3348: koida yksittäisten hakemusten tosiasiallista setukseen perustuvien yhteydenottojen estee- 3349: menestymistä. Neuvontavelvollisuus rajoit- nä saa olla puhelinrahan puuttuminen. 3350: tuu itse menettelyyn liittyvään neuvontaan. Asianosaiselle on annettava kaikki tarpeelli- 3351: Tällaiseen neuvontaan saattaa kuitenkin si- nen apu, jotta yhteydenotto kävisi käytän- 3352: sältyä tietoja myös viraston käytännöstä ja nössä mahdolliseksi. Lausunnoissa selostettu 3353: asiaa koskevien säännösten vakiintuneesta käytäntö, jonka mukaan ulkomaalaiskuraat- 3354: tulkinnasta. Neuvoja on annettava niin pal- tori puolestaan avustaa säilöönotettua ulko- 3355: jon, että henkilö selviytyy menettelyn hänel- maalaista ottamaan tarvittaessa yhteyttä 3356: le kulloinkin asettamista vaatimuksista. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettuun, tun- 3357: Ulkomaalaislakityöryhmän ehdotusten yh- tuu tarkoituksenmukaiselta. 3358: deksi tavoitteeksi on ilmoitettu "turhan by- Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu 3359: rokratian poistaminen". Pidänkin tärkeänä, siitä, minkälaisia yhteydenottoja rajalta 3360: että ehdotettujen uudistusten ansiosta aika- käännytettävälle olisi sallittava ja millä eh- 3361: naan vapautuvia voimavaroja suunnataan ul- doilla. Asiasta ei ole nimenomaisesti säädetty 3362: komaalaishallinnon asiakaspalvelun tason ulkomaalaislaissa tai -asetuksessa. Menette- 3363: parantamiseen. Sisäasiainministeriön ulko- lyohjeena voidaan pitää yleistä palvelupe- 3364: maalaiskeskuksen perustaminen on niinikään riaatetta, jonka mukaan yhteydenottopyyn- 3365: merkinnyt voimavarojen määrällistä lisäystä, töihin olisi periaatteessa suhtauduttava pal- 3366: mikä toivottavasti ilmenee palveluperiaatteen veluhenkisesti sekä mahdollisuuksien mu- 3367: tähänastista näkyvämpänä huomioonottami- kaan annettava käytännön ohjeita ja apua. 3368: sena. Tapaukset ovat kuitenkin erilaisia. Myös ra- 3369: Olen aikaisemmin mm. päätöksessäni n:o jalta käännyttävien viranomaisten toimintao- 3370: 1392/4.5.1988 (DN:o 92/4/88) arvostellut si- losuhteet voivat vaihdella. 3371: säasiainministeriön ulkomaalaislain ja -ase- Tärkeätä on muistaa, että perheenjäsenten 3372: tuksen soveltamisesta antamien ohjeiden oikeus pitää yhteyttä toisiinsa on kansainvä- 3373: puutteellisuutta ja eräiltä osin jopa harhaan- lisissä ihmisoikeussopimuksissa erikseen tur- 3374: johtavuutta. Vastedes olisi toivottavaa, että vattu. Tästä syystä viranomaisten ei tulisi 3375: soveltamisohjeissa kiinnitetään nykyistä ilman erityisen painavaa syytä evätä keneltä- 3376: enemmän huomiota yksilön oikeusturvaan kään säilöönotetulta tai rajalta käännytettä- 3377: sekä palvelu-, hienotunteisuus- ja suhteelli- vältä ulkomaalaiselta mahdollisuutta sellai- 3378: suusperiaatteiden noudattamiseen. Näitä nä- siin yhteydenottoihin, joiden tavoitteena on 3379: kökulmia tulisi korostaa entistä painok- perheenjäsenten välisen yhteyden ylläpitämi- 3380: kaammin myös ulkomaalaisasioita käsittele- nen. 3381: 68 3382: 3383: 3.14. Hallinto-organisaatio ulkomaalais- tettujen hallintomallien paremmuuteen to- 3384: asioissa tean kannattavani ajatusta, että valtiovarain- 3385: (Kysymykset 32-35) ministeriön tehtäväksi annetaan ulkomaalais- 3386: asiain hallinnon edelleen kehittäminen tähän- 3387: Turvapaikkapyynnön valmisteluun osallis- astisten ehdotusten ja julkisessa keskustelus- 3388: tuvasta turvapaikkatyöryhmästä ei ole erik- sa esitettyjen näkökohtien pohjalta. 3389: seen säädetty. Päätösvalta turva_paikka- Erityisesti haluan kuitenkin korostaa oikeus- 3390: asioissa kuuluu ulkomaalaislain 13 §:n mu- turvanäkökohtien ja yleisen palveluperiaat- 3391: kaan kuitenkin sisäasiainministeriölle, joka teen huomioon ottamista ulkomaalaishallin- 3392: epäilemättä on yhdistyksen kirjoituksessaan non uudistamistyössä. 3393: mainitsema "selkeästi määritelty keskusviran- 3394: omainen". En näin ollen katso nykytilanteen 3395: olevan yhdistyksen mainitsemaHa perusteella 4. Yhteenveto ja loppulausuma 3396: ristiriidassa YK:n pakolaisasiain päävaltuu- 3397: tetun toimeenpanevan neuvoston suosituksen Edellä olen arvostellut sisäasiainministe- 3398: kanssa. Ulkomaalaislakityöryhmä on puoles- riön tapaa tulkita harkintavallan rajoituspe- 3399: taan ehdottanut päätösvallan siirtämistä eri- riaatteiden sisältöä sekä yleisen järjestyksen 3400: tyiselle turvapaikkalautakunnalle, josta sää- ja turvallisuuden liiallista korostumista ulko- 3401: dettäisiin erikseen ulkomaalaislaissa ja jonka maalaisasioiden hoidossa. Olen huomautta- 3402: valtioneuvosto asettaisi viideksi vuodeksi nut myös hallintomenettelylain ja asiakirja- 3403: kerrallaan. Pidän tätä ehdotusta kannatetta- julkisuuslain säännösten puutteellisesta so- 3404: vana. veltamisesta ulkomaalaisasioissa sekä erityi- 3405: Olen jo edellä kosketellut järjestys- ja tur- sesti muistuttanut sisäasiainministeriötä ul- 3406: vallisuusnäkökohtien ajoittaista ylikorostu- komaalaislain 36 §:ssä tarkoitettujen, vierai- 3407: mista ulkomaalaisasioita hoitavien poliisivi- den kielten käyttämistä koskevien ohjeiden 3408: ranomaisten asenteissa. Näistä ilmiöistä ei antamisvelvollisuudesta. Lisäksi olen kiinnit- 3409: kuitenkaan voida tehdä johtopäätöstä, että tänyt huomiota henkilörekisterilain 9 §:ssä 3410: ulkomaalaisasiat tulisi vastedes kokonaisuu- tarkoitettuun velvollisuuteen varmistaa tieto- 3411: dessaan erottaa poliisin toimialasta. Kuten jen paikkansapitävyys ulkomaalaisista tietoja 3412: olen jo edellä todennut, ulkomaalaisasioita ei kerättäessä. Edelleen olen kirjoituksessa esi- 3413: ole ylipäänsä mielekästä käsitellä yhtenä ko- tetyn johdosta ottanut kantaa eräisiin ulko- 3414: konaisuutena erottelemaHa niihin kuuluvia maalaislainsäädännön vireillä olevan tarkis- 3415: erityyppisiä hallintotehtäviä. Erilaiset tehtä- tuksen yhteydessä esiin tulleisiin kysymyk- 3416: vät saattavat vaatia erilaisia valmiuksia. Si- siin. Erityisesti olen korostanut palvelupe- 3417: säasiainministeriön ulkomaalaiskeskuksen riaatteen huomioon ottamisen sekä muutok- 3418: erottaminen saman ministeriön poliisiosas- senhakumahdollisuuksien lisäämisen tärkeyt- 3419: tosta merkinnee poliisihallinnon välittömän tä. En kuitenkaan katso yhdistyksen 3420: vaikutuksen vähenemistä ulkomaalaisasiois- kirjoituksen antavan minulle tässä yhteydes- 3421: sa. Organisaatiouudistuksen käytännöllinen sä aihetta muihin toimiin kuin että saatan 3422: merkitys ei vielä toistaiseksi ole arvioitavissa. edellä selostetut käsitykseni tiedoksi lausun- 3423: Nykymuodossaan ulkomaalaishallinnon toja antaneille viranomaisille. Esittämäni ar- 3424: on lähes yksimielisesti todettu olevan varsin vostelu ja esiin tuomani näkökohdat otetta- 3425: hajanainen. Uudistusten suuntaa koskevat neen huomioon ulkomaalaislainsäädäntöä 3426: käsitykset ja toivomukset kuitenkin vaihtele- sovellettaessa ja ulkomaalaisten oikeusturvaa 3427: vat. Ottamatta tässä yhteydessä kantaa ehdo- edelleen kehitettäessä. 3428: 69 3429: 3430: 5. Poliisilaitos oli hylättyään kantelijan ajo-opetuslupahakemuksen soveltanut lakia hänen 3431: kohdallaan tietoisesti toisin kuin kuuden muun samanlaisessa asemassa olleen opetuslupa- 3432: hakemuksen tehneen henkilön kohdalla. Poliisilaitoksen huomiota kiinnitetty vastaisen 3433: varalle kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen oikeaan soveltamiseen lupahakemuksista 3434: päätettäessä. 3435: 3436: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen kirje henkilöt, joille opetuslupa oli myönnetty. 3437: n:o 1816/22.6.1989, DN:o 1109/4/88 Katsotte, että Savonlinnan poliisilaitos on 3438: Teidän kohdallanne poikennut näissä lähes 3439: samanlaisissa opetuslupahakemusasioissa 3440: Kantelukirjoitukset kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun pe- 3441: riaatteesta ja käyttänyt sille kuuluvaa harkin- 3442: Olette osoittanut eduskunnan oikeusasia- tavaltaa väärin ja näin ollen ainakin tällä 3443: miehelle kaksi 22.7.1988 päivättyä kirjoitusta perusteella menetellyt opetuslupa-asiassanne 3444: sekä 7., 20. ja 26.3.1989 päivätyt kirjoitukset. virheellisesti. 3445: Niistä ja tänne toimittamistanne asiakirjoista Vielä olette arvostellut Savonlinnan polii- 3446: on muun muassa käynyt ilmi, että olitte silaitoksen menettelyä siinä, että noutaessan- 3447: loppuvuodesta 1987 hakenut Savonlinnan ne 6.11.1987 poliisilaitokselta 5.11.1987 teh- 3448: poliisilaitokselta lupaa ajo-opetuksen anta- dyn päätöksen sitä ei tuolloin ollut annettu 3449: miseen pojallenne R.V:lle AB-luokan ajokor- Teille asianmukaisella tavalla tiedoksi. Olette 3450: tin suorittamista varten. Poliisilaitos oli 5.11. myös tyytymätön siihen, että Teidän 3451: ja 4.12.1987 antamillaan päätöksillään hylän- 28.10.1987 tekemäänne opetuslupahakemus- 3452: nyt hakemuksenne. Poliisilaitos oli perustel- ta oli ennen asian ratkaisemista leikelty polii- 3453: lut päätöksiään sillä, että ottaen huomioon silaitoksella kirjoituksessanne mainitulla ta- 3454: Teidän perheenne taloudelliset olosuhteet ja valla. 3455: autokouluopetuksen saatavuuden paikka- 3456: kunnalla ei kohdallanne ollut olemassa tielii- 3457: kennelain 68 §:n mukaisia edellytyksiä ope- 3458: Hankitut selvitykset 3459: tusluvan saamiseen. Olitte valittanut päätök- 3460: sistä Mikkelin lääninoikeuteen. Lääninoikeus Sisäasiainministeriön poliisiosasto on an- 3461: oli 8.3.1988 antamillaan päätöksillä hylännyt tanut asiassa lausunnon sekä Mikkelin läänin 3462: valituksenne ja katsonut, että Savonlinnan poliisitarkastaja Olli Soine ja Savonlinnan 3463: poliisilla oli ollut aihetta hylätä hakemuksen- poliisimestari Toivo Hienonen ja ylikomisa- 3464: ne, kun otettiin huomioon Teidän taloudelli- rio Ismo Mikkonen heiltä pyydetyt selvityk- 3465: nen asemanne ja autokouluopetuksen saata- 3466: set. Käytössäni on myös ollut Mikkelin lää- 3467: vuus kaupungissa. ninoikeuden asiakirjavihkot DN:ot V 8843 3468: Olette toisessa 22.7.1988 päivätyssä kirjoi- 482 87 140 LO ja V 9202 482 87 140 LO. 3469: tuksessanne nimennyt kuusi savonlinnalaista Asiassa on puhelimitse hankittu vielä lisä- 3470: perhettä, joista kustakin oli haettu Savonlin- 3471: nan poliisilaitokselta tieliikennelain 68 §:ssä selvitystä Savonlinnan verotoimistosta. 3472: tarkoitettua opetuslupaa ja joille luvanhaki- 3473: joille poliisilaitos oli vuodenvaihteessa 1987 3474: - 1988 tietajenne mukaan myöntänyt ope- Ratkaisu 3475: tusluvat. Olette hankkinut näiden perheiden 3476: verotetuista tuloista selvitystä Savonlinnan 1. Totean, että ajo-opetuslupaa koskevat 3477: vuoden 1986 verokalenterista ja laskenut säännökset sisältyvät tieliikennelain (267 /81) 3478: nämä tulot perhekohtaisesti yhteen. Selvityk- 68 §:ään, ajokorttiasetuksen 12 §:ään (183/ 3479: senne mukaan näiden yhteenlaskettujen vero- 82) ja ajokorttiasetuksen soveltamisesta an- 3480: teitujen tulojen määrä oli vaihdellut 181.057- netun liikenneministeriön päätöksen (471/72) 3481: 253.515 markan välillä. Kun perheenne vas- 12 §:ään. 3482: taavat tulot olivat tuona samana ajanjaksona Tieliikennelain 68 §:ssä on säädetty muun 3483: olleet 205.136 markkaa, olette kokenut tul- muassa, että poliisi voi asetuksella tarkem- 3484: leenne kohdelluksi eriarvoisesti kuin ne kysei- min säädettävin edellytyksin oikeuttaa piiris- 3485: siin savonlinnalaisiin perheisiin kuuluvat sään asuvan ajokortin haltijan antamaan 3486: 70 3487: 3488: määrätylle henkilölle opetusta ajokortin saa- rimääriä kuten myös Teidän omalla kohdal- 3489: miseksi: lanne ilmoittamanne verotettavan tulon mää- 3490: "1) jos autokouluopetukseen osallistumi- rä on Teille laskettu äyrimäärä. Totean, että 3491: nen tuottaa opetettavalle hänen taloudellis- kyseiset äyri~äärät pitävät paikkansa. Ai- 3492: ten olosuhteidensa ja autokoulumatkojen pi- noastaan M.A -nimisen henkilön kohdalla 3493: tuuden vuoksi erityisiä vaikeuksia; ilmoittamanne äyrimäärä on todellisuudessa 3494: 2) jos opettaja ja opetettavat ovat saman ollut noin 600 äyriä pienempi. 3495: perheen jäseniä." Poliisimestari Hienonen on 11.1.1989 anta- 3496: Vielä on sanotun lainkohdan viimeisessä massaan selvityksessään ilmoittanut, että kir- 3497: momentissa säädetty, että luvan myöntänyt joituksessanne mainittuihin perheisiin oli näi- 3498: poliisi voi peruuttaa opetus- tai harjoituslu- den perheiden lukiossa opiskelevien lasten 3499: van milloin siihen on syytä. ajo-opetukseen myönnetty opetusluvat ja että 3500: Edellä mainitusta säännöksestä käy ilmi, kyseisten perheiden taloudelliset olosuhteet 3501: että kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta olivat yhtä hyvät kuin Teidänkin perheenne 3502: opetusluvan saantiin, vaikka hän täyttäisikin kohdalla. 3503: luvan myöntämiselle asetettavat vaatimukset. Olitte perustellut 28.10.1987 päivättyä ope- 3504: Sisäasiainministeriö on erään toisen niin- tuslupahakemustanne sillä, että opettaja ja 3505: ikään opetuslupaa koskevan kantelun yhtey- opetettava ovat saman perheen jäseniä. Ette 3506: dessä antamassaan lausunnossaan todennut, ollut perustellut hakemustanne muilla perus- 3507: että kuljetusopetus oli edellä mainittujen teilla. 3508: säännöksien perusteella pääsääntöisesti han- Poliisimestari Hienonen on edellä maini- 3509: kittava autokoulussa. tussa selvityksessään tuonut esiin muun 3510: Tutustuttuani Mikkelin lääninoikeuden muassa, että poliisin tietojen mukaan R.V. oli 3511: käytössä olleisiin asiakirjoihin en ole voinut tuolloin kotona. Kun hän ei siis opiskellut 3512: havaita, että lääninoikeus olisi hylätessään lukiossa, ei hänellä myöskään olisi ollut vai- 3513: 8.3.1988 valituksenne arvioinut sille esitetyn keuksia osallistua autokouluopetukseen. 3514: tosiasia-aineiston merkityksen väärin tai so- Asiakirjoista ilmenee kuitenkin, että olitte 3515: veltanut lakia virheellisesti taikka muutoin 17.11.1987 tekemässänne uudessa ajo-opetus- 3516: menetellyt sen syyksi luettavalla tavalla moi- lupahakemuksessa perustellut hakemustanne 3517: tittavasti. samaan perheeseen kuulumisenne lisäksi sil- 3518: Oikeusturvaanne liittyen kiinnitän huo- lä, että poikanne opiskeli lukiossa ja että 3519: miota myös siihen, että Te ette ollut valitta- tämä hankaloitti hänen mahdollisuuksiaan 3520: nut Mikkelin lääninoikeuden päätöksistä osallistua autokouluopetukseen. Poliisilaitos 3521: korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mihin Teillä oli hylännyt myös tämän toisenkin hakemuk- 3522: aikanaan olisi ollut mahdollisuus. Toisaalta senne 4.12.1987 antamanaan päätöksellä. 3523: pidän esittämienne seikkojen valossa ymmär- Asiakirjoista on siis pääteltävissä, että Sa- 3524: rettävänä tämän menettelynne. vonlinnan poliisilaitoksella oli jo ennen vii- 3525: 2. Olette tänne toimittamissanne kantelu- meksi mainittua hylkäävää päätöstä ollut 3526: kirjoituksissanne nimennyt kuusi savonlinna- tiedossa, että R.V. opiskeli lukiossa. Näistä 3527: laista perhettä, joista kustakin oli haettu Sa- syistä ja huolimatta siitä, etten ole pitänyt 3528: vonlinnan poliisilaitokselta tieliikennelain 68 lääninoikeuden menettelyä virheellisenä sen 3529: §:ssä tarkoitettua opetuslupaa ja joille polii- hylätessä valituksenne ajolupahakemusasias- 3530: silaitos oli vuodenvaihteessa 1987 - 1988 sanne, katson, että Savonlinnan poliisilaitos 3531: tietajenne mukaan myöntänyt opetusluvat. on hylätessään 4.12.1987 antamallaan pää- 3532: Olette myös hankkinut näiden perheiden ve- töksellä jälkimmäisen opetuslupahakemuk- 3533: rotetuista tuloista selvitystä Savonlinnan senne soveltanut lakia kohdallanne tietoisesti 3534: vuoden 1986 verokalenterista ja laskenut toisin kuin kuuden muun samanlaisessa ase- 3535: nämä tulot perhekohtaisesti yhteen. massa olleen opetuslupahakemuksen hakijan 3536: Ilmoittamienne perheiden verotetut tulot tapauksessa ja siten menetellyt hallitusmuo- 3537: on tarkistettu Savonlinnan verotoimistosta don 5 §:stä ilmenevän kansalaisten yhdenver- 3538: puhelimitse ja tällöin on saatu tietää, että taisuutta koskevan periaatteen vastaisesti 3539: kyseisten perheiden verotettuina tuloina il- sekä niin ollen tältä osin käyttänyt sille asian 3540: moittamanne markkamäärät ovat heidän ratkaisussa kuulunutta harkintavaltaa Tei- 3541: kohdallaan kunnallisverotuksessa olevia äy- dän kohdallanne virheellisesti. Ensimmäisen 3542: 71 3543: 3544: opetuslupahakemuksenne osalta katson po- että Savonlinnan poliisilaitoksella oli tehtäes- 3545: liisilaitoksen kuitenkin voineen päätyä hy- sä 5.11.1987 annettua päätöstä 28.10.1987 3546: väksyttävästi kielteiseen tulokseen kansalais- tekemäänne ajo-opetuslupahakemukseen kir- 3547: ten yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaamat- joitettu tämän hakemuksen päätösosaan rat- 3548: ta, koska poliisilla on tuolloin ollut tosin kaisu virheellisesti ja tämän vuoksi poliisilai- 3549: virheellinen, mutta tosiasiatietojen suppeu- toksella oli leikattu hakemuskaavakkeesta 3550: desta johtuva käsitys, ettei poikanne opiskel- virheellinen osa pois ja liitetty uusi ratkaisu 3551: lut lukiossa. hakemukseenne kajoamatta kuitenkaan Tei- 3552: Arvioidessani poliisilaitoksen menettelyn dän Iaatimaanne hakemusosaan. Sen perus- 3553: merkitystä totean vielä, että sisäasiainminis- teella, ettei itse ajo-opetuslupahakemukseen- 3554: teriön poliisiosaston lausunnon mukaan on ne ollut puututtu, katson, ettei asiassa ole 3555: lupaviranomaisille eri aikoina saapuneiden menetelty siten virheellisesti, että siihen tulisi 3556: hakemusten ja siis myös ajo-opetuslupahake- puuttua. 3557: musten ratkaiseminen samalla tavoin osoit- Olette myös arvostellut Savonlinnan polii- 3558: tautunut vaikeaksi. Myös ajo-opetuslupien silaitoksen menettelyä siinä, että haettuanne 3559: myöntämiskriteerit ovat eri poliisipiireissä ol- 6.11.1987 poliisilaitokselta edellisenä päivänä 3560: leet vaihtelevia. tehdyn päätöksen sitä ei tuolloin ollut annet- 3561: Totean edelleen, että liikenneministeriö on tu Teille asianmukaisella tavalla tiedoksi. 3562: 21.4.1987 asettanut työryhmän valmistele- Tältä osin on poliisimestari Hienonen toden- 3563: maan muun muassa kuljettajan opetusta kos- nut selvityksessään, että hakemuksiinne teh- 3564: kevia ajokorttisäännösten muutoksia. Työ- dyt päätökset oli annettu Teille kirjallisesti 3565: ryhmä on saanut mietintönsä valmiiksi tiedoksi valitusosoituksin, mistä tiedoksian- 3566: 31.3.1988. Työryhmä on esittänyt muun noista on merkinnät päätöksissä. Hienosen 3567: muassa opetusluvan myöntämisperusteiden mukaan yli vuoden kuluttua tapahtuneesta 3568: tarkistamista. Työryhmä on, kuten sisä- on vaikea sanoa, olitteko Te hakiessanne 3569: asiainministeriön poliisiosasto lausunnos- 5.11.1987 tehtyä päätöstä saanut sen ilman 3570: saan, todennut, että opetuslupakäytännössä tiedoksiantomerkintää. Tämä on kuitenkin 3571: vallitsee huomattavia eroja ja että sitä olisi ollut mahdollista, koska opetusluvat varsi- 3572: kyettävä yhtenäistämään kansalaisten yhden- naisia päätöksiä lukuunottamatta luovute- 3573: vertaisuuden toteutumiseksi. Työryhmä on taan ilman tiedoksiantoa. Hienonen on myös 3574: ehdottanut muun muassa perheenjäsenyyspe- todennut, että päätöstä luovutettaessa virkai- 3575: rusteen poistamista ja että ajo-opetuslupa lijat ovat joka tapauksessa antaneet Teille sen 3576: voitaisiin nykyisten tieliikennelain 68 §:n 1 ja tiedoksi valitusosoituksin ja tästä on tehty 3577: 2 kohtien sijaan myöntää, kun autokouluo- tiedoksiautomerkintä myöhemmin. Ottaen 3578: petukseen osallistumisesta aiheutuisi opetet- huomioon, että tiedoksiautomenettelyä kos- 3579: tavalle erityisiä vaikeuksia autokoulupalvelu- keva mahdollinen virhe oli siis joka tapauk- 3580: jen huonon saatavuuden tai muun tähän sessa korjaantunut, kun tästä tiedoksiannos- 3581: rinnastettavan syyn vuoksi. Työryhmän tar- ta oli tehty merkintä päätökseen 9.11.1987, 3582: koittamien säännösmuutosten on tarkoitus katson, ettei asia tältäkään osin anna minulle 3583: tulla voimaan 1.10.1989. enää aihetta toimenpiteisiin. 3584: Edellä selostetuilla perusteilla päädyn sii- 4. Siltä osin kuin kirjoituksissanne on ky- 3585: hen, ettei Savonlinnan poliisilaitoksen menet- symys autorekisterikeskuksen 21.12.1987 an- 3586: tely opetuslupahakemuksienne hylkäämises- tamassa päätöksessä mainituista asioista to- 3587: sä anna minulle aihetta muuhun kuin, että tean, että Savonlinnan katsastustoimiston 3588: lähettämällä jäljennöksen tästä päätöksestä päälliköltä Pertti Saukolta on saatu puheli- 3589: Savonlinnan poliisilaitokselle kiinnitän polii- mitse tietää, että katsastustoimistossa on 3590: silaitoksen huomiota vastaisen varalle kansa- alettu noudattaa autorekisterike"i<:uksen pää- 3591: laisten yhdenvertaisuusperiaatteen oikeaan töksessä sanottua sen jälkeen, kun katsastus- 3592: noudattamiseen lupahakemuksista päätet- toimisto oli saanut päätöksestä tiedon. Kun 3593: täessä. asia näin ollen on tältäkin osin korjaantunut, 3594: 3 .. Saadusta selvityksestä käy myös ilmi, ei minulla ole enää syytä siihen puuttua. 3595: 72 3596: 3597: 6. Poliisiylijohtajan menettelyä valtioneuvoston esittelijänä keskusrikospoliisin päällikön 3598: virkanimitysasiassa arvosteltu sen johdosta, että täytettävänä olleeseen virkaan ilmoittautu- 3599: neiden henkilöiden ansioiden valikoiva selostaminen ja puutteellinen vertailu olivat olleet 3600: omiaan antamaan erään ilmoittautuneen ansioista kohtuuttoman vaatimattoman kuvan. 3601: Samantyyppiset ansiot olisi tullut selostaa kunkin ilmoittautuneen kohdalla samanlaajuisesti 3602: ja ansioiden vertailun lähtökohtana olisi tullut olla virkaan kuuluvat tehtävät kokonaisuudes- 3603: saan. 3604: 3605: Päätös n:o 1924/3.7.1989, DN:o 1180/4/87 la" sekä "pitää yhteyttä ulkomaisiin viran- 3606: omaisiin", 3607: 3) että M.T:n hyvää käytännön kielitaitoa 3608: Kantelu ei ole esittelymuistiossa erikseen mainittu 3609: päinvastoin kuin eräällä toisella virkaan il- 3610: Helsingistä oleva apulaispäällikkö M.T. on moittautuneella, 3611: 30.7.1987 jättänyt eduskunnan oikeusasia- 4) että M.T:n opillisia ansioita, muun 3612: miehelle osoitetun kirjoituksen, jossa hän muassa oikeustieteen lisensiaatin tutkintoa ja 3613: kertoo seuraavan. vireillä olevaa väitöskirjatyötä, kuin myös- 3614: M.T. ja viisi muuta henkilöä olivat ilmoit- kään pitkää lakimiesuraa ei ole esittelyasia- 3615: tautuneet avoinna olleeseen keskusrikospolii- kirjoissa riittävästi korostettu, 3616: sin päällikön virkaan, jonka täyttämisestä oli 5) että virka-ansioiden yhdistelmästä ei il- 3617: 10.4.1987 ilmoitettu julkisesti. Virka täytet- mene M.T:n suorittamaa poliisipäällikkö- 3618: tiin Tasavallan Presidentin esittelyssä kurssia, siitä huolimatta, että samassa yhdis- 3619: 10.7.1987 poliisiylijohtaja Olli Urposen toi- telmässä on mainittu muiden ilmoittautunei- 3620: miessa esittelijänä. Urponen asetti esittely- den suorittamat poliisimiehistön virkatutkin- 3621: muistiossaan "sopivuuden" perusteella kolme not samoin kuin poliisiopiston päällystöluo- 3622: virkaan ilmoittautunutta muiden edelle. M.T. kan suorittaminen, 3623: ei kuulunut näihin kolmeen. Näistä kolmesta 6) että esittelyasiakirjoissa ei ole vertailtu 3624: yhtä Urponen esitti nimitettäväksi. Kukaan ilmoittautuneiden hallintokokemuksen mää- 3625: valtioneuvoston jäsenistä ei pyytänyt saada rää: M.T:n monivuotista ja pitkäaikaista toi- 3626: asiakirjoja tutustumista varten. Virkaan ni- mintaa keskusrikospoliisin päällikön sijaise- 3627: mitettiin Urposen esittämä henkilö. na (noin 1.680 päivää) ei ole lainkaan mainit- 3628: M.T. arvostelee Urposen valtioneuvoston tu, siitä huolimatta, että erään toisen virkaan 3629: istuntoon ja Tasavallan Presidentin esittelyyn ilmoittautuneen eri vuosina hoitamat yhteen- 3630: laatimia esityslistoja ja niihin liittyvää muis- sä 12 päivän sijaisuudet on erikseen mainittu 3631: tiota, joita esittelyasiakirjoja hän pitää puut- ja nekin sillä tavalla harhaanjohtavassa muo- 3632: teellisina ja harhaanjohtavina. M.T:n mu- dossa, että syntyy kuva pidempiaikaisista si- 3633: kaan Urponen ei ole selostanut virkaan il- jaisuuksista, ja lisäksi esittelymuistiossa mai- 3634: moittautuneiden ansioita asiallisesti, objektii- nitaan erään ilmoittautuneen kohdalla jopa 3635: visesti ja tasapuolisesti vaan antanut M.T:tä vain kolme päivää kestänyt keskusrikospolii- 3636: kohtaan tuntemansa vastenmielisyyden vai- sin päällikön tehtävien hoitaminen oman toi- 3637: kuttaa esittelyn sisältöön. Tästä on ollut seu- men ohella, kun taas virka-ansioiden yhdis- 3638: rauksena, että eräät M.T:n nimitysperusteena telmästä puuttuu kokonaan maininta M.T:n 3639: huomioon otettavat ansiot eivät ole lainkaan saamasta määräyksestä toimia keskusrikos- 3640: tulleet valtioneuvoston jäsenten tietoon. poliisin virkaa toimittavana päällikkönä 3641: M.T. kiinnittää erityisesti huomiota siihen, 1-31.3.1974 välisen ajan, 3642: 1) että esittelymuistiossa ei ole mainittu 7) että virka-ansioiden yhdistelmään on 3643: poliisiasetuksen vaativan keskusrikospoliisin muiden ilmoittautuneiden kohdalla sisällytet- 3644: päälliköltä "sellaista taitoa ja kykyä, jota ty keskusrikospoliisin päällikön viran hoita- 3645: viran menestyksellinen hoitaminen misen näkökulmasta asiaankuulumattomia 3646: edellyttää", ansioita (esimerkiksi veikkaustoiminnan val- 3647: 2) että esittelymuistiossa ei ole selostettu vominen), kun taas M.T:n kohdalla rikospo- 3648: keskusrikospoliisin päällikön lakisääteisiä liisitoimeen kiinteästikin liittyvät luottamus- 3649: tehtäviä, erityisesti sitä, että päällikön tulee tehtävät (esimerkiksi Suomen oikeuslääketie- 3650: "seurata olojen kehitystä yksikön toimialal- teellisen yhdistyksen varapuheenjohtajuus) 3651: 73 3652: 3653: sekä alalla osoitettu yleinen aktiivisuus esi- asianomaisten henkilöiden nimikirjassa ja sen 3654: merkiksi rikostorjunnallisessa tiedotustyössä vuoksi ne on mainittu myös virka-ansioiden 3655: on jätetty siitä pois, yhdistelmässä. Mainintaa M.T:n käytännön 3656: 8) että M.T:n kansainvälisestä toiminnasta kielitaidosta ei ole tarvittu, koska se on il- 3657: on virka-ansioiden yhdistelmässä mainittu ai- mennyt toisaalta hänen esittämistään kielito- 3658: noastaan "osallistuminen lukuisiin ulkomai- distuksista ja toisaalta siitä, että hänen on 3659: siin kokouksiin", mainitsematta lainkaan, kerrottu osallistuneen kansainvälisiin ko- 3660: että M.T. on muun muassa toiminut pohjois- kouksiin. Toisen ilmoittautuneen kohdalla 3661: maiden ministerineuvoston talousrikosten käytännön kielitaito on erikseen mainittu, 3662: asiantuntijatyöryhmän jäsenenä, että hän on koska tällä henkilöllä ei, päinvastoin kuin 3663: vastuuhenkilönä järjestänyt kolme krimina- M.T:ltä, ole ollut muodollista kielitodistusta 3664: listiikkaa käsittelevää pohjoismaista kokous- esitettävänä. Eräät M.T:n ansioistaan anta- 3665: ta, että hän on tehnyt aloitteen pohjoismaisen mat tiedot ovat sisältyneet virallisen nimikir- 3666: kriminalistiikan instituutin perustamiseksi ja janotteen tarkistamattomiin liitteisiin eivätkä 3667: että hän on pitänyt englanninkielisiä esitel- nämä tarkistamattomat ansiot ole olleet edes 3668: miä kansainvälisen rikospoliisijärjestön ko- senluonteisia, että ne voitaisiin merkitä nimi- 3669: kouksissa, kirjaan. Virkamiehen "sopivuus" ja "henkilö- 3670: 9) ettei Urponen ole esittelijänä vertaillut kohtaiset ominaisuudet" ovat sekä tieteis- 3671: ilmoittautuneiden ansioita keskusrikospolii- apissa että käytännössä tunnettuja käsitteitä. 3672: sin päällikölle kuuluvien tehtävien näkökul- Nimitysesitys on perustunut asiakirjatietoon, 3673: masta eikä näin ollen myöskään asiallisesti esittelijän omaan kokemukseen ja objektiivi- 3674: perustellut sitä, miten hän on päätynyt nimi- seen harkintaan. 3675: tysesitykseensä: Urposen ilmoittamat mutta Sisäasiainministeriö toteaa lausunnossaan, 3676: tarkemmin erittelemättä jättämät kriteerit että Urponen on toiminut valtioneuvoston 3677: "sopivuus" ja "henkilökohtaiset ominaisuu- esittelijän oppaan sekä vakiintuneen käytän- 3678: det" eivät M.T:n mielestä perustu lakiin. nön mukaisesti. Poliisin virkojen yleisiä kel- 3679: poisuusehtoja ("taitoa ja kykyä") ei ole ollut 3680: tapana mainita esittelymuistiossa, koska val- 3681: 2. Selvitys ja lausunto tioneuvoston jäsenet ovat muutenkin selvillä 3682: tästä vaatimuksesta. Eräiden ilmoittautunei- 3683: Kantelun johdosta olen pyytänyt stsaa- den ansioita on ollut tarpeen selostaa muiden 3684: siainministeriötä hankkimaan poliisiylijohta- ansioita laveammin, jotta muodollisten kel- 3685: ja Urposelta selvityksen kuin myös antamaan poisuusehtojen täyttyminen olisi voitu tode- 3686: kantelusta oman lausuntonsa. ta. Toisten kelpoisuus taas ilmeni välittömäs- 3687: Urponen ilmoittaa tänne antamassaan sel- ti heidän virkatoiminnastaan. M.T. ei ole 3688: vityksessä toimineensa "normaalin käytän- sisäasiainministeriön käsityksen mukaan tuo- 3689: nön mukaisesti". Suoritetuista opinnäytteistä nut kantelukirjoituksessaan esiin mitään sel- 3690: on otettu virka-ansioiden yhdistelmään ai- laista uutta, joka olisi vaikuttanut valtioneu- 3691: noastaan ne, jotka antavat pätevyyden jo- voston kannanottoon asiassa. 3692: honkin poliisin virkaan. Koska poliisipäällik- M. T. on vielä toimittanut tänne 30.11.1987 3693: kökurssi ei ole muodollisena kelpoisuusehto- päivätyn kirjallisen vastineen, jossa hän ko- 3694: na mihinkään virkaan, sitä ei ole kenenkään rostaa kantelevansa ainoastaan esittelijän 3695: ilmoittautuneen kohdalla erikseen mainittu. menettelystä, ei sen sijaan itse nimitysratkai- 3696: Sisäasiainministeriön määräämät pidempiai- susta. 3697: kaiset sivutoimet sekä kunnalliset luottamus- 3698: toimet on sitä vastoin merkitty esittelyasia- 3699: kirjoihin. Yhdistystoiminnasta on mainittu 3. Kantelun ratkaisu 3700: ainoastaan toiminta poliisialan ammatillisis- 3701: sa järjestöissä. Koska keskusrikospoliisin 3.1. Oikeusohjeet 3702: apulaispäällikön velvollisuus toimia päälli- 3703: kön sijaisena on yleisesti tunnettu, tällaisia Asian käsittelystä valtioneuvoston yleisis- 3704: sijaisuuksia ei ole merkitty apulaispäällikön tunnossa 5.1.1944 annetun vai tioneuvoston 3705: nimikirjaan. Muiden henkilöiden vastaavista päätöksen mukaan Tasavallan Presidentille 3706: sijaisuusmääräyksistä sitä vastoin mainitaan valtioneuvostossa esiteltävistä sekä valtio- 3707: 10 300869G 3708: 74 3709: 3710: neuvoston yleisessä istunnossa ja valtioneu- ta hyvään esittelykäytäntöön kuuluviksi kat- 3711: voston raha-asiainvaliokunnassa käsiteltävis- sottuja periaatteita. Jo hallitusmuodon 5 3712: tä asioista on laadittava esittelylista. Sen §:ssä vahvistetusta kansalaisten yhdenvertai- 3713: sisällöstä ja muodosta on puolestaan annettu suusperiaatteesta johtuu, että muistion ja vir- 3714: ohjeita valtioneuvoston esittelijän oppaassa. ka-ansioiden yhdistelmän laatimisessa on 3715: Näiden ohjeiden 30.3.1988 uusitussa laitok- noudatettava kaikkien virkaan ilmoittautu- 3716: sessa todetaan seuraava: neiden ansiot tasapuolisesti huomioon otta- 3717: "Esittelylistassa päätöksentekijöille tarjo- vaa objektiivisuutta ja että ansioiden selosta- 3718: taan kaikki tieto ja aineisto, jota tarvitaan misessa ja vertailussa on pitäydyttävä siihen, 3719: päätöksen tekemistä varten. Esittelylistasta mikä täytettävänä olevaan virkaan kuuluvien 3720: tulee saada nopeasti selkeä ja yksiselitteinen tehtävien kannalta on merkityksellistä. 3721: kuva käsiteltävästä asiasta. Usein muut mi- 3722: nisterit kuin se, jonka käsiteltäviin asia kuu- 3723: luu, saavat päätöksentekoa varten tarvitta- 3.2. Esittelijän menettelyn arviointi 3724: van informaation vain esittelylistasta." 3725: Valtioneuvoston ohjesäännön 49 §:n mu- 3726: kaan valtioneuvoston esittelijän tulee myös Valtioneuvoston esittelylistan ja sen liittei- 3727: laatia asiakirjoihin liitettävä kirjallinen selos- den laatimisesta annetut ohjeet ovat väljiä 3728: tus ja mietintö, mikäli käsiteltävänä olevan normeja, joiden noudattamista voidaan ar- 3729: asian laatu sitä vaatii. Virkanimitysasioissa vioida monesta eri lähtökohdasta. Tässä kan- 3730: tällaisiksi liitteiksi on käytännössä katsottu telussa on kuitenkin pääasiallisesti kysymys 3731: esittelymuistio sekä viran hakijoiden tai sii- viran täyttämismenettelyn objektiivisuudesta 3732: hen ilmoittautuneiden ansioista laadittu yh- ja virkaan ilmoittautuneiden oikeusturvasta. 3733: distelmä. Valtioneuvoston esittelijän oppaan Sen vuoksi keskityn jäljempänä lähinnä tästä 3734: mukaan muistion tulee olla "lyhyt ja näkökulmasta tekemiini havaintoihin ja joh- 3735: keskitetty" sekä muodostaa johdonmukainen topäätöksiin. 3736: ja selkeä kokonaisuus. Muistion asiasisällön 3737: tulee tarkoin vastata tosiasioita. Vuonna 3738: 1988 uusituissa ohjeissa on nimenomaisesti 3.2.1. Viran kelpoisuusvaatimukset 3739: virkanimityksiä koskevista muistioista lau- 3740: suttu seuraava: Poliisiasetuksen 51 §:n 1 momentin mu- 3741: "... muistiossa on todettava viran avoimeksi kaan kaikkiin poliisin virkoihin vaaditaan 3742: tulo, laissa tai asetuksessa säädetty virkaa yleisenä kelpoisuusvaatimuksena "sellainen 3743: koskeva nimittämismenettely sekä viran kel- taito ja kyky, jota viran menestyksellinen 3744: poisuusvaatimukset. Lisäksi muistiossa on hoitaminen edellyttää". Tämän lisäksi kes- 3745: selostettava virkaan kuuluvat tehtävät sekä kusrikospoliisin päälliköltä vaaditaan erityi- 3746: hakumenettely,joka sisältää myös maininnan senä kelpoisuusehtona oikeustieteen kandi- 3747: siitä, miten virasta on kuulutettu tai miten daatin tutkinto sekä perehtyneisyys poliisitoi- 3748: asianmukainen ilmoittaminen on tapahtunut. meen ja hallintotehtäviin. Urposen esittely- 3749: Ansioituneimman hakijan osoittamiseksi muistiossa on mainittu ainoastaan jälkim- 3750: muistiossa vertaillaan hakijoiden ansiot. Ver- mäinen, nimenomaan keskusrikospoliisin 3751: tailu tehdään yleisten nimitysperusteiden, päällikköä koskeva erityinen kelpoisuusehto. 3752: kelpoisuusvaatimusten ja virkaan kuuluvien Oikeuskirjallisuudessa virkakelpoisuuteen 3753: tehtävien asettamien muiden vaatimusten pe- on perinteisesti luettu kuuluvaksi sekä niin 3754: rusteella tarkastelemalla hakijoiden koulu- sanottu muodollinen kelpoisuus että henkilö- 3755: tusta, työ- ja muuta kokemusta sekä muita kohtainen "sopivuus". Jälkimmäisellä on 3756: ansioita." käytännössä tarkoitettu hallitusmuodon 86 3757: Kantelussa tarkoitetun esittelyn aikana §:ssä lueteltujen virkaylennysperusteiden eli 3758: voimassa olleeseen esittelijän oppaan laitok- "kyvyn, taidon ja koetelluu kansalais- 3759: seen ei sisältynyt vastaavaa yksityiskohtaista kunnon" sellaista vähimmäistasoa, jota pu- 3760: ohjetta nimitysasian esittelymuistion laatimi- heena olevan viran katsotaan edellyttävän. 3761: sesta. Toisaalta uusien ohjeiden antamisen Tämä taso ja vaadittujen ominaisuuksien 3762: tarkoituksena ei ole ollut muuttaa siihen asti keskinäinen painotus saattaa käytännössä 3763: vallinnutta käytäntöä vaan ainoastaan kirja- vaihdella virkatehtävien luonteesta riippuen. 3764: 75 3765: 3766: Poliisiasetuksessa nimenomaisesti todettu !ostetun säännöksen sanamuodon toistami- 3767: "taidon ja kyvyn" vaatimus ei niin ollen nen esittelymuistiossa ei ole mielestäni ollut 3768: merkitse asiallisesti mitään sellaista uutta, välttämätöntä. Yhteydenpito ulkomaisiin vi- 3769: joka ei sisältyisi jo valtion virkojen yleisiin ranomaisiin on kuitenkin sellainen erityinen 3770: kelpoisuusehtoihin. Kaikilta valtion virka- keskusrikospoliisin päällikölle kuuluva tehtä- 3771: miehiltä näet vaaditaan samaa, mainittiinpa vä, jonka huomioonottamisella voi olla eri- 3772: tämä vaatimus nimenomaisena kelpoisuuseh- tyistä merkitystä virkaan ilmoittautuneiden 3773: tona tai ei. Se, että "taito ja kyky" nimen- ansioita ja sopivuutta vertailtaessa. Sen 3774: omaisesti mainitaan juuri poliisiasetuksessa, vuoksi tästä tehtävästä olisi myös erikseen 3775: voidaan ymmärtää lainsäätäjän keinona ko- voinut mainita esittelymuistiossa, vaikka toi- 3776: rostaa henkilökohtaisen sopivuuden painoar- saalta tällaisen tehtävän kuulumista keskus- 3777: voa nimenomaan poliisitehtävissä, joissa jul- rikospoliisin päällikön virkaan voidaan pitää 3778: kista valtaa käytetään yksilön perusoikeuk- myös ilmeisen yleisesti tunnettuna asiana. 3779: sien kannalta herkillä alueilla. Tämän takia 3780: juuri poliisitehtävissä korkeakaan muodolli- 3781: nen kelpoisuus ei voi korvata viranhakijan 3.2.3. Kielitaito 3782: sopivuuteen liittyviä ongelmia. Käsitykseni 3783: mukaan "taidon ja kyvyn" korostaminen ei Vaikkei kielitaidosta olekaan erikseen mai- 3784: keskusrikospoliisin päällikön nimityksessä nittu keskusrikospoliisin päällikköä koske- 3785: kuitenkaan ole sellainen erityinen kelpoisuus- vissa erityisissä kelpoisuusehdoissa, on sel- 3786: normi, jonka esittelymenettelyssä tapahtunut vää, että kielitaidon aste ja laatu vaikuttavat 3787: mainitsematta jättäminen voisi sinänsä saat- nimitettävän sopivuuteen, toisin sanoen kie- 3788: taa virkaan ilmoittautuneita eriarvoiseen ase- litaito on osa sitä taitoa, jota viran menestyk- 3789: maan tai vaikeuttaa heidän ansioittensa tasa- sellinen hoitaminen edellyttää. Tämä on eri- 3790: puolista arviointia. Sen vuoksi en katso, että tyisesti pääteltävissä keskusrikospoliisin 3791: Urposen menettely esittelijänä olisi tältä osin päällikölle asetetusta tehtävästä pitää yhteyt- 3792: loukannut tai vaarantanut M.T:n tai kenen- tä ulkomaisiin viranomaisiin ja kehittää kes- 3793: kään muunkaan virkaan ilmoittautuneen oi- kusrikospoliisin toimintaa, jossa kansainväli- 3794: keusturvaa. sen yhteistyön merkitys on epäilemättä kas- 3795: vamassa. 3796: Kielitaidon merkitystä virka-ansiona ei ole 3797: 3.2.2. Virkaan kuuluvat tehtävät Urposen esittelymuistiossa tarkemmin eritel- 3798: ty. Ilmoittautuneiden kielitaitoa on siinä se- 3799: Poliisiasetuksen 15 §:ssä on säädetty kes- lostettu niukasti. M.T:n "käytännön 3800: kusrikospoliisin ja eräiden muiden poliisin kielitaitoa" ei ole mielestäni ollut välttämä- 3801: yksiköiden päälliköiden tehtävistä. Kaikkien töntä erikseen selostaa siltä osin kuin M.T:n 3802: mainittujen yksiköiden päälliköille kuuluu kielitaidon laatu on ollut osoitettavissa viral- 3803: yksikkönsä toiminnan johtaminen, suunnitte- lisilla todistuksilla. Näistä todistuksista esit- 3804: lu, valvonta ja kehittäminen kuin myös oman telyasiakirjoissa on asianmukaisesti mainittu. 3805: toimialansa "olojen kehityksen" seuraami- Käsitykseni mukaan ilmoittautuneiden kieli- 3806: nen. Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin taidon vertailu on sinänsä ollut tasapuolinen. 3807: päälliköiden tehtävänä on lisäksi "pitää yh- Kuitenkin esittelymuistiossa olisi voitu selos- 3808: teyttä ulkomaisiin viranomaisiin". taa kielitaidon merkitystä virka-ansiona pu- 3809: Urposen esittelymuistiossa keskusrikospo- heena olevaa virkaa täytettäessä. Näin olisi 3810: liisin päällikön virkaan kuuluvista tehtävistä vältetty epäilys siitä, että asian sivuuttamisel- 3811: ei ole todettu muuta kuin, että nimitettävän la epäsuorasti suositaan niitä ilmoittautunei- 3812: päällikön eräänä erittäin tärkeänä tehtävänä ta, joilla ei ole ollut erityisiä kielitaitoansioita 3813: tuli olemaan "rikostutkintamenetelmien esitettävänään. 3814: kehittäminen" huomioon ottaen uuden esi- 3815: tutkintalainsäädännön mukanaan tuomat 3816: muutokset. 3.2.4. Opilliset ansiot ja lakimiesuran pituus 3817: Keskusrikospoliisin päällikön tehtävät 3818: ovat suurelta osin pääteltävissä jo viran ni- Esittelymuistiossa Urponen on korostanut 3819: mestä. Sen vuoksi poliisiasetuksen edellä se- erityisesti hyvää rikospoliisitoiminnan tunte- 3820: 76 3821: 3822: musta keskusrikospoliisin päällikön nimitys- menettely on enintään voinut epäsuorasti 3823: perusteena. Hänen mukaansa on tärkeätä, suosia niitä virkaan ilmoittautuneita, jotka 3824: että poliisikunta ja etenkin rikostutkijat luot- eivät ole suorittaneet tällaista kurssia. Mi- 3825: tavat päällikköönsä "ammattimiehenä". tään suosimis- tai syrjintätarkoitukseen viit- 3826: Tämä käytännönläheisyyden arvostus saat- taavaa tältä osin ei ole kuitenkaan ilmennyt. 3827: taa osaltaan selittää sen, ettei Urponen ole 3828: muistioon sisältyvässä virka-ansioiden vertai- 3829: lussa erikseen korostanut M.T:n suorittamaa 3.2.6. Perehtyneisyys hallintotehtäviin 3830: oikeustieteen lisensiaatin tutkintoa, vaikka 3831: hän toisaalta erään toisen ilmoittautuneen Täytettävään virkaan kuuluvien tehtävien 3832: kohdalla on painottanut poliisiopiston pääl- hoitaminen joko virkaa toimittavana, sijaise- 3833: lystöluokan suorittamista. Tällaisiin paino- na tai oman toimen ohella antaa virkaan 3834: tusvalintoihin esittelijänä toimivalla virka- nimitettävälle erityisenä kelpoisuusehtona 3835: miehellä on luonnollisesti oikeus, kunhan mainittua "perehtyneisyyttä hallintotehtä- 3836: hän esittämistään arvostuksista huolimatta viin". Esittelijän velvollisuutena onkin tuoda 3837: saattaa päätöksentekijöiden tietoon kaikki tällainen työkokemus päätöksentekijöiden 3838: objektiiviselta kannalta merkitykselliset an- tietoon ja nimenomaan siinä muodossa, että 3839: siot, toisin sanoen nekin ansiot, joita esittelijä kunkin ilmoittautuneen ansioituneisuutta 3840: ei itse pidä viran täyttämisen kannalta kovin voidaan mielekkäästi vertailla. Tällöin on 3841: tärkeänä. tärkeätä ilmaista kunkin kohdalla yksiselit- 3842: M. T:n lisensiaatin tutkinto ilmenee sekä teisesti myös työkokemuksen määrä ja viran- 3843: esittelymuistiosta että virka-ansioiden yhdis- hoidon kesto. 3844: telmästä. Sitä vastoin M. T:n "tekeillä" ole- Urposen laatimaa virka-ansioyhdistelmää 3845: vasta väitöskirjatyöstä ei niissä mainita. Väi- voidaan tältä osin arvostella. M.T:n toimin- 3846: töskirjatyön vireilläolo, varsinkaan kun työn taa keskusrikospoliisin virkaa toimittavana 3847: edistymisestä ja aikataulusta ei ole esitetty päällikkönä 1.-31.3.1974 välisenä aikana ei 3848: selvitystä, ei kuitenkaan ole mielestäni kes- ole yhdistelmässä lainkaan mainittu. Sitä vas- 3849: kusrikospoliisin päällikön tehtävien kannalta toin M.T:n apulaispäällikön virassaan hoita- 3850: niin olennainen seikka, että siitä olisi virka- mien päällikön sijaisuuksien mainitsematta 3851: ansiona erikseen mainittava. jättämistä voidaan mielestäni perustella Ur- 3852: M.T:n lakimiesuran pituus ilmenee puoles- posen esittämin tavoin, joskin pidän havain- 3853: taan virka-ansioiden yhdistelmästä. Sen pai- nollisuuden kannalta hyödyllisenä, että esit- 3854: nottaminen ansioiden vertailussa on taas ar- telymuistiossa kiinnitetään ansioita vertail- 3855: vostuskysymys, jonka arvioiminen ei kuulu taessa asianmukaista huomiota myös apu- 3856: oikeusasiamiehen harjoittaman laillisuusval- laispäällikön virassa saatuun hallintokoke- 3857: vonnan piiriin. mukseen. 3858: Edelleen pidän epähavainnollisena sitä, 3859: että erään toisen ilmoittautuneen virka-an- 3860: 3.2. 5. Poliisiopiston poliisipäällikkökurssi sioyhdistelmässä ilmaistaan päällikön tehtä- 3861: vien hoitaminen ainoastaan toteamalla: " .... 3862: Suoritettujen kurssien mainitseminen esit- hoitanut oman toimensa ohella KRP:n pääl- 3863: telyasiakirjoissa on viime kädessä tarkoituk- likön tehtäviä 1976, 1982 ja 1984", mainitse- 3864: senmukaisuuskysymys. Toisaalta on pyrittä- matta että kysymyksessä on ollut vain 5, 3 ja 3865: vä takaamaan esittelyaineiston kattavuus ja 4 päivää kestäneet sijaisuudet. 3866: informatiivisuus, toisaalta sen tiiviys ja ha- 3867: vainnollisuus. Tärkeintä on, että erikseen 3868: mainittavaksi valittavien ansioiden valinta 3.2.7. Luottamustehtävät 3869: tapahtuu johdonmukaisin perustein ja että 3870: näiden perusteiden muotoutumiseen ei ole Esittelijän velvollisuutena on saattaa pää- 3871: ollut vaikuttamassa epäasiallisia suosimis- tai töksentekijöiden tietoon kaikki sellaiset luot- 3872: syrjintätavoitteita. tamustehtävät, joilla saattaa olla nimityspe- 3873: Koska poliisiopiston poliisipäällikkökurs- rusteena merkitystä, siitä huolimatta, ettei 3874: sia ei ole kenenkään hakijan kohdalla esitte- hän itse arvosta joidenkin luottamustehtä- 3875: lyasiakirjoissa erikseen mainittu, esittelijän vien antamaa lisäpätevyyttä täytettävänä ole- 3876: 77 3877: 3878: vaan virkaan. Näin ollen mielestäni voidaan Pidän ongelmallisena sisäasiainministeriön 3879: arvostella myös sitä Urposen menettelytapaa, lausunnossaan esittämää kannanottoa, jonka 3880: että erikseen mainittaviksi luottamustehtä- mukaan joidenkin virkaan ilmoittautuneiden 3881: viksi katsotaan ainoastaan kunnalliset luot- ansioita on ollut tarpeen selostaa muiden 3882: tamustoimet sekä toiminta poliisialan amma- ansioita laveammin, jotta muodollisten kel- 3883: tillisissa järjestöissä. Mielestäni ansiona voi- poisuusehtojen täyttyminen olisi voitu tode- 3884: daan yhtä hyvin perustein pitää esimerkiksi ta, kun taas toisten kelpoisuus "ilmeni välit- 3885: toimintaa viran toimialaan liittyvissä tieteel- tömästi heidän virkatoiminnastaan". Jo edel- 3886: lisissä yhdistyksissä. Siten esittelyasiakirjois- täjäni Jorma S. Aalto katsoi eräässä ratkai- 3887: sa olisi voitu mainita M.T:n varapuheenjoh- sussaan hyvän hallintotavan vastaiseksi ja 3888: tajuus Suomen Oikeuslääketieteellisessä Yh- moitittavaksi sen, että viran täyttämisen yh- 3889: distyksessä. M.T:n kantelussaan korostama teydessä laaditussa yhteenvedossa lueteltuja 3890: "yleinen aktiivisuus" on sitä vastoin arvos- tietoja viran hakijoista ei ollut kirjattu 3891: tuksenvarainen asia, jonka esiintuominen jää "samojen periaatteiden mukaisesti" (päätös 3892: riippumaan esittelijän omasta harkinnasta. nro 1725/1977, DN:o 414/77). Omankin kä- 3893: sitykseni mukaan ansioiden selostamisen on 3894: tapahduttava samojen periaatteiden mukai- 3895: sesti, joskin ansioiden vertailussa voidaan 3896: 3.2.8. Kansainvälinen toiminta painottaa erilaisia seikkoja. Esittelijällä on 3897: Niinkuin edellä totesin, keskusrikospoliisin ansioita vertaillessaan mahdollisuus lausua 3898: päällikön tehtäviin kuuluu myös osallistua käsityksensä myös muodollisten kelpoisuus- 3899: alan kansainväliseen toimintaan ja yhteistyö- ehtojen täyttymisestä. Tätä varten ei ole tar- 3900: peen selostaa kenenkään ansioita 3901: hön. Urponen onkin esittelymuistiossaan pai- "laveammin" kuin muiden. Toisaalta ei ole 3902: nottanut erään ilmoittautuneen työskentelyä myöskään hyväksyttävää tyytyä ansioiden 3903: kansainvälisen rikospoliisijärjestön pääsih- 3904: teeristössä. Tätä taustaa vasten jää kysy- muita suppeampaan esittelyyn niissä tapauk- 3905: mään, miksei Urponen ole maininnut M.T:n sissa, joissa muodollinen kelpoisuus ilmenee 3906: "välittömästi virka toiminnasta". 3907: jäsenyyttä pohjoismaiden ministerineuvoston Esittelijä ei ole ansioita selostaessaan sidot- 3908: talousrikosten asiantuntijatyöryhmässä ja tu niihin tietoihin, jotka käyvät ilmi virkaan 3909: että M.T:n muukin kansainvälinen toiminta ilmoittautuneen nimikirjasta. Ei ole myös- 3910: supistuu virka-ansioiden yhdistelmässä mai- kään syytä jättää jotakin ansiota huomiotta 3911: nintaan "osallistunut lukuisiin ulkomaisiin pelkästään sillä perusteella, ettei sitä ole mer- 3912: kokouksiin". Yhdistelmästä ei käy esimerkik- kitty tai ettei sitä edes voitaisi merkitä asian- 3913: si ilmi sitä, että M.T. on pitänyt kansainväli- omaisen nimikirjaan. Luonnollisesti esitteli- 3914: sissä kokouksissa esitelmiä, vaikka toisaalta jän on kuitenkin varmistuttava hänelle esitet- 3915: erään toisen ilmoittautuneen on nimenomai- tyjen ja virkanimitysasian kannalta merkityk- 3916: sesti kerrottu osallistuneen kansainvälisiin 3917: kokouksiin muun muassa "luennoitsijana". sellisten tietojen oikeellisuudesta. 3918: Virkaan ilmoittautuneiden ansioita vertail- 3919: lessaan esittelijä voi luonnollisesti esittää 3920: myös omia mielipiteitään, joiden kuitenkin 3921: 3.2.9. Ansioiden selostamisesta ja vertailusta tulee olla objektiivisin syin perusteltavissa. 3922: Ansioiden vertailun lähtökohtana ovat vir- 3923: Samantyyppiset ansiot tulisi selostaa kun- kaan kuuluvat tehtävät kokonaisuudessaan. 3924: kin ilmoittautuneen kohdalla samanlaajuises- Myös "henkilökohtaiset ominaisuudet" 3925: ti. Jos esittelijällä on tiedossaan seikkoja, voivat vaikuttaa nimitettävän sopivuuteen, 3926: jotka heikentävät jonkin ilmoittautuneen ob- joskin näiden täsmällinen kirjaaminen saat- 3927: jektiivisesti todettavien ansioiden merkitystä taa olla virkanimitysasioissa hankalaa niin- 3928: nimitysperusteena, esittelijän tulisi tuoda kuin yleensäkin on vaikea kirjallisesti käsitel- 3929: nämä seikat ansioiden vertailussa avoimesti lä kiinteästi henkilöön liittyviä seikkoja. Ni- 3930: esiin. Ei voida pitää hyväksyttävänä, että mitysesityksen perustelujen tulisi kuitenkin 3931: näistä ansioista vaietaan tai että niistä maini- olla niin avoimia kuin olosuhteisiin nähden 3932: taan huomattavasti suppeammin kuin mm- on mahdollista. Jos esittelijä panee jonkun 3933: den vastaavia ansioita esiteltäessä. virkaan ilmoittautuneen henkilökohtaisille 3934: 78 3935: 3936: ominaisuuksille erityistä (joko myönteistä tai On luultavaa, että ansioiden valikoiva se- 3937: kielteistä) painoa, tämä kannanotto on syytä lostaminen ja puutteellinen vertailu on ollut 3938: tuoda esittelyssä selvästi julki. omiaan antamaan M.T:hen objektiivisesti to- 3939: dettavista ansioista kohtuuttoman vaatimat- 3940: toman kuvan. Toisaalta valtioneuvoston vir- 3941: 4. Yhteenveto ja loppulausuma kanimitysasioissa laadittavista esittelymuis- 3942: tioista ei ollut puheena olevan esittelyn ta- 3943: Yhteenvetona totean seuraavan. pahtuessa vielä annettu yksityiskohtaisia oh- 3944: Urposen laatimat esittelymuistio ja virka- jeita. Sen vuoksi tyydyn saattamaan käsityk- 3945: ansioiden yhdistelmä antavat aihetta edellä seni asiassa sisäasiainministeriön ja 3946: esitettyyn arvosteluun. Myös ulkopuoliselle poliisiylijohtaja Urposen tietoon vastedes 3947: tarkastelijalle tulee vaikutelma, että Urposen huomioon otettavaksi. Jäljennös tästä pää- 3948: henkilökohtaiset arvostukset ovat saattaneet töksestä toimitetaan tiedoksi myös valtioneu- 3949: vaikuttaa hänen tapaansa tuoda esiin virkaan voston kanslialle ja oikeuskanslerille. 3950: ilmoittautuneiden erityyppisiä ansioita. 3951: 3952: 3953: 3954: 7. Apulaisnimismiehen viransijaisen katsottu menetelleen virallisena syyttäjänä varomattomas- 3955: ti siinä, että hän oli perustellut syyttämättä jättämistä koskevaa ratkaisuaan syyteoikeuden 3956: vanhentumisella, vaikka hän oli todellisuudessa perustanut ratkaisunsa siihen, ettei hän ollut 3957: katsonut syyttämättä jättämänsä henkilön lainkaan syyllistyneen rangaistavaan tekoon. 3958: Kysymys myös asianomistajarikoksen syyteoikeuden vanhentumista koskevien säännösten 3959: tulkinnasta. 3960: 3961: Päätös n:o 2269/17.8.1989, DN:o 273/4/87 Esitutkinnan päätyttyä Forssan apulaisni- 3962: mismiehen viransijainen Kari Hemminki on 3963: 13.11.1985 tekemällään päätöksellä jättänyt 3964: sekä M.N:n että A.L:n syyttämättä syyteoi- 3965: 1. Kantelu keuden vanhentumisen perusteella, huo- 3966: mioon ottaen, että S.L. oli saanut M.N:n 3967: Tuusulasta oleva S.L. on 9.2.1987 toimit- allekirjoittamasta kirjeestä ja sen sisällöstä 3968: tanut eduskunnan oikeusasiamiehelle osoite- tiedon jo "keväällä tai viimeistään kesällä 3969: tun kirjoituksen, jossa hän kertoo seuraavan. 1983", mutta tehnyt asiasta rikosilmoituksen 3970: S.L. on 6.10.1984 tehnyt Tuusulan piirin vasta 10.10.1984. S.L. on kannellut syyttä- 3971: nimismiehelle herjausta koskevan rikosilmoi- mätiä jättämistä koskevasta päätöksestä val- 3972: tuksen. Tämän mukaan S.L:n liikekumppani tioneuvoston oikeuskanslerille. Apulaisoi- 3973: M.N. oli keväällä 1983 luovuttanut edusta- keuskansleri on 29.9.1986 S.L:n kanteluun 3974: miensa yhtiöiden neuvostoliittolaiselle sopi- antamassaan päätöksessä katsonut, ettei S.L. 3975: muspuolelle S.L:ää henkilökohtaisesti koske- ollut esittänyt todennäköisiä perusteita sen 3976: van kirjeen, jossa esitettiin S.L:n terveydenti- tueksi, että asianomainen virallinen syyttäjä 3977: lasta ja taloudellisesta asemasta totuudenvas- olisi käyttänyt väärin hänelle syyttäjänä kuu- 3978: taisia ja häntä vahingoittavia tietoja. Vasta luvaa harkintavaltaa tai menetellyt syyttäjän 3979: Forssan nimismiespiirissä suoritetussa esitut- toimessaan muutoinkaan virheellisesti. Sen 3980: kinnassa S.L:lle oli 2.3.1985 toimitetun kuu- vuoksi apulaisoikeuskansleri on todennut, et- 3981: lustelun yhteydessä selvinnyt, että M.N:n tei hänellä ollut aihetta määrätä väitetyn 3982: edustamiensa yhtiöiden puolesta allekirjoit- herjausrikoksen johdosta syytettä nostetta- 3983: taman venäjänkielisen kirjeen suomenkielisen vaksi. 3984: alkuperäistekstin oli laatinut M.N:ää avusta- Tyytymättömänä apulaisoikeuskanslerin 3985: nut asianajaja A.L. Tällä perusteella S.L. on tekemään ratkaisuun S.L. uudistaa oikeus- 3986: laajentanut rangaistusvaatimuksensa koske- kanslerille tekemänsä kantelun sisällön edus- 3987: maan myös A.L:ää, jota hän piti M.N:n kunnan oikeusasiamiehelle nyt osoittamas- 3988: tekijäkumppanina epäilemässään herjausri- saan kirjoituksessa. Hän korostaa saaneensa 3989: koksessa. herjauskirjeen sisällöstä tiedon vasta marras- 3990: 79 3991: 3992: kuussa 1983 ja arvostelee Remmingin tapaa §:n 1 momentin mukaan tällaisesta niin sano- 3993: arvioida näyttöä syyteharkinnan yhteydessä. tusta asianomistajarikoksesta ei saa tuomita 3994: rangaistusta, ellei asianomistaja eli rikoksen 3995: uhri ole nostanut syytettä tai esittänyt syyt- 3996: 2. Hankittu selvitys tämispyyntöä yhdessä vuodessa siitä päiväs- 3997: tä, jolloin hän sai tiedon rikoksesta ja sen 3998: S.L:n kantelukirjoituksen johdosta Hem- tekijästä. Rikoslain 5 luvun 1 §:n mukaan 3999: mingiltä pyytämässäni selvityksessä tämä il- rikoksen tekijöinä taas rangaistaan ne, jotka 4000: moittaa, että syyteharkinta puheena olevassa ovat yhdessä tehneet rikoksen. Avunannosta 4001: asiassa oli painottunut pääsyylliseksi epäillyn rikokseen voidaan saman luvun 3 §:n 1 mo- 4002: M.N:n osuuteen. Esitutkinnan perusteella oli mentin nojalla tuomita sellainen rikokseen 4003: näyttänyt siltä, että M.N. oli yksin vastannut osallinen, joka toisen rikosta tehdessä tai sitä 4004: herjaavaksi epäillyn kirjeen sisällöstä, kun ennen on tahallaan neuvolla, toimella tai 4005: taas A.L:n osuus oli supistunut kirjeen ulko- kehotuksella tekoa edistänyt. 4006: naiseen muotoiluun M.N:n toimeksiannosta. 4007: Näin ollen ei ollut ilmennyt todennäköisiä 4008: syitä sen tueksi, että A.L. olisi syyllistynyt 3.3. Tapauksen oikeudellinen arviointi 4009: rikokseen tai ollut sellaisessa osallisena. 4010: Hemminki kertoo kuitenkin "vahingossa" pe- M.N:n syyttämättä jättämistä koskeva 4011: rustelleensa A.L:nkin syyttämättä jättämisen päätös ei näytä ongelmalliselta. Sitä vastoin 4012: syyteoikeuden vanhentumisella, vaikka tämä A.L:n tapauksessa herää eräitä kysymyksiä. 4013: peruste oli itse asiassa tarkoitettu sovelletta- Oliko A.L:ää pidettävä osallisena epäiltyyn 4014: vaksi vain M.N:ään. Lopputulokseltaan herjausrikokseen ja miten hänen osallisuut- 4015: Hemminki kuitenkin pitää syyttämättä jättä- taan oli rikosoikeudellisesti arvosteltava? Jos 4016: mistä oikeana ratkaisuna myös A.L:n osalta. A.L:n voitiin epäillä syyllistyneen rangaista- 4017: Olen tutustunut myös S.L:n aikaisemman vaan tekoon, oliko rikoslain 8 luvun 6 §:n 1 4018: kantelun johdosta oikeuskanslerinvirastossa momentin vanhentumissäännöstä sovelletta- 4019: hankittuun selvitykseen. va häneen itsenäisesti vai vaikuttiko M.N:ää 4020: koskevan syyteoikeuden vanhentuminen 4021: myös mahdollisuuteen nostaa syyte A.L:ää 4022: 3. Kantelun ratkaisu vastaan? 4023: Tapauksen tosiseikaston valossa näyttää 4024: 3.1. Selvitetyt tosiseikat mielestäni kyseenalaiselta, voitiinko A.L:ää 4025: epäillä väitetyn herjausrikoksen tekijäksi ri- 4026: Hankitun selvityksen perusteella pidän to- koslain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa mielessä. 4027: dennäköisenä, että S.L. on saanut tiedon Hän ei ollut itse allekirjoittanut kirjettä eikä 4028: M.N:n allekirjoittamasta kirjeestä kuin myös myöskään osallistunut sen perille toimittami- 4029: sen olennaisesta sisällöstä jo keväällä tai vii- seen. Sen sijaan hän oli ilmeisesti osaltaan 4030: meistään kesällä 1983. Sitä vastoin A.L:n vaikuttanut sen sisältöön. On luultavaa, että 4031: osuudesta kirjeen laatimiseen S.L. on ilmei- hän M.N:ää avustavana lakimiehenä toimi 4032: sesti kuullut vasta 2.3.1985 suoritetun kuu- kuitenkin päämiehensä toimeksiannosta ja 4033: lustelun yhteydessä. S.L. on esitutkintapöy- tämän tavoitteita edistääkseen. Näin ollen 4034: täkirjan mukaan tehnyt rikosilmoituksen olen valmis päätymään siihen arvioon, että 4035: M.N:ää vastaan jo 6.10.1984, mutta vasta A.L:ää voitiin todennäköisin syin epäillä 4036: 21.4.1985 ilmoittanut vaativansa rangaistusta enintään avunantajaksi puheena olevaan te- 4037: myös A.L:lle. koon. Pidän kuitenkin syyteharkinnan kan- 4038: nalta mahdollisena myös sitä Remmingin 4039: todelliseksi syyttämättä jättämisen perusteek- 4040: 3.2. Oikeusohjeet si ilmoittamaa käsitystä, ettei A.L:n osalli- 4041: suutta kirjeen laatimiseen ollut lainkaan kat- 4042: Rikoslain 27 luvun 8 §:n mukaan virallinen sottava rangaistavaksi teoksi. 4043: syyttäjä ei saa nostaa herjauksesta syytettä, Rikoslain 8 luvun 6 §:n 1 momentin mu- 4044: ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta kaan syyteoikeuden vanhentumisen kannalta 4045: syytteeseen pantavaksi. Saman lain 8 luvun 6 on ratkaisevaa, milloin asianomistaja saa tie- 4046: 80 4047: 4048: don "rikoksesta ja sen tekijästä". Lain sana- tulkintavaihtoehto ei kuitenkaan mielestäni 4049: muoto on tältä osin jonkin verran tulkinnan- ole perusteltavissa yhtä hyvin kuin edellinen. 4050: varainen. Jos useiden epäillään yhdessä teh- Virallisena syyttäjänä toiminut Remminki 4051: neen rikoksen, syyteoikeus vanhentunee kun- ei ole kantelunalaisessa päätöksessään luon- 4052: kin tekijäksi epäillyn kohdalla itsenäisesti. nehtinut A.L:n epäiltyä osallisuutta herjauk- 4053: Tällöin vanhentumisaika alkaa kulua kunkin seen avunannaksi vaan selostanut teon 4054: kohdalla siitä, kun asianomistaja on saanut ikäänkuin M.N:ää ja A.L:ää olisi kumpaakin 4055: hänestä ja hänen osuudestaan tiedon. Jos epäilty rikoksen tekijäksi. Toisaalta Rem- 4056: rikoksen tekemiseen kuitenkin epäillään osal- minki on tänne antamassaan selvityksessä 4057: listuneen rikosoikeudellisesti avunantajina ilmoittanut tarkoittaneensa jättää A.L:n 4058: pidettäviä henkilöitä, voidaan kysyä, vanhen- syyttämättä sillä perusteella, ettei tämä ollut 4059: tuuko myös avunantajia koskeva syyteoikeus lainkaan syyllistynyt rangaistavaan tekoon. 4060: kunkin kohdalla itsenäisesti. Myönteistä vas- Katson Remmingin menetelleen virallisena 4061: tausta puoltaisi se, että tekijän ja avunanta- syyttäjänä varomattomasti siinä, ettei hän ole 4062: jan välinen rajanveto on oikeuskäytännössä perustellut ratkaisuaan niillä seikoilla, joihin 4063: usein hankala ja "rikoksella" voidaan rikos- hän nyt ilmoittaa syyteharkintansa todelli- 4064: lain 8 luvun 6 §:n 1 momentissa ymmärtää suudessa perustuneen. Koska kuitenkin syy- 4065: tarkoitettavan myös "avunantoa herjauk- teoikeuden vanhentumista koskeva sääntely 4066: seen", jolloin "tekijä" tarkoittaa henkilöä, on edellä selostamallani tavalla tulkinnanva- 4067: joka tästä rikoksesta tuomitaan "avunantaja- rainen ja kun S.L. ei ole minulle osoittamas- 4068: na". Toisaalta laissa käytetty ilmaus "tekijä" saan kantelussa esittänyt mitään sellaista uut- 4069: voidaan ymmärtää sitenkin, että sillä tarkoi- ta, joka antaisi aiheen päätyä asiassa erilai- 4070: tetaan samaa kuin "tekijällä" rikoslain 5 lu- seen lopputulokseen kuin valtioneuvoston 4071: vussa. Mahdollista on siis kytkeä avunanta- apulaisoikeuskansleri, tyydyn ainoastaan 4072: jaakin koskevan syyteoikeuden vanhentumi- saattamaan edellä selostetun käsitykseni 4073: nen siihen, kun asianomistaja on saanut tie- Remmingin tietoon vastaisen varalle huo- 4074: don itse rikoksen tekijästä eli henkilöstä, mioon otettavaksi. 4075: jonka tekoa avunantaja on "neuvolla, toimel- Toimitan päätökseni tiedoksi myös valtio- 4076: la tai kehotuksella" edistänyt. Jälkimmäinen neuvoston oikeuskanslerille. 4077: 4078: 4079: 4080: 8. Sisäasiainministeriön poliisiosastolle huomautettu siitä, että ranskan kielen opetus- ja 4081: käännöstyötä varten ulkomaalaiselle myönnetyssä työluvassa työn laatua oli ilman asiallista 4082: syytä rajoitettu vakiintuneesta oikeuskielestä poikkeavana tavalla eli koskemaan ainoastaan 4083: "työsuhteista työtä", vaikka työlupa oli tarkoitettu koskemaan myös virkasuhteista työtä 4084: hallitusmuodon 84 §:n 2 momentissa selostetuissa tapauksissa. Kysymys myös siitä, että 4085: oleskelu- ja työluvan hakijalle tulisi viran puolesta selostaa erilaiset vaihtoehdot niin 4086: yksityiskohtaisesti, että hän voisi tehdä omassa asiassaan perusteltuja valintoja eri vaihtoeh- 4087: tojen välillä. 4088: Päätös n:o 2577/14.9.1989, DN:o 1477/ pia myönnetään ulkomaalaisille liian har- 4089: 4/87 voin, vaikka ulkomaalaislaki ja -asetus eivät 4090: asettaisikaan tähän esteitä. Esimerkkinä T.S. 4091: kiinnittää huomiotani G.A:n tapaukseen. 4092: Kantelukirjoitus Ranskan kansalainen G.A. on asunut Suo- 4093: messa vuodesta 1967lähtienja on avioliitossa 4094: Ulkomaalaiskuraattori T.S. on lähettänyt Suomen kansalaisen kanssa. Toimittuaan 4095: eduskunnan oikeusasiamiehelle 5.10.1987 Suomessa ranskan kielen opettajana ja kie- 4096: päivätyn kirjoituksen, jossa hän arvostelee lenkääntäjänä vuodesta 1971 alkaen G.A. on 4097: sisäasiainministeriön poliisiosaston työlupa- maaliskuussa 1986 hakenut työlupaa 4098: käytäntöä. Työalakohtaisia sekä ilman mää- "opetus- ja käännöstyötä" varten. Työlupa 4099: räaikaa ja rajoituksia voimassa olevia työlu- myönnettiin kuitenkin ainoastaan "työsuhtei- 4100: 81 4101: 4102: sena ranskan kielen opettajana" toimimiseen. keinoluvan eikä työlupaa. Perusteita ei siis 4103: Tästä työluvan rajoituksesta on ollut seu- ollut kääntäjäntyötä koskevan luvan antami- 4104: rauksena, ettei G.A. ole voinut saamansa seen G.A:n pyytämällä tavalla. Myöhemmin 4105: työluvan nojalla ottaa vastaan korkeakoulu- työlupa oli kuitenkin G.A:n pyynnöstä laa- 4106: jen kieltenopetuksen viransijaisuuksia eikä jennettu koskemaan myös "työsuhteista" 4107: myöskään käännöstyötä käännöstoimistois- kääntäjäntyötä. Edelleen sisäasiainministe- 4108: sa. Nimenomaan tällaista työtä olisi G.A:lle riön poliisiosasto on lausunut, että sanaa 4109: ollut tarjolla, mutta ei sen sijaan työluvassa "työsuhteinen" käytetään työlupa-asioissa it- 4110: mainittua "työsuhteista" ranskan kielen ope- senäisen elinkeinotoiminnan vastakohtana. 4111: tusta. Työluvan suppeudesta johtuen G.A. Työsuhteiseen työhön sisältyy sisäasiainmi- 4112: on joutunut työttömäksi ja elättämään it- nisteriön mukaan sekä 4113: seään työttömyyskorvauksen avulla. T.S. pi- "työsopimussuhteinen" että "virkasuhteinen" 4114: tää lopputulosta epätarkoituksenmukaisena. työ. 4115: Lisäksi hän katsoo selostetun työlupapäätök- T.S:n suullisen ilmoituksen mukaan G.A. 4116: sen rajoittavan hallitusmuodon 84 §:n 2 mo- on aikaisemmin saamiensa työlupien perus- 4117: mentissa ulkomaalaiselle annettua oikeutta teella voinut hoitaa korkeakoulujen ranskan 4118: toimia virkasuhteisena vieraan kielen opetta- kielen opettajien viransijaisuuksia. Nyt pu- 4119: jana ja kääntäjänä. heena olevan, "työsuhteiseen" opetustyöhön 4120: rajatun työluvan johdosta G.A:lle oli kuiten- 4121: kin Helsingin kauppakorkeakoulun taholta 4122: 2. Hankittu selvitys ja lausunnot ilmoitettu, ettei hänen ollut tällaisen työluvan 4123: perusteella mahdollista ottaa vastaan rans- 4124: Kantelun johdosta olen hankkinut tarpeel- kan kielen opettajan viransijaisuutta. Tästä 4125: lisen selvityksen ja lausunnon sisäasiainmi- syystä G.A:lle oli maksettu työttömyyskor- 4126: nisteriön poliisiosastolta. T.S. on puolestaan vausta. 4127: antanut näihin kirjallisen vastineen, minkä Sisäasiainministeriön poliisiosaston mu- 4128: jälkeen olen pyytänyt vielä lisäselvityksen ja kaan G.A:n työlupahakemuksen on ymmär- 4129: -lausunnon sisäasiainministeriön poliisiosas- retty tarkoittaneen nimenomaan ranskan kie- 4130: tolta. Lisäselvitykseen sisältyvät myös toimis- len opettamista ja kääntämistä, koska hänelle 4131: tosihteeri Raili Soraisen ja toimistovirkailija oli aikaisemminkin myönnetty työluvat tällä 4132: Susanna Aspelundin selvitykset. Olen tutus- tavalla rajattuina. Sen vuoksi työlupa oli 4133: tunut myös G.A:ta koskeviin, sisäasiainmi- nytkin rajattu koskemaan ranskan kieltä, 4134: nisteriön ulkomaalaistoimistossa säilytettä- vaikkei tätä täsmennystä ollutkaan sisältynyt 4135: viin asiakirjoihin. G.A:n hakemukseen. 4136: Hankkimastani selvityksestä ilmenee, että Kirjallisessa vastineessaan T.S. on vielä 4137: G.A. on hakenut 10.3.1986 oleskelu- ja työ- kertonut, ettei G.A. ollut alun perin ymmär- 4138: lupaa 30.3.1986-6.3.1991 väliseksi ajaksi ope- tänyt hakea rajoituksitta ja ilman määräai- 4139: tus- ja käännöstöihin. Luvat on 19.3.1986 kaa voimassa olevaa työlupaa, koska tällai- 4140: myönnetty anotun pituiseksi ajaksi, mutta sesta mahdollisuudesta ei ollut hänelle ker- 4141: työlupaan on merkitty työalan rajoitukseksi rottu. Myöhemmin G.A. oli pyytänyt ulko- 4142: sanat "työsuhteisena ranskankielen opettaja- maalaistoimistolta määräajaksi myönnetyn 4143: na". Sisäasiainministeriön poliisiosasto on työlupansa muuttamista siten, että se olisi 4144: tänne toimittamassaan, 17.11.1987 päivätys- ollut voimassa rajoituksittaja ilman määräai- 4145: sä selvityksessään ilmoittanut, että työluvasta kaa. Toimiston asiakaspalvelussa hänelle oli 4146: oli "epähuomiossa" jäänyt pois maininta kuitenkin 18.11.1987 ilmoitettu suullisesti, 4147: käännöstöistä. Tämän johdosta työlupaa oli että rajoituksitta ja ilman määräaikaa voi- 4148: oikaistu 18.11.1987 lisäämällä siihen sanat massa olevaa työlupaa hän voisi hakea vasta 4149: "ja kääntäjänä". Myöhemmässä eli 29.2.1988 vuonna 1991, kun nykyisen luvan määräaika 4150: päivätyssä lisäselvityksessään sisäasiainmi- oli kulunut umpeen. Kerrotun johdosta sisä- 4151: nisteriön poliisiosasto on kuitenkin todennut, asiainministeriön poliisiosasto on tänne anta- 4152: että työlupahakemusta alun perin käsiteltäes- massaan lisäselvityksessä myöntänyt, että tä- 4153: sä oli ollut tiedossa ainoastaan G.A:n itsenäi- mänsisältöisenä ohjaus olisi ollut virheelli- 4154: senä elinkeinonharjoittajana tekemä kääntä- nen. G.A:n kanssa asioinut toimistovirkailija 4155: jäntyö. Tätä varten hän olisi tarvinnut elin- Aspelund on puolestaan ilmoittanut ulko- 4156: 11 300869G 4157: 82 4158: 4159: maalaistoimiston käytäntänä olevan, ettei ta. Kääntäjäntyön poisjättäminen alkuperäi- 4160: monta vuotta voimassa olevia lupia pidenne- sestä työluvasta on taas ilmeisesti johtunut 4161: tä ennenaikaisesti. G.A:ta neuvoessaan Aspe- väärinkäsityksestä, joka on myöhemmin oi- 4162: lund ei ollut tarkoittanut ottaa kantaa siihen, kaistu. Siksi en pidä tarpeellisena puuttua 4163: olisiko muuten ollut laillisia edellytyksiä saa- siihen enää tässä vaiheessa. 4164: da rajoituksitta ja ilman määräaikaa voimas- G.A:n tapauksessa kiinnittyy huomio sii- 4165: sa olevaa työlupaajo siinä vaiheessa, kun hän hen, ettei G.A:lle aikaisemmin myönnettyjä 4166: tiedustelunsa oli esittänyt. työlupia ollut rajoitettu koskemaan "työ- 4167: Pyytäessäni sisäasiainministeriön poliisi- suhteista työtä". Nyt puheena olevassa työlu- 4168: osastolta lisäselvitystä olen myös pyytänyt vassa työn laatu on kuitenkin määritelty uu- 4169: poliisiosastoa lausumaan käsityksensä siitä, della tavalla, joka on käytännössä olennaises- 4170: olisiko G:A:n tapauksessa ollut estettä myön- ti heikentänyt G.A:n mahdollisuuksia tehdä 4171: tää rajoituksitta ja ilman määräaikaa voimas- Suomessa ansiotyötä. Asiakirjoista saatavan 4172: sa olevaa työlupaa sekä olisiko G.A:ta tullut selvityksen perusteella "työsuhteisuutta" kos- 4173: ulkomaalaistoimistossa ohjata hakemaan täl- keva määrite on lisätty työlupaan korosta- 4174: laista työlupaa. Sisäasiainministeriön polii- maan sitä seikkaa, ettei työlupa koskenut 4175: siosasto on tänne antamassaan lausunnossa itsenäistä elinkeinon harjoittamista. 4176: todennut, että G.A:lle oli myönnetty oleske- Ongelmaksi näyttää muodostuneen se, että 4177: lu- ja työlupa viideksi vuodeksi hänen hake- "työsuhteisen" työn käsitteelle on annettu 4178: muksensa mukaisesti. Koska oleskelulupa oli sisäasiainministeriön poliisiosastolla erilai- 4179: määräaikainen, ei työlupaakaan voitu myön- nen merkityssisältö kuin mikä sillä on vakiin- 4180: tää ilman määräaikaa voimassa olevaksi. Si- tuneessa oikeudellisessa kielenkäytössä. 4181: säasiainministeriön poliisiosaston mukaan Yleensä työsuhde ja virkasuhde ymmärre- 4182: ulkomaalaistoimiston asiakaspalvelussa voi- tään erityyppisiksi palvelussuhteiksi. Työsuh- 4183: daan antaa vain yleisluonteisia ohjeita. de perustuu säännönmukaisesti työsopimuk- 4184: Asiakkaiden tiedusteluihin vastaamisen tulisi seen, kun taas virkasuhde edellyttää julkisoi- 4185: nykyistä enemmän tapahtua jo paikallispolii- keudellista määräämistointa (ks. Kaarlo 4186: sissa sekä Suomen ulkomaanedustustoissa, Sarkko, Työoikeus. Yleinen osa. Kolmas, 4187: joihin paikkoihin työlupahakemukset jäte- uudistettu painos. Helsinki 1980, s. 101 s. 4188: tään. sekä Bruun-Mäenpää-Tuori, Uusi virkamies- 4189: oikeus, Helsinki 1988, s. 45 s. ). "Työ- 4190: suhteinen" mielletään näin ollen oikeuskieles- 4191: 3. Ratkaisu sä "virkasuhteisen" vastakohdaksi eikä sen 4192: 3.1. Työluvan rajoitukset yläkäsitteeksi. 4193: Sinänsä ei liene mitään estettä siihen, että 4194: Ulkomaalaislain 15 §:n 2 momentin mu- jollakin hallinnonalalla tarpeen vaatiessa poi- 4195: kaan ulkomaalaiselle annetaan työlupa mää- ketaantavanomaisesta oikeuskielestä. Oikeu- 4196: räajaksi tai olemaan voimassa ilman mää- dellisten käsitteiden uudelleen määrittelemi- 4197: räaikaa ja siihen voidaan liittää tarpeellisia nen ei kuitenkaan saisi aiheuttaa hallinnon- 4198: ehtoja. Ulkomaalaisasetuksen 10 §:n mukaan alalla asioimaan joutuville henkilöille oikeu- 4199: työlupa voidaan antaa paitsi nimeltä maini- denmenetyksiä, niinkuin G.A:n tapauksessa 4200: tulle työnantajalle suoritettavaan työhön näyttää tapahtuneen. Työlupaviranomainen 4201: myös "määrätynlaiseen työhön". Ulkomaa- on velvollinen tuntemaan käyttämiensä käsit- 4202: laisen elinkeinon harjoittamisesta on kuiten- teiden vakiintuneen merkityssisällön sekä en- 4203: kin säädetty erikseen. Määräajaksi annetta- nakoimaan uudentyyppisistä määritelmistä 4204: vaan työlupaan voidaan ulkomaalaisasetuk- mahdollisesti aiheutuvat väärinkäsitykset. 4205: sen 10 §:n 3 momentin mukaan tehdä muun Sen vuoksi ja kun mitään asiallista syytä 4206: muassa "työn laatua koskevia merkintöjä". G.A:lle aikaisemmin myönnetyistä työluvista 4207: Mitä tulee G.A:n työluvassa tarkoitetun poikkeavaan työn laadun määrittelyyn ei ole 4208: työn laadun rajaamiseen ranskankielen ope- esitetty, pidän G.A:n tapauksessa 19.3.1986 4209: tukseen, pidän ranskan kieltä koskevaa täs- tehtyä työluparatkaisua virheellisenä siltä 4210: mennystä perusteltuna, koska olosuhteista osin kuin työlupa on ilman asiallista perus- 4211: voitiin päätellä työluvan hakijankin tarkoit- tetta rajoitettu koskemaan vain "työsuh- 4212: taneen nimenomaan tämän kielen opettamis- teista" työtä. 4213: 83 4214: 4215: Saamani selvityksen mukaan työluparat- JOissa kielivaikeudet ja kulttuurierot usein 4216: kaisun tehnyt virkamies on sittemmin siirty- vaikeuttavat viestien ymmärtämistä. On sel- 4217: nyt eläkkeelle ja kuollut. Koska poliisiylijoh- vää, että neuvonta on pakko suhteuttaa kul- 4218: taja Olli Urponen ja virkaa toimittava toimis- loinkin käytettävissä oleviin voimavaroihin. 4219: topäällikkö Matti Bäckman ovat kuitenkin Neuvontavelvollisuuden laajuus riippuu kun- 4220: 29.2.1988 allekirjoittamassaan sisäasiainmi- kin asiakkaan tosiasiallisesta tarpeesta neu- 4221: nisteriön lausunnossa ilmoittaneet työlupa- vojen saamiseen. Kysymys ei ole siitä, että 4222: päätöksen vastanneen sisäasiainministeriön viranomaisten olisi täytettävä lomakkeet ja 4223: poliisiosaston näkemystä, osoitan edellä mai- laadittava tarvittavat asiakirjat asianosaisten 4224: nittua virheellisyyttä koskevan huomautuk- puolesta. Neuvonta ei myöskään tarkoita 4225: seni tässä asiassa sisäasiainministeriön polii- asianosaisten asianajoilista avustamista eikä 4226: siosastolle. neuvonnan yhteydessä myöskään voida en- 4227: nakoida yksittäisten hakemusten tosiasiallis- 4228: ta menestymistä. Neuvontavelvollisuus ra- 4229: 3.2. Työluvan hakijan neuvonta joittuu itse menettelyyn liittyvään neuvon- 4230: taan, joskin siihen saattaa sisältyä myös tie- 4231: Ulkomaalaisasetuksen 9 §:n 2 momentin toja viraston käytännöstä ja asiaa koskevien 4232: mukaan ulkomaalaiselle, joka on oleskellut säännösten vakiintuneesta tulkinnasta. Neu- 4233: maassa yhdenjaksoisesti kahden vuoden voja on annettava niin paljon, että henkilö 4234: ajan, voidaan antaa ilman määräaikaa voi- selviytyy menettelyn hänelle kulloinkin aset- 4235: massa oleva oleskelulupa, jollei maassa oles- tamista vaatimuksista. 4236: kelua ole pidettävä tilapäisluonteisena. Sa- Neuvontavelvollisuus koskee myös työlu- 4237: man asetuksen 10 §:n 4 momentissa on sää- pa-asioita. Jos säännökset tai niiden sovelta- 4238: detty vastaavasti työluvasta: ulkomaalaiselle, miskäytäntö tarjoavat työluvan hakijalle eri- 4239: joka on maassa hankkinut toimeentulonsa laisia vaihtoehtoja, nämä vaihtoehdot tulisi 4240: ansiotyöllä yhdenjaksoisesti kahden vuoden selostaa hakijalle niin yksityiskohtaisesti, että 4241: ajan, voidaan antaa ilman määräaikaa ja hän voisi tehdä omassa asiassaan perusteltuja 4242: rajoituksitta voimassa oleva työlupa, jollei valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Valmiiksi 4243: työn laadusta, kestoajasta taikka ulkomaalai- täytetyn työlupahakemuksen vastaanottaja ei 4244: sen maassa oleskelun tarkoituksesta muuta silti liene velvollinen omasta aloitteestaan 4245: johdu. tutkimaan, mitä muita hakemusvaihtoehtoja 4246: Ilman määräaikaa voimassa olevan työlu- luvan hakijalla olisi ollut tarjolla hakemusta 4247: van mahdollisuudesta G.A. on kertonut lu- laatiessaan. Tosin ulkomaalaisasetuksen 10 4248: keneensa sanomalehdestä vasta sen jälkeen, §:n 4 momentissa tarkoitettu, ilman määräai- 4249: kun hänelle oli puheena olevasta hakemuk- kaa ja rajoituksitta voimassa oleva työlupa 4250: sesta myönnetty määräaikainen oleskelu- ja on hakijan kannalta siinä määrin tärkeä vaih- 4251: työlupa. Kantelussa on kysymys toisaalta toehto, että sen olemassaolosta olisi aiheellis- 4252: siitä, olisiko G.A:ta tullut alunperin infor- ta muistuttaa ainakin sellaista työluvan haki- 4253: moida ulkomaalaisasetuksen 9 §:n 2 momen- jaa, joka viranomaisen arvion mukaan näyt- 4254: tin ja 10 §:n 4 momentin sisällöstä, ja toisaal- täisi täyttävän asetuksessa säädetyt edelly- 4255: ta siitä, mitä G.A:lle olisi tullut kertoa mah- tykset. 4256: dollisuudesta hakea ilman määräaikaa voi- Sisäasiainministeriön poliisiosaston vas- 4257: massa olevaa oleskelu- ja työlupaa niin taus G.A:n työlupaedellytyksiä koskevaan 4258: kauan kuin hänelle myönnetyt määräaikaiset tiedusteluuni lienee ymmärrettävä niin, ettei 4259: luvat olivat vielä voimassa. poliisiosasto ole pitänyt vaihtoehtojen selos- 4260: Huomiotani on aikaisemminkin kiinnitetty tamista edes periaatteessa kovinkaan tärkeä- 4261: ulkomaalaisten neuvonnassa ilmenneisiin on- nä osana asiakaspalvelua. Luonnollisesti- 4262: gelmiin. Hallintomenettelylain 4 §:n perus- kaan työlupaa ei olisi voitu myöntää ilman 4263: teella viranomaisen on tarpeen mukaan an- määräaikaa voimassa olevana, jos hakija oli 4264: nettava asianosaiselle ja muullekin henkilölle samanaikaisesti tyytynyt hakemaan vain 4265: neuvoja siitä, miten sen toimialaan kuuluva määräaikaista oleskelulupaa. Kysymys onkin 4266: asia pannaan vireille ja miten asiaa käsitel- lupajärjestelmän kokonaisuudesta, joka tuli- 4267: täessä on toimittava. Neuvontavelvollisuu- si selittää ymmärrettävästi lupia tarvitsevalle 4268: den merkitys korostuu ulkomaalaisasioissa, henkilölle. Jos hakija ilmoittaa pitävänsä tär- 4269: 84 4270: 4271: keänä saada ulkomaalaisasetuksen 10 §:n 4 omalla kohdallaan tarkoituksenmukaisena. 4272: momentissa tarkoitetun, ilman määräaikaa ja Siihen nähden, mitä toimistovirkailija As- 4273: rajoituksitta voimassa olevan työluvan, hänet pelund on selvityksessään tuonut esiin, en 4274: olisi pitänyt ohjata hakemaan samanaikaises- kuitenkaan katso olevan riittävästi näyttöä 4275: ti myös ulkomaalaisasetuksen 9 §:n 2 mo- siitä, että hän olisi menetellyt virheellisesti 4276: mentissa mainittua, ilman määräaikaa voi- antaessaan G.A:lle neuvoja kerrotussa tilai- 4277: massa olevaa oleskelulupaa. suudessa. Tyydyn ainoastaan yleisesti kiinnit- 4278: G.A:n ulkomaalaistoimiston asiakaspalve- tämään sisäasiainministeriön huomiota pal- 4279: lusta edellä kerratuin tavoin 18.11.1987 saa- veluperiaatteen tärkeyteen ulkomaalaisia 4280: ma tieto on ollut epätarkka. Sen voitiin ym- koskevassa lupahallinnossa. Samalla sisä- 4281: märtää sisältävän kannanoton siihen, olivat- asiainministeriö tutkinee, voidaanko byrok- 4282: ko laissa ja asetuksessa säädetyt aineelliset ratiaa vähentämällä suunnata nykyistä enem- 4283: edellytykset jatkuvan oleskelu- ja työluvan män voimavaroja ulkomaalaishallinnon asia- 4284: myöntämiseksi täyttyneet G.A:n kohdalla jo kaspalvelun tason parantamiseen. 4285: tiedon antamishetkellä. Lupaviranomaisen 4286: asiana ei ole oman työnsä säästämiseksi estää 4287: ulkomaalaista hakemasta ilman määräaikaa 4. Loppulausuma 4288: voimassa olevaa oleskelu- ja työlupaa, vaikka 4289: ulkomaalaiselle myönnetyt määräaikaiset lu- Edellä lausumani perusteella totean, ettei 4290: vat olisivatkin edelleen voimassa. Tarjolla ulkomaalaiskuraattori T.S:n kantelu, edellä 4291: olevat vaihtoehdot erilaisine leimaveroseu- 3.1. kohdassa sisäasiainministeriön poliisi- 4292: raamuksineen on aina syytä selostaa asiak- osastolle osoittamaani huomautusta lukuun- 4293: kaalle ja jättää sen jälkeen hänen itsensä ot~.amatta, anna minulle aihetta enempiin toi- 4294: ratkaistavaksi, mitä menettelyä hän pitää mun. 4295: 4296: 4297: 9. Sisäasiainministeriön tietoon saatettu käsitys, jonka mukaan varsinaisten poliisitehtävien 4298: hoitaminen ei saa kärsiä poliisimiesten osallistumisesta urheilutoimintaan. Tällaista osallistu- 4299: mista ei myöskään saanut lukea työajaksi sellaisilla perusteilla tai sellaisissa olosuhteissa, että 4300: poliisimiehet joutuvat tai tuntevat joutuvansa eriarvoiseen asemaan. 4301: 4302: Aplaisoikeusasiamiehen varamiehen kirje 7. ja 8.3.1987 myymässä makkaraa edellä 4303: sisäasiainministeriölle n:o 3791/15.12.1989, mainitun urheiluseuran järjestämissä hiihto- 4304: DN:o 559/4/87 kilpailuissa, mistä tehtävästään poliisimiehen 4305: on väitetty saaneen haittatyökorvauksia. 4306: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on Asian johdosta antamassaan 4. 5.1987 päi- 4307: pyytänyt sisäasiainministeriöitä selvitystä ja vätyssä selvityksessä Tampereen silloinen po- 4308: lausunnon Tampereella 20.3.1987 päivätyn, liisimestari Paavo Koskela kertoo, että Tam- 4309: eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitetun ja pereen poliisilaitoksella on yleensä suhtau- 4310: nimimerkillä "Yksi monien puolesta" allekir- duttu myönteisesti henkilöstön fyysisen kun- 4311: joitetun kirjoituksen johdosta. non ylläpitämiseen. Siksi on käytetty "jonkun 4312: . Kirjoituksessa kerrotaan, että Tampereen verran" työtunteja myös Tampereen polii- 4313: poliisilaitoksella on ollut tapana lähettää työ- siurheilijoiden toimintaan. Koskelan mukaan 4314: vuorossa olevia poliisimiehiä Tampereen po- on kohtuullista, että poliisin voimavaroja 4315: liisiurheilijat -nimisen urheiluseuran järjestä- voidaan suunnata myös liikuntakasvatukseen 4316: miin urheilukilpailuihin toimitsijatehtäviin, ja siihen liittyviin järjestelytehtäviin, mikäli 4317: vaikka näitä tehtäviä ei voida pitää poliisi- poliisin varsinaiset virkatehtävät kuitenkin 4318: työnä. Tampereen poliisilaitoksella palvele- pidetään etusijalla. Urheilutoiminta on Kos- 4319: vat poliisimiehet ovat joutuneet kirjoituksen kelan mukaan arvokasta "pr-toimintaa" po- 4320: mukaan eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, liisityölle. Se luo tarpeellista yhteishenkeä ja 4321: harrastavatko he urheilua vai ei. Erityisesti aktivoi henkilöstöä fyysisen kunnon ylläpitä- 4322: kirjoituksessa tuodaan esille, että eräs nimel- miseen, mikä on monien poliisitehtävien kan- 4323: tä mainittu poliisimies on ollut työvuorollaan nalta välttämätöntä. Urheilutoimintaan osal- 4324: 85 4325: 4326: !istuminen myös lähentää poliisia kansalai- työaikaansa muuhun kuin poliisitehtäviinsä 4327: siin. kuuluviin toimiin. 4328: Kirjoituksessa esitetty väite poliisin virka- Yleiseltä kannalta ilmoitan yhtyväni sisä- 4329: työnä hoitamasta makkaranmyynnistä tode- asiainministeriön lausunnossaan esittämiin 4330: taan perättömäksi. Kirjoituksessa nimetty käsityksiin niistä puitteista, joissa poliisimies- 4331: poliisimies on tosin ollut työvuorollaan tar- ten voidaan sallia käyttävän työaikaansa ur- 4332: kastamassa hiihtokilpailujen pysäköintijär- heilutoimintaan. Jäljempänä haluan kuiten- 4333: jestelyjä ja liikennemerkkien sijoittelua sekä kin korostaa kahta asiaa. 4334: vastaamassa liikenteen ohjauksesta ja huol- Ensiksi: Varsinaisten poliisitehtävien hoi- 4335: toajon sujumisesta. Poliisityöhön kuulumat- taminen ei saa kärsiä poliisimiesten osallistu- 4336: tomiin tehtäviin hän ei ole sitä vastoin osal- misesta urheilutoimintaan. Poliisin työvoi- 4337: listunut. mavajausta ei voida perustella sillä, että osan 4338: Asianjohdosta antamassaan 19.5.1987 päi- työvuorossa olevista poliisimiehistä on sallit- 4339: vätyssä lausunnossa Hämeen lääninhallituk- tu osallistuvan tai että jotkut heistä on ko- 4340: sen poliisitoimisto ilmoittaa katsovansa, ettei mennettu osallistumaan urheilukilpailuihin, 4341: kirjoituksen perusteella voida epäillä kenen- sen enempää kilpailu- kuin järjestelytehtä- 4342: kään poliisimiehen syyllistyneen virheelliseen viin. Tampereen poliisilaitoksen tapauksessa 4343: menettelyyn. ei ole kuitenkaan edes väitetty, että varsinai- 4344: Sisäasiainministeriön 18.6.1987 päivätyssä set poliisitehtävät olisivat kärsineet poliisilai- 4345: lausunnossa todetaan, että poliisihallinnossa toksen urheiluharrastusta suosivasta asenteesta. 4346: on perinteisesti suhtauduttu myönteisesti Toiseksi: Urheilutoimintaan osallistumista 4347: henkilöstön urheiluharrastuksiin. Poliisilla ei saisi lukea työajaksi sellaisilla perusteilla 4348: on tehtäviä, joiden hoitamisessa on etua hy- tai sellaisissa olosuhteissa, että poliisimiehet 4349: västä fyysisestä kunnosta. Poliisiurheilulla on joutuvat tai tuntevat joutuvansa eriarvoiseen 4350: nähty olevan myös poliisin ja yleisön suhteita asemaan. Tampereen poliisimestarin tässä 4351: parantavaa vaikutusta. Tämän vuoksi polii- asiassa antamasta selvityksestä voi saada sel- 4352: simiesten on sallittu osallistua työajallaan laisen käsityksen, että poliisimiesten urheilu- 4353: valtakunnallisiin mestaruuskilpailuihin. Po- harrastukseensa vapaaehtoisesti ja vapaa-ai- 4354: liisimiehiä on myös komennettu tällaisiin ur- kanaan uhraama työ voitaisiin joissakin ta- 4355: heilutilaisuuksiin ja eräissä poikkeustapauk- pauksissa korvata sallimalla heidän vastapai- 4356: sissa myös joukkuepelien lyhytaikaisiin vii- noksi käyttää harrastukseensa jonkin verran 4357: meistelyharjoituksiin. Työajaksi ei ole kuiten- myös työaikaansa. Mielestäni tämä ei ole 4358: kaan luettu poliisimiesten yksityistä harjoit- hyväksyttävä peruste. Poliisimiehiä ei tule 4359: telua kilpailuja varten. kohdella viranhoidossa eriarvoisesti riippuen 4360: Sisäasiainministeriö korostaa, että urheilu- siitä, mihin he käyttävät vapaa-aikaansa. 4361: toiminnan tulisi olla mahdollisimman selvästi Kaikilla poliisimiehillä tulee olla periaattees- 4362: erotettavissa poliisin työtehtävistä. Työaikaa sa yhtäläiset mahdollisuudet osallistua työai- 4363: voidaan käyttää ainoastaan "poliisitehtäväk- kanaan urheilu- tai muuhun virkistystoimin- 4364: si" katsottavaan toimintaan. Sisäasiainminis- taan, sen mukaan kuin tällaista osallistumista 4365: teriön arvion mukaan Tampereen poliisilai- voidaan perustella itse poliisityöhön liittyvil- 4366: toksen johdolla ei "ehkä ole riittävän selvää lä näkökohdilla. Toisaalta totean, ettei kan- 4367: kuvaa varsinaisten poliisitehtävien ja urheilu- telukirjoituksessa ole yksilöity sellaisia ta- 4368: toiminnan liittymäkohdista". pauksia, joissa kuvatunlaista syrjivää kohte- 4369: Lausunnossaan sisäasiainministeriö katsoo lua olisi esiintynyt. 4370: kuitenkin jääneen näyttämättä, että kirjoi- Edellä lausumani perusteella ilmoitan, ettei 4371: tuksessa nimeltä mainittu poliisimies olisi nimimerkillä "Yksi monien puolesta" allekir- 4372: käyttänyt työaikaansa muuhun kuin varsi- joitettu kantelukirjoitus anna minulle aihetta 4373: naisiin poliisitehtäviin. muuhun kuin että saatan edellä esittämäni 4374: Omana kantanani ilmoitan seuraavan. käsitykset sisäasiainministeriön poliisiosas- 4375: Hankitun selvityksen valossa en katso ii- ton tiedoksi vastaisen varalle sekä sopivalla 4376: menneen todennäköisiä syitä epäillä, että tavalla myös Tampereen poliisilaitoksen tie- 4377: kantelukirjoituksessa nimeltä mainittu polii- toon saatettavaksi. 4378: simies olisi siinä väitetyllä tavalla käyttänyt 4379: 86 4380: 4381: 10. Ylikonstaapeli oli antanut aikakauslehdelle tietoja siinä tarkoituksessa, että poliisi olisi 4382: saanut lehden lukijoilta vihjeitä ns. tyrmäystippoja käyttäen tapahtuneiden useiden ryöstöjen 4383: ja heitteillepanojen selvittämiseksi. Poliisin saatua näin eräitä vihjeitä ylikonstaapeli oli 4384: tutkinnan edettyä vangitsemisasteelle antanut saman lehden toimittajalle uusia tietoja, 4385: vangitun nimen ja tunnistamisessa käytetyn valokuvan, joka oli julkaistu jutun ensimmäisen 4386: oikeudenkäynnin jälkeen ilmestyneen lehden numerossa. Lehden artikkeli oli jtdkaistu vangit- 4387: tua loukkaavassa ja ylikonstaapelin osuutta korostavassa muodossa. Muodollisena perusteena 4388: kuvan antamiselle oli saada lukijoilta lisätietoja vangitun liikkumisesta yhden rikoksen 4389: tekoaikaan. Ylikonstaapelin tietoon saatettu käsitys riittävän varovaisuuden noudattamatta 4390: jättämisestä tiedotusvälineille tietoja annettaessa ja virheellisestä menettelystä vangitun 4391: valokuvan antamisessa. 4392: 4393: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen pää- henkilön ohella Haukiputaalla pidätetty 4394: tös n:o 3915/22.12.1989, DN:o 1322/4/87 epäiltynä syyllisiksi kyseisiin rikoksiin sekä 4395: sittemmin julistettu vangituksi. 4396: H.H. on eduskunnan apulaisoikeusasia- Nykypostin toimittajan tiedusteltua tässä 4397: miehen 2.9.1987 Oulun lääninvankilassa suo- vaiheessa eli tammi-helmikuun vaihteessa 4398: rittaman tarkastuksen yhteydessä jättämäs- 1987 Grönroosilta tietoja tutkinnan vaihees- 4399: sään kirjoituksessa kertonut, että hänen va- ta, Grönroos oli, saatuaan ylikomisario Alo- 4400: lokuvansa oli luovutettu Turun poliisilaitok- peukselta luvan tietojen antamiseen, mutta 4401: selta Nykyposti -nimiseen lehteen julkaista- samalla kuitenkin tässä suhteessa kehotuksen 4402: vaksi, vaikka H.H:ta ei vielä tuolloin ollut varovaisuuteen, antanut lehden toimittajalle 4403: tuomittu mistään rikoksesta. H.H:n tekemät H.H:n nimen ja valokuvan, jonka Nykyposti 4404: rikokset oli kuvattu Nykypostissa sekä myö- oli numerossaan 3/1987 julkaissut sivun ko- 4405: hemmin Alibi -nimisessä lehdessä vääristel- koisena. 4406: tyinä ja paisuteltuina. Kirjoituksista oli ai- Poliisin käskylehden 2/26.2.1970 kohdan II 4407: heutunut H.H:lle ja hänen lähisukulaisilleen mukaan julkisen sanan mahdollisuuksia saa- 4408: suuret kärsimykset. da tietoja rikosasioista ei ole syyttä rajoitet- 4409: Hankittuaan muun muassa rikosylikons- tava tai vaikeutettava. Tietoja annettaessa on 4410: taapeli Heikki Grönroosin selvityksen apu- kuitenkin noudatettava tarpeellista varovai- 4411: laisoikeusasiamiehen varamies antoi suutta ja harkintaa, jotta rikosten selvittämi- 4412: 22.12.1989 seuraavan päätöksen n:o 3915 nen ei vaikeutuisi eikä kenellekään tuotettaisi 4413: (DN:o 1322/4/87): aiheettomasti kärsimystä tai vahinkoa. Tä- 4414: Sisäasiainministeriö on antanut poliisin män kohdan voidaan katsoa sisältävän polii- 4415: käskylehdessä 2/26.2.1970 ohjeet rikostutkin- sin tiedottamisen perusperiaatteen. 4416: taan liittyvien tietojen antamisesta julkisuu- Mainitun käskylehden 111-kohdan mukaan 4417: teen. syyllisiksi epäiltyjen henkilöiden kuvien anta- 4418: Saadun selvityksen mukaan Turun rikos- minen julkisuuteen ilman asianomaisen omaa 4419: poliisin tutkittavaksi oli tullut useita vuosina suostumusta ei ole suotavaa, elleivät rikostut- 4420: 1981-1986 huumaavia aineita käyttäen ta- kinnan kannalta välttämättömät seikat sitä 4421: pahtuneita ryöstöjä. Koska rikoksen tekijä vaadi. Tällaisina seikkoina on lueteltu muun 4422: oli tuntematon ja oli pelättävissä, että rikok- muassa asianomaisen henkilön liikkumisen 4423: set jatkuisivai ja aiheuttaisivat mahdollisesti selvittäminen, mikäli tämä itse ei suostu sitä 4424: vielä vakavampia seuraamuksia, Turun polii- kertomaan tai mikäli hänen kertomuksensa 4425: silaitoksella oli katsottu ainoaksi vaihtoeh- todenperäisyyttä voidaan syystä epäillä eikä 4426: doksi kääntyä julkisen sanan puoleen. Grön- selvitystä asiaan ole muutoin saatavissa. Va- 4427: roos oli saanut esimiehiltään ylikomisario lokuvien julkisuuteen antamista on kuitenkin 4428: Alopeukselta ja komisario Koivistolta luvan käytettävä vain tärkeiden ja yleistä huomiota 4429: antaa rikoksiin liittyviä tietoja harkintansa herättäneiden rikosten tutkinnan yhteydessä. 4430: mukaan Nykypostille. Lehti oli julkaissut Rikosasioihin liittyvien nimien julkisuu- 4431: vuoden 1987 ensimmäisessä numerossaan ri- teen antamisessa on mainitun käskylehden IV- 4432: koksista laajan artikkelin. Pian sen julkaise- kohdan mukaan noudatettava erityistä har- 4433: misen jälkeen poliisi oli saanut tietoja, joiden kintaa ja varovaisuutta, koska syyllisyysky- 4434: perusteella H.H. oli 20.1.1987 erään toisen symyksen ratkaiseminen ei kuulu poliisin, 4435: 87 4436: 4437: vaan tuomioistuimen tehtäviin ja koska jul- liikkumisen selvittämiseen, kuvan antaminen 4438: kisuus saattaa aiheuttaa asianomaiselle tar- johonkin Porissa ilmestyvään sanomalehteen 4439: peetonta kärsimystä ja vahinkoa. olisi ollut luonnollisempi vaihtoehto. Kuvan 4440: Grönroosin pyrkimyksenä on ollut hänen julkaisemisen voidaan katsoa loukanneen 4441: tutkittavanaan olevien rikosten selvittämi- H.H:ta ja hänen lähisukulaisiaan sekä aiheut- 4442: nen. Edellä mainitussa poliisin käskylehdessä taneen heille aiheettomasti kärsimystä. 4443: ei ole tarkemmin rajoitettu lehtiä ja tiedotus- Mainitun poliisin käskylehden II-kohdan 4444: välineitä, joille poliisi voi antaa tietoja tai mukaan tiedotusvälineille annettuja tietoja ei 4445: suunnata aktiivista tiedottamista. Käskyleh- saa millään lailla värittää eikä niissä saa 4446: den eri kohdissa on kuitenkin kehotettu nou- esiintyä yksityisten poliisimiesten osuuden 4447: dattamaan tarpeellista varovaisuutta ja har- korostamista. Nykypostin numerossa 3/1987 4448: kintaa, jotta kenellekään ei tuotettaisi aiheet- on Grönroosin osuus asian tutkinnassa tuotu 4449: tomasti kärsimystä tai vahinkoa. Nykyposti- korostetusti esiin. Vaikkakaan Grönroos ei 4450: lehteä on yleisesti pidetty sensaatiohakuisena ole vastuussa lehtijutun sisällöstä, joka ei 4451: julkaisuna. Vaikkakin poliisin tulee olla tie- kaikilta osin ole edes vastannut hänen anta- 4452: dottamisessaan tasapuolinen, on sensaatio- miaan tietoja, on lehtijutun yhteydessä jul- 4453: hakuisten aikakauslehtien suhteen noudatet- kaistusta Grönroosin kuvasta pääteltävissä, 4454: tava erityistä varovaisuutta, koska tietojen ettei Grönroos ole ainakaan vastustanut it- 4455: julkaisumuoto jää lehdessä noudatettavien sensä ja osuutensa esiin tuomista. Lisäksi 4456: periaatteiden ja eettisen käsityksen varaan. totean, että mainitun käskylehden II-kohdan 4457: Grönroos on itsekin selvityksessään toden- mukaan myös rikoksia tutkivien poliisimies- 4458: nut, että Nykypostin numerossa 3/1987 jul- ten nimien ja valokuvien antamista julkisuu- 4459: kaistun lehtijutun sisältö ei ole vastannut teen on rikosasioita koskevien tietojen yhtey- 4460: kaikilta osin sitä, mitä lehden toimittaja oli dessä vältettävä. Toisaalta totean, että polii- 4461: häneltä saanut tietää. Lisäksi samoja tietoja sin ja Nykypostin välinen tietojen vaihtami- 4462: ja aineistoa on käytetty saman kustantajan nen on tapahtumien alkuvaiheessa ollut tu- 4463: Alibi-lehdessä. loksellista, sillä lehden numerossa 1/1987 jul- 4464: Etenkin valokuvien antamisessa lehdille on kaistu rikossarjaa ensimmäisen kerran 4465: noudatettava erityisen suurta harkintaa. käsittelevä artikkeli on johtanut siihen, että 4466: Vaikkakin poliisin käskylehdestä n:o lehden lukijat ovat antaneet poliisille rikos- 4467: 2/26.2.1970 on löydettävissä tähänkin ta- sarjan osittaiseen selvittämiseen johtaneita 4468: paukseen soveltuvia muodollisia perusteita tietoja. H.H. on myös tuomittu näistä rikok- 4469: valokuvan antamiseksi lehdille lähinnä asian- sista vapausrangaistukseen. 4470: omaisen henkilön liikkumisen selvittämistä Kaiken edellä esitetyn huomioon ottaen 4471: varten, eivät selvitettävinä olevien rikosten H.H:n kirjoitus ei ole antanut minulle aihetta 4472: tärkeysaste ja tutkinnan vaihe ole välttämät- muuhun, kuin että saatan Grönroosin tie- 4473: tä vaatineet kuvan antamista. Mielestäni toon edellä selostetut käsitykseni riittävän 4474: Grönroos on menetellyt varomattomasti an- varovaisuuden noudattamatta jättämisestä 4475: taessaan Nykyposti-lehdelle poliisin tunnista- tiedotusvälineelle tietoja annettaessa sekä vir- 4476: mista varten H.H:sta otetun valokuvan. Pe- heellisestä menettelystä H.H:n valokuvan an- 4477: rustelen käsitystäni myös sillä, että mikäli tamisessa lähettämällä hänelle jäljennöksen 4478: kuvan antamisella olisi pyritty H.H:n Porissa tästä päätöksestäni. 4479: 88 4480: 4481: 11. Poliisimiehille annettu huomautus sen johdosta, että he ovat ottaneet kiinni 12-vuotiaan 4482: pojan viedäkseen tämän poliisikyydillä kotiin ja käyttäneet tällöin pojan vastarinnan murta- 4483: miseksi sellaisia voimakeinoja, jotka ovat olleet selvästi epäsuhteessa pojan kiinniottamisella 4484: tavoiteltuihin etuihin. Kysymys myös henkilöllisyyden selvittämistarpeesta kiinniottamisen 4485: perusteena. 4486: Apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o 3933/ samana iltana noin kello 23 Häkkilä ja Svens- 4487: 27.12.1989, DN:o 796/4/87 son olivat tavanneet Veikkolan keskustassa 4488: uudelleen samoja nuoria, jotka olivat kuiten- 4489: kin lähteneet juoksemaan poliisia pakoon. 4490: 1. Kantelukirjoitus Paikalle oli jäänyt polkupyöränsä luokse ai- 4491: noastaan yksi poika, joka myöhemmin oli 4492: Kirkkonummelta oleva P.A. on lähettänyt tunnistettu K.A:ksi. Hän ei ollut kuitenkaan 4493: eduskunnan oikeusasiamiehelle 5.5.1987 päi- kysyttäessä suostunut ilmoittamaan henkilö- 4494: vätyn kirjoituksen, jossa hän arvostelee polii- tietojaan Häkkilälle ja Svenssonille. Koska 4495: sin toimintaa 6.3.1987 Kirkkonummella. Hän poika ei ollut noudattanut Häkkiiän ja 4496: kertoo kahden poliisimiehen ottaneen hänen Svenssonin jo aikaisemmin antamia kehotuk- 4497: tuolloin 12-vuotiaan poikansa K.A:n kiinni sia lähteä kotiinsa, poliisimiehet olivat päät- 4498: käyttämällä tarpeettoman kovakouraisia voi- täneet toimittaa hänet sinne poliisiautolla. 4499: makeinoja, joista K.A. on saanut lääkärin- K.A. oli kuitenkin kieltäytynyt tulemasta po- 4500: tutkimuksessa todettuja mustelmia. K.A. on liisiautoon. Tällöin Häkkilä ja Svensson oli- 4501: toimitettu yöksi putkaan, vaikka tämä oli vat käyneet käsiksi poikaan yrittäen saada 4502: alaikäinen eikä ollut syyllistynyt mihinkään hänet sinne voimakeinoilla. K.A. oli vastus- 4503: rikokseen. tanut poliisimiehiä huitomalla ja potkimalla 4504: sekä puremaHa Svenssonia käteen. Häkkilä 4505: oli yrittänyt saada K.A:ta käsirautoihin siinä 4506: 2. Hankittu selvitys kuitenkaan onnistumatta. Kun poika oli vih- 4507: doin saatu poliisiauton takaistuimelle, hän oli 4508: P.A. on lähettänyt asiaa koskevan tutki- jatkanut rimpuiluaan, jolloin Svensson oli 4509: muspyynnön myös Uudenmaan läänin polii- pitänyt häntä tiukassa syliotteessa kuljetuk- 4510: sitarkastajalle, minkä johdosta keskusrikos- sen aikana. K.A. oli viety Kirkkonummen 4511: poliisi on määrätty tutkimaan asiaa. Täällä poliisiasemalle, missä ylikonstaapeli Risto 4512: on tutustuttu asiaa koskeviin poliisitutkinta- Juhani Puurunen oli avustanut Häkkilää ja 4513: pöytäkirjoihin. Uudenmaan lääninhallitus on Svenssonia näiden kantaessa K.A:ta päihty- 4514: toimittanut tänne eduskunnan apulaisoikeus- neiden säilytystilaan. K.A. ei kuitenkaan ol- 4515: asiamiehen siltä kantelun johdosta pyytämän lut näyttänyt olevan humalassa, vaikka hän 4516: lausunnon. olikin tuoksunut alkoholilta. Putkaan vie- 4517: täessä K.A. oli jatkanut vastarintaansa. Hän- 4518: tä oli jouduttu pitelemään kiinni säilöönotto- 4519: 3. Tapahtumatiedot tarkastuksen aikana. K.A. oli ilmoittanut 4520: poliisille tekaistut henkilötiedot ja väittänyt 4521: Hankitun selvityksen perusteella katson olevansa 21-vuotias. Poliisin mielestä poika 4522: näytetyiksi seuraavat tapahtumat: oli kuitenkin vaikuttanut nuoremmalta, mis- 4523: Kirkkonummen poliisille oli 6.3.1987 illal- tä syystä hänen ilmoittamiinsa henkilötietoi- 4524: la tullut ilmoituksia, että Kirkkonummen hin ei ollut uskottu. K.A. oli pidätetty 4525: Veikkolassa oli rikottu urheilukentän puku- 7.3.1989 kello 00.10 epäiltynä syylliseksi vir- 4526: suojaa ja erästä moottoriajoneuvoa. Paikalle kamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja 4527: oli lähetetty Kirkkonummen nimismiespiirin viranomaisen erehdyttämiseen. Seuraavana 4528: poliisipartio, jossa olivat olleet vanhemmat päivänä hänet oli tunnistettu ja kuulusteltu. 4529: konstaapelit Tapio Antero Häkkilä ja Tom Poliisi oli saanut varmuuden K.A:n iästä 4530: Johannes Svensson. Häkkilä ja Svensson oli- vasta otettuaan yhteyttä hänen äitiinsä put- 4531: vat tavanneet häiriöiden aiheuttamisesta kassa vietettyä yötä seuranneena iltapäivänä. 4532: epäillyn nuorisojengin. He olivat kehottaneet K.A:n kuulustelu oli päättynyt kello 14.20, 4533: nuoria lähtemäärt koteihinsa. Myöhemmin minkä jälkeen hänet oli toimitettu kotiinsa. 4534: 89 4535: 4536: 4. Lääninhallituksen lausunto tämän itsensä suojelemiseksi tämän henkeä tai 4537: terveyttä uhkaavalta välittömältä vaaralta. 4538: Lausunnossaan Uudenmaan lääninhallitus Toisaalta poliisilain 12 §:n mukaan poliisin 4539: toteaa, että poliisimiehet olivat ennen K.A:n tulee ensi kädessä neuvoin, kehotuksin ja 4540: kiinniottamista kaksi eri kertaa kehottaneet käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestys- 4541: tätä poistumaan paikalta, mutta tämä ei ollut tä ja turvallisuutta. Kaikessa toiminnassaan 4542: totellut kehotusta. K.A. oli kieltäytynyt myös poliisin on noudatettava asiallisuutta ja puo- 4543: poliisin tarjoamasta kotiinkuljetuksesta eikä lueettomuutta sekä pyrittävä edistämään so- 4544: hän kysyttäessä ollut suostunut antamaan vinnollisuutta yksityisten asianosaisten kes- 4545: henkilötietojaan poliisille. K.A:n kiinniotto ken. Poliisi ei saa puuttua kansalaisten oi- 4546: on perustunut poliisilain 19 §:ään eivätkä keuksiin enempää kuin mikä virkatehtävän 4547: Häkkilä ja Svensson ole ylittäneet toimival- toimittamiseksi on tarpeen. 4548: taansa. Koska K.A:n henkilötietoja ei ole Rikoslain 16 luvun 1 §:n nojalla voidaan 4549: voitu myöhemminkään selvittää, hänet on tuomita vankeuteen enintään neljäksi vuo- 4550: jouduttu pidättämään. Menettelyä ei voida deksi se, joka väkivaltaa käyttäen tai väkival- 4551: lääninhallituksen mukaan pitää virheellisenä, lalla uhaten pakottaa tai koettaa pakottaa 4552: koska K.A. oli ilmoittanut nimensä väärin virkamiestä tekemään tai tekemättä jättä- 4553: eikä hänen ikäänsä puuttuvien henkilöasia- mään virkatoimen taikka tällä tavalla tekee 4554: kirjojen vuoksi voitu todeta. hänelle vastarintaa hänen suorittaessaan vir- 4555: katehtävää. Viranomaisen erehdyttämiseen 4556: puolestaan syyllistyy rikoslain 16 luvun 20 a 4557: §:n mukaan se, joka erehdyttääkseen viran- 4558: 5. Ratkaisu omaista sanoo nimensä, säätynsä tai ammat- 4559: tinsa muuksi kuin mikä se on tai muuten 4560: 5.1. Oikeusohjeet antaa itsestään sellaisia harhaanjohtavia tie- 4561: toja. Jälkimmäisestä rikoksesta voidaan tuo- 4562: Poliisilain 13 §:n mukaan jokaisen tulee mita vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 4563: noudattaa niitä määräyksiä, käskyjä ja kiel- Ennen vuoden 1989 alusta voimaan tulleen 4564: toja, joita poliisi toimivaltansa rajoissa yk- pakkokeinolain säätämistä voimassa olleen 4565: sittäistapauksessa antaa. Jokainen on myös rikoslain voimaanpanemisesta annetun ase- 4566: velvollinen antamaan poliisille henkilöllisyy- tuksen 20 §:n 4 momentin mukaan se, jota 4567: tensä selvittämiseksi tarpeellisia tietoja, kun todennäköisin syin epäiltiin rikoksesta, saa- 4568: poliisimies niitä häneltä virkatehtävässään tiin rikoksen laatuun katsomatta vangita, jos 4569: tiedustelee. Ennen 1.1.1989 voimaan tullutta hän oli tuntematon ja väitteli ilmoittamasta 4570: lainmuutosta saman lainkohdan 2 momen- nimeänsä tai asuinpaikkaansa taikka antoi 4571: tissa oli lisäksi säädetty, että poliisimiehellä siitä tiedon, joka voitiin olettaa valheelliseksi. 4572: oli oikeus kuulustelua varten ottaa kiinni 4573: henkilö, joka oli tuntematon ja kieltäytyi 4574: antamasta henkilötietojaan tai antoi henki- 5.2. Kantelunalaisten tekojen oikeudellinen 4575: löllisyydestään tiedon, joka voitiin olettaa arviointi 4576: valheelliseksi. 4577: Lääninhallitus on lausunnossaan vedonnut Poliisimiesten toimintaa arvioitaessa kitey- 4578: poliisilain 19 §:ään, jonka mukaan poliisi- tyy ydinkysymykseksi se, miksi Häkkilä ja 4579: miehellä on oikeus paikalta poistaa tai ottaa Svensson ovat ylipäänsä pitäneet välttämät- 4580: kiinni ja tilapäisesti pitää säilössä henkilö, tömänä toimittaa K.A:n poliisikyydillä ko- 4581: joka meluamaila tai muutoin käyttäytymisel- tiinsa. Epäilemättä vahingontekoihin syy- 4582: lään aiheuttaa välitöntä vaaraa yleiselle jär- pääksi epäillyn nuorisojengin hajoittaminen 4583: jestykselle tai turvallisuudelle. Poliisimiehellä on puheena olevassa tilanteessa ollut polii- 4584: on tämän lainkohdan mukaan myös oikeus sioikeudellisesti sinänsä perusteltua. K.A:n 4585: ottaa kiinni ja tilapäisesti pitää säilössä on todettu olleen mukana tässä nuorisojen- 4586: henkilö, jonka lausumista uhkauksista tai gissä. Hänen henkilökohtaisesta osallisuudes- 4587: muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä taanjengin toimintaan ei kuitenkaan ole ollut 4588: todennäköisesti syyllistyvän rikokseen. Polii- selvitystä. K.A:n itsensä ei ole edes väitetty 4589: simies voi ottaa huostaansa henkilön myös esiintyneen meluavasti, uhkaavasti tai muu- 4590: 12 300869G 4591: 90 4592: 4593: ten häiritsevästi ennen kuin Häkkilä ja Svens- artiklan 1 kohdassa, poliisilain kiinniottamis- 4594: son olivat käyneet häneen käsiksi ja ryhty- valtuutta on tulkittava mieluummin suppeas- 4595: neet saattamaan häntä voimakeinoin polii- ti kuin laajasti. Henkilöllisyyden selvittämi- 4596: siautoon. Päinvastoin huomio kiinnittyy sii- sen välttämättömyys riippuu kussakin ta- 4597: hen, että K.A. on yksin jäänyt paikalle, kun pauksessa siitä kokonaistilanteesta, jossa 4598: muut nuoret pakenivat. Tämä viittaa aiheto- henkilöllisyyden selvittämistarve on synty- 4599: disteena siihen, ettei K.A:lla ehkä ole ollut nyt. Esimerkiksi tutkittavina olevien rikosten 4600: yhtä paljon syytä paeta poliisia kuin joillakin tai torjunnan kohteena olevien järjestyshäi- 4601: muilla samaan jengiin kuuluneilla. riöiden vakavuusasteesta riippuu, miten sy- 4602: Onkin ilmeistä, ettei K.A. ole yksinään vällisesti yksilön oikeuksiin puuttuvia keinoja 4603: aiheuttanut suurtakaan uhkaa yleiselle jär- poliisilla on lupa käyttää henkilöllisyyden 4604: jestykselle ja turvallisuudelle. Kun ei ole selvittämiseksi. Puheena olevassa tapaukses- 4605: ollut mitään erityistä aihetta epäillä juuri sa nuorisojengin aiheuttamat häiriöt ovat ol- 4606: hänen henkilökohtaisesti syyllistyneen polii- leet yleiseltä kannalta kiusallisia, mutta eivät 4607: sin saamien ilmoitusten aiheena olleisiin kuitenkaan senlaatuisia, että niiden selvittä- 4608: vahingontekoihin, olisi puheena olevassa ti- miseksi tai niiden uusiutumisen estämiseksi 4609: laisuudessa käsitykseni mukaan riittänyt se, olisi ollut välttämätöntä soveltaa poliisilain 4610: että poliisimiehet olisivat antaneet K.A:lle sallimia äärimmäisiä voimakeinoja nuoriso- 4611: vielä uuden kehotuksen jättää jengi ja lähteä jengin yksittäisiin jäseniin. Erityistä aihetta 4612: kotiinsa. Näin katson sitä suuremmalla syyl- varovaisuuteen on silloin, kun kysymyksessä 4613: lä, kun K.A:lla oli polkupyörä mukanaan on alaikäinen henkilö, joka on ensimmäisiä 4614: eivätkä poliisimiehet olleet havainneet hä- kertoja tekemisissä poliisin kanssa. Ne ensi- 4615: nen olevan ainakaan toimintakykyä häiritse- vaikutelmat, joita alaikäinen poliisin käyttäy- 4616: västi alkoholin vaikutuksen alaisena. Mie- tymisestä saa, voivat merkittävästi vaikuttaa 4617: lestäni K.A:n tahdonvastaista kiinniottamis- hänen tulevaan suhtautumiseensa. 4618: ta ei voida perustella pelkästään viittaamal- Edelleen voidaan kysyä, onko Häkkilän ja 4619: la poliisilain 19 §:ään. Svenssonin virkatehtävä välttämättä vaatinut 4620: Häkkilän ja Svenssonin päätökseen viedä K.A:n henkilöllisyyden selvittämistä vielä sii- 4621: K.A. voimakeinoin mukanaan onkin ilmei- nä vaiheessa, kun he ovat sitä ensimmäistä 4622: sesti vaikuttanut ratkaisevasti se, ettei tämä kertaa tiedustelleet. Poliisin taholta ei ole 4623: ole suostunut vastoin poliisilain 13 §:n 2 edes väitetty, että poikaa olisi itseään epäilty 4624: momentin määräystä ilmoittamaan henkilöl- vahingontekoon syylliseksi tai että häntä olisi 4625: lisyyttään poliisille. Kokonaistilanne on kui- ollut tarkoitus kuulustella muun jengin teko- 4626: tenkin ollut tyypillisesti sellainen, jossa ala- jen selvittämiseksi. Poliisimiehet ovat oman 4627: ikäisellä on ollut poikkeuksellisen suuri kiu- ilmoituksensa mukaan ainoastaan pyrkineet 4628: saus salata henkilöllisyytensä. K.A:lla on ol- hajoittamaan jengin ja siten torjumaan enem- 4629: lut syytä uskoa, että nimensä ilmoittamalla mät häiriöt tuona iltana. Siinä tarkoituksessa 4630: hän olisi saattanut itsensä epäilyksenalaiseksi he ovat tarjonneet K.A:lle poliisikyyditystä 4631: nuorisojengin mahdollisesti aiheuttamista va- kotiin. Kotiinkuljetusta varten olisi riittänyt 4632: hingoista. Poliisilain 13 §:n 2 momentin sään- pelkkä kotiosoitekin. Missään tapauksessa 4633: nös ei velvoita poliisimiestä ottamaan kiinni pojan henkilöllisyyden selvittäminen puheena 4634: jokaista tuntematonta, joka kieltäytyy kysyt- olevassa tilanteessa ei ole voinut olla sellaise- 4635: täessä ilmoittamasta henkilöllisyyttään. naan niin tärkeä virkatehtävä, että sillä saa- 4636: Lainkohta antaa poliisimiehelle ainoastaan vutettu etu olisi oikeuttanut poliisimiehet 4637: "oikeuden" menetellä näin. Tätä oikeutta so- käyttämään niin rajuja voimakeinoja kuin 4638: vellettaessa on punnittava poliisilain 12 §:n 3 mitä he ovat pitäneet tarpeellisena käyttää. 4639: momentista ilmenevän suhteellisuusperiaat- Edellä kerrotuilla perusteilla katson, ettei 4640: teen valossa niitä etuja ja haittoja, jotka Häkkilän ja Svenssonin olisi pitänyt ottaa 4641: liittyvät voimakeinon käyttämiseen. K.A:ta voimakeinoin kiinni siitä huolimatta, 4642: Kun henkilökohtainen vapaus on turvattu ettei tämä ollut suostunut ilmoittamaan hen- 4643: sekä hallitusmuodon 6 §:n 1 momentissa että kilöllisyyttään poliisin sitä kysyessä. Viimeis- 4644: Suomessa laintasaisesti voimaan saatetun tään siinä vaiheessa, kun Häkkilä ja Svensson 4645: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia olivat huomanneet K.A:n varmuudella ryhty- 4646: koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 9 vän vastarintaan, heidän olisi pitänyt tilan- 4647: 91 4648: 4649: teen kärjistymistä välttääkseen luopua pojan teen puuttuminen) ovat olleet selvästi epä- 4650: kiinniottamisesta. Poliisimiehet ovat velvolli- suhteessa pojan kiinniottamisella tavoiteltui- 4651: sia noudattamaan poliisilain 12 §:n 3 momen- hin etuihin (pojan henkilöllisyyden selvittä- 4652: tista ilmenevää suhteellisuusperiaatetta sillä- miseen ja mahdollisten järjestyshäiriöiden 4653: kin uhalla, että poliisin "arvovallan" pelätään uusiutumisen estämiseen). 4654: kärsivän perääntymisestä. Rikoslain 3 luvun Toisaalta totean, että poliisilain voimakei- 4655: 8 §:n 2 momentin mukaan niin sanottu jul- nojen käyttöä koskevat säännökset ovat har- 4656: kisoikeudellinen hätävarjelu on luvallista ai- kinnanvaraisia. Kun niitä on poliisikäytän- 4657: noastaan sellaisin voimakeinoin, joita voi- nössä sovellettu, ratkaisuissa ei ole yleensä - 4658: daan olosuhteisiin nähden pitää puolustetta- ainakaan tietoisesti - kiinnitetty riittävästi 4659: vma. huomiota ihmis- ja perusoikeuksiin tulkinnan 4660: K.A:n kiinniottamisen ja pidättämisen lail- lähtökohtana. Tähänastisen tulkintakäytän- 4661: lisuutta arvosteltaessa on kiinnitettävä huo- nön huomioon ottaen katson, ettei kantelu 4662: miota myös poliisimiesten mahdollisuuksiin anna minulle aihetta muuhun kuin että vas- 4663: arvioida K.A:n todellista ikää. Rikoslain 3 taisen varalle huomautan vanhemmille kons- 4664: luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viittätoista taapeleille Häkkilälle ja Svenssonille heidän 4665: nuorempi lapsi ei ole syyntakeinen. Näin edellä kerratuin perustein virheellisenä pitä- 4666: ollen K.A. ei ole voinut 12-vuotiaana syyllis- mästäni menettelystä. 4667: tyä virkamiehen väkivaltaiseen vastustami- Samalla kiinnitän vastaisen varalle Uuden- 4668: seen tai viranomaisen erehdyttämiseen. Hä- maan lääninhallituksen huomiota poliisilain 4669: nen pidättämisensä näiden rikosten perusteel- 12 §:n 3 momentista ilmenevän suhteellisuus- 4670: la on selitettävissä ainoastaan sillä, että po- periaatteen vaatimaan tilanneharkintaan, 4671: liisimiehet ovat erehtyneet pitämään häntä 15 jonka tärkeys korostuu erityisesti jouduttaes- 4672: vuotta täyttäneenä. Hankitusta selvityksestä sa tekemisiin alaikäisten kanssa. 4673: ei käy ilmi, vaikuttiko K.A. ulkoiselta ole- 4674: mukseltaan ikäisiään vanhemmalta. Poliisi- Edellä selostettujen tapausten lisäksi on 4675: miesten omista kertomuksista käy ilmi, ettei- kertomusvuonna 18 tapauksessa huomautet- 4676: vät he ole ainakaan pitäneet uskottavana tu poliisi-, syyttäjä- ja ulosottoviranomaisia 4677: K.A:n itsensä ilmoittamaa 21 vuoden ikää. asioissa, joiden merkitystä oli muutoin pidet- 4678: En kuitenkaan katso yleisen kokemuksen tävä vähäisenä: 4679: mukaan mahdottomaksi, että 12-vuotiasta 12. Lääninhallitus oli ilmoittanut henkilön 4680: voitaisiin erehtyä pitämään 15 vuotta täyttä- maksettavaksi tuomitun korvauksen saamis- 4681: neenä, varsinkaan jos lapsella on voimia sel- rekisteriin selvittämättä riittävästi hänen sil- 4682: laiseen vastarintaan kuin K.A:lla on ilmeises- loista asuinpaikkaansa. Kiinnitetty läänin- 4683: ti ollut. Toisaalta on mahdollista, että pojan hallituksen oikeushallintotoimiston huomio- 4684: vastarinnan voimakkuuteen on myös vaikut- ta vastaisen varalle huolellisempaan menette- 4685: tanut hänen kokemansa paniikki hänen kan- lyyn (päätös n:o 214/26.1.1989, DN:o 138/ 4686: naltaan uhkaavalta näyttäneessä tilanteessa. 4/87). 4687: Olen jo edellä todennut Häkkiiän ja Svens- 13. Poliisimiehen huomiota kiinnitetty 4688: sonin viaksi jäävän sen, että he ovat alun haasteHavan henkilöllisyyden selvittämisen 4689: perin kärjistäneet tilanteen käymällä alaikäi- tärkeyteen tiedoksiantaja suoritettaessa (pää- 4690: seen henkilöön käsiksi sellaisissa olosuhteis- tös n:o 1131/13.4.1989, DN:o 1696/4/88). 4691: sa, joissa poliisimiehen antama kehotus läh- 14. Ylikonstaapelin huomiota kiinnitetty 4692: teä kotiin ja niskoittelua koskeva vakava poliisin käskylehdestä numero 1/1973 ilmene- 4693: varoitus olisivat todennäköisesti olleet riittä- vään korostuneen objektiivisuusvaatimuksen 4694: viä. Sen sijaan en katso asiassa näytetyksi, huomioon ottamiseen ja syyteharkinnan suo- 4695: että poliisimiehet olisivat käyttäneet K.A:n rittamisen välttämättömyyteen asioissa, jois- 4696: kuljetuksessa ja säilöön ottamisessa anka- sa voi olla aihetta epäillä poliisimiehen käyt- 4697: rampia voimakeinoja kuin mikä on ollut täneen liiallisia voimakeinoja tai rikkoneen 4698: tarpeellista pojan vastarinnan murtamiseksi. muutoin virkavelvollisuuksiaan sekä huo- 4699: Moitteeni kohdistuukin siihen, että vastarin- mautettu häntä vastaisen varalle hänen tässä 4700: nan murtamisen vaatima voimankäyttö ja suhteessa virheellisestä menettelystään (apu- 4701: siitä aiheutuneet haitat (alaikäisen henkilön laisoikeusasiamiehen kirje n:o 1424/ 4702: vapauteen ja ruumiilliseen koskemattomuu- 15.5.1989, DN:o 648/4/87). 4703: 92 4704: 4705: 15. Ylikonstaapelilta oli syylliseksi epäillyn päätös n:o 3319/9.11.1989, DN:o 26/4/87). 4706: kuulustelupöytäkirjaa puhtaaksikirjoitettaes- 20. Sisäasiainministeriön tietoon saatettu, 4707: sa jäänyt epähuomiossa pois osa eräästä virk- että Kouvolan nimismiespiirin tutkintavan- 4708: keestä. Kiinnitetty ylikonstaapelin huomiota kien säilytystiloina käytetyt tilat ovat kunnol- 4709: vastaisen varalle huolellisempaan menette- taan ja varustukseltaan niin puutteelliset, 4710: lyyn (apulaisoikeusasiamiehen kirje n:o 1591/ ettei kaikkia tutkintavangille lain mukaan 4711: 29.5.1989, DN:o 502/4/89). kuuluvia oikeuksia ollut voitu toteuttaa 4712: 16. Poliisimestarilie annettu huomautus (apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o 3616 4713: sen johdosta, että tämä oli päättänyt pidättää a/29.11.1989, DN:o 1373/4/88). 4714: kaksi alaistaan poliisimiestä virantoimituk- 21. Poliisimiehen tietoon saatettu käsitys, 4715: sesta varaamatta näille tilaisuutta tulla asian että kutsuttaessa alle 15-vuotiasta lasta polii- 4716: johdosta kuulluiksi (apulaisoikeusasiamiehen sikuulusteluun rikosepäilyn johdosta kuulus- 4717: päätös n:o 1629/1.6.1989, DN:o 176/4/87). telun ajasta ja paikasta olisi tullut sopia 4718: 17. Helsingin poliisilaitokselta virkakirjees- etukäteen lapsen huoltajan kanssa (apulaisoi- 4719: sä saapuneen nimettömän kantelun johdosta keusasiamiehen varamiehen päätös n:o 3635/ 4720: saatettu poliisimestarin tietoon käsitys, ettei 30.11.1989, DN:o 707 /4/87). 4721: esitutkinta-avustajan yleiset kelpoisuusehdot 22. Kaupunginviskaalinvirastoon syyte- 4722: täyttävälle henkilölle annettava yleinen kielto harkintaa varten lähetettävä esitutkintapöy- 4723: toimia esitutkinta-avustajana perustu lakiin täkirja oli poliisilaitoksella erehdyksessä toi- 4724: ja että tällaiselta henkilöltä esitutkinta-avus- mitettu poliisin tuntomerkkijaokseen, minkä 4725: tajan tehtävässä vaadittava luotettavuus on johdosta syyttäjän toimet asiassa olivat jää- 4726: arvioitava kussakin tapauksessa erikseen neet avoimiksi yli vuodeksi. Kiinnitetty polii- 4727: kiinnittämällä huomiota myös esitutkinnan silaitoksen huomiota tarkkaavaisuuteen esi- 4728: kohteena olevan rikoksen laatuun. Huomau- tutkintapöytäkirjojen toimittamisessa viskaa- 4729: tettu myös siitä, ettei virkalähetyksenä ole linvirastoon (apulaisoikeusasiamiehen vara- 4730: sopivaa lähettää nimettömiä viestejä edes sii- miehen kirje n:o 3794/13.12.1989, DN:o 4731: nä tapauksessa, että kysymyksessä on kante- 1393/4/89). 4732: lu eduskunnan oikeusasiamiehelle (apulaisoi- 23. Poliisilaitoksen tietoon saatettu käsitys 4733: keusasiamiehen kirje Helsingin kaupungin niistä näkökohdista, jotka oli otettava huo- 4734: poliisimestarille n:o 1914/30.6.1989, DN:o mioon päihtyneitä säilöönotettaessa, vaikka 4735: 524/4/89). kantelun johdosta annetussa päätöksessä oli 4736: 18. Ampuma-aseasioista huolehtineelle po- katsottu, ettei ollut varmuudella osoitettavis- 4737: liisilaitoksen apulaissihteerille annettiin huo- sa, että poliisit olisivat päihtyneeksi epäiltyä 4738: mautus sen johdosta, ettei hän ollut viipy- kiinniotettaessa ylittäneet harkintavaltaansa 4739: mättä huolehtinut poliisilaitoksen haltuun (apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös 4740: sairauden johdosta väliaikaisesti toimitetun n:o 3796/13.12.1989, DN:o 1895/4/87). 4741: ampuma-aseen hallussapitoluvan peruutta- 24. Poliisin haltuun pidätyksen ajaksi avo- 4742: misesta (apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o naiseen säilytyslokeroon laitettu rannekello 4743: 2521/8.9.1989, DN:o 1514/4/88). oli hävinnyt pidätyksen aikana. Säilytysloke- 4744: 19. Poliisilaitokselle huomautettu käytän- roihin asennettu tapauksen jälkeen lukolliset 4745: nöstä, jonka mukaan sormukset ja kellot ovet. Katsottu, että pidätetyllä oli oikeus 4746: otettiin rutiininomaisesti pois rikoksesta saada valtiolta korvaus kadonneesta kellosta. 4747: epäiltyinä pidätetyiltä pidätyksen ajaksi. Kiinnitetty nimismiespiirin huomiota vastai- 4748: Keskusrikospoliisin apulaispäällikölle huo- sen varalle huolellisempaan menettelyyn po- 4749: mautettu siitä, että tämä oli sanomalehden liisin haltuun otettuja tavaroita säilytettäessä 4750: mielipidesivulla julkaistussa kirjoituksessaan (apulaisoikeusasiamiehen varamiehen kirje 4751: käsitellyt keskusrikospoliisin samanaikaisesti n:o 3798/13.12.1989, DN:o 1249/4/87). 4752: tutkimaa rikosasiaa syyttömyysoletuksen pe- 25. Veronpalautuksen ulosmittausta kos- 4753: riaatetta loukkaavana tavalla. keva ennakkoilmoitus oli viivästynyt. Avus- 4754: Sisäasiainministeriön tietoon saatettu käsi- tavan ulosottomiehen menettelyä arvosteltu 4755: tys yksilön maastalähtöoikeuden kunniotta- (apulaisoikeusasiamiehen varamiehen kirje 4756: misesta kansalaisoikeuksia ja poliittisia oi- n:o 3864/19.12.1989, DN:o 1152/4/87). 4757: keuksia koskevan kansainvälisen yleisso- 26. Liikkuvan poliisin päällikön tietoon 4758: pimuksen valossa (apulaisoikeusasiamiehen saatettu käsitys oikeasta menettelystä käytet- 4759: 93 4760: 4761: täessä valomerkkejä edellä ajavan ajoneuvon 28. Nimismiehen ja lääninhallituksen 4762: pysäyttämiseksi (apulaisoikeusasiamiehen va- apulaispoliisitarkastajan tietoon saatettu kä- 4763: ramiehen kirje n:o 3913/22.12.1989, DN:o sitys siitä, että nimismies oli ollut esteeili- 4764: 1907 /4/87). nen tekemään päätöksen hirvimetsästykses- 4765: 27. Kantelija oli kahdessa lehdessä julkais- sä tapahtuneeksi epäiltyä lainrikkamusta 4766: tussa yleisönosaston kirjoituksessaan arvos- koskeneessa asiassa, koska hän oli met- 4767: tellut nimeltä mainitsemattomien poliisien sästyseurueen jäsenenä osallistunut sanot- 4768: toimintaa tilanteessa, missä hän oli kokenut tuun metsästykseen (apulaisoikeusasiamie- 4769: poliisin menetelleen virkatehtäviensä vastai- hen päätös n:o 3941/22.12.1989, DN:o 4770: sesti. Nimismies oli toimittanut kyseisille leh- 1753/4/87). 4771: dille vastineen poliisin menettelystä muun 29. Nimismiespiirissä pidätettynä ollut 4772: muassa kantelijan väitettyä käyttäytymistä henkilö, jonka kengät oli otettu kengänjälki- 4773: koskeneessa tilanteessa. Toinen lehdistä oli tutkimuksia varten poliisin haltuun, oli käy- 4774: julkaissut vastineen siten lyhentämättömänä, tetty ilman jalkineita oikeuden istunnossa. 4775: että kantelija oli voitu siitä tunnistaa. Kun Toinen pidätetty oli polttanut yön aikana 4776: nimismies oli osaltaan vaikuttanut siihen, sellissään tyynyt. Tämä oli havaittu vasta 4777: että kyseisessä lehdessä julkaistusta vasti- aamulla suoritetussa tarkastuksessa. Nimis- 4778: neesta oli kantelija voitu tunnistaa, oli vasti- miehen tietoon saatettu käsitys varajalkinei- 4779: netta tämän vuoksi pidettävä epäasiallisena den hankinnan ja pidätettyjen tilojen tehok- 4780: ja annettujen ohjeiden vastaisena. Saatettu kaan valvonnan järjestämisestä (apulaisoi- 4781: käsitys tästä nimismiehen tietoon (apulaisoi- keusasiamiehen varamiehen päätös n:o 3945/ 4782: keusasiamiehen varamiehen päätös n:o 3927/ 22.12.1989, DN:o 1443/4/87). 4783: 22.12.1989, DN:o 1369/4/88). 4784: 94 4785: 4786: 5.2.4. Sosiaali- ja terveysviranomaisia koskevat päätökset 4787: 4788: 4789: 1. Kysymys vitamiinien ja hivenaineiden korvattavuudesta sairausvakuutuslain perusteella ja 4790: kansaneläkelaitoksen päätöksen lainmukaisuudesta. 4791: 4792: Päätös n:o 1263/27.4.1989, DN:o 458/4/88 deksi kerrallaan asetettava sosiaalilääketie- 4793: teellinen neuvottelukunta, jossa ovat edustet- 4794: Hankittuani asianajaja V.P:n kirjoituksen tuina muun muassa lääkintöhallitus, yliopis- 4795: johdosta Kansaneläkelaitoksen lausunnon ja tojen lääketieteelliset tiedekunnat ja tärkeim- 4796: V.P:n annettua asiassa vastineen ja liitettyä mät lääketieteen erikoisalat. 4797: siihen professori H.K:n lausunnon lausuin Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan va- 4798: 27.4.1989 antamassani päätöksessä seuraa- kuutetulla on oikeus saada sairauden perus- 4799: vaa: teella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon 4800: Tarkastelen ensiksi asianajaja V.P:n kirjoi- kustannuksista (32/85). Lain 5 §:n 1 mo- 4801: tuksessaan esittämää kysymystä siitä, voi- mentin 3 kohdan mukaan (479/85) sairaan- 4802: daanko Kansaneläkelaitoksen vitamiinien ja hoitona korvataan lääkärin määräämät 4803: hivenaineiden korvaamista koskevia ohjeita lääkkeet sekä vaikean sairauden hoitoon 4804: pitää sairausvakuutuslain mukaisina vai tarpeelliset, lääkärin määräämät ja apteekis- 4805: onko niitä pidettävä lainvastaisina. Tämän ta tai sairaalasta hankitut kliiniset ravinto- 4806: jälkeen tarkastelen kysymystä ohjeiden lää- valmisteet ja niitä vastaavat tuotteet. Lain 5 4807: ketieteellisistä perusteista ja korvauskäytän- a §:n mukaan (1286/87) korvattavalla lääk- 4808: nön muutoksen mahdollisuudesta. keellä tarkoitetaan lääkelain (395/87) mu- 4809: kaista lääkettä, joka on tarkoitettu sisäisesti 4810: tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai 4811: helpottamaan sairautta tai sen oireita. En- 4812: 1. Ohjeiden lainmukaisuus nen 30.10.1987 hyväksyttyä edellä tarkoitet- 4813: tua 5 a §:n muutosta, mainittu säännös oli 4814: Lainsäädäntö sisällöltään asiallisesti samanlainen kuiten- 4815: kin siten, että lääke oli määritelty apteekki- 4816: Sairausvakuutuslain (364/63) 49 §:n mu- tavaralakiin (374/35) viitaten farmaseutti- 4817: kaan Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on seksi erikoisvalmisteeksi (479 /85). Sairaus- 4818: muun ohella johtaa ja valvoa tämän lain ja vakuutuslain 6 §:n mukaan ( 496(73) sai- 4819: sen nojalla annettujen päätösten ja määräys- raanhoidon kustannuksista suoritetaan kor- 4820: ten noudattamista ja toteuttamista sekä an- vausta siltä osin, minkä hoito tarpeettomia 4821: taa ohjeet korvausten hakemisesta ja asioiden kustannuksia välttäen, vakuutetun tervey- 4822: käsittelemisestä sosiaalivakuutustoimikun- dentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi 4823: nassa. Lakiin ei sisälly säännöksiä Kansan- tullut vakuutetulle maksamaan. 4824: eläkelaitoksen oikeudesta antaa sosiaaliva- Sairausvakuutuslain 43, 46 ja 47 §:ien mu- 4825: kuutustoimikunnille ohjeita sairausvakuutus- kaan sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävä- 4826: ta koskevien ratkaisujen lääketieteellisiksi pe- nä on ratkaista sairausvakuutuslain mukaisia 4827: rusteiksi. Myöskään hallituksen esitykseen etuuksia koskevat asiat, ellei ratkaisuvaltaa 4828: sairausvakuutuslaiksi (HE 129/62 vp.) ei si- ole Kansaneläkelaitoksen päätöksellä uskot- 4829: sälly viittausta tällaisiin ohjeisiin. Sen sijaan tu paikallistoimiston johtajalle tai muulle 4830: sairausvakuutusasetuksen (473/63) 39 §:n 1 toimihenkilölle ratkaistavaksi. Sosiaaliva- 4831: momentin mukaan oikean ja yhdenmukaisen kuutustoimikunnan käsitellessä asiaa, jonka 4832: käytännön aikaansaamiseksi Kansaneläke- ratkaiseminen riippuu olennaisesti lääketie- 4833: laitoksen tulee antaa yleisiä neuvoja ja ohjei- teellisestä kysymyksestä, tulee toimikunnan 4834: ta sosiaalivakuutustoimikunnille ja paikallis- lääkärijäsenen olla saapuvilla. Lain 5 lukuun 4835: toimistoille sairausvakuutuslain mukaisten sisältyvät sairausvakuutuslain nojalla myön- 4836: asioiden ratkaisemista varten. Asetuksen 38 nettäviä etuuksia koskevien ratkaisujen muu- 4837: §:n mukaan sairausvakuutukseen liittyvien toksenhakusäännökset. Muutoksenhakueli- 4838: lääketieteellisten kysymysten käsittelyä var- minä toimivat lain 51 §:n mukaan sosiaaliva- 4839: ten Kansaneläkelaitoksessa on kolmeksi vuo- kuutuslautakunnat ja tarkastuslautakunta. 4840: 95 4841: 4842: Kansaneläkelaitoksen ohjeet olevan oikeus ohjeiden antamiseen sosiaali- 4843: vakuutustoimikunnille sekä muille myös nii- 4844: Nyt kantelun kohteena olevia Kansanelä- den ratkaisujen lääketieteellisten perusteiden 4845: kelaitoksen ohjeita koskeva päätös on tehty yhtenäistämiseksi. Sairausvakuutusasetuksen 4846: Kansaneläkelaitoksen hallituksen kokouk- 39 §:n säännös perustuu sairausvakuutuslain 4847: sessa 26.6. 1987. Hallitus on päättänyt tuol- 77 §:n valtuutussäännökseen ylittämättä siinä 4848: loin hyväksyä kokoukselle vitamiini- ja hiven- tarkoitettua asetuksenantovaltaa. Sairausva- 4849: ainevalmisteiden korvaamisesta sairausva- kuutuslain 49 §:stä en katso suoranaisesti 4850: kuutuksesta esitetyt periaatteet. Näiden pe- voitavan johtaa edellä tarkoitettua oikeutta. 4851: riaatteiden mukaan korvausta voidaan suo- Professori H.K:n lausunnossa on kiinnitet- 4852: rittaa lääkärin määräämistä vitamiini- ja hi- ty huomiota siihen, että Kansaneläkelaitok- 4853: venainevalmisteista vain silloin, kun lääkäri sen käytännössä sairausvakuutuslain mukai- 4854: on määrännyt niitä sellaisen sairauden hoi- sista etuuksista päättäviä toimihenkilöitä ja 4855: toon, johon niillä on tieteellisissä tutkimuk- toimikuntia tosiasiallisesti sitovat ohjeet voi- 4856: sissa osoitettu luotettavasti olevan lääketie- vat johtaa lain edellyttämien yksilökohtaisten 4857: teellistä merkitystä. Sairauden ennaltaehkäi- ratkaisujen ja muutoksenhakujärjestelmän 4858: semiseen, terveydentilan ylläpitämiseen tai mitätöitymiseen. Näkökohta on mielestäni 4859: tukihoitoon määrätyt valmisteet eivät kuulu huomionarvoinen. Siitä huolimatta katson, 4860: hyväksyttyjen periaatteiden mukaan kor- että lääketieteellisiä perusteita koskevilla oh- 4861: vauksen piiriin. Kansaneläkelaitoksen halli- jeilla voidaan ohjata ratkaisukäytäntöä yh- 4862: tuksen asian käsittelyn oheismateriaalina on denmukaiseksi, mutta jättää kuitenkin yksi- 4863: ollut laitoksen sairausvakuutusosaston laati- lökohtaisille ratkaisuille ja harkinnalle riittä- 4864: ma ohjeluonnos vitamiinien ja hivenalkuai- vässä määrin tilaa. 4865: neiden korvaamisesta. Ohjeluonnoksessa on Nyt tarkasteltavana olevat ohjeet vitamii- 4866: eräiden yleisohjeiden lisäksi lueteltu vitamii- nien ja hivenainevalmisteiden korvattavuu- 4867: nivalmisteet, jotka korvataan aina. Tämän desta ovat yksityiskohtaiset niin korvattavien 4868: lisäksi on lueteltu sellaiset vitamiinit ja hiven- vitamiinien kuin niiden sairauksienkin suh- 4869: alkuaineet, jotka korvataan hoidettaessa teen, joihin käytettynä ne voidaan korvata. 4870: luettelossa mainittuja sairauksia. Ohjeissa on Lienee kuitenkin mahdollista, että tämänkin 4871: myös mainittu tietyt vitamiinit ja hivenal- ohjeiston ulkopuolelle jää siinä käsittelemät- 4872: kuaineet, joita ei koskaan korvata. Epäselvis- tömiä tapauksia. Tähän viittaa myös ohjei- 4873: sä tapauksissa paikallistoimiston tulee ohjei- den toteamus siitä, että epäselvissä tilanteissa 4874: den mukaan neuvotella toimikunta- tai asian- tulee neuvotella toimikunta- tai asiantuntija- 4875: tuntijalääkärin kanssa. Ohjeiden on todettu lääkärin kanssa. Katson myös yksittäisiä rat- 4876: perustuvan sosiaalilääketieteellisen neuvotte- kaisuja tehtäessä mahdolliseksi poiketa oh- 4877: lukunnan ja sen lääkejaoston ehdotuksiin jeista, jos yksilökohtaisella selvityksellä voi- 4878: korvausten rajoittamisesta. Kansaneläkelai- daan perustella poikkeamista. Kysymyksessä 4879: toksen hallitukselle asiaa esiteltäessä on esit- on sairausvakuutusasetuksen 39 §:n mukaan- 4880: telymuistiossa vielä todettu eduskunnan lää- kin selvästi vain ohje, jolla ei voida sivuuttaa 4881: kekorvausjärjestelmää uudistettaessa halli- lakiin perustuvaa päätösvaltaa. Sitä paitsi 4882: tuksen esitykseen antaman vastauksen (kan- Kansaneläkelaitos on velvollinen muutta- 4883: salaisadressissa eduskunnan ponnen) johdos- maan ohjeita uuden lääketieteellisen selvityk- 4884: ta, että sairausvakuutusosaston valmistele- sen sitä edellyttäessä. 4885: missa uusissa ohjeissa syöpäsairauksia ei Kansaneläkelaitoksen käytäntöä yksityis- 4886: erikseen mainita, mutta että vitamiinit ja kohtaisten ohjeiden antamisessa pidän toi- 4887: hivenalkuaineet tullaan korvaamaan edelleen saalta koko järjestelmän huomioon ottaen 4888: syöpäsairaille yliopistojen tiedekuntien lau- myönteisenä sen johdosta, että järjestelmän 4889: sunnoissa esitetyllä tavalla. mahdollisimman tehokkaan ja oikeudenmu- 4890: kaisen toiminnan kannalta on tärkeätä, että 4891: korvauskäytäntö on yhdenmukainen. Koska 4892: Ohjeiden muodollinen lainmukaisuus korvausratkaisut vaativat kannanottoja 4893: myös vaikeisiin lääketieteellisiin kysymyk- 4894: Sairausvakuutusasetuksen 39 §:n perus- siin, on mahdollisimman korkeatasoisen lää- 4895: teella Kansaneläkelaitoksella on katsottava ketieteen erikoisalojen asiantuntemuksen 4896: 96 4897: 4898: käyttö kannanottoja tällaisiin lääketieteelli- sien parantamiseksi ei tiedetä keinoja. Mikäli 4899: siin kysymyksiin muodostettaessa yleiseltä sairaanhoitoon katsotaan voivan kuulua 4900: kannalta yhdenmukaisen ja oikeudenmukai- myös edellä sanotunlaista hoitoa, on rajan 4901: sen korvauskäytännön luomiseksi tärkeää. vetäminen näin määritellyn sairaanhoidon ja 4902: Edellä sanotuista syistä ja koska sairausva- tukihoidon välillä vaikeaa ellei mahdotonta. 4903: kuutusasetuksen säännöksien perusteella Kun kysymys on sairaanhoidon käsitteen 4904: Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa tar- tulkinnasta ja nimenomaan tukihoidon mah- 4905: kastellun kaltaisia ohjeita, en katso ohjeiden dollisesta tulkinnasta sairaanhoidon osana, 4906: laillisuuden osalta olevan tässä suhteessa voidaan mielestäni ottaa asiaa tarkasteltaessa 4907: huomautettavaa. huomioon myös sellaisia näkökohtia kuin 4908: sairauden vakavuus ja muun annettavissa 4909: olevan hoidon tehokkuus. Näitä näkökohtia 4910: Ohjeiden sisällöllinen lainmukaisuus professori H.K. on käsitellyt lausunnossaan 4911: näyttökynnyksen ja todistustaakan jakamista 4912: Kansaneläkelaitoksen ohjeiden mukaan koskevina kysymyksinä. Mikäli sairaus on 4913: sairauden ennaltaehkäisemiseen, terveydenti- hyvin vakava ja sen parantamiskeinot rajoi- 4914: lan ylläpitämiseen tai tukihoitoon määrätyt tetut, voidaan käsitykseni mukaan sairaan- 4915: valmisteet eivät kuulu korvauksen piiriin. hoitona perustellusti pitää myös sellaista hoi- 4916: Lain mukaan vakuutetulla on oikeus saada toa, joka parantaa potilaan subjektiivista 4917: sairauden perusteella korvausta tarpeellisen olotilaa ja oireita, vaikka hoito ei ole itse 4918: sairaanhoidon kustannuksista. Tällaisina sairautta parantavaa. Näillä seikoilla on mie- 4919: kustannuksina korvataan muun muassa lää- lestäni vaikutusta myös hoidon tarpeellisuu- 4920: kärin määräämät lääkkeet, jotka puolestaan den käsitteen arviointiin. 4921: ovat määritelmän mukaan tarkoitettu paran- Edellä sanotun perusteella voidaan hyvin 4922: tamaan tai helpottamaan sairautta tai sen perustella sellaista näkemystä, että niin sa- 4923: oireita. nottua tukihoitoa voidaan pitää, mikäli ha- 4924: Ohjeissa mainitut periaatteet siitä, että sai- lutaan, ainakin eräissä vaikeissa sairauksissa 4925: rauden ennaltaehkäisemiseen ja terveydenti- laissa tarkoitettuna sairaanhoitona. Kansan- 4926: lan ylläpitämiseen määrätyistä valmisteista ei eläkelaitos ei ole ohjeissaan halunnut ottaa 4927: suoriteta korvausta ovat käsitykseni mukaan tätä kantaa. 4928: selkeästi lainmukaiset, koska lain mukaan Koska edellä sanotun mukaisesti kysymys 4929: korvauksen edellytyksenä on sairaus ja sen on sairaanhoidon käsitteen tulkinnasta, ei 4930: hoito. Sen sijaan kysymys tukihoitona mää- Kansaneläkelaitoksen ohjeita, niiden jättäes- 4931: rättyjen valmisteiden korvauksesta on ongel- sä tukihoidon sairaanhoidon käsitteen ulko- 4932: mallinen. puolelle, voida tältä osin pitää lainvastaisina. 4933: Tukihoitona pidettäneen lähinnä sairau- Edellä olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, 4934: den johdosta sairaanhoidon tukena annetta- että myös vakuutetuille edullisempi tulkinta- 4935: vaa hoitoa, jonka tarkoitus on kohottaa sai- vaihtoehto tukihoidon ja sairaanhoidon kä- 4936: raan yleistilaa ja sitä kautta lieventää hänen sitteiden suhteen olisi perusteltavissa. 4937: sairautensa oireita. Hallituksen esityksessä 4938: sairausvakuustuslaiksi (HE 129/62 vp.) ei ole 4939: tarkasteltu sairausvakuutuslaissa omaksut- Eduskunnan tahdonilmaisu 4940: tua sairaanhoidon käsitettä. Lain esitöistä ei 4941: näin ollen saada johtoa myöskään sairaan- Kansaneläkelaitoksen ohjeilla on tietoisesti 4942: hoidon määrittelylle. Lääkelaissa on lääke muutettu Kansaneläkelaitoksen aikaisempaa 4943: määritelty siten kuin edellä on sanottu val- käytäntöä tukihoidon suhteen. Vaikka jo 4944: misteeksi, joka on tarkoitettu parantamaan vuonna 1985 annetuissa Kansaneläkelaitok- 4945: tai helpottamaan sairautta tai sen oireita. sen ohjeissa oli pyritty siihen, että tukihoitoa 4946: Vastaavasti voidaan käsitykseni mukaan sai- ei korvata sairaanhoitona, on Kansaneläke- 4947: raanhoitona pitää sairauden parantamiseen laitos kuitenkin käytännössä ennen vuotta 4948: pyrkivän hoidon lisäksi myös hoitamista, 1985 ja sen jälkeenkin lokakuuhun 1987 asti 4949: jonka tarkoituksena on lievittää sairauden korvannut mainitun hoidon. Kansaneläkelai- 4950: oireita. Tätä näkemystä voidaan perustella toksen nyt tarkasteltavana olevia ohjeita hy- 4951: myös sillä tosiasialla, että kaikkien sairauk- väksyttäessä sen tiedossa on myös ollut edus- 4952: 97 4953: 4954: kunnan tahdonilmaisu asiassa. Eduskunta on tyyn, mutta että ei ole esitetty yhtään luotet- 4955: vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi tavaa tutkimusta, jonka mukaan jo kehitty- 4956: sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 19/ nyttä syöpää olisi voitu parantaa tai sen 4957: 84 vp.) lausunut muun ohella seuraavaa: kehittymistä hidastaa vitamiini- tai hivenai- 4958: "Eduskunta edellyttää hallituksen vielä huo- nehoidolla. Tämä käsitys puolestaan perus- 4959: lehtivan siitä, etteivät muun muassa syöpää tuu yliopistojen lääketieteellisten tiedekun- 4960: sairastavien sairausvakuutuslain nojalla saa- tien lausuntoihin ja Kansaneläkelaitoksen so- 4961: rnat korvaukset vitamiinien ja hivenalkuai- siaalilääketieteellisen neuvottelukunnan kan- 4962: neiden aiheuttamista kustannuksista alene. nanottoon. 4963: Vitamiinien ja hivenalkuaineiden vaikutuksia Minulla ei ole asiantuntemusta arvioida 4964: koskevan tutkimuksen valmistuttua tulee itsenäisesti asiaa lääketieteelliseltä kannalta. 4965: hallituksen ryhtyä välittömästi tarvittaviin Totean kuitenkin, että Kansaneläkelaitoksen 4966: toimenpiteisiin." ohjeiden taustalla on varsin kattava ja kor- 4967: Eduskunta on näin ollen ilmaissut selkeästi keatasoinen lääketieteellinen tietämys, jota ei 4968: tahtonsa asiassa suhteessa hallitukseen. Vaik- käsitykseni mukaan voida asettaa kyseenalai- 4969: ka kyseinen kannanilmaisu ei voi olla Kansan- seksi siitä huolimatta, että eräät vitamiini- ja 4970: eläkelaitosta sitova, sillä olisi saattanut käsi- hivenalkuaineita hoitona käyttävät lääkärit 4971: tykseni mukaan olla merkitystä nimenomaan ovat asiasta eri mieltä. Tästä syystä en ole 4972: nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tulkinta- katsonut aiheelliseksi enemmälti selvityttää 4973: tilanteessa. Kansaneläkelaitoksen ratkaisusta käsityksen lääketieteellisiä perusteita. Käsi- 4974: on pääteltävä, että Kansaneläkelaitos ei ole tykseni mukaan Kansaneläkelaitoksen kysy- 4975: halunnut antaa kannanilmaisulle merkitystä. myksenasettelu ja asian esittely yliopistojen 4976: Valtiopäiväjärjestyksen 83 a §:n mukaan lääketieteellisille tiedekunnille lausuntoja 4977: (249/37) kansaneläkelaitoksen hallintoa ja pyydettäessä ei ole myöskään ollut sellainen, 4978: toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat että sillä olisi voinut olla vaikutusta näihin 4979: Kansaneläkelaitoksen valtuutetut Kansane- kannanottoihin. 4980: läkelain 54 §:ssä ja valtuutettujen ohjesään- Kansaneläkelaitoksen ohjeiden lääketie- 4981: nössä lähemmin määrätyllä tavalla. Vaikka teellisiä perusteita tarkastellussa suhteessa ei 4982: Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat edus- voidakaan käsitykseni mukaan pitää perus- 4983: kunnalle antamissaan kertomuksissa puuttu- teettomina tai virheellisinä. Tämä ei sulje pois 4984: neet muun ohella myös sosiaaliturvan sisäl- sitä, että eräillä lääkäreillä saattaa olla asian 4985: löllisiin kysymyksiin, ei vuoden 1987 toimin- lääketieteellisistä perusteista edellä sanotusta 4986: taa koskevassa valtuutettujen kertomuksessa poikkeava käsitys. Mikään asiassa esitetyssä 4987: ole otettu kantaa nyt tarkasteltavana olevaan ei mielestäni kuitenkaan tue asianajaja V.P:n 4988: asiaan. esittämää väitettä siitä, että Kansaneläkelai- 4989: tos lausunnossaan tai kannanotoissaan olisi 4990: Yhteenveto viitannut kyseisten lääkäreiden menetelleen 4991: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 4992: Yhteenvetona totean, että Kansaneläkelai- 18 ja 19 §:issä tarkoitetulla tavalla (562/78). 4993: tos on ohjeillaan muuttanut korvauskäytän- Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on sairaus- 4994: töään rajoittavaan suuntaan eduskunnan hal- vakuutuslain 49 §:n nojalla valvoa lain ja sen 4995: lituksen esitykseen antamassa vastauksessa nojalla annettujen määräysten noudattamista 4996: ilmaistusta kannanotosta huolimatta ja sai- ja toteuttamista, mihin perustuen Kansanelä- 4997: rausvakuutuslain säännöksiä vakuutettujen kelaitos voi valvoa myös lääkäreille anta- 4998: kannalta kiristävästi tulkiten. Olen edellä miensa hallinnollisten määräysten noudatta- 4999: esittänyt käsityksenäni, että kysymys on lain- mista, mistä käsitykseni mukaan on ollut 5000: tulkinnallinen eikä Kansaneläkelaitoksen oh- kysymys. 5001: jeita voida pitää lainvastaisina. Yhteenvetona tältä osin tol ~an seuraavaa. 5002: Kansaneläkelaitoksen ohjeiden lääketieteelli- 5003: 2. Ohjeiden lääketieteelliset perusteet 5004: siä perusteita en voi asettaa kyseenalaisiksi. 5005: Kansaneläkelaitoksen ohjeet perustuvat Edellisessä jaksossa ohjeitten lainmukaisuutta 5006: siihen lääketieteelliseen käsitykseen, että vita- tarkastellessani olen päätynyt siihen, että 5007: miinien ja hivenaineiden puutteella on mah- Kansaneläkelaitoksen ohjeita ei voida pitää 5008: dollisesti merkitystä syöpäsairauksien syn- myöskään lainvastaisina. Tästä syystä, mikäli 5009: 13 300869G 5010: 98 5011: 5012: vitamiinien ja hivenalkuaineiden korvaami- Edellä selostetun tapauksen lisäksi on ter- 5013: nen vakuutetuille halutaan laajentaa koske- veyskeskuslääkärin menettelyä arvosteltu yh- 5014: maan esimerkiksi syöpäsairaiden tukihoitoa, dessä tapauksessa, jonka merkitystä oli muu- 5015: se voi tapahtua Kansaneläkelaitoksen ohjeita toin pidettävä vähäisenä: 5016: tai sairausvakuutuslakia muuttamalla. 2. Päätöksessä on arvosteltu terveyskes- 5017: Sen lopputuloksen johdosta, johon olen kuslääkärin menettelyä hänen lähettäessään 5018: asiassa päätynyt, asianajaja V.P:n kantelukir- potilaan mielisairaalahoitoon poliisiautolla ja 5019: joitus ei johda puoleltani muihin toimenpitei- yksinomaan poliisin saattamana. Päätökses- 5020: siin kuin että saatan edellä sanotut käsityk- sä on tarkasteltu myös poliisin oikeutta ja 5021: seni asiassa Kansaneläkelaitoksen tietoon. velvollisuutta toimia poliisitehtävissä vapaa- 5022: Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen aikanaan (päätös n:o 753/ 14.3.1989, DN:o 5023: tästä päätöksestäni Kansaneläkelaitokselle 1531/4/88). 5024: tiedoksi. 5025: 5026: 5027: 5028: 5.2.5. Sotilasviranomaisia koskevat päätökset 5029: 5030: 1. Siviilipalvelusmiesten esimiehenä toiminut opettaja oli useissa eri yhteyksissä käyttänyt 5031: asenteellista, vähättelevää ja asiatonta puhetapaa siviilipalvelusmiehistä. Opettaja oli lisäksi 5032: esittänyt muun muassa siirto- ja loma-asioita siviilipalvelusmiehille uhkailevassa sävyssä, 5033: maininnut ulkopuolisille aikaisempien siviilipalvelusmiesten terveydentilasta ja rikollisesta 5034: menneisyydestä sekä vaihdattanut oman autonsa renkaita siviilipalvelusmiehillä palvelusva- 5035: paana suoritettua korvausta vastaan. Opettajalle annettu vakava huomautus hänen sopimat- 5036: tomasta ja osittain virkavelvollisuuksien vastaisesta menettelystään. 5037: 5038: Päätös n:o 15/5.1.1989, DN:o 239/4/86 siviilipalvelusmiehiä Valtion palo-opistolle 5039: palvelukseen ja siirrettäessä heitä Valtion 5040: väestönsuojelukouluun. Jouttimäki ei myös- 5041: 1. Kantelukirjoitukset kään huolehtinut riittävästi siviilipalvelus- 5042: miesten varusteista. Hän oli maksattanut vir- 5043: K.E. ja 18 muuta Valtion palo-opistolla heellisesti siviilipalvelusmiesten muonitusku- 5044: palvellutta siviilipalvelusmiestä ovat luja Valtion ravitsemiskeskukselle sekä hei- 5045: 14.2.1986 päivätyssä kirjoituksessa kannel- näkuussa 1985 evännyt siviilipalvelusmiehiltä 5046: teet esimiehestään opettaja Risto Jouttimäes- mahdollisuuden iltapalaan. 5047: tä. Kirjoituksen mukana siviilipalvelusmies- 5048: ten tilanne oli muodostunut kestämättömäksi 5049: aiemmin armeijan ja poliisin palveluksessa Viranhoitoon kuulumaton sopimaton Ja 5050: olleen Jouttimäen siviilipalvelusmiehiä koh- asenteellinen käytös 5051: taan osoittaman asenteellisuuden vuoksi. 5052: Jouttimäki oli kirjoituksen mukaan laimin- Kirjoituksen mukaan Jouttimäki uhkaili 5053: lyönyt virkatehtäviään, osoittanut jatkuvasti lähes päivittäin siviilipalvelusmiehiä siirroilla 5054: viranhoitoon kuulumatonta soveltumatonta Lohjalle väestönsuojelukouluun. Siviilipalve- 5055: käytöstä, teettänyt siviilipalvelusmiehillä pal- lusmiehiä oli uhkailtu kotiuttamisella heidän 5056: velukseen kuulumattomia töitä sekä rikkonut ilmoittaessaan lääkärin määräämistä sairas- 5057: virkamiehenä vaitiolovelvollisuutta ja virka- tomista. Yhden siviilipalvelusmiehen saaman 5058: kirjeoikeutta. kurinpito-ojennuksen johdosta kaikkien mui- 5059: den loman saantia oli vaikeutettu. 5060: Kirjoituksessa on esitetty useita sitaatteja 5061: Virkatehtävien laiminlyöminen J outtimäen siviilipalvelusmiehille esittämistä 5062: lausumista, jotka kirjoituksen mukaan osoit- 5063: Jouttimäen suunnittelemattomuus virka- tivat Jouttimäen asenteellisuuden ja kyvyttö- 5064: tehtävissä kävi ilmi muun muassa otettaessa myyden asialliseen keskusteluun. Jouttimäki 5065: 99 5066: 5067: oli puuttunut asiattomasti myös siviilipalve- selvityksen ja antanut oman lausuntonsa. 5068: lusmiesten ulkonäköön. Toimitettuihin selvityksiin sisältyy Joutti- 5069: Jouttimäki oli lukenut julkisesti erään sivii- mäen kantelussa esitettyjen väitteiden joh- 5070: lipalvelusmiehen yksityistä kaapissaan säilyt- dosta antama yksityiskohtainen selitys sekä 5071: tämää päiväkirjaa. Hän oli kieltänyt kahta 10 palo-opiston henkilökuntaan kuuluvan 5072: siviilipalvelusmiestä vastaanottamasta puhe- kirjalliset selvitykset. Palo-opiston johtajana 5073: luja virka-aikana. Myöskään muun henkilö- toiminut Erkki Saksa ei ole sairauteensa ja 5074: kunnan kanssa Jouttimäki ei tullut toimeen. eläkkeelle siirtymiseensä vedoten antanut 5075: asiassa omaa selvitystään. Saksa on siirtynyt 5076: eläkkeelle 1. 7.1986 lukien. 5077: Palvelukseen kuulumattomien töiden teettä- Asiassa on tämän jälkeen pyydetty vielä 5078: minen työvoimaministeriön lausunto sekä hankittu 5079: eräitä lisäselvityksiä. 5080: Jouttimäki oli teettänyt palo-opiston teh- Jouttimäki on selityksessään kiistänyt kir- 5081: täviin kuulumattomia piirtoheitinkaivoja ja joituksessa esitetyt väitteet kaikilta osin. 5082: vaihdattanut oman autonsa renkaita siviili- Jouttimäki on katsonut toimineensa joka 5083: palvelusmiehillä. suhteessa toimivaltansa puitteissa. 5084: Selvitysten mukaan Valtion palo-opistossa 5085: palveli kerrallaan runsaat 20 siviilipalvelus- 5086: Vaitiolovelvollisuuden ja virkakirjeoikeuden miestä. Osa heistä määrättiin työtehtäviin 5087: rikkominen Valtion väestönsuojelukouluun Lohjalie ja 5088: sisäasiainministeriöön. Opettaja Jouttimäki 5089: Jouttimäki oli kertonut julkisesti erään en- toimi palo-opiston siviilipalvelusmiesosaston 5090: tisen siviilipalvelusmiehen sairaudesta ja esimiehenä vastaten muun muassa siviilipal- 5091: erään toisen aiemmin palvelleen henkilön ri- velusmiesten juoksevien asioiden hoidosta. 5092: kosrekisteristä. Lisäksi Jouttimäki oli kerto- Valtion palo-opisto ja Valtion väestönsuoje- 5093: nut muulle henkilökunnalle siviilipalvelus- lukoulu olivat pelastushallinnon koulutus- 5094: miesten saamien sotilasavustusten määriä. keskuksen oppilaitoksia ja muodostivat hal- 5095: Jouttimäki oli myös todistettavasti lähettänyt linnollisen kokonaisuuden, mikä sisäasiain- 5096: muun muassa reserviläisjärjestöjen materiaa- ministeriön lausunnon mukaan mahdollisti 5097: lia palo-opiston virkakirjeissä postimaksutta muun muassa henkilöstön yhteiskäytön. 5098: ja rikkonut näin virkakirjeoikeutta. Saadun tiedon mukaan Jouttimäki on elo- 5099: Siviilipalvelusmiehet ovat 25.3.1986 ja kuussa 1987 siirtynyt Valtion palo-opistolta 5100: 3.4.1986 päivätyissä lisäkirjoituksissa kerto- Vantaan nimismiespiirin poliisitehtäviin. 5101: neet muun muassa Jouttimäen ilmoittaneen 5102: kaikkien kuntoisuuslomien peruuttamisesta 5103: tehdyn kantelun vuoksi. Kantelusta huoli- 2.2. Virkatehtävien laiminlyöminen 5104: matta uhkailut sekä asenteellinen ja sopima- 5105: ton puhetapa olivat kirjoitusten mukaan Siviilipalvelusmiesten kertomusten mu- 5106: edelleen jatkuneet. kaan Jouttimäen suunnittelemattomuus kävi 5107: ilmi lähinnä heidän aiheettomina siirtoinaan. 5108: Jouttimäki on kertonut suorittaneensa siviili- 5109: 2. Hankitut selvitykset palvelusmiesten valinnan erittäin huolellises- 5110: ti. Siviilipalvelusmiesten siirrot olivat johtu- 5111: 2.1. Yleistä neet työtehtävien järkiperäistämisestä ja sivii- 5112: lipalvelusmiesten valvonnan tehostamisesta. 5113: Kirjoitusten johdosta oikeusasiamiehen Sisäasiainministeriön mukaan Jouttimäki oli 5114: kanslian kaksi tarkastajaa on kuullut yhteen- antanut siirroille yleensä hyvän selityksen. 5115: sä 16 palo-opistossa palvellutta siviilipal ve- Ministeriön mukaan Jouttimäki ei yksin vas- 5116: lusmiestä sekä kahta henkilökuntaan kuulu- tannut palvelukseen kutsuttavien siviilipalve- 5117: vaa. Jouttimäki on 9.5.1986 antanut asiasta lusmiesten määristä. 5118: alustavan vastineen. Siviilipalvelusmiehet ovat kertoneet varus- 5119: Tämän jälkeen sisäasiainministeriö on tuksen puutteellisuuksista. Sisäasiainminis- 5120: hankkinut kantelun tutkimiseksi tarpeellisen teriön tietoon ei lausunnon mukaan ollut 5121: 100 5122: 5123: tullut, että varusteita olisi ollut riittämättö- Jouttimäki on pitänyt väitteitä sopimaao- 5124: mästi. Myös Valtion palo-opiston vt. johtaja masta käyttäytymisestä tahallisina väärinym- 5125: Tarmo Kopare on selvityksessään kertonut märtämisinä siviilipalvelusmiesten taholta. 5126: varusteita olleen riittävästi. Jouttimäen mu- Jouttimäki on myös kiistänyt uhkailleensa 5127: kaan siviilipalvelusmiehet olivat saaneet siirroilla, kotiuttamisilla tai lomien menetyk- 5128: kaikki palveluksessa tarvitsemansa varusteet. sillä. 5129: Siviilipalvelusmiesten kurssisihteerinä toi- Sisäasiainministeriön lausunnon mukaan 5130: minut Teuvo Pykönen on kertonut, että Jout- Jouttimäen suhtautuminen siviilipalvelusmie- 5131: timäki oli maksattanut Valtion palo-opistolla hiin ja heidän vakaumukseensa oli jossain 5132: myös sellaisia ruokailuja, joihin siviilipalve- määrin epäkypsää ja ristiriitaista. Vt. johtaja 5133: lusmiehet eivät olleet osallistuneet. Ruokailu Kopare on selvityksessään kertonut kuul- 5134: perustui Jouttimäen selitysten mukaan Val- leensa Jouttimäen epäsopivia ja asenteellisia 5135: tion ravitsemuskeskuksen kanssa tehtyyn so- toteamuksia vain muutaman kerran. Kopa- 5136: pimukseen. Vt. johtaja Kopareen ja Joutti- reen mukaan oli mahdollista, että Jouttimäen 5137: mäen mukaan siviilipalvelusmiehellä oli vel- asennoitumisessa siviilipalvelusmiehiin oli 5138: vollisuus ilmoittaa, mikäli hän ei jostain syys- kielteisiäkin piirteitä, koska hän harrasti eri- 5139: tä ruokaillut. Valvontaa oli Kopareen mu- tyisen ponnekkaasti aseelliseen maanpuolus- 5140: kaan kantelun seurauksena tehostettu. Ta- tukseen liittyviä toimintoja. Työtoverit eivät 5141: loudenhoitaja Sirpa Niemisen mukaan ole selvityksissään pitäneet Jouttimäen käyt- 5142: mitään erillistä kuittausvihkoa ruokailusta ei täytymistä asiattomana. 5143: pidetty. Kantelussa mainituista iltapaloista Sisäasiainministeriön lausunnon mukaan 5144: Jouttimäki on kertonut, että iltapalan olivat Jouttimäki oli suhteellisen herkästi pyrkinyt 5145: saaneet vain sellaiset siviilipalvelusmiehet, siirtämään siviilipalvelusmiehiä sinne, missä 5146: jotka olivat yöpyneet palo-opistolla. todellinen tarve oli. Siirtojen mahdollisesta 5147: rangaistusluonteisuudesta oli ministeriön 5148: mukaan vaikea saada varmuutta. Vt. johtaja 5149: Kopareen selvityksen mukaan helmikuun 5150: 2.3. Viranhoitoon soveltumaton ja asenteel- alussa 1986 tapahtuneissa siirroissa Valtion 5151: linen käytös palo-opistolta Valtion väestönsuojelukou- 5152: luun Jouttimäki oli menetellyt virheellisesti. 5153: Siviilipalvelusmiesten käsitykset Joutti- Käytäntönä oli, että johtajat sopivat siirrois- 5154: mäen asenteellisuudesta ovat varsin samansi- ta oppilaitosten välillä keskenään siviilipalve- 5155: sältöisiä. Lähes kaikki kuullut siviilipalvelus- lusvastuuhenkilöiden esityksestä. Tässä ta- 5156: miehet ovat olleet yksimielisiä siitä, että Jout- pauksessa kahden siviilipalvelusmiehen siir- 5157: timäki suhtautui siviilipalvelusmiehiin kieltei- rosta ei ollut sovittu etukäteen. 5158: sesti ja vähättelevästi. Siviilipalvelusmiehet Siviilipalvelusmiesten mukaan myös hei- 5159: ovat varsin yhdensuuntaisesti kertoneet kan- dän ulkonäköönsä oli puututtu epäasianmu- 5160: telukirjoituksissa mainituista eri yhteyksissä kaisella tavalla. Vt. johtaja Kopareen selvi- 5161: esitetyistä lausumista, jotka heidän mukaan- tyksen mukaan miesten ulkoiseen siisteyteen 5162: sa osoittivat Jouttimäen asenteellisen suhtau- ja pukeutumiseen oli aihetta aina joskus 5163: tumisen siviilipalvelusmiehiin. puuttua. Vanhempi opettaja Veli Hyttinen on 5164: Myös kertomukset siirtouhkauksista ovat selvityksessään todennut, että siviilipalvelus- 5165: lähes samansisältöiset. Siviilipalvelusmiehet miehet olivat tavallaan henkilökuntaa, joten 5166: olivat ilmoituksensa mukaan kokeneet siirrot heidän ulkonäköönsä ja pukeutumiseensa 5167: usein rangaistuksiksi, vaikka Jouttimäki oli- kiinnitettiin sekä oppilaiden että vieraiden 5168: kin niistä puhuessaan nimenomaan todennut, taholta tavallista enemmän huomiota. Jout- 5169: ettei näin ollut asian laita. Kahta siviilipalve- timäki on katsonut menetelleensä määräysten 5170: lusmiestä oli uhattu kotiuttamisella heidän mukaan edellyttäessään siviilipalvelusmiehil- 5171: ilmoittaessaan sairaslomastaan. Useiden yh- tä siistiä ulkonäköä. 5172: täpitävien kertomusten perusteella Jouttimä- Ainakin neljä siviilipalvelusmiestä on ker- 5173: ki oli uhkaillut siviilipalvelusmiehiä kuntoi- tonut yksityisen päiväkirjan siteeraamisesta 5174: suuslomien eväämisellä ja yleensäkin lomien puhuttelutilaisuuden yhteydessä. Jouttimäki 5175: saannin vaikeutumisella yhden siviilipalvelus- on selityksessään kertonut nähneensä piirtä- 5176: miehen tekemän rikkomuksen seurauksena. jien työhuoneen pöydällä avonaisen almana- 5177: 101 5178: 5179: kan, johon oli ollut merkittynä hänen puhut- korvausta vastaan vaihtamaan autonsa ren- 5180: telussa mainitsemansa asiat. J auttimäki on kaita työajan jälkeen. Ainakin viisi eri siviili- 5181: kiistänyt tehneensä milloinkaan yksityisiä palvelusmiestä oli Jouttimäen oman ilmoi- 5182: kaappitarkastuksia. Sisäasiainministeriö on tuksen mukaan suorittanut renkaiden vaih- 5183: pitänyt J auttimäen selitystä luotettavana. don, mutta ainoastaan yksi henkilö oli otta- 5184: Kahden siviilipalvelusmiehen mukaan nut Jouttimäen tarjoaman korvauksen vas- 5185: Jouttimäki oli kehottanut heitä ottamaan yk- taan. Muille siviilipalvelusmiehille Jouttimä- 5186: sityispuhelut vastaan ruoka- ja kahvituntien ki oli antanut korvauksen ylityövapaana. 5187: aikana. Jouttimäen selitys on suunnilleen sa- Sisäasiainministeriön ja vt. johtaja Kopareen 5188: mansisältöinen. mukaan renkaiden vaihdattaminen omaan 5189: Kolme siviilipalvelusmiestä on kertonut autoon oli ollut sopimatonta. Kopareen mu- 5190: kotiuttamisella uhkailusta sairastumisen yh- kaan myös Jouttimäki itse oli myöntänyt 5191: teydessä. Jouttimäki on selityksessään kerto- tämän asiasta keskusteltaessa. 5192: nut ainoastaan neuvoneensa normaalisti, mi- 5193: ten sairaustapauksissa tuli toimia. Joutti- 5194: mäen mukaan kotiuttamiseen tarvittiin 2.5. Vaitiolovelvollisuuden ja virkakirjeoi- 5195: asianmukainen peruste. keuden rikkominen 5196: Kantelun mukaan Jouttimäki ei tullut toi- 5197: meen myöskään henkilökunnan kanssa. Sel- Kolme siviilipalvelusmiestä on kertonut 5198: vityksen antaneet 10 Jouttimäen työtoveria Jouttimäen julkisesti maininneen puhutteluti- 5199: ovat kertoneet tulleensa hyvin toimeen Jout- laisuuden yhteydessä erään entisen siviilipal- 5200: timäen kanssa. Monet työtoverit ovat pitä- velusmiehen sairaudesta. Kertomusten mu- 5201: neet Jouttimäkeä erittäin tunnollisena ja kaan Jouttimäki oli tällöin vain yleisesti to- 5202: poikkeuksellisen auttavaisena henkilönä. Sel- dennut, ettei mainittu henkilö ollut ollut ter- 5203: vityksissä pidetään yllättävänä sitä, että sivii- ve. Jouttimäki on selityksessään kiistänyt jyr- 5204: lipalvelusmiesten ja Jouttimäen välit olisivat kästi kertoneensa mitään ko. henkilön sai- 5205: olleet niin tulehtuneet kuin kantelussa annet- raudesta, josta hän ei edes tarkemmin 5206: tiin ymmärtää. tiennyt. 5207: Sosiaaliavustusten määrien kertomisesta 5208: muulle henkilökunnalle on kertonut ainoas- 5209: 2.4. Palvelukseen kuulumattomien töiden taan yksi siviilipalvelusmies. Jouttimäki on 5210: teettäminen ilmoittanut, ettei hän tiennyt siviilipalvelus- 5211: miesten sotilasavustusten määriä. 5212: Kaksi piirtäjänä toiminutta siviilipalvelus- Yksi siviilipalvelusmies on kertonut Joutti- 5213: miestä on kertonut Jouttimäen teettämistä mäen maininneen hänelle ja kahdelle muulle 5214: piirroksista. Osa niistä ei heidän arvionsa siviilipalvelusmiehelle erään aiemmin palvel- 5215: mukaan kuulunut Jouttimäen virkatehtäviin. leen siviilipalvelusmiehen rikosrekisteristä. 5216: Piirtäjät ovat esittäneet nähtäväksi yhteensä Toisen siviilipalvelusmiehen mukaan rikosre- 5217: 12 laatimaansa piirrosta. Jouttimäen selityk- kisteristä oli mainittu ylimalkaisesti myös 5218: sen mukaan kaikki piirrostehtävät olivat vir- puhuttelutilaisuudessa. Jouttimäki on kiistä- 5219: katehtäviin liittyviä. Sisäasiainministeriön nyt väitteen. Jouttimäellä ei ilmoituksensa 5220: lausunnon mukaan väestönsuojelussa oli tar- mukaan ollut tietoa, oliko mainitulla henki- 5221: peen opettaa muidenkin hallinnonalojen kuin löllä merkintöjä rikosrekisterissä. 5222: sisäasiainhallinnon rakenteita. Myös maan- Kantelussa on kerrottu Jouttimäen lähet- 5223: puolustukseen ja sodankäyntiin liittyvien täneen muun muassa reserviläisjärjestöjen 5224: seikkojen tuntemus oli tarpeen arvioitaessa materiaalia Valtion palo-opiston kuorissa 5225: väestön suojaamista. Pelkästään piirrosten postimaksutta ja rikkoneen näin virkakirjeoi- 5226: sisällön perusteella ei voitu tehdä arvioita keutta. Jouttimäki on kiistänyt virkakirjeoi- 5227: siitä, että ne olisi tehty omaan käyttöön. keuden väärinkäytökset. Selityksen mukaan 5228: Siviilipalvelusmiesten kertomusten mu- hän oli toiminut vilpittömin mielin hyvässä 5229: kaan Jouttimäki oli vaihdattanut heillä oman uskossa, ja lähetetty materiaali oli tavalla tai 5230: autonsa renkaita ja antanut tehtävästä palk- toisella liittynyt opettajan toimeen. Sisä- 5231: kioksi vapaata palveluksesta. Jouttimäki on asiainministeriön lausunnon mukaan minis- 5232: kertonut pyytäneensä siviilipalvelusmiehiä teriön pelastusosastolla oli todettu Joutti- 5233: 102 5234: 5235: mäen postiHavan osaston virkamiehille miesten vakaumuksen arviointi ja arvostelu. 5236: maanpuolustukseen liittyvää materiaalia. Hänen on useissa eri yhteyksissä näytetty 5237: Tätä oli pidetty ministeriössä lähinnä liialli- käyttäneen epäasiallista ja halveksivaa puhe- 5238: sena virkaintoisuutena. Palo-opistoa oli pyy- tapaa siviilipalvelusmiehistä. Ilmeisesti tästä 5239: detty huomauttamaan asiasta Jouttimäelle, syystä Jouttimäen ja siviilipalvelusmiesten 5240: minkä jälkeen kirjeiden tulo oli loppunut. välit ovat tulehtuneet siinä määrin, että var- 5241: Reserviläisjärjestöjen postin lähettäminen sin vähäisiltäkin vaikuttavia seikkoja on tuo- 5242: virkakirjeenä oli ministeriön mukaan selvästi tu esiin esimerkiksi kantelukirjoituksessa. 5243: virheellistä. Vt. johtaja Kopareen selvityksen Näiden lausahdusten arviointi irrallaan 5244: mukaan virkakirjeoikeuden käytöstä oli asiayhteydestään on vaikeaa. Jouttimäen se- 5245: useampaan kertaan huomautettu Jouttimäel- lityksessään esittämissä asiayhteyksissä esi- 5246: le. Myös taloudenhoitaja Nieminen on selvi- tettyinä ne eivät kaikissa tapauksissa vaikuta 5247: tyksessään kertonut, että hän ja johtaja Saksa niin moitittavilta kuin mitä kantelukirjoituk- 5248: olivat useasti suullisesti huomauttaneet Jout- sesta voisi päätellä. 5249: timäelle virkakirjeen käytöstä. Kanteluasia- Jouttimäen on näytetty käyttäneen sopi- 5250: kirjoihin sisältyy Niemisen esittämät kaksi matonta ja harkitsematoota puhetapaa muun 5251: Jouttimäen virkakirjeinä lähettämää palau- muassa hänen arvioidessaan erään siviilipal- 5252: tettua postilähetystä. velusmiehen ulkonäköä. Riittävää selvitystä 5253: ei ole siitä, että Jouttimäki olisi lukenut sivii- 5254: lipalvelusmiehen kaapissa ollutta päiväkir- 5255: 3. Arviointia jaa. Näiden Jouttimäen tietoon tavalla tai 5256: toisella tulleiden muistiinpanojen julkinen 5257: Hankituista selvityksistä ei saa tukea väit- esittäminen on kuitenkin myös osoituksena 5258: teille Jouttimäen suunnittelemattomuudesta Jouttimäen huonosta harkintakyvystä. Jout- 5259: virkatehtävissään, puutteellisesta siviili palve- timäen ei ole mielestäni näytetty varsinaisesti 5260: lusmiesten varusteista huolehtimisesta tai vir- rikkoneen vaitiolovelvollisuuttaan aiempien 5261: heellisestä menettelystä muonituslaskujen siviilipalvelusmiesten terveydentilasta ja ri- 5262: maksamisen ja kesän 1985 ruokailujärjestely- kollisesta menneisyydestä mainitessaan, mut- 5263: jen yhteydessä. Myös siviilipalvelusmiesten ta vihjailu näistä asioista ulkopuolisille on 5264: siirroille Jouttimäki on esittänyt sinänsä ollut sekin sopimatonta. 5265: asialliset perustelut. Kahta siviilipalvelus- Selvitysten perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, 5266: miestä helmikuussa 1986 siirrettäessä menet- että Jouttimäki on ainakin asiattomasti uh- 5267: tely on kuitenkin ollut vastoin noudatettua kaillut siviilipalvelusmiehiä myös lomien me- 5268: käytäntöä. Valtion palo-opisto ja Valtion nettämisellä eri yhteyksissä. Oikeusasiamie- 5269: väestönsuojelukoulu ovat samaa siviilipalve- helle lähetetty kantelu ei saa olla lomien 5270: luslaitosta, joten siirrot ovat olleet mahdolli- eväämisperuste. Asiaton menettely oli kante- 5271: sia ainoastaan johtajien välisin sopimuksin. lusta huolimatta jatkunut ainakin vielä jon- 5272: Nähdäkseni Jouttimäellä on siviilipalvelus- kin aikaa. Toisaalta siviilipalvelusmiesten 5273: miehiä paremmin ollut mahdollisuus arvioida kertomuksista saa sen kuvan, että heillä on 5274: eri palveluspaikkojen työntekijätarve. ollut virheellinen käsitys kuntoisuuslomien 5275: J outtimäki on kiistänyt, että siirroissa olisi myöntämisperusteista. Työvoimaministeriön 5276: ollut kysymys mistään rangaistuksista. Sivii- siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamis- 5277: lipalvelusmiesten kertomusten perusteella ta koskevien määräysten mukaan kuntoi- 5278: Jouttimäki on kuitenkin esittänyt siirtoasiat suusloman antaa laitoksen päällikkö, mikäli 5279: tavalla, jonka perusteella siviilipalvelusmie- siviilipalvelusmies on erityisesti kunnostautu- 5280: het olivat perustellusti kokeneet ne rangais- nut. Loma-asiat ratkaisi siis lopullisesti kou- 5281: tuksenluontoisiksi. Myös muissa yhteyksissä lun johtaja eikä Jouttimäki. Jouttimäen seli- 5282: Jouttimäen on näytetty esittäneen siviilipal- tyksen mukaan kuntoisuuslomien myöntä- 5283: velusmiehille asioita uhkailevassa sävyssä. misperusteista oli sovittu johtajan kanssa. 5284: Kaikkien siviilipalvelusmiesten kertomuk- Myös edellä mainituissa siirroissa lopullisen 5285: sista ja myös Jouttimäen omista selityksistä päätöksen teki johtaja. Jouttimäen menette- 5286: käy selvästi ilmi Jouttimäen vähättelevä asen- lyn arviointia vaikeuttaa se, ettei lopulliset 5287: ne siviilipalvelusmiehiin. Jouttimäen opetta- ratkaisut näissä asioissa tehnyt ja niistä vas- 5288: jantehtäviin ei ole kuulunut siviilipalvelus- tuussa ollut johtaja Saksa ole antanut kante- 5289: 103 5290: 5291: lun johdosta selvitystään. Työvoimaministe- pauksissa käytetty edellä mainitun asetuksen 5292: riönkin antama lausunto on hyvin ylimalkai- vastaisesti. Asiakirjoista ei voi päätellä, että 5293: nen. Myöskään siviilipalvelusmiesten kotiut- virkakirjeoikeuden väärinkäyttö olisi jatku- 5294: taminen ei ollut Jouttimäen päätösvallassa. nut vielä huomautuksen jälkeenkin. 5295: Ministeriön määräysten mukaan siviilipalve- 5296: lusmies oli kotiutettava tilanteessa, jossa sai- 5297: raus oli lääkärinlausunnon perusteella kat- 5298: sottava pitkäaikaiseksi. Yhteenveto 5299: Työtoverit ovat kertoneet tulleensa Joutti- 5300: mäen kanssa hyvin toimeen. Jouttimäki ei ole Jouttimäki on useissa eri yhteyksissä käyt- 5301: menetellyt epäasianmukaisesti myöskään ke- tänyt asenteellista, vähättelevää ja asiatonta 5302: hottaessaan kahta siviilipalvelusmiestä otta- puhetapaa siviilipalvelusmiehiä kohtaan. 5303: maan yksityispuhelunsa vastaan muulloin Hän on esittänyt muun muassa siirtoasiat 5304: kuin työaikana. Selvitystä ei ole myöskään uhkailevassa sävyssä, jolloin siviilipalvelus- 5305: siitä, että Jouttimäki olisi teettänyt siviilipal- miehet ovat perustellusti ymmärtäneet siirrot 5306: velusmiehillä tehtäviinsä kuulumattomia piir- rangaistuksenluontoisiksi. Jouttimäki on 5307: toheitinkaivoja tai kertonut työtovereilleen asiattomasti uhkaillut lomien menettämisellä 5308: siviilipalvelusmiesten sosiaaliavustuksista. muun muassa tänne lähetetyn kantelun joh- 5309: Jouttimäki on myöntänyt vaihdattaneensa dosta. Jouttimäki on menetellyt sopimatto- 5310: autonsa renkaita siviilipalvelusmiehillä ja an- masti vaihdattaessaan oman autonsa renkai- 5311: taneensa siitä korvaukseksi heille vapaata ta siviilipalvelusmiehillä palvelusvapaana 5312: palveluksesta. Menettely on ollut sopimaton- suoritettua korvausta vastaan. Hän on myös 5313: ta ja Jouttimäen virkavelvollisuuksien vas- menetellyt sopimattomasti mainitessaan ai- 5314: taista. kaisempien siviilipalvelusmiesten terveydenti- 5315: Jouttimäen on näytetty myös lähettäneen lasta ja rikollisesta menneisyydestä. Virkakir- 5316: virkapostina mm. maanpuolustukseen liitty- jeoikeuden väärinkäytöstä Jouttimäkeä on jo 5317: vää aineistoa. Virkalähetysoikeudesta posti- huomautettu, joten asia ei edellä lausuttu 5318: liikenteessä annetun asetuksen 4 §:n mukaan huomioon ottaen siltä osin anna minulle ai- 5319: virkalähetysoikeuden haltija saa käyttää tätä hetta enempään. 5320: oikeuttaan ainoastaan tehtävistään aiheutu- Kokonaisuutena arvostellen J auttimäen 5321: vien postilähetysten lähettämiseen. Palo- menettely ei ole ollut mielestäni sen laatuista, 5322: opiston johtaja oli huomauttanut Jouttimäel- että syytteen nostaminen Jouttimäkeä vas- 5323: le virkalähetysoikeuden käytöstä eikä aina- taan olisi ollut olosuhteet huomioon ottaen 5324: kaan sisäasiainministeriöön ollut tämän jäl- perusteltua. Jouttimäki on nyttemmin siirty- 5325: keen tullut tällaisia lähetyksiä. Taloudenhoi- nyt muihin tehtäviin. Katson kuitenkin ai- 5326: taja Nieminen on esittänyt nähtäväksi kaksi heelliseksi antaa Jouttimäelle vakavan huo- 5327: tällaista hänen mukaansa yksityistä kirjelähe- mautuksen hänen edellä selostetusta sopi- 5328: tystä. Toinen niistä sisältää Puolustamme mattomasta ja osittain virkavelvollisuuksien 5329: Suomea -nimisen julkaisun, joka sisältää vastaisesta menettelystään. Tässä tarkoituk- 5330: muun muassa väestönsuojelua koskevan ar- sessa lähetän jäljennöksen tästä päätöksestä 5331: tikkelin. Toinen lähetys sisältää piirtoheitin- Sisäasiainministeriölie edelleen J auttimäelle 5332: kalvon, joka on lähetetty eräälle palomesta- toimitettavaksi. Muihin toimenpiteisiin asia 5333: rille. Kirjeistä ei voi selvästi päätellä, että ei anna minulle aihetta. Jäljennös päätökses- 5334: virkalähetysoikeutta olisi ainakaan näissä ta- tä lähetetään työvoimaministeriölle tiedoksi. 5335: 104 5336: 5337: 2. Joukko-osaston komentaja oli sotilassairaalan ylilääkärin ja joukko-osaston sairaantar- 5338: kastustoimikunnan ehdotuksista poiketen esittänyt alokkaan siirtämistä palveluskelpoisuus- 5339: luokkaan E. Sotilaspiirin päällikkö oli kuitenkin myöhemmin lääkärin esityksen mukaisesti 5340: vapauttanut varusmiehen kokonaan rauhanajan palveluksesta eli siirtänyt hänet palveluskel- 5341: poisuusluokkaan C. Katsottu, että palveluskelpoisuuden arvioiminen edellytti lääketieteellistä 5342: asiantuntemusta. Saatettu käsitys asiasta komentajan tietoon. 5343: 5344: 5345: 5346: Kirje n:o 840/17.3.1989, DN:o 1782/4/87 kelpoisuusluokkaan C. Myös yksikkönne 5347: päällikön ja Pohjan prikaatin sairaantarkas- 5348: 1. Kantelukirjoitus tustoimikunnan ehdotus oli ollut samansisäl- 5349: töinen. Pohjan prikaatin komentaja, eversti 5350: Olette lähettänyt eduskunnan oikeusasia- A. Maunula oli kuitenkin 12.11.1987 vapaut- 5351: miehelle 25.11.1987 päivätyn kirjoituksen, taessaan Teidät toistaiseksi palveluksesta 5352: jossa kerrotte olleenne loka-marraskuussa esittänyt, että Teidät siirrettäisiin palvelus- 5353: 1987 tutkittavana Pohjan sotilassairaalan kelpoisuusluokkaan E kahdeksi vuodeksi. 5354: psykiatrian yksikössä. Psykiatrin, erikoissai- Kokkolan sotilaspiirin päällikkö, everstiluut- 5355: raanhoitajan ja psykologin suorittamien tut- nantti P. Korkka on 15.1.1988 tekemässään 5356: kimusten jälkeen Teidät oli ehdotettu siirret- päätöksessä siirtänyt Teidät alkuperäisen esi- 5357: täväksi palveluskelpoisuusluokkaan C. Myös tyksen mukaisesti palveluskelpoisuusluok- 5358: Pohjan prikaatin sairaantarkastustoimikunta kaan C. 5359: oli ollut samaa mieltä. Pohjan prikaatin ko- Eversti Maunula on 21.12.1987 päivätyssä 5360: mentaja, eversti A. Maunula oli päättänyt lausunnossaan todennut, että lopullisen pää- 5361: siirtää Teidät kahdeksi vuodeksi palveluskel- töksen asiassa teki sotilaspiirin päällikkö, ja 5362: poisuusluokkaan E eli vapauttanut Teidät että hänellä oli esitystä tehdessään sairaan- 5363: vain toistaiseksi palveluksesta. Kuitenkin tarkastustoimikunnan kannasta riippumatta 5364: lääkärit mielestänne tunsivat tutkimustensa harkintavalta asiassa. Maunula oli aiemmin 5365: perusteella paremmin terveydentilanne ja sii- useita vuosia sotilaspiirin päällikkönä toi- 5366: hen vaikuttavat ongelmat ja taustat. Olette miessaan todennut, että monet määräajaksi 5367: pyytänyt tutkimaan eversti Maunulan menet- psyykkisin perustein palveluksesta vapaute- 5368: telyn asiassa. tut olivat henkisesti kasvaneet ja olleet myö- 5369: hemmin valmiit suorittamaan kesken jääneen 5370: varusmiespalveluksensa loppuun. Aiemmissa 5371: 2. Hankitut selvitykset lääkärintarkastuksissa terveydentilanne oli 5372: todettu täysin normaaliksi. Terveyskeskuk- 5373: Kirjoituksenne johdosta on pääesikuntaa sessa huhtikuussa 1985 olitte asiakirjojen mu- 5374: pyydetty hankkimaan asiassa tarpeellinen kaan tuntenut itsenne täysin terveeksi ja ky- 5375: selvitys ja antamaan asiasta lausuntonsa. keneväksi suorittamaan varusmiespalveluk- 5376: Hankituista selvityksistä pääesikunnan hal- sen normaalisti. Viikon varusmiespalveluk- 5377: linnollisen osaston ja lääkintäosaston sekä sen jälkeen olitte kääntynyt lääkärin puoleen 5378: Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan, ilmoittaen tuntevanne masennusta. Maunula 5379: Pohjan prikaatin komentajan ja Keskussoti- oli arvioinut, että vaikeutenne saattaisivat 5380: lassairaalan neuropsykiatrian osaston ylilää- olla tilapäisiä. Kahden vuoden kuluessa tulisi 5381: kärin lausunnot lähetetään Teille oheisina Maunulan mukaan uudelleen todettavaksi, 5382: valojäljennöksinä tiedoksi. olivatko psykiatrin havaitsemat ongelmat 5383: Hankitusta selvityksestä käy muun ohella poistuneet vai ei. 5384: ilmi, että olitte aiokastarkastuksen yhteydes- Ylilääkäri Rossi on sairauskertomuksensa 5385: sä 21.10.1987 ilmoittanut mielenterveydelli- yhteenvedossa todennut, että Teillä oli ollut 5386: sistä ongelmistanne. Olitte ollut tutkimuksis- voimakas pitkään jatkunut identiteettikriisi, 5387: sa Pohjan sotilassairaalassa 30.1 0. jonka häiriötaso oli rajatilaluokkaa. 5388: 12.11.1987. Suoritettujen tutkimusten perus- Edellytyksiä varusmiespalveluksesta sel- 5389: teella sairaalan psykiatrian ylilääkäri Mikko viytymiseen ei Rossin mukaan ollut pitkällä- 5390: Rossi oli ehdottanut siirtämistänne palvelus- kään tähtäimellä. 5391: 105 5392: 5393: Keskussotilassairaalan neuropsykiatrian 3. Johtopäätökset 5394: osaston ylilääkäri, lääkintäeversti Matti 5395: Ponteva on lausunnossaan muun ohella Lääkärinlausuntojen mukaan Teillä oli 5396: todennut, että tutkimusten perusteella kyse Pohjan sotilassairaalassa suoritetuissa tutki- 5397: oli ollut huomattavan vaikeasta persoonalli- muksissa todettu vaikeanasteisia mielenter- 5398: suushäiriöstä ja laaja-alaisista identiteettion- veydellisiä ongelmia. Tähän nähden eversti 5399: gelmista. Ponteva on lausunnossaan toden- Maunulan tekemää esitystä siirrosta E-luok- 5400: nut, että psykiatrien taholta oli viime vuo- kaan voidaan pitää yllättävänä. Myös pääesi- 5401: sina useita kertoja huomautettu siitä, että kunnan lääkintäosasto on lausunnossaan pi- 5402: E-luokan käyttöä tuli psyykkisissä häiriöis- tänyt Maunulan tekemää ratkaisua lääketie- 5403: sä välttää, mikäli palveluskelpoisuuden en- teellisesti arveluttavana. Nähdäkseni palve- 5404: nustetta myöhemminkin oli pidettävä huo- luskelpoisuuden arvioiminen, varsinkin kun 5405: nona, koska päätöksen lykkääminen aiheut- kysymys on psyykkisistä ongelmista, edellyt- 5406: ti useimmiten asianomaiselle huomattavaa tää lääketieteellistä asiantuntemusta. Mau- 5407: stressiä ja huononsi siviilissä terapiaan oh- nulan lausunnosta käy ilmi, että hän on 5408: jattujen potilaiden hoitotulosta. Tutkimus- sinänsä perehtynyt tapaukseen hyvin. Hän ei 5409: ten perusteella vain noin kolmannes psyyk- ole ollut ehdottomasti sidottu luokkasiirtoa- 5410: kisistä syistä E-luokkaan siirretyistä varus- siassanne tehtyihin ehdotuksiin. Maunulan 5411: miehistä suoritti myöhemmin varusmiespal- lausunnossa esitetyt näkökohdat huomioon 5412: veluksensa loppuun. Heillä oli yleensä ollut ottaen ei mielestäni voida katsoa, että hän 5413: kyse lievistä sopeutumishäiriöistä. Teidän olisi ylittänyt selvästi harkintavaltansa asiassa. 5414: kohdallanne kyse oli kuitenkin ollut huo- Lausunnoissa on korostettu sitä, että jouk- 5415: mattavasti vaikeammasta häiriöstä. ko-osaston komentaja teki lopullisen päätök- 5416: Pääesikunnan lääkintäosasto on katsonut, sen ainoastaan varusmiehen palveluksesta 5417: ettei asiassanne ollut menetelty oikeudellisesti toistaiseksi vapauttamisesta ja että lopullisen 5418: väärin. Eversti Maunula oli ainoastaan esit- ratkaisun luokkasiirtoasiassa teki sotilaspii- 5419: tänyt siirtoanne E-luokkaan. Lääketieteelli- rin päällikkö. Pääesikunnan hallinnollinen 5420: seltä kannalta Maunulan tekemää esitystä osasto on katsonut, että kysymyksessä oli 5421: voitiin lääkintäosaston mukaan kuitenkin pi- siltä osin ainoastaan lausunnon kaltainen toi- 5422: tää arveluttavana. Lääkintäosaston mielestä menpide. Käytännössä asia ratkaistaan lähes 5423: luokanmuutosasioissa tuli noudattaa alan säännönmukaisesti kuitenkin joukko-osaston 5424: asiantuntijoiden mielipiteitä, varsinkin kun komentajan esittämällä tavalla. Myös eversti 5425: kysymyksessä olivat mielenterveydelliset on- Maunulan lausunnosta käy ilmi, että hän on 5426: gelmat. Puolustusvoimien terveydenhoito-or- pitänyt itsestään selvänä, että ratkaisu tulisi 5427: ganisaation mahdollisuudet vastata varus- olemaan hänen esityksensä mukainen. Jouk- 5428: miesten terveysturvallisuudesta yleisesti ot- ko-osaston komentajan esitystä palveluskel- 5429: taen vaarantuivat, mikäli toimittiin vastoin poisuusluokasta pidetään käytännössä jo 5430: terveydenhuollon erikoisasiantuntijoiden esi- asiallisesti lopullisena luokkasiirtoratkaisu- 5431: tyksiä ja suosituksia. na, joka erittäin harvoja poikkeuksia lukuun- 5432: Pääesikunnan hallinnollinen osasto on kat- ottamatta sellaisenaan vahvistetaan myö- 5433: sonut, ettei Maunula ylittänyt hänelle kuulu- hemmin sotilaspiireissä. Tämän kuvan olen 5434: vaa toimivaltaa. Maunula oli ainoastaan saanut eri sotilaspiireissä suorittamieni tar- 5435: päättänyt, oliko Teidät vapautettava toistai- kastusten yhteydessä. 5436: seksi. Lopullisen ratkaisun tekeminen luok- Niinkuin pääesikunnan hallinnollinen 5437: kasiirtoasiassa kuului sotilaspiirin päälliköl- osasto on lausunnossaan todennut, ei ratkai- 5438: le. Joukko-osaston komentajan esitys E- su kuitenkaan asevelvollisuuslain soveltami- 5439: luokkaan siirrosta oli katsottava enemmän- sesta annetun asetuksen 67 §:n sanamuodon 5440: kin lausunnon kuin päätöksen kaltaiseksi toi- perusteella ole muodollisesti lopullinen. Tei- 5441: menpiteeksi. dänkään kohdallanne ei ole ollut näin asian- 5442: Pääesikunnan hallinnollisen osaston mu- laita. Sotilaspiirin päällikkö on tämän kante- 5443: kaan tilastotietoja siitä, miten usein sotilas- luasian vireilletulon jälkeen päätynyt eversti 5444: piirin päällikkö poikkesi luokkasiirtoasioissa Maunulan esityksestä poiketen lääkärien 5445: joukko-osaston komentajan tekemästä esi- suosittelemaan lopputulokseen. Tämän joh- 5446: tyksestä, ei ollut käytettävissä. dosta en katso kirjoituksenne antavan aihetta 5447: 14 300869G 5448: 106 5449: 5450: puoleltani muuhun kuin että saatan käsityk- välityksellä. Jäljennös vastauskirjeestä lähe- 5451: seni asiasta Pohjan prikaatin komentajan, tetään myös pääesikunnalle tiedoksi. 5452: eversti A. Maunulan tietoon pääesikunnan 5453: 5454: 5455: 3. Varuskunnan lääkäri oli puhutellut vastaanotolla käynyttä varusmiestä loukkaavasti. 5456: Kiinnitetty lääkärin huomiota vastaisen varalle asialliseen puhetapaan potilaita kohtaan. 5457: 5458: Kirje n:o 2453/30.8.1989, DN:o 789/4/89 tuksen, jonka poikanne hyvinkin oli käsittä- 5459: nyt loukkaavaksi. Tarkoituksena oli Lenkke- 5460: rin mukaan ollut tiedustella, oliko pojallanne 5461: 1. Kirjoitus tarvetta kuulo-, puhe- tai muuhun tarkastuk- 5462: seen. Lenkkeri on kiistänyt käyttäneensä kir- 5463: Olette lähettäneet eduskunnan oikeusasia- joituksessanne kerrottuja sanoja. Hän on 5464: miehelle 8.6.1989 päivätyn kirjoituksen, jossa kuitenkin myöntänyt huomautuksensa varo- 5465: arvostelette Hallin varuskunnan lääkärin, mattomaksi. Lenkkeri on kiistänyt käyttä- 5466: lääkintäkapteeni Hannu Lenkkerin käyttäy- neensä asiatonta puhetapaa äidin puhelinsoi- 5467: tymistä poikaanne P.L:ää kohtaan. Poikanne ton yhteydessä. 5468: oli ollut 4,5-vuotiaana vakavassa hukkumis- Pääesikunnan lääkintäosasto on lausun- 5469: onnettomuudessa, minkä johdosta hänellä oli nossaan todennut, että Lenkkerin lyhytsanai- 5470: vaikea puhevika. Tästä huolimatta poikanne set huomautukset vastaanottokäynnin yhtey- 5471: oli halunnut mennä armeijaan. Hän oli muu- dessä ovat olleet luonteeltaan diagnostisia 5472: taman viikon kuluttua palvelukseen astumi- eikä tarkoituksena ole ollut henkilökohtai- 5473: sensa jälkeen käynyt kuluvan vuoden helmi- sesti loukata poikaanne tai Teitä. 5474: kuussa Hallin varuskuntasairaalassa lääkärin Pääesikunnan hallinnollisen osaston lau- 5475: vastaanotolla. Tällöin lääkintäkapteeni sunnon mukaan väitettyä Lenkkerin asiaton- 5476: Lenkkeri oli muutaman sanan poikanne ta käytöstä on vaikea arvioida kummankin 5477: kanssa vaihdettuaan todennut, että "sinähän osapuolen antamien ristiriitaisten selvitysten 5478: puhut kuin kuuro, ei sinua jaksa kukaan perusteella. Pääesikunnan mukaan on selvää, 5479: kauaa kuunnella". Poikanne oli välittömästi ettei kirjoituksessanne mainittu käytös olisi 5480: tämän jälkeen pyytänyt vapautusta palveluk- lääkärille sopivaa. 5481: sesta, joka hänelle oli myönnettykin. Myö- Asiakirjoista käy ilmi, että poikanne on 5482: hemmin poikanne oli katunut pikaistuksis- astunut varusmiespalvelukseen Hallin varus- 5483: saan tekemäänsä päätöstä, ja oli saanut jat- kuntaan 9.2.1989. Kirjoituksessanne mainit- 5484: kaa edelleen palvelustaan. Olitte ottaneet pu- tu vastaanotollakäynti oli tapahtunut 5485: helimitse yhteyttä Lenkkeriin, joka olikin pu- 21.2.1989. Lenkkeri oli poikanne pyynnön 5486: helimitse myöntänyt käyttäneensä edellä mukaisesti esittänyt siirtoa palveluskelpoi- 5487: mainittuja sanoja. Lenkkerin käyttäytyminen suusluokkaan C vaikean änkytyksen johdos- 5488: puhelintiedustelun yhteydessä oli ollut erit- ta. Poikanne toivomuksesta Ilmavoimien tek- 5489: täin ylimielistä ja vähättelevää. Olette pyytä- nillisen koulun johtaja oli tehnyt 22.2.1989 5490: neet oikeusasiamiehen toimenpiteitä asiassa. kuitenkin päätöksen poikanne varusmiespal- 5491: veluksen suorittamisen jatkamisesta palvelus- 5492: kelpoisuusluokassa B II. 5493: 2. Selvitykset 5494: 5495: Kirjoituksenne johdosta pääesikunnan 3. Arviointia 5496: hallinnollinen osasto ja lääkintäosasto ovat 5497: antaneet lausuntonsa ja lääkintäkapteeni Lenkkeri on myöntänyt esittäneensä poi- 5498: Lenkkeri selvityksensä, joista kaikista lähete- kanne vastaanottokäyntiin liittymättömän 5499: tään Teille tämän vastauskirjeen mukana va- varomattoman huomautuksen kiistäen kui- 5500: lojäljennökset tiedoksi. Lenkkeri on selvityk- tenkin käyttäneensä kirjoituksessanne mai- 5501: sessään myöntänyt esittäneensä poikanne nittuja sanoja. Lenkkeri on alokkaiden tulo- 5502: vastaanottokäyntiin liittymättömän huomau- tarkastuksen yhteydessä tullut tietoiseksi poi- 5503: 107 5504: 5505: kanne puheviasta ja sen vaikutuksesta palve- yhteydessä olisi ollut epäasiallista. Katson 5506: luskelpoisuuteen. Vaikka Lenkkerin tilan- aiheelliseksi kiinnittää Lenkkerin huomiota 5507: teessa käyttämät sanat eivät olekaan tarkal- vastaisen varalle asialliseen puhetapaan poti- 5508: leen selvitettävissä, on hänen oman laita kohtaan. Tässä tarkoituksessa lähetän 5509: selvityksensä ja poikanne käyttäytymisen pe- jäljennöksen tästä vastauskirjeestä pääesi- 5510: rusteella pääteltävissä, että huomautus on kunnalle edelleen Lenkkerille toimitettavaksi. 5511: ollut harkitsematon ja poikaanne loukkaava. Muihin toimenpiteisiin asia ei anna aihetta. 5512: Riittävää selvitystä ei sen sijaan ole siitä, että Lisäksi jäljennös vastauskirjeestä lähetetään 5513: Lenkkerin käytös myös puhelintiedustelun pääesikunnalle tiedoksi. 5514: 5515: 5516: 4. Varuskunnan vesisäiliöön oli joutunut terveydelle haitallista ainetta eikä veden käyttäjiä 5517: ollut siitä varoitettu. Tapauksen tutkintaa ja tiedotusta arvosteltu. Samalla on saatettu 5518: puolustusministeriön ja pääesikunnan tietoon käsitys väestönsuojelutoimenpiteiden ensisijai- 5519: suudesta ja välittömyydestä ja korostettu, että tällaisten tapausten varalta annettavien 5520: määräysten ja ohjeiden tulee olla selkeitä ja riittävän yksityiskohtaisia. 5521: 5522: Päätös n:o 2816/27.9.1989, DN:o 785/4/87 2. Selvitykset 5523: 5524: Eduskunnan oikeusasiamies on pyytänyt 5525: asian tutkimista varten pääesikuntaa hankki- 5526: 1. Kantelu maan tarpeellisen selvityksen ja antamaan 5527: oman lausuntonsa. Pääesikunnan hallinnolli- 5528: Ylivääpeli A.J. on kertonut apulaisoikeus- nen osasto on toimittanut tänne pääesikun- 5529: asiamiehen varamiehen 27.4.1987 viestiryk- nan lausuntona ja selvityksenä pääesikunnan 5530: mentissä Riihimäellä suorittaman tarkastuk- ympäristönvalvontatoimiston asiakirjan nro 5531: sen yhteydessä pidetyssä puhuttelutilaisuu- 670/Daa/5.6.1987 ja lausunnon. Lisäksi tän- 5532: dessa, että vuonna 1985 oli Upinniemen va- ne on hankittujäljennös Kirkkonummen kih- 5533: ruskunnassa eräs henkilö kaatanut vedenot- lakunnanoikeuden asiaa koskevista oikeu- 5534: taman vesisäiliöön elohopeaa. Asia oli johta- denkäyntipöytäkirjoista. 5535: nut oikeuskäsittelyyn ja Kirkkonummen 5536: kihlakunnanoikeus oli tuominnut kyseisen 5537: henkilön vankeusrangaistukseen. Asia oli 2.1. Pääesikunnan ympäristönvalvontatoi- 5538: tuolloin valitusten johdosta vireillä Helsingin miston selvitys 5539: hovioikeudessa. 5540: A.J:n vaimo oli ollut rikoksen tekoaikaan Huoltomiehet olivat havainneet 22.3.1985 5541: raskaana ja ilmeisesti altistunut elohopealle. Upinniemen varuskunnan uuden vesilaitok- 5542: Varuskunnan lääkintähenkilökunta oli suh- sen tarkkailuhuollon aikana pH:n säätäal- 5543: tautunut asiaan vähättelevästi. Myös varus- taassa ja varavesialtaassa metallista eloho- 5544: kunnan päällikköä oli pidetty tilanteen vaka- pealta vaikuttavaa ainetta. Epäily oli vahvis- 5545: vuuden suhteen epätietoisuudessa, vaikka tettu laboratoriossa. Asiasta oli ilmoitettu 5546: kaikki lääkintöhallituksen antamat ohjearvot keskusrikospoliisille ja pääesikunnan rikos- 5547: oli ylitetty. Myöskään mitään riskiryhmiä ei tutkijoille, mutta se oli pidetty salassa muun 5548: ollut otettu erikoistarkkailuun. Elohopeaa oli muassa puolustusvoimien terveydenhuolto- 5549: ollut altaassa vajaan viikon. Tutkimustulos henkilöstöitä "tutkinnallisista syistä". Tapah- 5550: oli saatu viikon kuluttua näytteen lähettämi- tuma oli tullut puolustusvoimien terveyden- 5551: sestä ja myöhemmin oli väitetty, että eloho- huollon johdon tietoon vasta 1.4.1985 Uu- 5552: pea oli saatu poistetuksi säiliöistä, vaikka denmaan läänin eläinlääkärin otettua yh- 5553: korkeintaan puolet sinne kaadetusta määräs- teyttä puolustusvoimien ylieläinlääkäriin. 5554: tä oli saatu pois. Varuskunnan Vesijohtoput- Pääesikunnan lääkintäosasto ja ympäristön- 5555: kistan tilan huomioon ottaen elohopea oli valvontatoimisto olivat tämän jälkeen käyn- 5556: saattanut metyloituessaan olla ihmiselle vaa- nistäneet laboratoriotutkimukset (veri-, virt- 5557: rallinen. sa- ja talousvesitutkimukset) mahdollis- 5558: 108 5559: 5560: ten altistumistapausten selvittämiseksi. lisesti jäänyt elohopea oli poistunut sokkik- 5561: Tutkimusten jatkuessa oli säiliöön kaade- loorauksessa 17.6.1985, koska vesinäytteiden 5562: tun elohopean kokonaismääräksi saatettu ar- perusteella elohopea oli lähtenyt liikkeelle. 5563: vioida noin 3,1 kg. Vesisäiliöstä oli saatu Tätä käsitystä oli vahvistanut puolustusvoi- 5564: kerätyksi noin 1, 7 kg elohopeaa. Loppuosa mien tutkimuskeskuksen toukokuussa 1987 5565: oli ilmeisesti joutunut ns. yläsäiliöön ja put- tutkima vesijohtoveden syöttöputkinäyte, 5566: kistoon voimakkaiden pumppujen aikaan- josta ei enää ollut pystytty osoittamaan elo- 5567: saamina mikropisaroina. Erityistä huolta oli hopeaa. Putkistan sokkikloorauksen puh- 5568: aiheuttanut vanha, syöpynyt putkisto eloho- taaksijuoksutuksessakaan ei elohopeapitoi- 5569: pean mahdollisena kerääjänä. suus ollut kohonnut yhdessäkään näytteessä 5570: Saatuaan 1.4.1985 tiedon tapahtuneesta yli raja-arvon. 5571: puolustusvoimien ylilääkäri oli neuvotellut Ympäristönvalvontatoimisto on katsonut, 5572: työterveyslaitoksen kanssa ja määrännyt vii- että puolustusvoimien terveydenhuolto-orga- 5573: destä mahdollisesti altistuneesta henkilöstä nisaatio oli, tapahtuneesta tiedon saatuaan, 5574: otettavaksi veri- ja virtsanäytteet elohopeapi- välittömästi ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin 5575: toisuuden tutkimiseksi. Lisäksi hän oli viivy- toimenpiteisiin mahdollisen terveysvaaran 5576: tyksettä käynnistänyt selvitykset toimenpi- torjumiseksi. Lukuisista otetuista näytteistä 5577: teiksi vesijohtoverkoston suhteen. Tehdyt yhdessäkään ei ollut ylitetty lääkintöhallituk- 5578: päätökset oli ilmoitettu välittömästi Upinnie- sen antamia raja-arvoja. Kenenkään Upin- 5579: men varuskunnan päivystävälle upseerille niemen varuskunnan vesilaitoksen toimitta- 5580: sekä 2.4.1985 aamulla Helsingin Laivastoase- maa vettä nauttineen ei ollut voitu todeta 5581: man päällikölle. altistuneen elohopealle terveyttä vaarantaval- 5582: Uudenmaan aluetyöterveyslaitos ei ollut la tavalla. 5583: todennut lähetetyistä virtsanäytteistä merkit- Puolustusministeriö oli tapahtuneen jäl- 5584: tävää lisäaltistumista normaaliin verrattuna. keen antanut alaiselleen kiinteistönhoitohen- 5585: Oulun aluetyöterveyslaitos puolestaan oli il- kilöstölle ohjeet vesilaitosten lukittuna pitä- 5586: moittanut elohopeapitoisuuksien olleen kes- misestä sekä velvollisuudesta välittömästi yh- 5587: kimäärin puolet normaalina pidetyn ylärajas- teydenottoon terveydenhoitohenkilöstöön ta- 5588: ta (yksikään ei ollut ylittänyt kyseistä rajaa). lousveden laadun häiriötilanteissa. 5589: Laitos oli ilmoittanut edelleen, ettei se ollut 5590: pystynyt toteamaan orgaanista elohopeaa 5591: (metyylielohopeaa) sille lähetetystä vesijohto- 2.2. Lisäselvityspyyntö 5592: putken sakasta. Viikottain 15.5.1985 asti ja 5593: myöhemmin vähintään kerran kuukaudessa Todettuaan pääesikunnan lausunnosta ja 5594: otettujen vesinäytteiden elohopeapitoisuudet muusta selvityksestä, että Upinniemen varus- 5595: olivat vaihdelleet käytetyn analyysitekniikan kunnan vesisäiliössä oli 22.3.1985 havaittu 5596: mahdollistaman havaittavuuden (0,1 g/1) mo- vierasta, myöhemmin elohopeaksi osoittau- 5597: lemmin puolin. Pitoisuus ei ollut lähestynyt tunutta ainetta ja että asiasta oli ilmoitettu 5598: kertaakaan lääkintöhallituksen talousvedelle varuskunnan komentajalle 29.3.1985 ja pää- 5599: määräämää elohopean korkeinta sallittua pi- esikunnan terveydenhuoltohenkilöstölle vas- 5600: toisuutta (2 g/1). ta 1.4.1985, oikeusasiamies on pyytänyt pääe- 5601: Kirkkonummen ja Siuntion kuntien kan- sikuntaa hankkimaan vielä selvityksen ja an- 5602: santerveystyön kuntainliiton terveyslauta- tamaan oman lausuntonsa siitä, oliko asian 5603: kunta oli todennut kokouksessaan 8.5.1985, ilmoittaminen varuskunnan komentajalle ja 5604: että vesinäytteiden tutkimustulosten perus- pääesikunnan sekä varuskunnan terveyden- 5605: teella ei ollut voitu olettaa veteen joutuneen huoltohenkilöstölle tapahtunut asianmukai- 5606: elohopean aiheuttaneen terveydellistä hait- sesti ja oliko juomaveden jakelun jatkaminen 5607: taa. Puolustusministeriön, pääesikunnan aiheuttanut vaaraa juomavettä nauttineiden 5608: sekä lääkintöhallituksen välisessä neuvotte- terveydelle. Lisäksi oikeusasiamies on pyytä- 5609: lussa oli 8.5.1985 päätetty, että vesijohtover- nyt kuulemaan asiassa vielä varuskunnan sil- 5610: kostoon mahdollisesti jäänyt elohopea oli loista komentajaa, kommodori Sakari Visaa, 5611: pyrittävä poistamaan ns. sokkikloorauksella terveydenhoito henkilöstöä, kiinteistönhoito- 5612: elohopean metyloitumismahdollisuuden piirin rakennuspäällikköä Reijo Ronkaista ja 5613: poistamiseksi. Ilmeisesti putkistoon mahdol- alikonemestari Erkki Niemistä. 5614: 109 5615: 5616: 2.3. Pääesikunnan lisäselvitys kirjassa on todettu kuitenkin myös eloho- 5617: pean vaarallisuus erilaisissa ympäristöolo- 5618: Pääesikunnan tutkintatoimisto on suorit- suhteissa. Samat asiantuntijat olivat asian 5619: tanut pääesikunnan hallinnollisen osaston rikosoikeudenkäynnissä antaneet todistajan- 5620: määräyksestä lisätutkimuksia ja -kuulustelu- lausuntoja, joiden mukaan varuskunnan 5621: ja. Tutkintapöytäkirja nro 58/88 on toimitet- väestö oli saatettu vaaraan. Tilanteen vaka- 5622: tu tänne hallinnollisen osaston lausunnon vuutta oli vähätelty aluksi, vaikka elohopean 5623: mukana. Tutkintapöytäkirjassa on lausunto- käyttöturvallisuustiedotteessakin on todettu 5624: pyynnössä mainittujen henkilöiden kuuluste- elohopean vaarallisuus erilaisissa ympäris- 5625: lut. töolosuhteissa. Aineen kaataja on tuomittu 5626: Lisätutkinnasta laaditun yhteenvedon mu- sittemmin, koska tuomioistuimet ovat katso- 5627: kaan kiinteistönhoitopiirin rakennuspäällik- neet hänen olleen tietoisen elohopean vaa- 5628: kö Reijo Ronkainen ja alikonemestari Erkki roista sen joutuessa vesilaitoksen olosuhtei- 5629: Nieminen olivat tunteneet työsuojeluhallituk- siin. 5630: sen vahvistaman käyttöturvallisuustiedotteen Vesilaitoksen uusimisesta oli päätetty, kos- 5631: metallisesta elohopeasta, jonka mukaan se ei ka se oli vanha ja huonokuntoinen mukaan 5632: liukene veteen. He eivät olleet pitäneet tilan- lukien siirtoputket käyttäjille. Tiedottamis- 5633: netta vaarallisena. Tämän vuoksi he eivät järjestyksessä oli outoa, että ensimmäiseksi 5634: olleet katsoneet vieraan aineen löytämisessä oli tiedotettu mahdollisesta 1 luokan myrkys- 5635: olleen myöskään mitään tiedotettavaa. Mo- tä vesilaitoksessa yritykselle, joka tutki ja 5636: lemmat olivat käyttäneet kyseistä juomavettä suunnitteli vesilaitoksia kaupallisesti, mutta 5637: perheineen myös löydön jälkeen. terveysviranomaisille ei ollut kerrottu mi- 5638: Pääesikunta on katsonut, kun otetaan huo- tään. Näytteitä oli otettu ja postitettu muu- 5639: mioon tutkintapöytäkirjasta ilmenevät asian- taman päivän viiveellä, vaikka varuskunnas- 5640: omaisten toimintaa tuolloin ohjanneet tiedot sa olisi saattanut olla käytettävissä riittävä 5641: toisaalta tapahtumasta sekä sen laajuudesta analyysivalmius suojelukoulun laboratorios- 5642: ja siihen liittyvistä vaaratekijöistä ja toisaalta sa. Vasta kun asioista oli saatu riittävä var- 5643: käytettävissä olleista tilanteeseen sovelletta- muus, ne oli esitelty varuskunnan päällikölle. 5644: vista ohjeista, ettei havainnoista ilmoittami- Vasta hän oli ottanut yhteyttä oikeisiin esi- 5645: senja toimenpiteiden käynnistämisen suhteen miehiinja kertomuksensa mukaan käynnistä- 5646: ollut aiheettomasti viivytelty. nyt asukkaille tiedottamisen. Tiedottaminen 5647: Juomaveden jakelun mahdollisesti aiheut- oli tapahtunut kuitenkin vasta kahden viikon 5648: tamasta vaarasta juomavettä nauttineiden kuluttua aikomuksesta ja tällöinkin oli väi- 5649: terveydelle pääesikunta on viitannut aikai- tetty, että kaikki vieras aine oli poistettu. 5650: sempiin lääkintäosaston ja ympäristönval- Lääkintähenkilöstön pimennossa pitämi- 5651: vontatoimiston antamiin lausuntoihin. nen tutkinnallisista syistä oli outoa. 5652: A.J:n vaimo oli ollut kuudes tutkittava. 5653: Hän oli hakeutunut oma-aloitteisesti Upin- 5654: 2.4. A.J:n vastine niemen terveydenhoitohenkilöstön tutkitta- 5655: vaksi 12.4.1985 tapahtuneen tiedottamisen 5656: A.J. on vastineessaan todennut, että vesi- jälkeen. Oikeuden asiakirjojen mukaan va- 5657: laitoksen tapahtumiin ei ollut suhtauduttu ruskunnassa oli kuitenkin tutkittu ainakin 5658: sillä vakavuudella kuin 2800 ihmisen elintilan kymmentä eri henkilöä, joista oli otettu virt- 5659: myrkyttämiseen olisi tullut suhtautua. A.J:n san elohopean määrittämiseksi 24 koetta ja 5660: oma huoli oli johtunut lähinnä hänen vai- veren elohopean määrittämiseksi 14 koetta. 5661: monsa raskaudentilasta. Elohopean on tie- A.J:n vaimolle oli kerrottu tutkimustulok- 5662: detty aiheuttaneen sikiöihin epämuodostu- sista ensimmäisellä kerralla liitteenä olevan 5663: mia. Mikäli elohopea olisi päässyt vaikutta- kortin mukaiset arvot, joissa virtsan arvo oli 5664: maan pahemmin, asioiden hidas käsittely oli- selvästi ylittänyt työterveyslaitoksen eloho- 5665: si saattanut johtaa A.J:n lapsen vammautu- pealle altistumista koskevan ohjearvon. 5666: miseen. Syyksi kohonneille arvoille oli tarjottu muun 5667: Annetuissa lausunnoissa tilanteen vaarat- muassa runsasta kalan syömistä, kuumemit- 5668: tomuus oli perustettu elohopean käyttötur- tarin elohopean syömistä tai rikkoutuneen 5669: vallisuustiedotteen sisältöön. Samassa asia- kuumemittarin elohopean höyrystymistä 5670: 110 5671: 5672: nurkissa ja mittausvirhettä. Mahdollisuus, jantaina 29.3. ja todettu metalliseksi elo- 5673: että arvon kohoaminen olisi voinut johtua hopeaksi. Waltari oli ilmoittanut asiasta vä- 5674: runsaasta vesijohtoveden nauttimisesta, oli littömästi Niemiselle ja pyytänyt tätä 5675: kiistetty jyrkästi. Ajan kuluessa virtsan elo- lähettämään vesinäytteen elohopeapitoisuu- 5676: hopeapitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet, den tutkimista varten. Vedenjakelun keskeyt- 5677: mutta eivät alle altistumisrajan. Veren arvot tämistä tai asiasta tiedottamista Waltari ei 5678: olivat vaihdelleet, mutta eivät olleet ylittäneet ollut pitänyt tarpeellisena. Waltari oli ilmoit- 5679: altistumisrajaa. A.J. ei ollut saanut tuloksia tanut soittavansa asiasta puolustusministe- 5680: tai lausuntoja kirjallisina pyynnöistään huo- riön vesihuoltoinsinöörille Reijo Ketolalle. 5681: limatta. Nieminen oli ilmoittanut tuloksesta sama- 5682: A.J:n mukaan asiasta ei ollut kerrottu vä- na päivänä eli 29.3. Ronkaiselle, joka oli 5683: littömästi eteenpäin, koska ensimmäistä lin- edelleen ilmoittanut asiasta kello 13.30 varus- 5684: jaorganisaation mukaista esimiestä ei juuri kunnan komentajalle, kommodori Sakari Vi- 5685: silloin ollut saatu kiinni. Omiin tietoihin no- salle. Visa oli ilmoittanut asiasta merivoimien 5686: jautuen ja asiantuntijoilta tukea saaden oli komentajalle ja pääesikunnan tutkin ta toimis- 5687: tuudittauduttu väärään turvallisuuden tun- toon sekä laatinut asiasta kirjallisen asukas- 5688: teeseen. Asioiden varmistuttua tilanteesta tie- tiedotteen toimitettavaksi kasarmeihin ja va- 5689: dottamiseen oli suhtauduttu oikein, mutta ruskunta-alueen asuntoihin. Muistamansa 5690: toteuttamisessa oli ollut puutteita. Terveyden- mukaan Visa oli suorittanut nämä toimenpi- 5691: hoito-organisaatio oli toiminut osin hyvin. teet vielä samana päivänä. Varuskunnan ko- 5692: Puutteena oli ollut se, että mittaustuloksia ei mendantin toimisto oli hoitanut asukastie- 5693: ollut julkaistu eikä riskiryhmiä ollut otettu dotteen viikonlopun aikana. Visa oli vielä 5694: tutkimuksiin riittävän kattavasti. perjantai-iltapäivällä kutsunut esikunnan toi- 5695: mistopäälliköt ja rakennustoimiston henki- 5696: löstön neuvotteluun, jossa oli todettu, että 5697: 3. Tapahtumatiedot elohopea oli joutunut veteen tahallisen me- 5698: nettelyn seurauksena. Lisäksi oli todettu, et- 5699: Saadun selvityksen mukaan alikonemestari tei asia antanut vesihuollon suhteen aihetta 5700: Erkki Nieminen, koneenhoitaja Seppo Mäke- toimenpiteisiin, koska metallinen elohopea 5701: läinen ja lämmittäjä Nevala olivat havainneet oli veteen liukenematonta ja se oli jo poistettu 5702: perjantaina 22.3.1985 asennustöiden yhtey- säiliöstä. Tutkimuksia oli kuitenkin jatkettu. 5703: dessä Opinniemen vesilaitoksen tasaussäiliön Varuskuntasairaalan osastonhoitaja Ritva 5704: ja huuhtelusäiliön pohjalla jotakin vierasta, Polin oli saanut tiedon tapahtuneesta samana 5705: kiiltävää ainetta. He olivat tämän jälkeen perjantai-iltapäivänä (29.3.). Koska varus- 5706: paistaneet aineen kloorinsiirtopumpulla säi- kunnan päällikkölääkäri oli ollut tuolloin 5707: liöstä ja puropanneet sen ämpäriin, josta aine sairaslomalla ja kun toinen lääkäri ei ollut 5708: oli näytteenoton jälkeen kaadettu lattiakai- ollut paikalla, Polin oli tilannut välittömästi 5709: voon, koska se oli hajonnut ämpärin pohjalle työterveyslaitokselta elohopeattornia erikois- 5710: ja sitä oli ollut vain vähäinen määrä. näytteenottoputkia. Viikonlopun takia näyt- 5711: Nieminen oli yrittänyt ottaa yhteyttä va- teiden otto oli siirtynyt tiistaihin 2.4.1985. 5712: ruskunnan rakennuspäällikköön Ronkai- Rikostutkinta oli käynnistynyt perjantai- 5713: seen, mutta kun tämä oli ollut matkoilla, iltana 29.3. Keskusrikospoliisin toimistopääl- 5714: näyte oli jäänyt odottamaan viikonlopun yli. likkö Kaarlo Nummela oli ilmoittanut maa- 5715: Nieminen oli ilmoittanut maanantaina 25.3. nantaina 1.4. puhelimitse Uudenmaan lää- 5716: havainnosta Ronkaiselle, joka oli käskenyt ninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston 5717: ilmoittaa asiasta edelleen vesilaitosta valvo- päällikön sijaiselle, läänineläinlääkäri Timo 5718: van Vesitekniikka Oy:n kemisti-insinöörille Estolalle tapahtuneesta. 5719: Lauri Waltarille. Waltarin arvion mukaan Puolustusministeriön rakennusosaston ve- 5720: kysymyksessä oli ollut metallinen elohopea, siosaston vesihuoltoinsinööri Reijo Ketola 5721: joka ei liuennut veteen. Löydös ei ollut Wal- on kertonut olleensa maanantaina 1.4. yhtey- 5722: tarin käsityksen mukaan vaarallinen eikä kii- dessä puolustusvoimien hygienian ylimpään 5723: reellinen. Näyte oli lähetetty postitse Vesitek- vaivojaan, eläinlääkintäeversti Matti Varik- 5724: niikka Oy:n laboratorioon Lahteen tutkitta- seen. Asiassa oli tämän jälkeen ryhdytty toi- 5725: vaksi. Näyte oli tullut perille seuraavana per- menpiteisiin. Maanantaina 1.4. oli lattiakai- 5726: 111 5727: 5728: vosta otettu talteen kaikki elohopea ja 2.4. yrittänyt ilmoittaa asiasta esimiehelleen, ra- 5729: vesialtaat oli tyhjennetty ja puhdistettu. Ylei- kennuspäällikkö Ronkaiselle. Kun Ronkai- 5730: sölle asiasta oli tiedotettu 12.4.1985 päivätyl- nen oli ollut matkoilla, Nieminen ei ollut 5731: lä tiedotteella. ryhtynyt ennen viikonloppua muihin toimen- 5732: Lääkintöhallitus oli katsonut keskusrikos- piteisiin, vaan hän oli ilmoittanut asiasta 5733: poliisille 15.5.1985 antamassaan lausunnossa, Ronkaiselle seuraavana maanantaina. Tä- 5734: että elohopean kaatamisesta oli aiheutunut män jälkeen hän oli Ronkaisen käskystä ot- 5735: vaaraa veden käyttäjille ja että vaaran pois- tanut puhelimitse yhteyttä varuskunnan ve- 5736: tamiseksi vesijohtoverkosto oli puhdistettava denlaatua valvovan Vesitekniikka Oy:n ke- 5737: siellä olevasta orgaanisesta aineesta, baktee- mistiin. Tämän todettua, ettei metallinen elo- 5738: rikasvustosta sekä elohopeasta. Vesijohtover- hopea aiheuttanut vaaraa, näyte oli lähetetty 5739: kostossa oli suoritettu puhdistus eli ns. sok- postitse yhtiön laboratorioon Lahteen. Sinne 5740: kiklooraus 17.-18.6.1985. se oli saapunut vasta perjantaina 29.3.1985 ja 5741: U pinniemen varuskunnan konepäällikkö välittömästi suoritetussa tutkimuksessa to- 5742: oli tunnustanut keskusrikospoliisin 7.4.1985 dettu metalliseksi elohopeaksi. Tutkimustu- 5743: toimittamassa kuulustelussa kaataneensa loksista oli ilmoitettu varuskuntaan vielä sa- 5744: keskiviikkona 20.3.1985 Upinniemen varus- mana päivänä. Varuskunnan komentajalle 5745: kunnan vesisäiliöihin puhdasta metallista tapahtuneesta oli ilmoitettu vasta tutkimus- 5746: elohopeaa. Kirkkonummen kihlakunnanoi- tuloksen saamisen jälkeen. Varuskunnan ko- 5747: keus oli katsonut 5.6.1986 julistamassaan mentajan määräyksestä asiasta oli ilmoitettu 5748: päätöksessä kaadetun elohopean määräksi myös varuskunnan terveydenhoitohenkilös- 5749: runsaat kolme kiloa. Edelleen kihlakunnan- tölle. 5750: oikeus oli katsonut asiantuntijalausuntojen Vieraan, elohopeaksi oletetun aineen löy- 5751: osoittavan, ettei metallinen elohopea ole si- tymisestä oli ehtinyt kulua kaksi vuorokaut- 5752: nänsä ihmiselle vaarallista, mutta että olo- ta, ennen kuin asiasta oli ilmoitettu varus- 5753: suhteet vesilaitoksen laitteistossa tekivät kunnan rakennuspäällikkölle ja veden laatua 5754: mahdolliseksi sen, että elohopea muuttuisi valvovalle kemistille. Kemiallisen tutkimuk- 5755: vesilaitoksen verkostossa metyylielohopeak- sen tulos oli saatu vasta viikon kuluttua, 5756: si, joka on erittäin vaarallinen myrkky. Kih- jolloin tapahtuma oli saatettu myös varus- 5757: lakunnanoikeus oli tuominnut konepäällikön kunnan päällikön ja terveydenhoitohenkilös- 5758: virkamiehenä tehdystä vesilaitoksen myrkyt- tön tietoon. Hygieniaa puolustusvoimissa 5759: tämisestä kolmen vuoden vankeusrangais- ylimpänä valvovalle pääesikunnan ylieläin- 5760: tukseen sekä suorittamaan erilaisia korvauk- lääkärille asiasta oli ilmoitettu vasta viikon ja 5761: sia muun ohessa P.S-J:lle ja A.J:lle taloudel- kahden vuorokauden kuluttua. Vettä käyttä- 5762: lisena menetyksenä 761 markkaa sekä kivus- ville varusmiehille ja varuskunnan asukkaille 5763: ta ja särystä 5.000 markkaa. Konepäällikön asiasta oli tiedotettu vasta kolmen viikon 5764: valitettua päätöksestä Helsingin hovioikeu- kuluttua löydön tekemisestä. Sokkiklooraus 5765: teen hovioikeus oli 15.10.1987 antamassaan oli suoritettu vasta 17.6.1985 eli lähes kolmen 5766: päätöksessä muutoin hylännyt valituksen, kuukauden kuluttua aineen löytymisestä. Sii- 5767: mutta alentanut P.S-J:lle kivusta ja särystä hen saakka varuskunnan varusmiehet ja 5768: korvattavan määrän 2.500 markkaan ja va- asukkaat olivat käyttäneet vettä normaaliin 5769: pauttanut konepäällikön korvausvelvollisuu- tapaan. Tosin veden laatua oli tarkkailtu 5770: desta A.J :tä kohtaan. Korkein oikeus oli tehostetusti. 5771: 5.2.1988 antamassaan päätöksessä hylännyt Pääesikunnan ympäristönvalvontatoimis- 5772: entisen konepäällikön valituslupapyynnön. ton selvityksessä 5.6.1987 nro 670/Daa on 5773: todettu seuraavaa: "Asia pidettiin salassa 5774: mm. puolustusvoimien terveydenhoitohenki- 5775: 4. Ratkaisu löstöitä "tutkinnallisista syistä". Pääesikun- 5776: nan johtavia terveydenhuolto- ja hygieniavi- 5777: Saadun selvityksen mukaan elohopean ranomaisia oli informoitu tapahtuneesta vas- 5778: kaataminen oli tapahtunut 20.3.1985. Ensim- ta viikon ja kahden vuorokauden kuluttua. 5779: mäinen havainto aineesta oli tehty perjantai- Vasta tällöin oli käynnistetty toimenpiteet 5780: na 22.3.1985. Aine oli näytteenoton jälkeen esimerkiksi veden laadun tarkkailemiseksi. 5781: poistettu säiliöstä. Nieminen oli välittömästi Selvityksen mukaan myrkytysyrityksen 5782: 112 5783: 5784: kohteena oli ollut noin 2000 henkilöä. Nie- kin perheineen käyttäneet vettä tavanomai- 5785: minen, Mäkeläinen ja Nevala olivat päätel- seen tapaansa. 5786: leet ulkoisessa tarkastuksessa löytämänsä ai- Puolustusministeriö on antanut tapauk- 5787: neen metalliseksi elo hopeaksi, joka oli heidän sen jälkeen alaiselleen kiinteistönhoitohenki- 5788: tietojensa mukaan veteen liukenematonta ja löstölle ohjeet vesilaitosten lukittuna pitä- 5789: siten vaaratonta. misestä sekä velvollisuudesta välittömään 5790: Useiden ihmisten käytettävissä olevan ve- yhteydenottoon terveydenhoitohenkilöstöön 5791: den mahdollisen myrkyttymisen, salassapi- talousveden laadun häiriötilanteessa. Näh- 5792: täminen "tutkinnallisista syistä" puolustus- däkseni tapahtunutta ei voida lukea kenen- 5793: voimien ja varuskunnan terveydenhoitohen- kään yksittäisen virkamiehen syyksi. Veden 5794: kilöstöltä ei ole ollut perusteltua. Pääesi- laadun valvonnasta on vastannut yksityinen 5795: kunta oli toisaalta samanaikaisesti käynnis- osakeyhtiö. Koska eduskunnan oikeusasia- 5796: tänyt tutkimukset vakavana pitämästään miehen toimivaltaan kuuluu vain viran- 5797: rikoksesta, vesilaitoksen myrkyttämisestä, omaisten ja virkamiesten virkatointen val- 5798: mutta toisaalta tilannetta oli pidetty vaarat- vominen, en voi ryhtyä tutkimaan kyseisen 5799: tomana. yhtiön menettelyä. 5800: Lääkintöhallitus on keskusrikospoliisille Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen asia 5801: 15.5.1985 antamassaan lausunnossa toden- ei ole antanut minulle aihetta muuhun, kuin 5802: nut, että vesilaitoksen altaisiin pantua elo- että saatan edellä selostetun käsitykseni väes- 5803: hopeaa oli voinut joutua vesijohtoverkkoon tönsuojelutoimenpiteiden ensisijaisuudesta ja 5804: ja että koska olosuhteet elohopean metyloi- välittömyydestä puolustusministeriön ja pää- 5805: tumiselle vesijohtoverkossa olivat mahdolli- esikunnan tietoon ja korostan, että tällaisten 5806: set, oli veden terveydellinen laatu vaarantu- tapausten varalta annettavien määräysten ja 5807: nut elohopean takia. Lausunnon mukaan ohjeiden tulee olla selkeitä ja riittävän yksi- 5808: ravinnon tai veden mukana tuleva metyylie- tyiskohtaisia. Tässä tarkoituksessa lähetän 5809: lohopea imeytyy ruoansulatuskanavasta eli- jäljennöksen tästä päätöksestä puolustusmi- 5810: mistöön lähes täydellisesti. Pitkäaikaisena nisteriölle ja pääesikunnalle saatettavaksi 5811: päivittäin saatuna metyylielohopeamääränä, myös asian kanssa tekemisessä olleiden hen- 5812: joka herkimmillä yksilöillä voi aiheuttaa kilöiden tietoon. 5813: haittavaikutuksia, on pidetty 0,004 mg pai- 5814: noakiloa kohti. Lääkintöhallitus oli kuiten- Edellä selostettujen tapausten lisäksi on 5815: kin katsonut käyttäjien riskin saada vesi- kertomusvuonna arvosteltu sotilasvirano- 5816: johdosta niin suuria määriä metyylieloho- maisten menettelyä yhdessä tapauksessa, jon- 5817: peaa, että terveydellisiä haittoja syntyisi, ka merkitystä oli muutoin pidettävä vähäise- 5818: hyvin vähäiseksi. Lääkintöhallituksen mu- nä: 5819: kaan vaara veden käyttäjien terveydelle oli 5. Kuntoutusloman myöntämistä koske- 5820: kuitenkin aiheutunut ja vaara oli ollut vielä vassa asiassa, jossa loman myöntämisen pe- 5821: lausunnon antamisaikaan edelleenkin ole- rusteet olivat jääneet epäselviksi ja jossa va- 5822: massa vesijohtoverkoston puhdistamiseen rusmiehet olivat kokeneet loman epäämisen 5823: saakka. Ainoastaan 23.4.1985 otetussa vesi- rangaistukseksi, kiinnitetty vastaisen varalle 5824: johtonäytteessä oli todettu mitattava pitoi- komppanian päällikön huomiota siihen, että 5825: suus elohopeaa. myönnetyn lomaoikeuden poisottamista on 5826: Puolustusvoimien ohjeet tällaisten tapaus- pidettävä rangaistuksena, jolta puuttuvat oi- 5827: ten varalta ovat olleet puutteelliset tai niitä ei keudelliset perusteet. Komppanian päällikön 5828: ole ollut lainkaan. Nieminen on toiminut ja pursimiehen huomiota kiinnitetty myös 5829: silloisten ohjeitten ja tietojensa mukaisesti. siihen, että mikäli koulutusta joudutaan jär- 5830: Vesilaitoksen veden laatua valvovan yhtiön jestämään vapaa-aikana, tulee siihen johta- 5831: kemisti oli puhelimitse saamiensa tietojen pe- neet syyt ilmoittaa, erityisesti niissä tilanteis- 5832: rusteella ilmoittanut, että aine oli metallista sa, joissa koulutusta mahdollisen väärinkäsi- 5833: elohopeaa tai jotain muuta elohopean tavoin tyksen vuoksi voidaan pitää rangaistuksena. 5834: käyttäytyvää veteen liukenematonta ainetta Samalla korostettu sitä, että rangaistustoi- 5835: ja ettei siitä olisi vaaraa vedenjakelualueen menpiteitten ja koulutustoimenpiteitten välil- 5836: käyttäjille. Ronkainen ja Nieminen olivat lä tulee tehdä selvä ero. (päätös n:o 2716/ 5837: luottaneet asiantuntijan ilmoitukseen ja itse- 25.9.1989, DN:o 270/4/87). 5838: 113 5839: 5840: 5.2.6. Muita viranomaisia koskevat päätökset 5841: 5842: 1. Koulutoimenjohtajan menettelyä arvosteltu. Hänen ratkaisulleen ottaa esiteltäväkseen 5843: koululautakunnassa opetuspäällikön toimialaan kuuluvat ja valmistelemat asiat ei pidetty 5844: asiallisilta perusteiltaan vakuuttavana. Ratkaisun muodollinen peruste oli myös virheellinen. 5845: 5846: Päätös n:o 113/16.1.1989, DN:o 1363/4/87 tehtäviinsä kuuluvia asioita marraskuusta 5847: 1980 lähtien sillä tavoin kuin virkamiesten 5848: Vaasan kaupungin kouluviraston opetus- kesken tarkemmin on kokousta valmistel- 5849: päällikkö H.L. on eduskunnan oikeusasia- taessa sovittu. Osaston kokouksessa ja siitä 5850: miehelle 13.9.1987 osoittamassaan kirjoituk- laaditussa pöytäkirjassa on todettu kokouk- 5851: sessa pyytänyt oikeusasiamiehen toimenpitei- sen esittelijöinä koulutoimenjohtajan lisäksi 5852: tä eräiden Vaasan kaupungin virkamiesten toimineet sekä ne asiat, jotka kyseisten virka- 5853: häneen kohdistamien toimien lainmukaisuu- miesten toimesta on esitelty. Koulutoimen- 5854: den tutkimiseksi. H.L:n käsityksen mukaan johtaja Vartio on kirjeellään opetuspäällikkö 5855: Vaasan kaupungin koulutoimenjohtaja Väi- H.L:lle 7.7.1987 todennut ottavansa toistai- 5856: nö Vartion 7.7.1987 antama virkakäsky, jon- seksi kaikki opetuspäällikön valmistelemat 5857: ka mukaan Vartio tuolloin otti H.L:n valmis- asiat koululautakunnan osastossa esitettä- 5858: telemat asiat koululautakunnassa esitettäväk- väkseen ja määrännyt kaikki H.L:n johtaman 5859: seen oli lainvastainen, samoinkuin koulutoi- opetustoimiston kirjeet hyväksyttäväkseen 5860: menjohtaja Vartion samana päivänä antama ennen niiden lähettämistä. Esittelyä koske- 5861: ilmoitus, jonka mukaan kouluviraston suo- van määräyksensä tueksi Vartio on viitannut 5862: menkielisen johtoryhmän kokoontumiset pe- kunnan kouluhallinnosta annetun asetuksen 5863: ruutettiin toistaiseksi. H.L:n käsityksen mu- 8 §:n 1 momentin 2 kohtaan ja Vaasan 5864: kaan myös kouluviraston talouspäällikkö kaupungin 5.5.1986 hyväksytyn koulutoimen 5865: Jussi Perttolan ja kaupungin henkilöstöpääl- johtosäännön 12 §:n 2 momenttiin. 5866: likkö Vilho Rintamäen menettely häntä koh- Vaasan kaupungissa on tapahtuneen ai- 5867: taan oli ollut kirjoituksessa lähemmin maini- kaan ollut voimassa Vaasan kaupunginval- 5868: tulla tavalla virheellinen. tuuston 28.7.1975 hyväksymä kouluviraston 5869: Olen pyytänyt Vaasan kaupunginjohtajaa johtosääntö. Johtosäännön laatimisen aikaan 5870: hankkimaan kantelun tutkimista varten sel- voimassa olleen peruskouluasetuksen (443/ 5871: vitykset H.L:n kirjoituksessa mainituilta vir- 70) 59 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan 5872: kamiehiltä sekä antamaan asiasta lausunnon. koulutoimenjohtajan tehtävänä on ollut esi- 5873: Selvityksen ovat antaneet koulutoimenjohta- tellä koululautakunnan kokouksissa käsitel- 5874: ja Väinö Vartio 16.11.1987, kouluviraston tävät asiat, mikäli lautakunta ei ollut päättä- 5875: talouspäällikkö Jussi Perttola 2.11.1987 ja nyt toisin. Kouluviraston johtosäännön 4 §:n 5876: kaupungin henkilöstöpäällikkö Vilho Rinta- 3 kohdan mukaan kouluviraston toimisto- 5877: mäki 7.10.1987. Kaupunginjohtaja Martti päällikön tehtävänä on ollut valmistella ja 5878: Ursin on antanut lausunnon 20.11.1987. esitellä koululautakunnan kokouksissa toi- 5879: Olen varannut opetuspäällikkö H.L:lle ti- mialaansa kuuluvat asiat, mikäli koululauta- 5880: laisuuden tutustua hankittuun selvitykseen, kunta on niin päättänyt. Elokuun 1 päivästä 5881: jonka johdosta hän on antanut vastineen 1985 voimaan tulleen kunnan kouluhallin- 5882: 14.12.1987. nosta annetun lain (479/83) 10 §:n mukaan 5883: koulutoimenjohtajan tehtävistä säädetään 5884: Esitän käsityksenäni asiassa seuraavaa. asetuksella ja tarkempia määräyksiä voidaan 5885: antaa johtosäännössä. Johtosäännössä/vqic 5886: 1. Koulutoimenjohtaja Vartion esittelyoi- daan myös määrätä, että osa koulutoimen- 5887: keutta koskeva kirje johtajan koulutoimen hallintoon ja talouden- 5888: hoitoon liittyvistä tehtävistä sekä kunnan 5889: Saadun selvityksen mukaan Vaasan koulu- koululaitoksen opetus- ja kasvatustyön seu- 5890: lautakunnan suomenkielisessä osastossa ovat ranta- ja ohjaustehtävä kuuluu yhdelle tai 5891: koulutoimenjohtajan ohella kouluviraston useammalle muulle koululautakunnan alai- 5892: virkamiehistä opetuspäällikkö, talouspäällik- selle viranhaltijalle. Kunnan kouluhallinnos- 5893: kö ja hallintopäällikkö esitelleet eräitä virka- ta annetun asetuksen (722/84) 8 §:n mukaan 5894: 15 300869G 5895: 114 5896: 5897: koulutoimenjohtajan tehtävänä on muun vakiintunut silloisille toimistopäälliköille (ny- 5898: muassa valmistella ja esitellä koululautakun- kyisille osastopäälliköille) siten, että kukin on 5899: nan kokouksissa käsiteltävät koulutointa pääsääntöisesti esitellyt toimialaansa kuulu- 5900: koskevat asiat sekä huolehtia päätösten täy- vat ja valmistelemansa asiat. Noudatettu 5901: täntöönpanosta. Asetuksen 17 §:n mukaan käytäntö on kuitenkin käsitykseni mukaan 5902: kunnan kouluhallinnosta annetun lain ja ase- mahdollistanut sen, että tästä asioiden esitte- 5903: tuksen voimaan tullessa voimassa olevat kun- lyssä noudatetusta käytännöstä on voitu poi- 5904: nan kouluohjesäännöt ovat niiltä osin, kuin keta siten, että koulutoimenjohtaja on voinut 5905: ne eivät ole vastoin lain tai asetuksen sään- esitellä ilman koululautakunnan osaston 5906: nöksiä, johtosääntönä voimassa, kunnes uusi kannanottoa toimistopäällikön toimialaan 5907: johtosääntö on tarpeellisilta osiltaan hyväk- kuuluvan ja valmisteleman asian. Koska nou- 5908: sytty. datettu käytäntö Vaasan koululautakunnan 5909: Vaasan kaupungissa on valmisteltu ja kau- suomenkielisessä osastossa on ollut edellä 5910: punginvaltuustossa hyväksytty 5.5.1986 ja mainitun kaltainen, katson koulutoimenjoh- 5911: 16.6.1986 kunnan kouluhallinnosta annetus- tajalla kouluviraston johtosäännön 4 §:n 3 5912: sa laissa tarkoitettu koulutoimen johtosään- kohdan perusteella olleen oikeuden johtamis- 5913: tö. Valtuuston johtosäännön hyväksymistä ja valvontavaltansa puitteissa myös ottaa esi- 5914: koskevasta päätöksestä oli kuitenkin valitet- teltäväkseen kaikki opetustoimiston valmis- 5915: tu, mistä syystä uusi johtosääntö ei ollut telemat asiat. Vastaavaan lopputulokseen 5916: H.L:n kantelukirjoituksessa tarkoitettujen voidaan päätyä suoraan kunnan kouluhallin- 5917: tapahtumien aikaan voimassa. Näin ollen nosta annetun asetuksen 8 §:n perusteella. 5918: koulutoimenjohtaja Vartion menettelyä ar- Näin ollen, kun molemmilla edellä tarkoi- 5919: vioitaessa on käsitykseni mukaan lähdettävä tetuilla perusteilla voidaan päätyä samaan 5920: edellä mainitun kunnan kouluhallinnosta an- lopputulokseen, en katso Vartion menneen 5921: netun asetuksen 17 §:ssä kouluohjesäännöis- toimivaltaansa ulommaksi päättäessään ot- 5922: tä sanotusta periaatteesta eli siitä, että sovel- taa esiteltäväkseen opetustoimiston valmiste- 5923: lettaviksi tulevat soveltuvilta osin kunnan lemat asiat. 5924: kouluhallinnosta annetun lain ja asetuksen Toisaalta kuitenkin koulutoimenjohtaja 5925: säännökset sekä kouluviraston voimassa ol- Vartion 7.7.1987 opetuspäällikkö H.L:n esit- 5926: lut johtosääntö, sikäli kuin se ei ole ristirii- telyoikeutta koskevan päätöksensä tueksi 5927: dassa edellä mainittujen lain ja asetuksen H.L:n kantelua tutkittaessa esittämiä asialli- 5928: säännösten kanssa. sia perusteita voidaan mielestäni perustellusti 5929: Näin ollen tapahtumien aikaan voimassa arvostella. Kaikkien opetuspäällikkö H.L:n 5930: olleiden säädösten ja määräysten perusteella valmistelemien asioiden ottaminen koulutoi- 5931: koulutoimenjohtaja Vartion menettelyn ar- menjohtaja Vartion esiteltäviksi olisi edellyt- 5932: vioimisen perusteena on pidettävä joko sil- tänyt virheitä ja laiminlyöntejä H.L:n valmis- 5933: loin voimassa ollutta kouluviraston johto- telemissa asioissa ja esittelyssä. Henkilöiden 5934: sääntöä tai - jos sen 4 §:n 3 kohdan mää- välisten ristiriitojen ja epäluottamuksen sel- 5935: räystä pidetään kunnan kouluhallinnosta an- laisenaan ei olisi tullut johtaa käytetynlaiseen 5936: netun lain tai asetuksen vastaisena - tämän ja rangaistuksenluonteisia piirteitä omaavaan 5937: asetuksen 8 §:n säännöstä. toimenpiteeseen. Opetuspäällikkö H.L:n toi- 5938: Saadun selvityksen mukaan koululauta- mialaansa kuuluvien asioiden esittelyssä ta- 5939: kunnan suomenkielinen osasto ei ole tehnyt pahtuneista virheistä ei ole mielestäni esitetty 5940: yleistä päätöstä opetuspäällikön esittelyoi- sellaisia esimerkkejä, jotka tukisivai koulu- 5941: keudesta. Kuten edellä on todettu, esittely on toimenjohtaja Vartion ratkaisua ottaa kaikki 5942: todettu kokouksen pöytäkirjassa, mikä sa- opetuspäällikön valmistelemat asiat esiteltä- 5943: malla on merkinnyt koululautakunnan hy- väkseen. Käsitykseni mukaan olisi ollut mah- 5944: väksymistä. Tämä käytäntö on samalla mer- dollista muin toimin varmistua H.L:n valmis- 5945: kinnyt sitä, että kouluviraston johdon pää- telemien asioiden ja esittelyjen asianmukai- 5946: töksen tai muutoin virkamiesten keskeisen suudesta. 5947: sopimuksen varaan on jäänyt ratkaisu sen En katso kuitenkaan aiheelliseksi puuttua 5948: seikan suhteen, kuka esittelee koululautakun- enemmälti Vartion menettelyyn, koska edellä 5949: nan osastolle valmistelemansa asian. Saatu sanotuilla perusteilla pidän hänen ratkai- 5950: selvitys tukee sitä käsitystä, että esittely on suaan hänelle kuuluneen harkintavallan puit- 5951: 115 5952: 5953: teissa tehtynä eikä sitä asiallisestikaan voida tettäväksi tarkoitetun kirjeen sekä toiminut 5954: käsitykseni mukaan pitää täysin perusteetto- koulutoimenjohtajan sen päätöksen mukai- 5955: mana. Omana käsityksenäni kuitenkin esitän, sesti, että H.L:llä ei ole esittelyoikeutta kou- 5956: että päätöksen asialliset perusteet eivät ole lulautakunnan osaston kokouksessa. Perttola 5957: olleet vakuuttavat ja päätöksen muodollisena on siis saanut asianmukaisen määräyksen 5958: perusteena Vaasan koulutoimen johtosään- koulutoimenjohtaja Vartion tehtävien hoita- 5959: nön 12 §:n 2 momentin määräys on ollut miseen ja toiminut Vartion ohjeen mukaan. 5960: virheellinen. Nämä käsitykseni koulutoimen- Koulutoimenjohtaja Vartion H.L:n esitte- 5961: johtaja Vartion menettelystä asiassa saatan lyoikeutta koskevaan kirjeeseen kohdistamis- 5962: hänen tietoonsa tämän päätökseni jäljennök- tani huomautuksista huolimatta en katso ole- 5963: sen hänelle toimittaen. van aihetta arvostella Perttolan menettelyä 5964: asiassa. 5965: 5966: 2. Koulutoimenjohtaja Vartion päätös pe- 4. Henkilöstöpäällikkö Vilho Rintamäen 5967: ruuttaa kouluviraston suomenkielisen joh- menettely 5968: toryhmän työskentely 5969: H.L. on toimittanut Vaasan kaupunginhal- 5970: Kouluviraston 7.7.1987 voimassa olleen lituksen henkilöstöjaostolle 30.7.1987 päivää- 5971: johtosäännön 3 a §:n 3 kohdan mukaan mänsä kirjeen koulutoimenjohtaja Vartion 5972: koulutoimenjohtajan tehtävänä on ollut joh- häneen kohdistamasta painostuksesta ja pyy- 5973: taa keskustelua määräajoin pidettävissä toi- tänyt asian selvittämistä. H.L. on viitannut 5974: mistopäälliköiden neuvottelukokouksissa. kirjeessä esittelyoikeutensa peruuttamiseen ja 5975: Saadun selvityksen mukaan suomenkielinen tiedustellut tapahtuneen laillisuutta. Kirje ei 5976: johtoryhmä on kokoontunut paitsi koulutoi- ole johtanut toimenpiteisiin henkilöstöjaos- 5977: menjohtaja Vartion 7.7.1987 peruuttamiin ton taholta. Henkilöstöpäällikkö Rintamäen 5978: toimistopäälliköiden neuvottelukokouksiin selvityksen ja kaupunginjohtaja Ursinin lau- 5979: myös koululautakunnalle esiteltävistä asiois- sunnon mukaan asia ei ole laadultaan ja 5980: ta neuvotteleviin niin sanottuihin listako- luonteeltaan kuulunut kaupunginhallituksen 5981: kouksiin. Koska kouluviraston johtosään- henkilöstöjaoston toimivaltaan. Rintamäki 5982: nössä ei ole määritelty, missä tarkoituksessa on selvityksessään viitannut myös siihen, että 5983: toimistopäälliköiden tulee koulutoimenjohta- kaupungin ylin linjajohto on ollut tietoinen 5984: jan toimesta määräajoin keskustella neuvot- kirjeessä mainituista asioista. 5985: telukokouksissaan, katson, että koulutoi- Vaasan kaupunginvaltuuston 3.12.1984 5986: menjohtaja Vartion määräystä peruuttaa (muutoksin 20.5.1985 ja 8.9.1986) hyväksy- 5987: suomenkielisen johtoryhmän työskentely ei män kaupunginhallituksen johtosäännön II 5988: voida pitää selvästi johtosäännön vastaisena. §:n mukaan kaupunginhallituksen henkilös- 5989: Todennäköistä kuitenkin on, että menettely töjaoston tehtävänä on muun ohella edistää 5990: on johtosäännön mainitun määräyksen tar- henkilöstöohjausta avustamaila kaupungin 5991: koituksen vastainen. En katso asiaa kuiten- virastoja ja laitoksia johtamistoiminnassa ja 5992: kaan sellaiseksi, että minulla eduskunnan oi- johtamisen kehittämisessä (12 kohta). Vaikka 5993: keusasiamiehenä virkamiesten virkatointen johtosäännön mukaan henkilöstöjaoston toi- 5994: lainmukaisuuden valvojana olisi aihetta mivaltaan ei kuulu kaupungin viranhaltijan 5995: puuttua asiaan enemmälti. päätöksen lainmukaisuuden arviointi, H.L:n 5996: kirjeen taustalla olleisiin kouluviraston johta- 5997: miseen ja sen vaikeuteen henkilösuhteisiin 5998: 3. Talouspäällikkö Jussi Perttolan menettely liittyvien ongelmien johdosta lienee ajatelta- 5999: vissa henkilöstöjaoston toimivallan rajoissa 6000: Talouspäällikkö Perttola on koululauta- olleen puuttua. Joka tapauksessa henkilöstö- 6001: kunnan suomenkielisen osaston 7.1.1987 te- jaoston olisi tullut menetellä H.L:n ki9een 6002: kemällä päätöksellä määrätty hoitamaan suhteen hallintomenettelylain (598/82) 8 ~:ssä 6003: koulutoimenjohtaja Vartion tehtäviä tämän tarkoitetulla tavalla. 6004: poissa ollessa. Tässä ominaisuudessa Perttola Edellä sanotun käsitykseni saatan henki- 6005: on tarkastanut Vartion 7.7.1987 antaman löstöpäällikkö Rintamäelle tiedoksi. Muihin 6006: määräyksen mukaisesti opetustoimiston lähe- toimiin asia ei anna aihetta puoleltani. 6007: 116 6008: 6009: Lähetän jäljennöksen päätöksestäni Vaa- tiedoksi saatettavaksi siinä tarkoituksessa, 6010: san kaupunginjohtajalle, koulutoimenjohtaja joka päätöksestä lähemmin ilmenee. 6011: Vartiolle ja henkilöstöpäällikkö Rintamäelle 6012: 6013: 6014: 6015: 2. Liikevaihtoverotoimiston ratkaisua hakijan kelpoisuudesta liikevaihtoverotoimiston van- 6016: hemman tarkastajan toimeen on pidetty virheellisenä. Kelpoisuus on perustunut liikevaihtove- 6017: rohallinnosta annetun asetuksen (206/77) voimaantulosäännökseen. 6018: 6019: 6020: Päätös n:o 184/20.1.1989, DN:o 1463/4/87 vanhemman tarkastajan toimeen määräytyi 6021: liikevaihtovero hallintoasetuksen siirtymä- 6022: Oulun liikevaihtoverotoimiston tarkastaja säännöksen perusteella aikaisemmin voimas- 6023: E.R. on eduskunnan oikeusasiamiehelle sa olleiden vanhemman tarkastajan kelpoi- 6024: 1.10.1987 osoittamassaan kirjoituksessa pyy- suutta koskevien säännösten perusteella. 6025: tänyt oikeusasiamiehen kannanottoa siitä, Liikevaihtoverohallinnosta 30.1.1970 an- 6026: oliko Oulun liikevaihtoverotoimisto toimis- netun asetuksen (67/70) 16 §:n 1 momentin 3 6027: tossa haettavana ollutta ylimääräisen van- kohdassa vanhemman ja nuoremman tarkas- 6028: hemman tarkastajan tointa 21.1.1987 täyt- tajan virkaan säädettiin kelpoisuusehtona 6029: täessään menetellyt virheellisesti todetessaan, ekonomin tutkinto tai yliopistossa tai kor- 6030: ettei E.R. ollut muodollisesti pätevä toimeen. keakoulussa suoritettu virkaan soveltuva 6031: Oulun liikevaihtoverotoimisto on antanut muu loppututkinto ja perehtyneisyyttä kir- 6032: E.R:n kirjoituksen johdosta lausunnon janpitoon. Liikevaihtoverohallinnosta anne- 6033: 22.10.1987 ja verohallitus 28.12.1987. E.R. tun asetuksen muuttamisesta annetussa ase- 6034: on tutustunut lausuntoihin ja antanut niiden tuksessa (408/72) vanhemman ja nuoremman 6035: johdosta vastineen 22.1.1988. tarkastajan pätevyysvaatimukset pysyivät en- 6036: E.R. on suorittanut Tampereen yliopiston nallaan. Tarkastajan virkaan edellytettiin 6037: julkisen hallinnon opetusjaostossa verovirka- asetuksen 16 §:n 1 momentin 5 kohdan mu- 6038: miestutkinnon ja saanut tämän perusteella kaan Tampereen yliopistossa tai Yhteiskun- 6039: hallintonotaarin arvon 23.2.1972. E.R. oli nallisessa korkeakoulussa suoritettu verovir- 6040: hakenut Oulun liikevaihtoverotoimiston yli- kamiestutkinto tai kauppaopiston tutkinto. 6041: määräisen vanhemman tarkastajan tointa, Oulun liikevaihtoverotoimisto on E.R:n 6042: minkä toimen liikevaihtoverotoimisto on kantelukirjoituksen johdosta antamassaan 6043: täyttänyt 21.1.1987. E.R:n ei ollut katsottu lausunnossa 22.10.1987 ilmoittanut käsityk- 6044: t~yttäneen muodollisia kelpoisuusvaatimuk- senään viimeksi mainitun, tarkastajan kelpoi- 6045: sta. suusedellytyksiä koskevan säännöksen ver- 6046: Liikevaihtoverohallinnosta annetun ase- rattuna vanhemman ja nuoremman tarkasta- 6047: tuksen (206/77) 16 §:n 1 momentin 4 kohdan jan kelpoisuusehtoihin ilmaisevan sen seikan, 6048: mukaan kelpoisuusehtona liikevaihtoverotoi- että verovirkamiestutkintoa ei ole rinnastettu 6049: miston vanhemman tarkastajan virkaan on yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuun 6050: tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulutut- loppututkintoon. 6051: kinto tai ekonomin tutkinto. Asetuksen voi- Edellä sanotun johdosta totean käsitykse- 6052: maantulosäännöksen mukaan henkilö, joka näni, että liikevaihtoverotoimiston tarkasta- 6053: asetuksen voimaan tullessa 1.3.1977 oli liike- jan viran kelpoisuusehdoilla ei voida ratkais- 6054: vaihtoverotoimiston palveluksessa perus- ta kysymystä siitä, voidaanko Tampereen 6055: palkkaisen viran tai toimen tai ylimääräisen yliopistossa suoritettua verovirkamiestutkin- 6056: toimen haltijana, säilytti kuitenkin kelpoisuu- toa pitää asetuksessa (67/70) edellytettynä 6057: tensa hakea ja saada sellaisia asetuksessa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuna 6058: mainittuja virkoja ja niitä vastaavia ylimää- loppututkintona. Edellä mainitun asetuksen 6059: räisiä toimia, joihin hänellä silloin oli kelpoi- virkojen ja toimien kelpoisuusehtoja koske- 6060: suus. E.R. oli tullut liikevaihtoverotoimiston vista säännöksistä on käsitykseni mukaan 6061: palvelukseen ylimääräiseksi tarkastajaksi päinvastoin pääteltävissä, ettei virkojen kel- 6062: 1.5.1972. Näin ollen hänen kelpoisuutensa poisuusehtoja ole määritelty toisiaan poissul- 6063: 117 6064: 6065: keviksi, vaan kelpoisuusehdot saattavat olla tarkastajan toimeen vuonna 1972 suoritta- 6066: samanlaiset eri tasoisten virkojen kohdalla. mansa tutkinnon perusteella, ei merkitse ase- 6067: Näin ollen kysymys vanhemman tarkastajan tuksen soveltamista takautuvasti. 6068: virkaan asetuksen (67 /70) perusteella vaadit- Mikäli E.R:n kelpoisuutta 1.3.1977 tarkas- 6069: tavasta yliopistossa tai korkeakoulussa suo- teltaisiin kuitenkin tuon ajankohdan tietojen 6070: ritetusta virkaan soveltuvasta loppututkin- pohjalta, lopputulos ei käsitykseni mukaan 6071: nosta on ratkaistava muilla perusteilla. kuitenkaan voisi olla toinen. Opetusministe- 6072: Korkeakoulututkintojen määrittelystä riö on muun muassa jo Verotuksen hallinto- 6073: sekä eräiden opintosuoritusten vastaavuudes- notaarit ry:lle 26.5.1975 antamassaan lausun- 6074: ta annetulla, 1.4.1982 voimaan tulleella ase- nossa todennut opetusministeriön korkea- 6075: tuksella (200/82) asia on ratkaistu asetusta- koulututkintoja selvittämään asetetun työ- 6076: soisin säännöksin. Asetuksen 1 ja 3 §:n sään- ryhmän opetusministeriölle 20.6.1974 jättä- 6077: nösten mukaan Tampereen yliopistossa suo- mässä mietinnössä ja opetusministeriön 6078: ritettu verovirkamiestutkinto on alempi kor- asiasta aikaisemmin antamissaan lausunnois- 6079: keakoulututkinto. Asetuksen 7 §:n mukaan, sa katsoneen, että sekä ylemmät että alemmat 6080: jos kelpoisuusehtona valtion virkaan tai toi- korkeakoulututkinnot ovat korkeakoulun 6081: meen on korkeakoulussa suoritettu tutkinto loppututkintoja ja että Tampereen yliopiston 6082: tai loppututkinto, kelpoisuus on henkilöllä, opetusjaostossa tuolloin suoritettavia tutkin- 6083: joka on suorittanut alemman tai ylemmän toja on pidettävä aiempina korkeakoulutut- 6084: korkeakoulututkinnon. Asetuksen säännök- kintoina. 6085: set kokonaisuutena huomioon ottaen Tam- Verohallitus on lausunnossaan 28.12.1987 6086: pereen yliopistossa suoritettua verovirka- todennut, että liikevaihtoverotoimiston van- 6087: miestutkintoa on pidettävä korkeakoulussa hemman ja nuoremman tarkastajan virkaan 6088: suoritettuna loppututkintona siitä riippumat- on jo liikevaihtoverohallinnosta 23.12.1964 6089: ta, milloin ja minkälaisin sisällöllisin vaati- annetussa asetuksessa (631/64) edellytetty 6090: muksin tutkinto on suoritettu. Näin ollen yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettua 6091: pidän korkeakoulututkintojen määrittelystä loppututkintoa ja että tällöin on tarkoitettu 6092: sekä opintosuoritusten vastaavuudesta anne- nimenomaan korkeakoulututkintojen mää- 6093: tun asetuksen perusteella selvänä, että liike- rittelystä annetussa asetuksessa tarkoitettua 6094: vaihtoverotoimiston vanhemman ja nuorem- ylempää korkeakoulututkintoa. E.R:n vasti- 6095: man tarkastajan virkaan liikevaihtoverohal- neessa 22.1.1988 on lueteltu useita esimerk- 6096: linnosta annetussa asetuksessa (67 /70) edelly- kejä sekä verohallituksen että eräiden liike- 6097: tettynä yliopistossa tai korkeakoulussa suo- vaihtoverotoimistojen sellaisista vanhemman 6098: ritettuna virkaan soveltuvana muuna loppu- tarkastajan tai sitä ylemmistä viroista, joihin 6099: tutkintona on pidettävä myös E.R:n on nimitetty alemman korkeakoulututkinnon 6100: Tampereen yliopistossa vuonna 1972 suorit- suorittanut henkilö. Osa nimityksistä on ta- 6101: tamaa verovirkamiestutkintoa. pahtunut ennen 1.3.1977. Esimerkkitapauk- 6102: Oulun liikevaihtoverotoimisto on lausun- sissa mainitut ovat olleet varanotaarin tut- 6103: nossaan todennut, että korkeakoulututkinto- kinnon suorittaneita. Verohallituksen kan- 6104: jen määrittelystä annettua asetusta ei voida nanotolle ei käsitykseni mukaan löydy sään- 6105: soveltaa niitä liikevaihtoverohallintoasetuk- nöksistä tukea eikä myöskään käytäntö mai- 6106: sen säännöksiä tulkittaessa, jotka ovat olleet nittujen esimerkkien valossa tue lausuntoa. 6107: voimassa ennen 1.3.1977 eli ennen nykyisiä Mikäli puolestaan lähdettäisiin siitä, että 6108: pätevyysvaatimuksia. Toimiston käsityksen ennen 1.3.1977 voimassa olleiden liikevaihto- 6109: mukaan tämä merkitsisi asetuksen sovelta- verotoimiston vanhemman tarkastajan kel- 6110: mista taannehtivasti, mikä ei ole mahdollista, poisuusvaatimusten mukaan myös korkea- 6111: koska asetuksen voimaantulosäännöksessä ei koulussa suoritettu alempi loppututkinto on 6112: ole tähän oikeuttavaa säännöstä. Käsitykseni ollut kelpoisuusedellytyksenä riittävä, mutta 6113: mukaan 12.3.1982 korkeakoulututkintojen että verovirkamiestutkinto Tampereen yli- 6114: määrittelystä annetun asetuksen soveltami- opistossa ei ole ollut tällainen tutkinto, to- 6115: nen tammikuussa 1987 arvioitaessa sitä seik- tean, että opetusministeriön ja sen edellä 6116: kaa, onko Oulun liikevaihtoverotoimiston mainitun työryhmän vuonna 1974 ilmaise- 6117: ylimääräinen tarkastaja ollut 28.2.1977 kel- man käsityksen mukaan verovirkamiestut- 6118: poinen liikevaihtoverotoimiston vanhemman kinto on ollut alempi korkeakoulututkinto. 6119: 118 6120: 6121: Näin ollen on käsitykseni mukaan päädyt- lukien ylempi korkeakoulututkinto tai eko- 6122: tävä siihen, että E.R:n suorittamaa verovir- nomin tutkinto, verovirkamiestutkinnon suo- 6123: kamiestutkintoa on ollut pidettävä liikevaih- rittanut ja edellä mainitun siirtymäsäännök- 6124: toverohallinnosta annetun asetuksen (206/77) sen perusteella virkaan kelpoinen hakija saat- 6125: voimaan tullessa 1.3.1977 voimassa olleissa taa käsitykseni mukaan vain poikkeukselli- 6126: vanhemman tarkastajan kelpoisuusvaati- sesti olla hakijoista koulutuksen tuottamaa 6127: muksissa edellytettynä korkeakoulussa suori- pätevyyttä hakijoiden välillä vertailtaessa pä- 6128: tettuna loppututkintona. tevin. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, et- 6129: Edellä sanotuilla perusteilla pidän Oulun teikö mainitun siirtymäsäännöksen perusteel- 6130: liikevaihtoverotoimiston 21.1.1987 tekemää la myös alemman korkeakoulututkinnon 6131: päätöstä E.R:n muodollisesta virkakelpoi- suorittanut, siirtymäsäännöksessä asetetut 6132: suudesta virheellisenä. Tämän käsitykseni il- edellytykset täyttävä henkilö saattaisi olla 6133: moitan Oulun liikevaihtoverotoimistolle tie- virkaan kelpoinen. 6134: doksi tämän päätöksen jäljennöksen sille toi- Valtioneuvoston E.R:ää koskevalla 6135: mittaen. Katson kuitenkin, että muun muas- 3.5.1979 tehdyllä erivapauspäätöksellä en 6136: sa verohallituksen keskusvirastona asiassa il- katso olevan merkitystä kantelun kohteena 6137: maiseman käsityksen ja asian vaikeaselkoi- olevassa asiassa. Erivapauspäätöksellä ei ole 6138: suuden huomioon ottaen liikevaihtoverotoi- otettu kantaa E.R:n kelpoisuuteen liikevaih- 6139: miston ratkaisu ei anna aihetta puoleltani toverotoimiston vanhemman tarkastajan vir- 6140: muihin toimenpiteisiin. kaan liikevaihtoverohallinnosta annetun ase- 6141: Korostan myös vielä, että edellä sanotulla tuksen (206/77) siirtymäsäännöksen perus- 6142: olen ottanut kantaa ainoastaan kysymykseen teella, vaan hänen mahdollisuuteensa saada 6143: E.R:n kelpoisuudesta liikevaihtoverotoimis- erivapaus asetuksen 16 §:n 1 momentin 4 6144: ton vanhemman tarkastajan toimeen liike- kohdassa edellytetyistä kelpoisuusvaatimuk- 6145: vaihtoverohallinnosta annetun asetuksen sista. 6146: (206/77) voimaantulosäännöksen perusteella. E. R:n kirjoitus ei anna aihetta muilta osin 6147: Koska kelpoisuusvaatimuksena vanhemman toimenpiteisiin. 6148: tarkastajan virkaan on ollut jo vuodesta 1977 6149: 6150: 6151: 6152: 3. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen johtajan huomiota kiinnitetty Vuotijoen kalas- 6153: tusteknisellä koeasemalla vuosina 1986-1987 ilmenneisiin hallinnollisiin epäkohtiin. Päätös 6154: lähetetty tiedoksi myös valtiontilintarkastajille. Päätöksessä katsottu lisäksi, että riista- ja 6155: kalatalouden tutkimuslaitos oli voinut antaa työsuhteisille kalastusmestareille määräyksiä 6156: vapaa-aikana tapahtuneesta ja laitoksen toimintaa häirinneestä sivutoimisesta troolikalastuk- 6157: sesta. 6158: 6159: Päätös n:o 1224/21.4.1989, DN:o 888/4/87 työntekijöiltään kalastamisen vapaa-aikana 6160: ja kuka oli vastuussa tästä kiellosta aiheutu- 6161: neesta taloudellisesta menetyksestä sekä oli- 6162: Kantelukirjoitukset ko Kainuun kalatalouspiiri voinut samaan 6163: vedoten kieltää kalastusmestari E.H:n ja ka- 6164: Eduskunnan oikeusasiamiehelle 26.5.1987 lastusmestari J.T:n troolikalastusluvat Oulu- 6165: osoittamassaan kirjoituksessa ja sen liitteissä järvellä ja samalla myöntää kahdeksan muu- 6166: Helsingistä oleva S.S. on pyytänyt oikeusa- ta vastaavaa lupaa. S.S:n kirjoitukseen on 6167: siamiestä selvittämään riista- ja kalatalouden jäljennöksinä liitetty sanottujen kalastusmes- 6168: tutkimuslaitoksen tointen laillisuuden Vuoli- tareiden 6.2.1986 päiväämä sivutoimilupaha- 6169: joen kalastusteknisen koeaseman kalastus- kemus, riista- ja kalatalouden tutkimuslai- 6170: mestareiden E.H:n ja J.T:n sivutoimilupien toksen 21.4.1986 sivutoimisesta kalastuksesta 6171: tarpeellisuutta ynnä muuta koskevassa asias- ja pyydysrakentamisesta antama ohjekirje, 6172: sa. S.S. oli laatimassaan lehtikirjoituksessa Vuolijoen kalastusteknisen koeaseman johta- 6173: muun ohella tiedustellut, oliko riista- ja ka- jan Heikki Ruokasen 12.12.1986 esittämä 6174: latalouden tutkimuslaitos voinut kieltää selvityspyyntö sekä muuta asiaa koskevaa 6175: 119 6176: 6177: kirjeenvaihtoa ja lehtikirjoituksia. S.S. on henkilöt neuvottelevat etukäteen mahdollisis- 6178: edelleen eduskunnan oikeusasiamiehelle toi- ta sivutoimiasioistaan suoraan työnantajan 6179: mittanut 2.6.1987 lisäkirjeen ja jäljennöksiä kanssa tai jossain tapauksessa työntekijäin 6180: Oulujärven kalastusalueen hallituksen lau- järjestöä apunaan käyttäen. Työehtosopi- 6181: sunnoista 17.12.1986 ja 3.3.1987, jäljennök- muksen ulkopuolisten osalta on työsopimuk- 6182: sen Oulujärven kalastusalueen hallituksen sessa mainittava lainsäädännön lisäksi sovel- 6183: kokouksen pöytäkirjasta 3.3.1987 ja jäljen- lettavat materiaaliset työsopimussuhteen eh- 6184: nöksen lehtikirjoituksesta. S.S. on edelleen dot. Niiden mukaan on voimassa työnteki- 6185: oikeusasiamiehelle 2.6.1987 lähettänyt lisä- jäin sivutoimikielto ilman työnantajan suos- 6186: kirjoituksen, jossa hän on pyytänyt selvittä- tumusta. 6187: mään riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok- Keväällä 1986 asianomainen työmarkkina- 6188: sen johdon tointen laillisuuden edellä tarkoi- järjestö VTVL ry halusi kuitenkin lievennystä 6189: tettujen kalastusmestareiden troolikalastusta työnantajalle kuuluvaan sivutoimilupien 6190: vapaa-aikana koskevassa asiassa sekä erityi- määräysvaltaan ja asiasta käytiin neuvottelu- 6191: sesti tutkimaan, oliko laitoksella ollut oikeus ja. Näiden jälkeen tutkimuslaitos antoi asias- 6192: valvoa alaistensa vapaa-aikaa ja määritellä ta 31.12.1988 asti voimassa olleen soveltamis- 6193: sen aikana tehtävät asiat, laitoksen oikeus ohjeen (21.4.1986 nro 66/1 /86). Kuitenkin 6194: myöntää sivutoimilupia, Oulujärven kalas- kalastusmestarit E.H. ja J.T. olivat 1.7.1986 6195: tusalueen valtuuskunnan sihteerin ja puheen- perustaneet tutkimuslaitoksen tietämättä 6196: johtajan menettelyn lainmukaisuus sekä ka- avoimen yhtiön Kalastusmestarit T. & H., 6197: lastusmestareiden oikeudet mahdollisiin kor- jonka toimintaa johdettiin Vuolijoen kunnas- 6198: vauksiin kahdeksan kuukautta kestäneestä ta. 6199: ajojahdista ja taloudellisesta menetyksestä. E.H:n ja J.T:n sivutoiminen troolaus Ou- 6200: lujärvellä syksyllä 1986 tuli riista- ja kalata- 6201: louden tutkimuslaitoksen tietoon joulukuus- 6202: Hankitut selvitykset sa 1986. Vuolijoen kalastusteknisen koease- 6203: manjohtaja Heikki Ruokanen oli toimittanut 6204: S.S:n kirjoitusten johdosta on riista- ja tutkimuslaitokselle ilmoituksen E.H:n ja 6205: kalatalouden tutkimuslaitos 25.6.1987 anta- J.T:n työtehtävistä ja heiltä troolausasiassa 6206: nut pyynnöstäni lausunnon liitteineen. Tässä pyytämänsä selvitykset. Troolausasiassa otet- 6207: lausunnossaan tutkimuslaitos on muun ohel- tiin yhteyttä maa- ja metsätalousministeriös- 6208: la todennut, että asiassa on kysymys laitok- tä, Kalatalouden Keskusliitosta ja paikallis- 6209: sen palveluksessa työsuhteessa olevien kalas- ten kalastajien taholta viranomaisiin ja tutki- 6210: tusmestareiden E.H:n ja J.T:n sivutoimilu- muslaitokseen. Kansanedustaja Pentti Kettu- 6211: vasta tutkimuslaitoksen Vuolijoen kalastus- nen esitti tapauksesta eduskunnassa suullisen 6212: teknisen koeaseman puitteissa. E.H:nja J.T:n kysymyksen 29.1.1987. Riista- ja kalatalou- 6213: kanssa 6.1.1986 solmitut työsopimukset pe- den tutkimuslaitos neuvotteli asiasta 6214: rustuivat riista- ja kalatalouden tutkimuslai- 6.2.1987, 17.3.1987 ja 13.5.1987 eri tahojen 6215: toksen sekä Valtion työntekijäin ja viranhal- kanssa. Tutkimuslaitoksen mielestä tapauk- 6216: tijain liitto (VTVL) ry:n väliseen, ajaksi seen oli rinnastettavissa työsopimuslain 43 6217: 1.3.1986 - 29.2.1988 solmittuun työehtoso- §:n tulkintaa koskenut korkeimman oikeu- 6218: pimukseen. Valtion virkamiesten osalta ovat den tuomio, taltio 4419/83/3.7.1984, joka 6219: sivutoimisäännökset selkeät, sillä valtion vi- koski tilitoimiston kirjanpitäjän ryhtymistä 6220: ran ja toimen haltijain palkkauksesta anne- salaa äänettömänä yhtiömiehenä naapuri- 6221: tun lain (1030/42) 21 §:n mukaan viran tai kuntaan perustettuun uuteen tilitoimistoon. 6222: toimen haltija ei saa ottaa vastaa muuta Oulujärven kalastusalueen hallitus oli ko- 6223: palkattua tointa, josta hänellä on oikeus kiel- kouksessaan 3.3.1987 pitänyt tutkimuslaitok- 6224: täytyä, ellei hän saa siihen lupaa, minkä sen toimihenkilöiden sivutoimista kalasta- 6225: myöntävät viranomaiset. Tällöin luvan saan- mista Oulujärvellä vahingollisena ja varsi- 6226: nin edellytykset on säännelty valtioneuvoston naisten ammattikalastajien kalastuksen kans- 6227: päätöksessä viran tai toimen haltijain oikeu- sa kilpailevana toimintana. Riista- ja kalata- 6228: desta olla muussa palkatussa toimessa (201/ louden tutkimuslaitos oli kieltänyt E.H:n ja 6229: 43). Valtion työsuhteisen henkilöstön osalta J. T:n troolauksen Oulujärvellä 21.4.1986 an- 6230: on yleisesti täysin selvää, että työsuhteiset tamansa soveltamisohjeen vastaisena toimin- 6231: 120 6232: 6233: tana, koska kyseinen troolaus ei ollut pieni- musten tutkiminen ja määrääminen kuulu 6234: muotoista sivutoimista kalastamista eikä eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltaan. 6235: E.H:lla ja J.T:llä ollut tutkimuslaitokselta Sen vuoksi ja kun mahdolliset korvausvaati- 6236: sivutoimilupaa. Mitään "pelisääntöjä" eivät mukset saatetaan esittää eri menettelyssä, 6237: E.H. ja J.T. olleet tutkimuslaitokselta kysy- eivät S.S:n kirjoitukset tällä perusteella johda 6238: neet eivätkä antaneet selvitystä sivutoimises- puoleltani enempään. S.S:n kantelukirjoituk- 6239: ta kalastuksestaan. Yksityiskohtaiset selvi- set koskevat myös työsuhteessa riista- ja ka- 6240: tykset oli saatu vasta neuvotteluissa 6.2.1987. latalouden tutkimuslaitokseen olleita E.H:ta 6241: Tutkimuslaitos ei ollut syyttänyt tai uhkaillut ja J. T:tä sekä tällä hetkellä työsuhteestaan 6242: alaisiaan. työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa, sanotun 6243: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on koeaseman johtajaa Heikki Tapani Ruokas- 6244: yksityiskohtaisesti vastannut S.S:n kirjoituk- ta. Kun oikeusasiamiehen toimivaltaan ei 6245: sessa esittämiin kysymyskohtiin ja on pääty- ainakaan esillä olevassa tilanteessa kuulu lail- 6246: nyt siihen, että sen palveluksessa olleet kalas- lisuusvalvonnassa puuttua valtion työsuhtei- 6247: tusmestarit E.H. ja J.T. olivat rikkoneet val- sen henkilöstön menettelyyn, en tältä osin voi 6248: tion työsopimussuhteisen henkilöstön sivu- tutkia asiaa tai esittää arvostelua sanottujen 6249: toimimääräyksiä ryhtymällä ilman sivutoimi- henkilöiden menettelystä. 6250: lupaa jopa yritystoiminnan muodossa tapah- S.S:n kantelun yhteydessä olen ratkaissut 6251: tuvaan sivutoimiseen kalastus- ja myös eri päätökselläni kalastusmestareiden 6252: pyydysrakenn ustoimintaan. Sivutoimisään- E.H:n ja J.T:n oikeusasiamiehelle tekemän, 6253: nöksillä suojataan työnantajan oikeutta saa- pääosin samoja seikkoja koskeneen kantelun 6254: da tietyksi ajaksi käyttöönsä korvausta vas- (EOA DN:o 1186/4/87). Tuossa ratkaisussa 6255: taan työntekijän työpanos, mitä kalastusmes- mainituilla perusteilla en myöskään voi tut- 6256: tareiden laajamittainen troolaustoiminta oli kia Oulujärven kalastusalueen valtuuskun- 6257: häirinnyt. Tutkimuslaitoksen mielestä ta- nan puheenjohtajan ja sihteerin menettelyä. 6258: pauksella oli ennakkopäätöksen luonne tut- Näin ollen toimivaltani puitteissa voin tutkia 6259: kittaessa, onko valtion työehtosopimuksen vain riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 6260: alaisilla työntekijöillä täysin rajoittamaton, menettelyn. 6261: jopa yritystoimintana ilmenevä sivutoimioi- Katson asiakirjoista ja muusta saamastani 6262: keus vai eikö sitä ole. selvityksestä ilmenevän, että riista- ja kalata- 6263: Maa- ja metsätalousministeriö on 7.8.1987 louden tutkimuslaitoksen alaisella Vuolijoen 6264: antamassaan lausunnossa yhtynyt riista- ja kalastusteknisellä koeasemalla työskennelleet 6265: kalatalouden tutkimuslaitoksen lausuntoon. kalastusmestarit E.H. ja J.T. ovat 1.7.1986 6266: S.S:n kirjoitusten johdosta on eduskunnan rekisteröineet troolikalastuksen harjoittamis- 6267: oikeusasiamiehen kansliaan lisäksi hankittu ta varten avoimen yhtiön Kalastusmestarit T. 6268: selvitystä valtion työmarkkinalaitokselta & H. ja harjoittaneet sen puitteissa Oulujär- 6269: 6.3.1989, valtiokanttorilta 8.3.1989 sekä pu- vellä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok- 6270: helimitse tietoja Vuotijoen koeaseman vs. sen tietämättä ja vastoin laitoksen 21.4.1986 6271: johtajalta Erkki Jokikokolta, riista- ja kala- vapaa-ajankalastuksesta antamia ohjeita (66/ 6272: talouden tutkimuslaitoksen hallintotoimiston I/86) syksyllä 1986 troolikalastusta. Tästä 6273: toimistopäälliköltä Jyrki Horttanaiselta ja liiketoiminnan muodossa tapahtuneesta ka- 6274: johtajalta Pekka Tuunaiselta, maa- ja metsä- lastuksesta on aiheutunut laitoksen koease- 6275: talousministeriön hallitusneuvokselta Seppo man varsinaiselle toiminnalle haittaa ja ase- 6276: Havulta sekä Oulujärven kalastusalueen hal- man suhteet paikalliseen väestöön ovat hei- 6277: lituksen sihteeriitä Ilkka Arvolalta. kentyneet. Kuitenkaan tämän kalastuksen ei 6278: ole näytetty aiheuttaneen järven kalastolle 6279: Ratkaisu biologista haittaa. 6280: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos oli 6281: Mitä aluksi tulee S.S:n tiedusteluihin kor- voinut työsopimuslain (320/70) 1 ja 13 §:ien 6282: vausten määräämisestä riista- ja kalatalou- perusteella antaa sille työnantajapuolena 6283: den tutkimuslaitoksen alaisella Vuotijoen ka- kuuluneen johto- ja valvontavallan nojalla 6284: lastusteknisellä koeasemalla työskennelleille 21.4.1986 ohjeita ns. sivutoimikalastuksesta 6285: kalastusmestareille E.H:lle ja J.T:lle, niin to- ja 24.4.1987 kieltää kalastusmestareiden 6286: tean, ettei tällaisten vahingonkorvausvaati- E.H:n ja J.T:n kaupallisen ja koeaseman 6287: 121 6288: 6289: toimintaa häirinneen troolikalastuksen. Täl- pauksessa ollut ilmeisesti puutteellista. Kun 6290: tä osin riista- ja kalatalouden tutkimuslai- kuitenkin olot kalastuskoeasemalla ovat nyt- 6291: tos oli käsitykseni mukaan menetellyt sille temmin korjaantuneet, en katso epäkohtien 6292: kuuluneen toimi- ja harkintavallan nojalla antavan aihetta ottaen huomioon nykyisin 6293: ja sen rajoissa. riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta an- 6294: Asiakirjoista kuitenkin ilmenee lisäksi, että netun lain (1131/87) 1 §:n säännökset muu- 6295: Vuolijoen kalastusteknisen koeaseman toi- hun kuin, että saatan edellä esitetyn käsityk- 6296: minta ainakin vuosina 1986--1987 on ollut seni tiedoksi riista- ja kalatalouden tutkimus- 6297: ongelmallista ja herättänyt julkista arvoste- laitoksen johtajalle lähettämällä jäljennöksen 6298: lua lähiympäristössään. Vaikeudet ovat il- tästä päätöksestäni maa- ja metsätalousmi- 6299: menneet ennen kaikkea ongelmina aseman nisteriön kautta laitokselle. 6300: henkilöstöpolitiikassa ja työntekijöiden väli- Edellä esitetyn perusteella ja kun muihin 6301: sissä kireissä suhteissa. Riista- ja kalatalou- toimenpiteisiin ei siis olosuhteiden korjaan- 6302: den tutkimuslaitoksen olisi siitä voimassa nuttua Vuolijoen kalastusteknisellä koease- 6303: olleen lain (90/71) 1 §:n mukaan tullut kiin- malla ole aihetta, eivät S.S:n kirjoitukset 6304: teästi valvoa ja ohjata sen alaisten koease- johda puoleltani muihin toimenpiteisiin. 6305: mien toimintaa. Tämä ohjaus on tässä ta- 6306: 6307: 6308: 4.-5. Kunnanhallitukselle huomautettu siitä, että se oli valinnut ympäristönsuojelusihteerin 6309: virkaan henkilön, joka ei täyttänyt asetettuja pätevyysvaatimuksia. 6310: 6311: Kirje Himangan kunnanhallitukselle n:o Edellä olevan johdosta ja kun virkaa hake- 6312: 2598/15.9.1989, DN:o 642/4/89 neiden joukossa oli ollut selvästi kelpoisuus- 6313: ehdot täyttäviä hakijoita, olen kehottanut 6314: Tutkiessani kansanedustajien L.J:n ja kunnanhallitusta antamaan asiassa selityk- 6315: E.P:n minulle osoittamaan, 17.1.1989 päivät- sensä. Kunnanhallitus on toimittanut tänne 6316: tyyn yhteiseen kirjoitukseen sisältyvää ja 11.7.1989 päivätyn selityksen. Kunnanhalli- 6317: eräiden Pohjois-Suomen kuntien ympäristön- tus on selityksessään lausunut, että se oli 6318: suojelusihteerin virkojen täyttämistä koske- katsonut insinööri L.H:n, jolla oli monivuo- 6319: vaa kantelua olen kiinnittänyt huomiotani tinen paikallistuntemus ja kokemus kolmen 6320: muun ohella siihen, että Vaasan lääninoikeus kunnan yhteisestä energianeuvojan viran hoi- 6321: oli 20. 5.19 88 an tamallaan päätöksellä ku- dosta ja joka oli lisäksi suorittanut ympäris- 6322: monnut Himangan kunnanhallituksen töhallinnon arvosanoja, olleen sekä muodol- 6323: 6.10.1987 tekemän päätöksen, jolla insinööri lisesti että asiallisesti pätevän ympäristönsuo- 6324: L.H. oli valittu kunnan ympäristönsuojelu- jelusihteerin virkaan. Valtion viranomaisten 6325: sihteerin virkaan. Päätöstään lääninoikeus kyseisen viran haltijalle asettamat pätevyys- 6326: oli perustellut sillä, että kyseisen viran kelpoi- vaatimukset eivät kunnanhallituksen mieles- 6327: suusehtona oli ollut virkaan soveltuva kor- tä olleet olleet yksiselitteisiä. Sen vuoksi oli 6328: keakoulu- tai opistotasoinen tutkinto sekä monessa muussakin kunnassa vastaavaan 6329: perehtyneisyyttä toimialaan kuuluviin tehtä- virkaan valittu rakennusinsinööri. Himangan 6330: viin tai muu virkaan soveltuva koulutus sekä kunnan tapauksessa asiasta oli valitettu en- 6331: hyvä käytännön kokemus toimialaan kuulu- siksi lääninoikeuteen. Himangan kunnanhal- 6332: vissa tehtävissä. L.H:lla ei ollut virkaan so- litus oli puolestaan saattanut lääninoikeuden 6333: veltuvaa korkeakoulututkintoa eikä hänen ratkaisun valitusteitse korkeimman hallinto- 6334: Kuopion teknillisen opiston rakennusosaston oikeuden tutkittavaksi. Korkein hallinto-oi- 6335: talonrakennuslinjalla suorittamaansa insi- keus oli 9.3.1989 antamallaan päätöksellä 6336: nöörin tutkintoa voitu pitää ympäristönsuo- vahvistanut Vaasan lääninoikeuden päätök- 6337: jelusihteerin virkaan soveltuvana opistotasai- sen lopputuloksen ja siten selkiyttänyt tilan- 6338: sena tutkintona. L.H:lla ei voitu katsoa ol- teen. Sanotusta päätöksestä oli tullut eräs 6339: leen muutoinkaan sanottuun virkaan vaadit- hallinnossa noudatettavista ennakkopäätök- 6340: tavaa pätevyyttä. Kunnanhallitus oli läänin- sistä, jotka ohjaavat ja täydentävät lakeja ja 6341: oikeuden päätöksen mukaan siten ylittänyt asetuksia. Kunnanhallitus on katsonut, että 6342: toimivaltuutensa. sen menettely asiassa oli ollut tavanomaista 6343: 16 300869G 6344: 122 6345: 6346: hallintoa eikä missään tapauksessa virheellis- tön pätevyysvaatimuksista (20.5.1986/358) 6347: tä. Selitykseen on liitetty korkeimman hallin- on määrätty, että ympäristönsuojelusihteeril- 6348: to-oikeuden puheena oleva päätös ja viran- lä tulee olla joko virkaan soveltuva korkea- 6349: täyttöä ynnä muuta koskevia asiakirjoja. koulu- tai opistotasoinen tutkinto sekä pe- 6350: Asiakirjoista käy ilmi muun muassa, että rehtyneisyyttä toimialaan kuuluviin tehtäviin 6351: Himangan kunnan ympäristönsuojelusihtee- tai muu virkaan soveltuva koulutus sekä 6352: rin virkaa oli ensi vaiheessa hakenut yhteensä hyvää käytännön kokemusta toimialaan kuu- 6353: 19 henkilöä. Kunnanhallitus oli 20.2.1987 luvissa tehtävissä. Tämän päätöksen sovelta- 6354: pyytänyt Vaasan lääninhallitukselta lausun- misesta ympäristöministeriö on 11.7.1986 an- 6355: toa hakijoiden pätevyydestä. Lääninhallituk- tanut kirjalliset ohjeet (n:o 2781/400/86), jot- 6356: sen ympäristönsuojelutoimisto oli 17.3.1987 ka on jaettu muun muassa kaikille kunnan- 6357: antamassaan lausunnossa ilmoittanut 10 ha- hallituksille. Ohjeiden mukaan kunnan ym- 6358: kijan täyttävän ympäristöministeriön asetta- päristönsuojelutehtävissä toimivien viranhal- 6359: mat pätevyysvaatimukset. Insinööri L.H. ei tijain koulutus ja perehtyneisyys voivat 6360: sisältynyt päteväksi katsoitujen joukkoon. kunnittain vaihdella hyvinkin paljon riippuen 6361: Kunnanhallitus oli sen jälkeen pyytänyt lää- kunnan ympäristönsuojelutehtävien painot- 6362: ninhallitukselta uuden lausunnon erityisesti tumisesta ympäristönsuojelun eri osa-alueille. 6363: insinööri L.H:n osalta. Lääninhallituksen Paikallisista olosuhteista johtuen tehtävien 6364: 16.6.1987 päivätty lausunto oli ollut edelleen hoidossa tarvitaan luonnontalouden, teolli- 6365: kielteinen. Kunnanhallitus oli tämän jälkeen sen toiminnan, yhdyskuntatekniikan sekä 6366: julistanut viran uudelleen haettavaksi. Täl- useiden muiden alojen asiantuntemusta. Näin 6367: löin virkaa haki 17 henkilöä, muun muassa ollen päätöksessä ei ole yksilöity soveltuvaa 6368: insinööri L.H. ja ainakin kolme sellaista hen- tutkintoa tai koulutusta. Ohjeiden mukaan 6369: kilöä, jotka lääninhallitus oli edellisellä haku- korkeakoulu- tai opistotasoisen tutkinnon 6370: kierroksella katsonut päteviksi. Kunnanhal- suorittaneelta ympäristönsuojelusihteeriitä 6371: litus oli 6.10.1987 yksimielisesti valinnut vir- edellytetään lisäksi perehtyneisyyttä toimi- 6372: kaan insinööri L.H:n. Vaasan lääninoikeus alaan kuuluviin tehtäviin. Tätä perehtynei- 6373: oli valitustenjohdosta 20.5.1988 antamanaan syyttä harkittaessa tulee toisaalta ottaa huo- 6374: päätöksellä kumonnut edellä kerrotuilla pe- mioon käytännössä hankittu kokemus ympä- 6375: rusteilla kunnanhallituksen päätöksen. Kun- ristönsuojelulautakunnille kuuluvissa keskei- 6376: nanhallitus oli hakenut lääninoikeuden pää- sissä tehtävissä, kuten ilmansuojelussa, jäte- 6377: tökseen muutosta, mutta korkein hallinto- huollossa, luonnonsuojelussa tai vesiasioissa. 6378: oikeus oli 9.3.1989 antamassaan päätöksessä Toisaalta vastaavaa perehtyneisyyttä voitiin 6379: pysyitänyt lääninoikeuden päätöksen loppu- hankkia myös joko tutkinnon yhteydessä tai 6380: tuloksen. Korkein hallinto-oikeus oli päätök- sen jälkeen suoritetuilla sen laajuisilla opin- 6381: sessään katsonut, ettei L.H:lle ollut viran noilla, joiden voitiin katsoa vastaavan edellä 6382: kelpoisuusvaatimuksissa edellytettyä virkaan mainittua käytännössä hankittua kokemusta. 6383: soveltuvaa opistotasoista tutkintoa ja ettei Sellaiselta ympäristönsuojelusihteeriltä, jolla 6384: hänellä ollut, huomioon ottaen hänen työko- oli muuta virkaan soveltuvaa koulutusta, 6385: kemuksensa ja muu koulutuksensa, muutoin- edellytettiin lisäksi hyvää käytännön koke- 6386: kaan edellytettyä kelpoisuutta virkaan. Kor- musta toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Oh- 6387: kein hallinto-oikeus on myös lausunut, että jeiden mukaan tämä edellytti usean vuoden 6388: kunnanhallituksen päätös oli mainituilla pe- käytännön kokemusta ainakin yhdessä ym- 6389: rusteilla lainvastainen. päristönsuojelulautakunnan toimialaan kuu- 6390: Arvioidessani tapausta laillisuusvalvojan luvassa keskeisessä tehtävässä. 6391: kannalta totean aluksi, että kuntien ympäris- Asiassa esitetystä selvityksestä totean ilme- 6392: tönsuojelun hallinnosta annetun lain nevän, että kyseistä virkaa oli hakenut lopul- 6393: (24.1.1986/64) 7 §:n 2 momentin mukaan ta 17 henkilöä, joiden joukossa oli useita sekä 6394: ympäristönsuojelun ammatillisella henkilös- koulutuksen että alaan perehtyneisyyden 6395: töllä, jonka palkkaukseen suoritetaan val- osalta selvästi pätevyysvaatimukset täyttä- 6396: tionosuutta, tulee olla tehtävän edellyttämä neitä henkilöitä. Himangan kunnanhallituk- 6397: ympäristöministeriön hyväksymä pätevyys. sella on päätöstä tehdessään ollut tiedossaan 6398: Ympäristöministeriön päätöksessä kuntien Vaasan lääninhallituksen kielteinen käsitys in- 6399: ympäristönsuojelun ammatillisen henkilös- sinööri L.H:n pätevyydestä. Tästä huolimat- 6400: 123 6401: 6402: ta ja kun lääninhallituksen lausunto ei ole päätöksen lainvastaisuudesta kuuluu sanot- 6403: ollut kunnanhallitusta sitova, kunnanhallitus tuun päätökseen osallistuneille kunnanhalli- 6404: on yksimielisesti valinnut L.H:n kyseiseen tuksen jäsenille. Kun kunnanhallituksen pää- 6405: ympäristönsuojelusihteerin virkaan. Kysy- tös on kerratuin tavoin kumottu ja kysymyk- 6406: mys L.H:n pätevyydestä sanottuun virkaan ja sessä olevien määräysten ja ohjeiden sovelta- 6407: samalla kunnanhallituksen menettelyn oi- minen ei ole ollut niiden uutuudesta johtuen 6408: keellisuudesta on lopullisesti ratkaistu kor- vielä kunnanhallituksen päätöstä tehtäessä 6409: keimman hallinto-oikeuden 9.3.1989 anta- vakiintunut, katson, ettei asia kuitenkaan 6410: malla päätöksellä, jossa on katsottu L.H:lta anna puoleltani aihetta muuhun kuin että 6411: puuttuneen virkaan vaadittavan pätevyyden vastaisen varalle huomautan kunnanhallituk- 6412: ja kunnanhallituksen päätöksen olevan siten sen menettelyn virheellisyydestä. 6413: lainvastaisen. 6414: Omalta osaltani yhdyn korkeimman hallin- Lähetin 15.9.1989 asiallisesti samansisäl- 6415: to-oikeuden käsitykseen L.H:n pätevyydestä töisen kirjeen vastaavanlaisessa tapauksessa 6416: ympäristönsuojelusihteerin virkaan ja Hi- myös Pyhäjärven kunnanhallitukselle n:o 6417: mangan kunnanhallituksen päätöksen lain- 2597, DN:o 641/4/89. 6418: vastaisuudesta. Vastuu kunnanhallituksen 6419: 6420: 6421: 6422: 6. Oikeusministeriön tietoon saatettu käsitys, että ministeriön on sovellettava armahdusasian 6423: valmistelussa ja esittelyssä hallintomenettelylain 3 §:n 2 momentissa lueteitoja säännöksiä. 6424: Lisäksi todettu, että esittelijän olisi tullut ilmoittaa armahdusasiakirjojen katoamisesta myös 6425: anojalle ennen jatkotoimiin ryhtymistä. Edelleen saatettu oikeusministeriön tietoon, että 6426: ministeriön tulisi antaa alaisilleen virastoille ja laitoksille ohjeet, ettei armahdusasiakirjoja 6427: lähetetä samassa kirjekuoressa tai paketissa muun ministeriöön toimitettavan aineiston 6428: kanssa. 6429: 6430: Päätös n:o 2941/6.10.1989, DN:o 1626/ Hallintomenettelylain 3 §:n mukaan laki ei 6431: 4/87 koske tasavallan presidenttiä. Milloin tasa- 6432: vallan presidentin on päätettävä jonkun 6433: Hankittuani Helsingin kaupungista olevan edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta, asian 6434: taiteilija P.P:n kirjoituksen johdosta oikeus- valmistelussa ja esittelyssä on noudatettava 6435: ministeriön lausunnon sekä vanhemman hal- lain 1-13 §:ien lisäksi soveltuvin kohdin myös 6436: litussihteerin Mirja Kurkisen ja toimistopääl- 14-25 §:iä. Hallituksen esityksessä (1981 vp. 6437: likön Simo Ojasen selvityksen olen 6.10.1989 n:o 88) sivulla 10 todetaan, että tasavallan 6438: antamassani päätöksessä lausunut seuraavaa: presidentti käsittelee eräitä tavallisia hallin- 6439: toasioita, esimerkiksi virkanimitys- ja eriva- 6440: pausasioita. Edelleen siinä todetaan, että oi- 6441: keusturvanäkökohtien ja hallintomenettelyn 6442: 3. Ratkaisu yhdenmukaistamispyrkimysten tähden olisi 6443: eduksi, että myös tällaisten hallintoasioiden 6444: 3.1. P.P:n ensimmäisen armonanomuksen käsittelyssä sovellettaisiin mahdollisimman 6445: käsittely laajasti hallintomenettelylain säännöksiä. 6446: Siksi on ehdotettu, että tasavallan presidentin 6447: Hallintomenettelylain 1 §:n 1 momentin ratkaistavaksi kuuluvan asian valmistelussa 6448: mukaan lakia sovelletaan hallintomenette- ja esittelyssä on noudatettava edellä mainit- 6449: lyyn. Lain 14-28 §:iä on noudatettava kuiten- tuja hallintomenettelylain säännöksiä. Kysei- 6450: kin vain, jos hallintomenettelyssä on päätet- siä säännöksiä olisi esityksen mukaan nouda- 6451: tävä jonkun edusta, oikeudesta tai velvolli- tettava soveltuvin osin valmisteluvaiheessa 6452: suudesta. Hallintomenettelyllä tarkoitetaan valtioneuvostossa ja asianomaisessa ministe- 6453: säännöksen 2 momentin mukaan tässä laissa riössä. 6454: hallintoasian käsittelyä viranomaisessa, et Armahdusmenettelyä on oikeustieteellises- 6455: kuitenkaan hallintolainkäyttöä. sä kirjallisuudessa käsitelty erittäin vähän. 6456: 124 6457: 6458: Selvimmin asiaan on kantaa ottanut profes- mahtamista ja pyytänyt armahduksen saami- 6459: sori Veli Merikoski teoksessaan Vapaa har- seksi välttämättömän korkeimman oikeuden 6460: kinta hallinnossa (Vammala 1968) s. 229, lausunnon. 6461: jossa hän on todennut seuraavaa: "Armahdus Korkein oikeus oli kuitenkin lausunnos- 6462: on hallinto- eikä lainkäyttötoimi. Sen kuulu- saan päätynyt kielteiseen lopputulokseen. 6463: mista vapaaharkintaisen hallintotoiminnan Tasavallan presidentti ei ollut myöntänyt 6464: alaan voitaneen enemmittä perusteluitta pi- P.P:lle armoa. 6465: tää selvänä". Myös professori Tauno Tirkko- P.P. on kertonut, että Kurkinen oli vasta 6466: nen on todennut teoksessaan Tuomion purku P.P:n tiedusteltua puhelimitse 2.5.1988 asian 6467: (Vammala 1937) s. 47, että armahdus yksi- käsittelypäivää ilmoittanut, että armahdusa- 6468: tyistapaukseen kohdistuvana kuuluu hallin- siakirjat olivat kadonneet. P.P. oli tämän 6469: toon. jälkeen lähettänyt oikeusministeri Louekos- 6470: Hallintomenettelylain soveltaminen ar- kelle 3. ja 19.5.1988 päivätyt kirjoitukset ja 6471: mahdusasian valmistelussa on ollut tulkin- Kurkiselle 10.6.1988 päivätyn kirjoituksen. 6472: nanvaraista. Edellä esitetystä voidaan kuiten- P.P. oli kirjoituksissaan pyytänyt, että ar- 6473: kin tehdä johtopäätös, että armonanomuk- mahdusasia esiteitäisiin heti kun korkeim- 6474: sen käsittely on hallintoasia, jonka valmiste- man oikeuden lausunto oli saatu. Hänen 6475: lussa ja esittelyssä oikeusministeriön on nou- pyyntöään oli noudatettu. 6476: datettava hallintomenettelylain 1-13 §:ien 6477: sekä soveltuvin osin myös 14-20 §:ien sään- Oikeusministeriön kirjaamosta tänne pu- 6478: nöksiä. helimitse saadun tiedon mukaan oikeusminis- 6479: Saadusta selvityksestä voidaan edelleen teriö oli lähettänyt lausuntopyynnön kor- 6480: päätellä, että oikeusministeriössä on nouda- keimmalle oikeudelle 29.4.1988. Kun P.P. oli 6481: tettu armonanomusten käsittelyssä niin myös saanut tiedon asiakirjojen katoamisesta vasta 6482: P.P:n anomuksen osalta hallintomenettely- 2.5.1988, voidaan todeta, ettei oikeusministe- 6483: lain periaatteita. Asiassa ei ole käynyt ilmi, riöstä ollut ilmoitettu P.P:lle asiakirjojen ka- 6484: että Kapanen olisi menetellyt P.P:n armon- toamisesta ennen jatkotoimiin ryhtymistä. 6485: anomuksen käsittelyssä lainvastaisesti tai Käsitykseni mukaan Kurkisen olisi tullut 6486: muutoinkaan virheellisesti. ilmoittaa asiakirjojen katoamisesta myös 6487: P.P:lle ennen korkeimman oikeuden lausun- 6488: non pyytämistä, jotta P.P. olisi voinut yrittää 6489: 3.2. Toisen armonanomuksen käsittely hankkia uusia liitteitä kadonneiden tilalle ja 6490: toimittaa ne oikeusministeriöön. 6491: Saadun selvityksen mukaan vanhempi hal- Asiakirjojen katoaminen on ollut poik- 6492: litussihteeri Kurkinen oli, saatuaan oikeusmi- keuksellista ja aiheutunut ilmeisestä inhimil- 6493: nisteriössä P.P:n toisen armonanomuksen lisestä erehdyksestä. On todennäköistä, että 6494: valmisteltavakseen, tavanomaiseen tapaan asiakirjat oli lähetetty samassa paketissa oi- 6495: pyytänyt lausunnon sen vankilan johtokun- keusministeriön tilitoimistoon osoitetun tosi- 6496: nalta, jonka alaisessa laitoksessa P.P. oli suo- teaineiston kanssa, jonka mukana ne olivat 6497: rittamassa rangaistustaan. joutuneet tilitoimistoon. Sieltä niitä ei ollut 6498: Kurkinen oli odottanut jonkin aikaa lau- osattu tiedustella ja ne olivat löytyneet vasta 6499: sunnon saapumista ministeriöön, mutta kun arkiston järjestämisen yhteydessä noin vuo- 6500: lausunnon saaminen oli kestänyt epätavalli- den kuluttua. Vastaavien tapausten välttämi- 6501: sen kauan, hän oli ottanut yhteyttä Riihi- seksi olisi nähdäkseni tarpeellista, että oi- 6502: mäen keskusvankilaan. Tällöin oli selvinnyt, keusministeriö antaisi alaisilleen laitoksille 6503: että asiakirjat oli lähetetty vankilasta oikeus- postitusohjeet muun muassa siitä, että ar- 6504: ministeriöön. Tämän jälkeen niitä oli etsitty mahdusasiakirjoja ei lähetetä samassa kirje- 6505: sekä ministeriön vankeinhoito-osastosta että kuoressa tai paketissa ministeriön muille 6506: yleisestä osastosta. Tilitoimistosta asiakirjoja osastoille osoitettujen asiakirjojen kanssa. 6507: ei ollut osattu etsiä, koska toimistolla ei ole Saadun selvityksen mukaan P.P:n toinen 6508: mitään tekemistä armahdusasioiden kanssa. armonanomus on asiakirjojen katoamisesta 6509: Kun asiakirjoja ei ollut löydetty, niistä oli huolimatta käsitelty ministeriössä muutoin 6510: mahdollisimman laajalti hankittu uudet jäl- tavanomaiseen tapaan ja saatettu tasavallan 6511: jennökset. Ministeriö oli esittänyt P.P:n ar- presidentin esittelyyn 17 .6.1988. 6512: 125 6513: 6514: 4. Yhteenveto lessaan ilmoittaa asiakirjojen katoamisesta 6515: P.P:lle ennen korkeimman oikeuden lausun- 6516: Olen edellä todennut, että hallintomenette- non pyytämistä, jotta myös P.P. olisi tarpeel- 6517: lylain soveltaminen armonanomusten valmis- lisin osin voinut täydentää asiakirjoja. Edel- 6518: telussa ja esittelyssä on ollut tulkinnan varais- leen olen todennut, että oikeusministeriön 6519: ta. Olen kuitenkin lausunut käsitykseni siitä, tulisi asiakirjojen väärään paikkaan j'outumi- 6520: että oikeusministeriön on hallintomenettely- sen välttämiseksi vastaisuudessa antaa alaisil- 6521: lain 3 §:n 2 momentin mukaan noudatettava leen virastoille ja laitoksille tarkemmat posti- 6522: myös armahdusasian valmistelussa ja esitte- tusohjeet. Tässä tarkoituksessa lähetän jäl- 6523: lyssä hallintomenettelylain l-13 §:ien lisäksi jennökset tästä päätöksestäni oikeusministe- 6524: soveltuvin kohdin myös 14-25 §:ien säännök- riölle, vanhemmalle hallitussihteerille Mirja 6525: siä. Kurkiselle ja vt. nuoremmalle hallitussihtee- 6526: Olen lisäksi todennut, että Kurkisen olisi rille Ritva Kapaselle. 6527: tullut P.P:n toista armahdusasiaa valmistel- 6528: 6529: 6530: 6531: 7. Tullihallituksen tullivalvontatarkastajalle annettu vakava huomautus sen johdosta, että hän 6532: oli ilman edeltävää kutsua noutanut suomen kieltä taitamattoman, raskaana olevan ulkomaan 6533: kansalaisen tämän Espoossa olevasta kodista tullihallitukseen ja tulkin välityksellä yli 6534: kahdeksan tunnin ajan ilman lepo- tai ruokailutaukoja kuulustellut tätä epäiltynä osallisuu- 6535: desta salakuljetukseen. Uuvuttavasta kuulustelusta aiheutunut rasitus oli osaltaan saattanut 6536: myötävaikuttaa kuulusteltavan pian tämän jälkeen tapahtuneeseen keskenmenoon. Tullival- 6537: vontatarkastajalle on huomautettu myös siitä, että hän oli laiminlyönyt käyttäytyä asiallisesti 6538: ja hienotunteisesti etsiessään salakuljetuksesta epäiltyä tämän kotoa. Tullihallituksen tulliri- 6539: kostutkintaa arvosteltu sen johdosta, että tutkija oli, hankkiakseen tiedon puhelinkeskustelun 6540: sisällöstä, yrittänyt nauhurin Iainaamalla saada salakuljetuksesta epäillyn yksityishenkilön 6541: salaa nauhoittamaan salakuljetukseen osalliseksi epäillyn kolmannen henkilön kanssa käy- 6542: määnsä puhelinkeskustelun. Kysymys puhelinsalaisuudesta ja tutkiotakeinon sopimattomuu- 6543: desta. 6544: 6545: Päätös n:o 3341/14.11.1989, DN:o 1255/ liisiasetuksen (119/69) 103 §:ään sisältyvän 6546: 4/87 valtuutussäännöksen nojalla sisäasiainminis- 6547: teriön rikostutkintaa koskevassa poliisin käs- 6548: Hankittuani Espoosta olevan markkinoin- kylehdessä nro 5/16.7.1970. Lisäksi esitutkin- 6549: tipäällikön K.S:n ja hänen vaimonsa baletti- nassa tuli ottaa huomioon poliisilaista (84/ 6550: tanssija T.S:n kantelukirjoitusten johdosta 66) ilmeneviä, voimakeinojen käyttöä koske- 6551: muun muassa tullihallituksen lausunnon sekä via yleisperiaatteita. Kantelussa tarkoitettu- 6552: tullivalvontatarkastaja Antti Jokisen selvi- jen menettelytapojen hyväksyttävyyttä onkin 6553: tyksen olen 14.11.1989 antamassani päätök- ensisijaisesti arvioitava näiden ohjeiden ja 6554: sessä lausunut muun muassa seuraavaa: säännösten valossa. 6555: 6556: 6557: 7.1. Nauhurin lainaaminen 6558: 7. Ratkaisu 6559: Asiassa on käynyt ilmi, että tullivalvonta- 6560: Tullilain 53 §:n l momentin mukaan, sel- tarkastaja Antti Jokinen on huhtikuussa 1987 6561: laisena kuin tämä lainkohta oli ennen vuoden esimiehensä toimistopäällikkö Hämäläisen 6562: 1989 alusta voimaan tullutta lainmuutosta suostumuksin aktiivisesti yrittänyt saada 6563: (1262/88), tullirikosasian tutkinnassa oli nou- K.S:n salaa nauhoittamaan salakuljetukseen 6564: datettava tullilain säännösten lisäksi esitut- osalliseksi epäillyn kolmannen henkilön 6565: kinnasta rikosasioissa annettuja säännöksiä. kanssa käytävää yksityistä puhelinkeskuste- 6566: Kantelussa tarkoitettujen tapahtumien aika- lua sekä luovuttamaan nauhoituksen tämän 6567: na rikosasiain esitutkinnasta oli säädetty po- jälkeen viranomaisten käyttöön. Jokisen tar- 6568: 126 6569: 6570: koituksena on ollut hankkia näyttöä tapah- tunnettua luottamusta. Rikosten selvittämi- 6571: tuneeksi epäillyn tullirikoksen tutkintaa var- seksi poliisin on voitava olla harkintansa 6572: ten. K.S. ei ole kuitenkaan suostunut hänelle mukaan yhteistyössä myös rikoksesta epäil- 6573: ehdotettuun yhteistyöhön. tyjen kanssa. Tästä mahdollisuudesta on sää- 6574: Hallitusmuodon 12 §:n mukaan puhelinsa- detty nimenomaisesti rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 6575: laisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei ole kohdassa, jonka mukaan rangaistuksen lie- 6576: laissa poikkeusta säädetty. Rikoslain 38 lu- ventämisperusteena voidaan pitää tekijän 6577: vun 8 §:n nojalla rangaistaan sitä, joka oikeu- oma-aloitteista pyrkimystä edistää rikoksen- 6578: dettomasti hankkii tai yrittää hankkia tiedon sa selvittämistä. 6579: puhelin- tai lennätinlaitoksen välitettävän pu- Puheena olevassa tapauksessa on kuiten- 6580: helun sisällöstä. Poliisille ei ole säädetty oi- kin kysymys siitä, että Jokinen on rikostutki- 6581: keutta salaa kuunnella tai nauhoittaa edes jana ehdottanut puhelun nauhoittamista yk- 6582: rikoksesta epäiltyjen puheluita. Kun kysymys sityishenkilölle saadakseen tiedon tämän hen- 6583: on nimenomaan puhelinsalaisuudesta, puhe- kilön ja ulkopuolisen kolmannen henkilön 6584: linkeskustelun taikka sen kuuntelun tai nau- välillä käytävän keskustelun sisällöstä. Nau- 6585: hoittamisen tapahtumapaikalla ja sen mah- hoitus on suunniteltu tapahtuvaksi siten, ettei 6586: dollisesti nauttimaHa kotirauhan suojalla ei kolmas henkilö tietäisi nauhoituksesta. Näin 6587: ole olennaista merkitystä. Tutkintavangin on ollut ilmeisesti tarkoitus saada kolmas 6588: puhelujen kuuntelusta on kuitenkin erikseen henkilö puhumaan sellaista, mitä hän ei ehkä 6589: säädetty tutkintavankeuslain 13a ja 13b olisi halunnut rikostutkijalle itselleen kertoa. 6590: §:issä, jotka ovat tulleet voimaan 1.10.1987. Käyttämällä yksityishenkilöä välikätenään 6591: Näissäkin tapauksissa puhelun kuuntelemi- rikostutkija on itse asiassa pyrkinyt samaan 6592: sesta tai nauhoittamisesta on ilmoitettava lopputulokseen kuin jos hän olisi itse nau- 6593: ennen sen alkamista sekä vangille että sille, hoittanut tai kolmannelta henkilöltä salaa 6594: johon hän on puhelimitse yhteydessä. kuunnellut yksityistä puhelinkeskustelua. 6595: Yleisesti on kuitenkin katsottu, ettei oman Kun puhelinkeskustelun toinen osapuoli 6596: puhelun nauhoittaminen ole rikoslain 38 lu- on tietoinen mutta vastapuoli puolestaan tie- 6597: vun 8 §:n tarkoittamalla tavalla oikeudetonta tämätön keskustelun kuuntelusta tai nauhoi- 6598: silloinkaan kun se tapahtuu keskustelukump- tuksesta, vastapuolen puhelinsalaisuuden 6599: panin tietämättä (Vrt. KKO 1981 II 182). ulottuvuus jää erityyppisissä tilanteissa jon- 6600: Tällaisen nauhoituksen käyttämisestä todis- kin verran tulkinnanvaraiseksi. Tutkintavan- 6601: teena ei ole erikseen säädetty, mutta yleensä keuslain 13a ja 13b §:ien säätäminen on 6602: siihen ei liene oikeudellista estettä. Myös kuitenkin selkiyttänyt lainsäätäjän periaat- 6603: poliisimiehellä on katsottu olevan oikeus teellista kantaa. Tutkintavangin puhelujen 6604: nauhoittaa rikoksesta epäiliylle henkilölle kuuntelua koskevasta hallituksen esityksestä 6605: soittamiaan puheluita nauhoittamisesta vas- (n:o 14/1985 vp.) eduskunnan lakivaliokun- 6606: tapuolelle erikseen ilmoittamatta sekä käyt- nalle antamassaan lausunnossa (n:o 6607: tää näin syntyneitä nauhoituksia apuna ri- 4/24.6.1986) eduskunnan perustuslakivalio- 6608: koksia selvitettäessä. kunta katsoi oikeusturvan edellyttävän, että 6609: Edellä mainitun poliisin käskylehden mu- tutkintavangin puhelun kuuntelumahdolli- 6610: kaan rikostutkinnassa ei saa käytää suudesta aina ilmoitetaan myös vastapuolel- 6611: "sopimattomia" keinoja. Sellaisista maini- le. Kysymys on viime kädessä vastapuolen 6612: taan esimerkkeinä menettelytavat, joissa käy- oikeudesta hallitusmuodon 12 §:ssä turvat- 6613: tetään muun muassa "kavaluutta" tai tuun puhelinsalaisuuteen. 6614: "vilppiä". Kiellon tarkoituksena on suojata Viimeksi mainitun kannanoton valossa pi- 6615: sitä luottamusta, jota yleisö tuntee virkakun- dän puhelinsalaisuuden suojan kannalta ky- 6616: taa kohtaan. Puheena olevassa tapauksessa seenalaisena myös sitä, että vapaalla jalalla 6617: herää kysymys, onko rikostutkijan sopima- oleva yksityishenkilö rikostutkijan toimek- 6618: tonta käyttää yksityishenkilöä välikätenään siannosta nauhoittaa omia puhelujaan rikos- 6619: tietoa hankittaessa. Niin kauan kuin yksityis- tutkijan käyttöä varten vastapuolen tästä tie- 6620: henkilön yhteistyö rikostutkijan kanssa on tämättä, olkoonpa, että yksityishenkilö on 6621: vapaaehtoista ja rajoittuu sinänsä laillisiin vapaaehtoisesti suostunut toimimaan rikos- 6622: menettelytapoihin, tällainen yhteistyö ei si- tutkijan välikätenä. Erityisen epäilyttävältä 6623: nänsä voine vaarantaa virkakuntaa kohtaan tällainen välikäsisuhde tuntuu silloin, kun 6624: 127 6625: 6626: rikoksesta epäilty henkilö toimii rikostutki- 7.2. Kotirauhan häiritseminen 6627: jan välikätenä toista rikoksesta epäiltyä vas- 6628: taan. Rikostutkijan ja rikoksesta epäillyn vä- 6629: lisen yhteistyön vapaaehtoisuus voi olla usein Hallitusmuodon 11 §:n mukaan Suomen 6630: kyseenalaista sellaisissa olosuhteissa, joissa kansalaisten kotirauha on loukkaamaton. 6631: rikostutkijana on mahdollisuus painostaa ri- Poliisilain 12 §:stä ilmenevät myös rikostut- 6632: koksesta epäiltyä yhteistyöhön uhkaamalla kintaan soveltuvat, niin sanotut hienotuntei- 6633: tätä esimerkiksi pakkokeinojen käytöllä. suuden ja vähimmän haitan periaatteet. Ri- 6634: Näin ollen myös nauhoituksesta tietoisen kostutkijan on noudatettava kaikessa toimin- 6635: osapuolen "suostumus" puhelinsalaisuuteen- nassaan asiallisuutta eikä hän saa puuttua 6636: sa puuttumiseen voi jäädä näennäiseksi. Pu- kansalaisten oikeuksiin enempää kuin mikä 6637: heena olevan kaltaisten tutkiotatapojen yleis- virkatehtävän toimittamiseksi on tarpeen. 6638: tyminen saattaisi johtaa siihen, että esitutkin- Edellä mainitun poliisin käskylehden mu- 6639: taviranomaiset ryhtyvät kiertämään toimi- kaan rikostutkinta on aina pyrittävä suorit- 6640: valtaansa rajoittavia säännöksiä teettämällä tamaan siten, ettei kukaan aiheetta joudu 6641: esitutkintaa yksityisillä henkilöillä. Tämä hei- epäluulon alaiseksi tai kärsimään vahinkoa. 6642: kentäisi paitsi virkakuntaa kohtaan tunnet- Vuoden 1988 alusta voimaan tulleen valtion 6643: tua luottamusta myös itse tutkinnan luotet- virkamieslain 5 luvun 20 §:n 3 momentin 6644: tavuutta. mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä vir- 6645: Epäsovinnaisten tutkiotakeinojen luvalli- kamiesasemansa edellyttämällä tavalla. Ylei- 6646: suutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota sen käsityksen mukaan virkamiehellä on ollut 6647: myös poliisilain 12 §:n 3 momentista ilmene- tämä velvollisuus jo ennen tämän lain säätä- 6648: vään suhteellisuusperiaatteeseen, jonka mu- mistäkin. 6649: kaan poliisi ei saa puuttua kansalaisten oi- Asiassa on selvitetty, että Jokinen on 6650: keuksiin enempää kuin virkatehtävän toimit- vuonna 1987 useita kertoja yrittänyt tavoit- 6651: tamiseksi on tarpeen. Esimerkiksi tutkittavan taa K.S:ää tämän asunnoita sekä puhelimit- 6652: rikoksen vakavuusasteesta riippuu, miten sy- se että henkilökohtaisilla kotikäynneillä. Ei 6653: vällisesti yksilön oikeuksiin puuttuvia keinoja ole kuitenkaan ilmennyt todennäköisiä syitä 6654: poliisi saa käyttää. Toisaalta: vaikka kysy- epäillä, etteivät Jokisen puhelinsoitot ja 6655: mys olisi törkeästäkin rikoksesta, kansalais- kotikäynnit olisi liittyneet Jokisen suoritta- 6656: ten hallitusmuodossa suojattuja perusoikeuk- maan rikostutkintaan tai että yhteydenotto- 6657: sia ei voida kaventaa pelkästään viranomai- ja olisi tapahtunut tiheämmin kuin mitä 6658: sen hallinnollisella harkinnalla. Hallitusmuo- Jokisen virkatehtävät olisivat edellyttäneet. 6659: don 12 §:n mukaan puhelinsalaisuutta voi- Sen sijaan K.S:n vanhempien ja T.S:n ker- 6660: daan rajoittaa ainoastaan eduskunnan säätä- tomusten perusteella käy mielestäni uskoi- 6661: mällä lailla. Niin kauan kuin tällaista tavaksi, että huhtikuussa 1987 tapahtuneel- 6662: poikkeusta ei ole lailla säädetty, sitä ei ole la käynnillään Jokinen on aiheuttanut tar- 6663: myöskään viranomaiskäytännössä syytä hy- peetonta häiriötä joko potkimalla tai hak- 6664: väksyä. kaamalla S:n asunnon ulko-ovea ja että 6665: Edellä lausumani perusteella pidän Joki- soitettuaan tämän jälkeen K.S:n vanhem- 6666: sen puheena olevaa menettelyä sopimattoma- pien asunnon ovikelloa hän on aluksi lai- 6667: na tutkintakeinona. Nauhurin lainaarnineo minlyönyt esitellä itsensä sekä muutoinkin 6668: K.S:lle puhelujen salaa nauhoittamista varten kohdellut K.S:n äitiä töykeästi. Tämän joh- 6669: on kuitenkin tapahtunut ennen kuin tutkin- dosta pidän aiheellisena muistuttaa, että 6670: tavangin puhelusta säädettiin tehtäväksi il- rikostutkintaa suorittava virkamies on vel- 6671: moitus puhelinkeskustelun toiselle osapuolel- vollinen esiintymään asiallisesti ja hienotun- 6672: le lisäämällä tutkintavankeuslakiin edellä teisesti joutuessaan rikoksesta epäillyn 6673: mainittu 13 b §. Koska Jokisen menettelyn omaisten kanssa tekemisiin ja erityisesti 6674: hyväksyttävyyttä voitiin tuona aikana voi- joutuessaan puuttumaan heidän perustus- 6675: massa olleiden säännösten valossa pitää tul- lailla suojattuun kotirauhaansa. Tällaisessa 6676: kinnanvaraisena, tyydyn tältä osin ainoas- tilaisuudessa virkamiehen tulee myös ilman 6677: taan saattamaan edellä selostetun käsitykseni eri pyyntöä esittäytyä ja ilmoittaa virka- 6678: Jokisen ja Hämäläisen sekä tullihallituksen asemansa, jollei virkatehtävän laatu nimen- 6679: tietoon vastaisen varalta huomioon otettavaksi. omaan toisin vaadi. 6680: 128 6681: 6682: Edellä lausumani perusteella huomautan kuulusteluun ei ollut voitu toimittaa T.S:lle 6683: Jokiselle hänen kerrotusta käyttäytymises- etukäteen esimerkiksi puhelimitse tai kirjeitse 6684: tään, jota pidän epäasiallisena. ja miksi kuulusteluun oli pitänyt lähteä välit- 6685: tömästi kutsun esittämisen yhteydessä. 6686: Kerrotulla menettelyllään Jokinen on käsi- 6687: tykseni mukaan rikkonut kuulusteluun nou- 6688: 7.4. T.S:n kuulustelu tamisesta voimassa olleita ohjeita sekä lisäksi 6689: poikennut poliisilain 12 §:ssä todetusta vä- 6690: a) Kuulusteluun noutaminen himmän haitan periaatteesta kuin myös edel- 6691: lä mainitun poliisin käskylehden ohjeesta, 6692: Tullilain 53 §:n 4 momentin mukaan jokai- jonka mukaan rikostutkinta oli pyrittävä 6693: nen, jolta otaksutaan voitavan saada selvitys- suorittamaan siten, ettei kukaan aiheetta jou- 6694: tä tullirikosasiaa tutkittaessa, on velvollinen tunut epäluulon alaiseksi tai kärsimään va- 6695: kutsusta saapumaan esitutkintaan kuulta- hinkoa. 6696: vaksi lähimpään tullitoimipaikkaan. Joka pä- Sitä vastoin katson jääneen näyttämättä, 6697: tevättä syyttä jättää noudattamatta kutsun, että Jokinen olisi kuulusteluun noudettaessa 6698: voidaan noutaa esitutkinnan johtajan mää- puuttunut K. ja T.S:n kotirauhaan toimitta- 6699: räyksestä (alleviivaus tässä). Myös poliisilain malla näiden asunnossa luvattoman kotiet- 6700: mukaan kuulusteluun on ensin esitettävä kut- sinnän. 6701: su ja vasta sen jälkeen turvauduttava nouta- 6702: miseen. Ennen vuotta 1989 voimassa olleen 6703: poliisilain 15 §:n mukaan jokainen oli velvol- b) Kuulustelun toimittaminen 6704: linen poliisimiehen kutsusta saapumaan kuu- 6705: lusteluun siinä poliisipiirissä, missä hän oles- Edellä mainitun poliisin käskylehden mu- 6706: keli, tai mainitun poliisipiirin viranomaisen kaan oli periaatteena, ettei rikoksesta epäil- 6707: virkahuoneeseen, vaikka se olisikin sijainnut tyä pidetty tutkinnassa yhtämittaisesti 12 6708: poliisipiirin ulkopuolella naapuripoliisipiirin tuntia kauempaa kerrallaan. Rikostutkinnas- 6709: alueella. Edellä mainitun poliisin käskyleh- sa ei saanut käyttää minkäänlaisia tutkitta- 6710: den mukaan tämä kutsuminen, joka voitiin van ratkaisuvapauteen, tahdonvoimaan, 6711: tehdä puhelimitse, suullisesti, henkilökohtai- muistiin tai arvostelykykyyn vaikuttavia, so- 6712: sesti, kirjallisesti, postin välityksellä tai muul- pimattomiksi katsottavia keinoja tai menet- 6713: la käytettävissä olevalla tavalla, oli pyrittävä telytapoja. Sopimattomista keinoista käsky- 6714: suorittamaan siten, ettei se tarpeettomasti lehdessä mainittiin esimerkkeinä muun muas- 6715: tullut sivullisten tietoon. Kutsumisen yhtey- sa ruumiillinen ja henkinen pakotus. Edelleen 6716: dessä oli ilmoitettava kuulustelun aihe sekä säädettiin, että tutkinnassa olevalle oli tar- 6717: huomautettava nouto-oikeudesta, jos kutsua peen mukaan varattava tilaisuus "lepoon ja 6718: ei noudatettu. Vuoden 1989 alusta voimaan säännönmukaiseen ateriointiin". Vastaavat 6719: tulleen esitutkintalain 18 §:n 1 momentin ohjeet sisältyvät myös vuoden 1989 alusta 6720: mukaan rikoksesta epäilty voidaan eräissä voimaan tulleeseen esitutkintalakiin. 6721: tapauksissa kutsuttakin noutaa esitutkin- Asiassa on selvitetty, että aviomiehensä 6722: taan, mutta aikaisempi laki ei tuntenut täl- epäiltyyn salakuljetusrikokseen osalliseksi 6723: laista mahdollisuutta. epäilty T.S. noudettiin 25.8.1987 kotoaan 6724: Mielestäni asiassa on T.S:n puolelta saatet- Espoosta Helsingissä pidettävään kuuluste- 6725: tu todennäköiseksi, ettei hänen 25.8.1987 pi- luun kello 9.15, minkä jälkeen kuulustelu 6726: dettyyn kuulusteluun lähtönsä ole tapahtu- aloitettiin 9.40 ja lopetettiin 17 .40. Ruokailu- 6727: nut niin vapaaehtoisesti kuin Jokinen on tai lepotaukoja ei ollut pidetty tuona aikana. 6728: omassa selvityksessään väittänyt. Olosuhteet T.S. oli pyytänyt kuulustelun keskeyttämistä 6729: viittaavat pikemminkin siihen, että T.S. on kolme eri kertaa. Kuulustelijoiden on tulkki- 6730: painostettu lähtemään välittömästi Jokisen na toimineen Susanna Peltolan 6.3.1988 an- 6731: mukaan. T.S:llä on tuolloin ollut ulkomaisia taman lausunnon perusteella selvitetty olleen 6732: vieraita ja etukäteen sovittu autokoulutunti, jo T.S:ää kuulusteluun noudettaessa tietoisia 6733: jonka hän on joutunut kuulustelun takia siitä, että T.S. oli ilmoittanut olevansa ras- 6734: viime tingassa peruuttamaan. Toisaalta Joki- kaana. Tähän ilmoitukseen ei ole kuitenkaan 6735: sen taholta ei ole selvitetty, miksi kutsua suhtauduttu vakavasti eikä sen todenperäi- 6736: 129 6737: 6738: syydestä ole edes pyritty varmistumaan. Saa- kuulusteltava oli sitä kolme eri kertaa pyytä- 6739: dun selvityksen perusteella on käynyt uskoi- nyt. 6740: tavaksi myös se, että Jokinen oli käyttäytynyt Kiinnitän huomiota myös siihen, että Joki- 6741: kuulustelutilaisuudessa tarpeettoman ko- nen on eduskunnan oikeusasiamiehelle anta- 6742: vaäänisesti. Jokisen käytös oli hermostutta- missaan selvityksissä kiistänyt olleensa pu- 6743: nut T.S:ää. heena olevassa kuulustelutilaisuudessa tietoi- 6744: Kaiken edellä kerrotuo perusteella on luul- nen T.S:n raskaudesta, vaikka Peltolan 6745: tavaa, että kuulustelu on ollut T.S:lle sekä 6.3.1988 päiväämästä selvityksestä ilmenee, 6746: henkisesti että fyysisesti sangen uuvuttava, että T.S:n raskaudesta oli nimenomaan kes- 6747: ottaen erityisesti huomioon hänen raskausti- kusteltu häntä kuulusteluun noudettaessa. 6748: lansa ja sen, että kuulustelu tapahtui koko- Tämän selvityksissä havaitsemani ristiriidan 6749: naisuudessaan hänelle vieraalla kielellä. Näis- takia pidän tarpeellisena muistuttaa, ettei vir- 6750: tä syistä katson, että T.S:n kuulustelussa on kamiehen ole mielestäni sopivaa poiketa to- 6751: käytetty sopimatonta menettelytapaa. tuudesta vastatessaan oikeusasiamiehen sel- 6752: Lääkärinlausunnon perusteella ei ole kui- vityspyyntöön, silläkään uhalla, että hänen 6753: tenkaan näytettävissä toteen, että T.S:n selvityksensä voi antaa oikeusasiamiehelle ai- 6754: keskenmeno olisi ollut välittömässä syy- heen arvostella hänen virkatoimintaansa. 6755: yhteydessä hänen kuulusteluunsa. Toisaalta Toisaalta on kuitenkin selvää, ettei kenellä- 6756: on yleisen elämänkokemuksen valossa mah- kään rikokseen syyllistyneellä ole oikeudellis- 6757: dollista ja jopa todennäköistä, että kuulus- ta velvollisuutta myötävaikuttaa oman syyl- 6758: telusta johtunut rasitus on osaltaan edistä- lisyytensä selvittämiseen. 6759: nyt myöhemmin tapahtunutta keskenme- Asiakirjoista saatavan selvityksen perus- 6760: noa. Joka tapauksessa kuulusielusta vastan- teella katson esitutkinnan johtajana toimi- 6761: nut viranomainen on suhtautunut välinpitä- neen tullivalvontatarkastaja Antti Jokisen 6762: mättömästi siihen mahdollisuuteen, että olevan vastuussa T.S:n kuulusteluun nouta- 6763: kuulusteltava on ilmoituksensa mukaan ol- misesta ja kuulusielussa käytetyistä menette- 6764: lut raskaana, samoin kuin siihen, että pitkä lytavoista. Sitä vastoin katson jääneen näyt- 6765: ja raskas kuulustelu vaarantaa kuulustelta- tämättä, että ylietsivä Kari Rennola, joka on 6766: van raskauden. toiminut ainoastaan tutkintaryhmään ko- 6767: Kiinnitän tässä yhteydessä erityisesti huo- mennettuna jäsenenä vailla itsenäistä päätös- 6768: miota siihen, että kuulustelijoiden tulisi suh- valtaa, olisi menetellyt virkavelvollisuutensa 6769: tautua vakavasti kuulusteltavan omaa ter- vastaisesti tai että hän asemansa puolesta 6770: veydentilaansa koskeviin ilmoituksiin. Kah- olisi ollut vastuussa T.S:n kuulustelusta. Sen 6771: deksan tuntia kestävän kuulustelun aikana vuoksi ja ottaen erityisesti huomioon T.S:lle 6772: kenen tahansa kuulusteltavan on katsottava hänen raskaustilastaan aiheutuneen tervey- 6773: tarvitsevan ravintoa ja lepotaukoja, vaikka dellisen vaaran, jota Jokisen on täytynyt pi- 6774: hän itse ei ymmärtäisikään niitä pyytää. tää mahdollisena, harkitsen oikeaksi antaa 6775: Kuulustelijoiden asiana on oma-aloitteisesti Jokiselle vakavan huomautuksen hänen edel- 6776: huolehtia siitä, että kuulusteltava saa tilai- lä selostetusta, virheellisenä pitämästäni me- 6777: suuden säännölliseen ateriointiin ja riittävään nettelystään. 6778: lepoon. Tätä edellytetään myös vuoden 1989 6779: voimaan tulleen esitutkintalain 24 §:n 2 mo- 7.5. Hämäläisen vastuu 6780: mentissa. Lepotauoiksi ei voida katsoa sellai- 6781: sia esimerkiksi tutkinta-aineiston käsittelystä Toimistopäällikkö Hämäläinen on ilmoit- 6782: tai kuulustelukertomusten kääntämisestä ai- tanut, että T.S. oli suulli esti englanniksi 6783: heutuvia keskeytyksiä tai viivästyksiä, joiden selostanut hänelle venäjänkielisen kirjeensä 6784: aikana kuulusteltavan on oleskeltava samois- sisällön. Tämän jälkeen kirje oli sen sisällön 6785: sa kuulustelutiloissa valmiina kuulustelun tarkistamiseksi vielä luetettu venäjäntaitoi- 6786: jatkamiseen. Jollei riittävään lepoon ja ate- sella virkamiehenä. Seuranneena viikolla kir- 6787: riointiin ole kuulustelun aikana mahdolli- jeestä oli saatu virallinen käännös. Hämäläi- 6788: suuksia, kuulustelua on jatkettava toisena nen on kertonut tutkineensa T.S:n väitteet 6789: päivänä. T.S:n tapauksessa ei ole selvitetty, mutta havainneensa ne aiheettomiksi. 6790: mitkä tutkinnalliset syyt olivat estäneet kuu- Toimistopäällikkönä Hämäläisellä on ollut 6791: lustelun jatkamisen toisena päivänä, vaikka valvontavastuu kaikista tutkintatoimistossa 6792: 17 300869G 6793: 130 6794: 6795: käsiteltävistä tullirikosasioista. Hämäläinen 10. Merentutkimuslaitokselle on huomau- 6796: on kertonut olleensa alaistensa kanssa lähes tettu sen virheellisestä menettelystä erään lai- 6797: päivittäin keskusteluissa töiden edistymisestä toksen tutkijan virkavapautta ja osittaispalk- 6798: ja niissä ilmenneistä vaikeuksista. Hänellä ei kausta koskevien hakemusten käsittelyssä. 6799: ole kuitenkaan ollut mahdollisuutta puuttua Hakemuksiin ei annettu aikanaan kirjallisia 6800: kaikkiin yksittäisiin tutkintatoimiin, joihin päätöksiä, mikä johti muun muassa ratkai- 6801: esitutkinnan johtajina toimineet tullirikostut- sun hankaloitumiseen osittaispalkkaushake- 6802: kijat omalla vastuullaan ryhtyivät. T.S:n musta usean vuoden jälkeen ratkaistaessa 6803: kuulusteluajankohdan määrääminen ja kuu- (päätös n:o 426/9.2.1989, DN:o 54/4/87). 6804: lusteluun kutsuminen on kuulunut Jokisen 11. Kun verovirastossa oli kadonnut eräitä 6805: toimivaltaan tutkinnanjohtajana. Hämäläi- verovelvollisen veroilmoituksen liiteasiakirjo- 6806: nen on ollut koko viikon kursseilla eikä ole ja, on veroviraston huomiota kiinnitetty sii- 6807: tuolloin voinut valvoa kuulustelumenettelyä. hen huolellisuuteen, jota on noudatettava 6808: Näillä perusteilla katson jääneen tässä ta- verotusasiakirjoja säilytettäessä (apulaisoi- 6809: pauksessa näyttämättä, että Hämäläinen olisi keusasiamiehen varamiehen päätös n:o 986/ 6810: laiminlyönyt virkavelvollisuuttaan valvoa 31.3.1989, DN:o 215/4/87). 6811: alaistensa menettelytapoja ja että hän siten 12. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan 6812: olisi vastuussa T.S:n osaksi 25.8.1987 tulleesta piiriin ei kuulunut kalastusalueen hallinto 6813: kohtelusta. (päätös n:o 1228 a-b/21.4.1989, DN:o 1186/ 6814: Pidän kuitenkin tarpeellisena kiinnittää 4/87). 6815: tullihallituksen huomiota vastaisen varalta 13. Kaupunginjohtajalle annettiin huo- 6816: siihen, että tullirikostutkinnan vastuusuhteis- mautus sen johdosta, että hän oli kaupungin- 6817: ta annetaan selkeät ohjeet ja tässä yhteydessä hallituksen esittelijänä antanut virkavaalia- 6818: painotetaan myös tutkintatoimiston toimis- siaa koskeuutta kunnallisvalitusta käsitel- 6819: topäällikön valvontavastuuta. Nämä seikat täessä virheellisen ja käytännöstä poikenneen 6820: otettaneen huomioon tullirikostutkinnan oh- neuvon asian palauttamiseksi tekniselle lau- 6821: jesääntöä vahvistettaessa. takunnalle. Samalla kaupunginhallituksen 6822: huomiota kiinnitettiin vastaisen varalle vali- 6823: 8. Loppulausunto tusten käsittelyssä noudatettaviin periaattei- 6824: siin ja virantäytön pitkään kestoaikaan (apu- 6825: Edellä lausumaani viitaten katson, ettei K. laisoikeusasiamiehen päätös n:o 1625/ 6826: ja T.S:n kantelu anna minulle aihetta enem- 1.6.1989, DN:o 449/4/87). 6827: piin toimiin. 14. Koulutoimenjohtajalle, joka oli nau- 6828: hoittanut hänen ja häntä arvostelleen opetta- 6829: jan välisen keskustelun viimeksi mainitun 6830: Edellä selostettujen tapausten lisäksi on tietämättä, ilmoitettu käsitys, että sanottua 6831: kertomusvuonna 15 tapauksesa annettu huo- menettelyä ei voida pitää virkamiehelle sopi- 6832: mautus tai arvosteltu viranomaisten menette- vana (päätös n:o 1724/12.6.1989, DN:o 1780/ 6833: lyä seuraavissa merkitykseltään vähäisinä pi- 4/87). 6834: dettävissä asioissa: 15. Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun 6835: 8. Patentti- ja rekisterihallituksen tietoon piiri oli vastoin A:n kanssa tekemäänsä sopi- 6836: saatettiin oikeusasiamiehen käsitys kauppa- musta sitä virheellisesti tulkitessaan ottanut 6837: rekisterin muutosilmoitusten joutuisasta kä- A:n omistaman tilan alueelta maa-ainesta yli 6838: sittelystä ja asiakkaille suunnattavan tiedo- sovitun määrän. Vastaisen varalle on piirin 6839: tuksen tarpeellisuudesta (päätös n:o 11/ huomiota kiinnitetty siihen, että kyseisen kal- 6840: 5.1.1989, DN:o 212/4/87). taiset maa-ainesten ottoa koskevat sopimuk- 6841: 9. Kunnanjohtajalle annettiin huomautus set tehtäisiin siinä määrin yksityiskohtaisiksi, 6842: sen vuoksi, ettei hän ollut saattanut ajoissa ettei tulkintaongelmia synny (päätös n:o 6843: kunnanhallituksen käsi tel tä väksi yksityisen 2806/26.9.1989, DN:o 1283/4/87). 6844: kansalaisen tekemiä vahingonkorvausvaati- 16. Kansanterveystyön kuntainliiton liitto- 6845: muksia. Kunnanjohtaja oli myös toiminut hallitukselle annettiin huomautus sen johdos- 6846: ilman sivutoimilupaa hissiyhtiön toimitusjoh- ta, että se oli kokouksissaan toiminut kun- 6847: tajana (apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o tainliiton perussäännön vastaisesti esittelyssä 6848: 330/1.2.1989, DN:o 39/4/87). ja antanut valitusvastinessaan lääninoikeu- 6849: 131 6850: 6851: delle harhaanjohtavia tietoja. Päätös lähetet- erään katuosuuden rakentamisen ilman, että 6852: tiin kunnallislain 145 §:n 1 momentin mukai- katuosuutta koskeva katupiirustus olisi vah- 6853: sen valtionvalvonnan kannalta tiedoksi vistettu rakennusasetuksessa säädetyllä taval- 6854: asianomaiselle lääninhallitukselle (päätös n:o la, ja osoittaessaan asemakaavassa puistoksi 6855: 2792/11.10.1989, DN:o 1619/4/87). merkityn alueen rakennettavaksi katualueek- 6856: 17. Vastaisen varalle kiinnitetty verojohta- si (apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o 3808/ 6857: jan huomiota siihen huolellisuuteen, jota on 15.12.1989, DN:o 1418/4/87). 6858: noudatettava ohjeita annettaessa verovelvol- 21. Valtion opintotukikeskuksen tietoon 6859: lisille (apulaisoikeusasiamiehen päätös n:o saatettu oikeusasiamiehen käsitys siitä, että 6860: 3071/19.10.1989, DN:o 1584/4/87). valtion opintotukikeskuksen opintotukihake- 6861: 18. Kansalaisopiston rehtoria on huomau- mukseen sisältyvät aikuisopintorahaa koske- 6862: tettu virheelliseksi sisällöltään tiedetyn ope- vat tiedot ovat olleet omiaan antamaan vir- 6863: tussuunnitelmaoja toimintakertomuksen laa- heellistä mielikuvaa aikuisopintorahan hake- 6864: timisesta ja kansalaisopiston johtokuntaa nii- misesta syksyllä 1987 (apulaisoikeusasiamie- 6865: den hyväksymisestä. Johtokuntaa on huo- hen päätös n:o 3836/18.12.1989, DN:o 731/ 6866: mautettu myös sen eräälle kansalaisopiston 4/88). 6867: opettajalle antaman huomautuksen perustei- 22. Kunnanhallitus oli toiminut huolimat- 6868: den epätäsmällisyydestä (päätös 3093/ tomasti kunnanhallituksen pöytäkirjanpidos- 6869: 23.10.1989, DN:o 1889/4/87). sa ja joutunut hallintomenettelylain 27 §:n 6870: 19. Rehtorin tietoon saatettu käsitys siitä, tarkoittamalla tavalla oikaisemaan kokous- 6871: että oppilaan ojentamisessa olisi tullut nou- pöytäkirjaansa. Sen vuoksi kunnanhallituk- 6872: dattaa peruskouluasetuksen mukaista menet- sen tietoon saatettiin käsitys kunnallislain 31 6873: telyä ja ettei rehtorilla ole ollut oikeutta ottaa §:n edellyttämästä huolellisesta pöytäkirjan- 6874: haltuunsa oppilaan hallussa ollutta omai- pidosta. Asia koski myös kunnan virkamies- 6875: suutta (apulaisoikeusasiamiehen kirje n:o ten esteellisyyttä (apulaisoikeusasiamiehen 6876: 3599/29.11.1989, DN:o526/4/89). varamiehen kirje n:o 3950/22.12.1989, DN:o 6877: 20. Kaupungin teknisen lautakunnan kat- 1828/4/87). 6878: sottu menetelleen virheellisesti toteuttaessaan 6879: 6880: 6881: 6882: 5.3. Muita periaatteellista merkitystä omaavia ratkaisuja 6883: 6884: 1. Kihlakunnantuomari oli antanut kihlakunnanoikeudessa asianajotehtäviä hoitaville tiedoksi 6885: kihlakunnanoikeuden käytännöstä kertovan kirjallisen tiedotteen, jonka mukaan oikeuden- 6886: käyntikirjelmien, muistioiden tms. kirjallisten esitysten lukeminen ja oikeudelle jättäminen oli 6887: pääsääntöisesti kiellettyä. Koska tiedote saatettiin ymmärtää oikeudenkäyntikirjelmien nor- 6888: minloontoiseksi jättämiskielloksi, jollaisen antamiseen ei ollut laillista perustetta, tiedotteen 6889: sanamuotoa on arvosteltu liian ehdottomana, siitä huolimatta, ettei tiedotteen taustalla 6890: olleiden, alioikeusmenettelyn suullisuutta ja välittömyyttä korostavien prosessinjohdollisten 6891: näkökohtien huomioon ottamiselle ollut esteitä yksittäistapauksissa. 6892: 6893: Päätös n:o 29/9.1.1989, DN:o 466/4/88 6.1.1987 antamaan kirjalliseen ohjeeseen, 6894: joka on osoitettu kihlakunnanoikeudessa 6895: asianajotehtäviä haitaville ja asetettu kärä- 6896: 1. Kantelukirjoitus jäpaikan asianajajien huoneen ilmoitustau- 6897: lulle. Sen mukaan "oikeudenkäyntikirjel- 6898: Urjalasta oleva maanviljelijä P.L. on lä- mien, muistioiden tms. kirjallisten esitysten 6899: hettänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle lukeminen ja oikeudelle jättäminen on pää- 6900: tänne 24.3.1988 saapuneen kirjoituksen. jos- sääntöisesti kiellettyä. Kirjelmän esittämi- 6901: sa hän kertoo Toijalan kihlakunnanoikeu- seen tulee pyytää kussakin tapauksessa 6902: dessa noudatettavan oikeudenkäyntikirjel- erikseen lupa kihlakunnanoikeuden puheen- 6903: mien jättämiskieltoa. Kielto perustuu Toija- johtajalta, joka ratkaisee asian muodolli- 6904: lan tuomiokunnan kihlakunnantuomarin seen prosessinjohtoon kuuluvana toimenpi- 6905: 132 6906: 6907: teenä, tarvittaessa lautakunnan kanssa neu- keen käydyt keskustelut viittaavat siihen, et- 6908: voteltuaan." tei puheena olevaa kuluvaatimusta ollut esi- 6909: Tästä kiellosta P.L. katsoo aiheutuneen tetty. Möller kertoo, ettei P.L:n ja yhtiön 6910: sekaannusta ja taloudellista vahinkoa sekä oikeudenkäyntiavustaja ollut edes yrittänyt 6911: hänelle itselleen että hänen edustamalleen PK antaa kihlakunnanoikeudelle sellaista muka- 6912: Oy-nimiselle osakeyhtiölle. Kirjoituksen mu- naan mahdollisesti ollutta muistiota, johon 6913: kaan P.L:n ja yhtiön oikeudenkäyntiavustaja oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus olisi 6914: ei ole eräässä Toijalan kihlakunnanoikeudes- saattanut sisältyä. Jos tällainen muistio olisi 6915: sa vireillä olleessa riita-asian oikeudenkäyn- oikeudelle esitetty, se olisi otettu avustajan 6916: nissä saanut puheena olevan kiellon vuoksi pyynnöstä vastaan ja pöytäkirjan liitteeksi 6917: jättää oikeudelle muistiota, jossa oli esitetty ainakin vaatimuksia koskeviita osin. Möller 6918: oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus. Oi- pitääkin esittämillään perusteilla todennäköi- 6919: keudenkäyntiavustaja on kuitenkin ilmoitta- senä, että avustaja on unohtanut esittää kih- 6920: nut, että hän oli suullisesti vaatinut oikeuden- lakunnanoikeudelle oikeudenkäyntikulujen 6921: käyntikulujen korvaamista, mutta että tämä korvausvaatimuksen. 6922: vaatimus oli jäänyt kirjaamatta kihlakunnan- Oikeudenkäyntikirjelmien vastaanottami- 6923: oikeuden pöytäkirjaan. P.L. pyytää oikeusa- sesta Möller toteaa, että Toijalan kihlakun- 6924: siamiestä tutkimaan, onko Toijalan kihla- nanoikeudessa noudatettu käytäntö on osoit- 6925: kunnanoikeudessa noudatettu käytäntö lain tautunut yleiset prosessijohdolliset tavoitteet 6926: mukainen sen valossa, mitä oikeudenkäymis- huomioon ottaen sangen tarkoituksenmukai- 6927: kaaren 14 luvun 5 §:ssä on säädetty. seksi. Sen pyrkimyksenä on kehittää oikeu- 6928: denkäyntimenettelyä entistä suullisemmaksi 6929: ja välittömämmäksi. Järjestelmästä ei ole ai- 6930: 2. Hankittu selvitys ja lausunnot heutunut sekaannusta tai taloudellista vahin- 6931: koa kenellekään. Möller huomauttaa myös 6932: P.L.:n kantelukirjoituksen johdosta on Turun hovioikeuden presidentin suhtautu- 6933: hankittu selvitys ja lausunto Toijalan tuo- neen järjestelmään myönteisesti. Koska Toi- 6934: miokunnan kihlakunnantuomariita Gustaf jalan kihlakunnanoikeudessa noudatettu 6935: Mölleriltä. Olen pyytänyt asian johdosta käytäntö poikkeaa monissa muissa alioi- 6936: lausunnon myös Suomen Asianajajaliiton keuksissa noudatetusta käytännöstä, Möller 6937: hallitukselta. Viimeksi mainitun lausunnon katsoo palveluperiaatteen vaatineen, että 6938: johdosta kihlakunnantuomari Möller on käytännöstä tiedotetaan kihlakunnanoikeu- 6939: vielä antanut kirjallisen vastineen. dessa asianajotehtäviä hoitaville. 6940: Antamassaan selvityksessä Möller toteaa, Myös Toijalan kihlakunnanoikeudessa 6941: ettei Toijalan kihlakunnanoikeudessa nou- saadaan eräissä tapauksissa lukea ja jättää 6942: datettu oikeudenkäyntikirjelmien vähentä- oikeudenkäyntikirjelmiä. Monimutkaisissa 6943: miseen pyrkivä käytäntö koske lainkaan jutuissa niistä voi Möllerin mukaan olla hyö- 6944: oikeudenkäynnissä esitettäviä vaatimuksia. tyäkin, mutta useimmissa tapauksissa ne ovat 6945: Edellä mainitussa kirjallisessa ohjeessa näet tarpeettomia ja vaikeuttavat tehokasta pro- 6946: sanotaan: "Vaatimuksensa asianosaiset saa- sessinjohtoa. Oikeudenkäymiskaaren 14 lu- 6947: vat kuitenkin aina esittää kirjallisesti, vaik- vun 5 §:stä ei voida johtaa asianasaisille 6948: kei jutussa sallita kirjelmän esittämistä." ehdotonta oikeutta lukea oikeudessa kirjel- 6949: Möller kiistää milloinkaan kieltäneensä ke- miä tai jättää niitä oikeudelle. Oikeuden- 6950: tään asianosaista taikka tämän edustajaa käyntikirjelmiä koskeva Toijalan kihlakun- 6951: tai avustajaa esittämästä vaatimuksiaan kir- nanoikeuden käytäntö tähtää myös turhien 6952: jallisesti. lykkäysten välttämiseen. niinpä käytäntöä 6953: Möller pitää erittäin epätodennäköisenä, koskevassa tiedotteessa todetaan. "Mikäli 6954: että P.L.:n ja yhtiön avustaja olisi lainkaan vastaaja pitää välttämättömänä vastata haas- 6955: esittänyt oikeudenkäyntikulujen korvausvaa- tehakemuksessa esitettyyn kirjallisesti, olisi 6956: timusta. Sellaisesta vaatimuksesta ei ole mer- kirjelmä toimitettava hyvissä ajoin ennen 6957: kintää istunnon aikana nauhalle sanellussa asian käsittelyä sekä Toijalan tuomiokunnan 6958: pöytäkirjassa eikä myöskään käsin pidetyssä kansliaan että kantajan asiamiehelle." Möller 6959: memoriaalipöytäkirjassa. Möllerin mukaan kertoo pyrkineensä siihen, että asian mennes- 6960: P.L:n ja hänen välillä oikeudenkäynnin jäl- sä lykkäykseen oikeudenkäyntikirjelmät toi- 6961: 133 6962: 6963: mitetaan noin viikkoa ennen asian jatkokä- Helsingin raastuvanoikeudessa noudatettavia 6964: sittelyä sekä kihlakunnanoikeudelle että vas- menettelytapoja. Vapaa oikeus käyttää kirjel- 6965: tapuolelle. miä silloinkin, kun niihin turvautumiseen ei 6966: Koska P.L:n kantelun kohteena oleva käy- ole järkevää tarvetta, on "huono tapa, joka ei 6967: täntö vaikuttaa olennaisesti asianajotyöhön, voi saavuttaa tavanomaisen oikeuden tasoa". 6968: olen pitänyt tarpeellisena varata Suomen Möllerin mukaan oikeudenkäyntimenettelyä 6969: Asianajajaliiton hallitukselle tilaisuuden lau- voidaan parantaa ja kehittää ilman lain muu- 6970: sua periaatteellisen käsityksensä asiasta. Hal- tostakin. On vain luovuttava sellaisesta käy- 6971: lituksen mukaan oikeudenkäyntikirjelmien tännöstä, joka on havaittu epätarkoituksen- 6972: käyttäminen kanteen kehittelyyn ja asiano- mukaiseksi. kaiken on kuitenkin tapahdutta- 6973: saiskeskusteluun on muodostunut vakiintu- va voimassa olevan lainsäädännön sallimissa 6974: neeksi käytännöksi, joka on saavuttanut "ta- rajoissa. 6975: vanomaisen oikeuden tason". Tämä on joh- 6976: tanut muun muassa tarpeesta jouduttaa 6977: asioiden käsittelyä tuomioistuimessa. Tule- 3. Ratkaisu 6978: vaisuudessa päästäneen sekä riita- että rikos- 6979: asioissa keskitettyyn suulliseen pääkäsitte- 3.1. Oikeudenkäyntikulujen korvausvaati- 6980: lyyn, jossa oikeudenkäyntikirjelmien lukemi- mus 6981: nen ei ehkä enää ole tarpeen. Tämä kuitenkin 6982: edellyttä asioiden kunnollista ja tehokasta Kihlakunnantuomari Möllerin antaman 6983: esivalmistelua. Hallituksen käsityksen mu- selvityksen perusteella katson jääneen näyt- 6984: kaan ei ole mahdollista joissakin tuomioistui- tämättä, että P.L:n ja PK Oy:n oikeuden- 6985: missa yleisestä käytännöstä poiketen siirtyä käyntiavustaja olisi puheena olevassa oikeu- 6986: jo nykyvaiheessa oikeudenkäyntikirjelmien denkäynnissä esittänyt kantelussa tarkoite- 6987: pääasialliseen kieltämiseen. Tällainen kielto tun oikeudenkäyntikulujen korvausvaati- 6988: voi muodostaa sellaisen poikkeuksen vakiin- muksen. Kantelukirjoituksessa ei ole myös- 6989: tuneesta tavasta, että kiellon laillisuutta kään esitetty todennäköisiä syitä sen väitteen 6990: "saattaa olla aihetta epäillä". Sitä paitsi eri- tueksi, että Toijalan kihlakunnanoikeudessa 6991: lainen käytäntö eri tuomioistuimissa asettaa noudatettu oikeudenkäyntikirjelmiä koskeva 6992: kansalaisten yhdenvertaisuuden lain edessä käytäntö olisi edellä tarkoitetussa oikeuden- 6993: kyseenalaiseksi ja vaikeuttaa asianajajien käynnissä aiheuttanut sekaannusta tai talou- 6994: työtä. Oikeudenkäyntikirjelmien jättämis- dellista vahinkoa oikeudenkäynnin asian- 6995: kielto ei saisi merkitä ainakaan sitä, ettei osaisille. 6996: asianosaisella olisi oikeutta vaatia pöytäkir- 6997: jaan merkittäväksi oikeudenkäynnin kannal- 6998: ta merkityksellisiksi katsomiaan lausumia. 3.2. Oikeudenkäyntikirjelmien jättämiskielto 6999: Kirjelmien käyttämisen ei tarvitse merkitä yleiseltä kannalta 7000: asianosaisten suullisen kuulustelun tai pu- 7001: heenjohtajan aktiivisen prosessijohdon hei- Kantelussa esitettyä periaatteellista kysy- 7002: kentämistä. Pitäisi myös pyrkiä kehittämään mystä laillisuusvalvonta- ja syyttäjävirano- 7003: kirjelmien laatua ja sisältöä. Suomen Asiana- maisena tutkiessani olen erottanut toisistaan 7004: jajaliiton hallituksen lausunnon johdosta an- kaksi seikkaa: toisaalta Toijalan kihlakunnan- 7005: tamassaan lausunnossa kihlakunnantuomari oikeudessa tosiasiallisesti noudatetun proses- 7006: Möller toteaa, että tuomioistuimen asiana on sinjohdollisen käytännön ja toisaalta tätä 7007: päättää, milloin oikeudenkäyntikirjelmän käytäntöä koskevan edellä mainitun kirjalli- 7008: esittäminen ja jättäminen on oikeudenkäyn- sen ilmoituksen, jonka kantelija on tulkinnut 7009: nin tavoitteet huomioon ottaen perusteltua. oikeudenkäyntikirjelmien jättämiskielloksi. 7010: Asianosaiset eivät voi myöskään tuomiois- 7011: tuinta sitovasti määrätä, että jokin lausuma 7012: olisi sellaisenaan merkittävä pöytäkirjaan. 3.2.1. Noudatettu käytäntö 7013: Vaikka yhdenmukaista käytäntöä eri tuo- 7014: mioistuimissa onkin pidettävä tavoitteena, Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun, sellaise- 7015: kaikkien alioikeuksien ei ole silti syytä omak- na kuin se on 12.8. 1960 säädetyssä laissa 7016: sua "eräissä suurissa alioikeuksissa" kuten (362/60), 4 §:n mukaan oikeuden on huoleh- 7017: 134 7018: 7019: dittava siitä, että juttu tulee perusteellisesti dessä aineellisen totuuden mahdollisimman 7020: käsitellyksi ja ettei asiaan sekoiteta mitään luotettava selvittäminen sekä sen perusteella 7021: sellaista, joka ei siihen kuulu. Saman luvun 5 oikeudenmukaisen ratkaisun löytäminen oi- 7022: §:n mukaan asianosaisen suullinen tai kirjal- keudenkäynnin kohteena olevaan ongel- 7023: linen lausuma on otettava pöytäkirjaan niin maan. Niinkuin tässä kanteluasiassa esite- 7024: laajalti, kuin sillä voidaan edellyttää olevan tyistä lausunnoista ja niiden liiteaineistosta 7025: merkitystä asiassa. Pöytäkirjattu suullinen käy havainnollisesti ilmi, yksittäistapaukset 7026: lausuma on heti luettava sekä kirjallisen lau- voivat olla varsin erilaisia. Juttujen vaikeus- 7027: suman osalta ilmoitettava, missä laajuudesa aste vaihtelee, samoin asianosaisten esittä- 7028: se on pöytäkirjaan otettu. Asianosaiselta on mien lausumien laatutaso. Asiaa mutkistaa 7029: kysyttävä, onko hänellä lausuman pöytäkir- se, että prosessinjohdolliset tavoitteet ovat 7030: jaamista vastaan muistutettavaa. Muistutus, usein keskenään vastakkaisia: se mikä nopeu- 7031: joka ei aiheuta muutosta, on merkittävä pöy- dessa tai halpuudessa mahdollisesti voite- 7032: täkirjaan. Saman luvun 6 §:n mukaan oikeu- taan, se ehkä varmuudessa hävitään. Lisäksi 7033: den puheenjohtaja on myös velvollinen val- on otettava huomioon kuhunkin oikeuden- 7034: vomaan järjestyksen noudattamista istunnos- käyntiin osallistuvien asianosaisten ja heidän 7035: sa. Hänen tulee sen vuoksi keskeyttää sopi- edustajiensa tavat ja tottumukset. Tätä edel- 7036: maton lausuma ja oikaista jokaista, joka lyttää jo hallitusmuodon 5 §:ssä turvattu 7037: käyttäytyy häiri tsevästi. kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä. 7038: Oikeudenkäymiskaaren säännöksistä käy Toiselle on helppoa se, mikä toiselle on vai- 7039: siis ilmi, ettei oikeudenkäynnin asianosaisel- keaa. Asianosaisten omaksumien tapojen ja 7040: la ole ehdotonta oikeutta esittää tuomiois- tottumusten joustava huomioon ottaminen 7041: tuimessa mitä tahansa lausumia ja vielä edistää usein myös aineellisen totuuden sel- 7042: vähemmän saada esittämiään lausumia sa- vittämistä. Tämä perustelee sitä, että tuo- 7043: natarkasti pöytäkirjatuksi, olivatpa nämä mioistuimen tulisi prosessinjohdollisia ratkai- 7044: lausumat suullisia tai kirjallisia. Kunkin suja tehdessään kiinnittää huomiota paitsi 7045: lausuman esittämisestä ja pöytäkirjaamises- käsiteltävänä olevan asian laatuun ja oikeu- 7046: ta päättää viime kädessä tuomioistuimen denkäynnin tarkoitukseen myös asianosais- 7047: puheenjohtaja. Luonnollisesti asianosaiset ten omiin toivomuksiin ja toimintaedellytyk- 7048: voivat olla tuomioistuimen jäsenten kanssa siin. Tästä kaikesta johtuu se, että prosessin- 7049: eri mieltä siitä, mikä lausuma tai lausuman johdollinen päätöksenteko on luonteeltaan 7050: sanamuoto on oikeudenkäynnin kannalta viime kädessä tapauskohtaista, tuomarin 7051: niin merkityksellinen, että sen esittäminen omaan kokemukseen ja harkintaan perustu- 7052: ja pöytäkirjaaminen tulisi sallia. Hyvään vaa. 7053: prosessinjohtoon kuuluu, että tuomioistuin Omasta puolestani yhdyn niihin alioikeus- 7054: ottaa tarkoin huomioon myös asianosaisen menettelyn suullisuuden ja välittömyyden 7055: itsensä esittämät käsitykset lausumien mer- tärkeyttä korostaviin näkökohtiin, joihin 7056: kityksestä ja niiden pöytäkirjaamisen toi- kihlakunnantuomari Möller on antamassaan 7057: vottavuudesta. Lopullinen päätösvalta kuu- selvityksessä viitannut. En epäile sitäkään, 7058: luu kuitenkin tuomioistuimen puheenjohta- etteikö Toijalan kihlakunnanoikeudessa nou- 7059: jalle. Puheena oleviin alioikeuden oikeuden- datettu käytäntö olisi useissa tapauksissa to- 7060: käynnin aikana tekemiin ratkaisuihin voi- siasiallisesti parantanut alioikeusmenettelyn 7061: daan puuttua mahdollisessa pääasiaa koske- laatua ja lisännyt luotettavuutta. 7062: vassa valituksessa tai alioikeuden menettelystä 7063: tehtävässä kantelussa. 7064: Tuomioistuimen puheenjohtajalla on kat- 3.2.2. Kirjelmien jättämiskielloksi tulkittu il- 7065: sottava olevan myös yleisestä prosessinjohto- moitus 7066: velvollisuudesta johtuva valta päättää siitä, 7067: sallitaanko etukäteen laaditun oikeuden- Toijalan kihlakunnanoikeudessa asianajo- 7068: käyntikirjelmän lukeminen ja tuomioistui- tehtäviä haitaville on edellä kerrotuin tavoin 7069: melle jättäminen vai vaaditaanko asian va- ilmoitettu oikeudenkäyntikirjelmien, muis- 7070: paata suullista esittämistä. Tämä valta ei tioiden ja muiden vastaavien kirjallisten esi- 7071: luonnollisestikaan saa johtaa mielivaltaan. tysten lukemisen ja oikeudelle jättämisen ole- 7072: Oikeudenkäynnin tarkoituksena on viime kä- van "pääsääntöisesti kiellettyä". Kihlakun- 7073: 135 7074: 7075: nantuomari Möller on itse luonnehtinut il- kaan esteitä suullisuutta ja välittömyyttä 7076: moitustaan palveluperiaatteen vaatimaksi edistävälle prosessinjohdollisille ratkaisuille. 7077: tiedotteeksi siitä, minkälaista käytäntöä kih- Toijalan kihlakunnanoikeuden tapaukses- 7078: lakunnanoikeudessa yleensä noudatetaan. sakin on mahdollista, että kihlakunnantuo- 7079: Tiedotteen sanamuoto ja julkistamistapa voi marin nimissä laadittua, kihlakunnanoikeu- 7080: kuitenkin antaa aiheen myös sellaiseen johto- den käytännöstä kertovaa tiedotetta pide- 7081: päätökseen, että kysymys on norminluontei- tään oikeudenkäyntikirjelmien norminluon- 7082: sen oikeusohjeen asettamisesta kaikkien Toi- teisena jättämiskieltona. Tiedotteen perus- 7083: jalan kihlakunnanoikeudessa asianajotehtä- teella jää kuitenkin epäselväksi, ovatko 7084: viä haitavien noudatettavaksi. Tiedotteessa kaikki Toijalan kihlakunnanoikeuden pu- 7085: on nimenomaisesti viitattu kihlakunnantuo- heenjohtajina toimivat tuomarinviran halti- 7086: mari Jyrki Virolaisen oikeudenkäyntikirjel- jat ja myös heidän erikseen määrättyinä 7087: miä koskevaan, 10.1.1986 päivättyyn muis- sijaisinaan toimivat henkilöt jollakin tavoin 7088: tioon, jossa olevaa suositusta (tiedotteen sa- sitoutuneet ilmoitetusta ajankohdasta lukien 7089: noin) "pyritään noudattamaan Toijalan kih- noudattamaan tiedotteessa kuvattua käy- 7090: lakunnanoikeudessa ainakin niissä asioissa, täntöä. Jos tiedotteen tehtävänä on ainoas- 7091: jotka otetaan ensimmäisen kerran käsiteltä- taan mainita siitä todennäköisyydestä, että 7092: väksi 1.1.1987 jälkeen." Mainittu suositus on Toijalan kihlakunnanoikeus tavanmukaises- 7093: puolestaan Virolaisen muistiossa (s. 10) luon- sa kokoonpanossaan pyrkii noudattamaan 7094: nehdittu alioikeusmenettelyn uudistuksen kerrottua käytäntöä, tiedotteen toteamus 7095: "ennakoimiseksi" ja sen "harjoittelemiseksi siitä, että kirjalliset esitykset ovat 7096: käytännössä". "pääsääntöisesti kiellettyjä", tuntuu liian eh- 7097: Oikeudenkäyntikirjelmiä koskevasta käy- dottomalta. Tällaista yleisluontoista kieltoa 7098: tännöstä keskusteltaessa on pidetty vakava- ei voida käsitykseni mukaan johtaa oikeu- 7099: na epäkohtana sitä kirjavuutta ja jopa vas- denkäymiskaaren 14 luvun 5 §:stä, joka 7100: takkaisuutta, joka eri alioikeuksissa näyttää korostaa ainoastaan tuomioistuimen valtaa 7101: vallitsevan. Itse en näe käytäntöjen kirja- harkita kussakin yksittäistapauksessa, missä 7102: vuutta niinkään yhdenvertaisuusongelmana laajuudessa "suullinen tai kirjallinen 7103: vaan pikemminkin käytännöllisenä hanka- lausuma" on otettava pöytäkirjaan. Päin- 7104: luutena. Toisaalta on luultavaa, että alioi- vastoin voidaan katsoa, että lähtökohtana 7105: keuksien kokoerot sekä tuomiopiirien ja on pikemminkin pidettävä oikeudenkäynnin 7106: niissä käsiteltävien asioiden erilaisuudet tu- asianosaisen ilmaisemaa tahtoa tulla kuul- 7107: levat vastedeskin estämään prosessinjohdol- luksi haluamallaan tavalla. Tämä tahto ei 7108: lisen käytännön täydellisen yhdenmukaista- tietenkään sido tuomioistuinta, mutta siitä 7109: misen. On myös huomattava, että hallitus- on käsitykseni mukaan lupa poiketa ainoas- 7110: muodon 2 §:n 4 momentissa tarkoitettu taan kussakin yksittäistapuksessa selkeästi 7111: tuomioistuinten riippumattomuus rajoittaa ilmenevillä prosessinjohdollisilla perusteilla. 7112: mahdollisuuksia säädellä tuomarien proses- Tällaista tulkintaa tukee mielestäni se, että 7113: sinjohtovaltaa lakia alemmantasoisin oikeu- Suomessa lailla voimaan saatetun kansalais- 7114: sohjein. Yhtenäiseen käytäntöön olisi ennen oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan 7115: alioikeusmenettelyn laintasoista uudistamis- kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklas- 7116: ta pyrittävä koko tuomarikunnan yhteisillä sa korostuu useissa kohdin asinosaisen 7117: ja keskinäiseen yhteisymmärrykseen perus- omien valintojen periaate "rehellisen ja jul- 7118: tuvilla keskusteluilla ja neuvotteluilla. Tasa- kisen oikeudenkäynnin" (fair am1 public 7119: painoisen kehityksen varmistamiseksi olisi trial) sisältöä määriteltäessä. Myös yleisestä 7120: hyödyllistä ottaa huomioon myös esimerkik- perusoikeusnäkökulmasta tuntuu kyseena- 7121: si asinajajakunnan taholta esitettävät näkö- laiselta julistaa jokin mielipiteen ilmaisukei- 7122: kohdat. Tätä taustaa vasten ei tunnu tarkoi- no ilman selvää lain antamaa tukea 7123: tuksenmukaiselta, että jotkut alioikeudet "pääsääntöisesti kielletyksi". 7124: julistavat ryhtyvänsä oma-aloitteisesti enna- Toisaalta en yhdy myöskäänSuomenAsian- 7125: koimaan ja harjoittelemaan sellaista uudis- ajajaliiton hallituksen käsitykseen siitä, että 7126: tusta, jota ei vielä lain tasolla ole saatettu oikeudenkäyntikirjelmien käyttö olisi sinänsä 7127: voimaan, olkoonpa, että voimassa oleva saavuttanut "tavanomaisen oikeuden tason", 7128: lainsäädäntö ei yksittäistapauksissa aseta- josta poikkeaminen ei olisi mahdollista. Oi- 7129: 136 7130: 7131: keudenkäynnissä esitettävien lausumien tuomari Möllerin allekirjoittaman tiedotteen 7132: muoto ja niiden pöytäkirjaaminen ovat oi- hyväksyttävyyttä on pidettävä tulkinnanva- 7133: keudenkäyntimenettelyyn liittyviä kysymyk- raisena eikä Möllerin menettelyä niin ollen 7134: siä, jotka on ratkaistava tapaus tapaukselta voida pitää lainvastaisena. Edellä lausumaa- 7135: kunkin oikeudenkäynnin tarkoitusta silmällä ui viitaten katsonkin, ettei P.L:n kantelu 7136: pitäen. Asianajajien työtä ei ole lupa tarpeet- anna minulle aihetta muuhun kuin että saa- 7137: tomasti vaikeuttaa, mutta toisaalta asianaja- tan tämän ratkaisuni tiedoksi kihlakunnan- 7138: jien on tyydyttävä tuomioistuimen puheen- tuomari Möllerille ja Suomen Asianajajalii- 7139: johtajan käsitykseen jutun tarkoituksenmu- ton hallitukselle. Lähetän ratkaisustani jäl- 7140: kaisimmasta käsittelytavasta. jennöksen myös oikeusministeriölle saatetta- 7141: Koskei alioikeuksien prosessinjohtoa kos- vaksi asianmukaisella tavalla alioikeustuo- 7142: kevan käytännön tiedottamisesta ole toistai- mareiden tietoon. 7143: seksi olemassa oikeusohjeita, kihlakunnan- 7144: 7145: 7146: 2. Työnantaja oli maksettuaan kansanedustajaksi valitulle työntekijälleen tämän palkan ja 7147: kansanedustajan palkkion välisen erotuksen, vaikka työntekijä oli ollut tehtävistään vapaana, 7148: jatkanut tämän korvauksen suorittamista alennettuna sen jälkeen, kun työntekijä oli valittu 7149: valtioneuvoston jäseneksi. Kysymys siitä, voidaanko sanottua korvausta pitää lahjomana ja 7150: siitä, missä määrin valtioneuvoston jäsen voi ministerin tehtävien ohella hoitaa sivutoimia. 7151: Päätös n:o 722/10.3.1989, DN:o 263/4/89 oli tullut kesällä 1969 STK:n palvelukseen 7152: tiedotuspäälliköksi. Hän oli myöhemmin liit- 7153: tynyt Kokoomus-puolueen jäseneksi ja vuo- 7154: 1. Kantelu den 1970 vaaleissa valittu kansanedustajaksi. 7155: Hän oli työskennellyt osa-aikaisesti STK:n 7156: Eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitta- palveluksessa 1970-luvun puoliväliin, minkä 7157: massaan, 14.2.1989 päivätyssä kirjoituksessa jälkeen hän oli ollut vapaana tehtävistään 7158: Turusta oleva A.J. on oheistamaansa lehti- STK:n palveluksessa. Ulkomaankauppami- 7159: leikkeeseen viitaten esittänyt, että ministeri nisterinä hän oli toiminut vuodesta 1987läh- 7160: P.S. oli valtioneuvoston jäsenenä toimiessaan tien. 7161: nauttinut säännöllistä kuukausipalkkaa Suo- P.S:n ryhtyessä vuonna 1970 hoitamaan 7162: men Työnantajain Keskusliitolta Qäljempänä kansanedustajan tehtäviä STK oli jatkanut 7163: STK). Kun oli oletettavaa, että P.S. oli mi- palkan maksamista siten, että hänelle oli 7164: nisterin virassaan käsitellyt ja ratkaissut edelleen suoritettu osa aikaisemmasta palkas- 7165: STK:n tai ainakin sen suuria jäsenyrityksiä ta. Palkanmaksu oli perustunut STK:n sovel- 7166: koskevia asioita, tuli A.J :n mielestä lähelle se tamaan käytäntöön, ettei kansanedustajan 7167: mahdollisuus, että samanaikainen palkan tehtävän vastaanottamisen tullut alentaa an- 7168: vastaanottaminen keskusliitolta täytti lahjo- siotasoa. Myöhemmin hänen palkkaukses- 7169: man tunnusmerkistön. Tämän vuoksi A.J. on saan ei ollut tapahtunut muita muutoksia 7170: pyytänyt minua tutkimaan asian. kuin että hänen tultuaan ministeriksi palkkaa 7171: oli edelleen alennettu. Lahjomalogiikan mu- 7172: 2. Hankittu selvitys kaan palkan olisi P.S:n mielestä tullut tällöin 7173: päinvastoin nousta. 7174: Kirjoituksen johdosta ministeri P.S. on P.S. on lausunnossaan torjunut kantelussa 7175: antanut 24.2.1989 päivätyn lausunnon ja liit- esitetyn käsityksen, että palkan vastaanotta- 7176: tänyt siihen edelliselle päivälle päivätyn minen STK:lta hänen hoitaessaan ministerin 7177: STK:ssa laaditun muistion. tehtäviä täyttäisi lahjomarikoksen tunnus- 7178: merkistön. Rikoslain 40 luvun 1 §:n mukaan 7179: lahjoman ottamisena virkamiehenä on tuo- 7180: 2.1. Ministeri P.S:n lausunto mittava virkamies, joka toiminnastaan palve- 7181: lussuhteessa ottaa, itselleen edustaa tai vaatii 7182: Lausunnossaan P.S. on kertonut, että hän lahjoman tai muun oikeudettoman hyvik- 7183: 137 7184: 7185: keen. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi hoilta. Näin ollen oli selvää, että ministereillä 7186: muun muassa sitä, että etuus oli saatu oli monenlaisia yhteyksiä sekä julkisiin että 7187: "toiminnasta palvelussuhteessa" eli toimin- yksityisiin yhteisöihin. Ministeri saattoi hoi- 7188: nasta valtioneuvoston jäsenenä sekä sitä, että taa samanaikaisesti esimerkiksi puolueen pu- 7189: etuus oli "oikeudetonta". heenjohtajan paikallista tehtävää tai kuulua 7190: Tämän johdosta P.S. on todennut, ettei ammattiliittoon ja vaikuttaa siellä. Yhteyksiä 7191: STK ollut maksanut hänelle palkkaa sen ei voinut katkaista valtioneuvoston jäsenyy- 7192: vuoksi, että hän oli ministeri, vaan siksi, että den vuoksi, vaan ministeriön tehtävien hoita- 7193: hän oli edelleen työsuhteessa keskusliittoon. minen päinvastoin edellytti yhteyksien jatku- 7194: Palkanmaksu oli jatkunut jo paljon ennen vaa ylläpitoa. Riippuvuussuhteet olivat siten 7195: kuin hän oli ryhtynyt hoitamaan ministerin monenlaisia. Oli myös tavallista, että minis- 7196: tehtäviä. Palkanmaksulla ja ministerin tehtä- terit saivat erilaisia etuja muualtakin kuin 7197: villä ei ollut mitään yhteyttä keskenään. STK ministerin toimestaan. Esimerkiksi Suomen 7198: ei ollut hänen jäätyään vapaaksi tiedotus- Pankki myönsi etuisuuksia riippumatta siitä, 7199: päällikön toimestaan edellyttänyt mitään hoitiko ministeri tai kansanedustaja myös 7200: vastapalveluksia missään yksittäisessä asiassa pankin tehtäviä vai ei, yksityiset yritykset 7201: tai yleisestikään eikä hän ollut itse vaatinut maksoivat myös ministerinä toimiville hallin- 7202: keskusliitolta palkkioita. Lahjomarikoksen toneuvostojensa ja hallitustensa jäsenille 7203: täyttyminen edellyttäisi sitä, että etuuden palkkioita kuten myös valtionyhtiöt. Käytän- 7204: saaminen liittyisi johonkin tiettyyn virkatoi- tö oli muodostunut maan tavaksi, kuten 7205: meen tai viran toimittamiseen yleensä. Hänen erään lehden pääkirjoituksessa oli äskettäin 7206: tapauksessaan tällaista liittymää ei ollut ole- todettu. 7207: massa. Valtioneuvoston jäsenenä hän luon- P.S. on viitannut myös virkamiesten ns. 7208: nollisesti joutui ottamaan kantaa kaikkiin kaksoispalkkajärjestelmään. Tämän mukaan 7209: käsiteltävänä oleviin asioihin kuten muutkin vakinaisella valtion virkamiehellä, joka valit- 7210: ministerit, mutta yksittäisenä ministerinä hä- tiin kansanedustajaksi, oli oikeus saada kan- 7211: nen tehtäviinsä ei kuulunut työ- ja sosiaali- sanedustajan toimesta maksettavan palkkion 7212: lainsäädäntöön liittyvät kysymykset, joita lisäksi osa palkastaan riippumatta siitä, hoi- 7213: STK puolestaan hoiti. Lahjomarikos edellyt- tiko hän virkaansa vai ei. Tämä lakisääteinen 7214: täisi edelleen sitä, että etuus olisi oikeudeton. järjestelmä oli osoitus siitä, että myös julki- 7215: Tämä tunnusmerkki rajaa rikoslain 40 luvun nen valta oli hyväksynyt periaatteen, jonka 7216: 1 §:n soveltamisalan ulkopuolelle kaikki ne mukaan kansanedustaja voi nostaa palkkaa 7217: tapaukset, joissa virkamiehellä on oikeus varsinaiselta työnantajaltaan työsuorituksis- 7218: etuuden saamiseen. Toisin sanoen etuutta ei ta riippumatta. 7219: voinut pitää oikeudettomana, jos sen saami- P.S. on vielä katsonut, ettei hänen tapauk- 7220: seen oli olemassa hyväksyttävä peruste. Hä- sensa poikennut valtakunnassa yleisesti nou- 7221: nen tapauksessaan tämä oikeus perustui yk- datetusta käytännöstä, ja todennut STK:n 7222: sityisoikeudelliseen työsuhteeseen. työnantajana eroavan muista yksityisistä yri- 7223: Mahdollisen esteellisyyden osalta P.S. on tyksistä siinä, ettei sillä juridisena henkilönä 7224: esittänyt, että palkanmaksu sellaisenaan ei ollut itsenäisiä etuja ajettavanaan valtion 7225: voinut aiheuttaa esteellisyyttä. Teoriassa es- päättävissä elimissä. STK toimi vain asian- 7226: teellisyys voisi perustua hänen työsuhteeseen- tuntijaorganisaationa työelämää koskevissa 7227: sa STK:hon. Ministerin tehtäviä hoitaessaan lainsäädäntökysymyksissä. Sen päätehtävä 7228: hän joutui luonnollisesti tapaus kerrallaan oli palkka- ja muista työsuhteen ehdoista 7229: arvioimaan, oliko työsuhde esteenä päätök- neuvotteleminen palkansaajajärjestöjen 7230: sentekoon osallistumiselle. Samalla tavalla kanssa. Palkanmaksajana se oli samassa ase- 7231: joutuivat menettelemään myös kaikki muut massa kuin mikä muu yhdistys tai poliittinen 7232: ministerit, jotka olivat palvelussuhteessa jo- puolue tahansa. 7233: honkin ulkopuoliseen yhteisöön. Hänen koh- 7234: dallaan ei tällaisia esteellisyystilanteita ollut 7235: toistaiseksi tullut eteen. 2.2. STK:n muistio 7236: P.S. on lausunnossaan korostanut myös 7237: sitä, että valtioneuvoston jäsenet kutsutaan P.S:n lausuntoon liitetystä STK:n toimi- 7238: tehtäväänsä useilta eri yhteiskuntaelämän ta- tusjohtajan T.K:n allekirjoittamasta muis- 7239: 18 300869G 7240: 138 7241: 7242: tiosta ilmenee, että P. S. oli tullut STK:n mensa ohella hän on hoitanut osa-aikaisesti 7243: palvelukseen tiedotuspäälliköksi kesällä STK:n tiedotuspäällikön tehtäviä 1970-luvun 7244: 1969. Hänet oli valittu kansanedustajaksi puoliväliin asti, mistä alkaen hän on ollut 7245: vuoden 1970 vaaleissa. Sen jälkeen hän oli toimestaan vapaana. Tasavallan presidentti 7246: työskennellyt STK:n palveluksessa osaaikai- on 30.4.1987 nimittänyt ja määrännyt P.S:n 7247: sena 1970-luvun puoliväliin asti. Tämän jäl- valtioneuvoston jäseneksi ja ministeriksi kä- 7248: keen hän oli ollut vapaana toimestaan, mutta sittelemään ulkoasiainministeriön sekä kaup- 7249: työsuhde jatkui edelleen. pa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuu- 7250: Muistion mukaan STK on siitä lähtien, luvia tehtäviä. Tässä tehtävässä P.S. on ollut 7251: kun P.S. oli ryhtynyt hoitamaan kansanedus- viimeksi mainitusta päivästä lukien. 7252: tajan tehtävää, korvannut hänelle hänen tie- STK on suorittanut P.S:lle, joka on vuo- 7253: dotuspäällikön palkkansa ja kansanedusta- desta 1970 alkaen saanut eduskunnalta kan- 7254: jan palkkion välisen erotuksen. Esimerkkinä sanedustajan toimesta maksettavan, edusta- 7255: tälle järjestelylle oli ollut kansanedustajaksi janpalkkiosta annetun lain mukaisen palk- 7256: valituilla virkamiehillä tuolloin ollut palkka- kion, samalta ajalta tiedotuspäällikön palkan 7257: etujen järjestelmä. STK:n P.S:lle maksama ja kansanedustajan palkkion välisen erotuk- 7258: palkka oli siten perustunut yksinomaan hä- sen. Kun P.S. on 30.4.1987 ryhtynyt hoita- 7259: nen työsuhteeseensa. STK ei ollut edellyttä- maan ministerin tehtäviä ja saanut siitä läh- 7260: nyt P.S:ltä kansanedustajana tai ministerinä tien ministerinpalkan lisäksi edellä mainitun 7261: sen enempää poliittisia kuin muitakaan vas- lain 1 §:n mukaisesti myös puolet edustajan 7262: tapalveluksia. P.S. ei myöskään itse ollut palkkiosta, on STK maksanut P.S:lle edelleen 7263: vaatinut STK:lta mitään palkkioita. STK:ssa puheena olevaa palkanluonteista korvausta, 7264: oli pidetty hyvän tavan mukaisena käytäntä- mutta aikaisemmasta alennettuna. 7265: nä myös sitä, että kansanedustajan työsuhde P.S. ja STK ovat kumpikin yhdenmukai- 7266: säilyi kansanedustajakausien ajan. sesti ilmoittaneet, että keskusliiton P.S:lle 7267: vuodesta 1970 alkaen suorittama korvaus on 7268: 3. Ratkaisu 7269: perustunut yksinomaan edelleen jatkuvaan 7270: työsuhteeseen ja että sillä on tarkoitettu säi- 7271: lyttää P.S:n ansiotaso ennallaan. Ministerin 7272: Hallitusmuodon 49 §:n ja eduskunnan vah- tehtävissä P.S:ltä ei ole edellytetty mitään 7273: vistaman eduskunnan oikeusasiamiehen joh- vastapalveluksia. 7274: tosäännön (10.1.1920/2) määräysten mukaan P.S:n ilmoituksen mukaan hän ei ole val- 7275: oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu vain vir- tioneuvoston jäsenenä joutunut kertaakaan 7276: kamiesten virkatointen lainmukaisuuden val- tilanteeseen, jolloin hän olisi STK:hon olevan 7277: vonta. Sellaiseen menettelyyn, joka jää virka- palvelussuhteensa takia ollut esteeilinen osal- 7278: vastuun ulkopuolelle, ei oikeusasiamies voi listumaan asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen. 7279: siten toimivaltuuksiensa puitteissa puuttua. 7280: Edellä kerrotuo johdosta ja kun asiassa on 7281: kysymys virkavastuisesta menettelystä ai- Oikeudellinen arviointi 7282: noastaan siltä osin kuin se koskee ministeri 7283: P.S:n toimintaa valtioneuvoston jäsenenä, a) Rikoslain 40 luvun 1 §:n soveltaminen. 7284: olen voinut tutkia asian vain sikäli kuin siinä 7285: on väitetty hänen toimineen ministerin omi- Edellä mainitun pykälän 1 momentissa on 7286: naisuudessa joko lainvastaisesti tai muutoin säädetty: 7287: vastoin virkavelvollisuuksiaan. "Jos virkamies toiminnastaan palvelussuh- 7288: teessa ottaa, itselleen edustaa tai vaatii lahjo- 7289: Tosiseikat man tai muun oikeudettoman hyvikkeen, hä- 7290: net on tuomittava lahjoman ottamisesta vir- 7291: Asiakirjoista ilmenee seuraavaa: kamiehenä--" (29.6.1984/505). 7292: Lahjomarikoksen tunnusmerkistö muo- 7293: Kauppatieteiden maisteri P.S. on kesällä dostuu selostetun lainkohdan mukaan kol- 7294: 1969 tullut STK:n palvelukseen tiedotuspääl- mesta tunnusmerkistä, lahjoman täytyy liit- 7295: liköksi. Vuodesta 1970 lähtien hän on toimi- tyä virkamiehen toimintaan palvelussuhtees- 7296: nut kansanedustajana. Kansanedustajan toi- saan, virkamiehen täytyy tästä toiminnastaan 7297: 139 7298: 7299: edustaa tai vaatia itselleen lahjoma ja lahjo- niin sanotussa luottamustoimisuhteessa, jos- 7300: man tulee olla oikeudeton. ta säädetään lähinnä hallitusmuodon 36 ja 43 7301: STK:n P.S:lle suorittaman puheena olevan §:issä. Häneen eivät niin ollen ole sovelletta- 7302: palkanluontoisen korvauksen maksaminen vissa valtion virkamieslain (24.1 0.1986/755) 7303: perustuu keskusliiton ja P.S:n väliseen edel- säännökset, joissa on määritelty muun muas- 7304: leen jatkuvaan yksityisoikeudelliseen työsuh- sa virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet val- 7305: teeseen. Sen alkuperäinen tarkoitus on ollut tiota kohtaan. Siten ei esimerkiksi valtioneu- 7306: säilyttää P.S:n ansiotaso entisellään hänen voston jäsenen oikeutta pitää ministerin vi- 7307: tultuaan kansanedustajaksi ja ryhdyttyään ran ohella muita palkattuja toimia tai tehtä- 7308: nostamaan kansanedustajalle maksettavaa viä voida arvioida sanottua kysymystä val- 7309: palkkiota, joka on ollut hänelle tiedotuspääl- tion virkamiesten kohdalla säätelevän valtion 7310: likön tehtävästä maksettua palkkaa pienem- virkamieslain 24 §:n säännösten perusteella. 7311: pi. Maksujärjestely on siten samansuuntainen Valtioneuvoston jäsenen oikeudellinen asema 7312: kuin niillä valtion virkamiehillä, jotka kansan- virkavelvollisuuksien suhteen on monessa 7313: edustajaksi tultuaan saavat lain mukaan edel- suhteessa säätelemätön. Sen arvioinnissa on 7314: leen nostaa osaa virkapalkastaan, vaikka tästä johtuen nojauduttava yleisiin oikeusoh- 7315: ovat virastaan virkavapaana. P.S:n STK:lta jeisiin ja maan tapaan eli vakiintuneeseen 7316: saaman korvauksen luonteen ei käytettävissä käytäntöön. Ryhtymättä tässä yhteydessä 7317: olevan selvityksen perusteella voida katsoa laajemmin käsittelemään ministerin virkavel- 7318: muuttuneen hänen tultuaan keväällä 1987 vollisuuksien sisältöä, rajoitan arviointini ky- 7319: valtioneuvoston jäseneksi. Näin ollen kor- symykseen valtioneuvoston jäsenen oikeudes- 7320: vausta ei ole maksettu P.S:lle siitä, että hän ta pitää ministerin viran ohella muuta palkat- 7321: olisi tehnyt jotakin tai jättänyt jotakin teke- tua tointa tai tehtävää. 7322: mättä valtioneuvoston jäsenenä. P.S. ei Lähtökohtana esillä olevan kysymyksen 7323: myöskään ministeriksi tultuaan ole edustanut osalta voitaneen lähempien säännösten 7324: tai vaatinut itselleen aikaisempaan tilantee- puuttuessa pitää sitä, että valtioneuvoston 7325: sen verrattuna mitään erityistä uutta kor- jäsenyys merkitsee niin vastuullista ja suuri- 7326: vausta. Päinvastoin korvausta ilmoitetaan töistä tehtävää, että sen menestyksellinen 7327: tällöin alennetun. Korvausta ei myöskään hoitaminen edellyttää pääsääntöisesti muis- 7328: voida katsoa oikeudettomaksi, sillä se on ta tehtävistä pidättäytymistä. Valtion virka- 7329: perustunut STK:n ja P.S:n väliseen työsuh- miehiä koskevista säännöksistä johdettavien 7330: teeseen. P.S:n menettely hänen ottaessaan yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti mi- 7331: vastaan valtioneuvoston jäsenenä ollessaan nisterin ei tulisi siten hoitaa virkansa ohella 7332: STK:n korvaussuorituksia ei niin ollen täytä niin suuritäisiä tai aikaavieviä sivutehtäviä, 7333: lahjomarikoksen tunnusmerkistöä. että viranhoito siitä oleellisesti kärsisi, eikä 7334: myöskään sellaisia sivutehtäviä, että hän 7335: merkittävässä määrin tulee esteelliseksi vi- 7336: b. Menettelyn ja ministerin virkavelvolli- rassaan. Ehdottomia rajoja ei kuitenkaan 7337: suuksien välinen suhde. tässä suhteessa ole asetettavissa, sillä käy- 7338: tännössä ministerin on katsottu voivan hoi- 7339: Valtioneuvoston jäsen on rikoslain 2 luvun taa valtioneuvoston jäsenyyden ohella esi- 7340: 12 §:ssä tarkoitettu virkavastuun alainen vir- merkiksi puolueen puheenjohtajan tehtäviä. 7341: kamies, jonka oikeudellisesta vastuusta, sen Näiden tehtävien samanaikaisesta hoitami- 7342: laajuudesta ja toteuttamistavasta on tarkem- sesta on katsottu olevan enemmän etua 7343: min säädetty laissa eduskunnan oikeudesta kuin haittaa ministerin tehtävien hoidon 7344: tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeus- kannalta. Ministereiden on katsottu myös 7345: kanslerin virkatointen lainmukaisuutta voivan osallistua yksityisten tai valtion yri- 7346: (25.11.1922/274, ministerivastuulaki). Tähän tysten ja laitosten tai aatteellisten yhdistys- 7347: liittyen säädetään eduskunnan oikeusasia- ten ylimpien päättävien elimien, hallinto- 7348: miehen toimivallasta ja menettelystä ministe- neuvostojen, johtokuntien ja hallitusten toi- 7349: rivastuulain toteuttamisessa eduskunnan oi- mintaan, elleivät he tätä kautta merkittä- 7350: keusasiamiehen johtosäännön 4 §:ssä. vässä määrin tule esteellisiksi hoitamaan 7351: Valtioneuvoston jäsen ei ole kuitenkaan ministerin virkaansa. Rajanveto siitä, mil- 7352: varsinaisessa virkasuhteessa valtioon vaan on loin ministerin tulee luopua sanotunlaisista 7353: 140 7354: 7355: sivutehtävistä ja milloin asiat on hoidetta- asian ratkaisuun, jos ratkaisusta on odotetta- 7356: vissa pelkästään niin, että hän ei esteellise- vissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänen 7357: nä osallistu valtioneuvostossa edustamaansa työnantajalleen STK:lle. Tällaista estetilan- 7358: yhteisöä koskevan asian käsittelyyn ja rat- netta ei ole kuitenkaan P.S:n kohdalla vielä 7359: kaisuun, on käytännössä tehty yksittäista- esiintynyt. Näistä syistä en voi katsoa P.S:n 7360: paus kerrallaan. Katson, ettei esillä oleva menetelleen virkavelvollisuuksiensa vastai- 7361: asia anna kuitenkaan aihetta määritellä sesti säilyttäessään työsuhteensa STK:hon ja 7362: tarkemmin tässä suhteessa noudatettavan ottaessaan vastaan STK:lta tähän työsuhtee- 7363: harkintavallan rajoja. seen perustuvaa palkkaa valtioneuvoston jä- 7364: Ministeri P.S:n kohdalla voidaan todeta, senenä ollessaan. 7365: ettei hän ole ministerinä ollessaan hoitanut 7366: sivutoimisesti STK:n tiedotuspäällikön tehtä- 7367: viä, vaan hän on ollut kokonaan vapaana Loppupäätelmä 7368: sanotusta työstä. Hän on siten voinut keskit- 7369: tyä valtioneuvoston jäsenen ja kansanedusta- Kun asiassa ei ole edellä kerrotun mukai- 7370: jan tehtävien hoitamiseen. Hän voi tosin hal- sesti käynyt ilmi, että ministeri P.S. olisi 7371: lintomenettelylain (6.8.1982/598) 10 §:n 1 menetellyt A.J:n kirjoituksessa kosketellussa 7372: momentin nojalla tai sen periaatteisiin liitty- tilanteessa lainvastaisesti tai muutoinkaan 7373: vän omakohtaisen harkinnan perusteella tul- rikkonut virkavelvollisuuksiaan, ei kirjoitus 7374: la joissakin tapauksissa esteelliseksi osallistu- ole antanut puoleltani aihetta enempiin toi- 7375: maan valtioneuvostossa käsiteltävänä olevan menpiteisiin. 7376: 7377: 7378: 7379: 3. Kysymys oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen välisestä työnjaosta, heidän päätös- 7380: tensä oikeusvoimasta ja siitä, voiko oikeusasiamies ottaa uuden kantelun johdosta itse 7381: tutkittavakseen apulaisoikeusasiamiehen aikaisemmin ratkaiseman asian. Kysymys myös 7382: esitutkintalain 10 ja 45 §:ien soveltamisesta eli asianosaisen oikeudesta avustajaan esitutkin- 7383: nassa ja oikeudesta valita avustajansa. 7384: 7385: Kirje Suomen Rikospoliisiliitto ry:lle n:o tamista tuomioistuinten ja muiden viran- 7386: 1297/27.4.1989, DN:o 516/4/89 omaisten toiminnassa. Apulaisoikeusasiamie- 7387: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen päätös hen tehtävänä on puolestaan avustaa oikeus- 7388: n:o 996/31.3.1989, DN:o 413/4/89 asiamiestä ja tarvittaessa astua hänen sijaan- 7389: sa. Eduskunnan vahvistaman eduskunnan oi- 7390: Yhdistys on minulle osoittamassaan, keusasiamiehenjohtosäännön 12 §:n mukaan 7391: 6.4.1989 päivätyssä kirjoituksessa viitaten oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksessä 7392: apulaisoikeusasiamiehen päätökseen n:o 996/ annetaan tarkemmat määräykset tehtävien 7393: 31.3.1989, DN:o 413/4/89, jossa apulaisoi- jakamisesta oikeusasiamiehen ja apulaisoi- 7394: keusasiamies on antanut Helsingin poliisilai- keusasiamiehen kesken. Johtosäännön 13 7395: toksen rikoskomisario Pauli Mattilalle huo- §:ssä on määrätty, että apulaisoikeusasiamies 7396: mautuksen esitutkintalain 45 §:n soveltami- käsittelee ja ratkaisee samoin valtuuksin kuin 7397: sesta vangittua A.S:ääja hänen avustajaansa, oikeusasiamies ne asiat, jotka työjärjestykses- 7398: oikeustieteen kandidaatti T.S:ää koskevassa sä on hänelle uskottu tai jotka oikeusasiamies 7399: asiassa, pyytänyt kirjoituksessa lähemmin on hänen ratkaistavakseen määrännyt. 7400: mainituin perustein minua tutkimaan asian Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian 7401: u~delleen ja antamaan siitä oman päätökse- 25.9.1973 vahvistetun työjärjestyksen 1 §:n 2 7402: m. momentin mukaan apulaisoikeusasiamiehen 7403: Vastauksena yhdistyksen kirjoitukseen il- ratkaistaviin asioihin kuuluvat muun muassa 7404: moitan seuraavaa: poliisin menettelyä koskevat asiat, jollei oi- 7405: Suomen hallitusmuodon 49 §:n 1 momen- keusasiamies yksittäistapauksessa ole pidät- 7406: tin mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen tänyt asiaa itselleen. 7407: tehtävänä on valvoa eduskunnan hänelle laa- Edellä selostetuista säännöksistä ja mää- 7408: timan johtosäännön mukaan lakien noudat- räyksistä ilmenee, että apulaisoikeusasiamies 7409: 141 7410: 7411: ratkaisee itsenäisesti ja samoin valtuuksin joutuu lisäksi tekemään epäävän päätöksensä, 7412: kuin oikeusasiamies hänelle oikeusasiamie- paitsi hyvin lyhyessä ajassa, myös herkemmin 7413: hen kanslian työjärjestyksen mukaan uskotut ja vähäisemmin taustatiedoin kuin tuomiois- 7414: tai muutoin määrätyt asiat. tuin tai laillisuusvalvontaa suorittava viran- 7415: Oikeusasiamiehen tai apulaisoikeusasia- omainen. Näistä syistä Mattilan ratkaisua oli 7416: miehen päätökset ovat siinä mielessä lopulli- yhdistyksen mielestä pidettävä oikeana. Eri- 7417: sia, ettei niihin voi hakea säännöllisin tai tyisesti yhdistys on arvostellut sitä, että 7418: ylimääräisin muutoksenhakukeinoin muutos- apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä oli lau- 7419: ta. Ne eivät kuitenkaan saa oikeusvoimaa suttu pidätetyn oikeuden valita itse avusta- 7420: niinkuin esimerkiksi tuomioistuimen päätök- jansa esitutkinnassa oleva ehdoton lähtökoh- 7421: set, minkä vuoksi sama asia on kanteluteitse ta avustajan kelpoisuutta arvioitaessa. Täl- 7422: mahdollisuus saattaa uudelleen oikeusasia- laista seikkaa ei kuitenkaan ole mainittu 7423: miehen tai apulaisoikeusasiamiehen tutkitta- esitutkintalain 45 §:ssä eikä lain valmistelua- 7424: vaksi. Tällöin asia otetaan uudelleen tutkit- siakirjoissa. Mikäli apulaisoikeusasiamiehen 7425: tavaksi ja aikaisempi ratkaisu voi muuttua kanta tulisi vallitsevaksi, tarkoittaisi se käy- 7426: etenkin, jos asiassa on tuotu esiin uusia rat- tännössä sitä, että rikoksesta epäillyn kan- 7427: kaisuun vaikuttavia tosiseikkoja. Estettä ei nanotto avustajaan olisi lähes poikkeuksetta 7428: ole päätyä asiassa aikaisemmasta poikkea- määräävä tutkinnanjohtajan kantaan verrat- 7429: vaan tulokseen muullakaan perusteella, mut- tuna. 7430: ta tällaiset tilanteet ovat harvinaisia. Uudel- Edellä olevan johdosta totean, että keskeis- 7431: leen tutkittavaksi saatetun asian ratkaisee se, tä on esillä olevassa asiassa niin yleiseltä 7432: jolle asia työjärjestyksen mukaan kuuluu, kannalta katsoen kuin myös kosketelluo yk- 7433: jollei oikeusasiamies toisin määrää. sittäistapauksen osalta kaksi seikkaa. Ensin- 7434: Työjärjestyksen 1 §:n 2 momentin nojalla näkin asianosaisella on esitutkintalain 10 §:n 7435: olen ottanut yhdistyksen kirjoituksessa tar- perusteella oikeus käyttää jo esitutkinnassa 7436: koitetun asian tutkittavakseni ja perehtynyt avustajaa. Toiseksi esitutkintalain 45 §:ssä 7437: yhdistyksen kirjoitukseen sekä apulaisoikeus- asianosaisen avustajana esitutkinnassa toimi- 7438: asiamiehen aikaisempaan ratkaisuun ja sen valle on asetettu määrättyjä kelpoisuusvaati- 7439: perusteena oleviin asiakirjoihin. muksia, joista osa on ehdottomia ja osa 7440: Yhdistys on kirjoituksessaan arvostellut harkinnanvaraisia ja joiden puuttuminen 7441: eräitä apulaisoikeusasiamiehen päätöksessään muodostaa esteen avustajana toimimiselle. 7442: tekemiäjohtopäätöksiä ja kannanottoja, mut- Samalla on avustajan kelpoisuuden ratkaise- 7443: tei ole esittänyt uutta tosiasia-aineistoa. minen asetettu tutkinnanjohtajan asiaksi. 7444: Yhdistys on esittänyt käsityksenään, että Asianosaisen oikeus avustajaan esitutkin- 7445: komisario Mattila oli hylätessään A.S:n pi- nassa on ehdoton, mikä merkitsee sitä, että 7446: dätettynä ollessaan tekemän pyynnön saada asianosaisesta itsestään riippuu, haluaako 7447: T.S. avustajakseen esitutkinnassa toiminut hän käyttää tätä oikeutta vai ei. Esitutkinta- 7448: esitutkintalain 45 §:n mukaan tutkinnanjoh- viranomaisille ei ole annettu valtaa mitätöidä 7449: tajalle kuuluvan toimi- ja harkintavaltuuden tätä oikeutta. Mikäli tutkinnanjohtaja epää 7450: puitteissa, ja pitänyt sen vuoksi Mattilan esitutkintalain 45 §:n perusteella tietyn avus- 7451: epäämispäätöksestään saamaa huomautusta tajan käytön, on sanotun lainkohdan nimen- 7452: epäoikeudenmukaisena. Yhdistys on perus- omaisen säännöksen mukaan asianosaiselle 7453: tellut käsitystään muun muassa sillä, että varattava tilaisuus kelpoisuusvaatimukset 7454: sellaiset rikokset, joista T.S. oli vuonna 1981 täyttävän avustajan hankkimiseen. 7455: tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen, Nimenomaisen säännöksen puuttumisesta 7456: olivat jo yleisesti ottaen omiaan vähentämään huolimatta on mielestäni selvää, että asian- 7457: tuomitun luotettavuutta toimia avustajana osaisen oikeuteen käyttää avustajaa sisältyy 7458: esitutkinnassa. T.S:n viimeaikainen käytös oli periaatteessa myös oikeus valita avustaja it- 7459: lisäksi antanut poliisille aiheen suhtautua selleen. Tämän valintaoikeuden voidaan kat- 7460: edelleen kriittisesti hänen luotettavuuteensa. soa johtuvan jo "asian luonnosta" ja siitä, 7461: Avustajan kelpoisuusvaatimukset esitutkin- että itse valintaoikeutta ei laissa ole annettu 7462: nassa olivat tiukemmat kuin oikeudenkäyn- esitutkintaviranomaisille. Tätä kannanottoa 7463: nissä ja avustajan kelpoisuuden ratkaisuvalta tukevat myös apulaisoikeusasiamiehen pää- 7464: kuului tutkinnanjohtajalle. Tutkinnanjohtaja töksessä selostetun kansalaisoikeuksia ja po- 7465: 142 7466: 7467: liittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen Tämä tieto voi sisältyä esimerkiksi puhelin- 7468: yleissopimuksen 14 artiklan 3 b ja d -kohtien luettelon ammattihakemistoon tai myös mui- 7469: määräykset, joista tosin viimeksi mainitun hin luetteloihin, joita on laadittu avustajan 7470: osalta Suomi on sopimukseen liittyessään tehtäviä ammatikseen hoitavista. Mikäli 7471: tehnyt varauman. Puheena oleva valintaoi- asianosainen voi esittää nimetyn henkilön 7472: keus ei ole kuitenkaan rajoittamaton ja sillä avustajakseen, ei esitutkintaviranomaisilla 7473: tavoin ehdoton, että joka tilanteessa asian- ole edes syytä puuttua valintaan ellei heidän 7474: omaisen nimeämä avustaja olisi hyväksyttävä tiedossaan ole esitutkintalain 45 §:ssä tarkoi- 7475: tähän tehtävään. Esitutkintalain 45 §:ssä on tettuja esteitä. 7476: katsottu aiheelliseksi asettaa tiettyjä kelpoi- Saamani kuvan mukaan eivät esitutkinta- 7477: suusehtoja asianosaisen avustajalle niinkuin viranomaisten käsitykset poikkea siitä, miten 7478: edellä on jo mainittu. Mikäli avustajaksi ni- esitutkintalain 45 §:ää on mielestäni periaat- 7479: metty ei tutkinnanjohtajan arvion mukaan teessa sovellettava. A pulaisoikeusasiamiehen 7480: täytä näitä vaatimuksia, tutkinnanjohtajalla päätöksessään esittämä näkemys on käsityk- 7481: on oikeus ja myös velvollisuus evätä sanotun seni mukaan asiallisesti samansisältöinen. 7482: avustajan käyttö. Tällaisessa tilanteessa tut- Olen ymmärtänyt, että myös yhdistyksen nä- 7483: kinnanjohtajan on kuitenkin varattava asian- kemys vastaa sitä, mitä minä pidän lainmu- 7484: osaiselle tilaisuus kelpoisuusvaatimukset kaisena. 7485: täyttävän avustajan hankkimiseen tutkintaa Edellä kerrotun johdosta ja kun apulaisoi- 7486: silti viivyttämättä. keusasiamies on tehnyt ratkaisunsa yhdistyk- 7487: Käytännössä ei avustajan valinta asian- sen kirjoituksessa tarkoitetussa yksittäista- 7488: osaiselle tuottane sanottavia vaikeuksia. Kä- pauksessa hänelle kuuluvan toimi- ja harkin- 7489: sitykseni mukaan asianosaisella ei ole usein- tavallan puitteissa eikä yhdistyksen kirjoituk- 7490: kaan selkeätä mielipidettä siitä, kenet hän sessa ole tuotu esille sellaisia uusia tosiseik- 7491: haluaa avustajakseen. Varsinkin pidätetyt koja, joilla olisi merkitystä arvioitaessa pu- 7492: joutuvat tällaisessa tilanteessa avustajaa ha- heena olevaa yksittäistapausta, ei yhdistyk- 7493: lutessaan suorittamaan valintansa sen tiedon sen kirjoitus ole antanut puoleltani aihetta 7494: perusteella, mitä esitutkintaviranomaiset enempiin toimenpiteisiin. 7495: käytettävissä olevista avustajista antavat. 7496: 7497: 7498: 4. Kysymys valtion tietokonekeskuksen ylijohtajan vastuusta tietokonekeskuksessa tapahtu- 7499: neiden ohjelmointivirheiden johdosta. 7500: 7501: Kirje n:o 1678/2.6.1989, DN:o 1179/4/87 4.9.1986 vuoden 1987 yhteisvalinnan valin- 7502: taperusteista. Terveydenhuollon oppilaitos- 7503: Olette eduskunnan oikeusasiamiehelle ten osalta päätös on perustunut sairaanhoi- 7504: 29.7.1987 osoittamassanne kirjoituksessa ar- totoimen harjoittajien ja muun vastaavan- 7505: vostellut voimakkaasti ammattikasvatushal- laisen henkilöstön kouluttamisesta annetun 7506: litusta terveydenhuoltoalan koulutuksen va- asetuksen (418/68) 24 §:n 3 momenttiin. 7507: lintaperusteista sekä keskiasteen yhteisvalin- Sen mukaan sairaanhoito-oppilaitoksessa 7508: nasta keväällä 1987. järjestettävien perus-, jatko- ja täydennys- 7509: Ammattikasvatushallitus on antanut kir- kurssien pääsyvaatimuksista, mahdollisista 7510: joituksenne johdosta lausunnon 7.10.1987. sisäänpääsytutkinnoista ja niihin ehkä liitty- 7511: Lausunto on lähetetty tiedoksenne vistä lisäkursseista, oppilasvalinnassa ehkä 7512: 23.10.1987. Valtion tietokonekeskus on anta- käytettävistä soveltuvuuskokeista sekä mah- 7513: nut 16.12.1987 selvityksen automaattisessa dollisesta työkokemuksesta tai esiharjoitte- 7514: tietojenkäsittelyssä tietokonekeskuksessa ta- lusta päättää ammattikasvatushallitus. Edel- 7515: pahtuneista virheistä. lä mainittu asetus on sittemmin kumottu 7516: ammatillisia oppilaitoksia koskevan lainsää- 7517: 1. Soveltuvuuskokeista dännön uudistamisen yhteydessä. Elokuun 7518: 1 päivästä 1987 voimaan tulleen ammatilli- 7519: Ammattikasvatushallitus on päättänyt sista oppilaitoksista annetun lain (487 /87) 7520: 143 7521: 7522: 22 §:n 1 momentin mukaan opiskelijaksi tietokoneohjelmoinnissa tapahtui varsin 7523: ottamisen perusteista säädetään asetuksella suuria virheitä. Eräänä esimerkkinä tapah- 7524: ja määrätään tarvittaessa valtioneuvoston tuneista virheistä on kirjoituksessanne ker- 7525: päätöksellä. Samasta ajankohdasta voimaan tomanne tapaus, jossa asevelvollisuutta suo- 7526: tulleen terveydenhuolto-oppilaitoksista an- rittamassa ollut henkilö oli kutsuttu useam- 7527: netun asetuksen (501/87) 24 §:n 1 momen- piin kokeisiin. Valtion tietokonekeskuksen 7528: tin mukaan (690/87) opiskelijat valitaan lausunnon mukaan kyseisen henkilön koh- 7529: aikaisemmissa opinnoissa menestymisen, dalla oli kysymys siitä, että pääsykoevalin- 7530: koulutusmotivaation, koulutustarpeen ja nassa lääkintävoimistelija- ja kuntohoitaja- 7531: työkokemuksen sekä niihin verrattavien koulutukseen hakenut, mutta toiseen jaos- 7532: taikka yhteiskunnan koulutustarpeeseen liit- toon esivalinnassa valittu siirretään yleensä 7533: tyvien seikkojen perusteella sen mukaan kutsuttavaksi liikuntakokeen sisältävään 7534: kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin jaostoon, jos hänen pistemääränsä on 7535: määrää. Asetuksen mukaan ammattikasva- riittävä. Testipaikan siirtoa koskeva tieto- 7536: tushallitus päättää opiskelijoiden valintajär- jenkäsittelyohjelma ei kuitenkaan toiminut 7537: jestyksen perusteista sekä mahdollisten ohjelmointivirheen takia. Ohjelma korjat- 7538: pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämises- tiin virheen paljastuttua. Virheellisen kut- 7539: tä. Valtioneuvosto on hyväksynyt 23.5.1985 sun saaneet henkilöt kartoitettiin mahdol- 7540: keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelman lisimman tarkasti ja heille lähetettiin 7541: vuosille 1986-1988 ja sitä on muutettu uudet kutsut. 7542: valtioneuvoston päätöksellä 22.5.1986. Oh- Ammattikasvatushallituksen lausunnon 7543: jelman mukaan ammattien vaatimien eri- mukaan yhteisvalinnan automaattinen tieto- 7544: tyisominaisuuksien selvittämiseksi voidaan jenkäsittely tuotti keväällä 1987 suuria vai- 7545: tarvittaessa käyttää pääsy- ja soveltuvuus- keuksia valtion tietokonekeskukselle. Auto- 7546: kokeita. maattisen tietojenkäsittelyn virheet olisivat 7547: Edellä sanotun mukaisesti ammattikasva- olleet ratkaisevan tärkeitä noin 350 oppilaan 7548: tushallituksella on ollut vuoden 1987 oppilas- valituksi tulemisen kannalta, jos niitä ei olisi 7549: valinnan osalta oikeus päättää terveyden- korjattu tapahtuneella tavalla oppilasvalinta- 7550: huoltoalan koulutuksen opiskelijavalinnan lautakunnissa ja oppilaitoksissa. 7551: perusteista yleensä ja soveltuvuuskokeiden Valtion tietokonekeskuksen lausunnon 7552: käytöstä erityisesti. mukaan kevään 1987 yhteisvalinnassa löytyi 7553: Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä 7554: on valvoa viranomaisten ja virkamiesten heti valinta-ajon jälkeen seuraavat kaksi oh- 7555: virkatoiminnan lainmukaisuutta. Näin ollen jelmointivirhettä: 7556: ja koska edellä sanotun mukaisesti ammat- 1) Aikaisemman ammatillisen tutkinnon 7557: tikasvatushallitus soveltuvuuskokeista päät- omaavia hakijoita ei valittu määrätyille poik- 7558: täessään on toiminut sille kuuluvan harkin- keavaa valintamenettelyä käyttäville opinto- 7559: tavallan puitteissa ja koska tehtävänäni ei linjoille, vaikka pistemäärä olisi edellyttänyt 7560: ole puuttua viranomaisten harkintavallassa valintaa ja 7561: oleviin tarkoituksenmukaisuusratkaisuihin, 2) tasokurssiUoman peruskoulun käyneitä 7562: asia ei voi tältä osin johtaa puoleltani hakijoita ei valittu lukioon pyrkiessä, vaikka 7563: toimenpiteisiin. Viittaan myös ammattikas- pistemäärä olisi edellyttänyt valintaa. 7564: vatushallituksen lausunnossa soveltuvuus- Ammattikasvatushallitus tiedotti auto- 7565: kokeiden merkityksestä terveydenhuoltoalan maattisen tietojenkäsittelyn virheistä lää- 7566: oppilasvalinnassa sanottuun. Lausunnosta nien oppilasvalintalautakunnille ja oppilai- 7567: käy ilmi muun muassa, että soveltuvuusko- toksille kirjeellään 5.6.1987. Virheet kor- 7568: keiden merkitystä oppilasvalinnassa ei ole jattiin ennen valintapäätösten tekemistä 7569: vähennetty sillä tavoin kuin kirjoituksessan- läänien oppilasvalintalautakunnissa ja oppi- 7570: ne olette esittänyt. laitoksissa siten, että tulokset voitiin julkis- 7571: taa ennalta ilmoitetulla tavalla 10.6.1987. 7572: Ammattikasvatushallituksen lausunnon mu- 7573: 2. Yhteisvalinnan virheistä keväällä 1987 kaan se piti automaattisen tietojenkäsittelyn 7574: virheitten korjaamista osittain ylityönä op- 7575: Vuoden 1987 keskiasteen yhteisvalinnan pilasvalintalautakunnissa sekä eräissä am- 7576: 144 7577: 7578: matillisissa oppilaitoksissa pienempänä hait- vuoden 1989 alusta valtion liikelaitokseksi 7579: tana kuin valintojen myöhästymisestä yh- ja sen ylijohtaja asetuksella (730/88) työso- 7580: teisvalinnan kaikille 160.000 hakijalle aiheu- pimussuhteiseksi toimitusjohtajaksi. Vuoden 7581: tuneita vaikeuksia ja kustannuksia. 1987 yhteisvalinnan aikaan tietokonekes- 7582: kuksen ylijohtajan on kuitenkin katsottava 7583: toimineen edellä sanotun mukaisesti virka- 7584: 3. Valtion tietokonekeskuksen menettelyn ar- vastuulla. Koska virheellisen ohjelmoinnin 7585: viointia suorittaneen tietokonekeskuksen henkilös- 7586: tön tai tietokonekeskuksen puolesta ammat- 7587: Tapahtuneen aikaan voimassa olleen val- tikasvatushallituksen kanssa tietosysteemin 7588: tion tietokonekeskuksesta annetun lain käyttöä koskevan sopimuksen allekirjoitta- 7589: (196/64) mukaan valtion tietokonekeskuk- neiden osastopäälliköiden ei voida katsoa 7590: sen tehtävänä oli suunnitella ja suorittaa käyttäneen julkista valtaa tai suorittaneen 7591: automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyviä julkista tehtävää, heidän toimintansa ei voi 7592: tehtäviä valtion virastojen ja laitosten tar- tulla eduskunnan oikeusasiamiehen tutkitta- 7593: vetta varten. Valtion tietokonekeskuksesta vaksi tai arvioitavaksi. Tästä syystä valtion 7594: annetun asetuksen (211/75) 3 §:n mukaan tietokonekeskuksen osalta olen voinut ottaa 7595: tietokonekeskuksessa oli tuolloin sopimus- tutkittavakseni ainoastaan valtion tietoko- 7596: paikkainen ylijohtajan virka. Tietokonekes- nekeskuksen ylijohtajan toiminnan. 7597: kuksen muu henkilöstö oli työsopimussuh- Ylijohtajan vastuuta tässä asiassa voi- 7598: teessa valtioon. Ylijohtajan tehtävistä sää- daan arvioida ensinnä tapahtuneiden ohjel- 7599: dettiin asetuksen 7 §:ssä ja hänen vastuus- mointivirheiden ja toisaalta ammattikasva- 7600: taan asetuksen 14 §:ssä. Viimeksi mainitun tushallituksen ja tietokonekeskuksen välillä 7601: säännöksen mukaan ylijohtaja vastasi siitä, tehdyn sopimuksen perusteella. Kun ote- 7602: että toimeksiantajalle valmistetut suoritteet taan huomioon tapahtumien aikaan voi- 7603: oli käsitelty annetun tietoaineiston ja sovit- massa olleen valtion tietokonekeskuksesta 7604: tujen käsittelyperusteiden mukaisesti sekä annetun asetuksen 14 §:n edellä sanottu 7605: että tietokonekeskukselle annettua tietoai- säännös ylijohtajan vastuusta, ylijohtajan 7606: neistoa hoidettiin huolella ja riittävät var- vastuu ohjelmoinnissa tapahtuneesta vir- 7607: muus- ja tietosuojanäkökohdat otettiin huo- heestä voinee tulla kysymykseen vain poik- 7608: mioon. keuksellisesti. Sen sijaan pidän mahdollise- 7609: Eduskunnan oikeusasiamiehen toimival- na, että ylijohtajan vastuu saattaisi eräissä 7610: taan kuuluu Suomen hallitusmuodon ja tapauksissa ulottua ainakin asetuksessa 7611: eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön määriteltyjen tehtävien laiminlyöntinä sellai- 7612: mukaan valvoa virkavastuulla toimivien vi- siin seikkoihin kuin valtion tietokonekes- 7613: ranomaisten ja virkamiesten virkatoiminnan kuksen sopijapuolena tekemään sopimuk- 7614: lainmukaisuutta. Hallitusmuodon mukaan seen, jonka toteuttaminen ei ole tietokone- 7615: oikeusasiamiehen toimivallan henkilöllinen keskuksen voimavaroin mahdollista. 7616: ulottuvuus on rajattu rikosoikeudellisen vir- Tässä tapauksessa valtion tietokonekes- 7617: kavastuun mukaan. kuksen ja ammattikasvatushallituksen välil- 7618: Voimassa olevaa rikoslain 2 luvun 12 lä on tehty tietosysteemin käyttöä koskeva 7619: §:ää on tulkittu siten, että virkamiehenä sopimus, jonka valtion tietokonekeskuksen 7620: pidetään myös julkisyhteisön työntekijää, puolesta ovat allekirjoittaneet osastopäällik- 7621: silloin kun hän hoitaa julkista tehtävää tai kö Olavi Kujala ja toimistopäällikkö Eino 7622: toimittaa julkista asiaa. Parhaillaan on Styrman. Sopimus on ollut laadultaan ja 7623: eduskunnan käsiteltävänä hallituksen esitys luonteeltaan samanlainen, jonka perusteella 7624: virkarikoslainsäädännön uudistamisesta valtion tietokonekeskus on vuodesta 1978 7625: (HE no 58/1988 vp), joka voimaan tulles- suorittanut automaattisen tietojenkäsittelyn 7626: saan tulee selventämään rikosoikeudellista keskiasteen yhteisvalinnan toteuttamiseksi. 7627: virkamieskäsitettä ja uudistamaan julkisyh- Vaikka yhteisvalintaa keväällä 1987 suori- 7628: teisöön työsopimussuhteessa olevien henki- tettaessa on voitu havaita, että vuoden 1987 7629: löiden rikosoikeudellista asemaa. valintaperusteissa tapahtuneet suuret muu- 7630: Valtion tietokonekeskus on muutettu lail- tokset ja uusien oppilaitosten liittäminen 7631: la valtion tietokonekeskuksesta (729/88) yhteisvalintaan opetusministeriön päätöksel- 7632: 145 7633: 7634: lä 27.8.1986 sekä valinnan aikataulu ovat Ammattikasvatushallituksen su unni ttele- 7635: aiheuttaneet valtion tietokonekeskukselle ma yhteisvalinta epäonnistui automaattisen 7636: suuria vaikeuksia, en pidä tehtyä sopimusta tietojenkäsittelyn virheiden johdosta edellä 7637: sellaisena, että valtion tietokonekeskuksen kerrotulla tavalla keväällä 1987. Eräinä 7638: tuoiloisen ylijohtajan voitaisiin katsoa jou- syinä tapahtuneeseen on pidetty suuresti 7639: tuneen siitä vastuuseen. muuttuneita valintaperusteita, uusien oppi- 7640: laitosten liittämistä yhteisvalintajärjestel- 7641: 4. Ammattikasvatushallituksen menettelyn ar- mään sekä kireätä aikataulua. Ammattikas- 7642: viointia vatushallituksen olisi tullut käsitykseni mu- 7643: kaan muutosten johdosta erityisesti varoa, 7644: Mitä tulee ammattikasvatushallituksen oliko suunnitellun aikataulun puitteissa 7645: menettelyyn asiassa, totean ensiksi, että am- mahdollista suorittaa oppilasvalinta asian- 7646: mattikasvatushallitus päättää edellä sanotun mukaisesti. Toisaalta kuitenkin ammattikas- 7647: lainsäädännön perusteella opiskelijoitten va- vatushallituksen ja valtion tietokonekeskuk- 7648: lintajärjestyksen perusteista sekä mahdollis- sen aikaisemman yhteistyön onnistuminen 7649: ten pääsy- ja soveltuvuuskokeitten järjestä- viittaa siihen, ettei ammattikasvatushallituk- 7650: misestä. Yhteishaku ja -valinta järjestetään selta kohtuudella voitu edellyttää sen ym- 7651: läänin oppilasvalintalautakunnasta annetun märtämistä, että tietokonekeskus ei pysty 7652: asetuksen (293/77) mukaan. Opetusministe- toteuttamaan sovittuja tehtäviä virheittä. 7653: riö määrää yhteisvalintaan kuuluvat oppilai- Ammattikasvatushallitusta ei voida käsityk- 7654: tokset. Ammattikasvatushallitus puolestaan seni mukaan myöskään asettaa tässä asiassa 7655: antaa edellä sanotun asetuksen perusteella vastuuseen valtion tietokonekeskuksen oh- 7656: yhteisvalintaa koskevat ohjeet ammatillisten jelmoinnin virheistä. 7657: oppilaitosten osalta. Ammattikasvatushalli- Mitä tulee ammattikasvatushallituksen 7658: tus on myös yhteisvalinnan toteuttamiseksi menettelyyn yhteisvalinnassa muutoin, en 7659: käytännössä sopinut valtion tietokonekes- katso käyneen ilmi sellaista, mikä edellyttäisi 7660: kuksen kanssa yhteisvalinnan toteutuksesta toimenpiteitäni keskusvirastoa tai sen virka- 7661: automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. Am- miehiä vastaan. 7662: mattikasvatushallituksen ohjeisiin ja sopi- Läänien oppilasvalintalautakuntien virka- 7663: mukseen sisältyy valintaa ja sen toteutusta miesten kanssa lääninhallitusten tarkastusten 7664: koskevia aikatauluja. Varsinaisesta oppilas- yhteydessä käymieni keskustelujen perusteel- 7665: valinnasta päätetään kuitenkin oppilaitoksis- la olen myös päätynyt siihen käsitykseen, että 7666: sa läänien oppilasvalintalautakuntien ehdo- yhteisvalinta on vuoden 1987 jälkeen toteu- 7667: tuksesta siten kuin asetuksessa läänin oppi- tunut tuota vuotta huomattavasti paremmin. 7668: lasvalintalautakunnasta ja ammattioppilai- Tämän sekä sen johdosta, että valintaperus- 7669: tosten oppilaitoskohtaisissa asetuksissa sää- teita ei ole vuoden 1987 oppilasvalinnassa 7670: detään. tapahtuneella tavalla enää muutettu, katson, 7671: Edellä sanotun perusteella ammattikasva- että ammattikasvatushallituksen menettely ei 7672: tushallituksella on katsottava olevan lähinnä anna asiassa puoleltani aihetta enempiin toi- 7673: suunnitteluvastuu yhteisvalinnan järjestämi- menpiteisiin. 7674: sestä. Tähän voidaan katsoa kuuluvan muun Lähetän jäljennöksen tästä vastauskirjees- 7675: muassa asianmukaisen ja toteuttamiskelpoi- täni valtion tietokonekeskukselle ja ammatti- 7676: sen aikataulun, sekä sellaisen sopimuksen kasvatushallitukselle tiedoksi. Muihin toi- 7677: tekemisen tietokonekeskuksen kanssa, joka miin kirjoituksenne ei anna aihetta puolelta- 7678: mahdollistaa valinnan virheettömän ja viivyt- ni. 7679: telemättömän toteutuksen. 7680: 7681: 7682: 7683: 7684: 19 300869G 7685: 146 7686: 7687: 5. Saamelaisalueen kunnan koululautakunta ei ollut menetellyt virheellisesti laatiessaan 7688: kuntaan opetussuunnitelman, jonk~ ~ukaan peruskoul~.n al~:a~te~n kolman!I~lta luokalt~ 7689: alkaen opetetaan myös suomenkieliselle opetusryhmalle aidmkielen opp1ameena seka 7690: suomen kieltä että saamen kieltä. Myöskään lääninhallitus ei ollut menetellyt virheellisesti 7691: vahvistaessaan opetussuunnitelman. Kysymys peruskoululain 25 §:n ja 27 §:n 2 momentin 7692: tulkinnasta. 7693: 7694: 7695: Päätös n:o 1741/15.6.1989, DN:o 1607/ 2.1. Utsjoen koululautakunnan lausunto 7696: 4/88 7697: Koululautakunta on lausunnossaan toden- 7698: nut, että lukuvuoden 1985-86 alusta voi- 7699: maantulleiden koululakien henki on se, että 7700: 1. Kirjoitus opetuksessa voidaan entistä paremmin ottaa 7701: huomioon kunnan omaleimaisuus. Utsjoen 7702: Utsjoelta olevat O.K. ja M.R. ovat kunta on saamelaisten ydinaluetta, jolle on 7703: 21.11.1988 päivätyssä yhteisessä kirjoitukses- erityisen omaleimaista väestön saamelaisuus 7704: saan kertoneet, että Utsjoen kunnan perus- ja saamen kielen jokapäiväinen käyttö. Pe- 7705: kouluissa oli ala-asteen kolmannelta luokalta ruskoululain 27 §:n 2 momentin mukaan 7706: lähtien käytetty osa äidinkielen pakollisesta saamelaisten kotiseutualueella asuvalle oppi- 7707: tuntikiintiöstä saamen kielen opetukseen laalle voidaan opettaa äidinkielen oppiainee- 7708: myös suomea äidinkielenään puhuville. Kou- na saamea ja suomea sen mukaan kuin ope- 7709: lutoimenjohtajan antaman tiedon mukaan äi- tussuunnitelmassa määrätään. Koululauta- 7710: dinkielen arvosana muodostuu suomen ja kunta oli tuntijakopäätöstä tehdessään pe- 7711: saamen kielen arvosanojen keskiarvosta. rustanut päätöksensä tuohon lainkohtaan. 7712: O.K:n ja M.R:n käsityksen mukaan perus- Koska laissa ei ole eritelty suomenkielisiä ja 7713: koululain säännösten tarkoituksena on ilmei- saamenkielisiä oppilaita, koululautakunta oli 7714: sesti ollut saamen kielen oikeuden turvaami- pitänyt tärkeänä, että kaikki kunnassa asuvat 7715: nen äidinkielenä eikä suinkaan suomen kielen lapset perehtyvät molempiin paikkakunnan 7716: oikeuden kaventaminen äidinkielenä, niin kieliin, saamen ja suomen kieleen. Lisäksi 7717: kuin nyt on heidän mielestään tapahtunut. koululautakunta oli pitänyt tärkeänä saamen 7718: O.K. ja M.R. ovat katsoneet, että Utsjoen kielen taidon säilyttämistä Utsjoella. Tämän 7719: kunnassa toteutettu tulkinta on loukannut vuoksi saamen kielen opiskelusta oli tehty 7720: suomenkielisten lasten oikeutta siten, että luonnollinen, kaikkia oppilaita koskettava 7721: heiltä on vähennetty oikeutta opiskella suo- asia. Jos saamen kieli olisi jätetty vain va- 7722: men kieltä ainoana äidinkielenään samanai- paaehtoiseksi oppiaineeksi, se ei olisi koulu- 7723: kaisesti, kun heille on äidinkielen oppiainee- lautakunnan mukaan saanut sitä arvoa, mikä 7724: na opetettu suurimmalle osalle täysin vierasta sille nimenomaan saamelaisalueella kuuluu. 7725: kieltä. Myös äidinkielen arvosanan muodos- Koululautakunta on katsonut, että pää- 7726: taminen äidinkielen ja vieraan kielen osaami- töksellä ei ole heikennetty suomenkielisten 7727: sen keskiarvosta on loukannut heidän oikeut- oikeutta suomen kielen opiskeluun, koska 7728: taan. O.K. ja M.R. ovat pyytäneet oikeus- suomenkielen osuus koko äidinkielen oppiai- 7729: asiamiestä tutkimaan asian, koska ongel- nemäärästä on edelleenkin suurempi kuin 7730: maan oli suhtauduttu myös läänintasolla saamen. Lisäksi tuntijaossa on tarjottu mah- 7731: yliolkaisesti. dollisuus ns. vapaaehtoiseen oppiaineeseen 7732: (suomi tai saame), jolla voidaan lisätä sen 7733: äidinkielen opiskelumäärää, jonka pelätään 7734: 2. Selvitykset jäävän heikommalle. Peruskoulussa annetaan 7735: lisäksi tukiopetusta, jos siihen ilmenee tarvet- 7736: Asian tutkimista varten on opetusministe- ta. 7737: riö toimittanut tänne kouluhallituksen, saa- Lisäksi koululautakunta on tuonut lausun- 7738: melaisten koulutusasiainneuvoston, Utsjoen nossaan esiin sen, että ummikkosaamelaisille 7739: kunnanhallituksen ja koululautakunnan lau- on kunnan koululaitoksen satavuotisen his- 7740: sunnot sekä antanut oman lausuntonsa. torian aikana aina opetettu suomea äidinkie- 7741: 147 7742: 7743: lenoppiaineena huolimatta siitä, että oppilas kulttuuriyhteydessä on ollut perusteltua ja 7744: tai hänen huoltajansa eivät olisi osanneet rakentavaa, että äidinkieltä opetetaan yhtei- 7745: sanaakaan suomen kieltä. Lainlaatijat eivät senä oppiaineena. Kuntalaiset oppivat näin 7746: olleet koskaan ihmetelleet, miten suomen kie- paremmin kommunikoimaan toistensa kans- 7747: li voi olla tällaiselle oppilaalle äidinkieli. sa ja sopeutuvat helpommin elinympäris- 7748: Äidinkielen arvosanan määräytymisen töönsä. Kunnanjohtajan ehdotuksen mukaan 7749: osalta koululautakunta on ilmoittanut tarkis- kunnanhallituksella ei olisi ollut huomautta- 7750: tavansa asian ja pyytävänsä tarvittaessa uu- mista noudatettavaan peruskoulun yleisope- 7751: det arvosteluohjeet Asiaa tutkittaessa koulu- tuksen suunnitelmaan. 7752: lautakunta on havainnut, että kouluhallituk- Kunnanhallitus on kuitenkin lausuntopää- 7753: sen ryhmäkirjeessä 15.8.1983 n:o R 412/1983 töksessään todennut lisäksi, että olosuhteet 7754: on todettu, että äidinkielen oppiaineena ope- niistä lähtökohdista, joilla 1970-luvulla ryh- 7755: tettavaa saamen ja suomen kieltä opiskelevil- dyttiin luomaan saamenkielisille koulutuksel- 7756: le oppilaille annetaan arvosanat kummassa- lista tasa-arvoa, ovat opetuksen, opiskelun ja 7757: kin kielessä. Arvosanat merkitään todistuk- suomalaisasutuksen lisääntymisen johdosta 7758: seen äidinkielen arvosanojen sijasta ja äidin- muuttuneet. Tämän vuoksi tulisi opetussuun- 7759: kielen todistusarvosanojen antamista koske- nitelmia pyrkiä kehittämään niin, että huol- 7760: vien määräysten mukaisesti. taja voisi valita opetettavan äidinkielen. 7761: Koululautakunnan jäsen Annikki Lauer- Tämä edellyttäisi riittäviä resursseja asian 7762: ma on jättänyt lausuntoa koskevaan lauta- järjestämiseksi. 7763: kunnan päätökseen eriävän mielipiteen. Siinä 7764: Lauerma on todennut, että suomenkielisellä 7765: oppilaalla tulisi Utsjoen peruskoulussa olla 7766: oikeus opiskella äidinkielenään suomen kiel- 2.3. Saamelaisten koulutusasiainneuvoston 7767: tä samassa laajuudessa kuin muuallakin lausunto 7768: maassa. Mahdollisuus opiskella saamen kiel- 7769: tä vapaaehtoisena aineena tulisi Lauerman Saamelaisten koulutusasiainneuvosto on 7770: mielestä olla kaikilla luokilla. lausunnossaan todennut, että peruskoululain 7771: 27 §:n 2 momentin säännös antaa saamelais- 7772: ten kotiseutualueen kunnille mahdollisuuden 7773: 2.2. Utsjoen kunnanhallituksen lausunto ottaa huomioon paikallisia erityispiirteitä en- 7774: tistä paremmin. Enemmistö Utsjoen kunta- 7775: Kunnanhallitus on lausunnossaan toden- laisista on saamelaisia ja saamen kieli on 7776: nut, että Utsjoen kunnan koululautakunta oli tärkeä käyttökieli jokapäiväisessa kanssakäy- 7777: hyväksynyt kunnan peruskoulun yleisope- misessä. Kunnan peruskoulussa toimivat rin- 7778: tuksen suunnitelman 19.8.1987 §:n 121 ja nakkain suomen- ja saamenkieliset opetus- 7779: 21.12.1987 §:n 179 kohdalla. Suunnitelma ryhmät. Saamen kieleltä puuttuu kuitenkin se 7780: tulee voimaan asteittain lukuvuodesta 1987- oikeudellinen suoja, minkä perustuslaki suo 7781: 1988 lukuvuoteen 1989-1990. Opetussuunni- suomen ja ruotsin kielille. Koululaitoksen 7782: telman mukaan äidinkielen oppiaineena ope- merkitys kielen arvostuksen ja käytännön 7783: tetaan suomen ja saamen kieltä. Koululauta- kannalta on hyvin keskeinen. Koulu voi mer- 7784: kunta oli alistanut päätöksen Lapin läänin- kittävällä tavalla tukea heikommassa ase- 7785: hallituksen vahvistettavaksi. Lääninhallitus massa olevaa kieltä ja vaikuttaa siihen, tulee- 7786: oli vahvistanut opetussuunnitelman ko lapsista kaksikielisiä. 7787: 29.12.1987. Saamelaisten koulutusasiainneuvosto on 7788: Kunnanjohtaja on lausuntoehdotukses- lausunnossaan katsonut, että saamen kielen 7789: saan esittänyt, että saamelaisenemmistöinen taidosta on saamelaisalueella asuville jo nyt 7790: Utsjoen kunta oli pyrkinyt realistisesti kehit- hyötyä saamenkielisten koulutus-, kulttuuri- 7791: tämään koululaitosta luomalla toimivan pe- ja tiedotuspalveluiden suuren määrän takia. 7792: ruskoulun, jossa saamen kieltä voitiin opis- Saamen kielen kuuluminen luonnollisena 7793: kella yhteisenä oppiaineena suomen kielen osana koulun opetusohjelmaan edistää kou- 7794: kanssa, ja kohottamaan myöskin saamen kie- lun kasvatustavoitteiden toteutumista lasten 7795: len asemaa perustamalla saamelaislukion ja kasvaessa erilaisten kulttuurien keskinäiseen 7796: kiertävän saamelaisen päiväkodin. Tässä kunnioittamiseen ja arvostamiseen. Tutki- 7797: 148 7798: 7799: musten mukaan kieli on avain toisen kulttuu- kielen aseman vahvistamiseksi sekä kunnan 7800: rin tuntemiseen ja ymmärtämiseen. pyrkimyksistä kaksikielisyyteen. 7801: Saamelaisten koulutusasiainneuvosto on 7802: katsonut, että Utsjoen kunnan koululauta- 7803: kunta on tehnyt suomen ja saamen kieltä 7804: äidinkielen oppiaineena koskevan tuntijako- 2.4. Kouluhallituksen lausunto 7805: päätöksensä uuden peruskoululain ja -ase- 7806: tuksen määräysten ja hengen mukaisesti. Kouluhallitus on lausunnossaan todennut, 7807: Koska alueen väestö on vasta viime vuosi- että peruskoululain 25 §:n mukaan peruskou- 7808: kymmeninä alkanut muuttua kaksikieliseksi, lun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. 7809: koulutusasiainneuvoston mukaan on toivot- Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen 7810: tavaa, että alueen historiallisen pääkielen ase- opetuksessa saadaan käyttää tätä kieltä ope- 7811: ma koulujen opetussuunnitelmissa vahvistuu. tuskielenä. Muiden aineiden opetuksessa saa- 7812: Saamen kielen opiskelun tulisi kaksikielisellä daan tilapäisesti käyttää opetuskielenä muu- 7813: alueella olla yhtä luonnollista kuin muiden- ta kuin peruskoulun opetuskieltä kouluhalli- 7814: kin oppiaineiden opiskelun, vaikka saamen tuksen antamien ohjeiden mukaan. Koulu- 7815: kieltä ei olekaan mainittu virallisessa oppiai- hallitus ei ole antanut ohjeita saamen kielen 7816: neluettelossa. Utsjoen kunnan koululauta- opettamisesta äidinkielenä suomenkielisille 7817: kunnan tekemä tuntijakopäätös ei ole hei- oppilaille. Saamelaisten kotiseutualueella 7818: kentänyt suomenkielisten oikeutta äidinkie- asuvien saamelaisten oppilaiden opetuskieli 7819: lensä oppimiseen. Vaikka saamen kielen ope- voi kuitenkin olla saame. Milloin saamelais- 7820: tus annetaan äidinkielen nimikkeellä, se ta- ten kotiseutualueella asuva oppilas kykenee 7821: pahtuu kuitenkin vieraan kielen metodein. opiskelemaan sekä suomen että saamen kie- 7822: Kunnalla on mahdollisuus opetussuunni- lellä, saa oppilaan huoltaja valita opetuskie- 7823: telmassa painottaa jompaakumpaa äidinkie- len. 7824: lenä opetettavaa kieltä. Utsjoen tapauksessa Peruskoululain 27 §:n 2 momentin mukaan 7825: suomen osuus äidinkielen tunneista on sel- opetetaan peruskoulun ala-asteella yhteisenä 7826: västi saamen osuutta suurempi. Suomen kie- aineena joko toista kotimaista kieltä tai vie- 7827: len opiskelua voidaan vahvistaa vielä va- rasta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimais- 7828: paaehtoisena aineena. Oppilas, jolla ilmenee ta kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten 7829: kielten oppimiseen liittyviä erityisongelmia, kotiseutualueella asuvalle oppilaalle voidaan 7830: voidaan voimassaolevien säännösten mukaan opettaa äidinkielen oppiaineena saamen kiel- 7831: vapauttaa kielen opiskelusta. Kantelun ai- tä ja suomen kieltä sen mukaan kuin opetus- 7832: heena olevat kaksi saamen kielen viikkotun- suunnitelmassa määrätään. Peruskoululain 7833: tia 3.-6. luokilla eivät vaikuta oleellisesti op- 27 §:n 1 momentin säännöksessä luetellaan 7834: pisisältöihin. Saamen kielen oppitunneilla ne oppiaineet, joita tulee sisältyä peruskoulun 7835: opitaan vastaavia kielenkäyttöön ja rakentee- opetussuunnitelmaan. Peruskouluasetuksen 7836: seen liittyviä asioita kuin äidinkielenä opetet- 27 §:n mukaan kouluhallitus laatii peruskou- 7837: tavan suomen kielen tunneilla. lua varten opetussuunnitelman perusteet, jot- 7838: Saamelaisten koulutusasiainneuvosto on ka sisältävät koulutyön yleistä järjestelyä, 7839: todennut vielä, että merkittävin osa lapsen oppiaineita, niiden viikko- ja kokonaistunti- 7840: äidinkielen oppimisesta tapahtuu muualla määrää sekä niiden oppimäärää ym. koske- 7841: kuin koulun äidinkielen oppitunneilla. Suo- vat ohjeet. 7842: menkieliset lapset saavat Utsjoellakin kaiken Peruskouluasetuksen 28 §:n mukaan kunta 7843: opetuksen äidinkielellään. Utsjoen kunnasta laatii peruskoulun opetussuunnitelman. Ope- 7844: saadun tiedon mukaan äidinkielen oppiai- tussuunnitelman oppimäärät perustuvat op- 7845: neen arvostelu on tapahtunut kouluhallituk- piaineittain kouluhallituksen päättämään 7846: sen 15.8.1983 antamien ohjeiden mukaisesti. valtakunnalliseen oppimäärään. Peruskoulun 7847: Oppilaille on annettu arvosana erikseen saa- opetussuunnitelman perusteet-nimisessä asia- 7848: men kielestä ja suomen kielestä. kirjassa todetaan äidinkielen osalta, että äi- 7849: Myös Pohjoismaiden saamelaisneuvosto dinkieli on oppiaineena erikoisasemassa, kos- 7850: on 14.2.1989 päivätyssä lausunnossaan il- ka se on oppimisen kohde, opetuksen väline 7851: maissut periaatteellisena kantanaan tyydy- ja kaiken opetuksen perusta. Monipuolinen 7852: tyksensä Utsjoen kunnan toimista saamen kielen hallinta on kouluopetuksen tavoite, ei 7853: 149 7854: 7855: lähtökohta. Siksi oppilaiden kielellinen taus- Utsjoen kunnassa tulee järjestää oppilaille 7856: ta ja kehitys on otettava äidinkielen opetuk- mahdollisuus opiskella äidinkielenä suomen 7857: sessa huomioon. kieltä taikka saamen kieltä ja suomen kieltä 7858: Kouluhallitus on 15.8.1983 antamanaan oppilaan huoltajan valinnan mukaan. 7859: ryhmäkirjeellä määrännyt, että äidinkielen 7860: oppiaineena opetettavaa saamen kieltä ja 7861: suomen kieltä opiskeleville oppilaille anne- 2.6. O.K:n ja M.R:n vastine 7862: taan arvosanat kummassakin kielessä. Arvo- 7863: sanat merkitään todistukseen äidinkielen ar- O.K. ja M.R. ovat todenneet, että saamen 7864: vosanojen sijasta ja äidinkielen todistusarvo- kielen käyttölaajuus kunnassa, historiallinen 7865: sanojen antamista koskevien määräysten mu- kielitausta ja kulttuurivaatimukset eivät riitä 7866: kaan. paikallisestikaan oikeuteen poiketa valtakun- 7867: Kouluhallitus on edelleen todennut, että nallisesta äidinkielen opetussuunnitelmasta. 7868: peruskoululain 27 §:n säännöstä säädettäessä Suomen kielen opetukseen löytynee riittäväs- 7869: on tarkoituksena ollut saamelaisten kotiseu- ti resursseja, mikäli kouluviranomaiset kiin- 7870: tualueella asuvien saamea äidinkielenään pu- nittävät asiaan huomiota opettajia valites- 7871: huvien oppilaiden saamen kielen opiskeluoi- saan. Oppilaiden vanhempia ei ollut millään 7872: keuden takaaminen sekä kaksikielisyysta- tavoin informoitu suomen kielen opetuksen 7873: voitteen saavuttaminen. Säännöksen tarkoi- vähentymisestä, ennen kuin opetussuunnitel- 7874: tuksena on ollut se, että saamelaisten kotiseu- ma oli jo ollut voimassa marraskuussa 1988. 7875: tualueella voidaan äidinkielen oppiaineena Asian ollessa edellisenä vuonna esillä van- 7876: opettaa saamen kieltä ja suomen kieltä. Tällä hempain illassa kouluviranomaiset olivat 7877: säännöksellä ei kuitenkaan voida kouluhalli- kiistäneet nyt toteutuneen suunnitelman ole- 7878: tuksen mukaan syrjäyttää oppilaan huoltajan massaolon. Äidinkielen arvosteluohjeet yh- 7879: valintaoikeutta, josta on säädetty peruskou- teisestä arvosanasta suomen ja saamen kieles- 7880: lulain 25 §:n 4 momentissa, jonka on katsot- sä olivat voimassa annettaessa joulutodistuk- 7881: tava koskevan myös saamen kielen opetta- sia vuonna 1988. Ohjeet erillisistä arvosanois- 7882: mista äidinkielenä suomenkielisille oppilaille. ta olivat löytyneet vasta kantelun tultua kou- 7883: Suomenkielisille oppilaille ei näin ollen saa luviranomaisten tietoon. 7884: opettaa saamen kieltä äidinkielenä ilman op- O.K. ja M.R. ovat pyytäneet oikeusasia- 7885: pilaan huoltajan suostumusta. Opetussuunni- miestä puuttumaan peruskoululain äidinkie- 7886: telmassa ei myöskään voida peruskoululain len opetusta koskevan kohdan paikalliseen 7887: 27 §:n 2 momentin perusteella syrjäyttää lain tulkintaan ja valvomaan, että oikea tulkinta 7888: tasolla säädettyä huoltajan oikeutta valita toteutetaan sekä Lapin lääninhallituksen 7889: opetuskieli. kouluosaston että Utsjoen kunnan kouluvi- 7890: Kouluhallitus on katsonut, että Utsjoen ranomaisten toimesta. 7891: kunnan opetussuunnitelmassa on peruskou- 7892: lun ala-asteen kolmannelta luokalta lähtien 7893: säännösten vastaisesti ja ilman oppilaiden 2. 7. Saamelaisten koulutusasiainneuvoston 7894: huoltajien suostumusta määrätty suomenkie- järjestämä neuvottelutilaisuus 7895: liset oppilaat opiskelemaan saamen kieltä 7896: äidinkielenä. Näin ollen opetussuunnitelmaa Saamelaisten koulutusasiainneuvosto jär- 7897: tulisi muuttaa siltä osin kuin suomenkielisille jesti Ivalossa 18.4.1989 neuvottelutilaisuu- 7898: oppilaille on määrätty opetettavaksi äidinkie- den, jossa käytiin läpi saamen kielen asemas- 7899: len oppiaineena myös saamen kieltä. Sen ta Utsjoen, kunnan koululaitoksessa esiin tul- 7900: sijaan Utsjoen kunnan peruskoulussa ei ole leita epäselvyyksiä ja niihin johtaneita syitä. 7901: vastoin kantelijoiden käsitystä annettu äidin- Paikalla olivat puheenjohtajana järjestävän 7902: kielen arvosanaa saamen kielen ja suomen neuvoston varapuheenjohtaja Lassi Valkea- 7903: kielen keskiarvona. pää, kouluhallituksesta toimistopäällikkö 7904: Tuomo Häyhä, eduskunnan oikeusasiamie- 7905: 2.5. Opetusministeriön lausunto hen kansliasta vanhempi oikeusasiamiehen- 7906: sihteeri Eero Kallio, Utsjoen kunnan koulu- 7907: Opetusministeriö on ilmoittanut yhtyvänsä toimenjohtaja Tuulikki Kuoppala ja koulu- 7908: kouluhallituksen lausuntoon ja katsonut, että lautakunnan jäsen Juhani Harjunharja, tut- 7909: 150 7910: 7911: kija Samuli Aikio kotimaisten kielten tutki- Lääninhallitus oli pitänyt äidinkielen ope- 7912: muskeskuksesta ja Lapin lääninhallituksesta tusta koskevaa säännöstä mahdollisesti seka- 7913: koulutoimentarkastaja Pertti Seppänen, saa- vuutta aiheuttavana ja pyrkinyt varmista- 7914: melaiskoulutuksen suunnittelija Matti Mo- maan lainkohdan oikean tulkinnan. Koulu- 7915: rottaja ja oppimateriaalisuunnittelija Veikko toimentarkastaja Pertti Seppänen oli esittä- 7916: Holmberg sekä saamelaisten koulutusasiain- nyt tämän vuoksi oman muistionsa 7917: neuvoston sihteeri Ulla Aikio-Puoskari. "Opetussuunnitelman perusteet" -asiakirjaa 7918: Neuvottelutilaisuuden alussa kuultiin varten, jotta siinä olisi voitu antaa tarvittavat 7919: O.K:ta ja M.R:ää. Vanhempi oikeusasiamie- tulkinnat ja ohjeet, joitten varassa opetus- 7920: hensihteeri Kallio kuuli O.K:ta ja M.R:ää suunnitelma ja sen tuntijako sekä käytännön 7921: myös tilaisuuden jälkeen. sovellutus olisi ollut selkeää tehdä. Kyseiseen 7922: Asiassa päätettiin hankkia vielä Lapin lää- asiakirjaan näitä kannanottoja ja ohjeita ei 7923: ninhallituksen kouluosaston lausunto sekä kuitenkaan saatu. 7924: varata kantelijoille tilaisuus vastineen anta- Tämän jälkeen lääninhallitus oli järjestä- 7925: miseen. nyt neuvottelun, jossa kouluhallituksen tul- 7926: kinnat oli saatu suoraan sekä saamelaiskou- 7927: lutusta koskevien säännösten että opetus- 7928: 2.8. Lapin lääninhallituksen kouluosaston suunnitelman tuntijaon ratkaisuehdotusten 7929: lausunto osalta. Samalla oli todettu, että neuvottelusta 7930: laaditaan muistio ja että tarvittaessa koulu- 7931: Lääninhallitus on lausunnossaan toden- hallituksen edustajat varmistavat tulkinnat 7932: nut, että sillä oli ollut mahdollisuus opetus- opetusministeriöstä. 7933: ministeriön pyynnöstä osallistua peruskou- Lääninhallitus on vahvistanut Utsjoen 7934: lulain saamelaisaluetta koskevien säännösten kunnan koululautakunnan hyväksymän ope- 7935: valmistelutyöhön ja siihen liittyviin neu- tussuunnitelman ja sen tuntijaon, joka on 7936: votteluihin vuodesta 1979lähtien. Lääninhal- valmisteltu edellä mainitun neuvottelun poh- 7937: litus oli pitänyt koko valmistelutyön ajan jalta ja mukaisesti. Opetussuunnitelmalliset 7938: tärkeänä turvata säännösten kehittämismah- ratkaisut ja tuntijako ovat olleet siitä lähtien 7939: dollisuudet ja seuranta. Lääninhallitus oli jatkuvasti esillä opetusministeriön, kouluhal- 7940: pitänyt peruskoululain 25 ja 27 §:n valmis- lituksen, Lapin lääninhallituksen, kuntien 7941: teluvaiheessa erinomaisen tärkeänä saada sekä saamelaisvaltuuskunnan yhteisissä neu- 7942: ensinnäkin koululakityöryhmän ehdotus vonpidoissa ja myös julkisuudessa kirjallises- 7943: "saamenkieliselle oppilaalle voidaan opettaa ti. Missään vaiheessa ei järjestelyjen lailli- 7944: äidinkielen oppiaineena saamen kieltä ja suo- suutta ole asetettu kyseenalaiseksi. 7945: menkieltä sen mukaan kuin opetussuunnitel- Äidinkielen oppiaineena opetettavan saa- 7946: massa määrätään" muotoon "saamelaisten men ja suomen kielen arvostelusta on koulu- 7947: kotiseutualueella oppilaille voidaan opettaa hallitus antanut vuonna 1983 ohjeensa ryh- 7948: saamen kieltä ja suomen kieltä sen mukaan, mäkirjeessä n:o R 412. Lääninhallitus on 7949: kuin opetussuunnitelmassa määrätään". Sa- arvostelusta kysyttäessä antanut tiedon ky- 7950: malla oli pyritty saamaan saamen kieli op- seisen ohjeen sisällöstä Utsjoen kunnan kou- 7951: piaineeksi ja äidinkielen asemaan eli niin, että luviranomaisille välittömästi ja huomattavas- 7952: saamen kieli olisi ollut opetussuunnitelman ti ennen kantelua toisin kuin kantelussa väi- 7953: oppiaineluettelossa kuten äidinkieli ja vieras tetään. 7954: kieli. Lääninhallitus oli pyytänyt kirjaamaan Lääninhallitus on pitänyt Utsjoen kunnan 7955: tästä maininnan lain perusteluihin. Peruskou- opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa oikeana. 7956: lulain 27 §:n kummallisuus kahdesta äidin- Lääninhallituksen käsityksen mukaan nykyi- 7957: kielestä, saame ja suomi äidinkielen oppiai- nen ratkaisu on sekä suomenkielisten että 7958: neena, on osoitettu mahdolliseksi sekä saa- saamenkielisten lasten oikeuksien ja oppimi- 7959: melaisille että suomalaisille. sen kannalta hyvä. Se on perusteltu myös 7960: Huoltajien valintaoikeuden on kaikissa tutkimuksen ja kansainvälisen lasten oikeuk- 7961: valmisteluun liittyvissä neuvotteluissa todet- sien kannalta. 7962: tu koskevan opetuskieltä. Huoltajan valin- Peruskouluasetuksen 38 §:n 2 momentin 7963: taoikeus mainitaan aina vastaavan säännök- tulkintaohjeiden osalta lääninhallitus toteaa, 7964: sen kohdalla. että se ei ole antanut ohjetta siitä, mikä 7965: 151 7966: 7967: säännöksessä tarkoittaa enty1sen painavaa sekä saamenkieliselle opetusryhmälle vastaa- 7968: syytä. Käsityksenään lääninhallitus on kui- vasti 3. ja 4. luokille saamea neljä ja suomea 7969: tenkin lausunnossaan todennut tulkinnan ta- kaksi ja 5. ja 6. luokille saamea kaksi ja 7970: pahtuvan paikallistasolla tapauskohtaisesti ja suomea kolme viikkotuntia. Lisäksi oppilail- 7971: mieluummin huoltajien hakemuksesta kuin la on ollut mahdollisuus saada vapaaehtoisen 7972: koulunjohtajan esityksestä. Vapautus saattaa aineen opetuksena suomea tai saamea 12 7973: tulla kysymykseen lähinnä sellaisten oppilai- tuntia viikossa. 7974: den kohdalla, jotka asuvat kyseisellä paikka- Peruskoululain 25 §:n mukaan peruskou- 7975: kunnalla vain tilapäisesti. lun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. 7976: Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saa- 7977: 2.9. O.K:n ja M.R:n vastine lääninhallituk- 7978: menkielisten oppilaiden opetuskieli voi olla 7979: sen lausuntoon saame. Milloin saamelaisten kotiseutualueel- 7980: la asuva oppilas kykenee opiskelemaan sekä 7981: O.K. ja M.R. ovat todenneet, että läänin- suomen että saamen kielellä, saa oppilaan 7982: hallitus on perustanut lausuntonsa enimmäk- huoltaja valita opetuskielen. 7983: seen suljetuissa piireissä laadittuihin ja ilmei- Peruskoululain 27 §:n 2 momentin mukaan 7984: sen tarkoitushakuisiin asiapapereihin, joiden peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä 7985: lainvoima on vähintäänkin kyseenalainen. aineena joko toista kotimaista kieltä tai vie- 7986: Kouluhallitus ei ole hyväksynyt lääninhalli- rasta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimais- 7987: tuksen laatimia sovelletusohjeita asiakirjaan ta kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten 7988: "Opetussuunnitelman perusteet". Toimintaa kotiseutualueella asuvalle oppilaalle voidaan 7989: kuntatasolla on kuitenkin ohjattu näiden so- opettaa äidinkielen oppiaineena saamen kiel- 7990: tä ja suomen kieltä sen mukaan kuin opetus- 7991: vellutusohjeiden mukaisesti. Lääninhallitus suunnitelmassa määrätään. 7992: on omankin lausuntonsa mukaan johdonmu- Hallituksen peruskoululakia koskevan esi- 7993: kaisesti ajanut nimenomaan saamenkielisten 7994: oppilaiden etua ja samalla väheksynyt tietoi- tyksen (n:o 30/1982 vp.) sivulla 23 todetaan 7995: 27 §:n osalta uutta olevan sen, että äidinkie- 7996: sesti suomenkielisten oppilaiden oikeutta len tunneilla voidaan opettaa sekä saamen 7997: omaan yhteen äidinkieleen. Vapautus saamen kieltä että suomenkieltä. Edelleen esityksessä 7998: kielen opiskelusta pakollisena äidinkielenä ei todetaan: "Nykyisin ruotsinkielisissä perus- 7999: käytännössä anna lääninhallituksen lausun- kouluissa ala-asteilla opetetaan vapaaehtoi- 8000: nossaan ottaman kannan (tilapäisesti paikka- 8001: kunnalla opiskeleva) mukaan mitään todelli- sena yhtä oppilaalle vierasta kieltä. Tämä 8002: sia mahdollisuuksia vapautukseen. mahdollisuus on ulotettu koskemaan myös 8003: O.K. ja M.R. ovat viitanneet aikaisemmas- saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevaa pe- 8004: ruskoulun ala-astetta." Hallituksen esityksen 8005: sa vastineessaan tekemäänsä oikaisuvaati- tämä perustelukohta antaa viitteen siihen 8006: mukseen. Lisäksi he ovat todenneet, että suuntaan, että ilmeisenä tarkoituksena on 8007: Utsjoen kunnan ala-asteen oppilaista noin 75 ollut alunperin toteuttaa saamelaisten koti- 8008: prosenttia on suomenkielisessä ja noin 25 8009: prosenttia saamenkielisessä opetuksessa. seutualueelia tapahtuva oppilaalle vieraan 8010: Opettajista toimii yhdeksän suomenkielisten kielen - suomenkieliselle opetusryhmälle 8011: ja seitsemän saamenkielisten luokilla. saamen ja saamenkieliselle opetusryhmälle 8012: suomen - opetus vapaaehtoisen aineen 8013: kautta. Peruskoululain 27 §:n 2 momentin 8014: 3. Ratkaisu säännöksen tämä lause tuli kuitenkin muo- 8015: toon "saamelaisten kotiseutualueella asuvalle 8016: Saadun selvityksen mukaan Utsjoella on oppilaalle voidaan opettaa äidinkielen op- 8017: kunnan koululautakunnan 19.8. ja piaineena saamen kieltä ja suomen kieltä sen 8018: 21.12.1987 hyväksymän ja alistuksen jälkeen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrä- 8019: Lapin lääninhallituksen 29.12.1987 vahvista- tään". Säännöksessä ei ole mitään mainintaa 8020: man opetussuunnitelman mukaan opetettu tai viittausta oppilaalle vieraan kielen ope- 8021: suomenkieliselle opetusryhmälle äidinkielenä tuksen toteuttamisesta vapaaehtoisena ainee- 8022: ala-asteen 3. ja 4. luokilla suomea neljä ja na. 8023: saamea kaksi viikkotuntia, 5. ja 6. Iuokalle Peruskoululain 25 § koskee yleisen opetus- 8024: suomea kolme ja saamea kaksi viikkotuntia kielen valintaa. Siinä annetaan suomen ja 8025: 152 8026: 8027: saamen kielellä opiskelemaan kykenevän, Suomen kulttuuria ja kieltä. Saamenkieliselle 8028: saamelaisten kotiseutualueella asuvan oppi- väestölle on siten opetettava myös suomea. 8029: laan huoltajalle mahdollisuus valita opetus- Pelkästään saamen kielen opetus ei ole hy- 8030: kieleksi suomi tai saame. Tämä mahdollisuus väksyttävää. Sopimuksessa ei sen sijaan ole 8031: on toteutettu myös Utsjoella. Saamen kielen kohtaa, jonka kanssa Utsjoen kunnassa to- 8032: opetus suomenkieliselle ryhmälle tapahtuu teutettu opetussuunnitelma olisi ristiriidassa. 8033: suomen kielellä vieraan kielen opetusmeto- Lapin lääninhallituksen kouluosasto on 8034: dein. Opetuskielenä on siten suomi, joten yhdessä saamelaisalueen kuntien koulutoi- 8035: Utsjoen kunnassa toteutettu äidinkielen ope- men edustajien kanssa pyrkinyt saamaan 8036: tus ei ole ristiriidassa peruskoululain 25 §:ssä kouluhallitukselta ohjeet äidinkielen opetusta 8037: säädetyn huoltajalle kuuluvan opetuskielen koskevan peruskoululain 27 §:n 2 momentin 8038: valintaoikeuden kanssa. Huoltajan valintaoi- oikeasta tulkinnasta. Tässä tarkoituksessa 8039: keutta saamen kielen ja suomenkielen opet- lääninhallitus on järjestänyt 8.3.1988 neuvot- 8040: tamiseen äidinkielen oppiaineena ei voida telutilaisuuden, jossa on ollut mukana kaksi 8041: johtaa opetuskieltä koskevasta peruskoulu- kouluhallituksen edustajaa. Utsjoella toteu- 8042: lain 25 §:n säännöksestä, koska asiasta on tettua äidinkielen opetuksen järjestelyä ei ole 8043: erityissäännös lain 27 §:ssä. tässä eikä muussakaan yhteydessä ennen tä- 8044: Suomen kansalaiset ovat hallitusmuodon hän kantelukirjoitukseen annettuja kouluhal- 8045: 5 §:n mukaan yhdenvertaisia lain edessä. lituksen ja opetusministeriön lausuntoja pi- 8046: Hallitusmuodon 14 §:n mukaan suomi ja detty virheellisenä. 8047: ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet. Suo- Vuoden 1988 väestölaskentatilaston mu- 8048: men- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä kaan Utsjoen kunnan 1.531 asukkaasta 808:n 8049: ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyt- äidinkieli oli saame, 714:n suomi ja yhdeksän 8050: tää samanlaisten perusteiden mukaisesti. jokin muu. O.K:lta saadun tiedon mukaan 8051: Saamen kielelle ei ole annettu perustuslaeissa Utsjoen ala-asteen oppilaista noin 75 pro- 8052: kansalliskielen asemaa. Kielilaissa käsitellään senttia oli suomenkielisessä ja noin 25 pro- 8053: ainoastaan kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, senttia saamenkielisessä opetuksessa. 8054: ja säädellään niiden käyttämistä eri viran- Utsjoen ala-asteella opetetaan suomenkie- 8055: omaisissa. Hallitusmuodon 5 §:n yhdenver- liselle opetusryhmälle kahdella ensimmäisellä 8056: taisuusperiaate ulottuu kuitenkin kaikkiin luokalla äidinkielen oppiaineena vain suomea 8057: Suomen kansalaisiin, myös saamelaisiin ja ja saamenkielisessä opetusryhmässä vain saa- 8058: heidän kieleensä. Suomi on ratifioinut vuon- mea. Kolmannelta luokalta lähtien opetetaan 8059: na 1971 Pariisissa 15.12.1960 tehdyn yleisso- molempia kieliä. Kokonaistuntimäärä ala- 8060: pimuksen syrjinnän vastustamiseksi opetuk- asteella on suomenkieliselle ryhmälle yhteen- 8061: sen alalla. Sopimuksen yhtenä tavoitteena on sä 28 viikkotuntia suomea ja kahdeksan saa- 8062: edistää kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuk- mea. Valtakunnallisen tuntijaon mukaan äi- 8063: sia opetuksen saamiseen ja tasa-arvoiseen dinkielen oppitunnit ala-asteella voivat vaih- 8064: kohteluun opetuksessa. Sopimuksen 5 artik- della 32 ja 38:n välillä. Utsjoella ala-asteen 8065: lan 1/c-kohdan mukaan on tärkeää tunnus- oppilailla on lisäksi ollut mahdollisuus ottaa 8066: taa kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien oi- vapaaehtoisena aineena suomen tai saamen 8067: keus huolehtia omasta opetustoiminnastaan kieltä 1-2 tuntia viikossa eli ala-asteen yhteis- 8068: mukaan lukien heidän oman kielensä käyttä- tuntimääränä 6-12 viikkotuntia. Suomenkie- 8069: minen, edellyttäen kuitenkin saman artiklan lisessä opetusryhmässä olevilla on siten ollut 8070: 1/i -kohdan mukaan, ettei tätä oikeutta käy- mahdollisuus opiskella äidinkielen opetuk- 8071: tetä tavalla, joka estäisi näihin vähemmistöi- sessa suomen kieltä pakollisten 28:n viikko- 8072: hin kuuluvia ymmärtämästä koko yhteisön tunnin lisäksi vapaaehtoisesti 12 tuntia eli 8073: kulttuuria ja kieltä sekä osallistumasta sen ala-asteen aikana enimmillään yhteensä 40 8074: toimintoihin tai joka vahingoittaa kansallista tuntia, mikä on kaksi tuntia yli valtakunnal- 8075: su vereni teettiä. lisen enimmäismäärän. Suomenkielisessä 8076: Edellä selostetut syrjinnän vastustamissopi- opetusryhmässä olevat eivät siten ole jääneet 8077: muksen kohdat velvoittavat Suomen valtion suomen kielen opetuksessa määrällisesti mui- 8078: järjestämään saamenkielisten kansalaisten den kuntien oppilaita huonompaan asemaan. 8079: opetuksen siten, että he oppivat ymmärtä- Peruskoululain säätämisen eräänä tavoit- 8080: mään myös koko yhteisön, tässä tapauksessa teena on ollut edistää kuntakohtaista ja jopa 8081: 153 8082: 8083: koulukohtaista vaihtelua oppimääriin siten, tuksenmukaisuusperustein jättää opetus- 8084: että paikkakunnan erityispiirteitä voitaisiin suunnitelmaa vahvistamatta. Utsjoen kun- 8085: korostaa opetussuunnitelmassa valtakunnal- nan opetussuunnitelma on saanut lainvoi- 8086: listen yleisten oppimäärien rinnalla. Tällä man, kun kukaan ei ole valittanut sen hyväk- 8087: tavoin on tehty mahdolliseksi tuoda opetuk- symistä koskevista päätöksistä. 8088: seen sellaista omaleimaisuutta, jolla on mer- Saadun selvityksen mukaan Utsjoella ei ole 8089: kitystä esimerkiksi kotiseudun ja oman maa- oppilaiden todistuksiin annettu äidinkielen 8090: kunnan tuntemukselle. Vaihtelumahdolli- arvosanaa suomen ja saamen kielen arvosa- 8091: suuksia voidaan tarjota esimerkiksi taideai- nojen keskiarvona. Tällainen tarkoitus oli 8092: neissa sekä äidinkielen opetuksessa ottamalla kylläkin alkuvaiheessa ollut, mutta Lapin 8093: paikalliset olosuhteet huomioon opetusta lääninhallituksen kouluosasto oli tiedustelun 8094: suunniteltaessa. Mahdollisuuksien kehittämi- johdosta toimittanut Utsjoen kouluviran- 8095: nen on tarkoitettu toteutettavaksi kunnalli- omaisille kouluhallituksen ryhmäkirjeen, jon- 8096: sen itsehallinnon, lähinnä kunnassa laaditta- ka mukaan kummassakin kielessä annetaan 8097: va opetussuunnitelman kautta. eri arvosana. 8098: Utsjoen kunnan opetussuunnitelmassa to- 8099: teutettua äidinkielen opetusta on perusteltu 8100: kunnan kahden pääväestöryhmän suomalais- 4. Lopputoteamukset 8101: ten ja saamelaisten lähentämisellä. Saamen 8102: kielen opetuksen yhteydessä on opetettu suo- Saadusta selvityksestä ei ole pääteltävissä, 8103: menkielisille oppilaille myös paikallisen alku- että Lapin lääninhallituksen kouluosasto tai 8104: peräisväestön, saamelaisten kulttuuria ja ta- Utsjoen kunnan kouluviranomaiset olisivat 8105: poja. Lapin lääninhallituksen kouluosasto on menetelleet peruskoulun ala-asteen äidinkie- 8106: tukenut saamelaisalueen kuntien pyrkimyk- len opetuksen järjestämisessä lainvastaisesti 8107: siä tähän saamelaiskulttuurin säilymiseen tai muutoinkaan virheellisesti. Tämän vuoksi 8108: tähtäävään toimintaan. totean, että O.K:n ja M.R:n kirjoitus ei ole 8109: Lapin lääninhallitus on vahvistanut Uts- antanut minulle laillisuusvalvojana aihetta 8110: joen kunnan opetussuunnitelman. Läänin- enempiin toimenpiteisiin. 8111: hallitus olisi voinut alistusmenettelyssä jättää Totean vielä, että peruskouluasetuksen 38 8112: opetussuunnitelman vahvistamatta vain siinä §:n 2 momentin mukaan voi koulun johto- 8113: tapauksessa, että se olisi katsonut opetus- kunta vapauttaa oppilaan kielen opiskelusta, 8114: suunnitelman lain, asetuksen, määräysten tai jos siihen on erityisen painava syy. Menettely 8115: opetussuunnitelman perusteiden vastaiseksi. voi käynnistyä myös oppilaan huoltajan ha- 8116: Sen sijaan lääninhallitus ei ole voinut tarkoi- kemuksesta. 8117: 8118: 8119: 8120: 6. Posti- ja telehallituksen sekä liikenneministeriön ja tie- ja vesirakennushallituksen tietoon 8121: saatettu käsitys siitä, mitä menettelytapaa noudattaen tulisi siirtää posti- ja telelaitoksen 8122: omistama puhelinlinja, jonka sijaintia yksityistien parantamistyön johdosta tulee muuttaa. 8123: 8124: 8125: Päätös n:o 1894/29.6.1989, DN:o 1533/ Hankkeen valmistumisen esteeksi oli muo- 8126: 4/88 dostunut yksityistietoimituksessa vahvistetul- 8127: le tiealueelle jääneet 20 puhelinpylvästä, jotka 8128: telelaitos omisti. Tienpitäjä oli esittänyt posti- 8129: Kantelu ja telelaitokselle useita pyyntöjä pylväiden 8130: Lemin kunnanhallitus on tänne 10.11.1988 siirtämiseksi. Telelaitos oli ilmoittanut siir- 8131: saapuneessa kirjoituksessa kertonut, että Le- tävänsä pylväät, mutta oli vaatinut ehdotto- 8132: min kunnassa oli vireillä Juvolan yksityistien masti kirjallista tilausta, jossa sitouduttaisiin 8133: perusparannus- ja oikaisuhanke, johon oli maksamaan siirtokustannukset arviolta noin 8134: myönnetty valtionavustusta. Urakkasopi- 50.000 markkaa. Telelaitos oli myöntänyt, 8135: muksen mukaan hankkeen oli määrä valmis- että pylväiden sijoittamisesta ei ollut tehty 8136: tua vuoden 1988lokakuun loppuun mennessä. kirjallisia sopimuksia maanomistajien kanssa. 8137: 20 300869G 8138: 154 8139: 8140: Tiehanke oli viivästynyt pylväiden siirto- yhteyttä liikenneministeriöstä, josta on lähe- 8141: kiistan vuoksi ja tiealueella olevat pylväät tetty muun muassa tie- ja vesirakennushalli- 8142: olivat aiheuttaneet turvallisuusriskejä. Hank- tuksen liikenneministeriölle antama lausunto 8143: keen rahoitus oli vaikeutunut ja muun muas- kyseisessä asiassa. 8144: sa valtionosuuden loppuerän saaminen oli 8145: lykkääntynyt, koskei tietä ollut saatu val- 8146: miiksi. Telelaitos oli tavallaan pakottanut Kaakkois-Suomen telepiirin selvitys 8147: tilauksen tekemiseen tietäen hyvin, että ensi- 8148: sijaista oli tiehankkeen valmistuminen. Tele- Kaakkois-Suomen telepiiri on 6.1.1989 8149: laitoksen menettelyä kuvasi hyvin se, kuinka päivätyssä selvityksessään kertonut, että ky- 8150: heiveröisin perustein se oli alun alkaen perus- seisen pylväslinjan sijainti alkuperäisen Juvo- 8151: tellut kantaansa asiassa. Perustelut olivat lan yksityistien varrella oli ollut rakennus- 8152: muuttuneet ja vähentyneet, lakiperusteista määräysten mukaisesti ojan tai luiskan taka- 8153: esitettiin enää vain naapuruussuhdelain 16 §, reunan takana. Uutta pylväslinjaa rakennet- 8154: jota muut käytetyt asiantuntijat, muun muas- taessa telepiiri ottaa aina yhteyttä maanomis- 8155: sa Suomen Kunnallisliitto, pitivät tapaukseen tajaan pylväspaikasta sopiakseen. Pylväspai- 8156: soveltumattomana. Hämäävää oli myös tele- kasta ei tehdä kirjallista sopimusta kuin 8157: laitoksen julkisesti ilmoittama kanta tapauk- niissä tapauksissa, joissa maksetaan korvaus. 8158: sen ainutlaatuisuudesta, koska vastaavanlai- Kyseessä oleva pylväslinja oli rakennettu jo 8159: sesta asiasta oli ollut lehtikirjoituksia ainakin vuonna 1953, eikä linjasta peritty tilaajilta 8160: Parikkalan kunnassa. rakentamiskustannuksia. Linja oli peruskor- 8161: Edellä olevan johdosta Lemin kunnanhal- jattu vuonna 1983. Peruskorjaustyön yhtey- 8162: litus on pyytänyt oikeusasiamiestä tutkimaan dessä ei kukaan maanomistajista huomautta- 8163: 1. perustuiko telelaitoksen vaatimus lakiin nut pylväspaikoista. 8164: siitä, että pylväiden siirrosta oli tehtävä kir- 8165: jallinen tilaus, jossa sitouduttaisiin maksa- 8166: maan siirtokustannukset, vai oliko se velvol- Posti- ja telehallituksen lausunto 8167: linen siirtämään pylväät vaadittaessa, jolloin 8168: vaatijan maksuvelvollisuus olisi selvitetty Posti- ja telehallituksen oikeudellinen yk- 8169: myöhemmin; ja sikkö on 13.1.1989 päivätyssä lausunnossaan 8170: 2. tulevatko yksityisten maanomistajien oi- ilmoittanut, että lennätin- ja puhelinlinjojen 8171: keussuojanäkökohdat riittävästi turvatuiksi, rakentamisoikeutta ja omistajan velvollisuut- 8172: koska kukaan muu kuin telelaitos ei voine ta sallia linjojen vetäminen maalleen koskevia 8173: pylväiden siirtoa toteuttaa ja koska kaksi säännöksiä oli aiemmin voimassa olleessa 8174: liikenneministeriön alaista valtion laitosta, lennätinlaissa ja sen kumonneessa nykyisin 8175: posti- ja telelaitos sekä tie- ja vesirakennus- voimassa olevassa teletoimintalaissa, raken- 8176: laitos valtionosuuden valvojana, olivat asias- nuslaissa ja eräistä naapuruussuhteista anne- 8177: ta eri mieltä. Lisäksi kantelukirjoitukseen tun lain 16 §:ssä. Nyt kyseessä olevaa linjaa 8178: liitetyistä asiakirjoista ja selvityksistä ilme- vuonna 1953 rakennettaessa ja sitä uusittaes- 8179: nee, että kaikki muut tahot paitsi telelaitos sa vuonna 1983 noudatettiin linjan sijainti ja 8180: olivat sitä mieltä, että tiekunnan vaatimus oli tarkoitus huomioon ottaen viimeksi mainitun 8181: oikeutettu. Mikäli tilaus tehtäisiin, lienee lain säännöstä. Linja rakennettiin suurim- 8182: käytännössä jälkikäteen mahdotonta selvit- maksi osaksi nykyisen tiekunnan osakastalo- 8183: tää maksuvelvollisuuden perusteita, koska jen pyynnöstä niiden tarpeita varten. Posti- ja 8184: oikeuskäytännössä maksuvelvollinen lienee telehallitus oli vain käytännön rakennustyön 8185: aina tilaaja. suorittaja. Linja rakennettiin normaalia käy- 8186: täntöä noudattaen tien vieressä olevan ojan 8187: ulkopuolelle eikä se niin ollen haitannut lii- 8188: Hankittu selvitys kennettä. Varsinaiset osapuolet linjan raken- 8189: tamisoikeuden suhteen olivat asianomaiset 8190: Posti- ja telehallitus, hankittuaan selvityk- maanomistajat, joiden maiden kautta linja 8191: sen Kaakkois-Suomen telepiiriltä, on antanut vedettiin, ja ne heidän naapurinsa, jotka lin- 8192: siltä pyytämäni lausunnon kantelun johdos- jaa halusivat puhelimen tarpeensa tyydyttä- 8193: ta. Lisäksi kansliaani on puhelimitse otettu miseksi. Linja sen sijaitessa niin sanotulla 8194: 155 8195: 8196: vapaalla alueella rakennettiin maksutta, vain sella täyttyy. Kirjallisen tilauksen vaatiminen 8197: pääsymaksu perittiin. Tämä pääsymaksu ei on perusteltua muun muassa oikeusvarmuus- 8198: riittänyt kattamaan linjan rakentamiskustan- näkökohtien vuoksi. 8199: nuksia, vaan se kattoi suunnilleen puhelimen Posti- ja telelaitos luonnollisesti siirtää lin- 8200: kytkemisestä keskukseen yms. toimenpiteistä jan heti vaadittaessa ja saatuaan siitä asian- 8201: aiheutuneet kustannukset. Pääsymaksu pe- mukaisen tilauksen. Tästä ei ole missään 8202: rustui rakentamisen aikaan voimassa ollee- vaiheessa kieltäydytty. Hallintokäytännön 8203: seen maksuista, joita on suoritettava posti- ja osalta posti- ja telehallitus viittaa siihen, että 8204: lennätinlaitoksen harjoittamassa Suomen si- se on toiminut myös tässä tapauksessa voi- 8205: säisessä puhelinliikenteessä annettuun ase- massa olleiden ja olevien säädösten mukaan 8206: tukseen (331/50). Myöskään linjaa uusittaes- eikä siten ole voinut poiketa hyvästä hallin- 8207: sa vuonna 1983 ei oltu peritty mitään mak- tokäytännöstä. Juvolan yksityistien tiekuntaa 8208: suja. Tämäjohtui linjan sijainnista ja perustui ei ole asetettu muista kansalaisista tai yhtei- 8209: silloin voimassa olleeseen puhelinmaksuista söistä poikkeavaan asemaan eikä hyvää hal- 8210: annettuun asetukseen (773/72). Linjaa uusit- lintokäytäntöä ole siitäkään osin rikottu. 8211: taessa vuonna 1983 ei esitetty huomautuksia Myös oikeuskäytäntö on asettunut nyt ky- 8212: pylväslinjan sijainnin johdosta. seessä olevassa tapauksessa ilmenevälle posti- 8213: Posti- ja telelaitoksen perimät maksut ja ja telehallituksen edustamalle kannalle linjan- 8214: niiden perusteet on varsin tarkoin säännelty. siirtokustannuksien maksuvelvollisuuden 8215: Erityisesti se, milloin posti- ja telehallitus on osalta. 8216: velvollinen suorittamaan rakennustoimenpi- Lopuksi posti- ja telehallitus on esittänyt, 8217: teen maksutta, on eri aikoina varsin yksityis- että Lemin kunta ei ehkä olisikaan asianosai- 8218: kohtaisesti määritelty kulloinkin voimassa sen asemassa, mihin seikkaan posti- ja tele- 8219: olleissa posti- ja telehallituksen perimiä mak- hallitus ei kuitenkaan halua vedota tässä 8220: suja koskeneissa asetuksissa. Puhelinlinjan yhteydessä. 8221: siirrosta ei ole mitään säännöstä, joka vei- Edellä olevan johdosta ja viitaten oheista- 8222: voittaisi posti- ja telehallituksen suoritta- maansa professori Vesa Majamaan lausun- 8223: maan sen maksutta tai oikeuttaisi maanomis- toon, posti- ja telehallitus on katsonut, että 8224: tajan tällaista maksutonta siirtoa vaatimaan. Lemin kunnanhallituksen kantelukirjoitus on 8225: Sen vuoksi posti- ja telehallituksen käsityk- aiheeton. 8226: sen mukaan on selvää, että vaatimus linjan 8227: siirtämiseksi maksutta ei ole lakiin perustu- 8228: vaa eikä tällaista velvoitetta voi tulkinnalla Liikenneministeriön selvitys 8229: perustaa. Siten posti- ja telehallitus on oikeu- 8230: tettu ja, posti- ja lennätinlaitoksen talouden- Liikenneministeriö, jonka puoleen Lemin 8231: hoidon yleisistä perusteista annetun lain kunnanhallitus on muun muassa Juvolan yk- 8232: (565/50) 1 §:n velvoite huomioon ottaen, sityistietä koskevassa asiassa kääntynyt, on 8233: velvollinen perimään maksun niistä toimen- 11.5.1989 toimittanut nähtäväkseni tie- ja 8234: piteistä, joita ei ole vähintään asetuksen as- vesirakennushallitukselta sekä posti- ja tele- 8235: teisella säädöksellä määrätty maksuttomiksi. hallitukselta hankkimansa selvityksen. 8236: Itse peruskysymyksen osalta posti- ja tele- Tie- ja vesirakennushallitus on liikennemi- 8237: hallitus toteaakin, että se siirtää linjan heti, nisteriölle 14.3.1989 päivätyssä lausunnos- 8238: kun asiaa koskeva tilaus tehdään ja se on saan muun ohella kertonut, että Juvolan yk- 8239: oikeutettu perimään siirtotyöstä asianmukai- sityisen tien tiekunnalle on myönnetty valtion- 8240: sen maksun tilaajalta eli siltä, jonka intressis- avustusta yksityisten teiden tekemisen avus- 8241: sä siirto tapahtuu. Linjan siirrosta vaaditta- tamisen momentilta. Kysymys tässä vaihees- 8242: van kirjallisen tilauksen osalta posti- ja tele- sa koskee ensikädessä sitä, onko Juvolan 8243: hallitus toteaa, että kyseessä on normaali yksityisen tien tiekunta velvollinen vastaa- 8244: yksityisoikeudellinen sopimustilanne. Min- maan puhelinpylväiden siirtokustannuksista. 8245: kään säännöksen nojalla posti- ja telehalli- Lausunnosta tarkemmin ilmenevillä perus- 8246: tukselta ei voida kieltää oikeutta kirjallisen teilla tie- ja vesirakennushallitus on katsonut, 8247: sopimuksen vaatimiseen. Kirjallinen tilaus- että Juvolan yksityisen tien parantamisen 8248: han on vain osa sopimusta, joka posti- ja vuoksi tarpeellisen linjojen siirron tulee ta- 8249: telehallituksen vastasitoumuksella/suorituk- pahtua telelaitoksen omalla kustannuksella. 8250: 156 8251: 8252: Mikäli kuitenkin vastoin luuloa asian ratkai- työn tekeminen posti- ja telelaitoksen kustan- 8253: sussa päädyttäisiin sellaiseen tulokseen, että nuksella on perusteeton. Telepiiri on toden- 8254: myös tiekunta olisi velvollinen osallistumaan nut, että linja on rakennettu rakentamisvai- 8255: puhelinpylväiden siirtokustannuksiin, nämä heessa voimassa olleiden säännösten mukaan 8256: ovat sellaisia kustannuksia, joihin voidaan eikä sen sijainnista ole esitetty huomautuksia. 8257: soveltaa yksityisen tien tekemisen valtion- Lopuksi telepiiri on ilmoittanut, että mikäli 8258: avustussäännöksiä. tiehoitokunta haluaa että linja on siirrettävä 8259: Posti- ja telehallitus on liikenneministeriöl- tien perusparannustyön vuoksi uuteen paik- 8260: le antamassaan 8.5.1989 päivätyssä lausun- kaan, työ on tilattava Lappeenrannan teleltä. 8261: nossa esittänyt käsityksensä asiasta saman- Puhelinpylväiden siirtämistä on mainitun 8262: suuntaisesti kuin oikeusasiamiehelle anta- kirjeenvaihdon jälkeen vielä kirjeitse käsitelty 8263: massaan, edellä selostetussa lausunnossa. vuoden 1988 tammikuussa Juvolan yksityis- 8264: Posti- ja telehallitus on lausunut käsityksensä tien tiehoitokunnan ja Kaakkois-Suomen te- 8265: muun muassa pylväiden siirtokustannusten lepiirin välillä. Myös Lemin kunnanhallitus 8266: luonteesta tienpitäjän kannalta, mitkä siirto- on 21.4.1988 päivätyllä kirjeellä kääntynyt 8267: kustannukset ovat sen käsityksen mukaan asiassa Kaakkois-Suomen telepiirin puoleen. 8268: selviä tien rakentamis-jparantamiskustan- Kaakkois-Suomen telepiiri on 2.6.1988 Le- 8269: nuksia siinä kuin minkä muun tien alle jää- min kunnanhallitukselle antamassaan vas- 8270: vän rakennuksen tai rakennelman korvaami- tauksessa ilmoittanut, paitsi muuta, että pos- 8271: sesta aiheutuneet kustannukset tahansa. Pos- ti- ja telelaitos siirtää pylväslinjat työtilauk- 8272: ti- ja telehallituksen kannalta kuitenkin siir- sen perusteella tarpeen vaatiessa ja että mi- 8273: tokustannukset ovat jonkin verran eri ase- käli siirtotarve johtuu telelaitoksesta riippu- 8274: massa kuin esimerkiksi sen hallinnassa olevat mattomasta syystä, niin kuin tässä tapauk- 8275: yleisen tien alle jäävät maa-alueet. Linja siir- sessa tien perusparantamisesta, yleisen 8276: retään heti, kun sitä koskeva asianmukainen käytännön mukaisesti siirtäminen tehdään 8277: tilaus on saatu. Lausunnosta tarkemmin ii- tilaajan kustannuksella. Lemin kunnanhalli- 8278: menevillä perusteilla posti- ja telehallitus on tus on edelleen 28.6.1988 päivätyllä kirjeellä 8279: katsonut, että vaatimus linjan siirtämiseksi vaatinut posti- ja telehallitusta siirtämään 8280: maksutta ei ole lakiin perustuvaa eikä tällais- kyseiset puhelinpylväät posti- ja telelaitoksen 8281: ta velvoitetta voi tulkinnalla perustaa. kustannuksella. Posti- ja telehallitus on Le- 8282: min kunnanhallitukselle 12.7.1988 antamas- 8283: saan vastauksessa ilmoittanut käsityksensä 8284: asiasta katsoen muun muassa, että pylväiden 8285: Ratkaisu siirtoa haluavan on maksettava siirtokustan- 8286: nukset. Vielä Lemin kunnanhallitus on 8287: Taustatietoja 15.7.1988 tehnyt asiassa virka-apuaja lainha- 8288: kua koskevan hakemuksen Kymen lääninhal- 8289: Lemin kunnassa sijaitsevan Juvolan yksi- litukselle, joka on 15.9.1988 antamassaan 8290: tyistien varteen on vuonna 1953 rakennettu päätöksessä jättänyt tutkimatta lainhaku- 8291: puhelinlinja, jota on uusittu vuonna 1983. asian ja hylännyt virka-apuasian, koska vii- 8292: Puhelinlinja on rakennettu osaksi mainitun meksi mainittu asia ei ole niin selvä ja riida- 8293: tien varrella sijaitsevien talojen pyynnöstä ja ton, että se voitaisiin ratkaista virka-aputeit- 8294: tarpeita varten. Nyttemmin Juvolan yksityis- se. Vielä Lemin kunnanhallitus on asian joh- 8295: tietä parannettaessa on tiealueelle jäänyt 20 dosta ollut yhteydessä liikenneministeriöön ja 8296: puhelinpylvästä, jotka posti- ja telelaitos lopulta tehnyt tänne edellä kerrotun kante- 8297: omistaa ja jotka myös ovat posti- ja telelai- lun. 8298: toksen hallinnassa. Juvolan yksityistien tie- Lemin kunnanhallituksen, posti- ja telelai- 8299: hoitokunta on 15.12.1987 päivätyllä kirjeellä toksen sekä tie- ja vesirakennushallituksen 8300: vaatinut posti- ja telelaitosta siirtämään kus- käsitykset asiasta on selostettu edellä. Tie- ja 8301: tannuksellaan kyseiset tiealueella olevat 20 vesirakennushallitus, jonka liikenneministe- 8302: puhelinpylvästä. Posti- ja telelaitoksen Kaak- riölle osoittama lausunto on ministeriöstä 8303: kois-Suomen telepiiri on 18.12.1987 päivätyl- minulle lähetetty nähtäväkseni, on asiaan liit- 8304: lä kirjeellä ilmoittanut Juvolan yksityistien tyvä viranomainen siinä mielessä, että Juvo- 8305: tiehoitokunnalle, että tiekunnan vaatima lan yksityistie saa valtionapua. 8306: 157 8307: 8308: Johtopäätökset väät siirretään, ja kun posti- ja telelaitoksen 8309: vaatimaa menettelytapaa ei voida pitää lain 8310: Posti- ja telelaitoksen sekä toiselta puolen vastaisena, posti- ja telelaitos ei ole menetel- 8311: Juvolan yksityistien tiekunnan ja Lemin kun- lyt moitittavalla tavalla vaatiessaan Juvolan 8312: nanhallituksen välinen riita johtuu siitä, tu- yksityistien tiehoitokunnalta kirjallista tilaus- 8313: leeko tiekunnan tehdä posti- ja telelaitokselle ta puhelinpylväiden siirtämisestä. 8314: kirjallinen tilaus puhelinpylväiden siirtämi- Tuleeko puhelinpylväiden siirtämisen sit- 8315: sestä sekä suorittaa posti- ja telelaitokselle ten tapahtua posti- ja telelaitoksen vai Juvo- 8316: pylväiden siirtämisestä aiheutuneet kustan- lan yksityistien tiekunnan kustannuksella. 8317: nukset. Vaikkakaan asiassa ei siten ole enää Kysymyksen ratkaiseminen kuuluu viimekä- 8318: suoranaisesti kysymys siitä, oliko silloinen dessä tuomioistuimelle. Sen vuoksi oikeus- 8319: posti- ja lennätinlaitos puhelinlinjaa vuonna asiamies viranomaisten ja virkamiesten virka- 8320: 1953 rakennettaessaan sekä posti- ja telelai- tointen laillisuusvalvojana ei voi tällaista ta- 8321: tos puhelinlinjaa vuonna 1983 peruskorjat- pauskohtaista riidanalaista kysymystä rat- 8322: taessa menetellyt lainmukaisesti, tulee kuiten- kaista. Voin vain yleisluonteisesti lausua kä- 8323: kin nämäkin seikat arvioida pohdittaessa sitykseni asiasta. 8324: posti- ja telelaitoksen menettelyä puhelinpyl- Teletoimintalaki (183/87), toisin kuin säh- 8325: väiden siirtämisessä. kölaki (319 /79) sähköpylväiden osalta, jättää 8326: Asiakirjoista saatavan selvityksen perus- avoimeksi kysymyksen siitä, kenen kustan- 8327: teella kyseinen puhelinlinja on rakennettu nuksella rakennettu puhelinlinja tulee siirtää. 8328: posti- ja lennätinlaitoksen toimesta vuonna Myöskään posti- ja lennätinlaitoksen talou- 8329: 1953 silloisen Juvolan yksityistien tiealueen den hoidon yleisistä perusteista annetusta 8330: reunaan. Puhelinlinja on tullut palvelemaan laista (565/50) ja sen nojalla annetusta tele- 8331: muun muassa Juvolan yksityistien tienvarsi- maksuasetuksesta (883/88) ei saa kysymyk- 8332: asukkaita. Vaikkakaan puhelinlinjan raken- seen suoraa vastausta. Posti- ja telehallitus on 8333: tamisajan menettelystä ei ole tarkempaa sel- katsonut, että se on lain 565/50 1 §:n velvoite 8334: vitystä totean, että posti- ja lennätinlaitos huomioon ottaen velvollinen perimään mak- 8335: olisi voinut joka tapauksessa rakentaa puhe- sun puhelinpylväiden siirtämisesta. Koska 8336: linlinjan eräistä naapuruussuhteista annetun kysymykseen ei voimassa olevista säännök- 8337: lain 16 §:n (26/20) nojalla. Vuonna 1983 sistä saa ainakaan suoranaista vastausta, voi- 8338: puhelinlinjaa on kerrotulla tavalla uusittu. daan merkityksellisenä ratkaisuaineistolla pi- 8339: Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että tää viimeaikaista oikeuskäytäntöä. Korkein 8340: Juvolan yksityistien tiekunnalla tai maan- oikeus on antanut puheena olevasta kysy- 8341: omistajilla olisi ollut aikanaan huomautta- myksestä ainakin kaksi seuraavaa ennakko- 8342: mista puhelinlinjan rakentamisesta tai uusi- päätöstä, jotka tosin on annettu ennen 8343: misesta. Siten asiassa ei löydy tukea sellaiselle 1.5.1987 voimaan tullutta teletoimintalakia: 8344: käsitykselle, että puhelinlinja olisi rakennettu 8345: laittomasti. Siten posti- ja telelaitoksella on KKO 1975 II 43, jonka otsikko kuuluu: 8346: katsottava olevan laillinen oikeus puhelinlin- Maantien varrella kulkenut puhelinlinja 8347: jan nykyiseen sijaintiin. oli tien siirtämisen johdosta uuteen paik- 8348: Posti- ja telelaitoksen sekä toiselta puolen kaan jouduttu myös siirtämään. Kun lin- 8349: Juvolan yksityistien tiehoitokunnan ja Lemin jan siirto ei ollut johtunut siitä, että linjasta 8350: kunnanhallituksen välillä on käyty edellä olisi ollut estettä liikenteelle tai haittaa 8351: kerrottu kirjeenvaihto puhelinpylväiden siir- valtion laitoksille, puhelinlinjan omistajalle 8352: tämisestä. Asiakirjoista ilmenee, että posti- ja oli suoritettava korvaus siirrosta aiheutu- 8353: telelaitos, jolle osoitetuissa kirjeissä on vaa- neista kustannuksista. 8354: dittu puhelinpylväiden siirtämistä posti- ja 8355: telelaitoksen kustannuksella, on välittömästi KKO 1982 II 81: 8356: kirjeen saatuaan ilmoittanut sen menettelyn, Puhelinosuuskunta oli saanut tie- ja ve- 8357: kirjallisen tilauksen, jonka perusteella posti- sirakennuslaitoksen asianomaiselta piiri- 8358: ja telelaitos suostuu siirtämään puhelinpyl- kanttorilta luvan puhelinmaakaapelin 8359: väät. Koska posti- ja telelaitos on, asiaa asentamiseen yleisen tien alitse. Luvassa oli 8360: koskevan ilmoituksen saatuaan, välittömästi ehto: "Hakijan on omalla kustannuksel- 8361: ilmoittanut menettelytavan, jolla puhelinpyl- laan suoritettava kohtuullisen ajan tai tar- 8362: 158 8363: 8364: vittaessa kuukauden kuluttua tien vastai- kentanut linjan lailliseen paikkaan tai onko 8365: sista siirroista, korjauksista, päällystämi- linjan paikka myöhemmin joillakin perusteil- 8366: sestä tms. aiheutuvat kaapelin poistamis-, la laillistunut, sekä kenen toimenpiteiden joh- 8367: siirtämis- ja korjaustyöt ja saatettava paik- dosta puhelinlinjan paikkaa joudutaan siirtä- 8368: ka alkuperäiseen kuntoon". Tämän ehdon mään. Siirtokustannusten korvausvelvolli- 8369: katsottiin koskevan vain tiealueella sijain- suutta arvioitaessa nähdäkseni ei ole sanotta- 8370: nutta kaapelia. Tältä osin osuuskunnan oli vaa merkitystä sillä, onko puhelinlinja yleisen 8371: siirrettävä kaapeli maantien parantamista tien tai yksityistien varressa, taikka sillä sei- 8372: koskevan tiehankkeen johdosta korvauk- kalla, saako yksityistie valtionapua vai ei. 8373: setta. Parannettavan tien tiealueen ulko- Edellä olevan johdosta ja kun puhelinpyl- 8374: puolella sijainneen kaapelin siirtokustan- väiden siirtämisen viivästymisen ei ole näytet- 8375: nuksista tienpitäjä oli velvollinen suoritta- ty johtuneen posti- ja telelaitoksen menette- 8376: maan osuuskunnalle korvausta. lystä, Lemin kunnanhallituksen kantelukir- 8377: joitus ei ole antanut minulle aihetta muuhun 8378: Edellä selostettujen säädösten ja oikeusta- toimenpiteeseen kuin että lähetän tästä pää- 8379: pausten perusteella katson, että kantelun kal- töksestäni tiedoksi jäljennökset posti- ja tele- 8380: taisessa tilanteessa puhelinpylväiden siirto- hallitukselle sekä myös liikenneministeriölle, 8381: kustannusten korvausvelvollisuutta arvioi- josta ministeriön asianomainen virkamies on 8382: taessa tulee muun muassa ottaa huomioon, oma-aloitteisesti kääntynyt kansliani puo- 8383: onko puhelinlinjan omistaja aikoinaan ra- leen, ja tie- ja vesirakennushallitukselle. 8384: 8385: 8386: 7. Ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten tietoon saatettu käsitys, että ulkomaalaisen 8387: Suomen kansalaisen kanssa solmimaa avioliittoa, jonka perusteella ulkomaalainen on muut- 8388: tanut Suomeen asumaan, voitiin oleskelu- ja työluvan myöntämisedellytyksiä harkittaessa 8389: pitää sellaisena tosiasiallisena siteenä Suomeen, joka ei kokonaan katkennut siinäkään 8390: tapauksessa, että avioliitto myöhemmin purkautui. Lupien myöntämistä ei voitu avioeron 8391: jälkeen ratkaista sillä perusteella, kumpaa puolisoa oli pidettävä syypäänä avioeroon. 8392: 8393: Päätös n:o 2298/21.8.1989, DN:o 833/4/87 si Teitä koskevassa asiassa käymäänsä kir- 8394: jeenvaihtoa sekä muuta asiaanne liittyvää 8395: Olette lähettänyt eduskunnan oikeusasia- aineistoa. 8396: miehelle 14.5.1987 päivätyn ja tänne Hankkimasiani selvityksestä ilmenee, että 8397: 18.5.1987 saapuneen kirjoituksen, jossa ar- Teidät on Neuvostoliitossa vihitty avioliit- 8398: vostelette Suomen ulkomaalaisviranomaisten toon Suomen kansalaisen P.J:n kanssa 8399: toimintaa. Ilmoitatie oleskelu- ja työlupaha- 26.11.1983. Olette saapunut aviomiehenne 8400: kemustenne käsittelyn kestäneen tarpeetto- luokse Suomeen 31.10.1986 saatuanne Neu- 8401: man kauan ja sisäasiainministeriön ulkomaa- vostoliiton kansalaisena tänne kolmen kuu- 8402: laistoimiston virkamiesten kohdelleen Teitä kauden viisumin solmimanne avioliiton pe- 8403: epäasiallisesti muun muassa puhuttelemalla rusteella. Pian maahanmuuttonne jälkeen eli 8404: Teitä törkeästi ja kieltäytymällä tapaamasta 3.12.1986 olette kuitenkin muuttanut puoli- 8405: Teitä. Katsotte, että Teille olisi pitänyt sostanne erilleen. Sen jälkeen olette hakenut 8406: myöntää hakemanne oleskelu- ja työluvat oleskelu- ja työlupaa 7.1.1987, 10.1.1987 ja 8407: Kirjoituksenne johdosta olen hankkinut 15.6.1987 tekemillänne hakemuksilla, ilmoit- 8408: selvitystä ja lausunnon sisäasiainministeriön taen oleskelunne tarkoitukseksi "asumisen ja 8409: ulkomaalaistoimistolta. Myös sosiaali- ja ter- työskentelyn Suomessa". Porin raastuvanoi- 8410: veysministeriön ulkomaalaiskuraattorille on keus on 14.4.1987 julistamallaan päätöksellä 8411: varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Ul- tuominnut Teidät ja miehenne avioeroon P.J- 8412: komaalaiskuraattorilta saadun lausunnon :n huorinteon perusteella. Maassa oleskelun- 8413: johdosta olen vielä pyytänyt ulkomaalaistoi- ne perusteen rauettua sisäasiainministeriö on 8414: mistolta lisäselvitystä ja -lausunnon asiassa. hylännyt oleskelu- ja työlupahakemuksenne 8415: Lisäksi ulkomaalaiskuraattori ja ulkomaa- 26.2.1987, 11.6.1987 ja 26.6.1987 tekemillään 8416: laistoimisto ovat toimittaneet minulle tiedok- päätöksillä sekä lopulta 17.2.1988 tekemä!- 8417: 159 8418: 8419: lään päätöksellä määrännyt Teidät karkotet- lisuus palata kotimaahanne Neuvostoliit- 8420: tavaksi Suomesta ja antanut Teille samalla toon, missä asuviin omaisiinne olitte ollut 8421: kolmen vuoden maahantulokiellon. Olette säännöllisessä yhteydessä. Teillä ei ollut kes- 8422: valittanut viimeksi mainitusta päätöksestä keneräisiä opintoja tai muita siihen verratta- 8423: korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on kui- via esteitä Suomesta poistumiseen. Ulkomaa- 8424: tenkin 30.5.1988 tekemällään päätökselläjät- laistoimisto on lisäksi katsonut, ettei P.J:tä 8425: tänyt sisäasiainministeriön päätöksen pysy- voitu Porin raastuvanoikeuden päätöksen pe- 8426: väksi. Ulkomaalaiskuraattorilta saamani tie- rusteella pitää yksin syypäänä avioeroonne. 8427: don mukaan olette tämän jälkeen poistunut Ulkomaalaistoimisto on kiistänyt, että neu- 8428: Suomesta ja oleskelette nykyään Ruotsissa. vostoliittolaisia naisia syrjittäisiin oleskelu- ja 8429: Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimisto työlupa-asioissa. 8430: on 29.6.1987 päivätyssä lausunnossaan to- Vastauksena kanteluunne esitän seuraa- 8431: dennut, että olette kielteisistä oleskelu- ja van. 8432: työlupapäätöksistä huolimatta jatkanut oles- 8433: keluanne Suomessa ja tehnyt täällä luvatta 1. Oleskelu- ja työlupanne epääminen 8434: työtä. Pyytämäänne väliaikaistakaan työlu- 8435: paa Teille ei ole voitu myöntää, koska mitään Suomen ulkomaalaislainsäädäntö lähtee 8436: erityisiä perusteita (esimerkiksi elatusvelvol- siitä kansainvälisesti hyväksytystä käytän- 8437: lisuutta) ei ole ollut. Palaamistanne Neuvos- nöstä, ettei ulkomaan kansalaisella ole yleistä 8438: toliittoon on pidetty luonnollisena ratkaisu- ja ehdotonta oikeutta oleskella ja tehdä työtä 8439: na, koska Teillä ei ole näytetty olleen lyhyen Suomessa. Ulkomaalaislain 11 §:n mukaan 8440: oleskelunne ja avioeronne jälkeen kiinteitä oleskeluluvan ulkomaalaiselle antaa sisä- 8441: siteitä Suomeen. Väitteenne epäasiallisesta asiainministeriö. Saman lain 15 §:n 1 momen- 8442: kohtelusta ulkomaalaistoimisto on kiistänyt. tin mukaan sisäasiainministeriö antaa myös 8443: Asioittenne käsittelyn hitauden on ilmoitettu työluvan maassa jo oleskelevalle ulkomaalai- 8444: johtuneen ulkomaalaistoimiston työruuhkas- selle. Laki jättää viranomaisille melko laajan 8445: ta ja siitä, että avioeroasiassanne on jouduttu harkintavallan näiden myöntäessä oleskelu- 8446: odottamaan Porin raastuvanoikeuden lain- ja työlupia. Yleensä on vaadittu, että oleske- 8447: voimaista päätöstä. Asianne käsitteleminen lu- ja työlupaa hakevalla ulkomaalaisella on 8448: on pitkittynyt myös sen vuoksi, että olette riittävän kiinteät siteet Suomeen. Teidän ta- 8449: tehnyt uusia hakemuksia entisillä perusteilla. pauksessanne on ollut kysymys lähinnä siitä, 8450: Sosiaali- ja terveysministeriön ulkomaa- miten siteidenne kiinteyttä oli arvosteltava 8451: laiskuraattori on 30.7.1987 päivätyssä lau- sen jälkeen, kun avioliittonne Suomen kansa- 8452: sunnossaan pitänyt periaatteellisena epäkoh- laisen kanssa oli purkautunut. A vialiiton kes- 8453: tana, ettei ulkomaalaisen anneta itse elättää to ja maassa oleskelun pituus ovat tällaisessa 8454: itseään omalla työllään niin kauan kuin hä- tapauksessa olleet harkinnan lähtökohtia. 8455: nen maahan jäämistään tai maasta poistu- Toisaalta harkintaan on käytännössä vaikut- 8456: mistaan koskevan asian viranomaiskäsittely tanut myös se, kuinka hankalaksi vaihtoeh- 8457: on kesken. Ulkomaalaiskuraattorin mukaan doksi maasta poistuminen on arvioitu ulko- 8458: lupakäytäntö on epäyhtenäistä ja asioiden maalaisen itsensä kannalta. 8459: käsittelyä pitkitetään. Ulkomaalaiskuraattori Teidän tapauksessanne on ilmennyt paina- 8460: on kertonut havainneensa, että oleskelu- ja via näkökohtia, jotka olisivat puoltaneet jää- 8461: työlupaviranomaiset suhtautuvat erityisen ty- mistänne Suomeen, erityisesti se, että osaatte 8462: lysti neuvostoliittolaisiin naisiin. Suomen kieltä ja että Teillä olisi ollut täällä 8463: Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimisto työpaikka. Merkittävää on mielestäni myös 8464: on 16.10.1987 päivätyssä lisälausunnossaan se, että olette alunperin saanut Suomeen vii- 8465: verrannut tapaustanne eräisiin aikaisempiin sumin Suomen kansalaisen kanssa solmitun 8466: tapauksiin, joissa väliaikainen työlupa oli avioliiton perusteella. Asuinmaan vaihtumi- 8467: poikkeuksellisesti myönnetty. Teidän tapaus- seen johtanut avioliitto on käsitykseni mu- 8468: tanne ulkomaalaistoimisto on kuitenkin pitä- kaan olosuhde, joka aina luo tosiasiallisen 8469: nyt olennaisesti erilaisena. Toimeentulonne siteen uuteen asuinmaahan. Tämä side ei 8470: oli ulkomaalaistoimiston mukaan järjestettä- katkea kokonaan siinäkään tapauksessa, että 8471: vissä avioliittolain elatusvastuusäännösten avioliitto myöhemmin syystä tai toisesta pur- 8472: nojalla. Teillä oli myös tosiasiallinen mahdol- kautuu. 8473: 160 8474: 8475: Oikeutta perheen perustamiseen suojataan menee, että neuvostoliittolaiset naiset ovat 8476: kansainvälisenä ihmisoikeutena, jota Suomen Suomessa lukumääräisesti merkittävimpiä 8477: viranomaiset ovat velvolliset kunnioitta- maahanmuuttajaryhmiä. Tällöin on luonnol- 8478: maan. Tästä voidaan mielestäni päätellä, että lista, että huomio helposti kiintyy juuri tä- 8479: yksilöä tulisi mahdollisuuksien mukaan suo- män ryhmän kohteluun. On myös muistetta- 8480: jata myös niiltä luonnollisilta riskeiltä, joita va, että Neuvostoliitto ja erityisesti Viron 8481: perheen perustamiseen liittyy. Avioeroon neuvostotasavalta on maantieteellisesti Suo- 8482: johtava välien rikkoutuminen on muuan täl- mea lähellä eikä sinne palaaminen ole avioe- 8483: lainen riski. Kuitenkaan sitä ei voida yleisen rotilanteessakaan samalla tavoin ongelmallis- 8484: elämänkokemuksen mukaan pitää ennalta ta kuin vastaava paluu sellaisiin kulttuuril- 8485: arvattavana mahdollisuutena siinä vaiheessa taan kovin erilaisiin maihin, joissa ulkomaa- 8486: kun yhteiselämä aloitetaan. Eri kansalai- laisesta puolisostaan eronneen naisen asema 8487: suuksiin kuuluvien aviopuolisoiden avio- muodostuisi pohjoismaisen oikeus- ja tasa- 8488: eroon liittyy erityisen paljon henkilöiden ase- arvokäsityksen valossa kestämättömäksi. 8489: maan vaikuttavia oikeusseuraamuksia, joista Teidän tapauksessanne katsonkin jääneen 8490: tavallisimpia on juuri Teidänkin tapaukses- näyttämättä, että uusi oleskelulupa olisi tul- 8491: sanne ilmennyt oleskeluluvan perusteen rau- lut myöntää Teille pelkästään mahdolliseen 8492: keaminen. Näitä avioerotilanteessa usein paluumuuttoonne liittyvien hankaluuksien 8493: kohtuuttomasti kasautuvia hankaluuksia ei takia. 8494: pitäisi joustamattomin viranomaistoimin ai- 8495: nakaan lisätä. Oleskelu- ja työluvan myöntä- 8496: mistä ei voida mielestäni ratkaista ainakaan 3. Väliaikaisen työluvan myöntäminen 8497: sillä perusteella, kumpaa aviopuolisoa on pi- 8498: detty avioeroon "syyllisempänä" osapuolena. Ulkomaalaiskuraattori on lausunnossaan 8499: Tärkeänä näkökohtana pidän Teidän ta- viitannut eräisiin aikaisempiin tapauksiin, 8500: pauksessanne myös sitä, ettei avioliittonne joissa maasta poistamistaan odottaville ulko- 8501: ole edes väitetty perustuneen maastamuutto- maalaisille oli myönnetty väliaikaisia työlu- 8502: tai maahanmuuttosäännösten kiertämiseen pia, ja katsonut Teidän tapauksenne tosisei- 8503: vaan että sitä oli pidettävä niin sanottuna kastoltaan rionastuvan näihin. Tutustuttuani 8504: todellisena avioliittona, vaikka puolisoiden ulkomaalaiskuraattorin yksilöimiin tapauk- 8505: yhdessä asumisen aika olikin jäänyt lyhyeksi. siin ja kuultuani sisäasiainministeriön perus- 8506: Toisaalta havaitsen poliisin tiedossa olleen teet erilaisiin ratkaisuihin, en katso sisä- 8507: seikkoja, jotka ovat Teidän tapauksessanne asiainministeriön hallintokäytännössä aina- 8508: puhuneet oleskelu- ja työluvan myöntämistä kaan näiden tapausten valossa ilmenevän sel- 8509: vastaan. Vaikka pidänkin toivottavana, että laista epäyhtenäisyyttä tai epäjohdonmukai- 8510: ulkomaalaisviranomaiset koettaisivat omilla suutta, johon minun tulisi puuttua. Sitä vas- 8511: toimillaan lievittää Suomessa oleskeleville ul- toin pidän kyllä tarkoituksenmukaisena, että 8512: komaalaisille avioerotilanteissa kasautuvia myös väliaikaisen työluvan myöntämisperus- 8513: haittoja, totean kuitenkin, että sisäasiainmi- teita kehitetään nykyistä joustavimmiksi. 8514: nisteriön ulkomaalaistoimiston virkamiehet 8515: ovat ratkaisseet oleskelu- ja työlupahake- 8516: muksenne lain heille suoman harkintavallan 4. Asioittenne käsittelyn viivästyminen 8517: puitteissa eivätkä he näin ollen ole syyllisty- 8518: neet virheelliseen menettelyyn. Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimis- 8519: ton vaikea työtilanne on ollut tiedossani. En 8520: ole kuitenkaan havainnut, että töiden ruuh- 8521: 2. Väitetty syrjintä kansalaisuuden ja suku- kaantuminen olisi johtunut kenenkään virka- 8522: puolen perusteella miehen laiminlyönneistä tai virkavelvolli- 8523: suuksien vastaisesta menettelystä. En siis 8524: Omasta puolestani en ole voinut ainakaan pidä luultavana, että sisäasiainministeriön ul- 8525: tässä asiassa kertyneen selvityksen perusteel- komaalaistoimisto olisi tarpeettomasti viivy- 8526: la havaita ulkomaalaiskuraattorin väittämää tellyt asianne käsittelemisessä. On päinvas- 8527: neuvostoliittolaisten naisten syrjintää oleske- toin luonnollista ja mielestäni jopa tarkoituk- 8528: lu- ja työlupia myönnettäessä. Tilastoista il- senmukaista, että viranomaiset kielteisen 8529: 161 8530: 8531: oleskelulupapäätöksen jälkeen varaavat 5. Epäasiallinen kohtelu 8532: maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle riittä- 8533: västi aikaa poistua vapaaehtoisesti maasta Vastoin sisäasiainministeriön ulkomaalais- 8534: ennen kuin karkotustoimiin ryhdytään. Ny- toimiston virkamiesten kiistämistä asiassa ei 8535: kytilanne on kuitenkin sikäli ongelmallinen, ole voitu näyttää toteen, että ulkomaalaistoi- 8536: ettei maassa oleskelevalla ulkomaalaisella ole miston virkamiehet olisivat kohdelleet Teitä 8537: mahdollisuutta hakea erikseen muutosta epäasiallisesti. Teidän oma kertomuksenne ei 8538: oleskeluluvan epäämistä koskevaan päätök- riitä näytöksi asiassa. 8539: seen. Näin ollen ulkomaalaisen on odotettava 6. Lopputoteamus 8540: sisäasiainministeriön karkotuspäätöstä voi- 8541: dakseen saada asiansa muutoksenhakuteitse Edellä lausumani perusteella katson, ettei- 8542: tuomioistuimen tutkittavaksi. Karkotuspää- vät kantelunne ja sen johdosta hankkimani 8543: töstä viivyttämällä on siten mahdollista tosi- lausunnot anna minulle aihetta muuhun kuin 8544: asiallisesti estää asianosaisen pääsy tuomiois- että saatan tämän vastaukseni tiedoksi sisä- 8545: tuimeen. Toisaalta karkotusta ei voida myös- asiainministeriön ulkomaalaiskeskukselle 8546: kään panna täytäntöön ennen kuin karkotta- sekä sosiaali- ja terveysministeriön ulkomaa- 8547: misesta on tehty valituskelpoinen päätös. laiskuraattorille. 8548: Näin ollen en katso Oikeusasemanne heiken- Koska tiedossani ei ole nykyistä osoitet- 8549: tyneen pelkästään sen takia, ettei Teitä kos- tanne, lähetän tämän vastaukseni ulkomaa- 8550: kevaa karkotuspäätöstä ole tehty heti kun laiskuraattorille Teille edelleen toimitettavak- 8551: siihen olisi ollut mahdollisuus. si. 8552: 8553: 8554: 8555: 8556: 21 300869G 8557: 162 8558: 8559: 8560: 8561: 8562: 6. Tarkastustoiminta 8563: 8564: 8565: A. Yleistä 8566: 8567: Kertomusvuonna tarkastustoimintaa jat- Helsingin lääninvankila ......... . 1. 3. 8568: kettiin laaditun suunnitelman mukaisesti. Hämeenlinnan vankisairaala ... . 14. 3. 8569: Tarkastusten määrä oli 131 eli selvästi enem- Hämeenlinnan keskus- ja läänin- 8570: män kuin edellisenä vuonna, jolloin vastaava vankila ........................ . 14.-15. 3. 8571: luku oli 108. Tarkastuksiin käytettiin 66 työ- Parolan työsiirtola ............. . 15. 3. 8572: p~ivää eli sama määrä kuin vuotta aikaisem- Ojoisten työsiirtola ............. . 15. 3. 8573: mm. Oikeusministeriön vankeinhoi- 8574: Tarkastuksia suoritti oikeusasiamies 51, to-osasto ....................... . 29. 3. 8575: apulaisoikeusasiamies 74 ja apulaisoikeus- Vaasan lääninvankila ........... . 25. 4. 8576: asiamiehen varamies 6. He käyttivät tarkas- Turun lääninvankila ........... . 16. 5. 8577: tuksiin, oikeusasiamies 18, apulaisoikeusasia- Käyrän työsiirtola .............. . 16. 5. 8578: mies 45 ja viimeksi mainitun varamies 3 Ruskon työsiirtola ............. . 16. 5. 8579: työpäivää. Kastelholman työsiirtola ...... . 17. 5. 8580: Keskeisistä tarkastuskohteista eli rangais- Kuopion lääninvankila ........ . 30. 5. 8581: tuslaitoksista tarkastettiin puolet ja puolus- Sulkavan kurssikeskus ......... . 31. 5. 8582: tusvoimien joukko-asastoista noin kolman- Oulun lääninvankila ........... . 21. 8. 8583: nes. Myös poliisihallinto ja tuomioistuimet Turun keskusvankila ........... . 12.-13.12. 8584: muodostivat kumpikin suurehkon kohderyh- Vankimielisairaala .............. . 13.12. 8585: män. Erityisenä uutena tarkastuskohteena oli 8586: valtion virkamieslain mukaisten kurinpito- 8587: asioiden käsittely virkamieslautakunnissa. 2. Poliisihallinto 8588: Kertomusvuonna järjestettiin edellisten 8589: vuosien tapaan kahden lääninhallituksen tar- Jyväskylän poliisilaitos ........ . 11. 1. 8590: kastuksen yhteydessä tilaisuus, jossa kansa- Jyväskylän maalaiskunnan pii- 8591: laiset voivat tehdä myös suullisia kanteluita. rin nimismiehen kanslia ja po- 8592: Tilaisuuksiin osallistui myös apulaisoikeus- liisiasema ..................... . 11. 1. 8593: asiamies. Jämsän piirin nimismiehen kans- 8594: Tarkastukset johtivat muutamien esitysten lia ............................. . 11. 1. 8595: tekemiseen sekä useiden kirjallisten tai suul- Mäntän pnrm nimismiehen 8596: listen huomautusten antamiseen. Sen ohella kanslia ja poliisiasema ....... . 25. 1. 8597: otettiin tutkittavaksi lukuisia yksittäista- Helsingin poliisilaitoksen poliisi- 8598: pauksia, joissa viranomaisten menettely ei vankila ........................ . 2. 2. 8599: näyttänyt olleen asianmukaista. Porin poliisilaitos .............. .. 24. 2. 8600: Tarkastuskohteet ja suorittamisajankoh- Iisalmen poliisilaitos ........... . 7. 3. 8601: dat ilmenevät seuraavasta luettelosta: Hämeenlinnan poliisilaitoksen 8602: poliisivankila ................. . 14. 3. 8603: Vaasan poliisilaitos ............. . 25. 4. 8604: Loviisan piirin nimismiehen 8605: 1. V ankeinhoitohallinto kanslia ........................ . 4. 5. 8606: Kotkan poliisilaitoksen poliisi- 8607: Helsingin keskusvankila ....... . 18. 1. vankila ........................ . 4. 5. 8608: Vilppulan varavankila ......... . 25. 1. Haminan poliisilaitoksen poliisi- 8609: Riihimäen keskusvankila . . .... . 15. 2. vankila ........................ . 4. 5. 8610: .. 8611: 163 8612: 8613: Ahvenanmaan poliisipiirin kes- Kymen jääkäripataljoona ........ . 6. 4. 8614: kuskanslia .................... . 17. 5. Reserviupseerikoulu .............. . 6. 4. 8615: Sulkavan punn nimismiehen Jääkäriprikaati ................... . 18. 4. 8616: kanslia ......................... . 31. 5. Rovaniemen sotilaspiirin esikun- 8617: Siilinjärven piirin nimismiehen ta ................................ . 19. 4. 8618: kanslia ja poliisiasema ....... . 13. 6. Lapin lennosto .................... . 19. 4. 8619: Leppävirran piirin nimismiehen Lapin ilmatorjuntarykmentti ... . 19. 4. 8620: kanslia ja poliisiasema ...... . 14. 6. Karjalan prikaati ................ . 22. 5. 8621: Varkauden piirin nimismiehen Karjalan tykistörykmentti ....... . 22. 5. 8622: kanslia ja poliisiasema ...... . 14. 6. Lappeenrannan sotilaspiirin esi- 8623: Kouvolan poliisilaitoksen polii- kunta ........................... . 23. 5. 8624: sivankila ...................... . 15. 6. Päällystöopisto ................... . 23. 5. 8625: Pälkäneen piirin nimismiehen Uudenmaan rakuunapataljoona 23. 5. 8626: kanslia ja poliisiasema ...... . 15. 8. Mikkelin sotilaspiirin esikunta .. 15. 6. 8627: Kangasalan piirin nimismiehen Savon prikaati .................... . 15. 6. 8628: kanslia ja poliisiasema ....... . 15. 8. Pohjois-Suomen sotilasläänin esi- 8629: Kemin poliisilaitos .............. . 21. 8. kunta ........................... . 11. 9. 8630: Tornion piirin nimismiehen Oulun sotilaspiirin esikunta ..... . 11. 9. 8631: kanslia ja poliisilaitos ....... . 22. 8. Pohjan sotilassairaala ............ . 11. 9. 8632: Rantasalmen piirin nimismiehen Pohjois-Suomen viestipataljoona 11. 9. 8633: kanslia ja poliisiasema ....... . 6. 9. Pohjan prikaati ................... . 12. 9. 8634: Juvan piirin nimismiehen kans- Pohjanmaan sotilasläänin esikun- 8635: lia ja poliisiasema ............. . 6. 9. ta ................................ . 17.11. 8636: Kuusamon piirin nimismiehen Vaasan sotilaspiirin esikunta .... . 17.11. 8637: kanslia ja poliisiasema ...... . 12. 9. Vaasan rannikkopatterista ....... . 17.11. 8638: Suomussalmen piirin nimismie- 8639: hen kanslia ja poliisiasema ... 12. 9. 8640: Sotkamon piirin nimismiehen 4. Rajavartiolaitos 8641: kanslia ja poliisiasema ...... . 13. 9. 8642: Poliisikoiralaitos ................ . 26. 9. Kainuun rajavartioston esikunta 8643: Riihimäen piirin nimismiehen ja sissikomppania ................. . 6. 3. 8644: kanslia ja poliisiasema ....... . 16.11. Lapin rajavartioston esikunta ja 8645: sissikomppania ................ . 19. 4. 8646: 3. Puolustusvoimat 8647: 5. Tuomioistuimet 8648: Kaakkois-Suomen sotilasläänin 8649: esikunta ......................... . 31. 1. Jyväskylän tuomiokunnan kans- 8650: Salpausselän ilmatorjuntapatte- lia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11. 1. 8651: rista ............................. . 31. 1. Jyväskylän raastuvanoikeus..... 11. 1. 8652: 3. erillinen autokomppania ...... . 31. 1. Jämsän tuomiokunnan kanslia.. 11. 1. 8653: Pioneerikoulu ..................... . 31. 1. Vakuutusoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8. 2. 8654: Kouvolan varuskuntasoittokunta 31. 1. Porin raastuvanoikeus . . . . . . . . . . . 24. 2. 8655: Kouvolan varuskunnan päävar- Ulvilan tuomiokunnan kanslia 24. 2. 8656: tio ................................ . 31. 1. Iisalmen raastuvanoikeus........ 7. 3. 8657: Kymen pioneeripataljoona ...... . 31. 1. Iisalmen tuomiokunnan kanslia 7. 3. 8658: Kouvolan sotilaspiirin esikunta .. 1. 2. Haminan raastuvanoikeus . . . . . . 4. 5. 8659: Kuljetuslentolaivue .............. . 1. 2. Helsingin raastuvanoikeus ...... 23.5., 25. 5. 8660: Laskuvarjojääkärikoulu ......... . 1. 2. Savonlinnan raastuvanoikeus . . . 31. 5. 8661: Kainuun prikaati ................ . 6. 3. Kuopion lääninoikeus . . . . . . . . . . 13. 6. 8662: Kajaanin sotilaspiirin esikunta .. . 6. 3. Itä-Suomen hovioikeus . . . . . . . . . 13. 6. 8663: Kotkan rannikkopatteriston esi- Kuopion tuomiokunnan kanslia 14. 6. 8664: kunta ............................ . 22. 3. Varkauden tuomiokunnan kans- 8665: Kirkonmaan linnake ............. . 22. 3. lia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14. 6. 8666: 164 8667: 8668: Kotkan raastuvanoikeus ....... . 25. 7. 8. Virkamieslautakunnat 8669: Hollolan tuomiokunnan kanslia 25. 7. 8670: Ruoveden tuomiokunnan kans- Poliisin virkamieslautakunta ... 13. 3. 8671: lia .............................. . 15. 8. Rautatiehallituksen virkamies- 8672: Tornion tuomiokunnan kanslia 22. 8. lautakunta .................... . 20. 3. 8673: Juvan tuomiokunnan kanslia .. 6. 9. 8674: Kuusamon tuomiokunnan kans- Korkeakoulujen virkamieslauta- 8675: lia .............................. . 12. 9. kunta ......................... . 9. 5. 8676: Kajaanin tuomiokunnan kans- Yleinen virkamieslautakunta .. . 1.11. 8677: lia .............................. . 13. 9. Uudenmaan lääninhallituksen 8678: Uudenmaan lääninoikeus ...... . 9.11. virkamieslautakunta .......... . 15.12. 8679: Hyvinkään tuomiokunnan kans- 8680: lia ............................. . 16.11. 8681: Oulun lääninoikeus ............. . 20.-21.11. 8682: 9. Muut tarkastuskohteet 8683: 6. Sairaalat Keski-Suomen työsuojelupiiri ... 11. 1. 8684: Porin kaupungmviskaalinviras- 8685: Niuvanniemen sairaala ........ . 30. 5. to ............................... . 24. 2. 8686: Kupittaan sairaala ja Turun psy- Vaasan läänin työvoimapiiri ... . 25. 4. 8687: kiatrian klinikka .............. . 11. 8. Kunnallisen eläkelaitoksen elä- 8688: Ra uhan sairaala ................ . 3.10. kelautakunta ................. . 3. 5. 8689: Pitkäniemen sairaala ............ . 17.10. Oikeusministeriön tietojärjestel- 8690: Muurolan sairaala .............. . 13.11. mäyksikkö ..................... . 26. 9. 8691: Nikkilän sairaala ................ . 28.11. Valtiokonttori ................... . 24.10. 8692: 8693: 8694: 7. Lääninhallitukset 10. Yleisötilaisuudet 8695: 8696: Keski-Suomen lääninhallitus . . . 10. 1. Jyväskylässä .................... . 10. 1. 8697: Oulun lääninhallitus ............. 20.-21.11. Oulussa ........................... . 21.11. 8698: 8699: 8700: 8701: 8702: B. Tarkastustoiminnassa tehtyjä havaintoja 8703: 1. V ankeinhoitohallinto 8704: 8705: 1.1. Yleistä laski tarkastusvuonna 469:llä. Edellisen 8706: vuoden vastaava luku oli 330. Vuoden 1990 8707: Kertomusvuoden alkaessa rangaistuslai- alun tietojen mukaan vankiluvun lasku on 8708: toksissa oli vankeja 3721 ja loppuessa 3252. kuitenkin pysähtynyt. 8709: Elinkaudeksi vankeusrangaistukseen tuomit- Tutkintavankeja oli tarkastusvuoden alus- 8710: tuja oli vuoden alussa 32 ja lopussa 28. sa 453 ja lopussa 355. Tarkastusvuoden aika- 8711: Sakon muuntorangaistusta suorittamassa na vankiloissa oli säilytetty kaikkiaan 1691 8712: oli vuoden alussa 95 ja lopussa 79 vankia. tutkintavankia, vuonna 1988 yhteensä 2462 8713: Pakkolaitokseen eristettyjä oli 13. He kaik- tutkintavankia. Tutkintavankina oli siten ol- 8714: ki olivat miehiä. Vangeista oli vuoden lut 771 henkilöä vähemmän kuin edellisenä 8715: alussa avovankiloissa 372 ja työsiirtolaissa vuonna. Vangitsemisten määrä oli selvästi 8716: 468 eli avolaitoksissa yhteensä 840 sekä vähentynyt vuoden alussa tapahtuneen pak- 8717: vuoden lopussa vastaavasti 346 ja 407 eli kokeinolain voimaantulon jälkeen. Vangitse- 8718: yhteensä 753. Ulkomaalaisia vankeja oli misoikeus siirtyi tällöin poliisilta tuomioistui- 8719: vuoden alussa 13 ja lopussa 10. Vankiluku mille. 8720: 165 8721: 8722: Suljettuja laitoksia oli 19. Määrä lisääntyi käyntiavustajan ja vangin neuvottelutilat 8723: yhdellä, kun vuonna 1988 perustettu Pohjois- sekä poliisin kuulustelutilat Sen sijaan per- 8724: Karjalan lääninvankila aloitti toimintansa si- hetapaamistila oli mallikelpoinen. 8725: ten, että aikaisemmin Sukevan keskusvanki- Myös Oulun lääninvankilassa oli tilan ah- 8726: lalle alistettu J uuan vankilaosasto siirrettiin tautta. Selvityksen mukaan vankilalle oli esi- 8727: 1.11.1989 lääninvankilan alaisuuteen. Varsi- tetty peruskorjausmäärärahaa 3,1 miljoonaa 8728: naisen toimintansa laitos aloittaa kuitenkin markkaa, mutta valtiovarainministeriö oli 8729: vasta 1.4.1990, josta alkaen itse lääninvanki- sen karsinut valtion tulo- ja menoarviosta. 8730: laan voidaan sijoittaa vankeja. Vankilassa ei ollut vieläkään ruokalaa, joten 8731: Avovankiloita oli edelleenkin 7 ja työsiir- vangit joutuivat aterioimaan selleissä. Muun 8732: tolaita 11. Ruskon työsiirtolan toiminta oli muassa ruokala oli kuulunut peruskorjaus- 8733: kuitenkin lakannut väliaikaisesti 1.9.1989 lu- suunnitelmaan. Vankilan asuinkerroksilla oli 8734: kien ilmailuhallituksen irtisanottua työsiirto- vankien omatoimiseen vaatteiden pesemiseen 8735: lan vuokrasopimuksen. Työsiirtola joudu- vain yksi pesukone, mikä ei vaikuttanut riit- 8736: taan siirtämään Pansioon. tävältä. 8737: Valtakunnallinen vankiluvun aleneminen Oikeusministeriön vankeinhoito-osastossa 8738: ei ollut näkynyt Oulun lääninvankilassa, suoritetun tarkastuksen yhteydessä saatiin 8739: Vaasan lääninvankilassa eikä Hämeenlinnan tietää, että oikeusministeriö oli esittänyt van- 8740: lääninvankilassa. Aleneminen ei ollut vaikut- hojen vankiloiden korjaamiseen varattavaksi 8741: tanut myöskään vankimielisairaalan potilas- valtion tulo- ja menoarvioon 36,2 miljoonaa 8742: määrään. markkaa, josta valtiovarainministeriö oli 8743: puoltanut ainostaan 14 miljoonaa markkaa 8744: eli runsasta kolmannesta. Suurin osa van- 8745: 1.2. Vankitilat keinhoidon laitoskannasta oli kuitenkin pe- 8746: räisin viime vuosisadan lopulta tai tämän 8747: Myönteisinä seikkoina todettiin, että Hel- vuosisadan alusta. Nykyisellä saneeraus- 8748: singin keskusvankilassa oli otettu käyttöön vauhdilla rakennuskanta uusiutuisi 150 vuo- 8749: uusittu ruokalarakennus ja palloiluhalli. Sa- dessa, kun sen olisi ylijohtajan mukaan pitä- 8750: moin todettiin, että Riihimäen keskusvanki- nyt uusiutua 50 vuodessa. Esimerkiksi kou- 8751: lan keittiö ja vankien ruokailutila sekä kaksi lujen ja postin rakentamisessa oli päästy vii- 8752: saunaa oli peruskorjattu. Samassa yhteydessä meksi mainittuun uudistumisvauhtiin. 8753: oli Riihimäen keskusvankilaan rakennettu Korjausten tavoitteena oli muodostaa suu- 8754: osasto vaikeahoitoisia vankeja varten. Osas- rista keskusvankiloista pienempiä yksiköitä. 8755: tolla oli 10 selliä, yhteistilat, pesutilat ja Laitosten paikkaluku oli tarkoitus pienentää 8756: liikuntatilat Sinne sijoitetut joutuivat siten alle 300 paikan. Tällä hetkellä vankiloissa on 8757: mahdollisimman vähän tekemisiin muiden käytössä 1700 sellaista selliä, jotka suljetaan 8758: vankien kanssa. yöksi ja joissa ei ole WC:tä. Saneeraustoi- 8759: Helsingin lääninvankilassa apulaisoikeus- menpiteet kohdistuivat näihin sekä yhteis- 8760: asiamies totesi toisen matkasellin epäsiistiksi. ruokailu-, liikunta- ja perhetapaamistilojen 8761: Vankien ja asianajajien tapaaruistilana toimi- rakentamiseen. 8762: vasta kahdesta kopista puuttui katto, joten 8763: ulkopuolisilla oli mahdollisuus kuunnella 8764: keskustelua. Tilat luvattiin korjata. 1.3. Henkilöstötilanne 8765: Yliasutus oli Hämeenlinnan lääninvanki- 8766: lan suurin ongelma. Tarkastushetkellä 72:lle Tarkastusvuonna rangaistuslaitoksissa oli 8767: vankipaikalle oli sijoitettu 100 vankia. Suurin 60 henkilökuntaan kuuluvaa 100 vankia koh- 8768: osa vangeista joutui ruokailemaan sellissä. den, kun heitä oli vielä 15 vuotta sitten ollut 8769: Vankilan saunaosastossa oli vain kolme suih- 40. Ruotsissa oli 100 henkilökuntaan kuulu- 8770: kua. vaa 100 vankia kohden. Vankeinhoitolaitok- 8771: Kuopion lääninvankila oli saanut kaupun- sen piirissä työskenteli 2600-2700 työnteki- 8772: gilta mahdollisuuden laajentaa tilojaan. jää. Vartiointihenkilöstöstä naisia oli 129, 8773: Suunnitelmasta rakentaa uusi laitos vankilal- joista ylivartijoina työskenteli 11 ja vartijoina 8774: le varatulle tontille kauemmaksi keskustasta 118. Heistä 50 työskenteli naisvankiloissa eli 8775: oli luovuttu. Vankilasta puuttuivat oikeuden- Hämeenlinnan keskusvankilassa ja Järven- 8776: 166 8777: 8778: pään avovankilaosastossa. Tavallisissa sulje- otolle. Terapiassa oli tällöin tullut katkos. 8779: tuissa laitoksissa vartijahenkilöstöstä naisia Kurssikeskus olisi ollut valmis maksamaan 8780: oli 2-3 %. Sen sijaan uusille vankeinhoidon terapiahoidosta aiheutuneet kustannukset. 8781: peruskursseille hakeneista ja päässeistä oli 30 Apulaisoikeusasiamies otti asian selvitettä- 8782: %naisia. väkseen mahdollisten säännöksissä olevien 8783: Suurin osa vankeinhoitolaitoksen työnte- epäkohtien poistamiseksi (DN:o 756/2/89). 8784: kijöistä oli muuttunut tarkastusvuoden maa- 8785: liskuun alusta virkasuhteisiksi. Ainoastaan 8786: työsiirtoloiden työnjohtohenkilökunta oli 8787: työsuhteessa valtioon. 1.5. Yhteydet laitoksen ulkopuolelle ja tapaa- 8788: miset 8789: 8790: 1.4. Terveydenhoito Riihimäen keskusvankilassa, Hämeenlin- 8791: nan keskus- ja lääninvankilassa, Oulun lää- 8792: Vankien terveydenhoito oli tarkastetuissa ninvankilassa ja Kuopion lääninvankilassa 8793: kohteissa järjestetty yleisesti ottaen hyvin. järjestettiin valvomattornia perhetapaamisia. 8794: Helsingin lääninvankilassa oli annettu Sulkavan kurssikeskuksessa oli mahdollisuus 8795: huumaavien aineiden väärinkäyttäjille vieroi- järjestää vankien perheille ja omaisille jopa 8796: tushoitoa. yöpyminen. Myös Vilppulan varavankilassa 8797: Todettiin, että vankisairaalasta puuttui oli tarkoitus majoittaa omaisia. 8798: naisosasto. Yhtä isoa potilashuonetta oli Helsingin keskusvankilassa, Helsingin lää- 8799: käytetty tilapäisesti naisosastona. Sairaalan ninvankilassa, Vaasan lääninvankilassa, Tu- 8800: 120 paikkaan nähden hoitohenkilökuntaa oli run lääninvankilassa, Turun keskusvankilas- 8801: liian vähän. Sairaala-apulaisia ei ollut lain- sa ja vankimielisairaalassa ei järjestetty val- 8802: kaan. Todettiin, että kun puhtaanapito suo- vomattornia perhetapaamisia. Syyksi ilmoi- 8803: ritetaan vankityövoimalla, hygienian taso ei tettiin, ettei tarkoitukseen sopivia tiloja ollut. 8804: pysy riittävän korkeana. Helsingin keskusvankilassa oli tosin järjestet- 8805: Kuopion lääninvankilan mielentilatutki- ty valvottuja perhetapaamisia muista tapaa- 8806: musyksikön tarkastuksen yhteydessä kävi jista erillään. Myös Helsingin lääninvankilan 8807: ilmi, että mielentilatutkimuksen jälkeen täyt- psykologi ja pastori olivat järjestäneet omissa 8808: tä ymmärrystä vailla olevina tuomitut jäivät työhuoneissaan tapaamisia, joissa myös per- 8809: vankiloista yleensä ilman mielenterveyshoi- heen lapset olivat olleet mukana. 8810: toa, vaikka siihen olisi ollut tarvetta. Apu- Helsingin keskusvankilassa vangit saivat 8811: laisoikeusasiamies piti tätä puutteena varsin- vapaasti käyttää kolikkopuhelinta, vaikka 8812: kin, jos tilanne johti siihen, että tällaisen pääsääntöisesti yhteydenpito omaisiin tapah- 8813: vangin mielenterveydellinen tila oli vapau- tui kirjeitse. Koska vangeilla ei ollut rahojen 8814: tuessa huonompi kuin rangaistuksen alkaes- hallussapito-oikeutta, he saivat kolikot hen- 8815: sa. Ymmärrystä vailla olevina rangaistukseen kilökunnalta ainoastaan puhelimenkäyttö- 8816: tuomitsematta jätettävät joutuivat sen sijaan ajaksi. Käytetty rahamäärä vähennettiin van- 8817: lähes poikkeuksetta mielisairaalahoitoon. kien tililtä. 8818: Sulkavan kurssikeskuksen tarkastuksen Perhetapaamisista oli ollut myönteisiä ko- 8819: yhteydessä kerrottiin tapauksesta, jossa van- kemuksia. Niiden oli todettu rauhoittavan 8820: ki oli saanut kurssikeskuksessa mielentervey- pitkäaikaisia vankeja. Ainoastaan yhdeltä 8821: dellistä terapiahoitoa, jonka hän oli toivonut vangilta oli tapaamisen jälkeen löydetty huu- 8822: jatkuvan välittömästi vapautumisen jälkeen. meita. Tämä oli tapahtunut Riihimäen kes- 8823: Tätä varten kurssikeskuksesta oli otettu yh- kusvankilassa ja kysymyksessä oli ollut hasis. 8824: teys vangin kotipaikan mielenterveystoimis- 8825: ton terapeuttiin, jonka kanssa oli saatu aika 8826: sovituksi. Mielenterveystoimiston päällikkö 8827: oli kuitenkin kieltänyt terapeuttia tapaamas- 1.6. Kurinpito-ja huumetilanne 8828: ta vankia, koska hänen näkemyksensä mu- 8829: kaan terapiahoidon järjestäminen oli vanki- Tarkastusten yhteydessä tarkastettiin joh- 8830: lan asia. Vapauduttuaan hän oli päässyt vas- tokuntien pöytäkirjat ja kurinpitopäiväkirjat. 8831: ta kuukauden kuluttua terapeutin vastaan- Niissä ei ollut huomauttamista. 8832: 167 8833: 8834: Helsingin keskusvankilassa oli poistumis- 1.8. Uudentyyppiset suljetut laitokset 8835: luparikkomuksista määrätty vain ehdollisia 8836: yksinäishuonerangaistuksia. Poistumisl upa- Tarkastuskohteista Sulkavan kurssikeskus 8837: rikkomuksista oli katsottu aiheutuvan siksi ja Vilppulan varavankila olivat suljettuja lai- 8838: paljon muita haitallisia seuraamuksia esimer- toksia, jotka sisälsivät paljon avolaitosten 8839: kiksi uuden loman saannin vaikeutuminen, piirteitä. Niihin sijoitetuilla vangeilla oli 8840: ettei ehdotonta rangaistusta ollut pidetty tar- muun muassa oikeus pitää rahaa hallussaan. 8841: peellisena. Käytäntö ei ollut lisännyt poistu- Laitosten toiminta perustui paljolti vankien 8842: misluparikkomuksia. Helsingin keskusvanki- ja henkilökunnan väliseen luottamukseen. 8843: lassa oli tavattu amfetamiinia ja hasista sekä Kumpikin laitos sijaitsi luonnonkauniilla pai- 8844: jonkin verran luvattomia hormooneja. kalla järven rannalla. 8845: Hämeenlinnan keskusvankilassa vankilan Vilppulan varavankilassa vangit majoitet- 8846: avoimmuus oli tuonut ongelmia. Naisvangit tiin omiin huoneisiinsa neljän huoneen ja 8847: olivat kuljettaneet kehossaan pillereitä. Pille- yhteistilan käsittäviin soluasuntoihin. J okai- 8848: reitä ei ollut kuitenkaan havaittu kulkeutu- sessa solussa oli lisäksi pesuhuone ja kuivaus- 8849: neen vankilan miesosastoille. Sen sijaan mies- huone. 8850: osastojen kautta oli välitetty pillereitä nais- Kummassakin laitoksessa tehtiin vangin 8851: vankilan puolelle. Myös amfetamiinia oli löy- kanssa henkilökohtainen koulutus- tai kehit- 8852: detty. tämissuunnitelma, jota vanki sitoutui nou- 8853: Turun keskusvankilassa ei ollut löydetty dattamaan. 8854: varsinaisia huumeita. Löydetyt aineet olivat Vilppulan varavankila aloitti toimintansa 8855: lääkeaineita. vasta tarkastusvuonna. Sulkavan kurssikes- 8856: kuksen toiminta aloitettiin 5.10.1987, joten 8857: sen toiminnasta oli ehditty saada kokemusta. 8858: 1. 7. Puhuttelu! Sulkavan kurssikeskuksessa vangilla oli tu- 8859: kenaan kuntoutusryhmä, joka käsitteli van- 8860: Jokaisella vangilla ja henkilökuntaan kuu- gin kanssa yksilöllistä suunnitelmaa 1-2 kuu- 8861: luvalla oli tarkastusten yhteydessä mahdolli- kauden välein. Tällöin suunnitelmaan voitiin 8862: suus keskustella kahden kesken apulaisoi- tehdä perusteltuja muutoksia. Kurssikeskuk- 8863: keusasiamiehen kanssa. Apulaisoikeusasia- sessa järjestettiin auto-, metalli- ja puutyö- 8864: miehen puheilla kävi 142 vankia. Esille tulleet alan kursseja sekä erilaisia työelämään ja 8865: asiat koskivat oloja vankilassa, tuomioistuin- koulutukseen valmentavia kursseja. Työhar- 8866: ten langettavia päätöksiä, rangaistusten täy- joittelua oli järjestetty auto-, metalli- ja puu- 8867: täntöönpanoa, poistumislupia, sairaudenhoi- alan lisäksi laitoksen ylläpitotehtävissä kuten 8868: toa, siirtoa toiseen laitokseen, rangaistusten ruokataloudessa, kiinteistönhuoltotehtävissä 8869: yhdistämisiä, avolaitokseen pääsyä, poliisin ja siivous- sekä liinavaatehuollossa. Työhar- 8870: menettelyä esitutkinnassa ja kurinpitoa. joituksesta oli annettu työtodistus. 8871: Eräs vanki kertoi Sulkavan kurssikeskuk- Kurssikeskuksessa oli tarkastushetkellä 27 8872: sessa suoritetussa puhuttelussa, että Kansan- vankia, henkilökuntaa 32. Elokuussa oli tar- 8873: eläkelaitos oli myöntänyt hänelle ennen van- koitus ottaa 25 uutta vankia. 8874: kilaan joutumista valtion varoin tapahtuvan Kurssikeskuksessa oli virallisesti 35 vanki- 8875: koulutusmahdollisuuden luku- ja kirjoitus- paikkaa. Lisäksi sen yhteydessä toimi ohje- 8876: häiriön korjaamiseksi. Tätä mahdollisuutta vahvuudeltaan 10 paikan avovankilaosasto. 8877: hän ei ollut kuitenkaan käyttänyt. Hän oli Kurssikeskuksessa oli pyritty myös virik- 8878: tiedustellut, korvattaisiinko tällainen koulu- keellisiin vapaa-ajan toimintoihin. Harras- 8879: tus hänen Sulkavan kurssikeskuksessa olles- tustoiminnassa oli suuntauduttu myös laitok- 8880: saan. Kansaneläkelaitoksesta oli vastattu sesta ulospäin. Kurssikeskuksessa kokoontui 8881: kielteisesti, koska sen mielestä vankilan asia- kerran viikossa näytelmäpiiri, johon kuului 8882: na oli koulutuksen järjestäminen vangille. myös laitoksen ulkopuolisia Sulkavan kunta- 8883: Terapeutin hankkiminen Savonlinnasta kurs- laisia. Näytelmäryhmä oli osallistunut muun 8884: sikeskukseen olisi maksanut 600 markkaa muassa Kainuun Sana ja Sävel -tapahtu- 8885: tunnilta. Tämä olisi todennäköisesti kurssi- maan. Lisäksi eräs vanki oli toiminut paikal- 8886: keskukselle liian kallista. Apulaisoikeusasia- lisen juniorijalkapallojoukkueen valmentajana. 8887: mies otti asian selvitettäväkse~n. Kurssikeskus oli pyrkinyt suorittamaan 8888: 168 8889: 8890: vapautuneiden jälkiseurantaa. Tarkastushet- tapahtuvien oikeudenkäyntien takia viettä- 8891: keen mennessä vapautuneista puolet oli an- mään useita vuorokausia matkaselleissä, joi- 8892: siotyössä ja yksi neljäsosa odotti työtä tai hin saattoi olla majoitettuna jopa yli 10 van- 8893: opiskelupaikkaa. Lopusta neljänneksestä ei kia. Lisäksi matkasellit olivat usein huono- 8894: ollut tarkempaa tietoa. Joka tapauksessa kuntoiset. Odottaminen aiheutui siitä, että 8895: kurssikeskuksen toiminnalla oli pystytty vai- kuljetukset hoidettiin pääasiassa vankivau- 8896: kuttamaan siihen, että sieltä vapautuneet ei- nuilla rautateitse sekä vankiautoilla. Kulje- 8897: vät olleet välittömästi syyllistyneet uusiin ri- tuksia ei ollut päivittäin. Oikeusministeriön 8898: koksiin. vankeinhoito-osastosta kerrottiin, että yksi- 8899: lölliseen kuljettamiseen siirtyminen edellyt- 8900: täisi noin 200 auton hankkimista ja kaksin- 8901: kertaista miehitystä. Yksilöllisen kuljetuksen 8902: 1.9. Avolaitokset käyttö oli joka tapauksessa lisääntymässä. 8903: Esimerkiksi Helsingin lääninvankilan kautta 8904: Työsiirtolaissa todettiin yleisesti, että ra- vietiin Helsingin raastuvanoikeuden istuntoi- 8905: kennusalan ammattimiehistä oli selvää puu- hin keskimäärin yli 100 vankia viikossa. 8906: tetta. Parolan varuskunnan uusi sotilaskoti Tämä toiminta sitoi noin 50 vartijaa. Yhteis- 8907: oli kuitenkin rakennettu valmiiksi pääosin kuljetusten aikataulut muuttuivat kerran 8908: Parolan työsiirtolan vankityövoimalla. vuodessa. 8909: Ilmailuhallitus oli yllättäen irtisanonut Oulun lääninvankilassa kerrottiin, että 8910: Ruskon työsiirtolan vuokrasopimuksen siten, vankilakoulu sai toimintaluvan valtioneuvos- 8911: että alueen tuli olla tyhjä 15.9.1989 mennessä. tolta ainoastaan vuodeksi kerrallaan. Vanki- 8912: Tilanne oli sikäli ongelmallinen, että rahaa lan käsityksen mukaan lupa tulisi saada tois- 8913: parakkien siirtämiseen ei ollut voitu varata. taiseksi, jotta toimintaa voitaisiin suunnitella 8914: Työsiirtola oli kuitenkin saanut käyttöönsä pitkäjännitteisesti. 8915: uuden maa-alueen Pansiosta, jossa se tuli Uudet rangaistuksen täytäntöönpanosään- 8916: suorittamaan lähinnä varuskunnan töitä. nökset olivat lisänneet vankeinhoitohenkilö- 8917: Työsiirtoloiden palkkaus ei ollut vankien kunnan työmäärää. Uusien säännösten mu- 8918: mielestä riittävän hyvä. Eräät vangit olivat kaan vanki saattoi päästä ehdonalaiseen va- 8919: havainneet, että avolaitoksien maksamat pal- pauteen jo suoritettuaan vankeusrangaistusta 8920: kat voitiin ulosmitata ja että heille jäi avolai- 14 vuorokautta. Esimerkiksi Helsingin kes- 8921: toksissa vähemmän rahaa kuin suljetuissa kusvankilasta oli välittömästi uusien sään- 8922: laitoksissa. nösten tultua voimaan 1.1.1989 vapautunut 8923: Tämä oli johtanut siihen, että eräät vangit 20 vankia. Lyhytaikaisimpien vankien va- 8924: olivat palanneet vapaaehtoisesti suljettuihin pauttamista jouduttiin usein valmistelemaan 8925: laitoksiin. Apulaisoikeusasiamies ei pitänyt heti heidän vankilaan saapumisensa jälkeen. 8926: tilannetta hyvänä, koska rangaistuksen suo- Lisäksi neljän vuorokauden muuntorangais- 8927: rittaminen avolaitoksessa valmisti vankeja tusta suorittavien vankien kohdalla oli ilmen- 8928: paremmin vapautumiseen. Vankeinhoito- nyt ongelmia, kun edellisenä iltana vankilaan 8929: asiain neuvottelukunnan ilmoitettiin seuraa- tuotu vanki oli kuljetukseen käytetyn ajan 8930: van tilanteen kehittymistä. huomioon ottamisen jälkeen saattanut päästä 8931: Ongelmallista oli lisäksi se, että Pohjois- vapauteen jo seuraavana päivänä. Nykyisten 8932: Suomessa ei ollut avolaitoksia. Pohjoisin säännösten mukaan hänet oli pakko käyttää 8933: avolaitos oli lskolan avovankilaosasto Suke- vankilassa. Tällaista käytäntöä ei pidetty jär- 8934: valla Sonkajärven kunnassa. kevänä. 8935: Tarkastusten yhteydessä kiinnitettiin huo- 8936: miota myös laitosten paloturvallisuuteen, pa- 8937: loharjoitusten järjestämiseen ja palokuntien 8938: 1.10. Muita havaintoja paikallesaamisnopeuteen. Apulaisoikeusasia- 8939: mies korosti tässä yhteydessä, että myös van- 8940: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti tarkastus- geille tulee selvittää, miten heidän tulee toi- 8941: ten yhteydessä huomiota siihen, että vangit mia tulipalon sattuessa. 8942: joutuivat esimerkiksi vankilasiirtojen ja Huomiota kiinnitettiin myös työturvalli- 8943: muualla kuin sijoitusvankilapaikkakunnalla suustarkastusten suorittamiseen. 8944: 169 8945: 8946: 1.11. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto 2. Poliisihallinto 8947: 8948: Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja piti Sör- Kertomusvuonna tarkastettiin viiden kau- 8949: näisissä alunperin pienteollisuustaloksi ra- pungin poliisilaitokset, 16 nimismiespiirin 8950: kennetussa kiinteistössä olevia tiloja osittain kansliaa ja poliisiasemaa, yksi poliisipiirin 8951: ala-arvoisina. Ylimmän kahdeksannen ker- keskuskanslia sekä kaksi tämän poliisipiirin 8952: roksen tilat olivat välikaton lämpöeristyksen sivukansliaa. Lisäksi tarkastettiin neljän po- 8953: puutteesta johtuen talvella erittäin kylmät. liisilaitoksen poliisivankilat ja poliisikoiralai- 8954: Ilmanvaihto oli huono. Lisäksi oli pelättävis- tos. 8955: sä, etteivät kerrosten välipohjien rakenteet 8956: kestäisi esimerkiksi keskusvankirekisterin ar- 8957: 2.1. Toimitiloja koskevia havaintoja 8958: kistojen painoa. 8959: Vuonna 1988 oli anottu 436 siviilityölupaa, Riihimäen nimismiespiiri toimi edelleen 8960: joista oli hylätty 133. Myönnetyistä 303 lu- ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa tilois- 8961: vasta oli jouduttu peruuttamaan 30 eli noin sa. Oikeusasiamies kiinnitti tähän huomiota 8962: 10 prosenttia. Omaan yritykseen oli myön- jo toimintavuoden 1987 kertomuksessaan. 8963: netty 25 siviilityölupaa. Opintolupia laitok- Suunnitteilla oli kuitenkin, että piiri saisi 8964: sen ulkopuolelle oli anottu 226 ja myönnetty samassa rakennuksessa sijaitsevalta verotoi- 8965: 185. Lupa oli jouduttu peruuttamaan 24 ta- mistolta vapautuvat tilat käyttöönsä vuonna 8966: pauksessa. Yleensä opinto- ja siviilityölupia 1992. 8967: ei ollut myönnetty, jos rangaistuksen täytän- Loviisan nimismiespiirin toimitilat olivat 8968: töönpanoa oli jäljellä yli vuosi. Lupia ei ollut talvisin vetoisat ja kylmät. Myös Sulkavan 8969: myönnetty myöskään silloin, jos oli epäilty, piirin toimitiloissa esiintyi talvisin vetoisuut- 8970: ettei hakija noudata ehtoja. Myös valvonnan ta. Piirin asiakirja-arkiston katosta vuoti li- 8971: vaikeus oli ollut joissakin tapauksissa hylkää- säksi vettä. Ahvenanmaan poliisipiirin kes- 8972: misen syynä. Suurin osa hakemuksista oli kuskanslian ja Kuusamon nimismiespiirin 8973: ratkaistu rangaistuslaitoksissa. Vankeinhoi- toimitilojen kerrottiin olevan ahtaat. Vaikka 8974: to-osasto oli käsitellyt neljänneksen hake- Kuusamon piirin tilat tullaan peruskorjaa- 8975: muksista. maan vuonna 1990, ei piirille ollut luvassa 8976: Riihimäen keskusvankilaan ja Helsingin lisä tilaa. 8977: keskusvankilaan oli oikeusministeriön pää- Jyväskylän poliisilaitoksella eivät päihty- 8978: töksellä perustettu pakkolaitoksen puoliavoi- myksen vuoksi säilöön otettujen tiloissa ol- 8979: met osastot. Kummankin vankilan johtaja oli leet valvontakamerat toimineet. Näiden kor- 8980: itse määritellyt, mitkä tilat toimivat pakko- jaamiseen tai uusien hankkimiseen ei ollut 8981: laitoksena. Riihimäelle oli sijoitettu kaksi ja saatu määrärahoja. Myöskään Jyväskylän 8982: Helsingin keskusvankilaan yksi pakkolaitos- maalaiskunnan nimismiespiirillä ei ollut mää- 8983: vanki. Järjestelmästä oli saatu myönteisiä rärahoja valvontakameroiden hankkimiseen. 8984: kokemuksia. Jämsän nimismiespiirissä pidätettyjen säily- 8985: Suurin vankeinhoidollinen ongelma oli tystilojen ovet olivat teräväreunaisia. Tästä 8986: edelleen omasta tahdosta erillään asuvat van- syystä saattoi poliisin ja säilöön otettavan 8987: git. Heitä oli tarkastushetkellä 124, joista 63 turvallisuus säilöönottotilanteessa vaarantua. 8988: oli pelkääjiä ja 61 sosiaalisista syistä erillään Hämeenlinnan poliisivankilan tarkastuksen 8989: asuvia. Täysin eristäytyneitä oli 30. Pelkää- yhteydessä apulaisoikeusasiamies kiinnitti 8990: jien tilannetta oli pyritty lievittämään vanki- huomiota siihen, ettei juopuneiden säilytysti- 8991: lasiirroin, mutta sekään ei ollut aina autta- lojen kameravalvonta toiminut asianmukai- 8992: nut, koska tieto siirrosta tuli usein nopeasti sesti. Päivystyskeskukseen säilytystiloista tu- 8993: pelon aiheuttajan tietoon. Pisimmillään eris- leva kuva oli niin tumma, ettei siitä voinut 8994: täytymiset olivat kestäneet viisi kuukautta. erottaa valvonnan kohdetta. Apulaisoikeus- 8995: Apulaisoikeusasiamies totesi tarkastuksen asiamies saattoi havaintonsa tästä epäkoh- 8996: yhteydessä, että vankeinhoito-osastossa oli dasta myös sisäasiainministeriön tietoon. Lo- 8997: vireillä 10 vuonna 1978 tai sitä ennen käsitel- viisan, Pälkäneen, Kangasalan, Juvan, Suo- 8998: täväksi tullutta asiaa. Näistä vanhin oli tullut mussalmen sekä Sotkamon piireissä eivät 8999: vankeinhoito-osastoon 4.4.1975. Syy ratkai- kaikki hälytyssummerit pidätettyjen tiloissa 9000: sun viivästymiseen otettiin tutkittavaksi. toimineet. Apulaisoikeusasiamies kehotti po- 9001: 170 9002: 9003: liisipiirejä korjaamaan tilanteen. Kuusamon Poliisin taholta esitettiin toivomus, että puo- 9004: nimismiespiirin pidätettyjen tiloista puuttui lustusvoimien tulisi huolehtia varusmiesten 9005: kokonaan hälytyssummerit. Juvan, Suomus- kuljettamisesta oikeudenkäynteihin. 9006: salmen ja Riihimäen päihtymyksen vuoksi 9007: säilöön otettujen tiloista puuttui kokonaan 9008: hälytyslaitteet. Riihimäen nimismiespiirissä 2.3. Työvoimatilanne 9009: apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota 9010: myös pidätettyjen tilojen huonoon kuntoon. Henkilökuntakysymyksistä keskusteltaes- 9011: Mäntän nimismiespiirissä ei ollut antaa säi- sa kävi ilmi, että Jyväskylän poliisilaitoksella 9012: löönotetuille varavaa ttei ta. oli 1,66 poliisimiestä 1000 asukasta kohden. 9013: Jämsän nimismiespiiristä puuttui suojaisa Tätä määrää pidettiin ehdottomasti liian vä- 9014: ulkoilutila pidätetyille. Myöskään Suomus- häisenä. Niinikään oli poliisilaitoksen rikos- 9015: salmen ja Riihimäen nimismiespiireissä ei ol- osastolla ainoastaan kaksi komisarion virkaa 9016: lut asianmukaista tilaa pidätettyjen ulkoi- eli saman verran kuin esimerkiksi 26.000 9017: luun. asukkaan Kemissä, vaikka Jyväskylän polii- 9018: Useissa poliisikohteissa ei ollut erillistä ti- sipiirin alueen asukasluku oli noin 66.000. 9019: laa asianajajien ja pidätettyjen tapaamisia Tämän lisäksi tuli yhteistoiminta-alueeseen 9020: varten. kuuluvan Korpilahden 14.000 asukasta. Ri- 9021: kososaston komisarioiden virkojen määrää 9022: pidettiin täysin riittämättömänä. Kemin po- 9023: 2.2. Huomioita tarkastetuista poliisi- liisilaitoksen poliisivirat olivat jo pidemmän 9024: vankiloista aikaa olleet vähenemään päin. Poliisilaitok- 9025: sella pelättiin, että laitos tulisi menettämään 9026: Helsingin poliisivankilassa apulaisoikeus- vuoteen 1994 mennessä vielä noin 10 poliisin 9027: asiamies kiinnitti huomiota siihen, etteivät virkaa. Jämsän nimismiespiirissä pidettiin 9028: tutkintavankien asuinolosuhteet vastanneet epätyydyttävänä, että keskusrikospoliisin 9029: pitempiaikaisen oleskelun vaatimuksia. Polii- tutkinta-apu oli vähentynyt viime vuosina, 9030: sivankilasta puuttuivat muun muassa läänin- vaikka yhteistoiminta-alueen asioiden määrä 9031: vankilassa tutkintavangeille annettavat kir- ei ollut vähentynyt. Tämän vuoksi piirissä ei 9032: jasto- ja sosiaalipalvelut. Myöskään omaa ollut mahdollista järjestää ympärivuorokau- 9033: pyykinpesumahdollisuutta ei ollut. Sinänsä tista päivystystä, vaan kello 15.00-08.00 vä- 9034: hyvät tutkintavangin ulkoiluolosuhteet olivat lisenä aikana oli jouduttu turvautumaan ko- 9035: myös selvästi huonommat kuin tutkintavan- tivarallaoloon. Mäntän nimismiespiiriin toi- 9036: geilla lääninvankilassa. Selleissä ei myöskään vottiin yhtä poliisimiehen virkaa lisää. Lovii- 9037: ollut pistorasioita eikä !akanoita ollut antaa san piiriin toivottiin puolestaan vartijavahti- 9038: poliisivankilassa säilytettäville. Iltatee jaettiin mestarin virkaa. Vartijavahtimestaria voitai- 9039: lisäksi liian aikaisin. Vartijahenkilökunnan siin tällöin käyttää myös kuulustelu- 9040: vähäisyyden vuoksi vartijan tehtäviä hoita- todistajana. Myös Siilinjärven nimismiespii- 9041: maan oli jouduttu myös asettamaan 13 polii- riin toivottiin lisää poliisimiesten virkoja, sil- 9042: sia. Tilannetta pidettiin epätyydyttävänä. lä Rissalan lentoaseman turvatarkastustehtä- 9043: Vartiointitehtävissä olevilla henkilöillä oli vät sekä Harjamäen sairaalan virka-aputeh- 9044: jouduttu teettämään runsaasti ylityötunteja. tävät lisäsivät huomattavasti piirin työmää- 9045: Lisäksi hätätyön tekemisen velvollisuuteen rää. Hälytystapauksissa oli useasti jopa jou- 9046: oli jouduttu turvautumaan tehtävien hoita- duttu soittamaan poliisimies kotoa tehtävän 9047: miseksi. suorittamiseksi. Varkauden nimismiespiirissä 9048: Hämeenlinnan poliisivankilassa säilytys- ja oli myös pula vartijavahtimestareiden virois- 9049: ulkoilutilojen valaistus oli heikko. Poliisilai- ta. Tästä oli aiheutunut ongelmia pidätetty- 9050: toksen edustajat toivoivat, että ulkoilutilaan jen käsittelyssä. Piiriin toivottiin kolme var- 9051: saataisiin valoa läpäisevä katto. Kouvolan tijavahtimestarin virkaa lisää. Pälkäneen ni- 9052: poliisivankilasta puuttui pidätetyiltä suojaisa mismiespiirissä toivottiin saatavan yksi rikos- 9053: ulkoilutila. Suunnitelmissa oli kuitenkin sen tutkijan vakanssi lisää. 9054: rakentaminen. Vangittujen oikeudenkäynti- Kansliahenkilökunnasta oli pulaa Jyväsky- 9055: kuljettamistehtävät sitoivat henkilökuntaa. län maalaiskunnan nimismiespiirissä, jonne 9056: Niitä jouduttiin lisäksi tekemään ylitöinä. toivottiin yhtä toimistotyöntekijää lisää. 9057: 171 9058: 9059: Myös Leppävirran piirissä oli pula kanslia- määrä päivää kohden. Ahvenanmaan poliisi- 9060: henkilökunnasta. Niinikään Pälkäneen piirin piirissä oli esiintynyt ongelmia ruotsinkielis- 9061: poliisitutkinnasta vastaavat ylikonstaapelit ten ohjeiden saamisessa. 9062: toivat tarkastuksen yhteydessä ilmi tyytymät- Vangittujen määrissä ei ollut tapahtunut 9063: tömyytensä siihen, ettei heidän apunaan ollut muutoksia. Sen sijaan pidätettyjen määrät 9064: kansliahenkilö kuntaa. olivat laskeneet huomattavasti. Pidätysajois- 9065: Siilinjärven nimismiespiirissä pidettiin epä- sa ei myöskään ollut tapahtunut muutoksia 9066: tyydyttävänä sitä, että piirin kolme ulosot- aiempaan verrattuna. Kertomusvuoden ku- 9067: toapulaista joutuivat tekemään myös ulosot- luessa voitiin todeta, että tuomioistuimet oli- 9068: toasioiden toimisto työt. Tämän vuoksi ja pe- vat hylänneet jonkin verran poliisipiireissä 9069: rimistoimien tehostamiseksi toivottiin piiriin tehtyjä vangitsemisvaatimuksia. Sotkamon 9070: yhtä toimistotyöntekijän virkaa. nimismiespiirissä ilmoitettiin vangi tsemis- 9071: kynnyksen nousseen. Riihimäen nimismies- 9072: piirissä puolestaan kerrottiin, että esitutkin- 9073: 2.4. Esitutkintalain vaikutuksesta poliisitoi- talain vangitsemista koskevat säännökset oli- 9074: mintaan vat vaikuttaneet vangitsemisia vähentävästi 9075: ainoastaan nuorten kohdalla. 9076: Mainitun lain tultua voimaan 1.1.1989 py- Tarkastetuissa poliisipiireissä ei vuoden ai- 9077: rittiin tarkastetuissa poliisikohteissa selvittä- kana ollut määrätty matkustuskieltoja kovin- 9078: mään myös lain uudistuksen vaikutusta po- kaan paljon. Jos matkustuskielto oli määrät- 9079: liisityöhön. Poliisipiirien henkilökuntaa oli jo ty oli sitä myös noudatettu. 9080: ennen tarkastusvuotta koulutettu uuden lain Eräissä poliisipiireissä oli ollut vaikeuksia 9081: johdosta. Asianajajat olivat myös olleet mu- saada todistajia alle 18-vuotiaiden henkilöi- 9082: kana annetussa koulutuksessa. den kuulusteluihin. Asianajajia tai muitakaan 9083: Jyväskylän poliisilaitoksella epäiltiin tam- asianosaisten avustajia ei ollut kuulusteluti- 9084: mikuussa 1989, että esitutkintalain sovelta- lanteissa käytetty mainittavasti. 9085: misessa saattaisi tulla ongelmia päällystön Niin sanottu sumppu eli lukittu tila rikok- 9086: vähäisyydestä johtuen. Kemin poliisilaitok- sesta epäillyn lyhytaikaista säilyttämistä var- 9087: sen edustaja arvosteli rikoksen tekijän luo- ten puuttui joissakin tarkastuskohteissa. 9088: vuttamisesta pohjoismaiden välillä annettuun Erityisesti alkuvuodesta oli eri poliisipii- 9089: lakiin (270/60) tehtyä muutosta. Sen mukaan reissä otettu vastaan rikosilmoituksia huo- 9090: tutkinnan edistämiseksi ja luovuttamisen var- mattavasti enemmän kuin aiempina vuosina. 9091: mistamiseksi luovutettavaksi pyydetyn säi- Vuoden edetessä rikosilmoitustilanne yleises- 9092: löönottamisen pysyttämisestä päättää se ti ottaen kuitenkin normalisoitui. 9093: raastuvanoikeus, jossa säilössäpitäminen ta- Pidätettyjen ohjeet oli yleensä sijoitettu 9094: pahtuu, tai, jos paikkakunnalla ei ole raastu- tarkastuskohteissa asianmukaisesti. 9095: vanoikeutta, lähin raastuvanoikeus. Tämä ai- 9096: heutti pitkistä etäisyyksistä johtuen suuria 9097: vaikeuksia Pohjois-Suomessa, sillä Kemissä 2.5. Muita havaintoja 9098: sijaitsi pohjoisin raastuvanoikeus. Kemissä 9099: myös ilmoitettiin, että rutiinitehtävien määrä Tarkastettaessa nimismiespiirien ulosot- 9100: oli esitutkintalain myötä lisääntynyt. Tämän toasioiden hoitoa ja keskusteltaessa näihin 9101: vuoksi pitkäjänteistä keskittymistä vaativien asioihin liittyvistä kysymyksistä ei tarkastus- 9102: tehtävien suorittaminen oli vaikeutunut. kohteissa tullut esiin puutteita. Myös pisto- 9103: Mäntän nimismiespiiristä puolestaan ilmoi- kokein suoritetuissa ulosottoasioiden kortis- 9104: tettiin, että rattijuopumusrikosten tutkinnas- tojen tarkastuksissa ei tullut esiin erityistä. 9105: sa oli vaikeuksia saada kuulustelut suoritet- Niinikään pidätettyjen kirjaamisissa ja päih- 9106: tua lain edellyttämässä 12 tunnin määräajas- tyneiden säilöönottoilmoituksissa ei tarkas- 9107: sa. Loviisan nimismiespiirissä arvosteltiin tuskohteissa ilmennyt puutteita. 9108: sitä, että esitutkintalain säännökset todista- Pälkäneen nimismiespiirin tarkastuksen 9109: jien läsnäolosta kuulustelussa johtivat siihen, yhteydessä apulaisoikeusasiamies pyysi piiriä 9110: että ainoastaan yksi kuulustelu voitiin suorit- toimittamaan selvityksen piirissä edelleen vi- 9111: taa kerrallaan. Tätä pidettiin epäkohtana, reillä olleista vanhoista asetakavarikoista. 9112: koska kuulusteluja saattoi olla huomattava Näistä vanhimmat olivat tulleet vireille jo 9113: 172 9114: 9115: 1980-luvun alkupuolella. Toimitettu selvitys kosten määrä oli 30.9.1988 mennessä 1087, 9116: ei antanut aihetta enempään. Myös Loviisan kun vastaavana ajankohtana kertomusvuon- 9117: nimismiespiiristä apulaisoikeusasiamies pyysi na luku oli jo 1649. Varkausrikostilastot Rii- 9118: selvitystä eräistä vuonna 1988 ja aikaisemmin himäellä olivat poliisin mukaan huonompia 9119: kirjatuista, vielä avoinna olevista takavarik- kuin muualla läänissä. 9120: koasioista. Tämäkään selvitys ei antanut ai- Ahvenanmaan poliisipiirin keskuskanslian 9121: hetta enempään. Apulaisoikeusasiamies ke- tarkastuksen yhteydessä piirin poliisimestari 9122: hotti myös Jyväskylän maalaiskunnan nimis- ilmoitti muun muassa, että poliisin palvelut 9123: miespiiriä saattamaan vanhan takavarikko- olivat parantuneet paikallisten nimismiespii- 9124: kirjan ajan tasalle. rien yhdistymisen myötä. Paikalliskansliat 9125: Jyväskylän poliisilaitoksen käytössä olevat mahdollistivat, että esimerkiksi erilaisia ha- 9126: kirjoituskoneet ja tuolit olivat huonokuntoi- kemuksia saattoi jättää mihin paikalliskans- 9127: sia. Jyväskylän maalaiskunnan nimismiespii- liaan tahansa. Ahvenanmaalla koettiin kui- 9128: riin toivottiin tekstinkäsittelylaitetta. tenkin ongelmana, että poliiseille järjestettä- 9129: Sulkavan nimismies piti piirinsä suurimpa- vä erityiskoulutus tapahtui yleensä ainoas- 9130: na ongelmana määrärahojen riittämättö- taan suomen kielellä. 9131: myyttä. Hänen mukaansa esitutkintalain voi- Siilinjärven piirin nimismies otti tarkastuk- 9132: maantulo oli ollut omiaan lisäämään ko- sen yhteydessä esille kysymyksen käräjien 9133: piointikuluja. Myös piirin auto-, puhelin- ja istumisesta Kuopion sijasta Siilinjärvellä. 9134: matkakulut olivat huomattavan suuria. Hän ilmoitti, että Siilinjärvi oli kehittynyt 9135: Pälkäneen nimismiespiirissä oli jouduttu alueen keskukseksi, jonka palvelutaso oli 9136: käyttämään poliisitehtävien hoitamiseksi po- korkea. Nimismiehen mukaan käräjäpäiviä 9137: liisimiesten omia autoja. Piirille luovutettua oli rikosasioissa tarkastusvuonna noin 80. 9138: moottorivenettä ei ollut voitu ottaa käyttöön, Riita-asiain käsittelyt ja hakemusasiat lisäsi- 9139: kun piirillä ei ollut tähän tarkoitukseen hen- vät myös käräjäpäivien määrää tästäkin. 9140: kilökuntaa. Niinikään Kangasalan nimis- Kunta olisi hyvin halukas järjestämään sopi- 9141: miespiirin venettä ei käytetty kovinkaan vat käräjätilat. Käräjäpaikan siirto merkitsisi 9142: usein, koska siihen ei ollut osoittaa sopivaa asukkaille säästöä niin ajassa kuin matkassa- 9143: miehistöä. kin ja toisaalta kunnan elinkeinoelämä saisi 9144: Poliisipiirien välinen yhteistoiminta oli su- hyväkseen käräjämatkojen kulutushyödyn. 9145: junut ongelmitta. Myöskään poliisipiirien ja Joissakin tarkastetuissa poliisikohteissa 9146: tuomioistuinten välillä ei ollut esiintynyt on- tuli esiin se epätyydyttävä tila, ettei ylioi- 9147: gelmia. keuksista tullut poliisipiireihin tietoa takava- 9148: Varkauden poliisilaitoksen tarkastuksen rikkoasioiden lopullisesta ratkaisusta. Tä- 9149: yhteydessä ilmoitettiin, että rikosten määrä män vuoksi takavarikkoasiat saattavat usein 9150: oli Varkaudessa tilastollisesti erittäin korkea. jäädä avoimiksi asioiksi pitkäksikin ajaksi. 9151: Tämä koski kaikkia rikostyyppejä. Erityisesti Apulaisoikeusasiamies kiinnitti tarkastus- 9152: pahoinpitelyrikoksia tapahtui kaupunki- kohteissa myös huomiota siihen, että juopu- 9153: alueella huomattavan paljon. Rikosten selvi- muksen vuoksi säilöönotettujen määrät oli- 9154: tysprosentti oli kuitenkin korkea. Tämän vat edelleen laskemaan päin. 9155: vuoksi kaupunkialueen runsaan rikosmäärän Tarkastusten yhteydessä puhuteltiin vielä 9156: epäiltiin johtuvan valvonnan puutteesta. Po- poliisin suojassa säilytettäviä pidätettyjä. Pu- 9157: liisilaitoksen päivystysjärjestelyt olivat kui- huttelut eivät antaneet aihetta enempiin toi- 9158: tenkin verottaneet työvoimaa niin, että val- miin. 9159: vontaa ei ollut voitu hoitaa tyydyttävästi. 9160: Pahoinpitelytapausten runsauden vuoksi 9161: kaupunkialueella oli kuitenkin tarkoitus 3-4. Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos 9162: aloittaa jalkapartiointi. Myös Liikkuva polii- 9163: si tulisi antamaan virka-apua valvontajärjes- Kertomusvuonna oikeusasiamies ja apu- 9164: telyissä. Kameravalvontaa ei ollut suunnitel- laisoikeusasiamiehen varamies selvittivät eri- 9165: tu häiriöaltteimmillekaan alueille. tyisesti varusmiesten lomakysymyksiä. Tar- 9166: Riihimäen nimismiespiiristä ilmoitettiin ri- kastusten yhteydessä todettiin, että loma- 9167: kosten määrän lisääntyneen huomattavasti asioiden pitkäntähtäimen suunnittelu oli 9168: vuoteen 1988 verrattuna. Piirin omaisuusri- aiemmista vuosista huomattavasti kehittynyt. 9169: 173 9170: 9171: Varusmiehet saivat jo palvelukseen astues- na, mutta nyttemmin viikonloppuvapaa alkoi 9172: saan tietää viikonloppuvapaansa ja HL-lo- vasta lauantai päivänä, minkä johdosta Etelä- 9173: mansa parin kolmen ensimmäisen palvelus- Suomeen matkustavien kotonaoloajaksi jäi 9174: kuukauden ajalta. Etukäteen tehtyihin loma- vain muutama tunti. Pohjan prikaatissa olisi 9175: vuorolistoihin jouduttiin tekemään vain mel- lauantaipalvelun lyhentäminen parilla tunnil- 9176: ko vähän muutoksia. Vaikeinta lomien ennal- la merkinnyt Keski-Suomeen matkustaville 9177: tasuunnittelu oli tykkimiehille ja autonkuljet- varusmiehille huomattavaa kotonaolaajan 9178: tajille. Tykistön pitkät leirit sekoittivat pidennystä viikonloppuisin, kun tällöin ei 9179: lomarytmiä eikä autonkuljettajien ajotehtä- olisi tarvinnut odottaa lauantai-iltana lähte- 9180: viä voitu suunnitella etukäteen samalla taval- vää bussia useita tunteja. 9181: la kuin muiden varusmiesten palvelua. Kainuun prikaatissa oli laadittu lomatau- 9182: Lomajärjestelmä oli kertomusvuonna lukot, joihin oli jokaisen varusmiehen koh- 9183: muuttunut siten, että ns. HSL-lomat eivät dalle merkitty lomamatkan pituuden ja jul- 9184: enää automaattisesti merkinneet ylipalvelua. kisten kulkuvälineiden lähtöaikojen perus- 9185: Tämä oli lisännyt selvästi loma-anomusten teella lähtö- ja paluuajat. Varusmiesten omien 9186: määrää. Osa henkilökunnasta piti aiempaa autojen käytön määrää oli pyritty prikaatissa 9187: järjestelmää selkeämpänä. Varusmiehet valit- ·vähentämään antamalla yhteiskuljetuksia 9188: tivat useissa tarkastuskohteissa sitä, ettei käyttäville loma-aikoihin pidennyksiä. Va- 9189: HSL-lomia käytännössä myönnetty lainkaan rusmiehet pitivät prikaatin lomakäytäntöä 9190: ennenkuin kaikki muut lomat oli käytetty, onnistuneena. 9191: vaikka uuden pysyväisohjeen mukaan HSL- Myös Jääkäriprikaatissa oli varusmiehille 9192: loman saaminen oli ennalta arvaamattomas- laadittu hyvin ohjeistettu ja joustava lomajär- 9193: ta ja yllättävästä syystä mahdollista jo täl- jestelmä, jossa lomamatkan keston perusteel- 9194: löin. Arvostelua esitettiin myös siitä, että la oli määritelty varusmiehille loma-ajat. 9195: HL-lomille tuli käytännössä esittää peruste- Muissa Pohjoismaissa asuville myönnettiin 9196: luja, vaikkei pysyväisohje sitä edellyttänyt. ylimääräistä matka-aikaa ja heidän kohdal- 9197: Useissa tarkastuskohteissa valitettiin sitä, laan saatettiin eri lomamuotoja myös yhdis- 9198: ettei loman myöntämiskäytäntö ollut yhte- tellä. HSL-lomia ei Jääkäriprikaatissa myön- 9199: näistä saman varuskunnan eri joukko-osas- netty perusyksiköissä, jotta linja olisi säilynyt 9200: toissa tai saman joukko-osaston eri yksiköis- yhtenäisenä. Jopa oman auton ja taksin käyt- 9201: sä. Tällaista arvostelua esitettiin muun muas- tö lomamatkoilla korvattiin tietyissä tilan- 9202: sa Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa, teissa. Varusmiehen käyttäessä lomamatkal- 9203: Jääkäriprikaatissa, Lapin ilmatorjuntaryk- laan lentokonetta korvattiin hänelle matka 9204: mentissä, Savon prikaatissa ja Vaasan ran- linja-auton matkalipun hinnan mukaisesti. 9205: nikkopatteristossa. Myös KL-lomien myön- Jääkäriprikaatissa pidettiin epäkohtana 9206: tämisperusteissa oli varusmiesten mielestä sitä, että perheelliset Ruotsissa asuvat varus- 9207: eroja eri joukko-osastoissa. miehet saivat korvauksen lomamatkastaan 9208: Tarkastusten yhteydessä kävi ilmi, että ainoastaan valtakunnan rajalle saakka, kun 9209: varsinkin lomiin liittyvien matkapidennysten esimerkiksi huomattavasti pitempi lomamat- 9210: myöntämisperusteet olivat varusmiehille epä- ka Helsinkiin korvattiin kokonaisuudessaan. 9211: selviä. He eivät olleet useinkaan tietoisia siitä, Julkisten kulkuvälineiden käyttö lomamat- 9212: ettei lomaohjeen mukaan matkapidennyksiä koilla vaihteli joukko-osastoittain jonkin ver- 9213: myönnetty viikonloppuvapaiden yhteyteen. ran. Esimerkiksi Reserviupseerikoulussa 90 9214: Eri joukko-osastoissa oli eroja viikonloppu- oppilaista käytti oppilaskunnan järjestämiä 9215: vapaiden pituudessa. Pisimmillään viikonlop- lomakuljetuksia. Salpausselän ilmatorjunta- 9216: puvapaat olivat perjantai-illasta maanan- patteristossa todettiin, että Valtion rautatiet 9217: taiaamuun ja lyhimmillään lauantaipäivästä ei aikatauluja laatiessaan ottanut riittävästi 9218: sunnuntaiyöhön. Vaasan rannikkopatteris- huomioon varusmiehiä. 9219: tossa ja Pohjan prikaatissa pidettiin epäkoh- Sotilasoikeudenhoidossa ei tarkastusten 9220: tana sitä, että pitkämatkalaiset pääsivät vii- yhteydessä tullut esille suurempia ongelmia. 9221: konloppuvapaille vasta niin myöhään, että Uuden esitutkintalainsäädännön myötä kir- 9222: kotona ehti vain pikaisesti käymään. Vaasan jallinen esitutkinta oli tullut pakolliseksi kai- 9223: rannikkopatteristossa oli aiempina vuosina kissa sotilaskurinpitoasioissa. Tätä eivät 9224: päässyt viikonloppuvapaalle jo perjantai-ilta- kaikki henkilöstön edustajat pitäneet paran- 9225: 174 9226: 9227: nuksena ainakaan selvissä ja vähäpätöisissä sesta ja ylimääräisestä juoksuttamisesta ruo- 9228: jutuissa. Pöytäkirjojen laatimista tällaisissa kalaan menon yhteydessä. Oikeusasiamies 9229: tapauksissa pidettiin tarpeettomana ja asioi- kiinnitti komentajan huomiota ilmoitettuihin 9230: den käsittelyä hidastavana. Toisaalta tuotiin epäkohtiin. 9231: esille se seikka, että kirjallinen käsittely oli Pohjan prikaatissa varusmiehet pitivät 9232: tutkinnan molempien osapuolien oikeustur- kantahenkilökunnan kielenkäyttöä tarpeet- 9233: van kannalta paras vaihtoehto. Jääkäripri- toman karkeana. Tämä seikka oli tullut esiin 9234: kaatissa pidettiin esitutkintalainsäädännön myös edellä mainitun, syytteeseen johtaneen 9235: voimaantulon yhteydessä annettua koulutus- tapauksen yhteydessä. Varusmiehet pitivät 9236: ta riittämättömänä. Esitutkinnan tasoa puo- Pohjan prikaatin lauantaipalvelua myös koh- 9237: lustusvoimissa pidettiin yleisesti melko vaati- tuuttoman rasittavana. Varusmiesten liian 9238: mattomana. väsyneenä lomille päästäminen oli omiaan 9239: Sotilaslakimiehet antoivat lausuntonsa ku- lisäämään onnettomuusriskiä liikenteessä. 9240: rinpitoasioissa useimmiten puhelimitse. On- Kotkan rannikkopatteristossa, Lapin lennos- 9241: gelmia puhelinlausuntojen antamisen yhtey- tossa ja 3. erillisessä autokomppaniassa mai- 9242: dessä ei ollut ilmennyt. Sotilaslakimiehet oli- nittiin epäkohtana varusmiesten vartiotehtä- 9243: vat olleet yleensä viivytyksettä tavoitettavis- · vien suuri määrä. 9244: sa. Ongelmia toiminnassa aiheutti se, että osa Vaasan rannikkopatteristossa tiedusteltiin 9245: sotilaslakimiehistä vaihtui huonon palkkauk- henkilökunnan ja varusmiesten mielipiteitä 9246: sen johdosta usein. ohjatusta aamupesusta. Varusmiehet olivat 9247: Kurinpitoseuraamusten määrissä ei ollut yleensä sitä mieltä, ettei aamupesun aikana 9248: havaittavissa oleellisia muutoksia aiempiin käytännössä ehtinyt peseytyä, vaan kysymyk- 9249: vuosiin verrattuna. Kainuun prikaatissa seu- sessä oli pelkkä muodollisuus. Suurin osa 9250: raamusten määrän kerrottiin lisääntyneen, henkilökunnasta piti aamupesun säilyttämis- 9251: kun taas Jääkäriprikaatissa seuraamusten tä nykymuodossaan perusteltuna. Se, että 9252: määrä oli selvästi alentunut. Kaakkois-Suo- peseytymisaikaa oli liian vähän, johtui hei- 9253: men sotilasläänin esikunnassa kerrottiin, että dän mielestään lähinnä liian pienistä peseyty- 9254: seuraamukset olivat muuttuneet aiempaa mistiloista. 9255: ojennusvoi ttoisemmiksi. Tarkastuspyyntöjä Tarkastuskohteiden majoitus- ja toimiti- 9256: tehtiin edelleenkin varsin vähän. Kaakkois- loissa oli pahimmat puutteet yleensä peseyty- 9257: Suomen sotilasläänin esikunnassa kerrottiin, mistilojen, kuivaushuoneiden ja luokkatilo- 9258: että kotiutettujen varusmiesten haastamises- jen kohdalla. Kainuun prikaatissa todettiin 1. 9259: sa oikeuteen oli ollut ongelmia. patterin majoituskasarmin olevan korjauksen 9260: Vaikeuksia kurinpitoasioiden hoidossa tuli tarpeessa. Prikaatin sairaala oli parhaillaan 9261: ilmi varsinkin silloin, kun yksiköiden päälli- peruskorjattavana. Kainuun prikaatin varus- 9262: köt olivat nuoria ja kokemattomia. Tämä miesvahvuus tuli lisääntymään, minkä joh- 9263: seikka tuotiin esiin muun muassa Kymen dosta majoitustiloissa oli odotettavissa lähi- 9264: pioneeripataljoonan tarkastuksen yhteydes- vuosina ajoittain tilanahtautta. Kotkan ran- 9265: sä. Vääpelien kurinpitovallan käytössä oli nikkopatteriston Kirkonmaan linnakkeella 9266: huomattavia eroja. Esimerkiksi Kuljetuslen- sijaitseva majoituskasarmi oli peruskorjauk- 9267: tolaivueessa vääpeli oli käyttänyt kurinpito- sen tarpeessa. Varsinkin kasarmin peseyty- 9268: valtaansa huomattavassa määrin, kun taas mistilat ja kuivaushuone olivat puutteelliset. 9269: useissa muissa joukko-osastoissa vääpelit ei- Luokkatiloja pidettiin liian pieninä muun 9270: vät käyttäneet kurinpitovaltaansa juuri lain- muassa Pioneerikoulussa, Lapin rajavartios- 9271: kaan. Tarkastusten yhteydessä tuli esille yk- ton sissikomppaniassa ja Karjalan prikaatin 9272: siköiden päälliköiden ja oikeusupseerien kes- sissikomppaniassa. 9273: keinen merkitys kurinpitoasioiden käsittelys- Kymen pioneeripataljoonan harjoitus- 9274: sä. alueita oli kunnostettu ja pataljoonaan ra- 9275: Varusmiehet pitivät kohteluaan yleensä kennettu uusi korjaamohalli. Lapin lennos- 9276: asiallisena. Pahempia simputustapauksia ei ton esikuntakomppaniassa oli käynnissä re- 9277: tullut esiin. Kertomusvuonna tosin ratkais- montti, jonka yhteydessä varastotiloja oltiin 9278: tiin eräs syytteeseen johtanut asia (ks. edellä saneeraamassa varusmiesten majoitustiloiksi. 9279: s. 35). Kymen pioneeripataljoonassa varus- Remontin yhteydessä myös henkilöstö oli 9280: miehet valittivat ylimääräisestä iltasiivouk- saamassa asianmukaiset sosiaalitilat. Veka- 9281: 175 9282: 9283: ranjärvellä ja Karkialammella kaivattiin lisää esille työllisyysvaroin palkatun henkilöstön 9284: ajoneuvokaluston säilytystiloja. Vaasan ran- huomattava määrä. Sekä Sodankylässä että 9285: nikkopatteristoon oli juuri valmistunut kor- Rovaniemellä katsottiin, että ilman tätä hen- 9286: keatasoinen koulutustalo asianmukaisine kilöstöä ei olisi tultu toimeen. Työllisyysva- 9287: luokkatiloineen. Uudenmaan rakuunapatal- roin palkatun henkilöstön kuuden kuukau- 9288: joonan kranaatinheitineskadroonassa oli pe- den karenssiaika tosin haittasi työtehtävien 9289: ruskorjauksen ansiosta ensiluokkaiset majoi- hoitoa. Lapin lennostoon kaivattiin lisää vär- 9290: tustilat. Kouvolan ja Utin varuskuntien pää- vättyjä vartiointitehtäviin. Savon prikaatissa 9291: vartiotilat olivat edelleen varsin vaatimatonta o.li tehty esitys sosiaalikuraattorin saamisek- 9292: tasoa. Pohjan prikaatin päävartion saneeraus SI. 9293: oli alkamassa. Useimmissa tarkastuskohteissa todettiin, 9294: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnas- että varusmiesten luokkasiirrot olivat edel- 9295: sa ja sotilasläänin eri joukko-osastoissa suo- leen lievässä noususuunnassa. Tämä tuli esiin 9296: ritetuissa tarkastuksissa tulivat keskeisesti muun muassa Jääkäriprikaatin, Karjalan pri- 9297: esille suunnitteilla olevat ja osittain jo toteu- kaatin ja Vaasan rannikkopatteriston tarkas- 9298: tetut laajat organisaatiomuutokset. Useita tusten yhteydessä. Kymen jääkäripataljoo- 9299: kokonaisia joukko-osastoja siirtyi paikka- nassa sen sijaan kerrottiin, että luokkasiirrot 9300: kunnalta toiselle. Sotilasläänin organisaatio- olivat varusmiesaineksen muuttumisen myö- 9301: muutokset olivat huomattavimmat maassam- tä vähentyneet. Erilaisia näkemyksiä esitet- 9302: me viime sotien jälkeen. Siirrettävien joukko- tiin siitä, olisiko etukäteen suoritettavia lää- 9303: osastojen henkilöstölle oli suoritettu henki- kärintarkastuksia ollut mahdollista luokka- 9304: löstötiedustelu, jonka yhteydessä esitetyt pal- siirtojen ennaltaehkäisemiseksi vielä nykyi- 9305: veluspaikkatoivomukset oli mahdollisuuk- sestään tehostaa. Pienillä paikkakunnilla 9306: sien mukaan pyritty ottamaan huomioon. suoritettuja ennakkotarkastuksia pidettiin 9307: Suurin osa henkilöstöstä tuli jäämään edel- yleensä perusteellisempina. Kutsuotalääkä- 9308: leen entisille työskentelypaikkakunnilleen. reiden välillä kerrottiin olevan selviä eroja. 9309: Muutto oli varsinkin toimiupseereille ja sivii- Savon prikaatissa todettiin, ettei saapumis- 9310: lihenkilöstölle vaikeaa. Muutoksista eniten tarkastuksen yhteydessä ollut mahdollista 9311: tyytymättömyyttä oli esitetty Uudenmaan ra- selvittää varusmiesten mielenterveydellisiä 9312: kuunapataljoonan ja Kouvolan varuskunta- ongelmia, jos ne eivät ilmenneet asiakirjoista 9313: soittokunnan lakkauttamisesta. Sotilasläänin tai jos aiokas ei niistä itse kertonut. Ongel- 9314: ja Kymen pioneeripataljoonan tarkastuksen mana pidettiin sitä, ettei E-luokkaan siirretyn 9315: yhteydessä oltiin vielä siinä käsityksessä, että tilasta saanut yleensä tietoa ennen hänen 9316: pioneeripataljoona tulisi pysymään Korialla. saapumistaan uudelleen palvelukseen. Uudel- 9317: Myöhemmin kertomusvuonna kävi ilmi, että leen palvelu onnistui vain harvoin. Tarkas- 9318: myös pioneeripataljoona tulisi siirtymään tusten yhteydessä kävi ilmi, että C-luokitusta 9319: Valkealan varuskuntaan. olikin viime aikoina lisätty. Kertomusvuonna 9320: Jääkäriprikaatissa kerrottiin, että ruokalan ratkaistiin eräs kanteluasia, jossa joukko- 9321: henkilöstössä oli vajausta noin 10 henkilöä. osaston komentaja oli poikennut erikoislää- 9322: Myös Vekaranjärvellä pidettiin ruokalan kärin kannasta miehen palveluskelpoisuutta 9323: henkilökunnan määrää liian pienenä. Pohjan arvioidessaan (ks. edellä s. 104). Toinen sa- 9324: sotilassairaalassa valitettiin henkilökuntapu- maa asiaa koskeva kanteluasia oli kertomus- 9325: laa. Myös Kainuun prikaatissa arveltiin, ettei vuoden päättyessä kesken. 9326: sairaalan henkilöstön määrä tulisi varusmies- Tarkastuskohteissa pidetyissä puhutteluti- 9327: vahvuuksien lisääntyessä olemaan enää riit- laisuuksissa kävi kertomusvuonna yhteensä 9328: tävä. 98 henkilöä, joista osa oli paikalle kutsuttuja 9329: Vaasan sotilasläänin ja sotilaspiirin esikun- varusmiestoimikuntien edustajia. Viimeksi 9330: nissa pidettiin epäkohtana sotilasläänin toi- mainitut olivat yleensä tyytyväisiä työskente- 9331: miupseerien huonoa urakehitystä. Sotilaspii- lyolosuhteisiinsa. Toimikuntia työllistivät 9332: rissä tuotiin esiin myös ruotsinkielisen henki- etupäässä varusmiesten harrastustoiminta 9333: löstön rekrytointivaikeudet. Vaasan rannik- vapaa-aikana, lomakuljetusten järjestelyt, 9334: kopatteristossa pidettiin upseerien ikäjakau- aiokasoppaiden ja muiden julkaisujen laati- 9335: tumaa liian epätasaisena. minen sekä varusmiesten avustaminen sosiaa- 9336: Jääkäriprikaatissa ja Rovaniemellä tuli li- ja opintoasioissa. Varusmiehet esittivät 9337: 176 9338: 9339: kysymyksiä muun muassa lomien myöntä- Tuomiopiirien uudelleenjärjestelyjen todet- 9340: misperusteista, heille määrättyjen kurinpito- tiin aiheuttavan henkilöstöongelmia varsin- 9341: seuraamusten oikeellisuudesta ja esimiesten kin silloin, kun tuomiopiirien odotettavissa 9342: käyttäytymisestä. Myös yksityisasioissa esi- oleva yhdistäminen oli viivästynyt. Esimer- 9343: tettiin kysymyksiä. Henkilökunnan edustajat kiksi Haminan raastuvanoikeuden pormesta- 9344: kyselivät usein virka- ja työsuhteisiinsa liitty-rin ja Porvoon tuomiokunnan kihlakunnan- 9345: vistä seikoista. Esille tulivat muun muassa tuomarin virat olivat jääneet tästä syystä 9346: naisten epätyydyttävä urakehitys puolustus- pitkäksi aikaa vakinaisesti täyttämättä. Apu- 9347: voimissa, virka- ja työsuhteisten erilainen laisoikeusasiamies kiinnitti asiaan kirjeellään 9348: asema sekä sotilaiden ja siviilihenkilöstön (DN:o 636/2/89 N:o 1367/9.5.1989) oikeus- 9349: väliset käskyvaltasuhteet. ministeriön huomiota. Myös Iisalmen raastu- 9350: Tarkastetuissa sotilaspiirien esikunnissa vanoikeuden työvoimatilanne oli kärsinyt 9351: keskusteltiin muun muassa suunnitteilla ole- odotettavissa olevan tuomiopiirijärjestelyn 9352: vista organisaatiomuutoksista, jotka tulisivat takia. 9353: merkitsemään sotilaspiirien lakkauttamista. Tuomarien jatkokoulutusta pidettiin tois- 9354: Sotilaspiireissä oltiin parhaillaan siirtymässä taiseksi vielä puutteellisena. Uudet atk-sovel- 9355: atk-aikaan. Keskusteluissa tulivat esille myös lukset lisäsivät henkilökunnan koulutustar- 9356: reserviläisten lykkäysanomusten aiheuttama vetta, mikä puolestaan heijastui ainakin vä- 9357: suuri työmäärä, kutsuntajärjestelyt sekä va- liaikaisesti työpanoksen heikentymisenä. 9358: rusmiesten luokkasiirtoasiat. Reserviläisten Alioikeuksien työtilanne vaihteli tuomio- 9359: kieltäytymisilmoitukset olivat lisääntyneet. piireittäin. Pahin jutturuuhka oli Iisalmen 9360: Joissakin tapauksissa, joissa lykkäysanomus raastuvanoikeudessa, missä erityisesti nuoria 9361: oli hylätty, reserviläinen oli tämän jälkeen koskevat rikosasiat pyrkivät haitallisesti ket- 9362: ilmoittautunut siviilipalvelukseen. Kertaus- juuntumaan. Myös Savonlinnan ja Kotkan 9363: harjoitusta korvaavaa palvelua järjestettiin raastuvanoikeuksissa havaittiin rikosasioiden 9364: siviilipalvelusmiehille käytännössä erittäin ruuhkautuneen siinä määrin, että lisätyövoi- 9365: vähän. ma olisi ollut tarpeen. 9366: Helsingin raastuvanoikeutta puolestaan 9367: 5. Tuomioistuimet rasitti riita-asioiden suuri määrä, mikä osaksi 9368: johtui myös vakiosopimusten oikeuspaikka- 9369: Useiden tuomiokuntien ja raastuvanoi- määräyksistä. Näiden ansiosta Helsingin 9370: keuksien kanslia- ja käräjätilat osoittautuivat raastuvanoikeuden todettiin kehittyneen 9371: ahtaiksi. Helsingin raastuvanoikeudessa ar- eräänlaiseksi "köyhän miehen välimiesoikeu- 9372: veltiin alioikeusuudistuksen lisäävän tilantar- deksi". Myös rangaistusmääräykset aiheutti- 9373: vetta. Myös atk-työasemien rakentaminen vat Helsingin raastuvanoikeudelle runsaasti 9374: vaati nykyistä tilavampia työhuoneita. Jois- työtä. Rangaistuskäytännön yhtenäisyyttä 9375: sakin alioikeuksissa valitettiin välineistön oli pyritty valvomaan syyttäjien kanssa käy- 9376: puutteellisuutta ja erityisesti omien Finlex- tävillä linjakeskusteluilla, joissa oli esimer- 9377: yhteyksien puuttumista. Ruoveden tuomio- kiksi määritelty näpistyksen ja varkauden 9378: kuntaan kuuluvan Oriveden käräjähuoneis- väliseksi markkamääräiseksi rajaksi 800 9379: tosta todettiin puuttuvan puhelin. markkaa. 9380: Työllisyysvaroin palkatun työvoiman Alioikeuksien tarkastuksissa oli yleisha- 9381: käyttöä pidettiin hankalana ns. karenssimää- vaintona todettavissa, että rikosasioissa toi- 9382: räysten ja siitä johtuvan henkilöstön nopean menpiteistä luopumispäätökset olivat pi- 9383: vaihtuvuuden takia. Auskultanttien saanti oli kemminkin lasku- kuin noususuunnassa. 9384: vaihtelevaa. Helsingin raastuvanoikeudessa Aviaerojen todettiin yleisesti lisääntyneen. 9385: todettiin raastuvanoikeuden henkilöstön Hakemuslainkäyttöä koskevan uudistuksen 9386: koostuvan suurelta osalta alhaisesti palkatus- kerrottiin vähentäneen riita-asioita luku- 9387: ta työvoimasta, etenkin verrattuna tuomio- määräisesti, mutta toisaalta lisänneen koko- 9388: kuntien henkilöstörakenteeseen. Kansliahen- naistyömäärää esimerkiksi asiakirjojen täy- 9389: kilökuntaa koskevien virkaehtosopimusten dentämisten takia. Puolustusvoimain uusien 9390: ns. järjestöehdot havaittiin eräissä tilanteissa vahingonkorvausohjeiden todettiin vähentä- 9391: ongelmallisiksi hallitusmuodon virkaylennys- neen sotilasrikosasioiden määrää. 9392: perusteiden kannalta. Itä-Suomen hovioikeudessa työvoimatilan- 9393: 177 9394: 9395: ne oli hyvä, mutta tilasta oli puutetta. Ho- vinkään verotoimistossa. Asian johdosta 9396: vioikeuden kirjaamo oli muutettu atk-pohjai- pyydettiin selvitystä verohallitukselta (DN:o 9397: seksi vuoden 1989 alusta ja kokemukset oli- 1488/2/89). 9398: vat olleet myönteisiä. Suullisia käsittelyjä oli Huomiota kiinnitettiin siihen, miten lää- 9399: tarvetta lisätä. ninoikeus voisi saada nykyistä enemmän to- 9400: Yleisten tuomw1stuinten tarkastuksissa siasiatietoja ratkaisujensa pohjaksi. Tätä tar- 9401: kiinnitettiin kertomusvuonna erityisesti huo- koitusta varten pitäisi erityisesti valtionasia- 9402: miota holhouskirjoihin, oikeudenkäyntikir- miesjärjestelmää kehittää. Lääninoikeuksissa 9403: jelmiin, maksuttorniin oikeudenkäynteihin ja järjestettiin nykyisin enemmän suullisia käsit- 9404: pakkokeinolain soveltamiseen. Oikeuden- telyjä kuin aikaisemmin. Tähän vaikutti mm. 9405: käyntikirjelmiä ei pidetty yleensä ongelmana. maksuttoman oikeudenkäynnin entistä laa- 9406: Niillä päinvastoin säästettiin työtä, koska ne jempi soveltamisala. Myös ns. epävirallisia 9407: korvasivat suullisten lausumien pöytäkirjaa- katselmuksia järjestettiin esimerkiksi raken- 9408: misen. Varsinaisasiain pöytäkirjanotteet voi- nuslupa-ja pysäköintivirhemaksuasioissa. 9409: tiin yleensä toimittaa asianasaisille noin pa- 9410: rissa viikossa. Maksuttoman oikeudenkäyn- 9411: nin myöntämisperusteet olivat usein tapaus- 9412: kohtaisia ja riippuivat myös jutun laadusta. 9413: Oikeusturvavakuutusten kerrottiin puoles- 6. Sairaalat 9414: taan lisänneen turhia riita-asioita. Pakkokei- 9415: nopäätösten perustelut havaittiin yleisesti 6.1. Tarkastetut sairaalat 9416: tyydyttäviksi, joskin myös puutteisiin kiinni- 9417: tettiin huomiota. Eräissä alioikeuksissa to- Apulaisoikeusasiamies tarkasti vuonna 9418: dettiin vangitsemisten lukumääräisesti vä- 1989 valtion mielisairaaloista Niuvanniemen 9419: hentyneen, mutta toisaalta epäiltiin pidättä- sairaalan Kuopiossa sekä muista mielisairaa- 9420: misen ja vangitsemisen kokonaiskeston saat- loista Kupittaan sairaalan ja Turun psykiat- 9421: taneen kasvaa. rian klinikan Turussa, Rauhan sairaalan 9422: Erityistuomioistuimista oli tarkastuksen Joutsenossa, Pitkäniemen sairaalan Nokialla, 9423: kohteena vakuutusoikeus. Huomiota kiinni- Muurolan sairaalan Rovaniemellä sekä Nik- 9424: tettiin erityisesti ratkaisujen perusteluihin. kilän sairaalan Sipoossa. 9425: Ongelmana pidettiin muun muassa sairauk- 9426: sien yksilöimistä. Lainkäytön ohjauksen kan- 9427: nalta tämä olisi tärkeätä, mutta toisaalta 9428: koettiin etenkin psykiatristen sairauksien se- 6.2. Tarkastuksen tavoitteet ja toteutus 9429: lostaminen yksityisyyden kannalta ongelmal- 9430: liseksi. Oikeusasiamiesten mielisairaalatarkastus- 9431: Kertomusvuonna tarkastettiin myös Uu- ten pääasiallinen tarkoitus on perehtyä mie- 9432: denmaan, Kuopion ja Oulun lääninoikeudet. lisairaalahoidossa olevien, erityisesti tahdos- 9433: Lääninoikeuksien organisaatiouudistuksen ta riippumattomassa hoidossa olevien poti- 9434: todettiin tapahtuneen suuremmitta ongelmit- laiden oikeusturvaan. Tästä syystä tarkas- 9435: ta. Koulutusmäärärahojen vähäisyyttä kui- tuksissa kiinnitetään huomiota tahdosta 9436: tenkin valiteltiin. riippumatonta hoitoa koskeviin muihin rat- 9437: Vuonna 1989 alkaneen verouudistuksen kaisuihin, yksilön vapauden rajoittamista 9438: odotettiin lisäävän lääninoikeuksien verova- kos- keviin ratkaisuihin ja toimiin sekä 9439: litusruuhkia. Työvoimaa olisi saatava lisää potilaiden kohteluun. Edellä sanottujen 9440: niiden purkamiseksi. Toisaalta veronoikaisu- seikkojen ohella tahdosta riippumattomassa 9441: menettelyn kerrottiin vähentäneen verovali- hoidossa olevien oikeusturvaan katsotaan 9442: tusten määrää. Veronoikaisumenettelyä ar- kuuluvaksi myös asianmukaisen ja viihtyi- 9443: veltiin vielä voitavan järkeistää mm. siten, sän fyysisen ympäristön, asianmukaisen ja 9444: ettei lääninoikeuteen enää saapuisi veronoi- kunnioittavan kohtelun sekä mahdollisuuk- 9445: kaisumenettelyssä jo hyväksyttyjä muutos- sien mukaan riittävän yksityisyyden suojaa- 9446: pyyntöjä. Uudenmaan lääninoikeutta tarkas- misen. Huomiota kiinnitetään myös ulkoilu- 9447: taessaan apulaisoikeusasiamies kiinnitti huo- mahdollisuuksiin, kanttiiniostoksien, kirjas- 9448: miota verovalitusasioiden viipymiseen Hy- topalveluiden ja hartaudenharjoitusmahdol- 9449: 178 9450: 9451: lisuuksien olemassaoloon sekä potilaiden Sairaalassa käytiin keskustelua myös laa- 9452: mahdollisuuteen tavata lääkäriä, pitää yh- jalti siellä ensimmäisen peruskorjausvaiheen 9453: teyttä omaisiin ja sairaalan ulkopuolelle valmistuttua käyttöön otetusta televisioval- 9454: muutoinkin sekä moniin muihin potilaiden vontajärjestelmästä, josta apulaisoikeusasia- 9455: j?.kapäiväiseen elämään liittyviin kysymyk- mies oli antanut päätöksen 8.5.1989 (N:o 9456: snn. 1346 DN:o 890/2/88), ja jossa esitettiin eräitä 9457: Potilaille ja henkilökunnalle varataan tilai- kriittisiä arvioita tällaisesta valvonnasta ih- 9458: suus kahdenkeskiseen tapaamiseen oikeus- misoikeuksien kannalta. Sairaalan potilailla 9459: asiamiehen kanssa. Lisäksi keskustellaan sai- teetetystä mielipidetutkimuksesta oli saatu 9460: raalan johdon ja muun henkilökunnan edus- tieto, jonka mukaan televisiovalvonnalla ei 9461: tajien kanssa, kierretään suljetuilla osastoilla näyttäisi olevan ainakaan merkittäviä kieltei- 9462: sekä perehdytään potilaita koskeviin asiakir- siä vaikutuksia potilaisiin. Valvontakameran 9463: joihin. punainen merkkivalo oli yleensä aina päällä, 9464: kun laite oli toiminnassa. Näin oli säännön- 9465: mukaisesti, koska sekä käytävät että eristys- 9466: huoneet tarvitsivat normaalisti jatkuvaa val- 9467: 6.3. Niuvanniemen sairaala vontaa. Sairaalassa oli varattu myös televi- 9468: siovalvontaa vailla oleva eristysmahdollisuus 9469: Sairaalan kriminaalipotilaiden potilasai- sellaisille potilaille, jotka erityisesti häiriintyi- 9470: neksen ilmoitettiin muuttuneen aikaisempaa vät kameroista. Apulaisoikeusasiamies tutus- 9471: vaarallisemmaksi ja vaikeahoitoisemmaksi. tui televisiovalvontaan eräillä osastoilla. Val- 9472: Laajaa keskustelua käytiin kysymyksestä, vontalaitteiden käyttöä koskevien ohjeiden 9473: oliko sairaalan tehtävä suojata yhteiskuntaa ilmoitettiin olevan henkilökunnan tiedossa, 9474: eristämällä sellaiset potilaat, joiden vaaralli- mutta tarkastuksessa voitiin havaita, että oh- 9475: suus oli kaikesta hoidosta huolimatta säily- jeita ei ollut kuitenkaan asetettu näkyville. 9476: nyt. Keskustelu liittyi sittemmin kertomus- Apulaisoikeusasiamies oli televisiovalvontaa 9477: vuoden aikana eduskunnassa käsiteltäväksi koskevan päätöksensä liittyvällä kirjeellään 9478: tulleeseen hallituksen esitykseen uudeksi mie- kehottanut johtavaa lääkäriä huolehtimaan 9479: lenterveyslaiksi ja siihen sisältyviin säännök- siitä, että ohjeet asetetaan näkyvästi esille ja 9480: siin tahdosta riippumattoman hoidon perus- että ohjeiden noudattamista myös valvotaan 9481: teista. Sairaalan johdon taholta esitettiin tehokkaasti. 9482: epäilyjä siitä, että uusi laki, ellei se sisältäisi Apulaisoikeusasiamies kiersi myös sairaa- 9483: vahingollisuusperustetta itsenäisenä hoitoon lan eri osastoilla, jona aikana hänen puheil- 9484: määräämisperusteella, mahdollistaisi monen laan kävi 37 potilasta. 9485: todella vaarallisen potilaan pääsyn vapaalle Asiasta riippuen puheilla käyneille vastat- 9486: jalalle. tiin puhuttelun aikana, selvitettiin ongelman 9487: Apulaisoikeusasiamiehen tietoon saatettiin oikeudellisia perusteita tai keskusteltiin hei- 9488: eräitä käytännön ongelmia, joita oli tullut dän esittämästään asiasta sairaalan johdon 9489: sairaalassa esille siinä yhteydessä, kun valtion kanssa. Osa esitetyistä asioista otettiin oikeus- 9490: mielisairaalat muutettiin lailla valtakunnalli- asiamiehen kansliassa kanteluina tutkittavik- 9491: siksi palvelulaitoksiksi ja myös kriminaalipo- si. 9492: tilaiden ylläpitomaksut siirtyivät potilaiden 9493: itsensä maksettaviksi. Ongelmia oli ilmennyt 9494: nimenomaan sellaisissa tapauksissa, joissa 6.4. Kupittaan sairaala ja Turun psykiatrian 9495: potilaat kieltäytyivät maksamasta heille mää- klinikka 9496: rättyjä hoitomaksuja ja joissa niiden perintä 9497: siirtyi heidän kotikunnilleen. Turun mielisairaanhuoltopiiri oli vuodesta 9498: Niuvanniemen sairaalan peruskorjausoh- 1986 lähtien ollut yksi viidestä Turun kau- 9499: jelman ensimmäinen vaihe oli valmistunut pungin perusterveydenhuollon osatoimin- 9500: talvella 1989. Toinen vaihe olijuuri alkamas- noista. Myös Turun kaupungin muiden eri- 9501: sa ja sen tarkoitus oli valmistua syyskuuhun koissairaanhoidon yksiköiden sijainti Kupit- 9502: 1990 mennessä. Saneerauksen seurauksena taan sairaalan kanssa samassa yhteydessä ns. 9503: osastojen potilasmäärät pienenevät ja viihty- Kupittaan mäellä edesauttoi mielisairaanhoi- 9504: vyys vastaavasti paranee. don yhdentymistä osaksi muuta perustervey- 9505: 179 9506: 9507: denhuoltoa. Kupittaan sairaalan yhteydessä mutta vaikeaksi sen henkilökunnan osalta, 9508: toimi myös Turun psykiatrian klinikka, joka joka oli suorittanut hoivapotilaiden hoita- 9509: oli toiminut osana Turun kaupungin mielisai- mista ja joiden voimavaroja nyt tullaan käyt- 9510: raanhoitoa vuodesta 1967 lähtien. Klinikka tämään akuuttien mielisairauksien hoidossa. 9511: keskittyi kuitenkin erityisesti opetus- ja tut- Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi sai- 9512: kimustoimintaan. Turun kaupungin perus- raalassa 10 potilasta, joiden keskustelussa 9513: terveydenhuolto yleensä ja mielenterveyskes- esille tuomien ongelmien osalta toimittiin 9514: kus jakaantui neljään palvelualueeseen. Psy- edellä Niuvanniemen sairaalaa koskevassa 9515: kiatristen sairaaloiden osalta Kupittaan sai- osassa sanotuilla tavoin. 9516: raala vastasi avohoidon kahta palvelualuetta 9517: ja psykiatrian klinikka puolestaan kahta 9518: muuta palvelualuetta. 6.5. Rauhan sairaala 9519: Psykiatrisen hoidon saneeraus oli alkanut 9520: Turussa vuonna 1983 psykiatrisille sairaaloil- Aikaisempi Kaakkois-Suomen mielisai- 9521: le tehdyllä fyysisen saneerauksen suunnitel- raanhoitopiirin kuntainliitto oli vuoden 1989 9522: malla, jonka toteutus oli jatkunut molemmis- alusta jaettu siten, että Rauhan sairaala on 9523: sa sairaaloissa tähän asti. Uudistusohjelma toiminut siitä lähtien Etelä-Karjalan sairaan- 9524: päättyi vuonna 1990 Kupittaan sairaalan vie- hoitopiirin sairaalana. Sairaalan kuntainliit- 9525: lä keskeneräisten saneeraustöiden valmistues- toon kuului 14 kuntaa ja sairaalassa oli sai- 9526: sa. Fyysinen saneeraus oli toteutettu koros- raansijoja 450. Suurimmillaan Kaakkois- 9527: taen terapeuttisen miljöön merkitystä poti- Suomen mielisairaanhuoltopiiriin kuului 62 9528: laan hoidossa. Samalla sairaalapaikkoja oli kuntaa ja sairaansijoja oli 814. Kaakkois- 9529: vähennetty henkilökuntaa kuitenkaan vähen- Suomen mielisairaanhoitopiirin jako vuoden 9530: tämättä, mikä on parantanut hoidon edelly- 1989 alusta oli aiheuttanut sairaalan kuntain- 9531: tyksiä. Sairaaloissa tulee saneerauksen val- liiton kunnille 36 milj. markan lunastuskor- 9532: mistuttua olemaan vajaat 300 sairaansijaa. vaukset, mikä merkitsi kerrotun mukaan var- 9533: Avohoidon paikkoja lisätään samalla pien- sin niukkaa ja kireätä taloutta sairaanhoito- 9534: asuntoina, pienkoteina, kuntouttamiskoteina piirissä vuosiksi eteenpäin. 9535: ja toimintakeskuksina ja niitä tulee olemaan Kuluvan vuoden aikana sairaalan sairaan- 9536: avohoidossa noin 120. Fyysisen saneerauksen sijojen määrää oli tarkoitus edelleen vähen- 9537: ohella oli kehitetty myös psykiatrisen hoidon tää 350:een ja vuoteen 1995 mennessä edel- 9538: sisältöä. leen 250:een. Myös hoidon sisällössä oli vii- 9539: Tutustumiskäynnillä sekä psykiatrian kli- meisten vuosien aikana tapahtunut suuria 9540: nikan että Kupittaan sairaalan uusittuihin muutoksia, joista mainittiin muun muassa 9541: tiloihin apulaisoikeusasiamies totesi, että tilat tavoitteiden selkeä asettaminen, osastojen 9542: olivat valoisat, rauhalliset ja kauniit eikä pienentyminen, lääkehoidon kehittyminen, 9543: niissä ollut sairaalan leimaa. Apulaisoikeus- potilaan lähiomaisten mukaan ottaminen 9544: asiamiehen käsityksen mukaan fyysinen sai- hoitotyöhön, valtakunnallinen skitsofrenia- 9545: raalamiljöö oli hyvin onnistunut. Tältä osin projekti, psykoosityöryhmät sekä itsemur- 9546: hoidon edellytykset sairaalassa olivat erin- hien ehkäisyprojekti, oikea hoidon porrastus, 9547: omaiset. avohoidon kehittyminen, kuntoutuksen ke- 9548: Kupittaan sairaalan ongelmana kerrottiin hittyminen sekä organisaatioiden muutokset 9549: olevan sairaalaan edelleen pysyvästi sijoitet- sairaalan sisällä ja sairaanhoitopiirin perus- 9550: tujen, etupäässä vuoteisiin hoidettavien hoi- taminen kuluvan vuoden alusta. 9551: vapotilaiden suuren määrän (noin 100). Hei- Apulaisoikeusasiamies tarkasti eräitä sai- 9552: dän hoitonsa vaati noin kolmasosan sairaa- raalan suljettuja osastoja. Osastoilla tarkas- 9553: lan henkilökunnan voimavaroista, mikä vä- tettiin eristämiskirjat sekä eräitä potilaiden 9554: hensi varsinaiseen psykiatriseen hoitotyöhön sairauskertomusasiakirjoja. Samoin keskus- 9555: käytettävissä olevia voimavaroja. Sairaalassa teltiin osastonhoitajien kanssa potilaiden oi- 9556: oli edelleen myös seitsemän kehitysvammais- keusturvaan liittyvistä teemoista. 9557: ta potilasta. Henkilökunnan pätevyyden, py- Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi sai- 9558: syvyyden ja koulutuksen osalta ongelmana raalassa 22 henkilöä. Keskustelut johtivat 9559: todettiin henkilökunnan uudelleenkoulutus, myös Rauhan sairaalassa edellä sanottuihin 9560: joka oli osoittautunut välttämättömäksi, toimenpiteisiin. 9561: 180 9562: 9563: 6.6. Pitkäniemen sairaala jata kahden vuoden kuluessa. Osasto oli 9564: myös meluisa ja rauhaton. Samoin osasto 9565: Pitkäniemen sairaalan rakennuskannan 7, joka oli 23-paikkainen kahdessa kerrok- 9566: kerrottiin olevan nykyaikaisen mielisairaan- sessa sijaitseva suljettu vastaanotto-osasto, 9567: hoidon kannalta ongelmallisen. Sairaala oli voitiin todeta olevan huonokuntoisen, sokke- 9568: rakennettu vuonna 1896. Alueella oli noin 30 loisen ja epäviihtyisän. Sen saneerauksen to- 9569: rakennusta, joista kaikki eivät kuitenkaan dettiin alkavan vuonna 1991. Sen sijaan ke- 9570: olleet enää käytössä. Pitkäniemen mielisai- väällä 1988 peruskorjatuissa tiloissa toimiva 9571: raanhuoltopiirin kuntainliiton toiminta-aika- Tampereen kaupungin asukkaita palveleva 9572: na vuodesta 1953 lähtien oli käyty läpi voi- avo-osasto 17 oli valoisa ja rauhallinen. Tilat 9573: makas saneerausvaihe ja toinen tällainen vai- olivat tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä. 9574: he oli parhaillaan menossa. Eräät sairaalan Osastolla oli myös yhden hengen huoneita 9575: käytössä olevat rakennukset olivat kuitenkin sekä oma saunaosasto. 9576: varsin sokkeloisia ja hankalia. Ne vaikuttivat Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi sai- 9577: myös henkilökuntamitoitukseen. Rakennus- raalassa yhdeksän henkilöä. 9578: ten moninaisuus hankaloitti henkilökuntajär- 9579: jestelyjä yleensäkin. Muun muassa tähän liit- 9580: tyen suunnitteilla oli hälytysjärjestelmä, joka 9581: toimisi siten, että henkilökunnalla olisi häly- 6.7. Muurotan sairaala 9582: tysranneke, jolla voitaisiin hälyttää apua tar- 9583: peen mukaan. Järjestelmää ei ollut kuiten- Lapin mielisairaanhuoltopiiristä oli vuo- 9584: kaan vielä otettu käyttöön. den 1989 alusta lukien erotettu kahdeksan 9585: Tarkastuksen aikana tuli keskustelussa kuntaa käsittävä erillinen Länsi-Pohjan mieli- 9586: esille myös Pitkäniemen sairaalan ja peruster- sairaanhuoltopiiri. Lapin mielisairaanhuolto- 9587: veydenhuollon välinen yhteistyö, jossa sai- piiri oli nykyisellään yhteneväinen Lapin kes- 9588: raalan taholta todettiin olevan jonkinlaista kussairaalapiirin kanssa ja tuli aikanaan eri- 9589: kitkaa Tampereen kaupungin suhteen. Tam- koissairaanhoitolain voimaan tullessa vuon- 9590: pereen kaupungin todettiin käyttävän 58 na 1991 muodostamaan Lapin sairaanhoito- 9591: milj. markkaa vähemmän terveydenhuoltoon piirin. 9592: kuin keskivertokuntien, missä vertailussa oli Myös Muurolan sairaalan ongelmana oli 9593: otettu huomioon väestön ikäjakautuma ynnä kuten Pitkäniemen sairaalassa sairaalan alu- 9594: muut vastaavanlaiset tekijät. Apulaisoikeus- eella olevien 22 rakennuksen tarkoituksen- 9595: asiamiehelle selvitettiin myös sosiaalipsyko- mukainen ja tehokas käyttö nykyaikaisessa 9596: logista kuntootustoimintaa suorittavan Sopi- psykiatrisessa sairaanhoidossa. Sairaansijoja 9597: musvuori ry. -nimisen yhdistyksen toimintaa, tultiin kuntainliittosuunnitelman mukaan vä- 9598: jonka todettiin olevan laajaa ja hyödyllistä hentämään vuoteen 1993 mennessä 232:een ja 9599: Pitkäniemen sairaalan kuntainliiton alueella, rakennusten saneeraaminen tuota käyttöä 9600: jossa yhdistyksellä oli noin 300 kuntoutusko- varten oli parhaillaan suunnitteilla. Vuoden 9601: tipaikkaa. 1988 aikana oli valmistunut pitkäaikaishoi- 9602: Sairaalassa käytiin myös yksityiskohtainen don vastuualueen osaston saneeraus, joten 9603: keskustelu potilaan oikeusturvaan sekä hä- sen osalta saneerausohjelma oli loppuun saa- 9604: nen viihtyvyyteensä ja henkilökohtaisiin tar- tettu. Sairaalan päärakennuksen saneerauk- 9605: peisiinsa liittyvistä seikoista, jotka tuli ottaa sen suunnittelu oli juuri alkamassa. 9606: hoidossa huomioon. Keskustelussa apulaisoi- Sairaalan potilaista noin 18 prosenttia oli 9607: keusasiamiehelle vakuutettiin, että potilailla tahdosta riippumattomassa hoidossa. Tällä 9608: oli mahdollisuus tavata lääkäriä ja ulkoilla hetkellä sairaalassa oli 335 sairaansijaa ja 9609: päivittäin. Kanttiinin todettiin olevan auki kuormitus 71-75 prosenttia. Tämä merkitsi 9610: koko päivän. Ikkunat sai avatuiksi potilas- sitä, että esimerkiksi vastaanotto-osastoilla 9611: huoneissa. Parturi ja kirjastopalvelut olivat oli tällä hetkellä vain noin 15 potilasta osas- 9612: turvatut. Potilailla oli omat lukittavat kaapit. toa kohti tai jopa alle tämän määrän. Häm- 9613: Tarkastettiin eräitä osastoja, joista osasto mästyttävänä pidettiin sitä, että myös avo- 9614: 5:n tilojen todettiin olevan ankeiden ja huo- hoidon puolella potilaskäyntien määrä oli 9615: nokuntoisten. Apulaisoikeusasiamiehelle il- vähentynyt samalla kun sairaalan potilas- 9616: moitetun mukaan ne oli tarkoitus peruskor- määrä väheni. 9617: 181 9618: 9619: Apulaisoikeusasiamies tarkasti neljä sai- män käsityksen siitä päihdehuoltotyössä ii- 9620: raalan suljettua osastoa. Kaikki osastot oli- menneestä epäkohdasta, että läänin kunnat 9621: vat rakenneratkaisultaan samanlaisia: pitkän suhtautuvat eri tavoin jatkohoidon tarpeessa 9622: käytävän molemmin puolin oli potilas- ja huoltolan arvion mukaan olevien päihde- 9623: muita huoneita. Potilashuoneet olivat kah- huollettavien jatkohoitoon. Eräät kunnat 9624: den tai kolmen hengen huoneita. Niissä oli kieltäytyvät antamasta maksusitoumuksia 9625: lukollinen vaatekaappi ja toinen pienempi tällaiseen hoitoon huollon tarpeesta riippu- 9626: lukollinen kaappi kutakin potilasta varten. matta. Käytäntö oli ollut vieläpä se, että 9627: Tilat olivat kohtuullisessa kunnossa. Kahdel- kunnat maksoivat oman osuutensa, jos asia- 9628: la ensiksi tarkastetulla osastolla oli tunkkai- kas pystyi maksamaan omavastuuosuuden. 9629: nen haju. Tuuletus ilmoitettiin suoritettavan Jos asiakas sen sijaan oli varaton, kunta ei 9630: aamuin ja illoin koneellisesta ilmanvaihdosta antanut maksusitoumusta. 9631: huolimatta. Peseytymistilat olivat vaatimat- 9632: tomat ja käyttäjämäärään nähden liian pie- 6.8. Nikkilän sairaala 9633: net. Kaikilla potilailla kerrottiin olevan mah- 9634: dollisuus ulkoiluun, myös niillä, joilla ei ollut Helsingin kaupungissa oli sen jälkeen, kun 9635: vapaakävelyoikeutta. Nämä potilaat ulkoili- eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli tar- 9636: vat yhdessä hoitajan kanssa. Kanttiinin to- kastanut Helsingin mielisairaanhuoltopiirin 9637: dettiin olevan auki koko päivän ja samoin Hesperian ja Nikkilän sairaalat vuonna 1981 9638: sairaalakirjasto oli auki arkipäivisin. Sairaa- ja jolloin henkilökuntapula oli ollut suuri ja 9639: lassa kävi sairaalapastori, joka järjesti har- rakennusten kunto huono, avohoitoa kehitet- 9640: taustilaisuuksia. Potilaat saattoivat soittaa ty voimakkaasti. Vuonna 1985 Helsingissä oli 9641: osastoilla olevasta puhelimesta ja he voivat siirrytty aluepsykiatriseen hallintomalliin ja 9642: ottaa puheluita vastaan joko tähän tai osas- vuonna 1987 mielisairaanhoito oli integroitu 9643: ton kanslian puhelimeen. osaksi perusterveydenhuoltoa eli kansanter- 9644: Osastoilla tarkastettiin pakkotoimenpiteis- veystyötä. Sairaansijojen määrä oli 1980-lu- 9645: tä laaditut merkinnät sekä eristämishuoneet. vulla laskenut voimakkaasti (Hesperian sai- 9646: Eristämistä koskevat merkinnät oli laadittu raalassa 127:llä, Nikkilän sairaalassa 250:llä 9647: kustakin potilaasta tehdyille erillisille lomak- ja Röykän sairaalassa 18:lla). Hoitopäivien 9648: keille, jotka vastasivat hyvin tarkoitustaan. lukumäärä oli laskenut noin IO.OOO:lla, vaik- 9649: Merkinnöistä kävi myös ilmi, että potilasta ka Hesperian sairaalassa potilasmäärät eivät 9650: käytiin eristämisen aikana katsomassa sään- olleet laskeneet. Tammiharjun ja Kellokos- 9651: nönmukaisesti vähintään 15 minuutin välein. ken sairaaloista oli pystytty sijoittamaan niis- 9652: Eräällä osastolla keskusteltiin myös käytössä sä olleet helsinkiläiset omiin sairaaloihin, lä- 9653: olevasta potilaiden palkitsemisjärjestelmästä hinnä Nikkilän sairaalaan. 9654: hoidollisena keinona, josta osastolla oli hyviä Psykiatrinen henkilökunta oli keskittynyt 9655: kokemuksia. edelleen sairaaloihin. Henkilökunnasta toimi 9656: Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi sai- tällä hetkellä 87 prosenttia sairaalatehtävissä. 9657: raalassa yhdeksän henkilöä. Helsingin kaupungin psykiatrisesta tervey- 9658: Apulaisoikeusasiamies saattoi keskuste- denhoitohenkilökunnasta toimi 44 prosenttia 9659: luissa esille tulleen johdosta sairaalan johdon nimenomaan Nikkilän sairaalassa ja mielisai- 9660: tietoon henkilökunnalla vallitsevan epätietoi- raanhoidon menoista 51 prosenttia aiheutui 9661: suuden sairaalan vastuusta potilaiden heille tästä sairaalasta. 9662: aiheuttamista vahingoista. Apulaisoikeus- Apulaisoikeusasiamiehelle selvitettiin Hel- 9663: asiamies kehotti sairaalaa tekemään päätök- singin kaupungin mielisairaaloissa tehtyä po- 9664: sen kyseisistä korvauskäytännäistä ja anta- tilasrakennetutkimusta. Tutkimuksessa oli 9665: maan sen tiedoksi henkilökunnalle. Keskus- todettu, että kaupungin sairaaloiden, erityi- 9666: telua käytiin myös mahdollisuudesta saattaa sesti Nikkilän sairaalan potilaat olivat usein 9667: kuntainliiton liittovaltuuston hyväksymä ta- kouluttamattomia, asunnottomia, ei parisuh- 9668: lousarvio tiedoksi sairaalan vastuualueille ja teessa eläviä ja ylipäätänsä kaikkein vähävä- 9669: muille yksiköille. kisimpiä kaupungin asukkaita. Potilaita lei- 9670: Apulaisoikeusasiamies ilmoitti myös saat- masi tutkimuksen mukaan myös kaiken kaik- 9671: tavansa eduskunnan tietoon Lapin mielisai- kiaan suuri avuttomuus sekä yli 75-vuotiai- 9672: raanhuoltopiirin huoltolan johtajan esittä- den osuuden huomattava kasvu. 9673: 182 9674: 9675: Nikkilän sairaalan ongelmista suurin oli tuvat vaikeudet sekä vaikean asuntotilanteen. 9676: uudelleen voimistuva henkilöpula, jonka joh- Erityisesti sijaisten asuntojen puute oli heidän 9677: dosta yksi vanhusten osasto oli suljettuna. käsityksensä mukaan suuri. Myös työturval- 9678: Nimenomaan koulutetusta henkilökunnasta lisuus askarrutti henkilökuntaa. Vuoden ai- 9679: oli pulaa ja noin 40 prosenttia hoitohenkilö- kana oli tapahtunut neljä pahaa väkivaltati- 9680: kunnasta oli kouluttamattomia sijaisia. Kou- lannetta. Väkivaltaisuus johtui henkilökun- 9681: luttamatontakaan henkilökuntaa ei ollut sillä nan edustajien mukaan monista seikoista 9682: tavoin saatavissa kuin aikaisemmin. Myös mutta muun ohella siitä, että potilasaines oli 9683: väkivaltaisuuden lisääntyminen henkilökun- tullut vaikeammaksi. Muina ongelmallisina 9684: taa kohtaan osastoilla oli ollut havaittavissa. seikkoina henkilökunnan edustajat toivat 9685: Kouluttamattoman henkilökunnan määrällä esille vielä hälytysjärjestelmän hitaan käyt- 9686: oli havaittu olevan yhteyttä väkivaltaisuuteen töön ottamisen, virkojen siirron avohoitoon 9687: osastoilla. siitä huolimatta, että lyhentyvät työajat vaa- 9688: Keskusteltiin myös Nikkilän sairaalan ra- tisivat niiden säilyttämistä sairaalassa sekä 9689: kennusten ja tilojen kunnosta sekä suorite- sairaalan tulevaisuuteen ja tästä vallitsevaan 9690: tuista korjauksista 1980-luvulla. Lähes kaikki epätietoisuuteen liittyvät ongelmat. Keskus- 9691: osastot ilmoitettiin peruskorjatuiksi ja sanee- telussa käsiteltiin vielä henkilökuntamitoitus- 9692: ratuiksi. Suljetut osastot olivat huomattavas- ta ja sen suhdetta työturvallisuuteen, potilas- 9693: ti pienentyneet. Suurimmat olivat tällä het- kuljetusten vaaroja sekä oikeutta kieltäytyä 9694: kellä 20-paikkaisia. Kertomusvuonna oli vaarallisesta työstä. Apulaisoikeusasiamies 9695: kunnostettu yksi osasto ja vuonna 1990 oli ilmoitti saattavansa henkilökunnan edusta- 9696: vuorossa kaksi osastoa. Kyse oli kuitenkin jien esille tuomat seikat tarkastuksista edus- 9697: pienempimuotoisista kunnostustöistä kuin kunnalle laadittavassa kertomuksessa edus- 9698: 1980-luvun alkupuolella tapahtuneet perus- kunnan tietoon. 9699: korjaukset. 9700: Hoidollisena ongelmana oli epidemian lail- 9701: la sairaalassa leviävä ns. vesijuoppoutena 7. Lääninhallitukset 9702: tunnettu sairaudentila, joka vaati eristämistä 9703: akuuttina hoitotoimenpiteenä, mutta jonka Kertomusvuonna suoritettiin tarkastus 9704: hoidon vaikutus oli lyhytaikainen. Keskus- Keski-Suomen ja Oulun lääninhallituksissa. 9705: telua käytiin sairauden mahdollisesta vaiku- Tarkastuksen aikana 10.1.1989 tutustuttiin 9706: tuksesta sairaalan rakenteisiin ja hoitokäy- Keski-Suomen lääninhallituksen ja lääninoi- 9707: täntöön sekä näiden vaatimista uudistuksista. keuden toimintaan sekä lääninhallituksen 9708: Apulaisoikeusasiamies tarkasti sairaalan toimitiloihin. Tarkastettaessa Oulun läänin- 9709: kuusi suljettua osastoa. Potilaista suurin osa hallitusta 20. ja 21.11.1989 olivat lääninoi- 9710: oli tahdosta riippumattomassa hoidossa. keudet jo itsenäistyneet 1.11.1989 lukien eril- 9711: Osastot olivat hyväkuntoisia, huoneet olivat lisiksi hallintotuomioistuimiksi ja siirtyneet 9712: kuitenkin suuria, yleensä 3-6 hengen huonei- oikeusministeriön hallinnonalalle. Kummas- 9713: ta. Erityisesti osastoilla 1.3 ja 1.2 kiinnitti sakin lääninhallituksessa seurattiin yhteistoi- 9714: huomiota potilashuoneiden paljaus ja kolk- mintaa ja resurssien käyttöä lääninhallituk- 9715: kous. Sen sijaan osastot 3.2 ja osasto 6 olivat sen ja lääninoikeuden välillä. 9716: viihtyisiä ja kodikkaita. Miesten suljettu Tarkastuksiin osallistui myös apulaisoi- 9717: osasto oli erittäin huono kunnoltaan. Sen keusasiamies ja kolme kanslian esittelijää. 9718: peruskorjauksen oli kuitenkin tarkoitus al- Lääninhallitukset olivat toimittaneet ennen 9719: kaa tammikuussa 1990. Kaikilla osastoilla tarkastuksia oikeusasiamiehen kansliaan sel- 9720: tarkastettiin eristämisvihkot ja todettiin ve- vityksiä vireillä olevista asioistaan. Aikaisem- 9721: sieristysten suuri lukumäärä. pien lääninhallitusten tarkastusten tapaan 9722: Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi sai- henkilökunnalle ja luottamusmiehille varat- 9723: raalassa kahdeksan potilasta ja viisi henkilö- tiin tilaisuus keskusteluun. Kummassakin 9724: kunnan edustajaa. lääninhallituksessa järjestettiin tarkastusten 9725: Henkilökunnan edustajat halusivat saattaa yhteydessä myös yleisötilaisuudet, joista oli 9726: apulaisoikeusasiamiehen tietoon vaikeana pi- etukäteen tiedotettu lehdistössä. 9727: tämänsä työvoimapulan, palkkauksen koro- Tarkastusten yhteydessä voitiin todeta, 9728: tustarpeen, henkilökunnan uupumisesta joh- että ympäristöhallinto saa yhä keskeisemmän 9729: 183 9730: 9731: ja tärkeämmän sijan myös lääninhallitusten toverkkohankkeet olivat palvelleet lähinnä 9732: toimintakentässä. Varsinkin ilmansuojelu- lääninhallitusten sisäisiä tarpeita eivätkä 9733: asiat olivat kummassakin lääninhallituksessa niinkään tuottaneet toistaiseksi uusia palve- 9734: kestäneet pitkään ja olleet työläitä. Ympäris- luja kansalaisille. Lomakkeet ja tiedonsiirron 9735: tönsuojelutoimistojen virkamiehet katsoivat, yhteensopivuus olivat olleet edelleenkin pul- 9736: että paikallistason eli kuntien ympäristöhal- mallisia. Monien lääninhallitusten virkamies- 9737: linnossa ja valvonnassa oli vielä puutteita. ten aika kului edelleenkin tietojen syöttöön 9738: Kuitenkin Oulussa oli saatu neuvotteluin ai- lomakkeilta lääninhallituksen tietojärjestel- 9739: kaan ilmansuojelun valvontajärjestelmä, jota mään. 9740: suurten yritysten, Oulun kaupungin ja lää- Keski-Suomen lääninhallituksen kaavoi- 9741: ninhallituksen yhteistoimin oltiin tarkastus- tus- ja asuntotoimistossa ilmeni, että kunnal- 9742: aikana juuri käyttöönottamassa. Keski-Suo- linen rakennusvalvonta oli joissakin kunnis- 9743: men lääninhallituksessa ilmeni, että luonnon- sa, muun ohella Laukaalla, kovin työllistetty. 9744: suojelualueiden perustaminen ympäristömi- Kuntien rakennustarkastajat eivät pystyneet 9745: nisteriön toimin kestää maanomistajien oi- aina suorittamaan kaikkia lakisääteisiä tar- 9746: keusturvan kannalta liian pitkään. Keski- kastuksia. Oulun lääninhallituksessa kerrot- 9747: Suomen läänissä oli kuitenkin pyritty tiin, että asuntovaunualueet olivat osoittau- 9748: välttämään jäykkää lunastusmenettelyä ja tuneet sekä ympäristönsuojelun, erityisesti jä- 9749: käyttämään lähinnä vapaaehtoisia kauppoja tehuollon, että myös rakennusvalvonnan 9750: ja vaihtoja. Oulussa todettiin, että valtion kannalta ongelmallisiksi. Tällaiset tilapäis- 9751: maa-alueiden hallinto oli kuitenkin pirstou- majoitukseen käytettävät alueet voivat mer- 9752: tunut kolmelle hallinnonalalle ja vaihdot ei- kitä vakavaa ympäristöhäiriötä. Ympäristön- 9753: vät siten olleet aina mahdollisia. suojelutoimisto katsoi, että lainsäädäntöä 9754: Keski-Suomen lääninoikeudessa ilmeni, olisi näitä tapauksia varten ehkä aiheellista 9755: että metsäveroluokitusta suoritettaessa Keu- täsmentää. 9756: ruun kunnassa oli tapahtunut menettelyvir- Oulun lääninhallituksen poliisitoimistossa 9757: heitä. Puutteita oli maanomistajien kuulemi- selvitettiin poliisiin kohdistuneita kurinpito- 9758: sessa, muistutusten tekemisessä sekä luoki- toimia. Vuonna 1988 oli ilmennyt kaksi ta- 9759: tuksen perusteena olleissa kartoissa ja tosisei- pausta, joissa sama poliisimies oli käyttänyt 9760: koissa. Keuruun kunnan osalta oli tehty väkivaltaisesti kuulustelutilanteessa ja uhan- 9761: myös poikkeuksellisen paljon eli noin 240 nut aseella kuulusteltavaa. Toisessa tapauk- 9762: valitusta metsäverotuksen veroluokituksesta. sessa asia oli vireillä hovioikeudessa. Poliisi- 9763: Tästä syystä otettiin asia omana aloitteena miehen suhteen ei ollut ryhdytty viranhoitoa 9764: (DN:o 212/2/89) tutkittavaksi. Tämän laajan koskeviin toimenpiteisiin. Sen vuoksi apulais- 9765: asian selvitystyö oli vielä kertomusvuoden oikeusasiamies pyysi sisäasiainministeriöitä 9766: päättyessä kesken. 11.12.1989 oma-aloitteisesti selvitystä (DN:o 9767: Tarkastusten yhteydessä havaittiin myös, 1661/2/89). 9768: että lääninhallitusten merkitys julkishallin- Henkilökunnan edustajien ja luottamus- 9769: non tietohallinnossa oli kasvamassa. Vielä miesten keskusteluissa oikeusasiamiesten 9770: vuonna 1989 ei lääninhallitusten käytössä kanssa kävi ilmi, että yhteistyö lääninhalli- 9771: ollut kuitenkaan tarvittavaa määrää työvoi- tusten johdon kanssa oli yleensä johtoryh- 9772: maa eikä tietojenkäsittelylaitteitakaan. Kun- mienkin kautta parantunut. Oulun lääninhal- 9773: tien ja valtion välinen tiedonsiirto oli lisään- lituksessa oli kuitenkin aihetta selvittää sitä 9774: tymässä. Sisäasiainministeriön yhteyteen oli tyytymättömyyttä, joka oli syntynyt kaavoi- 9775: jo lokakuussa 1988 perustettu julkisen hallin- tus- ja asuntotoimistossa. Erimielisyydet oli- 9776: non tietohallinnon neuvottelukunta. Keski- vat vaikuttaneet jopa lupa-asioiden esittely- 9777: Suomen lääninhallituksessa esitettiin se käsi- järjestykseen ja halukkuuteen. Asian paran- 9778: tys, että lääninhallitukset olisivat valmiit taminen jäi edelleen lääninhallituksen johdon 9779: palkkaamaan kuntien hyvin koulutettuja atk- huoleksi. 9780: asiantuntijoita palvelukseensa. Keski-Suo- 9781: men lääninhallituksessa oli jouduttu ajoittain 9782: jopa tietokoneiden kellarivarastointiin, kos- 8. Virkamieslautakunnat 9783: ka niiden käyttö ja henkilöstön koulutus Apulaisoikeusasiamies tarkasti kertomus- 9784: olivat puutteelliset. Teknistymiskehitys ja tie- vuonna viisi valtion virkamieslain (755/86) 16 9785: 184 9786: 9787: luvussa tarkoitettua virkamieslautakuntaa. linnon kanssa asioivien kansalaisten ase- 9788: Oikeusasiamiehen kanslia oli saanut ja saa maan. 9789: myös näiden tarkastusten lisäksi säännölli- Lainsäädännön tavoitteiden toteutumatta- 9790: sesti tietoja virkamiehille määrätyistä ran- muuteen näyttää olevan kaksi pääasiallista 9791: gaistuksista ja kurinpitoseuraamuksista. syytä. Ensinnäkin itse virkamieslautakunnat 9792: Tarkastetut virkamieslautakunnat ja tar- ovat lainsäädännöstäkin johtuen passiivisia. 9793: kastusajankohdat olivat: poliisin virkamies- Ne vastaanottavat ilmoituksia kurinpidollis- 9794: lautakunta 13.3.1989, rautatiehallituksen vir- ta käsittelyä vaativista rikkomuksista ja kä- 9795: kamieslautakunta 20.3.1989, korkeakoulujen sittelevät ne voimatta millään tavalla vaikut- 9796: virkamieslautakunta 9.5.1989, yleinen virka- taa siihen, minkälaiset asiat valikoituvat nii- 9797: mieslautakunta 1.11.1989 sekä Uudenmaan den käsiteltäväksi. Passiivisuutta lisää kurin- 9798: lääninhallituksen vir kami esla u tak unta pitoasiamiehen myös laista johtuva epäitse- 9799: 15.12.1989. Nämä oli valittu tarkastuskoh- näinen asema. Hänellä ei ole syyttäjälle kuu- 9800: teiksi käsiteltyjen asioiden määrien ja lauta- luvaa syyteharkintavaltaa, vaan hänen on 9801: kuntien merkittävyyden perusteella. saatettava hänelle ilmoitettu asia virkamies- 9802: Tarkastuksilla, joita jatketaan vielä v. lautakunnan käsiteltäväksi. Tosin kurinpi- 9803: 1990, pyrittiin saamaan kuva siitä, miten toasiamiehet olivat, esimerkiksi rautateillä, 9804: valtion virkamieslainsäädäntöä uudistettaes- neuvotelleet asianomaisten esimiesten kanssa 9805: sa erityisesti kurinpitomenettelylle asetetut ennen kurinpitoasiain vireillepanoa. Neuvon- 9806: tavoitteet ovat toteutuneet. Tavoitteeksihall taa antaessaan kurinpitoasiamiehen oli kui- 9807: oli asetettu kurinpitomenettelyn sekä organi- tenkin varottava tulemasta jääviksi asiassa. 9808: satorinen että sisällöllinen yhdenmukaistami- Eräät kurinpitoasiamiehet tosin käyvät en- 9809: nen niin, että kurinpito toteutuisi valtionhal- nen juttujen vireilletuloa epävirallisia neuvot- 9810: linnossa yhdenmukaisena riippumatta siitä, teluja ilmoitusten tekijöiden kanssa. Toiseksi 9811: mistä hallintokunnasta on kysymys. Virka- joskin tämä syy on vähemmän tärkeä, virka- 9812: mieslautakunnat saivat samalla myös muita, mieslautakuntien välinen yhteistoiminta on 9813: lähinnä virkasuhteen päättämiseen liittyviä erittäin vähäistä, ellei olematonta, millä on 9814: tehtäviä, mutta niiden tähän rooliin ei tarkas- vaikutuksensa ainakin seuraamuksia määrät- 9815: tuksilla juurikaan kiinnitetty huomiota. täessä. 9816: Uudistettu lainsäädäntö tuli voimaan Yleiselle virkamieslautakunnalle kuuluvat 9817: 1.1.1988. Vuosi tai runsas vuosi on luonnol- valtion virkamieslain 74 §:n mukaan ministe- 9818: lisesti lyhyt aika pitävien johtopäätösten te- riöiden ja muiden säännöksessä mainittujen 9819: kemiseen. Silti on todettava, että itse lauta- valtion keskushallinnon elinten kurinpito- 9820: kuntien perustamista lukuunottamatta juuri asiat. Puheena oleva koordinaatio voisi olla 9821: mikään ei viittaa siihen, että tavoitteiden mahdollinen esimerkiksi yleisen virkamies- 9822: suuntaisia muutoksia olisi tapahtumassa. Pi- lautakunnan toimenpitein. Yleinen virka- 9823: kemminkin on ilmeistä, että niissä hallinto- mieslautakunta olikin keskustellut ensimmäi- 9824: kunnissa (esim. poliisi tai VR), joissa tällai- sessä kokouksessaan 22.7.1988 tällaisesta oh- 9825: nen menettely on vanhastaan voimassa, sitä jaavasta roolistaan. Virkamieslautakunnilla 9826: sovelletaan edelleen kutakuinkin entiseen ta- oli virkamieslain voimaantullessa ollut yhtei- 9827: paan. Siellä, missä tällainen menettely ei ai- nen, valtionhallinnon kehittämiskeskuksessa 9828: kaisemminkaan ole ollut käytössä, se on jää- järjestetty koulutustilaisuus, mutta muuta 9829: mässä kuolleeksi kirjaimeksi. Edelleenkään ei keskinäistä yhteydenpitoa ei juuri ole ollut 9830: ole mitään varmuutta siitä, että kutakuinkin eikä esimerkiksi ole suunniteltu yhteisiä lo- 9831: samanlaiset rikkomukset tulisivat eri hallin- makkeita. Tarkastukset osoittivat myös sen, 9832: tokunnissa esille kurinpitoasioina ja että seu- että eri hallinnonalojen perinteet ja reagoin- 9833: raamukset olisivat millään tavalla vertailu- tikynnyksen korkeus vaikuttivat lautakun- 9834: kelpoiset. Esimerkiksi juttumäärien erot eivät tien toimintaan. 9835: selvity vain viittaamalla hallintokuntien eri- Virkamieslautakuntien toiminta sinänsä ei 9836: laisuuteen. Lainsäädännön uudistamisesta antanut aihetta huomautuksiin. Jutut on 9837: huolimatta on siis virkamiehen "riski" joutua yleensä käsitelty verraten joutuisasti, päätök- 9838: kurinpitomenettelyn piiriin edelleenkin riip- set perustellaan asianmukaisesti ja kunkin 9839: puvainen siitä, millä hallinnon alalla hän lautakunnan käytäntö näyttää olevan sisäi- 9840: toimii. Välillisesti tämä vaikuttaa myös hal- sesti yhdenmukaista. Menettelymuodot eri 9841: 185 9842: 9843: lautakuntien työssä poikkesivat jossakin mukaiseen kurinpitorangaistusten järjestel- 9844: määrin toisistaan. Eräät lautakunnat eivät mään. Tätä pidettiin lähes kaikissa tarkaste- 9845: olleet käyttäneet lainkaan valtion virkamies- tuissa virkamieslautakunnissa ongelmallise- 9846: lain 79 §:n 1 momentin mukaista mahdolli- lla. Kirjallisen varoituksen ja virantoimituk- 9847: suutta epäillyn virkamiehen suulliseen kuule- sesta erottamisen välille kaivattiin sakon 9848: miseen. Menettely oli muodostunut lähinnä muotoista taloudellista seuraamusta. Kurin- 9849: asiakirjakäsittelyksi. Ainakin eräät lautakun- pitosakko saattaisi olla sovelias seuraamus 9850: nat tuntuivat jopa vierovan ajatusta siitä, että esimerkiksi silloin, kun halutaan katkaista 9851: virkamies olisi istunnossa henkilökohtaisesti. virkamiehen alkoholinkäyttö. Vähimmäis- 9852: Kun otetaan huomioon kansainvälisistä ih- määräinen eli yhden kuukauden mittainen 9853: misoikeussopimuksista, erityisesti KP-sopi- virantoimitusero merkitsi käytännössä esi- 9854: muksen 6. artiklasta seuraavat velvoitteet, on merkiksi poliisimiehelle vähintään 6.000 mar- 9855: kurinpitomenettelyn tähän heikkouteen syytä kan taloudellista seuraamusta. Hoitoonoh- 9856: kiinnittää huomiota. jausmenettely oli alkoholismitapauksessa 9857: Uudenmaan lääninhallituksen virkamies- osoittautunut tehottomaksi varsinkin, kun 9858: lautakunnassa todettiin, että virkamieslain 79 siihen turvauduttiin yleensä liian myöhään. 9859: §:n 3 momentin edellyttämä todistelu raastu- Myös virkamieslautakuntien kokoonpano 9860: vanoikeudessa saattaa kestää varsin pitkään. oli eräissä tapauksissa aiheuttanut pulmati- 9861: Monissa lautakunnissa katsottiin, että virka- lanteita. Lähinnä oli kysymys jääviyden ja 9862: mieslautakuntakäsittelyn tulisi olla varsin tapauskohtaisen asiantuntemuksen sovitta- 9863: joutuisaa. Kurinpitoasioiden vireilletulo saat- misesta yhteen ja kankeasta varamiesjärjes- 9864: toi kuitenkin kestää joissakin tapauksissa telmästä silloin, kun jäsenet olivat eri puolilta 9865: varsin pitkään, jopa kuusikin kuukautta. Ir- maata. Tarkastuksissa todettiin, että eräillä 9866: tisanomistapauksia oli lautakunnissa ollut lautakunnilla oli liian vähän varajäseniä. 9867: varsin vähän. Poliisin virkamieslautakunnan toimivalta 9868: Tiedotus kurinpitoasioissa on tärkeä toi- oli aiheuttanut tulkintavaikeuksia silloin, 9869: saalta seuraamusten yleisestävyyden ja toi- kun kysymys on kunkin läänin ylimmästä 9870: saalta lautakuntien seuraamuskäytännön yh- poliisijohdosta. Poliisiylijohtaja Olli Urpo- 9871: tenäisyyden kannalta. Lautakuntien ratkai- nen totesi poliisin virkamieslautakuntaa tar- 9872: sukäytäntö oli tärkeä myös alempien esimies- kastettaessa, että ilmeisesti läänin ylin polii- 9873: ten suorittaman valvontatoiminnan kannal- sijohto kuului sisäasiainministeriön yleisen 9874: ta. Rautatiehallituksen virkamieslautakun- virkamieslautakunnan alaisuuteen ja paikal- 9875: nassa todettiin, että yleisten tuomioistuinten lispoliisin johto läänin yleisen virkamieslau- 9876: raideliikennejuopumuksesta määräämät seu- takunnan alaisuuteen. 9877: raamukset, kuten varoitukset, olivat ilmeises- 9878: ti maantieliikenteen osalta määrättyihin ran- 9. Muut tarkastuskohteet 9879: gaistuksiin nähden lieviä. Rautateillä puutut- 9.1. Sosiaaliturvan muutoksenhakuasteet 9880: tiin helposti kurinpitoteitse suhteellisen lie- 9881: viinkin rikkomuksiin. Apulaisoikeusasiamies jatkoi kertomus- 9882: Ratkaisukäytännön yhtenäisyyden vertai- vuonna lakisääteisen sosiaaliturvan muutok- 9883: lua vaikeutti eräissä tarkastuskohteissa se, senhakuasteiden tarkastamista. Tarkastuk- 9884: että käsiteltäväksi oli toistaiseksi tullut vain sen kohteena olivat tänä vuonna kunnallisen 9885: muutamia kurinpitoasioita. Näytti siltä, ettei eläkelaitoksen eläkelautakunta ja valtiokont- 9886: toimenpiteiden kohteeksi joutuneiden virka- torin oikaisulautakunta. 9887: miesten nimiä haluttu ilmoittaa yleensä hal- Tarkastusten tarkoituksena oli perehtyä 9888: linnonalalla. Suurten organisaatioiden, kuten lautakuntien toimivuuteen alemman asteen 9889: poliisilaitosten, työyhteisöissä olivat työtove- päätöksentekoa ohjaavina ja oikeuskäytän- 9890: rit saattaneet peitellä alkoholiongelmaisten töä yhdenmukaistavina viranomaisina. Sa- 9891: virkamiesten laiminlyöntejä. malla kiinnitettiin huomiota valitusten käsit- 9892: Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa telyaikoihin sekä lautakuntien johtamis- ja 9893: oli mahdollista määrätä myös kurinpitosak- ty ösken tel ymenetelmiin. 9894: ko virkamiehen rikkomuksesta. Työntekijä- Kunnallisen eläkelaitoksen eläkelautakun- 9895: järjestöjen vaatimuksesta ei kurinpitosakkoa ta oli muutoksenhakuaste kunnallisen elä- 9896: enää sisällytetty valtion virkamieslain 57 §:n kelaitoksen eläkettä koskevissa asioissa. 9897: 186 9898: 9899: Eläkelautakunta toimi kunnallisen eläkelai- muuttanut Keski-Suomen työsuojelupiirissä 9900: toksen yhteydessä itsenäisen tuomioistuimen jälkijättöisestä, korjaavasta työsuojelusta en- 9901: tapaan. Eläkelautakunnan ratkaisuihin voi nakoivaan työsuojelutoimintaan. Tarkastuk- 9902: hakea muutosta valittamalla korkeimmalle silla oli pyritty vaikuttamaan ihmisten asen- 9903: hallinto-oikeudelle. Lautakunnassa oli sivu- teisiin ennalta ehkäisevästi siten, että työtur- 9904: toiminen puheenjohtaja ja varapuheenjohta- vallisuusasioita pohditaan työpaikalla työn- 9905: ja. Eläkelautakunnalle saapui vuonna 1988 tekijöiden ja työnantajan edustajien kanssa. 9906: kaikkiaan 1008 valitusta. Tapaturmataajuus oli Keski-Suomen läänis- 9907: Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuonna sä valtakunnan alhaisin. 9908: 1988 yhteensä 270 eläkelautakunnan pää- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Vaasan 9909: töksistä tehtyä valitusta. Työkyvyttömyys- läänin työvoimapiirin tarkastuksessa huo- 9910: eläkkeiden työkykyä koskevista valituksista miota työnvälityksen kehittymiseen ja työn- 9911: hylättiin 50 prosenttia. Valituksenalainen antajan ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksiin 9912: päätös kumottiin ja asia palautettiin uuden uuden työllisyyslain tultua voimaan 1.1.1988. 9913: selvityksen perusteella 47 prosentissa ta- Vaasan läänissä oli avointen työpaikkojen 9914: pauksista. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti määrä noussut uuden lain myötä vain 20 9915: huomiota korkeaan muutosprosenttiin. prosenttia, kun valtakunnan keskiarvo oli 40 9916: Valtion eläkeasioissa toimi ensimmäisenä prosenttia. Piiri- ja paikallishallintotaholta 9917: muutoksenhakuasteena valtiokonttorin oi- oli tehostettu yhteydenpitoa työnantajiin. 9918: kaisulautakunta ja ylimpänä korkein hallin- Työnantajan ilmoitusvelvollisuus ei ollut li- 9919: to-oikeus. Oikaisulautakunnassa oli käsitel- sännyt onnistumisprosenttia. Työvoimatoi- 9920: tävänä vuoden 1988 aikana 624 asiaa. mistot pyrkivät markkinoimaan avoimia työ- 9921: Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia vaati- paikkoja myös työssä oleville työnhakijoille. 9922: muksia oli jutuista noin puolet. Näistä hake- Tarkoituksena oli saada ihmiset käyttämään 9923: muksista myönnettiin eläke 36,2 prosentille ja työvoimapalveluja ja päästä irti vanhasta 9924: 63,5 prosenttia hylättiin. Muita eläkelajeja työvoimatoimiston maineesta. 9925: koskevista oikaisuvaatimuksista 18,3 pro- 9926: senttia hyväksyttiin kaikilta osin, 7,5 prosent- Työvoimapiirissä todettiin, että pahin este 9927: tia hyväksyttiin osittain ja 72,2 prosenttia todellisen palvelukulttuurin kehittämiselle 9928: hylättiin. työvoimahallinnossa oli se, että hallinto ei 9929: Valtiokonttorissa kiinnitettiin huomiota voinut keskittyä työnhakijoidensa palveluun, 9930: siihen, että työeläkejärjestelmä tulee vuonna vaan sen oli myös kontrolloitava heitä. Sama 9931: 2002 täysimääräiseen tilaan. Tällöin ollaan virkailija, joka palveluhaluisesti tarjosi työn- 9932: nykyistä useammin tilanteessa, jossa ihmi- hakijalle työtä, joutui käynnistämään ran- 9933: sen työkykyarviointia suoritetaan kahdella gaistustoimet, mikäli asiakas kieltäytyi tästä 9934: taholla: Kansaneläkelaitoksessa ja työeläke- tarjotusta työstä. Toisaalta työnantaja, joka 9935: järjestelmän piirissä. Kansaneläkejärjestel- oli työvoimatoimiston kamppanjoinnin tu- 9936: män osuus ja merkitys tulee tällöin pienene- loksena saatu ilmoittamaan avoimesta työ- 9937: mään. Valtiokonttorin käsityksen mukaan paikastaan työvoimatoimistoon, voi joutua 9938: päävastuu eläkeratkaisussa tulisi olla sillä selvittämään työvoimatoimistolle moneen ot- 9939: taholla joka ratkaisee pääeläkkeen. teeseen osoiteitujen työnhakijoiden käyttäy- 9940: tymistä työnhakutilanteessa. Työnhakijat 9941: saattoivat muun muassa painostaa työnanta- 9942: 9.2. Työsuojelu- ja työvoimahallinto jaa itselleen edullisen lausunnon antamiseen. 9943: Apulaisoikeusasiamies tarkasti kertomus- Palvelutilanne saattoikin muistuttaa poliisi- 9944: vuonna Keski-Suomen työsuojelupiirin. Työ- tutkintaa. Tällainen ristiriitainen kaksoisroo- 9945: suojelun päämääränä oli pyrkiä vaikutta- li oli työvoimatoimiston virkailijoille epä- 9946: maan työoloihin siten, että kansalainen voi miellyttävää ja stressaavaa. 9947: tehdä työnsä turvallisissa ja terveellisissä olo- Epäkohtana tuotiin esiin myös pitkäaikais- 9948: suhteissa. Pyrkimyksenä oli estää työntekijän sairaat, jotka eivät päässeet työkyvyttömyys- 9949: joutuminen alttiiksi tapaturmille tai työperäi- eläkkeelle. Tällöin tulee määriteltäväksi raja 9950: sille sairauksille. kuuluvatko he työttömyysturvan vai toi- 9951: Työsuojelun näkökulmaa oli työturvalli- meentuloturvan piiriin, koska todellisuudessa 9952: suuslain 1.9.1988 voimaan tullut uudistus he eivät olleet työkykyisiä. 9953: 187 9954: 9955: 9.3. Oikeusministeriön tietojärjestelmä- kuasioissa tiedoksi. Esimerkiksi takavarikon 9956: yksikkö osalta tapahtunut muutos olisi ehdottomasti 9957: Oikeusministeriön tietojärjestelmäyksikkö saatettava tiedoksi viskaalinvirastoon. 9958: oli perustettu 1.3.1974 ja se kuului ministe- 9959: riön oikeushallinto-osastoon. Yksikön tehtä- 9960: vänä oli oikeuslaitoksen tietojärjestelmien ke- 10. Yleisötilaisuudet 9961: hittäminen ja oikeuslaitosta palveleva tieto- 9962: jenkäsittelyn ylläpitäminen. Yksikkö huoleh- Kertomusvuonna järjestettiin yleisötilai- 9963: ti muun muassa sakkorangaistusten ja rike- suudet Keski-Suomen ja Oulun lääninhalli- 9964: sakkomaksujen täytäntöönpanosta. tusten tarkastusten yhteydessä Jyväskylässä 9965: Rikesakkojen perintä oli kuulunut tietojär- ja Oulussa. Niihin osallistui oikeusasiamie- 9966: jestelmäyksikölle viisi vuotta. Järjestelmä ei hen lisäksi apulaisoikeusasiamies ja kolme 9967: tehtyjen havaintojen mukaan ollut täyttänyt esittelijää. Jyväskylässä oikeusasiamiesten 9968: sille asetettuja toiveita. Vuosittain rikesakko- kanssa kävi keskustelemassa kaikkiaan 84 9969: ja tuli vajaa 80.000. henkilöä. Kanteluina otettiin tutkittavaksi 9970: Atk-perusteisen kiinteistötietojen kirjaa- 32 asiaa. Oulussa kävi oikeusasiamiesten 9971: misjärjestelmän suunnittelu aloitettiin oi- puheilla noin 40 henkilöä. Heistä suurin osa 9972: keusministeriön tietojärjestelmä yksikössä kävi kahdenkeskisiä keskusteluja oikeus- 9973: vuonna 1980. Tähän mennessä kiinteistöre- asiamiesten kanssa. Kanteluina otettiin tut- 9974: kisterijärjestelmään oli siirtynyt seitsemän kittavaksi 21 asiaa. Useille kävijäistä voitiin 9975: tuomiokuntaa. Toistaiseksi rekisteri sisälsi selvittää oikeudellista ongelmaa tai sen rat- 9976: vain lainhuutorekisterin. kaisumahdollisuutta paikan päällä. 9977: Tämän kertomuksen liitteenä on: 9978: 9.4. Porin kaupunginviskaalinvirasto 9979: 1) tietoja ratkaistujen ja vuoden lopussa 9980: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Porin kau- vireillä olevien juttujen lukumäärästä vuonna 9981: punviskaalinviraston tarkastuksessa huomio- 1989 eräissä ylimmissä tuomioistuimissa ja 9982: ta suhteellisen vähäiseen syyttämättäjättä- lääninoikeuksissa, 9983: mispäätösten määrään. Päätöksiä tehtäessä 2) asiahakemista tähän kertomukseen liit- 9984: oli otettu huomioon kohtuullisuusnäkökul- tyvistä ratkaisuista ja 9985: mat ja yhdenvertaisuusperiaate. 3) luettelo eduskunnan oikeusasiamiehen 9986: Epäkohtana tuotiin esiin se, ettei hovioi- kanslian henkilökunnasta vuoden 1989 päät- 9987: keuden päätöksiä lähetetty muutoksenha- tyessä. 9988: 9989: Helsingissä kesäkuun 8 päivänä 1990 9990: 9991: 9992: Jacob Söderman 9993: 9994: 9995: 9996: 9997: Kyösti Tolvanen 9998: 188 9999: 10000: Liite 1 10001: 10002: 10003: 10004: 10005: Tietoja ratkaistujen ja vuoden lopussa vielä vireillä olleiden juttujen 10006: lukumäärästä vuonna 1989 eräissä ylimmissä tuomioistuimissa ja 10007: lääninoikeuksissa 10008: 10009: Hankkimieni tietojen perusteella laaditut taulukot osoittivat seuraavia työtuloksia: 10010: 10011: 1. Korkein oikeus: 10012: Vuoden 1989 Vuoden 1989 aikana Vuoden 1989 10013: Asian laatu alkaessa p~ättyessä . 10014: ratkaisemattomia saapuneita ratkaistuja ratk:atsemattomta 10015: Rikosasiaaita ........................... 173 800 805 168 10016: Riita-asioita ............................ 311 1 500 1 425 386 10017: Vakuutusasioita ......................... 154 509 430 233 10018: Maaoikeusasioita ........................ 221 305 311 215 10019: Vesioikeusasioita ........................ 17 25 23 19 10020: Hakemus- ja muita asioita . . . . . . . . . . . . . . . 98 399 381 116 10021: Yhteensä 974 3 538 3 375 1 137 10022: 10023: 10024: 10025: 10026: 2. Korkein hallinto-oikeus: 10027: Ratkaisematta olleista 10028: Asian laatu Vuoden 1989 Vuoden 1989 aikana Vuoden 1989 oli saapunut 10029: alkaessa päättyessä 10030: ratkaisemattomia saapuneita ratkaistuja ratk:aisemattomia 1987 1988 10031: Valitusasioita ......... 3001 5 027 5 129 2 899 1 123 10032: Hakemusasioita ....... 113 258 248 125 1989 10033: Yhteensä 3 114 5 285 5 377 3 024 2 900 10034: 10035: 10036: 10037: 10038: 3. Hovioikeudet: 10039: Vuoden 1989 Vuoden 1989 aikana Vuonna 1989 ratkaistuja Vuoden 1989 päättyessä 10040: Hovioikeus alkaessa saapuneita (esiteltyjä) ratkaisemattomta 10041: ratkaisemattomia (esittelemättömiä) 10042: (esittelemättömiä) 10043: muita rikos- muita rikos- yht. muita rikos- yht. muita rikos- yht. 10044: kuin asioita kuin asioita kuin asioita kuin asioita 10045: rikos- rikos- rikos- rikos- 10046: asioita asioita asioita asioita 10047: Turun ............... 973 1 829 1 605 2 416 4 021 1 634 2469 4 103 951 1 780 2 731 10048: Vaasan .............. 651 1 010 775 1 623 2 398 936 1 727 2 663 490 906 1 396 10049: Itä-Suomen .......... 615 1 227 754 1 750 2 504 781 1 667 2 448 500 1 340 1 840 10050: Helsingin ............. 1942 2 540 2 599 2 617 5 216 2 708 3 064 5 772 1 845 2081 3 926 10051: Kouvolan ............ 462 873 299 710 1 009 351 664 1 015 410 919 1 329 10052: Rovaniemen . . . . . . . . . 273 329 596 1 036 1 632 477 952 1429 398 415 813 10053: 189 10054: 10055: 40 Vesiylioikeus: 10056: Vuoden 1989 Vuoden 1989 aikana Vuoden 1989 10057: Asian laatu alkaessa päättyessä 10058: ratkaisemattomia saapuneita ratkaistuja ratKaisemattomia 10059: Hakemusasiat 0 •• o o •• 0 0 ••••••• 0 •••• 0 0 • 0 •• 84 164 173 75 10060: Valitusasiat ... 0 0 0 o ••• 0 •••• 0 • 0 0 ••• 0 0 0 ••• 0 10 34 30 14 10061: Riita-asiat 0 0 ••••••• o ••• 0. o •••• 0 •••••• o •• 4 JO 8 6 10062: Rikosasiat . 0 0 •••• 0 0 ••••• 0 0 0 •• 0 0 0 0 •••• 0 0 0 2 1 2 1 10063: Virka-apuasiat .. 0 0 o • o ••• 0 • 0 •••• 0 0 ••• 0 0 •• 10 22 26 6 10064: Yhteensä .... o. o. 0 0 0. o •• 0 0. 0 •• 0 0 0 0 o ••• 0 0 110 231 239 102 10065: 10066: 10067: 10068: 10069: 50 Vakuutusasiat: 10070: Vuoden 1989 Vuoden 1989 aikana Vuoden 1989 10071: Asian laatu alkaessa pl!ättyessä . 10072: ratkaisemattomia saapuneita ratkaistuja ratKatsemattomta 10073: Työeläkeasiat ........................... 1122 1 397 1448 1071 10074: Maatalousyrittäjäeläkeasiat ... 0 • 0 0 ••• 0 0 0 •• 481 438 641 278 10075: Yrittäjäeläkeasiat o o 0 0 •• 0 0 ••• 0 0 • 0 • 0 0 0 0 • 0 •• 256 426 392 290 10076: Freelancer-eläkeasiat .................... 5 7 6 6 10077: Merimieseläkeasiat ...................... 14 34 35 13 10078: Rintamaveteraanien varhaiseläkeasiat ..... 2 1 2 1 10079: Kansaneläkeasiat o ••• 0 •• o •••• o 0 •• 0 0 • o •••• 1 187 1 651 1 754 1 084 10080: Vammaistukiasiat ....................... 0 34 1 33 10081: Lapsen hoitotukiasiat . 0 • 0 0 •••• 0 0 • 0 0 0 ••••• 55 82 94 43 10082: Eläkkeensaajien hoitotukiasiat ........... 0 123 32 91 10083: Työtapaturma-asiat ..................... 775 1009 1 066 718 10084: Maatalousyrittäjätapaturma-asiat 70 148 121 97 10085: In validih uol toasia t ...................... 12 33 32 13 10086: Sotilasvamma-asiat ...................... 1 402 1 924 1 971 1 355 10087: Työttömyssturva-asiat . 0 0 •• 0 •• 0 •••• 0 0 • 0 0 0 386 1 226 1 055 557 10088: Rikosvahinkoasiat .... 0 0 •••• 0 •• 0 ••••• 0 ••• 50 128 75 103 10089: Yhteensä ............................... 5 817 8 661 8 725 5 753 10090: 10091: 10092: 10093: 10094: 60 Lääninoikeudet: 10095: Vuoden 1989 aikana 10096: Lääninoikeudet 10097: Vuoden 1989 alkaessa Vuoden 1989 päättyessä 10098: ratkaisemattomia Saapuneita Ratkaistuja ratkaisemattomia 10099: Lääninhallituksittain Verotus- Muita Verotus- 10100: Asioita Muita Asioita Verotus- Muita Asioita Verotus- Muita Asioita 10101: asioita asioita yhteensä asioita asioita yhteensä asioita asioita yhteensä asioita asioita yhteensä 10102: Uudenmaan lääni . 0 0 0 8 316 1 372 9 688 5 987 2 272 8 259 7 260 2 284 9 544 7 043 1 360 8 403 10103: Turun ja Porin lääni . 2489 657 3 146 3 060 1 020 4080 3 480 1 020 4 500 2 069 657 2 726 10104: Ahvenanmaan lääni . 0 77 84 161 121 52 173 64 98 162 134 38 172 10105: Hämeen lääni 0 • 0 •• 0 o • 1 771 508 2 279 3 190 967 4157 2 881 769 3 650 2 080 706 2 786 10106: Kymin lääni . 0 0. 0 •••• 1 651 400 2 051 918 401 1 319 741 427 1 168 1 828 374 2 202 10107: Mikkelin lääni 0 • 0 • 0 •• 297 97 394 826 396 1 222 762 349 1 111 353 117 470 10108: Kuopion lääni ... 0 0 0 • 458 84 542 1106 423 1 529 1 136 404 1 540 428 103 531 10109: Pohjois-Karjalan lääni 232 65 297 714 288 1 002 679 316 995 249 55 304 10110: Vaasan lääni . 0 0 •••• 0 o 2 317 289 2 606 1 256 615 1 871 1 528 662 2 190 2 045 242 2 287 10111: Keski-Suomen lääni. 0. 635 280 915 1 263 538 1 801 1017 463 1480 881 355 1 236 10112: Oulun lääni . 0 •••••• 0. 2 165 329 2 494 1407 820 2 227 1 287 727 2 014 2 285 422 2 707 10113: Lapin lääni .. o • o •••• 0 1 332 254 1 586 940 466 1 406 1019 541 1 560 1 253 179 1432 10114: 190 10115: 10116: Liite 2 10117: 10118: 10119: 10120: 10121: ASIAHAKEMISTO 10122: Sivu Sivu 10123: Ajo-opetuslupa - valiokuntatyön julkisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 10124: - yhdenvertaisuusperiaate ajo-opetuslupahake- - kansanedustajan salassapitovelvollisuus . . . . . . 26 10125: muksen käsittelyssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 Esimiesaseman väärinkäyttäminen 10126: Armahdus - jatkettu esimiesaseman väärinkäyttäminen (yli- 10127: - hallintomenettelylain soveltaminen armahdus- luutnantti) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 10128: asian valmistelussa ja esittelyssä . . . . . . . . . . . . . 123 Esitutkinta 10129: Asiakirja - sotilasrikosten tutkijalta edellytetyt valmiudet 30 10130: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain - esitutkinta-avustajan yleiset kelpoisuusehdot 47 10131: soveltaminen eduskunnan asiakirjoihin . . . . . . 26 - esitutkinta-avustajan oikeus olla läsnä rikok- 10132: asiakirjajulkisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 sesta epäillyn kuulustelussa tai saada tietoonsa 10133: ns. ei-julkiset asiakirjat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 mitä kuulustelussa on käynyt ilmi. . . . . . . . . . . . 47 10134: Asiamies rikoksesta epäillyn oikeus pitää yhteyttä avus- 10135: - oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuusvaatimuk- tajaan esitutkinnan aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 10136: set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 - esitutkintaviranomaisten toimivaltaa rajoitta- 10137: - oikeudenkäyntiavustajan oikeus saada tieto vat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 10138: esitutkinnassa ilmitulleista seikoista . . . . . . . . . 47 - tullirikoksen esitutkinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 10139: - asianosaisen oikeus avustajaan esitutkinnassa - rikoksesta epäillyn noutaminen esitutkintaan 125 10140: ja oikeus valita avustajansa ................47,140 - asianosaisen oikeus avustajaan esitutkinnassa 10141: ja oikeus valita avustajansa . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 10142: Eduskunnan oikeusasiamiehen toimivalta 10143: - toimivallan henkilöllinen ulottuvuus rikosoi- Etsintäkuulotus 10144: keudellisen virkamieskäsitteen ja julkisyhtei- - täytäntöönpanoasiakirjoissa olleista osoitetie- 10145: söön työsopimussuhteessa olevien henkilöiden doista huolimatta henkilö oli etsintäkuulutettu 10146: suhteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142 ja toimitettu poliisin toimesta vankilaan suorit- 10147: tamaan rangaistustaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 10148: Eduskunnan oikeusasiamiehen toimivalta 10149: Siihen ei kuulu tutkia: Haaste 10150: - kalastusalueen valtuuskunnan puheenjohtajan - haasteen epääminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 10151: ja sihteerin menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 Hallintomenettelylaki 10152: - valtion työsuhteisen henkilöstön menettelyä 118 - palveluperiaatteen huomioon ottaminen ulko- 10153: Eduskunnan oikeusasiamies maalaishallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 10154: - lausunto ulkoasiainvaliokunnan jäsenten vai- - hallintomenettelylain soveltaminen ulkomaa- 10155: laistutkintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 10156: tiolovelvollisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 10157: palveluperiaate ulkomaalaisia koskevassa lupa- 10158: - lausunto telesalaisuustyöryhmän m1etmnön 10159: johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 hallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 10160: - lausunto puolustusministeriön asettaman oi- so.veltam!_nen armahdusasian valmistelussa ja 10161: es1ttelyssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 10162: keusturvatyöryhmän mietinnön johdosta . . . . . 30 10163: - lausunto oikeusministeriölle "Ylimmän lailli- Harkintavallan käyttö 10164: suusvalvonnan työnjaon tarkistamistyöryh- rajoitusperiaatteet ulkomaalaisasioissa . . . . . . . 54 10165: män" mietinnön johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 - kunnanhallituksen harkintavalta ympäristön- 10166: laillisuusvalvonnan laajuus julkista valtaa suojelusihteerin valinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 10167: käyttävien julkisyhteisöjen työsuhteisten työn- Henkilökohtainen vapaus 10168: tekijöiden sekä valtion välillisen hallinnon suh- - poliisilain mukainen kiinniottamisvaltuus . . . . 88 10169: teen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 10170: kanteluiden siirtäminen valtioneuvoston oi- Henkilörekisteri 10171: keuskanslerinviraston ja eduskunnan oikeus- - ulkomaalaisista pidettävä valtakunnallinen 10172: asiamiehen kanslian kesken . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 henkilörekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 10173: - velvollisuus pysyä totuudessa eduskunnan oi- Julkisuus 10174: keusasiamiehen selvityspyyntöön vastattaessa . 125 - yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 10175: - oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen soveltaminen eduskunnan asiakirjoihin 26 10176: välinen työnjako ja heidän päätöstensä oikeus- - asianosaisjulkisuus ulkomaalaisasioissa . . . . . . 54 10177: voima ..................................... 140 Kansainvälinen sopimus 10178: Eduskunta kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos- 10179: - yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain kevan kansainvälisen yleissopimuksen mukai- 10180: soveltaminen eduskunnan asiakirjoihin . . . . . . 26 nen ilmaisuvapaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 10181: 191 10182: 10183: Sivu Sivu 10184: sotilaskurinpitolain 34 §:n 1 momentin ja kan- Lahjoma 10185: salaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske- - lahjomarikoksen tunnusmerkit 136 10186: van YK:nyleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdan Liikevaihtoverotoimisto 10187: välinen ristiriita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 - liikevaihtoverotoimiston vanhemman tarkasta- 10188: rikoksesta epäillyn oikeus itse valita esitutkin- jan toimen kelpoisuusehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 10189: ta-avustajansa kansalaisoikeuksia ja poliittisia 10190: oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopi- Maksuton oikeudenkäynti 10191: muksen mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 - maksuttomasta oikeudenkäynnistä annettu 10192: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos- laki ei koske kirjoituksen laatimista eduskun- 10193: kevan kansainvälisen yleissopimuksen mukai- nan oikeusasiamiehelle eikä asioimista oikeus- 10194: nen syrjintäkielto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 asiamiehen kansliassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 10195: - kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos- - avustajan määrääminen maksuUoman oikeu- 10196: kevan kansainvälisen yleissopimuksen henkilö- denkäynnin saaneelle henkilölle . . . . . . . . . . . . . 41 10197: kohtaista vapautta koskeva kohta suhteessa - muutoksenhaku maksutonta oikeudenkäyntiä 10198: poliisilain kiinniottamisvaltuuteen . . . . . . . . . . . 88 koskevassa asiassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 10199: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos- Menettelyvirhe 10200: kevan kansainvälisen yleissopimuksen mää- - suullisen oikeudenkäynnin välittömyysperiaat- 10201: räykset asianosaisen oikeudesta valita avusta- teen noudattamatta jättäminen . . . . . . . . . . . . . . 39 10202: jansa esitutkinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 - kunnanhallituksen menettely ympäristönsuoje- 10203: - Pariisissa tehty yleissopimus syrjinnän vastus- lusihteerin valinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 10204: tamiseksi opetuksen alalla ja sen soveltaminen 10205: saamenkielisten kansalaisten opetukseen . . . . . 146 Muutoksenhaku 10206: Kansanedustaja - maksutonta oikeudenkäyntiä koskevassa asias- 10207: - kansanedustajan salassapitovelvollisuus . . . . . . 26 sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 10208: - kansanedustajan ns. kaksoispalkkaus . . . . . . . . 136 Oikeudenkäyntiavustaja 10209: Kansaneläkelaitos ks. asiamies 10210: - vitamiinien ja hivenaineiden korvaamista sai- 10211: rausvakuutuksesta koskevat ohjeet . . . . . . . . . . 94 Oikeusturva 10212: Kelpoisuus - ulkomaalaisen oikeusturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 10213: - esitutkinta-avustajan kelpoisuus . . . . . . . . . . . . . 47 - vangin oikeusturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 10214: - oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuus . . . . . . . . . 47 Oikeusvoima 10215: Kelpoisuusehdot - eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoi- 10216: - liikevaihtoverotoimiston vanhemman tarkasta- keusasiamiehen päätösten oikeusvoima . . . . . . 140 10217: jan toimen kelpoisuusehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 10218: Oleskelulupa 10219: - ympäristönsuojelusihteerin viran kelpoisuuseh- 10220: dot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 - ulkomaalaisen Suomen kansalaisen kanssa sol- 10221: miman avioliiton purkautumisen vaikutus oles- 10222: Kiinniottaminen keluluvan myöntämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 10223: - voimakeinojen käyttäminen kiinniottamisen 10224: yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 Palkkaus 10225: - henkilöllisyyden selvittämistarve kiinniottami- - riippumattomien alituomareiden palkkausjär- 10226: sen perusteena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 jestelyt ja virkaehtosopimusjärjestelmän kehit- 10227: Kirje tämistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 10228: - rangaistusvaatimuslain 10 §:ssä tarkoitettu - kansanedustajan ja ministerin ns. kaksois- 10229: rangaistusvaatimuksen vastustamisilmoitus . . . 41 palkkaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 10230: Kotirauha Palveluperiaate 10231: - rikostutkintaa suorittavan virkamiehen velvol- - u1komaalaisasioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 10232: lisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 - ulkomaalaisia koskevassa lupahallinnossa . . . . 80 10233: Koulu 10234: - koulutoimenjohtajan esittelyoikeus koululau- Palvelusluokan muutokset 10235: takunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 - palveluskelpoisuuden arvioiminen . . . . . . . . . . . 104 10236: Kunnallisasia Peruskoulu 10237: - ympäristönsuojelusihteerin pätevyysvaatimuk- peruskoululain 25 §:n ja 27 §:n 2 momentin 10238: set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 tulkinnasta saamelaisalueen kunnan peruskou- 10239: lun ala-asteen suomenkielisen opetusryhmän 10240: Kurinpitomenettely äidinkielen oppiaineesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 10241: - sotilaskurinpitolain 34 §:n 1 momentin ja kan- - äidinkielen opetus saamelaisalueella . . . . . . . . . 146 10242: salaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske- - saamen kielen opetus äidinkielen oppiaineena . 146 10243: van YK:nyleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdan 10244: välinen ristiriita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Perustelut 10245: Kuuleminen - syyttämättä jättämistä koskevan ratkaisun pe- 10246: - kuuleminen ulkomaalaisasioissa . . . . . . . . . . . . . 54 rusteleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 10247: Kuulustelu - koulutoimenjohtajan esittelyoikeutta koululau- 10248: - tullivalvontatarkastajan menettely ulkomaan takunnassa koskevan ratkaisun perustelut . . . 113 10249: kansalaisen kuulustelussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 Pidätys 10250: - kuulusteluun noutaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 - pidätetyn henkilön oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . 46 10251: 192 10252: 10253: Sivu Sivu 10254: 10255: Poliisi Sairaala 10256: - ylempien tuomioistuinten ratkaisuista tiedotta- - tilojen huonokuntoisuus ja riittämättömyys 19 10257: minen asiaa tutkineille poliisipiireille . . . . . . . . 20 Sairausvakuutus 10258: - juopuneiden säilön valvonnassa käytettävät tv- - kansaneläkelaitoksen antamat ohjeet vitamii- 10259: kamerat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 nien ja hivenaineiden korvaamisesta sairausva- 10260: - pidätetyn henkilön oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . 46 kuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 10261: - rikoksesta epäillyn valitseman esitutkinta-avus- 10262: tajan epääminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Salassapitovelvollisuus 10263: - oikeudenkäyntiavustajan oikeus saada tieto yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 10264: esitutkinnassa ilmitulleista seikoista . . . . . . . . . 47 soveltaminen eduskunnan asiakirjoihin . . . . . . 26 10265: - valtuudet ulkomaalaisasioissa . . . . . . . . . . . . . . . 54 - asiakirjasalaisuuden säilyttämisvelvollisuus ja 10266: - yhdenvertaisuusperiaate ajo-opetuslupahake- muuta salaisuutta koskeva vaitiolovelvollisuus 26 10267: muksen hylkäämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 - kansanedustajan salassapitovelvollisuus . . . . . . 26 10268: - poliisiylijohtajan menettely valtioneuvoston - eduskunnan valiokuntatyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 10269: esittelijänä keskusrikospoliisin päällikön virka- - ulkoasiainhallinnon piiriin kuuluvien asiakirjo- 10270: nimitysasiassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 jen salassapitäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 10271: - poliisimiesten osallistuminen työajallaan urhei- - eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto telesa- 10272: lutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 laisuustyöryhmän mietinnön johdosta . . . . . . . 30 10273: - tutkittavana olevasta asiasta tiedottaminen . . 86 Sananvapaus 10274: - vangittuna olevan henkilön nimen ja valoku- - hallitusmuodon 10 §:n ja kansalaisoikeuksia ja 10275: van antaminen aikakauslehdessä julkaistavaksi 86 poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen 10276: - vastarinnan murtamiseksi käytetyt voimakei- yleissopimuksen 19 artiklan mukainen sanan- 10277: not epäsuhteessa alaikäisen kiinniottamiseen 88 vapaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 10278: - epäsovinnaisten tutkiotatapojen luvallisuus . . 125 Siviilipalvelus 10279: Puhelin siviilipalvelusmiesten esimiehenä toimineen 10280: - posti- ja telelaitoksen omistaman puhelinlinjan opettajan sopimaton ja osittain virkavelvolli- 10281: siirtäminen yksityistien parantamistyön joh- suuksien vastainen menettely . . . . . . . . . . . . . . . 98 10282: dosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153 Sivutoimi 10283: Puhelinsalaisuus - valtion virkamiesten sivutoimiluvat . . . . . . . . . . 118 10284: - tullirikostutkinnan tutkiotakeinon sopimatto- - valtion työsuhteisen henkilöstön sivutoimiluvat 118 10285: muus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 - ty?e~tosopimusten ulkopuolella olevien sivu- 10286: - pidätetyn puhelujen kuunteleminen . . . . . . . . . . 125 toimiluvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 10287: - poliisin oikeus puhelujen nauhoittamiseen . . . 125 - valtioneuvoston jäsenen sivutoimet . . . . . . . . . . 136 10288: Puolustusvoimat Sotilaskurinpito 10289: - jatkettu esimiesaseman väärinkäyttäminen (yli- ks. kurinpitomenettely ja sotilaskurinpitolaki 10290: luutnantti) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 10291: - palveluskelpoisuuden arvioiminen . . . . . . . . . . . 104 Sotilaskurinpitolaki 10292: - varuskunnan lääkärin epäasiallinen puhetapa 106 - sotilaskurinpitolain 34 §:n 1 momentin ja kan- 10293: - terveydelle haitallisen aineen joutuminen va- salaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske- 10294: ruskunnan vesisäiliöön sekä väestönsuojelutoi- van YK:nyleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdan 10295: menpiteiden ensisijaisuus ja välittömyys ta- välinen ristiriita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 10296: pauksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 sotilasrikosten tutkijalta edellytetyt valmiudet. 30 10297: Rangaistuksen täytäntöönpano Syrjintä 10298: vangin oikeus esiintyä vankilan kirjaston käyt- kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos- 10299: töä ko~~evassa radiohaastattelussa täydellisellä kevan kansainvälisen yleissopimuksen mukai- 10300: mmellaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 nen syrjintäkielto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 10301: tavanomaisesta ruokajärjestyksestä poikkeami- Syyttämättäjättäminen 10302: nen vangin uskonnollisen ja muun eettisen - syyttämättä jättämistä koskevan ratkaisun pe- 10303: vakaumuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 rusteleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 10304: - täytäntöönpanoasiakirjoissa olleista osoitetie- 10305: doista huolimatta henkilö oli etsintäkuulutettu Telesalaisuus 10306: ja toimitettu poliisin toimesta vankilaan suorit- - eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto telesa- 10307: tamaan rangaistustaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 laisuustyöryhmän mietinnön johdosta . . . . . . . 30 10308: Rangaistusvaatimus Tie 10309: - rangaistusvaatimuslain 10 §:ssä tarkoitettu - tiesuunnitelman vahvistaruispäätöksen tiedok- 10310: rangaistusvaatimuksen vastustaruisilmoitus . . . 41 siautotapa tiesuunnitelman johdosta muistu- 10311: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tuksen tehneelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 10312: - mahdollisuus antaa työnantajapuolena ohjeita - posti- ja telelaitoksen omistaman puhelinlinjan 10313: ns. sivutoimikalastuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 siirtäminen yksityistien parantamistyön joh- 10314: dosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153 10315: Saamen kieli 10316: - peruskoululain 25 §:n ja 27 §:n 2 momentin Tiedoksiauto 10317: tulkinnasta saamelaisalueen kunnan peruskou- - tiesuunnitelman vahvistaruispäätöksen tiedok- 10318: lun ala-asteen suomenkielisen opetusryhmän siautotapa tiesuunnitelman johdosta muistu- 10319: äidinkielen oppiaineesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 tuksen tehneelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 10320: 193 10321: 10322: Sivu Sivu 10323: 10324: Tiedottaminen - tulkin käyttäminen ulkomaalaisasioissa 54 10325: - ylempien tuomioistuinten ratkaisuista tiedotta- - asianosaisjulkisuus ulkomaalaisasioissa 54 10326: minen asiaa tutkineelle poliisipiirille . . . . . . . . . 20 - ulkomaalaisista pidettävä valtakunnallinen 10327: - uusista asetuskokoelman säädöksistä tiedotta- henkilörekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 10328: minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 - oleskelu- ja työluvan myöntäminen . . . . . . . . . . 54 10329: Toimen haettavaksi julistaminen - ulkomaalaisen opiskelijan asema . . . . . . . . . . . . 54 10330: - liikevaihtoverotoimiston vanhemman tarkasta- - turvapaikan pyytäjien kohtelu . . . . . . . . . . . . . . 54 10331: jan toimen kelpoisuusehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 - palveluperiaate ulkomaalaisasioissa . . . . . . . . . . 54 10332: - työluvan sisältämät työn laatua koskevat rajoi- 10333: Toimivalta tukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 10334: ·- koulutoimenjohtajan esittelyoikeus koululau- - palveluperiaate ulkomaalaisia koskevassa lupa- 10335: takunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 10336: hallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 10337: Tulli - tullivalvontatarkastajan menettely ulkomaan 10338: - tullivalvontatarkastajan menettelytavat ulko- kansalaisen kuulustelussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 10339: maan kansalaisen kuulustelussa . . . . . . . . . . . . . 125 - ulkomaalaisen Suomen kansalaisen kanssa sol- 10340: tullivalvontatarkastajan menettelytavat sala- miman avioliiton purkautumisen vaikutus oles- 10341: kuljetuksesta epäillyn kotoa etsimisessä . . . . . . 125 kelu- ja työluvan myöntämiseen . . . . . . . . . . . . . !58 10342: tullihallituksen tullirikostutkinnan menettely- Ulkomaalaiskeskus 10343: tavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 - asiakaspalvelun taso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 10344: Tuomari Vaiteliaisuusvelvollisuus 10345: - riippumattomien alituomareiden palkkausjär- - eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan valtiopäi- 10346: jestelyt ja virkaehtosopimusjärjestelmän kehit- väjärjestyksen 48 §:n 4 momentin mukainen 10347: tämistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 vaiteliaisuusvelvollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 10348: Tuomioistuin Vaitiolovelvollisuus 10349: ylimpien tuomioistuinten ratkaisuista tiedotta- - ulkoasiainvaliokunnan vaitiolovelvollisuus . . . 26 10350: minen asiaa tutkineelle poliisipiirille . . . . . . . . . 20 - asiakirjasalaisuuden säilyttämisvelvollisuus ja 10351: suullisen oikeudenkäynnin välittömyysperiaat- muuta salaisuutta koskeva vaitiolovelvollisuus 26 10352: teen noudattamatta jättäminen . . . . . . . . . . . . . . 39 10353: rangaistusvaatimuslain 10 §:ssä tarkoitettu Vakaumus 10354: rangaistusvaatimuksen vastustamisilmoitus . . . 41 - tavanomaisesta ruokajärjestyksestä poikkeami- 10355: avustajan määrääminen maksutloman oikeu- nen vangin uskonnollisen ja muun eettisen 10356: denkäynnin saaneelle henkilölle . . . . . . . . . . . . . 41 vakaumuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 10357: haasteen epääminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Valtioneuvoston jäsen 10358: kihlakunnantuomarin tiedoksiantama kihla- - valtioneuvoston jäsenen ns. kaksoispalkkaus . 136 10359: kunnanoikeuden käytännöstä kertova kirjalli- - valtioneuvoston jäsenen sivutoimet . . . . . . . . . . 136 10360: nen tiedote asianajotehtäviä kihlakunnanoi- Valtion tietokonekeskus 10361: keudessa haitaville ......................... 131 - ylijohtajan vastuu tapahtuneiden tietokoneoh- 10362: Turvapaikka jelmoinnin virheistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142 10363: - turvapaikan pyytäjien kohtelu . . . . . . . . . . . . . . 54 Vangitseminen 10364: Tutkintavanki - vangitsemislausuman perusteleminen . . . . . . . . 40 10365: - tutkintavangin puhelujen kuunteleminen . . . . . 125 - vangitsemisen edellytykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 10366: Työlupa Vanhentuminen 10367: työluvan sisältämät rajoitukset työn laatuun - asianomistajarikoksen syyteoikeuden vanhen- 10368: nähden.................................... 80 tuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 10369: ulkomaalaisen Suomen kansalaisen kanssa sol- Vanki 10370: miman avioliiton purkautumisen vaikutus työ- oikeus esiintyä vankilan kirjaston käyttöä kos- 10371: luvan myöntämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . !58 k~;'assa radiohaastattelussa täydellisellä nimel- 10372: Ulkoasiainhallinto laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 10373: - ulkoasiainhallinnon piiriin kuuluvien asiakirjo- tavanomaisesta ruokajärjestyksestä poikkeami- 10374: jen salassapitäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 nen uskonnollisen ja muun eettisen vakaumuk- 10375: Ulkoasiainvaliokunta sen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 10376: - ulkoasiainvaliokunnan jäsenen vaitiolovelvolli- - osoitetiedoista huolimatta henkilö etsintäkuu- 10377: suus ja vaiteliaisuusvelvollisuus . . . . . . . . . . . . . 26 Juteltu ja toimitettu poliisin toimesta vankilaan 52 10378: - ylikonstaapeli antanut vangittuna olevan hen- 10379: Ulkomaalainen kilön nimen ja valokuvan aikakauslehdessä 10380: harkintavallan rajoitusperiaatteiden soveltami- julkaistavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 10381: nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 10382: hallintomenettelylain soveltaminen ulkomaa- Vankipassi 10383: laistutkintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 - virheellinen merkintä vankipassissa . . . . . . . . . . 40 10384: - kuuleruissääntö ulkomaalaisasioissa . . . . . . . . . 54 Varusmies 10385: av.ustajan ja asiamiehen käyttö ulkomaalais- - jatkettu esimiesaseman väärinkäyttäminen . . . 35 10386: aswtssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 - palveluskelpoisuuden arvioiminen . . . . . . . . . . . 104 10387: ulkomaalaisasioita koskevien päätösten perus- - varuskunnan lääkärin epäasiallinen puhetapa 10388: teleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 varusmiestä kohtaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 10389: 10390: 25 300869G 10391: 194 10392: 10393: Sivu Sivu 10394: Viivästyminen asian käsittelyssä Vitamiinit ja hivenaineet 10395: - väestönsuojelutoimenpiteisiin ryhtymisessä ter- - korvattavuus sairausvakuutuslain perus- 10396: veydelle haitallisen aineen joutuessa varuskun- teella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 10397: nan vesisäilöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 10398: Voimakeinot 10399: Virallinen syyttäjä - voimakeinojen käyttäminen kiinniottami- 10400: - syyttämättäjättämispäätöksen perustelut . . . . . 78 sen yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 10401: Virka Välittömyysperiaate 10402: - ympäristönsuojelusihteerin pätevyysvaatimuk- - suullisen oikeudenkäynnin välittömyyspe- 10403: set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 riaatteen noudattamatta jättäminen . . . . . . 39 10404: Virka-aseman väärinkäyttö Yhdenvertaisuusperiaate 10405: - yksityisten töiden teettäminen . . . . . . . . . . . . . . . 98 - ajo-opetuslupahakemuksen käsittelyssä . . . 69 10406: - keskusrikospoliisin päällikön virkanimitys- 10407: Virkaehtosopimus asiassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 10408: - virkaehtosopimusjärjestelmän soveltaminen - poliisimiesten osallistumisessa työajalla ur- 10409: tuomareiden palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 heilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 10410: Virkanimitys - oikeudenkäyntikirjelmiä koskeva käytäntö 10411: - yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen kes- alioikeuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 10412: kusrikospoliisin päällikön virkanimitysasiassa . 72 - saamelaiset ja heidän kielensä . . . . . . . . . . . . 146 10413: 10414: Virkasyyte Ympäristönsuojelusihteeri 10415: yliluutnantti tuomittu jatketusta esimiesase- - pätevyysvaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 10416: man väärinkäyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 10417: 195 10418: 10419: Liite 3 10420: 10421: 10422: 10423: 10424: Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilökunta 31.12.1989 10425: 10426: 10427: Kanslia päällikkö: Tolvanen, Kyösti Kaarle, varatuomari 10428: 10429: Esittelijäneuvokset: Paunio, Riitta-Leena Sisko, oikeustieteen lisensiaatti 10430: Lehtimaja, Lauri Juhani, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari 10431: Kuopus, Jorma Armas Juhani, oikeustieteen tohtori, varatuomari 10432: 10433: Vanhemmat Lehtonen, Heikki Olavi, varatuomari, virkavapaa 10434: oikeusasiamiehen- vt. Ojala, Harri Antero, varatuomari 10435: sihteerit: Kallio, Eero Jaakko Johannes, varatuomari 10436: Marttunen, Raino Kari Rafael, varatuomari 10437: Haapkylä, Lea Irmeli, varatuomari 10438: 10439: Nuoremmat Ojala, Harri Antero, varatuomari, virkavapaa 10440: oikeusasiamiehen- Kanerva, Kari Erkki Antero, varatuomari 10441: sihteerit: Selenius, Carl Hugo, varatuomari 10442: vt. Vainio, Pirkko Maria Katariina, varatuomari 10443: 10444: Tilapäiset ja Haapaniemi, Pekka Johannes, varatuomari 10445: osa -aikaiset Heikkilä, Jukka Taavi Sakari, varatuomari 10446: esittelijät: Leskinen, Petri Risto Henrikki, varatuomari 10447: Mikkonen, Martti Antero, varatuomari 10448: Muukkonen, Kari Arvi Juhani, varatuomari 10449: 10450: Tarkastajat: Huttunen, Kari Juhani 10451: Nyrhilä, Tapio Antti Kustaa, oikeustieteen kandidaatti 10452: 10453: Osastosihteerit: Kerrman, Raili Anneli, varanotaari 10454: Kurenmaa, Mirja Irmeli, varanotaari 10455: Pärssinen, Marja-Liisa, varanotaari 10456: Kovari, Kaija Liisa 10457: 10458: Toimistosihteeri t: Keinänen, Liisa Tuulikki 10459: Karhu, Päivi Birgitta 10460: Bärlund, Kirsti Maria 10461: Helin, Leena 10462: 1990 vp. - K n:o 13 10463: 10464: 10465: 10466: 10467: VALTION- 10468: TILINTARKAS TAJ AIN 10469: 10470: KERTOMUS 10471: VUODELTA 1989 10472: 10473: 10474: 10475: 10476: Helsinki 1990 10477: Valtiontilintarkastajain kanslia 10478: Postiosoite: 00102 EDUSKUNTA 10479: Käyntiosoite: Aurorankatu 6 HELSINKI 10480: Puhelin: 90-4321 (vaihde) 10481: 10482: 10483: 10484: ISSN 0355 2535 10485: Helsinki 1990. Valtion Painatuskeskus 10486: EDUSKUNNALLE 10487: 10488: Vuodeksi 1989 valitut valtiontilintarkasta- nalle valtiontilintarkastajain johtosäännön 10489: jat antavat täten kunnioittavasti Eduskun- 6 §:ssä määrätyn kertomuksen. 10490: 10491: Helsingissä 9. päivänä marraskuuta 1990 10492: 10493: 10494: 10495: 10496: Kalevi Mattila 10497: 10498: 10499: 10500: 10501: Lauri Metsämäki Pentti Mäki-Hakola 10502: 10503: 10504: 10505: 10506: ~~~--::--- ~Q_.~.OJ.v. ~ 10507: / .......-, Jorma Rantanen Boris Renlund 10508: 10509: 10510: 10511: 10512: Teuvo Mäkelä 10513: 5 10514: 10515: 10516: 10517: 10518: Vuoden 1989 valtiontilintarkastajien toiminta 10519: Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat lutehtävistä sekä kanslian yleisistä toimin- 10520: 29.11.1988 valtiontilintarkastajiksi varain- noista apunaan osastosihteeri Tuija Mylly- 10521: hoitovuotta 1989 varten työeläketarkastaja vuori ja toimistosihteerit Jaana Holmberg 10522: Lauri Metsämäen, pääluottamusmies Jorma (virasta vapaa 1.6.1988 lukien, vs. Marja 10523: Rantasen, piiri-insinööri Pentti Mäki-Hako- Huovila 1.6.1988-14.9.1989 ja 1.9.1990 lu- 10524: lan, kaupunkitarkastaja Kalevi Mattilan ja kien) ja Birgit Tuutti sekä tilapäiset määräai- 10525: koulunjohtaja Boris Renlundin sekä valtion- kaiset toimistosihteerit (kielenhuoltajat) Mer- 10526: tilintarkastajain varamiehiksi ekonomi Tuu- vi Olander (1.1.-31.10.1990) ja Päivi Laine 10527: likki Hämäläisen, talouspäällikkö Matti Ves- (15.4.-31.8.1990). 10528: terisen, ekonomi Eva-Riitta Siitosen, pankin- Valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden 10529: johtaja Matti Maijalan ja maanviljelijä Reino tarkastusviraston johdon välinen neuvottelu 10530: Jyrkilän. järjestettiin 12.12.1989. Tällöin neuvoteltiin 10531: Vuoden 1989 valtiontilintarkastajat valitsi- vuotta 1989 koskevista tarkastussuunnitel- 10532: vat kokouksessaan 15.12.1988 puheenjohta- mista ja sovittiin työnjaosta päällekkäisten 10533: jakseen Kalevi Mattilan ja varapuheenjohta- tarkastusten välttämiseksi. Toinen neuvotte- 10534: jakseen Lauri Metsämäen. Tarkastustoimin- lu järjestettiin 14.2.1990. 10535: taansa varten valtiontilintarkastajat ovat ol- Vuoden 1989 valtiontilintarkastajat päätti- 10536: leet jakaantuneina kahteen tarkastusjaos- vät kokouksessaan 6.6.1989 ja 19.9.1989 tar- 10537: toon. Ensimmäiseen ovat kuuluneet Mattila, kastusmatkoistaan sekä 7.11.1989 toiminta- 10538: Mäki-Hakola ja Rantanen. Toiseen jaostoon suunnitelmastaan ja -aikataulustaan vuosiksi 10539: ovat kuuluneet Metsämäki ja Renlund. 1989 ja 1990. Marraskuussa 1989 pitämissään 10540: Valtiontilintarkastajien apuna toimii kans- kokouksissa valtiontilintarkastajat päättivät 10541: lia, jossa 1.3.1990 lukien on 14 pysyvää vir- vuoteen 1989 kohdistuvan tarkastuksen yh- 10542: kaa. Kanslian esimiehenä toimii tarkastus- teydessä esille otettavat kaikkia hallinnona- 10543: neuvos Teuvo Mäkelä. Valtiontilintarkasta- loja koskevat selvitysaiheet ja eri hallinnona- 10544: jien ensimmäistä tarkastusjaostoa on avusta- loja koskevat erityiskysymykset. Näitä kos- 10545: nut kanslian I jaosto, johon ovat kuuluneet kevat selvityspyynnöt käsiteltiin valtiontilin- 10546: tarkastusneuvos Asko Valkosalo, ylitarkasta- tarkastajien kokouksissa marras-joulukuus- 10547: ja Kari Kauppinen, tarkastaja Kaj Laine (vs. sa 1989 ja lähetettiin eri ministeriöille ja 10548: ylitarkastaja 1.3.1990 lukien) sekä apulaistar- keskusvirastoille joulukuussa 1989. 10549: kastaja Marjaana Soianne (virasta vapaa Valtiontilintarkastajat aloittivat piiri- ja 10550: 30.6.1988-31.8.1990, vs. Jaana Holmberg paikallishallinnon sekä keskusvirastojen tar- 10551: 1.6.1988-14.9.1989 ja Marja Huovila kastukset elokuussa 1989 ja ministeriöiden 10552: 15.9.1989-31.8.1990). tarkastukset tammikuussa 1990. Näistä tar- 10553: Valtiontilintarkastajien toista tarkastus- kastuksista sekä niihin liittyvistä asiantunti- 10554: jaostoa on avustanut kanslian II jaosto, jo- joiden kuulemisista valtiontilintarkastajien 10555: hon ovat kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka kokouksissa on maininta kertomuksessa ao. 10556: Tenhiälä, ylitarkastajat Jarmo Laine (vt. tar- hallinnonalan kohdalla. 10557: kastusneuvos 1.3.1990 lukien) ja Senja Ko- Piiri- ja paikallishallinnon paikallistarkas- 10558: lehmainen sekä apulaistarkastaja Marjatta tuksia tehtiin lähinnä Hämeen, Pohjois-Kar- 10559: Mylly. jalan ja Mikkelin lääneissä. Kertomuksen 10560: Valtiontilintarkastajien kokousten sihteeri- luvussa Paikallistarkastukset on luettelo kai- 10561: nä on toiminut hallintoylitarkastaja Jorma kista paikallistarkastuksista. Näissä esille tul- 10562: Syväoja, joka on vastannut myös suunnitte- leita kysymyksiä on pääosin käsitelty kunkin 10563: 300644M 10564: 6 10565: 10566: hallinnonalan yhteydessä. Lisäksi valtion- päätöksenteon pohjaksi selvitys Wärtsilä Me- 10567: tilintarkastajat tekivät ulkoasiainhallinnon riteollisuus Oy:n toiminnan tukemisesta val- 10568: tarkastukseen liittyvät tarkastusmatkat Poh- tion varoin ja toimenpitein. 10569: jois-Afrikkaan ja Lähi-itään (Kuwaitiin, Sau- Virkamiestyöryhmän muistio luovutettiin 10570: di-Arabiaan, Etiopiaan, Egyptiin ja Alge- valtiontilintarkastajille 27.2.1990 pidetyssä 10571: riaan) sekä Keski-Eurooppaan (Saksan liitto- kokouksessa. Tämän jälkeen valtiontilintar- 10572: tasavaltaan, Saksan demokraattiseen tasaval- kastajat käsittelivät muistiota ja sen pohjalta 10573: taan, Tsekkoslovakiaan ja Puolaan). laadittua luonnosta valtiontilintarkastajain 10574: Välittömästi kunkin hallinnonalan keskus- erilliskertomukseksi kokouksissaan ja val- 10575: hallinnon tarkastusten ja asiantuntijain kuu- tiontilintarkastajain johtosäännön (391 j 51) 10576: lemisen jälkeen aloitettiin tämän kertomuk- 6 §:n 2 momentin tarkoittama erilliskertomus 10577: sen valmistelu ja käsittely valtiontilintarkas- annettiin eduskunnalle 22.3.1990. 10578: tajien kokouksissa. Ensimmäisten hallinnon- Toimikautenaan valtiontilintarkastajat 10579: alojen käsittely aloitettiin huhtikuun lopulla ovat pitäneet 37 kokousta ja valtiontilintar- 10580: 1990 ja kertomuksen painatus alkoi touko- kastajien tarkastusjaostot yhteensä 5 kokous- 10581: kuun 1990 alussa. ta. Kaikkien ministeriöiden tarkastamisen li- 10582: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet säksi valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet 10583: myös valtion omaisuuteen ja hallinnon toi- keskus-, piiri- ja paikallishallinnon tarkas- 10584: mintaan kohdistuneen ilkivallan määrää ja tuksia 48 kohteessa. Yksityisten kansalaisten 10585: laatua sekä valtionhallinnon piirissä ilmi tul- tekemiä selvityspyyntöjä on saapunut 16. 10586: leita väärinkäytöksiä lähinnä siltä osin kuin Edellä selostetun lisäksi on yhteistoiminta 10587: ne ovat koskeneet valtion tai sen hallussa valtiontalouden tarkastusviraston kanssa jat- 10588: ollutta omaisuutta tai niistä on aiheutunut kunut entiseen tapaan eli siten, että virasto 10589: valtiolle vahingonkorvausvelvollisuus. Kos- on lähettänyt valmistuneet tarkastuskerto- 10590: ka nämä asiat on saatettu poliisiviranomais- mukset selityksineen, lausuntoineen ja pää- 10591: ten tutkittaviksi ja tuomioistuinten käsiteltä- töksineen sekä antamansa lausunnot ja teke- 10592: viksi, ei niitä ole käsitelty tässä kertomukses- mänsä aloitteet valtiontilintarkastajille. Vuo- 10593: sa. Valtion omaisuuteen kohdistunutta töher- den 1989 valtiontilintarkastajien toiminta- 10594: telyä ja muuta sen kaltaista lievempää ilkival- kauden aikana tarkastusvirasto antoi kaik- 10595: taa on käsitelty tämän kertomuksen yleisessä kiaan 146 tarkastuskertomustaan, lausun- 10596: osassa. toaan tai aloitettaan tiedoksi valtion- 10597: Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1989 tilintarkastajille. Tarkastuskertomuksista on 10598: tarkastusten yhteydessä seuranneet myös hallinnonalakohtainen luettelo tämän kerto- 10599: aiempina vuosina annettujen muistutusten ja muksen yleisessä osassa. 10600: huomautusten huomioon ottamista valtion- 10601: hallinnossa. Mikäli on katsottu aihetta ole- Tässä kertomuksessa on kunkin hallinnon- 10602: van, niin samoihin seikkoihin on kiinnitetty alan alussa mainittu myös ne käsitellyt ai- 10603: uudelleen huomiota osana kertomusvuoden heet, jotka eivät ole tässä vaiheessa antaneet 10604: tarkastusta, ja tällöin tehdyt havainnot ja aihetta niiden käsittelyyn kertomuksessa. 10605: muistutukset on esitetty asianomaisen hallin- Valtiontilintarkastajain kanslian toimin- 10606: nonalan kohdalla tässä kertomuksessa. nan kehittämiseksi suoritettuun syyskuussa 10607: Tätä kertomusta valmistellessaan valtion- 1988 valmistuneeseen kanslian tietotekniikan 10608: tilintarkastajat ovat perehtyneet myös Halli- käyttömahdollisuuksien selvitykseen perus- 10609: tuksen kertomukseen valtiovarain hoidosta tuneet kanslian tietotekniikkahankinnat on 10610: ja tilasta, jonka aineisto on ollut valtiontilin- syksyllä 1990 saatettu päätökseen. 10611: tarkastajien käytettävissä. Valtiontilintarkas- Valtiontilintarkastajien, valtiontalouden 10612: tajat eivät ole havainneet kertomuksessa eri- tarkastusviraston sekä kunnallisten kes- 10613: tyistä huomauttamista. kusjärjestöjen opetusministeri Taxellille 10614: Vuodeksi 1989 valitut valtiontilintarkasta- 31.5.1988 jättämän aloitteen johdosta opetus- 10615: jat asettivat kokouksessaan 25.10.1989 virka- ministeriö asetti 4.4.1989 työryhmän määrit- 10616: miestyöryhmän, johon myös eduskunnan oi- telemään julkistalouden tarkastajien koulu- 10617: keusasiamies ja valtiontalouden tarkastusvi- tuksen tavoitteet, rakenteen ja tarpeen sekä 10618: rasto asettivat omat edustajansa. Työryhmän laatimaan suunnitelman koulutukseksi. Työ- 10619: tehtävänä oli laatia valtiontilintarkastajien ryhmässä, joka antoi mietintönsä 31.1.1990, 10620: 7 10621: 10622: oli edustettuna myös valtiontilintarkastajain Komiteassa 10.-11.12.1989. Ruotsin val- 10623: kanslia. tiontilintarkastajien työvaliokunta ja heidän 10624: Viron sosialistisen Neuvostotasavallan kansliaosa edustajat vierailivat valtiontilin- 10625: Korkeimman Neuvoston Presidiumin kutsus- tarkastajain kansliassa 8.5.1990. Kanslian 10626: ta suorittivat valtiontilintarkastajain puheen- esimies suoritti 21.-22.8.1990 yhdessä val- 10627: johtaja, kansanedustaja Kalevi Mattila ja tiontalouden tarkastusviraston tarkastusneu- 10628: kanslian esimies, tarkastusneuvos Teuvo Mä- voston edustajan kanssa tutustumiskäynnin 10629: kelä vastavierailun Viron Kansankontrollin Norjan Riksrevisjoniin. 10630: 8 10631: 10632: 10633: 10634: 10635: Yleinen osa 10636: 10637: Vuoden 1989 tilineäätöksen vertailu vuoden 117 275,1 Mmk ja kertomusvuonna 129 459,3 10638: 1988 tilinpäätökseen Mmk. Menot lisääntyivät siis edellisestä vuo- 10639: desta 12 184,1 Mmk (10 %). Vuoden 1988 10640: Valtion tulot olivat v. 1988 119 551,1 Mmk ylijäämä oli 2 275,9 Mmk ja kertomusvuoden 10641: ja kertomusvuonna 134 828,4 Mmk, joten ne 5 369,2 Mmk. Tilinpäätösluvut osastoittain 10642: kasvoivat edellisestä vuodesta 15 277,4 Mmk ja pääluokittain vuosilta 1988 ja 1989 ilme- 10643: (13 %). Valtion menot olivat v. 1988 nevät seuraavasta taulukosta: 10644: 10645: Ltsäykset + 10646: Osasto/Pääluokka 1988 1989 Vähennykset - 10647: mk mk 10648: mk % 10649: 10650: Tulot 10651: 11 Os. Verot ................... 101 886 973 005,82 116 048 576 686,48 + 14 161 603 680,66 + 14 10652: 12 Os. Sekalaiset tulot .......... 9 496 304 187,82 10 804 542 501,32 + 1 308 238 313,50 + 14 10653: 13 Os. Korkotulot .............. 2 622 394 283,32 3 422 694 610,91 + 800 300 327,59 +31 10654: 14 Os. Liiketoimintaa ........... 2 508 975 726,10 2 381 975 663,76 - 127 000 062,34 - 5 10655: 15 Os. Lainat .................. 3 036 408 234,62 2 170 655 417,06 - 865 752 817,56 -29 10656: Tulot yhteensä ........... 119 551 055 437,68 134 828 444 879,53 + 15 277 389 441,85 +13 10657: Menot 10658: 21 Pl. Tasavallan Presidentti .... 13 557 610,20 13 925 916,92 + 368 306,72 + 3 10659: 22 Pl. Eduskunta ............... 171 266 047,16 196 594 007,67 + 25 327 960,51 + 15 10660: 23 Pl. Valtioneuvosto ........... 134 759 620,57 153 114 390,75 + 18 354 770,18 +14 10661: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ..... 3 189 057 131,03 4 031 870 104,63 + 842 812 973,60 +26 10662: 25 Pl. Oikeusministeriö ......... 1 522 806 551,98 1 601 664 556,49 + 78 858 004,51 + 5 10663: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ...... 3 653 367 511,38 4 368 835 429,44 + 715 467 918,06 +20 10664: 27 Pl. Puolustusministeriö ...... 6 444 715 480,96 6 852 221 743,43 + 407 506 262,47 + 6 10665: 28 Pl. Vai tiovarainministeriö .... 11 602 744 722,51 10 173 959 790,85 - 1 428 784 931,66 -12 10666: 29 Pl. Opetusministeriö ......... 20 537 632 772,88 23 144 418 059,49 + 2 606 785 286,61 + 13 10667: 30 Pl. Maa- ja metsätalousminis- 9 680 469 210,68 9 976 121 295,46 + 295 652 084,78 + 3 10668: teriö .................... 10669: 31 Pl. Liikenneministeriö ....... 9957614387,17 10 710 705 587,48 + 753 091 200,31 + 8 10670: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusminis- 4 436 521 021,98 4 560 680 006,81 + 124 158 984,83 + 3 10671: teriö .................... 10672: 33 Pl. !Josiaali- ja terveysministe- 32 124 474 688,34 34 585 610 914,40 + 2 461 136 226,06 + 8 10673: riö ...................... 10674: 34 Pl. Työvoimaministeriö ...... 3 348 563 553,60 3 802 895 804,38 + 454 332 250,78 +14 10675: 35 Pl. Ympäristöministeriö ..... 5 066 624 072,36 5 871 102 976,50 + 804 478 904,14 +16 10676: 36 Pl. Valtionvelka ............. 5 390 956 532,09 9 415 530 413,30 + 4 024 753 881,21 +75 10677: Menot yhteensä .......... 117 275 130 914,89 129 459 250 998,00 + 12 184 120 083,112 +10 10678: Yli.äämä ................ 2 275 924 522,79 5 369 193 881,53 10679: 10680: 10681: 10682: Tulot. Tulot lisääntyivät suhteellisesti eni- ti Korot talletuksista (1 484,5 Mmk). Mo- 10683: ten osastossa 13 Korkotulot (31 %, 800,3 mentille merkitään yli päivittäisen tarpeen 10684: Mmk). Näiden tulojen kasvuun vaikutti eni- olevien kassareservien sijoitustoiminnasta 10685: ten kertomusvuoden tilinpäätöksen moment- kertyvät korkotulot. 10686: 9 10687: 10688: Tulot taas vähenivät suhteellisesti eniten Pääluokan Valtionvelka menot lisääntyi- 10689: osastossa 15 Lainat. Kertomusvuonna ei vät 75 % (4 024,6 Mmk) edellisestä vuodesta. 10690: otettu nettomääräisesti uutta lainaa. Tämän Tämä aiheutui siitä, että valtionvelan kuole- 10691: vuoksi momentin Nettolainanotto tuloarvio- tuksia maksettiin enemmän kuin otettiin uut- 10692: ta vähennettiin toisessa lisämenoarviossa ta velkaa, jolloin momentin Nettokuoletukset 10693: 2 440,0 Mmk:lla. menot nousivat 4 290,3 Mmk:aan. Edellisenä 10694: vuonna nettokuoletuksia ei ollut. 10695: Menot. Ulkoasiainministeriön pääluokan 10696: menot olivat 26 % (842,8 Mmk) suuremmat 10697: kuin edellisenä vuonna. Menojen kasvuun 10698: vaikutti lähinnä kansainvälisen kehitysyhteis- Vuoden 1989 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja 10699: menoarvioon 10700: työn, erityisesti kahdenvälisen lahjamuotoi- 10701: sen kehitysavun, lisääminen hallituksen ker- 10702: tomusvuonna asettaman tavoitteen saavutta- Varsinaisen tulo- ja menoarvion lisäksi, 10703: miseksi. jossa tulojen loppusumma oli 10704: Sisäasiainministeriön pääluokan menot 124 174 317 000 mk ja menojen 10705: kasvoivat 20% (715, 5 Mmk). Kertomusvuo- 124 170 729 400 mk, annettiin kertomus- 10706: den alussa tuli voimaan laki kuntien yleisestä vuonna kaksi lisäbudjettia. Niissä hyväk- 10707: valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuk- syttiin tuloihin lisäystä 7 739 414 113 mk ja 10708: sista. Tietyt ehdot täyttäville kunnille ryhdyt- menoihin 5 817 221 813 mk. Tulo- ja menoar- 10709: tiin maksamaan verotulojen täydennystä vioon merkityt tulot olivat siten kaikkiaan 10710: sekä lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa ole- 131 913 731 113 mk ja menot 129 987 951 213 10711: ville kunnille harkinnanvaraista avustusta. mk, joten budjetoidut tulot olivat 10712: Tämän johdosta avustukset kunnille lisään- 1 925 779 900 mk menoja suuremmat. Tilin- 10713: tyivät voimakkaasti. päätöksen mukaan tuloja kirjattiin 10714: Valtiovarainministeriön pääluokan menot 134 828 444 879,53 mk ja menoja 10715: vähenivät edellisestä vuodesta 1 428,8 129 459 250 998 mk. Ylijäämä oli siis 10716: Mmk:lla (12 %). Vuonna 1988 valtiovarain- 5 369 193 881,53 mk. 10717: ministeriön menot lisääntyivät tilapäisesti Seuraavassa on otettu tarkasteltavaksi ne 10718: Valtion investointirahaston lakkauttamisen momentit, joiden tilinpäätös eroaa tulo- ja 10719: ja Postipankki Oy:n perustamisen johdosta. menoarviosta vähintään 100 Mmk tai 10 % 10720: Kertomusvuonna menot palautuivat entiselle ja 10 Mmk. Lisäbudjettien lisäykset ja vähen- 10721: tasolle. nykset on otettu huomioon vertailussa. 10722: 10723: Tulot v. 1989 10724: Tulo~ ja menoarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan 10725: Yhtys + 10726: Tilinpäätöksen Alitus- 10727: Osasto Varsinainen tulo- Muutokset Yhteensä mukaan 10728: ja menoarvio mk 10729: mk mk mk mk % 10730: 10731: II Verot ja 10732: veronluontei- 10733: set tulot ...... 105 001 600 000 9 383 800 000 114 385 400 000 116 048 576 686,48 + 1 663 176 686,48 + 1 10734: 12 Sekalaiset 10735: tulot ......... 9 587 739 000 539 664 113 10 127 403 113 10 804 542 501,32 + 677 139 388,32 + 7 10736: 13 Korkotulot 10737: ja voiton 10738: tuloutukset ... 2 730 200 000 250 000 000 2 980 200 000 3 422 694 610,91 + 442 494 610,91 + 15 10739: 14 Liiketoi- 10740: mintaa 10741: harjoittavat 10742: valtion 10743: virastot ja 10744: laitokset ...... 2 364 578 000 4 950 000 2 369 528 000 + 12 447 663,76 + 1 10745: 2 381 975 663,76 10746: 15 Lainat. .... 4 490 200 000 -2 439 000 000 2 051 200 000 + 199 455 417,06 + 6 10747: 2 170 655 417,06 10748: Yhteensä .... 124 174 317 000 7 739 414 113 131 913 731 113 134 828 444 879 53 + 2 914 713 766 53 + 2 10749: 10750: 2 300644M 10751: 10 10752: 10753: 11 os. Verot ja veronluonteiset tulot. Tulo- Mmk. Tämä johtui siitä, että Suomen Pankin 10754: ja arvioitiin kertyvän 114 385,4 Mmk, mutta myöhäistä lisätilausta ei pystytty toimitta- 10755: tilinpäätöksen mukaan kertymä oli 1 663,2 maan kokonaan kertomusvuonna, vaan osa 10756: Mmk (1 %) suurempi. Tulo- ja varallisuusve- toimituksesta siirtyi seuraavan vuoden tam- 10757: roa tuloutettiin 312,7 Mmk (1 %) enemmän mikuulle. Varastoon valmistettiin kuitenkin 10758: kuin arvioitu 38 200,0 Mmk. Liikevaihtove- uusia 10 ja 50 pennin metallirahoja, jotka 10759: ron tuotto ylitti arvioidun 42 200,0 Mmk lasketaan liikkeeseen vuoden 1990 marras- 10760: 1 403,5 Mmk:lla (3 %) ja leimaveron tuotto kuussa. 10761: oli 143,3 Mmk (2%) suurempi kuin budjetoi- 10762: tu 5 855,0 Mmk. Valtiovarainministeriön hallinnonalan 10763: muut tulot olivat tilinpäätöksen mukaan 10764: Tuontitullia kertyi tilinpäätöksen mukaan 296,0 Mmk. Arvio oli ollut 176,0 Mmk 10765: 1 358,6 Mmk, joka oli 101,4 Mmk (7 %) (147 %) pienempi eli 120,0 Mmk. Opetusmi- 10766: ennakoitua vähemmän. Varsinaisessa tulo- ja nisteriön hallinnonalalla oli kuntien korvaus 10767: menoarviossa tuotoksi oli arvioitu 1 300,0 valtion oppilaitoksissa opiskelevista oppilais- 10768: Mmk, mutta toisessa lisäbudjetissa arvioon ta arvioitu budjettiin liian pieneksi, joten 10769: oli lisätty 160,0 Mmk. valtion ammatillisten oppilaitosten tuloja 10770: kertyi 79,5 Mmk (15 %) enemmän kuin ar- 10771: Auto- ja moottoripyöräveron tuotto jäi vioitu 546,8 Mmk. 10772: 354,7 Mmk (6 %) pienemmäksi kuin arvioitu 10773: 5 800,0 Mmk. Moottoriajoneuvoveroa tulou- Autorekisterikeskuksen tulot ylittivät ar- 10774: tettiin kertomusvuonna 66,1 Mmk (10 %) vioidun 231,2 Mmk 29,5 Mmk:lla (13 %), 10775: enemmän kuin ennakoitu 650,0 Mmk, sillä sillä katsastus- ja tutkintomaksuja kertyi en- 10776: pankit siirsivät osan edellisen vuoden lopussa nakoitua enemmän. Kauppa- ja teollisuusmi- 10777: maksetuista veroista valtion postisiirtotilille nisteriön hallinnonalan muut tulot oli budje- 10778: vasta kertomusvuoden tammikuussa. toitu 48,6 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen 10779: mukaan ne olivat 20,0 Mmk (41 %) suurem- 10780: Muista veronluonteisista tuloista momen- mat. Pääosa ylityksestä johtui siitä, että 10781: tille Maidon kiintiömaksu ja pellonraivaus- Imatran Voima Oy:n korvaukset Kemijoki 10782: maksu kertyi tuloja 15,4 Mmk (142 %) enem- Oy:n sähköosuudesta olivat 17,3 Mmk ar- 10783: män kuin arvioitu 10,8 Mmk. Tämä johtui vioitua suuremmat. 10784: maidontuotannon lisääntymisestä kertomus- 10785: vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 10786: alalla valtionapuja palautettiin 565,4 Mmk. 10787: 12 os. Sekalaiset tulot. Tulot ylittivät ar- Arvio oli ollut 135,4 Mmk (31 %) pienempi. 10788: vioidun 10 127,4 Mmk 677,1 Mmk:lla (7 %). Työministeriön hallinnonalalla oli palkkatur- 10789: Puolustusministeriön hallinnonalan muut tu- vamaksujen palautukset budjetoitu 94,0 10790: lot olivat 38,8 Mmk (47 %) suuremmat kuin Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan niitä 10791: budjetoitu 83, 1 Mmk. Arvioitua suurempi palautettiin yli kaksinkertainen määrä eli 10792: kertymä johtui pääasiassa YK:n suorittamis- 189,7 Mmk. Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n 10793: ta korvauksista Namibiaan lähetetyn valvon- konkurssissa maksettiin työntekijöille palk- 10794: tajoukon kustannuksista. Valvontajoukon lä- katurvana yli 80 Mmk. Tämän määrän kon- 10795: hettämisestä tehtiin päätös kertomusvuoden kurssipesä maksoi kokonaan takaisin jako- 10796: keväällä, eikä tästä saatavia korvauksia ollut osuuden ennakkona jo kertomusvuoden puo- 10797: otettu huomioon tuloarviossa. lella. 10798: Verotuskustannukset nousivat arvioitua Työministeriön hallinnonalan muut tulot 10799: enemmän, joten kuntien osuudet verotuskus- oli arvioitu 12,0 Mmk:ksi, mutta tilinpäätök- 10800: tannuksista tuottivat 66,6 Mmk (19 %) sen mukaan ne olivat yli viisi kertaa suurem- 10801: enemmän kuin ennakoitu 350,0 Mmk. Sa- mat ja nousivat 72,7 Mmk: aan. Momentille 10802: moin Kansaneläkelaitoksen osuus verotus- kertyi työllisyyslain mukaisiin kuntien val- 10803: kustannuksista ylitti arvioidun 95,0 Mmk tionosuuksiin liikaa maksettujen ennakkojen 10804: 14,4 Mmk:lla (15 %). palautuksia. Näiden suuruutta ei tuloarviota 10805: laadittaessa voitu arvioida, sillä kyseessä oli- 10806: Suomen rahapajan tulot jäivät 14,4 Mmk vat ensimmäiset työllisyyslakiin perustuvat 10807: (11 %) pienemmiksi kuin budjetoitu 127,2 ennakkojen palautukset. 10808: II 10809: 10810: Ympäristöministeriön hallinnonalalla kor- tipäivän välisen ajan pidentymisestä. Valtion- 10811: vaukset öljysuojatoiminnasta jäivät 12,1 yhtiöiden tulos oli hieman parempi kuin bud- 10812: Mmk (61 %) pienemmiksi kuin arvioitu 20,0 jettia laadittaessa oli arvioitu, joten osinko- 10813: Mmk, sillä öljysuojarahaston huonon maksu- tulot valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä 10814: valmiuden vuoksi vain osa valtiolle kuuluvis- olivat 58,3 Mmk (10 %) suuremmat kuin 10815: ta korvauksista voitiin maksaa. Helmikuussa ennakoitu 560,0 Mmk. 10816: 1987 karille ajaneen Antonio Gramscin ai- 10817: heuttaman öljyvahingon torjuntakustannuk- 14 os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion 10818: sista arvioitiin saatavan öljysuojarahastolta virastot ja laitokset. Tuloja kertyi 2 382,0 10819: korvauksia 5,0 Mmk, mutta tämä korvaus Mmk, joka oli 12,4 Mmk (1 %) budjetoitua 10820: siirtyi vuodelle 1991. enemmän. Valtionrautateiden sekalaiset tulot 10821: Muista sekalaisista tuloista menorästien ja olivat 24,0 Mmk (17 %) suuremmat kuin 10822: siirrettyjen määrärahojen peruutukset tuotti- ennakoitu 139,0 Mmk. Tulot ulkopuolisille 10823: vat 140,4 Mmk (38 %) vähemmän kuin bud- suoritetuista töistä alittivat arvioidun 128,0 10824: jetoitu 370,0 Mmk, kun taas valtiolle makset- Mmk 40,1 Mmk:lla (31 %), sillä ulkopuolis- 10825: tavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturva- ten tilaamien töiden määrä on vähentynyt 10826: maksut tuottivat 34,7 Mmk (22 %) ennakoi- olennaisesti. 10827: tua enemmän. 10828: Sekalaiset myyntitulot liikeyritysten hallin- 10829: 13 os. Korkotulot ja voiton tuloutukset. nassa olevan valtion omaisuuden myynnistä 10830: Osaston tulot olivat 442,5 Mmk (15 %) suu- aiheutuivat pääosin Valtionrautateiden ja 10831: remmat kuin budjetoitu 2 980,2 Mmk. Korot Posti- ja telelaitoksen hallinnassa olleen käyt- 10832: muista lainoista tuottivat 29,6 Mmk (11 %) töön soveltumattomaksi tulleen kaluston ja 10833: enemmän kuin arvioitu 278,0 Mmk. Tämä materiaalin myynnistä. Nämä tulot oli arvioi- 10834: aiheutui peruskoron korotuksesta kertomus- tu 21,5 Mmk:ksi, mutta ne olivat 13,4 Mmk 10835: vuoden loppupuolella. (63 %) suuremmat. 10836: Korot talletuksista tuottivat tilinpäätöksen 10837: mukaan 1 484,5 Mmk ja ylittivät arvion 15 os. Lainat. Osaston tulot olivat 119,5 10838: 248,5 Mmk:lla (24 %). Momentille merki- Mmk (6 %) suuremmat kuin budjetoitu 10839: tään yli päivittäisen tarpeen olevien valtion 2 051,2 Mmk. Valtiolle takaisin maksettavis- 10840: kassareservien sijoitustoiminnasta kertyneet ta lainoista kertyi momentille Muiden laino- 10841: korkotulot. jen lyhennykset tuloja 69,6 Mmk (12 %) 10842: enemmän kuin arvioitu 570,0 Mmk. Tuloar- 10843: Korot obligaatioista oli budjetoitu 50,0 vio oli laadittu varovaisesti, koska näihin 10844: Mmk:ksi, mutta ne tuottivat 45,9 Mmk lainoihin sisältyy riskilainoja, joiden takaisin- 10845: (92 %) enemmän. Tämä johtui joukkovelka- maksut saattavat viivästyä ja vaarautua esim. 10846: kirjalainojen liikkeeseenlaskupäivän ja myyn- konkurssien vuoksi. 10847: 12 10848: 10849: Menot v. 1989 10850: 10851: Tulo- ja menoarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Ylitys+ 10852: Tilinpäätöksen Säästö- 10853: mukaan 10854: Pääluokka Varsinainen tulo- Muutokset Yhteensä 10855: ja menoarvio mk 10856: mk mk mk mk % 10857: 10858: 21 TP 14 525 000 410 000 14 935 000 13 925 916,92 - 1 009 083,08 -7 10859: 22 EK 197 032 000 197 032 000 196 594 007,67 - 437 992,33 --0 10860: 23 VN 154 061 000 1 450 000 155 511 000 153 114 390,75 - 2 396 609,25 -2 10861: 24 UM 3 512 597 000 528 295 000 4 040 892 000 4 031 870 104,63 - 9 021 895,37 --0 10862: 25OM 1 573 662 000 45 402 000 1 619 064 000 1 601 664 556,49 - 17 399 443,51 -1 10863: 26 SM 4 244 369 000 96 069 000 4 340 438 000 4 368 835 429,44 + 28 397 429,44 +1 10864: 27 PLM 6 814 660 000 134 705 000 6 949 365 000 6 852 221 743,43 - 97 143 256,57 -1 10865: 28 VM 10 149 518 000 27 103 000 10 176 621000 10 173 959 790,85 - 2 661 209,15 --0 10866: 290PM 22 281 440 600 692 920 000 22 974 360 600 23 144 418 059,49 + 170 057 459,49 +1 10867: 30MMM 9 708 945 000 316 386 000 10 025 331 000 9 976 121 295,46 - 49 209 704,54 --0 10868: 31 LM 10 697 442 000 199 600 000 10 897 042 000 10 710 705 587,48 -186 336 412,52 -2 10869: 32KTM 4 469 500 000 153 270 000 4 622 770 000 4 560 680 006,81 - 62 089 993,19 -1 10870: 33 STM 35931185800 -932 249 387 34 998 936 413 34 585 610 914,40 -413 325 498,60 -1 10871: 34TYM 3 916 744 000 77 596 200 3 994 340 200 3 802 895 804,38 -191 444 395,62 -5 10872: 35YM 5 102 293 000 785 435 000 5 887 728 000 5 871 102 976,50 - 16 625 023,50 --0 10873: 36 Valtion- 10874: velka 5 402 755 000 3 690 830 000 9 093 585 000 9 415 530 413,30 +321945 413,30 +4 10875: Yhteensä 124 170 729 400 5 817 221 813 129 987 951 213 129 459 250 998,00 -528 700 215,00 --0 10876: 10877: 10878: Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, töksen mukaan 135,2 Mmk eli 14,2 Mmk 10879: joiden tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta (10 %) pienemmät kuin tulo- ja menoarvios- 10880: vähintään 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. sa. Jalostettujen elintarviketuotteiden raaka- 10881: Pääluokkiin 21-26 ei kertomusvuonna sisäl- aineiden hinnanerokorvauksiin kului 43,1 10882: tynyt näitä ehtoja täyttäviä menojen ylityksiä Mmk (12 %) enemmän kuin niihin oli budje- 10883: tai säästöjä. toitu eli kaikkiaan 413,1 Mmk. Ylitys johtui 10884: siitä, että hinnanerokorvaukseen oikeutettu- 10885: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala. jen tuotteiden vienti lisääntyi kertomusvuon- 10886: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 6 852,2 na oletettua enemmän. 10887: Mmk ja jäivät 97,1 Mmk (1 %) pienemmiksi 10888: kuin arvioitu 6 949,4 Mmk. Päivärahojen ja 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala. 10889: reserviläispalkkojen aiheuttamat menot oli Pääluokan menot ylittivät budjetoidun 10890: budjetoitu 211,2 Mmk:ksi mutta olivat 21,9 22 974,4 Mmk tilinpäätöksen mukaan 170,1 10891: Mmk (10 %) pienemmät, sillä budjetoinnin Mmk:lla (1 %). Korkeakoulujen maksulli- 10892: perusteena ollut varusmiespäivien määrä oli seen palvelutoimintaan oli budjetoitu 430,3 10893: arvioitu liian suureksi. Mmk, mutta tilinpäätöksen mukaan toimin- 10894: nan menot olivat 63,3 Mmk (15 %) suurem- 10895: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnon- mat. Syynä ylitykseen oli täydennyskoulu- 10896: ala. Menotjäivät 2,7 Mmk (0 %) pienemmik- tuksen ja muun toiminnan lisääntyminen tu- 10897: si kuin arvioitu 10 176,6 Mmk. Momentille lomomentin 12.29.10 tulojen osoittamassa 10898: Muut eläkemenot oli budjetoitu 91,7 Mmk, suhteessa. Väliaikaiseen ammatilliseen koulu- 10899: mutta menot olivat tilinpäätöksen mukaan tukseen kului 26,9 Mmk (12 %) budjetoitua 10900: 11,6 Mmk (13 %) pienemmät. Säästö johtui 228,0 Mmk:n määrärahaa vähemmän, sillä 10901: siitä, että menoarviota laadittaessa oli varau- aloituspaikkoja jäi täyttämättä varsinkin 10902: duttu siirtymään kertasuorituksiin korvaus- nuorisoasteella. 10903: ten maksatuksessa, mutta hanke ei kuiten- 10904: kaan toteutunut vielä kertomusvuonna. Ko- 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hal- 10905: roista kantopalkkioista ja huojennuspalau- linnonala. Menot olivat 49,2 Mmk (0 %) 10906: tuksista aiheutuneet menot olivat tilinpää- pienemmät kuin budjetoitu 10 025,3 Mmk. 10907: 13 10908: 10909: Nuorten viljelijöiden tukemiseen myönnetys- määrärahaan perustuvaan järjestelmään. 10910: tä 105,0 Mmk:n siirtomäärärahasta kului Säästö johtui osaltaan siirtymävaiheesta. 10911: kertomusvuonna 85,0 Mmk, sillä määrära- Momentille Siirto valtiontakausrahastoon 10912: hasta peruutettiin 20,0 Mmk, koska hake- budjetoitua 10,0 Mmk:n määrärahaa ei lain- 10913: muksia tuli vain 85,0 Mmk:n verran. Mo- kaan tarvittu, sillä Valtiontakausrahaston 10914: mentilta Avustukset maaseudun pienimuo- maksettavaksi ei kertomusvuonna tullut sel- 10915: toisen elinkeinotoiminnan edistämiseen kului laisia korvauksia, joihin sen varat eivät olisi 10916: 74,5 Mmk eli 25,5 Mmk (26 %) vähemmän riittäneet. Pienyritystoiminnan tukemiseen 10917: kuin oli budjetoitu. Säästö syntyi maksatus- myönnetystä 37,0 Mmk:n määrärahasta sääs- 10918: teknisistä syistä. tyi 13,2 Mmk (36 %). Tuki maksetaan vasta 10919: hankkeen toteuduttua ja kohdistuu hankkei- 10920: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala. siin, jotka toteutuvat n. 2-3 vuoden viiveellä 10921: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 10 710,7 päätöksestä. Momentille oli varattu määrära- 10922: Mmk eli 186,3 Mmk (2 %) budjetoitua ha myös pääkaupunkiseudulta siirtyvien yri- 10923: 10 897,0 Mmk:aa pienemmät. Valtionrauta- tyspalveluyritysten tukemiseen. Koska toi- 10924: teiden palkkauksiin oli myönnetty 2 480,8 minta käynnistyi vasta kertomusvuoden ke- 10925: Mmk:n määräraha, mutta palkkausmenot sällä, ei avustuksia ehditty maksaa kertomus- 10926: olivat 116,7 Mmk (5 %) pienemmät. Momen- vuoden aikana. 10927: tin Ulkopuolisille tehtävät työt 104,0 Mmk:n Momentille Avustukset energiainvestoin- 10928: määrärahasta säästyi 45,8 Mmk (44 %), sillä teihin oli varattu 80,0 Mmk:n määräraha, 10929: ulkopuolisten Valtionrautateiltä tilaamien josta jäi säästöön 37,4 Mmk (47 %). Säästö 10930: töiden määrä jäi suunniteltua pienemmäksi. johtui sitoumusvaltuuden ennakoitua vähäi- 10931: Valtionrautateiden momentille Muut käyttö- semmästä käytöstä sekä eräiden avustettujen 10932: menot oli budjetoitu 117,9 Mmk. Määrära- voimalaitosten rakentamisajan pitenemisestä. 10933: haa kului 14,5 Mmk (12 %) budjetoitua vä- Korkotukimenot Suomen Vientiluotto Oy:lle 10934: hemmän säästötoimien ansiosta. Momentilta olivat tilinpäätöksen mukaan 39,7 Mmk eli 10935: Siirto Valtionrautateiden uudistusrahastoon 20,3 Mmk (34 %) budjetoitua määrärahaa 10936: jäi käyttämättä 11,1 Mmk (20 %). Uudistus- pienemmät. Syy säästöön oli alushankintojen 10937: rahasto lakkautettiin 1.1.1990. Ilmailuhallin- rahoittamiseksi myönnettyjen luottojen en- 10938: non eläkemenot oli arvioitu 40,0 Mmk:ksi, nakoitua vähäisempi toteutuminen. Momen- 10939: mutta ne olivat tilinpäätöksen mukaan 10,8 tille Siirrot vientitakuurahastoon oli budje- 10940: Mmk (27 %) pienemmät. Momentti oli ensi toitu 1,0 Mmk, mutta määräraha ylitettiin 10941: kertaa tulo- ja menoarviossa, joten eläkeme- 150,0 Mmk:lla. Päätös määrärahan ylitykses- 10942: nojen tarkka arviointi oli vaikeaa. Posti- ja tä tehtiin 20.12.1989 valtioneuvoston raha- 10943: telelaitoksen televerkkojen käyttö- ja kun- asiainvaliokunnan istunnossa. Siirto käytet- 10944: nossapitomenoihin oli budjetoitu 746,0 tiin Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n korvausten 10945: Mmk, mutta menot ylitettiin 82,5 Mmk:lla maksamiseen Suomen Vientiluotto Oy:lle. 10946: (11 %), sillä aine- ja tarvikemenot lisääntyi- 10947: vät arvioitua enemmän laitteiden kysynnän 33 PI. Sosiaali- ja terveysministeriön hal- 10948: kasvun vuoksi. Iinnonala. Menot olivat tilinpäätöksen mu- 10949: kaan 34 585,6 Mmk eli 413,3 Mmk (1 %) 10950: 32 PI. Kauppa- ja teollisuusministeriön hai- arvioitua pienemmät. Momentille Työttö- 10951: Iinnonala. Pääluokan menot oli arvioitu myysturvalain mukainen perusturva oli bud- 10952: 4 622,8 Mmk:ksi mutta ne jäivät 62,1 Mmk jetoitu 1 058,0 Mmk:n määräraha, mutta me- 10953: (1 %) pienemmiksi. Kehitysaluerahasto Oy:n not olivat 108,0 Mmk (10 %) pienemmät 10954: luotto- ja kurssitappioiden korvaamisesta ai- ennakoitua paremman työllisyystilanteen 10955: heutuneet menot olivat 42,5 Mmk eli 22,5 vuoksi. Momentin Valtion osuus yrittäjien 10956: Mmk (35 %) arvioitua pienemmät. Säästö eläkelaista johtuvista menoista aiheuttamat 10957: johtui pääosaltaan arvioitua pienemmistä menot olivat kertomusvuonna 141,6 Mmk eli 10958: kurssitappioista. Yritystoiminnan tutkimus- 29,4 Mmk (17 %) arvioitua pienemmät. Sääs- 10959: toiminnan tukemiseen kului 25,1 Mmk eli tö johtui siitä, että ns. avointen maksujen 10960: 12,9 Mmk (34 %) budjetoitua vähemmän. määrä oli arvioitua vähäisempi ja vakuutus- 10961: Kertomusvuonna siirryttiin määrärahan käy- maksutulon määrä taas ennakoitua suurem- 10962: tössä uuteen myöntämisvaltuuteen ja arvio- pi. Momentille Valtionosuus kunnille sosiaa- 10963: 14 10964: 10965: lipalvelujen perustaruiskustannuksiin oli määräinen tavoitetaso jäi kuitenkin saavutta- 10966: tulo- ja menoarviossa budjetoitu 111,0 Mmk, matta. Momentin Palkkaturva menot olivat 10967: mutta määrärahasta säästyi 32,7 Mmk tilinpäätöksen mukaan 190,0 Mmk eli 95,0 10968: (29 % ), koska hankkeiden aloittaminen vii- Mmk (100 %) suuremmat kuin tulo- ja me- 10969: västyi suunnitellusta aikataulusta. Valtion- noarviossa arvioitu määräraha. Määrärahan 10970: osuuteen kunnille kansanterveystyön perus- ylitys johtui siitä, että Wärtsilä Meriteollisuus 10971: tamiskustannuksiin arvioitiin tulo- ja me- Oy:n konkurssin yhteydessä työntekijöille 10972: noarvion mukaan kuluvan 105,7 Mmk, mut- maksettiin palkkaturvana yli 80 Mmk, jonka 10973: ta menot olivat 72,0 Mmk. Momentin 33,7 konkurssipesä maksoi takaisin kertomusvuo- 10974: Mmk:n (32 %) säästö johtui siitä, että val- den aikana. Tulo on merkitty vastaavalle 10975: tionosuuspäätökset tehtiin vuoden lopulla, tulomomentille 12.34.70 Palkkaturvamaksu- 10976: jolloin hankkeiden aloittaminen siirtyi seu- jen palautukset. 10977: raavaksi vuodeksi. Valtionosuuteen kunnille 10978: erikoissairaanhoidon perustamiskustannuk- 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala. 10979: siin kului 115,1 Mmk eli 23,2 Mmk (17 %) Hallinnonalan menot olivat 5 871,1 Mmk eli 10980: arvioitua vähemmän, sillä hankkeet eivät to- 16,6 Mmk (0 %) pienemmät kuin tulo- ja 10981: teutuneet suunnitellun aikataulun mukaisesti. menoarviossa. Momentille Asuntosäästö- 10982: palkkiot oli varattu 61,0 Mmk:n määräraha, 10983: 34 PI. Työministeriön hallinnonala. Pää- mutta menot olivat 14,7 Mmk (24 %) pie- 10984: luokan menot olivat 3 802,9 Mmk eli 191,4 nemmät. Säästö johtui siitä, että ASP-palk- 10985: Mmk (5 %) arvioitua pienemmät. Momentin kioita maksettiin arvioitua vähemmän, koska 10986: Valtionosuus kunnille ja kuntainliitolle työt- asuntojen hintojen oletettua nopeampi nousu 10987: tömyyden lieventämiseen menot olivat 966,6 aiheutti säästötavoitteista luopumista. 10988: Mmk eli 178,4 Mmk (16 %) arviota pienem- 10989: mät. Säästö johtui siitä, että määrärahan 36 Pl. Valtionvelka. Tulo- ja menoarviossa 10990: tarkka arviointi oli työllisyyslain voimaantu- menot oli budjetoitu 9 093,6 Mmk:ksi ja ti- 10991: loalueen laajenemisen vuoksi vaikeaa. Mo- linpäätöksen mukaan ne olivat 9 415,4 Mmk 10992: mentille Valtionapu työttömyyden lieventä- eli 322,0 Mmk (4 %) suuremmat. Momentille 10993: miseen oli budjetoitu 390,0 Mmk ja menot Nettokuoletukset oli budjetoitu 3 930,0 10994: olivat tilinpäätöksen mukaan 336,5 Mmk. Mmk:n määräraha, joka ylitettiin 360,3 10995: Työllistämistä oli tulo- ja menoarviossa ar- Mmk:lla (9 %). 10996: vioitu voitavan hoitaa huomattavalta osin Seuraavassa esitetään ne tapaukset, joissa 10997: yksityiselle sektorille ohjatuin tukitoimin. tulojen lisäys tai vajaus ja menojen ylitys tai 10998: Kesäkauden aikana työllistäminen toteutui- säästö on jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, 10999: kin lähes tavoitteen mukaisesti, mutta keski- mutta ollut vähintään 50 %. 11000: 11001: 11002: Momentti Tulo-ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen mukaan 11003: menoarvion sekä päätöksen s~uremp~ + 11004: siihen tehtyjen mukaan pienempi~ 11005: muutosten 11006: mukaan 11007: 1000 mk % 11008: 11009: Tulot 11010: 11.19.09 Muut verotulot. ................................. 1 000,0 -872,9 -1 872,9 -187 11011: 12.28.70 Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen tulot ........ 5 000,0 8 331,8 +3331,8 + 67 11012: 12.29.55 Vammaisten lasten koulujen tulot. ................ 12 160,0 6 022,8 -6137,2 -50 11013: 12.30.08 Maataloushallinnon tulot ........................ 10 500,0 16 524,2 +6 024,2 + 57 11014: 12.30.50 Metsähallituksen sekalaiset tulot. ................. 6 300,0 II 986,3 + 5 686,3 + 90 11015: 12.30.65 Geodeettisen laitoksen tulot ...................... 100,0 100,0 -100 11016: 12.30.99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 11017: muut tulot ...................................... 380,0 964,2 + 584,2 + 154 11018: 12.35.32 Tulot asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen ja 11019: -talojen luovutuksesta ............................ 3 000,0 6 372,8 + 3 372,8 + 112 11020: 12.35.99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot. ... 600,0 4197,3 +3 597,3 +600 11021: 12.39.03 Oikaisurahat .................................... 500,0 - 500,0 -JOO 11022: 15 11023: 11024: Momentti Tulo-ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen mukaan 11025: menoarvion sekä päätöksen suurempi + 11026: siihen tehtyjen mukaan pienempi- 11027: muutosten 11028: mukaan 11029: 1000 mk % 11030: 11031: 12.39.06 Valtion maaomaisuuden luovutuksesta saadut 11032: tulot, joita voidaan käyttää maiden ostamiseen 11033: valtion metsätaloutta varten ...................... 200,0 87,4 - 112,6 -56 11034: 12.39.10 Muut sekalaiset tulot ............................ 10 000,0 4 635,7 -5 364,3 -54 11035: 13.02.01 Kurssihyvitykset. ................................ 5 000,0 9 855,2 +4 855,2 + 97 11036: 14.04.03 Valtiolta teletoimen palveluksista saatavat kor- 11037: vaukset ......................................... 1 565,0 4 810,0 +3 245,0 +207 11038: 14.60.03 Korvaukset metsähallitukselle maatilalain mukai- 11039: sista aluevaihdoista .............................. 500,0 500,0 -100 11040: Menot 11041: 23.99.24 Kunniamerkit ja arvonimilautakunta .............. 750,0 1 308,5 + 558,5 + 74 11042: 24.99.93 Kurssivaihtelut .................................. 1 000,0 29,4 970,6 -97 11043: 25.70.21 Vaalimenot ..................................... 1 000,0 339,4 660,6 -- 66 11044: 26.90.87 Maa-alueiden ja rakennusten hankkiminen ........ 250,0 20,8 229,2 -92 11045: 28.64.11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamatto- 11046: mat vuokramenot ............................... 3 000,0 5 785,4 +2 785,4 + 93 11047: 28.80.03 Uudelleensijoitettavan henkilöstön palkkaukset .... 15 000,0 5 821,9 -9 178,1 -- 61 11048: 28.81.74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden 11049: tarkistuksista aiheutuvat menot. .................. 5 000,0 9 048,9 +4048,9 + 81 11050: 28.81.95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita 11051: va.~~e~ menoarvioon ei ole erikseen merkitty 11052: maararahaa ..................................... 3 000,0 318,5 -2 681,5 -89 11053: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet .................... 1 000,0 295,2 - 704,8 -70 11054: 28.82.43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle .......... 3 000,0 6 044,7 +3 044,7 +lOI 11055: 28.99.61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 11056: verot ........................................... 13 000,0 21 502,0 +8 502,0 + 65 11057: 29.46.80 Rakennuslainat peruskouluille .................... 500,0 1 088,0 + 588,0 +118 11058: 29.56.80 Rakennuslainat kirjastoille ....................... 200,0 976,9 + 776,9 +388 11059: 29.69.52 Ammatillisten erikoisoppilaitosten rakentamisen 11060: korkotuki ....................................... 100,0 29,3 70,7 -71 11061: 29.94.95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot .. 300,0 135,0 165,0 -55 11062: 30.08.30 Valtionapu maatalouslautakuntien menoihin ....... 5 585,0 8 956,1 +3 371,1 + 60 11063: 30.31.40 Maataloustuotteiden markkinoiden edistäminen ja 11064: hintatason vakaannuttaminen .................... 5 550,0 14 910,3 +9 360,3 +169 11065: 30.37.48 Eräät korvaukset ja maksut ...................... 550,0 58,4 - 491,6 -89 11066: 30.70.25 Tutkimussopimustoiminnan menot ................ 3 400,0 1 023,9 -2 376,1 -70 11067: 30.76.28 Maksullinen palvelutoiminta ..................... 300,0 146,3 153,7 -- 51 11068: 30.90.74 Talonrakennukset ............................... 100,0 100,0 -100 11069: 31.30.40 Saaristoliikenteen avustaminen ................... 400,0 134,2 265,8 -66 11070: 31.30.41 Saaristoliikenteen korkotuki ...................... 10,0 10,0 -100 11071: 31.30.50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset ........... 650,0 650,0 -100 11072: 32.02.28 Maksullinen palvelutoiminta ..................... 1 000,0 -1 000,0 -100 11073: 32.06.42 Turvavarastoinnin varastointiavustus ............. 1 500,0 25,4 -1474,6 -98 11074: 32.10.40 Saaristoliikenteen avustaminen ................... 940,0 299,1 - 640,9 -68 11075: 32.46.24 Jäänmurtamislaboratorion käyttäminen ........... 1 727,0 -1727,0 -100 11076: 32.55.45 Energiainvestointien korkotuki ................... 15 000,0 6 550,9 -8449,1 -56 11077: 32.80.28 Maksullinen palvelutoiminta ..................... 300,0 20,0 -- 280,0 -93 11078: 32.85.46 Avustus yrityksille uuden vientihenkilöstön 11079: palkkaamiseen .................................. 2 000,0 237,6 -1 762,4 -88 11080: 32.85.84 Lainat viennin edistämiseen ...................... 15 000,0 6 215,0 -8 785,0 -59 11081: 32.90.72 Vuokralle annettavien ajoneuvojen hankinta ....... 18 000,0 8 736,9 -9263,1 -51 11082: 33.07.22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä 11083: johtuvat toimenpiteet ............................ 5 000,0 -5000,0 -100 11084: 33.23.37 Valtion korvaus sotaarpojen työhuollon kustan- 11085: nuksiin ......................................... 50,0 24,8 25,2 -50 11086: 16 11087: 11088: Momentti Tulo- ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen mukaan 11089: menoarvion sekä päätöksen suurempi + 11090: siihen tehtyjen mukaan pienempi- 11091: muutosten 11092: mukaan 11093: 1000 mk % 11094: 11095: 33.27.38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 50,0 50,0 -100 11096: kunnille eräisiin käyttökustannuksiin .............. 11097: 33.28.51 Invalidiraha ..................................... 4 228,0 1 512,2 -2 715,8 -64 11098: 33.78.38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 680,0 23,9 - 656,1 -96 11099: kunnille kansanterveystyön eräisiin käyttökustan- 11100: nuksiin ......................................... 11101: 33.78.39 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 5 000,0 1 146,2 -3 853,8 -77 11102: kunnille kansanterveystyön eräisiin perustamiskus- 11103: tannuksiin ...................................... 11104: 33.79.38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 11105: kunnille erikoissairaanhoidon eräisiin käyttökus- 11106: tannuksiin ...................................... 3 000,0 1 286,6 -1 713,4 -57 11107: 33.98.52 Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten 11108: matkakustannuksiin ............................. 250,0 250,0 -100 11109: 33.98.53 Valtionavustus merenkulkijoiden puhelinmaksui- 11110: hin ............................................. 27,0 9,9 17,1 -63 11111: 34.05.22 Työturvallisuustoimenpiteiden 1aiminlyömisestä 11112: johtuvat toimenpiteet ............................ 10,0 10,0 -100 11113: 34.98.52 Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten 11114: matkakustannuksiin ............................. 2 250,0 715,2 -1 534,8 -68 11115: 35.25.28 Maksullinen palvelutoiminta ..................... 300,0 61,4 - 238,6 -80 11116: 35.30.36 Maa-aineslain mukaiset avustukset. ............... 700,0 150,0 - 550,0 -79 11117: 35.45.35 Korvaukset kunnille asumistukiasiain hoitamisesta. 1 000,0 2 070,6 + 1 070,6 + 107 11118: 11119: 11120: 11121: Määrärahojen ylitykset tulee mitoittaa vahvistetun tulo- ja menoar- 11122: vion puitteisiin. Esimerkiksi virastojen ja lai- 11123: tosten kulutusmäärärahoihin ei ollut tarkoi- 11124: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset. tus myöntää kertomusvuoden lisämenoar- 11125: Kertomusvuoden tilinpäätökseen sisältyy vioissa lisämäärärahoja. Poliisiosasto esitti 11126: yksi siirtomäärärahan ylitys. Sisäasiainminis- kuitenkin II lisämenoarvioon yhteensä 11127: teriön hallinnonalalla ylitettiin poliisitoimen 11 346 000 mk:n lisäystä. Hallituksen esitys 11128: kaksivuotinen siirtomääräraha momentilla oli 5 810 000 mk, johon eduskunta lisäsi vielä 11129: 26.75.29 Muut kulutusmenot. Tulo- ja me- 1 Mmk, koska eduskunnan saaman selvityk- 11130: noarviossa myönnetty 94 160 000 mk ylittyi sen mukaan esitutkintalainsäädännön voi- 11131: 63 089,13 mk:lla. maantulo oli aiheuttanut kulutusmenojen ar- 11132: Sisäasiainministeriön poliisiosaston esitys vioitua voimakkaamman kasvun. 11133: kyseiselle momentille oli 106 812 000 mk. 11134: Tässä oli mukana virkalähetysten postimak- Momentin määrärahalla maksetaan mo- 11135: suihin varattu 7 600 000 mk, joka jäi sittem- nenlaisia poliisitoiminnan välttämättömiä 11136: min pois. Kun tätä ei oteta huomioon, oli menoja, kuten matkakustannusten korvauk- 11137: poliisiosaston esitys 99 212 000 mk. Hallituk- set, eräät muut henkilöstömenot ja toimisto- 11138: sen esityksessä eduskunnalle valtion tulo- ja menot. Osa menoista määräytyy täysin sään- 11139: menoarvioksi vuodelle 1989 määräraha muu- nösten ja virkaehtosopimusten mukaan. Pas- 11140: tettiin kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi, ja sien painatusmenoihin ei voida vaikuttaa, 11141: momentille myönnettiin 86 550 000 mk. samoin esim. valtiovierailuista sekä ulosotto- 11142: Eduskuntakäsittelyssä momentille lisättiin ja haastematkoista aiheutuu menoja, joihin 11143: 800 000 mk, joten varsinaisessa menoarviossa poliisi ei voi vaikuttaa. Laajoilla yhteistoi- 11144: momentille myönnettiin 87 350 000 mk. minta-alueilla hälytystehtävistä aiheutuvat 11145: Valtioneuvoston 20.1.1989 päivätyssä pe- matkamenot ovat vaikeasti ennakoitavissa 11146: riaatepäätöksessä esitettiin mm., että valtion samoin kuin rikostutkinnasta aiheutuvat 11147: harkinnanvaraisten menojen osalta toiminta matka-, puhelin- ja toimistomenot 11148: 17 11149: 11150: Määrärahatarpeen ennakoimista vaikeutti- Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavasta 11151: vat myös esitutkintauudistus ja ns. Atari- taulukosta käy pääluokittain ilmi arviomää- 11152: toiminnan (ammatti- ja taparikollisuuden rärahojen lukumäärä kertomusvuonna ja se, 11153: torjunta) käynnistäminen ja kehittäminen, kuinka monta niistä on ylitetty, ylitysten 11154: mikä oli poliisiosaston mukaan välttämätön- suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina 11155: tä kasvussa olleen ammattimaisen ja kansain- verrattuna tulo- ja menoarviossa sekä lisäme- 11156: välisen rikollisuuden torjumiseksi. Poliisin noarvioissa osoitettuihin vastaavien moment- 11157: tutkittavaksi tulleiden rikosten määrä myös tien määriin sekä lisäksi se, kuinka moneen 11158: kasvoi kertomusvuonna poikkeuksellisen no- ylitykseen on pyydetty lupa 31.1.1990 jäl- 11159: peasti. keen. Valtion liikeyritysten arviomääräraha- 11160: Poliisiosastolta saadun laskelman mukaan momentteja, jotka ovat sarakkeen ulkopuo- 11161: on niihin toimintoihin, joihin v. 1988 kului lella, on pääluokissa 27, 30, 31 ja 32. Ne on 11162: 84 680 000 mk, ollut kertomusvuonna käytet- otettu taulukossa mukaan. Ilman niitä olisi 11163: tävissä 88 050 000 mk eli 4% enemmän. Ker- ylitysten määrä yhteensä 1 385,1 Mmk ja 11164: tomusvuoden lukuun on päädytty vähentä- lisärahoitustarpeen vähennykset 166,6 Mmk 11165: mällä määrärahasta passien painatuskustan- eli kaikkiaan 1 218,5 Mmk. Tämä vastaa 11166: nusten nousun kompensoimiseksi saatu Hallituksen kertomuksen valtiovarain hoi- 11167: 5 460 000 mk, momentille merkitty kerta- dosta ja tilasta v. 1989 liitteessä 2 olevaa 11168: luonteinen AV-välineiden hankintameno tilinpäätöksessä ilmenevää arviomääräraho- 11169: 350 000 mk ja poliisipiirien neuvottelukun- jen ylitystä. 11170: tien menoihin varattu 300 000 mk, joka oli Sarakkeessa olevien arviomäärärahojen 11171: uusi menoerä. Kun otetaan huomioon, että säästöt olivat yhteensä 1 516,9 Mmk. Sarak- 11172: inflaatio kertomusvuonna oli 6,5 %, oli mää- keen ulkopuolella olevien arviomäärärahojen 11173: rärahaa tosiasiassa käytettävissä vähemmän säästöt olivat yhteensä 230,5 Mmk ja ylityk- 11174: kuin edellisenä vuonna. set 260,0 Mmk. 11175: 11176: 11177: 11178: Arviomäärärahojen ylitykset v. 1989 11179: Arviomääräraho'a vhteensä Arviomääräraho'a vlitettv Ylitvsluna nvvdettv 31.1.1990 'älkeen 11180: Pääluokka 11181: kpl 1 000 mk kpl 1 000 mk % kpl mk 11182: 11183: 21 TP 2 13 350,0 1 91,7 1,0 1 91 658,08 11184: 22 EK 14 159 887,0 4 2 097,0 4,0 - - 11185: 23 VN 7 39 366,0 3 1745,6 9,1 - - 11186: 24 UM 11 725 446,0 4 10 073,3 1,9 - - 11187: 25OM 24 1 250 325,0 8 12 242,3 3,2 - - 11188: 26 SM 27 3 797 605,0 15 37 098,0 1,2 1 182 447,69 11189: 27 PLM 17 3 221 739,0 8 11 873,5 4,4 - - 11190: 28 VM 47 8 895 366,0 18 95 553,0 6,4 1 2 006 045,88 11191: 290PM 93 20 162 318,6 42 313 911,9 2,2 - - 11192: 30MMM 67 6 154 110,0 29 157 472,2 5,9 - - 11193: 31 LM 45 13 252 304,0 24 226 892,4 2,8 2 1 306 780,80 11194: 32 KTM 57 2 499 428,0 9 156 147,7 46,5 - - 11195: 33 STM 75 34 479 545,4 12 107 152,2 0,6 - - 11196: 34TYM 16 3 575 579,2 4 106 753,3 25,1 - - 11197: 35YM 21 1 614 343,0 8 45 467,3 3,2 - - 11198: 36 Valtion- 11199: velka 5 9 093 585,0 2 360 514,7 9,1 - - 11200: 11201: Yhteensä 528 108 934 297,2 191 1645 086,0 3,0 5 3 586 932,45 11202: V. 1988 11203: yhteensä 546 98 403 397,5 198 757 661,7 3,0 5 7 816 529,82 11204: V. 1987 11205: yhteensä 551 97 709 123,7 177 716 193,9 3,0 5 36 765 749,70 11206: 11207: 3 300644M 11208: 18 11209: 11210: Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa oli setaan eräitä sellaisia menoja, joiden muodos- 11211: 528 arviomäärärahaa, ja niiden yhteissumma tumiseen poliisi ei voi vaikuttaa, ja monia 11212: oli 108 934,3 Mmk. Arviomäärärahoista yli- sellaisia, joiden ennakoiminen on vaikeaa. Las- 11213: tettiin 191. Ylitysten markkamäärä oli kelmien mukaan määräraha ei ole noussut 11214: 1 645,1 Mmk eli 3,0% näiden arviomäärära- samassa suhteessa kustannusten kasvun kans- 11215: hojen menoarvion mukaisesta yhteissummas- sa. Tämän vuoksi ja poliisin toiminnan tason 11216: ta. Vuonna 1988 oli arviomäärärahoja 546 ja turvaamiseksi valtiontilintarkastajat ehdotta- 11217: ylityksiä 198. Ylitysten markkamäärä oli vat harkittavaksi, että kyseinen poliisitoimen 11218: 757,7 Mmk ja ylitysprosentti sama kuin ker- momentti muutettaisiin arviomäärärahaksi. 11219: tomusvuonna eli 3,0. Toisaalta valtiontilintarkastajat kiinnittävät 11220: Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna huomiota siihen, että arviomäärärahan ylityk- 11221: 4 % pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta selle ei säännöksissä ole asetettu mitään mark- 11222: 8% suurempi kuin v. 1987. Markkamäärä oli kamääräistä tai suhteellista enimmäismäärää. 11223: kertomusvuonna 117 % edellisvuotista suu- Kertomusvuoden tilinpäätökseen sisältyy suh- 11224: rempi ja 130% suurempi kuin v. 1987. teellisen suuri arviomäärärahan ylitys, kun 1,0 11225: Sellaisia ylityksiä, joihin pyydettiin lupa Mmk:n arviomääräraha (mom. 32.85.60) on 11226: 31.1.1990jälkeen, oli viisi. Valtiovarainminis- ylitetty 150,0 Mmk:lla eli määrärahan käyttö 11227: teriön hallinnonalalla tällainen määräraha oli on ollut 151-kertainen. Valtiontilintarkastajat 11228: momentilla Valtion virastojen ja laitosten viittaavat mm. vuodelta 1982 antamassaan 11229: puolesta postisiirtoliikkeestä suoritettavat kertomuksessa ( s. 195) esittämäänsä kantaan, 11230: maksut. Valtiovarainministeriö pyysi määrä- jonka mukaan ainakin suurimpiin ja periaat- 11231: ajan jälkeen lupaa ylittää tämä arviomäärä- teellisesti tärkeisiin ylityksiin esitetään tarvit- 11232: raha 2,0 Mmk:lla. Myöhästyminen johtui tavat määrärahat lisämenoarvioiden yhteydes- 11233: siitä, että Postipankki Oy ei pystynyt toimit- sä ja ne saatetaan siten eduskunnan käsiteltä- 11234: tamaan ajoissa laskua viimeiseltä vuosinel- viksi. Valtiontilintarkastajat katsovat, että on 11235: jännekseltä. Kyseinen momentti poistuu bud- syytä säännöksin määritellä ne tapaukset,jois- 11236: jetista vuodesta 1991 alkaen, kun valtion sa määrärahan ylityspyynnöt on saatettava 11237: virastot ja laitokset alkavat itse suorittaa lisäbudjetissa eduskunnan käsiteltäviksi. 11238: maksut postisiirtoliikkeestään. 11239: Liikenneministeriön hallinnonalalla pyy- 11240: dettiin tammikuun 1990 jälkeen lupa ilmailu- Valtionvelka 11241: hallituksen palkkausmomentin ylittämiseen 11242: 2,0 Mmk:lla. Luvan pyytäminen myöhästyi, Valtionvelan kehitys kertomusvuonna il- 11243: koska ilmailuhallinto siirtyi käyttämään vuo- menee seuraavalla sivulla olevasta asetelmas- 11244: den 1990 alusta taloushallinnon tietojärjestel- ta, johon on sisällytetty myös rahastotalou- 11245: mää, ja siirtymävaiheessa joutui tietojen poi- den velka. 11246: mimisen yhteydessä kertomusvuodelle kuulu- Kertomusvuoden päättyessä koko pitkäai- 11247: vaa palkka-aineistoa vuodelle 1990. Virhe kaisen velkakannan keskimääräinen nimellis- 11248: huomattiin vasta kertomusvuoden pääkirja- korko oli 8,8 % (v. 1988 8,8 %). Mikäli 11249: ajon yhteydessä helmikuun 1990 alussa. kaikki toteutuneet ja valuuttamääräisen ve- 11250: Hallitusmuodon mukaan siirtomäärärahan lan ennakoidut lainakustannukset muutetaan 11251: samoin kuin kiinteän määrärahan ylittäminen vuotuiseksi koroksi, oli efektiivinen keskikor- 11252: on kielletty. Sisäasiainministeriön poliisitoi- ko 9,2% (v. 1988 9,4 %). Kotimaisen velan 11253: men momentin Muut kulutusmenot kaksi- keskimääräinen niroelliskorko oli 9,3 % (v. 11254: vuotinen siirtomääräraha ylitettiin kuitenkin 1988 9,2 %) ja efektiiviset kustannukset 11255: kertomusvuoden tilinpäätöksessä 63 089,13 9,8% (v. 1988 9,8 %) ja ulkomaisen vastaa- 11256: mk:lla. Siirtomäärärahaan on mahdollista saa- vasti 8,2% ja 8,4% (v. 1988 8,3% ja 8,8 %). 11257: da lisäystä ainoastaan lisäbudjeteissa. Tätä Efektiiviset kustannukset on laskettu otta- 11258: mahdollisuutta sisäasiainministeriön poliisio- malla huomioon kaikki toteutuneet kustan- 11259: sasto käyttikin esittäessään toiseen lisäme- nukset ja tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät 11260: noarvioon 11,3 Mmk:n lisäystä, josta myön- korot ja kuoletukset 31.12.1989 vallinneiden 11261: nettiin 6,8 Mmk. Hallituksen esitys oli ollut valuuttakurssien mukaan, joten ne eivät sisäl- 11262: 5,8 Mmkja eduskunnan lisäys tähän 1,0 Mmk. lä myöhempien valuuttakurssimuutosten vai- 11263: Ylittyneeltä siirtomäärärahamomentilta mak- kutuksia. 11264: 19 11265: 11266: Valtionvelan kehitys v. 1989. 11267: Velka vuoden Nostot Kuoletukset Valuutan- Valuutta- Velka Muutos vuoden aikana 11268: alussa vuoden vuoden vaihdot kurssien vuoden 11269: aikana aikana muutokset lopussa 11270: vuoden 11271: aikana 11272: Mmk Mmk % 11273: 11274: Kotimainen velka ...•.•.•.•.... 31805 5 695 7 374 30126 -1679 -5,3 11275: Pitkäaikainen velka ............ 29 515 5 195 4 834 29 876 + 361 + 1,2 11276: Yleisöobligaatiolainat ........ 24 243 4 220 4 337 24 126 117 -0,5 11277: Muut joukkovelkakirjalainat. 4 904 969 472 5 401 + 497 +10,1 11278: Velkakirjalainat ............. 368 6 25 349 19 -5,2 11279: Lyhytaikainen velka ........... 2 290 500 2 540 250 -2040 -89,1 11280: Ulkomainen velka ............. 26 279 3 511 6110 -2 892 22 786 -3493 -13,3 11281: Pitkäaikainen velka ............ 26 279 3 511 6 110 -2 892 22 786 -3493 -13,3 11282: Obligaatiolainat ............. 20 202 3 361 4283 -2 773 18 505 -1697 -8,4 11283: Muut joukkovelkakirjalainat . 1 804 900 52 852 - 952 -52,8 11284: Velkakirjalainat ............. 4 273 !50 927 67 3 429 - 844 -19,8 11285: Yhteensä ...................... 58084 9 206 13 484 -2 892 52 912 -5172 -8,9 11286: V. 1988 ....................... 58 511 14 185 13 906 +1 707 58 084 - 427 -0,7 11287: V. 1987 ....................... 51 994 17 950 II 083 +1 351 58 511 +6 517 + 12,5 11288: V. ]986 ....................... 46 981 15 257 11 126 + 882 51 994 +5 013 +11 11289: V. 1985 ....................... 44 269 II 357 7 768 877 46 981 +2 712 + 6 11290: V. 1984 ....................... 38 124 II 113 5 580 + 612 44 269 +6145 +16 11291: V. 1983 ....................... 30 248 II 725 4 628 + 779 38 124 +7 876 +26 11292: V. 1982 ....................... 22 102 8 377 2 587 +2 356 30 248 +8 146 +37 11293: V. 1981 ....................... 17 966 5 500 2123" 759 22 102 +4136 +23 11294: V. 1980 ....................... 15 189 4 371 1 683 + 88 17 966 +2 777 + 18 11295: 11296: 11297: 11298: Kertomusvuonna valtio irtisanoi lähes Korkoprosentti 1988 1989 11299: Mmk % Mmk % 11300: 2 mrd. mk vanhoja korkeakorkoisia lainoja. 11301: 0, velkasitoumuslainat. . 2 290 7 250 1 11302: Efektiivisen kustannustason alenemiseen vai- 6 1/2-7 3/4 ...... 7 914 25 8 682 29 11303: kutti myös useiden velkavaluuttojen kurssien 11304: 0 0 ••• 11305: 11306: 11307: 11308: 11309: 8-8 1/2 0 •••• 0 0 0 0 ••• 0. 6 044 19 5 174 17 11310: aleneminen. 9-9 3(4 .. 0 •••••• 0 0 ••• 3 069 JO 2 564 9 11311: 10-10 3(4 .... 0 0 0 ••••• 6 399 20 6 137 20 11312: Koko velkakannan keskimääräinen takai- 11-12 ................ 6 089 19 7 319 24 11313: sinmaksuaika kertomusvuoden päättyessä oli Yhteensä .............. 31 805 30 126 JOO 11314: JOO 11315: 4 v 8 kk, (v. 1988 4 v 9 kk). Kotimaisen 11316: pitkäaikaisen valtionvelan keskimääräinen 11317: takaisinmaksuaika oli 3 v 2 kk kuten edelli- 11318: senäkin vuonna. Ulkomaisen velan keski- Pitkäaikaisesta velasta oli vielä indeksisi- 11319: määräinen takaisinmaksuaika oli 6 v 7 kk donnaista 10 Mmk, josta indeksiehtojen mu- 11320: (edellisenä vuonna 6 v 8 kk). kaan maksettiin kuoletuksille ja koroille in- 11321: deksikorotusta 16 Mmk. 11322: Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna Ulkomaisesta valtionvelasta, joka koko- 11323: korkoja yhteensä 4 916 Mmk (v. 1988 5 182 naisuudessaan on pitkäaikaista, maksettiin 11324: Mmk), josta kotimaisen velan osuus oli 2 842 kertomusvuonna korkoja 2 074 Mmk (v. 11325: Mmk (v. 1988 2 797 Mmk). Pitkäaikaisesta 1988 2 385 Mmk). Noin 57% velasta eli 11326: kotimaisesta valtionvelasta maksettiin kor- 12 978 Mmk on maksettava viiden seuraavan 11327: koja 2 809 Mmk (v. 1988 2 576 Mmk). vuoden aikana. Kuoletuksia erääntyy 6-10 11328: vuoden kuluessa 7 956 Mmk ja sen jälkeen 11329: Pitkäaikainen kotimainen valtionvelka 1852 Mmk. 11330: 31.12.1988 ja 31.12.1989 jakaantui korko- Kertomusvuoden päättyessä olleen ulko- 11331: kannan mukaan seuraavasti: maisen velan valuuttajakauma oli muuttunut 11332: 20 11333: 11334: edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan Korkoprosentti 1988 1989 11335: Mmk % Mmk % 11336: valuuttajakaumasta. Ulkomaisen velan va- 11337: luuttajakauma tärkeimmissä valuutoissa oli 7 - 7,97 ........... 6449 25 6 181 27 11338: vuosien 1985-1989 lopussa seuraava: 8 - 8,875 ......... 3 700 14 2 331 10 11339: 9 -10,75 ........... 7 130 27 6945 31 11340: Valuutta Osuus velasta 11,05-15,125 ......... 2 907 11 2 215 10 11341: 1985 1986 1987 1988 1989 11342: % Yhteensä .............. 26 279 100 22 786 100 11343: USD .............. 31 21 16 19 24 Valtion ulkomainen velka oli kertomus- 11344: JPY ............... 19 15 13 10 7 vuoden päättyessä 27% koko maan ulko- 11345: DEM .............. 17 19 16 15 15 maisesta nettovelasta. Vuotta aiemmin se oli 11346: CHF .............. 13 15 13 10 8 40% ja vuoden 1987 päättyessä 47 %. 11347: NLG .............. 11 12 10 8 7 Valtionvelan määrä, 52 912 Mmk, oli ker- 11348: GBP ............... 7 6 9 12 10 tomusvuoden päättyessä 39 % valtion tulois- 11349: ECU .............. 4 8 8 9 11350: ta ilman lainanottoa eli 10 prosenttiyksikköä 11351: Muut .............. 2 8 15 18 20 11352: pienempi kuin vuotta aiemmin. Budjettita- 11353: louden nettolainanotto oli ----4 290 Mmk eli 11354: kuoletukset olivat tämän verran 9 056 11355: Pitkäaikainen ulkomainen velka Mmk:n bruttolainanottoa suuremmat. 11356: 31.12.1988 ja 31.12.1989 jakaantui korko- Seuraavassa asetelmassa on esitetty val- 11357: kannan mukaan seuraavasti: tionvelan kehitys viisivuotiskausittain v. 11358: Korkoprosentti 1988 !989 1950--80 ja sen jälkeen vuosittain sekä ver- 11359: Mmk % Mmk % rattu valtionvelan kokonaismäärää ao. vuo- 11360: 3,644-- 5,95 . . . . . . . . . . 4 756 18 3 898 17 den lopussa BKT:hen (koko vuoden markki- 11361: 6,00 - 6,875 . . . . . . . . . 1 337 5 1 216 5 nahintainen BKT käyvin hinnoin): 11362: 11363: Vuosi Valtion bruttovelka (ml. rahastot) BKT Koko valtion- Ulkomainen 11364: velka 0/o valtionvelka 0/o 11365: Kotimainen Ulkomainen Yhteensä BKT:stä BKT:stä 11366: Mmk 11367: 1950 ..................... 698 659 1 357 5 553 24,4 11,9 11368: 1955 ..................... 750 616 1 366 10 157 13,4 6,0 11369: 1960 ..................... 867 747 1 614 16 199 10,0 4,6 11370: 1965 ..................... 2 269 1 177 3 446 26 634 12,9 4,4 11371: 1970 ..................... 2 644 1 557 4201 45 743 9,2 3,4 11372: 1975 ..................... 1 935 1 221 3 156 104 291 3,0 1,2 11373: 1980 ..................... 7 625 10 341 17 966 192 556 9,3 5,4 11374: 1981 ..................... 8 771 13 331 22 102 218 455 10,1 6,1 11375: 1982 ..................... 11 441 18 807 30 248 245 172 12,3 7,7 11376: 1983 ..................... 16 401 21 723 38 124 274 436 13,9 7,9 11377: 1984 ..................... 19 323 24946 44 269 307 713 14,4 8,1 11378: 1985 ..................... 21 304 25 677 46 981 336 824 13,9 7,6 11379: 1986 ..................... 25 013 26 981 51 994 357 566 14,5 7,5 11380: 1987 ..................... 29 831 28 680 58 511 391 597 14,9 7,3 11381: 1988 ..................... 31 805 26 279 58 084 441 539 13,2 6,0 11382: 1989 ..................... 30 126 22 786 52 912 495 440 10,7 4,6 11383: 11384: 11385: Kertomusvuoden ja edellisen vuoden BKT- velan osuus BKT:sta 9,5 %:iin ja ulkomaisen 11386: luvut ovat ennakkotietoja. Arvioiden mu- velan osuus 4,3 %:iin. 11387: kaan valtion kotimainen velka (ml. rahastot) Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen 11388: tulee v. 1990 laskemaan 28 243 Mmk:aan ja hoitokustannuksia nopeasti. Seuraavasta ase- 11389: ulkomainen 23 387 Mmk:aan, joten koko telmasta ilmenevät valtion velanhoitomenot 11390: valtionvelan määräksi kuluvan vuoden lo- (ml. rahastot) v. 1980--89. Ulkomaisen velan 11391: pussa ennakoidaan 51 630 Mmk. Kun kulu- kuoletuksiin 31.12.1983 asti sisältyvät myös 11392: van vuoden BKT:n arvioidaan nouse- kansainvälisille järjestöille annettujen velka- 11393: van 541 292 Mmk:aan, laskisi koko valtion- kirjojen kuoletukset. 11394: 21 11395: 11396: 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 11397: Mmk 11398: Korot ja indeksikorotukset 1204 1 578 2 168 3 112 3 864 4621 4 639 4 841 5 199 4 932 11399: Kotimainen ............ 567 768 993 1 342 1 741 2 109 2 202 2 595 2 806 2 855 11400: Ulkomainen ............ 535 712 1 080 1 643 1 997 2 381 2 293 2 084 2 367 2 059 11401: Rahastot ............... 102 98 95 127 126 131 144 162 26 18 11402: Palkkiot ja muut menot ... 88 124 148 222 250 233 272 308 218 211 11403: Kuoletukset .............. 1 502 1 954 2 619 4 163 5 580 7 767 11 126 11 083 13 906 13 484 11404: Kotimainen ............ 1 234 1 359 1 852 1 560 3 616 5 617 3 894 5 866 9043 7 337 11405: Ulkomainen ............ 217 531 580 1 915 1 621 1 616 6 112 3 851 4 826 6009 11406: Rahastot ............... 51 64 187 688 343 534 1 120 1 366 37 138 11407: Yhteensä ................. 2 794 3 656 4 935 7 497 9 694 12 621 16 037 16 232 19 323 18 627 11408: Velan (pl. rahastot ja kuole- 11409: tukset) hoitokustannusten 11410: osuus valtion tilinpäätöksen 11411: mukaisista kokonaisme- 11412: noista (pl.nettokuoletuk- 11413: set) ...................... 2,4 2,9 3,4 4,3 4,9 5,3 5,0 4,7 4,6 4,1 11414: 11415: 11416: 11417: 11418: Vuoden 1990 velanhoitokustannuksiksi luminen on lisääntynyt kertomusvuonna ja 11419: (pl. kuoletukset) arvioidaan kaikkiaan n. 4,9 etenkin sen jälkeen huolestuttavasti. 11420: mrd. mk. 11421: Valtiontilintarkastajat toteavat, että val- 11422: tionvelkaa on kertomusvuonna vähennetty, niin Valtion lainanauto 11423: että velan markkamäärä on edellisvuotisesta Valtio antaa lainoja sekä tulo- ja menoar- 11424: alentunut yli viidellä miljardilla markalla. Täs- 11425: tä osa eli 892 Mmk on aiheutunut valuutta- vion että sen ulkopuolella olevien rahastojen 11426: kurssien muutoksista. Uutta velkaa on nostettu kautta. Seuraavilla sivuilla olevasta taulukos- 11427: noin 35 % vähemmän kuin edellisenä vuonna ta käyvät ilmi valtion lainaksi antamien va- 11428: mutta kuoletuksia on maksettu lähes yhtä pal- rojen määrä kertomusvuoden alussa ja lopus- 11429: jon kuin edellisenäkin vuonna. sa, vuoden aikana annetut uudet lainat sekä 11430: kertomusvuonna kertyneet kuoletukset jako- 11431: Myös valtionvelan rakennetta on edelleen rot. Taulukosta ilmenee myös erityyppisten 11432: onnistuttu parantamaan, niin että ulkomaisen lainojen suhteellinen lisäys tai vähennys ker- 11433: velan osuus on laskenut 43 %:iin koko velka- tomusvuoden aikana sekä vuoden alussa ol- 11434: kannasta. Valtionvelan osuus koko maan ulko- leelle lainapääomalle laskettu korkotuotto 11435: maisesta nettovelasta on laskenut, mikä kui- valtiokonttorista ja rahastoista saatujen tie- 11436: tenkin suurelta osin on aiheutunut muiden sek- tojen mukaan. Maatilatalouden kehittämis- 11437: toreiden lisääntyneestä ulkomaisesta lainan- rahaston lainoihin on sisällytetty myös myy- 11438: otosta. Kun otetaan huomioon, ettei valtiolla tyjen tilojen kauppahintasaatavat Yrityksille 11439: ole valuuttamääräisiä tuloja ja että ulkomai- suunnatusta lainanannosta kanavoidaan suu- 11440: seen lainanottoon aina liittyy myös valuutta- rin osa Suomen Vientiluotto Oy:n ja Kehitys- 11441: kurssiriskejä, voidaan kehitystä valtiontalou- aluerahasto Oy:n kautta, joiden valtiolta saa- 11442: den kannalta pitää suotavana. Sen sijaan koko rnat lainat sisältyvät taulukossa kohtaan Lai- 11443: kansantalouden kannalta ulkomainen velkaan- nat luottolaitoksille. 11444: 22 11445: 11446: Valtion lainananto v. 1989 11447: 11448: Lainapääoma Lisäys vuoden Vähennys Lainapääoma in~::~~~:i. Lai';;:~~~~~an Korkotuotto 11449: Lainaryhmä vuoden alussa aikana vuoden aikana uoden lopussa tykset 1---v-.- -':.:.:,_, 11450: !v"'.-- - -i-lv-_-- - ..,..... 11451: lv-.- - - 11452: 1989 198 8 19 89 19 88 11453: Mmk % 11454: Kehitysluotot ........ . 554 141 694 1 +25 +32 0,2 0,5 11455: Lainat Teollisen 11456: Kehitysyhteistyön 11457: Rahasto Oy:lle ..... . 20 23 43 0 +23 11458: Saatavat valtion 11459: liikelaitoksilta ...... . 60 59 3 11460: Lainat väestönsuojelua 11461: varten ............. . 2 0 0 2 0 0 -7 11462: Rakennuslainat 11463: peruskouluille ...... . 331 33 299 19 -10 -8 5,7 5,5 11464: Lainat yksityisoppikou- 11465: lujen muuttamiseksi 11466: kunnallisiksi kouluik- 11467: si ................ .. 39 2 37 2 -- 5 -5 5,1 4,9 11468: Rakennuslainat 11469: yksityisoppikouluille. 3 2 0 -27 -24 11470: Lainat ammatillisille 11471: oppilaitoksille ...... . 13 3 10 1 -23 -20 7,7 6,3 11472: Opintolainat lääkärien 11473: ja hammaslääkärien 11474: kouluttamiseksi 11475: ulkomailla ......... . 0 0 -100 -24 11476: Rakennuslainat 11477: kirjastoille ......... . 40 2 39 3 -2 -1 7,5 7,3 11478: Veikkausvoittovaroista 11479: myönnetyt lainat .... 275 36 26 285 14 +4 +6 5,1 5,0 11480: Muut lainat opetuksen, 11481: tieteen ja kulttuurin 11482: edistämiseksi. ...... . 3 0 3 0 -2 -17 11483: Invalidihuoltolain 11484: mukaiset lainat .... . 3 2 0 -28 +41 11485: Asuntolainat ......... . 26 750 3 730 28 893 899 + 8 + 7 3,3 3,1 11486: Muut lainat asuntotuo- 11487: tannon edistämiseen . 2 0 -29 -18 11488: Lainat vesihuoltolaittei- 11489: den rakentamiseen .. 4 3 0 -18 -17 11490: Vesiensuojelulainat 11491: teollisuudelle ....... . 51 12 39 3 -24 -14 5,9 6,7 11492: Maatilatalouden 11493: kehittämisrahaston 11494: lainat ............. . 6 819 840 569 7 090 228 +4 +5 3,3 2,8 11495: Muut lainat asutustoi- 11496: minnan edistämi- 11497: seen ............... . 232 9 49 192 4 -17 -2 1,7 1,7 11498: Maanparannuslainat. .. 38 9 4 43 1 +14 +14 2,6 3,0 11499: Metsänp!lrannuslainat . 1 105 250 93 1 262 27 + 14 + 5 2,4 2,5 11500: Lainat metsätalouden 11501: tukemiseen ........ . 2 0 -32 -25 11502: Lainat kalastuselinkei- 11503: non edistämiseen .... 2 0 2 0 -9 -8 11504: Lainat satamien 11505: rakentamiseen ..... . 0 0 -25 -20 11506: Teollisuuden tuotekehi- 11507: tyslainat. ......... . 594 134 103 625 27 + 5 + 10 4,5 4,3 11508: Lainat luotto-osakeyh- 2 823 100 126 2 797 156 -1 + 2 5,5 5,3 11509: tiöille ............. . 11510: 23 11511: 11512: · ·· ·· 11513: Lamapaaoma L' ·· d v··h L . .. .. Korot ja Lainapääoman Korkotuotto 11514: 1says vuo en a ennys amapaaoma indeksihyvi 4 11515: muutos 11516: Lainaryhmä vuoden alussa aikana vuoden aikana uoden lopussa tykset 1----..!!!!!P'----\----,--- 11517: v. 1989 V. 1988 1 V. 19891 V. 1988 11518: 11519: Mmk % 11520: Kauppahintasaatavat 379 23 356 14 -6 -6 3,7 3,7 11521: yrityksiltä ......... . 11522: Valtion investointira- 392 256 31 -35 7,9 11523: haston ulkomaan 11524: rahan määräisten 11525: varojen siirtäminen 11526: lainaksi Postipankki 11527: Oy:lle ja Kehitysalue- 11528: rahasto Oy:lle ...... . 11529: Kehitysalueiden 3 2 0 --40 -36 11530: tuotannollisen 11531: toiminnan työvoima- 11532: poliittiset rahoituslai- 11533: nat ................ . 11534: Muut lainat teollisuu- 165 13 152 -8 -10 0,6 0,5 11535: den edistämiseen .... 11536: Lainat energiatalouden 250 63 187 23 -25 -14 9,2 6,9 11537: edistämiseen ....... . 11538: Lainat viennin edistä- 87 28 20 95 5 +9 -2 5,7 6,7 11539: miseen ............ . 11540: Saatava Puolalta ..... . 25 25 11541: Muut lainat elinkeino- 2 1 0 -50 -6 11542: jen edistämiseen ..... 11543: Yhteensä ............ . 41011 2 874 123 43 499 1462 +6 +7 3,6 3,4 11544: 1 Luvut sisältävät 53 Mmk asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilö- 11545: kohtaisiksi asunto-osakelainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella. 11546: 2 Luku sisältää valuuttakurssien muutoksista johtuvaa alennusta 4 Mmk. 11547: 3 Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 1 Mmk, asutusluottojen maksuvapautusten (L 597/73 jaA 598/73) 11548: loppuunkuittauksia 76 Mmk ja muita tileistä poistoja II Mmk. 11549: 11550: 11551: Uusia lainoja myönnettiin kertomusvuon- Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 11552: na kaikkiaan 5 362 Mmk (v. 1988 5 283 66 %) valtion lainanannosta on asuntolaino- 11553: Mmk). Lainavarojen vähennykseen 2 874 ja. Näiden lainojen lainapääoma kertomus- 11554: Mmk sisältyy kertomusvuonna luottotap- vuoden alussa ja lopussa, sen lisäys ja vähen- 11555: pioita 1 Mmk, asutusluottojen maksuvapau- nys kertomusvuonna sekä vuoden aikana 11556: tusten (L 597/73 ja A 598/73) loppuunkuit- kertyneet korot ja vuoden alussa olleelle lai- 11557: tauksia 76 Mmk ja muita tileistä poistoja 11 napääomalle laskettu korkotuotto ilmenevät 11558: Mmk (v. 1988 14 Mmk) sekä valuuttakurs- seuraavasta taulukosta: 11559: sien muutoksista johtuvaa alennusta 4 Mmk. 11560: 11561: Lainapääoman Korkotuotto 11562: Korot ja muutos 11563: Lainapääoma Lisäys vuoden Vähennys Lainapääoma 11564: vuoden alussa aikana vuoden aikana jvuoden lopussa indeksihyvi- 11565: tykset 11566: Lainaryhmä V. 1989 V. 1988 V. 1989 v. 1988 11567: 11568: Mmk % 11569: 11570: Vuokratalo- ja opiskeli- 11571: ja-asuntolalainat .... 13 315 2 265 254 15 326 343 + 15 +II 2,6 2,4 11572: Asunto-osakeyhtiötalo- 11573: lainat .............. 278 133 114 297 19 + 7 -21 6,8 5,9 11574: Henkilökohtaiset 11575: asunto-osakelainat .. 4 597 398 506 4489 179 -2 + 3 3,9 3,5 11576: Omakotitalolainat ..... 5 917 419 547 5 789 252 -2 -0 4,3 3,8 11577: Peruskorjaus- ja 11578: perus p arannuslainat . 2 314 459 128 2 645 90 + 14 +17 39 36 11579: 24 11580: 11581: Lainapääoman Korkotuotto 11582: Korot ja muutos 11583: Lainapääoma Lisäys vuoden Vähennys Lainapääoma indeksihyvi- 11584: vuoden alussa aikana vuoden aikana uoden lopussa tykset 11585: Lainaryhmä V. 1989 V. 1988 v. 1989 V. 1988 11586: 11587: 11588: Mmk % 11589: 11590: Erityisasuntolainat .... 35 - 3 32 1 -8 -9 2,9 2,6 11591: Lämmityslaitoslainat .. 250 17 35 232 13 -7 -14 5,2 5,4 11592: Lainat asunnottomien 11593: asunto-olojen 11594: parantamiseksi ...... 44 39 - 83 2 +88 4,5 7,7 11595: Yhteensä .........•... 26 750 3 730 1587 28 893 899 +8 +7 3,4 3,1 11596: V. 1988 ................ 25 045 3 345 1 640 26 750 782 +7 - 3,1 - 11597: V. 1987 ................ 23 624 2 792 1 372 25 045 734 +6 - 3,1 - 11598: V. 1986 ................ 22 577 2 281 1 234 23 624 803 +5 - 3,6 - 11599: V. 1985 ................ 21 373 2 293 1 089 22 577 799 +6 - 3,7 - 11600: V. 1984 ................ 20 007 2 268 901 21 373 700 +7 - 3,5 - 11601: V. 1983 ................ 18 239 2 558 791 20 007 562 + 10 - 3,1 - 11602: V. 1982 ................ 16 523 2 294 578 18 239 462 +10 - 3,1 - 11603: V. 1981. ............... 14 923 2 010 409 16 523 324 + 11 - 2,8 - 11604: V. 1980 ................ 13 291 1 935 303 14 923 261 + 12 - 22 - 11605: 11606: 11607: 11608: 11609: Asunto-osakeyhtiötalolainojen vähennystä rettyjä lainoja, jotka on käsitelty bruttope- 11610: osoittava luku ja henkilökohtaisten asunto- riaa ttee lla. 11611: osakelainojen lisäystä osoittava luku sisältä- 11612: vät 53 Mmk asunto-osakeyhtiöille myönne- Valtion tulo- ja menoarvion varoista v. 11613: tyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista 198Q-89 nostetut lainat jakaantuivat kuole- 11614: henkilökohtaisiksi asunto-osakelainoiksi siir- tusaikojen mukaan eriteltyinä seuraavasti: 11615: 11616: 11617: Kuoletusaika 11618: vuosia 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 11619: Mmk 11620: 11621: 0--5 229 171 181 154 63 34 64 97 130 141 11622: 6-10 691 601 380 268 214 232 270 272 727 243 11623: 11-15 492 568 1 004 323 309 215 235 433 283 154 11624: 16-20 177 201 227 1 320 1 275 1 217 1 137 1 340 1 564 1 129 11625: 21-25 873 947 968 81 133 102 134 97 176 179 11626: 26-30 39 5 17 954 1 197 1 001 972 1 228 1 556 2482 11627: Yli 30 10 25 22 23 12 13 5 38 56 11628: 11629: 11630: 11631: 11632: Valtion antolainauskannan jakauma kor- ma korkoprosentin mukaan kertomusvuoden 11633: koprosentin mukaan kertomusvuoden lopus- lopussa. Taulukosta puuttuvat kehitysluotto- 11634: sa ilmenee seuraavasta taulukosta, jossa on lainat, joiden pääoma 31.12.1989 oli 693,8 11635: esitetty valtiokonttorin hoidossa olevat lainat Mmk (v. 1988 554,0 Mmk). 11636: tehtäväalueittain (Mmk:ina) ja niiden jakau- 11637: 25 11638: 11639: Korkokanta % 11640: Tehtävä 0,0 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6,25- 7,25- 8,25- 9,25- Yhteensä 11641: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 11642: 11643: Yleinen järjestys ja 11644: turvallisuus ...... - - - - - 0 1 - - - - 1 11645: Opetus, tiede ja 11646: kulttuuri ........ 0 - - 0 - 284 288 - 104 - - 675 11647: Asuminen ja 11648: ympäristö ....... 1 016 7 981 4 292 7 426 1 893 685 152 1 102 416 3 949 25 28 937 11649: Työvoima ......... - - - - - - - 2 - - - 2 11650: Maa- ja metsäta- 11651: lous ............. 1 - - - - 2 1 - - 0 - 4 11652: Liikenne ........... - - - - - 1 0 0 - - - 1 11653: Teollisuus ja muut 11654: elinkeinot ....... 142 - 43 86 177 958 866 1 618 110 114 - 4 115 11655: Yhteensä .........• 1159 7 981 4335 7 513 2 070 1930 1308 2 722 630 4063 25 33737 11656: Ofo ••.....•••.. • • •. 3,4 23,7 12,9 22,3 6,1 5,7 3,9 8,1 1,9 12,0 0,1 100 11657: Yht. V. 1988 ....... 2 551 6 729 2 877 8 602 846 2 350 1 859 1 075 2 014 2 755 39 31 698 11658: •;•................ 8,0 21,2 9,1 27,1 2,7 7,4 5,9 3,4 6,4 8,7 0,1 100 11659: Yht. V. 1987 ....... 2 887 7 457 2 104 7 067 1 291 3 428 1457 260 5 173 1 42 31 170 11660: o/o ................ 93 23 9 68 22,7 41 110 47 08 16 6 00 01 100 11661: 11662: 11663: 11664: 11665: Tarkasteltaessa valtion antamien lainojen tetuksi keskikorkoprosentiksi 3,59 (v. 1988 11666: (pl. kehitysluottolainat ja lääninhallitusten 3,43 %). Lainapääoma ja painotettu keski- 11667: hoitamat lainat) lainakantaa 31.12.1989 teh- korko tehtäväalueittain olivat kertomusvuo- 11668: täväalueittain painotetusti lasketuin keski- den lopussa seuraavat: 11669: korkoprosentein saadaan lainakannan paino- 11670: 11671: 11672: Tehtävä Lainapääoma Painotettu keskikorko 11673: 1000 mk % 11674: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................. . 1 517 5,98 11675: Opetus, tiede ja kulttuuri. ....................................... . 675 881 5,68 11676: Sosiaaliturva ................................................... . 11677: Terveydenhuolto ............................................... . 11678: Asuminen ja ympäristö ......................................... . 28 936 853 3,25 11679: Maa- ja metsätalous ............................................ . 3 772 4,39 11680: Liikenne ....................................................... . 1 384 5,09 11681: Teollisuus ja muut elinkeinot .................................... . 4117 260 5,65 11682: Yhteensä ...................................................... . 33 736 666 3,59 11683: 11684: 11685: 11686: 11687: Kun keskikorko on laskettu vuoden 1989 kertomusvuonna kertyneitä korkoja. 11688: lopun lainakannasta samoin perustein kuin 11689: edellä olevasta kappaleesta ilmenee, se eroaa Edellä sivuilla 22-23 esitettyyn tauluk- 11690: edellä olevan taulukon (valtion lainanauto v. koon sisältyvä maatilatalouden kehittämisra- 11691: 1989) luvuista, joissa laskentaperusteena on haston lainanauto kehittyi kertomusvuoden 11692: käytetty vuoden 1988 lopun lainakantaa ja aikana seuraavasti: 11693: 11694: 11695: 4 300644M 11696: 26 11697: 11698: Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1989 11699: Vähennys ~inapääoma 11700: 1 11701: Lamapääoma Ltsäys vuoden Korot Lainapääoman Korkotuotto 11702: vuoden alussa aikana vuoden aikana oden lopuss muutos 11703: Lainat 11704: Mmk % 11705: 11706: 1. Kuntien lainat 11707: Asutuskassalainat. ... 3 - 2 1 0 -53 0,8 11708: 2. Maatilalainat 11709: Rahalaitokset ....... 5 663 612 330 5 945 181 + 5 3,1 11710: 3. Maaseutuelinkeino- 11711: lainat ............... 50 62 6 107 5 + 112 10,2 11712: 4. Rahoituslain 11713: mukaiset lainat ...... 11714: Rahalaitosten lainat . 3 - 2 1 0 -60 1,9 11715: Tilojen myyntihintoi- 11716: hin liitetyt lainat. .... 5 - 1 5 0 - 3 11717: 5. Maankäyttölainat ... 11718: Rahalaitosten lainat . 488 3 119 372 19 -24 4,0 11719: Tilojen myyntihintoi- 11720: hin liitetyt lainat. .... 22 0 10 12 - --44 - 11721: 6. Muut lainat ja 11722: saatavat ............. 0 - 0 0 0 11723: 7. Kauppahinnat ...... 11724: Velaksi myytyjen 11725: tilojen kauppahinnat . 584 164 101 647 23 + 10 3,9 11726: Yhteensä ....••.....•. 6 818 841 569 7090 228 + 4 34 11727: 11728: 11729: Rahalaitosten välityksellä annettujen maa- Rahalaitosten välityksellä annettujen 11730: tilalainojen pääoma kertomusvuoden lopussa maankäyttölainojen lainapääoma kertomus- 11731: jakaantui lainatyypeittäin seuraavasti: vuoden lopussa jakaantui lainatyypeittäin 11732: Mmk 11733: seuraavasti: 11734: Maanostolainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 872 Mmk 11735: Sisarosuuslainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713 Asuntolainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 11736: Asuntolainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 566 Rakentamislainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 11737: Rakentamislainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708 Maanosto-ja sisarosuuslainat.............. 169 11738: Raivaus-, perusparannus-, tie-, sähköistä- Raivaus-, perusparannus- ja tielainat . . . . . . . 1 11739: mis- ja vesihuoltolainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Irtaimisto ja sähköistämislainat . . . . . . . . . . . . 5 11740: Irtaimistolainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Asuntolisälainat........................... 12 11741: Turvetuotantolainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Yhteensä................................. 372 11742: Vakauttamislainat......................... 21 11743: Luontaiselinkeinolainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 11744: Kolttalainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Rahaston varoista myönnettyjen lainojen 11745: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 945 hoidosta suoritettiin kertomusvuodelta hoi- 11746: topalkkioita rahalaitoksille 32,0 Mmk ja 11747: Rahalaitosten välityksellä annettujen maa- kunnille 33,2 Mmk. 11748: seutuelinkeinolainojen lainapääoma kerto- 11749: musvuoden päättyessä jakaantui lainatyy- 11750: peittäin seuraavasti: 11751: Mmk 11752: Tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevat 11753: rahastot 11754: Rakentamislainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 11755: Irtaimistolainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 11756: Vaihto-omaisuuslainat..................... 3 Seuraavalla sivulla olevassa asetelmassa on 11757: Käyttöpääomalainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 esitetty valtion tulo- ja menoarvion ulkopuo- 11758: Yhteensä . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 lella olevien rahastojen pääomakehitys kerto- 11759: musvuonna: 11760: 27 11761: 11762: Rahasto Pääoma Ylijäämä + Siirto tulo- ja Pääoma 11763: 1.1.1989 Alijäämä - menoarviosta 31.12.1989 11764: V. 1989 V. 1989 11765: Mmk 11766: 11767: Maatilatalouden kehittämisrahasto ...................... . 7 670,2 + 82,9 300,0 8 053,1 11768: Valtion viljavaraston rahasto ............................ . 994,1 + 6,6 1 000,7 11769: Tuontikaupparahasto ................................... . 16,9 - 0,0 16,9 11770: Varmuusvarastorahasto ................................. . 2 572,2 +251,1 2 823,3 11771: Vientitakuurahasto ..................................... . 251,9 -298,4 151,0 104,5 11772: Valtiontakausrahasto ................................... . 18,1 - 8,5 9,6 11773: Öljysuojarahasto ....................................... . 6,8 - 1,3 5,5 11774: Valtion ydinjätehuoltorahasto ........................... . 1 537,4 + 180,7 341,8 1 2 059,9 11775: Palosuojelurahasto ..................................... . 44,9 -- 1,9 42,9 11776: PTL:n uudistusrahasto .................................. . 46,8 -106,4 59,6 11777: Radiorahasto .......................................... . -5,7 + 30,6 24,9 11778: VR:n uudistusrahasto .................................. . 150,4 -195,9 56,6 II, 1 11779: Yhteensä .............................................. . 13 304,0 -60,5 909,0 14 152,4 11780: 1 IVO:n, TVO:n ja VTT:n rahasto-osuuksien lisäys. 11781: 11782: 11783: 11784: Töhertelr. yms. ilkivalta ja siitä valtiolle sia ei ole kattavasti tilastoitu mutta poliisipii- 11785: aiheutuneet kustannukset. reistä kertyneiden tietojen perusteella voi- 11786: daan todeta, että ilkivalta on poliisihallinnos- 11787: Valtiontilintarkastajat ovat pyytäneet eri sa melko yleistä. Tavallisimmin se kohdistuu 11788: hallinnonaloilta selvitykset kertomusvuoden poliisiautoihin ja poliisin tiloihin tai niiden 11789: aikana ilmi tulleen ns. töhertelyn ym. vähäi- kalustukseen. Autoihin ilkivalta kohdistuu 11790: semmän ilkivallan yleisyydestä sekä siitä val- lähinnä silloin, kun ne esim. huvipaikalla 11791: tiolle aiheutuneista kustannuksista. Tämän- joudutaan jättämään valvonnatta. Autojen 11792: tapaista ilkivaltaa on laajemmassa mitassa renkaita puhkotaan, peilejä ja antenneja ri- 11793: esiintynyt lähinnä vain oikeusministeriön, kotaan tai peltejä potkitaan. Pidätettyjen säi- 11794: puolustusministeriön, valtiovarainministe- lyttämiseen tarkoitettujen tilojen ja ns. juop- 11795: riön ja liikenneministeriön hallinnonaloilla. poputkien seinien töhriminen, piirtely ja 11796: Oikeusministeriön hallinnonalalla ilkival- naarmuttaminen on tavallisin itkivallan muo- 11797: taa on esiintynyt lähinnä vankeinhoitolaitok- to. Myös poliisiasematilojen ikkunoita, val- 11798: sissa, joissa kaluston turmelemisesta sekä sel- vontakameroita ja muuta kalustoa rikotaan 11799: lirakenteiden vahingoittamisesta aiheutuu tai vahingoitetaan. 11800: vankeinhoito-osaston arvion mukaan vahin- Joissakin tapauksissa itkivallan tekijä on 11801: koa vuosittain n. 30 000--50 000 mk. Tästä tavoitettu ja häneltä on saatu perityksi aiheu- 11802: määrästä on saadun tiedon mukaan saatu tuneet kustannukset mutta useimmiten teki- 11803: perityksi takaisin n. 10 %, lähinnä vangeille jää ei ta voiteta ja kustannukset jäävät valtion 11804: vankilassa tilitetystä tulosta. Oikeudellisiin vahingoksi. Koska korjaukset usein tehdään 11805: toimiin ei yleensä ole ryhdytty, koska vahin- kiinteistöjen vuosihuollon yhteydessä ja kun 11806: kojen suuruus tapausta kohden on yleensä kattavaa tilastointia ei ole tehty, ei tämänta- 11807: jäänyt varsin vähäiseksi. Vahingonkorvaus paisesta itkivallasta aiheutuneiden kustan- 11808: on määrätty vankilan johtokunnan päätök- nusten kokonaismäärä ole tiedossa. Sisä- 11809: sellä. Erityisiä valvontamenetelmiä ilkivallan asiainministeriön arvion mukaan vuotuiset 11810: ehkäisemiseksi ei ole pidetty tarkoituksenmu- kustannukset kohoavat kuitenkin yli 100 000 11811: kaisena järjestää. Vahingoittuneiden raken- mk:n. 11812: teiden korjaus on hoidettu vankityönä vanki- Puolustusministeriön ilmoituksen mukaan 11813: loiden tavanomaisten vuosikorjausten yhtey- ilkivaltaa ei sotilaskohteissa voida pitää eri- 11814: dessä. tyisen vakavana ongelmana, eikä se ole saa- 11815: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla ilki- vuttanut kovin suuria mittasuhteita, koska 11816: valtaa on esiintynyt lähinnä poliisihallinnos- kohteiden valvonta on yleensä jatkuvaa. 11817: sa. Saadun selvityksen mukaan näitä tapauk- Poikkeuksen muodostaa sotilasyhteisöille pe- 11818: 28 11819: 11820: rinteinen jäljellä olevien palveluspäivien kir- doista tahi kustannuksista. Myös valtion am- 11821: joittelu. Kirjoittelun estämiseen pyritään en- matilliset oppilaitokset hoitavat itsenäisesti 11822: sisijaisesti paikallistasolla valvonnalla ja pienemmät ilkivallasta aiheutuneet vahingot, 11823: asennekasvatuksella. Eräissä tapauksissa eikä niistäkään ollut saatavissa tarkempia 11824: piirtelyyn syyllistyneet ovat varushuollon yh- tietoja. Korkeakouluhallinnon osalta ilmoi- 11825: teydessä joutuneet poistamaan kirjoituk- tettiin, että rakennusten ulkoseinien töherte- 11826: siaan. Tämäntapaisen ilkivallan yleisyydestä, lyä yms. esiintyy hallinnonalalla koko maas- 11827: muodoista ja kustannuksista ei ollut käytet- sa, joskin lisätty valvonta on jossain määrin 11828: tävissä tilastoja. vähentänyt sitä viime vuosina. Vahinkojen 11829: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla il- korjaamiseen käytetään oman työvoiman 11830: kivaltaa esiintyy pääosin vain rakennushal- ohella myös ulkopuolisia palveluja, joista ai- 11831: linnossa, jossa tapauksia esiintyy absoluutti- heutuneet kustannukset ovat nousseet n. 11832: sina lukuina runsaasti, joskaan sitä ei suuren 200 000 mk:aan vuosittain. 11833: kiinteistömäärän vuoksi voida rakennushalli- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 11834: tuksen mielestä pitää merkittävänä. Yleisim- alalla on tämäntapaista ilkivaltaa esiinty- 11835: pinä ilkivallan esiintymismuotoina voidaan nyt saadun tiedon mukaan metsäntutkimus- 11836: pitää ikkunoiden, valaisimien, hissien, kulun- laitoksen tutkimusaluehallinnon toimipaik- 11837: valvontalaitteiden yms. rikkomista sekä ilki- kojen alueilla. Tällaista ilkivaltaa on esiinty- 11838: valtaisia palohälytyksiä. Myös rakennusten nyt mm. Aulangon luonnonsuojelualueella 11839: seinien töhertelyä ja yleistä epäsiisteyttä, ku- (spray-maalilla töhertelyä, istutusten turme- 11840: ten pullojen särkemistä ja julkisten tilojen lua, nuorten puiden katkomista jne.) sekä 11841: likaamista esiintyy runsaasti erityisesti pää- Kolin ja Punkaharjun tutkimusalueilla (tö- 11842: kaupunkiseudulla. hertelyä, taimistojen turmelua jne.). Kustan- 11843: Rakennushallituksen ilmoituksen mukaan nukset ovat rajoittuneet siistimistoimenpitei- 11844: ilkivallan esiintymistiheys vaihtelee piireit- siin. 11845: täin. Yleisintä ja myös eniten kustannuksia Liikenneministeriön hallinnonalalla ilki- 11846: aiheuttavaa ilkivalta on pääkaupunkiseudul- valtaa on esiintynyt ennen kaikkea ilmailu- 11847: la (n. 120 tapausta vuosittain). hallinnossa sekä tielaitoksessa ja etenkin val- 11848: Pelkästään Helsingissä kustannukset ovat tionrautateillä. 11849: vuosittain ikkunoiden osalta 150 000- Ilmailuhallituksen ilmoituksen mukaan sen 11850: 200 000 mk, töhertelyn osalta 100 000- hallinnassa olevaan omaisuuteen kohdistu- 11851: 150 000 mk ja muun ilkivallan osalta n. nut töhertely ja muu ilkivalta on ollut taval- 11852: 50 000 mk. Erityisenä kustannuksia aiheutta- lisempaa kuin varsinaisesti rikokseksi luoki- 11853: vana ilmiönä rakennushallitus tuo esille teltava ilkivalta. Tällaista vähäisempää ilki- 11854: asunnonvaltaukset, joista kesällä 1990 oli valtaa on esiintynyt yleensä suuremmilla len- 11855: vireillä n. 12 000 mk:n suuruinen korvausvaa- toasemilla, joissa matkustajapaljouden vuok- 11856: timus ylityötunneista ja vartioinnin järjestä- si ei yksittäisen henkilön tekemisiin voida 11857: misestä. kiinnittää riittävää huomiota. Ilkivalta on 11858: Muiden piirirakennustoimistojen alueella ilmennyt piirroksina ja tarralappuina yleisö- 11859: esiintyy tämäntapaista ilkivaltaa 5-20 ta- tiloissa, penkkien töhrimisenä, opasteiden 11860: pausta vuosittain piiriä kohden. Näistä ai- vääntelynä jne. Usein ilkivalta on kohdistu- 11861: heutuu kustannuksia vuosittain 6 000- nut myös lentoasemia ympäröiviin aitoihin ja 11862: 50 000 mk. Koko rakennushallinnon alalla niiden portteihin. Jälkien korjauskustannus- 11863: aiheutuu ilkivallasta vuotuisia kustannuksia ten erottaminen tavanomaisen korjaus- ja 11864: rakennushallituksen ilmoituksen mukaan kunnossapidon kustannuksista on saadun 11865: 0,4--1 Mmk. tiedon mukaan varsin vaikeaa. 11866: Opetusministeriön hallinnonalalla tämän- Tielaitoksen ilmoituksen mukaan ilkival- 11867: tapaista ilkivaltaa esiintyy lähinnä oppilai- lan määrä ja luonne vaihtelevat paikkakun- 11868: toksissa. Kouluhallituksen alaisissa valtion nittain. Suuremmissa asutuskeskuksissa ilki- 11869: oppilaitoksissa ilkivalta ilmenee mm. ikku- valta on yleisintä ja kohdistuu mm. liikenne- 11870: noiden rikkomisena. likivallasta aiheutuneet merkkeihin, opasteisiin, siltoihin ja alikulku- 11871: kustannukset on maksettu oppilaitosten tunneleihin. Muualla erityisesti levähdys- 11872: määrärahoista. Kouluhallituksessa ei ole teh- alueet ovat joutuneet ilkivallan (rikkomisten, 11873: ty selvityksiä ilkivallan yleisyydestä tai muo- töhertelyjen ja varkauksien) kohteiksi. Erityi- 11874: 29 11875: 11876: sen haitallisiksi ovat osoittautuneet auraus- esiintyy pääkaupunkiseudulla lähes päivit- 11877: viittojen katkaisemiset. Eräissä tapauksissa täin. Tyypillisintä on töhertely, ikkunoiden 11878: saattavat muutkin ilkivallanteot aiheuttaa rikkominen sekä sammuttimiin kohdistuva 11879: vaaraa liikenteelle. ilkivalta. Parin viime vuoden aikana on saa- 11880: likivallan esiintymistä tiedusteltiin pisto- dun tiedon mukaan esiintynyt myös huomat- 11881: kokeenomaisesti neljältä tiepiiriitä (Uusimaa, tavassa määrin kaukojunien vaunuissa ole- 11882: Häme, Kuopio, Lappi) sekä neljältä tiemes- vien kolikkopuhelimien rikkomisia. Pääkau- 11883: taripiiriitä (Espoo, Vantaa, Pori, Lappeen- punkiseudun ulkopuolella ilkivaltatapaukset 11884: r~nta). Saadut selvitykset olivat varsin erilai- ovat yleensä olleet ikkunoiden rikkomisia ja 11885: sia. vastaavia. 11886: Uudenmaan tiepiirissä töhertely ja muu Eniten kustannuksia aiheuttaa pääkau- 11887: ilkivalta on yleistä etenkin kevyen liikenteen punkiseudulla junien, asemien ja laitureiden 11888: väylien läheisyydessä ja levähdyspaikoilla. töhertely, josta aiheutuu vuosittain laskenta- 11889: Piirin ilmoituksen mukaan kokonaiskustan- tavasta riippuen 2-5 Mmk:n kustannukset. 11890: nukset nousevat vuosittain useisiin satoihin Välittömät siivous- ja vartiointikulut ovat n. 11891: tuhansiin markkoihin. Yleisimpiä ovat liiken- 2 Mmk. Kun otetaan huomioon välilliset 11892: nemerkkien ja opasteiden vahingoittaminen kustannukset, kaluston maalaus välittömästi 11893: ja töhertely. Nämä vaativat välittömiä kor- puhdistuksen jälkeen sekä seisonta-ajan kus- 11894: jaustoimia, joista aiheutuvat kustannukset tannukset, nousevat kustannukset 5-7 11895: ovat vuosittain yli 100 000 mk. Lähes saman Mmk:aan. Kertomusvuonna töhertely on li- 11896: verran tulevat maksamaan siltojen ja alikul- sääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Val- 11897: kutunnelien hiekkapuhaltamiset. Levähdysa- tionrautatiet on ryhtynyt kampanjaan töher- 11898: lueiden käymälöihin, pöytiin, penkkeihin ja telyn ehkäisemiseksi. 11899: roska-astioihin kohdistuneen ilkivallan kor- Seuraavassa on eritelty yhteenlaskettuna 11900: jauskustannukset nousevat vuosittain keski- vuosien 1988-89 ilkivallasta aiheutuneet 11901: määrin 100 000 mk:aan. Aurausviittoihin kustannukset valtionrautateillä. Töhertelystä 11902: kohdistuneesta ilkivallasta aiheutuu piirissä on VR:n ilmoituksen mukaan aiheutunut 11903: kustannuksia vuosittain n. 50 000 mk. liki- kustannuksia n. 2,5 Mmk ja kaikesta ilkival- 11904: vallasta aiheutuu piirille vuosittain siten n. lasta pääkaupunkiseudulla yhteensä n. 3,5 11905: 350 000 mk:n kustannukset. Mmk. 11906: Hämeen ja Kuopion tiepiireissä ilkivallasta Kaluston, asemien ja laitureiden ym. puh- 11907: aiheutuneet kustannukset olivat merkittäväs- distamiskustannuksista on v. 1988-89 ai- 11908: ti vähäisemmät ja olivat piirien ilmoitusten heutunut VR:lle arviolta n. 883 000 mk:n 11909: mukaan Hämeen tiepiirissä noin 10 000 mk kustannukset. Välillisinä kustannuksina pin- 11910: vuodessa ja Kuopion tiepiirissä n. 55 000- tojen uudelleen maalaamisesta, junien yli- 11911: 100 000 mk vuodessa. Lapin tiepiirin ilmoi- määräisestä seisottamisesta, vartioinnin jär- 11912: tuksen mukaan sen alueella tapahtuneen ilki- jestämisestä ja kolikkopuhelimien rikkomi- 11913: vallan välittömät kustannukset nousevat n. sen estotoimista sekä palkoista on aiheutunut 11914: 100 000 mk:aan vuodessa. Tämän lisäksi ha- n. 1 640 000 mk:n kustannukset. 11915: jotetaan kesäisin Lapin piirissä useita kym- Töhertelyn lisäksi huomattavin ilkivallan 11916: meniä käymäläitä ja roska-astioita levähdys- aiheuttama kustannus johtuu saadun tiedon 11917: alueilla. Näiden korjauskustannuksia ei osat- mukaan rikottujen ikkunoiden korjaamises- 11918: tu arvioida, mutta esimerkkinä mainittiin, ta. Tästä aiheutui v. 1988-89 pääkaupunki- 11919: että erään hyvin varustetun lämpimän käy- seudulla yhteensä n. 480 000 mk:n vahingot. 11920: mälän korjauskustannukset nousivat yli Jauhesammuttimia tyhjennettiin ilkivaltaises- 11921: 10 000 mk:n. ti tai niitä anastettiin n. 240 kertaa, mistä 11922: Tielaitos arvioi, että ilkivallasta aiheutuu tie- aiheutui kustannuksia arviolta n. 190 000 11923: laitokselle vuosittain ainakin 1 Mmk:n välit- mk. Helsingin vaunuvarikon kaukojunavau- 11924: tömät kustannukset. Kun ilkivallan tekijä on nuissa rikottiin kolikkopuhelin yhteensä 50 11925: saatu selville, on asia viety oikeuteen ja syyl- kertaa, mistä aiheutui välittömiä kustannuk- 11926: liseltä vaadittu korvaus. Vuosina 1988-1989 sia yhteensä l 09 000 mk. likivallan estämi- 11927: korvausvaatimus on voitu esittää vain 15 seksi suoritetut puhelinten suojaustoimet tu- 11928: tapauksessa. livat maksamaan 23 400 mk. Muusta ilkival- 11929: Valtionrautateillä tämäntapaista ilkivaltaa lasta aiheutui ko. vuosina n. 179 000 mk:n 11930: 30 11931: 11932: kustannukset. Pääkaupunkiseudun ulkopuo- Yksi mahdollisuus itkivallan vähentämiseksi 11933: lella ilkivaltatapauksia on vuosittain ollut n. on saattaa siihen syyllistyneet lailliseen edes- 11934: 100 tapausta, joista aiheutuneet vuotuiset vastuuseen teoistaan. Sen lisäksi saattaisi olla 11935: vahingot ovat olleet n. 100 000-150 000 mk. paikallaan tutkia mahdollisuudet sellaisen jär- 11936: VR:n käsityksen mukaan töhertelyä pysty- jestelmän luomiseen, jossa ilkivaltaan syyllis- 11937: tään suoraan estämään vain valvonnalla, tyneet voitaisiin velvoittaa määräajaksi osallis- 11938: joka kuitenkin on alueiden laajuuden vuoksi tumaan itkivallan korjaus- ja siivoustoimin- 11939: ollut mahdollista vain ongelmallisimmilla ka- taan. 11940: luston seisootaraiteilla 11malassa ja Riihi- Todettakoon, että merenkulkuhallituksen 11941: mäellä. 11malan osalta syntyi vartiointikus- valtiontilintarkastajille antaman selvityksen 11942: tannuksia kertomusvuonna n. 100 000 mk ja mukaan mainittavampaa sen toimialaan koh- 11943: Riihimäellä n. 164 000 mk. Valvonnan tehos- distuvaa ilkivaltaa ei ole esiintynyt, vaikka 11944: tamiseksi on 11malaan asennettu kameraval- merenkulkuhallituksella on kymmeniä tuhan- 11945: vontajärjestelmä, jonka kustannukset olivat sia merenkulun turvalaitteita maamme ranni- 11946: n. 230 000 mk. Järjestelmän avulla on ilkival- koilla. Merenkulkuhallituksen käsityksen mu- 11947: lan esiintyminen kyetty lähes kokonaan eh- kaan tähän on vaikuttanut tällaisen itkivallan 11948: käisemään. Vastaavanlainen järjestelmä on ankara sanktio rikoslain 34 luvun 14 §:ssä. 11949: tarkoitus hankkia myös Riihimäelle. Merenkulun turvalaitteisiin kohdistuvan ilki- 11950: Töhertelyä on pyritty vastustamaan puh- val/an kriminalisoinnin taustalla on ollut se, 11951: distamalla töhrityt vaunut mahdollisimman että niihin kohdistuva ilkivalta aiheuttaa vaa- 11952: nopeasti. Sen lisäksi on töhertelijöille, heidän raa merenkululle. Kun myös maantieliikenteen 11953: vanhemmilleen ja koulutuksesta huolehtiville turvalaitteisiin, liikennemerkkeihin ja opastei- 11954: annettu eri tiedotusvälineiden kautta asiallis- siin kohdistunut ilkivalta saattaa vaarantaa 11955: ta tietoa töhertelystä, siitä aiheutuvista kus- liikennettä ja ihmishenkiä, olisi harkittava vas- 11956: tannuksista, seuraamuksista ja muista hai- taavanlaisten sanktioiden säätämistä koske- 11957: toista. maan myös niitä. 11958: 11kivallan kannalta ongelmanisin alue on 11959: pääkaupunkiseutu ja sen vaikutuspiirissä ole- 11960: vat alueet. VR:n mukaan ilkivaltaa voidaan 11961: osittain rajoittaa ja ehkäistä valvonnan te- Valtiontalouden tarkastusviraston kerto- 11962: hostamisella ja ilkivaltaa vaikeuttavilla muil- mukset 11963: la järjestelyillä, mutta yksittäisten tekojen 11964: ehkäisy ei ole tarkoituksenmukaisella tavalla Vuodeksi 1989 valittujen valtiontilintar- 11965: mahdollista. kastajien toimintakauden aikana valtionta- 11966: Valtiontilintarkastajien mielestä tämänta- louden tarkastusvirasto toimitti valtiontilin- 11967: painen ilkivalta on etenkin pääkaupunkiseudul- tarkastajille seuraavat tarkastuskertomukset 11968: la saavuttanut huolestuttavat mittasuhteet, ja liitteineen: 11969: siitä aiheutuvat kustannukset ovat nousseet 11970: huomattaviksi. Ilkivallan estäminen valvontaa Tasavallan Presidentti 11971: lisäämällä ei kuitenkaan tästä aiheutuvien kus- 32/53/90 Tasavallan Presidentin kans- 11972: tannusten vuoksi ole mahdollista. Toisaalta lian vuoden 1988 vuositilintar- 11973: valvonnan tehostamisella saattaa myös olla kastus 11974: jopa päinvastainen vaikutus, koska se lisää 11975: itkivallan "seikkailumaisuutta ". Paras keino Ulkoasianministeriö 11976: itkivallan vähentämiseksi olisikin ilmeisesti 137/54/89 Tansaniassa olevan Uyole Ag- 11977: asennekasvatus, joka pitäisi aloittaa jo kodeis- ricultural Centre'n tukemisp- 11978: sa ja koulujen alaluokilla. Ilkivallan mahdolli- rojektin hallinnoinnin, erityi- 11979: suus olisi otettava huomioon myös uusia raken- seti ns. yhteystoimiston tarkoi- 11980: nuksia, huonetiloja ja kalusteita sekä liikenne- tuksenmukaisuudesta 11981: välineitä suunniteltaessa ja valittaessa niiden 96/54/90 Ulkomaanedustustojen tilajär- 11982: materiaaleja ja rakenteita. jestelyihin liittyvä hallinto 11983: 31 11984: 11985: Oikeusministeriö betsorganents för vetenskaplig 11986: 201/54/89 Vankeinhoitolaitoksen raken- information (NORDINFO) 11987: nustoiminta räkenskaper för år 1989 11988: 337/53/89 Oikeusministeriön vuoden 172/55/90 Revision av Nordiska institu- 11989: 1988 vuositilintarkastus tets för folkdiktning räkenska- 11990: per för år 1989 11991: 176/55/90 Revision av Nordiska språk- 11992: Sisäasiainministeriö och informationscentrets rä- 11993: 268/53/89 Keski-Suomen lääninhallituk- kenskaper för år 1989 11994: sen vuoden 1988 vuositilintar- 177/55/90 Revision av räkenskaperna för 11995: kastus år 1989 av NOMUS-nämndes 11996: 372/53/89 Kymen lääninhallituksen vuo- sektion i Finland 11997: den 1988 vuositilintarkastus 11998: 82/53/90 Rajavartiolaitoksen vuoden 11999: 1988 vuositilintarkastus Maa- ja metsätalousministeriö 12000: 320/51/88 Torjunta-aineiden tarkastus- 12001: toiminta 12002: Valtiovarainministeriö 344/54/88 Siemen-Tapion varainkäyttö 12003: 128/54/89 Verohallituksen uusi atk-stra- 251/54/89 Maitotaloustuotteiden vienti- 12004: tegia tuki 12005: 157/54/89 Rakennushallinnon perimät 252/54/89 Metsäntutkimuslaitoksen 12006: tulot puunmyynti 12007: 189/53/89 Valtion painatuskeskuksen 260/53/89 Maanmittaushallituksen vuo- 12008: vuoden 1988 vuositilintarkas- den 1988 vuositilintarkastus 12009: tus 348/54/89 Hevostalouden edistäminen 12010: 200/54/89 Leimaverotus vedonlyönnistä hevoskilpai- 12011: 245/53/89 Suomen rahapajan vuoden luissa kertyvillä varoilla 12012: 1988 vuositilintarkastus 12013: 368/53/89 Tilastokeskuksen vuoden 1988 33/53/90 Maa- ja metsätalousministe- 12014: vuosi tilintarkastus riön vuoden 1988 vuositilintar- 12015: kastus 12016: 202/53/89 Valtiokonttorin vuoden 1989 12017: vuositilintarkastus 98/53/90 Riista- ja kalatalouden tutki- 12018: muslaitoksen vuoden 1988 12019: vuositilintarkastus 12020: Opetusministeriö 12021: 159/54/89 Kullaan metsä- ja puutalous- 12022: oppilaitoksen toiminta Liikenneministeriö 12023: 265/53/89 Jyväskylän yliopiston vuoden 322/54/88 Postinkannon palkkausjärjes- 12024: 1988 vuositilintarkastus telmä posti- ja telelaitoksessa 12025: 286/53/89 Museoviraston vuoden 1988 184/54/89 Korjaamotoiminta tie- ja vesi- 12026: vuositilintarkastus rakennustaito ksessa 12027: 345/53/89 Ammattikasvatushallituksen 282/54/89 Ilmatieteen laitoksen aluesää- 12028: vuoden 1988 vuositilintarkas- palvelut 12029: tus 285/53/89 Ilmatieteen laitoksen vuoden 12030: 124/53/90 Oulun yliopiston vuoden 1988 1988 vuosititilintarkastus 12031: vuositilintarkastus 322/53/89 Tie- ja vesirakennushallituksen 12032: 159/55/90 Revision av Nordiskt Konst- vuoden 1988 vuositilintarkas- 12033: centrums räkenskaper för år tus 12034: 1989 367/53/89 Telehallintokeskuksen vuoden 12035: 164/55/90 Revision av Nordiska samar- 1988 vuositilintarkastus 12036: betskommittens för arktisk 144/53/90 Posti- ja telelaitoksen vuoden 12037: medicinsk forskning räkenska- 1988 vuositilintarkastus 12038: per för år 1989 210/53/90 Rautatiehallituksen vuoden 12039: 171/55/90 Revision av Nordiska samar- 1989 vuositilintarkastus 12040: 32 12041: 12042: Kauppa- ja teollisuusministeriö hallinto ja siihen myönnetty 12043: 352/54/88 Taantuvien teollisuusalueiden valtionosuus 12044: tukikokeilun tarkastus 316/54/89 Valtionosuus toimeentulotuen 12045: 75/53/90 Valtion margariinitehtaan vuo- kustannuksiin 12046: den 1988 vuositilintarkastus 321/53/89 Säteilyturvakeskuksen vuoden 12047: 1988 vuositilintarkastus 12048: Sosiaali- ja terveysministeriö 12049: 394/54/87 Kätilöopiston sairaalan käy- Työministeriö 12050: töstä perityt korvaukset 198/54/89 Työllisyyskoulutus 12051: 9/54/89 Kansanterveyslaitoksen kalus- 208/54/89 Yrittäjäksi ryhtyvän työttö- 12052: tohankinnat män tukeminen (starttiraha) 12053: 133/54/89 Valtion maksuosuus yliopis- 12054: tollisten keskussairaaloiden Ympäristöministeriö 12055: käyttökustannuksiin 266/51/89 Itämeren merellisen ympans- 12056: 212/53/89 Sosiaalihallituksen vuoden tön suojelukomission tilikau- 12057: 1987 vuositilintarkastus den 1.7.1988-30.6.1989 tilin- 12058: 228/54/89 huonetilojen vuokraus STM:n tarkastus 12059: hallinnonalalla 357/53/89 Ympäristöministeriön vuoden 12060: 254/54/89 Kuntien ympäristönsuojelu- 1988 vuositilintarkastus 12061: 33 12062: 12063: 12064: 12065: 12066: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 12067: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tossa, ETYK-seuranta, Euroopan taloudelli- 12068: tarkastuksen ulkoasiainministeriässä 9.2. nen yhdentymiskehitys ja etenkin tilanteen 12069: 1990. Suomen edustautumista ulkomailla nopea muuttuminen Itä-Euroopan maissa 12070: valtiontilintarkastajat ovat tarkastaneet Ku- ovat vaikuttaneet merkittävästi hallinnon- 12071: waitiin, Saudi-Arabiaan, Etiopiaan, Egyp- alan toiminnan muotoutumiseen ja kehittä- 12072: tiin ja Algeriaan tekemällään matkalla mishankkeisiin. 12073: 14.-25.1.1990 sekä Saksan Iiittotasaval- Suomen edustustoverkon katta- 12074: taan, Tsekkoslovakiaan, Saksan demokraat- vuus ja ulkovaltojen edustus Suo- 12075: tiseen tasavaltaan ja Puolaan tekemällään messa. Suomi on tunnustanut 163 valtiota 12076: matkalla 1.-10.9.1990. ja solminut diplomaattisuhteet 142 valtion 12077: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat kanssa. Kertomusvuonna ei tunnustettu uu- 12078: ovat selvittäneet Suomen ulkomaanedustuk- sia valtioita eikä solmittu uusia diplomaatti- 12079: sen kehittämistä yleensä, edustustoverkossa suhteita. Suomella on 57 suurlähettilään joh- 12080: tapahtuneita muutoksia ja edustautumispe- tamaa suurlähetystöä, joista 24 Euroopassa, 12081: rusteisiin liittyviä näkökohtia, ulkovaltojen 2 Pohjois-Amerikassa, 7 Latinalaisessa Ame- 12082: edustautumista Suomessa ja sen vastaavuut- rikassa, 16 Aasiassa, 7 Afrikassa ja 1 Austra- 12083: ta, Suomen ja Etelä-Amerikan maiden kaup- liassa. 12084: papoliittisten suhteiden kehittämistä sekä Suomella on lisäksi 1 lähetystö (Etelä- 12085: Suomen kehitysyhteistyön uudelleenarvioin- Afrikka), 4 pysyvää edustustoa (Geneve, 12086: nin tarvetta. Pohjoismaiden välistä vertailua OECD, YK ja EN), edustusto EY:ssä, erityis- 12087: on pyritty sisällyttämään em. tarkastusaihei- edustusto Wienin ETY-konferenssissa, 6 va. 12088: siin mahdollisuuksien mukaan. asiainhoitajan johtamaa suurlähetystöä, 11 12089: Ulkoasiainministeriöön tehdyn tarkastus- lähetetyn pääkonsulin tai konsulin johtamaa 12090: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnon- konsulinvirastoa sekä 12 muuta toimipistettä 12091: alan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, eli yhteensä 92 toimipistettä. 12092: olosuhdehaittajärjestelmän epäkohtia, ulko- Kertomusvuonna perustettiin Euroopan 12093: maanedustustojen kansliatilojen ja asuntojen neuvostoon Strasbourgiin (Ranska) erityis- 12094: turvallisuus tilannetta, ETY-seurantakokouk- edustusto sekä va. asiainhoitajan johtamat 12095: sen valmisteluja, GATT-neuvottelujen etene- suurlähetystöt Islamabadiin (Pakistan) ja 12096: mistä, Suomen kehitysyhteistyön lähiajan nä- Santiago de Chileen (Chile). Muut edustusto- 12097: kymiä sekä julkisten varojen käyttöä Itä- verkossa tapahtuneet muutokset koskivat 12098: Euroopan maiden avustamiseen. Dublinissa (Irlanti) olevan kaupallisen sihtee- 12099: rin toimipisteen muuttamista suurlähetystäk- 12100: si ja Barcelonassa (Espanja) olevan kunnia- 12101: Ulkoasiainministeriö konsulinviraston muuttamista lähetetyn kon- 12102: sulin johtamaksi virastoksi. Lisäksi perustet- 12103: Suomen ulkomaanedustuksen kehittämi- tiin Pretorian lähetystön alainen toimipiste 12104: nen. Ulkoasiainhallinnon tehtävät lisääntyi- Windhoekiin (Namibia) ja kehitysyhteistyö- 12105: vät ja monipuolistuivat kertomusvuonna pisteet Managuaan (Nicaragua) ja Maputoon 12106: edelleen. Perinteisten ulko- ja kauppapoliit- (Mosambik). Ministeriön suunnitelmien mu- 12107: tisten asioiden rinnalle on noussut uusia toi- kaan Hongkongissa oleva kunniakonsulinvi- 12108: minnan aloja, kuten energiapolitiikka, ympä- rasto muutetaan vuoteen 1994 mennessä lä- 12109: ristöasiat ja uusi teknologia. Jäsenyys YK:n hetetyn konsulin johtamaksi virastoksi. 12110: turvallisuusneuvostossa ja Euroopan neuvos- Vuodesta 1985lähtien on ollut mahdollista 12111: 12112: 5 300644M 12113: 34 12114: 12115: käyttää kiertävän suurlähettilään järjestel- maiden ulkomaanedustuksen alueellisessa ja- 12116: mää sellaisessa valtiossa, jossa Suomella ei kautumassa. 12117: ole suurlähetystöä tai lähetystön päällikköä. Ulkovalloilla on Suomessa 41 suurlähetys- 12118: Saatujen kokemusten perusteella ulkoasiain- töä. Nämä ovat Korean demokraattista tasa- 12119: ministeriö katsoo menettelyn vastanneen tar- valtaa lukuun ottamatta maita, joissa myös 12120: koitustaan. Kertomusvuonna Helsingistä kä- Suomella on suurlähetystö. Kun Suomella on 12121: sin toimiva kiertävä suurlähettiläs oli akkre- ulkomailla 57 suurlähetystöä, on ulkovalto- 12122: ditoitu Burkina Fasoon, Kameruniin, Kon- jen edustautuminen maassamme näin tarkas- 12123: goon, Norsunluurannikolle, Senegaliin ja teltuna 70-prosenttisesti vastaava. Lisäksi 12124: Zaireen. Etelä-Afrikalla on Helsingissä lähetystö, ku- 12125: Kertomusvuoden alusta otettiin käyttöön ten Suomellakin Pretoriassa. Maita, joissa 12126: uudistettu kunniakonsuliavustusjärjestelmä, Suomella on suurlähetystö, mutta jotka edus- 12127: jonka mukaan avustustarve harkitaan edus- ta utuvat tänne naapurimaistamme, on 17. 12128: tustojen esitysten mukaan ja määrärahan Tukholmasta on Helsinkiin akkreditoitu seu- 12129: (1-2 Mmk) jakopäätös tehdään kerran vuo- raavien 12 maan suurlähettiläät: Algeria, 12130: dessa. Suomella on nelisensataa kunniakon- Australia, Etiopia, Islanti, Kenia, Libya, Ni- 12131: sulinvirastoa ja 43 virastoa sai kertomus- geria, Sambia, Saudi-Arabia, Tansania, Thai- 12132: vuonna toiminta-avustusta. Alueellisia kun- maa ja Vietnam. Moskovasta Helsinkiin on 12133: niakonsulikokouksia järjestettiin useita. puolestaan akkreditoitu seuraavien viiden 12134: Eräistä Etelä-Amerikan maista kävi Suomes- maan suurlähettiläät: Filippiinit, Irlanti, Ku- 12135: sa kunniakonsuliryhmä ministeriön kutsuma- wait, Malesia ja Syyria. 12136: na ja kustantamana. Ulkoasiainministeriön mukaan ulkovalto- 12137: Suomen edustustojen päätehtävänä on val- jen edustautumisen määrässä ja laadussa ei 12138: voa maamme poliittisia ja taloudellisia etuja ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. 12139: ulkomailla. Edustustoja perustettaessa tai Mahdollinen ETY -seurantakokous saattaa 12140: lakkautettaessa taikka niiden tasoa tarkistet- jonkin verran lisätä ulkovaltojen Suomeen 12141: taessa toimien perusteena ovat olleet siirto- kohdistamia voimavaroja. 12142: maiden itsenäistyminen, monenkeskisen dip- Ulkomaanedustuston henkilös- 12143: lomatian kasvu, kehitysyhteistyön aloittami- tö. Suomen ulkomaanedustustoissa työsken- 12144: nen, Suomen elinkeinoelämän kansainvälis- televien määrä on 1980-luvulla kehittynyt 12145: tymisestä johtuvat tarpeet sekä uusien talou- seuraavasti: 12146: dellisten ja poliittisten painopistealueiden 12147: muutokset. Edustuston sijainti V. 1980 V. 1989 12148: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen Eurooppa ................ 679 764 12149: mukaan Suomen edustustoverkko on varsin Amerikka .... ····· ....... 218 253 12150: kattava, mutta kansainvälispoliittisessa ja ta- Afrikka .................. 238 259 12151: loudellisessa kehityksessä tapahtuvat muu- Aasia ······· ............. 145 224 12152: tokset edellyttävät tulevaisuudessa uusien Australia ................. 21 19 12153: toimipisteiden perustamista ja edustustojen Edustustot yhteensä ....... 1 301 1 519 12154: tason tarkistuksia. Valtiovarainministeriöltä 12155: saadussa selvityksessä todetaan, että kaikki Ulkoasiainhallinnon henkilöstön maara 12156: edustustoverkon laajentamistarpeet on hoi- kasvoi 1980-luvun alussa 1-2% ja vuosi- 12157: dettava ilman henkilöstölisäyksiä ja mikäli kymmenen lopussa vain 0,5% vuodessa. 12158: voimavaroja ei myöhemminkään ole mahdol- Kun henkilöstölisäykset eivät ole riittäneet 12159: lista lisätä, tulee Suomen ulkomaanedustuk- kattamaan toiminnallista tarvetta, on ulko- 12160: sen toimintaa joko supistaa tai harkita joi- asiainhallinnossa pyritty järkeistämään toi- 12161: denkin toimipisteiden lakkauttamista. mintaa mm. tietotekniikan käyttöönotolla, 12162: Pohjoismaiden edustustoverkot ovat Islan- karsimalla vähemmän tärkeitä toimia ja koh- 12163: tia lukuun ottamatta suunnilleen yhtä katta- dentamalla voimavaroja uudelleen tietyille 12164: via, joskin määrällisesti eniten ulkomaan- painopistealueille. Yhtenäisvirkajärjestelmän 12165: edustuksen toimipisteitä on Ruotsilla. Myös takia uudelleenkohdentamiselle on hyvät 12166: Pohjoismaiden erilaiset ulkopoliittiset ~yt edellytykset, jolloin jokaisen siirron yhteydes- 12167: kennät (NATO-jäsenyys) ja kauppapoliittiset sä voidaan aina harkita, onko tehtävä tar- 12168: painopisteet aiheuttavat tiettyjä eroja ko. peen vai ei. Ulkoasiainministeriön hallinnol- 12169: 35 12170: 12171: Iisella osastolla on laadittu edustustojen suo- teollisuussihteereitä, sotilasasiamiehiä, työ- 12172: ritteista selvitys, jossa 69 edustustoa oli mu- voima-avustajia, sosiaaliavustajia, finanssi- 12173: kana pohjoismaisessa vertailussa. Selvityk- neuvoksia ja tulliasiainsihteereitä sekä ns. 12174: seen perustuvat johtopäätökset olivat tarkas- SUE-avustajia. Eri hallinnonalojen tehtäviä 12175: tusajankohtana vielä keskeneräiset. ulkomaanedustuksessa on pyritty sovitta- 12176: Ulkomaanedustuston henkilöstön koostu- maan yhteen sekä hallinnollisesti että toimin- 12177: mus tulee ulkoasiainministeriön mukaan säi- nallisesti. Eri virkamiesryhmien yhteistyötä 12178: lymään pääosin nykyisellään, vaikka joitakin on ulkoasiainministeriön mukaan syytä edel- 12179: muutoksia on valmisteilla. Lähetettyä toimis- leen kehittää. Kauppa- ja teollisuusministe- 12180: tohenkilöstöä ja vahtimestareita sekä erityi- riön asettama toimikunta on selvittänyt kau- 12181: sesti autonkuljettajia korvataan paikalta pal- pallisten ja teollisuussihteeriverkkojen toimi- 12182: katuilla silloin, kun se on toiminnallisesti vuutta, toiminnallisia tavoitteita ja kehittä- 12183: perusteltua. Tällöin voidaan saada aikaan mistarpeita. Toimikunta esitti, että kaupallis- 12184: säästöjä palkkaus- ym. kustannuksissa. Ker- ten sihteerien verkon operatiivista johtamis- 12185: tomusvuonna kuusi lähetettyä toimistovir- vastuuta siirretään ulkoasiainministeriöstä 12186: kailijaa ja vahtimestaria on korvattu paikalta Ulkomaankauppaliittoon, vaikka kaupalliset 12187: palkatuilla. Myös paikalta palkattua henki- sihteerit vastakin olisivat valtion palvelukses- 12188: löstöä on jonkin verran vähennetty niistä sa. Edelleen toimikunta esitti, että teollisuus- 12189: edustustoista, joiden toiminta on supistunut. sihteeritoiminnan operatiivisen johtamisen li- 12190: Osa paikalta palkatuista on korvattu ostopal- säksi myös hallinnollinen johtaminen siirret- 12191: veluilla. täisiin kauppa- ja teollisuusministeriöstä 12192: Muista Pohjoismaista erityisesti Ruotsi on Teknologian kehittämiskeskukseen. 12193: käyttänyt edustustoissaan runsaasti paikalta Ulkoasiainhallinnon yleisuran virkamies- 12194: palkattuja toimistotyöntekijöitä. Suomi on ten urasuunnitteluun, johon sisältyy palvelu 12195: siirtymässä samoille linjoille, mutta turvalli- ulkomaanedustustossa, on viime aikoina 12196: suus ja luottamuksellisuustekijät, erityisesti kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Ministe- 12197: salaisen aineiston käsittely sekä tehtävien riössä on valmisteilla henkilöstösuunnittelu- 12198: suorittaminen Suomen lainsäädännön mu- järjestelmä, johon urasuunnittelun lisäksi 12199: kaan (mm. notaaritoimitukset), edellyttävät kuuluisivat sitä tukevat suoritusarviojärjes- 12200: lähetettyä virkasuhteista henkilöstöä. Mikäli telmä ja henkilöstötiedosto. Tavoitteena on 12201: taas lähetetyn henkilöstön tilalle halutaan kehittää sellainen järjestelmä, jonka puitteis- 12202: palkata siellä asuvia suomalaisia, ei palk- sa hallinnonalan tarpeiden ja virkamiehen 12203: kauksen vertailutasona voi useinkaan olla omien toiveiden pohjalta voitaisiin nykyistä 12204: liian alhaiseksi koettu asemamaan julkisen pitkäjänteisemmin suunnitella virkamiehen 12205: alan palkkataso, kuten toistaiseksi on yleensä uraa ja täten käyttää hänen taitonsa ja koke- 12206: edellytetty. Ongelmia on ollut lähinnä kehi- muksensa täysimääräisesti hallinnon eri teh- 12207: tysmaissa, etenkin Afrikassa. tävissä. Tarkastusajankohtana hankkeen jat- 12208: Edustustojen lehdistö- ja kulttuurivirka- kosuunnittelu oli meneillään. 12209: miesten asema muuttuu siten, että erillinen Ulkomaanedustustojen olosuh- 12210: lehdistöura ulkoasiainhallinnossa vähitellen dehaitat. Nykyinen ulkoasiainhallinnon 12211: lakkautetaan. Uralla nyt oleva henkilöstö olosuhdehaittojen korvausjärjestelmä perus- 12212: supistuu joko luonnollisen poistuman kautta tuu pääosin olosuhdehaittaluokittain mak- 12213: tai siirtyy erivapauksin yleisuran virkoihin. settavaan rahakorvaukseen. Kyseinen luoki- 12214: Edustustoihill otetaan tilapäisiksi virkamie- tus pohjautuu puolestaan v. 1983 tehtyyn 12215: hiksi ja määräajaksi tiedotusvälineiden palve- kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin ase- 12216: luksesta tiedottajia, jotka toimikauden jäl- mapaikkojen ilmasto, palvelut, asunto-olot, 12217: keen palaavat aikaisempiin tehtäviinsä. Tar- hankinta- ja virkistysmahdollisuudet, ter- 12218: kastusajankohtana ulkomaanedustuksessa veysriskit ja turvallisuus. Valtioneuvoston 12219: oli neljä tällaista henkilöä. päätöksellä vahvistetussa luokituksessa on 12220: Suomen ulkomaanedustustoissa toimii ul- neljä olosuhdehaittaluokkaa, joista kukin 12221: koasiainhallinnon virkamiesten ja paikalta merkitsee kumulatiivisesti laskettuna viiden 12222: palkattujen ohella myös muiden hallinnon- prosentin lisäystä paikalliskorotukseen. Luo- 12223: alojen tai elinkeinoelämän henkilöryhmiä, kitukseen on sijoitettu yhteensä 34 asema- 12224: kuten kaupallisia neuvoksia ja sihteereitä, paikkaa, joissa oli lähetettyä henkilökuntaa 12225: 36 12226: 12227: yhteensä 396. Näistä virkamiehiä oli yhteensä tin noutoon, mikäli virkamatkalla on merki- 12228: 202, puolisoita 91 ja alle 18-vuotiaita lapsia tystä välttämättömien hankintojen tekemisel- 12229: 103. le ja virkistäytymiselle. Oikeuden voi käyttää 12230: Seuraava asetelma kuvaa asemapaikkojen myös virkamiehen perheeseen kuuluva Suo- 12231: ja henkilöstön lukumääriä kussakin olosuh- men kansalainen. Mikäli kuriirimatkaan ha- 12232: dehaittaluokassa: lukasta virkamiestä ei edustustossa ole, edus- 12233: tuston päällikkö voi määrätä virkamiehen 12234: Luokka Asemapaikkoja Virkamiehiä Puolisoja Lapsia kuriirimatkalle tai myöntää oikeuden matkan 12235: I II 85 43 52 tekemiseen muulle paikalla olevalle, luotetta- 12236: II II 62 24 23 vaksi tunnetulle Suomen kansalaiselle. Kurii- 12237: 111 9 47 20 28 rimatkojen päivärahojen enimmäismäärä oli 12238: IV 3 8 4 7, ja kuriirimatkaan oikeutettuja edustustoja 12239: oli yhteensä 26, joiden lisäksi erikseen alistet- 12240: Olosuhdehaittakorvauksen suuruus eri tavia edustustoja oli nimetty yhteensä 11. 12241: olosuhdehaittaluokissa riippuu asemapaikan Seuraavasta käyvät selville ulkomaanedus- 12242: kalleusluokasta ja virkamiehen virka-asemas- tustojen kuriirimatkat: 12243: ta ja perheellisyydestä. Kertomusvuoden lo- 12244: pussa maksetut olosuhdehaittakorvaukset Edustusto Nautapaikka Päivärahojen 12245: enirnmäismäärä 12246: vaihtelivat luokittain seuraavasti: 12247: Addis Abeba Nairobi 3 12248: Luokka Markkaa kuukaudessa Alger Geneve 4 12249: Bagdad Pariisi 3 12250: I .............................. . 243- 765 Bern Ziirich 12251: II ............................. . 463-1 416 Bogota Panama 4 12252: 111 ............................ . 653-2 829 Bonn Diisseldorf 12253: IV ............................. . 1 262-3 103 Brasiilia Rio de Janeiro 1'/2 12254: Bukarest Wien 4 12255: Asemapaikat jakautuivat olosuhdehaitta- Canberra Sydney 1/2 12256: luokkiin seuraavasti: Dublin Lontoo 2 12257: Luokkaan 1: Abu Dhabi, Caracas, Kairo, Haag Amsterdam 12258: Kuala Lumpur, Kuwait, Manila, Moskova, Hanoi Bangkok 6 12259: Havanna Meksiko 5 12260: Rahat, Soul, Tel Aviv ja Varsova. Kuwait Kairo 4 12261: Luokkaan II: Ankara, Bangkok, Bogota, Bu- Leningrad Helsinki 3 12262: karest, Damaskus, Havanna, Jakarta, Lima, Lusaka Nairobi 4 1/2 12263: Mexico, New Delhi ja Peking. Managua San Jose 1'/2 12264: Luokkaan UI: Addis Abeba, Alger, Bagdad, Moskova Helsinki 4 12265: Colombo, Dar es Salaam, Lagos, Lusaka, Pretoria Johannesburg 12266: Riad ja Teheran. Rabat Casablanca 12267: Luokkaan IV: Hanoi, Pjongjang ja Tripoli. Riad Wien 5 12268: Sofia Wien 4 12269: Koska olosuhdehaittajärjestelmän ensisi- Tallinna Helsinki 12270: jaisena tarkoituksena on huolehtia edustusto- Teheran Wien ja Helsinki 4 12271: jen työntekijöiden fyysisestä ja psyykkisestä Varsova Helsinki 7 12272: hyvinvoinnista ulkomailla työskentelyn aika- Windhoek Pretoria 2 12273: na, ei rahakorvausta voida pitää ainoana eikä Erikseen alistettava 12274: edes parhaana keinona asemapaikan olosuh- tarvittaessa: 12275: 12276: dehaittojen lieventämisessä. Sen sijaan on Damaskos Helsinki 12277: kokeiltu virkistysmatkoja, kuriiripostin käyt- Islamabad New Delhi 12278: töoikeutta, ylipainoseteleitä, asuntojen va- Pjongjang Peking ja Hongkong 12279: Reykjavik Helsinki 12280: rustetason parantamista ja vartioinnin tehos- Santiago Buenos Aires 12281: tamista. 12282: Kertomusvuoden lopussa voimassa ollei- Asemapaikkojen sijoittumista eri olosuh- 12283: den kuriiripostin noutamisohjeiden mukai- dehaittaluokkiin tulee myös tarkistaa muut- 12284: sesti jokaisella lähetettyyn henkilökuntaan tuneita olosuhteita vastaaviksi. Kertomus- 12285: kuuluvalla, joka on virka- tai työsuhteessa vuonna kaikille edustustoille toimitettiin ky- 12286: ulkoasiainministeriöön, on oikeus kuriiripos- selylomake, jolla pyritään selvittämään ase- 12287: 37 12288: 12289: mapaikkojen olosuhteet. Tällöin edustustoil- distuessaan heidän turvallisuudestaan täysin 12290: le annetaan mahdollisuus esittää näkemyk- piittaamatonta. 12291: sensä siitä, miten asemapaikan olosuhteita - Rikollisuuden ja terrorismin lisääntyessä 12292: tulisi parantaa. Edustustoissa vastausten on edelleenkin syytä parantaa edustustojen ja 12293: muotoiluun tulisi osallistua mahdollisimman henkilökunnan asuntojen turvallisuutta. 12294: moni lähetetty virkamies ja asiaa tulisi käsi- Edustustojen toimintaympäristön rikolli- 12295: tellä lähetetyn henkilöstön kokouksessa yh- suus- ja turvallisuustilanteesta voidaan esi- 12296: teistoimintalain mukaisesti. Kyselyn tulosten merkinomaisesti todeta, että kertomusvuo- 12297: perusteella on tarkoituksena tehdä kokonais- den huhti-elokuun aikana rekisteröitiin 12298: esitys asiasta. Samalla on tarkoituksena saa- eräässä Afrikan asemamaassa 25 tapausta, 12299: da aikaan joustava menettely, jossa kyselylo- joista varkauksia oli 13, varkausyrityksiä 10 12300: make uudistetaan joka toinen vuosi. Ulko- ja ryöstöjä 2. Peräti 11 tapauksessa joko 12301: maanedustuksen korvauslautakunnassa on edustuston omat vartijat tai ulkopuoliset tur- 12302: valtiovarainministeriön edustaja esittänyt, vajoukot tai poliisi eivät joko toimineet tai 12303: että olosuhdehaittaluokitus tulisi tarkistuk- toiminta oli muutoin epäilyksenalaista. Aina- 12304: sen yhteydessä irrottaa kalleusluokituksesta. kin kahdessa tapauksessa edustuston vartijat 12305: Ulkomaanedustustojen ja asun- erotettiin tehtävistään. 12306: tojen turva 11 i suu s t i 1a n ne . Erillinen Kaikilla ulkoasiainministeriön järjestämil- 12307: turvallisuuteen varattu määräraha on ollut lä kursseilla on turvallisuusasioita käsittävä 12308: ulkoasiainministeriön käytettävissä vuodesta luento-osuus, jonka lisäksi turvallisuusyksik- 12309: 1981 lähtien. Sitä aikaisemmin turvallisuus- kö antaa aiempaa enemmän turvallisuustie- 12310: määrärahat sisältyivät rakennusten korjaus- toutta yksittäisille eri asemamaihin lähtijöille 12311: ja käyttökustannusmäärärahoihin. Edelleen- henkilökohtaisesti. Useissa turvallisuusriskin 12312: kin joitain kustannuseriä voidaan sijoittaa omaavissa asemamaissa asuu pysyväisluon- 12313: uudisrakentamis- tai peruskorjausmäärära- teisestikin suomalaisia. Tällöin edustuston 12314: hoihin, joten täsmällisen kuvan saaminen tur- tulee laatia turvallisuusohjeet, jotka jaetaan 12315: vallisuusmäärärahojen vuosittaisesta käytös- kaikille suomalaisille asemamaassa. Myös 12316: tä on yhä vaikeaa. evakuointisuunnittelu kuuluu tarvittaessa 12317: Kertomusvuonna ulkomaanedustustojen edustustojen turvallisuustyöhön. Ministeriö 12318: kiinteistöjen turvallisuuteen oli käytettävis- on korostanut edustustoille kirjallisten tur- 12319: sä 4,3 Mmk, turvalaitteiden hankintaan vallisuusohjeiden merkitystä, minkä lisäksi 12320: 0,4 Mmk, kulunvalvontajärjestelmän hankin- kunkin edustuston tulee nimetä turvallisuus- 12321: taan 1,4 Mmk ja turvajärjestelmien huoltoon asioista vastaava henkilö. 12322: 0,1 Mmk eli yhteensä 6,2 Mmk. Ulkomaanedustustojen ja henkilökunnan 12323: Ulkoasiainministeriön tavoitteena on, että asuntojen turvallisuustavoitteiden toteutta- 12324: ulkomaanedustustojen turvallisuustilanne miselle on omistussuhteilla myös oma keskei- 12325: voitaisiin niin hyvin kuin mahdollista saattaa nen merkityksensä. Kertomusvuoden lopulla 12326: Suomen tasoa vastaavaksi. Tavoitteen saa- ulkoasiainministeriöllä oli omistuksessaan 12327: vuttaminen on vaikeaa, sillä turvallisuusti- toimitiloja 22 asemapaikassa. Omistuskiin- 12328: lanne on useimmissa asemamaissa heikompi teistöjä tai huoneistoja oli yhteensä 70 ja 12329: kuin Suomessa ja kehittyy yhä huonompaan vuokrattuja tiloja henkilökunnan asunnot 12330: suuntaan. Ministeriön turvallisuusyksikkö mukaan lukien oli 700. 12331: on kertomusvuonna tehostanut eri asema- Edustustojen toimitilojen turvallisuus edel- 12332: maiden turvallisuustilanteen ja sen kehityk- lyttää, että muiden kuin omien työntekijöi- 12333: sen järjestelmällistä seurantaa. Näiden tieto- den pääsyä edustustoihin valvotaan. Samoin 12334: jen perusteella päätetään kunkin edustuston rakenteilta edellytetään kohtuullista suojaa 12335: turvallisuustason edellyttämistä toimista. niin aseellista väkivaltaa kuin murtoyrityk- 12336: Seurantatietojen perusteella on päädytty siäkin vastaan. Ministeriön periaatteena on 12337: seuraaviin johtopäätöksiin: jo useita vuosia ollut, että kaikki uudet ja 12338: - Terrorismi on säilynyt korkealla tasolla. peruskorjattavat toimitilat suojataan jo ra- 12339: - Rikollisuus on lisääntynyt ja muuttunut kennusvaiheessa. Tarkastusajankohtana toi- 12340: luonteeltaan yhä väkivaltaisemmaksi. mitilat oli tyydyttävästi suojattu kahdeksaa 12341: -Terrorismi ei kohdistu tietoisesti Suomeen edustustoa lukuun ottamatta ja puutteellisia 12342: eikä suomalaisiin, mutta on sivullisiin koh- suojauksia oli kymmenessä edustustossa. 12343: 38 12344: 12345: Asiakirjojen turvallisia säilyttämismahdolli- perusteella. Kertomusvuoden alussa valtion- 12346: suuksia ja hävittämisjärjestelmiä kehitetään tilintarkastajat tekivät tarkastusmatkan Etelä- 12347: edelleen. Amerikkaan. Suomen edustautumisen tasoa ja 12348: Asumisturvallisuuden parantaminen on määrää voidaan saatujen havaintojen mukaan 12349: otettu tärkeäksi tavoitteeksi, mikä useimmis- pitää pääosin tarkoituksenmukaisestijärjestet- 12350: sa asemamaissa tarkoittaa asuntojen raken- tynä, varsinkin kun verrataan ko. maiden edus- 12351: teellisen turvallisuuden parantamista, häly- tautumista Suomessa. Kehitystä olisi kuitenkin 12352: tysjärjestelmien asentamista ja eräissä ta- syytä suunnata voimakkaammin alueellisten 12353: pauksissa myös vartioinnin järjestämistä. edustustojen suuntaan. Brasiliassa tulisi harki- 12354: Toimenpiteiden pääpaino on ollut ja tulee ta lähetetyn konsulinviraston lakkauttamista 12355: olemaankin turvallisuusriskialueilla, joita Rio de Janeirossa vähäisten tehtävien vuoksi ja 12356: ovat lähinnä Afrikan ja Etelä-Amerikan korvaamista kunniakonsulilla. Lisäksi Sao 12357: maat. Paulan kunniapääkonsulin viraston muutta- 12358: Ulkoasiainministeriön mukaan Pohjois- mista lähetetyn pääkonsulin virastoksi tulisi 12359: maiden yhteistyö edustustojen turvallisuus- vakavasti harkita kauppapoliittisista syistä. 12360: asioissa toimii hyvin. Pääperiaatteena on, Perussa Liman suurlähetystön muuttaminen 12361: että kukin maa vastaa itse toimitilojensa ja kehitysyhteistyökonsulaatiksi tulisi ottaa har- 12362: asuntojensa turvallisuusjärjestelyistä. Koke- kittavaksi. Myös Kolumbiassa Bogotan suur- 12363: musten vaihto on kuitenkin tiivistä sekä mi- lähetystön statuksen laskemista tulisi vakavas- 12364: nisteriöiden että asemamaiden edustustojen ti pohtia. Kahdessa jälkimmäisessä tapaukses- 12365: välillä. Yhteispohjoismaisiin toimiin on ryh- sa perustelut ovat sekä toiminnallisia että osin 12366: dytty mm. evakuointijärjestelyjen suunnitte- asemamaiden turvallisuustilanteeseen liittyviä. 12367: lussa useissa edustustoissa. Yhteistyötä on Chilessä Santiago de Chilen va. edustuston 12368: tarkoitus edelleen laajentaa. muuttamista suurlähetystäksi eli maan sotilas- 12369: Valtiontilintarkastajat katsovat, että Suo- junttaa edeltävän kauden tasolle tulee harkita 12370: men ulkomaanedustuksen kehittäminen vaatii asemamaan poliittisten ja taloudellisten uudis- 12371: nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa tusten aikataulun tarjoamin mahdollisuuksin, 12372: ja talouskehityksen vaiheessa erityistä valp- jolloin myös kaupallisen edustautumisen taso 12373: pautta ja valmiutta nopeisiinkin uudelleenar- tulee samalla ottaa harkintaan. 12374: viointeihin. Suomen edustustoverkon katta- Ulkoasiainhallinnon yleisuran virkamiesten 12375: vuutta on Pohjoismaiden keskinäisen vertailun henkilöstösuunnittelujärjestelmä tulee toteut- 12376: perusteella pidettävä riittävänä. taa mahdollisimman nopeasti, jotta hallinnon- 12377: Valtiontilintarkastajat pitävät luontevana alan mahdollisuuksia ammattitaitoisen henki- 12378: arvioida Suomen ulkomaanedustuksen riittä- lökunnan saamiseen ja palveluksessa pitämi- 12379: vyyttä myös vastavuoroisuuden näkökulmasta. seen voidaan nykyisestään lisätä. Urasuunnit- 12380: Kun ulkovalloilla on Suomessa 41 suurlähetys- teluun liittyen on kiinnitettävä erityistä huo- 12381: töä ja kun ne yhtä lukuun ottamatta ovat miota ulkoasiainhallinnon henkilöstön siirty- 12382: maita, joissa myös Suomella on suurlähetystö, misvalmiuden ylläpitoon ja tehostamiseen. 12383: on vastavuoroisuus Suomen 57 suurlähetystöön Ulkomaanedustuksen palvelussuhteen ehtojen 12384: verrattuna vain 70-prosenttinen. Maita, joissa kehittämiseen, olosuhdehaittojen lieventämi- 12385: Suomella on suurlähetystö, mutta jotka edus- seen sekä turvallisuustilanteen edellyttämiin 12386: tautuvai Suomeen naapurimaistamme käsin on toimiin tulee myös kiinnittää entistä enemmän 12387: 17. Vaikka valtaosa näistä maista onkin kehi- huomiota. 12388: tysmaita, joiden edustautumismahdollisuudet Turvallisuustilanteen parantaminen eri ase- 12389: ovat taloudellisista syistä rajoitetut, on muka- mapaikoissa ei saa olla pelkästään Suomen 12390: na myös maita, joiden kohdalla edustautumi- ulkoasiainhallinnon omakohtaisten toimien va- 12391: sen esteet tuskin ovat taloudellisia. Näiden rassa, vaikka useissa asemamaissa viranomai- 12392: kohdalla tulisi harkita, onko Suomen edustau- set ovatkin ilmoittaneet voimattomuutensa 12393: tuminen ko. maissa edelleen perusteltua vai kasvavan rikollisuuden ja muiden turvallisuus- 12394: voitaisiinko se hoitaa näihin maihin niiden ongelmien edessä. Asemamaiden viranomaisil- 12395: naapurimaista käsin. ta on voitava edellyttää vähintään perusturval- 12396: Edustustoverkon uudelleenarviointiin on tar- lisuuden takaamista maassa toimiville ulkoval- 12397: vetta myös valtiontilintarkastajien tekemien tojen edustustoille. Tältä osin ulkoasiainminis- 12398: ulkomaisten tarkastusmatkojen havaintojen teriön diplomaattisia toimia on syytä tehos- 12399: 39 12400: 12401: taa ainakin eräissä Afrikan ja Etelä-Amerikan tetta, jonka mukaan metsätuotteet edelleen 12402: maissa. 1990-luvulla hallitsevat vientiämme. Metalli- 12403: teollisuuden tuotteet (koneet ja laitteet) muo- 12404: Suomen ja Etelä-Amerikan kauppapoliitti- dostavat nykyään kolmanneksen viennistäm- 12405: set suhteet. Alueelle kertomusvuoden alussa me. Niiden vienti on osoittanut kasvun merk- 12406: tehdyn tarkastusmatkan havaintojen lisäksi kejä. Mikäli puunjalostusteollisuuden kohen- 12407: on ulkoasiainministeriöitä saatu täydentävää tamishankkeet pääsevät liikkeelle eri maissa, 12408: aineistoa viime vuosilta sekä vertailua mui- on mahdollista, että tämä vaikuttaisi suoraan 12409: den Pohjoismaiden vastaavaan kauppapoli- metalli teollisuusvien tiimme. Kemianteo lli- 12410: tiikkaan. Suomen kauppavaihto Etelä-Ame- suuden (väriaineet, lannoitteet) vienti on ol- 12411: rikan kanssa on viime vuosina ollut vain lut viidennes viennistämme ja sen kasvuun 12412: 1,1 % kokonaiskauppavaihdostamme eli kes- vaikuttaa lähinnä yleinen tuontipolitiikka 12413: kimäärin 2 mrd. mk vuodessa. Vastaava (mm. tullit). Suomen muilla keskeisillä vien- 12414: osuus koko Latinalaisen Amerikan kanssa on nin aloilla, kuten kaivos- ja energiasektoreil- 12415: ollut kaksinkertainen eli vajaat 2,5 % vuo- la, näkymät ovat Etelä-Amerikan osalta koh- 12416: dessa. Suomen tuonti on muuttunut vähem- talaiset. Lisäsektorina tulee mainita 1990- 12417: män kuin Suomen vienti. Koko Latinalaisen luvun kaikkia aloja yhdistävä ympäristöalan 12418: Amerikan osuus Suomen viennistä on alen- yhteistyö uusine yhteistyö- ja vientimahdolli- 12419: tunut kolmasosaan 1960-luvun vientimääris- suuksineen. Myös tieteellis-teknologisen yh- 12420: tä. Kauppavaihto on ollut Suomelle- kuten teistyön mahdollisuus esim. Argentiinan ja 12421: muillekin Pohjoismaille - alijäämäistä koko Chilen kanssa Etelämantereella tulee mainita. 12422: 1980-luvun. Tuontimme jatkunee elintarvike- ja raaka- 12423: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen ainevaltaisena, jossa hinnanmuutoksilla on 12424: mukaan on selvää, että Etelä-Amerikan viime myös vaikutuksensa. Kahvi, elintarvikkeet, 12425: vuosien vaikea taloudellinen tilanne, erityi- hedelmät ja raaka-aineet ovat päätuontituot- 12426: sesti velkakysymys, ei ole voinut olla vaikut- teet Kahvin osuus on ja tullee olemaan mer- 12427: tamatta kauppavaihdon kehittymiseen, joka kittävä. Muita tärkeitä tuontituotteita ovat 12428: kuitenkin on maittain säilynyt yllättävän va- olleet rauta ja teräs sekä kuparirikaste. 12429: kaana. Tämä viittaa siihen, että eräitä poik- Velka on pakottanut yhä useammat Etelä- 12430: keuksia lukuun ottamatta kaupan rakentees- Amerikan maat (Brasilia, Chile, Venezuela) 12431: sa ei ole tapahtunut maakohtaisesti merkittä- pyrkimään taloutensa kohentamiseen hou- 12432: viä muutoksia. kuttelemalla maihin ulkomaisia yrityksiä ja 12433: Argentiinan, Brasilian, Venezuelan ja Pe- investointeja. Tämä heijastuu myös Suomen 12434: run kohdalla velkatilanne on selvästi johta- ja Etelä-Amerikan välisissä yhteyksissä. Ta- 12435: nut Suomen vientimahdollisuuksien kapene- varakaupasta ollaan siirtymässä yhä enem- 12436: miseen. Chilen kohdalla kauppataseen kään- män yritysten suoriin yhteyksiin, yhteisyri- 12437: tyminen Suomelle alijäämäiseksi selittyy tyksiin ja paikalla tapahtuvaan tuotantoon. 12438: maan lisääntyneellä vientitarjonnalla talou- Suomalaisia yrityksiä on perustettu varsinkin 12439: den kohentumisen myötä. Uruguayn kaup- Brasiliaan, Venezuelaan, Argentiinaan ja vii- 12440: pa on myös lisääntyneen tuonnin vuoksi me aikoina Chileen. 12441: kääntynyt Suomelle alijäämäiseksi. Suomen Ulkoasiainministeriön mukaan voidaan 12442: vienti perustuu perinteisesti paperiin ja pa- päätellä, että 1990-luvulla kauppamme Etelä- 12443: perituotteisiin. Koneiden ja laitteiden vien- Amerikkaan jatkuu nykyisen kaltaisena sekä 12444: nin osuudessa on kuitenkin tapahtunut kas- rakenteeltaan että kauppakumppaneiltaan. 12445: vua. Tuonnissa Suomen kannalta merkittä- Suomalaisten investoinnit saattavat sen si- 12446: vin yksittäinen tuote on kahvi, jonka pai- jaan kasvaa, mikäli samanlainen talouskehi- 12447: noarvo näkyy erityisesti Brasilian ja Kolum- tys kuin Chilessä toteutuu muissa alueen 12448: bian kaupan alijäämäisyydessä. maissa. Jos Latinalaisen Amerikan integraa- 12449: On selvää, että Suomen vientiin jatkossa- tiopyrkimykset johtavat tuloksiin, saattaa 12450: kin vaikuttaa Etelä-Amerikan maiden talou- tämä aluksi voimistaa alueen sisäistä kaup- 12451: dellinen tila. Puolet viennistämme on edelleen paa vaikeasti arvioitavissa olevin seurauksin 12452: metsäteollisuuden tuotteita (paperi ja pahvi) ulkopuolisille. Nykyään kuitenkin vain mur- 12453: ja kaikki merkit, ml. Suomen vientirakenteen to-osa kaupasta käydään alueen valtioiden 12454: yleinen yksipuolistuminen, puoltavat ennus- välillä. Alueelliset integraatio- ja yhteistyö- 12455: 40 12456: 12457: pyrkimykset ovat toisaalta omiaan lisäämään mesta tai kolmansista maista. Edustustot toi- 12458: alueen yksittäisten maiden markkinapoten- mivat myös entistä oma-aloitteisemmin ja 12459: tiaalia. tähtäävät mahdollisimman suorien yhteyk- 12460: Tärkeimmät vientimaamme alueella ovat sien luomiseen yritysmaailmaan viranomais- 12461: suuruusjärjestyksessä: Brasilia, Venezuela, kontaktien lisäksi. Entistä selvemmin edus- 12462: Chile, Kolumbia, Argentiina ja Peru. Tär- tustojen toiminnan pääpaino on kaupallisissa 12463: keimmät tuontimaat ovat Brasilia, Kolum- tehtävissä. Kaupallisten sihteerien sijoittami- 12464: bia, Chile, Argentiina, Uruguay ja Venezuela. nen Etelä-Amerikkaaukio perustunee 1990- 12465: Pohjoismaiden kauppa Etelä-Amerikan luvulla korostetusti markkinavoimien anta- 12466: maiden kanssa oli kertomusvuonna seuraava: miin viitteisiin. 12467: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen 12468: Kokonaiskauppavaihto Kauppatase mukaan keskeisenä tavoitteena on seurata 12469: mrd. mk 12470: talouselämän antamia viitteitä Etelä-Ameri- 12471: Ruotsi ...... . 5,7 --0,8 12472: Tanska ..... . 2,7 -1,2 12473: kassa. Talouselämän liittojen ja ministeriön 12474: Norja ...... . 2,2 --0,9 välillä pidetään säännöllisiä kokouksia, jois- 12475: Suomi ...... . 2,1 --0,9 sa arvioidaan, mitä toimia tulisi suorittaa 12476: yritysten toivomusten täyttämiseksi. 1990-lu- 12477: Merkille pantavaa on, että kaikilla Poh- vulla muuttuvat markkinaolosuhteet tulevat 12478: joismailla on näkyvä alijäämä kaupassaan. heijastumaan nopeina muutoksina edustusto- 12479: Erityisesti elintarvikkeet, hedelmät, kahvi ja jen voimavarojen mitoituksissa, mm. kaupal- 12480: raaka-aineet painavat vajeissa. Ruotsin öl- listen sihteerien sijoituksissa. Muuttuneista 12481: jyntuonti on ainoa selvä poikkeus, ja Ruotsin tilanteista merkkinä on Chilen edustuston 12482: alijäämä on suhteellisesti mitaten varsin pieni vahvistaminen. Riittävän laajan edustusto- 12483: muihin Pohjoismaihin verrattuna. verkon ja toiminnan varmistaminen on tär- 12484: Taloudellisen yhteistyön edistämiseksi on keää myös Suomen kaupallisten etujen tur- 12485: Suomen ja Argentiinan, Brasilian, Kolum- vaamiseksi. Mikäli öljyn tai eräiden muiden 12486: bian, Perun ja Venezuelan välille solmittu tärkeiden raaka-aineiden hinnat nousevat tai 12487: perinteiset TTT-sopimukset. Sopimusten toi- alueellinen integraatio etenee, Suomella tulee 12488: mivuus vaihtelee; kiinteintä on ollut TTT- olla pysyvää valmiutta aktivoida kauppapo- 12489: yhteistyö Brasilian ja Kolumbian kanssa. So- litiikkaansa Etelä-Amerikassa. 12490: pimusten pohjalta perustettujen sekakomis- Suomen Ulkomaankauppaliitolta saadun 12491: sioiden ja työryhmien kokouksissa on mo- selvityksen mukaan Etelä-Amerikkaa on ko- 12492: lemmin puolin voitu vaihtaa hyödyllistä tie- konaisuutena pidettävä pitkällä aikavälillä 12493: toa ja selvittää konkreettisia yhteistyöhank- mahdollisena toimintaympäristönä Suomen 12494: keita, joiden toteuttamismahdollisuuksia on teollisuudelle. Tätä puoltavat mantereen suu- 12495: kuitenkin heikentänyt Etelä-Amerikan huo- ri väestöpohja ja rikkaat luonnonvarat. 12496: no taloudellinen tilanne. Suomella voisi kor- Alueen maiden alhaisesta kehitystasosta joh- 12497: kean teknologian ja osaamisen maana olla tuen myös mantereen teollistamis- ja tuonti- 12498: mahdollisuuksia lisätä vientiään useilla sek- tarpeet ovat suuret. Poliittisen ja taloudelli- 12499: toreilla. Ongelmana on monien Etelä-Ameri- sen järjestelmänsä vuoksi alueen maat eivät 12500: kan maiden protektionistinen kauppapoli- muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ole 12501: tiikka. kuitenkaan kyenneet hyödyntämään kehitys- 12502: Ulkoasiainministeriön selvityksen mukaan mahdollisuuksiaan, eikä olosuhteiden mer- 12503: vierailujen, TTT -yhteistyön, eritasoisten tilai- kittävää kohentumista voida lyhyellä eikä 12504: suuksien järjestämisen ja raportoinoin lisäksi keskipitkällä aikavälillä pitää todennäköise- 12505: edustustot entistä selvemmin laativat itselleen nä. 12506: tavoitteita, jolloin kaupallinen tulosseuranta Ulkomaankauppaliiton mukaan taloudel- 12507: helpottuu. Edustustot joutuvat seuraamaan linen yhteistyömme Etelä-Amerikan kanssa 12508: toiminnassaan myös talouselämän kiinnos- onkin jäänyt vaatimattomaksi ja ollut lasku- 12509: tuksen nopeita muutoksia maailmanmarkki- suuntaista markkinoihin liittyvien riskien, 12510: noilla. Tavarakaupan merkitys on edelleen hankkeiden pitkän valmisteluajan, korkeiden 12511: suuri Etelä-Amerikan kaupassamme, mutta kustannusten ja heikon kannattavuuden 12512: selvästi nousussa on yritysten perustaminen vuoksi. Kaupallisten sihteerien sijoitusratkai- 12513: ja siihen liittyvä toiminta joko suoraan Suo- suja tehtäessä alueen tarjoamat mahdollisuu- 12514: 41 12515: 12516: det eivät ole olleet kilpailukykyisiä muualla lian, Perun ja Venezuelan velkatilanne on sel- 12517: maailmassa ilmenneiden tarpeiden kanssa. västi johtanut Suomen vientimahdollisuuksien 12518: Ulkomaankauppaliiton selvityksessä tode- kapenemiseen. Suomen vienti on perustunut 12519: taan, että nykyinen kaupallisten sihteerien perinteisesti paperiin ja paperituotteisiin, jos- 12520: toimistojen sijoittelu on pikemminkin jäänne kin koneiden ja laitteiden vientiosuudet ovat 12521: aikaisemmilta ajoilta kuin tavoitteenisen toi- kasvaneet. Suomen tuontia hallitsee kahvi, 12522: mintapolitiikan tulos. KS-toimistojen sijoit- mikä näkyy erityisesti Brasilian ja Kolumbian 12523: telu ei vastaa tasapainoisella tavalla mante- kanssa käytävän kaupan alijäämäisyydessä. 12524: reen pohjoinen-etelä -voimasuhteita, mikä Valtiontilintarkastajat toteavat, että tavara- 12525: voitaisiin nykyistä paremmin toteuttaa siirtä- kaupasta ollaan ko. alueen kanssa siirtymässä 12526: mällä Bogotan KS-toimisto Santiago de Chi- yhä enemmän yritysten suoriin yhteyksiin, yh- 12527: leen. Ulkomaankauppaliitto onkin jo käyn- teisyrityksiin ja paikanpäällä tapahtuvaan tuo- 12528: nistänyt tällaisen sisäisen siirron valmistelut. tantoon. Suomalaisia yrityksiä on perustettu 12529: Perusteena ovat olleet Kolumbian KS-toi- varsinkin Brasiliaan, Venezuelaan, Argentii- 12530: minnan vähäiset tulokset ja toisaalta Chilen naanja viime aikoina myös Chileen. Näin ollen 12531: talouskasvun nopeutuminen. Tämän jälkeen edustustojen toiminnallisessa kehityksessä tu- 12532: Caracasin ja Santiagon KS-toimistot olisivat lisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kau- 12533: pitkällä aikavälillä ensimmäinen aluekeskus- pallisten tehtävien hoitaminen asiantuntevin 12534: ten kehitysvaihe Etelä-Amerikassa, vaikka- voimin. 12535: kin nykyisellään niiden ulkopuolisiin asema- 12536: maihin olisi osoitettavissa ilmeisen vähän toi- Valtiontilintarkastajien Etelä-Amerikkaan 12537: minnallisia voimavaroja. Sen sijaan Brasi- kertomusvuoden alussa tekemän em. tarkas- 12538: liaan Ulkomaankauppaliitto ei ole vielä löy- tusmatkankin perusteella voidaan todeta, että 12539: tänyt toimivaa ratkaisua KS-palvelujen jär- kaupallisten suhteiden kannalta Suomen edus- 12540: jestämiseksi. Liiton mielestä normaalin tustojen henkilöstön rakenne ei ole siellä tar- 12541: lähetetyn kaupallisen sihteerin toimenkuvalla koituksenmukaisesti järjestetty. Tähänastinen 12542: maan suorat tuontimahdollisuudet eivät ta- kehitys on merkinnyt kaupallisten virkojen vä- 12543: paisi riittävää pohjaa, ja vaativammat yhteis- hentämistä ja kaupallisten tehtävien hoitamis- 12544: työmuodot paikallisen teollisuuden ja sijoit- ta puulleeliisin voimavaroin. Brasiliassa on 12545: tajien kanssa edellyttäisivät erikoistumista. kaupallisiin tehtäviin nimetty Brasiilian suur- 12546: Ulkomaankauppaliitto onkin etsimässä rat- lähetystön avustaja, kun maan kaupallinen 12547: kaisumalleja ns. yhteisvientimarkkinoija-jär- keskus sijaitsee Sao Paulassa. Argentiinassa 12548: jestelyjen tai kaupallisten sihteerien ja teolli- kaupallisen sihteerin virka on lakkautettu 12549: suussihteerien yhdistetyn toimenkuvan poh- v. 1988, ja tehtäviä hoitaa ainoastaan asema- 12550: jalta. maasta palkattu aikaisemman kaupallisen sih- 12551: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suo- teerin sihteeri. Kolumbiassa on kaupallinen 12552: men kauppavaihto Etelä-Amerikan maiden sihteeri, mutta tilannetta on syytä arvioida 12553: kanssa ja laajemmin koko Latinalaisen Ame- uudelleen samoin kuin koko edustuston status- 12554: rikan kanssa on 1960-luvun kauppaan verrat- ta edellä edustustoverkon osalta esitetyn mu- 12555: tuna alentunut peräti kolmannekseen. Huo- kaisesti. 12556: mionarvoista on myös se, että Suomen tuonti Valtiontilintarkastajat katsovat, että aiem- 12557: on muuttunut vähemmän kuin vienti. Kauppa- min todetut puutteet kaupallisten sihteerien 12558: vaihdon alijäämäisyys ko. alueen maiden kans- toiminnan johtamisessa ovat edelleen olemas- 12559: sa on ollut vallitsevaa koko 1980-luvun, eikä sa. Suomen ulkomaanedustuksen kehittämises- 12560: tilanteeseen ole odotettavissa muutoksia vien- sä kaupallisten tehtävien hoitoa ja valmiuksien 12561: tipolitiikan nykyisellä kiinnostuksen tasolla. ylläpitoa koko Latinalaisessa Amerikassa on 12562: Etelä-Amerikan maiden taloudellinen tilan- syytä arvioida kokonaisuudessaan uudelleen 12563: ne ja erityisesti velkaantumiskierteen voimistu- vähintään yhtä perustellusti kuin nyt on tapah- 12564: minen on vaikeuttanut maiden ulkomaankaup- tumassa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan edustus- 12565: paa yleensäkin. Etenkin Argentiinan, Brasi- tojen osalta. 12566: 12567: 12568: 12569: 12570: 6 300644M 12571: 42 12572: 12573: 12574: 12575: 12576: Oikeusministeriön hallinnonala 12577: 12578: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet kirjat valtiontalouden tarkastusvirastolta, 12579: tarkastuksen oikeusministeriössä 16.2.1990 ja tarkastusvirasto puolestaan ilmoitti pyytä- 12580: Länsi-Suomen vesioikeudessa 22.11.1989. neensä valtioneuvoston oikeuskanslerilta lau- 12581: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat suntoa siitä, voiko tarkastusvirasto suostua 12582: ovat selvittäneet valtiopäiväjärjestyksen ja valtiontilintarkastajien pyyntöön. 12583: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain Antamassaan päätöksessä 20.1.1987 oi- 12584: ristiriitatilanteiden tulkintaa, ulosottolain- keuskansleri katsoi, että valtiontalouden tar- 12585: säädännön kehitystä, rikesakko- ja päiväsak- kastusviraston toimittamassa tutkimuksessa 12586: kojärjestelmää sekä tietosuojaa. syntyneet asiakirjat ja tiedot voidaan antaa 12587: Oikeusministeriöön tehdyn tarkastuskäyn- eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Se, että 12588: nin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut 12589: keskeistä toimintaa kertomusvuonna, van- ja merkinnyt oikeuskanslerille jo toimitetut 12590: keinhoitolaitoksen rakentamissuunnitelmia, asiakirjat eräitä poikkeuksia yleisten asiakir- 12591: vesioikeuksien toimintaa sekä kotivakuutus- jain julkisuudesta sisältävän asetuksen 1 §:n 12592: ten vaikutuksia oikeudenkäynteihin. 1 momentin 5 kohdan nojalla salassa pidet- 12593: täviksi, ei ole oikeuskanslerin mukaan sellai- 12594: nen syy, jonka perusteella ko. asiakirjojen ja 12595: Oikeusministeriö tietojen antamisesta olisi kieltäydyttävä. Sa- 12596: malla oikeuskansleri ilmoitti valtiontalouden 12597: Valtiopäiväjärjestyksen ja yleisten asiakir- tarkastusvirastolle, että asiakirjat voidaan 12598: jain julkisuudesta annetun lain ristiriitatilan- antaa valtiontilintarkastajille. 12599: teista. Vuoden 1986 aikana eduskunnassa Valtiopäiväjärjestyksen ja yleisten asiakir- 12600: käytiin runsaasti keskusteluja siitä, miten laa- jain julkisuudesta annetun lain mahdollisia 12601: ja oikeus valiokunnalla on saada nähtäväksi ristiriitatilanteita voidaan tarkastella myös 12602: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain toisesta lähtökohdasta. Ensinnäkin voidaan 12603: nojalla salassa pidettäviä asiakirjoja. Kysy- kysyä, voivatko valiokuntien tai valtiontilin- 12604: mys oli tällöin valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n tarkastajien mietinnöt ja kertomukset sisäl- 12605: ja yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun tää yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 12606: lain säännösten keskinäisestä soveltamisesta lain mukaan salassa pidettäviä asioita tai 12607: ja siinä esiintyvistä erilaisista käsityksistä. asiakirjoja ja miten paljon ne voivat niitä 12608: Epäselvyydet aiheutuivat siitä, että edus- sisältää. Toinen ongelma on se, miten on 12609: kunnan ulkoasiainvaliokunta pyysi saada tu- suhtauduttava eduskunnan toimielinten pöy- 12610: tustua asiakirjoihin, jotka syntyivät valtion- täkirjoihin ja niiden liitteiden julkisuuteen ja 12611: talouden tarkastusviraston tutkittua erään miten näissä yhteyksissä turvataan eduskun- 12612: suurlähettilään edustustilityksiä. Ulkoasiain- nan jäsenen oikeus vapaasti puhua ja lausua 12613: ministeriö katsoi, että koska valtiontalouden mielipiteensä kaikista keskusteltavina olevis- 12614: tarkastusvirasto oli julistanut asiakirjan sa- ta asioista. Edelleen voidaan tarkastella val- 12615: laiseksi ja koska asiakirjan salaiseksi julista- tiopäiväjärjestyksen 56 §:n käyttöä silloin, 12616: minen perustui yksinomaan valtiontalouden kun istunto halutaan pitää suljetuin ovin. 12617: tarkastusviraston päätökseen, ei ulkoasiain- Valtion tulo- ja menoarvion kä- 12618: ministeriö voinut antaa ulkoasiainvaliokun- sittelyn ja valvonnan julkisuuden 12619: nalle tietoja näistä asiakirjoista. Kun valtion- eräitä pääperi aatteita. Hallitusmuo- 12620: tilintarkastajat pyysivät saada kyseisen suur- don 66---68 §:stä samoin kuin hallitusmuo- 12621: lähettilään edustuskorvauksista annetut asia- don 71 §:stä ja valtiopäiväjärjestyksen 12622: 43 12623: 12624: 49 §:stä voitaneen tehdä se johtopäätös, että tarkastajat antavat eduskunnalle kertomuk- 12625: valtion tulo- ja menoarvion valmisteluun sen noudattaen johtosääntöään. 12626: sekä valvontaan liittyvät asiat on tarkoitettu Kaikki sellainen aineisto, joka liittyy tulo- 12627: julkisuuteen. Kun lisäksi otetaan huomioon ja menoarvion noudattamiseen sekä valtiova- 12628: hallitusmuodon 71 §:n 2 momentti ja valtio- raston tilan ja hoidon silmälläpitoon, voi- 12629: päiväjärjestyksen 53 §, joiden nojalla perus- daan näin sisällyttää valtiontilintarkastajien 12630: tuslaissa on annettu eduskunnalle oikeus saa- kertomukseen, olipa se tavallisessa lainsäätä- 12631: da pyynnöstä kaikki tarpeelliset asiakirjat, on misjärjestyksessä säädetyn lain mukaan kuin- 12632: lainsäädännössä turvattu mahdollisuudet ka salaista tahansa. Erilaiset salassapitosään- 12633: saattaa kaikki valtion taloutta koskevat asiat nökset velvoittanevat kuitenkin valtiontilin- 12634: kansanedustajien päätettäväksi ja siten julki- tarkastajia pidättäytymään salaisten asiakir- 12635: sesti tarkasteltaviksi. jojen sisällön selostamisesta enemmälti kuin 12636: Jos eduskuntatyön julkisuudesta on poi- on valtiontilintarkastajien virkatehtävän 12637: kettava, on poikkeuksen perustuttava nimen- kannalta välttämätöntä. Näiden seikkojen 12638: omaiseen säännökseen. Tällaisia poikkeuk- arviointi on luonnollisesti yksinomaan vai- 12639: sia, kuten kaikkia poikkeuksia eduskunnan ti on tilin tarkastajien päätettävissä. 12640: toimintaa koskevista säännöksistä, on sovel- Eduskunnan työjärjestyksen 22 §:ää voita- 12641: lettava hyvin ahtaasti. Poikkeussääntö on neen soveltaa myös valtiontilintarkastajiin, 12642: myös katsottava tyhjentäväksi, joten samaan koska valtiontilintarkastajat suorittavat teh- 12643: lopputulokseen ei voida päästä muulla ta- täväänsä nimenomaan eduskunnan puolesta, 12644: voin. Näin menettely, jolla jokin asia edus- jolle he myöskin antavat kertomuksensa. 12645: kunnan käsittelyssä voidaan pitää salassa, Voidaan siis katsoa, että eduskunta voi antaa 12646: voi perustua vain valtiopäiväjärjestyksen valtiontilintarkastajille määrättyjä ohjeita, 12647: 56 §:ään. joiden mukaan heidän on suoritettava tehtä- 12648: vänsä. Eduskunta voisi näin antaa valtionti- 12649: Valtiontilintarkastajien toimin- lintarkastajille esim. tehtävän erityisesti tar- 12650: ta. Valtiontilintarkastajan toimintaa ei voi- kastaa ne tulo- ja menoarvion soveltamiseen 12651: da pitää edustajan toimen suorittamisena, liittyvät asiat, jotka valtioneuvosto on tarkas- 12652: koska valtiontilintarkastajiksi voidaan valita tusvuoden aikana määrännyt salassa pidettä- 12653: muitakin kuin kansanedustajia. Tämän viksi. 12654: vuoksi valtiopäiväjärjestyksen 13 §:n suoja ei Valiokunnan toiminta. Valtiontilin- 12655: ulotu kansanedustaja-valtiontilintarkasta- tarkastajien ja toisaalta valiokunnan tehtäviä 12656: jaan eikä hänen syytteeseen saamisensa vaadi tarkasteltaessa voitaneen valtiopäiväjärjes- 12657: näin eduskunnan lupaa. Kansanedustaja-val- tyksen 51 §:n perusteella päätellä, että valio- 12658: tiontilintarkastaja, samoin kuin muutkin jul- kunnalla olisi laajempi harkintavalta siitä, 12659: kisoikeudelliset luottamusmiehet, on rikosoi- mitä se voi mietintöönsä sisällyttää kuin val- 12660: keudellisen virkavastuun alainen. Esimerkik- tiontilintarkastajilla. Valiokunnan mietintö 12661: si valtiontilintarkastajien johtosäännön voinee sisältää kaiken, mitä asian laatu valio- 12662: 10 §:n nojalla valtiontilintarkastaja, samoin kunnan mielestä aiheuttaa. Jos asian laatu 12663: kuin kanslian henkilökuntakin, on velvolli- sen aiheuttaa, niin valiokunta voi mietin- 12664: nen olemaan ilmaisemaHa sellaista toimes- töönsä sisällyttää salassa pidettäviäkin asioi- 12665: saan tiedoksi saamaansa, joka on pidettävä ta. Valtiovarainvaliokunnan puolestaan pitää 12666: salassa. valtiopäiväjärjestyksen 49 §:n nojalla valtio- 12667: Valtiontilintarkastajat voivat kuitenkin varain tilasta sekä valtiontilintarkastajien 12668: eduskunnalle antamassaan kertomuksessa kertomuksesta antamassaan mietinnössä lau- 12669: käsitellä sellaisia kysymyksiä, jotka yleisen sua mielensä siitä, miten valtion tulo- ja 12670: lain, esim. yleisten asiakirjain julkisuudesta menoarviota on noudatettu ja valtiontaloutta 12671: annetun lain, mukaan on pidettävä salassa. hoidettu, sekä tehdä siitä aiheutuvat ehdo- 12672: Oikeutuksensa valtiontilintarkastajat saavat tukset. 12673: suoraan hallitusmuodosta. Valtiontilintar- Yleisten asiakirjain julkisuudes- 12674: kastajat asetetaan eduskunnan puolesta pitä- ta annetun lain (83/51) ja asetuk- 12675: mään silmällä tulo- ja menoarvion noudatta- sen (650/51) merkitys eduskunnan 12676: mista sekä valtiovaraston tilaa ja hoitoa. työ s ken te 1y s s ä. Hallituksen esitys edus- 12677: Valtiopäiväjärjestyksen mukaan valtiontilin- kunnalle yleisten asiakirjain julkisuudesta an- 12678: 44 12679: 12680: nettiin 7.10.1949 (HE n:o 105/1949 vp.). Esi- tomus, mietintö tai lausunto on tarkistettu, 12681: tys perustui lainvalmistelukunnan jo vuonna päättyy jäsenten vaitiolovelvollisuus. Valio- 12682: 1945 julkaisemaan tarkistettuun ehdotukseen kunnan jäsenet tai valtiontilintarkastajat saa- 12683: laiksi yleisten asiakirjain julkisuudesta. vat tämän jälkeen vapaasti tarkastella kaik- 12684: Laki asiakirjain julkisuudesta on osoittau- kia niitä asioita, jotka ovat olleet esillä valio- 12685: tunut hyvin vaikeaselkoiseksi, ja tulkintaris- kunnan kokouksessa. Kun asia on loppuun 12686: tiriitoja on syntynyt runsaasti. Käytännössä käsitelty, tulevat mietintöjen, lausuntojen ja 12687: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain kertomusten ohella julkisiksi myös asian val- 12688: ongelmat ja epäselvyydet liittyvät sen misteluun liittyvät asiakirjat. Nekin edusta- 12689: 5 §:ään, joka lopullisessa hallituksen esityk- jat, jotka eivät ole valiokunnan jäseniä tai 12690: sessä sai toisen muodon kuin lainvalmistelu- varajäseniä, samoin kuin ulkopuoliset, voivat 12691: kunta oli ehdottanut. tällöin halutessaan tutustua valiokunnalle 12692: Myös eduskuntakäsittelyn yhteydessä kiin- esitettyyn kirjalliseen aineistoon. Tämä peri- 12693: nitettiin huomiota ehdotetun lain mukanaan aate perustuu yleisten asiakirjain julkisuudes- 12694: tuomiin epäselvyyksiin. Lakivaliokunnan ta annetun lain 5 §:ään. 12695: mietinnössä (2/1950) olevassa vastalauseessa Koska ei-julkisesta asiakirjasta saa antaa 12696: nimenomaan todettiin, että lakiehdotuksessa tietoja viranomaisen luvalla, on katsottava, 12697: on monia suuria lakiteknisiä heikkouksia, että sisällyttäessään ei-julkisen asiakirjan 12698: jotka aiheuttavat tulkinnallisia vaikeuksia. pääsääntöisesti julkiseen pöytäkirjaan viran- 12699: Vastalauseessa ehdotettiinkin, että ehdotus omainen on itse asiassa päättänyt, että myös 12700: hylättäisiin. pöytäkirjan liite on julkinen. Jos viranomai- 12701: Sen sijaan hallituksen esityksen peruste- nen haluaa pitää oman sisäisen selvityksensä 12702: luissa selvennetään ehdotetun lain suhdetta tai muun asiakirjan ei-julkisena, ei tällaisia 12703: perustuslakeihin. Hallituksen esityksessä näet muistioita voida liittää pöytäkirjaan, vaan ne 12704: todetaan sanatarkasti seuraavaa: on tallennettava erikseen. Tämä ei tietenkään 12705: "Siihen, mitä valtiopäiväjärjestyksessä ja koske sellaisia asiakirjoja, joiden julkisuudes- 12706: kirkkolaissa on säädetty, ei tämä yleisessä ta toimielin ei voi vapaasti määrätä. 12707: lainsäädäntöjärjestyksessä säädettävä laki Erilaisia ristiriitatilanteita voi syntyä sil- 12708: voikaan tehdä mitään muutosta. Eikä sitä ole loin, kun pöytäkirjat tai niiden liitteet sisäl- 12709: syytä ehdottaa tehtäväksi myöskään siinä tävät salassa pidettäviä asioita. Näitä selvitel- 12710: erikoisessa järjestyksessä, jossa nuo lait ovat lään seuraavaksi. 12711: muutettavissa." Pöytäkirjojen ja valmisteluasia- 12712: Lain 28 §:ssä todetaan vielä, että eduskun- kirjojen julkisuus eräissä tapauk- 12713: nan asiakirjoihin on tätä lakia sovellettava sissa. Jos valtiontilintarkastajien tai valio- 12714: ainoastaan sikäli kuin laki ei ole ristiriidassa kuntien mietinnöt, pöytäkirjat tai niihin liit- 12715: sen kanssa, mitä valtiopäiväjärjestyksessä on tyvät asiakirjat tai muistiot sisältävät salassa 12716: säädetty. pidettäviä tietoja, ei valtiopäiväjärjestys suo- 12717: Käsitys, että yleisten asiakirjain julkisuu- ranaisesti anna mitään ohjetta valiokunnan 12718: desta annettavaa lakia ei lainkaan voida so- pöytäkirjojen tai niiden liitteiden käsittelystä. 12719: veltaa eduskunnan toimintoihin, on yhtä vää- Niihin on siten sovellettava yleisten asiakir- 12720: rä kuin käsitys, jonka mukaan eduskunnan jain julkisuudesta annetun lain säännöksiä. 12721: työskentely määräytyisi yksinomaan tämän Jos jokin asiakirja tai asia on lain 9 §:n 12722: lain mukaisesti. mukaan salassa pidettävä, se säilyy salaisena 12723: On luonnollista, että eduskunnan virka- valiokunnan tai valtiontilintarkastajien käsit- 12724: miehiin ja heidän asemaansa valmisteluelime- telyn jälkeenkin. Näin pöytäkirjat ja asiakir- 12725: nä sovelletaan yleisten asiakirjain julkisuu- jat eivät tule julkisiksi senkään jälkeen, kun 12726: desta annettua lakia. Niinpä esim. valtionti- asian käsittely on päättynyt. 12727: lintarkastajille tai valiokunnalle valmisteltu Koska valtiopäiväjärjestyksen 56 §:n mu- 12728: kertomusluonnos, muistio tai muu sellainen kaan asioiden käsittelyt eduskunnan täysis- 12729: asiakirja ei ole julkinen asiakirja yleisten asia- tunnoissa ovat julkisia, ellei eduskunta jossa- 12730: kirjain julkisuudesta annetun lain 5 §:n nojal- kin tapauksessa toisin päätä, voisi tämän 12731: la. perusteella ajatella, että myös kaiken käsitte- 12732: Käsittelyn päätyttyä eli sen jälkeen, kun lyn pohjana olevan aineiston tulisi olla julkis- 12733: valiokunnan tai valtiontilintarkastajien ker- ta. Valiokuntien kokouksethan ovat sen si- 12734: 45 12735: 12736: jaan suljettuja valtiopäiväjärjestyksen 52 §:n jonkin asian olevan sen laatuisen, että sitä ei 12737: nojalla. Toisaalta valtiopäiväjärjestyksen tule käsitellä julkisessa istunnossa, tai 25 12738: 57 §:n 3 momentin mukaan jokaisella edusta- eduskunnan jäsentä on pyytänyt jonkin asian 12739: jalla on oikeus pöytäkirjaan vapaasti puhua suljetussa istunnossa käsiteltäväksi. Jos is- 12740: ja lausua mielensä kaikista silloin keskustel- tunto ei ole julkinen, sen päiväjärjestystä ei 12741: tavina olevista asioista ja kaiken sen laillisuu- tule panna nähtäville. 12742: desta, mitä valtiopäivillä tapahtuu. Silloin Valtiontilintarkastajien kertomuksen kä- 12743: kun valiokunnan tai valtiontilintarkastajien sittelyä sota-aikana voidaan tässä käsitellä 12744: käsittelemien asioiden pöytäkirjat ja valmis- hieman laajemmin, koska menettelytavat 12745: teluasiakirjat ovat salaisia, kansanedustajan poikkesivat silloin tavallisesta käytännöstä. 12746: toimintaa vaikeutetaan. Kansanedustaja ei Toisaalta voidaan kyllä perustellusti kysyä, 12747: voi puhua kaikista esillä olevista asioista, jos antavatko sota-ajan poikkeusoloissa toteute- 12748: hän on vain niukan mietinnön tai kertomuk- tut menettelyt ylipäätään sellaisia ohjeita, 12749: sen varassa. Kansanedustaja, joka valiokun- joita voidaan yleisesti soveltaa. Näihin ta- 12750: nan jäsenenä tai valtiontilintarkastajana on pauksiin viitaten on oikeuskirjallisuudessa 12751: käsitellyt asiaa ja päässyt tutustumaan kaik- kuitenkin esitetty, että valtiontilintarkasta- 12752: keen aineistoon, myös salassa pidettäviin jain kertomuksesta on jätettävä pois asiat, 12753: asiakirjoihin, on toisessa asemassa. jotka asian laadun vuoksi on pidettävä salai- 12754: Voidaan siis päätellä, että silloin kun va- sina, ja niistä on tiedotettava erikseen edus- 12755: liokunnan mietinnössä tai valtiontilintarkas- kunnalle. 12756: tajien kertomuksessa on käsitelty valtiopäi- Valtiontilintarkastajain kertomuksiin vuo- 12757: väjärjestyksen 51 §:n tai hallitusmuodon silta 1941 ja 1942 sisältyi suoraan valiokun- 12758: 71 §:n 2 momentin mukaisia asioita, tulisi nalle annettu salainen erillinen selostus puo- 12759: myös pöytäkirjojen liitteineen olla käsittelyn lustuslaitoksen varainhoidosta. Vuoden 1941 12760: jälkeen julkisia, vaikka ne yleisen lain mu- kertomuksen käsittelyn yhteydessä valtiova- 12761: kaan olisivatkin salassa pidettäviä. Ainakin rainvaliokunta ei puuttunut salaiseen selos- 12762: eduskunnan jäsenille pitäisi varata mahdolli- tukseen. Tämän vuoksi eduskunta palautti 12763: suus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, myös asian uudelleen valtiovarainvaliokuntaan, 12764: salaisiin, jotka ovat päätöksenteon pohjana. jolloin valtiovarainvaliokunta antoi erillisen 12765: Joka tapauksessa esim. valiokunnan varajä- mietinnön valtiontilintarkastajain vuodelta 12766: senillä lienee oikeus tutustua valiokunnan 1941 antamaan kertomukseen liittyvän selos- 12767: varsinaisille jäsenille jaettuihin salassa pidet- tuksen johdosta (VM n:o 23/1944 vp.). Tä- 12768: täviin asiakirjoihin. män mietinnön eduskunta käsitteli valtiopäi- 12769: Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun väjärjestyksen 56 §:n mukaisesti suljetuin 12770: lain 23 §:n 2 momentti antaa kuitenkin edus- ovin. Samalla eduskunta päätti, että asiakir- 12771: kunnalle mahdollisuuden päättää, että myös jat julkaistaan heti, kun puhemiesneuvosto 12772: salassa pidettävät asiakirjat saadaan jakaa katsoo sen sopivan. 12773: eduskunnan jäsenille. Asiakirjat tulevat täl- Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 12774: löin julkisiksi, ellei eduskunta samalla päätä, 1942 käsiteltiin säännönmukaisessa istunnos- 12775: että käsittely on pidettävä suljetuin ovin. sa, koska salainen selostus oli toimitettu suo- 12776: Näin eduskunta ei liene menetellyt siksi, että raan, ohi eduskunnan istunnon, valiokunnal- 12777: täysistuntokäsittely tapahtuu valiokunnan le, joka hyväksyi selostuksen sellaisenaan, eli 12778: mietinnön pohjalta ja muiden asiakirjojen sitä ei siis käsitelty valiokunnan mietinnössä 12779: julkaiseminen täysistunnoissa on poikkeuk- (VM n:o 43/1944 vp.). Selostus julkaistiin 12780: sellista. myöhemmin v. 1946 ja liitettiin valtiontilin- 12781: Valtiopäiväjärjestyksen 56 §:n tarkastajain vuoden 1942 kertomuksen yh- 12782: käyttö. Valtiopäiväjärjestyksen 56 §:n mu- teyteen. 12783: kaan asioiden käsittelyt eduskunnan täysis- Tässä menettelyssä ei siis synny ongelmia, 12784: tunnoissa ovat julkisia, ellei eduskunta jossa- jos eduskunta sallii sen, että osa käsittelyai- 12785: kin tapauksessa toisin päätä. Eduskunnan neistoa viedään tietoisesti suoraan valiokun- 12786: työjärjestyksen 58 §:n mukaan puhemies voi taan ja jos valiokunta ei sano mietinnössään 12787: tyhjennyttää kuuntelijaparvet ja esittää edus- mitään salaisesta muistiosta. Tilanne on epä- 12788: kunnan päätettäväksi, onko asia käsiteltävä selvä vasta silloin, kun mietinnöt tai kerto- 12789: julkisessa istunnossa vai ei, mikäli hän katsoo mus sisältävät salassa pidettäviä asioita. Voi- 12790: 46 12791: 12792: daan kysyä, onko eduskunnan tällöin aina vista as101sta ja kaiken sen laillisuudesta, 12793: käsiteltävä asia suljetun ovin, vai riittääkö mitä valtiopäivillä tapahtuu. Ainoastaan ul- 12794: salaisuuden murtamiseen vain se, että edus- koasiainvaliokunnan jäsenellä on valtiopäi- 12795: kunta ryhtyy käsittelemään asiaa julkisesti. väjärjestyksen 48 §:n 4 momentin nojalla sää- 12796: Valtiontilin tarkastajain kertomuksessa detty erityinen vaitiolovelvollisuus, joka sitoo 12797: vuodelta 1957, jossa käsiteltiin Kätilöopiston häntä myös täysistunnossa. Tulkinnalla lie- 12798: asioita, ei pohdittu, liittyisikö selvityksiin sa- nee vaikeata laajentaa tällaisen rajoitussään- 12799: lassa pidettäviä asioita. Myöskään eduskun- nön soveltamisalaa esim. muiden valiokun- 12800: takäsittelyssä ei puheenvuoroissa pohdittu tien jäseniin ja valtiontilintarkastajiin. 12801: tällaisia ongelmia. Voidaan myös kysyä, miten laaja puheoi- 12802: Jos eduskunta päättää käsittelystä sulje- keus edustajalla on silloin, kun hän haluaa 12803: tuin ovin, ovat kaikki keskustelut ja asiakir- käsitellä valiokunnassa tai tilintarkastajien 12804: jat salaisia ja vaitiolovelvollisuus kestää edus- kokouksissa esillä olleita asiakirjoja, jotka 12805: kuntakäsittelyn päätyttyäkin. Asiakirjoja tai yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 12806: tietoja ei saa ilmaista ulkopuolisille. Täysis- 9 §:n nojalla ovat olleet salassa pidettäviä ja 12807: tunnossa asiakirjat jaetaan vain läsnäoleville. joita ei käsitellä mietinnössä tai kertomukses- 12808: Valtiopäiväjärjestyksen 56 § antanee valio- sa. Tällöin on tulkinnan perustaksi otettava 12809: kunnalle tai valtiontilintarkastajille mahdol- yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 12810: lisuuden siirtää asian harkintavalta eduskun- 28 §, jonka mukaan lakia on sovellettava 12811: nalle. Näin voitaneen menetellä silloin, kun ainoastaan sikäli kuin laki ei ole ristiriidassa 12812: valiokunta tai valtiontilintarkastajat eivät ole valtiopäiväjärjestyksen säädösten kanssa. 12813: varmoja, sisältääkö mietintö tai kertomus Olisi vaikea ymmärtää, että tavallisessa lain- 12814: salassa pidettäviä tietoja. Tällöin mietintöön säätämisjärjestyksessä säädetty laki rajoittai- 12815: tai asiakirjaan voitaneen liittää ehdotus, että si kansanedustajalle kuuluvaa vapaata pu- 12816: se kokonaan tai eräiltä osin olisi käsiteltävä heoikeutta. Näin kansanedustaja voisi käsi- 12817: suljetuin ovin. Tällaisessa tapauksessa ei mie- tellä istunnossa vapaasti myös käsittelyn ai- 12818: tintöä tai kertomusta voitane toimittaa edus- kana esiintulleita salassa pidettäviä asioita. 12819: kunnalle painettuna, vaan se tulee lähettää Toisaalta on muistettava, että jos edustaja 12820: eduskunnalle muulla tavoin monistettuna ja käyttää vapaata puheoikeuttaan väärin, hä- 12821: salaiseksi merkittynä asiakirjana. Eduskun- net voidaan asettaa syytteeseen valtiopäivä- 12822: nan työjärjestyksen 58 §:ään sisältyvä vaati- järjestyksen 13 §:n edellytyksin. 12823: mus kansanedustajien vähimmäismäärästä Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettu 12824: (25) tuskin estää valiokunnan jäseniä tai val- laki on osoittautunut hyvin vaikeaselkoiseksi, 12825: tioniilintarkastajia sisällyttämästä tällaista kuten sen eduskuntakäsittelyssä aikanaan 12826: pyyntöä mietintöön tai kertomukseen. epäiltiinkin. Sen vuoksi on ollut tarkoituksen- 12827: Toisena keinona voitaneen harkita myös mukaista asettaa toimikunta julkisuus- ja sa- 12828: painovapauslain 30 §:n käyttöä, jonka nojal- lassapitolainsäädännön uudistamista varten. 12829: la asiakirja julistetaan salaiseksi ja se pysyy Toimikunnan työn määräaika päättyy 30.9. 12830: salaisena, kunnes eduskunta on päättänyt, 1991. 12831: käsitelläänkö asia julkisessa täysistunnossa Eduskunnan toimien ja yleisten asiakirjain 12832: vai suljetuin ovin. Tätä keinoa ei ilmeisesti julkisuudesta annetun lain säätelemien seikko- 12833: eduskunnassa ole käytetty. On huomattava, jen välinen rajanveto on periaatteessa selkeä. 12834: että yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun Viimeksi mainittua lakia sovelletaan eduskun- 12835: lain mukaan vain tasavallan presidentti ja nan asiakirjoihin vain, jos se ei ole ristiriidassa 12836: valtioneuvosto voivat yksittäistapauksissa valtiopäiväjärjestyksen säännösten kanssa. 12837: määrätä jonkin asian salassa pidettäväksi. Ristiriitatilanteissa ratkaisu on löydettävissä 12838: Tällaista oikeutta ei siten ole valiokunnalla, näiden eri tasoisten säädösten hierarkkisesta 12839: valtiontilintarkastajilla tai muulla viranomai- suhteesta. Perustuslainsäätämisjärjestyksessä 12840: sella. vahvistettu laki syrjäyttää näissä tilanteissa 12841: Kansanedustajan puheoikeus. tavallisen lain säännökset. 12842: Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 3 momentin Huolimatta edellä sanotusta valtiontilintar- 12843: mukaan jokaisella kansanedustajalla on oi- kastajat ovat laajasti pohtineet niitä ongelmia, 12844: keus pöytäkirjaan vapaasti puhua ja lausua joita salassa pidettävien asioiden käsittely 12845: mielensä kaikista silloin keskusteltavina ole- saattaa aihettaa eduskunnan työssä. Ensinnä- 12846: 47 12847: 12848: kin vaikeuksia syntyy siksi, ettei valtiopäivä- keutta mietinnön tai kertomuksen valmistumi- 12849: järjestyksessä ole täydellisesti säännelty kaik- sen yhteydessä julkistaa näihin asiakirjoihin 12850: kia eduskunnan työssä esiin tulevia menettely- mahdollisesti sisällytetyt salassa pidettävät 12851: jä. Toiseksi ongelmia syntyy myös siitä syystä, asiat. Jos katsotaan, että heillä on tällainen 12852: ettei tulkinta ole kaikilta osin täysin vakiintu- oikeus, niin eduskunnan oikeudella pitää asia 12853: nut. salaisena käsittelemällä se suljetuin ovin ei ole 12854: Valiokunnan ja valtiontilintarkastajien oi- merkitystä, koska salassa pidettävät asiat ovat 12855: keus saada viranomaisilta kaikki salassa pidet- jo tulleet julkisiksi. 12856: tävät asiakirjat on siis turvattu valtiopäiväjär- Koska valtiopäiväjärjestyksen mukaan jo- 12857: jestyksen ja hallitusmuodon säännöksillä. kaisella edustajalla on täysistunnoissa oikeus 12858: Tämä periaate perustuu oletukseen lainsää- vapaasti puhua ja lausua mielipiteensä kaikista 12859: dännön pyrkimyksestä sisäiseen ristiriidatto- keskusteltavina olevista asioista, voi edustaja 12860: muuteen, jossa ylemmällä tasolla oleva säädös käsitellä puheenvuorossaan valiokunnan tai 12861: syrjäyttää alemmalla tasolla olevan. Se heijas- valtiontilintarkastajien kokouksissa esille tul- 12862: telee myös näkemystä, jonka mukaan hallitus- leita salassa pidettäviä asioita. Valtiopäiväjär- 12863: muoto ja muut perustuslait eivät ole pelkkiä jestyksen mukaan ulkoasiainvaliokunnan jäse- 12864: julistuksia, vaan niitä on tarkoitus soveltaa nen tulee noudattaa sitä vaiteliaisuutta, jota 12865: myös käytännössä. hallitus katsoo kunkin asian laadun vaativan. 12866: Valtiopäiväjärjestys ei sen sijaan anna suo- Vaiteliaisuusvaatimusta ei voitane soveltaa 12867: raa vastausta siihen, voivatko valiokunnan muiden valiokuntien jäseniin tai valtiontilintar- 12868: mietinnöt ja valtiontilintarkastajien kertomuk- kastajiin. 12869: set sisältää salassa pidettäviä asioita ja miten Valtiopäiväjärjestys ei säätele valiokunnan 12870: paljon ne voivat niitä sisältää. Hallitusmuodos- tai valtiontilintarkastajien pöytäkirjojen julki- 12871: ta ja valtiopäiväjärjestyksestä voidaan tehdä suutta. Tämän vuoksi niiden osalta on nouda- 12872: kuitenkin johtopäätös, että valiokunta voi si- tettava yleisten asiakirjain julkisuudesta anne- 12873: sällyttää salassa pidettävät asiat mietintöönsä, tun lain säännöksiä. Jos pöytäkirjoihin liite- 12874: jos asian laatu sen aiheuttaa ja valtiontilintar- tään salassa pidettäviä asioita, eivät pöytäkir- 12875: kastajat kertomukseensa, jos tulo- ja menoar- jat näiltä osin tule julkisiksi asian käsittelyn 12876: vion noudattamisen valvonta ja valtiovaraston päätyttyä, vaan ne pysyvät edelleenkin salaisi- 12877: tilan ja hoidon silmälläpito sitä edellyttää. On na. Eduskuntatyön julkisen luonteen ja edusta- 12878: kuitenkin ilmeistä, että salassa pidettäviä jan vapaan puheoikeuden turvaamisen huo- 12879: asioita voidaan sisällyttää mietintöön tai ker- mioon ottaen saattaisi kuitenkin olla tarkoi- 12880: tomukseen vain niin paljon kuin on välttämä- tuksenmukaista, että pöytäkirjat liitteineen 12881: töntä valiokunnan tai valtiontilintarkastajien tulisivat käsittelyn jälkeen aina julkisiksi, vaik- 12882: työn kannalta. ka ne sisältäisivätkin salassa pidettäviä asioita. 12883: Epäselvää sen sijaan näyttäisi olevan, onko Tämä vaatisi kuitenkin lainsäädännöllisen 12884: eduskunnan päätettävä istunnon pitämisestä muutoksen, koska nykyisin yleisten asiakirjain 12885: suljetuin ovin aina, kun käsittelyyn tulee mie- julkisuudesta annettuun lakiin sisältyvä sään- 12886: tintö tai kertomus, joka sisältää salassa pidet- nös on tuskin sen luonteinen, että sen perus- 12887: täviä tietoja. Koska eduskunnan työjärjestys teella voitaisiin valiokunnan ja valtiontilintar- 12888: sisältää 25 edustajan määrävaatimuksen, saat- kastajien pöytäkirjat liitteineen julistaa ylei- 12889: taa epäselvyyttä aiheuttaa se, onko valiokun- sesti julkisiksi asiakirjoiksi. Säännöksen 12890: nalla tai valtiontilintarkastajilla oikeus sisäl- mukaanhan edustajistossa, ja siis myös edus- 12891: lyttää mietintöön tai kertomukseen pyyntö kunnassa, on lupa julkaista salassa pidettävä 12892: asian käsittelystä suljetuin ovin. Kohtuutto- asiakirja, jos se on tarpeen asioiden käsittele- 12893: malta tosin tuntuisi, että puhemies ehkä hyvin- miseksi julkisessa istunnossa. 12894: kin pian valiokunnan mietinnön tai valtiontilin- Valtiontilintarkastajat ovat edellä kertomus- 12895: tarkastajien kertomuksen valmistumisen jäl- osuudessa ja kannanotossa käsitelleet sellaisia 12896: keen joutuisi ottamaan kantaa tällaiseen ristiriitoja, joita saattaa syntyä, kun yleisten 12897: asiaan ilman, että valiokunta tai valtiontilin- asiakirjain julkisuudesta annettua lakia joudu- 12898: tarkastajat olisivat sisällyttäneet mietintöönsä taan soveltamaan eduskunnan työskentelyyn, 12899: tai kertomukseensa ehdotusta asian käsittely- koska valtiopäiväjärjestyksestä ko. säännös 12900: tavasta. Tulkinnanvaraista on myös se, onko puuttuu. Olisi toivottavaa, että tällä hetkellä jo 12901: valiokunnalla tai valtiontilintarkastajilla oi- työskentelevä yleisten asiakirjain julkisuudesta 12902: 48 12903: 12904: annetun lain uudistamista pohtiva toimikunta kilökunnan työpanos ulosottotehtävissä vas- 12905: käsittelisi myös nyt esille otettuja ongelmia. tasi 141 viranhaltijaa. 12906: Saapuneet asiat ja rahasaamiset. 12907: Ulosottotoimi. 0 r g a n i s a a t i on ta u s- Kertomusvuonna ulosottoon saapui 2,4 mil- 12908: ta a. Ulosottotoimi Euroopan eri maissa joonaa asiaa (v. 1988 2,5 milj.), ulosotossa 12909: Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta on or- käsiteltiin 2,4 miljoonaa asiaa (2,5 milj.) ja 12910: ganisoitu yleisen alioikeuden toimialaan ja vuoden lopussa oli vireillä kaikkiaan 1,1 mil- 12911: yhteyteen. Suomessa ja Ruotsissa ulosotto- joonaa asiaa (1,0 milj.). 12912: toimi siirrettiin paikalliselta tuomioistuimelta Perittäväksi ulosottoon saapui rahasaami- 12913: paikallisille hallintoviranomaisille 1600-lu- sia 8,08 mrd. mk:n arvosta (v. 1988 7,5 mrd. 12914: vulla. Syynä siirtoon olivat kiertävät käräjät, mk). Saamisia viivästysseuraamuksineen kä- 12915: joiden yhteydessä ei ehditty hoitaa tuomion siteltiin 7,96 mrd. mk:n arvosta (7,77 mrd. 12916: täytäntöönpanoa. Täytäntöönpano edellytti mk) ja vuoden lopussa perittävänä oli 4,26 12917: pysyvää paikallista viranomaista. Kehitys mrd. mk (3,65 mrd. mk). 12918: johti siihen, että ulosotto maaseudulla sekä Ulosottoon saapuneet asiat ja rahasaami- 12919: Suomessa että Ruotsissa siirrettiin vaiheittain set jakautuivat seuraavasti: 12920: paikallispoliisin hoitoon. Kaupungissa ulos- 12921: ottomieheksi tuli kaupunginvouti, muualla Kpl % Mrd. mk % 12922: nimismies. Ruotsissa ulosottotoimi ja syyttä- Verot ............. 646 000 27,0 3,3 40,8 12923: jäntoimi eriytettiin samalla kertaa poliisitoi- Maksut ........... 1 245 000 52,2 1,6 20,4 12924: mesta 1960-luvulla. Elatusavut ......... 35 000 1,5 12925: Muut yksityisoikeu- 12926: Historiallisen taustan nojalla ulosottotoi- delliset asiat ....... 233 000 9,8 2,8 34,9 12927: men ylin johto kuuluu oikeusministeriölle, Sakot, korvaukset .. 227 000 9,5 0,3 3,8 12928: jonka alaisuuteen kuuluvat myös kaupungin- 12929: voudit. Nimismiespiirien ulosottotoimi taas Elatusapujen markkamääriä ei ole mah- 12930: kuuluu sisäasiainministeriön alaisuuteen. dollista arvioida. Laskenta vaatisi runsaasti 12931: Kertomusvuoden lopulla valmistui sisä- manuaalista työtä. Elatusavuista kertyi raha- 12932: asiainministeriön asettaman valtion paikallis- tilityksiä 161 Mmk (151 Mmk). 12933: hallintotyöryhmän mietintö. Ehdotus ei toisi Ulosottoon saapuneiden asioiden koko- 12934: muutosta syyttäjätoimen ja ulosottotoimen naismäärä nousi 1980-luvun alkupuolella. 12935: hallinnon hajanaisuuteen. Korkeimmillaan kokonaismäärä oli v. 1986, 12936: U 1o s o t t opi i r i t j a henki 1ö s t ö . Ker- minkä jälkeen se on laskenut. Lasku johtuu 12937: tomusvuonna maa jakautui 250 ulosottopii- nimenomaan vähentyneistä veroista, sillä 12938: riin. Vaikka mainittuna vuonna lakkautettiin kaikki muut asiat ovat lisääntyneet. Ulosot- 12939: kolme pientä ulosottopiiriä eli Hirvensalmen, toon saapuneiden verojen lukumäärä oli suu- 12940: Pertuumaan ja Askolan nimismiespiirit, ovat rimmillaan v. 1982. Ulosottoon tulleet mark- 12941: ulosottopiirit edelleenkin pieniä. Yli 100 pii- kamäärät sen sijaan ovat lisääntyneet kaikis- 12942: rissä asukkaita on vähemmän kuin 10 000 ja sa asiaryhmissä. 12943: useammassa kuin 220:ssä vähemmän kuin Kolmen väestömäärältään suurimman lää- 12944: 30 000. nin eli Uudenmaan, Turun ja Porin sekä 12945: Ulosottotehtävissä toimi kertomusvuonna Hämeen läänin osuus ulosottoon tulleista 12946: 1 763 vakinaista viranhaltijaa, joista ulosot- asioista ja markkamääristä on n. 60 %. 12947: tomiehiä oli 263, ulosottoapulaisia 750 ja Ulosottoapulaista kohti saapui kertomus- 12948: loput toimistohenkilökuntaa. Toimistohenki- vuonna perintään keskimäärin 3 100 asiaa ja 12949: lökunnan määrä on laskettu työvuosina hen- 11 Mmk. Määrät vaihtelevat huomattavasti 12950: kilökunnan ulosottotehtäviin käyttämän ajan piireittäin. Edellisenä vuonna luvut olivat 12951: perusteella. Lisäksi työllisyysvaroilla palka- keskimäärin 3 300 asiaa ja 10 Mmk. 12952: tun henkilökunnan työpanos ulosottotehtä- Oikeusministeriön arvion mukaan ma- 12953: vissä vastasi 118 viranhaltijaa. Työllisyysva- nuaalijärjestelmässä avustava ulosottomies 12954: roilla palkattua henkilökuntaa käytettiin kykenee hoitamaan 2 800 uutta asiaa vuodes- 12955: pääasiallisesti toimistotehtäviin. Vuonna sa. Atk-järjestelmässä avustava ulosottomies 12956: 1988 ulosottotehtävissä oli 1 770 vakinaista kykenee hoitamaan ministeriön arvion mu- 12957: viranhaltijaa. Työllisyysvaroin palkatun hen- kaan ainakin 3 500 uutta asiaa vuodessa. 12958: 49 12959: 12960: Kertomusvuoden loppuun mennessä atk:ta tauksen ja samanaikaisen perinnän keskitys 12961: käytettiin perinnässä apuna 17 ulosottopiiris- toteutettiin v. 1986 sekä velallisen tietojenau- 12962: sä, joista kolme oli nimismiespiiriä. tovelvoite v. 1987. Samana vuonna ulosotto- 12963: Ulosottoon saapuu paljon pieniä asioita, mies sai oikeuden velallisen kirjanpidon tar- 12964: joiden periminen onnistuu parhaiten. Myös kastukseen ja tarvittaessa aineiston haltuun- 12965: hyvä etuoikeusasema ja hakijan käytettävissä ottoon tarkastuksen toimittamiseksi. Oikeus- 12966: olevat sanktiot edistävät perimistä. Pisim- ministeriön antaman tiedon mukaan velalli- 12967: pään vireillä ovat yksityisoikeudelliset asiat sen kirjanpidon käyttö ulosotossa on ollut 12968: ja markkamäärältään suurimmat asiat. toistaiseksi vähäistä ja ulosottoon tarvittai- 12969: Kertomusvuonna ulosottoon saapunut ra- siin kirjanpidon erityisasiantuntijoita. 12970: hasaaminen oli keskimäärin 3 440 mk, käsi- Aiempia kannanottoja. Valtion- 12971: telty rahasaaminen viivästysseuraamuksineen tilintarkastajat ovat aiemmin käsitelleet ulos- 12972: keskimäärin 3 370 mk ja vuoden lopussa ottoasioita kertomuksissaan vuosilta 1982 ja 12973: perittävänä oleva rahasaaminen keskimäärin 1985. Ensin mainitussa kertomuksessa kiinni- 12974: 4 120 mk. tettiin huomiota ulosottohallinnon selkeyttä- 12975: Ulosottoon saapuneiden asioiden lisäänty- miseen nimismiespiireissä ja ulosottolainsää- 12976: minen ja toimistohenkilöstön lakko v. 1986 dännön uudistamiseen. (Paikallishallinnon 12977: lisäsivät vireillä olevien asioiden määrää yhdenmukainen toimintaorganisaatio toteu- 12978: 1980-luvun alkupuolella. Vuosina 1987 ja tettiin vuoden 1985 alussa.) Jälkimmäisessä 12979: 1988 ulosottopiirit käsittelivät enemmän kertomuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, 12980: asioita kuin perintään saapui uusia asioita. että ulosottoviranomaiset kuuluvat kahden 12981: Tällöin vireillä olevien asioiden määrä vähe- eri ministeriön alaiseen organisaatioon sekä 12982: ni. Sen sijaan kertomusvuonna ulosottoon siihen, ettei eläkkeitä voida ulosmitata. Edel- 12983: saapui vähemmän asioita kuin kolmena edel- leen vaadittiin ulosottomiesten ja ulosotto- 12984: lisenä vuonna. Siitä huolimatta käsiteltyjen apulaisten vahingonkorvausvastuun selkeyt- 12985: asioiden määrä jäi pienemmäksi kuin aiempi- tämistä. (Ulosottohenkilöstön vahingonkor- 12986: na vuosina huolimatta lisääntyneestä atk:n vausvastuuta koskevat erityissäännökset 12987: käytöstä. poistettiin vuoden 1988 alussa, ja eläketulon 12988: Vireillä olevien asioiden sekä absoluuttinen ulosmittaus mahdollistettiin vuoden 1990 12989: että suhteellinen määrä verrattuna vuoden alussa.) 12990: aikana ratkaistuihin asioihin on lisääntynyt. 12991: Lakkovuotta 1986 lukuun ottamatta vireillä Valtiontilintarkastajat toteavat, että ulosot- 12992: olevien ja ratkaistujen asioiden suhde ei ole totoimen jakaantuminen kahden ministeriön 12993: koko 1980-luvun aikana ollut niin huono hallinnonalaan ei ole omiaan edistämään ulos- 12994: kuin kertomusvuonna. ottotoimen kehittämistä. Nykyinen kahden mi- 12995: Vaikka tilanne on jonkin verran parempi nisteriön varaan rakentuva järjestelmä aiheut- 12996: kaupunginvoudinvirastoissa kuin nimismies- taa monenlaista päällekkäisyyttä toiminnan 12997: piireissä, ovat ratkaisemattomat asiat lisään- järjestämisessä. Näyttää kuitenkin siltä, että 12998: tyneet suhteessa enemmän kaupunginvoudin- historiallinen kehitys, joka on johtanut siihen, 12999: virastoissa. Suuri työkuormituskaan ei selitä että osaa ulosottotoimesta hallinnollisesti joh- 13000: kaupunginvoudinvirastojen vireillä olevien taa sisäasiainministeriö ja osaa oikeusministe- 13001: asioiden määrän kasvua, sillä kaikista niistä riö, on luonut niin vahvan perustan, ettei sen 13002: lähes 50 piiristä, joissa saapuneiden asioiden murtaminen ole helppoa. Hallinnon hajanai- 13003: määrä joko ulosottoapulaista tai toimisto- suuden jatkumista ulosottotoimessa ei kuiten- 13004: henkilöä kohti ylittää 4 000, ainoastaan kaksi kaan voida pitää perusteltuna, ja siksi on 13005: on kaupunginvoudinvirastoa, ja näissä kum- edelleenkin työskenneltävä tämän epäkohdan 13006: massakin on käytössä atk. korjaamiseksi. Tässä kertomusosuudessa on 13007: Eräitä uudistuksia viime vuosil- kuitenkin ennen muuta tarkasteltu kertomus- 13008: ta. Paikallistasolla ulosottomiehen ja avus- vuoden kehitystä, jolle on ollut tunnusomaista 13009: tavan ulosottomiehen yhdenmukainen toi- se, että ulosottoon saapui ja siinä käsiteltiin 13010: minta ja työnjako toteutettiin kaikissa ulos- vähemmän asioita kuin edellisenä vuonna sekä 13011: ottopiireissä v. 1985. Ulosottomiesten ja se, että kertomusvuoden lopussa oli vireillä 13012: avustavien ulosottomiesten palkkauudistus enemmän asioita kuin edellisenä vuonna. Näyt- 13013: toteutettiin samana vuonna. Palkan ulosmit- tää myös siltä, että ulosotossa perintä onnistui 13014: 7 300644M 13015: 50 13016: 13017: parhaiten silloin, kun perittävä summa oli pieni 102. On kuitenkin luultavaa, että vesiylioi- 13018: ja huonoimmin, kun se oli markkamäärältään keuteen saapuvien asioiden määrä lisääntyy, 13019: suuri. jos vesioikeuteen saapuvien asioiden määrä 13020: Nykyisenkaltainen kehitys on paitsi kielteis- jatkaa kasvuaan. 13021: tä myös melko yllättävää, kun tarkastellaan, Käsittelyajat. Vuonna 1985laaditussa 13022: millaisia uudistuksia vuoden 1985 jälkeen on vesioikeusselvityksessä (oikeusministeriön oi- 13023: toteutettu. Myöskään atk:n käyttöönotto ei keushallinto-osaston julkaisu 1/1985) asetet- 13024: näytä tehostaneen perintää. On harkittava tiin vesioikeuksien kehittämistavoitteiksi rat- 13025: useitakin eri keinoja nykyisen suuntauksen kaisukapasiteetin nostaminen, käsittelyn no- 13026: muuttamiseksi. peuttaminen, työn tuottavuuden kohentami- 13027: Avustavat ulosottomiehet on jaettava eri nen ja päätösten tason säilyttäminen. Selvi- 13028: piirien kesken niin, että jokaiselle tulee keski- tyksessä todettiin, että vesioikeuksien ruuh- 13029: määrin sama määrä asioita. Koulutusta ja kaa on vähennettävä vastaamaan alle yhden 13030: ennen muuta velallisen kirjanpidon hyväksi- vuoden työmäärää. Käsittelyaikoja koskevat 13031: käyttöä on voimakkaasti lisättävä, jotta ni- tavoitteet asetettiin ryhmittelemällä asiat nel- 13032: menomaan markkamääräisesti suurimmat pe- jään ryhmään. Yksinkertaisimmat hakemus- 13033: rinnät, joihin keskittymistä luulisi tulospalkan- asiat voitaisiin ratkaista alle neljässä kuukau- 13034: kin kannustavan, onnistuisivat nykyistä pa- dessa ja erittäin laajat, katselmustoimitusta 13035: remmin. Erityisesti oikeusministeriön tulee edellyttävät asiat 2-3,5 vuodessa. 13036: kiinnittää huomiota kaupunginvoudinvirasto- 13037: jen vireillä olevien asiamäärien lisääntymiseen. Nykyisen tilastointitavan vuoksi oikeusmi- 13038: Atk-järjestelmän käyttöönotto ei ole lisän- nisteriöllä ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa 13039: nyt käsiteltyjen asioiden määrää. Tämä mer- siitä, miten edellä esitettyihin käsittelyaikoja 13040: kitsee sitä, ettei atk-laitteiden käyttöönotto ole koskeviin tavoitteisiin on päästy. Asioiden 13041: ollut niin tehokasta kuin on arvioitu. Tämän käsittelyaikoja voidaan seurata paremmin, 13042: vuoksi koulutusta on tehostettava ja järjestel- kun vesioikeuksien ja vesiylioikeuden atk- 13043: miä kehitettävä. Joka tapauksessa on selvää, perusteinen diaari saadaan käyttöön vuosien 13044: että atk-laitteiden käyttöönotto, ei henkilöstön 1990-91 aikana. 13045: lisääminen, on ensisijainen keino lisätä käsitel- 13046: tyjen asioiden lukumäärää. Ulosottotoimen V esioikeudet. V e s i o i k e u k s i e n t e h t ä - 13047: kuuluminen kahteen eri hallinnonhaaraan hei- v ä t ja toimialue et. Vesioikeuksia on 13048: jastuu tässäkin. Nimismiespiirien ulosottoyksi- kolme: Länsi-Suomen vesioikeus Helsingissä, 13049: köiden atk:n käyttöönotto, joka on sidoksissa Itä-Suomen vesioikeus Kuopiossa ja Pohjois- 13050: poliisitoimen atk:n määrärahoihin, on ollut Suomen vesioikeus Oulussa. Vesioikeudet pe- 13051: hitaampaa kuin kaupunginvoudinvirastojen rustettiin 1.4.1962 voimaan tulleella vesilailla 13052: vastaava kehitys. Oikeusministeriön ja sisä- (264/61 ), jolla siirrettiin vesiasioiden käsittely 13053: asiainministeriön on yhteistyössä sovittava, lääninhallituksilta ja vesistötoimikunnilta 13054: miten atk:n käyttöä voidaan tehostaa ja siihen uusille erityistuomioistuimille. 13055: liittyvää koulutusta nopeuttaa ja lisätä erityi- 13056: sesti kasvukeskusten nimismiespiireissä. Vesioikeuden tehtävänä on käsitellä vesis- 13057: töjen käyttöä koskevat hakemus-, riita- ja 13058: rikosasiat sekä mm. valitus- ja virka-apu- 13059: Erityistuomioistuimet asiat. Hakemusasioista, joita on kaikista 13060: asioista 80 %, keskeisiä ovat mm. silta-, voi- 13061: Vesiylioikeus. Aiemmin Vaasan hovioikeu- malaitos-, kulkuväylä- ja uittoasiat sekä ve- 13062: den yhteydessä toimineesta vesiylioikeudesta sistön järjestelyä, veden johtamista, pohjave- 13063: muodostettiin 1.12.1987 itsenäinen kaikkia den ottamista, suoja-alueen määräämistä 13064: vesiasioita käsittelevä vesiylioikeus. Kahden sekä jätevesiä koskevat asiat. Valitusasioina 13065: viime vuoden aikana vesiylioikeuden työti- vesioikeus käsittelee mm. ympäristönsuojelu- 13066: lanne on pysynyt varsin hyvänä. Vuonna lautakunnan tai toimitusmiesten ojitustoimi- 13067: 1988 vesiylioikeuteen saapui 216 asiaa ja tuksessa antamista päätöksistä tehtyjä vali- 13068: ratkaistiin 190, ratkaisemattomia asioita oli tuksia. 13069: tuolloin 110. Kertomusvuonna saapui 231 Vesilain 15 luvun 1 §:n mukaan vesioi- 13070: asiaa, ratkaistiin 239, ja ratkaisemattomia oli keuksien lukumäärä, toimialueet ja sijainti- 13071: 51 13072: 13073: paikat määrätään asetuksella. Hallituksen Pohjois-Suomen vesioikeuden sijaintipaik- 13074: esityksen (HE n:o 64/1959 vp.) perusteluissa kana on Oulun kaupunki ja toimialueena 13075: vesilainsäädännön uudistamiseksi todettiin Oulun ja Lapin läänit. 13076: vesioikeuksien toimialueista seuraavaa: Meressä Suomen aluevesillä on Itä-Suo- 13077: "Suunniteltaessa vesioikeuksien toimi- men ja Länsi-Suomen vesioikeuksien toimi- 13078: alueita, joista määrättäisiin asetuksella, olisi alueiden rajana Kymen ja Uudenmaan lää- 13079: eri vesioikeuksien työmäärä pyrittävä saa- nien raja sekä Länsi-Suomen ja Pohjois-Suo- 13080: maan jatkuvasti suunnilleen samansuuruisek- men vesioikeuksien toimialueiden rajana 13081: si. Tällöin olisi pääperiaatteena pidettävä Vaasan ja Oulun läänien raja. 13082: sitä, että vesioikeuksien toimialueiden rajojen Aika ajoin on pohdittu vesioikeuksien tuo- 13083: tulisi mikäli mahdollista seurata päävesistö- miopiirien muuttamista. Kokkolan ja Vaasan 13084: jen ja suurehkojen jokien välisiä vedenjaka- vesi- ja ympäristöpiirit ovat tehneet vesi- ja 13085: jia. Kunnan aluetta ei kuitenkaan olisi jaet- ympäristöhallitukselle syksyllä 1987 aloitteen 13086: tava, vaan toimialueiden piirirajojen tulisi vesioikeuksien toimialueiden tarkistamisesta 13087: yhtyä kuntien rajoihin. Toimialueiden rajoja siten, että Vaasan lääni siirrettäisiin Länsi- 13088: määrättäessä olisi mahdollisuuksien mukaan Suomen vesioikeuden toimialueesta Pohjois- 13089: pyrittävä seuraamaan myös kihlakuntien ja Suomen vesioikeuden toimialueeseen. Vesi- 13090: läänien rajoja. ja ympäristöhallitus teki 13.11.1987 asiasta 13091: Tämän mukaisesti on vesiasetusehdotuk- esityksen ympäristöministeriölle. Ympäristö- 13092: sen laatinut komitea ehdottanut maamme ministeriö ei ole tehnyt asiasta esitystä oi- 13093: jakamista kolmeen vesioikeuden toimialuee- keusministeriölle kertomusvuoden loppuun 13094: seen siten, että Vuoksen ja Kymijoen vesis- mennessä. 13095: töalueet ja niiden välinen rannikkovyöhyke 13096: tulisivat kuulumaan Itä-Suomen vesioikeu- Asiamäärien kehitys. Saapuneiden, 13097: den toimialueeseen ja muu osa maatamme ratkaistujen ja siirtyneiden asioiden määrä oli 13098: Pohjois-Suomen ja Länsi-Suomen vesioikeu- v. 1985-89 vesioikeuksissa seuraava: 13099: den toimialueeseen. Viimeksi mainittujen vä- 1985 1986 1987 1988 1989 13100: linen raja kunnan rajoja seur~ten kulkisi Saapuneet: 13101: suunnilleen Kruunupyynjoen ja Ahtävänjoen Itä-Suomi ...... 249 234 277 310 289 13102: vesistöjen yhteistä vedenjakajaa pitkin." Länsi-Suomi .... 405 411 367 382 421 13103: Toimialuejako noudatteleekin hallituksen Pohjois-Suomi .. 197 182 199 200 236 13104: esityksen perusteluissa esitettyä jakoa. Ve- Yhteensä ....... 851 827 843 892 946 13105: sioikeuksien toimialueista on säädetty v. 1962 13106: annetussa asetuksessa (22/62). Vesioikeudet Ratkaistut: 13107: ovat taas sisäisesti jakaneet alueensa jaostoil- Itä-Suomi ...... 280 265 277 285 294 13108: le, jolloin on otettu huomioon vesistölliset ja Länsi-Suomi .... 411 376 363 375 369 13109: Pohjois-Suomi .. 191 199 221 201 182 13110: kielelliset tekijät sekä se, että työmäärä ja- 13111: kaantuisi tasaisesti jaostojen kesken. Yhteensä ....... 882 840 861 861 845 13112: Itä-Suomen vesioikeuden sijaintipaikkana Siirtyneet: 13113: on Kuopion kaupunki ja sen toimialueena Itä-Suomi ...... 179 148 148 173 168 13114: ovat Kuopion, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Länsi-Suomi .... 437 471 475 482 535 13115: Kymen läänit, Keski-Suomen lääni lukuun Pohjois-Suomi .. 159 142 120 118 163 13116: ottamatta Multian, Keuruun ja Pihlajaveden Yhteensä ....... 775 761 743 773 866 13117: kuntia sekä Hämeen läänistä Kuhmoisten, 13118: Padasjoen, Asikkalan, Nastolan ja Hollolan Vesioikeuksiin saapuneiden asioiden mää- 13119: kunnat sekä Lahden kaupunki. rä on neljän vuoden ajan kasvanut tasaisesti. 13120: Länsi-Suomen vesioikeuden sijaintipaikka- Vuonna 1986 asioita saapui 827 ja kertomus- 13121: na on Helsingin kaupunki ja sen toimialueena vuonna 946. Kertomusvuoden aikana Länsi- 13122: ovat Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Vaa- Suomen vesioikeuteen saapui 39 asiaa enem- 13123: san läänit ja Ahvenanmaan maakunta sekä män kuin edellisenä vuonna. Pohjois-Suomen 13124: Keski-Suomen ja Hämeen lääneistä ne osat, vesioikeuteen saapuneiden asioiden määrä 13125: jotka eivät kuulu Itä-Suomen vesioikeuden kasvoi 36:lla. Itä-Suomen vesioikeuteen saa- 13126: toimialueeseen. puneiden asioiden määrä laski hieman. 13127: 52 13128: 13129: Asioita ratkaistiin kertomusvuonna 845 eli Ruuhkaa ovat 1980-luvulla lisänneet uusi- 13130: 16 vähemmän kuin v. 1988. Ratkaistuja asioi- na asioina vesioikeuteen tulleet kalan meri- 13131: ta oli Itä-Suomen vesioikeudessa 98 jaostoa kasvatus sekä maa-ainesten otto. Vesioikeuk- 13132: kohti, Länsi-Suomen vesioikeudessa 92 jaos- siin saapuneiden asioiden määrän lisäys saat- 13133: toa kohti ja Pohjois-Suomen vesioikeudessa taa myös olla heijastuma yleensäkin ympäris- 13134: 91 jaostoa kohti. töön ja vesistöihin suuntautuvan mielenkiin- 13135: Siirtyneiden asioiden määrä on kasvanut non kasvusta. 13136: Länsi-Suomen vesioikeudessa viiden vuoden Ruuhkan purkaminen siedettävässä ajassa 13137: ajan ja oli kertomusvuonna yhteensä 535 edellyttää Länsi-Suomen vesioikeuden oman 13138: asiaa eli 133 asiaajaostoa kohden. Saapunei- käsityksen mukaan erityistoimia. Parhaana 13139: den asioiden määrän kasvun vuoksi myös vaihtoehtona vesioikeus pitää yhden mää- 13140: Pohjois-Suomen vesioikeudessa siirtyneiden räaikaisen jaoston perustamista arviolta vii- 13141: asioiden määrä lisääntyi viime vuonna 45:llä deksi vuodeksi. Kustannusvaikutus olisi n. 13142: ja oli yhteensä 163 eli 81 asiaa jaostoa koh- 1,2 Mmk vuodessa. Toisena vaihtoehtona 13143: den. Itä-Suomen vesioikeudessa siirtyneiden olisi esim. toimialueen rajan tarkistaminen 13144: asioiden määrä laski jonkin verran. siten, että Vaasan lääni siirrettäisiin Pohjois- 13145: Länsi-Suomen vesioikeus. Edus- Suomen vesioikeuteen, jolloin sinne vesioi- 13146: kunnan vastaukseen hallituksen esitykseen keuden mielestä olisi ilmeisesti perustettava 13147: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 lisäjaosto. 13148: sisältyi oikeusministeriön hallinnonalan koh- Koska katselmustoimituksissa käsiteltävät 13149: dalla lausuma erityistuomioistuimista. Lau- asiat kestävät vesioikeudessa kauan, tulisi 13150: suman mukaan eduskunta edellyttää, että vesioikeuden mielestä selvittää, voitaisiinko 13151: ryhdytään tarvittaviin toimiin olemassa ole- katselmustoimituksen pitäneen toimitusinsi- 13152: vin voimavaroin Länsi-Suomen vesioikeudes- nöörin asiasta hankkimaa yksityiskohtaista 13153: sa olevan asiaruuhkan purkamiseksi. tietämystä hyödyntää nykyistä paremmin. 13154: Lausuman vuoksi on Länsi-Suomen vesioi- Erityisen suurten asioiden ratkaiseminen 13155: keuden toimintaa tarkasteltu jäljempänä hie- edellyttäisi Länsi-Suomen vesioikeuden mie- 13156: man laajemmin. lestä yhden tai useamman henkilön irrotta- 13157: mista valmistelemaan tällaista asiaa. Tämä 13158: Helsingissä sijaitsevan Länsi-Suomen ve- on nykyisin vaikeaa, ilman että jaostojen 13159: sioikeuden toimialue on pinta-alaltaan pie- normaali työ kärsii. 13160: nin. Toisaalta toimialueeseen kuuluu enin osa Vesioikeuteen tulee edelleen suuri joukko 13161: maan merialueesta. Väestöstä 60% eli 3 mil- ns. pieniä vesiasioita (esim. johdot, sillat, 13162: joonaa asuu Länsi-Suomen vesioikeuden toi- laiturit ja pienet rantojen kunnostukset ja 13163: mialueella. Tällä alueella sijaitsevat myös täytöt). Länsi-Suomen vesioikeuden mielestä 13164: maan suurimmat kaupungit samoin kuin suu- tällaiset ojitus- ja pieniin jätevesiasioihin rin- 13165: ri osa maan teollisuudesta. Pyhtään kuntaa nastettavat asiat soveltuisivat ensiasteena 13166: lukuun ottamatta kaikki kaksikieliset ja ruot- kunnallisen lautakunnan ratkaistavaksi tai 13167: sinkieliset kunnat sekä Ahvenanmaa kuulu- ilmoitusasioina hallinnollisen viranomaisen 13168: vat Länsi-Suomen vesioikeuden toimialuee- käsiteltäväksi. 13169: seen. Aiempia kannanottoja. Valtion- 13170: Länsi-Suomen vesioikeuden henkilökun- tilintarkastajat ovat käsitelleet vesioikeuksien 13171: nan määrä on 31 (Itä-Suomen 23 ja Pohjois- toimintaa kertomuksessaan vuodelta 1986 13172: Suomen 20) ja kokonaismenot ovat n. 6 Mmk (s. 23-26 ja 33). Tällöin kiinnitettiin huo- 13173: vuodessa. miota mm. yleisten tuomioistuinten ja vesioi- 13174: Kertomusvuonna vesioikeuksiin saapu- keuksien toimivaltakysymyksiin ja vesioi- 13175: neista 946 asiasta Länsi-Suomen vesioikeu- keuksien käsittelyaikojen lyhentämiseen. 13176: teen tuli 421. Vesioikeuksissa ratkaistuista Kertomuksessa eduskunnalle niistä toi- 13177: 845 asiasta Länsi-Suomen vesioikeuden menpiteistä, joihin eduskunnan tekemät 13178: osuus oli 369. Yhden käsittelyaikatutkimuk- muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpi- 13179: sen mukaan (oikeusministeriön lainvalmiste- dosta v. 1986 ovat antaneet aihetta, vastattiin 13180: luosaston julkaisu 5/1980) asiat Länsi-Suo- valtiontilintarkastajien esittämiin huomau- 13181: men vesioikeudessa ovat olleet ainakin yhtä tuksiin. Oikeusministeriö totesi, että vesioi- 13182: suuritäisiä kuin muissa vesioikeuksissa. keuksien pitkät käsittelyajat johtuvat paljolti 13183: 53 13184: 13185: siitä, että suuret hakemusasiat lähes poik- nykyisin kaksikielisiä alueita, ei sillä liene 13186: keuksetta määrätään katselmustoimituksessa samanlaisia valmiuksia tällaisten asioiden kä- 13187: käsiteltäviksi. sittelyyn. 13188: Katselmustoimitus on oikeusministeriön Länsi-Suomen vesioikeuden ruuhkan purka- 13189: mielestä kuitenkin tarpeellinen, koska siinä minen edellyttäisi näin mahdollisesti yhden yli- 13190: tutkitaan ja selvitetään hankkeen toteuttami- määräisen jaoston perustamista, jolloin ruuh- 13191: sesta johtuvat seuraamukset. Katselmustoi- kan purkaminen veisi arviolta viisi vuotta, ja 13192: mitus tapahtuu aina vesioikeuden ulkopuo- kustannukset olisivat runsaat miljoona mark- 13193: lella, useimmiten vesi- ja ympäristöpiireistä kaa vuodessa. Itä-Suomen vesioikeuden ruuh- 13194: määrätyn toimitusinsinöörin johdolla, ilman kathan purettiin 1980-luvulla kahden ylimää- 13195: että vesioikeus voi tehdä juuri mitään katsel- räisen jaoston avulla. Kun eduskunta kuitenkin 13196: mustoimituksen jouduttamiseksi. Katselmus- on edellyttänyt, että Länsi-Suomen vesioikeu- 13197: toimitus ja sitä seuraava vesioikeuskäsittely den ruuhkat puretaan olemassa olevin voima- 13198: lisäävät kuitenkin kansalaisten oikeusturvaa varoin, ei kuitenkaan liene mahdollista osoit- 13199: vesiasioissa, minkä vuoksi tämä käsittelytapa taa ainakaan enempää kokonaan uusia voima- 13200: on puollettavissa. varoja kuin mitä oikeusministeriö on kerto- 13201: musvuoden jälkeen jo osoittanut antaessaan 13202: Vesioikeuksiin syntyneiden asiaruuhkien pe- luvan neljän tilapäisen vesioikeuden sihteerin 13203: rimmäinen syy on ollut se, ettei vesilain säätä- palkkaamiseen. Oikeusministeriön on kuiten- 13204: misen yhteydessä huolehdittu siitä, että vesioi- kin huolehdittava siitä, että Länsi-Suomen ve- 13205: keuksien ratkaisuteho olisi mitoitettu oikein, sioikeuden ruuhkat tulevat puretuiksi mahdol- 13206: vaan se jäi selvästi liian alhaiseksi. Näin me- lisimman pian. 13207: netettiin siitäkin huolimatta, että hallituksen Länsi-Suomen vesioikeuden asiaruuhkan 13208: esityksessä vesilain uudistamisesta todettiin, purkamiseen on jo nyt olemassa eräitä keinoja, 13209: että vesioikeuksia olisi ainakin ylimenokautena joista yksi on atk-tekniikan hyväksikäytön no- 13210: vahvistettava määräaikaisilla lisäjaostoilla. peuttaminen. Työskentelytapoja on jatkuvasti 13211: Ympäristönsuojelun tehostuessa ja vesiasioihin kehitettävä,jajos 1.12.1987 omaksuttu esitte- 13212: suuntautuvan kiinnostuksen kasvaessa on odo- lymenettely ei ole osoittautunut toimivaksi, on 13213: tettavissa vesioikeuksiin saapuvien asioiden etsittävä muita menettelyjä ja ratkaisukokoon- 13214: määrän kasvua, joka jatkuessaan heijastuu panoja. Vesioikeuden asioista yli 20 % on ns. 13215: ennen pitkää myös vesiylioikeudessa. pieniä asioita, jotka ensi asteen ratkaisuina 13216: Eri vesioikeuksien toimialueiden uusjakoa olisi siirrettävä joko kunnallisen lautakunnan 13217: ruuhkien purkamiseksi ei voitane pitää tarkoi- tai valtion hallintoviranomaisen ratkaistavak- 13218: tuksenmukaisena ratkaisuna, koska nykyinen si,joille ne luontevammin kuuluisivat, ja vesioi- 13219: vuonna 1962 toteutettu jako on osoittautunut keudet toimisivat näissä asioissa valitusastee- 13220: toimivaksi. Näin valtiontilintarkastajat eivät na. 13221: pidä tarpeellisena Vaasan läänin siirtämistä Edelleen olisi selvitettävä, voidaanko katsel- 13222: Länsi-Suomen vesioikeuden toimialueelta Poh- mustoimituksen pitäneen toimitusinsinöörin 13223: jois-Suomen vesioikeuden toimialueelle. Ve- asiantuntemusta käyttää hyväksi esim. niin, 13224: sioikeuksien nykyinen rajahan on myös kaksi- että hän voisi toimia vesioikeuden sihteerinä 13225: kielisen alueen raja rannikolla, ja tämän vuoksi tai apulaisena päätöksen valmistelussa. Vesi- 13226: Länsi-Suomen vesioikeudessa on ruotsinkielis- lain suomia mahdollisuuksia katselmustoimi- 13227: ten asioita varten oma jaostonsa. Kun Pohjois- tusten supistamisesta jätevesilupa-asioissa on 13228: Suomen vesioikeuden toimialueeseen ei kuulu myös käytettävä riittävästi hyväksi. 13229: 54 13230: 13231: 13232: 13233: 13234: Sisäasiainministeriön hallinnonala 13235: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tyisesti on kritisoitu sitä, että lääninhallitus- 13236: tarkastuksen sisäasiainministeriössä 7.3.1990 ten keinot vaikuttaa läänin kehittymiseen 13237: ja liikkuvassa poliisissa 18.4.1990 sekä tutus- ovat liian vähäiset. 13238: tuneet Keravan yhteistoiminta-alueen palo- Sisäasiainministeriön mukaan 30 viime 13239: ja pelastustoimeen 21.3.1990. vuoden aikana on näiden epäkohtien takia 13240: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat korostuneesti pyritty hallinnon kehittämi- 13241: ovat perehtyneet sisäasiainministeriön hallin- seen. Läänin- ja piirihallinnon aluejaotusten 13242: nonalan atk-toimintojen kehittämiseen, väli- yhtenäistämisestä, lääninhallinnon järjestys- 13243: portaanhallinnon kehittämiseen, palo- ja pe- muodon kehittämisestä, valtion aluehallin- 13244: lastustoimeen, poliisikoulutukseen ja rajavar- non toimintojen keskittämisestä lääninhallin- 13245: tiolaitoksen toimintaan. Sisäasiainministe- toon ja alueelliseen itsehallintoon perustuvan 13246: riöön tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä on maakuntahallinnon järjestämisestä tehtiin 13247: lisäksi käsitelty poliisilain ja ulkomaalaislain- aina 1970-luvun alkuun saakka lukuisia sel- 13248: säädännön kokonaisuudistuksia. vityksiä ja ehdotuksia. Sittemmin aina 1980- 13249: luvun alkuun on lähes keskeytyksettä valmis- 13250: teltu väliportaanhallinnon uudistamista pyr- 13251: Sisäasiainministeriö kimällä ensin kokonaisuudistukseen, mutta 13252: myöhemmin on rajoituttu osauudistuksiin. 13253: Väliportaanhallinnon kehittäminen. Lää- Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan 13254: ninhallitukset ovat alunperin toimineet val- perinteinen kiistakysymys - kansanvaltais- 13255: tion yleishallintoviranomaisina, ja niiden teh- tettu lääninhallinto vai maakuntaitsehallinto 13256: tävät ovat ulottuneet lähes kaikille hallinnon- -ei ole tällä hetkellä ajankohtainen. Alue- 13257: aloille. Kun hallinnossa ryhdyttiin korosta- hallintoa pyritäänkin nyt kehittämään asteit- 13258: maan sektoroitunutta tehokkuutta, alettiin tain, ja kehittäminen kohdistuu sekä läänin- 13259: lääninhallintoon keskitettyjä tehtäviä irrot- ja piirihallintoon että kuntainliittohallintoon. 13260: taa lääninhallituksista perustamalla eri tehtä- Kehittämistyön tavoitteina ovat aluejako- 13261: väaloja varten erillisiä piirihallintoviranomai- ongelmien ratkaiseminen, lääninhallitusten ja 13262: sia. Hallinnon hajautuminen jatkui useita niitä tukevien lääninneuvottelukuntien ase- 13263: vuosikymmeniä, ja vasta 1970-luvun alussa man vahvistaminen ja kehittäminen sekä 13264: käynnistyi tehtävien uudelleenkokoaminen kuntainliittojen kokoaminen maakunnittain 13265: lääninhallituksiin. Tällöin korostettiin eri ja hallinnonaloittain yhteen suuremmiksi toi- 13266: hallinnonaloilla tapahtuvien toimintojen yh- mintakykyisiksi kokonaisuuksiksi. 13267: teensovittamista ja lääninhallituksen vastuu- Lääninhallitusten asema. Viime ai- 13268: ta alueensa kehittäjänä. koina on pyritty selkeyttämään periaatteita 13269: Valtion väliportaanhallinnon keskeisim- eri hallintotasojen toimivallasta ja eri viran- 13270: miksi epäkohdiksi on katsottu aluejakojen omaisissa hoidettavista tehtävistä. Tarkoi- 13271: epäyhtenäisyys ja hallinnon sektoroitumises- tuksena on sisäasiainministeriön mukaan 13272: ta johtuva toiminnallinen eriytyminen sekä päästä siihen, että ministeriö keskittyisi hal- 13273: kansanvaltaisen ohjauksen etäisyys. Epäkoh- linnonalan kehittämistavoitteiden määritte- 13274: dat ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että lyyn, lainsäädäntötoimen hoitamiseen ja mui- 13275: päätösvalta läänin- ja piirihallinnon tasolla hin laajakantoisiin tehtäviin. Lääninhallituk- 13276: on pysynyt varsin rajallisena, siitäkin huoli- set hoitaisivat läänin kehittämiseen ja hyvin- 13277: matta, että henkilöstön ja muiden voimava- vointiin liittyvät tehtävät sekä ministeriöiden 13278: rojen määrä aluetasolla on huomattava. Eri- yleisesti asettamien valtakunnallisten tavoit- 13279: 55 13280: 13281: teiden puitteissa että läänin tarpeista lähtien. vuonna perustettu lääninneuvottelukunnat 13282: Yksittäiset hallintoasiat pyrittäisiin tämän Nämä koostuvat valtioneuvoston nimittä- 13283: mukaisesti hoitamaan mahdollisimman lähel- mistä läänissä henkikirjoitetuista luottamus- 13284: lä palveluiden tarvitsijoita eli kunnissa tai miehistä. Neuvottelukuntien keskeisimpinä 13285: valtion paikallishallinnossa. Lääninhallituk- tehtävinä ovat läänin kehittämistavoitteiden 13286: set hoitaisivat kuitenkin edelleen eräitä hal- ja -strategioiden määritteleminen sekä läänin 13287: lintoasioita, joilla on laajempaa merkitystä kehittämisen kannalta merkittävien valtion 13288: tai jotka koskisivat kuntaa laajempia alueita. aluehallintoviranomaisten suunnittelu- ja ke- 13289: Virastojen omaa hallintoa koskevissa hittämistehtävien yhteensovittaminen. Sisä- 13290: asioissa pyritään toimivaltaa antamaan niille asiainministeriön toiminta- ja taloussuunni- 13291: itselleen. Muun muassa lääninhallituksille on telman mukaan lääninneuvottelukunnista ke- 13292: delegoitu huomattavasti nimitysvaltaa. Sa- hitetään yhteensovittavaa päätösvaltaa käyt- 13293: moin ne vahvistavat nykyisin itse työjärjes- täviä valtion aluehallinnon luottamuselimiä. 13294: tyksensä. Keski-Suomen lääninhallitus on Läänin- ja piirihallinnon yhteistyötä on 13295: valittu tulosohjaushankkeen kokeiluvirastok- ministeriön mukaan tarkoitus tiivistää eten- 13296: si, joten sen tulo- ja menoarvioesitys vuodelle kin elinkeino- ja työvoimapolitiikan alueilla. 13297: 1991 valmistellaan tulosbudjetoinnin periaat- Tämä tapahtuisi kehittämällä lääninhallitus- 13298: teiden mukaisesti. Kymen ja Lapin lääninhal- ten, yrityspalvelun piiritoimistojen sekä työ- 13299: lituksissa on tarkoitus siirtyä tulosohjauk- voima- ja maatalouspiirien toimintojen yh- 13300: seen ja -budjetointiin v. 1992 ja muissa lää- teensovittamista. Lääninneuvottelukunta, 13301: ninhallituksissa v. 1993. Lääninhallitusten it- joka jo nykyisinkin pyrkii toiminnassaan yh- 13302: senäisyys kasvaa näin budjetti- ja määräraha- teensovittamaan alueviranomaisten toimin- 13303: asioissa. toja, voisi olla se elin, joka keskushallinnon 13304: Lääninhallituslain l §:n mukaan lääninhal- hyväksymien yleisten perusteiden rajoissa 13305: litus toimii eri hallinnonalojen tehtäviä hoi- määrittelisi ne periaatteet, joiden mukaan 13306: taessaan asianomaisen ministeriön alaisena. piirihallintoviranomaisten käytettävissä ole- 13307: Lääninhallitusten yleishallinnollinen johto ja vat, elinkeinotoimintaan osoitettavat määrä- 13308: valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle. Mi- rahat kohdeunetaan aluetasolla. Valtion 13309: nisteriöllä on ns. substanssiministeriöihin aluehallinnon elinkeino- ja työvoimapolitii- 13310: verrattavaa toimivaltaa poliisi- ja pelastus- kan yhteensovittamisen kehittämistä pohti- 13311: asioissa sekä aluepolitiikassa. nut toimikunta on jättänyt ehdotuksensa ke- 13312: Lääninhallituksiin kohdistuva moniohjaus säkuussa 1990. 13313: aiheuttaa lääninhallituksille kuitenkin mo- Hallinnollisten aluejakojen osalta yleiseksi 13314: nenlaisia vaikeuksia hoitaa tehtäväänsä yhte- aluejaoksi tarkoitettu läänijako ei vastaa kai- 13315: näisenä virastona koko läänin edun huo- kilta osin tämän hetken toiminnallisia tarpei- 13316: mioon ottaen, sillä sektoriohjaus on sisä- ta. Läänijaon kehittäminen on tullut ministe- 13317: asiainministeriön mukaan varsin voimakasta. riön mukaan entistä välttämättömämmäksi, 13318: Nämä vaikeudet ovat tulleet selvästi ilmi kun valtiovallan toimintojen alueellisen ke- 13319: monissa yhteyksissä, viimeksi sisäasiainmi- hittämisen ja yhteensovittamisen tarve on 13320: nisteriön kehittämisprojektin osana tehdyssä lisääntynyt. Läänin- ja piirihallinnon alueja- 13321: selvityksessä ministeriön ja lääninhallitusten kojen, samoin kuin laaja-alueisten kuntain- 13322: yhteistyön kehittämisestä. liittojen toimialueidenkin, tulisi tukea aluei- 13323: Sisäasiainministeriö ja muut ministeriöt te- den omaehtoista kehittymistä, edistää viran- 13324: kevät säännöllisesti yhteistyötä mm. läänin- omaisten välistä yhteistyötä sekä vastata 13325: hallitusten toiminta- ja taloussuunnitelman ja luontaisesti muotoutunutta toiminnallis-ta- 13326: budjetin valmistelussa. Siirtyminen tulosbud- loudellista maakuntajakoa. Valtion aluejako- 13327: jetointiin edellyttää ministeriön mielestä kui- neuvottelukunnasta annetussa asetuksessa 13328: tenkin yhteistyön tehostamista. Tarkoitukse- (1032/89) tarkoitettu neuvottelukunta on ase- 13329: na on syksystä 1990 alkaen perustaa ministe- tettu vuoden 1990 alussa kolmivuotiskaudek- 13330: riöiden välinen pysyvä lääninhallinnon yh- si 1.1.1990-31.12.1992 selvittämään alueja- 13331: teistyöryhmä. kojen yhtenäistämismahdollisuuksia. 13332: Lääninhallitus ja valtion muu Valtion paikallishallinnon toimintaedelly- 13333: piiri - j a p a i k a II i s h a II into . Kaikkien tyksiä pyritään ministeriön mukaan myös 13334: lääninhallitusten yhteyteen on kertomus- parantamaan luomalla perusteet sen järjestä- 13335: 56 13336: 13337: miseksi nykyistä yhtenäisemmäksi ja palvelu- hallintoviranomaisen läänissään. Alueellisen 13338: kykyä parantavaksi. Ensi vaiheessa tullaan kehityksen seuranta sekä tavoite- ja toimen- 13339: toteuttamaan poliisitoimen, syyttäjätoimen, pidesuunnittelu mahdollistavat sen, että lää- 13340: ulosottotoimen ja yleishallinnon järjestämi- ninhallituksen näkemys läänin kehittämisestä 13341: nen kihlakunnittain. Paikallishallinnon kehit- on jatkuvasti ajan tasalla. Läänin kehittämi- 13342: tämisen perusteet on ministeriön ilmoituksen sen kannalta on Hämeen lääninhallituksen 13343: mukaan tarkoitus saattaa eduskunnan vah- mielestä tärkeää, että tämä näkemys on muo- 13344: vistettavaksi antamalla sille asiasta esitys dostettu yhteistyössä ja saatettu yhteistyö- 13345: vuoden 1990 aikana. osapuolten tietoon. Hämeen läänissä tämä 13346: Hämeen l äänin h a 11 i t u s . Hämeen asia on lääninhallituksen mielestä kutakuin- 13347: lääninhallituksen mukaan lääninhallituksen kin tyydyttävässä kunnossa. 13348: rooli aluehallinnossa on hallinnon yleisen Laajana yhteistyönä eri viranomaisten ja 13349: kehittämisen mukana muuttumassa. Lupa- yhteisöjen kanssa on vuonna 1985 laadittu 13350: hallintoasiat vähenevät, käynnistynyt vapaa- Hämeen läänin tavoitesuunnitelma vuoteen 13351: kuntakokeilu ja hallintokokeilu asettavat lää- 2000. Suunnitelma ja sen laatiminen on käy- 13352: ninhallituksille uusia vaatimuksia, ja uusi laki tännössä yhteensovittanut viranomaisten toi- 13353: aluepolitiikasta vaikuttaa lääninhallituksen mintaa. Vuoden 1990 lopulla tai 1991 alussa 13354: ja muiden piirihallintoviranomaisten väliseen käynnistynee uusi tavoitesuunnitelmakierros. 13355: yhteistoimintaan. Päätösvallan delegointi Niin sanottuna teemasuunnitelmana on 13356: kuntiin lisää myös yhteistyötä kuntien kans- kertomusvuoden keväällä valmistunut Hä- 13357: sa. Lääninhallituksesta muodostuu entistä meen läänin teknologiaohjelma, jonka laati- 13358: korostetummin vaikuttaja- ja asiantuntijaor- miseen osallistuivat lähes kaikki läänin tek- 13359: ganisaatio, jonka tulosta mitataan läänin hy- nologian edistäjät korkeakouluista ja tutki- 13360: vinvoinnin lisääntymisenä. muslaitoksista viranomaisiin. Ohjelman laa- 13361: Hämeen lääninhallitus pyrkii varautumaan timinen onnistui lääninhallituksen mielestä 13362: tehtävien muuttumiseen karsimalla sellaisia ilmeisesti hyvin ja viritti jo työn kuluessa 13363: tehtäviä, jotka eivät palvele läänin kehittä- kehittämisyhteistyötä. Pysyvä yhteistyö koet- 13364: mistä, lisäämällä tieto- ja vaikuttamispalvelu- tiin erittäin tarpeelliseksi ja lääninhallituksen 13365: ja sekä kehittämällä henkilöstön palkkara- vetovastuu myönteiseksi lääninhallituksen 13366: kennetta ja ammattitaitoa. Hallintotekniik- neutraalin luonteen vuoksi. 13367: kaa uudistetaan ja toimintoja rationalisoi- Sisäasiainministeriö on ollut käynnistä- 13368: daan. Myös tulosjohtamista ja -budjetointia mässä lääneissä myös teemasuunnittelutyyp- 13369: sekä laskentatointa kehitetään. pisenä toimintona maaseudun kehittämis- 13370: Erityisenä ongelmana on kuitenkin tuotu suunnitelmien laadintaa osana Maaseutu 13371: esiin henkilöstön koulutusmäärärahojen 2010 -ohjelmaa. Veto- ja yhteistyön järjestä- 13372: niukkuus. Lääninhallituksen mukaan on voi- ruisvastuu on tässäkin työssä lääninhallituk- 13373: tu osallistua ainoastaan aivan välttämättö- sella. Hämeen läänin tavoitesuunnitelman to- 13374: miin koulutustilaisuuksiin. teuttamisen osana on kuitenkin jo kertomus- 13375: Lääninhallituksen mukaan sen sisäisen or- vuoden keväällä valmistunut läänin maaseu- 13376: ganisoinnin kehityksen kannalta olennaisia tuohjelma, joka pienin tarkennuksin vastaa 13377: ovat olleet nimitysvallan delegointi ja läänin- laadittavaa maaseudun kehittämisohjelmaa. 13378: hallituksille annetut valtuudet päättää itse Toimenpidesuunnittelua taas edustavat 13379: omat työjärjestyksensä. Näin on luotu edel- läänin toimintasuunnitelma, läänin tulo- ja 13380: lytykset sille, että koko virastoa voidaan menoarviokannanotto, erityisaluekuntien ke- 13381: käyttää suunnittelun ja kehittämisen resurs- hittämisohjelmat sekä läänin kehittämisraha- 13382: sina. Lääninneuvottelukuntien vakinaistami- menettely. Näistä ehkä keskeisin vaikutta- 13383: nen kansanvaltaistaa aluetason hallintoa ja miskeino on lääninhallituksen näkökulmasta 13384: mahdollistaa entistä merkittävämmät dele- läänin kehittämisrahamenettely. 13385: goinnit. Samalla se edellyttää viranomaisten Hämeen lääninhallituksella on ollut kehit- 13386: entistä tiiviimpää yhteistyötä ja tiedonvaih- tämisrahaa käytössään vuodesta 1987. Avus- 13387: toa. tusta on myönnetty ennen kaikkea läänin 13388: Lääninhallituslaki ja aluepoliittinen puite- kehittämisen avainalueiden elinkeinopoliitti- 13389: laki tekevät sekä erikseen että yhdessä läänin- siin projekteihin tarkoituksena tavoitesuun- 13390: hallituksesta aluepolitiikasta vastaavan yleis- nitelmassa määriteltyjen kehittämistavoittei- 13391: 57 13392: 13393: den toteutus. Kehittämisrahan yleiskäyttöi- myös tiedonkulkua, koska piirihallintoviran- 13394: syyden vuoksi sillä on lääninhallituksen mie- omaisten edun mukaista olisi osoittaa, mitä 13395: lestä pystytty aktivoimaan alueiden omaeh- myönnetyillä varoilla on saatu aikaan. 13396: toista kehittämistä. Lääninhallituksen mukaan ns. rakenne- 13397: Hämeen lääninhallituksella oli vuonna muutosraha on muodostunut läänin kehittä- 13398: 1987 käytössään kehittämisrahaa yhteensä misrahan tyyppiseksi strategisesti tärkeäksi 13399: 7 Mmk, josta kaksi kolmasosaa käytettiin kehittämismäärärahaksi. Käytännön tilanne 13400: projektiavustuksiin. Yksi kolmasosa käytet- onkin se, että kehittämishankkeisiin voidaan 13401: tiin pienyritystoiminnan tukeen, jonka myön- hakea avustusta kehittämisrahana lääninhal- 13402: täminen vuoden 1988 alusta siirtyi yrityspal- litukselta ja rakennemuutosrahana työminis- 13403: velun piiritoimiston tehtäväksi. Vuonna 1988 teriöltä. Alueellisen kehittämisstrategian kan- 13404: kehittämisrahaa oli jaettavissa 5,5 Mmk ja nalta olisikin lääninhallituksen mielestä mini- 13405: kertomusvuonna 6,5 Mmk. mivaatimus, että työvoimapiirien lausunnot 13406: Ongelmia alueelliselle kehittämistyölle ai- rakennemuutosrahahakemuksista käsiteltäi- 13407: heuttavat Hämeessä lääninhallituksen mieles- siin kehittämisrahahakemusten tapaan lää- 13408: tä aluejaot, sektoroitumisen uudelleenkoros- ninneuvottelukunnassa. 13409: tuminen sekä uhka kehittämisrahamenettelyn Lääninhallitus huomauttaa myös, että teh- 13410: sirpaloitumisesta. dessään päätöksen lääneittäisestä väestö- 13411: Hämeen lääni on maan lääneistä hallinnol- ja työpaikkasuunnitelmasta valtioneuvosto 13412: lisesti hajanaisin. Läänissä on vain seitsemän päätti myös aluepolitiikan suuntaamisen pe- 13413: piirihallintoviranomaista, joiden toimialueet riaatteista. Tämän periaateohjelman 13. koh- 13414: osuvat yksiin Hämeen läänin alueen kanssa. dassa todetaan mm., että läänin kehittämis- 13415: Epäyhtenäiset läänin- ja piirihallintoviran- määrärahan käyttöä tehostetaan ja työnja- 13416: omaisten toimialueet haittaavat ja vaikeutta- koa rakennemuutosrahaan selkiytetään. 13417: vat lääninhallituksen mielestä alueellista ke- Pohjois-Karjalan lääninhallitus. 13418: hittämistä ja viranomaisten yhteistyötä. Hal- Pohjois-Karjalan lääninhallituksen mukaan 13419: linnollisten rajojen tulisikin myös Hämeessä pyrkimys siirtää valtion eri tukimuotojen oh- 13420: noudattaa toiminnalliselta pohjalta syntynei- jaamiseen liittyviä tehtäviä ja toimivaltaa 13421: tä talousrajoja siten, että lääni muodostuisi keskushallinnolta aluehallinnolle on keskei- 13422: talousmaakuntakokonaisuuksista ja keskei- nen osa uudistuvaa aluepolitiikkaa. Myös 13423: simpien piirihallintoviranomaisten alueet pyrkimys lisätä aluehallinnon viranomaisten 13424: määräytyisivät samalta pohjalta. Valtionhal- keskinäistä, toimintoja koordinoivaa yhteis- 13425: linnon kokonaisuudistuksessa tulisi läänin- työtä on oikeansuuntainen. Molemmat ta- 13426: hallituksen mielestä kiinnittää huomiota voitteet luovat lääninhallituksen mielestä uu- 13427: myös väliportaan aluejakoihin. sia edellytyksiä alueelliselle omatoimisuudelle 13428: Sektoroitumisesta on esimerkkinä läänin- ja koko alueelliselle kehittämispolitiikalle. 13429: hallituksen mielestä nykyinen pääluokittain Lääninhallitus on kylläkin asemansa pe- 13430: ja hallinnonaloittain tapahtuva alueelliseen rusteella ja käyttäen apunaan erilaisia neu- 13431: kehittämiseen tarkoitettujen määrärahojen vottelu-, lauta- ja toimikuntia voinut pitää 13432: jakotapa. Päätökset esim. yrityspalvelujen yhteyttä muihin alueella toimiviin aluehallin- 13433: piiritoimistojen ja työvoima- ja maatalouspii- non viranomaisiin ja eri järjestöihin. Ongel- 13434: rien saamista kehittäm;.>määrärahoista teh- mana on kuitenkin ollut sellaisten säännösten 13435: dään keskushallinnossa ilman alueiden tar- puuttuminen, jotka olisivat veivoittaneet kes- 13436: peiden kokonaistarkastelua. Sektoreittaiset keiset aluehallinnon viranomaiset konkreetti- 13437: painoarvo- ja kehittämistarvetarkastelut teh- seen monenkeskiseen yhteistyöhön. 13438: dään Helsingissä ja irrallaan alueen koko- Viime vuosina tätä ohjausmahdollisuutta 13439: naisvaltaisesta kehittämisstrategiasta. Vaih- on jonkin verran parantanut lääninhallituk- 13440: toehtona voisi lääninhallituksen mukaan olla sen johdolla laaditut alueelliset kehittämis- 13441: kehittämismäärärahojen osoittaminen lää- suunnitelmat. Näistä tärkeimpiä ovat tavoi- 13442: niin yhtenä "könttäsummana", jonka tar- te- ja toimintasuunnitelmat sekä budjettikan- 13443: kemmat jakoperusteet määrittelisi esim. lää- nanotto. Näiden suunnitteluprosessien yhtey- 13444: ninneuvottelukunta läänin kehittämisstrate- dessä on eri tahojen kanssa jouduttu laajasti 13445: gian ja piirihallintoviranomaisten toiminta- pohtimaan läänin keskeisiä kehittämiskysy- 13446: suunnitelmien pohjalta. Menettely parantaisi myksiä. Varsinainen taloudellinen toiminto- 13447: 8 300644M 13448: 58 13449: 13450: jen ohjaus on kuitenkin lääninhallituksen tuksen asema yhteensovittajana jää hyvin 13451: mukaan ollut melko vähäistä. Eri piirihallin- epäselväksi. 13452: toviranomaiset hoitavat oman keskushallin- Lääninhallituksen mielestä alueellisia ke- 13453: tonsa ohjaamana hyvin itsenäisesti omia toi- hittämistoimia tulisi pyrkiä koordinoimaan 13454: mintojaan. Varsin usein lääninhallitus saa ny~yistä tehokkaammin mm. seuraavin ta- 13455: vasta jälkikäteen tiedon hankkeista ja niiden vom: 13456: etenemisestä. Tällöin hankkeiden suuntaami- - Läänin tavoite- ja toimenpidesuunnitte- 13457: nen ja yhteensovitus läänin muiden hankkei- lua kehitetään niin, että kaikkia aluehallinto- 13458: den kanssa ei ole enää mahdollista. viranomaisia varten laaditaan nykyistä huo- 13459: Lääninhallituksen mukaan aluehallintoon mattavasti velvoittavammat säännökset sekä 13460: on viime vuosina perustettu lukuisia piirihal- em. suunnitteluun osallistumisesta että niiden 13461: lintoviranomaisten yhteistyöelimiä, joiden toteuttamisesta. 13462: toiminta on kuitenkin nojautunut lähes yk- - Lääninneuvottelukuntien asemaa vah- 13463: sinomaan kullekin piirihallintoviranomaiselle vistetaan siten, että niistä muodostuu todelli- 13464: saapuneiden avustushakemusten käsittelyyn. nen alueellinen yhteensovittaja. 13465: Käsittelytapa näissä työryhmissä on ollut -Pitkällä aikavälillä tulisi pyrkiä kehittä- 13466: varsin erilainen ja varsinaiseen kehittämistoi- mään nykyisestä läänin kehittämisrahasta 13467: mien koordinointiin ei lääninhallituksen mu- läänibudjetti, jonka jakamisesta eri hallin- 13468: kaan näissä työryhmissä juuri olla päästy. nonalojen päätoimintoihin päättäisi läänin- 13469: Kertomusvuoden alusta käynnistynyt lää- neuvottelukunta. 13470: ninneuvottelukuntatoiminta on jonkin ver- - Aluehallintoa yhdistetään ainakin nii- 13471: ran tehostanut aluehallintoviranomaisten yh- den viranomaisten osalta, joilla on merkittä- 13472: teistyötä. Neuvottelukunnan toiminta on vää päätösvaltaa alueelliseen kehittämistyö- 13473: kuitenkin kärsinyt ainakin alkuvaiheessa hön liittyvissä hankkeissa. Näistä piirihallin- 13474: sekä henkilöstö- että toimintamäärärahapu- toviranomaisista voidaan mainita ainakin 13475: lasta. Lääninneuvottelukunnilla ei ole läänin- yrityspalvelun piiritoimisto sekä työvoima- ja 13476: hallituksen mukaan ollut käytännön mahdol- työsuojelupiiri, jotka aiemmissa yhteyksissä 13477: lisuuksia puuttua eri piirihallintoviranomais- on esitetty liitettäväksi lääninhallitukseen. 13478: ten yksittäisiin päätöksiin, ei edes sellaisiin, M i k ke 1i n 1ääninhallitus. Läänin- 13479: joilla on laajaakio taloudellista ja maakun- neuvottelukunnan perustamisesta saadut ko- 13480: nallista merkitystä. kemukset ovat lääninhallituksen mielestä ol- 13481: leet myönteiset. Käytännössä vaikuttaa kui- 13482: Valtion eri tukitoimien hajautuminen mo- tenkin siltä, että neuvottelukunnassa joudu- 13483: nen eri organisaation osalle aiheuttaa läänin- taan edelleen käsittelemään eri sektoreiden 13484: hallituksen mukaan kentällä sekaannusta ja laatimia suunnitelmia, joita ei ole juurikaan 13485: epätietoisuutta. Myös suoranaisesta toimin- sovitettu yhteen. 13486: tojen päällekkäisyydestä voidaan ainakin Lääninhallituksen mielestä sillä ei ole ny- 13487: joissakin tapauksissa puhua. Neuvottelu- ja kyisellään riittäviä keinoja koordinoida lää- 13488: ohjausryhmämenettelyllä on tätä asiaa pyrit- nin kehittämissuunnitelmien toteutusta. Hal- 13489: ty korjaamaan, mutta läheskään kaikilta osin linnon kansanvaltaistaminen (lääninneuvot- 13490: tässä ei ole onnistuttu. Eri viranomaisten telukunta ja sen toiminnan kehittäminen) ja 13491: itsenäisyyteen, salassapitovelvollisuuteen ja aluehallintoviranomaisten toiminnan tehos- 13492: yhteistyöhön velvoittavien säännösten puut- taminen vaatisivatkin käytettävissä olevien 13493: teellisuuteen liittyvät seikat ovat lääninhalli- keinojen terävöittämistä. Näitä olisivat pää- 13494: tuksen mielestä estäneet tehokkaan yhteis- tösvallan delegointi keskushallinnolta läänin- 13495: työn. hallitukselle ja esim. elinkeinojen kehittämi- 13496: Tukitoimien yhteensovittaminen on lää- seen myönnettävien valtion tukimääräraho- 13497: ninhallituksen mukaan melko ylivoimainen jen käytön päälinjoista päättäminen läänin- 13498: tehtävä, kunjokaiselle hallinnon sektorille on hallituksessa. 13499: luotu oma rahoitusjärjestelmänsä. Tässä Läänin kehittämisraha on lääninhallituk- 13500: eriyttämisessä on menty liian pitkälle. Yh- sen mukaan osoittautunut erittäin sopivaksi 13501: teensovittamista vaikeuttaa vielä se, että ku- työvälineeksi läänin olojen kehittämisessä. 13502: kin keskushallinto säätelee omaa tukijärjes- Vastaavalla tavalla nyt työministeriön käy- 13503: telmäänsä varsin pitkälle, jolloin lääninhalli- tössä olevan ns. rakennemuutosrahan hallin- 13504: 59 13505: 13506: to voitaisiin siirtää lääninhallituksiin. Myös nisaation muodosta. Sektoriministeriöiden 13507: henkilöliikenteen tuki voitaisiin siirtää käsi- uudistuvien ohjausjärjestelmien, valtion alue- 13508: teltäväksi ja ratkaistavaksi lääninhallitukses- hallinnon yhteistyön, lääninneuvottelukun- 13509: sa. Läänin kehittämispolitiikan riittävän nan vahvistuvan aseman sekä valtion alue- 13510: koordinoinnin varmistamiseksi tulisi myös hallinnon ja kootun kuntainliittohallinnon 13511: yrityspalvelun piiritoimistojen ja maatalous- lisääntyvän yhteistyön vaatiman yhteensovit- 13512: piirien yritystoiminnan kehittämiseen myön- tamistehtävän onnistuminen edellyttää uusia 13513: nettäviä avustuksia koskevat periaatteelliset mahdollisuuksia madaltaa tarvittavilta osin 13514: linjat käsitellä lääninhallituksen valmistelun viraston organisaatiota, häivyttää yksiköiden 13515: jälkeen lääninneuvottelukunnassa. Yksittäis- välisiä rajoja sekä järjestää virkarakennetta, 13516: ten avustuspäätösten tekeminen tulisi läänin- tehtävien ja toimivallan jakoa ja voimava- 13517: hallituksen mielestä kuitenkin jättää sektori- rojen käyttöä. Mikkelin lääninhallitus toi- 13518: viranomaisen tehtäväksi. vookin, että lääninhallitusasetuksen yksityis- 13519: Kuntien harkinnanvaraisten rahoitusavus- kohtaisten ja pyramidiperiaatteella rakennet- 13520: tusten käsittelyn nykykäytäntö 30 Mmk:n tujen organisaatio- ja virkarakennesäädösten 13521: jakamiseksi koko maahan ei ole lääninhalli- väljentämiseen ryhdyttäisiin pikaisesti niin, 13522: tuksen mielestä tarkoituksenmukainen. Tältä että lääninhallituksen sisäisin päätöksin voi- 13523: osin valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää taisiin toimia kulloistenkin tehtävien ja niiden 13524: esim. siten, että tuo määräraha annettaisiin hoidon vaatimalla tavalla. 13525: lääninhallitusten jaettavaksi läänin kehittä- Esitys elinkeinopolitiikan alu- 13526: misrahan tapaan tai siihen liitettynä. eellistamisen kokeilusta. Keski-Suo- 13527: Väliportaan hallinnon kehittämisongelmat men lääninhallitus on 18.4.1990 päivätyllä 13528: voidaan Mikkelin lääninhallituksen mielestä kirjeellä esittänyt sisäasiainministeriölle, että 13529: ratkaista vain vahvistamalla yhteensovitta- lääninhallituksessa meneillään olevan tulos- 13530: vaa yleishallintoviranomaisen toimivaltaa. budjetointikokeilun johdonmukaisena laa- 13531: Valtioneuvoston tulisi sen vuoksi selkeästi jennuksena järjestettäisiin elinkeinopolitiikan 13532: määritellä lääninhallinnon tulosvastuu ja toi- alueellistamisen kokeilu. 13533: minta-ajatus siten, että toimenkuvaan si- Lääninhallituksen esitys sisälsi seuraavat 13534: sältyisi velvollisuus ja edellytykset huolehtia kolme toimenpide-ehdotusta: 13535: valtion aluehallinnon toimenpiteiden koor- 1. Erilaiset lääniin osoitetut kehittämis- 13536: dinoimisesta. Yhteensovittamistehtävän on- määrärahat koottaisiin valtion tulo- ja me- 13537: nistuminen aluetasolla edellyttää ts. nykyistä noarviossa yhdeksi kokonaisuudeksi. Lää- 13538: lääninhallituslakia selkeämpää normiperus- ninneuvottelukuntaa kuultuaan lääninhalli- 13539: taa. tus jakaisi osan määrärahasta suoraan tuke- 13540: Yhteensovittamistehtävän ja keskushallin- na erilaisille, lähinnä elinkeinopoliittisille, ke- 13541: non tulosohjauksen kehittäminen edellyttää hittämisprojekteille ja osan määrärahoista 13542: lääninhallituksen mielestä myös oman toi- lääninhallitus osoittaisi valtion piirihallinto- 13543: minnan kehittämistä. Lääninhallituksen or- viranomaisille edelleen erilaisiin elinkeinotoi- 13544: ganisaatio- ja toimivaltarakenne vaikeuttaa mintoja edistäviin hankkeisiin käytettäväksi. 13545: linjahallintorajojen yli ulottuvan viraston toi- Osa määrärahasta osoitettaisiin erityisalue- 13546: minnallisen yhteensovittamisen tulosalueen kunnille jaettavaksi käynnistysavustuksena 13547: muodostamista ja tehokasta hoitamista lää- elinkeinopoliittisiin kehittämisprojekteihin. 13548: ninhallituksessa. Tulosjohtamiseen perustuva Lausuntoa antaessaan lääninneuvottelukun- 13549: organisaatioajattelu edellyttää kuitenkin, että nan tulisi voida määritellä eri viranomaisille 13550: viraston keskeiset tulosalueet pystytään sel- osoitettavien määrärahojen myöntämisperus- 13551: keästi vastuuttamaan ja muodostamaan yk- teet ja käyttösuunnitelma. 13552: sikkö-, toimivalta- ja virkarakenne tulosalue- 2. Kunkin hallinnonalan osalta selvitetään 13553: jakoa tukeviksi ja vastaaviksi. erikseen mahdollisuudet osoittaa määräraho- 13554: Lääninhallituksen tulosvastuu alueen ke- ja kohdeunettavaksi piirihallinnon päätöksil- 13555: hitystehtävissä edellyttää, että viraston orga- lä. Ensisijaisina tulisi esityksen mukaan pitää 13556: nisaatio voisi nykyistä nopeammin ja jous- päätösten hajauttamista sellaisten määrära- 13557: tavammin reagoida toimintaympäristön hojen osalta, joilla on elinkeinopoliittisia kyt- 13558: muutoksiin. Lääninhallituksella tulisi olla kentöjä. Erityisen tärkeää olisi korottaa tun- 13559: enemmän liikkumatilaa päättää oman orga- tuvasti kauppa- ja teollisuusministeriön yri- 13560: 60 13561: 13562: tyspalvelun piiritoimiston päätöksellä jaetta- taa ne alueellisilta vaikutuksiltaan maakun- 13563: vien yritystoiminnan aluetukien määräraho- nalliset palvelutehtävät, jotka soveltuisivat 13564: jen ylärajaa. muutoin kuntien hoidettavaksi, mutta edel- 13565: 3. Erityisnluekunnille osoitetaan laajenne- lyttävät kuntia suurempia väestö- ja alueyk- 13566: tusta läänin kehittämisrahasta määräraha, sikköjä. Kuntajakoa pyritään myös kehittä- 13567: josta kunnat voisivat myöntää käynnistys- mään kuntien toimintakykyä edistäväksi. 13568: avustuksena määrärahoja elinkeinopoliitti- Ministeriön mukaan kuntajaotuksen muu- 13569: siin kehittämishankkeisiin. Lääninhallituksen tosta ovat yleensä estäneet perinteisiin liitty- 13570: mielestä kunnille tulisi antaa uusia mahdolli- vät asenteelliset syyt. Erityisesti pienissä kun- 13571: suuksia kehittää elinkeinopolitiikkaansa, sillä nissa on koettu kunnallishallinnon puuttei- 13572: aluepoliittisen lainsäädännön mahdollistama neenkin olevan lähempänä kuntalaista kuin 13573: erityisaluemenettely ei siinä mukana olevien suuremmissa kunnissa. Vapaaehtoiset kunta- 13574: kuntien käsityksen mukaan ole juurikaan liitokset ovat paras tapa edetä asiassa, minkä 13575: tuottanut toivottuja tuloksia. vuoksi vapaaehtoista yhdistymistä tuetaan 13576: Laajennettuun läänin kehittämisrahaan tu- valtionavustuksin. Muutoksen valmisteluun 13577: lisi koota ne määrärahat valtion tulo- ja liittyvää menettelyä on myös kehitetty. Pak- 13578: menoarviosta, jotka on tarkoitettu vaikeuk- koliitos on ministeriön mielestä äärimmäinen 13579: sissa olevien kuntien elinkeinopolitiikan ke- keino kuntajaotuksen muuttamiseksi. 13580: hittämiseen. Kunnat ovat ministeriön mukaan perintei- 13581: Lääninhallitus perustelee esitystään mm. sesti ja hyvin laaja-alaisesti harrastaneet yh- 13582: niillä kokemuksilla, joita Norjassa ja Ruot- teistoimintaa perustehtävien, palvelujen, 13583: sissa on saatu vapaakuntakokeilun periaat- tuottamisessa. Osittain tämä yhteistyö on ol- 13584: teiden soveltamisesta aluetasolla. lut lakisääteistä ja pakollistakin. Kuntainliit- 13585: Kunnallishallinnon kehittämi- tomuoto on ollut käytössä eri yhteistoimin- 13586: nen. Sisäasiainministeriö on yleishallinnolli- noissa ja kuntainliittoverkon avulla onkin 13587: sessa vastuussa kunnallishallinnon kehittämi- toteutettu suuri osa palveluista. Erityisesti 13588: sestä. Sen tehtävänä on toisaalta kunnallis- laitosten ylläpidossa on kuntainliittomuoto 13589: hallintoa ja -lainsäädäntöä yleisesti koske- ollut tarkoituksenmukainen. Muissa toimin- 13590: vien uudistusten valmistelu ja toisaalta eri noissa on käytetty sopimuspohjaista yhteis- 13591: hallinnonhaaroilla tapahtuvien kunnallishal- toimintaa, ja muidenkin kuntien yhteistyö- 13592: lintoon kohdistuvien uudistusten konsultoin- muotojen kehittäminen on vireillä. 13593: ti. Kunnissa on käynnistynyt useita kuntien 13594: Pitkän kehityksen tuloksena muodostunut välisiä yhteistyöhankkeita ja -kokeiluja, jotka 13595: kuntalaitos on epäyhtenäinen. Yhteiskunnan ovat yleensä liittyneet kuntien elinkeinotoi- 13596: väestö- ja elinkeinorakenne on muuttunut ja minnan tehostamiseen. Yhteistyö on nopeasti 13597: muuttumassa, ja sisäasiainministeriön mieles- laajenemassa koskemaan myös muita hallin- 13598: tä kuntalaitos on joutunut väestörakenteen ja tokuntia ja niiden palvelujen järjestämistä. 13599: erityisesti taloudellisten voimavarojen osalta Yhdeksi kuntien välisen yhteistyön organi- 13600: tietynlaiseen kriisiin. Myös liikenneolot ja saatiomuodoksi on suunniteltu ns. kuntayh- 13601: yhteydenpitomahdollisuudet ovat nykyään tymämallia, jossa esim. yhtymävaltuusto 13602: toiset kuin ajanjaksona, jolloin kuntajaotus huolehtisi alueen yhteisistä palveluista. Kun- 13603: muodostui. Ministeriön toiminnan tavoittee- tayhtymien mahdollisia organisoimismalleja 13604: na onkin sen vuoksi kuntien työnjaon kehit- selvitetään vuoden 1990 syksyyn mennessä. 13605: täminen siten, että kaikki kunnat pystyisivät Ministeriö on ilmoittanut pitävänsä kun- 13606: riittävän hyvin huolehtimaan kunnille lain- tien välisen yhteistyön edistämistä tärkeänä 13607: säädännön mukaan kuuluvista tehtävistä ja ja on mm. kertomusvuonna käynnistänyt tee- 13608: vastaamaan kansalaisten peruspalveluiden masuunnitelmatyyppisen keskusten kehittä- 13609: järjestämisestä kaikissa kunnissa. misohjelman laatimisen. Ohjelmien laadinta- 13610: Kuntainliittojärjestelmän kehittämiseksi työ on lääninhallitusten organisoimana saatu 13611: selvitetään yhteistyössä asianomaisten minis- päätökseen vuoden 1990 kesällä. Näiden 27 13612: teriöiden kanssa ne lainsäädäntömuutokset, kaupunkikeskusalueelle laadittujen keskus- 13613: joilla laaja-alaisten kuntainliittojen yhdisty- ten kehittämisohjelmien yhteisenä tavoittee- 13614: mistä voidaan edelleen edistää. Tällaisten na on kunkin alueen kuntien välisen yhteis- 13615: kuntainliittojen hoidettavaksi voitaisiin an- työn tiivistäminen. Lisäksi ministeriöön on 13616: 61 13617: 13618: vuoden alussa perustettu työryhmä, jonka alueen tietohuoltoon liittyvien asioiden eteen- 13619: tehtävänä on edistää ja seurata kuntien välis- päin viemiseksi. Tälle yhteistyölle ei ole kui- 13620: tä elinkeino- ja aluepoliittista yhteistyötä. tenkaan vielä määritelty selkeitä tavoitteita. 13621: Myös maakuntaliittojen ja seutukaavaliit- Yhteistoimintaa ovat sisäasiainministeriön 13622: tojen yhdistyminen on kertomusvuonna tehty mukaan hankaloittaneet sektorikohtainen 13623: mahdolliseksi lainmuutoksella. Yhdistymi- suunnittelu- ja kehittämistyö ja tämän myötä 13624: nen on vapaaehtoista. Ministeriön mukaan syntyneet eriytyneet tietotarpeet ja -järjestel- 13625: tarvetta yhteistoimintaan on ollut ja yhdisty- mät. 13626: mishankkeita on pantu välittömästi vireille. Lääninhallitusten muodostuminen solmu- 13627: Julkishallinnon osana yhdistetty kuntainliitto pisteiksi kunnallishallinnon ja valtionhallin- 13628: huolehtii seutusuunnittelutehtävistä, kuten non tietovirtojen välille vaatii toimivia tie- 13629: ennenkin, ympäristöministeriön hallinnon- donsiirtoyhteyksiä. Lääninhallitukset on lii- 13630: alan ohjauksessa. Maakunnallisissa tehtävis- tetty kertomusvuoden aikana toisiinsa kiin- 13631: sä kuntien etujärjestönä toimiva liitto hoitaa teillä linjoilla tietoliikenneverkoksi. Tämä on 13632: ne tehtävät, jotka kunnat sille antavat. ensimmäinen vaihe rakennettaessa laajempaa 13633: Atk-toimintojen kehittäminen. julkisen hallinnon palveluverkkoa. Kuntien 13634: Valtaosa hallinnon päätöksenteossa tarvitta- ja lääninhallitusten välinen konekielinen tie- 13635: vasta tiedosta syntyy kunnissa, ja se siirtyy donsiirto on tarkoitus toteuttaa ns. syöte- 13636: lääninhallitusten kautta pääasiallisesti edel- pankki-järjestelmän avulla, joka pystyy vas- 13637: leen manuaalisesti hoidettuna keskushallin- taanottamaan konekielistä tietoa ja välittä- 13638: toon. mään sen edelleen kyseessä olevaan läänin- 13639: Sisäasiainministeriön yhteyteen on kerto- hallituksen sovellukseen. Järjestelmää on mi- 13640: musvuoden alusta asetettu julkisen hallinnon nisteriön mukaan kokeiltu opetus- ja sivistys- 13641: tietohallinnon neuvottelukunta, jossa ovat toimen tietojen siirrossa, ja tuotantokäyttöön 13642: edustettuina keskeiset ministeriöt ja kuntien järjestelmä otetaan vuonna 1990 niissä lää- 13643: keskusjärjestöt. Neuvottelukunnan tehtävä- ninhallituksissa, joiden läänikonekapasiteetti 13644: nä on yhteensovittaa valtionhallinnon ja kun- on riittävä. 13645: nallishallinnon tietotekniikan ja tietohallin- Kuntien ja valtionhallinnon tietojärjestel- 13646: non kehittämistä, edistää julkisen hallinnon mät vastaavat tietosisällöltään suurelta osin 13647: tietotekniikkaa ja sen käyttöä koskevien toisiaan, mutta järjestelmien välillä on kui- 13648: standardien ja hallinnollisten periaatteiden tenkin toiminnallisia eroja. Kuntien järjestel- 13649: yhteistä määrittelyä ja noudattamista sekä mät palvelevat niiden omaa palvelutuotantoa 13650: valmistella julkisen hallinnon tietotekniik- ja päätöksentekoa, kun taas valtion tietotar- 13651: kayhteistyötä koskevia yhteisiä järjestelyjä. peet perustuvat pääosin suunnittelu-, seuran- 13652: Neuvottelukunta on ensimmäisenä toimin- ta-, valtionosuus- ja tilastotietojen käyttöön. 13653: tavuotenaan ottanut kantaa koko julkista Yhteensovittaminen edellyttää osapuolten 13654: hallintoa koskeviin tietohuollon kysymyk- yhteistä tietotarpeiden ja tietosisältöjen uu- 13655: siin, joita ovat esim. tietojärjestelmien ja tie- delleenarviointia. Näin voitaisiin sisäasiain- 13656: tojen päällekkäisyyksien poistaminen, tieto- ministeriön mielestä päästä hallinnon tarvit- 13657: jen yhteiskäyttöisyys, tiedonsiirrot ja yhteis- semien perustietajärjestelmien luomiseen ja 13658: toiminnan lisääminen kuntien ja valtionhal- tietojenkäsittelyn järkevään hajauttamiseen. 13659: linnon välillä sekä tietojen hinnoitteluun ja Lääninhallitusten alaisten rekisteritoimis- 13660: saatavuuteen liittyvät kysymykset. Neuvotte- tojen automatisointi on aloitettu väestökirja- 13661: lukunnan työtä on ministeriön mukaan kui- tietojen osalta vuonna 1988 Uudenmaan lää- 13662: tenkin vaikeuttanut se, että sen käyttöön ei nistä. Kaikki rekisteritoimistot on tarkoitus 13663: ole osoitettu riittäviä määrärahoja eikä hen- automatisoida vuoteen 1992 mennessä. Atk- 13664: kii östöresursseja. ratkaisu tukeutuu nimenomaan lääninhalli- 13665: Toimiessaan oman lääninsä yleishallintovi- tusten keskustietokoneiden eli ns. läänikonei- 13666: ranomaisena lääninhallitusten rooliin kuuluu den ja lääniverkon hyväksikäyttöön. Tavoit- 13667: myös alueensa tietohallinnon koordinointi- teena on rekisteritoimistojen kehittäminen 13668: tehtävät yhdessä muiden piiri- ja paikallishal- väestötietopalvelujen ja muiden rekisteripal- 13669: lintoviranomaisten kanssa. Useissa läänin- velujen (kauppa-, yhdistys- ja kiinteistörekis- 13670: hallituksissa on lääninneuvottelukunnan yh- terit sekä elinkeinoilmoitukset) alueellisiksi 13671: teyteen perustettu yhteistoimintaorganisaatio palvelupisteiksi. 13672: 62 13673: 13674: Lääninhallitusten tietohallinnon organi- sien 1991-1994 toiminta- ja taloussuunnitel- 13675: sointi on tapahtunut viimeisen viiden vuoden man perustelumuistioissa on lääninhallitus- 13676: aikana. Lääninhallituksiin on perustettu tie- ten atk-hankintojen osalta todettu mm., että 13677: tohallinnon vastuualue, jonka tehtävänä on lääninhallitusten laiteympäristöä kehitetään 13678: tietojenkäsittelyn ohjaus, koordinointi, kehit- ja laajennetaan vastaamaan uusien sovellus- 13679: täminen ja käyttö. Näihin tehtäviin on käy- ten ja rekisteritoimistojen automatisoinnin 13680: tettävissä n. 50 henkilötyövuotta, ja resurssit vaatimuksia. Viimeisetkin rekisteritoimistot 13681: riittävät pääsääntöisesti sisäisen atk-toimin- automatisoidaan vuonna 1992, ja tämä edel- 13682: nan järjestämiseen. Aluehallintoyhteistyöhön lyttää lääninhallitusten laitteistojen laajenta- 13683: samoin kuin rekisteritoimistojen automati- mista. Jotta toiminnot saataisiin viivytyksettä 13684: sointiin liittyviin tehtäviin tarvitaan vielä li- ja tehokkaasti käyntiin sekä käyttöympäristö 13685: säresursseja, joiden saamisessa ministeriö nä- testattua, tulee kaikissa lääninhallituksissa 13686: kee ainoana etenemistienä olemassa olevan olla vuoden 1991 lopussa tai viimeistään vuo- 13687: henkilöstön kehittämisen ja tarvittavat virka- den 1992 alussa keskusmuistiltaan nykyisiä 13688: järjestelyt virastojen sisällä. läänikoneita vähintään viisi kertaa tehok- 13689: Sisäasiainministeriöstä saatujen tietojen kaammat laitteistot. 13690: sekä Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääninhal- Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on 13691: litusten tarkastuskäyntien havaintojen mu- mietinnössään (VaVM n:o 93/ 1989 vp.) hal- 13692: kaan useissa lääninhallituksissa läänikoneet lituksen tulo- ja menoarvioesityksestä vuo- 13693: eivät ole läheskään niin tehokkaita kuin mitä delle 1990 lääninhallitusten kaluston hankin- 13694: atk-toimintojen kehitys ja käyttäjämäärien taa käsitellessään edellyttänyt, että hallitus 13695: lisääntyminen edellyttäisivät. Laitteistot ovat viipymättä selvittää lääninhallitusten tieto- 13696: käytännössä niin ylikuormitettuja, että nii- jenkäsittelyjärjestelmien ongelmat sekä tar- 13697: den käyttö jo olemassa oleviin sovellutuksiin vittaessa ryhtyy selvityksen edellyttämiin toi- 13698: on osin mahdotonta, puhumattakaan siitä, miin. 13699: että käyttöä voitaisiin suunnitellulla tavalla Valtionhallinnon kehittämistä on 1980-lu- 13700: laajentaa rekisteritoimistoihin tai kuntiin. vun alusta lähtien hallinnut tehtävien ja toimi- 13701: Olemassa olevien tietojärjestelmien käyttöä vallan delegointi alemmille valtionhallinnon ta- 13702: on jouduttu rajoittamaan, ja eräässä läänin- soille sekä suoraan kunnille ja kuntainliitoille. 13703: hallituksessa on jopa harkittu tietokoneen Kehitys on pääosin merkinnyt päätösvallan 13704: käytön tasaamista asettamalla henkilökunta hallinnonaloittaista lokeroitumista aluetasolla 13705: töiden perusteella kiireellisyysluokkiin. On- eri piiri- ja paikallishallintoviranomaisten sekä 13706: gelmana on lähinnä nykyisten VAX 11/750 yleishallintoviranomaisena toimivan lääninhal- 13707: tietokoneiden prosessoritehojen riittämättö- lituksen yhteistyön kangerrellessa. Vaikkakin 13708: myys muuttuneessa käyttötilanteessa. kehitys on merkinnyt alueellisen tietämyksen 13709: Ministeriöstä saadun tiedon mukaan useal- korostumista ja päätösvallan siirtymistä lä- 13710: la hallinnonalalla joko kehitteillä tai jo ko- hemmäs palvelujen kuluttajia, ei tulos kokonai- 13711: keiluvaiheessa olevat uudet tietojärjestelmät suuden kannalta ole kuitenkaan ollut paras 13712: edellyttävät läänikoneilta lisätehoa tulevai- mahdollinen. Yhteistyövaikeuksia on vielä li- 13713: suudessa. Kun tämä ei ole mahdollista, voi- sännyt aluejakojen epäyhtenäisyys. 13714: daan sovelluksia joutua siirtämään VTKK:n Valtiontilintarkastajat ovat mm. kertomuk- 13715: keskustietokoneille, mikä lisää käyttökustan- sissaan vuosilta 1987 (s. 99) ja 1988 (s. 38,91 13716: nuksia. Kolme vuotta vanhojen VAX 11/750 ja 211) korostaneet alueellisen yhteistyön ja 13717: koneiden huoltokustannukset ovat myös suunnittelun tarvetta ja painottaneet läänin- 13718: nousseet voimakkaasti ja ne ovat moninker- neuvottelukuntien yhteensovittavan toiminnan 13719: taiset suurempiinkin laitteistoihin nähden. merkitystä. Lääninhallituskäynneillä saadut 13720: Se, että lääninhallitukset laajentavat laitteis- kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, ettei 13721: toja eri tahdissa (Uudellamaalla, Hämeessä toimivaan yhteistyöhön ole kaikilta osin vielä 13722: sekä Turun ja Porin läänissä uudet laitteis- päästy. Lääninhallitusten ja -neuvottelukun- 13723: tot), aiheuttaa myös ylimääräistä työtä ja tien toiminnalla puuttuu mm. selkeä ja yhteis- 13724: kustannuksia. Ohjelmistokustannukset mo- työhön velvoittava toimivaltasäännöstö. Koko 13725: ninkertaistuvat, kun koko maassa ei voida alue- ja paikallishallinnon toimivaltasuhteiden 13726: edetä yhtaikaa. uudelleenjärjestäminen on kesken. Tähän näh- 13727: Sisäasiainministeriön hallinnonalan vuo- den sisäasiainministeriön pyrkimys kehittää 13728: 63 13729: 13730: lääninneuvottelukunnista todellista päätösval- neuvoston nimittämien luottamusmiesten muo- 13731: taa käyttäviä valtion aluehallinnon luottamus- dostamien lääninneuvottelukuntien asettami- 13732: elimiä on oikeansuuntainen. Aluehallinnon ke- nen ja kuntainliittojen kokoaminen suurem- 13733: hittämisessä tulisi kuitenkin saada jo aikaan miksi maakunnallisiksi kokonaisuuksiksi ei ta- 13734: torkentavat periaatepäätökset toimivaltasuh- kaa aluetason päätösvallan riittävää kansan- 13735: teidenjärjestämisestä,jotta eri hallinnonaloilla valtaistumista. Päätösvallan jatkuva delegointi 13736: meneillään olevat uudistukset ja organisaatio- sektoroituneelle aluehallinnolle ja keskushal- 13737: muutokset eivät johtaisi keskenään ristiriitai- linnon ohjausmahdollisuuksien heikkeneminen 13738: siin periaateratkaisuihin. merkitsevät käytännössä myös eduskunnan oh- 13739: Keski-Suomen lääninhallituksen esitys Si- jausmahdollisuuksien heikkenemistä. Tämän 13740: säasiainministeriö/le elinkeinopolitiikan alu- johdosta on keskustelua väliportaanhallinnon 13741: eellistamisen kokeilusta vastaa hyvin pitkälti kehittämisestä tältäkin osin jatkettava. 13742: niitä käsityksiä ja kehittämistoiveita, joita eri 13743: lääninhallitusten tarkastuskäynneillä on esitet- Poliisikoulutus. Poliisikoulutusta on kehi- 13744: ty. Toteutettuna esitetynloinen järjestelmä ko- tetty enemmän tai vähemmän jo 1970-luvun 13745: koaisi pienempiä avustusmäärärahoja merkit- alusta lähtien. Kehitys on merkinnyt virka- 13746: tävämmäksi kehittämisrahaksi, jonka käyt- tutkintokoulutuksen pitenemistä, erikois- ja 13747: töön lääninhallitus ja -neuvottelukunta voisivat täydennyskoulutuksen sekä työpaikkakoulu- 13748: tehokkaasti vaikuttaa. Valtiontilintarkastajat tuksen tehostumista ja opetuksen sisällön uu- 13749: kannustavat tähän kokeiluun ryhtymistä. distamista vastaamaan ajan uusia haasteita. 13750: Eräänä alueellista yhteistyötä haittaavana Viime aikojen kehitys on tuonut mukanaan 13751: merkittävänä tekijänä on mainittava aluejako- liittymisen keskiasteen koulutusjärjestelmään 13752: jen epäyhtenäisyys. Hämeen lääni on kaikkine sekä panostuksen atk- ja talousrikostutkin- 13753: ongelmineen tästä selvin esimerkki. Tämä on nan koulutukseen. 13754: tiedostettu kauan, mutta asian ratkaisemiseksi Parlamentaarinen poliisikomitea on mie- 13755: ei ole löytynyt riittävää yksimielisyyttä. Val- tinnössään (KM 1986: 16) mm. katsonut po- 13756: tion aluejakoneuvottelukunnan työ aluejakojen liisikou1utuksen olevan yksi tärkeimmistä 13757: yhtenäistämismahdollisuuksien selvittämisessä keinoista poliisihallinnon yleiseksi kehittämi- 13758: on sekä vaikea että merkityksellinen. Valtion- seksi. Riittävän perusteellinen ja korkeatasoi- 13759: tilintarkastajien mielestä on ensisijaisesti ja nen koulutus on tärkeätä myös kansalaisen 13760: pikaisesti arvioitava uudelleen nykyiset lääni- oikeussuojan kannalta, koska sen avulla voi- 13761: rajat niin, että ne paremmin vastaavat toimivia daan välttää virheitä ja laiminlyöntejä jo 13762: maakuntajakaja ja edistävät siten maakuntien ennalta. Poliisihallinnossa niiden korjaami- 13763: ja lääninhallitusten vuorovaikutuksen ja yh- nen jälkikäteen on vaikeampaa kuin hallin- 13764: teistyön kehittämistä. Näin saadaan järkevä nossa yleensä. 13765: perusta valtion muun aluehallinnon, kuin myös Komitea on vuoden 1986 mietinnössään 13766: laaja-alueisten kuntainliittojen toimialueiden, todennut mm., että poliisihallinnossa koulu- 13767: määrittelylle. tusta on perinteisesti pidetty yksinomaan or- 13768: Lääninhallitusten muodostuminen päätös- ganisaation sisäisenä toimintana eli uuden 13769: vallan ja tiedonkulun solmupisteiksi kuntien ja henkilöstön teknisen ja taktisen ammattitai- 13770: valtion keskushallinnon välille edellyttää mm. don luojana ja kehittäjänä. Vähäisemmälle 13771: toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä yhteenso- huomiolle ovat sitä vastoin jääneet yhteis- 13772: vitettuja laite- ja ohjelmistoratkaisuja. Tähän kunnan muun kehityksen aiheuttamat vaati- 13773: tähtäävää yhteistyötä tulee tehostaa. Valtion- mukset sekä kansalaisten poliisitoimintaa 13774: tilintarkastajien saaman käsityksen mukaan koskevat odotukset. Koulutus on ollut ka- 13775: on useimpien lääninhallitusten osalta atk:n pea-alaista, ja siitä on puuttunut käytännön 13776: käytön lisääminen kuitenkin kutakuinkin mah- harjoittelu. Opetussisällöissä korostuu oi- 13777: dotonta lääninhallitusten päätietokoneiden ra- keustieteellisten ja taktisten oppiaineiden 13778: joUtuneen kapasiteetin vuoksi. Tilanne on kes- osuus. Koulutukselle ei ole myöskään määri- 13779: tämätön, kun ottaa huomioon sen, että melkein telty selkeitä kokonaistavoitteita. 13780: kaikki merkittävät aluetason toiminnan kehit- K o u 1utu s o r g a n i saati o. Sisäasiain- 13781: tämissuunnitelmat pohjautuvat tavalla tai toi- ministeriön poliisiosasto vastaa koulutuksen 13782: sella atk:n tehostuvaan hyödyntämiseen. toimintaperiaatteista, toimintalinjojen mää- 13783: Pitkällä aikavälillä on selvää, että valtio- rittelystä, koulutuksen suunnittelusta ja ke- 13784: 64 13785: 13786: hittämisestä sekä koordinoinnista, seuran- tyiskoulutustarpeita tyydyttävään erikois- 13787: nasta ja valvonnasta. koulutukseen. 13788: Varsinaista poliisikoulutusta antavat polii- Poliisin ammatillista peruskoulutusta ol- 13789: sioppilaitokset, joita ovat Poliisiopisto Es- laan sopeuttamassa keskiasteen ammatilli- 13790: poon Otaniemessä ja Poliisikoulu Tampereel- seen koulunuudistukseen. Miehistökoulutuk- 13791: la. Näiden tehtävänä on antaa poliisialan sen osalta uuden koulutusjärjestelmän mu- 13792: ammatillista peruskoulutusta opistoasteella kainen koulutus on alkanut 2.8.1988. Ali- 13793: ja ammatillisella korkea-asteella sekä järjes- päällystö- ja päällystökoulutuksen osalta uu- 13794: tää ammatillista lisäkoulutusta, suorittaa po- distus käynnistynee 1.1.1993. 13795: liisialaan liittyvää tutkimusta sekä järjestää Poliisin perustutkinto on opistoasteen kou- 13796: valinnat poliisikoulutukseen. lutusta, ja vähimmäisvaatimuksena poliisi- 13797: Erillisenä koulutusyksikkönä toimii myös alalle on kouluasteen ammatillinen tutkinto 13798: Poliisikoiralaitos, jonka tehtävänä on hank- tai ylioppilastutkinto tai lukion oppimäärän 13799: kia poliisin käyttöön soveliaita koiria, hoitaa suorittaminen. Kouluasteen ammatillisen tut- 13800: ja kouluttaa niitä sekä antaa tietopuolista ja kinnon suorittaneet saavat peruskoulutuksen 13801: käytännöllistä opetusta poliisimiehille poliisi- yhteydessä jatko-opinnot mahdollistavat 13802: koirien hoidossa ja käyttämisessä. yleissivistävät valmiudet. Yleissivistävien ai- 13803: Varsinaisten koulutusyksiköiden lisäksi neiden opetuksen suunnittelussa on käytetty 13804: vastaavat koulutuksesta myös omalta osal- soveltuvin osin hyväksi kaupan ja hallinnon 13805: taan kukin yksikkö, yksikön esimiehet ja peruslinjan merkonomin koulutusammatin 13806: koulutusyhdyshenkilöt. julkishallinnon linjan opetussuunnitelmaa. 13807: Uudistettu perustutkinto koostuu kahdes- 13808: Lääninhallitusten poliisitoimistot vastaa- ta teoriajaksosta siten, että ensimmäisen pe- 13809: vat niiden toteutettavaksi määrätystä koulu- rusjakson (44 opintoviikkoa) jälkeen hakeu- 13810: tuksesta sekä muusta läänin sisäisestä koulu- dutaan nuoremman konstaapelin virkoihin. 13811: tuksesta. Läänien koulutusyhdyshenkilöinä Vähintään vuoden kenttätyöskentelyn jäl- 13812: toimivat lääninkomisariot. keen voidaan perusjakso 1:n suorittanut ko- 13813: Poliisipiireissä piirin päällikkö vastaa pii- mentaa 22 opintoviikkoa kestävälle perusjak- 13814: rin henkilöstön työpaikka- ym. koulutukses- so 2:lle. Vasta tämän jälkeen on kaikille 13815: ta, ja jokaisessa poliisipiirissä on nimetty poliisimiehille pakollinen perustutkinto suo- 13816: koulutusyhdyshenkilö, jonka tehtävänä on ritettu. 13817: huolehtia oman alueensa henkilöstön työ- Poliisikoulussa järjestetään nyt vuosittain 13818: paikka- ym. koulutuksesta sisäasiainministe- kaksi poliisin perustutkinnon ensimmäisenä 13819: riön, lääninhallituksen tai poliisipiirin päälli- vaiheena olevaa perusjaksoa, joiden kesto on 13820: kön antamien ohjeiden mukaisesti. 11 kuukautta sekä kaksi vanhan koulutusjär- 13821: Poliisin erillisyksiköt ja Helsingin poliisi- jestelmän mukaista miehistökurssia, jotka 13822: laitos vastaavat niiden toteutettavaksi mää- kestävät 5 kuukautta. Vuoden 1990 loppuun 13823: rätystä koulutuksesta sekä tietysti omasta mennessä järjestetään vielä vanhan perus- 13824: työpaikkakoul utuksestaan. Erillisy ksiköissä koulutusjärjestelmän mukaisia miehistökurs- 13825: ja Helsingin poliisilaitoksessa on päätoimista seja, minkä jälkeen uudistuu myös perustut- 13826: koulutushenkilöstöä, joka osallistuu myös kinnon toinen osa 5 \.6 kuukautta kestäväksi 13827: valtakunnallisen koulutuksen suunnitteluun perusjakso 2:ksi. 13828: ja toteutukseen. Paitsi uudistetun koulutusjärjestelmän tuo- 13829: Koulutuksen rakenne ja koulu- mia koulutusaikojen pidennyksiä, alkanut 13830: tusmäärä t. Poliisikoulutus voidaan jakaa kehitys on merkinnyt mm. yleissivistävien 13831: peruskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkou- oppiaineiden, samoin kuin käyttäytymis- ja 13832: lutukseen. Peruskoulutus on poliisin pätevöi- yhteiskunnallisten aineiden, tuntimäärien 13833: tymiskoulutusta, jonka yhteydessä suorite- merkittävää kasvua. Poliisimiesten peruskou- 13834: taan poliisin ammatilliset virkatutkinnot eli lutukseen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa 13835: poliisin perustutkinto, alipäällystön virkatut- myös toisen kotimaisen kielen opintoja 60 13836: kinto ja päällystön virkatutkinto. Lisäkoulu- tuntia sekä sama määrä englannin kielen 13837: tus puolestaan jakautuu peruskoulutusta sy- opintoja. Kielten opetusta on suunniteltu ni- 13838: ventävään täydennyskoulutukseen ja poliisi- menomaan poliisin työssä esille tulevia tar- 13839: toiminnan eri tehtäväalueilla esiintyviä eri- peita varten. 13840: 65 13841: 13842: Kertomusvuonna suoritti perusjakso 1:n sia. Tietotekniikka ja rikos -kurssilla taas 13843: yhteensä 237 poliisikokelasta. Lisäksi tämän käsitellään lainsäädäntöä atk-rikoksissa, 13844: koulutusjakson aloitti 120 kokelasta valmis- atk:n käyttöä rikostutkinnan apuvälineenä, 13845: tuen 29.6.1990. Miehistön virkatutkinnon tietokoneiden käyttöä, tiedonsiirtoa ja suo- 13846: suoritti samana vuonna 270 poliisimiestä ja jauksia sekä atk-rikosten tutkintataktiikkaa 13847: alipäällystön virkatutkinnon 144 poliisimies- ja -tekniikkaa. 13848: tä. Käytettävissä olevilla määrärahoilla oste- 13849: Poliisin ammatillinen korkea-asteen perus- taan myös poliisihallinnon ulkopuolelta sel- 13850: koulutus johtaa päällystön virkatutkinnon laista koulutusta, jota ei itse pystytä anta- 13851: suorittamiseen. Sen suorittaminen kestää kol- maan tai jonka ostaminen tulee edullisem- 13852: messa jaksossa yhteensä 44 opintoviikkoa. maksi kuin poliisioppilaitoksissa järjestettävä 13853: Kertomusvuonna päällystön virkatutkinnon koulutus. 13854: suoritti 24 poliisimiestä. Talousrikollisuutta koskevaa erikoiskoulu- 13855: Lisäkoulutuksena annettava täydennys- tusta annetaan vuosittain yhdellä yhteensä 10 13856: koulutus on peruskoulutusta täydentävää ja viikon pituisella (toteutetaan 4 jaksossa) ta- 13857: syventävää kurssimuotoista koulutusta. lousrikostutkinnan kurssilla 24 osanottajalle. 13858: Kurssit järjestetään sisäasiainministeriön Lisäkoulutusta annetaan talousrikostutkin- 13859: vuosittain vahvistamien poliisihallinnon kou- taa tukevilla erikoiskursseilla, kuten erikois- 13860: lutussuunnitelmien mukaisesti. tilintarkastuskurssilla, Atarivalvontakurssilla 13861: Täydennyskoulutusta järjestettiin kerto- ja huumausainerikostutkintakurssilla. Ta- 13862: musvuonna poliisioppilaitoksissa yhteensä lousrikostutkintaan liittyviä luentoja on pi- 13863: 9 kurssilla 188 osanottajalle, ja koulutus kesti detty myös peruskoulutuksessa ja täydennys- 13864: 2 viikosta 13 viikkoon. Lisäksi järjestettiin koulutukseen kuuluvilla rikostutkimuskurs- 13865: yhdeksän kertaa 2-3-päiväiset neuvottelu- seilla sekä poliisipäällikkökurssilla. 13866: päivät yhteensä 267 osanottajalle. Hakeutuminen koulutukseen. Va- 13867: Erikoiskoulutusta järjestettiin kertomus- lintakriteerit poliisin perustutkinnon pe- 13868: vuonna poliisioppilaitoksissa yhteensä 51 rusjaksolle 1 on määritelty poliisiasetuksen 13869: kurssilla 1 062 osanottajalle. Koulutuksen (737 /85) 33 §:ssä ja tarkennettu sisäasiainmi- 13870: kesto vaihteli 1 päivästä 10 viikkoon. nisteriön yleisohjeessa poliisikokelaiden va- 13871: Atk- ja talousrikollisuutta kos- lintaa varten (3164/601/10.8.1989). 13872: keva erikoi s k o u 1utu s. Tietotekniikan Poliisin perustutkintoa suorittamaan voi- 13873: peruskoulutusta annetaan jo perusjaksovai- daan hyväksyä henkilö, joka on: 13874: heessa poliisikokelaille noin 100 tuntia. Ali- 1. täyttänyt 18 vuotta, 13875: päällystön ja päällystön virkatutkintoihin si- 2. suorittanut vähintään kouluasteen am- 13876: sältyy myös noin viikon jaksot tietotekniikas- matillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän 13877: ta. Lisäkoulutusta annetaan vielä poliisipääl- taikka ylioppilastutkinnon, 13878: likkökurssilla, järjestyspoliisikurssilla, tieto- 3. elämäntavoiltaan, terveydentilaltaan ja 13879: tekniikan peruskurssilla, mikrotukikurssilla, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan poliisin 13880: päätteenkäytön peruskurssilla ja erilaisten virkaan sopiva, 13881: ohjelmien käyttökursseilla. 4. suorittanut varusmiespalveluksen, 13882: Koulutusta annetaan vuonna 1990 yhteen- 5. saanut reservin upseeri- tai aliupseeri- 13883: sä 1 650 henkilölle, ja luokkatunteja kertyy koulutuksen, 13884: yhteensä 2 430. Koulutus antaa valmiuksia 6. suorittanut vähintään AB-luokan ajo- 13885: tietotekniikan hyväksikäytölle myös rikostut- korttiin oikeuttavan kuljettajantutkinnon 13886: kinnassa. sekä 13887: Opetusta varsinaiseen atk-rikosten tutkin- 7. suorittanut hyväksytysti valintakokeen. 13888: taan annetaan rikostutkintatehtävissä toimi- Edellä 4 ja 5 kohdissa mainitut vaatimuk- 13889: ville poliisimiehille kahdella kurssilla eli ri- set eivät koske naisia eivätkä henkilöitä, joil- 13890: kostutkimuskurssilla (4-16 kurssia vuodes- la on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Valin- 13891: sa) yhteensä 33 tuntia ja tietotekniikka ja talautakunta voi erityisistä syistä myöntää 13892: rikos -kurssilla (1 kurssi vuodessa) yhteensä poikkeuksia 2, 5 ja 6 kohdassa mainituista 13893: 70 tuntia. Rikostutkimuskurssilla käsitellään vaatimuksista. 13894: henkilökohtaista tietojenkäsittelyä, atk:n hy- Alipäällystökoulutukseen ja päällystökou- 13895: väksikäyttöä rikostutkinnassa ja atk-rikok- lutukseen osanottajat valitaan pääsykokei- 13896: 9 300644M 13897: 66 13898: 13899: den ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa kunnalle päällystöviran saamiseksi ja sosiaa- 13900: perusteella. Päällystökoulutuksen valintajär- liset syyt. 13901: jestelmän kehittämistyö on vireillä. Koulutuksen kehi ttämistarve ja 13902: Kertomusvuonna päättyneeseen poliisin -suun n i te 1m a t. Poliisikoulutus Suomessa 13903: kokelaskoulutusjaksoon (nyk. perustutkin- kestää hyvin kansainvälisen vertailun erityi- 13904: non perusjakso 1) oli yhteensä 2 994 hakijaa, sesti muihin Pohjoismaihin koulutuksen ta- 13905: ja kertomusvuonna alkaneille perusjaksoille voitteiden, sisällön ja pituuden suhteen. Esi- 13906: oli ainoastaan 2 046 hakijaa. Hakijamäärät merkiksi peruskoulutus on Suomessa ja 13907: ovat 1980-luvulla vaihdelleet vuosittain Ruotsissa samanmittainen. Ruotsissa on kui- 13908: 2 046:sta 4 478:aan hakijaan. Lääneittäin ha- tenkin toteutettu 1,5 vuoden pituinen kenttä- 13909: kijat ovat jakautuneet siten, että eniten haki- koulutusjakso, jollainen Suomesta vielä puut- 13910: joita on ollut Hämeen läänistä 16,0 % (kou- tuu. Ministeriön mukaan tarvittavien harjoit- 13911: lutetuista 17, 1 %) ja vähiten Mikkelin läänis- teluvirkojen puutteen vuoksi koulutusta ei 13912: tä 4,1 % (koulutetuista 5,3 %). Helsingistä voida tarkoituksenmukaisesti toteuttaa. 13913: on hakijoita ollut 5,8 % kokonaismäärästä Kenttäharjoittelujakson toteuttaminen 13914: (koulutetuista 7,0 %). Kaiken kaikkiaan ha- edellyttäisi ministeriön mukaan 150 poliisiko- 13915: kijamäärät ovat olleet laskussa. kelaan viran perustamista harjoittelupiireihin 13916: sekä eräitä kalusto- ja varustelisäyksiä. Har- 13917: Koska kilpailu pätevästä työvoimasta ki- joittelu tulisi käytännössä toteuttaa ministe- 13918: ristyy kaikilla aloilla, on tiedotusta poliisi- riön määräämissä piireissä kenttäharjoittelua 13919: alasta ministeriön mukaan lisättävä ja tehos- 13920: tettava. Uudenmaan lääninhallituksen polii- pohtineen työryhmän 1987 laatiman suunni- 13921: sitoimisto on ministeriön toimeksiannosta telman mukaisesti. Siihen kuuluisi olennaise- 13922: huolehtinut tehostetusta rekrytointiin liitty- na osana poliisikokelaiden poliisialalle sopi- 13923: vuuden arviointi koko harjoittelun ajan. 13924: västä tiedotuksesta pääkaupunkiseudulla yh- Varsinainen esimieskoulutus on Suomessa 13925: dessä alueen piirien kanssa. Tiedottaminen huomattavasti laajempaa ja perusteellisem- 13926: on käsittänyt mm. julisteiden tuottamista, 13927: tiedotustilaisuuksien järjestämistä eri kohde- paa kuin muissa Pohjoismaissa. 13928: ryhmille ja varuskunnissa sekä lehti-ilmoitte- Koulutustoiminnan johtamista haittaa mi- 13929: lua. Ministeriön mukaan tämän tiedottami- nisteriön poliisiosaston koulutusryhmän ase- 13930: sen vaikutuksia on yleisesti ottaen pidetty man selkiintymättömyys suhteessa poliisiop- 13931: myönteisinä. pilaitoksiin ja ministeriön alaiseen hallin- 13932: toon. Ministeriön mukaan asia tulee kuiten- 13933: Vastedes Poliisikoulu tulee hoitamaan rek- kin korjaautumaan poliisiosaston tulevan uu- 13934: rytointiin liittyvän tiedotuksen myös pääkau- delleenorganisoinnin yhteydessä. Parlamen- 13935: punkiseudulla. Ministeriössä valmistetaan taarinen poliisikomitea on myös mietin- 13936: rekrytoinnissa tarpeellisia poliisin ammattia nössään esittänyt, että koulutustoiminnan 13937: ja toimintaa käsitteleviä tiedotteita, esitteitä johto ja ohjaus keskitettäisiin selkeämmin 13938: ja muuta materiaalia sekäsuomeksiettä ruot- poliisiosastossa. 13939: siksi. Ministeriö selvittää myös mahdolli- Koulutustoiminnan kehittämistä on minis- 13940: suuksia käyttää PTV-kanavaa tiedottamisen teriön mukaan hidastanut poliisialan tutki- 13941: tehostamiseksi pääkaupunkiseudulla. Polii- mustoiminnan vähäisyys ja koordinoimatto- 13942: siopisto puolestaan teettää tutkielmatyönä muus. 13943: selvityksen siitä, mistä poliisialalle tulleet Keskeisiä kehittämisalueita 1990-luvulla 13944: ovat saaneet tiedon poliisikoulutuksesta. Li- ovat ministeriön mukaan poliisikokelaiden 13945: säksi opisto selvittää mahdollisuudet käyn- kenttäharjoittelun ja tutkimustoiminnan 13946: nistää seurantatutkimus alalle hakeutumisen ohella keskiasteenuudistuksen toteuttaminen, 13947: syistä. tulosjohtamisen vakiinnuttaminen poliisihal- 13948: Poliisipäällystökoulutukseen hakeutuvien lintoon, esimieskoulutusjärjestelmän uudista- 13949: määrä on vähentynyt viime vuosina. Vähen- minen, opettajien jatkokoulutus, rekrytoin- 13950: tymisen syyt ovat ministeriön mukaan vielä nin ja oppilasvalintojen kehittäminen sekä 13951: tarkemmin selvittämättä, mutta keskeisimpiä lääni- ja työpaikkatason koulutuksen tehos- 13952: niistä ovat päällystön palkkaus verrattuna taminen itseopiskelumateriaalia tuottamalla. 13953: alipäällystön palkkaukseen, korkeampi elä- Kehittämishankkeista vain kenttäharjoit- 13954: keikä, haluttomuus siirtyä toiselle paikka- telujaksosta aiheutuisi vuosittain n. 10 13955: 67 13956: 13957: Mmk:n kustannukset. Muilta osin kehittä- luentosalia johdantoluentoja varten eikä riit- 13958: mishankkeet voidaan ministeriön mukaan to- tävästi pienryhmätiloja. Koulun mukaan uu- 13959: teuttaa käytettävissä olevilla määrärahoilla. desta koulutusmallista saadut kokemukset 13960: Käytännön koulutustyötä haittaava kes- kannustavat kuitenkin jatkamaan uudistuk- 13961: keinen epäkohta on ministeriön mielestä eri- sen suunnittelua. 13962: tyisesti peruskoulutuksessa harjoitustilojen Seuraavana vaiheena tulee olemaan polii- 13963: puuttuminen ja muiden toimitilojen epätar- sin perustutkintoon toisena vaiheena kuulu- 13964: koituksenmukaisuus. Tilanne kuitenkin hel- van perusjakso 2:n käyttöönotto vuoden 13965: pottuu ministeriön mukaan, jos Poliisikoulun 1991 alusta lukien. Myöhemmin sopeuttami- 13966: uudet toimitilat valmistuvat Tampereelle nen keskiasteen koulutukseen tulee koske- 13967: suunnitelmien mukaisesti vuoden 1993 alus- maan myös poliisipäällystön ja -alipäällystön 13968: sa. koulutusta. 13969: Poliisikoulu. Poliisikoulu muodostet- Poliisikoulu on korostanut, että poliisin 13970: tiin v. 1973 silloin esiintyneen poliisikokelai- perustutkintoon kuuluvien perusjaksojen vä- 13971: den erityisen koulutustarpeen vuoksi, joka oli liin valmiiksi suunniteltu kenttäharjoittelu- 13972: syntynyt mm. siksi, että alalta oli poikkeuk- jakso olisi ehdottomasti voitava toteuttaa. 13973: sellisen suuri poistuma. Aluksi koulu toimi Pidentyneen ja pitkälle kehitetyn peruskoulu- 13974: Helsingissä, mutta jo vuoden 1974 alussa se tuksen vaikuttavuus kärsii koulun mielestä 13975: siirrettiin Tampereelle vuokratiloihin. Näin olennaisesti siitä, ettei teoriaopintojen jatko- 13976: muodostettu yksikkö katsottiin osaksi Es- na ole olemassa tulokset varmentavaa käy- 13977: poossa toimivaa Poliisi opistoa, ja sen nimeksi tännön harjoittelua. Kuitenkin juuri ammat- 13978: tuli Poliisin kurssikeskus. tiuran alussa pitäisi huolehtia siitä, että alalle 13979: Poliisin peruskoulutuksen toisen vaiheen tulevat omaksuisivat oikeat suhtautumistavat 13980: muodostavaa miehistökoulutusta Poliisin ja toimintamallit. 13981: kurssikeskuksessa alettiin antaa jo vuoden Poliisin ammattiin hakeutuvien määrässä 13982: 1974 puolivälissä. on Poliisikoulun mukaan viime vuosina ta- 13983: Koulutustoiminnan laajuuden ja toimin- pahtunut negatiivista kehitystä. Hakijat ovat 13984: nan pysyväisluonteisuuden vuoksi Poliisin vuodesta 1987 lähtien vähentyneet niin, että 13985: kurssikeskuksen tosiasiallinen asema alkoi kehityksen jatkuessa on pelättävissä, että va- 13986: yhä enemmän muistuttaa varsinaista organi- lituiksi tulevien taso laskee. Hakijamäärien 13987: saatioyksikköä. Tämä kehitys johti siihen, pienentymiseen vaikuttavat koulun mukaan 13988: että kurssikeskuksen nimi muutettiin ainakin seuraavat tekijät: 13989: 1.10.1985 alkaen Poliisikouluksi ja koulu .- työikään tulevien ikäluokkien pienene- 13990: muodollisesti perustettiin poliisilain muutok- mmen 13991: sella, joka tuli voimaan 1.1.1986. - keskiasteen ammatillisen koulutuksen 13992: Poliisikoulu toimii sisäoppilaitoksena tar- kattavuuden lisääntyminen, mikä johtaa po- 13993: joten virkatutkintoa suorittamassa oleville liisin kilpailemaan jo ammattikoulutetusta 13994: oppilailleen ilmaisen majoituksen ja ruoan työvoimasta 13995: sekä vapaan terveyden- ja sairaanhoidon. - pääsyvaatimusten tiukentuminen, pe- 13996: Poliisikokelaille maksetaan lisäksi päivära- ruskoulutusajan piteneminen ja koulutuksen 13997: haa kultakin kurssipäivältä. Kertomusvuon- aikana tarjottavien etuuksien samankaltais- 13998: na päivärahan suuruus oli 10 mk. tuminen muihin opiskelijoihin verrattuna. 13999: Poliisikoulun mukaan koulutuksen sopeut- Vuoden 1990 tammikuun hyvän hakija- 14000: taminen keskiasteen koulutusjärjestelmään määrän (1 216) johdosta Poliisikoulun mie- 14001: on ajankohtaista. Monien suunnitteluvaihei- lestä ei vielä ole täyttä varmuutta hakijamää- 14002: den jälkeen päästiin Poliisikoulussa 2.8.1988 rän pysyvästä laskusta. Olisi kuitenkin viipy- 14003: aloittamaan uuden järjestelmän mukainen mättä käynnistettävä selvitys siitä, millä kei- 14004: perusjakso 1, joka päättyi 30.6.1989. Uudis- noilla hakijamäärään olisi mahdollista vai- 14005: tusta ei kuitenkaan ole ollut mahdollista to- kuttaa. Koulun mielestä Sisäasiainministe- 14006: teuttaa kaikilta osin tila- ja resurssiongelmien riölie 31.8.1985 jätetty poliisikokelaiden 14007: vuoksi. Erityinen puute on Poliisikoulun mu- rekrytointitoiminnan tehostamista selvittä- 14008: kaan se, ettei opetusryhmiä ole voitu pienen- neen työryhmän muistio voisi ehkä antaa 14009: tää suunnitellulla tavalla 30:stä 24:ään oppi- pohjan tarvittavalle tutkimukselle. 14010: laaseen. Koululla ei myöskään ole suurta Poliisikoulun käyttöön on vuokrattu tiloja 14011: 68 14012: 14013: Tampereen kautmngin omistamasta kiinteis- herkästi antamassa erilaisia valvontaluonteisia 14014: töstä n. 4 038 m 2 , oppilasasuntolatilaa Tam- tehtäviä, jotka eivät vanhastaan kuulu poliisin 14015: pereen Kotilinnasäätiöltä 928 m 2 ja autotal- tehtäviin. Vaikeasti selvitellävien rikosten 14016: litilaa 400 m 2 . Lisäksi koulu on varannut määrän kasvu ja rikosten yleinen raaistuminen 14017: käyttövuoroja Tampereen stadionilta, Kale- asettavat kuitenkin myös omat vaatimuksensa 14018: van uimahallilta ja Nokian keskusampuma- poliisitoimelle ja yksittäise/le poliisille. Val- 14019: radalta. Jo ennen uuden poliisikoulun raken- tiontilintarkastajat yhtyvät parlamentaarisen 14020: nushankkeen aloittamista on Hervannassa poliisikomitean kannanottoon, että poliisikou- 14021: sijaitseva opiskelija-asuntola siirretty valtion lutus on eräs tärkeimmistä keinoista poliisihal- 14022: omistukseen vuoden 1988 alusta lukien. linnon yleiseksi kehittämiseksi. 14023: Poliisikoulun käytössä olevat tilat ovat ha- Poliisikoulutuksen kehittäminen on aloitettu 14024: jallaan, minkä vuoksi niiden käyttö ja huol- peruskoulutusvaiheesta, ja uudistuksessa on 14025: totoimet ovat koulun mukaan varsin hanka- selvästi otettu huomioon sitä kritiikkiä, jota 14026: lia. Tilojen käyttökelpoisuutta on korjaus- mm. parlamentaarisen poliisikomitean mietin- 14027: töillä jossakin määrin lisätty, mutta sijaintin- nössä on esitetty. Peruskoulutusvaihetta on 14028: sa vuoksi ne soveltuvat huonosti Poliisi- pidennetty, ja siihen on mm. lisätty yleissivis- 14029: koulun käyttöön. Koska majoitustilat ovat täviä ja yhteiskunnallisia aineita. Koulutuksen 14030: n. 8 km:n etäisyydellä varsinaisista kouluti- uudistamista on jatkettava suunnitellulla taval- 14031: loista, ei sisäoppilaitoksen parhaimmillaan la ja sen on ulatuttava myös alipäällystö- ja 14032: tarjoamia etuja ole mahdollista saavuttaa. päällystökoulutukseen. 14033: Näitä ovat mm. koulutus- ja harrastustilojen Merkittävänä poliisin peruskoulutusta edel- 14034: iltakäyttö ja tehokas itseopiskelu. leenkin heikentävänä tekzjänä on pidettävä pe- 14035: Tilaongelman ratkaisuna on Tampereelle, rusjaksojen väliin suunnitellun käytännön har- 14036: Hervannan kaupunginosaan suunniteltu ra- joittelun puuttumista. Perusjakso 1:n suoritta- 14037: kennettavaksi uudet tilat Poliisikoululle, tar- neet kokelaat toimivat nyt nuoremman kons- 14038: vittavat asuntolatilat ja ajoharjoittelurata. taapelin viroissa poliisin rutiinitehtävissä, il- 14039: Hankkeen perustamissuunnittelu on alkanut man että heidän noin vuoden kestävää työjak- 14040: jo v. 1983, ja rakentamissuunnitteluun pääs- soaan voitaisiin käyttää koulutuksellisessa 14041: tiin keväällä 198 7. mielessä tehokkaasti hyväksi. Valtiontilintar- 14042: Kaiken kaikkiaan hanke käsittää koulu- kastajien mielestä poliisikoulutuksen käytän- 14043: tus- ja majoitustilat 800 opiskelijalle, liikun- nön harjoitteluun on myös panostettava, ja sen 14044: tatilat, moottoriajoneuvotilat ja ajoharjoitte- järjestämisvaihtoehdot tulisikin kiireellisesti 14045: luradan sekä asunnot kolmelle huoltohenki- selvittää. 14046: lökuntaan kuuluvalle. Uudisrakennettava Valtiontilintarkastajien Poliisikouluun teke- 14047: hyötyala tulisi olemaan n. 13 500m2 . mällä tarkastuskäynnillä todettiin selvästi, 14048: Poliisikoulun mukaan hankkeen etenemis- että poliisin peruskoulutus vaatii onnistuak- 14049: tä ovat hidastaneet sen suuruus ja hankkeen seen nimenomaan tähän tarkoitukseen suunni- 14050: ainutkertaisuuden aiheuttama suunnittelun tellut koulutustilat asuin- ym. tiloineen. Vireil- 14051: vaikeus. Viime vuosien rakennuskustannus- lä oleva uuden poliisikoulun rakentamishanke 14052: ten nousu on myös pakottanut etsimään kei- tulisi sen vuoksi toteuttaa suunnitellussa aika- 14053: noja kustannusten alentamiseksi. Hankkeen taulussa ja siten, että tilat olisivat käytössä 14054: arvioidut kokonaiskustannukset ovat vuoden viimeistään vuoden 1993 alussa. 14055: 1990 tulo- ja menoarvioesityksen mukaan n. Koska kilpailu pätevästä työvoimasta on 14056: 120 Mmk, joista sille on jo myönnetty run- kiristymässä, on myös poliisikoulutuksesta tie- 14057: saat 29 Mmk. Suunnitelmien mukaan tilojen dottamista entisestään tehostettava. Erityisesti 14058: tulisi valmistua viimeistään vuoden 1993 pääkaupunkiseudun osalta on ilmeistä, että 14059: alusta lukien. tehostettu rekrytointi pääkaupunkiseudulta ja 14060: Yhteiskunnan kehittyessä ja monimutkais- muulta Uudeltamaalta nopeuttaisi alueen po- 14061: tuessa joutuu poliisitoimi jatkuvasti uusien liisipulan vähentämistä. Selvää on kuitenkin 14062: haasteiden ja jopa ristikkäisten paineiden myös, että nykyistä kestävämpi ratkaisu pää- 14063: eteen. Kansalaisten perusoikeuksia tähdenne- kaupunkiseudun poliisipulaan saadaan vasta, 14064: tään entistä enemmän, ja poliisi halutaan näh- kun alueen korkeat asumis- ym. kustannukset 14065: dä yhä suuremmassa määrin palvelevana ja voidaan ottaa myös poliisien palkkauksessa 14066: neuvovana viranomaisena. Sille ollaan myös huomioon. 14067: 69 14068: 14069: Palo- ja pelastustoimi. Palo- ja pelastustoi- den 1990 alusta saanut lääninhallitusten ta- 14070: men Gälj. pelastustoimi) tehtävistä vastaa en- voin valtuudet järjestää erityistilanteiden joh- 14071: sisijaisesti kunta omalla alueellaan. Valtio tovastuu uudelleen. Tätä on perusteltu sillä, 14072: taas vastaa alan ammatillisesta koulutuksesta että ministeriön toimet voisivat olla tarpeen 14073: sekä toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. sellaisissa onnettomuuksissa, joiden vaiku- 14074: Valtio osallistui kuntien pelastustoimen tukset tai pelastustoimet ulottuvat usean lää- 14075: käyttökustannuksiin kertomusvuoteen asti, nin alueelle. Ministeriön toimia tarvittaisiin 14076: jolloin kyseiset valtionosuudet siirrettiin mahdollisesti myös sellaisessa onnettomuu- 14077: osaksi yleistä asukaslukuperusteista valtion- dessa, jonka torjumiseksi pitäisi hankkia pal- 14078: osuusjärjestelmää. Valtio osallistuu kuitenkin jon apuvoimia tai sammutusaineita ja erilai- 14079: edelleen aluehälytyskeskusten perustamis- sia tarvikkeita jopa ulkomailta. 14080: kustannuksiin sekä tulo- ja menoarvion ra- Ennen kertomusvuotta voimassa olleen 14081: joissa aluehälytyskeskusten ja kunnan muun valtionosuusjärjestelmän aikana oli pelastus- 14082: pelastustoimen hoidon kannalta tarpeellisen toimen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä hy- 14083: kaluston hankinnasta aiheutuviin huomatta- vin resurssikeskeinen. Valtionosuusjärjestel- 14084: viin kustannuksiin. Myös Palosuojelurahasto män muutos sekä valtionhallinnossa yleinen 14085: on merkittävä pelastustoimen taloudellinen suuntaus keventää lakisääteistä suunnittelua 14086: tukija. ja delegoida toimivaltaa kunnille toivat kui- 14087: Suunnittelu- ja ohjausjärjestel- tenkin mukanaan tarpeen keventää ja uudis- 14088: mä. Pelastustoimen ylin johto, ohjaus ja taa myös pelastustoimen suunnittelu- ja oh- 14089: valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle, jossa jausjärjestelmää. 14090: pelastustoimen asioita hoitaa pelastusosasto. Vuoden 1990 alusta luovuttiin valtakun- 14091: Lääninhallitus puolestaan toimii läänin alu- nallisen viisivuotisen palo- ja pelastustoimen 14092: eella ohjaavana ja johtavana viranomaisena. yleissuunnitelman ja kuntakohtaisien viisi- 14093: Läänin alue on jaettu yhteistoiminta-aluei- vuotisten kehittämissuunnitelmien laatimi- 14094: siin, joiden puitteissa lääninhallitusten ja sesta. Tarkoituksena on, että valtioneuvosto 14095: kuntien on laadittava suunnitelma keskinäi- antaisi kertaluonteisen suunnitelman, jota 14096: sestä avunannosta ja muusta pelastustoimen tarvittaessa tarkistettaisiin. Asiaa koskenees- 14097: alaa koskevasta yhteistyöstä. Yhteistoimin- sa hallituksen esityksessä (HE n:o 196/1989 14098: taa johtaa lääninhallituksen alueen kuntien vp.) todetaan mm., että pelastushallinnon 14099: palopäälliköistä nimeämä aluepalopäällikkö. toimintaedellytysten suunnittelu hoidetaan 14100: Lääni on jaettu myös hälytysalueisiin, joihin vastaisuudessa osana valtionhallinnon yleistä 14101: kuuluvat kunnat ovat perustaneet hälytyskes- toiminnan ja talouden suunnittelua. Kunnis- 14102: kuksen. Muutamia poikkeuksia lukuun otta- sa pelastustoimi otetaan huomioon osana 14103: matta hälytysalueet ja yhteistoiminta-alueet lakisääteistä kuntasuunnitelmaa ja kunnan 14104: ovat olleet yhteneväiset, mutta suunniteltu talousarviota. Kunta voi itse vapaasti laatia 14105: hälytyskeskusten määrän vähentäminen ja suunnitelmat pelastustoimesta annettujen 14106: hälytysalueiden suurentaminen merkinnee määräysten puitteissa eikä pelastushallinnos- 14107: muutosta tähän. Kunnissa palolautakunta sa tarvita omaa erityistä aikataulua. Muutos 14108: huolehtii kunnan pelastustoimesta ja valvoo, ei koskenut onnettomuustilanteisiin varautu- 14109: että siitä annettuja säännöksiä ja määräyksiä misen suunnittelua. 14110: noudatetaan. Vapaakuntalainsäädäntö on Sisäasiainministeriön hallinnonalan toi- 14111: kuitenkin antanut kunnille mahdollisuuden minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 14112: muunkinlaisiin järjestelyihin. 1991-1994 todetaan, että lääninhallitusten 14113: Varsinaisten onnettomuustilanteiden käy- roolin korostuessa ohjaus- ja valvontatoimin- 14114: tännön johtovastuu kuuluu ao. kunnan palo- nassa on perusteltua keskittää hallinnollinen 14115: viranomaisille, mutta aluepalopäällikkö voi seuranta lääninhallituksiin. Kuntien hallin- 14116: ottaa johtamisvastuun, mikäli onnettomuu- nolliseen seurantaan käyttämää työpanosta 14117: den laajuus tai muut seikat sitä edellyttävät. vähennetään yksinkertaistamaila vuosittai- 14118: Erityisen laajoissa ja vaarallisissa tilanteissa seen seurantaan liittyviä raportteja, jolloin 14119: voi lääninhallitus määrätä oman virkamie- kunnalta kerättävä tieto vastaa lähinnä kun- 14120: hensä tai muun valtion viranomaisen tai nan tilinpäätöksen ja kunnalliskertomuksen 14121: muun kunnan paloviranomaisen johtamaan tietosisältöä. Suunnitelmakauden aikana on 14122: pelastustoimia. Sisäasiainministeriö on vuo- myös tarkoitus ottaa käyttöön kunnallishal- 14123: 70 14124: 14125: linnon tietotekniikkaneuvottelukunta KAT- liset vaikutukset näkyvät vasta jonkin verran 14126: KO:n organisoima yksityiskohtainen kuntien myöhemmin. 14127: pelastushallinnon tietojärjestelmä, joka vä- Pelastustoimen valmiustaso. Voi- 14128: hentää manuaaliraporttien tarvetta. Lisäksi massa olevan palo- ja pelastuslainsäädännön 14129: hallinnollisessa seurannassa lisätään suorite- mukaan kunnassa on oltava palokunta, joka 14130: mittareiden käyttöä, mikä on välttämätöntä on joko vakinainen, puolivakinainen tai so- 14131: tavoitteiden toteutumisen mittaamiseksi. pimuspalokunta eli vapaaehtoinen palokun- 14132: Myös tilastointijärjestelmiä kehitetään. ta, joka on tehnyt sammutussopimuksen 14133: Lääninhallituksiin perustetaan ajantasai- kunnan kanssa. Ministeriöstä saatujen tieto- 14134: nen lääni tiedosto, johon perustiedot kootaan jen mukaan maassamme on 56 vakinaista 14135: kuntatarkastusten yhteydessä sekä PELTI- palokuntaa, 184 puolivakinaista ja 616 sopi- 14136: KA-tietokannasta. Lääninhallitusten pelas- muspalokuntaa. Pelastustoimi hoidetaan 210 14137: tustoimistojen tietojärjestelmäprojektin lää- ku~n~ssa pelkästään sopimuspalokuntien 14138: nitiedostojen atk-sovellus pyritään yhdistä- vmmm. 14139: mään KATKO:n tietojärjestclmään. Pelastustoimen piirissä on kunnissa päätoi- 14140: Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on mista henkilöstöä hieman yli 4 700. Sivutoi- 14141: myös todettu, että sekä valtionosuusjärjestel- misina (vapaaehtoisina) puolivakinaisissa pa- 14142: män uudistus että vapaakuntakokeilu anta- lokunnissa toimii noin 5 000 henkilöä ja 14143: vat kunnille entistä suuremmat mahdollisuu- sopimuspalokunnissa noin 11 000 henkilöä. 14144: det vapaasti päättää toiminnan järjestämises- Sopimuspalokuntien henkilöstön määrä on 14145: tä. Ministeriö pyrkii sen vuoksi parantamaan kuitenkin laskenut 1970-luvun alusta lukien. 14146: kehityksen seurantamahdollisuuksia ja autta- Sisäasiainministeriö on vuonna 1982 anta- 14147: maan kuntia järjestelmien mitoittamisessa ja nut ohjeelliset määräykset (910/630/82) palo- 14148: toimintavaihtoehtojen valinnassa. kuntien kuntakohtaisesta valmiudesta. Mi- 14149: Sisäasiainministeriön mukaan vanhan nisteriö on katsonut, että palokunnan riittä- 14150: palo- ja pelastustoimen valtionosuusjärjestel- vän toimintavalmiuden arvioinnin yleisenä 14151: män myönteisimpänä vaikutuksena oli, että perusteena on kunnan asukasluku. Kunnat 14152: sen avulla pystyttiin turvaamaan palo- ja onkin sen vuoksi ohjeessa jaoteltu ryhmiin 14153: pelastustoimen kehittäminen pienissä ja ta- asukasluvun mukaan. Toimintavalmiuden 14154: loudellisesti heikosti kehittyneissä kunnissa. suunnittelussa on ohjeen mukaan kuitenkin 14155: Valtionosuusjärjestelmä oli kuitenkin lähinnä otettava huomioon myös kunnan jakaantu- 14156: kuntien varainkäyttöä jälkikäteen valvovaa, minen osa-alueisiin. Toimintavalmiuteen vai- 14157: ja valtion mahdollisuudet vaikuttaa kehityk- kuttavat palo kuntien henkilöstövahvuus, 14158: seen olivat suurimmat henkilöstön lisäysten henkilöstön koulutustaso, kalusto sekä aika, 14159: aikaansaamisessa ja kaluston hankinnassa. jonka kuluessa toimintayksiköt aloittavat 14160: Sisäasiainministeriön arvion mukaan uu- toiminnan palo- tai onnettomuuspaikalla. 14161: distuksella ei ole vähennetty ministeriön vai- Ministeriön ohjeessa lähdetään siitä, että 14162: kutusmahdollisuuksia varsinaisen varautu- kunnan tärkeimmät ja onnettomuusherkim- 14163: misen, suunnittelun ja yhteistoiminnan oh- mät alueet, ns. I toimintavalmiuspiiriin kuu- 14164: jaamisen osalta. Kaluston hankintaan on luvat alueet, saavutettaisiin 10 minuutissa 14165: mahdollista vaikuttaa uudenkin lain mukaan hälytyksestä. 14166: myönnettävien valtionosuuksien avulla Ministeriön ohjeen mukaan kuntien kes- 14167: (v. 1990 17 Mmk). keinen yhteistoiminta sammutus- ja pelastus- 14168: Sisäasiainministeriön mukaan alalla arvos- työssä tulee suunnitella yhteistoiminta-alueen 14169: teltiin jonkin verran uutta valtionosuuslakia, yhteistoimintasuunnitelmassa siten, että kun- 14170: ja sen epäiltiin vaikeuttavan pelastustoimen ta voi tarvittaessa saada sammutus- ja pelas- 14171: kehittymistä nimenomaan sellaisissa kunnis- tusapua muilta alueen kunnilta. Aluehäly- 14172: sa, jotka olivat hyötyneet eniten vanhasta tyskeskusten hälytyssuunnitelmat tulee laatia 14173: järjestelmästä. Alustavien kokemusten mu- siten, että palo- tai onnettomuuspaikalle hä- 14174: kaan pelko on ollut osittain aiheetonta. Laa- lytetään aina lähin tai muuten sopivin yksik- 14175: jamittaista järjestelmien lakkauttamista ei ole kö. Tästä toiselle kunnalle mahdollisesti ai- 14176: ministeriön mukaan havaittu. Tosin koke- heutuvien kustannusten korvaamisessa tulisi 14177: mukset uudesta järjestelmästä eivät vielä ole ensi sijassa noudattaa vastavuoroisen avun 14178: riittäviä, ja ministeriö arvioikin, että mahdol- periaatetta. Mikäli palokuntien toimintaval- 14179: 71 14180: 14181: miutta ei saada järjestetyksi kuntakohtaisesti jen tietojen mukaan ollut käyttökustannuk- 14182: tai tiettyjen kunnan alueiden osalta riittävän siltaan maan halvin, kun verrataan kustan- 14183: tehokkaaksi kohtuullisin kustannuksin tai nuksia sekä asukasta että hälytystä kohden. 14184: mikäli avunanto muodostuu säännönmukai- AHK hoitaa yt-alueen palo- ja pelastustoi- 14185: sesti yksipuoliseksi, on ohjeen mukaan kus- men, sairaankuljetuksen ja pienen määrän 14186: tannusten korvaamiseksi pyrittävä yhteistoi- teknisiä hälytyksiä erillistä maksua vastaan. 14187: mintasopimukseen kuntien kesken. Toiminnan kehittely ja suunnittelu on kuiten- 14188: Ministeriön mukaan nykyinen valmiustaso kin avoinna niin kauan, kunnes valmisteilla 14189: on kokonaisuutena tyydyttävä. Kunta- ja oleva uusi aluehälytyskeskusjako on vahvis- 14190: aluekohtaiset erot ovat kuitenkin huomatta- tettu. Yt-alueen palopäälliköiden mielestä 14191: via. Valmiutta on tarkoitus kehittää lisäämäl- olisikin toivottavaa, että uusi hälytysaluejako 14192: lä kuntien yhteistoimintaa. toteutettaisiin rivakasti, sillä vitkuttelu lisää 14193: Nykyisin yhteistoiminnan perustana ovat epätietoisuutta ja muutosvastarintaa. 14194: palo- ja pelastustoimesta annetun lain mukai- Kuntien välistä vapaaehtoista yhteistoi- 14195: set yhteistoiminta-alueet. Jotkin yhteistoi- mintaa on toteutettu mm. kalliin erikoiska- 14196: mintaalueet ovat ministeriön mukaan kuiten- luston hankinnoissa. Vuonna 1980 on hankit- 14197: kin niin pieniä, etteivät alueen yhteisetkään tu nostolava-auto (kolme kuntaa) sijoitus- 14198: voimavarat riitä suurissa onnettomuuksissa. paikkana Järvenpää, vuonna 1983 raskas pe- 14199: Yhteistoimintajärjestelyjä kehitetään myös lastusauto (kolme kuntaa) sijoituspaikkana 14200: hälytysaluejärjestelyihin liittyen. Erityisesti Tuusula, vuonna 1985 johtokeskusauto (neljä 14201: naapurikuntien yhteistyötä pyritään kiinteyt- kuntaa) sijoituspaikkana Kerava ja kerto- 14202: tämään, ja tähän liittyen kehitetään myös musvuonna letku- ja jälkivahinkojen torjun- 14203: palokuntien toimintaorganisaatiota. Esimer- ta-auto (neljä kuntaa) sijoituspaikkana Nur- 14204: kiksi eri kuntien palokunnat voisivat minis- mijärvi. Kaikkien edellä mainittujen autojen 14205: teriön mukaan muodostaa nykyistä suurem- hinta on ollut noin 800 000 mk hankintahet- 14206: pia ja tehokkaampia yhteisiä muodostelmia. kellä, ja kustannukset on jaettu tasan hank- 14207: Keravan y h te i s toimi n ta- a 1u e . Ke- keeseen osallistuneiden kuntien kesken. Näin 14208: rava, Järvenpää, Tuusula ja Nurmijärvi muo- on säästetty huomattavasti verrattuna siihen, 14209: dostavat palo- ja pelastustoimen yhteistoi- että kukin kunta olisi yksinään lisännyt val- 14210: minta-alueen, hälytysalueen ja väestönsuoje- miuttaan samantasoisella kalustolla. 14211: lualueen. Alue on pinta-alaltaan n. 657 km 2 Edellä kerrotulla tavalla on hankittu myös 14212: (Nurmijärvi 367 km 2 ) ja asukkaita siinä on n. muuta halvempaa erityiskalustoa, jota käyte- 14213: 110 700. Alueen erityisriskit liittyvät liiken- tään vuorotellen. Tästä voidaan esimerkkinä 14214: teeseen, sillä päärata ja vilkkaasti liikennöity mainita säteilymittaussimulaattori, savunte- 14215: päätieverkko kulkevat alueen läpi. Helsinki- kokone, videot, sairaankuljetuksen koulutus- 14216: Vantaan lentokenttä sijaitsee osittain Tuusu- välineistö, koestusvälineistöä ja leasingtoi- 14217: lan kunnan alueella, ja Malmin lentokentän mintaa. 14218: pienkoneliikenne pohjoiseen kulkee myös Yhteistoiminnana on saavutettu yhteinen 14219: alueen yli. vuosilomasijaisten haku-, testi-, valinta- ja 14220: Yhteistoiminta-alueella on jo vanhastaan koulutusjärjestelmä sekä perustettu yhteinen 14221: toteutettu laajaa yhteistyötä. Keravan alue- koulutustoimikunta, palonehkäisytoimikun- 14222: hälytyskeskus (AHK) aloitti toimintansa ta ja laajennettu päällystökokous. Tulevai- 14223: vuonna 1982, ja se edustaa lakisääteistä yh- suuden näkymiä ovat yhteinen harjoitustalo, 14224: teistoimintaa. AHK:n hallinnosta vastasi kolmen kunnan yhteinen päällystöpäivystys 14225: aiemmin erityinen AHK-lautakunta, mutta ja yhteinen puomitikasauto. 14226: tämä lakkautettiin vapaakuntajärjestelyjen Myös väestönsuojelussa on kuntien yhteis- 14227: yhteydessä. AHK:n hallinnosta vastaa kerto- työ ollut valtakunnallisestikin katsoen melko 14228: musvuoden alusta lukien Keravan pelastus- ainutlaatuista. Muun muassa vuoden 1990 14229: lautakunta, jossa AHK:n asioita käsiteltäessä alusta lukien on alueen neljällä kunnalla kak- 14230: on jäsenenä mukana yksi kunkin muun sopi- si yhteistä päätoimista vss-suunnittelijaa. 14231: jakunnan kunnanvaltuuston valitsema jäsen. Yt-alueen aluepalopäällikön mukaan ei ole 14232: Keskuksen kustannukset jaetaan kuntien ilmennyt sellaisia alueellisia epäkohtia, joita 14233: kesken erillisen sopimuksen perusteella asu- yhteistoiminnalla tai valtion viranomaisten 14234: kaslukupohjaisesti. Keravan AHK on saatu- avustuksella ei olisi mahdollista selvittää. Yh- 14235: 72 14236: 14237: teistoiminnasta on ollut pelkästään hyviä ko- lastustoimen alalla. Rahastosta myönnetään 14238: kemuksia, tarkasteltiinpa sitä sitten kansa- suoraan avustuksia palokunnille kaluston 14239: laisten turvallisuuden tai veronmaksuvelvoit- hankintaan ja omien paloasemien rakentami- 14240: teen kannalta. Näiden kokemusten perusteel- seen, ja välillisesti toimintaa tuetaan Suomen 14241: la tulisi hänen mielestään kuntien yhteistoi- Palontorjuntaliiton kautta avustamaHa va- 14242: mintaa pelastustoimen alalla entisestään voi- paaehtoisille palokunnille tarkoitettua koulu- 14243: makkaasti lisätä. tus- ja keskusjärjestötoimintaa. Ministeriö 14244: Palos u oj e l urah as to. Palosuojelura- painottaakin vapaaehtoistyön merkitystä pe- 14245: hasto on lailla palosuojelumaksusta (586/46) lastustoimelle. Ministeriön mukaan on sel- 14246: perustettu valtion tulo- ja menoarvion ulko- vää, ettei kunnilla ole mahdollisuuksia järjes- 14247: puolinen itsenäinen rahasto, jonka varoja tää palokuntatoimintaa vakinaisen henkilö- 14248: käytetään palo- ja pelastustoimen edistämi- kunnan varaan nykyistä laajemmin. 14249: seen. Avustuksia voidaan myöntää kunnille, Keskeisin avustettava paloalan järjestö on 14250: sopimuspalokunnille, palontorjuntajärjestöil- Suomen Palontorjuntaliitto. Se toimii mm. 14251: le ja muille vastaaville yhteisöille sekä yksi- vapaaehtoisten palokuntien keskusjärjestönä 14252: tyisille stipendeinä ja apurahoina. Rahastosta ja on järjestämässä niiden henkilöstölle kou- 14253: voidaan myöntää varoja myös muille käytet- lutusta sammutusmiehen tehtävään sekä 14254: täväksi oppikirjojen tuotantoon ja hankin- muuta jatko- ja täydennyskoulutusta lyhyt- 14255: taan, tietojenkäsittelyn kehittämiseen ja lait- kurssitoimintana. Tämän tyyppistä koulutus- 14256: teiden hankintaan, valistus- ja neuvontatyö- ta ei voida ministeriön mukaan toteuttaa 14257: hön sekä standardisoinnin kehittämiseen. oppilaitoksissa. Suomen Palontorjuntaliiton 14258: Erityisestä syystä voidaan korvata myös yk- toinen merkittävä tehtäväkokonaisuus koos- 14259: sittäisen sammutus- ja pelastustoimenpiteen tuu valistuksesta ja tiedotuksesta, jota sitä- 14260: aiheuttamat kustannukset. kään ei voida ministeriön mukaan laajuu- 14261: Rahastoa hoitaa sisäasiainministeriön val- tensa vuoksi ajatella järjestettäväksi pelkäs- 14262: vonnan alaisena palosuojelurahaston johto- tään ministeriön toimesta. 14263: kunta, joka on viimeksi asetettu 1.1.1989 Paloasemien rakentamisen rahoituksessa 14264: alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Jäsenet mää- on Palosuojelurahaston toiminta ollut kes- 14265: rää ministeriö ja johtokunnassa tulee olla keistä. Kertomusvuoteen voimassa olleen 14266: edustettuina ministeriön pelastusosaston li- valtionosuusjärjestelmän mukaan kunnille ei 14267: säksi valtiovarainministeriö, kunnalliset kes- voitu myöntää valtionosuutta perustaruiskus- 14268: kusjärjestöt, paloalalla toimivat järjestöt ja tannuksiin aluehälytyskeskuksia lukuun otta- 14269: palovakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt. matta. Ministeriön mukaan rahaston avustus 14270: Rahastoon kertyy varoja lakisääteisestä on erityisen tärkeä nyt, kun asukaslukuperus- 14271: palosuojelumaksusta, joka on suuruudeltaan teinen valtionosuus ei enää ota huomioon 14272: 3 % määräaikaisista palovakuutuksista edel- käyttökustannuksissakaan uuden paloasema- 14273: lisenä vuonna kannettujen vakuutusmaksu- rakennuksen aiheuttamaa korkeaa vuokra- 14274: jen yhteismäärästä ja 3 % palovakuutusten arvoa. Asianmukainen paloasema on pelas- 14275: vakuutusmaksurahaston yhteenlasketusta tustoimen perusedellytys ja keskeinen tekijä 14276: korosta. myös vapaahtoisten motivoinnissa. 14277: Palosuojelurahaston avulla on ollut mah- 14278: Vuonna 1988 rahastoon kertyi arviolta dollista käynnistää koulutuksen kannalta eri- 14279: n. 33 Mmk ja varoja myönnettiin eri tarkoi- tyisen tärkeitä harjoitusrata ja -talo hankkei- 14280: tuksiin lähes 43,5 Mmk, minkä mahdollisti ta. Näitä ei ole mahdollista eikä tarkoituk- 14281: aiemmalta vuodelta jäänyt kertymä. Kerto- senmukaistakaan rakentaa joka kuntaan, 14282: musvuonna on jaettu n. 41 Mmk seuraavasti: vaan hankkeissa on pyrittävä alueelliseen yh- 14283: Mk 14284: teistoimintaan. Myös aluehälytyskeskusten 14285: - Paloasemarakennukset ............. . 16 000 000 uudistaminen olisi ministeriön mukaan toteu- 14286: - Järjestöt .......................... . 9 850 000 tettavissa ainakin malliratkaisujen osalta kes- 14287: - Harjoitusalueet ja kalusto .......... . II 000 000 kitetysti Palosuojelurahastosta, jolloin lop- 14288: - Muu tarkoitus ..................... . 5 700 000 putulos olisi yhteensopivampi ja hallittavissa. 14289: Palosuojelurahasto on lisäksi rahoittanut 14290: Palosuojelurahasto on käytännössä varsin oppikirjojen tuotantoa, palotutkimusta, Eu- 14291: merkittävä vapaaehtoistoiminnan tukija pe- roopan yhdentymisen kannalta tarvittavaa 14292: 73 14293: 14294: paloalan Standardisointia ja yhteistoimintaa tettu kuntienvälisiin sopimuksiin perustuva toi- 14295: paloalan kansainvälisten järjestöjen kanssa. miva yhteistyö osoittaa, että valmiustasoa voi- 14296: Sisäasiainministeriön mielestä suuri osa daan tarkastella myös yhtä kuntaa suuremmal- 14297: Palosuojelurahaston avustuskohteista on sel- la alueella, jolloin toiminta tehostuu ja kustan- 14298: laisia, ettei niiden tukeminen suoraan tulo- ja nuksia säästyy muihin toiminnan kehittämis- 14299: menoarvioon sisällytetyllä määrärahalla ole vaihtoehtoihin verrattuna. Valtiontilintarkas- 14300: perusteltua eikä ehkä mahdollistakaan. tajien mielestä kuntien välistä pelastustoimen 14301: Avustettavan toiminnan merkitys pelastus- yhteistyötä on entisestään tehostettava ja myös 14302: toimen kehittämisessä on kuitenkin keskei- valtion viranomaisten taholta tuettava ja kan- 14303: nen. Esimerkiksi Palosuojelurahaston lak- nustellava mahdollisuuksien mukaan. 14304: kauttaminen heikentäisi tuntuvasti erityisesti Valtion ao. viranomaisille kuuluu paitsi pa- 14305: vapaaehtoissektorin ja valistussektorin tuke- loalan koulutus myös paloalan ohjaus ja val- 14306: mista ja johtaisi varsin todennäköisesti va- vonta. Tilanteessa, jossa toiminnan järjestä- 14307: paaehtoisuuden merkityksen vähenemiseen. misvaltaja -vastuu kuuluu kunnille, jää valtion 14308: Tällainen kehitys lisäisi kuitenkin tällä toimi- pääasialliseksi tehtäväksi toiminnan arviointi 14309: alalla yhteiskunnan kustannuksia ja laskisi ja avustaminen kehittämistyössä. Tämä edel- 14310: joka tapauksessa toiminnan tasoa. lyttää sekä toimivaa informaationkulkua ar- 14311: Pelastustoimessa, niin kuin koko julkishal- vioinnin perustaksi että myös selkeitä tavoite- 14312: linnossa yleensäkin, on tultu vaiheeseen, jossa määritelmiä ja toiminnan mittareita. Erityi- 14313: toiminnan kehittämisessä ei enää voida luottaa sesti lääninhallitusten pelastustoimistojen osal- 14314: resurssien voimakkaaseen lisääntymiseen. Tä- le lankeaa vastuu toiminnan kunta- ja yhteis- 14315: män johdosta on entistä enemmän tehostettava toiminta-aluekohtaisesta arvioinnista ja toi- 14316: olemassa olevien resurssien käyttöä, kun halu- minnan kehittämisen konsultoinnista. 14317: taan parantaa pelastustoimen palvelujen tasoa. Pelastustoimistojen toimintaa ja resursseja tu- 14318: Nykyisen toiminnan kriittinen arviointi ja ta- leekin jatkossa kehittää nimenomaan näitä 14319: voite/tavan palvelutason määrittely korostuvat tehtäviä silmälläpitäen. Lääninhallituksille tu- 14320: tällöin. lisi ohjauskeinojen lisäämiseksi myös delegoida 14321: Pelastustoimen käytännön järjestämisvastuu päätösvaltaa nykyisistä kalustohankinta-avus- 14322: kuuluu kunnille. Riittävän kuntakohtaisen val- tuksista. 14323: miustason määrittely ja sen ylläpitoon tarvit- Vapaaehtoistyö muodostaa edelleen merkit- 14324: tavien resurssien varmistaminen on jokaisen tävän osan maamme pelastustointa, ja näin 14325: kunnan päättäville elimille kuuluva vaikea teh- tulee vastedeskin olemaan, mikäli nykyinen 14326: tävä. Oikean valmiustason määrittelyyn vai- toiminnan taso halutaan säilyttää. Vapaaeh- 14327: kuttavat hyvin voimakkaasti kuntakohtaiset toistyön säilyttäminen edellyttää kuitenkin sen 14328: erityispiirteet, kuten yhdyskuntarakenne, kun- merkityksen tunnustamisen lisäksi selkeää ra- 14329: nassa oleva teollisuus, liikenne ja myös lähi- hallista panostusta toiminnan tason säilyttämi- 14330: kunnissa olevat erityiskohteet. Millään yksit- seksi ja sen sisällön kehittämiseksi. Palosuoje- 14331: täisillä ohjeilta ei riittävää valmiustasoa voida lurahasto on käytännössä muodostunut va- 14332: yleispätevästi määritellä. Yksittäisten kuntien, paaehtoistyön tärkeimmäksi tukijaksi, ja eri- 14333: kuin myös yhteistoiminta-alueiden, toiminnan tyisesti tämän seikan johdosta on rahaston 14334: suunnittelussa on sen vuoksi oltava selvä käsi- toimintaa syytä edelleen jatkaa. Tärkeä on 14335: tys siitä yleisestä valmiustasosta,johon toimin- myös mahdollisuus avustaa kuntia, joille riit- 14336: nalla pyritään sekä niistä erityisistä vaaroista, tävän valmiustason järjestäminen ja ylläpito 14337: joihin alueella on varauduttava. Valtiontilin- tuottaa, ottaen huomioon kunnan taloudellisen 14338: tarkastajien mielestä jokaisella kansalaisella tilanteen ja sen alueella olevat riskialttiit eri- 14339: pitäisi voida olla asuinkunnasta ja kunnan tyiskohteet, suuria vaikeuksia. Rahaston lak- 14340: alueesta riippumatta varmuus siitä, että hän kauttaminen edellyttäisi vastaavan tuen järjes- 14341: saa hätätilanteessa nopeaa ja asiantuntevaa tämistä tulo- ja menoarvion kautta, mikä käy- 14342: apua. tännössä johtaisi ilmeisen hankalaan avustus- 14343: Kuntien välisen yhteistoiminnan lisääminen järjestelmään. 14344: on nähtävä oman toiminnan kehittämisen ja Palo- ja pelastustoimen ajoneuvokaluston 14345: rationalisoinnin rinnalla merkittävänä keinona ikärakenne on huonontumassa jatkuvasti. Kun 14346: parantaa kunnan pelastustoimen valmiustasoa. kaikista sammutusautoista runsaat 30 % on 14347: Keravan yhteistoiminta-alueen piirissä toteu- yli 20 vuotta vanhoja, on tätä seikkaa pidettä- 14348: 10 300644M 14349: 74 14350: 14351: vä tmmmnan tehokkuuden ja turvallisuuden siin ja -normeihin liittyvä onnettomuuksien en- 14352: kannalta epätyydyttävänä. Erityisesti valtion nakointi. Esimerkiksi automaattisten palohä- 14353: kalustohankintatukea tulisikin tämän johdosta lyttimien lisääntyneellä käytöllä on selvästi 14354: lisätä. voitu pelastaa ihmishenkiä, ja näiden käytön 14355: Merkittävänä palo- ja pelastustoimen osa- pakollistamista ainakin majoitus- ym. vastaa- 14356: alueena on lopuksi mainittava ennakoiva pa- vissa tiloissa on harkittava. Ennakoivaan pa- 14357: lontorjuntatyö, johon voidaan lukea mm. kun- lontorjuntatyöhön kokonaisuudessaan on val- 14358: nallinen palotarkastus, Palontorjuntaliiton ym. tiontilintarkastajien mielestä kiinnitettävä vast- 14359: järjestöjen monimuotoinen valistus- ja koulu- edes erityistä huomiota. 14360: tustoiminta sekä rakenteellisiin turvamääräyk- 14361: 75 14362: 14363: 14364: 14365: 14366: Puolustusministeriön hallinnonala 14367: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tehtävien ja toimivallan delegointi, esikuntien 14368: tarkastuksen puolustusministeriössä 20.4. pitäminen mahdollisimman pieninä, rakenta- 14369: 1990 ja Sotakorkeakoulussa 9.5.1990. mistarpeiden minimointi, perinteiden säilyt- 14370: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat täminen ja vapautuvan henkilöstön kohden- 14371: ovat perehtyneet asepalvelukselle vaihtoeh- taminen pääosin koulutukseen ja uuden ka- 14372: toisiin palvelusmuotoihin, varusmiesten so- luston käyttö- ja huoltotehtäviin. Uudistuk- 14373: siaaliseen asemaan, puolustusvoimien henki- sessa on pyritty pääsääntöisesti kahteen jouk- 14374: löstöjärjestelmän kehittämiseen, maavoimien kotyyppiin, prikaatiin ja rykmenttiin, joilla 14375: rauhanajan organisaatiotarkistuksiin sekä olisi tarvittavat edellytykset tehtäviensä to- 14376: hankintojen pitkän aikavälin suunnitteluun teuttamiseen. 14377: ja vastaostojärjestelmän käyttöön hankin- Kokonaisai kata u 1u. Puolustusvoi- 14378: noissa. Puolustusministeriöön tehdyn tarkas- main komentaja hyväksyi organisaatiouudis- 14379: tuskäynnin yhteydessä on lisäksi käsitelty tuksen periaatteet v. 1984, ja uudistuksen 14380: ilmavoimien rauhanajan toimintaa, kotimais- toteuttaminen aloitettiin v. 1985. Tarkennet- 14381: ta puolustustarviketuotantoa ja Suomen tu jatkosuunnittelu johti maavoimien organi- 14382: osallistumista YK:n rauhanturvaamisoperaa- saation tarkistamiseen vaiheittain painopis- 14383: tioihin. teenä vuosi 1990. 14384: Uudistuksen ensimmäinen vaihe ajoittui 14385: vuosiin 1985-1986, jolloin toteutettiin mm. 14386: Puolustusministeriö Panssariprikaatin, Sotakorkeakoulun, Suoje- 14387: lu- ja sääkoulun, Viestirykmentin, Hämeen 14388: Maavoimien rauhanajan organisaatiotar- Rykmentin ja Kotkan Rannikkopatteristan 14389: kistukset. Ta voitteet. Puolustusvoimissa organisaatiotarkistukset. 14390: vuonna 1985 aloitetun ja edelleen jatkuvan 14391: monivaiheisen organisaatiotarkistuksen ta- Uudistuksen toisessa vaiheessa v. 1987 to- 14392: voitteena on säilyttää puolustusvoimien te- teutettiin neljän eri joukko-osaston organi- 14393: hokkuus muuttuvissa oloissa, luoda edelly- saatiotarkistukset ja kolmannessa vaiheessa 14394: tykset valmiuden kohottamiselle ja liikekan- v. 1988-1990 tarkistettiin lähes 40 joukko- 14395: nallepanon toteuttamiselle sekä operatiivis- osaston, sotilaslaitoksen tai itsenäisen yksi- 14396: ten tehtävien täyttämiselle. Lisäksi organi- kön organisaatiot. Kolmannesta vaiheesta on 14397: saatiouudistuksen päämääränä on mahdollis- ministeriön mukaan vielä toteuttamatta osa 14398: taa entistä paremmin puolustusvoimien pioneeriaselajin järjestelyistä. 14399: rauhan ajan tehtävien, erityisesti koulutuksen Organisaatiouudistuksen myötä on itse- 14400: ja huollon, suoritus. Organisaation tulee vas- näisten hallinnollisten organisaatioyksiköi- 14401: tata koulutettavia varusmies- ja reserviläis- den määrä vähentynyt 25 %:lla vuodesta 14402: määriä ja mahdollistaa puolustusvoimien 1984. Kun v. 1984 yksiköitä oli 152, niitä oli 14403: palkatun henkilöstön entistä tarkoituksen- 1.1.1990 vain 112. 14404: mukaisempi käyttö. Maavoimien organisaatiotarkistus tulee 14405: Maavoimien organisaatiouudistuksen kes- ministeriön mukaan vielä jatkumaan 1990- 14406: keisimpiä tavoitteita ovat olleet johtosuhtei- luvulla, erityisesti sen loppupuolella. Varus- 14407: den selkeyttäminen, päällekkäistoimintojen miesikäluokkien edelleen pienentyessä joudu- 14408: poistaminen, toimintojen keskittäminen va- taan joukko-osastoja ja varuskuntia vielä 14409: ruskunnittain ja aselajeittain riittävän suur- lakkauttamaan. Johtamis- ja hallintojärjes- 14410: ten koulutuskokoonpanojen takaamiseksi, telmän kehittämiseen liittyen tehdään myös 14411: 76 14412: 14413: maavoimissa edelleen pienehköjä tarkistuk- den siirrot on pyritty rajoittamaan minimiin. 14414: sia. Ensisijaisesti on turvauduttu varuskuntien tai 14415: Uudistuksen vaikutukset toimin- sotilasläänien sisäisiin siirtoihin. Henkilöstö- 14416: taan. Ministeriön mukaan organisaatiouu- suunnitelmat on laadittu yhteistoiminnassa 14417: distuksella on mm. selkeytetty johtosuhteita, pääesikunnan ja sotilasläänien kesken siten, 14418: parannettu joukko-osastojen toimivuutta ja että uudelleenkohdentamisissa on otettu huo- 14419: koulutusmahdollisuuksia sekä tehostettu hen- mioon henkilöstön pätevyyden ohella myös 14420: kilöstön käyttöä. siirtymishalukkuus. Kohdentamisissa on py- 14421: Varuskunnat on pyritty organisoimaan ritty mahdollisimman suureen joustavuuteen, 14422: pääosin yhden johtoportaan johtoon, jolloin eikä henkilökuntaa ole irtisanottu. 14423: esim. hallinto- ja huoltotoiminnot on voitu Kertausharjoituskoulutuksen tehostami- 14424: keskittää ja samalla vapauttaa henkilöstöä seksi on kertausharjoitusyksikköjä lisätty vii- 14425: koulutustehtäviin. Suurta hyötyä on myös destä kahteenkymmeneenkahteen. Samalla 14426: siitä, että sotilashenkilöstöä voidaan osoittaa kertausharjoitustehtäviin on saatu enemmän 14427: koulutustaan vastaaviin tehtäviin. henkilöstöä. Prikaateihin on organisoitu kak- 14428: Joukkojen uudet, pääsääntöisesti prikaati- si pataljoonan johtoporrasta, joista toinen 14429: tai rykmenttikokoonpanot ovat ministeriön keskittyy erityisesti kertausharjoitusten val- 14430: mukaan entistä toimivampia ja mahdollista- misteluun ja johtamiseen. 14431: vat aiempaa paremmin aselajien välisen yh- Kustannus vaikutukset. Maavoi- 14432: teistoiminnan harjoittelun. Ne takaavat myös mien organisaatiotarkistusten aiheuttamista 14433: nykyistä tarkoituksenmukaisemmat koulu- lisäkustannuksista ja aikaansaaduista kus- 14434: tuskokoonpanot sekä vahvuudet. Suurem- tannussäästöistä ei ole ministeriön mukaan 14435: mat varusmiesmäärät ovat parantaneet eten- vielä voitu tehdä kokonaisselvitystä. Tarkis- 14436: kin sota- ja leiriharjoituskauden koulutus- tusten yhtenä periaatteena on kuitenkin ollut 14437: mahdollisuuksia, ja koulutusta on voitu kes- kustannusten rajoittaminen vain kaikkein 14438: kittää esim. aselajien yhteisillä aliupseeri- ja välttämättömimpään ja toisaalta kustannus- 14439: muilla kursseilla. Varusmiesten koulutusolo- säästöjen aikaansaaminen. 14440: suhteita on myös parantanut koulutuksen Ministeriön mukaan on henkilöstön käyt- 14441: keskittäminen toimintaedellytyksiltään par- töä tehostamalla saavutettu yli 100 Mmk:n 14442: haimpiin varuskuntiin. vuotuinen, lähinnä laskennallinen hyöty. 14443: Henkilöstön uudelleenkohdentamisella on Eräistä varuskunnista luopuminen aiheuttaa 14444: henkilöstön käyttöä tehostettu ja parannettu lisäksi tulevaisuudessa vuosittain 10-15 14445: siten koulutusmahdollisuuksia. Henkilöstöä Mmk:n säästöt ylläpitomenoissa. 14446: on siirretty erityisesti hallinto- ja huoltoteh- Alustavien arvioiden mukaan organisaa- 14447: tävistä varusmies- ja kertausharjoituskoulu- tiotarkistukset aiheuttavat n. 100 Mmk:n ra- 14448: tukseen. Henkilöstöä on myös lisätty uuden kentamiskustannukset. Tähän sisältyy kui- 14449: kaluston ylläpito- ja muihin teknisiin tehtä- tenkin jo sellaisiakin peruskorjausinvestoin- 14450: viin. Aikaisemmin joukkuetta kohden oli kes- teja, jotka olisi joka tapauksessa pitänyt suo- 14451: kimäärin yksi kouluttaja, mutta uudistuksen rittaa. Uutta kasarmitilaa rakennetaan minis- 14452: jälkeen vastaavasti puolestatoista kahteen teriön mukaan ainoastaan Valkealaan. 14453: kouluttajaa aselajista riippuen. Tämä on pa- V a ru s kun ta kiinteistö t. Ministeriön 14454: rantanut koulutuksen laatua ja keventänyt mukaan yksikään kasarmialue ei ole vielä 14455: jonkin verran kouluttajien suurta työmäärää. jäänyt organisaatiouudistuksen yhteydessä 14456: Lomien ja sijaisuuksien järjestelyt ovat hel- vaille käyttöä tai merkittävästi vajaakäyttöi- 14457: pottuneet, ja henkilöstöä ja toimintoja kes- seksi. Periaatteena on kuitenkin, että tarpeet- 14458: kittämällä on myös valmiudelliset tehtävät tomista alueista ja rakennuksista luovutaan 14459: kyetty hoitamaan. ylläpitokustannusten välttämiseksi. Yksit- 14460: Vuoteen 1990 mennessä on n. 1 500 tehtä- täistenkin kiinteistöjen luovuttamisessa on 14461: vää kohdennettu uudelleen ja n. 70 tehtävän kuitenkin otettava huomioon mm. kasarmi- 14462: uudelleenkohdentamisesta maavoimissa ei alueen turvallisuusjärjestelyt 14463: ole vielä tehty päätöstä. Periaatteena on ollut Käynnissä olevaan pioneerien organisaa- 14464: varmistaa joukko-osastojen toimivuuden pa- tiotarkistukseen liittyen on Kouvolan ja Ko- 14465: rantaminen virkoja ja tehtäviä uudelleen rian kasarmialueiden kiinteistöjärjestelyistä 14466: kohdentamalla, mutta varsinaiset henkilöi- käynnistetty suunnittelu puolustushallinnon 14467: 77 14468: 14469: sekä muun valtionhallinnon ja kuntien kans- tävinä kuntien talouteen liittyvinä kysymyk- 14470: sa suoritettavana yhteistyönä. Nämä muu- sinä. Useinjoukko-osasto on ollut yksi sijain- 14471: tokset ajoittuvat kuitenkin vasta 1990-luvun tikunnan suurimmista tulolähteistä. Perintei- 14472: puoliväliin riippuen rakentamisen toteutumi- set varuskuntakunnat ovat kokeneet joukko- 14473: sesta alueilla sijaitsevien joukkojen tulevilla osaston poistumisen myös merkittävänä kun- 14474: sijoituspaikkakunnilla. nan omaleimaisuuteen liittyvänä menetyk- 14475: Uudenmaan rakuunapataljoonan lakkaut- senä. 14476: tamisen aiheuttamia Lappeenrannan varus- Vuotuisissa varusmiesmäärissä ovat eniten 14477: kunnan kiinteistöjärjestelyjä tutkii pääesi- menettäneet Kouvola (570) ja Lappeenranta 14478: kunnan työryhmä. Vaikkakin Lappeenran- (300), kun vastaavasti varusmiesmäärässä 14479: nassa on ministeriön mukaan otettava huo- ovat organisaatiouudistuksista hyötyneet 14480: mioon Päällystöopiston välttämättömät lisä- Kajaani (840), Säkylä (390) ja Mikkeli (300). 14481: tilan tarpeet, tulee tiloja Lappeenrannassa Virkojen siirroista ovat hyötyneet mm. Säky- 14482: joka tapauksessa vapautumaan. lä (43), Rovaniemi (34), Mikkeli (30) ja Ka- 14483: Hämeenlinnan Linnan kasarmialue sekä jaani (27), kun vastaavasti viroissa ovat me- 14484: Kotkassa sijaitseva Rankin linnake ovat osit- nettäneet mm. Lappeenranta (1 03), Hamina 14485: tain vajaakäytössä. Linnan kasarmialueen (56), Kouvola (50) sekä Kirkkonummi (37). 14486: käytöstä ei ole ministeriön mukaan tehty Nämä luvut eivät ministeriön mukaan kui- 14487: päätöstä, koska odotellaan periaatepäätöstä tenkaan täysin vastaa veronmaksajien siirty- 14488: uudesta johtamis- ja hallintojärjestelmästä ja misiä, sillä varsinkin ylimenovaiheessa osa 14489: siihen liittyvistä tilaratkaisuista. Rankin lin- henkilöstöstä ei muuta uuteen työpaikkakun- 14490: nakkeen vajaakäyttö ilmeisesti poistuu li- taansa. 14491: sääntyvien kertausharjoitusten myötä. Ministeriön mukaan kunnat ovat ymmär- 14492: Kotkan Rannikkopatteristoa koskevien täneet suhteellisen hyvin maavoimien organi- 14493: järjestelyjen yhteydessä tulee Kyminlinnan saatiouudistuksen perustelut. Kuntia on py- 14494: alue tyhjenemään. Tämän alueen lisäksi ei ritty informoimaan jo suunnitteluvaiheessa 14495: lähiaikoina ole ministeriön mukaan mahdol- kaavailluista muutoksista, ja uudistuksen yh- 14496: lista luopua muista kuin Korian kasarmia- teydessä menetyksiä kokeneita kuntia on py- 14497: lueesta. Kouvolassa ja Lappeenrannassa voi- ritty tukemaan mahdollisuuksien mukaan. 14498: taneen luopua myös suuresta osasta varus- Esimerkiksi Lappeenrannassa tulevat Uu- 14499: kunta-aluetta. denmaan rakuunapataljoonan ennen vaali- 14500: Ministeriön mukaan muu valtionhallinto mat rakuunaperinteet säilymään edelleen uu- 14501: ja kunnat ovat osoittaneet kiinnostusta ka- distuneen Päällystöopiston yhteydessä. Ko- 14502: sarmialueita kohtaan. Elimäellä vapautuvaa rialla taas tuetaan Elimäen kunnan pyrki- 14503: Korian kasarmialuetta on suunniteltu vanki- myksiä saada poistuvan pioneerikoulutuksen 14504: lakäyttöön, ja Helsingin Yliopisto on tehnyt tilalle korvaavia toimintoja. 14505: esityksen eräiden Kouvolan kasarmialueen P aika 11 i starkas t u k se t. Valtiontilin- 14506: rakennusten käytöstä. Samoin Kymen ympä- tarkastajat suorittivat tarkastuksen kerto- 14507: ristö- ja vesipiirin siirtymistä tulevaisuudessa musvuoden syksyllä Savon Prikaatissa ja 14508: varuskunta-alueelle on tutkittu. Osa Kouvo- Karjalan Jääkäripataljoonassa. 14509: lan kasarmialueesta voitaneen ministeriön Siirtyminen varusmiesten 5/2-koulutusjär- 14510: mukaan myös myydä Kouvolan kaupungille. jestelmään on merkinnyt Savon Prikaatille 14511: Lappeenrannassa yksi alue on jo luovutettu varusmiesten vuosittaisten maksimimäärien 14512: opetusministeriölle opiskelija-asuntolaraken- nousua lähelle 1 300:aa (esim. kirjavahvuus 14513: tamiseen, ja muut vapautuvat alueet myy- 20.8.1990 1 200). Kun kouluttajien määrä ei 14514: dään todennäköisesti Lappeenrannan kau- ole vielä samassa suhteessa lisääntynyt, on 14515: pungille. Kotkan kaupunki taas on osoitta- teoreettinen kouluttajavahvuus joukkuetta 14516: nut kiinnostusta Kyminlinnan alueen ostami- kohti laskenut. Käytännössä kouluttajien 14517: seen ja alueen kehittämiseen museo- ja mat- määrää vähentävät vielä erilaiset tasoitusva- 14518: kailukäyttöön. paat, lomat, päivystystehtävät, komennukset 14519: Vaikutus sijaintikuntiin. Maavoi- sekä kantahenkilökunnan pidentyneet koulu- 14520: mien organisaatiotarkistus on vaikuttanut tusajat Kun eräiltä osin koulutus on vielä 14521: monella tavalla myös varuskuntien sijainti- luonteeltaan pienryhmäkoulutusta, on kou- 14522: kuntiin. Joukkojen siirrot on koettu merkit- luttajien tarve suuri. Kouluttajahenkilökun- 14523: 78 14524: 14525: nan määrän suhteellinen väheneminen varus- suun Pataljoonan muodostavat kertaushar- 14526: miehiin verrattuna on osaltaan johtamassa joitus-, sissi- ja kuljetuskomppaniat sekä pri- 14527: varusmiesten koulutuksen heikkenemiseen. kaatin aliupseerikoulu on sijoitettu Liperin 14528: Vuonna 1988 prikaatiin suunniteltiin siir- kunnassa sijaitsevaan Ylämyllyn varuskun- 14529: rettäväksi organisaatiotarkistusten yhteydes- taan organisaatiouudistuksen yhteydessä lak- 14530: sä 10 upseeria, 17 toimiupseeria ja 12 siviili- kautetun Pohjois-Karjalan Patteriston enti- 14531: virkaa (lukuihin eivät sisälly Mikkelin Varus- siin tiloihin. 14532: kuntasoittokunnalle suunnitellut virat). Vuo- Toiminta kahdella paikkakunnalla aiheut- 14533: den 1990 elokuuhun mennessä prikaatiin on taa yhdellä paikkakunnalla toimiviin joukko- 14534: tullut 2 upseeria, 11 toimiupseeria ja 3 sivii- osastoihin verrattuna sekä sotilas- että sivii- 14535: livirkaa. Muihin joukko-osastoihin on vas- lihenkilöstön lisätarvetta. Eräissä tapauksissa 14536: taavasti siirretty 3 toimiupseeria. onkin kouluttajien virkoja henkitöineen jou- 14537: Prikaatin mukaan uuden kuljetuspanssari- duttu kohdentamaan muihin, erityisesti huol- 14538: vaunukaluston käyttöönotto ja kohonneet lon, tehtäviin. Kaiken kaikkiaan tilanne on 14539: varusmiesmäärät edellyttäisivät lisäystä myös edellyttänyt erittäin tarkkaa henkilöstösuun- 14540: prikaatin siviilihenkilöstöön. Tätä tarvetta nittelua. Henkilöstön puutetta ovat pahenta- 14541: on lisännyt työllisyysvaroin palkattujen mää- neet eräiden jo olemassa olevien virkojen 14542: rän vähentyminen uuden työllisyyslain myö- täyttämisvaikeudet. Kouluttajamäärät kou- 14543: tä. Uusilla viroilla vapautettaisiin varusmie- lutettavaa joukkuetta kohden ovat käytän- 14544: hiä koulutustaan vastaaviin tehtäviin, kun nössä olleet liian alhaiset, eräiden joukkuei- 14545: heitä nyt joudutaan yhä enemmän sijoitta- den osalta ainoastaan yksi kouluttaja jouk- 14546: maan huoltotoiminnan tehtäviin. kuetta kohden. Tämä on merkinnyt myös 14547: Prikaatin mukaan varuskunnan tiloihin on kouluttajien työmäärän lisääntymistä koh- 14548: mahdollista majoittaa uuden palvelukseenas- tuuttomasti. 14549: tumisjärjestelmän mukanaan tuomat varus- Kertausharjoitusten määriä on vuosittain 14550: miesten maksimimäärät. Tilat eivät tällöin lisätty, ja prikaatin järjestämissä kertaushar- 14551: kuitenkaan enää riitä kertausharjoitusten, joituksissa ovat kouluttajina toimineet lähes 14552: kurssien, kilpailujen yms. järjestämiseen, yksinomaan prikaatin omat kouluttajat. 14553: vaan jokin yksikkö on majoitettava telttoi- Omalta osaltaan tämä on tietysti kouluttajien 14554: hin. Tiheän majoituksen vuoksi myös sosiaa- poissaolon vuoksi vaikeuttanut varusmiesten 14555: liset tilat käyvät riittämättömiksi, mikä vä- koulutusta. Vuonna 1988 järjesti Karjalan 14556: hentää asumisviihtyvyyttä. Myös luokkatilo- Jääkäripataljoona yhteensä 20 kertausharjoi- 14557: ja on varuskunnassa tarpeeseen nähden liian tusta, joissa koulutettiin 1 900 miestä ker- 14558: vähän, ja ne ovat pieniä ja opetukseen huo- tausharjoitus vuorokausien ollessa 13 000. 14559: nosti soveltuvia. Kertomusvuonna harjoituksia oli 13, koulu- 14560: Prikaatin mukaan henkilökunnan asunto- tettujen miesten määrä 1 528 ja kertaushar- 14561: tilanne on varuskunnassa huono. Tämä on joitusvuorokausien määrä 13 300. Vuonna 14562: ilmennyt mm. siten, että ns. pakkosiirretty- 1990 kertausharjoituksia lisätään edelleen. 14563: jenkin on ollut jonotettava asuntoa kuukau- Puolustusvoimiemme tehtävänä on maan ra- 14564: sia. Ahtautta ovat lisänneet mm. uuden var- jojen koskemattomuuden turvaaminen kaikissa 14565: tiointijärjestelmän (värvätyt vartijat) sekä or- ajateltavissa olevissa tilanteissa. Se edellyttää 14566: ganisaatiotarkistuksen aiheuttamat siirrot. olosuhteisiin nähden riittävää puolustusval- 14567: Puolustusministeriön lausunnon mukaan miutta sekä henkilöstön että kaluston osalta. 14568: varusmiesten maksimivahvuudet ja siten hen- Puolustusvoimien toimintavalmiuden riittäväs- 14569: kilöstön ja majoitustilojen lisätarpeet ovat tä määrällisestä ja laadullisesta tasosta onkin 14570: hyvin lyhytaikaisia. Yleisellä tasolla koulut- näinä aikoina syytä käydä keskustelua. Ikä- 14571: tajavahvuus on parantunut eikä tiloja ole luokkien pienentyminen luo omalta osaltaan 14572: mahdollista mitoittaa lyhytaikaisten huippu- muutospaineita organisaation kehittämiselle ja 14573: jen mukaisesti. toiminnan tehostamiselle ja näihin muutospai- 14574: Karjalan Jääkäripataljoona on 1.7.1990 neisiin on mm. maavoimien organisaatiouudis- 14575: siirtynyt prikaatikokoonpanoon ja saanut ni- tuksella pyritty vastaamaan. 14576: meksi Pohjois-Karjalan Prikaati. Se on sijoi- Puolustusministeriön mukaan maavoimien 14577: tettu pääosin Kontiolahden kunnassa sijait- organisaatiouudistuksen aiheuttamia rakenta- 14578: sevaan Kontiolahden varuskuntaan. Joen- mis- ym. lisäkustannuksia samoin kuin uudis- 14579: 79 14580: 14581: tuksesta saatuja rahallisia säästöjä ei ole vielä kokeneita kuntia avustetaan valtionhallinnon 14582: pystytty arvioimaan kokonaisuudessaan. Uu- muiden sektoriviranomaisten keinoin. 14583: distuksen keskeisenä tuloksena onkin ollut toi- 14584: minnan tehostuminen henkilöstön huomattavan Varusmiesten sosiaalinen asema. Y l ei s- 14585: uudelleenkohdentamisen ansiosta. Valtiontilin- t ä. Kertomusvuoden alusta voimaan tulleel- 14586: tarkastajien mielestä edelleen jatkuvan organi- la asevelvollisuuslain muutoksella (1169/88) 14587: saatiouudistuksen, suunnitellun johtamisjärjes- on ensimmäistä kertaa lakiin kirjattu perus- 14588: telmän kehittämisen ja varusmiesikäluokkien säännös asevelvollisten taloudellisista ja so- 14589: pienenemisen tulisi näkyä tulevaisuudessa siaalisista eduista. Asevelvollisuuslain 14590: myös todellisina kustannusten säästöinä. 50 b §:n mukaan palvelustaan suorittavalla 14591: Varusmieskoulutus on puolustusvoimiemme asevelvollisella on oikeus maksuttomaan ma- 14592: rauhan ajan ensisijaisia tehtäviä. Koulutuksen joitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, ter- 14593: korkea taso takaa puolustusvoimien toiminnan veydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon sa- 14594: tehokkuuden kaikissa tilanteissa ja ylläpitää moin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuk- 14595: myös varusmiesten motivaatiota. Tarkastus- siin siten kuin niistä erikseen säädetään tai 14596: käynneillä havaittu kouluttajien määrän tosi- määrätään. Palvelukseensa liittyvissä oikeus- 14597: asiallinen väheneminen eräissä joukko-osas- ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asevel- 14598: toissa ei voi olla vaikuttamatta koulutuksen vollisella on oikeus tarvittaessa saada asian- 14599: tasoon, ja tähän onkin valtiontilintarkastajien tuntevaa apua. 14600: mielestä kiinnitettävä huomiota. Organisaa- Lainmuutosta koskeneessa hallituksen esi- 14601: tiouudistuksen vaikutuksesta on henkilöstöä tyksessä (HE n:o 76/1988 vp.) on todettu, että 14602: merkittävällä tavalla pystytty siirtämään pykälän sisältämä luettelo etuuksista ja oi- 14603: muista tehtävistä koulutukseen, ja tähän tulee keuksista ei ole tyhjentävä. Muuhun ylläpi- 14604: edelleenkin pyrkiä mm. suunnitellun johtamis- toon sisältyvät siten mm. oikeus päivära- 14605: järjestelmän uudistuksen yhteydessä. Maavoi- haan, ilmaismatkat ja muut vastaavat etuu- 14606: mien siviilisektorin toimintaa kehittämällä det. Näiden etuuksien parantaminen on 14607: sekä yhteistyöllä valtion siviilihallinnon kanssa useimmiten sidoksissa valtion vuotuiseen 14608: tulisi myös olla mahdollista vapauttaa sotilas- tulo- ja menoarvioon. 14609: henkilöstöä talous- ja hallintotehtävistä koulu- Kolmas parlamentaarinen puolustuskomi- 14610: tustehtäviin. Kouluttajien jatkokoulutukseen tea on v. 1981 ottanut mietinnössään (KM 14611: tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota. 1981: 1) kantaa myös varusmiesten aseman 14612: Kertausharjoitusten määrän kasvu on osal- kehittämiseen. Komitean mielestä varusmies- 14613: taan lisännyt pätevien kouluttajien poissaoloa ten palvelusolosuhteita sekä sosiaalista ja ta- 14614: varusmieskoulutuksesta. Kun otetaan huo- loudellista asemaa on parannettava siten, että 14615: mioon säästötavoitteet ja tehokkaan varus- varusmiespalvelusta suorittavien yleinen toi- 14616: mieskoulutuksen tarpeet, on jatkossa syytä meentulo- ja elämäntilanne huomioon ottaen 14617: harkita myös kertausharjoitusten lisäämisen kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta heille 14618: tarkoituksenmukaisuutta. ja heidän omaisilleen aiheutuvat rasitteet jäi- 14619: Organisaatiouudistuksen yhteydessä vapau- sivät vähäisiksi ja varusmiesten palvelusmo- 14620: tuvista kiinteistöistä ja maa-alueista tulisi mm. tivaatio säilyisi korkeana. Komitea esitti 14621: turhien ylläpitokustannusten välttämiseksi luo- mm., että varusmiesten päivärahaa tulisi ko- 14622: pua. Erityisesti tulisi kyseenalaistaa joukko- rottaa ja sitoa se yleiseen kustannuskehityk- 14623: osastojen sijainti kuntien ydinkeskustassa tai seen niin, että sen nimellisarvo tarkistuisi 14624: sen välittömässä läheisyydessä, missä maan automaattisesti. Komitea piti tavoitteena päi- 14625: arvo saattaa olla hyvinkin korkea. värahaa, joka olisi keskimäärin viidennes val- 14626: Eräille joukko-osastojen sijoituskunnille on tion virkamiesten päivärahasta. 14627: maavoimien organisaatiouudistus merkinnyt Viime aikojen kehitys. Varusmies- 14628: selvää taloudellista menetystä. Puolustusmi- ten sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa 14629: nisteriön mukaan näitä kuntia on pyritty tuke- on puolustusministeriön mukaan tapahtunut 14630: maan. Näin tulee valtiontilintarkastajien mie- jatkuvasti myönteistä kehitystä. Asevelvollis- 14631: lestä tehdä mvös vastaisuudessa. Tärkeää on ten etuuksien keskeisinä kehittämiskohteina 14632: kuitenkin, että organisaatiouudistus toteute- nähdään ministeriössä päiväraha, ilmaismat- 14633: taan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella kat ja reserviläispalkat. Palveluksessa olevien 14634: ja taloudellisella tavalla ja että menetyksiä asevelvollisten omaisten sosiaaliturvaa, joka 14635: 80 14636: 14637: jo on saatettu muissa Pohjoismaissa vallitse- eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE n:o 98/ 14638: valle tasolle, tulee myös seurata ja parantaa 1990 vp.). Esityksen mukaan sotilastapatur- 14639: edelleen. malain nojalla korvattaisiin sotilastapatur- 14640: Ilmaismatkojen määrä on kertomusvuo- mat ja palvelussairaudet Asevelvollisuutta 14641: den lopusta lähtien 16 matkaa 240 vuoro- suoritettaessa vallitsevat erityisalasuhteet on 14642: kautta palveleville ja 21 matkaa 330 vuoro- esityksessä otettu huomioon siten, että tapa- 14643: kautta palveleville. Lisäksi on annettu 2-4 turmasuoja kattaisi myös säännönmukaisella 14644: matkaa Pohjoismaista ja muualta Euroopas- vapaa-ajalla ja palvelukseen liittyvillä lomilla 14645: ta palvelukseen astuneille varusmiehille. Kol- tapahtuneet vahingoittumiset. Esityksen mu- 14646: mannen parlamentaarisen puolustuskomi- kaan ehdotettu järjestelmä mahdollistaisi 14647: tean v. 1981 asettama tavoite, kaksi ilmais- myös ammatillisen kuntoutuksen nykyistä te- 14648: matkaa kuukaudessa, on ministeriön mukaan hokkaamman järjestämisen. Määrältään so- 14649: siten lähes saavutettu. tilastapaturmakorvaukset seuraisivat sovel- 14650: Kertomusvuoden lopussa oli varusmiesten tuvin osin tapaturmavakuutuslainsäädännön 14651: päiväraha 240 vuorokautta palvelevilla 18 korvauksia. 14652: mk ja yli 240 vuorokautta palvelevilla sekä Puolustusministeriö on 9.8.1990 asettanut 14653: kertausharjoituksissa olevilla 18,50 mk. Tältä työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää va- 14654: osin ei siis kolmannen parlamentaarisen puo- rusmiesten sosiaalista ja taloudellista asemaa 14655: lustuskomitean esitys päivärahan suuruudes- ja tehdä ehdotuksensa ongelmien ratkaisemi- 14656: ta ole vielä toteutunut. Markkamääräisesti seksi. 14657: 20 %:n tavoitteesta puuttuu lähes 10 mk. S o s i a a 1i työ v a r u s kun n i s s a . Minis- 14658: Puolustusministeriön hallinnonalan toi- teriön mukaan puolustusvoimien sosiaalityön 14659: minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille kehittämisessä on todettu päätoimisen, alan 14660: 1990-94 on tavoitteeksi asetettu päiväraho- koulutuksen saaneen henkilöstön tarve aina 14661: jen korottaminen kolmannen parlamentaari- vuodesta 1967 lähtien, jolloin toiminta alkoi. 14662: sen puolustuskomitean esittämälle tasolle vii- Vuonna 1974 neljään suurimpaan sotilaslää- 14663: meistään v. 1994. niin saatiin päätoimiset sosiaalisihteerit (nyk. 14664: Kertausharjoitusten järjestämisessä on mi- sosiaalipäällikkö), mutta muut sotilasläänit 14665: nisteriön mukaan ollut ongelmana suuri lyk- ja ilma- ja merivoimat ovat edelleen vailla 14666: käysanomusten määrä. Syynä ovat olleet ker- päätoimista sosiaalipäällikköä. Ministeriön 14667: tausharjoitusten aiheuttamat taloudelliset mielestä sosiaalialan asiantuntemusta olisi li- 14668: menetykset. Asevelvollisuuslain muutoksella sättävä väliportaan hallinnossa. 14669: on kertausharjoituksiin kutsuttujen lykkäys- Varuskunnissa tehtävään asevelvollisia ja 14670: perusteisiin saatu parannuksia ja kertaushar- palkattua henkilöstöä välittömästi palvele- 14671: joitusten järjestämisessä on voitu lisätä jous- vaan sosiaalityöhön on saatu neljä päätoimis- 14672: tavuutta. Näin reserviläisten tarpeet on kyet- ta sosiaalikuraattoria, jotka ovat aloittaneet 14673: ty entistä paremmin ottamaan huomioon. työskentelynsä työllisyysvaroin palkattuina. 14674: Ministeriön mielestä perheellisten ja per- Keskussotilassairaalassa on myös vuodesta 14675: heettömien reserviläisten palkkaerot tulisi 1986 toiminut sosiaalihoitaja. 14676: poistaa ja sosiaalisia etuuksia parantaa siten, Ministeriön mukaan alan koulutuksen saa- 14677: että kertausharjoituksista koituu mahdolli- neen henkilöstön tarve korostuu v. 1988 teh- 14678: simman vähän haittaa harjoituksiin kutsu- dyn asevelvollisuuslain muutoksen johdosta. 14679: tuille. Lain mukaan asevelvollisella on nyt oikeus 14680: Asevelvollisuuslain muutoksella saatiin ai- saada palveluksessa ollessaan asiantuntevaa 14681: kaan parannuksia myös kaksoiskansalaisten apua sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Tä- 14682: asemaan asevelvollisuuden osalta. män takia tulisi sosiaalikuraattori tai muu 14683: Kertomusvuonna oikeutettiin säädöstasol- alan koulutuksen saanut työntekijä saada 14684: la varusmiehet ja kertausharjoituksiin kutsu- kaikkiin prikaateihin, rykmentteihin tai mies- 14685: tut maatalousyrittäjien sijaisapuun. Myös määrältään vastaaviin varuskuntiin, kuin 14686: palvelukseen kutsutun asevelvollisen työsuh- myös erillisinä oleviin pienempiin rannikko- 14687: deturva saatettiin ministeriön mukaan vas- tykistön, meri- tai ilmavoimien joukko-osas- 14688: taamaan yleisen työsuhdeturvan tasoa. toihin. 14689: Eduskunnalle on kesällä 1990 annettu hal- Varusmiestoimikunnat. Varusmies- 14690: lituksen esitys sotilastapaturmalaiksi sekä toimikuntatyö on alkanut puolustusvoimissa 14691: 81 14692: 14693: jo v. 1971. Toimikuntien tehtävänä on selvit- 4,5 % tarkastetuista. Mielenterveydellisten 14694: tää ja seurata joukko-osaston varusmiesten syiden osuus palveluksen terveydellisistä es- 14695: asemaan, sosiaalisiin oloihin, palvelussuhtei- teistä on n. 40 %. 14696: siin sekä oikeudellisiin ja taloudellisiin kysy- Ministeriö pyrkii kehittämään kutsunta- 14697: myksiin liittyviä tarpeita ja tehdä niitä kos- vaiheen mielenterveydellistä tarkastusta. 14698: kevia parannusesityksiä sekä ylläpitää ja Kutsuntavaiheen lääkärintarkastuksia suo- 14699: edistää varusmiesten viihtyvyyttä ja vapaa- rittavia terveyskeskuslääkäreitä pyritään täy- 14700: ajan harrastustoimintaa. Ministeriön mu- dennyskoulutuksella ja tiedotuksella pereh- 14701: kaan varusmiestoimikuntaa voidaan myös dyttämään tähän tehtävään, ja tavoitteena on 14702: kuulla yleensä varusmiespalveluksen ja palve- kutsuntaikäisten mielenterveydellisten seu- 14703: lusolosuhteiden kehittämiseen liittyvissä lontamenetelmien tekeminen nykyistä tunne- 14704: asioissa. tummiksi ja niiden täysimääräinen hyödyntä- 14705: Varusmiestoimikuntatyöstä on ministeriön minen käytännön työssä. Toistaiseksi ei ole 14706: mukaan saatu myönteisiä kokemuksia. Vuo- kuitenkaan käytettävissä rutiinikäyttöön so- 14707: sittain järjestettäville valtakunnallisille varus- veltuvaa ihanteellista mielenterveydellistä 14708: miestoimikuntapäiville ovat varusmiehet jät- seulontamenetelmää, jonka avulla voitaisiin 14709: täneet 50--100 aloitetta, joiden toteuttamise- luotettavasti ennustaa selviytymistä. Vireillä 14710: sityksestä päivillä on tehty päätös. Ministe- on kuitenkin tutkimushankkeita tällaisten 14711: riön arvion mukaan 3/4 aloitteista on johta- menetelmien kehittämiseksi. 14712: nut myönteiseen tulokseen. Aloitteet on kä- Mikäli kutsuntaikäisen palveluskelpoi- 14713: sitelty pääesikunnassa ja ministeriössä, ja suutta ei voida selvittää terveyskeskuksen 14714: niiden sisältöä on käytetty hyväksi myös maksuttornin tutkimuksin, henkilö voidaan 14715: muiden viranomaisten kanssa tehtävässä yh- lähettää lisätutkimuksiin erikoislääkärijoh- 14716: teistyössä. toiseen sairaalaan. Tällöin hän joutuu minis- 14717: Varusmiestoimikuntatyön yksi ongelma on teriön mukaan kuitenkin maksamaan sai- 14718: varusmiesten passiivisuus perusyksiköissä. rausvakuutuslain mukaisen omavastuuosuu- 14719: Ministeriön mukaan passiivisuutta on yritet- den poliklinikka- tai sairaalakuluista. Nyky- 14720: ty vähentää parantamalla ns. yksikköjäsen- käytäntöä olisi ministeriön mielestä korjatta- 14721: ten toimintaedellytyksiä. Varusmiestoimi- va siten, ettei tutkiitavalle aiheutuisi kuluja. 14722: kuntatyön ongelmana voidaan kuitenkin Kyseessähän on terveyskeskuslääkärin pyy- 14723: edelleen pitää 2-3 kertaa vuodessa vaihtu- tämä lisätutkimus, jolla arvioidaan lakisää- 14724: vien toimihenkilöiden lyhyttä toimikautta, teisen kansalaisvelvollisuuden suorittamisen 14725: johon voidaan ministeriön mukaan sisällölli- terveydellisiä edellytyksiä. 14726: sesti vaikuttaa vain ns. siirtymäkauden tehtä- Puolustusministeriö on myös tähdentänyt 14727: väkohtaisella koulutuksella ja jatkuvana tie- ensimmäisten palvelusviikkojen tärkeyttä 14728: dotustoiminnalla. Niissä varuskunnissa, jois- alokkaan sekä fyysisen että psyykkisen so- 14729: sa toimii sosiaalikuraattori, on varusmiestoi- peutumisen kannalta. Perusyksikön koulut- 14730: mikuntien tekemän työn jatkuvuutta voitu tajien ja päällikön sekä joukko-osaston lää- 14731: tukea myös sosiaalikuraattorin asiantunte- kärin havainnot alokkaan sopeutumisesta 14732: muksella. ovat olennaisen tärkeitä myös ehkäisevän 14733: Mielenterveystyö varuskunnis- mielenterveystyön kannalta. 14734: sa. Ne, joilla varusmiespalveluksen aikana Suurin osa varusmiesten mielenterveydelli- 14735: tulisi mahdollisesti tai todennäköisesti ole- sistä häiriöistä on sopeutumis-, neuroottisia 14736: maan mielenterveydellisiä vaikeuksia, pyri- tai persoonallisuushäiriöitä. Vain pieni osa 14737: tään tunnistamaan nykyisillä seulontamene- on vaikeampia häiriöitä, kuten psykooseja. 14738: telmillä jo kutsuntaikäisten terveystarkastuk- Useimmissa tapauksissa on kyse sopeutumis- 14739: sissa. Ministeriön mukaan tässä onnistutaan- häiriöistä tai muusta reaktiivisesta häiriöstä, 14740: kin jo monissa tapauksissa. jossa vaikuttavat varusmiespalvelukseen tai 14741: Kutsuntavaiheessa terveydellisin perustein siviilielämän vaikeuksiin liittyvät provosoivat 14742: tehtävässä karsinnassa on hylättyjen ( = pal- tekijät. 14743: veluskelpoisuusluokat C, D ja E) osuus ollut Palveluksensa aloittaneista varusmiehistä 14744: melko muuttumaton 1970-luvulta lähtien eli noin ~5 % joutuu keskeyttämään mielen- 14745: n. 9 %. Pysyvästi (D) tai rauhan aikana terveydellisten vaikeuksien takia, ja kerto- 14746: vapautettujen (C) määrä on ollut yhteensä n. musvuonna näitä keskeyttämisiä oli 1 595 14747: 11 300644M 14748: 82 14749: 14750: (pysyvästi tai rauhan aikana vapautettuja kaikella vakavuudella. Kutsuntatarkastusten 14751: 345). Nämä muodostavat yleensä noin kaksi menetelmiä kehittämällä voidaan ilmeisesti 14752: kolmasosaa kaikista keskeyttämisistä. Kerto- vielä jossain määrin parantaa palveluskelpoi- 14753: musvuotta lukuun ottamatta keskeyttäneiden suusluokitusten osuvuutta, mutta kaikilta osin 14754: kokonaismäärä on ollut kasvussa. ei mielenterveysongelmien esiintymistä varus- 14755: Itsemurhat ovat varusmiehillä mm. kut- miespalveluksen aikana voida tietystikään en- 14756: suotavaiheen karsinnan vuoksi selvästi harvi- nakolta välttää. Siksi on tärkeää, että mahdol- 14757: naisempia kuin nuorilla miehillä koko maas- liset ongelmat osataan pikaisesti havaita ja 14758: sa. Ero on noin kaksinkertainen. Itsemurhat henkilö ohjata hoitoon ja että ongelmia aiheut- 14759: ovat kuitenkin vapaa-ajan liikenneonnetto- tavia ristiriitatilanteita voidaan etukäteen tun- 14760: muuksien ohella varusmiesten johtava kuo- nistaa ja siten mahdollisesti välttää. Valtionti- 14761: linsyy. Kertomusvuonna varusmiehiä meneh- lintarkastajien saaman käsityksen mukaan 14762: tyi kaiken kaikkiaan 19, joista liikenneonnet- ovat mielenterveydellisiä ongelmia palveluk- 14763: tomuuksissa 10, itsemurhan kautta 8 ja va- senkeskeyttämistapauksissa aiheuttaneet eri- 14764: paa-ajan paleltuman seurauksena 1. tyisesti asevelvollisen siviilielämässä esiinty- 14765: Varusmiespalvelus muuttaa palvelukseen as- neet ongelmat. Tämän vuoksi on jatkossa syy- 14766: tuvan elämää hyvin tuntuvasti. Koska varus- tä kaikin tavoin edistää asevelvollisten yhteyk- 14767: miespalveluksen suorittaminen on jokaiselle siä siviilielämään ja harkittava henkilökohtais- 14768: miehelle kuuluva lakisääteinen velvollisuus, on ten syylomien myöntämisen joustavoittamista. 14769: selvää, ettei se saa tuottaa varusmiehelle koh- Asevelvollisten toivomukset aselajin ja palve- 14770: tuutonta haittaa, vaan valtion on varusmiespal- luspaikan sekä palvelukseenastumisajankoh- 14771: veluksen aikana huolehdittava varusmiehen pe- dan suhteen tulisi mahdollisuuksien mukaan 14772: rustarpeista. Tämän vuoksi on ollut luonnollis- ottaa huomioon ja ilmaismatkojen määrää tu- 14773: ta ja täysin perusteltua kirjata asevelvollisuus- lisi entisestään lisätä. Tulisi myös harkita sitä, 14774: lakiin säännös asevelvollisten taloudellisista ja ovatko nykyiset määräykset viikonloppuisin 14775: sosiaalisista eduista. vaadittavasta toimintavalmiudesta tarkoituk- 14776: Varusmiespalveluksen aikana on asevelvol- senmukaisia vai voisiko toimintavalmiutta pie- 14777: listen oikeus majoitukseen, muonitukseen, vaa- nentää ja siten lisätä viikonloppuvapaiden 14778: tetukseen ja terveydenhuoltoon perinteisesti määrää. 14779: hoidettu hyvin. Valtiontilintarkastajien saa- 14780: man käsityksen mukaan asevelvollisten ja hei- Sosiaalityötä varuskunnissa tulisi kehittää 14781: dän omaistensa aseman parantamisessa onkin perustamalla organisaatiouudistusten yhtey- 14782: huomio kohdistettava taloudellisiin ja sosiaali- dessä sosiaalikuraattoreiden virkoja tai pyrki- 14783: siin etuuksiin. mällä yhteistyöllä kuntien sosiaalivirastojen 14784: Varusmiehille maksettava normaali päivära- kanssa varmistamaan palvelujen saanti asevel- 14785: ha on useille asevelvollisuuttaan suorittaville vollisille. Näin asevelvollisuuslain maininta so- 14786: ainoa käyttövara. Sillä on huomattava viihty- siaalisista eduista saisi reaalista sisältöä. Toi- 14787: vyyttä ja sopeutumista edistävä merkitys. Päi- miva sosiaalikuraattorijärjestelmä tukisi myös 14788: värahan markkamäärää tulisi nostaa kolman- varusmiestoimikuntatyötä ja antaisi sille tar- 14789: nen parlamentaarisen puolustuskomitean esit- vittavaa pitkäjänteisyyttä. Kaiken kaikkiaan 14790: tämälle tasolle ja sitoa se yleiseen kustannus- tulisi asevelvollisille suunnattua informaatiota 14791: kehitykseen. heidän palveluksenaikaisista oikeuksistaan ja 14792: Vaikka palveluksensa mielenterveydellisten eduistaan sekä varusmiespalveluksen jälkeisis- 14793: syiden takia keskeyttäneiden määrä on sinänsä tä koulutus- ym. mahdollisuuksistaan paran- 14794: vielä pieni, on tilanteeseen syytä suhtautua taa. 14795: 83 14796: 14797: 14798: 14799: 14800: Valtiovarainministeriön hallinnonala 14801: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet mistarpeisiin. Kertomusvuoden kesällä tulli- 14802: tarkastuksen valtiovarainministeriössä 16.3. laitoksessa oli aiempia vuosia suurempia tul- 14803: 1990 sekä valtiovarainministeriön järjestely- lausruuhkia osittain ulkomaankaupan poik- 14804: osastolla 14.11.1989, Tilastokeskuksessa keuksellisen voimakkaan kasvun ja osittain 14805: 24.11. 1989 ja tullihallituksessa 29.11.1989. laitoksen uuden atk-laitteiston käyttöönoton 14806: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat alkuvaikeuksien vuoksi. Eräiden tiedonsiirto- 14807: ovat selvittäneet veropoliittisten tavoitteiden ja tulkintavirheiden vuoksi Helsingin tullipii- 14808: toteutumista, verojärjestelmän kautta annet- rin ruuhkatilanne arvioitiin lisäksi ensi vai- 14809: tavaa verotukea, verojäämien kehitystä ja heessa todellista huomattavasti pahemmaksi. 14810: perintää, verotarkastuksen kehittämistarpei- Koska ulkomaankauppatilastojen luotetta- 14811: ta, valtion tilastotoimen kehittämistä ja tulli- vuudella on merkitystä ko. ajankohtana eri- 14812: toimen kehittämistä. tyisesti valtion tulo- ja menoarvion valmiste- 14813: lulle, katsottiin, että tapahtuneen vuoksi tul- 14814: Valtiovarainministeriöön tehdyn tarkas- lilaitos kaipaa kehittämistä. Valtiovarainmi- 14815: tuskäynnin yhteydessä on käsitelty hallin- nisteriöltä tarkastuskäynnin jälkeen saadussa 14816: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomus- selvityksessä on todettu, että em. puutteelli- 14817: vuonna, talouspoliittista tilannetta ja kehitys- suudet on tullihallituksen sisäisin toimin jo 14818: näkymiä, verotukia ja niiden seurannan ke- korjattu. Korkomenetykset valtiolle olivat 14819: hittämistä sekä valtionhallinnon henkilöstön kertomusvuonna tapahtuneista ruuhkautu- 14820: liikkuvuuden edistämistä. Ministeriön järjes- misista arviolta 5 Mmk, kun ne aiempina 14821: telyosastolle tehdyn tarkastuskäynnin yhtey- vuosina ovat olleet keskimäärin 2-3 Mmk. 14822: dessä on käsitelty hallinnon kehittämistä 14823: mm. seuraavien hankkeiden osalta: julkisen Tuliausten tarpeeton keskittäminen Helsin- 14824: hallinnon kehittämisen tavoitteet ja toiminta- gin tullipiiriin tulee vastaisuudessa estää. 14825: linjat, normi uudistus, keskusvirastojen johto- 14826: organisaatioiden uudistaminen, tietohallin- 14827: non kehittäminen, palveluhanke, lupahallin- Valtiovarainministeriö 14828: non uudistaminen, valtion henkilöstön mää- 14829: rän vähentäminen sekä henkilöstön liikku- Valtion henkilöstön liikkuvuuden ja henki- 14830: vuuden ja henkilökierron edistäminen. lökierron edistäminen. Julkisen hallinnon uu- 14831: Tilastokeskukseen tehdyn tarkastuskäyn- distaminen ja yhteiskuntapoliittisten tavoit- 14832: nin yhteydessä on käsitelty Tilastokeskuksen teiden muuttuminen tuloksellisuutta ja palve- 14833: toimintaa kertomusvuonna, tilastotuotannon luhenkisyyttä korostavaan suuntaan edellyt- 14834: määrää ja laatua sekä virallisen tilastotuotan- tävät henkilöstön jatkuvaa pätevöitymistä ja 14835: non keskittämisen tarvetta, valtion tilastotoi- asenteellista uudistumista. Uudistuminen 14836: men kehittämisohjelman toteutumista sekä voidaan toteuttaa henkilöstön uudelleen- ja 14837: vuoden 1990 väestölaskentaan liittyviä kysy- täydennyskoulutuksen lisäksi parantamalla 14838: myksiä. palkkausjärjestelmää, vaihtelemalla työtehtä- 14839: Tullihallitukseen tehdyn tarkastuskäynnin vien sisältöä, purkamalla virkavaltaisuutta, 14840: yhteydessä on käsitelty tullihallinnon toimin- vähentämällä keskitystä ja hierarkkisuutta, 14841: taa kertomusvuonna, tuotettavien ulkomaan- laajentamalla vastuuta, siirtämällä päätösval- 14842: kauppatilastojen aikaansaamiseen liittyviä taa alaspäin sekä lisäämällä julkisen ja yksi- 14843: ongelmia ja taloudellisen yhdentymiskehityk- tyisen sektorin vuorovaikutusta. Vuorovai- 14844: sen vaikutuksia maamme tullitoimen kehittä- kutusta voidaan parhaiten lisätä edistämällä 14845: 84 14846: 14847: henkilöstön ammatillista liikkumista molem- siihen, että ministeriöissä ja keskusvirastoissa 14848: piin suuntiin ja siten perinteisesti ahtaita työ- työskentelevistä virkamiehistä yli puolet on 14849: markkinoita laajentamalla. siirtynyt nykyiseen tehtäväänsä samantyyppi- 14850: Nykytilaan liittyvät epäkohdat. sestä ja useimmiten jopa samasta virastosta. 14851: Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen Ministeriöiden virkamiehistä lähes 60 % :lla 14852: mukaan (VM:n työryhmämuistio 1988:28) edellinenkin työpaikka on ollut ministeriössä. 14853: henkilöstön vaihtuvuus oli monissa julkisen Saman virastotyypin palveluksessa koko 14854: hallinnon työpaikoissa 1970-luvun puolivä- työuransa ajan toimineita virkamiehiä on 14855: liin saakka 15-20% vuodessa, mikä edellyt- eniten keskusvirastoissa ( 41 %), ministeriöis- 14856: ti jo toimenpiteitä henkilöstön pysyvyyden sä (35 %) ja lääninhallituksissa (25 %). Vir- 14857: lisäämiseksi, samalla kun hallinto voimak- kauran sidonnaisuus valtiotyönantajaan on 14858: kaasti kasvoi. 1980-luvulla alkanut ja kulu- suurin keskushallinnon yksiköissä, joissa yli 14859: valla vuosikymmenellä jatkunut ongelma on 80 % virkamiehistä on myös aloittanut työu- 14860: sitä vastoin erityisesti valtion henkilöstön vä- ransa valtion palveluksessa. Sidonnaisuus on 14861: häinen liikkuvuus. Valtionhallinnossa henki- selvitysten mukaan vähäisintä lääninhallituk- 14862: löstömäärän kasvu on 1980-luvulla hidastu- sissa. Palvelukseenhakeutumisväylän vaiku- 14863: nut keskimäärin 0,4 % :iin vuodessa, samalla tus virkauralla etenemiseen on ilmeinen. 14864: kun kunnallishallinnossa henkilöstö on mää- Uransa samassa virastotyypissä aloittaneiden 14865: rällisesti lisääntynyt kymmenkertaisesti eli keskimääräinen uralla eteneminen suhteessa 14866: 4 % vuodessa. Kasvun hidastuminen lienee virkaikään onkin selvästi muita nopeampi. 14867: todennäköistä koko julkisella sektorilla lähi- Huomiota herättävää on, että arviolta 40 % 14868: vuosina. Valtionhallinnossa on jo asetettu valtionhallintoon tulevista siirtyy suoraan 14869: tavoitteita henkilöstön määrän vähentämi- oppilaitoksista ja ilman aikaisempaa työko- 14870: seksi runsaalla prosentilla kolmen vuoden kemusta. Sen sijaan kunnallishallintoon tule- 14871: aikana. vat ovat hankkineet enemmän työkokemusta 14872: Julkishallinnon henkilöstön kasvun hidas- mm. elinkeinoelämän piiristä. 14873: tumisen tai jopa määrällisen alenemisen ohel- Myös valtionhallinnon henkilöstön siirty- 14874: la henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä. Val- mishalukkuutta on selvitetty, ja 40% on 14875: tionhallinnossa kokonaispoistuma vuodessa ilmoittanut harkinneensa siirtymistä vastaa- 14876: on ollut keskimäärin 8 % ja kunnallishallin- viin tehtäviin muualle. Samalla on kuitenkin 14877: nossa jonkin verran suurempi eli 9 %. Suo- käynyt selville, ettei valtion virkakunnalla ole 14878: men Työnantajain Keskusliiton tilastojen selvää käsitystä tai tietoa mahdollisuuksis- 14879: mukaan työntekijöiden vaihtuvuus oli 1980- taan päästä työhön valtionhallinnon ulko- 14880: luvun puolivälissä 13 % ja toimihenkilöiden puolelle. Mitä enemmän virkamiehellä on 14881: 10% vuodessa. Kokonaispoistumaluvuista kokemusta tietyltä hallinnonalalta, sitä pa- 14882: eläkkeelle siirtymiset ym. syyt merkitsevät remmaksi hän kokee omat mahdollisuutensa 14883: yleensä kahta kolmasosaa, joten varsinaiseksi edetä virkaurallaan juuri tällä lohkolla. 14884: vaihtuvuudeksi jää vain kolmasosa kokonais- Virkakunnan halukkuutta osallistua hen- 14885: poistumasta. Niinpä valtionhallinnossa ker- kilökiertoon on myös selvitetty, ja 40 % on 14886: tomusvuonna yli 3 000 virkamiestä vaihtoi ilmoittanut kiinnostuksensa asiaan. Haluk- 14887: työpaikkaa joko siirtymällä toiseen valtion kuus on sitä vähäisempää, mitä korkeam- 14888: virastoon tai valtionhallinnon ulkopuolisen massa virka-asemassa henkilö on. Myös kor- 14889: työnantajan palvelukseen. Virkamiesten kea virkaikä merkitsee yleensä kielteistä suh- 14890: vaihtuvuudeksi muodostui tuolloin 2,6 %. tautumista virkakiertoon. Samoin oikeustie- 14891: Vaihtuvuus pääkaupunkiseudulla oli 4% ja teellisen tutkinnon suorittaneet ovat muita 14892: Lapissa alle 2 %. Suurissa asutuskeskuksissa haluttomampia osallistumaan virkakiertoon. 14893: vaihtuvuus on selvästi suurempaa kuin pie- Valtionhallinnossa suurimmat ikäryhmät 14894: nissä kunnissa. Osaltaan tämä selittynee jul- koostuvat ns. suurista ikäluokista, ja kerto- 14895: kisen sektorin velvoitetyöllisyyden hoitami- musvuonna keski-ikä oli 40 vuotta. Kunnal- 14896: sesta. Valtiolla työsopimussuhteisista ei ole lishallinnossa henkilöstö on jonkin verran 14897: tehty vastaavaa selvitystä, mutta tilanteen nuorempaa. Vaihtuvuuden ollessa vähäistä 14898: oletetaan olevan samankaltainen. on mahdollista ja jopa todennäköistä, että 14899: Valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta ja valtion henkilöstö ikääntyy lähes kalenteri- 14900: urakiertoa tarkasteltaessa kiinnittyy huomio vuosien mukaisesti. Tämä johtaisi siihen, että 14901: 85 14902: 14903: vuosituhannen vaihteessa valtion henkilöstön vuutta ja henkilökierron onnistumista ajatel- 14904: keski-ikä olisi jo 50 vuotta. len aivan keskeinen merkitys. 14905: Henkilöstön liikkuvuuden ja Työnantajalle henkilöstön liikkuvuuden ja 14906: henkilökierron edistäminen henki- henkilökierron edistäminen merkitsee uuden 14907: löstön ja työnantajan kannalta. tietopääoman hankkimista sekä henkilöstön 14908: Peruslähtökohtana henkilöstön liikkuvuuden osaamisen ja työn kiinnostavuuden lisäämis- 14909: ja henkilökierron edistämisessä voidaan pitää tä. Työmotivaation säilyminen ja jopa lisään- 14910: sitä, että henkilöstön ja työnantajan tavoit- tyminen merkitsee myönteistä kehitystä myös 14911: teet voivat toteutua samanaikaisesti. Tällöin työn tuottavuudelle. Henkilökierto merkitsee 14912: on tärkeää, että menettelyn etuja ja haittoja myös mahdollisuuksia tehokkaampaan hen- 14913: tarkastellaan sekä yksittäisen virkamiehen ja kilöstökoulutukseen, jossa korostuu työstä 14914: työntekijän että koko työyhteisön ja työnan- oppimisen ja entistä monipuolisempien työ- 14915: tajan näkökulmasta. tehtävien merkitys. Samalla on kuitenkin to- 14916: Henkilökierron ja henkilöstön liikkuvuu- dettava, että on olemassa tehtäviä ja ammat- 14917: den kannalta merkittävintä on työtehtävien tikokonaisuuksia, joissa henkilökiertoa ei 14918: muuttuminen. Työmotivaation ja uuden op- voida tai se on vaikea toteuttaa. 14919: pimisen näkökulmasta menettelylle on asetet- Tähänastisia kokemuksia henki- 14920: tava ainakin kaksi vaatimusta: tehtävien tu- löstön liikkuvuuden ja henkilö- 14921: lee poiketa aiemmista ja niiden hoitamisen kierron edistämisestä. Kansainvälisis- 14922: tulee edellyttää uuden oppimista. Samalla sä yhteyksissä liikkuvuuden edistämisellä tar- 14923: työpaikan vaihdos ja työskentely uudessa koitetaan usein nimenomaan johdon liikku- 14924: työyhteisössä merkitsee uusia työtovereita ja vuuden edistämistä. Luomalla ammatillisesti 14925: uudenlaista sopeutumista. Myös tällä on hen- liikkuva ja henkilöstön liikkuvuuteen myön- 14926: kisen työvireyden kannalta tärkeä sosiaalinen teisesti suhtautuva johto luodaan samalla 14927: merkityksensä. Työmotivaatiota koskevissa mahdollisuudet myös muun henkilöstön liik- 14928: tutkimuksissa on todettu, että useat työmoti- kumiselle. Niinpä mm. OECD:n piirissä on 14929: vaatiota ylläpitävät tekijät heikkenevät jo viime vuosina ollut esillä julkishallinnon te- 14930: keskimäärin kolmen vuoden työskentelynjäl- hokkuuden parantaminen ja joustavan hen- 14931: keen ja kielteiset vaikutukset työtulokseen kilöstöpolitiikan osuus siinä. Huomiota on 14932: ovat näkyvissä viimeistään viiden vuoden ku- kiinnitetty ainakin palvelussuhteen ehtojen, 14933: luessa. Työn muuttuessa rutiiniksi sen kan- urakehityksen, työn sisällön, henkilöstön 14934: nustearvo samalla häviää. Henkilökierrolla ja käytön joustavuuden ja henkilöstön hankin- 14935: liikkuvuutta edistämällä voidaan osaltaan yl- tamenettelyn kehittämiseen. Henkilöstön 14936: läpitää työmotivaatiota tarjoamalla henkilös- liikkuvuuden lisäämiseen tähtääviä hankkei- 14937: tölle uusia tehtäviä ja oppimiseen liittyviä ta on meneillään useissa OECD:n jäsenmais- 14938: haasteita. Työmotivaatiota ovat omiaan pa- sa. 14939: rantamaan myös innostava johtamistapa, Käytännössä henkilöstön liikkuvuutta on 14940: joustavat toimenkuvat, terve organisaatioil- pyritty edistämään seuraavilla järjestelyillä: 14941: mapiiri ja hyvä palkkataso. -Pakollinen liikkuvuus, jolloin on toimit- 14942: Henkilöstön näkökulmasta olennaista täs- tava vähintään kolmessa eri virassa oman 14943: sä menettelyssä on uuden oppiminen ja am- ministeriön ulkopuolella päästäkseen tietylle 14944: mattitaidon laajentaminen. Samalla pätevyys tasolle virkahierarkiassa (mm. Ranska ja Ja- 14945: lisääntyy, ja mahdollisuudet uralla etenemi- pani). Henkilökierto on usein rajoitettu kol- 14946: seen parantuvat. Suunniteltu urakierto on meen tai kymmeneen ensimmäiseen virka- 14947: tehokas koulutuksen muoto, jossa erilaisten vuoteen. 14948: kurssien ja seminaarien sijasta korostuu työs- - Kannustein tuettu liikkuvuus, joka käy- 14949: tä oppimisen merkitys. Varsinainen suunni- tännössä saattaa merkitä palkanlisää (mm. 14950: teltu urakehitys edellyttää kuitenkin henkilö- Tanska) tai voimakasta liikkuvuuden koros- 14951: kiertoa pidemmälle vietyä ajattelua, jossa tamista nimitysperusteena. 14952: henkilön asiantuntemus ja monipuolinen työ- - Vapaaehtoinen liikkuvuus, jossa luo- 14953: kokemus otetaan huomioon henkilövalin- daan yleiset puitteet menettelylle ja vaikute- 14954: noissa ja nimitysperusteissa. Oikeudenmukai- taan sen jälkeen henkilöstön asenteisiin. Tu- 14955: seksi koetulla palkkauksella sekä osaamisen lokset ovat tässä järjestelyssä olleet varsin 14956: ja työn arvostuksen paranemisella on liikku- vaatimattomia. 14957: 86 14958: 14959: Ruotsin valtionhallinnossa liikkuvuus on tyksissä on johdon kehittämiseen kiinnitetty 14960: Suomen tapaan vähäistä, ja sen lisäämiseen jo pitkään huomiota kierrättämällä johta- 14961: on kiinnitetty huomiota mm. v. 1984 halli- jaehdokkaita yrityksen eri tehtävissä ja mah- 14962: tuksen esityksessä henkilöstöpoliittiseksi oh- dollisuuksien mukaan myös ulkomaisissa yk- 14963: jelmaksi. Ehdotuksen mukaan henkilökierto siköissä 2-3 vuoden pituisten jaksojen ajan. 14964: voi tapahtua siten, että virkamies toimii Viime aikoina on talouselämän piirissä 14965: omassa virassaan, mutta toisen työnantajan alettu kiinnittää huomiota myös muun hen- 14966: palveluksessa tietyn ajan. Virkamies voi vaih- kilöstön ja erityisesti ns. ylempien toimihen- 14967: taa paikkaa jonkun toisen kanssa ns. pari- kilöiden ja asiantuntijoiden kehittämiseen. 14968: vaihtona tai sitten kaksoismiehityksen avulla, Yritysten kasvu ei enää tuota niinkään esi- 14969: jolloin vastaanoitavassa virastossa ei tarvitse miestehtäviä, organisaatioiden muutokset ja 14970: olla vapaata virkaa. Jokainen valtion virasto mataloituminen ovat pienentäneet mm. kes- 14971: voisi ehdotuksen mukaan edistää henkilös- kijohtoa. Esimiestehtäviin etenemisen sijasta 14972: tönsä liikkuvuutta parhaaksi katsomaliaan henkilöstön tulee kokea etenevänsä työpai- 14973: tavalla. Virastolla tulisi myös olla mahdolli- kallaan muulla tavoin. Asiantuntijaurien luo- 14974: suus erillisen kiertolisän maksamiseen sekä misella on tällöin ratkaiseva osuus. 14975: puolison työpaikan hankinnassa, asunto- ja Henkilöstön liikkuvuuden ja henkilökier- 14976: lastenhoitoasioissa avustamiseen. Ehdotus- ron edistämiseen liittyvät esimiehen ja alaisen 14977: ten perusteella ei kuitenkaan toistaiseksi ryh- välillä käytävät säännölliset ja luottamuksel- 14978: dytty merkittäviin jatkotoimiin. Sen sijaan liset kehityskeskustelut, joissa arvioidaan ti- 14979: hallituksen v. 1986 tekemässä esityksessä lanne ja päätetään tulevasta urakehityksen 14980: kiinnitetään huomiota johdon liikkuvuuden suunnasta, joskin järjestelmälliset menettely- 14981: lisäämiseen ja mm. johdon virkojen määräai- tavat ovat yrityksissäkin vielä varsin harvi- 14982: kaistamista ehdotetaan lisättäväksi. naisia. Erilaisia lisäpalkkauksia tai muita pal- 14983: Myös Norjassa pidetään henkilöstön liik- velussuhteen ehtoihin liittyviä houkuttimia ei 14984: kuvuuden kasvua toivottavana. Erityisesti yleensä käytetä. Kiihokkeina toimivat lähes 14985: toivotaan liikkuvuuden lisääntyvän keskus- pelkästään uraodotukset. 14986: hallinnossa ja johtavassa asemassa olevien Kunnallishallinnon puolella Suomen Kau- 14987: osalta. Edellytyksenä henkilökierrolle pide- punkiliitto käynnisti v. 1982 projektin sisäi- 14988: tään kierron vapaaehtoisuutta ja suunnitel- sen liikkuvuuden edistämiseksi kaupungeissa. 14989: mallisuutta, mutta erityistä jätjestelmää ei Kyseessä oli pääosin saman työnantajan pii- 14990: Norjassa kuitenkaan esitetä luotavaksi. rissä tapahtuva määräaikainen ja vapaaehtoi- 14991: Muista Pohjoismaista poiketen Tanskassa nen liikkuminen. Tavoitteena oli ammatillis- 14992: pidetään henkilöstön liikkuvuutta julkisella ten valmiuksien lisääminen, näkökulman laa- 14993: sektorilla riittävänä. Henkilöstöpoliittisin jentaminen ja edellytysten lisääminen yksilön 14994: toimin ja liikkuvuutta hyödyntäen yritetään urakiertoon. Keinoina olivat työkierto, työ- 14995: julkiseen hallintoon saada parempia työpaik- tehtävien siirto, työryhmätehtävät ja työteh- 14996: koja ja kehittää työtehtävien hallintaa. Tans- tävien tilapäinen uudelleenjako. Seurantatie- 14997: kan valtiovarainministeriö on v. 1986 tehnyt tojen mukaan esimiehet eivät aluksi olleet 14998: sopimuksen kiertojärjestelmän aikaansaami- kovin innostuneita henkilökierron järjestämi- 14999: seksi, jonka mukaan tietyille virkanimikkeille sestä, mutta myöhemmin kiinnostus on li- 15000: valitut oikeustieteellisen ja kauppatieteellisen sääntynyt lähinnä siitä syystä, että yksiköille 15001: tutkinnon suorittaneet vaihtaisivat oman hal- on annettu enemmän toimivaltaa ja vastuuta. 15002: linnonalansa sisällä tehtäviä kymmenen vuo- Henkilökiertoon osallistuneet olivat yleensä 15003: den aikana kolmasti. Kunkin tehtävän hoita- 2--10 vuotta tehtävissään toimineita. Nuoret 15004: misen on tavallisesti kestettävä 2---4 vuotta. olivat järjestelmästä kiinnostuneempia kuin 15005: Kahden vaihdon jälkeen asianomaiselle mak- iäkkäämmät. Henkilökierron kesto oli 6--12 15006: setaan lisää palkkaa (8 900 DKK vuodessa). kk, ja merkittävä osa koki entisiin tehtäviin 15007: Hallinnonalan ulkopuolista kiertoa varten palaamisen ongelmallisena. 15008: voi saada virkavapautta enintään 4 vuotta. Helsingin kaupungilla on henkilöstön liik- 15009: Suomessa henkilöstön liikkuvuuden ja kuvuuden lisäämiseksi ollut 1980-luvun alus- 15010: henkilökierron edut on tiedostettu valtion- ta lähtien käytössään uudelleensijoitus ja työ- 15011: hallintoa aiemmin talouselämän ja kunnallis- voimapankki -sovellutus, johdon koulutuk- 15012: hallinnon piirissä. Useissa suomalaisissa yri- seen sisältyvä työskentely muussa kuin omas- 15013: 87 15014: 15015: sa organisaatiossa sekä tehtäväkierroksi kut- sa kansainvälisissä järjestöissä 2-3 vuoden 15016: suttu henkilökiertojärjestelmä. Edellisten li- pituisin jaksoin. 15017: säksi kaupunginhallitus päätti v. 1988 Hallinnon uudistamisesta 12.5.1988 tehdyn 15018: tehtäväkierron edistämisestä kaupunginhal- valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan 15019: linnossa. Kaupungin sisäinen työnvälitys on tarkoituksena on järjestää edellytykset henki- 15020: myös ollut omalta osaltaan lisäämässä kau- lökierrolle hallinnonaloilla sekä eri hallin- 15021: pungin hallinnon sisäistä liikkuvuutta. nonalojen ja hallinnon eri tasojen välillä mu- 15022: Valtionhallinnon tähänastiset kaan lukien kunnallishallinto ja sen ylläpitä- 15023: toimet henkilöstön liikkuvuuden mät palveluyksiköt 15024: ja henkilökierron edistämiseksi. Valtiovarainministeriö asettikin 2.11.1988 15025: Maamme valtionhallinnossa henkilökierron toimikunnan valmistelemaan henkilökiertoa 15026: aikaansaamisen tarve on tiedostettu jo 1970- ja sen toteuttamiseksi tarvittavia toimenpitei- 15027: luvulla. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota tä. Tämän ns. henkilökiertotoimikunnan 15028: ainakin valtion keskushallintokomitea (KM mietintö - Liikkuvuutta hallintoon (KM 15029: 1978:22), hallinnon hajauttamiskomitea (KM 1989:5)- valmistui 31.5.1989. Henkilökier- 15030: 1986: 12), osallistumisjärjestelmäkomitea totoimikunta ehdotti valtion ja kuntien hen- 15031: (KM 1986:36) ja johto-organisaatiokomitea kilöstön liikkuvuuden lisäämistä ja tätä tuke- 15032: (KM 1989:8). Valtiovarainministeriön järjes- van henkilökierron järjestämistä. Ehdotusten 15033: telyosaston asettama virkamiestyöryhmä on taustalla on 1980-luvun loppupuolella yhä 15034: kerännyt tietoa henkilöstön liikkuvuudesta, vähäisemmäksi käynyt henkilöstön vaihtu- 15035: liikkuvuuden esteistä hallinnossa ja sen edis- vuus ja liikkuvuus etenkin valtionhallinnos- 15036: tämiseksi eri tahoilla tehdyistä toimista, ku- sa. Toimikunta teki useita käytännön ehdo- 15037: ten edellä on jo todettu (VM:n työryhmä- tuksia henkilökierron toteuttamiseksi. Näistä 15038: muistio 1988:28). todettakoon mm. seuraavat: 15039: Valtionhallinnossa henkilökiertoa toteute- - Virastojen ja laitosten tulee uudistaa 15040: taan käytännössä jossain määrin, ja seuraa- nimitysperusteensa henkilökierron periaattei- 15041: via käytäntöjä voidaan lukea henkilökierron ta tukeviksi. 15042: piiriin kuuluviksi: -Virkojen kelpoisuusehdot tulee uudistaa 15043: - Sijaisuuksien hoito antaa vaihtelevakes- po. menettelyä tukeviksi. 15044: toisen mahdollisuuden henkilökiertoon, jos- - Virkavapaus ja palkaton vapaa henki- 15045: kin ensisijaisena tavoitteena on tällöin kysei- lökiertotarkoituksiin tulee aina myöntää, ja 15046: sen viran hoito eikä niinkään uuden oppimi- asiasta tulisi sopia virka- ja työehtoneuvotte- 15047: nen tai näkökulman laajentaminen. luissa. 15048: - Työmarkkinaosapuolten tulisi selvittää 15049: - Määräaikaiseen työskentelyyn muissa mahdollisuudet luoda korvausjärjestelmiä 15050: tehtävissä tähtääviä suosituksia on annettu myös henkilökiertotilanteita varten. 15051: mm. valtiovarainministeriössä, työministe- - Henkilökierron toteuttamiseksi on voi- 15052: riössä sekä posti- ja telelaitoksessa. Kierron tava ilmoittautua henkilökiertoon, vastavuo- 15053: toteutuminen on kuitenkin jäänyt varsin vä- roiseen tehtävien vaihtoon, vaihtorenkaiden 15054: häiseksi. kehittämiseen, erityisten kiertovakanssien va- 15055: - Tietyillä opettajaryhmillä on sapatti- raamiseen, minkä lisäksi johdon henkilökier- 15056: vuoden muodossa tapahtuva täydennyskou- to tulee järjestää. 15057: lutusvelvollisuus. Ammatillisten oppilaitos- - Henkilökierron yleisten periaatteiden 15058: ten opettajien tutustuminen oman alansa työ- vahvistamiseksi valtioneuvoston tulisi tehdä 15059: elämään on mahdollistettu erillisellä määrä- asiasta päätös. 15060: rahalla. Korkeakouluissa ja yliopistoissa ke- -Valtion, kuntien ja yritysten sekä hen- 15061: hitetään parhaillaan kansainvälistymiseen kilöstöjärjestöjen tulisi yhteisessä henkilö- 15062: liittyviä tutkijavaihto-ohjelmia. kiertojulistuksessa todeta henkilökierron tär- 15063: - Urasuunnitteluun liittyvää henkilöstön keys ja sitoutua toteuttamaan sitä omalta 15064: siirtymistä tehtävistä toiseen toteutetaan jo osaltaan. 15065: ulkoasiainhallinnossa ja puolustusvoimissa. Henkilökierrolla toimikunta tarkoittaa 15066: - Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon on määräaikaista tehtävien vaihtoa joko omassa 15067: osallistunut yli 100 suomalaista virkamiestä. organisaatiossa tai siirtymistä toisen organi- 15068: Suomalaisia virkamiehiä toimii myös monis- saation palvelukseen. Henkilökierron pituus 15069: 88 15070: 15071: voisi vaihdella puolesta vuodesta kahteen teina valtiontilintarkastajat pitävät henkilö- 15072: vuoteen. kiertohankkeen tukipalvelujen järjestämistä, 15073: Henkilökiertotoimikunnan ehdotukset yhteistyöhankkeiden käynnistymistä, työnan- 15074: koskevat kansainvälisen kokemuksen hank- tajasektoreiden ylityksiä, johdon henkilökier- 15075: kimista sekä menetelmän soveltamista viras- ron toteutumista ja kansainvälisen henkilökier- 15076: tojen ja laitosten sisällä, kiertona valtion ron merkityksen arviointia. 15077: hallinnossa, kuntien ja valtion kesken sekä Valtionhallinnon henkilöstön vaihtuvuus on 15078: yritysten ja julkisyhteisöjen välillä. Henkilö- 2-3% vuodessa, mikä on selvästi vähemmän 15079: kierto koskisi kaikkia henkilöstöryhrniä, kuin vastavat osuudet kunnallishallinnossa ja 15080: mutta ensisijaisesti sen tulisi koskea pitkään varsinkin talouselämän työpaikoilla. Henkilös- 15081: samoissa tehtävissä toimineita. tön pienellä vaihtuvuudella ja keski-iän nousul- 15082: Toimikunnan mukaan vastuu henkilökier- la saattaa olla kielteisiä vaikutuksia valtion- 15083: ron järjestämisestä kuuluu virastoille ja lai- hallinnon uudistumiskykyyn, tuloksellisuuteen 15084: toksille itselleen. Keskeistä on myös virka- ja nykyistä palveluhenkisemmän työasenteen 15085: miehen ja työntekijän oma-aloitteisuus vaih- omaksumiseen. Henkilökierron tulee perustua 15086: topaikkojen etsimisessä. Toimikunta katsoo, vapaaehtoisuuteen, eikä se saa aiheuttaa lisä- 15087: että valtionhallinnon osalta valtiovarainmi- kuluja tai edun menetyksiä siihen osallistuvalle 15088: nisteriön tehtävänä on henkilökierron yleis- henkilöstölle. Henkilökierron tulisikin hyödyt- 15089: ten edellytysten luominen. tää sekä työntekijää että työnantajaa. 15090: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä em. 15091: henkilökiertotoimikunnan esitysten välitöntä Verojäämien kehitys ja perinnän tehosta- 15092: toteutusta ja edellyttävät, että jokaisella hal- minen. Verohallinnossa kannettavat verojää- 15093: linnonalalla tehostetaan toimia henkilöstön mät olivat kertomusvuoden lopussa 7 724,2 15094: liikkuvuuden ja henkilökierron edistämiseksi. Mmk. Seuraavassa asetelmassa tarkastellaan 15095: Samalla valtiontilintarkastajat pitävät tärkeä- verojäämien määriä lääninverovirastoittain 15096: nä, että valtiovarainministeriö huolehtii kehit- v. 1985-89 kertomusvuoden rahassa (Mmk) 15097: tämistoimiin liittyvien eri osahankkeiden jat- ja muutosprosentteina edellisen vuoden tilan- 15098: kuvasta seurannasta. Tällaisina seurantakoh- teeseen (31.12.) verrattuna: 15099: 15100: 15101: 15102: 15103: Lääninverovirasto 1985 % 1986 % 1987 % 1988 % 1989 % 15104: 15105: Uusimaa 2 836 + 6,9 3 029 + 6,8 3 188 + 5,2 3 305 + 3,7 3409 +3,1 15106: Turku 914 + 4,0 993 + 8,6 1 047 + 5,5 1 025 -2,0 1087 +5,9 15107: Häme 900 + 8,3 1 016 +12,9 1090 + 7,3 1 104 + 1,3 1 128 +2,2 15108: Kymi 264 + 7,7 288 + 8,9 325 + 12,9 335 + 3,0 319 ---4,6 15109: Mikkeli 152 + 4,7 171 +12,7 196 +14,6 197 + 0,5 208 +5,9 15110: Kuopio 220 + 10,7 247 + 12,3 281 + 13,6 306 + 9,2 310 + 1,2 15111: Pohjois-Karjala 129 + 7,5 140 + 8,4 147 + 5,6 156 + 6,0 157 +0,4 15112: Vaasa 400 -0,2 449 +12,3 467 + 4,1 468 + 0,1 464 -{),9 15113: Keski-Suomi 168 + 4,4 181 + 8,0 185 + 2,1 189 + 2,1 198 +4,8 15114: Oulu 271 + 8,6 285 + 5,2 297 + 4,0 293 - 1,3 305 +4,0 15115: Lappi 147 + 10,4 154 + 4,6 161 + 4,8 135 -16,4 139 +3,4 15116: Koko maa 6 401 + 6,4 6 953 + 8,6 7 384 + 6,2 7 513 + 1,7 7 724 +2,8 15117: 89 15118: 15119: Verojäämien suhteellista jakautumaa lää- kuvaa seuraava asetelma: 15120: ninverovirastoittain vastaavana ajankohtana 15121: 15122: Lääninverovirasto 1985 1986 1987 1988 1989 15123: % 15124: 15125: Uusimaa 44,3 43,6 43,2 44,0 44,2 15126: Turku 14,3 14,3 14,2 13,7 14,1 15127: Häme 14,1 14,6 14,8 14,7 14,6 15128: Kymi 4,1 4,1 4,4 4,4 4,1 15129: Mikkeli 2,4 2,5 2,6 2,6 2,7 15130: Kuopio 3,4 3,5 3,8 4,1 4,0 15131: Pohjois-Karjala 2,0 2,0 2,0 2,1 2,0 15132: Vaasa 6,3 6,5 6,3 6,2 6,0 15133: Keski-Suomi 2,6 2,6 2,5 2,5 2,6 15134: Oulu 4,2 4,1 4,0 3,9 3,9 15135: Lappi 2,3 2,2 2,2 1,8 1,8 15136: Koko maa 100 100 100 100 100 15137: 15138: 15139: 15140: Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo ja taan 282 Mmk ja osuus 3,4 % eli yhteensä 15141: Vantaa) verojäämien suhteellinen osuus koko pääkaupunkiseudun verojäämät olivat 2 951 15142: maan verojäämistä on vastaavana ajanjakso- Mmk ja suhteellinen osuus koko maan vero- 15143: na ollut runsaan kolmanneksen suuruinen. jäämistä 35,3 %. 15144: Kertomusvuoden lopussa Helsingin verojää- Seuraava asetelma kuvaa verojäämien suh- 15145: mien suuruus oli 2 346 Mmk ja osuus 28,0 %, teellista jakautumista verolajeittain vastaava- 15146: Espoon 323 Mmk ja osuus 3,9 % sekä Van- na ajankohtana: 15147: 15148: 15149: Verolaji 1985 1986 1987 1988 1989 15150: % 15151: 15152: Ennakkovero 14,5 13,6 12,8 11,7 12,0 15153: Kannassa maksettavat verotuslain mukaiset 15154: verot 30,2 30,0 29,8 29,9 30,2 15155: Perintö- ja lahjavero 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 15156: Maksuunpannut työnantajasuoritukset 24,9 24,8 25,2 25,7 26,9 15157: Muut maksuunpannut, välittömät verot 1 0,3 0,3 0,3 0,5 0,4 15158: Maksuunpantu liikevaihtovero 29,7 30,8 31,6 31,6 30,0 15159: Muut maksuunpannut, välilliset veroe 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 15160: Metsänhoitomaksut 0,03 0,03 0,03 0,02 0,02 15161: Suhdannetalletus 0,0 0,0 0,0 0,2 0,2 15162: Yhteensä 100 100 100 100 100 15163: Osingon- ja koronpidätys 2 Leimavero 15164: Lähdevero Elokuvavero 15165: Arpajaisvero Autovero 15166: Merimiesvero Vakuutusmaksuvero 15167: Investointivero 15168: 15169: 15170: 15171: 15172: Vanhentuneina poistetut vero- roJaamien määrää vastaavana ajankohtana 15173: jää mä t. Seuraavalla sivulla oleva asetelma lääninverovirastoittain (käypään hintaan): 15174: kuvaa vanhentuneina tileistä poistettujen ve- 15175: 15176: 12 300644M 15177: 90 15178: 15179: Lääninverovirasto 1985 1986 1987 1988 1989 15180: Mmk 15181: 15182: Uusimaa 182 234 263 302 312 15183: Turku 42 62 73 98 97 15184: Häme 47 59 76 95 112 15185: Kymi 13 16 18 28 32 15186: Mikkeli 8 8 12 14 17 15187: Kuopio 14 13 14 16 27 15188: Pohjois-Karjala 5 7 10 9 11 15189: Vaasa 17 18 25 29 33 15190: Keski-Suomi 8 13 22 16 20 15191: Oulu 10 12 18 22 32 15192: Lappi 6 6 11 13 15 15193: Koko maa 352 448 542 642 708 15194: 15195: 15196: Vanhentuneina poistettujen verojäämien v. 1983 vapaaehtoisin suorituksin kertynei- 15197: jakaantumista verovelvollisryhmittäin ei ve- den liikevaihtoverojen ja maksuunpantujen 15198: rohallituksessa kootuista tilastoista voida liikevaihtoverojen yhteenlaskettuun mää- 15199: erikseen selvittää. Verotuslain mukaisten ve- rään, jäi vanhentumisen vuoksi vuodelta 15200: rojen osalta vanhentuneina poistetut lopulli- 1983 liikevaihtoveroja kertymättä 1,3 %. 15201: set määrät voidaan todeta verotuslain mu- Vuonna 1988 maksuunpannut työnantaja- 15202: kaisten verojen lopputilityksessä. Viimeisin suoritukset muodostivat 25,7 % maan koko- 15203: lopputilitys on annettu verovuodelta 1982. naisverojäämistä. Työnantajasuorituksia ker- 15204: Vuosilta 1979-1982 toimitetuissa lopputili- tyi oma-aioitteisin suorituksin v. 1983 yh- 15205: tyksissä valtionveron osuus kertymättömästä teensä 48 063 Mmk ja niitä maksuunpantiin 15206: määrästä on vaihdellut 1,4 %:n ja 1,5 %:n samana vuonna yhteensä 698 Mmk. Vuoden 15207: välillä. Muiden veronsaajien vastaava osuus 19881opussa poistettiin v. 1983 maksuunpan- 15208: on vaihdellut 0,5 %:n ja 0,7 %:n välillä. Kai- tuja työnantajasuorituksia vanhentuneina 72 15209: kista maksuunpannuista verotuslain mukai- Mmk, mikä vastaa 10,3% maksuunpannuis- 15210: sista veroista poistettiin v. 1979-82 vanhen- ta työnantajasuorituksista. Vuonna 1983 va- 15211: tuneina 0,6--0,7 %. Lääninverovirastoittain paaehtoisin suorituksin kertyneiden ja mak- 15212: tarkasteltuna vanhentuneina poistettujen ve- suunpantujen työnantajasuoritusten yhteis- 15213: rojäämien määrä vaihteli vuoden 1982 loppu- määrästä jäi vanhentumisen vuoksi vuodelta 15214: tilityksessä 0,2 %:n (Oulun lääninveroviras- 1983 kertymättä 0,2 %. 15215: to) ja 1,1 %:n (Uudenmaan lääninveroviras- Vertailtaessa työnantajasuoritusten ja lii- 15216: to) välillä. Vanhentuneina poistettujen määrä kevaihtoveron kertymien eroa voidaan tode- 15217: on pysynyt tarkasteltuina vuosina lääninve- ta, että liikevaihtoverojen vähäisempään ker- 15218: rovirastoittainkin lähes samana. tymiseen vaikuttaa osaltaan se, että liikevaih- 15219: Verohallitus on erikseen selvittänyt mui- toveron laiminlyöntiä ei ole kriminalisoitu 15220: den verojäämistä suurimpien verolajien, toisin kuin on asianlaita työnantajasuoritus- 15221: maksuunpantujen liikevaihtoverojen ja mak- ten kohdalla. 15222: suunpantujen työnantajasuoritusten vanhen- Verojäämien perinnän tehotto- 15223: tumisen. Vuonna 1988 maksuunpantujen lii- muus ja siihen liittyvät näkökoh- 15224: kevaihtoverojen osuus maan kokonaisvero- dat. Ulosottoperinnän tehokkuutta ja vero- 15225: jäämistä oli 31,6 %. Vuoden 1988 lopussa jäämien kasvun syitä kuvaa seuraava asetel- 15226: poistettiin v. 1983 maksuunpantuja liikevaih- ma. Asetelmassa on esitetty ulosottotoimin 15227: toveroja vanhentuneina 211 Mmk. Liikevaih- perittäviksi lähetettyjen verojäämien määrä 15228: toveroja kertyi oma-aioitteisin maksuin v. ja ulosottoperinnässä kertyneiden verojen 15229: 1983 yhteensä 15 017 Mmkjaniitä maksuun- määrä v. 1985-89. Ulosottoon lähetettyjen 15230: pantiin samana vuonna yhteensä 1 043 Mmk. jäämien määrä sisältää myös uudistusperin- 15231: Maksuunpannuista liikevaihtoveroista van- tään lähetetyt verojäämät. Asetelmassa esite- 15232: heni siten 20,3 %. Kun vanhentuneina pois- tyt vuosittaiset kertymät eivät kohdistu yk- 15233: tettujen liikevaihtoverojen jäämiä verrataan sinomaan asianomaisena kertymisvuonna 15234: 91 15235: 15236: ulosottoon lähetettyihin määriin, vaan niiden maksetaan yhä useammin toisaalta oma- 15237: ohella myös aikaisempina vuosina ulosottoon aloitteisesti ja maksuunpanon jälkeen va- 15238: lähetettyihin määriin. Kertymiin sisältyvät paaehtoisin suorituksin sekä toisaalta velko- 15239: ulosottoperinnässä kertyneiden määrien li- jan toimien jälkeen ennen ulosottoon lähettä- 15240: säksi myös konkurssipesien lääninveroviras- mistä. Myös ulosottoperinnän kertymätulos 15241: toille ko. vuonna tilittämät määrät. on pysynyt lähes samalla tasolla v. 1985-89. 15242: Kertomusvuodelta käytettävissä oleva ulos- 15243: Vuosi Ulosottoon Jäämäperinnän Verojäämät ottoperinnän kertymää kuvaava luku osoit- 15244: lähetetyt tilille kertyneet vuoden lopussa 15245: verojäämät verojäämät taa ulosottoperinnän kertymän markkamää- 15246: Mmk 15247: räisesti jopa laskeneen. Verojen ulosottope- 15248: 1985 2 793 1 223 5 330 rinnän tehostumista tai täytäntöönpanotu- 15249: 1986 2 609 1 259 5 994 loksen parantumista ei voida näin ollen ha- 15250: 1987 2 891 1 346 6 599 vaita tapahtuneen. Lisäksi on huomattava, 15251: 1988 2 905 1 376 7 048 että lääninverovirastojen ulosoton ohella 15252: 1989 2 858 1 232 7 724 suorittamien erikoisperintätoimien osuus ve- 15253: rojen ulosottoperinnän kertymästä on viime 15254: Edellä olevasta asetelmasta voidaan havai- vuosina jatkuvasti kasvanut. Vuosina 1985- 15255: ta, että ulosottoon lähetettyjen ulosottohake- 89 tämä osuus on ollut runsaat 50 % verojen 15256: musten markkamäärä on v. 1985-89 pysy- ulosottoperinnän kokonaiskertymästä. 15257: nyt lähes samansuuruisena lukuun ottamatta 15258: vuotta 1986. Viimeksi mainittu poikkeus joh- Verojen oma-aioitteisin maksuin tapahtu- 15259: tunee pääosin vuoden 1986 virkamieslakosta. vaa kertymistä ja maksuunpanon jälkeen ve- 15260: Ulosottoon lähetettyjen määrien pysyminen rolipulla tapahtuvaa kertymistä verrattuna 15261: lähes muuttumattomina, samalla kun mak- ulosottoperinnän kautta saataviin verotuloi- 15262: suunpantujen verojen yhteismäärä on kuiten- hin kuvaa seuraava asetelma vuosilta 1985- 15263: kin koko ajan kasvanut, osoittaa, että verot 89: 15264: 15265: 1985 1986 1987 1988 1989 15266: Mnl. mk % Mrd. mk % Mrd. mk % Mrd. mk % Mrd. mk % 15267: 15268: Oma-aloitteisesti kertyneet 84,9 84,2 93,7 86,4 104,1 85,0 117,4 86,0 131,4 86,0 15269: Verolipulla kertyneet 14,7 14,6 13,6 12,5 17,0 13,9 17,7 13,0 20,2 13,2 15270: Ulosotto/erikoisperintätoi- 15271: min kertyneet 1,2 1,2 1,2 1,1 1,3 1,1 1,4 1,0 1,2 0,8 15272: Yhteensä 100,8 100 108,5 100 122,5 JOO 136,5 100 152,8 JOO 15273: 15274: 15275: Toteutetut uudistukset ulosotto- Elinkeinotulon ulosmittauksen mahdollis- 15276: perin n ä n tehostamiseksi . Ulosotto- taminen ei ole vaikuttanut ulosottoperinnän 15277: lainsäädäntöä on v. 1985-90 uudistettu osit- tehostumiseen eikä täytäntöönpanetuloksen 15278: taisuudistuksin. Verojen perintään vaikutta- parantumiseen. Eläketulojen ulosmittauksen 15279: via uudistuksia ovat mm. luonnollisen henki- mahdollistumisella ei verohallituksen käsi- 15280: lön saaman toistuvan elinkeinotulon ja eläke- tyksen mukaan tule myöskään olemaan vero- 15281: tulon saattaminen ulosmittauskelpoiseksi tu- jäämien kertymään merkittävää vaikutusta. 15282: loksi. Yksityisen elinkeinonharjoittajan 15283: saaman elinkeinotulon ulosmittaus mahdol- Toteutetut toimet veroJaamien 15284: listui jo vuoden 1987 alussa (ulosottolain kasvun pysäyttämiseksi. Valtiova- 15285: muuttamisesta 13.6.1986 annettu laki 470/ rainministeriössä ja verohallinnossa on ve- 15286: 86). Eläketulon ulosmittaaminen on ollut ronkannossa ja veroperinnässä yleiseksi ta- 15287: mahdollista vuoden 1990 alusta lukien (ulos- voitteeksi asetettu verojen vapaaehtoisen 15288: ottolain muuttamisesta 11.11.1988 annettu suorittamisen tukeminen. Tavoitetta palvelee 15289: verojen maksamisen helpottaminen verojen 15290: laki 939/88 sekä tähän liittyen eräiden eläke- maksupaikkoja koskevien säännösten uusi- 15291: lakien muuttamisesta 11.11.1988 annetut lait 15292: 940-949/88). misella. Tavoite on oma-aloitteisesti suoritet- 15293: tavien verojen osalta toteutettu lisäämällä 15294: 92 15295: 15296: verojen maksupaikkoja siten, että veron suo- le myös tiedot eläkkeen maksajista edellisen 15297: rittaminen on verovelvolliselle mahdollisim- vuoden eläke- ja pidätystietojen perusteella. 15298: man vaivatonta. Niinpä oma-aloitteisesti Ulosottohakemusten ja vastaavasti ulosotto- 15299: suoritettavien työnantajasuoritusten maksa- miesten tilitysten siirtämistä tapahtuvaksi ko- 15300: minen myös liike-, säästö- ja osuuspankkei- nekielisessä muodossa on jatkettu sitä mukaa 15301: hin mahdollistettiin 1. 7.1987 lukien. Verojen kuin atk:nhyväksikäyttöä on ulosottohallin- 15302: vapaaehtoisen suorittamisen tukemista mer- nossa lisätty. 15303: kitsee myös 23.4.1990 voimaantullut valtio- Kertomusvuoden alussa toteutettiin pal- 15304: varainministeriön päätös, jolla helpotettiin kansaajien ennakkoperinnässä enoakanpidä- 15305: jälkikannassa olevien verojen suorittamista tyksen prosenttipidätysjärjestelmään siirty- 15306: siten, että po. verot voidaan tietyin edellytyk- minen. Järjestelmän tavoitteena on parantaa 15307: sin maksaa Postipankin ja postitoimipaikko- ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen 15308: jen lisäksi myös liike-, säästö- tai osuuspank- vastaavuutta. Sen seurauksena lopullisen ve- 15309: kiin. ron kannossa maksettavissa määrissä on 15310: Verohallinnossa on kehitetty myös peri- odotettavissa alenemista. Käyttöönoton vai- 15311: mistoimia, jotka tähtäävät maksamattomien kutus näkyy ensimmäisen kerran kertomus- 15312: verojen kertymisen nopeuttamiseen. Veron- vuodelta toimitetun lopullisen verotuksen 15313: kantolain 27 a §:n nojalla voidaan verojen valmistuttua syksyllä 1990. 15314: perinnässä ulosoton hakemisen ohella tai sen Suunnitteilla olevat toimet vero- 15315: sijasta ryhtyä ns. erikoisperintätoimiin vero- Jaamien kasvun pysäyttämiseksi. 15316: jen perimiseksi. Erikoisperintätoimiin kuuluu Samassa yhteydessä kun veronkantolakia 15317: mm. maksamattornia veroja koskevien tieto- muutettiin (586/87) ja sen perusteella anne- 15318: jen lähettäminen julkaistavaksi. Tietojen jul- tussa valtiovarainministeriön päätöksessä 15319: kaistavaksi lähettämistä voidaan perinnässä (622/87) mahdollistettiin työnantajasuoritus- 15320: käyttää itsenäisesti tai muun erikoisperinnän ten suorittaminen myös liike-, säästö- ja 15321: ohella. Lääninverovirastot ovat lähettäneet osuuspankkeihin, oli tarkoitus muuttaa ve- 15322: julkaistavaksi protestilistalla maksuunpantu- ronkantolakia myös siten, että valtiovarain- 15323: jen ennakonpidätysten ja niihin liittyvien ministeriö voisi määrätä myös säännönmu- 15324: työnantajan sosiaaliturvamaksujen jäämät kaisen kantoajan jälkeen suoritettavien vero- 15325: sekä liikevaihtoverojen jäämät. Tällä hetkellä jen maksupaikoista. 15326: julkaisurajana on 3 000 mk. Muutosta ei kuitenkaan tuolloin toteutettu 15327: Kertomusvuoden alussa toteutettiin liike- osittain oikeusministeriön vastustettua sitä ja 15328: vaihtoverotuksen menettelyuudistus. Uudis- osittain myös maksupaikkojen laajentamis- 15329: tukseen sisältyy mm. liikevaihtoveron kuu- mahdollisuuksien selvittelyn ollessa keskene- 15330: kausimaksujen oikea-aikaisuuden ja-määräi- räistä. Veronkantolain muutosta koskevaa 15331: syyden valvonta. Uudistuksen yhteydessä to- hallituksen esitystä käsitellessään eduskun- 15332: teutetun liikevaihtoverojen kuukausivalvon- nan valtiovarainvaliokunta totesi, että suori- 15333: nan tavoitteena on nopeuttaa liikevaihtove- tuksen maksamisessa myös kantoajan jälkeen 15334: ron suorittamisen laiminlyönnin ilmituloa ja on päästävä mahdollisimman joustavaan ja 15335: sitä seuraavaa maksuunpanoa. Uudistuksen asiakasystävälliseen menettelyyn. Eduskunta 15336: myötä on odotettavissa liikevaihtoveron ker- edellytti lain hyväksyessään, että sen jälkeen, 15337: tymisen nopeutuminen. Myös laiminlyöntita- kun siihen on tarvittavat valmiudet, valtiova- 15338: pauksissa voidaan käynnistää perintätoimet rainministeriöllä tulisi olla oikeus määrätä 15339: entistä varhaisemmassa vaiheessa. myös kantoajan jälkeisistä maksupaikoista. 15340: Verohallinnossa on kehitetty myös ulosot- Valtiontilintarkastajain kertomuksessa 15341: toa palvelevien, verohallinnon käytettävissä vuodelta 1988 on pidetty tärkeänä kantoajan 15342: olevien tietojen välittämistä ulosottoviran- jälkeen maksettavien verojen ja maksujen 15343: omaiselle. Ulosottohakemukseen sisällyte- siirtämistä pois lääninhallituksista ja valtio- 15344: tään viimeksi vahvistettuun verotukseen pe- konttorista postisiirtoliikettä välittäviin pos- 15345: rustuvat tiedot jäämävelallisen omaisuudesta titoimipaikkoihin ja Postipankki Oy:öön. 15346: sekä edelliseltä vuodelta käytettävissä olevat Kertomuksessa esitettiinkin veronkantolain 15347: velallisen tulo- ja työnantajatiedot. Eläketu- muuttamista siten, että valtiovarainministe- 15348: lon ulosmittaamisen mahdollistuttua vuoden riö valtuutettaisiin määräämään myös ne 15349: 1990 alusta toimitetaan ulosottoviranomaisil- maksupaikat, jotka saisivat vastaanottaa 15350: 93 15351: 15352: maksusuorituksia säännönmukaisen kanto- lopullisen verotuksen yhdistämisen toteutta- 15353: ajan jälkeen. misen suunnittelua. 15354: Valtiovarainministeriön hallinnonalan Uudistuksen tuloksena poistuisivat mm. 15355: vuosia 1990-94 koskevassa yleissuunnitel- kannossa maksettavat enoakanpalautukset 15356: massa on tavoitteeksi asetettu verojen oma- sekä merkittävä osa jäämäperinnässä ja ulos- 15357: aloitteisen suorittamisen helpottaminen. Ve- otossa perittävistä eristä. Verohallinnossa 15358: rohallinnon suunnittelukaudella toteutetta- uudistus tuottaisi säästöä mm. lopullisen ve- 15359: vien kehittämishankkeiden yleiseksi lähtö- ron maksulippujen määrien olennaisesti vä- 15360: kohdaksi on asetettu asiakaspalvelun paran- hentyessä sekä lopullisen veron kannon ja 15361: taminen. Valtiovarainministeriön yleissuun- valvonnan vähentyessä. Lisäksi voitaisiin vä- 15362: nitelmassa on kiirehditty veronkannon hentää ulosottolaitoksen kuormitusta ja kus- 15363: toimenpiteitä erityisesti siltä osin kuin ne tannuksia. Kun verot kertyisivät työnanta- 15364: tähtäävät ulosottoon lähetettävien verojen jien toimittamien enoakanpidätysten yhtey- 15365: määrän vähenemiseen. Edellä mainittuun liit- dessä, on ilmeistä, että verojen kertyminen 15366: tyen onkin verohallituksen vuoden 1990 toi- tehostuisi. Tällä hetkellä kannossa maksetta- 15367: mintasuunnitelmaan otettu verojen maksu- vien lopullisten verojen jäämät muodostavat 15368: mahdollisuuksien parantaminen. Sen mu- kokonaisverojäämistä 29,9 % ja ennakkove- 15369: kaan on tarkoitus valmistella säädösehdotuk- rot 11,7 %. 15370: set ja suunnitella tekniset ratkaisut verojen Valtiovarainministeriöltä saadussa selvi- 15371: jälkikannon uudistamiseksi ja muunkin erä- tyksessä todetaan, että verojäämien jatkuva 15372: päivän jälkeen tapahtuvan veronmaksun jär- kasvu on suhteessa maksuunpantujen verojen 15373: keistämiseksi. Valtiovarainministeriö on määrään. Vaikka verojäämien kasvua vero- 15374: 18.4.1990 pyytänyt verohallitusta tekemään jen määriin nähden ei sinänsä ole pidettävä 15375: ehdotuksen maksupaikkojen muutostarpeis- hälyttävänä, on verojen perimistä pyrittävä 15376: ta. Verohallitus arvioi oman ehdotuksensa edelleen tehostamaan. Tätä tarkoittavia ve- 15377: valmistuvan vuoden 1990 elokuussa. ronkantoa ja ennakkoperintää koskevia 15378: säännösmuutoksia valmistellaan valtiova- 15379: Verohallitus on 20.12.1989 asettanut työ- rainministeriössä sitä mukaa kuin verohalli- 15380: ryhmän valmistelemaan verojen ennakkope- tuksessa tapahtuva menettelyä koskeva suun- 15381: rinnän ja lopullisen verotuksen yhdistämistä. nittelutyö tekee sen mahdolliseksi. Verojää- 15382: Työryhmä on antanut mietintönsä 28.2.1990 mien jatkuvan kasvun ja kohdistumisen ei 15383: (Verohallituksen työryhmän muistio 10/89). voida katsoa yleisesti heikentäneen verovel- 15384: Työryhmä on ehdottanut mm. ennakonpidä- vollisten veromoraalia. 15385: tyksen alaisia tuloja saavien verovelvollisten Valtiontilintarkastajien aiempia 15386: verojen sisällyttämistä enoakanpidätyksiin ja kannanottoja. Viime vuosikymmenen ai- 15387: ennakkoverovelvollisilta perittävien verojen kana valtiontilintarkastajat ovat kiinnittä- 15388: sisällyttämistä kuukausieriin jaettaviin enna- neet huomiotaan verojäämien kehitykseen ja 15389: koihin. Kun säännönmukainen lopullinen ve- perintään kertomuksissaan vuosilta 1981 15390: rotus on toimitettu, määrättäisiin uudet en- (s.IOS-108) ja 1985 (s.65-72). Kertomuk- 15391: nakonpidätysprosentit ja uudet ennakkove- sessaan vuodelta 1981 valtiontilintarkastajat 15392: rot Määräämisessä otettaisiin huomioon ny- eivät pitäneet tarkoituksenmukaisena vero- 15393: kyisin kannossa maksettavat verot ja palau- jäämien käyttämistä mm. yritysten rahoitus- 15394: tettavat määrät korkoineen. muotona. Valtiontilintarkastajat edellyttivät 15395: Tämän johdosta verohallinnossa arvioi- verojäämien perinnän tehostamistaimien no- 15396: daan syntyvän säästöä mm. maksulippujen peuttamista yleensä ja erityisesti liikevaihto- 15397: määrien olennaisesti vähentyessä. Merkittävä veron kuukausimaksujen tarkkailujärjestel- 15398: osa ennakonpalautuksista, lyhennyksistä ja män luomista kiireellisenä toimenpiteenä. Li- 15399: ennakonpalautusten ulosmittauksista pois- säksi huomiota kiinnitettiin verokertymien 15400: tuisi. Lisäksi ulosottoperintään lähetettävien alueelliseen jakautumaan. Valtiontilintarkas- 15401: verojen markkamäärät ja kappalemäärät vä- tajat katsoivat, että perintätoimien painopis- 15402: henisivät olennaisesti. Tämä vähentäisi ulos- te tulee suunnata Etelä-Suomeen ja erityisesti 15403: ottolaitoksen kuormitusta ja kustannuksia. Uudenmaan lääniin. 15404: Verohallinnossa on tarkoitus em. työryhmä- Liikevaihtoveron kuukausivalvonnan jär- 15405: muistion pohjalta jatkaa ennakkoperinnän ja jestämiseksi valtiovarainministeriö antoi ve- 15406: 94 15407: 15408: rohallitukselle 2.3.1983 kirjallisen toimek- kaan viiden vuoden aikana ole johtanut toi- 15409: siannon, jonka mukaan järjestelmä on voita- miin. 15410: va ottaa käyttöön viimeistään v. 1984. Kuten Pääosin viime vuosisadalta peräisin olevan 15411: edellä verohallitukselta saadussa selvitykses- konkurssilainsäädännön uudistaminen on ollut 15412: sä on todettu, liikevaihtoverotuksen menette- pitkään vireillä. Konkurssi veron perintäkeino- 15413: lyuudistus toteutettiin vasta kertomusvuoden na on varsin usein epäonnistunut, minkä vero- 15414: alussa eli viisi vuotta myöhemmin. hallituksen selvityksetkin ovat osoittaneet. Nii- 15415: Kertomuksessaan vuodelta 1985 valtion- den mukaan v. 1987 päättyneissä konkursseis- 15416: tilintarkastajat totesivat mm., että etenkin sa parhaimmatlakin etuoikeudella konkurssis- 15417: pääkaupunkiseudun suurten verojäämien pe- sa valvotuista verosaatavista kertyi vain vajaat 15418: rinnän tehostamiseksi olisi harkittava jopa 18% ja muilla runsaat 8 %, samalla kun 15419: erityisyksikön tai vastaavan organisaation peräti 40 % konkurssipesän varoista kului 15420: perustamisen tarpeellisuutta. Samoin todet- kohtuuttoman korkeisiin pesänhoitopalkkioi- 15421: tiin, että konkurssi on verovelkojen perintä- hin ym. konkurssipesän menoihin. Pesänhoito- 15422: keinona varsin usein epäonnistunut. Valtion- palkkioiden perusteet tulee pikaisesti uudistaa. 15423: tilintarkastajat katsoivat lisäksi, että eläkkei- 15424: den ulosmittauskielto tulisi kumota. Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että val- 15425: Valtiontilintarkastajat pitävät verojäämien tiovarainministeriö ja verohallitus yhdessä 15426: määrällistä kehitystä yleensä ja erityisesti nii- käynnistävät perusteellisen selvityksen siitä, 15427: den alueellista keskittymistä pääkaupunkiseu- mitä verojäämien kehitykselle ja alueelliselle 15428: dulle huolestuttavana. Perintätoimien tehotto- keskittymiselle voidaan ja on tarkoitus tehdä. 15429: muus on edelleen jatkunut. Valtiontilintarkas- Samalla tulee selvittää, mitä keinoja on mah- 15430: tajien aikaisemmin toteamat epäkohdat ja nä- dollista käyttää ja mitä uusia keinoja sekä 15431: kemykset ovat monilta osiltaan edelleen voi- lainsäädännöllisiä toimia tarvitaan asiantilan 15432: massa. Ulosottolainsäädännön uudistamista on korjaamiseksi. 15433: valmisteltu osittaisuudistuksina. Verohallinnon 15434: erikoisperintätoimien ja ulosoton perintätoi- Verotarkastuksen tehostaminen. Veroval- 15435: mien yhteensovittaminen on edelleen vireillä. vonta jaetaan käsitteellisesti verovalmiste- 15436: Ulosottotoimen osalta valtiontilintarkastajat luun ja verotarkastukseen. Verotarkastuksen 15437: viittaavat oikeusministeriön hallinnonalalla tulos on tilastojen avulla selvitettävissä, mut- 15438: tässä kertomuksessa edellä esittämäänsä. ta verovalmistelun tuotosta ei ole esitettävis- 15439: Avoimen ja kommandiittiyhtiön henkilökoh- sä vastaavia tilastoja. Kokemusten pohjalta 15440: taisesti vastuunalaisilla yhtiömiehillä ei ole on kuitenkin katsottu, että verovalvonnan 15441: suoraan lakiin perustuvaa vastuuta yhtiön suo- pääpainon tulee olla verotarkastuksessa. 15442: rittamat ta jättämistä ennakonpidätyksistä ja Verohallitukselta saadun selvityksen mu- 15443: työnantajan sosiaaliturvamaksuista, ja vastuu kaan verotarkastajien henkilötyövuosien, 15444: voidaan edelleenkin toteuttaa vain siviilioikeu- tarkastettavien ja verotarkastusten lukumää- 15445: dellisella kanteella. Verohallitus on 16.5.1985 rän, tarkastuskattavuuden sekä maksuun- 15446: esittänyt valtiovarainministeriölle ennakkope- pantujen jälkiverojen määrän ja jälkiverojen 15447: rintää koskevien säännösten muuttamista si- määrän verotarkastajaa kohti laskettu kehi- 15448: ten, että em. työnantajasuoritukset voitaisiin tys 1980-luvun jälkipuoliskolla on ollut seu- 15449: toteuttaa hallinnollista tietä. Aloite ei kuiten- raava: 15450: 15451: 15452: 15453: 15454: 1985 1986 1987 1988 1989 15455: Verotarkastajien henkilötyövuosia 15456: - välitön verotus 170 171 172 172 151 15457: - välillinen verotus 142 129 144 135 108 15458: - ennakkoperintä 170 170 170 170 161 15459: Henkilötyövuodet yhteensä 482 470 486 477 420 15460: 95 15461: 15462: 1985 1986 1987 1988 1989 15463: Tarkastettavien määrä, 1 000 kp1 15464: - välitön verotus ll2 115 121 134 136 15465: - välillinen verotus 90 92 95 100 103 15466: - ennakkoperintä 94 95 98 104 1ll 15467: Tarkastettavia yhteensä 296 302 314 338 350 15468: 15469: 15470: Tarkastusten lukumäärä 15471: - välitön verotus 2 669 2 297 2 635 2 627 2 530 15472: - välillinen verotus 2 152 1 838 2 110 1965 1 622 15473: - ennakkoperintä 2 825 2 626 2 782 2 916 3 320 15474: Tarkastuksia yhteensä 7 646 6 761 7 527 7 508 7 472 15475: 15476: 15477: Tarkastuskattavuus, % 15478: - välitön verotus 2,4 2,0 2,2 2,0 1,9 15479: - välillinen verotus 2,4 2,0 2,2 2,0 1,6 15480: - ennakkoperintä 3,0 2,8 2,8 2,8 3,0 15481: Tarkastuskattavuus keskimäärin 2,5 2,2 2,5 2,2 2,1 15482: 15483: 15484: Maksuunpannut jälkiverot, Mmk 15485: - välitön verotus 184 198 230 225 134 15486: - välillinen verotus 249 175 248 240 142 15487: - ennakkoperintä 151 134 190 168 155 15488: Jälkiverot yhteensä 584 507 668 633 431 15489: 15490: 15491: Maksuunpannut jälkiverot verotarkastajaa 1,2 1,0 1,4 1,3 1,0 15492: kohti, Mmk 15493: 15494: 15495: Kuten asetelmasta voidaan todeta, on ve- sen verotuksen toimittamista, tulee kiireelli- 15496: rotarkastajien määrä eri tarkastusryhmissä sesti poistaa ja ao. säädökset tulee korjata 15497: pysynyt tarkastelujaksona lähes ennallaan. muiden Pohjoismaiden lainsäädännön mu- 15498: Kun samaan aikaan tarkastettavien määrä kaiselle tasolle. Tällöin on lähinnä kyse siitä, 15499: vastaavissa ryhmissä on kasvanut, ovat mah- että Suomessa virallisen tahon velvollisuus 15500: dollisuudet tarkastuskattavuuden lisäämi- antaa tietoja veroviranomaiselle on olennai- 15501: seen luonnollisesti heikentyneet. Kun suori- sesti suppeampi kuin yleisen sivullistahon. 15502: tettujen tarkastusten määrät ovat lisäksi jopa 15503: alentuneet, on seurauksena ollut tarkastus- Kertomuksessaan vuodelta 1985 valtion- 15504: kattavuuden aleneminen. Todettakoon, että tilintarkastajat katsoivat, että verohallinnon 15505: tarkastuskattavuus v. 1980 oli välittömässä olisi syytä käynnistää perusteellinen selvitys 15506: verotuksessa 3,0, välillisessä verotuksessa 4,7 siitä, missä verovelvollisryhmissä ja missä 15507: ja ennakkoperinnässä 7,8 %. verotusmuodossa ovat verovalvonnan todel- 15508: Valtiontilintarkastajien aiempia liset ongelmat. Selvityksen perusteella tulisi 15509: kannanottoja . Valtiontilintarkastajat on verotarkastusta siirtää näihin ongelmiin. Tar- 15510: viime vuosikymmenellä kiinnittäneet huo- peelliset lisäresurssit tulisi jakaa myös samo- 15511: miotaan verotarkastukseen ja sen tehostami- jen periaatteiden mukaisesti. Samalla olisi 15512: seen kertomuksissaan vuosilta 1980 (s. 109- syytä selvittää, voitaisiinko verotarkastusta 15513: 113) ja 1985 (s. 72-74). Kertomuksessaan järkeistää ja yhtenäistää siten, että sama 15514: vuodelta 1980 valtiontilintarkastajat mm. ko- asianmukaisesti koulutettu tarkastaja voisi 15515: rostivat sitä, että verolainsäädännön epäkoh- ainakin pienemmissä yrityksissä yhdellä ker- 15516: dat, jotka rajoittavat oikean ja yhdenmukai- taa toimittaa niin välittömän verotuksen ja 15517: 96 15518: 15519: ennakkoperinnän kuin liikevaihtoverotuk- jen henkilöstöksi. Tarkastushallinnollisen tie- 15520: senkin tarkastuksen. tojärjestelmän (TARHA) toteuttaminen on 15521: Verotarkastuksen kehittämistoi- tarkistettu ensi vaiheessa palvelemaan työn- 15522: mi a verohallituksessa. Verohallituk- johtoa. Tältä osin sitä voitaneen käyttää jo v. 15523: selta saadun selvityksen mukaan tarkastus- 1991. 15524: toimen kehittämistarpeita on selvitetty vero- - Ohjeistuksessa painotetaan verotarkas- 15525: hallituksen 27.10.1987 asettamassa veroval- tusten nopeuttamista siten, että ne kohdistet- 15526: vontatyöryhmässä, jonka tehtävänä oli laatia taisiin ensisijaisesti 1-2 viimeisimpään tili- 15527: ehdotus verohallinnon harjoittaman veroval- kauteen ja merkityksellisimpiin asiaryhmiin. 15528: vonnan periaateohjelmaksi. Työryhmän Tällaista käytäntöä on jo noudatettu jossain 15529: muistio valmistui 17.8.1988. Työryhmän tuli määrin. Mikrotietokoneilla voidaan myös 15530: ottaa kantaa erityisesti verovalvonnan ylei- nopeuttaa tiettyjä verotarkastusten ja niiden 15531: siin päämääriin, tarkastustoiminnan tehtä- jälkitöiden työvaiheita. 15532: vään verovalvonnan osana, verohallituksen - Verotarkastushenkilöstö pyritään säi- 15533: tarkastusosaston johdettavana olevan tarkas- lyttämään mahdollisimman vähin poikkeuk- 15534: tushenkilöstön tarkoituksenmukaiseen koh- sin sille tarkoitetussa tehtävässä. 15535: dentamiseen, velallistutkimuksiin, erikoisti- - Yhdennetty verotarkastustapa lisää pe- 15536: lintarkastuksiin ja konkurssipesien valvon- riaatteessa kuhunkin verotarkastukseen käy- 15537: taan, verorikosten selvillesaantiin ja yhteis- tettävää henkilötyöaikaa. Tällainen verotar- 15538: työhön poliisin kanssa, tehokkaan tarkastus- kastus kuitenkin korvaa 2-3 erillistä tarkas- 15539: toiminnan edellyttämien valtuus- ja muiden tusta, joten kokonaiskattavuus suhteellisesti 15540: säännösten kehittämiseen sekä eri tarkastus- paranee. Mikäli laaditaan verolajittaiset tar- 15541: sektorien keskinäisen integroinnin kehittämi- kastuskertomukset, myös niiden lukumäärä 15542: seen. oletettavasti lisääntyy. 15543: Verohallitukselta saadun selvityksen mu- Verotarkastustyön laadulliset kehittämis- 15544: kaan vuosien 1985-89 verotarkastustoimin- hankkeet verohallinnossa ovat seuraavat: 15545: nassa on päähuomio kiinnitetty volyymiltaan -Tietojenkäsittely tarjoaa mahdollisuuk- 15546: suurten tai muuten merkittävien vero- ja pi- sia hankkia enemmän tietoa tarkastukseen 15547: dätysvelvollisten tarkastamiseen. Tällaisten valmistautumista ja sen suorittamista varten. 15548: kohteiden - samoin kuin verorikostapaus- Mikrotietokoneiden avulla voidaan kehittää 15549: ten - perusteellinen tarkastaminen vaatii tehokkaita ja yhdenmukaisia tarkastusmene- 15550: runsaasti aikaa tilastoitua tarkastustapahtu- telmiä. 15551: maa kohden. Näin ollen verotarkastusten - Työnopetuksen ja koulutuksen avulla 15552: lukumääräinen lisääminen samanaikaisesti il- pyritään kehittämään ja ylläpitämään kor- 15553: man henkilöstölisäyksiä ei ole ollut mahdol- keatasoista, olennaisiin asioihin keskittyvää 15554: lista. On kuitenkin huomattava, että volyy- tarkastustapaa. Sama päämäärä on laaditta- 15555: milla mitattu (liikevaihto, palkansaajien valla käsikirjamuotoisella ja muulla ohjeis- 15556: luku) tarkastuskattavuus on ollut moninker- tuksella. 15557: tainen tarkastusten lukumääriin verrattuna. - Raportoinnin ja seurannan kehittämi- 15558: Siten voidaan arvioida, että puolet verotu- sellä parannetaan työnjohdon mahdollisuuk- 15559: loista on ollut jälkiverotusaikana verotarkas- sia valvoa tarkastusten laatutasoa. 15560: tuksena suoritetun valvonnan piirissä. Vero- - Verotarkastusten suuntaaminen merki- 15561: tarkastuksilla on vaikutusta silloin, kun ne tyksellisiin kohteisiin ja asioihin sekä niiden 15562: voidaan kohdistaa mahdollisimman moniin suunnitelmallinen toteuttaminen lisäävät tu- 15563: tarpeellisiin kohteisiin. Tämän vuoksi vero- loksellisuutta. 15564: hallituksen päättämillä kehittämishankkeilla - Tietojenanto- ja esittämisvelvollisuuk- 15565: pyritään lisäämään tarkastusten lukumää- sien lisäämistä koskevien ehdotusten tarkoi- 15566: räistä kokonaiskattavuutta. tuksena on parantaa verotarkastusten tulok- 15567: Verotarkastusten lisäämiseen tähtäävät ve- sellisuutta ja ennaltaestävyyttä. 15568: rohallinnon olennaisimmat kehityshankkeet Valtiovarainministeriön toimet tarkastus- 15569: ovat seuraavat: toiminnan kehittämiseksi keskittyvät parhail- 15570: - Työnjohtoa on tehostettu luopumalla laan lähinnä verohallituksen organisaation 15571: tarkastuspiirijaosta ja siirtämällä verotoimis- kehittämiseen. Valtiovarainministeriö käyn- 15572: tojen tarkastushenkilöstö lääninverovirasto- nisti verohallinnon organisaatiouudistuksen 15573: 97 15574: 15575: kehittämishankkeen 14.3.1989. Ministeriö döskokonaisuuden tarkastustyöskentelyko- 15576: osallistuu kehittämistyöhön hanketta varten kemus. 15577: asettamansa johtoryhmän kautta, johon kuu- Vuoden 1986 virkamieslakko vähensi tar- 15578: luvat puheenjohtajana valtiovarainministe- kastussuoritteita arviolta 15 % :lla. Kerto- 15579: riön järjestelyosaston osastopäällikkö sekä musvuonna tapahtunut liikevaihtoverotus- 15580: jäseninä verohallituksen pääjohtaja ja valtio- menettelyn ja -organisaatiouudistus on sito- 15581: varainministeriön vero-osaston osastopääl- nut huomattavasti tarkastusvoimavaroja, 15582: likkö. Hankkeen määräaika päättyy vuoden mikä tulee vaikuttamaan suoritteisiin. Luku- 15583: 1990 lopussa. määräisen tarkastuskattavuuden rinnalla tu- 15584: Verohallitukselta saadun selvityksen mu- lisi ottaa huomioon, että tarkastettujen liike- 15585: kaan tarkastustoimen yhdentämisessä pyri- vaihdolla mitattu kattavuus jälkiverotusaika- 15586: tään siihen, että tarkastusten lukumäärä ve- na arvioidaan 50 %:ksi. Tilastointia on kehi- 15587: rovelvolliseen nähden supistuu ja tarkastusti- tetty siten, että tulevaisuudessa saadaan teh- 15588: lanteessa kokonaisvaltaisesti tutkitaan kaikki tyä paremmin kattavuusvertailuja. Verohalli- 15589: verovalvontaan liittyvät verolainsäädäntö- tuksen tavoitteena on tarkastuksia suun- 15590: kohdat yrityksen kirjanpidosta. Useimmiten taamaHa nostaa liikevaihdollinen kattavuus 15591: tarkastuksen suorittaa tarkastusryhmä, jon- 80 %:ksi jälkiverotusaikana. 15592: ka kokoonpano on yrityksestä käytettävissä Valtiontilintarkastajat toteavat, että vero- 15593: olevien ennakkotietojen perusteella muodos- tarkastajien työpanos on 1980-luvulla säilynyt 15594: tettu yrityksessä esiintyvien ongelmien hallin- ennallaan ja on ollut keskimäärin 480 henkilö- 15595: taan erityisesti perehtyneistä tarkastajista. työvuotta. Kun vastaavana ajankohtana tar- 15596: Tarkastuksessa todetaan joko kaikki vero- kastuksen kohteena olevien määrä on kasvanut 15597: lainsäädännön piiriin kuuluvat seikat, tai tar- 250 OOO:sta yli 340 OOO:n eli yli kolmanneksen, 15598: kastus voidaan painottaa niihin ongelmakoh- ovat edellytykset toiminnan tehostamiselle 15599: tiin, jotka yrityksestä käytettävissä olevien olennaisesti heikentyneet. Verotarkastusten 15600: tietojen perusteella katsotaan tarkoituksen- määrä jopa aleni viime vuosikymmenellä noin 15601: mukaisimmiksi. Vaikka tarkastuksessa todet- viidenneksen, minkä seurauksena vuotuinen 15602: taisiin vain yhden aineellisoikeudellisen ko- tarkastuskattavuus aleni puoleen eli vajaasta 15603: konaisuuden ongelmakohdat, on tarkastus 4 %:sta 2 %:iin. Valtiontilintarkastajat eivät 15604: täydellinen verotarkastus. pidä riittävänä sitä, että verotarkastuksen koh- 15605: Yhden verotarkastajan on mahdollista tar- teeksi joutuu vuodessa vain keskimäärin joka 15606: kastaa yhdennetysti pienehköjä yrityksiä. Ve- viideskymmenes tarkastettava kohde. Vaikka 15607: rotarkastajan laajan aineellisoikeudellisen lukumääräisen tarkastuskattavuuden rinnalla 15608: tietämyksen pohjalta hänen on mahdollista tuleekin ottaa huomioon myös tarkastuskoh- 15609: erityisongelmien ilmaantuessa kutsua paikal- teiden liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä mi- 15610: le näitä ongelmia paremmin tunteva tarkas- tatun tarkastuskattavuuden osuus, on selvää, 15611: taja ja seikan selvittyä jatkaa edelleen yksin että siltäkin osin edellä esitetty kehityssuunta 15612: tarkastustaan. Esitetyn kaltainen yhdennetty on huolestuttava. 15613: tarkastus on mahdollista saattaa kattavasti Verotarkastuksen tehostamismahdollisuudet 15614: käytäntöön vasta sitten, kun etenkin liike- liittyvät keskeisesti myös verohallituksen orga- 15615: vaihtoverolainsäädännössä on tapahtunut nisaation kehittämiseen. Valtiovarainministe- 15616: huomattavaa yksinkertaistamista OECD- riö käynnisti tämän hankkeen kertomusvuoden 15617: maissa noudatetun sääntelyn mukaisesti. Me- keväällä, ja sen määräaika päättyy vuoden 15618: nettely edellyttää myös, että kaikki tarkasta- 1990 lopussa. Valtiontilintarkastajat katsovat 15619: jat ovat saaneet laajan perustietämyksen ve- kuitenkin, että verotarkastuksen tehostami- 15620: rovalvontaan liittyvistä säännöksistä sekä seen on jo esitetty riittävästi perusteita ja mm. 15621: työhönopastuksen yhteydessä että keskitetyl- verohallituksen verovalvontatyöryhmän em. 15622: lä erityiskoulutuksella. Kokeilunomaisesti ehdotukset tulee voida toteuttaa mahdollisim- 15623: yhdennettyjä tarkastuksia voivat suorittaa man nopeasti ja verohallituksen tulevista orga- 15624: tarkastajat, joilla jo tällä hetkellä on useam- nisaatioratkaisuista tässä vaiheessa riippumat- 15625: man kuin yhden aineellisoikeudellisen sää- ta. 15626: 15627: 15628: 15629: 13 300644M 15630: 98 15631: 15632: 15633: 15634: 15635: Opetusministeriön hallinnonala 15636: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet rakenteen muutokset, kulttuurikehitys sekä 15637: tarkastuksen opetusministeriössä 7.2.1990, kansainvälistymisen ja Euroopan yhdentymi- 15638: kouluhallituksessa 1.12.1989 ja ammattikas- sen vaikutukset. 15639: vatushallituksessa 14.2.1990. Asiantuntijoina Väestönkehitys ja koulutus. Tilas- 15640: on kuultu 15.11.1989 Suomen Työnantajain tokeskuksen uusimman ennusteen mukaan 15641: Keskusliiton edustajia, professori Matti Pel- Suomen väkiluku on suurimmillaan v. 1998, 15642: tosta, apulaisjohtaja Heikki Hirvistä ja apu- jolloin se on 5,02 miljoonaa henkeä. Sen 15643: laisjohtaja Kari Purhosta. jälkeen väestömäärä pienenee, ja v. 2010 Suo- 15644: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat messa olisi 4,98 miljoonaa henkeä, jonka 15645: ovat selvitelleet valtionosuusjärjestelmän uu- jälkeen alkaa jyrkempi väkiluvun lasku. 15646: distamista, yhteiskuntamuutosten vaikutuk- Väestön ikärakenne muuttuu. Nuorten 15647: sia koulutuksen kehittämiseen, ammatillisen osuus pienenee jatkuvasti. Alle 15-vuotiaita 15648: koulutuksen lainsäädännön uudistamista ja oli v. 1960 väestöstä 30,1 %, mutta v. 1987 15649: hallintoa sekä valtion oppilaitosten kunnal- enää 19,3 %. Ennusteen mukaan v. 2000 15650: listamista, yhteisvalintajärjestelmän kehittä- heitä olisi 17,3% ja v. 2010 vain 15,9 %. Yli 15651: mistä, yhteiskunnallista sivistystyötä ja har- 64-vuotiaita oli v. 1960 väestöstä 7,5 %, mut- 15652: kinnanvaraisia avustuksia. ta v. 1987 jo 12,9 %. Ennusteen mukaan v. 15653: Opetusministeriöön tehdyn tarkastuskäyn- 2000 tämän ikäisiä olisi 14,8 % ja v. 2010 15654: nin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan jopa 16,7 %. 15655: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna ja 15656: opettajatilannetta sekä opettajien palkkaus- Nuorten todellinen lukumäärä vähentynee 15657: järjestelmän kehittämistä. vuoden 1987 vajaasta 953 OOO:sta vajaaseen 15658: 868 OOO:een v. 2000. Yli 64-vuotiaiden määrä 15659: Valtiontilintarkastajat ovat aiempien vuo- lisääntyy vastaavasti vajaasta 640 OOO:sta 15660: sien kertomuksissaan sivunneet opetustoi- runsaaseen 742 OOO:een. 15661: minnan kehittämistä. Muun muassa kerto- 15662: muksessa vuodelta 1985 on arvioitu korkea- Koko valtakunnan väkimäärään vaikuttaa 15663: koulujen toimintaa ja kertomuksessa vuodel- myös maahan- ja maastamuutto. Nettomaa- 15664: ta 1986 on käsitelty laajasti ammatillisen hanmuutto on vaihdellut vuodesta 1971 vuo- 15665: koulutuksen kehittämistä. Tämän kertomuk- teen 1986 muutaman tuhannen ylijäämästä 15666: sen valmisteluvaiheessa on valtioneuvosto muutaman tuhannen alijäämään. 15667: antanut eduskunnalle laajan koulutuspoliitti- Maassamuutto vaikuttaa paljon siihen, mi- 15668: sen selonteon. Tässä kertomuksessa on käsi- ten eri läänien kasvu kehittyy. Uudenmaan 15669: telty tärkeimpiä koulutuspolitiikkaan vaikut- läänin väestö kasvanee ilman muuttovoittoa- 15670: tavia tekijöitä sekä erityisesti valtionavulla ja kin. Hämeen, Kymen, Mikkelin sekä Turun 15671: -tuella rahoitettavan koulutuksen kehittämis- ja Porin lääneissä väki vähenee, jos muutto- 15672: tarpeita ja veikkauksen ja raha-arpajaisten liikettä ei oteta huomioon. Kymen ja Mikke- 15673: voittovarojen jakoa. lin lääneissä väestö vähenee joka tapaukses- 15674: sa. Muissa lääneissä syntyvyys kasvattaisi 15675: väkimäärää, mikäli ei olisi muuttotappioita. 15676: Opetusministeriö Väestönkehitys johtaa peruskouluikäluok- 15677: Koulutuksen kehittäminen. Koulutukseen kien pienenemiseen. Tämä vähentää myö- 15678: keskeisesti vaikuttavia yhteiskunnallisia teki- hemmin keskiasteen koulutukseen ja korkea- 15679: jöitä ovat väestönkehitys, työn ja ammatti- kouluihin hakeutuvien nuorten määrää. 15680: 99 15681: 15682: Kouluikäisten väheneminen vaikuttaa var- nen vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisin 15683: sinkin asutuskeskusten ulkopuolella olevien kustannuksin tämä vaatimus voidaan toteut- 15684: peruskoulujen asemaan. Pienten peruskoulu- taa. Tähänkin kehitykseen voidaan vaikuttaa 15685: jen toiminta voi joutua hankaluuksiin, jos pitkäjänteisellä suunnittelu- ja ohjauspolitii- 15686: väestö virtaa kasvukeskuksiin, erityisesti Uu- kalla. 15687: denmaan lääniin ja pääkaupunkiseudulle. 15688: Toisaalta asutuskeskuksiin olisi samalla pe- Työn ja ammattirakenteen muu- 15689: rustettava uusia peruskouluja tai laajennetta- tokset. Elinkeinorakenteemme on viime 15690: va entisiä. Muuttoliike tekee siten tilanteesta vuosikymmeninä muuttunut nopeasti. Maa- 15691: ristiriitaisen, koska on toisaalta paineita kou- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavien 15692: lujen toiminnan supistamiseen ja toisaalta osuus oli vielä v. 1950 n. 46 %, mutta tällä 15693: laajentamiseen. hetkellä enää alle 10 %. Samanaikaisesti pal- 15694: veluelinkeinoista toimeentulonsa saavien 15695: Keskiasteen koulutuksen tilanne on vas- osuus on kasvanut 25 o/o:sta n. 60 o/o:iin. 15696: taavanlainen kuin peruskoulunkin. Nuoriso- Teollisuudesta toimeentulonsa saavien osuus 15697: ikäluokat pienenevät, mutta alueellinen pai- oli v. 1950 n. 27 %. Välillä tapahtuneen 15698: notus riippuu muuttoliikkeen aiheuttamasta nousun jälkeen se on 1980-luvulla laskenut 15699: väestöjakaumasta. Valintamahdollisuudet li- vajaaseen 30 o/o:iin. 15700: sääntyvät, jos aloituspaikkatarjonta pysyy 15701: entisen suuruisena. Joillakin aloilla voi olla Ennusteiden mukaan tämänsuuntainen ke- 15702: pulaa koulutetusta työvoimasta, jos eri kou- hitys jatkuu. Alkutuotannossa ja teollisuu- 15703: lutusvaihtoehtojen suosio on kovin epätasais- dessa työskentelevien osuus työllisestä työ- 15704: ta. voimasta supistuu edelleen. Teollisuuden eri 15705: Korkeakoulujen tilanteeseen väestön vähe- toimialojen välinen muutos hidastuu jonkin 15706: neminen ja muuttoliike eivät vaikuta välttä- verran. Toimialojen sisäiset muutokset sen 15707: mättä kovin paljon. Nuorten pyrkijöitten sijaan voimistuvat. Palveluelinkeinoissa mo- 15708: määrä vähenee, mutta varsinaista pulaa kou- net alat liukuvat yhä pitemmälle tietotyön 15709: lutettavista tuskin tulee. Esimerkiksi teknisil- suuntaan. 15710: lä aloilla saattaa jatkossakin olla lievää pulaa Ammattirakenne muuttuu siten, että joh- 15711: sopivista hakijoista. tavaa hallinnollista ja teknistä työtä samoin 15712: Nuorten vähetessä aikuiskoulutuksen mer- kuin henkilöpalvelutyötä tekevien määrä 15713: kitys lisääntyy. Melkein puolet työikäisestä kasvaa selvästi. Johtavan hallinnollisen työn 15714: väestöstä ja liki 40 % työllisestä väestöstä on luokassa erityisesti suunnittelu- ja tutkimus- 15715: nykyään vailla perusasteen jälkeistä, muodol- työ on kasvussa. Teknologisen kehityksen 15716: lista ammatillista tutkintoa. Elinkeino- ja ennakoidaan jatkuvan, mikä merkitsee johta- 15717: ammattirakenteen muuttuessa suuri osa ai- vaa teknistä työtä tekevien kysynnän jatku- 15718: kuisväestöstä vaihtaa ammattia, jolloin ai- vaa lisääntymistä. Henkilöpalvelutyön li- 15719: kuiskoulutuksen merkitys kasvaa. Täyden- sääntymiseen vaikuttaa voimakkaasti sosiaa- 15720: nys-, perus- ja uudelleenkoulutuksen volyy- li- ja terveystyön sekä opetus- ja kulttuuri- 15721: mia on tarpeen lisätä. työn määrän kasvu. Rakennemuutosten joh- 15722: dosta tuotanto- ja ylläpitotyö niin teollisuu- 15723: Väestön ikääntyessä vanhusten määrä li- dessa kuin alkutuotannossakin supistuvat. 15724: sääntyy, jolloin hoitoalalla toimivien määrää Toimistotehtävien ammattirakenne muuttuu 15725: täytyisi lisätä. Ongelma ei ole pelkästään korkeampien taitovaatimusten suuntaan eri- 15726: koulutuspoliittinen, vaan myös työmarkki- tyisesti tietotekniikan yleistymisen johdosta. 15727: noiden kehittymisellä on siinä tärkeä osa. Kaupallisissa tehtävissä tulee erikoistumisen 15728: Myös eläkeläisten kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä vähittäiskaupan keskittymisen vuoksi 15729: palvelujen kysyntä lisääntyy, mikä heijastuu toimimaan yhä enemmän muita kuin varsi- 15730: vastaavan koulutuksen kysyntään. naisen kaupallisen alan koulutuksen saanei- 15731: Yleisesti väestönkehitys vaikuttaa monen ta. 15732: koulutuspoliittisen ongelman ratkaisuun. 15733: Suomalaisen koulutuspolitiikan periaatteena Kulttuuri- ja opetustyön työvoimatarpeet 15734: on ollut pyrkimys tasa-arvoon asuinpaikasta kasvavat selvästi. Aikuisväestön koulutus, 15735: riippumatta. Muuttovirtojen suuntautumi- ammatillisesti suuntautuva koulutus yleensä, 15736: 100 15737: 15738: Ammattirakenteen muutos v. 1975-2000 (luvut tuhansia henkilöitä): 15739: 1000 15740: 15741: 15742: 900 15743: 15744: 15745: 800 15746: Henkilöpalvelutyö 15747: 15748: 700 15749: Tuotanto- ja ylläpitotyö 15750: 15751: 600 15752: 15753: Toimisto- ja kaupallinen 15754: 500 työ 15755: 15756: 15757: 15758: 400 15759: Johtava hallinnollinen ja 15760: tekninen työ 15761: 15762: -----+-· 15763: 1 15764: 15765: 15766: 300 15767: 15768: 15769: 200 ----==+====~1 203 - · Alkutuotannon työ 15770: 180 1 i 15771: 100 -- __ L__ ..___J_____ -T- __ -L------+-- 15772: 1 1 i i ! 15773: 1975 80 85 90 95 2000 15774: 15775: 15776: 15777: taiteiden aseman vahvistuminen, vapaa-aika- ja samalla korkeatasoisempaa koulutusta. 15778: toimien lisääntyminen sekä viestinnän kasvu Koulutuksen laadun noston ja sisällön ke- 15779: ja monipuolistuminen edellyttävät suhteelli- hittämisen on oltava jatkuvaa. 15780: sen korkeasti koulutettua työvoimaa. Laajavaikutteinen koko työelämää leimaa- 15781: Myös työelämän perusvaatimukset muut- va piirre on muutoksen jatkuvuus. Lähes 15782: tuvat. Joustavuus, kyky reagoida uusiin ti- jokainen nyt työelämään tuleva voi odottaa 15783: jo~tuvansa vaihtamaan ja myös haluavansa 15784: ~ante~.~iin, ryh.~ätyökyvyt _ja sam.alla kyky 15785: Itsenaiseen tyoskentelyyn Ja momtaitoisuus vaihtaa työtehtäviä tai ammattia taikka mo- 15786: ovat erityisesti teollisuuden korostamia tek- lempia työuransa aikana ehkä useampaankin 15787: nisesti ja organisatorisesti kehittyneimpien kertaan. Tämä merkitsee myös pitkän perus- 15788: työpaikkojen ammattitaitotarpeita vastaavia koulutuksen saaneille jatkuvaa tarvetta ei 15789: o~inaisuuksia. Mutta nämä kyvyt ja omi- ajnoas~a~n täydennys- vaan usein myös pe- 15790: naisuudet kuvaavat hyvin myös muualla nnpohjaisempaan uudelleenkouluttautumi- 15791: työelämässä esiintyviä tarpeita. Ammatilli- seen. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu 15792: sesti eriytyvän koulutuksen on vastattava työelämän ja ammattirakenteen muutosten 15793: perustaitovaatimusten muutokseen. Tieto- aiheuttamien siirtymätarpeiden näkökulmas- 15794: tekniikan ohella korostuvat useimmissa am- ta. Erittäin tärkeää on ottaa huomioon, että 15795: mateissa kansainvälistymiseen liittyvät tie- tällä hetkellä lähes miljoona henkilöä toimii 15796: dot ja taidot, hyvä kielitaito sekä yleiset työelämässä vailla ammatillisesti eriytyvää 15797: kommunikaatiokyvyt. Entistä useammalta oppilaitosmuotoista peruskoulutusta. 15798: edellytetään yhä korkeampaa ammattitaitoa Kulttuurin kehitysnäkymä t. Kult- 15799: 101 15800: 15801: tuurin kehityksen keskeisiä piirteitä ovat kansainvälinen ylioppilastutkinto) rakenta- 15802: kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintojen lisäänty- misessa ja kansainvälisten kokemusten hank- 15803: minen, kulttuurielämän kansainvälistyminen, kimisessa harjoittelija- ja asiantuntijavaihto- 15804: viestintätekniikan muutokset sekä tarve jat- na sekä mahdollisuutena suorittaa osia tut- 15805: kuvaan koulutukseen. kinnosta ulkomailla ja näiden tutkinnon 15806: Yhdentyvässä Euroopassa suomalainen osien hyväksymisessä kotimaassa. Tällä het- 15807: kulttuuri joutuu hahmottamaan uudelleen kellä on olemassa useita erilaisia eri koulu- 15808: yhteytensä ja etsimään uusia toimintatapoja. tusasteita koskevia vaihtosopimuksia, joita 15809: Kulttuuripolitiikassa tulisi pystyä yhdistä- tullaan laajentamaan, mikäli Suomi v. 1992 15810: mään tasapainoisesti omaleimainen kansalli- liittyy EES-järjestelmään. 15811: nen kulttuuri ja myönteiset kansainväliset Koulutuksen kansainvälistäminen merkit- 15812: kulttuurivaikutteet Kulttuurin monipuolisen see sitä, että lähiaikoina on varauduttava 15813: kehittämisen, kulttuuri-identiteetin vahvista- tarvittaessa harmonisoimaan kansallisia kou- 15814: misen ja rikastamisen tulisi olla keskeisiä lutusta koskevia säädöksiä. Tämän jälkeen 15815: yhteiskuntapolitiikkamme päämääriä. Tähän on selvitettävä, miten jo hyväksyttyjä yhteis·- 15816: liittyy myös kulttuurin viennin edistäminen. työhankkeita toteutetaan siten, että koulu- 15817: Kulttuuriin, työhön ja vapaa-aikaan liittyy tustarjonta ja opiskelija- ja asiantuntijavaihto 15818: viestinnän, varsinkin sähköisen viestinnän, toteutuvat vastavuoroisesti. Suomen on kyet- 15819: kasvu. Atk-pohjaiset järjestelmät kytkeytyvät tävä järjestämään eurooppalaisilla kielillä 15820: yhä useampiin toimintoihin. Uusien välinei- sekä ammatillista koulutusta että osittain 15821: den tarjoamia mahdollisuuksia tulee käyttää myös korkeakoulutasoista perusopetusta ja 15822: hyväksi koulutuksessa, tieteessä ja kulttuu- täydennyskoulutusta. 15823: rissa. Maassamme oli kertomusvuoden syksyllä 15824: Vapaa-ajan toimissa korostuvat liikunta, korkeakouluissa 1 200 ja ammatillisissa oppi- 15825: viihde, harraste- ja taidetoimet, koulutus ja laitoksissa 200 ulkomaalaista opiskelijaa. 15826: muu itsensä kehittäminen. Heistä vajaan 300:n opiskelu kustannettiin 15827: Euroopan yhdentymisen vaiku- kehitysyhteistyövaroista. Samanaikaisesti 15828: tukset koulutuksen kehittämiseen. suomalaisen opintotuen turvin ulkomailla 15829: Länsi-Euroopan taloudellinen yhdentymis- opiskeli korkeakouluissa n. 2 100 ja amma- 15830: prosessi on aktivoinut koulutuksen kansain- tillisissa oppilaitoksissa 400 suomalaista opis- 15831: välistämistä 1980-luvun lopulla. Koulutuk- kelijaa. Lukumäärien oletetaan kasvavan 15832: sen kansainvälistämisellä on useita tavoittei- huomattavasti, kun yhteistyösopimukset as- 15833: ta, jotka perustuvat pääasiassa siihen, että tuvat voimaan. 15834: v. 1992 perustettavan EES-järjestelmän Koulutuksen määriä koskeva ke- 15835: alueella pyritään turvaamaan pääoman, työ- h i t t ä m i s suun n i t te 1u . Opetusministeriö- 15836: voiman ja tavaroiden vapaa liikkuvuus. tä avustaa määrällisessä suunnittelussa kou- 15837: Koulutuksen kansainvälisen yhteistyön ke- lutussuunnittelun neuvottelukunta, jonka 15838: hittämisessä 1980-luvulla pääpaino on ollut Väestön koulutus 2000 -mietinnössä on esi- 15839: kansainvälisten yhteistyöohjelmien ja tutkin- tetty koulutuksen määrällisiä tavoitteita seu- 15840: tojen (NORDTEK, NORDPLUS, Comett, raavasti: 15841: 15842: Perus- ja uudelleenkoulutuksen aloittavat koulutusmuodoittain: 15843: 1987 1992/95 2000 15844: Aloittaneet Tavoitteet Koulutussuunnittelun neuvottelukunnan tavoitteet 15845: Nuoruusiän Aikuisväestön Yhteensä 15846: koulutus koulutus 15847: 15848: A Oppilai~_osmuotoinen koulutus 15849: yhteensa ............................ 79 339 77 646 78 000 18 360 96 360 15850: 1 Koulutus ......................... 41 292 40 710 37 020 11 080 48 JOO 15851: II Opistoaste ........................ 22 916 22 068 25 870 4 690 30 560 15852: III Korkeakoulut ................... 15 131 14 868 15 110 2 590 17 700 15853: B Oppisopimuskoulutus ja vastaava ..... 3 433 8 000 8 000 15854: C Työllisyyskoulutus ja vastaava ....... 14 378 23 640 23 640 15855: Yhteensä .............................. 97 150 77 646 78 000 50 000 128 000 15856: 102 15857: 15858: Perus- ja uudelleenkoulutuksen aloittavat koulutuslohkoittain: 15859: 1987 1992/95 2000 15860: Aloittaneet Tavoit(...:ct Koulutussuunnittelun neuvottelukunnan tavoitteet 15861: Nuoruusiän Aikuisväestön Yhteensä 15862: koulutus koulutus 15863: 15864: Alkutuotanto .......................... 5 939 5 825 4 190 4 600 8 790 15865: Tekniikka ............................. 35 394 26 695 27 150 17 750 44 900 15866: Kaupalliset palvelut. ................... 32 749 21 395 23 340 16 750 40 090 15867: Yhteiskuntapalvelut .................... 15 609 16 720 16 060 8 000 24 060 15868: Kulttuuri .............................. 7 459 7011 7 260 2 900 10 160 15869: Yhteensä .............................. 97 150 77 646 78 000 50 000 128 000 15870: 15871: 15872: Jatkokoulutuksen v. 2000 aloittavat koulutuslohkoittain ja -muodoittain: 15873: Keskiasteen Työllisyyskoulu- Henkilöstö- Yhteensä 15874: jatkolinjat 1l tus ja vastaava koulutus 2 l 15875: 15876: Alkutuotanto ............................. 700 800 400 1900 15877: Tekniikka ................................ 3 700 4400 2 600 10 700 15878: Kaupalliset palvelut ....................... 3 700 3 600 2 100 9 400 15879: Yhteiskuntapalvelut ....................... 2450 2 400 1 400 6 250 15880: Kulttuuri ................................. 450 800 500 1 750 15881: Yhteensä ................................. 11 000 12 000 7 000 30 000 15882: 15883: I) Tarkoitettu sekä koulu- että opistoasteen tutkinnon suorittaneille. Enimmäkseen omaehtoista koulutusta. Osa 15884: henkilöstökoulutusta. 15885: 2 15886: ) Muu kuin keskiasteen jatkolinjoilla annettava henkilöstökoulutus. 15887: 15888: 15889: 15890: 15891: Alkutuotannossa nuoruusiän koulutetta- vie määriä ehdotetaan edelleen lisättäväksi. 15892: vien määrät laskevat, mutta kun otetaan l~ulttuurin koulutuslohkolla kasvavat eri- 15893: huomioon mittavat aikuisväestön perus- ja tyisesti opetusalan, taidealan ja viestinnän 15894: uudelleenkoulutustarpeet, koulutettavien ko- koulutettavien määrät. 15895: konaismäärät eivät nykytilanteeseen nähden Väestön keskimääräinen koulutustaso on 15896: alene. kohonnut nuoruusiän koulutuksen laajetes- 15897: Tekniikan koulutuslohkolla suoritustason sa, kun samalla luonnollinen poistuma on 15898: työvoiman kokonaistarve vähenee, mutta vähentänyt kouluttamattomien aikuisten 15899: ammattitaitovaatimukset kasvavat. Kor- määrää. Kuitenkin työikäisen väestön huo- 15900: keamman teknisen koulutuksen, opistoasteen mattava koulutustarve sekä jatkuvan kou- 15901: ja korkeakoulutuksen, saaneiden tarve kas- luttautumisen merkityksen lisääntyminen ai- 15902: vaa nopeasti paitsi teollisuudessa myös mo- heuttavat suuria vaatimuksia aikuiskoulu- 15903: nilla muilla toimialoilla. Kaiken kaikkiaan tuksen kehittämiselle. Näihin vaatimuksiin 15904: ammatissa toimivan väestön perus- ja uudel- opetusministeriössä on pyritty vastaamaan. 15905: leenkoulutustarve lisääntyy sekä laadullisesti Jatkuvan koulutuksen periaate on nouse- 15906: että määrällisesti. massa koulutusjärjestelmän keskeiseksi ke- 15907: Kaupallisten palvelujen koulutuslohkolla hittämisperiaatteeksi. Yhteiskunnan kehityk- 15908: nuoruusiän opistoasteen koulutusta on jon- sen ja muutosten hallitsemiseksi on 1990- 15909: kin verran ehdotettu lisättäväksi. Kun ote- luvulla välttämätöntä panostaa aikuisväestön 15910: taan huomioon aikuisväestön perus- ja uu- koulutukseen. 15911: delleenkoulutus, lisäystä tapahtuu kaikilla Väestön koulutus 2000 -mietinnössä ehdo- 15912: koulutusasteilla. tetaan nuorisoikäluokkien kouluttamisen li- 15913: Yhteiskuntapalveluissa sosiaalialan ja ter- säksi, että aikuisväestöstä aloittaisi vuosittain 15914: veydenhuollon koulutusta on jo nyt lisätty 50 000 tai vähintään 40 000 perus- ja uudel- 15915: huomattavasti. Aikuisväestön perus- ja uu- leenkoulutuksen tai vastaavan koulutuksen 15916: delleenkoulutus mukaan lukien koulutetta- sekä jatkokoulutuksen n. 30 000. Tämän 15917: 103 15918: 15919: suuntaisesti opetusministeriön hallinnonalan Ammatillisen ja koulutuksellisen jouston 15920: yleissuunnitelmassa on esitetty omaehtoisen lisäämiseksi on opetusministeriön mukaan 15921: aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen op- mm. valtioneuvoston 19.5.1988 hyväksymäs- 15922: pilasmäärän lisäämistä kertomusvuoden sä keskiasteen koulutuksen kehittämisohjel- 15923: 6 500:sta aina 19 OOO:een v. 1994 sekä amma- massa vuosille 1989-91 ja opetusministeriön 15924: tillisten oppilaitosten jatkolinjojen opiskelija- toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 15925: määrän kaksinkertaistamista mainittuna ai- 1990-94 asetettu tavoitteeksi ammatillisen 15926: kana. Korkeakoulujen tieteellistä jatkokou- koulutuksen linjajaon laaja-alaistaminen. 15927: lutusta ehdotetaan lisättäväksi siten, että v. Asiaa on valmisteltu ammattikasvatushalli- 15928: 2000 suoritettaisiin vuosittain 800 tohtorin ja tuksessa siten, että valtioneuvosto voisi ottaa 15929: 1 200 lisensiaatin tutkintoa. Lukuvuonna asiaan kantaa vuonna 1990. 15930: 1986-87 korkeakouluissa hyväksyttiin 360 Opetusministeriön mukaan ammatillista 15931: väitöskirjaa ja suoritettiin 421 lisensiaatin koulutusta koskevan lainsäädännön uudistus 15932: tutkintoa. on vielä monin osin kesken. Uudistamatta 15933: Täydennyskoulutusta esitetään nostetta- ovat koulutuksen järjestäruisvelvollisuutta ja 15934: vaksi viiteen vuotuiseen koulutuspäivään työpaikkakoulutusta koskevat säännökset. 15935: työllistä kohti, jolloin niitä olisi v. 2000 n. Kouluhallituksen alaista ammatillista koulu- 15936: 12,85 miljoonaa. Jos päivien määrää nostet- tusta koskeva lainsäädäntö on niin ikään 15937: taisiin seitsemään, niitä olisi n. 18 miljoonaa. uudistamatta lukuun ottamatta koulutuksen 15938: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mu- rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä. 15939: kaan tarkasteluvuoden 1987 aikana henkilös- Uudistamisen tarpeessa olevan kehittämis- 15940: tökoulutuksen kokonaismäärä oli 4,5 miljoo- lainsäädännön muuttaminen liittyy osittain 15941: naa koulutuspäivää. Koulutukseen osallistui muun ohella ns. nuorisokoulu- ja ammatti- 15942: runsas kolmannes palkansaajista eli 693 000 korkeakoulukokeiluun. Edellisessä pyritään 15943: henkilöä. Koulutuspäiviä oli kutakin osallis- tarjoamaan lukion oppimäärien ja ylioppilas- 15944: tunutta kohti keskimäärin 6,5 ja kutakin tutkinnon suorittamismahdollisuudet amma- 15945: palkansaajaa kohti noin kaksi. Tutkimuk- tillisten oppilaitosten opiskelijoille. Jälkim- 15946: seen ei sisälly kaikki työpaikkojen sisäisenä mäisessä ammatillisten oppilaitosten ja kor- 15947: henkilöstökoulutuksella annettu koulutus. keakoulujen yhteistoimintakokeilussa pyri- 15948: Ammatillisen koulutuksen kehit- tään tarjoamaan korkeakouluopintojen suo- 15949: täminen. Yhteiskunnan ja työelämän no- rittamismahdollisuus ammatillisten oppilai- 15950: peat muutokset asettavat ammatillisen kou- tosten opiskelijoille. 15951: lutuksen tason kohottamisen ohella erityises- Keskiasteen koulunuudistuksen kehittä- 15952: ti koulutuksen joustavuudelle ja mukautu- mislainsäädäntöä muuttamalla on tarkoitus 15953: miskyvylle uusia vaatimuksia. Keskiasteen lakkauttaa keskiasteen koulunuudistuksen 15954: koulunuudistuksen yhteydessä toteutetusta neuvottelukunnan ja läänien keskiasteen 15955: ammatillisen koulutuksen huomattavasta koulunuudistuksen suunnittelukuntien toi- 15956: laaja-alaistamisesta huolimatta ammatillisen minta niiden toimikauden päättyessä 15957: koulutuksen linjajakoa on edelleen pidettävä 31.12.1990. Kehittämislain 3 §:n muuttamista 15958: opetusministeriön mukaan liian eriytyneenä. edellyttää myös opetusministeriön työryh- 15959: Eduskunnan sivistysvaliokunta piti tärkeä- män esitys, jonka mukaan ammatillisen tut- 15960: nä ammatillisia oppilaitoksia koskevaa lain- kinnon suorittaneilla on korkeakoulujen 15961: säädäntöä käsitellessään v. 1986, että amma- opinto-oikeus. 15962: tillista koulutusta koskevan lainsäädännön Ammatillisen koulutuksen laadun kehittä- 15963: kokonaisuudistusta jatketaan ripeästi jatku- misen uutena merkittävänä tehtävänä on 15964: van koulutuksen periaate huomioon ottaen. mainittava ammatillisen koulutuksen ja am- 15965: Valiokunta edellytti, että hallitus ryhtyessään matillisten oppilaitosten kansainvälistäminen 15966: toimiin keskiasteen koulutuksen kehittämis- muun ohella siten, että ammatillisten oppilai- 15967: lain uudistamiseksi ja uuden lainsäädännön tosten opiskelijoille voitaisiin tarjota mahdol- 15968: laatimiseksi ottaa huomioon keskiasteen lisuus liittää myös ulkomaisia opiskelujakso- 15969: koulutuksen toteuttamisessa saadut koke- ja koulutukseensa. 15970: mukset, työelämän muuttuvat vaatimukset Keskeisenä toimintana on tapahtuneesta 15971: sekä lisääntyvän ammatillisen aikuiskoulu- myönteisestä kehityksestä huolimatta edel- 15972: tuksen. leen pidettävä ammatillisten oppilaitosten 15973: 104 15974: 15975: opettajien täydennyskoulutuksen laajenta- täisiin oppilaitosten toiminnan säätelyä kos- 15976: mista ja kehittämistä. keva, nykyisin lähinnä lääninhallituksille sää- 15977: Kun tai nlii ttoj ärj estelmän kehi t- detty toimivalta. 15978: täminen ja valtion oppilaitosten Muutos on suunniteltu alkavaksi siten, että 15979: kunnallistaminen. Ammatillisista oppi- valtion oppilaitokset siirrettäisiin kuntainlii- 15980: laitoksista annetulla lailla (487 /87) siirrettiin tolle v. 1991 Pohjois-Karjalassa, jossa on 15981: opetussuunnitelmia koskevaa toimivaltaa ainoana alueena läänin kaikki kunnat katta- 15982: ammattikasvatushallitukselta oppilaitosten va ammatillisten oppilaitosten kuntainliitto. 15983: johtokunnille. Merkittävät toiminnan muut- Senjälkeen mahdollisimman nopeasti säädet- 15984: tamista koskevat ratkaisut kuuluvat keskus- täisiin ammatillisen koulutuksen alueellista 15985: hallintoviranomaisille ja lääninhallituksille. hallintoa koskeva lainsäädäntö, jolla kunnille 15986: Vähäisemmistä muutoksista päättää oppilai- säädettäisiin ammatillisen koulutuksen järjes- 15987: toksen ylläpitäjä. Vuoden 1990 elokuun alus- tämisvelvollisuus ja jolla muodostettaisiin 15988: sa voimaan tulleen ammatillisia oppilaitoksia koko maahan alueelliset kuntainliitot. Lain- 15989: koskevan lainmuutoksen mukaan oppilaitok- säädäntö olisi periaatteiltaan monilta osin 15990: siin voidaan luoda tuntikehysjärjestelmä, rinnastettavissa erikoissairaanhoidon järjes- 15991: jonka puitteissa oppilaitokset itse päättävät tämisestä annettuun lainsäädäntöön. 15992: opetusryhmien muodostamisesta. Työryhmän ehdotuksen toteuttamiseen 15993: Opetusministeriön mukaan ammatillisen liittyy monia ongelmia, jotka eivät niinkään 15994: koulutusjärjestelmän toiminnan pahimpia liity valtion oppilaitosten kunnallistamiseen 15995: epäkohtia ovat ensinnäkin järjestelmän riit- vaan laajapohjaisen alueellisen kuntainliitto- 15996: tämätön kyky vastata yhteiskunnan ja työ- järjestelmän luomiseen. Monissa lääneissä 15997: elämän asettamiin muuttuviin haasteisiin ja kunnat kannattavat useista kuntainliitoista 15998: toiseksi järjestelmän ja oppilaitosverkon ha- muodostuvaa järjestelmää, mikä merkitsisi 15999: janaisuus sekä osittainen päällekkäisyys, epä- sitä, että koko maahan syntyisi 40-60 am- 16000: taloudellisuus ja tehottomuus. Toimivallan matillisten oppilaitosten kuntainliittoa. Näin 16001: huomattava siirtäminen n. 500 varsin pienelle kapea-alaisille kuntainliitoille ei ole mahdol- 16002: ammattioppilaitokselle ja niiden lähes 250 lista siirtää merkittävästi päätösvaltaa. Toi- 16003: ylläpitäjälle, joita voivat olla valtio, kuntain- saalta monet peruskunnat, varsinkin suuret 16004: liitot, peruskunnat tai yksityiset, saattaisi kaupungit, eivät halua luopua omien oppilai- 16005: johtaa yhteisvaikutuksiltaan vakaviin koulu- tostensa ylläpidosta. Laajapohjaisten alueel- 16006: tus-, työvoima- ja elinkeinopoliittisiin amma- listen kuntainliittojen luominen kohtuullises- 16007: tillisen koulutuksen tarjonnan ja tuotoksen sa ajassa ei siten näyttäisi onnistuvan ilman 16008: vinoutumiin niin alueellisesti kuin valtakun- lainsäädäntötoimia. 16009: nallisesti. Oppilaitosverkon kehittäminen ja Työryhmän muistioon sisältyy luonnos 16010: oppilaitosten toiminnan rationalisointi esim. hallituksen esitykseksi Pohjois-Karjalaa kos- 16011: niiden toimenkuvan, työnjaon ja yhteistyön kevan kuntainliiton muodostamisesta. Sitä 16012: osalta on vaikeaa. Päätösvaltaa on jouduttu- käsiteltäessä voitaisiin ottaa laajemminkin 16013: kin pitämään keskushallintoviranomaisilla ja kantaa koko ylläpitojärjestelmän uudistami- 16014: valtion viranomaisilla. seen. Työryhmän muistioon ei sen sijaan 16015: Opetusministeriön asettamassa valtion am- sisälly seikkaperäisiä lainsäädäntöehdotuk- 16016: matillisten oppilaitosten kunnallistamistyö- sia. Sen valmistelua varten olisi --asetettava 16017: ryhmässä on valmisteltu ammatillisten oppi- uusi elin. Valmistelutyön yhteydessä tulisi 16018: laitosten ylläpitojärjestelmän uudistamista si- selvittää, millainen kuntainliittojärjestelmä 16019: ten, että oppilaitosten ylläpito kootaan riittä- parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi am- 16020: vän laaja-alaisiin yksiköihin. Työryhmä esit- matillisen koulutuksen järjestämistä ja miten 16021: tää, että oppilaitosten kunnallistamisen yh- kuntainliiton hallinnon ja yksittäisten oppi- 16022: teydessä luotaisiin laajapohjaiset alueelliset laitosten hallinnon toimivalta ja muut suhteet 16023: kuntainliitot, joihin ensimmäisessä vaiheessa pitäisi järjestää. 16024: siirrettäisiin valtion ammatilliset oppilaitok- Kaikista alueen peruskunnista koostuvien 16025: set ja toisessa vaiheessa nykyiset kuntien ja kuntainliittojen muodostaminen parantaisi 16026: kuntainliittojen ylläpitämät oppilaitokset. Li- opetusministeriön mukaan ammatillisten op- 16027: säksi tarjottaisiin liittymismahdollisuus yksi- pilaitosten taloudellista kantokykyä asetta- 16028: tyisille oppilaitoksille. Kuntainliitoille siirret- malla kaikki peruskunnat vastuuseen myös 16029: 105 16030: 16031: pääomakustannusten rahoittamisesta. Tämä keskuksiksi. Näitä koskevan lainsäädännön 16032: osaltaan voi lisätä kuntien ja kuntainliittojen yhteydessä ehdotetaan tarkistettavaksi am- 16033: valmiutta uudistaa ylläpitojärjestelmää. matillisista oppilaitoksista annettua lakia, 16034: Aikuiskoulutuskeskusten ja am- ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an- 16035: matillisten oppilaitosten toimin- nettua lakia sekä ammattikasvatushallituk- 16036: nan koordinointi. Valtioneuvosto on sesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annettua 16037: tehnyt 5.3.1987 periaatepäätöksen ammatilli- lakia. Työllisyyskoulutuksesta annettu laki 16038: sen aikuiskoulutuksen rahoituksen suunnitte- ehdotetaan kumottavaksi. 16039: luperiaatteista sekä 24.3.1988 periaatepää- Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia kos- 16040: töksen saman koulutuksen kehittämisestä. kevan lainsäädännön valmistelussa lähtökoh- 16041: Niissä hahmoteltu rahoitusjärjestelmä mer- tana oli sisällyttää ne uutena oppilaitosmuo- 16042: kitsee käytännössä sitä, että rahoitus ohja- tona ammatillisista oppilaitoksista annettuun 16043: taan koulutuksen kysynnän kautta. Esimer- lakiin. Asiaa valmistellut Kurssikeskustoimi- 16044: kiksi työllisyysviranomaiset eivät ole enää kunta teki ehdotuksensa tältä pohjalta. Val- 16045: säädöksissä sitoutuneita mihinkään koulu- mistelun yhteydessä kuitenkin kävi selväksi, 16046: tuksen järjestäjään, vaan heillä on käytettä- että näin toteutettuna lainsäädäntö tulisi ra- 16047: vissään koko oppilaitosverkko työllisyyskou- kenteeltaan liian vaikeaselkoiseksi ja sen tul- 16048: lutuksen järjestämiseksi. Työvoimapiirit kinta tuottaisi koulutuksen toteuttajille liikaa 16049: päättävät laatu- ja hintasuhteen perusteella, ongelmia. Ammatillisten aikuiskoulutuskes- 16050: keneltä järjestäjäitä he hankkivat koulutuk- kusten ohjausjärjestelmä, talous ja hallinto 16051: sen. poikkeavat perusteellisesti muista ammatilli- 16052: Opetusministeriön mukaan valtion viran- sista oppilaitoksista, minkä vuoksi päädyttiin 16053: omaiset eivät päätä ammatillisten aikuiskou- erillislakiin. Eduskunnan sivistysvaliokunta 16054: lutuskeskusten ja ammatillisten oppilaitosten totesi, että aikuiskoulutuksen kokonaisval- 16055: välisestä työnjaosta. Työnjako riippuu paljol- taiseksi järjestämiseksi ja erityisesti koulutuk- 16056: ti koulutuksen ostajista. Ammatillisten oppi- sen tason kehittämiseksi on tarkoituksenmu- 16057: laitosten mahdollisuuksia aikuiskoulutuksen kaista valmistella koko aikuiskoulutuksen 16058: antamiseen on kuitenkin tarkoitus kehittää kattava lainsäädäntökokonaisuus. 16059: edelleen mm. perustamalla niihin lisää aikuis- Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia kos- 16060: koulutusosastoja. kevan lain mukaan aikuiskoulutuskeskusta 16061: Tilastokeskuksen tekemän selvityksen mu- voi ylläpitää valtioneuvoston luvalla kunta, 16062: kaan ammatilliset oppilaitokset järjestivät v. kuntainliitto tai suomalainen rekisteröity yh- 16063: 1988 aikuiskoulutuksena lähiopetusta yh- teisö tai säätiö. Ammatillisia kurssikeskuksia 16064: teensä yli 3 milj. tuntia. Ammatillisten kurs- on yhteensä 42. Näistä on kunnan ylläpitä- 16065: sikeskusten osuus tästä olin. 1,9 milj. tuntia. miä 19, kuntainliiton 12, säätiön 10 ja yhdis- 16066: Opetustuntimäärältään maan suurin oppilai- tyksen 1. Käytännössä kunnat ylläpitävät 16067: tos oli Pääkaupunkiseudun ammatillinen joko suoraan tai säätiöiden kautta kaikkia 16068: kurssikeskus 120 000 tunnillaan. Vertailun kurssikeskuksia kahta lukuun ottamatta. 16069: vuoksi voidaan todeta, että kaikkien maata- Opetusministeriön mukaan säädöksillä tai 16070: lousalan oppilaitosten järjestämän aikuis- muilla valtionhallinnon toimilla ei ole tarkoi- 16071: koulutuksen tuntimäärä oli 24 000, teknillis- tus suosia jotakin ylläpitojärjestelmää, vaan 16072: ten oppilaitosten 53 000, ammattioppilaitos- siitä päättävät kunnat. 16073: ten 123 000 ja terveydenhuolto-oppilaitosten Koulutuksen voima varat. Koulu- 16074: 194 000 tuntia. Ammatilliset kurssikeskukset tussuunnittelun neuvottelukunnan ehdotuk- 16075: muodostavat siten ammatillisen aikuiskoulu- set lisäävät oppilasmäärää nykyiseen verrat- 16076: tuksen rungon, jota täydentää muiden oppi- tuna hieman yli 60 000 oppilaalla. Lisätilojen 16077: laitosten järjestämä aikuiskoulutus. rakentamisesta vuoteen 2000 mennessä ai- 16078: Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1990 heutuvat kustannukset olisivat arvion mu- 16079: kesäkuussa ammatillisia aikuiskoulutuskes- kaan n. 3,4 mrd. mk eli 280 Mmk vuodessa. 16080: kuksia koskevan lain. Sen mukaan työllisyys- Valtion osuus näistä kustannuksista olisi n. 16081: koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetut, 2,3 mrd. mk elin. 190 Mmk vuodessa. Käyt- 16082: lähinnä tätä koulutusta antavat ammatilliset tömenojen on arvioitu kasvavan 1,6 mrd. mk 16083: kurssikeskukset muuttuisivat laaja-alaisem- vuodessa, mistä valtion osuus olisi 1,3 mrd. 16084: min toimiviksi ammatillisiksi aikuiskoulutus- mk. Opintotuki-ja muiden valtiolle aiheutu- 16085: 14 300644M 16086: 106 16087: 16088: vien toimeentuloturvamenojen arvioidaan kaan on selvitettävä kattavasti kansainvälis- 16089: kasvavan 0,8-1,0 mrd. mk vuodessa. Yh- tymisen koulutukselle aiheuttamat vaatimuk- 16090: teenlaskettu vaikutus valtion kustannuksiin set. Suomalaisia opiskelee ulkomailla n. 2 700 16091: olisi n. 2,5 mrd. mk vuodessa. Tämä vastaa ja ulkomaalaisia Suomessa n. 1 400. Amma- 16092: 13 %:a opetushallinnon kokonaismenoista, tillisessa koulutuksessa kansainvälinen opis- 16093: jotka ovat olleet v. 1988 n. 20 mrd. mk. Osa kelijavaihto on lisääntymässä. 16094: ehdotuksista liittyy työministeriön hallinnon- Nuorisoasteen ja aikuiskoulu- 16095: alaan. tuksen kehittämisestä era1ssä 16096: Mikäli aikuisväestön perus- ja uudelleen- maissa. Neuvostoliitossa, USA:ssa, Italias- 16097: koulutus toteutetaan 40 000 aloittajan vä- sa, Tanskassa ja Japanissa on koulutuksen 16098: himmäisvaihtoehdon mukaisesti, rakentamis- kehitys ollut viime vuosikymmeninä saman- 16099: kustannukset ovat n. 10 %, käyttömenot n. suuntaista kuin Suomessa, tosin kehittämisen 16100: 11 % ja opintotuki-ja muut toimeentulotur- painopisteet vaihtelevat toteutetun talous- ja 16101: vakustannukset n. 18 % edellä arvioituja pie- koulutuspolitiikan vuoksi. Saksan Iiittotasa- 16102: nemmät. vallassa koulutusta on kehitetty toteuttamal- 16103: Kustannuksiin vaikuttaa suuresti aikuis- la rinnakkaiskoulujärjestelmää, mikä ratkai- 16104: väestön koulutuksen organisointi. Olennaista suna poikkeaa useimpien muiden Euroopan 16105: merkitystä on sillä, missä määrin opetus jär- maiden koulutusjärjestelmien kehittämisestä. 16106: jestetään iltaisin ja mikä on oppilaitoksessa Neuvostoliitossa samoin kuin muissa Eu- 16107: tapahtuvan ja itseopiskelun suhde. Samoin roopan maissa on uudistettu 1900-luvulla 16108: niihin vaikuttaa se, miten aikaisemmat opin- koulutusjärjestelmää useaan kertaan. Erityis- 16109: not ja työkokemus otetaan huomioon tutkin- piirteensä koulutuksen kehittämiseen erityi- 16110: tovaatimuksissa. sesti 1980-luvulla on antanut se, että maassa 16111: Koulutuksen laajentumisesta koituvat on yli 100 etnistä ryhmittymää. Näille ryh- 16112: hyödyt ilmenevät kansakunnan henkisen mille on järjestetty alueellista koulutusta 16113: pääoman kasvuna ja väestön sivistystason ja omalla äidinkielellä. Samoin on panostettu 16114: osaamisen asteen nousuna. Ammattitaidon ammatilliseen koulutukseen. Oppilaitosten 16115: kohoaminen konkretisoituu korkeampana määrä on kasvanut kolmena viime vuosi- 16116: tuottavuutena ja parantuneena kansainväli- kymmenenä 615:sta 4 800:aan. Koska perus- 16117: senä kilpailukykynä. koulun jälkeiseen koulutukseen osallistumi- 16118: Muut toimet. Neuvottelukunta on eh- nen on pakollista, on viime vuosikymmenien 16119: dottanut kehitettäväksi opintojen ohjausta aikana kehitetty erityisesti ammatillista ilta- 16120: peruskoulussa ja lukiossa sekä koulutuksen koulutusta. 16121: valintajärjestelmän kehittämistä nykyistä Valtakunnalliset opetussuunnitelmat anta- 16122: joustavammaksi ja yksinkertaisemmaksi mm. vat pakolliset puitteet koulu- ja aluekohtai- 16123: koordinaatiota lisäämällä. Epäonnistuneet sen opetuksen toteuttamiseen siten, että op- 16124: koulutusvalinnat johtavat opintojen keskey- pilaitokset voivat vapaaehtoisilla tai valinnai- 16125: tymiseen ja moninkertaiseen aloituspaikko- silla aineilla rikastaa opetusta. 16126: jen käyttöön. Valintajärjestelmänjoustavuut- Tulevaisuuden haasteena pidetään perus- 16127: ta tulisi lisätä siten, että opintojen keskeyty- koulun ja keskiasteen koulutuksen laadullista 16128: misen seurauksena tai muista syistä vapaiksi kehittämistä. Erityisiä haasteita ovat kaik- 16129: jääneille aloituspaikoille voitaisiin ottaa op- kien peruskoulun päättävien venäjänkielen 16130: pilaita tapauskohtaisesti ja periaatteessa hallinta sekä opettajakoulutuksen kehittämi- 16131: ajankohdasta riippumatta. nen. 16132: Tutkintovaatimuksia ehdotetaan uudistet- Yhdysvalloissa koulujärjestelmä muistut- 16133: tavaksi siten, että aikaisemmat opinnot ja taa Suomen ja Neuvostoliiton mallia. Teknil- 16134: työkokemus otettaisiin niissä paremmin huo- liset ja ammatilliset oppilaitokset ovat osa- 16135: mioon. Neuvottelukunta on kiinnittänyt valtioitten ja alueitten omistamia. Niissä jär- 16136: huomiota myös oppimismuotojen kehittämi- jestetään enimmäkseen suhteellisen lyhyttä, 16137: seen. Näitä olisivat mm. työssä oppiminen, kurssimuotoista koulutusta. Pisimmät koulu- 16138: työn ja koulutuksen vuorottaminen ja työn tukset ovat kaksivuotisia ja johtavat tutkin- 16139: ohella tapahtuva muu oppiminen, etäopetus, toon. 16140: monimuoto-opetus sekä sähköisten viesti- Koulutuksen keskeisimpinä kehittämis- 16141: mien hyväksikäyttö. Neuvottelukunnan mu- haasteina USA:ssa on 1980-luvulla ollut kou- 16142: 107 16143: 16144: lutuksellisen tasa-arvon lisääminen siten, että siin, 38 % lukioon, 15 % jättää kokonaan 16145: naisten ja värillisten kouluttautumista kan- koulun ja loput siirtyvät lyhytkursseja järjes- 16146: nustetaan. Hyvin vaikeana ongelmana on täviin yksikköihin. Aikuiskoulutuksesta 2/3 16147: koettu se, että v. 1983 laaditun selvityksen on yksityisten järjestämää. Vuosittain n. 16148: mukaan 27% oppilaista keskeyttää koulu- 600 000 aikuisopiskelijaa hyödyntää yksityis- 16149: tuksen ennen high schoolista pääsyä, jolloin ten tarjoamia koulutuspalveluja. 16150: tämä väestönosa sulkee itseltään mahdolli- Koulutuksen hallinto on hajautettu. Vas- 16151: suudet jatkokoulutukseen. Naisten työelä- tuu on jakautunut valtion, maakuntien, pai- 16152: mään siirtyminen ja osa-aikatyön lisääntymi- kallishallintokuntien ja yksityisten koulutuk- 16153: nen ovat aktivoineet aikuisten kurssimuotoi- sen järjestäjien kesken. Peruskouluopetukses- 16154: sen koulutuksen kehittämistä. Lisäksi keskei- ta vastaavat paikallisviranomaiset. Opetus- 16155: senä haasteena pidetään oppivelvollisuus- ministeriö vastaa korkeakouluopetuksesta. 16156: koulun opetuksen tason standardointia ke- Siirryttäessä 1990-luvulle koulutuksen kes- 16157: hittämällä erilaisia valtiollisia testejä. keisimpänä kehittämishaasteena on elinkei- 16158: Italiassa koulutusjärjestelmän ongelmana noelämän kehityksen tarpeisiin vastaaminen 16159: on se, että 4,5% väestöstä on edelleen 1980- koulutuksen avulla. Tavoitteena ei ole piden- 16160: luvulla lukutaidotauta eikä 67 %:lla ole tää pakollisen koulutuksen osuutta. Nuori- 16161: päästätodistusta oppivelvollisuuskoulusta. soasteen koulutusta pyritään lähentämään 16162: Koulutuksen keskeyttäminen on ollut tavan- työntekoon nykyistä enemmän. 16163: omaista. Aikuiskoulutuksen kehittäminen, Saksan liittotasavalta muodostuu 11 osa- 16164: sukupuolten koulutuksellisen tasa-arvon valtiosta. Perustuslain mukaan osavaltiot 16165: edistäminen sekä alempien sosiaaliryhmien ovat kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä suh- 16166: edustajien kannustaminen koulutukseen ovat teellisen itsenäisiä. Valtio puuttuu mahdolli- 16167: vuoden 1977 lainsäädännön mukaan tärkeitä simman vähän peruskoulua ja keskiasteen 16168: haasteita. Koulutusta kehitetään lisäämällä koulutusta koskeviin ratkaisuihin. Koulutuk- 16169: alueellista päätöksentekoa. Valtion budjetis- sen toteutusta ohjaa kuitenkin keskushallin- 16170: ta opetusmenot ovat n. 10 %. toviranomaisten laatima opetussuunnitelma. 16171: Japanissa pääpaino koulutuksessa on yleis- Sen sijaan valtio osallistuu korkeakouluope- 16172: sivistävillä opinnoilla. Japanissa katsotaan, tuksen kehittämiseen ja hallintoon. 16173: että erittäin spesifien ammattitaitojen opetta- 16174: minen estää järjestelmän taloudellista kehit- Koulutuksen kehittämiseen ovat vaikutta- 16175: tämistä. Japanissa käytettiin julkisista varois- neet erityisesti ikäluokan koon jatkuva piene- 16176: ta v. 1980 runsaat 20% koulutukseen. neminen ja toisaalta vierastyövoiman osuu- 16177: Japanissa on ensinnäkin 1990-luvulla lisät- den kasvu. 16178: tävä koulutuksen määrää ikäluokan nopean Saksan Iiittotasavallan koulutusjärjestelmä 16179: kasvun vuoksi. Toisaalta elinkeinoelämän ja muistuttaa muista poiketen melko selkeästi 16180: teknologian kehittyminen edellyttävät, että rinnakkaiskoulujärjestelmää, jossa kaikille 16181: koulutettujen ammattihenkilöitten luovuutta oppilaille eriytymättömän koulutuksen pi- 16182: ja persoonallisuutta kehitetään. Koulutuksen tuus on kuusi vuotta. Ammatillinen koulutus 16183: sisällössä tullaan painopistettä siirtämään tie- jakaantuu organisatorisesti kahteen osaan. 16184: dollisesta valmiudesta sosiaalisiin valmiuk- Yksityisten tai teollisuuden omistamissa op- 16185: siin ja persoonallisuuden kehittämiseen. Li- pilaitoksissa koulutus kestää kolme vuotta. 16186: säksi Japanissa on tarkoitus lisätä vapaata Koulutukselle on ominaista välitön yhteys 16187: sivistystyötä, koska naisia on koulutuksessa elinkeinoelämän kehitystarpeisiin. Ammatil- 16188: vähemmän ja myös ikääntyvät ryhmät tarvit- lista opetusta järjestetään myös osa-aikaise- 16189: sevat yleissivistävää koulutusta. na. Tällöin oppilaat ovat työelämässä ja saa- 16190: Tanskassa toteutettiin v. 1975 yhtenäis- vat tietopuolista opetusta koulussa. Saksan 16191: koulujärjestelmä. Yhdeksänvuotisen perus- Iiittotasavallassa ollaan ammatilliseen koulu- 16192: koulun päälle rakentuu rinnakkaisina vaih- tukseen tyytyväisiä sen välittömästi työllistä- 16193: toehtoina lukio ja ammatillinen koulutus, vän vaikutuksen ja ajanmukaisuuden vuoksi. 16194: minkä jälkeen on mahdollista jatkaa korkea- Ammatillisia opintoja on mahdollista jatkaa 16195: kouluopintoja. korkeakoulussa. 16196: Ikäluokasta 32 % siirtyy peruskoulun Yleissivistävässä koulutuksessa kehittämi- 16197: (Folkskole) jälkeen ammatillisiin oppilaitok- sen painopiste on 1980-luvulla ollut oppilait- 16198: 108 16199: 16200: ten ohjaamisessa kansalaiskouluun siirtymi- elämän kehitystä. Tilanteen helpottamiseksi on 16201: sen sijasta lukioon. esitetty oikeansuuntaisia koulutuksen kehittä- 16202: Vapaan sivistystyön osuus on kasvanut missuunnitelmia,joiden toteuttaminen esitetys- 16203: 1980-luvulla. Pääasiallisesti opetus on lyhyt- sä laajuudessa ja muodossa aiheuttaa kuiten- 16204: kurssitoimintaa ja tähtää joko väestön yleis- kin yhteiskunnalle huomattavan kustannusra- 16205: sivistyksen laajentamiseen, kielitaidon kehit- situksen. 16206: tämiseen tai erityisten, uusien ammattitek- Valtiontilintarkastajien mielestä etenkin 16207: niikkojen opettamiseen. Vajaat 20% väestös- työikäisen väestön koulutusta kehitettäessä 16208: tä osallistuu vuosittain jonkinlaiseen aikuis- voidaan oppimismuotoja monipuolistamalla 16209: koulutukseen. saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä. Li- 16210: Yhteenveto . Koska koulutusta koske- säämällä koulutussuunnittelun neuvottelukun- 16211: vien tietojen rekisteröinnin perusteet vaihte- nankin ehdottamaa työssä oppimista ja kehit- 16212: levat eri maissa ja saman maan sisällä eri tämällä ja monipuolistamaila oppimismuotoja 16213: ajankohtina, ei ole mahdollista tehdä yksi- ja -menetelmiä voidaan suunnitelluilla kustan- 16214: tyiskohtaisia vertailuja eri järjestelmien kes- nuksilla kouluttaa huomattavasti suurempi osa 16215: ken. Koulutusjärjestelmät muistuttavat toi- aikuisväestöä, elinkeinoelämän arvion mukaan 16216: siaan rakenteellisesti. Oppivelvollisuuskoulu- jopa kaksin-kolminkertainen määrä. Koordi- 16217: tuksen pituus vaihtelee 9-12 vuoteen, ja noimalla työ ja koulutus toimivaksi järjestel- 16218: keskiarvo on 9 vuotta. Yhteiskunnan elinkei- mäksi voidaan minimoida ongelmia, joita vä- 16219: norakenteissa on nähtävissä eri maissa sa- henevän työikäisen väestön irrottaminen koko- 16220: manlaisia muutoksia. Alkutuotannon osuus päiväiseen opiskeluun saattaa aiheuttaa työ- 16221: vähenee, ja palvelujen osuus kasvaa. Koulu- elämässä. Niin ikään sillä voidaan vähentää 16222: tuksen tuloksista voidaan yleisesti todeta, työntekijöiden kielteistä asennetta koulutusta 16223: että mitä hajautetumpi päätöksenteko, sitä kohtaan. 16224: alhaisempi on koulutuksen läpäisyprosentti. Investointikustannusten vähentämiseksi nuo- 16225: Julkisten varojen sijoittaminen opetustoi- riso- ja aikuisväestön koulutuksessa on ensi- 16226: meen varmistaa, että koulutus on väestön sijaisesti hyödynnettävä nykyistä, osittain va- 16227: kaikkien ryhmien saatavilla. Kokemukset jaassa käytössä olevaa toimitila-ja opetuska- 16228: koulutuksen painopistealueista osoittavat, pasiteettia. Kuten opetusministeriö on toden- 16229: että suhteellisen laaja-alaisella koulutuksella nut, ammatillisen koulutusjärjestelmän riittä- 16230: ja panostamisella persoonallisten ominai- mätön kyky vastata yhteiskunnan ja työelämän 16231: suuksien kehittämiseen selviydytään yhteis- asettamiin muuttuviin haasteisiin sekä järjes- 16232: kunnan elinkeinorakenteen välttämättämistä telmän ja oppilaitosverkon hajanaisuus, osit- 16233: muutoksista. tainen päällekkäisyys, epätaloudellisuus ja te- 16234: Kaikissa tarkastelumaissa kehitetään ai- hottomuus johtuvat olennaisesti oppilaitosten 16235: kuiskoulutusta. Sen määrällinen osuus vaih- ylläpitojärjestelmän hajanaisuudesta. Myös 16236: telee Tanskan 20 %:sta Italian 3 %:iin. Si- valtiovarainministeriö on korostanut, että op- 16237: sällöllisesti aikuiskoulutuksella halutaan pilaitosverkon rationalisoinnissa, valtion oppi- 16238: kaikissa tarkastelumaissa paikata koulutus- laitosten kunnallistamisessa ja muissa toimin- 16239: järjestelmän heikkouksia ja toisaalta mah- nan tehostamispyrkimyksissä, kuten tyhjien 16240: dollistaa koulutus niille, joilla sitä vielä ei oppilaspaikkojen vähentämisessä, olisi päästä- 16241: ole. vä konkreettisiin tuloksiin. 16242: Koulutusjärjestelmää on eräissä maissa ke- Valtiontilintarkastajien mielestä ylläpitojär- 16243: hitetty osittain ottamatta huomioon elinkei- jestelmän keskittämistä on kiirehdittävä. Laa- 16244: norakenteen kehittämistarpeita. Japanissa, japohjaisten ammatillisen koulutuksen kun- 16245: Saksan liittotasavanassa ja Suomessa sen tainliittojen luomista ja siihen liittyvää valtion 16246: sijaan koulutuksen kehittäminen ja yhteis- oppilaitosten kunnallistamista, jotka ovat vält- 16247: kunnan tarpeet on kytketty yhteen. Sitä tämättömiä toimia koulutuksen kehittämisen, 16248: osoittavat mm. aikuiskoulutukselle asetetut oppilaitosten välisen työnjaon ja niiden toimin- 16249: tulevaisuuden tavoitteet. nan rationalisoinnin kannalta, on tarvittaessa 16250: Yhteiskuntakehityksen myötä on tullut ajan- edistettävä lainsäädäntötoimin. Opetusminis- 16251: kohtaiseksi arvioida uudelleen koulutusjärjes- teriön tulisi asettaa valmisteluelin laatimaan 16252: telmä ja sille asetettavat tavoitteet. Aikuis- uudistukseen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia. 16253: väestön alhainen koulutustaso vaikeuttaa työ- Samalla tulisi arvioida, onko tarpeellista sää- 16254: 109 16255: 16256: tää lailla kuntien velvollisuudestajärjestää am- ns. marginaaliryhmät, kuten kehitysvammaiset 16257: matillista opetusta ja yksilön oikeudesta saada ja vähiten koulutusta saaneet henkilöt. Koulu- 16258: ammatillista koulutusta. tuksen sisältöä kehitettäessä on varmistuttava 16259: Kunlainliittoja muodostettaessa pitäisi so- siitä, että eri koulutusaloille saadaan opiskeli- 16260: veltaa läänirajojen sijaan erityistapauksissa joita, joilla on riittävät valmiudet. Elinkei- 16261: muutakin alueellista jakoa. Uudistuksen yhtey- noelämä on esittänyt mm. matemaattis-luon- 16262: dessä joudutaan arvioimaan uudelleen läänin- nontieteellisten tietojen ja taitojen määrän li- 16263: hallitusten, kuntainliittojen ja oppilaitosten säämistä peruskoulutuksessa. Hallituksen an- 16264: työnjako ja vastuusuhteet, jotka ainakin eräis- taman koulutuspoliittisen selonteon mukaan 16265: sä tapauksissa vaativat vielä täsmentämistä. hallituksen tavoitteena on lisäksi mm. taide- 16266: Samassa yhteydessä on arvioitava oppilaitos- kasvatuksen ja viestintäkulttuurikoulutuksen, 16267: ten tuottavuutta ja tehokkuutta sekä kehitettä- kielenopetuksen, ympäristökysymysten ja ym- 16268: vä johtamis- ja seurantajärjestelmiä. päristökasvatuksen sekä tietotekniikan ja ope- 16269: Sekä opetusviranomaiset että elinkeinoelä- tusteknologian koulutuksen kehittäminen. 16270: mä ovat selvittäneet kansainvälistymisen, eri- Maaseudun kehittämiselle on tärkeää, että 16271: tyisesti Euroopan yhdentymisen, vaikutuksia alkutuotannon sivuelinkeinotoimintaa edistävä 16272: koulutusjärjestelmään. Uudistuksia toteutet- ja tukeva koulutus saadaan toimivaksi. 16273: taessa on eri tahojen välisen yhteistyön oltava Koulutusta kehitettäessä on lisättävä pääsy- 16274: saumatonta. Valtiontilintarkastajien mielestä vaatimusten ja tutkintovaatimusten joustavuut- 16275: on tärkeää edistää ammatillisen koulutuksen ta siten, että työkokemus otetaan niissä ny- 16276: kansainvälistämistä, kuten toimikuntakin on kyistä korostetummin huomioon. Työvoimavi- 16277: korostanut. Samalla on huolehdittava siitä, ranomaisten ostaman koulutuksen arvostusta 16278: että lukuun ottamatta kehitysapuna annetta- ja koulutusmotivaatiota olisi omiaan lisää- 16279: vaa koulutusta, opiskelijoita lähettävät maat mään mahdollisuus suorittaa päättötutkinto. 16280: vastaavat poikkeuksetta opiskelukustannuksis- Opetusministeriössä on tiedostettu yhteisvalin- 16281: ta sopimusten mukaisesti. Valtiontilintarkas- tajärjestelmän puutteellisuudet ja niitä pyri- 16282: tajat pitävät tärkeänä, että kulttuurivaihtoa tään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. 16283: edistettäessä koulutuksen ja muiden tavan- Valintajärjestelmää kehitettäessä olisi ainakin 16284: omaisten virallisten organisaatioiden lisäksi tehostettava koordinointia siten, että korkea- 16285: tuetaan ja aktivoidaan vapaamuotoista pie- koulujen ja ammatillisten oppilaitosten oppi- 16286: nempien järjestöjen ja kansalaisryhmien kult- lasvalinnoissa vältyttäisiin paljon turhaa työtä 16287: tuuritoimintaa. Aihetta on käsitelty jäljempä- aiheuttavalta päällekkäisyydeltä. Samoin kor- 16288: nä harkinnanvaraisia avustuksia koskevassa keakoulun hyväksymisilmoitukset ja varus- 16289: kertomusosuudessa. miespalveluilmoitukset olisi sovitettava parem- 16290: Opetushallinnossa on vireillä useita laajoja min yhteen. 16291: aikuis- ja nuorisoasteen koulutuksen kehittä- 16292: misprojekteja, joiden tuloksia voidaan arvioida Yhteiskunnallinen sivistystyö. Kertom uk- 16293: vasta vuosien kuluttua. Keskimäärin 60 000 sessa on selostettu kansalais- ja työväenopis- 16294: hengen suuruisen nuorisoikäluokan koulutuk- tojen, kansanopistojen sekä opintokeskusten 16295: seen laadittua koulutusjärjestelmää joudutaan toimintaa. Eri oppilaitosten vertailusta on 16296: osittain laajentamaan mutta ennen kaikkea luovuttu, sillä oppilaitosten toiminta eroaa 16297: kehittämään sisäisesti, jotta se pystyisi vastaa- aatetaustansa ja perinteittensä puolesta hy- 16298: maan haasteisiin, joita asettaa työmarkkinoil- vinkin huomattavasti toisistaan. Itsenäisestä 16299: la olevan n. 2,5 miljoonaisen peruskoulutuksel- asemastaan huolimatta ne eivät voi järjestää 16300: taan heterogeenisen aikuisväestön ammattitie- opetustoimintaansa vapaasti kysynnän mu- 16301: don ja -taidon ylläpitäminen ja lisääminen sekä kaan. Luvan myöntää opetusministeriö. Ope- 16302: yleissivistyksen kohottaminen. Valtiontilintar- tustoiminnan vertailu eri oppilaitosten kes- 16303: kastajien mielestä on muiden kehittämistoi- ken on vaikeaa, sillä esim. Lehtimäen kan- 16304: mien lisäksi erityisesti korostettava opettajien sanopiston vammaisille tarkoitetut kurssit ja 16305: täydennyskoulutusta, johon osallistuminen ei Valamon kansanopiston yritysjohdolle suun- 16306: ole käynnistynyt toivotulla tavalla. nitellut kurssit eroavat sekä opetuksen tason 16307: Suuntaamalla uudelleen yhteiskunnan tuki- että kustannusten suhteen huomattavasti toi- 16308: toimia on huolehdittava siitä, että aikuiskoulu- sistaan. Arviointia vaikeuttaa myös se, että 16309: tukseen voivat tasa-arvoisesti osallistua myös kertomusvuoden tiedot puuttuvat osittain. 16310: 110 16311: 16312: Valtionosuudet suoritetaan kustannusten Vuosi Opiskelijamäärä Käyttömenot 16313: Mmk 16314: perusteella ja niiden käyttöä valvoo koulu- 1980 ............... 581 600 392,4 16315: hallitus. Oppilaitosten mukaan tehottomasta 1981 ............... 592 300 411,1 16316: toiminnasta voi olla seurauksena valtion- 1982 ............... 599 100 429,0 16317: osuuden menettäminen. 1983 ............... 603 900 434,3 16318: Kansalais- ja työväenopistot. 1984 ............... 624 700 445,6 16319: Kansalais- ja työväenopistojen opiskelija- 1985 ............... 618 100 470,4 16320: määrä on vakiintunut viime vuosina. Luku- 1986 ............... 623 100 478,3 16321: 1987 ............... 626 200 492,9 16322: vuonna 1988-89 oli opiskelijoita n. 647 000. 1988 ............... 647 400 501,1 16323: Kansalaisopistojen määrä on 278, ja kansa- 16324: laisopistoverkko peittääkin koko maan. Muutos 16325: Kansalais- ja työväenopistot ovat vapaa- 1980---88 65 800 108,7 16326: ajan oppilaitoksia, ja ne antavat pääosin Muutos-% 11 28 16327: yleissivistävää aikuiskoulutusta. Perinteisen 16328: iltaopetuksen lisäksi mm. eläkeläisille ja vuo- Opetusministeriössä valmistellaan parhail- 16329: rotyöläisille on nyttemmin annettu opetusta laan lakiehdotusta taiteen perusopetuksesta, 16330: päiväsaikaan. Alle 16-vuotiaille on ollut mikä toteutuessaan vahvistaa kansalais- ja 16331: mahdollista antaa kouluhallituksen luvalla työväenopistojen asemaa. Edelleen opistojen 16332: opetusta taito- ja taideaineissa vuodesta 1985 hallinnolliseen asemaan on monissa kunnissa 16333: lähtien. Suosituimmat opetusaineryhmät vapaakuntakokeilu vaikuttanut jo siten, että 16334: ovat olleet käytännön taidot (29 % ), taideai- n. 60 opistossa ei ole enää omaa johtokuntaa. 16335: neet (18 % ), kielet ( 17 %) ja musiikki (16 % ). Opistolakityöryhmän muistiossa ehdote- 16336: Varsinaisen ammatillisen koulutuksen määrä taan lakia kansalais- ja työväenopistojen val- 16337: on ollut toistaiseksi vähäinen. tionavusta uudistettavaksi uudella lailla kan- 16338: Opetuksen antamista on kansalais- ja työ- salaisopistoista. Opistojen hallintoa ja toi- 16339: väenopistoissa säädelty ryhmäkokosäännök- mintaa koskevat säännökset on tarkoitus 16340: sin. Opintoryhmässä pitää olla vähintään 7 muuttaa vastaamaan muuttuvaa hallintoajat- 16341: opiskelijaa, poikkeustapauksissa vähintään telua sekä opistotoiminnassa tapahtuneita 16342: 5. Opiston työkauden pitää olla vähintään 26 muutoksia. Kansalaisopistojen päätehtävänä 16343: työviikkoa. olisi edelleen antaa yleissivistävää aikuiskou- 16344: Opistojen opetustuntien määrää säädettiin lutusta. Opistoilla olisi kuitenkin mahdolli- 16345: työvuoteen 1987-88 asti. Tämän jälkeen suus paikallisten tarpeiden ja päätösten mu- 16346: tuntikatto poistettiin. Opetustuntien määrä kaisesti antaa ammatillista aikuiskoulutusta. 16347: kohosi työvuonna 1988-89 n. 4,4 %. Samoin kansalaisopisto voisi antaa taiteen 16348: Kansalais- ja työväenopistot antavat mm. perusopetusta lähinnä lapsille ja nuorille nii- 16349: kielten ja taideaineiden opetusta. Opistot den periaatteiden mukaisesti, jotka sisältyvät 16350: ovat vastanneet myös varsin laajasti avoimen suunnitteilla olevaan taiteen perusopetuksen 16351: korkeakoulun opetuksesta. Eräillä paikka- uudistukseen. 16352: kunnilla kansalaisopisto on ollut ainoa ai- Opistojen valtionosuusjärjestelmä ehdote- 16353: kuiskoulutusta järjestävä oppilaitos. taan uudistettavaksi siten, että siirrytään las- 16354: Kansalais- ja työväenopistot saavat val- kennalliseen valtionosuuteen. Valtionosuus- 16355: tionapua 70 % laissa säädettyihin todellisiin asteikko olisi sama kuin yleisessä koulutoi- 16356: käyttökustannuksiin. Lisäksi opistot ovat tie- messa. Valtionosuuden laskentayksikkönä 16357: tyin edellytyksin voineet saada lisäavustusta. olisi opetustunti. Valtionosuus määräytyisi 16358: Näin ollen opiston valtionapu on voinut olla opistojen keskimääräisten opetustuntia kohti 16359: jopa 85 % todellisista käyttökustannuksista. laskettujen kustannusten perusteella. 16360: Opistojen omien tilojen hankkimista on Tärkeänä on pidetty, että juuri nykyisessä 16361: valtio avustanut vuokra-arvojärjestelmän aikuiskoulutuksen nopeasti laajentuvassa 16362: kautta. Suoria avustuksia opistojen tilojen vaiheessa kansalais- ja työväenopistoilla olisi 16363: hankkimiseen on valtion tulo- ja menoarvios- myös lainsäädännölliset edellytykset toimin- 16364: sa ollut harvoin. tansa entistä joustavampaan järjestämiseen. 16365: Kansalais- ja työväenopistojen opiskelija- Niillä tulisi olla mahdollisuus ammatillisen 16366: määrät ja käyttömenojen reaalikehitys aikuiskoulutuksen antamiseen, taiteen perus- 16367: V. 1980--88: opetukseen, yhteistyöhön ammatillisten oppi- 16368: lll 16369: 16370: laitosten kanssa, opettajien yhteiskäyttöön, dollisuudet tai tehtävän jako pitäisi selvittää 16371: lisääntyvään kansainväliseen yhteistyöhön ja paikkakunnittain, jotta hallinnolliselta ja toi- 16372: paikallisten olosuhteiden vaatimaan hallin- minnalliselta päällekkäisyydeltä vältyttäisiin. 16373: nolliseen järjestelyyn. Samalla selvitetään vuoden 1991 loppuun 16374: Kansalais- ja työväenopistot tulisivat uu- mennessä, voidaanko kansalais- ja työväen- 16375: denkin lainsäädännön mukaan edelleen ole- opistoille antaa lukion todistuksenanto-oi- 16376: maan ensisijaisesti aikuiskoulutusta järjestä- keus. Työryhmä ehdotti myös ylioppilastut- 16377: viä oppilaitoksia. Kun päättäminen kansalais- kinnon uudistamista. 16378: opistojen tehtävistä jäisi opiston ylläpitäjän, Kansanopistot. Kansanopistojen pe- 16379: siis yleensä kunnan tai kuntien toimivaltaan, rusoppijaksojen opiskelijamäärä on useita 16380: voisivat opistot järjestää opetusta myös nuo- vuosia ollut n. 6 000. Kansanopistot ovat 16381: rimmille kuntalaisille. Tällöin tulisivat kysy- säilyttäneet asemansa koulutusjärjestelmän 16382: mykseen erityisesti sellaiset aineet, joiden muuttuessa. Nykyiselle kansanopistotoimin- 16383: opetusta ei kunnassa muutoin järjestetä. Näi- nalle olennainen piirre on laajentunut kurssi- 16384: tä aineita voisivat olla esim. Suomessa harvi- toiminta. Kurssiopetuksen osuus on n. 27% 16385: naisina luettavat kielet sekä taide- ja taitoai- opiskelijaviikaista ja se kasvaa edelleen. Pää- 16386: neet. osa opetuksesta suuntautuu keskeisesti yleis- 16387: Kansalaisopistoille avautuisi myös mah- sivistyksen kohottamiseen. Kurssiopiskelijat 16388: dollisuus järjestää aikuisten ammatillista ovat tyypillisiä aikuisopiskelijoita, joiden jou- 16389: koulutusta, lähinnä ammatillista täydennys- kossa on paljon myös keski-ikäistä ja van- 16390: koulutusta. Tällaista opisto voisi järjestää hempaa väkeä. Kansanopistot järjestävät li- 16391: esim. toimintana, jossa tilaaja maksaisi kus- säksi avoimen korkeakoulun opetusta. 16392: tannukset kuten yritysten tai kuntien henki- Perusoppijaksojen opiskelijoilla on entistä 16393: löstökoulutuksessa. Mahdollista olisi järjes- parempi pohjakoulutus. Joukossa on run- 16394: tää myös lyhytkestoista ammatillisen perus- saasti ylioppilaita. Kansanopistot ovat muut- 16395: koulutuksen luonteista koulutusta, jollaista tumassa entistä enemmän aikuisoppilaitok- 16396: on esim. perhepäivähoitajien ja kotiavusta- siksi. 16397: jien koulutus. Opistot voisivat toimia myös 16398: toiminta-alueensa aikuiskoulutuksen koordi- Maassamme on 93 kansanopistoa. Niistä 16399: 34 on grundtvigilaisia, 42 kristillisiä, 13 jär- 16400: noijina. jestöllisiä ja 4 erityisopistoja. 16401: Aikuiskoulutuksen johtoryhmä (Opetus- 16402: ministeriön työryhmien muistiaita 1989:59) Kansanopistojen opiskelijamäärät, opiske- 16403: esitti konkreettisia muutosehdotuksia. Muis- lijaviikkojen määrät ja käyttömenojen reaali- 16404: tion mukaan kansalais- ja työväenopistojen kehitys v. 1980-88: 16405: toimintaa, hallintoa ja valtionosuutta koske- Perusoppijakson Opiskelija- Käyttömenot 16406: vaa lainsäädäntöä uudistetaan mm. niin, että opiskelijat viikot Mmk 16407: oppilaitos voi halutessaan myydä koulutus- 1980.0 000.. 0.. 6 600 252 500 305,9 16408: palveluja esim. työnantajille ja työvoimahal- 1981. .. 00.... 0 6 760 258 300 327,6 16409: linnolle. Säädösmuutokset tulivat voimaan 1982 .......... 6 940 265 100 346,3 16410: 1983 .......... 6 900 264 800 360,6 16411: toiminnan osalta 1.8.1990 ja talouden osalta 1984 ........ 0. 6400 254 500 362,4 16412: 1.1.1991. Samanaikaisesti valtionosuusjärjes- 1985 .. 0... 0... 6 300 255 200 363,4 16413: telmää muutetaan laskennalliseksi. Nykyi- 1986 .. 0...... 0 6 IlO 258 000 380,7 16414: sistä opetuksen ryhmäkokosäännöksistä luo- 1987 .......... 5 820 254 100 384,4 16415: 1988 ... 0. 00... 5 790 256 600 394,5 16416: vutaan eikä henkilöstön määrää säädellä ns. Muutos 16417: henkilöstörajoituksilla. Etäopetuksen järjes- 1980-88 -810 4 100 88,6 16418: täminen tehdään mahdolliseksi ja henkilös- Muutos-% -12 2 29 16419: tön täydennyskoulutusmenot sisällytetään 16420: uutena menolajina laskennallisesti määräyty- Tarkoituksena on, että vapaan sivistystyön 16421: vään valtionosuuteen. Kokeilu- ja kehittä- ja muun yleissivistävän aikuiskoulutuksen 16422: mistoimintaa koskevat poikkeussäännökset tarjontaa kansanopistoissa monipuolistetaan 16423: lisätään lainsäädäntöön. ja selkiytetään. Kansalaisten mahdollisuuksia 16424: Työryhmän ehdotuksen mukaan aikuislu- osallistua vapaa-aikana tapahtuvaan harras- 16425: kioiksi muutettavien iltalukioiden sekä kan- tustavoitteiseen ja muuhun yleissivistävään 16426: salais- ja työväenopistojen yhdistämismah- koulutukseen parannetaan. 16427: 112 16428: 16429: Tutkintojärjestelmiä ollaan kehittämässä nuntaihin. Työryhmän mukaan valtionapuun 16430: siihen suuntaan, että ammatillisen tutkinnon oikeuttaviin menoihin pitäisi lisätä vuoden 16431: voi koota erilaisista suorituksista. Tämä lisää 1991 alusta lukien opiston palveluksessa ole- 16432: aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistyön van henkilöstön täydennyskoulutusmenot 16433: tarvetta ja merkitsee oppilaitosmuotojen vä- Työryhmä ehdotti edelleen, että kansan- 16434: listen raja-aitojen madaltumista. Tähän ai- opistojen kokeilu- ja kehittämistoimintaa 16435: kuiskoulutusorganisaatioiden palveluverk- koskevat säännökset lisätään lainsäädän- 16436: koon tulevat kansanopistotkin vastaisuudes- töön, ja että 12 viikon vähimmäispituutta 16437: sa kuulumaan. koskevista säännöksistä poiketen opistot voi- 16438: Kansanopistot ovat viime aikoina siirty- sivat 1.8.1990 lähtien kokeiluluonteisesti toi- 16439: neet entistä enemmän aikuisten kouluttajiksi. mia pelkästään kurssikeskuksina. Opintoso- 16440: Tämä merkitsee painopisteen siirtymistä siaalisia etuuksia ehdotettiin laajennettavaksi 16441: edelleen perusoppijaksoilta kurssikoulutuk- 1. 7.1991 alkaen niin, että perusoppijaksoilla 16442: seen. Viikonloppuihin ja loma-aikoihin ajoit- opiskelijat saavat suurin piirtein samat opin- 16443: tuvan koulutuksen osuus kasvaa. tososiaaliset edut. Tästä valtiolle aiheutuvat 16444: Kansanopistoissa kehitetään aikuisten elä- kustannukset olisivat työryhmän mukaan ar- 16445: mäntilanteeseen soveltuvia opetusmuotoja, violta 17 Mmk. 16446: kuten monimuoto-opetusta. Se on yhdistet- Kansanopistot ovat yksityisiä sisäoppilai- 16447: tyä lähi- ja etäopetusta, johon liittyy opetuk- toksia, joista suurin osa omistaa kiinteistön- 16448: sen ohjausta. Sähköisen viestintätekniikan sä. Omia tiloja on 85 kansanopistolla. Vuon- 16449: mahdollisuudet auttaa opetuksessa parane- na 1988 vahvistettujen hankinta-arvojen 16450: vat kaiken aikaa. Kansanopistot osallistuvat pääomakorvausten määrä on 20 Mmk ja 16451: uusien opetusmuotojen kokeiluun ja kehit- kunnossapitokustannusten määrä n. 11 16452: tämiseen. Mmk. Pääomakorvausten ja kunnossapito- 16453: Kansanopistojen tehtäväksi soveltuu maa- kustannusten valtionapu oli siten v. 1988 16454: han muuttaneiden ja pakolaisten perehdyttä- n. 25 Mmk. 16455: minen suomalaiseen kulttuuriin, oloihin ja Opistot ovat vuosittain saaneet n. 10 Mmk 16456: suomen kieleen. Uusi kokeilualue lähiaikoina rakennusavustuksia. Tämän lisäksi uudisra- 16457: on oppilasvaihto sukulaiskansojemme kans- kentamista ja perusparannustöitä on rahoi- 16458: sa. Tällöin kysymykseen tulevat mm. virolai- tettu työllisyysvaroin. Monet kansanopistot 16459: set, inkeriläiset ja maan rajojen ulkopuolella toimivat historiallisesti arvokkaissa raken- 16460: asuvat karjalaiset. nuksissa. 16461: Aikuiskoulutuksen tarpeet kasvavat tule- Opintokeskukset. Sivistysjärjestöt yl- 16462: vaisuudessa voimakkaasti. Erityisesti amma- läpitävät opintokeskuksia, joiden tarkoituk- 16463: tillista aikuiskoulutusta tulee laajentaa. Kan- sena on opintokerho-, luento- ja kurssitoi- 16464: sanopistojen järjestämistä kursseista on osa mintaa harjoittamalla tarjota kansalaisille ti- 16465: luonteeltaan henkilöstökoulutusta, jonka ra- laisuuksia yleissivistävään ja kansalaisval- 16466: hoitukseen työnantajat voisivat osallistua ny- miuksia kehittävään suunnitelmalliseen opis- 16467: kyistä enemmän. Laajenevan henkilöstökou- keluun. Opintokeskuksia on toiminnassa 11 16468: lutuksen osalta on tarpeen ulottaa myös kan- v. 1990. Näistä kaksi on ruotsinkielistä ja 16469: sanopistoihin maksullisen palvelutoiminnan yksi kaksikielinen. Kuuden opintokeskuksen 16470: periaate. Aikuiskoulutuksen johtoryhmä taustajärjestöinä ovat muun ohella poliittiset 16471: (OPM 1989:59) ehdottikin kansanopistojen järjestöt. Yhden opintokeskuksen ylläpitäjä- 16472: valtionapusäännöstöä muutettavaksi vuoden nä on seurakuntien ja kristillisten järjestöjen 16473: 1991 alusta lukien siten, että oppilaitokset keskuselin. Muut opintokeskukset ovat ns. 16474: voisivat säädöksiin perustuen halutessaan sitoutumattomia eli erilaisten kansalaisjärjes- 16475: myydä koulutuspalveluja työnantajalle tai töjen ylläpitämiä. 16476: työvoimahallinnolle. Opintokeskuksilla on yhteensä 58 aluetoi- 16477: Työryhmä ehdotti, että kansanopistojen mistoa. Alueorganisaatiota on kehitetty lää- 16478: kurssien kolmen päivän vähimmäispituus nijaon perusteella. Aikuiskoulutuksen johto- 16479: muutetaan vuoden 1991 alusta lukien 15 tun- ryhmän mukaan toiminnaltaan suurimpien 16480: niksi, sillä rajoitus on johtanut keinotekoisiin opintokeskusten on tarkoituksenmukaista yl- 16481: ratkaisuihin ja hankaluuksiin viikonloppu- läpitää aluetoimistoa jokaisessa läänissä. 16482: kurssien venyttämisessä perjantai-illasta sun- Kaikkien opintokeskusten alueorganisaatio 16483: 113 16484: 16485: on vielä joiltakin osin puutteellinen. Opinto- tuksessa (887 /75) on säännökset opintokes- 16486: keskuksissa on v. 1990 yhteensä 209 valtion- kusten toiminnasta ja valtionavusta. Valtion- 16487: apuun oikeuttavaa työntekijää. Alueorgani- apua myönnetään 80 % laissa luetelluista oh- 16488: saatiossa ei ole tarpeellista toimistohenkilö- jaajakoulutuksen sekä luento- ja kurssitoi- 16489: kuntaa. Opintokeskustoiminnalle on luon- minnan aiheuttamista menoista, samoin kuin 16490: teenomaista, että se tapahtuu kiinteässä yh- opintokeskuksen yleismenoista. Opintoker- 16491: teistyössä erilaisten kansalaisjärjestöjen kans- hojen valtionapu määrätään vuosittain ope- 16492: sa. tusministeriön päätöksellä erityyppisiä ker- 16493: Opintokeskusten valtionavusta annetussa hoja varten. 16494: laissa (398/75) ja sen nojalla annetussa ase- 16495: 16496: 16497: Opintokeskustoiminnan laajuus ja valtionapujen reaalikehitys v. 1980-88 16498: Vuosi Ohjaajakoulutus Opintokerhot Luennot Kurssit Yhteensä Valtion- 16499: Tilai- Osallis- Tilai- Osallis- Tilai- Osallis- Tilai- Osallis- Tilai- Osallis- apu 16500: suuksia tujia suuksia tujia suuksia tujia suuksia tujia suuksia tujia IOOOmk 16501: 1980 746 15 208 20 775 191 772 1 364 68 753 6 285 164 301 29 170 440 034 40 206 16502: 1982 1 016 19 146 25 905 231 387 3 316 140 452 7 552 199 602 37 789 590 587 56 713 16503: 1984 1 036 20 297 25 985 235 468 4 994 245 464 8 538 230 931 40 553 732 160 56 318 16504: 1985 984 19 113 22 792 210 484 4 778 213 209 8 693 225 069 37 247 667 785 58 042 16505: 1986 951 18 916 18 553 179 290 5 719 259 505 8 258 214 321 33 481 672 032 59 087 16506: 1987 981 18 955 16 785 159 102 6 374 276 007 7 975 206 723 32 115 660 787 58 070 16507: 1988 894 17 689 17 101 !59 641 6 575 269 900 8 701 225 063 33 271 672 293 55 580 16508: 16509: 16510: Opintokeskusten toiminta on lisääntynyt ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan 16511: voimakkaasti 1980-luvun alkuvuosina. Tämä ulkopuolelle. Lainsäädäntöä pitäisi lisäksi 16512: on aiheutunut lähinnä kolmen uuden opinto- muuttaa siten, että opiskelu esim. ulkomaisis- 16513: keskuksen perustamisesta. Vuosikymmenen sa työkohteissa on mahdollista ja siihen pi- 16514: jälkipuoliskolla toiminnan kasvu on tasaan- täisi lisätä kokeilu- ja kehittämistoimintaa 16515: tunut. koskevat poikkeussäännökset. 16516: Perinteinen opintotoiminta on ollut luon- Aikuiskoulutuksen johtoryhmä ehdotti, 16517: teeltaan lyhytkestoista yhteiskunnallisiin ai- että opintokeskuslainsäädäntöä uudistetaan 16518: hepiireihin painottuvaa aikuisopiskelua. ottamalla huomioon toiminnan erityispiir- 16519: Opetusministeriön mukaan opintokeskukset teet. Kokeilu- ja kehittämistoimintaan liitty- 16520: tulevat edelleen olemaan tärkeitä yleissivis- vät poikkeussäännökset lisätään lainsäädän- 16521: tyksen välittäjiä. Niiden mahdollisuuksia jär- töön. Muutokset tulisivat voimaan 1.1.1991. 16522: jestää koulutusta nykyistä laaja-alaisemmin Lisäksi työryhmä ehdotti, että alueverkkoa 16523: pyritään helpottamaan. Tarkastusvuonna vahvistetaan v. 1990---95. 16524: käynnistyneessä kokeilussa opintokeskukset Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä 16525: ovat pyrkineetkin yhdistämään eri opiskelu- maamme aikuisväestön alhainen koulutustaso 16526: muodoissa toteutettavaa opiskelua laajem- asettavat uusia vaatimuksia aikuiskoulutuspo- 16527: miksi ja pitkäkestoisemmiksi opintokokonai- litiikalle, jotka heijastuvat myös opistojen ja 16528: suuksiksi. opintokeskusten toimintaan. Valtiontilintar- 16529: Tarkastusvuoden syksyllä on virkamies- kastajien mielestä erityistä huomiota on kiin- 16530: työnä ryhdytty valmistelemaan opintokes- nitettävä yleissivistävää aikuiskoulutusta anta- 16531: kuslainsäädännön tarkistamista, joka on tar- vien organisaatioiden toiminnan koordinointiin 16532: koitus toteuttaa vuoden 1990 aikana. Nykyi- paikallis-, alue- ja keskushallinnossa. Koordi- 16533: sestä lainsäädännöstä puuttuvat valtionapu- noinnin tehostamiseksi on harkittava oppilai- 16534: viranomaisen norminantoon liittyvät valtuu- toksia koskevan erityislainsäädännön yhdistä- 16535: tus- ja erivapaussäännökset. Lainsäädäntö ei mistä ainakin pidemmällä ajanjaksolla. 16536: tunne sitä, että opintokeskusten opintotoi- Yleissivistävää aikuiskoulutusta antavien 16537: minta on lähes aina yhteistoimintaa oman oppilaitosten opetusta on pyrittävä ohjaamaan 16538: järjestökentän kanssa. Niin ikään laki rajaa enemmän yhteiskunnan kannalta keskeisiin ja 16539: 15 300644M 16540: 114 16541: 16542: ajankohtaisiin aiheisiin. Myös opiskelijoiden suomalaisten erityisryhmien, kuten vammais- 16543: tarpeista lähtevää, ammattiin tai harrastustoi- tenja sopeutumisvaikeuksia omaavien nuorten, 16544: mintaan liittyvää opetusta voidaan tehostaa koulutuksen järjestämiseen tulisi kiinnittää 16545: tarkistamalla oppilaitosten usein liiankin haja- huomiota. 16546: naiseksi pirstoutunutta opetustoimintaa ja sel- Kansanopistojen opiskelijoiden opintoso- 16547: keyttämällä etenkin harrastustoimintaan liit- siaalisten etuuksien yhtenäistäminen on perus- 16548: tyvän opetuksen tavoitteita. Palkkaamalla yh- teltua ja oletettavasti se myös lisäisi oppilai- 16549: teisiä opettajia eri oppilaitosten käyttöön voi- toksiin hakeutumista. Valtiontilintarkastajat 16550: daan tehostaa opetusta ja taata opettajien toteavat kuitenkin, että aikuisopiskelijoiden 16551: työllisyys. toimeentulon parantamista ja laajentamista on 16552: Työllisyyskoulutusta koskevaa lainsäädän- selvitetty kokonaisuudessaan. Aikuisopiskeli- 16553: töä muutetaan siten, että työvoimapiirit voivat joiden opintotukeen on v. 1991 tulossa merkit- 16554: laadun ja hinnan perusteella päättää, miltä täviä parannuksia. 16555: koulutuksen järjestäjäitä palvelut hankitaan. Kansanopistojen historiallisesti arvokkaiden 16556: Valtiontilintarkastajien mielestä myös kansan- rakennusten kunnossapito on vaikeaa tavan- 16557: opistojen, kansalais- ja työväenopistojen sekä omaisilla rakennusavustuksilla. Valtiontilin- 16558: iltalukioiden on pystyttävä paremmin vastaa- tarkastajien mielestä rakennusten perusparan- 16559: maan alueen työllisyystilanteen ja työnantajien nustöihin on tarvittaessa osoitettava ylimää- 16560: henkilöstökoulutuksen asettamiin vaatimuk- räisiä varoja, jos korjauksia ei voida tehdä 16561: siin. Maksupalvelutoimintaa ja kansalais- ja työllisyysvaroin. Rakennusinvestointitarpeen 16562: työväenopistojen opetusta koskevia lainsää- vähentämiseksi on mahdollisuuksien mukaan 16563: däntöuudistuksia olisikin kiirehdittävä. lisättävä toimitilojen yhteiskäyttöä eri oppilai- 16564: Vanhaa koulutusjärjestelmää merkittävästi tosten kesken. Tätä näkökohtaa on painotta- 16565: täydentävien kansanopistojen toimintaa arvioi- nut myös valtiovarainministeriö. 16566: daan uudelleen. Valtiontilintarkastajien mie- 16567: lestä kansanopistojen toimintaa on ennakko- Harkinnanvaraiset avustukset. Veikka uk- 16568: luulottomasti rationalisoitava koulutuskysyn- sen ja raha-arpajaisten voittovarat ovat kas- 16569: nän kehitys ja käytettävissä olevat voimavarat vaneet vuodesta 1980 vuoteen 1989 reaalisesti 16570: huomioon ottaen. Kannattamattomasti tai te- lähes 40 %. Tieteen rahoituksen kasvu on 16571: hottomasti toimivien yksiköiden ylläpitäminen ollut lähes 100 %, kun taiteen, urheilun ja 16572: vetoamalla perinteisiin tai alueellisiin intressei- nuorisonkasvatustyön rahoitus on kasvanut 16573: hin ei ole kokonaisuuden kannalta tarkoituk- n. 30%. 16574: senmukaista. Tärkeämpää on kohdistaa niuk- Seuraavasta taulukosta ilmenevät veik- 16575: koja voimavaroja uuden toimintaidean löytä- kauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen 16576: neiden oppilaitosten toiminnan tukemiseen. Ul- reaalikehitys sekä eri alojen suhteellisten 16577: komaalaisten ja sukulaiskansojen lisäksi myös osuuksien kehitys 1980-luvulla: 16578: 16579: Vuosi Tiede Taide Urheilu Nuorisokasvatustyö Yh- Muutos edellisestä 16580: teensä vuodesta 16581: Mmk Osuus Mmk Osuus Mmk Osuus Mmk Osuus Mmk Mmk % 16582: % % % % 16583: 1980 59,3 7,7 309,9 40,4 297,7 38,8 100,9 13,4 767,7 16584: 1981 61,0 7,1 326,5 38,2 360,2 42,2 106,5 12,5 854,2 86,4 11,3 16585: 1982 60,5 7,5 324,3 40,3 317,9 39,5 101,9 12,7 804,6 ---49,5 -5,8 16586: 1983 64,7 7,5 354,5 40,4 346,1 39,5 112,0 12,8 877,2 72,6 9,0 16587: 1984 64,6 7,2 368,5 41,4 349,0 39,2 108,9 12,2 890,8 13,6 1,5 16588: 1985 68,6 7,3 382,0 40,5 371,2 39,3 122,6 13,0 944,4 53,6 6,0 16589: 1986 113,1 11,4 393,4 39,5 361,9 36,4 127,1 12,8 995,5 51,1 5,4 16590: 1987 100,6 9,6 418,4 39,9 395,8 37,7 134,3 12,8 1 049,2 53,7 5,4 16591: 1988 119,0 10,9 419,0 38,3 418,4 38,3 137,1 12,5 1 093,5 44,3 4,2 16592: 1989 114,5 11,0 408,8 39,1 393,0 37,6 129,6 12,4 1046,0 ---47,5 ---4,3 16593: Muutos 16594: 1980-89 16595: Mmk 55,3 98,9 95,3 28,7 278,3 16596: % 93,3 31,9 32,0 28,5 36,2 16597: 115 16598: 16599: Tieteen tukeminen. Valtionapujen ja Palkkausmenojen osuuden arvioidaan ole- 16600: valtionosuuksien reaalikehitys on ollut v. van noin puolet avustusten kokonaissum- 16601: 1980-89 seuraava: masta. Kun todetaan palkkamenojen kasvun 16602: Vuosi Valtionapu Muutos edellisestä ja yllä kuvatun valtionavustusten kasvun ero, 16603: 1000 mk vuodesta% voidaan nähdä, että palkkamenot vievät yhä 16604: 1980 ........ 36 890 suuremman osan valtionavustuksien koko- 16605: 1981 ........ 39 340 6,6 naismäärästä. Niillä valtionapulaitoksilla, 16606: 1982 ........ 42 760 8,7 joilla on vain vähän muita tuloja, on rahoi- 16607: 1983 ........ 42 860 0,2 16608: 1984 ........ 44 190 3,1 tuskehitys ollut erityisen epäsuotuisaa, koska 16609: 1985 ........ 44 940 1,7 palkkamenojen vuoksi on jouduttu muita 16610: 1986 ........ 47 270 5,2 toimintamenoja supistamaan. 16611: 1987 ........ 50 260 6,3 16612: 1988 ........ 51010 1,5 Lakisääteisiä menoja yllä olevassa ovat 16613: 1989 ........ 57 770 12,8 vain yksityisluonteisten arkistojen avustuk- 16614: Muutos set. Tämän määrärahan osuus on kasvanut 16615: 1980-89 20 880 56,6 16616: vuosikymmenen aikana n. 10 %:sta n. 16617: Taulukkoon on otettu tulo- ja menoarvion 20 %:iin. Kun pääosa reaalikasvusta on men- 16618: momentin 29.88.53 määrärahat lukuun otta- nyt uusien valtionavustuskohteiden rahoitta- 16619: matta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk- miseen, on koko vuosikymmenen ajan har- 16620: selle ja Suomen Akatemialle osoitettuja mää- kinnanvaraista valtionavustusta saaneiden 16621: rärahoja. Kummatkin ovat valtion laitoksia. yhteisöjen rahoituskehitys tästäkin näkökul- 16622: Kertomusvuoden lisäys edelliseen vuoteen masta ollut epäsuotuisaa. 16623: verrattuna, nimellisarvoltaan n. 10 Mmk, ai- Taiteen tukeminen. Veikkauksen ja 16624: heutuu suurelta osin (6 Mmk) Tiedekeskus raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi- 16625: Heurekan valtionavustuksen ottamisesta täl- seen ovat kertomusvuoden tulo- ja menoar- 16626: le momentille. vion mukaan 408,8 Mmk. Tästä on myönnet- 16627: Valtionapua saavien laitosten rahoitukses- ty avustuksia eri taiteenalojen edistämiseen 16628: sa valtionavustuksen osuus on lähes poik- yhteensä 160 Mmk. Musiikkioppilaitosten 16629: keuksetta pienentynyt tuntuvasti. Voidaan valtionapujen osuus taiteen tukemisen mää- 16630: arvioida, että valtionavustuksen osuus oli rärahasta on 59,3 Mmk, Suomen Kansalli- 16631: v. 1980 keskimäärin 60% kokonaismenoista. soopperan 80,5 Mmk, Suomen Kansallisteat- 16632: Kertomusvuonna vastaava arvio on n. 45 %. terin 30,7 Mmk ja muiden kohteiden yhteen- 16633: Poikkeuksia ovat Suomalaisen Tiedeakate- sä 78,3 Mmk. 16634: mian Geofysiikan observatorio Sodankyläs- 16635: sä, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja muut Taiteen tukemisen määrärahojen kehitys 16636: yhteiselimet sekä Suomen Rooman Instituut- 1980-luvulla taiteenaloittain ja kohteittain tu- 16637: ti, joiden kokonaisrahoituksesta valtionavus- hansina markkoina ilmenee seuraavasta tau- 16638: tuksen osuus on 90 %. lukosta: 16639: 16640: Taiteenala/kohde 1980 1986 1987 1988 1989 16641: Kirjallisuuden edistäminen .............................. 1 125 3 215 3 225 3 600 4 300 16642: Kuvataiteiden edistäminen .............................. 9 080 20 370 20 900 23 100 24 600 16643: Rakennustaiteen edistäminen ........................... 550 1 090 1 100 1 100 1 120 16644: Näyttämö- ja tanssitaiteen edistäminen .................. 26 130 57 780 60 970 67 230 71 950** 16645: Säveltaiteen edistäminen ................................ 6 890 15 425 16 855 17 965 19 885 16646: Taideteollisuuden edistäminen .......................... 770 3 130 3 810 3 960 1 855 16647: Elokuvataiteen edistäminen ............................. 5 870 24 700 25 300 27 300 34 730 16648: Valokuvataiteen edistäminen ............................ 234 735 735 1 170 1 395 16649: Musiikkioppilaitokset .................................. 21 540 64 000 60 200 52 000 59 300 16650: Suomen Kansallisooppera .............................. 26 600 66 800 66 800 73 600 80 480 16651: Suomen Kansallisteatteri ............................... 11 700 25 050 25 050 27 600 30 700 16652: Svenska teatern i Helsingfors ........................... 2 900 5 800 6 200 6 400 7 400 16653: Taiteen alan erikoismuseot ............................. 2 760 8 300 8 400 9 100 9 900 16654: Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat .................... 440 4 800 4 500 5 200 7 00 16655: Läänien taidetoimikuntien taiteen edistäminen ........... 9 400 14 500 15 300 16000 17 200** 16656: 116 16657: 16658: Taiteenala/kohde 1980 1986 1987 1988 1989 16659: Muut kohteet .......................................... 14 161 30 305 25 655 32 270 37 020 16660: Yhteensä .............................................. 140 150 346 000 345 000 367 595 408 835 16661: Yhteensä v. 1989 hintatason mukaan* ................... 247 624 395 464 371 735 384 173 408 835 16662: 16663: * reaalihinnat on laskettu käyttäen kuluttajahintaindeksiä: vapaa-aika, virkistys ja koulutus 16664: ** harrastajateatteritoimintaan v. 1989 osoitettu määräraha on sisällytetty näyttämötaiteen edistämiseen osoitet- 16665: tuihin määrärahoihin, vaikka se kuluvan vuoden menoarviossa sisältyykin läänien taidetoimikuntien taiteen 16666: edistämisen määrärahoihin. 16667: 16668: 16669: Urheilun ja liikuntakasvatus- varaisten avustusten osuudeksi jää n. 250 16670: työn tukeminen. Urheilun ja liikunta- Mmk. Harkinnanvaraisten avustusten suu- 16671: kasvatustyön tukemiseen osoitetut veikkaus- rimmat myöntämiskohteet ovat liikuntajär- 16672: voittovarat olivat kertomusvuoden tulo- ja jestöt (110,7 Mmk) ja liikuntapaikkarakenta- 16673: menoarvion mukaan 393 Mmk. Tästä käytet- minen (98,5 Mmk). 16674: tiin lakisääteisten valtionavustusten maksa- Lakisääteisten urheiluopistojen kurssivuo- 16675: miseen urheiluopistoille 55,9 Mmk ja kuntien rokaudet ja valtionosuuksien reaalikehitys on 16676: liikuntatoimeen 85,6 Mmk, joten harkinnan- ollut v. 1980~89 seuraava: 16677: 16678: Vuosi Kurssivuorokaudet Muutos Valtionosuus Muutos 16679: edellisestä edellisestä 16680: vuodesta vuodesta 16681: % Mmk % 16682: 16683: 1980 .................................... . 210 500 46,8 16684: 1981 .................................... . 221 200 6,0 47,9 2,4 16685: 1982 .................................... . 231 900 5,0 49,7 3,8 16686: 1983 .................................... . 243 500 6,0 53,2 7,0 16687: 1984 .................................... . 261 800 8,0 55,9 5,1 16688: 1985 .................................... . 273 800 5,0 57,1 3,0 16689: 1986 .................................... . 270 300 -2,0 61,8 7,3 16690: 1987 .................................... . 287 800 7,0 56,2 -9,1 16691: 1988 .................................... . 294 700 3,0 61,4 9,3 16692: 1989 .................................... . 55,9 -9,0 16693: 16694: 16695: 16696: Valtionosuudet ovat kasvaneet 1980-luvul- Vuonna 1980 myönnettiin kunnille valtion- 16697: la reaalisesti 19,4 %. Valtionosuuteen oikeut- osuuksia ainoastaan urheiluseurojen toimin- 16698: tavat kurssivuorokaudet ovat lisääntyneet sa- ta-avustuksista ja kunnan liikuntatoimen ke- 16699: mana aikana runsaat 40 %. hittämisestä sekä kuljetuksista aiheutuviin 16700: Kuntien liikuntatoimen valtionapujen kustannuksiin. Vuodesta 1981 alkaen on 16701: reaalikehitys on ollut v. 1980---89 seuraava: myönnetty kunnille valtionosuuksia myös vi- 16702: ranhaltijoiden palkkauksesta aiheutuviin 16703: Vuosi Valtionapu Muutos 16704: edellisestä 16705: kustannuksiin. 16706: vuodesta 16707: 1000 mk % Kunnille urheiluseurojen toiminnasta ai- 16708: heutuviin kustannuksiin sekä kunnan liikun- 16709: 1980 ............... 14 600 tatoimen kehittämiseen ja kuljetuskustan- 16710: 1981 ............... 41 300 183,8 16711: 1982 ............... 43 600 5,4 16712: nuksiin myönnettävät valtionosuudet ovat 16713: 1983 ............... 46 800 7,3 kehittyneet varsin hyvin 1980-luvun puolivä- 16714: 1984 ............... 48 900 4,5 listä alkaen. 16715: 1985 ............... 56 500 15,6 Kuntien liikuntatoimeen myönnettävien 16716: 1986 ............... 62 600 10,9 16717: 1987 ............... 78 800 25,8 16718: valtionosuuksien asukaskohtainen laskenta- 16719: 1988 ............... 79 800 1,3 16720: peruste oli kertomusvuonna 21 mk, josta 16721: 1989 ............... 85 600 7,2 määrästä urheiluseurojen valtionosuuden 16722: Muutos osuus oli 18 mk ja kunnan oman liikunta- 16723: 1980----89 71 000 387,6 toimen osuus 3 mk. Valtionosuuteen oikeut- 16724: 117 16725: 16726: tavia kunnan liikuntatoimen viranhaltijoita Kertomusvuoden määrärahoihin sisältyy 16727: oli kertomusvuonna yhteensä 565, joista eri- Lahden MM-hiihtojen kisarahan tuotto (6,9 16728: tyisryhmien liikunnanohjaajia oli 73. Mmk), joka osoitettiin syksyn 1989 lisäme- 16729: Liikuntajärjestöjen valtionapujen reaalike- noarviossa liikuntapaikkarakentamiseen. 16730: hitys on ollut v. 1980-89 seuraava: Liikuntapaikkarakentamisen vuosittaiset 16731: määrärahavaihtelut ovat olleet 1980-luvulla 16732: Vuosi Valtionapu Muutos suuria. Tämä on johtunut pääosin veikkaus- 16733: edellisestä 16734: vuodesta voittovarojen kertymän epätasaisuudesta. 16735: 1000 mk % Veikkausvoittovarojen säästöjä ja säästöva- 16736: 1980 ............... 69 400 rojen käyttöä on säädelty varsin paljon juuri 16737: 1981 ............... 71 900 3,5 liikuntapaikkarakentamisen määrärahoilla. 16738: 1982 ............... 84 600 17,7 16739: 1983 ............... 87 800 3,8 Avustusten ja lainojen määrä on vähenty- 16740: 1984 ............... 90 300 2,8 nyt v. 1980--89 n. 4 %. Samanaikaisesti on 16741: 1985 ............... 98 900 9,6 16742: 1986 ............... 105 JOO 6,2 16743: kuitenkin avustusjärjestelmän rakenne muut- 16744: 1987 ............... 110 300 5,0 16745: tunut aiempaa enemmän avustuspainoHei- 16746: 1988 ............... 111 400 1,0 seksi ja tämä on tasoittanut määrärahan vä- 16747: 1989 ............... 110 700 -{),6 henemisen vaikutuksia. 16748: Muutos 16749: 1980-89 41 300 59,5 Liikuntapaikkarakentamistarvetta kuvas- 16750: taa parhaiten valtakunnallisen liikuntapaik- 16751: kasuunnitelman v. 1988-92 yhteydessä 16752: Liikuntajärjestöjen valtionavustusten reaa- v. 1987 kootut tiedot kuntien suunnitelmista. 16753: likasvu on 1980-luvulla ollut yhteensä lähes Kunnat suunnittelivat rakentavansa tai pe- 16754: 40%. rusparantavansa yhteensä 3 500 liikuntapaik- 16755: Järjestöjen valtionapuun oikeuttavat me- kaa vuosina 1988-92. Näistä voitiin sisällyt- 16756: not kertomusvuonna olivat järjestöjen omien tää voimassa olevaan valtakunnalliseen suun- 16757: ilmoitusten mukaan yhteensä n. 265 Mmk ja nitelmaan vain n. 530 kohdetta. 16758: valtionavustukset yhteensä 110,7 Mmk. Val- 16759: takunnallisissa liikuntajärjestöissä oli kerto- Liikuntapaikkojen avustamisjärjestelmää 16760: musvuonna valtionapuhenkilöstöä yhteensä on kehitetty 1980-luvun lopulla siten, että 16761: 672, joista sivutoimisia yhteensä 46. vuodesta 1988lähtien n. 1/3 avustusmäärära- 16762: hoista on osoitettu läänien liikuntalautakun- 16763: Liikunta paikkarakentamisen valtionavun nille jaettavaksi. Päätöksentekoa on siten 16764: reaalikehitys on ollut v. 1980--89 seuraava: siirretty lääneille. 16765: Nuorisonkasvatustyön tukemi- 16766: Vuosi Valtionapu Muutos 16767: edellisestä nen. Nuorisonkasvatustyön tukemiseen 16768: 1000 mk 16769: vuodesta 16770: % 16771: osoitetut veikkausvoittovarat olivat kerto- 16772: 1980 ............... 102 700 musvuoden tulo- ja menoarvion mukaan 16773: 1981 ............... 124 300 21,0 129,6 Mmk. Tästä käytettiin lakisääteisten 16774: 1982 ............... 89 800 -27,7 valtionavustusten maksamiseen kuntien nuo- 16775: 1983 ............... 101 800 13,4 risotyöhön 71,5 Mmk. Harkinnanvaraisia 16776: 1984 ............... 88 300 -13,3 16777: 1985 ............... 58 400 -33,9 avustuksia maksettiin 43,1 Mmk valtakun- 16778: 1986 ............... 81 600 39,7 nallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön pal- 16779: 1987 ............... 97 400 19,4 velujärjestöille ja muille nuorisotyötä tekevil- 16780: 1988 ............... 102 900 5,7 le järjestöille, 6,8 Mmk kuntien nuorisotilo- 16781: 1989 ............... 98 500 -4,2 16782: Muutos 16783: jen ja valtakunnallisten nuorison leiri- ja 16784: 1980-89 -4200 -4,1 kurssikeskusten perustamiskustannuksiin ja 16785: 1,8 Mmk valtakunnallisten nuorison leiri- ja 16786: kurssikeskusten käyttökustannuksiin sekä 16787: Valtionapu koostuu valtionavustuksesta ja runsaat 6 Mmk muihin kohteisiin. 16788: halpakorkoisesta lainasta. 16789: 118 16790: 16791: Kuntien nuorisotyön valtionapujen reaali- Vuonna 1986 tuli voimaan nuorisotyölaki, 16792: kehitys on ollut v. 1980--89 seuraava: jonka perusteella siirryttiin suoriteperustei- 16793: Vuosi Valtionapu Muutos seen valtionosuusjärjestelmään. Valtionosuus- 16794: edellisestä 16795: 1000 mk vuodesta% 16796: asteikko muutettiin samaksi kuin kulttuuri- 16797: 1980 ............... 42 610 toiminta- ja liikuntalaeissa. 16798: 1981 ............... 43 830 2,9 16799: 1982 ............... 43 920 0,2 16800: 1983 ............... 43 900 -{),1 16801: Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen, nuo- 16802: 1984 ............... 49 280 12,3 16803: 1985 ............... 58 970 19,7 16804: risotyön palvelujärjestöjen ja muiden nuori- 16805: 1986 ............... 64 240 8,9 sotyötä tekevien järjestöjen valtionapujen 16806: 1987 ............... 65 500 2,1 reaalikehitys on ollut v. 1980-89 seuraava: 16807: 1988 ............... 68 800 5,0 16808: 1989 ............... 71 500 3,9 16809: Muutos 16810: 1980--89 28 890 67,8 16811: 16812: 16813: Vuosi Valtionapu Muutos Kokonaismenot Valtionapu 16814: edellisestä kokonaismenoista 16815: 1000 mk vuodesta% 1000 mk % 16816: 1980 .................................... . 41 780 155 710 27 16817: 1981 .................................... . 42 350 1,4 150 050 28 16818: 1982 .................................... . 43 220 2,0 137 820 31 16819: 1983 .................................... . 43 600 0,9 148 510 29 16820: 1984 .................................... . 43 310 --0,7 144 930 30 16821: 1985 ................................... .. 43 980 1,6 168 340 26 16822: 1986 .................................... . 44 700 1,6 156 170 29 16823: 1987 ................................... .. 42 990 -3,8 164 500 26 16824: 1988 ................................... .. 43 600 1,4 166 640 26 16825: 1989 .................................... . 43 080 --1,2 16826: 16827: 16828: Järjestöille myönnetyt vuotuiset toiminta- ja tasapuolisemmin nuorisot01mmnan eri 16829: avustukset kasvoivat 1980-luvulla reaalisesti alueille. Avustuspolitiikassa on tarkoitus ede- 16830: 1,3 Mmk eli 3 %. tä edelleenkin näin. 16831: Avustettavien järjestöjen kokonaisrahoi- Kuntien nuorisotilojen ja valtakunnallisten 16832: tuksesta em. tuen määrä oli keskimäärin nuorison leiri- ja kurssikeskusten perustaruis- 16833: 28 %. Korkeimmillaan (31 %) se oli v. 1982. kustannuksiin myönnettyjen avustusten reaa- 16834: Avustuksia on kohdennettu yhä paremmin likehitys on ollut v. 1980--89 seuraava: 16835: 16836: 16837: Vuosi Valtionapu Muutos edellisestä Kokonaismenot Valtionapu 16838: vuodesta kokonaismcnoista 16839: 1000 mk % 1000 mk % 16840: 1980 .............................. . 9 430 74460 13 16841: 1981 .............................. . 9 680 2,6 33 070 29 16842: 1982 .............................. . 6 640 -31,4 53 020 13 16843: 1983 .............................. . 6 800 2,4 30 780 22 16844: 1984 .............................. . 6 740 -0,9 57 800 12 16845: 1985 ............ . 6 660 -1,1 43 250 15 16846: 1986 .............................. . 8 080 21,2 58 730 14 16847: 1987 .............................. . 10060 24,6 73 870 14 16848: 1988 .............................. . 7 700 -23,4 64 140 12 16849: 1989 .............................. . 6 750 -12,4 59 340 Jl 16850: 16851: 16852: Nuorisotilojen perustaruiskustannusten erillinen määräraha valtakunnallisten nuori- 16853: valtionapuihin sisältyy vuodesta 1985 alkaen son leiri- ja kurssikeskusten rakentamista 16854: 119 16855: 16856: varten. Vuosina 1981, 1986, 1987 ja 1988 osa Mmk vuodessa. Yksittäisten kuntien omis- 16857: valtiontuesta oli halpakorkeista lainaa. tuksessa olevien keskusten valtakunnallinen 16858: Avustusta on vuosittain voitu myöntää puo- luonne edellyttää valtion osallistumista kus- 16859: lelle hakijoista. tannuksiin huomattavassa määrin ja tarkoi- 16860: Opetusministeriö on hyväksynyt valtakun- tukseen varattavan määrärahan lisäämistä. 16861: nallisten nuorison leiri- ja kurssikeskusten Valtakunnallisten nuorison leiri- ja kurssi- 16862: uuden kehittämissuunnitelman. Keskusten keskusten käyttökustannuksiin myönnettyjen 16863: rakentamisen ja perusparantamisen kustan- avustusten reaalikehitys on ollut v. 1986-89 16864: nukset seuraavalla 5-vuotiskaudella ovat 20 seuraava: 16865: 16866: 16867: Vuosi Valtionapu Muutos edellisestä Kokonaismenot Valtionapu 16868: vuodesta kokonaismenoista 16869: 1000 mk % 1000 mk % 16870: 1980 .. 0... 000. 0. 0.. 0....... 00.. 0.. 0 1 220 4 110 25 16871: 1987.0 ....... 0000.... 0... 00.. 0. 00.. 1 490 22,1 5 460 24 16872: 1988 0. 00. 00. 0. 0. 000... 00.... 0000000 1 610 8,2 7 510 20 16873: 1989 0000000.... 0.. 00.. 0000.. 00..... 1 800 11,7 16874: 16875: 16876: Neljä valtakunnallista nuorison kurssi- ja Kun tieteen rahoitusosuuden huomattavasta 16877: leirikeskusta aloitti toimintansa 1980-luvun kasvusta suurin osa on suunnattu uusien laitos- 16878: puolivälissä. Vuoden 1986 alusta voimaan ten toiminnan rahoittamiseen, on valtionavun 16879: tulleen nuorisotyölain 21 §:n mukaan näille suhteellinen osuus yksiköiden toiminnasta tosi- 16880: keskuksille voidaan myöntää toiminta-avus- asiassa laskenut 60 %:sta 45 %:iin. Siitä 16881: tusta keskusten nuorisokäytöstä aiheutuviin palkkamenot vievät entistä suuremman osan. 16882: menoihin. Valtiontilintarkastajien mielestä hyväksyttäes- 16883: Valtionavustuksen reaalikasvu on mahdol- sä rahoitettavaksi uusia kohteita on otettava 16884: listanut aloittavien keskusten toiminnan vält- huomioon käytettävissä olevat voimavarat. 16885: tämättömän laajenemisen. Valtionavustuk- Päätöksiä tehtäessä on arvioitava rahoitetta- 16886: sen osuus kokonaismenoista v. 1986 oli 25 % van toiminnan määrää ja laatua ja tarvittaessa 16887: ja v. 1988 vastaavasti 20 %. neuvoteltava toimintojen supistamisesta. 16888: Keskukset eivät toimi vielä täysipainoises- Taiteen tukemiseen myönnetyn rahoituksen 16889: ti. Keskusten nuorisokäytön lisääminen vaa- kokonaismäärä on arvosteltu liian vähäiseksi. 16890: tisi valtiontuen lisäämistä. Nuorten kurssi- Siitä lohkaisevat suuren osan kulttuuri-insti- 16891: vuorokaudet on hinnoiteltu markkinahintoja tuutiot, joilla on valtakunnallisia tehtäviä, ku- 16892: halvemmiksi. ten Suomen Kansallisooppera ja Suomen Kan- 16893: Kehittämisohjelmassa olevien uusien kes- sallisteatteri sekä erilaiset musiikkioppilaitok- 16894: kusten valmistuttua kasvaa myös valtion- set. Keskustelua käydään myös eri taiteenalo- 16895: avun tarve. Opetusministeriön hallinnonalan jen rahoitusosuuden riittävyydestä ja suhteelli- 16896: yleissuunnitelman mukaan keskusten toimin- sen osuuden tarkoituksenmukaisuudesta. Puut- 16897: ta-avustusmääräraha on v. 1991 kertomus- tumatta yksityiskohtaisemmin esitettyyn 16898: vuoden kustannustasolla 3 Mmk. kritiikkiin valtiontilintarkastajat toteavat, että 16899: Vuonna 1986 säädetty korkeakoulujen ke- taiteen tukemisella kehitetään ja luodaan kan- 16900: hittämislaki ja siihen liittyvä valtioneuvoston sallista kulttuuria ja identiteettiä, jonka mer- 16901: päätös takaa korkeakoulujen määrärahoille kitys korostuu entisestään Euroopan yhdenty- 16902: 15 %:n reaalikasvun vuoden 1991 loppuun miskehityksen edetessä suunnitellulla tavalla. 16903: saakka. Uudet voimavarat osoitetaan pääosin Kansainvälisen vuorovaikutuksen lisäämisessä 16904: tutkimustoiminnan edellytysten parantami- on korostettava pienten kansalaisryhmien ja 16905: seen. Kehityssuunta on ollut samantapainen järjestöjen merkitystä. 16906: myös veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- Kuten tieteen rahoituksessa myös yksittäis- 16907: varoilla tuettavien toimintojen rahoituksessa. ten taiteenalojen rahoituksessa on arvosteltu 16908: Tieteen rahoituksen kasvu on ollut lähes sitä, että tuki hajaantuu liian moniin kohteisiin 16909: JOO %, kun se taiteen, urheilun ja nuorisonkas- ja tuen saajan · kannalta liian pieniin eriin. 16910: vatustyön osalta on ollut vain n. 30 %. Valtiontilintarkastajat toteavat, että uusien, 16911: 120 16912: 16913: tietyt kriteerit täyttävien pienryhmien toimin- järjestöjen valtionosuus kasvoi 1980-luvulla 16914: nan tukeminen on taiteen eri alojen uudistumi- vain n. 3 %. 16915: sen kannalta välttämätöntä, kunhan samalla 16916: arvioidaan uudelleen aikaisempia rahoituskoh- Valtiontilintarkastajien mielestä valtakun- 16917: teita. nallisten liikunta- ja nuorisojärjestöjen toimin- 16918: Valtiontilintarkastajat ovat kertomukses- taan myönnettävää valtionosuutta, joka on 16919: saan vuodelta 1985 käsitelleet urheilun tuke- noin kolmannes tuesta, ei voitane enää koko- 16920: mista. Kannanoton mukaan huippu-urheilun naisuudessaan kasvattaa. Urheiluopistojen 16921: ohella valtion varoin tulee pyrkiä lisäämään kurssivuorokausien kasvu johtuu ainakin osit- 16922: laajemmin kansalaisten liikuntaharrastusta ja tain yrityksille järjestettävän maksullisen pal- 16923: tukemaan liikunta- ja terveyskasvatusta. Tä- velutoiminnan lisääntymisestä. Toiminnan tu- 16924: hän suuntaan on edettykin, kun kunnallinen keminen ei kuulu valtionavun piiriin. Sen sijaan 16925: liikuntatoimi hyväksyttiin avustuksen kohteek- valtionosuussäännöksiä muutettaessa olisi har- 16926: si. Liikuntajärjestöjen valtionosuus on kasva- kittava, pitäisikö kurssien kolmen päivän vä- 16927: nut 1980-luvulla yhteensä 60 %, vuosikymme- himmäispituus muuttaa esim. 15 tunniksi, ku- 16928: nen loppupuolella enää vain 0--6 %. Nuoriso- ten kansanopistojen osalta on ehdotettu. 16929: 121 16930: 16931: 16932: 16933: 16934: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 16935: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet nan on katsottu pirstoutuneen ja eriytyneen 16936: tarkastuksen maatilahallituksessa 14.2.1990, liikaa osastojen sisälle, vaikka olisi tullut 16937: maa- ja metsätalousministeriössä 2.3.1990 ja pyrkiä laaja-alaisempiin poikkitieteellisiin 16938: Metsäntutkimuslaitoksessa 4.4.1990. tutkimusprojekteihin. Metsän tu tkim ust oimi- 16939: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat kunta on mietinnössään kirjannut mm. seu- 16940: ovat selvitelleet metsähallinnon kehittämistä, raavia laitoksen toimintaan liittyviä epäkoh- 16941: metsätalouden toimintaedellytysten paranta- tia: 16942: mista, maatalouden neuvontajärjestöjen toi- - Tutkimuksen suuntaaminen on jäänyt 16943: mintaa ja valtionapuja sekä torjunta-aineiden yksittäisten tutkijoiden mielenkiinnon va- 16944: hyväksymis- ja tarkastusmenettelyä. raan. 16945: Maa- ja metsätalousministeriöön tehdyn - Tutkimustoiminnassa ei ole riittävästi 16946: tarkastuskäynnin yhteydessä on käsitelty hal- otettu huomioon tutkimustulosten käyttäjien 16947: linnonalan keskeisiä tapahtumia kertomus- tarpeita. 16948: vuonna, maatalouden kokonaistuen viimeai- - Uusiin ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin 16949: kaista kehitystä sekä metsäntutkimuksen ke- ei ole voitu panostaa riittävästi. 16950: hittämistä. - Työnjako ja tutkimushankkeiden koor- 16951: dinaatio muiden tutkimusorganisaatioiden 16952: (lähinnä yliopistot ja korkeakoulut) kanssa 16953: Maa- ja metsätalousministeriö on ollut jossain määrin puutteellista. 16954: Laitoksen heikkouksina on pidetty myös 16955: Metsäntutkimuslaitoksen toiminta. E p ä- tutkimusten hidasta valmistumista, jäykkää 16956: kohdat ja kehittäminen. Metsäntutki- rahoitusrakennetta, ristiriitaista tiedottamis- 16957: muksen suuntaamista ja kehittämistä on poh- ta sekä tutkimusyhteisön ja monitieteisen, 16958: dittu 1980-luvulla useissa eri mietinnöissä ja synteesejä muodostavan tutkimuksen vähäi- 16959: selvityksissä. Keskeisimmät asiakirjat ovat syyttä. 16960: metsäntutkimustoimikunnan mietintö (KM Metsänuudistamistutkimusta v. 1987-88 16961: 1985:20), Suomen Metsätieteellisen Seuran arvioinut kansainvälinen asiantuntijaryhmä 16962: laatima metsäntutkimuksen kehittämisohjel- totesi, että laitoksen voimavarojen hajaantu- 16963: ma (1984), Metsäntutkimuslaitoksen kehittä- minen vaikeuttaa tehokasta toimintaa. Tut- 16964: mistä selvittäneen työryhmän mietintö kimusasemia on asiantuntijaryhmän mielestä 16965: (MMM 1986:21) sekä Suomen metsänuudis- liian monta ja laitteistot arvioitiin riittämät- 16966: tamistutkimuksen kansainvälinen arviointi tömiksi, osin vanhoiksi ja epätarkoituksen- 16967: (Suomen Akatemian julkaisuja n:o 2/1988). mukaisiksi. Metsäntutkimuslaitoksen sisäisi- 16968: Koko metsätalouden ja myös metsäntutki- nä heikkouksina arviointiryhmä mainitsi 16969: muksen kehittämistä on tarkasteltu Metsä puutteellisen tutkimussuunnittelun, kansain- 16970: 2 000 -ohjelmassa. Eri asiakirjoissa esitetyt välisen yhteistyön ja tutkijoiden jatkokoulu- 16971: suositukset osoittavat, että metsäntutkimuk- tusmahdollisuuksien vähäisyyden ja perustie- 16972: sen suuntaamisen päälinjoista vallitsee laaja teiden ja teorianmuodostuksen pienen osuu- 16973: yksimielisyys. den. 16974: Metsäntutkimuslaitosta on viime vuosina Metsäntutkimuslaitoksen mukaan laitok- 16975: arvosteltu tutkimussuunnittelun ja -johdon sen toimintaa vaikeuttaa erityisesti keskusyk- 16976: puutteellisesta järjestämisestä. Laitoksen eri sikön hajautuminen kolmeen toimipisteeseen. 16977: osastojen ja tutkimussuuntien välistä yhteis- Kehittämisessä onkin tärkeintä keskusyksi- 16978: työtä on pidetty vähäisenä. Tutkimustoimin- kön uusien toimitilojen rakentaminen Van- 16979: 122 16980: 16981: taan Jokiniemeen. Monet vaikeudet tutkimus- - tutkimusohjelmien ja -projektien muo- 16982: yhteistyössä, tutkimusten suunnittelussa ja dostaminen laajojen tutkimushankkeiden to- 16983: toteutuksessa sekä voimavarojen keskittämi- teuttamista varten 16984: sessä poistuvat, kun kaikki keskusyksikön -hallinnon keventäminen ja työnjaon sel- 16985: toiminnot kootaan yhteen. ventäminen keskusyksikön ja tutkimusase- 16986: Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan kehit- mien välillä voimavarojen vapauttamiseksi 16987: tämistä on laitoksessa valmisteltu ja osittain tutkimustoimintaan. 16988: toteutettu aktiivisesti v. 1988-89. Kertomus- Metsäntutkimuslaitoksen mukaan uusiin 16989: vuodesta lähtien on selvitetty maa- ja metsä- tutkimushaasteisiin pystytään vastaamaan 16990: talousministeriön ja laitoksen yhteistyönä tu- nopeasti muodostamaHa tutkimusohjelmia ja 16991: losohjauksen ja -johtamisen periaatteiden ja -projekteja. Tällaisella ongelmasta lähteneel- 16992: menettelytapojen käyttöönottomahdolli- lä tutkimusotteella yhdistetään monien eri 16993: suuksia. Ministeriötä avustava metsäntutki- tieteenalojen asiantuntemus. Esimerkiksi 16994: muksen neuvottelukunta, joka on asetettu metsien monikäytön tutkimusohjelma ja ns. 16995: 1. 3.1990 alkaneeksi toiseksi kolmivuotiskau- ILME-projekti (ilman epäpuhtauksien met- 16996: deksi, on vaikuttanut metsäntutkimuksen sävaikutustutkimus) ovat tällaisia hankkeita. 16997: voimavarojen suuntaamiseen. Neuvottelu- Metsien monikäytön tutkimusohjelma 16998: kunnan toimia metsäntutkimuspoliittisessa muodostettiin kertomusvuoden keväällä. 16999: suunnittelussa ja ohjauksessa on tarkoitus Tutkimuksen tavoitteena on sovittaa yhteen 17000: tehostaa. puuntuotanto ja muu metsään liittyvä toi- 17001: Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan tu- minta: luonnonsuojelu, virkistys- ja maise- 17002: loksellisuutta pyritään parantamaan seuraa- malliset arvot, riistan- ja poronhoito sekä 17003: vien suuntalinjojen mukaisesti: marjojen, sienten ja muiden keräilytuotteiden 17004: - tutkimuksen suunnittelun ja seurannan käyttö. Ohjelmaan osallistuu 15 laitoksen 17005: tehostaminen, mikä edellyttää toisaalta suun- tutkijaa. 17006: nittelujärjestelmän kehittämistä ja toisaalta Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsiin 17007: tutkimuksen seuranta- ja arviointijärjestel- selvittelevään projektiin osallistui v. 1985- 17008: män luomista 89 n. 30 tutkijaa eri tutkimusosastoilta ja 17009: - organisaation kehittäminen nykyistä -asemilta. Projektin päätavoite on metsien 17010: joustavammaksi tutkimustyön tarkoituksen- tilan valtakunnallinen kartoitus ja seuranta. 17011: mukaisen organisoinnin helpottamiseksi Se kuuluu maa- ja metsätalousministeriön ja 17012: -tutkimuksen tieteellisen tason turvaami- ympäristöministeriön yhteiseen happamoitu- 17013: nen, mikä edellyttää mm. tutkimusmenetel- misprojektiin (HAPRO). 17014: mien, laitteiston, teorianmuodostuksen ja ILME-projektia on seurannut vuodesta 17015: tutkijakoulutuksen kehittämistä 1990 alkaen metsien terveydentilan tutkimus- 17016: - yhteistyön lisääminen muiden elinym- ohjelma, jonka päätavoite on ennakoida met- 17017: päristöä tutkivien yhteisöjen kanssa mukaan siemme terveydentilan kehittyminen. Tutki- 17018: lukien yhteistyön vahvistaminen käytännön muksissa selvitetään metsiemme kehitystä ja 17019: metsäorganisaatioiden kanssa terveyttä uhkaavien tekijöiden vaikutustapo- 17020: ~- laitoksen toiminnan tehostaminen joh- ja ja torjuntamahdollisuuksia. Myös ilmake- 17021: tamisjärjestelmää, henkilöstöpolitiikkaa ja hän lämpiämisen ja kasvihuoneilmiön vaiku- 17022: henkilöstön koulutusta uudistamalla tukset metsiin pyritään selvittämään. Uusi 17023: - tutkimustuloksista tiedottamisen tehos- tutkimusohjelma liittyy valtakunnalliseen il- 17024: taminen. mastomuutostutkimukseen SILMUun. 17025: Metsäntutkimuslaitoksen konkreettisista Metsäntutkimuslaitoksen mukaan toimin- 17026: kehittämistoimista voidaan mainita seuraa- taedellytyksiltään monipuolisimmista tutki- 17027: vat: musasemista pyritään kehittämään kasvukes- 17028: - tutkimusasemien toiminnan kehittämi- kuksia, joille kuuluu päävastuu alueidensa 17029: nen työnjakoa ja erikoistumista selventämäl- metsäntutkimuksesta. Tällaisia jo käynnissä 17030: lä olevia tutkimushankkeita ovat mm. Itä-La- 17031: - tutkimusmetsien käytön tehostaminen pin metsävauriotutkimus, peltojen metsitys- 17032: - voimavarojen sisäinen uudelleen suun- tutkimukset, Pohjanmaan metsävaraselvitys 17033: taaminen ajankohtaisiin tutkimushankkeisiin ja Pohjanmaan turkistarhojen lähialueiden 17034: - tilaustutkimuksen lisääminen metsätuhojen tutkimus. 17035: 123 17036: 17037: Yhteistyö muiden tu tkim usorga- laskenta ja testeihin perehtyminen, mikä 17038: nisaatioiden kanssa. Metsäntutkimus- useimmille opiskelijoille on ensimmäinen ja 17039: laitoksella on runsaasti yhteistyötä muiden ainoa kerta näiden asioiden oppimiseen. 17040: kotimaisten tutkimusorganisaatioiden kans- Maa- ja metsätalousministeriön yhteistut- 17041: sa. Perinteisiä yhteistyöalueita ovat olleet kimusvaroilla tuetaan metsätaloudellisia yh- 17042: metsänjalostus, metsänarviointi, metsätekno- teistutkimuksia. Niillä rahoitetaan vuosittain 17043: logia sekä erilaiset metsätalouden taloudelli- useita tutkimuksia, jotka Metsäntutkimuslai- 17044: set kysymykset. Yhteistyötä on tehty mm. tos tekee yhteistyössä muiden organisaatioi- 17045: Suomen Akatemian, Helsingin ja Joensuun den, mm. Helsingin ja Joensuun yliopistojen, 17046: yliopistojen metsätieteellisten tiedekuntien, Helsingin kauppakorkeakoulun, Metsäte- 17047: Kuopion ja Oulun yliopistojen, Metsänjalos- hon, Metsänjalostussäätiön, Suomen Akate- 17048: tussäätiön, Metsätehon, Työtehoseuran, Val- mian ja VTT:n kanssa. Yhteistutkimusvaro- 17049: tion teknillisen tutkimuskeskuksen, Helsingin jen ansiosta on voitu laajentaa tutkimusta 17050: kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkea- erityisesti ajankohtaisten, nopeasti vastauk- 17051: koulun, Keskuslaboratorion ja Työterveys- sia vaativien ongelmien selvittämiseksi. 17052: laitoksen kanssa. Eri tasoilla tapahtuva kansainvälinen yh- 17053: Viime aikoina tutkimusyhteistyö etenkin teistyö toteutuu käytännössä yhteisiin tutki- 17054: metsien terveydentilaan liittyvissä kysymyk- mushankkeisiin osallistumisen lisäksi monin 17055: sissä on lisääntynyt. Esimerkkinä on mm. eri tavoin. Yhteistyömuotoja ovat mm. lai- 17056: metsien terveydentilan tutkimusohjelmaan toksen tutkijoiden jäsenyydet ja luottamus- 17057: kuuluva Itä-Lapin metsävaurioprojekti, jo- tehtävät eri järjestöissä, asiantuntijatehtävät, 17058: hon osallistuvat Metsäntutkimuslaitoksen li- tutkijavaihdot, osallistuminen kokouksiin, 17059: säksi mm. Ilmatieteen laitos, Geologian tut- seminaareihin ja työryhmien työskentelyyn 17060: kimuskeskus, Lapin vesi- ja ympäristöpiiri sekä informaation ja julkaisujen vaihto. Lai- 17061: sekä Kuopion, Oulun, Turun, Helsingin ja toksen tutkijat toimivat myös asiantuntijoina 17062: Joensuun yliopistot. Myös metsien monikäy- eräissä kehitysyhteistyöhankkeissa. 17063: tön tutkimusohjelmaan kuuluvia tutkimuksia Metsäntutkimuslaitos itse puolestaan vas- 17064: toteutetaan yhteistyössä muiden tutkimuslai- taanottaa vuosittain lukuisia ulkomaisia 17065: tosten kanssa (mm. ympäristöministeriön asiantuntijavieraita ja stipendiaatteja sekä 17066: luonnonsuojelu- ja tutkimusyksikkö). järjestää metsäntutkimukseen liittyviä kan- 17067: Eräs keskeinen yhteistyömuoto on tutki- sainvälisiä tilaisuuksia. 17068: mustilaisuuksien tarjonta Metsäntutkimus- Tutkimusyhteistyö on kiinteintä Pohjois- 17069: laitoksen työohjelmaa palvelevissa hankkeis- maiden kanssa. Koordinointielimenä toimii 17070: sa. Metsäntutkimuslaitoksessa työskentelee v. 1972 perustettu Pohjoismaisen metsäntut- 17071: n. 40 ulkopuolista tutkijaa. He saavat palk- kimuksen yhteistyölautakunta (Samarbets- 17072: kansa Metsäntutkimuslaitoksen ulkopuolelta nämnden för Nordiska Skogsforskning, 17073: (esim. Suomen Akatemia), mutta laitos tar- SNS). Se käsittelee yhteistutkimusehdotuksia 17074: joaa ulkopuolisille tutkijoille tilat ja perustut- ja etsii niille rahoituslähteitä. Erityisasemassa 17075: kimusvälineet. Ulkopuoliset tutkijat antavat ovat olleet vuodesta 1953 lähtien Pohjoismai- 17076: oman lisänsä tiedeyhteisön työhön ja edistä- den Metsätyöntutkimusneuvoston (Nordiska 17077: vät monipuolisesti tieteellistä kanssakäymis- Skogsarbetsstudiernas Råd, NSR) koordi- 17078: tä. noimat metsätyöntutkimukset. 17079: Tärkeitä laitoksen kannalta ovat myös Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälinen 17080: opiskelijoiden pro gradu -työt, joiden rahoi- yhteistyö perustuu v. 1955 allekirjoitettuun 17081: tukseen monet opiskelijat ovat saaneet ope- tieteellis-tekniseen yhteistoimintasopimuk- 17082: tusministeriön varoista yliopistojen kautta seen, jonka nojalla metsätalouden työryhmä 17083: noin kolmen kuukauden kesäajan palkan. perustettiin v. 1969. Unkarin ja Puolan kans- 17084: Tällä tavalla saadaan todella tarpeellista tut- sa harjoitettavaa kahdenvälistä yhteistyötä 17085: kimusta edistettyä halvalla ja nopeasti. Ai- varten perustettiin maa- ja metsätalouden 17086: heet ovat yleensä käytännön metsätalouden työryhmät v. 1970 ja 1975. Vuonna 1980 17087: ehdottamia. Opiskelijoiden kehityksen kan- perustettiin metsätalouden työryhmät Kiinan 17088: nalta gradutyöt ovat hyvin sopivia, koska kansantasavallan ja Ranskan kanssa harjoi- 17089: niihin yleensä kuuluu kenttätyökokonaisuu- tettavaa yhteistyötä varten. Suomen ja Sak- 17090: den lisäksi laaja tilastollinen käsittely, atk- san Iiittotasavallan sekä Suomen ja Yhdys- 17091: 124 17092: 17093: valtain metsätieteellinen yhteistyö toimii mai- Tutkimusaiheiden yksipuolinen painotta- 17094: den välisten tieteellis-teknisten yhteistyösopi- minen keskusyksikössä vain eräille tutkimus- 17095: musten puitteissa. alan osa-alueille (varttuneen metsän metsän- 17096: Metsäntutkimuslaitoksen mukaan yhteis- hoidolliset vaihtoehdot) on johtanut siihen, 17097: työn laajentaminen ja vahvistaminen yksin- että monia metsätalouden kannalta tärkeitä 17098: omaan laitoksen omilla voimavaroilla on vai- kysymyksiä on tutkittu liian vähän. Niin 17099: keaa. Ulkopuolista rahoitusta, esim. maa- ja sanotun jatkuvan kasvatuksen tutkimiseen 17100: metsätalousministeriön yhteistutkimusmää- on käytetty vuosittain jopa 30-40 % osas- 17101: rärahoja, tarvitaan. ton työmäärärahoista. Samaan aikaan esim. 17102: Metsänhoidon tutkimuksen ny- metsänviljelytutkimus on kärsinyt voimava- 17103: ky t i 1a. Metsänhoidon tutkimuksen kehittä- rojen puutteesta, vaikka metsänviljelyongel- 17104: misestä ja koordinoinnista Metsäntutkimus- mien vuoksi juuri näistä kysymyksistä tarvit- 17105: laitoksessa on viimeisten 10 vuoden ajan vas- taisiin käytännön metsätaloudessa kipeästi 17106: tannut organisatorisesti nykyinen metsän- tietoa. Valtakunnan metsien uudistamisin- 17107: hoidon tutkimusosaston professori. Metsän ventointitutkimukset lopetettiin osastolla, 17108: hoidon tutkimusosasto on alueellisesti ha- vaikka tästä tutkimuksesta (ns. MUI) olisi 17109: jaantunut, n. 2/3 tutkijoista työskentelee saatu käytännön kipeästi kaipaamaa tietoa 17110: Metsäntutkimuslaitoksen alueellisilla tutki- metsänviljelyn epäonnistumisten syistä. 17111: musasemilla. Kaikkiaan metsänhoidon tutki- Selviä metsänhoidon tutkimuksen puute- 17112: musta tekee metsänhoidon tutkimusosastolla alueita laitoksen johdon mukaan ovat olleet 17113: 26 tutkijaa. myös mm. metsäekologinen perustutkimus, 17114: Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsän- metsäpuiden fysiologian tutkimus ja siemen- 17115: hoidon tutkimusosaston työssä on erottunut tutkimus. Yksittäisten tutkijoiden pyrkimyk- 17116: selvä kaksijakoisuus. Tutkimusasemien met- siä laajentaa metsänhoidon tutkimusta ei ole 17117: sänhoidon tutkimusta on arvostettu. Sen si- osastossa tuettu. Metsäntutkimuslaitoksen 17118: jaan keskusyksikön toiminta metsänhoidon johto on joutunut erityisjärjestelyin irrotta- 17119: tutkimuksessa on ollut puutteellista. maan tutkijoita osastolta erillisyksiköiksi tur- 17120: vatakseen tärkeiden tutkimusaiheiden, kuten 17121: Keskeisiä puutteita metsänhoidon tutki- esim. ilmansaasteiden vaikutusten tutkimi- 17122: muksessa Metsäntutkimuslaitoksen keskus- sen. 17123: yksikössä ovat olleet kansainvälisen yhteis- 17124: työn vähäisyys, kokonaissuunnittelun sekä Julkisuudessa on paljon huomiota saanut 17125: selkeän tavoitteenasettelun puuttuminen, tut- metsän kasvatusmenetelmien tutkimus, ns. 17126: kimusaiheiden yksipuolisuus, tutkimusten jatkuva kasvatus eli Varttuneen metsän met- 17127: valtakunnallinen koordinoimattomuus sekä sänhoidollisen käsittelyn vaihtoehdot -tutki- 17128: puuttuvat yhteydet käytännön metsätalou- mus. Mainitun tutkimuksen toteutuksessa ii- 17129: teen. Myös yhteydet Metsäntutkimuslaitok- menneiden puutteiden vuoksi tutkimus kes- 17130: sen sisällä muihin tutkimusosastoihin ovat keytettiin tarkastamista varten kertomusvuo- 17131: olleet yksittäisten tutkijoiden aktiivisuuden den helmikuussa. Suomen Akatemian kokoa- 17132: varassa. ma kansainvälinen asiantuntijaryhmä oli 17133: Tutkimusasemilla metsänhoidon tutkimus kiinnittänyt huomiota tutkimuksen puutteel- 17134: on selvästi monipuolisempaa ja tieteellisesti lisiin koejärjestelyihin ja epätarkkaan käsit- 17135: tavoitteellisempaa kuin keskusyksikössä. teiden määrittelyyn. Viitteitä puutteista oli 17136: Tutkimusasemilla on osallistuttu aktiivisesti tullut esille myös Metsäntutkimuslaitoksen 17137: kansainväliseen yhteistyöhön, solmittu yh- omissa selvityksissä. 17138: teyksiä kotimaisiin metsätalouden organisaa- Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan toi- 17139: tioihin ja välitetty tutkimustuloksia käytän- meksiannosta laitoksen tutkimusjohtaja 17140: töön keskusyksikköä huomattavasti tehok- määrättiin johtamaan tutkimuksen tarkasta- 17141: kaammin. Metsänhoidon tutkimuksen sovel- mista. Tehtävänä oli tarkistaa tutkimussuun- 17142: taminen käytäntöön ja käytännön asettamiin nitelma ja tutkimuksen senhetkinen toteutus. 17143: tutkimuksellisiin haasteisiin vastaaminen Sitä varten tuli koota kaikki tutkimusta kos- 17144: ovatkin viime vuosina olleet metsänhoidon kevat asiakirjat ja selvittää menettelytavat 17145: tutkimuksen osalta lähes yksinomaan tutki- kussakin tapauksessa. Erityistä huomiota tuli 17146: musasemien toiminnan varassa. kiinnittää väitettyihin virheisiin ja laimin- 17147: 125 17148: 17149: lyönteihin, jotka oli myös tarkasti yksilöitä- toksenjohdon edellä esittämät arviot metsän- 17150: vä. Tarkastuksen perusteella tuli laatia esitys hoidon tutkimusosaston toiminnan epäkoh- 17151: tarvittavista toimista. dista ja puutteista. 17152: Tarkastusraportin (9.1 0.1989) mukaan Laitoksen johdon esittämä väite, että met- 17153: Varttuneen metsän metsänhoidollisen käsit- sänhoidon tutkimusosaston työssä erottuu 17154: telyn vaihtoehdot -tutkimuksen toteutukses- selvä kaksijakoisuus, ei osastopäällikön mu- 17155: sa on lukuisia puutteita ja karkeita laimin- kaan pidä paikkaansa. Keskusyksikössä ei 17156: lyöntejä. Tutkimuksen toteutus poikkeaa sel- ole mitään erillisiä tutkimushankkeita, vaan 17157: västi yleisistä kenttäkokeiden toteutuksen pe- kaikki tutkimukset toteutetaan valtakunnal- 17158: riaatteista, ja tutkimuksen suunnittelu ja to- lisina siten, että osaston eri tutkimusasemille 17159: teutuksen ohjeistaminen osoittavat vakavaa sijoitetut tutkijat tekevät niitä yhteistyössä 17160: ammattitaidon puutetta. Tutkimussuunnitel- keskusyksikön tutkijoiden kanssa. Useissa 17161: ma on ollut liian yleispiirteinen tutkimuksen tärkeimmissä hankkeissa osastopäällikkö on 17162: toteutusta varten. Tutkimussuunnitelmassa ollut aktiivisesti mukana. 17163: ei ole selkeästi hahmoteltu toteuttamiskelpoi- Lausunnossa on edelleen todettu, etteivät 17164: sia tutkimushypoteeseja. laitoksen johdon esittämät väitteet metsän- 17165: Raportin mukaan kaikista keskeisistä asia- hoidon tutkimusosaston kokonaissuunnitte- 17166: papereista puuttuvat päivämäärät. Lisäksi on lun sekä selkeän tavoitteenasettelun puuttu- 17167: selviä merkkejä siitä, että osa kokeiden pe- misesta, tutkimusaiheiden yksipuolisuudesta, 17168: rustamis- ja mittausohjeista on laadittu myö- tutkimusten valtakunnallisesta koordinoi- 17169: hemmin kuin kokeet on jo maastossa aloitet- mattomuudesta ja puuttuvista yhteyksistä 17170: tu. Ilmeisesti osa ohjeista on laadittu jälki- käytännön metsätalouteen myöskään pidä 17171: käteen tutkimusjohtajan suorittamaa tarkas- paikkaansa. Metsänhoidon keskusyksiköstä 17172: tusta varten. Ohjeiden puuttumisen ovat on koordinoidusti pidetty yhteyttä kaikkiin 17173: vahvistaneet tutkimuksessa mukana olleet vastaavaa tutkimusta tekeviin tutkijoihin tut- 17174: kenttämiehet. Keskeytyksestä huolimatta kimusasemilla. Osasto on ollut jopa ensim- 17175: koekentillä tehtiin kenttäkauden 1989 aikana mäinen yksikkö, joka on aloittanut jo vuosia 17176: mittauksia ja kunnostustöitä. Töiden teke- sitten säännöllisten tutkijakokousten ja työ- 17177: mistä on raportin mukaan kierretty merkitse- retkeilyjen toteuttamisen. Osasto on koosta- 17178: mällä matkataskuihin matkojen syyksi pysy- nut kaikista tutkimushankkeistaan kokonais- 17179: vien koealojen kunnostus tai koealojen hoito. suunnittelun, hankkeiden kuvauksen ja ta- 17180: Tutkimushankkeeseen on käytetty viiden voitteenasettelun sekä tehdyn työn kuvauk- 17181: vuoden aikana tutkimusvaroja n. 3,4 Mmk. sen. Kokoomatyö on osastopäällikön mu- 17182: Pääosin tutkimusvarat on maksettu keskus- kaan ollut valmiina yli vuoden ajan, mutta 17183: yksikön ja Rovaniemen tutkimusaseman laitoksen ylijohtaja ja tutkimusjohtaja ovat 17184: kautta. Mainitusta summasta puuttuvat eräi- estäneet sen painattamisen. Keskusyksikön 17185: den tutkimukseen osallistuneiden henkilöi- metsänhoidon tutkimus on ollut jatkuvasti 17186: den palkkakustannukset. Tutkimussuunnitel- kiinteässä yhteydessä myös käytännön met- 17187: massa esitetyt arviot kustannuksista on yli- sätalouteen. Yhteistyötä on tehty lisäksi usei- 17188: tetty käytännössä moninkertaisesti. den ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden 17189: Tarkastusraportissa todetaan, että vaka- kanssa. 17190: vien puutteiden ja laiminlyöntien vuoksi tut- Lausunnossa on myös kiistetty, että keskus- 17191: kimusta ei voida jatkaa alunperin suunnitel- yksikössä olisi painotettu tutkimusaiheita yk- 17192: lussa muodossa. Tutkimuksen toteutus oli sipuolisesti vain eräille tutkimusalan osa- 17193: korjattava ja jäsenneltävä uudelleen. Tutki- alueille. Esimerkiksi Varttuneen metsän met- 17194: muksen toteutusta varten tarvittiin kunnolli- sänhoidollisen käsittelyn vaihtoehdot -tutki- 17195: nen tutkimussuunnitelma, jossa tuli yksilöidä muksen koekentät palvelevat samanaikaisesti 17196: tutkittavat ongelmat ja puustokäsittelyt sekä useita erilaisia tutkimushankkeita. Se on oiva 17197: eri mahdollisuudet tutkimusongelmien rat- esimerkki hyvästä koordinoinnista ja suun- 17198: kaisemiseksi. nittelusta. Tältä osin väite, että tutkimukseen 17199: Kertomusluonnoksesta valtiontilintarkas- olisi yksipuolisesti käytetty huomattava osa 17200: tajille antamassaan lausunnossa metsänhoi- osaston työmäärärahoista, on osastopäälli- 17201: don tutkimusosaston päällikkö on kiistänyt kön mukaan täysin harhaanjohtava. Metsien 17202: perusteettomina kaikki Metsäntutkimuslai- uudistamisinventointien tutkimuksiakaan ei 17203: 126 17204: 17205: ole lopetettu. Sitä koskevasta tutkimuksesta Ympäristön nopeat muutokset merkitsevät 17206: on lähiaikoina valmistumassa jopa väitöskir- samalla, että vanhat, aivan erilaisissa oloissa 17207: ja. hankitut tutkimustulokset menettävät merki- 17208: Metsien terveydentilan selvityksiin kuulu- tystään eivätkä ole sellaisinaan enää käyttö- 17209: van Itä-Lapin metsävaurioprojektin ja myös kelpoisia tämän hetken tai tulevaisuuden 17210: aiemman ILME-projektin koordinaattoreina metsänhoidon menetelmien valinnassa. 17211: ja vetäjinä ovat toimineet metsänhoidon tut- Näin ollen osastopäällikön mukaan met- 17212: kimusosaston tutkijat. Osasto on muutenkin sänhoidon tutkimusta tulisi viime vuosien 17213: ollut aktiivisesti käynnistämässä uusia ympä- kehityssuunnasta poiketen nopeasti ja tehok- 17214: ristön tilan muutoksiin liittyviä tutkimusteh- kaasti voimistaa sekä monipuolistaa. Useat 17215: täviä. käytännön metsätalouden ongelmat, jotka il- 17216: Metsänhoidon tutkimusosaston päällikön menevät esim. erilaisten tuhojen lisääntymi- 17217: valtiontilintarkastajille toimittaman selvityk- senä, vaatisivat tuhojen vaikutusten kirjaami- 17218: sen mukaan hänen johtamansa osasto on sen ja seurannan ohella intensiivistä metsä- 17219: tuottanut tutkimustietoa, joka on hyvin so- biologista ja -ekologista perusteiden tutki- 17220: vellettavissa suoraan käytännön toiminnan musta. Nämä tutkimusaiheet kuuluvat pää- 17221: ohjeiksi. Tutkimustulosten perusteella met- sääntöisesti metsänhoidon tutkimuksen 17222: sänhoidon tutkimusosasto on perusteiden alueelle. Kiireellisintä olisi nostaa varsinaisen 17223: tuottamisen lisäksi luonnostellut myös erilai- metsänhoidon tutkimusrahoitus v. 1984 val- 17224: sia metsän käsittelyn malleja. Niitä on esitet- linneelle reaaliselle tasolle. 17225: ty mm. laitoksen tiedonantoja -sarjassa sekä Metsänkäsittelyn menetelmiä on kehitetty 17226: lukuisissa neuvotteluissa, esitelmissä ja ret- yksipuolisesti, silmälläpitäen vain metsien ta- 17227: keilyillä. Osaston tutkijat ovat osallistuneet sarakenteisuutta (samanikäisiä ja -kokoisia 17228: aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön eri- puita). Tämä on osastopäällikön mukaan ol- 17229: laisissa seminaareissa, kokouksissa ja kong- lut kuitenkin vakavassa ristiriidassa metsien 17230: resseissa. Tutkijat ovat toimineet myös kan- luontaisen rakenteen ja kehityksen kanssa. 17231: sainvälisissä asiantuntijatehtävissä, ja osas- 17232: tossa on lisäksi vieraillut useita ulkomaisia ja Nykyistä monimuotoisempien metsänkä- 17233: kotimaisia asiantuntijoita sekä keskusyksi- sittelyjen tarve on hänen mukaansa nopeasti 17234: kössä että tutkimusasemilla. voimistunut myös metsien monikäytön li- 17235: Tutkimusosaston tutkimustyön tulokselli- säännyttyä ja suuren yleisön (myös metsän- 17236: suutta kuvaavat osastopäällikön mukaan omistajien) vastustaessa yhä voimakkaam- 17237: konkreettisimmin monet julkaisut, artikkelit min nykykäytäntöä eli ns. tehometsätaloutta 17238: ja muut kirjalliset esitykset. Vuosina 1985-- sen huonojen tulosten ja kalliiden kustannus- 17239: 88 osastossa tuotettiin vuosittain yhteensä 67 ten vuoksi. Siihen siirtyminen ei ole perustu- 17240: julkaisua. Osaston tutkijat ovat myös aktiivi- nut tutkittuun, kestävälle pohjalle rakentu- 17241: sesti osallistuneet tutkimustulosten tiedotta- vaan tietoon. Taustalla oli vain kuvitelma 17242: miseen julkisuudessa ja yleiseen metsätalout- taloudellisemmasta kokonaistuloksesta. 17243: ta käsittelevään keskusteluun. Tutkimusosas- Uuden luonnonmukaisemman vaihtoeh- 17244: to on edistänyt myös opinnäytetöiden teke- don (jatkuva kasvatus) käyttöönottoa, jopa 17245: mistä. tutkimista, vastustetaan ensisijaisesti arvo- 17246: Tutkimusosasto on tehnyt parin viime vuo- valtasyistä, mutta myös pelosta, että teho- 17247: sikymmenen aikana runsaasti metsänuudista- metsätalouden kestämättömät perusteet pal- 17248: mista, nimenomaan metsänviljelyä, käsittele- jastuisivat. Kuitenkaan jatkuvaa kasvatusta 17249: viä kenttäkokeita. Niiden mittauksiin perus- ei ole edes ajateltu sovellettavaksi kaikkialla, 17250: tuen tuotetaan tutkimustietoa eri metsänuu- vaan ainoastaan silloin, kun sillä olisi hyvät 17251: distamismenetelmistä käytännön metsätalou- edellytykset. Metsänhoidon tutkimusosaston 17252: den organisaatioiden päätöksenteon pohjak- päällikön mukaan laaja joukko metsänomis- 17253: si. Samaa tavoitetta palvelevat myös osaston tajia ei halua hakata metsiään käyttämällä 17254: monipuoliset ja laajat taimien kasvatustutki- nykyisiä kovia menetelmiä. Sen sijaan he 17255: mukset taimitarhoilla. olisivat yleensä valmiit hyväksymään met- 17256: Käytännön metsätalouden ongelmat ovat siinsä jatkuvan kasvatuksen hakkuut. Näin 17257: viime vuosina vaikeutuneet mm. ympäristön tulisi uusiakin metsiä taloudellisen käytön 17258: tilan nopean huononemisen seurauksena. piiriin. 17259: 127 17260: 17261: Varttuneen metsän metsänhoidollisen kä- esille mitään konkreettisia perusteluja tai esi- 17262: sittelyn vaihtoehdot -tutkimuksen tarkastus- merkkejä esitetyille väitteille. 17263: raportista Metsäntutkimuslaitoksen johdolle Maa- ja metsätalousministeriö ei ole kerto- 17264: antamassaan vastineessa metsänhoidon tut- musluonnoksesta valtiontilintarkastajille an- 17265: kimusosaston päällikkö on mm. todennut, tamassaan lausunnossa ottanut lainkaan 17266: että tutkimusjohtajan tarkastusraportti sisäl- kantaa edellä selostettuihin metsäntutkimus- 17267: tää lukuisia vääriä ja virheellisiä väitteitä. laitoksen ylimmän johdon ja metsänhoidon 17268: Esimerkiksi tarkastusraportin väite, että tut- tutkimusosaston päällikön välisiin kiistoihin 17269: kimussuunnitelma on liian yleispiirteinen tut- ja näkemyseroihin laitoksen metsänhoidon 17270: kimuksen täsmällistä toteutusta varten, ei tutkimuksen suuntaamisesta ja kehittämises- 17271: pidä paikkaansa. Tutkimusosaston päällikön tä. 17272: mukaan tutkimussuunnitelmassa määritel- 17273: lään selkeästi tutkimuksen tavoitteet ja selos- Suomen kansantalouden kehitys riippuu 17274: tetaan tutkimuksen toteuttamistapa ja -vai- edelleenkin merkittävästi metsien tulevaisuu- 17275: heet. Myös muut tutkimuksen toteutuksesta desta. Metsäntutkimuksen keskeisenä tehtävä- 17276: esitetyt puutteet ja laiminlyönnit hän on to- nä on sellaisen tiedon tuottaminen, jolla voi- 17277: dennut vääriksi ja virheellisiksi. Tutkimuksen daan lisätä metsien elinvoimaa ja tuotantoky- 17278: määrärahojen suunnittelussa ja käytössä ei kyä. Metsäntutkimuksen ehdottomia vaati- 17279: myöskään ole ollut virheellistä menettelyä tai muksia on, että se on koordinoitua ja laadu- 17280: laiminlyöntejä. Määrärahat on asianmukai- kasta sekä keskittyy olennaiseen. Tarvitaan 17281: sesti käytetty metsänhoidon tutkimustyöhön, yhteistyötä tutkijayhteisön sisällä sekä tutki- 17282: ja niiden käyttö ja laskut on hyväksytty muksen ja soveltajien kanssa. Lisäksi tarvitaan 17283: laitoksen hallintotoimistossa. työnjakoa, jotta voimavarojen käyttö olisi te- 17284: Edelleen tutkimusosaston päällikkö on em. hokasta. 17285: vastineessaan todennut, että tutkimusjohta- Metsäntutkimuslaitos on metsäntutkimuk- 17286: jan raportti valmistui samana päivänä, jona sen keskusyksikkö Suomessa. Sen toimintaa 17287: laitoksen hallitus käsitteli sitä tutkimusjohta- on viime vuosina arvosteltu mm. tutkimussuun- 17288: jan esittelyn pohjalta. Hallitus teki päätöksen nittelun ja -johdon epätyydyttävästä järjestä- 17289: tutkimuksen uudelleen järjestelystä, joka misestä. Laitoksen voimavarojen hajaantumi- 17290: merkitsi tutkimusta johtaneen tutkijan ja nen on vaikeuttanut tehokasta toimintaa. Li- 17291: myös muiden (nuorinta tutkijaa lukuun otta- säksi riittämättömät, osin vanhat ja epätarkoi- 17292: matta) tutkijoiden syrjäyttämistä tutkimuk- tuksenmukaiset laitteisto! ja tutkijoiden jatko- 17293: sesta ja samalla heidän kaikkien julkista lei- koulutuksen vähäisyys ovat olleet tutkimuksen 17294: maamista ammattitaidoiltaan vakavasti tehostamisen esteenä. Laitoksen heikkouksina 17295: puutteellisiksi. on pidetty myös tutkimusten hidasta valmistu- 17296: Tutkimusjohtaja on tutkimusosaston pääl- mista, jäykkää rahoitusrakennetta ja ristirii- 17297: likön antamasta vastineesta todennut, ettei se taista tiedottamista. 17298: tuo asian käsittelyn kannalta esille mitään Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, 17299: olennaista uutta. Tutkimusjohtajan mielestä että Metsäntutkimuslaitoksen epäkohtien kor- 17300: asiallisiin ja puolueettomiin toteamuksiin jaamiseen kiinnitetään vakavaa huomiota. Tie- 17301: osaston päällikkö ottaa kantaa esittämällä deyhteisössä useinkin esiintyviä erilaisia näke- 17302: hyvin epämääräisiä väittämiä, joita hän ei myksiä tulee voida suvaita, mutta tämä ei saa 17303: konkretisoi lainkaan. Hän jättää vastaamatta johtaa tutkimusten henkilöitymiseen ja tutki- 17304: tutkimuksensa kaikkein keskeisimpiin ja joiden leimaantumiseen, eikä tilanne saa haita- 17305: olennaisimpiin puutteisiin ja pyrkii vastinees- ta tutkimuslaitoksen päätehtävän suorittamis- 17306: saan keskittymään tutkimushankkeen kan- ta. Laitoksen kehittämisessä on keskeistä, että 17307: nalta epäolennaisiin kysymyksiin. keskusyksikön organisaatiorakennetta ja tut- 17308: Tutkimusjohtaja on katsonut, että hänen kimusasemien työnjakoa ja erikoistumista sel- 17309: laatimassaan tarkastusraportissa kaikki esite- vennetään ja kehitetään edelleen. Keskusyksi- 17310: tyt kriittiset kannanotot ja havaitut puutteet kön uudet toimitilat Vantaan Jokiniemessä 17311: perustuvat todennettuihin havaintoihin ja tulisi saada mahdollisimman pian käyttöön. 17312: kirjallisiin dokumentteihin. Sen sijaan tutki- Myös laitoksen tutkimusalueita olisi hyödyn- 17313: musosaston päällikön vastineessa ei tuoda nettävä aiempaa enemmän. Laitoksen organi- 17314: 128 17315: 17316: saatiorakenteen kehittämistoimet voitaneen mukaan on havaittu puutteita ja vakavia lai- 17317: toteuttaa Metsäntutkimuslaitoksen sisäisin minlyöntejä. Keskeisenä kiistan ja näkemys- 17318: päätöksin ja järjestelyin. erojen aiheena on ollut tutkimusosaston pääl- 17319: Tulevaisuudessa olisi entistä enemmän kes- likön johtama ja useita vuosia kestänyt laitok- 17320: kitettävä voimavaroja laajahkoihin ja merkit- sessa aikoinaan hyväksytty tutkimusprojekti, 17321: täviin tutkimusohjelmiin ja tutkimuksiin, kuten ns. jatkuva kasvatus eli Varttuneen metsän 17322: laitoksen kehittämistavoitteet edellyttävätkin. metsänhoidollisen käsittelyn vaihtoehdot -tut- 17323: Erityistä huomiota olisi tällöin kiinnitettävä kimus, jonka Metsäntutkimuslaitoksen johto 17324: metsien terveyteen, metsien uudistamiseen ja keskeytti ja määräsi tarkastettavaksi. Tämän 17325: hoitoon, metsävarojen kehitykseen ja metsäta- jälkeen tutkimusta on toteutettu korjatun tut- 17326: louden toimintamahdollisuuksiin. kimussuunnitelman pohjalta uusin tutkijavoi- 17327: min. 17328: Metsänhoidon tutkimukseen on yleisesti 17329: suhtauduttu kriittisesti. Puutteellisesta tutki- Valtiontilintarkastajat pitävät laitoksen tut- 17330: muksesta on seurannut metsänhoidollisia kimustoimintaa tärkeänä ja arvokkaana ja 17331: epäonnistumisiakin. Esimerkiksi peltojen met- edellyttävät maa- ja metsätalousministeriön 17332: sitys on alue, jolta tutkimustietoa on saatavissa selvittävän ja ratkaisevan mahdollisimman no- 17333: varsin vähän. peasti jo vakavasti Metsäntutkimuslaitoksen 17334: toimintaa haittaavat ja ylimääräisiä kustan- 17335: Metsänhoidon tutkimusta tuleekin suunnata nuksia aiheuttavat kiistat. Myös laitoksen ul- 17336: keskeisiin ja ajankohtaisiin hankkeisiin. M et- koisen kuvan parantaminen tässä asiassa vaatii 17337: sänhoidon tutkimuksen soveltaminen käytän- erimielisyyksien nopeaa ja perusteellista selvit- 17338: töön ja käytännön asettamiin tutkimuksellisiin tämistä ja ratkaisemista. Samalla valtiontilin- 17339: haasteisiin vastaaminen on erityisen tärkeää tarkastajat korostavat Metsän tutkimuslaitok- 17340: metsien eri käyttömuotojen yhteensovittami- sen kaikkien tutkimusprojektien osalta nykyis- 17341: seksi ja metsävaurioiden torjumiseksi. Koko- tä tehokkaampaa ja selkeämpää hyväksymis- 17342: naisselvityksen aikaansaamiseksi ilman ja ve- menettelyä ja tavoitteenasettelua, projektien 17343: sistöjen sekä maaperän muutoksista ja niiden toteutumisen seurantaa sekä tutkimusprojek- 17344: vaikutuksista metsiin ja muuhun elinympäris- tien varainkäytön valvontaa. 17345: töön on luotava nykyistä kiinteämpi ja tehok- 17346: kaampi yhteistyö eri aloja edustavien tutki- 17347: muslaitosten kesken. Maatalousneuvonnan kehittäminen. Maa- 17348: Valtiontilintarkastajat yhtyvät M etsäntut- talousneuvonta on organisoitunut maassam- 17349: kimuslaitoksen näkemykseen, että metsäntut- me järjestöpohjalta. Valtionapua saavat or- 17350: kimuksen monien vaikeiden ongelmien selvittä- ganisaatiot ovat: Maatalouskeskusten Liitto 17351: miseksi on lisättävä ja kehitettävä yhteistyötä ja maatalouskeskukset sekä vastaavat ruot- 17352: sekä kotimaisten että ulkomaisten tutkimuslai- sinkieliset järjestöt, Suomen Kotieläinjalostus- 17353: tosten kanssa. Tutkimusalueen laajuuden takia yhdistys, Siipikarjaliitto, 4H-organisaatio, jo- 17354: tutkimuksen koordinointi on tärkeää päällek- hon kuuluu Suomen 4H-liitto, 4H-piirit ja 17355: käisyyden välttämiseksi. Tutkimuksen koordi- 4H-yhdistykset sekä ruotsinkielinen 4H-or- 17356: noinnilla voidaan myös turvata kaikkien tär- ganisaatio, Työtehoseura, Suomen Hippos ja 17357: keiden tutkimusalojen tutkimus. Samalla se hevosjalostusliitot, Puutarhaliitto, Svenska 17358: selkiyttää eri organisaatioiden välistä työnja- Trädgårdsförbundet rf., Martens Träd- 17359: koa ja mahdollistaa täten eri tutkimusyksiköi- gårdsstiftelse sekä maatalouskeskusten puu- 17360: den erikoistumisen mukanaan tuomat edut. tarhakonsulentit, Suomen Turkiseläinten 17361: Valtiontilintarkastajat ilmaisevat huolestu- Kasvattajain Liitto, Suomen Mehiläishoita- 17362: misensa Metsäntutkimuslaitoksen johdon ja jain. Liitto, Salaojakeskus, keinosiemennys- 17363: laitoksen metsänhoidon tutkimusosaston pääl- yhdtstykset ja karjantarkkailuyhdistykset. 17364: likön jo vuosia jatkuneista näkemyseroista Mainittujen järjestöjen palveluksessa oli 17365: metsänhoidon tutkimuksen suuntaamisesta ja kertomusvuonna n. 3 100 toimihenkilöä. Val- 17366: kehittämisestä. Laitoksen johdon valtiontilin- tionapua ne saivat n. 1 700 toimihenkilön 17367: tarkastajille antaman selvityksen mukaan nä- palkkaukseen. Maatalouskeskusten ja kar- 17368: kemyserot ovat huomattavasti vaikeuttaneet jantarkkailuyhdistysten palveluksessa oli ker- 17369: keskusyksikön metsänhoidon tutkimustoimin- tomusvuonna 1 330 toimihenkilöä. Nämä 17370: taa ja sen kehittämistä, jossa laitoksen johdon järjestöt saivat valtionapua 1 125 toimihenki- 17371: 129 17372: 17373: lön palkkaukseen. Monissa järjestöissä val- monen eri järjestön hoidettavana. Lisäksi eri- 17374: tionaputoimien määrä on ollut riittämätön koisneuvonnan kysyntä yhden maatalouskes- 17375: neuvonnan tarpeeseen ja toiminnan laatuun kuksen alueella voi olla melko pientä, eikä 17376: nähden, joten ne ovat palkanneet henkilöstöä sitä sen vuoksi voi joka maatalouskeskukses- 17377: omarahoitteisesti. Esimerkiksi maatalouskes- ta saadakaan. Erikoisneuvonta vaatisi suu- 17378: kusten omarahoitteisten toimihenkilöiden remman alueen kattavia neuvontakeskuksia 17379: määrä kertomusvuonna oli 210. jolloin kysyntä olisi myös riittävän suurta: 17380: Tiettyjen erikoisneuvontaa harjoittavien jär- 17381: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun jestöjen liittymisestä alueellisiin neuvontakes- 17382: selvityksen mukaan päällekkäisyyttä em. or- kuksiin on neuvoteltu. 17383: ganisaatioissa ei ole ollut muuten kuin koti- 17384: eläinneuvonnassa, jota ovat antaneet maata- Maatalousneuvonnan ja muun elinkeino- 17385: louskeskukset, karjantarkkailuyhdistykset, poliittisen neuvonnan työnjako on ministe- 17386: Suomen Kotieläinjalostusyhdistys ja Siipi- riön mukaan melko selväpiirteinen. Yhteis- 17387: karjaliitto. Maatilahallitus on aina vaatinut työtä pitää sen sijaan tiivistää sitä mukaa 17388: tiivistä yhteistyötä maataloushallinnon pii- kuin maaseudun neuvontajärjestöt tulevat 17389: riorganisaation, valtion harjoittaman maata- antamaan myös muiden maaseutuelinkeino- 17390: louden koe- ja tutkimustoiminnan ja maata- jen kuin maatilatalouden neuvontaa. 17391: lousoppilaitosten kanssa. Piiriorganisaatio 17392: on yhdessä maatalouskeskusten kanssa kehit- Perinteinen maatilatalous on edelleen maa- 17393: tänyt alueellisia tuotantotavoite-ja rakenne- seudun elinkeinotoiminnan runko. Maata- 17394: suunnitelmia. Alueelliset tavoitteet on neu- louden supistuvien yritysmahdollisuuksien 17395: vontajärjestöjen keskusjärjestöissä koottu korvaamiseksi on Maatalouskeskusten Lii- 17396: koko maata koskevaksi yhdistelmäksi. Yh- ton mukaan aktiivisesti etsittävä uusia toi- 17397: distelmä on sopeutettu maatilahallituksen meentulolähteitä, jotta maaseudun elinvoi- 17398: toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyihin maisuus pystytään säilyttämään. Neuvonta 17399: maataloustuotannon kokonaistavoitteisiin ja on ollut edistämässä maaseudun uusia mah- 17400: suunnitelmiin, ja siitä on neuvoteltu yhdessä dollisuuksia. Ensi vaiheessa on tavoitteena 17401: maatilahallituksen kanssa. ollut maaseudun yritysilmaston muokkaami- 17402: nen uudelle yrittämiselle myönteiseksi. Tällä 17403: Neuvontatyössä on viime vuosina koros- hetkellä toiminnan kohteena on uusien yri- 17404: tettu tuotantoa lisäävän neuvonnan asemesta tysten perustamiseen liittyvä neuvonta ja 17405: maatilatalouden kannattavuuden paranta- hankintaselvitykset. Tavoitteisiin liittyvät 17406: mista karsimalla kustannuksia, tilan omiin markkinoinnin ja markkinoiden edistäminen 17407: voimavaroihin perustuvaa tuotantoa sekä sekä jo käynnistyneiden maaseutuelinkeino- 17408: tuotteiden laadun ja jalostusasteen nostamis- yritysten jatkoneuvon ta. 17409: ta. Valtakunnallisten tuotantotavoitteiden 17410: muuttuessa nopeasti neuvontajärjestöt voivat V a 1ti on avut. Maatalouskeskusten Lii- 17411: merkittävällä tavalla vaikuttaa uusien tavoit- ton ja maatalouskeskuksien sekä vastaavien 17412: ruotsinkielisten järjestöjen ja Suomen Koti- 17413: teiden omaksumiseen ja hyväksymiseen. eläinjalostusyhdistyksen valtionavun myön- 17414: Maatalouskeskusten Liitolta saadun selvi- täminen on perustunut eräiden maatalouden 17415: tyksen mukaan maatalouden neuvontatyössä edistämisjärjestöjen valtionavun ehdoista an- 17416: määrien sijasta laatuun keskittyminen mer- nettuun valtioneuvoston päätökseen (VNp 17417: kitsee kuluttajien, samoin kuin elintarvike- 63/72), hevostalouden edistämiseen myönne- 17418: teollisuudenkin tarpeiden huomioon ottamis- tyt valtionavut ovat perustuneet valtionavus- 17419: ta jo alkutuotannossa. Oikean teknologian ta hevosjalostuksen ja hevosurheilun edistä- 17420: valinta, oikeat viljely- ja tuotantomenetelmät misestä annettuun asetukseen (768/73), kar- 17421: sekä tuotteiden oikea käsittely maatilalla jantarkkailun ja keinosiemennysyhdistyksen 17422: vaativat jatkuvaa uuden tiedon seuraamista valtionavut pienviljelijäin karjantarkkailuyh- 17423: ja soveltamista. distysten ja sonninpitoyhtymien valtionavus- 17424: tuksista annettuun lakiin (418/62) ja valtio- 17425: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan neuvoston päätökseen (VNp 414/75, kumot- 17426: yleisneuvonnan kattavuus Suomessa on mel- tiin 1.1.1990). Muille järjestöille valtionavun 17427: ko hyvä. Erikoisneuvonta on tällä hetkellä myöntäminen on perustunut lähinnä valtion- 17428: 17 300644M 17429: 130 17430: 17431: avustusta koskevista yleismääräyksistä an- töjen kirjanpitoa ja avustusten käyttöä. Maa- 17432: nettuun valtioneuvoston päätökseen (VNp tilahallitus valvoo lisäksi, että järjestöt nou- 17433: 490/65). dattavat toiminnassaan niitä periaatteita, jot- 17434: ka valtion avustuksella suoritetussa toimin- 17435: Edellä mainitun valtioneuvoston päätök- nassa ovat osoittautuneet tarkoituksenmu- 17436: sen (VNp 63/72) nojalla yleisneuvontajärjes- kaisiksi. 17437: töjen keskusjärjestöille saadaan antaa val- 17438: tionapua päätöksessä tarkemmin määritelty- Valtionapujen käytön valvonta on perus- 17439: jen tehtävien kustannuksiin, kuten järjestön tunut pääasiassa neuvontajärjestöjen toimit- 17440: toiminnan johtamiseen, neuvonnan suunnit- tamaan kirjalliseen materiaaliin, kuten val- 17441: teluun ja johtamiseen, tiedotustoimintaan ja tionaputilityksiin, toimintakertomuksiin sekä 17442: jäsenyhdistysten toimihenkilöiden jatkokou- toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Järjestöt lä- 17443: lutukseen. Valtionavun piiriin ovat kuuluneet hettävät lisäksi tilinpäätöksen ja tilinpäätös- 17444: tämän lisäksi myös tehtävät, joiden tarkoi- asiakirjat maatilahallitukselle. 17445: tuksena on kehittää, ohjata ja valvoa maata- 17446: louskeskusten ja maanviljelys- ja talousseuro- 17447: jen toimintaa. Valtionavustusten käytössä ei ole havaittu 17448: epäkohtia kovin paljon, sillä jakoperusteet 17449: Maatalouskeskuksille ja maanviljelys- ja ovat olleet melko yksiselitteisiä (kustannus- 17450: talousseuroille saadaan antaa valtionapua perusteisia). Epäkohtia on syntynyt lähinnä 17451: mm. kustannuksiin, joita aiheuttavat toimin- silloin, kun valtion tulo- ja menoarvion käyt- 17452: nan johtaminen, maatilatalouden rakenteen tösuunnitelma on ollut liian yksityiskohtai- 17453: kehittäminen, maataloustuotannon selvittä- nen ja valtionapua on saatu erikseen esim. 17454: minen ja sen kehityksen ohjaaminen yleisten sosiaaliturvamaksuihin. Tällöin on voinut 17455: maatalouspoliittisten tavoitteiden edellyttä- syntyä tilanteita, että valtionapu on ollut 17456: mällä tavalla, kotieläin- ja taloustarkkailun suurempi kuin vastaavat menot ja järjestö on 17457: sekä kannattavuuskirjanpidon hoitaminen joutunut palauttamaan valtionapua. Kerto- 17458: sekä maanviljelystalouden, kasvinviljelyn, musvuonna käyttösuunnitelmassa ei enää 17459: kone- ja rakennusasiain, kotieläin-, puutar- erikseen osoitettu valtionapua sosiaaliturva- 17460: ha-, kala- ja kotitalouden sekä näihin liitty- maksuihin. Toinen epäkohta on syntynyt sil- 17461: vien sivuansiomuotojen neuvonta, tiedotus- loin, kun tietty toiminta on saanut tukea 17462: toiminta, tutkimus- ja koetoiminnan avusta- useammasta lähteestä ja on syntynyt päällek- 17463: minen sekä toimihenkilöiden jatkokoulutus. käisyyksiä. 17464: Maatilahallituksen alaisille erikoisneuvon- Valtionapujärjestelmän suurimmat heik- 17465: tajärjestöille on myönnetty valtionapua val- koudet ovat olleet vakanssisidonnaisuus ja 17466: tioneuvoston päätöksen (VNp 490;'65) mu- valtionapujen myöntäminen usealta momen- 17467: kaisesti. tilta. Vuoteen 1990 asti voimassa ollut valtion- 17468: Valtionavun mitoitus on yleisneuvontajär- apujärjestelmä perustui valtionapuvakanssei- 17469: jestöillä perustunut palkkausmenoihin ja elä- hin, mikä esti toimien siirtämistä tehtävästä 17470: ke- yms. maksuihin hyväksytyistä valtiona- toiseen ja vaikeutti valtionavun alueellista 17471: puvakansseista aiheutuneiden kustannusten tarkistamista. Sama ongelma on ollut valtio- 17472: perusteella. Muihin menoihin maksettu mää- napujen osoittamisessa usealta eri momentil- 17473: räraha on jaettu valtionavun piiriin kuulu- ta. Esimerkiksi maatalouteen ja maaseutu- 17474: vien toimien suhteessa. Niillä järjestöillä, joil- elinkeinoihin osoitettua valtionapua ei ole 17475: la ei ollut määritelty valtionavun piiriin kuu- voitu käyttää puutarhaneuvontaan, koska 17476: luvia toimia ja joilla on käyttösuunnitelmassa sillä on ollut oma momenttinsa. Suuri osa 17477: yksilöimätön määräraha, mitoitus on perus- em. ongelmista on kuitenkin poistumassa uu- 17478: tunut toimintasuunnitelman ja talousarvion den järjestelmän myötä. 17479: perusteella tehtyyn harkintaan. 17480: Seuraavassa asetelmassa esitetään maatila- 17481: Maatilahallituksen asiana on valvoa sitä hallituksen kautta maksettu neuvontajärjes- 17482: maatalouden edistäruisjärjestön toimintaa, töjen valtionapu ja sen prosentuaalinen osuus 17483: johon valtionapua myönnetään, sekä järjes- kokonaiskuluista v. 1986~-89: 17484: 131 17485: 17486: Järjestö 1986 1987 1988 1989 17487: Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % 17488: Maatalouskeskukset ja Maatalouskeskusten 17489: Liitto ja vastaavat ruotsinkieliset järjestöt 51,5 46,4 58,4 45,2 62,9 45,3 68,0 46,8 17490: Suomen Kotieläinjalostusyhdistys 6,5 26,4 6,9 27,0 7,7 28,5 8,0 29,2 17491: Suomen Siipikarjaliitto 0,9 24,9 0,8 21,3 0,9 17,4 0,9 19,8 17492: Turkiseläintalouden kehittäminen 0,6 3,6 1,1 6,6 1,1 3,5 0,8 4,4 17493: 4H-toiminnan tukeminen 23,3 42.0 25,0 37,2 27,8 38,1 30,1 40,6 17494: Salaojakeskus 0,4 1,9 0,4 1,8 0,4 1,8 0,4 1,8 17495: Työtehoseura 1,7 23,4 1,7 22,8 1,9 16,5 2,0 16,6 17496: Suomen Mehiläishoitajain Liitto 0,2 21,3 0,4 34,1 0,4 30,0 0,4 45,4 17497: Karjantarkkailuyhdistykset 23,2 41,0 25,5 47,0 28,9 47,3 30,5 47,3 17498: Keinosiemennysyhdistykset 3,3 3,1 3,3 3,0 3,3 3,0 2,0 1,6 17499: Puutarhatalouden tukeminen 1,4 35,3 1,5 33,2 1,5 31,5 3,3 17500: Yhteensä 113,0 125,0 136,8 146,4 17501: 17502: 17503: Edellä olevasta asetelmasta käy ilmi, että tot). Näillä keskimääräisillä taloudellisilla 17504: valtionapujen osuus eri organisaatioiden kai- panoksilla on voitu palkata vuodeksi yksi 17505: kista tuloista vaihtelee suuresti. Joillakin yh- päätoiminen 4H-neuvoja. 17506: teisöillä valtionavun osuus on lähes 50 % Tuotaksia ovat jäsen- ja kerhomäärät sekä 17507: valtionaputoimintaan käytettävistä varoista, ne keskeiset toimintatulokset, joita 4H-järjes- 17508: kun taas toisilla valtionavun suhteellinen tössä mitataan. Toimintatulokset on ryhmi- 17509: osuus vastaavan toiminnan menoista on telty kolmeen aihealueeseen: neuvonta ja 17510: 1--2 %:n tasoa. koulutus, 4H-yritystoiminta ja kerhojen toi- 17511: Neuvontajärjestöjen laskentajärjestelmät minta. Neuvontatapahtumista lasketaan ti- 17512: poikkeavat toisistaan varsin paljon, joten nii- laisuuksien ja osanottajien määrät ja nuorten 17513: den taloudellisen toiminnan tuloksia ei voida yritystoiminnasta tehtävien ja projektien ko- 17514: kovinkaan tarkasti verrata keskenään. konaismäärä sekä niiden markkamääräinen 17515: Esimerkkinä laskentajärjestelmistä voi- taloudellinen tulos bruttona ja nettona. 17516: daan mainita Suomen 4H-liiton panos-tuotos Neuvonnan kehittämistavoit- 17517: laskelmat, joita on laadittu 1970-luvun puo- teet. Kertomusvuoden alussa maatalous- 17518: livälistä lähtien. Laskelmien tavoitteena on neuvonnan kehittämistoimikunta sai valmiik- 17519: ollut selvittää, mitkä ovat keskimääräiset si mietintönsä (KM 1989:6). Toimikunnan 17520: työtulokset päätoimista 4H-neuvojaa koh- mielestä maaseutuneuvonnan voimavarojen 17521: den. Keskimääräisiä työtuloksia on käytetty tarpeen mukainen kohdentaminen vaatii neu- 17522: eri 4H-piirien ja -yhdistysten väliseen vertai- vonnan keskittämistä nykyistä laaja-alaisem- 17523: luun työtavoitteita arvioitaessa. piin järjestöihin ja valtionapujärjestelmän ke- 17524: Laskelma on mahdollistanut keskusliitolle hittämistä. Toimikunta on ehdottanut, että 17525: kuuluvan valvonnan suorittamisen sekä riit- aluetasolle muodostettaisiin neuvontakes- 17526: tävän laskennallisen pohjan esim. valtion kukset, joiden toimialaan kuuluisivat nykyis- 17527: avustusten suuniaarniseksi yhdistys- ja kent- ten maatalouskeskusten neuvonta, karjan- 17528: tätasolle. tarkkailuyhdistysten tarkkailu- ja neuvonta- 17529: Laskelmat on laadittu siten, että 4H-yhdis- tehtävät, kotieläinten jalostussuunnittelu, he- 17530: ty ksien taloudelliset resurssit ja toimintatu- vosjalostusliittojen suorittama hevosten ruo- 17531: lokset on laskettu yhteen kaikkien yhdistys- kinnan ja hoidon neuvonta sekä taloudelli- 17532: ten osalta. Nämä kokonaisluvut on jaettu nen suunnittelu, kuntien turkistalous- 17533: päätoimisten, kokovuotisten neuvojien mää- neuvonta sekä salaojituksen suunnittelu ja 17534: rällä, ja näin on saatu panosten ja tuotosten laadun valvonta. 17535: keskiarvo yhdistystasolla. Toimikunta ehdotti edelleen, että alueelli- 17536: Panoksia ovat taloudelliset resurssit, jotka set neuvontakeskukset muodostaisivat kes- 17537: jaotellaan valtionavustukseen ja 4H -yhdis- kusjärjestöikseen maaseutuneuvonnan kes- 17538: tyksen hankkimaan paikalliseen tuotokseen kusjärjestön ja vastaavan ruotsinkielisen kes- 17539: (kunnanavustus, manttaalikunnan avustus, kusjärjestön. Keskusjärjestö muodostettaisiin 17540: omatoiminen varainhankinta ja muut tuo- yhdistämällä nykyiset neuvonnan keskusjär- 17541: 132 17542: 17543: jestöt ja vastaavasti ruotsinkieliset keskusjär- tää voimakkaasti mm. talousneuvontaan ja 17544: jestöt. Toimikunnan mukaan päätökset uu- maaseudun muihin elinkeinoihin, kuten esim. 17545: sista organisaatioista tuli tehdä alue- ja kes- puutarha-alaan ja maatilalomailuun. 17546: kusjärjestötasolla kertomusvuoden loppuun Maatalousneuvonnan kehittämistoimikun- 17547: mennessä siten, että neuvontatoiminta uudes- nan mukaan maaseutuneuvonnan kokonais- 17548: sa organisaatiomallissa käynnistyisi vuoden valtainen kehittäminen vaatii myös neuvon- 17549: 1990 kuluessa. nan valtionapujärjestelmän, tuen perusteiden 17550: Maatalouskeskusten Liitto on teettänyt ja hallinnollisten järjestelmien uudistamista. 17551: kertomusvuonna konsulttitutkimuksen neu- Toimikunta katsoo valtionapujärjestelmää 17552: vonnan kehittämistarpeista ja pyrkinyt kehit- kehitettäessä tavoitteena olevan, että järjes- 17553: tämään toimintaansa kyseisen työn pohjalta. telmä 17554: Maa- ja metsätalousministeriö asetti kerto- -parantaa valtionapuviranomaisten edel- 17555: musvuoden kesäkuussa työryhmän seuraa- lytyksiä ohjata neuvonnan laajoja kehitys- 17556: maan ja ohjaamaan neuvontatoimikunnan suuntia ottaen huomioon maatalouspoliitti- 17557: ehdotusten toteuttamiseksi tarvittavien toi- set ja muut yhteiskuntapoliittiset tavoitteet 17558: mien valmistelua. - kannustaa järjestöjä kustannustietoi- 17559: Saadun selvityksen mukaan osa maatalou- seen ja taloudellisesti tarkoituksenmukaiseen 17560: den erikoisneuvontajärjestöistä (Laidunyh- toimintaan ja painottaa neuvontatoiminnan 17561: distys, Kylvösiemenliitto ja Lampaanjalos- tuloksellisuutta 17562: tusyhdistys) ovat jo yhdistäneet toimintansa - antaa neuvontajärjestöille nykyistä 17563: maatalouden neuvontajärjestöön. Karjan- enemmän toimintavapautta neuvonnan yksi- 17564: tarkkailuyhdistykset ovat päättäneet yhdis- tyiskohtaisessa järjestämisessä 17565: tää toimintansa muodostettavaan maaseu- - on hallinnollisesti selkeä ja toimiva. 17566: dun neuvontaorganisaatioon vuoden 1991 al- Valtiovarainministeriön mielestä neuvon- 17567: kuun mennessä. Sen sijaan Suomen Siipikar- nan rakennemuutos tulee toteuttaa sisäisin 17568: jaliitto ja Salaojakeskus ovat tehneet ehdolli- voimavarasiirroin ja siirtymällä samalla kus- 17569: sen periaatepäätöksen yhdistymisestä mainit- tannusperusteisesta valtionapujärjestelmästä 17570: tuun organisaatioon. Suomen Kotieläin- laskennalliseen järjestelmään. Valtionavun 17571: jalostusyhdistys sekä Puutarhaliitto ovat il- uusina jakoperusteina voisivat olla neuvon- 17572: moittaneet jäävänsä yhdistyvän maaseudun nassa olevien tilojen määrä eri neuvonta- 17573: neuvontaorganisaation ulkopuolelle. aloihin jaoteltuna sekä henkilöstön ja suorit- 17574: Valtiovarainministeriöltä saadun selvityk- teiden määrä eri neuvontatehtävissä. 17575: sen mukaan neuvontajärjestöjen yhteenliitty- Valtionavun uudet jakoperusteet olivat 17576: mistä tulee selvästi nopeuttaa. Toiminnalli- tarkastusajankohtana valmisteltavina maa- 17577: sesti hyvin samantyyppisiä tehtäviä haitaville ja metsätalousministeriössä. 17578: järjestöille tulisi osoittaa valtionapua yhtei- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan 17579: seltä maatalouden ja maaseutuelinkeinojen eräiden maatalouden edistäruisjärjestöjen 17580: momentilta (30.30.40). Myös erityisneuvon- valtionavun ehdoista annettu valtioneuvos- 17581: ta-alat tulisi liittää osaksi yhteistä neuvon- ton päätös (VNp 63/72) kumotaan ja anne- 17582: taorganisaatiota. Valtiovarainministeriön taan uusi valtioneuvoston päätös, jonka 17583: mukaan erilleen voisi toistaiseksi jäädä he- mukaan myöntämisperusteita tarkistetaan 17584: voskilpailujen edistäruistoiminta ja Työteho- kustannusperusteisesta tehtäväperusteiseksi. 17585: seuran toiminta, joilla on selkeä oma tehtä- Vaikka neuvontajärjestöjen yhdistyminen ei 17586: väalueensa. Myös kala- ja metsätalouden olisikaan kattavaa, tulisi laskennallinen val- 17587: neuvontatyötä voitaisiin toistaiseksi kehittää tionapujärjestelmä valtiovarainministeriön 17588: omina kokonaisuuksina niihin liittyvien eri- mielestä ulottaa koskemaan kaikkia neuvon- 17589: tyispiirteiden vuoksi. Myöhemmin voitaisiin tajärjestöjä. 17590: harkita ainakin kiinteän yhteistyön luomista Uudessa järjestelmässä tukea kohdennet- 17591: kala- ja metsätalouden sekä muun neuvonta- taisiin sellaisiin nykyisten järjestöjen neuvon- 17592: työn välillä. tatoimiin, joiden siirtymistä alueellisiin neu- 17593: Valtiovarainministeriö on katsonut, että vontakeskuksiin toimikunta pitää tarkoituk- 17594: neuvontatyö painottuu nykymuodossaan lii- senmukaisena. 17595: kaa tuotantotekniikkaan ja kotieläinneuvon- Viranomaisten ohjauksen ei tulisi ulottua 17596: taan. Tämän vuoksi painopistettä tulee siir- henkilöstön määrän ja rakenteen yksityis- 17597: 133 17598: 17599: kohtaiseen sääntelyyn, vaan neuvontaorgani- Valtiontilintarkastajat pitävät maatalous- 17600: saation olisi itse huolehdittava neuvontapal- neuvonnan kehittämistoimikunnan ehdotusta 17601: velujen kysyntään vastaamisesta ja toimin- maatalouden neuvontaorganisaation ja valtio- 17602: tansa tarkoituksenmukaisesta järjestämises- napujärjestelmän uudistamisesta tarkoituksen- 17603: tä. Sen sijaan viranomaisten tulisi valvoa mukaisena ja kiirehtivät sen toteuttamista. 17604: erityisesti toiminnan tuloksellisuutta. Henki- Neuvontajärjestöjen yhteenliittymistä tulee no- 17605: löstön voimavarojen yksityiskohtaisesta sää- peuttaa ja valtion tukea kohdistaa pääasiassa 17606: telystä luopuminen vaatii nykyisen valtion- sellaisiin nykyisten järjestöjen neuvontatoi- 17607: aputoimien vahvistamista koskevan moni- miin, joiden siirtymistä esim. alueellisiin neu- 17608: portaisen menettelyn purkamista. vontakeskuksiin pidetään tarkoituksenmukai- 17609: sena. Neuvontaorganisaatiot on yhdistettävä 17610: Maatilatalouden muuttuminen yhä enem- 17611: vahvaksi neuvontajärjestöksi, joka kykenee 17612: män yritystoiminnaksi on lisännyt maatalous- 17613: huolehtimaan alueensa eri alojen neuvonta- 17614: yrittäjien tiedon tarvetta. Sama vaikutus on 17615: työstä keskitetysti. Organisaatiomuutokset tu- 17616: yrittäjien ammattikoulutuksen lisääntymisellä. 17617: lee toteuttaa sisäisin voimavarasiirroin siirty- 17618: Jatkuva ammatillisen koulutustason kohenta- 17619: mällä samalla kustannusperusteisesta valtion- 17620: minen vaatii valtakunnallisesti suunniteltua ja apujärjestelmästä laskennalliseen järjestel- 17621: entistä tehokkaampaa neuvontatyötä. 17622: mään. Tämä edellyttää kuitenkin avun myön- 17623: Valtiontilintarkastajat yhtyvät valtiovarain- täjältä selkeää käsitystä avustettavan toimin- 17624: ministeriön esittämään näkemykseen, jonka nan tavoitteista ja niistä perusteista, joiden 17625: mukaan neuvontatyö painottuu nykymuodos- nojalla avustettavaa toimintaa voidaan myö- 17626: saan liikaa tuotantotekniikkaan ja kotieläin- hemmin arvioida. Uudistuksessa tulee saada 17627: neuvontaan. Neuvonnan kehittämisessä keskei- aikaan kustannussäästöjä purkamalla päällek- 17628: senä tehtävänä on voimavarojen kohdentami- käisyyksiä sekä rationalisoimalla tehtäviä. 17629: nen vastaamaan uusia tarpeita ja nykyajan On tärkeää, että yhteiskunnan varoin tue- 17630: vaatimuksia. Tällöin on tarpeen yhä enemmän taan vain tarkoituksenmukaista ja tasapuolista 17631: korostaa toiminnan taloudellisuutta ja tilojen neuvontaa, joka sopeutuu joustavasti ja no- 17632: kehittämistä yrityskokonaisuuksina. peasti ulkoisiin muutoksiin ja kiinnittää huo- 17633: Maatalousneuvonnan tulee tarjota viljelijöil- miota palveluiden ja tuotteiden laatuun. Lisäk- 17634: le tutkimuksiin pohjautuvia uusia tietoja ja si sen tulee riittävästi ottaa huomioon ympä- 17635: tuotantomenetelmiä. Maatalouselinkeinon vä- ristönsuojelun edistäminen osana maatilojen 17636: henevän merkityksen vuoksi neuvonnan tulee taloudellista ja tuotannollista neuvontaa. 17637: edistää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja Muun muassa luonnonmukaista viljelyä (Luo- 17638: ja aiempaa enemmän kouluttaa myös viljelijöi- mu) tulee kehittää vaihtoehtoiseksi tuotanto- 17639: tä siirtymään muiden alojen yrittäjiksi maa- muodoksi tyydyttämään näiden tuotteiden ky- 17640: seudulla. Tämä edellyttää maatalousneuvon- syntää. Luonnonmukaisesta viljelystä saatuja 17641: nan ja muun elinkeinopoliittisen neuvonnan kokemuksia tulee hyödyntää soveltuvin osin ns. 17642: yhteistyön tehostamista ja hallinnon jousta- tehokkaassa maataloudessa mm. vähentämällä 17643: vuutta palvelujen järjestämisessä. torjunta-aineiden käyttöä. 17644: Maatalouden neuvonnan tulee palvella vilje- Valtiontilintarkastajien mielestä maa- ja 17645: lijän tilakohtaisien tavoitteiden ohella myös metsätalouden tutkimusvaroja tulee suunnata 17646: maatalouspolitiikan alueellisia ja valtakunnal- nykyistä enemmän tuotantomenetelmiä painot- 17647: lisia tavoitteita. Maataloushallinnon tulee tavista tutkimushankkeista maatalouden ym- 17648: kiinnittää riittävää huomiota neuvontajärjestö- päristövaikutusten ja kuluttajapolitiikan ja 17649: jen toiminnan suunnitteluun ja tulosten arvioin- tuotekehityksen tutkimuksiin. Tämän vuoksi 17650: tiin valtion tarkoituksiin myöntämien varojen myös maatalousneuvonnan ja tutkimuksen 17651: osalta. Tässä tehtävässä maataloushallinnon suunnittelun yhteistyötä tulee lisätä, jotta voi- 17652: piiriorganisaation on lisättävä ja kehitettävä daan turvata elintarviketeollisuuden kilpailu- 17653: yhteyksiä alueellaan toimiviin neuvontajärjes- kyky Euroopan taloudellisessa inte- 17654: töihin. Valtakunnallisten tuotantotavoitteiden graatiokehityksessä sekä laadukkaat ja koh- 17655: nopeasti muuttuessa nämä voivat yhdessä mer- tuuhintaiset elintarvikkeet. 17656: kittävällä tavalla vaikuttaa uusien tavoitteiden Samoin yhteistoimintaa tutkimusasemien ja 17657: omaksumiseen ja toteuttamiseen. alueellisten neuvontakeskusten välillä on 17658: 134 17659: 17660: lisättävä. Tietojenkäsittelyssä tulee päästä sel- Tarkastusviranomaiset Tehtävät 17661: laiseen valmiuteen, jossa tiedonsiirto neuvon- Torjunta-ainelauta- Torjunta-aineiksi tarkoitettujen 17662: kunta (TAL) valmisteiden hyväksyminen tor- 17663: nan, valtionhallinnon ja tutkimuksen välillä on junta-aineiksi sekä käytön ehdois- 17664: mahdollista. ta ja rajoituksista päättäminen 17665: Maa- ja metsäta- Edustus TAL:ssa 17666: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä lousministeriö 17667: maatalouden rakenteen hallittua kehitystä, Maatilahallitus Edustus TAL:ssa, torjunta-ainei- 17668: mutta korostavat tässä yhteydessä myös met- Torjunta-ainetoi- den rekisteröintihakemusten kä- 17669: sätalouden asemaa maataloustuotannon tuke- misto sittely ja huolehtiminen siitä, että 17670: na tai vaihtoehtona tai molempina. Tämän tarkastukset tulevat suoritetuiksi, 17671: torjunta-ainelautakunnassa kä- 17672: vuoksi maatilojen metsätalouden tehostami- siteltävien asioiden valmistelu ja 17673: seen ja metsätaloustilojen muodostamiseen tu- päätösten toimeenpano, torjunta- 17674: lee kiinnittää huomiota maaseudun elinkeinoja aineiden rekisteröinti 17675: kehitettäessä. Elinkeinohallitus Edustus TAL:ssa 17676: Lääkintöhallitus Edustus TAL:ssa, valmisteiden 17677: terveysvaikutusten arviointi 17678: Torjunta-aineiden hyväksymis- ja tarkas- Työsuojeluhallitus Edustus TAL:ssa, valmisteiden 17679: tusmenettely. Maa- ja metsätalousministeriö työhygieenisten haittojen arvioin- 17680: ti 17681: asetti joulukuussa 1982 toimikunnan Jaati- 17682: Ympäristöministe- Edustus TAL:ssa, valmisteiden 17683: maan selvityksen mm. torjunta-aineiden tar- riö ympäristövaikutusten arviointi 17684: kastus- ja rekisteröintimenettelyn kehittämi- Maatalouden tutki- Torjunta-aineiden biologisen te- 17685: sestä. Torjunta-aineiden tarkastustoimikun- muskeskus hokkuuden ja käyttökelpoisuu- 17686: nan esitysten mukaisesti torjunta-ainelakia den selvittäminen 17687: (327;'69) muutettiin, annettiin uusi torjunta- Metsäntu tkim uslai- Metsätaloudessa käytettävien tor- 17688: aineasetus (211/84) ja valtioneuvoston päätös tos junta-aineiden biologisen tehok- 17689: kuuden ja käyttökelpoisuuden 17690: asian käsittelystä torjunta-ainelautakunnassa selvittäminen 17691: (VNp 245/84). Laki torjunta-ainelain muut- Valtion maatalous- Valmisteiden kemiallinen ja fysi- 17692: tamisesta (159/84) ja torjunta-aineasetus tuli- kemian laitos kaalinen tarkastus sekä jäämien 17693: vat voimaan 1.3.1984. määritys kasvituotteista 17694: Valtion eläinlääke- Jäämien määritys eläintuotteista 17695: Uudistetun torjunta-ainelainsäädännön pe- tieteellinen laitos 17696: rusteella maa- ja metsätalousministeriön yh- 17697: teyteen asetettiin valtioneuvoston nimittämä Torjunta-ainelautakunnalla on keskeinen 17698: torjunta-ainelautakunta, jonka tehtävänä on asema torjunta-aineiden tarkastus- ja hyväk- 17699: päättää tmjunta-aineiksi tarkoitettujen val- symisjärjestelmässä. Lautakunnan tehtävänä 17700: misteiden hyväksymisestä torjunta-aineiksi ja on päättää torjunta-aineiden hyväksymisestä. 17701: niiden käytön ehdoista ja rajoituksista. Maa- Maatilahallituksen torjunta-ainetoimisto toi- 17702: tilahallitukseen perustettiin torjunta-ainetoi- mii käytännössä tmjunta-ainelautakunnan 17703: misto ja uusina tarkastusviranomaisilla tuli- pysyvänä sihteeristönä. Toimisto vastaa mm. 17704: vat mukaan ympäristöministeriö ja työsuoje- siitä, että torjunta-aineiden ennakkotarkas- 17705: luhallitus. Maatalouden tutkimuskeskuksen tukset tulevat suoritetuiksi, valmistelee tor- 17706: yhteydessä toiminut kasvinsuojelulaitos lak- junta-ainelautakunnalle tehtävät esitykset 17707: kautettiin. sekä vastaa päätösten toimeenpanosta. 17708: Lainsäädäntöä v. 1984 uudistettaessa ase- 17709: Torjunta-aineasetuksen 6 §:ssä säädetään, tettiin torjunta-aineiden tarkastamiselle ja 17710: että torjunta-ainelain 4 §:ssä tarkoitettua val- hyväksymiselle varsin suuret vaatimukset. 17711: misteen rekisteröintiä haetaan maatilahalli- Tarkastusviranomaisten määrää lisättiin ja 17712: tukselta lautakunnan hyväksymällä lomak- laissa säädettiin valmisteiden hyväksymisen 17713: keella. Torjunta-aineasetuksen 5 §:n mukaan kriteerit. Nämä vaatimukset asetettiin myös 17714: torjunta-aineeksi tarkoitettujen valmisteiden ns. vanhoille, aiemmin hyväksytyille torjun- 17715: hyväksymisen edellytysten selvittämiseksi ta-aineille säätämällä asetuksella, että hyväk- 17716: ovat jäljempänä mainitut valtion viranomai- syminen ja rekisteröinti ovat voimassa kerral- 17717: set velvolliset suorittamaan tällaisten valmis- laan vain viisi vuotta. Tämä edellyttää huo- 17718: teiden tarkastuksia ja arviointeja sekä anta- mattavaa jatkuvaa ns. uusintatarkastusta. 17719: maan niistä lausuntonsa seuraavasti: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan 17720: 135 17721: 17722: erityisesti vanhojen aineiden uusintatarkastus sen kesto vaihtelee suuresti riippuen mm. 17723: on osoittautunut erittäin suuritöiscksi tehtä- hakemuksen sisällöstä, valmisteen ominai- 17724: väksi, mitä ei lainsäädäntöä uudistettaessa suuksista sekä selvitysten tasosta. Pitkät kä- 17725: osattu ottaa huomioon. Tällaisen tehtävän sittelyajat johtuvat käytännössä mm. siitä, 17726: hoitaminen olisi vaatinut myös tarpeellisten että valmisteesta joudutaan pyytämään run- 17727: voimavarojen osoittamista tarkastusviran- saasti lisäselvityksiä ja siitä, että käsiteltävä- 17728: omaisille, lähinnä lääkintöhallitukselle ja ym- nä on yhtä aikaa kymmeniä hakemuksia, 17729: päristöministeriölle. joiden eteenpäin vieminen samanaikaisesti 17730: Uudistuksen tarkoituksena oli mm. saattaa vaatii huomattavasti lisätyötä. 17731: valmisteita koskeva päätöksenteko laajalle Valmisteiden arviointi lääkintö- 17732: asiantuntijapohjalle samoin kuin tehostetulla hallituksessa ja ympäristöministe- 17733: ennakkotarkastuksella entistä luotettavam- riössä. Lääkintöhallituksen mukaan ter- 17734: ruin varmistua siitä, ettei torjunta-aineiden veysvaikutusten arviointi tehdään valmista- 17735: käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa tervey- jan tai maahantuojan toimittamien toksiko- 17736: delle eikä ympäristölle. logisten tutkimusten perusteella. Arviointi- 17737: Markkinoilla on nykyisin n. 280 torjunta- työssä lääkintöhallituksella on ollut apunaan 17738: ainetta, joiden hyväksyminen on voimassa Jääkin tö hallituksen to ksik olo gian asiantunti- 17739: enintään viisi vuotta kerrallaan. Tämä mer- jaryhmä, joka käsittelee kaikki uutta tehoai- 17740: kitsee sitä, että tarkastusviranomaisten tulisi netta sisältävät torjunta-aineet sekä lisäksi ne 17741: käsitellä keskimäärin yli 50 hakemusta vuo- uudelleen hyväksyttävät torjunta-aineet, joi- 17742: dessa eli yksi hakemus viikossa. Uusista tor- den mahdollisesti haitallisista terveysvaiku- 17743: junta-aineista jätetään 20-30 rekisteröinti- tuksista on saatu viitteitä. 17744: hakemusta vuodessa. Lisäksi on runsaasti Asiantuntija-arvioita ovat laatineet myös 17745: hakemuksia valmisteiden käyttökohteiden lääkintöhallituksen päteviksi katsomat ulko- 17746: laajentamiseksi sekä esim. koostumuksen puoliset asiantuntijat. Käsittelyn perusteella 17747: muuttamiseksi. asiantuntijaryhmä laatii torjunta-aineen tok- 17748: Saadun selvityksen mukaan vuoden 1990 sikologisista vaikutuksista lausunnon lääkin- 17749: alussa maatilahallituksessa oli torjunta-ainei- töhallitukselle. Tämän perusteella lääkintö- 17750: den rekisteröintihakemuksia yhteensä 332, hallitus puolestaan antaa maatilahallitukselle 17751: joista uusia hakemuksia oli 157, uudelleenhy- torjunta-aineen terveysvaikutuksista lausun- 17752: väksymishakemuksia 143 ja käyttökohteiden non, jossa ilmoitetaan myös lääkintöhallituk- 17753: laajennushakemuksia 32. Kertomusvuonna sen kanta torjunta-aineen käytön hyväksyttä- 17754: uusia valmisteita hyväksyttiin 6, uudelleen vyydestä sekä tarvittavista myrkkylainsää- 17755: hyväksyttyjä valmisteita 12 ja käyttökohtei- dännön (1.9.1990 lähtien kemikaalilainsää- 17756: den laajennuksia 5. dännön) edellyttämistä varoitusmerkinnöistä 17757: Rekisteröintihakemusten ruuhka on vuosi ja muista mahdollisesti tarvittavista käytön 17758: vuodelta kasvanut. Torjunta-ainelautakun- rajoituksista. 17759: nalla ei ole kuitenkaan ollut mahdollisuuksia Lääkin tö hallituksen Ia usun tomenettel yn 17760: päättää useampien valmisteiden hyväksymi- ongelmana on ollut hitaus. Tämä johtuu sii- 17761: sestä tai käytön ehdoista, koska hakemusten tä, että torjunta-aineesta toimitettavia toksi- 17762: viranomaiskäsittely on ollut kesken. Mikäli kologisia tutkimuksia on yleensä hyvin run- 17763: tilanne jatkuu tällaisena, sillä voi olla yhteis- saasti ja siitä, että lääkintöhallituksen käyt- 17764: kunnan kannalta vakavia seurauksia turval- tämät asiantuntijat tekevät aikaavievää ja 17765: lisuusriskien lisääntyessä. vaativaa arviointityötä oman toimensa ohel- 17766: Torjunta-aineiden tarkastus kestää tilasto- la. Tämän lisäksi torjunta-ainehakemuksia 17767: jen mukaan keskimäärin 4------5 vuotta, joskus on paljon (jonossa hakemuksia yhteensä lä- 17768: jopa 7-8 vuotta. Tästä ajasta valmisteiden hes 350) ja ne ovat usein puutteellisia, jolloin 17769: biologinen tehokkuuden ja käyttökelpoisuu- on jouduttu pyytämään lisäselvityksiä. Tär- 17770: den tarkastus, joka suoritetaan periaatteessa kein syy lausuntomenettelyn hitauteen on 17771: kaikista uusista aineista, vie vähintään kaksi kuitenkin ollut se, että torjunta-aineiden tar- 17772: vuotta. Tänä aikana suoritetaan myös val- kastustehtäviin ei ole ollut riittävästi virka- 17773: misteiden kemiallinen ja fysikaalinen tarkas- miehiä. Ruuhkan purkaminen nykyisillä re- 17774: tus sekä jäämien analysointi. sursseilla kestäisi 10 vuotta, jos uusia hake- 17775: Eri viranomaisten toimittaman tarkastuk- muksia ei tulisi. 17776: 136 17777: 17778: Lääkintöhallituksen mielestä tilanne on tarkastukseen liittyvät ongelmat ovat saman- 17779: kestämätön ja edellyttää pikaisia toimia asian kaltaiset kuin lääkintöhallituksessa: riittä- 17780: korjaamiseksi. Erityisesti uudelleen hyväk- mättömät henkilöstöresurssit, puutteelliset 17781: syttävien torjunta-aineiden käsittely on pa- tutkimusaineistot, lisäselvityspyyntöjen tarve 17782: hoin ruuhkautunut. Tilanteen johdosta lää- ja asiantuntijatyöryhmän työskentelyn hi- 17783: kintöhallitus teki kertomusvuoden lokakuus- taus. Lisäksi nopeasti kehittyvät testaus- ja 17784: sa maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen, arviointimenetelmät pitkittävät usein käsitte- 17785: jossa ehdotettiin väliaikaisia toimia hake- lyaikoja. 17786: musten käsittelyn nopeuttamiseksi. Tarkastustoiminnan kehittämi- 17787: Vaikean henkilöstötilanteen helpottami- nen. Valtiontalouden tarkastusvirasto suo- 17788: seksi maa- ja metsätalousministeriö sai val- ritti v. 1988 torjunta-aineiden tarkastustoi- 17789: tion tulo- ja menoarviossa sekä kertomus- mintaa koskevan tarkastuksen (n:o 320/ 17790: vuodelle että vuodelle 1990 käyttöönsä varo- 51 /88). Tarkastuksessa on kiinnitetty laajasti 17791: ja neljän tilapäisen tutkijan palkkaamiseksi. huomiota mm. edellä mainittuihin ongelmiin 17792: Näistä kaksi tutkijaa on ollut ympäristömi- ja epäkohtiin. Tarkastusviraston mielestä 17793: nisteriön ja kaksi lääkintöhallituksen käytet- torjunta-aineiden ennakkotarkastus on useis- 17794: tävissä. Lisäresurssien saaminen on luonnol- sa tapauksissa kestänyt kohtuuttoman 17795: lisesti ollut avuksi vaikeassa henkilöstötilan- kauan, minkä johdosta tulisi pikaisesti selvit- 17796: teessa, mutta tutkijoiden avulla ei lääkintö- tää, miten ennakkotarkastusaikoja voitaisiin 17797: hallituksen mukaan kuitenkaan ole mahdol- lyhentää myös muuten kuin henkilöstöä li- 17798: lista purkaa syntynyttä hakemusten käsitte- säämällä. Tarkastusviraston mukaan tulisi 17799: lyruuhkaa. Käytännön työskentelyn kan- selvittää pohjoismaisen yhteistyön lisäämis- 17800: nalta on myös ollut hankalaa, että kyseiset mahdollisuuksia sekä myös harkita järjestel- 17801: virat on osoitettu maa- ja metsätalousminis- män organisatorisia muutoksia. 17802: teriön hallinnonalalle eikä sinne, missä varsi- Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17803: nainen työ tehdään. 20.12.1989 työryhmän, jonka tehtävänä oli 17804: Lääkintöhallituksen mielestä torjunta-ai- selvittää torjunta-aineiden tarkastukseen ja 17805: neiden hyväksymismenettelyssä tulisi tehos- arviointiin sekä niitä suorittavien viran- 17806: taa pohjoismaista yhteistyötä. Lääkintöhalli- omaisten työskentelyyn ja yhteistyöhön liit- 17807: tus onkin tehnyt asiasta aloitteen ympäristö- tyvät ongelmat sekä tehdä ehdotukset tar- 17808: ministeriölle, joka vastaa pohjoismaisesta peellisista toimista torjunta-aineiden tarkas- 17809: ympäristöalan yhteistyöstä. Tavoitteena tuli- tustoiminnan kehittämiseksi. 17810: si olla yhteispohjoismainen torjunta-aineiden Työryhmän mielestä torjunta-aineiden tar- 17811: hyväksymismenettely, mikä luonnollisesti kastusjärjestelmä ei toimi säännösten edellyt- 17812: edellyttäisi muutoksia eri Pohjoismaiden tämällä tavalla, mikä aiheuttaa huomattavia 17813: lainsäädännössä. Toistaiseksi muiden Poh- epäkohtia. Useiden viranomaisten tarkastus- 17814: joismaiden kansallisesti laadittuja toksikolo- toimintojen yhteensovittaminen ei ole onnis- 17815: gisia arvioita on saatu käyttöön vain satun- tunut hyvin. Tämä johtuu ennen muuta re- 17816: naisesti. Arvioiden vaihtamista pyritään kui- surssien puutteesta. Eri viranomaiset saavat 17817: tenkin tehostamaan. Yhteistyötä ollaan ha- valmiiksi samaa valmistetta koskevan arvion 17818: lukkaita lisäämään, koska etenkin uudelleen eri aikoina, mikä on johtanut käsittelyjen 17819: rekisteröitävien torjunta-aineiden toksikolo- ruuhkautumiseen. Ongelmista osa johtuu sii- 17820: ginen arviointi on ongelma kaikissa Pohjois- tä, että tarkastusviranomaiset ovat erillään 17821: maissa. toisistaan. Tarkastusviranomaisten väliseen 17822: Ympäristöministeriössä vireillä olevia lau- yhteistyöhön ei ole myöskään käytettävissä 17823: suntopyyntöjä uusista torjunta-aineista oli suoria atk-yhteyksiä. Lisäksi maatilahallituk- 17824: kertomusvuoden lopussa yhteensä 129. Tä- sen voimavarat eivät ole riittäneet työn te- 17825: män lisäksi tarkastusta odottaa useita kym- hokkaaseen organisoimiseen. 17826: meniä uudelleen hyväksyttäviä torjunta-ai- Torjunta-ainetyöryhmä on katsonut, että 17827: neita. Ympäristöministeriö on antanut keski- torjunta-aineiden tarkastustoimintaa tulee 17828: määrin 15 lausuntoa vuodessa maatilahalli- ensisijaisesti kehittää viranomaisresurssien 17829: tukselle torjunta-aineiden ympäristövaiku- huomattavalla lisäyksellä. Viranomaisten 17830: tuksista. työn keventämiseksi hakijan velvollisuutta 17831: Ympäristöministeriössä torjunta-aineiden toimittaa hakemuksensa ja sen liitteet entistä 17832: 137 17833: 17834: täydellisempinä tulee lisätä. Työryhmän mu- Torjunta-aineiden tarkastus ja hyväksymis- 17835: kaan toimintaa voidaan lisäksi tehostaa ja menettely uusittiin v. 1984 perusteellisesti. Uu- 17836: nopeuttaa kehittämällä työskentelytekniik- distuksen tarkoituksena oli saattaa torjunta- 17837: kaa ja lisäämällä viranomaisten välistä yh- aineita koskeva päätöksenteko laajan, eri 17838: teistyötä. Viranomaisten tulisi vastedes pys- asiantuntijoista muodostetun lautakunnan teh- 17839: tyä käsittelemään 15~20 uutta sekä 40----50 täväksi. Torjunta-ainelakiin lisättiin säännök- 17840: uudelleen hyväksyttävää torjunta-ainetta set hyväksymisen ehdoista siten, että valmis- 17841: vuodessa. Kuitenkin seuraavan viiden vuo- teiden ennakkotarkastuksessa aiempaa enem- 17842: den aikana mainitut tavoitteet on ruuhkan män selvitetään myös näiden aineiden käytöstä 17843: purkamiseksi voitava ylittää 50 %:lla tarkas- mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristö- 17844: tusmenettelyä kehittämällä ja keventämällä. vaikutuksia. Torjunta-aineiden hyväksymiseen 17845: Työryhmän mukaan esim. torjunta-aineen vaaditaan useita kymmeniä tutkimuksia. Ko- 17846: kaavamainen uudelleen hyväksyminen viiden kemuksia nykyisestä tarkastus- ja hyväksymis- 17847: vuoden välein ei ole tässä tilanteessa mahdol- järjestelmästä ja sen toimivuudesta on siten yli 17848: lista, koska hakemusten käsittely on ruuh- kuuden vuoden ajalta. Järjestelmä ei ainakaan 17849: kautunut. Sen vuoksi määräaikaa tulisi pi- vielä toimi suunnitellulla tavalla, mistä aiheu- 17850: dentää ja uudelleen hyväksymiseen käytettä- tuu huomattavia epäkohtia. Torjunta-aineiden 17851: viä voimavaroja kohdentaa tarkoituksenmu- hyväksymismenettely on ruuhkautunut pahoin 17852: kaisemmin. Työryhmä on lääkintöhallituk- ja käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman 17853: sen aloitteen mukaisesti esittänyt, että uudel- pitkiksi. Erityisesti vanhojen torjunta-aineiden 17854: leen hyväksyttävät valmisteet jaettaisiin uusintatarkastus on osoittautunut suuritöisek- 17855: kahteen ryhmään: perusteellisesti arvioitaviin si, mitä lainsäädäntöä uudistettaessa ei osattu 17856: valmisteisiin ja kevyemmässä käsittelyssä ar- ottaa huomioon. npäkohdat johtuvat lähinnä 17857: vioitaviin valmisteisiin. riittämättömistä viranomaisresursseista ja vi- 17858: Tarkastustoiminnan koordinoinnissa on ranomaisten tarkastustoimintojen koordinoin- 17859: päävastuu maatilahallituksen torjunta-aine- nin puutteesta. Tilanne on ollut vaikein lääkin- 17860: toimistolla, joka toimii torjunta-ainelauta- töhallituksessa ja ympäristöministeriössä, joi- 17861: kunnan sihteeristönä. Toimiston tulisi tehos- hin valmisteiden terveys- ja ympäristövaiku- 17862: taa yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa tuksia koskevat lausuntopyynnöt ovat ruuh- 17863: sekä suoraan että sihteeristötasolla torjunta- kautuneet. 17864: ainelautakunnassa. Viranomaisten välisen Nykyistä tilannetta ei voida pitää hyväksyt- 17865: yhteistyön kehittäminen edellyttää ennen tävänä ja tarkoituksenmukaisena. Valtiontilin- 17866: muuta atk-yhteyksien saamista yhteisen tor- tarkastajien saaman selvityksen mukaan tor- 17867: junta-ainerekisterin luomiseksi. 17868: junta-aineasioiden hidas käsittely aiheuttaa 17869: Torjunta-aineiden tarkastusjärjestelmän monenlaisia ongelmia. Markkinoille ei saada 17870: kehittämiseksi ja tavoitteiden saavuttamisek- uusia turvallisempia torjunta-aineita, joiden 17871: si työryhmä on esittänyt yhteensä 11 uuden käyttöön saaminen on usein edellytyksenä sille, 17872: viran perustamista tarkastusviranomaisten 17873: että voitaisiin poistaa markkinoilta vanhat ja 17874: henkilöstövoimavarojen lisäämiseksi maati- puutteellisesti tutkitut valmisteet. Uudet aineet 17875: lahallituksessa, lääkintöhallituksessa, ympä- 17876: ovat paitsi turvallisuuden myös tehonsa ja 17877: ristöministeriössä ja työsuojeluhallituksessa. käyttöominaisuuksiensa kannalta parempia. 17878: Esitetyt uudet virat nostavat torjunta-ainei- Vanhojen torjunta-aineiden uudelleen hyväksy- 17879: den tarkastustoiminnan kustannuksia val- misen viivästyminen aiheuttaa puolestaan sen, 17880: tion maksuperustelain mukaisesti laskettuna 17881: että käyttöehtojen tarkastuksia ei kyetä suo- 17882: n. 1,5 Mmk. rittamaan, vaan valmisteita joudutaan käyttä- 17883: Työryhmä esittää sen vuoksi ja ottaen huo- mään vanhentuneiden määräysten mukaan. 17884: mioon myös vuoden 1988 jälkeen tapahtu- 17885: neen muiden kustannusten nousun, että tor- Valtiontilintarkastajat pitävät torjuntaine- 17886: junta-ainelain 7 §:ssä säädetyt vuosimaksut työryhmän ehdotuksia torjunta-aineiden hy- 17887: tarkastuskustannusten kattamiseksi korotet- väksymismenettelyn ja muun viranomaistoi- 17888: taisiin nykyisestä 2,5 %:sta 4 %:iin torjunta- minnan kehittämiseksi oikeansuuntaisina ja 17889: aineiden myynnin arvosta. Tällöin valtiolle nii- den toteuttamista pääosin tarpeellisena. 17890: kertyisi tuloja arviolta 10 Mmk eli kustan- Välttämättömien voimavarojen lisäämisessä 17891: nuksia vastaava summa. on otettava huomioon maamme ja sen torjunta- 17892: 18 300644M 17893: 138 17894: 17895: ainemarkkinoiden pienuus ja suhteutettava toi- Nykyisen järjestelmän organisatorisia muu- 17896: minta sen mukaisesti. toksia tulee harkita laajemminkin kuin mitä 17897: Valtiontilintarkastajat painottavat pohjois- työryhmä on esittänyt. Tavoitteena tulee olla 17898: maisen yhteistyön lisäämistä käyttökelpoisena nykyistä toimivampi ja joustavampi hallinto- 17899: keinona nopeuttaa uusien torjunta-aineiden järjestelmä, joka kuitenkin kykenee turvaa- 17900: tarkastusmenettelyä. Tavoitteena tulee olla maan torjunta-aineiden tarkastus-, hyväksy- 17901: yhteispohjoismainen hyväksymismenettely, ku- mis- ja rekisteröintijärjestelmälle asetettavat 17902: ten esim. lääkintöhallitus ja tarkastusvirasto korkeat laatuvaatimukset. Erityistä huomiota 17903: ovat esittäneet. Muissa Pohjoismaissa laadit- on kiinnitettävä eri tarkastusviranomaisten 17904: tuja torjunta-aineiden toksikologisia arvioita työn suunnitteluun ja koordinointiin. 17905: voidaan lääkintöhallituksen mukaan periaat- Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, 17906: teessa käyttää varsin pitkälle hyödyksi kansal- että torjunta-aineiden terveys- ja ympäristö- 17907: lisessa päätöksenteossa, koska sekä vaaditta- vaikutusten tutkimustoimintaan kiinnitetään 17908: vat tutkimukset että tutkimusten arviointime- 17909: muutenkin vakavaa huomiota, koska torjunta- 17910: netelmät ovat toksikologian alalla viime vuosi- aineiden ympäristövaikutuksiakaan ei tunneta 17911: na kansainvälistyneet. Myös ympäristövaiku- Suomen oloissa riittävästi. 17912: tuksia selvitettäessä on mahdollista käyttää 17913: apuna muissa Pohjoismaissa tehtyjä torjunta- 17914: aineiden ympäristövaikutusten arviointeja. 17915: 139 17916: 17917: 17918: 17919: 17920: Liikenneministeriön hallinnonala 17921: 17922: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet mukaan nostanut teollisuuden ja kaupan kul- 17923: tarkastuksen liikenneministeriössä 11.5.1990 jetuskustannuksia ja aiheuttanut mm. tar- 17924: ja Autorekisterikeskuksessa 27.4.1990. peettomia tyhjiä paluukuormia. 17925: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat Selonteossa myös todettiin, että tarvehar- 17926: ovat selvittäneet tieliikenteen lupamenettelyä, kintainen lupamenettely on tarkoitus säilyt- 17927: Tele-X-telesatelliittihanketta, tie- ja vesira- tää linja-autojen linjaliikenteessä, mutta ti- 17928: kennushallinnossa kertomusvuonna esiin tul- lausliikenteen lupajärjestelmää voitaneen yk- 17929: leita erilliskysymyksiä, Merentutkimuslaitok- sinkertaistaa. Selonteon mukaan lupamenet- 17930: sen toimintaa, kauppalaivaston ja luotsauk- tely on tarkoituksenmukaista säilyttää myös 17931: sen kehitystä sekä ilmailuhallinnossa kerto- taksiliikenteessä. Lupamenettelyä luvattiin 17932: musvuonna esiin tulleita erilliskysymyksiä. kuitenkin kehittää niin, että mm. taksien 17933: Liikenneministeriöön tehdyn tarkastus- ajoittaiset saatavuusongelmat vähenevät. 17934: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnon- Valtioneuvosto teki kertomusvuoden hei- 17935: alan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, näkuussa periaatepäätöksen lupahallinnon 17936: Valtionrautateiden toimintaa, ilmailuhalli- uudistamisesta. Päätöksen mukaan tavoittee- 17937: tuksen toimintaa sekä Hailuodon liikenneyh- na on uudistaa lupahallinto vuoden 1992 17938: teyksiä. loppuun mennessä. 17939: Eräitä se 1v i t yksiä. Liikenneministe- 17940: Liikenneministeriö riössä on viime vuosien aikana valmistunut 17941: runsaasti erilaisia mietintöjä ja selvityksiä 17942: Tieliikenteen lupamenettely. Y 1ei s t ä . lupahallinnosta ja liikennepolitiikasta. En- 17943: Kertomuksessaan vuodelta 1986 (s. 122- simmäinen ja laajempi selvitys sisältyi am- 17944: 125) valtiontilintarkastajat käsittelivät tielii- mattiliikennetoimikunnan mietintöön (KM 17945: kenteen lupamenettelyä. Tällöin todettiin 1979:21 ), jonka johdosta ei kuitenkaan ryh- 17946: mm., että lupajärjestelmää kehitettäessä on dytty kovinkaan suuriin säännöstarkistuk- 17947: selvitettävä mahdollisuudet siirtää lupaviran- siin. 17948: omaisen tehtäviä nykyistä enemmän ministe- Puuttumatta tässä yhteydessä laajemmin 17949: riöstä lääninhallituksiin. Samalla korostettiin tehtyihin selvityksiin voidaan kuitenkin mai- 17950: myös sitä, että Suomen on ennen pitkää nita eräitä keskeisiä mietintöjä. Joukkoliiken- 17951: ratkaistava, miten olemme mukana kehityk- teen säännöstyöryhmän mietintö sekä kaup- 17952: sessä, joka tulee tapahtumaan EY:n sisällä. pa- ja teollisuusministeriön liikennesektorin 17953: Kertomuksessa todettiin, että jos lähdemme hintasidonnaisuuksia koskeva selvitys val- 17954: mukaan EY:n sisäiseen yhdentymiskehityk- mistuivat v. 1985. Liikenneministeriön selvi- 17955: seen, tämä toisaalta avaa maamme kuljetus- tys ammattimaisessa tavaraliikenteessä nou- 17956: markkinat muista maista tulevalle kilpailulle, datettavan tarveharkintaan perustuvan lupa- 17957: mutta toisaalta myös lisää omia mahdolli- menettelyn tarkoituksenmukaisuudesta ja eri 17958: suuksiamme olla mukana Euroopan kasva- vaihtoehtomahdollisuuksista valmistui kerto- 17959: villa kuljetusaloilla. musvuonna samoin kuin tavaraliikennelaki- 17960: Keväällä 1988 eduskunnalle annetussa hal- työryhmän ja joukkoliikennelakityöryhmän 17961: lituksen selonteossa liikennepolitiikasta to- mietinnöt. 17962: dettiin, ettei lupajärjestelmä ole toiminut kai- Toteutettuja uudistuksia. Tielii- 17963: kissa suhteissa toivotulla tavalla. Tiukka tar- kenteen lupamenettelyä koskevat perussään- 17964: veharkintainen lupapolitiikka on selonteon nökset ovat varsin vanhoja. Ammattimaista 17965: 140 17966: 17967: moottoriajoneuvoliikennettä koskevat voi- Ammattimaisen liikenteen taksoja koske- 17968: massa olevat säännökset sisältyvät elinkeinon vaa elinkeinolain 22 §:ää on muutettu kerto- 17969: harjoittamisen oikeudesta 27. päivänä syys- musvuoden kesäkuussa annetulla lailla (533/ 17970: kuuta 1919 annettuun lakiin (122/19), 29. 89). Muutetun säännöksen mukaan valtio- 17971: päivänä maaliskuuta 1957 annetun tieliiken- neuvosto päättää, mitkä ammattiliikenteen 17972: nelain (143/57) 5 §:n 3 ja 4 momenttiin sekä taksat vahvistetaan. Valtioneuvosto on anta- 17973: Sa §:ään ja ammattimaisesta moottoriajoneu- nut päätöksen ammattimaisen moottoriajo- 17974: voliikenteestä 16. päivänä lokakuuta 1970 neuvoliikenteen taksojen vahvistamisesta 17975: annettuun asetukseen (646/70). (600/89). Tällä päätöksellä tavaraliikenteen 17976: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta an- taksat vapautettiin kaikilta osin viranomais- 17977: netulla lailla ammattimainen moottoriajo- vahvistuksesta ja henkilöliikenteen taksan- 17978: neuvoliikenne on sisällytetty ns. ohjesääntöi- vahvistusta kevennettiin. 17979: siin elinkeinoihin. Laissa on myös säännös Tavaraliikenteen lupamenettely. 17980: taksojen vahvistamisesta. Pääsääntö ammat- Hallitus antoi kertomusvuoden jälkeen 17981: timaisen moottoriajoneuvoliikenteen luvan- 9.3.1990 esityksen laiksi luvanvaraisesta tava- 17982: varaisuudesta ja siitä salliitavat poikkeukset raliikenteestä tiellä (HE n:o 26/1990 vp.). 17983: sisältyvät vuoden 19 57 tieliikennelakiin. Yk- Esityksen mukaan luvanvaraisuutta ehdote- 17984: sityiskohtaiset säännökset ja määräykset si- taan kevennettäväksi siten, että luvan saami- 17985: sältyvät ammattimaisesta moottoriajoneuvo- sen edellytyksinä olisivat hakijan maine, am- 17986: liikenteestä annettuun asetukseen. Johtavia mattitaito, vakavaraisuus ja sopivuus muu- 17987: periaatteita ovat olleet, että ammattimaisen toin liikenteen harjoittamiseen. Lain on tar- 17988: moottoriajoneuvoliikenteen eli henkilö- ja ta- koitus tulla pääosin voimaan 1.1.1991. Kun 17989: varaliikenteen harjoittaminen on sallittua esitys on jo annettu eduskunnalle, ei tavara- 17990: vain viranomaisen luvalla ja että luvan saa- liikenteen lupamenettelyssä kertomusvuonna 17991: misen edellytyksinä ovat olleet liikennetarve esillä olleita epäkohtia ole tässä yhteydessä 17992: ja liikenneluvan hakijan soveltuvuus liiken- enää tarpeellista selvittää. 17993: teen hoitamiseen. Linja-autoliikenteen lupamenet- 17994: Viime vuosien aikana on toteutettu useita te 1y. Ammattimainen moottoriajoneuvolii- 17995: erilaisia muutoksia, joilla on pyritty keventä- kenne sisältää sekä henkilö- että tavaraliiken- 17996: mään lupamenettelyä. teen. Henkilöliikenteen lupamenettelyssä so- 17997: Marraskuun 11. päivänä 1987 annetulla velletaan vielä siten samoja säännöksiä kuin 17998: ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken- tavaraliikenteessä eli vuoden 1957 tieliiken- 17999: teestä annetun asetuksen muutoksella (849/ nelain voimassa olevia säännöksiä ja ammat- 18000: 87) tavaraliikenteen rajoituksia väljennettiin timaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä an- 18001: mm. poistamalla tuote- ja toimeksiantokoh- nettua asetusta. Mainittu hallituksen esitys 18002: taiset rajoitukset lähes kokonaan ja laajenta- laiksi luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä 18003: malla oikeutta kuljettaa yhden toimeksianta- toteutuessaan kuitenkin eriyttää tavara- ja 18004: jan tavaraa liikennealueen ulkopuolelle ja henkilöliikenteen toisistaan. 18005: sieltä liikennealueelle. Tavaralinjaliikenteen Lupaa linjaliikenteen harjoittamiseen hae- 18006: keräily- ja jakelualueita laajennettiin ja tava- taan aina liikenneministeriöltä, jos liikenne 18007: ralinjojen vapaampi yhdistäminen sallittiin. ulottuu useamman kuin yhden kunnan 18008: Taksiliikenteen osalta asetukseen lisättiin alueelle pääkaupunkiseutua lukuun ottamat- 18009: säännös, joka velvoittaa pääsääntöisesti ta. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskun- 18010: kaikki liikennealueen taksit liittymään taksi- ta myöntää luvan toimialueellaan liikenteen 18011: radiotilauskeskukseen. Linja-autojen tilaus- harjoittamiseen. Laissa erikseen luetelluissa 18012: liikennettä koskevia säännöksiä muutettiin kaupungeissa (29) linjaliikenteen lupavirano- 18013: ko. asetuksella luomalla ns. tilausajotodistus- maisena toimii kaupunginhallitus. Niissä ns. 18014: järjestelmä. Sen myötä linja-autojen tilauslii- vanhoissa kaupungeissa, joissa on maistraat- 18015: kenneluvista voitiin lähes kokonaan luopua, ti, myöntää se liikenneluvan toimialueellaan. 18016: ja kuljetustarpeet hoidetaan linjaliikenteen Linja-autojen tilausliikenneluvan myöntää 18017: liitännäisoikeuden nojalla. Tilausliikenteen liikenneministeriö. Liikennelupa myönnetään 18018: harjoittamisoikeuden laajuus linja-autoilla määräajaksi, joka on linjaliikenteessä yleensä 18019: suhteutettiin harjoitetun linjaliikenteen laa- 10 ja tilausliikenteessä 5 vuotta. 18020: juuteen. Liikennelupahakemus on normaalisti haki- 18021: 141 18022: 18023: ja-aloitteinen, mutta ammattimaisesta moot- tomusvuonna elinkeinolakia siten, että val- 18024: toriajoneuvoliikenteestä annettu asetus mah- tioneuvosto päättää, mitkä ammattimaisen 18025: dollistaa myös viranomaisen tarpeelliseksi moottoriajoneuvoliikenteen taksat on vahvis- 18026: katsoman liikenteen haettavaksi julistamisen. tettava. Taksat vahvistaa liikenneministeriö. 18027: Luvan myöntävä viranomainen harkitsee, Taksat ovat olleet enimmäismääriä, mutta 18028: onko lausuntoja tarpeellista pyytää ja jos, niitä on yleensä sovellettu sellaisenaan. Ker- 18029: niin keneltä. Yleensä lausunnot on pyydetty tomusvuoden heinäkuun alusta voimaan tul- 18030: liikennettä valvovalta poliisiviranomaiselta, leella valtioneuvoston päätöksellä voimassa 18031: lääninhallitukselta, posti- ja telelaitokselta ollut taksapäätös kumottiin. Samalla pää- 18032: sekä Linja-autoliitolta. Lääninhallitukset kaupunkiseudun sekä päätöksessä erikseen 18033: hankkivat asianomaisten kuntien lausunnot. mainittujen kuntien sisäisen linjaliikenteen 18034: Lausuntojen tarkoituksena on antaa lupavi- taksat jäivät vastaisuudessa asianomaisten 18035: ranomaiselle tietoa arvioitaessa haetun lii- kuntien ja YTV :n päätösten varaan. 18036: kenteen tarpeellisuutta, liikennejärjestelyjen Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa 18037: tarkoituksenmukaisuutta, mahdollisia vaiku- (mom. 31.58.30) on ollut joukkoliikenteen 18038: tuksia olemassa olevaan liikenteeseen ja ha- kehittämiseen ja säilyttämiseen 215 Mmk:n 18039: kijan kykyä hoitaa hakemaansa liikennettä. siirtomääräraha. Puolet määrärahasta on 18040: Suomessa on sekä alueellisesti että ajalli- käytetty linja-autojen linjaliikenteen kilomet- 18041: sesti kattava linja-autoliikenteen verkko. Lin- ritukeen ja puolet peruspalvelutasoisen jouk- 18042: jaliikenteen matkustajamäärät ovat 1980-lu- koliikenteen ylläpitämiseen, liikennesuunnit- 18043: vulla laskeneet erityisesti haja-asutusalueiden teluun, liikennekokeiluihin ja julkisen henki- 18044: liikenteessä sekä pienten ja keskisuurten kau- löliikenteen autokaluston varustamiseen 18045: punkien paikallisliikenteessä. Uutta liiken- vammaisten tarpeisiin sopivaksi. 18046: nettä, joka ei ole ollut jo olemassa olevan Taksiliikenteen lupamenettely. 18047: liikenteen järkiperäistämistä, on haettu vä- Henkilöautojen ammattimainen liikenne on 18048: hän. Lupahakemuksissa on ollut kyse liiken- suurelta osin tilausliikennettä, ja liikennealue 18049: teen sopeuttamisesta vallinneeseen kysyn- rajoittuu yleensä saman läänin alueelle. Lu- 18050: tään. Liikennettä on haettu supistettavaksi, paviranomaisena toimii lääninhallitus. 18051: sekä aikatauluja ja linjojen reittejä on muu- Lupahakemukseen tulee muiden tietojen 18052: tettu. lisäksi sisällyttää selvitys liikennetarpeesta. 18053: Liikenteenharjoittaja on kannattavan lii- Lupaviranomainen ratkaisee, keneltä pyyde- 18054: kenteensä ohella velvollinen hoitamaan myös tään lausunnot hakemuksesta. Henkilöauto- 18055: kannattamatonta liikennettä. Liikenteen lo- jen tilausliikennettä koskevasta lupahake- 18056: pettamista tai supistamista koskevaan hake- muksesta hankitaan nykyisen käytännön mu- 18057: mukseen voidaan asetuksen mukaan suostua, kaan lausunnot yleensä poliisiviranomaiselta, 18058: jos liikenne ei ole tarpeellinen tai jos luvan- kunnalta, Taksiliiton lääni- ja paikallisyhdis- 18059: haltijalla ei ole hänen koko ammattimaisen tyksiltä sekä eräissä kaupungeissa myös ajo- 18060: liikenteen harjoittamista koskevan toimin- miesyhdistykseltä. 18061: tansa kannattavuuden rajoissa mahdollista Asetuksen mukaan luvan myöntämisen 18062: hoitaa luvan tarkoittamaa liikennettä, taikka edellytykset vastaavat linja-autoliikennelu- 18063: jos lopetettava tai supistettava liikenne tulee van myöntämisen edellytyksiä. Siten luvan- 18064: tarkoituksenmukaisesti korvatuksi muilla lii- hakijalle asetetaan henkilökohtaisia vaati- 18065: kennejärjestelyillä. muksia, ja harjoitettavan liikenteen tulee 18066: Linja-autojen tilausliikenne hoidetaan mm. olla yleisen edun kannalta tarpeellista. 18067: yleensä linjaliikenteen liitännäisoikeutena. Toisin sanoen liikenteen tulee palvella jotain 18068: Erityisiä tilausliikennelupia voidaan tarpeen määriteltävissä olevaa liikennetarvetta taval- 18069: vaatiessa myöntää. Liikenneministeriö antaa la, jota ei olemassa olevilla liikenneyhteyksil- 18070: linjaliikenteenharjoittajalle tilausajotodistuk- lä ole mahdollista hoitaa. Keskeisellä sijalla 18071: sia, joiden määrä osoittaa, kuinka monella ovat arviot todennäköisistä liikennetarpeista. 18072: autolla tilausajoliikennettä voidaan harjoit- Henkilöautojen liikenneluvat myönnetään 18073: taa. Tilausajotodistusten määrä on sidottu määräajaksi, ja niihin liittyy velvollisuus hoi- 18074: liikennöitsijän linjaliikenteessä tarvitsemaan taa luvanmukainen liikenne, ellei ole olemas- 18075: automäärään. sa voittamattomia esteitä tai muita päteviä 18076: Kuten edellä jo on viitattu, muutettiin ker- syitä. 18077: 142 18078: 18079: Linja-autoliikenteen peruspalvelutasoisen on selvää, ettäjos taloudellinen vastuu kannat- 18080: liikenteen tukea on myönnetty myös takseilla tamattoman liikenteen ylläpidosta yhä enem- 18081: harjoitetulle joukkoliikenteelle. män siirtyy valtiolle ja kunnille, niin perusteet 18082: Tieliikenteen lupamenette/yllä on ollut myös ylläpitää tarveharkintaista lupajärjestelmää 18083: myönteisiä piirteitä. On pyritty ehkäisemään tietysti lakkaavat. 18084: voimavarojen tuhlausta ja päällekkäisiä inves- Ruotsissa on kertomusvuoden jälkeen kesäl- 18085: tointeja. Liikennepalveluja, osin erilaisten tu- lä 1990 luovuttu taksien tarveharkintaisesta 18086: kimuotojen avulla, on järjestetty sellaisille har- lupamenettelystä ja siirrytty soveltuvuushar- 18087: vaanasutuille alueille, joilla niiden harjoittami- kintaan perustuvaan järjestelmään. Jos taksit 18088: nen muutoin ei olisi kannattavaa. On kuitenkin meilläkin nähdään esimerkkeinä yksityisyritte- 18089: sanottava, ettei lupien tarveharkinta ole pysty- liäisyydestä, johon viittaa se, että pääosalla 18090: nyt estämään ylikapasiteetin syntyä. Myös- taksiyrittäjistä on henkilökohtainen liikennelu- 18091: kään taksanvahvistus ei ole johtanut kuljetus- pa ja toimintaa harjoitetaan yhdellä autolla, 18092: hintojen kohtuullisuuteen vaan päinvastoin vä- niin lupien ja rajoitusten purkaminen ilmeisesti 18093: hentänyt hintakilpailua. olisi perusteltua. Ruotsin esimerkki osoittaa, 18094: Valmisteilla olevia uudistuksia, joilla henki- että ensi vaiheessa säännöstelyn purku johtaa 18095: lö- ja tavaraliikenteen lainsäädäntö eriytetään, hintojen nousuun, mutta ilmeisesti taksat kui- 18096: on pidettävä perusteltuina. Euroopan yhdenty- tenkin ennen pitkää tasaantuisivat. Joka ta- 18097: miskehityksen myötä myös lupajärjestelmää pauksessa lienee niin, että taksia odottelevalle 18098: tulee keventää. asiakkaalle on tähdellisempää saada ylipää- 18099: Jäljempänä on kauppalaivastoa koskevassa tään taksi kuin se, että taksiauto on mahdolli- 18100: kertomusosuudessa käsitelty suomalaisen ton- simman hyvin varustettu. 18101: niston ulosliputusta. Näyttää siltä, että suoma- Vammaisuuden perusteella järjestettävistä 18102: laista autokuljetuskalustoa siirretään samalla palveluista ja tukitoimista annetun lain ( 380/ 18103: tavoin ulkomaille. Autojen mukana menevät 87) mukaan kunnan on järjestettävä vaikea- 18104: usein myös työpaikat, koska kuljettajat palka- vammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetus- 18105: taan tällöin ulkomailta. Tällainen kehitys on palvelut. Taksiliikenteen lupamenettelyä uu- 18106: syytä pysäyttää ajoissa, koska jo ulkomaille distettaessa on kuitenkin tarkoin huolehdittava 18107: siirtyneitä rekka-autoyhtiöitä ei liene helppoa siitä, että invatakseja on riittävästi saatavilla. 18108: saada palaamaan takaisin Suomeen. Liike- 18109: vaihtoveron palauttamisella ulkomaanliiken- 18110: teessä oleville kuorma-autoille voitaneen aina- Kauppalaivaston kehitys. Y 1ei s t ä . Meri- 18111: kin kuorma-autojen hinnat saada kilpailuky- lain (167 /39) 1 §:n mukaan alus on suomalai- 18112: kyisiksi Euroopan muissa maissa ulkomaanlii- nen ja oikeutettu käyttämään Suomen lip- 18113: kenteessä käytettyjen autojen kanssa. Eri asia pua, jos Suomen kansalainen tai suomalainen 18114: sitten on, riittääkö tämäkään keino tulevaisuu- yhteisö omistaa enemmän kuin 6/10 alukses- 18115: dessa. ta. Liikenneministeriö voi asetuksella sääde- 18116: Tavaraliikenteeseen verrattuna linja-autolii- tyin edellytyksin hyväksyä muun kuin edellä 18117: kenteen lupamenettelyn vapauttamisessa on tarkoitetun aluksen suomalaiseksi, jos aluk- 18118: enemmän ongelmia. Nykyisellä järjestelmällä, sen käyttö merenkulkuun on ratkaisevasti 18119: jossa tarveharkintaiseen lupamenettelyyn liit- suomalaisten määrättävissä. Lisäksi valtio- 18120: tyy kannattamauoman liikenteen hoitovelvol- neuvostolla on oikeus asetuksella säädettävin 18121: lisuus, on voitu varmistaa palvelujen tarjonta edellytyksin antaa lupa siihen, että suomalai- 18122: kohtuullisilla kustannuksilla myös sellaisilla sena aluksena pidettävä alus voidaan merkitä 18123: alueilla, joilla kysyntä on ajallisesti tai alueel- vieraan valtion alusrekisteriin tämän maan 18124: lisesti vähäistä. Jos lupamenettely vapautuu, aluksena. Alusrekisterilain (211/27) mukaan 18125: kukaan ei hae lupaa ajaa kannattamaUomia kauppamerenkulkuun käytettävistä suoma- 18126: linjoja, joten ne loppuvat. Tämän vuoksi on laisista aluksista, joiden nettovetomäärä on 18127: tutkittava, onko taloudellisesti edullisempaa vähintään 19 rekisteritonnia, on pidettävä 18128: säilyttää nykyinen lupajärjestelmä ja siihen alusrekisteriä. 18129: liittyvä velvollisuus hoitaa myös kannattama- Aluksen asema oikeudellisessa mielessä 18130: tonta liikennettä vai vapauttaa lupahankinta määräytyy siten aluksen kansallisuuden ja 18131: kokonaan ja hoitaa joukkoliikenteen peruspal- lipun mukaan. Aluksen kansallisuuden mu- 18132: velut jollakin muulla tavalla. Joka tapauksessa kaan määräytyvät mm. alukseen sovelletta- 18133: 143 18134: 18135: vat turvallisuus-, miehitys- sekä työaikasään- turvallisuutta, miehitystä, sosiaalisia oloja ja 18136: nökset, vero-, sosiaaliturva- ja eläkesäännök- työaikaa. 18137: set sekä säännökset ulkomaisen työvoiman 18138: käytöstä. Aineellisten säännösten sisältö vai- Alusten määrän ja tonniston ke- 18139: kuttaa alusten käyttökustannuksiin. Aluk- hitys. Ulkomaanliikenteessä toimivan Suo- 18140: seen, joka on merkitty Suomen alusrekiste- men kauppalaivaston alusmäärä ja bruttore- 18141: riin, sovelletaan Suomen kansallisen lainsää- kisteritonnisto on kehittynyt viiden viime 18142: dännön säännöksiä, jotka koskevat alusten vuoden aikana seuraavasti: 18143: 18144: Vuosi Matkustaja-alukset ja Säiliöalukset Muut alukset Yhteensä 18145: autolautat 18146: kpl brt kpl brt kpl brt kpl brt 18147: 1985 161 246 112 36 784 471 242 619 104 439 1 649 687 18148: 1986 167 295 058 31 490 175 229 742 200 427 1 243 534 18149: 1987 170 253 589 28 241 604 217 346 100 415 841 293 18150: 1988 170 277 216 26 231 232 219 376 811 415 885 259 18151: 1989 181 364 473 25 230 034 235 458 898 441 1 053 405 18152: 18153: 18154: Vuosina 1985~87 alusten määrä väheni 24 maanliikenteessä 109 alusta, joista matkusta- 18155: aluksella ja bruttorekisteritonnisto pieneni ja-aluksia oli 20, säiliöaluksia 20, kuivalastia- 18156: lähes 50 %:lla. Jos tarkasteluaikaan olisi si- luksia 59 ja muita 10. Käytännössä ulko- 18157: sällytetty myös 1980-luvun alkuvuodet, olisi- maanliikenteessä olevat alukset ovat yli 500 18158: vat vähennyksestä kertovat luvut vieläkin bruttorekisteritonnin aluksia. 18159: suurempia. Vähentyminen kohdistui voimak- 18160: kaimmin säiliöaluksiin, joiden bruttovetoi- Suomalaisten alusten osuus me- 18161: suudesta poistui 3/4. ri kulje t u k s i s s a. Suomalaisen kauppalai- 18162: Vuonna 1988 kauppalaivaston pienenemi- vaston osuus tuontikuljetuksissa on pysynyt 18163: nen pysähtyi, ja kertomusvuonna se kääntyi ennallaan viiden viime vuoden aikana. Vien- 18164: lievään kasvuun. Tämä johtui lähinnä uusien nissä sen sijaan suomalaisen tonniston osuus 18165: matkustaja-autolauttojen tulosta liikentee- on selvästi vähentynyt. Kahden viime vuoden 18166: seen. Kertomusvuonna kauppalaivaston suu- aikana tapahtunut kauppalaivaston kasvu ei 18167: ruus oli suunnilleen yhtä suuri kuin se oli siten vielä näy vientikuljetusten kasvuna. Me- 18168: 1960-luvulla. Yli 400 laivasta toimi ulko- rikuljetusten määrä v. 1985~89 oli seuraava: 18169: 18170: Vuosi Vienti Tuonti Vienti + tuonti 18171: Milj. tonnia Suomalaisten Milj. tonnia Suomalaisten Milj. tonnia Suomalaisten 18172: alusten osuus % alusten osuus % alusten osuus % 18173: 1985 20,3 41,8 31,6 46,0 51,9 44,4 18174: 1986 20,2 37,8 29,9 49,7 50,1 44,9 18175: 1987 22,4 35,7 31,2 50,4 53,7 44,3 18176: 1988 23,3 32,7 31,8 51,5 55,2 43,6 18177: 1989 22,4 29,8 33,6 50,8 56,0 42,4 18178: 18179: 18180: Kauppalaivaston maaraan vai- Tärkein syy tähän oli se, että jäljellä oleva 18181: kuttaneita tekijöitä. Syynä kauppalai- Suomen lipun alla purjehtiva ulkomaanlii- 18182: vaston nopeaan pienenemiseen oli kansainvä- kenteessä toimiva pientonnisto, jonka osalta 18183: lisessä merenkulussa 1980-luvulla pitkään oli sovittu käytettäväksi vain suomalaista 18184: jatkunut tonniston ylitarjonta, minkä vuoksi miehistöä, liikennöi pääasiassa lähiliikentees- 18185: rahtia ei ollut riittävästi kattamaan Suomen sä [tämeren ja Pohjanmeren alueella. Meren- 18186: kaltaisten korkean kustannustason maiden kulun kysynnän ja tarjonnan välinen tasapai- 18187: alusten kustannuksia. no alkoi palautua maailmankaupan kasvun 18188: Vuonna 1988 laivojen ulosliputtaminen ja ja tonniston pienenemisen myötä, jolloin 18189: kauppalaivaston pieneneminen pysähtyi. myös rahtimarkkinat parantuivat. Lisäksi on 18190: 144 18191: 18192: otettava huomioon, että v. 1988-89 myös Valtion tulo- ja menoarviossa on v. 1987 18193: Suomessa tietyille aluksille myönnettiin mää- ollut 5 Mmk:n määräraha, v. 1988 23 Mmk:n 18194: räaikaista valtiontukea, ja liikenneministe- määräraha ja kertomusvuonna yhteensä 10 18195: riön käsityksen mukaan ainakin eräät varus- Mmk:n määräraha ulkomaanliikenteen las- 18196: tamot halusivat odotella, minkälaisiin meren- tialusten korkokustannusten alentamiseksi 18197: kulkupoliittisiin ratkaisuihin maassamme myönnettäväksi avustukseksi. Vuoden 1990 18198: ryhdytään, eivätkä tästä syystä ulosliputta- tulo- ja menoarvioon ei sisälly enää tällaista 18199: neet aluksiaan ulkomaille tai myyneet niitä määrärahaa. 18200: kokonaan. Avustus on maksettu jälkikäteen tehdyn 18201: Liikenneministeriön mielestä kansainväli- hakemuksen perusteella, ja sen suuruus on 18202: nen ja varsinkin muissa Pohjoismaissa tapah- saanut olla enintään 75% alukseen kohdis- 18203: tunut kehitys huomioon ottaen myös Suo- tuvien lainojen maksetuista koroista. Avus- 18204: messa tarvitaan erityistoimia Suomen lipun tuksen myöntämisen edellytyksenä on kuiten- 18205: alla purjehtivien ulkomaanliikenteen lasti- kin ollut, että aluksen työ- ja palkkausehdois- 18206: alusten kustannustason alentamiseksi lähim- ta sekä niihin liittyvistä muista ehdoista on 18207: piä kilpailijamaita vastaavalle tasolle. Jos päästy työnantaja- ja työntekijäosapuolten 18208: Suomessa ei ryhdytä kilpailijamaiden käyt- kesken sopimukseen, jolla aikaansaadaan 18209: töönottarniin merenkulun edistämistoimiin, riittäviä kustannussäästöjä kannattavan toi- 18210: on liikenneministeriön käsityksen mukaan minnan ylläpitämiseksi ilman valtion tukea 18211: odotettavissa, että Suomen kauppalaivasto 2-3 vuoden ylimenokauden jälkeen. Lisäksi 18212: alkaa jälleen supistua ja merenkulullinen toi- on edellytetty, ettei avustuksen suuruus saa 18213: mintaympäristö sekä merenkulun perusra- ylittää em. toimilla saavutettuja kustannus- 18214: kenteet vähitellen katoavat maastamme. Ky- säästöjä. 18215: symykseen tulevia erityistoimia voisivat mi- Avustusta on maksettu n. 20:lle Suomen 18216: nisteriön mielestä olla joko suora valtion ulkomaankaupan kuljetuksia hoitavalle kui- 18217: avustus tai esim. Tanskan mallin mukainen valastialukselle. Aluksesta riippuen avustuk- 18218: rinnakkaisrekisteri. sen suuruus on vaihdellut 10-75% koroista. 18219: Vuosina 1984--87 yhteensä n. 60-70 suo- Eräiden vanhempien alusten kohdalla tuen 18220: malaista ulkomaanliikenteen lastialusta siir- suuruus on markkamääräisesti jäänyt vähäi- 18221: rettiin mukavuuslippujen alle. Osa aluksista seksi, koska alusten hankintalainat on jo 18222: on sittemmin jo myyty pois, minkä lisäksi pääosin kuoletettu. Eräiden uudempien alus- 18223: varustamot ovat hankkineet aluksia suoraan ten kohdalla ongelmaksi on muodostunut se, 18224: ulkomaisten tytäryhtiöiden omistukseen. että alukset ovat alun alkaen tulleet liikentee- 18225: Vuoden 1987 jälkeen suomalaisia aluksia ei seen vanhempia aluksia rationaalisemmilla 18226: ole - eräitä harvoja yksittäisiä tapauksia miehityssopimuksilla ja mahdollisuudet esim. 18227: lukuun ottamatta -- siirretty mukavuuslip- miehistövähennyksiin ovat olleet rajoitetum- 18228: pujen alle. pia. 18229: Mahdollisuudet vaikuttaa lippusiirtoihin Jäljempänä mmmttu parlamentaarinen 18230: ovat liikenneministeriön käsityksen mukaan alusrekisteritoimikunta on arvioinut, että ko- 18231: käytännössä vähäiset. Suomen Pankin libera- konaisuutena lastialusten korkoavustusta on 18232: lisoitua valuuttasäännöksiä varustamolle riit- voitu kuitenkin pitää melko onnistuneena 18233: tää nykytilanteessa ulkomaisen tytäryhtiön järjestelmänä. Avustuksen myöntäminen on 18234: perustamiseen ja pääomien siirtämiseen pelk- osaltaan myötävaikuttanut siihen, että usei- 18235: kä ilmoitusmenettely. Mikäli lippusiirrot ha- den alusten kustannuksia on voitu alentaa, 18236: luttaisiin estää, tämä edellyttäisi ministeriön eikä suomalaisia lastialuksia enää ainakaan 18237: mielestä erillisen asiaa koskevan lainsäädän- yleisesti ottaen voida pitää ylimiehitettyinä. 18238: nön laatimista. Eräiden alusten kohdalla on saatu aikaan 18239: Käytettyjä tukimuotoja. Valtion vuosittain jopa n. 2 Mmk:n suuruiset kustan- 18240: tulo- ja menoarvioissa on v. 1987-89 osoi- nussäästöt. Avustuksen myötä tällaisten alus- 18241: tettu varoja merenkulun edistämiseen erilai- ten kilpailukyky on ratkaisevasti parantunut. 18242: sin tukimuodoin, joita olivat lastialusten ja Valtion vuosien 1988 ja 1989 tulo- ja me- 18243: pientonniston korkoavustukset sekä koti- noarvioihin sisältyi määräraha ulkomaanlii- 18244: maasta tapahtuvaan aluksen hankintaan kenteen pientonnistolle myönnettäväksi kor- 18245: myönnettävä korkotuki. koavustukseksi. Valtion vuoden 1990 tulo- ja 18246: 145 18247: 18248: menoarvioon sisältyy määräraha korkoavus- suusministeriön päätös alustoimitusten ra- 18249: tuksen maksamiseksi jo tilatuille aluksille, hoitukseen myönnettävien korkotukilainojen 18250: mutta uusia hankkeita ei ole tarkoitus hyväk- ehdoista, 93/90.) Lain mukaan Suomen Vien- 18251: syä pientonnistoavustuksen piiriin vuoden tiluotto Oy rahoittaa suomalaisten varusta- 18252: 1989 jälkeen. Vuonna 1988 avustukseen oi- moiden kotimaisilta telakoilta tapahtuvia 18253: keuttavien lainojen myöntämisvaltuus oli 185 alushankintoja, ja valtio myöntää tällaisille 18254: Mmk ja kertomusvuonna se oli yhteensä 370 lainoille korkotukea. Lain mukaiset luottoeh- 18255: Mmk. Avustuksen suuruus voi olla enintään dot (muut. 1258/87) vastaavat OECD-mai- 18256: 90% v. 1988-89 hankittavien pienalusten den kesken sovittuja laivaluottoehtoja, eli 18257: hankintaa varten otettujen lainojen korko- lainaosuus on enintään 80% aluksen kaup- 18258: menoista. Avustusta maksetaan enintään pahinnasta, laina-aika on enintään 8,5 v ja 18259: kymmenen ensimmäisen lainavuoden aikana. lainan korko on vähintään 8 %, kuitenkin 18260: Pientonnistoavustukset, miehitysasetuksen niin, että v. 1989-90 tapahtuvan lastialusti- 18261: muutos (yhtenäispäällystön käyttömahdolli- lauksen yl,.teydessä lainan vuotuinen korko 18262: suus) ja merenkulkijajärjestöjen kanssa sovi- on 6 %. Valtioneuvoston päätöksellä lainmu- 18263: tut uudet pientonniston työehtosopimukset kaisista luottoehdoista voidaan myös poike- 18264: ovat mahdollistaneet sen, että maahamme on ta, mikäli tähän on kansainvälisestä epäter- 18265: voitu tilata yhteensä n. 15 uutta ja kilpailu- veestä kilpailusta aiheutuvia erityisen paina- 18266: kykyistä pientonnistolaivaa, jotka on alunpe- via syitä. 18267: rin suunniteltu maamme teollisuuden kulje- Kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankin- 18268: tuksia hoitamaan. Lisäksi ahvenanmaalaiset taan myönnettävistä korkotukilainoista an- 18269: varustamot ovat tilanneet kymmenen vastaa- netun lain nojalla tilatut alukset ovat olleet 18270: vaa alusta. Kaikki alukset on tilattu Saksan pääasiassa matkustaja-autolauttoja ja ristei- 18271: Iiittotasavallasta ja Norjasta. Alukset on tar- lyaluksia. 18272: koitettu Suomen ulkomaankaupan merikul- Kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituk- 18273: jetuksia hoitamaan, ne purjehtivat Suomen sen mukaan tukimuodolla on ollut huomat- 18274: lipun alla ja työllistävät suomalaisia meren- tavan suuri merkitys. Alushankintoja on voi- 18275: kulkijoita. Osa aluksista on jo liikenteessä, tu ohjata kotimaisille telakoille, millä on ollut 18276: osa on vielä rakenteilla. telakoiden työllisyyttä ja teknologisen tason 18277: Pientonnistoavustusten myöntämisen taus- kehittymistä tukeva vaikutus. 18278: talla oli huoli suomalaisen ulkomaanliiken- Vuosina 1986-89 hyväksyttyjen lainojen 18279: teen pientonniston pitkään jatkuneesta hei- osalta on noudatettu lainaehtoja. Sellaisia 18280: kosta tilasta. Alkuperäisenä tavoitteena oli, tapauksia, joissa olisi ollut aihetta määrätä 18281: että maahamme hankittaisiin uutta ja kilpai- korkohyvitys takaisin maksettavaksi, ei 18282: lukykyistä pientonnistoa, jonka avulla vallat- kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituksen 18283: taisiin takaisin ulkomaisille kilpailijoille aika- mukaan ole ollut. Korkotukilainalla rahoitet- 18284: naan menetetyt markkinat Suomen ja ulko- tuja aluksia ei myöskään ole myyty lyhyen 18285: maiden välisissä kuljetuksissa. Tavoite näyt- ajan kuluessa edelleen. Kauppa- ja teollisuus- 18286: tää parlamentaarisen alusrekisteritoimikun- ministeriön päätös antaa ministeriön käsityk- 18287: nan mietinnön mukaan toteutuneen hyvin, ja sen mukaan riittävät mahdollisuudet puuttua 18288: alusten omistajat ovat myös sitoutuneet pitä- erilaisiin väärinkäytöstilanteisiin. 18289: mään aluksiaan Suomen lipun alla vähintään Lakia luottolaitosten varoista myönnettä- 18290: kolme vuotta siitä, kun viimeinen avustus on vistä eräistä korkotukilainoista (1015/77) on 18291: myönnetty. muutettu 1.12.1989 annetulla lailla (1040/89) 18292: Laki kotimaasta tapahtuvaan aluksen han- siten, että erilaiset alushankintojen edistämi- 18293: kintaan myönnettävistä korkotukilainoista seksi tarkoitetut tukimuodot on saatettu sa- 18294: (1093/85) tuli voimaan vuoden 1986 alusta man järjestelmän piiriin. Lain muutos tuli 18295: lukien. (Lakia on vuoden 1990 alusta lukien voimaan 1.1.1990 lukien, ja sen nojalla suo- 18296: muutettu siten, että lain soveltaminen myös malaisille varustamotoimintaa harjoittaville 18297: alusten vientitoimituksiin on tehty mahdolli- yrityksille voidaan myöntää sellaisia korko- 18298: seksi, minkä vuoksi myös lain nimike on tukilainoja, jotka on tarkoitettu kotimaisilta 18299: muutettu laiksi alustoimitusten rahoitukseen telakoilta tapahtuviin lastialusten tai yksin- 18300: myönnettävistä korkotukilainoista, 1363/89. omaan lastinkuljetukseen tarkoitetun muun 18301: Samalla on annettu uusi kauppa- ja teolli- vesikuljetuskaluston hankintoihin ja perus- 18302: 146 18303: 18304: korjauksiin. Vain erittäin painavista syistä Euroopan maissa on ulosliputuksen aiheutta- 18305: korkotukea voitaisiin myöntää myös ulko- ma kauppalaivaston voimakas supistuminen 18306: mailta tapahtuviin hankintoihin. 1980-luvulla johtanut toimiin oman meren- 18307: Eräitä ehdotuksia viime vuosil- kulkuelinkeinon ylläpitämiseksi. 18308: ta. Tärkein kauppalaivaston asemaa pohti- Norjassa on v. 1987 perustettu Norjan 18309: neista toimikunnista on viime vuosina ollut kansainvälinen alusrekisteri. Norjan perintei- 18310: parlamentaarinen alusrekisteri toimikunta, jo- seen rekisteriin verrattuna alusten kustan- 18311: ka luovutti mietintönsä kertomusvuoden jäl- nuksia on voitu ratkaisevasti alentaa ensin- 18312: keen, tammikuussa 1990 (KM 1989:62). näkin siksi, että rekisteri mahdollistaa ulko- 18313: Toimikunta ehdotti, että säädettäisiin viisi maisten merenkulkijoiden palkkaamisen hei- 18314: vuotta voimassa oleva laki, jonka mukaan dän kansallisilla ehdoillaan. Toiseksi meren- 18315: valtion varoista maksetaan avustusta niille kulkijoiden verotussäädöksiä on muutettu si- 18316: varustamoille, jotka hoitavat Suomen ulko- ten, että tässä rekisterissä olevilla aluksilla 18317: maankaupan kuljetuksia Suomen lipun alla työskentelevät Pohjoismaiden kansalaiset 18318: purjehtivilla lastialuksilla ja työllistävät suo- maksavat normaalia veroa, kuitenkin siten, 18319: malaisia merenkulkijoita. Avustuksen suu- että merenkulkija voi tehdä tietyn suuruisen 18320: ruus olisi 50 000 mk aluksella työskentelevää vähennyksen verotuksessaan vuodessa. Poh- 18321: merenkulkijaa kohti vuodessa. Toimikunta joismaiden ulkopuoliset merenkulkijat voivat 18322: arvioi tarvittavan avustuksen määräksi 80 tämän lisäksi tehdä kuukaudessa myös vä- 18323: Mmk vuodessa. Toimikunta ehdotti, että hal- hennyksen, joka on käytännössä johtanut 18324: lituksen esitys eduskunnalle annettaisiin ke- siihen, että halvan palkkatason maista tule- 18325: vätistuntokaudella 1990 siten, että avustuk- vat työntekijät eivät maksa tuloistaan veroa 18326: sen myöntämistä koskeva laki tulisi voimaan lainkaan. 18327: vuoden 1991 alusta lukien. (Vuoden 1990 Myös Tanskassa perustettiin Norjan esi- 18328: elokuun puoliväliin mennessä ei ole eduskun- merkin mukaisesti kansainvälinen alusrekis- 18329: nalle annettu tällaista esitystä.) teri kesällä 1988. Syy rekisterin perustami- 18330: Vuonna 1987 mietintönsä luovuttanut me- seen oli sama kuin Norjassa, eli haluttiin 18331: renkulun kehittämistyöryhmä ehdotti, että pysäyttää uhkaavasti alkanut kauppalaivas- 18332: Suomen lipun alla purjehtiville lastialuksille, ton pieneneminen ja säilyttää merenkulun 18333: jotka kuljettavat pääasiallisesti Suomen ulko- edellytykset maassa. Tanskan mallissa on 18334: maankaupan lasteja, myönnettäisiin suoraa sama perusrakenne kuin Norjassakin, eli tä- 18335: taloudellista tukea käyttökustannusten alen- hän rekisteriin merkityllä aluksella sallitaan 18336: tamiseksi. Ehtona tuen saannille oli, että ulkomaisten merenkulkijoiden paikkaaminen 18337: toiminnassa saadaan tai on saatu aikaan heidän kansallisilla ehdoillaan. Erilaisin vero- 18338: kustannussäästöjä. tusratkaisuin on kuitenkin tehty mahdolli- 18339: Vuonna 1988 mietintönsä luovuttanut me- seksi tanskalaisten merimiesten työllistämi- 18340: renkulun kehittämistyöryhmä ehdotti, että nen näissä aluksissa. Näin Tanskassa aluksil- 18341: säädettäisiin viisi vuotta voimassa oleva laki, la työskentelee lähes yksinomaan tanskalaisia 18342: jonka mukaan valtion varoista maksettaisiin merimiehiä, kun taas Norjassa työskentelee 18343: avustusta niille varustamoille, jotka hoitavat pääasiassa ulkomaalaisia. 18344: Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia Suo- Ruotsissa otettiin käyttöön v. 1988-89 18345: men lipun alla purjehtivilla lastialuksilla. kaksiosainen merenkulun tukiratkaisu, jonka 18346: Avustuksen määrä vastaisi näiltä aluksilta mukaan Ruotsissa rekisteröidyn, tietyssä lii- 18347: kertyneiden ja tilitettyjen merimiesverojen ja kenteessä kulkevan aluksen miehityskustan- 18348: sosiaaliturvamaksujen määrää. Työryhmä nukset pyritään alentamaan samalle tasolle 18349: ehdotti lisäksi ns. kaksoisrekisteröintimallin kuin ulosliputetun aluksen ruotsalaisen mie- 18350: toteuttamista ja ns. kuuden kuukauden vero- histön palkkakustannukset. Järjestelmä kos- 18351: säännön muuttamista siten, että muussa kuin kee kaikkia aluksia kaukoliikenteessä. Käy- 18352: lähiliikenteessä olevassa ulosliputetussa aluk- tännössä tukea myönnetään kaikille ulko- 18353: sessa työskentelyä ei katsota Suomessa oles- maanliikenteessä toimiville lastialuksille. Sen 18354: keluksi silloin, kun alus on lastausta tai pur- sijaan tuki ei koske Ruotsin ja muiden Poh- 18355: kausta varten tai muusta pakottavasta syystä joismaiden välillä liikennöiviä lauttoja eikä 18356: Suomen satamassa. pelkästään Ruotsin rannikkoliikenteessä kul- 18357: Muiden maiden tuki toimia. Eri kevia aluksia. Tukijärjestelmä muodostuu 18358: 147 18359: 18360: kahdesta osasta, joista toinen on varusta- kannattavuus eivät ole enää suomalaisen me- 18361: moille annettava suora tuki työllistettyä me- renkulun ongelmia. Suurin ongelma on tällä 18362: renkulkijaa kohden. Tämä on otettu käyt- hetkellä se, että lähes kaikissa kilpailijamaissa 18363: töön v. 1988. Kertomusvuoden alusta lukien on toteutettu erilaisia merenkulun tukimuoto- 18364: Ruotsissa on ryhdytty maksamaan kaukolii- ja, joilla oman kauppalaivaston toimintaedel- 18365: kenteessä oleville aluksille suorana tukena lytyksiä on voitu turvata. 18366: avustusta, joka vastaa merimiesverojen mää- Tämän vuoksi myös Suomen on pakko jat- 18367: rää. Ruotsin hallitus katsoi kertomusvuoden kuvasti kehittää keinoja ulosliputusvaaran es- 18368: syksyllä, ettei kaksoisrekisteröintiin siirtymi- tämiseksi ja sellaisen kauppalaivaston ylläpitä- 18369: nen ole vielä ajankohtaista. Keskustelua Nor- miseksi, joka pystyy hoitamaan tietynsuurui- 18370: jan ja Tanskan mallin mukaisen kansainväli- sen osuuden maan vienti- ja tuontikuljetuksis- 18371: sen alusrekisterin saamiseksi Ruotsiin käy- ta. 18372: dään kuitenkin jatkuvasti. Työntekijöiden määrän mukaan suomalai- 18373: Kauppalaivaston kehitys on EY-maissa sille aluksille myönnettävä! avustukset eivät 18374: 1980-luvulla ollut samanlaista kuin Pohjois- kuitenkaan liene paras mahdollinen ratkaisu 18375: maissakin. Tämän vuoksi useat EY -maat ulosliputuksen estämiseksi, vaikka niitä voi- 18376: ovat ryhtyneet omia kauppalaivastojaan edis- daankin kokeilla tarkasti rajatun määräajan 18377: täviin toimiin. Tanskan lisäksi mm. Saksan rajoissa. Tällaisten avustusten suorittaminen 18378: liittotasavalta ja Portugali ovat perustaneet saattaa näet hidastaa laivojen tai niiden mie- 18379: kilpailukykyiset alusrekisterit. Belgia on il- histöjen toimintojen kehittämistä, jolloin toi- 18380: moittanut siirtävänsä koko kauppalaivaston- minta jää valtiolta tulevan jatkuvan avustuksen 18381: sa Luxemburgiin perustettavaan rekisteriin, varaan. Tästä voi aiheutua vain kielteisiä seu- 18382: jota ei kuitenkaan vielä ole avattu. Englanti, rauksia, koska esim. laivojen jatkuva tekninen 18383: Ranska ja Hollanti ovat käyttäneet mahdol- kehittäminen voidaan laiminlyödä. Yleensä 18384: lisuutta rekisteröidä aluksiaan entisille itse- näyttää myös käyvän niin, että aluksi määräai- 18385: hallintoalueilleen. EY:n neuvosto on lisäksi kaisena toteutettu avustusjärjestelmä jää en- 18386: hyväksynyt joukon toimia, joiden tarkoituk- nen pitkää pysyväksi. 18387: sena on parantaa yhteisömaiden kauppalai- Sen sijaan olisi saatava aikaan pysyvä rat- 18388: vastojen toimintaedellytyksiä. On tehty myös kaisu, jolla ulosliputus voitaisiin pysäyttää. 18389: ehdotus yhteisestä EY -maiden alusrekisteris- Uuden alusrekisterin perustaminen olisi yksi 18390: tä. mahdollinen ratkaisu. Ainakin Tanskassa on 18391: Myös suomalaiset varustamot voivat käyt- käyttöön otetulla rekisterillä voitu turvata 18392: tää hyväkseen EY-maiden merenkulkupoliit- oman maan merimiesten työllisyys. Tanskan ja 18393: tisia tukitoimia perustamalla tytäryhtiön EY- Norjan kokemusten perusteella olisi tutkittava, 18394: alueelle. Vaikutuksiltaan tällainen ratkaisu millainen järjestelmä parhaiten sopisi Suo- 18395: vastaa normaalia ulosliputusta. meen. On tärkeää, että ratkaisut kauppalai- 18396: vastomme kehittämisestä tehdään pikaisesti. 18397: Suomen erityisolojen vuoksi -- mm. talvi, Muussa tapauksessa laivojen ulosliputus saat- 18398: saaristoinen rannikko, suuri riippuvuus ulko- taa alkaa uudelleen ja kiinnostus merenkulkua- 18399: maankaupasta - on tärkeää, että Suomessa lan opintoja kohtaan jyrkästi vähentyä. 18400: voidaan säilyttää tietyn suuruinen, teollisuuden 18401: vienti- ja tuontikuljetuksia hoitava kotimainen Luotsaus. Y 1ei s t ä. Luotsausta koskevat 18402: kauppalaivasto. Kauppalaivaston supistuminen säännökset sisältyvät luotsausasetukseen 18403: heijastuu lisäksi aina myös muille aloille. Ko- (393/57). Asetus on pysynyt lähes muuttu- 18404: timaisten telakoiden tilaukset vähenevät ja mattomana koko voimassaoloajan. Suurem- 18405: hankittu taitotieto ja työkokemus rapistuvat. pia muutoksia asetukseen on tehty vasta 18406: Myös kiinnostus merenkulun koulutukseen vä- 1980-luvulla, tärkeimmät v. 1984. 18407: henee, minkä vuoksi merenkulkuoppilaitoksia Maa on jaettu kauppa- ja teollisuusminis- 18408: on jouduttu lakkauttamaan. Jäljempänä on teriön päätöksellä (853/72) kahdeksaan luot- 18409: lyhyesti erillisessä kertomusosuudessa arvioitu sipiiriin: Kotkan, Helsingin, Turun, Ahve- 18410: mahdollista luotsipulaa 1990-luvulla. Myös nanmaan, Vaasan, Oulun, Saimaan ja Päijän- 18411: muilla merenkulkukoulutusta vaativilla aloilla teen luotsipiireihin. Luotsausta koskevien 18412: voi tulla suuria hankaluuksia jo lähivuosina. säännösten mukaan ulkomaisen kauppa- 18413: 1980-luvun alun alhainen rahtitaso ja heikko aluksen, sota-aluksen sekä hallintoaluksen 18414: 148 18415: 18416: on Suomen kulkuvesillä käytettävä valtion vuosina. Rannikon ja Saimaan syvavay- 18417: luotsia. lien luotsaustoiminta on viime vuosina kehit- 18418: Luotsauksen kehittyminen vnme tynyt seuraavasti: 18419: 18420: Vuosi Rannikko Saimaan syväväylät 18421: Luotsiasemia Luotseja Luotsauksia Luotsiasemia Luotseja Luotsauksia 18422: 1970 36 420 47 500 8 23 600 18423: 1985 27 328 29 000 7 46 4 000 18424: 1986 25 318 27 000 7 46 4 500 18425: 1987 25 311 27 000 7 49 4 500 18426: 1988 24 307 26 000 7 50 5 200 18427: 1989 23 298 28 000 7 54 4 900 18428: 18429: Luotsiasemien samoin kuin luotsien määrä täytettyä virkaa. Luotsin ammatti on liiken- 18430: on rannikolla vähentynyt. Luotsausten mää- neministeriön käsityksen mukaan meripääl- 18431: rän kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, lystön keskuudessa haluttu ja kilpailukykyi- 18432: mm. ulkomaankaupan vilkkaus, alusten nen, joten koulutetun päällystön puute tullee 18433: koko ja talven ankaruus. Talven ankaruudes- näkyviin ensin kauppalaivastossa, sitten me- 18434: ta riippuu, joudutaanko alukset ohjaamaan renkulkulaitoksen omissa aluksissa ja vasta 18435: suojaisten saaristoväylien kautta Pohjanlah- lopuksi luotsikunnassa. Liikenneministeriön 18436: delle tai itäiselle Suomenlahdelle. ilmoituksen mukaan tulevasta kehityksestä 18437: Liikenneministeriön ilmoituksen mukaan ollaan tietoisia, ja erilaisia suunnitelmia on 18438: esim. vuoden 1985 alussa voimaan tullut olemassa, vaikkakaan mihinkään konkreetti- 18439: muutos, joka helpotti kotimaisten alusten siin toimiin ei ole vielä tarpeen ryhtyä. 18440: luotsinkäyttövelvollisuutta, ei aiheuttanut- 18441: kaan luotsaustapausten vähentymistä odote- Tekninen kehitys. Luotsaustoimintaa 18442: samoin kuin alusten navigointia yleensäkin 18443: tussa määrin. Tämä johtui siitä, että alusko- 18444: helpottaa elektronisten navigointimenetel- 18445: ko ulkomaankaupassa pienentyi ja käyntien 18446: mien kehitys. Liikenneministeriön antaman 18447: määrä lisääntyi. 18448: tiedon mukaan esim. Saksan Iiittotasavallas- 18449: Rannikon luotsiasemaverkkoa on korjattu 18450: sa on tehty kalliita investointeja satamien 18451: yhdistämällä vierekkäisiä asemia. Luotsiase- 18452: mien nykyinen määrä on liikenneministeriön sisääntuloväylien liikenteen seuraamiseksi ja 18453: ohjaamiseksi, mutta tämä ei ole kuitenkaan 18454: antaman tiedon mukaan n. 20. Näillä pysty- 18455: korvannut varsinaista, aluksella läsnä olevaa 18456: tään takaamaan rannikkomme 55 satamalle 18457: tyydyttävät luotsipalvelut. luotsia. Myöskään Suomessa ei ole näköpii- 18458: rissä sellaisia teknisiä menetelmiä, jotka vä- 18459: Viime vuosien aikana vireillä ollut luot- 18460: saustoiminnan rationalisointi, johon sisältyy hentäisivät luotsien tarvetta. Toisaalta luot- 18461: sinkäyttövelvollisuutta voidaan liikennemi- 18462: mm. rannikon vierekkäisten luotsiasemien 18463: yhdistäminen, vähentää jonkin verran luot- nisteriön mielestä helpottaa myös ulkomais- 18464: ten, säännöllisessä liikenteessä olevien alus- 18465: sien tarvetta. Rakennusmäärärahoja ei kui- 18466: tenkaan liikenneministeriön ilmoituksen mu- ten osalta, jos tarvetta syystä tai toisesta 18467: ilmenee. Luotsien pätevyysvaatimuksia ei 18468: kaan ole viime vuosina saatu riittävästi uu- 18469: sien keskusluotsiasemien rakentamiseksi. kuitenkaan rannikkomme erityisolosuhteiden 18470: vuoksi ole syytä helpottaa ilman erityisen 18471: Luotsien ikärakenteen vaikutuk- painavia syitä. 18472: sia. Ennen 1. 7.1989 palvelukseen tulleet ran- 18473: nikon luotsit voivat siirtyä eläkkeelle 55- Suomen melko vähän liikennöidyillä reiteillä 18474: vuotiaina, vaikka käytännössä eläkkeelle siir- erilaiset tekniset ohjausjärjestelmät ovat liian 18475: tyminen tapahtuu lähempänä kuuttakym- kalliita ratkaisuja. Tästä syystä on pidettävä 18476: mentä ikävuotta. Luotseista on 41 täyttänyt huolta siitä, että meillä on riittävästi ammat- 18477: 55 vuotta ja 77 on yli 50-vuotiaita, joten yli titaitoisia luotseja. Luotsien ikärakenne on 18478: kolmasosa vaihtuu lähimmän kymmenen kuitenkin sellainen, että melko suuri osa heistä 18479: vuoden aikana. Toisaalta rannikon luotseja voi siirtyä eläkkeelle lähivuosina. Siksi tähän 18480: tulee viiden vuoden kuluttua olemaan viiti- asiaan on syytä kiinnittää huomiota jo nyt ja 18481: sentoista vähemmän kuin nyt eli 275-280 tehdä tarvittavat koulutussuunnitelmat. 18482: 149 18483: 18484: Autorekisterikeskus. Y 1ei s t ä . Kerto- kertomusvuoden jälkeen korjattu lainmuu- 18485: musvuonna Autorekisterikeskuksen toimin- toksella. 18486: nassa tapahtui suuria muutoksia. Vuoden Ajoneuvorekisteröi n t i. Ajoneuvo- 18487: lopulla otettiin käyttöön tieliikenteen tieto- jen rekisteröinti uudistui 1.10.1989. Uudessa 18488: järjestelmä. Raskaiden ajoneuvojen painon- rekisteröintijärjestelmässä rekisteri-ilmoitus- 18489: korotukset ja jarrujärjestelmien muutokset ten vastaanottopaikoiksi tulivat postitoimi- 18490: toteutettiin samaan aikaan rekisteröintijär- paikat ja rekisteröintiviranomainen (Autore- 18491: jestelmän kanssa. Kuljettajantutkintoa uu- kisterikeskus ja katsastustoimi paikat) poliisi- 18492: distettiin muuttamalla ajokortin myöntämi- laitosten ja nimismiespiirien sijasta. Poliisi 18493: nen kaksivaiheiseksi. Kertomusvuoden alus- otti vastaan ne ilmoitukset, jotka tehtiin van- 18494: sa tulivat voimaan uudet vuosikatsastussään- hamuotoisilla rekisteröintiasiakirjoilla (van- 18495: nökset, joilla harvennettiin uusien ajoneuvo- ha rekisteriote tai tyyppikatsastustodistus). 18496: jen vuosikatsastuksia. Katsastustoimipaikoil- Vanhamuotoisilla rekisteröintiasiakirjoilla il- 18497: la alettiin ottaa vastaan rekisteri-ilmoituksia. moitusta tehtäessä poliisi otti ilmoituksen 18498: Jo v. 1988 luotiin pääasiassa yksittäiskappa- vastaan autojen osalta 31.3.1990 saakka ja 18499: leina maahantuotujen autojen tyyppikatsas- muiden ajoneuvojen osalta 31.12.1990 saak- 18500: tuksen sijaan uusi katsastusmuoto, maahan- ka. 18501: tuontikatsastus. Ajoneuvojen ensirekisteröinnissä otettiin 18502: Kertomusvuonna ja sen jälkeenkin Auto- käyttöön myös ns. ennakkoilmoitusmenette- 18503: rekisterikeskuksen toiminta on saanut suurta ly, joka tarkoittaa sitä, että ajoneuvojen maa- 18504: julkista huomiota. Kertomusvuoden syksyllä hantuojat ja valmistajat ilmoittavat henki- 18505: käyttöön otettu rekisteröintijärjestelmä ai- löautojenja eräiden muiden ajoneuvojen tun- 18506: heutti saman vuoden lopulla 70 000 käsitte- nistetiedot ajoneuvorekisteriin ennen ajoneu- 18507: lemättömän rekisteri-ilmoituksen ruuhkan. von ensirekisteröintiä. Ilmoitus sisältää ajo- 18508: Pahimmillaan rekisteröinti kesti kolme kuu- neuvon valmistenumeron ja eräitä muita yk- 18509: kautta, jolloin väliaikainen rekisteröintitodis- silöintitietoja. Ennakkoilmoituksen tekemi- 18510: tus ehti vanheta. Esimerkiksi uusien autojen nen ei kuitenkaan vielä merkitse ajoneuvon 18511: rekisteröintitilasto syyskuulta valmistui vasta rekisteröintiä, vaan sen on tarkoitus helpot- 18512: seuraavan vuoden tammikuussa. taa ja nopeuttaa varsinaista rekisteröintiä. 18513: Autorekisterikeskukseen ja katsastustoimi- Autorekisterikeskus aikoo tulevaisuudessa 18514: paikkoihin oli vaikea saada toimistohenkilös- hajauttaa rekisteritoimintoja niin, että osa 18515: töä, minkä vuoksi uusien puhelinliittymien ajoneuvoista rekisteröitäisiin suoraan auto- 18516: perustaminen oli turhaa. Tämän takia Auto- kaupan tietojärjestelmistä. 18517: rekisterikeskukseen oli työlästä päästä puhe- Kertomusvuoden päättyessä oli Suomessa 18518: limella, ja soittajia pyydettiinkin asioimaan yli 2,9 milj. rekisteröityä ajoneuvoa. Kasvu 18519: kirjeitse. Katsastusten varausajat olivat eri oli vuoden aikana hieman yli 7 %. Uusia 18520: puolilla Suomea pahimmillaan viisi-kuusi henkilöautoja rekisteröitiin lähes 176 800, eli 18521: viikkoa. Ruuhkia lisäsivät myös kuorma-au- kasvu edellisestä vuodesta oli 1,3 %. 18522: tojen kokonaispainojen nostot 48 tonnista 56 Ajokorttiuudistus ja kuljettajan- 18523: tonniin. Rekkojen yksityiskohtaiset jarru- tutkinnon u udi s tu s. Kertomusvuoden 18524: määräykset valmistuivat kertomusvuoden lo- lokakuussa ajokortin myöntäminen muutet- 18525: pulla eli juuri ennen muutosten voimaantuloa tiin kaksivaiheiseksi. Mikäli ajokorttihake- 18526: 1.1.1990. Uuden tietojärjestelmän käyttöön- mus jätettiin poliisiviranomaiselle 1.10.1989 18527: ottoon liittyi erilaisia ongelmia. Valtion tie- jälkeen, myönnettiin ensimmäinen ajokortti 18528: tokonekeskuksen tekemän virheen vuoksi vain kahdeksi vuodeksi. 18529: mm. tulostettiin 40 000 rekisteriotetta kah- Tällä luonteeltaan teknisellä ja lupahallin- 18530: teen kertaan. Posti ohjeistettiin palauttamaan nollisella kaksivaiheisella myöntämismenet- 18531: aiheettomat, lunastamattomat lähetykset, ja telyllä tuettiin kuljettajaopetuksen jakoa kol- 18532: jo maksetut aiheettornai maksut palautettiin meen vaiheeseen: ensimmäiseen, toiseen ja 18533: asiakkaille. Myös 35 000 dieselverolipun pos- välivaiheeseen. Opetuksen ensimmäisen vai- 18534: tittamisessa tapahtui virheitä, kun 5 000 lip- heen jälkeen myönnetään lyhytaikainen ajo- 18535: pua lähetettiin väärällä nimellä ja 30 000 kortti. Aikaisintaan kuuden kuukauden ku- 18536: väärällä osoitteella. Myös pakettiautojen ve- luttua sen myöntämisestä ja viimeistään kah- 18537: rotuskohtelussa ilmeni epäkohtia, jotka on den vuoden kuluessa on osallistuttava toisen 18538: 150 18539: 18540: vaiheen opetukseen. Tämän jälkeen myön- Hyväksyttyjä katsastuksia tehtiin kerto- 18541: nettävä ajokortti on voimassa 70-vuotiaaksi musvuonna kaikkiaan 1, 7 miljoonaa, mikä 18542: asti. Näiden kahden opetusjakson väliin si- oli 6,5% vähemmän kuin v. 1988. Kaisasta- 18543: joittuva jakso on tarkoitettu itsenäiseen har- van henkilökunnan laskennallinen työmäärä 18544: joitteluun liikenteessä. kasvoi kuitenkin kertomusvuonna vuodesta 18545: Opetuksen tuloksia arvioidaan kolmessa 1988 työtuuneissa mitattuna 0,6 %. Hyväk- 18546: eri vaiheessa. Ensimmäinen arviointi on kä- syttyjä suoritteita syntyi siten edellisvuotta 18547: sittelykoe ajoneuvon käsittelyopetuksen jäl- vähemmän, vaikka laskennallisesti työaikaa 18548: keen. Käsittelykoe on suoritettava autokou- käytettiin lähes yhtä paljon. Tämä johtuu 18549: lussa hyväksyttävästi ennen liikenteessä ta- mm. seuraavista seikoista: 18550: pahtuvaa opetusta. Toinen arviointi on kat- - Katsastustoimi suorittaa sellaisia tehtä- 18551: sastusmiehen vastaanottama kuljettajantut- viä (liikennevalvonta ja liikennetarviketar- 18552: kinto ensimmäisen vaiheen opetuksen jälkeen kastukset), joista ei tule suoritteita kappalei- 18553: ja kolmas on ns. arvioiva ajo, jonka ottaa na mutta kylläkin työtunteja. 18554: vastaan autokoulun opettaja ennen toisen - Painopistettä on siirretty jonkin verran 18555: vaiheen opetuksen aloittamista. raskaan kaluston suuntaan, mikä vaatii 18556: Pitkäaikainen ajokortti myönnetään toisen enemmän suoriteaikaa. 18557: vaiheen opetuksen jälkeen autokoulun anta- - Katsastustoimessa järjestettiin kerto- 18558: man opetustodistuksen perusteella, joten vi- musvuonna erittäin paljon koulutusta, mikä 18559: ranomaisen toimittama kuljettajantutkinto ei näy suoritteissa vaan pelkästään työajassa. 18560: on vain ensimmäisen vaiheen opetuksen jäl- 18561: keen. Kun kevyen kaluston jonotusaikoja kerto- 18562: Ajokorttirekisterissä oli kertomusvuoden musvuoden toukokuussa ja toukokuussa 18563: päättyessä n. 2,9 milj. henkilön tiedot. Voi- 1990 verrataan, koko maan keskiarvo oli 18564: massa olevia ajokortteja oli n. 2,6 miljoonaa kertomusvuoden toukokuussa 8,3 työpäivää 18565: eli n. 63 000 enemmän kuin vuosi sitten. ja toukokuussa 1990 vastaavasti 22,8 työpäi- 18566: Ajokortteja myönnettiin 112 355, joista uu- vää. Niinpä esim. Helsingissä janotusaika 18567: sintoja oli 12 103. Uusien ajokorttien määrä kasvoi mainittuna aikana 5 päivästä 26 päi- 18568: laski hieman vuodesta 1988. Sen sijaan vas- vään, Lohjalla 5 päivästä 48 päivään, Lah- 18569: taanotettujen kuljettajantutkintojen määrä li- dessa 20 päivästä 36 päivään, Alavudella 8 18570: sääntyi n. 3 %, mikä saattoi johtua uusien päivästä 49 päivään ja Kokkolassa 10 päiväs- 18571: kuljettajien halusta suorittaa ajotutkinto en- tä 51 päivään. Raumalla sen sijaan janotusai- 18572: nen kaksivaiheisen kuljettajantutkinnon voi- ka säilyi kyseisenä aikana 3 päivänä. Iisal- 18573: maantuloa 1.10.1989. Kuljettajantutkintojen messa kehitys kulki toiseen suuntaan: vuotta 18574: ja ajokorttien määrät eivät ole keskenään aiemmin janotusaika oli 7 päivää ja vuoden 18575: vertailukelpoisia. Kaikki kuljettajantutkin- 1990 toukokuussa 5 päivää. 18576: not eivät johda uuteen ajokorttiin. Esimer- Kertomusvuoden alusta tulivat voimaan 18577: kiksi rattijuopot ja muut, joiden kortti on uudet vuosikatsastussäännökset. Yksityis- 18578: peruutettu väliaikaisesti, saavat vanhan kort- käyttöön rekisteröidyt henkilö- ja pakettiau- 18579: tinsa takaisin. Osaa myönnetyistä ajokorteis- tot saivat yhden vapaavuoden lisää, ja alle 18580: ta - ajokorttien uusimiset sekä ulkomaisen viisi vuotta käytössä olleet linja-autot katsas- 18581: ajokortin vaihto suomalaiseksi - taas ei ole tetaan vain kerran vuodessa entisen kahden 18582: edeltänyt kuljettajantutkinto. kerran sijasta. 18583: K a t s a s t u s toiminta . Katsastustoimen Raskaan ajoneuvokaluston katsastusmää- 18584: pääasiallinen tehtävä on katsastaa ajoneuvo- räykset muuttuivat yksityiskohtaisemmiksi 18585: ja sekä ottaa vastaan kuljettajantutkintoja. kertomusvuoden alusta. Uudet raskaan ka- 18586: Katsastuksen painopistettä siirrettiin kerto- luston jarrumääräykset annettiin v. 1988, ja 18587: musvuonna raskaan kaluston tarkastusten ne tulivat voimaan asteittain kertomusvuo- 18588: suuntaan. Myös maahantuontikatsastukset den alusta lukien. Näiden jarrumääräysten 18589: vaativat enemmän katsastuksen voimavaro- täyttäminen on ollut yhtenä vaatimuksena 18590: ja. Katsastustoimi huolehtii lisäksi erilaisten 1.1.1990 voimaan tulleiden uusien painojen 18591: erikoiskuljetusten ja kansainvälisen liiken- saamiseksi myös vanhalle ajoneuvokalustol- 18592: teen edellyttämistä tarkastuksista ja hyväksy- le. Osa raskaan ajoneuvokaluston vuoden 18593: misistä. 1990 määräysten mukaisista painonkorotus- 18594: 151 18595: 18596: katsastuksista suoritettiin ennakkoon kerto- sitä katsota henkilöautoksi. Lähinnä farma- 18597: musvuoden puolella. rimallisesta henkilöautosta on tehty "suksi- 18598: Ajoneuvoyhdistelmän painonkorotuskat- boksiauto" rakentamalla sen katolle yleensä 18599: sastuksille on varattu neljä ja puoli henkilö- lujitemuovista lisätila. Näin muutettuja auto- 18600: työtuntia (kevyen ajoneuvon katsastus vie ja, joiden omapaino oli enintään 1 800 kg, 18601: aikaa 0,25 henkilötyötuntia). Muutoskatsas- tuotiin katsastettaviksi autoverovapaina pa- 18602: tuksessa käydään läpi auton ja perävaunun kettiautoina. 18603: veto- ja ohjauslaitteet, renkaat, jarrut, akse- Koko kertomusvuoden ajan jatkunut em. 18604: listot ja runkorakenteet sekä täytetään ns. autojen maahantuonti johtui siitä, että aiem- 18605: jarrukortti. Yhdistelmän jarrujen sovitus tar- min voimassa ollut vaatimus, jonka mukaan 18606: kastetaan sekä dynamometrikokein että las- tavaratilan lattian tulee olla tasainen, kumot- 18607: kelmin. Useimmat näistä toimista ovat kerta- tiin. Tämä vaatimus sisältyi kulkulaitosten ja 18608: luonteisia ja muodostavat perustan ajoneu- yleisten töiden ministeriön antamaan kirjee- 18609: von tuleville vuotuisille katsastuksille. Nyt seen vuodelta 1968. Valtionhallinnon yleiseen 18610: toteutetut toimet raskaan kaluston tarkas- normiuudistukseen liittyen liikenneministeriö 18611: tuksissa tulevat helpottamaan myöhempiä ilmoitti kirjeellään 29.12.1988 Autorekisteri- 18612: vuosikatsastuksia. keskukselle voimassa olevat normit. Vanhaa 18613: Katsastuksen työmäärää lisäsivät olennai- ko. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- 18614: sesti maahantuontikatsastukset, jotka otet- riön kirjettä ei tässä luettelossa ollut. Kun 18615: tiin käyttöön jo vuoden 1988 joulukuussa. tästä pienestä yksityiskohdasta, lattian tasai- 18616: Maahantuontikatsastus korvaa eräissä ta- suuden vaatimuksesta, luovuttiin, voitiin eri- 18617: pauksissa sekä tyyppikatsastuksen että rekis- laisin rakentein välttää autovero. 18618: teröintikatsastuksen. Maahantuontikatsas- Kertomusvuoden jälkeen annettiin edus- 18619: tukseen on esitettävä muun kuin ajoneuvon kunnalle esitys laiksi auto- ja moottoripyörä- 18620: valmistajan Suomessa olevan edustajan maa- verosta annetun lain muuttamisesta ja väliai- 18621: hantuoma rekisteröitäväksi tarkoitettu ajo- kaisesta muuttamisesta (HE n:o 41 j 1990 vp. ). 18622: neuvo taikka mopo tai moottorireki. Maa- Esityksessä ehdotettiin korjattavaksi paket- 18623: hantuontikatsastusmenettely luotiin yksin- tiautojen verotuksessa esiintyneet epäkohdat, 18624: kertaistamaan yksittäin maahantuotujen au- jotka liittyvät osittain verotuskohteluun, ny- 18625: tojen katsastusmenettelyä. Aluksi maahan- kyisin vaikuttavan painorajan hyväksi käyt- 18626: tuontikatsastusoikeus rajattiin lääninkatsas- töön, osittain tavaratilan mittaustavassa 18627: tusmiesten toimipisteisiin (11 kpl). esiintyneisiin puutteisiin ja tästä aiheutuviin 18628: Myöhemmin sitä on laajennettu niin, että lain ja sitä alemmalla tasolla olevien säädös- 18629: suurehkot katsastustoimipaikat voivat suo- ten ristiriitaan. Eduskunta hyväksyi esityksen 18630: rittaa myös näitä katsastuksia. Kertomus- keväällä 1990, ja lain muutos tuli voimaan 18631: vuonna suoritettiin 9 325 maahantuontikat- 15.6.1990. 18632: sastusta. Jäljempänä selvitellään vielä kahta erillistä 18633: Valtionhallinnon yleiseen normienuudis- kysymystä, jotka ovat tulleet esille valtionti- 18634: tukseen liittyen myös Autorekisterikeskus lintarkastajien Autorekisterikeskuksessa suo- 18635: kertomusvuonna kumosi tai totesi vanhentu- rittaman tarkastuksen yhteydessä. 18636: neiksi suuren joukon eri yksityiskohtia kos- Helsingin katsastuskonttorin 18637: kevia vanhoja kiertokirjeitään ja pyrki entistä optisen merkkilukijan hankinta. 18638: enemmän välttämään yksityiskohtaista oh- Katsastustoimipaikoilla vuosikatsastuksen 18639: jeistamista. Kokemukset tältä osin eivät kui- päätöstiedot syötetään tieliikenteen tietojär- 18640: tenkaan ole olleet pelkästään myönteisiä. jestelmään käyttämällä valokynätekniikkaa 18641: Kertomusvuonna maahan tuotiin runsaasti siten, että katsastuspäätöksen yhteydessä lue- 18642: isoja pakettiautoja, ns. jenkkifarmareita ja taan tarvittavat tiedot valokynällä tarkastus- 18643: suksiboksiautoja. Juuri näiden autojen tuon- kortista, katsastavan henkilön tunnistekortis- 18644: nin vuoksi em. maahantuontikatsastusjärjes- ta sekä erillisestä päätösvaihtoehdot sisältä- 18645: telmä jouduttiin luomaan. Periaatteellinen västä kortista. 18646: kysymys tässä yhteydessä oli se, millä tavoin Helsingin kanttorilla suunniteltiin työn ra- 18647: pakettiauto on mahdollista varustaa erilaisin tionalisointia siten, että vastaavat tiedot luet- 18648: istuin- ja väliseinärakentein niin, että auto taisiin valokynän sijasta optisella merkkiluki- 18649: säilyy autoverovapaana pakettiautona eikä jalla. Tällöin yksi laite olisi voinut hoitaa 18650: 152 18651: 18652: koko konttorin katsastustietojen syötön, eikä kertomusvuonna oli 1 703. Vahvistettujen 18653: tuolloin noudatettua toiminnallista työnkul- kiinnitysten rahamäärä olin. 521 Mmk, joka 18654: kua olisi tarvinnut muuttaa. Tämän vuoksi on 5% enemmän kuin v. 1988. Kertomus- 18655: Autorekisterikeskus tilasi syksyllä 1988 Val- vuonna valtiolle kertyi autokiinnitysten vah- 18656: tion tietokonekeskukselta optisen lukijan vistamisesta tuloja 81 360 mk, edellisenä 18657: sekä siihen liittyen mikrotietokoneen. Sa- vuonna 66 572 mk. 18658: maan hankintaan liittyen tilattiin myöhem- Autorekisterikeskuksen ilmoituksen mu- 18659: min viivakoodinlukulaite ja lukupää optiseen kaan nykyisin joudutaan antamaan entistä 18660: lukijaan. Edelleen laitteistoon tilattiin tieto- enemmän puhelinneuvontaa asiakaskunnan 18661: liikenneohjelmia ja -laitteita. Laitteistojen ja rakennemuutoksen vuoksi. Myös puutteelli- 18662: ohjelmistojen yhteishinta oli 109 650 mk. sina palautettujen hakemusten määrä on li- 18663: Kertomusvuoden syksyyn mennessä Autore- sääntynyt selvästi. 18664: kisterikeskus oli maksanut hankkeesta yh- Autorekisterikeskuksen kiinnitystä koske- 18665: teensä 19 140 mk. vista päätöksistä peritään leimaverolain (662/ 18666: Laitteistolla oli tarkoitus syöttää ajoneu- 43) säännösten mukaisesti leimaveroa, joka 18667: vojen katsastuksessa havaituista virheistä tie- kertomusvuonna oli 24 mk sivulta. Leimave- 18668: dot toimipaikan atk-järjestelmään. Hanke ei rolain 45 §:n mukaan on velkakirja sen lisäk- 18669: kuitenkaan edennyt suunnitellulla tavalla. si, että se kiinnityksen saamiseksi annetaan 18670: Alkuperäisen aikataulun mukaan järjestel- Autorekisterikeskukselle, leimattava sen 18671: män tuli olla käytössä kertomusvuoden alku- pääomamäärän mukaan, josta kiinnitystä 18672: puolella. Viivakoodia ei useista ratkaisuyri- haetaan, 1,6 %:n määrään kultakin täydeltä 18673: tyksistä huolimatta kyetty tyydyttävästi luke- markalta. Kertomusvuoden jälkeen prosent- 18674: maan. Lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi olisi timäärä alennettiin 1,5 %:iin (19.1.1990/50). 18675: jäänyt kirjoittimien uusiminen, mikä ei kus- Mainitun lain 46 §:n mukaan, kun saamis- 18676: tannussyistä olisi enää ollut kannattavaa. todiste, joka kiinnitystä aikaisemmin haet- 18677: Koska järjestelmän toimintakuntoon saat- taessa on leimalla varustettu, kiinnityksen 18678: taminen ei kohtuullisessa ajassa onnistunut, saamista tahi kiinnityksen uudistamista var- 18679: Autorekisterikeskus purki kaupan 22.9.1989. ten tuodaan viranomaiselle, on se leimattava 18680: Valtion tietokonekeskus palautti jo suorite- ainoastaan, mikäli silloin puheena olevasta 18681: tun määrän (19 140 mk) Autorekisterikes- saamisesta ei ole aikaisemmin leimaveroa 18682: kukselle. Lopullisiksi kustannuksiksi Autore- suoritettu 45 §:ssä mainittuun määrään. Näin 18683: kisterikeskukselle jäi hankkeeseen käytetty samaa velkakirjaa voidaan käyttää toistuvas- 18684: työaika, arviolta muutamia kymmeniä henki- ti uuden auton lainojen vakuutena ilman, että 18685: lötyötunteja. uuden kiinnityksen vahvistamiseksi velkakir- 18686: Autokiinnitysasioiden käsittely- ja täytyisi leimata uudelleen. Tällaisissa ta- 18687: kustannukset. Autokiinnityslain (81 0/72) pauksissa Autorekisterikeskus joutuu käyttä- 18688: nojalla voidaan kiinnittää rahamääräisen kir- mään varsin paljon aikaa uuden kiinnityksen 18689: jallisen sitoumuksen täyttämisen vakuudeksi vahvistamiseen, kun se selvittää velkakirjan 18690: Autorekisterikeskuksen pitämään rekisteriin oikeellisuutta ja kiinnityksen edellytyksiä. 18691: merkitty kuorma-auto ja linja-auto, kuorma- Kiinnitettävä velkakirja voi olla esim. miljoo- 18692: autoon kytkettäväksi hyväksytty perävaunu nan markan määräinen, mutta kiinnityksen 18693: sekä erikoisauto, traktori, moottorityökone vahvistamisesta voi Autorekisterikeskus pe- 18694: ja moottorikäyttöinen laite. riä vain 24 mk:n leimaveron, joka ei millään 18695: Autokiinnitys oli aikoinaan liikenteenhar- tavoin kata työn kustannuksia. 18696: joittajan keino rahoittaa pääasiallisesti kulje- Autorekisterikeskuksen mielestä autokiin- 18697: tuskalustonsa. Viime vuosina autokiinnityk- nityksen luonne edellyttää, että omistaja voi 18698: sistä on tullut erityisesti pienten yritysten käyttää autokiinnitysjärjestelmää uuden ajo- 18699: nopea ja vain vähän rajoituksia aiheuttava neuvonsa lainojen vakuutena. Käyttämistään 18700: keino saada muillekin taloudellisille hank- palveluista tulee kiinnityksen hakijan kuiten- 18701: keilleen tarvittavat vakuudet. kin suorittaa vähintäänkin aiheuttamiaan 18702: Autokiinnitysasioiden kokonaismäärä on kustannuksia vastaava leimavero. Tämä edel- 18703: noussut vuosi vuodelta. Kertomusvuonna lyttäisi nykyisten säännösten muuttamista. 18704: kiinnitysten määrä nousi edellisestä vuodesta Autorekisterikeskuksen mielestä tyydyttä- 18705: 12 %. Vahvistettujen autokiinnitysten määrä vään tilanteeseen päästäisiin, jos leimavero- 18706: 153 18707: 18708: lain ja autokiinnityslain säännöksiä voitaisiin jestelmän käyttöönottoa vuodesta 1987, on 18709: muuttaa siten, että yhtä velkakirjaa voitaisiin valmistelu ollut tehotonta. Toisaalta Autore- 18710: käyttää vain yhden auton lainojen vakuute- kisterikeskuksen toiminnassa kertomusvuoden 18711: na. Tämä vähentäisi Autorekisterikeskukses- aikana tapahtui muitakin suuria muutoksia, 18712: sa autokiinnitysasioihin käytettävää työmää- ajokortti- ja kuljettajantutkinnon uudistukset 18713: rää. Valtio saisi myös autokiinnitysasioista ja katsastustehtävien muutokset, joiden kaik- 18714: kohtuullisen korvauksen, kun leimavero pe- kien loppuunsaattaminen yhtäaikaa oli vai- 18715: rittäisiin jokaisesta vahvistettavasta kiinni- keaa. Tämä olisi pitänyt osata arvioida etukä- 18716: tyksestä. Tällöin tulisi kuitenkin leimavero- teen, jolloin ongelmitta olisi ehkä vältytty. Jos 18717: lain 45 §:ssä säädettyä leimaveron määrää nyt toteutetut tietoliikennejärjestelmien uudis- 18718: autokiinnitysasioissa alentaa nykyisestä. tukset mahdollistavat sen, että ajoneuvojen 18719: Koska hakemukset ovat nykyisin hyvin rekisteröinti voi pääsääntöisesti tapahtua suo- 18720: kirjavia ja puutteellisia, niiden tarkastami- raan autokaupan omista tietojärjestelmistä ja 18721: seen menee paljon aikaa. Jos kiinnityshake- katsastuksen automaattinen ajanvaraus saa- 18722: mus voitaisiin tehdä vain Autorekisterikes- daan aikaan, voidaan kertomusvuoden ongel- 18723: kuksen vahvistaman kaavan mukaisella lo- mia pitää väliaikaisina. 18724: makkeella, Autorekisterikeskuksen työ hel- Hyväksyttyjen katsastusten määrät väheni- 18725: pottuisi ja nopeutuisi. vät kertomusvuonna 6,5 %:/la, mutta toisaalta 18726: Aiempi kannanotto. Valtiontilintar- katsastusten jonotusajat kuitenkin kasvoivat. 18727: kastajat käsittelivät kertomuksessaan vuodel- Syitä tähän lienevät ennen muuta katsastusten 18728: ta 1986 (s. 125-127) Autorekisterikeskuksen painopisteen siirtyminen aiempaa enemmän 18729: asemaa liikenneturvallisuustyössä. Valtion- raskaan kaluston tarkastuksiin sekä maahan- 18730: tilintarkastajat totesivat tällöin mm., että tuontikatsastusten raju ja ennakoimaton kas- 18731: työnjaon liikenneturvallisuustyössä tulee olla vu. Kun kuitenkin suoritetut raskaan kaluston 18732: sellainen, että vapaaehtoisen työn johto ja perusteelliset tarkastukset tulevat nopeutta- 18733: erilaisiin viranomaisrekistereihin perustuvan maan tulevissa vuosikatsastuksissa suoritetta- 18734: liikenneturvallisuustyön johto ovat toisistaan via tarkastuksia ja kun kertomusvuoden jäl- 18735: erillään. Myös katsastuksen harventamisen keen toteutettu auto- ja moottoripyöräverolain 18736: mahdollisuutta tulisi edelleen tutkia, samoin muutos vähentää olennaisesti pääosin yksit- 18737: kuin mahdollisuutta kohdistaa katsastukset täiskappaleina maahantuotujen autojen määriä 18738: ennen muuta liikenneturvallisuuden kannalta ja siten maahantuontikatsastuksia, saattavat 18739: tärkeisiin kohteisiin. kertomusvuonna esiintyneet ongelmat jäädä 18740: Atk-järjestelmien käyttöönotto ei näy val- toistumatta. 18741: tionhallinnossa onnistuvan vaikeuksitta. Edellä 18742: Jos kuitenkin katsastukseen liittyviä ongel- 18743: oikeusministeriön hallinnonalalla on jo todettu, mia, esim. kohtuuttoman pitkiä jonotusaikoja, 18744: ettei atk:n käyttöönotto ole tehostanut ulos- 18745: jatkuvasti esiintyy, täytyy katsastusten mää- 18746: oton perintää. Kertomusvuoden jälkeen on 18747: rää vähentää. Yhtenä ratkaisuna voisi olla 18748: myös ilmennyt, ettei kertomusvuoden verotuk- 18749: mm. se, että yksittäiselle katsastusmiehelle 18750: sen valmistuminen ja uusien verokorttien lähet- 18751: annettaisiin oikeus myöntää hyväkuntoiselle 18752: täminen onnistu ajoissa verohallituksen atk- 18753: autolle vapautus seuraavan vuoden katsastuk- 18754: ongelmien vuoksi. Tällaisten uudistusten to- sesta. Tällöin kuitenkin muutoksenhakua kiel- 18755: teuttaminen organisaatioissa näyttää siten 18756: teisiin päätöksiin tulisi rajoittaa tai kieltää se 18757: vaativan arvioitua enemmän koulutusta ja siir- kokonaan. 18758: tymäaikaa. Toisaalta tietojenkäsittelyjärjes- 18759: telmien käyttöönoton vaikutuksia henkilöstön Helsingin katsastuskonttorin optisen merk- 18760: määrän kasvun rajoittamisessa helposti yliar- kilukijan hankinnassa ei ole ilmennyt sellaisia 18761: vioidaan. seikkoja, jotka antaisivat aihetta jatkotoimiin. 18762: Huolimatta siitä, että Autorekisterikeskuk- Valtiovarainministeriön tulee yhdessä lii- 18763: sen rekisteröintijärjestelmän uudistusta val- kenneministeriön kanssa selvittää autokiinni- 18764: misteltiin jo vuodesta 1983 ja tietoliikennejär- tysmenettelyn uudistustarve. 18765: 18766: 18767: 18768: 18769: 20 300644M 18770: 154 18771: 18772: 18773: 18774: 18775: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 18776: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet Kuluttajahallinto uudistui kesäkuun 1. 18777: tarkastuksen kauppa- ja teollisuusministe- päivänä 1990, jolloin toimintansa aloitti ku- 18778: riössä 9.3.1990 ja kilpailuvirastossa 23.3. luttajatutkimuskeskus. Sen tehtävänä on har- 18779: 1990. joittaa mm. kulutushyödykkeiden hintojen ja 18780: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat laadun tutkimusta ja selvitystä. 18781: ovat selvittäneet maamme hinta- ja kilpailu- Kilpailuviraston toiminta, joka alkoi 18782: politiikkaa sekä elintarvikkeiden hinnanmuo- 1.1 0.1988, pyrkii kilpailun edistämiseen. 18783: dostusta, energiahuoltoa ja -politiikkaa sekä Kauppa- ja teollisuusministeriö odottaa li- 18784: tuotantotoiminnan edistämistä valtion va- sääntyvän kilpailun vähentävän inflaatiota. 18785: rom. Kilpailun lisäämiskeinoja ovat julkisen 18786: Kauppa- ja teollisuusministeriöön suorite- sääntelyn purkaminen, kilpailunäkökohtien 18787: tun tarkastuskäynnin yhteydessä on käsitelty liittäminen kauppapoliittisiin tavoitteisiin, 18788: hallinnonalan keskeisimpiä tapahtumia ker- julkisten kilpailunesteiden ja yritysten ylläpi- 18789: tomusvuonna, Suomen telakkateollisuuden tämien kilpailunrajoitusten purkaminen sekä 18790: toimintaedellytyksiä, puolustustaloudellisen kuluttajien hintatiedon lisääminen. 18791: suunnittelukunnan toimintaa sekä sotatarvi- Talouspoliittinen ministerivaliokunta hy- 18792: ketuotannon ja -viennin järjestelyä sekä tek- väksyi 24.11.1989 kilpailun tehostamista kos- 18793: nologian tutkimukseen ja kehittämiseen kevan toimenpideohjelman, joka sisälsi mm. 18794: suunnattua julkista rahoitusta. seuraavia toimenpide-ehdotuksia: 18795: - elinkeinotoimintaa rajoittavien sään- 18796: nösten nopeutettu purkaminen 18797: Kauppa- ja teollisuusministeriö --kilpailun rajoittamisen estäminen uusis- 18798: sa säädöksissä 18799: Hinta- ja kilpailupolitiikka. Uusi kilpailu- -- kansallisten kilpailun lisäämistavoittei- 18800: lainsäädäntö ja kilpailuviranomaisorganisaa- den huomioon ottaminen kauppapoliittisissa 18801: tio tulivat voimaan 1.1 0.1988, josta alkaen neuvotteluissa (GATT-kierros ja EFTA- 18802: kumottiin myös vanha hintavalvontalaki. Tä- EY-yhteistyö) 18803: män välittömän vaikutuksen hintatasoon - elintarvikepoliittisen ohjelmatyön no- 18804: kertomusvuonna arvioidaan olleen vähäisen, peuttaminen 18805: koska hintavalvontaa oli aiemmin supistettu. - elintarvikkeiden liikevaihtoverojärjes- 18806: Hinnanmuutosten ilmoitusvelvollisuudesta telmän uusiminen 18807: oli luovuttu ja hinnanvahvistusmenettelyyn - tavaroiden ja palvelujen hintasuhteita 18808: kuuluvien hyödykkeiden määrää oli vähen- vääristävien ja korkeita hintoja ylläpitävien 18809: netty. Hintavalvontalain kumoamisen jäl- sidonnaisuuksien purkaminen 18810: keen vielä hinnanvahvistusmenettelyyn kuu- -- kilpailurajoituslain tehokas soveltami- 18811: luneiden tuotteiden hinnat eivät kertomus- nen ja sen keinovalikoiman lisääminen 18812: vuonna muuttuneet kokonaisuutena merkit- - kilpailua lisäävä kuluttajapolitiikka 18813: tävästi. -julkisten palvelujen kilpailun varmista- 18814: Talouspolitiikka vaikuttaa hintakehityk- minen sekä 18815: seen. Rahamarkkinoiden vapauttaminen -eräiden toimialojen kilpailukysymysten 18816: sekä tulo- ja korkopolitiikka vaikuttivat ker- tehokas selvittäminen. 18817: tomusvuonna hintakehitykseen. Näihin teki- Hinta vai vonnas ta kilpail upoli- 18818: jöihin ei hintavalvonnan keinoin olisi voitu tiikkaan. Vuonna 1974 aloitetun hintaval- 18819: vaikuttaa. vonnan tavoitteita olivat mm. inflaatio-odo- 18820: !55 18821: 18822: tusten katkaiseminen, äkillisten markkina- sesti. Uusille yrittäjille varataan yleensä 18823: häiriöiden hintahuippujen leikkaaminen, jul- n. 5 %:n osuus tuonnista. 18824: kisen vallan hintapäätösten toteutumisen Merkittävimmät vapaakauppatuotteet, joi- 18825: varmistaminen ja monopolihinnoittelun estä- den tuontia EY- ja EFTA-alueilta ei määräl- 18826: mmen. lisesti rajoiteta, ovat kalapakasteet ja muut 18827: Hintasäännöstelyä ryhdyttiin purkamaan kalavalmisteet, makeiset, keksit sekä mallas- 18828: 1980-luvulla. 1.3.1984 alkaen hinnanvahvis- ja virvoitusjuomat. Vapaakauppatuotteiden 18829: tusmenettelyn piiriin jäivät enää nestemäiset tuonti muodosti v. 1988 koko elintarvike- 18830: polttoaineet, lannoitteet, sokeri ja maitota- tuonnin määrästä 11 % ja arvosta 26 %. 18831: loustuotteet. Hintailmoitusmenettelystä luo- Vapaakauppatuotteiden tuontia rasitetaan 18832: vuttiin elinkeinohallituksen päätöksellä niiden valmistukseen käytettyjen maatalous- 18833: 31.5.1986 lukien. Elinkeinohallituksen työs- peräisien raaka-aineiden kotimarkkinahin- 18834: kentelyä muutettiin tutkimus- ja selvityspai- nan ja maailmanmarkkinahinnan eroa vas- 18835: notteiseksi. Hakemusten ja hintailmoitusten taavilla valmisteveroilla. 18836: käsittelystä siirryttiin oma-aloitteiseen tie- Suomen elintarviketeollisuus on varsinkin 18837: donhankintaan perustuvaan markkinaolo- tuontisäännöstelyn kohteena olevilla toimi- 18838: suhteiden valvontaan. aloilla keskittynyttä. Maito-, liha- ja sokeri- 18839: Normaalioloissa elinkeinovalvonnan pai- alalla on yhdellä yrityksellä määräävä mark- 18840: nopiste on markkinoiden toimivuuden var- kina-asema. Muilla toimialoilla yleensä 2-3 18841: mistamisessa. Hintatietoinen kuluttaja on yritystä edustaa yli 80 %:a markkinoista. 18842: merkittävä markkinamekanismin toimivuu- Elintarvikekauppa on keskittynyt neljään 18843: den varmistaja. Tehokas tiedotus hyödykkei- ryhmittymään. Siten tavarantoimittajat (teol- 18844: den hinnoista, hintarakenteiden systemaatti- lisuus) ja harvat ostajat ovat keskinäisessä 18845: nen selvitystyö ja tulosten julkaiseminen ovat riippuvuussuhteessa. Rakenteellisesti elintar- 18846: tärkeitä. vikemarkkinat ovat kaksipuoliset harvain- 18847: Useilla aloilla hintasäännöstelyä jatketaan markkinat. Maatalouden tuontisuoja johtaa 18848: kuitenkin edelleen. Tällaisia aloja ovat mm. näissä oloissa yritysten kartellimaiseen käyt- 18849: hintasäännöstelty asuntotuotanto, eräät lii- täytymiseen. Tilannetta ei tarvitse tukea yri- 18850: kennemaksut sekä useat sosiaali- ja terveys- tysten välisillä sopimuksilla, koska hintakil- 18851: ministeriön hallinnonalan tuotteet ja palve- pailu ei ole yrityksille edullista. 18852: lut. Vallitsevan tilanteen vuoksi elintarvike- 18853: K i 1p a i l u o 1o t S u o me s s a. Elintarvike- markkinoilla ei ole havaittu merkittäviä hin- 18854: markkinat. Suomen elintarvikemarkkinoille takartelleja tarkoittavia sopimuksia. 18855: on tunnusomaista alkutuotannon ohjaami- Kauppapoliittisten odotusten vuoksi elin- 18856: seen ja suojaamiseen liittyvä laaja julkinen tarviketeollisuus aloitti kertomusvuonna voi- 18857: sääntely. Tämä vaikuttaa elintarviketeolli- makkaat saneeraus- ja rationalisointitoimet, 18858: suuteen ja -kauppaan rajoittaen yhtäältä nii- joihin liittyi myös hakeutuminen yhteistyö- 18859: den toimintamahdollisuuksia ja suojaten toi- hön kansainvälisten suuryritysten kanssa. 18860: saalta alalla toimivia ulkopuoliselta kilpailul- Elintarviketeollisuus keskittyy edelleen yri- 18861: ta. Elintarvikemarkkinoiden kilpailun toimi- tyskauppojen, toimialarationalisointisopi- 18862: vuutta rajoittaa eniten tehokas tuontisuoja, musten ja lisääntyvän kansainvälisen yhteis- 18863: joka rajoittaa uusien yritysten alalle pääsyä. työn myötä. Tehokkuuden ja kilpailukyvyn 18864: Elintarvikemarkkinoista on n. 60% mää- lisäämisen ohella tavoitteena on suojautua 18865: rällisessä tuontisäännöstelyssä. Sen alaisia tulevalta tuontikilpailulta. Kotimaiset kau- 18866: tuotteita ovat maataloustuotteiden (maito, pan ryhmittymät hakeutuvat yhteistyöhön 18867: liha, kananmunat, vilja, vihannekset ja hedel- kansainvälisten kauppaketjujen kanssa, sa- 18868: mät) lisäksi myös niiden ensimmäisen asteen malla kun ryhmittymien sisäinen tukku- ja 18869: jalosteet, kuten maito tuotteet, lihajalosteet ja vähittäiskaupan välinen yhteistyö tiivistyy. 18870: jauhot sekä rehut eräin poikkeuksin. Tuonti- Ryhmittymien sisälle muodostuu kauppaket- 18871: säännöstelyn alaisten tuotteiden tuonti on juja, joiden toimintaa keskusliikkeet tai tuk- 18872: yleensä sallittu vain, jos kotimainen tarjonta kukaupat johtavat keskitetysti. 18873: ei riitä kattamaan kysyntää. Täydennystuonti Elintarvikkeiden hintakehitys v. 1989. Ras- 18874: sallitaan tällöin alalla toimiville yrityksille vattomien ja vähärasvaisten maitotaloustuot- 18875: niiden aiempien markkinaosuuksien mukai- teiden kuluttajahinnat nousivat kertomus- 18876: 156 18877: 18878: vuoden aikana enemmän kuin rasvapitoisten Kertomusvuoden maaliskuussa toteutu- 18879: tuotteiden hinnat ja enemmän kuin koko neen markan n. 4 %:n revalvoitumisen olisi 18880: ravintoryhmä ja kuluttajahinnat keskimää- pitänyt alentaa valmiiden tuontitavaroiden 18881: rin. Myös vähärasvaisten maitotaloustuottei- hintoja. Kertomusvuonna ei kuitenkaan voi- 18882: den kulutus kasvoi tuntuvasti. Maitotalous- tu todeta revalvaation aiheuttamia hinnan- 18883: tuotteiden hintakehitys ei hintavalvonnan alennuksia. Revalvaation kustannuksia alen- 18884: päätyttyä ole ollut sopusoinnussa ravitsemus- taneesta vaikutuksesta hyötyivät lähinnä 18885: suositusten kanssa. kaupan keskusliikkeet ja erikoistavarakau- 18886: Maitotaloustuotteisiin kohdistuu huomat- pan maahantuojat. 18887: tava julkinen tuki lähinnä liikevaihtoverojär- Kertomusvuoden kesäkuun alusta liike- 18888: jestelmän kautta. Hintoihin sisältyvä verora- vaihtoverokantaa nostettiin 0,5 prosenttiyk- 18889: site vaihtelee tuotteittain suuresti. Nykyisen siköllä viiden kuukauden ajaksi. Liikevaihto- 18890: hinnoittelujärjestelmän vallitessa yritykset ei- verotukena toimivan alkutuotevähennyksen 18891: vät välttämättä käytä verohelpotuksia kulut- vuoksi eräiden maitotalous- ja lihatuotteiden 18892: tajien ravitsemuksen kannalta tarkoituksen- kuluttajahintojen olisi siksi pitänyt laskea. 18893: mukaisella tavalla. Muun muassa Valio ilmoitti kuitenkin, ettei 18894: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan määräaikaisen liikevaihtoveromuutoksen 18895: ei myöskään voida olla varmoja siitä, että vuoksi ryhdytä suuritäiseen hintojen alenta- 18896: verohelpotuksia käytettäisiin kuluttajahinto- miseen. 18897: jen alentamiseen. Kertomusvuoden maalis- Suomen elintarvikkeiden hintataso kansain- 18898: kuussa maataloustuloratkaisuun perustunei- välisesti verrattuna. Pohjoismaista Tanskassa 18899: den hinnankorotusten yhteydessä meijerin elintarvikkeet ovat keskimäärin n. 20 % hal- 18900: osuus nosti lähes jokaisen maitotaloustuot- vempia kuin Suomessa. Ruotsiin ja Norjaan 18901: teen hintaa enemmän kuin mitä maidon ta- verrattaessa hintaerot eivät ole yhtä selvät. 18902: voitehinnan korotuksesta johtuva raaka-ai- Maiden sisäiset hintavaihtelut ovat suurem- 18903: nekustannusten nousu olisi edellyttänyt. Hin- mat kuin niiden väliset hintatasoerot. Norja 18904: tatukien ohjautumisen valvontaa ei ole järjes- on kallein Pohjoismaa. 18905: tetty hallituksen kilpailulakiesityksessä edel- Tanskassa ja Suomessa elintarvikkeiden 18906: lyttämällä tavalla. hinnat kohosivat 1980-luvulla vähemmän 18907: Sokerin kuluttajahintojen muutos kerto- kuin kuluttajahinnat keskimäärin. Ruotsissa 18908: musvuoden aikana oli taloussokerin kohdalla ja Norjassa elintarvikkeiden hinnat nousivat 18909: 0,1 %ja palasokerin kohdalla 13,7 %. Pala- yleistä hintakehitystä enemmän. 18910: sokerin hinnannousu aiheutui ainoan valmis- Muissa OECD-maissa, Japania ja Sveitsiä 18911: tajan Cultor Oy:n hintapolitiikasta. Talous- lukuun ottamatta, elintarvikkeet ovat selvästi 18912: sokerina on myös toinen valmistaja, mikä halvempia kuin Suomessa. Elintarvikkeet 18913: mahdollistaa kilpailun. Sokerin suhteelliset ovat Suomessa n. 40 % kalliimpia kuin 18914: hinnat ovat etääntyneet toimivien markkinoi- OECD-maissa keskimäärin. 18915: den hinnoitteluperiaatteista. Eri maiden hintatasovertailuihin vaikutta- 18916: Lihan ja lihajalosteiden hinnat nousivat vat mm. yleiset hinta- ja tulotasoerot EFTAn 18917: kertomusvuoden aikana lähes kaksi kertaa laatiman selvityksen mukaan elintarvikkei- 18918: enemmän kuin ravintotuotteiden hinnat kes- den hintataso Suomessa v. 1985 oli 62 % 18919: kimäärin. Hintojen nousun aiheuttivat pää- korkeampi kuin EY -maissa keskimäärin. 18920: osin tuottajille maksetut lihan tavoitehinto- Portugaliin verrattuna Suomen hintataso oli 18921: jen ylitykset. Hintojen nousun vuoksi mm. kaksinkertainen. Kun tulotaso otetaan huo- 18922: lihan kulutus väheni kertomusvuonna. mioon, kaventui elintarvikkeiden suhteellis- 18923: Kahvin maailmanmarkkinahinnat laskivat ten hintojen ero 25 % :iin verrattaessa Suo- 18924: kertomusvuoden aikana n. 50% ja tuontihin- men hintatasoa EY -maiden keskimääräiseen 18925: nat n. 30 %. Kahvin kuluttajahinta oli kui- hintatasoon. Vastaavasti laskien elintarvik- 18926: tenkin kertomusvuoden lopussa lähes sama keet olivat Portugalissa suhteellisesti yli 20 % 18927: kuin vuoden alussa. Tavallisesti kahvin kalliimpia kuin Suomessa. 18928: maailmanmarkkina- ja tuontihintojen muu- Syitä maiden välisiin elintarvikkeiden hin- 18929: tokset ovat heijastuneet nopeasti kuluttaja- taeroihin ovat kunkin maan maatalouspoli- 18930: hintoihin. Kilpailu ei kuitenkaan kertomus- tiikka ja tuontisuoja sekä elintarvikkeiden 18931: vuonna vaikuttanut kahvin hintaan. verotuskohtelu. Kunkin maan julkinen sään- 18932: 157 18933: 18934: tely luo yleiset puitteet sisäisille elintarvike- tovalmisteiden kuluttajahintoihin ja lisähinta 18935: markkinoille. maksetaan tuottajille suoraan valtion budjet- 18936: Tuottajahinnat ovat elintarvikkeiden hin- tivaroista. Lisähinta alentaa vastaavasti ku- 18937: nanmuodostuksen lähtökohtana. Elintarvi- luttajahintoja. 18938: keteollisuuden kustannuksista raaka-aineet Maidon lisähinnan kautta menevänä hin- 18939: muodostivat 61 % v. 1988. Suomessa tuotta- tatukena maksettiin v. 1987 kotimaan kulu- 18940: jahinnat ovat EY-maihin verrattuna noin tukseen käytetylle maidolle lähes 400 Mmk. 18941: kaksinkertaiset. Suurimmat erot ovat kasvin- Hintatuki alensi maitovalmisteiden kuluttaja- 18942: viljelytuotteissa. EFTA-maista Norjassa ja hintoja n. 5 °/o. 18943: Sveitsissä tuottajahinnat ovat korkeammat Maidosta tuottajalle maksetun kokonais- 18944: kuin Suomessa. kustannuksenjako eri maitovalmisteiden hin- 18945: Suomessa elintarvikkeiden hintoihin sisäl- toihin on rasvapainotteinen. Tämä johtaa 18946: tyy liikevaihtoveroa keskimäärin 10,5 %, jos- vähärasvaisten tuotteiden pienempiin hintoi- 18947: ta ns. piilevän liikevaihtoveron osuus on 3,9 hin rasvaisiin tuotteisiin verrattuna. Poik- 18948: prosenttiyksikköä. Alkutuotevähennysjärjes- keuksena on kevytmaidon hinta, jota on pi- 18949: telmällä on saavutettu yleistä liikevaihtovero- detty samansuuruisena kulutusmaidon hin- 18950: kantaa ( 17 %) pienempi verorasitus. Muiden nan kanssa tuotteiden rasvapitoisuuden eros- 18951: hyödykeverojen osuus elintarvikkeiden kulu- ta huolimatta. 18952: tusmenoista on 4 %. Jalostuksen eri vaiheissa Kulutus- ja kevytmaidon samahintaisuu- 18953: maksetut hyödyketukipalkkiot alentavat den aikaansaamiseksi peritään kevytmaidos- 18954: elintarvikkeiden kuluttajahintoja n. 4 %. ta valtiolle veroluonteista maksua, joka oli 18955: Muissa OECD-maissa sovelletaan yleisesti v. 1988 yhteensä yli 100 Mmk. Kevytmaidon 18956: arvonlisäverojärjestelmää, jossa piilevää ve- hintaa nostamalla pyritään edistämään kulu- 18957: rorasitusta ei synny. EY-maissa on elintar- tusmaidon menekkiä. 18958: vikkeiden yleistä lievempi verokohtelu järjes- Maitovalmisteiden liikevaihtoverotuen ko- 18959: tetty joko jättämällä elintarvikkeet kokonaan konaismäärä oli v. 1988 n. 1 400 Mmk. Tuki 18960: verottamatta tai soveltamalla niihin pienem- painottui eniten rasvaisiin valmisteisiin. Voi 18961: pää verokantaa. EY-maat harmonisoivat sai täyden liikevaihtoverohelpotuksen ja 18962: parhaillaan verojärjestelmiään siten, että elin- muuta hintatukea liikevaihtoverotuksen 18963: tarvikkeisiin sovellettaisiin 4---9 % :n vero- kautta. Vuonna 1988 voikilon ylimääräinen 18964: kantaa verottomasta arvosta laskettuna. hintatuki oli n. 1,80 mk. Sitä vastoin kevyt- 18965: Muissa Pohjoismaissa elintarvikkeiden ve- maidon ja rasvattoman maidon hintoja liike- 18966: rotukseen sovelletaan yleistä arvonlisävero- vaihtovero nosti. 18967: kantaa. Norjassa on käytössä erityinen ar- Valtion maksamalla tuella teollisuusvoin 18968: vonlisäveron palautusjärjestelmä, joka yh- hinta saadaan margariinin hintaa pienem- 18969: dessä muiden kulutus- ja tukipalkkioiden mäksi. Teollisuusvoin hintatuki oli v. 1988 18970: kanssa eliminoi elintarvikkeista maksetun ar- yhteensä n. 100 Mmk. Tuki pyrkii edistä- 18971: vonlisäveron vaikutuksen. mään voin kotimaan kulutusta. 18972: Valtion toimet ja elintarvikkeiden hinnat Maidon ja maitovalmisteiden hintoihin 18973: Suomessa. Elintarvikkeiden hinnoittelu on ol- kohdistuvat valtion tuki- ja verotoimet alen- 18974: lut vapaata lokakuusta 1988. Jokainen tuot- tavat kokonaisuudessaan merkittävästi ras- 18975: teen kulkuketjuun osallistuva porras voi vaisten tuotteiden hintoja. Näin edistetään 18976: myydä tuotteensa eteenpäin markkinoilta rasvaisten valmisteiden kotimaan kulutusta. 18977: saamaansa hintaan. Vähärasvaisten tuotteiden osuus kokonais- 18978: Elintarvikkeiden myynnistä kannettavat kulutuksesta on pysynyt edelleen vähäisenä. 18979: verot sisältyvät hintoihin yleensä täysimää- Verot nostavat muiden ravintorasvojen 18980: räisinä. Hintojen alentamiseen tarkoitetut hintoja merkittävästi. Verotus perustuu ra- 18981: tuet saattavat sen sijaan jäädä osittain tuen vintorasvalakiin ja liikevaihtoverolainsää- 18982: saavalle partaalle, jolloin tuki ei alenna täy- däntöön. Kotimaista ravintorasvatuotantoa 18983: simääräisesti kuluttajahintaa. tuetaan rypsin tuotantotuella, joka oli v. 1988 18984: Maidosta tuottajalle maksettu hinta pääte- lähes 300 Mmk. 18985: tään maataloustuloneuvotteluissa. Tuottaja- Kasvisperäisiltä ravintorasvailta perittävä 18986: hinta muodostuu lähinnä tavoitehinnasta ja rasvavero perustuu siihen, että margariinin 18987: lisähinnasta. Tavoitehinta hinnoitellaan mai- hintaa nostetaan voin hintaan verrattuna. 18988: 158 18989: 18990: Margariinin valmistukseen käytetyn öljyn li- lisäksi myös muuta hintatukea verotuksen 18991: säksi peritään rasvaveroa öljystä, joka käyte- kautta, kun taas osa liikevaihtoverosta nos- 18992: tään voi-kasvisöljyseosten tai kasvisöljypoh- taa sianlihan hintaa. Esimerkiksi kokolihana 18993: jaisen jäätelön valmistukseen. Kun öljy paka- myytävän tuotteen hintaa liikevaihtoverotuki 18994: taan sellaisenaan kotitalouksille myytäväksi, alentaa huomattavasti enemmän kuin lenkki- 18995: peritään vero n. 50 %:lla alennettuna. Elin- makkaran hintaa. 18996: tarviketeollisuuden käyttämä öljy on muu- Siipikarjan Iihalie maksetaan alhaisempaa 18997: toin verovapaata. liikevaihtoverotukea kuin naudan- ja sianli- 18998: Ravintorasvavero nostaa merkittävästi halle. Koska siipikarjan !ihaile ei myöskään 18999: kasvispohjaisten tuotteiden hintoja. Esimer- makseta tuotantoavustusta, on se hintapoliit- 19000: kiksi v. 1988 oli jääkaappimargariinin hin- tisesti epäedullisessa asemassa muihin lihala- 19001: nassa veroa yli 10 mk kiloa kohden. Valtiolle jeihin verrattuna. 19002: perityn ravintorasvaveron määrä oli v. 1988 Kotimaisen kalan kulutusta tuetaan val- 19003: n. 250 Mmk, josta margariinin osuus oli tion varoista kalastajille maksettavana tuo- 19004: 199 Mmk. tantotukena. Tuki koskee pääosin silakkaa, 19005: Maito- ja öljypohjaisille rasvoille syntyy mutta tukea voidaan maksaa tietyin edelly- 19006: hintaeroa myös liikevaihtoverokohtelun tyksin myös muille kalalajeille. Hintatuen 19007: kautta. Kasviöljyt ovat täyden liikevaihtove- kokonaismäärä oli kertomusvuonna arviolta 19008: ron alaisia. Voi on kokonaan vapautettu n. 13 Mmk. 19009: liikevaihtoverosta. Jos voin ja jääkaappimar- Silakan hintaa tuki alentaa kalan käyttö- 19010: gariinin verokohtelu olisi samanlainen, olisi tarkoituksen mukaan. Kun kala käytetään 19011: voin vahvistettu hinta ollut esim. 1. 7.1988 yli teollisuudessa säilykkeisiin tai pakastetaan 19012: 50 mk kilolta ilman liikevaihtoverohelpotusta fileinä, on tuki korkein. Kun kala myydään 19013: ja jääkaappimargariinin hinta vastaavasti alle tuoreina fileinä tai savukalana, on tuki edel- 19014: 20 mk kilolta täyden liikevaihtoveron kanssa listä alhaisempi. Myytäessä silakka käsittele- 19015: ilman ravintorasvaveroa. Kotitalouskäyt- mättömänä suoraan kulutukseen tukea ei 19016: töön tarkoitettujen kasvipohjaisten rasvojen makseta lainkaan. 19017: ankara verottaminen on ristiriidassa ravitse- Liikevaihtoverotuksessa kotimainen kala 19018: muksellisten näkökohtien kanssa. on osittain verollista. Kalastajalie maksettu 19019: Valtion budjettivaroista maksetaan suoraa hinta on verovapaata ja muut kuluttajahin- 19020: tuotantotukea naudan- ja lampaanlihalle. nan osat ovat verollisia. Esimerkiksi kerto- 19021: Tuotantopalkkion osa tuottajalle maksetusta musvuoden helmikuussa sisältyi kulutus- 19022: hinnasta alentaa vastaavasti kuluttajahinta- silakan kilohintaan kuluttajille myytäessä 19023: ja. Lihan tuotantopalkkion kokonaismäärä n. 11 %:n liikevaihtovero. Tuontikalalla ja 19024: oli v. 1988 naudanlihan osalta n. 200 Mmk ja kalasäilykkeillä on yleensä sama liikevaihto- 19025: lampaanlihan osalta 6 Mmk. Kyseinen tuki verokohtelu kuin kotimaisella kalalla. 19026: alensi naudanlihan kuluttajahintoja keski- Kananmunien kuluttajahintaa alentaa 19027: määrin n. 7-9 %ja lampaanlihan kuluttaja- merkittävästi budjettivaroista maksettava 19028: hintoja lähes 25 %. suora tuotantotuki. Sen kokonaismäärä oli 19029: Liha on vapautettu liikevaihtoverosta. v. 1988 n. 140 Mmk. Kananmunien kulutta- 19030: Teurastamot saavat liikevaihtoverohelpotuk- jahintatasoa se alensi lähes 20 %. Kananmu- 19031: sena keskimäärin yhtä suuren määrän kuin nista maksetaan liikevaihtoveroa pakkaamon 19032: mitä lihan kuluttajahinnoista peritty liike- ja kaupan osuudesta. Sen sijaan kananmu- 19033: vaihtovero on. Teurastamojen tulisi alentaa nien tuottajille maksettu hinta on verotonta. 19034: omia myyntihintojaan verohelpotuksen mää- Esimerkiksi kertomusvuoden helmikuussa si- 19035: rällä, jotta liikevaihtoverotuki alentaisi täysi- sältyi kananmunien kuluttajahintoihin liike- 19036: määräisesti kuluttajahintoja. vaihtoveroa n. 7 %. 19037: Liikevaihtoverotuen suuruus oli v. 1988 Leivän hinta on noussut pitkään enemmän 19038: tuottajalle maksettua lihakiloa kohden 24 %. kuin muiden elintarvikkeiden hinnat keski- 19039: Kotimaassa kulutetulle naudan- ja sianlihalle määrin. Viljasta syntyvä raaka-ainekustan- 19040: tuen kokonaismäärä v. 1988 oli n. 1 300 nus on leivän hinnanmuodostuksessa pieni. 19041: Mmk. Tämä alensi lihan ja lihavalmisteiden Syyt leivän hintakehitykseen löytyvät leipo- 19042: kuluttajahintoja 15-20 %. moalan ja kaupan piiristä. 19043: Naudanliha saa täyden liikevaihtoverotuen Leivän liikevaihtoverokäytäntö on sama 19044: 159 19045: 19046: kuin useimmilla muilla elintarvikkeilla, eli lua. Erityisesti metsäteollisuudessa yhteiset 19047: tuottajalle maksetun viljan osa on verotonta myyntiyhdistykset ylläpitävät yhtenäistä eri 19048: ja muut hinnanmuodostuksen osat verollisia. valmistajien tuotteiden hintatasoa ja estävät 19049: Koska viljan osuus kuluttajahinnasta on pie- valmistajia kilpailemasta keskenään hintatar- 19050: ni, jää leivän hintaan lähes täysi liikevaihto- jouksilla. Muun muassa paperin ja kartongin 19051: vero eli n. 14 %. hintakilpailu kotimaan markkinoilla on vä- 19052: Muiden kulutustavaroiden markkinat. Suo- häistä. Näistä tuotteista peritään useissa ta- 19053: messa ovat tyypillisiä kulutustavaroiden vali- pauksissa kotimaan kaupassa korkeampia 19054: koivat jakelujärjestelmät ja kaupan ketjuun- hintoja kuin viennissä. 19055: tuminen. Valikoivat jakelujärjestelmät ovat Energian tuotannossa kilpailu on perintei- 19056: sallittuja. Sekä EY:n määräykset että Suo- sesti vähäistä ja rajoittuu lähinnä lämmitys- 19057: men korkeat kulutustavarahinnat osoittavat tapa- ja polttoainevalintoihin sekä energian 19058: kuitenkin, että jakelu toimii maassamme te- jakelumarkkinoihin. Öljytuotteiden tuonti- 19059: hottomasti. suojan vuoksi markkinoilla on vain yksi tuk- 19060: Päivittäistavarakauppa kilpailee Suomessa kumyyjä, Neste Oy. Bensiinin jalostamohinta 19061: aktiivisesti ns. erikoistarjouksilla. Tarjous- Suomessa on eurooppalaista hintatasoa sel- 19062: tuotteissa menetetty myyntikate otetaan västi korkeampi. 19063: muilta, "normaalihintaisilta" tuotteilta. Päi- Sähkön tukkumyynnissä Imatran Voima 19064: vittäistavarakauppa ei kilpaile reaalihintata- Oy:n asema on vahva kantaverkon ja merkit- 19065: solla. tävien osto-oikeuksien haltijana sähkön 19066: Mainontaan käytettiin Suomessa v. 1988 tuonnissa ja Pohjois-Suomen vesivoimassa. 19067: yhteensä 7 385 Mmk eli 1 491 mk henkeä Sähkön siirtoehtoja lievennettiin hieman ker- 19068: kohden. Mainonnan kustannukset ovat viime tomusvuoden alkupuolella sähkön yhteistyö- 19069: vuosina nousseet selvästi yleistä hintatasoa valtuuskunnan sopimuksella. Osto- ja siir- 19070: enemmän. toehtoihin jäi kuitenkin kilpailua rajoittavia 19071: Suomen tavallisimmilla harvainkilpailun piirteitä. Teollisuuden Voimansiirto Oy:n pe- 19072: aloilla yritykset käyttävät pääsääntöisesti rustaminen ja tuontiluvan myöntäminen yh- 19073: markkinoinnissa muita kilpailukeinoja kuin tiölle lisää alan kilpailua. 19074: hintaa. Hintakilpailua yritetään suorastaan Neste Oy muutti 1.10.1988 keskeisten öljy- 19075: välttää. Erityisen suosittu kilpailukeino on tuotteiden suhteellisia hintoja. Lämmitykseen 19076: juuri mainonta. Kuluttajien edun mukaista ei käytettävän kevyen polttoöljyn kuluttajahin- 19077: yleensä ole muun kuin hintakilpailun käyttö, taa on nostettu suhteellisesti eniten hintaval- 19078: sillä muiden kilpailukeinojen kustannukset vonnan päättymisen jälkeen. Lähinnä yksi- 19079: sisällytetään hyödykkeiden hintoihin. tyisautoiluun käytettävän korkeaoktaanisen 19080: Investointihyödykkeiden markkinat. Kilpai- bensiinin hintaa on nostettu vähiten. 19081: luolot Suomen teollisuudessa ovat verraten Rakentaminen on pääosin kotimarkkina- 19082: vapaat, joskin teollisuuden sisäinen sopimus- toimintaa. Ulkomaisen urakkakilpailun mer- 19083: käytäntö sekä useilla aloilla määräävässä kitys on vähäinen. Rakennusala kuitenkin 19084: markkina-asemassa olevat yritykset vähentä- kansainvälistyy integraatiokehityksen myötä. 19085: vät todellisia kilpailumahdollisuuksia. Tuon- Erilaiset tekniset esteet vähenevät, mikä ki- 19086: tikilpailu muodostaa usein merkittävimmän ristää mm. rakennusmateriaalien kilpailua. 19087: kilpailu vaihtoehdon. Vähäisen kansainvälisen kilpailun ohella 19088: Teollisuuden ylläpitämistä kilpailunrajoi- rakentaminen on suhdanneherkkää. Rahoi- 19089: tuksista tärkeimpiä ovat valikoivat myynti- tusmarkkinoiden sääntelyn purkaminen vii- 19090: järjestelmät ja yhteiset myyntielimet Erityi- me vuosina on parantanut kuluttajien rahoi- 19091: sesti metalliteollisuudessa ja osin rakennus- tusmahdollisuuksia, mikä on lisännyt suures- 19092: tarviketeollisuudessa on yleistä, että valmis- ti asuntojen kysyntää. Koska asuntojen tar- 19093: tajat myyvät tuotteitaan vain tietyille valitse- jonta on kysyntään nähden ollut riittämätön- 19094: milleen jälleenmyyjille. Järjestelmään liittyvät tä ja asuntojen rakentaminen on hidasta, 19095: useissa tapauksissa valmistajien antamat vä- ovat vanhojen asuntojen hinnat nousseet pal- 19096: hittäisohjehinnat, jotka ovat myönnettävien jon. Kysynnän vilkastumisen aiheuttama 19097: alennusten lähtökohtina kaupan eri portais- asuntorakentamisen korkeasuhdanne on 19098: sa. Nämä järjestelyt estävät uusien kilpailijoi- vuorostaan johtanut rakennusmateriaali-, 19099: den pääsyn alalle ja vähentävät hintakilpai- aliurakointipalvelu- ja työvoimapulaan sekä 19100: 160 19101: 19102: näiden hintojen nousuun. Näin ollen myös kilpailuvirasto aloitti kertomusvuonna toi- 19103: uusien asuntojen rakennuskustannukset ja minnan näiden kartellien purkamiseksi. 19104: hinnat ovat nousseet. Kilpailunrajoituslain (709/88) 1 §:n 2 mo- 19105: Rakennusalalla kilpailua rajoitetaan mo- mentin mukaan lakia sovellettaessa on erityi- 19106: nin tavoin. Julkisen vallan kilpailua rajoitta- sesti otettava huomioon mm. kuluttajien etu. 19107: vat säädökset kohdistuvat mm. kaavoituk- Tavoitteena on, että kilpailun lisääntymisestä 19108: seen, rakennuslupamenettelyyn, asuntotuo- mahdollisesti syntyvät tehokkuusvoitot siir- 19109: tantoon ja rakennusmateriaalien teknisiin tyvät kuluttajahintoihin. Yritykset asettavat 19110: standardeihin ja normeihin. Myös rakennus- kuitenkin useissa tapauksissa hinnat toimi- 19111: toimintaan ja rakennusmateriaalikauppaan van kilpailun periaatteista poikkeavasti käyt- 19112: sisältyy useita kilpailunrajoituksia. Muun täen hyväksi markkinavoimaansa. 19113: muassa kauttalaskutus sekä tiukat normit ja Kilpailunrajoituslain 16 §:n 3 kohta antaa 19114: ammattikuntarajat nostavat alan kustannuk- kilpailuneuvostolle mahdollisuuden puuttua 19115: sia. elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoit- 19116: Palvelujen markkinat. Palvelusektorille ei tajien yhteenliittymän hinnoitteluun, mikäli 19117: kohdistu merkittäviä ulkopuolisia kilpailu- hyödykkeen hinta on muodostunut kohtuut- 19118: paineita. Palvelualojen sopimat kilpailunra- tomaksi tai alhaisuutensa takia kilpailuolo- 19119: joitukset ovat voittopuolisesti vaakatason suhteita olennaisesti vääristäväksi. Esityksen 19120: hintayhteistyösopimuksia, jotka ilmenevät asian käsittelemisestä kilpailuneuvostossa voi 19121: toimialajärjestöjen antamina suositus- ja oh- tehdä kilpailuvirasto, elinkeinonharjoittaja 19122: jehinnastoina. Palvelusektorilla on myös toi- tai elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etu- 19123: mituskieltoja, aluejakaja ja kytkentäehtoja. ja valvova yhteisö. Kilpailuneuvosto ei ker- 19124: Julkinen valta rajoittaa tai vinouttaa pal- tomusvuoden loppuun mennessä ollut anta- 19125: velualojen kilpailua erilaisin perustein. Mer- nut yhtään mainitussa lainkohdassa tarkoi- 19126: kittävästi kilpailua rajoittaa alalle pääsyn tettua asiaa koskevaa ratkaisua. Myöskään 19127: sääntely luvanvaraisuudella, johon usein liit- hintasulkulakia ei sovellettu kertomusvuoden 19128: tyy myös tarveharkinta. Erityisesti liikentees- loppuun mennessä. 19129: sä tätä on sovellettu pitkään. Eräillä liiken- Hinta-, kilpailu- ja kuluttajapo- 19130: teen lohkoilla, erityisesti kuorma-autoliiken- litiikan viranomaisorganisaa tiot. 19131: teessä, säännöksiä on kertomusvuonna ryh- Elinkeinohallitus. Elinkeinohallituksen tehtä- 19132: dytty muuttamaan vapaampaan suuntaan. vät ja organisaatio muuttuivat 1.10.1988. 19133: Palvelusektorin joillakin aloilla toimivilla Hintavalvonta päättyi hintavalvontalain ku- 19134: elinkeinonharjoittajilla on määräävä markki- moamisen myötä, kilpailunedistämistä kos- 19135: na-asema. Useat näistä ovat ns. luonnollisia kevat tehtävät siirtyivät kilpailuvirastolle, ja 19136: alueellisia monopoleja, kuten vesi- ja viemä- elinkeinohallituksen tutkimusosasto ja toi- 19137: ri-, tele- ja satamalaitokset. meenpano-osasto lakkautettiin. Muutokset 19138: Kilpailulainsäädännön vaikutus perustuivat kilpailu- ja hintakomitean mietin- 19139: k i 1p a i 1u o 1o i h i n. Kilpailulainsäädännön töön (KM 1987:4). 19140: uudistuksella v. 1988 pyrittiin aktiiviseen kil- Organisaatiouudistuksessa elinkeinohalli- 19141: pailupolitiikkaan. Kilpailuviranomaisten tu- tuksen kuluttaja-asiain osastolle perustettiin 19142: lee sen mukaan puuttua kilpailua rajoittaviin kaksi uutta toimistoa: hintatutkimustoimisto 19143: ilmiöihin. ja valvontatoimisto. Kuluttaja-asiain osaston 19144: Kertomusvuoden keskeisin kilpailupoliitti- tehtäviin kuuluu mm. kuluttajakysymysten 19145: nen toimi oli vaakatason hintakartellien pur- hoitamiseen liittyvien hyödykkeiden hintoja 19146: kaminen. Nämä ovat samalla partaalla toi- koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemi- 19147: mivien yrittäjien tai toimialajärjestöjen sopi- nen sekä niiden julkaiseminen. Kyseisiä tut- 19148: muksia ja suosituksia yhtenäisistä hinnoista kimuksia ja selvityksiä tehdään hintatutki- 19149: ja hinnoitteluperusteista. Vaikka suositushin- mustoimistossa. 19150: nastoina tapahtuvaa vaakatason hintayhteis- Hintatutkimustoimiston toiminta jakaan- 19151: työtä ei ole kilpailunrajoituslaissa nimen- tuu yleiseen hinta- ja kustannuskehitysseu- 19152: omaisesti kielletty, katsotaan suositusten pe- rantaan, paikallisiin kuluttajahintaselvityk- 19153: ruslähtökohdiltaan olevan haitallisia ja joh- siin ja vertailuihin sekä alakohtaiseen tutki- 19154: tavan mm. hinnoittelun jäykistymiseen ja toi- mus- ja selvitystoimintaan. 19155: minnan tehottomuuteen. Tämän vuoksi Elinkeinohallitus julkaisee kuukausittain 19156: 161 19157: 19158: kuluttajapoliittisia tavoitteita palvelevaa yhteistyössä alan viranomaisten kanssa myös 19159: Hintakatsausta. Alakohtaiset tutkimukset laajan peruskartoituksen rakennusalan kil- 19160: koskevat ensisijaisesti hyödykkeiden hinnan- pailuoloista. Yhteistyössä kauppa- ja teolli- 19161: muodostuksen ja kustannusrakenteen syste- suusministeriön energiaosaston kanssa viras- 19162: maattista selvittämistä. Hintatutkimustoi- to selvitti öljyn tuontikilpailun vaihtoehtoja 19163: misto julkaisee hintavertailujen koko maata sekä sähkölaitosalan keskittymistä. 19164: koskevat tulokset Hintatiedote-sarjassa. Hin- Kilpailuvirasto järjesti kertomusvuonna 19165: tatiedotteisiin kootaan myös muuta ajankoh- tutkimusseminaarin, jonka tarkoituksena oli 19166: taista hinta- ja markkinatietoa. Hintavertai- antaa virikkeitä kilpailututkimukselle kor- 19167: lujen tulokset julkaistaan myös lääneittäin keakouluissa ja alan tutkimuslaitoksissa. Vi- 19168: paikallislehdissä ja alueradioissa. Hintaseu- raston yhteistyö korkeakoulujen kanssa on 19169: rantaa varten on yhteistyössä pohjoismaisten käynnistynyt. 19170: hinta-, kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten Kilpailuviraston toimien seurauksena vaa- 19171: kanssa käynnistetty säännöllinen päivittäista- katason hintakartelleista purkautui kerto- 19172: varoiden ja öljytuotteiden hintoja koskeva musvuoden aikana kokonaan 50 ja osittain 5. 19173: tietojenvaihto. Kilpailunrajoitusten vahingollisten vaiku- 19174: Elinkeinohallituksen alaisina piirihallinto- tusten poistamista koskevissa asioissa kilpai- 19175: viranomaisilla eräissä valvontatehtävissä toi- luvirasto antoi 48 päätöstä, joista 15 koski 19176: mivat lääninhallitukset. Tämän lisäksi lää- vaakatason kartellien purkamista. Vireille 19177: ninhallitukset keräävät hintatietoja elinkei- kertomusvuoden aikana tuli uusia kilpailun- 19178: nohallituksen tekemiä tutkimuksia ja selvi- rajoitustapauksia n. 200. 19179: tyksiä varten. Valvontatoimiston keskeinen Kilpailuvirastossa pidettävässä kilpailun- 19180: tehtävä on lääninhallitusten toiminnan val- rajoitusrekisterissä oli kertomusvuoden lo- 19181: vonta ja ohjaus. Valvontatoimiston kulutta- pussa 705 voimassa ollutta kilpailunrajoitus- 19182: jiin suunnattua markkinoinnin valvontaa on ta. Rekisteristä poistui 39 tapausta. Kerto- 19183: pyritty kehittämään. Keskeiseksi on muodos- musvuoden aikana laadittiin suunnitelma kil- 19184: tunut 15.2.1989 voimaan tulleen hintamer- pailunrajoitusten rekisteröinnin uudistami- 19185: kintäasetuksen (9/89) toteutumisen valvonta. sesta. Rekisteri on muutettu atk-pohjaiseksi. 19186: Kilpailuvirasto. Toimintansa 1.10.1988 Kilpailuviraston kansainvälisessä yhteis- 19187: aloittaneen kilpailuviraston tehtävänä on ter- työssä korostuivat kertomusvuonna perintei- 19188: veen ja toimivan taloudellisen kilpailun tur- nen kilpailuviranomaisten pohjoismainen yh- 19189: vaaminen. Viraston on seurattava markki- teistyö ja osallistuminen OECD:n kilpailuko- 19190: noita, paikallistettava niillä olevat kilpailun- mitean työskentelyyn sekä Euroopan talou- 19191: rajoitukset ja poistettava rajoitusten vahin- dellisen integraation valmisteluun. Virasto oli 19192: golliset vaikutukset. edustettuna OECD:n kilpailukomitean ko- 19193: Kilpailuvirastossa työskenteli kertomus- kouksissa ja komitean eri työryhmissä sa- 19194: vuoden lopussa 47 henkilöä. Voimavarojen moin kuin EFTAn sekä UNCTADin kilpai- 19195: lisätarpeet turvataan toimintojen järkeistämi- lupolitiikan asiantuntijaryhmän kokoukses- 19196: sellä. Virastoon on hankittu sisäinen tieto- sa. 19197: verkko atk:n hyödyntämiseksi. Kilpailuviraston toiminnan tuloksellisuu- 19198: Kilpailunrajoitusten paikallistamiseksi kil- den arvioiminen on viraston oman arvion 19199: pailuvirasto selvittää markkinaolosuhteita ja mukaan ongelmallista, koska sitä ei voida 19200: teettää tilaustutkimuksia. Kilpailunrajoitus- yksiselitteisesti mitata. Julkisuudessa pide- 19201: ten vahingollisten vaikutusten poistamiseksi tään inflaatiokehitystä virheellisesti kilpailu- 19202: vireille tulleita tapauksia selvitetään. Tarpeen politiikan onnistumisen mittarina. 19203: vaatiessa virasto käynnistää neuvottelut Euroopan taloudellisen yhdentymisen vai- 19204: asianosaisten kanssa. Se seuraa elinkeinoelä- kutuksia Suomen kilpailupolitiikkaan ei vielä 19205: mää koskevaa säädösvalmistelua ja antaa tiedetä. Toteutuessaan eurooppalainen ta- 19206: lausuntoja sekä toimii asiantuntijana. Kilpai- lousalue EES voi joko ottaa käyttöön EY:n 19207: lupoliittisilla aloitteilla virasto vaikuttaa kilpailusäännöt sellaisinaan tai luoda omat 19208: säännösten ja käytäntöjen muuttamiseen kil- kilpailusääntönsä. Kansallinen kilpailulain- 19209: pailua suosiviksi. säädäntö voi jäädä kummankin vaihtoehdon 19210: Kertomusvuonna virastossa valmistui usei- toteutuessa voimaan. Mikäli EES toteutuu, 19211: ta kilpailuoloselvityksiä. Virasto käynnisti on mahdollista, että kansalliset kilpailuviran- 19212: 21 300644M 19213: 162 19214: 19215: omaiset soveltavat Euroopan maiden kanssa nissä tuontimaksua vastaavana. Siirtymäkau- 19216: käytävän kaupan tapauksessa EES:n kilpai- della lisensiointia jatkettaisiin tavoitehinta- 19217: lusääntöjä. tuotteissa. Mietinnössä esitetään mm., että 19218: Suomen uusi kilpailulainsäädäntö ja kil- elintarvikkeiden liikevaihtovero Suomessa 19219: pailuviranomaisten organisaatio oli kerto- alennettaisiin EY -maiden keskitasolle 19220: musvuonna uudenaikaisin ja tarjosi esikuvia (5-6 %:iin) ja että niiden valmisteveroista 19221: muille Pohjoismaille näiden uudistaessa lain- luovuttaisiin. 19222: säädäntöään ja viranomaisorganisaatioitaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä kil- 19223: Suomen samoin kuin monien muiden mai- pailuviraston yhteinen työryhmä esitti kerto- 19224: den kilpailupolitiikkaan kuuluu se, että elin- musvuoden syksyllä, että öljytuotteiden kil- 19225: keinonharjoittajien ja niiden yhteenliittymien pailun lisäämiseksi harkittaisiin niiden tuon- 19226: kilpailuviranomaiselle ilmoittamat kilpailun- tisuojan poistamista ja Neste Oy:n jalostamo- 19227: rajoitukset merkitään julkiseen rekisteriin. toiminnan yhtiöittämistä. 19228: Rekisteröiminen on perustunut kilpailuviras- Kilpailuvirasto kiinnitti kertomusvuonna 19229: ton mielestä ylioptimistiseksi osoittautunee- ilmailuhallituksen huomiota siihen, että Fin- 19230: seen otaksumaan, jonka mukaan rekisteröin- nair Oy voi määräävän markkina-asemansa 19231: nin synnyttämä julkisuus estää elinkeinon- turvin kilpailun puuttuessa siirtää ylikapasi- 19232: harjoittajia rajoittamasta kilpailua. teetin aiheuttamat kustannukset lentolippu- 19233: Uusi kilpailulainsäädäntö perustuu aktiivi- jen hintoihin tukeutuen hallintoviranomaisen 19234: seen kilpailupolitiikkaan. Kaikki sellaiset kil- päätökseen, koska ilmailuhallitus vahvistaa 19235: pailunrajoitukset, joilla voi olla vahingollisia ao. hinnat. 19236: vaikutuksia, pyritään nopeasti purkamaan. Kuluttaja-asiamies. Kauppa- ja teollisuus- 19237: Rekisteröiminen palvelee aktiivista kilpailu- ministeriön hallinnonalalle sijoitetun kulutta- 19238: politiikkaa heikosti, koska vahingollisia vai- ja-asiamiehen päätehtävänä on markkinoin- 19239: kutuksia omaavat kilpailunrajoitukset ovat nin ja sopimusehtojen laillisuuden valvonta. 19240: rekisterissä yleensä vain lyhyen ajan ja mui- Ensisijaisesti tässä pyritään ennalta ehkäise- 19241: den kilpailunrajoitusten rekisteröimisen hyö- vään yleisvalvontaan. Joka toinen vuosi ase- 19242: ty on kyseenalainen. Rekisteröinti on suuri- tetaan toiminnalle painoalueet, joilla pyri- 19243: töistä. tään periaatteellisiin sekä ohjeluonteisiin rat- 19244: Kilpailuvirasto on ryhtynyt tutkimaan kaisuihin. 19245: mahdollisuutta luopua kilpailunrajoitusten Kuluttaja-asiamiehen toimistossa työsken- 19246: rekisteröinnistä. Velvollisuus ilmoittaa kil- teli kertomusvuonna 25 henkilöä, joista 13 oli 19247: pailunrajoitukset kilpailuvirastolle kuitenkin toimistohenkilöstöä. Nämä hoitivat myös ku- 19248: halutaan säilyttää. luttajavalituslautakunnan toimintoja. Kulut- 19249: Muutoin uusi kilpailulainsäädäntö on kil- taja-asiamiehen ja toimistopäällikön ohella 19250: pailuviraston mukaan osoittautunut toimi- henkilöstöön kuului yhteensä 10 esittelyteh- 19251: vaksi. Kilpailunrajoitusten vahingollisten tävissä toimivaa ylitarkastajaa ja esittelijää. 19252: vaikutusten poistaminen on toistaiseksi on- Kuluttaja-asiamiehen toiminnan tulokselli- 19253: nistunut neuvotteluteitse. suutta arvioidaan seuraamalla käsittelyaiko- 19254: Kilpailuvirasto vaikutti aioitteellisesti hal- ja, ratkaistujen juttujen määrää ja paino- 19255: lituksen talouspoliittisen ministerivaliokun- alueprojektien toteutumista. Lisäksi laadi- 19256: nan 24.11.1989 hyväksymään kilpailun tehos- taan markkinointiohjeita ja sopimusehtoja 19257: tamista tarkoittavaan toimenpideohjelmaan. sekä markkinatuomioistuinhakemuksia, joi- 19258: Elintarvikepoliittista ohjelmatyötä valmistel- den määrät osoittavat osaltaan toiminnan 19259: lut toimikunta antoi 19.3.1990 mainittuun tuloksellisuutta. 19260: ohjelmaan liittyen mietintönsä, jossa ehdotet- Keskeisenä ongelmana tässä työssä kerto- 19261: tiin mm. tarpeettoman tuontilisensioinnin musvuonna oli vireillä olleiden asioiden 19262: poistamista eräiltä elintarvikkeilta sekä selvi- ruuhkaantuminen ja ennakkoneuvonnan vä- 19263: tettiin mahdollisuuksia korvata tuontilisen- häisyys. Työtapoja kehittämällä ja tietotek- 19264: siointia tuontimaksuilla ja tulleilla. Mietin- niikkaa lisäämällä on toimistossa näistä vai- 19265: nössä esitetyn tavoitteen mukaan maatalou- keuksista pääosin selviydytty. 19266: den vientituki on tarkoitus poistaa pääosin Hintamerkintäasetuksen (9/89) tehokkaan 19267: 1990-luvun aikana. Elintarvikkeisiin sisältyvä valvonnan kannalta hankalia ovat markki- 19268: hinnantasaus säilyy mietinnön mukaan vien- nointirikosten ja -rikkomusten syytteen nos- 19269: 163 19270: 19271: tamista koskevat säännökset. Ne edellyttä- kustannusten suhteellisessa alentamisessa tulee 19272: vät, että kuluttaja-asiamies tekee syyteilmoi- pyrkiä käyttämään ennakkoluulottomasti hyö- 19273: tuksen. Hintamerkintäasetuksen säännökset dyksi kaikki käytettävissä olevat mahdollisuu- 19274: ovat kuitenkin niin selkeitä ja yksityiskohtai- det. Kysymykseen tulevat ainakin maatalous- 19275: sia, ettei kuluttaja-asiamiehen kannanotto politiikan tarkistaminen tavoitteena tuontisuo- 19276: aina olisi välttämätön. Menettelyn hitaus jan purkaminen erityisesti niiltä elintarvikkeil- 19277: puolestaan heikentää järjestelmän ennaltaeh- ta, joita Suomessa ei luoteta lainkaan tai 19278: käisevää vaikutusta. Kuluttaja-asiamies on tuotetaan vain vähän, elintarvikkeiden verotus- 19279: tehnyt asiasta aloitteen kauppa- ja teollisuus- kohtelun muuttaminen siten, että eri elintarvik- 19280: ministeriölle, joka puolestaan on ehdottanut keiden kuluttajahintojen suhteet vastaisivat 19281: oikeusministeriölle syytteeseenasettamisme- niiden tuotantokustannusten suhdetta sekä 19282: nettelyn yksinkertaistamista. Oikeusministe- elintarvikkeiden liikevaihtoverokohtelun muut- 19283: riö on käytännöllisistä syistä yhdistänyt muu- taminen sellaiseksi, että elintarvikkeisiin sisäl- 19284: toksen toteuttamisen rikoslain I kokonaisuu- tyvä liikevaihtovero ei olisi ainakaan korkeam- 19285: distusvaiheeseen. Muutosehdotus koskee pi kuin esim. Euroopan Yhteisöissä. Lisäksi 19286: myös asuntotietoasetuksen rikkomistapauk- olisi tarkistettava eri hintalukien ohjausjärjes- 19287: sia. Lakiesitys oli vuoden 1990 keväällä edus- telmät sellaisiksi, että voitaisiin olla varmoja 19288: kunnan käsiteltävänä. hintalukien ohjautumisesta hyödyttämään vii- 19289: Suomen kilpailuolot ovat monessa suhteessa me kädessä kuluttajia. 19290: epätäydelliset. Maamme markkinamekanismin Julkisen vallan harjoittama! kilpailua rajoit- 19291: tehokasta toimivuutta häiritsevät lukuisat eri tavat harkinnanvaraiset lupa- yms. säätelytoi- 19292: tekijät, joista keskeisimpiä ovat tuotannon ja met on perusteltua purkaa kokonaan. Uusien 19293: jakelun keskittyminen erityisesti elintarvikkei- yrittäjien rajoittamaton alalle pääsy olisi pää- 19294: den ja muussa päivittäistavarakaupassa, ener- sääntöisesti turvattava tarvittaessa julkisen vi- 19295: giatuotteissa ja rakennustoiminnassa sekä jul- ranomaisen toimin. Erityisesti on kannustella- 19296: kisen vallan harjoittama maatalouspolitiikka va suurten yritysten toiminnan jättämissä tuo- 19297: tuontisuojineen,julkisten viranomaisten suorit- tanto- ja markkinointiravissa toimivien pien- 19298: tama elinkeinopoliittinen säätely ja valtion ve- yrittäjien alalle pääsyä ja toimintaa kilpailua 19299: ropolitiikka. täydentävänä ilmiönä. Niin sanottujen luonnol- 19300: Epätäydelliset kilpailuolot selittävät suurel- listen alueellisten monopolien (kuten sähkö-, 19301: ta osin maamme kuluttajahintojen suhteellisen puhelin- yms. laitosten) toimilupakäytännön 19302: korkeuden verrattuna moniin muihin kehitty- yhteyteen tulee liittää pysyvä ja säännöllinen 19303: neisiin teollisuusmaihin. Tulotasoon suhteutet- kustannus- ja hintaseuranta hinnoittelun koh- 19304: tuna esim. elintarvikkeiden kuluttajahinnat oli- tuul!isuuden varmistamiseksi. 19305: vat Suomessa viime vuosikymmenen jälkipuo- Kilpailupolitiikan keinoin on pyrittävä estä- 19306: liskolla noin viidenneksen korkeammat kuin mään tuotannon ja jakelun keskittymistä ja 19307: läntisissä teollisuusmaissa keskimäärin. Myös esim. tukkuportaan nk. kauttalaskulusta ku- 19308: muut elinkustannukset, asuminen mukaan luet- luttajahintoja nostavana tekijänä. Hintakartel- 19309: tuna, ovat Suomessa yleensä vertailumaita leista ja harvainkilpailusta aiheutuvaa muuta 19310: korkeammat. kuin todellista hintakilpailua tulee pyrkiä vä- 19311: Kilpailuoloja tervehdyttävällä kilpailupoli- hentämään toimilla, jotka rajoittavat viime 19312: tiikalla voidaan vaikuttaa lähinnä juuri Suo- kädessä kuluttajien kustannettaviksi tulevia 19313: men ja vertailumaiden kuluttajahintatasojen kilpailutapoja, kuten esim. tarpeetonta mark- 19314: rakenteelliseen suhteeseen. Sen sijaan kulutta- kinointia ja mainontaa. 19315: jahintojen muutosvauhtiin eli inflaatioon vai- Suomen tulee varautua myös kehittämään 19316: kutetaan ensisijaisesti talouspolitiikan muiden kilpailulainsäädäntöään yleiseurooppalaiseen 19317: lohkojen, kuten finanssi-, tulo- ja rahapolitii- suuntaan 1990-luvulla. Tämä tarkoittaa erityi- 19318: kan kautta. Tähän liittyen kilpailupolitiikalla sesti kilpailuviranomaisten vaikuttamisedelly- 19319: tulee pyrkiä tukemaan talouspolitiikan tavoit- tysten täsmentämistä ja vaikuttamismahdolli- 19320: teena olevaa inflaatiovauhdin hidastamista ver- suuksien lisäämistä sekä tähän liittyvien sank- 19321: tailu- ja kilpailijamaiden keskimääräisen tason tioiden tehostamista. Vireille olisi pantava kil- 19322: alapuolelle. pailulainsäädännön uudistaminen niin, että to- 19323: Valtiontilintarkastajat katsovat, että maam- detut kilpailunrajoitukset muuttuisivat yleensä 19324: me kilpailuolojen tervehdyttämisessä ja elin- kiel!etyiksi. Tähän liittyen esim. hintamerkin- 19325: 164 19326: 19327: täasetuksen (9/89) käytännön valvontamah- metriä kohden on tilastojen mukaan alentu- 19328: dollisuuksia tulee tehostaa. nut. Autojen parantunut energiatehokkuus 19329: Suomen ja muiden maiden hinta- ja kilpai- on tutkimusten mukaan lisännyt autolla ajoa. 19330: luviranomaisten yhteistyötä tulee pyrkiä edel- Henkilöautojen vuotuiset ajosuoritteet ovat 19331: leen lisäämään ja kehittämään erityisesti siitä alentuneet, mikä on merkinnyt autoihin sisäl- 19332: syystä, että maamme mahdollisen osallistumi- tyvän välillisen energiapanoksen käytön te- 19333: sen eurooppalaiseen taloudelliseen integraa- hokkuuden alenemista. 19334: tioon tulisi johtaa kuluttajien hyvinvointihyö- Välilliseen energiankulutukseen vaikutta- 19335: tyjen lisääntymiseen. Tämä voidaan varmistaa vat sekä kuluttajien että hyödykkeiden tuot- 19336: vain siten, että myös Suomessa turvataan va- tajien energiatietoisuus. Elintarvikkeiden val- 19337: paa kansainvälinen kilpailu ja siihen perustuva mistukseen käytettävän energian määrän 19338: hinnoittelu suomalaisten ja ulkomaisten jake- kasvu osoittaa, että nykyinen ravintokulttuu- 19339: luketjujen ryhdyttyä tiivistämään yhteistyö- ri on energiataloudellisesti tehotonta. Nykyi- 19340: tään. nen kulutusta ja matkustelua arvostava elä- 19341: Vastuu hinta- ja kilpailupolitiikan tehosta- mäntapa on lisännyt kotitalouksien toiminto- 19342: misesta ja yhteensovittamisesta eri hallinnon- jen energiasisältöä. Hyödykkeiden tuotan- 19343: aloilla kuuluu viime kädessä valtioneuvostolle. nossa energiavaltaisuus lisääntyy erityisesti 19344: Olisikin harkittava erillisen, tätä tehtävää suo- sellaisilla aloilla, joilla ihmistyötä korvataan 19345: rittavan ja ao. hallinnonalojen sekä etujärjes- energiaa paljon käyttävillä koneilla, kuten 19346: töjen edustajista nimitetyn elimen perustamista esim. metsäteollisuudessa, kaivannaistoimin- 19347: huolehtimaan kilpailuolojemme saattamisesta nassa sekä maa- ja vesirakentamisessa. 19348: asianmukaisiksi. Kunnalliset laitokset käyttävät noin 2/3 19349: julkisyhteisöjen käyttämästä energiasta, joka 19350: Energiahuolto ja -politiikka. Energiahuol- kuluu ensisijaisesti rakennusten lämmittämi- 19351: to kattaa energian tuotannon, jakelun ja ku- seen. Sähkön osuus on suuri julkisyhteisöjen 19352: lutuksen sekä teknisen energiajärjestelmän ja energian käytössä. 19353: sitä koskevat välittömät energian kulutus- ja Suomen energian kokonaiskulutus kasvoi 19354: tuotantopäätökset Energiapolitiikka sisältää 1980-luvulla viidenneksen. Kertomusvuonna 19355: poliittisen ja hallinnollisen toiminnan, joka se oli lähes 30 milj. ekvivalenttista öljytonnia 19356: liittyy energian tuotannon ja kulutuksen ylei- eli n. 6 tonnia asukasta kohden. Keskimää- 19357: seen ohjaukseen, sääntelyyn ja uusintami- räinen vuosikasvu oli 2 %. 19358: seen. Primäärienergian kulutuksen rakenne 19359: En e r g i a n käyttö j a tuo ta n t o . Ko- muuttui 1980-luvulla huomattavasti. Vuonna 19360: titalouksien energiankulutukseen vaikuttavat 1980 öljyn osuus koko kulutuksesta oli 46 %, 19361: niiden rakenteelliset ominaisuudet, liikkumis- mutta kertomusvuonna enää 31 %. Öljyn 19362: tarve, arvot ja asenteet sekä energiatuottei- kulutus kasvoi liikenteessä kuitenkin lähes 19363: den hinta- ja verotuspolitiikka. Keskiverto- 40%. 19364: kotitalouden vuotuinen energiankulutus Suo- Myös hiilen kulutus laski 14 %. Syynä oli 19365: messa vastaa n. 7 000 litraa bensiiniä. Tästä sen käytön väheneminen lähinnä lauhdutus- 19366: n. 40 % on välitöntä ja 60 % välillistä, hyö- voiman tuotannossa. Lähitulevaisuudessa 19367: dykkeiden tuottamiseen sitoutunutta ener- hiililauhteen tuotanto kasvanee. Tämä aiheu- 19368: giaa. tuu sähkön kysynnän kasvusta ja jo pääte- 19369: Kotitalouksien energian käytöstä n. 40 % tyistä voimalaitosratkaisuista. 19370: suuntautuu asumiseen, n. 20 % liikkumiseen, Sähkön nettotuonti kasvoi 1980-luvulla 19371: n. 20 % elintarvikkeisiin ja n. 20 % muuhun keskimäärin 22 % vuodessa. Ydinvoiman 19372: kulutukseen. Lämmitysenergiasta suurin osuus primäärienergian kokonaiskulutukses- 19373: osuus kuluu huoneilman lämmittämiseen. ta kohosi 7 % :sta 15 % :iin. 19374: Säätö- ja tuotantohäviöihin lämmitysener- Maakaasun kulutus kasvoi keskimäärin 19375: giasta kuluu n. 40 %. 9 % vuodessa. Sen osuus oli kertomusvuonna 19376: Kaikesta henkilöliikenteen energiankulu- 6%. 19377: tuksesta tieliikenteen osuus on 90 %. Liiken- Kotimaisten energianlähteiden osuus ener- 19378: teen energian kokonaiskulutuksesta henki- giataseessa nousi 1980-luvulla yhdellä pro- 19379: löautoliikenteen osuus on noin puolet. Hen- senttiyksiköllä 29 %:iin. Vielä 1960-luvun 19380: kilöautoliikenteen tehokkuus henkilökilo- alussa kotimaisen energian osuus oli yli 19381: 165 19382: 19383: 60 %. Kotimaisten energialähteiden kasvu oli tuotiin ulkomailta, paaas1assa Neuvostolii- 19384: keskimäärin 3 % vuodessa. Eniten kasvoi tosta (öljy, sähkö, kaasu), Ruotsista (sähkö) 19385: turpeen energiakäyttö. Vesivoiman tuotanto- ja Puolasta (kivihiili). Neuvostoliiton osuus 19386: kapasiteetti ei kasvanut 1980-luvulla merkit- tuonnissa on keskeinen. 19387: tävästi. Muiden kotimaisten polttoaineiden Tuontiriippuvuus merkitsee, että energia- 19388: kulutus kasvoi keskimäärin 2 % vuodessa. tuotteiden maailmanmarkkinahintojen vaih- 19389: Energian loppukäyttö kasvoi 1980-luvulla telut heijastuvat energian kuluttajahintoihin 19390: vähemmän kuin primäärienergian kulutus. Suomessa. Erityisesti öljyn ja kivihiilen 19391: Syynä tähän oli sähkön käytön lisääntymi- maailmanmarkkinahintojen kehitys vaikut- 19392: nen. Sähkön tuotantohäviöitä ei lueta mu- taa kuluttajahintoihin sekä suoraan että vä- 19393: kaan loppukulutukseen. lillisesti indeksisidonnaisuuksien kautta. 19394: Teollisuuden energiankulutus kasvoi 13 % Suomen energian kokonaistuonnin arvo 19395: v. 1980-88. Teollisuuden polttoaineiden ku- oli suurimmillaan 1980-luvun alkuvuosina, 19396: lutus ei kasvanut sanottavasti, vaikka jalos- mikä johtui raakaöljyn korkeasta maailman- 19397: tusarvo nousi lähes 30 %. Loppukulutuksen markkinahinnasta sekä öljytuotteiden run- 19398: kasvu aiheutui teollisuuden siirtymisestä säh- saasta kulutuksesta. Energiatalouden öljy- 19399: kövaltaisempiin tuotantomenetelmiin. Teolli- riippuvuus on sittemmin vähentynyt, mikä 19400: suuden sähkönkulutus kasvoi 35 %. yhdessä v. 1986 romahtaneen öljyn hinnan 19401: Vuonna 1988 liikenteen polttoaineita käy- kanssa on olennaisesti pienentänyt energia- 19402: tettiin yli 30 % enemmän kuin vuosikymme- tuontilaskua. Energian kokonaistuonnin 19403: nen alussa. Rakennusten lämmityksessä ener- arvo Suomeen oli kertomusvuonna 19404: gian loppukulutus laski 1980-luvulla. Kotita- n. 10 mrd. mk. Vuoden 1985 hinnoin kerto- 19405: louksien, maatalouden, palvelusektorin sekä musvuoden energiatuontilasku olin. 9,5 mrd. 19406: rakennustoiminnan energiankulutus kasvoi mk, kun se korkeimmillaan v. 1981 oli lähes 19407: myös voimakkaasti. 24mrd. mk. 19408: Sähkön kokonaiskulutus ja han- Vuonna 1986 raakaöljyn maailmanmark- 19409: kinta. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi kinahinta romahti. Sittemmin öljyn hinta on 19410: 1980-luvulla primäärienergian kulutusta no- noussut, mutta edelleenkin raakaöljy on noin 19411: peammin. Kertomusvuonna sähköä kulutet- kolmanneksen halvempaa kuin 1980-luvun 19412: tiin lähes 60 TWh, kun kulutus v. 1980 oli alle alkuvuosina. 19413: 40 TWh. Palvelusektorilla kasvu v. 1980-88 Suurin osa Suomessa käytetyistä öljytuot- 19414: oli lähes 70 %. Myös kotitalouksien ja asu- teista jalostetaan maassamme. Merkittäviä 19415: misen sähkönkulutus kasvoi nopeasti. Vuon- määriä tuodaan ainoastaan kevyttä ja raskas- 19416: na 1980 kotitalouksien sähkönkulutus oli ta polttoöljyä. Näiden tuotteiden tuontihinta 19417: 8 TWh, kertomusvuonna lähes 14 TWh. on noudattanut raakaöljyn maailmanmark- 19418: Sähkön hankinnassa ydinvoiman osuus li- kinahinnan kehitystä. 19419: sääntyi vuoden 1980 17 %:sta kertomusvuo- Kivihiili on öljyn ohella tärkeä tuontipolt- 19420: den 30 % :iin. Ydinvoimalla tuotettiin sähköä toaine. Sen hinta on seuraillut öljyn hintake- 19421: kertomusvuonna 18 TWh. hitystä. Hiilen hintamuutokset ovat olleet 19422: Vesivoimalla tuotettiin sähköä kertomus- kuitenkin öljyä lievempiä. 19423: vuonna 26% enemmän kuin v. 1980. Vesi- Maakaasun tuonti Suomeen aloitettiin 19424: voimasähkön osuus koko sähkön hankinnas- v. 1974. Kaasun tuontihinta on kytketty öl- 19425: ta kuitenkin väheni. jyn ja eräiden muiden energiatuotteiden 19426: Kaukolämpövoiman tuotanto lähes kak- maailmanmarkkinahintoihin. Kaasun hinta 19427: sinkertaistui 1980-luvulla. Kertomusvuonna on tämän vuoksi vaihdellut paljon. 19428: kaukolämpövoiman osuus sähkön kokonais- Suomi on sähköenergian nettotuoja. Mer- 19429: hankinnasta oli 13 %, mikä ylitti tavallisen kittävin tuontimaa on Neuvostoliitto, joka 19430: lauhdutusvoiman tuotannon. toimittaa sähköä pitkäaikaisten tuontisopi- 19431: Sähkön nettotuonti kasvoi 1980-luvulla yli musten perusteella. 19432: 7-kertaiseksi ja sen osuus sähkön kokonais- Kivihiili ja raskas polttoöljy ovat tärkeim- 19433: hankinnasta oli kertomusvuonna 15 %. mät kaukolämmön tuotannon polttoaineet. 19434: Energian hintakehitys. Suomen Eräillä kaukolämmityspaikkakunnilla myös 19435: energiatalous riippuu tuontipolttoaineista. kotimaisilla poHtoaineilla on merkittävä 19436: Kertomusvuonna n. 70 % primäärienergiasta osuus. Kaukolämmön hinnasta huomattavan 19437: 166 19438: 19439: osan muodostavat kiinteät kustannukset, jot- samojen prosessien lämpö- ja sähköenergia- 19440: ka syntyvät investoinneista lämmityslaitok- tarpeen tyydyttämiseen. 19441: siin ja siirtoverkkoihin. Kaukolämpö on vii- Turve on tärkein kotimainen kaupallinen 19442: me vuosina joutunut tiukkaan kilpailutilan- polttoaine. Sen menekkiä on viime vuosina 19443: teeseen muiden lämmitysmuotojen kanssa. vaikeuttanut öljytuotteiden hintojen alenemi- 19444: Vähemmän pääomavaltaisten lämmitystapo- nen. Kertomusvuonna oli kuitenkin raken- 19445: jen markkinaosuudet ovat kasvaneet alentu- teilla useita turvetta pääpolttoaineenaan 19446: neiden polttoainehintojen myötä. Kiintein käyttäviä voima- ja lämmitysvoimalaitoksia, 19447: hinnoin ilmaistuna kaukolämpö maksoi ku- jotka lisäävät oleellisesti turpeen kysyntää. 19448: luttajille kertomusvuonna keskimäärin lähes Polttopuulla ja -hakkeella käydään vain vä- 19449: neljänneksen vähemmän kuin v. 1983. hän kauppaa ja niiden markkinat ovat kehit- 19450: Kaikki energiamuodot tulivat 1.8.1986 lii- tymättömät. Esimerkiksi jyrsinturpeen kulut- 19451: kevaihtoverollisiksi. Liikennepolttonesteistä tajahinta käyttöpaikalla kertomusvuoden lo- 19452: peritään liikevaihtoveron lisäksi muita vero- pulla oli kiintein hinnoin ilmaistuna lähes 19453: ja, jotka muodostavat niiden kuluttajahin- viidenneksen pienempi kuin v. 1983. 19454: nasta noin puolet. Verotus on osaltaan lie- Koska sähkön tuotanto on pääomavaltais- 19455: ventänyt raakaöljyn hintavaihtelujen siirty- ta toimintaa, eivät sen tuotantoon käytetty- 19456: mistä bensiinin ja dieselöljyn hintoihin. Ker- jen polttoaineiden hintojen muutokset tunnu 19457: tomusvuoden lopulla esim. moottoribensiinin selvästi sähkön kuluttajahinnoissa. Sähkön 19458: kuluttajahinta oli kiintein hinnoin ilmaistuna reaalihinta laski 1980-luvulla. Tämä johtui 19459: lähes viidenneksen halvempi kuin v. 1981. paljolti hyvistä vesivuosista ja ydinvoimalai- 19460: Kevyen ja raskaan polttoöljyn kuluttaja- tosten korkeasta käytettävyydestä. Myös 19461: hinnat ovat eräitä muita öljytuotteita selvem- sähköntuotannon tärkeimmän fossiilisen 19462: min noudatelleet raakaöljyn maailmanmark- polttoaineen, kivihiilen, edullinen hintakehi- 19463: kinahintojen muutoksia. Kertomusvuoden tys vaikutti sähkön hintaan. Sähkön keski- 19464: lopulla kevyen polttoöljyn kuluttajahinta oli hinta kertomusvuoden alussa kiintein hin- 19465: kiintein hinnoin ilmaistuna lähes puolet pie- noin ilmaistuna oli kerrostalokotitalouksissa 19466: nempi kuin v. 1981. Raskaan polttoöljyn n. 10 %, pientalokotitalouksissa n. 8 %, 19467: kohdalla kertomusvuoden lopun kuluttaja- maatilatalouksissa n. 9 % sekä varaavassa ja 19468: hinta oli vastaavasti n. 60 % vuoden 1982 suorassa sähkölämmityksessä n. 12-15% 19469: tasosta. pienempi kuin vuoden 1982 alussa. Teollisuu- 19470: Kivihiilen kuluttajat toimivat yleensä myös den maksama sähkön hinta oli vastaavasti 19471: hiilen maahantuojina. Tuonti- ja kuluttaja- pienteollisuudessa n. 13 %, keskisuuressa 19472: hinnan eroksi jää näin lähinnä satamakäsit- teollisuudessa n. 11 % ja suurteollisuudessa 19473: tely-ja rahtikulut. Rannikolla kivihiilen hinta n. 34 % pienempi. 19474: on keskimääräinen hinta maahantuontisata- Julkiset ohjauskeinot. Energiahuol- 19475: massa. Sisämaan hintaan lisätään maarahti- lon sääntely perustuu tarpeeseen sovittaa yh- 19476: kulut. Kivihiilen hinta rannikolla oli kerto- teen energia-alan yritystoimintaa ja muun 19477: musvuoden lopulla kiintein hinnoin ilmaistu- yhteiskunnan toimintoja sekä vähentää ja 19478: na n. puolet pienempi ja sisämaassa yli 40 % ohjata ulkoisia haittoja ja turvallisuusriskejä. 19479: pienempi kuin v. 1981. Keinoina ovat lait, asetukset, luvat, mää- 19480: Neste Oy on maakaasun ainoa maahan- räykset, verotus ja avustukset. 19481: tuoja. Maakaasulla ei ole yhtenäistä kulutta- Vuonna 1980 voimaan tullut sähkölaki 19482: jahintaa, vaan Neste Oy sopii kunkin kaasun (319 /80) koskee sähköalan turvallisuutta ja 19483: ostajan kanssa hinnan erikseen. Maakaasun organisaatiota. Lain mukaan sähkölaitteiden 19484: keskimääräistä kuluttajahintaa kuvaa ns. so- suunnittelu, rakentaminen ja huolto on lu- 19485: pimusmyynnin keskihinta. Tämä hinta oli vanvaraista. Lain 1.4.1989 voimaan tulleiden 19486: kertomusvuoden lopulla yli puolet pienempi muutosten myötä valtioneuvoston lupapää- 19487: kuin v. 1983 kiintein hinnoin ilmaistuna. tös tarvitaan vain suurille voimalaitoksille, 19488: Metsäteollisuuden jäteliemet ja -puu ovat muut voidaan perustaa kauppa- ja teollisuus- 19489: vesivoiman ohella tärkeimpiä kotimaisia ministeriön luvalla. Lain mukaan sähkön- 19490: energialähteitä. Jätepolttoaineet eivät ole huollon yhteensovittamisen hoitaa kauppa- 19491: kaupallisia energialähteitä, vaan ne syntyvät ja teollisuusministeriö ja sen alainen sähkön- 19492: metsäteollisuuden prosesseista. Ne käytetään huollon neuvottelukunta. 19493: 167 19494: 19495: Ydinvoimaa varten on omat toimilupalait. vytja raskas polttoöljy 19% sekä maakaasu, 19496: Atomienergialaki (356/57) ja säteilysuojaus- kivihiili, sähkö ja kaukolämpö 17 %. 19497: laki (174/57) sekä eräät kansainväliset sopi- Vuoden 1990 alusta tulivat voimaan polt- 19498: mukset sisältävät keskeiset säännökset ydine- toaineveron lisä verot, joita peritään liikenne- 19499: nergian rakentamisesta ja tuottamisesta sekä polttonesteistä, kevyestä ja raskaasta polt- 19500: radioaktiivisten aineiden käyttämisestä. toöljystä, kivihiilestä, jyrsinpolttoturpeesta ja 19501: Ydinvoimalaitosten rakentamisesta päättää maakaasusta. Verot on asetettu ympäristöpo- 19502: eduskunta. liittisin perustein. Polttoaineiden lisäverojen 19503: Energiahuoltoa ohjaavat myös ympäristö- tarkoituksena on vähentää fossiilisten polt- 19504: lait ja -normit sekä kansainväliset sopimuk- toaineiden kulutusta ja tätä kautta haitallisia 19505: set, jotka pyrkivät vähentämään tai estämään päästöjä. Verojen osuudet polttoaineiden ku- 19506: ympäristölle aiheutuvia vahinkoja. Ohjausta luttajahinnoista vuoden 1990 alussa olivat 19507: voidaan harjoittaa myös alemman tason nor- seuraavat (kuluttajahintoina on käytetty ker- 19508: meilla, kuten esim. määräyksillä rakennusten tomusvuoden syyskuun hintoja): lyijytön 19509: lämpötilasta, lämpöeristyksestä tai ilman- moottoribensiini 0 %, moottoribensiinin se- 19510: vaihdosta. koitus 4 %, muu moottoribensiini 7 %, die- 19511: selöljy 10 %, kevyt polttoöljy 2 %, raskas 19512: Suostuttelevan ohjauksen muotoja ovat ol- polttoöljy 3 %, kivihiili 7 %, jyrsinturve 4 % 19513: leet esim. hallitusohjelmat, energiapoliittiset ja maakaasu 2 %. 19514: ohjelmat sekä hallituksen tiedonannot, selon- Energian verotuksella voidaan tehdä ener- 19515: teot ja ilmoitukset. Pakottavaa ohjausta on gian säästäminen taloudellisesti houkuttele- 19516: Suomessa sovellettu vain tilapäisesti poik- vaksi. Energian säästömotiivin pieneneminen 19517: keuksellisissa oloissa. viime vuosina on aiheutunut osittain ener- 19518: Energiaverotus ohjaa energian hinnan- gian reaalihintojen laskusta. Pääsääntöisesti 19519: muodostuksen välityksellä energian käyttöä energian kulutus on ainakin lyhyellä aikavä- 19520: ja tuotantoa. Pääsääntö energian verotukses- lillä hinnan suhteen joustamatonta, mikä ku- 19521: sa on, että energiahyödykkeen kuluttajahin- vaa energian luonnetta välttämättömyyshyö- 19522: taan sisältyy voimassa olevan liikevaihtove- dykkeenä. Hinnan vaikutus kulutukseen 19523: rokannan mukainen liikevaihtovero. Koti- vaihtelee energian eri käyttötarkoituksissa. 19524: maiset polttoaineet (puu, turve, teollisuuden Esimerkiksi lämmitysenergian kysyntä on 19525: jäteaineet) ovat verottomia. joustamatonta. Sen sijaan esim. liikennepolt- 19526: tonesteiden kulutuksen on todettu reagoivan 19527: Liikevaihtoverojärjestelmään energian ve- hintamuutoksiin. 19528: rotuksessa siirryttiin elokuun 1986 alussa. Energian tuotanto- ja jakelujärjestelmät 19529: Energiaverouudistuksella pyrittiin tukemaan muuttuvat hitaasti, mikä aiheutuu mm. näi- 19530: teollisuuden kilpailuedellytyksiä ja hidasta- den järjestelmien vaatimista suurista pää- 19531: maan kotitalouksien ostovoiman kasvua. omasijoituksista ja investointien pitkistä kuo- 19532: Vuoden 1986 verouudistuksen jälkeen polt- letusajoista. Verotuksen keinoin voidaan kui- 19533: toaineveron alaisiksi jäivät ainoastaan liiken- tenkin pitkällä aikavälillä saada aikaan mer- 19534: nepolttonesteet. kittäviä muutoksia polttoaineiden kulutuk- 19535: Turpeen ja pääasiallisesti kaukolämmön sessa. 19536: tuotannossa käytettävien muiden kotimais- Rahamääräinen julkinen tuki on myös ol- 19537: ten polttoaineiden ostohinnan saa verovel- lut yleinen energiahuollon ohjauskeino. Säh- 19538: vollinen vähentää liikevaihtoverotuksessa. köistämistä ja sähköntuotantoa tuettiin 1960- 19539: Tämän alkutuotevähennyksen tarkoituksena luvulla. Nykytilanteessa olisi kuitenkin pe- 19540: on edistää kotimaisten polttoaineiden hinta- riaatteessa kannattavaa tukea energian sääs- 19541: kilpailukykyä. Maakaasua koskee ns. tuonti- tämistä, kuten ensimmäisen energiakriisin 19542: hintavähennys. Kaasun maahantuoja saa vä- jälkeen 1970-luvulla. Kotitalouksien energian 19543: hentää kaasun tuontihinnan liikevaihtovero- säästön tukeminen on ollut yleisesti hyväk- 19544: tuksessaan. Tuontihintavähennyksen tarkoi- syttyä. Sen sijaan energiavaltainen suurteolli- 19545: tuksena on edistää maakaasun hintakilpailu- suus ei ole suhtautunut erityisen myönteisesti 19546: kykyä. tuotantorakenteen energiavaltaisuutta vä- 19547: Verojen osuudet energiahyödykkeiden hin- hentäviin muutospyrkimyksiin. 19548: noista kertomusvuoden lopulla olivat seuraa- Energian kulutus tulevaisuudes- 19549: vat: bensiinit 48-53 %, dieselöljy 47 %, ke- sa. Kauppa- ja teollisuusministeriössä laa- 19550: 168 19551: 19552: dittiin v. 1988 skenaario, jossa hahmotettiin nusten lämmitys -5,7 % (-0,5% vuodessa) ja 19553: Suomen energiajärjestelmää v. 2030. Tämä muu kulutus + 18,1 % ( + 1,4% vuodessa). 19554: selvitys oli tutkivan skenaarion ja lyhyen Energian kulutuksen kasvu painottuu tä- 19555: aikavälin ennusteen välimuoto, jossa tulevai- män arvion mukaan kaukolämmön ja -voi- 19556: suuden energiahuolto oli johdettu nykyhet- man tuotantoon sekä erilliseen sähkön han- 19557: kestä sitä edeltäneiden trendien perusteella. kintaan. Kaukolämmön tuotannon kasvun 19558: Selvitys arvioi energian kokonaiskulutuk- odotetaan nopeutuvan 1990-luvun alkupuo- 19559: sen kasvavan noin viidenneksellä ja sähkön lella ja hidastuvan sen jälkeen selvästi. Teol- 19560: kokonaiskulutuksen noin puolella vuoteen lisuuden energian käyttö lisääntyy erityisesti 19561: 2030 mennessä 1980-luvun loppupuolen ta- metsäteollisuuden sähkön tarpeen kasvun 19562: solta. Energiantuotannon perusrakenne ar- vuoksi. Lämmityksen energiankulutuksen 19563: vioitiin suunnilleen nykyisen kaltaiseksi, jos- odotetaan laskevan parempien energiatalou- 19564: kin öljyn osuuden ennakoitiin laskevan tun- dellisten ratkaisujen ja energian säästön 19565: tuvasti. Suurissa lauhdevoimaloissa tuotetun vuoksi. Liikenteessä odotetaan autojen ener- 19566: sähkön määrän arvioitiin kasvavan oleellises- giatalouden paranevan 1990-luvulla, minkä 19567: ti. Koska selvityksessä oletettiin ydinvoiman vuoksi liikenteen energiankulutuksen kasvu 19568: tuotannon pysyvän ennallaan, perustui säh- hidastuu. 19569: köntuotannon kasvuarvio lähinnä kivihiilellä Suomen energiatalouden sähkövaltaistu- 19570: tuotetun lauhdesähkön varaan. Maakaasun minen jatkuu arvion perusteella nopeassa 19571: käytön arvioitiin kolminkertaistuvan ja tur- tahdissa. Metsäteollisuuden tuotantoraken- 19572: peen käytön yli kaksinkertaistuvan. teen muutos johtaa sähköä runsaasti vaati- 19573: Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuuksia vien mekaanisten massojen tuotannon kas- 19574: tehostaa energian säästöä sekä kotimaisten vuun. 19575: energialähteiden ja vastapainevoiman käyt- Energialähteittäin energian tuotanto-osuu- 19576: töä. Selvityksen lähdeaineistona ei käytetty det muuttuvat vuoteen 2000 mennessä arvion 19577: ulkomaisia tai suomalaisia tutkimuksia, jois- mukaan seuraavasti: öljy 22,7% (v. 1988 19578: sa mahdollisuudet vähentää energiankulutus- 31,9 %), maakaasu 9,0% (4,9 %), hiili 19579: ta ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyt- 19,1 % (12,2 %), ydinvoima 12,7% 19580: töä on nähty huomattavina. (15,6 %), sähkön tuonti 5,8% (6,2 %), vesi- 19581: Selvi ty ksessään valtion tilin tarkastaj ille voima 9,2 % (11 ,2 % ), turve 6,8 % (3,2 %) ja 19582: kauppa- ja teollisuusministeriö on arvioinut muu kotimainen energia 14,6% (14,8 %). 19583: energiankulutusta Suomessa vuoteen 2000 Tuontienergian osuus v. 2000 olisi 69,4 %ja 19584: saakka. Arvion perusteena on ollut kansan- kotimaisen energian osuus 30,6 %, kun vas- 19585: talouden häiriötön kehitysura, jossa brutto- taavat osuudet v. 1988 olivat 70,7 % ja 19586: kansantuotteen on arvioitu 1990-luvulla kas- 29,3 %. Koko energiankulutus olisi v. 2000 19587: vavan keskimäärin n. 2,6 %:n vuosivauhdil- 32,6 Mtoe (29,6 Mtoe v. 1988). 19588: la. Talouden rakenteen ei ole oletettu merkit- Energiahuollon kotimaisuusasteessa ei 19589: tävästi muuttuvan nykyisestä. kauppa- ja teollisuusministeriö odota oleelli- 19590: Merkittävä oletus lisäksi on, että nykyisen sia muutoksia 1990-luvulla. Ministeriö ei 19591: kaltaista energiapolitiikkaa harjoitetaan myöskään odota uutta ydinvoimakapasiteet- 19592: myös 1990-luvulla. Myöskään kuluttajakäyt- tia tuotantoon tällä vuosikymmenellä. Maa- 19593: täytymisen ei ole oletettu oleellisesti muuttu- kaasun runkoputken arvioidaan laajentuvan 19594: van. Energian saatavuudessa ei odoteta syn- Länsi-Suomeen linjalle Imatra-Forssa- 19595: tyvän ongelmia ja energian hintakehitys on Uusikaupunki-Turku-Naantali, Nokia- 19596: oletettu vakaaksi. Raakaöljyn hinnan olete- Tampere-Helsinki ja Espoo-Kirkkonum- 19597: taan nousevan 1,7 %:n vuosivauhdilla. mi. 19598: Näiden oletusten toteutuessa kauppa- ja Maaliskuussa 1990 kauppa- ja teollisuus- 19599: teollisuusministeriö arvioi energian koko- ministeriö julkisti vuoteen 2025 ulottuvan 19600: naiskulutuksen kasvavan vuoteen 2000 men- skenaarionsa energiahuollon näkymistä. Pe- 19601: nessä vuoden 1988 tasosta 10% eli keski- russkenaarioon liittyi 11 vaihtoehtoista mal- 19602: määrin 0,8 %vuodessa. Kulutussektoreittain lia. 19603: energiankulutuksen muutos olisi seuraava: Perusskenaario perustui yhtäältä oletuksel- 19604: teollisuus + 19,4% ( + 1,5 % vuodessa), lii- le BKT:n n. 2 % :n vuosikasvusta, minkä 19605: kenne + 3, 7 % ( + 0,3 % vuodessa), raken- seurauksena kokonaistuotanto kasvaisi kak- 19606: 169 19607: 19608: sinkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä, toi- saaminen edellyttävät yhä runsaampaa ener- 19609: saalta oletukselle, että energiapolitiikkaa hoi- giankäyttöä ja jossa toisaalta energiantuo- 19610: detaan aiempaan tapaan. Energiaraaka-ai- tannon vaikutukset ympäristöön sekä paikal- 19611: neiden maailmanmarkkinahintojen oletettiin lisesti että maailmanlaajuisesti edellyttäisivät 19612: kasvavan hitaasti ilman kriisejä. Raakaöljyn tuntuvia muutoksia energian tuotantoraken- 19613: maailmanmarkkinahinnan oletettiin suunnil- teeseen sekä energiankulutuksen kasvun hil- 19614: leen kaksinkertaistuvan nykytasosta. lintää tai peräti laskemista. Vain välineellisen 19615: Näiden oletusten toteutuessa lisääntyisi arvon omaavassa energiahuollossa joudutaan 19616: energian kulutus perusskenaarion mukaan ottamaan huomioon nämä keskenään ristirii- 19617: Suomessa kolmanneksella 40 milj. ekviva- taiset suuntaukset. Samalla olisi vielä yhteen- 19618: lenttiseen öljytonniin. Sähkön kulutus kas- sovitettava vaatimuksia siten, ettei yhteiskun- 19619: vaisi 65 %. Sähkövoimalakapasiteettia tar- nan toiminnan mitään lohkoa aseteta alttiiksi 19620: vittaisiin v. 2025 yli 20 000 megawattia ker- energianpuutteesta aiheutuville häiriöille. 19621: tomusvuoden n. 13 000 megawatin sijasta. Varautuminen äkillisiin energian saata- 19622: Jos koko lisäsähkön tarve tyydytettäisiin vuus- ja hintahäiriöihin säilyy lähivuosina 19623: ydinvoiman maksimointiskenaarion mukai- tärkeänä energiapolitiikan tavoitteenasette- 19624: sesti, tarvittaisiin 6 uutta 1 000 megawatin lun osana. Keinoja ovat energiahuollon mo- 19625: ydinvoimalaa. nipuolisuus, omavaraisuusasteen säilyttämi- 19626: Metsäteollisuuden sähköntarpeen arvioi- nen sekä tuontipolttoaineiden hankinnan 19627: tiin kasvavan n. 17 terawattitunnilla (1 TWh varmistaminen ja varastointi. Euroopan yh- 19628: = 1 mrd. KWh) nykyisestä 18 terawattitun- dentymiskehitys saattaa pakottaa tarkista- 19629: nista. Ydinvoimalla tuotettuna tämä vaatisi maan keinovalikoimaa erityisesti ulkomaan- 19630: neljän 1 000 megawatin ydinvoimalan lisätehon. kaupan rajoitusten ja energiatalouden julki- 19631: Liikenteen energiantarpeen ei arvioitu sen tuen osalta. 19632: enää lisääntyvän. Energiahuollon monipuolisuuden lisäämi- 19633: Perusskenaarioon sisältyi huomattavia seksi kauppa- ja teollisuusministeriö kiinnit- 19634: energiatalouden tehostamistoimia. Ellei niitä tää huomiota energialähteiden tasapainoon 19635: kyettäisi toteuttamaan, voisi sähkönkulutus sekä energian tuonnin liialliseen yksipuoli- 19636: jopa kaksinkertaistua. Jos tämä lisäsähkö suuteen. Maakaasun kilpailukykyä tuetaan 19637: tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla, olisi ainakin lähivuosina tuontihintavähennyksel- 19638: seurauksena kasvihuoneilmiötä synnyttävien lä. Toisaalta kaasun jakelualueen merkittä- 19639: hiilidioksidipäästöjen sekä rikin ja typen ok- vään laajentamiseen on nähty mahdollisuuk- 19640: sidipäästöjen voimakas lisääntyminen. Mikä- sia vain, jos putkiyhteys Ruotsiin saadaan 19641: li käytettäisiin hiilivoimaa, kaksinkertaistui- aikaan. Neste Oy on sittemmin ilmoittanut, 19642: sivat hiilidioksidipäästöt nykyisestä 50 milj. että taloudellisesti on mahdollista laajentaa 19643: tonnista. Päästöihin saataisiin vähennyksiä kaasuverkostoa myös ilman jatkoyhteyttä 19644: korvaamalla kivihiiltä maakaasulla tai ydin- Ruotsiin. Tehtyjen sähkön tuotantokapasi- 19645: voimalla tai molemmilla. teetin rakentamispäätösten ja tuontisopimus- 19646: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ten perusteella kivihiilen osuus sähköntuo- 19647: mahdollisuuksia energiankäytön huomatta- tannossa kasvaa. Tuontisähkön osuutta ei ole 19648: valiekin tehostamiselle on olemassa. Niiden tarkoitus kasvattaa. 19649: käyttöönotto edellyttäisi nykyistä oleellisesti Energiahuollon omavaraisuuden peruste- 19650: suurempaa panostusta tutkimukseen ja kehi- kijöitä ovat vesi voima, metsäteollisuuden jät- 19651: tystyöhön sekä energiaverotuksen nykyistä teiden poltto sekä turpeen tuotanto. Lähi- 19652: aktiivisempaa käyttämistä. Eri toimilla voi- vuosina omavaraisuusasteen säilyttäminen 19653: taisiin vuoteen 2025 mennessä päästä ener- riippuu lähinnä turpeen käytön kasvumah- 19654: giankulutuksen alenemiseen uudelleen nyky- dollisuuksista. Turpeen ja muiden kotimais- 19655: tasolle ja samalla haitallisten päästöjen kas- ten polttoaineiden käytön edistämiseen on 19656: vun pysähtymiseen. käytettävissä määrärahoja investointiavus- 19657: Energiapolitiikka lähivuosina. tuksiin ja korko tukeen. Merkittävä osa kaup- 19658: Lähivuosina energiapolitiikan keskeisenä on- pa- ja teollisuusministeriön jakamista ener- 19659: gelmana on energiahuollon hoitaminen tilan- giatutkimuksen määrärahoista menee tutki- 19660: teessa, jossa yhtäältä taloudellisen kasvun ja musohjelmiin, joilla pyritään parantamaan 19661: ihmisten aineellisen elintason nousun aikaan- turpeen käyttöedellytyksiä. 19662: 22 300644M 19663: 170 19664: 19665: Öljyn ja kivihiilen saatavuus maailman- louden muodostumista. Myös lähivuosien 19666: markkinoilla on hyvä eikä niiden riittävyy- energiahuoltoa koskevat ratkaisut on jo val- 19667: den varmistaminen lähivuosina edellyttäne taosaltaan tehty. 19668: lisä toimia. Energiapoliittinen ohjelma on pyritty uusi- 19669: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan maan joka viides vuosi. Viimeisimmän ohjel- 19670: energian tuotannon ja käytön tehostamisella man uusiminen lykkääntyi eräiden 1980-lu- 19671: sekä energian säästöllä on pyritty vähentä- vun puoliväliin osuneiden energiapolitiikkaa 19672: mään hinta- ja saatavuushäiriöiden merkitys- maailmanlaajuisesti ravistelleiden tapausten 19673: tä. Energiantuotannon ympäristövaikutusten vuoksi (Tshernobylin ydinvoimalaonnetto- 19674: noustessa yhä selvemmin yleiseen tietoisuu- muus, öljyn hinnan nopea nousu ja romahta- 19675: teen energiankäytön vähentämistä vaaditaan minen). 1980-luvun lopulle ajoittuivat myös 19676: entistä painokkaammin. Energiankäytön te- Euroopan yhdentyminen, sääntelytalouden 19677: hostamispyrkimyksissä on viime vuosina siir- purkaminen sekä kasvava huoli ympäristön 19678: rytty investointien julkisesta tuesta tutkimus- tilasta ja maapallon luonnonvarojen rajalli- 19679: ja kehitystyön tukemiseen. Valtaosa kauppa- suudesta. 19680: ja teollisuusministeriön rahoittamasta ener- 19681: giatutkimuksesta kohdistuu teollisuuden Kertomusvuoden alkupuolella kauppa- ja 19682: energiankäytön tehostamiseen. Samalla on teollisuusministeriö käynnisti 1990-luvun 19683: tehostettu tiedotustoimintaa, jolla pyritään energiapolitiikan strategiset ratkaisut selvit- 19684: tävän ohjelman valmistelutyön. Valmistelun 19685: energiatutkimuksen tulosten nopeaan tunne- suorittavat uudistettu energiapolitiikan neu- 19686: tuksituloon. Yksityisten kansalaisten moti- 19687: voimiseksi energian säästöön pyritään lähi- vosto ja kauppa- ja teollisuusministeriön 19688: vuosina tuomaan tiedotuskampanjoiden energiaosasto yhteistyönä. Ehdotus ener- 19689: avulla esiin ympäristön tilan ja energiankäy- giastrategiaksi on tarkoitus saada valmiiksi 19690: tön väliset yhteydet. vuoden 1991 puolivälissä. 19691: Yhtenä energiapolitiikan keskeisenä ta- Energiapoliittiseen päätöksentekoon liitty- 19692: voitteena on varmistaa Suomen teollisuuden vien ongelmien merkitys on viime vuosina kas- 19693: energiansaanti sen kilpailukykyä tukevaan vanut tuntuvasti. Ne koskevat nykyään jopa 19694: hintaan. Energian reaaliset maailmanmarkki- maailmanlaajuisia ympäristöongelmia ja raa- 19695: nahinnat ovat viime vuosina olleet suhteelli- ka-aineiden riittävyyttä, kansainvälisen kehi- 19696: sen vakaita. Tilanteen arvioidaan lähivuosina tyksen epävarmuutta, energiahuollon yhteis- 19697: jatkuvan tällaisena. Kotimaiseen hintatasoon kunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, pää- 19698: pyritään vaikuttamaan mm. purkamalla kil- töksenteon kansanvaltaisuutta sekä yhteiskun- 19699: pailun ja terveen hinnanmuodostuksen estei- nallisten arvojen, tarpeiden ja elämäntapojen 19700: tä sekä valvomalla hallitsevassa markkina- muutoksia. Näiden ongelmien ratkaisut edel- 19701: asemassa olevien energianmyyjien toimintaa. lyttävät kokonaisvaltaista, monipuolista ja pit- 19702: Energian hintaan kohdistuu kuitenkin ym- källe tulevaisuuteen ulottuvaa taloudellisten ja 19703: päristönsuojelullisia paineita, joita aiheutta- yhteiskunnallisten kysymysten selvittämistä. 19704: vat yhtäältä päästärajoitusten tiukentamisen Vuosikymmenien päähän tulevaisuuteen vai- 19705: aikaansaama investointi- ja käyttökustannus- kuttavien ratkaisujen pohjaksi tulee perusteel- 19706: ten nousu sekä toisaalta ympäristömaksujen lL~esti selvittää, millaiset kehitysvaihtoehdot 19707: käyttöönottovaatimukset Pyrkimyksenä on ovat mahdollisia, millaiset taas todennäköisiä 19708: päästärajojen käyttöönotto yleisesti hyväk- ja mitkä tulevaisuudenkuvat toivottavia. 19709: syttyinä kansainvälisinä velvoitteina. Samalla Energiahuollon turvaaminen tulevaisuudessa 19710: pyritään tutkimus- ja kehitystyöllä etsimään on luonnollisesti tärkeää, mutta lähtökohtana 19711: päästöjen vähentämiseen vaikuttavia ratkai- tulee tällöin olla se, että energian kulutusta ja 19712: suja. Toisaalta tähdätään uusien ja uusiutu- tuotantoa ohjataan ja säädellään ottamalla 19713: vien energialähteiden tutkimukseen ja niiden mahdollisimman tarkasti huomioon kaikki 19714: käyttöönottoon ympäristöhaittojen vähentä- asiaan vaikuttavat seikat ja seurausilmiöt. 19715: miseksi. Väärä lähtökohta on esim. sellainen, jossa 19716: Energiapoliittiset vaihtoehdot. energiapolitiikan odotetaan passiivisesti vain 19717: Voimassa oleva energiapoliittinen ohjelma on sopeutuvan rajoiltamattomaan ja säätelemät- 19718: vuodelta 1983. Sen tavoitteenasettelu on osal- tömään energiankulutuksen kasvuun. On sel- 19719: taan ohjannut Suomen nykyisen energiata- vää, että tällainen energiapoliittinen linjanva- 19720: 171 19721: 19722: linta johtaisi vääjäämättä vakaviin haitailisUn sään n ö s t y s. Kauppa- ja teollisuusministe- 19723: seurauksiin mm. ympäristön voimakkaasti pa- riö ja sen alaiset yrityspalvelun piiritoimistot 19724: henevaan saastumiseen. tukevat yritystoimintaa seuraavien säännös- 19725: Energiapoliittisen päätöksenteon kansanval- ten perusteella. 19726: taisuus tulee turvata. Eduskunnalla on oltava Laki yritystoiminnan aluetuesta (1297 /88), 19727: mahdollisuus ottaa kantaa pitkälle tulevaisuu- joka on annettu 29.12.1988, sisältää säännök- 19728: teen ulottuvan strategisen energiaohjelman ta- set investointi-, käynnistys- ja kehittämis- 19729: voitteisiin ja keinoihin näiden tavoitteiden saa- avustusten myöntämisestä aluepoliittisilla 19730: vuttamiseksi. Eduskunnan kannanoton edelly- alueilla. Laki korvasi 1.1.1989 lain tuotanto- 19731: tyksenä on vuorostaan se, että tällainen pitkän toiminnan alueellisesta tukemisesta (533/81). 19732: aikavälin strateginen energiaohjelmaluonnos Mainitun lain soveltamiseksi annettiin 19733: laaditaan ja tuodaan eduskunnan käsiteltäväk- 27.1.1989 asetus yritystoiminnan aluetuesta 19734: si. Ohjelmaluonnoksen tulee sisältää mahdolli- (82/89), jossa mm. säädetään toimivallan 19735: simman perusteelliseen erittelyyn pohjautuvat jaosta kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen 19736: pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat vaihtoehtoiset alaisten yrityspalvelun piiritoimistojen välillä 19737: energiapoliittiset kehitysurat, näihin liitettävät sekä kehittämisavuswksen hyväksyttävistä 19738: energian kulutus- ja tuotantotavoitteet, niiden kustannuksista. Laissa tarkoitettujen avus- 19739: saavuttamiseen tarvittavat keinot (kuten mm. tusten myöntämisessä noudatettavista pe- 19740: energian säästömahdollisuudet, julkisen vallan riaatteista on määrätty 19.1.1989 annetussa 19741: suorittama kulutuksen ohjaus ja säätely, tar- valtioneuvoston päätöksessä investointi-, 19742: vittava veropolitiikka, rakenne- ja teollisuus- käynnistys- ja kehittämisavustusten myöntä- 19743: poliittiset toimet jne.) sekä eri vaihtoehtojen mistä koskeviksi periaateohjeiksi (51/89, 19744: vaikutukset taloudelliseen kasvuun, elintason muut. 11.1.1990 VNp n:o 22/1990). 19745: kohoamiseen, energiahuollon varmuuteen ja Mainitun lain soveltaminen edellyttää li- 19746: ympäristöön. säksi kauppa- ja teollisuusministeriön vuosit- 19747: Strategisen energiaohjelmaluonnoksen val- tain antamia tarkempia ohjeita avustusten 19748: mistaminenja sen kansanvaltainen käsittelemi- sopeuttamiseksi valtion tulo- ja menoarvios- 19749: nen tarjoavat mahdollisuuden järkevään pää- sa tarkoitukseen osoitettuihin määrärahoi- 19750: töksentekojärjestykseen, jossa ensin päätetään hin. Kertomusvuotta koskevat ministeriön 19751: kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ot- ohjeet annettiin 22.2.1989. 19752: taen asetettavista tavoitteista, joista keskeisin Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspal- 19753: valtiontilintarkastajien mukaan on energian velun piiritoimistot myöntävät lisäksi seuraa- 19754: saatavuuden ja sen tuotannon korkean koti- via avustuksia: 19755: maisuusasteen turvaaminen, ja vasta sen jäl- ---Investointi- ja käynnistysavustuksia pie- 19756: keen tarvittavista keinoista. Viime vuosien nyritystoiminnan tukemiseen myönnetään 19757: energiapoliittisessa päätöksenteossa on ollut 25.2.1988 annetun valtioneuvoston päätök- 19758: piirteitä, jotka ovat viitanneet päinvastaiseen sen (VNp n:o 177/1988) nojalla. 19759: päätöksentekojärjestykseen. Keskustelu esim. - Avustuksia pienyritysten perustamisen 19760: viidennen ydinvoimalan rakentamisesta on täs- edistämiseen yritystoiminnan aloittamisvai- 19761: tä yksi esimerkki. Toisaalta myös yhteiskun- heessa (ns. yrityshautomoavustukset) myön- 19762: nallisen päätöksenteon valmisteluun on kulu- netään 14.2.1989 annetun kauppa- ja teolli- 19763: nut liiallisestikin aikaa. suusministeriön päätöksen (145/1989) nojal- 19764: Valtiontilintarkastajat katsovat edellä tode- la. 19765: tun perusteella, että valtioneuvoston on valmis- -Avustuksia pääkaupunkiseudulla toimi- 19766: tellava perusteelliseen selvitystyöhön pohjautu- valle yritykselle, joka tuottaa yritystoimin- 19767: va kansallisen strategisen energiaohjelman nalle tarpeellisia palveluja (yrityspalveluyri- 19768: luonnos yhteistyössä mm. alan tutkimus- ja tie- tys) ja joka siirtää toimintansa Helsingin 19769: deyhteisöjen kanssa ja että valmistunut ohjel- työssäkäyntialueen ulkopuolelle, myönne- 19770: maluonnos on saatetteva eduskunnan käsitel- tään 9.2.1989 annetun valtioneuvoston pää- 19771: täväksi energiapoliittisen päätöksenteon järke- töksen (VNp n:o 126/1989) nojalla. 19772: vyyden ja kansanvaltaisuuden varmistamiseksi. - Kauppa- ja teollisuusministeriö myön- 19773: tää lisäksi kuljetusten alueellisesta tukemises- 19774: Tuotantotoiminnan edistäminen. Yritys - ta annetussa laissa (954/81) tarkoitettua kul- 19775: toiminnan alueellisen tukemisen jetustukea erikseen määriteltyihin, kehitys- 19776: 172 19777: 19778: alueelta tai neljännen perusvyöhykkeen tu- kea on ohjattu alue-, elinkeino- ja työllisyys- 19779: kialueelta alkaviin, määrättyjä tuotteita kos- poliittisesti tarkoituksenmukaisesti ja sillä on 19780: keviin kuljetuksiin. Lain voimassaoloaikaa voitu monipuolistaa teollisuuden rakennetta. 19781: jatkettiin 15.2.1989 annetulla lailla (1111/89) Lainsäädäntöä on kehitetty muuttuneita tar- 19782: vuoden 1993 loppuun. Kuljetustukea myön- peita vastaavaksi. 19783: netään myös saaristokuljetuksiin sitä koske- Kertomusvuoden alusta voimaan tulleen 19784: van valtioneuvoston päätöksen (VNp n:o uuden lain perusteella kolmannella perusvyö- 19785: 311/ 1982) nojalla. hykkeellä ja neljännen perusvyöhykkeen tu- 19786: Eri tukimuotoihin käytetyt mää- kialueilla myönnetään aiempaa suurempia in- 19787: rärahat. Tuotantotoiminnan alueellisesta vestointi- ja käynnistysavustuksia hankkei- 19788: tukemisesta annettua lakia (533/81) sovel- siin, jotka parantavat olennaisesti alueen 19789: lettiin v. 1982-88. Laissa tarkoitettujen in- elinkeinorakennetta tai yrityksen tuotannon 19790: vestointi-, käynnistys- ja kehittämisavustus- tai tuotteen teknistä tasoa. Toisaalta yritys- 19791: ten myöntämiseen vuosittain käytettävissä ten tavanomaisten laajennushankkeiden tu- 19792: olleet määrärahat ja maksetut aluetuet olivat kemisesta mainituilla alueilla on pääsääntöi- 19793: v. 1985-89 seuraavat: sesti luovuttu. Tämän lisäksi avustusten 19794: myöntämistä erityisalueilla on tehostettu. 19795: Määrärahat Maksetut alueluet Uutena tuen korotusperusteena on lisäksi se, 19796: Mmk 19797: 1985 600 313 19798: että hankkeen sijaintikunta on määrätty eri- 19799: 1986 600 337 tyisalueeksi työttömyystilanteen perusteella. 19800: 1987 555 321 Samalla on lisätty tukea työllisyysasetuksessa 19801: 1988 750 455 tarkoitetuilla työssäkäyntialueilla. 19802: 1989 740 530 Nykyisen yritystoiminnan aluetukilain voi- 19803: massaoloaika päättyy vuoden 1993 lopussa. 19804: Kehittämisavustusten osuus myönnetystä Valtioneuvoston päätöksen (VNp n:o 177/ 19805: aluetuesta kasvoi v. 1985-89. Vuonna 1985 1988) nojalla myönnettiin v. 1988 pienyritys- 19806: kehittämisavustuksia myönnettiin 577 eli yh- toiminnan tukea 35 Mmk ja maksettiin 19807: teensä 34,7 Mmk. Kertomusvuonna myön- 8 Mmk. Kertomusvuonna tukea myönnettiin 19808: nettyjä kehittämisavustuksia oli 1 125 eli yh- 60 Mmk ja maksettiin 24 Mmk. Kertomus- 19809: teensä 91,6 Mmk. Kehittämisavustusten vuonna myönnettiin pienyritystoiminnan tu- 19810: osuus myönnettyjen aluetukiavustusten kap- kea 1 820 hankkeeseen, joissa oli yhteensä 19811: palemäärästä v. 1985 oli 17,6 %ja kertomus- 1 651 työpaikkaa. 19812: vuonna se oli 43,1 %. Rahallisesti kehittämis- Koska tuki maksetaan hankkeen toteutu- 19813: avustusten osuus v. 1985 oli 6,8 %ja kerto- misen jälkeen, tapahtuvat maksatukset yleen- 19814: musvuonna se oli 12,4 %. sä pari vuotta avustuksen hakemisen ja 19815: Uusien yritysten osuus on vuosittain ollut myöntämisen jälkeen. 19816: noin kolmannes hyväksyttyjen hankkeiden Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa 19817: kokonaismäärästä. Aluetuella rahoitettujen varatun myöntämisvaltuuden rajoissa käyn- 19818: hankkeiden vaikutusta viennin kasvuun ei nistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön 19819: tilastoida. Tuen myöntämisvaiheessa pyri- päätöksellä (145/89) pienyritystoiminnan 19820: tään kuitenkin kauppa- ja teollisuusministe- edistäminen nk. yrityshautomotoiminnan 19821: riön mukaan selvittämään, korvaako hanke avulla. 19822: tuontia ja lisääkö se vientiä. Yrityshautomotoimintaan oli käytettävissä 19823: Myönnettyjen avustusten vaikutusta seura- 3 Mmk. Yrityshautomotoiminta herätti 19824: taan ministeriön ilmoituksen mukaan mm. maan eri puolilla suurta mielenkiintoa. Ker- 19825: yrityskäyntien ja tilastotietojen avulla. Vai- tomusvuonna toimi 14 hautomoa, joissa tuet- 19826: kutuksia mitataan esim. uusilla työpaikoilla tuja yrityksiä oli 60. 19827: ja uusilla yrityksillä. Kertomusvuonna tehty- Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa 19828: jen tukipäätösten mukaisissa 2 612 hankkees- varatun myöntämisvaltuuden varassa käyn- 19829: sa ilmoitettiin olleen yhteensä n. 6 700 työ- nistettiin myös pääkaupunkiseudulta siirty- 19830: paikkaa. vien yrityspalveluyritysten tukeminen valtio- 19831: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan neuvoston päätöksen (VNp n:o 126/1989) 19832: ovat kokemukset tuotantotoiminnan alueelli- nojalla. Siirtymistukea oli kertomusvuonna 19833: sesta tukijärjestelmästä olleet myönteisiä. Tu- myönnettävissä 20 Mmk. 19834: 173 19835: 19836: Yrityspalveluyritysten siirtymistukea käytössä havaittuja epäkohtia ja mahdolli- 19837: myönnettiin 62 yritykselle yhteensä 19,5 suuksia väärinkäytöksiin antamalla piiritoi- 19838: Mmk. Yrityspalveluyritykset näyttävät yhä roistoille ohjeita ja seuraamalla tarkastus- ja 19839: enemmän siirtyvän pois pääkaupunkiseudul- neuvontakäyntien yhteydessä niiden noudat- 19840: ta. Vaihtoehtojen olemassaolosta on tiedotet- tamista. 19841: tu yrityksille. Tukeen hyväksyttyjä yrityksiä Kuntien elinkeinoasiamiehillä on keskei- 19842: ovat lähinnä olleet taloushallintoa tai suun- nen asema pienyritystoiminnan tuen käytön 19843: nittelua ja konsultointia palvelevat yritykset. valvonnassa. Elinkeinoasiamiehet antavat 19844: Tukiorganisaatio ja tuen valvon- tuen myöntämisvaiheessa lausuntonsa hank- 19845: ta. Yritystoiminnan tukiorganisaation muo- keesta. Piiritoimistoilla ei yleensä ole tarpeek- 19846: dostavat kauppa- ja teollisuusministeriön yri- si aikaa tutustua hankkeeseen paikan päällä. 19847: tyskehitysosasto sekä ministeriön yrityspal- Väärinkäytökset tuen käytössä ovat ilmen- 19848: velun piiritoimistot mahdollisine paikallistoi- neet lakisääteisen aluetukijärjestelmän sovel- 19849: mistoineen. Ministeriön yrityskehitysosastol- tamisessa. Toistaiseksi ei ole havaittu tahalli- 19850: la on 28 työntekijää. Yrityspalvelun piiritoi- sia väärinkäytöksiä uusissa tukijärjestelmissä 19851: mistoja on yhteensä 14 ja henkilöstöä niissä eikä kuljetustuessa. 19852: on yhteensä 152. 19853: Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvityt- Takaisinmaksettavaksi on v. 1985-89 19854: tänyt tukijärjestelmän vaikutuksia yritystoi- määrätty tukia seuraavasti: 19855: mintaan. Vuonna 1985 valmistuneessa Keski- Vuosi Kpl Mk 19856: Suomen taloudellisen tutkimuslaitoksen sel- 19857: 1985 ................. 23 2 770 952 19858: vityksessä tarkasteltiin v. 1975-81 kehitys- 1986 ........... ······ 31 6 817 138 19859: alueiden tuotantotoiminnan tukemisesta an- 1987 ................. 32 4 213 342 19860: netun lain (452/75) mukaista tukea saaneiden 1988 ................. 16 1 983 269 19861: yritysten menestymisedellytyksiä vuoden 1989 ................. 42 969 809 19862: 1983 lopussa. Tutkimuksen mukaan tukijär- 19863: jestelmä oli pääpiirteissään täyttänyt sille ase- Yhteensä ............. 144 16 754 510 19864: tetut tavoitteet. 19865: Myönnetyn tuen hankekohtainen valvonta Vain osa takaisinperinnästä on johtanut 19866: on kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan maksuvelvollisen suoritukseen. Merkittävä 19867: yhtäältä yleistä valvontaa, jota asianomaiset osa on menetetty velallisten maksukyvyttö- 19868: myyden vuoksi. 19869: piiritoimistot suorittavat alueillaan seuraa- 19870: malla avustuksia saaneiden yritysten toimin- Yritystoiminnan aluetuen käytössä on tul- 19871: nan kehittymistä. Toisaalta valvonta on yri- lut esiin useita väärinkäytöksiä, jotka ovat 19872: tyskohtaista seurantaa, joka käsittää hank- johtaneet asian käsittelyyn oikeudessa avus- 19873: keen materiaalista toteutumista ja kirjanpi- tuspetoksena. Kertomusvuoden lopulla vi- 19874: toa koskevan yksityiskohtaisen tarkastuksen. reillä oli alioikeudessa kaksi asiaa, samoin 19875: Kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituk- hovioikeudessa. Lainvoimaisia tuomioita oli 19876: sen mukaan ei piiritoimistoilla eikä yrityske- annettu kaksi. Poliisitutkinta oli käynnissä 19877: hitysosastolla ole riittäviä voimavaroja järjes- yhdessä asiassa. Näissä tapauksissa kauppa- 19878: telmällisesti suoritettaviin yrityskohtaisiin ja teollisuusministeriön vahingonkorvaus- 19879: tarkastuskäynteihin. Piiritoimistot keskitty- vaatimukset olivat yhteensä n. 3,4 Mmk kor- 19880: vät lähinnä avustuksen maksatusvaiheen koineen. 19881: asiakirjatarkastukseen. Yrityskohtaiset val- Muu tuotantotoiminnan tukemi- 19882: vontatarkastukset on suorittanut ministeriön nen. Yrittäjäkoulutus. Kauppa- ja teolli- 19883: taloustoimisto ns. sisäisenä tarkastuksena. suusministeriön yrityspalvelun piiritoimistot 19884: Taloustoimisto tarkasti v. 1986---89 kaikki (aiemmin teollisuuspiirit) ovat järjestäneet 19885: piiri- ja paikallistoimistot. Näissä tarkastuk- pienten ja keskisuurten yritysten johto- ja 19886: sissa selvitettiin yksityiskohtaisesti n. 10 han- avainhenkilöille tarkoitettua liikkeenjohdon 19887: ketta kutakin toimistoa kohden. Tarkastuk- koulutusta ja valmennusta vuodesta 1965 19888: set ovat johtaneet avustusten takaisinperin- lähtien. Toiminta on perustunut siihen, että 19889: tään. pienten ja keskisuurten yritysten johto- ja 19890: Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityske- avainhenkilöiden tiedot, taidot ja valmiudet 19891: hitysosastolla on pyritty vähentämään tuen liikkeenjohdollisissa ja liiketaloudellisissa ky- 19892: 174 19893: 19894: symyksissä ovat osoittautuneet puutteellisik- pienyritysten tarpeisiin. 19895: SI. Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityske- 19896: Yrittäjäkoulutuksen järjestäminen on or- hitysosasto on vuodesta 1984lähtien sovelta- 19897: ganisoitu siten, että koulutuspalvelut oste- nut yrityspalvelun piiritoimistojen toiminnan 19898: taan ulkopuolisilta yritystoiminnan eri osa- ohjaukseen ja seurantaan tulosohjausta. 19899: alueisiin erikoistuneilta liikkeenjohdon kon- Osaston kehittämistoimista on määritellyt 19900: sulteilta. Kouluttajina on käytetty myös liike- vuosittain yrittäjäkoulutuksen tavoitteet. Jär- 19901: elämän sekä elinkeinoelämän eri järjestöjen jestelmä on mahdollistanut piiritoimistojen 19902: asiantuntijoita. toiminnan ohjaamisen tehokkaammaksi ja 19903: Koulutuksen suunnittelussa yrittäjien kou- tarkoituksenmukaisemmaksi. 19904: lutustarpeet välitetään piiriorganisaatiosta Yrittäjäkoulutuksen ja -valmennuksen 19905: ministeriöön, josta tarjouspyynnöt välitetään epäkohta on kauppa- ja teollisuusministeriön 19906: koulutuksen tarjoajille. Nämä tekevät myös mukaan ollut määrärahojen riittämättömyys 19907: oma-aloi tteisia tarjouksia tarkoituksenmu- suhteessa koulutuskysyntään sekä henkilös- 19908: kaisina pitämistään aiheista tai valmennus- tövoimavarojen niukkuus. Kertomusvuonna 19909: kokonaisuuksista. yrittäjäkoulutuksen maksuasetusta muutet- 19910: Kertomusvuonna valmennusjärjestelmä tiin siten, että kurssimaksut kaksin- ja osin 19911: käsitti yrityksen perustamisvalmennusohjel- kolminkertaistui vai. 19912: man sekä koko yrityksen kehittämiseen täh- Kauppa- ja teollisuusministeriössä tehtiin 19913: täävät analysointi- ja kehittämisohjelmat, kertomusvuoden aikana yrittäjäkoulutuksen 19914: yrityksen yksittäisiin toimintoihin keskittyvät taloudenhoitoa koskenut sisäinen tarkastus, 19915: toiminto-ja ongelmakohtaiset ohjelmat sekä jonka perusteella ei löydetty olennaisia puut- 19916: pitkäkestoiset johtamiskoulutusohjelmat. teita. 19917: Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspal- Yritysneuvonta. Pienten ja keskisuurten 19918: velun piiri- ja paikallistoimistot toteuttivat yritysten neuvontaa harjoittavat tärkeimmät 19919: yhteistyössä muiden yritysten toimintaa edis- valtakunnalliset julkiset organisaatiot ovat 19920: tävien organisaatioiden kanssa laajoja alueel- kuntien elinkeinoasiamiehet, kauppa- ja teol- 19921: lisia elinkeinojen kehittämis- eli nk. aktivoin- lisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimis- 19922: tiprojekteja. tot, Teknologian Kehittämiskeskuksen kon- 19923: Vuosina 1988-89 on lisätty erityisesti pie- sultointiyksiköt ja Suomen Ulkomaankaup- 19924: nyritystukea saaneille yrityksille ja palvelu- paliiton vientiasiamiehet. Lisäksi kauppa- ja 19925: alan yrityksille tarkoitettua koulutusta sekä teollisuusministeriö tukee eräitä pienten ja 19926: vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvää keskisuurten yritysten neuvontaa harjoittavia 19927: koulutusta, jossa on selvitetty mm. EY -inte- järjestöjä. 19928: graation vaikutuksia. Kuntien elinkeinoasiamiesten tehtävänä 19929: Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa on mm. neuvoa yrityksiä liikkeenjohdon ky- 19930: osoitetuista määrärahoista käytettiin yrittäjä- symyksissä ja tiedottaa kuntien elinkeinopo- 19931: koulutuksen järjestämiseen 17,2 Mmk. Noin liittisista toimista. Valtio on tukenut kuntien 19932: kolmannes palautui osanottomaksuina takai- elinkeinoasiamiesten palkkausta vuodesta 19933: sin valtiolle. Määrärahoilla järjestettiin n. 1975. Valtionosuus ja -avustus on maksettu 19934: 1 316 koulutuspäivää ja 1 793 yrityskohtaista vuosittain jälkikäteen. 19935: konsultointipäivää. Koulutustilaisuuksiin Kertomusvuonna maksettiin elinkeino- 19936: osallistui lähes 8 000 osanottajaa. Kauppa- ja asiamiesten valtionosuuksia ja -avustuksia 19937: teollisuusministeriön yrityspalvelun piiri- ja vuoden 1988 kustannusten perusteella n. 21,1 19938: paikallistoimistojen nettotyöajasta yrittäjä- Mmk. Valtionosuuden ja -avustuksen piirissä 19939: koulutuksen ja konsultoinnin järjestämiseen oli 237 kuntien elinkeinoasiamiestä. 19940: käytettiin kertomusvuonna n. 20 %. Kertomusvuonna muutettiin elinkeino- 19941: Yrittäjäkoulutus on kauppa- ja teollisuus- asiamiesten valtionosuusjärjestelmää. Se yh- 19942: ministeriön yrityspalvelun keskeinen toimin- distettiin muihin ns. pieniin erillisavustuksiin 19943: tamuoto pienten ja keskisuurten yritysten ja muutettiin samalla kunnille kohdistetuiksi 19944: toiminnan edistämisessä. Valtaosa yrityspal- yleisavustuksiksi. Samalla jätettiin kunnan 19945: velun järjestämiin kursseihin osallistuvista harkittavaksi, palkkaako se elinkeinoasia- 19946: yrityksistä työllistää alle 20 työntekijää. Yri- miehen vai järjestääkö se vastaavat palvelut 19947: tyspalvelun kurssit on suunniteltu erityisesti muulla tavoin. 19948: 175 19949: 19950: Valtionosuus- ja -avustusjärjestelmän Turkisalan Keskusliiton sekä Suomen Jobs 19951: muutosten vaikutuksista ei kauppa- ja teolli- and Society -yhdistyksen harjoittamaa neu- 19952: suusministeriöllä toistaiseksi ollut tietoja. vontatoimintaa. Lisäksi määrärahalla on 19953: Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspal- tuettu Käsi- ja pienteollisuuden Koulutussää- 19954: velun piiri- ja paikallistoimistot harjoittavat tiön sekä Kansainvälisen Naisjohtajainsti- 19955: pienten ja keskisuurten yritysten liikkeenjoh- tuutin koulutustoimintaa. Kyseisiltä momen- 19956: dollista neuvontaa. Viime vuosina ko. toimis- teilta on rahoitettu myös Pienen ja Keskisuu- 19957: tot ovat suorittaneet vuosittain n. 1 000 vä- ren Teollisuuden Edistämissäätiön harjoitta- 19958: hintään puoli päivää kestävää neuvontatoi- maa toimintaa. 19959: meksiantoa. Toimistot käyttävät keskimää- Mainitun järjestelmän tarkoituksenmukai- 19960: rin 7 % kokonaistyöajastaan vuosittain eli n. suutta on selvitetty kauppa- ja teollisuusmi- 19961: 10 henkilötyövuotta yritysneuvontaan. nisteriön työryhmässä. Selvityksen perusteel- 19962: Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspal- la avustuksilla on myötävaikutettu ao. yritys- 19963: velun piiritoimistoilla oli kertomusvuonna ten edistämistavoitteiden toteutumiseen. 19964: ensimmäisen kerran käytettävissään määrä- Työryhmän mukaan näytti tarkoituksenmu- 19965: raha, jolla voitiin ostaa ulkopuolisia palvelu- kaiselta, että ao. yritysten edistäminen järjes- 19966: ja yleisen liikkeenjohdollisen neuvonnan jär- tettäisiin edelleen yhteistyössä mainittujen 19967: jestämiseksi. Lähivuosien tavoitteena on lisä- yksityisten yhteisöjen kanssa siten, että valtio 19968: tä piiritoimistojen henkilöstöä neuvonnan myöntäisi niille avustusta eräin edellytyksin. 19969: järjestämiseksi. Valtiontilintarkastajat käsittelivät kerto- 19970: Teknologian Kehittämiskeskuksen (TE- muksessaan vuodelta 1985 mm. tuotantotoi- 19971: KES) konsultointiyksiköt neuvovat pieniä ja minnan alueellista edistämistä sekä pienen ja 19972: keskisuuria yrityksiä tutkimus- ja tuotekehi- keskisuuren teollisuuden edistämistä. Tuolloin 19973: tys- sekä markkinoinnin kehittämishankkei- valtiontilintarkastajat totesivat mm., että 19974: den valmistelussa ja toteutuksessa. Konsul- avustusmuotoisen tuen synnyttämien haittavai- 19975: tointiyksiköt käyttävät hyväksi Teknologian kutusten vuoksi tulisi pyrkiä vähentämään tä- 19976: Kehittämiskeskuksessa olevaa asiantunte- mänkaltaisen tuen osuutta ja välttää erityisesti 19977: musta sekä teollisuussihteereiden kautta ul- sen muuttumista luonteeltaan pysyväksi. Avus- 19978: komailta saatavaa tietoutta. tusten automaattisesta myöntämismenettelys- 19979: Kertomusvuonna Teknologian Kehittä- tä tuli valtiontilintarkastajien mukaan pyrkiä 19980: miskeskuksen konsultointiyksiköitä oli 13 ja siirtymään tapaus- ja aluekohtaiseen harkin- 19981: niissä toimi 52 toimihenkilöä. Konsultoin- taan. Valtiontilintarkastajat katsoivat myös, 19982: tiyksiköiden lukumäärä on riittävä ja kehit- että tavoitteiden toteutumista järjestelmätasol- 19983: tämisen painopiste on varsinaisen neuvonnan la tuli seurata aikaisempaa luotettavammin ja 19984: kehittämisessä. tutkia syvällisesti järjestelmien käytön heijas- 19985: Suomen Ulkomaankauppaliiton maakun- tusvaikutuksia myös muualle kansantaloudessa 19986: nalliset vientiasiamiehet neuvovat pieniä ja ja yhteiskunnassa. Erityistä painoa tuli asettaa 19987: keskisuuria yrityksiä vientivalmiuksien kehit- valvonta- ja tarkastushenkilöstön kouluttami- 19988: tämisessä sekä vientiprojektien suunnittelus- seen. 19989: sa ja toteutuksessa. Vientiasiamiehiä oli ker- Tuotantotoiminnan alueellisen tukemisen 19990: tomusvuonna 17. Toiminnan rahoituksesta laajempien vaikutusten selvittäminen oli kerto- 19991: vain osa katettiin valtion tulo- ja menoarvios- musvuoteen mennessä edelleen lähes olematon- 19992: ta. ta. Ainoa asiasta tehty ulkopuolinen tutkimus 19993: Valtion budjetissa on viime vuosina ollut on edelleen vuodelta 1985, ja sen aineisto on 19994: määräraha, jolla on voitu rahoittaa pienille ja tuoreimmillaan vuodelta 1983. Järjestelmäta- 19995: keskisuurille yrityksille neuvonta- ja konsul- soisten vaikutusten heikon seurannan lisäksi 19996: tointipalveluja tarjoavien yhteisöjen toimin- myös hankekohtaisien tukipäätösten valvonta 19997: taa. Budjettiteknisistä syistä ko. määräraha on edelleen järjestetty puutteellisesti. Kauppa- 19998: on jaettu kahdelle erilliselle momentille, joi- ja teollisuusministeriön mukaan yrityspalvelun 19999: den määrärahojen yhteismäärä kertomus- piiritoimistojen henkilöstö ei seuraa eikä valvo 20000: vuonna oli 10,1 Mmk. systemaattisesti ja luotettavalla tavalla hank- 20001: Kyseisellä määrärahalla on rahoitettu mm. keiden ja tukiedellytysten toteutumista paikan 20002: Pienteollisuuden Keskusliiton, eräiden ruot- päällä. Koska jo pistokokeelliset tarkastukset 20003: sinkielisten pienteollisuusjärjestöjen, Suomen ovat johtaneet myönnettyjen avustusten takai- 20004: 176 20005: 20006: sinperintään ja petossyytteisiin, sisältynee tu- naista rahoitusorganisaatioiden ja -lähteiden 20007: kipäätöksiin enemmältikin avustusten saanti- runsaus, minkä seurauksena saattaa syntyä 20008: edellytykset todellisuudessa täyttämättömiä mm. rahoituksen yhteensovittamis- ja valvon- 20009: hankkeita. Tämän vuoksi avustusehtojen nou- taongelmia. Tämän vuoksi valtiontilintarkas- 20010: dattamisen järjestelmälliseen valvontaan on tajat esittivät, että olisi selvitettävä, voitaisiin- 20011: kiinnitettävä nykyistä tuntuvasti suurempaa ko teollisuuden ja kehitysalueiden tuotantotoi- 20012: huomiota. minnan julkisen rahoituksen organisaatiota 20013: Avustusmuotoisen tuen osuus ei ole suinkaan yksinkertaistaa sekä päällekkäisiä rahoitus- 20014: vähentynyt, vaan selvästi kasvanut. Kun muotoja yhdistää. Valtiontilintarkastajat kii- 20015: v. 1985 maksettiin aluetukia 313 Mmk, niin rehtivät tätä selvitystyötä kertomuksessaan 20016: kertomusvuonna maksettiin 530 Mmk eli reaa- vuodelta 1985. 20017: lisesti n. 50% enemmän kuin v. 1985. Valtion- Viime vuosina ei ole kuitenkaan laadittu 20018: tilintarkastajain kertomuksessa vuodelta 1985 kattavaa ja perusteellista selvitystä ehdotuksi- 20019: mainittiin useita avustusmuotoisen tuen kilpai- neen erityisrahoitustoimien ja -organisaatioi- 20020: lu- ja markkinaoloihin epäedu/lisesti vaikutta- den järkeistämiseksi. Esimerkiksi kertomus- 20021: via seurauksia. Maksettujen aluelukien toteu- vuonna tehdyt hallinnolliset päätökset uusista 20022: tunut kehitys on tuskin osaltaan vähentänyt tukimuodoista viittasivat pikemminkin päin- 20023: em. haitallisia vaikutuksia. vastaiseen kehitykseen. Valtiontilintarkastajat 20024: Valtiontilintarkastajat viittasivat jo kerto- pitävät kuitenkin edelleen perusteltuna sellai- 20025: muksessaan vuodelta 1983 siihen, että niin sen selvitystyön käynnistämistä, jonka perus- 20026: alueellisen tuotantotoiminnan kuin teollisuu- teella tuotantotoiminnan tukijärjestelmää voi- 20027: den julkiselle rahoitukselle on Suomessa omi- taisiin järkeistää. 20028: 177 20029: 20030: 20031: 20032: 20033: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 20034: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet on arvioitu nykyisen suunnittelujärjestelmän 20035: tarkastuksen sosiaali- ja terveysministeriössä toimivuutta. Tutkimustulosten pohjalta on 20036: 21. 3.1990, lääkin tö hallituksessa 23 .2 .1990, lyhyesti esitetty, miten voimavarat pitäisi 20037: sosiaalihallituksessa 28.2.1990 ja Helsingin kohdentaa vuoteen 2000 mennessä, jotta ter- 20038: yliopistollisessa keskussairaalassa 28.3.1990. veydenhuollon palveluja voitaisiin kehittää 20039: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat tasa-arvoisemmin maan eri osissa. Mielisai- 20040: ovat selvitelleet valtionosuusjärjestelmän uu- raanhoidon arviointi on otettu mukaan lä- 20041: distamista ja muita hallinnoalalla vireillä ole- hinnä siksi, että avohoidon kehittäminen 20042: via uudistuksia, lasten päivähoidon ja lasten- vaatii asennemuutoksen lisäksi voimakasta 20043: ja nuorisohuollon kehittämistä, työntekijöi- resurssointia. Aiheeseen on perehdytty Poh- 20044: den ikääntymisestä johtuvia kysymyksiä sekä jois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntainlii- 20045: raittiustyön valtionapuja. Tarkastuksen koh- tossa, joka käsittää myös mielisairaanhoi- 20046: teena on ollut erityisesti terveydenhuollon don, ja Etelä-Savon mielisairaanhuoltopiirin 20047: kehittäminen. kuntainliiton Moision sairaalassa. Sairaaloi- 20048: den tuottavuuskehitystä on tarkasteltu ylei- 20049: sesti ja Helsingin yliopistollisen keskussairaa- 20050: Sosiaali- ja terveysministeriö lan osalta vielä yksityiskohtaisemmin. Avo- 20051: hoidon kehittämistä on selvitetty sosiaali- ja 20052: Terveydenhuollon kehittäminen. Hoitotoi- terveysministeriön sekä lääkintö- ja sosiaali- 20053: mikäsite kattaa laajasti ottaen kaiken yhteis- hallitusten tarkastuksilla. 20054: kunnallisesti järjestetyn hoitotoiminnan, ku- Terveydenhuollon tuottavuus. 20055: ten terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalityön Sosiaalimenot olivat v. 1987 ilman käyttäjä- 20056: ja mielenterveystyön eri vaiheet. Valtiontilin- maksuja ja hallintomenoja 23 % bruttokan- 20057: tarkastajain kertomuksessa vuodelta 1986 on santuotteesta. Niiden arvioidaan kaksinker- 20058: korostettu, että hoitotoimen osa-alueiden on taistuvan vuoteen 2000 ja kolminkertaistuvan 20059: saumattomasti nivouduttava toisiinsa siten, vuoteen 2030 mennessä. Terveydenhuollon 20060: että potilas tai asiakas saa tarvitsemaansa eri kokonaismenojen osuus bruttokansantuo- 20061: hoitoalojen asiantuntijoiden apua joustavasti teesta on v. 1960-83 noussut 4,3 %:sta 20062: ja mahdollisimman yksilökohtaisesti. Tässä 6,8 %:iin. Ne ovat kasvaneet nimellisesti kak- 20063: kertomusosuudessa tarkastellaan kehitystä sikymmenkertaisiksi ja reaalisestikin n. 20064: hoitotoimen eri aloilla. 250 %. Kehitystä voidaan pitää muihin teol- 20065: Vuoden 1990 alkupuolella valmistui useis- lisuusmaihin verrattuna kohtuullisena. Julki- 20066: ta osatutkimuksista koostuva lääkintöhalli- sen sektorin rahoitusosuus on noussut yli 20067: tuksen julkaisu, jossa on selvitetty sairaaloi- 50 %:sta lähes 80 %:iin. 20068: den tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Paineet terveydenhuollon meno-osuuden 20069: Tuottavuuskehityksen arviointi nousi ajan- kasvuun lisääntyvät entisestään, sillä lääke- 20070: kohtaisena aiheena esille erityisesti lääkintö- tieteen kehitys tuo mukanaan uusia hoitome- 20071: hallituksessa, Helsingin yliopistollisessa kes- netelmiä ja -mahdollisuuksia. Toisaalta väes- 20072: kussairaalassa ja Pohjois-Karjalan keskussai- tön vanheneminen ja uusien ennalta arvaa- 20073: raalassa. mattomien hoitotarpeiden, kuten esim. im- 20074: Seuraava terveydenhuollon tuottavuutta muunikadon, väkivallan ja huumeiden käy- 20075: koskeva kertomusosuus on yhteenveto tutki- tön lisääntyminen, kasvattavat terveyspalve- 20076: muksessa tehdyistä johtopäätöksistä. Tervey- lujen kysyntää. 20077: denhuollon alueellisen kehityksen perusteella Terveydenhuollon voimavarojen kasvu on 20078: 23 300644M 20079: 178 20080: 20081: selvityksen mukaan todennäköisesti varsin on rajoittanut alueellisen oikeudenmukaisuu- 20082: hidasta 1990-luvulla. Työvoiman tarjonnan den toteuttamista. 20083: vähentyessä sekä väestön rakenteen ja odo- Nykyinen kustannus- ja laitospainotteinen 20084: tusten muuttuessa tulee terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä ei kannusta kuntia 20085: suunnittelu olemaan entistä vaativampaa. tarkoituksenmukaiseen ja taloudelliseen pal- 20086: Erikoissairaanhoitolaki, valtionosuusjär- velujen järjestämiseen. Terveydenhuollon ny- 20087: jestelmän kehittäminen sekä muut kunnalli- kyiset tietojärjestelmät mahdollistavat väes- 20088: sen ohjannan vahvistamiseen tähtäävät toi- tölähtöisen suunnittelun. Tietohuoltoa on ke- 20089: met eivät sellaisenaan ole riittäviä keinoja hitettävä voimakkaasti, mikäli seurannalla 20090: terveydenhuollon kehittämiseksi tehokkaam- pyritään valvomaan kunnittain terveyden- 20091: maksi ja ihmisläheisemmäksi. huollon toiminnan taloudellisuutta, tuotta- 20092: Terveydenhuollon suunnittelujärjestelmän, vuutta ja oikeudenmukaisuuden toteutumis- 20093: erikoissairaanhoidon ja eri sairaaloiden tu- ta. 20094: loksellisuutta on tutkittu varsin vähän. Sen Kunnittaisessa tarkastelussa todettiin 20095: sijaan maassamme on tehty laajoja väestötut- mm., että suuri määrä kunnan asukkaista 20096: kimuksia terveyspalvelujen käytöstä sekä päätyy sairaalahoitoon ja poistetaan sieltä 20097: väestön sairastamisesta ja kuolleisuudesta. terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärin 20098: Sairauksien riskitekijöitä on tutkittu intensii- tietämättä. Sairaalaan otetuista potilaista 20099: visemminjo n. 10--15 vuotta. Palveluorgani- keskimäärin 1/3 on tullut terveyskeskuslää- 20100: saation toimintaa on alettu tutkia vasta 1980- kärin ja 1/3 yksityislääkärin lähetteellä sekä 20101: luvulla. Terveydenhuollon menoista sairaala- 1/3 ilman lähetettä. Kuntien välillä on tässä 20102: hoito muodostaa n. 45 %. suhteessa suuria eroja. 20103: Sairaalahoidosta kunnalle aiheutuvista 20104: Lääkintöhallituksen selvityksen perusteella kustannuksista vain pieni osa on hallinnolli- 20105: on päädytty yhteenvetona seuraaviin johto- sesti kunnan tai sen terveyskeskuksen ohjat- 20106: päätöksiin: tavissa. Kunnallisilla virka- ja luottamusmie- 20107: Terveydenhuollon voimavarojen alueelli- hillä johtamisen ja suunnittelun perustana 20108: sen tarpeen ja tarjonnan epätasapaino oli olevat tiedot terveydenhuollon käytöstä ja 20109: kasvanut v. 1973-82. Yleissairaaloiden vuo- kunnalle aiheutuvista kustannuksista ovat 20110: deosastojen voimavarat (terveyskeskus-, usein puutteellisia. 20111: alue-, keskus-, tuberkuloosi- ja yliopistolliset Hoitoa saaneiden potilaiden määrä kunnit- 20112: keskussairaalat) ovat kehittyneet eri alueilla tain ei juuri lainkaan riipu kunnan käytössä 20113: eniten riippumatta väestön palvelujen tar- olevien sairaansijojen määrästä. Mielisairaa- 20114: peesta ja siinä tapahtuneesta muutoksesta lassa tai vanhainkodissa hoidettujen potilai- 20115: kymmenen vuoden aikana. Tämä saattaa den määrä ei vaikuta oleellisesti siihen, kuin- 20116: johtua joko siitä, että 1960-luvulla suunnitte- ka paljon potilaita on hoidettu yleissairaa- 20117: lussa ei ole käytetty väestöennusteita tai käy- loissa. Asukasta kohden hoitopäiviä oli kes- 20118: tetyt ennusteet ovat olleet harhaanjohtavia. kimäärin kolme, yksi erikoissairaanhoidossa, 20119: Terveydenhuollon voimavarojen alueellinen yksi terveyskeskuksessa ja yksi mielisairaan- 20120: kehitys v. 1973-82 selittyi 70-prosenttisesti hoidossa. 20121: kunkin alueen voimavarojen määrällä sekä Noin 95 % yleissairaaloihin sisäänotetuis- 20122: suhteellisella ylitarjonnalla v. 1973. ta potilaista hoidetaan samassa laitoksessa, 20123: Alueellisen suunnittelun osalta on todettu, mikä tarkoittaa joko sitä, että hierarkkinen 20124: että terveyspalvelujen tarjonnan ja tarpeen järjestelmä toimii erittäin hyvin tai sitä, että 20125: tasapainottamiseksi voimavaroja tulisi lisätä hoidon porrastus ei toimi. Hoidon porrasta- 20126: lääneihin valikoivasti tulevaisuudessa. Eräis- misen toimimattomuuteen on kiinnitetty 20127: sä lääneissä erikoissairaanhoidon nykyiset huomiota myös lääninhallitusten tarkastuk- 20128: voimavarat tulisi kohdentaa uudelleen kes- silla. Kunnasta riippuen saman diagnoosin 20129: kussairaalapiirien välillä. Terveydenhuollon omaavia potilaita hoidetaan eritasoisissa sai- 20130: nykyisellä kasvuvauhdilla alueellinen oikeu- raaloissa sen mukaan, minkä tyyppisiä ja 20131: denmukaisuus voidaan saavuttaa noin 10 tasoisia sairaansijoja kunnilla on ollut käy- 20132: vuodessa muuttamalla voimavarojen alueel- tössään. 20133: listamisen periaatteita. Terveydenhuollon in- Kunnittaisia sairastavuuslukuja ei ole to- 20134: vestointipainotteinen suunnittelujärjestelmä tuttu käyttämään palvelujen suunnittelussa ja 20135: 179 20136: 20137: seurannassa. Terveydenhuollon bruttomenot Potilaan hoidon yleispiirteet ovat suoma- 20138: asukasta kohden olivat sitä suuremmat mitä laisessa sairaalassa samanlaiset kuin muissa 20139: varattomampi kunta oli. Tämä ei selittynyt maissa. Myös potilaiden hoidon tarve oli 20140: kunnan varallisuuden ja väestörakenteen vä- samantyyppistä. Sairaalasta poistettujen po- 20141: lisellä yhteydellä. Erikoissairaanhoidosta ja tilaiden toimintakyky ei vaihdellut tutkimuk- 20142: kansanterveystyöstä kunnalle aiheutuvia hoi- seen osallistuneissa maissa. Muualla potilaat 20143: dettujen potilaiden kustannuksia ei ole yleen- kutsutaan kontrollikäynnille sairaalaan 20144: sä seurattu kunnassa kokonaisuutena. useammin kuin meillä. Noin kolmen kuukau- 20145: Sairaaloiden tuottavuutta kuvaavat vaih- den päästä elossa olevien ja kotona toimeen- 20146: toehtoiset mittarit antoivat varsin samankal- tulevien potilaiden osuus on Suomessa hie- 20147: taisen kuvan tuottavuudesta. Sairaaloiden man suurempi kuin muissa maissa. 20148: väliset tuottavuuserot olivat suuria, ja niiden Terveydenhuollon alueellinen 20149: tuottavuus laski 1980-luvulla n. 4---5% vuo- kehitys. Vuoden 1972 kansanterveyslain 20150: dessa. Tuottavuuden lasku selittyi pääasiassa yleisiä tavoitteita olivat perusterveydenhuol- 20151: sairaaloiden kuormitusasteen sekä sairaansi- lon voimavarojen lisääminen suhteessa sai- 20152: jojen ja sairaanhoitajien määrän muutoksilla. raalahoitoon, perusterveydenhuollon palve- 20153: Sairaalan johtamisesta selvityksessä todet- lujen käytössä esiintyvien erojen vähentämi- 20154: tiin, että potilaan saamaa hoitoa ei hahmote- nen eri yhteiskuntaluokkien ja eri alueiden 20155: ta kokonaisuutena koko hoitojakson tai eri välillä sekä terveydenhoidon voimakas kehit- 20156: hoitojaksojen osalta. Erityisesti tämä koskee täminen. Lääkintöhallituksen selvityksessä 20157: hoitoon käytettyjä voimavaroja. Potilaan pyrittiin arvioimaan, kuinka hyvin kansan- 20158: saaman hoidon jatkuvuus perustuu sairaus- terveyslain tavoite alueellisesta oikeudenmu- 20159: kertomustietojen suulliseen välittymiseen. kaisuudesta terveydenhuollon palvelujen 20160: Johtaminen perustuu työntekijöiden tarkkai- suhteen on toteutunut lain ensimmäisen kym- 20161: luun ja hallinnointiin eikä niinkään toimin- menen vuoden voimassaoloaikana. 20162: nan tavoitteiden asettamiseen. Selvityksessä tarkasteltiin terveydenhuol- 20163: Kahdeksan Euroopan maan vertailussa to- lon voimavarojen (virat, sairaansijat) reaalis- 20164: dettiin, että Suomessa ja muissa maissa oli ta tarvetta ja alueellista jakaantumista maan 20165: sairaalassa hoidettujen asukkaiden osuus eri osissa v. 1973 ja 1982, arvioitiin alueen 20166: vuoden aikana tarkasteltuna hyvin samanlai- oikeudenmukaista osuutta terveydenhuollon 20167: nen, 9--12 %, vaikka sairaansijojen määrä käyttötalousmenoista sekä tarpeen ja tarjon- 20168: asukasta kohden vaihteli huomattavasti. nan välisen suhteen kehitystä. 20169: Maassamme olivat potilaat toistuvasti sairaa- Voimavaratarvetta arvioitiin väestölähtöi- 20170: lahoidossa useammin kuin muissa maissa, sesti tavalla, joka on riippumaton terveyspal- 20171: mikä selitti myös lyhyemmät hoitoajat Poti- velujen tajonnasta alueella. Tärkein määrit- 20172: laiden hoitopaikka muuttui maassamme har- täjä oli alueen asukasluku, jota painotettiin 20173: vemmin kuin muualla, mikä saattaa selittyä väestön palvelujen tarvetta kuvaavilla teki- 20174: hierarkkisella laitosjärjestelmällä, ja potilaat jöillä. Lisäkriteereinä käytettiin väestön ikä- 20175: olivat sairaalahoidossa kuntoutuksen takia ja sukupuolirakennetta ja sairastavuutta. Li- 20176: useammin kuin muissa maissa. Leikkausten säksi otettiin huomioon keskussairaaloiden 20177: osalta tilanne oli päinvastainen. Maassamme tuottamien vuodeosastopalvelujen vienti ja 20178: olivat sydän- ja verisuonisairaudet ainakin tuonti sekä lääketieteellisestä koulutuksesta 20179: kaksi kertaa yleisempiä sairaalahoidon syitä yliopistosairaaloille koituvat kustannukset. 20180: ja ruoansulatuselimistön sairaudet harvinai- Selvityksessä tarkasteltiin käyttötalousme- 20181: sempia kuin muissa maissa. nojen jakautumista maan 21 keskussairaala- 20182: Sairaaloiden henkilöstörakenne on hyvin piirin kesken seuraavissa terveydenhuollon 20183: samanlainen eri maissa. Maassamme on kui- toimintalohkoissa: yleissairaanhoito (vuo- 20184: tenkin keskimäärin enemmän sairaanhoito- deosasto- ja poliklinikkahoito ), mielisairaan- 20185: ja hallintohenkilöstöä sairaansijaa kohti kuin hoito (vuodeosasto- ja avohoito) ja avohoito 20186: muissa maissa. Henkilökunnan määrä sai- (terveyskeskusten avohoito, yksityislääkäri- 20187: raansijaa kohti ei vaikuta sairaalan tuotta- palvelut ja yleissairaaloiden poliklinikkahoi- 20188: vuuteen, sillä tuottavuudella tarkoitetaan to). 20189: hoidettujen potilaiden määrää sairaansijaa Selvityksessä on todettu yleisesti, että yh- 20190: kohti. teiskuntapolitiikan yhtä keskeistä tavoitetta, 20191: 180 20192: 20193: kansalaisten tasa-arvon toteutumista perus- nen lähtökohta on ollut terveydenhuollon 20194: palvelujen suhteen, on pyritty turvaamaan alueellisen tarpeen ja tarjonnan tasapainotta- 20195: järjestämällä palvelujen tuotannon rahoitus minen. Suunnittelujärjestelmän tulokselli- 20196: osittain kantokykyluokkaan perustuvalla suutta kuvaa se, miten hyvin tasapaino on 20197: valtionosuusjärjestelmällä. Valtionosuuden saavutettu. Mikäli suunnittelujärjestelmä on 20198: maksamista kunnille säätelee nykyään yli 150 onnistunut, terveydenhuollon menojen pitäisi 20199: lakia tai asetusta. Kansanterveyslain ja eri jakautua alueittain palvelujen arvioidun tar- 20200: sairaalalakien avulla terveydenhuollon kes- peen mukaan ja vastaavasti menojen alueit- 20201: kushallinto on voinut suunnitella ja ohjata taisten muutosten pitäisi heijastaa palvelujen 20202: terveyspalvelujen tarjoamiseksi tarkoitettuja tarpeen muutoksia. 20203: voimavaroja. Lääkintöhallituksen esityksestä Selvityksen mukaan yleissairaaloiden vuo- 20204: sosiaali- ja terveysministeriö on voinut myön- deosastohoidon ja poliklinikkahoidon käyt- 20205: tää tai olla myöntämättä valtionosuutta uu- tömenot ja voimavaratarve ovat kehittyneet 20206: sille investoinneille ja käyttökustannuksille. v. 1973-82 keskussairaalapiireittäin seuraa- 20207: Valtionosuuden myöntämisen yksi oleelli- vasti: 20208: 20209: Keskussairaalapiiri Tarve Tarpeen Menot Menojen Epätasapaino Epätasapai· 20210: muutos muutos non muutos 20211: 1973 1982 1973 1982 1973 1982 20212: 20213: Helsingin ......... . 21,62 22,40 3,61 25,81 28,86 11,82 -16,23 -22,38 --6,15 20214: Turun ............ . 8,58 9,34 8,86 8,60 7,62 -11,40 ---0,23 22,57 -22,34 20215: Satakunnan ....... . 4,91 4,84 -1,43 4,47 3,89 -12,98 9,84 24,42 -14,58 20216: Kanta-Hämeen .... . 3,01 3,10 2,99 2,72 2,78 2,21 10,66 11,51 ---0,85 20217: Tampereen ........ . 8,51 9,10 6,93 8,53 7,30 -14,42 ---0,23 24,66 -24,43 20218: Päijät-Hämeen .... . 4,00 4,32 8,00 3,45 4,32 25,22 15,94 0,00 15,94 20219: Kotkan ........... . 4,50 4,46 ---0,89 4,28 3,49 -18,46 5,14 27,79 -22,65 20220: Etelä-Saimaan ..... . 3,01 3,05 1,33 3,11 2,36 -24,12 -3,22 29,24 -26,02 20221: Mikkelin .......... . 2,75 2,57 --6,55 2,02 2,35 16,34 36,14 9,36 26,78 20222: Savonlinnan ....... . 2,03 1,61 -20,69 1,31 2,08 58,78 54,96 -22,60 32,36 20223: Pohjois-Karjalan .. . 4,02 3,94 -1,99 3,45 3,47 0,58 16,52 13,54 2,98 20224: Kuopion .......... . 5,81 5,42 --6,71 3,95 5,51 39,49 47,0,9 -1,63 45,46 20225: Keski-Suomen ..... . 5,51 5,22 -5,26 5,19 4,44 -14,45 6,17 17,57 -11,40 20226: Etelä-Pohjanmaan .. 4,17 3,87 -7,19 3,72 3,52 -5,38 12,10 9,94 2,16 20227: Vaasan ........... . 3,57 3,63 1,68 3,52 3,02 -14,20 1,42 20,20 -18,78 20228: Keski-Pohjanmaan .. 2,30 2,17 -5,65 2,47 2,03 -17,81 --6,88 6,90 ---0,02 20229: Oulun ............ . 5,17 5,00 -3,29 5,82 6,17 6,01 -11,17 -18,96 -7,79 20230: Kainuun .......... . 2,05 1,88 -8,29 2,07 1,99 -3,86 ---0,97 -5,53 ---4,56 20231: Länsi-Pohjan ...... . 1,87 1,47 -21,39 1,89 1,60 -15,34 -1,06 -8,13 -7,07 20232: Lapin ............. . 2,11 2,14 1,42 2,90 2,52 -13,10 -27,24 -15,08 12,16 20233: Ahvenanmaan ..... . 0,47 0,46 -2,13 0,71 0,70 -1,41 -33,80 -34,29 ---0,49 20234: Yhteensä .......... . 100,00 100,00 100,00 100,00 20235: 20236: 20237: Koko yleissairaalahoidon voimavarojen ja piireissä ja vähentynyt muissa. 20238: tarpeen välinen epätasapaino oli v. 1973-82 Selvityksen mukaan käyttötalousmenojen 20239: kasvanut 6,2 %:sta 9,4 %:iin. muutos ei noudattanut yksiselitteisesti tar- 20240: Yleissairaaloiden vuodeosastohoidon kehi- peen muutosta. Sen vuoksi epätasapaino tar- 20241: tys noudattaa suurelta osin yleistä yhteiskun- peen ja menojen välillä oli alueesta riippuen 20242: tarakenteen muutosta. Seuranta-aikana maa- joko vähentynyt, pysynyt ennallaan tai jopa 20243: seudun väestö väheni ja muutti etelän suuriin kasvanut. Menojen ja tarpeen tasapainotta- 20244: asutuskeskuksiin. Helsingin, Turun, Kanta- misessa oli onnistuttu hyvin Mikkelin ja 20245: Hämeen, Tampereen ja Päijät-Hämeen kes- Kuopion piireissä. Sen sijaan Savonlinnan 20246: kussairaalapiireissä palvelujen tarve kasvoi huomattava voimavaravajaus v. 1973 oli 20247: selvästi. Sen sijaan muualla Suomessa tarve muuttunut yliresurssoinniksi v. 1982. Turun, 20248: oli kasvanut vain Etelä-Saimaan ja Vaasan Tampereen ja Vaasan piireissä voimavarojen 20249: 181 20250: 20251: suhteellinen puute oli edelleen kasvanut. La- Käyttötalousmeno-osuuksien muutokset 20252: pin ja Ahvenanmaan piireissä ei oltu onnis- ovat olleet varsin suuria. Keskussairaalaver- 20253: tuttu poistamaan yliresurssointia. kon valmistuminen ja eräiden paikallissairaa- 20254: Kokonaisuudessaan oli yleissairaaloiden Ioiden muuttuminen terveyskeskuksiksi sel- 20255: vuodeosastohoidon voimavaroista suuntau- vittävät osan näistä muutoksista. Meno- 20256: tunut tutkimuksen mukaan alueellisesti vää- osuus oli kasvanut vain kolmessa keskussai- 20257: rin v. 1973 6,4% ja v. 1982 8,7 %. Yleissai- raalapiirissä: Helsingissä, Päijät-Hämeessä ja 20258: raaloiden vuodeosastohoidon alueellisen tar- Kuopiossa. Sairaalahallinnossa tapahtunei- 20259: peen ja tarjonnan epätasapaino oli siis kas- den muutosten vuoksi on vaikea arvioida, 20260: vanut noin kolmanneksella vajaassa kymme- ovatko voimavarat kohdistuneet tasaisem- 20261: nessä vuodessa. min v. 1982 kuin v. 1973. Laskennallisesti 20262: Yleissairaaloiden poliklinikkahoidon sa- epätasapaino voimavarojen ja tarpeen välillä 20263: moin kuin vuodeosastohoidonkin tarve oli oli v. 1973-82 kasvanut 10 %:sta 13,9 %:iin. 20264: suhteellisesti ottaen muuttunut vähän, yleen- 20265: sä alle 10 % muissa paitsi Savonlinnan ja Koko terveydenhuollon käyttömenot ja 20266: Länsi-Pohjan piireissä, joissa se oli muuttu- voimavaratarve ovat kehittyneet v. 1973-82 20267: nut n. 20%. keskussairaala piirei ttäin seuraavasti: 20268: 20269: 20270: Keskussairaalapiiri Tarve Tarpeen Menot Menojen Epätasapaino Epätasapai· 20271: muutos muutos non muutos 20272: 1973 1982 1973 1982 1973 1982 20273: % 20274: 20275: Helsingin .......... 21,72 22,56 3,87 26,14 27,38 4,74 -16,92 -17,60 ---0,68 20276: Turun ............. 8,64 9,14 5,79 8,58 8,01 -6,64 0,68 14,11 -13,43 20277: Satakunnan ........ 4,94 4,87 -1,42 4,68 4,23 -9,62 5,48 15,13 -9,65 20278: Kanta-Hämeen ..... 3,02 3,06 1,32 2,79 2,74 -1,79 8,10 11,68 -3,58 20279: Tampereen ......... 8,58 8,99 4,78 8,57 7,36 -14,12 0,09 22,15 -22,06 20280: Päijät-Hämeen ..... 4,01 4,29 6,98 3,68 4,05 10,05 8,87 5,93 2,94 20281: Kotkan ............ 4,46 4,40 -1,35 4,04 3,61 -10,64 10,36 21,88 -11,52 20282: Etelä-Saimaan ...... 3,00 3,00 0,00 2,98 2,48 -16,78 0,64 20,97 -20,33 20283: Mikkelin ........... 2,70 2,53 -6,30 2,13 2,28 7,04 26,62 10,96 15,66 20284: Savonlinnan ........ 1,98 1,58 -20,20 1,39 1,94 39,57 42,51 -18,56 23,95 20285: Pohjois-Karjalan ... 4,01 3,93 -2,00 3,66 3,75 2,46 9,67 4,80 4,87 20286: Kuopion ........... 5,75 5,40 -6,09 4,69 5,62 19,83 22,55 -3,91 18,64 20287: Keski-Suomen ...... 5,45 5,23 ---4,04 5,09 4,67 -8,25 7,14 11,99 ---4,85 20288: Etelä-Pohjanmaan .. 4,16 3,87 -6,97 3,74 3,64 -2,67 11,23 6,32 4,91 20289: Vaasan ............ 3,58 3,59 0,28 3,26 3,15 -3,37 9,81 !3,97 ---4,16 20290: Keski-Pohjanmaan .. 2,31 2,24 -3,03 2,26 2,09 -7,52 1,99 7,18 -5,19 20291: Oulun ............. 5,19 5,19 0,00 5,38 6,00 11,52 -3,50 -13,50 -10,00 20292: Kainuun ........... 2,05 1,94 -5,37 2,03 2,04 0,49 0,83 ---4,90 ---4,07 20293: Länsi-Pohjan ....... 1,85 1,52 -17,84 1,67 1,65 -1,20 10,84 -7,88 2,96 20294: Lapin .............. 2,15 2,23 3,72 2,60 2,68 3,08 -17,34 -16,79 0,55 20295: Ahvenanmaan ...... 0,47 0,45 ---4,26 0,62 0,64 3,23 -23,91 -29,69 -5,78 20296: Yhteensä ........... 100,00 100,00 100,00 100,00 20297: 20298: 20299: 20300: 20301: Yhteenvetona on selvityksen perusteella nut väärin n. 5 %. Alueellinen epätasapaino 20302: todettu, että terveydenhuollon kaikista voi- palvelujen tarpeen ja tarjonnan välillä oli 20303: mavaroista oli v. 1973 alueellisesti kohdistu- kasvanut vuoteen 1982 mennessä n. 9 %:iin. 20304: 182 20305: 20306: Alueellisesti väärin kohdistunut osuus ter- alueelliseen kehitykseen. Mitä suurempi oli 20307: veydenhuollon menoista on ollut v. 1973 ja keskussairaalapiirien osuus terveydenhuollon 20308: 1982 toiminnoittain seuraava: menoista v. 1973, sitä enemmän sen menot 20309: kasvoivat v. 1973-82 riippumatta siitä, mi- 20310: ten palvelujen tarve oli muuttunut. Tämä 20311: Toiminto Väärin kohdistunut koskee erityisesti yleissairaalahoitoa, joiden 20312: % 20313: 1973 1982 20314: meno-osuuksien alueellisesta kehityksestä se- 20315: Yleissairaanhoito ............... . 6,2 9,4 littyi v. 1973 lähes 70% alueellisella meno- 20316: - vuodeosastohoito ............ . 6,4 8,7 osuudella ja yliresurssoinnilla. 20317: - poliklinikkahoito ............ . 10,0 13,9 20318: Mielisairaanhoito ............... . 8,1 8,3 20319: Selvityksessä pyrittiin arvioimaan, onko 20320: - vuodeosastohoito ............ . 8,3 8,1 terveydenhuollon suunnittelujärjestelmällä 20321: -avohoito .................... . 10,1 14,5 onnistuttu saavuttamaan sille asetettu, 20322: Avohoito ...................... . 5,8 8,7 alueellista oikeudenmukaisuutta koskeva ta- 20323: - terveyskeskusten avohoito .... . 4,6 4,7 voite. Tutkimuksen mukaan näin ei ole käy- 20324: - yksityinen sektori ............ . 17,1 14,7 nyt, sillä seuranta-ajankohtana kaikkien ter- 20325: - terveyskeskusten avohoito + veyspalvelujen tarpeen ja tarjonnan alueelli- 20326: yksityinen ................... . 6,1 3,6 nen epätasapaino oli kasvanut vuoden 1973 20327: - yleissairaaloiden poliklinikka- runsaasta 5 %:sta vajaaseen 9 %:iin v. 1982. 20328: hoito ........................ . 10,0 13,9 20329: Tulos voidaan tutkimuksen mukaan tulkita 20330: Koko terveydenhuolto 5,2 8,7 niinkin, että kumpanakin ajankohtana yli 20331: 90 % voimavaroista oli oikein kohdentunut 20332: suhteessa alueelliseen tarpeeseen. 20333: Molempina seuranta-ajankohtina yleissai- 20334: raalapalvelujen tarjonta ja tarve olivat alueit- Selvityksen mukaan terveydenhuollon 20335: tain tarkasteltuna enemmän vinoutuneet alueellisessa suunnittelussa v. 1973-82 ei 20336: kuin avohoito. Erityisesti yleissairaaloiden ilmeisesti ole riittävästi huomioitu palvelujen 20337: vuodeosastohoidon voimavarojen alueellinen tarvetta tai tarpeen ennakoitua muutosta eri 20338: epätasapaino oli lisääntynyt, sillä 13 keskus- puolilla maata. Kuten lääkintöhallituksessa- 20339: sairaalapiiriä oli v. 1982 kauempana tarjon- kin korostettiin, syynä on osittain se, että 20340: nan ja tarpeen tasapainosta kuin v. 1973, aiemmin tehdyt investointipäätökset sitovat 20341: keskussairaalapiireistä seitsemän jopa yli 10 huomattavan osan suunnittelukauden voima- 20342: prosenttiyksikköä. varoista, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 20343: 90 %. Siihen viittaavat myös tässä tutkimuk- 20344: Avohoitopalvelujen, joita on käsitelty sessa saadut tulokset yleissairaalahoidon ja 20345: myös jäljempänä, tarjonta ja tarve olivat avohoidon käyttötalousmeno-osuuksien eri- 20346: seuranta-aikana tasapainottuneet jonkin ver- laisesta alueellisesta kehityksestä. Terveys- 20347: ran 16 keskussairaalapiirissä. Koska avohoi- keskusten avohoidon voimavaroja on suhteu- 20348: don osuus terveydenhuollon menoista on tettu tarpeen mukaan kullakin alueella sel- 20349: huomattavasti pienempi kuin sairaalahoidon västi herkemmin kuin yleissairaalahoidon 20350: osuus, heijastui yleissairaaloiden vuodeosas- voimavaroja. Toisaalta avohoidon sopeutta- 20351: tohoidon epätasapainoinen kehitys myös minen muutoksiin on helpompaa, sillä se 20352: koko terveydenhuollon kehitykseen. sitoo vähemmän investointivoimavaroja kuin 20353: Terveydenhuollon alueelliset käyttötalous- yleissairaanhoito. 20354: meno-osuudet eivät ole seuranneet palvelu- 20355: tarpeen kehitystä. Palvelutarpeen kasvaessa Tuloksia voidaan selittää myös sillä, että 20356: alueiden käyttötalousmeno-osuudet ovat väestön palvelujen tarve on voinut muuttua 20357: päinvastoin vähentyneet. Kehitys on havait- jo siinä vaiheessa kun hankkeita toteutetaan. 20358: tavissa erityisesti poliklinikkahoidossa. Ter- Myös palvelujen tarpeen arvioinnissa on 20359: veyskeskusten avohoidon meno-osuudet ovat saattanut esiintyä epätarkkuuksia. Väestö- 20360: noudattaneet tarpeen muutosta, joskin tar- suunnitteiden käyttö väestöennusteiden sijas- 20361: peen kasvua hitaammin. ta johtaa automaattisesti virheelliseen tar- 20362: vearviointiin. Suunnitteet sisältävät aluepo- 20363: Käyttötalousmeno-osuus v. 1973 on sel- liittisen kannanoton siitä, missä väestön toi- 20364: västi eniten vaikuttanut meno-osuuksien vottaisiin asuvan, eikä niillä pyritä aidosti 20365: 183 20366: 20367: ennakoimaan sitä, missä väestö todennäköi- Suomessa kehitys on ollut selvästi huonompi 20368: sesti asuu. Kokemusten mukaan väestösuun- kuin esim. Isossa-Britanniassa ja Uudessa 20369: nitteet ovat ennakoineet alueittaista väestö- Seelannissa. Näissä maissa on pystytty onnis- 20370: kehitystä selvästi huonommin kuin väestöen- tuneesti kaventamaan alueellisia eroja tervey- 20371: nusteet. Seurantatutkimus osoitti myös sen, denhuollon voimavarojen jakaantumisessa 20372: että terveydenhuollon suunnittelun periaat- verraten lyhyen ajan kuluessa. Onnistumisen 20373: teita ja apuvälineitä voidaan kehittää suhteel- edellytyksenä on paljolti ollut se, että molem- 20374: lisen vähäisellä tutkimuspanoksella. missa maissa on olemassa selkeät kriteerit ja 20375: Palvelujen tarjonnan ja tarpeen suhteissa konkreettinen menetelmä, joilla kunkin 20376: tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet en- alueen voimavaratarve arvioidaan ja lisävoi- 20377: sisijaisesti sairaalalaitoksen toimintaan ja mavarat jaetaan. 20378: väestön terveyspalvelujen saatavuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta py- 20379: Muutokset ovat aiheuttaneet hyvin erilaisia ritään kehittämään menetelmä, jonka avulla 20380: paineita keskussairaalapiirien väestöä palve- voitaisiin suunnata terveydenhuollon voima- 20381: levien terveydenhuollon laitosten toimintaan varat eri alueille oikeudenmukaisemmin. 20382: ja niiden henkilöstöön sekä todennäköisesti Suunnittelujärjestelmää kehitetään valtion- 20383: sitä kautta näiden yksiköiden toiminnan ta- osuusjärjestelmää uudistettaessa. Valtioneu- 20384: loudellisuuteen ja tuottavuuteen. Väestön voston asettama selvitysmies ehdotti suunnit- 20385: terveysturva on kehittynyt maan eri osissa telujärjestelmää muutettavaksi niin oleellises- 20386: hyvin epätasaisesti. Vaikka tutkimuksessa ei ti, että sosiaali- ja terveysministeriön mielestä 20387: pyritty selvittämään terveydenhuollon alire- ehdotuksen toteuttaminen voisi vaikuttaa hy- 20388: surssoinnin vaikutusta palvelujen saatavuu- vinvointipalvelujen kehittämiseen ratkaise- 20389: teen tai niiden laatuun, aliresurssoiduilla vasti. 20390: alueilla väestö on terveyspalvelujen suhteen 20391: epätasa-arvoisessa asemassa eikä todennä- Voima varojen kohden taminen 20392: vuoteen 2000 mennessä. Selvityksen 20393: köisesti saa riittävää hoitoa. yhden osatutkimuksen tavoitteena oli kehit- 20394: Tutkimuksen mukaan havaitut erot yleis- tää terveydenhuollon valtakunnallisen suun- 20395: sairaalahoidon ja kansanterveystyön (avo- nittelun apuvälineeksi tietokonepohjainen 20396: hoito) voimavarojen alueellisessa kehitykses- laskentamenetelmä, jonka avulla voidaan ar- 20397: sä saattavat selittyä osaksi sillä, että kansan- vioida, miten terveydenhuollon voimavarat 20398: terveystyössä edustuksellisella demokratialla tulisi kohdentaa, jotta alueelliset erot tasoit- 20399: hallinnaitavat yksiköt ja kuntainliitot ovat tuisivat vuoteen 2000 mennessä. Voimavaro- 20400: yleensä pienempiä kuin erikoissairaanhoidos- ja kuvattiin virkoina. Tutkimuksessa tarkas- 20401: sa. Tällöin kohdeväestön tarpeiden ja palve- teltiin vain terveydenhuollon valtakunnalli- 20402: lujen tarjonnan tasapainottaminen voi olla seen suunnitelmaan sisältyviä toimintoja, eri- 20403: helpompaa. Toisaalta sitä saattavat vaikeut- koissairaanhoitoa ja kansanterveystyötä. 20404: taa kunnallispoliittiset vaikuttimet, jotka voi- Tutkimuksessa käytetyn mallin perusteella 20405: vat vinouttaa palvelujen tarjonnan määrää ja terveydenhuollon suhteellinen virkamuutos 20406: sisältöä väestön kannalta tarkasteltuna. (%) on suunnitelmakaudella 1990---94 lää- 20407: Kansainvälisten vertailujen perusteella neittäin seuraava: 20408: 184 20409: 20410: VIRKAMUUTOS 20411: % 20412: 20413: 20414: 20415: 20416: UUD T&P HÄM KYM MlK P-K KUO K-S VAA OUL LAP 20417: LÄÄNI 20418: 20419: 20420: Läänit 20421: 20422: UUD = Uudenmaan KUO = Kuopion 20423: T&P = Turun ja Porin K-S = Keski-Suomen 20424: HÄM = Hämeen VAA =Vaasan 20425: KYM = Kymen OUL = Oulun 20426: MlK = Mikkelin LAP = Lapin 20427: P-K = Pohjois-Karjalan 20428: 20429: 20430: 20431: 20432: Terveydenhuollon virkojen kokonaismää- virkalisäyksen tulisi olla n. 8-10% ja Uu- 20433: rää tulisi esitettyjen periaatteiden mukaan denmaan, Kuopion sekä Vaasan lääneissä n. 20434: lisätä kaikissa lääneissä, mutta hyvin erilaista 5 %. Oulun ja Lapin läänien virkamäärän 20435: tahtia. Virkamäärän tulisi kasvaa v. 1990- kasvun tulisi rajoittua 1-2 %:iin. 20436: 94 suhteellisesti eniten Hämeen läänissä, n. 20437: 13 %. Turun ja Porin, Kymen, Mikkelin, Terveydenhuollon virkamuutos on suunni- 20438: Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen lääneissä telmakaudella 1990--94lääneittäin seuraava: 20439: 185 20440: 20441: 1000VIRKAA 20442: 1,9 20443: 20444: 1,8 20445: 1,7 20446: 20447: 1,6 20448: 1,5 20449: 20450: 1,4 20451: 1,3 20452: 20453: 1,2 20454: 1,1 20455: 20456: 1,0 20457: 20458: 0,9 20459: 20460: 0,8 20461: 0,7 20462: 20463: 0,6 20464: 0,5 20465: 20466: 0,4 20467: 0,3 20468: 20469: 0,2 20470: 0,1 20471: 20472: 0,0 20473: UUD T&P HÄM KYM MlK P-K KUO K-S VAA OUL LAP 20474: 20475: LÄÄNI 20476: 20477: 20478: 20479: 20480: Kaikista terveydenhuollon uusista viroista Porin sekä Hämeen lääneihin n. 13-16 % ja 20481: tulisi suunnata v. 1990-94 yhteensä vajaat keskisuuriin Vaasan ja Oulun lääneihin n. 20482: 40% Uudenmaan sekä Turun ja Porin lää- 8 % kaikista erikoissairaanhoidon viroista. 20483: neihin, n. 25 % Hämeen lääniin, n. 8 % Pienehköihin Kymen, Kuopion ja Keski- 20484: Kymen lääniin ja n. 6% Keski-Suomen sekä Suomen lääneihin tulisi kohdistua n. 5-6 % 20485: Vaasan lääneihin kumpaankin. Noin 13 % ja pieniin Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja La- 20486: uusista viroista pitäisi suunnata tasaisesti pin lääneihin n. 3,5 % viroista. 20487: Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kuopion lää- Väestöosuutta selvästi enemmän virkoja 20488: neihin. Oulun ja Lapin läänien virkojen mää- tulisi selvityksen mukaan suunnata Kuopion 20489: rää tulisi lisätä vain vähän. ja Oulun piireihin ja selvästi vähemmän Vaa- 20490: Erikoissairaanhoidon osalta keskussairaa- san, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Länsi- 20491: lapiirit jakaantuvat suhteellisen virkatarpeen- Pohjan piireihin. Samat johtopäätökset kos- 20492: sa puolesta viiteen selvästi erottuvaan ryh- kevat läänejä. 20493: mään. Niistä Helsingin piirissä tulisi olla Sairaanhoitopalvelujen vienti ja tuonti 20494: vuosituhannen vaihteessa runsas neljännes, sekä lääketieteellinen opetus vaikuttavat 20495: Turun ja Tampereen piireissä kummassakin merkittävästi kaikkien keskussairaalapiirien 20496: n. 9 % sekä Kuopion ja Oulun piireissä n. virkatarpeeseen. Sairaanhoitopalvelujen net- 20497: 6--7 % kaikista Suomen erikoissairaanhoi- tovientiin (vienti-tuonti) sitoutui v. 1987 Hel- 20498: don viroista. Neljän pienehkön piirin, Savon- singin ja Oulun piireissä vajaat 1 000 virkaa 20499: linnan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Länsi- ja Kuopion piirissä vajaat 400 virkaa. Suu- 20500: Pohjan, osuuden viroista pitäisi jäädä alle 2 %:n. rimmat piirin ulkopuolisten palvelujen netto- 20501: Myös lääneittäin voidaan erikoissairaan- käyttäjät olivat Keski-Pohjanmaan, Päijät- 20502: hoidossa erottaa viisi kooltaan erilaista ryh- Hämeen ja Kainuun piirit, joiden asukkaiden 20503: maa. Uudenmaan lääniin tulisi kohdistua v. hoitamiseen muut piirit käyttivät 260----400 20504: 2000 yli neljännes, suurehkoihin Turun ja virkaa vastaavan työpanoksen. 20505: 24 300644M 20506: 186 20507: 20508: Lääketieteellisestä koulutuksesta arvioitiin Yli puolet koko m..tan kansanterveystyön 20509: yliopistollisille keskussairaaloille koituneen viroista tulisi v. 2000 olla kolmessa suurim- 20510: v. 1986 n. 375 mk:n lisäkustannukset hoito- massa Etelä-Suomen läänissä: Uudenmaan 20511: jaksoa kohti. Niiden osuus hoitojakson kus- läänissä vajaa neljännes, Turun ja Porin sekä 20512: tannuksista oli yliopistosairaalasta riippuen Hämeen lääneissä n. 14 %. Keskisuuriin Ky- 20513: 3-5 %. Lääketieteellisen koulutuksen ar- men, Vaasan ja Oulun lääneihin tulisi suun- 20514: vioitiin sitoneen 5 %:n kriteeriä soveltaen nata n. 7-8 %ja muihin lääneihin 4--5% 20515: yliopistollisissa keskussairaaloissa yhteensä kansanterveystyön viroista. 20516: 875 virkaa, Helsingissä 370, Turussa 125, Kansanterveystyön virkatarpeen määritte- 20517: Tampereelle 135, Kuopiossa 115 ja Oulussa ly läänin väestöpohjan mukaan johtaisi oi- 20518: 150 virkaa. keudenmukaiseen tulokseen vain Turun ja 20519: Virkamäärän ja tarpeen tasapainottami- Porin läänissä. Uudenmaan, Vaasan, Oulun 20520: seksi vuoteen 2000 mennessä pitäisi Turun ja ja Lapin läänin suhteellinen virkatarve on 20521: Tampereen piirien saada lisää n. 430 ja Hel- selvästi läänin väestöosuutta pienempi ja 20522: singin piirin n. 400 virkaa suunnittelukaudel- muilla lääneillä suurempi. 20523: la 199{}-.---94. Etelä-Saimaan, Vaasan ja Oulun Virkamäärän ja tarpeen tasapainottaminen 20524: piireissä tulisi avautuvia virkoja jättää täyt- vuoteen 2000 mennessä edellyttää lääneittäin 20525: tämättä yhteensä n. 170 virkaa, joista 100 melko epätasaista, Etelä-Suomea suosivaa 20526: virkaa sijoittuu Oulun piiriin. virkakehitystä. Suunnitelmakaudella 199{}-.--- 20527: Suhteellisesti ottaen virkojen kasvun olisi 94 kansanterveystyön virkamäärän tulisi kas- 20528: oltava nopeinta Päijät-Hämeen, Kotkan, Sa- vaa suhteellisesti nopeimmin Uudenmaan, 20529: vonlinnan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen Turun ja Porin, Hämeen ja Kuopion lääneis- 20530: ja Keski-Pohjanmaan piireissä ja hitainta sä. Lapin läänin kansanterveystyön virkojen 20531: Helsingin, Satakunnan, Kanta-Hämeen, määrä tulisi pitää nykyisellä tasolla. 20532: Mikkelin, Kuopion, Etelä-Pohjanmaan ja Kaikista valtakunnallisen suunnitelman 20533: Lapin piireissä. Etelä-Saimaan, Vaasan ja uusista viroista tulisi suunnata v. 1990-94 n. 20534: Oulun piirien virkamäärä tulisi pitää nykyi- 70 % Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hä- 20535: sellä tasolla. meen lääneihin. Yksistään Hämeen lääniin 20536: Erikoissairaanhoidon virkojen määrä tulisi tulisi suunnata 1 200 uutta virkaa kansanter- 20537: kasvamaan kaikissa muissa lääneissä, paitsi veystyöhön. Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen 20538: Oulun läänissä, jossa vuosina 199{}-.---94 tulisi läänien kansanterveystyön virkakasvun tulisi 20539: jättää täyttämättä 20 avautuvaa virkaa. Suh- olla vähäistä. 20540: teellisesti eniten virkamäärän tulisi kasvaa M i e 1i sairaanhoi d o n kehity s . Mie- 20541: Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen lääneissä. lisairaalahoidon käyttömenot ja voimavara- 20542: Uudenmaan, Kuopion ja Lapin läänien vir- tarve ovat kehittyneet v. 1973-82 keskussai- 20543: kakasvun tulisi olla varsin vähäistä. raalapiireittäin seuraavasti: 20544: 20545: 20546: 20547: 20548: Tarve Tarpeen Menot Menojen Epätasapaino Epätasapai· 20549: Kcsk ussairaalapiiri muutos muutos non muutos 20550: 1973 1982 1973 1982 1973 1982 20551: % 20552: 20553: Helsingin 22,21 22,29 0,36 27,17 26,67 -1,84 -18,25 -16,39 1,86 20554: Turun 9,66 9,59 ---0,72 8,32 8,53 2,52 16,16 12,30 3,86 20555: Satakunnan 5,15 5,11 ---0,78 4,32 4,27 -1,16 19,23 19,61 ---0,38 20556: Kanta-Hämeen 3,18 3,22 1,26 2,97 2,49 -16,16 7,17 29,57 -22,40 20557: Tampereen 9,16 8,96 -2,18 9,99 5,89 -41,04 -8,31 52,15 -43,84 20558: Päijät-Hämeen 4,07 4,14 1,72 3,68 2,78 -24,46 10,61 49,01 -38,40 20559: Kotkan 4,32 4,24 -1,85 3,49 4,23 21,20 23,82 0,30 23,52 20560: Etelä-Saimaan 2,96 2,91 -1,69 3,16 2,99 -5,38 -6,28 -2,62 3,66 20561: Mikkelin 2,46 2,44 ---0,81 2,76 2,41 -12,68 -10,91 1,38 9,53 20562: Savonlinnan 1,73 1,66 -4,05 1,36 1,87 37,50 26,65 -11,50 15,15 20563: Pohjois-Karjalan 3,86 3,82 -1,04 3,81 4,31 13,12 1,21 -11,32 -10,11 20564: 187 20565: 20566: Tarve Tarpeen Menot Menojen Epätasapaino Epätasapai- 20567: Keskussairaalapiiri muutos muutos non muutos 20568: 1973 1982 1973 1982 1973 1982 20569: % 20570: 20571: Kuopion 5,43 5,30 -2,39 6,94 6,40 -7,78 -23,03 -17,18 5,85 20572: Keski-Suomen 4,99 5,11 2,40 4,58 4,65 1,53 8,82 9,74 --0,92 20573: Etelä-Pohjanmaan 4,09 4,14 1,22 3,67 4,04 10,08 11,55 2,47 9,08 20574: Vaasan 3,84 3,87 0,78 3,54 3,70 4,52 8,28 4,61 3,67 20575: Keski-Pohjanmaan 2,21 2,30 4,07 1,63 1,85 13,50 35,36 24,39 10,97 20576: Oulun 4,76 4,87 2,31 3,65 4,88 33,70 30,33 --0,26 30,07 20577: Kainuun 1,88 1,87 --0,53 1,65 2,00 21,21 14,30 --6,77 7,53 20578: Länsi-pohjan 1,56 1,55 --0,64 1,22 1,94 59,02 27,81 -19,91 7,90 20579: Lapin 2,05 2,07 0,98 1,39 3,36 141,73 47,68 -38,47 9,21 20580: Ahvenanmaan 0,52 0,54 3,85 0,70 0,74 5,71 -25,27 -26,80 -1,53 20581: Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 20582: 20583: 20584: 20585: 20586: Koko mielisairaanhoidossa voimavarojen teen ja tuottavuuteen vaikuttaa osaltaan sai- 20587: ja tarpeen välinen epätasapaino oli v. 1973- raalahallinnon uudistaminen. Etelä-Suomen 20588: 82 muuttunut vain vähän. mielisairaanhuoltopiirin kuntainliitossa on 20589: Mielisairaaloiden vuodeosastohoidossa ei selvitetty, kuinka valtakunnalliset kehittä- 20590: ole havaittavissa selvää eroa etelän teollisuus- mistavoitteet ja piirijako tulevat vaikutta- 20591: keskuksien ja muualla Suomessa sijaitsevien maan henkilöstömääriin, henkilöstörakentee- 20592: piirien välillä. Vaikka voima varojen tarve on seen ja kustannuksiin. Etelä-Savon mielisai- 20593: muuttunut vain vähän, korkeimmillaan 4 %, raanhuoltopiirin hajaantuessa Savonlinnan 20594: meno-osuudet ovat muuttuneet melko huo- ja Mikkelin keskussairaalapiirejä noudatta- 20595: mattavasti, useimmissa piireissä yli 10 %. viksi mielisairaanhuoltopiireiksi niiden väes- 20596: Kehitys on kuitenkin ollut oikean suuntaista, töpohjaksi jäisi Savonlinnan alueella n. 20597: eli tarve ja menot ovat lähentyneet toisiaan. 60 000--70 000 ja Mikkelin alueella n. 20598: Mielisairaaloiden vuodeosastohoidon voima- 110 000 asukasta. Sairaansijojen ja henkilös- 20599: varoista oli v. 1973 väärin kohdistunut 8,3 % tön määrä ei kuitenkaan alene samassa suh- 20600: ja v. 1982 8,1 %. teessa. Sairaansijat ja henkilöstö on mitoitet- 20601: tava niin, että käyttöhuiput kyetään hoita- 20602: Samoin kuin vuodeosastohoidossa myös maan ja potilaille antamaan tehokas ja oi- 20603: mielenterveystyössä voimavaratarve on keanlaatuinen hoito, minkä vuoksi pienessä- 20604: muuttunut piireittäin vähän. Sen sijaan käyt- kin sairaalayksikössä joudutaan ylläpitä- 20605: tötalousmeno-osuudet ovat muuttuneet eri mään hoidollisesti eriytyneitä osastoja sama 20606: piireissä hyvin eri tavalla. Esimerkiksi poh- määrä kuin suuremmassa sairaalassa. 20607: joisten piirien meno-osuudet ovat lähes kak- 20608: sinkertaistuneet, vaikka niiden voimavaratar- Sairaaloiden tuottavuus. Tehok- 20609: ve ei ole lisääntynyt Oulun piiriä lukuun kuudella tarkoitetaan selvityksessä sitä, onko 20610: ottamatta. Sen sijaan Pohjanmaan piirien terveydenhuollon voimavarat kohdennettu 20611: osuus menoista on vähentynyt, vaikka niiden niin, että terveyshyöty muodostuu mahdolli- 20612: voimavaratarve on suhteellisesti ottaen kas- simman suureksi. Tuottavuudella taas arvioi- 20613: vanut. Selvityksen mukaan alueellinen epäta- daan, kuinka hyvin terveydenhuollon toimin- 20614: sapaino mielenterveystyön voimavarojen ja ta on organisoitu, ts. kuinka hyvin voimava- 20615: tarpeen välillä on kasvanut 10,1 %:sta roja on käytetty palvelujen tuotannossa. Toi- 20616: 14,5 %:iin ajanjaksolla 1973-82. Mielisai- minnaltaan hyvin organisoidussa, tuottavuu- 20617: raanhoitoa kehitetään voimakkaasti avohoi- deltaan tehokkaassa yksikössä ei kuitenkaan 20618: don suuntaan. Siinä esiintyviä ongelmia on välttämättä saavuteta suurinta mahdollista 20619: käsitelty jäljempänä avohoitoa koskevassa terveyshyötyä. 20620: kertomusosuudessa. Sairaaloiden tuotoksen määritteleminen 20621: Erityisesti mielisairaanhoidon organisoin- on niiden toiminnan moninaisuuden vuoksi 20622: tiin ja niin ollen myös hoidon tuloksellisuu- ongelmallista. Lääketieteellistä hoitoa, sai- 20623: 188 20624: 20625: raanhoidollisia palveluita (tutkimukset, leik- jois-Karjalan keskussairaalalla, jolla ei ole 20626: kaukset, tehohoito, kuntoutus jne.) sekä ho- aluesairaalaverkkoa, se oli keskimäärin kor- 20627: tellimuotoisia palveluita (ruoka, puhtaus keampi myös erikoisaloittain tarkasteltuna. 20628: jne.) tuotet;J_an sairaaloissa avo- ja vuode- Työn tuottavuudessa nousivat muita parem- 20629: osastohoidossa. Palvelutoimintojen lisäksi miksi Kotkan, Pohjois-Karjalan ja Keski- 20630: sairaaloilla on opetus- ja tutkimustoimintaa. Pohjanmaan keskussairaalat. 20631: Tuottavuusvertailuissa nousee aina esiin ky- Kanta-Hämeen, Mikkelin, Kainuun ja La- 20632: symys hoidon laadusta, jonka määrittely riip- pin keskussairaaloilla oli keskimääräistä al- 20633: puu tilanteesta (hoitotapahtuma, terveystule- haisempi kokonaistuottavuus. Työn tuotta- 20634: ma) ja käsitteen käyttäjästä (sairaalan/poti- vuus oli alle keskitason Mikkelin ja Ahvenan- 20635: laan näkemys). maan keskussairaaloilla, kun kriteerinä käy- 20636: Sairaaloiden välisiä tuottavuuseroja analy- tettiin virkoja ja tehtäviä pl. varahenkilöstö, 20637: soitiin yhden vuoden poikkileikkaustutki- ja Ahvenanmaan ja Lapin keskussairaaloilla, 20638: muksella vuoden 1986 aineistosta. Tuotta- kun tuottavuutta arvioitiin työvoimakustan- 20639: vuuden kehitystä tarkasteltiin v. 1981-86. nuksilla. Mikkelin keskussairaalassa on me- 20640: Yksityiskohtaisemmat tiedot tutkimusaineis- nossa peruskorjaus ja laajennushanke, mikä 20641: tosta ja -menetelmistä selviävät julkaisusta. osaltaan selittänee heikkoa tuottavuutta. 20642: Selvityksen mukaan keskimääräinen tuot- Aluesairaaloista kokonaistuottavuus oli 20643: tavuus oli alhaisin yliopistollisissa keskussai- selvästi (yli 20 %) keskimääräistä korkeampi 20644: raaloissa, mikä voi johtua osaksi erikoissai- Loimaan ja Mäntän aluesairaaloilla sekä Ou- 20645: raanhoidon hierarkkisesta porrastamisesta. lun ympäristön sairaalalla, joka toiminnal- 20646: Yliopistollisissa keskussairaaloissa annetta- taan poikkeavana yksikkönä jätettiin pois 20647: van hoidon tulee olla vaativaa erikoistasaa ja jatkotarkastelusta. Työn tuottavuus viroilla 20648: muissa keskussairaaloissa erikoistasoa. Tämä ja tehtävillä mitattuna oli niin ikään yli 20 % 20649: heijastunee sairaaloiden potilasrakenteeseen keskimääräistä korkeampi Loimaan, Vakka- 20650: siten, että keskussairaaloihin sisään otetta- Suomen ja Lounais-Hämeen aluesairaaloilla 20651: vien potilaiden hoito vaatii periaatteessa sekä Oulun ympäristön sairaalalla. Koko- 20652: enemmän voimavaroja kuin hoito aluesairaa- naistuottavuus jäi selvästi keskitason alapuo- 20653: loissa. Lisäksi opetus- ja tutkimustoiminnan lelle Jorvin, Porvoon, Länsi-Uusimaan, Äh- 20654: voidaan olettaa vaikuttavan yliopistosairaa- tärin ja Kemijärven aluesairaaloilla. Työn 20655: loiden tuottavuuden tasoon. Tuottavuudessa tuottavuus oli keskimääräistä alhaisempi Jor- 20656: esiintyy eroja niin sairaalatasojen välillä kuin vin ja Kemijärven aluesairaaloilla. 20657: niiden sisälläkin. Tuottavuus vaihteli yliopis- Sairaaloiden tuottavuuserot voivat osittain 20658: tollisten keskussairaaloiden välillä siten, että johtua eroista tuotettujen palvelujen koostu- 20659: tuottavuusmittarista riippumatta se oli keski- muksessa (erilainen potilasrakenne tai hoi- 20660: määräistä korkeampi Tampereen yliopistolli- don laatu), sairaaloiden institutionaalisissa 20661: sessa keskussairaalassa (TAYKS) ja alhaisem- ominaisuuksissa, henkilöstörakenteessa tai 20662: pi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalas- sairaaloiden toiminnan teknisessä tehokkuu- 20663: sa (HYKS). HYKS:n selvästi muita yliopis- dessa olevista eroista sekä mittausvirheistä 20664: tosairaaloita alhaisempaa tuottavuutta on tai muista satunnaisista syistä. Tuottavuustu- 20665: usein selitetty sairaalan erikoisasemalla. Tie- loksia vääristää myös sairaaloiden toisilta 20666: tyillä erikoisaloilla (mm. maksan- ja sydä- sairaalailta vuokraamat sairaansijat, joita oli 20667: mensiirrot sekä myrkytyskeskustoiminta) v. 1986 TAYKS:lla 108, KYKS:lla 40, OYKS: 20668: HYKS tuottaa erikoissairaanhoidon palvelu- lla 166, Vaasan keskussairaalalla 25 ja Lapin 20669: ja ja neuvontaa ainoana sairaalana Suomes- keskussairaalalla 18. 20670: sa. Sairaalan tuottavuuskehitystä on käsitelty Tuottavuusmittareilla voidaan kuitenkin 20671: yksityiskohtaisemmin jäljempänä tässä ker- erottaa ne sairaalat, joiden tuottavuus poik- 20672: tomusosuudessa. keaa huomattavasti keskimääräisestä ja poh- 20673: Muiden keskussairaaloiden ja aluesairaa- tia syitä siihen. Eri mittareilla saadut sairaa- 20674: loiden kokonaistuottavuus ja työn tuotta- lakohtaiset tulokset poikkesivat jossakin 20675: vuus vaihtelivat yksiköittäin huomattavasti- määrin toisistaan, mutta valtaosalla sairaa- 20676: kin. Kokonaistuottavuus oli selvästi keski- loista tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. 20677: määräistä korkeampi Pohjois-Karjalan ja Tutkimuksessa selvitettiin laskentamallin 20678: Keski-Pohjanmaan keskussairaaloilla. Poh- avulla, miten muutokset sairaansijojen mää- 20679: 189 20680: 20681: nssa, potilasvaihdossa, kuormitusasteessa, potilaiden hoitoaikaa tai lisäämällä hoidetta- 20682: lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan vien potilaiden määrää. 20683: osuuksissa vaikuttivat eri tyyppisten sairaa- Tuottavuuden kohottaminen voi olla täl- 20684: loiden kokonaistuottavuuteen. löin ristiriidassa tehokkuuden parantamisen 20685: Selvityksen mukaan sairaaloiden koko- kanssa. Voimavarojen kohdentamisen kan- 20686: naistuottavuus laski v. 1981-86 keskimäärin nalta ei ole järkevää, että sairaala tuottaa 20687: 4 % ja työn tuottavuus 5,2 % vuodessa. Sai- enemmän hoitopäiviä tai hoitojaksoja sa- 20688: raaloiden tuottavuus laski selvästi jyrkemmin moilla kustannuksilla, ellei suoritteilla ole 20689: kuin terveyskeskusten tuottavuus (2, 1 % ja olennaista merkitystä sairaalan päätehtävän 20690: 1,2 %). Terveyskeskusten kokonaistuotta- eli terveyden tuottamisen kannalta. 20691: vuuden lasku johtui ennen kaikkea avohoi- Sairaaloiden kuormitusaste vaihtelee paitsi 20692: don tuottavuuden heikkenemisestä siitä huo- sairaaloittain myös erikoisaloittain varsin 20693: limatta, että avohoidossa työn tuottavuus on paljon. Kuormitusaste ei yksinomaan selitä 20694: pysynyt vuoden 1967 jälkeen jokseenkin en- sairaaloiden tuottavuuseroja, sillä siihen voi- 20695: nallaan. Sairaaloissa käyttömenot ovat kas- vat vaikuttaa monet muutkin seikat, kuten 20696: vaneet hitaammin kuin terveyskeskuksissa. erot potilasrakenteessa tai toiminnan tehok- 20697: Sairaaloiden kokonaistuotos on pysynyt v. kuudessa. 20698: 1981-86 ennallaan, kun sen sijaan terveys- Tuottavuuden tasolla tarkastelujakson 20699: keskusten kokonaistuotos on kasvanut v. alussa v. 1981 pystyttiin ennakoimaan sairaa- 20700: 1980-86 keskimäärin 4,7 %. loiden tuottavuuskehitystä siten, että tuotta- 20701: Kokonaistuottavuuden lasku oli yliopistol- vuus laski nopeammin sairaaloissa, joissa 20702: lisissa keskussairaaloissa keskimäärin 4,5 %, tuottavuus oli lähtötilanteessa korkea. Yli- 20703: muissa keskussairaaloissa 3,8 % ja aluessai- opistollisissa sairaaloissa tuottavuus laski jyr- 20704: raaloissa 3,6 % vuodessa. Työn tuottavuus kemmin kuin muissa sairaaloissa. Osasyynä 20705: laski vieläkin jyrkemmin: yliopistollisissa kes- tähän voi olla näiden sairaaloiden potilasra- 20706: kussairaaloissa 5,3 %, muissa keskussairaa- kenteen muutos. Esimerkiksi HYKS:in laati- 20707: loissa 5,0% ja aluesairaaloissa 5,2 %. Yli man potilasrakenneselvityksen mukaan sai- 20708: puolella sairaaloista kokonaistuottavuus las- raalan toiminta on vuodesta 1975 lähtien 20709: ki vuosittain keskimäärin 3-5 %, ja työn kehittynyt entistä enemmän erikoissairaan- 20710: tuottavuus vajaalla puolella sairaaloista hoidon pyramidimallin mukaiseksi. Eri hen- 20711: 5-6%. Yksikkökohtaiset erot tuottavuuden kilöstöryhmistä vain sairaanhoitajien tai vas- 20712: kehityksessä olivat melko huomattavat. Joi- taavien virkojen määrän muutos vaikutti sai- 20713: denkin sairaaloiden, esim. Kuopion, Pohjois- raaloiden kokonaistuottavuuteen. 20714: Karjalan ja Mikkelin, tuottavuuskehitystä Samoin kuin kokonaistuottavuuden koh- 20715: ovat heikentäneet laajennus- ja perusparan- dalla, mitä korkeampi oli sairaalan työn tuot- 20716: nushankkeet. tavuus lähtökohtatilanteessa v. 1981 sitä 20717: Kokonais- ja työn tuottavuuden muutos- enemmän se laski tarkastelujakson aikana. 20718: ten sairaaloiden välisiä eroja pyrittiin selittä- Työn tuottavuuskehitykseen vaikuttivat 20719: mään sairaansijojen määrän, kuormitusas- myös muutokset kuormitusasteessa sekä sai- 20720: teen, keskimääräisen hoitoajan ja henkilös- raansijojen, sairaanhoitajien tai vastaavien 20721: tön määrän muutoksilla sekä sairaaloiden virkojen määrässä. Erikoissairaanhoitajien 20722: välisillä tasoeroilla. Lisäksi selittävänä tekijä- virat ovat lisääntyneet suhteellisen paljon tar- 20723: nä oli vuoden 1981 tuottavuus. kasteluajanjaksona. 20724: Kokonaistuottavuuteen vaikuttivat mer- Sairaaloiden kokonaistuotos ei ole merkit- 20725: kittävimmin sairaansijojen määrän ja erityi- tävästi muuttunut viidessä vuodessa, kun kri- 20726: sesti kuormitusasteen muutokset. Mitä kor- teerinä käytettiin avohoitokäyntien ja hoito- 20727: keampi on sairaansijojen käyttöaste sitä pa- päivien painotettua summaa. Tuottavuuden 20728: rempi on kokonaistuottavuus. Sairaaloiden aleneminen on ollut seurausta käytettyjen 20729: käyttökustannukset ovat suureksi osaksi voimavarojen määrän kasvusta. Tuottavuu- 20730: kiinteitä kustannuksia, joihin ei vaikuta tuo- den aleneminen voi osittain johtua hoitoin- 20731: tettu suoritemäärä. Kuormitusastetta voi- tensiteetin kasvusta ja uuden lääketieteellisen 20732: daan nostaa lisäämällä tuotettuja hoitopäiviä teknologian käyttöönotosta, mikä selittäisi 20733: ja supistamalla sairaansijojen määrää. Hoito- osaltaan myös eroa sairaaloiden ja terveys- 20734: päivien määrää voidaan lisätä pidentämällä keskusten tuottavuuden kehityksessä. 20735: 190 20736: 20737: Teknologian kehitys voidaanjakaa ns. tuo- nä on tuottaa sairaanhoitopiireille sopimuk- 20738: te- ja prosessi-innovaatioihin. Tuoteinnovaa- sen mukaan erikoissairaanhoidon ja erityista- 20739: tiolla tarkoitetaan uusien palvelujen tai hoi- son sairaanhoidon palveluja, suorittaa valta- 20740: tomenetelmien, kuten sydämensiirtojen, kunnallisessa suunnitelmassa tai sen ohjeissa 20741: käyttöönottoa, ja ne vaativat yleensä lisää määrätyt tehtävät sekä toimia yliopistollisena 20742: voimavaroja. Prosessi-innovaatio merkitsee sairaalana. Alueellisen toteuttamissuunnitel- 20743: palvelujen tai hoitojen tuottamista uusin me- man mukaan vuosittain selvitetään mahdol- 20744: netelmin, jolloin voimavarojen käyttö vähe- lisuudet lakkauttaa sairaalakeskustasoisia 20745: nee. Tällainen voi olla esim. uusi lääke, jonka toimintoja HYKS:ssa ja tuottaa vastaavat 20746: tulo markkinoille vähentää kalliin laitoshoi- palvelut sairaalakeskustasolla. Samoin selvi- 20747: don tarvetta. Lääketieteellisen teknologian tetään toiminnan siirtoihin liittyvät virkatar- 20748: kehitys nostaa esiin myös kysymyksen hoi- peet ja tehdään tarvittavat virkasiirrot. 20749: don laadusta. Tuottavuuden aleneminen voi- HYKS:ssa kritisoitiin lääkintöhallituksen 20750: taisiin hyväksyä, jos hoidon vaikuttavuus teettämää selvitystä keskussairaaloiden tuot- 20751: paranee saman verran. tavuutta koskeviita osilta. Terveystaloustie- 20752: Sairaaloissa on useiden vuosien ajan tilas- teellisellä tutkimuksella voidaan kehittää ter- 20753: toitu avohoitokäyntejä ja hoitopäiviä ja niitä veydenhuoltojärjestelmää ja lisätä sen kus- 20754: on yleensä käytetty sekä sairaaloiden toimin- tannustietoisuutta. Selvitys ei sairaalan mu- 20755: nan arviointiin että kuntainliittojen jäsen- kaan kaikilta osin täytä tutkimukselle asetet- 20756: kuntien laskutukseen. Tämäkin tutkimus tavia metodisia, sisällöllisiä eikä tieteellisiä 20757: osoitti, että niillä ei pystytä toivotulla tavalla vaatimuksia. Kritiikkiä on aiheuttanut ennen 20758: mittaamaan sairaaloiden tuotosta. kaikkea suoritemittaus, jota on aikaisempiin 20759: Sairaaloiden tietojärjestelmien kehittely- selvityksiin verrattuna kehitetty ottamalla 20760: työssä on ajankohtaisena tavoitteena raken- huomioon hoitopäivien ja poliklinikkakäyn- 20761: taa järjestelmä, jolla rekisteröitäisiin sairaa- tien lisäksi myös hoitojaksot. Ne poikkeavat 20762: loissa hoidetut potilaat. Näin olisi mahdollis- kuitenkin toisistaan huomattavasti. Hoito- 20763: ta yhdistää potilaan hoitoon liittyvät suorit- jaksot voivat olla päivän tai usean kuukau- 20764: teet, kuten käynnit, hoitopäivät ja sairaan- den mittaisia, niiden aikana voidaan tehdä 20765: hoidolliset palvelut yhdeksi suoritemitaksi. yksinkertainen tutkimus tai toimenpide tai 20766: Hoidossa olleiden potilaiden määrällä ei kui- hoitaa monimutkaisia ja kalliita tutkimuksia, 20767: tenkaan voida vielä mitata sairaaloiden toi- toimenpiteitä ja lääkkeitä tarvitseva potilas. 20768: minnan vaikuttavuutta. Tuottavuustarkaste- Tuottavuuden vertailu näiden kriteereiden 20769: lussa tullaankin vastedes siirtämään paino- perusteella johtaa sairaalan mukaan Virheel- 20770: pistettä terveysmittareiden avulla tapahtu- lisiin johtopäätöksiin. 20771: vaan sairaalan lopullisen tuotoksen eli hoi- Yliopistosairaaloiden alhaiset tuottavuus- 20772: dettujen potilaiden terveydentilan muutosten luvut selittyvät sairaalan mukaan sillä, että 20773: mittaamiseen. hoidoista suurempi osa on kalliita, sisällöl- 20774: Jatkoselvityksissä pyritään sairaaloiden tään vaativia suoritteita kuin tavallisissa kes- 20775: perustiedot vielä tarkistuttamaan. Sairaaloi- kus- ja aluesairaaloissa. Erikoisluonteen ja 20776: den toimesta täydennetään käyttökustannuk- toimintaolojen vuoksi HYKS on maamme 20777: sia ja työvoimaa, kuten varahenkilöstön muihin sairaaloihin verrattuna kallis. Saman- 20778: määrää sekä virkojen täyttö- ja sijaisvajaus- sisältöisien suoritteiden kustannukset eivät 20779: astetta, koskevia tietoja. Potilasrakenteen kuitenkaan olennaisesti poikkea muista sai- 20780: vaikutusta sairaaloiden tuottavuuseroihin ja raaloista. Seuraavassa on lueteltu sairaalan 20781: -muutoksiin tarkastellaan niin ikään yksityis- tuottavuuteen vaikuttavat erityistehtävät, 20782: kohtaisemmin. joiden perusteella on mm. esitetty 10 %:n (v. 20783: Helsingin yliopistollisen keskus- 1991 12 %) erityisvaltionosuuden korotta- 20784: sairaalan tuottavuuskehitys. Vuo- mista monien muiden maiden tapaan 20785: den 1991 alusta voimaan tulevan sairaalahal- 22~-27 %:iin: 20786: lintouudistuksen jälkeen HYKS muodostaa 1. Opetustoiminta, joka käsittää maan laa- 20787: hallinnollisesti erillisen kuntainliiton, jonka jimman terveydenhuoltoalan eri asteisen ope- 20788: jäseninä ja pääasiallisina palvelujen käyttäji- tuksen, ruotsinkielisen opetuksen ja myös 20789: nä ovat Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoi- muiden tiedekuntien (puheterapia, neuvola- 20790: topiirien jäsenkunnat Kuntainliiton tehtävä- psykologia) opetuksen, lisää kustannuksia ja 20791: 191 20792: 20793: hidastaa hoito- ja tutkimustoimintaa. Opis- nitelmien mukaisia 1isärakennushankkeita. 20794: kelijoiden ohjaus vien. 5-10% henkilöstön Tuottavuuteen vaikuttaa merkittävästi 20795: työajasta. henki1östötilanne, joka on 1980-luvulla ollut 20796: 2. Valtakunnalliseen toimintaan kuuluvat varsin hyvä kesälomakuukautta lukuun otta- 20797: mm. elintensiirrot ja niihin liittyvät eläinko- matta. Kertomusvuoden aikana tilanne on 20798: keet, munuaiskivien murskaus, keskuskirjas- huonontunut suunnilleen vuoden 1976 tasol- 20799: ton, myrkytystietokeskuksen ja lääketieteelli- le. Kansanterveyslain tultua voimaan hakeu- 20800: sen museon ylläpito, sairaala-apteekin kokei- tui huomattava osa hoitohenkilökuntaa avo- 20801: lu- ja kehitystyö sekä maan ainoan allergia- tervedenhuoltoon. Tarkastusajankohtana 20802: sairaalan ja Huumevieroitusyksikön ja alko- hoitohenkilökunnasta puuttui 580 eli 16,7 %. 20803: holisairauksien tutkimusyksikön ylläpito. Määrä vastaa yhden keskussairaalan henki- 20804: HYKS:n tiloissa toimii niin ikään maan ai- lökuntaa. Suurin pula on erikoiskoulutetusta 20805: noa professori-ylilääkäritasoinen urologian henkilökunnasta. 20806: osastoryhmä sekä valtakunnalliset palovam- Suljettuja sairaansijoja oli yhteensä 344. 20807: maosasto, huuli-suulakihalkiokeskus, trans- Osastoja pyritään pitämään osittain toimin- 20808: plantaatiolaboratorio, silmäpankki ja mielen- nassa vajaalla henkilöstöllä ja teettämällä 20809: tilatutkimusyksikkö. ylitöitä. Henkilöstöpula aiheuttaa jonoja ja 20810: 3. Muista yliopistosairaaloista poiketen pitkittää hoitoon pääsyä, sillä klinikat hoita- 20811: HYKS:ssa on myös erityisesti panostettu las- vat ensisijaisesti päivystyspotilaat. Hoitoai- 20812: tenkirurgiaan, ja sairaalassa hoidetaan suuri koja on lyhennetty ja potilaita siirretty aikai- 20813: määrä ulkomaalaisia ja diplomaattikuntaan semmin jatkohoitoon muihin laitoksiin. Leik- 20814: kuuluvia potilaita. Lisäksi sairaalalla on kaus- ja anestesiaosastojen voimavaroja on 20815: maan ainoa yliopistosairaalassa toimiva vah- keskitetty päivystysleikkauksiin. 20816: vakenttämagneettikuvauslaite. Työvoimatilanteen ratkaisemiseksi on et- 20817: Sairaalan käyttökustannuksia nostavat toi- sitty erilaisia keinoja. Muun muassa asunto- 20818: minnan hajautuminen eri puolilla kaupunkia tilanteen helpottamiseksi mahdollisimman 20819: sijaitseviin, osittain vanhoihin ja epätarkoi- pian sairaalassa suunnitellaan kiinteistöyh- 20820: tuksenmukaisiin kiinteistöihin sekä muuta tiön perustamista. Henkilöstön saatavuutta 20821: maata korkeammat henkilöstökustannukset, yritetään parantaa maksamalla sopimusten 20822: jotka johtuvat osittain vaikeasta työvoimati- puitteissa mahdollisimman korkeita palkko- 20823: lanteesta. ja. Sairaalan mukaan työvoimatilanne saat- 20824: HYKS toimii pääasiassa omistustiloissa, taa nykyisestäänkin heikentyä, mikäli tervey- 20825: joita on yhteensä 265 358 m 2 • Ne sijaitsevat denhuoltoalan koulutukseen hakeutuneiden 20826: Meilahden, Allergiasairaalan, Töölön ja Ki- määrässä tapahtunut epäsuotuisa kehitys jat- 20827: rurgisen sairaalan alueella sekä Lapinniemel- kuu. 20828: lä. Eri puolilla Helsinkiä on joitakin asuinra- Tuottavuuskehitystä voi edelleen heiken- 20829: kennuksia. Osa toiminnoista on vuokratilois- tää siirtyminen uuteen, ns. aiheuttamispe- 20830: sa, joista suurimmat ovat Iho- ja sukupuoli- riaatteen mukaiseen laskutuskäytäntöön, 20831: tautien klinikka, huuli-suulakihalkioyksikkö joka pitäisi toteuttaa vuoden 1991 alusta 20832: sekä palkka- ja koulutustoimisto. Monia toi- lukien. Mini-VALTAVAsta saatujen koke- 20833: mitiloja on jouduttu viime aikoina pitämään musten mukaan laskutusperusteiden porras- 20834: tyhjillään tai vajaakäytössä pääasiassa henki- taminen voi johtaa siihen, että keskussairaa- 20835: lökuntapulan vuoksi. Tarkkoja lukuja käyt- lapiirit pyrkivät vähentämään sairaalan käyt- 20836: töasteen vaihteluista ei ole. Kehityksestä töä. 20837: huolimatta tilojen määrää on kuitenkin lisät- Sairaalassa selvitetään mahdollisuuksia 20838: ty. Merkittävimmät hankkeet ovat olleet sil- säätiöittää kliinisen tutkimuksen rahoitus tai 20839: mäklinikan ja Allergiasairaalan laajennukset. järjestää se muutoin uudelleen. Tavoitteena 20840: Kertomusvuoden syksyllä valmistuneen in- on luoda kustannusperusteinen järjestelmä, 20841: vestointipoliittisen ohjelman mukaan 57 % jossa kliinisen tutkimuksen edellytykset tur- 20842: omistustiloista on peruskorjauksen tarpeessa. vataan ja jäsenkuntien rahoituspohja selvite- 20843: Sen kustannukset olisivat arvion mukaan yh- tään. Ehdotukset valmistunevat vuoden 1990 20844: teensä 1 422 Mmk. Nykyisillä 50 Mmk:n aikana. 20845: vuosi-investoinneilla ohjelman toteuttaminen Henkilöstö- ja investointipolitiikan lisäksi 20846: vie 28 vuotta. Kustannuksiin ei sisälly suun- selvitetään v. 1990-91 aikana myös esim. 20847: 192 20848: 20849: rahoitus-, tuki- ja huoltopalvelu-, tietohallin- tannuksia vuoden 1987 hintatasossa arvioitu- 20850: to-sekä koulutus- ja tiedotuspolitiikka. Stra- na n. 4,5 Mmk vuodessa. Varastohenkilöstön 20851: tegista suunnittelua jatketaan tulosyksiköissä määrää voitaisiin supistaa 40:stä 25:een. 20852: osana johtamisen kehittämishanketta. Kes- Muut säästöt syntyisivät päällekkäisten toi- 20853: keisenä kysymyksenä on noussut esiin tuki- mintojen poistamisesta, varastoon sidotun 20854: palvelujen yhtiöittäminen, jolla olisi mahdol- pääoman pienenemisestä, vapautuvien tilojen 20855: lista saavuttaa kustannussäästöjä. Tulosjoh- kustannuksista ja muista sivukustannuksista. 20856: tamista kehitettäessä selvitetään, olisiko tar- Varastotoimintojen keskittäminen mahdollis- 20857: koituksenmukaista eriyttää erityisasiantunte- taisi sairaalan mukaan ostotoiminnan hoita- 20858: mus ja hallinnollinen asiantuntemus tulosyk- misen huomattavasti nykyistä tehokkaam- 20859: siköissä, kuten on tehty esim. Ruotsissa. min ja uudenaikaisten atk-järjestelmien te- 20860: Helsingin yliopistollisen keskus- hokkaamman käytön. 20861: sairaalan materiaalitoimi. Sairaaloi- Keskussairaalan keskitetyt hankinnat val- 20862: den kustannuksiin ja niin ollen myös tuotta- mistellaan palvelukeskuksen talousosastolla 20863: vuuteen voidaan vaikuttaa myös materiaali- lukuun ottamatta rakentamista, atk-laitteita 20864: toimen järjestelyillä, joita valtiontilintarkas- ja lääkkeitä koskevia hankintoja. Merkittä- 20865: tajat ovat selvittäneet yleisesti Pohjois-Karja- vimmät, yli 500 000 mk:n hankinnat esittelee 20866: lan keskussairaalassa, Moision sairaalassa ja sairaalanjohtaja liittohallitukselle. Liittohal- 20867: Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. litus on vahvistanut uudet hankintaohjeet 20868: Käyttökustannushankkeiden käsittelyä, oh- kertomusvuoden keväällä. Ne noudattavat 20869: jausta, suunnittelua, seurantaa ja valtionapu- kunnallisen keskushallinnon suosituksia. 20870: käytäntöjen noudattamista HYKS:ssa on sel- Uutta ohjeissa on mahdollisuus käyttää ns. 20871: vitetty yksityiskohtaisemmin yhteistyössä neuvotteluhankintamenettelyä, jota sovelta- 20872: valtiontalouden tarkastusviraston kanssa. malla on säästetty huomattavasti kustannuk- 20873: Seuraavassa tarkastellaan näistä suurimman sia laitehankinnoissa ja kulutustavaran vuo- 20874: yksikön, HYKS:n, materiaalitointa. sihankintasopimuksissa. Muutoin hankinnat 20875: HYKS:ssa hankitaan kulutustavaraksi tehdään suljettujen tarjousten perusteella. 20876: luokiteltavaa materiaalia vuosittain n. 150 Hankintakriteerit eivät poikkea tavanomai- 20877: Mmk:n arvosta. Pääasiallisia hankintoja ovat sesta käytännöstä. 20878: lääkintämateriaalin, laboratorio-, röntgen-, Materiaalitoimeen liittyvänä on selvitetty 20879: puhtaanapito-, toimisto- ja atk-tarvikkeiden syy-seuraussuhteita, joita mahdollisesti esiin- 20880: sekä muiden yleistarvikkeiden hankinnat. tyy lääketehtaiden määrän vähenemisen ja 20881: Lääkintälaitteita ja -kalusteita on hankittu tarvikkeiden hinnanmuodostuksen välillä. 20882: keskimäärin 30 Mmk:lla vuodessa. Pääosan HYKS:ssa mainittiin esim. infuusionesteet, 20883: muodostavat hoito- ja tutkimuslaitteet. joiden hinnat ovat nousseet lyhyen ajan ku- 20884: Muista laiteryhmistä atk-laitteet muodosta- luessa kaksinkertaisiksi. Lääkintöhallituksen 20885: vat merkittävimmän kustannuserän. mukaan hintakehitys ei ole ollut poikkeuksel- 20886: Sairaalassa varastoidaan 17:ssä eri keskus- lista. Hintojen nousu on johtunut lähinnä 20887: ja instrumenttivarastossa lääkintämateriaalia varsin korkeiksi nousseiden alennusten pois- 20888: ja yleismateriaalia, kertomusvuoden lopussa tamisesta. Kilpailuvirasto ei niin ikään ollut 20889: n. 14,5 Mmk:n arvosta. Varastoissa työsken- käsitellyt asiaa. 20890: telee 40 henkilöä. Lisäksi kaikilla laborato- Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 20891: rio- ja röntgenosastoilla varastoidaan alan kesäkuussa 1990 toimikunnan selvittämään 20892: tarvikkeita. Myös niihin sitoutuu merkittä- lääkehuollon kilpailuolosuhteita lääketeolli- 20893: västi pääomaa. Kuten seuraavasta taulukosta suuden, lääkkeiden maahantuonnin, lääke- 20894: ilmenee, varaston kiertonopeus vaihteli ker- tukkukaupan ja lääkkeiden vähittäisjakelun 20895: tomusvuonna 2,7-10,6 välillä. Toimituksia osalta. Toimikunnan tulee selvittää Länsi- 20896: tulee päivittäin keskimäärin 169 eri toimitta- Euroopan taloudellisen integraation vaiku- 20897: jalta. Keskus- ja instrumenttivarastoista oli tukset lääkehuollon kilpailuolosuhteisiin 20898: toimituksia keskimäärin 1 316 päivässä. Mo- sekä tehdä ehdotukset lainsäädännön ja hal- 20899: nivarastointijärjestelmä on kallis, ja siinä on linnon kehittämiseksi siitä, miten kilpailua 20900: paljon päällekkäistä toimintaa. voitaisiin edistää siten, ettei tästä aiheudu 20901: Varastotoiminnan keskittämisellä voitai- haittaa käyttäjille eikä lääkehuollon toimi- 20902: siin selvitysten mukaan säästää käyttökus- vuudelle. 20903: 193 20904: 20905: Hoitomenetelmien ja -mahdollisuuksien Sosiaali- ja lääkintöhallituksen yhdistyessä 20906: sekä palvelujen kysynnän lisääntymisen vuoksi ja perustettavan yksikön toiminnan suuntau- 20907: terveydenhuoltosektori kontrolloimattomana tuessa kehittämistehtäviin se voi tehokkaam- 20908: paisuu niin laajaksi, että välttämättömäksi- min vaikuttaa terveydenhuollon järjestämiseen 20909: kään katsottavia palveluja ei pystytä julkisilla kunnissa. Valtiontilintarkastajien mielestä 20910: varoilla rahoittamaan nostamatta veroastetta. kuntien terveydenhuollon ohjaamisessa on li- 20911: Useimpien teollisuusmaiden tavoin maamme sättävä valtion viranomaisten, sairaanhoitopii- 20912: terveydenhuoltojärjestelmä joudutaan arvioi- rien ja kuntien terveyskeskusten välistä yhteis- 20913: maan uudelleen. Voimavarojen rajallisuuden työtä. Jäsenkuntien terveydenhuollon järjestä- 20914: vuoksi on määriteltävä hoitotoimen painoa- mistä on arvioitava kuntatarkastusten yhtey- 20915: lueet ja jatkuvasti seurattava ja arvioitava dessä niin, että kokonaistaloudellinen näkökul- 20916: niiden keskinäistä tarpeellisuutta. ma toiminnan arvioinnissa korostuu. Tervey- 20917: Lääkintöhallituksen selvitys antaa tervey- denhuollon seurantaan kuntakohtaisesti 20918: denhuollon arvioinnin ja päätöksenteon tueksi tarvittavan tietohuollon kehittämistä on mah- 20919: suuntaa-antavaa arviointitietoa siitä, miten dollisuuksien mukaan kiirehdittävä. 20920: terveydenhuoltoa tulisi kehittää ja sen voima- 20921: varoja kohdentaa uudelleen alueittain ja yksi- Sairaaloiden suoritteiden määrittäminen on 20922: köittäin. Valtiontilintarkastajat ovat kerto- toiminnan moninaisuuden vuoksi ongelmallis- 20923: muksissaan korostaneet, että perusteellisen ta. Sairaaloiden toiminnan arvioinnin kehittä- 20924: toimintojen ja vaikutusten arvioinnin tulisi mistä selvitetään kansainvälisissä projekteissa, 20925: kuulua kaikkien hallinnonalojen kehittämi- joiden tuloksia voidaan hyödyntää tutkimuk- 20926: seen. Arvioinnin merkitys korostuu entises- sessa ja arvionnissa. Tuottavuuden vertaami- 20927: tään, kun kuntien itsehallinnon lisääntyessä nen eri yksiköiden kesken ei ole yksiselitteisesti 20928: valtionhallinnon ohjaus kevenee. mahdollista, sillä niiden tuottavuutta voivat 20929: Terveydenhuollon kehittämisessä on tavoit- heikentää esim. yksikön koko, toiminnan eri- 20930: teena ollut taata asuinpaikasta riippumatta tyispiirteet, toimi tila- ja henkilöstötilanne, joi- 20931: tasaveroiset peruspalvelut kansalaisille. Ta- hin ei käytännössä pystytä vaikuttamaan. Sen 20932: voitteen saavuttamiseksi on jouduttu luomaan sijaan on etsittävä keinoja puuttua sairaaloiden 20933: vähimmäisvaatimukset täyttävä infrastruktuu- negatiiviseen tuottavuuskehitykseen, joka hal- 20934: ri, toimitilat, laitteet ja henkilöstö, joka har- linnonaloille asetetusta 2 % :n tuottavuuden li- 20935: vaanasutuilla alueilla voi vaikuttaa väestöpoh- säämistavoitteesta huolimatta saattaa entises- 20936: jaan nähden ylimitoitetulta. Järjestelmän so- täänkin heikentyä työvoimakustannusten nous- 20937: peuttaminen suoraviivaisesti väestömuutoksiin tessa. Tuottavuutta parannettaessa on kiinni- 20938: ei niin ikään ole täysin mahdollista. Valtionti- tettävä huomiota hoitojaksojen pituuteen ja 20939: lintarkastajien mielestä voimavarojen jaossa hoidon laatuun. 20940: käytettäviä ohjausjärjestelmiä ja kriteerejä on Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan 20941: kuitenkin kehitettävä niin, että siinä otetaan olisi yliopistollisten keskussairaaloiden työnja- 20942: korostetummin huomioon palvelutarve. koa kehitettävä edelleen. Mpiden yliopistosai- 20943: Terveydenhuollon virkojen ja toimien jaka- raaloiden osittain vajaakäytössä olevan kapa- 20944: mista kehittämistarpeen perusteella on kokeil- siteetin käyttäminen valtakunnallisten erityis- 20945: tu ainakin Hämeen läänissä. Uuttajakomenet- tehtävien hoitoon saattaisi olla kansantalou- 20946: telyä on ensimmäistä kertaa sovellettu myös dellisesti tarkasteltuna perusteltua, jos se ei 20947: sosiaalitoimeen. Valtiontilintarkastajien käsi- heikennä lääketieteen opetuksen tasoa eikä 20948: tyksen mukaan palvelutarvetta arvioitaessa vaikeula opetusta. Voimavarojen käytön te- 20949: olisi odotusarvoihin perustuvien väestösuunnit- hostamiseksi hoitoyksiköiden toiminnan ja hoi- 20950: teiden sijaan pyrittävä käyttämään realisti- to-organisaation uudistamista pitää jatkaa si- 20951: sempia väestöennusteita. Päällekkäisyyden ten, että erikoislääkärijohtoisesta hoidosta 20952: välttämiseksi julkisia terveydenhuoltopalveluja siirretään potilaita avohoidon myötä vapautu- 20953: mitoitettaessa olisi otettava huomioon palvelu- ville terveyskeskuspaikoille. Terveydenhuollon 20954: jen tarjonnan kehitys yksityissektorilla, jota porrastusta ja yhteistyötä kuntainliittojen ja 20955: sairausvakuutuksen kautta tuetaan julkisilla terveyskeskusten välillä on kehitettävä, jotta 20956: varoilla. Julkisen ja yksityissektorin palvelujen terveydenhuollosta muodostuisi yhtenäinen, 20957: kehittämistä on käsitelty avohoidon kehittä- saumaton ja joustava kokonaisuus. Mielisai- 20958: mistä koskevassa kertomusosuudessa. raanhoidon kehittämiseen otetaan kantaa jäi- 20959: 25 300644M 20960: 194 20961: 20962: jempänä avohoitoa koskevassa kertomusosuu- materiaalitoimen arviointi osoittaa, että 150 20963: dessa. Mmk:n vuosittaisissa hankinnoissa voidaan 20964: Terveydenhuollon tehokkuuteen ja tuotta- saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä toi- 20965: vuuteen voidaan vaikuttaa kehittämällä johta- mintoja rationalisoimalla ja keskittämällä. 20966: misjärjestelmää tulosjohtamisen suuntaan. Sa- Koko julkishallinnossa kustannussäästöt voisi- 20967: malla olisi selvitettävä, olisiko syytä eriyttää vat olla hyvinkin merkittäviä, sillä esim. kun- 20968: yksiköiden ja osastojen hallintotehtävät asian- tasektorin hankinnat olivat v. 1986 34,4 mrd. 20969: tuntijatehtävistä, kuten Ruotsissa on tehty. mk. 20970: Sairaaloiden tarkastuskertomuksissa on laitos- 20971: ten tehokkuutta ja tuottavuutta arvioitu eri 20972: kriteerejä ja tilastotietoja hyväksi käyttäen. Avohoidon kehittäminen. Koko avohoidon 20973: Valvontaa kehitettäessä tulisi edelleen koros- käyttömenot ja voimavaratarve ovat tutki- 20974: taa arvioinnin merkitystä. muksen mukaan kehittyneet v. 1973-82 kes- 20975: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kussairaalapiireittäin seuraavasti: 20976: 20977: Tarve Tarpeen Menot Menojen Epätasapaino Epätasapai· 20978: Keskussairaalapiiri muutos muutos non muutos 20979: 1973 1982 1973 1982 1973 1982 20980: % 20981: 20982: Helsingin ......... . 21,69 23,09 6,45 25,61 26,64 4,02 -15,31 -13,33 1,98 20983: Turun ............ . 8,18 8,45 3,30 9,00 8,49 -5,67 -9,11 -0,47 8,64 20984: Satakunnan ....... . 4,89 4,82 -1,43 5,15 4,70 -8,74 -5,05 2,55 2,50 20985: Kanta-Hämeen .... . 2,94 2,88 -2,04 2,99 2,86 -4,35 -1,67 0,70 0,97 20986: Tampereen ........ . 8,38 8,72 4,06 8,35 7,85 -5,99 0,36 11,08 -10,72 20987: Päijät-Hämeen .... . 4,01 4,30 7,23 3,49 4,04 15,76 14,90 6,44 8,46 20988: Kotkan ........... . 4,46 4,32 -3,14 3,65 3,25 -10,96 22,19 32,92 -10,73 20989: Etelä-Saimaan ..... . 2,97 2,93 -1,35 2,80 2,39 -14,64 6,07 22,59 -16,52 20990: Mikkelin .......... . 2,69 2,45 -8,92 2,08 2,02 -2,88 29,32 21,29 8,03 20991: Savonlinnan ....... . 1,98 1,47 -25,76 1,56 1,61 3,21 26,92 -8,70 18,22 20992: Pohjois-Karjalan .. . 4,07 3,94 -3,19 3,87 3,86 -0,26 5,17 2,07 3,10 20993: Kuopion .......... . 5,83 5,42 -7,03 5,37 5,60 4,28 8,57 -3,21 5,36 20994: Keski-Suomen ..... . 5,58 5,30 -5,02 4,96 4,79 -3,43 12,50 10,65 1,85 20995: Etelä-Pohjanmaan .. 4,13 3,73 --9,69 3,79 3,69 -2,64 8,97 1,08 7,89 20996: Vaasan ........... . 3,44 3,35 -2,62 2,79 3,27 17,20 23,30 2,45 20,85 20997: Keski-Pohjanmaan .. 2,38 2,38 0,00 2,09 1,93 -7,66 13,88 23,32 -9,44 20998: Oulun ............ . 5,50 5,80 5,45 5,83 6,51 11,66 -5,66 -10,91 -5,25 20999: Kainuun .......... . 2,17 2,12 -2,30 2,30 2,05 -10,87 -5,65 3,41 2,24 21000: Länsi-Pohjan ...... . 1,98 1,63 -17,68 1,48 1,60 8,11 33,78 1,87 31,91 21001: Lapin ............. . 2,31 2,51 8,66 2,56 2,51 -1,95 -9,77 0,00 9,77 21002: Ahvenanmaan ..... . 0,44 0,38 -13,64 0,29 0,35 20,69 51,72 8,57 43,15 21003: Yhteensä .......... . 100,00 100,00 100,00 100,00 21004: 21005: 21006: Koko avohoidon voimavaratarve on mie- Koko maassa avohoitopalvelujen voima- 21007: lenterveystyötä lukuun ottamatta lisääntynyt varojen ja tarpeen epätasapaino kasvoi seu- 21008: Helsingin, Turun, Tampereen, Päijät-Hä- ranta-aikana 5,8 %:sta 8,7 %:iin lähinnä 21009: meen ja Lapin piireissä. Näistä piireistä Hel- yleissairaaloiden poliklinikkahoidon alueelli- 21010: sinki, Päijät-Häme ja Oulu ovat kasvattaneet sen kehityksen vuoksi. 21011: myös osuuttaan avohoidon käyttötalousme- Tarkasteltaessa kokonaisuutena terveys- 21012: noista. Tutkimuksen mukaan Helsingin, Ou- keskusten avohoitoa ja yksityisen sektorin 21013: lun ja Savonlinnan piirit olivat v. 1982 edel- tarjoamia lääkäripalveluja voidaan todeta, 21014: leen yliresurssoituja. Kun avohoitopalvelujen että Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen piirit 21015: tarjonta ja suhteellinen tarve oli v. 1973 ovat selvästi kasvattaneet meno-osuuksiaan. 21016: tasapainossa yhdessä piirissä, oli näitä piirejä Avohoidon voimavarat ja palvelujen tarve 21017: v. 1982 jo kuusi. ovat lähentyneet muissa paitsi viidessä piiris- 21018: 195 21019: 21020: sä. Koko maassa on epätasapaino voimava- Terveyskeskusten erikoislääkärijohtoisten 21021: rojen ja tarpeen välillä v. 1973-82 supistu- sairaloiden hoitopäiväkustannukset ja käyn- 21022: nut 6,1 %:sta 3,6 %:iin. tikustannukset olivat korkeammat kuin yleis- 21023: Terveyskeskusten avohoidon voimavara- lääkärijohtoisissa terveyskeskuksissa, 698 mk 21024: tarve oli kasvanut seitsemässä keskussairaa- vuonna 1988. 21025: lapiirissä korkeimmillaan n. 9 %. Käyttöta- Kotisairaanhoidon kustannukset ovat ar- 21026: lousmeno-osuus oli kasvanut ja vähentynyt vion mukaan noin 490 Mmk. Yhden valvo- 21027: yhtä monessa piirissä. Epätasapaino tarpeen tussa kotisairaanhoidossa olevan potilaan 21028: ja voimavarojen välillä oli supistunut 12 pii- hoito aiheuttaa karkeasti arvioiden noin 21029: rissä, kasvanut 7 piirissä ja kahden asema oli 7 000 mk:n kustannukset vuodessa, ja hoito- 21030: pysynyt ennallaan. Helsingin piirin osuus me- käynnin kustannukset olisivat noin 176 mk. 21031: noista oli laskenut vaikka suhteellinen tarve Potilaitten määrän arvioidaan olevan 70 000. 21032: oli kasvanut. Länsi-Pohja oli v. 1973 selvästi Kustannusten rahoituksessa ei ole olennai- 21033: aliresurssoitu mutta v. 1982 tilanne oli päin- sia eroja eri hoitomuotojen välillä. Kansan- 21034: vastainen. Kehitys on ollut samanlainen Ah- terveystyön kustannuksista rahoittaa valtio 21035: venanmaan piirissä. Terveyskeskusten avo- 41,2 %, kunnat 46,4 %, potilaat 7,0% ja 21036: hoidon voimavaroista oli kohdentunut kum- muut 5,4 %. Olennaisin merkitys on vuode- 21037: panakin vuonna alueellisesti väärin n. 4,6 %. osastolla hoidosta potilaalta perittävä kor- 21038: Pohjanmaan samoin kuin Itä- ja Keski- vaus, joka on vuoden 1990 alusta 80 mk 21039: Suomen piirit olivat kasvattaneet osuuttaan hoitopäivältä ja pitkäaikaishoidossa olevalta 21040: yksityislääkäripalvelujen menoista. Muiden potilaalta maksukyvyn mukaan enintään 21041: piirien osuus oli selvästi laskenut. Vaikka 4 993 mk kuukaudessa. 21042: alueellinen epätasapaino oli supistunut v. Terveydenhoitokäynnit kohdentuvat pää- 21043: 1973--82 tarpeen ja tarjonnan välillä osin alle kouluikäisiin lapsiin. Toiminnassa ei 21044: 17,1 %:sta 14,7 %:iin, alueelliset erot olivat ole suuria alueellisia eroja. Sairaanhoidossa 21045: v. 1982 edelleen varsin suuria. Yksityislääkä- yleis-lääkärikäynnit asukasta kohden vaihte- 21046: ripalvelujen tarjonta on pysynyt Etelä-Suo- livat v. 1988 Uudenmaan läänin 1,4:stä Kuo- 21047: men piirien alueella suhteelliseen tarpeeseen pion läänin 2, 1:een. Lääkärin vastaanotto- 21048: nähden suurena huolimatta siitä, että piirien käyntien kokonaismäärä väheni hieman vuo- 21049: osuus yksityisen sektorin menoista on laske- teen 1987 verrattuna huonontuneen lääkärin- 21050: nut. virkojen täyttötilanteen vuoksi. Käyntejä oli 21051: Eri hoitomuotojen kustannus- keskimäärin 1, 7 asukasta kohti. 21052: verta i 1u. Terveyskeskusten hoitopäivien ja Nuorten ikäryhmien hammashuollon pal- 21053: avohoitokäyntien yksikkökustannukset ovat velujen tarjonta on alueellisesti varsin tasais- 21054: kehittyneet 1980-luvulla seuraavasti: ta. Aikuisväestön palvelut sen sijaan vaihte- 21055: 1985 1986 1987 1988 21056: levat jonkin verran enemmän. 21057: mk Sosiaalihuollon eri hoitomuotojen kustan- 21058: Avohoitokäynnit 105 120 130 132 nukset ja rahoitus v. 1987 ilmenevät seuraa- 21059: Hoitopäivät 434 451 452 462 vasta taulukosta: 21060: 21061: Hoitomuoto Kustannukset Kustannukset; 21062: 1 000 mk päivä mk Rahoituso~uus 21063: Asiakkaat Kunnat Valtio Muut tulot 21064: % 21065: 21066: Laitoshoito 21067: Lastensuojelulaitokset ................ 525 634 499,3 3,1 40,5 37,3 19,1 21068: Kehitysvammalaitokset ............... 785 102 223,8 5,6 45,0 41,5 7,9 21069: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttä- 21070: jien kuntoutusyksiköt .............. 154 867 256,2 11,4 33,6 31,0 24,0 21071: Vanhainkodit ....................... 2 318 425 219,6 18,1 38,5 35,5 7,9 21072: Muut laitokset. ...................... 16 324 289,1 13,7 44,2 40,8 1,3 21073: Asumispalvelut 21074: Kehitysvammaisten asuntolat ......... 67 662 86,2 12,8 43,0 39,7 4,6 21075: Invalidien palvelutalot ............... 58 545 168,9 0,4 50,7 46,8 2,0 21076: 196 21077: 21078: Hoitomuoto Kustannukset Kustannukset/ 21079: 1 000 mk päivä mk Rahoitusosuus 21080: Asiakkaat Kunnat Valtio Muut tulot 21081: % 21082: 21083: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien 21084: hoitokodit ........................ 104 962 142,8 12,6 43,0 39,7 4,8 21085: Vanhusten palvelutalot ............... 58 518 33,8 41,4 26,5 24,4 7,8 21086: Muut palvelu- ja tukiasunnot. ........ 47 426 34,1 15,4 34,4 31,7 18,5 21087: Muut asumispalvelut. ................ 39 953 155,7 6,1 44,7 41,3 7,9 21088: Lasten päivähoito 21089: Lasten päiväkodit. ................... 2 532 549 135,4 11,3 44,3 40,9 3,5 21090: Lasten perhepäivähoito .............. 1 777 851 108,3 15,9 42,8 39,5 1,8 21091: 21092: Keskiarvo ............................. 13,3 41,9 38,6 6,2 21093: 21094: 21095: Kaikkien asiakasryhmien kohdalla asumis- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan stra- 21096: palvelut ovat laitoshoitoa edullisempi hoito- tegisen resurssiohjauksen sijaan kehitetään 21097: muoto, vaikkakaan eri palvelumuotojen kus- uusia, aiempaa tuloksellisempaan toimintaan 21098: tannustiedot eivät ole täysin vertailukelpoi- tähtääviä ohjausmenetelmiä. Niin sanotun 21099: sia. Esimerkiksi vanhusten vanhainkotihoito pehmeän ohjauksen keinoilla tuetaan asia- 21100: maksoi v. 1987 keskimäärin 223,8 mkjvrk, kasvastuusta ja paikallisista olosuhteista läh- 21101: kun vanhusten palvelutalotoiminnan kustan- tevää kunnallista sosiaali- ja terveyspolitiik- 21102: nukset olivat vain 33,8 mkjvrk. Vastaavasti kaa, joka edistää voimavarojen tarkoituksen- 21103: kehitysvammaisten laitoshoidon kustannuk- mukaista ja tehokasta yhteiskäyttöä ja paran- 21104: set olivat keskimäärin 223,8 mk/vrk ja asun- taa tuotetun palvelun laatua. 21105: tolatoiminnan kustannukset 86,2 mkjvrk. Hoitopalvelujen kehittäminen. 21106: Asumispalvelujen kehittyessä ja monipuolis- Vanhusten ja vammaisten avohoidon pääta- 21107: tuessa toiminnan kustannukset nousevat kui- voitteena on luoda kunnissa monipuolinen 21108: tenkin jonkin verran. avohoidon palvelujärjestelmä terveydenhuol- 21109: Ohj a usj ärj es telmä. Valtionhallinnon lon ja sosiaalihuollon yhteistyönä. Palvelujen 21110: ohjaustoimilla tuetaan järjestelmällisesti van- tarkoituksena on ylläpitää ja edistää vanhus- 21111: husten, vammaisten ja mielenterveyspotilai- ten ja vammaisten terveyttä ja toimintakykyä 21112: den avohoitopalvelujen kehittämistä. Valta- siten, että he tulisivat toimeen mahdollisim- 21113: kunnallisissa suunnitelmissa on korostettu man pitkään kotioloissaan. 21114: avohoitopalvelujen järjestämisen ensisijai- Terveydenhuollon avopalveluja ovat mm. 21115: suutta inhimillisenä hoitomuotona. Lääkin- avosairaanhoito, kotisairaanhoito ja päivä- 21116: töhallitus ja sosiaalihallitus ovat tuottaneet sairaanhoito, joka on avo- ja laitoshoidon 21117: yhdessä mm. vanhustenhuollon oppaan, jon- välimuoto. Sosiaalihuollon avopalveluja ovat 21118: ka yhtenä tarkoituksena on lisätä avohoidon mm. asumispalvelut, kotipalvelut monine tu- 21119: osuutta vanhustenhuollossa. Lääkintöhalli- kipalveluineen, toimeentulotuki ja päiväkes- 21120: tus on toteuttanut yhdessä Mielisairaalainlii- kukset. Molemmilla sektoreilla kehitetään li- 21121: tonja Sairaalaliiton kanssa tutkimuksen, hoi- säksi ohjaus- ja neuvontapalveluja. Tervey- 21122: don ja kuntoutuksen valtakunnallisen kehit- denhuollon kehittämisessä ei voida mekaani- 21123: tämisohjelman, jonka tarkoituksena on ollut sesti noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon 21124: hoitokäytäntöjen kehittäminen laitoshoidos- yhteisessä opaskirjassa annettuja suosituslu- 21125: sa olleiden potilaiden kuntouttamiseksi. kuja, sillä terveyskeskusten koot ja palvelu- 21126: Sosiaali- ja lääkintöhallituksen yhdistyessä järjestelmän rakenne vaihtelevat huomatta- 21127: asiantuntijavirastoksi yhdenmukaistuu val- vasti. Kaikkia palvelumuotoja kehitetään 21128: tionhallinnon ohjaus sosiaali- ja terveyspal- monipuolisesti paikallisen tarpeen mukaan. 21129: velujen kehittämisessä nykyisestään. Palvelu- Avosairaanhoidossa parannetaan vanhus- 21130: järjestelmän yleinen hallinnollinen johtami- ten mahdollisuuksia palvelujen saantiin ni- 21131: nen ja ohjaus keskitetään sosiaali- ja terveys- menomaan kehittämällä ja tehostamalla 21132: ministeriöön. Valtionosuusjärjestelmää uu- väestövastuista toimintaa. Suurin osa ter- 21133: distettaessa kevennetään huomattavasti val- veyskeskuksista on laatinut tätä t01mmtaa 21134: tionhallinnon ohjausta. koskevan suunnitelman. Lisäksi parikym- 21135: 197 21136: 21137: mentä terveyskeskusta on mukana väestövas- 1983 1989 Muutos 21138: % 21139: tuisen perusterveydenhuollon asteittaista to- Avohoito 21140: teuttamista tukevassa kehittämisprojektissa. (virat/10 000 as.) 2,5 4,3 72 21141: Sairaalahoito 21142: Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, ko- (sairaansijatjl 000 as.) 3,8 2,9 -24 21143: tisairaanhoito on tehostunut terveyskeskuk- 21144: sissa 1980-luvulla, vaikka henkilökuntaa ei Terveydenhuollon valtakunnallisissa suun- 21145: ole saatu riittävästi. nitelmissa toteutettiin v. 1983-89 psykiatris- 21146: ta avohoitoa suosiva kiintiöinti, jonka mu- 21147: 1981 1985 1988 kaan 20 % uusista erikoissairaanhoidon vi- 21148: 1 000 kpl 21149: roista tulisi osoittaa psykiatrisen avohoidon 21150: Potilaita terveyskeskus- voimavarojen jälkeenjääneisyyden korjaami- 21151: ten valvotussa 21152: kotisairaanhoidossa 53 63 69 seen. Vuosina 1984---87 avohoitoon lisättiin 21153: Kotisairaanhoidon 262 virkaa ja sairaalalaitokseen ensimmäistä 21154: käyntejä vuodessa 2 000 2 400 2 800 kertaa avohoitoa vähemmän eli 183 virkaa. 21155: Niistä lääkärikäyntejä 27 47 44 Psykiatrista sairaalalaitosta supistetaan 21156: edelleen niin, että v. 2000 tarvittaisiin arvion 21157: Valvotun kotisairaanhoidon piirissä on si- mukaan ainoastaan noin puolet nykyisistä 21158: ten vanhuksia lähes kaksi kertaa se määrä, 8 000--10 000 sairaansijasta. Huomattava 21159: mitä on pitkäaikaisessa laitoshoidossa van- osa psykiatrisen sairaalatoiminnan voimava- 21160: hainkodeissa ja terveyskeskusten sairaalois- roista käytetään nykyisin perusterveyden- 21161: sa. Terveyskeskuslääkäripulan vuoksi lääkä- huollon palvelujen tuottamiseen laitostetulle 21162: rien kotisairaanhoitokäyntien määrä on vii- vanhusväestölle sekä kehitysvammaisten ja 21163: me vuosina hieman vähentynyt. alkoholistien hoitoon. Nämä potilasryhmät 21164: on tarkoitus siirtää mielisairaaloista peruster- 21165: Päiväsairaanhoitoa on kehitetty vanhusten veydenhuollon ja sosiaalihuollon hoidetta- 21166: terveydenhuollossa vasta 1980-luvulla. Päivä- viksi. Muutoksen toteuttaminen edellyttää, 21167: sairaalapaikkoja oli v. 1981 terveyskeskuksis- että avohoitoa kehitetään voimakkaasti 21168: sa 80, v. 1985 paikkoja oli 361 ja v. 1988 niitä suunnitelmien mukaan. Siihen liittyvien puo- 21169: oli 706. liavoimien hoitomuotojen, päivä- ja yösai- 21170: raalatoiminnan, pienkoti- ja kuntoutustoi- 21171: Avohoitopainotteista palvelujärjestelmää minnan, lisääminen on välttämätöntä. 21172: on kehitetty myös mielisairaanhoidossa. Mie- Painopisteen siirtyessä ehkäisevään työ- 21173: lenterveystyön komitean (KM 1984: 17) ehdo- hön, perusterveydenhuoltoon ja avosairaan- 21174: tuksen mukaisesti mielenterveystyön organi- hoitoon, on psykiatrian voimavarat suunnat- 21175: saatio järjestetään alueellisen väestövastuun tava uudelleen. Sosiaali- ja terveysministeriön 21176: perusteella. Aluepsykiatrisen mallin ideana mukaan psykiatrisen laitoshoidon voimava- 21177: on yhdistää avo- ja sairaalahoito yhdeksi rat tulisi saattaa muun erikoissairaanhoidon 21178: toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Avohoito- kanssa samalle tasolle. Avohoidon voimava- 21179: painotteisuus merkitsee aluepsykiatriassa roja pitäisi lisätä siten, että vuoteen 1993 21180: sitä, että sairaalan tulisi olla avohoidon jatke. mennessä on avohoidossa 3,5 virkaa ja vuo- 21181: Avohoidon osuus psykiatrisen erikoissai- teen 2000 mennessä 6,5 virkaa 10 000 asukas- 21182: raanhoidon kokonaismenoista v. 1980 oli ta kohti. Terveyttä kaikille -ohjelman mukai- 21183: 6,7% ja v. 1988 se oli 14,1 %. Vuosina sesti sairaansijoja tulisi olla 1 000 asukasta 21184: 1970-81 sairaansijojen käyttö väheni 21 % kohti enintään 2,0. 21185: ja v. 1982--85 vähennys oli 18 %. Pitkäai- Psykiatrista hoitoa on arvioitava osana 21186: kaispotilaita on siirretty laitoksista avohoi- terveydenhuollon kokonaisuutta. Nykyiset 21187: toon. Lyhytaikaiseen hoitoon käytettävien valtakunnalliset suunnitelmat antavat psy- 21188: sairaansijojen määrä ei ole juurikaan muut- kiatriselle avohoidolle ja laitoshoidolle rin- 21189: tunut. nakkaiset tavoiteasettelut. Avohoitopalvelu- 21190: jen rakenteellinen taso suhteessa laitospalve- 21191: Psykiatrisen avohoidon ja sairaalahoidon luihin ja väestöön vaihtelee kuitenkin merkit- 21192: virkojen ja sairaansijojen kehitys on ollut v. tävästi eri osissa maata. Toimintalukujen pe- 21193: 1983-89 seuraava: rusteella arvioituna avohoitotoiminta on ke- 21194: 198 21195: 21196: hittyneintä Oulun, Itä-Satakunnan ja Etelä- lähinnä valtakunnallisen suunnitelman tavoi- 21197: Savon mielisairaanhuoltopiirien alueilla. te asunnottomuuden poistamisesta sekä las- 21198: Avohoitotoiminnan erilaisten työmuotojen tensuojelulain muutos, joka asettaa kunnalle 21199: järjestäminen riippuu ratkaisevasti alueen nykyistä suuremman velvoitteen järjestää 21200: mielenterveystoimiston ja sosiaalitoimen voi- asunto tai asuminen tietyissä lastensuojeluta- 21201: mavaroista ja eri toimintaorganisaatioiden pauksissa. 21202: välisestä yhteistyöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 21203: Asumis- ja kotipalvelutoiminnan asumispalvelujen järjestämisessä ovat keskei- 21204: kehittäminen. Mielenterveystyön komi- sinä ongelmina palveluasuntojen palveluta- 21205: tean mietinnössä on yksilöity mielenterveys- son lisääminen, asuntojen saaminen vuokra- 21206: keskusten, terveyskeskusten ja sosiaalihuol- asuntokannasta vanhuksille ja asenteelliset 21207: lon eri yksiköiden tehtävät asumispalvelujen esteet, joita eri väestöryhmien integrointi pal- 21208: järjestämiseksi avohoidossa selviytyville poti- veluasuntoihin aiheuttaa. 21209: laille. Mielenterveystyön sisältöä koskevan Sosiaalihuollon järjestämä kotipalvelutoi- 21210: lakiehdotuksen mukaan kunnille tulisi myös minta on tarkoitettu koko väestölle. Erilaisia 21211: velvoite järjestää tuki- tai palveluasuntoja. kotipalveluita käytti v. 1988 yhteensä n. 21212: Sosiaalihuollon palveluasumista järjestetään 300 000 asiakasta. Heistä sai kodinhoitoapua 21213: kiinteän, lähinnä jokapäiväisen avun tai tuen n. 212 000, tukipalveluja n. 108 000 ja van- 21214: tarpeessa oleville henkilöille. Kertomusvuon- husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden 21215: na palveluasuntopaikkoja oli kaikkiaan n. kodinhoitotukea n. 18 100. Yli 65-vuotiaista 21216: 12 500. Valtaosa asunnoista, n. 7 000 paik- sai v. 1988 n. 20% kodinhoitoapua. Palve- 21217: kaa, on tarkoitettu vanhuksille. Sosiaalihuol- luiden käyttäjät saivat kodinhoitoapua keski- 21218: lon palveluasuntoja on osoitettu myös vam- määrin 2 tuntia viikossa, mikä on hyvin 21219: maisille. vähän esim. muihin Pohjoismaihin verrattu- 21220: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnal- na. 21221: lisen suunnitelman ohjeet edellyttävät, että Kotipalvelujen kehittämisessä painotetaan 21222: palveluasumista järjestetään vähintään seuraavia näkökohtia: 21223: 1,5 %:lle 65 vuotta täyttäneestä väestöstä ~ Palvelujen kohdentamiseen kiinnitetään 21224: vuoden 1991 loppuun mennessä. Valtakun- erityistä huomiota, jotta paljon apua tarvit- 21225: nallisesti tavoite on mahdollista saavuttaa seville vanhuksille ja vaikeavammaisille pys- 21226: määräajassa. Lääneittäiset ja kunnittaiset tyttäisiin turvaamaan riittävä apu. 21227: erot ovat silti suuret. Sosiaalihallituksen suo- ~ Kokeilu- ja kehittämistoiminnan avulla 21228: rittaman kyselyn mukaan n. 200 kunnassa ei kehitetään uusia toimintamuotojaja työsken- 21229: ollut v. 1988 järjestetty lainkaan palveluasu- telymalleja mm. asuinaluekohtaisen palvelu- 21230: mista. järjestelmän rakentamiseksi. 21231: Kehitysvammaisille sopivia palveluasunto- ~ Yhteistyötä laitosten ja avohuollon vä- 21232: ja tarvittaisiin huomattavasti lisää. Niiden lillä lisätään mm. lyhytaikaishoitoa ja laitos- 21233: nykyiseksi määräksi arvioidaan 600. Kehitys- ten päivähoitotoimintoja tehostamalla sekä 21234: vammahuollon kehittämistyöryhmä esitti ke- 21235: hitysvammaisten laitospaikkojen vähentä- kouluttamalla henkilöstöä laaja-alaisempiin 21236: mistä 30 %:lla. Vuosittain noin sadalle kes- työnkuviin. 21237: kuslaitoksesta tulevalle kehitysvammaiselle - Dementoituvien vanhusten hoitojärjes- 21238: tulisi järjestää asuminen ja n. 900 palvelutar- telyjä kehitetään perustamalla päivähoitoyk- 21239: peen mukaista asuinpaikkaa tarvitaan niille siköitä ja tukemalla omaisten hoitotyötä. 21240: aikuisille kehitysvammaisille, jotka asuvat ~ Sosiaalialan järjestöjen mahdollisuuksia 21241: vanhempiensa luona. Kehitysvammainen osallistua sosiaalipalvelujen tuottamiseen 21242: kuntalaisena -työryhmä on esittänyt kehitys- tuetaan mm. raha-automaattivaroin. 21243: vammaisten asumispalvelujen järjestämistä - Sosiaali- ja terveyspalvelujen koordi- 21244: pääsääntöisesti sosiaalihuollon nojalla. nointia ja yhteistyökäytäntöjä kehitetään. 21245: Asumispalveluvolyymista noin 1/4 vastaa ~ Omaisten ja vapaaehtoisten työtä tue- 21246: sosiaalihuoltolain tukiasumista. Vuoteen taan kehittämällä mm. kodinhoitotukijärjes- 21247: 1993 mennessä tukiasuntojen määrä kaksin- telmää. 21248: kertaistuu, jos kuntien suunnitelmat toteutu- ~ Kotipalvelun maksujärjestelmän uudis- 21249: vat. Tukiasuntojen järjestämistä edellyttävät taminen on suunnitteilla. Pyrkimyksenä on 21250: 199 21251: 21252: kehittää kuukausi- ja käyntikertamaksujär- kannalta tarkoituksenmukaista. Avohuollon 21253: jestelmä. vastuulle tulee yhä huonokuntoisempia, laitok- 21254: Vammaisten avohoidon kehittämisen ta- sen ulkopuolella selviytyviä, hoitoa ja monen- 21255: voitteet on ilmaistu laissa vammaisuuden pe- laista apua tarvitsevia sairaita henkilöitä, mikä 21256: rusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoi- asettaa suuria vaatimuksia sekä hoitojärjestel- 21257: mista eli ns. vammaispalvelulaissa, jonka mälle, avohuollon palveluille että omaisten ja 21258: yleisperusteluissa korostetaan vammaisten muun vapaaehtoistoiminnan järjestämiselle. 21259: henkilöiden oikeutta elää ja toimia samoissa Pelkästään hoitokustannuksilla arvioituna 21260: elinympäristöissä kuin muutkin kansalaiset. avohoito vaikuttaa laitoshoitoon verrattuna 21261: Eri hoitomuodoista on erityisasemassa palve- erittäin edulliselta. Valtiontilintarkastajat to- 21262: luasuminen. Vuoden 1992 alusta lukien vai- teavat, että avohoidon kehittämistavoitteita ja 21263: keavammaisella on palveluasumiseen ns. sub- -suunnitelmia laadittaessa on yhteiskunnalle 21264: jektiivinen oikeus. Lain valmisteluvaiheessa hoidosta aiheutuvien välittömien kustannusten 21265: arvioitiin palveluasuntoja tarvittavan n. lisäksi tiedostettava myös muut kustannukset 21266: 1 700, joista kertomusvuonna on toteutettu sekä hyödyt ja haitat. Asianmukaisesti järjes- 21267: 850. Lain seurantaryhmä selvittää kunnittain tettynä avohoidon laajentamisella ei välttämät- 21268: asuntojen tarpeen. tä säästetä terveydenhuollon kustannuksia, 21269: Palvelutalojen kustannukset vaihtelevat vaan etuina ovat lähinnä potilaiden elämänlaa- 21270: vammaryhmittäin. Ne ovat suurimmat moni- dun ja toimintakyvyn parantuminen sekä työ- 21271: vammaisten kuurosokeitten palvelutalossa, kyvyn lisääntyminen, jonka kustannusvaikutus 21272: v. 1990 arviolta 787 mkjvrk. Keskimääräiset voi yhteiskunnan kannalta olla merkittävä. 21273: kustannukset olivat v. 1988 Invalidiliitto ry:n Kustannuksia arvioitaessa on otettava huo- 21274: palvelutaloissa 5 314 mk/kk. Kustannukset mioon omaisten ja muiden vapaaehtoisten hoi- 21275: ovat n. 1/3 terveyskeskusten vuodeosaston ja don ja huolenpidon osuus. 21276: 1/6 keskussairaalahoidon kustannuksista. 21277: Vaikeavammaisille tarkoitettujen palvelu- Kuntien sosiaalitoimen voimavaroista on vii- 21278: talojen henkilöstömitoitus on liian niukka. me vuosina vienyt suuren osan lasten päivähoi- 21279: Vammainen henkilö voi palkata henkilökoh- don ja vanhustenhuollon järjestäminen. Avo- 21280: taisen avustajan vammaislain mukaan. Ver- hoidon kehittämisen pohjaksi olisi laadittava 21281: tailun vuoksi todettakoon, että terveyskes- kokonaissuunnitelma, jossa selvitetään paitsi 21282: kusten vuodeosaston kustannuksilla voitai- tarvittavat resurssit ja niiden rahoitus myös 21283: siin palkata kaksi avustajaa ja keskussairaa- niukkojen voimavarojen suuntaamisen paino- 21284: lahoidon kustannuksilla viisi henkilökohtais- alueet eri ryhmien kesken pitemmällä aikavä- 21285: ta avustajaa, mikä mahdollistaisi vammaisen lillä. Kuntien vanhustenhuollon järjestämiseen 21286: ympärivuorokautisen hoidon omassa kodis- on voitu tehokkaasti vaikuttaa sosiaali- ja 21287: sa. Eri hoitomuotojen edullisuudesta valmis- lääkintöhallituksen laatiman oppaan avulla. 21288: tuu tutkimus lähiaikoina. Viranomaisten yh- Valtiontilintarkastajien mielestä ohjausta olisi 21289: teistyön kehittämisestä on valmisteilla laki. laajennettava koskemaan avohoitoa laajem- 21290: Avohoitopalvelujen tarjonta on selvityksen minkin. 21291: mukaan kehittynyt kokonaisuutena arvioiden Avohoitoon on luotava seurantajärjestelmä, 21292: myönteisesti vuosien 1973-82 välisenä aika- jossa kriittisesti arvioidaan hoidolle asetettuja 21293: na. Edelleenkin on pyrittävä tasapainottamaan tavoitteita ja niiden toteutumista, taloudellisia 21294: alueellisia eroja. Terveyskeskusten avohoito- vaikutuksia, hoitovaihtoehtojen edullisuutta 21295: palveluja kehitettäessä on erityisesti Etelä- jne. Arviointitietojen perusteella on jatkuvasti 21296: Suomessa otettava huomioon tarpeeseen näh- kehitettävä hoitomuotoja ja -toimia. Valtionti- 21297: den suurena pysynyt yksityislääkäripalvelujen lintarkastajien kertomuksessa vuodelta 1986 21298: tarjonta. on kiinnitetty laajemmin huomiota omaistoi- 21299: Valtiontilintarkastajat ovat kertomukses- minnan kehittämiseen. Omaisten hoitotyön ai- 21300: saan vuodelta 1986 todenneet, että asuntotuo- neellisen tukemisen lisäksi on painotettava 21301: tantoa lukuun ottamatta vain vähän investoin- omaistyötä tekevien sijaisjärjestelyjä ja hoito- 21302: tivaroja vaativan avohuollon lisääminen mm. avun antamista sekä sosiaali- ja eläke-etuuk- 21303: vanhusten, vammaisten ja psyykkisesti sairai- sien järjestämistä. Omaistoimintaa kehitet- 21304: den avun- ja hoitotarpeen tyydyttämiseksi on täessä on korostettava, että vastuu avohoidos- 21305: yleensä inhimilliseltä ja kansantaloudelliselta sa olevien potilaiden hoidosta ja huolenpidosta 21306: 200 21307: 21308: on ensisijaisesti sosiaali- ja terveysviranomai- 1989-90 29-66 %) valtionosuutta raittius- 21309: silla. työn hyväksytyistä kokonaismenoista. 21310: Uudistettavan mielenterveyslain mukaan Valtionosuudet kuntien raittiustyöhön 21311: kunnan tulee huolehtia alueellaan mielenter- ovat olleet v. 1980-88 seuraavat: 21312: veyspalvelujen järjestämisestä osana kansan- 21313: terveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa 21314: säädetään ja osana sosiaalihuoltoa siten kuin Vuosi Raittiustyön viranhal- Raittiustyöhön Yhteensä 21315: tijain palkkaukseen 21316: sosiaalihuoltolaissa säädetään. Jotta psykiat- 1 000 mk 21317: risen laitoshoidon purkamisessa voidaan edetä 1980 14 208 14 208 21318: tasaisemmin maan eri osissa, erityisesti näiden 1985 29 167 5 564 34 731 21319: potilaiden avohoidon järjestäminen vaatii kun- 1988 29 413 14 556 43 970 21320: nissa tehokkaita toimia ja sosiaali- ja tervey- 21321: denhuollon tiivistä yhteistyötä. 21322: Valtiontilintarkastajien mielestä on kannus- Kuntien raittiustyön varojen käyttö on v. 21323: tellava psykiatristen potilaiden hoitopaikkojen 1984 tulleen lain voimassaolon aikana jakau- 21324: perustamista yleissairaaloihin. Kansainvälisten tunut siten, että viranhaltijoiden palkkoihin 21325: kokemusten mukaan sillä vähennettäisiin tah- ja muihin raittiustyön palkkamenoihin on 21326: dosta riippumattoman hoidon määrää ja helpo- käytetty n. 57%, muihin toimintamenoihin 21327: tettaisiin pitkäaikaisesta masennuksesta kärsi- n. 35 % ja raittiustyötä tekevien yhteisöjen 21328: vien potilaiden hoitoa. Hoitoon hakeutumista avustuksiin n. 8 %. Valtionosuudet ovat kat- 21329: helpottaisi mielenterveystoimistojen sijoittami- taneet n. 63 % kuntien raittiustyön menoista. 21330: nen yleissairaaloiden ja terveyskeskusten yh- Kunnissa on v. 1984--88 ollut raittiustyön 21331: teyteen. Avohoidosta huolehtiviin mielenter- valtionosuuteen oikeuttavia virkoja seuraa- 21332: veystoimistoihin tarvitaan lisää paremmin kou- vasti: 21333: lutettua henkilökuntaa, jotta potilaille voidaan 21334: lääkehoidon lisäksi tarjota enemmän terapia- 21335: ja keskusteluapua. Vuosi Päätoimiset 21336: raittiustyöntekijät 21337: Sivutoimiset 21338: raittiustyöntekijät 21339: Virat yhteensä 21340: 21341: 1984 154 250 404 21342: Raittiustyön valtionavut. Kun tien r a i t- 1985 154 250 404 21343: tiustyö. Alkoholilain (459/68) mukaan v. 1986 154 254 408 21344: 1980-83 suoritettiin kunnille määräraha, 1987 154 256 410 21345: joka oli vähintäin 3 mk (v. 1980-83 6 mk) 1988 154 256 410 21346: henkikirjoitettua asukasta kohti. Puolet mää- 21347: rärahasta tuli käyttää kunnan yleisiin tarpei- 21348: siin ja puolet raittiustyöhön ja alkoholijuo- Lisäksi kunnissa oli mainittuina vuosina 21349: mista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen raittiuslautakuntien palveluksessa avustavaa 21350: sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien henkilöstöä, kuten erityisohjaajia, raittius- 21351: ja heidän perheidensä huoltoon. opettajia ja toimistohenkilökuntaa arvion 21352: Vuoden 1984 alusta tuli voimaan raittius- mukaan n. 150 henkilöä, joista osa oli osa- 21353: työlaki (828/82), jonka mukaan kunnalle suo- aikaisia. Heidän palkkaukseen ei myönnetty 21354: ritettiin valtionosuutta vähintäin 6 mk (v. erillistä valtionosuutta. 21355: 1984--88 6 mk) henkikirjoitettua asukasta Lain mukaan raittiustyön tarkoituksena 21356: kohti käytettäväksi raittiustyöhön sekä kun- on totuttaa kansalaiset terveisiin elämänta- 21357: nan kantokykyluokan mukaan 39-75% poihin ohjaamalla heitä välttämään päihtei- 21358: raittiustyön viranhaltijoiden palkkauskustan- denja tupakan käyttöä. Raittiuslautakunnan 21359: nuksiin. Valtionosuutta sai käyttää enintään tehtävänä on raittiuden ja alkoholiolojen ja 21360: viiden viranhaltijan palkkaukseen. alkoholilain valvonnan seuranta. Sen tulee 21361: Vuoden 1988 alusta voimaan tulleen rait- toimia yhteistyössä erityisesti kuntien koulu-, 21362: tiustyölain muutoksen (1276/87) mukaan sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikatoimen sekä 21363: kuntien raittiustyöhön sovelletaan sosiaali- ja raittiusjärjestöjen kanssa päihteiden käytön 21364: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Lautakun- 21365: osuudesta annettua lakia (677/82). Kunta saa nan tulee järjestää toimialaansa kuuluvaa 21366: kantokykyluokasta riippuen 31-64% (v. koulutus-, valistus- ja tiedotustoimintaa. 21367: 201 21368: 21369: Kuntien raittiustyö on ollut v. 1980--88 nanvaltuuston hyväksymän talousarvion 21370: raittiuslautakuntien toimintakertomustenmu- puitteissa. Raittiustyön valtionosuusasioiden 21371: kaan seuraavaa suuruusluokkaa: käsittelyyn menee kunnan koosta riippuen 21372: arviolta yhden henkilön 5-10 päivän työpa- 21373: Vuosi Tilaisuudet Osanottajat 21374: nos vuodessa. Vuoden 1990 alusta voimaan 21375: 1980 23 277 1 493 697 21376: tulleen raittiustyölain muutoksen mukaisesti 21377: 1985 25 068 1 197 512 kuntien raittiustyön hallinto voidaan järjes- 21378: 1988 24419 1 395 327 tää monin eri tavoin. 21379: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 21380: Kuntien raittiustyön tilaisuudet ovat olleet kertomusvuonna kunnallisen raittiustyön 21381: v. 1988 seuraavat: täydennyskoulutusta selvittävän työryhmän. 21382: Koulutuksessa ja muussa ohjauksessa kiinni- 21383: tetään erityistä huomiota kuntien raittius- 21384: Lukumäärä työn työmuotojen kehittämiseen. 21385: Yleisötilaisuudet ......................... . 2 535 Keskusj ärj es töjen raittiustyö. 21386: Koulutustilaisuudet ...................... . 1 284 Samoin kuin kuntien myös keskusjärjestöjen 21387: Elokuvatilaisuudet ....................... . 2 004 raittiustyölle myönnettiin v. 1980-83 val- 21388: Raittiustunnit kouluissa .................. . II 628 tionapuja alkoholilain perusteella. Sen mu- 21389: Tupakkavalistustilaisuudet ................ . 737 21390: Neuvottelutilaisuudet. .................... . 634 21391: kaan valtion tulo- ja menoarvioon oli vuosit- 21392: Työpaikkatilaisuudet ..................... . 442 21393: tain otettava määräraha käytettäväksi avus- 21394: Raittiusleirit ............................. . 99 tuksina raittiustyöhön ja alkoholijuomista ai- 21395: Raittiusnäyttelyt ......................... . 397 heutuvien haittojen ehkäisemistä tarkoitta- 21396: Muut tilaisuudet ......................... . 3 759 vaan toimintaan. Se oli suuruudeltaan vähin- 21397: tään 35 penniä asukasta kohti. Varojen 21398: Yhteensä ................................ . 24 419 21399: jakamisesta ja käyttämisestä säädettiin ase- 21400: tuksessa (568/68), jonka mukaan ministeriö 21401: H a 11 into. Raittiustyön yleinen johto, myönsi avustukset em. toimintaa ensisijaise- 21402: ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveys- na tehtävänään haitaville koko maan käsit- 21403: ministeriölle, sen raittius- ja alkoholiosastol- täville tai tarkoitukseltaan muutoin yleis- 21404: le. Ministeriö on laatinut kuntien raittiustyön luonteisiksi katsottaville järjestöille, säätiöille 21405: valtionosuuksia koskevat ehdotukset valtion ja laitoksille. 21406: tulo- ja menoarviota varten, vahvistanut kun- Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen rait- 21407: nille raittiustyön valtionosuuksien käyttöä ja tiustyölain mukaan valtion tulo- ja menoar- 21408: tilittämistä koskevat ohjeet ja ohjannut val- vioon oli vuosittain otettava vähintään 1,75 21409: tionosuusviranomaisina toimivia lääninhalli- mk:n määräraha asukasta kohti käytettäväk- 21410: tuksia. Ministeriö on myös suorittanut val- si raittiustyöhön. Lain mukaan ministeriö 21411: tionosuuksien käytön yleisvalvontaa ja laati- myönsi avustuksen hakemuksesta valtioneu- 21412: nut niitä koskevia selvityksiä ja yhteenvetoja. voston hyväksymille valtakunnallisille rait- 21413: Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosas- tiusjärjestöille. Sitä voitiin asetuksen (233/83) 21414: to toimii kuntien raittiustyön valtionosuus- mukaan myöntää yleisavustuksena toiminta- 21415: asioissa valtionosuusviranomaisena. Se on menoihin taikka erityisavustuksena erityis- 21416: maksanut kunnille valtionosuuksien ennakot toiminnon tai investoinnin menoihin taikka 21417: ja määrännyt kunnan antamien valtionosuus- lainojen hoitomenoihin. 21418: selvitysten perusteella lopulliset valtionosuu- Vuoden 1988 alusta lukien kumottiin val- 21419: deL Työn on arvioitu vieneen läänin kuntien takunnallisten raittiusjärjestöjen valtionapua 21420: lukumäärästä riippuen yhden henkilön 1-3 koskevat säännökset (1276/87). Arpajaislain 21421: kuukauden työpanoksen vuodessa. Valtion- muutoksen (244/88) perusteella mainituille 21422: osuusjärjetelmän uudistus kertomusvuoden järjestöille voidaan myöntää avustusta Raha- 21423: alussa on yksinkertaistanut kuntien raittius- automaattiyhdistyksen tuotosta. Tätä varten 21424: työn valtionosuusasioiden käsittelyä läänissä. on valtion tulo- ja menoarvioon varattu mää- 21425: Kunnassa raittiuslautakunta on päättänyt räraha, joka jaetaan yksityisille yhteisöille 21426: raittiustyön valtionosuuksien käytöstä kun- raittiustyön ja päihdehuollon edistämiseen. 21427: 26 300644M 21428: 202 21429: 21430: Avustusten määrän kehitys on ollut v. 1980-- nisteriön päätökseen. Valtionapupaikkaisten 21431: 87 seuraava: toimihenkilöiden määrässä ei ole kuitenkaan 21432: ollut mainittavaa eroa myöhempiin vuosiin 21433: Valtionavut raittiusjärjes- Valtion tulo- ja menoar- 21434: töi11c valtion tilinpäätöstcn vioon varattu määräraha 21435: verrattuna. 21436: mukaan 21437: Vuosi 1 000 Mk Mk/asukas 21438: 1980 5 943 1,25 Erityisavustuksia myönnettiin lyhytaikai- 21439: 1981 7 118 1,50 siin hankkeisiin, joiden ei voitu katsoa kuu- 21440: 1982 8 376 1,70 luvan tavanomaiseen yleisavutuksella rahoi- 21441: 1983 9 102 1,90 tettuun toimintaan. Näiden avustusten osuus 21442: 1984 10 132 2,10 myönnetyistä avustuksista oli v. 1980--87 21443: 1985 II 309 2,25 keskimäärin prosentti. 21444: 1986 II 769 2,40 21445: 1987 12 035 2,45 21446: Investointiavustuksia myönnettiin raken- 21447: Vuodesta 1984 lähtien raittiustyölain no- tamis- ja peruskorjauskustannuksiin v. 21448: jalla on voitu myöntää avustuksia päihteiden 1980-87 seuraavasti: 21449: käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemi- 21450: seen. Valtion tulo- ja menoarvioon varattiin Vuosi Avustusta saaneiden järjestö- Myönnetyt avustukset 21451: tähän tarkoitukseen v. 1984 2,0 Mmk:n (40 jen määrä yhteensä 21452: penniä/asukas) ja kertomusvuonna 2,2 1 000 mk 21453: Mmk:n (45 penniä/asukas) suuruinen määrä- 21454: raha. Siitä on myönnetty avustusta myös 1980 21455: raittiusjärjestöille sekä ohjattu varoja mm. 1981 21456: kunnille ja erilaisiin tutkimushankkeisiin, jot- 1982 2 200 21457: ka ovat olleet projektiavustuksen luonteisia. 21458: Määrärahaa on voitu käyttää myös henkilö- 1983 2 200 21459: kunnan palkkaamiseen lyhytaikaisiin työteh- 1984 21460: täviin. 1985 3 500 21461: Määrärahaa jaettaessa on pyritty siihen, 1986 150 21462: . että tuen saajat vaihtuisivat ja tuettavat 1987 21463: hankkeet olisivat monipuolisia. Raittiusjär- 21464: jestöjen osuus tästä rahasta on vuosittain 21465: vaihdellut 10-20 %:n välillä riippuen hank- 21466: keiden lukumäärästä ja laadusta. Raittiusjärjestöjen t01mmta keskittyi v. 21467: 1980~-87 raittiustyöhön ja -kasvatukseen 21468: Lain mukaan käytännön raittiustyön teke- 21469: misestä vastaavat pääasiassa kunnat sekä sekä päihteitä ja tupakkaa koskevaan valis- 21470: raittius- ja kansanterveysjärjestöt. Vuosina tustyöhön. Toiminta kohdistui koko väes- 21471: 1980-83 avustusta myönnettiin 24 valtakun- töön: aikuisiin, lapsiin ja nuoriin. Muutamil- 21472: nalliselle raittiusjärjestölle. Ne olivat yleisjär- la järjestöillä oli myös omaa nuorisotoimin- 21473: jestöjä, jotka kohdistavat toimintansa koko taa ja koulutusta, jota annettiin omien järjes- 21474: väestöön sekä erityisjärjestöjä, joiden toimin- töjen aktiivijäsenten lisäksi eri viranhaltija- 21475: ta suunnataan tietyille kohderyhmille. Val- ryhmille ja yleisölle. Toimintamuotoja olivat 21476: taosa avustuksista myönnettiin toiminta- leirit, retket, kerhot ja harrastustoiminta. 21477: avustuksina, joista arviolta 70 % on vuosit- Monien järjestöjen toimintaan liittyi säännöl- 21478: tain käytetty järjestöjen palkkausmenoihin. lisesti myös kansainvälinen yhteistyö. 21479: 21480: Vuosina 1983-87 järjestöt saivat valtion Raittiustyön vaikutuksia on vaikea arvioi- 21481: tulo- ja menoarvion mukaan käyttää avustus- da. Järjestöjen tilityksissä ilmoittamat toi- 21482: ta enintään 89-91 kokoaikaisen ja 15-18 mintaluvut, joita on esitetty seuraavassa tau- 21483: osa-aikaisen toimihenkilön palkkauskului- lukossa vuosilta 1982-88, kuvaavat lähinnä 21484: hin. Vuosina 1980-82 valtionapuun oikeu- tapahtumien ja niihin osallistuneiden henki- 21485: tettujen toimihenkilöiden määrä perustui mi- löiden määriä. 21486: 203 21487: 21488: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 21489: Keskusjärjestö ja sen 21490: alayhdistykset 21491: Valistus- ym. esitelmätilai- 21492: suudet. ................ 4 881 8 747 9 237 6 142 4467 3 820 3 496 21493: Oppi- ja harjoitustunnit. .. 6 861 4 317 4 290 4443 4 876 5 194 4 205 21494: Kurssit ja seminaarit ..... 209 454 468 366 351 353 420 21495: Leirit. ................... 186 134 94 133 137 123 88 21496: Muut jäsenjärjestöt 21497: Tilaisuudet .............. 1 259 304 802 806 688 625 792 21498: Tapahtumat yhteensä ....... 13 396 13 956 14 891 II 890 10 519 10115 9 001 21499: Osanottajat yhteensä ....... 439 515 326 581 379 759 320 058 338 729 261 435 235 672 21500: 21501: 21502: Raittiusjärjestöjen valtionavustusasiat hoi- alle 18-vuotiasta henkilöä, mikä on kaikkien 21503: dettiin vuoteen 1987 asti sosiaali- ja terveys- aikojen pienin määrä ja vain vähäinen osa 21504: ministeriön raittius- ja alkoholiosastolla, joka 1960- ja 1970-lukujen vaihteen tapauksista. 21505: laati avustuksen jakoesityksen ja valvoi avus- Kertomusvuonna tuli ilmi 143 salakulje- 21506: tusten käyttöä. Raittiustyölain ja arpajaislain tustapausta (v. 1988 152) ja niiden yhteydessä 21507: muututtua vuoden 1988 alussa avustetaan paljastui 189 henkilöä (v. 1988 225). Huu- 21508: yksityisten yhteistöjen raittiustyötä raha-au- mausaineiden salakuljetuksesta jäi kertomus- 21509: tomaattiyhdistyksen tuottovaroista. Raha- vuonna kiinni 99 Suomen kansalaista Euroo- 21510: automaattiyhdistys tekee hakemusten perus- pan eri rajanylityispaikoilla. 21511: teella esityksen avustusten jakamisesta valtio- Yleisimmin käytetty huumausaine on can- 21512: neuvostolle, joka päättää niistä sosiaali- ja nabis. Syytteistä n. 2/3 koskeekin cannabik- 21513: terveysministeriön esittelystä. Avustusten 21514: käyttöä valvoo Raha-automaattiyhdistys. sen käyttöä ja 1/5 lääkkeiden väärinkäyttöä. 21515: Myös päihteiden käytöstä aiheutuvien haitto- Rikostilastojen perusteella kovista huumeista 21516: jen ehkäisemiseen myöntää määrärahan so- on selvästi suosituin amfetamiini, jota on 21517: siaali- ja terveysministeriö. Siitä antaa lau- edelleen runsaasti liikkeellä pääkaupunkiseu- 21518: suntonsa parlamentaarisesti kokoonpantu dulla. Sitä on käyttänyt n. 1/10 syytetyistä. 21519: raittius- ja alkoholiasiain neuvottelukunta. Jonkin verran nostetaan syytteitä myös 21520: opiaateista. Sen sijaan kokaiinin ja LSD:n 21521: Raittiusjärjestöjen toiminnan sisältöä kehi- käyttö on hyvin harvinaista. Noin 2/3 huu- 21522: tettäessä ministeriön raittius- ja alkoholiosas- mausainerikoksista on jonkin aineen, tavalli- 21523: to toimii läheisessä yhteistyössä valtakunnal- sesti hasiksen, käyttöä tai hallussapitoa 21524: listen raittiusjärjestöjen kanssa ja pyrkii osal- omiin tarpeisiin. Huumausainerikoksista tuo- 21525: taan aktivoimaan raittiusjärjestöjen toimin- mitut ovat vain pieni osa kaikista vangeista, 21526: taa. noin 2,1 % eli 70 vankia vuosittain. 21527: Huumausaineiden käyttö. Huu- Takavarikot ovat vaihdelleet 1980-luvulla 21528: mausainerikoksista on syytetty viime vuosina vuosittain 20 kilon molemmin puolin. Tulli- 21529: n. 1 000 henkilöä. Vuonna 1988 rekisteröitiin ja poliisiviranomaiset takavarikoivat kerto- 21530: 1 103 huumausainerikosta, ja kertomusvuon- musvuonna (1988) seuraavat määrät huumei- 21531: na rikoksia oli 713. Rikokseen syylliseksi ta: hasista 164,3 kg (21,7 kg), marihuanaa 2,5 21532: epäiltyjä oli vastaavina aikoina 1 024 ja 741. kg (1,8 kg), amfetamiinia 1,1 kg (2,2 kg), 21533: Syytettyjen keski-ikä on viimeisen 20 vuoden kokaiinia 10,8 kg (0, 1 kg), heroiinia 0,2 kg 21534: aikana noussut. Ilmi tullut huumausaineri- (0,2 kg) ja huumausaineiksi luokiteltavia lää- 21535: kollisuus painottuu selvästi aikuisväestöön. kevalmisteita 10 181 kpl. Vaikka lääkeval- 21536: Kuuden viime vuoden aikana huumausai- misteiden väärinkäyttö muodostaa huomat- 21537: nerikoksista syytettyjen määrä on vähentynyt tavan osan Suomen huumausaineongelmas- 21538: erityisesti Helsingissä. Vuonna 1988 oli syy- ta, niiden osuus kaikista huumausainetaka- 21539: tetyistä 50 ja kertomusvuonna 37 alle 19- varikoista on ollut vain n. 20 %. Väkilukuun 21540: vuotiasta nuorta. Helsingissä joutui kerto- suhteutettuna takavarikoitujen huumeiden 21541: musvuoden aikana poliisin kanssa tekemisiin määrä on muihin Pohjoismaihin verrattuna 21542: huumausainerikosten vuoksi vain kahdeksan vain n. 1 %:n luokkaa. Hasista on takavari- 21543: 204 21544: 21545: koitu kertomusvuonna ennätyksellinen mää- luontoista, säännöllistä käyttöä tai ongelma- 21546: rä. käyttöä. Suomessa huumausaineiden kaikki 21547: Vankiloista löydettyjen huumausaineiden käyttömuodot ovat varsin vähäisiä. Sosiaali- 21548: laatu ja väärinkäyttäjien lukumäärä viittaa- ja terveysministeriön mukaan julkisuudessa 21549: vat siihen, ettei huumeongelma ole kovin esiintyvät suuret erot huumausaineiden käyt- 21550: laaja Suomen vankiloissa. Lähinnä vangit täjäarvioiden kohdalla johtunevat sekä va- 21551: väärinkäyttävät lääkkeitä. kiintumattomista arvioutikriteereistä että eri- 21552: Kuolemansyytilastojen mukaan keskimää- laisista tilastoperusteista. Kansainvälisesti 21553: rin yksi henkilö on vuosittain kuollut huu- vertailukelpoisten kriteerien perusteella ar- 21554: meen aiheuttamaan myrkytykseen. Tarkem- vioituna Suomen huumausainetilanne on 21555: masta selvityksestä saatujen ennakkotietojen muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna 21556: mukaan huumekuolemat olisivat lisäänty- poikkeuksellisen tyydyttävä, sillä mm. laaja- 21557: neet. Niitä olisi n. 10 tapausta vuodessa. mittaista huumausaineiden väärinkäyttäjien 21558: Huumeet voivat johtaa kuolemaan välillisesti alakulttuuria ei ole muodostunut ja raskai- 21559: esim. itsemurhissa tai tapaturmissa. den huumeiden käyttö on varsin vähäistä. 21560: Huumausainetilanteen kehityksen arvioin- V a 1v on ta. Sosiaali- ja terveysministe- 21561: ti ei ole yksiselitteistä. Sosiaali- ja terveysmi- riön mukaan poliisin tutkintastrategia on 21562: nisteriön mukaan 1960-luvun lopulla aloite- muuttunut siten, että entistä enemmän keski- 21563: tun seurannan perusteella huumausainetilan- tytään laajoihin rikossarjoihin ja ammatti- 21564: ne oli nykyistä vaikeampi 1970-luvun alussa. maisiin rikoksentekijöihin. Vaikka kokonais- 21565: Tutkimusten mukaan huumekokeilut olivat rikosmäärä laski, rikokset muuttuivat tör- 21566: koululaisten ja varusmiesten parissa tuolloin keämmiksi. Esimerkiksi v. 1988 Helsingissä 21567: noin kaksi kertaa yleisempiä kuin 1980-luvun paljastettiin 39 ja kertomusvuonna peräti 85 21568: vaihteessa. Viime vuosina käytön kehitykses- törkeää salakuljetusta. Huumerikospaikka- 21569: sä ei ole tapahtunut voimakkaita muutoksia, kunnat lisääntyivät n. 40:stä 60:een. 21570: joskin huumausaineiden käytön mahdollises- Huumausainevalvonnassa tavoitteena on 21571: ta lisääntymisestä on parin viime vuoden estää huumausaineiden tuonti maahan jo tul- 21572: aikana saatu joitakin viitteitä. Kun esimer- lirajalla. Tullin, poliisin ja rajavartioston 21573: kiksi liikennejuopumuksesta epäillyistä löy- huumausainevalvontaa on kehitetty jo vuosia 21574: dettiin huumausaineita 10 vuotta sitten vain systemaattisesti. Tullivalvonnassa käytetään 21575: 1-2 tapausta vuosittain, niin v. 1987-88 apuna atk-tekniikkaa, erilaisia teknisiä väli- 21576: tapauksia oli 40-45 ja kertomusvuonna yh- neitä, erityiskoulutuksen kautta hankittua 21577: teensä 145. taito-tietoa, huumekoiria jne. Tullin ja polii- 21578: Hoitopaikoista keväällä 1990 saadun tie- sin välinen huumausaineyhteistyö on tiivistä. 21579: don mukaan huumausainetilanteessa ei ole Siihen kuuluu myös yhteinen koulutus ja 21580: tapahtunut muutoksia. Hoitoon hakeutuvat keskinäinen työkierto. Tulli otti kevään 1990 21581: ovat edelleen lähinnä sekakäyttäjiä. Canna- aikana käyttöön huumevihjepuhelimen, josta 21582: biksen kokeilukäyttö nuorten keskuudessa on ollut myönteisiä kokemuksia. 21583: on kasvanut. Selvityksen mukaan huumaus- Poliisi on sijoittanut Kyprokselle suoma- 21584: ainekulttuuri on ehkä kovenemassa, sillä on laisen huumausaineyhdysmiehen. Tullihalli- 21585: olemassa merkkejä järjestäytyneestä rikolli- tus on puolestaan sijoittanut oman yhdysmie- 21586: suudesta ja aseistautumisen lisääntymisestä. hensä Tanskaan Kööpenhaminaan. Tavoit- 21587: Tiedot huumausainetakavarikoista ja huu- teena on yhteistoiminnan laajentaminen v. 21588: mausainekuolemista sekä huumausainerikos- 1991. 21589: ten ilmitulo yhä useammalla paikkakunnalla Suomen valvontaviranomaiset ovat osallis- 21590: voivat myös viitata ongelman laajentumi- tuneet huumausainerikollisuuden vastustami- 21591: seen. Toisaalta kyselytutkimukset ja tiedot seen Interpolin ja CCC:n (Customs co-opera- 21592: eräistä huumerikoksista eivät anna tukea täl- tion council) jäsenvaltiona sekä osallistumal- 21593: le käsitykselle. Sosiaali- ja terveysministeriön la huumausaineyhdysmiesverkon ylläpitämi- 21594: mukaan on myös mahdollista, että huumaus- seen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. 21595: aineiden käyttö olisi siirtynyt tarkemmin tut- Suomi osallistuu myös Euroopan neuvoston 21596: kituista nuoremmista ikäryhmistä hieman Pompidou-ryhmän työskentelyyn. 21597: vanhempiin ikäryhmiin. Euroopan yhdentyminen asettaa uusia 21598: Huumausaineiden käyttö voi olla kokeilu- haasteita huumausainevalvonnalle rajojen 21599: 205 21600: 21601: avautuessa. Tulli- ja rajamuodollisuuksien suuksilla ja osanottajien määrillä arvioituna 21602: väheneminen ja yhteisökansalaisten ns. tar- pysynyt vakiona. Koulutus, valistus ja tiedotus 21603: kastuksitta tapahtuva rajanylitys tulevat pie- on ollut monipuolista. Valtiontilintarkastajien 21604: nentämään salakuljetuksesta kiinni jäämisen mielestä myös raittiustyön vaikuttavuutta on 21605: riskiä valtioiden rajoilla. Tulevan kehityksen pyrittävä arvioimaan. Ilman raittiustyötä päih- 21606: vuoksi valvontaviranomaiset ovat entistä tii- teiden ja tupakan käyttäjien määrä saattaisi 21607: viimmässä huumausaineyhteistyössä Pohjois- olla nykyistä suurempi. Elämäntapatutkimuk- 21608: maiden lisäksi muun Euroopan kanssa. Ny- set kuitenkin osoittavat, että valistuskampan- 21609: kyisessä kehitysvaiheessa on entistä tärkeäm- joiden vaikutuksesta päihteiden ja tupakan 21610: pää saattaa voimaan YK:n vuosien 1971 ja käyttö on yleensä vain tilapäisesti vähentynyt. 21611: 1988 huumausainesopimukset kaikissa mais- Vaikka pitkällä ajanjaksolla huumeiden käyttö 21612: sa. Vuoden 1988 huumausainesopimuksen ei ole esiintulleiden tapausten perusteella li- 21613: ratifioiminen on sosiaali- ja terveysministe- sääntynyt, kansainvälistymisen myötä saattaa 21614: riön mielestä siksi erityisen tärkeää myös ongelma vaikeutua nykyisestään. 21615: Suomessa, ja tilanne Itä-Euroopassa edellyt- Valtiontilintarkastajat korostavat, että ter- 21616: täisi Suomelta mahdollisimman pikaisia toi- veisiin elämäntapoihin sisältyy paitsi päihtei- 21617: mia sopimuksen ratifioimiseksi. Sopimuksen den ja tupakan käytön välttäminen myös esim. 21618: voimaantulolla voidaan vastata oleellisesti terveelliset ravintotottumukset ja vapaa-ajan- 21619: näkyvissä oleviin uhkatekijöihin. Sopimuk- viettoon liittyvät harrastukset, joilla on vaiku- 21620: sen ratifioimisen lisäksi Suomen tulee kehit- tusta yksilön fyysiseen ja henkiseen hyvinvoin- 21621: tää huumausaineyhteistyötä myös Itä-Euroo- tiin. Niiden puolesta kampanjoivien terveyden- 21622: pan maiden kanssa. huollon organisaation, järjestöjen ja yhteisöjen 21623: Enn al taeh käi s y. Huumausaineongel- toiminnan koordinointia on tehostettava. 21624: ma on keskeinen kansainvälisen yhteisön on- Nuorison ja aikuisväestön elämäntapojen 21625: gelma. Vain riittävällä kansainvälisellä yh- tervehdyttämisessä pysyvästi ovat keskeisessä 21626: teistyöllä voidaan ehkäistä huumausaineiden asemassa koulu- ja työterveyshuolto, jotka 21627: käyttöä. Suomi osallistuu tähän yhteistyöhön voivat vaikuttaa ennalta ehkäisevästi yksilön 21628: pohjoismaisella tasolla ja YK:n eri huumaus- hyvinvointiin jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti 21629: aine-elimissä. Suomi on myös kehitysavus- lähes koko elämäniän. Merkittävää raittius- 21630: saan ollut tukemassa mm. eräitä huumausai- työtä tekevät myös päihdehuollon yksiköt ja 21631: neprojekteja Afrikassa. vapaaehtoisjärjestöt. Valtiontilintarkastajien 21632: Huumausaineiden käyttöä voidaan ehkäis- mielestä on ensisijaisesti tuettava ja kehitet- 21633: tä ennalta tiedottamalla käytön haittavaiku- tävä näiden organisaatioiden toimintaa. 21634: tuksista. Tiedotusta, valistusta ja opetusta Alkoholin jakelua valvovat monet viran- 21635: toteutetaan oppilaitoksissa, sosiaali- ja ter- omaiset sekä erilaisten lupamenettelyjen avulla 21636: veydenhuollon palvelujen sekä poliisin toi- että tarkastuksia tekemällä. Lisäksi kansalais- 21637: minnan yhteydessä. Useat kansalaisjärjestöt ten alkoholinkäyttöä valvoo poliisi. Valtionti- 21638: sekä kirkko tiedottavat ja valistavat mm. lintarkastajien mielestä valvontajärjestelmää 21639: yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa. So- tulee yksinkertaistaa ja tarpeetonta lupame- 21640: siaali- ja terveysministeriössä on asetettu ker- nettelyä keventää. Päihdyttävien aineiden val- 21641: tomusvuonna työryhmä laatimaan suunnitel- vontaa tulee suunnata enemmän alkoholin käy- 21642: ma ehkäisevää huumetyötä tekevien järjestö- töstä huumeisiin. 21643: jen sekä viranomaisten työnjaosta ja yhteis- 21644: työstä. Kertomusvuonna valmistui vanhem- Pakolaisten vastaanotto. Vuonna 1988 siir- 21645: mille, nuorille ja ammattiauttajille tarkoitettu ryttiin kunnalliseen pakolaisten vastaanot- 21646: laajalevikkineo huumausaineongelmaa käsit- toon, niin että pakolaiset siirtyvät suoraan 21647: televä opas. Myös tulli ja poliisi valmistavat asuinkuntaansa heille varattuihin asuntoihin. 21648: valistus- ja tiedotusmateriaalia. Tähän vaikuttivat pääkaupunkiseudun vai- 21649: Lainsäädännön ja huumausainevalvonnan kea asuntotilanne ja siitä johtuvat pitkät 21650: merkitys on myös keskeinen. Suomessa huu- odotusajat Malmin pakolaiskeskuksessa sekä 21651: mausaineiden käyttö on kriminalisoitu ja valtioneuvoston päätös korottaa pakolais- 21652: huumausainevalvonta on kansainvälisestikin kiintiö 200:aan v. 1987. Kertomusvuoden 21653: verrattuna tehokkaasti järjestetty. maaliskuussa kiintiö korotettiin 400:aan ja 21654: Kuntien raittiustyö on 1980-luvulla tilai- toukokuussa 500:aan Kansainvälisen Punai- 21655: 206 21656: 21657: sen Ristin juhlavuoden kunniaksi. Vuoden sinne on jouduttu sijoittamaan perheenyhdis- 21658: 1990 kiintiö vahvistettiin valtion tulo- ja me- tämisohjelman mukaisesti saapuneita omai- 21659: noarvion käsittelyn yhteydessä 500:ksi. sia ja asuntopula on aiheuttanut pitkiä odo- 21660: Valtioneuvoston päätös pakolaisten vas- tusaikoja. Helsingissä toimii SPR:n ylläpitä- 21661: taanoton järjestämisestä ja korvaamisesta mänä kaksi turvapaikan hakijoiden vastaan- 21662: (VNp n:o 600/88) selkeytti valtion ja kuntien ottokeskusta, jotka majoittavat yhteensä 250 21663: työnjaon ja kustannusten korvaamisen pe- henkeä. Toinen näistä on tilapäinen. SPR:n 21664: riaatteet. Valtioneuvosto antoi myös päätök- vastaanottokeskuksissa Turussa ja Joutse- 21665: sen pakolaisten toimeentulon turvaamisesta nossa oli elokuussa 1990 yhteensä n. 350 21666: (VNp n:o 537 /88). Pakolaisten vastaanotta- turvapaikan hakijaa, ja Nastolaan on avattu 21667: minen sisältää asumisen, sosiaali- ja terveys- vastaanottokeskus, joka voi majoittaa n. 175 21668: palvelujen, opetus- ja kulttuuripalvelujen ja henkeä. Osa SPR:n vastaanottokeskuksista 21669: toimeentuloturvan sekä muiden tarpeellisten on tarkoitus siirtää valtiolle vuoteen 1991 21670: toimien järjestämistä. Kunnalle aiheutuviin mennessä. Mikkeliin on avattu 120-paikkai- 21671: kustannuksiin voidaan suorittaa laskennalli- nen ja Hauholie tilapäinen 120-paikkainen 21672: nen korvaus valtion varoista. Korvauksen vastaanottokeskus ja Vaasaan syyskuussa 21673: määrä riippuu pakolaisen maassaoloajasta 1990 100-paikkainen vastaanottokeskus. La- 21674: siten, että toiselta vuodelta voidaan maksaa pinjärven kuntoutumiskeskus on ottanut vas- 21675: kaksi kolmasosaa ja kolmannelta vuodelta taan 38 turvapaikan hakijaa, ja marraskuun 21676: yksi kolmasosa ensimmäisen vuoden kor- alkuun mennessä määrä nousee 21677: vauksista. Korvausten maksamisessa toimii sataan. Kuntoutumiskeskuksen käyttötar- 21678: valtion viranomaisena sosiaalihallitus. Perus- koitus esitetään muutettavaksi siten, että se 21679: koululaisten ryhmämuotoisen alkuvaiheen ottaa vastaan sekä kuntoutettavia asiakkaita 21680: opetuksen korvaus maksetaan enintään yh- että pakolaisia. 21681: den vuoden ajalta, ja viranomaisena toimii Pakolaisten vastaanoton ongel- 21682: kouluhallitus. Muita korvauksia voidaan mat j a k e h i t t ä m i s tarpeet. Pakolais- ja 21683: maksaa valtion varoista enintään kymmenen siirtolaisuusasioiden hallinto on hajautettu 21684: vuotta. usealle eri ministeriölle. Ulkoasiainministe- 21685: Turkuun perustettiin v. 1987 kunnallinen riön vastuualueeseen kuuluvat siirtolaisuus- 21686: vastaanottokeskus, josta pakolaiset siirtyvät ja pakolaisasioissa Suomen viralliseen ulko- 21687: joko Turkuun tai ympäristökuntiin. Vuoden politiikkaan liittyvät kysymykset, yhteydet 21688: 1988 alussa ottivat uuden järjestelmän mu- kansainvälisiin elimiin sekä kehitysyhteistyö. 21689: kaisesti pakolaisia vastaan Hyvinkää, Porvoo Sisäasiainministeriölle kuuluvat mm. lupa- 21690: ja Porvoon maalaiskunta. Kertomusvuoden asiat, turvapaikkapäätökset, maahantulolu- 21691: lopussa pakolaisia vastaanottaneita kuntia vat, oleskelu- ja työluvat sekä pakolaisten 21692: oli 31. Useat kunnat ovat tehneet päätöksen matkustusasiakirjat ja muukalaispassit. Siir- 21693: pakolaisten vastaanottamisesta, ja monet tolaisuusasiat kuuluvat työministeriölle. So- 21694: ovat laatineet pidemmän aikavälin vastaan- siaali- ja terveysministeriölle kuuluvat pako- 21695: ottosuunnitelman. laispolitiikkaan liittyvät yleiset asiat, joita 21696: Turvapaikan hakijat. Suomessa on käsiteltäessä se toimii esittelevänä viranomai- 21697: turvapaikan hakijoita ollut kansainvälisesti sena. Sosiaalihallitukselle kuuluu pakolaisten 21698: katsoen erittäin vähän. Vuonna 1987 turva- vastaanoton käytännön toteutus. 21699: paikkaa haki 48 henkilöä ja v. 1988 64. Turvapaikkapyyntöjen käsittelyaika polii- 21700: Kertomusvuonna turvapaikan hakijoita oli sin suorittamine puhutteluineen on nykyisel- 21701: 174. Vuonna 1990 turvapaikkaa tulee hake- lään n. puoli vuotta. Sosiaalihallituksen kus- 21702: maan sisäasiainministeriön ulkomaalaiskes- tannukset turvapaikanpyytäjää kohti ovat 21703: kuksen arvion mukaan n. 2 000 henkilöä. tältä ajalta 45 500 mk. Karkotuspäätöksistä 21704: Syyskuun 12. päivään 1990 mennessä heitä voi valittaa, jolloin käsittely saattaa viedä 21705: oli tullut 1 368. jopa vuoden. Päätöksenteon erillisyys vas- 21706: Malmin pakolaiskeskuksesta on tehty vas- taanottoa ja majoitusta järjestävästä hallin- 21707: taanottokeskus turvapaikan hakijoille ja nosta aiheuttaa monenlaisia käytännön on- 21708: YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun osoitta- gelmia. Esimerkiksi perheenyhdistämishake- 21709: mille hätätapauksille. Keskuksen 130 hengen mukseen vastauksen saaminen saattaa viedä 21710: majoituskapasiteetti on riittämätön, koska parikin vuotta ja tiedonkulku on epävarmaa, 21711: 207 21712: 21713: kun paperit kiertävät viranomaiselta toiselle. kahakemuksesta oli toukokuun 15. päivänä 21714: Turvapaikkahakemusten käsittelyn puut- 1990 27:n käsittely kesken, 9 oli saanut tur- 21715: teet ovat tulleet yhä selvemmin esille turva- vapaikan, 32 oleskeluluvan suojelun tarpees- 21716: paikan hakijoiden määrän lisääntyessä. Ha- sa ja 4 muutoin pysyvässä tarkoituksessa. 21717: kijoiden puhuttelut siirrettiin vuoden 1990 Vuonna 1990 oli heinäkuun loppuun mennes- 21718: helmikuussa suojelupoliisilta paikallispoliisil- sä saapunut 1 130 turvapaikan hakijaa. Näis- 21719: le. Poliisilta puuttuu tähän toimintaan voi- tä 66 oli peruuttanut hakemuksensa, 4 oli 21720: mavaroja ja koulutusta. Tulkkien puute on saanut turvapaikan, 20 oli saanut oleskelulu- 21721: vakava ongelma, joka viivästyttää puhottelu- van suojelun tarpeessa ja 16 tavallisena ulko- 21722: jen tekoa. Esimerkiksi 600 somalin puhutte- maalaisena oleskeluluvan pysyvässä tarkoi- 21723: luja varten on apuna vain kaksi tulkkia. tuksessa, 924 hakemuksen käsittely oli kes- 21724: Ruotsinkielisillä alueilla on voitu käyttää ken. 21725: Ruotsista palkattuja päteviä tulkkeja. Pakolaisasiain neuvottelukunta on esittä- 21726: Käsittelyajat ovat venyneet, koska poliisil- nyt toiminnallisen kokonaisuuden saamiseksi 21727: la ei ole ollut selkeää suunnitelmaa puhotte- ja toiminnan tehostamiseksi ulkomaalais- 21728: lujen tekemisestä ja valmiit puhuttelupöytä- asioiden keskittämistä hallinnollisesti yhteen 21729: kirjat ovat odottaneet ulkomaalaiskeskukses- yksikköön. Neuvottelukunta esittää, että so- 21730: sa käsittelyä kuukausia. Poliisihallinnon tur- siaali- ja terveysministeriön, työministeriön 21731: vapaikkapuhutteluja koskevista ohjeista ei tai sisäasiainministeriön yhteyteen tai alai- 21732: ole neuvoteltu sosiaali- ja terveysministeriön suuteen perustettaisiin ulkomaalaisasioista 21733: kanssa, joka kuitenkin vastaa turvapaikan laajasti vastuussa oleva hallintoyksikkö. Sin- 21734: hakijoiden huollon järjestämisestä. Pakolais- ne siirrettäisiin sisäasiainministeriön ulko- 21735: ten majoittamisen ja poliisin puhottelujen maalaiskeskuksen nykyiset tehtävät, sosiaali- 21736: välillä ei ole koordinaatiota. ja terveysministeriön ulkomaalaiskuraattorin 21737: Myös tiedottaminen ulkomaalaiskeskuk- ja sosiaalihuolto-osaston pakolaisasioihin 21738: sesta ulkomaalaiskuraattorille sosiaali- ja ter- liittyvät tehtävät, työministeriön siirtolaisuus- 21739: veysministeriöön kangertelee. Ulkomaalais- asiat sekä sosiaalihallituksen pakolaisten vas- 21740: kuraattori ilmoittaa ratkaisuista joko sosiaa- taanoton tehtävät. 21741: lihallituksen pakolaiskeskukseen tai Suomen Pakolaiskiintiön korottamisen ja turvapai- 21742: Punaiseen Ristiin sen mukaan, missä turva- kan hakijoiden määrän lisääntymisen seu- 21743: paikan pyytäjä asuu. Esimerkiksi yhdessä- rauksena Suomeen saapuu useita kansalli- 21744: toista tapauksessa sisäasiainministeriö on toi- suuksia, jotka edustavat eri kulttuuri- ja kie- 21745: mittanut päätöksensä ulkomaalaiskuraatto- li taustoja. Esimerkiksi eräässä vastaanotto- 21746: rille kahdesta ja puolesta viikosta yhteen keskuksessa on kesäkuussa 1990 edustettuna 21747: kuukauteen kestävällä viiveellä, ja yhdentois- 25 eri kansallisuutta. Sosiaalihallituksen mu- 21748: ta hakijan kohdalla viive oli yhdestä kahteen kaan tämä asettaa vaatimuksia kehittämistoi- 21749: kuukauteen. Päivärahaa on maksettu koko minnalle mm. pakolaisten oman kulttuurin 21750: t~ltä ajalta kunnes päätös on annettu tiedok- tukemiseen liittyvissä kysymyksissä. Tiedo- 21751: SI. tus- ja materiaalituotannon tulisi vastata uu- 21752: Poliiseilla ei ole toimintaohjeita eikä ul- sia tarpeita. 21753: komaalaiskeskuksella toimintaperiaatteita, Sosiaalihallitus pitää tärkeänä, että eri hal- 21754: kuinka menetellä kielteisen turvapaikkapää- linnonalat ottaisivat vastuun niistä tehtävis- 21755: töksen jälkeen. Tällöin saattaa ulkomaalai- tä, jotka muutenkin kuuluvat niiden toimi- 21756: nen asua pakolaiskeskuksessa vielä yli puoli alaan. Näitä ovat mm. aikuisopetuksen jär- 21757: vuotta, koska poliisi ei tiedä, miten menetellä jestäminen, tulkkikoulutus ja tulkkien väli- 21758: tai koska ulkomaalainen ei saa karkotuspää- tys, opintoapurahojen myöntäminen ja kult- 21759: töstä. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä tuuriasiat. Näiden siirtämistä opetusministe- 21760: vuodelle 1991 on momentin Pakolaisten vas- riön hallinnonalalle esitettiin vuoden 1990 21761: taanotto (33.29.61) perusteluihin tehty lisäys, tulo- ja menoarvioon, mutta tuloksetta. Esi- 21762: jonka mukaan määrärahaa saa käyttää kiel- tys on tehty uudelleen vuoden 1991 tulo- ja 21763: teisen päätöksen saaneiden turvapaikan ha- menoarvioon. 21764: kijoiden paluumatkakustannusten maksami- Sosiaalihallituksen mukaan pakolaisten 21765: seen. vastaanottoa koskeva soveltava tutkimus ja 21766: Kertomusvuonna jätetystä 174 turvapaik- kehittämistoiminta on riittämätöntä. Pako- 21767: 208 21768: 21769: laisia vastaanottaneiden kuntien kokemuk- arvwzmaan tehtyjen tozmzen vaikutuksia ja 21770: set tulisi voida hyödyntää koko maassa. hyödyntämään saatua tietoa käytännön toi- 21771: Vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöt voitaisiin minnassa. Olisi esim. tarpeen selvittää, miten 21772: myös saada mukaan pakolaistyöhön järjes- se, että kunta ottaa vastaan vain muutaman 21773: tämällä erilaisia kehittämisprojekteja. Suo- pakolaisen, vaikuttaa näiden sopeutumiseen. 21774: men Akatemian rahoittamana on tekeillä Tarvitaan myös yhteiskuntatieteellistä, so- 21775: yksi pakolaisuutta koskeva yhteiskuntatie- siaalipsykologista ja kasvatustieteellistä tutki- 21776: teellinen tutkimus, joka käsittelee kulttuuri- musta lisäämään tietoa pakolaisasioista ja 21777: identiteetin merkitystä. Sosiaalihallitus ra- auttamaan pakolaisten perehdyttämisessä suo- 21778: hoittaa tutkimuksen pakolaisista palvelujen malaiseen yhteiskuntaan. Valtioneuvoston pe- 21779: käyttäjinä. riaatepäätökseen (VNp n:o 600(88) sisältyvät 21780: Muistiossaan turvapaikan hakijoiden vas- pakolaisten koulutus- ja kulttuuripalvelut kuu- 21781: taanottotoiminnasta Pakolaisasiain neuvot- luisivat luontevimmin opetusministeriön hallin- 21782: telukunnan työvaliokunnan asettama työryh- nana/alle. 21783: mä on esittänyt useita ehdotuksia toiminnan 21784: kehittämiseksi. Muistiossa on kiinnitetty yh- Turvapaikkahakemusten käsittely on nykyi- 21785: tenä asiana huomiota vastaanottokeskusten sellään hidasta, mikä on omiaan lisäämään 21786: henkilöstön työoloihin. Työskentely vastaa- turvapaikan hakijoiden epävarmuutta. Ratkai- 21787: nottoyksikössä eri kansallisuuksia ja erilaisia sujen viipyminen lisää huomattavasti vastaan- 21788: näkemyksiä omaavien, yleensä ahdistuneiden ottotoiminnan kustannuksia. Yhden turvapai- 21789: ihmisten parissa on henkisesti kuormittavaa. kan hakijan lasketaan aiheuttavan sosiaalihal- 21790: Työryhmä on ehdottanut, että vastaanot- litukselle menoja 7 584 mk kuukaudessa, joten 21791: toyksikön henkilökunnalle järjestetään mah- nykyään tavallinen puolen vuoden mittainen 21792: dollisuus konsultaatioon, työnohjaukseen ja turvapaikkapäätöksen odotus tulee maksa- 21793: työtä tukevaan täydennyskoulutukseen ja maan n. 45 500 mk. Laskelmien mukaan odo- 21794: että vastaanottoyksikön työsuojeluun liitty- tusajan lyheneminen yhdellä kuukaudella sääs- 21795: viä kysymyksiä seurataan. täisi menoja 16,0 Mmk vuodessa. Vuoden 1991 21796: Myös turvapaikan hakijoiden palvelujen aikana arvioidaan pakolaisten vastaanoton tu- 21797: järjestämiseksi uusilla paikkakunnilla ja pää- levan maksamaan 181,0 Mmk. 21798: asiallisesti kunnallisina palveluina tarvitaan Turvapaikkahakemusten käsittelyn vakava 21799: viranomaisten, opettajien ym. perehdyttämis- ongelma on puhuttelut tekevän paikallispoliisin 21800: koulutusta turvapaikan hakijoiden erityisky- riittämättömät voimavarat, koulutuksen ja 21801: symyksissä. tulkkien puute. Valtiontilintarkastajat eivät 21802: Sosiaalihallituksen vastuualueelle kuuluva pidä kohtuullisena, että turvapaikan hakija voi 21803: pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaan- joutua odottamaan puhutteluun pääsyä jopa 21804: otto on voimakkaasti kasvava tehtäväalue,jon- kolme kuukautta. Päätöksenteon ja päätökses- 21805: ka vaatimuksiin on jouduttu vastaamaan no- tä tiedottamisen hitaus johtuu osaltaan sisä- 21806: peasti. Pakolaiskiintiöön kuuluvat pakolaiset asiainministeriön ulkomaalaiskeskuksen riittä- 21807: on sijoitettu suoraan kuntiin, jotka ovat teh- mättömistä resursseista sekä toiminnan koor- 21808: neet päätöksen heidän vastaanottamisestaan. dinoimattomuudesta ja se/keiden toimintape- 21809: Turvapaikan hakzjoille on avattu lyhyessä riaatteiden ja -ohjeiden puuttumisesta. 21810: ajassa uusia vastaanottokeskuksia, jotka ovat 21811: nopeasti täyttyneet. Kun vuoden alussa arvioi- Valtiontilintarkastajat yhtyvät pakolais- 21812: tiin turvapaikan hakijoita v. 1990 tulevan asiain neuvottelukunnan esitykseen ulkomaa- 21813: 500-1 000, oli arvio kesäkuussa noussut jo n. laisasioiden keskittämisestä yhteen hallintoyk- 21814: 2 OOO:een. Maailmassa on tällä hetkellä useita sikköön toiminnallisen kokonaisuuden aikaan- 21815: kriisialueita, joiden tapahtumat saattavat joh- saamiseksi. Näiden asioiden keskittämistä 21816: taa pakolaisongelman yhä kasvavaan vaikeu- ovat valtiontilintarkastajat esittäneet aiemmin 21817: tumiseen. kertomuksessaan vuodelta 1986 ( s. 176). 21818: Valtiontilintarkastajat toteavat, että pako- Ulkomaalaisasioiden hoidossa on jatkossa 21819: laisten sijoittamisessa on otettu käyttöön rat- kyettävä reagoimaan muutoksiin nopeasti ja 21820: kaisumalli, jonka soveltuvuutta tarkoitukseen- joustavasti sekä samalla takaamaan siirtolais- 21821: sa ei ole voitu ennakolta tutkia. Tämän vuoksi ten, pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden oi- 21822: on ryhdyttävä selvittämään, seuraamaan ja keusturva. 21823: 209 21824: 21825: 21826: 21827: 21828: Työministeriön hallinnonala 21829: 21830: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet alentunut. Kehitys on vaihdellut toimialoit- 21831: tarkastuksen työministeriössä 6.4.1990. tain. Ikäryhmittäin 40-44- ja 50-54-vuo- 21832: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat tiaiden työttömyysasteet olivat vielä v. 1988 21833: ovat selvittäneet työministeriön organisaatio- samat tai korkeammat kuin v. 1986. 21834: muutosta, työllisyyslain toteutumista kerto- Ajankohtainen työvoimapula. 21835: musvuonna, työvoiman tarjonnan kehitystä Työvoimapula ja työttömyys ovat työmark- 21836: ja työvoimapulaa sekä työ- ja opetusviran- kinoiden epätasapainoilmiöitä. Työvoimapu- 21837: omaisten yhteistoimintaa. Työministeriöön la ei kuitenkaan esiinny tilastoissa samoin 21838: tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä on käsi- kuin työttömyys eikä sitä mitata vastaavasti. 21839: telty työministeriön hallinnonalan toiminnan Työvoimapulaa koskeva tiedontuotanto on 21840: keskeisiä kysymyksiä kertomusvuonna, Eu- hajanaista ja kertaluonteista. Tilanteesta ei 21841: roopan integraatioprosessin vaikutuksia työ- ole täsmällistä yleiskuvaa, kuten ei myöskään 21842: ministeriön hallinnonalalla, siviilipalvelujär- selkeää ja yksikäsitteistä työvoimapulan 21843: jestelmän tilaa sekä työs~ojeluh'_l}lir;m_on pii_ri- määritelmää. Luonteeltaan työvoimapula voi 21844: ja aluetason sopeuttamista tyoaslamhalhn- olla tilapäistä tai kausiluonteista, suhdanne- 21845: toon. kehitykseen liittyvää tai rakenteellista. Voi- 21846: daan puhua myös työvoiman viivästyneestä 21847: rekrytoinnista, niukkuudesta ja varsinaisesta 21848: pulasta. 21849: Työministeriö Puutetta työvoimasta ilmeni 1960--80-lu- 21850: vuilla kertomusvuoden lisäksi merkittävästi 21851: vain kerran aikaisemmin. Kertomusvuonna 21852: Työvoiman tarjonnan kehitys. T y ö voiman työvoiman hankintavaikeudet liittyivät no- 21853: tarjonta v. 1 9 8 5-8 9 . Työvoiman tar- peaan taloudelliseen kasvuun. Vuonna 1987 21854: jonta laski Suomessa v. 1986--88 ja oli kerto- kokonaistuotanto kasvoi 4,0 %, v. 1988 kas- 21855: musvuoden kasvusta huolimatta edelleen vu oli 5,2 % ja kertomusvuonna 5,0 %. Ker- 21856: vuoden 1986 alapuolella. Tämä kehitys vai- tomusvuoden työvoiman puute ei ollut ensi- 21857: kutti osaltaan työttömyyden laskuun. Alueel- sijaisesti määrällistä, sillä työttömänä oli 21858: lisesti kehitys noudatteli yleistä kehitystä, jos- edelleen n. 100 000 henkilöä. Pula työvoimas- 21859: ta toimialoittain poikkesivat rahoitus, vakuu- ta ilmeni pikemminkin laadullisena eli tiedon, 21860: tus ja palvelut, joilla työvoiman määrä li- taidon ja osaamisen lisätarpeena. Määräl- 21861: sääntyi tuntuvasti. Maa- ja metsätaloudessa, linen pula ilmeni selvimpänä tietyillä ammat- 21862: maa- ja vesirakennuksessa sekä liikenteessä tialoilla ja alueilla, kuten esim. sosiaali- ja 21863: työvoima väheni kertomusvuonna. terveydenhuollossa sekä pääkaupunkiseudul- 21864: Ikäryhmittäin poikkeaman yleisestä kehi- la. 21865: tyksestä muodostivat 40-49 -vuotiaat. Tässä Työvoiman laadullisen puutteen kysynnäs- 21866: ryhmässä sekä mies- että naistyövoima kas- tä johtuvia taustasyitä olivat mm. teknisen 21867: voivat. Sen sijaan 30--39-vuotias työvoima kehityksen vuoksi lisääntyneet työntekijöi- 21868: väheni myös kertomusvuonna. Vanhimmissa den koulutustaso-, ammattitaito- ja tehok- 21869: ikäryhmissä varhaiseläkejärjestelmät ovat vä- kuusvaatimukset. Työvoiman kysynnän tilas- 21870: hentäneet työvoimaa. toissa näkyvä määrällinen nettolisäys ei sen 21871: Työttömyysaste on vuoden 1986 jälkeen sijaan viime vuosina ole ollut erityisen mer- 21872: 210 21873: 21874: kittävä. Vasta kertomusvuoden keväällä työ- Työvoimaministeriön vuoden 1988 alussa 21875: voiman kysyntä alkoi selvästi voimistua. julkaisemassa raportissa työvoiman tarjon- 21876: Työvoiman kysynnän kasvu painottui Etelä- nan ennakoitiin lisääntyvän v. 1987-2000 21877: Suomeen ja alueellisiin kasvukeskuksiin. n. 46 000 henkilöllä eli keskimäärin n. 3 500 21878: henkilöllä vuodessa. Tarjonnan ennakoitiin 21879: Toinen keskeinen syy työntekijöiden han- siten kasvavan hitaammin kuin v. 1977-87, 21880: kintavaikeuksiin kertomusvuonna oli se, että jolloin kasvu oli keskimäärin 19 000 henkilöä 21881: työvoiman tarjonta ei enää kasvanut. Uusien vuodessa. Uuden työvoiman virran työmark- 21882: ja hyvin koulutettujen työntekijöiden työ- kinoille arvioitiin supistuvan. 21883: markkinoille tulo väheni 1980-luvun jälki- 21884: puoliskolla noususuhdannevaiheessa. Tämän Ikärakenteeltaan työvoiman arvioitiin van- 21885: aiheuttivat edellisen vuosikymmenen alun henevan. Suuret ikäluokat olivat 1980-luvun 21886: matala syntyvyys, työvoimareservien asteit- lopulla 40. ikävuotensa vaiheilla, vuonna 21887: tainen ehtyminen sekä paluuvoittoisuuden 2000 he ovat 50-54-vuotiaita. Heistä useim- 21888: väheneminen siirtolaisuudessa. mat ovat tällöin jo sijoittuneet pitkiin työsuh- 21889: Edellä mainitut tekijät johtivat työvoiman teisiin, kun taas nuoria, liikkuvia ikäluokkia 21890: tarjonnan vähenemiseen vuosien 1987-88 on aiempaa vähemmän. 21891: noususuhdanteessa. Vuonna 1987 työvoima 21892: väheni 15 000 henkilöllä. Vastaava vähennys Nuoren 15-24-vuotiaan työvoiman tar- 21893: v. 1988 oli 8 000 henkilöä. Vuosina 1986-88 jonnan arvioitiin supistuvan n. 60 000 henki- 21894: miesten työvoimaosuus aleni prosenttiyksi- löllä vuoteen 2000 mennessä. Ikäluokkien 21895: kön verran. Naisten työvoimaosuus supistui pienentymisen ohella tähän vaikuttavat kou- 21896: puolestaan vajaat puoli prosenttiyksikköä. lutuksen yleistyminen ja koulutusaikojen pi- 21897: Kehitys oli aiempaan verrattuna poikkeuk- dentyminen. Nuorten oletettiin osallistuvan 21898: sellista. heille suunniteltuun koulutukseen ja työhön- 21899: Työvoimapulalla on yleisesti tuotannon osallistuvuuden arvioitiin alenevan, jolloin 21900: kasvua hidastava vaikutus. Tämä voi olla työmarkkinoille tulo siirtyy muutamilla vuo- 21901: myönteistä, mikäli se tasaa tuotannon kausi- silla. 21902: ja suhdannehuippuja. Kielteiset vaikutukset 21903: syntyvät siitä, että kasvu hidastuu useimmi- 25~~39-vuotiaiden määrän arvioitiin vähe- 21904: ten tuotannossa, jossa vaaditaan korkeaa nevän n. 180 000 henkilöllä vuoteen 2000 21905: teknologiaa ja ammattitaitoa. Työvoimapula mennessä. Aikuiskoulutuksen yleistymisen 21906: ei johda vain tuotannon hidastumiseen, vaan arvioitiin alentavan tässä ikäryhmässä myös 21907: myös inflaation kiihtymiseen. työhönosallistumista. Naisten työhönosallis- 21908: tumiseen vaikuttavat arvioiden mukaan las- 21909: Työvoimapolitiikan yksi avainkysymys on- ten kotihoidon tuki ja oikeus jäädä hoitova- 21910: kin työmarkkinoiden toimivuuden lisäämi- paalle työsuhteen katkeamatta. 21911: nen, kun yhtäältä esiintyy työvoimapulaa ja 21912: toisaalta työttömyyttä. 40-54-vuotiaiden maaran ennakoitiin 21913: Työvoiman tarjonnan tuleva ke- kasvavan vuoteen 2000 mennessä n. 265 000 21914: hitys. Työvoimaministeriö julkaisi v. 1988 henkilöllä suurten ikäluokkien siirtyessä tä- 21915: työvoiman kysynnän ja tarjonnan pitkän ai- hän ryhmään. Ryhmään kuuluvien naisten 21916: kavälin kehitysarvion, joka koski työvoiman työhönosallistumisen arvioitiin edelleen ko- 21917: kysynnän kehitystä vuoteen 1995 ja työvoi- hoavan. 21918: man tarjonnan kehitystä vuoteen 2000. Työ- 21919: ministeriö asetti edelleen 27.10.1989 työryh- Yli 55-vuotiaan työvoiman tarjonnan ar- 21920: män, jonka tehtävänä oli laatia taloudellisen vioitiin vähenevän lähivuosina nopean eläke- 21921: kasvun vaihtoehtoisille kehitysurille perustu- läistymisen takia. Noin puolet 55-64-vuo- 21922: vat ennusteet työvoiman tarjonnasta, päätoi- tiaista on tätä nykyä eläkeläisiä. 21923: mialoittaisesta työvoiman kysynnästä ja työ- 21924: tuntien kehityksestä sekä arvio työvoiman Työvoimataseen arvioitiin muodostuvan 21925: saatavuudesta vuoteen 2000 mennessä. Työ- seuraavaksi, kun bruttokansantuotteen ole- 21926: ryhmän tuli saada työnsä valmiiksi tettiin kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa 21927: 30.10.1990 mennessä. (1 000 henkilöä): 21928: 211 21929: 21930: 1985 1987 1995 1 2000 1 Muutos 21931: 1987-95 21932: Työikäinen väestö ................................. . 3 708 3 719 3 796 3 833 + 77 21933: Työvoimaan kuulumaton väestö ................... . 1 142 1 162 1 204 1 230 + 42 21934: Työvoima ........................................ . 2 566 2 557 2 592 2 603 + 35 21935: - 15-24-vuotiaat ................................ . 401 374 302 318 -72 21936: - 25-39-vuotiaat ................................ . 1 122 1094 991 913 -103 21937: - 40--54-vuotiaat ................................ . 770 830 1041 1094 +211 21938: - 55-74-vuotiaat ................................ . 273 259 258 278 -1 21939: Työttömät ........................................ . 129 134 115 - 19 21940: Työvoimaosuus % 69,2 68,8 68,3 67,9 -0,5 21941: 21942: 1 Ennuste 21943: 21944: 21945: Työvoiman tarjonnan arvioitiin jäävän 2. Työvoiman osallistumisasteen muutos. 21946: jonkin verran edellä esitettyä pienemmäksi, Kotitalouksissa saattaa olla työmarkkinoi- 21947: mikäli taloudellinen kasvu osoittautuisi ole- den käytettävissä olevia työikäisiä. Kysy- 21948: tettua pienemmäksi. myksessä on enintään 100 000 henkilön työ- 21949: Toteutuneen kehityksen valossa useat edel- voimareservi. 21950: lä esitetyt johtopäätökset näyttivät vuoden Varhaiseläkkeiden lisääntymisen vuoksi 21951: 1990 alkupuolella oikeansuuntaisilta. Työ- keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on 21952: voiman kysyntä oli kuitenkin noussut enna- 58-59 vuotta. Mikäli varhaiseläkkeelle siir- 21953: koitua enemmän, ja työvoiman tarjonnan tyminen jatkuu nykyisellään, kasvaa varhais- 21954: rakenne oli muuttunut. Varhaiseläkejärjestel- eläkkeelle siirtyvien määrä voimakkaasti, 21955: mien vuoksi työvoimaosuudet olivat van- kun suuret ikäluokat tulevat varhaiseläkkei- 21956: hemmissa ikäryhmissä ennakoitua alemmat, siin oikeuttavaan ikään. Mikäli työllisyysti- 21957: mutta nuoremmissa ikäryhmissä puolestaan lanne on hyvä, vähenee työttömyyseläkkeelle 21958: ennakoitua korkeammat. siirtymisen tarve. Työkyvyttömyyseläkkeelle 21959: Edellä mainittu työryhmä julkaisi 5.4.1990 siirrytään puolestaan vähemmän, mikäli ta- 21960: väliraporttinsa, jonka mukaan työvoiman paturmat vähenevät ja mikäli työterveyden- 21961: tarjonta kasvaa hitaasti vielä 1990-luvulla. huoltoa ja työsuojelua kehittämällä ehkäis- 21962: Vuosikymmenen alkupuoliskolla työvoiman tään työkyvyttömyyttä. Osa-aikaeläke tar- 21963: lisäykseksi arvioitiin 33 000 ja jälkipuoliskol- joaa vaihtoehdon kokoaikaisvarhaiseläkkeil- 21964: la 19 000 henkeä. Vuoden 2000 jälkeen työ- le. Periaatteessa voidaan myös nostaa van- 21965: voiman arvioitiin alkavan vähetä. Keskeisim- huuseläkkeen alaikärajaa. Yhteiskuntapoliit- 21966: mäksi piirteeksi tulevassa kehityksessä näh- tiset tavoitteet asettavat kuitenkin 21967: tiin työvoiman keski-iän kohoaminen. Työ- muutoksille ehtoja. Tämän vuoksi tarkastelu 21968: voimavajaus ja etenkin ikääntyvien työttö- painottuu vapaaehtoisiin muutoksiin. 21969: myys esiintyvät tällöin rinnakkain. Mahdol- Naisten työvoimaosuutta vanhemmissa 21970: liset työvoimareservit ovat 1990-luvulla ikäluokissa voi tulevaisuudessa nostaa se, 21971: keski-ikäisissä ja etenkin vanhemmissa ikä- että suurissa ikäluokissa naisten työskentely 21972: ryhmissä. työmarkkinoilla on yleisempää kuin nyt van- 21973: Työvoiman tarjonnan lisäämis- hemmissa ikäryhmissä. Tämä johtuu mm. 21974: m a h d o 11 i suu d et. Käytettävissä olevan koulutustason noususta ja asenteiden muu- 21975: työvoiman määrään voidaan vaikuttaa useil- toksista. Kotitaloustyötä tekeviä ei kuiten- 21976: la yhteiskuntapolitiikan keinoilla. Seuraavia kaan tilastoida työvoimaan kuuluviksi. 21977: työvoimareserveihin vaikuttavia seikkoja ei Työllisyystilanteen vaikeutuminen on joh- 21978: esitetä tärkeysjärjestyksessä. tanut koulutusaikojen pidentymiseen ennen 21979: 1. Luonnollinen väestön muutos. Arviot työelämään siirtymistä. Työllisyystilanteen 21980: väestönkehityksestä perustuvat nykyisiin paranemisen seurauksena saattaa työelä- 21981: syntyvyyslukuihin. Syntyvyys voi nousta tai mään siirtyminen aikaistua. Periaatteessa 21982: laskea. Nuorten työikäisten ikäluokkien ko- myös koulunkäynti voidaan aloittaa nykyistä 21983: koon tällä ei ole vaikutusta ennen vuotta nuorempana. 21984: 2005. Suurten ikäluokkien uudelleen-, täyden- 21985: 212 21986: 21987: nys- ja jatkokoulutuksen järjestäminen 40- joka soveltuu koulutukseen. Koulutuksenjäl- 21988: 50 vuoden iässä edesauttaa jatkossa työvoi- keen hakijan sijoittumismahdollisuudet ar- 21989: man tarjonnan ja kysynnän yhteensopivuut- vioidaan hyviksi, 12,3 %. 21990: ta. Tämä myös osaltaan lisännee työvoiman - Työtön työnhakija, jonka fyysinen tai 21991: tarjontaa, koska työvoiman ikääntymisestä psyykkinen sairaus, vamma tai muut ominai- 21992: johtuvat ongelmat ja poistuma työvoiman suudet vaikeuttavat hänen mahdollisuuk- 21993: piiristä vähenevät. siaan sijoittua työhön. Työhön sijoittuminen 21994: Mahdollisuus ammatinvaihtoon ja sove- vaatii kuntoutusta, työkokeilua tai työhön 21995: liaampaan työhön siirtymiseen työntekijän valmennusta, 9,5 %. 21996: ikääntyessä voi osaltaan vähentää eläkkeelle - Työtön työnhakija, joka ei ole sijoitet- 21997: siirtymisen paineita. Tämä vaikuttaa myös tavissa yleisille työmarkkinoille eikä hänellä 21998: henkilöiden siirtymiseen mm. työtapaturmien ole tarvetta koulutukseen eikä kuntoutuk- 21999: ja liikenneonnettomuuksien aiheuttaman in- seen, mutta on työllistettävissä tukitoimenpi- 22000: validiteetin seurauksena työvoiman ulkopuo- tein. Hakee kuitenkin tosimielessä ansiotyö- 22001: lelle. tä, 10,7 %. 22002: Ammatillinen kuntoutus parantaa yksilöi- - Työtön työnhakija, jolle työhallinnon 22003: den mahdollisuuksia pysyä työelämässä. Va- toimenpitein ei ole näköpiirissä ansiotyörat- 22004: jaakuntoisten osallistumista työelämään kaisua. Tarkoituksenmukaisia ratkaisuja 22005: edesauttaa työtehtävien sovittaminen tarvet- saattaisi olla esim. eläke, sosiaaliturva, hoito- 22006: ta vastaaviksi. suhteinen suojatyö tai jokin muu ratkaisu, 22007: Perhepolitiikka vaikuttaa sekä työvoiman 14,0 %. 22008: tarjontaan että työlliseksi luokitellun työvoi- - Tiedot riittämättömät hakijan sijoitta- 22009: man työssäoloon. Sillä, samoin kuin terveys- miseksi mihinkään edellisistä ryhmistä, 22010: politiikalla, voidaan vaikuttaa myös väestön- 0,9 %. 22011: kehitykseen. 4. Työ/listen työssäolon muutos. Sairauslo- 22012: Joustavat työaikajärjestelyt edesauttavat mat ja työtapaturmista aiheutuvat poissaolot 22013: työvoiman ulkopuolella olevien osallistumis- vähentävät työssäoloa. Työsuojelun taso vai- 22014: ta työelämään. kuttaa työtapaturmista aiheutuvien poissa- 22015: 3. Työttömyyden muutos. Työttömät edus- olojen määrään. Sama koskee liikenneonnet- 22016: tavat työvoimareserviä. Työttömyysturvaa tomuuksien aiheuttamia poissaoloja. Vuosit- 22017: voidaan periaatteessa muuttaa siten, että tain menetetään 150 000 työpäivää liiken- 22018: työttömyysturvan saatavuutta tiukennetaan neonnettomuuksien vuoksi. Pysyvät invalidi- 22019: ja samalla nostetaan koulutustuen reaaliar- soitumiset eivät ole tässä luvussa mukana. 22020: voa. Tällöin on tavoitteena saada yhä useam- Osa-aikatyö supistaa työvoimaan kuulu- 22021: pi työtön koulutukseen ja sen avulla työllis- vien työpanosta, minkä vuoksi osa-aikatyön 22022: tettyä. kehityksen arviointi on tarpeen. Osa-aika- 22023: Työministeriö on kertomusvuonna tehnyt eläkkeelle halukkaita on vähän. Tämä johtu- 22024: otantaselvityksen, joka perustui työvoima- nee osittain siitä, että varhaiseläkkeelle pää- 22025: neuvojien näkemyksiin työttömien työnhaki- see 55-vuotiaana, mutta osa-aikaeläkkeelle 22026: joiden sijoittumisedellytyksistä. Selvityksen vasta 60-vuotiaana. 22027: mukaan työttömät työnhakijat jakautuivat Sapattivapaajärjestelmä vaikuttaa työvoi- 22028: annettuihin ryhmiin seuraavasti: man kysyntään ja tarjontaan sen mukaan, 22029: - Työtön työnhakija, jonka työllistämi- missä muodossa järjestelmä toteutetaan. 22030: seen työssäkäyntialueella riittävät normaalit Malli, jossa lomaa voisi jättää säästöön ja 22031: työpaikkavälityksen toimenpiteet, 45,0 %. käyttää kerralla pidempinä jaksoina, ei lisäisi 22032: - Työtön työnhakija, jonka työllistämi- lomien määrää, vaan muuttaisi niiden ajoi- 22033: nen edellyttää paikkakunnan vaihtoa ja jon- tusta. Pitkävaikutteiset elinikäistä vapaa-ai- 22034: ka olosuhteet antavat siihen mahdollisuudet kaa lisäävät sapattivapaat vähentävät sinän- 22035: tai vaihtoehtoisesti uusien työpaikkojen saa- sä työpanosta. Ne voivat vaikuttaa myös 22036: mista työssäkäyntialueelle, 7, 7 %. päinvastaisesti, mikäli niiden seurauksena 22037: - Työtön työnhakija, jonka työllistymi- varhaiseläkkeelle siirtyminen vähenee. 22038: nen työssäkäyntialueella tai muualla maassa 5. Työajan muutos. Päivittäiseen ja viikot- 22039: edellyttää ammatin vaihtoa (uudelleenkoulu- taiseen työaikaan sekä lomiin liittyvät ratkai- 22040: tus) taikka jatko- tai täydennyskoulutusta ja sut vaikuttavat käytettävissä olevaan työpa- 22041: 213 22042: 22043: nokseen. Joustavilla työajoilla on merkitystä lutuksellinen ja alueellinen jakauma. Merki- 22044: työvoiman käyttöön. Tähän liittyy yli- ja tystä on myös työvoiman ikä- ja sukupuoli- 22045: sivutöiden teettämisen vaikutus. Lisäksi päi- rakenteella. 22046: vittäisiin työmatkoihin kuluu yhä enemmän Edellä mainitut tekijät liittyvät ensisijaises- 22047: aikaa, mikä pidentää todellista työpäivää. ti työvoiman tarjontaan. Sen lisäksi on ole- 22048: 6. Työllisyyden rakenteen muutos. Muun massa eräitä kysynnästä johtuvia työvoiman 22049: muassa vientiedellytysten kannalta on tär- riittävyyteen liittyviä tekijöitä. Näitä ovat 22050: keää turvata avoimen sektorin työvoiman mm: 22051: saanti. On tarpeen selvittää julkisen sektorin - kehnoksi arvioitu palkkaus 22052: asemaa ja suljetun sektorin työvoimareserve- - epäsäännölliset työajat, kolmivuorotyö 22053: jä. Yhteiskunnallisten palveluiden kehittämi- ja yötyö 22054: nen ja siihen liittyvä lainsäädäntö johtaa - työn vaarallisuus, fyysinen rasittavuus 22055: etenkin kuntasektorin työvoiman kysynnän ja tehtävien aliarvostus 22056: voimakkaaseen kasvuun. Tietynsuuruinen - epävarmuus työsuhteen pysyvyydestä 22057: työvoima tarvitaan riippumatta siitä, tuot- sekä tilapäinen ja kausi- tai suhdanneluontei- 22058: taako palvelut yksityinen vaiko julkinen sek- nen työ 22059: tori. -paikallisesti laajamittainen ja voimava- 22060: Useiden työllisyystoimien piirissä sekä rat ylittävä hanke, kuten esim. suuri raken- 22061: työllisyyskoulutuksessa on nykyisin jatkuvas- nustyömaa 22062: ti huomattava määrä työntekijöitä myös vä- -paikallinen tai valtakunnallinen nopeas- 22063: hemmän välttämättämissä työtehtävissä. ti kasvava talouskehitys 22064: Nämä työntekijät muodostavat osan työvoi- -uusien tuotannonalojen perustaminen ja 22065: mareservistä. modernin tuotantoteknologian käyttöönotto 22066: 7. Muutto rajojen yli. Työvoiman liikku- -asuntopula tai korkeat elinkustannukset 22067: vuus rajojen yli vaikuttaa työvoiman tarjon- kasvukeskuksissa 22068: taan kotimaassa. Liikkuvuutta esiintyy lähin- - lainsäädännölliset rajoitukset sekä ta- 22069: nä seuraavasti: lous- ja sosiaalipoliittiset toimet. 22070: - Suomen kansalaisten muutto toisiin Työministeriö ei ole esittänyt määrällistä 22071: Pohjoismaihin ja vastaava paluumuutto arviota em. tarjonta- ja kysyntätekijöiden 22072: - muiden Pohjoismaiden kansalaisten vaikutuksesta työvoimaan. Ministeriön il- 22073: työskentely Suomessa moituksen mukaan niiden merkitystä arvioi- 22074: - muiden maiden kansalaisten työskente- daan parhaillaan. 22075: ly työluvan perusteella Suomen työnantajien Väliraporttinsa 5.4.1990 jättänyt työminis- 22076: palveluksessa Suomessa ja suomalaisten vas- teriön Työvoima 2000 -työryhmä totesi mm., 22077: taavanlainen työskentely muissa maissa että työvoiman tarjonnan suurimmat epävar- 22078: -muiden maiden työntekijöiden työsken- muustekijät 1990-luvulla liittyvät varhais- 22079: tely Suomessa näiden maiden yritysten ali- eläkkeisiin, jotka vaikuttavat 55-64-vuotiai- 22080: hankinta- tms. tehtävissä ja suomalaisten den työhön osallistumiseen. Uusimpien elä- 22081: työskentely ulkomailla alihankinta- ja pro- ke-ennusteiden mukaan 1980-luvun jälkipuo- 22082: jektitehtävissä. liskon nopea varhaiseläkkeiden määrän kas- 22083: Liikkuvuuteen rajojen yli vaikuttavat mm. vu ei jatku 1990-luvulla. 22084: paineet ulkomaisen työvoiman käyttöön. Ul- Työryhmän mukaan ikääntyvien työmark- 22085: komaisen työvoiman maahan- tai paluumuu- kinaongelmat nousevat työpolitiikan keskei- 22086: ton lisääntyminen kasvattaa myös työvoiman seksi painoalueeksi. Tavoitteena on työvoi- 22087: kysyntää kotimaassa muualta tulevan työvoi- man pitäminen työkykyisenä ja työhaluisena 22088: man tarvitsemien erilaisten palveluiden, ku- yleiseen vanhuuseläkeikään saakka. Positiivi- 22089: ten esim. asuntorakentamisen vuoksi. Ulko- sia keinoja työkykyisyyden ylläpitämiseksi 22090: maista työvoimaa on Suomessa n. 15 000 ovat mm. ikääntyneiden työvoimapalvelujen 22091: henkilöä (n. 0,6 % työvoimasta), joista lisääminen, ammatillinen kuntoutus ja työ- 22092: 10 000 on työlupien piirissä. Muut ovat Poh- olojen kehittäminen. Myös ammatillinen 22093: joismaiden kansalaisia, joilta työlupia ei edel- koulutus ja vajaatyökykyisten valtion tuke- 22094: lytetä. ma osa-aikatyö lisäävät työkykyisyyttä ja 22095: Työvoiman riittävyyttä arvioitaessa on tar- lykkäävät varhaiseläkkeelle siirtymistä. 22096: peen ottaa huomioon sen ammatillinen, kou- Työryhmä totesi, että voimakas työvoiman 22097: 214 22098: 22099: kysyntä on viime vuosina lisännyt nuorten voimakkaasti 1980-luvulla. Laajeneminen 22100: työhön osallistumista. Tämän kehityksen jat- koski yksinomaan yli 55-vuotiasta väestöä. 22101: kuminen on epävarmaa. Nuorten ikäluok- Tätä nuorempien eläkeläisten määrä on ny- 22102: kien pieneneminen saattaa heikentää ammat- kyisin suhteellisesti hieman pienempi kuin 22103: tikoulutetun työvoiman saantia. Työelämäs- viime vuosikymmenen alussa. Työttömyys- 22104: sä jo pitkään olleiden työntekijöiden amma- eläkkeiden nopea lisääntyminen 1980-luvun 22105: tillinen liikkuvuus ei ole riittävää mm. puut- alkupuoliskolla ja vuoden 1986 alusta yksi- 22106: teellisen ammatillisen peruskoulutuksen ta- tyisellä sektorilla voimaan tulleet varhais- 22107: kia. eläkkeet lisäsivät voimakkaasti eläkeläisten 22108: Työryhmä korosti edelleen, että koulutuk- määrää. 55-64-vuotiaita eläkkeensaajia oli 22109: sella on keskeinen tehtävä työvoiman kysyn- v. 1988 n. 294 000 henkilöä eli n. 80 000 22110: nän ja tarjonnan sopeuttamisessa. Koulutus henkilöä (37 %) enemmän kuin v. 1980. 22111: lisää kilpailukykyä nostamalla osaamisen ta- Oheisesta taulukosta ilmenevät työeläk- 22112: soa, nopeuttaa ammatillista liikkuvuutta ja keenä tai kansaneläkkeenä oma- ja erityiselä- 22113: auttaa työssä etenemisessä. kettä saavien 55-64-vuotiaiden määrä eläke- 22114: Perhepoliittisia toimia ei työryhmän mie- lajeittain v. 1980 ja 1989: 22115: lestä voida suunnitella yksinomaan sitä sil- 22116: mällä pitäen, miten pienten lasten vanhem- 1980 1989 22117: pien työvoimaosuutta voitaisiin nostaa. Jous- Perinteinen työkyvyttömyys- 22118: tavat työaikamuodot voisivat olla käyttökel- eläke ...................... . 155 900 144 600 22119: Yksilöllinen varhaiseläke .... . 0 31 900 22120: poinen keino toteuttaa samanaikaisesti lasten Vanhuuseläke .............. . 28 500 42 600 22121: hoitoon ja työvoiman saatavuuteen liittyviä Varhennettu vanhuuseläke .. . 0 10 600 22122: tavoitteita. Osa-aikaeläke .............. . 0 300 22123: Ennenaikaiselle eläkkeelle siir- Työttömyyseläke ........... . 14 000 62 800 22124: tyminen . Suomessa ennenaikaiseläkkeet Maatalouden erityiseläkkeet .. 8 300 24 900 22125: ovat laskeneet keskimääräisen eläkkeellesiir- Veteraanieläke ............. . 0 2 700 22126: tymisiän n. 59 vuoteen. Yleistä eläkeikää Rintamasotilaseläke ........ . 23 500 3 200 22127: aikaisempi eläkkeellesiirtyminen johtuu siitä, Kaikki eläkkeen saajat ...... . 219 200 294 200 22128: että meillä on suhteellisen runsaasti työkyvyt- 22129: tömyyseläkeläisiä (n. 260 000) sekä kehitty- Taulukon luvut eivät ole yhteenlaskettavis- 22130: nyt varhaiseläkejärjestelmä. sa, koska yksi henkilö voi saada useita eläke- 22131: Ennenaikaiseläkkeet painottuvat yli 55- lajeja. 22132: vuotiaiden ikäryhmiin. Runsas kolme neljän- Suurin paine ennenaikaiseläkkeille näyttää 22133: nestä kaikista omaeläkkeen saajista on yli 1980-luvun lopulla purkautuneen ja eläke- 22134: 55-vuotiaita. Tätä nuoremmat työikäiset voi- läisten määrän kasvu pysähtyneen. Työttö- 22135: vat käytännössä saada omaeläkkeenä vain myyseläkeläisten määrä on työttömyyseläke- 22136: työkyvyttömyyseläkettä. Vuoden 1988 lopun ikärajan kohotessa kääntynyt jo laskuun. 22137: tilanteen mukaan alle 20-vuotiaista eläkettä Uusia varhaiseläkehakemuksia on tehty yksi- 22138: saa vajaat 1 %, 20-44-vuotiaista vajaat 3 % tyisellä sektorilla viime aikoina entistä vä- 22139: ja 45-54-vuotiaista eläkkeen saajien osuus hemmän. Eläkeläisten määrää kuitenkin 22140: on lähes 11 %. edelleen lisää joustavien varhaiseläkkeiden 22141: Yli 55-vuotiaat voivat periaatteessa saada voimaantulo julkisella sektorilla kertomus- 22142: omaeläkkeenä vanhuuseläkettä, varhennet- vuoden heinäkuun alusta. Ennakkotietojen 22143: tua vanhuuseläkettä, perinteistä työkyvyttö- mukaan hakemuksia varhennetulle vanhuu- 22144: myyseläkettä, työkyvyttömyyseläkkeisiin ny- seläkkeelle ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle 22145: kyisin myös luettavaa yksilöllistä varhaiselä- tehtiin kertomusvuonna julkisella sektorilla 22146: kettä, osa-aikaeläkettä ja työttömyyseläkettä. yhteensä n. 11 000 eli suhteellisesti enemmän 22147: Lisäksi ikäryhmään kohdennettuja erityis- kuin yksityisellä sektorilla v. 1986. 22148: eläkkeitä ovat maatalouden ja rintamamies- Nopeaa eläkeläistymiskehitystä selittävät 22149: ten erityiseläkkeet. Kaikkiaan oma- tai eri- eläkejärjestelmien muutosten ohella myös 22150: tyiseläkkeen saajia oli vuoden 1988 lopussa 1980-luvun rakennemuutos sekä työvoiman 22151: 55-59-vuotiaasta väestöstä 40% ja 60-64- tarjontatekijät. Supistuvilta aloilta vapautu- 22152: vuotiaasta väestöstä n. 75 %. nut ikääntynyt työvoima ei ole kyennyt sijoit- 22153: Ennenaikaiseläkkeelle siirtyminen yleistyi tumaan laajeneville aloille, pääasiassa palve- 22154: 215 22155: 22156: lusektorille. Tarvittava uusi työvoima on löy- läistymiskehitystä on hidastettava. Tätä on 22157: tynyt viimeaikaista kehitystä lukuun otta- perusteltu paitsi työvoiman tarjontaan myös 22158: matta työvoimareserveistä. taloudelliseen ja tulonjakokehitykseen liitty- 22159: Työvoiman tarjonnan oltua runsasta työn- villä syillä. Aktiivi- ja passiiviväestön välille 22160: antajat eivät ole halunneet työministeriön mahdollisesti syntyviä tulonjakojännitteitä 22161: mukaan ottaa työhön yli 55-vuotiaita henki- voitaisiin estää nostamalla eläkkeiden rahas- 22162: löitä. Myöskään palvelujen tuottajat eivät ole tointiastetta. Tulevaisuudessa saattaa kehi- 22163: toistaiseksi työllistäneet ikääntyvää työvoi- tysarvion mukaan tulla välttämättömäksi 22164: maa. Ammatillista kuntoutusta ja koulutusta puuttua eläkejärjestelmiin tarkistamaila eläk- 22165: ei niin ikään ole suunnattu juuri lainkaan yli keelle siirtyvien korvausprosenttia tai eläk- 22166: 55-vuotiaisiin. keellesiirtymisikää. 22167: Työvoimareservien ehtyessä eläkeläisty- Kertomusvuonna ilmeni osin toimialoittai- 22168: miskehityksen hidastaminen noussee työmi- sia, osin alueittaisia ja ajoittaisia ongelmia 22169: nisteriön mukaan 1990-luvulla keskeiseksi työvoiman saatavuudessa. Samanaikaisesti 22170: työvoimapolitiikan alueeksi. Tämä merkitsee maassa oli edelleen yli JOO 000 työtöntä työn- 22171: nykyistä voimakkaampaa panostusta aikuis- hakijaa, joista työministeriön kertomusvuonna 22172: koulutukseen, kuntouttamiseen, työssäviih- tekemän selvityksen mukaan lähes puolet oli 22173: tyvyyden lisäämiseen, osa-aikatyön ja osa- helposti työhön sijoitettavia, kun taas n. 14 % 22174: aikaeläkejärjestelyjen kehittämiseen sekä oli sellaisia, joille ei työhallinnon toimenpitein 22175: muihin työympäristössä tehtäviin ratkaisui- ollut näköpiirissä ansiotyöratkaisua. Nämä 22176: hin. työvoiman saatavuusongelmat aiheutuivai 22177: Hallitus asetti 7.12.1989 komitean selvittä- pääosin viime vuosien erittäin nopeasta talou- 22178: mään työelämän ja työympäristön tilaa ja dellisesta kasvusta, joka kertomusvuonna 22179: kehitystarpeita. Komitean tuli pyrkiä kokoa- muuttui kansantalouden ylikuumenemiseksi. 22180: vasti arvioimaan suomalaisen työelämän ja Tämän kehityksen seurauksia olivat työvoima- 22181: työympäristön tilaa sekä kehitystarpeita tule- kapeikkojen muodostumisen lisäksi mm. inf- 22182: vaisuudessa ja tekemään suuntaa-antavat eh- laatiovauhdin kiihtyminen ja vaihtotaseen ali- 22183: dotukset työ- ja työsuojelupolitiikalle tulevai- jäämän syveneminen sekä ulkoisen velkaantu- 22184: suudessa asetettavista tavoitteista sekä lain- misen lisääntyminen. 22185: säädännön, hallinnon ja työelämän suhteiden Ylikuumenemisen oloissa esiintyvät työvoi- 22186: kehittämisestä. Komitean tuli tehtävässään man saatavuusongelmat ovat itse asiassa kehi- 22187: pyrkiä siihen, että työelämä voi myös tulevai- tystä tasapainottava talouden sisäinen ilmiö, 22188: suudessa muodostaa perustan maamme so- jonka suhteen ei ole syytä olla erityisen huo- 22189: siaaliselle ja aineelliselle kehitykselle. lestunut. Kysymyksessä olevaa tilannetta ei ole 22190: Hallitus asetti myös 21.12.1989 komitean syytä pitää huolestuttavana myöskään sen 22191: selvittämään varhaiseläkejärjestelmien muut- vuoksi, että samanaikaisesti esiintyvä huomat- 22192: tamista siten, että ikääntyneet työntekijät tava työttömyys osoittaa tilanteen muodostu- 22193: osallistuisivat nykyistä enemmän työelä- neen työvoiman tarjonnan ja sen kysynnän 22194: mään. Mainittu komitea jatkaa lisäksi Eläke- yhteensopimattomuuden seurauksena. Tämä 22195: komitea 1987:n eläkepolitiikan pitkän aika- työmarkkinoiden kohtaanta-ongelma on lähi- 22196: välin kehittämislinjausta. Komitean on saa- vuosina ratkaistavissa lähinnä työvoimareser- 22197: tava varhaiseläkejärjestelmiä koskeva työnsä vien ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden 22198: valmiiksi vuoden 1991 toukokuun loppuun keinoin sekä mahdollisesti yritysten sijainnin- 22199: mennessä ja eläkepolitiikan kehittämistyö lo- ohjauksen välityksellä. Valtiontilintarkastajien 22200: kakuun 1991 loppuun mennessä. Komitean mielestä tarvetta työvoiman tarjonnan voima- 22201: on tehtävä ehdotus siitä, miten ikääntyneiden peräiseen lisäämiseen nyt ajankohtaisten työ- 22202: työntekijöiden työhön osallistumista voitai- voiman saatavuusongelmien välittömäksi rat- 22203: siin lisätä ja työllisyyttä haittaavia esteitä kaisemiseksi ei ole olemassa. 22204: poistaa. Sen sijaan tilanne on ongelmallinen työvoi- 22205: Valtiovarainministeriön alainen Taloudel- man tarjonnan pitkän aikavälin kehitysnäky- 22206: linen suunnittelukeskus julkisti vuoden 1990 mien valossa. Uusien työmarkkinoille tulevien 22207: maaliskuussa pitkän ajan kehitysarvionsa ikäluokkien pieneneminen, ikärakenteen van- 22208: Suomi 1990--2005. Tässä kehitysarviossa on heneminen ja vanhimpien työikäisten ikäluok- 22209: johtopäätöksenä todettu, että varhaiseläke- kien työhönosallistumisen aleneminen johtavat 22210: 216 22211: 22212: työvoiman tarjonnan pysyvään vähenemiseen mattitaitoisen, vaikkakin supistuvan, työvoi- 22213: melko välittömässä lähitulevaisuudessa. Tämä man saatavuuden teknisesti nopeimmin kehit- 22214: kehityskuva heikentää maamme taloudellisia tyville toimialoille. Näihin toimiin valmistautu- 22215: ja yhteiskunnallisia kehitysedellytyksiä jo ku- minen tulee aloittaa välittömästi. 22216: luvan vuosikymmenen jälkipuolelta alkaen. Li- Työvoiman yli rajojen tapahtuva liikkuvuus 22217: säksi aktiivi- ja passiiviväestön (ymmärrettynä voi valtiontilintarkastajien mukaan tarjota 22218: työssäolevina ja eläkeläisinä) välisen suhteen 22219: muuttuminen tuntuvasti jälkimmäisen suun- vain rajallista lievitystä työvoiman tarjonta- 22220: kehityksen ongelmiin. Työvoiman houkuttele- 22221: taan voi työvoimavaikutustensa lisäksi aiheut- misessa Suomeen tulisi turvautua pääasiassa 22222: taa myös tulonjakoon liittyviä ja muita sosiaa- vain ulkosuomalaisten paluumuuton nopeutta- 22223: lipoliittisia ongelmia. miseen. Sen sijaan pyrkimyksiin tuoda ulko- 22224: Tärkein työvoimareservi lähitulevaisuudessa 22225: muodostuu 1940-luvun lopulla syntyneistä suu- maiden kansalaisia Suomeen työvoimareser- 22226: rista ikäluokista, jotka tulevat elämänvaihee- viksi tulee suhtautua periaatteessa varauksel- 22227: seen, jolloin eläkkeellesiirtyminen alkaa käydä lisesti. 22228: ajankohtaiseksi. Valtiontilintarkastajien mie- Huoli tulevasta pysyvästä työvoimapulasta 22229: lestä tämä työvoimareservi olisi saatava tarvit- saattaa myös osoittautua ennenaikaiseksi. Jo 22230: taessa käyttöön sellaisten positiivisten, työelä- 2-3 vuoden mittainen heikon taloudellisen 22231: mää ja -oloja kehittävien ja parantavien keino- kasvun vaihe voi siirtää ongelmaa huomatta- 22232: jen avulla, jotka houkuttelisivat ikääntyvät vasti tuonnemmaksi. Ympäristöseikat voivat 22233: työntekijät pysyttelemään työelämässä mah- yllättävänkin nopeasti suorastaan pakottaa hi- 22234: dollisimman pitkään. dastamaan taloudellista kasvuvauhtia, mikä 22235: Niukaksi käyvän tuotannontekijän, työvoi- osaltaan vähentää työvoiman lisätarvetta. 22236: man, merkitystä tuotantotoiminnassa voidaan Teknologian kehitys ja siitä seuraava tuotta- 22237: ja tulee pyrkiä korvaamaan lisäämällä muiden vuuden lisäkasvu voivat sallia aikaisemman 22238: tekijöiden, kuten pääoman ja tietotaidon, käyt- taloudellisen kasvuvauhdin ylläpidon entistä 22239: töä ja siten nostamaan työn tuottavuutta. Täl- vähäisemmällä työvoimalla. Näiden seikkojen 22240: löin on mahdollista ylläpitää suhteellisen no- vuoksi valtiontilintarkastajat korostavat, että 22241: peaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitys- edelleen on syytä pyrkiä alentamaan työttö- 22242: tä supistuvankin työvoiman tarjonnan oloissa. myyttä myös julkisten viranomaisten toimin ja 22243: Tällaisen kehitysstrategian valinta edellyttää julkisessa sektorissa, jonka työvoimaa tulee 22244: toimia, jotka nopeuttavat teknologisen kehi- voida tulevaisuudessa tarvittaessa käyttää yk- 22245: tyksen käyttöönottoa kansantaloudessamme ja sityisen tuotannollisen sektorin työvoimareser- 22246: jotka turvaavat korkeasti koulutetun ja am- vinä suhteellisen joustavasti ja nopeasti. 22247: 217 22248: 22249: 22250: 22251: 22252: Ympäristöministeriön hallinnonala 22253: 22254: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet vitetä. Rakennuskaavoitusta koskevaan 22255: tarkastuksen ympäristöministeriössä 30.3. 95 §:ään lisättiin samalla vastaavansisältöi- 22256: 1990. Asuntopolitiikan kehittämisen asian- nen uusi 3 momentti. 22257: tuntijoina on kuultu ylijohtaja Martti Lujasta Ennen lain muutosta rakennusuojelu ja 22258: ja toimistopäällikkö Pekka Kangasta 7.6. rakennetun ympäristön suojelu olivat eräällä 22259: 1990. tavalla toissijaisia muihin kaavoitukselle ase- 22260: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat tettaviin tavoitteisiin nähden. Tämä kävi ilmi 22261: ovat selvittäneet rakentamisen valvontaa ja mm. rakennuslain 34 §:ssä käytetystä sanon- 22262: ohjausta, rakennussuojelua, luonnonsuojelu- nasta "mahdollisuuksien mukaan". Käytän- 22263: alueiden hankintaa ja hakemusasioiden kat- nössä jouduttiin erityisesti perustelemaan 22264: selmustoimintaa vesi- ja ympäristöhallinnos- suojeluarvojen merkitystä uudisrakentami- 22265: sa. seen verrattuna. Lainmuutoksella rakenne- 22266: Ympäristöministeriöön tehdyn tarkastus- tun ympäristön huomioon ottamisesta ja sii- 22267: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnon- hen liittyen myös rakennussuojelunäkökoh- 22268: alan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, dista tuli yksi kaavoituksen peruslähtökoh- 22269: asuntopolitiikkaa, vesiensuojelua ja raken- dista. Säilyttävä vaihtoehto on aina ensin 22270: nussuojelua. tutkittava, ja rakennettuun ympäristöön ka- 22271: joaminen on nyt erikseen perusteltava. 22272: Kaavamääräykset ovat siis ensisijainen 22273: Ympäristöministeriö suojelukeino taajama-alueilla. Rakennussuo- 22274: jelulakia sovelletaan niillä vain erikoista- 22275: Rakennussuojelu. Suo j e 1un t o teu t ta- pauksissa, ts. milloin myös kohteen sisätilo- 22276: m i ne n. Rakennussuojelulla tarkoitetaan jen suojelemiseksi tarvitaan suojelumääräyk- 22277: yleensä rakennuskulttuurin ja historiallisen siä tai kuntaa ei saada toteuttamaan suojelua 22278: rakennetun ympäristön säilyttämiseen ja hoi- kaavalla ja rakennus on valtakunnallisesti 22279: toon kuuluvia tehtäviä. Rakennussuojelua arvokas. Asema- ja rakennuskaavaan voi- 22280: toteutetaan sekä lainsäädäntöä soveltamalla daan nyt ottaa rakennussuojelulain 2 §:ssä 22281: ja hallintotoiminnalla että omistajien omaeh- tarkoitetun kohteen suojelemiseksi tarpeelli- 22282: toisella toiminnalla. Suojelu on osaksi ohjel- set määräykset suojelun mahdollisen koh- 22283: mallista ja kohdekohtaista erityistoimintaa, tuuttomuudenkin sitä estämättä. Aiemmin 22284: osaksi rakennustoimintaan ja maankäyttöön edellytettiin, että määräykset ovat kohtuulli- 22285: liittyvää yleistä pyrkimystä. sia tai että valtioneuvosto antaa kunnalle 22286: Vuonna 1985 säädetty rakennussuojelulaki oikeuden pakkolunastaa alue. Muutoksen 22287: (60/85) ja samaan aikaan voimaan tullut ra- vuoksi lakiin lisättiin tarpeelliset korvaus- 22288: kennuslain muutos (61/85) siirsivät rakennus- säännökset. 22289: suojelun painopistettä selvästi kaavoituksen Haja-asutusalueilla rakennussuojelulain 22290: avulla tapahtuvaan suojeluun. Lain muutok- mukainen suojelu on ainoa suojelukeino. 22291: sella rakennuslakiin lisättiin uusi 34 §:n 3 Museoviraston mukaan omistajat eivät edel- 22292: momentti, jossa säädetään, että asemakaavaa leenkään ole yleisesti halukkaita suojeluun ja 22293: laadittaessa on erityisesti pyrittävä edistä- sen aiheuttamiin rajoituksiin, mikäli heille ei 22294: mään rakennetun ympäristön tarkoituksen- ole suojelusta suoranaista hyötyä esim. ulko- 22295: mukaista hyväksikäyttämistä ja huolehditta- puolista uhkaa, kuten tie- tms. hanketta, 22296: va siitä, ettei rakennettuun ympäristöön sisäl- vastaan. 22297: tyviä perinne-, kauneus- ja muita arvoja hä- Kaavasuojelun merkitys verrattuna raken- 22298: 28 300644M 22299: 218 22300: 22301: nussuojelulain mukaiseen suojeluun käy hy- alueellisen luettelon mukaan voitaisiin kerral- 22302: vin ilmi, kun tarkastellaan suojeltujen raken- la julistaa kyseiset rakennukset suojelukoh- 22303: nusten määriä. Vuosittain asema- ja raken- teiksi, joita ei saisi purkaa tai turmella ennen 22304: nuskaavoissa suojeliaan lähes 1 000 raken- kuin suojelu on nykyisen rakennussuojelu- 22305: nusta. Lääninhallitukset ovat koko raken- lainsäädännön mukaisessa järjestyksessä kä- 22306: nussuojelulain voimassaoloaikana suojelleet sitelty. Rakennussuojelulain mukainen suoje- 22307: rakennussuojelulain nojalla vain n. 120 ra- lun lopullinen päättäminen käynnistyisi vii- 22308: kennusta (osalta puuttuu vielä valtioneuvos- meistään silloin, kun luetteloidun rakennuk- 22309: ton vahvistuspäätös). sen säilyminen tai kulttuurihistoriallinen arvo 22310: Ympäristöministeriössä tehdyn selvityksen vaarantuu. Luetteloinnin vahvistavan valtion 22311: mukaan mm. v. 1986--87 vahvistetuista yli viranomaisen päätös turvaisi sen, ettei purku 22312: 4 000 asema- ja rakennuskaavasta 244 eli n. tai asiaton turmeleminen voisi tapahtua yllät- 22313: 6 % oli suojelukaavoja. Suojeltuja rakennuk- tävästi. 22314: sia oli yhteensä 1 931, joista 1 486 rakennusta Viranomaisten yhteistyön kehit- 22315: suojeltiin nimenomaisella suojelumääräyksel- täminen. Ympäristöministeriöllä on ra- 22316: lä ja 445 rakennusta suojeltiin muutoin (esim. kennussuojelun toteuttamisen ja kehittämi- 22317: rakennusoikeutta alentamalla). Suurimmassa sen kokonaisvastuu. Lääninhallitukset huo- 22318: osassa suojelukaavoja suojeltuja rakennuksia lehtivat suojelun alueellisesta toteuttamisesta 22319: oli 1-5. ja valvonnasta. Museovirasto antaa asiantun- 22320: Valtion rakennuskantaa on suojeltu ase- tijapalveluitaan keskus- ja aluehallinnolle 22321: tuksella valtion omistamien rakennusten suo- sekä kunnille ja suoraan omistajille. 22322: jelusta (480/85) vasta Helsingissä ja Uuden- Suojelun valvonta on ollut jossain määrin 22323: maan läänissä, yhteensä 153 kohdetta. Useis- ongelmallista ja resurssipulan vuoksi museo- 22324: sa niistä on monia rakennuksia ja rakenta- virasto, jolle valvonta ensisijaisesti kuuluu, ei 22325: malla tai istuttamalla muodostettuja alueita. ole voinut suorittaa riittävän usein tarkastuk- 22326: Museoviraston mukaan luettelointi ja suoje- sia. Kuudessa maakuntamuseossa on erityi- 22327: luesitysten valmistelu on ollut arvioitua huo- nen rakennustutkija, jonka kanssa museovi- 22328: mattavasti hitaampaa, mutta nyt on valmis- rasto toimii tiiviissä yhteistyössä. Noin 70 % 22329: tumassa useita alueittain ja rakennustyypeit- valtakunnan alueesta on kuitenkin ilman 22330: täin tehtäviä esityksiä. maakuntatason rakennussuojelun asiantunti- 22331: Museoviraston mukaan suojeltujen raken- jaa. 22332: nusten antama kuva maamme arvokkaasta Valtion ja kuntien viranomaisten yhteinen 22333: rakennusperinnöstä on oikeansuuntainen, vastuu suojelun valvonnasta on määritelty 22334: mutta suppeutensa vuoksi se ei edusta vielä rakennussuojelulaissa. Rakennuslainsäädän- 22335: rakennusperinnön kaikkia puolia. Museovi- nössä on eri yhteyksissä kunnille osoitettu 22336: rasto on ilmoittanut painottavansa valtakun- selvä vastuu. Kuntien aktiivisuus rakennus- 22337: nallisesti arvokkaiksi katsomansa rakennus- suojelussa vaihtelee hyvin paljon. Joissain 22338: kulttuurin suojelua. Valtakunnallisesti ar- kunnissa paikalliset taloudelliset edut asete- 22339: vokkaita rakennuksia arvioidaan olevan va- taan ehdottomasti suojelupyrkimysten edelle, 22340: jaat 10 000, paikallisesti arvokkaita n. 70 000. ja tästä on aiheutunut vakavia erimielisyyksiä 22341: Rakennussuojelulainsäädäntö antaa pe- valtion suojeluviranomaisten ja kuntien välil- 22342: riaatteessa asianmukaiset mahdollisuudet le. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemä 22343: suojelun toteuttamiselle. Lain tarkoittama päätös (taltio n:o 682, 23.2.1990), joka koski 22344: ehdoton suojelu etenee - kuten muissakin Porvoon empirealueen eräitä suojelukysy- 22345: Euroopan maissa- varsin hitaasti. myksiä, merkitsee sitä, että kuntien vastuu 22346: Sen rinnalle olisi museoviraston mukaan suojelun toteuttamisessa kaavoituksen yhtey- 22347: tarpeellista luoda lainsäädännölliset puitteet dessä tulee entistä keskeisemmäksi. 22348: kevyemmälle ja alustavalle suojelulle, jota Rakennussuojelusta huolta kantavat valta- 22349: rakennussuojelukomitea ehdotti mietinnös- kunnalliset, alueelliset ja paikalliset yhteisöt, 22350: sään (KM 1974:80) ja joka sisältyy monien kuten kotiseutu-, ympäristö- ja muut yhdis- 22351: maiden suojelulainsäädäntöön. Lakiin perus- tykset, maakuntaliitot, puolueiden paikallis- 22352: tuva suojelu olisi voitava saada aikaan ns. järjestöt, säätiöt jne., ovat olennainen osa 22353: luettelointiin perustuen siten, että suojeluvi- rakennussuojelun taustavoimia. Joissakin ta- 22354: ranomaisen laatiman valtakunnallisen tai pauksissa nämä ovat tosin tehneet harkitse- 22355: 219 22356: 22357: mattomia tai suppeasti paikallista etua ta- ministeriön rahoituksella raportti, jonka mu- 22358: voittelevia suojeluesityksiä. Yhteisöt ovat kaan kokeilusta saatiin myönteisiä tuloksia ja 22359: museoviraston mukaan rakennussuojeluvi- neuvontatyötä pidettiin erittäin tarpeellisena. 22360: ranomaisille sellainen yhteysmahdollisuus Rakennussuojeluarkkitehti pystyi vaikutta- 22361: paikalliseen ja ammatilliseen kenttään, jota maan rakennusten säilymiseen, korjauksiin ja 22362: kunnan viranomaiset eivät välttämättä edus- niiden rahoitukseen. Lisäksi todettiin, että 22363: ta. esim. avustuspäätöksiä tehtäessä ja valvot- 22364: Kertomusvuonna jatkettiin valtakunnalli- taessa neuvonta-arkkitehdin paikallistunte- 22365: sesti merkittävien kulttuurihistoriallisesti ar- mus on suureksi hyödyksi. Ministeriössä laa- 22366: vokkaiden kohteiden inventointia. Edellinen ditaan vuonna 1990 selvitys aluearkkitehti- 22367: valtakunnallinen inventointi on vuodelta toiminnan kehittämisestä, ja tässä yhteydessä 22368: 1979 ja on jo puutteellinen ja vanhentunut. selvitetään myös, miten neuvontaa rakennus- 22369: Vanha inventointi ei sisällä kohteiden selos- suojelukysymyksissä voitaisiin parhaiten te- 22370: tuksia, joita tullaan ottamaan mukaan uusit- hostaa. 22371: tuun inventointiin. Työ on tehty kiinteässä Ympäristöministeriö asetti kesällä 1988 22372: yhteistyössä ympäristöministeriön ja museo- pysyvän yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä 22373: viraston kesken. Inventoinnin valmistuttua on koordinoida rakennussuojeluun liittyviä 22374: laaditaan kerätyn aineiston perusteella ohjel- eri toimia. Työryhmässä on edustajia museo- 22375: ma inventoinnin kohteiden säilyttämiseksi ja virastosta, opetusministeriöstä ja ympäristö- 22376: hoitamiseksi tarvittavista toimista. ministeriöstä. Työryhmä kokoontui kerto- 22377: Rakennussuojelun tietojärjestelmän kehit- musvuonna yhdeksän kertaa. Työryhmässä 22378: tämistä varten ympäristöministeriössä on toi- käsiteltiin mm. rakennussuojelun rahoituk- 22379: minut työryhmä, jossa ministeriön lisäksi sen koordinointia ja kulttuurihistoriallisesti 22380: ovat olleet edustettuina museovirasto, Uu- arvokkaiden rakennusten korjausohjeiden te- 22381: denmaan lääninhallitus, Suomen kaupunki- kemistä. 22382: liitto ja Seutusuunnittelun keskusliitto. Työ- Rakennussuojelun rahoitusjär- 22383: ryhmän tehtäviin kuuluu mm. arvioida ra- j este 1m ä. Rakennussuojelun rahoitustoi- 22384: kennussuojelun tietojärjestelmien perustarve mikunnan mietinnössä (1988:12) arvioitiin, 22385: sekä laatia ehdotus tarvittavista toimista. että valtion tuki rakennussuojeluun on n. 100 22386: Ympäristöministeriössä käynnistettiin kerto- Mmk vuodessa, mistä aiheutuu valtiolle n. 20 22387: musvuonna asemakaavoihin sisältyvien ra- Mmk:n nettomenot. Toimikunnan ehdotus- 22388: kennussuojelukohteiden rekisteröinti. ten mukaan tulisi valtion tuki välittömästi 22389: Ympäristöministeriö on ilmoittanut käyn- korottaa noin kaksinkertaiseksi. Vuoteen 22390: nistävänsä aluehallinnon tasolla yhteistyön 1992 mennessä tulisi tuen kokonaismäärän 22391: rakennussuojelukysymyksissä seutukaavaliit- olla n. 380 Mmk vuodessa. Valtion nettome- 22392: tojen, maakuntamuseoiden, lääninhallitusten not määräytyisivät sen mukaan, mitä tuki- 22393: ja piirirakennustoimistojen välillä. Näiden muotoja käytetään. 22394: yhteistyöryhmien yhtenä tehtävänä olisi Nykyisin eri tukimuodot ovat hajautettuna 22395: alueellisten rakennussuojeluohjelmien laadin- useille eri hallinnonaloille erilaisina avustuk- 22396: ta. Kokemusten saamiseksi käynnistettiin sina, lainoina ja korkotukina, joiden osuutta 22397: Kymenlaakson seutukaavaliitossa kertomus- rakennussuojeluun ei voida laskea, koska 22398: vuonna ympäristöministeriön tuella raken- merkittävää osaa eri tukimuodoista ei voida 22399: nussuojeluohjelman toimenpideohjelman laa- nimenomaan kohdistaa rakennussuojelusta 22400: timinen. aiheutuviin kustannuksiin. Tästä johtuu, että 22401: Kertomusvuoden kesäkuussa päättyi Ete- valtion todellisen rakennussuojeluun suunna- 22402: lä-Savon seutukaavaliiton lähes kolme vuotta tun tuen markkamäärien arvioiminen on vai- 22403: kestänyt ns. rakennussuojelun arkkitehtineu- keaa. Rakennussuojelun tukemiseen määrä- 22404: vontakokeilu. Seutukaavaliitossa toimi kult- rahoja on yhdeksällä eri viranomaisella 22405: tuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten (asuntohallitus, maatilahallitus, museoviras- 22406: korjauksiin erikoistunut arkkitehti, joka an- to, opetusministeriö, ympäristöministeriö, si- 22407: toi neuvoja pääasiassa seutukaavaliiton kult- säasiainministeriö, työministeriö, kirkkohal- 22408: tuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden litus ja sosiaalihallitus). Ainoastaan museovi- 22409: inventoinnissa mukana olevien rakennusten raston ja ympäristöministeriön käytössä ole- 22410: omistajille. Kokeilusta laadittiin ympäristö- vat määrärahat on suunnattu nimenomaan 22411: 220 22412: 22413: rakennussuojelutarkoituksiin, kun taas mui- ran muutettu, on ympäristöministeriön mu- 22414: den hallinnonalojen määrärahat jaetaan mui- kaan tiettyä haittaa aiheutunut eri vuosien 22415: den kriteericn mukaisesti. Suurta osaa perus- avustusten maksattamisesta ja seurannasta. 22416: taruiskustannuksiin ja toimintaa tukeviin Opetusministeriö on myöntänyt vuosittain 22417: kustannuksiJ n varatuista määrärahoista ei avustuksia työväen- ja seuratalojen raken- 22418: haetaeikä myönnetä rakennuksen kunnosta- nussuojelua edistäviin tarkoituksiin. 22419: misesta aiheutuviin kustannuksiin, vaikka Avustukset ovat kasvaneet vuodesta 1987 22420: määrärahojen käyttöperusteluissa olisikin lähes kaksinkertaisiksi 17,4 Mmk:sta 32,2 22421: asiaa koskeva valtuutus. Mmk:aan. Markkamääräisesti kasvu on pai- 22422: Taloudelliset kysymykset ovat käytännös- nottunut työväen- ja seurataloihin (7,4 Mmk) 22423: sä jatkuvasti muodostaneet suurimman es- ja ympäristöministeriön myöntämiin avus- 22424: teen rakennussuojelun toteutumiselle. Käsi- tuksiin (6,3 Mmk). Maamme arvokkaimman 22425: tellessään hallituksen esitystä uudeksi raken- rakennuskulttuurin entistämiseen käytettävät 22426: nussuojelulainsäädännöksi laki- ja talousva- museoviraston avustukset ovat kasvaneet sa- 22427: liokunta totesi, ettei rakennussuojelua koske- manaikaisesti vain 1,1 Mmk. Niitä haetaan 22428: vien säännösten tarkistaminen yksin riitä ra- kuusinkertaisesti käytettävissä olevaan mää- 22429: kennussuojelun toteuttamiseksi, vaan yh- rärahaan verrattuna. Museoviraston esityk- 22430: teiskunnan on myös luovutettava tarkoituk- set määrärahan tuntuvaksi kasvattamiseksi 22431: seen riittävät varat. Lisäksi valiokunta kat- eivät ole toteutuneet. 22432: soi, että myös verotuslainsäädäntöä ja -käy- Työllisyyden tukemiseen osoitetuista va- 22433: täntöä olisi kehitettävä siihen suuntaan, että roista museovirasto käyttää n. 20 Mmk 22434: ne nykyistä paremmin kannustaisivat raken- vuonna 1990 pääosin linnoituksiin ja muiden 22435: nusten säilyttämiseen suojelun edellyttämässä kiinteiden muinaisjäännösten entistämiseen 22436: käyttötarkoituksessa (Laki- ja talousvalio- ja osaksi rakennuksiin, jotka ovat valtion tai 22437: kunnan mietintö n:o 9, 29.6.1984). kuntien taikka eräiden yhteisöjen omistamia. 22438: Asuntohallituksen myöntämä perusparan- Oikeusministeriön vankeinhoitolaitoksen 22439: nuslaina on markkamäärältään huomattavin työsiirtolat ovat voineet pitää pitkiä aikoja 22440: rakennussuojeluun käytettävissä oleva tuki- työn alla eräitä merkittäviä suojelukohteita, 22441: muoto. Perusparannuslain mukaan kulttuu- kuten Suomenlinna, Hämeen linna, Turun 22442: rihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen pe- linna, Kastelholma ja Haminan linnoitus. 22443: rusparantamiseen voidaan myöntää erityises- Vankimäärän vähenemisen vuoksi tämä toi- 22444: tä syystä valtion perusparannuslainaa enin- mintamuoto on nyt vaarassa supistua tai 22445: tään 80 % (lainan normaali määrä enintään loppua kokonaan. Vuonna 1990 siirtolailla 22446: 60 % ). Pitkäaikaista perusparannuslainaa on käytettävissä 25 Mmk restaurointitöihin. 22447: myönnetään sosiaalisen tarveharkinnan pe- Työllisyystilanteen parantuminen saattaa 22448: rusteella. Kertomusvuoden alkuun saakka edellyttää mainittujen korjaustöiden budje- 22449: myönnettiin myös lyhytaikaisia perusparan- tointia lähivuosina museoviraston ao. mo- 22450: nuslainoja, jotka eivät olleet tulorajoihin si- mentille, mikäli korjaustöitä aiotaan jatkaa. 22451: dottuja. Kertomusvuodesta lähtien lyhytai- Museovirasto on pyrkinyt jakamaan avus- 22452: kaisten perusparannuslainojen sijasta on tuksensa mahdollisimman tarkoin suojelua ja 22453: kunnissa voitu myöntää korjausavustuksia. entistämistä edistäväHä tavalla. Avustuksen 22454: K ul ttu urihis to riallises ti tai rakennus tai teelli- suuruus ja käyttötapa on harkittu suhteessa 22455: sesti arvokkaan rakennuksen korjaamiseksi kohteen arvoon ja tarvittaviin toimiin. Koke- 22456: voidaan korjausavustusta myöntää enintään mus on osoittanut, että avustuksia on syytä 22457: 40 % korjauskustannuksista (normaali avus- valvoa tarkoin. Henkilökuntapulan vuoksi 22458: tuksen määrä 20 % ). Näitä avustuksia myön- töiden aikana tarvittavaa ohjausta voidaan 22459: nettäessä ei tulorajoja oteta huomioon. antaa vain rajoitetusti. Tavoitteeksi asetetun 22460: Ympäristöministeriö myöntää rakennus- palvelevan valvonnan sijasta joudutaan mo- 22461: suojeluavustuksia sekä yksityisille että kun- nissa kohteissa tyytymään yleisiin entistäruis- 22462: nille ja kuntainliitoille. Avustukset ovat har- ohjeisiin ja jälkikäteisseurantaan. 22463: kinnanvaraisia, ja niiden myöntämisperusteet Kuten edellä on jo käynyt ilmi, rakennus- 22464: ilmenevät budjettitekstistä. Käytössä olevat suojelun rahoitusjärjestelmä on hyvin haja- 22465: määrärahat ovat siirtomäärärahoja. Kun nainen ja suuntautuu suunnittelemattomasti 22466: vuosittain budjettiperusteluita on jonkin ver- eri hallinnonaloille. Ympäristöministeriön 22467: 221 22468: 22469: mukaan rakennuksia korjataan valtion tuella teistön omistajien ja haltijoiden oikeusturva- 22470: käyttöön, joka ei kunnioita rakennuksen al- näkökohtien huomioon ottaminen on raken- 22471: kuperäisiä ja rakennussuojelullisia arvoja. nussuojelussa pyritty turvaamaan lähinnä 22472: Hajanaisuudesta johtuu myös, että viran- kuulemista, valitusoikeutta ja korvauksia 22473: omaisten kesken ei muodostu selkeätä jaotte- koskevilla säännöksillä. Rakennussuojelulain 22474: lua siitä, millaisia kohteita kukin avustaa, mukaisessa suojelussa on lisäksi jo lain 22475: vaan avustushakemusta siirrellään virastosta 8 §:ssä säädetty, että suojelumääräykset on, 22476: toiseen sen mukaan, kenellä on määrärahaa mikäli mahdollista, laadittava yhteisymmär- 22477: jäljellä. ryksessä rakennuksen omistajan ja haltijan 22478: Ympäristöministeriön mielestä epäkohta- kanssa. 22479: na on myös se, että ministeriön organisaa- Esityksen kiinteistön saattamiseksi suojel- 22480: tioon soveltuu hyvin huonosti pienten yksit- tavaksi voi tehdä paitsi kiinteistön omistaja 22481: täisten määrärahojen myöntäminen ja mak- myös valtion viranomainen, seutukaavaliitto, 22482: satus, usein useassa erässä. Ministeriöllä ei rakennuksen sijaintikunta, maakuntaliitto 22483: myöskään ole käytettävissä resursseja työn sekä rekisteröity yhdistys, joka toimii raken- 22484: asianmukaiseen valvontaan ja ohjaukseen. nuksen sijaintipaikkakunnalla. Lisäksi lää- 22485: Tämänlaatuiseen työhön soveltuisi joko kes- ninhallitus voi ottaa suojeluasian käsiteltä- 22486: kusvirasto tai lääninhallitus. väkseen omasta aloitteestaan. Mikäli asia on 22487: Saadun selvityksen mukaan epäkohtien tullut vireille muun kuin omistajan esitykses- 22488: korjaamiseksi ympäristöministeriö ja museo- tä, on rakennuksen tai kiinteistön omistajalle 22489: virasto pyrkivät sopimaan yhteisestä avustus- varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen pää- 22490: linjasta ja siihen liittyen rakennussuojelussa töksen antamista. Jos rakennus määrätään 22491: käytettävien inventointitavoitteiden ja arvos- suojeltavaksi, päätöksessä on annettava tar- 22492: tuskriteeri en valitsemisesta. Vuoden 1991 ai- peelliseksi katsottavat suojelumääräykset 22493: kana käynnistetään kahdessa läänissä kokei- kohteen kulttuurihistoriallisen arvon säilymi- 22494: lu, jossa läänit selvittävät ja tekevät tarpeel- seksi. Tällainen päätös on alistettava valtio- 22495: liset inventoinnit ja rakennussuojeluohjelmat neuvoston vahvistettavaksi. Rakennuksen 22496: sekä ehdotukset rakennussuojeluavustusten omistaja voi valittaa päätöksestä valtioneu- 22497: käytöstä yhdessä piirirakennustoimistojen, vostolle. Lain nimenomaisen säännöksen mu- 22498: maakuntamuseoiden ja seutukaavaliittojen kaan valtioneuvoston on käsiteltävä asia kii- 22499: kanssa. Mikäli kokeilun tulokset ovat hyvät, reellisesti. 22500: pyritään mm. avustusten myöntäminen ja Rakennussuojelulain 9 §:n 3 momentin 22501: niiden käytön valvonta siirtämään lääninhal- mukaan lääninhallituksen on käsiteltävä vi- 22502: lituksien, piirirakennustoimistojen, maakun- reille tullut rakennussuojeluasia kahden vuo- 22503: tamuseoiden ja seutukaavaliittojen muodos- den kuluessa. Lain eduskuntakäsittelyssä 22504: taman yhteistoimintaryhmän tehtäväksi. mm. perustuslakivaliokunta kiinnitti huo- 22505: Toisena ratkaisuvaihtoehtona selvitetään, miota siihen, että valtioneuvoston päätöksen- 22506: onko perustetulla asuntorahastolla myöhem- teolle ei ole säädetty määräaikaa ja että val- 22507: mässä vaiheessa mahdollisuuksia huolehtia tioneuvoston päätöksestä voi valittaa edel- 22508: rakennussuojeluun liittyvien avustusten mak- leen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Näin 22509: sattamisesta ja käytön valvonnasta. Tämä ollen rakennussuojeluasian saattaminen lain- 22510: saattaisi ympäristöministeriön mukaan olla voimaiseen ratkaisuun voi kestää huomatta- 22511: toimivampi vaihtoehto kuin lääninhallituk- vasti kauemminkin kuin mainitut kaksi vuot- 22512: sen kautta maksettavat avustukset, koska ta. Rakennussuojeluasioiden siirryttyä 1.3. 22513: tällöin kaikki valtion tukitoimet olisi mah- 1988 opetusministeriöstä ympäristöministe- 22514: dollista suunnata keskitetysti rakennussuoje- riön hallinnonalalle, syntyi asioiden käsitte- 22515: lukohteisiin. Keskitetty rahoitusjärjestelmä lyssäjonkin verran viivettä, mutta nyttemmin 22516: olisi myös kansalaisten palvelun kannalta asioiden käsittely on ympäristöministeriön 22517: parempi vaihtoehto. Asuntorahaston ollessa mukaan nopeutunut. 22518: vielä muotoutumassa tätä vaihtoehtoa ei ole Rakennussuojelun vaikein ristiriita viran- 22519: voitu laajemmin tutkia. Rakennussuojelu- omaisten ja kiinteistön omistajien ja haltijoi- 22520: neuvottelukunnan rahoitusjaosto selvittää den välille syntyy yleensä siksi, että omistaja 22521: edelleen käytettävissä olevia vaihtoehtoja. ei halua mukautua kiinteistön uudisrakenta- 22522: Oikeusturvan toteutuminen. Kiin- mismahdollisuuksien kohtuulliseenkaan ra- 22523: 222 22524: 22525: joittamiseen. Omistajat käyttävätkin valp- puolia. Maassamme on n. 70 000 suojeltavaa 22526: paasti valitusoikeuksiaan, mikä on osaltaan rakennusta, joista monet ovat osia suojeltavis- 22527: viivästyttänyt rakennussuojelupää töksiä. ta aluekokonaisuuksista. Suojelutoimin tulee 22528: Jos rakennuksen omistaja tai haltija ei varmistaa tämän rakennuskannan säilyminen 22529: suojelumääräysten vuoksi voi käyttää raken- mahdollisimman hyvin tuleville sukupolville. 22530: nusta tavanomaisella tai kohtuullista hyötyä Yhteiskunnan tulee luoda riittävät edellytykset 22531: tuottavalla tavalla, hänellä on rakennussuo- suojelun kehittämiselle ja varmistaa, että suo- 22532: jelulain 11 §:n mukaan oikeus saada valtiolta jellavien rakennusten omistajilla on taloudelli- 22533: täysi korvaus kärsimästään haitasta ja vahin- set mahdollisuudet suojelun toteuttamiseksi. 22534: gosta mutta ei esim. tontin käytön vaikeutu- Nykyisen rakennussuojelulainsäädännön mu- 22535: misesta suojelun johdosta. Säännöksen mu- kaan rakennussuojelusta huolehditaan ensi si- 22536: kaan valtion on korvattava myös ne kustan- jassa rakennuslain mukaisin keinoin. Pääpe- 22537: nukset, jotka aiheutuvat siitä, että omistaja riaate on kaavoituksen käyttäminen rakennus- 22538: on suojelumääräyksissä velvoitettu ryhty- suojelun välineenä, jolloin vastuu rakennussuo- 22539: mään erityisiin toimiin rakennuksen arvon jelusta on siis lähinnä kunnilla. Rakennussuo- 22540: säilyttämiseksi, esim. entistämään rakennusta jelulaki on erityislaki, joka täydentää raken- 22541: korjaustöiden yhteydessä. nus/akio. Rakennussuojelulain nojalla voidaan 22542: Rakennussuojelulain 12 §:n mukaan kor- suojelua toteuttaa pääsääntöisesti vain alueil- 22543: vaukseen oikeutetun ja museoviraston on py- la, joilla ei ole kaavaa ja joita ei todennäköi- 22544: rittävä sopimukseen korvauksen määrästä. sesti kaavoiteta. Vain poikkeuksellisesti raken- 22545: Sopimus on saatettava valtioneuvoston vah- nussuojelulakia voidaan toteuttaa kaavoitetuil- 22546: vistettavaksi. Jollei sopimukseen päästä, kor- la alueilla. 22547: vausvelvollisuuden toteaminen ja korvauksen Seutukaavoissa suojelu on saanut vakiintu- 22548: määrääminen tapahtuu lunastuslain mukai- neen aseman, joskin tältä osin kaavaratkaisut 22549: sessa menettelyssä. Lain voimassaoloaikana eri seutakaava-alueilla vaihtelevat. Seutukaa- 22550: on vahvistettu yksi korvaussopimus, ja ker- vojen oikeusvaikutukset ovat kuitenkin heikot 22551: ran korvausasia on saatettu tutkittavaksi lu- ja lähinnä kehityssuuntaa antavat. Yleiskaa- 22552: nastuslain mukaisessa menettelyssä valtion van lisääntyvän merkityksen huomioon ottaen 22553: kiellettyä korvausvelvollisuutensa. Muutoin olisi rakennuslakiin ja -asetukseen otettava 22554: korvauskysymys ei ole tullut esille. Syynä rakennussuojelua koskevia säännöksiä myös 22555: siihen, ettei korvauksia ole haettu, lienee se, yleiskaavaa koskeviin kohtiin. Yleiskaavoissa 22556: että suojelumääräykset on huolella laadittu on tällä hetkellä varsin usein puutteita raken- 22557: yhteisymmärryksessä omistajan ja haltijan nussuojelukysymysten käsittelyssä. Myös asuk- 22558: kanssa. Toisinaan tähän on vaikuttanut myös kaiden vaikutusmahdollisuuksia olisi lisättävä. 22559: se, että haitta on kompensoitu esim. raken- 22560: nusoikeudella asema- tai rakennuskaavassa. Huolimatta siitä, että yleinen mielipide suo- 22561: Valtion tulo- ja menoarviossa korvauksiin jeluasioita kohtaan on muuttunut suopeam- 22562: osoitettu määräraha (300 000 mk v. 1990) on maksi, löytyy viranomaisissa ja rakentajissa 22563: toisaalta niin pieni, että päätöksenteossa on edelleen asenteita, jotka vaarantavat hyvän 22564: jopa suojeluarvoista tinkien pyritty ratkaisui- ympäristön säilymisen. Tämän vuoksi raken- 22565: hin, joista ei aiheudu korvausvelvollisuutta. nussuojelua tulee tehostaa ja asiantuntemusta 22566: Museoviraston mielestä tässä on usein menty lisätä kaikille hallinnon tasoille. Eritvisesti 22567: liian pitkälle ja tuloksena on ollut liiallinen kunnissa rakennussuojelu vaatii nykyistä 22568: lisärakentaminen tai esim. pelkän katujulki- enemmän huomiota, kehittämistyötä ja neu- 22569: sivun säilyminen, mikä ei ole tarkoituksen- vontaa. Esimerkiksi korjausneuvojien merkitys 22570: mukaista rakennussuojelua. kunnissa kasvaa, joten heidän koulutukseensa 22571: Rakennettu ympäristö muodostaa merkittä- on kiinnitettävä huomiota. Myös aluearkkiteh- 22572: vän osan kansallista kulttuuriperintöämme, tien ja maakuntamuseoiden rakennustutkijoi- 22573: jonka suojeleminen edellyttää sekä yhteiskun- den toimintaa tulee kehittää ja tukea niin, että 22574: nan että suojellavien rakennusten omistajien rakennettu ympäristö ja suojelukysymykset 22575: aktiivisia toimia. Muutamien tuhansien suojel- otetaan entistä paremmin huomioon. 22576: tujen rakennusten antama kuva maamme ar- Valtiontilintarkastajat yhtyvät rakennus- 22577: vokkaasta rakennusperinnöstä ei suppeutensa suojelun rahoitustoimikunnan mielipiteeseen, 22578: vuoksi edusta vielä rakennusperinnön kaikkia jonka mukaan rakennussuojelu edellyttää vai 22579: 223 22580: 22581: tion rahoitustukea, jotta siitä aiheutuvat kus- ne. Luonnonsuojelualueiden suunnittelu ja 22582: tannukset eivät kävisi kunnille ja rakennusten toteuttaminen perustuu pääasiallisesti luon- 22583: omistajille kohtuuttomiksi. Tähän seikkaan nonsuojelulakiin (71/23). Suojelu on Suo- 22584: myös eduskunta kiinnitti huomiota antaessaan messa edistynyt melko hyvin, joskin kovin 22585: vastauksensa hallituksen esitykseen rakennus- hitaasti. Suojelualueverkon laajamittainen 22586: suojelua koskevasta lainsäädännöstä. Kunnat täydentäminen ja kehittäminen aloitettiin 22587: tulisikin velvoittaa antamaan rahoitustukea 1970-luvulla. Valtioneuvosto on tehnyt pe- 22588: korjauskustannuksiin sellaisille rakennusten riaatepäätökset kansallis- ja luonnonpuisto- 22589: omistajille, joiden rakennukset suojeliaan kaa- verkon kehittämisohjelman, soidensuoje- 22590: voituksella. Valtiontilintarkastajat kiirehtivät luohjelman, lintuvesiensuojeluohjelman, leh- 22591: rakennussuojelun tietojärjestelmän kehittämis- tojensuojeluohjelman ja harjujensuojeluoh- 22592: tä ja alueellisten rakennussuojeluohjelmien jelman toteuttamisesta. Lisäksi valtioneuvos- 22593: laatimista rahoituksen perusteeksi. Rahoitus- to on tehnyt periaatepäätöksiä joidenkin yk- 22594: tukea on suunnattava asuinrakennusten lisäksi sittäisten alueiden suojelusta. 22595: myös merkittävien kaupunki- ja kyläkokonai- Ympäristöministeriössä on 6.6.1990 val- 22596: suuksien suojeluun. Rakennussuojelua tulee mistunut ehdotus valtioneuvoston periaate- 22597: edistää myös työllisyystöin. päätökseksi valtakunnallisesta rantojensuoje- 22598: Valtiontilintarkastajat toteavat, että raken- luohjelmasta. Ohjelman valmistelun perusta- 22599: nussuojelun rahoituksen hallinnointi on nykyi- na on ollut maa- ja metsätalousministeriön 22600: sin hajanaista. Rakennussuojelun tukemiseen asettaman meri- ja järviluonnon suojeluryh- 22601: kohdistuvia määrärahoja sisältyy suunnittele- män 6.3.1985 jättämä mietintö Meri- ja jär- 22602: mattomasti valtion tulo- ja menoarvioon usei- viluonnon suojelun tarveselvitys (KM 1985: 22603: siin pääluokkiin lukuisille eri momenteille eri- 18) ja siihen liittyvä valmistelumateriaali. 22604: laisina avustuksina, lainoina ja korkotukina, Ympäristöministeriössä ohjelman on valmis- 22605: joiden määrää on vaikea täsmällisesti laskea. tellut lopulliseen muotoonsa 26.9.1989 asetet- 22606: Ympäristöministeriön mukaan rakennuksia tu rantaryhmä. Rantaryhmä on tarkastanut 22607: korjataan valtion tuella käyttöön, joka ei kun- jonkin verran meri- ja järviluonnon suojelu- 22608: nioita rakennuksen alkuperäisiä ja rakennus- työryhmän käyttämiä aluevarauksia. Toi- 22609: suojelullisia arvoja. Koordinoinnin puuttumi- menpide-ehdotukset ovat rantaryhmän laati- 22610: sesta johtuu myös, että viranomaisten kesken mia. Tarkastusajankohtana ehdotus oli lau- 22611: ei muodostu selkeätä jaottelua siitä, millaisia suntokierroksella. 22612: kohteita kukin avustaa, vaan avustushakemus- Vuonna 1988 tuli voimaan laki eräiden 22613: ta siirrellään virastosta toiseen sen mukaan, valtion omistamien alueiden muodostamises- 22614: kenellä on määrärahaa jäljellä. ta soidensuojelualueiksi. Lailla perustettiin 22615: Valtiontilintarkastajien mielestä tällainen 71 uutta soidensuojelualuetta, joiden pinta- 22616: menettely ei ole tarkoituksenmukaista. Se on ala on yhteensä 324 000 ha. Vuonna 1988 tuli 22617: myös hyvän hallintotavan vastaista eikä ole voimaan myös perustamisasetukset Enonte- 22618: omiaan edistämään niitä tavoitteita, joihin ra- kiöllä sijaitsevista Saanan alueesta (165 ha) ja 22619: kennussuojelun rahoitustuella pyritään. Ympä- 22620: ristöministeriön on rakennussuojelun keskeise- Annjalonjin alueesta (175 ha). 22621: nä viranomaisena ryhdyttävä toimiin edellä Kertomusvuonna perustettiin Uudelle- 22622: selostettujen epäkohtien korjaamiseksi. Erityi- maalle Tammisaaren kansallispuisto (maa- 22623: sesti ministeriön ja museoviraston tulee sopia alue 400 ha, vesialue 3 500 ha), johon liitettiin 22624: rakennussuojelun yhteisestä avustuslinjasta ja Jussarön luonnonpuisto. Seitsemisen kansal- 22625: siihen käytettävien inventointitavoitteiden ja lispuistoa Hämeessä laajennettiin Soljasten 22626: arvostuskriteerieli määrittelystä. Avustusten alueella (900 ha). Oulangan kansallispuistoa 22627: myöntäminen ja niiden käytön valvonta on laajennettiin Kuusamossa sijaitsevalla Kitka- 22628: mahdollisuuksien mukaan siirrettävä aluehal- niemen alueella (5 830 ha). Kertomusvuonna 22629: linnolle lähemmäksi avustettavaa kohdetta. annettiin myös perustamisasetukset Espoon 22630: Samalla on parannettava valtion rahoittamien Laajalahden laajennusalueesta (124 ha), 22631: korjaustöiden valvontaa. Hangon Uddskatanin alueesta (32 ha) sekä 22632: Kaavin Telkkämäestä (90 ha). Viimeksi mai- 22633: Luonnonsuojelualueiden hankinta ja hoito. nitut alueet ovat erityisiä suojelualueita. 22634: Suojelualueiden perustamistilan- Edellä lueteltuja aiemmat luonnonsuojelu- 22635: 224 22636: 22637: alueiden perustamissäädökset ovat vuodelta sessa on valtion omistamia alueita eniten. 22638: 1985. Tällöin on ollut mahdollista perustaa laajoja, 22639: Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittä- yhtenäisiä suojelualueita, jotka ovat luon- 22640: misohjelman toteuttaminen on jo loppuvai- nonsuojelulle erityisen arvokkaita. 22641: heessa. Perustettujen kansallispuistojen (23) Pohjois-Suomen luonnonsuojeluhankkeet 22642: maapinta-ala on yhteensä !1· 657 ~00 ha. ~e-~ on suurimmaksi osaksi toteutettu, ja suojelun 22643: hittämisohjelmaan kuuluvta aluetta on vtela painopiste on siirtymässä Etelä-Suomeen. 22644: perustamatta n. 9 500 ha. Niihin kuuluvat Ympäristöministeriö onkin viime v~o~ina 22645: Perämeren, Torronsuon, Kurjenrahkan, Puu- pyrkinyt lisäämään Etelä-Suomessa StJattse- 22646: rijärven-lsosuon ja Kananiemensuon alueet. vien suojelukohteiden hankintaa. Vanhojen 22647: Torronsuon ja Kurjenrahkan alueet ovat vie- metsien, pienvesien, rantojen ja maisema- 22648: lä osittain yksityisomistuksessa. Maanhan- alueiden suojelutilanne on huonoin. Maan- 22649: kintaa jatketaan lisäksi jo perustettujen Saa- omistusolojen vuoksi niiden suojelu on myös 22650: ristomeren, Linnansaaren ja Itäisen Suomen- vaikeaa ja suojelukustannukset nousevat 22651: lahden puistojen alueilla. huomattaviksi. Suurin osa hankintamäärära- 22652: Soidensuojeluohjelmasta (608 000 ha) on hasta on käytetty maan eteläosissa. Valtiolle 22653: toteutettu n. 400 000 ha. Valtio omistaa oh- hankitut alueet painottuvat määrällisesti kui- 22654: jelmakohteista suojeltujen alueiden lisäksi tenkin Pohjois-Suomeen. Tämä johtuu suu- 22655: 95 000 ha. Ne ovat pääasiassa soita, joiden rista hintaeroista maan eri osissa. Kaikki 22656: hankinta on kesken. Yksityisomistuksessa lailla tai asetuksella perustetut suojelualueet 22657: soidensuojeluohjelman alueista on n. 110 000 lääneittäin kertomusvuoden lopussa käyvät 22658: ha. Tästä yli puolet sijaitsee Oulun ja Lapin ilmi seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. 22659: lääneissä. 22660: Lintuvesiensuojeluohjelman (n. 82 000 ha) Lääninhallituksen päätöksellä on perustet- 22661: toteuttamisessa ei ole päästy kunnolla al- tu yksityisiä suojelualueita seuraavasti: 22662: kuun. Alueiden hankkiminen vapaaehtoisilla Lääni Kpl Maapinta-ala Vesipinta-ala 22663: kaupoilla on usein vaikeaa alueiden yhteis- ha ha 22664: omistuksen vuoksi. Toisaalta hankintatyö- Uudenmaan !54 2 636 10 296 22665: hön varatut resurssit eivät ole riittäneet aluei- Turun ja Porin 125 1 331 229 22666: den aktiiviseen hankintaan. Ympäristöminis- Hämeen 134 2 193 122 22667: teriön mukaan ohjelman toteuttamisessa tu- Kymen 50 268 35 22668: lisikin käyttää nykyistä enemmän lunastus- Mikkelin 81 1060 52 22669: menettelyä. Ohjelmaan kuuluvista alueista on Pohjois-Karjalan 40 1 651 192 22670: valtion omistuksessa runsas 3 000 ha. Lisäksi Kuopion 71 1 033 17 22671: niitä on rauhoitettu vapaaehtoisesti 1 725 ha. Keski-Suomen 73 1 137 89 22672: Vaasan 33 3 825 17 308 22673: Yksityisomistuksessa alueista on n. 79 000 Oulun 39 1 800 4 121 22674: ha. Lapin 14 112 332 22675: Periaatepäätös lehtojensuojeluohjelmasta Ahvenanmaan 22676: (n. 5 400 ha) tehtiin kertomusvuonna. Sen maakunta 23 1 051 7 438 22677: toteuttaminen on siten vasta alussa. Yhteensä 836 18 097 40 231 22678: Suomen luonnon monimuotoisuuden säi- 22679: lyttämiseksi on laadittu valtakunnallisia suo- 22680: jeluohjelmia eri luontotyypeistä. Lisäksi val- Kertomusvuonna luonnonsuojelulain no- 22681: mistellaan omia erillisiä ohjelmia maisema- jalla rauhoitettuja maa-alueita oli Suomessa 22682: alueista, meri- ja järviluonnon kohteista, eri- runsaat 1,2 miljoonaa hehtaaria eli yli 3 % 22683: tyistä suojelua vaativista vesistä, pienvesistä maan kokonaispinta-alasta. Kun valtioneu- 22684: ja vanhoista metsistä. Uhanalaisten eliöiden voston tähän mennessä hyväksymät suoje- 22685: suojelu on varsin ongelmallinen ja työtä vaa- luohjelmat on toteutettu, suojeltu pinta-ala 22686: tiva erityistoimi, jonka onnistuminen edellyt- nousee 1,6 miljoonaan hehtaariin, mikä vas- 22687: tää jopa yksittäisiin eliölajeihin kohdistuvia taa 4,7 %:a maan kokonaispinta-alasta. 22688: hoitotoimia ja suojeluohjelmia. Luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien yksi- 22689: Luonnonsuojelualueita on pinta-alallisesti tyismaiden hankinta-arvoksi on kertom~s 22690: eniten Pohjois-Suomessa. Osittain tähän o_v~t vuoden syksyllä arvioitu n. 680 Mmk. Ohjel- 22691: vaikuttaneet maanomistusolot, koska pohJm- miin kuuluvien alueiden lisäksi ympäristömi- 22692: 225 22693: 22694: Lailla tai asetuksella perustetut suojelualueet 22695: ...ansallis- ja luonnonpuistot (ainoastaan maa-alueet): 22696: Lääni Kansallispuistot Luonnonpuistot Yhteensä 22697: Kpl Pinta-ala Kpl Pinta-ala Kpl Pinta-ala 22698: ha ha ha 22699: Uudenmaan 1 400 1 100 2 500 22700: Turun ja Porin 1 2 732 2 1 643 3 4 375 22701: Hämeen 3 5 558 2 174 5 5 732 22702: Kymen 1 517 1 517 22703: Mikkelin 1 2 547 1 2 547 22704: Pohjois-Karjalan 2 9 467 2 099 3 II 566 22705: Kuopion 1 2 168 l 2 168 22706: Keski-Suomen 2 5 128 l 206 3 6 334 22707: Vaasan 3 8 610 3 8 610 22708: Oulun 3 20 693 5 14 925 8 35 618 22709: Lapin 5 598 878 7 128 612 12 727 490 22710: Yhteensä 23 656 698 19 148 759 42 805 457 22711: 22712: Soidensuojelualueet ja asetuksella perustetut erityiset suojelualueet 22713: Lääni Soidensuojelualueet Asetuksella perustetut 22714: Kpl Pinta-ala Kpl Pinta-ala 22715: ha ha 22716: Uudenmaan 3 346 7 130 22717: Turun ja Porin 12 4 550 3 67 22718: Hämeen 9 2 844 2 150 22719: Kymen l 13 22720: Mikkelin 5 885 22721: Pohjois-Karjalan 6 5 420 22722: Kuopion 3 710 90 22723: Keski-Suomen 8 l 710 22724: Vaasan 15 8 480 22725: Oulun 52 64 645 l l 22726: Lapin 60 313 370 3 355 22727: Yhteensä 173 402 960 18 806 22728: 22729: 22730: 22731: nisteriö ostaa vahvistettujen seutu- ja yleis- Pääasiassa suojelualueiden arvioinnista ja 22732: kaavojen suojelualueita. Joitakin ohjelmiin ostoneuvotteluista huolehtivat Turun ja Po- 22733: tai kaavoihin kuulumattomia, luonnoltaan rin, Vaasan ja Oulun lääneihin sijoitetut ym- 22734: erityisen arvokkaita alueita on myös hankit- päristöministeriön ylitarkastajat. Uuden- 22735: tu. maan ja Hämeen lääninhallituksissa on pää- 22736: Luonnonsuojelualueiden hankkiminen on toimisesti arviointeja ja ostoneuvotteluja hoi- 22737: lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimisto- tavat tarkastajat. Mikkelin lääninhallitukses- 22738: jen eniten aikaa ja resursseja vaativa yksittäi- sa on tilapäisjärjestelyin palkattu vastaava 22739: nen luonnonsuojelutehtävä. Lääninhallituk- työntekijä. 22740: set hoitavat suurimman osan maanhankin- Ympäristöministeriön mukaan alueiden 22741: taan liittyvästä työstä. Ne neuvottelevat suo- hankinnan työnjako on pääosiltaan tarkoi- 22742: jelualueiden rajaoksista ja suojelun toteutta- tuksenmukainen. Työn johdon ja valvonnan 22743: mistavoista maanomistajien kanssa. Lisäksi tulee olla ministeriössä, mutta erilaisia ar- 22744: ne tekevät kauppa- ja vaihtokirjat valtion viointi- ja neuvottelutehtäviä voitaisiin ny- 22745: puolesta ja hoitavat kauppoihin liittyvät jäl- kyistä enemmän siirtää lääneihin, koska lää- 22746: kitoimet Lääninhallitukset osallistuvat myös nien virkamiehet ovat lähellä omistajia ja 22747: ostoneuvotteluihin. tuntevat alueet. Luonnonsuojelun ja luon- 22748: 29 300644M 22749: 226 22750: 22751: nonsuojelualueiden hoidon tehtävät ovat ha- sissa sekä hoidon suunnittelussa ja 22752: jautuneet eri keskusvirastoille, joten tällä het- misessä. Myös uusien alueiden pertt 22753: kellä ei alueiden hankintaakaan voitane jär- päätösten antaminen kestää kohtuutt 22754: kevästi antaa yksinomaan jonkun viraston kauan. 22755: tehtäväksi. Vesi- ja ympäristöhallitusta kehi- Luonnonsuojelualueet palvelevat ensi ~ 22756: tetään etenkin luonnonsuojelualueiden tutki- 22757: jassa luonnonsuojelua sekä suojelualueiden 22758: mukseen liittyvissä töissä. Myöhemmin olisi 22759: sellaista käyttöä, joka ei muuta niiden luon- 22760: harkittava, voitaisiinko vesi- ja ympäristöhal- 22761: nontilaa tai uhkaa niiden suojelutarkoitusta. 22762: litukselle antaa tehtäväksi myös alueiden Soidensuojelualueilla ja eräillä muilla erityi- 22763: hankinnan koordinointi ja seuranta. 22764: sillä suojelualueilla voidaan harjoittaa myös 22765: Metsäntutkimuslaitoksella on myös lailla, metsätaloutta, joka sopeutetaan mahdolli- 22766: asetuksella, lääninhallituksen päätöksellä simman tarkoin suojelutavoitteisiin. Suurin 22767: sekä laitoksen omalla päätöksellä rauhoitet- osa luonnonsuojelualueista on kuitenkin tar- 22768: tuja suojelualueita. Määrärahojen niukkuu- koitus jättää täysin luonnontilaan. Ympäris- 22769: den vuoksi Metsäntutkimuslaitos hankkii töministeriön mukaan tuotantotoimintaan 22770: maita vain tutkimustarkoituksiin, ei luon- soveltuvia alueita on käytetty suhteellisen 22771: nonsuojelullisin perustein. Valtiolle hankitut vähän luonnonsuojelutarkoituksiin. Esimer- 22772: ja Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan siirre- kiksi kasvullista metsämaata luonnonsuoje- 22773: tyt luonnonsuojelualueet ovat tulleet laitok- lualueilla on yhteensä n. 300 000 hehtaaria eli 22774: sen hallintaan ympäristöministeriön hallin- n. l, l % koko metsämaan alasta Suomessa. 22775: non siirtona. Vaikka suojellut pinta-alat kasvavat vielä, ei 22776: Ympäristöministeriön mukaan valtioneu- kokonaistilanne muutu olennaisesti nykyises- 22777: voston vahvistamat luonnonsuojeluohjelmat tä. Mikäli tuotantotoimintaan soveltuvilla 22778: tulisi toteuttaa lähimmän kymmenen vuoden alueilla voitaisiin ottaa nykyistä enemmän 22779: aikana. Nykyisillä voimavaroilla ei sitä kui- huomioon myös luonnonsuojelun tavoitteita, 22780: tenkaan voida tehdä. Nykyisen vuosittaisen se vähentäisi ainakin jossain määrin erityis- 22781: hankintamäärärahan tulisi olla vähintään 80 ten luonnonsuojelualueiden perustamistar- 22782: Mmk (vuosien 1989 ja 1990 määrärahat oli- vetta. Suojeltavaksi tarkoitetuilla soilla on 22783: vat 60 Mmk). Vuodesta 1987 lähtien määrä- Suomen turvevaroista runsaat kymmenen 22784: rahan reaalinen taso on laskenut. Maan hinta prosenttia, mutta tämä ei estä harjoittamasta 22785: on vastaavana aikana noussut yleistä hinta- nykyistä tehokkaampaakin turvetuotantoa 22786: kehitystä nopeammin. Ympäristöministeriö vielä vähintään vuosisadan ajan. 22787: jakaa hankintarahaa lääninhallitukselle vuo- Luonnonsuojelualueita on perustettu eri 22788: sittain tehtävän hankintasuunnitelman mu- aikoina annetuilta säädöksillä, joista osa on 22789: kaan. Tarpeisiin nähden niukka määräraha vanhentunut. Säädökset eivät myöskään ole 22790: vaikeuttaa maanhankintyön suunnitelmalli- riittävän selkeitä, mikä aiheuttaa tulkinnan- 22791: suutta. Hankintasuunnitelmaa voidaan to- varaisuutta alueiden järjestyssääntöjen anta- 22792: teuttaa vain lyhyellä aikavälillä, ja sitä jou- misessa ja valvonnassa. Luonnonsuojelu- 22793: dutaan muuttamaan useasti vuoden aikana. alueita koskevat säädökset sallivat toimin- 22794: Myös henkilökunnan vähäisyys on vaikeut- nan, jonka tavoite on ristiriidassa suojelun 22795: tanut alueide n hankkimista. tavoitteiden kanssa. Esimerkkinä tästä voi- 22796: Luonnonsuojelualueiden hoito ja daan mainita kullanhuuhdontaan liittyvät 22797: käyttö. Kuten edellä on jo käynyt ilmi, erimielisyydet kaivoslain ja luonnonsuojelu- 22798: ympäristöministeriö vastaa luonnonsuojelu- lain tulkinnoissa. Myös luontaiselinkeinojen 22799: tarkoituksiin astettavien maiden hankinnas- harjoittajille ja paikallisille asukkaille annetut 22800: ta. Ministeriö siirtää sitten alueet metsähalli- oikeudet aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi 22801: tuksen hallintaan. Alueita ostetaan myös jo mekanisoituvaan poronhoitoon liittyvään 22802: perustettuihin suojelualueisiin liitettäväksi. toimintaan ei käytännössä pystytä vaikutta- 22803: Liittämispäätöksiä on tehty vain muutamia. maan luonnonsuojelusäädösten perusteella, 22804: Metsähallituksen mukaan päätösten anta- vaikka sen luontoa muuttavat vaikutukset 22805: mista on nopeutettava ja yksinkertaistettava. voivat olla hyvinkin merkittäviä. Samoin ka- 22806: Viivyttely aiheuttaa ongelmia ja moninker- lastukseen ja metsästykseen on yhä yleisem- 22807: taistaa työtä alueiden maanmittaustoimituk- min tulkittu kuuluvan oikeus maastoajoneu- 22808: 227 22809: 22810: vojen käyttöön myös luonnonsuojelualueilla. monien hoito- ja käyttösuunnitelmien toteut- 22811: Metsähallitus antaa suojelualueiden järjes- tamisen, mikä metsähallituksen mukaan on 22812: tyssäännöt, joiden tulee noudattaa normin- koettu kielteisenä erityisesti suojelualueiden 22813: annosta annettuja määräyksiä. Nyt järjestys- sijaintikunnissa, joissa on vaikea ymmärtää, 22814: säännöt on luetteloitu maa- ja metsätalous- että valtion vahvistaman suunnitelman to- 22815: ministeriön normistoihin, koska ympäristö- teuttaminen kestää jopa vuosikymmeniä. 22816: ministeriö ei ole ottanut niitä omassa työs- Saadun selvityksen mukaan metsähallituk- 22817: sään huomioon. sessa on tarkoitus tehostaa suojelualueiden 22818: Luonnonsuojelualueiden hoito ja käyttö hoitoon ja käyttöön liittyvää tutkimusta ja 22819: perustuu alueiden hoito- ja käyttösuunnitel- menetelmien sekä periaatteiden kehittämistä. 22820: maan. Hoidon ja käytön periaatteet ja ta voit- Tässä työssä sitä avustaa vesi- ja ympäristö- 22821: teet määritellään suunnitelman runkosuunni- hallituksen ekologisen tutkimuksen yksikkö. 22822: telmaosassa, jonka valmisteluun osallistuvat Ympäristöministeriön mukaan suojelumet- 22823: myös alueiden sijaintikuntien edustajat. Kan- sien hoidosta on toistaiseksi niukasti käytän- 22824: sallispuistojen ja muiden merkittävien aluei- nön tietoa ja kokemuksia. Joillakin suojelu- 22825: den runkosuunnittelu aloitetaan kaikille alueilla tullaan tutkimaan ja seuraamaan eri- 22826: avoimella kuulemiskokouksella, ja luonnos laisten metsänhoitotoimien vaikutuksia esim. 22827: käy laajalla lausuntokierroksella. Runko- uhanalaisten eliöiden elinmahdollisuuksiin. 22828: suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa eri- OECD:n tekemässä Suomen ympäristöpo- 22829: tyissuunnitelmissa. Ympäristöministeriö vah- litiikan tulkinnassa kiinnitettiin huomiota sii- 22830: vistaa suojelualueiden runkosuunnitelmat ja hen, että Suomessa suojelutoiminta painot- 22831: vaikutuksiltaan merkittävimmät erityissuun- tuu tällä hetkellä selvästi suojelualueiden pe- 22832: nitelmat sekä rakennushankkeiden perusta- rustamiseen ja yksityisten omistamien aluei- 22833: ruis- ja esisuunnitelmat. Suojelualueilla toimi- den hankintaan luonnonsuojelutarkoituksiin. 22834: taan näiden suunnitelmien mukaisesti. Sen sijaan suojelualueiden hoitoon, valvon- 22835: Metsäntutkimuslaitos tekee luonnonsuoje- taan, käyttöön ja tutkimukseen ei ole voitu 22836: lualueillaan kulloisenkin suojelupäätöksen osoittaa tarvittavia voimavaroja. Samoin to- 22837: vaatimusten mukaiset hoito- ja käyttösuun- dettiin, että maassamme on varsin vähän 22838: nitelmat sekä niihin liittyvät erillissuunnitel- voitu puuttua suojelualueiden ulkopuolisten 22839: mat. Hoito- ja käyttösuunnitelmat vahvistaa alueiden käyttöön ja merkitykseen eläin- ja 22840: lailla ja asetuksella perustettujen luonnon- kasvilajiston ja ekasysteemin säilyttämiselle. 22841: suojelualueiden osalta ympäristöministeriö ja Kun luonnon tehokas talouskäyttö ulottuu 22842: lääninhallituksen päätöksellä suojeltujen yhä laajemmille alueille, luonnonsuojelualuei- 22843: osalta Metsäntutkimuslaitos. Metsäntutki- den merkitys kasvaa. Tämän vuoksi luonnon- 22844: muslaitoksen omalla päätöksellä erikseen suojelua tulee edistää mm. rauhoittamalla tar- 22845: suojeltujen tai metsätaloussuunnitelmien hy- koitukseen sopivia alueita sekä suojelemalla 22846: väksymisen yhteydessä rauhoitettujen aluei- uhanalaisia lajeja ja hoitamalla niiden elin ym- 22847: den hoidosta päättää laitos itse. Metsätalous- päristöjä. Suomen luonnon monimuotoisuuden 22848: suunnitelmien hyväksymisen yhteydessä rau- säilyttäminen edellyttää, että luonnonsuojelu- 22849: hoitetuilla alueilla ei yleensä tehdä mitään alueita perustetaan riittävästi maan eri osiin. 22850: toimenpiteitä. Kuitenkin erityisen merkittä- Valtion hallinnassa jo olevien luonnonsuojelu- 22851: vi!le alueille kuten Punkaharjulle on tehty alueiden perustamisen ohella keskeinen tehtävä 22852: erityinen maisemanhoitosuunnitelma. Tämän on hankkia valtiolle muita valtioneuvoston pe- 22853: suunnitelman perusteella laitos on tehnyt riaatepäätöksin vahvistettuihin luonnonsuoje- 22854: hakkuut ja muut hoitotyöt. luohjelmiin kuuluvia alueita. Valtiontilintar- 22855: Normaaleilla metsätalousalueilla metsäta- kastajien mielestä on tärkeää, että luonnon- 22856: loussuunnitelmaa tehtäessä otetaan huo- suojelutarkoituksiin ostettujen alueiden liittä- 22857: mioon alueen erityisolot. Tällaisia ovat mm. mistä perustettuihin suojelualueisiin nopeute- 22858: lakialueet, erityiset maisema-alueet, ranta- taanja uudet erillisalueet perustetaan kohtuul- 22859: vyöhykkeet sekä asutus- ja virkistysalueiden lisessa ajassa maan tultua valtion omistukseen. 22860: läheisyys. Luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoi- 22861: Resurssien niukkuus on kuitenkin estänyt tusmahdollisuudet ovat viime vuosina olleet 22862: 228 22863: 22864: riittämättömät. Valtioneuvoston hyväksymien taan edellyttää mm. tutkimusta ja kokeilutoi- 22865: luonnonsuojeluohjelmien kokonaisalueesta on mintaa. 22866: toteuttamatta kuitenkin vielä lähes kolmannes, Valtiontilintarkastajat toteavat, että saaris- 22867: joista huomattavin osa sijaitsee yksityismailla. tossa ja erämaa-alueilla luonnonsuojelun lisäk- 22868: Nykyisillä määrärahoilla ohjelmien toteutta- si on tärkeää myös turvata paikallisen asutuk- 22869: miseen kuluu vielä runsaasti aikaa. M aanomis- sen ja luontaiselinkeinojen säilyminen, mikä 22870: tajien kannalta on kohtuullista, että yksityis- merkitsee useampien päämäärien yhteensovit- 22871: mailla olevat, luonnonsuojelualueiksi varatut tamista. Luonnonsuojelualueilla harjoitetaan 22872: alueet hankitaan valtiolle mahdollisimman ly- luontaiselinkeinoja, kuten kalastusta, metsäs- 22873: hyen ajan kuluessa. Tämä edellyttää riittävien tystä ja poronhoitoa. Luonnonsuojelualueita 22874: hankintamäärärahojen ohella myös ostohenki- koskevissa säädöksissä on annettu em. aloja 22875: löstön yhteistyötä alueiden arviointi- ja han- koskevia rajoituksia tai luonnonsuojeluhallin- 22876: kintamenettelyssä, jossa tulee käyttää hyväksi nolle valtuuksia säädellä tällaista toimintaa, 22877: muun valtionhallinnon asiantuntemusta. Esi- mikä on varsin usein aiheuttanut ristiriitoja 22878: merkiksi alueiden hankinnassa voidaan tehos- luontaiselinkeinoja harjoittavien ja luonnon- 22879: taa ja kehittää maatalousviranomaisten ja suojeluhallinnon välille. Valtiontilintarkasta- 22880: luonnonsuojeluviranomaisten yhteistyömuoto- jien mielestä luonnonsuojelualueiden muodos- 22881: ja mm. alueiden arvioinneissa. Hankittaessa tamisessa, hallinnossa ja ohjausjärjestelmässä 22882: yksityisten omistamia maita luonnonsuojelu- tulisikin ristiriitojen välttämiseksi kuulla myös 22883: tarkoituksiin tulisi vanhoja valtionmaita käyt- luontaiselinkeinoja hoitavia viranomaisia. Esi- 22884: tää vaihtomaina alueilla, joilla vaihto on jous- merkiksi luonnonsuojelun sekä riista-, poro- ja 22885: tavasti toteutettavissa. kalakantojen hoidon tavoitteet ovat siinä mää- 22886: Valtiontilintarkastajat toteavat, että ympä- rin samansuuntaiset, että näitä aloja haitavien 22887: ristöministeriön ehdotus valtioneuvoston pe- viranomaisten yhteistyötä tulisi lisätä. Suoje- 22888: riaatepäätökseksi valtakunnallisesta rantojen- lualueiden taloudellinen hyödyntäminen olisi 22889: suojeluohjelmasta on aiheuttanut laajan ja ris- kuitenkin sovitettava luonnonsuojelutavoittei- 22890: tiriitoja herättäneen keskustelun mm. ehdotuk- den mukaisesti. Luonnonsuojelualueita koske- 22891: seen sisältyvien rantametsien hakkuista ja kä- vat osin jo vanhentuneet ja tulkinnanvaraiset 22892: sittelystä. Mikäli valtioneuvoston periaatepää- eriasteiset säädökset tulisi saattaa ajan tasalle, 22893: tös toteutetaan ehdotuksen mukaisesti, tulee jotta alueille voitaisiin antaa yhtenäiset järjes- 22894: muun ohella myös rantametsien hoidosta ja tyssäännöt eri toimintojen yhteensovittamisek- 22895: käsittelystä antaa selkeät ja riidatlomat oh- si ja valvonnan toteuttamiseksi. 22896: jeet. 22897: Luonnonsuojelualueiden perustamisella py- Rakentamisen valvonta ja ohjaus. Ra ken- 22898: ritään luonnonsuojeluun eli luonnon moninai- nusvalvonnan uudistaminen. Ympä- 22899: suuden säilyttämiseen. Suojelualueiden hoidon ristöministeriölle kuuluu kaavoituksen ja ra- 22900: osalta suurimpana ongelmana on hoidon perus- kentamisen ylin johto ja valvonta maassa. 22901: tana olevien perusinvestointien ja henkilöstön Lääninhallitus valvoo kaavoitusta ja raken- 22902: puute. Voimavarojen tarvetta ei ole riittävästi nustointa läänissä. Rakennusvalvonnalla tar- 22903: otettu huomioon uusia suojelualueita perustet- koitetaan yleensä kunnan viranomaisten suo- 22904: taessa. Myöskään määrärahojen keskinäinen rittamaa talonrakentamisen ja maan käyttö- 22905: synkronisointi ei ole aina onnistunut. Esimer- muodon muuttamiseen liittyvien toimien val- 22906: kiksi suojelualueiden opastuskeskuksia ei ole vontaa. Rakennusvalvonta on siten keskei- 22907: voitu ottaa käyttöön heti niiden valmistuttua, sesti kunnallista hallintotoimintaa, joka koh- 22908: koska niiden kalustamiseenja näyttelyn raken- distuu rakennettaviin ja valmiisiin raken- 22909: tamiseen ei ole osoitettu määrärahoja. Luon- nuksiin, rakennuspaikkaan ja rakennettuun 22910: nonsuojelualueiden opastuksen sekä muun hoi- ympäristöön, rakennusten käyttöön ja kun- 22911: don, valvonnan sekä käytön kehittämiseen tu- nossapitoon, niiden ulkonäköön sekä kaavan 22912: leekin jatkossa kiinnittää riittävää huomiota. mukaiseen käyttöön. 22913: Jotta perustettuja suojelualueita voitaisiin te- Suurimmissa kaupungeissa rakennusval- 22914: hokkaasti hyödyntää esim. eläin- ja kasvilajis- vonnasta vastaa rakennuslautakunta ja ra- 22915: ton säilyttämiseksi, tulee alueille laatia yksi- kennusvalvontavirasto, pienemmissä kunnis- 22916: tyiskohtaiset hoitosuunnitelmat. Tämä puoles- sa rakennuslautakunta ja rakennustarkasta- 22917: 229 22918: 22919: ja. Vapaakuntakokeilun yhteydessä on saa- tuovat vastuuta rakentajalle. Viranomaisval- 22920: tettu yhdistää rakennuslautakunta ja jokin vonta määräytyy rakennushankkeen laadun 22921: muu lautakunta. Rakennuslautakuntaa kos- ja laajuuden sekä rakentajan käytössä olevan 22922: kevat erityisvaatimukset koskevat kuitenkin asiantuntemuksen mukaan. Rakentaja vastaa 22923: tällöin myös uutta lautakuntaa. määräysten ja luvan mukaisesta rakentami- 22924: Rakennusvalvonnan toteuttamisessa voi- sesta. Rakentajan on myös osaltaan huoleh- 22925: daan erottaa seuraavat osa-alueet: dittava rakennustyön valvonnasta ja tarkas- 22926: ~ yleinen laillisuusvalvonta tuksesta. Rakennustyössä tarvittavan vastaa- 22927: ~ rakennushankkeen valvonta, joka sisäl- van työnjohtajan asema korostuu. Kuntien 22928: tää lupakäsittelyn ja rakennustyön valvon- rakennusjärjestykset uusitaan siten, että niis- 22929: nan tä siirretään katselmus- ja varotoimenpiteitä 22930: ~jatkuva valvonta koskevat kohdat asetukseen ja rakentamis- 22931: ~ ohjaus ja neuvonta määrä yskokoelmaan. Rakennusjärjestykses- 22932: ~ lainvastaisuuksien ilmoittaminen ja hal- tä tulee entistä enemmän kunnan ja sen eri 22933: lintopakon käyttäminen. osien paikallisten erityisvaatimusten mukai- 22934: Rakennuslupajärjestelmän epäkohtia ovat nen ohjausväline. 22935: olleet esim. seuraavat seikat: Asuinrakentamista lukuun ottamatta ra- 22936: ~ lupamenettelyn monimutkaisuus ja hi- kennustyön valvonta voidaan uskoa hake- 22937: taus muksesta kokonaankin rakennuttajan vastat- 22938: ~ lupa-asiakirjojen sisällön kaavamaisuus tavaksi hyväksytyn valvontasuunnitelman 22939: hankkeen koosta ja luonteesta riippumatta mukaan. Erityispiirustusten tai selvitysten 22940: ~ eräät ympäristön kannalta merkittävät- mukaan työn valvonta voidaan myös hake- 22941: kin hankkeet eivät ole olleet luvanvaraisia tai muksesta siirtää suunnittelijan tai muun pä- 22942: luvanvaraisuus on ollut varsin tulkinnanva- tevän henkilön tehtäväksi. 22943: raista (esim. hiihtohissit, mastot, sillat yms. Lupajärjestelmä kevenee ja luvan hakemi- 22944: laitteet ja rakennelmat) nen helpottuu. Rakennuslupa tarvitaan uu- 22945: ~ tarkastusvastuu korostetusti viranomai- disrakentamiseen ja rakennuksen merkittä- 22946: silla viin muutoksiin. Muihin riittää toimenpide- 22947: ~ luvanvaraisten toimien määrittely. lupa tai kirjallinen ilmoitus. Lupaa voidaan 22948: Rakentamiseen kohdistuvaa viranomais- hakea, vaikka suunnitelmat ovat keskeneräi- 22949: valvontaa on ajanmukaistettu ja selkiytetty siä. Kunnan hallussa olevia asiakirjoja ei 22950: rakennuslain 1.1.1990 voimaan tulleessa en- tarvitse liittää hakemukseen. Rakennustar- 22951: simmäisessä osauudistuksessa (557/89). Uu- kastajan suostumuksella voidaan työn aikana 22952: distus vapauttaa rakennusvalvontavirano- poiketa myönnetyn luvan mukaisista suunni- 22953: maiset rutiininomaisesta "kaiken tarkastami- telmista. 22954: sesta" ja pelkästä työn tuloksen tutkimisesta. Uudistuksen myötä kunnanvaltuustojen 22955: Rakennusvalvontaa on mahdollista painot- valta ja vastuu omaa kuntaa koskevan ympä- 22956: taa tapauskohtaisesti, ja valvonnan tarve ristövalvonnan järjestämisestä tulee muotou- 22957: määräytyy kokonaisharkinnan perusteella, tumaan keskeiseksi. Hakijan kannalta uutta 22958: jossa voidaan ottaa huomioon mm. käsityk- toimenpidelupajärjestelmää voidaan pitää 22959: set ja kokemukset luvan hakijan käytössä epätyydyttävänä ainakin siinä suhteessa, et- 22960: olevasta asiantuntemuksesta. Uudistusta voi- teivät luvanvaraisien toimien kriteerit ole en- 22961: daan pitää merkittävänä aiemmin voimassa nalta riittävän yksiselitteisesti määriteltävis- 22962: olleeseen lainsäädäntöön nähden, jonka mu- sä. Kun luvanvaraisuus pääsäännön mukaan 22963: kaan rakennuslautakuntien valvontavelvolli- määräytyy toimen tietyllä paikalla aiheutta- 22964: suus niin lupakäsittelyssä kuin rakennustyön mista ympäristö- tai muista vaikutuksista, 22965: valvonnassakin oli periaatteessa rajoittama- järjestelmä jättää osaksi viranomaisten har- 22966: ton. Tällainen kaiken kattava ja eriytymätön kintaan, milloin lupa on tarpeen. Tällaista 22967: valvontavastuu oli käytännössä koettu mah- lopputulosta ei kaikilta osin voida pitää tyy- 22968: dottomaksi, minkä ohella epäkohtana oli pi- dyttävänä senkään vuoksi, että luvanvarais- 22969: detty rakennusvalvontaviranomaisten ja ra- ien toimien ala saattaa käytännössä laajentua 22970: kentajien välisen vastuunjaon selkiintymättö- siitä, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut. 22971: myyttä. Rakennuslupajärjestelmän suhde eräisiin 22972: Rakennuslain ja -asetuksen muutokset muihin ympäristölupiin on käytännössä 22973: 230 22974: 22975: osoittautunut ongelmalliseksi. Tulkinnanva- keskeinen rakentamisen ohjauskeino. Raken- 22976: raisuutta on jopa rakennuslain sisäisessä sys- nuslain muutoksella (557 /89) rakennuslakiin 22977: tematiikassa. Esimerkiksi rakennuslain otettiin myös säännökset rakentamismää- 22978: 124 a §:n mukaisen toimenpideluvun suhde räyksistä. Lain 2 a luvun 13 §:n mukaan 22979: rakennuslain muihin lupajärjestelmiin ei ole ympäristöministeriön asiana on antaa raken- 22980: yksiselitteinen. Ongelmallisempia ovat kui- nuslakia ja rakennusasetusta täydentäviä, ra- 22981: tenkin sellaiset toiminnat, joihin tarvitaan kennusteknisiä ja vastaavia määräyksiä ja 22982: useita eri viranomaisten myöntämiä lupia. ohjeita, jotka julkaistaan Suomen rakenta- 22983: Esimerkiksi sikalan perustaminen saattaa mismääräyskokoelmassa. Määräyskokoel- 22984: edellyttää poikkeuslupaa, rakennuslupaa, maan voidaan myös ottaa ministeriön muun 22985: terveydenhoitolain mukaista sijoituspaikka- lain tai asetuksen nojalla antamia ja ministe- 22986: lupaa, eräistä naapuruussuhteista annetussa riön luvalla muidenkin viranomaisten anta- 22987: laissa tarkoitettua "immissiolupaa" ja koti- mia määräyksiä ja ohjeita rakentamisesta. 22988: eläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauk- Rakentamismäärä yskokoelman määräysten 22989: sissa annetun lain mukaista sikatalousyrityk- ja ohjeiden tarkoituksena on ensi sijassa var- 22990: sen perustamislupaa. Siitä, missäjärjestykses- mistaa, että rakennukset täyttävät riittävän 22991: sä luvat on haettava vai ovatko ne toisistaan lujuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden 22992: riippumattomia, ei yleensä ole säännöksiä. ja hyvän energiatalouden vaatimukset ja että 22993: Toiminnan kannalta tilanne on usein sekava rakentamisessa otetaan riittävästi huomioon 22994: ja kohtuuton. liikuntaesteisien tarpeet. Rakennuslain val- 22995: Rakennuslain toinen osauudistus (voi- tuutukseen perustuen on rakennusasetuksen 22996: maan 1.9.1990) joustavoittaa ja ajanmukais- muutoksella (930/89) ympäristöministeriön 22997: taa kaavoitushallintoa sekä hajauttaa päätös- asiaksi säädetty huolehtia valtion viran- 22998: valtaa. Uudistus merkitsee laajaa hallinnon omaisten antamien rakentamista koskevien 22999: uudelleenjärjestelyä kaavoitusasioissa. Kun- määräysten yhteensovittamisesta. Asetuksen 23000: tien omavastuista päätöksentekoa on lisätty. mukaan lakia ja asetusta alempitasoiset ra- 23001: Valtion viranomaisten valvontaa kuntien kentamismääräykset eivät ilman erityistä syy- 23002: päätöksentekoon kevennetään. Sitä pyritään tä saa poiketa rakentamismääräyskokoelman 23003: suuntaamaan nykyistä yleispiirteisempiin määräyksistä. Ennen poikkeavien määräys- 23004: maankäytön suunnitelmiin. Rakennusjärjes- ten antamista on pyydettävä ympäristöminis- 23005: tysten alistamisvelvollisuudesta luovutaan teriön lausunto. Saadun selvityksen mukaan 23006: kokonaan. Myös rakennuslain mukaisia yhteensovittaminen on ministeriössä käyn- 23007: poikkeuslupa-asioita siirretään ympäristömi- nistetty erityisen projektin muodossa. Minis- 23008: nisteriöstä ja lääninhallituksista kunnassa teriön yhteydessä toimiva rakennusteknilli- 23009: ratkaistaviksi. Ympäristöministeriön ja lää- nen neuvottelukunta osallistuu myös työhön. 23010: ninhallitusten tehtäväjakoa on tarkistettu ja Rakentamismääräyskokoelman lisäksi on 23011: selkiinnytetty painottamalla ministeriön teh- rakentamisessa noudatettava myös muita ra- 23012: täviä hallinnonalan yleisessä ohjauksessa ja kentamista koskevia säännöksiä ja määräyk- 23013: kehittämisessä. siä. Näitä ovat esim. väestönsuojelumääräyk- 23014: Uudistuksen myötä kaava-asiat vähenevät set ja -ohjeet (sisäasiainministeriö), sähkötur- 23015: ympäristöministeriössä noin puoleen nykyi- vallisuusmääräykset (kauppa- ja teollisuus- 23016: sestä. Kuntien itsenäinen pääntäntävalta ministeriö, sähkötarkastuskeskus), öljyläm- 23017: muutaman vuoden siirtymävaiheen jälkeen mityslaitoksia koskevat määräykset (kauppa- 23018: kasvaa olennaisesti. Voidaan arvioida, että ja teollisuusministeriö) sekä työtiloja koske- 23019: vain 40-50 % kaava-asioista tulisi enää alis- vat määräykset ja ohjeet (sosiaali- ja terveys- 23020: taa valtion viranomaisen vahvistettavaksi, ja ministeriö). Edellä mainittujen, lähinnä ra- 23021: valtion hallinnossa käsiteltävien poikkeuslu- kennuksen turvallisuutta ja terveellisyyttä kä- 23022: pa-asioiden arvioidaan supistuvan lähes kol- sittelevien, määräysten ja ohjeiden ohella erit- 23023: masosalla nykyisestä. täin merkittävän määräys- ja ohjeryhmän 23024: Muut rakentamisen ohjauskei- muodostavat erityisviranomaisten antamat 23025: not. Rakentamista ohjaavat rakennuslaki ja valtion tuen saamiseen liittyvät tekniset eh- 23026: -asetus, kuntien rakennusjärjestykset ja kaa- dot. Näistä tärkeimpiä ovat asuntohallituk- 23027: vat sekä Suomen rakentamismääräyskokoel- sen ja maatilahallituksen rakentamisohjeet 23028: ma, josta on vuodesta 1975 alkaen kehittynyt sekä valtioneuvoston päätökset peruskoulu- 23029: 231 23030: 23031: rakennusten ja kirjastojen suunnittelun, ra- sännee uusien tuotteiden kehittelyä ja tyyppi- 23032: kentamisen ja normaalihintojen perusteista. hyväksynnän tarvetta. Eurooppalaisen tyyp- 23033: Ympäristöministeriön mukaan rakenta- pihyväksyntäjärjestelmän luominen on vielä 23034: mismääräysten ja -ohjeiden uusimistarpee- kesken, mutta hyväksynnän alue saattaa laa- 23035: seen vaikuttavat erityisesti uusien rakennus- jentua perinteisistä turvallisuus- ja terveelli- 23036: menetelmien ja -tuotteiden kehittäminen, tut- syysvaatimuksista myös kulutuskestävyyteen 23037: kimustoiminnan tuloksista johtuvat suun- ja muihin käyttöominaisuuksiin. 23038: nittelumenetelmien ja -arvojen tarkistukset Pitkäaikaisen pohjoismaisen yhteistyön 23039: sekä kansainväliset yhtenäistämispyrkimyk- vuoksi rakennusalan yleinen vaatimustaso on 23040: set. Energian hinnan nousu on ollut yksi suunnilleen sama eri Pohjoismaissa. Vaati- 23041: tekijä. Rakentamismääräysten kehittämistoi- mustaso on pyritty pitämään pohjoismaisella 23042: minnassa on painopiste siirtynyt rakennusten tasolla, jotta suunnittelu-, urakointi- ja tarvi- 23043: terveellisyysnäkökohtiin (ilmanvaihto, äänie- keviennillä ei olisi rakentamismääräyksistä 23044: ristys, radan jne.) sekä Euroopan yhdenty- johtuvia esteitä. Ympäristöministeriö osallis- 23045: miskehitykseen liittyviin selvityksiin. Uutena tuu yhteispohjoismaiseen rakentamismää- 23046: tutkimuksen keskeisenä alueena on lisäksi eri räys- ja ohjesuositusten laatimista koskevaan 23047: viranomaisten antamien rakentamismääräys- viranomaisyhteistyöhön pohjoismaisessa ra- 23048: ten koordinointi ja eriasteisien säännösten kentamismääräyskomiteassa (NKB). NKB 23049: todellinen tarve. Toissijaisesti tutkimukseen on ottanut selvitettäväkseen myös rakennus- 23050: liittyy useita erillistavoitteita, kuten ristirii- alan tuotteiden tyyppihyväksyntään ja laa- 23051: taisten ja päällekkäisten säännösten koordi- dunvalvontaan liittyvät kysymykset, jotta yh- 23052: nointi, tarpeetlomien paikallisten tulkinta- dessä Pohjoismaassa hyväksyttyä ja valvot- 23053: eroavaisuuksien poistaminen ja rakentamisen tua tuotetta voitaisiin tutkimatta pitää hy- 23054: byrokratian vähentäminen. Erityinen paino väksyttynä myös toisissa. Viime aikoina ko- 23055: tutkimuksessa asetetaan asuinrakennuksia mitean toiminnan painopiste on ollut kaupan 23056: koskevien määräysten ja ohjeiden koordi- teknisten esteiden poistamisessa ja kansain- 23057: noinoille ja kehittämiselle. välisen kehityksen seurannassa. 23058: Rakennusalan tyyppihyväksyntä toiminta Kansainvälisessä rakentamismääräysten ja 23059: alkoi v. 1975. Sen tarkoituksena on raken- -ohjeiden yhtenäistämistyössä on myös ta- 23060: nusvalvonnan yksinkertaistaminen ja yhte- voitteena rakennusalan kansainvälisen kau- 23061: näistäminen. Tyyppihyväksynnän avulla on pan edistäminen poistamalla määräysten ja 23062: mahdollista saada uudet rakenneratkaisut ja standardien eroista johtuvat tekniset kaupan 23063: tuotekehittelyn tulokset verrattain nopeasti esteet. Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi tätä 23064: hyväksytyksi, millä on merkitystä rakentami- työtä on suoritettu lähinnä Euroopan talous- 23065: sen tekniselle kehittämiselle. Rakennuslain komission ECE:n piirissä. Euroopan nopean 23066: mukaan tyyppihyväksynnän kohteena voi yhdentymiskehityksen johdosta harmoni- 23067: olla rakennus, rakenne, rakenneosa, raken- sointityön painopiste on siirtynyt EY:n ja 23068: nustarvike, rakennukseen kuuluva kiinteä EFTA:n sekä niiden yhteisen standardisointi- 23069: laite tai kiinteistön vesi- ja viemärilaite tai järjestön CEN:in piiriin. Jo nyt ja varsinkin 23070: -laitteisto. Tyyppihyväksyntä annetaan mää- vuosina 1991-92 harmonisoinnin vauhti 23071: räajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodek- edellyttää lausuntojen valmistelua, vertailu- 23072: si. Ennen tyyppihyväksyntäpäätöksen anta- selvityksiä ja vaikutusten arviointia lukuisiin 23073: mista hakijan tulee tehdä laadunvalvontaso- EY :n, EFTA:n ja CEN :in ehdotuksiin sekä 23074: pimus, yleensä VTT:n kanssa. Jotta raken- rakentamismääräysten tarkistamista EY:n ja 23075: nuslupaviranomaisilla olisi jatkuvasti ajan- EFTA:n välisten sopimusten ja päätösten 23076: mukaiset tiedot hyväksynnöistä, ympäristö- johdosta. Kansainvälisesti sovittavat vaati- 23077: ministeriö julkaisee vuosittain tyyppi- mustasojen ja Iuokitusten muutokset saatta- 23078: hyväksyntäluettelon. vat aiheuttaa huomattavia muutoksia raken- 23079: Eri tuoteryhmien tyyppihyväksyntää kos- tamismääräyskokoelmaan. EY:n kesällä 23080: kevat erityisohjeet valmistellaan yhteistyössä 1991 voimaan tuleva rakennustuotedirektii- 23081: ao. teollisuuden, VTT:n ja käyttäjätahojen vin periaatteiden toteuttaminen ja siihen vi- 23082: kanssa. Toiminnan laajeneminen riippuu eri- ranomaistyön osalta liittyvien standardien 23083: tyisesti Euroopan integraatiokehityksestä. valmistelu ovat tässä keskeisellä sijalla. Integ- 23084: Laajempien markkinoiden avautuminen Ii- rointikehitykseen kuuluu uusien eurooppa- 23085: 232 23086: 23087: laisten tyyppihyväksyntä-, tutkimus- ja val- uudistuksen periaatteiden mukaisesti hankkeen 23088: vontaorganisaatioiden perustaminen ja eräi- laajuuden, luonteen ja valvontatarpeen mu- 23089: den EY:n organisaatioiden avaaminen myös kaan. Rakennuslupakäytäntöä on joustavoitet- 23090: EFTA:n jäsenmaille. Tämä lisää ympäristö- tava sovittamalla sekä luvan tarpeellisuus että 23091: ministeriön mukaan viranomaisten seuranta- lupamenettely erilaisiin olosuhteisiin ja raken- 23092: ja osallistumisresurssien tarvetta. nustoimenpiteisiin. Erityistä huomiota tulee 23093: Suomen ja Neuvostoliiton välinen nor- kiinnittää rakennuslainsäädännön mukaisten 23094: miyhteistyökin on joutunut uuteen vaihee- lupien ja muiden ympäristölupien hakemisessa 23095: seen Euroopan kehityksen vuoksi. Neuvosto- ja myöntämisessä havaittuihin epäkohtiin sel- 23096: liiton pyrkimys kaupan kannalta tärkeään kiinnyttämällä lupajärjestelmiä ja vähentämäl- 23097: eurooppalaiseen laatutasoon lisää yhteyden- lä turhaa byrokratiaa. 23098: pidon tarvetta normien ja stardardien valmis- Suomen rakentamismääräyskokoelmasta on 23099: telussa sekä laadunvalvonnan kehittämisessä. kehittynyt keskeinen rakentamisen ohjauskei- 23100: Ympäristöministeriön mukaan tämän suun- no. Rakentamista ohjaava normista on kuiten- 23101: taisesta yhteistyön kehittämisestä onkin jo kin monessa suhteessa vaikeaselkoinen ja mo- 23102: sovittu. niportainen sekä eri alueilla erilainen. Koko 23103: Kaavoitus- ja rakennustoimen lainsäädäntöä maassa ja paikallisesti noudatettava! normit 23104: ja hallintoa on kehitetty kertomusvuonna ja eivät riittävän selkeästi erotu toisistaan. Nor- 23105: sen jälkeenkin varsin voimakkaasti tavoitteina mista on ollut myös sitovuuden suhteen epäsel- 23106: mm. asioiden käsittelyn yksinkertaistaminen, vä ja ongelmallinen, koska normeja ovat anta- 23107: kuntien omavastuisen päätöksenteon lisäämi- neet monet eri viranomaiset. Ympäristöminis- 23108: nen, toimivallan siirto sekä norminannon ke- teriön tuleekin rakentamismääräysten yhteen- 23109: hittäminen. Rakentamisen valvontajärjestel- sovittamistyössä kiinnittää erityistä huomiota 23110: mät on ajanmukaistettu ja selkiytetty raken- näihin epäkohtiin. Normiston kehittämisen yh- 23111: nuslain 1.1.1990 voimaan tulleessa ensimmäi- tenä tavoitteena tulee olla määräysten ja oh- 23112: sessä osauudistuksessa. Kaavoituksen nopeut- jeiden selkiyttäminen ja karsiminen. 23113: tamiseen sekä toimivallan siirtoon pyrkivä ra- Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, 23114: kennuslain toinen osauudistus on tullut että rakentamismääräykset ja -ohjeet voitaisiin 23115: voimaan 1.9.1990. pitää jatkuvasti ajan tasalla, koska ne vaikut- 23116: Valtiontilintarkastajat toteavat, että nyt to- tavat myös rakentamisen taloudellisuuteen. 23117: teutetut rakennuslainsäädännön uudistukset Määräysten ja ohjeiden kehittämisen hidastu- 23118: mahdollistavat kaavoitus- ja rakennustoimen misesta on haittaa viime kädessä rakennuksen 23119: ohjausjärjestelmän joustavuuden lisäämisen, käyttäjälle sellaisina ylimääräisinä rakennus- 23120: hallintokäytännön yksinkertaistamisen ja pal- ja käyttökustannuksina,jotka aiheutuvat mää- 23121: veluperiaatteen korostamisen. Uudistus lisää räysten puutteellisuuksista ja epäyhtenäisyyk- 23122: kuntien vastuuta ympäristöstä, mikä edellyttää sistä sekä niistä johtuvista valvontaviranomais- 23123: myös rakennusvalvonnalta entistä vastuulli- ten kirjavista tulkinnoista. Rakentamismää- 23124: sempaa asennetta. Tämän tulisi näkyä mm. räyksiä ja ohjeita valmisteltaessa on pyrittävä 23125: laadittaessa rakennusjärjestyksiä, joissa tulisi mahdollisuuksien mukaan tarkistamaan niiden 23126: antaa myös selkeät ohjeet maankäyttöön ja taloudelliset vaikutukset. Samoin niiden val- 23127: rakentamiseen liittyvästä lupa- ym. menette- mistelutyöhön käytettävissä olevia voimavaro- 23128: lystä. Rakennusvalvonnan vastuu ja merkitys ja tulee ohjata sellaisille alueille, joissa talou- 23129: korostuu myös siksi, että poikkeustoimivaltaa dellinen merkitys on suuri. Kasvavaa huomiota 23130: on siirretty kuntiin. Tämän vuoksi uudistus on kiinnitettävä myös rakennusalan tyyppihy- 23131: vaatii kunnissa runsaasti koulutusta ja säädös- väksymistoimintaan sekä siihen liittyvään laa- 23132: ten tarkoittaman hallintokulttuurin omaksu- dunvalvontaan. Tyyppihyväksynnän avulla on 23133: mista. Tehtävien muutokset korostavat ympä- mahdollista saada uudet rakenneratkaisut ja 23134: ristöministeriön osuutta asiantuntijana, jonka tuotekehittelyn tulokset verrattain nopeasti hy- 23135: tulee tuottaa ja välittää tietoa hallinnon eri väksytyiksi, millä on merkitystä rakentamisen 23136: tasoille. Tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoi- tekniselle kehittämiselle. 23137: minnalla tulee vahvistaa rakentamisen ohjaa- Rakentamista koskeva normista on sovitet- 23138: misessa tarvittavaa tietoperustaa. tava Euroopan yhdentymiskehitykseen. Euroo- 23139: Valtiontilintarkastajat korostavat, että ra- pan yhteisön rakennustuotedirektiivin valmis- 23140: kentamisen viranomaisvalvonta tulee sovittaa tuminen kiihdyttää normien ja standardien vai- 23141: 233 23142: 23143: mistelua EY- ja EFTA-maissa. Kansainvälisen kilpailun mahdollisuuksia. On myös varmistet- 23144: kehityksen seuraaminen ja siihen vaikuttami- tava, ettei kehityksen seurauksena rakentami- 23145: nen onkin tärkeää, jotta pystytään edistämään sen turvallisuus- ja laatutaso maassamme heik- 23146: rakennusviennin ja -tuonnin sekä kotimaisen kene. 23147: 23148: 23149: 23150: 23151: 30 300644M 23152: 234 23153: 23154: 23155: 23156: 23157: V altionenemmistöiset osakeyhtiöt 23158: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet pereh- tytäryhtiöksi nimellä Suomen Taloteollisuus 23159: tymiskäynnin Imatran Voima Oy:öön Oy, jonka osake-enemmistön Enso-Gutzeit 23160: 4.5.1990 ja Kemijoki Oy:öön 16.5.1990. Oy myi Novera Oy:lle (entinen Hankkija Oy) 23161: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat vuoden 1990 elokuussa. 23162: ovat selvittäneet valtionyhtiöiden toimintaa Kemira-konserni osti Helsingborgista 23163: ja tuloskehitystä sekä niiden ja valtion välisiä Ruotsista teollisuuskemikaaleja valmistavan 23164: rahoitussuhtei ta, valtionenemmistöisten osa- Boliden Kemi Ab:n (nykyisin Kemira Kemi 23165: keyhtiöiden hallintokysymyksiä, niiden ylei- Ab), joka liitettiin konsernin kemikaaliryh- 23166: siä kehitysedellytyksiä sekä valtion ener- mään. Kemira Oy päätti myös vetyperoksidi- 23167: giayhtiöiden toimintaa. tehtaan rakentamisesta Rozenburgiin Saksan 23168: Iiittotasavaltaan. 23169: Yleiskatsaus. V a 1ti o nen e mmi s t ö i s- Neste Oy:n öljyliiketoiminnot öljynjalos- 23170: ten osakeyhtiöiden kehitys ja ta- tus, trading & supply, markkinointiyhtiöt, 23171: loudellinen tila kertomusvuonna. bitumi ja MTBE päätettiin yhdistää Neste 23172: Valtionenemmistöisiä ovat osakeyhtiöt, jois- öljytoimialaksi 1.3.1990 alkaen. Neste-kon- 23173: sa valtiolla on suoraan tai välillisesti yli puo- serni vahvisti asemiaan polyolefiinien valmis- 23174: let osakkeiden tuomista äänistä. Suuria ns. tajana Euroopassa, kun polypropeenilaitos 23175: valtionyhtiöitä oli kertomusvuonna 15, joista otettiin käyttöön Beringenissä Belgiassa, mis- 23176: 12 oli teollisuusyhtiöitä. Muut varsinaista sä jatkuivat myös polyolefiinitehtaan raken- 23177: tuotannollista tai rahoitustoimintaa harjoit- nustyöt. Portugalista Neste Oy hankki yritys- 23178: taneet valtionyhtiöt mukaan luettuna valtio- oston kautta 250 000 tonnia vuodessa poly- 23179: nenemmistöisiä emoyhtiöitä oli kertomus- eteeni- ja polypropeenimuoveja valmistavan 23180: vuonna 26. tehtaan sekä vuokrasi 15 vuodeksi raaka- 23181: Valtion omistusosuus valtionyhtiöissä oli aineita, eteeniä, propeenia ja butadieeniä val- 23182: pienin Enso-Gutzeit Oy:ssä (50,3 %). Eräissä mistavan tehtaan. 23183: muissa valtionyhtiöissä oli myös merkittävää Outokumpu-konserniin kuuluva yhtiöitet- 23184: vähemmistöomistusta. Valtionenemmistöis- ty Outokumpu Copper Oy osti espanjalaisen 23185: ten osakeyhtiöiden omistuspohjan muutok- kuparituotteita valmistavan yhtiön Iberica 23186: siin vaikutti kertomusvuonna Finnair Oy:n ja del Cobre SA:n osake-enemmistön. Kerto- 23187: Rautaruukki Oy:n listautuminen Helsingin musvuoden alussa Outokumpu-konserni yh- 23188: Arvopaperipörssiin sinne ennestään listautu- tiöitti myös koneteollisuuden tytäryhtiök- 23189: neiden Enso-Gutzeit Oy:n, Outokumpu Oy:n seen. 23190: ja Valmet Oy:n lisäksi. Postipankki Oy aloitti Rautaruukki Oy:n tytäryhtiö Oy Dalsbruk 23191: toimintansa valtionenemmistöisenä osakeyh- Ab osti aiemmin vuokratut Åminneforsin ja 23192: tiönä vuoden 1988 alusta. Koverharin tehtaat. Yhtiö hankki omistuk- 23193: Kertomusvuonna Enso-Gutzeit Oy hankki seensa myös norjalaisen teräsalan tukkuliik- 23194: omistukseensa 57,7 % :n osuuden Hollannis- keen CCB-Gruppenin. Rautaruukki Oy vah- 23195: sa sijaitsevasta Berghuizer Papierfabriek visti putkituotannon kapasiteettia sekä koti- 23196: N.V:stä. Yhtiö päätti myös Uimaharjun sel- maassa että ulkomailla. Yhtiö osti ruotsalai- 23197: lutehtaan uusimisesta yhteistyössä neuvosto- sen teräsputkitehtaan Structo D.O.M. Euro- 23198: liittolaisten osapuolten kanssa. Hankkeen to- pe Ab:n ja saksalaisen Schmacke Rohr 23199: teuttavasta Enocell Oy:stä neuvostoliittolais- GmbH:n ja sopi ruotsalaisen Wirsbo Bruks 23200: ten osuus on 20 %. Kertomusvuoden alusta Ab:n kanssa toisen teräsputkitehtaan ostami- 23201: Enso-Gutzeit Oy:n taloteollisuus eriytettiin sesta Rautaruukki Oy:n ruotsalaiselle tytär- 23202: 235 23203: 23204: yhtiölle JIT -Stål AB:lle. Ohutlevytuotannon räkkäin, mutta olivat edelleen arvoltaan kol- 23205: laajentamiseksi yhtiö osti tanskalaisen muo- minkertaiset ulkomaille suuntautuneihin in- 23206: vipinnoituslaitoksen Metalcolour A/S:n ja vestointeihin verrattuna. Outokumpu Oy ja 23207: norjalaisen profilointitehtaan. Kemira Oy lisäsivät eniten investointejaan. 23208: Oy Sisu-Auto Ab ja Neste Oy perustivat Myös Sisu-Auto Oy ja Kemijoki Oy lisäsivät 23209: yhdessä muoviosia Mäntyharjulla valmista- huomattavasti investointeja, kun taas Vaivil- 23210: van Sinex Oy:n. la Oy ei juuri investoinut. Vapo Oy:n inves- 23211: Valmet-konserni hankki omistukseensa ty- toinnit vähenivät edelliseen vuoteen verrattu- 23212: täryhtiönsä Valmet do Brasilin koko osake- na. Muun kotimaisen teollisuuden investoin- 23213: kannan, jolloin yhtiön noteeraus Brasilian tien lisäännyttyä kertomusvuonna runsaasti 23214: pörsseissä lakkasi. Traktorituotannon aloit- vuoteen 1988 verrattuna laski valtionyhtiöi- 23215: tamisesta Portugalissa tehtiin päätökset ja den osuus Suomen teollisuuden kotimaisista 23216: yhteistyösopimukset kertomusvuonna. Val- investoinneista kertomusvuonna n. 30 %:iin, 23217: met Oy hankki Saksan Iiittotasavallasta mikä oli 1980-luvun normaalitaso. 23218: 75 %:n osake-enemmistön työstäkoneita val- Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstö- 23219: mistavasta Stama Machinen Fabrik GmbH: määrä ylitti kertomusvuonna 100 000 työnte- 23220: sta. Valmet Oy:n vähemmistöosakkuus Wärt- kijää. Noin 70 % henkilöstöstä työskenteli 23221: silä Meriteollisuus Oy:ssä päättyi yhtiön kon- Suomessa ja 53 % emoyhtiöissä. Henkilöstön 23222: kurssin seurauksena. määrä kasvoi kertomusvuonna keskimäärin 23223: Veitsiluoto Oy päätti kertomusvuonna v. 7 %. Outokumpu- ja Rautaruukki-konsernit 23224: 1989--93 toteutettavasta yhteensä n. 4,5 lisäsivät henkilöstöään suhteellisesti eniten. 23225: mrd. mk:n kehittämisohjelmasta, jonka suu- Valtionyhtiöiden osuus Suomen teollisuuden 23226: rin yksittäinen kohde on päällystettyä hieno- henkilöstöstä oli 14 %. 23227: paperia valmistavan paperitehtaan rakenta- Suomalaisten yritysten tavaroiden ja palve- 23228: minen Ouluun. lusten viennistä valtionyhtiöiden osuus kerto- 23229: Valtion teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu musvuonna oli 24% ja tuonnista 8,5 %. 23230: liikevaihto kasvoi 21 % kertomusvuonna eli (Tuontiosuuteen ei ole laskettu mukaan Nes- 23231: selvästi nopeammin kuin edellisenä vuonna. te Oy:n tuontia.) Tuontiosuus pysyi edellisen 23232: Eniten liikevaihtoaan kasvattivat kemian ja vuoden tasolla. Vientiosuus laski n. 0,5 pro- 23233: perusmetallialan yhtiöt Neste Oy, Outokum- senttiyksikköä. 23234: pu Oy, Rautaruukki Oy ja Kemira Oy. Val- Omistajat sijoittivat valtion teollisuusyh- 23235: met Oy:n liikevaihdon kasvu oli myös huo- tiöihin kertomusvuonna yhteensä 1 365 Mmk 23236: mattava. Sääolojen vuoksi Kemijoki Oy:n ja uutta riskipääomaa, mikä oli yli kaksi kertaa 23237: osaksi myös Vapo Oy:n liikevaihto laski edel- enemmän kuin v. 1987 ja yli neljä kertaa 23238: liseen vuoteen verrattuna. enemmän kuin keskimäärin v. 1982-87, 23239: Kotimaisen teollisuuden jalostusarvosta mutta 10% vähemmän kuin v. 1988. Valtion 23240: valtionyhtiöiden osuus oli kertomusvuonna teollisuusyhtiöiden ja niiden kotimaisten ty- 23241: 21 %. täryhtiöiden nettoinvestoinneista oman pää- 23242: Valtionyhtiöiden käyttökate kasvoi kerto- oman lisäys oli 12 % (v. 1988 lähes 20 % ). 23243: musvuonna keskimäärin JO%, mikä vastasi Kertomusvuonna pääosa uudesta sijoitus- 23244: suomalaisten suuryritysten yleistä kehitystä. pääomasta tuli yksityisiltä sijoittajilta. V uo- 23245: Usean valtionyhtiön käyttökate pysyi tyydyt- sina 1982--87 oman pääoman ehdoin sijoi- 23246: tävänä lievästä laskusta huolimatta. Käyttö- tettu lisärahoitus valtionyhtiöihin kattoi vain 23247: katteen perusteella Valmet Oy:n kannatta- keskimäärin runsaat 5 % vastaavista inves- 23248: vuus ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Vai- toinneista. 23249: villa Oy:n tuotannollinen toiminta oli selvästi Kertomusvuonna valtionyhtiöiden oman 23250: tappiollista. pääoman lisäys keskittyi kolmeen pörssiyh- 23251: Valtion teollisuusyhtiöiden investoinnit tiöön, Enso-Gutzeit Oy:öön, Outokumpu 23252: kääntyivät vuoden 1988 vähenemisen jälkeen Oy:öön ja Rautaruukki Oy:öön, jotka kukin 23253: kertomusvuonna nousuun. Niiden käyttö- saivat vuoden alussa toteuttamissaan osa- 23254: omaisuusinvestoinnit olivat kertomusvuonna keanneissa 300--450 Mmk uutta, oman pää- 23255: lähes 12 mrd. mk eli määrältään 3 % suurem- oman ehdoin sijoitettua rahoitusta. Neste Oy 23256: mat kuin v. 1988. Investoinnit kotimaahan sai valtiolle ja vähemmistöomistajina oleville 23257: laskivat kertomusvuonna toista vuotta pe- valtionyhtiöille suunnatussa osakeannissa 23258: 236 23259: 23260: 80 %:n suuruisen emissiovoiton, kun valtio pääomalle maksettavia osinkoprosentteja on 23261: maksoi yhtiön n. 20 Mmk:n nimellisarvoisis- lähes kaikissa yhtiöissä korotettu ja eräät 23262: ta osakkeista n. 102 Mmk. Imatran Voima yhtiöt toteuttivat 1980-luvulla rahastoanteja. 23263: Oy:n, Sisu-Auto Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n Kertomusvuonna osinkotuotto osakepää- 23264: osakepääomaa korotettiin aiempaan tapaan omalle oli valtionenemmistöisissä teollisuu- 23265: ilman emissiovoittoa. Valtion sijoitukset teol- syhtiöissä keskimäärin 10,2 %. 23266: lisuusyhtiöihinsä olivat 399 Mmk eli runsas Seuraavassa esitetään 25:n varsinaista tuo- 23267: neljännes niihin sijoitetusta uudesta riski- tanto- tai rahoitustoimintaa kertomusvuonna 23268: pääomasta. harjoittaneen valtionenemmistöisen yhtiön 23269: Valtionyhtiöiden maksamat osingot ovat liikevaihto ja henkilökunta sekä niiden muu- 23270: viime vuosina lisääntyneet nopeasti. Osake- tokset v. 1989 ja 1988: 23271: 23272: Yhtiö (emoyhtiö) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos 23273: Mmk 23274: 1989 1988 Mmk % 1989 1988 Henkilöä % 23275: 23276: Oy Alko Ab ............. . 5 184 4 698 486 10,3 4008 3 974 34 0,9 23277: Enso-Gutzeit Oy ......... . 8 000 7 953 47 0,6 13 678 14 227 -549 -3,9 23278: Finnair Oy .............. . 3 998 3 505 493 14,1 6 773 5 927 846 14,3 23279: Imatran Voima Oy ....... . 4 689 4 352 337 7,7 4 263 4 515 -252 -5,6 23280: Kehitysaluerahasto Oy ... . 1070 1 970 1 100 10,3 199 199 23281: Kemijoki Oy ............. . 235 260 -25 -9,6 516 517 -1 --0,2 23282: Kemira Oy .............. . 4421 3 877 544 14,0 6 537 6 761 -224 -3,3 23283: Kokkolan Puhelin Oy .... . 27 23 4 17,4 93 89 4 4,5 23284: Liikenneravintolat Oy .... . 212 179 33 18,4 650 646 4 0,6 23285: Neste Oy ................ . 33 508 20 910 12 598 60,2 6 294 6 153 141 2,3 23286: Outokumpu Oy 3 •••••••••• II 778 6 369 5 409 84,9 5 671 7 642 -1971 -25,8 23287: Postipankki Oy .......... . 7 3164 6 306 4 1 010 16,0 7 562 7 390 172 2,3 23288: Oy Pohjolan Liikenne Ab .. 33 27 6 22,2 227 212 15 7,1 23289: Rautaruukki Oy ......... . 4 788 4 306 482 11,2 7 113 6 935 178 2,6 23290: Oy Sisu-Auto Ab ........ . 927 789 138 17,5 1 161 1 161 23291: Suomen Malmi Oy ....... . 45 24 21 87,5 134 87 47 54,0 23292: Suomen Vientiluotto Oy .. . 7 279 1 5 481 1 1 798 32,8 100 96 4 4,2 23293: Teollisen Kehitysyhteistyön 23294: Rahasto Oy ........... . 47 1 43 1 4 9,3 22 21 1 4,8 23295: Valmet Oy ............... . 1 533 1 670 -137 -8,2 3 768 3 705 63 1,7 23296: Vaivilla Oy 2 . . . • • • . . . . . • • . 12 137 -125 -91,2 23 634 -611 -96,4 23297: Vapo Oy ................ . 829 920 -91 -9,9 1421 1 903 --482 -25,3 23298: Oy Veikkaus Ab ......... . 2 998 2 462 536 21,8 514 503 II 2,2 23299: Veitsiluoto Oy ........... . 3 908 3 626 282 7,8 4 980 4 954 26 0,5 23300: VTT-Technology Oy ..... . 23 32 -9 -28,1 30 53 -23 --43,4 23301: Oy Yleisradio Ab ........ . 1459 1 371 88 6,4 4 768 4 778 -10 --0,2 23302: Yhteensä ................ . 95 923 73 796 22 127 30,0 80 505 83 082 -2 577 -3,1 23303: 8 396 1 6494 1 1 902 1 29,3 23304: 1 Myönnetty rahoitus. 23305: 2 Toimintoja on yhtiöitetty. 23306: 3 Toimintoja on yhtiöitetty ja tehty yritysostoja. 23307: 4 Korkotuotot ja muut tuotot. 23308: 23309: Suurimpien valtionenemmistöisten osa- ole täysin vertailukelpoisia. 23310: keyhtiöiden liikevaihto kasvoi kertomus- Suurimpien valtionenemmistöisten osa- 23311: vuonna n. 30 %,josta suurin osuus tuli Neste keyhtiöiden ja konsernien yhteenlaskettu tu- 23312: Oy:n osalle. Henkilökunta väheni yli 2 500 loslaskelma oli seuraava (siihen kuuluvat 23313: henkilöllä eli n. 3 % :lla. Kertomusvuoden Alko-konsernin, Enso-konsernin, Finnair- 23314: aikana suoritettujen yritysostojen ja eräiden konsernin, Imatran Voima Oy:n, Kemijoki 23315: konsernien liiketoiminta-alueiden yhtiöittä- Oy:n, Kemira-konsernin, Outokumpu-kon- 23316: misen vuoksi luvut edelliseen vuoteen eivät sernin, Rautaruukki-konsernin, Oy Sisu- 23317: 237 23318: 23319: Auto Ab:n, Valmet-konsernin, Vaivilla Oy:n, Mainittujen suurimpien valtionyhtiöiden 23320: Vapo Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n tiedot): kirjanpidollinen tulos pieneni kertomusvuon- 23321: 1989 Muutos edellisestä na tuntuvasti, n. 5 mrd. mk. Tämä heijasteli 23322: vuodesta suhdannekehityksen käännettä. Kuluista li- 23323: Mmk Mmk % 23324: sääntyivät varsinkin muut kulut ja verot. 23325: Liikevaihto ............. 106 575 19 172 21,9 23326: ./. Ainekulut ............ 60 976 II 004 22,0 23327: ./. Henkilökulut ......... 18 027 3 237 21,9 23328: ./. Muut kulut .......... II 652 3 358 40,6 Valtion ja valtionenemmistöis- 23329: ten yhtiöiden väliset rahoitussuh- 23330: Käyttökate ............. 15 920 1 573 11,0 t e et. Seuraavassa taulukossa esitetään tuo- 23331: ./. Poistot (suunnitellut) .. 5 736 921 19,1 tanto- tai rahoitustoimintaa kertomusvuonna 23332: Liikevoitto .............. 10 184 653 6,9 harjoittaneiden valtionyhtiöiden valtiolle 23333: Muut tuotot ja kulut .... 1 976 -266 -11,7 maksamat osingot, korot ja kuoletukset lai- 23334: Poistoerotus ............ -3 022 -1161 -62,4 noista, valtion valtionenemmistöisille yhtiöil- 23335: Varausten muutos ....... -1466 -3248 -17,7 le suorittamat osakepääomat ja myöntämät 23336: .;. Korkokulut .......... 4 782 641 15,6 lainat sekä valtion rahoituksen määrä yh- 23337: ./. Verot ................ 852 335 64,8 tiöissä kertomusvuoden päättyessä. 23338: Kirjanpidon tulos ....... 2 038 -4993 -71,0 23339: 23340: 23341: 23342: 23343: Yhtiö Valtio saanut Valtio suorittanut Valtion rahoitus 23344: Osingot Korot ja Kuoletukset Osakepääomat Uudet lainat Osakkeet Lainat 23345: kurssi- lainoista (nimellisarvo) 23346: hyvitykset* 23347: 1 000 mk 23348: 23349: 23350: Oy Alko Ab .............. 672,0 9 600,0 23351: Enso-Gutzeit Oy .......... 70 455,9 1 183 4 252 215 670,8 1 689 720 572,2 22 188 23352: Finnair Oy ............... 6 019,6 100 332,7 172 502,8 23353: Imatran Voima Oy ........ 98 609,2 4 839 10 333 50 000,0 871 743,5 95 640 23354: Kehitysaluerahasto Oy .... 101 659 66 920 100 000 310000,0 1 683 320 23355: Kemijoki Oy .............. 4 246,3 4 543 9 855 38 728 125 628,8 43 147 23356: 9 855 * 23357: Kemira Oy 1 •••••••••••••• 76 557,3 637 977,6 23358: Kokkolan Puhelin Oy ..... 17,4 741 4 475 1420 174,3 36 273 23359: Liikenneravintolat Oy ..... 285,0 2 700,0 23360: Neste Oy ................. 95 888,4 2 313 7 692 100 000,0 5 819 070,0 28 077 23361: Outokumpu Oy 2 ••....•.•• 44 952,8 1 281 16 859 6 792 458 958,2 128 510 23362: Oy Pohjolan Liikenne Ab .. 351,2 5 853,2 23363: Postipankki Oy ........... 50 000,0 500 000,0 23364: Rautaruukki Oy .......... 60 585,2 221 383 200 757315,0 3 650 23365: Saimaan Kanavalaivat Oy . 13 765,0 23366: Oy Sisu-Auto Abj 110 625 30 000,0 128 409,0 1 875 23367: Suomen Malmi Oy ........ 1403,0 23368: Suomen Vientiluoto Oy .... 4 722,4 51 617 59 120 59 030,0 1 074 020 23369: TEKERA Oy ............. 430 23 000 112 500,0 43 000 23370: Valmet Ol ............ · · · 51 929,4 1 844 8 774 700 519 294,3 28 854 23371: Vai villa Oy ............... 27 640,0 23372: Vapo Oy4 • . . . . . . . . . . . . . . . 27 000,0 13 199 21 429 300 000,0 204 014 23373: Oy Veikkaus Ab .......... 996,0 23374: Veitsiluoto Oy ............ 25 939,5 87 779 259 395,4 1 120 23375: VTT-Technology Oy ...... 19 198 3 500,0 102 23376: Oy Yleisradio Ab ......... 46 831,5 23377: Yhteensä ................. 618231,6 184 086 211 694 496 003,5 172 534 6 864 859,8 3 393 790 23378: 9 855* 23379: 238 23380: 23381: Edellisen sivun taulukon alaviittaukset: 23382: Taulukossa ei ole mainittu valtionenemmistöisten kiinteistöosakeyhtiöiden lainoja eikä valtion liikelaitosten 23383: valtiokonttorista saamia lainoja. 23384: Mikäli lainan myöntänyt viranomainen on antanut osan tai koko lainan anteeksi, ei tällaista ole huomioitu 23385: lyhennysten määrää laskettaessa, koska valtio ei ole saanut tuloja. 23386: l Kemira Oy:n kohdalla on jäljellä olevassa lainapääomassa mukana myös kaksi Sokiin kaivokseen myönnet- 23387: tyä lainaa yhteismääräitään 23 Mmk. 23388: 2 Outokumpu Oy:n osalta on mainittu myös tytäryhtiöiden lainat, koska lainat on vasta vuoden 1990 puolella 23389: siirretty tytäryhtiöiden nimiin. 23390: 3 Valmet Oy:n kohdalla on mainittu vain Valmet Oy:n saarnat lainat, ei tytäryhtiöiden saamia lainoja. 23391: 4 Vapo Oy:ltä on kaksi saamista. Toinen on laina, josta valtiokonttori sai kertomusvuonna korkoa 20 000 mk 23392: ja lainan jäännöspääoma oli 443 000 mk. Toinen on kauppahintasaaminen, mikä perustuu sopimukseen, jolla 23393: yhtiö sai omaisuutta valtiolta. 23394: 23395: 23396: 23397: Valtio maksoi ao. valtionyhtiöille kerto- omien nimellisarvosta. 23398: musvuonna maksullisia osakepääomia yh- Vuosina 1983-89 valtion teollisuusyhtiöi- 23399: teensä n. 496 Mmk ja sai näiltä vastaavasti den ja valtion väliset pääomarahoitussuhteet 23400: osinkoja yhteensä 618,2 Mmk. Tämä oli n. ovat kehittyneet seuraavan taulukon esittä- 23401: 9 % valtion näihin yhtiöihin sijoittamien pää- mällä tavalla: 23402: 23403: Kaikki omistajat yhteensä: 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 23404: 1 23405: Maksettu lisäsijoitus, Mmk 192 279 301 283 606 1 649 1 365 23406: osuus investoinneista, % 2 5,1 6,5 4,2 2.7 4,7 16,4 12,0 23407: Rahastoannit, Mmk 59 421 427 202 102 23408: Osakepääoman muutos, Mmk --114 168 867 710 683 842 416 23409: Osakepääoma, Mmk 3 368 3 537 4403 5 114 5 796 6 639 7 054 23410: Osingot, Mmk 75 123 207 330 406 473 698 23411: Siitä valtion osuus: 23412: Lisäsijoitus valtiolta, Mmk 181 177 228 270 340 300 399 23413: + Osto muilta omistajilta, Mmk 5 230 23414: = Valtion koko sijoitus, Mmk 181 177 228 275 570 300 399 23415: Rahastoannit valtiolle, Mmk 59 351 420 200 100 23416: Valtion omistuksen muutos, Mmk -207 258 650 694 636 360 227 23417: Valtion omistus, Mmk 2 848 3 106 3 756 4 450 5 086 5 446 5 806 23418: Osingot valtiolle, Mmk 71 101 173 277 355 414 556 23419: Osinkotuotto valtiolle, % 2,3 3,6 5,6 7,4 8,0 8,1 10,2 23420: 1 Maksettu lisäsijoitus = maksullinen osakeanti + vaihtovelkakirjalainan merkintä 23421: 2 Investoinnit = konsernien nettoinvestointien summa 23422: 23423: 23424: 23425: Kertomusvuonna pääosa uudesta sijoitus- kansainväliset toiminnot eivät kuitenkaan 23426: pääomasta valtionenemmistöisiin suuriin myöskään täyttäneet kaikilta osin niille asetet- 23427: teollisuusyhtiöihin tuli yksityisiltä sijoittajil- tuja tuotto-odotuksia. Kansainvälistymisen jat- 23428: ta. Valtion sijoitukset yhtiöihin olivat runsas kuessa valtionenemmistöisien yhtiöiden tulee 23429: neljännes niihin sijoitetusta uudesta riski- kiinnittää riittävää huomiota ulkomaisten lii- 23430: pääomasta. ketoimintojensa välittömiin ja välillisiin kan- 23431: Valtion saarnat korot valtionyhtiöille nattavuusedellytyksiin. 23432: myöntämistään lainoista olivat kertomus- Kertomusvuonna valtionenemmistöiset yh- 23433: vuonna yhteensä n. 184 Mmk, mikä oli n. tiöt maksoivat valtiolle osinkoja selvästi enem- 23434: 5,4 % lainapääomasta. män kuin mitä valtio sijoitti niihin osakepää- 23435: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden ta- omamuotoisena rahoituksena. Tämä linja on 23436: loudellinen tulos heikkeni kertomusvuonna. jatkunut jo usean vuoden ajan. Valtiontilintar- 23437: Osaltaan tähän vaikutti yleisten taloudellisten kastajat korostavat tämänkaltaisen osinkopo- 23438: toimintaedellytysten muutos. Valtionyhtiöiden litiikan periaatteellista oikeellisuutta. Samalla 23439: 239 23440: 23441: on syytä painottaa sitä, että valtion tulee on keskitetty ministeriöille ja jonkin verran 23442: osallistua osaltaan yhtiöidensä pääomahuollon myös niiden alaisille virastoille ja laitoksille. 23443: turvaamiseen. Vuodelta 1988 antamassaan Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on yleis- 23444: kertomuksessa valtiontilintarkastajat esittivät toimivalta valtionenemmistöisiin osakeyh- 23445: valtionenemmistöisien osakeyhtiöiden pää- tiöihin nähden valtioneuvoston ohjesäännön 23446: omahuollon turvaamiseksi tarpeellisen ja huo- mukaan tapauksissa, jolloin ao. yhtiön hoi- 23447: lellisen puttesuunnitelman laadintaaja pitävät don valvonta ei ole muun ministeriön asiana. 23448: edelleen tällaista suunnitelmaa ajankohtaise- Kauppa- ja teollisuusministeriöstä annetussa 23449: na. asetuksessa on tarkemmat säännökset minis- 23450: Valtio sai yhtiöilleen lainaamista pääomista teriön tehtävistä, jotka koskevat sen alaisina 23451: tuntuvasti kertomusvuonna vallinnutta markki- toimivia valtionyhtiöitä. 23452: nakorkotasoa matalampaa korkoa. Tämä ai- Osakeyhtiölakiin nojaavia valtion mahdol- 23453: heutui pääosin siitä, että suurimmat lainansaa- lisuuksia valtionenemmistöisten osakeyhtiöi- 23454: jat olivat valtion erityisluottolaitoksia. On kui- den toiminnan ohjaukseen on täydennetty 23455: tenkin pidettävä perusteltuna, että valtion yh- erilaisilla ministeriöiden ohjeilla ja suosituk- 23456: tiöilleen antamien lainojen koron ja vallitsevan silla. Lisäksi valtionyhtiöiden yhtiöjärjestyk- 23457: pitkäaikaisen markkinakoron välistä eroa tun- siin on kirjattu mm. valtion edustusta koske- 23458: tuvasti supistetaan. via määräyksiä, jotka vaikuttavat yhtiöiden 23459: hallinnointiin. 23460: Valtionyhtiöiden hallinto. K e s k ei se t Valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä ei 23461: valtionyhtiöiden hallintoa ja ole annettu osakeyhtiölakia täydentävää tai 23462: omistussuhteita säätelevät saan- syrjäyttävää yleislakia. Useista valtionyh- 23463: n ö k se t. Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöi- tiöistä on sen sijaan annettu yhtiökohtaisia 23464: tä koskee yleislakina osakeyhtiölaki. Yhtiöi- erityislakeja. Tällaisia oli kertomusvuonna 23465: den toiminnasta riippuen noudatetaan lisäksi voimassa 11, joiden piiriin kuului yhteensä 13 23466: täydentäviä yksityisoikeudellisia lakeja, ku- yhtiötä (Vammas Oy:tä ei ollut vielä perus- 23467: ten luotto-osakeyhtiölakia (KERA Oy, Suo- tettu). Erityislaeista ensimmäinen on annettu 23468: men Vientiluotto Oy) tai arvopaperimarkki- v. 1932 ja viimeisin v. 1990. Lait voidaan 23469: nalakia (pörssiyhtiöt). Hallinnollisia tarpeita jaotella kahteen ryhmään: luovutuslakeihin 23470: varten voidaan valtionyhtiöihin soveltaa vie- ja toimintalakeihin. 23471: lä täydentävää erityislainsäädäntöä. Luovutuslaeilla on annettu valtioneuvos- 23472: Kaikkien valtionenemmistöisten osakeyh- tolle valtuudet luovuttaa tiettyä valtion omai- 23473: tiöiden hallinnointia koskee valtion tulo- ja suutta perustettaville osakeyhtiöille (yleensä 23474: menoarviosta annettu laki (423/88). Erityises- teollisuusyhtiöitä). Toimintalaeilla on annet- 23475: ti sen 24 § pääsääntöisesti edellyttää edus- tu yhtiöille tiettyjä yleishyödyllisiksi katsot- 23476: kunnan suostumusta eduskunnan nimen- tuja tai kansantaloudellisesti muutoin merkit- 23477: omaisen päätöksen nojalla hankittujen osak- täviä tehtäviä ja määrätty samalla toiminta- 23478: keiden luovuttamiselle. Samoin koskee kaik- puitteista (esim. Oy Alko Ab, KERA Oy, 23479: kia valtionyhtiöitä valtionenemmistöisten Postipankki Oy). Kaikissa laeissa on määri- 23480: osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta an- telty valtion osakeomistukselle toisistaan 23481: nettu laki (968/47). osin suurestikin poikkeavat vähimmäisrajat. 23482: Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä koske- Lisäksi useissa laeissa on edellytetty valtion 23483: vien asioiden käsittelyä maan hallituksessa määräävän aseman huomioon ottamista 23484: säätelevät erityisesti valtioneuvoston ohje- muillakin tavoin. 23485: sääntö (995/1943) ja ministeriöasetukset Ne Seuraavalla sivulla olevassa yhteenvetotau- 23486: valtionyhtiöitä koskevat asiat, jotka eivät lukossa on esitetty valtionenemmistöisten 23487: edellytä eduskunnan päätöstä tai hyväksyn- osakeyhtiöiden perustamisen ja hankinnan 23488: tää, kuuluvat hallituksen toimivaltuuksien toteutustavat (erityislait, TMA), määräykset 23489: piiriin. Valtioneuvoston yleisistunnalle on pi- valtion vähimmäisomistuksesta ja vähimmäi- 23490: dätetty ao. yhtiöitä koskevaa muodollista sosuuden perusteesta (laki, yhtiöjärjestys) 23491: päätösvaltaa suhteellisen vähän. Olennaisin sekä valtion osuus osakepääomasta ja ääni- 23492: osa omistajavalvontaan liittyvistä tehtävistä vallasta kertomusvuoden lopussa. 23493: 240 23494: 23495: Yhtiö Hallinta Muutos- Perustamisen tai Vähimmäisomis- Osakelajit Lunastus- Ulkomaalais- Valtion osuus 23496: vuosi hankinnan peruste tus oikeus pykälä osakepää- äänival- 23497: omasta lasta 23498: % % 23499: Oy Alko Ab STM 1932 Laki 45/32, 100 (-2 os.) valtio täyskielto 99,9 99,9 23500: 459/68 23501: *Enso-Gutzeit Oy KTM 1918 TMA ei määrätty A/R 4/5 kielto 50,3 66,1 23502: *Finnair Oy LM 1946 TMA ei määrätty 4/5 kielto 70,0 70,0 23503: Imatran Voima Oy KTM 1932 Laki 387/31, 51/75 (2) 1/11 täyskielto 95,6 95,6 23504: 192/47 23505: Kehitysaluerahasto Oy KTM 1971 Laki65j71 51 Luot- 99,6 99,6 23506: toOYL 23507: Kemijoki Oy KTM 1954 Laki 458/52 51 vesi/muut osakas täyskielto 77,3 77,3 23508: Kemira Oy KTM 1933 Laki 387/31, 51/75 (2) 4/5 kielto 99,9 99,9 23509: 192/47 23510: Kokkolan Puhelin Oy LM 1969 TMA ei määrätty täyskielto 96,7 96,7 23511: Liikenneravintolat Oy LM 1977 TMA ei määrätty osakas täyskielto 60,0 60,0 23512: Neste Oy KTM 1948 Laki 469/46 yli 51 (1) valtio täyskielto 97,9 97,9 23513: *Outokumpu Oy KTM 1932 Laki 387/31, 51 A/B täyskielto 57,3 57,3 23514: 192/47, 358/89 23515: Oy Pohjolan Liikenne LM/ 1940 TMA ei määrätty osakas täyskielto 97,6 87,6 23516: Ab VR 23517: Postipankki Oy VM 1988 Laki 972/87 51 (4) Posti- 100,0 100,0 23518: pankkiL 23519: *Rautaruukki Oy KTM 1961 TMA yli 51 (1) (3) K/A osakas 4/5 kielto 86,8 86,8 23520: Saimaan Kanavalaivat KTM 1967 TMA ei määrätty täyskielto 96,6 96,6 23521: Oy 23522: Oy Sisu-Auto Ab KTM 1975 TMA 51 (1) 4/5 kielto 97,8 97,8 23523: Suomen Malmi Oy KTM 1935 TMA ei määrätty täyskielto 51,0 51,0 23524: Suomen Vientiluotto KTM 1963 TMA 51 (1) 54,7 54,7 23525: Oy 23526: TEKERA Oy UM 1979 Laki 291/79 51 Luot- 92,2 92,2 23527: toOYL 23528: *Valmet Oy KTM 1951 Laki 537/50, 60 4/5 kielto 79,8 79,8 23529: 459/52 23530: Vaivilla Oy KTM 1978 TMA yli 50 (1) A/B 4/5 kielto 99,4 99,4 23531: Vapo Oy KTM 1984 Laki 1015/83 100 osakas 4/5 kielto 100,0 100,0 23532: Oy Veikkaus Ab OPM 1975 Laki 575/75 ei määrätty täyskielto 99,6 99,6 23533: Veitsiluoto Oy KTM 1932 Laki 387/31, 51/75 (2) 88,8 88,8 23534: 192/47 23535: VTT-Technology Oy KTM/ 1984 TMA ei määrätty etu/muu täyskielto 100,0 100,0 23536: VTT 23537: Oy Yleisradio Ab LM 1934 Laki 216/34 90 valtio täyskielto 99,9 99,9 23538: suostu- täyskielto 23539: muslau- 23540: seke 23541: 23542: * Pörssiyhtiöitä 23543: ( 1) Yhtiöjärjestysmääräys (3) Valtio + valtionyhtiö 23544: (2) 75% ilman KELAa (4) Osuus myös äänistä 23545: 23546: 23547: 23548: Valtionenemmistöisten osakeyh- valtionyhtiöiden yleistynyt yhtiöittämiskehi- 23549: tiöiden hallinnon muutokset. Val- tys. 23550: tionyhtiöiden hallinnossa viime vuosina ta- 23551: pahtuneista muutoksista olennaisimmat ovat Valtion tulo- ja menoarvion rakennetta v. 23552: olleet valtionyhtiöiden osakepääomarahoi- 1988 uudistettaessa luovuttiin mm. alamo- 23553: tuksen budjettiperusteiden muutos, tulo- ja menttien käytöstä menojen jaottelussa. 23554: menoarviosta annettuun lakiin (423/88) sisäl- Aiemmin budjetoitiin valtionyhtiöiden osa- 23555: tyvän osakkeidenluovutuskiellon väljennys ja kepääomien korotuksiin tarvittavat määrära- 23556: hat yhdelle momentille osoittaen sen alamo- 23557: 241 23558: 23559: menteilla yhtiöittäin osakepääomien koro- tuotannollista liiketoimintaa harjoittavia yh- 23560: tuksiin käytettävissä olevat varat. Uudistuk- tiöitä. Tytäryhtiöiden lukumäärää lisäävät 23561: sen yhteydessä muutettiin em. jaottelu käyt- viime vuosina voimistuneet ns. yhtiöittämis- 23562: tösuunni telmapohjaiseksi. Kertomusvuonna pyrkimykset, jolloin pääyhtiön osatoimintoja 23563: annetussa vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa organisoidaan osakeyhtiömuotoisiin juridi- 23564: toteutettiin valtionyhtiöiden osakepääomara- sesti itsenäisiin yksiköihin. Esimerkiksi Imat- 23565: hoitus sisällyttämättä osakehankintamomen- ran Voima Oy on yhtiöittänyt yhtiön laajuu- 23566: tin päätösosaan lainkaan erillistä käyttö- teen verrattuna joitakin pieniä toimintayksi- 23567: suunnitelmaa. Muutoksella korostettiin köitä. Valmet Oy:n Paperikoneryhmän yh- 23568: kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä ko. tiöittämisellä v. 1987 ja 1988 Valmet Paperi- 23569: määrärahan tavoitteellista luonnetta edus- koneet Oy:ksi mm. tavoiteltiin toimialaratio- 23570: kunnan ohjaus- ja valvontatehtävän sijasta ja nalisointia. Outokumpu Oy aloitti ker- 23571: annettiin samalla budjetin soveltajalle parem- tomusvuoden alusta toimialojensa yhtiöittä- 23572: mat mahdollisuudet ottaa huomioon mah- misen siten, että vuoden 1990 alussa pääosa 23573: dollisesti muuttuvat olosuhteet ja varainhoi- liiketoiminnoista oli yhtiöitetty. Yhtiön ta- 23574: tovuonna mahdollisesti saatava uusi tieto. voitteena on jäljellä olevienkin toimintojen 23575: Valtion tulo- ja menoarviosta annetun yhtiöittäminen mahdollisimman pian. 23576: lain (423/88) 24 ~:n mukaan "sellaisia val- Yhtiöittäminen ei ole valtion omistajaval- 23577: tion omistamia osakkeita, osuustodistuksia vonnan kannalta ongelmatonta. Yhtiöittämi- 23578: ja muita arvopapereita, joiden hankinta on sestä voi ensinnäkin seurata ristiriitoja yhtiö- 23579: tapahtunut eduskunnan nimenomaisen pää- tä koskevan erityislainsäädännön ja osakkei- 23580: töksen nojalla, ei saa luovuttaa toiselle den luovuttamista koskevien säännösten kan- 23581: ilman eduskunnan suostumusta". Niin kut- nalta. Kun yhtiön sitä koskevassa laissa edel- 23582: suttua tililakia viimeksi uudistettaessa lakia lytetään harjoittavan siinä mainittua toimin- 23583: tarkistettiin luovutuskiellon osalta siten, että taa tai tehtäviä, seuraa toimintojen eriyt- 23584: osakkeita voidaan rajoitetusti luovuttaa il- tämisestä laissa määritellyn tehtäväkentän 23585: man eduskunnan suostumustakin, mikäli supistuminen ilman lainsäädäntöelimen hy- 23586: luovutusta on asetuksella säädettävällä ta- väksyntää. Jos tämän katsotaan olevan mah- 23587: valla pidettävä merkitykseltään vähäisenä. dollista mm. tehtäväkentän määrittelyn yleis- 23588: Kertomusvuonna voimassa olleen valtion luonteisuuden vuoksi, yhtiölle syntyy mah- 23589: tulo- ja menoarviosta annetun asetuksen dollisuus lain tarkoitusta kiertäviin järjeste- 23590: mukaan tämä edellytys täyttyy silloin kun lyihin. Yhtiö voisi esim. näiden tytäryhtiöi- 23591: varainhoitovuonna luovutettavien, samaa den osakeomistusta järjestelemällä tai ne ko- 23592: yhteisöä koskevien arvopapereiden käypä konaan ulkopuolisille myymällä kiertää 23593: arvo ei yhteensä ylitä 3 Mmk:aa, mikäli eduskunnan edustamaa valtion omistajaval- 23594: arvopaperit luovutetaan vähintään niiden taa. Tähän se ei näitä toimintoja pääyhtiönä 23595: käyvästä arvosta ja mikäli luovutus ei mer- harjoittaessaan ehkä voisi ryhtyä yhtiötä kos- 23596: kitse valtiolla olevan yksinkertaisen äänte- kevan erityislain tai osakkeiden luovuttamis- 23597: nenemmistön tai määräenemmistö- tai mää- ta koskevan tililain rajoitusten johdosta. 23598: rävähemmistöosuuden menettämistä. Tar- Valtionyhtiöiden perustamislaeissa on 23599: kistus ei kauppa- ja teollisuusministeriön yleensä todettu kunkin yhtiön pääasiallinen 23600: mukaan merkitse periaatteellista muutosta toimiala. Yhtiön alatoimintojen organisointi 23601: luovutuskieltoon, mutta mahdollistaa vähäi- on lähinnä tarkoituksenmukaisuuskysymys. 23602: semmät osakejärjestelyt asiaa erikseen edus- Sen sijaan yhtiön päätoimintojen erottami- 23603: kuntaan saattamatta. Säännös vastasi luo- nen itsenäiseen juridiseen yksikköön merkit- 23604: vutettavan omaisuuden arvon osalta valtion see poikkeamista lakiin sisältyvästä vaati- 23605: kiinteän omaisuuden luovutusta koskevia muksesta päätoimintojen hoitamisesta val- 23606: periaatteita. tion enemmistöomistuksessa olevassa yhtiös- 23607: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden ty- sä, silloinkin kun tytäryhtiö toimisi hallinnol- 23608: täryhtiöiden määrä on jatkuvasti kasvanut. lisesti ja taloudellisesti emoyhtiölle alistettu- 23609: Tähän ovat vaikuttaneet mm. valtionyhtiöi- na. Toisaalta perustamislaeilla on tuskin 23610: den kansainvälistyminen ja valtionyhtiöiden tarkoitettu rajoittaa yhtiölle määriteltyjen 23611: suhteellisen suuret yritysostot. Tytäryhtiöi- tehtävien hoitamista tarkoituksenmukaisesti 23612: den joukossa on myös teollisuus- tai muuta ja joustavasti, mikäli ne omistuksenisin jär- 23613: 31 300644M 23614: 242 23615: 23616: jeste.lyin pidetään pääyhtiön hallinnassa kon- hallintosäännökset eräissä Euroo- 23617: sermssa. pan maissa. Seuraavassa käsitellään val- 23618: Yhtiöittäminen saattaa johtaa sellaisten tionyhtiöiden omistus- ja hallintosäännöksiä 23619: valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden muo- joissakin sellaisissa Euroopan maissa, joissa 23620: dostumiseen, joille holdingyhtiö-tyyppisinä ei valtionenemmistöiset yhtiöt harjoittavat mer- 23621: jää muita kuin konsernin hallinnointitehtäviä kittävää tuotannollista toimintaa. Nämä 23622: varsinaisen tuotanto- tai muun liiketoimin- maat ovat Itävalta, Italia, Espanja, Ranska, 23623: nan tapahtuessa erillisissä tytäryhtiöissä. Toi- Ruotsi ja Norja. 23624: mintojen organisointi näin voi konsernikoko- 23625: naisuuden toimivuuden, tehokkuuden ja tu- Itävallan valtionyhtiöiden perusta nojaa 23626: loksellisuuden kannalta olla perusteltua. Yk- vuonna 1946 annettuun 1. kansallistamisla- 23627: sittäisen yhtiön toiminnan seuranta voi myös kiin, jonka mukaan pääasiassa ns. saksalais- 23628: olla yksiselitteisempää ja luotettavampaa omaisuutta olleet kolme suurinta pankkia ja 23629: kuin useasta eri toimintayksiköstä muodos- perusteollisuuden tärkeimmät yhtiöt siirtyi- 23630: tuva tulosryhmäseuranta. Järjestelyjä ei vät valtion omistukseen. Vuoteen 1966 kan- 23631: kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä si- sallistetut yritykset toimivat eri ministeriöi- 23632: ten ilmeisesti olisi syytä rajoittaa enempää den hallinnon alaisina. Vuonna 1967 järjes- 23633: kuin valtion edun kannalta ja valtionyhtiöi- tettiin valtionyhtiöiden hallinto uudelleen pe- 23634: den yhteiskunnallinen erityistehtävä tai luon- rustamalla erityislailla valtion suoraan omis- 23635: ne huomioon ottaen on välttämätöntä. tama hallintoyhtiö ÖIG (Österreichische In- 23636: Toimintojen yhtiöittäminen katkaisee dustrieverwaltungs GmbH), jolla tuli olla 23637: myös lähinnä yhtiökokoukseen rajoittuvan parlamentaarisia voimasuhteita noudattaen 23638: osakkeenomistajien valvontavallan. Pääyh- kokoonpantu hallintoneuvosto. Vuonna 23639: tiön yhtiökokouksessa on mahdollista käsi- L970 Q!G:stä muodostettiin osakeyhtiö 23640: tellä ja päättää tytäryhtiön asioista lähinnä 0 lAG (Osterreichische Industrieverwaltungs 23641: vain konsernitilinpäätöksen vahvistamiseen AG), joka sai tehtäväksi organisoida tytäryh- 23642: liittyvien asioiden osalta. Osakeyhtiölaki ei tiönsä toimialayhtiöiksi, joilla myös oli nii- 23643: estä yhtiökokousta antamasta yhtiön johdol- den yhtiökokouksissa valitut hallintoneuvos- 23644: le esim. sitovia liiketoimintojen hoidon yleis- tot. 23645: linjoja koskevia ohjeita. Tällaista aktiivista 1980-luvun alkupuolella ÖIAG joutui krii- 23646: roolia, johon myös valtionyhtiöiden hallin- siin perusteollisuutta kohdanneiden kannat- 23647: noinnissa on ollut pyrkimyksiä, ei voida vä- tavuusongelmien vuoksi. Kriisin tuloksena 23648: littömästi ylläpitää, mikäli merkittävät toi- ÖIAG-lakia muutettiin v. 1986 poliittisen 23649: minnot eivät enää kuulu pääyhtiön piiriin. edl!.stuksen pois~~miseksi yhtiön hallinnosta 23650: Yhtiöittäminen merkitsee valtionenemmis- ja OIAG:n (nyt Osterreichische Industriehol- 23651: töisten osakeyhtiöiden hallinnoinnissa val- ding Aktiengesellschaft) muodostamiseksi 23652: vonnan siirtymistä edustuksellisten järjestely- varsinaiseksi teollisuuskonserniksi. Vuonna 23653: jen ja epävirallisen valvonnan ja ohjauksen 1987 annetulla ÖIAG-rahoituslailla valtio 23654: suuntaan. Valvonnan ja ohjauksen tarkoituk- otti vastatakseen ÖIAG:n velkoja. Maan hal- 23655: sena ei kuitenkaan ole puuttua yhtiön liike- litus asetti ÖIAG:llt:. uuden johdon, jonka 23656: toimintoihin yksityiskohtaisesti. Tämän tehtävänä oli saada OIAG kannattavaksi. 23657: vuoksi voivat mm. pääyhtiöiden hallintoneu- Vuoden 1990 alusta muodostettiin 23658: vostot kontrolloida olennaisimpia päåtöksiä ÖIAG:n alla toimiva johtava hoidingyhtiö 23659: koko konsernin puitteissa. Tämä on ollut Austrian Industries AG (AI), jonka yhtey- 23660: myös viimeaikainen käytäntö useimmissa teen koottiin merkittävimmät ja pääoma- 23661: valtionyhtiöissä. Muun, lähinnä ohjeisiin ja markkinakelpoiset valtion teollisuusyhtiöt 23662: suosituksiin perustuvan ohjaus- ja valvonta- AI:n alaisuudessa toimii jatkossa johtavina 23663: järjestelmän kehittäminen ulottumaan toimialaholdingyhtiöinä kuusi eri yritysryh- 23664: pääyhtiöstä yhtiöitettyihin tytäryhtiöihin on mää ja yksi sekalaisista muista yhtiöistä 23665: kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä il- koostuva toimialaryhmä. Tarkoitus on, että 23666: meisesti mahdollista, vaikkakin muodollisesti AI laskee liikkeelle yleisölle suunnatun optio- 23667: ohjaus ja valvonta toteutuvat pääyhtiöiden lainan ja tulee pörssiyhtiöksi lähivuosina. 23668: välityksellä. Eräät AI:hin kuuluvat yhtiöt on jo noteerattu 23669: Valtionyhtiöiden omistus- Ja pörssissä. 23670: 243 23671: 23672: Kaikkiaan ÖIAG:ssä oli kertomusvuonna myös kemian- ja metalliteollisuutta. Muut 23673: n. 200 toimivaa osakeyhtiötä, joiden osuus valtion hoidingyhtiöt ovat EFIM, joka toimii 23674: Itävallan teollisuudesta oli 18,5 %. ÖIAG:n pääasiassa konepajateollisuudessa, ja sijoitus- 23675: peruspääoman tulee vuoden 1986 lain mu- yhtiö EAGC. 23676: kaan pysyä valtion omistuksessa. Italiassa valtionyhtiöitä ja valtion osake- 23677: ÖIAG:n Ua AI:n) hallintoneuvostossa on omistuksia varten on olemassa erillinen mi- 23678: 14 pääasiassa asiantuntijoina valittua jäsentä. nisteriö. Valtionyhtiöiden omistajakontrolli 23679: Hallintoneuvoston puheenjohtajana on ja ohjaus on järjestetty seuraavasti: 23680: kauppaministeri ja lakisääteisesti jäseninä - Kontrollijärjestelmää ohjaavat talous- 23681: edustajat julkisen talouden ministeriöstä ja poliittinen ja teollisuuspoliittinen ministeri- 23682: valtiovarainministeriöstä sekä kaksi työnte- valiokunta. Edellisellä on valvonta- ja ohjei- 23683: kijöiden edustajaa työmarkkinajärjestöistä. denautovalta kaikissa niissä asioissa, joiden 23684: Muut hallintoneuvostoon valitut jäsenet ovat osalta sitä ei ole annettu jälkimmäiselle. Ta- 23685: viisi yksityisten yritysten pääjohtajaa, yksi louspoliittinen ministerivaliokunta antaa 23686: teollisuusliiton edustaja, ÖIAG:n konsernin yleisohjeet hallituksen talouspolitiikan puit- 23687: työntekijöiden edustaja, taloustieteen profes- teissa ohjaten erityisesti palvelusektoria, kun 23688: sori sekä yksi kansainvälinen huippujohtaja. taas teollisuussektorin yleisohjeet antaa teol- 23689: Myös valtionyhtiöiden hallitukset ja tilin- lisuuspoliittinen ministerivaliokunta, joka 23690: tarkastajat ovat nykyisin asiantuntijoita. myös arvioi hoidingyhtiöiden pitkän aikavä- 23691: Periaatteessa valtio (ministeriö) vaikuttaa lin suunnitelmat. 23692: valtionyhtiöiden päätöksiin vain yhtiöko- - Kyseinen ministeriö, joka on edustet- 23693: kouksissa. Ministeriössä valtionyhtiöiden tuna molemmissa valiokunnissa, osallistuu 23694: ryhmän vahvuus on 15 henkilöä. Yhtiöko- yleisohjeiden laadintaan ja antaa myös toi- 23695: kousten välillä ylintä valtaa käyttää hallinto- mintaohjeita holdingyhtiölle. Se esittelee 23696: neuvosto. ÖJAG:lla (AI:llä) on hallintoneu- teollisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle 23697: voston lisäksi 2-jäseninen johtokunta ja 80 hoidingyhtiöiden vuosisuunnitelmat ja yksi- 23698: hengen keskushallintq: Käytännössä merkit- tyiskohtaisen raportin edellisten suunnitel- 23699: tävää valtaa käyttää OIAG:n pääjohtaja. mien toteutumisesta. 23700: ÖIAG Ua AI) koordinoi toimialaholding- -Parlamentti antaa suosituksia ja osallis- 23701: yhtiöiden toimintaa, päättää investointien tuu valtionyhtiöiden valvontaan sen infor- 23702: suuntaamisesta, rahoituksesta, osingoista, maation pohjalta, jonka se saa teollisuuspo- 23703: organisaatiorakenteesta, yritysostoista ja liittiselta ministerivaliokunnalta (pitkän aika- 23704: avainhenkilöiden paikkaamisesta. Se antaa välin suunnitelmat), ministeriöitä (holding- 23705: myös esim. tilintarkastukseen, valvontaan, yhtiöiden vuosikertomukset) ja valtion tilin- 23706: kirjanpitoon, henkilöstöpolitiikkaan ja kou- tarkastajilta (mukana kertomus holding- 23707: lutukseen liittyvät ohjeet. Yhteistyöelimenä yhtiöiden rahoituksesta). Parlamentin val- 23708: on ÖIAG:n ja johtavien toimialaholdingyh- vontatehtävää hoitaa käytännössä kaksika- 23709: ti~iden ylimmän johdon muodostama fooru- marinen valiokunta, jossa on yhteensä 30 23710: mi. jäsentä. Valtionyhtiöiden valtion rahoituksen 23711: hyväksyy ja käsittelee parlamentin budjetti- 23712: Italiassa valtionyhtiöillä on huomattava valiokunta ministeriön ehdotuksen pohjalta. 23713: merkitys. Noin viidennes Italian teollisuudes- Hoidingyhtiöllä on johtokunta, jonka pu- 23714: ta on valtion omistuksessa. Maassa on neljä heenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittää 23715: osakeyhtiömuotoista valtion holdingyhtiötä, presidentti kolmeksi vuodeksi kerrallaan pää- 23716: joista IRI (lnstituto per la Ricostruzione ministerin esityksestä. Johtokunnan puheen- 23717: lndustriale) on suurin. IRI perustettiin v. johtaja valitsee, johtokuntaa kuultuaan, pää- 23718: 1933 teollista jälleenrakennustyötä varten. johtajan (valinta edellyttää pääministerin hy- 23719: Nykyään IRI:n omistuksessa on kotimaassa väksynnän) ja nimittää ja erottaa, pääjohta- 23720: ja ulkomailla yli tuhat yhtiötä, jotka harjoit- jaa kuultuaan, muut johtajat. Johtokunnassa 23721: tavat lähinnä pankkitoimintaa, terästeolli- ovat edustettuina mm. valtiovarainministe- 23722: suutta, elektroniikkateollisuutta, laivanra- riö, valtionyhtiöiden asioita hoitava ministe- 23723: kennusta ja liikennettä. Energia-alan hoid- riö ja tarpeen mukaan myös eräät muut 23724: ingyhtiö ENI (Ente Nazionale Idrocarbun) ministeriöt. Lisäksi johtokunnassa on muka- 23725: perustettiin v. 1953. Nykyään ENI harjoittaa na rahoituksen ja teollisuuden asiantunti- 23726: 244 23727: 23728: JOita. Johtokunnalla on laajat valtuudet Ranskan 102:sta ensiSIJaisesta valtionyh- 23729: hoidingyhtiön johtamisessa. tiöstä 15 konsernia harjoittaa teollista toi- 23730: Asiantuntijatilintarkastajia, jotka em. mi- mintaa. Näiden 15 konsernin, yhteensä 308 23731: nisteriö nimittää kolmeksi vuodeksi kerral- yrityksen, liikevaihto vastasi kertomusvuon- 23732: laan, on hoidingyhtiössä seitsemän. na n. 21 % :a Ranskan teollisuuden liikevaih- 23733: dosta. Nämä konsernit työllistivät n. 14 % 23734: Espanjan kansantaloudessa valtionyhtiöil- teollisuuden työvoimasta. Loput 87 valtion 23735: lä on merkittävä asema. Valtion yrityksiä on yritystä työllistivät kaksi kertaa niin paljon 23736: lähes 500, ja niiden lisäksi autonomisten palkansaajia (n. 1 miljoona) n. 1 000 yrityk- 23737: alueiden hallinnon alaisia yhtiöitä on n. 120. sessä. 23738: Teollisuuden tuotannosta valtion yritysten Vuonna 1981 toteutettiin nk. toinen kan- 23739: osuus on n. 20 % ja koko kansantalouden sallistaminen. Vuonna 1982 voimaan tulleilla 23740: tuotannosta lähes 10 %. Erityisen voimakas laeilla kansallistettiin mm. yhdeksän huomat- 23741: asema valtion yrityksillä on energiatuotan- tavaa teollisuusyhtymää ja viisi pankkia, 23742: nossa ja kaivostoiminnassa, laivanrakennuk- minkä seurauksena valtion yritysten osuus 23743: sessa, teräs- ja metallituotannossa, liikentees- teollisuuden liikevaihdosta nousi 9 %:sta 23744: sä ja pankkitoiminnassa. 26 %:iin. 23745: Espanjan valtionyhtiö on määritelty bud- 23746: jettilaissa. Valtionyhtiö voi olla kaupallinen Valtion yritysten yritysmuoto määräytyy 23747: yhtiö tai julkisoikeudellinen yhtiö. Kaupalli- niiden toimialan erityispiirteiden mukaan. 23748: sia yhtiöitä johdetaan soveltuvien yleisten Yksityisen sektorin kanssa kilpailevilla, teol- 23749: lakien, esim. osakeyhtiölain, mukaan, ellei lisilla tai rahoitusaloilla toimivat yritykset 23750: budjettilaki toisin määrää. Julkisoikeudelli- ovat yleensä osakeyhtiöitä. Suurin osa tä- 23751: sista yhtiöistä on omat lakinsa, joiden perus- mäntyyppisistä valtion yrityksistä syntyi v. 23752: teella nämä yhtiöt toimivat yksityisoikeudel- 1982 käynnistetyn kansallistamisen yhteydes- 23753: lisia lakeja noudattaen. sä. Sen sijaan valtion monopolia harjoittavat 23754: Mainitun budjettilain mukaan määräysval- yritykset ovat julkisia yhtiöitä. Samoin julki- 23755: lan hankkimisesta tai siitä luopumisesta val- sia yhtiöitä ovat yleensä myös sellaiset yrityk- 23756: tionyhtiöissä päättää maan hallitus, joka set, jotka toimivat aloilla, joilla valtion panos 23757: myös hyväksyy valtionyhtiöiden vuosittaiset on suuri, kuten tutkimus ja kulttuuri. Näiden 23758: toimintasuunnitelmat sekä enemmistörajan ääritapausten välillä on useita muunnoksia. 23759: ylittävät osakesijoitukset. Valtiolta tuleva ra- Kilpailevilla aloilla toimivilla valtion kon- 23760: hoitus kanavoidaan valtion budjetin kautta. serneilla on holdingyhtiöpohjainen yritysor- 23761: Pääosa Espanjan valtionyhtiöistä on osa- ganisaatio yleisimmin käytetty organisaatio- 23762: keyhtiöitä, muut erilaisia julkisia yhtiöitä. malli. Vain harvat yritykset eivät vielä ole sitä 23763: Suurin osa näistä yhtiöistä kuuluu kahteen omaksuneet. 23764: holdingyhtiöön, joista toinen on monialayh- Valtionyhtiösektoria ohjataan sekä yleis- 23765: tiö INI (Instituto Nacional de Industria) ja että erityislaeilla ja asetuksilla riippuen siitä, 23766: toinen energia-alan yhtiö INH (Instituto Na- miten yritykset ovat tulleet valtion hallin- 23767: cional de Hidrocarbusos). Hoidingyhtiöllä taan. Erityistilanteita lukuun ottamatta so- 23768: on johtokunta, jonka jäsenistä suurin osa on velletaan kahta lakia, joista v. 1983 annetussa 23769: eri ministeriöiden virkamiehiä. Esimerkiksi julkisen sektorin demokratisointilaissa mää- 23770: INI:n hallituksessa on edustettuna talous- ja ritellään pääosin valtion yritysten hallintoeli- 23771: valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, työ- mien kokoonpano ja toiminta. 23772: voima- ja sosiaaliministeriö, puolustusminis- 23773: teriö, teollisuus- ja energiaministeriö sekä Yksityistämiseen liittyneissä v. 1986 anne- 23774: liikenneministeriö. Yhtiön johdon nimittää tuissa laeissa määrätään valtion yritysten 23775: yhtiön hallitus. osakepääoman osittaiseen vapaaseen käytet- 23776: Hoidingyhtiö nimittää hallitsemiensa yh- tävyyteen liittyvät säännöt samoin kuin nii- 23777: tiöiden hallitusten jäsenet, jotka yleensä ovat den yli 50-prosenttisesti omistamien tytäryh- 23778: hoidingyhtiön toimihenkilöitä tai valtion vir- tiöiden lakkauttamisen ehdot. 23779: kamiehiä. Yksityisen sektorin edustaja on Ranskan valtionyhtiöihin kohdistetaan 23780: mukana yleensä vain silloin, kun yhtiö ei ole sekä ns. teknistä että varojen käytön valvon- 23781: täysin hoidingyhtiön hallussa. taa. Teknistä valvontaa harjoittaa ministeriö, 23782: 245 23783: 23784: jonka toimialaan yrityksen pääasiallinen toi- kin toimitusjohtajan nimittää hallituksen pu- 23785: minta liittyy, varainhoidon valvonta kuuluu heenjohtaja. 23786: puolestaan talous- ja valtiovar~inmi~iste~i?l Tilintarkastajat valitsee yhtiön hallitus re- 23787: le. Rahoituslaitokset ovat valtwvarammmis- kisteröidyistä ja ammattia harjoittavista tili- 23788: teriön valvonnan alaisia. Jokin yritys voi olla toimistoista. 23789: kahden eri ministeriön teknisessä yhteisval- Ylimmän päätäntävallan käyttö valtion 23790: vonnassa. Teollisuusministeriössä on valtion- yrityksissä riippuu siitä, onko kysymyksessä 23791: yhtiöiden toimisto. julkinen yhtiö vai osakeyhtiö. Ju~kisissa yh- 23792: Ministeriöt määrittelevät hallinnon toi- tiöissä hallitukset vastaavat Juoksevista 23793: mintasäännöt, joiden yhteensovittaminen ta- asioista, mutta budjettien laadinnassa sekä 23794: pahtuu kiertoteitse rritysten hallit~ks~ssa, yhtiöiden lakkauttamis- ja hankinta-asioissa 23795: joissa valtion edustaJa osakkeenomistaJana niiden on saatava toimintaa valvovien minis- 23796: esittää kantansa. teriöiden hyväksyminen. Osakeyhtiöinä toi- 23797: Ranskassa on valtion yritysten organisaa- miviin yrityksiin sovelletaan kaupallis_ille yri- 23798: tiossa ja johdon valinnassa tehty selvästi ero tyksille yhteistä lainsäädäntöä. Hallitus on 23799: ns. edustuselimien (hallitus, hallintoneuvos- ylin päätäntäelin sillä varauksella, että yhtiö- 23800: to) ja operatiivisen joh~on välille. Ero p~rus kokous käyttää omaa valtaansa. Yhtiöko- 23801: tuu perusperiaatteelle, Jonka ~ukaa~ ynty~ kous hyväksyy tilit ja tulosten jakamisen sekä 23802: set päättävät itse johdostaan Ja valtiOn vai- antaa luvan yleispiirteissään pääoman ja 23803: kutus näkyy vain niiden elimien kautta, j_oissa omien varojen käytölle. 23804: se osakkeenomistajana käyttää oikeuksiaan. Valtio käyttää valtaansa yritystensä pää- 23805: töksenteossa hallituksessa olevien edustajien- 23806: Kunkin valtionyrityksen hallituksen pu- sa välityksellä. Käytännössä tärkeät päätök- 23807: heenjohtajan nimittää maan hallitus tasaval- set perustuvat hallituksen puheenjohtajan teke- 23808: lan presidentin allekirjoituksen vahvistama- mien ehdotusten ja valvontaviranomaisten näkö- 23809: na. Tämä nimitysperiaate perustuu puolittain kantojen välillä vallitsevaan tasapainoon. 23810: perustuslailliseen lakiin vuodelta 195_8. Va}- 23811: tion yritysten hallinnon muo~ost_ammen J3 Ruotsissa valtionyhtiöt toimivat hallinnol- 23812: toiminta määräytyvät v. 1983 Julkisen sekto- lisesti ministeriöiden alaisina. Teollisuusmi- 23813: rin demokratisoinnista annetun lain mukaan. nisteriössä on tarkoitusta varten oma yksik- 23814: Laissa erotetaan kaksi erityisluokkaa. Kun kö. Teollisuusministeriön alaisina ovat mer- 23815: valtio omistaa yli 90 % yrityksen osakepääo- kittävimmät tuotannollista toimintaa harjoit- 23816: masta sen hallitus muodostuu tasa-arvoi- tavat valtionyhtiöt. Näistä eräät toimivat 23817: suusp~riaatteen _mukaan, ts. v~ltion vi~k~ suoraan ministeriön alaisina, mutta merkittä- 23818: miesedustajista Ja tarpeen vaatiessa yksityi- vä osa v. 1970 perustetun hoidingyhtiön 23819: sistä osakkeenomistajista, palkansaajien va- Statsföretag AB:n (nyttemmin Procordia AB) 23820: litsemista edustajista sekä pätevyytensä mu- välityksellä. Statsföretagin omistukseen sii~ 23821: kaan valituista asiantuntijoista ja asetuksen tyneet yhtiöt toimivat pääasiassa perusteolli- 23822: mukaan nimitetyistä henkilöistä. Jos valtion suudessa. 23823: osuus jää alle 90 %:n, hallituksesta 1/3:n Statsföretag AB oli vaikeasti ohjattavissa, 23824: valitsevat palkansaajat. Osakkeenomistajat ja perusteollisuus aiheutti suuria tappioita 23825: määräävät yhtiökokouksessa loput jäsenistä 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa, minkä 23826: osakeyhtiöiksi muodostetuissa yrityksissä. vuoksi hoidingyhtiö Statsföretag AB organi- 23827: Valtio nimittää asetuksen mukaan osakkuu- soitiin uudelleen v. 1982. Tällöin perusteolli- 23828: tensa rajoissa edustajansa virkamiehistä. suusyhtiöt siirrettiin jälleen suoraan valtion 23829: Määräykset sisältävät kaksi tärkeää rajoi- omistukseen, ja Statsföretagin, sittemmin 23830: tusta: virassa toimiva ministeri tai kansan- Procordia AB:n, hallinto ja johto uusittiin. 23831: edustaja ei voi olla ha!litukse~ jäsen, _ei~ä Uudistuksen yhteydessä valtionyhtiöiden toi- 23832: hallituksen puheenjohtaJa ole virkaa tOimit- minnan perusperiaatteeksi tuli se, että niiden 23833: tava valtion virkamies, vaikkakin hän on tulee olla kannattavia, kilpailu- ja kasvuky- 23834: aiemmin voinut olla virkamies. kyisiä. Lisäksi yhteiskunnallisista ja kansan- 23835: Yrityksen operatiivista johtoa koskevat taloudellisista velvoitteista valtionyhtiöiden 23836: yksityisellä sektorilla voima~sa olev~t tav~n liiketaloudelliselle kannattavuudelle mahdol- 23837: omaiset säännöt. Yrityksen Johdon Ja varsm- lisesti aiheutuvat rasitteet hyvitetään. 23838: 246 23839: 23840: Procordia AB oli kertomusvuonna nor- Norjan teollisuuden työvoimasta on yli 10% 23841: maali konserni, joka liiketoiminnassaan on ja teollisuustuotannosta tätäkin suurempi. 23842: viime vuosina keskittynyt kulutustavara-, ko- Norjassa eräitä valtionyhtiöitä koskee eri- 23843: nepaja- ja lääketeollisuuteen sekä palvelutoi- tyislaki, mutta useimmat niistä toimivat kui- 23844: mintaan. Se on viime vuosina kehittänyt kon- tenkin yleisen osakeyhtiölain alaisina. Osa- 23845: sernin rakennetta yritysostoin ja -myynnein. keyhtiölaissa on kuitenkin eräitä erityissään- 23846: Vuonna 1987 yhtiö listautui pörssiin. Myös nöksiä, jotka koskevat valtion kokonaan 23847: kaksi muuta valtionyhtiötä on noteerattu omistamia valtionyhtiöitä, mikä antaa val- 23848: pörssissä. Ruotsin valtio ja Volvo AB ovat tiolle mahdollisuuden suoremmin puuttua 23849: pyrkineet sopimaan järjestelystä, jossa kum- yhtiön toimintaan kuin osakeyhtiölaki muu- 23850: pikin omistaisi yhtä suuren osuuden Procor- ten sallisi. 23851: dia AB:sta. Norjan valtion teollisuusyhtiöt kuuluvat 23852: Ruotsissa on muutoinkin suunniteltu val- elinkeinoministeriön hallinnonalaan, jolle 23853: tionyhtiöiden uudelleenorganisointia. Teolli- kuuluu omistajan edun valvonta näissä yh- 23854: suusministeriön suunnitelmien mukaan val- tiöissä. Poikkeuksen muodostaa esim. Stat- 23855: tionyhtiöiden osakkeet siirretään jälleen eril- oil, joka kuuluu öljy- ja energiaministeriön 23856: lisen yhtiön haltuun. Tämän yhtiön hallin- hallinnonalaan. Elinkeinoministeriössä on 23857: toon kuuluisi useita valtionenemmistöisiä yh- erityinen osasto omistajaedun valvontatehtä- 23858: tiöitä, ja se voisi toimia myös pitkäaikaisena vää varten. 23859: pörssisijoittajana. Elinkeinoministeriö mm. valmistelee val- 23860: Ruotsissa ei ole mitään erityisesti valtion- tionyhtiöiden yleiskokoukset (vastaa yhtiö- 23861: kokousta), valtionyhtiöitä koskevan katsauk- 23862: yhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä tai muita sen suurkäräjille (joka neljäs vuosi), hallituk- 23863: valtiopäivien erityismääräyksiä valtionyh- sen kertomuksen valtionyhtiöiden toiminnas- 23864: tiöistä. Juridisesti valtion yritykset ovat osa- ta valtion tilintarkastajille sekä valtionyhtiöi- 23865: keyhtiöitä tai liikelaitoksia. Yhtiöiden tulee den ja valtion rahoitusta koskevat budjetti- 23866: ainoastaan antaa toiminnastaan vuosittain esitykset. Statoilin osalta tästä valmistelusta 23867: selvitys valtiopäiville. Valtionyhtiöiden työn- vastaa öljy- ja energiaministeriö, joka vuosit- 23868: tekijöiden edustus yhtiöiden hallintoelimissä tain antaa selvityksen suurkäräjille Statoilin 23869: on hoidettu samojen sääntöjen nojalla kuin suunnitelmista lähivuosina. 23870: yksityisissäkin yhtiöissä. Valtion omistus- Yleensä valtio käyttää valtionyhtiöissä 23871: osuuden laskemisesta eräissä valtionyhtiöissä määräysvaltaansa yhtiön yleisessä kokouk- 23872: alle 2/3:n äänimäärästä on valtiopäivillä oi- sessa osakeyhtiölain mukaisesti enemmistö- 23873: keus myötävaikuttaa tähän päätökseen. Hal- osakkaana. Erityisasemassa olevissa valtion- 23874: lituksen kertomusvuonna tekemässä esityk- yhtiöissä, kuten Statoilissa, ministeriöllä on 23875: sessä valtion osakeomistuksen siirtämisestä hyvin vahva ote yhtiön toiminnan ohjaami- 23876: hallintoyhtiölle esitetään, että valtiopäiviä tu- sessa mm. yleisen kokouksen kautta. Yhtiöis- 23877: lee kuulla ennen päätöstä ainoastaan niissä sä on yrityskokous, jonka yleinen kokous 23878: tapauksissa, joissa hallintoyhtiö luopuisi ään- nimittää ja jossa on edustettuna eri intressi- 23879: tenenemmistöstä jossakin sen nyt kokonaan tahot, esim. yhtiön henkilöstö. Yrityskokous 23880: omistamassa yrityksessä. on lähinnä neuvoa antava ja valvova elin 23881: Valtionyhtiön yhtiökokous valitsee sen (muistuttaa Suomen osakeyhtiölain mukaisia 23882: hallituksen jäsenet yleensä elinkeinoelämästä. hallintoneuvostoja). 23883: Valtionyhtiöissä on yleensä myös ao. minis- Valtionyhtiöissä, kuten muissakin osa- 23884: teriön edustajia hallituksessa. Sen sijaan yh- keyhtiöissä, yhtiön johtamisesta vastaa joh- 23885: tiöiden hallituksissa ei ole enää ns. poliittista tokunta, jonka jäsenet nimittää yleinen ko- 23886: edustusta. kous. Toimitusjohtajan nimittää johtokunta. 23887: Yhteenveto kansainvälisestä 23888: Norjassa on n. 15 merkittävää osakeyhtiö- k a t s a u k se s ta. Valtionyhtiöiden hallinto- 23889: nä toimivaa valtionyhtiötä, jotka valtio omis- ja omistussäännökset vaihtelevat huomatta- 23890: taa joko kokonaan tai joissa valtiolla on vasti eri maiden välillä Euroopassa. Useissa 23891: enemmistöomistus. Kun tytäryhtiöt laske- maissa valtionyhtiöistä on olemassa erillisla- 23892: taan mukaan, nousee valtionyhtiöiden luku- ki, esim. Itävallassa, Italiassa ja Espanjassa, 23893: määrä yli sadan. Näiden yhtiöiden osuus tai niitä on säännelty muuulaisin laintasoisin 23894: 247 23895: 23896: erityissäännöksin. Omistajan edun valvontaa - Holdingyhtiömalli saattaiSI merkitä 23897: varten on yleensä olemassa erityinen osasto omistajavalvonnan heikkenemistä, koska 23898: tms. yksikkö teollisuus-, elinkeino- tai ener- valtionyhtiöiden hoidingyhtiö olisi varsin 23899: giaministeriössä. Italiassa on erityinen minis- voimakas yksikkö. 23900: teriö tätä tarkoitusta varten. Useissa maissa - Rahastopohjainen holdingyhtiömalli 23901: on käytössä ns. holdingyhtiömalli, esim. Itä- merkitsisi hallinnon päällekkäisyyttä ja mo- 23902: vallassa, Italiassa ja Espanjassa. nikerroksisuutta. 23903: Yleensä valtionyhtiöiden hallintoelimet on Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä 23904: kokoonpantu asiantuntijoista ja omistajaval- budjetin ulkopuoliseen rahastoon perustu- 23905: vontaa toteuttavien ministeriöiden edustajis- vaan valtionyhtiöiden hallintoon liittyisi seu- 23906: ta. Niin sanottua poliittista luottamusmies- raavia ominaisuuksia: 23907: edustusta on viime vuosina vähennetty ja se - Budjetin ulkopuolisen valtionyhtiöra- 23908: on nykyisin melko vähäistä. Joissakin maissa haston varat muodostuisivat yhtäältä valtion 23909: siitä on täysin luovuttu. tulo- ja menoarviosta tehtävistä rahastosiir- 23910: Suomen valtionenemmistöisten roista ja toisaalta valtionyhtiöiden maksa- 23911: osakeyhtiöiden hallinnon kehittä- mista osinko- ja korkotuotoista, jolloin val- 23912: mistarpeet ja -edellytykset. Kauppa- tionyhtiöiden maksamat osingot tulisivat au- 23913: ja teollisuusministeriössä on viime vuosina tomaattisesti valtionyhtiöiden sijoitustoimin- 23914: selvitelty mm. valtionyhtiöiden hallinnon ke- nan käyttöön. 23915: hittämistarpeita ja -edellytyksiä. Esillä on - Kauppa- ja teollisuusministeriön alai- 23916: ollut myös uusia hallintomalleja, joiden so- sella rahastolla olisi oma hallinto, ainakin 23917: veltuvuutta kauppa- ja teollisuusministeriös- johtokunta, ja asiantuntemus sekä johonkin 23918: sä on kertomusvuoden aikana alustavasti ar- rajaan asti valtuudet tehdä sijoituksia val- 23919: vioitu kansainvälisten kokemusten valossa. tionyhtiöihin, mahdollisesti muihinkin yh- 23920: Kysymykseen ovat tulleet lähinnä holdingyh- tiöihin, ilman eduskunnan lupaa. 23921: tiömalli ja rahastomalli. - Rahastosiirrot valtion tulo- ja menoar- 23922: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan viosta perustuisivat rahaston sijoitussuunni- 23923: holdingyhtiömalliin liittyy seuraavia ominai- telmaan, jonka vahvistaisi valtioneuvosto, 23924: suuksia: joka vahvistaisi samalla rahaston sijoitustoi- 23925: - Holdingyhtiömalli ei sinänsä takaa te- minnan periaatteet sekä rahaston tilinpää- 23926: hokkuutta eikä joustavuutta valtionyhtiöiden töksen. 23927: hallinnoinnissa. - Valtiolle maksettaisiin säännönmukai- 23928: - Holdingyhtiömalli voi olla käyttökel- nen korko rahaston pääomasta. 23929: poinen lähinnä silloin, kun valtionyhtiöt ovat - Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden 23930: kannattavia. riskipääoman saanti voisi tulla vakaalle poh- 23931: -- Ollakseen päätöksentekokyvyltään riit- jalle ja joustavaksi, kun valtion sijoitusvarat 23932: tävän tehokas ja joustava holdingyhtiökon- eivät riippuisi välittömästi valtion budjettita- 23933: sernissa ei voi olla hallintoneuvoston tapai- loudesta. 23934: sia, omistajan intressiä valvovia päätöksente- -Valtionyhtiöt toimisivat itsenäisinä yh- 23935: koelimiä usealla eri tasolla. tiöinä. 23936: -- Hoidingyhtiön tytäryhtiöillä tulee olla Koska valtionyhtiöiden toiminta ja tulok- 23937: riittävä itsenäisyys tiettyjen selkeiden peli- set ovat viime vuosina olleet Suomessa hyviä, 23938: sääntöjen ja toimintaohjeiden puitteissa. ei Suomen valtionyhtiöiden hallintojärjestel- 23939: - Emoyhtiön tulee keskittyä strategisten män radikaaleihin muutoksiin ole kauppa- ja 23940: toimintalinjojen kehittämiseen ja vetämiseen teollisuusministeriön mielestä välitöntä tar- 23941: sekä tytäryhtiöiden toiminnan joustavaan vetta. Toisaalta valtionyhtiöiden muutos- 23942: koordinointiin. vauhti, kansainvälistyminen, niiden omien 23943: -- Hyvin toimiessaan holdingyhtiömalli organisaatiomuotojen muuttaminen, esim. 23944: todennäköisesti antaisi mahdollisuuden te- yhtiöittäminen ja ns. konserniholdingyhtiöi- 23945: hostaa valtion sijoitustoimintaa ja siten mah- den muodostaminen, sekä valtionyhtiöiden 23946: dollisuuden joustavasti myötävaikuttaa teol- yksityisomistuksen lisäys ja valtionyhtiöiden 23947: lisuuden rakennekehitykseen, sillä hoidingyh- osakkeiden noteeraaminen arvopaperimark- 23948: tiön perustaminen merkitsisi ilmeisesti asian- kinoilla vaikuttavat viranomaisten toimin- 23949: tuntijaresurssien lisäystä. taan valtionyhtiöiden hallinnon eri tasoilla. 23950: 248 23951: 23952: Valtionyhtiöiden viranomaishallinnossa on taloussäännösten uudistamiskomitea mietin- 23953: kuitenkin kehittämistarpeita, joista osa on nössään (KM 1990:7). 23954: tarkoitus ottaa huomioon kertomusvuonna Asianomaisella lailla ja sitä täydentävillä 23955: valmisteilla olleessa valtionyhtiöiden osakas- yhdenmukaisilla alemman tason säännöksillä 23956: vallan käyttöä koskevassa lakiehdotuksessa. ja ohjeilla tulisi mm. turvata valtion omistaja- 23957: Tarkoituksena on, että valtionyhtiöiden hal- vallan ulottaminen erilaisissa konserni- ja yh- 23958: linnon kehittämistä edelleen jatketaan nykyi- tiöittämisjärjestelyissä organisaatiohierarkioi- 23959: sen hallintomallin pohjalta. den alemmille tasoille saakka. Säännöksissä 23960: Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi ennen tulisi keskeinen sija antaa eduskunnan kontrol- 23961: muita valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden livallalle välttäen kuitenkin tarpeettoman jäy- 23962: hallinnon kehittämiseen liittyviä kysymyksiä kän hallintomallin muodostumista. Toisaalta 23963: päättää periaatteellisella tasolla, katsotaanko olisi myös pyrittävä keventämään raskaita ja 23964: Suomessa yleensä tarkoituksenmukaiseksi yl- moniportaisia hallintohierarkioita ja tavoitel- 23965: läpitää useiden muiden eurooppalaisten maiden tava ensisijaisesti samalla kertaa sekä asian- 23966: tapaan laajahkoa valtionyhtiösektoria. Tätä tuntijavaltaisia että pääosakkeenomistajan 23967: koskevaan keskusteluun eduskunnan tulee voi- riittävän edustuksen turvaovia hallinnointi-, 23968: da esittää käsityksensä. Hallituksen tulisikin johtamis- ja tarkastusjärjestelmiä. Erityisesti 23969: esittää eduskunnalle tiedonantona suunnitel- tarkastustoiminnassa tulee käyttää hyväksi 23970: mansa valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden valtionsektorilla jo olemassa olevaa asiantun- 23971: toiminnan ja hallinnon kehittämisestä. tijahenkilöstöä. 23972: Sinänsä mitkään välttämättömät toiminnal- 23973: liset tai rakenteelliset kauppa- tai teollisuuspo- Eduskunnan budjettivallan ja -valvonnan 23974: liittiset seikat eivät nykyään vaadi valtion osal- kannalta holdingyhtiömallia on pidettävä bud- 23975: listumista teollisuus- ja muuhun yritystoimin- jetin ulkopuolista rahastomallia tarkoituksen- 23976: taan omistajana. Toisaalta mitkään yhteiskun- mukaisempana vaihtoehtona. Valtionyhtiöiden 23977: nalliset tai muut syyt eivät tätä myöskään holdingyhtiöratkaisu voisi niin ikään muodos- 23978: sinänsä estä. Mikäli valtio päättäisi laajamit- taa perustan valtion rahoitus- ja teollisuusfi- 23979: taisesti luopua enemmistöomistaja-asemastaan nanssiryhmän muodostamiselle, mikäli tällai- 23980: yrityksissään, muuttuisivat ne luonnollisesti nen edellä todetulla tavalla nähdään yhteiskun- 23981: yksityisiksi yhteisöiksi, joiden toimintaa sääte- nassamme tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukai- 23982: lisivät lähinnä vain osakeyhtiölaki ja eräät seksi. 23983: muut yhteisöjen toimintaa säätelevät lait. Yksi ajankohtainen esimerkki valtionyhtiöi- 23984: Mikäli taas valtio säilyttäisi tulevaisuudes- den hallinnon kehittämisestä on valtionenem- 23985: sakin enemmistöosakkuuden useissa yrityksis- mistöisten puunjalostusteollisuusyritysten, 23986: sä, olisi puolestaan perusteltua, että niiden Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n, keski- 23987: omistuksesta, hallinnosta, tarkastuksesta ja näisen yhteistoiminnan lisääminen. Viime vuo- 23988: tietyistä keskeisistä toimintaperiaatteista sää- sina yksityisiä metsäteollisuusyrityksiä on su- 23989: dettäisiin erityisellä lailla, jolla korvattaisiin lautettu toisiinsa ja samojen omistajaryhmitty- 23990: nykyisin voimassa olevat lukuisat erityislait. mien omistamien yritysten keskinäistä yhteis- 23991: Valtiontilintarkastajat ovat aikaisemmin v. työtä on lisätty ja syvennetty. Metsäteollisuus- 23992: 1980 ja 1982 pitäneet valtionyhtiöiden toimin- yritysten toimintaedellytysten ja markkinoiden 23993: nan, valvonnan ja tarkastuksen kokonaisvaltai- edelleen jatkuvan muutoksen vuoksi kauppa- ja 23994: sesti säätelevän lain antamista välttämättömä- teollisuusministeriön tulee pikaisesti selvittää, 23995: nä, kun taas kauppa- ja teollisuusministeriö on voitaisiinko mainittujen valtionenemmistöisten 23996: v. 1983 valtionyhtiöiden toimintaa koskevan metsäyhtiöiden hallinnot ja toiminnot yhdistä- 23997: valtioneuvoston periaatepäätöksen yhteydessä mällä saavuttaa nykytilanteessa ja nähtävissä 23998: todennut, ettei valtionyhtiöitä koskevaa erillis- olevassa lähitulevaisuudessa sellaisia yhteisvai- 23999: tä lainsäädäntöä ole tarkoituksenmukaista kutteisia etuja mm. raaka-aineen hankinnassa, 24000: säätää. Tätä taustaa vasten valtiontilintarkas- tuotteiston kehittämisessä, tuotantoprosessien 24001: tajat toteavat tyydytyksellä, että kauppa- ja ja -koneistojen yhdistämisessä, johtamistavois- 24002: teollisuusministeriössä on kertomusvuoden ai- sa ja pääomahuollossa sekä yleensä maan teol- 24003: kana valmisteltu valtion valtionyhtiöiden osa- lisuuspolitiikassa, että mainittu yhdistäminen 24004: kasvallan käyttöä koskevaa lakiehdotusta. muodostuisi liike- ja kansantaloudellisesti kan- 24005: Sitä on esittänyt myös Perustuslakien valtion- nattavaksi. 24006: 249 24007: 24008: 24009: 24010: 24011: Paikallistarkastukset 24012: Tämän kertomuksen valmisteluun liittyen Mikkelin läänissä toimitettiin paikallistar- 24013: on suoritettu Suomen ulkomaanedustus- kastukset 4.-5.10.1989. Tarkastuskohteina 24014: tojen paikallistarkastukset seuraavasti: Ku- olivat lääninhallituksen lisäksi Itä-Suomen 24015: waitin suurlähetystö 15.-16.1.1990, Riadin maaoikeus I jaosto, Mikkelin sotilaspiirin 24016: suurlähetystö 17 .1.1990, Addis Abeban suur- esikunta, Savon Prikaati, Suur-Savon am- 24017: lähetystö 18.-20.1.1990, Kairon suurlähe- mattikoulutuksen kuntainliitto, Mikkelin 24018: tystö 22.1.1990, Algerin suurlähetystö maatalouspiiri, Mikkelin tie- ja vesirakennus- 24019: 23.-24.1.1990 sekä Hampurin pääkonsu- piiri, Kauppa- ja teollisuusministeriön yritys- 24020: linvirasto ja matkailunedistämiskeskuksen palvelun Mikkelin piiritoimisto, Etelä-Savon 24021: Hampurin toimisto 3.9.1990, Bonnin suur- mielisairaanhoitopiirin kuntainliitto, Sairiian 24022: lähetystö 4.9.1990, Prahan suurlähetys- koulukoti, Mikkelin läänin työvoimapiiri, 24023: tö 5.-6.9.1990, Berliinin suurlähetystö jossa kuultiin myös Mikkelin työvoimatoi- 24024: 6.-7. 9 .1990, Länsi-Berliinin pääkonsulinvi- miston edustajaa ja Mikkelin vesi- ja ympä- 24025: rasto 7.-8.9.1990 ja Varsovan suurlähetystö ristöpiiri. 24026: 8.-10.9.1990. 24027: Hämeen läänissä toimitettiin paikallistar- 24028: kastukset 22.-23.8.1989. Tarkastuskohteina Ulkoasiainministeriön hallinnonala 24029: olivat lääninhallituksen lisäksi seuraavat vi- 24030: rastot ja laitokset: Etelä-Suomen maaoikeus Edustustojen taloudenhoito. Ulkomailla 24031: III jaosto, Poliisikoulu, Satakunnan lennos- olevien edustustojen toiminnan tuloksellisuu- 24032: to, Ilmavoimien varikko, Valtion pukuteh- desta ja taloudenhoidosta vastaa edustuston 24033: das, Hämeen piirirakennustoimisto, Pirkan- päällikkö. Hänelle kuuluu mm. ratkaisuvalta 24034: maan ammattioppilaitosten kuntainliitto, Si- ja vastuu edustuston talousasioissa ja määrä- 24035: rola-opisto, Hämeenlinnan maatalouspiiri, rahojen käytössä. Käytännön talousasioista 24036: Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri, Harvialan huolehtii edustuston lähetetty kassanhoitaja. 24037: koulukoti ja Hämeen työvoimapiiri, jossa Kassanhoitajien työtehtävien laatu ja laajuus 24038: kuultiin myös Tampereen työvoimatoimiston vaihtelee kuitenkin edustustoiHain verraten 24039: edustajaa. paljon riippuen mm. lähetetyn henkilöstön 24040: Pohjois-Karjalan läänissä toimitettiin pai- kokonaismäärästä ja asemamaan erityisten 24041: . kallistarkastukset 20.-21.9.1989. Tarkastus- olosuhteiden vaikutuksesta työtehtävien laa- 24042: kohteina olivat lääninhallituksen lisäksi Poh- tuun ja määrään. Kassanhoitajan nimike ei 24043: jois-Karjalan rajavartioston esikunta ja sissi- siten käytännössä anna kovinkaan tarkkaa 24044: komppania, Karjalan Jääkäripataljoona, kuvaa kyseisen henkilön työnkuvasta. 24045: Pohjois-Karjalan lääninverovirasto, Pohjois- Ulkoasiainministeriön mukaan edustus- 24046: Karjalan ammatillisten oppilaitosten kun- teille on siirretty yhä enemmän itsenäistä 24047: tainliitto, Joensuun maatalouspiiri, Pohjois- toimivaltaa talousasioissa ja tämä suuntaus 24048: Karjalan maanmittauskonttori, Pohjois-Kar- jatkuu edelleen. Hallintotoimintoja pyritään 24049: jalan tie- ja vesirakennuspiiri, Kauppa- ja keventämään tavoitteena työn rationalisointi 24050: teollisuusministeriön yrityspalvelun Pohjois- ja kustannusten säästö sekä välttyminen 24051: Karjalan piiritoimisto, Pohjois-Karjalan sai- päällekkäisiltä toiminnoilta. Toimistoauto- 24052: raanhoitopiirin kuntainliitto, Pohjois-Karja- maation hyväksikäyttöä ja atk:n kehittämis- 24053: lan läänin työvoimapiiri, jossa kuultiin myös työtä on myös edelleen jatkettu. Talouden- 24054: Joensuun työvoimatoimiston edustajaa, ja hoidon osalta merkittävä kehittämisprojekti 24055: Pohjois-Karjalan työsuojelupiiri. ulkoasiainministeriön hallinnonalalla on vai- 24056: 32 300644M 24057: 250 24058: 24059: tion yhtenäisen maksuliike- ja kirjanpitojär- taan ja taidoiltaan erilaisia ja tarvitsevat neu- 24060: jestelmän eli VALMA-järjestelmän käyttöön- voja ja ohjausta vaihtelevassa määrin. 24061: otto vaiheittain vuoden 1991 kesästä alkaen. Taloustoimiston mielestä yksi keskeinen 24062: Edustustoille edellä kuvattu muutosvaihe syy edustustojen kassanhoidossa esiintyviin 24063: merkitsee toisaalta mahdollisuutta tehostaa ongelmiin on ollut se, että edustuston pääl- 24064: omaa toimintaa turhan byrokratian vähetes- likkö tai muu virkamies, jolle on siirretty 24065: sä mutta toisaalta myös mm. taloushallinnon vastuu hallinto- ja talousasioista, ei ole riit- 24066: tehtävien, erityisesti suunnittelun ja seuran- tävän kiinnostunut niistä. Tämä on voinut 24067: nan, muuttumista vaativammiksi. johtua joko puutteellisesta asiantuntemuk- 24068: Ulkoasiainministeriön taloustoi- sesta tai siitä, että tehtävät mielletään edus- 24069: misto. Yleistä hallintoa ja sen kehittämistä tuston varsinaisesta toiminnasta irrallisiksi ja 24070: sekä taloutta koskevat asiat käsittelee ulko- niiden katsotaan rajoittavan päätehtävien, 24071: asiainministeriön hallinnollinen osasto, jossa kuten diplomatian, tiedottamisen ja kaupal- 24072: on mm. henkilöstötoimisto, taloustoimisto, listen asioiden, hoitoa. Edustustojen sisäisen 24073: kiinteistö- ja materiaalitoimisto sekä arkisto- informaation puute on myös osaltaan vaikut- 24074: ja kansliatoimisto. Ministeriön taloustoimis- tanut kassanhoidossa syntyneisiin ongelmiin. 24075: tolle ja sen toimistopäällikölle kuuluvat mm. Uusi yhteistoimintalaki velvoittaa edustuston 24076: asiat, jotka koskevat ministeriön toimintaa johdon tiedottamaan tietyistä laissa luetel- 24077: tilivirastona. luista suunnitelmista. Lain käytännön vaiku- 24078: Taloustoimistossa on oma sisäinen tilintar- tuksista ei taloustoimistolla vielä ollut tietoa. 24079: kastusyksikkönsä, joka pyrkii selvittämään Edustustopäälliköille järjestettävillä kou- 24080: ilmenneitä ongelmia ja suorittamaan määrä- lutuspäivillä on viime vuosina panostettu 24081: rahojen puitteissa tarkastuksia edustustoissa. myös talousasioihin. Niillä on käsitelty mm. 24082: Kullakin edustustolla on ministeriön talous- päätösvallan lisäämistä, tulosjohtamista ja 24083: toimistossa raportintarkastaja, joka tarkas- -budjetointia sekä vastuukysymyksiä. Ta- 24084: taa edustustojen tiliraportit ja tallentaa tiedot loustoimiston mukaan tällä on ollut selviä 24085: ministeriön atk-pohjaiseen kirjanpitoon. Hän vaikutuksia asenteisiin. 24086: toimii samalla tärkeänä yhdyshenkilönä kas- Edustuston kassanhoitaja jää kuitenkin 24087: sanhoitajan ja ministeriön välillä välittäen edelleen valitettavan usein ongelmineen yksin 24088: kysymyksiä ja vastauksia erityisesti talous- ja saa enemmän tukea ja ohjausta taloustoi- 24089: hallintoon liittyvissä asioissa. Ministeriössä mistosta kuin konsanaan lähimmältä esimie- 24090: on lisäksi erillinen valvonta- ja tarkastusyk- heltään. Erityisen ongelmallinen tilanne on 24091: sikkö, joka tarkastaa edustustojen toimintaa uuden kassanhoitajan saapuessa ensimmäi- 24092: laaja-alaisesti. seen kassanhoi toteh tä väänsä. 24093: Ministeriön taloustoimistosta saadun lau- Uudet kassanhoitajat saavat taloustoimis- 24094: sunnon mukaan uusi ulkoasiainhallintoase- tossa vajaan kuukauden mittaisen, taloustoi- 24095: tus, joka astui voimaan 1. 7.1990, merkitsee miston mukaan varsin perusteellisen, koulu- 24096: edustustojen aseman ja vastuun selkeytymis- tuksen. Konkreettisempi perehdyttäminen 24097: tä talousasioissa. Epäselvää kuitenkin on, voi tapahtua ainoastaan työpaikalla, mutta 24098: miten nämä säännökset tulevat vaikuttamaan tämän perehdyttämisen taso vaihtelee kuiten- 24099: talousasioiden käytännön hoitamiseen edus- kin edustustoittain. Taloustoimisto jatkaa 24100: tustoissa ja esim. päällikön ja kassanhoitajan kassanhoitajan opastusta kuukausittaisten ti- 24101: väliseen esimies-alaissuhteeseen. Valmisteilla liraporttien jälkitarkastuksessa. 24102: oleva ministeriön uusi tiliohjesääntö tulee Siirron jälkeinen perehtyminen uuden ase- 24103: todennäköisesti muuttamaan ja selkeyttä- mamaan vaatimiin työmenetelmiin on kas- 24104: mään tehtävien ja vastuun jakautumista. sanhoitajilla ongelmallista jo sen vuoksi, että 24105: Edustustojen sisäiseen hallintoon liittyvien tehtävät usein kasaantuvat odottamaan uutta 24106: vaikeuksien selvittäminen ei taloustoimiston tulokasta erityisesti siirron ajoittuessa kiirei- 24107: mukaan ole helppoa, sillä toimintatavat ja seen kuukauden vaihteeseen. Ministeriö on 24108: talousasioiden saama painoarvo ovat paljolti tiedostanut talouspuolen siirtoihin liittyvät 24109: edustustokohtaisia ja riippuvat mm. esimie- ongelmat ja lähes poikkeuksetta on asian- 24110: hen taustasta, arvostuksista, johtamistaidos- omaisten esityksestä pyritty järjestämään siir- 24111: ta ja suhtautumisesta henkilökuntaan. Toi- to siten, että molemmat kassanhoitajat olisi- 24112: saalta myös kassanhoitajat ovat kokemukset- vat samanaikaisesti paikalla noin viikon ver- 24113: 251 24114: 24115: ran, jotta töiden luovutus tapahtuisi vaivatta. yhdistetty Länsi-Berliinin pääkonsulinviras- 24116: Vaikka uusi tulokas osaisikin kassanhoidon, ton kanssa Berliinin pääkonsulinvirastoksi, 24117: niin esim. asemamaan tavat, maksuliikkeen oli v. 1987, 1989 ja 1990 saatu atk-laitteita, 24118: hoito ja pankkitoiminta selviävät eri tavalla jotka kuitenkaan eivät ole yhteensopivia. 24119: edeltäjän kertomana kuin yksikseen paperei- Kassanhoitajat painottivat myös sitä, että 24120: ta tutkimalla ja yrityksen ja erehdyksen kaut- kassanhoitajan vaihtuessa tulisi seuraajan 24121: ta. aina saada tilaisuus perehtyä asemamaan eri- 24122: Kassanhoitoon liittyvät tarkas- tyisalasuhteisiin edeltäjänsä kanssa. Tähän ei 24123: tus havainnot. Valtiontilintarkastajien kuitenkaan yleensä ole ollut mahdollisuuksia. 24124: suorittamissa ulkomaanedustustojen paikal- Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita 24125: listarkastuksissa on selvitetty mm. edustusto- kassanhoitajan vaihtuminen Algerian suurlä- 24126: jen kassanhoitoon liittyviä ongelmia. Keskei- hetystössä keväällä 1990. Entinen kassanhoi- 24127: nen havainto on ollut se, että samalla kun taja siirtyi Geneveen 10.3.1990 ja uusi kas- 24128: edustustojen esimiesten kiinnostus ja paneu- sanhoitaja saapui vasta 1.4.1990 tullen samal- 24129: tuminen taloushallintoon vaihtelevat mones- la ensimmäiseen kassanhoitopaikkaansa. 24130: takin syystä edustustoittain, on taloushallin- Kairon suurlähetystössä vuodenvaihteessa 24131: toon liittyvien tehtävien määrä, lähinnä 1988-89 suoritetun erillisen tarkastuksen 24132: suunnittelun ja seurannan osalta, kasvussa yhteydessä ministeriön taloustoimiston tar- 24133: tehtävien ja toimivallan siirtyessä ministeriös- kastajat havaitsivat, että kassa-asioiden hoito 24134: tä edustustoille. oli useamman kuukauden ajalta merkittäväs- 24135: Paikallistarkastusten aikana haastatelluis- ti laiminlyöty. Muun muassa laskujen kirjaa- 24136: ta kassanhoitajista useimmat pitivät talou- misessa oli ollut puutteellisuuksia, ja joulu- 24137: denhoitoa koskevia ohjekirjeitä vaikeaselkoi- kuussa jouduttiin hoitamaan huhtikuusta asti 24138: sina ja selvennystä vaativina. Erityisesti kai- maksamaaomina olleita laskuja. Tarkasta- 24139: vattiin käsikirjaa, josta ohjeet selityksineen jien raportin mukaan kassanhoitaja oli 24140: löytyisivät keskitetysti ja helposti. Lisäksi ensimmäisellä ulkomaankomennuksellaan. 24141: toimivallan siirron mukanaan tuomat uudet Hän ei yksinään selvinnyt tehtävistään eikä 24142: tehtävät kasaantuvat yleensä kassanhoitajil- saanut tai osannut hakea esimiehiltään riittä- 24143: le, joilla ei välttämättä ole niihin riittävää vää apua ja tukea selvittääkseen ongelmat. 24144: koulutusta. Kun ministeriön taloustoimistos- Kassantarkastukset oli hoidettu ns. luotta- 24145: sa toimivat raportintarkastajatkaan eivät musperiaatteella. Tarkastajien raportin mu- 24146: käytännössä voi vastata kaikkiin kassanhoi- kaan oikein suoritettu kassantarkastus olisi 24147: tajien kysymyksiin, vaan ne siirtyvät ministe- huomattavasti aiemmin osoittanut toiminnan 24148: riössä ao. erityiskysymystä haitaville henki- puutteellisuuden. 24149: löille, jäävät asiat usein pitkäksi aikaa hoita- Ulkomailla toimiville Suomen edustustoille 24150: matta edustustossa. on siirretty ja tullaan myöhemminkin siirtä- 24151: Ministeriössä on uusittavana koko ulko- mään yhä enemmän taloudellista toimivaltaa. 24152: asiainhallinnon käsikirja ja tämän työn osana Tämä onkin välttämätöntä ja kiireellistä, sillä 24153: on tarkoitus laatia kassanhoitajan käsikirja. näin byrokratia vähenee ja edustustojen toi- 24154: Selvänä puutteena mainittiin haastatteluissa mintojen rationalisointimahdollisuudet lisään- 24155: myös atk-toimintojen kehittymättömyys. tyvät. Toimivallan lisääntyessä kasvaa myös 24156: Kassanhoitajilla ei ollut yleensä käytössään tarve ja velvollisuus kehittää taloushallintoa, 24157: atk-laitteita muutoin kuin mahdollisesti teks- mm. määrärahojen käytön suunnittelua ja seu- 24158: tinkäsittelyyn. Soveltuvan ohjelmiston puut- rantaa. Käytännössä tämä tulee merkitsemään 24159: teen vuoksi kirjaukset on jouduttu edelleen erityisesti edustustojen kassanhoitajien työ- 24160: hoitamaan manuaalisesti. Vuonna 1991 vai- määrän ja työn vastuullisuuden selvää kasvua. 24161: heittain käyttöön otettava VALMA-järjestel- Valtiontilintarkastajat katsovat, että ulko- 24162: mä tulee ilmeisesti osittain poistamaan näitä asiainministeriön hallinnonalalla on jatkossa 24163: ongelmia, mikäli saadaan käyttöön edustus- syytä kiinnittää erityistä huomiota taloushal- 24164: tojen tarpeita vastaava ohjelmistoratkaisu. linnon kehittämiseen sekä henkilöstön koulu- 24165: Atk:n käyttöä hankaloittavana seikkana tuksen, työmenetelmien ja työnjaon että mate- 24166: tuotiin eräissä paikoissa esiin myös hankiitu- riaalisten resurssien osalta. Pätevän henkilös- 24167: jen laitteistojen yhteensopimattomuus. Muun tön saannin varmistamiseksi myös tulevaisuu- 24168: muassa Berliinin lähetystöön, joka nyt on dessa tulisi heikosti toimiva urakehitysjärjes- 24169: 252 24170: 24171: telmä arvioida kokonaan uudelleen. Atk:n li- tasolla. Muun muassa Kairon edustuston kas- 24172: sääntyvän käytön mukanaan tuomia työn- sanhoidossa ilmenneet ongelmat osoittavat sel- 24173: säästöjä ja toiminnan rationalisoimismahdolli- västi edustustojen esimiesten valvontavelvolli- 24174: suuksia on ehdottomasti käytettävä hyväksi, ja suuden ja vastuun merkityksen. Valtiontilin- 24175: atk-laitteiden hankinnat tulee vastaisuudessa tarkastajat painottavat sitä, että toimivallan 24176: suunnata siten, että niiden yhteiskäyttö turva- siirtyessä talousasioissa yhä enemmän edustus- 24177: taan ja nykyisiltä hankintojen yhteensopimat- toille on taloushallinnon moitteeton hoito yksi 24178: tomuuden aiheuttamitta epäkohdilta vältytään. perusedellytys muun toiminnan häiriöttömälle 24179: Valtiontilintarkastajien tarkastushavainto- kululle. Sen takia tulee taloushallinnon asemaa 24180: jen perusteella on edustustojen taloushallinnon ja merkitystä ulkoasiainhallinnossa entises- 24181: osalta syytä pyrkiä muutokseen myös asenne- tään korostaa. 24182: 253 24183: 24184: 24185: 24186: 24187: SISÄLLYSLUETTELO 24188: 24189: 24190: Sivu Sivu 24191: Vuoden 1989 valtiontilintarkastajien toiminta .. . 5 Valtion henkilöstön liikkuvuuden ja henki- 24192: Yleinen osa ................................. . 8 lökierron edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 24193: Vuoden 1989 tilinpäätöksen vertailu vuoden Verojäämien kehitys ja perinnän tehostami- 24194: 1988 tilinpäätökseen ....................... . 8 nen..................................... 88 24195: Tulot .................................. . 8 Verotarkastuksen tehostaminen . . . . . . . . . . . 94 24196: Menot ................................. . 9 Opetusministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . 98 24197: Vuoden 1989 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja Opetusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 24198: menoarvioon ............................. . 9 Koulutuksen kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . 98 24199: Tulot v. 1989 ........................... . 9 Yhteiskunnallinen sivistystyö. . . . . . . . . . . . . . 109 24200: Menot v. 1989 .......................... . 12 Harkinnanvaraiset avustukset............. 114 24201: Määrärahojen ylitykset .................... . 16 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala.... 121 24202: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset .. 16 Maa- ja metsätalousministeriö . . . . . . . . . . . . . . 121 24203: Arviomäärärahojen ylitykset ............. . 17 Metsäntutkimuslaitoksen toiminta......... 121 24204: Valtionvelka .............................. . 18 Maatalousneuvonnan kehittäminen........ 128 24205: Valtion lainananto ........................ . 21 Torjunta-aineiden hyväksymis- ja tarkastus- 24206: menettely. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 24207: Tulo- ja menoarvion ulkopuolelle olevat rahas- Liikenneministeriön hallinnonala............... 139 24208: tot ....................................... . 26 24209: Liikenneministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 24210: Töhertely yms. ilkivalta ja siitä valtiolle aiheu- 24211: tuneet kustannukset ....................... . 27 Tieliikenteen lupamenettely . . . . . . . . . . . . . . . 139 24212: Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuk- Kauppalaivaston kehitys.................. 142 24213: set ....................................... . 30 Luotsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147 24214: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ............ . 33 Autorekisterikeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 24215: Ulkoasiainministeriö ...................... . 33 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala . . . 154 24216: Suomen ulkomaanedustuksen kehittäminen. 33 Kauppa- ja teollisuusministeriö.............. !54 24217: Suomen ja Etelä-Amerikan kauppapoliitti- Hinta- ja kilpailupolitiikka................ 154 24218: set suhteet .............................. . 39 Energiahuolto ja -politiikka............... 164 24219: Oikeusministeriön hallinnonala ............... . 42 Tuotantotoiminnan edistäminen........... 171 24220: Oikeusministeriö .......................... . 42 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala . . . . . 177 24221: Valtiopäiväjärjestyksen ja yleisten asiakir- Sosiaali- ja terveysministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . 177 24222: jainjulkisuudesta annetun lain ristiriitatilan- Terveydenhuollon kehittäminen . . . . . . . . . . . 177 24223: teista ................................... . 42 Avohoidon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 24224: Ulosottotoimi ........................... . 48 Raittiustyön valtionavut. . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 24225: Erityistuomioistuimet. ..................... . 50 Pakolaisten vastaanotto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 24226: Vesiylioikeus ........................... . 50 Työministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 24227: Vesioikeudet. ........................... . 50 Työministeriö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 24228: Sisäasiainministeriön hallinnonala ............ . 54 Työvoiman tarjonnan kehitys . . . . . . . . . . . . . 209 24229: Sisäasiainministeriö ....................... . 54 Ympäristöministeriön hallinnonala............. 217 24230: Väliportaanhallinnon kehittäminen ....... . 54 Ympäristöministeriö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217 24231: Poliisikoulutus .......................... . 63 Rakennussuojelu......................... 217 24232: Palo- ja pelastustoimi ................... . 69 Luonnonsuojelualueiden hankinta ja hoito . 223 24233: Puolustusministeriön hallinnonala ............. . 75 Rakentamisen valvonta ja ohjaus. . . . . . . . . . 228 24234: Puolustusministeriö ....................... . 75 Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt . . . . . . . . . . . . . . 234 24235: Maavoimien rauhanajan organisaatiotarkis- Yleiskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234 24236: tukset .................................. . 75 Valtionyhtiöiden hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 24237: Varusmiesten sosiaalinen asema .......... . 79 Paikallistarkastukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 24238: Valtiovarainministeriön hallinnonala .......... . 83 Ulkoasiainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . 249 24239: Valtiovarainministeriö ..................... . 83 Edustustojen taloudenhoito. . . . . . . . . . . . . . . 249 24240: 1990 vp. - K n:o 14 24241: 24242: 24243: 24244: 24245: VALTIONEUVOSTON 24246: KERTOMUS 24247: EDUSKUNNALLE 24248: 24249: päihdeolojen kehityksestä vuonna 1989 24250: sekä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty 24251: ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden 24252: käytöstä aiheutuvien haittojen 24253: ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 24254: 24255: 24256: 24257: 24258: HELSINKI 1990 24259: ISSN 0786-17 45 24260: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus 24261: Eduskunnalle annetaan kertomus päihdeolojen kehityksestä vuonna 1989. 24262: 24263: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990 24264: 24265: 24266: Tasavallan Presidentti 24267: MAUNO KOIVISTO 24268: 24269: 24270: 24271: 24272: Ministeri Tuulikki Hämäläinen 24273: 24274: 24275: 24276: 24277: 301329G 24278: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLO- 24279: JEN KEHITYKSESTÄ VUONNA 1989 24280: Päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain (254/ 24281: 87) 1 §:n mukaan valtioneuvoston on vuosittain annettava eduskunnalle kertomus päihdeo- 24282: lojen kehityksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ja suunniteltu ryhdyttäväksi 24283: päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sosiaali- ja tervey- 24284: denhuollossa, raittiustyössä, alkoholivalvonnassa, opetustoimessa, poliisin ja tullin toimin- 24285: nassa. Kertomukseen sisältyy alkoholiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehityksestä. 24286: Kertomus on koottu sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen valmisteluun ovat osallistuneet 24287: myös liikenneministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, työministeriö ja valtiovarain- 24288: ministeriö. 24289: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLO- 24290: JEN KEHITYKSESTÄ VUONNA 1989 24291: 24292: 24293: SISÄLLYSLUETTELO 24294: 24295: Sivu Sivu 24296: l. JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 7.4. Päihderikokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 24297: 7.4.1. Alkoholirikokset . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 24298: 2. ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEPOLITII- 24299: KAN SUUNTAVIIVAT JA KEHITTÄMINEN 7.4.2. Huumausainerikokset . . . . . . . . . . . . 21 24300: 8 8. TIEDO!ljS, ~ASVATUS JA OPETUS . . . . . 23 24301: 3. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ .................. . 10 8.1. Ra1ttmstyo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 24302: 3.1. Alkoholi ............................. . 10 8.2. Sosiaali- ja terveyskasvatus . . . . . . . . . . . . . 23 24303: 3.2. Korvikealkoholi ...................... . 10 8.3. Toiminta oppilaitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . 24 24304: 3.3. Huumausaineet ja tekniset liuottimet ... . 10 8.4. Kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 24305: 4. VALTION ALKOHOLITULOT ........... . 12 9. PÄIHDEHUOLTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 24306: 5. ALKOHOLIN HINTA- JA JAKELUPOLI- 9.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palve- 24307: TIIKKA .................................. . 13 24308: lut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 24309: 5.1. Yleistä ............................... . 24310: 9.2. Päihdehuollon erityispalvelut . . . . . . . . . . . 26 24311: 13 24312: 5.2. Jakeluverkosto ........................ . 9.3. Asumispalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 24313: 13 9.4. Akuuttipalvelut ja ensihuolto . . . . . . . . . . . 27 24314: 5.3. Kehittäminen ......................... . 13 24315: 9.5. Huumausaineiden käyttäjien hoito . . . . . . 28 24316: 6. ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEVAL- 9.6. Päihdehuoltolain tahdosta riippumaton 24317: VONTA .................................. . 15 hoito.................................. 28 24318: 6.1. Alkoholivalvonta ..................... . 15 9.7. Kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 24319: 6.2. Huumausainevalvonta ................. . 16 24320: 6.3. Kehittäminen ......................... . 16 10. LASTENSUOJELU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 24321: 10.1. Nuorille tarkoitetut palvelut . . . . . . . . . . 30 24322: 7. JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS ........ . 17 10.2. Kriisipalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 24323: 7.1. Päihtyneiden säilöönotot .............. . 17 10.3. Kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 24324: 7.2. Liikennejuopumus .................... . 17 24325: 7 .2.1. Tieliikenne ..................... . 17 24326: 7.2.2. Vesiliikenne .................... . 18 LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 24327: 7.2.3. Raide- ja ilmaliikenne ........... . 18 Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus 24328: 7.3. Väkivaltarikokset ..................... . 19 alkoholiolojen kehityksestä vuonna 1989 24329: 1. JOHDANTO 24330: 24331: Kertomuksen rakennetta ja sisältöä on ke- muksesta antaman mietinnön mukaisesti. 24332: hitetty eduskunnan esittämien kannanottojen Kertomukseen liitteenä sisältyvässä alkoholi- 24333: mukaisesti. Huumausaineiden käyttöä (koh- lain (459/68) mukaisessa Oy Alko Ab:n hal- 24334: ta 3.3) ja liikennejuopumusta (kohta 7.2) on lintoneuvoston kertomuksessa on selvitetty 24335: tarkasteltu aiempaa monipuolisemmin. Ker- Oy Alko Ab:n toimialaan kuuluvia valiokun- 24336: tomukseen on lisätty lastensuojelua käsittele- nan esiin nostamia seikkoja. 24337: vä luku (10). Kertomuksen valmistelussa on edelleen 24338: Alkoholi- ja huumausainepolitiikan suun- tarkoitus ottaa huomioon eduskunnan toivo- 24339: taviivoja ja kehittämistä koskevassa luvussa mukset muun muassa siten, että tiettyjä päih- 24340: (2) on selostettu ne toimenpiteet, joihin on deolojen kehittämisen kannalta keskeisinä 24341: ryhdytty ja suunniteltu ryhdyttäväksi edus- pidettyjä aloja ja ongelmia käsitellään tavan- 24342: kunnan talousvaliokunnan vuoden 1987 omaista perusteellisemmin. 24343: päihdeolojen kehitystä koskevasta kerto- 24344: 8 24345: 24346: 24347: 24348: 24349: 2. ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT JA 24350: KEHITTÄMINEN 24351: 24352: Alkoholipolitiikan· tavoitteena on edelleen Päihteiden ongelmakäyttäjien palvelujär- 24353: alkoholihaittojen ehkäiseminen kokonaisku- jestelmän kehittämisessä kiinnitetään erityis- 24354: lutusta vähentämällä. Alkoholiongelmiin tä huomiota siihen, että hoitoon on mahdol- 24355: vaikuttavia toimenpiteitä pyritään toteutta- lista hakeutua myös iltaisin ja viikonloppui- 24356: maan osana laajempia sosiaali- ja terveyspo- sin sekä tarvittaessa myös päihteiden vaiku- 24357: liittisia toimenpiteitä ja ne sovitetaan yleiseen tuksen alaisena. 24358: hyvinvointivaltion yhteiskuntapolitiikkaan. Päihtyneenä säilöönotettujen käsittelyä ke- 24359: Alkoholipolitiikan suunta on rajoittavan al- hitetään sosiaali-, terveys- ja poliisivirano- 24360: koholipolitiikan asteittainen uudistaminen. maisten yhteistyönä. Tavoitteena on päihty- 24361: Alkoholipolitiikassa tavoitteena on mahdol- neenä säilöönotettujen määrän vähentämi- 24362: lisimman suuren yksimielisyyden saavuttami- nen siten, että avun tarpeessa olevat saavat 24363: nen kansalaisten ja eri intressiryhmien välil- tarvitsemansa palvelut sosiaali- ja terveyden- 24364: lä. Alkoholiasioiden hoidossa vähennetään huollon yksiköissä. Terveydenhuollossa to- 24365: tarpeettomina koettuja rajoituksia, joiden al- teutettu päihde-ehtoisen tahdosta riippumat- 24366: koholipoliittinen merkitys on vähäinen. tontan hoidon laajuus tutkitaan. Tahdosta 24367: Alkoholihaittojen ehkäisyssä painopistettä riippumatta annettavan hoidon perusteiden 24368: siirretään kysyntää vähentäviin toimiin pyr- ja hoitoajan muuttamisen tarpeen selvittä- 24369: kimällä muun muassa vaikuttamaan niihin mistä jatketaan. 24370: kulttuurisiin tekijöihin, jotka ylläpitävät al- H uumausainepolitiikassa lähtö kohtana 24371: koholin erityisasemaa haitallisella tavalla. on, että väestön kielteisiä asenteita huumaus- 24372: Kansalaisten lisääntynyttä kiinnostusta huo- aineiden käyttöä kohtaan ylläpidetään ja 24373: lehtia terveydestään vahvistetaan elämänta- vahvistetaan. Sosiaali- ja terveysviranomais- 24374: van hallinnan parantamiseen pyrkiväliä kas- ten, opetusviranomaisten sekä poliisi-, tulli-, 24375: vatus-, neuvonta- ja kokeilutoiminnalla. Elin- syyttäjä- ja oikeusviranomaisten toimintae- 24376: ympäristöön vaikuttavan sosiaali- ja terveys- dellytyksiä ja yhteistoimintamuotoja kehite- 24377: politiikan hallinnon uudistamiseen liittyen tään. Viranomaisten yhteistyötä tehostetaan 24378: selvitetään mahdollisuudet tehostaa ja sisäl- siten, että huumausaineiden ongelmakäyttä- 24379: löllisesti uudistaa kunnissa tehtävää ehkäise- jille valvontatoimista aiheutuvat kielteiset 24380: vää päihdetyötä. Alkoholin ja muiden päih- vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäi- 24381: teiden käytöstä aiheutuvia hoito- ja tukipal- siksi. Jatketaan sosiaali- ja terveysvirano- 24382: veluja kehitetään ottaen huomioon erilaisten maisten sekä valvontaviranomaisten toimia, 24383: avuntarvitsijaryhmien tarpeet. joilla luodaan tehokkaampia yhteistyömuo- 24384: Euroopan yhdentymisen mahdolliset vai- toja huumausaineiden käyttäjien hoitoon- 24385: kutukset alkoholiin liittyvän tuotanto-, jake- saattamiseksi. Kokeilutoiminnasta saatujen 24386: lu- sekä majoitus- ja ravitsemisliiketoimin- tulosten perusteella selvitetään rangaistusten 24387: nan kehittämisessä ennakoidaan. vaihtoehtona olevat menettelyt. 24388: Päihdehaittoja ehkäisevää ja korjaavaa Huumausaineasioita koskevan tietopohjan 24389: työtä kehitetään eduskunnan talousvalio- yhtenäistämistä jatketaan. Valvontaviran- 24390: kunnan valtioneuvoston vuoden 1987 päih- omaisten mahdollisuuksia saada tietoja huu- 24391: deoloja koskevasta kertomuksesta antaman me-erien kulkeutumisesta ja kaupanotosta 24392: mietinnön mukaisesti. kehitetään viranomaisten yhteistyönä. Lääk- 24393: 9 24394: 24395: keiden väärinkäytön seurannan tehostami- YK:n vuoden 1988 laitonta huumausaine- 24396: seksi tuetaan tutkimustoimintaa, jolla selvi- kauppaa koskevan yleissopimuksen ratifioin- 24397: tetään väärinkäytön osuutta riippuvuutta ai- nin valmistelua jatketaan tavoitteena rati- 24398: heuttavien lääkkeiden kokonaiskulutuksesta. fioinnin toteuttaminen vuoden 1991 aikana. 24399: Riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden mark- 24400: kinoinnin valvontaa tehostetaan. 24401: 24402: 24403: 24404: 24405: 2 301329G 24406: 10 24407: 24408: 24409: 24410: 24411: 3. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 24412: 24413: 3.1. Alkoholi tietojen mukaan huumeiden käytössä ei ole 24414: tapahtunut viime vuosina huomattavia muu- 24415: Vuosikymmenen puolivälissä alkanut al- toksia. 24416: koholin kulutuksen kasvu on jatkunut edel- Huumekokeilut alkavat tutkimusten mu- 24417: leen. Kertomusvuonna kulutettiin 7,6 litraa kaan nuorten parissa peruskoulun yläasteen 24418: 100 %:na alkoholina asukasta kohden vas- kahden viimeisen luokan aikana. Tekniset 24419: taavan määrän ollessa 7,3 litraa vuonna liuottimet muodostavat kouluikäisten parissa 24420: 1988. Kasvuprosentti oli 4,3. vaikeimman huumeongelman. 24421: Kertomusvuonna juotiin oluena kaikesta Nuoret jotka imppaavat ja kokeilevat pil- 24422: 100 %:n alkoholiksi lasketusta kulutuksesta lereitä ja kannabista, tupakoivat päivittäin ja 24423: 48,3 %, viinoina ja muina väkevinä juomina käyttävät vähintään viikottain alkoholia. Eri 24424: 38,1 %. Väkevien viinien ja long drink-juo- aineiden sekakäyttö kertoo yleensä nuoren 24425: mien osuus oli yhteensä 6,8 % ja mietojen moniongelmaisuudesta, josta huumeiden tai 24426: viinien 6,9 %. Alkoholin kulutuksen määrää muiden päihteiden käyttö muodostaa vain 24427: ja rakennetta on yksityiskohtaisesti kuvattu yhden osan. 24428: liitteenä olevassa Oy Alko Ab:n hallintoneu- Varusmiesten parissa tehtyjen kyselytutki- 24429: voston kertomuksessa (ss. 10-12). musten perusteella noin kymmenesosa nuo- 24430: rista kokeilee jotain huumetta. Joka toisella 24431: kokeilu jää yhteen kertaan. Prosentti varus- 24432: miesikäisistä nuorista kertoo käyttäneensä 24433: 3.2. Korvikealkoholi jotain huumetta yli 50 kertaa. Selvästi yleisin 24434: kokeiluaine on kannabis. Niin sanottujen ko- 24435: Korvikealkoholien käyttö on kertomus- vien huumeiden (kuten amfetamiini ja heroii- 24436: vuonna ollut edelleenkin suhteellisen vähäis- ni) kokeilut ovat nuorten parissa hyvin har- 24437: tä. Korvikealkoholin osuus kuolemaan joh- vinaisia. 24438: taneissa alkoholimyrkytyksissä on pysynyt Huumausainerikoksesta joutui kertomus- 24439: vuoden 1986 jälkeen ennallaan. Korvikeal- vuonna syytteeseen poliisin tilastojen mu- 24440: koholin käyttöä ilmenee erityisesti suurim- kaan 741 henkilöä. Syytettyjen lukumäärä 24441: missa kaupungeissa. Korvikealkoholien ai- putosi tällöin selvästi sekä pääkaupunkiseu- 24442: heuttamien myrkytysten määrä on noin viisi dulla että muualla Suomessa. Samalla taka- 24443: prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista al- varikoitujen huumausaineiden määrät lisään- 24444: koholimyrkytyksistä (ks. Oy Alko Ab:n hal- tyivät. Huumeiden salakuljetuksesta syytet- 24445: lintoneuvoston kertomus, s. 19). tyjen henkilöiden lukumäärä väheni kerto- 24446: musvuonna alle puoleen vuoteen 1988 ver- 24447: rattuna. 24448: Syytettyjen keski-ikä on viime vuosina jat- 24449: 3.3. Huumausaineet ja tekniset liuottimet kuvasti noussut. Syytetyt ovat iältään tyypil- 24450: lisesti 25-30-vuotiaita ja selvä enemmistö 24451: Huumausaineiden käytön laajuutta on ar- heistä on ollut miehiä. Noin kaksi kolmas- 24452: vioitu kyselytutkimusten, huumausainerikos- osaa syytetyistä saa syytteen kannabiksen 24453: ten sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa koot- käytöstä ja viidesosa lääkkeiden väärinkäy- 24454: tujen tilastojen avulla. Käytettävissä olevien töstä. Niin sanotuista kovista huumeista on 24455: 11 24456: 24457: rikostilastojen perusteella selvästi yleisin am- Kuolemansyytilastoissa esiintyy huume- 24458: fetamiini, jota noin kymmenesosa syytetyistä narkomania suhteellisen harvoin. Keskimää- 24459: on käyttänyt. Jonkin verran nostetaan syyt- rin yksi henkilö kuolee vuosittain näiden ti- 24460: teitä myös opiaateista, mutta sen sijaan ko- lastojen perusteella huumeen aiheuttamaan 24461: kaiini ja LSD ovat hyvin harvinaisia. myrkytykseen. Helsingin yliopiston oikeus- 24462: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lääketieteen laitoksella tehtävän tarkemman 24463: huumevieroitusyksikössä oli kertomusvuon- analyysin perusteella huumekuolemia on 24464: na yhteensä 412 asiakasta, vuonna 1988 vas- vuosittain muutamia. Ne ovat noin sadasosa 24465: taavasti 399 asiakasta. Suurin osa asiakkais- alkoholimyrkytysten ja alkoholismin aiheut- 24466: ta oli eri päihteiden sekakäyttäjiä. Tavalli- tamista kuolemantapauksista. (ks. Oy Alko 24467: simmin käytetty aine on ollut kannabis. Yli Ab:n halliintoneuvoston kertomus s. 19). 24468: puolet asiakkaista kertoo käyttäneensä aina- Huumausaineruiskuista HIV-tartunnan on 24469: kin ajoittain aineita suonensisäisesti. kertomusvuoden loppuun mennessä saanut 24470: Päihteiden käyttöön liittyvien haittavaiku- kaikkiaan 14 henkilöä, joista yksi tartunta 24471: tusten vuoksi hoidetaan sairaaloissa vuosit- oli saatu Suomessa. HIV-tartunnan saanei- 24472: tain noin 14 000 henkilöä. Huumeiden käyt- den kokonaismäärä oli vastaavasti 276 ja 24473: täjät muodostavat tästä ryhmästä 0;25 pro- aidsiin sairastuneiden 56. 24474: senttia. 24475: 12 24476: 24477: 24478: 24479: 24480: 4. VALTION ALKOHOLITULOT 24481: 24482: Alkoholituotannolla, myynnillä ja annis- maksujen ja Oy Alko Ab:n osinkotuoton 24483: kelulla on huomattava kansantaloudellinen kautta. Kaikkiaan alkoholitulot kasvoivat 24484: ja valtiontaloudellinen merkitys. Valtion 11,0 % vuodesta 1988. Kasvu johtui pääosin 24485: suoranaiset alkoholitulot kertomusvuonna il- alkoholijuomien hintojen korotuksista sekä 24486: menevät oheisesta taulukosta. kulutuksen lisääntymisestä, joiden vaikutus 24487: oli 10,8 %. Alkoholitulojen osuus valtion 24488: Taulukko 3 vuoden 1989 veroista ja veronluonteisista tu- 24489: Valtion suoranaiset alkoholitulot valtion loista oli 7,1 % ollen 0,2 prosenttiyksikköä 24490: tilinpäätöksen mukaan 1989 pienempi kuin vuonna 1988. 24491: 24492: mk 24493: Taulukko 4 24494: Olutvero ..................... 2 228 114 164,- Valtion alkoholitulot prosentteina valtion 24495: Alkoholijuomavero ......... 4 566 403 595,- verotuloista eräissä Pohjoismaissa 1989 24496: 0y Alko Ab:n ylijäämä . . . . 1 440 624 734,84 24497: Yhteensä .................... 8 235 142 493,84 Tanska .................................. . 2,8 24498: Suomi ................................... . 9,8 24499: Lähde: Valtiovarainministeriö 1990 Norja .................................... . 5,2 24500: Ruotsi ................................... . 5,2 24501: Suoranaisten tulojen lisäksi valtio sai alko- 24502: holista välillisiä tuloja liikevaihtoveron, tulli- Lähde: Oy Alko Ab 1990 24503: 13 24504: 24505: 24506: 24507: 24508: 5. ALKOHOLIN HINTA- JA JAKELUPOLITIIKKA 24509: 24510: 5.1. Yleistä Anniskeluverkon kehitys viimeisen kym- 24511: menen vuoden ajalta ilmenee taulukosta 5. 24512: Hintapolitiikkaa ja jakelupolitiikkaa kos- 24513: keva päätöksenteko on osoitettu ensisijaisesti 24514: Oy Alko Ab:n hallintoneuvostolle. Sen to- 24515: teuttamaa hinta- ja jakelupolitiikkaa on ku- 24516: vattu valtioneuvoston kertomuksen liitteenä 5.3. Kehittäminen 24517: olevassa Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston 24518: kertomuksessa (ss. 23-33). Oy Alko Ab:n ristiriitaiseen tehtävään al- 24519: koholijuomien valmistajana, myyjänä, annis- 24520: kelutoiminnan harjoittajana ja valvojana on 24521: 5.2. Jakeluverkko kiinnitetty huomiota useiden viranomaisten 24522: ja järjestöjen taholta. Eduskunta on muun 24523: Jakeluverkon laajentamisessa 1970-luvun muassa Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston 24524: puolivälistä lähtien noudatettu pidättyvä lin- kertomuksen käsittelyn yhteydessä korosta- 24525: ja jatkui 1980-luvun alkupuoliskolla. Vuoden nut sosiaali- ja terveysviranomaisten tehtäviä 24526: 1985 jälkeen jakelupolitiikassa on tapahtu- alkoholiasioiden hoidossa. 24527: nut selvä väljentyminen. Erityisesti jakelu- Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti ker- 24528: verkon laajentuminen on näkynyt anniskelu- tomusvuonna elinkeinotyöryhmä II:n teke- 24529: ravintoloiden kohdalla. Lisäys viimeisen vii- mään ehdotuksensa muun muassa majoitus- 24530: den vuoden aikana on ollut 51,2 %. Kerto- ja ravitsemisliikkeitä koskevan asetuksen uu- 24531: musvuonna ravintoloiden määrä kasvoi 165: distamiseksi. 24532: llä eli 7,4 prosentilla. 24533: 14 24534: 24535: Taulukko 5 24536: Anniske1uverkon kehitys vv. 1980- 1989 24537: 24538: Vuosi Anniskelu- Lisäys % Asiakas- Lisäys % Keskiolut- Muutos 24539: ravinto- !km paikkoja !km anniskelu- 24540: Joita paikkoja !km !km o;o 24541: 1980 1 525 12 0,8 284 277 5 885 2,1 2 655 -59 -2,2 24542: 1981 1 561 36 2,4 292 659 8 382 2,9 2 633 -22 -0,8 24543: 1982 1 526* 44 2,8 305 275 12 616 4,3 2 517 -116 -4,4 24544: 1983 1 552 26 1,7 316 765 11 490 3,8 2 535 18 0,7 24545: 1984 1 587 35 2,3 331 606 14 841 4,7 2 554 19 0,7 24546: 1985 1 654 67 4,2 342 563 10 957 3,3 2 618 64 2,5 24547: 1986 1 751 97 5,9 365 135 22 572 6,6 2 684 66 2,5 24548: 1987 2 037 286 16,3 404 742 39 607 10,8 2 580 -104 -3,9 24549: 1988 2 235 198 9,7 443 939 39 197 9,7 2 702 122 4,7 24550: 1989 2 400 165 7,4 479 233 35 294 8,0 2 873 171 6,3 24551: Muutos 1980/1989 875 57,4 194 956 68,6 218 8,2 24552: *) Vuodenvaihteessa 1981/82 toteutettiin oikeuksien tilastointitavan muutos 24553: Lähde: Oy Alko Ab:n vuosikirja 1980 24554: Alkoholitilastollinen vuosikirja 1989 24555: Sosiaali- ja terveysministeriö 1990 24556: 15 24557: 24558: 24559: 24560: 24561: 6. ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEVALVONTA 24562: 24563: 6.1. Alkoholivalvonta Iisten tarkastusten tuloksena. Suoritettujen 24564: takavarikkojen ja saatujen valvonnallisten 24565: Alkoholilainsäädännön noudattamisen tietojen perusteella on pääteltävissä, että al- 24566: valvontaan osallistuvat sosiaali- ja terveysmi- koholijuomien salakuljetus on lisääntynyt. 24567: nisteriö, Oy Alko Ab, lääninhallitukset, po- Arvioidaan, että ainoastaan 5 ~ 10 % lait- 24568: liisi sekä rajavartio- ja tullilaitos. Paikallisel- tomasti maahantuoduista alkoholijuomista 24569: la tasolla alkoholilainsäädännön välitön val- onnistutaan takavarikoimaan. 24570: vonta kuuluu alkoholiyhtiölle, kunnallisille 24571: alkoholitarkastajille ja poliisille. Alkoholitar- Matkustajaliikenteen valvonnassa huu- 24572: kastajia oli kertomusvuoden lopussa 407 mausaineiden maahantuonnin torjunta ja 24573: kunnassa. Vuoden aikana tarkastustoiminta paljastaminen on asetettu etusijalle. Valvon- 24574: aloitettiin kymmenessä uudessa kunnassa. nassa on tullut ilmi edelleenkin runsaasti al- 24575: Alkoholitarkastus on painottunut erityi- koholijuomien luvattomia tuontiyrityksiä 24576: sesti anniskelupaikkojen valvontaan. Annis- Saksan Iiittotasavallasta, Puolasta ja Neu- 24577: keluravintoloiden määrä on lisääntynyt voi- vostoliitosta. 24578: makkaasti vuodesta 1985 lähtien. Kun lisäys Kertomusvuoden aikana kannettiin ns. Al- 24579: vuoden 1980 alusta kertomusvuoden lop- kon maksun lisäksi tullilain 36 §:n nojalla 24580: puun oli kaikkiaan 966 ravintolaa eli 63,8 %, tullille ilmoittamattomista alkoholijuomista 24581: ajoittui tästä 84,2 % viimeiselle viidelle vuo- yhteensä 1 037 769 markkaa. 24582: delle. Myös keskiolutanniskelupaikkojen 24583: määrä on vuosina 1988~89 ollut selvässä Ruotsin ja Suomen välisessä matkustajalii- 24584: kasvussa. Ruokaravintolaiksi luokitellut an- kenteessä ilmitulleet alkoholijuomien luvat- 24585: niskelupaikat ovat lisääntyneet suhteellisesti tomat maahantuontiyritykset ovat koskeneet 24586: enemmän kuin muut myynniltään alkoholi- lähinnä ns. 24 tunnin säännön rikkomista- 24587: valtaisemmat ravintolat. pauksia Ahvenanmaan ja Vaasan alueilla. 24588: Alkoholitarkastajien toiminnan ohjaukses- Maiden välillä liikennöivien suomalaisten 24589: sa on erityisesti kiinnitetty huomiota liikkei- alusten matkustajakohtaista alkoholijuomien 24590: den sisäisen valvonnan toimivuuteen. Taval- keskikulutusta seurataan aluksittain. Kerto- 24591: lisimpina epäkohtina ovat edelleenkin olleet musvuoden aikana on alkoholijuomia koske- 24592: liika-anniskelu ja päihtyneiden oleskelun sal- va kioski- ja tarjoilumyynti vaihdellut alus- 24593: liminen anniskelupaikoissa, mikä osaltaan kohtaisesti ja reiteittäin 0,39 ~ 0,54 1 mat- 24594: on lisännyt myös järjestyshäiriöiden määrää. kustajaa kohti. 24595: Tulli takavarikoi kertomusvuoden aikana 24596: ulkomaanliikenteen eri muotojen yhteydessä Kertomusvuoden aikana takavarikoitiin 24597: yhteensä 8 508 litraa alkoholijuomia. Määrä erilaisia lääkevalmisteita 157 780 markan ar- 24598: on 2 776 litraa enemmän kuin vuonna 1988 vosta. Ensisijaisesti matkustaja- ja postilii- 24599: ja suurempi kuin mitä neljän edellisen vuo- kenteessä takavarikoidut lääkevalmisteet 24600: den aikana vuositasolla takavarikoitujen al- ovat käsittäneet hormonivalmisteita (12 991 24601: koholijuomien kokonaismäärät ovat olleet. kpl) ja anabolisia steroideja (90 618 kpl). 24602: Suurin osa alkoholijuomista on takavarikoi- Useissa tapauksissa on kysymyksessä ollut 24603: tu kauppa-aluksiin kohdistettujen perusteel- organisoitu dopingaineiden maahantuonti. 24604: 16 24605: 24606: Taulukko 6 valvontaelin on jatkanut vuosittaisia ko- 24607: Tullirikosasiat, alkoholijuomatakavarikot koontumisiaan. Valvontaelin on käsitellyt 24608: litramäärät keskeisiä huumausainevalvontaa koskevia 24609: kysymyksiä ja kehittämismenetelmiä poh- 24610: Vuosi Tullirikos- Alkoholirikos- Taka- joismaisella tasolla. 24611: asioita asioita varikoitu Euroopan yhdentyminen asettaa vaati- 24612: edellisestä muksia huumausainevalvonnalle rajojen 24613: kpl kpl % ltr avautuessa ja vähennettäessä merkittävästi 24614: 1975 2 301 1 630 70,8 7 400 tullivalvontahenkilöstöä EY:n sisäisillä ra- 24615: 1980 3 607 2 346 65,0 11 489 joilla. Samanaikaisesti on kehitys Itä-Euroo- 24616: 1983 3 428 2 168 63,2 9 627 passa johtamassa myös suurempaan liikku- 24617: 1985 2 416 1 437 59,5 4 988 mavapauteen läntisiin maihin. Tullilaitos on 24618: 1986 2 069 1 175 56,8 5 356 seurannut EY:n alueella tapahtuvaa kehitys- 24619: 1987 2 091 999 47,9 4420 tä ja sen mahdollisia vaikutuksia oman 24620: 1988 1 975 992 50,2 5 808 maamme huumevalvonnan tehostamistarpei- 24621: 1989 2 533 1 315 51,9 8 588 siin. 24622: Lääkkeeksi määrättyjen huumausaineiden 24623: Lähde: Tullihallitus 1990 määrät ovat vähentyneet viime vuosina. Var- 24624: sinaisten huumausaineiden määrääminen 24625: lääkinnälliseen käyttöön tapahtuu erityisillä 24626: 6.2. Huumausainevalvonta huumausainereseptilomakkeilla, joiden mää- 24627: riä lääkintöhallitus on seurannut valtakun- 24628: Tullin lisäksi poliisi- ja rajavartiolaitos nallisesti ATK-järjestelmän avulla. Unilääk- 24629: ovat suorittaneet huumausaineiden salakulje- keiden ja ahdistusta lievittävien lääkkeiden 24630: tuksen valvontaa. ATK-laitteiden ja teknis- määrääminen tapahtuu tavanomaisilla resep- 24631: ten apuvälineiden hyväksikäyttöä rajapai- tilomakkeilla, ja näitä ei mainittu ATK-jär- 24632: koilla on edelleen kehitetty ja laajennettu. jelmä seuraa. 24633: Huumausainevalvontaa koskevaa koulutusta Poliisin takavarikoimissa lääkkeissä ei ole 24634: on lisätty henkilöstölle. Samanaikaisesti on havaittavissa merkittäviä muutoksia viime 24635: edistetty vireillä olevaa tullilaitoksen huu- vuosiin verrattuna. Myöskään sairaanhoito- 24636: mausainekoirakouluhanketta. Kertomus- laitoksissa lääkkeiden väärinkäytön vuoksi 24637: vuonna aloitettiin tullilaitoksen huumausai- hoidettujen lukumäärässä ei ole tapahtunut 24638: nevihjepuhelimen käyttöönoton valmistelu. lisääntymistä. Hoidossa olleiden lääkkeiden 24639: Suomeen tuotavat huumausaineet on han- väärinkäyttäjien lukumäärät ovat vuosittain 24640: kittu ja kuljetettu pääasiallisesti Hollannista, vaihdelleen 170-180 tapauksen välillä. 24641: Tanskasta ja Ruotsista. Yksittäistapauksissa 24642: käy ilmi, että aineita on hankittu Espanjasta 24643: ja Marokosta. Useimmat huumausaineiden 24644: salakuljetusyritykset on paljastettu matkus- 6.3. Kehittäminen 24645: tajaliikenteen valvonnan yhteydessä. 24646: Huumausaineongelman laajenemisen eh- Kertomusvuonna allekirjoitetun valtion ja 24647: käisemiseen on pyritty panostamaan jo en- kuntien välisen järjestelyasiakirjan mukaises- 24648: nen kuin ongelma kasvaa hallitsemattomak- ti sosiaali- ja terveysministeriö on valmistel- 24649: si. Euroopassa on CCC:n (Customs Co-Ope- lut alkoholitarkastuksen siirtämistä valtion 24650: ration Council) myötävaikutuksella kehitetty tehtäväksi. Lähes yksinomaan sivuvirkaisesti 24651: tullilaitosten keskeistä tiedonvälitystä huu- hoidettu kunnallinen alkoholitarkastus on 24652: mausainevalvonnan tehostamiseksi. Yhteis- tarkoitus lakkauttaa ja siirtää alkoholilain- 24653: työ on edennyt ja tullilaitosten yhteisiä val- säädännön valvonta tältä osin lääninhalli- 24654: vontaoperaatioita on voitu järjestää Etelä- tuksille. 24655: Euroopasta Pohjois-Eurooppaan saakka. Alkoholi- ja tupakkamainonnan ja niiden 24656: Tullihallituksen edustaja on ollut jäsenenä valvonnan kehittämistarvetta on selvitetty 24657: pohjoismaiden tulli- ja poliisiviranomaisten sosiaali- ja terveysministeriön asettaman 24658: välisessä huumausaineyhteistyöelimessä. (STM 9/1990) työryhmän kertomusvuonna 24659: Pohjoismaiden tulliviranomaisten välinen jättämän muistion pohjalta. 24660: 17 24661: 24662: 24663: 24664: 24665: 7. JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS 24666: 24667: 7.1. Päihtyneiden säilöönotot vähentämistä vaikeuttaa se, etteivät sosiaali- 24668: ja terveydenhuoltoviranomaiset ole voineet 24669: Poliisi on jatkanut päihtyneiden säilöönot- lisätä riittävästi panostaan päihtyneiden hoi- 24670: tojen vähentämistä sosiaali- ja terveysminis- don kehittämiseen. 24671: teriön asettaman säilöönottotarpeen vähen- Sosiaali- ja terveysviranomaisten toimin- 24672: tämistyöryhmän (STM 3/1988) laatiman ko- taa päihtyneenä säilöönotettujen määrän vä- 24673: konaisohjelman mukaisesti. Yhteistyötä on hentämiseksi ja palvelujen kehittämiseksi kä- 24674: kehitetty paikallisella tasolla sosiaali- ja ter- sitellään jäljempänä luvussa 9 .4. (Akuuttipal- 24675: veysviranomaisten kanssa. Säilöönottojen velut ja ensihuolto). 24676: 24677: Taulukko 7 24678: Päihtyneiden säilöönotot vv. 1988-1989 lääneittäin 24679: 24680: Läänit Säilöönotot Läänin Säilöönotot Vähennys %:na Absoluuttinen 24681: v.l989 %-osuus V. 1988 (1988- 1989) vähennys 24682: Uudenmaan ........... 53 586 35,8 60 333 11,2 - 6 754 24683: Turun ja Porin ······· 15 905 10,6 21 256 25,2 - 5 351 24684: Hämeen ··············· 21 191 14,2 24 154 12,3 - 2 963 24685: Kymen ················ 6 859 4,6 8 163 16,0 - 1 304 24686: Keski- Suomen ........ 7 484 5,0 8 238 9,2 - 754 24687: Mikkelin ............... 5 851 4,0 6133 4,6 - 282 24688: Kuopion ............... 8 708 5,8 10 250 15,0 - 1 542 24689: Vaasan ................. 6 550 4,4 7 238 9,5 - 688 24690: Pohjois- Karjalan ..... 5 309 3,5 6 177 14,1 - 868 24691: Oulun .................. 11 196 7,4 12 703 11,9 - 1 507 24692: Lapin ................... 5 979 4,0 6 889 13,2 - 910 24693: Ahvenanmaan ......... 1 049 0,7 1 329 21,1 - 280 24694: Koko maa ............. 149 667 100% 172 863 13,4 -23 203 24695: Lähde: Sisäasiainministeriö 1990 24696: Sosiaalihallitus 1990 24697: 24698: 24699: 7 .2. Liikennejuopumus selvää koko 1980-luvun jälkipuoliskolla. Se 24700: ei kuitenkaan ole välttämättä kuvannut lii- 24701: 7.2.1. Tieliikenne kennejuopumuksen yleistymistä vaan on 24702: suureksi osaksi aiheutunut liikenteen kasvus- 24703: Kertomusvuonna poliisin tietoon tuli ta ja poliisin valvontataktiikan kehittämises- 24704: 28 054 rattijuopumusta, luvun ollessa edelli- tä. Koska rattijuopumusten toteamiseksi teh- 24705: senä vuonna 26 473. Poliisin kiinniottamien tävien puhallutusten määrä kertomusvuonna 24706: rattijuoppojen määrän kasvu on ollut varsin väheni vajaat 2 % edellisestä vuodesta, ratti- 24707: 3 301329G 24708: 18 24709: 24710: juopumuksen määränkin kasvu vaikuttaa tämään uusia keinoja. Tässä tarkoituksessa 24711: kuitenkin todennäköiset tä. liikenneministeriö ja sosiaali- ja terveysminis- 24712: Rattijuopumuksen lisääntymiseen viittaa- teriö päättivät kertomusvuonna aloittaa al- 24713: vat myös Kansanterveyslaitoksen Uudella- koholiongelmaisten rattijuoppojen hoitoon- 24714: maalla tekemät ratsiatutkimukset (R-tutki- ohjaus- ja hoitokokeilun. Pohjoismaiden Mi- 24715: mus), joissa on useamman viime vuoden ajal- nisterineuvoston toimesta on kertomusvuon- 24716: la selvitetty rattijuoppojen esiintymisen na käynnistetty rattijuopumuksen uusijoita 24717: osuus liikennevirrasta. Tutkimuksen mukaan käsittelevä tutkimusprojekti. Projektin tar- 24718: aiempina vuosina näkynyt liikenteen raitistu- koituksena on kerätä tietoa rattijuopumuk- 24719: miskehitys näyttää pysähtyneen. sen uusimisen vähentämiseksi. Projektiin 24720: Sellaisten kuolemaan johtaneiden onnetto- kuuluu myös rangaistavan rattijuopumuksen 24721: muuksien määrä, joissa joku osallinen oli al- promillerajan merkityksen selvittäminen. 24722: koholin vaikutuksen alainen, lisääntyi neljäl- 24723: läkymmenellä vuodesta 1988. Näissä onnet- Laajin valistushanke on jo pitkään ollut 24724: tomuuksissa kuoli nyt 166 henkilöä. Ratti- vuosittainen valtakunnallinen rattijuopu- 24725: juopumusonnettomuuksissa kuoli 125 henki- muskampanja, jossa ovat olleet mukana lii- 24726: löä, joista 76 oli rattijuoppoa, 32 matkusta- kenneministeriö, sisäasiainministeriö, Liiken- 24727: jana rattijuopon kyydissä ja 17 sivullista. neturva ja Oy Alko Ab. Kertomusvuoden 24728: Sekä alkoholi- että rattijuopumusonnetto- kampanjassa oli mukana myös sosiaali- ja 24729: muuksissa kuolleiden osuus kaikista liiken- terveysministeriö. Rattijuopumukseen on 24730: teessä kuolleista on varsin tarkkaan sama kiinnitetty huomiota muun muassa autokou- 24731: kuin vuonna 1986, jolloin tilastointimenetel- luopetuksen opetusohjelmaa uudistettaessa. 24732: miä tarkennettiin aikaisempiin vuosiin ver- 24733: rattuna. Vaikka siis kasvu vuosiin 1987 ja 24734: 1988 verrattuna on ollut selvää, kysymys 7.2.2. Vesiliikenne 24735: saattaa olla tavanomaisesta tilastollisesta 24736: vaihtelusta. Voimakkaita johtopäätöksiä ti- 24737: lanteen pysyvästä huonontumisesta ei voi sen Poliisi esitti kertomusvuonna Kansanter- 24738: vuoksi tehdä. veyslaitokselle 471 tutkimuspyyntöä vesilii- 24739: Huumausaineiden ja huumeina käytettyjen kennejuopumuksesta epäillyistä. Määrä on 24740: lääkkeiden osuus liikennejuopumuksessa on aiemmista vuosista jonkin verran laskenut. 24741: kertomusvuonna pysynyt edelleen Kansan- Kertomusvuoden veneliikenneonnettomuuk- 24742: terveyslaitoksen poliisilta saamien tutkimus- sista ja alkoholin osuudesta niissä koskevien 24743: pyyntöjen perusteella alkoholitapauksiin ver- ennakkotietojen perusteella ei vesiliikenne- 24744: rattuna erittäin vähäisenä, joskin osuus on juopumuksessa näytä tapahtuneen mainitta- 24745: ollut viime vuosina kasvussa. Huumausaine- via muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattu- 24746: tapausten määrä poliisin tutkimuspyynnöissä na. Veneliikenteen hukkumiset tapahtuvat 24747: kasvoi aikaisempien vuosien muutamasta lähinnä ns. mökkiveneilyssä. 24748: kymmenestä 145:een. Koska ratsioita nimen- 24749: omaan huumausaineiden käyttäjien kiinniot- 24750: tamiseksi liikenteestä ei järjestetä, todellista 7.2.3. Raide- ja ilmaliikenne 24751: huumaantuneena ajavien määrää on vaikea 24752: arvioida. Jos tapausten kasvu edelleen jat- 24753: kuu, tai onnettomuuskehitys antaa siihen ai- Raideliikenteessä liikennejuopumuksen 24754: hetta, tehostetaan toimenpiteitä huumaus- määrä on pysynyt aikaisempien vuosien ta- 24755: aineiden käyttäjien kiinniottamiseksi. paan vähäisenä. Poliisi esitti kaikkiaan kah- 24756: Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, deksan tutkimuspyyntöä. Tutkimuspyyntö- 24757: että nykyisin noin kolmannes kiinnijääneistä jen määrä on 1980-luvulla vuosittain vähen- 24758: rattijuopoista on alkoholiongelmaisia. Näyt- tynyt. Helsingin kaupungin liikennelaitos ja 24759: tää siltä, että perinteisillä rattijuopumuksen Valtionrautatiet huolehtivat omalta osaltaan 24760: torjuntakeinoilla, valistuksella ja rikosoikeu- raideliikenteen kuljettajien ja muissa turvalli- 24761: dellisilla menetelmillä, ei ole kovinkaan hy- suuteen vaikuttavissa tehtävissä toimivien 24762: vin pystytty vaikuttamaan alkoholiongelmai- henkilöiden ajokunnosta muun muassa pu- 24763: siin. Sen vuoksi heitä varten on pyritty löy- hallutuskokeilla. 24764: 19 24765: 24766: Ilmaliikenteessä poliisi esitti seitsemän tut- Taulukko 9 24767: kimuspyyntöä. Määrä on aiempien vuosien Alkoholitapauksissa sekä rattijuopumuson- 24768: tasolla. nettomuuksissa kuolleet vuosina 1975-1989 24769: 24770: Ratti- 24771: Alkoholi- juopumus- joista 24772: Taulukko 8 Vuosi tapauksia onnettomuuksissa sivullisia 24773: Vuoden 1989 päihdetutkimusten jakautumi- 1975 215 140 30 24774: nen eri liikennemuotojen välillä 1976 151 105 22 24775: 1977 163 103 17 24776: Tieliikenne 1978 135 92 10 24777: moottoriajoneuvo .............. . 28 314 1979 129 92 11 24778: polkupyörä ..................... . 10 1980 98 61 12 24779: jalankulkija ..................... . 7 1981 98 64 8 24780: Raideliikenne ...................... . 8 1982 102 68 7 24781: Vesiliikenne ........................ . 471 1983 116 74 8 24782: Ilmaliikenne ....................... . 7 1984 103 68 6 24783: Teoreettinen lausunto 1985 99 54 6 24784: (ei verinäytettä) ................. . 382 1986 137 99*) 9 24785: Muu syy (ei ajoa) ................. . 243 1987 109 76 4 24786: 1988 126 97 10 24787: Yhteensä ........................... . 29 442 1989 166 125 17 24788: *) UUSI tilastointimenetelmä rattijuopumusonnetto- 24789: Lähde: Kansanterveyslaitos 1990 muuksissa kuolleiden osalta 24790: Lähde: Tieliikenneonnettomuudet. Tilastokeskus 24791: 1990 24792: 24793: 24794: 24795: 24796: Taulukko 10 24797: Tieliikennejuopumus 24798: 24799: Vuosi 1980 1986 1987 1988 1989 24800: 23 001 27 188 27 280 30 057 31 506 24801: Lähde: Sisäasiainministeriö 1990 24802: 24803: 24804: 7.3. Väkivaltarikokset vissä väkivaltarikoksissa on tutkimusten mu- 24805: kaan keskimäärin yli 90 %. 24806: Poliisin tietoon tullut rikoslakia vastaan Poliisin selvittämissä väkivaltarikoksissa 24807: tehty rikollisuus lisääntyi vuodesta 1988 ker- on vuosittain runsaat 2/3 ollut sellaisia, joi- 24808: tomusvuoteen 16 %. Vuodesta 1980 kerto- hin syylliseksi epäilty on teon tehdessään ol- 24809: musvuoteen rikosten kokonaismäärä lisään- lut alkoholin vaikutuksen alaisena. Henkiri- 24810: tyi 73 %. kosten määrä on aiempina vuosina vakiintu- 24811: Alkoholin osuutta rikollisuuden määrään nut Suomessa 110-120:een vuodessa. Ker- 24812: joudutaan arvioimaan poliisin selvittämien tomusvuonna murhia ja tappoja oli yhteen- 24813: rikosten perusteella. Tarkastelun ulkopuolel- sä 138 eli selvästi enemmän kuin aiempina 24814: le jäävät ne poliisin tietoon tulleet rikokset, vuosina. Niistä suurimmassa osassa surmaa- 24815: joiden tekijästä ei ole saatu selvyyttä sekä ja oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Henki- 24816: kaikki ne rikokset, jotka eivät tule lainkaan rikoksissa tekijä ja uhri ovat useimmiten tun- 24817: poliisin tietoon. Piilorikollisuuden osuus Iie- teneet toisensa. 24818: 20 24819: 24820: Taulukko 11 24821: Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 24822: 24823: 1980 1985 1986 1987 1988 1989 24824: Rikosten lukumäärä .. 18 126 20 899 21 579 21 725 23 514 25 650 24825: Lähde: Sisäasiainministeriö 1990 24826: 24827: 24828: Taulukko 12 24829: Pahoinpitelyrikokset 24830: 24831: 1980 1985 1986 1987 1988 1989 24832: - pahoinpitely ............. . 9 271 11 480 12 010 12 498 13 609 15 054 24833: - t?r~.eä pahoinpitely .... . 1 600 1 891 1 820 1 905 1 978 2 147 24834: - heva ...................... . 3 088 3 048 2 872 2 662 2 771 2 698 24835: Yhteensä .................... . 13 959 16 419 16 702 17 065 18 368 19 899 24836: Lähde: Sisäasiainministeriö 1990 24837: 24838: 24839: Tilastoitujen pahoinpitelyrikosten maara 7 .4. Päihderikokset 24840: on kasvanut vuosittain 1980-luvulta lähtien. 24841: Lisäys vuodesta 1980 kertomusvuoteen on Alkoholirikoksissa ja huumausainerikok- 24842: ollut 5 738 tapausta (62,4 %). Kertomusvuo- sissa ei ole yksityistä uhria, joka tekisi rikos- 24843: den lisäys edelliseen vuoteen oli 9 %. Teki- ilmoituksen. Tilastoitujen rikosten määrä ja 24844: jöistä yli puolet on ollut alkoholin vaikutuk- rakenne riippuu lähes kokonaan poliisin ja 24845: sen alaisena. Tilastoitujen pahoinpitelyrikos- muiden valvontaviranomaisten toiminnan te- 24846: hosta ja suuntaamisesta. 24847: ten kehityksessä huolestuttavinta on ollut se, 24848: että selvää kasvua on tapahtunut tavallisten 24849: ja törkeiden pahoinpitelyjen määrässä. Pa- 7.4.1. Alkoholirikokset 24850: hoinpitelyrikosten määrän lisääntyminen on 24851: vaikuttanut myös katuväkivaltaan ja yleiseen Tilastoidut alkoholirikokset ovat vähenty- 24852: viihtyvyyteen. Poliisi on lisännyt partiointia neet vuodesta 1980 kertomusvuoteen 40 %. 24853: ja muuta valvontaa häiriöalueilla. Valvon- Kertomusvuonna vähennys oli edelliseen 24854: nalla voidaan vaikuttaa myös muuhun rikol- vuoteen verrattuna 18 %. Ilmeisesti alkoho- 24855: lisuuteen ja yleiseen viihtyvyyteen yhteiskun- lirikokset eivät ole vähentyneet tilastojen 24856: nassa. Poliisi on pyrkinyt myös vaikutta- osoittamia määriä, vaan valvonta on suun- 24857: maan erilaisin kampanjoin häiriökäyttäyty- nattu toisella tavalla kuin aiemmin. Tyypilli- 24858: mistä vastaan. siä alkoholirikoksia ovat olleet laajat ja or- 24859: ganisoidut myyntitapahtumat. 24860: 24861: 24862: Taulukko 13 24863: Alkoholirikokset 24864: 24865: 1980 1985 1987 1988 1989 24866: Rikosten lukumäärä ....... . 14 679 13 499 12 566 10 602 8 986 24867: Tapahtumakertoja .......... . 199 442 114510 84 610 90 988 34412 24868: 24869: Lähde: Sisäasiainministeriö 1990 24870: 21 24871: 24872: 7.4.2. Huumausainerikokset kulkeutumista huumemarkkinoilla ja takava- 24873: rikoimaan suurempia määriä huumausainei- 24874: Poliisin tietoon tulleiden huumausaineri- ta. 24875: kosten tilastolliset muutokset johtuvat osaksi Takavarikoidut ainemäärät osoittavat, 24876: jo pitempään jatkuneesta poliisin tutkinta- että yleisemmin käytetty huumausaine Suo- 24877: strategian muuttumisesta. Toimintaa on messa on edelleenkin kannabis. Takavarikoi- 24878: kohdistettu entistä enemmän laajoihin rikos- don kannabiksen määrä on noussut moni- 24879: sarjoihin ja ammattimaisiin rikoksentekijöi- kertaiseksi yhden suuren takavarikon joh- 24880: hin. Koska jokainen tutkimuksen kohteena dosta, mutta muutenkin takavarikoidun ai- 24881: ollut henkilö on vaatinut suuren tutkintapa- neen määrä olisi noussut kertomusvuonna yli 24882: noksen, ei ilmoitusten eikä syytteeseen ase- kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattu- 24883: tettavien henkilöiden määrä ole kohonnut ai- na. Kokaiinin takavarikkomäärään vaikutti 24884: kaisempien vuosien tasolle. Sen sijaan on ennen muuta yhden suuren, muualle tarkoi- 24885: pystytty selvittämään suurempien aine-erien tetun erän takavarikko. 24886: 24887: Taulukko 14 24888: Huumausainerikokset 24889: 24890: 1980 1985 1987 1988 1989 24891: Rikosten lukumäärä ....... . 955 2 323 2 221 1 914 1 889 24892: Tapahtumakertoja .......... . 15 655 38 739 48 305 31 592 26 892 24893: 24894: Lähde: Sisäasiainministeriö 1990 24895: 24896: 24897: 24898: Taulukko 15 24899: Huumausainerikoksista syytetyt henkilöt huumausaineen mukaan 1980-1989 24900: 24901: 1980 1985 1986 1987 1988 1989 24902: Syytetyt henkilöt ............ 487 1 159 1 194 1 203 1024 741 24903: - kannabiksen osuus ...... 78% 66% 73% 67% 64% 60 24904: - lääkkeiden osuus ........ 2% 15% 13% 19% 19% 23 24905: - amfetamiinin osuus ...... 5% 11 % 11 % 11% 14% 14 24906: - muiden aineiden osuus .. 15% 8% 3% 3% 3% 3 24907: 24908: Lähde: Keskusrikospoliisi 1990 24909: Kansanterveystieteen laitos 1990 24910: 24911: 24912: 24913: Taulukko 16 24914: Viranomaisten toimesta tapahtuneet huumausainetakavarikot (grammoina) 24915: 24916: 1980 1985 1987 1988 1989 24917: Hasis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 500 15 600 24 700 23 500 164 300 24918: Heroiini . . . . . . . . . . . . . . . . 12 792 47,3 158,8 198 24919: Kokaiini............... 1,7 50 10 800 24920: Amfetamiini . . . . . . . . . . . 29 400 1 200 2 100 1 100 24921: Huumausaineeksi luokiteltavia lääkevalmisteita 10 186 kpl 24922: 24923: Lähde: Sisäasiainministeriö 1990 24924: 22 24925: 24926: Ilmitullut huumausainerikollisuus on pai- tuksesta. Kaikissa tapauksissa tekijät olivat 24927: nottunut varsin selvästi aikuisväestöön. Eni- matkalla takaisin Suomeen. Huumausaineita 24928: ten rikoksiin syyllistyneitä löytyy yli 25-vuo- kuljetetaan lisääntyvässä määrin Suomen 24929: tiaiden ryhmästä. Ulkomaalaisten osuus kautta muihin maihin. 24930: huumausainerikoksissa on vähäinen. Suomi on osallistunut huumausainerikolli- 24931: Huumausainerikollisuuden kansainväli- suuden vastustamiseen Interpolin jäsenval- 24932: syyttä osoittaa, että Euroopan rajanylitys- tiona sekä osallistumalla huumausaineyhdys- 24933: paikoilla jäi kertomusvuonna kiinni 99 Suo- miesverkoston ylläpitämiseen ja kehittämi- 24934: men kansalaista huumausaineiden salakulje- seen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. 24935: 23 24936: 24937: 24938: 24939: 24940: 8. PÄIHTEITÄ KOSKEVA TIEDOTUS, OPETUS JA KASVATUS 24941: 24942: 8.1. Raittiustyö tarkoitettua päihdehaittavalistusta käyttäen 24943: hyväkseen erityisesti television mahdolli- 24944: Kertomusvuoden alusta voimaan tulleella suuksia. Lääkintöhallituksen yhteistyössä 24945: raittiustyölain muutoksella (1276/87) rait- TV2:n kanssa tuottaman terveysasioita käsit- 24946: tiustyö liitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon televän ajankohtaislähetyksen "Terveys tä- 24947: suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmään. nään" -ohjelmissa puututtiin useisiin alkoho- 24948: Valtionosuusjärjestelmän muutos merkitsi likysymyksiin mahdollistaen samalla väestöl- 24949: kuntien raittiustyöhön osoitettujen valtion- le puhelinneuvonnan. Yhteistyössä TV3:n 24950: osuuksien vähenemistä. Aikaisemmin keski- kanssa valmisteltu "Virta päälle" 10-osainen 24951: määräinen valtionosuus oli noin 63 % koko- televisiosarja esitettiin kertomusvuonna. 24952: naismenoista kun se nykyisellään on noin 50 24953: Yhteistyössä Valtionrautateiden kanssa 24954: %. 24955: Kertomusvuoden alusta voimaan tulleen toteutettiin laaja interrailaajiin kohdistuva 24956: raittiustyölain muutoksen (296/88) perusteel- neuvontaohjelma painottaen myös alkoholi- 24957: la kunta voi järjestää nyt raittiustyön hallin- haittoja. Ohjelmaa laajennettiin kertomus- 24958: non asettamalla raittiuslautakunnan tai siir- vuonna painottaen alkoholin yhteyttä aids- 24959: tämällä raittiuslautakunnan tehtävät jonkin ongelmiin. Myös ammattikouluille on tuotet- 24960: muun lautakunnan tai kunnanhallituksen tu alkoholikysymyksiä ja sukupuolitauteja 24961: hoidettavaksi. Aikaisemmin raittiuslauta- käsittelevää aineistoa. 24962: kunnan tehtävien siirtoon tarvittiin läänin- Kertomusvuonna uudistettiin äitiyshuol- 24963: hallituksen lupa. Kertomusvuonna alkaneen toa koskeva lääkintöhallituksen ohjekirje. 24964: valtuustokauden alussa raittiuslautakunta Ohjekirjeen mukaan äitiyshuollon tehtävänä 24965: asetettiin 96 kunnassa ja muissa kunnissa on neuvoa ja tukea raskaana olevia ja imet- 24966: tehtävät siirrettiin. Useimmiten raittiuslauta- täviä naisia pidättymään päihteistä. Ohjekir- 24967: kunnan tehtävät osoitettiin sosiaalilautakun- jeessä suositellaan, että äitien kanssa keskus- 24968: nalle tai vapaa-aikalautakunnalle. tellaan erityisesti alkoholin ja tupakan hait- 24969: Kunnallisen raittiustyön painopistealueina tavaikutuksista jo ensimmäisellä neuvola- 24970: olivat kertomusvuonna liikenneraittiustyö, käynnillä. 24971: koulujen raittiuskasvatus ja työelämän päih- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kerto- 24972: dehaittojen ehkäisyä koskeva koulutus. musvuonna työryhmän laatimaan suunnitel- 24973: Kertomusvuonna toimi 24 valtakunnallis- man ehkäisevää huumetyötä tekevien järjes- 24974: ta raittiusjärjestöä, joista neljä oli ruotsinkie- töjen sekä viranomaisten työnjaosta ja yh- 24975: listä. Raittiusjärjestöjen yhteistyöelimeen teistoiminnasta Wienissä 1987 pidetyssä kan- 24976: Suomen Raittiusjärjestöt ry:n kuului 21 jär- sainvälisessä huumausainekonferenssissa hy- 24977: jestöä. Valtaosalla järjestöistä oli piiri- ja väksytyn toimintaohjelman mukaisesti. 24978: paikallisosastoj a. 24979: Kertomusvuonna valmisteltiin sosiaali- ja 24980: terveysministeriön asettaman työryhmän 24981: 8.2. Sosiaali- ja terveyskasvatus johdolla opas "Huumeongelma, tietoa van- 24982: hemmille, nuorille ja ammattiauttajille". Op- 24983: Lääkintöhallitus on pyrkinyt kertomus- paasta on otettu 100 000 kappaleen painos 24984: vuoden aikana laajentamaan koko väestölle suomeksi ja 5 000 kappaletta ruotsiksi. 24985: 24 24986: 24987: Kertomusvuonna jaettiin tullin ja poliisin peet on pyritty ottamaan huomioon amma- 24988: toimesta lähinnä ulkomaille matkustaville tillisten oppilaitosten, opettajien ja oppilas- 24989: nuorille suunnattua "Ethän polta paluutasi" huoltohenkilöstön täydennyskoulutuksessa. 24990: -esitettä. Esitteen ulkoasua ja kuvastoa on Kertomusvuonna on jatkanut toimintaan- 24991: uusittu. Esitettä jaettiin ensisijaisesti ulko- sa opetus- ja terveysviranomaisten ja Oy 24992: maanliikenteen rajapaikoilla ja passitoimis- Alko Ab:n edustajista muodostuva työryhmä 24993: toissa. Esitteellä pyritään vaikuttamaan eh- tavoitteenaan päihdeasioita käsittelevän tie- 24994: käisevästi nuorten huumeiden kokeiluun ja dotus- ja opetusaineiston sekä tutkimuksen 24995: aineiden tuontiin ulkomailta. kehittäminen. Ammattikasvatushallitus on 24996: järjestänyt opettajankoulutuslaitosten opet- 24997: tajille ja oppilaitosten rehtoreille päihdeasioi- 24998: 8.3. Toiminta oppilaitoksissa ta käsittelevän valtakunnallisen tiedotustilai- 24999: suuden. Ammatillisille oppilaitoksille on lä- 25000: Peruskoulussa annettava päihdevalistus ja hetetty alkoholivalistusvideo "Minun valin- 25001: -kasvatus liittyy terveyskasvatuksen ja perhe- tani". 25002: kasvatuksen aihekokonaisuuksiin. Terveys- 25003: kasvatusta integroidaan muun muassa ympä- 25004: 8.4. Kehittäminen 25005: ristöoppiin, kansalaistaitoon, biologiaan ja 25006: liikuntaan. Perhekasvatus liittyy kotitalou- 25007: den opetukseen. Päihdevalistus toteutetaan Sosiaali- ja terveysviranomaisten ja ope- 25008: yleissivistävässä koulussa pitkälti yksittäisten tusviranomaisten yhteistyönä selvitetään 25009: kuntien tekemien suunnitelmien pohjalta. opetus- ja nuorisotoimen mahdollisuuksia 25010: löytää uusia keinoja vaikuttaa päihdehaitto- 25011: Kertomusvuonna toimi kouluviranomais- jen syntyä, muun muassa päihteiden kysyn- 25012: ten sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten tää ehkäisevästi. 25013: edustajista koostuva työryhmä, joka käsitteli Sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä ope- 25014: muun muassa koulujen raittiusopettajien tusviranomaisten käynnistämää ohjelmaa it- 25015: työtä sekä terveyskasvatuksen opetusta ko- sehallintaan liittyvien seikkojen huomioon 25016: konaisuudessaan. Lisäksi on toiminut koulu- ottamisen tehostamiseksi oppilaitosten päih- 25017: tusalan alkoholiasioita käsittelevä työryhmä, deasioita koskevassa kasvatustyössä jatke- 25018: joka on teettänyt muun muassa opetusaineis- taan. 25019: toa ja käynnistänyt tutkimusta. Nuorison päihdeongelmiin liittyviä kysy- 25020: Ammatillisten oppilaitosten oppilashuol- myksiä käsitellään opetusministeriön kerto- 25021: totyöryhmien tehtäviin on kuulunut oppilas- musvuonna asettamassa työryhmässä, jonka 25022: huollon ja oppilaanohjauksen koordinointi. tehtävänä on nuorisotoimen sekä sosiaali- ja 25023: Työryhmä seuraa oppilaitoksen kasvatuksel- terveystoimen yhteistyökysymysten selvittä- 25024: lista toimintaa ja tekee suunnitelmia kou- minen. 25025: luyhteisön kehittämiseksi ja tarvittaessa kä- Kunnallisen raittiustyön kehittämisen pai- 25026: sittelee päihdeasioita sekä kutsuu kokouk- nopistealue on menetelmien kehittäminen 25027: siinsa alan asiantuntijoita. Uusista työmuo- yhteistyössä muiden ehkäisevää päihdetyötä 25028: doista ovat esimerkkeinä ammattioppilaitok- tekevien tahojen kanssa. Ehkäisevästä päih- 25029: sissa pidetyt päihdevalistustilaisuudet, joita detyöstä pyritään muodostamaan toimiva 25030: on järjestetty yhteistyössä Oy Alko Ab:n ja kokonaisuus kunnassa. Työelämän päihde- 25031: kunnan raittiustoimen kanssa. Oppilaitoksis- haittojen ehkäisyä ja muuta aikuisiin suun- 25032: sa on kertomusvuonna kiinnitetty erityistä nattua valistustyötä tehostetaan. Raittius- 25033: huomiota kerhotoiminnan lisäämiseen. työssä painopistettä suunnataan nykyistä 25034: Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden enemmän aikuisiin. 25035: päihteiden ja tupakan käyttöä koskevan tut- Eri päihteidenkäyttäjäryhmille kehitetään 25036: kimuksen mukaan päihteiden käyttötottu- heidän tarpeitaan vastaavia työmuotoja. 25037: mukset ja varsinkin tupakointitottumukset Kunnallisen raittiustyön täydennyskoulu- 25038: omaksutaan jo varhain. Peruskoulun ter- tusta uudistetaan sosiaali- ja terveysministe- 25039: veyskasvatuksen ja päihdekulttuuriin vaikut- riön asettaman työryhmän ehdotusten poh- 25040: tavan opetuksen merkitys nousee näin erityi- jalta. Uudistuksen keskeinen sisältö on rait- 25041: sen tärkeäksi. Koulutettavien ryhmien tar- tiustyön sisällöllinen ja menetelmällinen uu- 25042: 25 25043: 25044: distaminen ja lähentäminen muuhun ehkäise- syn tavoite- ja toimintaohjelmaksi, ottaen 25045: vään päihdetyöhön. huomioon alkoholin merkittävä osuus itse- 25046: Itsemurhien ehkäisyprojektin johtopäätös- murhissa. 25047: ten ja suositusten pohjalta valmistellaan eh- 25048: dotus valtakunnalliseksi itsemurhien ehkäi- 25049: 25050: 25051: 25052: 25053: 4 301329G 25054: 26 25055: 25056: 25057: 25058: 25059: 9. PÄIHDEHUOLTO 25060: 25061: 9.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset pal- joissa oli yhteensä 1 826 hoitopaikkaa. 25062: velut Asiakkaita oli 21 212, joista omaisia 458. 25063: Hoitopäivien kokonaismäärä oli lähes 25064: Päihdehuoltoa on toteutettu sosiaalihuol- 470 000. 25065: lon yleisissä palveluissa osana sosiaalityötä, Kertomusvuoden aikana Kansaneläkelai- 25066: lastensuojelu-, kasvatus- ja perheneuvonta- tos luokitteli yhä useampia katkaisuhoitoase- 25067: työtä, toimeentulotukea, kotipalveluja ja ma-hoitokoteja sellaisiksi kuntoutumislai- 25068: vanhusten huoltoa. toksiksi, joissa hoito oikeuttaa myös sairaus- 25069: Terveydenhuollossa on annettu päihteiden vakuutusetuuksiin. Kertomusvuotta kuvaa- 25070: ongelmakäyttöön liittyvää ohjausta, neuvon- vassa taulukossa 19 esitetyt luvut eivät ole 25071: taa ja terveyskasvatusta terveyskeskusten ·verrattavissa edellisen vuoden lukuihin. 25072: neuvolatoiminnassa, koulu-, opiskelija- ja 25073: työterveydenhuollossa, väestön muiden ter- Kunnat ja erityisesti järjestöt ovat 1980- 25074: veystarkastusten sekä tavanomaisen vastaan- luvulla perustaneet myös runsaasti uusia 25075: ottotoiminnan yhteydessä. Päihteiden käyt- päihdehuollon laitoskuntoutusyksiköitä. 25076: töön liittyvien myrkytystilojen, sairauksien ja Kertomusvuonna perustettiin maahamme 25077: vammojen hoito sekä osin myös juomisesta kaksi uutta laitosta. On arvioitu, että noin 25078: aiheutuneiden vierotusoireiden hoito, niinsa- kolmannes laitospaikoista on käytössä asun- 25079: nottu katkaisuhoito pyritään toteuttamaan nottomuuden tai puutteellisesti järjestetyn 25080: ensisijaisesti terveyskeskuksissa. asumisen vuoksi. 25081: Kertomusvuoden aikana eräillä paikka- Laitoskuntoutuksessa on kertomusvuonna 25082: kunnilla on toteutettu projekteja, joissa eri pyritty rajattuihin, erilaisille asiakasryhmille 25083: viranomaiset yhteissuunnittelulla ja yhteis- kohdennettuihin kuntoutusjaksoihin. Päih- 25084: toiminnalla ovat käynnistäneet uudentyyp- deongelmaisten naisten erityistarpeita on 25085: pistä työtä erityisesti lasten, nuorten ja hei- otettu huomioon, samoin kokonaisten per- 25086: dän perheidensä tukemiseksi. Yhteistyöllä on heiden hoitomahdollisuuksia. Ruotsinkielis- 25087: merkitystä paitsi hoito- ja huoltotyön tehok- ten asiakkaiden laitoskuntoutusmahdollisuu- 25088: kaamman voimavarojen käytön, myös ongel- det on pyritty turvaamaan tukemalla erityi- 25089: mien syntymisen ehkäisyn kannalta. sesti tarkoitukseen perustetun Pixne-klinikan 25090: toimintaa. 25091: Kertomusvuonna selviteltiin valtion kol- 25092: 9.2. Päihdehuollon erityispalvelut men päihdehuollon kuntoutumislaitoksen 25093: siirtämistä kuntien hallintaan. Pisimmälle 25094: Polikliinisessa hoidossa A-klinikoilla ja hanke eteni Järvenpään sosiaalisairaalan 25095: nuorisoasemilla kävi kertomusvuonna noin suhteen, jonka osalta sosiaali- ja terveysmi- 25096: 40 000 asiakasta, joiden käyntejä kertyi va- nisteriön työryhmä esitti siirtoa Helsingin 25097: jaat 300 000 (taulukko 18). Hoidossa kävi yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen. 25098: myös lähes 6 000 päihdeongelmaisten omais- Kertomusvuonna useat lastensuojelulai- 25099: ta ja läheistä. tokset ja päihdehuollon laitokset ovat aloit- 25100: Kuntouttavaa laitoshoitoa annettiin kerto- taneet koko perhettä kuntouttavan lyhytai- 25101: musvuonna 51 päihdehuollon laitoksessa, kaisen laitoshoidon. 25102: 27 25103: 25104: Taulukko 18 Viime vuosina kunnat ovat myös perusta- 25105: Päihdehuollon erityispalvelujen käyttö neet runsaasti tukiasuntoja, joiden avulla on 25106: vv 1988-1999 pyritty vastaamaan asumisvaikeuksissa ole- 25107: A-klinikat ja nuorisoasemat vien ryhmien ongelmiin. Nykyisellään väylä 25108: tukiasunnoista yleisille asuntomarkkinoille 25109: 1988 1989 on liian ahdas. Tuettu asuminen vaatii päte- 25110: A-klinikat vää henkilöstöä, josta sosiaali- ja terveyden- 25111: ~ lukumäärä 60 60 huollossa on pulaa. 25112: ~ asiakkaat .......... 36 729 37 076 Päihdehuollon yksiköissä työskentelee 400 25113: ~ käynnit ············ 265 023 272 190 - 500 valvojan, ohjaajan tms. nimikkeellä 25114: toimivaa työntekijää, jotka kohtaavat kaik- 25115: Nuorisoasemat kein moniongelmaisimmat, vaativimmat 25116: -- lukumäärä 10 10 asiakkaat. Sosiaalihallituksen ja ammattikas- 25117: ~ asiakkaat .......... 2464 2 659 vatushallituksen yhteistyönä ollaan selvittä- 25118: ~käynnit ............ 23 692 23 299 mässä, minkälaisilla toimenpiteillä ko. am- 25119: mattiryhmien koulutusta voidaan parantaa. 25120: Yhteensä 25121: ~ lukumäärä 70 70 25122: ~ asiakkaat ......... . 39 193 39 735 9.4. Akuottipalvelut ja ensihuolto 25123: ~käynnit ........... . 288 715 295 489 25124: Lähde: Sosiaalihallitus 1990 Kertomusvuonna päihdehuollon kehittä- 25125: A-klinikkasäätiö 1990 25126: misen yhtenä painopistealueena on edelleen 25127: ollut päivystys- ja kriisipalvelujen kehittämi- 25128: nen. 25129: Taulukko 19 A-klinikat ja sosiaalitoimistot ovat jossa- 25130: Päihdehuollon laitoskuntoutus kin määrin pitäneet yllä iltavastaanottoja. 25131: sosiaalihuollossa 1989 Mahdollisuudet saada apua akuutteja toi- 25132: menpiteitä edellyttävissä tilanteissa eivät kui- 25133: Katkaisuhoitoasemat ja tenkaan kata tarpeita. 25134: kuntoutumislaitokset Kertomusvuonna on jatkettu useissa kun- 25135: ~ lukumäärä .................... . 51 nissa käynnistettyjä virka-ajan ulkopuolella 25136: ~- asiakkaat ...................... . 21 212 toteutettavia kriisi- ja päivystyskokeiluja so- 25137: ~ hoitopäivät ................... . 468 367 siaali-, terveys- ja poliisiviranomaisten yh- 25138: - hoitopaikat ................... . 1 826 teistyönä. Tällaisia kokeiluja ovat olleet 25139: Lähde: Sosiaalihallitus 1990 25140: muun muassa perheväkivaltatilanteiden so- 25141: A-klinikkasäätiö 1990 vitteluhankkeet sekä poliisin ja sosiaalityön- 25142: tekijöiden yhteistyö säilöönotettujen henki- 25143: löiden auttamiseksi. 25144: 9.3. Asumispalvelut Paikallisella tasolla on perustettu säilöön- 25145: ottojen vähentämiseen tähtääviä työryhmiä. 25146: Täysin vailla asuntoa olevia teltoissa, met- Kertomusvuonna säilöönottojen määrä laski 25147: sämajoissa ja vastaavissa asuvia arvioitiin edellisvuoteen verrattuna runsaat 13 % ta- 25148: vuonna 1986 olleen yli 1 200. Kertomusvuon- pausten kokonaismäärän ollessa 149 660. 25149: na kunnat arvioivat ulkosalla majailevan 250 Säilöönottojen kohteiksi joutuvat tavalli- 25150: ~ 350 henkeä. simmin vaikeasti päihdeongelmaiset, asun- 25151: Päihteiden ongelmakäyttäjien asunnotto- nottomat tai muutoin suurimmassa avun, 25152: muuden laajuutta kuvastaa se, että kaikista tuen ja hoidon tarpeessa olevat henkilöt, jot- 25153: asumispalvelupaikoista on ainoastaan 20 ka tarvitsevat perustarpeiden tyydyttämiseen 25154: prosenttia tarkoitettu lyhytaikaiseen, tilapäi- liittyviä palveluja. 25155: seen ja kuntouttavaan hoitokotiasumiseen. 25156: Loput erillisratkaisuista ovat pysyväisluon- Ensisuojia on 17 ja niissä yhteensä noin 25157: teisia. 600 paikkaa. Puolen ensisuojista arvioidaan 25158: 28 25159: 25160: olevan peruskorjauksen tarpeessa. Näissä ai- tahdosta riippumattoman hoidon toteutta- 25161: kaisemmin asumispalveluiksi määritellyissä mistavoista. Samanaikaisesti ohjekirjeen val- 25162: yksiköissä ei ole saatavilla terveydenhuollon mistelutyön kanssa työskenteli sosiaalihalli- 25163: palveluja. fvlyös ammatillisen sosiaalityön tuksen toimeksiannosta työryhmä, jonka yh- 25164: osuus on nibsä vähäistä. Ensisuojia pyritään tenä tehtävänä oli selvittää sosiaalihuollon 25165: kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon pakkokeinojen oikeudellista perustaa, sää- 25166: akuuttipalveluja tarjoaviksi toimintayksi- döstasoa sekä suhdetta perusoikeuksiin. 25167: köiksi. Työryhmä tarkasteli sosiaalihuollon tahdos- 25168: Sosiaalihallituksen käynnistämän projek- ta riippumattomia säädöksiä myös suhteessa 25169: tin "Elämää yhteiskunnan ja valtion reunal- kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. 25170: la" tutkimustyö toteutettiin pääosin kerto- 25171: musvuoden aikana. Tavoitteena oli osallistu- 25172: van havainnoinnin menetelmin luoda kuvaa Taulukko 20 25173: asunnottomien alkoholistien elämänmääri- PAV-lain ja päihdehuoltolain mukaiset väki- 25174: tyksistä ja merkityssisällöistä. Sosiaalihuol- valtaisuusperusteiset tahdosta riippumatta 25175: lon kehittämisen kannalta tutkimus tarjoaa toteutettavaa hoitoa koskevat päätökset 25176: mahdollisuuden arvioida sosiaalihuollon in- 25177: terventioita huono-osaisten syrjäytymisessä vanhan PAV-lain irtolaislain 25178: ja niiden interventioiden onnistumista. perusteella perusteella 25179: 1960 678 302 25180: 1970 600 136 25181: 9.5. Huumausaineiden käyttäjien hoito 1975 639 158 25182: 1980 289 105 25183: Huumausaineiden käyttäjiä hoidetaan ku- 1985 86 78 25184: ten muitakin päihteiden ongelmakäyttäjiä 1986 64 ei tilastoitu 25185: ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon päihdehuoltolain perusteella (väkivaltaisuus) 25186: yleisissä palveluissa. Huumeiden käyttäjät ja 1987 30 25187: heidän omaisensa voivat hakeutua sosiaali- 1988 . . . . . . 22 25188: huollossa myös päihdehuollon erityispalve- 1989 . . . . . . 11 25189: luihin, terveydenhuollossa terveyskeskuksiin 25190: ja sairaaloihin. Lähde: Sosiaalihallitus 1990 25191: Kertomusvuonna perustettiin 8-paikkai- 25192: nen asumisyksikkö Helsinkiin Kiskon kun- 25193: toutumisklinikan jatkohoitopaikaksi. Pää- 9. 7. Kehittäminen 25194: kaupunkiseudulla virisi kertomusvuoden ai- 25195: kana myös omaehtoinen toveriapua korosta- Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnal- 25196: va NA (Nimettömät Narkomaanit) -ryhmä- lisessa suunnitelmassa on asetettu tavoitteek- 25197: toiminta. si asumispalveluiden kehittäminen muun 25198: asutuksen yhteyteen sijoittuviksi pieniksi 25199: asumis- ja hoitoyksiköiksi. Sosiaalihallitus 25200: 9.6. Päihdehuoltolain tahdosta riippumaton on asettanut myös laitosten hajauttamisen 25201: hoito yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi. 25202: Laitosten hajauttamista jatketaan ja samalla 25203: Väkivaltaisuusperusteella tehtyjä päätök- tuetaan avokuntoutusta päihdehuoltolain 25204: siä on kertomusvuonna toimeenpantu so- edellyttämällä tavalla. Avokuntoutukseen 25205: siaalihuollon laitoksissa 11 kertaa vastaavan suunnataan voimavaroja aiempaa kohdenne- 25206: määrän ollessa 22 vuonna 1988. Hoitojak- tummin, peruspalvelujen tasolle. 25207: soista 10 oli korkeintaan viiden vuorokauden Kertomusvuonna valmistui osaraportti so- 25208: pituisia. Lääninoikeuden päätöksellä kor- siaali- ja terveysviranomaisten, työvirano- 25209: keintaan 30 vuorokauden .ajan oli hoidossa maisten sekä työmarkkinajärjestöjen tutki- 25210: yksi asiakas. mushankkeesta, jonka tavoitteena on tuottaa 25211: Sosiaalihallitus antoi kertomusvuonna uu- työelämään aikaisempia hoitoonohjausjär- 25212: det ohjeet sosiaalihuollossa toteutettavan jestelmiä paremmin ja moniulotteisemmin 25213: 29 25214: 25215: toimiva työyhteisön alkoholiohjelma. Kehit- mistä palvelukokonaisuuteen selvittää so- 25216: tämisprojektia jatketaan ja työelämän päih- siaalihallituksen ja lääkintöhallituksen edus- 25217: deohjelman sisältöä täsmennetään. tajista kertomusvuonna koottu kehittämis- 25218: Kuntien päihdehuollon tilaa ja kehittämis- ryhmä. Päihdeongelmaisille suunnattavien 25219: tarpeita koskevista selvityksistä laaditun yh- päivätoimintapalvelujen määrästä ja sisällös- 25220: teenvedon mukaan useimmissa suurissa ja tä tehdään erillinen selvitys. 25221: keskisuurissa kunnissa koettiin päihdeongel- Lähes kaikissa maamme kunnissa koetaan 25222: maisten heikko asumistilanne polttavimmak- ongelmalliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon 25223: si puutteeksi. Päihdeongelmaisten itsenäisen henkilövoimavarojen puute. Yksilöiden ja 25224: asumisen tukemiseksi rakennetaan vaihtoeh- perheiden kriisitilanteet kroonistuvat, koska 25225: toisia, kohtuullisen asumistason takaavia ja niihin ei riittävän ajoissa ja kohdennetusti 25226: pysyviä ratkaisumalleja. päästä puuttumaan esimerkiksi virka-ajan 25227: Keskeinen ongelma kunnissa on akuutti- ulkopuolisen päivystyksen avulla. Erityisesti 25228: palvelujen, ensi- ja kriisihoidon puutteellinen sosiaalihuollon peruspalvelujen henkilöstö- 25229: organisointi sekä päihdeongelmaisten rajau- voimavaroja pyritään lisäämään. 25230: tuminen ulos erityisesti mielenterveyspalve- Tahdosta riippumatta toteutettavien toi- 25231: luista. Useiden kuntien lähiajan tavoittee- mien suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeusso- 25232: na on kehittää päihdeongelmaisille soveltu- pimuksiin selvitetään sosiaalihallituksen 25233: vaa päivätoimintaa. Päivätoiminnan niveltä- asettamassa työryhmässä. 25234: 30 25235: 25236: 25237: 25238: 25239: 10. LASTENSUOJELU 25240: 25241: Lastensuojelulaki (683/83) nosti lapsen täsmentämään lastensuojelun sekä lasten- ja 25242: edun ensisijaiseksi lastensuojelun tavoitteek- nuorisopsykiatrian työnjakoa. Johtoryhmän 25243: si. Lastensuojelun tehtävänä on tukea per- tehtävänä on käynnistää tarvittaessa kokei- 25244: heitä lasten kasvatuksessa. Tämä merkitsee luja sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. 25245: pyrkimystä ratkaista ongelmat yksilö- ja per- Kertomusvuonna on jatkettu ja aloitettu 25246: hekeskeisessä työssä ensisijaisesti avohuollon projekteja, joissa viranomaiset ovat yhteis- 25247: tukitoimien avulla. Lastensuojelulaki velvoit- työssä järjestöjen kanssa kehittäneet uutta 25248: taa palvelujen järjestäjän ottamaan huo- työtapaa lasten kanssa. Projekteissa aktivoi- 25249: mioon myös lapsi annettaessa aikuisille so- daan nuorten vapaa-aikaa aikuisten ohjauk- 25250: siaali- ja terveydenhuollon palveluja, kuten sessa. Lisäksi projekteihin liittyy perheiden 25251: päihdehuollon palveluja ja mielenterveyspal- kanssa tehtävää sosiaalityötä ja perhetyötä. 25252: veluja. Yksi laajimmista hankkeesta on Turussa 25253: Lastensuojelun tarvetta aiheuttaa sekä käynnissa oleva Lokki-projekti. Siihen liittyy 25254: vanhempien että lasten ja nuorten päihteiden seurantatutkimus, joten muutaman vuoden 25255: väärinkäyttö. Lapsen päihteiden käyttö ei päästä on saatavilla yksityiskohtaisempaa 25256: useinkaan ole irrallinen ongelma, vaan lapsi tietoa tämäntyyppisen projektityön vaikutta- 25257: oirehtii samalla myös muulla tavalla esimer- vuudesta. Kokemusten perusteella jo nyt voi- 25258: kiksi pinnaamalla koulusta ja tekemällä ri- daan tämä työtapa nähdä tarkoituksenmu- 25259: koksia. kaiseksi murrosikäisten lasten kanssa. 25260: 25261: 25262: 10.1. Nuorille tarkoitetut palvelut 10.2. Kriisipalvelut 25263: 25264: Lähes kaikkien kuntien laatimissa päihde- Kriisi- ja päivystyspalvelujen kehittäminen 25265: huollon tilaa koskevissa selvityksissä esitet- on kuntien lastensuojelun kehittämis- 25266: tiin käsitys, että nuorison päihteiden käyt- ohjelman mukaan yleisesti kuntien tavoittee- 25267: töön liittyvien palvelujen tarjonta ei vastaa na. Poliisin ja sosiaalityöntekijän yhteistoi- 25268: tarvetta. Ongelma ei yleensä ollut palvelujen mintaan liittyviä eri laajuisia päivystyskokei- 25269: puute vaan se, että palvelut eivät tavoita luja on järjestetty kaikkiaan parissakymme- 25270: nuoria. nessä kunnassa viiden viimeisen vuoden ai- 25271: Selvitysten perusteella erityisesti nuorisoa- kana. Lisäksi päivystys- ja yhteistoimintako- 25272: semat olivat kuntien uudelleenarvioinnin keiluja on valmisteilla tai aloitusvaiheessa 25273: kohteena. Niiden ei katsota tavoittavan vai- kaikkiaan parissakymmenessä kunnassa. 25274: keimmassa asemassa olevia moniongelmaisia Putkahaastatteluja on järjestetty ainakin sa- 25275: nuoria. Useissa kuntien päihdehuoltoselvi- tunnaisesti tai kokeiluina noin 70 kunnassa. 25276: tyksissä esitetään nuorten palvelujen kehittä- Selviämisasema- ja ensisuojatoimintaa tai sii- 25277: miseksi erilaisia kenttätyön ja etsivän työn hen liittyviä kokeiluja on järjestetty kaik- 25278: muotoja. Kunnissa pyritään tehostamaan eri kiaan noin 30 kunnassa. Lapsiperheiden 25279: hallintokuntien välistä yhteistyötä. kohdalla keskeinen kriisipalvelumuoto on 25280: Sosiaali- ja terveysministeriö on kertomus- turvakoti toiminta. 25281: vuonna asettanut johtoryhmän laatimaan Helsingin kaupungilla on kriisipalveluna 25282: lasten ja nuorten huollon suuntaviivat sekä ensihuoltolaitos, johon nuoria voidaan tuoda 25283: 31 25284: 25285: myös päihtyneenä. Nuori voi tulla ensihuol- misalueita ovat kriisipalvelujen tuottaminen 25286: tolaitokseen myös vapaaehtoisesti, ilman so- nuorille ja lapsiperheille muun muassa kehit- 25287: siaalityöntekijän toimenpiteitä. tämällä turvakotitoimintaa ja etsivää työtä. 25288: Helsingissä on avattu erityisensikoti lasta Nuorten ja lapsiperheiden asumisoloja kehi- 25289: odottaville päihdeongelmaisille äideille. tetään. Päihteitä käyttävien raskaana olevien 25290: Päihdeongelmainen äiti voi tulla erityisensi- naisten palveluja parannetaan siten, että pal- 25291: kotiin raskauden aikana ja myös lapsensa veluja on saatavilla raskauden aikana ja syn- 25292: syntymän jälkeen. Hoitoajoiksi arvioidaan nytyksen jälkeen. Palvelujen kehittämiseksi 25293: perheen tarpeiden mukaan muutamasta kuu- selvitetään näiden ihmisten omia kokemuk- 25294: kaudesta 1-2 vuoteen. sia ja toiveita. 25295: Sosiaali- ja kouluviranomaisten yhteistyö- 25296: 10.3. Kehittäminen nä järjestetään lasten ja nuorten vanhemmille 25297: valistusta ja neuvontaa päihteiden ja tupa- 25298: Lastensuojelun lähiajan keskeisiä kehittä- kan käytön ehkäisemiseen liittyvistä asioista. 25299: LIITE Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston 25300: kertomus alkoholiolojen kehityk- 25301: sestä vuonna 1989. 25302: 25303: 25304: 25305: 25306: Oy Alko Ab:n 25307: hallintoneuvoston 25308: 25309: KERTOMUS 25310: alkoholiolojen kehityksestä 25311: vuonna 1989 sekä niistä 25312: toimenpiteistä, joihin 25313: alkoholiyhtiö on mainittuna 25314: vuonna ryhtynyt alkoholilain 25315: 5 §:ssä ja keskioluesta annetun 25316: lain 4 §:ssä määritellyn tarkoituksen 25317: toteuttamiseksi 25318: 25319: 25320: 25321: 25322: 5 30 1329G 25323: SISÄLLYS 25324: 25325: 25326: 25327: 25328: Sivu 25329: 1. JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 25330: 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA SUHTAUTUMINEN 25331: ALKOHOLIRAJOITUKSIIN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 25332: 3. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 25333: 3.1. Kansainvälinen kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 25334: 3 .2. Kulutuksen säätelyn tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 25335: 3.3. Kulutuksen kehitys Suomessa vuodesta 1969 ... :·················· 9 25336: 3 .4. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna 1989 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 25337: 4. TIETOJA ALKOHOLINKÄYTTÖÖN LIITTYY1ST Ä HAITOISTA. 13 25338: 4.1. Alkoholijuomien kulutus ja haitat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 25339: 4.2. Päihtyneiden säilöönotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 25340: 4.3. Liikennejuopumus................................................ 14 25341: 4.4. Tieliikenneonnettomuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 25342: 4.5. Väkivaltarikollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 25343: 4.6. Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 25344: 4. 7. Alkoholisairauksiin kuolleet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 25345: 4.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus.......................... 20 25346: 5. ALKOHOLIJUOMIEN HINNAT..................................... 23 25347: 5 .1. Hintapolitiikka ja sen tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 25348: 5.2. Hintojen kehitys vuodesta 1969................................... 23 25349: 5.3. Hinnat vuonna 1989.............................................. 24 25350: 6. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI- JA ANNISKELUVERKOSTO.... 25 25351: 6.1. Myymäläverkoston kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 25352: 6.2. Alkoholimyymäläverkosto vuonna 1989 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 25353: 6.3. Myynnin valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 25354: 6.4. Anniskeluhallinnon kansainvälistä vertailua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 25355: 6.5. Anniskelutoiminnan kehittäminen............................... 27 25356: 6.6. Anniskeluverkosto vuonna 1989 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 25357: 6. 7. Anniskelun valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 25358: 6.8. Keskiolutlain alainen lupajärjestelmä............................ 30 25359: 6.9. Keskioluen vähittäismyyntiverkosto vuonna 1989................ 31 25360: 6.1 0. Keskioluen anniskeluverkosto vuonna 1989...................... 31 25361: 6.11. Keskiolutkaupan valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 25362: 6.12. Muutoksenhakujärjestelmät..................................... 32 25363: 6.13. Alkoholimainonnan valvonta.................................... 33 25364: 7. TIEDOTUS- JA VALISTUSTOIMINTA...... .. . ... . .. .. . .. .. .. . .. . . . 35 25365: 7.1. Kuluttajavalistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 25366: 7 .2. Alkoholitiedotus.................................................. 36 25367: 8. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ....................................... 38 25368: 9. TIIVISTELMÄ........................................................ 39 25369: 25370: LIITE: ERILLISSEL VITYKSIÄ......................................... 42 25371: Euroopan yhdentyminen ja Suomen alkoholijärjestelmä . . . . . . . . . 42 25372: Alkoholijuomien kulutus Suomessa ja muissa OECD-maissa . . . . . 44 25373: Nuoret ja alkoholi 1973-1989 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 25374: Kulutuksen kasvu ja juomatavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 25375: 1. JOHDANTO 25376: 25377: 25378: 25379: 25380: Alkoholilain (459/68) mukaan alkoholiyhtiön hallintoneuvosto antaa vuosittain 25381: kertomuksen valtioneuvostolle alkoholiolojen kehityksestä sekä niistä erityisistä 25382: toimenpiteistä, joihin on ryhdytty alkoholilain 5 §:ssä ja keskiolutlain 4 §:ssä 25383: määritellyn tarkoituksen saavuttamiseksi. Hallintoneuvoston kertomus liitetään 25384: päihdeolojen kehitystä koskevaan kertomukseen, jonka valtioneuvosto antaa 25385: asianomaisen lain (254/87) mukaan vuosittain eduskunnalle. 25386: Tämän vuoden 1989 hallintoneuvoston kertomuksen perusrakenne on tietojen 25387: vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi samankaltainen kuin aikaisempina vuosi- 25388: na. Ensin kuvataan alkoholijuomien kulutusta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. 25389: Sen jälkeen selvitetään alkoholin käyttöön liittyviä keskeisimpiä haittoja 25390: käytettävissä olevien, eri viranomaisten kokoamien tilastojen pohjalta. Kulutus- 25391: tiedot ja keskeisimmät haittatiedot kuvaavat alkoholiolojen kehitystä. Hintapo- 25392: litiikka, vähittäismyynti- ja anniskelujärjestelmä ja niihin liittyvä valvonta sekä 25393: alkoholitiedotus ovat puolestaan alkoholiyhtiön toimenpiteitä alkoholihaittojen 25394: estämiseksi. Niitä käsitellään omissa luvuissaan. 25395: Eduskunnan talousvaliokunta kiinnitti mietinnössään päihdeolojen kertomuk- 25396: sesta vuodelta 1987 huomiota mm. alkoholimyymälöiden perustamiseen ja 25397: Alkon harjoittamaan raittiuskasvatukseen. Tämän vuoksi alkoholijuomien 25398: jakeluverkoston, erityisesti myymäläverkoston, kehitystä selvitetään tässä ker- 25399: tomuksessa aikaisempaa perusteellisemmin. Samoin käsitellään laajasti Alkon 25400: harjoittaman alkoholitiedotuksen ja -valistuksen tavoitteita ja toimintatapoja 25401: korostaen erityisesti sen yhteistyöluonnetta muiden vastaavaa toimintaa harjoit- 25402: tavien tahojen kanssa. 25403: Viime aikoina on käyty keskustelua Euroopan yhdentymiskehityksen mahdolli- 25404: sista vaikutuksista Suomen alkoholijärjestelmään. Sen vuoksi tässä kertomuk- 25405: sessa on aikaisempaa laajempi kansainvälinen näkökulma: Erillisselvitysten 25406: yhteyteen on koottu yhteenveto siitä, mitä käytettävissä olleiden tietojen 25407: perusteella voidaan päätellä Euroopan yhdentymiskehityksen mahdollisista 25408: vaikutuksista Suomen alkoholijärjestelmään. Alkoholijuomien kulutusta eri 25409: maissa käsitellään paitsi tavanomaisten käytettävissä olleiden tilastojen avulla 25410: kulutusta koskevan luvun alussa myös erillisselvityksessä, joka koskee kulutus- 25411: ta OECD-maissa. Eräiden maiden anniskeluhallintoja vertaillaan keskenään 25412: alkoholijuomien anniskeluverkostoa koskevassa kohdassa. 25413: 25414: 25415: 25416: 25417: 4 25418: 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA 25419: SUHTAUTUMINEN ALKOHOLIRAJOITUKSIIN 25420: 25421: 25422: 25423: 25424: Taloudellinen kehitys jatkui Suomessa vuonna 1989 suotuisana. Bruttokansan- 25425: tuote kasvoi 5 OJo eli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. 25426: Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot enentyivät niin ikään 5 OJo. 25427: Kuluttajahinnat nousivat 6,6 OJo, joten inflaatiovauhti nopeutui jonkin verran 25428: edellisestä vuodesta. Alkoholijuomien kuluttajahinnat, joihin myyntihintojen 25429: lisäksi sisältyvät anniskeluravintoloiden ja keskiolutkahviloiden perimä annis- 25430: kelukorvaus ja palveluraha, kohosivat keskimäärin 6,0 OJo. Verrattuna muiden 25431: hyödykkeiden hintakehitykseen alkoholijuomien reaalihinnat laskivat puoli 25432: prosenttiyksikköä. 25433: Koko yksityinen kulutus lisääntyi 4 OJo eli enemmän kuin keskimäärin vuosina 25434: 1975-1988. Alkoholijuomien kokonaiskulutus kasvoi 4,5 OJo vuoteen 1988 25435: verrattuna. 25436: Aika ajoin on julkisuudessa käyty keskustelua alkoholipoliittisista rajoituksista. 25437: Asiasta on tehty tuoreimmat mielipidetiedustelut tammikuussa 1989 ja 1990. 25438: Tällä välillä on rajoitusten tiukentamisen ja väljentämisen kannalla olevien 25439: määrä jonkin verran laskenut ja sopivana pitävien määrä noussut. 25440: Viimeisen tiedustelun mukaan joka viides eli 20 OJo 15 vuotta täyttäneistä 25441: kannattaa nykyisten alkoholipoliittisten rajoitusten tiukentamista. Väljentämis- 25442: tä kannattaa 35 OJo ja 41 OJo vastaajista pitää rajoituksia sopivina. Naisista 24 OJo 25443: 25444: 25445: 25446: 25447: Kuvio 1. Suomalaisten mielipiteet nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista 25448: 25449: 25450: Ei osaa sanoa 25451: 25452: Pitäisi tiukentaa 25453: 25454: 25455: 25456: 25457: Sopivat 25458: 25459: 25460: 25461: 25462: Pitäisi väljentää 25463: 25464: 25465: 25466: 25467: Touko- Helmi- Loka- Kesä- Tammi- Maalis- Tammi- Tammi- 25468: kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu 25469: 1981 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 25470: 25471: 25472: 25473: 25474: 5 25475: oli raJOitusten tiukentamisen kannalla ja miehistä 15. Vastaavat osuudet 25476: väljentämisen puolesta olivat naisten joukossa 24 ja miesten 46 OJo. Rajoitusten 25477: tiukentamista. kannattavien määrä näyttää mielipidetiedustelujen perusteella 25478: lisääntyvän hieman iän mukana. 25479: 25480: Tammikuun 1990 tiedustelussa kysyttiin mielipiteitä myös keskioluen ja mieto- 25481: jen viinien myyntipaikoista. Vastaajista 77 OJo haluaisi ostaa edelleen keskioluen 25482: elintarvikeliikkeistä ja 12 OJo haluaisi siirtää sen myynnin Alkon myymälöihin. 25483: Mietojen viinien myyntiä elintarvikeliikkeistä kannatti 57 OJo ja myyntiä edel- 25484: leen vain Alkosta 34 OJo vastanneista. 25485: 25486: 25487: 25488: 25489: 6 25490: 3. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS 25491: 25492: 25493: 25494: 25495: 3.1. Kansainvälinen kehitys 25496: 25497: Vuonna 1989 kulutettiin Suomessa 7,6 litraa alkoholia asukasta kohden 25498: 100 OJo :n alkoholiksi laskettuna. Kuviossa 2 on esitetty tietoja alkoholijuomien 25499: tilastoidusta kulutuksesta eri maissa vuonna 1988. Tarkastelussa on 33 maata, 25500: joista on ollut saatavissa kaikkia juomaryhmiä koskevat melko luotettaviksi 25501: katsotut tiedot. Näistä maista Suomi oli kokonaiskulutuksen mukaan 22. 25502: sijalla, ja sen kulutus oli runsas puolet eniten alkoholijuomia käyttävien maiden 25503: kulutuksesta. Korkein kulutus oli Ranskassa, 13,3 litraa asukasta kohden. 25504: 25505: 25506: Kuvio 2. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina asukasta kohden eräis- 25507: sä maissa vuonna 1988 25508: 25509: Vuonna 1988 25510: Litraa 25511: 25512: 25513: 25514: 25515: - 25516: Ranska 25517: Espanja 25518: Sveitsi 25519: Saksan dem.t. 25520: Unkari 25521: Saksan liitto!. 25522: Portugali 25523: Belgia --- 25524: - 25525: Itävalta 25526: Tanska 25527: Italia 25528: 25529: 25530: 25531: 25532: -.. 25533: Bulgaria 25534: Tsekkoslovakia 25535: Australia 25536: 25537: 25538: 25539: 25540: - 25541: Alankomaat 25542: Argentiina 25543: Uusi Seelanti 25544: Kanada (1987) 25545: 25546: ~ 25547: Romania 25548: USA 25549: Iso-Britannia 25550: ·suoM 1 25551: Puola 25552: Jugoslavia 25553: 25554: 25555: 25556: 25557: -- 25558: Kypros 25559: Japani 25560: Irlanti 25561: Ruotsi 25562: 25563: 25564: 25565: 25566: - 25567: Etelä-Afrikka 25568: Islanti 25569: Norja 25570: Neuvostoliitto 25571: Turkki IJ 25572: Väkevät juomat • Viinit ja olut D 25573: 1 1 25574: 0 12 14 ~ ~ 10 12 4 25575: 25576: 25577: 25578: 25579: Lähde: Alankomaalaisen tuottajayhdistyksen Produktschap voor Gedistilleerde 25580: Drankenin julkaisu, Shiedam, Nederland, 1989 25581: 25582: 25583: 7 25584: Väkevien juomien kulutuksen määrän mukaan Suomi oli 5. tilalla; edellä olivat 25585: Saksan demokraattinen tasavalta, Puola, Unkari ja Tshekkoslovakia. Viinejä 25586: tai olutta tuottavissa maissa taas mietojen juomien kulutus on runsasta. Viinien 25587: kulutuksesta oli luotettaviksi katsottavia tietoja 44 maasta; Suomi oli 35. 25588: sijalla. Mallasjuomien kulutustietoja oli 45 maasta. Suomi oli niiden joukosta 25589: 17. tilalla. 25590: Kuviossa 3 on esitetty alkoholijuomien tilastoidun kulutuksen kehitys eräissä 25591: maissa vuosina 1969-1988. Kuvioon on valittu Pohjoismaiden lisäksi Yhdys- 25592: vallat ja Neuvostoliitto sekä Ranska runsaasti viinejä ja Saksan liittotasavalta 25593: runsaasti olutta kuluttavana maana. Pohjoismaista Norjassa on alkoholijuo- 25594: mien tilastoitu kulutus ollut koko tarkastelukauden ajan ja Ruotsissa 1970- 25595: luvun puolivälin jälkeen pienempi kuin Suomessa. Tanskan kulutus on Keski- 25596: Euroopan maiden tasoa. Tilastoimaton kulutus on eri selvitysten mukaan 25597: melko suuri useissa maissa, mm. Norjassa ja Ruotsissa. 25598: 25599: 25600: Kuvio 3. Alkoholijuomien kulutus eräissä maissa JOO o/o:n alkoholina asukasta 25601: kohden vuosina 1969-1988. 25602: 25603: 25604: Litraa 25605: 18 25606: 25607: 16 25608: 25609: 14 25610: 25611: 12 25612: 25613: 10 25614: 1---:--+----l Saksan liittotasavalta 25615: Tanska 25616: 25617: 8 USA 25618: Suomi 25619: 6 25620: Ruotsi 25621: 25622: 4 ......__--1-~---1 No~a 25623: Neuvostoliitto 25624: 25625: 2 25626: 1969 72 75 78 81 84 88 25627: 25628: 25629: 25630: Lähde: Sama kuin kuviossa 1 25631: 25632: 25633: 25634: 25635: 3.2. Kulutuksen säätelyn tavoitteet 25636: Alko on asettanut alkoholihaittojen estämiseksi ja vähentämiseksi alkoholijuo- 25637: mien kulutuksen säätelylle tavoitteen, jonka mukaan alkoholijuomien kulutus 25638: pyritään ohjaamaan kehitykseltään laskusuuntaiseksi; kulutus ei ainakaan saisi 25639: kasvaa nopeammin kuin muu yksityinen kulutus. 1980-luvulla alkoholijuomien 25640: kulutus onkin kasvanut keskimäärin hitaammin kuin muu yksityinen kulutus. 25641: Alkoholijuomien kulutus on ko. vuosikymmenellä kohonnut keskimäärin 25642: 2,5 OJo vuodessa, kun koko yksityinen kulutus on samaan aikaan noussut 3,4 % 25643: vuodessa. Vuonna 1989 alkoholijuomien kulutus kasvoi hieman enemmän kuin 25644: koko yksityinen kulutus. 25645: 25646: 8 25647: Kuvio 4. Alkoholijuomien kulutuksen ja yksityisten kulutusmenojen muu- 25648: tos-% edelliseen vuoteen verrattuna. 25649: 25650: % 25651: 20-.-----.-----.,-----r-----.-----,-------, 25652: 25653: 25654: 15~----r/~''\r--+----+----+-----1-----~ 25655: 25656: 25657: 10-r-r---+--~~r-----+-----+------r-------1 25658: 25659: 25660: ~.rx 25661: 5 -1-JIO;-f----l':r--+---lf-----:--h-----+-----++/\-\--.!.!.".._,~ Alkoholijuomien kulutus 25662: , ... ... : ·~/ ···.. ~.l.f.···\_,_/ Yksityiset kulutusmenot 25663: 'j '":"\.: / ""\. / 25664: ... 25665: 0 -+---+--+-v~li------E-----v~'------1 25666: ...._y 25667: 25668: -5 -r-----+----~r-----+-----+------r-------1 25669: 25670: 25671: -1 0 -t--'--'--t--'-----'--lf-L-L-t-.J...._-'-+---'-----'---+--'---L-L-1 25672: 1970 73 76 79 82 85 89 25673: 25674: 25675: 25676: 25677: 3.3. Kulutuksen kehitys Suomessa vuodesta 1969 25678: Alkoholijuomien kulutuksen kasvuun 1970-luvun alkupuolella vaikuttivat pää- 25679: asiassa nopea taloudellinen kehitys, kaupungistuminen, tulotason nousu, vuo- 25680: den 1969 alussa voimaan tulleen alkoholilainsäädännön muutoksen aiheuttama 25681: saatavuuden lisääntyminen sekä alkoholijuomien rcaalihintojen pysyminen 25682: suhteellisen muuttumattomina aina vuoteen 1974, jolloin ne laskivat huomatta- 25683: vasti. 25684: 25685: Kuvio 5. Alkoholijuomien kulutus JOO o/o:n alkoholina asukasta ja 18 vuotta 25686: täyttänyttä asukasta kohden vuosina 1969-1989. 25687: 25688: Litraa 25689: 10 --.-----,-----,------,------,-------,------,----, 18 vuotta täyttänyttä kohti 25690: 25691: 25692: 25693: 25694: Asukasta kohti 25695: 25696: 25697: 25698: 25699: 1969 72 75 78 81 84 87 89 25700: 25701: 25702: 25703: 6 .\01329G 25704: 9 25705: 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin alkoholijuomien kulutus asukas- 25706: ta kohden pysyi jokseenkin vakaana ja 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden 25707: laskettuna jopa aleni jonkin verran. Tähän vaikuttivat mm. kuluttajien reaali- 25708: tulojen nousun ja yhteiskunnan rakennemuutoksen hidastuminen, kaupungeis- 25709: sa asuvan väestön kasvun tasaantuminen ja alkoholijuomien reaalihintatason 25710: kohoaminen. Vuodesta 1986 lähtien kulutus on jälleen kohonnut. Siihen ovat 25711: vaikuttaneet mm. pitkään jatkunut suotuisa taloudellinen kehitys ja kuluttajien 25712: reaalitulojen kasvu. 25713: 25714: Kokonaiskulutuksen noustessa vuodesta 1969 vuoteen 197 4 kasvua oli kaikissa 25715: juomaryhmissä, mutta voimakkaimmin viinoissa ja muissa väkevissä juomissa. 25716: Sen jälkeen kokonaiskasvun tasaannuttua vahvan oluen kulutus on kuitenkin 25717: noussut. Väkevien viinien kulutus on vuodesta 1981 pudonnut runsaaseen 25718: puoleen, ja mietojen viinien kulutus on kohonnut 1970-luvun puolivälin 25719: poikkeuksellisen korkean tason yläpuolelle. Keskioluen kulutuksen kasvu on 25720: ollut voimakasta aina vuodesta 1983 lähtien. 25721: 25722: 25723: Kuvio 6. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina juomaryhmittäin asu- 25724: kasta kohden vuosina 1969-1989. 25725: 25726: 25727: Litraa 25728: 2.5 25729: 25730: 25731: 111 verol.olut 25732: 2 Viinai 25733: / 25734: v- 25735: -- 25736: ~ 25737: 25738: 25739: / 25740: 25741: 1.5 '. , _ /-~ --- 25742: _.. ...... r - - - - ..... ~---- ..,- IV verol.olut 25743: / V 25744: / _.,/ -- --,' --,__ 25745: ~ 25746: r----- - 25747: // 25748: v-- ~-""'-- Muut väkevät juomat 25749: 25750: 25751: 25752: ----- - __ ---- 25753: / 25754: ....;_--- 25755: 0.5 25756: 25757: 25758: ---- 25759: ~ 25760: .... """ 25761: ........ 25762: -~ -- -- Miedot viinit 25763: 25764: ::::::::. Väkevät viinit 25765: Long drink -juomat 25766: 0 25767: 1969 72 75 78 81 84 87 89 25768: 25769: 25770: 25771: 25772: 3.4. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna 1989 25773: 25774: Vuoden 1989 alussa korotettiin alkoholijuomien hintoja 3,2 Olo. Alkoholijuo- 25775: mien kuluttajahinnat olivat vuositasolla keskimäärin 6,0 Olo korkeammat kuin 25776: edellisenä vuonna. Alkoholijuomien reaalihinnat laskivat puoli prosenttiyksik- 25777: köä. 25778: Vuonna 1989 alkoholijuomien kulutus 100 Olo :n alkoholina oli 37,6 miljoonaa 25779: litraa eli 4,5 Olo suurempi kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden laskettu 25780: kulutus oli 7,6 litraa, kasvu edellisestä vuodesta 4,3 Olo. 18 vuotta täyttänyttä 25781: kohden kulutus oli 9,9 litraa, kasvua 4,1 Olo. Alkoholijuomien kulutuksen lisäys 25782: aiheutui lähinnä siitä, että kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot nousi- 25783: vat selvästi, mutta alkoholijuomien reaalihinnat laskivat hieman. 25784: 25785: 25786: 10 25787: Alkoholijuomien kulutuksen arvo vuonna 1989 oli 17 373 miljoonaa markkaa 25788: eli 3 507 markkaa asukasta ja 4 550 markkaa 18 vuotta täyttänyttä asukasta 25789: kohden. 25790: 25791: 25792: 25793: 25794: Tarkasteltaessa taulukosta 2 kulutuksen muutoksia juomaryhmittäin vuonna 25795: 1989 voidaan todeta, että vain väkevien viinien kulutus väheni edelliseen 25796: vuoteen verrattuna. Mutta vaikka kulutus kaikissa muissa juomaryhmissä 25797: kasvoi, se painottui selvästi mietoihin juomiin. Kasvu oli suhteellisesti suurin 25798: miedoissa viineissä. Suurin määrällinen lisäys oli kuitenkin peräisin mallasjuo- 25799: mista. Kotimaisten IV -oluiden kulutuksesta osa siirtyi uusiin ulkomaisiin 25800: oluihin ja lisenssioluihin, joiden yhteinen osuus IV-oluen kulutuksesta oli 25801: 2,6 ll7o. Keskioluiden kulutuksen kasvu jatkui voimakkaana. Myös kotimaisen 25802: keskioluen kulutusta siirtyi lisenssioluihin ja uusiin ulkomaisiin oluihin, joiden 25803: osuus vuonna 1989 oli yhteensä 4,4 %. 25804: 25805: 25806: 25807: 25808: Vaikka väkevien juomien kulutus kasvoi, niiden osuus kokonaiskulutuksesta 25809: pieneni 1,5 prosenttiyksikköä. Mietojen juomien osuus 100 % :n alkoholiksi 25810: lasketusta kulutuksesta oli 61,9 prosenttia eli siis 1,5 prosenttiyksikköä enem- 25811: män kuin edellisenä vuonna. 25812: 25813: Keskioluen osuus kasvoi 1,6 ja mietojen vumen osuus 0,6 prosenttiyksikköä. 25814: Long drink -juoman osuus pysyi edellisen vuoden tasolla. Väkevien viinien 25815: kulutusosuus pieneni 0,5 ja vahvan oluen osuus 0,2 prosenttiyksikköä. 25816: Alkoholijuomien vähittäismyyntikulutus kasvoi 4,4 ja anniskelukulutus 4,8 %. 25817: Vähittäismyynnin osuus koko kulutuksesta oli 76,1 %. 25818: 25819: 25820: 11 25821: Väkevien juomien ja viinien kulutuksesta pääosa on peräisin vähittäismyynnis- 25822: tä. Long drink-juoman litramääräisestä kulutuksesta vähittäismyynnin osuus 25823: oli 64 ja vahvan oluen kulutuksesta anniskelun osuus oli 56 OJo. 25824: Keskioluesta 84 OJo toimitettiin keskioluen vähittäismyyntipaikoille. Anniskelu- 25825: ravintoloiden osuus toimituksista oli yksi ja keskiolutkahviloiden lähes 15 OJo. 25826: Alkoholijuomien keskimääräinen kulutus, 7,6 litraa 100 OJo :n alkoholina asu- 25827: kasta kohden, jakaantui alueittain siten, että kulutus oli suurin Uudenmaan 25828: läänissä, 9,3 litraa ja pienin Vaasan läänissä, 4,6 litraa asukasta kohden. 25829: Kulutusluvut olivat suurimmat etelä- ja kaakkois- Suomessa sekä Lapin 25830: läänissä. 25831: 25832: 25833: 25834: 25835: 12 25836: 4. TIETOJA ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN 25837: LIITTYVISTÄ HAITOISTA 25838: 25839: 25840: 25841: 25842: 4.1. Alkoholijuomien kulutus ja haitat 25843: Perustehtäväänsä toteuttaessaan Alko pyrkii siihen, että alkoholista aiheutuvat 25844: haitat ja vauriot olisivat mahdollisimman vähäiset. Alkoholijuomien kulutuk- 25845: sen ja alkoholihaittojen yhteys on osoittautunut varsin kiinteäksi. Haitat 25846: riippuvat erityisesti kokonaiskulutuksen tasosta, vaikkakin myös juomatavois- 25847: ta. Alkoholihaittojen minimointipyrkimys edellyttää siis nimenomaan alkoholi- 25848: juomien kokonaiskulutusta rajoittavaa alkoholipolitiikkaa. 25849: 25850: 25851: Varsinkin ns. krooniset alkoholihaitat, kuten alkoholista aiheutuva sairastavuus 25852: ja kuolevuus, riippuvat pitkällä aikavälillä alkoholijuomien kulutuksen kehityk- 25853: sestä, vaikka yksittäisinä vuosina tästä on poikkeuksia. Sen sijaan ns. akuuttien 25854: haittojen, esim. päihtyneiden säilöönottojen, määrien ja kulutuksen kehitys 25855: voivat poiketa toisistaan. 25856: 25857: Kuvaus alkoholihaitoista perustuu saatavissa oleviin viranomaisten keräämiin 25858: tilastotietoihin. Vaikka ne eivät anna kattavaa kuvaa kaikista alkoholin 25859: käyttöön liittyvistä haitoista, niiden perusteella on mahdollista seurata haittati- 25860: lanteessa tapahtuvia muutoksia. Haittatilastoja tulkittaessa on huomattava, 25861: että vuosittaiset muutokset eivät usein ole merkittäviä, vaan huomio on 25862: kiinnitettävä ensisijaisesti pitempiaikaiseen kehitykseen. 25863: 25864: 25865: Pääosa tuoreimmista tilastotiedoista koskee kahta viimeksi kulunutta vuotta. 25866: Tilastokeskuksesta saadut vuotta 1989 koskevat tiedot ovat neljännesvuositilas- 25867: toihin perustuvia ennakkotietoja. 25868: 25869: 25870: 25871: 25872: 4.2. Päihtyneiden säilöönotot 25873: Päihtyneenä säilöönotettujen määrä on suuri Suomessa verrattuna moniin 25874: muihin maihin. Määrä on kuitenkin viime vuosina jatkuvasti vähentynyt. 25875: Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet poliisin pidätyskäytännön muuttuminen ja 25876: muut erilaiset toimenpiteet. 25877: 25878: Vuonna 1989 päihtyneenä säilöönotettujen määrä väheni 13,4 OJo edelliseen 25879: vuoteen verrattuna. Miesten osuus säilöönotetuista oli 93,3 ja naisten 6, 7 %. 25880: 25881: 25882: 25883: 25884: 13 25885: Kuvio 7. Päihtyneiden säilöönotot JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969- 25886: 1989 25887: 25888: Lkm 25889: 7000 25890: 25891: 25892: 25893: 6000 .1:>. 25894: 25895: 25896: 25897: 25898: 5000 25899: 25900: V 25901: 11\/\ y 25902: 25903: \ 25904: r 1'--r--- 25905: 4000 ...... 25906: """ 25907: 3000 25908: 1/ 1\ 25909: 2000 25910: 1969 72 75 78 81 84 87 89 25911: 25912: 25913: 25914: 25915: 4.3. Liikennejuopumus 25916: Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumustapausten kokonaismäärä ja maara 25917: laskettuna 100 000 asukasta kohden on noussut vuodesta 1969 lähtien lähes 25918: jatkuvasti. Kasvu oli hitaampaa 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin. 25919: 25920: 25921: 14. 25922: Vuonna 1986 Kansanterveyslaitos pienensi ns. virheriskiarvoa, mikä merkitsi 25923: tuolloin noin 10 tapauksen lisäystä 100 000 asukasta kohden. Laskettuna 25924: 10 000 moottoriajoneuvoa kohden rattijuopumustapausten määrä lisääntyi 25925: vuoteen 1977 saakka, minkä jälkeen se vähentyi aina vuoteen 1985. Vuosina 25926: 1986-1988 määrä on vaihdellut ja ollut jälleen hieman korkeammalla tasolla. 25927: 25928: 25929: 25930: 25931: Kuvio 8. Rattijuopumustapaukset vuosina 1969-1989 25932: 25933: 25934: Lkm 25935: 600 25936: 100 000 asukasta kohti 25937: 25938: 25939: .. 25940: ..······ 25941: 1 25942: soo-r-----r-----+-----+-----+-----+--.-~.~~--1 25943: 25944: 25945: :··· ·········· ..... ······ .... 25946: 400-r-----r-----+--~-+-----+-----+-----+--~ 25947: 25948: ....... 25949: .. •..... 25950: 300-r-----r~~-+-----+-----+-----+-----+---1 25951: 25952: 25953: 25954: 200-r.~ 25955: .·· 25956: ..~··-·-r-----+-----+-----+-----+-----+--~ 25957: 25958: _....,-~~....---r--+-L - - 10 000 moottoriajoneuvoa -......_ 25959: 100 -F===i=------+-----+-----+-----+-=----+----l kohti 1) 25960: 25961: 25962: 1969 72 75 78 81 84 87 89 25963: 25964: 1) Sisältää autot ja moottoripyörät 25965: 25966: 25967: 25968: 25969: Vuonna 1989 rattijuopumustapausten määrä kasvoi 6, 7 Olo edelliseen vuoteen 25970: verrattuna. Muu liikennejuopumus väheni 12,9 Olo. 25971: 25972: 25973: 25974: 25975: 15 25976: 4.4. Tieliikenneonnettomuudet 25977: Tiedot tieliikenneonnettomuuksien alkoholitapauksista ovat olleet saatavissa 25978: yhdenmukaisin perustein vuodesta 1978 lähtien. Niistä voidaan selvästi todeta, 25979: että mitä vakavammasta onnettomuudesta on kysymys, sitä suurempi on 25980: alkoholitapausten osuus. 25981: 25982: 25983: 25984: 25985: Kuvio 9. Alkoholitapausten osuus poliisin tietoon tulleista kaikista vastaavista 25986: tieliikenneonnettomuuksista vuosina 1978-1988 25987: 25988: 25989: 25 % 25990: 25991: 25992: 25993: 25994: Loukkaantumiseen johtaneet 25995: 25996: 25997: 25998: 25999: Omaisuusvaurioita 26000: aiheuttaneet 26001: 26002: 26003: 26004: 26005: 1978 81 84 87 88 26006: 26007: 26008: 26009: 26010: 16 26011: Tuoreimmat tiedot tieliikenneonnettomuuksista, vuodelta 1988, on esitetty 26012: taulukossa 7. Onnettomuudet lisääntyivät tällöin edelliseen vuoteen verrattuna 26013: huomattavasti. Alkoholitapausten osuus kasvoi kaikissa ryhmissä, erityisesti 26014: kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Alkoholin vaikutuksen alaisena sat- 26015: tui vuonna 1988 kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista 19,8 Olo, 26016: loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista 12,9 ja omaisuusvaurioita 26017: aiheuttaneista onnettomuuksista 8,0 %. 26018: 26019: 26020: 26021: 26022: 4.5. Väkivaltarikollisuus 26023: Pahoinpitelyrikokset kokonaisuutena ottaen ovat lisääntyneet jatkuvasti 1970- 26024: luvun loppupuolelta lähtien. 26025: 26026: 26027: 26028: Kuvio 10. Pahoinpitelyt vuosina 1970-1989 26029: 26030: 26031: 26032: Lkm 26033: 17000 26034: Pahoinpitely 26035: 15000 26036: 26037: 13000 J 26038: 11000 26039: _,....- V 26040: !"'-' 26041: 9000 26042: _/ 26043: 1:7 '\l--/ 26044: 7000 / 26045: 5000 ~~.... 26046: .... 26047: 3000 ······· ... Lievä pahoinpitely 26048: ·········.:.:.: Törkeä 26049: ·········· pahoinpitely 26050: 26051: 300 ~ 26052: 1970 73 76 79 82 85 89 26053: 26054: 26055: 26056: 26057: Vuosien 1988 ja 1989 kehitys on esitetty taulukossa 8. Pahoinpitelyjen määrä 26058: vuonna 1989 oli 15 649. Lievien pahoinpitelyjen määrä on viime vuosina 26059: laskenut ja oli nyt 2 259. Törkeät pahoinpitelyt ovat enentyneet tasaisesti 26060: vuodesta 1970 lähtien. Vuonna 1989 niitä oli 2 224. 26061: 26062: Poliisin selvittämissä henkirikoksissa ja pahoinpitelyrikoksissa suurin osa syylli- 26063: siksi epäillyistä on alkoholin vaikutuksen alaisia. Vuonna 1988 poliisin selvittä- 26064: mistä väkivaltarikoksista syyllinen oli tekohetkellä humalassa törkeissä pahoin- 26065: pitelyissä 73, pahoinpitelyissä 54 ja lievissä pahoinpitelyissä 56 %:ssa tapauk- 26066: sia. 26067: 26068: 7 3013~9G 26069: 17 26070: 4.6. Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan 26071: 26072: Poliisin tietoon tulleiden alkoholilainsäädäntöä vastaan tehtyjen rikosten määrä 26073: väheni ennakkotietojen mukaan vuonna 1989 selvästi edelliseen vuoteen verrat- 26074: tuna. Rikosryhmistä vain alkoholipitoisen aineen luvattoman maahantuonnin 26075: tapaukset enentyivät edelliseen vuoteen verrattuna. 26076: 26077: 26078: 26079: 26080: 18 26081: 4. 7. Alkoholisairauksiin kuolleet 26082: Alkoholisairauksien aiheuttamista kuolemista ovat tuoreimmat tiedot käytettä- 26083: vissä vuodelta 1987. Silloin otettiin Suomessa käyttöön uudistettu tautiluokitus, 26084: joka perustuu Maailman terveysjärjestön julkaisemaan kansainvälisen tautiluo- 26085: kituksen 9. uudistukseen. Luokitukseen sisältyvän uuden alkoholia koskevan 26086: luokan avulla saadaan vuodesta 1987 lähtien aiempaa monipuolisempi kuva 26087: alkoholin osuudesta kuolevuuteen. Muutoksesta johtuu, että kuolevuuden 26088: yksittäisten alkoholisairauksien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisem- 26089: piin, mutta kylläkin kuolleiden yhteismäärät. Kuolevuuden kasvuun vuonna 26090: 1987 vaikuttanee diagnostiikan tehostuminen mahdollisen todellisen kasvun 26091: ohella. · 26092: 26093: 26094: 26095: 26096: Kuvio 11. Maksakirroosiin, alkoholiriippuvuuteen ja alkoholimyrkytykseen 26097: kuolleet JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1987 26098: 26099: 26100: Lkm 26101: 8-.------.-----.-----~------.-----.-----~ 26102: !' • Alkoholimyrkytys 26103: ... 26104: /! 26105: 1: 26106: ! Krooniset maksasairaudet 26107: 6 -t-------f------+----f'~·,.--t-------fi-----+-;,.....,~H ja maksakirroosi 26108: 26109: ...'·... 26110: ...········· : .. 26111: 26112: Alkoholiriippuvuus 26113: 26114: 26115: 26116: 26117: 1969 72 75 78 81 84 87 26118: Tautiluokituksen muutos vuonna 1987. 26119: 26120: 26121: 26122: 26123: 19 26124: 4.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus 26125: 26126: Yhteistä kaikille sairastumisalttiuksille eli 100 000 asukasta kohden lasketuille 26127: hoitokerroille oli selvä lisäys vuosina 1969-1974, jolloin myös alkoholin 26128: kulutus oli kasvussa. Sen jälkeen vakaan kulutuksen kaudella vuodesta 1975 26129: sairastumisalttiuksien kehitys on vaihdellut. Suurimman ryhmän, alkoholismin 26130: määrät ovat laskeneet. Myös haiman sairauksien suunta on viime vuosina ollut 26131: laskeva. Maksakirroosin ja alkoholimyrkytysten taso on pysynyt samana lähes 26132: 10 vuotta ja alkoholipsykoosin hoitokertojen määrä on viime vuosina jonkin 26133: verran kasvanut. Todettakoon, että tautiluokituksen muuttuminen vaikeuttaa 26134: aikasarjojen tarkastelua vuodesta 1986 vuoteen 1988. 26135: 26136: 26137: 26138: 26139: Kuvio 12. Hoitokertojen lukumäärä lääkintöhallituksen sairaalastapoistorekis- 26140: terin mukaan JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1988 26141: 26142: 26143: ~-Flkm~---.-----.-----.-----.-----.----~-. 26144: 26145: 26146: 26147: 26148: \/-~~........-r---j._-- 26149: 250 26150: 26151: V 26152: 150=F====9=====~====+=====+=====F====F=9 26153: Alkoholiriippuvuus 26154: 26155: 26156: 26157: 00~-----+~~·~·-~-~-~~r~-~~~=+~--~--~~h~ 26158: ···x\· 26159: ' ,• 26160: r·.• ,/ 'v' ········ .... Elimelliset 26161: aivo-oireyhtymät 26162: ,,'' 26163: 40-h~---+----~------r-----+-----,_---+~~ 26164: v~ J !\ _.. Haimasairaudet 26165: "'_~ 26166: -- 26167: _ _ _ _ 26168: 1 26169: 26170: 26171: 26172: -- 26173: ::-- 26174: 26175: 26176: 26177: . . . . . . . -----.. . . --.. . . i"""',. Maksasairaudet 26178: ' .. 26179: 26180: 26181: 26182: 26183: ~--- ... ~... 26184: ······-·· ·-·····-·· ---····--- -··-·--·T.... 26185: - - 26186: 26187: 20 ---- : 26188: Alkoholimyrkytys 26189: 26190: 0 26191: 1969 72 75 78 81 84 88 26192: Tautiluokituksen muutos vuonna 1987. 26193: 26194: 26195: 26196: 26197: Uuden tautiluokituksen vuoksi myös tiedot alkoholisairastavuudesta saadaan 26198: entistä täsmällisempinä vuodesta 1987 lähtien. Tämä vaikeuttaa yksittäisten 26199: alkoholisairauksien määrän vertaamista aikaisempiin. Krooniset ja akuutit 26200: alkoholin aiheuttamat sairaudet luokitellaan uudessa luokituksessa entistä 26201: useammin alkoholismin aiheuttamiksi elinmuutoksiksi eikä yleiseen alkoholis- 26202: miin, ryhmään 303. Tiedot alkoholisairauksista vuosilta 1987 ja 1988 uuden 26203: tautiluokituksen mukaan ilmenevät taulukosta 11. 26204: 26205: 26206: 26207: 26208: 20 26209: Kansaneläkelaitoksen alkoholisairauksien perusteella myöntämistä työkyvyttö- 26210: myyseläkkeistä on saatavissa tietoja vuodesta 1982 lähtien. Eläkkeiden määrä 26211: on kasvanut tänä aikana noin 2 OOO:sta vajaaseen 2 700:aan. Vuodesta 1986 26212: lähtien lukuihin sisältyvät myös yksilölliset varhaiseläkkeet. Osuus voimassaole- 26213: vista työkyvyttömyyseläkkeistä on ollut vakaa. 26214: 26215: 26216: 26217: 26218: 21 26219: 22 26220: 5. ALKOHOLIJUOMIEN HINNAT 26221: 26222: 26223: 26224: 26225: 5.1. Hintapolitiikka ja sen tavoitteet 26226: 26227: Alkoholijuomien hinnoittelu on keskeinen Alkon hallintoneuvoston käytettävis- 26228: sä oleva alkoholipoliittinen keino. Hintojen avulla pyritään säätelemään alko- 26229: holijuomien kokonaiskulutuksen tasoa ja ohjaamaan kulutuksen rakennetta 26230: juomaryhmittäin ja -lajeittain sekä jakeluteittäin. 26231: Kulutuksen kehitykselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi alkoholijuo- 26232: mien hintoja pyritään asteittain kohottamaan suhteessa muiden hyödykkeiden 26233: hintoihin; ne eivät keskimäärin ainakaan saisi jäädä jälkeen väestön ostovoi- 26234: man kehityksestä. 26235: Hinnankorotuksia pyritään kohdistamaan erityisesti niihin tuoteryhmiin ja 26236: tuotteisiin, joissa puhdas alkoholi on halpaa suhteessa muihin alkoholijuomiin. 26237: Alkoholijuomaveron porrastuksella voitaisiin nykyistä paremmin toteuttaa 26238: viimeksi mainittua pyrkimystä. Hallintoneuvosto ehdottikin marraskuussa 26239: 1989, että nykyinen 60 O?o:n alkoholijuomavero muutettaisiin juomaryhmittäin 26240: porrastetuksi. 26241: Alkoholijuomavero ja oluen valmisteverot ovat arvopohjaisia. Ehdotetussa 26242: järjestelmässä veroihin vaikuttaisivat arvon ohella myös juomien alkoholipitoi- 26243: suudet. 26244: Muutosehdotuksen mukaiset juomaryhmät ja veroprosentit olisivat: väkevät 26245: alkoholijuomat 60, väkevät viinit 55, miedot viinit 45 ja kevytjuomat (Iong 26246: drink -juoma, siideri ja kevytviinit) 40 Olo. Vahvan oluen 40:n ja keskioluen 26247: 30 Olo :n valmisteveroa ei muutettaisi. 26248: Uudistuksen jälkeenkin eri ryhmien yksittäisten alkoholijuomien verorasituk- 26249: sesta päättäisi hallintoneuvosto alkoholipoliittisin perustein. Kuhunkin tuottee- 26250: seen kohdistuva vero ei siis olisi välttämättä sama kuin kyseisen juomaryhmän 26251: veroprosentti. Uudistus antaisi nykyistä huomattavasti suuremman liikkumava- 26252: ran mm. viinien hinnoittelussa ja edesauttaisi uusien keveiden vaihtoehtojen, 26253: kevytjuomien, käyttöönottoa. Samalla verojärjestelmämme muuttuisi pohjois- 26254: maiseen ja kansainväliseen suuntaan ja olisi osaltaan valmistautumista Euroo- 26255: pan integraatiokehityksen alkoholijuomien hinnoitteluun kohdistuviin mahdol- 26256: lisiin muutospaineisiin. 26257: 26258: 26259: 26260: 26261: 5.2. Hintojen kehitys vuodesta 1969 26262: 26263: Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen reaalihintaindeksi oli vuonna 1989 piste- 26264: luvussa 113,5. Alkoholijuomien hintataso oli siten perusvuoteen 1969 verrattu- 26265: na 13,5 Olo muiden hyödykkeiden hintatasoa korkeammalla. Vuodesta 1980 26266: vuoteen 1989 alkoholijuomien hinnat ovat kohonneet 12,1 Olo suhteessa muiden 26267: hyödykkeiden hintoihin. Tämä kokonaiskulutuksen hintakehitys sisältää vähit- 26268: täismyyntihinnat ja anniskelun osalta Alkon myyntihinnat ravintoloille sekä 26269: lisäksi anniskelukorvauksen ja palvelurahan vaikutuksen. 26270: 26271: 23 26272: Vähittäismyynnin kautta tapahtuneen kulutuksen reaalihintaindeksi oli vuonna 26273: 1989 pisteluvussa 102,4 eli alkoholijuomien vähittäishinnat suhteessa muiden 26274: hyödykkeiden hintoihin olivat vuodesta 1969 kohonneet 2,4 OJo. Vuosikymme- 26275: nen alussa indeksi oli pisteluvussa 95,2. Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat 26276: ovat siten kohonneet 80-luvulla 7,6 OJo muiden hyödykkeiden hintoja nopeam- 26277: min. 26278: 26279: 26280: Kuvio 13. Alkoholijuomien kulutuksen reaalihintaindeksejä vuosina 1969- 26281: 1989; 1969 = JOO 26282: 26283: 26284: lnd 26285: 150 26286: Anniskelukulutus 26287: 140 26288: 26289: 130 26290: 26291: 120 26292: Koko kulutus 26293: 110 26294: 26295: Vähittäiskulutus 26296: 100 26297: 26298: 90 26299: 26300: 80 26301: 1969 72 75 78 81 84 87 89 26302: 26303: 26304: 26305: 26306: Alkoholijuomien anniskelukulutuksen reaalihintaindeksi oli vuonna 1989 piste- 26307: luvussa 144,3. Anniskelukulutuksen hinnat ovat siis vuodesta 1969 nousseet 26308: 44,3 OJo muiden hyödykkeiden hintoja enemmän. Yksi keskeinen syy tähän on 26309: ollut 70-luvun alkupuolella toteutettu anniskelukorvausjärjestelmän uudistus, 26310: joka nosti yhdellä kertaa alkoholijuomien anniskeluhintoja lähes 15 OJo. 1980- 26311: luvulla anniskelukulutuksen reaalihinnat ovat kohonneet 22,1 OJo eli runsaat 14 26312: prosenttiyksikköä vähittäiskulutuksen reaalihintakehitystä nopeammin. Tämä 26313: on johtunut osaltaan anniskelukulutuksen rakenteesta: vahvan oluen osuus on 26314: anniskelussa vähittäismyyntiin verrattuna huomattavan suuri, ja sen hinta on 26315: kohonnut nopeammin kuin muiden juomien hinnat. Toinen syy on ollut se, että 26316: anniskelukorvaus on noussut jonkin verran nopeammin kuin vähittäismyynti- 26317: hinnat. 26318: 26319: 26320: 5.3. Hinnat vuonna 1989 26321: Alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja korotettiin vuoden 1989 alussa 3 OJo. 26322: Hinnankorotus kohdistettiin keskimääräistä suurempana niihin tuotteisiin, 26323: joiden kulutus on ollut voimakkaassa kasvussa. Samalla alkoholijuomien 26324: verotusta siirrettiin entistä selvemmin juomien sisältämään puhtaaseen alkoho- 26325: liin. Alkoholijuomien kuluttajahinnat olivat vuonna 1989 keskimäärin 6,0 OJo 26326: korkeammat kuin vuonna 1988. Eniten kohosivat oluen ja viinojen hinnat. 26327: 26328: 24 26329: 6. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI- JA 26330: ANNISKELUVERKOSTO 26331: 26332: 26333: 26334: 26335: 6.1. Myymäläverkoston kehittäminen 26336: Alkoholilain tultua voimaan 1969 alkoholimyymälöiden ja anniskeluravinto- 26337: loidn lukumäärä kasvoi nopeasti aina 1970-luvun puoliväliin asti. Tänä aikana 26338: purettiin niitä paineita, jotka olivat syntyneet väkijuomalain aikana. Olihan 26339: lainmuutoksen keskeisenä tavoitteena tasapuolistaa alkoholijuomien saatavuut- 26340: ta maan eri osissa. Osittain jakeluverkoston laajenemisesta johtuen kulutus 26341: kasvoi voimakkaasti 70-luvun alkupuolella. Kasvun rajoittamiseksi alkoholipo- 26342: liittista linjaa alettiin tiukentaa. Tämän vuoksi uusien alkoholimyymälöiden 26343: perustaminen ja anniskeluoikeuksien myöntäminen oli vähäistä 1970-luvun 26344: lopulla ja 1980-luvun alkupuolella. 26345: Viime vuosina alkoholimyymälöiden lukumäärää on jälleen voitu lisätä. Myy- 26346: mäläverkoston nykyisessä laajuudessa uudet yksiköt eivät enää lisää oleellisesti 26347: kulutusta. Kunnat ovat aktiivisesti esittäneet toivomuksia Alkolle alkoholimyy- 26348: mälän saamiseksi alueelleen. Tällaisia aloitteita on tehty noin 90. Kunnissa 26349: katsotaan, että alkoholimyymälän puuttuminen ohjaa kuntalaisten ostoskäynte- 26350: jä naapurikuntiin tavalla, joka vaikeuttaa oman kunnan kaupallisten palvelujen 26351: kehittämistä. Uusia myymälöitä onkin perustettu verrattain pieniin kuntiin. 26352: 26353: 26354: 26355: 26356: 8 .IOU29G 26357: 25 26358: Alkoholijuomien saatavuutta on parannettu myös ottamalla vuoden 1990 alussa 26359: kokeiltavaksi tilausjärjestelmä eli ns. toimitusmyynti Turun saaristossa sekä 26360: Enontekiön, Utsjoen, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnassa. Kokeilu laa- 26361: jennettiin myöhemmin koskemaan osittain myös Ahvenanmaata, sekä Sodan- 26362: kylän ja Inarin kuntaa. 26363: Viime vuosina on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myymälöiden laadulli- 26364: seen tasoon ja palveluun. Painopiste on ollut valintamyymälöiden perustamises- 26365: sa niiden toimivuuden ja asiakkaiden myönteisen suhtautumisen vuoksi. Vuo- 26366: den 1989 lopussa 231 :stä alkoholimyymälästä 54 oli valintamyymälöitä. Myös 26367: tuotevalikoimaa, varsinkin mietojen viinien ja oluiden, on laajennettu voimak- 26368: kaasti. Koko lajivalikoima käsitti vuoden 1989 päättyessä 685 tuotetta. Näistä 26369: oli mietoja viinejä 367 ja oluita 57. 26370: 26371: 26372: 6.2. Alkoholimyymäläverkosto vuonna 1989 26373: Alkoholimyymälöitä oli vuoden 1989 alussa 227. Vuoden aikana avattiin 4 26374: uutta myymälää. Ne tulivat Ilmajoen, Kaavin, Laitilan ja Tuusulan kuntiin. 26375: Myymälöiden lukumäärä oli siten vuoden päättyessä 231, joista valintamyymä- 26376: löitä 54. Myymälöitä oli 92 kaupunkikunnassa ja 76 muussa kunnassa eli 26377: yhteensä 168 kunnassa. 26378: Kertomusvuoden aikana hallintoneuvosto päätti alkoholimyymälän avaamisesta 26379: Auran kuntaan ja yhden myymälän siirtämisestä Oulun kaupungista Kempeleen 26380: kuntaan. Näiden mainittujen myymälöiden ohella ovat aikaisemmin päätetyistä 26381: avaamatta vielä Haapaveden, Hankasalmen, Hollolan, Karttulan, Lapinlahden, 26382: Lappajärven, Närpiön ja Rantasalmen myymälät sekä lisämyymälät Porvoo- 26383: seen, Vantaalle ja Espooseen. 26384: Kaikkiaan alkoholimyymälöiden lukumäärä tulee tehtyjen päätösten toteudut- 26385: tua olemaan 243. 26386: Alkoholimyymälät pidettiin yleisimmin avoinna maanantaista torstaihin klo 26387: 10-17, perjantaisin klo 10-18 ja launtaisin klo 9-14. Tästä poikkeavaa 26388: suppeampaa aukioloaikaa noudatettiin 16 pienessä myymälässä. Eräiden juhla- 26389: pyhien edellä myymälöitä pidettiin tilapäisesti avoinna klo 18:aan asti. Kaikki 26390: alkoholimyymälät on pidetty lauantaisin suljettuina toukokuun alusta syyskuun 26391: loppuun. 26392: 26393: 26394: 26395: 6.3. Myynnin valvonta 26396: Vähittäismyynnin valvonta perustui AlkoL 34 ja 38 §:n määräyksiin. Alkon 26397: henkilökunnalle on korostettu myynnin valvonnan säännösten ja ohjeiden 26398: tarkkaa noudattamista. Asiaan on jatkuvasti kiinnitetty huomiota mm. myymä- 26399: lähenkilöstön koulutustilaisuuksissa. 26400: Alkon edustajat osallistuivat kertomusvuonna useihin valvontaa käsitteleviin 26401: tilaisuuksiin, mm. kunnallisten alkoholitarkastajien koulutukseen ja kokouksiin 26402: sekä poliisitilaisuuksiin. Yhtiön ja poliisin kiinteä yhteistyö salakaupan valvon- 26403: nassa jatkui. 26404: AlkoL 38 §:n mukaisia myyntikieltoja, joilla pyritään estämään alkoholin 26405: myynti väärinkäyttäjille, oli vuoden päättyessä voimassa 105 eli 83 vähemmän 26406: kuin vuotta aikaisemmin. Kieltojen väheneminen johtuu siitä, että kirjallisia 26407: myyntikieltoja ei enää nykyisin pidetä kovin tarkoituksenmukaisina, koska 26408: niiden toteuttaminen muissa kuin kiellon esittäneessä myymälässä on mahdo- 26409: tonta. Myyntikieltoesityksistii noin puolet teki poliisi. 26410: 26411: 26 26412: 6.4. Anniskeluhallinnon kansainvälistä vertailua 26413: 26414: Alkoholijuomien anniskeluun liittyvät alkoholihallintojärjestelmät ovat kan- 26415: sainvälisesti varsin samankaltaisia. Sen sijaan vähittäismyynti- ja valmistusjär- 26416: jestelmissä on suuria eroja eri maiden välillä. 26417: Kaikissa monopolivaltioissa sekä osassa ns. vapaita alkoholijärjestelmiä annis- 26418: kelu edellyttää lupaa. Anniskelulupa voi olla maasta riippuen määräaikainen tai 26419: se voi olla toistaiseksi myönnetty, kuten Suomessa. Lupien määrä saattaa olla 26420: sidottu väestökiintiöihin. Lupamenettely voi olla myös hyvin monimutkainen. 26421: Esim. Yhdysvalloissa, monopolivaltioiden lisäksi myös vapaan alkoholijärjes- 26422: telmän osavaltioissa, lupa on maksullinen, ja se myönnetään vain vuodeksi 26423: kerrallaan. Monissa osavaltioissa on monimutkaiset määräykset kansanäänes- 26424: tyksistä, joiden perusteella järjestelmien alueelliset ja paikalliset yksityiskohdat 26425: määräytyvät. Jokainen lupahakemus tulee julkistaa kaksi kertaa ja niistä tulee 26426: järjestää julkinen kuuleminen, jossa väestö voi esittää mielipiteitään. 26427: Norjassa kunnat myöntävät anniskeluluvat ja lääninhallitukset Ruotsissa, 26428: mutta kunnillakin on veto-oikeus. Myöntämisperiaatteet vaihtelevat kunnittain 26429: ja lääneittäin elinkeinoelämän suosimisesta raittiuspolitiikkaan. Ravintoloitsijat 26430: valittavat joutuvansa eriarvoiseen asemaan sijaintikuntansa perusteella. Alko- 26431: holi aiheuttaa liikennettä ns. kuivien ja kasteiden kuntien rajoilla. Suomessa on 26432: valtakunnalliset ja alkoholipoliittisiin lähtökohtiin perustuvat määrälliset ja 26433: laadulliset anniskeluoikeuksien myöntämisperiaatteet. Alkoholin vähittäis- 26434: myyntiä ja anniskelua voidaan kuitenkin harjoittaa ainoastaan kunnassa, jossa 26435: kunnanvaltuusto on antanut siihen suostumuksensa. 26436: Useimmissa maissa luvan myöntävä viranomainen valvoo poliisin ohella annis- 26437: kelua. Jos luvat on annettu määräajaksi, ravintolan toiminta arvioidaan 26438: uudelleen lupaa uusittaessa. Tämä tuo epävarmuutta yritystoimintaan. 26439: Myös itse anniskelun suorittamista koskevat määräykset ovat hyvin samankal- 26440: taisia. Esim. anniskelu nuorille ja päihtyneille on kielletty lähes kaikissa maissa. 26441: Ikärajat vain vaihtelevat. Suomessa esim. ravintoloiden aukiolomääräykset 26442: ovat muita monopolimaita lievemmät. 26443: Pohjoismaiden ulkopuolisissa monopolijärjestelmissä, esim Yhdysvalloissa, al- 26444: koholilainsäädännölle ja hallintoprosessille ei yleensä ole asetettu alkoholipoliit- 26445: tisia tavoitteita, vaan niiden lähtökohta on lähinnä järjestelmän täydellisyyden 26446: takaaminen ja järjestyksenpitoon liittyvä alkoholin käytön valvonta. 26447: 26448: 26449: 6.5. Anniskelutoirninnan kehittäminen 26450: 26451: Suomessa anniskelun hallintokäytäntöä on viime vuosina kehitetty ja kevennet- 26452: ty. Esim. kaikesta tiedonkeruusta ravintoloista on sovittu ravintola-alan katto- 26453: järjestön Hotelli- ja ravintolaneuvoston kanssa. Yhteenvetotiedot luovutetaan 26454: ravintola-alan yrittäjä- ja työnantajapuolen sekä työntekijäpuolen järjestöjen 26455: käyttöön. 26456: Myös anniskelumääräyksiä on kevennetty. Asiakkaiden arvostelu kohdistuukin 26457: nykyisin enää lähinnä ravintoloiden omiin asiakkaita koskeviin määräyksiin. 26458: 26459: Voimakkainta kehitys on viime vuosina ollut anniskeluhinnoittelujärjestelmäs- 26460: sä. Sitä on uudistettu entistä paremmin vastaamaan elinkeinon muuttuvia 26461: tarpeita. Lainsäädännön perusteella anniskelu tapahtuu Alkon lukuun ja 26462: luvalla eli Alko on luovuttanut osan monopolioikeuksistaan ravintoloille. 26463: Suomessa anniskelun osuus alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta on vajaa 26464: neljännes ja selvästi Pohjolan monopolimaiden korkein samalla, kun alkoholi- 26465: juomien hintataso Suomen ravintoloissa on matalin. 26466: 26467: 26468: 27 26469: Huomattavat anniskelun enimmäishintojen korotukset ohjaisivat kulutusta 26470: alkoholijuomien vähittäismyyntiin ja ehkä myös laittomaan kulutukseen, koska 26471: alkoholimyymälät eivät ole avoinna iltaisin. 26472: Vuoden 1989 alussa anniskeluhinnoittelua kehitettiin siten, että A-oluen ja 26473: keskioluen hintasuhteita muuttamalla keskioluen anniskelu tehtiin ravintoloille 26474: suhteellisesL edullisemmaksi. A-olut on ravintoloissa volyymiltaan suurin tuote, 26475: ja sen kulutus on ollut 1980-luvulla voimakkaassa kasvussa. A-oluen osuus 26476: ravintoloiden kulutuksesta 100 OJo :n alkoholina on 60 OJo. Kaikesta A-oluesta 26477: 57 OJo kulutetaan ravintoloissa. Keski-Euroopan olutmaissa valtaolut on yleensä 26478: keskioluen vahvuista. Toimenpiteiden seurauksena keskioluen kulutus nousi 26479: ravintoloissa kertomusvuonna 55 OJo, mutta sen osuus ravintola-anniskelusta oli 26480: edelleen vajaat 2 OJo. 26481: Oluen kulutuksen ohjautumista entistä enemmän miedompaan vaihtoehtoon eli 26482: keskialueen on edistetty myös lisäämällä lajivalikoimaa uusien ulkomaisten 26483: keskioluiden muodossa ja tekemällä niiden vähittäismyynti ja anniskelu mah- 26484: dolliseksi myös keskiolutlain alaisissa paikoissa. 26485: Anniskeluoikeuksien lukumäärän kehitys vuosina 1968-1989 ilmenee edellä 26486: kohdassa 6.1. olevasta taulukosta 13. 1960- ja 1970-lukujen vaihteen anniske- 26487: luoikeuksien nopea lisääminen johtui siitä, että vuoden 1968 loppuun voimassa 26488: olleen väkijuomalain aikana ravintolaverkosto oli vastannut huonosti väestön 26489: tarpeita. Siksi uuden alkoholilain ensimmäisinä vuosina epäsuhdetta korjattiin 26490: verrattain nopeasti. 26491: 1970-luvun puolivälin paikkeilla tiukentunut oikeuksien myöntämiskäytäntö 26492: johtui alkoholin kulutuksen voimakkaasta kasvusta. Tällöin oikeuksia saivat 26493: lähinnä vain pienet ruokaravintolat. 26494: Kun kulutus ei juuri kasvanut 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin, 26495: anniskeluoikeuksia voitiin myöntää vuosittain jälleen enemmän. Vuonna 1986 26496: ja varsinkin vuonna 1987 lisättiin erityisesti hyvien ruokaravintoloiden oikeuk- 26497: sia. Suuri osa oikeuden saaneista oli jo toiminut keskiolutoikeuksin. Vuonna 26498: 1988 ja kertomusvuonna 1989 oikeuksien myöntämistä hidastettiin jälleen. 26499: 26500: 6.6. Anniskeluverkosto vuonna 1989 26501: Anniskeluoikeuksia myönnettiin hallintoneuvoston vuosiksi 1989-1991 vahvis- 26502: tamien yleisperiaatteiden mukaisesti. Uusien oikeuksien määrä vuodeksi 1989 26503: vahvistettiin noin 170:ksi eli anniskeluoikeuksia päätettiin myöntää edellisvuoti- 26504: seen verrattuna pidättyvämmän tarveharkinnan perusteella. Oikeuksien myön- 26505: tämistä rajoitettiin ravintoloille, joissa anniskelun voitiin olettaa muodostuvan 26506: liikevaihdon kannalta määrääväksi. Uusien oikeuksien antaminen painotettiin 26507: toisaalta ruoka- ja matkailuravintoloihin toisaalta kulutuksen kannalta vähä- 26508: merkityksisiin erikoisanniskelupaikkoihin (esim. teatteriravintolat). Anniske- 26509: luoikeuksia myönnettäessä kiinnitettiin erityistä huomiota perustettavien ravin- 26510: toloiden sijaintiin ja siihen, miten niiden toiminta- ajatus tyydyttää väestön 26511: tarpeet. 26512: Hallintoneuvosto käsitteli kaikkiaan 306 anniskeluoikeushakemusta. Uusia 26513: oikeuksia myönnettiin 166 ja ennakkopäätöksiä anniskeluoikeuksien antamises- 26514: ta hankkeen valmistuttua tehtiin 26. Uusista oikeuksista oli A-oikeuksia 70 ja 26515: B-oikeuksia 96. Hakemuksia hylättiin 114. 26516: Kertomusvuonna aloitti toimintansa 175 ravintolaa ja 10 anniskelusopimusta 26517: purettiin ravintolan lopettamisen vuoksi. Nettolisäykseksi jäi 165 anniskeluoi- 26518: keutta. Lisäksi 77:n jo toimivan ravintolan anniskeluoikeuksien laajuutta tai 26519: hintaryhmää muutettiin paremmin ravintolan toiminta-ajatusta ja palvelutasoa 26520: vastaavaksi. 26521: 26522: 28 26523: Vuoden päättyessä oli voimassa yhteensä 2 400 anniskeluoikeutta, jotka jakau- 26524: tuivat taulukossa 14 esitetyllä tavalla. Ravintolatyypeittäin anniskeluoikeudet 26525: jakautuivat vuosien 1987, 1988 ja 1989 päätty~ssä taulukon 15 mukaisesti. 26526: Kertomusvuonna myönnettiin alkoholilain 43 §:n 2 momentin mukainen tila- 26527: päinen anniskeluoikeus 428 kertaa. 26528: 26529: Yhteensä 48 kotimaassa kulkevassa matkustaja-aluksessa anniskeltiin alkoholi- 26530: juomia; A-oikeuksia oli 37 ja B-oikeuksia 11. Rautateiden ravintolavaunuissa 26531: harjoitti yksi yritys, Liikenneravintolat Oy, mietojen alkoholijuomien anniske- 26532: Iua. 26533: Anniskeluravintoloissa oli vuoden 1989 aikana keskimäärin 479 233 asia- 26534: kaspaikkaa eli 200 paikkaa ravintolaa kohden. 26535: 26536: 26537: 26538: 26539: 29 26540: 6. 7. Anniskelun valvonta 26541: Anniskelurikkomusten aiheuttamien toimenpiteiden määrä oli vuonna 1989 26542: yhteensä 136. Edellisenä vuonna toimenpiteitä oli 100. Jakautuminen ilmenee 26543: taulukosta 18. Vuonna 1989 anniskelu kiellettiin määräajaksi 7 ravintolalta. 26544: Yksi ravintola määrättiin lisäksi menettämään määräajalta osan anniskelukor- 26545: vauksestaan. Varoituksia annettiin 54, kirjallisia huomautuksia 65 ja lO 26546: ravintolalta perittiin takaisin niiden alkoholijuomista veloittama ylihinta. Ylei- 26547: simmät epäkohdat olivat päihtyneiden oleskelun salliminen ravintolassa sekä 26548: päihtyneille anniskelu. Niihin liittyi usein järjestyshäiriö. Anniskelutapauksia 26549: alle 18-vuotiaalle tuli ilmi 19 kappaletta. 26550: Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista havaittiin 37 poliisin, 38 Alkon ja 20 26551: kunnallisen alkoholitarkastajan tarkastuksissa. Loput 41 toimenpidettä aiheu- 26552: iuivat usean valvontaviranomaisen havainnoista. 26553: Alkon ja kunnallisten alkoholitarkastajien valvontatehtävät painottuvat salitar- 26554: kastuksiin sekä ravintolahenkilökunnan koulutukseen ja neuvontaan. Henkilö- 26555: kunnan koulutuksessa on korostettu ravintolan oman valvonnan merkitystä. 26556: Poliisin toteuttama anniskeluravintoloiden valvonta liittyy lähinnä yleisen 26557: järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. 26558: 26559: 26560: 26561: 26562: 6.8. Keskiolutlain alainen lupajärjestelmä 26563: Keskioluen vähittäismyynti ja anniskelu on mahdollista kunnissa, joiden 26564: kunnanvaltuusto on antanut näihin yleissuostumukset. Lisäksi keskioluen 26565: anniskelulupa voidaan myöntää matkailullisin perustein. Vähittäismyynti- ja 26566: anniskeluluvat antaa Alko. 26567: Vuoden 1989 päättyessä maan 460 kunnasta oli valtuuston antaman yleissuostu- 26568: muksen perusteella mahdollisuus keskioluen vähittäismyyntiin ja anniskeluun 26569: 422 kunnassa, vain vähittäismyyntiin 8 kunnassa ja vain anniskeluun 5 26570: kunnassa. Kaikkiaan 25 kunnassa ei ollut valtuuston yleissuostumusta keski- 26571: oluen vähittäismyyntiin eikä anniskeluun. 26572: Kertomusvuonna 21 kuntaa antoi yleissuostumuksensa keskioluen vähittäis- 26573: myyntiin ja 17 kuntaa anniskeluun. Yhtään aikaisempaa suostumusta ei 26574: peruutettu. 26575: 26576: 30 26577: 6.9. Keskioluen vähittäismyyntiverkosto vuonna 1989 26578: Keskioluen vähittäismyyntilupien määrä vuosina 1969-1989 ilmenee edellä 26579: kohdassa 6.1. olevasta taulukosta 13. Määrä on vähentynyt voimakkaasti aina 26580: vuoteen 1988 saakka lähinnä maaseudun myymälöiden lopettamisten ja suu- 26581: rempiin yksikköihin keskittymisen vuoksi. Keskioluen vähittäismyyntilupien 26582: myöntämiskäytäntö pysyi vuonna 1989 ennallaan. Lupia ei anneta, jos keski- 26583: oluen myynnistä saatava ansio muodostuisi liiketoiminnassa määrääväksi tai 26584: jos paikkaa on syytä pitää alttiina häiriöille. 26585: 26586: Uusia vähittäismyyntilupia annettiin 327 ja 2 hakemusta hylättiin. Liiketoimin- 26587: nan päättymisen vuoksi 286 luvan voimassaolo lakkasi. Vähittäismyyntilupien 26588: kokonaismäärä lisääntyi 41 kappaleella, pääsyynä kunnanvaltuustojen yleis- 26589: suostumusten antaminen. Vuoden 1989 lopussa 30 kuntaa oli ilman keskioluen 26590: vähittäismyyntilupia. 26591: 26592: 26593: 26594: 26595: 6.10. Keskioluen anniskeluverkosto vuonna 1989 26596: 26597: Keskioluen anniskelupaikkojen määrät vuodesta 1969 lähtien ilmenevät kohdan 26598: 6.1. taulukosta 13. Paikkoja oli eniten 70-luvun alkupuolella. Sen jälkeen 26599: määrät ovat vähentyneet ja vaihdelleet. 26600: Vuonna 1989 uusia anniskelulupia myönnettiin 435. Toimintansa lopetti 264 26601: anniskelupaikkaa. Nettolisäykseksi jäi 171 anniskelulupaa. Vuoden päättyessä 26602: 50 kunnassa ei ollut keskioluen anniskelulupia. 26603: Tilapäisiä anniskelulupia myönnettiin 222. 26604: 26605: 26606: 26607: 26608: 31 26609: 6.11. Keskiolutkaupan ,valvonta 26610: Keskioluen vähittäismyyntimääräysten rikkomisen vuoksi Alko peruutti kerto- 26611: musvuonna 7 lupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia ja varoituksia 26612: annettiin 18. Yleisin rikkomus oli keskioluen myynti alle 18-vuotiaalle tai 26613: päihtyneelle. Toimenpiteitä aiheuttaneista epäkohdista havaitsi poliisi 21, kun- 26614: nallinen alkoholitarkastaja 4 ja Alko 2 valvontansa yhteydessä. Vakavimmat 26615: rikkomukset johtivat myös sakkotuomioihin. 26616: 26617: 26618: 26619: 26620: Keskioluen anniskelussa havaittujen epäkohtien johdosta peruutettiin yksi 26621: anniskelulupa lopullisesti ja 30 lupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia ja 26622: varoituksia annettiin 62. 26623: Yleisimmät toimenpiteisiin johtaneet epäkohdat olivat päihtyneiden oleskelun 26624: salliminen anniskelupaikassa ja päihtyneille anniskelu. Toimenpiteisiin johta- 26625: neista epäkohdista 49 havaitsi poliisi, 14 kunnallinen alkoholitarkastaja ja 6 26626: Alkon edustaja. Loput 24 toimenpidettä aiheutuivat usean valvontaviranomai- 26627: sen havainnoista. Keskioluen vähittäismyynnin ja anniskelun paikallinen val- 26628: vonta kuuluu ensisijaisesti poliisille ja kunnalliselle alkoholitarkastajalle. 26629: 26630: 26631: 26632: 26633: 6.12. Muutoksenhakujärjestelmät 26634: 26635: Hallintoneuvoston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista AlkoL:n 106 §:ssä ja 26636: OlutL:n 43 §:ssä tarkoitetut alkoholiyhtiön toimenpiteitä koskevat oikaisuvaa- 26637: timukset sekä hallintoneuvostolle osoitetut kantelunluonteiset vaatimukset. 26638: Hallintoneuvoston yhteisistunnossa ratkaistaan alkoholilain alaista anniskelua 26639: koskevat oikaisuvaatimukset. Kertomusvuonna yleisistunnon käsiteltäväksi ei 26640: tullut yhtään tällaista vaatimusta. 26641: 26642: 26643: 32 26644: Muut kuin alkoholilain alaista anniskelua koskevat oikaisuvaatimukset käsitel- 26645: lään hallintoneuvoston oikaisujaostossa. Yleisimmin vaatimukset koskevat 26646: keskioluen anniskelu- ja vähittäismyyntihakemusten hylkäämisiä tai lupien 26647: peruuttamisia taikka AlkoL:n 38 §:n mukaisia myyntikieltoja. Kertomusvuon- 26648: na oikaisujaostossa käsiteltiin kaksi oikaisuvaatimusta. 26649: Hallintoneuvoston ja sen oikaisujaoston tekemiin päätöksiin saa hakea muutos- 26650: ta sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ministeriön käsiteltäväksi saatettiin kerto- 26651: musvuonna yksi muutoshakemus. Ministeriön päätöksistä on edelleen mahdol- 26652: lista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 26653: 26654: 26655: 26656: 26657: 6.13. Alkoholimainnonnan valvonta 26658: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12.4.1988 työryhmän, jonka tehtävänä oli 26659: selvittää, miten nykyinen alkoholi- ja tupakkamainonta soveltuu alkoholi- ja 26660: tupakkapoliittiseen järjestelmäämme, ottaen huomioon myös kansainväliset 26661: vaikutustekijät. Työryhmän tuli toimeksiannon mukaisesti erityisesti: 26662: - selvittää voimassa olevan alkoholi- ja tupakkamainontaa koskevan säännös- 26663: tön toimivuus käytännössä 26664: - tutkia alkoholi- ja tupakkamainonnan liittyminen muiden tuotteiden tai 26665: palvelujen mainontaan tai myynninedistämistoimintaan sekä 26666: - tehdä selvitysten pohjalta ehdotukset tarpeellisiksi muutoksiksi asianomai- 26667: siin säädöksiin. 26668: Työryhmään kuuluivat edustajat oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta, sosi- 26669: aali- ja terveysministeriöstä, lääkintöhallituksesta ja Alkosta. Se luovutti 26670: muistionsa sosiaali-ja terveysministerille 26.6.1989. 26671: Muistiossaan työryhmä ehdottaa, että mietojen alkoholijuomien mainonta 26672: sallittaisiin kokeiluluonteisesti noin viiden vuoden määräajaksi. Mainonta 26673: koskisi alle 14 tilavuusprosentin juomia ja se olisi sallittua vain osassa sanoma- 26674: ja aikakauslehdistöä. Jokaisen mainoksen pitäisi sisältää ainoastaan alkoholia 26675: koskevaa oleellista tuotetietoutta ja aina myös haittainformaatiota. 26676: Miedon oluen eli 1-oluen mainontaa tulisi työryhmän mielestä tiukentaa 26677: erityissäännöksillä niin, että sitä voitaisiin mainostaa vain vastaavansisältöisenä 26678: ja samoissa mainosvälineissä kuin em. kokeilussa tarkoitettuja alle 14 tilavuus- 26679: prosentin mietoja alkoholijuomia. Miedon oluen osalta mainonnan säätelyn 26680: tulisi työryhmän mielestä olla pysyvä. 26681: Tupakan mainoskieltoon työryhmä ei esittänyt muutoksia. Työryhmä perusteli 26682: muistiossaan em. mainonnan sallivaa kokeilua sillä, että se tuote- ja haittain- 26683: formaatioon yhdistettynä pitää yllä alkoholipoliittista tasapainoa. Sen mukaan 26684: rajoitettu mainonta saattaa myös osaltaan ohjata kulutusta miedompiin juoma- 26685: ryhmiin pois väkevämmistä juomista. 26686: Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi työryhmän muistiosta lausunnon 97:ltä 26687: asianosaiselta taholta. 26688: Alkon hallintoneuvosto totesi lausunnossaan, että työryhmän ehdottamalla 26689: mainontakokeiluna tuskin voidaan saada aikaan sellaisia tuloksia, jotka olisivat 26690: riidattomasti hyväksyttävissä ja siten asetettavissa jatkopäätösten pohjaksi. 26691: Yhtiön mielestä mahdollinen mainontakokeilu tulisi ulottaa kaikkiin alkoholi- 26692: juomiin; pelkästään mietoja juomia koskeva mainontakokeilu tuntuu vaikeasti 26693: mitattavalta, koska mietojen juomien kulutus on muutoinkin voimakkaassa 26694: kasvussa. 26695: 26696: 33 26697: Hallintoneuvosto yhtyi työryhmän käsitykseen siitä, että miedon oluen mainon- 26698: taa on lainsäädäntöteitse rajoitettava huolimatta siitä, että kysymyksessä on 26699: elintarvikelainsäädännön alainen tuote. Kuitenkin olisi harkittava, voidaanko 26700: keskittyä poistamaan ainoastaan miedon oluen mainontaan liittyvät suggestiivi- 26701: set elementit ilman, että mainosvälineiden käyttöä rajoitetaan. 26702: Ministeriön yhteenveto pyydetyistä lausunnoista ei ehtinyt valmistua kertomus- 26703: vuonna, joten asian käsittely siirtyi vuoteen 1990. 26704: Alkon suorittama alkoholimainonnan valvonta painottui kertomusvuonna edel- 26705: leen lausuntojen antamiseen ennakkoon elinkeinonharjoittajien ja mainostajien 26706: suunnittelemista mainostoimenpiteistä. 26707: Alkon toimesta annettiin valvontaan liittyen 35 kirjattua ennakkotulkintaa. 26708: Huomautuksia annettiin 19, joista 5 kirjallisina. Alko antoi myös 7 sosiaali- ja 26709: terveysministeriön pyytämää alkoholi-mainontaan liittyvää lausuntoa. Kulut- 26710: taja-asiamies lähetti 5 mainontaa koskevaa kysymystä Alkolle edelleen hoidet- 26711: tavaksi. 26712: Vuoden lopussa oli 14 sellaista majoitus- ja ravitsemisalan ammattijulkaisua, 26713: joissa alkoholijuomien mainonta on sallittu. 26714: 26715: 26716: 26717: 26718: 34 26719: 7. TIEDOTUS- JA VALISTUSTOIMINTA 26720: 26721: 26722: 26723: 26724: Alkon tiedotus- ja valistustoiminnan tavoitteena on, hintapolitiikan, rajoituk- 26725: sellisen myyntijärjestelmän ja valvonnan rinnalla, estää ja vähentää alkoholista 26726: aiheutuvia haittoja. Toiminta jakautuu sisällöllisesti kahteen osaan: 26727: Kuluttajavalistuksen avulla annetaan tietoja alkoholijuomien ominaisuuksista 26728: ja hillityistä käyttötavoista. Kuluttajavalistusta toteutetaan pääasiassa Alkon 26729: myymäläverkoston välityksellä sekä paikallisena koulutustoimintana. 26730: Alkoholitiedotuksessa käsitellään alkoholin terveydellisiä, sosiaalisia ja talou- 26731: dellisia haittoja; siinä myös perustellaan maamme alkoholijärjestelmää ja 26732: selvitetään alkoholipolitiikan keinoja tuen saamiseksi yhtiön harjoittamalle 26733: alkoholipolitiikalle. Alkoholitiedotuksessa käytettävät keskeisimmät muodot 26734: ovat yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen kanssa kampanjoiden ja yhteisten 26735: projektien muodossa sekä tiedotus- ja koulutusmateriaalin tuottaminen. Suu- 26736: rimmissa alkoholihaittojen vähentämiseen pyrkivissä kampanjoissa käytetään 26737: kanavana myös alkoholimyymälöitä. 26738: 26739: 26740: 26741: 26742: 7.1. Kuluttajavalistus 26743: Alkon myymälöissä annetaan tietoja alkoholijuomien ominaisuuksista ja niiden 26744: oikeista käyttötavoista henkilökohtaisena neuvontana asiakaspalvelun yhtey- 26745: dessä, jakamalla painotuotteita sekä tuomalla käyttötapavalistusta esiin julistei- 26746: den ja vitriinien avulla. 26747: Myymälöissä jaettiin vuonna 1989 suomen-ja ruotsinkielisiä kuluttajavalistuk- 26748: sen painotuotteita n. 3,2 miljoonaa kappaletta. Tästä määrästä yhtiön 4 kertaa 26749: vuodessa ilmestyvä asiakas- ja kuluttajavalistuslehden Etiketin osuus oli kol- 26750: mannes. Muita julkaisuja olivat mm. Alkoholittomat juomat, Bon Appetit, 26751: Hyödyllisiä tietoja alkoholista, Cocktail- opas, Käsittele viiniä oikein, Mitä 26752: juomaksi juhlahetkeen, Olut, Uudet tuotteet, Tuotevalikoima ja Viiniopas. 26753: Vuoden aikana toteutettiin myymälöissä kaksi keskitetysti ohjattua tuote-esitte- 26754: lytapahtumaa. Kesäjuhlien ruokajuomavaihtoehtoja esiteltiin tapahtumassa 26755: "Kesäaikaan". Viinien oikeat varastointi- ja tarjoilutavat olivat aiheena talvi- 26756: kauden esittelyssä "Käsittele viiniä oikein". Tuotetietouden antamisessa pää- 26757: paino oli Alkon pullotteissa, kotimaisissa juomissa ja uutuuksissa. Myös 26758: alkoholittomia vaihtoehtoja korostettiin. 26759: Myymäläverkoston kuluttajavalistushenkilöstöön kuului 28 koko- tai osa- 26760: aikaista valistajaa. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä yli 1 000, etupääs- 26761: sä ryhmille, jotka tarvitsevat ammatissaan päivittäin tietoja alkoholijuomista ja 26762: niiden oikeista käyttötavoista. Osanottajamäärä oli yhteensä lähes 40 000. 26763: Kuluttajavalistuksen painotuotteita ja opetusmateriaalia lähetettiin pyynnöstä 26764: sekä yksittäisille asiakkaille että ravintola-alan ym. oppilaitoksille. Kuluttajava- 26765: listushenkilöstö suoritti myös laajaa puhelinneuvontaa ja toimitti pyydettäessä 26766: tuoteinformaatiota aihepiiristä kirjoiitaville erikoistoimittajille. 26767: 26768: 35 26769: 7.2. Alkoholitiedotus 26770: 26771: Alkoholitiedotus perustui vuonna 1989 edelleen laajaan yhteistyöhön mm. 26772: viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyömuotoja olivat kampanjointi, 26773: projektiyhteistyö sekä tiedotus- ja koulutusmateriaalin tuottaminen. 26774: 26775: Kertomusvuonna toteutettiin kolme valtakunnallista yhteistyökampanjaa. Lii- 26776: kenneraittiuskampanjan 1989 tunnuksena oli "Selvä - ei yhtään promillea" ja 26777: tavoitteena parantaa nuorten liikenneturvallisuutta sekä edistää yleensä liiken- 26778: neraittiutta. 26779: Kampanjan nuorille suunnattu osa käynnistyi helmikuussa kouluissa ja jatkui 26780: koko lukuvuoden. Sitä varten nuorille valmistettiin kaksi videoelokuvaa sekä 26781: niihin liittyvät opettajan ohjeet ja esitemateriaali. 26782: Liikenneraittiuskampanjan koko väestöä koskeva osa aloitettiin ennen vappua 26783: valtakunnallisella tiedotustilaisuudella. Tähän osaan liittyivät TV -tietoiskut, 26784: ravintoloille lähetetty kirje ja äänilevy sekä laaja tiedotusmateriaali joukkovies- 26785: timille. Kampanjan suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana sosiaali- ja 26786: terveysministeriö, liikenneministeriö, sisäasiainministeriö, Liikenneturva, Lii- 26787: kenneraittiusliitto ry., Alko, Liikennevakuutusyhdistys, Motorförarnas Helnyk- 26788: terhetsförbund rf. ja Terveyskasvatuksen Keskus ry. 26789: Vesiturvallisuudesta kampanjoitiin teemalla "Turhan monen viimeinen viesti". 26790: Tavoitteena oli vähentää hukkuneiden määrää sekä korostaa yleistä vesiturvalli- 26791: suutta. Välineinä käytettiin tietoiskuja, ulkomainontaa, Alkon muovikasseja ja 26792: näyteikkunoita sekä tiedotusvälineille tuotettua materiaalia. Toiminta aloitettiin 26793: valtakunnallisella tiedotustilaisuudella jo toukokuussa, mutta sen painopiste 26794: sijoittui juhannuksen alusviikkoihin. Kampanja jatkui tiedotuksellisena koko 26795: kesän. Suunnitteluun osallistuivat Alko, Poliisi, Lääkintöhallitus sekä Uima- 26796: opetus- ja hengenpelastusliitto ry. 26797: Kertomusvuoden aikana käynnistettiin kampanja "Rikos ei kannata". Sen 26798: tavoitteena on tukea opetus-, nuoriso- ja kasvatustyötä rikollisen asennoitumi- 26799: sen estämisessä ja rikosten ennaltaehkäisy. Vuoden aikana materiaalista valmis- 26800: tui "Musta Enkeli" -niminen videoelokuva, siihen liittyvät opettajan ohjeet, 26801: lasten vanhemmille tarkoitettu kirjanen "Pallo hukassa" sekä julisteita ja 26802: tarroja. Rahoituksesta vastaavat sisäasiainministeriön poliisiosasto, Vakuutus- 26803: yhtiöiden tiedotuskeskus sekä Alko. Lisäksi neuvottelukunnassa on laaja 26804: viranomais- ja järjestöedustus. Kampanja jatkuu koko vuoden 1990. 26805: 26806: Näiden kolmen valtakunnallisen lisäksi Alko on osallistunut joihinkin alueel- 26807: lisiin kampanjoihin. Tällainen oli mm. Saimaalla toteutettu kampanja "Seila- 26808: taan selvänä". Sen suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä alueen kunnat, raittius- 26809: lautakunnat, veneily- ja kalastusjärjestöt, poliisi ja Alko. 26810: 26811: Alko jatkoi edelleen myös yhteistyöprojekteja mm. urheilujärjestöjen, raittius- 26812: järjestöjen, sosiaali- ja terveysjärjestöjen, nuorisojärjestöjen sekä työmarkkina- 26813: järjestöjen kanssa. Koripalloliiton kanssa järjestettiin "Terveet Ympyrät" 26814: -koripallokisa 15. kerran. Tavoitteena oli liikunnan edistäminen ja huomion 26815: kiinnittäminen alkoholin käytön haittoihin. Mukana oli ennätysmäärä 5 457 26816: joukkuetta ja lähes 50 000 osanottajaa. 26817: Suomen Palloliiton kanssa toteutettiin "Pallo hallussa" -jalkapallokoulut. 26818: Niihin osallistui lähes 10 000 nuorta. Ohjaajat käsittelivät heille valmistetun 26819: luentoaineiston pohjalta mm. alkoholin käytön vaikutuksia suorituskykyyn. 26820: Lisäksi Alko oli yhteistyössä mm. Suomen Jääkiekkoliiton, Pesäpalloliiton, 26821: Hiihtoliiton ja Pöytätennisliiton kanssa. Yhdessä tuotetuissa, lähinnä valmenta- 26822: jien ja kouluttajien käytettäväksi tarkoitetuissa julkaisuissa on ollut tietoja 26823: alkoholin suorituskykyä heikentävistä vaikutuksista. 26824: 26825: 36 26826: "Terveystalkoot" -projektin teemana oli kertomusvuonna "Pidä itsestäsi 26827: huolta". Projekti jakoi 20 000 Terveystaikoot -kalenteria, miljoona passia sekä 26828: 1 000 kokoonkutsupakettia talokerhoille. Terveystaikoot -projekti valittiin 26829: "Vuoden 1989 liikuttajaksi". 26830: Itä-Suomen nuorisoprojekti jatkui. Tavoitteena on ollut opettaa nuorille 26831: käyttäytymismalleja, joiden avulla he kykenevät sosiaalisessa paineessa valitse- 26832: maan terveyden kannalta suotuisia vaihtoehtoja, mm. välttämään tupakointia 26833: ja alkoholin käyttöä. 26834: Työmarkkinajärjestöjen päihderyhmän kanssa jatkettiin "Itsestään selvä" 26835: -projektia. Sitä varten tuotettiin "10 kysymystä alkoholista" -esite. 26836: Peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen tapakasvatusohjelmat järjestet- 26837: tiin 86. kerran. Ohjelman teemana oli "Paremmat tavat". Toteutuksesta 26838: vastasi Nuorisokasvatusliitto yhdessä koulujen ja kuntien kanssa. Alko on 26839: vuodesta 1974 osallistunut aineistojen painatuskustannuksiin. 26840: Kampanjoihin ja yhteisprojekteihin liittyvien aineistojen lisäksi Alko tuottaa 26841: laajasti tiedotus- ja koulutusmateriaalia sekä suuren yleisön että asiantuntijoi- 26842: den ja oppilaitosten käyttöön. Alko on tuottanut elokuvia ja video-ohjelmia, 26843: joissa on käsitelty juomatapoja, alkoholihaittoja ja alkoholipolitiikan keinoja. 26844: Video-ohjelmia lainataan maksutta tai myydään omakustannushintaan. 26845: Ilmaiseksi jaettava "Neuvoa-antavat" -lehti julkaistiin kaksi kertaa. Lehdessä 26846: tutkijat, alkoholialan asiantuntijat ja kansalaiset kertoivat käsityksiään alkoho- 26847: lista, alkoholipolitiikasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa alkoholitottumuksiin. 26848: Ensimmäinen numero jaettiin suorana postituksena, toinen oli jakelussa myös 26849: alkoholimyymälöissä. Yhteensä painosmäärä oli 140 000. Myös muita Alkon 26850: tuottamia kirjasia, esitteitä, julisteita, tarroja jne. on saatavana alkoholimyy- 26851: mälöistä ja/tai tilattavissa alkoholipoliittisesta suunnitteluyksiköstä. 26852: 26853: Uudesta koulutusmateriaalista merkittävin oli laaja alkoholifysiologiaa ja 26854: alkoholisairauksia käsittelevä koulutuspaketti, joka sopii käytettäväksi sekä 26855: terveydenhoitohenkilöstön että maallikoiden koulutuksessa. Paketti liittyy ai- 26856: kaisemmin julkaistuun kirjaan "Alkoholi - vaikutukset elimistöön ja tervey- 26857: teen". 26858: 26859: Alkon asiantuntijat esiintyivät aiempaan tapaan viranomaisten ja järjestöjen 26860: järjestämissä alkoholia ja terveyskasvatusta käsittelevissä tilaisuuksissa. Lisäksi 26861: yhtiö osallistui messuille ja näyttelyihin omilla osastoillaan, joissa esiteltiin 26862: alkoholin kulutuksen ja haittojen kehitystä, Alkon toimenpiteitä alkoholihait- 26863: tojen vähentämiseksi, alkoholitiedotusta sekä alan viimeisintä tutkimustietoa. 26864: 26865: 26866: 26867: 26868: 37 26869: 8. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ 26870: 26871: 26872: 26873: 26874: Joulukuun 15. päivänä 1989 annettiin laki alkoholilain muuttamisesta (1125/ 26875: 89). Miedon ja väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuusraja nostettiin 21 :stä 26876: 22:een tilavuusprosenttiin. Hotellihuoneisiin sijoitettavien anniskelulaitteiden, 26877: joista asiakas saa itse ottaa alkoholijuomat, eli ns. minibaarien käyttö anniske- 26878: lussa sallittiin alkoholiyhtiön hallintoneuvoston luvalla. Samalla eräitä hallin- 26879: nollisia tehtäviä siirrettiin valtioneuvostolta sosiaali- ja terveysministeriölle sekä 26880: ns. myyntikieltotoimikunnan tehtäviä ja kokoonpanoa tarkistettiin. Muutos tuli 26881: voimaan 1.1.1990. 26882: Samoin joulukuun 15. päivänä 1989 annettiin laki olutverosta annetun lain 26883: 5 §:n muuttamisesta (1118/89). Muutoksen mukaan lisäveroa on suoritettava 1 26884: markka litralta sellaisesta oluesta, joka on pakattu muuhun kuin ympäristömi- 26885: nisteriön hyväksymän panttiin perustuvan talteenotto- ja kierrätysjärjestelmän 26886: vähittäismyyntipäällykseen. Aikaisemmin kertapakkausvero oli 36 penniä litral- 26887: ta. Muutos tuli voimaan 1.1.1990. 26888: Joulukuun 29. päivänä 1989 annettiin laki olutverosta annetun lain 6 §:n 26889: muuttamisesta (1352/89). Muutoksella, joka tuli voimaan 1.1.1990, tarkistettiin 26890: verottoman oluen määritelmää. 26891: Heinäkuun 28. päivänä 1989 annettiin asetus raittiustyöasetuksen muuttamises- 26892: ta (742/89). Kelpoisuusvaatimuksia kunnan raittiustyön virkoihin tarkennettiin 26893: sekä virkanimikkeitä tarkistettiin. Muutos tuli voimaan 15.8.1989. 26894: Sosiaali- ja terveysministeriö teki 18. joulukuuta 1989 päätöksen (1302/89) 26895: kunnallisten alkoholitarkastajien yleiset ohjeet sisältävän sosiaali- ja terveysmi- 26896: nisteriön päätöksen kumoamisesta. Päätös tuli voimaan 1.1.1990. Kumottujen 26897: ohjeiden tilalle sosiaali- ja terveysministeriö antoi joulukuun 18. päivänä 1989 26898: Ohjekirjeen (26/66/89) "Yleiset ohjeet kunnallisten alkoholitarkastajien tehtä- 26899: vistä". 26900: Ohjekirje tuli voimaan 1.1.1990. Samana päivänä sosiaali- ja terveysministeriö 26901: antoi Pysyväismääräyksen (27 /66/89) "Kunnallisten alkoholitarkastajien kel- 26902: poisuusehdot". Pysyväismääräys tuli voimaan 1.1.1990 ja se korvasi sosiaali- ja 26903: terveysministeriön Yleiskirjeen nro 1061745/81, 6.5.1981 kunnallisen alkoholi- 26904: tarkastajan ja hänen apulaisensa kelpoisuusvaatimuksista. 26905: Kertomusvuoden aikana hallintoneuvosto antoi 26906: - 18.5.1989 sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon vuoden 1987 Alkoholi- 26907: komitean (komiteamietintö 1989: 1) mietinnöstä 26908: - 13.9.1989 sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon Alkoholi- ja tupakka- 26909: mainontaryhmän muistiosta (työryhmämuistio 1989:9). 26910: 26911: 26912: 26913: 26914: 38 26915: 9. TIIVISTELMÄ 26916: 26917: 26918: 26919: 26920: Taloudellinen kehitys jatkui Suomessa vuonna 1989 suotuisana. Bruttokansan- 26921: tuote kasvoi 5 07o eli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. 26922: Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat niin ikään 5 %. 26923: Kuluttajahinnat nousivat 6,6 %, joten inflaatiovauhti nopeutui jonkin verran 26924: edellisestä vuodesta. Alkoholijuomien kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 26925: 6 %. Alkoholijuomien hinnankorotuksia pyritään kohdistamaan erityisesti 26926: niihin tuotteisiin, joissa puhdas alkoholi on halvinta. Tätä voitaisiin nykyistä 26927: paremmin toteuttaa alkoholijuomaveron porrastuksella. Hallintoneuvosto eh- 26928: dotti marraskuussa 1989, että 60 07o:n alkoholijuomavero muutettaisiin juoma- 26929: ryhmittäin porrastetuksi. Veroon vaikuttaisivat siten arvon ohella myös alkoho- 26930: lipitoisuudet. Verojärjestelmämme kehittyisi pohjoismaiseen ja kansainväliseen 26931: suuntaan. Uudistus olisi samalla valmistautumista niihin muutos- tarpeisiin, 26932: joita Euroopan yhdentymiskehitys mahdollisesti aiheuttaa alkoholijuomien 26933: hinnoitteluun. 26934: Koko yksityinen kulutus lisääntyi kertomusvuonna 4 % eli enemmän kuin 26935: keskimäärin vuosina 1975-1988. Alkoholijuomien kokonaiskulutus kasvoi 26936: 4,5 % vuoteen 1988 verrattuna. 26937: Vuonna 1989 kulutettiin Suomessa alkoholijuomia 7,6 litraa 100 % :n alkoholi- 26938: na asukasta kohden laskettuna. Tuoreimmassa kansainvälisessä vertailussa 26939: Suomi on kokonaiskulutuksessa 22. sijalla niiden 33 maan joukossa, joista on 26940: saatavissa melko luotettaviksi katsottuja alkoholijuomien kulutustietoja. Tämä 26941: merkitsee sitä, että alkoholijuomien kulutus on maassamme runsas puolet siitä, 26942: mitä se on eniten alkoholijuomia käyttävissä maissa. Kulutus on edelleen 26943: korkein Ranskassa, 13,3 litraa asukasta kohden. On huomattava, että alkoholin 26944: tilastoimattoman kulutuksen arvioidaan olevan Suomessa vähäisempää kuin 26945: useissa muissa maissa, mm. Ruotsissa ja Norjassa, joiden edellä maamme on 26946: tilastoidussa kulutuksessa. 26947: Alko on asettanut tavoitteen, jonka mukaan alkoholijuomien kulutus pyritään 26948: ohjaamaan kehitykseltään laskusuuntaiseksi; kulutus ei ainakaan saisi kasvaa 26949: nopeammin kuin muu yksityinen kulutus. 1980-luvulla alkoholijuomien kulutus 26950: onkin kasvanut keskimäärin hitaammin kuin muu yksityinen kulutus. Alkoholi- 26951: juomien kulutus on ko. vuosikymmenellä kohonnut keskimäärin 2,5 % vuodes- 26952: sa, kun koko yksityinen kulutus on noussut vastaavasti vuosittain prosenttiyksi- 26953: kön verran enemmän. 26954: Vuonna 1989 alkoholijuomien kulutuksen kasvu painottui selvästi mietoihin 26955: alkoholijuomiin. Niiden osuus kokonaiskulutuksesta nousi 1,5 prosenttiyksik- 26956: köä eli 62 % :iin. Suhteellisesti suurin kasvu oli miedoissa viineissä. Suurin 26957: määrällinen lisäys oli kuitenkin peräisin mallasjuomista ja ennen kaikkea 26958: keskioluesta. Mallasjuomien yhteenlaskettu osuus oli kokonaiskulutuksesta yli 26959: 48 %. Mielenkiintoa tähän juomaryhmään lisäsivät uudet ulkomaiset oluet ja 26960: lisenssioluet. - Alkoholijuomien kulutuksen arvo oli 17 373 miljoonaa mark- 26961: kaa eli 3 507 markkaa asukasta kohden laskettuna. 26962: Toteuttaessaan perustehtäväänsä Alko pyrkii siihen, että alkoholista aiheutuvat 26963: haitat ja vauriot olisivat mahdollisimman vähäiset. Alkoholihaitat riippuvat 26964: erityisesti kokonaiskulutuksen tasosta, mutta myös juomatavoista. Haittatilas- 26965: toja tutkittaessa on huomattava, että vuosittaiset muutokset eivät sinänsä ole 26966: 26967: 39 26968: merkityksellisiä, vaan huomio on kiinnitettävä pitempiaikaiseen kehitykseen. 26969: Alkoholijuomien tasaisen kulutuksen kautena 1970-luvun puolivälistä 1980- 26970: luvun puoliväliin suurin osa alkoholihaitoista pysyi jokseenkin ennallaan tai 26971: eräissä tapauksissa jopa vähenivätkin. Vuoden 1986 jälkeen eräissä haittaindi- 26972: kaattoreissa on havaittavissa nousua kulutuksen kasvun myötä. Mm. liikenne- 26973: juopumusten määrä on noussut. Pahoinpitelyrikokset ovat jatkaneet jo 1970- 26974: luvulla alkanutta kasvuaan. Sensijaan päihtyneiden säilöönotot ovat edelleen 26975: vähentyneet. Niitä on Suomessa kuitenkin yhä varsin paljon muihin maihin 26976: verrattuna. Alkoholin käyttöön liittyvien terveydellisiä haittoja koskevien 26977: tuoreimpien tietojen vertailtavuotta aikaisempaan kehitykseen vaikeuttaa vuon- 26978: na 1987 toteutettu tautiluokituksen uudistus. 26979: Vuonna 1989 avattiin 4 uutta alkoholimyymälää. Vuoden päättyessä alkoholi- 26980: myymälöiden lukumäärä oli 231. Näistä 54 myymälää oli valintamyymälöitä. 26981: Valintamyymälöiden lukumäärää on asteittain lisätty niiden toimivuuden ja 26982: asiakkaiden myönteisen suhtautumisen vuoksi. Paineita uusien alkoholimyymä- 26983: löiden perustamiseen esiintyy varsinkin kuntien taholta. Noin 90 kuntaa on 26984: tehnyt aloitteen alkoholimyymälän saamiseksi alueelleen. Uusia myymälöitä 26985: onkin jo perustettu verrattain pieniin kuntiin. Tämä on tapahtunut mahdolli- 26986: simman tasapuolisin perustein. Verkoston laajentamismahdollisuudet tästä 26987: eteenpäin ovat jo melko rajalliset toisaalta alkoholilain asettaman väestö- ja 26988: liikekeskusedellytyksen ja toisaalta käytännöllis-taloudellisten näkökohtien 26989: vuoksi. 26990: 26991: Anniskeluoikeuksia myönnettiin vuonna 1989 pidättyvämmin kuin edellisenä 26992: vuonna. Uusien oikeuksien myöntäminen painotettiin toisaalta ruoka- ja 26993: matkailuravintoloihin ja toisaalta kulutuksen kannalta vähämerkityksisiin eri- 26994: koisann1skelupaikkoihin. Oikeuksia myönnettäessä kiinnitettiin erityistä huo- 26995: miota ravintoloiden sijaintiin ja siihen, miten niiden toiminta-ajatus tyydyttää 26996: väestön tarpeet. Vuoden päättyessä oli voimassa yhteensä 2 400 anniskeluoi- 26997: keutta. 26998: Alkon suorittama alkoholijuomien mainonnan valvonta oli kertomusvuonna 26999: edelleen lähinnä tulkintojen antamista mainostajille alkoholimainonnan sään- 27000: nöistä. Vakavia rajoitusten rikkomuksia ei ole esiintynyt. Sosiaali- ja terveysmi- 27001: nisteriön asettama työryhmä jätti alkoholi- ja tupakkamainontaa käsittelevän 27002: muistionsa kesäkuussa. Siinä esitetään, että alle 14-prosenttisten alkoholijuo- 27003: mien mainonta sallittaisiin kokeiluna tietyin edellytyksin 5 vuoden aikana. 27004: Alkon tiedotus- ja valistustoiminnan tavoitteena on ehkäistä ja vähentää 27005: alkoholista koituvia haittoja. Alkoholitietoutta on annettu ensinnäkin mm. 27006: jakamalla myymälöiden kautta alkoholijuomien oikeita käyttötapoja koskevaa 27007: aineistoa. Toiseksi, erityisesti viime aikoina enenevässä määrin, on yhteistoi- 27008: minnassa muiden tahojen kanssa järjestetty erilaisia kampanjoita alkoholin 27009: vaikutuksista ja haitoista. 27010: 27011: Julkisuudessa käydään melko vilkasta keskustelua Suomen alkoholijärjestel- 27012: mästä ja alkoholipoliittisista rajoituksista. Keskustelu on viime aikoina liittynyt 27013: Euroopan yhdentymiskehityksen mahdollisiin vaikutuksiin. Yleisön suhtautu- 27014: misesta nykyisiin rajoituksiin on tehty tuoreimmat mielipidetiedustelut tammi- 27015: kuussa 1989 ja 1990. Tällä välillä on rajoitusten tiukentamisen ja väljentämisen 27016: kannalla olevien määrä jonkin verran laskenut ja sopivana pitävien määrä 27017: noussut. Viimeisen tiedustelun mukaan joka viides 15 vuotta täyttäneistä 27018: kannattaa nykyisten alkoholipoliittisten rajoitusten tiukentamista. Väljentämis- 27019: tä kannattaa 35 OJo, ja 41 OJo vastaajista pitää rajoituksia sopivina. 27020: 27021: Professori Erik Allardtin puheenjohdolla toimineen v. 1987 alkoholikomitean 27022: mietintö luovutettiin tammikuussa 1989. Komitea kannatti monopolijärjestel- 27023: män säilyttämistä. Sen kannanotot seuraavat ja tukevat pääpiirteittäin sitä 27024: 27025: 40 27026: alkoholipoliittista linjaa, jota Alko on enty1sesti viime vuosina noudattanut. 27027: Vaikka rajoituksia vähennetään ja palvelua parannetaan, edelleen tarvitaan 27028: myös sellaisia alkoholipoliittisia toimia, joilla on merkitystä kulutuksen sääte- 27029: lyn ja haittojen ehkäisemisen kannalta. Mutta kokonaisuudessaan alkoholipoli- 27030: tiikka ei voi olla erillistä toimintaa, vaan sen on liityttävä tavoitteiltaan muuhun 27031: yhteiskuntapolitiikkaan, erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan osana. Tällaise- 27032: na alkoholijärjestelmäämme voidaan myös perustella varsin pitkälle niitä 27033: paineita vastaan, joita Euroopan yhdentymiskehitys mahdollisesti aiheuttaa. 27034: 27035: Helsingissä 17. päivänä toukokuuta 1990 27036: 27037: 27038: 27039: 27040: Hallintoneuvoston puolesta: 27041: 27042: Ilkka Kanerva 27043: 27044: Jaakko Aito 27045: 27046: 27047: 27048: 27049: 10 30!329G 27050: 41 27051: LIITE: ERILLISSELVITYKSIÄ 27052: 27053: 27054: 27055: 27056: Euroopan yhdentyminen ja Suomen alkoholijärjestelmä 27057: Euroopassa valmistaudutaan Euroopan Yhteisöjen sisämarkkinoiden tuloon. 27058: EY:n suunnitelmien mukaan sen 12 jäsenmaan välillä tulisi 1.1.1993 mennessä 27059: vallita täydelliset sisämarkkinat. Muutos vaikuttaa voimakkaasti myös EY :n 27060: ulkopuolisiin maihin, myös Suomeen. 27061: Suomi ja muut Efta-maat neuvottelevat EY :n kanssa Eftan kautta tarkoitukse- 27062: na aikaansaada 18 Länsi-Euroopan maan välinen eurooppalainen talousalue eli 27063: EES. Suomen hallitus on antanut asiasta eduskunnalle tiedonannon marras- 27064: kuussa 1989 ja selonteon maaliskuussa 1990. 27065: EES-neuvotteluissa ei ole käsitelty alkoholipolitiikkaa eikä alkoholijärjestelmiä. 27066: Yhdentymisen vaikutukset niihin, kuten moniin muihinkin asioihin, ovat 27067: paljolti arvailujen varassa. Eräitä seikkoja voidaan kuitenkin jo tässä vaiheessa 27068: käsitellä. 27069: 27070: 27071: Vapaakauppasopimus 1973 27072: 27073: Ensimmäinen vaihe Suomen yhteyksissä EY:hyn oli Euroopan talousyhteisön 27074: eli EEC:n kanssa solmittu vapaakauppasopimus, joka tuli voimaan 1.1.1974. 27075: Vapaakauppalistalle otettiin myös alkoholijuomia. Näiden alkoholijuomien 27076: tulli poistui 1. 7.1977 mennessä. 1oihinkin juomiin jäi tuontimaksu, joka korvaa 27077: niissä olevan maailmanmarkkinahintaisen ja kotimarkkinahintaisen maatalous- 27078: raaka-aineen hinnaneron. 27079: Suomen ja EEC:n välinen sopimus eräiden alkoholijuomien tullinalennuksista 27080: solmittiin 1986. Sopimuksella laajennettiin vapaakauppalistan piirissä olevien 27081: alkoholijuomien määrää. EES-neuvotteluissa kaikki alkoholijuomat pyrittä- 27082: neen saamaan vapaakaupan piiriin ja siten järjestelmään kuuluvien maiden 27083: välillä tullittomiksi. 27084: Tästä erillinen kysymys on, miten Euroopan yhdentymiskehitys vaikuttaisi 27085: alkoholijärjestelmään, kulutukseen ja hintoihin. 27086: 27087: 27088: EY :n lainsäädäntö 27089: 27090: Suomen alkoholijärjestelmää voidaan tässä yhteydessä tarkastella ottamalla 27091: lähtökohdaksi EY:n lainsäädäntö. Voidaan kysyä, onko alkoholijärjestelmäm- 27092: me Rooman sopimuksen vastainen. Vastauksen voidaan sanoa olevan kaksin- 27093: kertainen ei. 27094: Euroopan yhteisön juridis-taloudellisena kulmakivenä ovat Rooman sopimuk- 27095: sen 1. ja 2. luku. Niiden nojalla yhteisössä on toteutettu tulliliitto ja tavaroiden 27096: vapaa liikkuvuus: 1. luku käsittelee tulliliiton muodostamista; 2. luvussa 27097: puhutaan määrällisten rajoitusten poistamisesta jäsenvaltioiden väliltä. Määräl- 27098: lisiin rajoituksiin rinnastetaan kaupalliset valtionmonopolit. Tällaisia monopo- 27099: leja ei sopimuksessa kuitenkaan velvoiteta purkamaan. Niitä ei saa perustaa 27100: lisää ja olemassaolevien monopolien tulee sopeuttaa toimintansa vastaamaan 27101: Rooman sopimuksen ehtoja ja määräyksiä. 27102: 27103: 42 27104: Toinen kielteistä vastausta vahvistava seikka on Rooman sopimuksen määräys, 27105: jonka mukaan veromonopolin luonteisten yritysten primääritehtävä oikeuttaa 27106: ne toiminnassaan syrjäyttämään Rooman sopimuksen muut määräykset. Alkoa 27107: voitaneen pitää Rooman sopimuksen mukaisena sekä kaupallisena valtionmo- 27108: nopolina että veromonopolin luonteisena valtion yrityksenä. 27109: Vuonna 1971 EY-komissio totesikin, että Norjan olisi sallittu säilyttää alkoholi- 27110: monopolinsa myös siinä tapauksessa, että maa olisi liittynyt EY:n jäseneksi. 27111: 27112: 27113: Tasavertainen kohtelu 27114: 27115: EY:n taloudellisen toiminnan eräänä perusajatuksena on, että ulkomaisia 27116: tuotteita täytyy kohdella yhdenmukaisesti kotimaisten tuotteiden kanssa. Tämä 27117: koskee varsinkin tuotteiden hinnoittelua ja maahanpääsyä. Ulkomaisten tuot- 27118: teiden tuonnille ei saa asettaa rajoituksia eikä niitä saa diskriminoida hinnoitte- 27119: lussa. 27120: Toinen yhteisön perusperiaate on tavaroiden vapaa liikkuvuus. Tätä kutsutaan 27121: Cassis de Dijon -periaatteeksi, jota sovellettaneen myös tulevassa EES-yhteis- 27122: työssä. Jos tavara on hyväksytty jossain maassa, toinen maa ei saa estää sen 27123: maahantuontia. Poikkeuksena vapaasta maahantuonnista ovat esim. ympäris- 27124: tönsuojelun ja kuluttajansuojelun kannalta vaaralliset tuotteet. 27125: 27126: 27127: 27128: Alkoholijuomien hinnat 27129: 27130: EES-järjestelmän piirissä joudutaan yhtenäistämään ja standardisoimaan mo- 27131: nia asioita EY:n säännösten ja määräysten pohjalta. Tuotekohtaisia veroja ei 27132: kuitenkaan tarvitse yhtenäistää niin kauan, kun ei liity täysjäseneksi EY:hyn. 27133: Näinollen mikään ei vaadi yhtenäistämään esimerkiksi alkoholijuomaveroja 27134: EY-maiden tasolle. Alkoholijuomien hinnoittelu on täten omissa käsissämme. 27135: Alkoholiverojen yhtenäistäminen on tuottanut suuria vaikeuksia ja on vielä 27136: kesken EY:n sisälläkin. 27137: 27138: 27139: 27140: Matkustajarajoitukset 27141: 27142: Suomella samoin kuin Ruotsilla ja Norjalla on tiukat rajoitukset sille, paljonko 27143: yksityinen matkailija saa tuoda maahan alkoholijuomia. EY ei enää 1.1.1993 27144: lukien salli jäsenilleen tällaisia rajoituksia. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan 27145: tarkoita sitä, että myös Suomea vaadittaisiin muuttamaan maahantuontisään- 27146: nöksiään. Voimme itse päättää asiasta myös tulevaisuudessa. 27147: 27148: 27149: 27150: Veroton myynti 27151: 27152: EY :n sisämarkkinoiden muodostaminen poistanee myös aikaa myöten verotto- 27153: man myynnin jäsenmaiden välillä. Koska jäsenmaat käyvät kauppaa keskenään 27154: aivan kuin olisivat yksi valtio, veroton myynti ei sovi niiden välille. Mutta tämä 27155: ei tarkoita sitä, että EY:n ulkopuolisten maiden, esim. Suomen ja Ruotsin, 27156: tulisi lakkauttaa keskinäinen tai niiden ja EY -maiden välinen veroton myyntin- 27157: sä. EY :n ulkorajat säilyvät. Esim. Suomen ja Ruotsin välisen verottoman 27158: myynnin kohtalo riippuu niiden omista päätöksistä. 27159: 27160: 43 27161: Alkoholijuomien kulutus Suomessa ja muissa OECD-maissa 27162: Alkoholijuomien kulutuksen kehitys ja rakenne sekä verotus ovat Suomessa 27163: poikkeukselliset muihin OECD-maihin verrattuna. Tämä käy ilmi viimeisteltä- 27164: vänä olevasta tutkimusraportista, joka julkaistaan keväällä 1990. Tutkimukses- 27165: sa vertaillaan OECD-maiden kulutuksen rakennetta, tasoa, kehitystä, hintoja ja 27166: verotusta sekä pyritään löytämään syyt kulutuksen määrien ja kehityksen 27167: eroihin. Tietojen puutteellisuuden vuoksi mm. Länsi-Saksa, Sveitsi, Japani ja 27168: Portugali ovat tarkasteluissa mukana vain osittain. 27169: Suomessa alkoholin kulutuksen rakenne on erityisen väkevävaltainen. Missään 27170: muussa OECD-maassa ei nautita asukasta tai kulutusikäistä henkilöä kohden 27171: yhtä paljon väkeviä juomia kuin Suomessa. Kokonaiskulutuksen määrä on 27172: Suomessa OECD:n yleiseen tasoon nähden alhainen, 8:nneksi matalin sen 27173: kaikkien 25 maan joukossa. Tämä merkitsee sitä, että väkevien osuus kokonais- 27174: kulutuksesta on Suomessa huomattavasti korkeampi kuin muissa OECD-mais- 27175: sa. Vuonna 1987 väkevien juomien osuus kulutuksesta oli Suomessa yli 40 %, 27176: muissa Pohjolan monopolimaissa sekä Pohjois-Amerikan maissa 30-36 UJo ja 27177: muissa vertailumaissa 10-20 %. 27178: Vastaavasti viinien kulutus on Suomessa erittäin vähäistä. OECD-maista vain 27179: Japanissa ja Turkissa nautitaan asukasta kohden vähemmän viiniä kuin 27180: Suomessa. Väkevyyden korostuminen Suomessa näkyy myös viinien kulutuk- 27181: sessa. Maamme on vertailumaista ainoa, jossa väkevien viinien osuus viinien 27182: litramääräisestä kulutuksesta on lähes kolmannes. Ero seuraavaksi korkeim- 27183: paan eli Hollantiin, n. 17 %, on yli 10 %-yksikköä. Useimmissa maissa 27184: väkevien viinien osuus viinien kokonaiskulutuksesta on 10 % tai vähemmän. 27185: Suomi on nykyisin Japanin ohella ainoa OECD-maa, jossa alkoholijuomien 27186: verotus perustuu kokonaan tuotteen arvoon. Yleensä verotaso on määritelty 27187: juomien määräyksikköä kohden, ja joissakin maissa sovelletaan näiden yhdis- 27188: telmää. Lähes kaikissa maissa väkeviä juomia verotetaan eniten. Useimmiten 27189: vero ei kuitenkaan nouse systemaattisesti alkoholisisällön noustessa, vaan oluita 27190: verotetaan viinejä enemmän. Vaikka alkoholivero perustuu Suomessa tuotteen 27191: arvoon, on suomalainen verotusjärjestelmä tässä suhteessa looginen: puhdasta 27192: alkoholia kohden laskettu vero nousee juomaryhmän väkevyyden noustessa. 27193: Suomi onkin muutaman muun maan kanssa tässä mielessä harvinainen poik- 27194: keus. Väkevien juomien ja mietojen juomien - erityisesti viinien - verotason 27195: välinen ero on Suomessa pienempi kuin useimmissa muissa maissa. Alkoholi- 27196: juomien keskimääräinen verotaso, ja hintataso, on Norjan jälkeen vertailumai- 27197: den korkein ja viinien verotaso 2-30-kertainen vertailumaihin nähden. Perin- 27198: teiden ja juomatapojen ohella verotuksen rakenne selittääkin osan kulutusra- 27199: kenteiden eroista. 27200: Suomi on Tanskan ohella vertailumaista ainoa, jossa alkoholin kokonaiskulu- 27201: tus on noussut 1980-luvulla. Pitkään jatkunut voimakas taloudellinen kasvu on 27202: tärkein syy Suomen poikkeukselliseen kehitykseen. Yksityinen kulutus on 27203: vuodesta 1980 vuoteen 1987 kasvanut Suomessa nopeammin kuin muissa 27204: OECD-maissa Islantia lukuunottamatta. Lisäksi tulojousta on suurempi kuin 27205: vertailumaissa. Tämä merkitsee sitä, että samansuuruinen tulojen kasvu lisää 27206: alkoholin kulutusta Suomessa enemmän kuin vertailumaissa. Suomen suuri 27207: tulojousta viittaa siihen, että kehitykseen ovat vaikuttaneet puhtaan tuloefektin 27208: ohella mm. kaupungistuminen ja yleensä elintapoihin liittyvät asennemuutok- 27209: set, joiden vaikutuksen mittaaminen on ongelmallista. Tulojen kasvun ja siihen 27210: kytkeytyvien tekijöiden aiheuttama kulutuksen lisäys onkin moninkertainen 27211: vertailumaihin nähden. 27212: Alkoholijuomien vähittäismyynnin reaalihinnat ovat Suomessa nousseet 1980- 27213: luvulla nopeammin kuin vertailumaissa Ruotsia, Irlantia ja Kanadaa lukuun 27214: ottamatta. Puolet vertailumaista on sellaisia, joissa reaalihinnat ovat tänä 27215: 27216: 44 27217: aikana laskeneet. Suomessa näyttää myös hintajousta olevan keskimääräistä 27218: suurempi. Samansuuruinen reaalihintojen nousu alentaa siis kulutusta Suomes- 27219: sa enemmän kuin useimmissa vertailumaissa. Reaalihintojen nousu ei ole 27220: kuitenkaan riittänyt kompensoimaan tulojen kasvun aiheuttamaa kulutuksen 27221: lisäystä. 27222: Yhteiskuntarakenteessa tapahtuneet muutokset, mm. väestön ikääntyminen ja 27223: siitä johtuvat kulutuspohjan muutokset, työttömyyden nousu ja sen aiheuttama 27224: taloudellinen epävarmuus näyttävät vaikuttaneen eniten kulutusta alentavasti 27225: kaikissa vertailumaissa. Suomessa näiden rakennemuutosten aiheuttama kulu- 27226: tuksen lasku on kuitenkin ollut vähäisempää kuin useimmissa vertailumaissa 27227: eikä ole riittänyt yhdessä hintojen nousunkaan kanssa kumoamaan tulokehityk- 27228: sen ja muiden kulutusta lisäävien tekijöiden vaikutusta. 27229: 27230: Lähteet: 27231: Salomaa, Jukka: Alkoholin kulutus OECD-maissa vuosina 1960-87 (käsikir- 27232: joitus) 27233: Salomaa, Jukka: Euroopan integraatio, Alkoholijuomien kulutus ja hinnat, 27234: Alkoholipolitiikka 54(3): 112-119, 1989 27235: 27236: 27237: 27238: 27239: Nuoret ja alkoholi 1973-1989 27240: Nuorten alkoholin käyttö ennakoi tulevien aikuissukupolvien juomatapoja. 27241: Useissa maissa alkoholin käyttö yleistyi nuorten parissa 1960-luvun alusta 27242: 1970-luvun loppuun mennessä, minkä jälkeen se vakiintui tai vähentyi. Näytti 27243: siltä, ettei nuorten alkoholin kulutus lähitulevaisuudessa enää lisääntyisi. 27244: Vuonna 1973 Alkoholitutkimussäätiö teki ensimmäisen kerran koko maata 27245: edustavan tutkimuksen nuorten alkoholin käytöstä. Nuorten terveystapatutki- 27246: mus puolestaan on vuonna 1977 aloitettu tutkimusohjelma, jossa on seurattu 27247: nuorten tupakointia, alkoholin käyttöä, ravitsemusta ja useita muita terveysta- 27248: poja joka toinen vuosi tehdyin postikyselyin. Vuoden 1989 aineisto kerättiin 27249: aikaisempien vuosien tapaan postikyselynä helmi-huhtikuussa. Otos edusti 27250: koko maan 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaita nuoria. Vastausprosentti on vaihdellut 27251: välillä 80-88. 27252: Raittiiksi on tutkimuksessa määritelty ne nuoret, jotka eivät oman ilmoituksen- 27253: sa mukaan ole käyttäneet koskaan alkoholia. Raittiiden osuudet laskevat 27254: kussakin ikäryhmässä nopeasti 12. ikävuoden jälkeen koko nuoruusiän ajan. 27255: Raittius yleistyi 1970-luvun alkuvuosien jälkeen seuraavan vuosikymmenen 27256: vaihteeseen ja oli yleisintä keväällä 1985. Vuonna 1987 raittiiden osuudet 27257: laskivat selvästi kaikissa ikäryhmissä, ja vuonna 1989 lasku jatkui kahdessa 27258: vanhimmassa ikäryhmässä. 27259: Oluen juontiin nuoret tutustuivat vielä vuonna 1987 selvästi vanhempina kuin 27260: ikätoverinsa 1970-luvun alussa. Uusimmassa tutkimuksessa, joka siis kuvaa 27261: tilannetta helmi-huhtikuussa 1989, olutta oli kokeiltu nuorempana kuin kaksi 27262: vuotta aikaisemmin. Vaikka muutokset ovat pieniä, ne ilmaisevat suunnanmuu- 27263: tosta. Tulosten mukaan oluen suosio 10-11-vuotiaiden poikien ja 11-12-vuo- 27264: tiaiden tyttöjen keskuudessa on kääntynyt nousuun 1980-luvun puolivälissä. 27265: Alkoholin käytön yleisyyttä kaiken kaikkiaan selvitettiin kysymällä nuorilta, 27266: kuinka usein he käyttävät alkoholia. Nuorten alkoholin käyttö oli 1970-luvun 27267: alussa yleisempää kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen, mutta väheni 27268: siitä lähtien 1980-luvun alkuun saakka. Vuonna 1983 nuorten alkoholin käyttö 27269: alkoi jälleen yleistyä kaikissa sosiaaliryhmissä. 27270: 27271: 27272: 45 27273: Vuonna 1989 vähintään kerran viikossa alkoholia käyttävien osuus 14-18-vuo- 27274: tiaista oli 18 lrfo, kun vastaava osuus oli kaksi vuotta aikaisemmin 16 lrfo ja neljä 27275: vuotta aikaisemmin 12 lrfo. Kevättalvella 1989 noin joka kahdeskymmenes 27276: 12-vuotias, joka kuudes 14-vuotias ja joka kolmas 16-vuotias käytti alkoholia 27277: vähintään kerran viikossa. Pojat käyttivät alkoholia yleisemmin kuin tytöt. 27278: 27279: 27280: 27281: 27282: Suomalaisen juomatavan perinteisenä piirteenä on sen humalakeskeisyys, juo- 27283: daan rajusti kerralla. Nuorten humalakäyttöä on tiedusteltu vuodesta 1981 27284: lähtien kysymyksellä, "Kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti?". 27285: Humalakäyttö on lisääntynyt vuodesta 1981 ja erityisen selvästi vuoden 1983 27286: jälkeen. Vuonna 1989 itsensä humalaan juoneiden osuus 14-18-vuotiaista oli 27287: lähes kaksinkertainen vuoteen 1981 verrattuna. Vuoden 1989 helmi-huhtikuussa 27288: joka neljäs 16-vuotias poika ja joka viides samanikäinen tyttö oli juonut itsensä 27289: tosi humalaan vähintään kerran kuussa. Kaikissa 1980-luvun tutkimuksissa 27290: pojat ovat juoneet itsensä humalaan tyttöjä useammin. Kun otetaan huomioon 27291: lähtötaso, tyttöjen humalajuominen on kuitenkin lisääntynyt nopeammin kuin 27292: poikien. 27293: 27294: Nuorten alkoholin käytön on todettu olevan erittäin selvästi yhteydessä 27295: viikottaisten käyttövarojen määrään. Mitä enemmän nuorella on käytettävis- 27296: sään rahaa, sitä todennäköisemmin ja sitä useammin hän käyttää alkoholia. 27297: Myös kevättalvella 1989 alkoholia kokeiltiin sitä varhaisemmassa vaiheessa 27298: mitä enemmän rahaa oli käytössä. Lisäksi käytön tiheys lisääntyi käyttövarojen 27299: myötä. Lähes joka viides verraten runsaasti käyttövaroja saaneista 14-vuotiais- 27300: ta nautti alkoholia kerran viikossa tai useammin, kun vastaava osuus vähem- 27301: män käyttövaroja saaneista oli 2-5 lrfo. 27302: 27303: Nuorten käyttövarojen todellinen ostovoima on lisääntynyt 1970-luvun lopulta 27304: lähtien ja erittäin selvästi vuoden 1983 jälkeen. Samanaikaisesti alkoholijuo- 27305: mien reaalihinta on pysynyt lähes ennallaan. Nuorten käyttövaroilla mitattu 27306: reaalinen ostovoima on edelleen lisääntynyt selvästi nopeammin kuin keski- 27307: oluen hinta. 27308: 27309: Suomen lainsäädäntö kieltää alkoholijuomien mainonnan. Mainontakielto ei 27310: koske juomia, joiden alkoholipitoisuus on enintään 2,8 t-lrfo. Vuoden 1989 27311: kyselyssä oli mukana kaksi alkoholijuomien mainontaan liittyvää kysymystä. 27312: Nuorilta kysyttiin ensin, olivatko he nähneet viimeisen kuukauden aikana 27313: alkoholijuomia koskevia mainoksia joissakin seuraavista paikoista: aikausleh- 27314: dissä, sanomalehdissä, televisiossa tai jossakin muualla. Sen jälkeen kysyttiin, 27315: mitä alkoholilaatua mainostetaan eniten. 27316: 27317: 46 27318: Noin puolet (52 Ofo) nuorista oli nähnyt alkoholijuomia koskevan mainoksen 27319: viimeisen kuukauden aikana aikakausi- tai sanomalehdessä, televisiossa tai 27320: jossakin muualla. Olutmainoksen nuorista oli nähnyt 36 %, väkevien alkoholi- 27321: juomien mainoksen vastaavasti 8 %, ja viinimainoksen 1 %. Kaikista vastan- 27322: neista 23 % oli nähnyt mainoksen aikauslehdessä, 7 % sanomalehdessä, 36 % 27323: televisiossa ja 31 % jossain muualla. 27324: 27325: Alkoholipolitiikka liberalisoitui 1970-luvun alussa. Nuorten varhaiset olutko- 27326: keilut vuonna 1977 heijastavat tätä alkoholipolitiikan kautta. Alkoholin saata- 27327: vuus on viime vuosina parantunut huomattavasti ravintoloiden ja alkoholimyy- 27328: mälöiden määrän lisäännyttyä. Samanaikaisesti nuorten kokeilujen määrä alkoi 27329: kääntyä nousuun. Alkoholipolitiikan liberalisointi yhdistyneenä nopeaan talou- 27330: delliseen kasvuun on lisännyt erityisesti nuorten alkoholin käyttöä. Näin 27331: tapahtui 1970-luvun alussa, ja näin näyttää käyneen 1980-luvun jälkipuoliskol- 27332: la. 27333: 27334: Kun otetaan huomioon vielä alkoholin humalakäytön lisääntyminen, on 1980- 27335: luvun alun myönteisiä ennusteita nuorten alkoholin käytöstä tarkistettava. 27336: Näyttää aivan ilmeiseltä, että vuoden 1990 alussa nuorten alkoholin käyttö oli 27337: jo ohittamassa vuoden 1977 tasoa ja nousemassa osin lähelle 1970-luvun alun 27338: "märkiä" vuosia. 27339: 27340: Suomen Terveyttä kaikille vuonna 2000 -ohjelman yhtenä tavoitteena on 27341: alkoholin käytöstä aiheutuvien terveyshaittojen vähentäminen. Tämän tutki- 27342: muksen mukaan ohjelman tavoitteet eivät ole toteutuneet nuorten alkoholin 27343: käytössä. Päinvastoin, nuoret juovat entistä enemmän ja alkoholin käytön 27344: hallintakykykin näyttää heikkenevän humalajuomisen yleistymisestä päätellen. 27345: 27346: Lähde: 27347: Ahlström, Salme, Rimpelä, Arja, Rimpelä, Matti & Pykäri, Päivi: 27348: Nuoret ja alkoholi 1973-1979. 27349: Nuorten terveystapatutkimus. Julkaisuja 3/1989. Tampere 1989. 27350: 27351: 27352: 27353: 27354: Kulutuksen kasvu ja juomatavat 27355: Alkoholin kulutustilastoista käy ilmi, että 1980-luvun puolivälin jälkeisessä 27356: "uudessa kasvuaallossa" on kysymys oluen kulutuksen lisäyksestä, jota ei 27357: voida selittää vain lämpimillä kesillä. Sekä keskioluen että vahvan oluen myynti 27358: on noussut vuodesta 1985 vuoteen 1988. Keskioluen myynti on lisääntynyt lähes 27359: yksinomaan vähittäismyynnissä eli 19 %, A-oluen myynti on lisääntynyt 27360: selvästi sekä anniskelussa, 12 %, että vähittäismyynnissä, 34 %. Julkisuudessa 27361: eniten huomiota on herättänyt mietojen viinien kulutuksen oluitakin nopeampi 27362: kasvu, 39 % 1985-1988. Litramääräisesti oluen kulutuksen nousu on kuiten- 27363: kin paljon tärkeämpi; oluen osuus lisäkulutuksesta on 72 %, mikä on merkin- 27364: nyt 0,61 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. Mietojen viinien 16 %:n 27365: osuus kasvusta on lisännyt kulutusta yhteensä 0, 13 litraa. Myös väkevien 27366: juomien kulutus nousee koko ajan, tosin hitaammin kuin oluiden ja viinien; 27367: 14 % kulutuksen litramääräisestä lisäyksestä vuosina 1985-1988 oli väkeviä 27368: juomia. Kulutusrakenteen miedontuminen näyttää siis tapahtuneen mietojen 27369: juomien lisäkulutuksen kautta eikä niin, että olisi siirrytty väkevistä juomista 27370: mietoihin. 27371: 27372: 47 27373: Perusteellinen selvitys väestön juomatavoista on tehty viimeksi vuonna 1984 27374: (Simpura 1985). Sen jälkeen on suoritettu useita erityyppisiä pienimuotoisempia 27375: tutkimuksia, joissa juomatavat eivät ole olleet pääaiheena vaan lisätiedon 27376: asemassa. Näiden tutkimusten perusteella voidaan hahmottaa kolme yleistä 27377: tulosta juomatapojen muutoksista 1980-luvun lopulla, ajanjaksona, jonka 27378: kuluessa alkoholin kokonaiskulutus on lisääntynyt yli 10 OJo. 27379: 1. Juomisen tiheys on hivenen kasvanut. Käytettävissä olevien aineistojen 27380: perusteella ei voida arvioida, onko kyseessä pienkäyttökertojen lisääntyminen 27381: vai onko käytetty alkoholimäärä käyttökertaa kohden pysynyt ennallaan. 27382: Naisten ja miesten välinen ero juomisen tiheydessä näyttää säilyneen samana. 27383: 2. Raittiiden osuus koko väestöstä ei ole juuri muuttunut, mutta nuorimmissa 27384: ikäryhmissä on perinteinen miesten ja naisten raittiusosuuksien välinen ero 27385: kaventunut ja raittius vähentynyt. On ilmeistä, ettei raittius enää voi vähentyä 27386: Suomessa kovin paljon. Kansainvälisestikään tarkasteltuna Suomi ei enää 27387: 1980-luvulla ole ollut erityisen raitis maa. 27388: 3. Oluen kulutus, joka on kattanut kolme neljännestä viime vuosien kulutuk- 27389: sen kasvusta, on noussut kaikissa väestöryhmissä. Eräänlaisena kärkijoukkona 27390: erottuvat pääkaupunkiseudun 25-45-vuotiaat. Viinien osuus kokonaiskulutuk- 27391: sesta on edelleen niin pieni, että viinien kulutuksen huomattavatkaan muutok- 27392: set eivät vielä vaikuta paljon kulutustasoon. "Viiniboomin" vaikutus onkin 27393: enemmän kulttuurinen kuin litramääräinen. 27394: Vaikka juomatapakyselyjen antamat tulokset ovat karkeita ja varauksellisia, ne 27395: selventävät osaltaan julkisessa keskustelussa esiintyviä käsityksiä. Julkisuuden 27396: tuntemia ja tietämiä juomatapojen muutoksia etsittäessä ei ongelmana ole vain 27397: käytössä olevien mittareiden karkeus vaan myös mitattavana olevien ilmiöiden 27398: muutoksen hitaus. Juomatapojen muutosten arvioinnissa on varovaisuus edel- 27399: leen paikallaan. 27400: 27401: 27402: Lähteet: 27403: Simpura, Jussi & Österberg Esa, Alkoholin kulutus kasvaa - muuttuvatko 27404: juomatavat? Alkoholipolitiikka 54 (1989):5, 219-226 27405: Simpura, Jussi: Suomalaisten juomatavat, Haastattelututkimusten tuloksia 27406: vuosilta 1968, 1976 ja 1984. Alkoholitutkimussäätiö, Helsinki 1985 27407: 27408: 27409: 27410: 27411: 48 27412: 1990 vp. - K n:o 15 27413: 27414: 27415: 27416: 27417: HALLITUKSEN KERTOMUS 27418: VALTIOV ARAIN HOIDOSTA JA TILASTA 27419: VUONNA 1989 27420: 27421: 27422: * 27423: ANNETTU 27424: EDUSKUNNALLE VUODEN 1990 27425: VAL TIOP ÄIVILLÄ 27426: 27427: 27428: 27429: 27430: HELSINKI 1990 27431: ISSN 0356-3804 27432: 27433: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus 27434: Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää- 27435: ja tilasta vuonna 1989 annetaan valtiopäiväjär- tös vuodelta 1989 on erikseen jaettu Eduskun- 27436: jestyksen 30 §:n mukaisesti Eduskunnalle. nan jäsenille. 27437: 27438: 27439: 27440: 27441: 300924R 27442: SISÄLLYSLUETTELO 27443: Sivu Sivu 27444: 1. Julkinen talous ............................. . 7 7 .1. Valtion uusimuotoiset liikelaitokset 27445: 2. Finanssipolitiikka ........................... . II vuonna 1989 ........................... . 57 27446: 3. Valtiontalouden tasapaino .................. . 14 7.2. Valtionyhtiöt 1989 ..................... . 57 27447: 4. Valtion tulot ................................ . 16 8. Valtionvelka ................................ . 59 27448: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kan- 8.1. Ulkomainen valtionvelka .............. . 61 27449: nettavat verot .......................... . 18 8.2. Kotimainen valtionvelka ............... . 62 27450: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat ve- 8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta .. 63 27451: rot ja maksut .......................... . 19 27452: 4.3. Valmisteverot. ......................... . 20 LIITTEET 27453: 4.4. Muut verot ............................ . 21 27454: 4.5. Muut tulot ............................. . 22 1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä sekä hal- 27455: 5. Valtion menot .............................. . 24 linnolliset taseet ............................. . 65 27456: 5 .1. Valtion menot tehtävien mukaan ...... . 25 2. Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 27457: 5 .1.1. Yleiset tehtävät ................. . 26 1989 ........................................ . 67 27458: 5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät 29 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1989 .. . 68 27459: 5 .1.3. Elinkeinojen edistäminen ....... . 34 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain .... . 73 27460: 5.1.4. Muut menot .................... . 40 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin .... . 75 27461: 5 ..2. Menot menolajeittain .................. . 40 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain .. 77 27462: 5.2.1. Kulutusmenot .................. . 40 7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja me- 27463: 5.2.2. Siirtomenot ..................... . 41 nolajiryhmittäin vuonna 1989 ............... . 78 27464: 5.2.3. Sijoitusmenot. .................. . 42 8. Valtion virat ja toimet sekä henkilöstön mää- 27465: 5.2.4. Muut menot .................... . 42 rä ........................................... . 80 27466: 6. Valtio muiden sektorien rahoittajana ....... . 44 9. Valtion palkkausmenot ja valtionavut palk- 27467: 6.1. Rahoitustukimuodot. .................. . 45 kauksiin .................................... . 80 27468: 6.1.1. Siirrot .......................... . 45 10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja 27469: 6.1.1.1. J ulkisyhteisöt .......... . 45 eläkemenot ................................. . 81 27470: 6.1.1.2. Kotitaloudet ........... . 46 II. Valtion virkasuhteinen henkilöstö sijoitus- 27471: 6.1.2. Finanssisijoitukset .............. . 46 palkkausluokan ja sukupuolen mukaan syys- 27472: 6.1.2.1. Lainananto ............ . 46 kuussa 1989 ................................. . 81 27473: 6.1.2.2. Osakesijoitukset ....... . 47 12. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki ............ . 82 27474: 6.1.3. Korkotuki ...................... . 47 13. Valtion lainananto .......................... . 92 27475: 6.1.4. Valtiontakaukset ............... . 47 14. Valtion korkotukilainat ..................... . 96 27476: 6.1.4.1. Valtiokonttorin ja val- 15. Valtion myöntämät takaukset ............... . 100 27477: tion opintotukikeskuk- 16. Valtionvelka ................................ . 104 27478: sen hoitamat takaukset 47 17. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis- 27479: 6.1.4.2. Valtiontakuukeskus ... . 48 tamat osakkeet ja osuudet .................. . 106 27480: 6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki ...... . 49 18. Valtion liikeyritykset ........................ . 108 27481: 6.2.1. Rahoitustukeen sisältyvät erät .. . 50 19. Selostuksia vuoden 1989 tulo- ja menoarvion 27482: 6.2.2. Alkutuotantoon ja elintarvikkei- ja tilinpäätöksen mukaisten tulojen ja meno- 27483: siin kohdistuva rahoitustuki ..... 50 jen huomattavimpien eroavuuksien syistä .... 110 27484: 6.2.3. Jalostus- ja palvelualoille myön- 20. Valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön 27485: netty rahoitustuki ............... . 53 yleisistä perusteista annetun lain (13. 5.1931/ 27486: 6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki 168) 13 §:n 2 mom. edellyttämät valtion teol- 27487: elinkeinotoiminnalle ............ . 56 lisuuslaitosten vuosikertomukset, tilinpäätök- 27488: 6.2.5. Rahoitustuen kansantaloudelli- set ja tilintarkastajien lausunnot ............ . 122 27489: nen arviointi .................... . 56 21. Valtiontakuukeskuksen tuloslaskelmat ja ta- 27490: 7. Valtion yritystoiminta ...................... . 57 seet vuonna 1989 ........................... . 134 27491: 27492: 27493: 27494: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit 27495: Ei mitään ilmoitettavaa .......................... . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on 27496: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. 0 pyöristetty erikseen, mistä aiheutuu, etteivät 27497: Tietoa ei ole saatu ............................... . summat aina täsmää. 27498: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ............... . 27499: Ennakkoarvio ................................... . * 27500: 1. JULKINEN TALOUS 1> 27501: Julkisten menojen kansantuoteosuus kääntyi kertymiä ja paransi julkisen sektorin rahoitus- 27502: vuosina 1988-1989 selvään laskuun. Menojen asemaa. Julkisten menojen kasvun rajoittami- 27503: kasvua rajoitettiin aktiivisesti, ja meno-osuu- nen ja julkisen toiminnan tehokkuuden lisää- 27504: den alenemista vahvisti BKT:n poikkeukselli- minen on paitsi Suomessa myös monessa 27505: sen nopea kasvu, joka samalla kasvatti vero- muussa maassa nähty välttämättömäksi vero- 27506: 1 27507: rasituksen alentamiseksi ja julkisen velan pie- 27508: ) Hallitusten kertomusten kehittämistoimikunnan mie- 27509: tinnön (1987:49) mukaisesti tästä kertomuksesta on 27510: nentämiseksi. Suomessa julkisten menojen ja 27511: siirretty aineksia hallituksen toimenpidekertomuk- verojen BKT -osuudet ovat lähellä kansainväli- 27512: seen, valtion yritystoiminnan ja rahoitustoiminnan siä keskiarvoja, mutta julkinen velka on kan- 27513: kuvausta on vastaavasti lisätty. sainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen pieni. 27514: 27515: 27516: 1. Julkinen talous kansantaloudessa 27517: 1970-79 1980-86 1987 1988 1989* 27518: prosenttia bruttokansantuotteesta keskimäärin vuodessa 27519: 27520: Julkiset kulutus- ja investointimenot ........................... . 20,0 22,8 24,5 23,6 22,9 27521: Tulonsiirrot yksityiselle sektorille ............................... . 11,3 12.7 13,5 12,5 12,3 27522: Julkiset menot yht ............................................ . 34,3 39,1 42,2 40,0 38,3 27523: Verot, netto ................................................. . 22,8 22,3 22,3 25,1 25,1 27524: Verot, brutto ................................................. . 34,1 34,9 35,8 37,5 37,3 27525: Rahoitusjäämä ............................................... . 3,5 0,2 -1,2 1,3 2,9 27526: Velka ........................................................ . 9,5 16,3 18,5 17,0 14.7 27527: 27528: 27529: 27530: Julkiset menot Hallitus teki vuoden 1989 alussa erityisen 27531: periaatepäätöksen toimenpiteistä julkisten me- 27532: Julkisten menojen volyymikasvun hidastami- nojen kasvun hidastamiseksi. Tärkein yksittäi- 27533: seen on pyritty sekä rakennepoliittisista että nen päätös koski kuntien valtionapujärjestel- 27534: suhdannesyistä. Valtion menojen volyymikas- 27535: vu on toteutunut kahtena viime vuotena varsin 27536: läheisesti budjettisuunnitelmien mukaisesti. 2. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksi- 27537: Julkisten menojen reaalikasvu jäi vuosina tyiselle sektorille, volyymin muutos, % 27538: 1988-1989 vain puoleen BKT:n reaalikasvus- Kulutus Investoinnit Tulon- 27539: ta. Erityisesti valtion kulutuksessa ja tulonsiir- Valtio Kunnat Valtio Kunnat siirrot') Yhteensä 27540: roissa yksityiselle sektorille on tapahtunut sel- 27541: 1982 ...... . 6,0 2,3 5,9 9.4 8,6 5.7 27542: vää kasvun hidastumista. Kuntien menotalou- 1983 ...... . 5,3 3,0 8,0 1,2 8,5 5,5 27543: teen kohdistuu edelleen tuntuvia laajentumis- 1984 ...... . -1,0 4.7 -3,6 -1,5 3,6 2,7 27544: paineita. Demografinen kehitys vaatii pitkällä 1985 ...... . 4,8 4,8 0,5 4,0 6,3 5,1 27545: tähtäimellä lisää hoitohenkilökuntaa ja hyväk- 1986 ...... . 1,1 4,3 4,1 1,5 5,3 4,0 27546: 1987 ...... . 4.4 4,7 11,8 7.4 3,2 4,5 27547: sytyt valtakunnalliset suunnitelmat sosiaali- ja 1988 ...... . 1,8 2,5 -0,3 -2.7 2,cf) 1,9 27548: terveydenhuollon aloilla edellyttävät kuntien 1989* ..... . 1.7 3,2 -0,6 -3,6 3,1 2,5 27549: henkilöstön jatkuvaa kasvua alkavalla vuosi- 1 27550: kymmenellä viime vuosina pahentuneesta työ- ) Tulonsiirrot on deflatoitu kuluttajan hintaindeksillä. 27551: 2 27552: ) Tilastointimuutos, Kunnallisen eläkelaitoksen siirto rahoituslai- 27553: voimapulasta huolimatta. tossektoriin, korjattu. 27554: 8 27555: 27556: Kuvio 1. Julkinen kysyntä, prosenttia bruttokansan- sen hintojen nousuun. Kunnallisen eläkerahas- 27557: tuotteesta 11 27558: % ton perustaminen vuonna 1988 ja valtion elä- 27559: 25 .----------------------------------. kerahaston perustaminen vuonna 1990 sekä 27560: vastaavien eläkemaksujen korotukset lisäävät 27561: tuntuvasti julkisen sektorin palkkauskustan- 27562: 20 nuksia lähivuosina. Vaikka julkisten menojen 27563: volyymikasvu mm. hallinnon uudistuksen an- 27564: siosta pysyy hitaana, on mahdollista, että hin- 27565: 15 takehitys kohottaa julkisten menojen BKT- 27566: osuutta uudelleen. 27567: 10 27568: 27569: Verotus 27570: 5 27571: Pitkään suunniteltu tuloveron kokonais- 27572: uudistus, jota alettiin toteuttaa kertomusvuon- 27573: 0 27574: na, on vaikuttanut ja vaikuttaa julkisen talou- 27575: 1960 1970 1980 1989* den sekä tuloihin että menoihin. Verouudistuk- 27576: sen eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut sel- 27577: keyttää ohjausjärjestelmää ja tehdä se läpinä- 27578: mm Valtio D Kunnat • Sosiaaliturvarahastot kyväksi. Erityisessä veromeno-selvityksessä 27579: 11 27580: (V erotu et Suomessa, Valtiovarainministeriö 27581: Kulutus ja investoinnit H:ki 1988) osoitettiin huomattavia verojärjes- 27582: telmään sisältyviä tukia, joiden suuruus ja jopa 27583: mielekkyys voidaan nykyisin asettaa kyseen- 27584: män uudistamista siten, että valtionapujen au- alaiseksi. 27585: tomaattisen kustannussidonnaisuuden asemas- Verouudistuksen toteutuksessa on otettu 27586: ta korostuisi kuntien oma taloudellinen vastuu. huomioon suhdannepoliittisia näkökohtia. 27587: Tätä koskeva selvitys valmistui kertomusvuo- Vuonna 1988 tuloveroasteikkojen ja vähennys- 27588: den lopulla. Kuntien valtionavut kattavat nel- ten normaalit inflaatiotarkistukset tehtiin erit- 27589: jänneksen valtion menoista, ja niiden jatkuvat 27590: kasvupaineet johtuvat osittain itse vanhan jär- 27591: jestelmän puutteista. Valtion. palveluksessa ole- Kuvio 2. Bruttoveroaste 27592: vien henkilöiden määrää päätettiin vähentää 27593: luontaista vaihtuvuutta hyväksikäyttäen kol- % 27594: men vuoden aikana yhteensä 2 800 hengellä. 10 .---~-,--,------,--,--,--~-------- 27595: Hallinnon uudistus, jota on kokeiltu eri 27596: osa-alueilla jo vuodesta 1988 lähtien - mm. 27597: liikelaitosuudistus, tulospalkkaus, tulosohjaus 27598: ja toimintamenobudjetointi - on kehittänyt 30 27599: taloudellisuus- ja tuloksellisuusajattelua val- 27600: tion hallinnossa. Vastaavia uudistuksia teh- 27601: dään kunnallishallinnossa, kokeiltavana on 27602: mm. kuntien laajennettu itsehallinto. Kuntien 27603: 20 .............. , ... . 27604: valtionapujärjestelmiä on eräillä osa-alueilla jo 27605: korjattu. Uudistusten jatkuminen tuo tehok- 27606: kuutta ja tätä kautta vähentää lisäresurssien 27607: tarvetta julkisessa sektorissa. 27608: Julkisten menojen alentunutta BKT-suhdetta 27609: vuosina 1988-1989 selittää osaltaan julkisten 27610: kulutusmenojen maltillinen hintakehitys. Julki- 27611: sen kulutuksen hinnat ovat valtaosin palkkaus- 27612: kustannuksia. Työvoimapula on kuitenkin li- 27613: sännyt paineita palkkojen ja julkisen kulutuk- 1979 1981 1983 1985 1987 1989* 27614: 9 27615: 27616: Kuvio 3. Nettoveroaste Teollisuuden kone- ja laiteinvestointien vähen- 27617: nysoikeus nostettiin 80 prosentista 90 prosent- 27618: % 27619: 40 .---~~--~--~~--~--~--~~--~-- 27620: tiin; vuonna 1990 tuotannollisen toiminnan 27621: ympäristöinvestointien liikevaihtoverottaminen 27622: lopetettiin kokonaan. 27623: Kertomusvuoden aikana, talouspoliittisista 27624: syistä tapahtuneet veron korotukset lisäsivät 27625: 30 osaltaan verokertymiä. Työnantajan sairaus- 27626: vakuutusmaksua korotettiin toukokuun alusta 27627: lukien II 4 prosenttiyksiköllä. Liikevaihtove- 27628: roprosenttia korotettiin kesäkuun alussa 112 27629: 20 prosenttiyksikköä 16,5 prosenttiin myynnin ve- 27630: rotusarvosta. 27631: ~unnallistal~udes~a aiheuturtut 27632: 10 27633: Rahoitustasapaino 27634: ' ' ' 27635: 27636: Vahvaan talouskasvuun perustuneet suuret 27637: Valtiontaloudesta aiheutunut verotulot ja julkisten menojen hillitseminen 27638: paransivat olennaisesti julkisyhteisöjen rahoi- 27639: 0 tustasapainoa kahden viime vuoden aikana. 27640: 1979 1981 1983 1985 1987 1989* 27641: 27642: 27643: 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät 27644: (juoksevat tulot - juoksevat menot - investoinnit - 27645: täin pieniksi myös sen tähden, että nämä kor- pääoman siirrot - maan ostot) 27646: jaukset eivät olisi johtaneet vielä suurempiin 27647: Valtio Kunnat Sosiaali· Yhteensä 27648: muutostarpeisiin verouudistuksen alussa. Tästä turva· % 27649: syystä ja mm. aikaisemman virkamieslakon rahastot bkt:sta 27650: takia poikkeuksellisista veronpalautuksista miljoonaa markkaa 27651: 27652: johtuen veroaste kohosi tuntuvasti vuonna 1982 .... ' .... -882 162 -739 -0,6 27653: 1988. 1983 ......... -4 359 423 -618 -1,7 27654: Vuoden 1989 tuloverouudistuksen mitoitus 1984 ......... 107 1 233 -195 0,4 27655: 1985 ' ........ 390 176 -120 0,1 27656: ja talouspolitiikka kokonaisuudessaankin kyt- 1986 ....... '. 3 312 79 -608 0,8 27657: kettiin yhteen tulosopimuksen kanssa pyrittäes- 1987 .... ' .... -2 448 -2103 - 86 -1,2 27658: sä mahdollisimman pieneen inflaatioon ja häi- 1988 .. ' ...... 5 407 -168 475 1,3 27659: riöttömään talouskehitykseen. Vähennysjärjes- 1989* ..... ' .. 13 668 75 447 2,9 27660: telmää karsittiin, mutta varsinaisia tuloveroas- 27661: teikkoja alennettiin siten, että kokonaisvaiku- 27662: tus oli selvästi keventävä. Verotettavan tulon Valtion verokertymät kasvoivat suhdanneke- 27663: alarajaa nostettiin lisäksi tuntuvasti. Vähen- hityksen myötä erityisen paljon, minkä lisäksi 27664: nysjärjestelmän karsiminen vaikutti myös kun- suhdanneluonteinen työllisyystilanteen parane- 27665: tien verotuloihin, mikä edellytti valtion kor- minen vähensi työllisyysmenoja. Valtion rahoi- 27666: vauksia niille kunnille, joiden verotulot supis- tusjäämä parani vuosina 1988-1989 yhteensä 27667: tuivat. Veropohjaa laajennettiin samalla muut- 16 miljardia markkaa. Valtion suorat lainat 27668: tamalla mm. myyntivoittojen, vakuutussuori- yleisölle ja osakepääomankorotukset valtion- 27669: tusten ja korkotulojen verotusta, jolloin vero- enemmistöisissä yrityksissä ovat kuitenkin 27670: tuksen neutraliteetti parani. Osakeyhtiön ja sen myös kasvaneet, kertomusvuonna nämä fi- 27671: osakkeenomistajan kahdenkertainen verotus nanssisijoitukset olivat yhteensä 7 Yz miljardia 27672: poistettiin veronhyvitysjärjestelmällä, joka markkaa. Valtion velka kääntyi rahoitusjää- 27673: efektiivisesti tuli voimaan kuitenkin vasta mäkehityksen ansiosta silti selvään laskuun ja 27674: vuonna 1990. Kokonaisuudessaan välitön vero- oli kertomusvuoden lopussa enää 52,9 miljar- 27675: tus keveni selvästi. dia markkaa eli 10,7 OJo suhteessa BKT:hen. 27676: Välillisen verotuksen puolella kehitettiin ker- Valtion suorat lainat olivat vuoden 1989 27677: tomusvuonna liikevaihtoverojärjestelmää. lopussa 43,5 miljardia markkaa, näistä pääosa 27678: 27679: 2 300924R 27680: 10 27681: 27682: on myönnetty sosiaalipoliittisin perustein asun- nut olennaisesti valtion roolia rahoitusmarkki- 27683: totuotantoon. Asuntopoliittisen tilanteen pa- noilla. Muutosta on korostanut verouudistuk- 27684: rantamiseksi päätettiin vuonna 1989 budjetin seen liittyvä verottomien yleisöobligaatioiden 27685: ulkopuolisen asunto-olojen kehittämisrahaston vähittäinen korvaaminen verollisilla lainoilla, 27686: perustamisesta. Keväällä 1990 päätettiin asun- joita suunnataan ensisijaisesti yrityksille pitkä- 27687: torahastolle lisäksi antaa oikeus ottaa suoraan aikaisten rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi. 27688: rahoitusmarkkinoilta pitkäaikaisia lainoja Valtion lyhytaikaisia velkasitoumuksia, joita 27689: myönnettävien asuntolainojen katteeksi. käytettiin lyhytaikaisten markkinoiden edistä- 27690: Valtion lainanottotarpeen vähentyminen ja miseen, lakattiin myymästä kertomusvuoden 27691: kääntyminen rahoitusylijäämäksi on muutta- aikana vähäisen rahoitustarpeen takia. Valtion 27692: ulkomaisen velan kuoletukset ovat kahden vii- 27693: me vuoden aikana ylittäneet uusien luottojen 27694: Kuvio 4. Valtion ja kuntien velka, prosenttia brutto- nostot. 27695: kansantuotteesta Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemaa ovat 27696: parantaneet hyvä tulokehitys ja erityisesti työn- 27697: antajan sairausvakuutusmaksun korottaminen. 27698: Tämän takia valtion takuusuoritukset sairaus- 27699: vakuutus- ja kansaneläkerahastoihin ovat pie- 27700: nentyneet, mikä on osaltaan parantanut val- 27701: tion rahoitustasapainoa. 27702: Myös kuntien rahoitusasema parani selvästi 27703: vuosina 1988-1989. Vaikka kokonaistulojen 27704: kasvu oli menojen kasvua nopeampaa, pysyi 27705: kunnallistalous alijäämäisenä ja kuntien velka 27706: kasvoi edelleen nopeasti. Kuntien velkakanta 27707: oli vuoden 1989 lopussa silti vain 4 OJo suhtees- 27708: sa BKT:hen, mutta kuntakohtaiset erot ovat 27709: suuret. Paineet kuntien menojen kasvattami- 27710: seen jatkuvat vahvoina lähivuosina, mikä saat- 27711: taa johtaa sekä kunnallisveroäyrin hinnan ko- 27712: hoamiseen että kuntien velkaantumisen kas- 27713: vuun. Kuntien valtionapujen uudistaminen oh- 27714: jaa kuntia pitkällä aikavälillä entistä taloudelli- 27715: semr;l >n käyttäytymiseen. 27716: 11 27717: 27718: 27719: 27720: 27721: 2. FINANSSIPOLITIIKKA 27722: Suomen kansantalouden keskeiset tasapaino- teetti täydessä käytössä ja työllisyys parane- 27723: ongelmat ovat viime vuosina olleet liiallinen massa. Hintakilpailukyvyn odotettiin edelleen 27724: kotimainen kysyntä ja kotimaisten kustannus- heikkenevän, mikä yhdessä kotimaisen yliky- 27725: ten liian nopea kohoaminen sekä näiden seu- syntätilanteen kanssa oli nopeasti heikentämäs- 27726: rauksena hintakilpailukyvyn ja ulkoisen tasa- sä Suomen ulkoista tasapainoa. 27727: painon heikkeneminen. Kotimaista kysyntää Vuoden 1989 budjettiesityksen yhteydessä 27728: on kasvattanut vaihtosuhteen parantumiseen- syksyllä 1988 solmittiin laaja talouspoliittinen 27729: kin pohjautuva vahva tulokehitys. Tämän yhdistelmäratkaisu. Yhdistelmäratkaisun olen- 27730: ohella rahamarkkinoiden vapauttaminen on li- naisia osia olivat matalat nimellispalkkakoro- 27731: sännyt kysyntää parin viime vuoden aikana tukset, tuntuvat inflaatiotarkistukset veroas- 27732: tulojen kasvusta riippumattakin, mikä on sa- teikkoihin, maltillinen julkisten menojen vo- 27733: malla siirtänyt talouspoliittista vastuuta entistä lyymikasvu ja peruskoron alentaminen. Näin 27734: enemmän finanssipolitiikan puolelle. Finanssi- taattiin palkansaajille tyydyttävä ostovoiman 27735: politiikan puitteina ovat lisäksi olleet verouu- kehitys ilman inflatorisia palkkaratkaisuja. 27736: distus ja hallinnon uudistus, joilla pyritään Osa työntekijäjärjestöistä jättäytyi sopimuksen 27737: parantamaan kansantalouden ohjaus-järjestel- ulkopuolelle, mutta toteutunut palkka- ja hin- 27738: mää sekä julkisen talouden tehokkuutta samal- takehitys jäi sopimuksen ansiosta maltillisem- 27739: la, kun parannetaan edellytyksiä osallistua eu- maksi kuin muutoin olisi käynyt. 27740: rooppalaiseen talouskehitykseen. Inflaatio jatkui silti tavoiteitua nopeampana. 27741: Kertomusvuoden tulo- ja menoarvioesitys Myös taloudellinen kasvu jatkui odotettua sel- 27742: viimeisteltiin loppukesällä 1988. Pitkään jatku- västi voimakkaampana, syynä mm. vaihtosuh- 27743: neen vahvan talouskasvun odotettiin tuolloin teen edelleen jatkunut parantuminen ja koti- 27744: olevan heikkenemässä ja viennin kasvun hidas- maisen investointikehityksen nopeutuminen. 27745: tuvan. Kotimainen kysyntä oli kuitenkin erit- Myös reaalitulot ja kulutus kasvoivat ennakoi- 27746: täin vahvassa kasvussa, teollisuuden kapasi- tua selvästi enemmän, ja kotimainen ylikysyntä 27747: 27748: 27749: 27750: 4. Kansantalouden kehitys 27751: 1989* 1988 1989* 27752: mrd mk määrän muutos % 27753: 27754: Bruttokansantuote ...................... , ............................... . 495 5,4 5,2 27755: Tuonti ................................................................. . 126 11,1 8,5 27756: Vienti ................................................................. . 117 3,7 1,8 27757: Yksityinen kulutus ...................................................... . 256 5,0 3,9 27758: Julkinen kulutus ........................................................ . 98 2,4 2,7 27759: Yksityiset investoinnit ................................................... . 122 12,5 14,6 27760: Julkiset investoinnit ..................................................... . 14 -1,8 -2,4 27761: Kotimainen kysyntä ..................................................... . 504 7,6 7,1 27762: 27763: Vaihtotase, mrd markkaa .............................................................. . -11,6 -22,0 27764: Palkkasumma, mrd markkaa ........................................................... . 192,9 213,8 27765: Palkkasumma, muutos % ............................................................. . 10,1 11,0 27766: Ansiotasoindeksi, muutos % .......................................................... . 9,0 8,8 27767: Kuluttajahinnat, muutos % ............................................................ . 5,1 6,6 27768: Työttömyysaste, % ................................................................... . 4,5 3,5 27769: 12 27770: 27771: Kuvio 5. Julkisen talouden kasvuvaikutus, prosent- ro ja myöhemmin rakennusvero, jota jatkettiin 27772: tia bruttokansantuotteesta 27773: vuodelle 1990. TEL-maksujen suuret korotuk- 27774: % 27775: set tukivat eläkesäästämistä kunnissa ja yksi- 27776: 3 27777: tyisessä työeläkejärjestelmässä. Valtion elä- 27778: kerahasto perustettiin vuonna 1990, mutta va- 27779: 2 27780: rojen siirto sulkutilille Suomen Pankkiin elä- 27781: kerahastoa varten aloitettiin jo kertomusvuo- 27782: den syksynä. 27783: ---- Samaa finanssipoliittista peruslinjaa jatket- 27784: tiin kertomusvuoden syksyllä laadittaessa seu- 27785: 27786: 27787: uu l lbu n 27788: raavan vuoden tulo- ja menoarvioesitystä. 27789: 0 m Vuoden 1990 tuloverotus kytkettiin tulopoliitti- 27790: seen kokonaisratkaisuun, joka tämän kytken- 27791: nän ansiosta syntyikin tammikuussa 1990. So- 27792: 27793: 27794: . E············ 27795: -1 pimuksen ansiosta kustannusten ja hintojen 27796: '- nousuvauhti hidastuu. Tuloveroasteikkojen 27797: alentamisesta huolimatta valtiontalous pysyy 27798: -2 erittäin ylijäämäisenä, mutta suhteessa edelli- 27799: 1980 81 82 83 84 85 86 87 88 89* 27800: seen vuoteen julkisyhteisöjen talous muodos- 27801: tuu kasvua tukevaksi. 27802: 1m Julkisyhte~öt D Valtio Samalla kun kotimaista kysyntää on rajoitet- 27803: tu välillisten verojen ja julkisten maksujen 27804: korotuksilla, toimenpiteillä on ollut merkittävä 27805: purkautui inflaation ohella tuontiin, jolloin välitön vaikutus kuluttajahintoihin. Talous- 27806: vaihtotasealijäämä kohosi odotettuakin suu- poliittiset yhdistelmäratkaisut, joissa palkkaso- 27807: remmaksi. pimuksiin on kytketty indeksiehto, ovat rajoit- 27808: Finanssipolitiikan sisäänrakennettu veroau- taneet suhdannepoliittisesti motivoituja maksu- 27809: tomatiikka rajoitti kysynnän kasvua kuten ker- jen korotuksia. 27810: tomusvuotta edeltävänäkin vuonna. Myös eril- Eräät merkittävät yksityistä kysyntää hillit- 27811: lisillä talouspoliittisilla päätöksillä jarrutettiin sevät finanssipoliittiset toimenpiteet eivät sisäl- 27812: tilanteen ylikuumenemista. Keväällä 1989 ko- ly taulukon 5 vaikutuslaskelmiin. TEL-maksu- 27813: rotettiin liikevaihtoveroa ja työnantajan sai- jen korotusten vaikutus jää pois, koska yksityi- 27814: rausvakuutusmaksua. Suomen Pankin ja pank- set työeläkkeet ovat yksityisten vakuutuslaitos- 27815: kien välinen sopimus lisäkassareserveistä ja ten hoidossa. Investointivero ja sen korvannut 27816: tähän liittyvä pankkien luotonannon hidasta- rakennusvero ovat suoranaisesti jarruttaneet 27817: mistavoite, sekä markan revalvaatio hillitsivät rakennusinvestointeja pahiten kuumentuneilla 27818: osaltaan luotto- ja hintapaineita. Kuumentu- alueilla, mutta ne ovat luonteeltaan estoveroja, 27819: nutta rakentamistilannetta hillitsi investointive- joiden tuotto on vähäinen, eivätkä vaikutukset 27820: 27821: 27822: 5. Finanssipolitiikan vaikutukset 27823: 27824: 1986 1987 1988 1989* 1990** 27825: bkt-prosenttia 27826: 27827: Kasvuvaikutus 1 ) 27828: Valtio ....................................................... . -0,5 0,8 -1,5 -1,3 0,4 27829: Kunnat ...................................................... . 0,6 0,8 0,1 0,1 0,4 27830: Sosiaaliturvarahastot ......................................... . 0,1 -0,1 0,0 0,1 0,1 27831: Yhteensä .................................................... . 0,2 1,5 -1,4 -1,1 0,9 27832: kuluttajahintaindeksi-prosenttia 27833: 27834: Kustannusvaikutus 1,0 0,6 1,8 1,0 1,0 27835: 1 27836: ) Vaikutukset laskettu valtiovarainministeriössä yksinkertaisella kerroinmallilla. Luvut sisältävät sekä päätösperäi- 27837: set että automaattiset vaikutukset ja ne on kalibroitu vastaamaan bkt:n reaalista kasvua. 27838: 13 27839: 27840: tästä syystä näy vaikutuslaskelmissa. Kotita- tomaan korkoon sallittiin ylimääräinen yhden 27841: louksien liiallisen luotankäytön rajoittamiseksi prosenttiyksikön korotus. 27842: korkojen vähennysmahdollisuutta tuloverotuk- Talouspolitiikan keskeisinä ongelmina lähi- 27843: sessa on kavennettu nostamalla markkamääräi- vuosina pysyvät inflaatio ja vaihtotaseen suuri 27844: siä omavastuurajoja ja pidättymällä enimmäis- vaje. Kummankin taustalla ovat kotimainen 27845: vähennysten rajojen nostamiselta. Vuonna liikakysyntä ja liian vähäinen kotimainen sääs- 27846: 1989 asetettiin lisäksi uusi prosentuaalinen täminen. Hallituksen ja Suomen Pankin yhdes- 27847: omavastuu, joka sitten vuoden 1990 verotuk- sä toteuttamat säästämistä edistävät toimenpi- 27848: sessa nostettiin 15 prosenttiin. Nämä toimenpi- teet saivat luottoekspansion pysähtymään vuo- 27849: teet kohottavat kotitalouksien efektiivisiä kor- den 1989 lopulla. Myös kotitalouksien säästä- 27850: kokustannuksia, erityisesti rajakorkoja. Yritys- ruisaste kääntyi nousuun, joka jatkunee vuon- 27851: ten ulkomaisen velanoton rajoittamiseksi sää- na 1990. Vapaaehtoisen säästämisen elpyminen 27852: dettiin vuodeksi 1990 lisäksi erityinen luottove- tuskin kuitenkaan riittää palauttamaan talou- 27853: ro, joka asettaa koti- ja ulkomaisen velan den tasapainoa. 27854: verotuksellisesti yhtäläiseen asemaan. Liian pienen yksityisen säästämisen takia 27855: Finanssisäästämisen edistämiseksi kotita- finanssipolitiikan on useana lähivuotena pysyt- 27856: louksien omaisuustulovähennyksen enimmäis- tävä kireänä. Tämä merkitsee julkisten meno- 27857: maara tuloverotuksessa kaksinkertaistettiin jen kasvun hidastaruispakkoa sekä sitä, että 27858: vuonna 1990. Lisäksi peruskor koa korotettiin veroastetta ei juuri voida alentaa, joskin ve- 27859: syksyllä 1989 ja kotitalouksille tärkeiden 24 kk rouudistuksen jatkuessa verotuksen rakenne 27860: määräaikaistalletusten ja obligaatioiden verot- muuttuu. 27861: 14 27862: 27863: 27864: 27865: 27866: 3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO 27867: Tulo- ja menoarvioesityksen menoista, lisäyksiä ja vähennyksiä. Lisäbudjettien meno- 27868: 124 175 milj. markkaa, esitettiin 2 440 milj. jen yhteismäärä oli 5 817 milj. markkaa. Me- 27869: markkaa rahoitettavaksi nettolainanotolla I). nojen lisäysten kattamiseksi voitiin verojen 27870: Budjettiesityksessä ylijäämä oli 1,6 milj. mark- tuottoarvioita korottaa mm. palkkasumman ja 27871: kaa. Eduskuntakäsittelyssä menoja vähennet- kotimaisen kysynnän ennakoitua suuremman 27872: tiin 4,6 milj. markkaa. Samalla sekalaisten kasvun perusteella nettomääräisesti 9 384 milj. 27873: tulojen arviota korotettiin 2,4 milj. markkaa, markkaa. Myös muiden tulojen arvioita nostet- 27874: mutta korkotulojen arviota alennettiin 5,0 tiin 795 milj. markkaa. Tulojen odotettua pa- 27875: milj. markkaa. Varsinainen tulo- ja menoarvio rempi kehitys antoi mahdollisuuden luopua 27876: osoitti 3,6 milj. markan ylijäämää. kokonaan budjetoidusta 2 440 milj. markan 27877: Kertomusvuonna annettiin kaksi lisäbudjet- nettolainanotosta, ja menopuolelle voitiin mer- 27878: tia, jotka sisälsivät sekä menojen että tulojen kitä 3 930 milj. markan nettokuoletusten erä. 27879: Varsinaisen ja lisäbudjettien mukaan ylijäämä 27880: oli 1 926 milj. markkaa. 27881: Kuvio 6. Valtiontalouden nettorahoitustarve (- J. Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 529 27882: mrd. mk 11 27883: milj. markkaa pienemmiksi kuin menoarviot, 27884: mrd. mk 27885: 12 ,------,-----,------~----,------,-----, mutta tulot olivat 2 915 milj. markkaa tuloar- 27886: vioita suuremmat. Tilinpäätös osoitti 5 369 27887: 10 milj. markan ylijäämää; edellisenä vuonna oli 27888: ollut 2 276 milj. markkaa ylijäämää. Siirtyvien 27889: 8 27890: ja maksusuoritusta edustamattomien kirjanpi- 27891: 6 dollisten erien 2l vaikutuksesta budjettitalous 27892: kuitenkin osoitti kassaylijäämää 5 381 milj. 27893: 4 27894: markkaa. 27895: 2 Sekä ansioiden nousun että kotimaisen ky- 27896: synnän arvon kasvun nopeutuminen lisäsivät 27897: tulojen kasvuvauhtia. Koko valtiontalouden 27898: -2 27899: (budjettitalous + budjetin ulkopuoliset rahas- 27900: tot)3) tulot ilman lainanottoa olivat kertomus- 27901: -4 vuonna 15 OJo suuremmat kuin vuonna 1988. 27902: -6 21 27903: Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huo- 27904: -8 mioon siirtyvien erien kannassa tapahtuvia muutok- 27905: sia, jotka kuitenkin vaikuttavat kassajäämään. Li- 27906: -10 säksi tilinpäätökseen sisältyy eriä, joita vastaamassa 27907: 1984 1985 1986 1987 1988 1989 ei ole samanaikaisia maksusuorituksia tai jotka eivät 27908: missään vaiheessa merkitse kassatuloa tai -menoa. 27909: 11 27910: 12 kuukauden liukuva summa. Valtiontaloutta tarkastellaan seuraavassa pääasiassa 27911: kassatulojen ja -menojen pohjalta. 27912: 31 27913: Valtion viljavarastorahasto, maatilatalouden kehittä- 27914: ll Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja misrahasto, valtionrautateiden uudistusrahasto, 27915: kuoletukset on nettoutettu. Tulopuolelle merkitään posti- ja telelaitoksen uudistusrahasto, varmuusva- 27916: kuoletukset ylittävä osa lainanotosta eikä menopuo- rastorahasto, valtiontakausrahasto, vientitakuura- 27917: lelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suu- hasto, tuontikaupparahasto, ydinjätehuoltorahasto 27918: remmat, merkitään niiden erotus menopuolelle. ja öljysuojarahasto. 27919: I5 27920: 27921: Valtiontalouden kassamenojen kasvu hidas- Varsinaisia lyhytaikaisia rahoitusvarauksia eli 27922: tui hieman eli vajaaseen 9 Yz prosenttiin. Meno- varoja hallinnollisen taseen "budjetoimatto- 27923: jen volyymi (ilman kuoletuksia) kasvoi kerto- mien sijoitusten" tileillä oli kertomusvuoden 27924: musvuonna 2 Yz Olo. Edellisenä vuonna menot lopussa I9 53I milj. markkaa, joka vastasi 27925: ilman velan kuoletuksia kasvoivat kiintein hin- vajaan kahden kuukauden menoja vuonna 27926: noin vajaa 4 %. Kun valtiontalouden menot I990. Lukuun sisältyvät valtion eläkerahastoon 27927: lisääntyivät selvästi hitaammin kuin tulot il- siirrettävien ns. kassavarantotalletusten määrä, 27928: man lainanottoa, kasvoi rahoitusylijäämä edel- joka oli vuoden lopussa 3 770 milj. markkaa. 27929: lisen vuoden 0,9 miljardista markasta kerto- Edellisessä vuodenvaihteessa rahoitusvarauksia 27930: musvuonna 7,9 miljardiin markkaan. Kun ker- oli ollut 14 277 milj. markkaa ja vuoden I987 27931: tomusvuoden aikana kuitenkin oli maksettu lopussa 9 762 milj. markkaa. Kun kertomus- 27932: kuoletuksia 4,0 miljardia markkaa enemmän vuodelta eteenpäin siirtyneet menot kasvoivat 27933: kuin otettu uusia lainoja, jäi valtiontalouden 248 milj. markkaa ja siirtyneet tulot kasvoivat 27934: kassaylijäämä 3 842 milj. markkaan. Valtion I59 milj. markkaa, kasvoi siirtyneistä eristä 27935: suhdannerahastosta tuloutettiin kertomusvuon- aiheutuva rahoitusvastuu 89 milj. markkaa. 27936: na 976 milj. markkaa, joten kassa- ym. lyhyt- Kun samanaikaisesti lyhytaikaiset rahoitusva- 27937: aikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen netto- raukset kasvoivat 5 253 milj. markkaa, parani 27938: muutos oli 4 8I8 milj. markkaa. valtiontalouden rahoitusasema kertomusvuon- 27939: Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman na edelleen selvästi. Lyhytaikaiset rahoitusva- 27940: valtiolle takaisin maksettuja lainoja ja lainan- raukset ylittivät kertomusvuoden lopussa siir- 27941: ottoa olivat kertomusvuonna II 49I milj. tyneiden menojen ja tulojen nettomäärän 27942: markkaa suuremmat kuin valtion tavaroiden ja 10 679 milj. markalla. 27943: palvelusten ostot ja siirtomenot. Valtiontalous Valtion koko velkakanta supistui nettokuo- 27944: osoitti siten edellisestä vuodesta huomattavasti letusten ja valuuttakurssimuutosten vuoksi 5,2 27945: kasvanutta tuloylijäämää. Kun tästä vähennet- miljardia markkaa ja oli kertomusvuoden lo- 27946: tiin nettofinanssisijoitukset, jäi vielä jäljelle pussa 52,9 miljardia markkaa eli 39 % saman 27947: rahoitusylijäämää 7 852 milj. markkaa, mikä vuoden tuloista ilman lainanottoa. Vastaava 27948: suhteessa kansantuotteeseen oli I ,6 %. Tämän suhde oli edellisenä vuonna 49 %. Alimmillaan 27949: verran valtio saattoi luovuttaa rahoitusta muil- suhde oli I3 %vuonna I974 ja korkeimmillaan 27950: le kotimaisille sektoreille ja ulkomaille. 57 % vuonna I983 ja sitä ennen korkeimmil- 27951: Kun valtiontalouden rahoitusylijäämästä laan 55 % vuonna I967. Velan suhde kansan- 27952: käytettiin nettokuoletuksiin 4 010 milj. mark- tuotteeseen oli kertomusvuoden lopussa 27953: kaa, jäivät kertomusvuoden kokonaistulot 10,1 %. Valtionvelasta ulkomaisen velan osuus 27954: 3 842 milj. markkaa menoja suuremmiksi. aleni 43 prosenttiin (kuvio 4). 27955: 16 27956: 27957: 27958: 27959: 27960: 4. VALTION TULOT 27961: Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloarvi- sapainotilanteen kannalta olennaista merkitys- 27962: oksi oli 124 177 milj. markkaa, josta 2 440 tä on myös tulojen alennuksilla tai kertymättä 27963: milj. markkaa oli nettolainanottoa 1>. Eduskun- jäävillä tuloilla sekä menojen säästöillä, otet- 27964: takäsittelyssä tuloarviota alennettiin nettomää- tiin myös näitä huomioon lisäbudjeteissa siltä 27965: räisesti 2,6 milj. markkaa. Muutokset kohdis- osin kuin ne voitiin kohdistaa momenteille. 27966: tuivat sekalaisiin tuloihin sekä korkotuloihin. Kertomusvuodelle budjetoidut tulot olivat yh- 27967: Kertomusvuoden aikana budjetoitiin tuloja teensä 131 914 milj. markkaa. 27968: lisää nettomääräisesti 7 739 milj. markkaa, Tilinpäätöksen mukaiset tulot olivat 2 915 27969: mikä sisälsi verojen tuottoarvioiden korotuksia milj. markkaa suuremmat, ja budjettitalouden 27970: 9 384 milj. markkaa ja nettolainanotosta luo- kassatulot 2 497 milj. markkaa suuremmat 27971: pumisen 2 440 milj. markkaa. Lisäbudjeteilla kuin kaikki budjetoidut tulot. Koko valtionta- 27972: muutettu tulo- ja menoarvio oli 1 926 milj. louden kassatuloe> nousivat 136 242 milj. 27973: markkaa ylijäämäinen. Koska tosiasiallisen ta- markkaan (taulukko 7 ja liite 4). Nettolaina- 27974: nottoa ei kertomusvuonna ollut lainkaan. Val- 27975: tiontalouden verotulot kasvoivat 14 OJo, mikä 27976: Kuvio 7. Valtiontalouden verotulot, prosenttia brut- 27977: oli pari prosenttiyksikköä enemmän kuin kan- 27978: tokansantuotteesta santuotteen arvon kasvu. Välittömät verot kas- 27979: % voivat vain hieman palkkasumman kasvua no- 27980: 10 ,------------------------------------, peammin. Välillisten verojen kasvua nopeutti- 27981: vat liikevaihtoverokannan korottaminen puo- 27982: lella prosenttiyksiköllä kertomusvuoden kesä- 27983: 8 kuun alussa sekä hintojen kohoamisen ja vil- 27984: kastuneen asunto- ja kiinteistökaupan seurauk- 27985: sena neljänneksellä kasvanut leimavero. 27986: 6 Valtiontalouden bruttoveroaste nousi kerto- 27987: musvuonna edellisestä vuodesta 0,3 prosentti- 27988: yksikköä ja nousu aiheutui välillisistä veroista 27989: 4 ja pakollisista maksuista. Koko bruttoveroaste 27990: kuitenkin aleni 0,2 prosenttiyksikköä 37,3 pro- 27991: senttiin. Kertomusvuonna pieneni sekä kunnal- 27992: 2 lisveron että pakollisten sosiaalivakuutusmak- 27993: sujen suhde kansantuotteeseen. Vuonna 1988 27994: veroaste nousi 1,0 prosenttiyksikköä. Kun 27995: 1984 1988 1989* bruttoveroasteeseen lisätään työeläkemaksujen 27996: ja yksityisten pakollisten sosiaalivakuutusmak- 27997: A tulo- ja varallisuusvero 27998: sujen suhde kansantuotteeseen, saadaan koko- 27999: B liikevaihtovero 28000: naisveroaste, joka vuosina 1987-1989 oli 28001: C muut verot 28002: 40,3 %, 43,0% ja 43,2 %. 28003: 2 28004: ) Budjettitalouden tulot miinus siirrot rahastoista plus 28005: t) Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja rahastojen tulot ilman siirtoja budjetista = valtion- 28006: kuoletukset on nettoutettu. Tulopuolelle merkitään talouden tulot. Valtiontalouden laskelmissa on val- 28007: kuoletukset ylittävä osa lainanotosta eikä menopuo- tion liikelaitosten käyttötuloksista esitetty rahoitus- 28008: lelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suu- katteet tulopuolella ja lisärahoitustarpeet menopuo- 28009: remmat, merkitään niiden erotus menopuolelle. lella. 28010: 17 28011: 28012: 6. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1989 28013: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa· 28014: tuloarvioksi tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma 28015: vähennykset 28016: miljoonaa markkaa 28017: 28018: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot ............. 105 002 105 002 9 384 114 385 116048 116 049 28019: 12 Os. Sekalaiset tulot .......................... 9 585 9 588 539 10 127 10 804 10 569 28020: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ........... 2 735 2 730 250 2 980 3 423 3 315 28021: 14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja 28022: laitokset ................................. 2 365 2 364 5 2 369 2 382 2 308 28023: 15 Os. Lainat ................................... 4 490 4 490 - 2 439 2 051 2 171 2 171 28024: Yhteensä ...................................... 1241n 124 173 7 739 131 912 134 828 134 411 28025: 28026: 28027: 28028: 28029: Verojen kertymään vaikuttaa myös se, missä nakonpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja mak- 28030: määrin maksuunpannut verot saadaan todella suunpantuine viivästyseuraamuksineen. Välilli- 28031: kannetuiksi. Yleensä verojäämät ovat kasva- sistä veroista on verojäämissä mukana mm. 28032: neet markkamääräisesti, mutta supistuneet liikevaihtovero. Verojäämät sisältävät välittö- 28033: suhteessa verojen tuottoon. Kertomusvuonna mien verojen osalta kaikille veronsaajille kuu- 28034: tämä suhdeluku aleni neljännesprosenttiyksi- luvia osuuksia. Koska suoritukset eri veronsaa- 28035: kön. Verojäämät lisääntyivät kaikkiaan 9Yz OJo jille määräytyvät kertyneiden verotulojen mu- 28036: ja olivat vuoden päättyessä 7 710 milj. mark- kaan, uudet verojäämät vähentävät kaikkien 28037: kaa. Tämä summa koostui mm. välittömien veronsaajien kassatuloja niiden osuuksien suh- 28038: verojen ennakkoverosta, kannassa maksetta- teessa. Kertomusvuonna verojäämien kasvu 28039: vista verotuslain mukaisista veroista, perintö- merkitsi yhteensä 678 milj. markan jäämistä 28040: ja lahjaverosta ja maksuunpannuista työnanta- pois veronsaajien tuloista. 28041: jasuorituksista, jotka ovat tilittämättömiä en- 28042: 28043: 28044: 28045: 7. Valtiontalouden kassatulot 11 28046: 28047: 1987 1988 1989 Muutos 28048: 1989/88 28049: miljoonaa markkaa % 28050: 28051: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ............. . 29 454 35 339 39 396 11 28052: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ............ . 34 519 38 691 45 194 17 28053: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................ . 1 894 2 376 2 563 8 28054: Valmisteverot ................................................ . 12 033 13 939 15 102 8 28055: Muut verot ja veronluontaiset tulot ............................ . 9358 11 814 14 072 19 28056: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä .................... . 87 257 102 160 116 326 14 28057: 28058: Sekalaiset tulot'" ............................................. . 7 442 8 346 10 008 20 28059: Korko- ja osinkotulot ......................................... . 2 692 2 801 3 674 31 28060: Valtion liikelaitosten rahoituskatteet ............................ . 2 257 2 482 2 308 -7 28061: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................ . 2 482 2 557 3 926"' 1 54 28062: Tulot ilman lainanottoa ..................................... . 102 129 118 346 136 242 15 28063: 1 28064: Lainanotto ................................................... . 17 484 2 417" 28065: 28066: Kassatulot yhteensä ........................................ . 119 614 120 763 136 242 15 28067: 28068: 11 28069: Ks. sivun 16 alaviitta 1. 28070: 21 28071: Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit. 28072: al Sisältää ydinjätehuoltorahaston saamia lainojen takaisinmaksuja 1 211 milj. mk. 28073: bl Sisältää ydinjätehuoltomaksuja 1 537 milj. mk, jotka katsotaan ydinjätehuoltorahaston ja koko valtiontalouden 28074: lainanotoksi. 28075: 28076: 3 300924R 28077: 18 28078: 28079: 8. Verojäämät 28080: 1987 1988 1989 Muutos 28081: 1989/88 28082: miljoonaa markkaa % 28083: 28084: Ennakkovero ................................................. . 847 827 927 12 28085: Kannassa maksettavat verotuslain mukaiset verot ............... . 1 964 2 108 2 330 11 28086: Perintö- ja lahjavero .......................................... . 18 20 21 7 28087: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ......................... . 1 661 1 812 2 077 15 28088: Muut maksuunpannut välittömät verot ......................... . 18 31 31 -2 28089: Välittömät verot yhteensä .................................. . 4 508 4 798 5 386 12 28090: 28091: Maksuunpantu liikevaihtovero ................................. . 2 085 2 227 2 317 4 28092: Muut maksuunpannut välilliset verot ........................... . 5 7 7 -7 28093: Välilliset verot yhteensä .................................... . 2 089 2234 2 324 4 28094: 28095: Verojäämät yhteensä') ...................................... . 6 597 7032 7 710 10 28096: 28097: 1 28098: ) liman metsänhoitomaksuja ja suhdannetalletusta. 28099: 28100: 28101: 28102: 28103: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 28104: Kertomusvuodelta toimitettavassa valtionve- ron kokonaistuottoon. Uudistuksessa ei pyritty 28105: rotuksessa sovellettavat veroasteikot ja vero- yleiseen verotuksen tason alentamiseen eikä 28106: prosentit laadittiin kokonaisverouudistukselle kiristämiseen. Tuloveroasteikon mitoituksessa 28107: asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Veronalai- oli käytettävissä vuonna 1987 valtion suhdan- 28108: sen tulon käsitettä tarkistettiin siten, että eräis- nerahastoon vuoden 1988 inflaatiotarkistuksen 28109: tä tulojen verovapauksista luovuttiin tai niitä alimitoituksen vuoksi siirretty 0,9 miljardia 28110: supistettiin. Eräiden laskennallisten tulojen ar- markkaa, mikä vuositasolla vastasi noin 1,2 28111: vioimis- ja arvostaruisperusteita tarkistettiin miljardia markkaa. Verouudistus pyrittiin mi- 28112: paremmin vastaamaan käyvän arvon peri- toittamaan niin, että se johtaisi luonnollisten 28113: aatetta. Keskeistä verouudistukselle oli myös henkilöiden tuloveron tuoton pienenemiseen 28114: henkilöverotuksen vähennysten karsiminen. vuositasolla 3,8 miljardilla markalla. 28115: Keskeinen keino verouudistuksen tavoittei- Omaisuustulojen verotuksen yhdenmukaista- 28116: den saavuttamisessa oli marginaaliverojen minen on myös tärkeä osa kokonaisverouudis- 28117: alentaminen. Samalla pyrittiin verotuksen yk- tusta. Vaikka verouudistus merkitsee eräiltä 28118: sinkertaistamiseen vähentämällä tuloveroastei- osin omaisuustulojen verotuksen lieventämistä, 28119: kon tuloluokkien lukumäärää. Asteikon mi- johtaa se myöhemmin verotuksen kiristymiseen 28120: toittaminen tehtiin niin, että se yhdessä muiden eräiden verovapauksien poistamisen tai kaven- 28121: veroperusteiden muutosten kanssa johtaisi ko- tamisen vuoksi. Myös yritysverotuksen muu- 28122: konaisverouudistuksessa tavoiteltuun tulove- tokset kiristävät erityisesti valtionverotusta. 28123: 28124: 28125: 9. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 28126: 1987 1988 1989 Muutos 28127: 1989/88 28128: miljoonaa markkaa % 28129: 28130: Tulo- ja varallisuusvero ....................................... . 28 783 34 498 38 513 12 28131: Perintö- ja lahjavero .......................................... . 520 648 688 6 28132: Arpajaisvero ................................................. . 151 193 195 1 28133: Yhteensä ................................................... . 29 454 35 339 39 396 11 28134: 19 28135: 28136: Varallisuusverotuksessa tarkistettiin raken- Iuottotappiovarausmahdollisuutta supistettiin. 28137: nusten verotusarvojen laskentaa ja luovuttiin Yksityisen elinkeinonharjoittajan tapaturmava- 28138: varallisuusverovähennyksestä. Lisäksi Iieven- kuutusmaksut säädettiin elinkeinotulosta vä- 28139: nettiin niin sanottua verotuksen kattosääntöä, hennettäviksi. Investointivarauksen enimmäis- 28140: joka koskee varallisuusverotuksen piirissä ole- määrää pienennettiin 50 prosentista 20 prosent- 28141: via verovelvollisia. Progressiivista varallisuus- tiin. Elinkeinoverotukseen vuodelle 1989 tehty- 28142: veroasteikkoa yksinkertaistettiin ja lievennet- jen muutosten arvioitiin kasvattavan yhteisöjen 28143: tiin merkittävästi edellisen vuoden tasolta. As- veropohjaa siten, että yhteisöjen valtion tulo- 28144: teikon alaraja nostettiin 845 000 markasta 1 veron tuotto olisi vuositasolla kasvanut run- 28145: miljoonaan markkaan ja sen ylittävästä varalli- saalla 500 milj. markalla. 28146: suudesta peritään vero vain yhden prosenttilu- Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli edel- 28147: vun, 0,9, mukaan. Varallisuusverotuksen muu- leen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet 28148: tosten arvioitiin vähentävän veron tuottoa run- varallisuusverosta vapaita. 28149: saalla kolmanneksella eli 60 milj. markalla. Henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit 28150: Yhteisöjen tuloverokanta oli edelleen 33 Olo. tulivat voimaan 1.3.1989 lukien. Tammi-helmi- 28151: Yhteisöjen verokantahuojennuksen ylärajaa kuussa 1989 toimitettiin ennakonpidätys vielä 28152: alennettiin 250 000 markan verotettavasta tu- vuoden 1988 pidätystaulukoiden mukaan. 28153: losta 100 000 markan tuloon. Elinkeinotulon Vuoden 1988 tuloihin perustunut verotus 28154: verotuksessa kiinteistöjen ja arvopapereiden valmistui ajallaan ja veronpalautukset 5 444 28155: Iuovutushintojen verovapautta kavennettiin 80 milj. markkaa maksettiin joulukuussa 1989. 28156: prosentista 40 prosenttiin, vaihto-omaisuuden Valmistuneen verotuksen mukainen jälkikanto 28157: varastovarausta supistettiin 40 prosentista 35 oli 7 904 milj. markkaa. Tulon ja varallisuu- 28158: prosenttiin, arvopapereiden osalta 20 prosent- den perusteella kannettavat verot kasvoivat 28159: tiin ja sijoitusomaisuuden arvostusvaraus su- 11 Yz %, ja niitä kertyi yhteensä 39 396 milj. 28160: pistettiin 6 prosentista 5 prosenttiin. Myös markkaa. 28161: 28162: 28163: 28164: 28165: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 28166: Liikevaihtoverokanta oli kertomusvuoden jos vahvistettujen verojen määrä on kalenteri- 28167: toukokuun loppuun 16 % veron sisältävästä vuodelta enintään 6 000 markkaa aikaisemman 28168: hinnasta. Kesäkuun alusta verokanta nousi 3 000 markan sijaan. Vero maksetaan osittain 28169: 16,5 prosenttiin (464/89) ja joulukuun alusta takaisin, jos vahvistettu vero on yli 6 000 mk 28170: 17 prosenttiin (969/89). Kertomusvuoden alus- mutta alle 9 940 mk (1047 /88). Huojennuspa- 28171: ta alkaen pidennettiin kalenterikuukaudelta Iautuksen korotuksen liikevaihtoveron tuottoa 28172: lasketun liikevaihtoveron maksuaikaa 25 päi- pienentäväksi vaikutukseksi arvioitiin noin 20 28173: vällä (439/88). Tämän arvioitiin vähentävän milj. markkaa, mikä näkyy verokertymässä 28174: Iiikevaihtoverokertymää kertomusvuonna 500 vasta vuoden 1990 puolella. 28175: milj. markkaa. Liikevaihtoverotuen pienentämiseksi maidon 28176: Kertomusvuoden alussa nousivat sekä tuo- alkutuotevähennystä pienennettiin aiemmasta 28177: tannollisten että energiainvestointien koneiden 1, 7-kertaisesta 1,6-kertaiseksi (1048/88). 28178: ja laitteiden liikevaihtoverovähennysoikeus 80 Liikevaihtoveroa kertyi kertomusvuonna 28179: prosentista 90 prosenttiin (1111 ja 1112/88). 17 Olo edellisvuotista enemmän, mikä ylitti nel- 28180: Tämän arvioitiin vähentävän verokertymää 300 jänneksellä kotimaisen kysynnän arvon kasvu- 28181: milj. markalla. nopeuden. Liikevaihtovero tuotti kaikkiaan 28182: Liikevaihtoverovelvollisille maksettavien 43 603 milj. markkaa, josta Oy Alko Ab suo- 28183: huojennuspalautusten markkamääriä korotet- ritti 1 239 milj. markkaa. Liikevaihtoveron 28184: tiin. Liikevaihtovero maksetaan kokonaan ta- kertymää supisti jäämien kasvu 90 milj. mar- 28185: kaisin verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, kalla. 28186: 20 28187: 28188: J äämien kanta vuoden lopussa prosentteina Vakuutusmaksuveron perusteita ei muutettu 28189: vuoden aikana kertyneestä verosta aleni jonkin kertomusvuonna. Vakuutusmaksuveron tuotto 28190: verran: kasvoi 12 OJo ja sitä kertyi 1 355 milj. markkaa. 28191: Apteekkimaksujen perusteet pidettiin ennal- 28192: Vuosi milj. markkaa % laan. Apteekkimaksuja kertyi 14 OJo edellisvuo- 28193: tista enemmän eli 235 milj. markkaa. 28194: 1987 2 085 6,3 28195: 1988 2 227 6,0 28196: 1989 2 317 5,3 28197: 28198: 28199: 28200: 28201: 10. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 28202: 1987 1988 1989 Muutos 28203: 1989/88 28204: miljoonaa markkaa % 28205: 28206: Liikevaihtovero ............................................... . 33 291 37 272 43 603 17 28207: siitä Oy Alko Ab ........................................... . 994 1 015 1 239 22 28208: Vakuutusmaksuvero .......................................... . 1 051 1 212 1 355 12 28209: Apteekkimaksut .............................................. . 177 206 235 14 28210: Yhteensä ................................................... . 34 519 38 691 45194 17 28211: 28212: 28213: 28214: 28215: 4.3. Valmisteverot 28216: Tupakkaveron lisäveroa korotettiin kerto- noista saattaa olla suhteellisen korkea. Valmis- 28217: musvuoden alusta siten, että savukkeiden vä- teverojen ja liikevaihtoveron osuus tärkeim- 28218: hittäishinta nousi 2,4 prosenttia ja sikareiden pien tällaisten hinnoista kertomusvuoden lo- 28219: runsas 3 OJo. Nuuskan ja purutupakan hinnan pussa oli: 28220: nousu oli yli 25 OJo. Kertomusvuoden alussa 28221: oluen ja muiden alkoholijuomien hintoja koro- Valmiste- Liikevaih- Yhteensä 28222: vero tovero 28223: tettiin keskimäärin 3,2 OJo. Alkoholijuomien % % % 28224: kuluttajahinnat olivat kertomusvuonna keski- 28225: määrin 6 OJo edellisvuotista korkeammat. Val- Väkevät alkoholijuomat ja 28226: viinit ................. 60 17 77 28227: misteverojen osuudet juomien hinnoista pysyi- Vahva olut .............. 40 17 57 28228: vät kertomusvuonna ennallaan. Keskiolut ················ 30 17 47 28229: Kertomusvuoden alussa dieselöljyn valmiste- 28230: Savukkeet ............... 52 17 69 28231: veroa korotettiin 7,4 penniä litralta ja mootto- Piipputupakka .......... 37 17 54 28232: ribensiinin valmisteveroa 3 penniä litralta. Sikarit ··················· 31 17 48 28233: Linja-autoliikenteen polttoaineen veron palau- 28234: tusmenettelystä luovuttiin kertomusvuoden Kaikkien välillisten verojen osuus tuotteiden 28235: alussa. Linja-autoliikenteelle annetaan vastaa- hinnoista on vieläkin suurempi, sillä useiden 28236: va tuki kilometritukena. tuotteiden hintoihin sisältyy myös tulleja, 28237: Kertomusvuoden alusta tärkkelysmakeutta- tuontimaksua ja tasausveroa sekä alkoholijuo- 28238: jat vapautettiin sokeriverosta ja valmistuspai- missa lisäksi Oy Alko Ab:n valtiolle tuloutta- 28239: kalla käyttöönotettu sokeri säädettiin verolli- maa ylijäämää. Myös polttoaineiden hinnoissa 28240: seksi. Lannoiteveroa korotettiin kertomusvuo- on verojen osuus huomattava. Valmisteveron 28241: den alussa 3 pennistä 5 penniin lannoitekilolta. ja/tai liikevaihtoveron lisäksi kannettiin polt- 28242: Eräiden valmisteverojen avulla pyritään ra- toaineista myös varmuusvarastointimaksua, jo- 28243: joittamaan haitallisten tuotteiden kulutusta. ka tuloutettiin suoraan varmuusvarastorahas- 28244: Tämän vuoksi verojen osuus tuotteiden hin- toon. 28245: 21 28246: 28247: 11. Valmisteverot 28248: 1987 1988 1989 Muutos 28249: 1989/88 28250: miljoonaa markkaa o/o 28251: 28252: Tupakkavero ................................................. . 2 122 2 382 2 610 10 28253: Olutvero ..................................................... . 1 606 1 961 2 228 14 28254: Alkoholijuomavero ........................................... . 3 869 4 261 4 566 7 28255: Elintarviketuotteiden valmistevero ............................. . 160 170 200 18 28256: Polttoainevero ............................................... . 3 193 4 170 4 563 9 28257: Muut valmisteverot ........................................... . 1 083 995 936 -6 28258: Yhteensä ................................................... . 12 033 13 939 15 103 8 28259: 28260: 28261: 28262: 28263: 4.4. Muut verot 28264: Kertomusvuonna kannettiin teollisuustuot- TulliUoman tuonnin osuus koko tuonnin 28265: teista merkitykseltään vähäistä Espanja-tullia arvosta oli kertomusvuonna 82,5 % ja parina 28266: lukuun ottamatta pelkästään yleistä tullia. Es- edellisenä vuonna 82,1 ja 83,5 %. 28267: panja-tullin kantokin päättyi 1. 7.1989 Espan- Tavaratuonnin perusteella kannettavaa ta- 28268: jan siirtyessä EEC-tullikohtelun piiriin. Lisäksi sausveroa, jolla maahan tuotavat tavarat ja 28269: kannettiin vähäisessä määrin EFTA- ja EEC- kotimaiset tuotteet pyritään saattamaan vero- 28270: tullia eräistä jalostetuista maataloustuotteista. tuksellisesti samaan asemaan, kannettiin kerto- 28271: Kertomusvuonna kannettiin tuontitullia 1 359 musvuonna 1 069 milj. markkaa, eli 14 % 28272: milj. markkaa eli 4Yz OJo edellisvuotista enem- enemmän kuin edellisenä vuonna. 28273: män. Viranomaisten antamista muista toimitus- 28274: Tuontimaksuja kannettiin kertomusvuonna kirjoista kuin passeista suoritettavan leimave- 28275: 135 milj. markkaa. Vuotta aiemmin oli tuonti- ron määriä korotettiin keskimäärin 10 prosen- 28276: maksuja kannettu 137 milj. markkaa. tilla (1021/88). Huomattava osa leimaverosta 28277: Tullien suhde tuontiin eri maaryhmittymissä kertyy asunto- ja kiinteistökaupoista sekä vel- 28278: oli: kakirjoista ja muista saamistodisteista. Leima- 28279: veroa kannettiin 5 998 milj. markkaa eli 26 % 28280: 1987 1988 1989 edellisvuotista enemmän. 28281: Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttama ylijäämä 28282: EFTA .................. 0,0 0,0 0,0 nousi kertomusvuonna 1 441 milj. markkaan 28283: EEC .................... 0,0 0,0 0,0 28284: Espanja ................. 5,0 3,5 2,0 eli 23 % suuremmaksi kuin vuonna 1988. Osal- 28285: SNTL .................. 0,0 0,0 0,0 taan Alkon tulokseen on vaikuttanut alkoholi- 28286: KEVSOS ··············· juomien hintojen korotus. 28287: Normaalitulli ............ 8,1 8,3 7.7 Leimaveron, auto- ja moottoripyöräveron ja 28288: Koko tuonti ............ 1,3 1,5 1.4 Oy Alko Ab:n ylijäämän lisäksi muita veroja 28289: 28290: 28291: 28292: 28293: 12. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut 28294: 1987 1988 1989 Muutos 28295: 1989/88 28296: miljoonaa markkaa o/o 28297: 28298: Tuontitulli ................................................... . 1 028 1 301 1 359 4 28299: Tuontimaksut ................................................ . 18 136 135 -1 28300: Tasausvero .................................................. . 847 938 1 069 14 28301: Yhteensä ................................................... . 1 894 2 376 2 563 8 28302: 22 28303: 28304: ja veronluonteisia tuloja olivat mm. moottori- kertomusvuonna 19 OJo enemmän kuin vuotta 28305: ajoneuvovero, lästimaksut, eräiden maatalous- aiemmin ja niitä kertyi yhteensä 14 071 milj. 28306: tuotteiden markkinoimismaksut, eräistä maa- markkaa. Varmuusvarastointimaksua kertyi 28307: taloustuotteista kannettavat tasausmaksut, 277 milj. markkaa eli 1 Y2 OJo edellisvuotista 28308: maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu enemmän, ja eräiden maataloustuotteiden 28309: sekä öljyjätemaksu. Varmuusvarastointimaksu markkinoimismaksua 12 milj. markkaa. Maa- 28310: kannettiin suoraan budjetin ulkopuoliseen var- taloustuotteista kannettavat tasausmaksut su- 28311: muusvarastorahastoon (891185). Näiden perus- pistuivat hieman ja niitä kertyi 138 milj. mark- 28312: temuutoksia on tarkasteltu liitteessä 3. Nämä kaa. 28313: "muut verot ja veronluonteiset tulot" tuottivat 28314: 28315: 28316: 13. Muut verot ja veronluontaiset tulot 28317: 1987 1988 1989 Muutos 28318: 1989/88 28319: miljoonaa markkaa % 28320: 28321: Leimavero ................................................... . 3 474 4 774 5 998 26 28322: Auto- ja moottoripyörävero ................................... . 3 933 4 859 5 445 12 28323: Moottoriajoneuvovero ........................................ . 620 531 716 35 28324: Oy Alko Ab:n ylijäämä ........................................ . 840 1 176 1 441 23 28325: Muut ........................................................ . 491 472 472 0 28326: Yhteensä ................................................... . 9358 11 814 14 072 19 28327: 28328: 28329: 28330: 28331: 4.5. Muut tulot 28332: Verot muodostavat valtiontalouden pääasial- sisijoituksista saaduista koroista ja osingoista 28333: lisen rahoituslähteen. Niiden osuus tuloista sekä valtion antamien lainojen koroista ja 28334: ilman lainanottoa on viime vuosina hieman kuoletuksista. Palveluista kannettuja maksuja 28335: noussut. Kuuden viimeksi kuluneen vuoden ovat mm. terveydenhuollon tulot, tutkimus- ja 28336: aikana osuus on ollut runsas 85 OJo. Veroilla ja tarkastustoiminnan tulot sekä erilaiset liiken- 28337: muilla tuloilla on viime vuosina rahoitettu yli teeseen liittyvät maksut. Myös kuntien osuudet 28338: 95 OJo valtion menoista ilman kuoletuksia. Net- valtion hoitamista tehtävistä, kuten verotoimis- 28339: tolainanotolla rahoitettavaksi on siten jäänyt tojen ja poliisilaitoksen menoista, paikallistei- 28340: keskimäärin runsas 4 OJo menoista. Kertomus- den menoista yms. sisältyvät muihin tuloihin. 28341: vuonna tulot ilman lainanottoa ylittivät menot Valtio sai antamistaan lainoista kertomus- 28342: ilman kuoletuksia 6 prosentilla, eikä otettuja vuonna korkotuloja 1 569 milj. markkaa eli 28343: lainoja tarvittu menojen rahoitukseen. Muiden 19 OJo enemmän kuin edellisenä vuonna. Korot 28344: tulojen kuin verotulojen osuus on pysynyt asunto- ja perusparannuslainoista kasvoivat 28345: 14-15 prosentin vaiheilla. Osa näistäkin tu- 15 OJo; korkotuotto suhteessa lainakantaan ker- 28346: loista on eräänlaisia veroja - ja kansainväli- tomusvuoden alussa nousi hieman ja oli 28347: sessä vertailussa ne sisällytetäänkin veroihin - 3,4 OJo. Muiden lainojen keskimääräinen tuotto 28348: vaikkakaan niiden suorittaminen ei yksityisen oli 4,4 OJo eli vajaan prosenttiyksikön suurempi 28349: kansalaisen osalta perustu "pakkoon". Tällai- kuin vuonna 1988. Valtion liikelaitosten rahoi- 28350: sia ovat mm. valtion osuus vedonlyönnistä tuskatteet supistuivat kertomusvuonna 7 OJo, ja 28351: hevoskilpailuissa saadusta tulosta, metsästys- niitä oli 2 308 milj. markkaa. 28352: ja kalastusmaksut sekä viivästyskorot, jäämä- Valtion myöntämiä lainoja maksettiin kerto- 28353: maksut ja veronlisäykset veronmaksun laimin- musvuonna takaisin 3 926 milj. markkaa eli 28354: lyömisestä määräaikana. 53 Y2 OJo enemmän kuin edellisenä vuonna. 28355: Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisis- Vuonna 1988 kasvu oli ollut 3 OJo. Takaisin 28356: ta palveluksista kannetuista maksuista, finans- maksetuista lainoista 1 530 milj. markkaa oli 28357: 23 28358: 28359: asunto- ja perusparannuslainoja, mikä vastasi tuksista valtio sai korkotuloja yhteensä 8 milj. 28360: 5, 7 OJo asuntolainojen kannasta kertomusvuo- markkaa. Valtio sai lyhytaikaisesti sijoittamil- 28361: den alussa. Ydinjätehuoltorahaston antamien leen varoille korkoa 9,1 %. 28362: lainojen takaisinmaksuja oli kertomusvuonna Obligaatioista saadut korkotulot kasvoivat 28363: 1 211 milj. markkaa. Loppuosa lainojen takai- kaksi ja puolikertaisiksi edellisvuotisiin verrat- 28364: sinmaksuista jakautui lähinnä maa- ja metsäta- tuna. Osinkotulot, joita vuosina 1987 ja 1988 28365: louden sekä teollisuuden ja muiden elinkeino- kertyi 370 milj. markkaa ja 425 milj. markkaa, 28366: jen osalle. Näiden valtiolta saamista lainoista nousivat 618 milj. markkaan. 28367: pääosa on annettu maatilatalouden kehittämis- Saadut osingot merkitsivät keskimäärin 9,9 28368: rahaston kautta. prosentin tuottoa budjettivaroin rahoitetulle 28369: Korot obligaatioista ja talletuksista kasvoi- valtionyhtiöiden osakepääomalle. Vuonna 28370: vat 16Yz %. Lyhytaikaiset sijoitukset kasvoivat 1988 vastaava tuotto oli 7,1 %. Muut kuin 28371: 4 515 milj. markkaa ja niistä kertyi korkoa verotulot olivat kertomusvuonna yhteensä 28372: yhteensä 1 024 milj. markkaa eli 29 % edellis- 19 916 milj. markkaa, mikä merkitsi 23 % 28373: vuotista enemmän. Valtion ulkomaisten laino- suurempia tuloja kuin edellisenä vuonna. 28374: jen nostojen yhteydessä tehdyistä valuuttatalle- 28375: 28376: 28377: 28378: 14. Muut tulot 28379: 1987 1988 1989 Muutos 28380: 1989/88 28381: miljoonaa markkaa % 28382: 28383: Sekalaiset tulot .............................................. . 7 442 8 346 10 008 20 28384: osuus veikkausvoittovaroista 1 ) ••.••••••.•••••.••••••.•.••••• 1 390 1 548 1 867 21 28385: veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä määräaika- 28386: na ....................................................... . 256 292 283 - 3 28387: valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit ................... . 54 64 39 -39 28388: mu~ ..................................................... . 5 741 6 442 7 819 21 28389: Korko- ja osinkotulot ja osuus valtion rahalaitosten voitosta ...... . 2 692 2 801 3 674 31 28390: Valtion liikelaitosten käyttötalouden rahoituskatteet ............. . 2 257 2 482 2 308 - 7 28391: Valtiolle takaisin maksetut lainat ............................... . 2 482 2 557 3 926 54 28392: 28393: Yhteensä ................................................... . 14 872 16 186 19 916 23 28394: 28395: 1 28396: ) Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta 28397: tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. 28398: 24 28399: 28400: 28401: 28402: 28403: 5. VALTION MENOT 28404: Vuoden 1989 varsinaisen tulo- ja menoar- 5,8 miljardia markkaa. Tästä 3,9 miljardia 28405: vion menot olivat 9,1 OJo suuremmat kuin markkaa oli valtionvelan nettokuoletuksia. 28406: vuonna 1988. Vuonna 1988 lainanoton budje- "Varsinaiset" menojen lisäykset olivat siten 28407: toinnissa siirryttiin nettomenettelyyn, ts. valtion nettomääräisesti vain 1,9 miljardia markkaa eli 28408: lainanotto merkitään nettomääräisenä budjetin 1,5 OJo varsinaisesta budjetista. Lisäbudj ettien 28409: tulopuolelle silloin kun uudet lainat ylittävät osuus kaikista budjetoiduista menoista supistui 28410: velan kuoletukset. Vastaavasti menopuolelle selvästi. Lisäbudjettien osuus on 1980-luvulla 28411: merkitään nettokuoletukset. Vuoden 1989 var- ollut keskimäärin 4,5 OJo. 28412: sinaisessa budjetissa nettolainanottoa arvioitiin Ensimmäiseen lisäbudjettiin otettiin vain ai- 28413: tarvittavan 2,4 miljardia markkaa, mikä siis van välttämättämiksi katsotut määrärahojen 28414: merkittiin budjetin tulopuolelle. Varsinaisen lisäykset. Näitä olivat lähinnä suomalaisten 28415: budjetin menojen niroelliskasvu edellisen vuo- valvontajoukkojen ylläpito- ja varustamisme- 28416: den budjetista oli lähes 2 prosenttiyksikköä not,yhteensä 230 milj. markkaa, jotka eivät 28417: pienempi kuin vuotta aiemmin. Menojen kas- sisältyneet viime aikojen budjettikäytännön 28418: vua pyrittiin hillitsemään, ja verrattuna vuoden mukaan varsinaiseen budjettiin. Kun toisaalta 28419: 1988 toteutuneisiin menoihin budjetoitujen me- mm. työttömyysturvamenoihin ja maatalous- 28420: nojen reaalikasvuksi arvioitiin kohtuulliset tuotteiden vientitukeen voitiin merkitä säästö- 28421: 2 OJo. jä, ensimmäisen lisäbudjetin nettolisäykseksi 28422: Vuonna 1989 annettiin 2 lisämenoarviota, jäi vain 2 milj. markkaa. 28423: joissa määrärahoja lisättiin nettomääräisesti Toisen lisäbudjetin menolisäykset olivat yh- 28424: teensä 4,0 miljardia markkaa ilman velan net- 28425: tokuoletuksia. Menojen vähennykset olivat yh- 28426: Kuvio 8. Kokonaistuotannon ja valtion menojen teensä 2,2 miljardia markkaa, joten nettoli- 28427: muutokset kiintein hinnoin säykseksi jäi 1,9 miljardia markkaa. Menojen 28428: % huomattavan suuret säästöt olivat osaksi väli- 28429: 8~----------------------------------~ 28430: töntä seurausta odotettua paremmasta talous- 28431: kehityksestä kertomusvuonna. 28432: Menojen lisäykset hallinnonaloittain on esi- 28433: 6 tetty taulukossa 15. Yksittäisistä menonlisäyk- 28434: sistä suurimmat olivat asuntolainat, 550 milj. 28435: markkaa, valtionosuus peruskoulujen käyttö- 28436: - kustannuksiin 263 milj. markkaa, kahdenväli- 28437: 4 nen lahjamuotoinen kehitysapu, 215 milj. 28438: markkaa, valtionosuudet kunnille sosiaalipal- 28439: - velujen käyttö kustannuksiin, 200 milj. mark- 28440: 2 28441: kaa sekä erikoissairaanhoidon käyttökustan- 28442: nuksiin samoin 200 milj. markkaa. 28443: Hyvän työllisyyskehityksen ansiosta työttö- 28444: myysturvaan varattuja määrärahoja voitiin vä- 28445: hentää 460 milj. markkaa ensimmäisen lisä- 28446: 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989* 28447: budjetin 140 milj. markan vähennyksen lisäksi. 28448: m Bruttokansantuote Valtiontalouden kassamenot Hyvää talouskehitystä heijastelee osittain myös 28449: EZSil markkinahintaan D ilman kuoletuksla kansaneläkelaitoksen arvioitua parempi tuloke- - 28450: 25 28451: 28452: 15. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1989 28453: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassalaskelma 28454: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä 28455: arvioksi vähennykset 28456: 28457: miljoonaa markkaa 28458: 28459: 21 Pl Tasavallan Presidentti ........... 15 15 0 15 14 14 28460: 22 Pl Eduskunta ...................... 195 197 197 196 195 28461: 23 Pl Valtioneuvosto ................. 154 154 2 156 153 156 28462: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ............. 3 512 3 513 528 4 041 4 032 3 823 28463: 25 Pl Oikeusministeriö ................ 1 574 1 574 45 1 619 1 602 1 564 28464: 26 Pl Sisäasiainministeriö ............. 4 218 4 244 96 4340 4 369 4 354 28465: 27 Pl Puolustusministeriö ............. 6 796 6 815 135 6 949 6 852 6 597 28466: 28 Pl Valtiovarainministeriö ........... 10 164 10 150 27 10 177 10 174 10 203 28467: 29 Pl Opetusministeriö ................ 22 243 22 281 693 22 974 23 144 22638 28468: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö .... 9 697 9 709 316 10 025 9 976 10 230 28469: 31 Pl Liikenneministeriö ............... 10 682 10 697 200 10 897 10 711 10 899 28470: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ... 4 464 4 469 153 4 623 4 561 4 725 28471: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ..... 35 999 35 931 -932 34 999 34 586 34 501 28472: 34 Pl Työministeriö ................... 3 916 3 917 78 3994 3 803 3 916 28473: 35 Pl Ympäristöministeriö ............. 5 093 5 102 785 5 888 5 871 5 798 28474: 36 Pl Valtionvelka .................... 5 453 5 403 3 691 9 094 9 415 9 417 28475: Yhteensä ............................ 124 175 124 171 5 817 129 988 129 459 129 030 28476: 28477: 28478: 28479: hitys ja vastaavasti valtionosuuksien säästymi- Budjettitalouden kassamenot olivat 385 milj. 28480: nen, yhteensä 1 055 milj. markkaa. Valtionve- markkaa pienemmät kuin budjetoidut menot. 28481: lan korkomenoihin merkittiin vähennystä 261 Ero oli viime vuosiin verrattuna tavanomaista 28482: milj. markkaa. Valtiontalouden odotettuakin pienempi, ja se aiheutui lähinnä siirrettyjen 28483: parempaa rahoitusaseman kehitystä kuvaa se, määrärahojen ja menorästien muutoksista (liite 28484: että alunperin budjetoidusta 2,4 miljardin mar- 2). Budjettitalouden kassamenot kasvoivat ni- 28485: kan nettolainanotosta voitiin kokonaan luopua mellisesti 8,5 % ja reaalisesti 2,0 % (ilman 28486: ja sen sijaan merkitä nettokuoletuksia jo toi- kuoletuksia). Kasvu pysyi siten niissä rajoissa, 28487: seen lisäbudjettiin 3,9 miljardia markkaa. mihin budjettia laadittaessa alunperin pyrittiin. 28488: Vuodelle 1989 budjetoidut kaikki määrära- Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään 28489: hat olivat 9,6 OJo suuremmat kuin edellisenä budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten 28490: vuonna (ilman velan kuoletuksia). valtion rahastojen menot. Rahastojen menot 28491: Tilinpäätöksen menot olivat 529 milj. mark- kasvoivat nimellisesti yli kolmanneksen eli pal- 28492: kaa pienemmät kuin budjetoidut. Arviomää- jon nopeammin kuin budjettitalouden menot. 28493: rärahoja ylitettiin 1 219 milj. markalla,mutta Valtiontalouden menojen kasvu oli käyvin hin- 28494: määrärahoja säästyi lisäbudjeteissa jo huo- noin 9,3 OJo ja kiintein hinnoin 2,7 %. Valtion 28495: mioon otettujen lisäksi 1 747 milj. markkaa. menojen hinta nousi keskimäärin 6,4 %. 28496: 28497: 28498: 28499: 28500: 5 .1. Valtion menot tehtävien mukaan 28501: Valtion menojen tehtävittäistä kehitystä tar- laitosten siirtymistä kokonaan budjetin ulko- 28502: kastellaan tässä luvussa kassamenojen pohjalta puolelle, mikä näennäisesti vähensi jossain 28503: kuten aiemminkin. Budjetin tehtävä- ja meno- määrin valtion kokonaismenojen kasvua. Val- 28504: lajiluokitukset, joihin kassalaskelmat pohjau- tion liikelaitosuudistusta on kuvattu jäljempä- 28505: tuvat, muuttuivat jonkin verran. Valtion ravit- nä luvussa 7 .1. 28506: semiskeskus, Valtion tietokonekeskus ja Val- Ilmailuhallinto muutettiin ns. budjettisidon- 28507: tion painatuskeskus muuttuivat ns. uusimuo- naiseksi valtion liikelaitokseksi, ja sen käyttö- 28508: toisiksi liikelaitoksiksi. Tämä merkitsi näiden menot siirtyivät sarakkeen ulkopuolelle, mikä 28509: 4 300924R 28510: 26 28511: 28512: Kuvio 9. Valtiontalouden menot, prosenttia brutto- tehtäviä kutsutaan usein julkisen vallan hyvin- 28513: kansantuotteesta 28514: vointitehtäviksi. Nämä menot kasvoivat kerto- 28515: % 28516: 15 ,------------------------------------, 28517: musvuonna kokonaismenojen tahdissa. Menot 28518: A 28519: elinkeinoja edistäviin, kansantalouden raken- 28520: netta parantaviin tehtäviin ovat noin neljännes 28521: kaikista valtion menoista. Kertomusvuonna 28522: niiden reaalinen lisäys nopeutui selvästi. Kol- 28523: lektiivisten, valtion yleisten tehtävien menot 28524: supistuivat reaalisesti, mihin vaikuttivat em. 28525: rakennemuutokset. Näiden osuus valtion me- 28526: noista on nykyisin noin kuudennes. Muut me- 28527: not ovat pääasiassa valtionvelan korkoja ja 28528: muita hoitomenoja sekä eläkemenoja, joita ei 28529: voi kohdistaa tiettyyn tehtävään. Uuden budje- 28530: tointikäytännön mukaan menopuolelle merki- 28531: tään valtionvelan nettokuoletukset, ts. uusien 28532: lainojen nostot ylittävä osa kuoletuksista. Net- 28533: 1984 1988 1989* tokuoletusten vuoksi muiden menojen osuus 28534: nousi kertomusvuonna yli kymmeneen prosent- 28535: A kotitalouksia palvelevat tehtävät tiin kaikista menoista. Ilman nettokuoletuksia 28536: B elinkeinojen edistäminen muut menot kasvoivat kiintein hinnoin pari 28537: C yleiset tehtävät prosenttia. Kasvua lisäsi jossain määrin eräi- 28538: D muut menot den menoerien siirtyminen valtion yleisistä teh- 28539: tävistä muihin menoihin. 28540: sekin pienensi budjetin loppusummaa. Meno- 28541: rakenteeseen vaikutti lisäksi mm. Valtion tek- 28542: nillisen tutkimuskeskuksen maksullisen palve- 5 .1.1. Yleiset tehtävät 28543: lutoiminnan palkkojen budjetoiminen käyttö- 28544: menomomentille, mikä näennäisesti pienensi Valtion yleisiin, kollektiivisiin tehtäviin käy- 28545: palkkausmenojen kasvua. Tehtävittäiseen ra- tettiin varoja reaalisesti noin prosentti vähem- 28546: kenteeseen vaikuttivat kuntien yleisten rahoi- män kuin edellisenä vuonna (taulukko 17). 28547: tusavustusten uudelleenjärjestely sekä uuden Budjetin rakennemuutokset hidastivat näiden 28548: työministeriön perustamiseen liittyneet muu- menojen kasvua arviolta 2 prosenttiyksikköä. 28549: tokset. 28550: Valtion menot tehtäväkokonaisuuksittain 28551: ryhmiteltynä on esitetty taulukossa 16. Edellä Yleinen hallinto 28552: mainitut muutokset kertomusvuonna pienentä- 28553: vät jonkin verran lähinnä yleisen hallinnon ja Yleisen hallinnon menojen reaalikasvu jatkui 28554: liikenteen menoja. verrattain nopeana. Tehtäväryhmittäinen me- 28555: Puolet valtion menoista suuntautui edelleen nokehitys oli epäyhtenäinen. Ylimmän päätök- 28556: pääasiassa kotitalouksille suoraan tulonsiirtoi- senteon menokehitykseen vaikutti vaalien 28557: na tai epäsuorasti palvelusten muodossa. Näitä ajoittuminen edelliseen vuoteen, ulkoasiainhal- 28558: 28559: 16. Valtiontalouden kassamenot 11 28560: Tehtäväkokonaisuus 1987 1988 1989 Muutos 1989/88, % 28561: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 28562: 28563: Yleiset tehtävät .............................. 16 861 18 752 19 659 5 -1 28564: Kotitalouksia palvelevat tehtävät .............. 52 868 59 268 64 913 10 3 28565: Elinkeinojen edistäminen ...................... 26 427 28 189 31 598 12 6 28566: Muut menot ................................. 20 134 11 267 16 229 44 35 28567: 28568: Yhteensä ................................... 116 289 117 476 132 400 13 6 28569: 11 28570: Ks. sivun 16 alaviitta 1. 28571: 27 28572: 28573: 17. Yleisten tehtävien kassamenot 28574: 28575: Tehtäväalue 1987 1988 1989 Muutos 1989/88, % 28576: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 28577: 28578: Yleinen hallinto ······························ 6 626 7 756 8 714 12 6 28579: Yleinen järjestys ja turvallisuus ················ 3 881 4 275 4 325 1 -4 28580: Maanpuolustus ······························ 6 354 6 721 6 620 -2 -7 28581: 28582: Yhteensä ................................... 16 861 18 752 19 659 5 -1 28583: 28584: 28585: 28586: 28587: linnon menoihin uusi Namibiaan lähetetty val- henkilöstön määrä kasvoi vajaan prosentin. 28588: miusjoukko sekä "muuhun yleiseen hallin- Tuonnin volyymi lisääntyi edelleen tuntuvasti 28589: toon" valtion liikelaitosuudistus. Kehitysyh- ja myös tuontitullausten määrä lisääntyi yli 28590: teistyömenojen kasvu hidastui selvästi, mutta 9 %. Vientituliausten määrä kasvoi lähes yhtä 28591: se oli silti keskimääräistä menojen kasvua no- paljon,vaikka viennin volyymi ei lisääntynyt- 28592: peampi. Tehtäväryhmittäinen kehitys oli seu- kään. Tullaussuoritteiden ja henkilöstön mää- 28593: raava!): rän kehityksen perusteella arvioituna tullilai- 28594: toksen tuottavuus lisääntyi 1980-luvulla keski- 28595: Määrän muutos määrin 4 Yz % vuodessa. Kertomusvuonna 28596: 1989/88 tuottavuuden arvioidaan kohonneen peräti 28597: % 9%. 28598: Ylin päätöksenteko.................... -5 Ulkoasiainhoidon menot kasvoivat nimelli- 28599: Valtiovarainhallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 sesti 30 % ja kiintein hinnoin lähes neljännek- 28600: Ulkoasiainhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 sen. Suuri kasvu aiheutui pääasiassa kansain- 28601: Kansainvälinen kehitysyhteistyö . . . . . . . . 8 28602: Muu yleinen hallinto....... . . . . . . . . . . . . -3 välisen rauhanturvaamistyön menojen lisäänty- 28603: misestä. Namibian itsenäistymisprosessiin liit- 28604: Yhteensä............................ 6 tyen alueelle lähetettiin suomalainen 890 mie- 28605: hen vahvuinen valvontajoukko kertomusvuo- 28606: Yleisen hallinnon laajimpia tehtäviä ruenoil- den maalis-huhtikuussa. Varsinaiset ulkoasi- 28607: la mitattuna ovat valtiovarainhallinto, kansain- ainhallinnon menot kasvoivat nimellisesti 14 % 28608: välinen kehitysyhteistyö sekä "muu yleinen 845 milj. markkaan. Kertomusvuonna perus- 28609: hallinto". tettiin suurlähetystö Santiago de Chileen, pysy- 28610: Valtiovarainhallinnon menot kasvoivat reaa- vä edustusto Euroopan neuvostossa Strasbour- 28611: lisesti 6 o/o. Verojen ennakkoperinnässä siirryt- giin sekä eräitä muita toimipisteitä. 28612: tiin prosenttipidätysjärjestelmään. Muutos lisä- Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön osoitet- 28613: si verotoimistojen asiakaspalvelun työtä. Uusi tiin budjettivaroja yhteensä 3 112 milj. mark- 28614: liikevaihtoverotusmenettely ja organisaatio tu- kaa. Kehitysavun maksatukset olivat 3 025 28615: livat käyttöön vuoden 1989 alusta. Liikevaihto- milj. markkaa. Lisäys edellisvuotisista oli ni- 28616: verotustehtävät siirrettiin vuoden 1988 lopussa mellisesti 19 % ja reaalisesti 11 Yz %. Suhteu- 28617: kokonaan lääninverovirastojen hoidettaviksi ja tettuna bruttokansantuotteeseen kehitysapu 28618: erillinen liikevaihtoverohallinto lakkautettiin. kohosi 0,59 prosentista arviolta 0,63 prosent- 28619: Verotoimistoissa käsiteltiin 4,9 miljoonaa ve- tiin huolimatta kansantuotteen nopeasta kas- 28620: roilmoitusta; veroilmoitusten määrä lisääntyi vusta. Kahdenvälisen kehitysavun osuus oli yli 28621: kolmessa vuodessa 3 Yz %. Liikevaihtovero- kolme viidennestä. Hallitus antaa kehitysyh- 28622: velvollisten määrä lisääntyi samaan aikaan lä- teistyöstä erillisen kertomuksen. 28623: hes kymmeneksen 109 200:aan. Verohallinnon 28624: henkilöstön määrän jatkuva kasvu kääntyi lie- 28625: vään laskuun kertomusvuonna. Tullilaitoksen 28626: Yleinen järjestys ja turvallisuus 28627: n Määrän muutoksia laskettaessa on käytetty tässä ja 28628: jäljempänä esitetyissä vastaavissa asetelmissa ao. tehtä- 28629: väalueen keskimääräistä hintojen muutosta, sillä hin- Tehtäväalueen menot yhteensä supistuivat 28630: taindeksit tuotetaan menolajien lisäksi vain tehtäväalu- reaalisesti yli 4 %. Supistuminen aiheutui pää- 28631: etasolla. asiassa eräiden valtionapujen uudelleenjärjeste- 28632: 28 28633: 28634: lystä. Kertomusvuoden alusta tuli voimaan laki Määrän muutos 28635: kuntien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä 1989/88 28636: rahoitusavustuksista, jolloin mm. palo- ja pe- % 28637: 28638: lastustoimen sekä aluehälytyskeskusten valti- Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 28639: onosuudet korvattiin asukaslukuperusteisella Poliisitoimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 28640: valtionosuudella. Tehtäväluokitukseen tämä Oikeudenkäyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 28641: Vankeinhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 4 28642: vaikutti siten, että em. valtionosuudet siirtyivät Palo- ja pelastustoimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . -62 28643: yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta Rajojen vartiointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 28644: "muihin tehtäviin". Palo- ja pelastustoimen Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 4 28645: menot supistuivat muutoksen vuoksi näennäi- 28646: sesti yli kolme viidennestä. Valtionosuusjärjes- 28647: telmän muutosta kuvataan lisäksi jäljempänä 28648: "muiden tehtävien" yhteydessä. Maanpuolustus 28649: Poliisitoimen menot kasvoivat reaalisesti 28650: 1 Yz OJo. Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädän- Maanpuolustusmenot yhteensä supistuivat 28651: nön uudistamiseen liittyen poliisin henkilöstöä nimellisestikin hieman. Valtaosa menoista ai- 28652: lisättiin 99 uudella viralla. Virat perustettiin heutuu sotilaallisesta maanpuolustuksesta. 28653: rikostutkintaan ja koulutukseen. Poliisin orga- Taloudellinen maanpuolustus käsittää var- 28654: nisaatiorakennetta kehitettiin mm. yhdistämäl- muusvarastoinnin. Varmuusvarastoinnin me- 28655: lä eräitä nimismiespiirejä. Poliisitoimen koko not rahoitetaan nykyisin pääasiassa varmuus- 28656: henkilöstövahvuus oli lähes 11 900, josta noin varastointimaksuin, JOita kertyi 277 milj. 28657: 8 400 oli poliisimiehiä. Henkilöstö lisääntyi 85 markkaa. Varmuusvarastoinnin menot olivat 28658: hengellä. 142 milj. markkaa, josta pääosa käytettiin 28659: Oikeudenkäytön menojen reaalinen lisäys oli materiaalihankintoihin. Menot jäivät vajaaseen 28660: vähäinen. Kasvua pienensi yleisen oikeus- puoleen edellisvuotisista. 28661: aputoiminnan menojen osittainen siirtyminen Sotilaallisen maanpuolustuksen menot olivat 28662: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin ja samalla 6 345 milj. markkaa, mikä on 1,3 OJo brutto- 28663: "muihin tehtäviin". Ylimpien tuomioistuinten kansantuotteesta. Suhdeluku aleni hieman 28664: työtilanne säilyi hyvänä. Hovioikeuksien juttu- edellisvuotisista. Menojen kasvua hillitsi edel- 28665: ruuhkaa saatiin erillismäärärahojen turvin jon- leen koulutettavien varusmiesten määrän vähe- 28666: kin verran puretuksi. Lääninoikeuksien muo- neminen tuhannella 30 tuhanteen. Reservin 28667: dostamista alueellisiksi hallintotuomioistuimik- kertausharjoituksiin kutsuttiin 1 500 reservi- 28668: si koskeva lainsäädäntö tuli voimaan kerto- läisiä enemmän kuin edellisenä vuonna, yh- 28669: musvuoden marraskuun alusta lukien, jolloin teensä 48 500 miestä. Asevelvollisten ylläpito- 28670: lääninoikeudet siirtyivät oikeusministeriön hal- menot olivat 593 milj. markkaa, nimellisesti ne 28671: linnonalalle. Alioikeuksien työmäärä on käsi- jäivät lähes ennalleen. Puolustusvoimien kalus- 28672: teltävien asioiden määrällä mitattuna kasvanut ton hankkimiseen käytettiin kaikkiaan 1 890 28673: 1980-luvun puolivälin jälkeen keskimäärin 4 OJo milj. markkaa. Hankintamenot supistuivat re- 28674: vuodessa, ja erillislisämäärärahoista huolimat- aalisesti lähes 8 OJo, mikä aiheutui maksatusten 28675: ta eräät alioikeudet olivat kertomusvuonna siirtymisestä seuraavaan vuoteen. 28676: pahoin ruuhkautuneet. Myös vesioikeuksien Puolustusvoimien rauhanajan organisaation 28677: jutturuuhka kasvoi. kehittämisen tämänkertainen vaihe saatiin ker- 28678: Vankeinhoidon menot supistuivat reaalisesti tomusvuonna lähes päätökseen. Maavoimien 28679: vajaa 4 OJo. Vankiluvun aleneminen jatkui. organisaatiouudistuksen yhteydessä lakkautet- 28680: Kertomusvuonna vankien päivittäinen keski- tiin kaikkiaan neljä joukko-osastoa, luovutaan 28681: määrä, vajaa 3 400, oli lähes neljänneksen pääosin neljästä varuskunta-alueesta, ja yli 28682: pienempi kuin esimerkiksi vuonna 1985. 1 500 henkilöä voitiin sijoittaa uusiin tehtäviin. 28683: Rajavartiolaitoksen tehtävät pysyivät ennal- Vuonna 1989 puolustusvoimiin perustettiin yh- 28684: laan. Kertomusvuonna käynnistettiin organi- teensä 25 uutta virkaa. Työministeriön määrä- 28685: saatiouudistus, mikä merkitsee tehtäväraken- rahoilla oli palkattuna keskimäärin 850 henki- 28686: teen keventämistä ja uudelleenpainotusta. löä. Uuden työllisyyslain edellyttämän työllis- 28687: Myös rajavartiolaitoksen menot supistuivat. tämisvelvoitteen perusteella puolustusvoimissa 28688: Tehtäväalueen menojen reaalinen kehitys oli oli palkattuna noin 900 henkeä kuten edellise- 28689: seuraava: nä vuonna. 28690: 29 28691: 28692: Puolustuslaitoksen kiinteistömenot olivat Iujen menot sekä opintotuki. Myös ammatti- 28693: yhteensä 596 milj. markkaa. Reaalisesti ne opetuksen menot jatkoivat reaalista kasvuaan. 28694: supistuivat yli kymmeneksen mm. talonraken- Tehtäväryhmittäinen kehitys oli seuraava: 28695: nusinvestointien vähenemisen vuoksi. Maan- 28696: puolustusmenojen kehitys tehtäväryhmittäin 28697: Määrän muutos 28698: oli seuraava: 1989/88 28699: % 28700: 28701: Määrän muutos Hallinto ............................. . 10 28702: 1989/88 Yleissivistävä opetus ................. . 3 28703: % Ammattiopetus ...................... . 3 28704: Korkeakouluopetus .................. . 9 28705: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Aikuiskoulutus ....................... . 3 28706: Sotilaallinen maanpuolustus . . . . . . . . . . . - 4 Opintotuki ........................... . 14 28707: Taloudellinen maanpuolustus . . . . . . . . . . -59 Yleinen tutkimus ..................... . 1 28708: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 7 Muill ................................ . 3 28709: Yhteensä............................ 4 28710: 28711: 28712: 28713: 28714: 5 .1.2. Kotitalouksia palvelevat Kuvio 10. Kotitalouksia palvelevien tehtävien me- 28715: tehtävät not, prosentteina bruttokansantuotteesta 28716: % 28717: 6~------------------------------------~ 28718: Valtion ns. hyvinvointitehtävien menot kas- 28719: voivat nimellisesti vajaa 10 OJo ja reaalisesti 28720: 2 l/z %. Menojen kasvua hillitsi selvästi hyvä 28721: työllisyys suotuisan suhdannekehityksen ansi- 28722: osta, ja tästä seurannut työttömyysturvameno- 28723: jen säästyminen. Menoja pienensivät jonkin 28724: verran myös tehtäväalueiden väliset siirtymät. 28725: Tehtäväkokonaisuus kattoi edelleen varsin tar- 28726: koin puolet kaikista valtion menoista, kun 28727: menoihin ei sisällytetä velan kuoletuksia. Tun- 28728: tuvimmin kasvoivat opetuksen ja terveyden- 28729: huollon menot. Sosiaaliturvan menot supistui- 28730: vat hieman kiintein hinnoin tavanomaisesta 28731: poiketen. 28732: 1984 1988 1989* 28733: 28734: Opetus, tiede ja kulttuuri A opetus, tiede ja kulttuuri 28735: B sosiaaliturva 28736: Koko tehtäväalueen menojen reaalikasvu oli c terveydenhuolto 28737: 4 %. Merkittävimmin lisääntyivät korkeakou- o asuminen ja ympäristö 28738: 28739: 28740: 28741: 28742: 18. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot 28743: 28744: Tehtäväalue 1987 1988 1989 Muutos 1989/88, % 28745: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 28746: 28747: Opetus, tiede ja kulttuuri ..................... 18 439 20 338 22 549 11 4 28748: Terveydenhuolto ............................. 9 488 10 359 11 472 11 4 28749: Sosiaaliturva ................................. 20 221 21 800 23 078 6 -1 28750: Asuminen ja ympäristö ....................... 4 720 6 771 7 814 15 7 28751: 28752: Yhteensä ................................... 52 868 59 268 64 913 10 3 28753: 30 28754: 28755: Yleissivistävän opetuksen menojen vajaan 3 Lukioissa oppilaskohtaiset käyttömenot olivat 28756: prosentin reaalikasvuun vaikutti oppilas- samaa suuruusluokkaa kuin peruskouluissa, 28757: määrän lisääntyminen yli 10 000 oppilaalla. 18 000 markkaa. Valtionosuus käyttömenoihin 28758: Lukuvuoden alkaessa 1989 vuosiluokilla 1-9 oli vastaavasti 12 200 markkaa oppilasta koh- 28759: oli oppilaita 582 000 ja lisäksi esiopetuksessa ja den. 28760: lisäopetuksessa yhteensä 5 450 oppilasta. Pe- Ammattiopetukseen käytetyt valtion varat 28761: ruskoulujen määrä kääntyi lievään kasvuun, kasvoivat reaalisesti kolme prosenttia. Menot 28762: kouluja oli 4 868. Valtionosuuksia ja -avustuk- olivat kaikkiaan 4 608 milj. markkaa. Kasvu 28763: sia maksettiin peruskoulujen menoihin kaik- aiheutui mm. oppilasmäärän selvästä lisäänty- 28764: kiaan 7 328 milj. markkaa eli nimellisesti misestä. Keskiasteen ammatillisessa perus- 28765: 9 llz OJo edellisvuotisia enemmän. Reaalikasvu koulutuksessa oli noin 69 400 aloituspaikkaa, 28766: oli siten kolmisen prosenttia. Peruskoulun joista 4 500 väliaikaisessa koulutuksessa. Oppi- 28767: käyttömenot oppilasta kohti olivat 18 000 laitosten määrä oli sama kuin edellisenä syksy- 28768: markkaa, ja valtionosuudet vastaavasti 12 400 nä. Kertomusvuonna perustettiin seitsemän 28769: markkaa. Päivälukioiden oppilasmäärä on vii- uutta oppilaitosta, joista kaksi terveydenhuol- 28770: me vuosina vähentynyt jatkuvasti. Oppilaita toalalle. Toisaalta mm. metsä- ja puutalousop- 28771: oli kertomusvuoden syyslukukaudella yhteensä pilaitoksia lakkautettiin. 28772: 87 900 eli 11 600 oppilasta vähemmän kuin Ammatillisissa oppilaitoksissa oli syksyllä 28773: viisi vuotta aiemmin. Päivälukioiden lisäksi 1989 yhteensä 154 000 oppilasta, lisäys oli noin 28774: iltaopiskelijoita oli lukioasteella noin 11 500. 3 200. Oppilasmäärän lisäys painottui sosiaali- 28775: Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin oli alan ja terveydenhuolto-oppilaitoksiin kuten 28776: 1 155 milj. markkaa, nimelliskasvu oli 5 Yz OJo. edellisenä vuonnakin (taulukko 19). 28777: 28778: 28779: 19. Ammatillisten oppilaitosten oppilasmäärä syksyllä 1989 28780: Oppilaitoksia Oppilaita Muutos 28781: 28782: Ammattioppilaitokset ......................................... . 115 46 700 -1 460 28783: Maatalousalan oppilaitokset ................................... . 61 5 470 150 28784: Teknilliset oppilaitokset ....................................... . 32 18 650 820 28785: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset ............................ . 44 5 530 70 28786: Kauppaoppilaitokset .......................................... . 72 32 150 150 28787: Terveydenhuolto-oppilaitokset ................................ . 47 22 200 2 350 28788: Sosiaalialan oppilaitokset ..................................... . 25 6 100 1 770 28789: Koti- ja laitostalousoppilaitokset ............................... . 54 5 300 28790: Muut oppilaitokset ........................................... . 93 11 800 115 28791: Yhteensä ................................................... . 543 153 900 3 225 28792: 28793: 28794: 28795: Korkeakouluopetuksen menot kasvoivat ker- kintoihin käytettiin varoja 265 milj. markkaa 28796: tomusvuonna reaalisesti noin 7 %. Menot yh- eli nimellisesti 16 % enemmän kuin edellisenä 28797: teensä olivat 3 525 milj. markkaa, josta lähes vuonna. Kun etenkin atk-laitteistojen hintake- 28798: kolme viidesosaa on palkkausmenoja. Korkea- hitys oli varsin edullinen, reaalinen lisäys oli 28799: kouluopiskelijoiden määrä syksyllä 1989 oli merkittävä. Korkeakoulujen talonrakennusin- 28800: 109 061. Käyttömenot opiskelijaa kohti kaikis- vestoinnit kasvoivat kiintein hinnoin 5 %. 28801: sa yliopistoissa ja korkeakouluissa olivat keski- Kaikki korkeakoulumenot olivat 0, 71 % brut- 28802: määrin 33 000 markkaa. Korkeakoulujen ope- tokansantuotteesta. Suhdeluku on ollut kor- 28803: tus- ja tutkimusvälineiden sekä kaluston han- keimmillaan 0,75 % vuonna 1976. 28804: 28805: 20. Korkeakoululaitoksen opiskelijat, opettajat ja tutkinnot 28806: 1987 1988 1989 28807: 28808: Uusia opiskelijoita ...................................................... . 14 528 14 980 15 571 28809: Opiskelijoita yhteensä ................................................... . 97 672 101 610 109 061 28810: Suoritettuja tutkintoja ................................................... . 10 280 10 500 10 316 28811: Opettajia ............................................................... . 7538 7650 7 744 28812: 31 28813: 28814: Aikuiskoulutuksen menot kasvoivat reaali- tuloturvan menot supistuivat kiintein hinnoin 28815: sesti 3 Yz OJo. Kansalais- ja työväenopistojen 5 o/o. 28816: sekä kansanopistojen valtionavut kasvoivat re- Lapsilisiä korotettiin vuoden 1989 lokakuun 28817: aalisesti 6-7 %, sen sijaan työllisyyskoulutuk- alusta lukien 17 % eli yhtä paljon kuin vuotta 28818: sen menot supistuvat kiintein hinnoin muuta- aiemmin. Korotuksen jälkeen lapsilisä vaihteli 28819: man prosentin. Työllisyyskoulutuksen suoritta- 3 060 markasta 7 188 markkaan vuositasolla 28820: neiden määrä väheni tuhannella 26 OOO:een. lapsen järjestysluvusta riippuen. Alle 3-vuoti- 28821: Valtion opintotukimenot olivat kaikkiaan aille maksettiin lisäksi 1 284 markan korotus 28822: 1 349 milj. markkaa. Nimellinen lisäys oli yli vuodessa. Lapsilisän reaaliarvo lasta kohti 28823: viidennes, reaalinen noin 13 %. Opintorahaa nousi lähes 10 %. Lapsilisää saavien lasten 28824: maksettiin kaikkiaan 968 milj. markkaa ja lukumäärä kasvoi lievästi. Lapsilisämenot oli- 28825: opintolainojen korkotukea ja takausvastuita vat kaikkiaan 3 500 milj. markkaa. Vuonna 28826: 274 milj. markkaa. Opintoraha oli keskimäärin 1989 maksettiin perhe-eläkkeitä 222 milj. 28827: 3 866 markkaa ja opintolainatakaus 11 128 markkaa eli 3 % vähemmän kuin edellisenä 28828: markkaa saajaa kohti vuodessa. Opintorahaa vuonna. Vähennys johtui eläkekannan piene- 28829: sai 222 000 ja opintolainaa 148 000 opiskelijaa. nemisestä. 28830: Opintorahan perusasaa korotettiin selvästi yli Lasten kotihoidon tuki on yhtenäisen suun- 28831: kustannustason nousun opiskelijoiden velkaan- nittelu- ja valtionosuusjärjestelmän piirissä. 28832: tumisen vähentämiseksi ja tuen kehittämiseksi. Tuen voimakas kasvu tasaantui kertomusvuon- 28833: Esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa opis- na. Kunnille maksettiin valtionosuuksia yh- 28834: kelevien opintorahan korotus oli heinäkuun teensä 675 milj. markkaa eli 14 % enemmän 28835: alusta lukien 26 % ja korkeakouluissa opiske- kuin vuonna 1988; reaalikasvu oli edelleen 28836: levien 19 %. Kolmivuotinen aikuisopintoraha- huomattava. Kotihoidon tuen perusosa oli 28837: kokeilu käynnistyi heinäkuun alusta 1987. Ai- vuoden 1989 alusta lukien 1 300 mk, sisarkoro- 28838: kuisopintorahamenot kohosivat kertomus- tus alle 3-vuotiaasta sisaruksesta 260 mk ja 28839: vuonna noin 60 % 68 milj. markkaan. tulosidonnainen lisäosa täysimääräisenä 1 040 28840: mk kuukaudessa. 28841: Valtion työttömyysturvamenot olivat kaik- 28842: Sosiaaliturva kiaan 1 996 milj. markkaa. Menot vähenivät 28843: parantuneen työllisyyden ansiosta nimellisesti 28844: Sosiaaliturvamenot kasvoivat nimellisesti 17 % ja reaalisesti yli viidenneksen. Työttö- 28845: vain 6 %, ja ne supistuivat reaalisesti noin myysturvaetuuksia korotettiin keskimäärin 28846: prosentin. Menojen kasvua hillitsi erityisesti 10,4 %. Peruspäiväraha nousi 86 markasta 95 28847: työllisyyden parantuminen, mikä vähensi työt- markkaan. Valtion rahoittaman perusturvan 28848: tömyysturvamenoja. Myös eräät eläkemenot kokonaismenot olivat 950 milj. markkaa. Me- 28849: supistuivat eläkekannan alenemisen vuoksi. not vähenivät nimellisesti 27 % . Ansioon suh- 28850: Valtion sairausvakuutusmenot vähenivät osin teutetun työttömyysturvan menot olivat 1 908 28851: maksuperustemuutosten takia. Lisäksi palkka- milj. markkaa, josta valtion osuus on 48 %. 28852: turvamenot siirtyivät sosiaaliturvasta työllisyy- Valtion osuus työttömyyskassoille väheni ni- 28853: den hoidon puolelle. Tehtäväryhmittäinen me- mellisesti 5 %. Ansioturvan mukainen keski- 28854: nokehitys oli seuraava: määräinen etuus oli 166 mk päivässä. 28855: Vuonna 1989 valtio maksoi osuutenaan sai- 28856: Määrän muutos 28857: rausvakuutuksen kustannuksiin 1 223 milj. 28858: 1989/88 markkaa eli 3 Yz % vähemmän kuin vuonna 28859: % 1988. Vähenemiseen vaikutti työnantajan sai- 28860: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 rausvakuutusmaksun korotus 0,25 prosenttiyk- 28861: Toimeentuloturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -5 siköllä kertomusvuoden toukokuun alussa. 28862: Sosiaalipalvelukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Maksetut sairausvakuutuskorvaukset kasvoivat 28863: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 11 % noin 8,8 miljardiin markkaan. 28864: Valtion maksama osuus kansaneläkelaista 28865: johtuvista kustannuksista kasvoi 8 % ja oli 28866: Valtaosa valtion sosiaaliturvamenoista on 1 562 milj. markkaa. Vakuutusmaksut pysyi- 28867: toimeentuloturvaa, mikä puolestaan on pää- vät ennallaan. Kansaneläkemenot olivat yh- 28868: asiassa tulonsiirtoja kotitalouksille. Toimeen- teensä 14,7 miljardia markkaa. Eläkkeensaa- 28869: 32 28870: 28871: jien lukumäärä kasvoi yli 15 OOO:lla, ja kan- tömän pakolaishuollon piirissä oli noin 1 000 28872: saneläkkeen saajia oli vuoden päättyessä yli pakolaista ja heidän omaistaan. 28873: milJoOna. Keskimääräinen kansaneläke nousi Valtion menot sosiaalipalvelujen rahoittami- 28874: 5 OJo. seen kasvoivat viime vuosien tapaan tuntuvas- 28875: Valtionosuudet maatalousyrittäjäeläkkeisiin ti. Valtaosa menoista on valtionosuuksia kun- 28876: olivat 1 575 milj. markkaa, yrittäjäeläkkeisiin tien järjestämiin sosiaalipalveluihin. Toiminto- 28877: 142 milj. markkaa ja merimieseläkkeisiin 87 jen kehittämisen painopisteet, lasten päivähoi- 28878: milj. markkaa. Valtionosuus yrittäjäeläkkeisiin to, kotipalvelu, sosiaalityö ja asumispalvelut, 28879: pieneni edelleen jyrkästi vakuutusmaksutulojen olivat ennallaan. Vuosia 1989-1993 koskevas- 28880: suotuisan kehityksen ansiosta. Muissa tässä sa valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväksyt- 28881: mainituissa eläkemuodoissa valtionosuudet tiin yhteensä 3 500 uutta virkaa. Vuoden 1989 28882: kasvoivat 10-12 OJo. Kussakin eläkejärjestel- lopussa kunnissa ja kuntainliitoissa toimi sosi- 28883: mässä eläkkeiden lukumäärä kasvoi edelleen aalihuollon tehtävissä yhteensä noin 100 000 28884: selvästi eli 2-5 OJo. henkeä. Heistä noin puolet oli kasvatus- ja 28885: Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 1989 rin- ohjaustehtävissä. Valtionosuudet käyttökus- 28886: tamasotilaseläkkeitä ja rintamalisiä asumistu- tannusten ennakoihin ja loppueriin olivat yh- 28887: kineen 789 milj. markkaa eli hieman vähem- teensä 6 434 milj. markkaa, ja niiden nimellis- 28888: män kuin vuonna 1988. Rintamasotilaseläk- kasvu 14 OJo. 28889: keen saajien määrä väheni vuoden aikana noin Lomatoiminnan avustuksiin käytettiin 1 040 28890: puoleen. Etuudet maksetaan kokonaan valtion milj. markkaa ilman raha-automaattivaroja; 28891: varoista. Valtio rahoittaa myös rintamavete- niroelliskasvu oli 10 OJo. Valtion kustannukset 28892: raanien varhaiseläkkeet. Eläkemenot hoitoku- maatalousyrittäjien vuosiloma-, sijaisapu- ja 28893: luineen vähenivät yli kolmanneksen eläkkeen- viikkovapaatoiminnoista olivat yhteensä 1 006 28894: saajien vähentymisen myötä. milj. markkaa. Pienyrittäjien vuosilomajärjes- 28895: Tapaturmavirasto maksoi sodista kärsimään telmän kustannukset olivat 28 milj. markkaa. 28896: joutuneille erilaisia korvauksia yhteensä 1 882 Raha-automaattiyhdistyksen tuotolla rahoitet- 28897: milj. markkaa. Niroelliskasvu oli 10 OJo. Kor- tiin useiden eri yksityisten yhteisöjen järjestä- 28898: vaukset on pääosin sidottu TEL-indeksiin. Sai- miä sosiaalipalveluja (ml. lomatoiminta) yh- 28899: raanhoitokustannukset sekä kuntoutus- ja lai- teensä 447 milj. markalla, avustukset lisääntyi- 28900: toshuoltokustannukset nousivat edelleen nope- vät reaalisesti yli kymmeneksen. 28901: asti. 28902: Kunnalliseen toimeentuloturvaan kuuluvat 28903: toimeentulotuki, elatustuki ja sotilasavustuk- Terveydenhuolto 28904: set. Valtionosuuden ennakkoja ja loppueriä 28905: maksettiin yhteensä 561 milj. markkaa. Vuo- Terveydenhuollon tmmmnan tavoitteet ja 28906: den 1989 alusta lukien toteutetussa uudistuk- voimavarojen lisäykset vahvistettiin terveyden- 28907: sessa eräitä tarveharkintaisia menoeriä siirret- huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa vuo- 28908: tiin perusasaan ja sen määrää korotettiin. Uu- sille 1989-1993. Valtion terveydenhuoltome- 28909: distetun tulotuen perusosa oli vuoden 1989 nojen kasvu nopeutui lähes 4 prosenttiin. Kehi- 28910: alusta lukien 1 655 mk kuukaudessa yksinäisil- tys tehtäväryhmittäin oli seuraava: 28911: lä henkilöillä ensimmäisessä kuntaryhmässä. 28912: Toimeentulotukea myönnettiin kertomusvuon- 28913: Määrän muutos 28914: na 313 000 henkilölle. 1989/88 28915: Muita toimeentuloturvan menoja ovat mm. % 28916: invalidiraha, asevelvollisten kotiuttamisraha ja Tutkimuslaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -9 28917: pakolaishuolto. Vammaistukilaki tuli voimaan Ympäristöterveydenhuolto . . . . . . . . . . . . . -7 28918: kertomusvuoden alusta lukien, ja samalla ku- Kansanterveystyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 28919: mottiin invalidirahalaki. Invalidirahakustan- Erikoissairaanhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 28920: nukset vähenivät 95 milj. markasta 2 milj. Yhteensä............................ 4 28921: markkaan. Asevelvollisten kotiuttamisrahaa 28922: maksettiin 10 milj. markkaa. Pakolaishuollon 28923: menot olivat yhteensä 35 milj. markkaa. Uusia Tutkimuslaitosten menojen reaalinen supis- 28924: pakolaisia saapui Suomeen vuonna 1989 yh- tuminen aiheutui lähinnä kansanterveyslaitok- 28925: teensä noin 520, ja vuoden 1989 lopussa välit- sen investointimenojen vähenemisestä. Ympä- 28926: 33 28927: 28928: ristöterveydenhuollossa menot supistuivat hen- tarkoitettujen palvelujen tuottamiseksi. Kan- 28929: kilöstösiirtojen vuoksi. santerveystyön kehittämistä kertomusvuonna 28930: Kansanterveystyötä toteutettiin voimassa ol- haittasi edellisestä vuodesta pahentunut henki- 28931: leen valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti. löstöpula. 28932: Suunnitelmassa on otettu huomioon Suomen Kansanterveystyön käyttökustannuksiin 28933: terveyspolitiikan pitkän aikavälin tavoiteohjel- maksetut valtionosuuden ennakot ja loppuerät 28934: ma Terveyttä kaikille vuoteen 2 000. Kerto- olivat yhteensä 4 676 milj. markkaa. Lisäys oli 28935: musvuonna jatkettiin väestövastuisen tervey- nimellisesti 13 %. Valtionosuuksia investoin- 28936: denhuollon kokeiluja. Tavoitteena on, että lää- teihin maksettiin 115 milj. markkaa. Raha- 28937: kärien ja terveydenhoitajien työ voitaisiin as- automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettiin 28938: teittain järjestää paikallisiin olosuhteisiin so- avustuksia yksityisten yhteisöjen järjestämiin 28939: veltuvalla tavalla. Valtakunnallisessa suunnitel- kansanterveyspalveluihin 117 milj. markkaa. 28940: massa korostettiin yhteistyön lisäämistä tervey- Erikoissairaanhoidon toimintojen kehittämi- 28941: denhuollon, sosiaalihuollon ja kunnallisen rait- sen peruslinjat ja painoalueet pysyivät ennal- 28942: tiustyön tehtävissä. Pitkäaikaissairaanhoidon laan. Erikoissairaanhoidosta vastaavan sairaa- 28943: tehostaminen oli edelleen kansanterveystyön laverkoston rakennustyöt olivat lähinnä perus- 28944: keskeisenä tavoitteena. Kotisairaanhoidon tu- korjauksia ja laajennustöitä. Uusina hankkei- 28945: kena on kehitetty myös päiväsairaanhoitoa ja na aloitettiin Etelä-Saimaan keskussairaalan 28946: jaksottaista vuodeosastohoitoa yhteistyössä so- laajennus ja peruskorjaus sekä Satakunnan 28947: siaalihuollon ja vanhainkotitoiminnan kanssa. keskussairaalan lisärakennuksen rakentami- 28948: Järjestelmällisen hammashuollon piiriä laa- nen. Kertomusvuonna hyväksyttiin valtion- 28949: jennettiin 1. 7.1989 lukien vuosina 1958 ja 1959 osuuteen oikeuttaviksi yhteensä 754 uuden 28950: ja sen jälkeen syntyneisiin. Terveyskeskusten henkilön palkkauksesta aiheutuvat kustannuk- 28951: sairaaloissa oli sairaansijoja vuoden lopussa set. Erikoissairaanhoidon sairaansijojen määrä 28952: noin 25 000. Yli 65-vuotiaiden hoitoon käytet- oli ennakkotietojen mukaan 31 700, hoitopäi- 28953: tiin noin 87 OJo hoitopäivistä. Lääkärin vas- vien määrä 8,9 miljoonaa ja keskimääräinen 28954: taanotolla oli yhteensä noin 9,4 miljoonaa hoitojakso 11 päivää. Erikoissairaanhoidon 28955: käyntiä, terveydenhuoltokäyntejä oli 7,0 mil- käyttökustannusten valtionosuudet kasvoivat 28956: joonaa ja hammashuoltokäyntejä 5,5 miljoo- 12 OJo 5 460 milj. markkaan. Investointiavus- 28957: naa. Terveyskeskuksiin perustettiin suunnitel- tuksia maksettiin 115 milj. markkaa. 28958: mien mukaisesti 924 uutta virkaa. Lisäksi pe- Terveyskeskusten ja erikoissairaaloiden hen- 28959: rustettiin 39 virkaa työterveystehtäviin sekä kilöstön kehitys on esitetty taulukossa 21. 28960: 133 määräaikaista virkaa sotilasvammalaissa 28961: 28962: 21. Terveyskeskusten ja erikoissairaaloiden henkilökunta 28963: 28964: Terveyskeskukset Erikoissairaalat 28965: 1988 1989 1988 1989 28966: 28967: Lääkärit .................................................. . 3 705 3 733 4 467 4 592 28968: Hammaslääkärit .......................................... . 2 132 2 170 28969: Hoitohenkilökunta ja muu henkilökunta ..................... . 44 934 46 110 51 464 52 200 28970: Yhteensä ................................................ . son1 52 013 55 931 56 792 28971: 28972: 28973: 28974: 28975: Asuminen ja ympäristö asti. Alueiden käytön suunnittelun ja rakenta- 28976: misen valvonnan menojen jyrkkä supistuminen 28977: Tehtäväalueen menojen huomattavaan kas- aiheutui eräiden kaavoitus- ja rakennustoimen 28978: vuun vaikutti vielä edellisenä vuonna perus- rahoitusavustusten siirtymisestä kuntien ylei- 28979: tetusta valtion ydinjätehuoltorahastosta annet- siin rahoitusavustuksiin ja siten toiseen tehtä- 28980: tujen lainojen lisääntyminen. Myös asumisen väryhmään. Tehtäväryhmittäinen kehitys on 28981: edistämisen, tehtäväalueen selvästi suurimman esitetty seuraavassa asetelmassa: 28982: tehtäväryhmän menot kasvoivat edelleen nope- 28983: 5 300924R 28984: 34 28985: 28986: Määrän muutos sen nojalla annetulla rahastoa koskevalla ase- 28987: 1989/88 tuksella. Rahaston tavoitteet ja toimintaperi- 28988: % 28989: aatteet kuvattiin lyhyesti vuotta 1988 koskevas- 28990: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 sa kertomuksessa. Kertomusvuonna rahastoon 28991: Ympäristön- ja luonnonsuojelu . . . . . . . . . 22 kertyi lainojen takaisin maksuja 1 211 milj. 28992: Alueiden käytön suunnittelu ja rakenta- 28993: misen valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -76 markkaa, ja valtion lainanotoksi luettuja ydin- 28994: Asumisen edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . 6 jätehuoltomaksuja 265 milj. markkaa. Näistä 28995: Maanmittaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 lainattiin takaisin ydinjätehuoltovelvollisille 28996: Vesitalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 1 463 milj. markkaa eli yli neljännes enemmän 28997: Yhteensä............................ 7 kuin vuonna 1988. 28998: Asumisen edistämisen suurimmat menoerät 28999: Ympäristön- ja luonnonsuojeluun käytetyt ovat asuntolainat ja asumistuki. Asunto- ja 29000: valtion varat (ilman ydinjätehuoltorahastoa) perusparannuslainoja myönnettiin 3 405 milj. 29001: kasvoivat kaksi viidennestä 303 milj. mark- markkaa eli 16 OJo enemmän kuin vuonna 1988. 29002: kaan. Suhteellisesti suuri kertaluonteinen me- Käytettävissä olleista myöntämisvaltuuksista 29003: noerä kertomusvuonna oli Ounasjoen suojelus- jäi käyttämättä noin 240 milj. markkaa. Kerto- 29004: ta aiheutuneet korvaukset, 109 milj. markkaa. musvuoden ja aikaisempien vuosien myöntä- 29005: Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittiin maita misvaltuuksilla aloitettiin noin 18 000 asunnon 29006: 10 800 hehtaaria, ja budjetissa varattu 60 milj. rakentaminen sekä noin 5 200 asunnon perus- 29007: markan määräraha käytettiin tai sidottiin ko- parannus. Uudisrakennusten määrä pysyi lähes 29008: konaan. Muita keskeisiä ympäristön- ja luon- edellisvuotisella tasolla, sen sijaan perusparan- 29009: nonsuojelutehtäviä ovat mm. tutkimustoimin- nuskohteet vähenivät puoleen. Kertomusvuon- 29010: ta, jätehuolto ja jätteiden hyödyntäminen, il- na maksettiin asunto- ja perusparannuslainoja 29011: man suojelu sekä öljyvahinkojen torjunta. 3 630 milj. markkaa. Maksatusten kehitys on 29012: Valtion ydinjätehuoltorahasto perustettiin esitetty taulukossa 22. 29013: 1.3.1988 voimaan tulleella ydinenergialailla ja 29014: 29015: 29016: 22. Asuntolainojen maksatus 29017: 1987 1988 1989 Muutos 29018: 1989/88 29019: miljoonaa markkaa % 29020: 29021: Asunto-osakeyhtiölainat ...................................... . 84 77 133 73 29022: Vuokra- ja opiskelija-asuntolainat .............................. . 1 214 1 548 2 265 46 29023: Omakotitalolainat ............................................ . 488 519 419 -19 29024: Asunto-osakelainat ........................................... . 500 609 340 -44 29025: Lämmityslaitoslainat .......................................... . 13 21 17 -19 29026: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat ........................... . 441 445 456 2 29027: Yhteensä ................................................... . 2 740 3 220 3 630 13 29028: 29029: 29030: 29031: 29032: Oman asunnon hankinnan korkotukijärjes- 5 .1.3. Elinkeinojen edistäminen 29033: telmässä maksettiin korkotukea rahalaitosten 29034: myöntämille asuntosäästäjien vastaantulolai- 29035: noille 382 milj. markkaa. Korkotuki lisääntyi Tässä kertomuksessa käytetyn luokituksen 29036: yli neljänneksen.Korkotuen piirissä oli vuoden mukaan elinkeinoja edistäviin tehtäväalueisiin 29037: lopulla noin 53 500 lainaa. Lainojen lukumää- on luettu työvoima, maa- ja metsätalous, lii- 29038: rä lisääntyi 14 %. kenne sekä teollisuus ja muut elinkeinot. Nämä 29039: Asumistukea maksettiin 106 000 tuensaajalle menot yhteensä kasvoivat reaalisesti lähes 6 % 29040: yhteensä 828 milj. markkaa, viidennes enem- eli selvästi nopeammin kuin viime vuosina 29041: män kuin vuonna 1988. Asumistuki oli siten yleensä. Menojen nopea kasvu teollisuuden ja 29042: saajaa kohden keskimäärin 650 markkaa kuu- muiden elinkeinojen tehtäväalueella aiheutui 29043: kaudessa. Tuensaajien määrän lisääntyi yli mm. lisääntyneistä takuukorvauksista. 29044: 6 000 ruokakunnalla. 29045: 35 29046: 29047: 23. Elinkeinojen edistämisen kassamenot 29048: 29049: Tehtäväalue 1987 1988 1989 Muutos 1989/88, % 29050: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 29051: 29052: Työvoima .................................. . 2 671 3 402 3 852 13 6 29053: Maa- ja metsätalous ......................... . 9 562 10 737 11 324 5 0 29054: Liikenne .................................... . 9 546 10 167 11 339 12 6 29055: Teollisuus ja muut elinkeinot ................. . 4 648 3 883 5 083 31 23 29056: 29057: Yhteensä .................................. . 26 427 28 189 31 598 12 6 29058: 29059: 29060: 29061: Kuvio 11. Elinkeinojen edistämisen menot, prosent- Työministeriö aloitti toimintansa 1. pmvana 29062: tia bruttokansantuotteesta kesäkuuta 1989. Uusi ministeriö muodostettiin 29063: % 29064: työvoimaministeriöstä ja siihen liitetyistä sosi- 29065: 3,-----------------------------------. aali- ja terveysministeriön yksiköistä. Tehtävä- 29066: B 29067: rakenteeseen vaikutti eniten palkkaturvan siir- 29068: tyminen ministeriön uuden osaston työympä- 29069: ristöosaston tehtäviin ja samalla sosiaaliturvan 29070: puolelta työvoimahallintoon. 29071: Työvoiman ohjaukseen sisältyvät työvoima- 29072: asiain piiri- ja paikallishallinnon ja työvoiman 29073: liikkuvuuden edistämisen menot. Työvoimatoi- 29074: mistoissa oli noin 514 000 työnhakijaa, luku- 29075: määrä väheni 6 %. Työllisyyden parantuminen 29076: lisäsi toisaalta tuntuvasti avoimien työpaikko- 29077: jen määrää. Avoimia työpaikkoja oli 379 000, 29078: noin kuudennes enemmän kuin vuonna 1988. 29079: Avoimista paikoista täytettiin yli 40 % työvoi- 29080: matoimistojen hakijoilla. 29081: 1984 1988 1989* Tammikuun alusta 1988 voimaan tullut työl- 29082: A liikenne lisyyslaki oli vuonna 1989 porrastetusti voimas- 29083: B maa- ja metsätalous sa koko maassa Uudenmaan läänin, Turun ja 29084: c teollisuus ja muut elinkeinot Vaasan läänin työvoimapiirejä lukuun otta- 29085: D työvoima matta. Valtioneuvoston valtion virastoille ja 29086: laitoksille vahvistama 5 700 henkilön keski- 29087: määräinen velvoite saavutettiin toukokuussa, 29088: Työvoima mutta vuositasolla tavoite alittui noin 100 hen- 29089: gellä. Kuntasektorilla tulo- ja menoarviossa 29090: Työllisyyden edistämiseen käytettiin valtion arvioidusta työhön oikeutettujen 19 000 henki- 29091: varoja kertomusvuonna reaalisesti 6 OJo enem- lön tavoitetasosta toteutui kolme neljännestä. 29092: män kuin edellisenä vuonna. Kasvuun vaikutti- Suuri osa kunnista hoiti työllistämistä huomat- 29093: vat organisaatiomuutokset ja siirtymät tehtävä- tavasti yli työllisyyslaissa säädetyn velvoitteen 29094: ryhmien kesken. Vuonna 1988 voimaan tullut enimmäismäärän, joka on 2% kunnan amma- 29095: uusi työllisyyslaki lisäsi työllisyysmenoja jos- tissa toimivasta väestöstä.Näin kuntien valmius 29096: sain määrin myös kertomusvuonna. Tehtävä- ylimääräiseen työllistämiseen on keventänyt 29097: ryhmittäinen kehitys on esitetty oheisessa ase- valtiolle muutoin lankeavaa työllistämisvelvoi- 29098: telmassa. tetta. Yritys-, yhteisö- ja yksityissektorilla ase- 29099: tetusta runsaan 6 000 hengen keskimääräisestä 29100: Määrän muutos työllistämistavoitteesta toteutui noin 65 %. 29101: 1989/88 Kohderyhmittäin työllisyyslaki toteutui alle 20- 29102: % 29103: vuotiaiden ja yli 3 kk työttömänä olleiden 29104: Hallinto ............................. . osalta hyvin. Pitkäaikaistyöttömien määrä vä- 29105: Työvoiman ohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -6 heni velvoitepiireissä 40 %. 29106: Erittelemättömät työllisyysmenot . . . . . . . 2 29107: Valtion menot erittelemättömiin työllisyys- 29108: Yhteensä............................ 6 menoihin, työllisyyden hoitoon, olivat 3 303 29109: 36 29110: 29111: milj. markkaa. Lisäys edellisvuotisista oli kiin- Luvussa 6.2. tarkastellaan yksityiskohtaisesti 29112: tein hinnoin 2 Olo. elinkeinotoiminnan saamaa valtion rahoitustu- 29113: Hallitus antaa eduskunnalle erillisen kerto- kea. Rahoitustukikäsite poikkeaa budjetin teh- 29114: muksen toimenpiteistä työllisyyslain soveltami- täväluokituksen mukaisesta menosisällöstä; vii- 29115: sesta, jossa selostetaan lähemmin mm. säädös- meksi mainittuun sisältyvät myös hallintome- 29116: ten muutokset ja eri toimenpiteiden vaikutuk- not, mutta siihen ei lueta esim. viennin liike- 29117: set. vaihtoverotukea. Myös maataloustuotteiden 29118: vientitukea ja hintatukea on käsitelty luvussa 29119: 6.2. Tärkeimpien maataloustuotteiden tuo- 29120: Maa- ja metsätalous tanto- ja vientimäärät esitetään taulukossa 24. 29121: Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maatalous- 29122: Valtion menot maa- ja metsätalouteen vuon- tuotannolle edullinen. Viljelykasvien satotaso 29123: na 1989 olivat 11,3 miljardia markkaa. Meno- oli selvästi usean vuoden keskiarvoa parempi 29124: jen lisäys vastasi suunnilleen hintojen nousua. ja sadon laatu oli hyvä. Hyvä rehusato kasvatti 29125: Budjetin tehtäväluokitusten mukaan maatalou- kotieläintuotantoa, ja mm. voin, kananmunien 29126: teen kohdistuviksi em. menoista luetaan 10,0 ja sianlihan vienti kääntyi jälleen kasvuun. 29127: miljardia markkaa (liite 5). Valtion maatalous- Kulutuksen huomattava vähentyminen loppu- 29128: menojen reaalikasvu jäi vähäiseksi. Maa- ja vuodesta piti erityisesti voin ja kananmunien 29129: metsätalouden menojen tehtäväryhmittäinen vientitarpeen korkeana. Myös rehuviljan vien- 29130: kehitys esitetään seuraavassa asetelmassa. titarvetta syntyi verrattain paljon. 29131: Varsinaiselta vientitukimomentilta makset- 29132: tiin kassamenoina 2 291 milj. markkaa, vienti- 29133: Määrän muutos 29134: 1989/88 29135: tuki kasvoi 45 OJo. Vientituen suuret heilahtelut 29136: % viime vuosina ovat suureksi osaksi seurausta 29137: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 29138: maataloustuotantoon vaikuttaneista sääoloista. 29139: Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja Satovahinkokorvausten kehitys on toisaalta ol- 29140: tarkastustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -4 lut vastakkainen vientitukeen nähden. Luvussa 29141: Maatalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 6.2. vientitukeen on sisällytetty myös valmiste- 29142: Metsätalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -4 29143: Kalastus, metsästys ja porotalous . . . . . . -1 29144: verolakien mukaiset hinnaneropalautukset ja 29145: ns. liikevaihtoverotuki. Vientituen kehitys yk- 29146: Yhteensä............................ 0 sikköä kohti on esitetty oheisessa asetelmassa. 29147: 29148: 29149: 29150: 24. Eräiden maataloustuotteiden tuotanto ja vienti 29151: 1987 1988 1989 Muutos 29152: 1989/88 29153: miljoonaa kiloa % 29154: 29155: Meijerivoi, tuotanto .......................................... . 67,9 60,9 61.7 1 29156: vienti ............................................. . 21,4 19,2 20,3 6 29157: Juusto, tuotanto ............................................. . 81,3 82,3 86,0 4 29158: vienti ................................................ . 34,4 32,5 26,3 -19 29159: Maitojauhe, rasvainen, tuotanto .............................. . 25,2 14,2 11,4 -20 29160: vienti ................................. . 26.7 15,9 6,1 -62 29161: Kananmunat, tuotanto ....................................... . 80,8 76.7 75,6 - 1 29162: vienti .......................................... . 21.7 18,6 19,1 3 29163: Sianliha, tuotanto ............................................ . 174,8 168,2 173,5 3 29164: vienti 1 ) •.•••••.•••.•••••••.•••.•••.••••••••.••••••••. 13.4 3,9 6,3 62 29165: jalostevienti ......................................... . 4,0 5,3 7,7 45 29166: Naudanliha, tuotanto ........................................ . 122.7 111,0 106,8 - 4 29167: vienti 1 ) • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 5,3 0 0 29168: jalostevienti ..................................... . 16,7 10,5 5,5 -48 29169: Viljan vienti 29170: kehitysapu ............................................. . 25 25 25 0 29171: - rehuvilja ................................................ . 250 0 310 29172: - leipävilja ................................................ . 20 0 0 29173: 1 29174: ) liman jalostevientiä. 29175: 37 29176: 29177: 1987 1988 1989 Muutos Valtion metsien liikekirjanpidollinen tulos 29178: 1989/88 oli 168 milj. markkaa ylijäämäinen, mikä on 29179: vientituki, markkaa/kilo % 29180: noin 24 milj. markkaa suurempi kuin edellise- 29181: Voi .................. . 23,14 24,06 23,36 -3 nä vuonna. Metsähallituksen puutavaran 29182: Juusto .............. . 12,24 13,47 14,54 8 myyntitulot olivat yhteensä 1 133 milj. mark- 29183: Maitojauhe, rasvainen 11,61 11,50 10,90 -5 29184: Kananmunat ........ . 6,87 7,83 8,40 7 29185: kaa. Metsähallitus luovutti ostajille puuta 4,5 29186: Sianliha 11 •••••••....•. 11,84 11,75 12,65 8 milj. m 3 • Puutavaran keskihinta oli 252 mk/ 29187: Naudanliha 11 •••.....• 16,25 m 3 , nousu vuoden 1988 tasosta 13 %. Metsäte- 29188: Rehuvilja ............ . 1,40 1,26 ollisuustuotteiden markkinatilanne oli edelleen 29189: 11 29190: hyvä ja teollisuuden käyttöaste korkea. 29191: Ei sisällä lihajalosteita. 29192: 29193: 29194: Maatalouden hintatuen (budjetissa luvun 29195: 30.31 menot) kassamenot olivat yhteensä 3 854 Liikenne 29196: milj. markkaa, josta pinta-alalisät olivat 1 340 29197: milj. markkaa, alueittainen hintapoliittinen tu- Valtion liikennemenojen kasvu nopeutui 29198: ki 655 milj. markkaa ja muu hintapoliittinen vuonna 1989. Ilmaliikenteen menojen jyrkkä 29199: tuki 993 milj. markkaa. Viimeksi mainittuun supistuminen aiheutuu ilmailuhallinnon muut- 29200: sisältyvät mm. maidon lisähinta, naudan- ja tumisesta budjettisidonnaiseksi liikelaitokseksi. 29201: lampaanlihan tuotantopalkkiot ja kananmu- Eri liikennemuotojen menokehitys on esitetty 29202: nien lisähinta. Pinta-alalisien huomattavan oheisessa asetelmassa. 29203: suuri kasvu aiheutuu niiden verollepanosta ker- 29204: tomusvuonna ja aiemmilta vuosilta siirtyneiden Määrän muutos 29205: maksujen loppuunsuorittamisesta. 1989/88 29206: % 29207: Maataloustuotannon tasapainottamismenot 29208: olivat yhteensä 685 milj. markkaa. Edellisen Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 29209: vuoden satovahinkokorvauksia maksettiin Tieliikenne.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 29210: Vesiliikenne.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 29211: vuonna 1989 yhteensä 129 milj. markkaa. 29212: limaliikenne........................... -53 29213: Vuonna 1988 maksetut korvaukset olivat poik- Rautatieliikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 29214: keuksellisen suuret, 1 541 milj. markkaa. Tietoliikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 29215: Maatilatalouden rakenteen kehittämiseen Yhteensä............................ 6 29216: käytettiin valtion varoja yhteensä 1 583 milj. 29217: markkaa, josta 920 milj. markkaa maksettiin 29218: maatilatalouden kehittämisrahastosta. Rahas- Tieliikennemenot kasvoivat jälleen edellis- 29219: tosta myönnettiin lainoja 747 milj. markkaa. vuotisen pysähdyksen jälkeen. Yleisten teiden 29220: Muut maatilatalouden rakenteen kehittämiseen liikenne lisääntyi vuonna 1989 noin 7 %, ja 29221: liittyvät suurimmat valtion menoerät olivat koko 1980-luvulla liikenne kasvoi yhteensä 29222: valtionosuus luopumiseläkelain mukaisista me- 51 %. Kasvu keskittyi pääteille, joilla se oli 29223: noista 248 milj. markkaa, maaseutuelinkeino- kaksi kolmannesta. Liikenneolot huononivat 29224: jen ja maatalouden korkotukilainojen menot edelleen jossain määrin, mikä ilmeni jonojen ja 29225: 202 milj. markkaa sekä nuorten viljelijöiden ruuhkien lisääntymisenä etenkin pääteillä. Lii- 29226: tuki 116 milj. markkaa. kenneonnettomuuksissa sattuneet henkilöva- 29227: Valtion menot metsätalouteen supistuivat re- hingot ja liikennekuolemat lisääntyivät noin 29228: aalisesti 3 'h OJo. Yksityismetsätalouden edistä- 10 %. Kertomusvuonna käynnistettiin erityi- 29229: miseen käytettiin valtion varoja kaikkiaan 658 nen liikenneturvallisuusohjelma. Tiestön ra- 29230: milj. markkaa. Niroelliskasvu oli 3 %. Valti- kenteellinen kunto pysyi kokonaisuutena en- 29231: onavut metsänparannustöihin olivat 213 milj. nallaan. Kertomusvuonna parannettiin erityi- 29232: markkaa ja vastaavat lainat 142 milj. mark- sesti päällysteiden kuntoa. Kestopäällysteitä 29233: kaa. Valtionavut keskus- ja piirimetsälauta- kunnostettiin yli 2 300 km ja kevytpäällysteitä 29234: kunnille olivat 303 milj. markkaa. Metsänpa- yli 1 700 km, yhteensä kymmeneksen enemmän 29235: rannuslain mukaisten töiden volyymi laski kuin vuonna 1988. Maassamme on yleisiä teitä 29236: edellisvuotiseen verrattuna noin 5 %. Metsän- nykyisin yhteensä 76 500 km. Tienpidon koko 29237: lannoitusta lukuunottamatta työohjelmien ta- henkilöstön määrä oli työvuosina mitattuna 29238: voitteet kuitenkin saavutettiin. noin 11 500; henkilöstö supistui 430 hengellä. 29239: 38 29240: 29241: Vesiliikenteen menojen kasvua hillitsi edellis- Myös radanpidon investoinnit kasvoivat reaali- 29242: vuoden tapaan jäänmurtajien kustannusten sesti. 29243: säästyminen leudon talven vuoksi. Jäänmurta- Valtion tietoliikennemenoista kolme neljän- 29244: jien avustustunnit supistuivat yli viidenneksen nestä on sijoitusmenoja. Sijoitusmenoista val- 29245: ja toimintapäivien määrä 14 Olo, vaikka Suo- taosa käytetään televerkkojen rakentamiseen. 29246: men satamissa talvikautena käyneiden alusten Posti- ja telelaitoksen investoinnit lisääntyivät 29247: määrä lisääntyi selvästi. Satamien tavaraliiken- nimellisesti 20 Olo ja kiintein hinnoin selvästi yli 29248: ne lisääntyi tuonnissa yli 5 Olo ja viennissä lähes 10 Olo. Sijoitusmenot olivat yhteensä 1 641 29249: yhtä paljon. Henkilöliikenne lisääntyi peräti milj. markkaa. Sanomalehdistötukea makset- 29250: 15 Olo. Kotimaan vesiliikenteessä kuljetus- tiin 105 milj. markkaa ja lehdistön kuljetus- 29251: suoritteet sen sijaan supistuivat viitisen pro- tukea 384 milj. markkaa, kuljetustuki lisääntyi 29252: senttia. Merenkulkulaitos siirrettiin vuoden 17 Olo. 29253: 1989 syyskuun alusta lukien kauppa- ja teolli- Posti- ja telelaitoksen liikekirjanpidon mu- 29254: suusministeriön alaisuudesta liikenneministeri- kainen ylijäämä supistui 64 milj. markkaa 874 29255: öön. milj. markkaan. Postitoimen tulos heikkeni 29256: Ilmaliikenteen kehitys jatkui suotuisana. jonkin verran, ja teletoimen tulos pysyi liki- 29257: Lentoliikenteen kasvu oli poikkeuksellisen voi- main ennallaan. Koko laitoksen tuotot kasvoi- 29258: makas jo kolmantena vuotena peräkkäin. Mat- vat nimellisesti 6 1lz Olo 8 436 milj. markkaan. 29259: kustajamäärän kasvu oli kotimaan liikenteessä Kulut olivat yhteensä 7 562 milj. markkaa, ja 29260: 7 Olo ja kansainvälisessä liikenteessä 16 Olo. 11- niiden kasvu oli hieman tuottojen kasvua no- 29261: mailuhallinnosta muodostettiin vuoden 1989 peampi. Postiliikenteen tariffi-indeksi nousi 29262: alusta lukien liiketoimintaa harjoittava virasto 2 Olo, sen sijaan teleliikenteen indeksi aleni 29263: eli ns. budjettisidonnainen liikelaitos. Uudis- 4 1lz Olo maksualennusten vuoksi. Tariffi- 29264: tuksen vuoksi budjetin mukaisia tuloja ja me- indeksillä mitattuna koko tietoliikenteen tulo- 29265: noja ei voi sellaisinaan verrata edelliseen vuo- volyymi kohosi 9 1lz Olo. Kulujen hintataso ko- 29266: teen. Tuloslaskelman mukaan ilmailuhallinnon hosi 5 1lz Olo, ja kulut kiintein hinnoin yhteensä 29267: taloudellinen tulos oli hyvä. Tuotot kasvoivat 3 Olo. 29268: yli viidenneksen liikenteen kasvun ansiosta. 29269: Kulujen kasvu oli hieman hitaampi. 29270: Teollisuus ja muut elinkeinot 29271: Valtion menot rautatieliikenteeseen kasvoi- 29272: vat reaalisesti yli kymmeneksen lähinnä inves- Tehtäväalueen menot kääntyivät selvään re- 29273: tointien kasvun vuoksi. Rautateillä liikenne aaliseen kasvuun. Kasvu oli poikkeuksellisen 29274: kasvoi jonkin verran hitaammin kuin edellise- nopea, johon tosin vaikuttivat eräät satunnai- 29275: nä vuonna. Tavaraliikenteessä koko kuljetettu set tekijät. Menojen tehtävittäinen kehitys voi 29276: tonnimäärä kasvoi 2 Olo. Transpoint-liikentees- vuosittain vaihdella suuresti pelkästään ajoitus- 29277: sä kasvu oli edelleen nopea, lähes 20 Olo. Hen- tekijöiden vuoksi. Tehtäväryhmittäinen kehitys 29278: kilöliikenteen matkat lisääntyivät 4 Olo. Val- on esitetty seuraavassa asetelmassa: 29279: tionrautateiden tuotot ja käyttötoiminnan ku- 29280: lut kasvoivat 3 Olo, ja tulos oli 1 071 milj. 29281: Määrän muutos 29282: markkaa alijäämäinen 649 milj. markan pois- 1989/88 29283: tot mukaan luettuina. Kuljetustoiminnan tulos % 29284: parani lähes 100 milj. markkaa edellisestä vuo- Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 29285: desta, ja alijäämä pieneni 164 milj. markkaan. Valvonta ja tarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 29286: Radanpidon kustannukset olivat 906 milj. Tutkimustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 29287: markkaa, ja niiden kasvu lähes viidennes. Hal- Luottolaitokset........................ -25 29288: Teollisuuden edistäminen . . . . . . . . . . . . . . 51 29289: linnollisen kirjanpidon mukainen alijäämä oli Energiahuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 29290: 1 378 milj. markkaa eli hieman suurempi kuin Muiden elinkeinojen edistäminen . . . . . . . - 5 29291: vuonna 1988. Ulkomaankaupan edistäminen . . . . . . . . . 40 29292: Valtionrautateiden sijoitusmenoihin käytet- Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 29293: tiin kaikkiaan 1 173 milj. markkaa, investoin- 29294: nit lisääntyivät nimellisesti 50 Olo ja reaalisesti 29295: siten yli kaksi viidennestä. Kone- ja kalustoin- Teollisuutta edistävän tutkimustoiminnan 29296: vestoinnit lisääntyivät tätäkin nopeammin. menot ovat tällä vuosikymmenellä kasvaneet 29297: 39 29298: 29299: selvästi valtion kokonaismenoja nopeammin. Valtaosa teollisuuden edistämisen menoista 29300: Tutkimustoimintaan luetaan mm. Geologian koostuu tuotantotoiminnan alueellisesta tuesta 29301: tutkimuskeskus, VTT ja TEKES. Geologian sekä valtionyhtiöiden rahoituksesta. Tehtävä- 29302: tutkimuskeskuksen menot supistuivat kerto- ryhmän menojen poikkeuksellisen suuri kasvu 29303: musvuonna tosin nimellisesti lähes 4 OJo 190 kertomusvuonna aiheutui valtiontakauskor- 29304: milj. markkaan; supistuminen aiheutui lähinnä vausten jyrkästä lisääntymisestä, mikä oli seu- 29305: talonrakennushankkeiden valmistumisesta. rausta lähinnä telakkateollisuuden kärjistyneis- 29306: Suomessa 1980-luvulla vallinnut tutkimus- tä rahoitusongelmista. Kertomusvuonna kor- 29307: myönteinen ilmapiiri vaikutti myös kertomus- vauksia maksettiin yhteensä 417 milj. markkaa 29308: vuonna Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kun ne edellisenä vuonna olivat vain 12 milj. 29309: toiminnan volyymin kehitykseen, joka tosin oli markkaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön 29310: 1980-luvun lopulla hitaampaa kuin sen alku- alainen Valtiontakuukeskus perustettiin syys- 29311: vuosina. Kertomusvuonna VTT:n toiminta laa- kuun alussa 1989. Takuukeskus jatkaa Vienti- 29312: jeni etenkin maksullisessa tutkimustoiminnas- takuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen toi- 29313: sa. Henkilöstövoimavarat lisääntyivät runsas mintaa. Tämän kertomuksen luvussa 6.1.4. ja 29314: 2 OJo noin 2 600 henkilötyövuoteen. Toimitilo- liitteessä 21 selostetaan lähemmin Valtionta- 29315: jen rakentamisen pääpaino oli pääkaupunki- kuukeskuksen toimintaa ja mm. korvausten 29316: seudun ulkopuolella, mm. Tampereella, Jyväs- kehitystä. 29317: kylässä ja Oulussa. Talonrakennusinvestoinnit Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta 29318: lisääntyivät yli viidenneksen, kone- ja laitein- annetun lain mukaisiin avustuksiin oli varsinai- 29319: vestoinnit jäivät ennalleen. VTT:n kokonais- sessa budjetissa varattu 600 milj. markan ja 29320: menot olivat 651 milj. markkaa, ja niiden lisämenoarviossa 140 milj. markan myöntämis- 29321: kasvu nimellisesti 10 OJo, ja reaalikasvu oli valtuus. Avustuksia myönnettiin valtuuksien 29322: muutama prosentti. Tulot maksullisista tutki- puitteissa 740 milj. markkaa. Myönnettyjen 29323: muspalveluista kasvoivat 18 OJo noin 444 milj. avustusten kokonaismäärä pysyi ennallaan. 29324: markkaan. Avustuksilla tuetuissa hankkeissa arvioidaan 29325: Teknologian kehittämiskeskuksen kassame- lähivuosina syntyvän noin 6 700 uutta pysyvää 29326: not olivat 526 milj. markkaa, reaalikasvu oli työpaikkaa. Avustusten maksatukset lisääntyi- 29327: noin 22 OJo. Vuonna 1989 Tekesin rahoitusta vät nimellisesti 15 OJo 530 milj. markkaan. Alu- 29328: myönnettiin 408 eri hankkeeseen yhteensä 402 eellista kuljetustukea maksettiin käytettävissä 29329: milj. markkaa eli 12 OJo enemmän kuin vuonna ollut 148 milj. markkaa. 29330: 1988. Lainoja myönnetystä rahoitustuesta oli Valtionyhtiöiden osakehankinnat kasvoivat 29331: 221 milj. markkaa ja avustuksia 181 milj. kertomusvuonna yli 60 OJo. Tähän kertomuk- 29332: markkaa. Eri vuosina myönnettyjä tuotekehi- seen sisällytettiin vuosi sitten uusi luku, jossa 29333: tyslainoja nostettiin 135 milj. markkaa, lisäys selostetaan lähemmin mm. valtionyhtiöiden 29334: jäi vähäiseksi. Vastaavien tuotekehitysavustus- toimintaa, tuloksia ja rahoitusta (luku 7 .2. ). 29335: ten maksatukset sitävastoin kasvoivat erittäin Valtion energiahuollon menot kasvoivat jäl- 29336: nopeasti ja olivat 177 milj. markkaa. Vuosit- leen tuntuvasti, mikä aiheutui lähinnä ajoitus- 29337: taisiin muutoksiin vaikuttavat usein ajoituste- tekijöistä. Energiahuollon suurin menoerä oli 29338: kijät. Tavoitetutkimustoiminnan menot kas- energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja val- 29339: voivat lähes viidenneksen 154 milj. markkaan. vontatoimen menot. Maksatus kasvoi osittain 29340: Teollisuutta edistäviin luottolaitoksiin kuului siirtymän vuoksi noin 30 OJo. Energian käytön 29341: kertomusvuonna valtion investointirahaston ja tuotannon alueilla vuonna 1988 käynnisty- 29342: lakkauttamisen jälkeen enää Kehitysaluerahas- neitä viisivuotisia tutkimusohjelmia laajennet- 29343: to Oy sekä Pohjoismaiden Investointipankki. tiin vuonna 1989. Ohjelmien rahoitukseen käy- 29344: Valtion rahoituserät Kera Oy:lle supistuivat tettiin 39 milj. markkaa. Ydinenergia-alan tut- 29345: lähes neljänneksen. Lain muutoksella vuonna kimusta rahoitettiin 21 milj. markalla. Avus- 29346: 1988 osa Kera Oy:lle myönnettävästä valtion- tuksiin energiainvestointeihin käytettiin 57 29347: lainasta päätettiin korvata korkotukilainalla. milj. markkaa sekä energiataloudelliseen tutki- 29348: Kertomusvuonna valtionlainaa myönnettiin mukseen ja koetoimintaan 31 milj. markkaa. 29349: 100 milj. markkaa eli 50 milj. markkaa vähem- Valtion menot ulkomaankaupan edistämi- 29350: män kuin edellisenä vuonna. Yhtiön valtionlai- seen kasvoivat myös selvästi. Kasvu aiheutui 29351: narahoitus on tarkoitus korvata kokonaan kor- lähes kokonaan vientitakuukorvausten lisään- 29352: kotuella. tymisestä osin samoista syistä kuin valtionta- 29353: 40 29354: 29355: kaustenkin lisääntyminen. Vientitakuukor- Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä li- 29356: vaukset yhteensä kaksi ja puolikertaistuivat sääntyi kertomusvuonna 4,3 OJo. Eläkkeiden lu- 29357: 534 milj. markkaan. Viennin edistämisavustuk- kumäärien ja eläkemenojen kehitys on esitetty 29358: sia maksettiin 136 milj. markkaa ja lainoja 28 liitetaulussa 10. 29359: milj. markkaa. Muihin menoihin sisältyvät yleiset rahoitus- 29360: avustukset kunnille kasvoivat kertomusvuonna 29361: erityisen voimakkaasti uuden rahoitusjärjeste- 29362: lyn vuoksi. Vuoden 1989 alusta tuli voimaan 29363: 5 .1.4. Muut menot laki kuntien yleisestä valtionosuudesta ja ylei- 29364: sistä rahoitusavustuksista. Lailla koottiin yh- 29365: "Muut menot" ovat budjetin tehtävittäises- teen 14 aikaisemmin erillisenä myönnettyä val- 29366: sä luokittelussa lähinnä valtionvelan hoitome- tionosuutta ja korvausta. Yleinen valtionosuus 29367: noja, eläkemenoja sekä kunnille maksettavia määräytyy pääasiallisesti kunnan asukasluvun 29368: yleisiä rahoitusavustuksia. Nämä lisääntyivät ja kantokykyluokan perusteella. Samalla vero- 29369: reaalisesti yli kolmanneksen, kun menoihin tulojen täydennystä ja harkinnanvaraisia ra- 29370: luetaan valtionvelan nettokuoletukset. Ilman hoitusavustuksia koskeva lainsäädäntö vaki- 29371: kuoletuksia muut menot lisääntyivät pari pro- naistettiin. Kunnille myönnettiin yleisenä valti- 29372: senttia. Valtionvelan ja sen hoitomenojen kehi- onosuutena ja yleisinä rahoitusavustuksina 986 29373: tystä kuvataan yksityiskohtaisesti luvussa 8. ja milj. markkaa. Tästä verotulojen täydennystä 29374: liitteessä 16. oli 383 milj. markkaa. Tehtävittäisessä tarkas- 29375: Valtion eläkemenot olivat kertomusvuonna telussa uusi järjestelmä merkitsi valtionapujen 29376: kaikkiaan 7 709 milj. markkaa; taulukossa 25 vähenemistä mm. oikeudenkäytön, palo- ja 29377: esitetty eläkemenosumma ei sisällä sarakkeen pelastustoimen sekä kaavoitus- ja rakennustoi- 29378: ulkopuolisia valtion liikeyritysten eläkkeitä. men tehtäväryhmissä. 29379: 29380: 29381: 25. Muut menot11 29382: 29383: Tehtäväryhmä 1987 1988 1989 Muutos 1989/88, % 29384: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 29385: 29386: Valtionvelan hoito ........................... . 14 703 5 391 9 136 69 59 29387: siitä korot ................................ . 4 875 5 248 4 898 -7 -12 29388: kuoletukset 11 •••.••••.••••••••••••••••• 9 880 4 010 29389: Muut menot ................................ . 5 432 5 876 7 093 21 14 29390: siitä eläkemenot .......................... . 4 559 4 963 5 545 12 5 29391: 29392: Yhteensä ............. , .. , , ................ . 20134 11 267 16 229 44 35 29393: 11 29394: Ks. sivun 16 alaviitta 1. 29395: 29396: 29397: 29398: 29399: 5 .2. Menot menolajeittain 29400: Valtiontalouden kassamenot lisääntyivät 5.2.1. Kulutusmenot 29401: vuonna 1989 nimellisesti 9,3 OJo eli noin pro- 29402: senttiyksikön hitaammin kuin edellisenä vuon- 29403: na. Valtion menojen keskimääräinen hinta Valtion kulutusmenojen rcaalikasvu oli 29404: nousi 6 Yz OJo, ja menojen rcaalikasvu oli 2 Yz OJo. Puolustuslaitoksen hankintamenot su- 29405: 2, 7 OJo. Menojen rcaalikasvu oli myös noin pistuivat reaalisesti jonkin verran lähinnä mak- 29406: prosenttiyksikön hitaampi kuin edellisenä satusten siirtymän vuoksi. Myös korjaus- ja 29407: vuonna, ja samoin prosenttiyksikön hitaampi kunnossapitomenot ja palkkausmenot supistui- 29408: kuin 1980-luvulla keskimäärin. vat, mikä aiheutui kuitenkin budjetin rakenne- 29409: 41 29410: 29411: Kuvio 12. Valtiontalouden kassamenot menolajeit- 2,96 OJo. Taulukkotarkistusten kustannusvaiku- 29412: tain, prosentteina bruttokansantuotteesta 29413: tus oli 3, 1 OJo. Näiden lisäksi toteutettiin eräitä 29414: % 29415: virasto- ja laitoskohtaisia sekä ryhmäkohtaisia 29416: 16 ~----------------------------------~ 29417: tarkistuksia. Virkamiespalkkojen tarkistukset 29418: 14 vuoden 1989 aikana kohottivat virkamiesten 29419: ansiotasoa 5, 7 OJo vuosikeskiarvona vuoteen 29420: 12 1988 verrattuna. 29421: Valtion palveluksessa on 134 000 virkamies- 29422: 10 tä ja 81 000 henkeä yksityisoikeudellisessa työ- 29423: sopimussuhteessa eli yhteensä 215 000 palkan- 29424: 8 29425: saajaa. Tämä on 10 OJo maamme kaikista pal- 29426: kansaajista. Valtion henkilöstön määrät, palk- 29427: 6 29428: kausmenot sekä eläkkeiden määrät ja elä- 29429: 4 kemenot on esitetty liitteissä 8-11. Elä- 29430: kemenojen reaalinen kasvu oli 4 OJo. 29431: 2 29432: 29433: 29434: 29435: 1984 1988 1989* 29436: 5 .2 .2. Siirtomenot 29437: A siirtomenot 29438: B kulutusmenot 29439: Siirtomenot kasvoivat kiintein hinnoin run- 29440: c sijoitusmenot 29441: sas 3 OJo. Siirtomenoryhmittäinen kehitys oli 29442: D muut menot varsin samantapainen kuin edellisenä vuonna 29443: (taulukko 27). Nopeimmin lisääntyivät kehitys- 29444: muutoksista, mm. ilmailuhallinnon muuttumi- yhteistyömenot sekä ''muut siirrot kotimaa- 29445: sesta liikelaitokseksi, ja näiden menojen siirty- han". Jälkimmäisen erän kasvuun vaikutti 29446: misestä "sarakkeen ulkopuolelle". edelleen uusi työllisyyslaki, mikä lisäsi valti- 29447: Lähes puolet kulutusmenoista on palkkaus- onapuja työttömyyden lieventämiseen. 29448: menoja. Valtion virka- ja työehtosopimusten Elinkeinojen valtionapujen varsin suureen 29449: tarkistukset vuonna 1989 perustuivat keväällä kasvuun vaikuttivat mm. maataloustuotteiden 29450: 1988 solmittuihin helmikuun lopussa 1990 vientituen kääntyminen kasvuun, takaus- ja 29451: päättyviin sopimuksiin. Syyskuun 23. päivänä takuukorvausten nopea kasvu sekä eräiden tu- 29452: tehdyn talous- ja tulopoliittisen yhdistelmärat- kipalkkioiden verollepano. Myös valtionosuu- 29453: kaisun mukaisesti virkaehtosopimuksen yleis- det ja avustukset kunnille kasvoivat keskimää- 29454: korotus 1.3.1989 lukien oli 68 mk, kuitenkin räistä nopeammin. 29455: vähintään 1,0 OJo. Työehtosopimusten mukaisia Valtionosuudet sairausvakuutuksen ja kan- 29456: palkkoja korotettiin vastaavasti. Tarkistuksiin saneläkevakuutuksen menoihin supistuivat re- 29457: sisältyi ns. tasa-arvoeriä. Tarkasteluneuvottelu- aalisesti, mihin vaikutti sairausvakuutusmak- 29458: jen perusteella 29.11.1989 tehdyn virkaehtoso- sun korotus sekä Kansaneläkelaitoksen tulojen 29459: pimuksen mukaan virkamiesten peruspalkkoja suotuisa kehitys palkkasumman nopean kas- 29460: korotettiin joulukuun alusta lukien vähintään vun ansiosta. 29461: 29462: 29463: 29464: 26. Kulutusmenot 29465: 1987 1988 1989 Muutos 1989/88, % 29466: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 29467: 29468: Palkkaukset ym ............................. . 12 700 14 391 15 273 6 0 29469: Eläkkeet .................................... . 4 559 4 963 5 545 12 4 29470: Korjaus ja kunnossapito ..................... . 1 957 2 091 2 141 2 -5 29471: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ...... . 1 877 1 963 1 890 -4 -8 29472: Muut kulutusmenot ......................... . 8 326 8 857 10 233 16 9 29473: 29474: Yhteensä .................................. . 29 419 32 266 35 082 9 2 29475: 29476: 6 300924R 29477: 42 29478: 29479: 27. Siirtomenot 29480: 1987 1988 1989 Muutos 1989/88,% 29481: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 29482: 29483: Valtionavut kunnille ......................... . 26 456 29 757 33 245 12 5 29484: Valtionavut elinkeinoelämälle ................ . 11 210 12 055 13 426 11 5 29485: Valtionavut kotitalouksille .................... . 15 154 16 249 17 237 6 -1 29486: Muut siirtomenot ........................... . 6 678 7 441 8 100 9 2 29487: 29488: Yhteensä .................................. . 59 498 65 502 72 008 10 3 29489: 29490: 29491: 29492: 29493: Valtionavut kotitalouksille supistuivat poik- lisääntymisestä, joiden hintakehitys oli lisäksi 29494: keuksellisesti reaalisesti prosentin eräiden edelleen suotuisa. Ylikuumentuneen suhdanne- 29495: etuuksien, mm. lapsilisien korotuksista huoli- tilanteen vuoksi valtio siirsi talonrakennusin- 29496: matta. Hyvän työllisyyskehityksen ansiosta vestointejaan myöhemmäksi, ja ne supistuvat- 29497: työttömyysturvamenoja toisaalta säästyi. kin kiintein hinnoin 6 Yz Olo. Maa- ja vesira- 29498: kennusinvestoinnit kasvoivat muutaman pro- 29499: sentin. 29500: Finanssisijoitusten selvään lisääntymiseen 29501: 5 .2.3. Sijoitusmenot vaikuttivat valtion asuntolainojen lisääntymi- 29502: nen sekä edellisenä vuonna perustetusta valtion 29503: Sekä reaali- että finanssisijoitukset lisääntyi- ydinjätehuoltorahastosta annettujen lainojen 29504: vät kiintein hinnoin selvästi samoin kuin edelli- lisääntyminen. Myös valtionyhtiöiden osake- 29505: senä vuonnakin. Reaalisijoitusten kasvu johtui hankinnat kasvoivat tuntuvasti osin maksatus- 29506: suureksi osaksi kone- ja kalustohankintojen siirtymien vuoksi. 29507: 29508: 29509: 29510: 29511: 28. Sijoitusmenot 29512: 1987 1988 1989 Muutos 1989/88, % 29513: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 29514: 29515: Koneiden, laitteiden ja kaluston hankkiminen ... 2 816 3 176 3 676 16 15 29516: Talonrakennukset ............................ 1 388 1 508 1 520 1 -7 29517: Maa- ja vesirakennukset ...................... 2 885 2 882 3 196 11 3 29518: 29519: Reaalisijoitukset yhteensä ..................... 7 089 7 565 8 393 11 6 29520: Lainat ....................................... 4 531 5 512 6 292 14 6 29521: siitä asuntolainat ........................... 2 762 3 225 3 628 12 4 29522: Muut finanssisijoitukset ...................... 1 141 1 018 1 273 25 16 29523: 29524: Finanssisijoitukset yhteensä ................... 5 672 6 529 7 565 16 8 29525: 29526: Yhteensä ................................... 12 761 14 095 15 958 13 7 29527: 29528: 29529: 29530: 29531: 5.2.4. Muut menot tyivät laskuun valtion velkakannan supistumi- 29532: sen myötä. Suotuisa valtion rahoitusaseman 29533: kehitys mahdollisti valtionvelan supistamisen, 29534: Nykyisen budjetointikäytännön mukaan ja velan kuoletukset ylittivät 4 miljardilla mar- 29535: muut menot ovat menolajeittaisessa luokitte- kalla uusien lainojen nostot. Valtion velanhoi- 29536: lussa lähinnä valtionvelan korkomenoja ja val- tomenojen ja valtion velan kehitystä tarkastel- 29537: tionvelan nettokuoletuksia. Korkomenot kään- laan lähemmin luvussa 8. ja liitteessä 16. 29538: 43 29539: 29540: 29. Muut menot 11 29541: 29542: 1987 1988 1989 Muutos 1989/88, % 29543: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 29544: 29545: Valtionvelan korot ........................... . 4 876 5 248 5 003 -5 9 29546: Valtionvelan kuoletukset 1l .•••..••...•••••..••• 9 880 4 010 29547: Varastojen muutos (kasvu+) ................ . -168 329 306 29548: Mu~ ....................................... . 25 37 34 -7 -11 29549: 29550: Yhteensä .................................. . 14 612 5 614 9 353 67 57 29551: ll Ks. sivun 16 alaviitta 1. 29552: 44 29553: 29554: 29555: 29556: 29557: 6. VALTIO MUIDEN SEKTORIEN RAHOITTAJANA 1) 29558: Valtion muille antamaan rahoitukseen on tellaan korkotukilainojen sekä erilaisten ta- 29559: sisällytetty maksetut bruttomääräiset tulon- ja kausten ja takuiden muodossa annettavaa tu- 29560: pääomansiirrot, tukipalkkiot, lainakannan kea. 29561: muutos sekä osakkeiden ja osuuksien hankin- Valtion tukea tarkastellaan ryhmiteltynä jul- 29562: ta. Tukipalkkiot, tulon- ja pääomansiirrot ovat kisyhteisöihin (ilman valtiota), rahoituslaitok- 29563: vastikkeettornia siirtoja saajalle, kun taas lai- siin, yrityksiin, kotitalouksiin ja ulkomaihin. 29564: nakannan muutos, osakkeiden ja osuuksien Valtion myöntämää rahoitustukea elinkei- 29565: hankinta ovat finanssisijoituksia, joihin liittyy noittain tarkastellaan nettomääräisesti: elinkei- 29566: takaisinmaksuvelvollisuus tai tuottovaatimus. nojakauma on yhtäältä alkutuotanto ja elintar- 29567: Tämän ns. suoran rahoitustuen lisäksi tarkas- vikkeet ja toisaalta jalostus ja palvelualat. 29568: Valtionyhtiöiden toimintaa tarkastellaan 29569: I) Tässä luvussa on käytetty kansantalouden tilinpidon myös erikseen omana lukuna. 29570: käsitteitä ja luokituksia, paitsi luvussa 6.2., joka poh- 29571: jautuu tulo- ja menoarvion käsitteistöön ja jaotteluun. 29572: Valtion suora rahoitus oli kertomusvuonna 29573: Tilinpidon tiedot perustuvat Tilastokeskuksesta elo- 78,8 miljardia markkaa. Rahoituksen kasvu 29574: kuussa 1990 saatuihin ennakkoarvioihin. edellisvuotisesta oli 7 OJo. 29575: 29576: 29577: 29578: 29579: 30. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain 29580: 1987 1988 1989 Muutos 29581: 1989/88 29582: miljoonaa markkaa % 29583: 29584: Siirrot 29585: Tulonsiirrot ................................................ . 49 234 53 897 59 244 10 29586: Tukipalkkiot ............................................... . 11 184 10 712 13 044 22 29587: Pääomansiirrot ............................................. . 2 848 5 811 3 689 -37 29588: Finanssisijoitukset 29589: Lainananto 1 ) • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • 2 368 2 575 2 488 - 3 29590: Osakkeet") ................................................. . 814 446 291 -35 29591: Suora rahoitus yhteensä .................................... . 66 448 73 441 78 756 7 29592: Korkotukilainat'l ............................................. . 2 842 4 605 2 770 29593: Valtiontakaukset4 ) ••••.••••.••••••.•••••.••••••.•••••••....•••. 976 -1 704 638 29594: Takuukeskuksen voimassa olevat takuut4 ) •••••..••••••..•••••.•. 2 420 1 666 2 769 29595: Takuukeskusta sitovat takuutarjoukset4 ) . . . • • • • . . . . • • • • . . . . • • • • • 3622 - 685 3 448 29596: 1 29597: Kannan muutos. 29598: ) 29599: 2 29600: Kiinteistöosakkeita lukuun ottamatta. 29601: ) 29602: 3 29603: ) Kannan muutos. Valtiontakauksiin on sisällytetty valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat 29604: takaukset sekä valtiontakuukeskuksen myöntämät teollisuustakaukset, alustakaukset ja ympäristönsuojelutakaukset. 29605: 4 29606: ) Valtiontakuukeskuksen myöntämien luottoriski-, rahoitus- sekä B- ja 0-takuiden taseen mukainen kannan muutos. 29607: Valtiontakuukeskuksen kustannustakuiden nojalla maksamat korvaukset sisältyvät tukipalkkioihin. 29608: 45 29609: 29610: 6.1. Rahoitustukimuodot 29611: 29612: 6.1.1. Siirrot Tukipalkkioita 1l saavat vain yritykset ja 29613: näistä valtaosa suuntautuu maataloudelle. Tu- 29614: kipalkkioita ja yritysten saamia pääomansiirto- 29615: Tulon- ja pääomansiirrot kasvoivat kerto- 29616: ja tarkastellaan lähemmin elinkeinoelämän 29617: musvuonna 7,9 OJo. Nämä suuntautuivat lähin- 29618: saaman rahoitustuen yhteydessä (luku 6.2.). 29619: nä julkisyhteisöille ja kotitalouksille, 63 % ja 29620: 30 %. Jäljelle jäävästä 7 prosentista puolet 29621: menee ulkomaille tulonsiirtoina. Nämä ovat IJ Tukipalkkioihin sisältyvät sekä hyödykepalkkiot että 29622: muut tukipalkkiot. Sektoreittaisessa tarkastelussa kaik- 29623: pääasiassa kehitysapumenoja sekä osuuksia ki tukipalkkiot on kirjattu yrityksille maksetuiksi, sillä 29624: kansainvälisen yhteistyön kustannuksista. tilastoista ei saa erikseen sitä osaa tukipalkkioista, joka 29625: Rahoituslaitosten saarnat tulonsiirrot valtiol- maksetaan elinkeinoharjoittajakotitalouksille. 29626: ta koostuvat eläkemaksuista. Nämä kasvoivat 29627: kertomusvuonna 5 %. 29628: 29629: 29630: 31. Valtion siirrot tuensaajasektoreille 29631: 1987 1988 1989 Muutos 29632: 1989/88 29633: miljoonaa markkaa % 29634: 29635: Julkisyhteisöt ................................................ . 33 529 36 409 39 671 9 29636: Rahoituslaitokset ............................................. . 1 818 3 192 2 140 -33 29637: Yritykset ..................................................... . 11 465 11 017 13 434 22 29638: Kotitaloudet ................................................. . 15 007 18 038 18 572 3 29639: Ulkomaat .................................................... . 1 447 1 764 2 160 22 29640: Suora rahoitus yhteensä .................................... . 63 266 70 420 75 977 8 29641: 29642: 29643: 29644: 29645: 6.1.1.1. Julkisyhteisöt 0 Kunnallistalouteen vaikuttavat talouspoliitti- 29646: set toimet kertomusvuonna eivät merkittävästi 29647: Valtion muille julkisyhteisöille myöntämät muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten- 29648: siirrot kasvoivat kertomusvuonna 9 % ja olivat jakoa. Kuntien osuus kansaneläkkeen lisäme- 29649: siten 39,7 miljardia markkaa. Valtaosa tästä noista pysyy ennallaan, kun sen määräytymis- 29650: tuesta oli kuntien ja kuntainliittojen kulutuk- perustetta alennettiin 0,81 pennistä 0, 77 pen- 29651: sen rahoittamiseen myönnettyjä valtionapuja. niin veroäyriltä. Kuntien ylimääräistä sosiaali- 29652: Nämä valtionavut kasvoivat kertomusvuonna turvamaksua alennettiin 0,25 prosenttia 1,25 29653: yhtä nopeasti kuin kuntien kulutusmenot. prosenttiin. 29654: Kuntien ja kuntainliittojen valtionaputehtäviä Suhdannepoliittisista syistä korotettiin kerto- 29655: mitoitettaessa on kuntasektorin menojen kasvu musvuoden toukokuun alussa kuntatyönanta- 29656: pyritty sopeuttamaan valtiontalouden rahoitus- jan sairausvakuutusmaksua 0,25 prosenttiyksi- 29657: mahdollisuuksien ja kansantalouden arvioidun köllä. Samasta syystä korotettiin kunnallista 29658: kasvun puitteisiin. Kuntien ja kuntainliittojen eläkemaksua lokakuun alusta yhdellä prosent- 29659: kulutuksen reaalikasvu oli 3 Y4 %. Kuntien tiyksiköllä 15 prosenttiin palkoista. 29660: tehtäviä ja kokonaismenoja merkittävästi lisää- Sosiaaliturvarahastoille maksetut tulonsiirrot 29661: viä uudistuksia ei tehty kertomusvuonna, mut- alenivat 6 prosenttia, kun ne kertomusvuotta 29662: ta esim. sosiaali- ja terveydenhuollon virka- edeltäneenä vuotena olivat alentuneet pari pro- 29663: määrien lisäykset, porrastetusti voimaan tuleva senttia. Kertomusvuoden alussa kuntatyönan- 29664: työllisyyslaki, kotihoidon tuen piirin laajenta- tajan sairausvakuutusmaksua alennettiin 0,25 29665: minen sekä kunnallisen eläkemaksun korotta- prosenttiyksiköllä ja vakuutetun kansaneläke- 29666: minen lisäsivät kuntien menoja. vakuutusmaksua 0,25 penniä äyriltä. Työttö- 29667: myysvakuutusmaksu aleni 0,85 prosenttiin pal- 29668: ° Kunnat ja kuntainliitot sekä sosiaaliturvarahastot. koista. Työnantajan sairausvakuutusmaksua 29669: 46 29670: 29671: korotettiin keväällä tilapäisesti loppuvuoden Äitiysavustusta korotettiin kertomusvuoden 29672: ajaksi 0,25 prosenttiyksiköllä. Valtion takuu- maaliskuun alusta lukien ja lapsilisät nousivat 29673: suoritukset kansaneläke- ja sairausvakuutusra- 1.10.1989 17 OJo lukuun ottamatta kolmea 29674: haston maksuvalmiuden turvaamiseksi olivat vuotta nuoremmasta lapsesta maksettavaa ko- 29675: kertomusvuonna 1,5 miljardia markkaa. rotusta. Valtion palvelukseen perustuvat eläk- 29676: Julkisyhteisöjen saarnat siirrot jakaantuivai keet kasvoivat 11 OJo. 29677: seuraavasti: 29678: 29679: Muutos Jakauma 29680: 1989/88 29681: prosenttia 29682: 6.1.2. Finanssisijoitukset 29683: Tulonsiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 95 29684: Pääomansiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 5 29685: 6.1.2.1. Lainanauto 29686: Yhteensä ........................ . 9 100 29687: 29688: Valtion budjettivaroista ja budjetin ulko- 29689: puolisista rahastoista myönnettyjen lainojen 29690: 6.1.1.2. Kotitaloudet kanta 1l oli kertomusvuoden lopussa 43,5 mil- 29691: jardia markkaa eli 6 OJo suurempi kuin vuotta 29692: Valtion vastikkeettornai siirrot kotitalouksil- 29693: aikaisemmin. Valtion lainasaatavat olivat enää 29694: le ja voittoa tavoittelemattomille yhteisölle oli- vain viidenneksen pienemmät kuin valtionvelan 29695: vat 18,6 miljardia markkaa, joka oli neljännes määrä, joka oli 52,9 miljardia markkaa. Koti- 29696: siirtojen kokonaismäärästä. Siirtojen suhde yk- talouksien ja voittoa tavoittelemattomien yh- 29697: sityisiin kulutusmenoihin oli 7 OJo. teisöjen saamien lainojen osuus kasvoi yhdellä 29698: Siirrot jakautuivat vuonna 1989 seuraavasti: prosentilla edellisestä vuodesta (82 OJo ), kun 29699: taas yritysten (5 OJo) ja rahalaitosten (7 OJo) 29700: Muutos Jakauma osuudet laskivat kumpikin lähes prosentilla. 29701: 1989/88 Rahalaitosten lainoista valtaosa kanavoitui yri- 29702: prosenttia 29703: tyssektorille julkisten luotto-osakeyhtiöiden 29704: Tulonsiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 93 kautta. 29705: Pääomansiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -50 7 Valtion budjettivaroista suoraan myönnetty- 29706: Yhteensä.......... . . . . . . . . . . . . . . . 3 100 jen lainojen määrä oli 36,1 miljardia markkaa 29707: eli yli 6 OJo suurempi kuin vuotta aikaisemmin. 29708: Valtion budjettitalouden varoista myönnetystä 29709: Pääomansiirtojen alentuminen puoleen edel- valtiokonttorin hoidossa olevasta 33,7 miljar- 29710: lisvuodesta merkitsee näiden asettumista nor- din markan lainakannasta 1,1 miljardia mark- 29711: maalille tasolle. Pääomansiirtoihin laskettavat kaa oli vuoden päättyessä korotonta. Nolla- 29712: katokorvaukset kasvoivat voimakkaasti kerto- korkoisista lainoista 1,0 miljardia markkaa oli 29713: musvuotta edeltävänä vuonna vuoden 1987 asuntolainoja. 29714: heikon sadon takia. Kertomusvuonna jakautui- Maatilatalouden kehittämisrahaston lainan- 29715: vat kotitalouksien saarnat tulonsiirrot (17 ,3 annon määrä 7,1 miljardia markkaa oli 4 OJo 29716: miljardia markkaa) tukimuodoittain seuraavas- suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Valtion 29717: ti: investointirahasto lakkautettiin 31.12.1987. 29718: Valtion uusia lainoja nostettiin kertomus- 29719: Muutos Jakauma 29720: vuonna 5,4 miljardia markkaa eli 4 OJo enem- 29721: 1989/88 män kuin vuotta aikaisemmin. Budjettitalou- 29722: prosenttia 29723: den osuus lisäyksestä oli 4,5 ja maatilatalouden 29724: Sosiaalivakuutusetuudet .......... . 17 20 kehittämisrahaston 0,8 miljardia markkaa. 29725: Rahastoimattomat sosiaalivakuutus- Suurin osa luotoista oli asuntolainoja, joiden 29726: etuudet11 ....................... . 11 32 29727: Sosiaaliavustukset ................ . 7 26 11 Valtion lainanantoa, korkotukiluottoja ja valtionta- 29728: Muut tulonsiirrot ................. . 14 22 29729: kauksia selvitetään lähemmin liitteissä 13-15, joihin 29730: Yhteensä ........................ . 12 100 eivät sisälly valtiontakausrahaston eikä vientitakuura- 29731: haston myöntämät takaukset ja takuut. Valtiontakuu- 29732: 11 Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet. keskuksen tuloslaskelmat ja taseet ovat liitteenä 21. 29733: 47 29734: 29735: nostoja kertyi 3,7 miljardia markkaa 11 • Määrä Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus- 29736: pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes ennal- vuoden päättyessä oli 9 miljardia markkaa, 29737: laan. josta varsinaisten valtionyhtiöiden osuus oli 29738: Asuntolainojen osuus koko valtion lainakan- 6,4 miljardia markkaa. Osinkoja tuloutettiin 29739: nasta oli kertomusvuoden päättyessä 66 OJo eli kertomusvuonna valtionenemmistöisistä osa- 29740: yhden prosenttiyksikön suurempi kuin edellise- keyhtiöistä yhteensä 618 milj. markkaa ja 29741: nä vuonna. Yksityishenkilöiden saamien asun- muista 5 milj. markkaa. Varsinaisista valtion- 29742: tolainojen määrä oli noin 12 miljardia ja vuok- yhtiöistä yksi ei maksanut lainkaan osinkoja. 29743: ratalojen 14,9 miljardia markkaa. Toiseksi Lisäksi valtion osakeomistuksiin rinnastettava- 29744: suurin lainaryhmä oli maa- ja metsätalouden na sisältyi osakesalkkuun myös kansainvälisten 29745: saarnat lainat, joiden määrä oli kertomusvuo- rahoituslaitosten osuuksia tai muita rahoitus- 29746: den lopussa 8,6 miljardia markkaa. Kolman- panostuksia vuoden lopun valuuttakurssien 29747: neksi eniten oli lainoja teollisuus- ja elinkeino- mukaan laskettuna 2,4 miljardin markan ar- 29748: sektorilla, joiden lainakanta oli vuoden lopussa vosta. 29749: 4,5 miljardia markkaa. Loput eli 3,5 % laina- 29750: kannasta oli lainoja muille lainansaajaryhmil- 29751: le. 29752: Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle 6.1.3. Korkotuki 29753: oli vuoden päättyessä edelleen 5,0 miljardia 29754: markkaa. Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteis- Valtion korkotukea saavien lainojen laina- 29755: töyhtiöiden valtiolta saarnat lainat olivat 13,4 pääoma oli kertomusvuoden päättyessä 25,2 29756: miljardia markkaa. Julkisten yritysten ja miljardia markkaa eli 12,3 % suurempi kuin 29757: luotto-osakeyhtiöiden osuus yritysten ja rahoi- edellisenä vuotena. Valtion korkotukilainoista 29758: tuslaitosten valtiolta saamien lainojen kannasta 6,2 miljardia markkaa eli 24,8 % kohdistui 29759: oli lähes 3/4. opiskelijoiden tukemiseen. Yrityssektorin 29760: Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myön- osuus korkotukilainojen määrästä oli lähes 29761: nettyjä luottoja nostettiin vain 262 milj. mark- edellisvuoden tasolla eli 1, 7 miljardia markkaa. 29762: kaa. Vastaavat nostot olivat vuotta aikaisem- Se oli 6,6 % koko korkotukea saavien lainojen 29763: min olleet 867 milj. markkaa. Maatilatalouden määrästä. Suurin lisäys oli edelleen nuorten 29764: kehittämisrahastosta nostettiin uusia lainoja oman ensiasunnon hankintaan myönnettyjen 29765: 840 milj. markkaa, mikä oli yli 15 % enemmän lainojen kohdalla, joiden lainapääoma nousi 29766: kuin edellisenä vuonna. 6,5 miljardista markasta 8,1 miljardiin mark- 29767: Lainojen pakkoperintätapaukset lisääntyivät kaan ja oli 32,2 % koko korkotukilainakan- 29768: edelleen etenkin valtiokonttorin hoitamissa lai- nasta. 29769: noissa. Konkursseissa ja pakkohuutokaupoissa Valtion maksamien korkotukien määrä oli 29770: valvottiin valtiokonttorin saamisia 28 kertaa. kertomusvuonna 1 132 milj. markkaa eli 29771: Tileistä poistojen määrä kertomusvuonna oli 17,9 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. 29772: yhteensä 11 milj. markkaa, josta 1 milj. mark- Nuorten oman ensiasunnon hankintaan myön- 29773: kaa voidaan katsoa varsinaiseksi luottotappi- netyistä lainoista maksettiin kertomusvuonna 29774: oksi. Muu tileistä poistamisen syy oli lainojen korkotukea 382 milj. markkaa eli 26 % edellis- 29775: muuttaminen avustuksiksi. Näitä tileistä pois- vuotta enemmän. Yrityksille maksetuista 76 29776: toja oli 10 milj. markkaa. milj. markan korkotoista 54 milj. markkaa 29777: meni julkisille yrityksille. Määrä oli 15 % edel- 29778: listä vuotta pienempi. 29779: 6.1.2.2. Osakesijoitukset 29780: 29781: Valtio merkitsi kertomusvuonna valtione- 29782: nemmistöisten osakeyhtiöiden osakkeita 188 6.1.4. Valtiontakaukset 29783: milj. markalla, mikä oli huomattavasti vähem- 29784: män kuin edellisenä vuonna. 6.1.4.1. Valtiokonttorin ja valtion opintotuki- 29785: keskuksen hoitamat takaukset 29786: 11 Määrään sisältyy noin 53 milj. markkaa taloyhtiöiden 29787: rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osake- Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuk- 29788: lainoiksi siirrettyjä lainoja. sen hoitamien takausten takausvastuu oli ker- 29789: 48 29790: 29791: tomusvuoden päättyessä yhteensä 14,7 miljar- 6.1.4.2 Valtiontakuukeskus 29792: dia markkaa eli 10 OJo pienempi kuin vuotta 29793: aikaisemmin. Valtion vastuu ulkomaisista va- Valtiontakuukeskus perustettiin syyskuun 29794: luuttamääräisistä takauksista oli 2,9 miljardia alussa 1989. Takuukeskus jatkaa Vientitakuu- 29795: markkaa, joka oli kokonaisuudessaan valtio- laitoksen ja Valtiontakauslaitoksen toimintaa. 29796: konttorin hoidossa. Valuuttamääräisten luotto- Näiden laitosten yhdistämisellä on pyritty mm. 29797: jen osuus takausvastuusta oli pienentynyt edel- luomaan lisäedellytyksiä pienten ja keskisuur- 29798: lisen vuoden 25 prosentista 20 prosenttiin. ten yritysten viennin lisäämiseksi. Takuukeskus 29799: Valtiokonttorin hoidossa olevien takausten toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaise- 29800: määrä oli 5,4 miljardia markkaa, josta koti- na. 29801: maisille lainoille annetut takaukset olivat 2,5 Vientitakuita ja valtiontakauksia myöntä- 29802: miljardia markkaa. Valuuttamääräisestä ta- mällä Takuukeskus edistää kannattavaa vientiä 29803: kausvastuusta suurin eli 39 prosentin osuus ja parantaa teollisuuden ja muiden elinkeino- 29804: kohdistui dollarimääräisille lainoille. Seuraa- alojen kilpailukykyä ja kehittymisedellytyksiä. 29805: vaksi merkittävimmät valuutat olivat Sveitsin Takuukeskuksen toimintaympäristö on no- 29806: frangi 17 prosentin ja Ruotsin kruunu 10 peassa muutostilassa. Vientitakuiden alueella 29807: prosentin osuudella. Valtiontakauksille perittä- 29808: valtioiden rooli riskinkantajana on ympäristöi- 29809: vistä takausmaksuista kertyi tuloja kertomus- 29810: tään kehittymässä siten, että kaupallisten pal- 29811: vuonna 4,4 milj. markkaa. velujen tarjoajat toimivat yhä laajemmalla tuo- 29812: Valtiokonttorin hoidossa olevista takauksis- tevalikoimaila ja alueellisella kattavuudella. 29813: ta valtionyhtiöiden osuus oli 2, 1 miljardia 29814: Euroopan yhteisön piirissä näyttäisi kehitys 29815: markkaa eli vajaa puolet kuten edellisenä 29816: johtavan kohti tilannetta, jossa valtioiden vien- 29817: vuonnakin. Toimialoittain valtiokonttorin hoi- titakuiden osaksi jäisi poliittisten riskien takaa- 29818: dossa ollut takauskanta jakaantui seuraavasti: minen rahoituslaitoksille ja suurissa hankkeis- 29819: sa. 29820: teollisuus- ja kaivannaistoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 % Julkisten velkojien eli Pariisin klubin ko- 29821: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 % kouksissa kertomusvuoden aikana sovittiin 24 29822: muut toimialat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 % 29823: rahoituslaitokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 % 29824: maan velkojen vakauttamisesta. Suomi oli mu- 29825: kana Argentiinan, Filippiinien ja Jordanian 29826: vakauttamisratkaisuissa vakauttamispöytäkir- 29827: jan allekirjoittajana. Muista maista Suomen 29828: Valtion opintotukikeskuksen opiskelijoiden saatavat jäivät alle vakauttamiskynnyksen tai 29829: pankkilainoille myöntämien takausten määrä 29830: niitä ei ollut lainkaan. 29831: oli 9,3 miljardia markkaa eli 12 OJo edellisvuot- 29832: ta suurempi. Kertomusvuonna solmittiin kahdenkeskiset 29833: Kansainvälisille rahoituslaitoksille jäseno- vakauttamissopimukset Jordanian, Puolan ja 29834: suusmaksujen käteissuoritusten sijaan annettu- Tansanian kanssa. Puolan kanssa solmittu so- 29835: jen vaadittaessa maksettavien, korottomien pimus oli neljäs ja Tansanian kanssa solmittu 29836: velkakirjojen määrä oli kertomusvuoden lo- sopimus oli toinen. Lisäksi solmittiin Irakin 29837: pussa 1 001 milj. markkaa, mikä oli 8 OJo kanssa velkakirjasaatavia sekä vuosina 1986- 29838: edellisvuotista enemmän. Vuoden 1983 lop- 1988 erääntyneitä remburssisaatavia koskeva 29839: puun asti velkakirjat ovat sisältyneet valtion maksujärjestelysopimus. 29840: lyhytaikaiseen ulkomaiseen velkaan, josta ne Kotimaisten rahoitusmarkkinoiden kehitys 29841: valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon ja rahantarjonnan monipuolistuminen ovat vä- 29842: tehdyn muutoksen perusteella poistettiin. Ne hentäneet suhteellisesti rahoittajien ja yritysten 29843: ovat kuitenkin sellaisia rahamääräisiä vastuusi- kiinnostusta perinteiseen teollisuustakaustoi- 29844: toumuksia, jotka voidaan rinnastaa valtionta- mintaan. Kuitenkin pienten ja keskisuurten 29845: kauksiin. Lisäksi valtio on asuntotuotantolain yritysten suora riskinotto kaikissa muodois- 29846: 13 a §:n nojalla laillisessa takausvastuussa saan on yhä laajalti rahoittajien kaihtamaa. 29847: asuntolainoitettujen kohteiden lähinnä Uusien tuotteiden kehittäminen erityisesti lu- 29848: vuokratalojen - ensisijaisluotoista siltä osin paavien tuotannollisten ja palveluyritysten tar- 29849: kuin luotanantaja ei lainoitettua kohdetta re- peita vastaavaksi yhdessä PK-yritysneuvottelu- 29850: alisoitaessa saa suoritusta pantista. Tämän vas- kunnan ja rahoituslaitosten kanssa on Takuu- 29851: tuun määrä ei ole yksiselitteisesti laskettavissa. keskuksen työohjelmassa. 29852: 49 29853: 29854: Valtiontakuukeskuksen takaamien markka- Takausvastuut 1987 1988 1989 29855: luottojen keskimääräinen korko on ollut 11 OJo miljoonaa markkaa 29856: ja valuuttamääräisten luottojen 9,1 %, kun Teollisuustakauksista ............. . 340 401 477 29857: yritysten nostamien uusien markkaluottojen Alustakauksista ................... . 141 149 931 29858: keskikorko oli kertomusvuonna 13,29 %. Yri- Ympäristönsuojelutakauksista ..... . 180 155 129 29859: tykset ovat jälleen ryhtyneet käyttämään va- 29860: kuutusyhtiöiden sijoitusluottoja ja työelä- 29861: kevakuutusmaksulainoja, joissa korko on ny- Vientitakuiden kokonaisvastuu varsinaisen 29862: kyistä markkinakorkoa alhaisempi. vientitakuutoiminnan osalta lisääntyi neljän- 29863: Teollisuustakauksia haki noin 600 yritystä neksen kertomusvuonna eli 31,6 miljardiin 29864: noin 500 milj. markan Iuotoilie. Niitä myön- markkaan. Takuunalaisen viennin arvo oli 6,0 29865: nettiin noin 300 yritykselle noin 200 milj. miljardia markkaa. Kokonaisviennistä takuun- 29866: markan luotoille. alainen vienti oli 4 %. 29867: Alustakauksia myönnettiin kertomusvuoden Kertomusvuonna vientitakuukorvauksia 29868: aikana noin 1,1 miljardin markan edestä, kun maksettiin yhteensä 533,8 milj. markkaa, joka 29869: vastaava luku edellisenä vuonna oli noin 1, 7 on tähän mennessä suurin vientitakuista mak- 29870: miljardia markkaa. Wärtsilä Meriteollisuus settu korvausmäärä. Kaupallisten riskien pe- 29871: Oy:n konkurssin johdosta raukesivat noin 800 rusteella korvauksia maksettiin 461,7 milj. 29872: milj. markan takaushakemukset. markkaa. Poliittisten riskien perusteella kor- 29873: Ympäristötakauksia voidaan myöntää sekä vauksia maksettiin yhteensä 72,1 milj. mark- 29874: vesiensuojeluinvestointeihin että ilmansuoje- kaa, joka on lähes kolmanneksen vähemmän 29875: luinvestointeihin. Investointien vuosittainen kuin vuonna 1988. Korvaukset liittyivät pää- 29876: määrä on viime vuosina ollut verrattain vähäi- osin Egyptin, Filippiinien, Jordanian, Kuuban 29877: nen, mutta laadittujen tavoiteohjelmien mu- ja Tansanian maksuvaikeuksiin. 29878: kaan investoinnit tulevat 1990-luvulla voimak- 29879: kaasti lisääntymään. 29880: 29881: 29882: 29883: 6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki 29884: Elinkeinotoiminnan valtiontukea tarkastel- maatalousyrittäjien ja vähäisessä määrin myös 29885: laan erikseen alkutuotantoon ja elintarvikkei- muiden yrittäjien eläketurvan ja lomajärjestel- 29886: siin sekä jalostus- ja palvelualoille kohdistuvan mien rahoitukseen osallistumisesta. Tukien ko- 29887: rahoitustuen osalta. Varsinaisen elinkeinotuen konaismäärä on kehittynyt seuraavasti: 29888: ohella valtiolle aiheutuu huomattavia menoja 29889: 29890: 1987 1988 1989 29891: miljoonaa markkaa 29892: 29893: Alkutuotanto ja elintarvikkeet ........................................ . 7 328 7 929 8 225 29894: Jalostus- ja palvelualat ............................................... . 2 527 2 575 3 271 29895: Yhteensä .......................................................... . 9855 10 504 11 496 29896: 29897: Sosiaaliturvan luonteinen tuki yrittäjille: 29898: - alkutuotanto ja elintarvikkeet ...................................... . 1 897 2 355 2 628 29899: - jalostus- ja palvelualat ............................................ . 411 358 260 29900: 29901: 29902: 29903: Valtion koko elinkeinotuesta alkutuotantoon vuonna 1989 yli 90 prosenttiin. Jalostus- ja 29904: ja elintarvikkeisiin kohdistuva osuus on yli palvelualoille suuntautuva tuki kasvoi vuonna 29905: 70 OJo. Pääosa tästä tuesta kohdistuu maatalou- 1989 runsaalla neljänneksellä. Alkutuotantoon 29906: teen. Yrittäjien sosiaaliturvan rahoituksesta ja elintarvikkeisiin kohdistuvan tuen kasvu oli 29907: maatalousyrittäjille maksettu osuus nousi selvästi hitaampaa. 29908: 7 300924R 29909: 50 29910: 29911: 6.2.1. Rahoitustukeen sisältyvät erät erinä otettu mukaan valtiontakausrahaston ja 29912: vientitakuurahaston hallintokulut sekä elintar- 29913: Tuki jakaantuu avustuksiin, lainatukeen, vikesektorin osalta budjetista maksettu siirto 29914: pääomatukeen ja takuutukeen. Jotta tuen eri viljavarastorahastoon. Tukien ryhmittely on 29915: muodot saadaan keskenään vertailukelpoisiksi uudistettu. Kuhunkin tukiryhmään sisältyvät 29916: valtiolle aiheutuvien kustannusten kannalta, on erät on yksityiskohtaisesti selvitetty liitteissä 29917: kunkin tuen osalta laskettava siitä aiheutuvat 12.1. ja 12.2. 29918: nettokustannukset. Avustuksista aiheutuva tu- 29919: ki on tarkastelujakson aikana maksettu avus- 29920: tusmarkkamäärä. Lainatuki lasketaan siitä ai- 29921: heutuvien tuottojen ja kustannusten erotukse- 6.2.2. Alkutuotantoon ja elintarvikkei- 29922: na. Tuotot ovat lainoista valtiolle maksettuja siin kohdistuva rahoitustuki 29923: korkotuloja. Korkokustannukset määritetään 29924: valtionvelan vuotuisen keskikoron perusteella 29925: (9,2 OJo v. 1989) keskimääräiselle lainakannalle. Alkutuotannolle maksettu tuki oli kertomus- 29926: vuonna bruttomäärältään 9 400 milj. markkaa 29927: Takaisin perimättä jätetyt lainanlyhennykset 29928: oltuaan edellisenä vuonna 9 139 milj. markkaa 29929: huomioidaan sellaisenaan tuen lisäyksenä. 29930: samoin perustein laskettuna. Kertomusvuonna 29931: Pääomatukea ovat pääomansijoitukset mm. 29932: valtionenemmistöisiin osakeyhtiöihin. Tuki las- muun alkutuotannon kuin maatalouden osuus 29933: oli 441 milj. markkaa eli 5 OJo koko alkutuo- 29934: ketaan keskimääräiselle sijoitetulle pääomalle 29935: tannon menoista. Alkutuotannolle kohdistuvis- 29936: laskettavan tuottovaatimuksen (9,2 OJo) ja valti- 29937: ta elinkeinojen rahoitustuista suurin osa (8 959 29938: olle maksettujen osinkojen erotuksena. Takuu- 29939: tuki lasketaan suoritettujen takauskorvausten milj. markkaa) kohdistui maatalouteen ja elin- 29940: tarvikkeisiin. Valtion saarnat tulot olivat vas- 29941: ja saatujen takuu- sekä takausmaksutuottojen 29942: taavasti 1 175 milj. markkaa, eli 35 milj. mark- 29943: erotuksena. Vientitakuurahaston ja valtionta- 29944: kaa edellistä vuotta pienemmät. Nettomääräi- 29945: kausrahaston osalta hallintokulut lisätään mu- 29946: kaan tukeen. nen tuki oli siten vuonna 1989 yhteensä 8 225 29947: milj. markkaa oltuaan edellisenä vuonna 7 929 29948: Tukeen on laskettu mukaan ne erät, jotka 29949: milj. markkaa. Maataloustuen maksatus vilje- 29950: ovat menneet yrityksille rahamääräisinä, (esim. 29951: lijöille hoidetaan suurelta osin tuotteiden tili- 29952: palveluluonteinen tuki on jätetty pois laskel- 29953: tyshintojen yhteydessä. Suurin yksittäinen erik- 29954: mista). Eri määrärahoista laskelmat sisältävät 29955: vain yritystoiminnan osuuden ja julkiselle sek- 29956: torille myönnetty osuus on jätetty pois. Sääti- 29957: öiden ja erityisrahoituslaitosten osalta mukana 29958: on pääasiassa se osuus, jonka ne jakavat edel- Kuvio 13. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdis- 29959: tuvat valtion nettomenot 29960: leen yrityksille. 29961: milj. mk 29962: Edellä sanotut tuen laskentaperiaatteet kos- 6000 ..,-----------------~ 29963: kevat myös alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin 29964: liittyvää tukea. Ne on rajattu lähinnä maa- ja 5000 29965: metsätalousministeriön hallinnonalan pääluok- 29966: kaan poislukien tutkimuksen, hallinnon ja neu- 4000 29967: vontatyön menot. Lisäksi mukaan on otettu 29968: ylituotannon viennistä aiheutuvina menoina 3000 29969: valmisteverolakien mukaiset hinnanerokor- 29970: vaukset sekä viennin arvioitu liikevaihtoverotu- 2000 29971: ki. 29972: Elintarvikesektorin osalta tukea on tarkastel- 1000 29973: tu myös nettomääräisenä siten, että tuen brut- 29974: tosummista on vähennetty elintarvikesektorilta 0 29975: perityt valmisteverot ja maksut, jotka muodos- 29976: tavat elintarvikkeiden hintajärjestelmän kiin- -1000 29977: teän osan. Muu alku- Maatalous- Markkinointi Elintarvike- 29978: tuotanto tuotanto teollisuus 29979: Vuoden 1988 kertomukseen verrattuna on 29980: tähän selvitykseen uusina tukeen sisältyvinä .1987 ml 1988 D 1989 29981: 51 29982: 29983: 32. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion tulot ja menot saajan/ maksajan mukaan jaoteltuina 29984: 29985: Menot Tulot Menot miinus tulot 29986: 1988 1989 1988 1989 1987 1988 1989 29987: miljoonaa markkaa 29988: 29989: Maataloustuotanto ...................... . 5 085 4 886 0 0 3 245 5 085 4 886 29990: Hintapoliittinen tuki .................... . 2 021 2 990 29991: Maatalouden rakenteen kehittäminen: 29992: avustukset .......................... . 582 655 29993: pääomatuki ......................... . 357 334 29994: Mu~ ................................. . 2 125 908 29995: Elintarviketeollisuus ...................... . 805 735 784 833 324 21 -98 29996: Valmisteverot ......................... . 643 695 29997: Maataloustuotteiden hintatuki .......... . 726 661 29998: Mu~ ................................. . 79 74 141 138 29999: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) ......... . 2 855 3 338 426 343 3 462 2 429 2 995 30000: Maataloustuotteiden vientituki ......... . 1 566 2 403 30001: Viennin liikevaihtoverotuki ............. . 469 492 30002: Hinnanerokorvaukset, vienti ............ . 788 393 30003: Maatalouden osuutena perityt maksut .. . 289 208 30004: Muut ................................. . 31 50 137 135 30005: Maatalous ja elintarvikkeet yhteensä .. . 8744 8 959 1 210 1 175 7 031 7 534 7784 30006: Porotalous ............................ . 14 7 19 14 7 30007: Kalatalous ............................ . 35 37 23 35 37 30008: Yksityismetsätalous ................... . 280 297 255 280 297 30009: Muu alkutuotanto ..................... . 66 100 0 66 100 30010: Alkutuotanto (pl. maatalous) yhteensä 395 441 297 395 441 30011: Yhteensä .............................. . 9 139 9 400 1 210 1 175 7 328 7 929 8 225 30012: 30013: 30014: 30015: seen haettava tuki on viljelmäkoon mukaan Rakennetuen markkamäärä on noussut 5 % 30016: maksettava tuki. Viljelijöiden lisäksi tukea edellisestä vuodesta. Maatalouden rakennetu- 30017: maksetaan maataloustuotteita jalostavalle teol- keen sisältyvät nettokustannukset korkotukilai- 30018: lisuudelle ja viejinä toimiville keskusliikkeille. noista ja valtion myöntämistä lainoista. Näistä 30019: Tästä tuesta koituu hyötyä myös alkutuotan- lainoista aiheutuvat nettokustannukset pieneni- 30020: nolle. Ylijäämätuotteiden vientituesta hyötyvät vät hieman, mutta sen sijaan avustusmuotoi- 30021: lisäksi jalostus ja viejäliikkeet. nen tuki nousi. 30022: 30023: Kuvio 14. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistu- 30024: vien valtion nettomenojen jakautuminen 30025: Maatalous milj. mk 30026: 3000 . . . . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 30027: Maataloustuotannon kohdalla suurimmat 30028: muutokset edelliseen vuoteen verrattuna olivat 30029: 2500 30030: viljelmäkoon mukaisen hintapoliittisen tuen 30031: muuttuminen veronalaiseksi tukimuodoksi 30032: sekä satovahinkojen korvausten olennainen 2000 30033: pieneneminen. Vuonna 1988 maksetut satova- 30034: hinkokorvaukset johtuivat vuoden 1987 kados- 1500 30035: ta. Viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin 30036: kertomusvuodelta 921 milj. markkaa ja edelli- 30037: 1000 30038: seltä vuodelta 418 milj. markkaa. Maatalous- 30039: tuottajille maksettu tuki oli yhteensä 4 886 30040: milj. markkaa ollen 199 milj. markkaa pienem- 500 30041: 30042: pi kuin edellisenä vuonna. Maataloustuotan- 30043: nolle maksetusta tuesta hintatuen osuus oli 30044: 64 OJo oltuaan edellisenä vuonna katokorvauk- Maitota- Kanan- Liha Vilja Erlkois- Jakamaton 30045: 1oustuott. munat kasvit 30046: sista johtuen 70 %. Rakennetuen suhteellinen 30047: osuus on säilynyt viidesosana tuen määrästä. .1988 D 1989 30048: 52 30049: 30050: Maataloustuotannon tasapainottamismeno- rasvaveron ja elintarviketuotteiden valmisteve- 30051: jen lisäys, 176 milj. markkaa, aiheutui suurim- ron tuotto lisääntyivät selvästi. 30052: malta osin kesannointikorvausten 166 milj. 30053: markan kasvusta. Myös metsityspalkkiot nou- 30054: sivat 9 milj. markkaa. Maataloustuotteiden markkinointi 30055: 30056: Maataloustuotteiden kotimaisen kulutuksen 30057: Elintarviketeollisuus ja tuotannon perusteella lasketut omavarai- 30058: suusasteet nousivat edellisestä vuodesta ja oli- 30059: Elintarviketeollisuudelle maksettu tuki oli vat kaikissa päätuotteissa yli 100 Olo. Kotimai- 30060: kertomusvuonna 98 milj. markkaa pienempi sen kulutuksen voimakkaasta laskusta johtuen 30061: kuin siltä kerätyt maksut. Suurimpia muutok- rasvan perusteella laskettu maidon omavarai- 30062: sia edellisestä vuodesta olivat rehuseosveron ja suus nousi 3 prosenttiyksikköä kun taas maito- 30063: voin varastointikorvauksen lakkaaminen sekä nesteen omavaraisuusaste pysyi ennallaan. Si- 30064: voin hinnan alentamisen teollisuudelle siirtymi- anlihan omavaraisuusaste nousi 5 prosenttiyk- 30065: nen vientitukimomentille. Sokeriveron tuotto sikköä ja vehnän omavaraisuusaste peräti 53 30066: laski hieman edellisvuodesta kun taas ravinto- prosenttiyksikköä hyvien satojen johdosta. 30067: 30068: 30069: 30070: 33. Keskeisten maataloustuotteiden omavaraisuusasteet 30071: 30072: 1987 1988 1989 30073: 30074: Ma~o .............................................................. . 130 129 132 30075: Kananmunat ........................................................ . 136 133 136 30076: Naudanliha ......................................................... . 119 108 106 30077: Sianliha ............................................................ . 109 105 110 30078: ~h~ .............................................................. . 64 50 103 30079: 30080: 30081: 30082: 30083: Maataloustuotteiden viennin tukeminen kas- nen siirtyi kertomusvuonna maksettavaksi 30084: voi selvästi kertomusvuonna. Vientitarve joh- vientitukimäärärahoista, kun tuki aikaisemmin 30085: tuu maataloustuotteiden ylituotannosta. Brut- maksettiin hinnanerokorvausmomentilta. 30086: tomenot olivat 17 Olo suuremmat kuin edellise- Maatalouden osuutena markkinointiin kan- 30087: nä vuonna. Nettomenojen kasvu oli lähes yhtä nettujen verojen ja maksujen määrä pieneni 30088: suuri. Eniten menojen kasvuun vaikutti viljan 104 milj. markkaa edelliseen vuoteen verrattu- 30089: 401 milj. markalla lisääntynyt vientitarve sekä na vaikka kokonaistuen tarve kasvoi samaan 30090: lihan vientituen kasvu 46 milj. markalla. Näi- aikaan 484 milj. markkaa. Pääosan vientitues- 30091: den ohella nousi viennin liikevaihtoverotuki 22 ta, kertomusvuonna 72 Olo, maksaa kauppa- ja 30092: milj. markalla. Lihajalosteiden viennin tukemi- teollisuusministeriö jalostamattomille maata- 30093: 30094: 30095: 30096: 34. Keskeisten maataloustuotteiden vientituki (ml. arvioitu viennin liikevaihtoverotuki) 30097: 30098: 1987 1988 1989 30099: miljoonaa markkaa 30100: 30101: Voi ................................................................. . 663 501 653 30102: Juusto ............................ · · · .... · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 609 605 514 30103: Maitojauhe, rasvainen ............................................... . 419 259 95 30104: Maitojauhe, rasvaton ................................................ . 45 20 13 30105: Kananmunat ........................................................ . 178 173 187 30106: Sianliha ............................................................ . 210 63 109 30107: Naudanliha ......................................................... . 112 0 0 30108: Vehnä .............................................................. . 97 54 55 30109: Rehuvilja ........................................................... . 1111 0 400 30110: 53 30111: 30112: loustuotteille. Tullihallitus puolestaan maksaa tunut nettomenojen pieneneminen puoleen se- 30113: jalasteille hinnanerokorvausta valmistevero- littyy lähinnä katokorvausten määrällä edellise- 30114: lainsäädännön perusteella. nä vuonna. Lihaan kohdistuneet nettomenot 30115: nousivat 21 OJo edellisestä vuodesta kun netto- 30116: menot kokonaisuudessaan kasvoivat 4 O?o. 30117: Elintarvikesektorin tuki tuotteittain Tuotteille jakamaton tuki kasvoi voimakkaasti 30118: pinta-alalisän nousun takia. Osa kasvusta on 30119: Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistu- laskentateknistä ja johtuu siitä, ettei tuotan- 30120: vista valtion menoista suurin osa on jaettavissa nonohjausvaroja ole kertomusvuoden osalta 30121: eri tuotteille. Maitotaloustuotteet ovat edelleen kohdistettu tuotteittain. 30122: suurin yksittäinen tuen kohde. Viljaan kohdis- 30123: 30124: 30125: 35. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot tuotteittain 30126: 30127: Menot Tulot Menot miinus tulot 30128: 1988 1989 1988 1989 1987 1988 1989 30129: miljoona markkaa 30130: 30131: Maitotaloustuotteet ....................... 2 766 2 507 165 165 2 877 2 602 2 342 30132: Kananmunat ............................. 337 366 8 6 376 329 360 30133: Liha ..................................... 763 917 9 5 1 100 754 912 30134: Vilja ..................................... 2 076 1 047 0 0 991 2 076 1 047 30135: Erikoiskasvit .............................. 801 847 197 191 819 604 656 30136: Hyödykkeille jakamaton ................... 2 001 3 274 831 808 867 1 170 2 466 30137: 30138: Yhteensä ······························· 8744 8 959 1 210 1 175 7 030 7 534 7 784 30139: 30140: 30141: 30142: 30143: Muu alkutuotanto 6.2.3 Jalostus- ja palvelualoille myön- 30144: netty rahoitustuki 30145: Muuhun kuin maatalouteen liittyvistä alku- 30146: tuotannon menoista pienenivät porotalouden Valtio myöntää tulo- ja menoarviosta ja sen 30147: menot kertomusvuonna 50 O?o eli 7 milj. mark- ulkopuolisista rahastoista (valtiontakausrahas- 30148: kaa. Kalatalouden menot kasvoivat 6 O?o ja to, vientitakuurahasto) rahoitustukea suoraan 30149: yksityismetsätalouden 6 O?o. Muulle alkutuo- yrityksille sekä erityisrahoituslaitoksille (Kehi- 30150: tannolle maksettuun tukeen on sisällytetty tysaluerahasto Oy, Suomen Vientiluotto Oy), 30151: maatilatalouden kehittämisrahaston avustukset säätiöille ja kehitysyhtiöille. 30152: ja pääomatuki sekä erät, jotka eivät selvästi Tuen määrä oli kertomusvuonna 3 271 milj. 30153: kuulu muihin edellä käsiteltyihin asiakokonai- markkaa eli 27 prosenttia enemmän kuin v. 30154: suuksiin. 1988. Kasvun suuruus johtuu mm. linja-auto- 30155: 30156: 30157: 36. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuesta valtiolle aiheutuneet nettokustannukset 30158: 1987 1988 1989 Muutos 30159: 1989/88 30160: miljoonaa markkaa % 30161: 30162: ~ueru~ ..................................................... . 822 861 916 6 30163: Energiahuolto ................................................ . 82 107 99 - 7 30164: Lehdistön tukeminen ......................................... . 443 477 476 - 0,2 30165: Merenkulku ja laivanrakennus ................................. . 7 25 431 30166: Tutkimus ja tuotekehitystoiminta .............................. . 250 237 312 31 30167: Työllisyyden hoito ............................................ . 206 363 467 29 30168: Viennin edistäminen .......................................... . 366 168 150 -11 30169: Yleinen teollisuuspolitiikka .................................... . 179 139 48 -65 30170: Ympäristön suojelu ........................................... . 20 13 11 -15 30171: Muut tuet .................................................... . 152 185 361 95 30172: 30173: Tuki yhteensä .............................................. . 2 527 2 575 3 271 27 30174: 54 30175: 30176: Kuvio 15. Jalostus- ja palvelualoille kohdistuvan ra- osuus oli 530 milj. markkaa (yli puolet vuonna 30177: hoitustuen kehitys 1989 maksetusta aluetuesta). Tukea on myön- 30178: mllj. mk 30179: netty toimialoista eniten metallituotteiden val- 30180: mistukseen (27 OJo) sekä matkailuun (18 OJo). 30181: Investointi- ja käynnistysavustuksilla rahoite- 30182: 3000 30183: tuissa hankkeissa on arvioitu lähivuosina syn- 30184: 2500 30185: tyvän uusia työpaikkoja n. 6 700, joista metal- 30186: lituotteiden valmistuksen osuuden arvioidaan 30187: 2000 30188: olevan yli kolmannes. Toiminnan aloittamiseen 30189: ja valmisteluun myönnettiin avustusta 740 30190: 1500 30191: aloittavalle yritykselle, eli n. 15 prosentille v. 30192: 1989 perustetuista uusista teollisuus- ja matkai- 30193: 1000 30194: lualan yrityksistä. 30195: Alueellista kuljetustukea maksettiin 148 30196: 500 30197: milj. markkaa. Tuesta on vuosittain jakautu- 30198: nut toimialoille puu- ja puuteosten valmistus ja 30199: 0 30200: paperiteollisuus n. 30 OJo kumpaankin. Kulje- 30201: 1987 1988 1989 tustuesta on kaksi kolmasosaa maksettu yrityk- 30202: 30203: • 30204: Lehdis- 30205: Alue- lmtön tu- 30206: tuki !mkemlnen 30207: D hoito 30208: Merenk. Muut(v1en- sille, joiden liikevaihto on yli 100 milj. mark- 30209: Työll. •ja Ja!- ~ tl, ener- 30210: van rak.~gla jne.) 30211: k 30212: aa. 30213: 30214: liikenteen tuen muuttamisesta avoimeksi bud- Energiahuolto 30215: jetin kautta maksettavaksi tueksi ( + 204 milj. 30216: mk) aikaisemman verotuen asemasta sekä Energian osuus tuesta on ollut vähäinen 30217: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssin joh- (3 OJo ). Valtion tuki on jakautunut investointei- 30218: dosta syntyneistä takaustappioista. hin sekä toisaalta tutkimuksen ja koetoimin- 30219: Tukia tarkastellaan seuraavassa niiden tar- nan edistämiseen. 30220: koitusperän mukaan jaoteltuna. Energiainvestointiavustusten osuus on huo- 30221: mattavin energiahuollon avustuseristä (43 milj. 30222: markkaa). Avustusta on myönnetty mm. pie- 30223: Aluetuki nille ja keskisuurille kotimaista polttoainetta 30224: käyttäville lämpökeskuksille ja voimalaitoksil- 30225: Aluetuki oli 916 milj. markkaa eli lähes le. 30226: kolmannes koko tuesta. Tuki kasvoi 6 OJo edel- Maakaasun osuus energiahuollon kokonais- 30227: lisvuoteen verrattuna. Kauppa- ja teollisuusmi- tuesta on ollut n. 32 prosenttia. Maakaasun ja 30228: nisteriön maksaman yritystoiminnan aluetuen kotimaisten polttoaineiden käyttöä tuetaan lii- 30229: kevaihtoverotuksessa toteutetuilla verotuilla. 30230: Kuvio 16. Jalostus- ja palvelualoille kohdistuva ra- 30231: hoitustuki vuonna 1989 30232: Lehdistön tukeminen 30233: Energiahuolto 30234: Lehdistötuen määrä oli kertomusvuonna 476 30235: milj. markkaa. Markkamääräisesti suurin val- 30236: tion lehtitukimuodoista on lehdistön yleinen 30237: kuljetustuki 357,5 milj. markkaa, joka oli n. 30238: 75 OJo koko lehdistötuesta. Tuki on ns. epäsuo- 30239: Merenkulku ja ra tuki, koska se maksetaan posti- ja telelaitok- 30240: laivanrakennus 30241: selle, joka jakaa sen edelleen lehdille alennet- 30242: tuina postitaksoina. 30243: Sanomalehdistön tukea maksettiin 105 milj. 30244: markkaa suorana tukena lehtiä kustaotaville 30245: yhtiöille. Tästä summasta n. 40 OJo jaettiin 30246: Työllisyyden hoito puolueille niiden lehdistön tukemiseen. 30247: 55 30248: 30249: Merenkulku ja laivanrakennus Työllisyyden hoito 30250: 30251: Merenkulun ja laivanrakennuksen saama tu- Työllisyyden osuus myönnetystä kokonaistu- 30252: ki oli kertomusvuonna 431 milj. markkaa esta oli 467 milj. markkaa. Valtionapua työttö- 30253: (13 OJo). Huomattavin erä oli vientitakuurahas- myyden lieventämiseen maksettiin kertomus- 30254: ton takuutuki 369 milj. markkaa. Vientitakuu- vuonna 336 milj. markkaa, josta yritystoimin- 30255: rahastosta suoritettiin takuukorvauksia 403 nalle 304 milj. markkaa. Yritys-, yhteisö- ja 30256: milj. markkaa sekä valtiontakausrahastosta yksityissektorilla oli määrä työllistää velvoit- 30257: 404 milj. markkaa, jotka johtuivat pääosin teen perusteella 6 000 henkilöä sekä harkinnan- 30258: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssista. Ta- varaisesti 4 000 henkilöä. Kaikkiaan arvioi- 30259: kausmaksutulot kattoivat vain osan näistä kor- daan työllistetyn n. 9 100 henkilöä. Työllisyys- 30260: vauksista. Ulkomaanliikenteen lastialusten perusteista valtionapua investointeihin makset- 30261: korkokustannuksiin myönnettiin yhteensä 18 tiin yrityksille 112 milj. markkaa. Määräraha 30262: milj. markkaa sekä pientonniston korkomeno- maksettiin kauppa- ja teollisuusministeriön 30263: jen alentamiseen 14 milj. markkaa korkotukea. kautta pääosin vaikeilla työttömyysalueilla La- 30264: Tukien tarkoituksena on ollut vaikuttaa alan pin, Kainuun ja Oulun työvoimapiireissä. 30265: kannattavuuteen sekä turvata riittävän suuri ja 30266: monipuolinen kauppalaivasto. Kotimaisten 30267: alushankintojen korkotukilainoja saa kerto- 30268: musvuoden alussa voimaan tulleen lain perus- 30269: teella hyväksyä vuosina 1986-1990 yhteensä Viennin edistäminen 30270: enintään 3 000 milj. markkaa ja vuonna 1989 30271: niitä sai myöntää 1 000 milj. markkaa. Vuoden Viennin edistämiseen maksettiin tukea 150 30272: lopussa oli ko. lainojen luottokanta 1, 7 miljar- milj. markkaa. Tukea pienensi 70 milj. mar- 30273: dia markkaa. Korkotukea niistä oli maksettu kalla vientitakausrahaston takaustoiminnasta 30274: Suomen Vientiluotto Oy:lle 4 milj. markkaa. saarnat tulot. Viennin edistämiseen maksetut 30275: Lisäksi Vientiluotolie maksettiin ulkomaisen avustukset (136 milj. markkaa) jakautuivat 30276: luotanoton korkotukea, josta laskennallinen lähinnä vientituotteiden markkinoinnin edistä- 30277: kotimaisten laivatoimitusten osuus oli 16 milj. miseen sekä toimialoittain toteutettuun viennin 30278: markkaa. edistämiseen. Avustuksia myönnettiin eniten 30279: metalliteollisuusyrityksille, joiden osuus tuesta 30280: oli yli puolet. Pienten ja keskisuurten yritysten 30281: osuus myönnettyjen avustusten markkamää- 30282: Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta rästä oli 85 OJo. 30283: 30284: Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan osuus 30285: tuesta oli 312 milj. markkaa. Avustusmuotoi- 30286: sesta tuesta suurin erä oli Teknologian Kehittä- Yleinen teollisuuspolitiikka 30287: miskeskuksen maksamat avustukset teolli- 30288: suuden tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan Yleisen teollisuuspolitiikan osuus kokonais- 30289: 177 milj. markkaa. TEKES voi myöntää tuote- tuesta oli 48 milj. markkaa. Avustusmuotoises- 30290: kehitykseen avustusta enintään 50 OJo kehitys- ta tuesta oli liikevaihtoveron huojennusta vas- 30291: hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. TE- taavien avustusten osuus huomattavin. Lisäksi 30292: KES:in v. 1989 myöntämästä välittömästä ra- Vaivilla Oy:lle maksettiin tukea sen rahoitusa- 30293: hoituksesta kohdistui lähes kolmannes toimi- seman parantamiseksi. Valtio merkitsi valtion- 30294: alalle sähkötekniset tuotteet ja instrumentit ja yhtiöiden osakkeita 459 milj. markan edestä. 30295: noin puolet suurille yrityksille (henkilöstö > Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden (pl. 30296: 500). Kehitysaluerahasto Oy:lle maksettu avus- Postipankki) maksamat osinkotuotot yhteensä 30297: tus tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan oli 25 olivat 58 milj. markkaa suuremmat kuin niiden 30298: milj. markkaa. Avustus on tarkoitettu pienten keskimääräiselle osakepääomalle laskettu tuot- 30299: ja keskisuurten yritysten tuotekehitystyön ja tovaatimus. 30300: markkinoinnin edistämiseen sekä liikkeenjoh- Yhtiöittäin tarkasteltuna maksetut osingot 30301: don kehittämiseen. Metalli- ja konepajatuottei- olivat pienemmät kuin laskennallinen tuotto- 30302: den valmistuksen osuus tuesta oli 26 OJo. vaatimus Enso-Gutzeit Oy:n, Finnair Oy:n, 30303: 56 30304: 30305: Kemijoki Oy:n, Rautaruukki Oy:n, Sisu-Auto 6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki 30306: Oy:n, Valmet Oy:n ja Vaivilla Oy:n 1\.uhdalla. elinkeinotoiminnalle 30307: Muiden yhtiöiden osalta maksetut osingot ylit- 30308: tivät laskennallisen tuottovaatimuksen. Luvus- 30309: sa 7 .2. selostetaan tarkemmin valtionyhtiöiden Maataloudelle ja muulle alkutuotannolle, sil- 30310: kehitystä. tä osin kuin ne kuuluvat maatalousyrittäjien 30311: eläkelain tai maatalousyrittäjien tapaturmava- 30312: kuutuslain piiriin, maksettiin valtion osuutena 30313: maatalousyrittäjien eläkelain menoista 1 575 30314: Ympäristön suojelu milj. markkaa ja valtion osuutena maatalous- 30315: yrittäjien tapaturmavakuutuslain menoista 47 30316: Yrityksille maksetut ympäristönsuojeluun milj. markkaa. Karjataloutta harjoittavien 30317: kohdistuvat tuet olivat alle prosentin makse- maanviljelijöiden lomituskustannuksiin valtio 30318: tuista kokonaistuista. osallistui kertomusvuonna 1 006 milj. markal- 30319: Ympäristön suojeluun myönnetyistä avus- la. Sosiaaliturvan luonteiset menot kasvoivat 30320: tuksista huomattavin oli ilmansuojeluinves- edellisestä vuodesta 12 %. 30321: tointeihin maksettu korkotuki. Sosiaaliturvan luonteista tukea jalostus- ja 30322: Vesiensuojeluinvestointeihin myönnettiin palvelualojen yritystoiminnalle maksettiin yh- 30323: teollisuudelle korkotukea 3,4 milj. markkaa. teensä 260 milj. markkaa eli kolmannes vä- 30324: Vuonna 1989 hyväksyttiin korkotukilainoja 50 hemmän kuin v.1988. Vähennys johtuu lähin- 30325: milj. mar.kkaa yhteensä 365,6 milj. markan nä yrittäjien eläkelaista johtuvien menojen pie- 30326: arvoisiin vesiensuojeluinvestointeihin. Massan, nentymisestä 110 milj. markalla. Muita huo- 30327: paperin ja paperituotteiden valmistuksen toi- mattavia menoeriä kertomusvuonna olivat val- 30328: mialan osuus oli lähes 66 OJo maksetuista kor- tion osuus merimieseläkekassan menoista 87 30329: kotuista. milj. markkaa sekä korvaus pienyrittäjien vuo- 30330: silomajärjestelmän kustannuksiin 28 milj. 30331: markkaa. 30332: 30333: Muut tuet 30334: 30335: Liikenneministeriön alaiselta momentilta 6.2.5. Rahoitustuen kansantaloudelli- 30336: maksettu tuki joukkoliikenteen kehittämiseen 30337: ja säilyttämiseen oli 223 mi1j. markkaa. Tuen nen arviointi 30338: 11-kertaistuminen edellisvuodesta johtuu aikai- 30339: semmin veronpalautuksen muodossa annetun Valtion antaman rahoitustuen merkitystä 30340: linja-autoliikenteen tuen muuttamisesta avoi- voidaan arvioida suhteuttamalla se kokonais- 30341: meksi budjetin kautta maksettavaksi tueksi. kysynnän vastaaviin eriin. Kotitalouksien ja 30342: Oppi- ja koulutussopimuskorvauksia makset- voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen saarnat 30343: tiin työnantajille 145 milj. markkaa työpaikka- tulonsiirrot olivat 7 % suhteutettuna yksityi- 30344: koulutuksen järjestämistä varten. Varmuusva- seen kulutukseen. Yksityisen sektorin inves- 30345: rastointiin liittyvät avustukset turvavarastojen tointeja tukeva suora rahoitus - pääomansiir- 30346: perustamiseen ja varastointiin ovat olleet n. 6 rot, lainananto sekä osakkeet ja osuudet - oli 30347: milj. markkaa. Tuesta huomattava osa kohdis- 3 % suhteutettuna yksityisiin investointeihin; 30348: tuu raakaöljyn, öljytuotteiden, kivihiilen sekä tuki alentui kaksi prosenttiyksikköä edellisestä 30349: perusraaka-aineiden velvoitevarastointiin. vuodesta. Kuntien ja kuntainliittojen valtiona- 30350: Edellä käsiteltyjen tukien lisäksi maksettiin vut kattoivat kolmanneksen niiden kulutusme- 30351: kuntien liikelaitoksille ja yhtiöille rahoitustu- noista. Kuntien saamien pääomansiirtojen 30352: kea 90 milj. markkaa eli hieman vähemmän osuus hallinnollisista investoinneista oli kerto- 30353: kuin v. 1988. Huomattavimpia eriä olivat vesi- musvuonna 23 %. Kokonaisuudessaan valtion 30354: huoltolaitteiden rakentamiseen myönnetty kor- myöntämä suora rahoitus suhteutettuna koti- 30355: kotuki 20 milj. markkaa sekä avustukset yh- maiseen kokonaiskysyntään oli kertomusvuon- 30356: dyskuntien vedenhankinta- ja viemäröintitoi- na 16 %. Edellä olevat suhdeluvut ovat pysy- 30357: menpiteisiin 32 milj. markkaa. neet viime vuosina suhteellisen vakaina. 30358: 57 30359: 30360: 30361: 30362: 30363: 7. VALTION YRITYSTOIMINTA 30364: 30365: 7 .1. Valtion uusimuotoiset liikelaitokset vuonna 1989 30366: Valtion liikelaitoksista annettu laki (627 /87) Niiden käyttötalous on kokonaan valtion tulo- 30367: tuli voimaan 1.1.1989. Ensimmäiset uusimuo- ja menoarvion ulkopuolella. 30368: toiset liikelaitokset, Valtion painatuskeskus, Tulorahoituksen lisäksi liikelaitoksen rahoi- 30369: Valtion ravitsemiskeskus ja Valtion tietokone- tuslähteinä ovat lainat valtiolta tai rahalaitok- 30370: keskus aloittivat vuoden 1989 alusta. Vuonna silta, pääoman korotukset sekä erityistapauk- 30371: 1990 aloittivat Karttakeskus, Valtionrautatiet sissa valtion tulo- ja menoarviosta saatavat 30372: ja Posti- ja telelaitos. Tämän jälkeenkin vielä 9 korvaukset liiketaloudellisesti kannattamatto- 30373: liikelaitosta kuuluu budjettitalouden piiriin, mien, mutta yhteiskunnallisesti merkittävien 30374: henkilöstöllä mitattuna 10 OJo kaikista valtion palvelutehtävien hoitamisesta. 30375: liikelaitoksista. Liikelaitokset tulouttavat valtion tulo- ja 30376: Liikelaitosuudistus rakentuu liiketaloudellis- menoarvioon peruspääomalle asetetun tuotto- 30377: ten periaatteiden toteuttamiselle valtion laitos- vaatimuksen suuruisen osuuden tilikauden voi- 30378: ten toiminnassa. Valtion liikelaitokset myyvät tosta. Kertomusvuodelta Valtion painatuskes- 30379: tuotteita ja palveluja markkinoilla toimien kil- kus ja Valtion ravitsemiskeskus tulouttivat 30380: pailutilanteessa. 6 % ja Valtion tietokonekeskus 9 % perus- 30381: pääomasta asetetun tavoitteen mukaisesti. 30382: Liikelaitosuudistuksen olennainen merkitys 30383: Liikelaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta 30384: on liikelaitosten oman toiminnallisen, taloudel- 30385: ja tavoitteiden saavuttamisesta vastaavat liike- 30386: lisen ja organisatorisen vastuun toteuttaminen laitoksen hallitus sekä toimitusjohtaja. Liike- 30387: ja niiden ohjauksen muuttuminen tulosohjauk- 30388: laitoksen toiminnan organisointi kuuluu laitok- 30389: seksi. selle itselleen. 30390: Eduskunnan ja valtioneuvoston määrittele- Liikelaitoslain mukaisten liikelaitosten orga- 30391: mien palvelu- ja tulostavoitteiden puitteissa nisaatio tarjoaa aiempaa joustavammat ja yri- 30392: liikelaitoksella on toimintavapaus päättää sisäi- tysmäisemmät toimintaedellytykset. Samalla 30393: sistä tulostavoitteistaan. kuitenkin turvataan näiden laitosten tehtävänä 30394: Liikelaitokset käyttävät tulojaan menojensa olevien yhteiskunnallisten palveluiden tasapuo- 30395: maksamiseen ja investointiensa rahoittamiseen. linen hoitaminen. 30396: 30397: 30398: 30399: 7 .2. Valtionyhtiöt vuonna 1989 1) 30400: Valtion teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu Oy, Rautaruukki Oy ja Kemira Oy. Valmet- 30401: liikevaihto kasvoi 21 %vuonna 1989 eli selväs- konsernin liikevaihdon kasvu oli myös huo- 30402: ti nopeammin kuin edellisenä vuonna. Eniten mattava. Sitä vastoin Vaivilla Oy:n tuotteiden 30403: liikevaihtoaan kasvattivat kemian ja perus- menekki supistui idänkaupan vaikeuksista ja 30404: metallialan yhtiöt eli Neste Oy, Outokumpu osin myös talvivaatteiden kysynnälle epäedulli- 30405: sista sääolosuhteista johtuen, ja yhtiön toimin- 30406: !) Tarkempi selvitys Valtionyhtiöiden neuvottelukun- toja on jouduttu karsimaan. Sääolot selittävät 30407: nan julkaisussa Valtionyhtiöt 1989. myös Kemijoki Oy:n ja osaksi niin ikään Vapa 30408: 8 300924R 30409: 58 30410: 30411: Oy:n liikevaihdon laskun edelliseen vuoteen Suomen tavaroiden ja palvelusten viennistä 30412: verrattuna. valtionyhtiöiden osuus vuonna 1989 oli 24 % 30413: Valtionyhtiöiden käyttökate kasvoi selvästi ja tuonnista 8,5 %. Tuontiosuuteen ei ole las- 30414: hitaammin kuin liikevaihto eli keskimäärin kettu Neste Oy:n tuontia mukaan. Tuontiosuus 30415: 10 ll7o. Tässä suhteessa valtionyhtiöiden kehitys pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta vienti- 30416: vastasi suomalaisten suuryritysten yleistä kehi- osuus laski vajaalla 0,5 prosentilla. 30417: tystä. Usean yhtiön käyttökate pysyi varsin Omistajat sijoittivat valtion teollisuusyhtiöi- 30418: tyydyttävänä lievästä laskusta huolimatta. Suu- hin vuonna 1989 yhteensä 1 365 milj. markkaa 30419: rista yhtiöistä Neste Oy:n käyttökate kasvoi uutta riskipääomaa. Tämä on yli kaksi kertaa 30420: selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja pienis- enemmän kuin vuonna 1987 ja yli neljä kertaa 30421: tä yhtiöistä puolestaan Vapo Oy:n käyttökat- enemmän kuin keskimäärin vuosina 1982- 30422: teella mitattu kannattavuus parani. Valmet 1987, mutta 10% vähemmän kuin edellisenä 30423: Oy:n kannattavuus sitä vastoin ei vastannut vuonna. Valtion teollisuusyhtiöiden ja niiden 30424: odotuksia, ja Vaivilla Oy:n tuotannollinen toi- kotimaisten tytäryhtiöiden nettoinvestoinneista 30425: minta oli selvästi tappiollista. oman pääoman lisäys oli 12 % (vuonna 1988 30426: Valtionyhtiöiden tulos ja tuotanto ovat vii- lähes 20 % ). Pääosa uudesta sijoituspääomasta 30427: me vuosina kasvaneet jonkin verran nopeam- tuli yksityisiltä sijoittajilta. Vuosina 1982- 30428: min kuin esimerkiksi Helsingin Arvopaperi- 1987 oman pääoman ehdoin sijoitettu lisära- 30429: pörssissä noteerattujen pörssiyhtiöiden tulos hoitus kattoi keskimäärin vain runsaat viisi 30430: tai tuotanto keskimäärin. Tämä ei ole heijastu- prosenttia investoinneista. 30431: nut pörssissä noteerattujen valtionyhtiöiden Oman pääoman lisäys keskittyi vuonna 1989 30432: osakekurssien kehitykseen, joka oli vuonna kolmeen pörssiyhtiöön, Enso-Gutzeit Oy:öön, 30433: 1989 selvästi heikompi kuin teollisuusosakkei- Outokumpu Oy:öön ja Rautaruukki Oy:öön, 30434: den kurssikehitys keskimäärin. jotka kukin saivat vuoden alussa toteuttamis- 30435: Valtion teollisuusyhtiöiden investoinnit saan osakeanneissa 300-450 milj. markkaa 30436: kääntyivät vuoden 1988 supistumisen jälkeen uutta oman pääoman ehdoin sijoitettua rahoi- 30437: kertomusvuonna jälleen nousuun. Käyttöomai- tusta. Neste Oy sai valtiolle ja vähemmistö- 30438: suusinvestoinnit olivat vuonna 1989 lähes 12 omistajina oleville valtionyhtiöille suunnatussa 30439: miljardia markkaa eli volyymiltaan 2-3 % osakeannissa 80 prosentin suuruisen emissi- 30440: suuremmat kuin vuonna 1988. Sen sijaan in- ovoiton. Sen sijaan Imatran Voima Oy:n, Sisu- 30441: vestoinnit kotimaahan laskivat jo toisena pe- Auto Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n osakepääoman 30442: rättäisenä vuonna, mutta olivat edelleen arvol- korottaminen tehtiin aikaisempaan tapaan il- 30443: taan noin kolminkertaiset ulkomaille suuntau- man emissiovoittoa. Valtion sijoitukset yh- 30444: tuneisiin investointeihin verrattuna. Outokum- tiöihin olivat 399 milj. markkaa eli runsas 30445: pu Oy ja Kemira Oy kasvattivat eniten inves- neljännes yhtiöihin sijoitetusta uudesta riski- 30446: tointejaan. Sen sijaan Neste Oy:llä oli edellistä pääomasta. 30447: vuotta rauhallisempi investointitahti. Pienem- Valtionyhtiöiden maksamat osingot ovat vii- 30448: mistä yhtiöistä Sisu-Auto Oy ja Kemijoki Oy me vuosina kohonneet nopeasti, sillä osake- 30449: lisäsivät huomattavasti investointejaan, kun pääomalle maksettavia osinkoprosentteja on 30450: taas Vaivilla Oy ei juuri investoinut ja Vapo lähes kaikissa yhtiöissä korotettu ja eräät yh- 30451: Oy:n investoinnit vähenivät edelliseen vuoteen tiöt ovat toteuttaneet 1980-luvulla rahastoante- 30452: verrattuna. ja. Vuonna 1989 osinkotuotto osakepääomalle 30453: Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstömäärä oli 10,2 % (kts. myös luku 6.2.3., kohta ylei- 30454: ylitti vuonna 1989 ensimmäisen kerran 100 000 nen teollisuuspolitiikka). 30455: työntekijän rajan. Noin 70 % henkilöstöstä Osingot valtiolle ovat neljänä viime vuotena 30456: työskentelee Suomessa, mutta enää 53 % emo- olleet suuremmat kuin valtion sijoittama lisära- 30457: yhtiöissä. Henkilöstön määrän kasvu oli keski- hoitus valtionyhtiöihin. 30458: määrin 7 %. Outokumpu-konserni ja Rauta- 30459: ruukki-konserni lisäsivät henkilöstöään suh- 30460: teellisesti eniten. 30461: 59 30462: 30463: 30464: 30465: 30466: 8. VALTIONVELKA 30467: Valtionvelka oli vuoden 1989 päättyessä Vuonna 1988 velka väheni 427 milj. markkaa 30468: kaikkiaan 52 912 milj. markkaa, kun se vuotta eli 0,7 %. Ulkomaisen velan osuus on edelleen 30469: aikaisemmin oli ollut 58 084 milj. markkaa. alentunut, se oli kertomusvuoden päättyessä 30470: Vähennys oli 5 172 milj. markkaa eli 8,9 OJo. 43 OJo oltuaan vuotta aikaisemmin 45 %. 30471: 30472: 30473: 30474: 37. Valtionvelka 30475: Velkakanta vuoden lopussa Muutos 30476: 1985 1986 1987 1988 1989 1989/88 30477: miljoonaa markkaa % 30478: 30479: Kotimainen velka ......................... 21 304 25 013 29 831 31 805 30 126 - 5 30480: Pitkäaikainen velka ....................... 20 872 24 602 29 831 29 515 29 876 1 30481: Budjettitalouden velka ................. 20 522 24 490 29 756 29 478 29 876 1 30482: Valtion viljavaraston velka .............. 350 112 75 37 0 -100 30483: Lyhytaikainen velka ...................... 432 411 2 290 250 89 30484: Budjettitalouden velka ................. 2 290 250 89 30485: Rahastotalouden velka ................. 432 411 30486: 30487: Ulkomainen velka ........................ 25 677 26 981 28 680 26 279 22 786 13 30488: Pitkäaikainen velka ....................... 25 677 26 981 28 680 26 279 22 786 13 30489: Budjettitalouden velka ................. 24 813 25 645 27 838 26 008 22 472 14 30490: Investointirahaston velka ............... 864 1 043 565 30491: Valtion viljavaraston velka .............. 293 277 271 314 16 30492: Yhteensä .................................. 46 981 51 994 58 511 58 084 52 912 9 30493: 30494: % BKT:sta ································· 13,9 14,5 14,9 13,2* 10,7* 30495: 30496: 30497: 30498: 30499: 38. Valtionvelka lainatyypeittäin 30500: Velka Nostot Kuole- Valuutan- Valuutta- Velka Korko 30501: 31.12.88 tukset vaihdot kurssien 31.12.89 30502: miljoonaa markkaa muutokset 30503: 30504: Kotimainen velka 31 805 5 695 7 374 30 126 2 842 30505: Pitkäaikainen velka .................. 29 515 5 195 4 834 29 876 2 809 30506: - yleisöobligaatiolainat ............. 24 243 4 220 4 337 24 126 2 269 30507: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 4 904 969 472 5 401 518 30508: - velkakirjalainat ................... 368 6 25 349 22 30509: Lyhytaikainen velka ................. 2 290 500 2 540 250 33 30510: 30511: Ulkomainen velka ................. 26 279 3 511 6 110 -2 -892 22 786 2 074 30512: Pitkäaikainen velka .................. 26 279 3 511 6 110 -2 -892 22 786 2 074 30513: - obligaatiolainat .................. 20 202 3 361 4 283 -2 -773 18 505 1 592 30514: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 1 804 900 - 52 852 128 30515: - velkakirjalainat ................... 4 273 150 927 - 67 3 429 ::.54 30516: Valtionvelka ....................... 58 084 9206 13 484 -2 -892 52 912 4 916 30517: 60 30518: 30519: Valtionvelan määrä, 52 912 milj. markkaa, Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan 30520: kertomusvuoden päättyessä oli 39 OJo valtion velkakannan keskimääräinen niroelliskorko oli 30521: tuloista eli 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin 8,8 OJo ja keskimääräinen takaisinmaksuaika 4 30522: vuotta aikaisemmin. Budjettitalouden nettolai- vuotta 8 kuukautta. Mikäli kaikki toteutuneet 30523: nanotto oli -4 290 milj. markkaa eli kuole- ja valuuttamääräisien lainojen ennakoidut lai- 30524: tukset olivat tämän verran 9 056 milj. markan nakustannukset muutetaan vuotuiseksi korok- 30525: bruttolainanottoa suuremmat. Valtionvelka si, oli efektiivinen keskikorko 9,2 OJo. 30526: suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 10,7 OJo. Velkakannan keskimääräinen takaisinmak- 30527: Vuonna 1988 se oli ollut 13,2 OJo ja vuonna suaika on ko. vuoden lopussa maksamatta 30528: 1987 14,9 OJo bruttokansantuotteesta. olleen kannan mukaan laskettuna kehittynyt 30529: Valtion ulkomainen velka 22 786 milj. mark- seuraavasti: 30530: kaa oli kertomusvuoden päättyessä 27 OJo koko 30531: Vuosi Kotimainen velka Ulkomainen velka Koko velka 30532: maan ulkomaisesta nettovelasta. Vastaava luku 30533: oli vuoden 1988 päättyessä 39 OJo ja vuoden 1985 3 V 2 kk 4 V 3 kk 3 V 9 kk 30534: 1987 päättyessä 47 OJo. 1986 3 V 2 kk 4 V 7 kk 3 V 11 kk 30535: Valtionvelkapääluokan (Pl. 36) menot ilman 1987 3 V 2 kk 5 V 3 kk 4 V 2 kk 30536: 1988 3 V 2 kk 6 V 8 kk 4 V 9 kk 30537: kuoletuksia olivat vuonna 1989 yhteensä 5 125 1989 3 V 2 kk 6 V 7 kk 4 V 8 kk 30538: milj. markkaa eli 4,9 OJo pienemmät kuin vuon- 30539: ha 1988. Korot olivat kertomusvuonna 4 898 Efektiiviset kustannukset on laskettu otta- 30540: milj. markkaa, indeksikorotukset 16 milj. malla huomioon kaikki toteutuneet kustannuk- 30541: markkaa ja lainojen liikkeeseenlasku-, lunas- set (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkaste- 30542: tus- ym. palkkiot ja kulut 211 milj. markkaa. luhetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletuk- 30543: Vuonna 1988 vastaavat valtionvelan menot set. Valuuttakursseina on käytetty tarkastelu- 30544: olivat 5 391 milj. markkaa ja vuonna 1987 ajankohdan kursseja, minkä vuoksi kustan- 30545: 4 987 milj. markkaa. nukset eivät sisällä tulevien valuuttakurssimuu- 30546: Valtion rahastojen ottamien lainojen menot tosten vaikutuksia. 30547: olivat vuonna 1989 156 milj. markkaa. Nämä Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus- 30548: menot suoritettiin rahastojen varoista. tannukset ja niroelliskorot ovat vaihdelleet seu- 30549: raavasti: 30550: 30551: Vuosi Kotimainen Ulkomainen Koko velka 30552: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- 30553: kust. korko kust. korko kust. korko 30554: 30555: 1985 .............................................. . 11,6 10,9 12,0 9,3 11,8 10,0 30556: 1986 .............................................. . 11,0 10,3 10,6 8,5 10,8 9,4 30557: 1987 .............................................. . 10,3 9,6 9,8 8,3 10,0 8,9 30558: 1988 .............................................. . 9,8 9,2 8,8 8,3 9,4 8,8 30559: 1989 .............................................. . 9,8 9,3 8,4 8,2 9,2 8,8 30560: 30561: 30562: Kuviossa 17 esitetyssä velanhoitosuunnitel- Kuvio 17. Velanhoitosuunnitelma 30563: massa on laskettuna kertomusvuoden lopussa mrd. mk 30564: olleen kotimaisen ja ulkomaisen velan korot ja 14 - r - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 30565: kuoletukset käyttäen 31.12.1989 voimassa ol- 30566: leita valuuttakursseja. 12 30567: 30568: 30569: 10 30570: 30571: 30572: 8 30573: 30574: 30575: 6 30576: 30577: 30578: 4 30579: 30580: 30581: 2 30582: 30583: 30584: 30585: 1990 91 92 93 94 95 96 97 98 99 ja 30586: sen jälkeen 30587: 61 30588: 30589: 8 .1. Ulkomainen valtionvelka 30590: Suomen ulkomainen valtionvelka väheni Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa 30591: kertomusvuonna 26 279 milj. markasta 22 786 taulukossa laskettu valuuttamääräisten kustan- 30592: milj. markkaan. Uusia ulkomaisia lainoja nos- nusten perusteella nostoajankohtana. 30593: tettiin 3 511 milj. markkaa ja kuoletuksia mak- Kertomusvuoden ulkomaisesta lainanotosta 30594: settiin kaikkiaan 6 110 milj. markkaa, josta oli 11 ll7o lainoja, joiden laina-aika on korkein- 30595: ennenaikaisesti takaisinmaksettujen lainojen taan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku vuonna 30596: osuus oli 1 981 milj. markkaa. Valuuttakurs- 1988 oli 5 o/o. Uusista lainoista 82 ll7o oli laina- 30597: sien muutosten nettovaikutus kertomusvuoden ajaltaan 7 vuotta ja 10 vuoden lainoja nostet- 30598: aikana pienensi ulkomaisen velkakannan mää- tiin 7 o/o. Nostettujen lainojen pääoman mark- 30599: rää 892 milj. markalla. Velkavaluutan vaih- kavasta-arvolla painotettu keskimääräinen ta- 30600: doista aiheutui 2 milj. markan vähennys velka- kaisinmaksuaika oli 6 vuotta 11 kuukautta, eli 30601: kantaan. Ulkomaisen velan nettovähennys oli huomattavasti lyhyempi kuin edellisenä vuon- 30602: siten 3 493 milj. markkaa eli 13,3 o/o. Korkoja na, jolloin se oli 19 vuotta 4 kuukautta. 30603: maksettiin 2 074 milj. markkaa eli 13,0 OJo Vuonna 1989 nostettujen ulkomaisten lainojen 30604: vähemmän kuin vuonna 1988. keskimäääräinen nimelliskorkokanta oli 30605: Pitkäaikaista ulkomaista velkaa otettiin kan- 8,56 ll7o ja keskimääräinen efektiivinen kustan- 30606: sainvälisiltä pääomamarkkinoilta eri valuutois- nus 9,07 ll7o. Vuonna 1988 nostettujen ulko- 30607: sa yhteensä 4 lainaa, markkavasta-arvoltaan maisten lainojen vastaavat luvut olivat 8,65 ll7o 30608: 3 361 milj. markkaa, minkä lisäksi valtion ja 8,62 ll7o. 30609: viljavarasto otti valuuttamääräisiä lainoja yh- Kertomusvuoden päättyessä oli 81 ll7o ulko- 30610: teensä 150 milj. markkaa. Vuoden aikana vaih- maisesta velkakannasta obligaatiolainoja, 4 ll7o 30611: dettiin osa vuonna 1983 nostetun dollarilainan muita joukkovelkakirjalainoja ja 15 ll7o velka- 30612: korko- ja kuoletusmenoista tanskankruunu- kirjalainoja. 30613: määräisen lainan hoitomenoihin, osa vuonna Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan 30614: 1987 nostetun dollarilainan korko- ja kuoletus- ulkomaisen pitkäaikaisen velan valuuttajakau- 30615: menoista kahden saksanmarkkamääräisen lai- tuma oli muuttunut edellisvuotisesta siten, että 30616: nan sekä vuonna 1988 nostetun jenilainan dollarimääräisen velan osuus kasvoi viisi ja 30617: korko- ja kuoletusmenot niinikään saksan- tanskankruunumääräisen velan osuus kolme 30618: markkamääräisen lainan hoitomenoihin. Lai- prosenttiyksikköä ja jenimääräisen velan osuus 30619: naehtojen mukaisten ennenaikaisten kuoletus- pieneni kolme prosenttiyksikköä. Muiden va- 30620: ten lisäksi valtion vanhojen dollarilainojen ob- luuttojen osalta muutokset olivat pienempiä. 30621: ligaatioita vaihdettiin uuden 550 milj. dollarin 30622: määräisen lainan obligaatioihin osto- ja vaihto- 30623: ohjelmassa yhteensä 1 942 milj. markan 30624: edestä. Kuvio 18. Ulkomaisen valtionvelan valuuttajakau- 30625: Kertomusvuonna otettujen ulkomaisten pit- tuma 30626: käaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot oli- 30627: vat seuraavat: 30628: 30629: Lainan milj. korko laina-aika emissio- et. kust. 30630: valuutta- mark- % vuosina kurssi % 30631: määrä, milj. kaa % 30632: 30633: Obligaatiolainat: 30634: FRF ...... 600 412 7,75 7 96,25 8,86 30635: DKK ..... 400 244 9,125 5 101,875 9,61 30636: CHF ...... 100 256 5,50 10 101,00 5,94 30637: USD ..... 550 2 449 9,00 7 99,57 9,43 30638: Muut lainat: 30639: CHF ....... 28 75 vaihtuva 3 100,00 8,36 30640: USD ....... 9 38 vaihtuva 3 100,00 8,86 30641: JPY .... 1 261 37 vaihtuva 3 100,00 7,14 30642: 62 30643: 30644: Pitkäaikaisen ulkomaisen valtionvelan keski- Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen 30645: määräinen takaisinmaksuaika vuoden 1989 lo- ulkomaisen valtionvelan pääoman markka- 30646: pussa oli 6 vuotta 7 kuukautta eli yhtä kuu- vasta-arvona painotettu nimellinen keskikorko 30647: kautta lyhyempi kuin vuotta aikaisemmin. 8,24 % oli 0,03 prosenttiyksikköä edellisvuo- 30648: Noin 57 OJo eli 12 S78 milj. markkaa maksetaan tista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuutta- 30649: takaisin kuoletusehtojen mukaisesti seuraavan kurssien muutokset ja lainakustannukset muu- 30650: viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy tetaan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keski- 30651: maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 7 956 korko 8,36 %, joka kuitenkin on laskettu vuo- 30652: milj. markkaa ja sen jälkeen 1 852 milj. mark- denlopun valuuttakurssien mukaan ja on siis 30653: kaa. tulevien lainakustannusten osalta ennuste, joka 30654: Pitkäaikainen ulkomainen velka 31.12.1989 muuttuu valuuttakurssikehityksen mukaisesti. 30655: jakaantui korkokannan mukaan seuraavasti: 30656: 30657: Korkoprosentit milj. markkaa % 30658: 30659: 3,644-5,95 ............ . 3 898 17 30660: 6,00-6,875 ............ . 1 216 5 30661: 7,00-7,97 ............. . 6 181 27 30662: 8,00-8,875 ............ . 2 331 10 30663: 9,00-10,75 ............ . 6 945 31 30664: 11,05-13,25 ........... . 2 215 10 30665: Yhteensä ............. . 22 786 100 30666: 30667: 30668: 30669: 30670: 8.2. Kotimainen valtionvelka 30671: Kotimainen valtionvelka väheni kertomus- teensä 1 770 milj. markkaa ja valtiokonttorin 30672: vuonna 31 805 milj. markasta 30 126 milj. 25 milj. markkaa. 30673: markkaan. Uusia kotimaisia lainoja otettiin Kertomusvuonna kotimaisen lainanoton pai- 30674: 5 695 milj. markkaa, josta lyhytaikaisia oli 500 nopiste siirtyi verovapaista obligaatiolainoista 30675: milj. markkaa. Kuoletuksia maksettiin 7 374 verollisiin. Samalla institutionaalisten sijoitta- 30676: milj. markkaa. Kotimaisen velan nettovähen- jien merkitys valtion lainojen ostajina kasvoi. 30677: nys oli siten 1 679 milj. markkaa. Pitkäaikaista Pankeilta ja pankkiiriliikkeiltä pyydettyjen 30678: kotimaista velkaa nostettiin kertomusvuonna merkintätarjousten perusteella laskettiin use- 30679: 5 195 milj. markkaa ja kuoletettiin 4 834 milj. ammassa erässä liikkeeseen kaksi lähinnä am- 30680: markkaa, joten nettolisäys oli 361 milj. mark- mattimaisille sijoittajille suunnattua verollista 30681: kaa. Korkoja maksettiin 2 842 milj. markkaa sarjaobligaatiolainaa yhteismääräitään 1 530 30682: eli 2 % enemmän kuin vuonna 1988. Pitkäai- milj. markkaa. Yhdellä kertaa takaisin makset- 30683: kaisten lainojen alin korko oli 7 % ja ylin tavien sarjaobligaatiolainojen korot olivat 30684: 11,75 %, laina-ajat vaihtelivat 3 vuodesta 10 11,25 % ja 11,40 %. 30685: vuoteen. Lisäksi valtio laski liikkeeseen pankeilta pyy- 30686: Yleisön merkittäväksi tarjottiin neljä vaihtu- dettyjen tarjousten perusteella neljä yleisölle 30687: vakorkoista 10 vuoden obligaatiolainaa yhteis- suunnattua verollista 5 vuoden tuotto-obligaa- 30688: määräitään 1 825 milj. markkaa. Lainat olivat tiolainaa pääomamäärältään 895 milj. mark- 30689: verovapaita luonnollisten henkilöiden ja erilli- kaa. Tuotto-obligaatiolainat laskettiin liikkee- 30690: senä verovelvollisena verotettavien kotimaisten seen 11,40 %:n, 11,50 %:n ja 11,75 %:n ko- 30691: kuolinpesien korkotulosta ja varallisuudesta roilla. 30692: toimitettavissa verotuksissa. Valtion ja pank- Vakuutuslaitoksilta valtio otti lainaa 426 30693: kien kesken tehdyn sopimuksen nojalla pankit milj. markkaa ja työeläkesektorilta 543 milj. 30694: hoitivat suurimman osan myynnistä ja lunasti- markkaa. 30695: vat ne obligaatiot, jotka lainojen merkintäai- Alkuvuodesta laskettiin lisäksi liikkeeseen 30696: kana olivat pankkien osuudesta jääneet yleisöl- yhteensä 500 milj. markan lyhytaikaiset velka- 30697: le myymättä. Pankkien myyntiosuus oli yh- sitoumuslainat tarjoushuutokaupan perusteet- 30698: 63 30699: 30700: Ia. Näistä 3 kk:n lainojen vuotuiset korkokus- 2 kk kuten edellisenäkin vuonna. Kolme nel- 30701: tannukset olivat 10,83 OJo ja 11,17% ja 1 jäsosaa, 23 359 milj. markkaa, maksetaan 30702: vuoden lainojen kustannukset II ,54 % ja kuoletusehtojen mukaisesti takaisin seuraavan 30703: 11,79 %. viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy 30704: Kertomusvuoden kotimaisesta lainanotosta maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 6 767 30705: oli 51 % lainoja, joiden laina-aika on korkein- milj. markkaa. 30706: taan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku vuonna Kotimaisesta valtionvelasta maksettiin kerto- 30707: 1988 oli 61 %. Uusista lainoista oli 49 % musvuonna korkoa 2 842 milj. markkaa, josta 30708: sellaisia, joiden laina-aika on 10 vuotta. Uu- yleisölainojen korkojen osuus oli 2 269 milj. 30709: sien lainojen keskimääräinen takaisinmaksuai- markkaa. Korkoja maksettiin edellisenä vuon- 30710: ka oli ottohetkellä 4 vuotta. Edellisenä vuonna na 2 797 milj. markkaa, joten kasvua oli 2 %. 30711: se oli 2 vuotta 10 kuukautta. Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisen 30712: Vuonna 1989 muiden kuin velkasitoumuslai- valtionvelan nimellinen keskikorko 9,3 % eli 30713: nojen keskimääräinen niroelliskorko oli 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotista suurempi. 30714: 9,64 %. Mikäli lainakustannukset muutetaan vuotui- 30715: Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisesta seksi koroksi, oli efektiivinen keskikorko 30716: lainakannasta 80 % yleisöobligaatiolainoja, 9,8 % oltuaan edellisenä vuonna yhtä suuri. 30717: vakuutusyhtiöiltä ja työeläkelaitoksilta oli lai- Velasta oli vuoden 1989 päättyessä indeksisi- 30718: naa noin 19 %. donnaista 10 milj. markkaa, josta indeksiehto- 30719: Kotimaisen valtionvelan keskimääräinen ta- jen perusteella maksettiin kuoletuksille ja ko- 30720: kaisinmaksuaika vuoden 1989 lopussa oli 3 v roille indeksikorotusta 16 milj. markkaa. 30721: 30722: 30723: 30724: 30725: 8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta 30726: Palkkiot ja muut menot budjettitalouden Myynti- ja sitoumuspalkkioita maksettiin 30727: velasta olivat kertomusvuonna: yhteensä 42 milj. markkaa. Pankeille makset- 30728: tavien sitoumuspalkkioiden määrä tästä oli 4 30729: tuhatta markkaa milj. markkaa. Kaikki liikkeeseenlaskemisesta 30730: johtuvat menot olivat 49 milj. markkaa oltu- 30731: Menot ulkomaisista lai- 30732: noista 30733: aan edellisenä vuonna 117 milj. markkaa. Ku- 30734: Pääomanalennukset ........ . 28 796 lujen väheneminen aiheutui lainanoton piene- 30735: Välitys- ja järjestelypalkkiot .. 41 145 nemisestä. 30736: Painatuskulut ............... . 339 30737: Muut lainojen liikkeeseenlas- 30738: kukulut ..................... . 2 752 30739: Muut lainanhankintakulut ... . 495 30740: Lunastus- ym. palkkiot ..... . 5 993 30741: lrtisanomismaksut .......... . 24 527 30742: Kuoletusten preemiot ....... . 15 002 30743: Muut kulut ................. . 632 119 681 30744: Menot kotimaisista lai- 30745: noista 30746: Pääomanalennukset ........ . 25 105 30747: Myyntipalkkiot. ............. . 37 649 30748: Sitoumuspalkkiot ........... . 4 425 30749: Markkinointikustannukset .. . 5 754 30750: Painatuskulut ............... . 1 373 30751: Lunastuspalkkiot ........... . 17 441 30752: Muut menot ................ . 18 91 765 30753: 30754: Yhteensä .................. . 211 446 30755: 65 30756: 30757: 30758: 30759: 30760: Liitteet 30761: 30762: 30763: LIITE 1 30764: 30765: 30766: YHDISTELMÄT VALTION TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ HALLINNOLLISET TASEET 30767: 30768: 1.1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä vuosilta 1988 ja 1989 30769: Tulo· ja menoarvion mukaan Tilinpäätöksen mukaan 30770: 1988 1989 1988 1989 30771: miljoonaa markkaa 30772: 30773: Tulot .............................................. . 118 567,8 131 913,7 119 551,0 134 828,4 30774: Menot ............................................ . 118 567,3 129 988,0 117 275,1 129 459,2 30775: 30776: Ylijäämä ................................... . 0,5 1 925,7 2 275,9 5 369,2 30777: 30778: 30779: 30780: 30781: Tulot 30782: 11 Os Verot ja veronluontaiset tulot ................ . 100 472,9 114 385,4 101 886,9 116 048,5 30783: 12 Os Sekalaiset tulot ............................. . 9 201,2 10 127,4 9 496,3 10 804,5 30784: 13 Os Korkotulot ja voiton tuloutukset .............. . 2 591,5 2 980,2 2 622,4 3 422,7 30785: 14 Os Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja lai- 30786: tokset ...................................... . 2 331,2 2 369,5 2 509,0 2 382,0 30787: 15 Os Lainat ...................................... . 3 971,0 2 051,2 3 036,4 2170,7 30788: 30789: Tulot yhteensä ............................ . 118 567,8 131 913,7 119 551,0 134 828,4 30790: 30791: 30792: 30793: 30794: Menot 30795: 21 Pl Tasavallan Presidentti ....................... . 14,3 14,9 13,6 13,9 30796: 22 Pl Eduskunta .................................. . 169,7 197,0 171,3 196,6 30797: 23 Pl Valtioneuvosto .............................. . 136,1 155,5 134,8 153,1 30798: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ......................... . 3 219,0 4 040,9 3 189,1 4 031,9 30799: 25 Pl Oikeusministeriö ............................ . 1 516,2 1 619,1 1 522,8 1 601,7 30800: 26 Pl Sisäasiainministeriö ......................... . 3 652,1 4340,4 3 653,4 4 368,8 30801: 27 Pl Puolustusministeriö ......................... . 6 490,4 6 949,4 6 444,7 6 852,2 30802: 28 Pl Valtiovarainministeriö ....................... . 11 632,1 10 176,6 11 602,7 10 174,0 30803: 29 Pl Opetusministeriö ............................ . 20 428,4 22 974,4 20 537,6 23 144,4 30804: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö ................ . 9 767,4 10 025,3 9 680,5 9 976,1 30805: 31 Pl Liikenneministeriö ........................... . 10 135,8 10 897,0 9 957,6 10 710,7 30806: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ............... . 4 526,7 4 622,8 4 436,5 4560,7 30807: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ................. . 32 645,9 34 998,9 32 124,5 34 585,6 30808: 34 Pl Työministeriö ............................... . 3 660,8 3 994,3 3 348,6 3 802,9 30809: 35 Pl Ympäristöministeriö ......................... . 5 071,3 5 887,7 5 066,6 5 871,1 30810: 36 Pl Valtionvelka ................................ . 5 501,0 9 093,6 5 390,9 9 415,5 30811: 30812: Menot yhteensä ........................... . 118 567,3 129 988,0 117 275,1 129 459,2 30813: 30814: 9 300924R 30815: 66 30816: 30817: 1.2. Hallinnolliset taseet 31.12.1988 ja 31.12.1989 30818: 30819: 31.12.1988 31.12.1989 30820: miljoonaa markkaa 30821: 30822: Vastaavaa 30823: Kassatilit ...................................................................... . 665,7 653,8 30824: Postisiirtotulotilit .............................................................. . 612,2 767,1 30825: Postisiirtomenotilit ............................................................. . 14,0 8,0 30826: Muut pankkitilit ................................................................ . 38,6 38,7 30827: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit .......................................... . 250,0 250,0 30828: Varsinaisten saatavien tilit ...................................................... . 973,7 2 485,2 30829: Annettujen annakkojen tilit ..................................................... . 835,3 1 210,1 30830: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit .......................................... . 67,3 48,4 30831: Budjetoimattomien sijoitusten tilit ............................................... . 14 277,3 19 530,6 30832: Varastotilit .................................................................... . 706,2 646,1 30833: Tilitettävien varojen tilit ........................................................ . 164,9 30834: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit .............................................. . 1,9 30835: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................... . 52,4 60,0 30836: Tulorästien tilit ................................................................ . 1 397,0 1 450,0 30837: Muut varat, aktiivatilit .......................................................... . 17 371,6 18 254,0 30838: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit .......................................... . 987,7 34,1 30839: 38 415,8 45 436,1 30840: 30841: Vastattavaa 30842: Varsinaisten velkojen tilit ....................................................... . 1 328,3 1 682,9 30843: Saatujen annakkojen tilit ....................................................... . 86.4 727,5 30844: Tilitettävien varojen tilit ........................................................ . 119,9 30845: Budjetoimattomien luottojen tilit ................................................ . 481.4 669,6 30846: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit .............................................. . 11,7 30847: Tilivirastojen väliset kokoomatilit ................................................ . 929,6 910,4 30848: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................. . 2 535,7 2 972,9 30849: Menorästien tilit ............................................................... . 2 052,0 2 057,3 30850: Siirrettyjan määrärahojen tilit ................................................... . 8 106,3 8134,5 30851: Uudistusrahastot, passiivatilit ................................................... . 197,2 30852: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ...................................... . 851,0 1 008,2 30853: Muut varat, passiivatilit ........................................................ . 17 384,2 18 264,5 30854: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit ......................................... . 1 046,0 94,1 30855: Selvitystilit .................................................................... . 14,6 10,3 30856: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä .................................... . 3 403,1 8 772,3 30857: 38 415,8 45 436,1 30858: 30859: 30860: 30861: 30862: 1.3. Hallinnollisen tasetilin pohjalta laskettu tilinpäätöksen ylijäämä vuonna 1989 30863: 30864: Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä- 30865: tai vastattavaatilien hennys tai vastatta- 30866: vähennys vaatilien lisäys 30867: miljoonaa markkaa 30868: 30869: Kassoissa olevat varat vähentyneet ....................................... . 11 30870: Ps-tileillä olevat varat lisääntyneet ........................................ . 150 30871: Tulorästit lisääntyneet ................................................... . 78 30872: Menorästit lisääntyneet ................................................. . 12 30873: Siirretyt määrärahat lisääntyneet ......................................... . 28 30874: Varastot vähentyneet ................................................... . 44 30875: Uudistusrahastot vähentyneet ........................................... . 197 30876: Velalliset lisääntyneet ................................................... . 7 141 30877: Velkojat lisääntyneet .................................................... . 1 517 30878: Virastojen väliset ja sisäiset tilit lisääntyneet ............................... . 432 30879: Muut tasetilit lisääntyneet ............................................... . 153 30880: Ylijäämä lisääntynyt ..................................................... . 5 369 30881: 7566 7 566 30882: 67 30883: 30884: LIITE 2 30885: 30886: 30887: 30888: 30889: TULO- JA MENOARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1989 30890: 30891: miljoonaa miljoonaa 30892: markkaa markkaa 30893: 30894: Budjetit Kassalaskelma 30895: Varsinainen tuloarvio ...................... . 124 174 Tilinpäätöksen tulot ....................... . 134 828 30896: Lisätuloarviot ............................. . 7 739 Tulorästien ja muiden korjauserien vaikutus .. -417 30897: 30898: Budjetoidut tulot yhteensä ................. . 131 914 Budjettitalouden kassatulot ................ . 134 411 30899: 30900: Varsinainen menoarvio .................... . 124 171 Tilinpäätöksen menot ...................... . 129 459 30901: Lisämenoarviot. ........................... . 5 817 Menorästien vaikutus ...................... . - 12 30902: Siirtomäärärahojen vaikutus ................ . - 28 30903: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 129 988 Muiden korjauserien vaikutus .............. . -389 30904: Budjetin ylijäämä ( + ) ...................... . 1 926 30905: Budjettitalouden kassamenot ............... . 129 030 30906: Budjettitalouden kassaylijäämä ( + ) ......... . 5 381 30907: 30908: Budjettitalouden kassatulot ................ . 134 411 30909: Tilinpäätös Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot, 30910: Tulot budjetoituja suuremmat .............. . 2 915 netto2 ) . . • . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . • • • . . . . . • 1 831 30911: Tilinpäätöksen tulot ....................... . 134 828 Valtiontalouden kassatulot ................. . 136 242 30912: 30913: Menot budjetoitua pienemmät Budjettitalouden kassamenot ............... . 129 030 30914: - säästyneet menot ...................... . - 1 747 Budjetin ulkopuolisten rahastojen menot, 30915: - arviomäärärahojen ylitykset ............. . 1 21911 netto2 ) 3 ) • . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . • . . • . . . • . . • 3 370 30916: Tilinpäätöksen menot ...................... . 129 459 Valtiontalouden kassamenot ............... . 132 400 30917: Tilinpäätöksen ylijäämä ( + ) ................ . 5 369 Valtiontalouden kassaylijäämä ( + ) ......... . 3 842 30918: 30919: 1 30920: Summa sisältää valtion liikeyritysten lisärahoitustarpeen vähennykset, 167 milj. markkaa. 30921: ) 30922: 2 30923: liman siirtoja budjetista ja budjettiin. 30924: ) 30925: 3 30926: ) Sisältää rahastojen varastojen muutokset 349 milj. markkaa. 30927: 68 30928: 30929: LIITE 3 30930: 30931: 30932: 30933: 30934: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1989 30935: Vero, tuotto ja osuus 30936: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 30937: verotuloista v. 1989 30938: 30939: 30940: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tulo- ja varallisuusverolain 30941: 38 513 milj. mk (1240/88) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeinoverolain (360/68) ja maati- 30942: 33,1% latalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/67) mukaan. 30943: 30944: lnflaatiotarkistuksen vaikutus Tuloveroperusteisiin tehtiin laskennallisesti 5% prosentin suuruinen inflaatiotarkistus- 30945: oli 2 020 milj. mk, josta ta vastaava kevennys. Lisäksi tuloveroasteikon tuloluokkien lukumäärä supistettiin 11 30946: 1 520 milj. mk toteutui luokasta 6 luokkaan, marginaaliveroprosentteja alennettiin ja verotettavan tulon 30947: ennakkoperinnän alennuksena. alaraja nostettiin 15 900 markasta 36 000 markkaan. Samalla selkeytettiin myös 30948: Muut luonnollisten henkilöiden vähennysjärjestelmää poistamalla 16 vähennystä. Veropohjaa laajennettiin muutta- 30949: verolievennykset olivat 1 800 milj. malla omaisuustulojen, kuten myyntivoittojen, vakuutussuoritusten sekä korkojen 30950: mk, josta 1 350 milj. mk toteutui verotusta samoin kuin yritysverotusta ja maatilatalouden tulojen verotusta (1110 ja 30951: ennakkoperinnän alennuksena. 1240/88). 30952: Yhteisöjen maksama tulovero 30953: lisääntyi vuositasolla 500 milj. Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.3.1989 alkaen. 30954: mk, mistä 100 milj. mk kertyi 30955: kertomusvuonna. Luonnollisten henkilöiden, erillisinä verotettavien kuolinpesien sekä yhtymien pro- 30956: gressiivinen tuloveroasteikko v. 1989 oli (1110/88): 30957: 30958: Verotettava tulo, mk Vero alarajan Vero alarajan ylit- 30959: kohdalla, mk tävästä tulosta, % 30960: 36 000- 51 000 50 11 30961: 51 000- 63 000 1 700 21 30962: 63 000- 89 000 4 220 26 30963: 89 000-140 000 10 980 32 30964: 140 000-250 000 27 300 37 30965: 250 000- 68 000 44 30966: 30967: 30968: 30969: 30970: Poisjääneet vähennykset olivat: 30971: 30972: Valtion- ja kunnallisverotuksessa 30973: 30974: 30975: toistuvaisavustus (saajalle verovapaata tuloa) 30976: henki- ja henkilövakuutusmaksuvähennys 30977: kuolleen henkilön tulosta tehtävä erillisvähennys 30978: 30979: Valtionverotuksessa 30980: työtulovähennys 30981: 30982: palkkavähennys 30983: yksinhuoltajavähennys 30984: 30985: puolisovähennys 30986: koulutusvähennys 30987: 30988: lahjoitusvähennys, lukuunottamatta yhteisöjen tieteen ja taiteen edistämiseksi 30989: sekä kulttuuriperinteen säilyttämiseksi tekemien vähintään 5 000 markan ja 30990: enintään 150 000 markan lahjoitusten vähennysoikeutta valtionverotuksessa 30991: 30992: elatusvelvollisuusvähennys (verosta) 30993: huoltajavähennys (verosta) 30994: lastenhoitajan palkan satu-maksuvähennys (verosta) 30995: 69 30996: 30997: Vero, tuotto ja osuus 30998: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 30999: verotuloista v. 1989 31000: 31001: 31002: Kunnallisverotuksessa 31003: opiskelijavähennys 31004: elatusvelvollisuusvähennys 31005: huoltokonttorin korkotulosta tehtävä vähennys 31006: 31007: Varallisuusverovähennys 31008: Tarkistetut vähennykset olivat: 31009: 31010: 31011: 1988 1989 31012: markkaa 31013: Luonnolliset vähennykset 31014: - työmatkakulut 16 000 16 000 31015: 2000 31016: ylittävältä 31017: osin 31018: - tulonhankkimisvähennys 500+5% 2% palkka- 31019: palkkatulosta, tulosta, 31020: enintään enintään 31021: 1 800 1 000 31022: 31023: Kokonaistulosta valtion- ja 31024: kunnallisverotuksessa 31025: korkovähennys 31026: - omavastuuosuus 600 900 31027: - omavastuun ylittävästä osasta 100% 90% 31028: omaisuustulovähennys 2000+50% 31029: ylimenevästä 31030: osasta, enintään 31031: 10 000 31032: asunnon vuokratulosta 7 200 31033: osinkotuloista, osuuspääoman koroista 31034: ja lisärahastosijoituskoroista 5 200 31035: muista koroista 3 800 31036: eläkevakuutusmaksuvähennys, enintään an- 31037: siotulosta 18% 15 % 31038: 31039: Kokonaistulosta valtionverotuksessa 31040: lapsenhoitovähennys 20 %, enintään 7 000 31041: jos verovelvollinen on elättänyt enintään 7- 31042: vuotiasta lasta 12 000 31043: jos verovelvollinen on elättänyt 2-7-vuoti- 31044: asta lasta 12 000 31045: eläketulovähennyksen kerroin 1.73 2,22 31046: 31047: Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa 31048: lapsivähennys 9 500 31049: 1. lapsesta 3 100 31050: 2. lapsesta 3 300 31051: 3. lapsesta 3 500 31052: 4. lapsesta 3 700 31053: 5. ja seuraavista lapsista 3 900 31054: yksinhuoltajavähennys 2 400 10 000 31055: eläketulovähennyksen kerroin 1,188 1,37 31056: perusvähennys 5 200 8 000 31057: 31058: Verotettavan varallisuuden alaraja korotettiin 845 000 markasta 1 000 000 markkaan, 31059: josta vero oli 500 mk ja alarajan ylittävästä varallisuudesta marginaalivero oli 0,9 % 31060: (1110/88). 31061: 31062: Yhteisöjen verokantahuojennuksen ylärajaa alennettiin 250 000 markan verotettavas- 31063: ta tulosta 100 000 markan tuloon (1240/88). Elinkeinotulon verotuksessa kiinteistöjen 31064: ja arvopapereiden luovutushintojen verovapautta kavennettiin 80 prosentista 40 31065: 70 31066: 31067: Vero, tuotto ja osuus 31068: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 31069: verotuloista v. 1989 31070: 31071: 31072: prosentiin, vaihto-omaisuuden varastovarausta supistettiin 40 prosentista 35 prosent- 31073: tiin, arvopapereiden osalta 20 prosenttiin ja sijoitusomaisuuden arvostusvaraus 31074: supistettiin 6 prosentista 5 prosenttiin. Myös luottotappiovarausmahdollisuutta supis- 31075: tettiin. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tapaturmavakuutusmaksut säädettiin elinkei- 31076: notulosta vähennettäviksi (1248 ja 1249/88). Investointivarauksen enimmäismäärää 31077: pienannettiin 50 prosentista 20 prosenttiin (1253/88). 31078: 31079: 31080: 31081: 31082: Perintö- ja lahjavero Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31083: 688 milj. mk 31084: 0,6% 31085: 31086: Arpajaisvero Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31087: 195 milj. mk 31088: 0,2% 31089: 31090: Liikevaihtovero Liikevaihtoverokanta nostettiin 1.6.1989 16,5 prosenttiin (464/89) ja 1.12.1989 31091: 43 603 milj. mk edelleen 17 prosenttiin (969/89). Tuotannollisten ja energiainvestointien vähennysoi- 31092: 37,5% keus korotettiin kertomusvuoden alussa 80 prosentista 90 prosenttiin ( 1111 ja 31093: 1112/89). Liikevaihtoveron eräpäivää myöhennettiin 25 päivällä (439/88). Liikevaihto- 31094: Perustemuutosten nettovaikutus verotuksen täysimääräinen huojennuspalautus nousi 3 000 markasta 6 000 markkaan. 31095: + 630 milj. mk Vero maksetaan osittain takaisin, jos vahvistettu vero on yli 6 000 mk, mutta alle 31096: 9 940 mk (1047/88). Maidon alkutuotevähennys aleni 1.7-kertaisesta 1,6-kertaiseksi 31097: (1048/88). 31098: 31099: 31100: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31101: suoritettava vero 31102: 1 355 milj. mk 31103: 1,2% 31104: 31105: Apteekkimaksut Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31106: 235 milj. mk 31107: 0,2% 31108: 31109: Tuontitulli Espanja-tullin kanto päättyi 1.7.1989 Espanjan siirtyessä EEC-tullikohtelun piiriin. 31110: 1 359 milj. mk 31111: 1,2% 31112: 31113: Tuontimaksut Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31114: 135 milj. mk 31115: 0,1% 31116: 31117: Tasausvero Ulkomaisten ja kotimaisten tuotteiden saattamiseksi verotuksellisesti tasavertaiseen 31118: 1 069 milj. mk hintakilpailuasemaan kannetaan tuontitavaroista tasausveroa, joka vastaa kotimais- 31119: 0,9% ten tuotteiden hintoihin sisältyvää ns. piilevää liikevaihtoveroa. 31120: 31121: Tupakkavero Kertomusvuoden alussa tupakkaveron lisäveroa korotettiin siten, että savukkeiden 31122: 2 610 milj. mk hinnat nousivat 2.4% ja sikareiden runsas 3 %. Nuuskan ja purutupakan hinnan 31123: 2,2% nousu oli yli 25% (1055/88). 31124: 31125: Makeisvero Veroperusteita ei muutettu v. 1989. 31126: 149 milj. mk 31127: 0,1% 31128: 31129: Olutvero Veroperusteita ei v. 1989 muutettu, mutta hintojen korotus 3 % lisäsi veron 31130: 2 228 milj. mk kertymää. 31131: 1,9% 31132: 31133: Alkoholijuomavero Alkoholijuomien hintoja korotettiin kertomusvuoden alussa keskimäärin 3,2 prosent- 31134: 4 566 milj. mk tia. Alkoholijuomien kuluttajahinnat olivat kertomusvuonna keskimäärin 6 prosenttia 31135: 3,9% edellisvuotista korkeammat. 31136: 71 31137: 31138: 31139: Vero, tuotto ja osuus 31140: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 31141: verotuloista v. 1989 31142: 31143: 31144: Virvoitusjuomavero Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31145: 123 milj. mk 31146: 0,1 % 31147: 31148: Elintarviketuotteiden Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31149: valmistavero 31150: 200 milj. mk 31151: 0,2% 31152: 31153: Polttoainevero Kertomusvuoden alussa korotettiin dieselöljyn veroa 7,4 p/1 ja moottoribensiinin 31154: 4 563 milj. mk veroa 3 p/1. Kertomusvuonna polttoaineveroa kannettiin lyijyttömästä moottoriben- 31155: 3,9% siinistä 95,39 p/1, muusta moottoribensiinistä 122,81 p/1 ja dieselöljystä 84,49 p/1 31156: (1286/88). Moottoribensiinin sekoituksesta kannettiin 1.8.1989 alkaen veroa 109,10 31157: p/1 (656/89). 31158: 31159: Ravintorasvavero Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31160: 304 milj. mk 31161: 0,3% 31162: 31163: Sokerivero Kertomusvuoden alusta tärkkelysmakeuttajat vapautettiin sokeriverosta ja valmistus- 31164: 191 milj. mk paikalla käyttöönotettu sokeri säädettiin verolliseksi (959/88). 31165: 0,2% 31166: 31167: Lannoitevero Lannoitevero korotettiin kertomusvuoden alussa 3 pennistä 5 penniin lannoitekilolta 31168: 64 milj. mk (1019/88 ja 532/89). 31169: 0,1 % 31170: 31171: Valkuaisvero Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31172: 106 milj. mk 31173: 0,1 % 31174: 31175: Leimavero Muiden toimituskirjojen kuin passien leimaveroa korotettiin keskimäärin 10 prosentilla 31176: 5 998 milj. mk (1021 /88). 31177: 5,2% 31178: 31179: Perustemuutoksen vaikutus 31180: +50 milj. mk 31181: 31182: Auto- ja moottoripyörävero Kertomusvuoden alussa korotettiin taksiautojen autoveronpalautuksen enimmals- 31183: 5 445 milj. mk määrä 57 000 markkaan (960/88). Vähäpäästäisilie uusille henkilöautoille myönnettä- 31184: 4,7% vä ns. katalysaattorivähennys korotettiin 22.11.1989 1 000 markalla 4 500 markkaan 31185: (986/89). 31186: 31187: Moottoriajoneuvovero Kertomusvuoden alussa kuorma- ja erikoisautojen moottoriajoneuvoveroa korotettiin 31188: 716 milj. mk 3 markalla kultakin aikavalta sadalta kilolta. Dieselkäyttöiset moottoripyörät vapautet- 31189: 0,6% tiin moottoriajoneuvoverosta (961 /88). Linja-autojen lisävero nousi kertomusvuoden 31190: alussa 20 000 markasta 50 000 markkaan (1247 /88). 31191: Perustemuutosten vaikutus 31192: +25 milj. mk 31193: 31194: Oy Alko Ab:n ylijäämä Alkoholijuomien hintojen korotus lisäsi myös ylijäämää. 31195: 1 441 milj. mk 31196: 1,2% 31197: 31198: Lästimaksut Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31199: 2 milj. mk 31200: 0,0% 31201: 31202: Eräiden maataloustuottei- Kertomusvuoden elokuun alusta korotettiin markkinoimismaksun perusteena olevan 31203: den markkinoimismaksut kanatalouden tulon alarajaa 500 000 markasta 650 000 markkaan ja sikataloudesta 31204: 12 milj. mk saadun tulon alarajaa 1 000 000 markasta 1 500 000 markkaan. Samalla lievennettiin 31205: 0,0% myös muuten maksuasteikkoja (732/89). 31206: 72 31207: 31208: 31209: Vero, tuotto ja osuus 31210: verotuloista v. 1989 Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 31211: 31212: 31213: 31214: Eräistä maataloustuotteista Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31215: kannettavat tasausmaksut 31216: 138 milj. mk 31217: 0,1% 31218: 31219: Maidon kiintiömaksu ja Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31220: pellonraivausmaksu 31221: 26 milj. mk 31222: 0,0% 31223: 31224: Öljyjätemaksu Kertomusvuoden heinäkuun alussa öljyjätemaksun soveltamisalaa laajennettiin (442/ 31225: 16 milj. mk 89). 31226: 0,0% 31227: 31228: Muut verotulot Muiden verotulojen momentille kirjataan ne verotulot, joilla ei enää ole omaa 31229: -1 milj. mk momenttia ja joita ei enää varsinaisesti kanneta, vaikka niitä eri syistä vielä kertyy tai 31230: -0,0% palautetaan. 31231: 31232: Varmuusvarastointimaksu Varmuusvarastointimaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen varmuusvarastorahas- 31233: 277 milj. mk toon. Veroperusteita ei v. 1989 muutettu. 31234: 0,2% 31235: 73 31236: 31237: LIITE 4 31238: 31239: 31240: 31241: 31242: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT1l TULOLAJEITTAIN 31243: 1987 1988 1989 Muutos 31244: Tulolaji 1989/88 31245: miljoonaa markkaa % 31246: 31247: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 29 454 35 339 39 396 11 31248: Tulo- ja varallisuusvero ................................ . 28 783 34 498 38 513 12 31249: Perintö- ja lahjavero ................................... . 520 648 688 6 31250: Arpajaisvero .......................................... . 151 193 195 1 31251: 31252: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 34 519 38 691 45194 17 31253: Liikevaihtovero ........................................ . 33 291 37 272 43 603 17 31254: siitä: Oy Alko Ab .................................... . 994 1 015 1 239 22 31255: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ............. . 1 051 1 212 1 355 12 31256: Apteekkimaksut ....................................... . 177 206 235 14 31257: 31258: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut .... . 1 894 2 376 2 563 8 31259: Tuontitulli ............................................ . 1 028 1 301 1 359 4 31260: Tuontimaksut ......................................... . 18 136 135 -1 31261: Tasausvero ........................................... . 847 938 1 069 14 31262: 31263: Valmisteverot ....................................... . 12 033 13 939 15 103 8 31264: Tupakkavero .......................................... . 2 122 2382 2 610 10 31265: Makeisvero ........................................... . 134 139 149 7 31266: Olutvero .............................................. . 1 606 1 961 2 228 14 31267: Alkoholijuomavero .................................... . 3 869 4 261 4 566 7 31268: Virvoitusjuomavero .................................... . 95 114 123 8 31269: Elintarviketuotteiden valmistevero ...................... . 160 170 200 18 31270: Polttoainevero ........................................ . 3 193 4 170 4 563 9 31271: Ravintorasvavero ...................................... . 249 277 304 10 31272: Sokerivero ............................................ . 187 197 191 -3 31273: Lannoitevero .......................................... . 144 41 64 54 31274: Öljyväkirehuvero ...................................... . 2 31275: Rehuseosvero ......................................... . 79 20 31276: Valkuaisvero .......................................... . 192 207 106 -49 31277: 31278: Muut verot .......................................... . 8 027 10 165 12 160 20 31279: Leimavero ............................................ . 3 474 4 774 5 998 26 31280: Auto- ja moottoripyörävero ............................ . 3 933 4 859 5 445 12 31281: Moottoriajoneuvovero ................................. . 620 531 716 35 31282: 31283: 31284: Muut veronluonteiset tulot .......................... . 1 331 1 648 1 911 16 31285: Oy Alko Ab:n ylijäämä .................................... . 840 1 176 1 441 23 31286: Lästimaksut ........................................... . 3 2. 2 -5 31287: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut ....... . 35 19 12 -37 31288: Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmaksut .... . 143 141 138 -2 31289: Maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu ............. . 29 22 26 17 31290: Öljyjätemaksu ......................................... . 13 14 16 11 31291: Muut verotulot ........................................ . 269 274 277 1 31292: 31293: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä .............. . 87 257 102 160 116 326 14 31294: 31295: 1l Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä 31296: vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamattomilla erillä. Valtion liikeyritysten käyttötalouden rahoituskatteet 31297: sisältyvät taulukon lukuihin. 31298: 31299: 31300: 31301: 31302: 10 300924R 31303: 74 31304: 31305: 31306: 1987 1988 1989 Muutos 31307: Tulolaji 1989/88 31308: miljoonaa markkaa % 31309: 31310: Sekalaiset tulot ....................................... 7 387 8 282 9 969 20 31311: Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalaitos- 31312: ten voitosta ........................................... 2 692 2 801 3 674 31 31313: Valtion liikeyritykset ································· 2 311 2 546 2 347 -8 31314: Valtion liikeyritysten käyttötalouden rahoituskatteet ....... 2 257 2 482 2 308 -7 31315: Omaisuuden myynnit ................................... 54 64 39 -39 31316: Takaisin maksetut lainat .............................. 2 482 2 557 3 926 ' 1 54 31317: Tulot ilman lainanottoa ............................... 102 129 118 346 136 242 15 31318: 21 2 417bl 31319: Lainanotto •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 17 484 31320: 31321: Kassatulot yhteensä .................................. 119 614 120 763 136 242 13 31322: 1 31323: ' Sisältää ydinjätehuoltorahaston saamia lainojen takaisinmaksuja 1 211 milj. mk. 31324: bl Sisältää ydinjätehuoltomaksuja 1 537 milj. mk, jotka katsotaan ydinjätehuoltorahaston ja koko valtiontalouden 31325: lainanotoksi. 31326: 21 31327: Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset 31328: ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden 31329: erotus menopuolelle. 31330: 75 31331: 31332: LIITE 5 31333: 31334: 31335: 31336: 31337: 11 31338: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT TEHTÄVITTÄIN 31339: 1987 1988 1989 Muutos 31340: Tehtäväryhmä 1989/88 31341: miljoonaa markkaa % 31342: 31343: Yleinen hallinto ...................................... . 6 626 7 756 8 714 12 31344: 010 Ylin päätöksenteko ................................ . 227 280 282 0 31345: 020 Valtiovarainhallinto ................................ . 1 668 1 865 2 092 12 31346: siitä: Verotustoimi ................................. . 1 106 1 182 1 250 6 31347: 030 Ulkoasiainhoito ................................... . 923 968 1 258 30 31348: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .................... . 2 008 2 562 2 945 15 31349: 050 Muu yleinen hallinto ............................... . 1 800 2 081 2 138 3 31350: siitä: Rakennushallinto ............................. . 1 002 1 117 1 203 8 31351: 31352: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................... . 3 881 4 275 4 325 1 31353: 070 Hallinto .......................................... . 92 106 127 19 31354: 080 Poliisitoimi ........................................ . 1 654 1 831 1 962 7 31355: 090 Oikeudenkäyttö ................................... . 640 708 756 7 31356: 100 Vankeinhoito ..................................... . 640 672 684 2 31357: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... . 256 292 118 -60 31358: 120 Rajojen vartiointi .................................. . 600 666 678 2 31359: 31360: Maanpuolustus ...................................... . 6 354 6 721 6 620 -2 31361: 150 Hallinto .......................................... . 117 111 127 14 31362: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................... . 5 913 6 262 6 345 1 31363: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................... . 324 348 149 -57 31364: 31365: Opetus. tiede ja kulttuuri ............................ . 18 439 20 338 22 549 11 31366: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ................... . 202 213 250 17 31367: 220 Yleissivistävä opetus .............................. . 7 430 8 093 8 821 9 31368: 230 Ammattiopetus ................................... . 3 781 4 204 4 607 10 31369: 240 Korkeakouluopetus ................................ . 2 665 3 045 3 521 16 31370: 250 Aikuiskoulutus .................................... . 1 397 1 488 1 631 10 31371: siitä: Ammattikurssit .............................. . 831 869 932 7 31372: 260 Opintotuki ........................................ . 956 1 117 1 349 21 31373: 270 Yleinen tutkimus .................................. . 309 338 364 8 31374: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ........................ . 622 664 737 11 31375: 290 Taide ............................................ . 620 603 708 17 31376: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ......................... . 440 556 544 -2 31377: 310 Kirkollishallinto ................................... . 16 16 16 -3 31378: 31379: Sosiaaliturva ......................................... . 20 221 21 800 23 078 6 31380: 400 Hallinto .......................................... . 234 266 330 24 31381: 410 Toimeentuloturva ................................. . 13 759 14 337 14 572 2 31382: 420 Sosiaalipalvelukset ................................... . 6 227 7 197 8 175 14 31383: 31384: Terveydenhuolto .................................... . 9 488 10 359 11 472 11 31385: 450 Tutkimuslaitokset ................................. . 303 324 316 -3 31386: 460 Ympäristöterveydenhuolto ......................... . 152 160 158 -1 31387: 470 Kansanterveystyö ................................. . 3 943 4 355 4 809 10 31388: 480 Erikoissairaanhoito ................................ . 5 089 5 519 6 188 12 31389: 31390: Asuminen ja ympäristö .............................. . 4 720 6 771 7 814 15 31391: 510 Hallinto .......................................... . 55 59 65 12 31392: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ..................... . 224 1 368 1 795 31 31393: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta. 76 99 26 -74 31394: 31395: 31396: 11 31397: Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot) 31398: lisättyinä menorästien ja siirrettyjen määrärahojen kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia 31399: edustamattomilla erillä. Valtion liikeyritysten käyttötalouden lisärahoitustarpeet sisältyvät taulukon lukuihin. 31400: 76 31401: 31402: 1987 1988 1989 Muutos 31403: Tehtäväryhmä 1989/88 31404: miljoonaa markkaa % 31405: 31406: 31407: 540 Asumisen edistäminen ............................. . 3 696 4 473 5 099 14 31408: siitä: Asumistuki .................................. . 535 682 828 21 31409: 550 Maanmittaus ..................................... . 335 379 405 7 31410: 560 Vesitalous ........................................ . 335 395 423 7 31411: 31412: Työvoima ............................................ . 2 671 3 402 3 852 13 31413: 610 Hallinto .......................................... . 76 93 296 31414: 620 Työvoiman ohjaus ................................ . 290 347 349 1 31415: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ................... . 2 305 2 962 3 207 8 31416: 31417: Maa- ja metsätalous ................................. . 9 562 10 737 11 324 5 31418: 650 Hallinto .......................................... . 52 66 74 12 31419: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta . 261 294 299 2 31420: 670 Maatalous ........................................ . 8 351 9 419 9 967 6 31421: siitä: Maataloustuotannon tukeminen ja tasapainotta- 31422: minen ...................................... . 7 207 8 501 8 021 -6 31423: Eräät hinnanerokorvaukset ................... . 837 717 481 -33 31424: 680 Metsätalous ...................................... . 703 754 769 2 31425: siitä: Yksityismetsätalous .......................... . 605 636 659 4 31426: Valtion metsätalous .......................... . 98 118 110 -7 31427: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .................. . 195 204 214 5 31428: 31429: Liikenne ............................................. . 9 546 10 167 11 339 12 31430: 710 Hallinto .......................................... . 97 53 102 94 31431: 720 Tieliikenne ........................................ . 4 510 4 760 5 229 10 31432: siitä: Teiden rakentaminen ja kunnossapito ......... . 3 378 4 574 5 015 10 31433: 730 Vesiliikenne ....................................... . 733 702 763 9 31434: 740 limaliikenne ....................................... . 335 435 216 -50 31435: 750 Rautatieliikenne ................................... . 2264 2 333 2 826 21 31436: 760 Tietoliikenne ...................................... . 1 606 1 885 2 203 17 31437: siitä: Posti- ja telelaitos ............................ . 452 503 534 6 31438: 31439: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................ . 4 648 3 883 5 083 31 31440: 810 Hallinto .......................................... . 79 94 108 16 31441: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkas- 31442: tus ............................................... . 135 156 187 20 31443: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimus- 31444: toiminta .......................................... . 1 224 1 467 1 683 15 31445: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolai- 31446: tokset ............................................ . 946 260 208 -20 31447: siitä: Valtion investointirahasto .................... . 663 31448: Kehitysaluerahasto Oy ....................... . 283 243 186 -23 31449: 850 Teollisuuden edistäminen .......................... . 1 440 1 258 1 971 57 31450: 860 Energiahuolto ..................................... . 177 139 200 44 31451: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................... . 109 76 77 1 31452: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ..................... . 539 435 650 49 31453: Muut menot ......................................... . 20134 11 267 16 229 44 31454: 910 Valtionvelka21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 14 703 5 391 9 136 69 31455: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ . 4554 4 958 5 525 11 31456: 960 Yleisavustukset kunnille yms. . ..................... . 730 752 1 438 91 31457: 990 Muut erittelemättömät menot ...................... . 147 166 130 -22 31458: Yhteensä ............................................ . 116 289 117 476 132 400 13 31459: 31460: 31461: 21 31462: Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset 31463: ylittävä osa lainonotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden 31464: erotus menopt:olelle. 31465: 77 31466: 31467: LIITE 6 31468: 31469: 31470: 31471: 31472: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 11 MENOLAJEITTAIN 31473: 1987 1988 1989 Muutos 31474: Menolaji 1989/88 31475: miljoonaa markkaa % 31476: 31477: Kulutusmenot ....................................... . 29 419 32 266 35 082 9 31478: Palkkaukset ja palkkauksen luonteiset menot ............ . 17 259 19 354 20 818 8 31479: 01-02 Palkkaukset ................................. . 12 638 14 323 15 273 6 31480: 05-07 Eläkkeet .................................... . 4 559 4 963 5 545 12 31481: 08-09 Komiteat sekä neuvottelu- ja toimikunnat ...... . 62 68 31482: Muut kulutusmenot ................................... . 12 160 12 911 14 264 10 31483: 11-12 Koneiden, laitteiden ja kaluston korjaus ja kun- 31484: nossapito ................................... . 4 4 7 31485: 13 Talonrakennusten korjaus ja kunnossapito ..... . 208 210 217 3 31486: 14-15 Maa- ja vesirakennusten korjaus ja kunnossapito 1 746 1 877 1 917 2 31487: 16-18 Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ....... . 1877 1 963 1 890 -4 31488: 10, 19-29 Muut kulutusmenot ....................... . 8 326 8 857 10 233 16 31489: 31490: Siirtomenot . ......................................... . 59 498 65 501 72 008 10 31491: 30-39 Valtionavut kunnille yms ...................... . 26 456 29 757 33 245 12 31492: 40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle ................. . 11 210 12 055 13 426 11 31493: 50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yh- 31494: teisöille ..................................... . 15154 16 249 17 237 6 31495: 60 Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille ..... . 2 698 2 716 2 785 3 31496: 61-65 Erittelemättömät siirrot kotimaahan ........... . 567 739 843 14 31497: Valtion liikeyritysten käyttötalouden lisärahoitus- 31498: tarpeet ...................................... . 1 335 1 349 1 423 5 31499: 66-69 Siirrot ulkomaille ............................. . 2 078 2 637 3 049 16 31500: 31501: Sijoitusmenot ....................................... . 12 761 14 095 15 958 13 31502: Reaalisijoitukset ....................................... . 7 089 7 565 8 393 11 31503: 70-73 Koneiden, laitteiden ja kaluston hankkiminen .. . 2 816 3 176 3 676 16 31504: 74-76 Talonrakennukset. ........................... . 1 388 1 508 1 520 1 31505: 77-79 Maa- ja vesirakennukset ...................... . 2 885 2 882 3 196 11 31506: 31507: Lainat ja muut finanssisijoitukset ....................... . 5 672 6 529 7 565 16 31508: 80-86 Valtion varoista myönnettävä! lainat ........... . 4 531 5 512 6 292 14 31509: 87-89 Muut finanssisijoitukset ...................... . 1 141 1 018 1 273 25 31510: 31511: Muut menot ......................................... . 14 612 5 614 9 353 67 31512: 90-94 Valtionvelan korot ja kuoletukset sekä indeksikoro- 31513: tuksef1 ....................................... . 14 755 5 248 9 013 -5 31514: 95-99 Muut ja erittelemättömät menot ................. . 25 37 34 -7 31515: Varastojen muutos (kasvu +) ................... . -168 329 306 31516: 31517: Yhteensä ............................................ . 116 289 117 476 132 400 13 31518: 11 31519: Ks. liitteen 5 alaviite 1. 31520: 21 Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset 31521: ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden 31522: erotus menopuolelle. 31523: 78 31524: 31525: LIITE 7 31526: 31527: 31528: 31529: 31530: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 11 TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1989 31531: 31532: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 31533: Tehtäväryhmä 1Menolajiryhmä menot menot menot menot 31534: miljoonaa markkaa 31535: 31536: Yleinen hallinto ...................................... . 4 695 3300 701 18 8 714 31537: 010 Ylin päätöksenteko ................................ . 198 65 19 282 31538: 020 Valtiovarainhallinto ................................ . 1 820 149 112 11 2 092 31539: 030 Ulkoasiainhoito ................................... . 1 002 177 79 1 258 31540: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .................... . 3 2 909 25 8 2 945 31541: 050 Muu yleinen hallinto ............................... . 1 672 1 466 2 138 31542: 31543: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................... . 3788 212 326 -1 4 325 31544: 070 Hallinto .......................................... . 110 1 17 -1 127 31545: 080 Poliisitoimi ........................................ . 1 899 63 1 962 31546: 090 Oikeudenkäyttö ................................... . 669 80 7 756 31547: 100 Vankeinhoito ..................................... . 513 37 133 683 31548: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... . 21 93 4 118 31549: 120 Rajojen vartiointi .................................. . 576 102 678 31550: 31551: Maanpuolustus ...................................... . 6 269 7 253 91 6 620 31552: 150 Hallinto .......................................... . 109 1 17 127 31553: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................... . 6 129 215 1 6 345 31554: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................... . 31 6 21 90 148 31555: 31556: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................ . 6 593 15 106 849 22 549 31557: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ................... . 185 47 19 250 31558: 220 Yleissivistävä opetus .............................. . 306 8 491 24 8 821 31559: 230 Ammattiopetus ................................... . 2 014 2 346 247 4 607 31560: 240 Korkeakouluopetus ................................ . 3 121 4 396 3 521 31561: 250 Aikuiskoulutus .................................... . 728 887 17 1 632 31562: 260 Opintotuki ........................................ . 11 1 339 1 350 31563: 270 Yleinen tutkimus .................................. . 95 268 1 364 31564: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ........................ . 109 607 22 737 31565: 290 Taide ............................................ . 12 572 124 708 31566: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ......................... . 544 544 31567: 310 Kirkollishallinto ................................... . 14 1 16 31568: 31569: Sosiaaliturva ......................................... . 3n 22 671 30 23 078 31570: 400 Hallinto .......................................... . 303 17 10 330 31571: 410 Toimeentuloturva ................................. . 14 572 14 572 31572: 420 Sosiaalipalvelukset ................................ . 74 8 082 20 8 175 31573: 31574: Terveydenhuolto .................................... . 284 11 170 19 -1 11 472 31575: 450 Tutkimuslaitokset ................................. . 185 118 12 316 31576: 460 Ympäristöterveydenhuolto ......................... . 159 -1 158 31577: 470 Kansanterveystyö ................................. . 17 4 792 4 809 31578: 480 Erikoissairaanhoito ................................ . 82 6 100 7 6 189 31579: 31580: 31581: Asuminen ja ympäristö .............................. . 746 1 705 5 361 2 7 814 31582: 510 Hallinto .......................................... . 63 1 2 65 31583: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ..................... . 29 236 1 529 1 794 31584: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta. 9 17 26 31585: 540 Asumisen edistäminen ............................. . 38 1 383 3 678 5 099 31586: 550 Maanmittaus ..................................... . 359 45 405 31587: 560 Vesitalous ........................................ . 247 69 107 423 31588: 11 31589: Ks. liitteen 5 alaviite 1. 31590: 79 31591: 31592: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 31593: Tehtäväryhmä/ Menolajiryhmä menot menot menot menot 31594: miljoonaa markkaa 31595: 31596: 31597: Työvoima ............................................ . 1 013 2 290 550 3 853 31598: 610 Hallinto .......................................... . 106 190 296 31599: 620 Työvoiman ohjaus ................................ . 322 5 21 349 31600: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ................... . 585 2 094 528 3 207 31601: 31602: Maa- ja metsätalous ................................. . n1 9 126 1 081 345 11 324 31603: 650 Hallinto .......................................... . 63 11 74 31604: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta . 265 34 299 31605: 670 Maatalous ........................................ . 340 8 441 841 345 9 967 31606: 680 Metsätalous ...................................... . 40 540 190 769 31607: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .................. . 63 135 17 214 31608: 31609: Liikenne ............................................. . 3 101 2550 5 743 -56 11 339 31610: 710 Hallinto .......................................... . 88 10 5 102 31611: 720 Tieliikenne ........................................ . 2 551 225 2 451 2 5 229 31612: 730 Vesiliikenne ....................................... . 457 44 263 763 31613: 740 limaliikenne ....................................... . 4 1 211 216 31614: 750 Rautatieliikenne ................................... . 1 740 1 173 -88 2 826 31615: 760 Tietoliikenne ...................................... . 531 1 641 29 2 203 31616: 31617: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................ . 1 594 2 428 1 034 27 5 083 31618: 810 Hallinto .......................................... . 107 1 1 108 31619: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkas- 31620: rus ............................................... . 176 2 8 187 31621: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimus- 31622: toiminta .......................................... . 1 109 200 374 1 683 31623: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolai- 31624: tokset ............................................ . 92 116 208 31625: 850 Teollisuuden edistäminen .......................... . 31 1 406 507 27 1 971 31626: 860 Energiahuolto ..................................... . 88 112 200 31627: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................... . 63 13 76 31628: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ..................... . 20 602 28 650 31629: 31630: Muut menot ......................................... . 5 850 1 443 9 8 927 16 229 31631: 910 Valtionvelka 21 ••••.•••••••••••••••••••••••••.••••••• 213 8 924 9 137 31632: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ . 5 525 5 525 31633: 960 Yleisavustukset kunnille yms ....................... . 1 438 1 438 31634: 990 Muut erittelemättömät menot ...................... . 112 5 9 3 129 31635: 31636: Yhteensä 35 082 72 008 15 957 9 352 132 400 31637: 21 31638: Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja kuoletukset nettoutetaan. Tulopuolelle merkitään kuoletukset 31639: ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suuremmat, merkitään niiden 31640: erotus menopuolelle. 31641: 80 31642: 31643: LIITE 8 31644: 31645: 31646: 31647: 31648: VALTION VIRAT JA TOIMET SEKÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31649: 31650: 1985 1986 1987 1988 1989 31651: Valtion virat ja toimet 31652: Peruspalkkaiset .............................................. . 64508 64 440 64 482 129 777 134 090 31653: Sopimuspaikkaiset ........................................... . 1 362 1 440 1 512 1 690 1 758 31654: Ylimääräiset ................................................. . 53 095 53 108 54 191 31655: 31656: Virat ja toimet yhteensä . . . . . . . . .. . . . .. . .. . . .. . . .. . . . .. . . .. . . 118 965 118 988 120 185 131 467 135 848 31657: 31658: Valtion henkilöstö 31659: Virkasuhteiset ................................................ . 123 647 123 496 124 252 133 902 141 709 31660: perus- ja sopimuspaikkaiset ................................ . 63 576 63 361 63 301 125 591 131 640 31661: - ylimääräiset ............................................... . 51 117 50 718 51 554 31662: - tilapäiset ................................................. . 4 349 4 861 4 928 8 311 10 069 31663: - satunnaiset apulaiset ja päätoimiset tuntiopettajat ........... . 4 605 4556 4 469 31664: Muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat ............. . 8 001 8 129 7 923 31665: - värvätyt ja rajavartijat ...................................... . 2 931 2 981 3 009 31666: - postin erillisryhmät 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 5 070 5 148 4 914 31667: Työsuhteiset ................................................. . 81 608 81 257 82 093 81 424 73 339 31668: kuukausipaikkaiset 31669: - kokoaikaiset ........................................... . 51 230 52 585 53 631 55 090 48 905 31670: - osa-aikaiset ........................................... . 10 278 9 872 9 962 8 834 7 834 31671: 1 31672: tuntipalkkaisef •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 20 100 18 800 18 500 17 500 16 600 31673: 31674: Valtion henkilöstö yhteensä . . . . .. . . .. . . .. . . . .. . .. . . .. .. . .. . . 213 256 212 882 214 268 215 326 215 048 31675: 11 31676: Postinjakajat, postiaseman hoitajat, puhelinaseman hoitajat. 31677: 21 31678: Keskimäärin vuoden aikana. Pl. merenkulkuhallituksen alaisten alusten työntekijät. 31679: 31680: 31681: 31682: 31683: LIITE 9 31684: 31685: 31686: VALTION PALKKAUSMENOT JA VALTIONAVUT PALKKAUKSIIN 11 31687: 31688: 1985 1986 1987 1988 1989 31689: miljoonaa markkaa 31690: 31691: Valtion palkkaukset ........................................ . 16 694 17 488 19 252 21 539 23 076 31692: virkasuhteisef 1 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 11 327 11 787 13 015 14 637 16 139 31693: - työsuhteiset .............................................. . 5 367 5 701 6 237 6 902 6 937 31694: 31695: Valtionavut palkkauksiin ................................... . 14 926 15 406 16 753 18 299 20 799 31696: - kunnat ja kuntainliitot ..................................... . 13 566 13 928 15 074 16 457 18 886 31697: - yksityiset yhteisöt31 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 360 1 478 1 679 1 842 1 913 31698: 31699: Yhteensä ................................................... . 31 620 32 894 36 005 39 838 43 875 31700: 11 31701: Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja. 31702: 21 31703: Ml. muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat. 31704: 31 31705: Eivät sisällä veikkausvoitto-, raha-arpajais- ja raha-automaattituotosta myönnettäviä valtionapuja. 31706: 81 31707: 31708: LIITE 10 31709: 31710: 31711: 31712: 31713: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT 31714: 1985 1986 1987 1988 1989 31715: 31716: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet ....................... . 145 962 152 222 157 231 162 041 167 592 31717: - omat eläkkeet ............................................. . 103 238 107 889 111 962 115 639 120 179 31718: - perhe-eläkkeet ............................................ . 42 724 44 333 45 269 46 402 47 413 31719: Kunnan tai yksityisen palvelukseen perustuvat eläkkeet .......... . 21 013 22 286 23 609 25 027 26 995 31720: - omat eläkkeet ............................................. . 17 445 18 505 19 727 20 979 22 765 31721: - perhe-eläkkeet ............................................ . 3568 3 781 3 882 4 048 4 230 31722: Ylimääräiset eläkkeet ......................................... . 4 085 4058 3 940 3354 3 815 31723: - omat eläkkeet ............................................. . 2 752 2 671 2658 2 157 2 718 31724: - perhe-eläkkeet ............................................ . 1 333 1 387 1 282 1 197 1 097 31725: 31726: Eläkkeet yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 060 178 566 184 780 190 422 198 402 31727: Muutos edellisestä vuodesta, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,4 4,4 3,5 3,1 4,2 31728: 31729: Eläkemenot 1989, miljoonaa markkaa ...................... . 5 349 5 909 6 412 6 939 7 709 31730: Muutos edellisestä vuodesta, % ............................... . 10,0 10,5 8,5 8,2 11,1 31731: 31732: 31733: 31734: 31735: LIITE 11 31736: 31737: 31738: VALTION VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 31739: SYYSKUUSSA 1989 31740: 31741: Palkkausluokka- Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus % 31742: ryhmä 11 31743: 31744: 1 -A2 .............. 1 369 391 978 71 31745: 2 A3-A7 .............. 19 166 6 399 12 767 67 31746: 3 A8-A12 .............. 57 345 29 532 27 813 49 31747: 4 A13-A17 .............. 28 169 20 044 8 125 29 31748: 5 A18-A21 .............. 18 783 10 790 7 993 43 31749: 6 A22-A24 .............. 6 765 4 994 1 771 26 31750: 7 A25- .............. 6 155 5 284 871 14 31751: 31752: Yhteensä ..................... 137 752 n434 60 318 44 31753: 31754: 31755: 11 31756: Mukana A-, S- ja C-palkkausluokkiin sijoitetut. 31757: Palkkausluokkaryhmittelyssä on C- ja S-palkkausluokat otettu huomioon seuraavasti: 31758: 3 -C34 31759: 4 C35-C43 31760: 5 C44-C53, -S21 31761: 6 C54-C58, S22-S24 31762: 7 C59-, S25- 31763: 31764: 31765: 31766: 31767: 11 300924R 31768: 82 31769: 31770: LIITE 12 31771: 31772: 31773: 31774: 31775: ELINKEINOTOIMINNAN RAHOITUSTUKI 31776: 31777: 31778: 31779: 12.1. Alkutuotannon tuet saajan mukaan jaoteltuna vuonna 1989 31780: 31781: Yhteensä Maito· Kanan- Liha Vilja Erikois- Hyödyk- 31782: tuotteet munat kasvit keille 31783: tuhatta markkaa jakamaton 31784: MAATALOUSTUOTANTO 31785: 31786: Maataloustuotteiden hintatuki 31787: 303141 Viljelmäkoon mukaan maksettava 31788: hintapoliittinen tuki ( 1) . . . . . . . . . . . . 1 340 899 1 340 899 31789: 303142 Alueittainen hintapoliittinen tuki (2). 654 882 248 400 159 900 51 300 16 900 178 382 31790: 303143 Muu hintapoliittinen tuki (3) ....... 993 875 577 985 157 496 258 394 31791: 303140 Villan hintatuki (4) ................ 1 999 1 999 31792: 303144 Satovahinkojen korvaaminen ...... 128 921 128 921 31793: Hintatuki yhteensä .............. 3120 576 826 385 157 496 418 294 180 221 16 900 1 521 280 31794: 31795: 303241 Maataloustuotannon tasapainot- 31796: tamisnoenot (5) .................. 683 903 683 903 31797: 31798: Maatilatalouden rakenteen kehittämi- 31799: nen 31800: 303342 Valtion osuus luopumiseläkelain 31801: mukaisista menoista ............... 247 899 247 899 31802: 303340 Nuorten viljelijöiden tukeminen ..... 135 989 135 989 31803: 303341 Maataloustuotteiden varastotilojen 31804: rakentamisen korkotuki ............ 3 400 3 400 31805: 303348 Valtionapu kuivatustöihin .......... 8 444 8 444 31806: 303349 Maatalouden ja maaseudun pieni- 31807: muotoisen elinkeinotoiminnan kor- 31808: kotuki ............................ 202 089 202 089 31809: Maatilatalouden kehittämisrahaston 31810: avustukset ....................... 56 814 56 814 31811: Maatilatalouden kehittämisrahaston 31812: pääomatuki (6) ................... 326 520 326 520 31813: 303383 Lainat kuivatustöihin pääomatuki 31814: Dl ............................... 7 038 7 038 31815: Rakennetukiyhteensä .......... 988 193 988 193 31816: 31817: Muu tuki 31818: 303442 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat 31819: menot ............................ 8 939 8 939 31820: 303443 Satovahinkojen johdosta myönnet- 31821: tyjen korkotukilainojen menot ...... 76 458 76 458 31822: 303444 Kotimaisen energian käytön edistä- 31823: minen ............................ 8 000 8 000 31824: Muu tuki yhteensä .............. 93 397 85 397 8 000 31825: 31826: Maataloustuotanto, nettomenot 4 886 069 826 385 157 496 418 294 265 618 16 900 3 201 376 31827: 31828: 31829: ELINTARVIKETEOLLISUUS 31830: 31831: 110806 Elintarvikkeiden valmistavero ....... 200 258 200 258 31832: 110808 Ravintorasvavero ................. 303 586 303 586 31833: 110809 Sokerivero ....................... 190 950 190 950 31834: 111906 Eräistä maataloustuotteista kannet- 31835: tavat tasausmaksut ............... 137 761 137 761 31836: 31837: Tulot yhteensä 832 555 137 761 190 950 503 844 31838: 83 31839: 31840: Yhteensä Maito- Kanan- Liha Vilja Erikois- Hyödyk- 31841: tuotteet munat kasvit keille 31842: tuhatta markkaa jakamaton 31843: 31844: 31845: 283740 Jalostettujen elintarviketeollisuus- 31846: tuotteiden raaka-aineiden hinnan- 31847: erokorvaukset (8) (kotimaan toimi- 31848: tukset) ........................... 20 220 13 114 7 106 31849: 303140 - maataloustuotteiden markki- 31850: noinnin edistäminen ja hintatason 31851: vakaannuttaminen (9) ............. 12 911 12 299 612 31852: 303145 sokerituotannon tukeminen ..... 189 599 189 599 31853: 303146 - öljykasvituotannon tukeminen .. 383 244 383 244 31854: 303147 - tärkkelystuotannon tukeminen .. 75 000 75 000 31855: 303148 Kananmunapakkaamojen hinnan- 31856: alennuskorvaus ................... 15 138 15 138 31857: 303440 Maidon kuljetusavustus ........... 38 643 35 000 3643 31858: 303142 Lihan kuljetusavustus (10) ......... 500 500 31859: 31860: Menot yhteensä 735 255 48 114 15138 500 667 248 4 255 31861: Elintarviketeollisuus, nettomenot -97 300 -89 647 15 138 500 476 298 -499 589 31862: 31863: MARKKINOINTI (vienti, kauppa) 31864: 110811 Lannoitevero ..................... 63 544 63 544 31865: 110814 Valkuaisvero ...................... 105 611 105 611 31866: 110602 Tuontimaksut ..................... 135 193 135 193 31867: 111904 Eräiden maataloustuotteiden mark- 31868: kinoimismaksut ( 11) ............... 12 077 1 377 5 800 4 900 31869: 111907 Maidon kiintiömaksu .............. 26 182 26 182 31870: 31871: Tulot yhteensä 342 607 27 559 5 800 4 900 304348 31872: 31873: 283740 Jalostettujen elintarviketeollisuus- 31874: tuotteiden raaka-aineiden hinnan- 31875: erokorvaukset (12) (vientitoimituk- 31876: set) ....... : ...................... 392 897 185 798 136 42 602 163 273 1 088 31877: 302960 Siirto viljavarastorahastoon ........ 49 949 49 949 31878: 303240 Maataloustuotteiden vientituki (13) . 2 403 017 1116507 163 257 469 206 636 364 17 683 31879: Alkutuotevähennys viennistä (14) .. 492 135 330 184 30 040 29 164 102 747 31880: 31881: Menot yhteensä 3 337 998 1 632 489 193 433 498 370 781 713 163 273 68 720 31882: Markkinointi, nettomenot 2 995 391 1 604 930 187 633 493 470 781 713 163 273 -235 628 31883: 31884: ELINTARVIKETUOTANTO, tulot yh- 31885: teensä .................................. 1 175 162 165 320 5 800 4 900 190 950 808 192 31886: ELINTARVIKETUOTANTO. menot yh- 31887: teensä .................................. 8 959 322 2 506 988 366 067 917164 1 047 331 847 421 3 274 351 31888: ELINTARVIKETUOTANTO. nettomenot 31889: yhteensä ................................ 7 784 160 2 341 668 360 267 912 264 1 047 331 656 471 2 466 159 31890: 31891: MUUT ALKUTUOTANTOON KOHDISTUNEET MENOT 31892: Porotalous 31893: 31894: 303545 Porotalouden edistäminen . . . . . . . . . 2 935 31895: 303547 Poroaitojen kunnossapito . . . . . . . . . . 2 620 31896: Maatilatalouden kehittämisrahaston 31897: avustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828 31898: Maatilatalouden kehittämisrahaston 31899: pääomatuki (15) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 036 31900: Porotalous yhteensä . . . . . . . . . . . . 7 419 31901: 31902: Kalatalous 31903: 31904: 303742 Kalastuksesta saatavan tulon va- 31905: kaannuttaminen ja kalansaaliin käy- 31906: tön edistäminen ............. _.... . 28 171 31907: 303744 Kalastusvakuutustoiminta ........ . 6 360 31908: 303746 Korvaukset lohenkalastuksen rajoi- 31909: tusten johdosta .................. . 3 31910: 84 31911: 31912: Yhteensä 31913: 31914: tuhatta markkaa 31915: 31916: 31917: 303747 Kalatalouden korkotukilainojen me- 31918: not ............................. . 2 045 31919: 303748 Eräät korvaukset ja maksut ....... . 58 31920: Kalatalous yhteensä ............ . 36 637 31921: 31922: Yksityismetsätalous 31923: 31924: 305051 Siemenviljelyssiemenen hinnanalen- 31925: nuskorvaus ...................... . 2 336 31926: 305844 Valtionapu metsänparannustöihin .. 213 000 31927: Metsänparannuslainat pääomatuki 31928: (15) ............................. . 81 756 31929: Yksityismetsätalous yhteensä .. . 297 092 31930: 31931: Muu alkutuotanto 31932: 303446 Metsämarjojen ja sienien varastoin- 31933: nin tukeminen ................... . 1 445 31934: 303149 Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan 31935: menekin edistäminen ............. . 3 583 31936: 303344 Avustus maaseudun pienimuotoisen 31937: elinkeinotoiminnan edistämiseen .. . 74 464 31938: Lainojen korkotuki ............... . 800 31939: Maatilatalouden kehittämisrahaston 31940: avustus ......................... . 17 205 31941: Maatilatalouden kehittämisrahaston 31942: pääomatuki ...................... . 2 928 31943: Muu alkutuotanto yhteensä .... . 100 425 31944: 31945: Alkutuotanto (pl maatalous) yhteensä .. 441 573 31946: KOKO ALKUTUOTANTO ME- 31947: NOT YHTEENSÄ ............... . 9 400 895 31948: 31949: 31950: Tuotejakautumien laskentaselvitykset 31951: Maksettuna summana on käytetty kaikkien momenttien osalta tilinpäätöslukua vähennettynä peruutuksilla ja siirroilla 31952: (aiempien vuosien siirtojen käyttö on otettu mukaan). 31953: 1. Momenttia ei voida jakaa tuotteittain. 31954: 2. Jaottelu tuotteittain: maito; maidon tuotantoavustus: liha; lihan tuotantoavustus: vilja; rukiin tuotantopalkkio ja 31955: rehuviljan tuotantopalkkio: erikoiskasvit; teollisuusperunan tuotantopalkkio, sokerijuurikkaan tuotantopalkkio: jakama- 31956: ton; kotieläinten lukumäärän perusteella maksettava avustus. 31957: 3. Jaottelu tuotteittain: maito; maidon lisähinta: liha; naudan- ja lampaanlihan tuotantopalkkio: kananmunat; kananmu- 31958: nien lisähinta. 31959: 4. Villan hintatuki. 31960: 5. Ei ole voitu jakaa tuotteittain. 31961: 6. Pääomatuki on laskettu seuraavan kaavan mukaisesti. Kaikista rahaeristä on vähennetty maatalouden harjoittajien 31962: omien asuntojen rakentamiseen liittyvät erät. Laskentakorkona on sama efektiivinen korko kuin teollisuuden puolella. 31963: Poronhoitoon liittyvät lainat on siirretty kokonaan pois tästä laskelmasta. 31964: Kaava: (Keskimääräinen lainakanta x laskentakorko) + hoitopalkkiot + vapaavuosien lyhennyserät + asutusluottojen 31965: maksuvapautukset - korkotulot. 31966: 7. Laskettu kuten kohdassa 6. 31967: 8. Tullihallituksen tietojen perusteella. 31968: 9. Jaottelu: erikoiskasvit; ruokaperunan hintatason vakaannuttaminen: jakamaton; maataloustuotannon mainonnan 31969: edistäminen. 31970: 10. Maatalouden hintapoliittista tukea, joka maksetaan teollisuudelle. 31971: 11. Jaottelu: maito; maidon markkinoimis- ja vientikustannusmaksut: liha; sianlihan markkinoimis- ja vientikustannusmak- 31972: sut: kananmunat; kananmunien markkinoimismaksu. 31973: 12. Tullihallituksen tietojen perusteella. 31974: 13. Jaottelu: maito; maitotaloustuotteiden vientituki: kananmunat; kananmunien vientituki: liha; lihan vientituki: vilja; viljan 31975: vientituki: jakamaton; jalostuseläinten vientituki ja muu vientituki. 31976: 14. KTM:n laskelmien perusteella. 31977: 15. Laskukaava on kuten kohdassa 6. 31978: 85 31979: 31980: 12.2. Jalostus- ja palvelualoille kohdistuva rahoitustuki vuonna 1989 31981: 31982: 1000 mk o/o 31983: 31984: 1. Aluetuki ......................................................................... . 916 041 28,00 31985: 2. Energiahuolto .................................................................... . 99 215 3,03 31986: 3. Lehdistön tukeminen ............................................................. . 476 231 14,56 31987: 4. Merenkulku ja laivanrakennus ..................................................... . 431 212 13,18 31988: 5. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta .................................................. . 311 459 9,52 31989: 6. Työllisyyden hoito ................................................................ . 466 732 14,27 31990: 7. Viennin edistäminen .............................................................. . 150 169 4,59 31991: 8. Yleinen teollisuuspolitiikka ......................................................... . 48122 1,47 31992: 9. Ympäristön suojelu ............................................................... . 10 905 0,33 31993: 10. Muut tuet ........................................................................ . 360 997 11,04 31994: YHTEENSÄ----~~~~----~~ 31995: 3 271 083 100 31996: 31997: Avustukset ........................................................................... .2 818 326 86,16 31998: Lainatuki ............................................................................. . 182 520 5,58 31999: Pääomatuki .......................................................................... . -32 705 -1,0 32000: Takuutuki ............................................................................ . 302 942 9,26 32001: YHTEENSÄ----~~~~------~ 32002: 3 271 083 100 32003: Lasku kaavat: 32004: Lainatuki: (laskentakorko x kesimääräinen lainakanta) + luottotappiot - korot. 32005: Pääomatuki: (laskentakorko x keskimääräinen sijoitettu osakepääoma) + pääoman alennukset - osingot. 32006: Takaus ja takuutuki: takaustappiot - takausmaksut - takaisin perityt korvaukset. 32007: Valtiontakausrahaston ja vientitakuurahaston osalta on lisäksi huomioitu hallintokulut. 32008: 12.3. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustukimomentit vuonna 1989 (nettokustannuksetl 00 32009: 0\ 32010: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 32011: 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 32012: 32013: 1. ALUETUKI 32014: 269843 Läänien kehittämisraha ................... 6 524 0,79 - 6 524 0,71 32015: 283940 Ahvenanmaan ja mantereen välisten tava- 32016: rakuljetusten kuljetuskustannusten tasaami- 32017: nen ..................................... 700 0,08 - - 700 0,08 32018: 324942 Korkotuki Kehitysaluerahasto Oy: IIe ....... 5 530 0,67 - - 5 530 0,60 32019: 324943 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen ... 42 538 5,16 - - - 42 538 4,64 32020: 324944 Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle kehitys- 32021: yhtiöiden osakkeiden merkitsemistä varten . 0 0,00 - - - 0 0,00 32022: 324983 Laina Kehitysaluerahasto Oy:lle ........... 51 685 81,38 - - 51 685 5,64 32023: Osakepääomansijoitus (KERA) ............ 28 520 100 - 28 520 3,11 32024: 325141 Kehitysalueluottojen korkotuki ............ 12 0,00 - - - 12 0,00 32025: 325142 Avustus Kemira Oy:n turveammoniakkiteh- 32026: taan rakentamislainojen korkokustannuksiin 14 422 1,75 - - 14 422 1,57 32027: 325143 Avustus Kemira Oy:lle nitroselluloosatuo- 32028: tannon uudistamiseksi Vihtavuoren tehtailla 27 000 3,28 - - 27 000 2,95 32029: 325145 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkei- 32030: den korkotuki . . . . . . . . . . . . ............... 10 787 1,31 - - 10 787 1,18 32031: 325146 Pienyritysten perustamisen edistäminen ... 2 467 0,30 - - 2 467 0,27 32032: Vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden tu- 32033: kikokeilut (1988) ......................... 32034: 325147 Pienyritystoiminnan tukeminen ............ 23 776 2,89 - - - - - 23 776 2,60 32035: 325148 Alueellinen kuljetustuki ................... 148 199 17,99 - - - 148 199 16,18 32036: 325149 Yritystoiminnan aluetuki .................. 529 890 64,31 - - - 529 890 57,85 32037: 326140 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korko- 32038: tuki ..................................... 2 278 0,28 - - - - 2 278 0,25 32039: 326141 Avustukset haja-asutusalueiden vähittäis- 32040: kaupan investointeihin ................... 3 648 0,44 - - 3648 0,40 32041: 326142 Avustukset haja-asutusalueiden kauppapal- 32042: velujen turvaamiseksi ..................... 4 717 0,57 - - - - - 4 717 0,51 32043: Lainat kaivostoiminnan ja kaivannaisteolli- 32044: suuden edistämiseen: .................... 11 828 18,62 11 828 1,29 32045: 327086 Laina Outokumpu Oy:lle Sotkamon Talvi- 32046: vaaran malmitutkimuksen kustannuksia 32047: varten (1982) ........................... 32048: 327085 Laina Rautaruukki Oy:lle Sokiin kaivostoi- 32049: mintaan (1980) ......................... 32050: 325084 Laina Outokumpu Oy:lle Tornion Jalote- 32051: rästehtaaseen ( 1977) .................... 32052: 328040 Avustus matkailun edistämistoimintaan .... 1 520 0,18 - - - 1 520 0,17 32053: YHTEENSÄ 824 008 100 63 513 100 28 520 100 0 0 916 041 100 32054: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 32055: 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 32056: 32057: 32058: 2. ENERGIAHUOLTO 32059: 325049 Maakaasuverkon rakentamislainojen korko- 32060: ru~ ..................................... 31 248 30,86 - - - - 31 248 31,50 32061: 325540 Avustukset energiainvestointeihin ......... 42 612 42,09 - - 42 612 42,95 32062: 325541 Avustukset maaseudun sähköistämiseen ... 16 728 16,52 - - 16 728 16,86 32063: 325545 Energiainvestointien korkotuki ............ 5 370 5,30 5 370 5,41 32064: 354562 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki ...... 5 286 5,22 - - 5 286 5,33 32065: 354583 Asunto- ja perusparannuslainat (lämmitys- 32066: laitoshankkeet) .......................... - 1 333 -65,7 - - - 1 333 1,34 32067: Energianhuoltolainat: ..................... - -3 362 165,7 - -3 362 -3,39 32068: Voimalaitoslainat ( 1968-1971) 32069: 325284 Laina Neste Oy:lle maakaasutoimitusten 32070: vaatimien investointien rahoittamista var- 32071: ten (1972) .............................. 32072: 324483 Lainat kotimaisten polttoaineiden käytön 32073: edistämiseen ........................... 32074: 324484 Lainat kotimaisten polttoaineiden tuotan- 32075: non edistämiseen (1982) ................. 32076: YHTEENSÄ 101 244 100 -2 029 100 0 0 0 0 99 215 100 32077: 32078: 3. LEHDISTÖN TUKEMINEN 32079: 315541 Sanomalehdistön tuki .................... 105 250 22,10 - - 105 250 22,10 32080: 315542 Lehdistön yleinen kuljetustuki ............. 357 533 75,08 - - - - 357 533 75,08 32081: 315544 Sanomalehtien yhteisjakelutuki ........... 13 448 2,82 13 448 2,82 32082: YHTEENSÄ 476 231 100 0 0 0 0 0 0 476 231 100 32083: 32084: 4. MERENKULKU JA LAIVANRAKENNUS 32085: 313040 Saaristoliikenteen avustaminen ........... 134 0,24 - - 134 0,03 32086: 313041 Saaristoliikenteen korkotuki ............... 0 0,00 - 0 0,00 32087: 313240 Vesikuljetuskaluston hankintojen korkotuki 1 540 2,76 - 1 540 0,36 32088: 313241 Avustus pientonniston korkomenojen alen- 32089: tamiseksi ................................ 4800 8,60 - - 4 800 1,11 32090: 313242 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten 32091: korkokustannusten alentamiseksi ......... 2 785 4,99 - - - - 2 785 0,65 32092: 320940 Vesikuljetuskaluston hankintojen korkotuki 1 857 3,33 - 1 857 0,43 32093: 320941 Avustus pientonniston korkomenojen alen- 32094: tamiseen ................................ 9 169 16,44 - - - 9 169 2,13 32095: 320942 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten 32096: korkokustannusten alentamiseksi ......... 14 889 26,69 - - - 14 889 3,45 32097: 321040 Saaristoliikenteen avustaminen ........... 299 0,54 - 299 0,07 32098: 321041 Saaristoliikenteen korkotuki ............... 13 0,02 - - - - 13 0,00 32099: 325060 Siirto valtiontakausrahastoon: laivojen vai- 32100: mistuksen ja korjauksen osuus (toi 271) 32101: takaustuesta: ............................ - 6 666 1,78 6 666 1,55 32102: Tulot 402375 32103: Suoritetut korvaukset 403664 00 32104: -...) 32105: Hallintokulut 5377 32106: Nettomenot 6666 32107: 00 32108: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 00 32109: 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 32110: 32111: 32112: 328083 Sisävesiliikenteen lainat = lainat sisävesi- 32113: matkailun markkinointiin ulkomailla (1983) 32114: ja matkailun markkinointiin ulkomailla 32115: (1985) ................................... 15 100 - - 15 0,00 32116: 328547 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle: lai- 32117: vojen valmistuksen ja korjauksen (toi 271) 32118: osuus ulkomaisen luotonoton korkotuesta . 15 900 28,50 - - 15 900 3,69 32119: Alushankintojen korkotuki ................ 4 398 7,88 - - 4 398 1,02 32120: 328560 Siirto vientitakuurahastoon: laivojen valmis- 32121: tuksen ja korjauksen osuus (toi 271) takaus- 32122: tuesta ................................... - - 368 747 98,22 368 747 85,51 32123: Tulot 39227 32124: Suoritetut korvaukset 403067 32125: Hallintokulut 4907 32126: Nettomeno 368747 32127: YHTEENSÄ 55 784 100 15 100 0 0 375 413 100 431 212 100 32128: 32129: 5. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSTOIMINTA 32130: 324440 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote- 32131: kehitystoimintaan ........................ 176 623 65,22 - - 176 623 56,71 32132: 324442 Avustukset teknologia- ja tietotekniikkakes- 32133: kuksille sekä paikallisiin teknologiahankkei- 32134: siin ..................................... 5 390 1,99 - - 5 390 1,73 32135: 324483 Teollisuuden tuotekehityslainat ........... - 40 664 100 - 40 664 13,06 32136: 324622 Kansainvälinen tekninen tutkimustoiminta 32137: ja asiantuntijavaihto ...................... 4 850 1.79 - - 4 850 1,56 32138: 324643 Teollisuuden kansainvälistymiskoulutus .... 619 0,23 - - 619 0,20 32139: 324649 Avustus Keksintösäätiölle ................ 3 281 1,21 - - 3 281 1,05 32140: 324945 Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen ... 25 146 9,29 - 25 146 8,07 32141: 325041 Kaivannaisteollisuuden edistäminen ....... 24 515 9,05 - - 24 515 7,87 32142: 325043 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ke- 32143: hittämishankkeiden tukeminen ............ 5 773 2,13 - - - - 5 773 1,85 32144: 325542 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 32145: sen ja koetoiminnan edistämiseen ......... 24 598 9,08 - - - - - - 24 598 7,90 32146: YHTEENSÄ 270 795 100 40 664 100 0 0 0 0 311 459 100 32147: 32148: 6. TYÖLLISYYDEN HOITO 32149: 325044 Avustukset Martinniemen työllisyystilan- 32150: teen parantamiseen (Vapo Oy 1987) ....... 5 887 1,26 - - - - 5 887 1,26 32151: 325188 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkeiden 32152: merkitsemiseen (1988 = Vuosaaren Kehi- 32153: tysyhtiö Oy) ............................. - - - 552 100 - 552 0,12 32154: 343025 Työvoimapalveluiden erityismenot (vajaa- 32155: kuntoisten työllistäminen) ................ 354 0,08 - - - 354 0,08 32156: 344083 Kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan 32157: työvoimapoliittiset rahoituslainat ( 1975) .... 348 100 - 348 0,07 32158: - 32159: N 32160: 32161: ..... 32162: Avustukset 32163: 1 000 mk % 32164: Lainatuki 32165: 1 000 mk % 32166: Pääomatuki 32167: 1 000 mk % 32168: Takuutuki 32169: 1 000 mk % 32170: Yhteensä 32171: 1 000 mk % 32172: 8 32173: \0 32174: N 345061 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen .. 304 056 65,27 - - - - 304 056 65,15 32175: ""' 32176: :;:1 345062 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 32177: teihin ................................... 112 535 24,16 - - - - - 112 535 24,11 32178: 345063 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden 32179: lieventäminen ........................... 40 700 8,74 - - - 40 700 8,72 32180: 345071 Työllisyysperusteiset hankinnat ........... 2 300 0,49 - - - - - - 2300 0,49 32181: YHTEENSÄ 465 832 100 348 100 552 100 0 0 466 732 100 32182: 32183: 7. VIENNIN EDISTÄMINEN 32184: 289940 Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polttoai- 32185: ne en hintaan sisältyvän liikevaihtoveron 32186: korvaaminen ............................ 7 252 4,36 - - - - 7 252 4,83 32187: 328540 Avustus viennin edistämiseen ............. 136 427 82,07 - - - 136 427 90,85 32188: 324623 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen 32189: vienti ................................... 313 0,19 - - - - 313 0,21 32190: 328546 Avustus yrityksille uuden vientihenkilöstön 32191: palkkaamiseen ........................... 2 606 1,57 - - - - 2 606 1,74 32192: 328547 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle 32193: (muut kuin toi. 271) ...................... 19 644 11,82 - - - - - 19 644 13,08 32194: Laskennallinen lainatuki debentuurilainoista - - 49 912 93,18 - - - 49 912 33,24 32195: Pääomatuki ............................. - - - 709 100 - 709 0,47 32196: 328560 Siirto vientitakuurahastoon 32197: Muiden toimialojen osuus takaustuesta 32198: (muut kuin toi. 271) ...................... - - - - - -70 345 100 -70 345 -46,84 32199: Tulot 214997 ............................ 32200: Suoritetut korvaukset 130687 ............. 32201: Hallintokulut 13965 ....................... 32202: Nettomeno -70345 ...................... 32203: 328584 Lainat viennin edistämiseen ............... 3 651 6,82 - - 3 651 2,43 32204: YHTEENSÄ 166 242 100 53 563 100 709 100 -70 345 100 150 169 100 32205: 32206: 32207: 32208: 32209: 00 32210: 10 32211: \0 32212: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 0 32213: 1 000 mk o/o 1 000 mk o/o 1 000 mk o/o 1 000 mk o/o 1 000 mk o/o 32214: 32215: 8. YLEINEN TEOLLISUUSPOLITIIKKA 32216: 122899 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut 32217: tulot: ................................... - - - - - - -4 017 159,09 -4 017 -8,35 32218: VN:n takaukset yksityislle yrityksille -755 32219: VN:n takaukset valtionenemmistöisille 32220: oy:ille -2818 ........................... 32221: Takaukset valtion muihin osakesijoituksiin 32222: -275 .................................. 32223: Takaukset muihin valtion osakeyhtiöihin 32224: -15 ................................... 32225: Takaus Teollistamisrahasto Oy:lle -154 .. 32226: 288243 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle .... 6 045 8,20 - - - - - 6 045 12,56 32227: 325048 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 32228: avustukset .............................. 40 946 55,55 - - - - 40946 85,09 32229: 325060 Siirto valtiontakausrahastoon: ............ - - - - - - 1 492 -59,09 1 492 3,10 32230: Teollisuustakausten osuus takaustuesta ... 32231: Tulot 12865 .............................. 32232: Suoritetut korvaukset 13400 .............. 32233: Hallintokulut 2733 ........................ 32234: Nettomeno 3268 ......................... 32235: 325088 Osakehankinnat (pääoman sijoitukset vaiti- 32236: onenemmistöisille oy:ille) ................. - - - - -58 374 127,35 - - -58 374 -121,30 32237: 325090 Vaivilla Oy:n tukeminen .................. 26 716 36,25 - - - - 26 716 55,52 32238: Valtion liikelaitosten muutos = kauppahin- 32239: tasaatavat (mm. Vapa Oy 1984, Telenokia 32240: Oy 1987) ................................ - - 20 359 89,39 - - - 20 359 42,31 32241: 32242: Muut lainat teollisuuden edistämiseksi: .... - - 1 337 5,87 - - 1 337 2,78 32243: 327083 Laina Metsäliiton Teollisuus Oy:lle (1979) . 32244: 325085 Vaikeuksissa oleville yrityksille erityisistä 32245: syistä myönnettävät lainat (1978) ......... 32246: 325083 Laina Ajokki Oy:lle (1986) ............... 32247: Valtion muut osakesijoitukset (1979-89) = 32248: Ekokem Oy, Masa-Yards Oy, Oy Nokia Ab, 32249: YIT-yhtymä Oy, muut pienehköt osakesijoi- 32250: tukset mom. 32.50.88 .................... - - - 10 668 -23,27 - 10 668 22,17 32251: 325089 Valtion muut osakeyhtiöt = Kokkolan Pu- 32252: helin Oy, Liikenneravintolat Oy, Pohjolan 32253: Liikenne Oy, Saimaan Kanavalaivat Oy, 32254: Suomen Malmi Oy, VTT-Technology Oy, 32255: Finlandia 88 Oy .......................... - - - 1 870 -4,08 1 870 3,89 32256: 328285 Teollistamisrahasto = Debentuurilaina 32257: (1968) ................................... - - 1 080 4,74 - - - 1 080 2,24 32258: YHTEENSÄ 73 707 100 22 776 100 -45 836 100 -2525 100 48122 100 32259: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 32260: 1 000 mk % 1000mk % 1000mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 32261: 32262: 9. YMPÄRISTÖN SUOJELU 32263: Vesiensuojelulainat teollisuudelle: 1 110 100 1 110 10,18 32264: 304083 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vienti- 32265: maksulainojen kuoletuksina kertyvistä va- 32266: roista (1981-83) ....................... . 32267: 352583 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vienti- 32268: maksulainojen kuoletuksina kertyvistä va- 32269: roista (1984-85) ....................... . 32270: 325060 Siirto valtiontakausrahastoon: ympäristön 32271: suojelutakausten osuus takaustuesta ..... . 399 100 399 3,66 32272: Tulot 401 ............................... . 32273: Suoritetut korvaukset 95 ................ . 32274: Hallintokulut 705 ........................ . 32275: Nettomeno 399 ......................... . 32276: 351242 Ilmansuojeluinvestointien korkotuki ...... . 3 649 38,84 3 649 33,46 32277: 351263 Jätteiden hyödyntämisen edistämisinves- 32278: tointien korkotuki ....................... . 2 202 23,44 2 202 20,19 32279: 351265 Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen inves- 32280: tointien korkotuki ....................... . 96 1,02 96 0,88 32281: 352540 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien 32282: korkotuki ............................... . 3 449 36,71 3 449 31,63 32283: YHTEENSÄ 9396 100 1 110 100 0 0 399 100 10 905 100 32284: 32285: 10. MUUT TUET 32286: 244083 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 32287: Oy:lle .................................. . 2 468 96,41 2 468 0,68 32288: 244088 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 32289: osakepääoman korottaminen ............ . 10 350 -62,16 10 350 2,87 32290: 288288 Pääomasijoitus Postipankkiin (1988) ...... . -27 000 162,16 -27 000 -7,48 32291: 315830 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen 32292: ja säilyttämiseen ........................ . 223 491 59,58 223 491 61,91 32293: 297440 Korvaus työnantajilla (oppisopimukset) ... . 145 510 38,79 145 510 40,31 32294: 320641 Korkotuki turvavarastojen perustamiseen ja 32295: ylläpitämiseen .......................... . 6061 1,62 6 061 1,68 32296: 320642 Turvavarastoinnin varastointiavu3tus ..... . 25 0,01 25 0,01 32297: Vesihuoltoinvestointilainat (1959-60) .... . 92 3,59 92 0,03 32298: YHTEENSÄ 375 087 100 2 560 100 -16 650 100 0 0 360 997 100 32299: KOHDAT 1-10 YHTEENSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 818 326 86,16 182 520 5,58 -32 705 -1,00 302 942 9,26 3 271 083 100 32300: 32301: 32302: 32303: 32304: 1.0 32305: ...... 32306: 92 32307: 32308: LIITE 13 32309: 32310: 32311: 32312: VALTION LAINANANTO 32313: 32314: 13.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 32315: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 32316: Lainaryhmä pääoma pääoma 1989 1989 pääoma indeksi- oma- 32317: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1989 hyvitykset muutos 32318: 1989 1989/88 32319: miljoonaa markkaa % 32320: 32321: Yleinen hallinto ............... 439 574 224 2 796 4 39 32322: Kehitysluotot .................. 419 554 141 1 694 1 25 32323: Lainat Teollisen Kehitysyhteis- 32324: työn Rahasto Oy: IIe ............ 20 20 23 43 0 32325: Saatavat valtion liikelaitoksilta ... 60 59 3 32326: 32327: Yleinen järjestys ja turvalli- 32328: suus .......................... 2 2 0 0 2 0 0 32329: Lainat väestönsuojelua varten ... 2 2 0 0 2 0 0 32330: 32331: Opetus, tiede ja kulttuuri ..... 728 705 38 68 675 39 4 32332: Rakennuslainat peruskouluille ... 361 331 1 33 299 19 -10 32333: Lainat yksityisoppikoulujen 32334: muuttamiseksi kunnallisiksi kou- 32335: luiksi .......................... 41 39 2 37 2 - 5 32336: Rakennuslainat yksityisoppikou- 32337: luille .......................... 4 3 2 0 -27 32338: Lainat ammatillisille oppilaitoksil- 32339: Ie ............................. 16 13 3 10 -23 32340: Opintolainat lääkärien ja ham- 32341: maslääkärien kouluttamiseksi ui- 32342: komailla ....................... 1 1 1 0 0 32343: Rakennuslainat kirjastoille ....... 41 40 2 39 3 2 32344: Veikkausvoittovaroista myönne- 32345: tyt lainat. ...................... 260 275 36 26 285 14 4 32346: Muut lainat opetuksen, tieteen ja 32347: kulttuurin edistämiseksi ......... 4 3 0 3 0 2 32348: 32349: Sosiaaliturva ................. 2 3 2 0 -28 32350: lnvalidihuoltolain mukaiset lainat 2 3 2 0 -28 32351: 11 11 32352: Asuminen ja ympäristö ....... 25 111 26 807 3 730 1 601 28 936 902 8 32353: 11 11 32354: Asuntolainat ................... 25 045 26 750 3 730 1 587 28 893 899 8 32355: Vuokratalo- ja opiskelija- 32356: asuntolalainat ·············· 11 995 13 315 2 265 254 15 326 343 15 32357: 11 32358: Asunto-osakeyhtiötalolainat . 358 278 133 114 297 19 7 32359: Henkilökohtaiset asunto-osa- 32360: 11 32361: kelainat .................... 4 467 4 597 398 506 4489 179 2 32362: Omakotitalolainat ........... 5 943 5 917 419 547 5 789 252 2 32363: Peruskorjaus- ja perusparan- 32364: nuslainat ................... 1 971 2 314 459 128 2 645 90 14 32365: Erityisasuntolainat .......... 38 35 3 32 1 8 32366: Lämmityslaitoslainat ........ 260 250 17 35 232 13 - 7 32367: Lainat asunnottomien asun- 32368: to-olojen parantamiseksi ..... 13 44 39 83 2 88 32369: Muut lainat asuntotuotannon 32370: edistämiseen ................... 2 2 0 -29 32371: Lainat vesihuoltolaitteiden raken- 32372: tamiseen ...................... 4 4 1 3 0 -18 32373: Vesiensuojelulainat teollisuudelle 60 51 12 39 3 -24 32374: 32375: Työvoima .................... 0 32376: 93 32377: 32378: 32379: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 32380: Lainaryhmä pääoma pääoma 1989 1989 pääoma indeksi- oma- 32381: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1989 hyvitykset muutos 32382: 1989 1989/88 32383: miljoonaa markkaa % 32384: 32385: 32386: Maa- ja metsätalous ......... . 7 840 8 198 1 108 716 8 590 260 5 32387: Maatilatalouden kehittämisrahas- 32388: ton lainat ..................... . 6 511 6 819 840 569 7 090 228 4 32389: Muut lainat asutustoiminnan 32390: edistämiseen .................. . 237 232 9 49 192 4 -17 32391: Maanparannuslainat ........... . 33 38 9 4 43 1 14 32392: Metsänparannuslainat ......... . 1 053 1 105 250 93 1 262 27 14 32393: Lainat metsätalouden tukemi- 32394: seen ......................... . 3 2 0 -32 32395: Lainat kalastuselinkeinon edistä- 32396: miseen ....................... . 3 2 0 2 0 - 9 32397: 32398: Liikenne ..................... . 2 0 0 -25 32399: Lainat satamien rakentamiseen .. 2 0 0 -25 32400: Teollisuus ja muut elinkeinot . 4 311 4no 262 486 4 496 257 4 32401: Teollisuuden tuotekehityslainat .. 541 594 134 103 625 27 5 32402: Lainat luotto-osakeyhtiöille ..... 2 775 2 823 100 126 2 797 156 1 32403: Kauppahintasaatavat yrityksiltä .. 402 379 23 356 14 6 32404: Valtion investointirahaston ulko- 32405: maan rahan määräisten varojen 32406: siirto lainaksi Postipankki Oy:lle 32407: ja Kehitysaluerahasto Oy: IIe ..... 392 256 31 -35 32408: Kehitysalueiden tuotannollisen 32409: toiminnan työvoimapoliittiset ra- 32410: hoitu.slainat ................... . 5 3 2 0 -40 32411: Muut lainat teollisuuden edistä- 32412: miseen ......................... . 182 165 13 152 - 8 32413: Lainat energiatalouden edistämi- 32414: seen ......................... . 290 250 63 187 23 -25 32415: Lainat viennin edistämiseen .... . 89 87 28 20 95 5 9 32416: Saatava Puolalta .............. . 25 25 25 32417: Muut lainat elinkeinojen edistä- 32418: miseen ....................... . 2 2 0 32419: 32420: Yhteensä .................... . 38 436 41 011 11312 874 43 499 1 462 6 32421: 11 32422: Luvut sisältävät 53 milj. markkaa asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilökoh- 32423: taisiksi asuntoiainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella. 32424: 21 32425: Luku sisältää valuuttakurssien muutoksista johtuvaa alennusta 4 milj. markkaa. 32426: 31 32427: Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 1 milj. markkaa, asutusluottojen maksuvapautusten (L 597/73 ja A 598/73) 32428: loppuunkuittauksia 76 milj. markkaa ja muita tileistä poistoja 11 milj. markkaa. 32429: 94 32430: 32431: 13.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 32432: 32433: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 32434: pääoma pääoma 1989 1989 pääoma indeksi- oma- 32435: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1989 hyvitykset muutos 32436: 1989 1989/88 32437: miljoonaa markkaa % 32438: 32439: Yhteisöyritykset ............. . 1 823 1 845 254 263 1 836 88 0 32440: Julkiset yritykset .............. . 919 858 84 140 802 50 6 32441: Yksityiset ulkomaalaisten yrityk- 32442: set ........................... . 4 5 1 1 5 0 7 32443: Yksityiset suomalaisten yritykset 900 982 169 122 1 029 38 5 32444: 32445: Rahoituslaitokset ........... . 2 834 3 273 127 263 3 137 189 4 32446: Yksityiset rahalaitokset ........ . 7 379 132 247 29 -35 32447: Vakuutuslaitokset ............. . 33 32 4 1 35 2 8 32448: Yksityiset luotto-osakeyhtiöt ... . 40 40 40 2 32449: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ..... . 2 754 2 822 123 130 2 815 156 0 32450: 32451: Julkisyhteisöt .............. .. 1 888 1 960 226 103 2083 73 6 32452: Kaupungit .................... . 923 968 159 52 1 075 37 11 32453: Muut kunnat .................. . 934 962 67 48 981 35 2 32454: Kuntainliitot .................. . 31 30 0 3 27 1 - 7 32455: 32456: Voittoa tavoittelemattomat 32457: 1)373 32458: yhteisöt ..................... . 11 822 13 089 2 485 15 201 352 16 32459: Valtionapulaitokset ............ . 58 57 0 2 55 2 - 3 32460: Valtionkirkot .................. . 29 29 1 28 1 - 3 32461: Säätiöt ja rahastot ............ .. 1 210 1 426 232 26 1 632 39 14 32462: Asunto-osakeyhtiöt ja 32463: 1)150 32464: -osuuskunnat ................. . 1 053 1 052 285 1 187 41 13 32465: Asuinkiinteistöyhtiöt .......... . 8 861 9 869 1 900 181 11 588 252 17 32466: Muut asuntoyhteisöt .......... . 517 559 61 9 611 12 9 32467: Muut voittoa tavoittelemattomat 32468: yhteisöt ...................... . 94 97 7 4 100 5 4 32469: 32470: Kotitaloudet ................. . 19 625 20 265 1 871 20 522 758 32471: Elinkeinonharjoittajien kotitalou- 32472: det ........................... . 7 476 7 816 1 002 651 8 167 245 4 32473: 1 32474: Palkansaajakotitaloudet ........ . 12 122 12 323 )1 101 1 211 12 213 511 1 32475: Muut kotitaloudet ............. . 27 126 25 9 142 2 13 32476: Ulkomaat ................... . 444 579 141 719 24 32477: 1 ) 2 )2 874 32478: Yhteensä .................... . 38 436 41 011 43499 1 462 6 32479: 1 32480: l Luvut sisältävät 53 milj. markkaa asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilökoh- 32481: taisiksi asuntoiainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella. 32482: Zl Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 1 milj. markkaa, asutusluottojen maksuvapautusten (L 597/73 ja A 598/73) 32483: loppuunkuittauksia 76 milj. markkaa, muita tileistä poistoja 11 milj. markkaa ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvaa 32484: alennusta 4 milj. markkaa. 32485: 95 32486: 32487: 13.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien 32488: kotitaloudet" 32489: 32490: Toimiala Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 32491: pääoma 1989 1989 pääoma indeksi- oma- 32492: 31.12.1988 31.12.1989 hyvitykset muutos 32493: 1989 1989/88 32494: miljoonaa markkaa % 32495: 32496: Maatalous, kala- ja riistatalous .......... . 6 714 752 558 6 908 218 3 32497: 32498: Metsätalous ............................ . 1 106 250 93 1 263 27 14 32499: Kaivos- ja kaivannaistoiminta ........... . 228 23 205 13 -10 32500: 32501: Teollisuus ............................... . 1 055 135 155 1 035 39 - 2 32502: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 23 4 6 21 1 -10 32503: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden ja jal- 32504: kineiden valmistus ......................... . 8 4 2 10 0 19 32505: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ...... . 12 3 3 12 1 2 32506: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 154 14 29 139 8 9 32507: Kustantaminen ja painaminen .............. . 1 13 1 13 1 32508: Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmis- 32509: tus sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus .. 131 13 17 127 5 3 32510: Lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus ....... . 12 3 3 12 1 3 32511: Metallien valmistus ....................... . 156 8 21 143 2 8 32512: Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, säh- 32513: köteknisten tuotteiden ja instrumenttien sekä 32514: kulkuneuvojen valmistus ................... . 547 70 71 546 19 0 32515: Muu teollisuus ............................ . 11 3 2 12 1 4 32516: 32517: Energia- ja vesihuolto ................... . 331 6 69 268 27 -19 32518: Rakentaminen ........................... . 93 21 4 110 2 19 32519: Kauppa .................................. . 45 11 4 52 2 15 32520: Tukkukauppa ja agentuuritoiminta .......... . 25 11 3 33 1 32 32521: Muu kauppa .............................. . 20 0 1 19 1 4 32522: 32523: Majoitus- ja ravitsemistoiminta .......... . 0 15 0 15 0 32524: 32525: Kuljetus ................................. . 0 0 0 11 32526: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokrauspalvelut . 27 3 25 6 32527: 32528: Tekninen palvelu ja palvelut liike-elämälle 39 56 3 92 3 32529: 32530: Koulutus ja tutkimus .................... . 0 2 0 24 32531: Virkistys- ja kulttuuripalvelu ............ . 21 8 2 27 30 32532: 32533: Yhteensä ................................ . 9 661 1 256 10 003 333 4 32534: 11 32535: Luvut sisältävät asutusluottojen maksuvapautusten (L 597/73 ja A 598/73) loppuunkuittauksia 76 milj. markkaa, 32536: varsinaisia luottotappioita 1 milj. markkaa ja muita tileistä poistoja 11 milj. markkaa. 32537: 96 32538: 32539: LIITE 14 32540: 32541: 32542: 32543: VALTION KORKOTUKILAINAT 32544: 32545: 14.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 32546: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 32547: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 32548: pääoma pääoma 1989 1989 pääoma nojen korko- maksamat 32549: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1989 keskim. tuki korkotuki- 32550: korko 31.12. menot 32551: 31.12. 1989 11 1989 32552: 1989 11 32553: 32554: miljoonaa 32555: miljoonaa markkaa % % markkaa 32556: 32557: Yleinen hallinto .................. 247 4 243 9 32558: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä 32559: varten myönnettävät korkotukiluotot 247 4 243 9,40 9,10 9 32560: 32561: Maanpuolustus .................. 125 87 69 2 154 6 32562: Turvavarastojen perustamisen ja yl- 32563: läpitämisen korkotukilainat ......... 125 87 69 2 154 10,25 5,00 6 32564: 32565: Opetus, tiede ja kulttuuri ........ 5 390 5 956 651 140 6 467 254 32566: Lukioiden rakentamisen korkotukilai- 32567: nat ............................... 13 11 7 4 9,15 3,15 0 32568: Ammattioppilaitosten rakentamisen 32569: korkotukilainat .................... 209 197 4 76 125 10,55 3,05 5 32570: Teknillisten oppilaitosten rakentami- 32571: sen korkotukilainat ................. 4 4 3 9,90 3,50 0 32572: Kauppaoppilaitosten rakentamisen 32573: korkotukilainat .................... 44 41 2 22 21 10,20 3,45 32574: Kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- 32575: tosten rakentamisen korkotukilainat . 34 35 4 14 25 10,80 2,80 32576: Maatalousoppilaitosten rakentami- 32577: sen korkotukilainat ................. 12 11 0 2 9 10,75 3,15 0 32578: Ammatillisten erikoisoppilaitosten ra- 32579: kantamisen korkotukilainat ......... 4 3 3 0 9,40 2,00 0 32580: Kansan-, kansalais- ja työväenopis- 32581: tojen rakentamisen korkotukilainat .. 33 35 5 14 26 10,80 3,20 32582: Ammatillisten kurssikeskusten huo- 32583: neistojen hankkimisen korkotukilai- 32584: nat ............................... 6 8 2 9 9,10 2,95 0 32585: Lääkärien ja hammaslääkärien ulko- 32586: mailla tapahtuvan kouluttamisen 32587: korkotukilainat .................... 0 0 0 0 8,50 3,00 0 32588: Korkotuen piiriin kuuluvat opintolai- 32589: 21 32590: nat ............................... 5 031 5 611 634 6 245 8,75 5,00 246 32591: 32592: Asuminen ja ympäristö .......... 6 512 8 365 3 101 1 049 10 417 479 32593: limansuojeluinvestointien korkotuki- 32594: lainat ............................. 101 123 59 20 162 9,00 3,65 6 32595: Jätteiden hyödyntämisen edistämis- 32596: investointien korkotukilainat ........ 32 55 8 7 56 9,30 3,95 2 32597: Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen 32598: investointien korkotukilainat ........ 31 52 9 7 54 9,75 3,80 2 32599: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves- 32600: tointien korkotukilainat ............. 80 115 12 2 125 4,00 5 32601: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoin- 32602: tien korkotukilainat ................ 113 115 20 27 108 9,65 3,20 3 32603: Kunnille asuntoalueiden hankkimi- 32604: seksi myönnetyt korkotukilainat ..... 19 12 6 6 9,30 2,00 0 32605: Oman asunnon hankintaan myönne- 32606: tyt korkotukilainat ................. 5 112 6 547 2 412 844 8 115 9,25 5,00 382 32607: Vuokra-asuntojen korkotukilainat ... 230 579 515 22 1 072 9,65 5,70 45 32608: 97 32609: 32610: 32611: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 32612: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 32613: pääoma pääoma 1989 1989 pääoma nojen korko- maksamat 32614: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1989 keskim. tuki korkotuki- 32615: korko 31.12. menot 32616: 31.12. 1989 11 1989 32617: 1989 11 32618: 32619: miljoonaa 32620: miljoonaa markkaa % % markkaa 32621: 32622: Oman asunnon hankintaan valtion 32623: lainojen sijasta myönnettävä! korko- 32624: tukilainat .......................... 9,90 8,00 0 32625: Lämmityslaitoshankkeiden korkotu- 32626: kilainat ............................ 269 272 57 59 270 10,05 5,00 14 32627: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 32628: korkotukilainat ···················· 525 495 8 55 448 4,35 20 32629: 32630: Maa- ja metsätalous ............. 3 443 5 530 903 832 5 601 282 32631: Maataloustuotteiden varastotilojen 32632: rakentamisen korkotukilainat ....... 141 134 2 22 114 9,05 2,55 3 32633: Maatalouden perusluotto ........... 22 13 5 8 9,00 4,00 0 32634: Salaojitusluotto .................... 1 0 0 0 9,00 4,00 0 32635: Maatilalain mukaiset korkotukilainat. 3 013 3 513 855 340 4 028 10,25 5,20 196 32636: Eräiden maatalousluottojen ja maati- 32637: latalouden luottojen vakauttamisla- 32638: kien (79/79, 398/81, 511 /85) mukai- 32639: set korkotukilainat ................. 141 125 23 102 9,50 4,35 5 32640: Vuoden 1981 satovahinkojen korko- 32641: tukilainat .......................... 0 0 0 0 9,50 5,50 32642: Vuoden 1984 satovahinkojen korko- 32643: tukilainat .......................... 53 24 20 4 9,25 4,25 32644: Vuoden 1987 satovahinkojen korko- 32645: tukilainat .......................... 1 624 0 405 1 219 9,50 5,00 74 32646: Maaseudun pienimuotoisen elinkei- 32647: notoiminnan edistämisestä annetun 32648: lain mukaiset korkotukilainat ........ 10 32 31 4 59 10,70 2,20 1 32649: Kalatalouden korkotukilainat ........ 62 65 15 13 67 7,95 1,55 2 32650: 32651: Liikenne ························· 153 210 61 34 237 7 32652: Tielain mukaiset korkotukilainat ..... 3 2 0 0 2 7,75 2,50 0 32653: Kauppa- ja teollisuussatamien raken- 32654: tamisen korkotukilainat ············ 34 79 39 18 100 3 32655: Tahkoluodon syväsataman rakenta- 32656: misen korkotukilainat .............. 49 40 5 35 1 32657: Saaristoliikenteen korkotukilainat ... 0 1 0 0 1 7,30 3,80 0 32658: Vesikuljetuskaluston hankintojen 32659: korkotukilainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 88 22 11 99 9,10 3,70 3 32660: 32661: Teollisuus ja muut elinkeinot .... 2 216 2 296 460 661 2 095 95 32662: Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien 32663: hankkeiden korkotukilainat ......... 297 250 139 111 10,05 4,70 11 32664: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämät 32665: korkotukilainat ···················· 48 38 9 29 9,50 3,95 32666: Kehitysaluerahasto Oy:n ottamat 32667: . 32668: korkotukilainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 100 10,50 4,50 4 32669: Maakaasuverkon rahoittamislainojen 32670: korkotuki ························· 643 650 33 617 10,35 6,60 31 32671: Energiainvestointien korkotukilainat . 35 86 140 13 213 9,50 3,95 6 32672: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan 32673: korkotukiluotot .................... 22 23 9 9 23 9,25 9,15 2 32674: Suomen Vientiluotto Oy 32675: ulkomaisen luotanoton korkotuki 1 150 1 222 82 446 858 9,45 2,65 36 32676: - alushankintojen korkotuki ....... 21 27 129 12 144 11,25 5,40 4 32677: 32678: Yhteensä ......................... 17 839 22 444 5 492 2722 25 214 1 132 32679: 11 32680: Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1989 takaisin maksamat- 32681: ta olevalla pääomalla. 32682: 21 32683: Muutos on esitetty nettomääräisenä. 32684: 98 32685: 32686: 14.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain 32687: 32688: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pää- 32689: pääoma pääoma 1989 1989 pääoma maksamat oma- 32690: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1989 korkotuki- muutos 32691: menot 1989/88 32692: 1989 32693: miljoonaa markkaa % 32694: 32695: Yhteisöyritykset ................. 1 654 1 642 311 298 1 655 76 1 32696: Julkiset yritykset .................. 1 230 1 127 114 212 1 029 54 - 9 32697: Yksityiset suomalaisten yritykset .... 424 515 197 86 626 22 22 32698: 32699: Rahoituslaitokset ................ 1 171 1 249 310 457 1 102 44 -12 32700: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ......... 1 171 1 249 310 457 1 102 44 -12 32701: Julkisyhteisöt .................... 1 174 1 265 213 252 1 226 52 3 32702: Kaupungit ························ 683 727 155 146 736 31 1 32703: Muut kunnat ...................... 341 366 53 42 377 17 3 32704: Kuntainliitot ....................... 150 172 5 64 113 4 -35 32705: 32706: Voittoa tavoittelemattomat yh- 32707: teisöt ............................ 296 637 457 43 1 051 42 65 32708: Valtionapulaitokset ................ 58 82 4 31 55 2 -33 32709: Säätiöt ja rahastot ................. 3 3 0 0 3 0 -12 32710: Asuntoyhteisöt .................... 188 494 383 11 866 35 75 32711: Muut voittoa tavoittelemattomat yh- 32712: teisöt ............................. 47 58 70 127 5 32713: Kotitaloudet ..................... 13 544 17 651 3 955 1 669 19 937 909 13 32714: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet .. 3458 5572 944 833 5 683 287 2 32715: Palkansaajakotitaloudet ............ 4 754 6 029 2 125 774 7 380 349 22 32716: Muut kotitaloudet ················· 5 332 6 050 886 62 6 874 273 14 32717: Ulkomaat ........................ 246 3 243 9 32718: 32719: Yhteensä ......................... 17 839 22 444 5 492 2722 25 214 1 132 12 32720: 99 32721: 32722: 14.3. Valtion korkotukilainat toimiaJoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoitta- 32723: jien kotitaloudet" 32724: 32725: Toimiala Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pää- 32726: pääoma 1989 1989 pääoma maksamat oma- 32727: 31.12.1988 31.12.1989 korkotuki- muutos 32728: menot 1989/ 32729: 1989 88 32730: 32731: miljoonaa markkaa % 32732: 32733: Maatalous, kala- ja riistatalous ........ . 5 500 915 823 5 592 283 2 32734: 32735: Metsätalous ........................... . 0 0 0 14 32736: 32737: Kaivos- ja kaivannaistoiminta .......... . 0 0 0 13 32738: 32739: Teollisuus .............................. . 1 323 145 238 1 230 61 7 32740: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmis- 32741: rus ..................................... . 41 70 6 105 3 32742: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden ja 32743: jalkineiden valmistus ..................... . 11 11 1 2 32744: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus .... . 5 5 0 1 32745: Massan, paperin ja paperituotteiden valmis- 32746: tus ................. · · .............. · · .. . 132 43 27 148 5 12 32747: Kustantaminen ja painaminen ............ . 2 1 1 2 0 1 32748: Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden val- 32749: mistus sekä kumi- ja muovituotteiden val- 32750: mistus .................................. . 691 0 39 652 33 - 6 32751: Lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus ..... . 15 0 1 14 1 - 7 32752: Metallien valmistus ...................... . 316 13 144 185 14 -41 32753: Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, 32754: sähköteknisten tuotteiden ja instrumenttien 32755: sekä kulkuneuvojen valmistus ............ . 109 13 18 104 4 4 32756: Muu teollisuus .......................... . 1 3 0 4 0 32757: 32758: Energia- ja vesihuolto .................. . 166 124 29 261 9 57 32759: 32760: Rakentaminen ......................... . 58 21 9 70 3 20 32761: 32762: Kauppa ................................ . 80 16 20 76 4 - 5 32763: Tukkukauppa ja agentuuritoiminta ........ . 41 2 8 35 1 -13 32764: Muu kauppa ............................ . 39 14 12 41 3 4 32765: 32766: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ........ . 3 0 4 0 33 32767: 32768: Kuljetus ................................ . 35 22 5 52 2 49 32769: 32770: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokrauspalve- 32771: lut ................ · ................ · · .. . 31 4 5 30 - 3 32772: 32773: Terveys- ja sosiaalipalvelut ............ . 4 2 0 6 0 38 32774: 32775: Virkistys- ja kulttuuripalvelu ........... . 0 0 0 32776: 32777: Muut palvelut .......................... . 11 4 14 29 32778: Yhteensä .............................. . 7 213 1 255 1 130 7338 364 2 32779: 100 32780: 32781: LIITE 15 32782: 32783: 32784: 32785: 21 32786: VALTION MYÖNTÄMÄT TAKAUKSET 11 32787: 32788: 15.1. Valtiontakaukset valuutoittain 32789: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Ulkomaan- Muutos 32790: 31.12.1988 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1989 rahan- 1989/88 32791: 1989 1989 määräisten % 32792: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo takausten 32793: markkoina 31 markkoina 31 jakauma 32794: valuuttojen 32795: miljoonaa rahayksikköä mukaan % 32796: 32797: Yhteensä ....... 14 471 1 542 1 226 -121 14 666 32798: 32799: Markkamääräi- 32800: set yhteensä .... 10 685 1 398 335 11 747 10 32801: 32802: Valuuttamääräi- 32803: set yhteensä .... 3 786 144 891 -120 2 919 -23 32804: USD 291 1 215 USD 281 1 142 39 32805: JPY 18 200 606 CHF 184 484 17 32806: CHF 210 580 SEK 455 298 10 32807: SEK 554 377 NLG 110 234 8 32808: NLG 138 286 DEM 87 208 7 32809: DEM 108 252 SUR 28 190 7 32810: SUR 33 227 JPY 6 400 181 6 32811: LUF 450 50 DKK 88 54 2 32812: KWD 3 50 GBP 6 39 1 32813: GBP 6 48 LUF 320 36 1 32814: ECU 9 41 ECU 7 36 1 32815: DKK 61 37 FRF 16 11 1 32816: FRF 16 11 BEL 25 3 0 32817: BEL 50 6 NOK 6 3 0 32818: 32819: 11 32820: Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakuukeskuk- 32821: sen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1989 oli 16 658 milj. markkaa (vientitakuulain 32822: tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu oli 20 020 milj. markkaa) eikä myöskään opetusministeriön hoidossa olevia 32823: takuita, joiden takausvastuun määrä 31.12.1989 oli 41 milj. markkaa. 32824: 21 32825: Valtio maksoi kertomusvuonna takaussuorituksina opintolainatakauksien perusteella 21.7 milj. markkaa (vastaavia 32826: suorituksia saatiin perityksi takaisin 13,5 milj. markkaa). 32827: 31 32828: Vuosien 1988 ja 1989 lopussa voimassa olleiden ulkomaanrahanmääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja 32829: laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu Suomen 32830: Pankin ja Postipankin vuodelle 1989 laskemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan. 32831: 32832: 31.12.1988 31.12.1989 32833: USD 4.177 4.067 32834: CHF 2.7688 2.6332 32835: DEM 2.3471 2.3969 32836: SEK 0.6814 0.6551 32837: JPY 0.03328 0.02831 32838: SUR 6.861 6.692 32839: ECU 4.872 4.827 32840: KWD 14.890 32841: NLG 2.0783 2.1219 32842: GBP 7.529 6.524 32843: LUF 0.1117 0.1141 32844: FRF 0.6887 0.7028 32845: BEL 0.1117 0.1141 32846: DKK 0.6072 0.6158 32847: NOK 0.6165 32848: 101 32849: 32850: 15.2. Valtiontakaukset takauksensaajaryhmittäin 32851: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 32852: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1989/ 32853: takaukset 1989 1989 takaukset takaukset 31.12.1989 88 32854: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1989 32855: 32856: miljoonaa markkaa % 32857: 32858: Rahoitus- 32859: laitokset ........... 1 357 460 231 -58 570 958 1 528 13 32860: 32861: Valtion- 32862: enemmistöiset 32863: osakeyhtiöt ........ 2 714 2 543 - 45 931 1 197 2 128 -22 32864: 32865: Yksityiset 32866: yhtiöt ............. 1 963 447 27 989 500 1 489 -24 32867: Muut .............. 8 437 1 080 5 + 9 9 257 264 9 521 13 32868: Yhteensä ......... 14 471 1 542 1 226 -121 11 747 2 919 14 666 32869: 32870: 32871: 32872: 32873: 15.3. Valtiontakaukset julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten lainoille 32874: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 32875: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1989/ 32876: takaukset 1989 1989 takaukset takaukset 31.12.1989 88 32877: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1989 32878: 32879: miljoonaa markkaa % 32880: 32881: Julkiset yhteensä 699 460 114 -47 570 428 998 43 32882: 32883: Kehitysalue- 32884: rahasto Oy ........ 664 460 112 -45 570 397 967 46 32885: 32886: MB Osakepankki 32887: (ent. Mortgage 32888: Bank af Finland 32889: Ltd.) .............. 35 2 - 2 31 31 -11 32890: Yksityiset 32891: yhteensä 658 117 -11 530 530 -19 32892: 32893: Suomen Teolli- 32894: suuspankki Oy ..... 383 49 - 5 329 329 -14 32895: 32896: Teollistamis- 32897: rahasto Oy ........ 135 13 - 7 115 115 -15 32898: 32899: Kiinnitysluotto- 32900: laitokset ........... 140 55 + 1 86 86 -39 32901: 32902: Yhteensä ......... 1 357 460 231 -58 570 958 1 528 13 32903: 102 32904: 32905: 15.4. Valtiontakaukset valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden lainoille 32906: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 32907: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1989/ 32908: takaukset 1989 1989 takaukset takaukset 31.12.1989 88 32909: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1989 32910: 32911: miljoonaa markkaa % 32912: 32913: Enso-Gutzeit Oy ... 75 25 + 51 51 -32 32914: 32915: Finnair Oy ......... 533 61 6 202 264 466 -13 32916: 32917: Imatran Voima Oy .. 766 74 -23 669 669 -13 32918: Kemijoki Oy ....... 53 20 - 1 16 16 32 -40 32919: 32920: Kemira Oy ......... 17 17 32921: 32922: Outokumpu Oy .... 53 26 27 27 -49 32923: 32924: Rautaruukki Oy .... 315 185 -13 17 100 117 -63 32925: 32926: Oy Sisu-Auto Ab .. 249 41 -1 207 207 -17 32927: 32928: Valmet Oy ......... 406 35 371 371 - 9 32929: 11 46 32930: Vaivilla Oy •••••.•• 54 8 46 -15 32931: 32932: Veitsiluoto Oy ..... 192 50 - 2 43 97 140 -27 32933: 32934: VTT-Technology Oy 2 2 2 32935: 32936: Yhteensä ......... 2 714 2 543 -45 931 1 197 2128 -22 32937: 32938: 11 32939: Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla. 32940: Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi. 32941: Valtion vastuulla olevien lainojen määrä oli 31.12.1989 91 milj. markkaa. 32942: 103 32943: 32944: 15.5. Valtiontakaukset yksityisten yhtiöiden lainoille 32945: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 32946: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1989/ 32947: takaukset 1989 1989 takaukset takaukset 31.12.1989 88 32948: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1989 32949: 32950: miljoonaa markkaa % 32951: 32952: Ekokem Oy Ab ..... 132 15 117 117 -11 32953: 32954: Metsä-Botnia Oy ... 43 15 28 28 -35 32955: 32956: Pohjolan 32957: Voima Oy . . . . . . . . . 32958: 32959: Teollisuuden 32960: Voima Oy ......... 1 103 376 -27 228 472 700 -37 32961: 32962: Oy Wärtsilä Ab 684 40 644 644 - 6 32963: 32964: Yhteensä ......... 1 963 447 -27 989 500 1 489 -24 32965: 32966: 32967: 32968: 32969: 15.6. Muut valtiontakaukset 32970: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 32971: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1989/ 32972: takaukset 1989 1989 takaukset takaukset 31.12.1989 88 32973: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1989 32974: 32975: miljoonaa markkaa % 32976: 32977: Pohjoismaiden 32978: Investointipankki ... 181 79 5 +9 264 264 46 32979: 32980: Opintolaina- 32981: takaukset11 8256 1 001 9 257 9 257 12 32982: Yhteensä ......... 8 437 1 080 5 +9 9 257 264 9 521 13 32983: 32984: 1 32985: ) Opintolainatakausten muutokset esitetty nettomääräisinä. 32986: 104 32987: 32988: LIITE 16 32989: 32990: 32991: 32992: VALTIONVELKA 32993: 32994: 16.1. Kotimainen valtionvelka 32995: Lainaryhmä Jakautuma Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakautuma Maksetut 32996: % 31.12.1988 lainat kuoletuk- 31.12.1989 % korot 32997: set 1989 32998: miljoonaa markkaa 32999: 33000: Pitkäaikainen velka ................. 93 29 515 5195 4 834 29 876 99 2 809 33001: Yleisöobligaatiolainat .................. 76 24 244 4 220 4 337 24 127 80 2 269 33002: budjettitalouden yleisöobligaatiolai- 33003: nat ······························· 76 24 206 4 220 4 299 24127 80 2 265 33004: valtion viljavaraston yleisöobligaatio- 33005: ~M .............................. 0 38 38 0 0 4 33006: Lainat vakuutusyhtiöiltä ja työeläkelai- 33007: toksilta ··························· 17 5 251 969 477 5 743 19 539 33008: vakuutuslaitoslainat ................ 7 2 202 426 210 2 418 8 232 33009: työeläkekassalainat ................ 1 331 52 38 345 1 35 33010: työeläkelaitoslainat ................. 7 2 207 467 203 2 471 8 233 33011: eläkesäätiölainat ................... 1 164 24 21 167 1 18 33012: lainat Oy Yleisradio Ab:n henkilökun- 33013: nan eläkesäätiöltä . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 77 5 72 0 8 33014: lainat Oy Alko Ab:n eläkesäätiöltä ... 1 270 270 1 13 33015: Lainat kunnilta ........................ 0 20 6 20 6 0 1 33016: Lyhytaikainen velka ................. 7 2 290 500 2 540 250 33 33017: Velkasitoumuslainat ................... 7 2 290 500 2 540 250 33 33018: 33019: Yhteensä ............................ 100 31 805 5 695 7 374 30 126 100 2 842 33020: 33021: ------ 33022: 105 33023: 33024: 16.2. Ulkomainen valtionvelka 33025: Velka 31.12.1988 Velan Velan Kurssi- Velka 31.12.1989 Makse· 33026: lisäys vähennys erot tut 33027: Ulkomaan Vasta· 1989 1989 markkoina Ulkomaan Vasta· Jakau~ korot 33028: rahan arvo markkoina markkoina rahan arvo tuma mark~ 33029: määräisenä markkoina mää- markkoina valuut~ koina 33030: Lainojen Lainojen räisenä tojen 33031: nosto kuoletus mukaan 11 33032: % 33033: (valuutan~ (valuutan~ 33034: vaihdot) vaihdot) 33035: miljoonaa rahayksikköä 33036: 33037: Pitkäaikainen velka ... 26 279 3 511 6 110 -892 22786 100 2 074 33038: (866) (868) 33039: 21 33040: Dollarilainat (USD) ...... 1 191 4 974 2 487 2 072 -140 1 112 4 524 24 506 33041: (725) 33042: Puntalainat (GBP) ....... 410 3 085 200 -385 383 2 500 10 265 33043: Norjankruunulainat 33044: (NOKI .................. 200 127 124 3 14 33045: Tanskankruunulainat 33046: (DKKI .................. 500 304 244 + 16 1 400 863 4 41 33047: (299) 33048: Saksanmarkkalainat 33049: (DEM) .................. 1 730 4 062 (567) 999 + 47 1 534 3677 15 290 33050: Floriinilainat (NLG) ...... 1 004 2 086 362 + 30 827 1 754 7 196 33051: Belgianfrangilainat (BEL) 11 103 1 240 + 27 11 103 1 267 5 97 33052: Luxemburginfrangilainat 33053: (LUF) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 700 748 120 + 11 5 600 639 3 65 33054: Sveitsinfrangilainat ( CH F) 932 2 581 330 853 -104 742 1954 8 124 33055: Ranskanfrangilainat 33056: (FRFI . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 181 1 502 412 462 + 11 2 081 1 463 6 120 33057: Jenilainat (JPY) ......... 82 000 2 729 38 632 -343 58 261 1 649 7 137 33058: (143) 33059: ECU~Iainat .............. 424 2 067 19 424 2 048 9 158 33060: Kuwaitindinaarilainat 33061: (KWDI ................. 52 774 286 40 32 448 2 61 33062: 33063: Lyhytaikainen velka ... 33064: 33065: Yhteensä .............. 26 279 3 511 6 110 -892 22 786 100 2 074 33066: (866) (868) 33067: 11 liman valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten vaikutusta. 33068: 21 Valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten osuus 1 318 mmk. 33069: 33070: 33071: 33072: 33073: 14 300924R 33074: 106 33075: 33076: LIITE 17 33077: 33078: 33079: 33080: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVAT VALTION OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET 33081: 33082: 17.1. Valtion omistamat kotimaiset osakkeet ja osuudet 33083: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1989 33084: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo 33085: tuhatta markkaa 33086: 33087: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ...................... . 5 782 005 6 176 707 6 864 858 33088: Oy Alko Ab .............................................. . 9 600 9 600 9 600 33089: Enso-Gutzeit Oy 33090: - SarjaA ............................................... . 485 934 527 079 592 965 33091: - Sarja R ............................................... . 104 574 113 429 127 607 33092: Oy Finlandia 88 Ab ........................................ . 60 60 33093: Finnair Oy 33094: - SarjaA ............................................... . 7 287 13 156 172 503 33095: - Sarja B ............................................... . 84 000 151 200 33096: Imatran Voima Oy ........................................ . 821 743 821 743 871 743 33097: Kehitysaluerahasto Oy .................................... . 310 000 310 000 310 000 33098: Kemijoki Oy 33099: - SarjaA ............................................... . 3 951 3 951 3 951 33100: - Sarja B ............................................... . 121 678 121 678 121 678 33101: Kemira Oy ................................................ . 587 978 637 978 637 978 33102: Kokkolan Puhelin Oy ...................................... . 174 174 174 33103: Liikenneravintolat Oy ...................................... . 2 700 2 700 2 700 33104: Neste Oy ................................................. . 649 070 799 070 819 070 33105: Outokumpu Oy 33106: - SarjaA ............................................... . 288 960 288 960 288 960 33107: - Sarja B ............................................... . 169 998 169 998 169 998 33108: Oy Pohjolan Liikenne Ab .................................. . 5 853 5 853 5 853 33109: Postipankki Oy ........................................... . 500 000 33110: Rautaruukki Oy ........................................... . 687 315 757 315 757 315 33111: Saimaan Kanavalaivat Oy .................................. . 13 765 13 765 13 765 33112: Oy Sisu-Auto Ab ......................................... . 98 409 98 409 128 409 33113: Suomen Malmi Oy ........................................ . 1 403 1 403 1 403 33114: Suomen Vientiluotto Oy ................................... . 59 030 59 030 59 030 33115: Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy .................... . 112 500 112 500 112 500 33116: Valmet Oy 33117: - SarjaA ............................................... . 519 294 519 294 519 294 33118: Vaivilla Oy ................................................ . 27 640 27 640 27 640 33119: Vapo Oy ................................................. . 300 000 300 000 300 000 33120: Oy Veikkaus Ab .......................................... . 996 996 996 33121: Veitsiluoto Oy ............................................ . 219 395 259 395 259 395 33122: VTT-Technology Oy ...................................... . 3500 3 500 3 500 33123: Oy Yleisradio Ab .......................................... . 46 831 46 831 46 831 33124: Kiinteistöosakeyhtiöt ...................................... . 38 367 33125: 33126: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tytäryhtiöt ..... . 896 556 556 33127: 33128: Kiinteistöosakeyhtiöt ................................... . 57 670 33129: 33130: Asunto-osakeyhtiöt ..................................... . 11 711 75 75 33131: 33132: Muut osakeyhtiöt ....................................... . 111 429 75 416 169 131 33133: Eficap Oy ................................................ . 6 000 33134: Ekokem Oy Ab ........................................... . 9 000 9 000 9 000 33135: Finnish Railway Engineering Oy ............................ . 750 750 750 33136: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy ......................... . 1 600 33137: Itä-Pasilan Pysäköinti Oy .................................. . 630 33138: Lahden Lasitehdas Oy ..................................... . 40 000 33139: Laiva Oy Matkailu ......................................... . 363 363 363 33140: Masa-Yards Oy ........................................... . 100 000 33141: Oy Nokia Ab ............................................. . 22 592 28 617 28 617 33142: Osuuspankkien Keskuspankki Oy .......................... . 281 281 33143: 107 33144: 33145: 33146: 31.12.1987 31.12.1988 31.12.1989 33147: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo 33148: tuhatta markkaa 33149: 33150: 33151: Otaniemen teknologiakylä Oy .............................. . 500 500 33152: Pikespo Oy ............................................... . 6 000 8 000 33153: Postline Oy ............................................... . 240 33154: Scandinavian Telecommunication Services Ab .............. . 1 065 33155: Suomen Keltaiset Sivut Oy ................................ . 300 300 300 33156: Suomenlinnan Liikenne Oy ................................ . 3 000 3 000 3 000 33157: Suomen Puututkimus Oy .................................. . 150 150 33158: Teknologiakeskus Tietotaajama Oy ......................... . 400 33159: Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy ................................ . 2 000 2 000 33160: YIT-Yhtymä Oy ........................................... . 21 870 21 870 21 870 33161: Muut osakkeet ........................................... . 143 185 176 33162: 33163: Osakkeet yhteensä ...................................... . 5 963 711 6 252 754 7 034 620 33164: 33165: 33166: Muut yhteisöt ........................................... . 32240 374 389 33167: Helsingin Puhelinyhdistys .................................. . 32 218 352 367 33168: Mu~ .................................................... . 22 22 22 33169: 33170: Yhteensä ................................................ . 5 995 951 6 253 128 7 035 009 33171: 33172: 33173: 33174: 33175: 17.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa 33176: Merkitty Maksettu 33177: 31.12.1989 Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot 33178: alkuperäisessä peräisessä 31.12.1989 Maksupäivien valuuttakurssien 33179: valuutassa') valuutassa valuuttakurssien mukaan 33180: 31.12.1989 mukaan 31.12.1988 31.12.1989 33181: tuhatta yksikköä 33182: 33183: 33184: Kansainvälinen Jälleenrakennus- 33185: pankki ............................ SDR 630 600 USD 50 368 204 847 228 599 240 646 33186: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ....... USD 7 907 USD 7 907 32 158 29 108 33 233 33187: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö ... USD 288 053 USD 288 053 1 171 511 1 214 848 1 370 908 33188: - Afrikka-rahasto ................. USD 12 000 USD 12 000 48 804 78 000 78 000 33189: Aasian Kehityspankki .............. USD 14 114 USD 4 862 36 762 33 672 38 354 33190: SDR 48450 SDR 3 200 33191: Aasian Kehitysrahasto21 •••••••••••• USD 62 980 USD 62 980 256 140 253 037 294 005 33192: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki USD 27 300 USD 2 087 8 488 11 659 11 659 33193: -pankin erityisrahasto ............. USD 13 084 USD 12 956 52 692 72 096 72 096 33194: Afrikan Kehityspankki .............. UA 39 352 UA 6 562 32 195 29 437 32 398 33195: Afrikan Kehitysrahasto ............. UA 68 041 UA 68 041 333 824 291 040 345 932 33196: EFTA-maiden Portugalin Teollis- 33197: tamisrahasto ...................... SDR 8 087 SDR 8 087 42 933 42 283 42 283 33198: Kansainvälinen Maatalouden Kehit- 33199: tämisrahasto ...................... FIM 59 473 FIM 59 473 59 473 59 473 59 473 33200: Länsipohjolan Kehittämisrahasto .... USD 804 USD 804 3 270 2 779 3 476 33201: Pohjoismaiden Investointipankki .... SDR 237 080 SDR 26 940 143 021 124 403 140 633 33202: Kansainvälinen lnvestointitakauslai- 33203: tos ............................... SDR 6 000 USD 1 298 5 279 5 536 5 536 33204: Perushyödykkeiden yhteisrahasto ... SDR 549 FRF 2 412 1 695 1 608 33205: 33206: Yhteensä ......................... 2 433 092 2 475 970 2 770 240 33207: 33208: 11 Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1989 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman. 33209: 21 Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto. 33210: 108 33211: 33212: LIITE 18 33213: 33214: 33215: 33216: 33217: VALTION LIIKEYRITYKSET 33218: 33219: 1987 1988 1989 33220: tuhatta markkaa 33221: 33222: Valtionrautatiet 33223: Käyttötulot ............................................... . 3 158 923 3 368 222 3 530 906 33224: Käyttömenot ............................................. . 4 488 195 4 725 257 4 908 914 33225: Käyttötulos ............................................... . -1 329 272 -1 357 035 -1 378 008 33226: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . -1 352 740 -1 563 209 -1 549 398 33227: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 23 468 + 206 174 + 171 390 33228: llmailuhallinto 33229: Käyttötulot ............................................... . 492 221 33230: Käyttömenot ............................................. . 407 412 33231: Käyttötulos ............................................... . 84 809 33232: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 58 610 33233: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 26 199 33234: 33235: Posti- ja telelaitos 33236: Käyttötulot ............................................... . 7 109 051 7 903 062 8 435 746 33237: Käyttömenot ............................................. . 5 163 146 5 812 443 6 407 288 33238: Käyttötu Ios ............................................... . 1 945 905 2 090 619 2 028 458 33239: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 878 065 1915097 2 042 487 33240: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 67 840 + 175 522 14 029 33241: 33242: Posti- ja telelaitoksen konepajat 33243: Käyttötulot ............................................... . 53 521 73 693 93 744 33244: Käyttömenot ............................................. . 53 629 80 390 86 952 33245: Käyttötulos ............................................... . 108 6 697 6 792 33246: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 225 2 800 3 700 33247: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 1 333 9 497 + 3 092 33248: 33249: Valtion ravitsemiskeskus 11 33250: Käyttötulot ............................................... . 324 206 367 883 33251: Käyttömenot ............................................. . 306 239 348 556 33252: Käyttötu Ios ............................................... . 17 967 19 327 33253: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 16 318 19 730 33254: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 1 649 403 33255: 11 33256: Valtion painatuskeskus 33257: Käyttötulot ............................................... . 193 753 205 878 33258: Käyttömenot ............................................. . 161 832 178 993 33259: Käyttötulos ............................................... . 31 921 26 885 33260: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 19 600 24 028 33261: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 12 321 + 2 857 33262: 11 33263: Valtion tietokonekeskus 33264: Käyttötulot ............................................... . 388 734 453 419 33265: Käyttömenot ............................................. . 305 510 375 813 33266: Käyttötulos ............................................... . 83 224 77 606 33267: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 87 554 87 000 33268: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 4 330 9 394 33269: 33270: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta 33271: Käyttötulot ............................................... . 269 343 283 472 265 691 33272: Käyttömenot ............................................. . 238 080 258 151 248 395 33273: Käyttötulos ............................................... . 31 263 25 321 17 296 33274: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 15 410 24 899 22 710 33275: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 15 853 + 422 5 414 33276: 109 33277: 33278: 33279: 1987 1988 1989 33280: tuhatta markkaa 33281: 33282: Valtion hankintakeskus 33283: Käyttötulot ............................................... . 65 026 73 553 84 662 33284: Käyttömenot ............................................. . 48 018 53 236 57 002 33285: Käyttötulos ............................................... . 17 008 20 317 27 660 33286: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 15 624 18 045 15 362 33287: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 1 384 + 2 272 + 12 298 33288: 33289: Valtion margariinitehdas 33290: Käyttötulot ............................................... . 30 374 26 854 30 637 33291: Käyttömenot ............................................. . 30 055 26 765 31 357 33292: Käyttötulos ............................................... . 319 89 720 33293: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 755 757 532 33294: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 436 668 1 252 33295: 33296: Maanmittaushallituksen karttapaino 33297: Käyttötulot ............................................... . 39 449 45 977 49 762 33298: Käyttömenot ............................................. . 33 115 35 779 36 523 33299: Käyttötu Ios ............................................... . 6 334 10 198 13 239 33300: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 7 745 7 306 7 610 33301: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 1 411 + 2 892 + 5 629 33302: 33303: Metsähallituksen metsät 33304: Käyttötulot ............................................... . 1 025 765 1 100 296 1 192 127 33305: Käyttömenot ............................................. . 890 112 925 686 1 031 371 33306: Käyttötulos ................................................ . 135 653 174 610 160 756 33307: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 152 358 187 930 189 384 33308: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 16 705 13 320 28 628 33309: 33310: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta 33311: Käyttötulot ............................................... . 32 905 27 520 33 444 33312: Käyttömenot ............................................. . 31 181 27 653 33 893 33313: Käyttötulos ............................................... . 1 724 133 449 33314: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 46 2 170 2 183 33315: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 1 770 2 303 2 632 33316: 33317: Valtion liikeyritykset yhteensä 33318: Käyttötulot ............................................... . 12 691 050 13 929 829 14 208 940 33319: Käyttömenot ............................................. . 11 749 112 12 848 722 13 249 107 33320: Käyttötu Ios ............................................... . 941 938 1 081 107 959 833 33321: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 841 868 726 553 793 180 33322: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 100 070 + 354 554 + 166 653 33323: 11 33324: Liikeyrityksestä on 1.1.1989 lukien muodostettu valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukainen liikelaitos. 33325: 110 33326: 33327: LIITE 19 33328: 33329: 33330: SELOSTUKSIA VUODEN 1989 TULO- JA MENOARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISTEN TULOJEN JA MENOJEN 33331: HUOMATTAVIMPIEN EROAVUUKSIEN SYISTÄ 11 33332: 33333: 19.1. Tulokertymä arvioitua suurempi 33334: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 33335: päätös arviot päätös suurempi ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät 33336: 1988 1989 1989 1989 33337: miljoonaa markkaa 33338: 33339: 11.10.04 Moottoriajoneuvovero . 532 650 716 66 10 % Osa 30.12.1988 maksetuista veroista siir- 33340: rettiin pankkien toimesta valtion posti- 33341: siirtotilille vasta tammikuussa 1989. 33342: 11.19.07 Maidon kiintiömaksu ja 33343: pellonraivausmaksu . . . . 22 11 26 15 142 % Kiintiömaksuja kertyi arvioitua enemmän 33344: maidontuotannon lisääntymisen vuoksi 33345: vuonna 1989. 33346: 12.27.99 Puolustusministeriön 33347: hallinnonalan muut tu- 33348: lot . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 128 83 122 39 47 % Tulojen arv1o1tua suurempi kertymä ai- 33349: heutui pääasiassa YK:n suorittamista 33350: korvauksista Namibiaan lähetetyn suo- 33351: malaisen valvontajoukon kustannuksis- 33352: ta. Valvontajoukon lähettämisestä teh- 33353: tiin päätös vuoden 1989 keväällä ja YK:n 33354: suorittamien korvausten määrä ei ollut 33355: etukäteen tiedossa, minkä johdosta ko. 33356: tuloja ei oltu huomioitu momentin tulo- 33357: arviossa. 33358: 12.28.28 Kuntien osuudet vero- 33359: tuskustannuksista . . . . . . 386 350 417 67 19 % Verotuskustannusten arvioitua suurempi 33360: nousu. 33361: 12.28.29 Kansaneläkelaitoksen 33362: osuus verotuskustan- 33363: nuksista . . . . . . . . . . . . . . . . 101 95 109 14 15 % Sama kuin edellä. 33364: 12.28.30 Evankelisluterilaisten 33365: seurakuntien osuudet 33366: verotuskustannuksista . 57 54 61 7 13 % Sama kuin edellä. 33367: 12.28.70 Valtionhallinnon kehit- 33368: tämiskeskuksen tulot. . . 4 5 8 3 67 % Virastokohtaisen koulutuksen ja konsul- 33369: toinnin sekä yleisen koulutustoiminnan 33370: laajentuminen. 33371: 12.28.99 Valtiovarainministeriön 33372: hallinnonalan muut tu- 33373: lot . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . 127 120 296 176 147 % Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 33374: vioitava tuloerä. 33375: 12.29.60 Valtion ammatillisten 33376: oppilaitosten tulot...... 519 547 626 79 15 % Kuntien korvaus valtion oppilaitoksissa 33377: opiskelevista oppilaista oli arvioitu bud- 33378: jettiin liian pienenä. 33379: 12.30.08 Maataloushallinnon tu- 33380: lot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 11 17 6 57 % Tukipalkkioiden palautuksia oli arvioitua 33381: enemmän (3,8 milj. markkaa). Maksulli- 33382: sen palvelutoiminnan tulojen kertymä 33383: 2,2 milj. markkaa oli arvioitua suurempi, 33384: mikä aiheutui lähinnä torjunta-aineista 33385: perittävien maksujen lisääntymisestä. 33386: 11 Liite sisältää momentit, joiden tilinpäätöksen mukaiset tulot tai menot eroavat ko. momentin tulo- tai menoarviosta (ml. 33387: lisä budjetit) 33388: 1-5 milj. markkaa ja samalla vähintään 50 % tai 33389: - yli 5 milj. markkaa ja samalla vähintään 10 %. 33390: 111 33391: 33392: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 33393: päätös arviot päätös suurempi ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät 33394: 1988 1989 1989 1989 33395: miljoonaa markkaa 33396: 33397: 33398: 12.30.50 Metsähallituksen seka- 33399: laiset tulot ............ . 10 6 12 6 90 % Metsänparannuslainojen ja -avustusten 33400: palautukset olivat ennakoitua suurem- 33401: mat. 33402: 33403: 12.31.26 Tulot tie- ja vesiraken- 33404: nuslaitoksen maksulli- 33405: sesta palvelutoiminnas- 33406: ta ..................... . 18 18 24 6 35 % Momentille 31.24.78 "Ulkopuolisille teh- 33407: tävät työt" myönnettiin 8.11.1989 14 33408: milj.markan ylitysoikeus, josta 8 milj. 33409: markkaa kohdistui kohtaan "Maksulli- 33410: nen palvelutoiminta". Käytettyjä lisä- 33411: määrärahoja vastaavat tulot lisäsivät 33412: myös vastaavan tulomomentin kerty- 33413: mää. 33414: 12.31.40 Autorekisterikeskuksen 33415: tulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 231 261 30 13 % Katsastus- ja tutkintomaksujen arvioitua 33416: suurempi kertymä. 33417: 12.32.99 Kauppa- ja teollisuusmi- 33418: nisteriön hallinnonalan 33419: muut tulot . . . . . . . . . . . . . 35 49 69 20 41 % Imatran Voima Oy:n ennalta-arvaama- 33420: ton hyvitys energialaskutuksesta. 33421: 12.33.98 Valtionapujen palautuk- 33422: set..................... 492 430 565 135 31 % Valtionapujen palautukset koostuvat 33423: pääosin sosiaalivakuutuksen sekä sosi- 33424: aali- ja terveydenhuollon palvelutoimin- 33425: nan liian suurina maksetuista valtion- 33426: osuuksien ennakkojen palautuksista. 33427: Lääninhallitusten sosiaali- ja terveyso- 33428: sastojen maksamien valtionapujen osalta 33429: liikaa maksettujen ennakkojen lopullinen 33430: määrä on tiedossa vasta sen jälkeen, 33431: kun kunnat ja kuntainliitot ovat viimeis- 33432: tään toimintavuoden loppuun mennessä 33433: tehneet valtionosuusselvityksensä. Tulo- 33434: kertymän arvioinnissa on lisäksi nouda- 33435: tettu varovaista linjaa, jotta vältyttäisiin 33436: tulokertymäarvion alittumiselta. 33437: 12.34.70 Palkkaturvamaksujen 33438: palautukset . . . . . . . . . . . . 94 94 190 96 102 % Arvioitua suurempi kertymä aiheutui 33439: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssis- 33440: ta, jossa palkkaturvana maksettiin työn- 33441: tekijöille yli 80 milj. markkaa, minkä 33442: määrän konkurssipesä maksoi kokonaan 33443: takaisin jako-osuuden ennakkona jo 33444: vuoden 1989 puolella. 33445: 33446: 12.34.99 Työministeriön hallin- 33447: nonalan muut tulot..... 13 12 73 61 505 % Momentille kertyi työllisyyslain mukaisiin 33448: kuntien valtionosuuksiin liikaa myönnet- 33449: tyjen ennakkojen palautuksia. Näiden 33450: suuruutta ei tuloarviota laadittaessa ole 33451: voitu arvioida, sillä kyseessä olivat en- 33452: simmäiset työllisyyslakiin perustuvat en- 33453: nakkojen palautukset. 33454: 12.35.32 Tulot asuntolainoitettu- 33455: jen vuokra-asuntojen ja 33456: -talojen luovutuksesta .. 6 3 6 3 112 % Asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen ja 33457: -talojen omaksilunastamisia ajoittui ker- 33458: tomusvuodelle arvioitua enemmän. 33459: 112 33460: 33461: 33462: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 33463: päätös arviot päätös suurempi ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät 33464: 1988 1989 1989 1989 33465: miljoonaa markkaa 33466: 33467: 33468: 33469: 12.35.99 Ympäristöministeriön 33470: hallinnonalan muut tu- 33471: lot .................... . 2 4 3 599 % Kuntien ympäristönsuojelun hallintoon 33472: myönnettyjen valtionosuuksien arvioitua 33473: suuremmat palautukset. 33474: 33475: 12.39.09 Valtiolle maksettavat 33476: patva- ja äitiysrahat 33477: sekä sosiaaliturvamak- 33478: sut..................... 169 160 195 35 22 % Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 33479: vioitava tuloerä. 33480: 33481: 13.01.05 Korot muista lainoista.. 310 278 308 30 11 % Peruskoron korotus kertomusvuoden 33482: loppupuolella nosti peruskorkoon sidot- 33483: tujen lainojen korkotuottoa. 33484: 13.01.07 Korot talletuksista ...... 1 024 1 200 1 484 284 24 % Yli päivittäisen tarpeen olevien valtion 33485: kassareservien sijoitustoiminnasta kertyi 33486: korkotuloja arvioitua enemmän. 33487: 33488: 13.01.08 Korot obligaatioista . . . . 38 50 96 46 92 % Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseentas- 33489: kupäivän ja myyntipäivän välisen ajan 33490: pidentyminen. 33491: 33492: 13.02.01 Kurssihyvitykset . . . . . . . 5 5 10 5 97 % Valuuttamääräisinä myönnettyjen laino- 33493: jen ennenaikainen takaisinmaksu lisäsi 33494: kurssihyvityksiä. 33495: 33496: 13.03.01 Osinkotulot valtione- 33497: nemmistöisistä osa- 33498: keyhtiöistä . . . . . . . . . . . . . 423 560 618 58 10 % Valtionyhtiöiden tulos oli hieman parem- 33499: pi kuin budjettia laadittaessa oli arvioitu. 33500: 33501: 14.01.04 Valtionrautatiet; seka- 33502: laiset tulot . . . . . . . . . . . . . 148 139 163 24 17 % Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 33503: vioitava tuloerä. 33504: 14.04.03 Posti- ja telelaitos; valti- 33505: olta teletoimen palve- 33506: luksista saatavat kor- 33507: vaukset ............... . 2 2 5 3 207 % Poliisin kiinteän viestiverkon ja lääninra- 33508: dioverkon kunnossapidosta saadut kor- 33509: vaukset tuloutettiin tälle momentille. 33510: 33511: 14.60.01 Tulot liikeyritysten hal- 33512: linnassa olevan valtion 33513: omaisuuden myynnistä; 33514: sekalaiset myyntitulot . . 60 22 35 13 63 % Pääosin valtionrautateiden ja posti- ja 33515: telelaitoksen hallinnassa olleen käyttöön 33516: soveltumattomaksi tulleen kaluston ja 33517: materiaalin myynti. 33518: 33519: 15.01.04 Muiden lainojen lyhen- 33520: nykset . . . . . . . . . . . . . . . . . 569 570 640 70 12 % Tuloarvio oli laadittu varovaista linjaa 33521: noudattaen, koska lainoihin sisältyy ris- 33522: kilainaryhmiä, joiden kohdalla lainojen 33523: takaisinmaksut esim. konkurssien vuoksi 33524: saattavat viivästyä tai vaarantua. 33525: 113 33526: 33527: 19.2. Tulokertymä arvioitua pienempi 33528: Momentin numero ja nimike Tilin· Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisempään 33529: päätös arviot päätös pienempi ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät 33530: 1988 1989 1989 1989 33531: miljoonaa markkaa 33532: 33533: 33534: 12.25.47 Ulosottomaksut . . . . . . . . 42 47 41 6 12 % Ulosottoon saapui arvtottua vähemmän 33535: asioita (noin 5 % vähemmän kuin vuon- 33536: na 1988). 33537: 12.26.64 Ulosotto- ja tiedoksian- 33538: totoimen maksutulot . . . 73 82 73 9 11 % Sama kuin edellä. 33539: 12.28.50 Suomen rahapajan tu- 33540: lot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 127 113 14 11 % Suomen Pankin myöhäisen lisätilauksen 33541: ajankohdan ja pyörylätoimittajien myö- 33542: hästymisen vuoksi koko 63-mallin raho- 33543: jen lisätilausta ei pystytty toimittamaan 33544: kertomusvuoden aikana vaan osa toimi- 33545: tuksesta siirtyi tammikuulle 1990. Vas- 33546: taavasti valmistettiin kuitenkin varastoon 33547: uusia 10 p:n ja 50 p:n metallirahoja, 33548: joiden liikkeeseenlasku on marraskuussa 33549: 1990. 33550: 33551: 12.29.55 Vammaisten lasten 33552: koulujen tulot . . . . . . . . . . 7 12 6 6 50 % Tuloja kuntien osuuksina koulujen me- 33553: noista kertyi ennakoitua vähemmän, 33554: koska vuoden 1988 osalta kuntalaskutus 33555: siirtyi työruuhkan vuoksi vuodelle 1990. 33556: 33557: 12.30.84 Valtion eläinlääketie- 33558: teellisen laitoksen tulot. 24 27 19 8 31 % Maksullisen palvelutoiminnan laajenemi- 33559: nen ei toteutunut arvioidussa määrin. 33560: Vastaavalle menomomentille 30.84.28 33561: syntyi vastaavansuuruinen säästö. 33562: 33563: 12.32.02 Tulot teollisuuspiirien 33564: maksullisesta palvelu- 33565: toiminnasta . . . . . . . . . . . . 6 12 6 6 49 % Maksullinen palvelutoiminta ei käynnis- 33566: tynyt kertomusvuoden aikana. Yrittäjä- 33567: koulutukseen käytettiin määrärahaa noin 33568: 5 milj. markkaa arvioitua vähemmän, 33569: joten tulokertymä oli vastaavasti pie- 33570: nempi. Toteutuneissa kursseissa oli ta- 33571: vanomaista suurempi osuus subventoi- 33572: duilla ns. kehittämisseminaareilla. 33573: 33574: 12.33.40 Valtion koulukotien tu- 33575: lot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 52 47 5 10 % Koulukotien käyttöpäivien määrä oli ar- 33576: vioitua alhaisempi, samoin maatilojen 33577: käyttötulot olivat arvioitua pienemmät. 33578: 12.35.60 Korvaukset öljysuojatoi- 33579: minnasta . . . . . . . . . . . . . . . 20 20 8 12 61 % Öljysuojarahaston huonon maksuvalmiu- 33580: den vuoksi vain osa valtiolle kuuluvista 33581: korvauksista voitiin maksaa. Lisäksi An- 33582: tonio Gramscin öljyvahinkokorvaus siir- 33583: tyi vuodelle 1991. 33584: 12.39.04 Menorästien ja siirretty- 33585: jen määrärahojen pe- 33586: ruutukset . . . . . . . . . . . . . . 390 370 230 140 38 % Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 33587: vioitava tuloerä. 33588: 12.39.05 Valtion maaomaisuu- 33589: den ja tuloa tuottavien 33590: oikeuksien myynti ..... . 13 30 24 6 19 % Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 33591: vioitava tuloerä. 33592: 33593: 33594: 33595: 15 300924R 33596: 114 33597: 33598: 33599: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisempään 33600: päätös arviot päätös pienempi ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät 33601: 1988 1989 1989 1989 33602: miljoonaa markkaa 33603: 33604: 33605: 12.39.07 Valtionapulaitosten 33606: omavastuuosuus eläk- 33607: keistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 35 30 5 15 % Eräiden aikaisemmin valtionapua saanei- 33608: den laitosten eläkekustannusten perintä 33609: on osoittautunut vaikeaksi. 33610: 12.39.10 Muut sekalaiset tulot... 89 10 5 5 54 % Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 33611: vioitava tuloerä. 33612: 33613: 14.01.07 Valtionrautatiet; tulot 33614: ulkopuolisille suorite- 33615: tuista töistä . . . . . . . . . . . . 104 128 88 40 31 % Ulkopuolisten tilaamien töiden määrä on 33616: supistunut oleellisesti. Menot (momentti 33617: 31.90.28) jäivät vastaavasti 46 milj. 33618: markkaa budjetoitua pienemmiksi. 33619: 14.20.01 Valtion pukutehtaan 33620: käyttötulot . . . . . . . . . . . . . 59 62 52 10 16 % Liikevaihdon pienenemisen pääsyy oli 33621: ammattitaitoisten valmistustyöntekijöi- 33622: den puute ja suuri vaihtuvuus. Valmis- 33623: tustyöntekijöiden määrä pieneni vuoden 33624: aikana 18 henkilöllä. Poislähteneiden li- 33625: säksi vaihtui valmistustyöntekijöiden 33626: määrä 26 hengellä, vaihtuvuusprosentti 33627: oli 12,7. 33628: 14.40.01 Valtion margariiniteh- 33629: taan käyttötulot........ 27 36 31 5 14 % Margariinin ennakoitua alhaisempi hinta- 33630: kehitys ja optimistisesti arvioitu myynti- 33631: budjetti. 33632: 115 33633: 33634: 19.3. Määrärahojen ylitykset 33635: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Ylitys Poikkea- Tärkeimmät ylitysten syntymiseen 33636: päätös arviot päätös 1989 ma vaikuttaneet tekijät 33637: 1988 1989 1989 33638: miljoonaa markkaa 33639: 33640: 33641: 26.75.26 Poliisitoimen erityisme- 33642: not..................... 56 51 58 7 14 % Oikeuslääketieteellisistä tutkimuksista, 33643: rikostutkimuksista, teknillisten välinei- 33644: den korjauksesta ja huollosta sekä virka- 33645: pukuavustuksista johtuvien menojen li- 33646: sääntyminen ja kustannusten nousu. 33647: 33648: 26.75.29 Poliisitoimi; muut kulu- 33649: tusmenot (siirtomäärä- 33650: raha)................... 85 94 94 0 0,06 % Voidakseen pitää poliisin normaalin toi- 33651: minnan käynnissä jotkut tilivirastot ovat 33652: joutuneet ylittämään niille myönnetyn 33653: määrärahan toimistomenojen (puhelin, 33654: toimistotarvikkeet, monistus ym.) ja 33655: muiden sekalaisten menojen osalta. 33656: 28.37.40 Jalostettujen elintarvi- 33657: keteollisuustuotteiden 33658: raaka-aineiden hinnane- 33659: rokorvaukset........... 809 370 413 43 12 % Hinnanerokorvaukseen oikeutettujen 33660: tuotteiden viennin oletettua suurempi 33661: määrällinen kasvu. 33662: 33663: 28.50.22 Suomen rahapaja; 33664: raaka-aineet ........... . 14 28 34 6 22 % Tuotantomäärä ylitti alkuperäisen tavoit- 33665: teen, varastoon tehtiin uutta 10 p ja 50 p 33666: rahaa 63-mallin rahojen tilalle. Nikkelin ja 33667: kuparin maailmanmarkkinahinta oli poik- 33668: keuksellisen korkealla vuoden 1989 aika- 33669: na. 33670: 28.81.74 Talonrakennushankkei- 33671: den kustannusarvioiden 33672: tarkistuksista aiheutu- 33673: vat menot ............. . 4 5 9 4 81 % Määrärahaa käytetään edeltä arvaamat- 33674: tomista kustannusarvioiden tarkistuksis- 33675: ta aiheutuviin menoihin, joten menojen 33676: tarkka arviointi on vaikeaa. 33677: 33678: 28.82.43 Luottotappiokorvaus 33679: Postipankki Oy: IIe ..... . 3 6 3 101 % Luottotappioiden määrä oli arvioitua 33680: suurempi. 33681: 28.99.61 Verosta vapautuksen 33682: johdosta takaisin mak- 33683: setut verot . . . . . . . . . . . . . 23 13 22 9 65 % Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 33684: vioitava menoerä. 33685: 29.10.28 Korkeakoulut; maksulli- 33686: nen palvelutoiminta . . . . 379 430 493 63 15% Täydennyskoulutuksen ja muun toimin- 33687: nan laajeneminen vastaavan tulomo- 33688: mentin 12.29.10 tulojen osoittamassa 33689: suhteessa. 33690: 33691: 30.08.30 Valtionapu maatalous- 33692: lautakuntien menoihin 34 6 9 3 60 % Vuonna 1989 valtionapua maksetaan lä- 33693: hinnä vuoden 1988 menojen perusteella, 33694: ne eivät ole tarkkaan arvioitavissa vuo- 33695: den 1989 tulo- ja menoarvioesityksen 33696: valmisteluvaiheessa. 33697: 116 33698: 33699: 33700: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Ylitys Poikkea- Tärkeimmät ylitysten syntymiseen 33701: päätös arviot päätös 1989 ma vaikuttaneet tekijät 33702: 1988 1989 1989 33703: miljoonaa markkaa 33704: 33705: 33706: 33707: 30.31.40 Maataloustuotteiden 33708: markkinoinnin edistämi- 33709: nen ja hintatason va- 33710: kaannuttaminen........ 129 6 15 9 169 % Ruoka- ja ruokateollisuusperunan tuke- 33711: miseen tarvittiin kesän 1988 hyvän peru- 33712: nasadon johdosta lisävaroja, markki- 33713: nointitoimenpiteitä ja tuen tarvetta ei 33714: voitu arvioida vielä vuoden 1989 tulo- ja 33715: menoarvioesityksen valmisteluvaihees- 33716: sa. Maataloudelta perittiin vastaavasti 33717: enemmän veroja ja maksuja. 33718: 33719: 30.60.80 Kiinteistötoimitusten 33720: tukemisesta aiheutuvat 33721: menot ................ . 21 20 29 9 45 % Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk- 33722: sessä valtion varojen tarve mitoitettiin 33723: väärin. 33724: 33725: 30.95.24 Metsähallituksen met- 33726: sät; verot ja metsänhoi- 33727: tomaksut . . . . . . . . . . . . . . 72 77 86 9 12 % Maatilatalouden tuloveroasetuksen vero- 33728: perusteiden muutosten vaikutus metsä- 33729: veroon. 33730: 33731: 31.94.11 Posti- ja telelaitos; tele- 33732: verkkojen käyttö ja kun- 33733: nossapito . . . . . . . . . . . . . . 698 746 828 82 11 % Asiakkaille myytävien laitteiden kysyn- 33734: nän kasvu lisäsi aine- ja tarvikemenoja 33735: arvioitua enemmän. 33736: 33737: 32.85.60 Siirto vientitakuurahas- 33738: toon .................. . 151 150 Siirto käytettiin Wärtsilä Meriteollisuus 33739: Oy:n korvausten maksamiseen Suomen 33740: Vientiluotto Oy:lle. 33741: 33742: 34.30.64 Työvoimapalvelut; 33743: muuttoturva .......... . 28 38 43 5 13 % Korvausten saajien lukumäärän kasvu ja 33744: kustannusten nousu. Ulkomailta Suo- 33745: meen työhön välitettyjä oli vuonna 1989 33746: 1 216 henkilöä, mikä on runsaat 10 % 33747: enemmän kuin vuonna 1988. 33748: 34.99.50 Palkkaturva ........... . 94 95 190 95 100 % Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssin 33749: yhteydessä työntekijöille maksettiin 33750: palkkaturvana yli 80 milj. markkaa, jonka 33751: määrän konkurssipesä kokonaisuudes- 33752: saan maksoi takaisin kertomusvuoden 33753: aikana. Tulo on merkitty vastaavalle tu- 33754: lomomentille 12.34.70. 33755: 33756: 35.45.35 Korvaukset kunnille 33757: asumistukiasiain hoita- 33758: misesta ............... . 13 2 107 % Kunnat ovat tehneet vuoteen 1988 koh- 33759: distuvia korvauspäätöksiä runsaammin 33760: kuin budjetoitaessa oletettiin. 33761: 117 33762: 33763: 19.4. Määrärahojen säästöt 33764: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 33765: päätös arviot päätös 1989 ma vaikuttaneet tekijät 33766: 1988 1989 1989 33767: miljoonaa markkaa 33768: 33769: 33770: 24.40.50 Valtionapu Teollisen 33771: Kehitysyhteistyön Ra- 33772: hasto Oy: IIe............ 15 25 15 10 39 % Yhtiön talouden ja hallinnon tehostami- 33773: seen kiinnitettiin varainhoitovuoden ai- 33774: kana erityistä huomiota, mistä johtuen 33775: yhtiön hallintokulut alittivat tarkoituk- 33776: seen budjetoidun määrärahan. Kiinnos- 33777: tus varteenotettavien hankemahdolli- 33778: suuksien selvittämiseen oli vuonna 1989 33779: selvästi edellisvuotta vähäisempi. Tämän 33780: lisäksi tutkimustoiminnan avustamiseen 33781: tarkoitetun määrärahan käyttö supistui 33782: sopimuskäytännön muutoksesta joh- 33783: tuen. Yhtiö ei joutunut vuoden 1989 33784: aikana turvautumaan markkinaehtoiseen 33785: rahoitukseen, mistä johtuen korkotu- 33786: keen tarkoitettua määrärahaa ei ole käy- 33787: tetty. 33788: 27.14.02 Asevelvollisten ylläpito- 33789: menot; päivärahat ja re- 33790: serviläispalkat . . . . . . . . . . 205 211 189 22 10 % Budjetoinnin perusteena ollut varus- 33791: miespäivien määrä oli arvioitu liian suu- 33792: reksi. 33793: 28.07.07 Muut eläkemenot . . . . . . 72 92 80 12 13 % Vuoden 1989 menoarviota laadittaessa 33794: varauduttiin korvausten maksatuksessa 33795: siirtymään vakuutusmatemaattisesti las- 33796: kettaviin kertasuorituksiin, jolloin meno- 33797: kehitys olisi tasaisempi ja järjestelmä 33798: hallinnollisesti keveämpi. Hanke ei kui- 33799: tenkaan toteutunut vielä kertomusvuon- 33800: na. 33801: 28.80.02 Hallinnon uudistaminen 33802: ja eräät henkilöstöhal- 33803: linnon tukitoimet; eräät 33804: muut palkat ja palkkiot . 34 33 25 8 24 % Pysyvästi hoidettavien 200 vakinaistetta- 33805: van tehtävän palkkauksiin ja tulospalk- 33806: kauskokeiluun varattujen määrärahojen 33807: käyttö ei toteutunut suunnitellulla tavalla 33808: hankkeiden viivästymisen vuoksi. 33809: 28.80.03 Uudelleensijoitettavan 33810: henkilöstön palkkaukset 15 6 9 61 % Kertomusvuonna aloitettu toiminta ei 33811: vielä ehtinyt käynnistyä täydessä laajuu- 33812: dessaan. 33813: 28.81.95 Lakiin tai asetukseen 33814: perustuvat menot, joita 33815: varten menoarvioon ei 33816: ole erikseen merkitty 33817: määrärahaa ........... . 2 3 0 3 89 % Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 33818: vioitava menoerä. 33819: 29.56.51 Kirjastotoimi; avustus 33820: kuurojen videotoimin- 33821: taan ................... . 2 2 2 100 % Edellisinä vuosina syntyneiden ylijää- 33822: mien vuoksi kuurojen videotoimintaan ei 33823: myönnetty avustuksia. 33824: 29.60.23 Väliaikainen ammatilli- 33825: nen koulutus........... 197 228 201 27 12 % Aloituspaikkojen täyttämättä jääminen, 33826: etenkin nuorisoasteella. 33827: 118 33828: 33829: 33830: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 33831: päätös arviot päätös 1989 ma vaikuttaneet tekijät 33832: 1988 1989 1989 33833: miljoonaa markkaa 33834: 33835: 33836: 29.69.28 Valtion ammatillisten 33837: oppilaitosten muut am- 33838: mattikurssit . . . . . . . . . . . . 25 34 25 9 27 % Suunnitellut kurssit on osittain toteutet- 33839: tu maksullisena palvelutoimintana. 33840: 30.29.64 Viljan ja nurmikasvien 33841: siementen varmuusva- 33842: rastoinnista aiheutuvien 33843: kustannusten korvaami- 33844: nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 48 39 9 19 % Vuoden 1988 viljasato oli keskimääräistä 33845: pienempi, joten varmuusvarastoja ei voi- 33846: tu korottaa. Merkittävämpi korottami- 33847: nen voitiin toteuttaa vasta vuoden 1989 33848: sadosta kertomusvuoden lopulla, joten 33849: maksut siirtyivät vuoden 1990 puolelle. 33850: 30.33.40 Nuorten viljelijöiden tu- 33851: keminen (siirtomäärära- 33852: ha)..................... 150 105 85 20 19 % Määrärahasta on peruutettu 20 milj. 33853: markkaa sen takia, että hakemuksia tuli 33854: vain 85 milj. markkaa vastaavasti (suku- 33855: polvenvaihdosten määrä on alentunut). 33856: 30.33.44 Avustukset maaseudun 33857: pienimuotoisen elinkei- 33858: notoiminnan edistämi- 33859: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 100 74 26 26 % Säästö syntyi maksatusteknisistä syistä. 33860: 30.34.42 Hukkakauran torjunnas- 33861: ta aiheutuvat menot. . . . 10 14 9 5 36 % Sekä valtion tuen turvin torjunta-aineella 33862: vuosittain käsitelty ala että korvaus /ha 33863: aleni, joten keskimääräinen korvaus ale- 33864: ni 1988/89 noin 6,3 %. Kehitystä ja 33865: määrärahan tarvetta ei voi tarkkaan en- 33866: nakoida. 33867: 30.70.25 Maatalouden tutkimus- 33868: keskus; tutkimussopi- 33869: mustoiminnan menot .. 2 3 2 70 % Sopimuksia syntyi odotettua vähem- 33870: män. 33871: 30.84.28 Valtion eläinlääketie- 33872: teellinen laitos; maksul- 33873: linen palvelutoiminta . . . 15 20 12 8 42 % Menot vastaavat momentille 12.30.84 33874: merkittyjä tuloja, joita kertomusvuonna 33875: kertyi vastaavasti arvioitua vähemmän. 33876: 31.90.28 Valtionrautatiet; ulko- 33877: puolisille tehtävät työt. . 81 104 58 46 44 % Ulkopuolisten tilaamien töiden määrä oli 33878: suunniteltua pienempi. 33879: 31.90.29 Valtionrautatiet; muut 33880: käyttömenot . . . . . . . . . . . 85 118 103 14 12 % Säästötoimien ansiosta kului muihin 33881: kuin henkilöstömenoihin varoja budjetoi- 33882: tua vähemmän. 33883: 31.90.60 Siirto Valtionrautatei- 33884: den uudistusrahastoon . 72 57 46 11 20 % Liikelaitosuudistuksen johdosta uudis- 33885: tusrahasto lakkautettiin 1.1.1990. Vuo- 33886: den lopussa käyttämättä olevat varat 33887: jäivät momentin säästöksi. 33888: 31.92.05 llmailuhallinto; eläkkeet 40 29 11 27 % llmailuhallinnosta muodostettiin 33889: 1.1.1989 lukien ns. budjettisidonnainen 33890: liikelaitos. Momentti oli ensi kertaa tulo- 33891: ja menoarviossa, joten eläkemenojen 33892: tarkka arviointi oli vaikeaa. 33893: 119 33894: 33895: 33896: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 33897: päätös arviot päätös 1989 ma vaikuttaneet tekijät 33898: 1988 1989 1989 33899: miljoonaa markkaa 33900: 33901: 33902: 32.02.28 Teollisuuspiirit; maksul- 33903: linen palvelutoiminta ... 100 % Varainhoitovuonna ei käynnistynyt mak- 33904: sulliseen palvelutoimintaan kuuluvia 33905: hankkeita. Valmistellut hankeet peruun- 33906: tuivat, rahoitettiin muulla tavoin tai siir- 33907: tyivät vuoden 1990 puolelle. 33908: 32.06.42 Varmuusvarastointi; 33909: turvavarastoinnin varas- 33910: tointiavustus .......... . 0 0 98 % Vuoden 1989 aikana ei tehty uusia turva- 33911: varastointisopimuksia hyödykkeistä, joi- 33912: den laadusta aiheutuisi poikkeuksellisen 33913: suuria varastointikustannuksia. 33914: 32.46.24 Teknisen ja kaupallisen 33915: tutkimuksen edistämi- 33916: nen; jäänmurtamislabo- 33917: ratorion käyttäminen ... 2 2 2 100 % Wärtsilä Meriteollisuus Oy ei ole laskut- 33918: tanut ko. korvausta, joten määrärahaa ei 33919: ole vuonna 1989 käytetty. 33920: 32.49.43 Kehitysaluerahasto Oy; 33921: luotto- ja kurssitappioi- 33922: den korvaaminen. . . . . . . 62 65 43 22 35 % Säästö johtuu pääosaltaan arvioituja pie- 33923: nemmistä kurssitappioista. 33924: 32.49.45 Kehitysaluerahasto Oy; 33925: yritysten tutkimus- 33926: toiminnan tukeminen . . 33 38 25 13 34 % Vuonna 1989 siirryttiin määrärahan käy- 33927: tössä uuteen järjestelmään, joka perus- 33928: tuu myöntämisvaltuuden käyttöön ja ar- 33929: viomäärärahaan. Tällöin voidaan Kehi- 33930: tysaluerahasto Oy:n ja valtion osuudet 33931: Kehitysaluerahasto Oy:n maksamissa 33932: kehittämisavustuksissa laskea aikaisem- 33933: paa tarkemmin. Säästö johtuu osaltaan 33934: siirtymävaiheesta. 33935: 32.50.60 Siirto valtiontakausra- 33936: hastoon ............... . 10 10 10 100 % Määräraha oli varattu Valtiontakausra- 33937: hastolle v. -89 mahdollisesti maksetta- 33938: vaksi tulevien sellaisten suurempien kor- 33939: vauksien maksamiseen, joihin Valtionta- 33940: kausrahaston varat eivät riitä. Valtionta- 33941: kausrahaston korvattavaksi ei tullut v. 33942: -89 tällaisia korvauksia, joten määrära- 33943: haa ei tarvittu. 33944: 32.51.47 Tuotantotoiminnan alu- 33945: eellinen edistäminen; 33946: pienyritystoiminnan tu- 33947: keminen .............. . 6 37 24 13 36 % Valtioneuvoston päätöksellä ( 177/88) 33948: myönnettävä pienyritystuki kohdistuu 33949: hankkeisiin, jotka toteutuvat noin 2-3 33950: vuoden viiveellä päätöksestä. Tuki mak- 33951: setaan vasta hankkeen toteuduttua. Mo- 33952: mentille oli varattu määräraha myös pää- 33953: kaupunkiseudulta siirtyvien yrityspalve- 33954: luyrityksien tukeen. Toiminta käynnistyi 33955: vasta kesällä, joten avustuksia ei ehditty 33956: maksaa vuonna 1989. 33957: 32.55.40 Avustukset energtatn- 33958: vestointeihin . . . . . . . . . . . 46 80 43 37 47 % Sitoumusvaltuuden ennakoitua vähäi- 33959: sempi käyttö vuosina 1988 ja 1989. Eräi- 33960: den avustettujen voimalaitosten rakenta- 33961: misajan piteneminen. 33962: 120 33963: 33964: 33965: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 33966: päätös arviot päätös 1989 ma vaikuttaneet tekijät 33967: 1988 1989 1989 33968: miljoonaa markkaa 33969: 33970: 33971: 32.55.45 Energiainvestointien 33972: korkotuki . . . . . . . . . . . . . . 2 15 7 8 56 % Tuettavien kohteiden ennakoitua vähäi- 33973: sempi määrä vuosina 1988 ja 1989. 33974: 32.85.46 Avustus yrityksille uu- 33975: den vientihenkilöstön 33976: palkkaamiseen . . . . . . . . . 3 2 0 2 88 % Avustukseen kohdistuva kysyntä jäi arvi- 33977: oitua vähäisemmäksi. 33978: 32.85.47 Korkotuki Suomen 33979: Vientiluotto Oy:lle...... 34 60 40 20 34 % Alushankintojen rahoittamiseksi myön- 33980: nettyjen luottojen ennakoitua vähäisem- 33981: pi toteutuminen. 33982: 32.85.84 Lainat viennin edistämi- 33983: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 15 6 9 59 % Edullisten lainojen saantimahdollisuus 33984: kotimaisilla rahoitusmarkkinoilla vähensi 33985: vientilainojen kysyntää. Projektiviennin 33986: näkymien heikentyminen vähensi tar- 33987: joustoiminnan rahoitustarvetta. 33988: 32.90.21 Valtion hankintakeskus; 33989: käyttömenot . . . . . . . . . . . 53 66 57 9 13 % Varastotoiminta ei kehittynyt odotusten 33990: mukaisesti, joten toimintamenoissa 33991: säästettiin. Atk- ja kalustohankintoja on 33992: siirretty. Myös palkkausmenoissa syntyi 33993: säästöä. 33994: 32.90.72 Valtion hankintakeskus; 33995: vuokralle annettavien 33996: ajoneuvojen hankinta . . 7 18 9 9 51 % Vuokraaminen on kehittynyt ennakoitua 33997: hitaammin: virastot ovat saaneet käyt- 33998: töönsä odotettua enemmän hankinta- 33999: määrärahaa tai valinneet muun kuljetus- 34000: tavan. 34001: 33.17.51 Työttömyysturvalain 34002: mukainen perusturva ... 1 295 1 058 950 108 10 % Ennakoitua parempi työllisyystilanne. 34003: 33.19.52 Valtion osuus yrittäjien 34004: eläkelaista johtuvista 34005: menoista . . . . . . . . . . . . . . . 252 171 142 29 17 % Ns. avointen maksujen arvioitua vähäi- 34006: sempi määrä ja vakuutusmaksutulon en- 34007: nakoitua suurempi määrä. 34008: 33.28.51 lnvalidiraha ........... . 95 4 3 64 o/o lnvalidirahan siirryttyä kansaneläke- 34009: laitoksen maksettavaksi, valtion makset- 34010: tavaksi jääneisiin aikaisempien invalidira- 34011: hapäätösten tarkistuksiin tarvittiin mää- 34012: rärahaa arvioitua vähemmän. 34013: 33.32.31 Valtionosuus kunnille 34014: sosiaalipalvelujen pe- 34015: rustamiskustannuksiin 74 111 78 33 29 % Hankkeiden aloittaminen viivästyi suun- 34016: nitellusta aikatalusta. 34017: 33.78.31 Valtionosuus kunnille 34018: kansanterveystyön pe- 34019: rustamiskustannuksiin 91 106 72 34 32 % Valtionosuuspäätökset tehtiin vuoden 34020: lopulla, jolloin hankkeiden aloittaminen 34021: siirtyi seuraavalle vuodelle. 34022: 33.78.39 Valtionosuuden loppu- 34023: erät kunnille kansan- 34024: terveystyön eräisiin pe- 34025: rustamiskustannuksiin 6 5 4 77 % Hankkeiden lopputilitykset viivästyivät 34026: sunnitellusta aikataulusta. 34027: 121 34028: 34029: 34030: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 34031: päätös arviot päätös 1989 ma vaikuttaneet tekijät 34032: 1988 1989 1989 34033: miljoonaa markkaa 34034: 34035: 34036: 33.79.31 Valtionosuus kunnille 34037: erikoissairaanhoidon 34038: perustamiskustannuk- 34039: siin..................... 72 138 115 23 17 % Hankkeiden toteuttaminen viivästyi 34040: suunnitellusta aikataulusta. 34041: 34042: 33.79.33 Valtion maksuosuus yli- 34043: opistollisten keskussai- 34044: raaloiden kustannuksiin 60 55 49 6 11 % Hankkeiden toteuttaminen viivästyi 34045: suunnitellusta aikataulusta. 34046: 34047: 33.79.38 Valtionosuuden ja val- 34048: tion korvauksen loppu- 34049: erät kunnille erikoissai- 34050: raanhoidon era1s11n 34051: käyttökustannuksiin .... 3 3 2 57 % Ennen vuotta 1984 aiheutuneiden käyt- 34052: tökustannusten valtionosuusselvityksiä 34053: voitiin käsitellä siten, että valtionosuuk- 34054: sia saatiin maksatukseen arvioitua vä- 34055: hemmän. 34056: 34.50.30 Valtionosuus kunnille ja 34057: kuntainliitoille työttö- 34058: myyden lieventämiseen 842 1 145 967 178 16 % Työttömyyslain toteuttamisessa nouda- 34059: tetaan KVOL:n mukaista valtion- 34060: osuusjärjestelmää. Tähän liittyvä enna- 34061: koiden maksu perustuu kuntien ja kun- 34062: tainliittojen kullekin vuodelle laatimiin 34063: työllistämissuunnitelmiin. Työllisyyslain 34064: voimaantulon alueellisesta laajentami- 34065: sesta johtuen ei työllistämissuunnitel- 34066: mien oikeellisuutta voitu varmentaa 34067: edellisen vuoden maksatuksia hyväksi 34068: käyttäen. Vaikka ennakoiden maksua 34069: voitiinkin korjata kunnilta saatavien nel- 34070: jännesvuosiselvitysten perusteella, muo- 34071: dostui momentin määrärahan käyttö 34072: runsaat 15 % budjetoitua pienemmäksi. 34073: 34.50.61 Valtionapu työttömyy- 34074: den lieventämiseen. . . . . 293 390 336 54 14 % Lain velvoitteiden mukaista työllistämis- 34075: tä oli tulo- ja menoarviossa arvioitu voi- 34076: tavan hoitaa huomattavalta osin yksityi- 34077: selle sektorille ohjatuin tukitoimin. Vaik- 34078: ka työllistämistä toteutettiinkin erityisesti 34079: kesäkauden aikana lähes tavoitteen mu- 34080: kaisesti, jäi asetettu keskimääräinen ta- 34081: voitetaso saavuttamatta. 34082: 34.98.52 Valtion osuus työnanta- 34083: jille eräisiin merimiesten 34084: matkakustannuksiin .... 2 2 68 % Kustannukset ovat suoraan verrannolli- 34085: sia alusten ja merimiesten määrään Suo- 34086: men lipun alla. Alusten väheneminen 34087: jatkui vielä vuonna 1989. 34088: 34089: 35.45.57 Asuntosäästöpalkkiot .. 53 61 46 15 24 % ASP-palkkioita maksettiin arvioitua vä- 34090: hemmän, koska asuntojen oletettua no- 34091: peampi hintojen nousu aiheutti säästöta- 34092: voitteista luopumista. 34093: 34094: 34095: 34096: 34097: 16 300924R 34098: 122 34099: 34100: LIITE 20 34101: 34102: 34103: VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISISTÄ PERUSTEISTA ANNETUN LAIN (13.5.1931/ 34104: 168) 13 §:n 2 MOM. EDELLYTTÄMÄT VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN VUOSIKERTOMUKSET, TILINPÄÄTÖKSET 34105: JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT 34106: 34107: 34108: 34109: POSTI- JA TELELAITOS 34110: 34111: Turun Asennuspaja 34112: 34113: Vuosi 1989 oli Turun Asennuspajan 45. tOimmtavuosi. Laskutus jakautui seuraavasti: Valtion virastot ja laitok- 34114: Turun Asennuspajan pääasiallisina toimintamuotoina oli- set 41,1 Olo, yksityiset 44,5 %, sähkölaitokset 5,8% sekä 34115: vat rakennusten sähköasennustyöt, laivasähkötyöt, sähkö- kunnat ja kuntainliitot 8,6 %. 34116: linjojen rakentaminen sekä tie- ja katuvalaistustyöt. Säh- Henkilökunnan kokonaismäärä oli kertomusvuoden lo- 34117: köasennustöitä tehtiin omistussuhteiltaan ja laadultaan eri pussa 187 eli saman suuruinen kuin edellisenä vuonna. 34118: tyyppisissä rakennuskohteissa. Sähkölinjojen rakennustöi- Johtokuntaan ovat kuuluneet osastopäällikkö Niilo 34119: tä ja liikenneväylien valaistustöitä tehtiin tie- ja vesiraken- Laakso puheenjohtajana, johtaja Risto livarineo varapu- 34120: nuslaitoksille, sähkölaitoksille ja kunnille. heenjohtajana sekä jäsenenä apulaisosastopäällikkö Kari 34121: Tilikauden tuloksen heikentymiseen on vaikuttanut Rahkamo. Johtokunnan sihteerinä on toiminut rakennus- 34122: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssi ja siitä aiheutunut neuvos Seppo Westerlund ja toimitusjohtajana Matti Kal- 34123: laivatöiden tilausten pienentyminen. Vuoden 1989 liike- lio. 34124: vaihto ilman liikevaihtoveroa oli 73,1 milj. markkaa 34125: (vuonna 1988 57,5 milj. markkaa). Liikevaihtoveroton 34126: laskutus oli 73,9 milj. markkaa (69 milj. markkaa). 34127: 34128: 34129: 34130: 34131: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1989 34132: 34133: Liikevaihto ............................................................................................. . 73 082 186,09 34134: 34135: Muuttuvat kulut 34136: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 155 386,12 34137: Palkat.............................................................................. 20 885 609,22 34138: Muut muuttuvat kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 978 450,65 34139: Varastojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . --=2...:54:...:..:0_7;_46.:.=•...:.49=-------=6:.::3...:5:..:6:..:0=-...:.19::.:2::.<,....::::48 34140: Myyntikate.............................................................................................. 9 521 993,61 34141: 34142: Kiinteät kulut 34143: Palkat.............................................................................. 5 002 350,81 34144: Vuokrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 325,85 34145: Muut kiinteät kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __3::...::5:.::0:...7....:7..:::6:.::6<....4:.::6_ _..:::9...:1:..:8:::0...:443.:....::::<.•.:::12 34146: Käyttökate.............................................................................................. 341 550,49 34147: 34148: Poistot 34149: Koneista ja kalustosta ............................................................................... . 519 727.48 34150: Liikeylijäämä ........................................................................................... . 178 176,99 34151: 34152: Muut tuotot ja kulut 34153: Korkotuotot ...................................................................... . 369381,19 34154: Muut tuotot ...................................................................... . 134 697,02 34155: Muut kulut ........................................................................ . 1 748,00 502 330,21 34156: Voitto ennen korkokuluja, varauksia ja veroja .......................................................... . 324 153,22 34157: Korkokulut ............................................................................................. . 841,03 34158: Voitto ennen varauksia ja veroja ....................................................................... . 323 312,19 34159: Varausten muutos ..................................................................................... . 50 000,00 34160: Välittömät verot ........................................................................................ . 138 429,55 34161: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 134 882,64 34162: 123 34163: 34164: Tase 31.12.1989 34165: 34166: Vastaavaa 34167: Rahoitusomaisuus 34168: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 30 220,52 34169: Myyntisaamiset ................................................................... . 14 262 650,50 34170: Siirtosaamiset .................................................................... . 674 413,00 14 967 284,02 34171: 34172: Vaihto-omaisuus 34173: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 422 169,61 34174: Valmisteet/tavarat ................................................................ . 20 968 810,70 21 390 980,31 34175: 34176: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 34177: Keskeneräiset omat työt .......................................................... . 158 455,66 34178: Koneet ja kalusto ................................................................. . 1 346 325,16 34179: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 1 389 126,00 2 893 906,82 34180: 39 252 171,15 34181: 34182: 34183: Vastattavaa 34184: Vieras pääoma 34185: Lyhytaikainen 34186: Ostovelat ......................................................................... . 2 233 987,48 34187: Ennakkomaksut ................................................................... . 20 812 104,78 34188: Siirtovelat ........................................................................ . 2 665 737,90 34189: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 5 569 377,20 31 281 207,36 34190: 34191: Varaukset 34192: Varastovaraus .................................................................... . 4 028 000,00 34193: Muut varaukset ................................................................... . 1 050 000,00 5 078 000,00 34194: 34195: Oma pääoma 34196: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 2 893 906,82 34197: Rahoituspääoma .................................................................. . 135 825,67 34198: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 134 882,64 2 892 963,79 34199: 39252171,15 34200: 34201: 34202: 34203: 34204: Tilintarkastuskertomus 34205: 34206: 34207: Valtioneuvoston määrättyä 22.12.1988 meidät Turun kertomuksen tilivuodelta 1989. Näihin kertomuksiin olem- 34208: Asennuspajan tilintarkastajiksi vuodelle 1989 olemme tar- me perehtyneet. 34209: kastaneet tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tilivuo- Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien määräysten 34210: delta 1989 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuu- mukaisesti ja osoittaa ylijäämää 134 882,64 mk. 34211: dessa. Tarkastuksen aikana on meille selostettu Turun Asen- 34212: Turun Asennuspajan johtokunnan valitsemana sisäisenä nuspajan toimintaa, tilaa ja kehitystä sekä esitetty tehtä- 34213: tarkastajana on toiminut Tilintarkastustoimisto Kihlman vän suorittamiseksi tarpeelliseksi katsomamme tiedot. 34214: Oy KHT-tilintarkastaja Kari Mannerin johdolla. Tilintar- Tarkastuksen perusteella puollamme, että Turun Asen- 34215: kastustoimisto on antanut toiminnastaan erillisten kerto- nuspajan tilinpäätös vuodelta 1989 vahvistetaan. 34216: musten lisäksi 22.1.1990 päivätyn valvontatilintarkastus- 34217: 34218: Turussa 28 päivänä helmikuuta 1990 34219: 34220: 34221: Eero Ruonakangas Markku Heikkinen 34222: 124 34223: 34224: Keskusautokorjaamo 34225: 34226: Kertomusvuosi oli viimeinen tmmmtavuos1 ltsenaisena varusteluosaston tuotteiden kilpailuttaminen alensi sen 34227: Keskusautokorjaamona, sillä 14.8.1989 annetun lain Posti- tuloja ja tuotantokustannuksia ei saatu vastaavasti 34228: ja telelaitoksesta (748/89) mukaisesti Keskusautokorjaamo pienenemään, 34229: liitetään Posti- ja telelaitokseen 1.1.1990 alkaen. Koska - moottoriosaston tuotteet eivät käyneet kaupaksi, 34230: toiminta jatkuu edelleenkin, on yksikköä pyritty kehittä- - pinnoittamossa ei saatu tuotantoa kasvatettua eli tuloja 34231: mään elinkelpoisemmaksi silmällä pitäen liikelaitosuudis- lisättyä. 34232: tuksen tarpeet ja vaatimukset. Toisaalta tulos oli ennakoitua parempi, koska Posti- ja 34233: Henkilökunnan määrä oli 31.12.1989 48 henkilöä. telelaitokseen liittämisen vuoksi tilikauden lopussa kesken- 34234: Kuluneella tilikaudella tulos osoitti alijäämää 147 628,53 eräiset työt myytiin siihen hintaan, mitä tuote oli siihen 34235: mk. Tämä johtui mm. seuraavista syistä mennessä Keskusautokorjaamolle maksanut. 34236: 34237: 34238: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1989 34239: 34240: Liikevaihto ............................................................................................. . 20 157 983,78 34241: 34242: Kulut 34243: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 874 997,99 34244: Palkat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 667 082,20 34245: Vuokrat............................................................................ 1 701 671,21 34246: Muut kulut......................................................................... 2 363 891,08 34247: Varaston muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _......c.1....:5_1_4....:5....:0_7'-",2=5----=2=0_1;..:2=2'-1'-4'-'9..!..7:....::.3 34248: Käyttökate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 834,05 34249: 34250: 34251: Poistot 34252: Koneista ja kalustosta ............................................................................... . 183 462,58 34253: Tilikauden alijäämä ..................................................................................... . 147 628,53 34254: 34255: Valmistuspalkat mk 2 642 492,01 34256: 34257: 34258: Tase 31.12.1989 34259: 34260: Vastaavaa 34261: Rahoitusomaisuus 34262: Kassa ............................................................................. . 7 204,30 34263: Postisiirtotili ...................................................................... . 283 081,86 34264: Myyntisaamiset ................................................................... . 4 150 847,77 4 441 133,93 34265: 34266: Vaihto-omaisuus 34267: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 1 294 409,09 34268: Muu vaihto-omaisuus ............................................................. . 529 351,69 1 823 760,78 34269: 34270: Käyttöomaisuus 34271: Koneet ........................................................................... . 850 767,04 34272: Lisäys ............................................................................. . 330 704,81 34273: Poisto ............................................................................ . 125 279,74 34274: Kalusto ........................................................................... . 91 185,48 34275: Lisäys ............................................................................. . 128 886,75 34276: Poisto ............................................................................ . 58 182,84 1 218 081,50 34277: 7 482 976,21 34278: 34279: Vastattavaa 34280: Vieras pääoma 34281: Ostovelat ......................................................................... . 731 509,93 34282: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 263 034,39 994 544,32 34283: 34284: Oma pääoma 34285: Rahoituspääoma .................................................................. . 5 417 978,92 34286: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 1 218 081,50 34287: Tilikauden alijäämä ............................................................... . 147 628,53 6 488 431,89 34288: 7 482 976,21 34289: 125 34290: 34291: Tilintarkastuskertomus 34292: Valtioneuvoston määrääminä tilintarkastajina olemme osoittaa 147 628,53 markan alijäämää. Tilinpäätöksen laa- 34293: tarkastaneet Posti- ja telehallituksen Keskusautokorjaa- dintaperusteet ovat aiempiin vuosiin verrattuna muuttu- 34294: mon tilit vuodelta 1989. Tarkastuksen perusteella esitäm- neet siten, että keskeneräiset työt on myyty tilikauden 34295: me seuraavaa. lopussa PTH:n Autotoimen keskushallinnolle hintaan, 34296: Posti- ja telehallituksen taloushallinnon palveluyksikön jonka tuote siihen mennessä oli KAK:lle tullut maksa- 34297: tarkastusryhmä (ttr) on tarkastanut kuukausitili-ilmoituk- maan. Tilikaudelle kuuluvat töiden kustannukset on siten 34298: set sekä pistokokeellisesti tositteita. Posti- ja telehallituk- saatu veloitetuksi tilinpäätöshetkeen mennessä. Menettelyn 34299: sen autokeskuksen hallinto on suorittanut tiliaineiston vaikutus tulokseen on laskutushinnan ja keskeneräisistä 34300: asiatarkastuksen. Olemme 15.9.1989 ja 15.12.1989 tarkas- töistä aiheutuvan varaston muutoksen välinen ero suuruus- 34301: taneet Keskusautokorjaamon(KAK) kassan ja kirjanpidon luokkaa l miljoona markkaa. Saamiemme tietojen mu- 34302: tositteet. KAK:n päällikkö on tarkastanut kassan kuukau- kaan myynti on tapahtunut todennäköiseen luovutushin- 34303: sittain. taan. Aiempien vuosien tilinpäätökset on laadittu noudat- 34304: Tilinavaus on oikein suoritettu, tuloslaskelma ja tase taen erittäin suurta varovaisuuden periaatetta keskeneräis- 34305: perustuvat kirjanpitoon. Tilisaamisista ja -veloista sekä Ien töiden osalta käyttämällä esimerkiksi alhaista tuntive- 34306: vaihto- ja käyttöomaisuudesta on laadittu tase-erittely!. loitushintaa. 34307: Muutoin olemme suorittaneet tilintarkastuksen hyvän tilin- Puollamme, että tuloslaskelma ja tase oikein laadittuina 34308: tarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Tilinpäätös on vahvistetaan. 34309: laadittu voimassa olevien määräysten mukaisesti ja se 34310: 34311: Tampereella 9 päivänä helmikuuta 1990 34312: 34313: 34314: Kalevi Alestalo Seppo Akselinmäki 34315: 34316: 34317: 34318: 34319: PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLISUUS- JA LIIKETOIMINTA 34320: 34321: Valtion pukutehdas 34322: 34323: Valtion pukutehtaan 67. toimintavuosi ei kehittynyt palveluksessa 274 henkilöä, joista valmistustyöntekijöitä 34324: tavoitteeksi asetetulla tavalla. Liikevaihtoa kertyi 50,5 186 henkilöä ja kuukausipaikkaisia 88 henkilöä. 34325: milj. markkaa, joka on II ,9 "7o vähemmän kuin edellisenä Valmistustoiminta jatkui perinteisillä linjoilla painopis- 34326: vuonna. Liikevaihdosta oli puolustusvoimien ja rajavarti- teen ollessa edelleen erilaisten virkapukineiden valmistami- 34327: olaitoksen sekä niiden henkilöstön osuus 62,4 "7o. Muiden sessa. Pudotusta valmistusmäärissä tapahtui puolustusvoi- 34328: valtion laitosten osuus oli 14,2 "7o sekä muiden asiakasryh- mien, postin ja VR:n virkapukineitten kohdalla metsästys- 34329: mien osuus 23,4 "7o. ja ulkoiluvaatteiden valmistusmäärien lisääntyessä hieman 34330: Liikevaihdon pienenemisen pääsyynä voidaan pitää am- edellisvuotisesta. 34331: mattitaitoisten valmistustyöntekijöiden puutetta sekä suur- Rakennusinvestointeja ei toimintavuonna suoritettu. 34332: ta vaihtuvuutta. Valmistustyöntekijöiden määrä pieneni Merkittävin tuotannon laiteinvestointi oli housuja valmis- 34333: vuoden aikana 18 henkilöllä, joista II jäi eläkkeelle tavaan työryhmään hankittu 0,9 milj. markkaa maksanut 34334: 1.7.1989 voimaan tulleen valtion varhaiseläkelain perus- automaattikuljetin. Konekannan kulumista vastaaviin kor- 34335: teella. Poislähteneiden lisäksi vaihtui valmistustyöntekijöi- vausinvestointeihin käytettiin 1,3 milj. markkaa investoin- 34336: den määrä vuoden aikana 26 hengellä vaihtuvuusprosentin tiasteen ollessa 4,3 "7o liikevaihdosta. 34337: ollessa 12,7 "7o. Vuoden päättyessä oli Valtion pukutehtaan 34338: 34339: 34340: 34341: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1989 34342: 34343: Myyntituotot ........................................................................................... . 61 079 128,17 34344: 34345: Myynnin oikaisuerät 34346: Alennukset ....................................................................... . 111 283,35 34347: Välilliset verot. .................................................................... . 9 965 580,00 34348: Muut oikaisuerät .................................................................. . 519 674,99 10 596 538,34 34349: Liikevaihto ............................................................................................. . 50 482 589,83 34350: 126 34351: 34352: Muuttuvat kulut 34353: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 326 693,05 34354: Valmistuspalkat.................................................................... 11 782 172,41 34355: Henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 657 164,22 34356: Muut muuttuvat kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 053,81 34357: Varastojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -----'-1..:Oc.:.1.::.8..:548c..:..::.!.::•0:.:::0~___::3:.:::5:..:0::..1:...:1...:5:::3::::5:..cA.:..:::9 34358: Myyntikate.............................................................................................. 15 471 054,34 34359: 34360: Kiinteät kulut 34361: Palkat. ............................................................................ . 7 289 351,27 34362: Henkilökulut ...................................................................... . 2 133 674,04 34363: Vuokrat. .......................................................................... . 235 669,25 34364: Muut kiinteät kulut ............................................................... . 2 791 099,98 12 449 794,54 34365: Käyttökate ............................................................................................. . 3 021 259,80 34366: 34367: Poistot 34368: Rakennuksista ja rakennelmista ................................................... . 246 329,72 34369: Koneista ja kalustosta ............................................................. . 2 142 436,18 2 388 765,90 34370: Liikeylijäämä ........................................................................................... . 632 493,90 34371: 34372: Muut tuotot ja kulut 34373: Korkotuotot ...................................................................... . 524,00 34374: Muut tuotot ...................................................................... . 629 668,90 34375: Muut kulut. ....................................................................... . 667 863,24 37 670,34 34376: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 594 823,56 34377: 34378: 34379: 34380: 34381: Tase 31.12.1989 34382: 34383: Vastaavaa 34384: Rahoitusomaisuus 34385: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 4 829 129,18 34386: Myyntisaamiset ................................................................... . 3 922 971,48 34387: Siirtosaamiset .................................................................... . 180 000,00 8 932 100,66 34388: 34389: Vaihto-omaisuus 34390: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 7 700 422,01 34391: Valmisteet ........................................................................ . 8 050 726,75 34392: Keskenerä iset työt ................................................................ . 927 488,00 16 678 636,76 34393: 34394: Käyttöomaisuuus 34395: Maa-alue ......................................................................... . 43 500,00 34396: Rakennukset ja rakennelmat ...................................................... . 7 280 675,02 34397: Koneet ja kalusto ................................................................. . 4 999 017,76 34398: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 11 100,00 12 334 292,78 34399: 37 945 030,20 34400: 34401: 34402: Vastattavaa 34403: Vieras pääoma 34404: Lyhytaikainen 34405: Ostovelat ......................................................................... . 1 573 513,32 34406: Siirtovelat ........................................................................ . 883 532,78 34407: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 1 768 660,91 4 225 707,01 34408: 34409: Oma pääoma 34410: Rahoituspääoma .................................................................. . 20 790 206,85 34411: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 12 334 292,78 34412: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 594 823,56 33 719 323,19 34413: 37 945 030,20 34414: 127 34415: 34416: Tilintarkastuskertomus 34417: Valtioneuvoston valittua meidät Valtion pukutehtaan kastuksissa olemme todenneet omaisuusmäärien olleen yh- 34418: tilintarkastajiksi vuodeksi 1989 olemme suorittaneet tämän täpitävät kirjanpidon kanssa. 34419: tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa. Omaisuustaseessa esitetyt erät olemme todenneet oikein 34420: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan kirjanpi- arvostetuiksi voimassa olevien määräysten mukaisesti. 34421: toa ja hallintoa sekä seuranneet tehtaan tuotanto- ja Käyttöomaisuudesta suoritetut poistot on tehty valtiova- 34422: myyntitoimintaa. Olemme lukeneet johtokunnan kokous- rainministeriön määräämien perusteiden mukaisesti. 34423: ten pöytäkirjat ja tehtaan toimintakertomuksen. Tilisaatavat ja tilivelat on tilinpäätöksessä otettu huo- 34424: Vuoden 1989 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen mioon oikeamääräisinä. Saatavien perintää on hoidettu 34425: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti. Kirjanpidon asianmukaisesti. 34426: viennit perustuvat asianmukaisiin ja hyväksyttäviin tosit- Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta ja sen 34427: teisiin. osoittama ylijäämä on 594 823,56 markkaa. 34428: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on asianmu- Edellä esitetyn perusteella ja kun tehtaan toimintaa on 34429: kaisesti suoritettu ja että postisiirtotilin saldo 31.12.1989 käsityksemme mukaan johdettu ja hoidettu huolella ja 34430: on ollut Postipankin antaman tiliotteen mukainen. asiantuntemuksella ehdotamme, että Valtion pukutehtaan 34431: Varastojen ja muun omaisuuden pistokokeellisissa tar- tilinpäätös vuodelta 1989 vahvistetaan. 34432: 34433: Hämeenlinnassa tammikuun 26 päivänä 1990 34434: 34435: 34436: Ilmari Puukko Markku Leikoski 34437: 34438: 34439: 34440: 34441: Vammaskosken tehdas 34442: 34443: Vuosi 1989 oli tehtaan 47. toimintavuosi. Taloudellinen 7,7 milj. markkaa. Varausten muutoksista puhdistettu 34444: kehitys vuoden aikana on ollut välttävä. Kuluneelle vuo- käyttökate oli 5,1 milj. markkaa eli 5,4% liikevaihdosta. 34445: delle oli oleellista kannattavuuden parantamiseen valmiuk- Puolustusministeriön asettama tavoite oli 6 %. 34446: sia luovan tuottavuusprojektin jatkaminen. Tilikauden ylijäämä oli 4,2 milj. markkaa. Varausten 34447: Puolustusvoimien töiden pääosan muodostivat ammus- muutoksista puhdistettu tulos oli 1,6 milj. markkaa. Puo- 34448: kuorten ja komponenttien puristus- ja koneistustyöt. lustusministeriön asettama tavoite oli 2,6 milj. markkaa. 34449: Aseyksikön työt käsittivät raskaiden tykkien modernisoin- Henkilöstön määrä vuoden alun lukemasta 333 laski 319 34450: tia, panssarivaunujen perushuoltoa ja moottoreiden kor- henkilöön vuoden lopussa sisältäen myös määräaikaiset. 34451: jausta. Henkilöstön määrä oli keskimäärin 324 henkilöä vuoden 34452: Tiehöyliä Iaskuteitiin TVH:lle, kunnille ja yksityisille aikana. 34453: urakoitsijoille yhteensä 34 kpl (vuonna 1988 42 kpl). Tehtaan johtokunnan puheenjohtajana jatkoi toimitus- 34454: Kaivureita laskutettiin yhteensä 47 kpl (55 kpl). Viennin johtaja Jorma Eloranta. Muina johtokunnan jäseninä 34455: osuus, 7,2 o/o liikevaihdosta, koostui tiehöylistä, kaivureis- olivat varapuheenjohtajana kenraaliluutnantti Raimo 34456: ta ja hitsatuista rakenteista. Penttinen, eversti Asko SivuJa, toimitusjohtaja Eino Petä- 34457: Tehtaan liikevaihto oli 95 milj. markkaa, jossa oli jäniemi ja hallitusneuvos Pentti Heikkilä, joka myös toimi 34458: laskua 3,7% edellisestä vuodesta. Valtion tulo- ja menoar- johtokunnan sihteerinä. 34459: viossa asetettu tavoite 101 milj. markkaa ei täyttynyt. Tehtaan toimitusjohtajana toimi insinööri, ekonomi 34460: Puolustusvoimien osuus laskutuksesta oli 51 % (54%) ja Markku Murto. 34461: valtion osuus yhteensä 71 % (72 %). Käyttökatetta kertyi 34462: 34463: 34464: 34465: 34466: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1989 34467: 34468: Myyntituotot ........................................................................................... . 112 405 633,12 34469: 34470: Myynnin oikaisuerät 34471: Alennukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 584,32 34472: Välilliset verot...................................................................... 17 075 333,00 34473: Muut oikaisuerät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ___:4.::.5....:1.::.3.::.3<.::,2:.::0__ -....:1:..:.7....:3::.:6:.:6:..:0::.:5:.:0cc,5=2 34474: Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 039 582,60 34475: 128 34476: 34477: Kulut 34478: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 942 122,55 34479: Valmistuspalkat.................................................................... 12 632 716,43 34480: Muut palkat........................................................................ 21 287 968,74 34481: Muut henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 524 351,63 34482: Vuokrat............................................................................ 145 249,52 34483: Muut kulut......................................................................... 7 737 551,24 34484: Valmistus omaan käyttöön......................................................... 4 659 471,99 34485: Varastojen muutos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __5"-"2-'-7;:..5...:6c..7..:.6,'-'88~----=8"-7--'3:.:3c..:4...:8:..:1c..:1.L.:,2::....:4 34486: Käyttökate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 704 771,36 34487: 34488: Poistot 34489: Rakennuksista ja rakennelmista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 876 506,50 34490: Koneista ja kalustosta.............................................................. 2 881 416,51 34491: Aineettomista oikeuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---=2:::.5...:1c..:1:::.5!.:,2:..:1_ __:3c..7:...:8::::3c..0::.:3::::8:..c,22= 34492: Liikeylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 921 733,14 34493: 34494: Muut tuotot ja kulut 34495: Korkotuotot ...................................................................... . 47 124,84 34496: Muut tuotot ...................................................................... . 549 954,49 34497: Muut kulut. ....................................................................... . 325 697,98 + 271 381,35 34498: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 4 193 114,49 34499: 34500: 34501: 34502: 34503: Tase 31.12.1989 34504: 34505: Vastaavaa 34506: Rahoitusomaisuus 34507: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 788 455,11 34508: Myyntisaamiset ................................................................... . 37 635 461,50 34509: Ennakkomaksut ................................................................... . 50 000,00 34510: Siirtosaamiset .................................................................... . 290 957,00 38 764 873,61 34511: 34512: Vaihto-omaisuus 34513: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 5 711 552,67 34514: Valmisteet ........................................................................ . 11 410 543,50 17 122 096,17 34515: 34516: Käyttöomaisuus 34517: Maa-alueet ....................................................................... . 35 000,00 34518: Rakennukset ja rakennelmat ...................................................... . 13 800 594,25 34519: Koneet ja kalusto ................................................................. . 8 858 074,34 34520: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 52 300,00 34521: Aineettomat oikeudet ............................................................. . 87 035,24 22 833 003,83 34522: 78 719 973,61 34523: 34524: 34525: Vastattavaa 34526: 34527: Vieras pääoma 34528: Lyhytaikainen 34529: Ostovelat ......................................................................... . 4 266 811,61 34530: Siirtovelat ........................................................................ . 5 427 229,83 34531: Muut lyhytaikaiset velat. .......................................................... . 3 018 485,00 12 712 526,44 34532: 34533: Oma pääoma 34534: Käyttöomaisuuspääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 833 003,83 34535: Rahoituspääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 981 328,85 34536: Tilikauden ylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _4_1_9_c:3_1_1_4_._.4_9:...___ 34537: 43.:._1-::7_4_44_3'-=,3_4_--::6:-::6--:0:-=0-=7...,44:-=':7_._,1'-':-7 34538: 78 719 973,61 34539: 129 34540: 34541: Tilintarkastuskertomus 34542: Valtioneuvoston valittua meidät joulukuun 15 päivänä Poistot tehtaan liiketoiminnassa käytössä olevasta käyt- 34543: 1988 tekemällään päätöksellä Vammaskosken tehtaan tilin- töomaisuudesta on tehty tehtaalle hyväksytyn poistosuun- 34544: tarkastajiksi vuodeksi 1989 olemme suorittaneet tämän nitelman mukaisesti. 34545: tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa. Tehtaan toimintakertomuksesta ilmenevät ammuslabo- 34546: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallin- ratorion kone- ja laitehankintakustannukset eivät maan- 34547: toa, hoitoa ja kirjanpitoa. Lisäksi olemme lukeneet johto- puolustusinvestointina sisälly taseen käyttöomaisuuteen. 34548: kunnan kokousten pöytäkirjat ja tehtaan toiminnasta laa- Tilisaatavat ja tilivelat on merkitty tileihin myynti- ja 34549: ditun vuosikertomuksen. ostoreskontran mukaisina. Saatavien perintää on hoidettu 34550: Tilinavaus on oikein suoritettu edellisen vuoden tilinpää- asianmukaisesti. 34551: tökseen perustuen. Kirjanpidon viennit perustuvat asian- Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 4 193 114,49 markkaa ja 34552: mukaisiin ja hyväksyttäviin tositteisiin. on oikein johdettu kirjanpidosta. 34553: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suoritettu Edellä olevaan viitaten ja kun tehdasta saamamme 34554: puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön mukai- käsityksen mukaan on hoidettu huolellisesti ja asiantunte- 34555: sesti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1989 ollut muksella, ehdotamme, että Vammaskosken tehtaan tilin- 34556: siirtokonttorin tiliotteen mukainen. Pistokokeellisissa va- päätös vuodelta 1989 vahvistettaisiin. 34557: rastojen tarkastuksissa olemme todenneet omaisuusmää- 34558: rien olleen yhtäpitävät varastokirjanpidon kanssa. 34559: 34560: Vammalassa 25 päivänä tammikuuta 1990 34561: 34562: 34563: Eero Hjorth Raimo Ahola 34564: 34565: 34566: 34567: 34568: Lapuan patruunatehdas 34569: 34570: Vuosi 1989 oli tehtaan 66. toimintavuosi. Tehtaan vero- Tehtaan palveluksessa oli vuoden lopussa 393 (453) henki- 34571: ton laskutus oli 112 milj. markkaa, jossa oli lisäystä löä. Vuoden aikana investoitiin koneisiin ja laitteisiin 5 34572: edelliseen vuoteen 10,5 milj. markkaa eli 10 OJo. Valtion milj. markkaa. Rakennusinvestointeja ei vuonna 1989 34573: osuus laskutuksesta oli 58 OJo (vuonna 1988 58,5 OJo), koti- ollut. Tehtaan tulos oli hyvä. Ylijäämä täysien poistojen 34574: maan siviilimyynnin osuus 28 OJo (26 OJo) ja viennin osuus jälkeen oli 9,4 milj. markkaa. 34575: 14 OJo (15,5 OJo). Tehtaan johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana toimi- 34576: Laskutuksesta 80,5 OJo (79,2 OJo) koostui patruunoista ja tusjohtaja Carl G. Nordman, varapuheenjohtajana piiri- 34577: niiden osista. Ketjujen osuus oli 12,5 OJo (13,2 OJo) sekä toimitsija Juhani Raudasoja sekä jäseninä kenraalimajuri 34578: pohjanallien, sytyttimien, erilaisten koneistus- ja pintakä- Hans Christensen, insinöörikenraalimajuri Raimo Issakai- 34579: sittelytöiden sekä romun osuus 7 OJo (7 ,6 OJo) kokonaislas- nen ja hallitusneuvos Ilpo Kauhanen. 34580: kutuksesta. Toimitusjohtajana oli Dl Markku Nöyränen. 34581: Tilauskanta oli vuoden lopussa 60,4 milj. markkaa. 34582: 34583: 34584: 34585: 34586: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1989 34587: 34588: Myyntituotot. .......................................................................................... . 130 810 488,11 34589: 34590: Myynnin oikaisuerät 34591: Alennukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780 342.49 34592: Luottotappiot...................................................................... 416 142,75 34593: Välilliset verot...................................................................... 18 795 954,00 34594: Muut oikaisuerät................................................................... _ _:_1..=3::.8::.5...:.7...:.1::.5•c.:1::.5_ _::.2...:.1_,3:.:.7..:::8~1:.::54:...:.c:,3~9 34595: Liikevaihto.............................................................................................. 109 432 333,72 34596: 34597: 17 300924R 34598: 130 34599: 34600: Kulut 34601: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 864 836,84 34602: Valmistuspalkat.................................................................... 14 690 460,61 34603: Muut palkat........................................................................ 21 441 361,32 34604: Muut henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 872 102,53 34605: Vuokrat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 915,37 34606: Muut varsinaiset kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 036 849,27 34607: Valmistus omaan käyttöön......................................................... 2 152 840,95 34608: Varastojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . --'2::....:.0..:.60::....:.9..:.50"'-' '-'08.;;__..=9..:.1_:9:.:5.:::2....:6:..:3:.:5.!.C,0:.:..7 34609: Käyttökate.............................................................................................. 17 479 698,65 34610: 34611: Poistot 34612: Rakennuksista..................................................................... 1 518 541,00 34613: Koneista ja kalustosta.............................................................. 6 802 443,92 34614: Aineettarnasta käyttöomaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _....:1..::6.::.0-=58:.::..:.1!.;'00:.;:__ __:8~48.:.:::.:1~56=5:.c,9=2 34615: Liikeylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 998 132,73 34616: 34617: Muut tuotot ja kulut 34618: Korkotuotot ...................................................................... . 44 590,85 34619: Muut tuotot ...................................................................... . 490 837,54 34620: Muut kulut ........................................................................ . 131 970,02 + 403 458,37 34621: Tulos ennen korkoja ja veroja .......................................................................... . 9 401 591 '10 34622: Korkokulut ............................................................................................. . 4 198,95 34623: Verot .................................................................................................. . 1 316,05 34624: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 9 396 076,10 34625: 34626: 34627: 34628: 34629: Tase 31.12.1989 34630: 34631: Vastaavaa 34632: Rahoitusomaisuus 34633: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 8 418 858,92 34634: Myyntisaamiset ................................................................... . 21 199 859,95 34635: Ennakkomaksut ................................................................... . 4 447 169,91 34636: Siirtosaamiset .................................................................... . 509 579,15 34 575 467,93 34637: 34638: Vaihto-omaisuus 34639: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 8 440 497,87 34640: Valmisteet ........................................................................ . 24 545 739,94 32 986 237,81 34641: 34642: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 34643: Maa-alueet ....................................................................... . 644 545,00 34644: Rakennukset ...................................................................... . 23 458 657,00 34645: Koneet ja kalusto ................................................................. . 15 872 370,00 34646: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 1 164 421,00 34647: Aineettomat oikeudet ............................................................. . 374 692,00 41 514 685,00 34648: 109 076 390,74 34649: 34650: 34651: Vastattavaa 34652: Vieras pääoma 34653: Lyhytaikainen 34654: Ostovelat ......................................................................... . 3 289 261,85 34655: Ennakkomaksut ................................................................... . 2 108,50 34656: Siirtovelat ........................................................................ . 7 720 092,28 11 011 462,63 34657: 34658: Oma pääoma 34659: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 41 514 685,00 34660: Rahoituspääoma .................................................................. . 47 154 167,01 34661: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 9 396 076,10 98 064 928,11 34662: 109 076 390,74 34663: 131 34664: 34665: Tilintarkastuskertomus 34666: Valtioneuvoston valittua meidät 15.12.1988 tekemällään puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön mukai- 34667: päätöksellä Lapuan patruunatehtaan tilintarkastajiksi vuo- sesti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1989 ollut 34668: deksi 1989 olemme suorittaneet tämän tehtävän ja esitäm- Postipankin tiliotteen mukainen. Taseen mukainen vaihto- 34669: me tarkastuksen tuloksena seuraavaa. omaisuuden määrä on yhtäpitävä varastokirjanpidon kans- 34670: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallin- sa. 34671: toa, hoitoa ja kirjanpitoa. Lisäksi olemme lukeneet johto- Poistot käyttöomaisuudesta on tehty voimassa olevien 34672: kunnan kokousten pöytäkirjat sekä tehtaan toiminnasta ohjeiden mukaisesti. Myyntisaamiset ja ostovelat on mer- 34673: annetun toimintakertomuksen. kitty kirjanpitoon myynti- ja ostoreskontran mukaisesti. 34674: Vuoden 1989 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen Tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 9 396 076,10 mark- 34675: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Kirjanpidon kaa, on oikein johdettu kirjanpidosta. 34676: viennit ovat perustuneet asianmukaisiin ja hyväksyttäviin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että Lapuan 34677: tositteisiin. patruunatehtaan tilinpäätös vuodelta 1989 vahvistettaisiin. 34678: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suoritettu 34679: 34680: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta !990 34681: 34682: 34683: Pertti Suokas Timo Norbäck 34684: 34685: 34686: 34687: 34688: VALTION MARGARIINITEHDAS 34689: 34690: Kertomusvuoden aikana myytiin maassamme margarii- Kotimaisen raaka-aineen käyttö margamnm raaka- 34691: nia yhteensä 39,8 milj. kiloa, jossa oli edelliseen vuoteen aineena on jatkuvasti lisääntynyt. Sen osuus Valtion mar- 34692: verrattuna lisäystä II OJo. Vähittäiskaupassa myytävien gariinitehtaan valmistamien margariinien raaka-aineista oli 34693: margariinien ja kevytlevitteiden määrä oli 30,5 milj. kiloa, kertomusvuonna yli 90 OJo. 34694: jossa oli lisäystä 15 0Jo. Ravintorasvavalmisteiden myynti Suomessa vuosina 34695: Ruokaöljyjä myytiin yhteensä II ,88 milj. litraa, eli 1980-1989 oli seuraava: 34696: 0,6 OJo vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kotimaisten 34697: öljykasvien viljelyala oli noin 70 900 hehtaaria ja sadon 34698: määrä oli arviolta noin 120 miljoonaa kiloa. 34699: 34700: 34701: 34702: 34703: Vuosi Margariini Voi Voi-kasviöljyseos Yhteensä 34704: + kevyt + kevyt 34705: milj. kg/ milj. kg/ milj. kg/ milj. kg/ 34706: kg asukas kg asukas kg asukas kg asukas 34707: 34708: 1980 ......................... 37,2 7,8 54,0 11,3 2,8 0,6 94,0 19.7 34709: 1985 ......................... 34,7 7,1 52,5 10.7 8,2 1.7 95,4 19,5 34710: 1988 ......................... 35,9 7,3 33,9 6,9 10,3 2,1 80,1 16,3 34711: 1989 ......................... 39,8 8,0 31,3 6,3 10,3 2,1 81,4 16.4 34712: 34713: 34714: Valtion margariinitehtaan myynnin ja liikevaihdon kehitys: sekä erilaiset leipomoiden ja suurtalouksien käyttöön tar- 34715: koitetut margariini! ja rasvat sekä kasviöljyt suurkuluttaja- 34716: pakkauksissa. 34717: Vuosi Myynti Liikevaihto Tehtaan myynnin volyymissa tapahtui kasvua edelliseen 34718: 1 000 kg milj. mk 34719: vuoteen verrattuna. Kilomääräinen myynti kasvoi 15,4 OJo. 34720: 1980 ......... ······· ...... . 2 486 19,0 Tehtaan johtokuntaan ovat kertomusvuoden aikana 34721: 1985 ...................... . 3 048 11 32,5 kuuluneet puheenjohtajana hallitusneuvos Pauli Nummela 34722: 1988 ...................... . 2 021 21.4 ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Iiro Viinanen sekä 34723: 1989 ...................... . 2 331 24,6 jäseninä finanssineuvos Pertti Kohi, puolustusasiainneuvos 34724: Erkki Rantanen ja neuvotteleva virkamies Antero Tuomi- 34725: 11 34726: Sisältää 200 000 kg vientimargariinia. nen. 34727: Toimitusjohtajana on ollut Risto Majala ja muina johto- 34728: Tehtaan tuotanto-ohjelmassa ovat kertomusvuoden ai- ryhmän jäseninä tuotantopäällikkö Paavo Taivainen ja 34729: kana olleet Sole- ja Herkku-margariini sekä Sole-soija-, talouspäällikkö Taisto Heikkinen sekä 11.9.1989 lukien 34730: -rypsi- ja -auringonkukkaöljy vähittäismyyntipakkauksissa talouspäällikön sijaisena Vesa Vattulainen. 34731: 132 34732: 34733: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1989 34734: 34735: Myyntituotot ........................................................................................... . 30 556 291,40 34736: Myynnin oikaisuerät 34737: Alennukset ....................................................................... . 1 205 108,08 34738: Luottotappiot ..................................................................... . 16 036,00 34739: Välilliset verot. .................................................................... . 4 714 555,00 5 935 699,08 34740: Liikevaihto ............................................................................................. . 24 620 592,32 34741: 34742: Kulut 34743: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 405 812,46 34744: Palkat.............................................................................. 2 172 473,22 34745: Vuokrat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 087,59 34746: Muut kulut......................................................................... 3 643 239,26 34747: Varastojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _:_1-=0.::57.:.....=2:::3=.2•<.::2=2'----'=2:..:4...:2::::3:::6...:3::::8:.::0"-'3"-' 34748: , -1 34749: Käyttökate.............................................................................................. 384 212,01 34750: 34751: Poistot 34752: Rakennuksista .................................................................... . 19 177,14 34753: Koneista ja kalustosta ............................................................. . 376 079,05 395 256,19 34754: Liikealijäämä ........................................................................................... . - 11 044,18 34755: 34756: Muut tuotot ja kulut 34757: Korkotuotot ...................................................................... . 9 929,00 34758: Muut tuotot ...................................................................... . 81 165,26 91 094,26 34759: 80 050,08 34760: Välittömät verot ........................................................................................ . 7 252,15 34761: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 72 797,93 34762: 34763: Valmistuspalkat mk 499 284,88 34764: 34765: 34766: 34767: 34768: Tase 31.12.1989 34769: 34770: Vastaavaa 34771: Rahoitusomaisuus 34772: Rahat ............................................................................. . 9,45 34773: Myyntisaamiset ................................................................... . 5 870 436,35 34774: Muut rahoitusvarat ............................................................... . 1 216 492,88 7 086 938,68 34775: 34776: Vaihto-omaisuus 34777: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 1 187 688.71 34778: Valmisteet ........................................................................ . 1 232 424,33 2 420 113,04 34779: 34780: Käyttöomaisuus 34781: Rakennukset ...................................................................... . 477 537,50 34782: Koneet ja kalusto ................................................................. . 1 415 377,88 34783: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 2 250,00 1 895 165,38 34784: 11 402 217,10 34785: 34786: 34787: Vastattavaa 34788: Vieras pääoma 34789: Lyhytaikainen 34790: Ostovelat ......................................................................... . 2 360 838,12 34791: Siirtovelat ........................................................................ . 531 409.49 34792: Saadut hankintaennakot .......................................................... . 415 875,95 34793: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 95 058,77 3 403 182,33 34794: 34795: Oma pääoma 34796: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 1 895 165,38 34797: Rahoituspääoma .................................................................. . 6 031 071,46 34798: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 72 797,93 7 999 034,77 34799: 11 402 217,10 34800: 133 34801: 34802: Tilintarkastuskertomus 34803: Valtioneuvoston määrättyä meidät 15.12.1988 Valtion to1m1ttamastaan tarkastuksesta 19.2.1990 päivätyn kerto- 34804: margariinitehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1989 esitäm- muksen, johon olemme perehtyneet. 34805: me tehtävän hoidettuamme seuraavaa. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 72 797,93 markkaa. 34806: Tarkastus on toimitettu hyvän tilintarkastustavan mu- Vaihto-omaisuudesta on kirjattu ennakkokuluksi 34807: kaisessa laajuudessa. Olemme perehtyneet tehtaan toimin- 151 430,48 markkaa. Tilinpäätös on laadittu voimassa 34808: taan ja tilaan vuosikertomuksen, muun asiakirja-aineiston olevien säännösten ja hallinnollisten määräysten mukaan 34809: sekä tehtaan toimihenkilöiltä suullisesti saatujen selvitysten ja johdettu oikein kirjanpidosta. 34810: avulla. Valtion margariinitehtaan johtokunnan valitsema Edellä sanotun perusteella ehdotamme, että Valtion 34811: valvontatilintarkastaja HTM Reino J. Kokki on antanut margariinitehtaan tilinpäätös vuodelta 1989 vahvistetaan. 34812: 34813: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990 34814: 34815: 34816: Aarne Hynönen Olli Rekola Jouko Siren 34817: 134 34818: 34819: LIITE 21 34820: 34821: 34822: VALTIONTAKUUKESKUKSEN TULOSLASKELMAT JA TASEET VUONNA 1989 34823: 34824: 34825: 34826: 34827: Vientitakuurahasto 34828: 34829: 34830: 34831: Tuloslaskelma 1010-3101201989 34832: 34833: Takuumaksutuotot 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 97 957 716,56 34834: 34835: 34836: 34837: 34838: Hallintokulut 34839: Palkat ja palkkiot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 12 375 779,99 34840: 34841: 34842: 34843: Huoneistokulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 440 640,65 34844: 34845: 34846: 34847: Muut hallintokulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 154 759,71 34848: 34849: 34850: 34851: 34852: 18 971 180,35 34853: 34854: 34855: 34856: Muut tuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - 99 236,01 - 18 871 944,34 34857: 34858: 34859: 34860: 34861: Takausmaksukate 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 79 085 772,22 34862: 34863: Korvaukset ja takaisinperintätuotot 34864: Suoritetut takuukorvaukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 533 754 259,82 34865: 34866: 34867: 34868: Takaisinperintätuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -156 266 264,86 -377 487 994,96 34869: 34870: 34871: 34872: 34873: Tilikauden alijäämä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 298 402 222,74 34874: 34875: 34876: 34877: 34878: Tase 3101201989 34879: Vastaavaa 34880: Sijoittamattomat varat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 273 897 063,21 34881: 34882: 34883: 34884: Rahat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 000,00 34885: 34886: 34887: 34888: Ennakot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 123 002,00 34889: 34890: 34891: 34892: 34893: Siirtosaamiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 69 290,64 34894: 34895: 34896: 34897: Arvopaperit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 34 050,00 34898: 34899: 34900: 34901: 34902: 274 124 405,85 34903: 34904: 34905: 34906: 34907: Vastattavaa 34908: Siirtovelat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 169 581 323,21 34909: 34910: 34911: 34912: Vientitakuurahasto 10101989 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 251 945 305,38 34913: 34914: 34915: 34916: Siirto rahastoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 + 151 000 000,00 34917: 34918: 34919: 34920: Tilikauden alijäämä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -298 402 222,74 104 543 082,64 34921: 34922: 34923: 34924: 34925: 274 124 405,85 34926: 135 34927: 34928: Valtiontakausrahasto 34929: 34930: 34931: 34932: 34933: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1989 34934: 34935: Takausmaksutuotot ................................................................. . 10 862 156,86 34936: Takuumaksutuotot .................................................................. . 1 775 760.75 12 637 917,61 34937: Hallintokulut 34938: Palkat ja palkkiot .................................................................. . 5 425 197,05 34939: Huoneistokulut ................................................................... . 881 971,80 34940: Muut hallintokulut ................................................................ . 2 558 344,17 34941: 8 865 513,02 34942: Muut tuotot ...................................................................... . - 50 751.73 - 8 814 761,29 34943: Takausmaksukate ...................................................................................... . 3 823 156,32 34944: 34945: Korvaukset ja takautumistuotot 34946: Suoritetut takauskorvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 417 158 718,56 34947: Taka utu misoikeuteen perustuvat tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -__.:4.::.04..:....:7-=8=2-=6:.:9:..:7.!.,5:..1:...__-__.:1..=2...:3:.:7_:6_:0:::2:..1:..!.,.::.::05 34948: Tilikauden alijäämä...................................................................................... 8 552 864,73 34949: 34950: 34951: 34952: 34953: Tase 31.12.1989 34954: Vastaavaa 34955: Sijoittamattomat varat ............................................................................... . 9 782 396,81 34956: Rahat ................................................................................................ . 3 000,00 34957: Ennakot ............................................................................................. . 28 000,00 34958: Siirtosaamiset ....................................................................................... . 61 868,00 34959: Arvopaperit. ......................................................................................... . 78 103,00 34960: 9 953 367,81 34961: 34962: Vastattavaa 34963: Siirtovelat .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400 159,98 34964: Valtiontakausrahasto 1.1.1989 .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. . 18 106 072,56 34965: Tilikauden alijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _-_.:..8....:5..:.5.cc2....:8..:.64..c..c...7....:3_ _...:;9_5::..;53:...:....:2::.:0:.:7.!.,83= 34966: 9 953 367,81 34967: 34968: 34969: 34970: 34971: Valtiontakuukeskuksen vastuut 31.12.1989 34972: 34973: Vientitakuurahasto 34974: Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu ...................................... . 20 019 611 000,00 34975: Tästä vastuusta, joka perustuu vuonna 1989 tehtyyn maksusopimukseen 34976: - valmistusaikaiset R-takuut ................................................................... . 952 153 530,00 34977: ja vastuuta, joka perustuu erilliseen korvauspäätökseen 34978: - toimituksen jälkeiset R-takuut ................................................................ . 420 646 658,60 34979: Vientitakuurahaston osuus velkojen vakauttamisen kohteena olevista saatavista 31.12.1989 ........ . 600 830 000,00 34980: 34981: Valtiontakausrahasto 34982: Takausvastuu .................................................................................... . 1 536 897 803,44 34983: josta maksukyvyttömäksi todettujen osuus ....................................................... . 410 216 051,92 34984: Tästä vastuuta, joka perustuu vuonna 1989 tehtyyn maksusopimukseen ......................... . 409 182 466.70 34985: Vastuu M-takuista ............................................................................... . 194 380 000,00 34986: 34987: Vastuut pääomineen ilman korkoja. 34988: Takuuvastuun ulkomaanrahan määräiset luotot myöntämispäivänä noteeratun SP:n ostokurssin mukaan. 34989: Takausvastuun ulkomaanrahan määräiset luotot sitoumuspäivänä noteeratun SP:n myyntikurssin mukaan. 34990: VALTION TILINPÄÄTÖS 34991: LIITTEINEEN 34992: VUODELTA 34993: 34994: 34995: 1989 34996: 34997: 34998: STATSBOKSLUTET JÄMTE 34999: BILAGOR 35000: Fö R AR 35001: 35002: 35003: 1989 35004: 35005: 35006: 35007: 35008: VALTIOKONTTORI 35009: ISSN 0356-2727 35010: 35011: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus 35012: SISÄLLYS - INNEHALL 35013: Sivu 35014: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1989 - Sammandrag av 35015: bokslutet av statens budgethushällning för är 1989.......................................... 5 35016: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta - Sammandrag av statsförslagets 35017: förverkligande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 35018: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta - Sammandrag av den administrativa balansen . . . 7 35019: Valtion tilinpäätös - Statsbokslutet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 35020: Tulo- ja menoarvion toteutuminen - Statsförslagets förverkligande. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 35021: Hallinnollinen tase - Administrativ balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 35022: Tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet - 35023: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar........................ 185 35024: Liitteet - Bilagor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 35025: Selostus tulorästeistä - Relation angäende inkomstrester.............................. 197 35026: Selostus menorästeistä - Relation angäende utgiftsrester . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 35027: Selostus siirretyistä määrärahoista - Relation angående reserverade anslag............ 219 35028: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet - 35029: Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och balansräknin- 35030: gar..................................................................................... 277 35031: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet - Statens affärsverkens resultat- och 35032: balansräkningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297 35033: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta - Utredning 35034: över utgivna Iän och annan inkomstbringande egendom . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 35035: Selvitys valtion velasta - Utredning över statsskulden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 35036: Luettelo valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Förteckning över statens garanti- 35037: och andra förbindelser.................................................................. 313 35038: 35039: 35040: 35041: 35042: 481307K 35043: YHDISTELMÄ VALTION BUDJETTI- 35044: TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ 35045: VUODELTA 35046: 1989 35047: 35048: 35049: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV 35050: STATENS BUDGETHUSHALLNING 35051: FÖR AR 35052: 1989 35053: 6 35054: 35055: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta vuodelta 1989 35056: Sammandrag av statsförslagets förverkligande för år 1989 35057: 35058: 35059: 35060: 35061: Yhdistelmä - Sammandrag 35062: Tulo- ja meno- 35063: arvion mukaan Tilinpäätöksen 35064: Enligt stats- mukaan 35065: förslaget Enligt bokslutet 35066: Tulot - lnkomster .................................................................. . 131 913 731 113 134 828 444 879,53 35067: Menot - Utgifter ................................................................... . 129 987 951 213 129 459 250 998,00 35068: Ylijäämä - Överskott 1 925 779 900 5 369 193 881,53 35069: 35070: 35071: 35072: Tulot - lnkomster 35073: Os. - Avd. 35074: 11 Verot ja veronluontaiset tulot - Skatter och inkomster av skattenatur .. 114 385 400 000 116 048 576 686,48 35075: 12 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur .......................... . 10 127 403 113 10 804 542 501,32 35076: 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset - Ränteinkomster och bokföring av 35077: vinster .................................................................. . 2 980 200 000 3 422 694 610,91 35078: 14 Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset - Statens 35079: affärsdrivande ämbetsverk och inrättningar ............................. . 2 369 528 000 2 381 975 663,76 35080: 15 Lainat- Lån ........................................................... . 2 051 200 000 2 170 655 417,06 35081: Tulot yhteensä - Summa inkomster 131 913 731113 134 828 444 879,53 35082: 35083: 35084: 35085: Menot - Utgifter 35086: Pl. - Ht. 35087: 21 Tasavallan Presidentti - Republikens President ........................ . 14 935 000 13 925 916,92 35088: 22 Eduskunta - Riksdagen ............................................... .. 197 032 000 196 594 007,67 35089: 23 Valtioneuvosto - Statsrådet ........................................... . 155 511 000 153 114 390,75 35090: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala - Utrikesministeriets förvaltnings- 35091: område ................................................................. . 4040 892 000 4 031 870 104,63 35092: 25 Oikeusministeriön hallinnonala - Justitieministeriets förvaltningsom- 35093: råde .................................................................... . 1 619 064 000 1 601 664 556,49 35094: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala - lnrikesministeriets förvaltnings- 35095: område ................................................................. . 4 340 438 000 4 368 835 429,44 35096: 27 Puolustusministeriön hallinnonala - Försvarsministeriets förvaltnings- 35097: område ................................................................. . 6 949 365 000 6 852 221 743,43 35098: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala - Finansministeriets förvaltnings- 35099: område ................................................................. . 10 176 621 000 10 173 959 790,85 35100: 29 Opetusministeriön hallinnonala - Undervisningsministeriets förvalt- 35101: ningsområde ............................................................ . 22 974 360 600 23 144 418 059,49 35102: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala - Jord- och skogsbruks- 35103: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 10 025 331 000 9 976 121 295,46 35104: 31 Liikenneministeriön hallinnonala - Trafikministeriets förvaltningsom- 35105: råde .................................................................... . 10 897 042 000 10 710 705 587,48 35106: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala - Handels- och industri- 35107: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 4 622 770 000 4 560 680 006,81 35108: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala - Social- och hälsovårds- 35109: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 34 998 936 413 34 585 610 914,40 35110: 34 Työvoimaministeriön hallinnonala - Arbetsministeriets förvaltnings- 35111: område ................................................................ .. 3 994 340 200 3 802 895 804,38 35112: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala - Miljöministeriets förvaltningsom- 35113: räde .................................................................... . 5 887 728 000 5 871 102 976,50 35114: 36 Valtionvelka - Statsskulden ............................................ . 9 093 585 000 9 415 530 413,30 35115: Menot yhteensä - Summa utgifter 129 987 951 213 129 459 250 998,00 35116: Ylijäämä - Överskott 1925 779 900 5 369 193 881.53 35117: 131 913 731 113 134 828 444 879,53 35118: 7 35119: 35120: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta joulukuun 31 päivänä 1989 35121: Sammandrag av den administrativa balansen den 31 december 1989 35122: 35123: 35124: Vastaavaa - Aktiva 35125: Kassatilit - Kassakonton ............................................................................... . 653 776 354,07 35126: Postisiirtotulotilit - Postgiroinkomstkonton ............................................................ . 767 123 279,84 35127: Postisiirtomenotilit - Postgiroutgiftskonton ............................................................ . 8 035 669,22 35128: Muut pankkitilit - Övriga bankkonton .................................................................. . 38 724 102,47 35129: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit - Av postgirorörelsen betingade allmänna konton .............. . 250 000 000,00 35130: Varsinaisten saatavien tilit - Ordinarie fordringars konton .............................................. . 2 485 186 478,81 35131: Annettujen annakkojen tilit - Utgivna förskotts konton ................................................ . 1 210 067 452,68 35132: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit - Mot redovisning utgivna medels konton ..................... . 48 397 838,81 35133: Budjetoimattomien sijoitusten tilit - Obudgeterade placeringars konton ................................ . 19 530 554 774,70 35134: Varastotilit - Förrådskonton ........................................................................... . 646 079 639,97 35135: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit - Räkenskapsverkets interna transaktioners konton ................. . 60 035 911,62 35136: Tulorästien tilit - lnkomstresters konton ............................................................... . 1 449 971 732,81 35137: Muut varat, aktiivatilit - övriga medel, aktivkonton .................................................... . 18 254 055 463,20 35138: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit - Fonder och donerade medel, aktivkonton .................... . 34 104 647,30 35139: 45 436 113 345,50 35140: 35141: 35142: Vastattavaa - Passiva 35143: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton.......... .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1 682 911 699,31 35144: Saatujen annakkojen tilit- Erhållna förskotts konton .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 727 519 342,77 35145: Tilitettävien varojen tilit - Redovisningsmedels konton.................................................. 119 909 944,51 35146: Budjetoimattomien luottojen tilit - Obudgeterade krediters konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669 560 923,67 35147: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit - Räkenskapsverkens inbördes transaktioners konton . . . . . . . . . . . . . . . 11 686 656,69 35148: Tilivirastojen väliset kokoomatilit - Räkenskapsverkens inbördes fordrings- och skuldkonton . . . . . . . . . . . 910 446 965,32 35149: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit - Räkenskapsverkets interna samlingskonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 972 935 782,88 35150: Menorästien tilit - Utgiftsresters konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 057 339 484,56 35151: Siirrettyjen määrärahojen tilit - Reserverade anslags konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 134 496 426,75 35152: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit - Utom budgeten stående fonders kollektivkonton . . . . . . . . . 1 008 163 671,37 35153: Muut varat, passiivatilit - Övriga medel, passivkonton.................................................. 18 264 487 398,00 35154: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit - Fonder och donerade medel, passivkonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 090 373,75 35155: Selvitystilit - Utredningskonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 302 100,86 35156: Ylijäämä vuoden alkaessa - Överskott vid årets ingång .......................... 3 403 068 693,53 35157: Tilivuoden ylijäämä - Redovisningsårets överskott ............................... _5_:_36_9_1_9_3_88_1_,_,53:__:____ ____:_8_:_7:..::72:..::2::..:62:...:_::5_:_75~,_::_:_06 35158: 45 436 113 345,50 35159: 35160: Helsingissä, valtiokonttorissa 3 päivänä huhtikuuta 1990 - Helsingfors, statskontoret den 3 april 1990 35161: 35162: 35163: Pääjohtaja Jaakko Vihmola 35164: Generaldirektör 35165: 35166: 35167: Osastopäällikkö Paavo Halavaara 35168: Avdelningschef 35169: VALTION TILINPÄÄTÖS 35170: VUODELTA 35171: 1989 35172: 35173: STATSBOKSLUTET 35174: FÖR AR 35175: 1989 35176: TULO- JA MENOARVION 35177: TOTEUTUMINEN 35178: 1989 35179: 35180: 35181: STATSFÖRSLAGETS FÖRVERKLIGANDE 35182: 1989 35183: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35184: sivu 35185: 11 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 12 35186: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35187: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35188: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35189: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35190: förslaget bokslutet 35191: suurempi - högre 35192: % 35193: pienempi -lägre (-) 35194: 35195: 35196: 35197: 35198: 11. OSASTO- AVDELNINGEN: 35199: 35200: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - 35201: SKATTER OCH INKOMSTER AV SKATTENATUR. 114 385400000 116 048 576 686,48 1 663176 686.48 35202: 35203: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA 35204: KANNETTAVAT VEROT- SKATTER PA GRUND 35205: AV INKOMST OCH FÖRMÖGENHET ......... 39 090 000 000 39 396 224 430,56 306 224 430,56 35206: 01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och 35207: förmögenhet ............................ 38 200 000 000 38512719539,53 312 719 539,53 1 35208: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på aN och gåva ... 710000000 688162854,14 -21 837145,86 3 35209: 04 Arpajaisvero - Lotteriskatt ................. 180000000 195 342 036,89 15 342 036,89 9 35210: 35211: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETTAVAT 35212: VEROT JA MAKSUT- SKATTER OCH AVGIF- 35213: TER PA GRUND AV OMSÄTTNING .......... 43765000000 45193 509 969,96 1 428 509 969,96 3 35214: 01 Liikevaihtovero- Omsättningsskatt .......... 42 200 000 000 43 603 484 091 '16 1403484091,16 3 35215: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero - 35216: Skatt på vissa lörsäkringspremier ............. 1330000000 1 354 836 400,88 24 836 400,88 2 35217: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter ........... 235000000 235189477,92 189477,92 0 35218: 35219: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVAT VE- 35220: ROT JA MAKSUT- PA GRUND AV IMPORT 35221: UPPBURNA SKATTER OCH AVGIFTER ....... 2570000000 2 562 860 799.40 -7139200,60 0 35222: 01 Tuontitulli -lmporttull .................... 1460000000 1 358 603 425.40 -101396574,60 7 35223: 02 Tuontimaksut- lmportavgifter .............. 130000000 135193 075,00 5193075,00 4 35224: 09 Tasausvero - Utjämningsskatt ... . . . ' . . . . . . . 980000000 1 069064299,00 89064299,00 9 35225: 35226: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER ... . ' ........ 15118000000 15102558655,76 -15441344,24 0 35227: 01 Tupakkavero - Tobaksaccis . . . . . . . . . . . . . . . . 2550000000 2609691897,00 59 691 897,00 2 35228: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ................ 150000000 148745830,00 -1 254170,00 35229: 03 Olutvero- Ölaccis ....................... 2260000000 2 228114164,00 -31 885 836,00 1 35230: 04 Alkoholijuomavero- Skatt på alkoholdrycker ... 4585000000 4 566 403 595,00 -18596405,00 0 35231: 05 ViNoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ....... 125000000 122 838 993,76 -2161 006,24 2 35232: 06 ElintaNiketuotteiden valmistevero- Accis på livs- 35233: medelsprodukter ......................... 185000000 200 257 919,00 15 257 919,00 8 35234: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis .............. 4625000000 4 562 816 531 ,00 -62183 469,00 1 35235: 08 Ravintorasvavero - Accis på ätbara fetter ...... 285000000 303 585 690,00 18 585 690,00 7 35236: 09 Sokerivero - Sockeraccis .................. 195000000 190 949 522,00 -4 050 478,00 2 35237: 11 Lannoitevero - Accis på gödselmedel ........ 58000000 63 543 558,00 5543558,00 10 35238: 14 Valkuaisvero- Proteinaccis ................ 100000000 105 61 0 956,00 5610956,00 6 35239: 35240: 10 MUUT VEROT- ÖVRIGA SKATTER ......... 12 305 000 000 12159722312,52 -145277687.48 35241: 01 Leimavero - Stämpelskatt ................. 5855000000 5 998 334 218,33 143334218,33 2 35242: 03 Auto- ja moottoripyörävero - Skatt på bilar och 35243: motorcyklar ............................ 5800000000 5 445 287 800,08 -354 712199,92 6 35244: 04 Moottoriajoneuvovero- Motorfordonsskatt .... 650000000 716100294,11 66100294,11 10 35245: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35246: sivu 35247: 11 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 13 35248: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35249: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35250: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35251: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35252: förslaget bokslutet 35253: suurempi - högre 35254: % 35255: pienempi -lägre (-) 35256: 35257: 35258: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT- ÖVRIGA 35259: INKOMSTER AV SKATTENATUR ............ 1537400000 1633700518,28 96300518,28 6 35260: 01 Oy Alko Ab:n ylijäämä - Oy Alko Ab:s överskott. 1350000000 1 440 624 734,84 90 624 734,84 7 35261: 02 Lästimaksut- Lästavgifter ................. 2600000 2090871.00 -509129,00 20 35262: 04 Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut 35263: - Marknadsföringsavgifter för vissa lantbrukspro- 35264: dukter ................................ 17000000 12 077 221.74 -4 922 778.26 29 35265: 06 Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmak- 35266: sut - Utjämningsavgifter som uppbärs för vissa 35267: lantbruksprodukter ....................... 140000000 137761470,16 -2 238 529,84 2 35268: 07 Maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu - 35269: Kvotavgift för mjölk och åkerröjningsavgift ...... 10800000 26182410,67 15382410,67 142 35270: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ............ 16000000 15 836 718,00 -163282,00 35271: 09 Muut verotulot- Övriga skatteinkomster ...... 1000000 ~72908,13 -1872908,13 187 35272: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35273: sivu 35274: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 14 35275: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35276: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35277: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35278: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35279: förslaget bokslutet suurempi - högre % 35280: pienempi -lägre (-) 35281: 35282: 35283: 35284: 12. OSASTO - AVDELNINGEN : 35285: 35286: SEKALAISET TULOT- INKOMSTER AV BLAN- 35287: DAO NATUR ........................... 10127403113 10 B04 542 501 ,32 677139 388,32 7 35288: 35289: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 35290: - UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNING- 35291: SOMRADE ............................ 16800000 19946334,95 3146334,95 19 35292: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln- 35293: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ- 35294: ele ................................... 16800000 19 946 334,95 3146334,95 19 35295: 35296: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA- JU- 35297: STITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 35298: DE ................................... 328200000 320 757 605,05 -7 442394,95 2 35299: 01 35300: Tuomioistuintulot- Domstolarnas inkomster ... 139000000 137541726,83 -1458273,17 35301: 31 Haastetiedoksiannoista kertyvät tulot- lnkomster 35302: av stämningsdelgivningar .................. 9000000 8203097,30 -796902.70 9 35303: 47 Ulosottomaksut- Utsökningsavgifter ......... 47000000 41195686,79 -5 804 313,21 12 35304: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot- Fångvårdsväsendets 35305: inkomster .............................. 127200000 129 726 951.42 2526951.42 2 35306: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot- öv- 35307: riga inkomster inom justitieministeriets förvaltning- 35308: sområde ............................... 6000000 4090142.71 -1 909857,29 32 35309: 35310: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- 35311: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 35312: RADE ................................ 157660000 152 713 222,03 -4 946 777,97 3 35313: 06 Väestökirjanpidon tulot- lnkomster av folkbokfö- 35314: ringen ................................ 30000000 29 528 062.79 -471937,21 2 35315: 62 Tulot poliisin maksullisesta palvelutoiminnasta- 35316: lnkomster av polisens avgiftsbelagda service .... 14660000 16 501 650,64 1841650,64 13 35317: 64 Ulosotto- ja tiedoksiantotoimen maksutulot- ln- 35318: komster av utmätnings- och delgivningsväsendets 35319: avgifter ................................ 82000000 73 389 373.74 --8610626,26 11 35320: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsvä- 35321: sendets inkomster ........................ 15000000 15 757 436,19 757436,19 5 35322: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot - 35323: övriga inkomster inom inrikesministeriets förvalt- 35324: ningsområde ........................... 16000000 17 536 698,67 1536698,67 10 35325: 35326: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 35327: - FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNING- 35328: SOMRADE ............................ 166556000 215 023 723.45 48 467 723,45 29 35329: 14 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta- lnkoms- 35330: ter av avgiftsbelagd service . . . . . . . . . . . . . . . . . 12256000 14573177,26 2317177,26 19 35331: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden 35332: myynnistä ja vuokrauksesta -lnkomster vid föryt- 35333: tring och uthyrning av försvarsmaktens lösegen- 35334: dom .................................. 8000000 11 295065,11 3295065,11 41 35335: 21 Metsätaloustoiminnan tulot -lnkomster av skogs- 35336: hushållningen ........................... 14700000 16 596 093,97 1896093,97 13 35337: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35338: sivu 35339: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 15 35340: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35341: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35342: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35343: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35344: förslaget bokslutet 35345: suurempi - högre 35346: pienempi -lägre (-) 35347: % 35348: 35349: 35350: 27 Vuokratulot- Hyresinkomster .............. 48500000 50 705 709,72 2205709,72 5 35351: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot - 35352: övriga inkomster inom försvarsministeriets förvalt- 35353: ningsområde ........................... 83100000 121 853 677,39 38 753 677,39 47 35354: 35355: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 35356: - FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 35357: RADE ................................ 2004521500 2 24 7 937 724,36 243416224,36 12 35358: 05 Tulot valtion liikelaitosten eläkemaksuista - ln- 35359: komster av statens affärsverks pensionsavgifter ... 70200000 70 501 272,70 301 272.70 0 35360: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöi- 35361: den vakuutusmaksuosuus- Av försäkringsbolag, 35362: som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre- 35363: mieandel .............................. 8800000 9055226,00 255226,00 3 35364: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom- 35365: munernas andelar av beskattningskostnaderna ... 350000000 416615348,43 66 615 348.43 19 35366: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista 35367: - Folkpensionsanstaltens andel av beskattning- 35368: skostnaderna ........................... 95000000 109 361 664,00 14 361 664,00 15 35369: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero- 35370: tuskustannuksista- Evangelisk-lutherska försam- 35371: lingarnas andelar av beskattningskostnaderna ... 54000000 61146876,00 7146876,00 13 35372: 38 Siirto valtion suhdannerahastosta - Överföring tili 35373: statens konjunkturfond .................... 980000000 975 535 656,25 -4464343,75 0 35374: 39 Henkilöstöruokailun tulot - lnkomster av perso- 35375: nalmåltider ............................. 1220000 1410534,60 190534,60 16 35376: 49 Tullilaitoksen tulot- Tullverkets inkomster ..... 31200000 30 484 686,30 -715313.70 2 35377: 50 Suomen rahapajan tulot - Myntverkets i Finland 35378: inkomster .............................. 127200000 112781413,30 -14418586.70 11 35379: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in- 35380: komster ............................... 16600000 14 892 378,78 -1 707 621,22 10 35381: 54 Pankkitarkastusviraston tulot- Bankinspektionens 35382: inkomster .............................. 15541500 13553089,41 -1 988410,59 13 35383: 60 Rakennushallinnon sekalaiset tulot - Byggnads- 35384: förvaltningens inkomster av blandad natur ...... 80000000 83 039 922,32 3039922,32 4 35385: 61 Rakennushallinnon maksullisen palvelutoiminnan 35386: tulot - 1nkomster av byggnadsförvaltningens av- 35387: giftsbelagda service ....................... 49760000 45 221 260,35 -4 538 739,65 9 35388: 70 Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen tulot- Sta- 35389: tens utvecklingscentrals inkomster ............ 5000000 8331787,53 3331787,53 67 35390: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot- 35391: övriga inkomster inom finansministeriets förvalt- 35392: ningsområde ........................... 120000000 296 006 608,39 176 006 608,39 147 35393: 35394: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - 35395: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 35396: NINGSOMRADE ........................ 2418784000 2 605 289 279,26 186 505 279,26 8 35397: 06 Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot- Statens 35398: audiovisuella centrals inkomster .............. 3100000 2282228,04 --817 771,96 26 35399: 07 Suomen elokuva-arkiston tulot- Finlands filmar- 35400: kivs inkomster ........................... 1600000 1271 010,52 -328989,48 21 35401: 10 Korkeakoulujen tulot- Högskolornas inkomster . 565724000 582 198 699,21 16474699,21 3 35402: 39 Valtion opintotukikeskuksen tulot - Statens stu- 35403: diestödscentrals inkomster .................. 24110000 25 707 754,69 1597754,69 7 35404: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35405: sivu 35406: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 16 35407: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35408: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35409: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 35410: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35411: förslaget bokslutet 35412: suurempi - högre 35413: pienempi -lägre (-) 35414: % 35415: 35416: 35417: 42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot- Vissa statliga 35418: läroanstalters inkomster .................... 12370000 12 229 481,21 -140518.79 35419: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot- Studentexa- 35420: mensnämndens inkomster .................. 12000000 10870916,80 -1129083,20 9 35421: 51 Lastentarhanopettajaopistojen tulot - Barnträd- 35422: gårdslärarinstitutens inkomster ............... 6150000 8392253,98 2242253,98 36 35423: 55 Vammaisten lasten koulujen tulot- lnkomster av 35424: skolor lör handikappade barn ............... 12160000 6022842,24 ---6137157,76 50 35425: 60 Valtion ammatillisten oppilaitosten tulot- Statens 35426: yrkesläroanstalters inkomster ................ 546800000 626 337 713,88 79 537 713,88 15 35427: 61 Koulutilojen ja metsien tulot- lnkomster av skol- 35428: lägenheter och skogar ..................... 79000000 77 076138,86 -1923861,14 2 35429: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- 35430: tavaroista - Statens andel av tippningens och 35431: penninglotteriets vinstmedel ................ 1046000000 1142896997,60 96 896 997,60 9 35432: 92 Suomenlinnan tulot -lnkomster av Sveaborg ... 4000000 4773416,04 773416,04 19 35433: 93 Arkistolaitoksen tulot - lnkomster av arkiwäsen- 35434: det ................................... 770000 890483,02 120483,02 16 35435: 94 Museoviraston tulot- Museiverkets inkomster .. 4500000 5801933,88 1 301933,88 29 35436: 96 Tulot elokuvien tarkastuksesta - lnkomster av 35437: filmgranskning .......................... 500000 650863,55 150863,55 30 35438: 99 Opetusministeriön hallinnonalan muut tulot- öv- 35439: riga inkomster inom undervisningsministeriets för- 35440: valtningsområde ......................... 100000000 97 886 545.74 -2 113 454,26 2 35441: 35442: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 35443: LINNONALA- JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 35444: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 423895000 419 581 067,22 --4 313 932.78 35445: 08 Maataloushallinnon tulot- Lantbrukslörvaltning- 35446: ens inkomster ........................... 10500000 16 524235,16 6024235,16 57 35447: 10 Valtion maatalouskemian laitoksen tulot- Statens 35448: lantbrukskemiska anstalts inkomster ........... 8800000 7683402,13 -1116597,87 13 35449: 12 Valtion siementarkastuslaitoksen tulot - Statens 35450: frökontrollanstalts inkomster ................ 7880000 8882121,26 1002121,26 13 35451: 14 Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen 35452: tulot -lnkomster av statens lantbruksteknologiska 35453: forskningsanstalt ......................... 2280000 2390850,32 110850,32 5 35454: 15 Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksen tulot 35455: - lnkomster av statens kontrollanstalt för mjölkp- 35456: rodukter ............................... 7 350000 7 475310,29 125310,29 2 35457: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 35458: saadusta tulosta- Statens andel av inkomsten av 35459: vadhållning vid travtävlingar ................ 50200000 51 145 782,68 945782,68 2 35460: 32 Kasvinjalostusmaksut- Växtförädlingsavgifter ... 13000000 13197 829,27 197829,27 2 35461: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt 35462: på hjortdjur ............................ 22150000 23458567,16 1308567,16 6 35463: 36 Pilkintämaksut - Pilkfiskeavgifter ............ 7830000 6342988,20 -1 487 011,80 19 35464: 37 Kalastuksenhoitomaksut- Fiskevårdsavgifter ... 16875000 16715177,30 -159822,70 35465: 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot - 35466: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkomster ... 5000000 4090745,35 -909254,65 18 35467: 39 Riistanhoitomaksut- Jaktvårdsavgifter ........ 26788000 27 425 044.41 637044,41 2 35468: 40 Vesioikeudelliset kalanhoitomaksut - Vattenrätt- 35469: sliga fiskeskyddsavgifter ................... 2000000 1815071,12 -184928,88 9 35470: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35471: sivu 35472: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 17 35473: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35474: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35475: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35476: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35477: förslaget bokslutet 35478: suurempi - högre 35479: % 35480: pienempi -lägre (-) 35481: 35482: 35483: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut - Avgifter för till- 35484: stånd att fiska i Tana älv .................. . 792000 840857.78 48857.78 6 35485: 50 Metsähallituksen sekalaiset tulot- Forststyrelsens 35486: inkomster av blandad natur ................ . 6300000 11 986 332,09 5686332,09 90 35487: 60 Maanmittaushallinnon tulot - Lantmäteriförvalt- 35488: ningens inkomster ...................... . 140000000 132366115,95 -7633884,05 5 35489: 65 Geodeettisen laitoksen tulot - Geodetiska intitu- 35490: tets inkomster .......................... . 100000 0,00 -100000,00 100 35491: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot- Lantbru- 35492: kets forskningscentrals inkomster ............ . 28620000 24 664 685,88 -3955314,12 14 35493: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot- Skogsforskning- 35494: sinstitutets inkomster .................... . 19550000 1a454 073,97 -1 095926,03 6 35495: 80 Lihantarkastustoiminnan maksutulot - lnkomster 35496: av avgifter av köttkontroll ................. . 20000000 24 052 611 ,40 4052611,40 20 35497: 84 Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tulot- Sta- 35498: tens veterinärmedicinska anstalts inkomster ..... 27500000 191 05 076,99 --8 394 923,01 31 35499: 99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut 35500: tulot - Övriga inkomster inom jord- och skogs- 35501: bruksministeriets förvaltningsområde ......... . 380000 964188,51 584188,51 154 35502: 35503: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - 35504: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 35505: DE .................................. . 527691000 563 503 265,50 35 812 265,50 7 35506: 22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitome- 35507: noista - Kommunernas andel i underhållet av 35508: bygdevägar ........................... . 53000000 54 977 287,00 1977287,00 4 35509: 23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä- Kom- 35510: munernas andel i byggandet av bygdevägar ..... 42000000 39049996,00 -2 950 004,00 7 35511: 24 Tie- ja vesirakennuslaitoksen sekalaiset tulot - 35512: Väg- och vattenbyggnadsverkets inkomster av 35513: blandad natur .......................... . 18300000 14150306,73 -4 149 693,27 23 35514: 25 Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustan- 35515: nuksista- Andelar av sådana kostnader för vägar- 3 35516: beten vilka uppbärs hos utomstående ........ . 52000000 53 765 882,48 1765882,48 35517: 26 Tulot tie- ja vesirakennuslaitoksen maksullisesta 35518: palvelutoiminnasta- lnkomster av väg- och vat- 35519: tenbyggnadsverkets avgiftsbelagda service ..... . 17700000 23 905106,16 6205106,16 35 35520: 40 Autorekisterikeskuksen tulot - Bilregistercentra- 35521: lens inkomster ......................... . 231185000 260 641 571,38 29 456 571 ,38 13 35522: 50 limatieteen laitoksen tulot- Meteorologiska insti- 35523: tutets inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46380000 45064917,44 -1315082,56 3 35524: 52 Telehallintokeskuksen tulot- Teleförvaltningscen- 35525: tralens inkomster ........................ . 67126000 71 948198,31 4822198,31 7 35526: 35527: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 35528: LINNONALA- HANDELS- OCH INDUSTRIMI- 35529: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...... . 1437005000 1438897046.78 1 892046,78 0 35530: 02 Tulot teollisuuspiirien maksullisesta palvelutoimin- 35531: nasta- lnkomster av industridistriktens avgiftsbe- 35532: lagda service .......................... . 12000000 6100300,47 -5 899 699,53 49 35533: 10 Merenkulkulaitoksen tulot- Sjöfartsväsendets in- 35534: komster .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 295170000 285 986 365,45 -9183 634,55 3 35535: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35536: sivu 35537: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 18 35538: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35539: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35540: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35541: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35542: förslaget bokslutet 35543: suurempi - högre 35544: % 35545: pienempi -lägre (-) 35546: 35547: 35548: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palvelu- 35549: toiminnan tulot- lnkomster av patent- och regi- 35550: sterstyrelsens avgiftsbelagda service ........... 50900000 53 686 879,33 2786879,33 5 35551: 34 Lisenssiviraston tulot- Licensverkets inkomster . 9200000 9860573,86 660573,86 7 35552: 39 Teknillisen tarkastuskeskuksen tulot - Tekniska 35553: kontrollcentralens inkomster ................ 45200000 45 328 724,88 128724,88 0 35554: 40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot - Geologiska 35555: forskningscentralens inkomster .............. 5960000 8608984,61 2648984,61 44 35556: 42 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot- Sta- 35557: tens tekniska forskningscentrals inkomster ...... 457000000 447 630073,11 -9 369 926,89 2 35558: 80 Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta - Överfö- 35559: ring från statens kärnavfallshanteringsfond ...... 513000000 513138682,07 138682,07 0 35560: 99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 35561: muut tulot- Övriga inkomster inom handels- och 35562: industriministeriets förvaltningsområde ......... 48575000 68 556 463,00 19 981 463,00 41 35563: 35564: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 35565: NONALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMI- 35566: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 1404533613 1 528229951,18 123696338,18 9 35567: 01 Sosiaali- ja terveysministeriön tulot- Social- och 35568: hälsovårdsministeriets inkomster ............. 5100000 4606178.40 --493821,60 10 35569: 03 Työsuojeluhallinnon tulot- lnkomster av arbetar- 35570: skyddsförvaltningen ...................... 283000 394804,00 111804,00 40 35571: 40 Valtion koulukotien tulot - Statens skolhems in- 35572: komster ............................... 52600000 47260781,35 -5339218,65 10 35573: 53 Valtion päihdehuollon toimintayksiköiden tulot - 35574: lnkomster av statens verksamhetsenheter för miss- 35575: brukarvård . . . . . . . . . ' ' .. ' ............... 31 000000 26 993 789,27 --4006210,73 13 35576: 63 Valtion mielisairaaloiden tulot- lnkomster av sta- 35577: tens mentalsjukhus .. ' ' .. ' ................ 79900000 75 748 355.79 --4 151 644,21 5 35578: 65 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu- 35579: tets inkomster ........................... 78530000 76 632 931 ,05 -1 897 068,95 2 35580: 66 Lääkelaboratorion tulot- Läkemedelslaboratoriets 35581: inkomster .............................. 2630000 3041 532,50 411 532,50 16 35582: 67 Lääkevalmisteiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden 35583: myyntilupatulot - lnkomster av försäljningstill- 35584: stånd för läkemedelspreparat och produkter av lä- 35585: kemedelstyp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18000000 16 949 600,00 -1 050400,00 6 35586: 68 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhetscen- 35587: tralens inkomster ......................... 29500000 33 700 830,54 4200830,54 14 35588: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkastning 35589: av penningautomatföreningens verksamhet ..... 673 200613 673 200 613,00 0,00 0 35590: 98 Valtionapujen palautukset- Aterbäringar av stat- 35591: su nderstöd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430000000 565 397 571,24 135 397 571 ,24 31 35592: 99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut 35593: tulot- Ovriga inkomster inom social- och hälso- 35594: vårdsministeriets förvaltningsområde .......... 3790000 4302964,04 512964,04 14 35595: 35596: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA-ARBET- 35597: SKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 35598: RÅDE ................................ 106507000 262 844 971.45 156 337 971.45 147 35599: 03 Työsuojeluhallinnon tulot- Arbetarskyddsförvalt- 35600: ningens inkomster ....................... 397000 427235,30 30235,30 8 35601: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35602: sivu 35603: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 19 35604: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35605: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35606: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35607: Enl igt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35608: förslaget bokslutet 35609: suurempi - högre 35610: pienempi -lägre (-) 35611: % 35612: 35613: 35614: 35615: 50 Korvaukset kesäkauden ylityöllistämisestä - Er- 35616: sättningar för översysselsättningen under sommar- 35617: säsongen .............................. 100000 70980,25 -29019.75 29 35618: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset- Aterbäring av 35619: betalningar enligt lönegaranti ............... 94000000 189 688 293,92 95 688 293,92 102 35620: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot- övriga 35621: inkomster inom arbetskraftsministeriets förvaltning- 35622: sområde ............................... 12010000 72 658 461 ,98 60 648 461 ,98 505 35623: 35624: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA- 35625: MIWÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 35626: DE ................................... 28350000 24658422,16 -3 691 577.84 13 35627: 23 Vesiensuojelumaksut - Vattenskyddsavgifter .... 1 250000 1340360,00 90360,00 7 35628: 25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot - Vatten- och 35629: miljöförvaltningens inkomster ............... 2050000 2704172.92 654172.92 32 35630: 32 Tulot asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen ja - 35631: talojen luovutuksesta- 1nkomster av överlåtelse av 35632: hyresbostäder och -hus med bostadslån ....... 3000000 6372799,28 3372799,28 112 35633: 40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets inkoms- 35634: ter ................................... 1450000 2162945.49 712945.49 49 35635: 60 Korvaukset öljysuojatoiminnasta - Ersättningar 61 35636: från oljeskyddsverksamheten ................ 20000000 7880891,35 -12119108,65 35637: 99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot - 35638: Övriga inkomster inom miljöministeriets förvalt- 35639: ningsområde ........................... 600000 4197253,12 3597253,12 600 35640: 35641: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA IN- 35642: KOMSTER AV BLANDAD NATUR ........... 1106900000 1 005159 887,93 -101740112,07 9 35643: 01 Sakkorahat- Böter ...................... 220000000 238 434 733,36 18 434 733,36 8 35644: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot jäämämaksut ja 35645: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä mää- 35646: räaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter och skat- 35647: tetillägg för försummad betalning av skatt inom 35648: utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten ....... 280000000 282 843 020,28 2843020,28 35649: 03 Oikaisurahat- Anmärkningsmedel ........... 500000 0,00 -500000,00 100 35650: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 35651: set- lndragning av utgiftsrester och reserverade 35652: anslag ................................ 370000000 229 623 252,33 -140376747,67 38 35653: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk- 35654: sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord 35655: och inkomstbringande rättigheter ............. 30000000 24 226 567,28 -5 773 432.72 19 35656: 06 Valtion maaomaisuuden luovutuksesta saadut tu- 35657: lot joita voidaan käyttää maiden ostamiseen valtion 35658: metsätaloutta varten- Genom överlåtelse av stats- 35659: jord influtna inkomster som kan användas vid köp 35660: av jord för statens skogsbruk ................ 200000 87 377.47 -112622,53 56 35661: 07 Valtionapulaitosten omavastuuosuus eläkkeistä - 35662: Statsunderstödda institutioners självriskandel av 35663: pensionerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35000000 29 817 932,86 -5182067,14 15 35664: 08 Pysäköintivirhemaksut- Parkeringsbot ........ 1200000 781959,59 -418040.41 35 35665: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä so- 35666: siaaliturvamaksut - Dag- och moderskapspen- 35667: ningar samt socialskyddsavgifter som skall erläggas 35668: tili staten .............................. 160000000 194 709382,18 34 709 382,18 22 35669: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35670: sivu 35671: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 20 35672: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35673: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35674: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35675: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35676: förslaget bokslutet 35677: suurempi - högre 35678: % 35679: pienempi -lägre (-) 35680: 35681: 35682: 10 Muut sekalaiset tulot- Övriga inkomster av blan- 35683: dad natur ............................. . 10000000 4635662,58 -5364337,42 54 35684: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35685: sivu 35686: 13 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 21 35687: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35688: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35689: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35690: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35691: förslaget bokslutet suurempi - högre 35692: pienempi- lägre (~) % 35693: 35694: 35695: 35696: 35697: 13. OSASTO - AVDELNINGEN : 35698: 35699: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET - 35700: RÄNTEIN KOMSTER OCH BOKFÖRING AV 35701: VINSTER .............................. 2980200000 3 422 694 610,91 442494610,91 15 35702: 35703: 01 KORKOTULOT~ RÄNTEINKOMSTER ........ 2410200000 2 789 952 555,24 379 752 555,24 16 35704: 01 Korot asuntotoimen lainoista~ Räntor på bostad- 35705: sväsendets Iän .......................... 877000000 899178565,16 22 178 565,16 3 35706: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille ~ Räntor på 35707: statens Iän tili affärsverken .................. 5200000 2843861,10 -2 356138,90 45 35708: 05 Korot muista lainoista- Räntor på övriga Iän ... 278000000 307 585 578,67 29 585 578,67 11 35709: 07 Korot talletuksista- Räntor på depositioner .... 1200000000 1484479119,72 284 479119,72 24 35710: 08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ... 50000000 95 865 430,59 45 865 430,59 92 35711: 35712: 02 INDEKSI- JA KURSSIHYVITYKSET- INDEX- 35713: OCH KURSGOTTGÖRELSER ............... 5000000 9855172,04 4855172,04 97 35714: 01 Kurssihyvitykset - Kursgottgörelser .......... 5000000 9855172,04 4855172.04 97 35715: 35716: 03 OSINKOTULOT- DIVIDENDINKOMSTER .... 565000000 622 886 883,63 57 886 883,63 10 35717: 01 Osinkotulot valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä 35718: - Dividendinkomster från aktiebolag med statlig 35719: majoritet ............................... 560000000 618 276 762,83 58 276 762,83 10 35720: 02 Muut osinkotulot- Övriga dividendinkomster .. 5000000 4610120,80 -389879,20 8 35721: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35722: sivu 35723: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 22 35724: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35725: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35726: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35727: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35728: förslaget bokslutet 35729: suurempi - högre 35730: pienempi -lägre (-) 35731: % 35732: 35733: 35734: 35735: 35736: 14. OSASTO- AVDELNINGEN: 35737: 35738: 35739: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION VI- 35740: RASTOT JA LAITOKSET- STATLIGA ÄMBET- 35741: SVERK OCH INRÄTTNINGAR SOM IDKAR AF- 35742: FÄRSVERKSAMHET ..................... 2369528000 2381975663.76 12 447 663,76 35743: 35744: 01 VALTIONRAUTATIET- STATSJÄRNVÄGARNA. 35745: 01 Henkilöliikenteen tulot - lnkomst av persontrafi- 35746: ken .................................. 885000000 906772260,69 35747: 02 Tavaraliikenteen tulot -lnkomst av godstrafiken . 2244000000 2 244 243 362,92 35748: 03 Postinkuljetustulot- lnkomster av postbefordring . 25600000 25600000,00 35749: 04 Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ... 139000000 163 005 323.45 35750: 05 Korvaus kuljetusalennuksista - Ersättning för 35751: transportrabatter ......................... 78600000 79 368 337.00 35752: 06 Eräät rautatieliikennekorvaukset - Vissa ersätt- 35753: ningarför järnvägstrafik .................... 24000000 24 000 000.00 35754: 07 Tulot ulkopuolisille suoritetuista töistä -lnkomster 35755: av arbeten som utförts för utomstående . . . . . . . . 128000000 87 916 514.88 35756: 01. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 3524200000 3 530 905 798,94 35757: Käyttömenot- Driftsutgifter 5073598000 4 908 914 149,98 35758: 35759: 02 ILMAILUHALLINTO- LUFTSFARTSFÖRVALT- 35760: NINGEN .............................. 35761: 01 llmailuhallinnon käyttötulot- Luftfartsförvaltning- 35762: ens driftsinkomster ....................... 463700000 492 220 913.72 35763: 02. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 463700000 492 220 913.72 35764: Käyttömenot - Driftsutgifter 405090000 407411916,44 35765: Käyttötalouden rahoituskate - 35766: Driftshushållningens finansie- 35767: ringstäckning .............. 58610000 84808997,28 26198 997,28 45 35768: 35769: 04 POSTI- JA TELELAITOS- POST- OCH TELE- 35770: VERKET ............................... 35771: 01 Postitoimen tulot- Postväsendets inkomster ... 4046200000 4 100 870 691,25 35772: 02 Teletoimen tulot -lnkomster av telefunktionen .. 4093000000 4177167 984,18 35773: 03 Valtiolta teletoimen palveluksista saatavat korvauk- 35774: set - Ersättning av staten för televäsendets tjäns- 35775: ter ................................... 1565000 4810000,00 35776: 04 Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ... 160000000 152 897 443,05 35777: 04. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 8300765000 8435746118.48 35778: Käyttömenot- Driftsutgifter 6258278000 6 407 288 298.40 35779: Käyttötalouden rahoituskate - 35780: Driftshushållningens finansie- 35781: ringstäckning .............. 2042487000 2 028 457 820,08 -14029179,92 35782: 35783: 05 POSTI- JA TELELAITOKSEN KONEPAJAT- 35784: POST- OCH TELEVERKETS VERKSTÄDER .... 35785: 02 Turun Asennuspajan tulot- Åbo lnstallationsverk- 35786: stads inkomster .......................... 73000000 73 586 264,30 35787: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35788: sivu 35789: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 23 35790: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35791: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35792: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35793: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35794: förslaget bokslutet 35795: suurempi - högre 35796: % 35797: pienempi -lägre (-) 35798: 35799: 35800: 03 Keskusautokorjaamon tulot - Centrala bilrepara- 35801: tionsverkstadens inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . 18000000 20 157 983,78 35802: 05. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 91000000 93744248,08 35803: Käyttömenot- Driftsutgifter 87300000 86 952 332,37 35804: Käyttötalouden rahoituskate - 35805: Driftshushållningens finansie- 35806: ringstäckning .............. 3 700000 6 791 915,71 3091 915,71 84 35807: 35808: 20 VALTION PUKUTEHDAS- STATENS BEKLÄD- 35809: NADSFABRIK .......................... 35810: 01 Valtion pukutehtaan käyttötulot- Statens bekläd- 35811: nadsfabriks driftsinkomster ................. 61 600000 51 673 452,68 35812: 20. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 61 600000 51 673452,68 35813: Käyttömenot - Driftsutgifter 58860000 55 297 335,42 35814: Käyttötalouden rahoituskate - 35815: Driftshushållningens finansie- 35816: ringstäckning .............. 2 740000 0,00 -2 740 000,00 100 35817: 35818: 21 VAMMASKOSKEN TEHDAS - VAMMASKOSKI 35819: FABRIK ................. . ' .......... 35820: 01 Vammaskosken tehtaan käyttötulot- Vammasko- 35821: ski fabriks driftsinkomster .................. 104000000 100957617,00 35822: 21. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 104000000 100957617,00 35823: Käyttömenot - Driftsutgifter 96560000 96 652 769,64 35824: Käyttötalouden rahoituskate - 35825: Driftshushållningens finansie- 35826: ringstäckning .............. 7440000 4304847,36 -3135152,64 42 35827: 35828: 22 LAPUAN PATRUUNATEHDAS - LAPPO PA- 35829: TRONFABRIK .......................... 35830: 01 Lapuan patruunatehtaan käyttötulot- Lappo pa- 35831: tronfabriks driftsinkomster ................. 112300000 113060169,46 35832: 22. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 112300000 113060169,46 35833: Käyttömenot - Driftsutgifter 99770000 96 444 805,19 35834: Käyttötalouden rahoituskate - 35835: Driftshushållningens finansie- 35836: ringstäckning .............. 12 530000 16 615 364,27 4085364,27 33 35837: 35838: 30 VALTION HANKINTAKESKUS- STATENS UPP- 35839: HANDLINGSCENTRAL ................... 35840: 01 Hankintakeskuksen käyttötulot - Upphandlings- 35841: centralens driftsinkomster .................. 81 200000 84 661 981 ,26 35842: 30. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 81 200000 84 661 981,26 35843: Käyttömenot - Driftsutgifter 65838000 57 001 954,81 35844: Käyttötalouden rahoituskate - 35845: Driftshushållningens finansie- 35846: ringstäckning .............. 15362000 27660026,45 12 298 026.45 80 35847: 35848: 40 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS 35849: MARGARINFABRIK ...... '. ' ........ ' ... 35850: 01 Valtion margariinitehtaan käyttötulot - Statens 35851: margarinfabriks driftsinkomster .............. 35659000 30 637 463,66 35852: 40. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 35659000 30 637 463,66 35853: Käyttömenot- Driftsutgifter 35127000 31 356679,30 35854: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35855: sivu 35856: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 24 35857: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35858: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35859: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35860: Enligt stats- Enligt jämlört med statslörslaget 35861: förslaget bokslutet 35862: suurempi - högre 35863: pienempi -lägre (-) 35864: % 35865: 35866: 35867: Käyttötalouden rahoituskate - 35868: Driftshushållningens finansie- 35869: ringstäckning ............. . 532000 0,00 -532000,00 100 35870: 35871: 43 MAANMITTAUSHALLITUKSEN KARTTAPAINO 35872: - LANTMÄTERISTYRELSENS KARTTRYCKERI. 35873: 01 Karttapainon käyttötulot- Karttryckeriets driftsin- 35874: komster .............................. . 45200000 49762447,83 35875: 43. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 45200000 49762447,83 35876: Käyttömenot - Driftsutgifter 37590000 36 523132,58 35877: Käyttötalouden rahoituskate - 35878: Driftshushållningens finansie- 35879: ringstäckning ............. . 7610000 13 239 315,25 5629315,25 74 35880: 35881: 45 METSÄHALLITUKSEN METSÄT- FORSTSTY- 35882: RELSENS SKOGAR ..................... . 35883: 01 Metsähallituksen metsien käyttötulot - Driftsin- 35884: komster av forststyrelsens skogar ............ . 1155000000 1192126 808,20 35885: 45. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 1155000000 1192126 808,20 35886: Käyttömenot- Driftsutgifter 965616000 1 031 371 089,38 35887: Käyttötalouden rahoituskate - 35888: Driftshushållningens finansie- 35889: ringstäckning ............. . 189384000 160 755 718,82 -28 628 281,18 15 35890: 35891: 47 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE- 35892: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS- 35893: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ......... . 35894: 01 Jokioisten siemenkeskuksen tulot - Jockis frö- 35895: centrals driftsinkomster ................... . 16763000 13178 729,21 35896: 02 Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan tulot 35897: - Centralens för utsädespotatis driftsinkomster .. 21405000 20 265194,61 35898: 47. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 38168000 33 443 923,82 35899: Käyttömenot - Driftsutgifter 35985000 33 893 377,87 35900: Käyttötalouden rahoituskate - 35901: Driftshushållningens finansie- 100 35902: ringstäckning ............. . 2183000 0,00 -2183000,00 35903: 60 TULOT LIIKEYRITYSTEN HALLINNASSA OLEVAN 26 950000 39341658,54 12 391 658,5446 35904: VALTION OMAISUUDEN MYYNNISTÄ - IN- 35905: KOMSTER VID FÖRYTTRING AV STATENS EGEN- 35906: DOM 1AFFÄRSFÖRETAGENS BESITTNING .... 35907: 01 Sekalaiset myyntitulot - Försäljningsinkomster av 21 450000 34 888 052,54 13 438 052,5463 35908: blandad natur ........................... . 35909: 02 Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-alueiden 5000000 4453606,00 -546 394,0011 35910: ja rakennusten myyntitulot - lnkomster vid föryt- 35911: tring av markområden och byggnader i forststyrel- 35912: sens besittning .......................... . 35913: 03 Korvaukset metsähallitukselle maatilalain mukaisista 500000 0,00 -500000,00100 35914: aluevaihdoista - Ersättningar tili forststyrelsen för 35915: byten av områden enligt lagen om gårdsbruksenhe- 35916: ter .................................. .. 35917: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35918: sivu 35919: 15 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 25 35920: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35921: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35922: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35923: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35924: förslaget bokslutet 35925: suurempi - högre 35926: pienempi- lägre {-) 35927: % 35928: 35929: 35930: 35931: 35932: 15. OSASTO- AVDELNINGEN: 35933: 35934: LAINAT- LAN ................ ......... 2051 200000 2170655417,06 119455417,06 6 35935: 35936: 01 VALTIOLLE TAKAISIN MAKSETTAVAT LAINAT- 35937: LAN SOM ÅTERBETALAS TILL STATEN ...... 2051200000 2170655417,06 119455417,06 6 35938: 01 Asuntotoimen lainojen takaisinmaksut - Aterbe- 35939: talningar av bostadsväsendets Iän ............ 1480000000 1 529890209,17 49890209,17 3 35940: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille - 35941: Aterbetalningar på statens Iän tili affärsverk ..... 1200000 1200000,00 0,00 0 35942: 04 Muiden lainojen lyhennykset - Avkortningar på 35943: övriga Iän .............................. 570000000 639 565 207,89 69 565 207,89 12 35944: 35945: 02 VALTION LAINANOTTO - STATENS UPPLA- 35946: NING ................................. 0 0,00 0,00 0 35947: 01 Nettolainanotto- Nettoupplåningen ......... 0 0,00 0,00 0 35948: 35949: 35950: 35951: 35952: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS 35953: TOTALBELOPP 131913731113 134 828 444 879,53 2 914 713 766,53 2 35954: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35955: sivu 35956: 21 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 26 35957: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35958: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35959: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35960: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35961: förslaget bokslutet 35962: suurempi - högre 35963: % 35964: pienempi -lägre (-) 35965: 35966: 35967: 35968: 35969: 21. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 35970: 35971: TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS 35972: PRESIDENT ............................ 35973: . 14935000 13 925 916,92 -1 009 083,08 7 35974: 35975: 01 TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS 35976: PRESIDENT ............................ 1175000 1173361,76 -1638,24 0 35977: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat- Presidentens 35978: arvode och representationsanslag ............ 1050000 1050000,00 0,00 0 35979: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi- 35980: tionsmedel ........... . . . . ' . ' . ' . ' . . . . . . ' 125000 123361,76 -1638,24 35981: 35982: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA - RE- 35983: PUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI .......... 13760000 12752555,16 -1 007 444,84 7 35984: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 35985: slagsanslag) ... . ' ..... ' ' ... ' . . . . '.'. ' ... 9073000 9164658,08 91658,08 35986: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 35987: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) 4277000 3177897,08 -1 0991 02,92 26 35988: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 35989: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 410000 410000,00 0,00 0 35990: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 35991: sivu 35992: 22 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 27 35993: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 35994: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 35995: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 35996: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 35997: förslaget bokslutet 35998: suurempi - högre 35999: pienempi -lägre (-) 36000: % 36001: 36002: 36003: 36004: 36005: 22. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 36006: 36007: EDUSKUNTA- RIKSDAGEN ............. . 197032000 196 594 007,67 -437992,33 0 36008: 36009: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN . 68180000 67 902177,03 -277822,97 0 36010: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 36011: slagsanslag) ........................... . 41 580000 40411 888.88 -1168111,12 3 36012: 02 Edustajien kulukorvaukset (Arviomääräraha) - 36013: Riksdagsmännens kostnadsersättningar (Förslag- 36014: sanslag) .............................. . 17000000 16975178,11 -24821,89 0 36015: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan- 36016: slag) ................................ . 9600000 10 515110,04 915110,04 10 36017: 36018: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS 36019: KANSLI .............................. . 87251000 88 067 560,65 816 560,65 36020: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36021: slagsanslag) ........................... . 33626000 34 523 422,55 897422,55 3 36022: 10 Rakennusten käyttö (Arviomääräraha)- Byggna- 36023: ders drift ( Förslagsanslag) ................. . 4850000 4825209,94 -24 790,06 36024: 13 Korjaukset (Siirtomääräraha) - Reparationer (Re- 36025: servationsanslag) ....................... . 1340000 1 340000,00 0,00 0 36026: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 36027: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 25365000 25308928,16 -56071,84 0 36028: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36029: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 21570000 21 570000,00 0,00 0 36030: 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus (Siirtomäärä- 36031: raha) - Grundreparation av fastigheten Riksdags- 36032: gatan 4 (Reservationsanslag) .............. . 500000 500000,00 0,00 0 36033: 36034: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT- STATSREVISO- 36035: RERNA .............................. . 4261000 3892867,59 -368132.41 9 36036: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36037: slagsanslag) ........................... . 3056000 2867181,07 -188818.93 6 36038: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 36039: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 1205000 1 025686,52 -179313,48 15 36040: 36041: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES- RIKSDA- 36042: GENS JUSTITIEOMBUDSMAN ............ . 6725000 6373654,51 -351345.49 5 36043: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36044: slagsanslag) ........................... . 5510000 5411313,59 -98686.41 2 36045: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 36046: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 1215000 962340,92 -252659,08 21 36047: 36048: 36049: 19 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIB- 36050: LIOTEKET ............................ . 11810000 11 755 397,91 -54602,09 0 36051: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 36052: slagsanslag) ........................... . 7232000 7491055,90 259055,90 4 36053: 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (Siirtomääräraha) 36054: -Anskaffning och inbindning av litteratur (Reser- 36055: vationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000000 2000000,00 0,00 0 36056: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36057: sivu 36058: 22 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 28 36059: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36060: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36061: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36062: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36063: förslaget bokslutet 36064: suurempi - högre 36065: pienempi -lägre (-) 36066: % 36067: 36068: 36069: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 19 36070: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ......... 1628000 1 314342,01 -313657,99 36071: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36072: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 950000 950000,00 0,00 0 36073: 36074: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMENVAL- 36075: TUUSKUNTA - FINLANDS DELEGATION 1 36076: NORDISKA RÅDET ...................... 8020000 7817349,98 -202650,02 3 36077: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36078: slagsanslag) ............................ 1825000 1850392,81 25392,81 36079: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 36080: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . 6195000 5966957,17 -228042,83 4 36081: 36082: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDA- 36083: GENS ÖVRIGA UTGIFTER ................ 10785000 10 785 000,00 0,00 0 36084: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita var- 36085: ten - Dispositionsmedel tili rikdagsgrupperna för 36086: gruppkanslierna ......................... 9840000 9840000,00 0,00 0 36087: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytet- 36088: täväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av 36089: lnterparlamentariska unionen ................ 945000 945000,00 0,00 0 36090: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36091: sivu 36092: 23 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 29 36093: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36094: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36095: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36096: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36097: förslaget bokslutet 36098: suurempi - högre 36099: pienempi -lägre (-) 36100: % 36101: 36102: 36103: 36104: 36105: 23. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 36106: 36107: VALTIONEUVOSTO- STATSRADET ........ . 155511000 153114390.75 -2 396 609,25 2 36108: 36109: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........ . 18800000 18 892 733,81 92733,81 0 36110: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 36111: slagsanslag) ........................... . 11 400000 12 207 227.76 807 227.76 7 36112: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan- 36113: slag) ................................ . 1400000 1 277054,89 -122945,11 9 36114: 21 Ministeriöiden käyttövarat- Ministeriernas dispo- 36115: sitionsmedel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6000000 5408451,16 -591548,84 10 36116: 36117: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA - STATSRA- 36118: DETS KANSLI ......................... . 25961000 23 080 282,18 -2880717,82 11 36119: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36120: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 811 000 14967711,10 -1 843 288,90 11 36121: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 36122: ter .................................. . 9150000 8112571,08 -1 037 428,92 11 36123: 36124: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO- JUSTITIEKAN- 36125: SLERSÄMBETET ....................... . 8419000 8677808,29 258808.29 3 36126: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36127: slagsanslag) ........................... . 7074000 7453887,67 379887,67 5 36128: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36129: ter .................................. . 1345000 1223920,62 -121079,38 9 36130: 36131: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKA- 36132: HUONEISTOT- STATSRADETS REPRESENTA- 36133: TIONS- OCH ÄMBETSLOKALER ........... . 34431 000 34 005 036,17 --425 963,83 36134: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36135: slagsanslag) ........................... . 431 000 403204,94 -27795,06 6 36136: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) - 36137: Representationslokaliteterna i anslutning tili Fiskar- 36138: torpet (Förslagsanslag) ................... . 1 500000 1215404,52 -284595.48 19 36139: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36140: ter .................................. . 500000 386426.71 -113573,29 23 36141: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha)- 36142: Statsrådets skyddsrum (Reservationsanslag) .... 12000000 12 000 000,00 0,00 0 36143: 75 Säätytalon peruskorjaustyöt (Siirtomääräraha) - 36144: Grundreparationsarbeten på Ständerhuset (Reser- 36145: vationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20000000 20000000,00 0,00 0 36146: 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto (Siirtomäärära- 36147: ha) - Republikens Presidents tjänstebostad (Re- 36148: servationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 0,00 0,00 0 36149: 36150: 27 POLIITTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - 36151: UNDERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAM- 36152: HET ............................... . 64 700000 64 700000,00 0,00 0 36153: 50 Puoluetoiminnan tukeminen- Understödjande av 36154: partiverksamhet ........................ . 64 700000 64 700 000,00 0,00 0 36155: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36156: sivu 36157: 23 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 30 36158: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36159: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36160: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36161: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36162: förslaget bokslutet 36163: suurempi - högre % 36164: pienempi -lägre (-) 36165: 36166: 36167: 99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT- STATS- 36168: RÅDETS ÖVRIGA UTGIFTER ............... 3200000 3758530,30 558530,30 17 36169: 24 Kunniamerkit ja arvonimilautakunta (Arviomäärära- 36170: ha) -Ordnar samttitelnämnden (Förslagsanslag). 750000 1308530,30 558530,30 74 36171: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha) 36172: - J.V.Snellmans samlade verk (Reservationsan- 36173: slag) ................................. 1000000 1000000,00 0,00 0 36174: 26 Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha) - Fin- 36175: lands förvaltningshistoria (Reservationsanslag) .. 1450000 1450000,00 0,00 0 36176: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36177: sivu 36178: 24 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1989 sida 31 36179: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36180: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36181: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36182: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36183: förslaget bokslutet 36184: suurempi - högre 36185: % 36186: pienempi -lägre (-) 36187: 36188: 36189: 36190: 36191: 24. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 36192: 36193: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 36194: - UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNING- 36195: SOMRÅDE ........................... . 4040892000 4 031 870 104,63 -9 021 895,37 0 36196: 36197: 01 ULKOASIAINHALLINTO - UTRIKESFÖRVALT- 36198: NINGEN ............................. . 685386000 687 665 570,85 2279570,85 0 36199: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36200: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364801000 371 337 317.47 6536317.47 2 36201: 10 Kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärära- 36202: ha)- Fastigheters drift och underhåll (Förslagsan- 36203: slag) ................................ . 71435000 72 616 252,96 1181252,96 2 36204: 20 Matkat ja muutot (Arviomääräraha) - Resor och 36205: flyttningar ( Förslagsanslag) ................ . 35030000 31 893 026,84 -3136973,16 9 36206: 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) 36207: -lnternationell informationsverksamhet (Reserva- 36208: tionsanslag) ........................... . 17000000 17 000 000,00 0,00 0 36209: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 36210: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 1700000 1 699581.43 --418,57 0 36211: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 36212: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 91 810000 89 509 392,15 -2300607,85 3 36213: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36214: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 12610000 12 610000.00 0,00 0 36215: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 0 36216: (Reservationsanslag) .................... . 18600000 18600000.00 0,00 36217: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto- 36218: määräraha)- Anskaffning av fastigheter och loka- 36219: ler (Reservationsanslag) .................. . 72400000 72400000,00 0,00 0 36220: 36221: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ- IN- 36222: TERNATIONELLT UTVECKLINGSSAMARBETE . 2828925000 2 828 923 509,05 -1490,95 0 36223: 22 Tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) - lnforma- 36224: tionsverksamhet (Reservationsanslag) ........ . 3000000 3000000,00 0,00 0 36225: 50 Avustukset kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä 36226: koskevaan tiedotustoimintaan (Siirtomääräraha2v) 36227: - Understöd för informationsverksamhet som gäl- 36228: ler medborgarorganisationernas utvecklingssamar- 36229: bete (Reservationsanslag2år) .............. . 2 850000 2850000,00 0,00 0 36230: 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava kehity- 36231: sapu (Siirtomääräraha)- Utvecklingshjälp genom 36232: internationella organisationer (Reservationsan- 36233: slag) ................................ . 1010275000 1 010274257,10 -742,90 0 36234: 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu (Siirto- 36235: määräraha)- Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform 36236: (Reservationsanslag) .................... . 1307800000 1 307 800 000,00 0,00 0 36237: 68 Kehitysluotot korkotuki ja vientitakuukorvaukset 36238: (Siirtomääräraha)- Utvecklingskrediter, räntestöd 36239: och exportgarantiersättningar (Reservationsan- 36240: slag) ................................ . 305000000 305 000 000.00 0,00 0 36241: 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille (Siirtomäärära- 36242: ha) - Humanitär hjälp tili utvecklingsländerna 36243: (Reservationsanslag) .................... . 200000000 199 999 251,95 -748,05 0 36244: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36245: sivu 36246: 24 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 32 36247: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36248: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36249: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 36250: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36251: förslaget bokslutet 36252: suurempi - högre 36253: % 36254: pienempi -lägre (-) 36255: 36256: 36257: 36258: 36259: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ -INDUSTRI- 36260: ELLT UTVECKLINGSSAMARBETE .......... . 110425000 100 480 000,00 -9 945 000,00 9 36261: 50 Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 36262: Oy:lle (Arviomääräraha)- Statsbidrag tili Fonden 36263: för lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab ( Förslag- 36264: sanslag) .............................. . 25225000 15 280000,00 -9 945 000,00 39 36265: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö 36266: kehitysmaiden kanssa (Siirtomääräraha)- Ekono- 36267: miskt, industriellt och teknologiskt samarbete med 36268: utvecklingsländerna (Reservationsanslag) ..... . 15000000 15000000,00 0.00 0 36269: 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:IIe 36270: (Siirtomääräraha)- Lån tili Fonden för lndustriellt 36271: Utvecklingssamarbete Ab (Reservationsanslag) .. 27000000 27 000 000,00 0,00 0 36272: 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n osake- 36273: pääoman korottaminen (Siirtomääräraha) - Hö- 36274: jande av aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt 36275: Utvecklingssamarbete Ab ( Reservationsanslag) .. 43200000 43 200000,00 0,00 0 36276: 36277: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 36278: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 36279: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 36280: RÅDE ............................... . 416156000 414801 024,73 -1354975,27 0 36281: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa 36282: (Arviomääräraha)- Tillfällig representation vid in- 36283: ternationella konferenser (Förslagsanslag) ..... . 24000000 22112 386,08 -1887613,92 8 36284: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot 36285: (Siirtomääräraha) - Utgifter för underhåll av de 36286: finska övervakningsstyrkorna (Reservationsan- 36287: slag) ................................ . 257925000 257 925 000,00 0,00 0 36288: 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin (Siirto- 36289: määräraha2v) - Deltagande i internationella kon- 36290: ferenser (Reservationsanslag2år) ............ . 4206000 4206000,00 0,00 0 36291: 26 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta (Siirto- 36292: määräraha2v) - Säkerhetspolitisk forskningsverk- 36293: samhet (Reservationsanslag2år) ............ . 4500000 4500000,00 0,00 0 36294: 27 Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liittyVät 36295: menot (Arviomääräraha) - Utgifter i Finland för 36296: internationellt samarbete (Förslagsanslag) ..... . 5755000 4902476.49 --852523,51 15 36297: 50 Eräät valtionavut- Vissa statsunderstöd ...... . 4080000 4080000,00 0,00 0 36298: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 36299: (Arviomääräraha)- Understöd tili nödställda fin- 36300: ska medborgare ( Förslagsanslag) ........... . 220000 263472,81 43472,81 20 36301: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomäärä- 36302: raha) - Vissa medlemsavgifter och finansiering- 36303: sandelar ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104470000 106 782 246,91 2312246,91 2 36304: 69 Katastrofiapu (Siirtomääräraha) - Katastrofhjälp 36305: (Reservationsanslag) .................... . 10000000 10000000,00 0,00 0 36306: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua- 36307: tionet ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000000 29442.44 -970557,56 97 36308: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36309: sivu 36310: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 33 36311: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36312: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36313: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36314: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36315: förslaget bokslutet 36316: suurempi - högre 36317: % 36318: pienempi- lägre (-) 36319: 36320: 36321: 36322: 36323: 25. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 36324: 36325: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA- JU- 36326: STITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 36327: DE ................................... 1 619064000 1 601 664 556,49 -17399443,51 36328: 36329: 01 OIKEUSMINISTERIÖ -JUSTITIEMINISTERIET. 71 922000 74 944 548,24 3022548,24 4 36330: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 36331: slagsanslag) ............................ 54462000 57 919 957,29 3457957,29 6 36332: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 36333: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ........ 3000000 2986892.75 -13107,25 0 36334: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36335: ter ................................... 14460000 14 037 698,20 -422301,80 3 36336: 36337: 10 YLIMMÄT TUOMIOISTUIMET - DE HÖGSTA 36338: DOMSTOLARNA ........................ 46238000 44 864 238,01 -1373761,99 3 36339: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36340: slagsanslag) ............................ 42538000 41 616927.76 -921072,24 2 36341: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36342: ter ................................... 3700000 3247310,25 -452689.75 12 36343: 36344: 20 HOVIOIKEUDET- HOVRÄTTERNA ......... 89148000 91 635117,64 2487117,64 3 36345: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36346: slagsanslag) ............................ 82059000 84 658 595,19 2599595,19 3 36347: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 2 36348: ter ................................... 7089000 6976522.45 -112477,55 36349: 25 LÄÄNINOIKEUDET- LÄNSRÄTTERNA ...... 11 276000 10 383 787,23 ----s92 212,77 8 36350: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 36351: slagsanslag) ............................ 9676000 8784912,69 ----s91 087,31 9 36352: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 36353: ter ................................... 1600000 1 598874,54 -1125.46 0 36354: 36355: 30 ALIOIKEUDET- UNDERRÄTTERNA ........ 315077000 31 0 508 525.41 -4568474,59 36356: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36357: slagsanslag) ............................ 261 937000 257 368 525.41 -4568474,59 2 36358: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 36359: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 53140000 53140 000,00 0,00 0 36360: 36361: 40 ERITYISTUOMIOISTUIMET - SPECIALDOM- 36362: STOLARNA ............................ 55182000 53 862 641.44 -1319358,56 2 36363: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36364: slagsanslag) ............................ 48722000 47402641.44 -1319358,56 3 36365: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 36366: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 6460000 6460000,00 0,00 0 36367: 36368: 36369: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT- SÄRSKIL- 36370: DA RÄTTSVÅRDSUTGIFTER ............... 95800000 96 549 048,16 749048,16 36371: 22 Eräät oikeudenkäyntimenot (Arviomääräraha) - 36372: Särskilda rättegångsutgifter (Förslagsanslag) .... 18500000 17380594,19 -1119405,81 6 36373: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36374: sivu 36375: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 34 36376: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36377: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36378: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36379: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36380: förslaget bokslutet 36381: suurempi - högre 36382: % 36383: pienempi -lägre (-) 36384: 36385: 36386: 30 Valtionapu yleisestä oikeusaputoiminnasta aiheu- 36387: tuviin menoihin (Arviomääräraha) - Statsbidrag 36388: för utgifter som föranleds av allmän rättshjälpsverk- 36389: samhet (Förslagsanslag) ................... 11 300000 11191 607,00 -108393,00 36390: 50 Maksuton oikeudenkäynti (Arviomääräraha) - Fri 36391: rättegång (Förslagsanslag) ................. 66000000 67 976 846,97 1 976846,97 3 36392: 36393: 46 SYYTIÄJÄNVIRASTOT- ÅKLAGARÄMBETE- 36394: NA ................................... 23078000 23 512 992.73 434992,73 2 36395: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 36396: slagsanslag) ............... .... ' ... ' .... 20398000 20 832 992.73 434992.73 2 36397: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 36398: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 2680000 2680000,00 0,00 0 36399: 36400: 47 ULOSOTTOVIRASTOT- EXEKUTIONSVERKEN. 119782000 120 597 236,88 815236,88 36401: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 36402: slagsanslag) ............................ 90602000 91 417236,88 815236,88 36403: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- övriga 36404: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 29180000 29180 000,00 0,00 0 36405: 36406: 50 VANKEINHOITOLAITOS - FÅNGVÅRDSVÄ- 36407: SENDET ............................. ' 738736000 723 252 253,80 -15483746,20 2 36408: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 36409: slagsanslag} ............................ 323028000 317 244 502,93 -5783497,07 2 36410: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 36411: ters drift (Förslagsanslag) .................. 32410000 31 550 581.78 -859418,22 3 36412: 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito (Siirtomäärä- 36413: raha) - Reparation och underhåll av fastigheter 36414: (Reservationsanslag) ... ' ........ ' .... ' . 7600000 7600000,00 0,00 0 36415: 21 Vankien huolto ja koulutus (Arviomääräraha) - 36416: Vården och utbildningen av fångar ( Förslagsan- 36417: slag) . . . . . ' . . ' . . . . . . . . ' . ' . . . . ' . . . ' . . . . 55500000 50 222 973,94 -5 277 026,06 10 36418: 23 Työtoiminta (Arviomääräraha) - Arbetsverksam- 36419: het (Förslagsanslag) ...................... 68000000 70539111,26 2539111,26 4 36420: 24 Työ- ja käyttörahat sekä avolaitospalkat (Arvio- 36421: määräraha) - Arbets- och brukspenningar samt 36422: löner i öppen anstalt ( Förslagsanslag) ......... 31600000 27488884,16 -4111115,84 13 36423: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 36424: ter ................................... 15000000 14010199.73 -989800,27 7 36425: 50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää- 36426: däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomääräraha) - 36427: Statsunderstöd för Kriminalvårdsföreningen för 36428: uppgifter som grundar sig på lagstiftningen (För- 36429: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20688000 20038000,00 ---650000,00 3 36430: 51 Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittami- 36431: seen - Statsunderstöd för annat kriminalvårdsar- 36432: bete .................................. 16860000 16 508 000,00 -352000,00 2 36433: 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo- 36434: jen perustamis- ja peruskorjausmenoihin (Siirto- 36435: määräraha} - Statsunderstöd för Kriminalvårdsfö- 36436: reningen för anläggnings- och grundreparationsut- 36437: gifter för verksamhetsutrymmen (Reservationsan- 36438: slag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4900000 4900000,00 0,00 0 36439: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36440: sivu 36441: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 35 36442: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36443: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36444: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36445: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36446: förslaget bokslutet 36447: suurempi - högre 36448: % 36449: pienempi -lägre (-) 36450: 36451: 36452: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36453: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 12650000 12 650 000,00 0,00 0 36454: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä- 36455: raha)- Nybyggnader och grundreparationer (Re- 36456: servationsanslag) ....................... . 61600000 61 600000,00 0,00 0 36457: 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitostyö- 36458: nä (Siirtomääräraha) - Nybyggnader och grund- 36459: reparationer vilka utförs såsom arbete i öppen an- 36460: stalt (Reservationsanslag) ................. . 53300000 53 300 000,00 0,00 0 36461: 76 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen (Siirto- 36462: määräraha) - Sysselsättande av frigivna fångar 36463: (Reservationsanslag) .................... . 4 700000 4700000,00 0,00 0 36464: 77 Työsiirtoloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha) 36465: - Arbeten för arbetskolonier ( Reservationsan- 36466: slag) ................................ . 30000000 30 000 000,00 0,00 0 36467: 79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) - 36468: Jord- och vattenbyggen (Reservationsanslag) ... 900000 900000,00 0,00 0 36469: 36470: 60 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS - 36471: RÄTTSPOLITISKA FORSKNINGSINSTITUTET .. 3469000 3568623,59 99623,59 3 36472: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36473: slagsanslag) ........................... . 2069000 2409499,89 340499,89 16 36474: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36475: mr .................................. . 1400000 1159123,70 -240876,30 17 36476: 36477: 61 YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN YHTEYDES- 36478: SÄ TOIMIVA HELSINGIN KRIMINAALIPOLIITTI- 36479: NEN INSTITUUTTI - HELSINGFORS KRIMI- 36480: NALPOLITISKA INSTITUTS VERKSAMHET 1 36481: ANSLUTNING TILL FÖRENTA NATIONERNA .. 2685000 2584956,53 -100043,47 4 36482: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36483: slagsanslag) ........................... . 885000 827865,08 -57134,92 6 36484: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36485: mr .................................. . 1800000 1757091,45 -42908,55 2 36486: 36487: 62 TIETOSUOJA- DATASEKRETESS ......... . 3371 000 3065757,22 -305242,78 9 36488: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36489: slagsanslag) ........................... . 1671 000 1457893,12 -213106,88 13 36490: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36491: ter .................................. . 1700000 1 607864,10 -92135,90 5 36492: 36493: 70 VAALIT- VAL ......................... . 1000000 339436,95 -Q60563,05 66 36494: 21 Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter (För- 36495: slagsanslag) ........................... . 1000000 339436,95 -Q60563,05 66 36496: 36497: 99 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 36498: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 36499: JUSTITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 36500: RADE ............................... . 42300000 41 995392,66 -304607,34 36501: 25 Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen - Utveck- 36502: lande av förvaltningen och personalen ........ . 1300000 988213,88 -311786,12 24 36503: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - ln- 36504: ternationellt samarbete ( Förslagsanslag) ...... . 2180000 2258069,04 78069,04 4 36505: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36506: sivu 36507: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 36 36508: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36509: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36510: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36511: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36512: förslaget bokslutet 36513: suurempi - högre 36514: % 36515: pienempi -lägre (-) 36516: 36517: 36518: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 36519: tabehandling . ' ...... ' .. ' ............... 20500000 20 496 969,98 -3030,02 0 36520: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 36521: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ' ...... '. 2100000 2036139,76 --B3860,24 3 36522: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd . . . . . . . . . . . 1 220000 1 216000,00 -4000,00 0 36523: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36524: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 15000000 15 000 000,00 0,00 0 36525: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36526: sivu 36527: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 37 36528: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36529: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36530: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36531: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36532: förslaget bokslutet 36533: suurempi - högre 36534: % 36535: pienempi- lägre (-) 36536: 36537: 36538: 36539: 36540: 26. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 36541: 36542: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- 36543: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 36544: RÅDE ................................ 4340438000 4 368 835 429,44 28 397 429,44 36545: 36546: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTE- 36547: RIET ................................. 47081000 48500781,54 1419781,54 3 36548: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36549: slagsanslag) ............................ 36191000 37619567,06 1428567,06 4 36550: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 36551: ter ................................... 5690000 5681214,48 -8785,52 0 36552: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha2v)- Anskaff- 36553: ning av inventarier (Reservationsanslag2år) ..... 5200000 5200000,00 0,00 0 36554: 36555: 05 LÄÄNINHALLITUKSET - LÄNSSTYRELSER- 36556: NA ................................... 352337000 356141933,32 3804933,32 36557: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36558: slagsanslag) ............................ 289487000 292868510,00 3381 510,00 36559: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 36560: ters drift ( Förslagsanslag) .................. 16000000 15196 732,63 -803267,37 5 36561: 25 Eräät hallintomenot (Arviomääräraha)- Vissa för- 36562: valtningsutgifter ( Förslagsanslag) ............ 1000000 731 932,76 -268067,24 27 36563: 27 Tietojen koneellinen käsittely (Arviomääräraha)- 36564: Maskinell databehandling ( Förslagsanslag) ..... 14800000 16462447,69 1 662447,69 11 36565: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 36566: ter ................................... 28100000 27 936 283,69 -163716,31 1 36567: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 2950000 2946026,55 -3973,45 0 36568: 36569: 06 VÄESTÖREKISTERIKESKUS- BEFOLKNINGS- 36570: REGISTERCENTRALEN ................... 47 699000 48 294 462,02 595462,02 36571: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36572: slagsanslag) ............................ 13869000 12 657 562,35 -1211437,65 9 36573: 27 Tietojen koneellinen käsittely- Maskinell databe- 36574: handling ............................... 18050000 18044687,45 -5312,55 0 36575: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 36576: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ........ 9000000 11 521 298,55 2521298,55 28 36577: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 36578: ter ................................... 6780000 6070913,67 -709086,33 10 36579: 36580: 07 REKISTERITOIMISTOT - REGISTERBYRÅER- 36581: NA ................................... 73168000 73 552 274,59 384274,59 36582: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36583: slagsanslag) ............................ 56198000 56 821 551,68 623551,68 36584: 27 Tietojen koneellinen käsittely- Maskinell databe- 36585: handling ............................... 5380000 5355349,17 -24650,83 0 36586: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 36587: ter ................................... 11590000 11 375 373,74 -214626,26 2 36588: 36589: 75 POLIISITOIMI- POLISVÄSENDET .......... 1944896000 1 965 585 089,52 20 689 089,52 36590: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36591: sivu 36592: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 38 36593: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36594: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36595: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36596: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36597: förslaget bokslutet 36598: suurempi - högre 36599: % 36600: pienempi -lägre (-) 36601: 36602: 36603: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 36604: slagsanslag) ........................... . 1574278000 1 585 536 951 ,54 11 258951,54 36605: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 36606: ters drift ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78200000 79 266 679,64 1 066679,64 36607: 21 Oppilaiden huolto- Elewård .............. . 8761000 7880877,25 --a8o 122.75 10 36608: 22 Poliisivarikoiden erityismenot (Arviomääräraha) - 36609: Särskilda utgifter för polisdepåerna (Förslagsan- 36610: slag) ................................ . 20100000 21 495 826,55 1395826,55 7 36611: 25 Ajoneuvojen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärä- 36612: raha) - Drift och underhåll av fordon ( Förslagsan- 36613: slag) ................................ . 35200000 35 629 781 ,25 429781,25 36614: 26 Poliisitoimen erityismenot (Arviomääräraha) - 36615: Särskilda utgifter för polisväsendet ( Förslagsan- 15 36616: slag) ................................ . 50747000 58 246 818,79 7 499818.79 36617: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 36618: tabehandling .......................... . 25350000 25 216127.72 -133872,28 36619: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- ÖVriga 36620: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) ... . 94160000 94223089,13 63089,13 0 36621: 50 Muut avustukset- Övriga understöd ........ . 50000 39000,00 -11000,00 22 36622: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36623: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 31 750000 31 749937,65 -62,35 0 36624: 71 Ajoneuvojen hankinta (Siirtomääräraha) - An- 36625: skaffning av fordon (Reservationsanslag) ...... . 24200000 24 200 000,00 0,00 0 36626: 74 Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha) - Vissa 36627: byggnadsarbeten (Reservationsanslag) ....... . 2100000 2100000,00 0,00 0 36628: 36629: BO PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖR- 36630: VALTNINGEN .......................... . 126954000 124 817 320,58 -2136 679.42 2 36631: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36632: slagsanslag) ........................... . 5784000 6003521,75 219521.75 4 36633: 11 Laitteiden ja kaluston käyttö ja kunnossapito - 36634: Drift och underhåll av anläggningar och inventa- 36635: rier .................................. . 1860000 1 611 877,96 -248122,04 13 36636: 21 Eräät pelastushallinnon menot (Arviomääräraha) 36637: - Vissa utgifter för räddningsförvaltningen (För- 36638: slagsanslag) ........................... . 4780000 4 702213,51 -77786.49 2 36639: 23 Tutkimukset (Siirtomääräraha2v) - Undersök- 36640: ningar ( Reservationsanslag2år) ............. . 740000 740000,00 0,00 0 36641: 24 Siviilipalvelusmiesten ylläpito ja koulutus (Arvio- 36642: määräraha) - Underhåll och utbildning för civil- 36643: tjänstepliktiga ( Förslagsanslag) ............. . 544000 521 755.04 -22244,96 4 36644: 25 Oppilaiden huolto (Arviomääräraha) - Elewård 36645: (Förslagsanslag) ........................ . 3536000 3303733,15 -232266,85 7 36646: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 36647: ter .................................. . 5760000 4682694,69 -1077305,31 19 36648: 30 Valtionosuus aluehälytyskeskusten perustamiskus- 36649: tannuksiin - Statsandel för kretsalarmeringscen- 36650: tralernas anläggningskostnader ............. . 2000000 1301581,78 ---4>98 418,22 35 36651: 31 Valtionosuus aluehälytyskeskusten käyttökustan- 36652: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel för kretsa- 36653: larmeringscentralernas driftskostnader ( Förslagsan- 36654: slag) ................................ . 11 000000 11 000000,00 0,00 0 36655: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36656: sivu 36657: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 39 36658: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36659: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36660: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36661: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36662: förslaget bokslutet 36663: suurempi - högre 36664: pienempi -lägre (-) 36665: % 36666: 36667: 36668: 32 Valtionosuus kunnan muun palo- ja pelastustoi- 36669: men käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 36670: Statsandel för driftskostnaderna för det övriga kom- 36671: munala brand- och räddningsväsendet ( Förslag- 36672: sanslag) .............................. . 77240000 77 240 000,00 0,00 0 36673: 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset (Siirto- 36674: määräraha2v) - Ersättningar enligt lagen om be- 36675: folkningsskydd (Reservationsanslag2år) ...... . 2690000 2690000,00 0,00 0 36676: 70 Kaluston ja välineiden hankinta (Siirtomääräraha) 36677: - Anskaffning av inventarier och materiel (Reser- 36678: vationsanslag) ......................... . 3070000 3069942.70 -57,30 0 36679: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbygg- 36680: nader (Reservationsanslag) ......... , ....... . 7000000 7000000,00 0,00 0 36681: 77 Harjoitusalueen rakentaminen (Siirtomääräraha)- 36682: Anläggande av övningsområde (Reservationsan- 36683: ~~) .... ·················· 950000 950000,00 0,00 0 36684: 87 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - 36685: Anskaffning av fastigheter (Reservationsanslag) .. 0 0,00 0,00 0 36686: 36687: 90 RAJAVARTIOLAITOS - GRÄNSBEVAKNING- 36688: SVÄSENDET .......................... . 669524000 673 066 582,26 3542582,26 36689: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36690: slagsanslag) ........................... . 463354000 468 337 706,91 4983706,91 36691: 10 Kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärära- 36692: ha)- Drift och underhåll av fastigheter (Förslag- 36693: sanslag) .............................. . 38400000 36 979 252,07 -1420747,93 4 36694: 21 Kuljetus- ja kulkuvälineiden käyttö ja kunnossapito 36695: (Siirtomääräraha2v) - Drift och underhåll av 36696: transport- och trafikmedel 36697: (Reservationsanslag2år) .................. . 31700000 31 700 000,00 0,00 0 36698: 23 Huoltomenot (Arviomääräraha) - Vård och un- 36699: derhåll (Förslagsanslag) ... 24240000 23 9691 08,06 -270891,94 36700: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 36701: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ....... . 16030000 16 512 868.24 482868,24 3 36702: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36703: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 80950000 80 94 7 026,00 -2974,00 0 36704: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 36705: (Reservationsanslag) .................... . 8000000 8000000,00 0,00 0 36706: 77 Satamat ja muut rakenteet (Siirtomääräraha) - 36707: Hamnar och andra anläggningar (Reservationsan- 36708: slag) ................................ . 6600000 6599863,18 -136,82 0 36709: 87 Maa-alueiden ja rakennusten hankkiminen (Arvio- 36710: määräraha)- Anskaffning av mark och byggnader 36711: (Förslagsanslag) ........................ . 250000 20757,80 -229242,20 92 36712: 36713: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE - UNDERSTÖD AT 36714: KOMMUNER .......................... . 988619000 988 738 330,00 119330,00 0 36715: 31 Kuntien yleisetvaltionosuudet (Arviomääräraha)- 36716: Allmänna statsandelar tili kommunerna (Förslag- 36717: sanslag) .............................. . 573200000 573 319 848.00 119848,00 0 36718: 32 Kuntien yhdistymisavustukset - Understöd åt 36719: kommunerna för kommunsammanslagning ..... 3142000 3141482,00 -518,00 0 36720: 33 Kuntien verotulojen täydennys (Arviomääräraha) 36721: - Komplettering av kommunernas skatteinkomster 36722: (Förslagsanslag) ........................ . 382277000 382 277 000.00 0,00 0 36723: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36724: sivu 36725: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 40 36726: Luku- Kap. Tula- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36727: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36728: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36729: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36730: förslaget bokslutet 36731: suurempi - högre 36732: pienempi -lägre (-) 36733: % 36734: 36735: 36736: 34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Understöd 36737: tili kommuner enligt prövning ............... 30000000 30 000 000,00 0,00 0 36738: 36739: 98 LÄÄNIEN KEHITTÄMINEN - UTVECKLANDE 36740: AV LÄNEN ............................. 86500000 86 500 000,00 0,00 0 36741: 43 Läänien kehittämisraha (Siirtomääräraha) - Län- 36742: sutvecklingsbidrag ( Reservationsanslag) ....... 86500000 86 500000,00 0,00 0 36743: 36744: 99 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 36745: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 36746: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 36747: RÅDE . . . . ' . ' . . . . . . . . . . . . ' . . . . . . . . . 3660000 3638655,61 -21344,39 36748: 25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsknings- och 36749: utvecklingsverksamhet .................... 950000 905002,02 --44997,98 5 36750: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 36751: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) . . . . . . . ' . 1900000 1923653,59 23653,59 36752: 51 Valtionavustus eräille järjestöille- Statsunderstöd 36753: tili vissa organisationer .................... 810000 810000,00 0,00 0 36754: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36755: sivu 36756: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 41 36757: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36758: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36759: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 36760: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36761: förslaget bokslutet 36762: suurempi - högre 36763: % 36764: pienempi- lägre (-) 36765: 36766: 36767: 36768: 36769: 27. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN: 36770: 36771: 36772: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 36773: - FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNING- 36774: SOMRÄDE ........................... . 6949365000 6 852 221 743,43 -97143 256,57 36775: 36776: 36777: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ - FÖRSVARSMINI- 36778: STERIET ............................. . 38830000 38 595 348,45 -234651,55 36779: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36780: slagsanslag) ........................... . 30231000 30 269 970,96 38970,96 0 36781: 21 Tieteellinen tutkimus (Siirtomääräraha) - Veten- 36782: skaplig forskning (Reservationsanslag) ....... . 2950000 2950000,00 0,00 0 36783: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36784: ter .................................. . 5649000 5375377,49 -273622,51 5 36785: 36786: 12 PUOLUSTUSVOIMIEN PALKKAUS- JA MUUT 36787: MENOT- FÖRSVARSMAKTENS AVLÖNINGS- 36788: OCH ÖVRIGA UTGIFTER ................ . 2274262000 2193 264 140,02 -80 997 859,98 4 36789: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 36790: slagsanslag) ........................... . 2026264000 1947136690,15 -79127 309,85 4 36791: 16 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankinta (Siirto- 36792: määräraha2v)- Anskaffning av inventarier, maski- 36793: ner och anordningar (Reservationsanslag2år) .... 26254000 26 254 000,00 0,00 0 36794: 25 Joukkojen ja tavaran kuljetukset (Arviomääräraha) 36795: - Trupp- och godstransporter (Förslagsanslag) 42104000 40 791 097,70 -1312902,30 3 36796: 27 Automaattinen tietojenkäsittely (Siirtomäärära- 36797: ha2v) Automatisk databehandling 36798: (Reservationsanslag2år) .................. . 43000000 43 000 000,00 0,00 0 36799: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 36800: Avgiftsbelagd serviceverksamhet ( Förslagsanslag). 6540000 6918181,12 378181,12 6 36801: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36802: ter .................................. . 130100000 129164171,05 -935828,95 36803: 36804: 36805: 14 ASEVELVOLLISTEN YLLÄPITOMENOT - UN- 36806: DERHÄLL AV VÄRNPLIKTIGA ............. . 622252000 596 592 033,73 -25 659 966,27 4 36807: 02 Päivärahat ja reserviläispalkat (Arviomääräraha) - 36808: Dagspenningar och reservistlöner (Förslagsan- 36809: slag) ................................ . 211 200000 189 284 240,30 -21 915 759,70 10 36810: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor ( Förslagsan- 36811: slag) ................................ . 49520000 52841 217,60 3321217,60 7 36812: 21 Muonitus (Arviomääräraha)- Proviantering (För- 36813: slagsanslag) ........................... . 203750000 195 480 966,22 -8 269 033,78 4 36814: 22 Vaatetus ja puhtaanapito (Siirtomääräraha)- Bek- 36815: lädnad, tvätt och hygien (Reservationsanslag) ... 115232000 115 232 000,00 0,00 0 36816: 23 Terveydenhuolto (Arviomääräraha) - Hälsovård 36817: (Förslagsanslag) ........................ . 26600000 28 099 784,16 1499784,16 6 36818: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 36819: ter .............................. .. 15950000 15 653 825,45 -296174,55 2 36820: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36821: sivu 36822: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 42 36823: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36824: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36825: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36826: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36827: förslaget bokslutet 36828: suurempi - högre 36829: % 36830: pienempi -lägre (-) 36831: 36832: 36833: 25 PUOLUSTUSMATERIAALIN HANKINTA- JA 36834: KAYTIÖMENOT- UTGIFTER FÖR FÖRNYAN- 36835: DE OCH ANVÄNDNING AV FÖRSVARSMATE- 36836: R~........... . .......... . 3220560000 3223745784,87 3185784,87 0 36837: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha)- 36838: Anskaffning av försvarsmaterial (Reservationsan- 36839: slag) .. 2113400000 2113400000,00 0,00 0 36840: 17 Uusinta käytöstä poistetun tilalle (Arviomääräraha) 36841: - Förnyande av utmönstrad utrustning ( Förslag- 36842: sanslag) .............................. . 8000000 11185 784,87 3185784,87 40 36843: 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito (Siirtomäärära- 36844: ha) - Användning och underhåll av utrustning 36845: (Reservationsanslag) .................... . 1099160000 1099160000,00 0,00 0 36846: 36847: 27 KIINTEISTÖMENOT- UTGIFTER FÖR FASTIG- 36848: HETER.... . ........ . 581 090000 581 082189,06 -7810,94 0 36849: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 36850: ters drih ( Förslagsanslag) ................. . 293290000 293 282189,06 -7810,94 0 36851: 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden korjaus 36852: ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Reparation 36853: och underhåll av byggnader, militärområden och 36854: -anläggningar (Reservationsanslag) ... 75000000 75 000 000,00 0,00 0 36855: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä- 36856: raha)- Nybyggnader och grundförbättringar (Re- 36857: servationsanslag) ....... . 99300000 99 300 000,00 0,00 0 36858: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 36859: bättringar (Reservationsanslag) ... 56500000 56 500000,00 0,00 0 36860: 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt (Siirto- 36861: määräraha) - Byggnadsarbeten på militära områ- 36862: den och anläggningar ( Reservationsanslag) ..... 47000000 47 000000,00 0,00 0 36863: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära- 36864: ha2v) - lnköp och expropriation av fastigheter 36865: (Reservationsanslag2år) . . . . . . . . . ....... . 10000000 10 000 000,00 0,00 0 36866: 36867: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTYÖ 36868: -DET INTERNATIONELLA ARBETET FÖR FRE- 36869: DENS TRYGGANDE ................... . 114831000 114 831 000,00 0,00 0 36870: 21 Valmiusjoukko ja sotilastarkkailijat (Siirtomäärära- 36871: ha) - Beredskapsstyrkan och militärobservatörer- 36872: na ( Reservationsanslag) ......... . 12461 000 12 461 000,00 0,00 0 36873: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varus- 36874: tamismenot (Siirtomääräraha) - De finska över- 36875: vakningsstyrkornas förvaltningsoch utrustningsut- 36876: giher (Reservationsanslag) ................ . 102370000 102 370 000,00 0,00 0 36877: 36878: 90 VALTION PUKUTEHDAS- STATENS BEKLÄD- 36879: NADSFABRIK ......................... . 36880: 21 Valtion pukutehtaan käyttömenot (Arviomäärära- 36881: ha) - Statens beklädnadsfabriks drihsutgiher 36882: (Förslagsanslag) ........................ . 58860000 55297335,42 36883: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Drihsutgiher 58860000 55297335,42 36884: Käyttötulot- Drihsinkomster 61600000 51 673 452,68 36885: Käyttötalouden lisärahoitustarve 36886: - Drihhushållningens behov av 36887: tilläggsfinansiering .......... . 0 3623882,74 3623882,74 36888: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36889: sivu 36890: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 43 36891: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36892: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36893: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36894: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36895: törslaget bokslutet 36896: suurempi - högre 36897: % 36898: pienempi -lägre (-) 36899: 36900: 36901: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36902: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 2700000 2700000,00 0,00 0 36903: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 36904: gifter 2700000 2700000,00 36905: 36906: 91 VAMMASKOSKEN TEHDAS- VAMMASKOSKI 36907: FABRIK ............................... 36908: 21 Vammaskosken tehtaan käyttömenot (Arviomäärä- 36909: raha) - Vammaskoski fabriks driftsutgifter (För- 36910: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96560000 96 652 769,64 36911: 91. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 96560000 96 652 769,64 36912: Käyttötulot- Driftsinkomster 104000000 100 957 617,00 36913: 36914: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36915: ning av inventarier ~Reservationsanslag) ....... 5400000 5400000,00 0,00 0 36916: 74 Talonrakennukset ( iirtomääräraha)- Husbyggen 36917: ( Reservationsanslag) ..................... 5000000 5000000,00 0,00 0 36918: 91. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 36919: gifter 10400000 10400000,00 36920: 36921: 92 LAPUAN PATRUUNATEHDAS - LAPPO PA- 36922: TRONFABRIK .......................... 36923: 21 Lapuan patruunatehtaan käyttömenot (Arviomää- 36924: räraha) - Lappo patronfabriks driftsutgifter (För- 36925: slagsanslag) ............................ 99770000 96444805,19 36926: 92. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 99770000 96444805,19 36927: Käyttötulot- Driftsinkomster 112300000 113060169,46 36928: 36929: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 36930: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 14800000 14 800 000,00 0,00 0 36931: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot -lnvesteringsut- 36932: gifter 14800000 14800000,00 36933: 36934: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 36935: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 36936: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNING- 36937: SOMRADE ............................ 69640000 72 587 364,56 2947364,56 4 36938: 02 Työrajoitteisten palkkaukset (Arviomääräraha) - 36939: Arbetshandikappades avlöning (Förslagsanslag) . 53285000 56 631 234,11 3346234,11 6 36940: 21 Metsätaloustoiminta (Arviomääräraha) - Skogs- 36941: hushållnings verksamhet (Förslagsanslag) ...... 14200000 13849626,11 -350373,89 2 36942: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur- 36943: makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfallser- 36944: sättningar på grund av olyckan vid Lappo patron- 36945: fabrik ( Förslagsanslag) .................... 370000 310982,10 -59017,90 16 36946: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen - 36947: Understödjande av försvarsorganisationers verk- 36948: samhet ................................ 590000 590000,00 0,00 0 36949: 90 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktue- 36950: ringar (Förslagsanslag) .................... 1195000 1 205522,24 10522,24 36951: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 36952: sivu 36953: 28 PL- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 44 36954: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 36955: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 36956: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 36957: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 36958: förslaget bokslutet 36959: suurempi - högre 36960: pienempi -lägre (-) 36961: % 36962: 36963: 36964: 36965: 36966: 28. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN: 36967: 36968: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 36969: - FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 36970: RÅDE ............................... . 10176621000 10 173 959 790,85 -2661209,15 0 36971: 36972: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINI- 36973: STERIET ............................. . 100624000 100 167 656,58 --456 343,42 0 36974: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha} -Avlöningar (För- 36975: slagsanslag) ........................... . 54925000 56 236 602,94 1 311602,94 2 36976: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 36977: ter .................................. . 20499000 18 731 053,64 -1767946,36 9 36978: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha} - Anskaff- 36979: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 25200000 25 200 000,00 0,00 0 36980: 36981: 05 VALTIOKONTIORI - STATSKONTORET ..... . 299597000 293 452 717,21 --6144 282,79 2 36982: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 36983: slagsanslag) ........................... . 60342000 58 497 370,68 -1844629,32 3 36984: 23 Työterveyshuollon kehittäminen (Siirtomäärära- 36985: ha2v) - Utvecklande av företagshälsovården 36986: (Reservationsanslag2år) .................. . 72000000 72000000,00 0,00 0 36987: 26 Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöönotto (Siir- 36988: tomääräraha2v) - lnförande av flexibell pension- 36989: sålder (Reservationsanslag2år) ............. . 4700000 4700000,00 0,00 0 36990: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v) - Övriga 36991: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 36640000 36 640000,00 0,00 0 36992: 50 Eräät valtion maksamat korvaukset (Arviomäärära- 36993: ha) - Ersättningar som belalas av staten ( Förslag- 36994: sanslag) .............................. . 122815000 118517480,30 --4297519,70 3 36995: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha)- An- 36996: skaffning av aktier (Reservationsanslag) ...... . 3000000 3000000,00 0,00 0 36997: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomääräraha)- 36998: Tryggande av statens fordringar (Förslagsanslag). 100000 97866,23 -2133,77 2 36999: 37000: 07 ELÄKKEET- PENSIONER ............... . 5553346000 5 525 583479,98 -27 762 520,02 0 37001: 05 Vakinaiset eläkkeet sekä perhe-eläkkeet ja hautau- 37002: savut (Arviomääräraha}- Ordinarie pensioner, fa- 37003: miljepensioner och begravningshjälp (Förslagsan- 37004: slag) ................................ . 5376146000 5 366 583 546,82 -9562453,18 0 37005: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra 37006: pensioner ( Förslagsanslag) ................ . 85500000 78 919 352,23 --6 580 647,77 8 37007: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha} - Övriga 37008: pensionsutgifter (Förslagsanslag) ........... . 91700000 80 080 580,93 -11619419,07 13 37009: 37010: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO - 37011: STATENS REVISIONSVERK ............... . 15836000 16262677,12 426677,12 3 37012: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha} -Avlöningar (För- 3 37013: slagsanslag) ....................... :.... . 13926000 14 382 351 ,45 456351,45 37014: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 37015: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 1 910000 1880325,67 -29674,33 2 37016: 37017: 18 VEROHALLINTO- SKATIEFÖRVALTNINGEN . 1 267890000 1 267 883 894,30 --6105,70 0 37018: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37019: sivu 37020: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 45 37021: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37022: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37023: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37024: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37025: förslaget bokslutet 37026: suurempi - högre 37027: % 37028: pienempi -lägre (-) 37029: 37030: 37031: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37032: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 773055000 787 242 461.75 14 187 461,75 2 37033: 21 Korot, kantopalkkiot ja huojennuspalautukset (Ar- 37034: viomääräraha)- Räntor, uppbördsprovisioner och 37035: skattelättnadsrestitutioner (Förslagsanslag) .. 149400000 135 206 432,55 -14193567,45 10 37036: 22 Veroluokitus (Siirtomääräraha) - Skatteklassifice- 37037: ring (Reservationsanslag) .... 28435000 28 435 000,00 0,00 0 37038: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v) - övriga 37039: konsumtionsutgiher (Reservationsanslag2år) .... 267 000000 267 000 000,00 0,00 0 37040: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha} - Anskaff- 37041: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 50000000 50000000,00 0,00 0 37042: 37043: 37 ERAÄT HINNANEROKORVAUKSET - VISSA 37044: PRISSKILLNADSERSÄTTNINGAR .......... . 370000000 413117124,00 43117124,00 12 37045: 40 Jalostettujan elintarviketeollisuustuotteiden raaka- 37046: aineiden hinnanerokorvaukset (Arviomääräraha}- 37047: Prisskillnadsersättningar för råvaror tili förädlade 37048: livsmedelsindustriprodukter (Förslagsanslag) .... 370000000 413117124,00 43117124,00 12 37049: 37050: 39 ERAÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUN- 37051: NALLE- VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LAND- 37052: SKAPET ÅLAND ....................... . 450010000 448 91 0 000,00 -1100000,00 0 37053: 30 Verotaloudellinen tasoitus (Arviomääräraha) - 37054: Skattefinansiell utjämning (Förslagsanslag) .... . 439000000 439 000 000,00 0,00 0 37055: 31 Ylimääräiset menot - Extraordinarie anslag .... . 7310000 6310000,00 -1 000000,00 14 37056: 32 Kunnallisveron saamatta jäämisen korvaaminen 37057: (Arviomääräraha)- Ersättning för bortfall av kom- 37058: munalskatt (Förslagsanslag) ............... . 3000000 2900000,00 -100000,00 3 37059: 40 Ahvenanmaan ja mantereen välisten tavarakulje- 37060: tusten kuljetuskustannusten tasaaminen (Siirto- 37061: määräraha) - Utjämning av varutransportkostna- 37062: der mellan Aland och fastlandet (Reservationsan- 37063: slag) ................................ . 700000 700000,00 0,00 0 37064: 37065: 40 TULLILAITOS- TULLVERKET 376185000 369 381 598,01 -6 803 401 ,99 2 37066: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37067: slagsanslag) ........................... . 307119000 301 635 945,20 -5483054,80 2 37068: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37069: ter .................................. . 49316000 47 995 652,81 -1320347,19 3 37070: 66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehi- 37071: tysapu (Siirtomääräraha) - Utvecklingshjälp som 37072: styrs via en internationell tullorganisation (Reserva- 37073: tionsanslag) ........................... . 150000 150000,00 0,00 0 37074: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha} - Anskaff- 37075: ningar av inventarier (Reservationsanslag) ..... . 12000000 12 000 000,00 0,00 0 37076: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37077: (Reservationsanslag) .................... . 7600000 7600000,00 0,00 0 37078: 37079: 50 SUOMEN RAHAPAJA- MYNTVERKET 1 FIN- 37080: LAND ............................... . 43094000 49 595 860,76 6501 860,76 15 37081: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37082: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 757000 5896532,51 -860467,49 13 37083: 22 Raaka-aineet (Arviomääräraha)- Råämnen (För- 37084: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28000000 34251450,10 6251450,10 22 37085: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37086: sivu 37087: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 46 37088: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37089: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37090: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37091: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37092: förslaget bokslutet suurempi - högre % 37093: pienempi -lägre (-) 37094: 37095: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 37096: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ......... 4847000 6437398,15 1 590398,15 33 37097: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37098: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 1490000 1490000,00 0,00 0 37099: 95 Vanhan vaihtorahan lunastaminen Suomen Pankil- 37100: ta (Arviomääräraha) -lnlösen av gammalt växel- 37101: mynt från Finlands Bank ( Förslagsanslag) ...... 2000000 1520480,00 -479520,00 24 37102: 37103: 52 TILASTOKESKUS- STATISTIKCENTRALEN ... 128034000 129982616,60 1 948616,60 2 37104: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37105: slagsanslag) ............................ 68722000 71122 364,63 2400364,63 3 37106: 21 Määräaikaisselvitykset ja laskannat (Siirtomäärära- 37107: ha)- Regelbundet återkommande undersökning- 37108: ar och räkningar (Reservationsanslag) ......... 12400000 12400000,00 0,00 0 37109: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 37110: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ...... 12800000 12 363 188,25 -436811,75 3 37111: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 37112: ter ................................... 29612000 29 597 063,72 -14936,28 0 37113: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37114: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 4500000 4500000,00 0,00 0 37115: 37116: 54 PANKKITARKASTUSVIRASTO- BANKINSPEK- 37117: n~~ ............................... 13617000 13 339 883,59 -277116,41 2 37118: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 37119: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7699000 7421883,59 -277116,41 4 37120: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- övriga 37121: konsumtionsutgifter ( Reservationsanslag2år) .... 4518000 4518000,00 0,00 0 37122: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 1400000 1400000,00 0,00 0 37123: 37124: 56 TALOUDELLINEN SUUNNITTELU KESKUS - 37125: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN .... 5736000 5408880,55 -327119,45 6 37126: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37127: slagsanslag) ............................ 3906000 3807892,69 -98107,31 3 37128: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 37129: ter ................................... 1830000 1600987,86 -229012,14 13 37130: 37131: 60 RAKENNUSHALLINTO - BYGGNADSFÖR- 37132: VALTNINGEN ........................... 401010000 398 862 802,51 -2147197,49 37133: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37134: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373310000 371 218 890,30 -2091109,70 37135: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 37136: ter ................................... 26540000 26 485 691 ,66 -54308,34 0 37137: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 1160000 1158220,55 -1779,45 0 37138: 37139: 64 ERÄÄT VALTION KIINTEISTÖMENOT- STA- 37140: TENS FASTIGHETSUTGIFTER .............. 808080000 800 366 893,1 0 -77131 06,90 37141: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 37142: ters drift ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250000000 239 800115,54 -10199884,46 4 37143: 11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamattomat 37144: vuokramenot (Arviomääräraha) - Oförutsedda 37145: hyresutgifter för statens ämbetsverk och inrättning- 37146: ar (Förslagsanslag) ....................... 3000000 5 785374,89 2785374,89 93 37147: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37148: sivu 37149: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 47 37150: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37151: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37152: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37153: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37154: förslaget bokslutet 37155: suurempi - högre 37156: pienempi- lägre (-) 37157: % 37158: 37159: 37160: 13 Korjaus ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Re- 37161: paration och underhåll (Reservationsanslag) .... 133000000 133 000 000,00 0,00 0 37162: 21 Otaniemen sähkölaitos (Arviomääräraha)- Otnäs 37163: elverk ( Förslagsanslag) ................... . 26000000 25 512065,30 --487 934,70 2 37164: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 37165: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ..... . 5000000 5189337,37 189337,37 4 37166: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37167: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 11 700000 11 700000,00 0,00 0 37168: 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koeraken- 37169: taminen (Siirtomääräraha) - Planering av statens 37170: husbyggen och experimentellt byggande (Reserva- 37171: tionsanslag) ........................... . 3500000 3500000,00 0,00 0 37172: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 37173: bättringar ( Reservationsanslag) ............. . 88500000 88 500000,00 0,00 0 37174: 76 Virastotalojen rakentaminen (Siirtomääräraha) - 37175: Byggande av ämbetshus (Reservationsanslag) ... 172380000 172 380 000,00 0,00 0 37176: 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen 37177: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av fastigheter 37178: och bostadsaktier (Reservationsanslag) ....... . 115000000 115 000 000,00 0,00 0 37179: 37180: 70 VALTIONHALLINNON KEHITIÄMISKESKUS - 37181: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL ......... . 22174000 22 378 851 ,86 204851,86 37182: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37183: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 052000 11506510,18 454510,18 4 37184: 26 Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tutkimustoimin- 37185: nan erityismenot (Siirtomääräraha)- Särskilda ut- 37186: gifter för utbildning, utveckling, publikation och 37187: forskning (Reservationsanslag) ............. . 4600000 4600000,00 0,00 0 37188: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 37189: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ..... . 2340000 2120913,60 -219086,40 9 37190: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 37191: •··································· 3182000 3151428,08 -30571,92 37192: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37193: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1000000 1000000,00 0,00 0 37194: 37195: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HEN- 37196: KILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMET - FÖR- 37197: NYANDE AV FÖRVALTNINGEN OCH VISSA 37198: STÖDÅTGÄRDER 1 PERSONALADMINISTRA- 37199: TIONEN .............................. . 99168000 83 67 4 885,37 -15493114,63 16 37200: 02 Eräät muut palkat ja palkkiot (Arviomääräraha) - 37201: Vissa andra löner och arvoden (Förslagsanslag) .. 32605000 24901475,53 -7 703 524,47 24 37202: 03 Uudelleensijoitettavan henkilöstön palkkaukset - 37203: Avlöningar för personai som omplaceras ...... . 15000000 5821 874,84 -9178125,16 61 37204: 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha) 37205: - Utvecklings- och utbildningsverksamhet (Re- 37206: servationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12200000 12 200 000,00 0,00 0 37207: 22 Uudelleensijoittamista tukeva koulutus- ja muu toi- 37208: minta (Siirtomääräraha)- Utbildnings- och annan 37209: verksamhet som stöder omplacering (Reservation- 37210: sanslag) .............................. . 5000000 5000000,00 0,00 0 37211: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha) - 37212: Främjaride av arbetarskyddet (Reservationsan- 37213: slag) ................................ . 5563000 5563000,00 0,00 0 37214: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37215: sivu 37216: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 48 37217: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37218: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37219: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37220: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37221: förslaget bokslutet 37222: suurempi - högre 37223: % 37224: pienempi -lägre (-) 37225: 37226: 37227: 24 Henkilöstöruokailun järjestäminen (Siirtomäärära- 37228: ha) - Anordnande av personalkosthållning (Re- 37229: servationsanslag) ....................... . 19300000 19 300 000,00 0,00 0 37230: 25 Kuntoutustoiminnan kehittäminen (Siirtomäärära- 37231: ha)- Utvecklande av rehabiliteringsverksamheten 37232: (Reservationsanslag) . . . . . ........ . 6000000 6000000,00 0,00 0 37233: 60 Valtion osuus erorahastosta johtuvista menoista 37234: (Arviomääräraha)- Statens andel av utgifterna på 37235: grund av avgångsbidragsfonden (Förslagsanslag). 3500000 4888535,00 1 388535,00 40 37236: 37237: 81 ERÄÄT HALLINNONALOITIAIN JAKAMATIO- 37238: MAT MENOT- VISSA UTGIFTER SOM ICKE 37239: FÖRDELAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅ- 37240: D~ ................................ . 31000000 35 067176.79 4067176.79 13 37241: 21 Valtion virastojen ja laitosten puolesta postisiirto- 37242: liikkeestä suoritettavat maksut (Arviomääräraha)- 37243: Statens ämbetsverks och inrättningars avgifter för 37244: postgirorörelsen ( Förslagsanslag) ........... . 15000000 19 036 745,88 4036745,88 27 37245: 74 Taionrakennushankkeiden kustannusarvioiden tar- 37246: kistuksista aiheutuvat menot (Arviomääräraha) - 37247: Utgifter föranledda av justeringar av kostnadskalky- 37248: lerför husbyggnadsprojekt (Förslagsanslag) .... 5000000 9048950,06 4048950,06 81 37249: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten 37250: menoarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 37251: (Arviomääräraha)- På lag eller författning grun- 37252: dade utgifter för vilka särskilt anslag icke ingår i 37253: utgiftsstaten (Förslagsanslag) . . . ....... . 3000000 318454,93 -2 681 545,07 89 37254: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet- Oförutsedda utgif- 37255: ter .................................. . 1000000 295156,15 -704843,85 70 37256: 97 Tileistä poistot (Arviomääräraha) - Avskrivningar 37257: (Förslagsanslag) ........................ . 5000000 4123396,60 -876603.40 18 37258: 98 Eräät virastojen hoitomenot (Arviomääräraha) - 37259: Vissa förvaltningsutgifter för ämbetsverken (För- 12 37260: slagsanslag) ........................... . 2000000 2244473,17 244473,17 37261: 37262: 82 POSTIPANKKI OY:N INVESTOINTIRAHASTO- 37263: POSTBANKENS AB:S INVESTERINGSFOND ... 3000000 6044668.40 3044668.40 101 37264: 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio- 37265: määräraha) - Kreditförlustersättning tili Postban- 37266: ken Ab ( Förslagsanslag) .................. . 3000000 6044668.40 3044668.40 101 37267: 37268: 83 KANSAINVÄLINEN JÄLLEENRAKENNUSPANK- 37269: KI - INTERNATIONELLA ÅTERUPPBYGG- 37270: NADSBANKEN . . . . . . . . . . . ......... . 12000000 12 046 869,04 46869,04 0 37271: 66 Osuus Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin osa- 37272: kepääoman korottamisesta (Arviomääräraha) - 37273: Andel i höjningen av lnternationella Ateruppbygg- 37274: nadsbankens aktiekapital ( Förslagsanslag) ..... . 12000000 12 046 869,04 46869,04 0 37275: 37276: 84 POHJOISMAIDEN INVESTOINTIPANKKI 37277: NORDISKA INVESTERINGSBANKEN ....... . 17200000 16 230 000,83 -969999,17 6 37278: 88 Osuus Pohjoismaiden Investointipankin perus- 37279: pääoman korottamisesta (Arviomääräraha) - An- 37280: del i höjningen av Nordiska lnvesteringsbankens 37281: grundkapital (Förslagsanslag) .............. . 17200000 16 230 000,83 -969999,17 6 37282: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37283: sivu 37284: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 49 37285: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37286: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37287: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37288: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37289: förslaget bokslutet 37290: suurempi - högre 37291: pienempi -lägre (-) 37292: % 37293: 37294: 37295: 85 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT- IN- 37296: TERNATIONELLA FINANSIERINGSSAMFUND . 117 750000 118 927 863,66 1177863,66 37297: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitou- 37298: musten lunastaminen (Arviomääräraha) -lnfrian- 37299: de av förbindelser som avgivits tili internationella 37300: finansinstitut ( Förslagsanslag) ............... 111000000 112 496 709,61 1496709,61 37301: 67 Suomen osuus perushyödykkeiden yhteisrahaston 37302: osakemerkinnästä (Arviomääräraha)- Tecknande 37303: av andelar i gemensamma fonden för råvaror (För- 37304: slagsanslag) ............................ 1720000 1608369,05 -111630,95 6 37305: 68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön osa- 37306: kepääoman korottamisesta (Arviomääräraha) - 37307: Finlandsandel i höjningen av lnternationella tinan- 37308: sieringsbolagets aktiekapital ( Förslagsanslag) .... 4300000 4124840,00 -175160,00 4 37309: 69 Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahastan pää- 37310: omasta (Arviomääräraha) - Finlands betalning- 37311: sandel i Västnordenfonden (Förslagsanslag) .... 730000 697945,00 -32055,00 4 37312: 37313: 94 VALTION RAVITSEMISKESKUS - STATENS 37314: MÅLTIDSCENTRAL ...................... 13000000 13 000 000,00 0,00 0 37315: 82 Valtion lainat ravitsemiskeskukselle - Statslån tili 37316: måltidscentralen ......................... 13000000 13000000,00 0,00 0 37317: 37318: 99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNON- 37319: ALAN MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER 37320: INOM FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNING- 37321: SOMRÅDE ............................ 28270000 34 273 390,59 6003390,59 21 37322: 25 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - ln- 37323: ternationellt samarbete ( Förslagsanslag) ....... 4240000 3367281,56 -872718.44 21 37324: 40 Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polttoaineen 37325: hintaan sisältyvän liikevaihtoveron korvaaminen 37326: (Arviomääräraha) - Ersättande av den omsätt- 37327: ningsskatt som ingår i bränslepriset för den utländ- 37328: ska lastbilstrafiken (Förslagsanslag) ........... 7 700000 7 251 740,00 -448260,00 6 37329: 50 Sotainvalidien keräysviljan hinnanerokorvaus - 37330: Prisskillnadsersättning för spannmål som insamlats 37331: åt krigsinvaliderna ........................ 30000 29426,22 -573}8 2 37332: 58 Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen - Stöd- 37333: jande av vissa kulturevenemang . . . . . ' . . . . . . . 3300000 2122918.00 -1177 082,00 36 37334: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 37335: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse 37336: från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ... 13000000 21 502024,81 8502024,81 65 37337: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37338: sivu 37339: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 50 37340: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37341: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37342: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37343: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37344: förslaget bokslutet 37345: suurempi - högre 37346: % 37347: pienempi -lägre (-) 37348: 37349: 37350: 37351: 37352: 29. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 37353: 37354: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 37355: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 37356: NINGSOMRÅDE ....................... . 22 97 4 360 600 23144418059.49 170 057 459.49 37357: 37358: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMI- 37359: NISTERIET ............................ . 51081000 52 378 836,58 1 297836,58 3 37360: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37361: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39781000 41 087 502,54 1306502,54 3 37362: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 37363: ter .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. 11 300000 11 291 334,04 -8665,96 0 37364: 37365: 02 LUTERILAINEN KIRKKO- LUTHERSKA KYR- 37366: KAN ................................ . 10521000 10430021,71 -90978,29 37367: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 37368: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . ............ . 8228000 8181 265,79 -46734,21 37369: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 37370: ter ........................... . 1 663000 1618755,92 -44244,08 3 37371: 50 Avustus Suomen Merimieslähetysseuralle - Bi- 37372: drag tili Finska Sjömansmissionssällskapet ..... . 530000 530000,00 0,00 0 37373: 51 Valtionavustus raamatunkäännösyksikön työsken- 37374: telyyn - Statsunderstöd för en bibelöversättning- 37375: senhets arbete ......................... . 100000 100000,00 0,00 0 37376: 37377: 05 ORTODOKSINEN KIRKKO- ORTODOXA KYR- 37378: KAN ................................ . 6030000 5471 005,63 -558994,37 9 37379: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37380: slagsanslag) ........................... . 4300000 3781313,83 -518686,17 12 37381: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37382: ter .................................. . 760000 719691,84 --40308,16 5 37383: 50 Eräät avustukset- Vissa understöd .......... . 370000 369999,96 --{),04 0 37384: 51 Avustus ortodoksisten kirkkojen korjaustöihin (Siir- 37385: tomääräraha) - Understöd för reparationsarbeten 37386: på ortodoxa kyrkor ( Reservationsanslag) . . . . . . . 500000 500000,00 0,00 0 37387: 52 Avustus Valamon luostarin kalustohankintoihin 37388: (Siirtomääräraha) - Understöd för anskaffning av 37389: inventarier tili Valamo kloster (Reservationsan- 37390: slag) ................................ . 100000 100000,00 0,00 0 37391: 37392: 06 VALTION AUDIOVISUAALINEN KESKUS - 37393: STATENS AUDIOVISUELLA CENTRAL ...... . 8970000 7762103,89 -1207896,11 13 37394: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37395: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2470000 2240960,69 -229039,31 9 37396: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 36 37397: Avgiftsbelagd kundtjänst ( Förslagsanslag) ..... . 2700000 1737597,26 -962402,74 37398: 29 Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgif- 37399: ter .................................. . 3300000 3283545,94 -16454,06 0 37400: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37401: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 500000 500000,00 0,00 0 37402: 37403: 10 KORKEAKOULUT- HÖGSKOLORNA ....... . 3369364600 3 511 782 081,37 142417481,37 4 37404: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37405: sivu 37406: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 51 37407: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37408: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37409: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37410: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37411: förslaget bokslutet 37412: suurempi - högre 37413: pienempi -lägre (-) 37414: % 37415: 37416: 37417: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37418: slagsanslag) ........................... . 1 952834600 2 020 831 966,22 67 997 366,22 3 37419: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastighe- 37420: ters drift ( Förslagsanslag) ................. . 178790000 191 242 984,84 12 452 984,84 7 37421: 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot (Siirtomääräraha) 37422: - Övriga undervisnings- och forskningsutgifter 37423: (Reservationsanslag) .................... . 352000000 351 999 928,40 -71,60 0 37424: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 37425: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ..... . 430300000 493 633 459,52 63 333 459,52 15 37426: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37427: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 300900000 300 900 000,00 0,00 0 37428: 71 Kaluston uusiminen käytöstä poistetun tilalle (Ar- 37429: viomääräraha) - Förnyande av ur bruk tagna in- 37430: ventarier (Förslagsanslag) ................ . 3000000 1 633742,39 -1366257,61 46 37431: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37432: (Reservationsanslag) .................. . 149540000 149 540 000,00 0,00 0 37433: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An- 37434: skaffning av fastigheter ( Reservationsanslag) .... 2000000 2000000,00 0,00 0 37435: 37436: 11 VALTION HARJOITIELUKOULUT - STATENS 37437: ÖVNINGSSKOLOR .............. . 200023000 203 693 558,42 3670558,42 2 37438: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37439: slagsanslag) ........................ . 160123000 162 776199,56 2653199,56 2 37440: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha)- Elewård (För- 37441: slagsanslag) ................... . 13000000 14189152,06 1189152,06 9 37442: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37443: ter ................................. . 12 200000 12 028 206,80 -171 793,20 37444: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37445: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 3800000 3800000,00 0,00 0 37446: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37447: (Reservationsanslag) ................... . 10900000 10900000,00 0,00 0 37448: 37449: 12 KUVATAIDEAKATEMIA - BILDKONSTAKADE- 37450: MIN ................................. . 5584000 5554454,11 -29545,89 37451: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37452: slagsanslag) ........................... . 2854000 2834068,92 -19931,08 37453: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37454: ter .................................. . 2630000 2620385,19 -9614,81 0 37455: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37456: ning av inventarier ( Reservationsanslag) 100000 100000,00 0,00 0 37457: 37458: 37 MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA 37459: HÖGSKOLEUTGIFTER ................... . 83807000 83 079 832,13 -727167,87 37460: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37461: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . .......... . 35407000 36 445 531,68 1 038531,68 3 37462: 21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsknings- och 37463: utvecklingsverksamhet ................... . 13 500000 12 955 727,31 -544272,69 4 37464: 24 Kansainvälisen toiminnan kehittäminen- Utveck- 37465: lande av internationell verksamhet ........... . 4100000 3614111,04 -485888,96 12 37466: 25 Tieteellisten kirjastojen atk-toiminta - De veten- 37467: skapliga bibliotekens ADB-verksamhet ....... . 3100000 3037 441,28 ---B2 558,72 2 37468: 26 Eräät opettajankoulutuksen menot- Vissa utgifter 37469: för lärarutbildning ....................... . 14000000 13 327 020,82 ---B72 979,18 5 37470: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37471: sivu 37472: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 52 37473: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37474: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37475: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37476: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37477: förslaget bokslutet 37478: suurempi - högre 37479: pienempi -lägre (-) 37480: % 37481: 37482: 37483: 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (Siirtomää- 37484: räraha2v) - Högskolornas gemensamma ADB- 37485: verksamhet (Reservationsanslag2år) .......... 10000000 10000000,00 0,00 0 37486: 51 Kesäyliopistojen ja eräät muut valtionavustukset- 37487: Statsunderstöd tili sommaruniversiteten och vissa 37488: andra statsunderstöd ...................... 3700000 3700000,00 0,00 0 37489: 37490: 39 VALTION OPINTOTUKIKESKUS - STATENS 37491: STUDIESTÖDSCENTRAL .................. 1365334000 1 323 528 772,66 -41805227,34 3 37492: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37493: slagsanslag) .......... ... '. ' ............ 5134000 5378711,92 244 711,92 5 37494: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37495: ter ................................... 6000000 5968484,17 -31515,83 37496: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio- 37497: määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för stu- 37498: dieiän ( Förslagsanslag) .................... 276100000 273 860 521.42 -2239478,58 37499: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning 37500: ( Förslagsanslag) ......................... 976100000 941411700,00 -34 688 300,00 4 37501: 56 Aikuisopintoraha - Studiepenning för vuxenstu- 37502: dier .... ' ' ' .... ' ........... ' .. ' ... 75000000 68 481 896,25 -6 518103,75 9 37503: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä- 37504: raha) - Måltidsstödet tili högskolestuderande 37505: (Förslagsanslag) ................... 27000000 28 427 458,90 1427458,90 5 37506: 37507: 41 KOULUHALLITUS- SKOLSTYRELSEN 50417000 49 582 062,71 -834937,29 2 37508: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37509: slagsanslag) ............................ 33997000 33 388 330,02 -608669,98 2 37510: 22 Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset menot (Siirto- 37511: määräraha2v) - Planeringsverksamhet och övriga 37512: gemensamma utgifter ( Reservationsanslag2år) ... 9700000 9700000,00 0,00 0 37513: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37514: ter ................................... 4100000 3874040,15 -225959,85 6 37515: 50 Avustus kodin ja koulun yhteistyöhön - Under- 0 37516: stöd för samarbete mellan hem och skola ....... 820000 819692,54 -307.46 37517: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37518: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 1800000 1800000,00 0,00 0 37519: 37520: 42 ERÄÄT VALTION OPPILAITOKSET - VISSA 37521: STATLIGA lÄROANSTALTER . . . . . . . . . . . . . . 34290000 34 072 565,94 -217434,06 37522: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37523: slagsanslag) ............................ 20890000 20 694 386.45 -195613,55 37524: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 37525: ter ................. . . . ' .............. 5890000 5868179,49 -21820,51 0 37526: 53 Avustus rakennustoimintaan (Siirtomääräraha) - 37527: Understöd för byggnadsverksamhet ( Reservation- 37528: sanslag) ............................... 4900000 4900000,00 0,00 0 37529: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37530: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 610000 610000,00 0,00 0 37531: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37532: ( Reservationsanslag) . . ' . . . . . ' . . . . . . . . . . . . 2000000 2000000,00 0,00 0 37533: 37534: 43 LUKIOT- GYMNASIER .................. 1164650000 1174 789 925,71 10 139 925,71 37535: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37536: sivu 37537: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 53 37538: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37539: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37540: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37541: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37542: förslaget bokslutet 37543: suurempi - högre % 37544: pienempi -lägre (-) 37545: 37546: 37547: 21 Ylioppilastutkintolautakunnan menot (Arviomäärä- 37548: raha) - Studentexamensnämndens utgifter (För- 37549: slagsanslag) ........................... . 11300000 11 506 253.78 206253.78 2 37550: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37551: ter .................................. . 1200000 1185055,52 -14944,48 37552: 30 Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin (Ar- 37553: viomääräraha) - Statsandel för gymnasiernas 37554: driftskostnader ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . 1151600000 1161548616.41 9948616.41 37555: 32 Lukioiden rakentamisen korkotuki (Siirtomäärära- 37556: ha)- Räntestöd för byggande av gymnasier (Re- 37557: servationsanslag) ....................... . 250000 250000,00 0,00 0 37558: 52 Avustus kesälukiotoimintaan - Understöd tili 37559: sommargymnasieverksamhet ............... . 300000 300000,00 0,00 0 37560: 37561: 46 PERUSKOULUT- GRUNDSKOLOR ........ . 7335918000 7 426124135,63 90 206135,63 37562: 30 Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuksiin 37563: (Arviomääräraha)- Statsandel för grundskolornas 37564: driftsutgifter ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . 7141 000000 7 228 779 805,86 87 779 805,86 37565: 34 Valtionosuus peruskoulujen ja lukioiden perusta- 37566: miskustannuksiin (Arviomääräraha)- Statsunder- 37567: stöd för grundskolornas och gymnasiernas anlägg- 37568: ningskostnader (Förslagsanslag) ............ . 166000000 165998981,77 -1018,23 0 37569: 35 Lisäavustus yleissivistävästä ja ammatillisesta kou- 37570: lutuksesta aiheutuviin menoihin (Arviomääräraha) 37571: - Tilläggsunderstöd för utgifter för allmänbildande 37572: utbildning och yrkesutbildning ( Förslagsanslag) 5000000 5951788,00 951 788,00 19 37573: 51 Valtionapu Steiner-kouluille (Arviomääräraha) - 37574: Statsunderstöd tili Steiner-skolorna (Förslagsan- 37575: slag) ................................ . 18748000 19 872 000,00 1124 000,00 6 37576: 52 Avustus vieraskielisille kouluille - Understöd tili 37577: skolor med främmande språk ............... . 2370000 2370000,00 0,00 0 37578: 55 Avustus ulkomailla toimiville kouluille (Arviomää- 37579: räraha) - Understöd tili i utlandet verksamma 37580: skolor ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2300000 2063560,00 -236 440,00 10 37581: 80 Rakennuslainat peruskouluille (Arviomääräraha)- 37582: Byggnadslån för grundskolor (Förslagsanslag) ... 500000 1088000,00 588 000,00 118 37583: 37584: 50 ERÄÄT OPmAJANKOULUTUKSEN MENOT- 37585: VISSA UTGIFTER FÖR LÄRARUTBILDNINGEN. 20273000 19 640 821,26 -632178.74 3 37586: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37587: slagsanslag) ........................... . 5133000 4571404,06 -561595,94 11 37588: 27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus (Siirtomäärä- 37589: raha) - Fortbildning av skolpersonal (Reserva- 37590: tionsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11200000 11199886,11 -113,89 0 37591: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37592: ter .................................. . 3590000 3520943,09 -69056,91 2 37593: 50 Stipendit ja apurahat- Stipendier och understöd. 350000 348588,00 -1412,00 0 37594: 37595: 51 LASTENTARHANOPETTAJAOPISTOT- BARN- 37596: TRÄDGÅRDSLÄRARINSTITUT ............ . 35459000 35 980 131,00 521131,00 37597: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37598: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20209000 22041747,98 1832747,98 9 37599: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 37600: ters drift (Förslagsanslag) ................. . 6250000 5850001,06 -399998,94 6 37601: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37602: sivu 37603: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 54 37604: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37605: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37606: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37607: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37608: förslaget bokslutet 37609: suurempi - högre 37610: pienempi- lägre (-) 37611: % 37612: 37613: 37614: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37615: ter ........ . ' . ' ................... 6100000 5188381,96 -911618,04 15 37616: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37617: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 1900000 1900000,00 0,00 0 37618: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37619: (Reservationsanslag) ......... ' ........... 1000000 1000000,00 0,00 0 37620: 37621: 55 VAMMAISTEN LASTEN KOULUT - SKOLOR 37622: FÖR HANDIKAPPADE BARN .............. 76292000 80790910,13 4498910,13 6 37623: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha} -Avlöningar (För- 37624: slagsanslag) ............................ 57922000 61045154.45 3123154.45 5 37625: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha}- Elewård (För- 37626: slagsanslag) ............................ 10000000 11714250,38 1 714250,38 17 37627: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 37628: ter ... ' ... ' ' ' ..... ' .............. ' .... 5870000 5531505,30 -338494.70 6 37629: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37630: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 1500000 1500000,00 0,00 0 37631: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37632: (Reservationsanslag) . ' ....... ' ..... ' ..... 1000000 1000000,00 0,00 0 37633: 37634: 56 KIRJASTOTOIMI- BIBLIOTEKSVERKSAMHET. 602450000 601497574,15 -952425,85 0 37635: 30 Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyttökustan- 37636: nuksiin (Arviomääräraha} - Statsandel och -un- 37637: derstöd för bibliotekens driftskostnader ( Förslag- 0 37638: sanslag) .... ' . ' .... ' ................. '. 565100000 565 033 800,24 ---{i6199.76 37639: 31 Valtionosuus kirjastojen perustamiskustannuksiin 37640: (Arviomääräraha} - Statsandel för anläggning- 37641: skostnaderna för bibliotek (Förslagsanslag) ..... 35500000 35 486 843,91 -13156,09 0 37642: 51 Avustus kuurojen videotoimintaan - Understöd 37643: för videoverksamhet för döva ......... ' ..... 1650000 0,00 -1 650000,00 100 37644: 80 Rakennuslainat kirjastoille (Arviomääräraha) - 37645: Byggnadslån åt bibliotek (Förslagsanslag) ...... 200000 976930,00 776930,00 388 37646: 37647: 57 YHTEISKUNNALLINEN SIVISTYSTYÖ- SOCI- 37648: ALT BILDNINGSARBETE .................. 690201000 700 273 815,17 10072815,17 37649: 30 Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväenopis- 37650: tojen käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 37651: Statsandel och -understöd för medborgar- och 37652: arbetarinstitutens driftskostnader ( Förslagsanslag) . 358400000 366482431,18 8082431.18 2 37653: 50 Valtionapu kansanopistojen käyttökustannuksiin 37654: (Arviomääräraha} - Statsunderstöd för folkhög- 37655: skolornas driftskostnader ( Förslagsanslag) ...... 241069000 243060320.41 1991320.41 37656: 52 Eräät rakennusavustukset (Siirtomääräraha)- Vis- 37657: sa byggnadsunderstöd ( Reservationsanslag) .... 11 825000 11 825 000,00 0,00 0 37658: 54 Avustus järjestöjen vapaata sivistystyötä varten - 37659: Understöd för organisationers fria bildningsarbete . 16207000 16 207 000,00 0,00 0 37660: 55 Valtionapu opintokeskusten käyttökustannuksiin 37661: (Arviomääräraha}- Statsunderstöd för studiecen- 37662: tralernas driftskostnader (Förslagsanslag) ....... 61 700000 61 699063,58 -936.42 0 37663: 57 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työväenopisto- 37664: jen rakentamisen korkotuki (Siirtomääräraha} - 37665: Räntestöd för byggande av folkhögskolor samt 37666: medborgar- och arbetarinstitut (Reservationsan- 37667: slag) .. ' ...... ' .. ' ...... ' ............. 1000000 1000000,00 0,00 0 37668: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37669: sivu 37670: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 55 37671: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37672: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37673: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37674: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37675: förslaget bokslutet 37676: suurempi - högre 37677: % 37678: pienempi -lägre (-) 37679: 37680: 37681: 37682: 37683: 58 NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTO - BIBLIOTE- 37684: KET FÖR SYNSKADADE ................. . 14878000 15364517,44 486517,44 3 37685: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37686: slagsanslag) ........................... . 5 778000 6 264610,42 486 610,42 8 37687: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37688: ter .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. 6650000 6649907,02 -92,98 0 37689: 50 Avustus näkövammaisten lehtipalvelun järjestämi- 37690: seen- Understöd för ordnande av tidningsservice 37691: för synskadade . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2250000 2250000,00 0,00 0 37692: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37693: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 200000 200000,00 0,00 0 37694: 37695: 59 AMMATIIKASVATUSHALLITUS - YRKESUT- 37696: BILDNINGSSTYRELSEN ................. . 79273000 77 480 922,29 -1 792077,71 2 37697: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37698: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . ............ . 36523000 35 982140,23 -540859,77 37699: 23 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha) 37700: - Forskning och utvecklingsverksamhet (Reserva- 37701: tionsanslag) . . . . . . . . . ............... . 3800000 3800000,00 0,00 0 37702: 24 Oppilasvalinta - Elewal .................. . 8000000 7 999172,98 ---827,02 0 37703: 25 Oppimateriaalin valmistaminen (Siirtomääräraha) 37704: - Utarbetande av studiematerial (Reservationsan- 37705: slag) ................................ . 10500000 10 500 000,00 0,00 0 37706: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37707: * · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · ..... 9250000 9227179,91 -22820,09 0 37708: 54 Apurahat opettajien käytännön työelämään osallis- 37709: tumista varten- Stipendier tilllärare för deltagan- 37710: de i det praktiska arbetslivet ............... . 10500000 9272429,17 -1 227 570,83 12 37711: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37712: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 700000 700000,00 0,00 0 37713: 37714: 60 VALTION AMMATILLISET OPPILAITOKSET - 37715: STATLIGA YRKESLÄROANSTALTER .. 2158694000 2 112 773 594,42 -45 920 405,58 2 37716: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37717: slagsanslag) ............ . 1130764000 1133 911 401,71 3147 401,71 0 37718: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha)- Elewård (För- 37719: slagsanslag) ........................... . 183000000 174157 850,82 ---8 842149,18 5 37720: 23 Väliaikainen ammatillinen koulutus - Temporär 37721: yrkesutbildning ......................... . 228000000 201 051 562,28 -26 948 437,72 12 37722: 24 Harjoittelutoiminta- Praktik ............... . 11 500000 9929920,24 -1 570079,76 14 37723: 26 Opettajankoulutus- Lärarutbildning ......... . 7200000 6398866,99 ---801 133,01 11 37724: 27 Oppilaitosten henkilöstön lisäkoulutus- Vidareut- 37725: bildning av läroanstalternas personai ......... . 21 000000 20 581 763,51 -418236,49 2 37726: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 37727: Avgiftsbelagd kundtjänst ( Förslagsanslag) ..... . 70050000 65 596 480,06 -4453519,94 6 37728: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 37729: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ........ . 230050000 224 015 748,81 ---{) 034 251,19 3 37730: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37731: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 103500000 103 500 000,00 0,00 0 37732: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37733: (Reservationsanslag) .................... . 169730000 169 730 000,00 0,00 0 37734: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37735: sivu 37736: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 56 37737: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37738: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37739: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37740: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37741: förslaget bokslutet 37742: suurempi - högre 37743: % 37744: pienempi -lägre (-) 37745: 37746: 37747: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An- 37748: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ... 3900000 3900000,00 0,00 0 37749: 37750: 61 KOULUTILAT JA METSÄT- SKOLLÄGENHE- 37751: TER OCH SKOGAR .............. . 101 708000 102 299 831,65 591831,65 37752: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37753: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . ........ . 39908000 42 424 240,90 2516240,90 6 37754: 21 Metsien hoito (Arviomääräraha) - Skogsvärd 37755: (Förslagsanslag) ........................ . 800000 649420,16 -150579,84 19 37756: 22 Puutavaran hankinta ja myynti (Arviomääräraha) 37757: - Virkesanskaffning och -försäljning (Förslagsan- 16 37758: slag) .......... . ............. . 2200000 1 846693,25 -353306,75 37759: 28 Maatilatalouden menot (Arviomääräraha) - 37760: Gårdsbruksutgifter ( Förslagsanslag) .......... . 40900000 39 585 976,58 -1314023,42 3 37761: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37762: ter . . . . ............ . 1 500000 1 393500,76 -106499,24 7 37763: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37764: ning av inventarier (Reservationsanslag) ..... . 6000000 6000000,00 0,00 0 37765: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37766: (Reservationsanslag) .................... . 7 500000 7 500000,00 0,00 0 37767: 77 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 37768: bättringsarbeten (Reservationsanslag) ..... 1400000 1400000,00 0,00 0 37769: 87 Maa-alueiden hankinta (Siirtomääräraha) - An- 37770: skaffning av mark ( Reservationsanslag) ....... . 1 500000 1 500000,00 0,00 0 37771: 37772: 65 KUNNALLISET AMMATILLISET OPPILAITOK- 37773: SET - KOMMUNALA YRKESLÄROANSTAL- 37774: TER ............... . 1936830000 1935038771,77 -1 791 228,23 0 37775: 30 Valtionosuus käyttökustannuksiin (Arviomäärära- 37776: ha) - Statsandel för driftskostnader (Förslagsan- 37777: slag) ................................ . 1725000000 1 724 995 462,00 -4538,00 0 37778: 32 Kunnallisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki 37779: (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande av 37780: kommunala läroanstalter ( Förslagsanslag) ..... . 8000000 6661680,13 -1338319,87 17 37781: 33 Avustus oppilaiden matkakustannuksiin- Under- 37782: stöd för elevernas resekostnader ... 400000 400000,00 0,00 0 37783: 34 Avustus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten 37784: palvelutoimintaan- Understöd för de kommunala 37785: yrkesläroanstalternas kundtjänst ........... . 2350000 2225888,00 -124112,00 5 37786: 35 Eräät avustukset- Vissa understöd ..... . 1 380000 1055741,64 -324258,36 23 37787: 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustannuksiin 37788: (Siirtomääräraha)- Statsandel och -understöd för 37789: anläggningskostnader (Reservationsanslag) ..... 199700000 199 700 000,00 0,00 0 37790: 37791: 67 YKSITYISET AMMATILLISET OPPILAITOKSET 37792: - PRIVATA YRKESLÄROANSTALTER ....... . 290312000 290 030 651,78 -281348,22 0 37793: 50 Valtionavustus käyttökustannuksiin (Arviomäärära- 37794: ha)- Statsunderstöd för driftskostnader (Förslag- 37795: sanslag) ......................... . 176500000 176 497757,00 -2243,00 0 37796: 51 Valtionapu invalidien ammatillisille oppilaitoksille 37797: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd tili yrkeslä- 37798: roanstalter för invalider ( Förslagsanslag) 90062000 90061174,00 -826,00 0 37799: 52 Ylimääräinen avustus- Extra understöd ..... . 2850000 2731615,00 -118385,00 4 37800: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37801: sivu 37802: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 57 37803: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37804: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37805: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37806: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37807: förslaget bokslutet 37808: suurempi - högre 37809: pienempi- lägre (-) 37810: % 37811: 37812: 37813: 53 Yksityisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki 37814: (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande av 37815: privata läroanstalter ( Förslagsanslag) .. 900000 740105.78 -159894,22 18 37816: 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin (Siirto- 37817: määräraha) - Statsunderstöd för anläggning- 37818: skostnader ( Reservationsanslag) ........... . 20000000 20000000,00 0,00 0 37819: 37820: 69 AMMATILLINEN KURSSITOIMINTA JA AMMA- 37821: TILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET - YRKE- 37822: SKURSVERKSAMHET OCH SPECIALYRKESLÄ- 37823: ROANSTALTER . . . . . . . . . . . . ......... . 973020000 953 740912,64 -19279087,36 2 37824: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen- Utvecklande av 37825: yrkesutbildningen .................... . 7000000 6852780.47 -147219,53 2 37826: 26 Ammatilliset pätevyystutkinnot (Arviomääräraha) 37827: - Fackliga kompetensexamina (Förslagsanslag) . 3755000 3701604,61 -53395,39 37828: 27 Työllisyyskoulutus (Arviomääräraha)- Sysselsätt- 37829: ningsutbildning ( Förslagsanslag) ............ . 702100000 697 012 495,08 -5 087 504,92 37830: 28 Valtion ammatillisten oppilaitosten muut ammatti- 37831: kurssit - Statens yrkesläroanstalters övriga yrke- 37832: skurser . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .......... . 33600000 24483437,56 -9116562.44 27 37833: 30 Ammatillisten kurssikeskusten huoneistojen hank- 37834: kimisen korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd 37835: för anskaffning av lokaliteter för fackliga kurscentra 37836: (Förslagsanslag) ............. . 300000 298822,14 -1177.86 0 37837: 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikeskusten ra- 37838: kennuskustannuksiin (Siirtomääräraha) - Statens 37839: ersättning för yrkeskurscentralernas byggnadskost- 37840: nader (Reservationsanslag) ........... . 4000000 4000000,00 0,00 0 37841: 33 Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitos- 37842: ten kurssitoiminta - Kommunala och privata lä- 37843: roanstalters kursverksamhet ................ . 37000000 32 341 045,00 -4 658 955,00 13 37844: 50 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten 37845: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsun- 37846: derstöd för specialyrkesläroanstalters driftskostna- 37847: der ( Förslagsanslag) ................ . 89 750000 89741274,00 -8726,00 0 37848: 51 Ylimääräiset avustukset- Extra understöd 11 850000 11 718 500,00 -131500,00 37849: 52 Ammatillisten erikoisoppilaitosten rakentamisen 37850: korkotuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för byg- 37851: gande av specialyrkesläroanstalter ( Förslagsan- 37852: slag) ........................ . 100000 29336)8 -70663,22 71 37853: 53 Avustus kotitalousneuvontajärjestöille ja tutkimus- 37854: laitoksille- Understöd tili rådgivningsorganisatio- 37855: ner i huslig ekonomi och tili forskningsanstalter .. 20995000 20 991 617,00 -3383,00 0 37856: 54 Avustukset kotiteollisuusneuvontajärjestöille ja ko- 37857: titeollisuusyhdistyksille - Understöd tili rådgiv- 37858: ningsorganisationer och föreningar för hemslöjd 20270000 20 270 000,00 0,00 0 37859: 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten 37860: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) 37861: Statsunderstöd för specialyrkesläroanstalternas an- 37862: läggningskostnader (Reservationsanslag) .. 9000000 9000000,00 0,00 0 37863: 59 Valtionapu kirjeopiskelua varten - Statsbidrag för 37864: brevstudier . . . . . . . ............... . 7 200000 7 200000,00 0,00 0 37865: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37866: ning av maskiner och inventarier (Reservationsan- 0 37867: slag) . . . ....... . 23200000 23 200 000,00 0,00 37868: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37869: sivu 37870: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 58 37871: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37872: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37873: Mom. Mom. Resultat enligt bokslutet 37874: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37875: förslaget bokslutet 37876: suurempi - högre 37877: pienempi- lägre (-) 37878: % 37879: 37880: 37881: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37882: (Reservationsanslag) ............ . 1000000 1000000,00 0,00 0 37883: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An- 37884: skaffning av fastigheter ( Reservationsanslag) .... 1900000 1900000,00 0,00 0 37885: 37886: 74 OPPISOPIMUSLAKIIN PERUSTUVA AMMATTI- 37887: KOULUTUS - YRKESUTBILDNING SOM 37888: GRUNDAR SIG PÅ LÄROAVTALSLAGEN ..... 203450000 194 481 459,75 ---8 968 540,25 4 37889: 27 Kurssitoiminta (Arviomääräraha) - Kursverksam- 37890: het ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . ....... . 43450000 43 234 509,92 -215490,08 0 37891: 30 Valtionosuus kunnille ja kunlainliitoille (Arviomää- 37892: räraha) - Siatsandel tili kommuner och kommu- 37893: nalförbund ( Förslagsanslag) ............... . 5000000 5737122,05 737122,05 15 37894: 40 Korvaus työnantajille (Arviomääräraha) - Ersätt- 37895: ning åt arbetsgivare ( Förslagsanslag) ......... . 155000000 145 509 827,78 -9 490 172,22 6 37896: 37897: 86 VARASTOKIRJASTO- DEPÅBIBLIOTEKET ... 5393000 5180835,95 -212164,05 4 37898: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37899: slagsanslag) ........................... . 1 313000 1 048552,81 -264447,19 20 37900: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 37901: ters drift ( Förslagsanslag) ................. . 740000 794 791,25 54 791,25 7 37902: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 37903: ter .................................. . 340000 337 491,89 -2508,11 37904: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37905: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 3000000 3000000,00 0,00 0 37906: 37907: 87 RAUHAN- JA KONFLIKTINTUTKIMUSLAITOS 37908: - FREDS- OCH KONFLIKTFORSKNINGSINSTI- 37909: TUTET....... . .................. . 2 264000 2273037,44 9037,44 0 37910: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37911: slagsanslag) . . . . . ........ . 1 274000 1 284334,33 10334,33 37912: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 37913: ter .......................... . 840000 838703,11 -1296,89 0 37914: 50 Apurahat- Stipendier ................... . 150000 150000,00 0,00 0 37915: 37916: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN 37917: - FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDET AV 37918: VETENSKAPEN ........................ . 376472000 379 048 051 ,87 2576051,87 37919: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 37920: slagsanslag) ........................... . 76527000 75 841 277,60 -685722,40 37921: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 37922: ter .................................. . 6400000 6396745,96 -3254,04 0 37923: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto- 37924: määräraha)- Finlands Akademis forskningsanslag 37925: (Reservationsanslag) .................... . 164300000 164 300 000,00 0,00 0 37926: 52 Suomen Akatemian apurahat (Arviomääräraha)- 37927: Finlands Akademis stipendier ( Förslagsanslag) 11 500000 12 552 434,04 1 052434,04 9 37928: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen 37929: tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- och 37930: penninglotterivinstmedel för främjande av veten- 37931: skapen ( Förslagsanslag) .................. . 114565000 116 777 594,27 2212594,27 2 37932: 54 Eräät lisäavustukset tieteen tukemiseen - Vissa 37933: tilläggsunderstöd för stödjande av vetenskapen .. 1380000 1 380000,00 0,00 0 37934: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 37935: sivu 37936: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 59 37937: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37938: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 37939: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 37940: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 37941: förslaget bokslutet 37942: suurempi - högre 37943: % 37944: pienempi -lägre (-) 37945: 37946: 37947: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37948: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 800000 800000,00 0,00 0 37949: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37950: (Reservationsanslag) .................. . 1000000 1000000,00 0,00 0 37951: 37952: 89 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS - 37953: FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA 37954: SPRÅKEN ............................ . 10538000 10694904,06 156904,06 37955: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37956: slagsanslag) ........................... . 5338000 5633812,39 295812,39 6 37957: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 37958: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ..... . 900000 770451,86 -129548,14 14 37959: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 37960: ter ............................... .. 4200000 4190639,81 -9360,19 0 37961: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 37962: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 100000 100000,00 0,00 0 37963: 37964: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR 37965: KONST .............................. . 838623000 855 777 299,42 17154299,42 2 37966: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 37967: slagsanslag) . . . . . . . . . . . ........... . 3110000 2702905,60 --407094,40 13 37968: 30 Kuntien kulttuuritoiminnan tukeminen (Arviomää- 37969: räraha)- Stöd för kulturverksamhet i kommunerna 37970: (Förslagsanslag) ........................ . 41100000 41 066 276,75 -33723,25 0 37971: 51 Valtion taiteilija-apurahat (Arviomääräraha)- Sta- 37972: tens konstnärsstipendier ( Förslagsanslag) .... 26398000 27 259 504,20 861 504,20 3 37973: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen 37974: tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- och 37975: penninglotterivinstmedel för fjämjande av konsten 37976: (Förslagsanslag) ....................... . 408835000 425 436 938,87 16 601 938,87 4 37977: 53 Eräät lisäavustukset taiteen tukemiseen - Vissa 37978: extra understöd för stödjande av konst ....... . 10980000 10970000,00 -10000,00 0 37979: 54 Valtionosuudet musiikkioppilaitoksille ja musiikin 37980: ammatilliseen koulutukseen (Arviomääräraha) - 37981: Statsandelar tili musikläroanstalter och för yrkesun- 37982: dervisning i musik (Förslagsanslag) ........ . 52100000 52 099 992,00 -8,00 0 37983: 55 Kirjailijoille ja kääntäjille jaettava! apurahat ja avus- 37984: tukset (Arviomääräraha) - Stipendier och under- 37985: stöd åt författare och översättare ( Förslagsanslag) . 16000000 16141 682,00 141 682,00 37986: 59 Avustus eräiden teattereiden rakentamiseen (Siirto- 37987: määräraha) - Understöd för byggande av vissa 37988: teatrar (Reservationsanslag) .......... . 1 200000 1 200000,00 0,00 0 37989: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 37990: (Reservationsanslag) .................... . 38900000 38 900 000,00 0,00 0 37991: 76 Oopperatalon rakennustyöt (Siirtomääräraha) - 37992: Byggnadsarbetena på operahuset ( Reservations- 37993: anslag) ............................. . 240000000 240000000,00 0,00 0 37994: 37995: 91 URHEILUN JA NUORISONKASVATUSTYÖN 37996: TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI 37997: OCH UNGDOMSFOSTRINGSARBETE ...... . 537 348000 550 613 420,68 13 265 420,68 2 37998: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urhei- 37999: lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen (Arviomää- 38000: räraha) - Tippnings- och penninglotterivinstme- 38001: del för stödjande av idrott och fysisk fostran (För- 38002: slagsanslag) ................... . 393030000 397 923 650,16 4893650,16 38003: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38004: sivu 38005: 29 Pl.- Ht Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 60 38006: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38007: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38008: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38009: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38010: förslaget bokslutet 38011: suurempi - högre 38012: % 38013: pienempi- lägre (-) 38014: 38015: 38016: 51 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuori- 38017: senkasvatustyön tukemiseen (Arviomääräraha) - 38018: Tippnings- och penninglotterivinstmedel för stöd- 38019: jande av ungdomsfostringsarbete ( Förslagsan- 38020: slag) ................................. 129570000 138 057 046,35 8487046,35 7 38021: 52 Urheiluopistojen valtionapu - Statsbidrag åt id- 38022: rottsinstitut ............................. 1000000 1000000,00 0,00 0 38023: 53 Valtionapu nuorisonkasvatustyöhön - Statsun- 38024: derstöd för ungdomsfostringsarbete ........... 5300000 5300000,00 0,00 0 38025: 54 Valtioapu urheiluun ja liikuntakasvatustyöhön - 38026: Statsunderstöd för idrott och idrottsfostringsarbe- 38027: te .................................... 720000 720000,00 0,00 0 38028: 55 Lahden MM-hiihtojen juhlarahan tuoton perus- 38029: teella myönnettävät avustukset liikuntapaikkojen ja 38030: niihin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamiseen 38031: (Siirtomääräraha) - Understöd som på basis av 38032: intäkterna från försäljningen av jubileumsmyntetför 38033: VM -skidspelen i Lahtis beviljas för byggande av 38034: idrottsanläggningar och tili dem anslutna fritidsu- 38035: trymmen (Reservationsanslag) .............. 6928000 6928000,00 0,00 0 38036: 61 Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventä- 38037: miseen - Lindrande av ungdomsarbetslöshetens 38038: följdverkningar .......................... 800000 684 724,17 -115275.83 14 38039: 38040: 92 SUOMENLINNAN HOITOMENOT- UTGIFTER 38041: FÖR SVEABORGS FÖRVALTNING .......... 21 270000 21718073,10 448073,10 2 38042: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38043: slagsanslag) ............................ 6955000 7282487,26 327487,26 5 38044: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 38045: ters drift (Förslagsanslag) .................. 4200000 4333368,87 133368.87 3 38046: 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito (Siirtomäärä- 38047: raha) - Reparation och underhåll av byggnader 38048: ( Reservationsanslag) ..................... 3500000 3500000,00 0.00 0 38049: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38050: ter ................................... 355000 346216,97 --8783,03 2 38051: 40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (Arviomää- 38052: räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne 38053: Oy ( Förslagsanslag) ...................... 760000 756000,00 -4000,00 38054: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38055: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 100000 100000,00 0,00 0 38056: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 38057: bättringar (Reservationsanslag) .............. 5400000 5400000,00 0,00 0 38058: 38059: 93 ARKISTOLAITOS- ARKIWÄSENDET ....... 27724000 28229713,36 505713,36 2 38060: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38061: slagsanslag) ............................ 17680000 18 279120,55 599120,55 3 38062: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 38063: ters drift ( Förslagsanslag) .................. 3820000 3806402,15 -13597,85 0 38064: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 38065: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ...... 350000 313765,33 -36234,67 10 38066: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38067: ter ................................... 2500000 2456425,33 -43574,67 2 38068: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38069: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 700000 700000,00 0,00 0 38070: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38071: sivu 38072: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 61 38073: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38074: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38075: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38076: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38077: förslaget bokslutet 38078: suurempi - högre 38079: % 38080: pienempi -lägre (-) 38081: 38082: 38083: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 38084: (Reservationsanslag) .................... . 2674000 2674000,00 0,00 0 38085: 38086: 94 MUSEOVIRASTO- MUSEIVERKET ........ . 58836000 59844517,32 1 008517,32 2 38087: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38088: slagsanslag) ........................... . 29426000 30 593 739,39 1167739,39 4 38089: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 38090: ters drift ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4000000 4185259.75 185259.75 5 38091: 13 Rakennusten korjaus (Siirtomääräraha) - Bygg- 38092: nadsreparationer (Reservationsanslag) ........ . 500000 500000,00 0,00 0 38093: 21 Museo-. tutkimus-. suojelu- ja valvontatoiminta- 38094: Musei-. forsknings-, skydds- och övervakning- 38095: sverksamhet ........................... . 3960000 3761827,82 -198172,18 5 38096: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 38097: Avgiftsbelagd kund~änst (Förslagsanslag) ..... . 1200000 1120076,23 -79923,77 7 38098: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 38099: ter .................................. . 1900000 1786126,13 -113873,87 6 38100: 30 Museoiden valtionosuus ja -avustus (Arviomäärä- 38101: raha) - Statsunderstöd för museer (Förslagsan- 38102: slag) ................................ . 2300000 2512488,00 212488,00 9 38103: 50 Rakennusten entistämisavustukset (Siirtomäärära- 38104: ha) - Understöd för restaurering av byggnader 38105: (Reservationsanslag) .................... . 4000000 4000000,00 0,00 0 38106: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38107: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 1000000 1000000,00 0,00 0 38108: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 38109: (Reservationsanslag) .................... . 7950000 7950000,00 0,00 0 38110: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 38111: bättringar (Reservationsanslag) ............. . 2300000 2300000,00 0,00 0 38112: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 38113: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kultur- 38114: miljö (Förslagsanslag) .................... . 300000 135000,00 -165000,00 55 38115: 38116: 95 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO - FINLANDS 38117: FILMARKIV ........................... . 10163000 9913233,06 -249766,94 2 38118: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38119: slagsanslag) ........................... . 3883000 3657662,65 -225337,35 6 38120: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 38121: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ..... . 1700000 1676390,15 -23609,85 38122: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 38123: ter .................................. . 3580000 3579180,26 --819.74 0 38124: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38125: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1000000 1000000,00 0,00 0 38126: 38127: 96 ELOKUVIEN TARKASTUS - FILMGRANSK- 38128: NING .............................. · .. 2320000 2055662,12 -264337,88 11 38129: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38130: slagsanslag) ........................... . 1370000 1177969,82 -192030,18 14 38131: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 38132: ter .................................. . 950000 877692,30 -72307.70 8 38133: 38134: 97 NEUVOSTOLIITIOINSTITUUTII - SOVJETIN- 38135: STITUTET ............................ . 2608000 2625 751.48 17751.48 38136: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38137: sivu 38138: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 62 38139: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38140: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38141: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38142: Enligt stats- Enligt j ämfört med statsförslaget 38143: förslaget bokslutet 38144: suurempi - högre 38145: % 38146: pienempi- lägre (-) 38147: 38148: 38149: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 38150: slagsanslag) . . ........... . 2168000 2192606,98 24606,98 38151: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38152: ter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440000 433144,50 2 38153: 38154: 98 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNA- 38155: TIONELLT SAMARBETE ... 109857000 107 376 803,22 -2 480 196.78 2 38156: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomäärära- 38157: ha2v) - lnternationellt kulturellt samarbete 38158: (Reservationsanslag2år) . . . . . . . . . . ....... . 39500000 39 500 000,00 0,00 0 38159: 50 Eräät avustukset- Vissa understöd ... 30430000 30 338 300,55 -91699.45 0 38160: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Arvio- 38161: määräraha) - Finansieringsandelar tili internatio- 38162: nella organisationer ( Förslagsanslag) ...... . 29077000 26 688 502,67 -2 388 497,33 8 38163: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38164: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1 500000 1500000,00 0,00 0 38165: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 38166: (Reservationsanslag) . . . . . . . . ........... . 8100000 8100000,00 0,00 0 38167: 89 Kulttuurirahastojen peruspääomien kartuttaminen 38168: - Ökning av kulturfondernas grundkapital ..... 1 250000 1 250000,00 0,00 0 38169: 38170: 99 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 38171: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 38172: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 38173: NINGSOMRÄDE ....................... . 102115000 101 423486.47 ~91513,53 38174: 21 Koulutuksen suunnittelu - Planering av utbild- 38175: ningen . . . . . . ....................... . 7200000 6601961,15 -598038,85 8 38176: 24 Automaattisen tietojenkäsittelyn kehittäminen - 38177: Utvecklande av den autornatiska databehandling- 38178: en .......................... .. 350000 349998,83 -1,17 0 38179: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto- 38180: määräraha2v) - Utarbetande och anskaffning av 38181: vissa verk (Reservationsanslag2år) 2500000 2500000,00 0,00 0 38182: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa 38183: kopierings- och bandinspelningsersättningar .. 8 550000 8550000,00 0,00 0 38184: 27 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen 38185: järjestäminen- Anordnande av interimistisk barn- 38186: trädgårdslärarutbildning .......... . 11 300000 11 239424,15 ~0575,85 1 38187: 50 Eräät avustukset- Vissa understöd ....... . 22545000 22 512102,34 -32897,66 0 38188: 51 Avustus työväen- ja seurantalojen korjaukseen 38189: (Siirtomääräraha) - Understöd för reparation av 38190: Folkets Hus-byggnader och föreningshus (Reser- 38191: vationsanslag) .............. . 16110000 16110000,00 0,00 0 38192: 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta Neuvosto- 38193: liitosta (Siirtomääräraha) - Anskaffning av forsk- 38194: nings- och undervisningsmateriel från Sovjetunio- 38195: nen (Reservationsanslag) ........ . 33560000 33 560 000,00 0,00 0 38196: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38197: sivu 38198: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 63 38199: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38200: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38201: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38202: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38203: förslaget bokslutet 38204: suurempi - högre 38205: pienempi -lägre (-) 38206: % 38207: 38208: 38209: 38210: 38211: 30. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 38212: 38213: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 38214: LINNONALA-JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 38215: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 10025331 000 9 976121 295.46 --49 209 704,54 0 38216: 38217: 01 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ - 38218: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET ..... 28703000 28 672 391 ,80 -30608,20 0 38219: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38220: slagsanslag) ............................ 21 553000 21 523811,80 -29188,20 0 38221: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 38222: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 7000000 7000000,00 0,00 0 38223: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 150000 148580,00 -1420,00 38224: 38225: 08 MAATALOUSHALLINTO - LANTBRUKSFÖR- 38226: VALTNINGEN ........................... 115629000 118433097,11 2804097,11 2 38227: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38228: slagsanslag) ............................ 82625000 81 468111.43 -1156888,57 38229: 22 Maankäyttötoiminnan erillismenot (Arviomäärära- 38230: ha) - Särskilda utgifter för jorddisposition (För- 38231: slagsanslag) ............................ 1000000 924086,66 -75913,34 8 38232: 23 Maatilatilasto - Lantbruksstatistik ............ 5110000 4502281,88 -607718,12 12 38233: 24 Tarkastustoiminnan erillismenot (Arviomääräraha) 38234: - Särskilda utgifter för inspektionsverksamheten 38235: (Förslagsanslag) ......................... 2529000 3 761 877.83 1 232877,83 49 38236: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 38237: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 16830000 16 830 000,00 0,00 0 38238: 30 Valtionapu maatalouslautakuntien menoihin (Ar- 38239: viomääräraha) - Statsbidrag för lantbruksnämn- 38240: dernas utgifter (Förslagsanslag) .............. 5585000 8956136,62 3371136,62 60 38241: 41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa ersätt- 38242: ningar ( Förslagsanslag) .................... 1 750000 1 790602,69 40602,69 2 38243: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38244: ning a·, inventarier (Reservationsanslag) ....... 200000 200000,00 0,00 0 38245: 38246: 10 VALTION MAATALOUSKEMIAN LAITOS- STA- 38247: TENS LANTBRUKSKEMISKA ANSTALT ....... 10513000 10 168 094,83 -344905,17 3 38248: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 4 38249: slagsanslag) ......... .: ..... ' .... ' ....... 8213000 7868095,54 -344904.46 38250: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgif- 38251: ter ................................... 1850000 1849999,84 --{),16 0 38252: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 450000 449999.45 -{),55 0 38253: 38254: 12 VALTION SIEMENTARKASTUSLAITOS - STA- 38255: TENS FRÖKONTROLLANSTALT ............ 12212000 10 200 620.76 -2 011 379,24 16 38256: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38257: slagsanslag) .......... ' ..... ' ..... ' ' .... 8612000 6610548.75 -2 001 451 ,25 23 38258: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 38259: ter ................................... 1200000 1190072,01 -9927,99 38260: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38261: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 500000 500000,00 0,00 0 38262: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38263: sivu 38264: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 64 38265: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38266: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38267: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38268: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38269: förslaget bokslutet 38270: suurempi - högre 38271: % 38272: pienempi -lägre (-) 38273: 38274: 38275: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 38276: (Reservationsanslag) .................... . 1400000 1400000,00 0,00 0 38277: 77 Maanrakennustyöt (Siirtomääräraha) - Jord- 38278: byggnadsarbeten (Reservationsanslag) ....... . 500000 500000,00 0,00 0 38279: 38280: 14 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKI- 38281: MUSLAITOS- STATENS LANTBRUKSTEKNO- 38282: LOGISKA FORSKNINGSANSTALT .......... . 8346000 7892788,96 -453211,04 5 38283: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 38284: slagsanslag) ........................... . 5586000 5145 712,40 -440287,60 8 38285: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 38286: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 250000 243755,94 2 38287: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38288: ter .................................. . 2100000 2093320,62 -6679,38 0 38289: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38290: ning av inventarier och maskiner ( Reservationsan- 38291: slag) ................................ . 200000 200000,00 0,00 0 38292: 77 Maanrakennustyöt (Siirtomääräraha) - Jord- 38293: byggnadsarbeten (Reservationsanslag) ....... . 210000 210000,00 0,00 0 38294: 38295: 15 VALTION MAITOVALMISTEIDEN TARKASTUS- 38296: LAITOS - STATENS KONTROLLANSTALT FÖR 38297: MJÖLKPRODUKTER .................... . 10069000 10 284 362,30 215362,30 2 38298: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 38299: slagsanslag) ........................... . 6419000 6644661,05 225661,05 4 38300: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38301: ter .................................. . 3150000 3139701,25 -10298,75 0 38302: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38303: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 500000 500000,00 0,00 0 38304: 38305: 29 VALTION VIUAVARASTO- STATENS SPANN- 38306: MALSFÖRRAD ........................ . 59172000 49 948 798,94 -9 223 201 ,06 16 38307: 61 Siirto siementuotannon edistämisvaroihin (Arvio- 38308: määräraha) - Överföring tili medel för främjande 38309: av fröproduktionen (Förslagsanslag) ......... . 1500000 1455398,94 -44601,06 3 38310: 62 Korvaus valtion viljavarastolle- Ersättning tili Sta- 38311: tens spannmålsförråd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10000000 10000000,00 0,00 0 38312: 64 Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvaras- 38313: toinnista aiheutuvien kustannusten korvaaminen- 38314: Ersättande av kostnaderna för säkerhetsupplagring 38315: av spannmål och vallfrö .................. . 47672000 38493400,00 -9178600,00 19 38316: 38317: 30 MAATALOUDEN NEUVONTATYÖN TUKEMINEN 38318: - UNDERSTÖDJANDE AV LANTBRUKSRAD- 38319: GIVNINGEN .......................... . 155863000 155 234 062,02 -628937,98 0 38320: 40 Valtionapu maatilatalouden ja maaseutuelinkeino- 38321: jen kehittämiseen- Statsbidrag för utvecklande av 38322: gårdsbruket och landsbygdsnäringar ......... . 68035000 68 035 000,00 0,00 0 38323: 41 Valtionapu kotieläinjalostuksen kehittämiseen - 38324: Statsbidrag för utvecklande av husdjursförädling- 38325: en .................................. . 7963000 7 963000,00 0,00 0 38326: 42 Valtionapu siipikarjatalouden kehittämiseen - 38327: Statsbidrag för utvecklande av fjäderfäskötseln ... 932000 932000,00 0,00 0 38328: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38329: sivu 38330: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 65 38331: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38332: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38333: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38334: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38335: förslaget bokslutet 38336: suurempi - högre 38337: pienempi -lägre (-) 38338: % 38339: 38340: 38341: 43 Valtionapu 4H -toiminnan kehittämiseen - Stats- 38342: bidrag för utvecklande av 4 H-verksamheten .... 30188000 30 105 732,00 -82268,00 0 38343: 44 Valtionapu maatalouden rationalisoinnin kehittämi- 38344: seen- Statsbidrag för utvecklande av rationaliser- 38345: ingen av lantbruket ...................... . 2016000 2016000,00 0,00 0 38346: 45 Hevostalouden edistäminen vedonlyön nistä he- 38347: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomääräraha) 38348: - Hästskötselns främjande med medel som inflyter 38349: genom vadhållning vid travtävlingar (Förslagsan- 38350: slag) ................................ . 38700000 38 169 830,02 -530169,98 38351: 47 Valtionapu puutarhatalouden kehittämiseen - 38352: Statsbidrag för utvecklande av trädgårdshushåll- 38353: ningen ............................... . 3309000 3309000,00 0,00 0 38354: 49 Valtionapu muuhun neuvontatyön tukemiseen - 38355: Statsbidrag för stödjande av annat rådgivningsar- 38356: bete ................................. . 4 720000 4 703500,00 -16500,00 0 38357: 38358: 31 MAATALOUSTUOTIEIDEN HINTATUKI- PRIS- 38359: STÖD FÖR LANTBRUKSPRODUKTER ...... . 3447550000 3 454 193 668,71 6643668,71 0 38360: 40 Maataloustuotteiden markkinoinnin edistäminen ja 38361: hintatason vakaannuttaminen (Arviomääräraha) - 38362: Främjande av lantbruksprodukternas marknadsfö- 38363: ring och stabilisering av prisnivån ( Förslagsan- 38364: slag) ................................ . 5550000 14 910 299,48 9360299,48 169 38365: 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapoliittinen 38366: tuki (Siirtomääräraha) - Prispolitiskt stöd enligt 38367: brukningsenhetens storlek ( Reservationsanslag) .. 1022400000 1 022 400 000,00 0,00 0 38368: 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki (Siirtomääräraha) 38369: - Regionalt prispolitiskt stöd (Reservationsan- 38370: slag) ................................ . 636600000 636 600 000,00 0,00 0 38371: 43 Muu hintapoliittinen tuki (Siirtomääräraha)- An- 38372: nat prispolitiskt stöd (Reservationsanslag) ..... . 983300000 983 300 000,00 0,00 0 38373: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha)- 38374: Ersättning för skördeskador (Reservationsanslag) . 130000000 130 000 000,00 0,00 0 38375: 45 Sokerintuotannon tukeminen (Siirtomääräraha2v) 38376: Understödjande av sockerproduktionen 0 38377: (Reservationsanslag2år) .................. . 189600000 189 600 000,00 0,00 38378: 46 Öljykasvituotannon tukeminen (Arviomääräraha) 38379: - Stödjande av produktionen av oljeväxter ( För- 38380: slagsanslag) ........................... . 386100000 383 244 466,83 -2 855 533,17 38381: 47 Tärkkelystuotannon tukeminen - Stödjande av 38382: stärkelseproduktionen .................... . 75000000 74 999 977,09 -22,91 0 38383: 48 Kananmunapakkaamojen hinnanalennuskorvaus 38384: (Arviomääräraha) - Hönsäggpackeriernas pris- 38385: sänkningsersättning (Förslagsanslag) ........ . 15000000 15138 925,31 138925,31 38386: 49 Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan menekin edis- 38387: täminen (Siirtomääräraha)- Främjande av avkast- 38388: ningen för trädgårdsprodukter och matpotatis ( Re- 38389: servationsanslag) ....................... . 4000000 4000000,00 0,00 0 38390: 38391: 32 MAATALOUSTUOTIEIDEN VIENTITUKI JA 38392: TUOTANNON TASAPAINOTIAMISTOIMENPI- 38393: TEET- EXPORTSTÖD FÖR LANTBRUKSPRO- 38394: DUKTER OCH ATGÄRDER FÖR BALANSERING 38395: AV PRODUKTION EN .................... . 3083600000 3 086 919 960,75 3319960,75 0 38396: 38397: 38398: 38399: 38400: 3 481307K 38401: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38402: sivu 38403: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 66 38404: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38405: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38406: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38407: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38408: förslaget bokslutet 38409: suurempi - högre 38410: % 38411: pienempi -lägre (-) 38412: 38413: 38414: 40 Maataloustuotteiden vientituki (Arviomääräraha) 38415: - Exportstöd för lantbruksprodukter (Förslagsan- 38416: slag) ................................ . 2443000000 2 403 016 591,05 -39 983 408,95 2 38417: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Ar- 38418: viomääräraha) - Utgifter för balansering av lant- 38419: bruksproduktionen (Förslagsanslag) ......... . 640600000 683 903 369.70 43303369,70 7 38420: 38421: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MAA- 38422: SEUDUN KEHITIÄMINEN- UTVECKLANDEAV 38423: GÅRDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDS- 38424: BYGDEN ............................. . 992500000 954 351 291.02 -38148 708,98 4 38425: 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen (Siirtomääräraha) 38426: - Stödjande av unga odlare ( Reservationsanslag) . 105000000 85 000 000,00 -20000000,00 19 38427: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 38428: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg- 38429: gande av lagerutrymmen för lantbruksprodukter 38430: (Förslagsanslag) ........................ . 3400000 3399555.49 --444,51 0 38431: 42 Valtion osuus luopumiseläkelain mukaisista me- 38432: noista (Arviomääräraha)- Statens andel av utgif- 38433: terna enligt lagen om avträdelsepension (Förslag- 38434: sanslag) .............................. . 244000000 247 898 619.46 3898619.46 2 38435: 44 Avustukset maaseudun pienimuotoisen elinkeino- 38436: toiminnan edistämiseen (Arviomääräraha) - Un- 38437: derstöd för främjande av näringsverksamhet i liten 38438: skala på landsbygden ( Förslagsanslag) ....... . 100000000 74464141.02 -25 535 858,98 26 38439: 45 Avustus turkistarhaajien korkokustannuksiin (Siir- 38440: tomääräraha) - Understöd för pälsdjursfarmarnas 38441: räntekostnader (Reservationsanslag) ......... . 19500000 19 500 000,00 0,00 0 38442: 46 Avustus turkiseläinkannan tervehdyttämiseksi (Siir- 38443: tomääräraha) - Understöd för sanering av pälsd- 38444: jursbeståndet ( Reservationsanslag) .......... . 4000000 4000000,00 0,00 0 38445: 48 Valtionapu kuivatustöihin (Siirtomääräraha) - 38446: Statsunderstöd för torrläggning (Reservationsan- 38447: slag) ................................ . 10000000 10000000,00 0,00 0 38448: 49 Maatalouden ja maaseudun pienimuotoisen elin- 38449: keinotoiminnan korkotuki (Arviomääräraha) - 38450: Räntestödslån för lantbruket och för näringsverk- 38451: samhet i liten skala på landsbygden (Förslagsan- 38452: slag) ................................ . 198600000 202 088 975,05 3488975,05 2 38453: 60 Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon - 38454: Överföring tili gårdsbrukets utvecklingsfond ..... 300000000 300 000 000,00 0,00 0 38455: 83 Lainat kuivatustöihin (Siirtomääräraha) - Lån för 38456: torrläggningsarbeten (Reservationsanslag) ..... . 8000000 8000000,00 0,00 0 38457: 38458: 34 MUUT MAATALOUDEN MENOT -ÖVRIGA UT- 38459: GIFTER FÖR LANTBRUKET ............... . 184136000 172 057 274,18 -12 078 725,82 7 38460: 40 Maidon kuljetusavustukset (Siirtomääräraha) - 38461: Mjölktransportunderstöd ( Reservationsanslag) ... 35000000 35 000 000,00 0,00 0 38462: 41 Valtionapu karjantarkkailun ja keinosiemennystoi- 38463: minnan tukemiseen (Arviomääräraha)- Statsbid- 38464: rag för stödjande av kreaturskontroll och semine- 38465: ring (Förslagsanslag) .................... . 30886000 32 592 986,00 1706986,00 6 38466: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat menot (Arvio- 38467: määräraha) - Utgifter för bekämpning av flyghavre 38468: (Förslagsanslag) ........................ . 14000000 8939380,10 -5060619,90 36 38469: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38470: sivu 38471: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 67 38472: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38473: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38474: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38475: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38476: förslaget bokslutet suurempi - högre % 38477: pienempi -lägre (-) 38478: 38479: 38480: 43 Satovahinkojen johdosta myönnettävien korkotu- 38481: kilainojen menot (Arviomääräraha) - Utgifter för 38482: räntestödslån, som beviljas med anledning av skör- 38483: deskador ( Förslagsanslag) ................. 83250000 76 457 581 ,32 --6 792 418,68 8 38484: 44 Kotimaisen energian käytön edistäminen (Siirto- 38485: määräraha) - Främjande av användningen av in- 38486: hemsk energi (Reservationsanslag) ........... 8000000 8000000,00 0,00 0 38487: 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukeminen 38488: (Siirtomääräraha)- Understödjande av lagringen 38489: av skogsbär och svamp ( Reservationsanslag) .... 1000000 1000000,00 0,00 0 38490: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomäärä- 38491: raha) - Främjande av växtförädlingsverksamheten 38492: (Förslagsanslag) ......................... 11 000000 9067326,76 -1932673,24 18 38493: 48 Aggregaattiavustukset (Siirtomääräraha)- Aggre- 38494: gatunderstöd (Reservationsanslag) ........... 1000000 1000000,00 0,00 0 38495: 38496: 35 METSÄSTYS JA POROTALOUS - JAKT OCH 38497: RENSKÖTSEL .......................... 76283000 79 334 716,27 3051 716,27 4 38498: 40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Arvio- 38499: määräraha) - Främjande av jakten och jaktvården 38500: (Förslagsanslag) ......................... 26733000 27 923 859,31 1190859,31 4 38501: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 38502: (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs ska- 38503: degörelse (Förslagsanslag) ................. 22150000 26 01 0 560,55 3860560,55 17 38504: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 38505: - Ersättning för rovdjurs skadegörelse ........ 4050000 2255232,55 -1 794 767,45 44 38506: 45 Porotalouden edistäminen - Främjande av ren- 38507: skötseln ............................... 3000000 2934668,29 --65331,71 2 38508: 46 Avustus Paliskuntain yhdistyksen tukemiseen (Ar- 38509: viomääräraha) - Bidrag för stödjande av Renbe- 5 38510: teslagsföreningen ( Förslagsanslag) ........... 2950000 3090146,37 140146,37 38511: 47 Poroaitojen kunnossapito - Underhåll av rengär- 38512: den .................................. 2900000 2620249,20 -279750,80 10 38513: 48 Poronomistajien ansionmenetysten korvaukset 38514: sekä poronlihan markkinointituki (Siirtomääräraha) 38515: - Ersättning för renägares förlorade inkomster 38516: samt stöd för marknadsföring av renkött (Reserva- 38517: tionsanslag) ............................ 14500000 14500000,00 0,00 0 38518: 38519: 37 KALATALOUS- FISKERIHUSHÅLLNINGEN .. 92752000 92104 710,29 --647 289,71 38520: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38521: slagsanslag) ............................ 4695000 4 711184,51 16184,51 0 38522: 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalatalouden 38523: kehittäminen (Siirtomääräraha) - Regional plane- 38524: ring av fiskerihushållningen och utvecklande av 38525: fiskerihushållningen (Reservationsanslag) ...... 1600000 1600000,00 0,00 0 38526: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet ja kalatalousselvitykset 38527: (Arviomääräraha) - Skyldighet att vårda fiskbe- 38528: ståndet och fiskeriutredning ( Förslagsanslag) .... 3644000 3123263,19 -520736,81 14 38529: 26 Tenojoen ja muiden Jäämereen laskevien vesistö- 38530: jen kalakantojen kehittäminen, kalastuksen valvon- 38531: ta ja kalataloustutkimukset- Utvecklande av fisk- 38532: stammarna i Tana älv och andra vattendrag som 38533: utmynnar i lshavet, tillsyn över fisket och fiskerihus- 38534: hållningsundersökningar ................... 1020000 857251,24 -162748,76 16 38535: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38536: sivu 38537: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 68 38538: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38539: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38540: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38541: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38542: förslaget bokslutet 38543: suurempi - högre 38544: pienempi -lägre (-) 38545: % 38546: 38547: 38548: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 38549: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 2700000 2700000,00 0,00 0 38550: 40 Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupamaksut 38551: (Arviomääräraha) - Pilkfiskeavgifter och avgifter 38552: för tillstånd tili fiske i Tana älv (Förslagsanslag) .. 8424000 8365166,40 -58833,60 38553: 41 Kalatalouden edistäminen (Arviomääräraha) - 38554: Främjande av fiskerihushållningen (Förslagsan- 38555: ~~) ································· 17135000 16 748821,97 -386178,03 2 38556: 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja 38557: kalansaaliin käytön edistäminen (Siirtomääräraha) 38558: - Stabilisering av inkomsten av fiske och främjan- 38559: de av fiskfångsternas användning ( Reservationsan- 38560: slag) ................................ . 29900000 29 900000,00 0,00 0 38561: 44 Kalastusvakuutustoiminta (Arviomääräraha) - Fi- 38562: skeförsäkringsverksamheten (Förslagsansl~) .... 4300000 6360353,23 2060353,23 48 38563: 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten johdosta 38564: (Siirtomääräraha) - Ersättningar tili följd av in- 38565: skränkningen av laxfiske (Reservationsanslag) ... 1200000 1200000,00 0,00 0 38566: 47 Kalatalouden korkotukilainojen menot (Arviomää- 38567: räraha) - Utgifter för fiskerihushållningens ränte- 38568: stödslån (Förslagsanslag) ................. . 2 750000 2045133,05 -704866,95 26 38569: 48 Eräät korvaukset ja maksut - Vissa ersättningar 38570: och avgifter ........................... . 550000 58426,70 -491573,30 89 38571: 49 Valtionapu kalastusalan järjestöjen toiminnan tuke- 38572: miseen- Statsbidrag för stödjande av organisatio- 38573: nernas i fiskeribranschen verksamhet ......... . 11 684000 11329110,00 -354890,00 3 38574: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 350000 306000,00 -44000,00 13 38575: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet 38576: (Siirtomääräraha)- Fiskeriekonomiska byggnads- 38577: och iståndsättningsprojekt (Reservationsanslag) 2800000 2800000,00 0,00 0 38578: 38579: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 38580: - VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITU- 38581: TET ........................ · ...... · · · 73615000 76 200 153,38 2585153,38 4 38582: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 38583: slagsanslag) ........................... . 24 784000 27 685116.45 2901116.45 12 38584: 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja vesitys- 38585: järjestelmien sekä luonnonravintolammikoiden 38586: kunnossapito (Siirtomääräraha) - Underhåll av 38587: fiskodlingsanstalternas dammområden och vatten- 38588: försörjningsarrangemang samt naturdammar för fi- 38589: skodling (Reservationsanslag) .............. . 500000 500000,00 0,00 0 38590: 23 Valtion kalanviljelytoiminta - Statens fiskodling- 38591: sverksamhet ............................ . 7200000 7199660.70 -339,30 0 38592: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää- 38593: räraha) - Kontraktsodling av värdefisk (Reserva- 38594: tionsanslag) ........................... . 9900000 9900000,00 0,00 0 38595: 25 Lohenpoikasten hankinta - Anskaffning av la- 38596: xyngel .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 600000 599982,54 -17.46 0 38597: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 38598: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 1600000 1 294863,69 -305136,31 19 38599: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38600: ter .................................. . 8677000 8666530,00 -10470,00 0 38601: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38602: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1400000 1400000,00 0,00 0 38603: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38604: sivu 38605: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 69 38606: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38607: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38608: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38609: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38610: förslaget bokslutet 38611: suurempi - högre 38612: pienempi -lägre (-) 38613: % 38614: 38615: 38616: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära- 38617: ha) - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstalter 38618: ( Reservationsanslag) •• 0 •••••••••••••••••• 18254000 18 254 000,00 0,00 0 38619: 75 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 38620: (Reservationsanslag) ..................... 700000 700000,00 0,00 0 38621: 38622: 40 VESIVAROJEN KÄYITÖ- ANDVÄNDNING AV 38623: VATTENTILLGÅNGAR .................... 124900000 123148104,23 -1 751895,77 38624: 14 Vesistöjen hoito (Siirtomääräraha) - Skötsel av 38625: vattendrag ( Reservationsanslag) ............. 5000000 5000000,00 0,00 0 38626: 15 Vesioikeudelliset velvoitteet (Siirtomääräraha) - 38627: Vattenrättsliga skyldigheter (Reservationsanslag) . 7350000 7350000,00 0,00 0 38628: 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta (Siirtomää- 38629: räraha2v) - Projektering av samt tillsyn över vatt- 38630: nen (Reservationsanslag2år) ................ 3150000 3150000,00 0,00 0 38631: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar- 38632: viomääräraha) - Räntestöd för byggande av vat· 38633: ten- och avloppsanläggningar ( Förslagsanslag) .. 22000000 20 2481 04,23 -1751895,77 8 38634: 31 Avustukset yhdyskuntien veden hankinta- ja viemä- 38635: röintitoimenpiteisiin (Siirtomääräraha) - Under- 38636: stöd för samhällenas vattenförsörjnings- och av- 0 38637: loppsåtgärder ( Reservationsanslag) ........... 31000000 31 000 000,00 0,00 38638: 77 Vesistö· ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha)- Vat· 38639: tendrags- och vattenvårdsarbeten (Reservation- 38640: sanslag) ............................... 56400000 56400000,00 0,00 0 38641: 38642: 50 YLEISMETSÄTALOUS - DET ALLMÄNNA 38643: SKOGSBRUKET ......................... 65227000 64 167 370,87 -1059629,13 2 38644: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38645: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 759000 11820623.71 61623.71 38646: 21 Metsien erityiskäyttö - Särskilt nyttjande av sko- 38647: gar ................................... 2100000 2069599,82 -30400,18 38648: 24 Metsänjalostustyöt (Siirtomääräraha) - Skogsfö- 38649: rädlingsarbeten ( Reservationsanslag) .......... 5000000 5000000,00 0,00 0 38650: 26 Siemenhankinta (Siirtomääräraha) - Fröanskaff- 38651: ning (Reservationsanslag) .................. 5000000 5000000,00 0,00 0 38652: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38653: ter ................................... 4873000 4006847,34 -866152,66 18 38654: 40 Valtionapu Työtehoseuralle metsätalouden rationa- 38655: lisoimistyön tukemiseen - Statsunderstöd åt Ar- 38656: betseffektivitetsföreningen för stödjande av skogs- 38657: brukets rationalisering ..................... 3450000 3415300,00 -34 700.00 38658: 41 Valtionapu Metsänjalostussäätiölle metsäpuiden 38659: jalostustoimintaan - Statsunderstöd åt Stiftelsen 38660: för skogsträdsförädling för förädling av skogsträd . 10741 000 10 551 000,00 -190000,00 2 38661: 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä aiheutu- 38662: vat korvaukset (Siirtomääräraha) - Ersättningar 38663: som föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 38664: vattendrag (Reservationsanslag) ............. 15000000 15 000 000,00 0,00 0 38665: 50 Eräät metsätaloudelliset valtionavut - Vissa stat- 38666: sunderstöd för skogsbruket ................. 3204000 3204000,00 0,00 0 38667: 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennuskorvaus 38668: (Siirtomääräraha) - Prissänkningsersättning för 38669: fröplantagefrö ( Reservationsanslag) ........... 1100000 1100000,00 0,00 0 38670: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38671: sivu 38672: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 70 38673: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38674: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38675: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38676: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38677: förslaget bokslutet 38678: suurempi - högre 38679: pienempi -lägre (-) 38680: % 38681: 38682: 38683: 77 Yleiset uittoväylätyöt (Siirtomääräraha)- Allmän- 38684: na flottledsarbeten (Reservationsanslag) ...... . 3000000 3000000,00 0,00 0 38685: 38686: 58 YKSITYISMETSÄTALOUS - DET PRIVATA 38687: SKOGSBRUKET ........................ . 646493000 646 493 000,00 0,00 0 38688: 41 Valtionapu keskusmetsälautakunnille -· Statsun- 38689: derstöd tili centralskogsnämnderna .......... . 22821 000 22 821 000,00 0,00 0 38690: 42 Valtionapu metsälautakunnille - Statsbidrag tili 38691: skogsnämnderna ....................... . 280672000 280 672 000,00 0,00 0 38692: 44 Valtionapu metsänparannustöihin (Siirtomäärära- 38693: ha) - Statsunderstöd för skogsförbättringsarbeten 38694: (Reservationsanslag) .................... . 213000000 213 000 000,00 0,00 0 38695: 83 Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha)- Skogs- 38696: förbättringslån (Reservationsanslag) ......... . 130000000 130 000 000,00 0,00 0 38697: 38698: 60 MAANMITIAUSHALLINTO - LANTMÄTERI- 38699: FÖRVALTNINGEN ...................... . 390069000 400 505 644,14 10436644,14 3 38700: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 38701: slagsanslag) ........................... . 252996000 253 843 432,07 847 432,07 0 38702: 20 Kiinteistö- ja kartastotehtävät (Arviomääräraha)- 38703: Fastighets- och kartverksuppgifter (Förslagsan- 38704: slag) ................................ . 57810000 59273090,64 1463090,64 3 38705: 24 Kiinteistörekisteri - Fastighetsregistret ........ . 5800000 5748786,22 -51 213,78 38706: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 38707: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 14600000 13 777 335,21 -822664,79 6 38708: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 38709: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 24863000 24 863 000,00 0,00 0 38710: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38711: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 14000000 14000000,00 0,00 0 38712: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot 38713: (Arviomääräraha)- Utgifter för understödjande av 38714: fastighetsförrättningar ( Förslagsanslag) ....... . 20000000 29000000,00 9000000,00 45 38715: 38716: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA IN- 38717: STITUTET ............................ . 8336000 8265959,97 -70040,03 38718: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38719: slagsanslag) ........................... . 3873000 4105252,58 232252,58 6 38720: 21 Mittaus- ja tutkimustyöt- Mätnings- och forsk- 38721: ningsarbete ........................... . 1750000 1538164,17 -211835,83 12 38722: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 38723: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 75000 74444,95 -555,05 38724: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38725: ter .................................. . 2138000 2048098,27 -89901,73 4 38726: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38727: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 500000 500000,00 0,00 0 38728: 38729: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS- LANT- 38730: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ......... . 138603000 136 506 918,30 -2 096 081,70 2 38731: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38732: slagsanslag) ........................... . 66986000 67 472 713,11 486 713,11 38733: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) - 38734: Kontroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) . 1269000 1 365609,79 96609,79 8 38735: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38736: sivu 38737: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 71 38738: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38739: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38740: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38741: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38742: förslaget bokslutet 38743: suurempi - högre 38744: pienempi -lägre (-) 38745: % 38746: 38747: 38748: 23 Tervetaimiaseman tuotantotoiminta (Arviomäärä- 38749: raha)- Stationens för sunda plantor produktion- 38750: sverksamhet ( Förslagsanslag) .............. . 550000 548530,68 -1469,32 0 38751: 24 Kasvinjalostustoiminta (Siirtomääräraha2v) - 38752: Växtförädlingsverksamhet 38753: (Reservationsanslag2år) .................. . 4540000 4540000,00 0,00 0 38754: 25 Tutkimussopimustoiminnan menot (Arviomäärära- 38755: ha) - Utgifter för forskningskontraktsverksamhe- 38756: ten (Förslagsanslag) ..................... . 3400000 1 023936,68 -2 376 063,32 70 38757: 26 Maatalouden sääpalvelu - Lantbrukets väderlek- 38758: stjänst ............................... . 2818000 2763223,93 -54 776,07 2 38759: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 9 38760: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 2750000 2502904,11 -247095,89 38761: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 38762: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 35900000 35 900000,00 0,00 0 38763: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38764: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 5300000 5300000,00 0,00 0 38765: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 38766: (Reservationsanslag) .................... . 12350000 12 350 000,00 0,00 0 38767: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) - 38768: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservation- 38769: sanslag) .............................. . 2590000 2590000,00 0,00 0 38770: 87 Maa-alueet (Siirtomääräraha) - Jordområden 38771: (Reservationsanslag) .................... . 150000 150000,00 0,00 0 38772: 38773: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUS- 38774: LAITOS- LANTBRUKSEKONOMISKA FORSK- 38775: NINGSANSTALTEN ..................... . 8 784000 8387945,01 -396054,99 5 38776: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38777: slagsanslag) ........................... . 4534000 4333189,78 -200810,22 4 38778: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38779: ter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. 4250000 4054 755,23 -195244,77 5 38780: 38781: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK- 38782: NINGSINSTITUTET ..................... . 124268000 126 665 220,53 2397220,53 2 38783: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38784: slagsanslag) ........................... . 69768000 72 323 001 ,38 2 555001.38 4 38785: 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja metsätalousme- 38786: not (Siirtomääräraha) - Allmänna utgifter för 38787: forskningen och skogsbruksutgifter ( Reservation- 38788: sanslag) .............................. . 19800000 19 800 000,00 0,00 0 38789: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 38790: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 300000 146326,29 -153673.71 51 38791: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38792: ter .................................. . 20000000 19 995 892,86 -4107,14 0 38793: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38794: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 3400000 3400000,00 0,00 0 38795: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 38796: (Reservationsanslag) .................... . 9000000 9000000,00 0,00 0 38797: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha) - 38798: Grundförbättring av skog (Reservationsanslag) .. 1 500000 1500000,00 0,00 0 38799: 87 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - Markför- 38800: värv (Reservationsanslag) ................. . 500000 500000,00 0,00 0 38801: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38802: sivu 38803: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 72 38804: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38805: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38806: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38807: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38808: förslaget bokslutet 38809: suurempi - högre 38810: pienempi -lägre (-) 38811: % 38812: 38813: 38814: 80 ELÄINLÄÄKINTÄTOIMI - VETERINÄRVÄSEN- 38815: DET .................... . ' .. ' ........ ' 26696000 23 930 784,63 -2 765 215,37 10 38816: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 38817: slagsanslag) ............................ 18616000 18175841,10 -440158,90 2 38818: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha)- Veterinär- 38819: vård (Förslagsanslag) ....... ' ' .. ' .... 7000000 4714398,99 -2 285 601 ,01 33 38820: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 38821: *······ ............................ 730000 691 238,00 -38762,00 5 38822: 50 Valtionapu eläinsuojelutyöhön - Statsbidrag för 38823: djurskyddsarbete ......................... 350000 349306,54 ---693,46 0 38824: 38825: 84 VALTION ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LAITOS- 38826: STATENS VETERINÄRMEDICINSKA ANSTALT . 46833000 37 657 728,7 4 -9175 271 ,26 20 38827: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 38828: slagsanslag) ...... ' . ' ........ ' .. ' . ' 14617000 14486204,43 -130795,57 38829: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 38830: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) . ' ...... 20000000 11 571197,66 --8 428 802,34 42 38831: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 38832: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) . ' ..... ' ' 8016000 7400326,65 -615673,35 8 38833: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38834: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 2000000 2000000,00 0,00 0 38835: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 38836: (Reservationsanslag) . . . . . . ' .. .. ' ' .. ' ' .... 2200000 2200000,00 0,00 0 38837: 38838: 90 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS 38839: MARGARINFABRIK ..................... 38840: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslag- 38841: sanslag) ... . . ' .. ' ' ...... ' .... ' . ' .... ' . 1200000 1 237 727,77 38842: 22 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 38843: (Förslagsanslag) . 33927000 30118951,53 38844: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 35127000 31 356679,30 38845: Käyttötulot- Driftsinkomster 35659000 30 637 463,66 38846: Käyttötalouden lisärahoitustarve 38847: - Drifthushållningens behov av 38848: tilläggsfinansiering .......... 0 719215,64 719215,64 38849: 38850: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38851: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 250000 250000,00 0,00 0 38852: 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 100000 0,00 -100000,00 100 38853: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - 1nvesteringsut- 38854: gifter 350000 250000,00 38855: 38856: 92 MAANMITTAUSHALLITUKSEN KARTTAPAINO 38857: - LANTMÄTERISTYRELSENS KARTTRYCKERI. 38858: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 38859: (Förslagsanslag) . ....... ' .... ' . ' . ' .. ' 37 590000 36 523132,58 38860: 92. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 37 590000 36 523132,58 38861: Käyttötulot- Driftsinkomster 45200000 49762447,83 38862: 38863: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38864: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 2100000 2098516,22 -1483,78 0 38865: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 38866: gifter 2100000 2098516,22 38867: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38868: sivu 38869: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 73 38870: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38871: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38872: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38873: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38874: förslaget bokslutet 38875: suurempi - högre 38876: % 38877: pienempi -lägre (-) 38878: 38879: 38880: 95 METSÄHALLITUKSEN METSÄT- FORSTSTY- 38881: RELSENS SKOGAR ..................... . 38882: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 38883: slagsanslag) ........................... . 88616000 90 507 563,81 38884: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslag- 38885: sanslag) .............................. . 93000000 99 282 390,31 38886: 21 Liiketoiminnan käyttömenot (Arviomääräraha) - 38887: Affärsverksamhetens driftsutgifter ( Förslagsan- 38888: slag) ................................ . 707000000 755 245 680,96 38889: 24 Verot ja metsänhoitomaksut (Arviomääräraha) - 38890: Skatter och skogsvårdsavgifter (Förslagsanslag) .. 77000000 86 335 454,30 38891: 95. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 965616000 1 031 371 089,38 38892: Käyttötulot- Driftsinkomster 1155000000 1 192 126 808,20 38893: 38894: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38895: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 14600000 14 600 000,00 0,00 0 38896: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 38897: (Reservationsanslag) .............. . 2000000 2000000,00 0,00 0 38898: 77 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) - 38899: Jord- och vattenbyggnader ( Reservationsanslag) . 21900000 21 900 000,00 0,00 0 38900: 87 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - lnköp av 38901: mark (Reservationsanslag) ................ . 9000000 9000000,00 0,00 0 38902: 38903: 88 Huoneisto-osakkeiden ostaminen (Siirtomäärära- 38904: ha) - lnköp av lägenhetsaktier (Reservationsan- 38905: slag) ............. . 500000 500000,00 0,00 0 38906: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot -lnvesteringsut- 38907: gifter 48000000 48 000 000,00 38908: 38909: 98 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE- 38910: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS- 38911: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ..... 38912: 22 Jokioisten siemenkeskuksen käyttömenot (Arvio- 38913: määräraha)- Jockis fröcentrals driftsutgifter ( För- 38914: slagsanslag) ........................... . 15654000 13 621 543,98 38915: 24 Siemenperunakeskuksen käyttömenot (Arviomää- 38916: räraha)- Centralens för utsädespotatis driftsutgif- 38917: ter (Förslagsanslag) ..................... . 20331000 20 271 833,89 38918: 98. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 35985000 33 893 377,87 38919: Käyttötulot- Driftsinkomster 38168000 33 443 923,82 38920: Käyttötalouden lisärahoitustarve 38921: - Drifthushållningens behov av 38922: tilläggsfinansiering ......... . 0 449454,05 449454,05 38923: 38924: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 38925: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 700000 700000,00 0,00 0 38926: 98. Luku- Kap. Sijoitusmenot-lnvesteringsut- 38927: gifter 700000 700000,00 38928: 38929: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 38930: LINNONALAN MUUT MENOT- ÖVRIGA UT- 38931: GIFTER INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 38932: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ...... . 43029000 42179441,81 -849558,19 2 38933: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38934: sivu 38935: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 74 38936: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38937: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38938: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38939: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38940: förslaget bokslutet 38941: suurempi - högre 38942: pienempi -lägre (-) 38943: % 38944: 38945: 38946: 24 Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha)- Un- 38947: dersökning av försurningen (Reservationsanslag) . 4700000 4699841,01 -158,99 0 38948: 25 Kansainvälinen yhteistyö- lnternationellt samar- 38949: bete ................................. . 12329000 11 498468,17 ~30531,83 7 38950: 27 Yhteistutkimukset (Siirtomääräraha)- Samarbets- 38951: forskning (Reservationsanslag) ............. . 19900000 19881132,63 -18867,37 0 38952: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen 38953: korvaaminen (Siirtomääräraha) - Ersättande av 38954: skador som förorsakats av exceptionella översväm- 38955: ningar (Reservationsanslag) ........... . 6000000 6000000,00 0,00 0 38956: 50 Eräät valtionavut- Vissa statsbidrag ......... . 100000 100000,00 0,00 0 38957: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 38958: sivu 38959: 31 Pl.- Ht Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 75 38960: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 38961: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 38962: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 38963: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 38964: förslaget bokslutet 38965: suurempi - högre 38966: pienempi -lägre (-) 38967: % 38968: 38969: 38970: 38971: 38972: 31. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 38973: 38974: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 38975: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 38976: DE ................................. . 10897042000 10710705587,48 -186336412,52 2 38977: 38978: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ- TRAFIKMINISTERIET. 27302000 28 512 929.76 1 210929.76 4 38979: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 38980: slagsanslag) ........................... . 19267000 20 479 042,40 1 212042,40 6 38981: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 38982: ter .................................. . 8035000 8033887,36 -1112,64 0 38983: 38984: 24 TIET- VÄGAR ........................ . 5095405000 5105326425,16 9921425,16 0 38985: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 38986: slagsanslag) ........................... . 441455000 435 917 486.76 -5 537 513,24 38987: 14 Yleisten teiden kunnossapito (Siirtomääräraha)- 38988: Underhåll av allmänna vägar ( Reservationsanslag) . 1870000000 1 870000000,00 0,00 0 38989: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 38990: ter .................................. . 68000000 67185 805,40 -814194,60 38991: 31 Valtionapu kunnille paikallisteiden aiheuttamista 38992: menoista- Statsunderstöd tili kommuner för byg- 38993: devägsutgifter .......................... . 3200000 3195346,00 --4654,00 0 38994: 33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä (Arvio- 38995: määräraha) - Ersättningar för permanentbelägg- 38996: ning av gator (Förslagsanslag) ............. . 2 700000 2700000,00 0,00 0 38997: 34 Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärära- 38998: ha)- Statsbidrag för anläggande av gator (Reser- 38999: vationsanslag) ......................... . 49700000 49 700 000,00 0,00 0 39000: 35 Katumaksulain mukaiset korvaukset (Arviomäärä- 39001: raha) - Ersättningar i enlighet med lagen om 39002: gatuavgifter (Förslagsanslag) .............. . 30000000 30 000 000,00 0,00 0 39003: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon (Ar- 39004: viomääräraha) - Statsunderstöd för underhåll av 39005: enskilda vägar (Förslagsanslag) ............. . 100000000 105 006 430,00 5006430,00 5 39006: 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siirto- 39007: määräraha) - Statsunderstöd för byggande av 39008: enskilda vägar ( Reservationsanslag) ......... . 30000000 30 000 000,00 0,00 0 39009: 52 Tielain mukainen korkotuki (Arviomääräraha) - 39010: Räntestöd enligt väglagen ( Förslagsanslag) ..... 100000 61401,21 -38598.79 39 39011: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 0 39012: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 170000000 170 000 000,00 0,00 39013: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 39014: (Reservationsanslag) .................... . 32250000 32 250 000,00 0,00 0 39015: 77 Yleisten teiden tekeminen (Siirtomääräraha) - 39016: Byggande av allmänna vägar (Reservationsan- 39017: ~~) ································· 2078000000 2 078 000 000,00 0,00 0 39018: 78 Ulkopuolisille tehtävät työt (Arviomääräraha) - 39019: Arbeten som utförs åt utomstående ( Förslagsan- 39020: ~~) ································· 65000000 68194 364.70 3194364.70 5 39021: 87 Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset korvauk- 39022: set (Arviomääräraha) - Anskaffning av jordområ- 39023: den och ersättningar enligt lagen om allmänna 39024: vägar ( Förslagsanslag) ................... . 155000000 163115 591,09 8115591,09 5 39025: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39026: sivu 39027: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 76 39028: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39029: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39030: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39031: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39032: förslaget bokslutet 39033: suurempi - högre 39034: % 39035: pienempi -lägre (-) 39036: 39037: 39038: 39039: 39040: 27 VESITIET- VATTENVÄGAR .............. . 91545000 93774567,11 2229567,11 2 39041: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39042: slagsanslag) ........................... . 21165000 22982897,77 1817897,77 9 39043: 14 Käyttö ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Drift 39044: och underhåll (Reservationsanslag) .......... . 22000000 22 000 000,00 0,00 0 39045: 21 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomääräraha) - 39046: Förvaltningsnämnden för Saima kanal ( Förslagsan- 39047: slag) ................................ . 710000 755153,00 45153,00 6 39048: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 39049: ter .................................. . 3720000 3 713905.77 ~094,23 0 39050: 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu (Siirto- 39051: määräraha) - Statsbidrag för byggande av små- 39052: båtshamnar ( Reservationsanslag) ........... . 1000000 1000000,00 0,00 0 39053: 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtionapu (Siir- 39054: tomääräraha) - Statsunderstöd för byggande av 39055: centrala fiskehamnar ( Reservationsanslag) ..... . 1700000 1700000,00 0,00 0 39056: 42 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korko- 39057: tuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för byggande 39058: av handels- och industrihamnar ( Förslagsanslag) . 3000000 3713378,99 713378,99 24 39059: 43 Tahkoluodon syväsataman rakentamisen korkotuki 39060: (Arviomääräraha)- Räntestöd för byggande av en 39061: djuphamn i Tahkoluoto (Förslagsanslag) ...... . 1400000 1 059231,58 -340768.42 24 39062: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39063: ning av materiel (Reservationsanslag) ........ . 2100000 2100000,00 0,00 0 39064: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 39065: (Reservationsanslag) .................... . 1850000 1850000,00 0,00 0 39066: 77 Vesitietyöt (Siirtomääräraha)- Vattenvägsarbeten 39067: (Reservationsanslag) .................... . 32600000 32 600 000,00 0,00 0 39068: 87 Vesitiealueiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - 39069: Anskaffning av områden för vattenvägar (Reserva- 39070: tionsanslag) ........................... . 300000 300000,00 0,00 0 39071: 39072: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVÄSEN- 39073: DET ................................. . 149329000 142 946 708,69 ~382291,31 4 39074: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39075: slagsanslag) ........................... . 95385000 85 560 284,12 -9824715,88 10 39076: 26 Merenkulkualan tutkimustoiminta (Siirtomäärära- 39077: ha) - Forskningsverksamhet inom sjöfartsbran- 39078: schen (Reservationsanslag) ................ . 300000 300000,00 0,00 0 39079: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 39080: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ........ . 52584000 56 952 266,81 4368266,81 8 39081: 40 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstrafi- 39082: kens understödjande ..................... . 400000 134157,76 -265842,24 66 39083: 41 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) - 39084: Räntestöd tili skärgårdstrafiken (Förslagsanslag) 10000 0,00 -10000,00 100 39085: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arviomää- 39086: räraha) - Statsunderstöd ur lästavgifter ( Förslag- 39087: sanslag) .............................. . 650000 0,00 ~50000,00 100 39088: 39089: 31 MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSK- 39090: NINGSINSTITUTET ..................... . 11358000 11 876 706,57 518706,57 5 39091: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39092: slagsanslag) ........................... . 2877000 3514093,68 637093,68 22 39093: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39094: sivu 39095: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 77 39096: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39097: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39098: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39099: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39100: förslaget bokslutet 39101: suurempi - högre 39102: % 39103: pienempi -lägre (-} 39104: 39105: 39106: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 39107: Avgiftsbelagd serviceverksamhet (Förslagsanslag). 233000 197395,17 -35604,83 15 39108: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 39109: ter .................................. . 8 248000 8165217.72 -82782,28 39110: 39111: 32 MERENKULUN EDISTÄMINEN- FRÄMJANDE 39112: AV SJÖFARTEN ........................ . 16800000 16740361,27 -59638,73 0 39113: 21 Merenkulun elinkeino- ja liikennepolitiikkaa koske- 39114: va tutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - Forsk- 39115: ningsverksamhet som gäller närings- och trafikpo- 39116: litiken inom sjöfarten ( Reservationsanslag) ..... 100000 100000,00 0,00 0 39117: 40 Vesikuljetuskaluston hankintojen korkotuki (Arvio- 39118: määräraha) - Räntestöd för anskaffning av sjö- 39119: transportmateriel (Förslagsanslag) ........... . 1600000 1 540361,27 -59638,73 4 39120: 41 Avustus pientonniston korkomenojen alentamisek- 39121: si (Siirtomääräraha) - Understöd för sänkande av 39122: småtonnagets räntekostnader (Reservationsan- 39123: slag) ................................ . 6100000 6100000,00 0,00 0 39124: 42 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten korkokus- 39125: tannusten alentamiseksi (Siirtomääräraha) - Bi- 39126: drag för sänkande av räntekostnader för lastfartyg i 39127: utrikestrafik (Reservationsanslag) ........... . 9000000 9000000,00 0,00 0 39128: 39129: 40 AUTOREKISTERIKESKUS- BILREGISTERCEN- 39130: TRALEN ............................. . 217709000 217 693 456.48 -15543,52 0 39131: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 39132: slagsanslag) ........................... . 123566000 125 855 787.44 2289787.44 2 39133: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 39134: ter .................................. . 57100000 54 794 669,04 -2 305 330,96 4 39135: 50 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakentamiseksi 39136: (Siirtomääräraha) - Statsbidrag för byggande av 39137: övningsbanor (Reservationsanslag) .......... . 5000000 5000000,00 0,00 0 39138: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 0 39139: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 6488000 6488000,00 0,00 39140: 74 Katsastusasemien rakentaminen (Siirtomääräraha) 39141: - Byggande av besiktningsstationer (Reservation- 39142: sanslag) .............................. . 19755000 19 755 000,00 0,00 0 39143: 87 Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkiminen (Siirto- 39144: määräraha) - Anskaffning av jordområden och 39145: fastigheter (Reservationsanslag) ............ . 5800000 5800000,00 0,00 0 39146: 39147: 50 ILMATIETEEN LAITOS - METEOROLOGISKA 39148: INSTITUTET ........................... . 115564000 118 787 055,89 3223055,89 3 39149: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39150: slagsanslag) ........................... . 57 389000 60 166158,66 2777158,66 5 39151: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 39152: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .... 5500000 5945897,23 445897,23 8 39153: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v) - Övriga 39154: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 42675000 42 675 000,00 0,00 0 39155: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39156: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 10000000 10000000,00 0,00 0 39157: 39158: 52 TELEHALLINTOKESKUS TELEFÖRVALT- 39159: NINGSCENTRALEN ..................... . 55167000 55109417,52 -57582,48 0 39160: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39161: sivu 39162: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligaride år 1989 sida 78 39163: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39164: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39165: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39166: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39167: förslaget bokslutet 39168: suurempi - högre 39169: % 39170: pienempi -lägre (-) 39171: 39172: 39173: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39174: slagsanslag) ........................... . 21047000 22418617,93 1 371617,93 7 39175: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 39176: w .................................. . 30720000 29 290 799,59 -1 429200,41 5 39177: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39178: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1800000 1800000,00 0,00 0 39179: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 39180: (Reservationsanslag) .................... . 1600000 1600000,00 0,00 0 39181: 39182: 55 TIETOLIIKENTEEN KORVAUKSET JA AVUSTUK- 39183: SET - ERSÄTININGAR OCH UNDERSTÖD 39184: FÖR POST- OCH TELEKOMMUNIKATION .... 495180000 492 713 265,65 -2466734,35 0 39185: 21 Korvaus merenkulun viestintäpalvelusten tuottami- 39186: sesta- Ersättning för rapporttjänster inom sjöfar- 39187: ten .................................. . 1560000 1560000,00 0,00 0 39188: 22 Korvaus radiotoiminnan valvonnasta (Arviomäärä- 39189: raha) - Ersättning för övervakning av radioverk- 39190: samheten ( Förslagsanslag) ................ . 400000 400000,00 0,00 0 39191: 41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid- 39192: ningspressen .......................... . 105250000 105 250 000,00 0,00 0 39193: 42 Lehdistön yleinen kuljetustuki - Allmänt trans- 39194: portstöd för pressen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360000000 357 533 265,65 -2 466 734,35 39195: 43 Uutis- ja tietotoimistotuki- Understöd tili nyhets- 39196: och notisbyråer ......................... . 5700000 5700000,00 0,00 0 39197: 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tuki (Siirtomääräraha) 39198: - Understöd av samdistribution av tidningar (Re- 39199: servationsanslag) ....................... . 9300000 9300000,00 0,00 0 39200: 52 Valtionapu televisio-ohjelmien välityskustannuksiin 39201: Suur-Tukholman alueella (Siirtomääräraha) - 39202: Statsunderstöd för kostnaderna för förmedling av 39203: TV-program tili Star-Stockholms område (Reser- 39204: vationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4220000 4220000,00 0,00 0 39205: 53 Vammaisten tiedonsaannin tuki (Siirtomääräraha) 39206: - Stöd för handikappades tillgång tili information 39207: (Reservationsanslag) .................... . 700000 700000,00 0,00 0 39208: 54 Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon rakenta- 39209: minen Etelä-Suomeen (Siirtomääräraha) - Byg- 39210: gande av ett nät för distribution av Sveriges TV- 39211: program tili södra Finland (Reservationsanslag) .. 8050000 8050000,00 0,00 0 39212: 39213: 56 KORVAUKSET POSTI- JA TELELAITOKSELLE 39214: VALTION VIRKALÄHETYKSISTÄ - ERSÄTI- 39215: NING TILL POST- OCH TELEVERKET FÖR STA- 39216: TENS TJÄNSTEFÖRSÄNDELSER .......... . 170000000 170000000,00 0,00 0 39217: 23 Korvaus virkalähetysoikeuden käytöstä postiliiken- 39218: teessä (Arviomääräraha) - Ersättning för rätt tili 39219: användande av tjänsteförsändelse i posttrafiken 39220: (Förslagsanslag) ........................ . 130000000 130000000,00 0,00 0 39221: 24 Korvaus erityispalveluina toimitettavista virkalähe- 39222: tyksistä ja postiennakkolähetyksistä (Arviomäärära- 39223: ha) - Ersättning för såsom specialservice beford- 39224: rade tjänsteförsändelser och postförskottsförsän- 39225: delser (Förslagsanslag) ................... . 40000000 40 000 000,00 0,00 0 39226: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39227: sivu 39228: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 79 39229: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39230: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39231: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39232: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39233: förslaget bokslutet 39234: suurempi - högre 39235: pienempi -lägre (-) 39236: % 39237: 39238: 39239: 57 RAUTATIELIIKENTEEN KORVAUKSET - ER- 39240: SÄTTNINGAR FÖR JÄRNVÄGSTRAFIKEN .... 108100000 108 868 337,00 768337,00 39241: 40 Eräät Valtionrautateille maksettavat korvaukset - 39242: Vissa ersättningar tili Statsjämvägarna ........ . 24000000 24 000 000,00 0,00 0 39243: 41 Korvaus tavaraliikenteen kuljetusalennuksista - 39244: Ersättning för rabatter på godstrafikens transporter. 21 600000 21 600000,00 0,00 0 39245: 50 Korvaus henkilöliikenteen kuljetusalennuksista (Ar- 39246: viomääräraha) - Ersättning för rabatter inom per- 39247: sontrafiken ( Förslagsanslag) ............... . 57000000 57 768 337,00 768337,00 39248: 62 Valtionrautateiden radanpito (Siirtomääräraha) - 39249: Statsjärnvägarnas banhållning (Reservationsan- 39250: slag) ..................... . 5500000 5500000,00 0,00 0 39251: 39252: 58 MUUT LIIKENTEEN KORVAUKSET JA VALTIO- 39253: NAVUT - ÖVRIGA ERSÄTTNINGAR OCH 39254: STATSBIDRAG FÖR TRAFIKEN ............ . 220600000 220 600 000,00 0,00 0 39255: 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyt- 39256: tämiseen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för 39257: utvecklande och bevarande av kollektivtrafiken 39258: (Reservationsanslag) .................. . 215000000 215 000 000,00 0,00 0 39259: 31 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen (Siirtomää- 39260: räraha)- Statsunderstöd för avlägsnande av plan- 39261: korsningar (Reservationsanslag) ............ . 4000000 4000000,00 0,00 0 39262: 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki (Siirto- 39263: määräraha) - Räntestöd för byggande av Tahko- 39264: luotobanan (Reservationsanslag) ......... . 600000 600000,00 0,00 0 39265: 34 Valtionavustus pääkaupunkiseuden metrojärjestel- 39266: män suunnitteluun (Siirtomääräraha) - Statsun- 39267: derstöd för planering av metrosystemet i huvud- 39268: stadsregionen (Reservationsanslag) ..... . 1000000 1000000,00 0,00 0 39269: 39270: 85 SIJOITUKSET VALTIONENEMMISTÖISIIN OSA- 39271: KEYHTIÖIHIN - INVESTERINGAR 1 BOLAG 39272: MED STATLIG AKTIEMAJORITET ........ . 36000000 36 000 000,00 0,00 0 39273: 88 Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen (Siirto- 39274: määräraha) - Höjning av aktiekapitalet i Finnair 39275: Oy (Reservationsanslag) .................. . 36000000 36 000 000,00 0,00 0 39276: 39277: 90 VALTIONRAUTATIET- STATSJÄRNVÄGARNA. 39278: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39279: slagsanslag) ........................... . 2480778000 2 364 054171 ,31 39280: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslag- 39281: sanslag) .............................. . 1 354520000 1 343143 125,84 39282: 14 Radanpito (Arviomääräraha)- Underhåll av banor 39283: (Förslagsanslag) ........................ . 123200000 127 908 917,83 39284: 22 Kuljetustoiminta (Arviomääräraha) - Transport- 39285: verksamhet ( Förslagsanslag) ............... . 893200000 912 219 924,76 39286: 28 Ulkopuolisille tehtävät työt (Arviomääräraha) - 39287: Arbeten som utförs för utomstående (Förslagsan- 39288: slag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ....... . 104000000 58 169 042,38 39289: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Övriga 39290: driftsutgifter (Förslagsanslag) .............. . 117900000 103418967,86 39291: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 5073598000 4 908 914149,98 39292: Käyttötulot- Driftsinkomster 3524200000 3 530 905 798,94 39293: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39294: sivu 39295: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 80 39296: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39297: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39298: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39299: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39300: förslaget bokslutet suurempi - högre 39301: % 39302: pienempi -lägre (-) 39303: 39304: 39305: Käyttötalouden lisärahoitustarve 39306: - Drifthushällningens behov av 39307: tilläggsfinansiering ..... . 1549398000 1 378 008 351 ,04 -171 389 648,96 11 39308: 39309: 60 Siirto Valtionrautateiden uudistusrahastoon - 39310: Överföring tili Statsjärnvägarnas förnyelsefond ... 56600000 45502059,11 -11 097 940,89 20 39311: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39312: ning av materiel ( Reservationsanslag) ........ . 95200000 94417175,66 -782824,34 39313: 39314: 72 Sähkölaitteiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - 39315: Anskaffning av elektriska anordningar (Reserva- 39316: tionsanslag) ........................... . 120300000 120 300 000,00 0,00 0 39317: 39318: 73 Rautatiekaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) 39319: - Anskaffning av järnvägsmateriel ( Reservation- 39320: sanslag) .............................. . 247000000 246 557 560,82 -442439,18 0 39321: 39322: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 39323: (Reservationsanslag) .................... . 69000000 67 905 473,08 -1 094 526,92 2 39324: 39325: 78 Ratojen parantaminen (Siirtomääräraha) - För- 39326: bättring av banor (Reservationsanslag) .... 317000000 316915151,88 ---84 848,12 0 39327: 39328: 88 Maa-alueet ja finanssisijoitukset (Siirtomääräraha) 39329: - Jordområden och finansplaceringar (Reserva- 39330: tionsanslag) . . . . . . . . ................. . 7000000 5233365,04 -1 766 634,96 25 39331: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot ja siirto uudistus- 39332: rahastoon- 1nvesteringsutgifter 39333: och överföring tili förnyelsefon- 39334: den 912100000 896 830 785,59 39335: 39336: 92 ILMAILUHALLINTO - LUFTFARTSFÖRVALT- 39337: NINGEN ............................. . 39338: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 39339: slagsanslag) . . ...................... . 209141 000 222 254 401 ,81 39340: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslag- 39341: sanslag) .............................. . 40000000 29 209 343,17 39342: 21 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Övriga 39343: driftsutgifter (Förslagsanslag) ........ . 155949000 155948171.46 39344: 92. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 405090000 407411916.44 39345: Käyttötulot- Driftsinkomster 463700000 492 220 913,72 39346: 39347: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39348: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 60400000 60400000,00 0,00 0 39349: 71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä (Siirtomää- 39350: räraha)- lntegrerat flygtrafiktjänstsystem (Reser- 39351: vationsanslag) ......................... . 20000000 20 000 000,00 0,00 0 39352: 74 Lentokenttien talonrakennustyöt (Siirtomääräraha) 39353: - Husbyggen på flygfält (Reservationsanslag) .. 34300000 34 300000,00 0,00 0 39354: 77 Lentokenttien rakentaminen (Siirtomääräraha) - 39355: Byggande av flygfält (Reservationsanslag) ..... . 34650000 34 650 000,00 0,00 0 39356: 87 Maa- ja esteräjoitusalueiden hankinta (Siirtomää- 39357: räraha) - lnlösen av jordområden och röjning av 39358: hinder (Reservationsanslag) ............... . 2500000 2 500000,00 0,00 0 39359: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39360: sivu 39361: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 81 39362: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39363: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39364: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39365: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39366: förslaget bokslutet 39367: suurempi - högre 39368: pienempi- lägre (-) 39369: % 39370: 39371: 39372: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 39373: gifter 151 850000 151 850 000,00 39374: 94 POSTI- JA TELELAITOS- POST- OCH TELE- 39375: VERKET .............................. . 39376: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39377: slagsanslag) ........................... . 3717748000 3 759 475 985,85 39378: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslag- 39379: sanslag) .............................. . 742680000 754 270 325,69 39380: 10 Rakennusten ja huoneistojen käyttö ja kunnossa- 39381: pito (Arviomääräraha) - Drift och underhåll av 39382: byggnader och lokaler (Förslagsanslag) ....... . 374650000 387 645 257,87 39383: 11 Televerkkojen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärä- 39384: raha)- Drift och underhåll av telenäten (Förslag- 39385: sanslag) .............................. . 746000000 828 499 844,22 39386: 12 Moottoriajoneuvojen ja postivaunujen käyttö ja 39387: kunnossapito sekä autovarikkotoiminta (Arviomää- 39388: räraha) - Drift och underhåll av motorfordon och 39389: postkupeer samt bildepåverksamhet (Förslagsan- 39390: slag) ................................ . 120700000 123 699 94 7,36 39391: 22 Postiliikenteen hoito (Arviomääräraha)- Handha- 39392: vande av posttrafiken (Förslagsanslag) ....... . 215000000 207196937,41 39393: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Övriga 39394: driftsutgifter (Förslagsanslag) .............. . 341500000 346 500000,00 39395: 94. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 6258278000 6 407 288 298.40 39396: Käyttötulot- Driftsinkomster 8300765000 8435746118,48 39397: 60 Siirto posti- ja telelaitoksen uudistusrahastoon - 39398: Överföring tili post- och televerkets förnyelsefond . 60000000 59 588 759,50 -411240,50 39399: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 0 39400: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 170000000 169 969 921,10 -30078,90 39401: 71 Televerkkojen kehittäminen (Siirtomääräraha) - 39402: Utvecklande av telenätet (Reservationsanslag) ... 1080000000 1 079 999 738,62 -261.38 0 39403: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 39404: (Reservationsanslag) ............... . 130250000 122193 539,33 -8 056 460,67 6 39405: 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden hankinta (Siir- 39406: tomääräraha)- Anskaffning av tomter samt lägen- 39407: hetsaktier ( Reservationsanslag) ............. . 15000000 15 000 000,00 0,00 0 39408: 94. Luku - Kap. Sijoitusmenot ja siirto uudistus- 39409: rahastoon - 1nvesteringsutgifter 39410: och överföring tili förnyelsefon- 39411: den 1455250000 1 446 751 958,55 39412: 39413: 95 POSTI- JA TELELAITOKSEN KONEPAJAT - 39414: POST- OCH TELEVERKETS VERKSTÄDER 39415: 22 Turun Asennuspaja (Arviomääräraha)- Åbo ln- 39416: stallationsverkstad ( Förslagsanslag) .......... . 70000000 69178537)5 39417: 23 Keskusautokorjaamo (Arviomääräraha)- Centrala 39418: bilreparationsverkstaden ( Förslagsanslag) ..... . 17300000 17 773 794,62 39419: 95. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 87300000 86 952 332,37 39420: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39421: sivu 39422: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 82 39423: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39424: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39425: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39426: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39427: förslaget bokslutet 39428: suurempi - högre 39429: pienempi -lägre (-) 39430: % 39431: 39432: 39433: Käyttötulot - Driftsinkomster 91000000 93744248,08 39434: 39435: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39436: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 900000 830261,20 ~9738,80 8 39437: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 39438: gifter 900000 830261,20 39439: 39440: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN 39441: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 39442: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 39443: DE ................................... 17 485000 17 485 000,00 0,00 0 39444: 22 Tutkimus ja suunnittelu (Siirtomääräraha) - Un- 39445: dersökning och planering (Reservationsanslag) .. 7300000 7300000,00 0,00 0 39446: 40 Eräät valtionavut- Vissa statsunderstöd ....... 885000 885000,00 0,00 0 39447: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja 39448: ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och 39449: upprättande av vissa flygplatser .............. 8200000 8200000,00 0,00 0 39450: 50 Eräät valtionavut ilmailutoiminnan ylläpitämiseen 39451: - Vissa statsunderstöd för upprätthållande av flyg- 39452: verksam het . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1100000 1100000,00 0,00 0 39453: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39454: sivu 39455: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 83 39456: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39457: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39458: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39459: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39460: förslaget bokslutet 39461: suurempi - högre 39462: % 39463: pienempi -lägre (-) 39464: 39465: 39466: 39467: 39468: 32. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 39469: 39470: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 39471: LINNONALA- HANDELS- OCH INDUSTRIMI- 39472: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 4622770000 4560680006,81 --{)2 089 993,19 39473: 39474: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - 39475: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ..... 85770000 81 066 573,82 -4 703 426,18 5 39476: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39477: slagsanslag) ............................ 44 778000 45116122,26 338122,26 39478: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - ln- 39479: ternationellt samarbete (Förslagsanslag) ....... 21142000 17 325 401,35 -3 816 598,65 18 39480: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 39481: ter ................................... 18830000 17 658 996,05 -1171 003,95 6 39482: 66 Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet (Arvio- 39483: määräraha) - Finansieringsandelar tili internatio- 39484: nella organisationer ( Förslagsanslag) .......... 940000 887054,16 -52945,84 6 39485: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 80000 79000,00 -1000,00 39486: 39487: 39488: 02 TEOLLISUUSPIIRIT- INDUSTRIDISTRIKTEN . 30699000 30 073 692.47 --{)25 307,53 2 39489: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39490: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18864000 19699819,15 835819,15 4 39491: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 39492: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) . . . . . . . . 1000000 0,00 -1 000000,00 100 39493: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 39494: ter ................................... 10835000 10 373 873,32 -461126,68 4 39495: 39496: 39497: 04 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNIITELU- 39498: KUNTA - FÖRSVARSEKONOMISKA PLANE- 39499: RINGSKOMMISSIONEN .................. 4476000 4286162,87 -189837,13 4 39500: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39501: slagsanslag) ............................ 2576000 2547375,56 -28624.44 39502: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 39503: ter ................................... 1900000 1738787,31 -161212,69 8 39504: 39505: 39506: 06 VARMUUSVARASTOINTI - SÄKERHETSUPP- 39507: LAGRING ............................. 12 500000 6086549,83 --{)413450,17 51 39508: 41 Korkotuki turvavarastojen perustamiseen ja ylläpi- 39509: tämiseen (Arviomääräraha)- Räntestöd för grun- 39510: dande och upprätthållande av skyddsupplag (För- 39511: slagsanslag) ............................ 11000000 6061143,83 -4938856,17 45 39512: 42 Turvavarastoinnin varastointiavustus - Uppla- 39513: gringsunderstöd för skyddsupplagring ......... 1500000 25406,00 -1 474594,00 98 39514: 39515: 39516: 09 MERENKULUN EDISTÄMINEN- FRÄMJANDE 39517: AV SJÖFARTEN ......................... 9200000 8156981.70 -1 043018,30 11 39518: 21 Merenkulun elinkeino- ja liikennepolitiikkaa koske- 39519: va tutkimustoiminta (Siirtomääräraha)- Tili sjöfar- 39520: tens närings- och trafikpolitik ansluten forskning- 39521: sverksamhet ( Reservationsanslag) ............ 300000 299999,21 -D.79 0 39522: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39523: sivu 39524: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 84 39525: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39526: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39527: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39528: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39529: förslaget bokslutet 39530: suurempi - högre 39531: % 39532: pienempi -lägre (-) 39533: 39534: 39535: 40 Vesikuljetuskaluston hankintojen korkotuki (Arvio- 39536: määräraha} - Räntestöd för anskaffning av sjö- 39537: transportmateriel ( Förslagsanslag) ........... . 2900000 1 856982,77 -1 043017,23 36 39538: 41 Avustus pientonniston korkomenojen alentamiseen 39539: (Siirtomääräraha) - Understöd för sänkande av 39540: småtonnagens räntekostnader (Reservationsan- 39541: slag) ................................ . 5000000 4999999,72 -0,28 0 39542: 42 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten korkokus- 39543: tannusten alentamiseksi (Siirtomääräraha} - Un- 39544: derstöd för sänkande av räntekostnader för lastfar- 39545: tyg i utrikestrafik (Reservationsanslag) ........ . 1000000 1000000,00 0,00 0 39546: 39547: 10 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVÄSEN- 39548: DIT ................................ . 498402000 497 650 116,26 -751883.74 0 39549: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha} -Avlöningar (För- 0 39550: slagsanslag) ........................... . 190518000 190 463 085,69 -54914,31 39551: 26 Merenkulkualan tutkimustoiminta (Siirtomäärära- 39552: ha) - Forskningsverksamhet inom sjöfartsbran- 39553: schen ( Reservationsanslag) ............... . 300000 300000,00 0,00 0 39554: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 39555: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ........ . 82238000 82 207 290,16 -30709,84 0 39556: 40 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstrafi- 39557: kens understödjande ..................... . 940000 299122,20 -640877,80 68 39558: 41 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) - 39559: Räntestöd för skärgårdstrafiken ( Förslagsanslag) . 15000 12813,21 -2186.79 15 39560: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arviomää- 39561: räraha)- Understöd ur lästavgifterna (Förslagsan- 39562: slag) ................................ . 1950000 1926805,00 -23195,00 39563: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha} - Anskaff- 39564: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 5500000 5500000,00 0,00 0 39565: 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkiminen 39566: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av fartyg och 39567: andra trafikmedel (Reservationsanslag) ....... . 163241000 163241 000,00 0,00 0 39568: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 39569: ( Reservationsanslag) .................... . 7100000 7100000,00 0,00 0 39570: 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt (Siirto- 39571: määräraha) - Byggande av säkerhetsanordningar 39572: och farledsarbeten (Reservationsanslag) ...... . 42200000 42 200 000,00 0,00 0 39573: 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) 39574: - Övriga land- och vattenbyggnadsarbeten (Re- 39575: servationsanslag) . . . . . ............... . 4400000 4400000,00 0,00 0 39576: 39577: 28 ELINKEINOHALLITUS NÄRINGSSTYREL- 39578: SEN ................................. . 22278000 21 343 737.76 -934262,24 4 39579: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha} -Avlöningar (För- 39580: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . ....... . 13418000 12 538 319,00 -879681,00 7 39581: 21 Eräät elinkeinovalvonnan ja kuluttaja-asiain menot 39582: - Vissa utgifter för näringskontrollen och konsu- 39583: mentangelägenheter ..................... . 3975000 3921 555,66 -53444,34 39584: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 39585: ter .................................. . 2510000 2450969,93 -59030,07 2 39586: 31 Valtionosuus kuluttajaneuvonnan järjestämiseen 39587: kunnissa (Arviomääräraha) - Statsandel för 39588: anordnande av konsumentrådgivning i kommuner- 39589: na (Förslagsanslag) ..................... . 800000 857893,17 57 893,17 7 39590: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39591: sivu 39592: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 85 39593: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39594: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39595: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39596: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39597: förslaget bokslutet 39598: suurempi - högre 39599: % 39600: pienempi -lägre (-) 39601: 39602: 39603: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsunder- 39604: stöd för konsumentorganisationer ............ 1 575000 1575000,00 0,00 0 39605: 39606: 29 KILPAILUVIRASTO- KONKURRENSVERKET .. 11841000 11 269811,89 -571188,11 5 39607: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39608: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7841000 7270906,55 -570093,45 7 39609: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 39610: ter ................................... 4000000 3998905,34 -1094,66 0 39611: 39612: 31 KULUTTAJANSUOJA- KONSUMENTSKYDD. 7419000 7288563,96 -130436,04 2 39613: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39614: slagsanslag) ............................ 4999000 4986441,40 -12558,60 0 39615: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 39616: ter ................................... 2420000 2302122,56 -117877,44 5 39617: 39618: 32 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS - PA- 39619: TENT- OCH REGISTERSTYRELSEN .......... 75220000 76 791 639,1 0 1 571 639,10 2 39620: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39621: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47980000 47049814,76 -930185,24 2 39622: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 39623: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ......... 23790000 26 291 824,34 2501824,34 11 39624: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39625: ning av inventarier (Reservationsanslag) 3450000 3450000,00 0,00 0 39626: 39627: 34 LISENSSIVIRASTO -LICENSVERKET 5998000 5147426,82 --850 573,18 14 39628: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39629: slagsanslag) ............................ 3919000 3392306,71 -526693,29 13 39630: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 39631: ter ................................... 2079000 1755120,11 -323879,89 16 39632: 39633: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNI- 39634: SKA KONTROLLCENTRALEN .............. 56440000 52057 419,28 -4382580,72 8 39635: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 39636: slagsanslag) ............................ 39160000 35 780 939,26 -3379060,74 9 39637: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 39638: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . 15580000 14 576 480,02 -1003519,98 6 39639: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39640: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 1700000 1700000,00 0,00 0 39641: 39642: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS- GEOLOGI- 39643: SKA FORSKNINGSCENTRALEN ............ 184402000 185 369 490,46 967490,46 39644: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39645: slagsanslag) ............................ 98887000 98974063,43 87063.43 0 39646: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 39647: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ...... 3815000 4695427,03 880427,03 23 39648: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 39649: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 54000000 54000000,00 0,00 0 39650: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39651: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 11900000 11900000,00 0,00 0 39652: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 39653: (Reservationsanslag) ................. '.'. 15800000 15800000,00 0,00 0 39654: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39655: sivu 39656: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 86 39657: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39658: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39659: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39660: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39661: förslaget bokslutet 39662: suurempi - högre 39663: % 39664: pienempi -lägre (-) 39665: 39666: 39667: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS - 39668: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL .. 284962000 285 806 799,81 844 799,81 0 39669: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39670: slagsanslag) . . . . . . . . . . . .............. . 128562000 129 406 799,81 844 799,81 1 39671: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- övriga 0 39672: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 60500000 60 500 000,00 0,00 39673: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39674: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 41000000 41 000000,00 0,00 0 39675: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 39676: (Reservationsanslag) .................... . 53200000 53 200000,00 0,00 0 39677: 88 Toimitilojen ostaminen (Siirtomääräraha) - Köp 39678: av lokaliteter (Reservationsanslag) ..... 1700000 1700000,00 0,00 0 39679: 39680: 43 VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN 39681: MAKSULLISET TUTKIMUSPALVELUT- STA- 39682: TENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRALS AV- 39683: GIFTSBELAGDA FORSKNINGSSERVICE ..... . 428450000 409 370 495,78 -19 079 504,22 4 39684: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 39685: (Förslagsanslag) ........................ . 396450000 377 370 495,78 -19 079 504,22 5 39686: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39687: ning av maskiner och inventarier (Reservationsan- 39688: slag) ................................ . 32000000 32 000 000,00 0,00 0 39689: 39690: 44 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS - TEK- 39691: NOLOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ..... 605276000 602 289 760,29 -2 986 239,71 0 39692: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39693: slagsanslag) . . . . . . . ........... . 19866000 18 340 560,69 -1 525439,31 8 39694: 21 Tavoitetutkimustoiminta (Siirtomääräraha)- Mål- 39695: sättningsundersökningar (Reservationsanslag) ... 160000000 160 000 000,00 0,00 0 39696: 22 Avaruustutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - 39697: Rymdforskning (Reservationsanslag) .... 30000000 30000000,00 0,00 0 39698: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 39699: ter ................................. . 19970000 18 509199,60 -1 460800,40 7 39700: 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitys- 39701: toimintaan (Siirtomääräraha)- Understöd tili in- 39702: dustrins forsknings- och produktutvecklingsverk- 39703: samhet (Reservationsanslag) ............... . 182000000 182 000 000,00 0,00 0 39704: 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikkakeskuksille 39705: sekä paikallisiin teknologiahankkeisiin (Siirtomää- 39706: räraha)- Understöd tili teknologi- och datateknik- 39707: centralerna samt tilllokala teknologiprojekt (Reser- 39708: vationsanslag) ......................... . 11500000 11 500000,00 0,00 0 39709: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39710: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1940000 1940000,00 0,00 0 39711: 83 Teollisuuden tuotekehityslainat (Siirtomääräraha) 39712: - lndustrins produktutvecklingslån (Reservation- 39713: sanslag) . . . . . . ....................... . 180000000 180 000 000,00 0,00 0 39714: 39715: 46 TEKNISEN JA KAUPALLISEN TUTKIMUKSEN 39716: EDISTÄMINEN- FRÄMJANDE AV DEN TEKNI- 39717: SKA OCH KOMMERSIELLA FORSKNINGEN .. 52927000 51 200000,00 -1 727 000,00 3 39718: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39719: sivu 39720: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 87 39721: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39722: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39723: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39724: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39725: förslaget bokslutet 39726: suurempi - högre 39727: pienempi -lägre (-) 39728: % 39729: 39730: 39731: 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutkimustoi- 39732: minta (Siirtomääräraha)- Tili utrikes- och inrikes- 39733: handeln ansluten forskningsverksamhet (Reserva- 39734: tionsanslag) ........................... . 5250000 5250000,00 0,00 0 39735: 22 Kansainvälinen tekninen tutkimustoiminta ja asian- 39736: tuntijavaihto (Siirtomääräraha) - lnternationellt 39737: tekniskt forskningsverksamhet och sakkunnigutby- 39738: te (Reservationsanslag) ................... . 15800000 15 800 000,00 0,00 0 39739: 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen vienti (Siir- 39740: tomääräraha) - Export av sakkunskap i offentlig 39741: service (Reservationsanslag) ........... . 1 700000 1700000,00 0,00 0 39742: 24 Jäänmurtamislaboratorion käyttäminen - An- 39743: vändning av isbrytningslaboratoriet .......... . 1727000 0,00 -1 727 000,00 100 39744: 25 Kansallisten mittauspaikkojen ja turvallisuusteknii- 39745: kan kehittäminen (Siirtomääräraha) - Utvecklan- 39746: de av riksmätplatser och säkerhetsteknik (Reserva- 39747: tionsanslag) ........................... . 2000000 2000000,00 0,00 0 39748: 26 Etelämanner-toiminta (Siirtomääräraha) - Verk- 39749: samhet i Antarktis (Reservationsanslag) ....... . 9300000 9300000,00 0,00 0 39750: 41 Avustus Suomen Standardisoimisliitto ry:lle- Un- 39751: derstöd tili Finlands Standardiseringsförbund r.f. 4000000 4000000,00 0,00 0 39752: 43 Teollisuuden kansainvälistymiskoulutus (Siirto- 39753: määräraha) - lndustrins internationaliseringsut- 39754: bildning (Reservationsanslag) .............. . 2500000 2500000,00 0,00 0 39755: 44 Avustukset taitotiedon lisäämishankkeisiin (Siirto- 39756: määräraha2v)- Understöd tili projekt för förbät- 39757: trande av know-how (Reservationsanslag2år) ... 4150000 4150000,00 0,00 0 39758: 49 Avustus Keksintösäätiölle (Siirtomääräraha)- Un- 39759: derstöd tili Keksintösäätiö (Reservationsanslag) .. 6500000 6500000,00 0,00 0 39760: 39761: 47 MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSK- 39762: NINGSINSTITUTET ..................... . 56 732000 56 732 000,00 0,00 0 39763: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 39764: slagsanslag) ........................ . 5754000 5754000,00 0,00 0 39765: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 39766: Avgiftsbelagd serviceverksamhet (Förslagsanslag). 467000 467000,00 0,00 0 39767: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 39768: ter ............................ .. 4000000 4000000,00 0,00 0 39769: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 39770: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1 200000 1200000,00 0,00 0 39771: 71 Alusten hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 39772: skaffning av fartyg (Reservationsanslag) ...... . 45311000 45 311 000,00 0,00 0 39773: 39774: 48 TEOLLISUUSSIHTEERIT - INDUSTRISEKRE- 39775: TERARE .............................. . 24818000 25 360 977.93 542977,93 2 39776: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39777: slagsanslag) ........................... . 15018000 15 619 733,96 601 733,96 4 39778: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Siirtomääräraha) - 39779: Avgiftsbelagd serviceverksamhet (Reservationsan- 39780: slag) ................................ . 2300000 2300000,00 0,00 0 39781: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 39782: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ........ . 7500000 7441243,97 -58756.03 39783: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39784: sivu 39785: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 88 39786: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39787: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39788: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39789: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39790: förslaget bokslutet 39791: suurempi - högre 39792: pienempi -lägre (-) 39793: % 39794: 39795: 39796: 49 KEHITYSALUERAHASTO OY- UTVECKLING- 39797: SOMRÅDESFONDEN AB ................ . 221000000 181 214328,71 -39 785 671,29 18 39798: 42 Korkotuki Kehitysaluerahasto Oy: IIe (Arviomäärära- 39799: ha) - Räntestöd tili Utvecklingsområdesfonden 31 39800: Ab ( Förslagsanslag) ..................... . 8000000 5 530357,70 -2 469 642,30 39801: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio- 39802: määräraha)- Ersättande av kredit- och kursförlu- 39803: ster (Förslagsanslag) .............. . 65000000 42 537 735.42 -22 462 264,58 35 39804: 44 Avustus Kehitysaluerahasto Oy: IIe kehitysyhtiöiden 39805: osakkeiden merkitsemistä varten - Understöd tili 39806: Utvecklingsområdesfonden Ab för tecknande av 39807: aktier i utvecklingsbolag .................. . 10000000 8000000,00 -2 000 000,00 20 39808: 45 Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen (Arvio- 39809: määräraha) - Stödjande av föreiagens forskning- 39810: sverksamhet ( Förslagsanslag) ............. . 38000000 25 146 235,59 -12 853 764.41 34 39811: 83 Laina Kehitysaluerahasto Oy:lle- Lån tili Utveck- 39812: lingsområdesfonden Ab .......... . 100000000 100 000 000,00 0,00 0 39813: 39814: 50 TEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN - INDU- 39815: STRINS FRÄMJANDE ................... . 672730000 654 937 875,27 -17 792124,73 3 39816: 23 Teollistamistutkimukset (Siirtomääräraha) -lndu- 39817: strialiseringsundersökningar (Reservationsanslag). 2750000 2750000,00 0,00 0 39818: 24 Yrittäjäkoulutus ja -neuvonta - Företagarutbild- 39819: ning och -information .................... . 22000000 19 008 394,76 -2 991 605,24 14 39820: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien elinkeinoasia- 39821: miesten palkkaukseen (Arviomääräraha) - Stat- 39822: sandel och -understöd för avlönande av kommu- 39823: nala näringsombudsmän (Förslagsanslag) ..... . 26919000 24 952 209,50 -1 966 790,50 7 39824: 40 Valtionavustus pienen ja keskisuuren yritystoimin- 39825: nan edistämisjärjestöille- Statsunderstöd tili orga- 39826: nisationer som främjar små och medelstora företags 39827: verksamhet . . . . . . . . . . . ................ . 4250000 4144000,00 -106000,00 2 39828: 41 Kaivannaisteollisuuden edistäminen - Gruvindu- 39829: strins främjande ...................... . 24 700000 24 515 000,00 -185000,00 39830: 42 Valtionavustus Kotimaisen Työn Liitto ry:lle- Stat- 39831: sunderstöd tili förbundet Kotimaisen Työn Liitto 39832: r.y ................................... . 2600000 2600000,00 0,00 0 39833: 43 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämis- 39834: hankkeiden tukeminen (Siirtomääräraha)- Stöd- 39835: jande av utvecklingsprojekt för små och medelstora 39836: företags verksamhet (Reservationsanslag) ..... . 5050000 5050000,00 0,00 0 39837: 46 Avustukset Martinniemen työllisyystilanteen paran- 39838: tamiseen (Siirtomääräraha) - Understöd för för- 39839: bättrande av sysselsättningsläget i Martinniemi 39840: (Reservationsanslag) .................... . 2000000 2000000,00 0,00 0 39841: 47 Avustus pienten ja keskisuurten yritysten neuvon- 39842: ta- ja koulutushankkeisiin (Siirtomääräraha2v) - 39843: Understöd för informations- och utbildningsprojekt 39844: inom små och medelstora företag 39845: (Reservationsanslag2år) .................. . 1 900000 1900000,00 0,00 0 39846: 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat avustukset 39847: (Siirtomääräraha) - Mot lättnader i omsättnings- 39848: skatten svarande understöd ( Reservationsanslag) . 40000000 40000000,00 0,00 0 39849: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39850: sivu 39851: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 89 39852: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39853: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39854: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39855: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39856: förslaget bokslutet 39857: suurempi - högre 39858: pienempi- lägre (-) 39859: % 39860: 39861: 39862: 49 Maakaasuverkon rahoittamislainojen korkotuki 39863: (Arviomääräraha)- Räntestöd för finansieringslån 39864: för naturgasnätet ( Förslagsanslag) ........... . 33000000 31 247 681,96 -1752318,04 5 39865: 60 Siirto valtiontakausrahastoon (Arviomääräraha)- 39866: Överföring tili statsgarantifonden ( Förslagsanslag) . 10000000 0,00 -1 0 000 000,00 100 39867: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha) - Aktieförvärv 39868: (Reservationsanslag) .................... . 470000000 470000000,00 0,00 0 39869: 90 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un- 39870: derstöd tili Vaivilla Oy ( Förslagsanslag) ....... . 27500000 26 715 589,05 -784410,95 3 39871: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio- 39872: määräraha) - Jordägarnas andel av försvarsavgif- 39873: ter (Förslagsanslag) ..................... . 61000 55000,00 ---BOOO,OO 10 39874: 39875: 51 TUOTANTOTOIMINNAN ALUEELLINEN EDIS- 39876: TÄMINEN - REGIONALT FRÄMJANDE AV 39877: PRODUKTIONSVERKSAMHETEN .......... . 759409000 745 512179,22 -13 896 820.78 2 39878: 21 Malminetsintää ja esiintymien hyödyntämistä pal- 39879: veleva tutkimus- Forskning tili stöd för malmled- 39880: ning och utnyttjande av fyndigheterna ........ . 3000000 2847020,34 -152979,66 5 39881: 41 Kehitysalueluottojen korkotuki (Arviomääräraha) 39882: - Räntestöd för utvecklingsområdeskrediter ( För- 39883: slagsanslag) ........................... . 20000 12422.48 -7 577.52 38 39884: 43 Avustus Kemira Oy:lle nitroselluloosatuotannon 39885: uudistamiseksi Vihtavuoren tehtailla - Understöd 39886: tili Kemira Oy för förnyande av nitrocellulosapro- 39887: duktionen vid Vihtavuori fabriker ............ . 27 000000 27 000 000,00 0,00 0 39888: 45 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden kor- 39889: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för vissa 39890: projekt inom utvecklingsområdena (Förslagsan- 39891: slag) ................................ . 11077000 10 7871 08,02 -289891,98 3 39892: 46 Pienyritysten perustamisen edistäminen (Siirto- 39893: määräraha) - Främjande av etablering av små 39894: företag (Reservationsanslag) ........ . 3000000 3000000,00 0,00 0 39895: 47 Pienyritystoiminnan tukeminen (Arviomääräraha) 39896: - Stödjande av småföretagarverksamhet ( Förslag- 39897: sanslag) ....................... . 37000000 23 776 461,00 -13223539,00 36 39898: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha)- Regi- 39899: onalt transportstöd ( Förslagsanslag) ....... . 148312000 148198 716,38 -113283,62 0 39900: 49 Yritystoiminnan aluetuki (Arviomääräraha) - Re- 39901: gionalt stöd för företagsverksamhet (Förslagsan- 39902: slag) .................. . 530000000 529 890 451 ,00 -109549,00 0 39903: 39904: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHÅLLNING .. 222050000 176 212 965,22 -45 837 034.78 21 39905: 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja val- 39906: vontatoiminnan menot (Siirtomääräraha) - Vissa 39907: utgifter för forsknings-, planerings- och övervak- 39908: ningsverksamhet angående energiförsörjningen 39909: (Reservationsanslag) .................... . 75000000 75 000 000,00 0,00 0 39910: 27 Energiatiedotus ja neuvontatoiminta (Siirtomäärä- 39911: raha2v) - Energiinformation och rådgivning 39912: (Reservationsanslag2år) ........... . 5000000 5000000,00 0,00 0 39913: 40 Avustukset energiainvestointeihin (Arviomäärära- 39914: ha)- Understöd tili energiinvesteringar (Förslag- 47 39915: sanslag) ....................... . 80000000 42 612 080,00 -37 387 920,00 39916: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39917: sivu 39918: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 90 39919: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39920: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39921: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39922: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39923: förslaget bokslutet 39924: suurempi - högre % 39925: pienempi -lägre (-) 39926: 39927: 39928: 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen (Siirto- 39929: määräraha)- Understöd för landsbygdens elektri- 39930: fiering (Reservationsanslag) ............... . 14000000 14000000,00 0,00 0 39931: 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuksen ja 39932: koetoiminnan edistämiseen (Siirtomääräraha) - 39933: Understöd för främjande av forskning och försök- 39934: sverksamhet inom energihushållningen (Reserva- 39935: tionsanslag) ........................... . 32000000 32 000 000,00 0,00 0 39936: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomääräraha) 39937: - Räntestöd för energiinvesteringar ( Förslagsan- 39938: slag) ................................ . 15000000 6550885,22 --8 449114.78 56 39939: 46 Avustukset turve- ja puuraaka-ainevarojen hyväk- 39940: sikäytön edistämiseen (Siirtomääräraha)- Under- 39941: stöd för främjande av utnyttjandet av råvarutill- 39942: gångarna på torv och trä ( Reservationsanslag) ... 1 050000 1050000,00 0,00 0 39943: 39944: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRI- 39945: KESHANDELNS FRÄMJANDE ............ . 16700000 10 643 050.75 --6 056 949,25 36 39946: 40 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korkotuki 39947: (Arviomääräraha) - Räntestöd tili minuthandeln 39948: inom glesbygdsområden (Förslagsanslag) ..... . 3200000 2277872.75 -922127,25 29 39949: 41 Avustukset haja-asutusalueiden vähittäiskaupan 39950: investointeihin (Arviomääräraha) - lnvestering- 39951: sunderstöd tili minuthandeln inon glesbygdsområ- 39952: den ( Förslagsanslag) .................... . 5500000 3647842,00 -1 852158,00 34 39953: 42 Avustukset haja-asutusalueiden kauppapalvelujen 39954: turvaamiseksi (Arviomääräraha) - Understöd för 39955: tryggande av butiksservicen inom glesbygdsområ- 39956: den (Förslagsanslag) .................... . 8000000 4 717336,00 -3 282 664,00 41 39957: 39958: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS- CENTRA- 39959: LEN FÖR TURISTFRÄMJANDE ............ . 69345000 66173130,20 -3171 869,80 5 39960: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 39961: slagsanslag) ........................... . 17756000 15 278 032,67 -2477967,33 14 39962: 21 Eräät matkailun edistämistoiminnan menot (Siirto- 39963: määräraha2v) - Vissa utgifter för turistfrämjande 39964: verksamhet (Reservationsanslag2år) ......... . 32885000 32 884 024,88 -975,12 0 39965: 27 Ulkomaan toimintayksikköjen muut kulutusmenot 39966: (Arviomääräraha) - Övriga konsumtionsutgifter 39967: för verksamhetsenheterna utomlands (Förslagsan- 39968: slag) ................................ . 11218000 10 880 186,00 -337814,00 3 39969: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 39970: Avgiftsbelagd serviceverksamhet ( Förslagsanslag) . 300000 20000,00 -280000,00 93 39971: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 39972: ter .................................. . 4686000 4610886,65 -75113,35 2 39973: 40 Avustus matkailun edistämistoimintaan - Under- 39974: stöd för turistfrämjande verksamhet .......... . 2500000 2500000,00 0,00 0 39975: 39976: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRI- 39977: KESHANDELNS FRÄMJANDE ............ . 180226000 294 401 334,55 114175334,55 63 39978: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 39979: ter .................................. . 1800000 1 399368,64 -400631,36 22 39980: 40 Avustus viennin edistämiseen (Arviomääräraha)- 39981: Understöd för exportfrämjande (Förslagsanslag) 68000000 63 460 568,00 --4 539 432.00 7 39982: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 39983: sivu 39984: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 91 39985: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 39986: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 39987: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 39988: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 39989: förslaget bokslutet 39990: suurempi - högre 39991: % 39992: pienempi -lägre (-) 39993: 39994: 39995: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille- 39996: Understöd tili organisationer som främjar utrikes- 39997: handeln .............................. . 12670000 12 670 000,00 0,00 0 39998: 45 Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle - 39999: Understöd tili Finlands Utrikeshandelsförbund r.f.. 19756000 19 726 000,00 -30000,00 0 40000: 46 Avustus yrityksille uuden vientihenkilöstön palk- 40001: kaamiseen (Arviomääräraha) - Understöd tili fö- 40002: retag för avlönande av ny exponpersonai (Förslag- 40003: sanslag) .............................. . 2000000 237553,00 -1 762447,00 88 40004: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (Arviomää- 40005: räraha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab 40006: (Förslagsanslag) ........................ . 60000000 39 692 844,91 -20 307155,09 34 40007: 60 Siirrot vientitakuurahastoon (Arviomääräraha) - 40008: Överföring tili exportgarantifonden ( Förslagsan- 40009: slag) ................................ . 1000000 151 000000,00 150 000 000,00 999 40010: 84 Lainat viennin edistämiseen (Arviomääräraha) - 40011: Lån för exportfrämjande ( Förslagsanslag) ..... . 15000000 6215000,00 --8 785 000,00 59 40012: 40013: 90 VALTION HANKINTAKESKUS- STATENS UPP- 40014: HANDLINGSCENTRAL ............... . 40015: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 40016: ( Förslagsanslag) ........................ . 65838000 57 001 954,81 40017: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 65838000 57 001 954,81 40018: Käyttötulot- Driftsinkomster 81 200000 84 661 981 ,26 40019: 40020: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 40021: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 5500000 5500000,00 0,00 0 40022: 72 Vuokralle annettavien ajoneuvojen hankinta-An- 40023: skaffning av fordon som hyrs ut ............ . 18000000 8736942,86 -9263057,14 51 40024: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot- 1nvesteringsut- 40025: gifter 23500000 14 236 942,86 40026: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40027: sivu 40028: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 92 40029: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40030: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40031: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40032: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40033: förslaget bokslutet 40034: suurempi - högre 40035: % 40036: pienempi -lägre (-) 40037: 40038: 40039: 40040: 40041: 33. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN: 40042: 40043: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 40044: NONALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMI- 40045: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 34998936413 34585610914.40 -413 325 498,60 40046: 40047: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ- SOCI- 40048: AL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET ....... 59469000 59 884 226,48 415226,48 40049: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 40050: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35359000 36 06511 0,96 706110,96 2 40051: 22 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomäärära- 40052: ha2v)- Undersöknings- och utvecklingsverksam- 40053: het ( Reservationsanslag2år) . . . . . . . . . . . . . . . . 7000000 7000000,00 0,00 0 40054: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 40055: ter ................................... 16150000 15859115,52 -290884.48 2 40056: 70 0 40057: Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 960000 960000,00 0,00 40058: 03 TYÖSUOJELUHALLINTO- ARBETARSKYDDS- 40059: FÖRVALTNINGEN ....................... 47049000 46989115,11 -59884,89 0 40060: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 40061: slagsanslag) ............................ 32344000 32344000,00 0,00 0 40062: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet .... 110000 109282,44 -717,56 40063: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 40064: bete .................................. 165000 164956,55 -43,45 0 40065: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 40066: ter ................................... 11 550000 11 491135,63 -58864,37 1 40067: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 2880000 2879740.49 -259,51 0 40068: 40069: 06 TYÖTERVEYSLAITOS- INSTITUTET FÖR AR- 40070: BETSHYGIEN .......................... 118100000 118100000,00 0,00 0 40071: 50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin - Stat- 40072: sunderstöd för utgifterna vid institutet för arbetshy- 40073: gien .................................. 118100000 118100000,00 0,00 0 40074: 40075: 07 TYÖSUOJELUN MUUT MENOT- ÖVRIGA UT- 40076: GIFTER FÖR ARBETARSKYDDET ........... 820000 815000,00 -5000,00 40077: 22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä 40078: johtuvat toimenpiteet (Arviomääräraha)- Atgär- 40079: der på grund av försummelse av åtgärder för skydd 40080: i arbetet (Förslagsanslag) .................. 5000 0,00 -5000,00 100 40081: 51 Avustus työsuojelun tiedotustoimintaa varten - 40082: Understöd för information angående arbetarskyd- 40083: det ................................... 15000 15000,00 0,00 0 40084: 56 Valtionapu työsuojelukoulutukseen- Statsunder- 40085: stöd för arbetarskyddsutbildning ............. 800000 800000,00 0,00 0 40086: 40087: 10 TYÖTTÖMYYSTURVALAUTAKUNTA- ARBET- 40088: SLÖSHETSNÄMNDEN ................... 4407000 4170580,25 -236419,75 5 40089: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40090: slagsanslag) ............................ 3307000 3072180,66 -234819,34 7 40091: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40092: sivu 40093: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 93 40094: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40095: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40096: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40097: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40098: förslaget bokslutet 40099: suurempi - högre 40100: pienempi -lägre (-) 40101: % 40102: 40103: 40104: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 40105: ter ................................... 1100000 1 098399,59 -1600.41 0 40106: 40107: 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA - PRÖVNINGS- 40108: NÄMNDEN ............................ 3687000 3638128,00 --48872.00 40109: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 40110: slagsanslag) ............................ 2997000 2951063,32 --45936,68 2 40111: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 40112: ter ................................... 370000 367064,68 -2935,32 1 40113: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 320000 320000,00 0,00 0 40114: 40115: 12 TYÖNEUVOSTO- ARBETSRÅDET .......... 310000 265015.73 --44984,27 15 40116: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40117: slagsanslag) ............................ 279000 234015.73 --44984,27 16 40118: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 40119: ter ................................... 31000 31000,00 0,00 0 40120: 40121: 14 TAPATURMAVIRASTO - OLYCKSFALLSVER- 40122: KET .................................. 42268000 38 953 554,99 -3314445,01 8 40123: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 40124: slagsanslag) ............................ 27 728000 24 879 901 ,85 -2848098,15 10 40125: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 40126: ter ................................... 11 540000 11 074090,34 --465 909,66 4 40127: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 3000000 2999562,80 --437,20 0 40128: 40129: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS - UTJÄM- 40130: NING AV FAMIUEKOSTNADER ............ 4239200000 4 238 770 953,17 --429 046,83 0 40131: 30 Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan 40132: hoidon tukemiseen (Arviomääräraha) - Statsan- 40133: del tili kommunerna för stödjande av vård av barn i 40134: hemmet (Förslagsanslag) .................. 675000000 674 975 757,65 -24242,35 0 40135: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha)- Moderskapsun- 40136: derstöd ( Förslagsanslag) ................... 45 700000 48196 802,87 2496802,87 5 40137: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag (För- 40138: slagsanslag) ............................ 3503000000 3 500 098 392,65 -2901607,35 0 40139: 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sairaan- 40140: hoidosta lapsen vanhemmille (Siirtomääräraha) - 40141: Understöd tili sjukt barns föräldrar med anledning 40142: av barnets rehabilitering eller sjukvård (Reserva- 40143: tionsanslag) ............................ 15500000 15 500 000,00 0,00 0 40144: 40145: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE- ALLMÄN FAMIUE- 40146: PENSION .............................. 227000000 222 344 456.46 --4 655 543,54 2 40147: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän 40148: familjepension ( Förslagsanslag) .............. 227000000 222 344 456.46 --4 655 543,54 2 40149: 40150: 17 TYÖTTÖMYYSTURVA- UTKOMSTSKYDD FÖR 40151: ARBETSLÖSA .......................... 2114000000 2003232713,07 -110 767 286,93 5 40152: 50 Valtionosuus työttömyyskassoille (Arviomäärära- 40153: ha)- Statsandel tili arbetslöshetskassor (Förslag- 40154: sanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056000000 1 053 232 713,07 -2 767 286,93 0 40155: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40156: sivu 40157: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 94 40158: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40159: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40160: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40161: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40162: förslaget bokslutet suurempi - högre 40163: pienempi -lägre (-) 40164: % 40165: 40166: 40167: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio- 40168: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen 40169: om utkomstskydd för arbetslösa ( Förslagsanslag) . 1058000000 950 000 000,00 -108 000 000,00 10 40170: 40171: 40172: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING .. 1291000000 1222518343,99 -68 481 656,01 5 40173: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- 40174: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de ut- 40175: gifter som föranleds av sjukförsäkringslagen (För- 40176: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1291000000 1222518343,99 -68 481 656,01 5 40177: 40178: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING. 3461300000 3 365 480 198.73 -95 819 801 ,27 3 40179: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar- 40180: viomääräraha) - Statens andel i sjömanspension- 40181: skassans utgifter ( Förslagsanslag) ........... . 87300000 86 983 235,05 -316764,95 0 40182: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtu- 40183: vista menoista (Arviomääräraha)- Statens andel i 40184: de utgifter som föranleds av lagen om pension för 40185: lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ......... . 1595000000 1574900000,00 -20 100 000,00 40186: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me- 40187: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de ut- 40188: gifter som föranleds av lagen om pension för före- 17 40189: tagare ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 000000 141 600000,00 -29400000,00 40190: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menois- 40191: ta (Arviomääräraha) - Statens andel i de utgifter 40192: som föranleds av folkpensionslagen ( Förslagsan- 40193: slag) ................................ . 1608000000 1 561 996 963,68 --46 003 036,32 3 40194: 40195: 20 TAPATURMAVAKUUTUS - OLYCKSFALLS- 40196: FÖRSÄKRING ......................... . 48600000 46648557,12 -1951442,88 4 40197: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- 40198: tuksen kustannuksista (Arviomääräraha)- Statens 40199: andel i kostnaderna för lantbruksföretagares olyck- 40200: sfallsförsäkring ( Förslagsanslag) ............ . 48600000 46648557,12 -1951442,88 4 40201: 40202: 40203: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET- FRONTVE- 40204: TERANPENSIONER ..................... . 972400000 952 252 657,81 -20147 342,19 2 40205: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomäärä- 40206: raha) - Frontmannapensioner och bostadsbidrag 40207: (Förslagsanslag) ........................ . 804000000 788184 634,00 -15815366,00 2 40208: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomääräraha) 40209: - Förtidspension för frontveteraner ( Förslagsan- 40210: slag) ................................ . 168400000 164 068 023,81 --4331976,19 3 40211: 40212: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT 40213: KUNTOUTUSTOIMINNAN MENOT- ERSÄTI- 40214: NING FÖR SKADA, ÅDRAGEN 1 MILITÄR- 40215: TJÄNST OCH VISSA UTGIFTER FÖR REHABILI- 40216: TERING .............................. . 1911600000 1 881 205 903,50 -30 394 096,50 2 40217: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomääräraha) - Er- 40218: sättning för skada, ådragen i militärtjänst (Förslag- 40219: sanslag) .............................. . 1685000000 1 654 680 729,24 -30 319 270.76 2 40220: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40221: sivu 40222: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 95 40223: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40224: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40225: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40226: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40227: förslaget bokslutet 40228: suurempi - högre 40229: % 40230: pienempi -lägre (-) 40231: 40232: 40233: 55 Valtion korvaus sotainvalidien kuntoutus- ja hoito- 40234: laitosten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 40235: Statlig ersättning för driftskostnader för krigsinvali- 40236: dernas rehabiliterings- och vårdinrättningar (För- 40237: slagsanslag) ............................ 107200000 107125174,26 -74825,74 0 40238: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus- 40239: toimintaan (Siirtomääräraha2v) - Statsbidrag för 40240: rehabilitering av makar tili krigsinvalider 40241: (Reservationsanslag2år) ................... 7400000 7400000,00 0,00 0 40242: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 40243: taan (Siirtomääräraha2v) - Statsbidrag för front- 40244: veteranernas rehabilitering 40245: (Reservationsanslag2år) ................... 112000000 112 000 000,00 0,00 0 40246: 40247: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA - AN- 40248: NAT SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKA- 40249: DA AV KRIGEN ......................... 41 759000 38 127 854,44 -3 631145,56 9 40250: 30 Valtion korvaus siirtoväen huoltoon (Arviomäärära- 40251: ha) - Statlig ersättning för vården av förflyttade 40252: ( Förslagsanslag) ......................... 40000000 36 630 629,24 -3 369 370.76 8 40253: 37 Valtion korvaus sotaarpojen työhuollon kustannuk- 40254: siin (Arviomääräraha)- Statlig ersättning för kost- 40255: naderna för arbetsvård av krigsvärnlösa (Förslag- 40256: sanslag) ............................... 50000 24 781,71 -25218,29 50 40257: 51 Sotaeläkkeet (Arviomääräraha) - Krigspensioner 40258: (Förslagsanslag) ......................... 480000 243443.49 -236556,51 49 40259: 53 Valtionavustus eräille veteraanijärjestöille - Stat- 40260: sunderstöd tili vissa veteranorganisationer ...... 1110000 1110000,00 0,00 0 40261: 54 Pakolaishuollon avustaminen (Arviomääräraha) - 40262: Understöd åt flyktingvården ( Förslagsanslag) .... 119000 119000,00 0.00 0 40263: 40264: 27 KUNNALLINEN TOIMEENTULOTURVA- KOM- 40265: MUNALT UTKOMSTSKYDD ............... 598050000 561 030880,18 -37019119,82 6 40266: 30 Valtionosuus kunnille toimeentuloturvan kustan- 40267: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel tili kom- 40268: munerna för kostnaderna för utkomstskydd (För- 40269: slagsanslag) ............................ 598000000 561 030 880,18 -36 969119,82 6 40270: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 40271: kunnille eräisiin käyttökustannuksiin (Arviomäärä- 40272: raha) - Slutrat av statsandel och statlig ersättning 40273: tili kommunerna för vissa driftskostnader (Förslag- 40274: sanslag) ............................... 50000 0,00 -50000,00 100 40275: 40276: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA - ANNAT UT- 40277: KOMSTSKYDD ......................... 15028000 11517897,90 -3510102,10 23 40278: 51 lnvalidiraha (Arviomääräraha) - lnvalidpenning 40279: (Förslagsanslag) ......................... 4228000 1512172,35 -2715827,65 64 40280: 56 Asevelvollisten kotiuttamisraha (Arviomääräraha) 40281: - Värnpliktigas hemförlovningspenning (Förslag- 40282: sanslag) ............................... 10800000 10 005 725,55 -794274.45 7 40283: 40284: 29 PAKOLAISHUOLTO- FLYKTINGVÅRD . . . . . . 42000000 41 599768,93 --400 231,07 40285: 61 Pakolaishuolto (Arviomääräraha) - Flyktingvård 40286: (Förslagsanslag) ......................... 42000000 41 599768,93 --400 231,07 40287: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40288: sivu 40289: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 96 40290: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40291: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40292: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40293: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40294: förslaget bokslutet 40295: suurempi - högre 40296: pienempi -lägre (-) 40297: % 40298: 40299: 40300: 30 SOSIAALIHALLITUS- SOCIALSTYRELSEN .. 40382000 39 523 092,01 --858 907,99 2 40301: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 40302: slagsanslag) ........................... . 22652000 22 062 402,51 -589597,49 3 40303: 22 Kehittämistoiminta (Siirtomääräraha2v)- Utveck- 40304: lingsverksamhet (Reservationsanslag2år) ...... . 2900000 2900000,00 0.00 0 40305: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 40306: bete ................................. . 530000 491 769,01 -38230,99 7 40307: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 40308: ter .................................. . 13800000 13571066,49 -228933,51 2 40309: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 500000 497854,00 -2146,00 0 40310: 40311: 31 SOSIAALIHUOLLON TÄYDENNYSKOULUTUS 40312: - KOMPLmERANDE UTBILDNING INOM 40313: SOCIALVAROEN ....................... . 2450000 2183561,67 -266438,33 11 40314: 27 Sosiaalihuollon jatko- ja täydennyskoulutus- Vi- 40315: dareutbildning och kompletterande utbildning in- 40316: om socialvården ........................ . 2250000 1984274,67 -265725,33 12 40317: 50 Opintoapurahat sosiaalihuollon ulkomaista jatko- 40318: ja täydennyskoulutusta varten - Stipendier för 40319: vidareutbildning och kompletterande utbildning in- 40320: om socialvården utomlands ................ . 200000 199287,00 -713,00 0 40321: 40322: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄT SOSIAALIPALVELUT 40323: -AV KOMMUNERNA ORDNAD SOCIALSER- 40324: VICE ................................ . 6476110000 6 525129 256,98 49 019 256,98 40325: 30 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen käyttökus- 40326: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 40327: kommunerna av driftskostnader för socialservice 40328: (Förslagsanslag) ........................ . 6355900000 6438 958 592,57 83 058 592,57 40329: 31 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen perusta- 40330: miskustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel 40331: tili kommunerna för anläggningskostnader för so- 40332: cialservice ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . 111000000 78 285166,88 -32 714 833,12 29 40333: 35 Valtionavustus kunnille eräisiin sosiaalihuollon kus- 40334: tannuksiin - Statsandel tili kommunerna för vissa 40335: kostnader för socialservice . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400000 400000,00 0,00 0 40336: 36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräi- 40337: den päiväkotihankkeiden kustannuksiin (Arvio- 40338: määräraha)- Statsunderstöd tili huvudstadsregio- 40339: nens kommuner för kostnaderna för vissa daghem- 40340: sprojekt (Förslagsanslag) ................. . 7910000 6 710870,99 -1199129,01 15 40341: 3B Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelu- 40342: jen eräisiin käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) 40343: - Slutrat av statsandel tili kommunerna för vissa 40344: driftskostnader för socialservice (Förslagsanslag) . 500000 387391,85 -112608,15 23 40345: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelu- 40346: jen eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat av 40347: statsandel tili kommunerna för vissa anläggning- 40348: skostnader för socialservice ................ . 400000 387234,69 -12765,31 3 40349: 40350: 33 YKSITYISTEN YHTEISÖJEN SOSIAALIPALVE- 40351: LUT- PRIVATA SAMFUNDS SOCIALSERVICE. 1360000 1 358854,30 -1145,70 0 40352: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40353: sivu 40354: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 97 40355: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40356: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40357: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40358: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40359: förslaget bokslutet 40360: suurempi - högre 40361: % 40362: pienempi -lägre (-) 40363: 40364: 40365: 51 Valtionavustus yksityisten sosiaalihuollon palvelu- 40366: jen tuottajien käyttökustannuksiin - Statsunder- 40367: stöd för driftskostnader för privata serviceprodu- 40368: center inom socialvården ................... 1360000 1358854,30 -1145,70 0 40369: 40370: 34 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ RAITTIUSTYÖ JA AL- 40371: KOHOLITARKASTUS- KOMMUNERNAS NYK- 40372: TERHETSARBETE OCH ALKOHOLKONTROLL . 47200000 46465971,32 -734028,68 2 40373: 30 Valtionosuus kunnille raittiustyön ja alkoholitarkas- 40374: tuksen käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 40375: Statsandel tili kommunerna för driftskostnader för 40376: nykterhetsarbete och alkoholkontroll ( Förslagsan- 40377: slag) ................................. 44300000 43996056.74 -303943,26 40378: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille raittiustyön ja 40379: alkoholitarkastuksen eräisiin käyttökustannuksiin 40380: (Arviomääräraha) - Slutrater av statsandelar tili 40381: kommunerna för vissa driftskostnader för nykter- 40382: hetsarbete och alkoholkontroll ( Förslagsanslag) .. 2900000 2469914,58 -430085.42 15 40383: 40384: 40 VALTION KOULUKODIT -STATENS SKOLHEM. 54742000 56 457 836,29 1 715836.29 3 40385: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40386: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32257000 34 171 357,58 1 914357,58 6 40387: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 40388: ter ................................... 12700000 12519418,76 -180581.24 40389: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 135000 117059,95 -17940.05 13 40390: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 40391: (Reservationsanslag) ..................... 9650000 9650000,00 0,00 0 40392: 40393: 53 VALTION PÄIHDEHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖT 40394: - 40395: STATENS VERKSAMHETSENHETER FÖR 40396: MISSBRUKARVARD ..................... 27357000 26635351,73 -721648.27 3 40397: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avtöningar (För- 40398: slagsanslag) ............................ 17627000 17 997 090.23 370090.23 2 40399: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 40400: ter ................................... 9650000 8585831,50 -1 064 168.50 11 40401: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 80000 52430,00 -27570,00 34 40402: 40403: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET . 1052305000 1 039 531 095,27 -12773904,73 40404: 30 Valtionosuuden loppuerät kunnille maatalousyrittä- 40405: jien lomituspalvelujen ja pienyrittäjien vuosiloma- 40406: järjestelmän hallintomenoihin (Arviomääräraha) - 40407: Slutrater av statsandelen tili kommunerna för utgif- 40408: ter för administration av avbytarservicen för lant- 40409: bruksföretagare och semestersystemet för småföre- 40410: tagare ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5700000 4518621.44 -1181378,56 21 40411: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelu- 40412: jen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig er- 40413: sättning för kostnaderna för semesteravbytare för 40414: lantbruksföretagare ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . 1 015365000 1 006 340 219,83 -9024 780.17 40415: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 40416: män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig er- 40417: sättning för kostnaderna för semestersystem för 40418: småföretagare ( Förslagsanslag) .............. 30740000 28172 254,00 -2 567 746,00 8 40419: 51 Valtionapu lomatoimintaan - Statsunderstöd för 40420: semesterverksamhet ...................... 500000 500000.00 0,00 0 40421: 40422: 40423: 40424: 40425: 4 4B1307K 40426: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40427: sivu 40428: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 98 40429: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40430: arvion mukaan mukaan venattuna tulo- ja menoarvioon 40431: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40432: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40433: förslaget bokslutet 40434: suurempi - högre 40435: % 40436: pienempi -lägre {-) 40437: 40438: 40439: 40440: 40441: 60 LÄÄKINTÖHALLITUS - MEDICINALSTYREL- 40442: SEN ................................. . 54979000 55 995 913,62 1 016913,62 2 40443: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40444: slagsanslag) ........................... . 29189000 31 080 175,79 1 891175,79 6 40445: 22 Kehittämistoiminta (Siirtomääräraha2v)- Utveck- 40446: lingsverksamhet (Reservationsanslag2år) ...... . 4280000 4280000,00 0,00 0 40447: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 40448: bete ................................. . 2610000 2536947,38 -73052,62 3 40449: 26 Farmakopea - Farmakopen ............... . 200000 161953,50 -38046,50 19 40450: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 40451: ter .................................. . 17800000 17 036 836,95 -763163,05 4 40452: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 900000 900000,00 0,00 0 40453: 40454: 63 VALTION MIELISAIRAALAT- STATENS MEN- 40455: TALSJUKHUS ......................... . 91194000 85 900 061 ,87 -5 293 938,13 6 40456: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40457: slagsanslag) . . . . . . . .................. . 69074000 68 569 450,05 -504549,95 40458: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 40459: ter .................................. . 18250000 13460611,82 --4789388,18 26 40460: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 40461: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 270000 270000,00 0,00 0 40462: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 0 40463: (Reservationsanslag) .................... . 3600000 3600000,00 0,00 40464: 40465: 65 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOIN- 40466: STITUTET ............................ . 134929800 128 425 723,21 5 40467: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40468: slagsanslag) ........................... . 56629800 54 332 534,34 -2 297 265,66 4 40469: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot (Siir- 40470: tomääräraha) - Vissa utgifter för övervaknings- 40471: och forskningsverksamhet (Reservationsanslag) .. 6100000 6100000,00 0,00 0 40472: 22 Eräät tutkimustoiminnan menot (Arviomääräraha) 40473: - Vissa utgifter för undersökningsverksamhet 40474: (Förslagsanslag) ........................ . 23000000 20 510 575,75 -2 489 424,25 11 40475: 26 Yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet ja tut- 40476: kimusaineet (Arviomääräraha) - Vaccin och för- 40477: sökssubstanser för allmänna vaccineringsprogram 40478: (Förslagsanslag) ........................ . 18800000 16 286 735,27 -2 513 264,73 13 40479: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 40480: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 28100000 28 895 877,85 795877,85 3 40481: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 40482: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1800000 1800000,00 0,00 0 40483: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 40484: (Reservationsanslag) .................... . 500000 500000,00 0,00 0 40485: 40486: 66 LÄÄKELABORATORIO - LÄKEMEDELSLABO- 40487: RATORIET ............................ . 6 795000 6151629,28 --643370,72 9 40488: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40489: slagsanslag) ........................... . 4645000 4542765,29 -102234.71 2 40490: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 40491: ter . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1850000 1308863,99 -541136,01 29 40492: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 40493: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 300000 300000,00 0,00 0 40494: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40495: sivu 40496: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 99 40497: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40498: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40499: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40500: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40501: förslaget bokslutet 40502: suurempi - högre 40503: % 40504: pienempi -lägre (-) 40505: 40506: 40507: 40508: 40509: 68 SÄTEILYTURVAKESKUS- STRALSÄKERHETS- 40510: CENTRALEN .......................... . 62997000 63 378 921,19 381 921.19 40511: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha} -Avlöningar (För- 40512: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34697000 35 407 426,99 710426,99 2 40513: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot (Siir- 40514: tomääräraha) - Vissa utgifter för övervakning och 40515: forskning (Reservationsanslag) ............. . 4000000 4000000,00 0,00 0 40516: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 40517: ter .................................. . 17300000 16 971 494,20 -328505,80 2 40518: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Ansllft- 40519: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 4000000 4000000,00 0,00 0 40520: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 40521: (Reservationsanslag) .................... . 3000000 3000000,00 0,00 0 40522: 40523: 69 TERVEYDENHUOLLON TÄYDENNYSKOULU- 40524: TUS - KOMPLETTERANDE UTBILDNING IN- 40525: OM HÄLSOVÅRDEN .................... . 3803000 3622243.49 -180756,51 5 40526: 27 Terveydenhuollon jatko- ja täydennyskoulutus- 40527: Vidareutbildning och kompletterande utbildning 40528: inom hälsovården ....................... . 3200000 3019843.49 -180156,51 6 40529: 50 Opintoapurahat terveydenhuoltoalan ulkomaista 40530: jatko- ja täydennyskoulutusta varten- Studieun- 40531: derstöd för vidareutbildning och kompletterande 40532: utbildning utomlands inom hälsovården ....... . 603000 602400,00 ~00,00 0 40533: 40534: 73 TERVEYSKAsVATUSJA-VALVONTA- HÄLSO- 40535: FOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING .......... . 18610000 18 899 312,46 289312.46 2 40536: 21 Terveyskasvatus ja tupakoinnin vähentäminen - 40537: Hälsofostran och minskande av tobaksrökning ... 12085000 12 079 365.75 -5634,25 0 40538: 22 Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäise- 40539: minen (Arviomääräraha} - Förebyggande av olä- 40540: gen heter som förorsakas av rusmedelsbruk ( För- 40541: slagsanslag) ........................... . 2225000 2224142,37 -857,63 0 40542: 23 Terveysvalvonta- Hälsoövervakning ........ . 1100000 1096689,08 -3310,92 0 40543: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) - 40544: Övervakning av epidemisjukdomar (Förslagsan- 40545: slag) ................................ . 3200000 3499115,26 299115,26 9 40546: 40547: 77 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ YMPÄRISTÖTERVEY- 40548: DENHUOLTO - AV KOMMUNERNA ANORD- 40549: NAD MIUÖHÄLSOVÅRD ................ . 160000000 1591 07 600,27 -892399.73 40550: 30 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon 40551: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan- 40552: del tili kommunerna för miljöhälsovårdens drift- 40553: skostnader ( Förslagsanslag) ............... . 160000000 1591 07 600,27 -892399.73 40554: 40555: 78 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ KANSANTERVEYSTYÖ 40556: -AV KOMMUNERNA ANORDNAT FOLKHÄL- 40557: SOARBETE ........................... . 4 705953000 4674119097.73 -31 833 902.27 40558: 30 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön käyttö- 40559: kustannuksiin (Arviomääräraha} - Siatsandel tili 40560: kommunerna för folkhälsoarbetets driftskostnader 40561: (Förslagsanslag) ........................ . 4594050000 4 600 504 632,23 6454632,23 0 40562: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40563: sivu 40564: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 100 40565: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40566: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40567: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40568: Enligt stats- Enligt jämlört med statsförslaget 40569: förslaget bokslutet 40570: suurempi - högre 40571: % 40572: pienempi -lägre (-) 40573: 40574: 40575: 31 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön perusta- 40576: miskustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel 40577: tili kommunerna för folkhälsoarbetets anläggning- 40578: skostnader (Förslagsanslag) ............... . 105700000 72 042 938,25 -33 657 061 ,75 32 40579: 36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräi- 40580: den terveyskeskushankkeiden kustannuksiin (Ar- 40581: viomääräraha)- Statsunderstöd tili kommunerna i 40582: huvudstadsregionen för vissa kostnader för hälso- 40583: vårdscentralprojekt (Förslagsanslag) ......... . 523000 401470,04 -121 529,96 23 40584: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 40585: kunnille kansanterveystyön eräisiin käyttökustan- 40586: nuksiin (Arviomääräraha) - Slutrat av statsandel 40587: och statlig ersättning tili kommunerna för vissa 40588: driftskostnader för folkhälsoarbetet (Förslagsan- 40589: slag) ................................ . 680000 23 874,55 --656 125,45 96 40590: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille kansanterveys- 40591: työn eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat av 40592: statsandel tili kommunerna för vissa anläggning- 40593: skostnader för folkhälsoarbetet ............. . 5000000 1146182,66 -3853817,34 77 40594: 40595: 40596: 79 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ ERIKOISSAIRAAN- 40597: HOITO - AV KOMMUNERNA ANORDNAD 40598: SPECIALSJUKVÅRD .................... . 6122950000 6 099180 526,27 -23 769473,73 0 40599: 30 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon käyttö- 40600: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 40601: kommunerna för specialsjukvårdens driftskostnader 0 40602: (Förslagsanslag) ........................ . 5454650000 5460150798,36 5500798,36 40603: 31 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon perus- 40604: tamiskustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan- 40605: del tili kommunerna för specialsjukvårdens anlägg- 40606: ningskostnader (Förslagsanslag) ............ . 138300000 115053660,21 -23 246 339,79 17 40607: 32 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaa- 40608: loiden käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 40609: Statens betalningsandel av universitetscentralsjuk- 40610: husens driftskostnader (Förslagsanslag) ....... . 422000000 424 954 239,34 2954239,34 40611: 33 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaa- 40612: loiden kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statens 40613: betalningsandel av universitetscentralsjukhusens 40614: kostnader ( Förslagsanslag) ................ . 55500000 49 394 949,36 --61 05 050,64 11 40615: 34 Valtion korvaus erikoissairaanhoitolaitoksille mie- 40616: lentilatutkimuspotilaiden sekä valtion täydellisessä 40617: huollossa olevien potilaiden hoitoon (Arviomäärä- 40618: raha) - Statlig ersättning åt specialsjukvårdsan- 40619: stalter för vård av patienter vars sinnestillstånd un- 40620: dersöks samt patienter vars vård helt bekostas av 40621: staten (Förslagsanslag) ................... . 10000000 9762891,75 -237108,25 2 40622: 35 Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon kus- 40623: tannuksiin - Statsunderstöd tili kommunerna för 40624: specialsjukvårdens kostnader ............... . 2500000 2500000,00 0,00 0 40625: 36 Valtionavustus eräiden sairaanhoitolaitosten hank- 40626: keiden kustannuksiin- Statsunderstöd för kostna- 40627: derna för vissa sjukvårdsanstalts projekt ....... . 2000000 1882025,02 -117974,98 6 40628: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40629: sivu 40630: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 101 40631: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40632: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40633: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40634: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40635: förslaget bokslutet 40636: suurempi- högre 40637: % 40638: pienempi -lägre (-) 40639: 40640: 40641: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 40642: kunnille erikoissairaanhoidon eräisiin käyttökustan- 40643: nuksiin (Arviomääräraha) - Slutrat av statsandel 40644: och statlig ersättning tili kommunerna för vissa 40645: driftskostnader för specialsjukvården (Förslagsan- 40646: slag) .......... ' . ' .................... 3000000 1 286610,89 -1713389,11 57 40647: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille erikoissairaan- 40648: hoidon eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat 40649: av Siatsandel tili kommunerna för vissa anläggning- 40650: skostnader för specialsjukvården ............. 35000000 34195351,34 -804648,66 2 40651: 40652: 81 YKSITYISTEN YHTEISÖJEN ERIKOISSAIRAAN- 40653: HOITO- ENSKILDA SAMMANSLUTNINGARS 40654: SPECIALSJUKVÅRD ..................... 300000 300000,00 0,00 0 40655: 51 Valtionavustus yksityisten terveydenhuollon palve- 40656: lujen tuottajien käyttökustannuksiin- Statsunder- 40657: stöd för driftskostnader för privata producenter av 40658: hälsovårdstjänster ........................ 300000 300000,00 0,00 0 40659: 40660: 92 KANSANTERVEYDEN EDISTÄMINEN- FOLK- 40661: HÄLSANS FRÄMJANDE .................. 130142000 130 142 000,00 0,00 0 40662: 50 Avustus yksityisille yhteisöille kansanterveystyön 40663: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 40664: enskilda sammanslutningar för kostnader för folk- 40665: hälsoarbete ( Förslagsanslag) ................ 130142000 130 142 000,00 0,00 0 40666: 40667: 93 ERÄIDEN SOSIAALIPALVELUJEN AVUSTAMI- 40668: NEN- FRÄMJANDE AV VISSA FORMER AV 40669: SOCIALSERVICE ........................ 465436613 465 436 613,00 0,00 0 40670: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja nuorten 40671: huollon kustannuksiin (Arviomääräraha)- Under- 40672: stöd tili enskilda sammanslutningar för kostnader 40673: för vård av barn och unga (Förslagsanslag) ..... 87431000 87 431 000,00 0,00 0 40674: 51 Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten huollon 40675: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 40676: enskilda sammanslutningar för kostnader för åld- 40677: ringsvård (Förslagsanslag) . . . . . ' . . . . . . . . . ' . 116881613 116881613,00 0,00 0 40678: 52 Avustus yksityisille yhteisöille vammaisten huollon 40679: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 40680: enskilda sammanslutningar för kostnader för vård 40681: av handikappade ( Förslagsanslag) ............ 228267000 228 267 000,00 0,00 0 40682: 53 Avustus yksityisille yhteisöille raittiustyön ja päih- 40683: dehuollon kustannuksiin (Arviomääräraha)- Un- 40684: derstöd tili enskilda sammanslutningar för kostna- 40685: der för nykterhetsarbete och missbrukarvård ( För- 40686: slagsanslag) . . .......................... 32857000 32 857 000,00 0,00 0 40687: 40688: 94 LOMANVIETTOMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄ- 40689: MINEN - FRÄMJANDE AV SEMESTERMÖJ- 40690: LIGHETER ............................. 73831 000 73 831 000,00 0,00 0 40691: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lomatoiminnan kus- 40692: tannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili en- 40693: skilda sammanslutningar för kostnader för seme- 40694: sterverksamhet ( Förslagsanslag) ............. 73831 000 73 831 000,00 0,00 0 40695: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40696: sivu 40697: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 102 40698: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40699: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40700: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 40701: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40702: förslaget bokslutet 40703: suurempi - högre 40704: % 40705: pienempi -lägre (-} 40706: 40707: 40708: 95 SUURONNETIOMUUKSIIN VARAUTUMINEN 40709: - KATASTROFBEREDSKAP ............... 3791000 3791000,00 0,00 0 40710: 50 Avustus yksityisille yhteisöille suuronnettomuuksiin 40711: varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin (Arvio- 40712: määräraha)- Understöd tili enskilda sammanslut- 40713: ningar för kostnader för katastrofberedskap (För- 40714: slagsanslag) ............................ 3791000 3791000,00 0,00 0 40715: 40716: 98 ERÄÄT MERIMIESPALVELUT - VISSA FOR- 40717: MER AV SERVICE FÖR SJÖMÄN ........... 1112000 844888,00 -267112,00 24 40718: 51 Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 40719: (Arviomääräraha) - Statens andel av sjömansser- 40720: vicebyråns utgifter ( Förslagsanslag) ........... 835000 835000,00 0,00 0 40721: 52 Valtion osuus työnantajilla eräisiin merimiesten 40722: matkakustannuksiin (Arviomääräraha) - Statens 40723: andel tili arbetsgivarna för vissa resekostnader för 40724: sjömän ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250000 0,00 -250000,00 100 40725: 53 Valtionavustus merenkulkijoiden puhelinmaksuihin 40726: - Statsunderstöd för betalning av sjölarares tele- 40727: fonavgifter ............................. 27000 9888,00 -17112,00 63 40728: 40729: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 40730: NONALAN MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIF- 40731: TER INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINI- 40732: STERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ 22160000 21 653 558,58 -506441.42 2 40733: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 40734: bete .................................. 4700000 4209335,29 -490664,71 10 40735: 26 Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen kustannuk- 40736: siin - Andel av utbildnings- och forskningscen- 40737: trets kostader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200000 200000,00 0,00 0 40738: 28 Eräät koulutustoiminnan ja asiantuntijapalvelujen 40739: menot - Vissa utgifter för utbildningsverksamhet 40740: och sakkunnigtjänster ..................... 760000 744 223.42 -15776,58 2 40741: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar- 40742: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgifter 0 40743: och betalningsandelar (Förslagsanslag) ........ 16500000 16499999,87 ---{),13 40744: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40745: sivu 40746: 34 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 103 40747: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40748: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40749: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40750: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40751: förslaget bokslutet 40752: suurempi - högre 40753: pienempi -lägre (-) 40754: % 40755: 40756: 40757: 40758: 40759: 34. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 40760: 40761: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA-ARBET- 40762: SKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 40763: RADE ............................... . 3994340200 3 802 895 804,38 -191 444 395,62 5 40764: 40765: 01 TYÖMINISTERIÖ - ARBETSKRAFTSMINISTE- 40766: RIET ................................ . 94242200 91 659 823,95 -2 582 376,05 3 40767: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40768: slagsanslag) ........................... . 39922200 39 441 014.78 -481185,22 40769: 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkeakoulutasoi- 40770: nen jatkokoulutus (Siirtomääräraha) - Fortbild- 40771: ning på högskolenivå av arbetskraftsförvaltningens 40772: personai (Reservationsanslag) .............. . 720000 720000,00 0,00 0 40773: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 40774: tabehandling .......................... . 26000000 25 652 880,20 -347119,80 40775: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 40776: ter .................................. . 27600000 25 845 928,97 -1 754071,03 6 40777: 40778: 03 TYÖSUOJELUHALLINTO- ARBETARSKYDDS- 40779: FÖRVALTNINGEN ...................... . 63679000 67 285122,51 3606122,51 6 40780: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 40781: slagsanslag) ........................... . 45334000 49 036 914,56 3702914,56 8 40782: 22 Kehittämistoiminta (Siirtomääräraha2v)- Utveck- 40783: lingsverksamhet (Reservationsanslag2år) ...... . 990000 989999,57 --0,43 0 40784: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 40785: bete ................................. . 385000 327 731,69 -57268,31 15 40786: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 40787: ~r . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16250000 16 239 751,69 -10248,31 0 40788: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 720000 690725,00 -29275,00 4 40789: 40790: 05 TYÖSUOJELUN MUUT MENOT- ÖVRIGA UT- 40791: GIFTER FÖR ARBETARSKYDDET .......... . 345000 335000,00 -10000,00 3 40792: 22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä 40793: johtuvat toimenpiteet (Arviomääräraha) - Atgär- 40794: der på grund av försummelse av åtgärder för skydd 40795: i arbete ( Förslagsanslag) .................. . 10000 0,00 -10000,00 100 40796: 51 Avustus työsuojelun tiedotustoimintaa varten - 40797: Understöd för information angående arbetarskyd- 40798: det .................................. . 135000 135000,00 0,00 0 40799: 56 Valtionapu työsuojelukoulutukseen - Statsunder- 40800: stöd för arbetarskyddsutbildning ............ . 200000 200000,00 0,00 0 40801: 40802: 06 TYÖVOIMA-ASIAIN PIIRI- JA PAIKALLISHAL- 40803: LINTO - ARBETSKRAFTSÄRENDENAS DIS- 40804: TRIKTS- OCH LOKALFÖRVALTNING ........ . 343273000 345 665 896.44 2392896,44 40805: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 40806: slagsanslag) ........................... . 246273000 249 211 775.73 2938775.73 40807: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 40808: ter .................................. . 75000000 74454120.71 -545879,29 40809: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 40810: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 22000000 22 000 000,00 0,00 0 40811: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40812: sivu 40813: 34 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 104 40814: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40815: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40816: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40817: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40818: förslaget bokslutet 40819: suurempi - högre 40820: % 40821: pienempi -lägre (-) 40822: 40823: 40824: 40825: 40826: 08 TYÖVOIMAOPISTO - ARBETSKRAFTSINSTI- 40827: TUTET ................................ 2093000 2042350,22 -50649,78 2 40828: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40829: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844000 806486,63 -37513,37 4 40830: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 40831: ter ................................. 1 249000 1 235863,59 -13136.41 40832: 40833: 12 TYÖNEUVOSTO- ARBETSRÅDET .......... 434000 350290,83 --83709,17 19 40834: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40835: slagsanslag) ............................ 391 000 319777,86 -71222,14 18 40836: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 40837: ter ................................... 43000 30512,97 -12487,03 29 40838: 40839: 30 TYÖVOIMAPALVELUT- ARBETSKRAFTSSER- 40840: VICE ...... . . ' . ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528250000 503 593 390,86 -24 656 609,14 5 40841: 25 Työvoimapalveluiden erityismenot- Specialutgif- 40842: ter för arbetskraftsservicen .................. 17960000 14 047 905,85 -3912094,15 22 40843: 50 Työllisyyskoulutuksen koulutus- ja erityistuki (Ar- 40844: viomääräraha) - Utbildnings- och specialunder- 40845: stöd inom sysselsättningsutbildningen (Förslag- 40846: sanslag) ................... . . . . . . . . . . . . 462890000 437 871 216,20 -25 018 783,80 5 40847: 63 Ammatinvalinnanohjauksen erityismenot - Spe- 40848: cialutgifter för yrkesvägledningen ............. 9400000 8558843.44 --841156,56 9 40849: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd 40850: vid flyttning (Förslagsanslag) . . . . . . ' . . . . . . . . 38000000 43115 425,37 5115425,37 13 40851: 40852: 50 TYÖLLISYYDEN HOITO - SKÖTSELN AV SYS- 40853: SELSÄTININGEN ................ 2848000000 2586051777,85 -261 948 222,15 9 40854: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 40855: slagsanslag) ........... . . . . . . . . . . .' 600000000 575 582 882.45 -24417117,55 4 40856: 30 Valtionosuus kunnille ja kunlainliitoille työttömyy- 40857: den lieventämiseen (Arviomääräraha) - Statsan- 40858: del tili kommuner och kommunalförbund för lind- 40859: rande av arbetslösheten ( Förslagsanslag) ....... 1145000000 966 584 498,52 -178415501.48 16 40860: 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (Arvio- 40861: määräraha) - Statsunderstöd för lindrande av ar- 40862: betslösheten ( Förslagsanslag) ............... 390000000 336 474 653,52 -53 525 346.48 14 40863: 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin 40864: (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för investe- 40865: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte (Reserva- 40866: tionsanslag) ............................ 150000000 150 000 000,00 0,00 0 40867: 63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lieven- 40868: täminen (Siirtomääräraha) - Lindrande av stör- 40869: ningar föranledda av strukturomvandlingen ( Reser- 40870: vationsanslag) . . . . ' . . . . . . ' . ' . ' . . . . . . . . . . 53000000 53 000 000,00 0,00 0 40871: 71 Työllisyysperusteiset hankinnat (Siirtomääräraha) 40872: - Sysselsättningsfrämjande anskaffningar (Reser- 40873: vationsanslag) .......................... 10000000 10000000,00 0,00 0 40874: 77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (Arvio- 40875: määräraha) -lnvesteringsutgifter för tryggande av 40876: sysselsättningen (Förslagsanslag) ............ 500000000 494 409 743,36 --5 590 256.64 40877: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40878: sivu 40879: 34 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 105 40880: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40881: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40882: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40883: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40884: förslaget bokslutet 40885: suurempi - högre 40886: % 40887: pienempi -lägre (-) 40888: 40889: 40890: 98 ERÄÄT MERIMIESPALVELUT - VISSA FOR- 40891: MER AV SJÖMANSSERVICE .............. . 3656000 1794125,01 -1 861 874,99 51 40892: 51 Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 40893: (Arviomääräraha) - Statens andel av sjömansser- 18 40894: vicebyråns utgifter (Förslagsanslag) .......... . 1165000 951114,90 -213885,10 40895: 52 Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten 40896: matkakustannuksiin (Arviomääräraha) - Statens 40897: andel tili arbetsgivarna för vissa resekostnader för 40898: sjömän (Förslagsanslag) .................. . 2250000 715210,11 -1534 789,89 68 40899: 53 Valtionavustus merenkulkijoiden puhelinmaksuihin 40900: - Statsunderstöd för betalning av sjöfarares tele- 40901: fonavgifter ............................ . 241000 127800,00 -113200,00 47 40902: 40903: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT 40904: MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM ARBET- 40905: SKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 40906: RÅDE ............................... . 110368000 204 118 026,71 93 750 026,71 85 40907: 22 Tutkimus ja kehittäminen (Siirtomääräraha)- Un- 40908: dersökning och utveckling (Reservationsanslag) 3200000 3200000,00 0,00 0 40909: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha)- Civiltjänst ( För- 40910: slagsanslag) ........................... . 8500000 7 253835,69 -1246164,31 15 40911: 25 Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat (Siirtomäärära- 40912: ha2v) - Emigrationsfrågor och internationella 40913: ärenden (Reservationsanslag2år) ......... . 3068000 3068000,00 0,00 0 40914: 49 Eräiden palkkasaataviin rinnastettavien saamisten 40915: turvaaminen toimeksiantajan konkurssissa - Sä- 40916: kerställande av vissa med lönefordringar jämställda 40917: fordringar vid uppdragsgivares konkurs ....... . 600000 600000,00 0,00 0 40918: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha)- Lönegaranti (För- 40919: slagsanslag) ........................... . 95000000 189 996191,02 94 996191 ,02 100 40920: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40921: sivu 40922: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 106 40923: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40924: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40925: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40926: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40927: förslaget bokslutet 40928: suurempi - högre 40929: % 40930: pienempi -lägre (-) 40931: 40932: 40933: 40934: 40935: 35. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN: 40936: 40937: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA- 40938: MIUÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 40939: DE .................................. . 5887728000 5 8711 02 976,50 -16 625 023,50 0 40940: 40941: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ - MIUÖMINISTE- 40942: RIET ................................ . 51197000 52 791 755,22 1 594 755,22 3 40943: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 40944: slagsanslag) ........................... . 35897000 37644338.70 1 747338.70 5 40945: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 40946: ter .................................. . 14600000 14447416,52 -152583,48 40947: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha2v)- Anskaff- 40948: ning av inventarier (Reservationsanslag2år) ..... 700000 700000,00 0,00 0 40949: 40950: 11 YMPÄRISTÖNSUOJELUN YLEINEN EDISTÄMI- 40951: NEN - ALLMÄNT FRÄMJANDE AV MIUÖ- 40952: VÅRDEN ...................... . 52700000 55241901,76 2 541901.76 5 40953: 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset (Siirtomäärä- 40954: raha2v) - Miljöundersökningar och -utredningar 40955: (Reservationsanslag2år) .................. . 16000000 15 999 799,64 -200,36 0 40956: 27 Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha) - För- 40957: surningsforskning (Reservationsanslag) ....... . 4700000 4699999,99 -0,01 0 40958: 32 Valtionosuus kunnille ympäristönsuojelun käyttö- 40959: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 40960: kommuner för driftskostnader för miljövård (För- 40961: slagsanslag) ........................... . 29100000 31642102,13 2 542102,13 9 40962: 50 Avustukset valtakunnallisille ympäristön- ja luon- 40963: nonsuojelujärjestöille - Understöd tili de riksom- 40964: fattande miljö- och naturvårdsorganisationerna .. 2300000 2300000,00 0,00 0 40965: 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset (Siirtomäärä- 40966: raha) - Skärgårdens miljövårdsbidrag (Reserva- 40967: tionsanslag) ........................... . 600000 600000,00 0,00 0 40968: 40969: 12 JÄTEHUOLTO JA ILMANSUOJELU - AV- 40970: FALLSHANTERING OCH LUFTVÅRD ....... . 49150000 44 640 563,13 ---4 509 436,87 9 40971: 23 Suunnittelu ja valvonta (Siirtomääräraha2v)- Pla- 40972: nering och övervakning (Reservationsanslag2år) . 2100000 2100000,00 0,00 0 40973: 37 Valtionosuus kunnille ilmansuojelun toimenpitei- 40974: siin - Statsandel tili kommunerna för åtgärder 40975: beträffande luftvård ...................... . 1000000 998546,81 -1453,19 0 40976: 42 Ilmansuojeluinvestointien korkotuki (Arviomäärä- 40977: raha)- Räntestöd för luftvårdsinvesteringar (För- 40978: slagsanslag) ........................... . 8000000 5748479,51 -2 251 520.49 28 40979: 45 Romuakkujen talteenoton edistäminen (Siirtomää- 40980: räraha2v)- Främjande av tillvaratagandet av skro- 40981: tackumulatorer (Reservationsanslag2år) ....... . 3000000 3000000,00 0,00 0 40982: 61 Saaristo- ja tunturialueiden jätehuollon tukeminen 40983: - Stödjande av avfallshanteringen i skärgården 40984: och fjällen ............................ . 1450000 1450000,00 0,00 0 40985: 62 Jätehuollon edistäminen (Siirtomääräraha) - 40986: Främjande av avfallshanteringen (Reservationsan- 40987: slag) ................................ . 11 000000 11 000000,00 0,00 0 40988: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 40989: sivu 40990: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 107 40991: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 40992: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 40993: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 40994: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 40995: förslaget bokslutet 40996: suurempi - högre 40997: % 40998: pienempi -lägre (-) 40999: 41000: 41001: 63 Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien 41002: korkotuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för främ- 41003: jande av investeringar för utnyttjande av avfall ( För- 41004: slagsanslag) ........................... . 3600000 2304310,38 -1 295689,62 36 41005: 64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Arvio- 41006: määräraha) - Oljeavfallshantering som finansieras 41007: med oljeavfallsavgift (Förslagsanslag) ....... . 16000000 16000000,00 0,00 0 41008: 65 Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen investointien 41009: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för inve- 41010: steringar i allmänna avfallsbehandlingsplatser ( För- 41011: slagsanslag) ........................... . 3000000 2039226.43 -960773,57 32 41012: 41013: 15 LUONNONSUOJELU JA LUONNON VIRKIS- 41014: TYSKÄYTTÖ- NATURVÅRDEN OCH REKREA- 41015: TIONSANVÄNDNING AV NATUREN ........ . 214685000 215 358 724,00 673724,00 0 41016: 21 Luonnonsuojelun yleismenot (Siirtomääräraha2v) 41017: Allmänna utgifter för naturvården 41018: (Reservationsanslag2år) .................. . 2200000 2200000,00 0,00 0 41019: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito- 41020: Skötsel och underhåll av naturskyddsområdena .. 7400000 7397 345.75 -2654,25 0 41021: 30 Korvaukset metsäverotulojen menetyksistä (Arvio- 41022: määräraha) - Ersättning för förluster av skattein- 41023: täkter av skog (Förslagsanslag) ............. . 2800000 3476378,25 676378,25 24 41024: 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan (Siirto- 41025: määräraha)- Understöd för anskaffning av rekrea- 41026: tionsområden (Reservationsanslag) .......... . 2000000 2000000,00 0,00 0 41027: 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta (Siirto- 41028: määräraha) - Ersättningar för inrättandet av 0 41029: skyddsområden (Reservationsanslag) ........ . 2000000 2000000,00 0,00 41030: 42 Rauhoitettujan harvinaisten eläinten aiheuttamien 41031: vahinkojen korvaaminen - Ersättning för fridlysta 41032: sällsynta djurs skadegörelse ................ . 200000 200000,00 0,00 0 41033: 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset (Siirtomäärära- 41034: ha)- Ersättningar enligt marktäktslagen (Reserva- 41035: tionsanslag) ........................... . 1 000000 1000000,00 0,00 0 41036: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Siirto- 41037: määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddslagen 41038: (Reservationsanslag) .................... . 129545000 129 545 000,00 0,00 0 41039: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 41040: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1440000 1440000,00 0,00 0 41041: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siir- 41042: tomääräraha)- Husbyggnadsarbeten inom natur- 41043: skyddsområdena (Reservationsanslag) ....... . 6100000 6100000,00 0,00 0 41044: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirtomää- 41045: räraha) - Anskaffning av naturskyddsområden 41046: (Reservationsanslag) .................... . 60000000 60000000,00 0,00 0 41047: 41048: 25 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLINTO - VATTEN- 41049: OCH MIUÖFÖRVALTNINGEN ............ . 314659000 313 238 754,94 -1420245,06 0 41050: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 41051: slagsanslag) ........................... . 168929000 170 216 280,02 1 287 280,02 41052: 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava vesiensuojelu- 41053: toiminta (Siirtomääräraha)- Vattenvårdsverksam- 41054: het som finansieras med vattenvårdsavgifter ( Re- 41055: servationsanslag) ....................... . 1500000 1500000,00 0,00 0 41056: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 41057: sivu 41058: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 108 41059: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 41060: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 41061: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 41062: Enligt stats- Enligt jämfört med statslörslaget 41063: förslaget bokslutet 41064: suurempi - högre 41065: % 41066: pienempi -lägre (-) 41067: 41068: 41069: 23 Vesien suunnittelu ja valvonta sekä katselmustoimi- 41070: tukset (Siirtomääräraha2v) - Projektering av och 41071: tillsyn över vattnen samt syneförrättningar 41072: (Reservationsanslag2år) .................. . 3400000 3400000,00 0,00 0 41073: 24 Tutkimus (Siirtomääräraha2v) - Forskning 41074: (Reservationsanslag2år) .................. . 3100000 3100000,00 0,00 0 41075: 27 Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta (Arvio- 41076: määräraha)- Bekämpning av olje- och fartygske- 41077: mikalieskador (Förslagsanslag) ............. . 2500000 2395933,47 -104066,53 4 41078: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 41079: A.tgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....... . 300000 61 372,05 -238627,95 80 41080: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 41081: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 55100000 551 00 000,00 0,00 0 41082: 30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki 41083: (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas 41084: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ..... . 5500000 4686063,14 --813 936,86 15 41085: 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpi- 41086: teisiin (Siirtomääräraha) - Understöd för samhäl- 41087: lenas vattenvårdsåtgärder (Reservationsanslag) .. 9000000 9000000,00 0,00 0 41088: 40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki 41089: (Arviomääräraha) - Räntestöd för industrins vat- 41090: tenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) .... 5000000 3449106,26 -1 550893,74 31 41091: 41 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelutoimen- 41092: piteisiin (Siirtomääräraha)- Understöd för gårds- 41093: brukets vattenvårdsåtgärder ( Reservationsanslag) . 1700000 1700000,00 0,00 0 41094: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha2v)- Anskaff- 41095: ning av inventarier (Reservationsanslag2år) ..... 11400000 11 400 000,00 0,00 0 41096: 71 Öljyntorjuntakaluston hankinta (Siirtomääräraha) 41097: - Anskaffning av oljebekämpningsmateriel ( Re- 41098: servationsanslag) ....................... . 1000000 1000000,00 0,00 0 41099: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 41100: (Reservationsanslag) ............... . 23630000 23 630 000,00 0,00 0 41101: 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (Siirtomäärära- 41102: ha)- Vattendrags- och miljövårdsarbeten (Reser- 41103: vationsanslag) .................. . 22600000 22 600 000,00 0,00 0 41104: 41105: 30 KAAVOITUS- JA RAKENNUSTOIMI - PlAN- 41106: LÄGGNINGS- OCH BYGGNADSVÄSENDET ... 20240000 20 985121,73 745121,73 4 41107: 21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja kehittä- 41108: minen (Siirtomääräraha2v) - Undersökning och 41109: utveckling av planläggnings- och byggnadsväsen- 41110: det (Reservationsanslag2år) ............... . 9500000 9500000,00 0,00 0 41111: 23 Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen (Siirto- 41112: määräraha2v) - Utvecklande av fastighetsdatasy- 41113: stemet ( Reservationsanslag2år) ............. . 1700000 1700000,00 0,00 0 41114: 30 Valtionosuus rakennustarkastajien palkkaamiseen 41115: (Arviomääräraha) - Statsandel för avlönandet av 41116: byggnadsinspektörer ( Förslagsanslag) ........ . 3390000 5020429,73 1 630429,73 48 41117: 31 Valtionosuus rakennuskaavoitukseen- Statsandel 41118: för byggnadsplanläggningen ............... . 1750000 1750000,00 0,00 0 41119: 32 Avustukset aluearkkitehtien palkkauksiin- Under- 41120: stöd för avlönande av områdesarkitekter ...... . 1200000 864692,00 -335308,00 28 41121: 36 Maa-aineslain mukaiset avustukset- 1 marktäkt- 41122: slagen avsedda bidrag . . . . . . . . . . ......... . 700000 150000,00 -550000,00 79 41123: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 41124: sivu 41125: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 109 41126: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 41127: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 41128: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 41129: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 41130: förslaget bokslutet 41131: suurempi - högre 41132: pienempi -lägre (-) 41133: % 41134: 41135: 41136: 62 Koerakentaminen ja kokeilutoiminta (Siirtomäärä- 41137: raha2v) - Provbyggande och försöksverksamhet 41138: (Reservationsanslag2år) ............. . 2000000 2000000,00 0,00 0 41139: 41140: 32 RAKENNUSSUOJELU- BYGGNADSSKYDD .. 11 450000 11 449946,76 -53,24 0 41141: 21 Rakennussuojelun tutkimus ja kehittäminen- Un- 41142: dersökning och utveckling av byggnadsskyddet .. 600000 599946,76 -53,24 0 41143: 34 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 41144: kohteiden säilyttämiseen (Siirtomääräraha) - Bi- 41145: drag för bevarande av kulturhistoriskt värdefulla 41146: objekt (Reservationsanslag) ........ . 8300000 8300000,00 0,00 0 41147: 50 Avustukset muihin rakennussuojelukustannuksiin 41148: (Siirtomääräraha) - Bidrag för övriga kostnader 41149: för byggnadsskyddet (Reservationsanslag) 2250000 2250000,00 0,00 0 41150: 61 Rakennetun ympäristön suojelusta aiheutuvat kor- 41151: vaukset - Ersättningar som föranleds av skyddet 41152: av den byggda miljön . . . . .......... . 300000 300000,00 0,00 0 41153: 41154: 40 ASUNTOHALLITUS- BOSTADSSTYRELSEN 40227000 39159 990,53 -1 067009,47 3 41155: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 41156: slagsanslag) . . . . . ..................... . 26127000 25 061 275,83 -1065724,17 4 41157: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 41158: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 9200000 9200000,00 0,00 0 41159: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 4900000 4898 714,70 -1285,30 0 41160: 41161: 45 ASUNTOTOIMI- BOSTADSVÄSENDET ..... . 5119550000 5104415718,15 -15134281,85 0 41162: 22 Asuntotutkimus (Siirtomääräraha) - Bostadsun- 41163: dersökning (Reservationsanslag) ....... . 4 700000 4 700000,00 0,00 0 41164: 30 Kuntien maanostolainojen korkotuki (Arviomäärä- 41165: raha)- Räntestöd för kommunernas jordinköpslån 41166: (Förslagsanslag) ................... . 200000 198801,66 -1198,34 41167: 33 Avustukset asunto-olojen parantamiseen (Siirto- 41168: määräraha) - Understöd för förbättrande av bo- 41169: stadsförhållandena (Reservationsanslag) ...... . 40000000 40 000 000,00 0,00 0 41170: 35 Korvaukset kunnille asumistukiasiain hoitamisesta 41171: (Arviomääräraha) - Ersättningar tili kommuner för 41172: handläggning av bostadsbidragsärenden (Förslag- 41173: sanslag) .............................. . 1000000 2070600,00 1070600,00 107 41174: 52 Avustukset asuntoalan järjestöille - Statsunder- 41175: stöd tili organisationer inom bostadsbranschen .. 1 650000 1 650000,00 0,00 0 41176: 53 Oman asunnon hankintaan myönnettyjen lainojen 41177: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för Iän 41178: som beviljats för anskaffande av ägarbostad ( För- 41179: slagsanslag) ........................... . 365000000 381 913 724,46 16 913 724,46 5 41180: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag 41181: (Förslagsanslag) ..................... . 810000000 829 599 398,36 19 599 398,36 2 41182: 56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha)- 41183: Understöd och lån för reparationsverksamhet (Re- 41184: servationsanslag) ....................... . 45000000 45 000 000,00 0,00 0 41185: 57 Asuntosäästöpalkkiot (Arviomääräraha) - Bo- 41186: stadssparpremier ( Förslagsanslag) .......... . 61 000000 46 253 349,62 -14 746650,38 24 41187: 61 Avustukset vuokrataloille (Siirtomääräraha)- Un- 41188: derstöd tili hyreshus ( Reservationsanslag) ..... 34000000 34 000 000,00 0,00 0 41189: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 41190: sivu 41191: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 110 41192: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 41193: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 41194: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 41195: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 41196: förslaget bokslutet 41197: suurempi - högre 41198: % 41199: pienempi -lägre (-) 41200: 41201: 41202: 62 LämmitySlaitoshankkeiden korkotuki (Arviomäärä- 41203: raha) - Räntestöd för värmeanläggningsprojekt 41204: (Förslagsanslag) ........................ . 18000000 14502457,16 -3 497 542,84 19 41205: 63 Vuokra-asuntolainojen korkotuki (Arviomääräraha) 41206: - Räntestöd för hyresbostadslån ( Förslagsan- 41207: slag) ................................ . 49000000 46 466 803,73 -2 533 196,27 5 41208: 83 Asunto- ja perusparannuslainat - Bostads- och 41209: grundförbättringslån ..................... . 3660000000 3628060583.16 -31 939 41 6,84 41210: 84 Omaksilunastamislainat (Siirtomääräraha) -lnlös- 41211: ninglån (Reservationsanslag) .............. . 10000000 10000000,00 0,00 0 41212: 85 Asuntolaina Y-Säätiölle ja kunnille (Siirtomäärära- 41213: ha) - Bostadslån tili stiftelsen Y-Säätiö och tili 41214: kommunerna (Reservationsanslag) .......... . 20000000 20000000,00 0,00 0 41215: 41216: 99 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN 41217: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 41218: MIUÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 41219: DE .................................. . 13870000 13 820 500,28 -49499,72 0 41220: 24 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 41221: bete ................................. . 11 840000 11 814427,34 -25572,66 0 41222: 26 Ympäristöministeriön hallinnonalan jatko- ja täy- 41223: dennyskoulutus- Vidareutbildning och komplet- 41224: terande utbildning inom miljöministeriets förvalt- 41225: ningsområde .......................... . 1980000 1 956072,94 -23927,06 1 41226: 50 Eräät valtionavut- Vissa statsbidrag ......... . 50000 50000,00 0,00 0 41227: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1989 41228: sivu 41229: 36 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1989 sida 111 41230: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 41231: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 41232: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 41233: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 41234: förslaget bokslutet 41235: suurempi - högre 41236: pienempi -lägre (-) 41237: % 41238: 41239: 41240: 41241: 41242: 36. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 41243: 41244: VALTIONVELKA- STATSSKULDEN ......... 9093585000 9415530413,30 321 945413,30 4 41245: 41246: 01 KOTIMAISEN VELAN KORKO- RÄNTA PA IN- 41247: HEMSK SKULD ......................... 2847000000 2 838 460 035,82 -8539964,18 0 41248: 90 Kotimaisen velan korko (Arviomääräraha)- Ränta 41249: på inhemsk skuld (Förslagsanslag) ........... 2847000000 2 838 460 035,82 -8539964,18 0 41250: 41251: 03 ULKOMAISEN VELAN KORKO - RÄNTA PÅ 41252: UTLÄNDSK SKULD ...................... 2080000000 2 059 354 958,4 7 -20645041,53 41253: 90 Ulkomaisen velan korko (Arviomääräraha)- Rän- 41254: ta på utländsk skuld (Förslagsanslag) ......... 2080000000 2059354958,47 -20645041,53 41255: 41256: 06 VALTIONVELAN KUOLETUKSET- AMORTER- 41257: INGAR AV STATSSKULDEN ............... 3930000000 4290289757,05 360 289 757,05 9 41258: 90 Nettokuoletukset (Arviomääräraha)- Nettoamor- 41259: teringar ( Förslagsanslag) ................... 3930000000 4290289757,05 360 289 757,05 9 41260: 41261: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA - ÖVRIGA 41262: UTGIFTER FÖR STATSSKULDEN ........... 236585000 227 425 661,96 -9159 338,04 4 41263: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää- 41264: räraha)- Arvoden och andra utgifter för statsskul- 41265: den ( Förslagsanslag) ..................... 220830000 211 445 740,38 -9 384 259,62 4 41266: 90 Kotimaisen velan indeksikorotus (Arviomääräraha) 41267: -lndexförhöjning på inhemsk skuld (Förslagsan- 41268: slag) ................................. 15755000 15 979 921 ,58 224921,58 41269: 41270: 41271: 41272: 41273: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ - UTGIFTERNAS 41274: TOTALBELOPP 129 987 951 213 129 459 250 998,00 -528 700 215,00 0 41275: HALLINNOLLINEN TASE 41276: 31. 12. 1989 41277: 41278: 41279: 41280: ADMINISTRATIV BALANS 41281: 31. 12. 1989 41282: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41283: sivu 41284: Tili - Kanto 6111 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 114 41285: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 41286: 41287: 41288: 611 KASSATILIT 41289: KASSAKONTON 653 776 354,07 41290: 41291: 6111 Kassatili 41292: Kassakanto 653 776 354,07 41293: Eduskunta 41294: Riksdagen 6838,40 41295: Tasavallan Presidentin kanslia 41296: Republikens Presidents kansli 862,46 41297: Valtioneuvoston kanslia 41298: Statsrådets kansli 702,63 41299: Ulkoasiainministeriö 41300: Ministeriet för utrikesärendena 2559893,94 41301: Oikeusministeriö 41302: Justitieministeriet 319 211,14 41303: Sisäasianministeriö 41304: Ministeriet för inrikesärendena 9371,50 41305: Rajavartiolaitos 41306: Gränsbevakningsväsendet 13334,65 41307: Uudenmaan lääninhallitus 41308: Nylands länsstyrelse 25380,45 41309: Turun ja Porin lääninhallitus 41310: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 41 538,63 41311: Hämeen lääninhallitus 41312: Tavastehus länsstyrelse 48314,03 41313: Kymen lääninhallitus 41314: Kymmene länsstyrelse 450651,25 41315: Mikkelin lääninhallitus 41316: St. Michels länsstyrelse 7375,80 41317: Kuopion lääninhallitus 41318: Kuopio länsstyrelse 16953,10 41319: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 41320: Norra Karelens länsstyrelse 316174,94 41321: Keski-Suomen lääninhallitus 41322: Mellersta Finlands länsstyrelse 9329,99 41323: Vaasan lääninhallitus 41324: Vasa länsstyrelse 30730,16 41325: Oulun lääninhallitus 41326: Uleåborgs länsstyrelse 9295,16 41327: Lapin lääninhallitus 41328: Lapplands länsstyrelse 34527,40 41329: Länsstyrelsen i landskapet Aland 41330: Länsstyrelsen i landskapet Aland 108192,30 41331: Helsingin poliisilaitos 41332: Helsingfors polisinrättning 1619,50 41333: Keskusrikospoliisi 41334: Centralkriminalpolisen 33579,03 41335: Suojelupoliisi 41336: Skyddspol isen 12942,20 41337: Liikkuva poliisi 41338: Rörliga polisen 4 709,25 41339: Väestörekisterikeskus 41340: Befolkningsregistercentralen 500,00 41341: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41342: sivu 41343: Tili- Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 115 41344: 41345: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41346: 41347: 41348: Asuntohallitus 41349: Bostadsstyrelsen 3328,85 41350: Puolustusministeriö 41351: Försvarsministeriet 1 617897,79 41352: Valtiovarainministeriö 41353: Finansministeriet 595,12 41354: Valtiokonttori 41355: Statskontoret 1192997,75 41356: Tullihallitus 41357: Tullstyrelsen 122032,34 41358: Valtiontalouden tarkastusvirasto 41359: Statens revisionsverk 524,28 41360: Rahapaja 41361: Myntverket 19011,40 41362: Verohallitus 41363: Skattestyrelsen 2487,49 41364: Tilastokeskus 41365: Statistikcentralen 952,35 41366: Pankkitarkastusvirasto 41367: Bankinspektionen 830,47 41368: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 41369: Statens utvecklingscentral 896,37 41370: Rakennushallitus 41371: Byggnadsstyrelsen 50948,65 41372: Maa- ja metsätalousministeriö 41373: Jord- och skogsbruksministeriet 8332,99 41374: Maanmittaushallitus 41375: Lantmäteristyrelsen 171633,24 41376: Metsäntutkimuslaitos 41377: Skogsforskningsinstitutet 15858,08 41378: Vesi- ja ympäristöhallitus 41379: Vatten- och miljöstyrelsen 7980,59 41380: Maatilahallitus 41381: Jordbruksstyrelsen 55190,10 41382: Maatalouden tutkimuskeskus 41383: Lantbrukets forskningscentral 2348,00 41384: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 41385: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 28268,55 41386: Metsähallitus 41387: Forststyrelsen 369690,45 41388: Valtion margariinitehdas 41389: Statens margarinfabrik 9,45 41390: Liikenneministeriö 41391: Trafikministeriet 3782,90 41392: Autorekisterikeskus 41393: Bilregistercentralen 223,75 41394: Tie- ja vesirakennushallitus 41395: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 64406,55 41396: Työministeriö 41397: Arbetsministeriet 2192,84 41398: Posti- ja telehallitus 41399: Post- och telestyrelsen 638 818 537,33 41400: Rautatiehallitus 41401: Järnvägsstyrelsen 6120112,04 41402: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41403: sivu 41404: Tili- Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 116 41405: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 41406: 41407: 41408: Ilmailuhallitus 41409: Luftfartsstyrelsen 180379,71 41410: ilmatieteen laitos 41411: Meteorologiska institute! 1249,35 41412: Telehallintokeskus 41413: Teleförvaltningscentralen 8000,55 41414: Kauppa- ja teollisuusministeriö 41415: Handels- och industriministeriet 4642,05 41416: Merenkulkuhallitus 41417: Sjöfartsstyrelsen 159366,35 41418: Elinkeinohallitus 41419: Näringsstyrelsen 95,60 41420: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 41421: Statens tekniska forskningscentral 3463,00 41422: Geologian tutkimuskeskus 41423: Geologiska forskningscentralen 8336,05 41424: Matkailun edistämiskeskus 41425: Centralen för turistfrämjande 7246,63 41426: Patentti- ja rekisterihallitus 41427: Patent- och registerstyrelsen 12130,93 41428: Merentutkimuslaitos 41429: Havsforskningsinstitutet 6423,30 41430: Teknologian kehittämiskeskus 41431: Centralen för teknologisk utveckling 3711,05 41432: Lisenssivirasto 41433: Licensverket 1 901,70 41434: Kilpailuvirasto 41435: Konkurrensverket 355,25 41436: Valtion hankintakeskus 41437: Statens upphandlingscentral 4416,65 41438: Sosiaali- ja terveysministeriö 41439: Social- och hälsovärdsministeriet 3178,15 41440: Lääkintöhallitus 41441: Medicinalstyrelsen 53805,15 41442: Sosiaalihallitus 41443: Socialstyrelsen 33456,18 41444: Työsuojeluhallitus 41445: Arbetarskyddsstyrelsen 1734,08 41446: Kansanterveyslaitos 41447: Folkhälsoinstitutet 3620,61 41448: Säteilyturvakeskus 41449: Strålskyddscentralen 763,40 41450: Tapaturmavirasto 41451: Olycksfallsverket 12220,90 41452: Opetusministeriö 41453: Undervisningsministeriet 5773,66 41454: Valtion opintotukikeskus 41455: Statens studiestödscentral 278,62 41456: Valtionarkisto 41457: Riksarkivet 6449,96 41458: Museovirasto 41459: Museiverket 3746,50 41460: Helsingin yliopisto 41461: Helsingfors universitet 79278,05 41462: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41463: sivu 41464: Tili - Kanto 6121 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 117 41465: 41466: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 41467: 41468: 41469: 41470: Jyväskylän yliopisto 41471: Jyväskylä universitet 44805,85 41472: Oulun yliopisto 41473: Uleåborgs universitet 18626,90 41474: Turun yliopisto 41475: Åbo universitet 23325,55 41476: Tampereen yliopisto 41477: Tammerfors universitet 13837,35 41478: Åbo Akademi 41479: Åbo Akademi 13206,80 41480: Joensuun yliopisto 41481: Joensuu universitet 32910,40 41482: Kuopion yliopisto 41483: Kuopio universitet 8943,30 41484: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 41485: Veterinärmedicinska högskola 1579,65 41486: Teknillinen korkeakoulu 41487: Tekniska högskolan 622,80 41488: Tampereen teknillinen korkeakoulu 41489: Tammerforstekniska högskola 17 465,70 41490: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 41491: Villmanstrands tekniska högskola 9739,40 41492: Helsingin kauppakorkeakoulu 41493: Helsingfors handelshögskola 267,65 41494: Svenska handelshögskolan 41495: Svenska handelshögskolan 1689,35 41496: Turun kauppakorkeakoulu 41497: Åbo handelshögskola 9056,05 41498: Vaasan korkeakoulu 41499: Vasa högskola 4220,65 41500: Sibelius-Akatemia 41501: Sibelius-Akademin 149,55 41502: Lapin korkeakoulu 41503: Lapplands högskola 1 563,65 41504: Teatterikorkeakoulu 41505: Teaterhögskolan 59,00 41506: Taideteollinen korkeakoulu 41507: Konstindustriella högskolan 14383,23 41508: Kouluhallitus 41509: Skolstyrelsen 14822,27 41510: Ammattikasvatushallitus 41511: Yrkesutbildningsstyrelsen 195 752,11 41512: Ympäristöministeriö 41513: Miljöministeriet 323,80 41514: 41515: 41516: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT 41517: POSTGIROINKOMSTKONTON 767 123 279,84 41518: 41519: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili 41520: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 2594392,80 41521: Tasavallan Presidentin kanslia 41522: Republikens Presidents kansli 774,60 41523: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41524: sivu 41525: Tili- Konto 6122 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 118 41526: 41527: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 41528: 41529: 41530: 41531: Uudenmaan lääninhallitus 41532: Nylands länsstyrelse 1596079,00 41533: Turun ja Porin lääninhallitus 41534: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 717799,00 41535: Länsstyrelsen i landskapet Åland 41536: Länsstyrelsen i landskapet Åland 205215,20 41537: Verohallitus 41538: Skattestyrelsen 398,00 41539: Lisenssivirasto 41540: Licensverket 20008,00 41541: Åbo Akademi 41542: ÅboAkademi 53995,00 41543: Sibelius-Akatemia 41544: Sibelius-Akademin 920,00 41545: 41546: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit 41547: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 195 294 948,32 41548: Tasavallan Presidentin kanslia 41549: Republikens Presidents kansli 9095,05 41550: Uudenmaan lääninhallitus 41551: Nylands länsstyrelse 262368,01 41552: Turun ja Porin lääninhallitus 41553: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 85467,92 41554: Hämeen lääninhallitus 41555: Tavastehus länsstyrelse 167 476.71 41556: Kymen lääninhallitus 41557: Kymmene länsstyrelse 91 666,67 41558: Mikkelin lääninhallitus 41559: St. Michels länsstyrelse 78665,68 41560: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 41561: Norra Karelens länsstyrelse 33308,95 41562: Keski-Suomen lääninhallitus 41563: Mellersta Finlands länsstyrelse 76 737.40 41564: Vaasan lääninhallitus 41565: Vasa länsstyrelse 160338,54 41566: Oulun lääninhallitus 41567: Uleåborgs länsstyrelse 152843,37 41568: Lapin lääninhallitus 41569: Lapplands länsstyrelse 23035,91 41570: Tullihallitus 41571: Tullstyrelsen 121 00 003,00 41572: Maa- ja metsätalousministeriö 41573: Jord- och skogsbruksministeriet 362771,00 41574: Maanmittaushallitus 41575: Lantmäteristyrelsen 564302,08 41576: Maatilahallitus 41577: Jordbruksstyrelsen 58 955 225.45 41578: Maatalouden tutkimuskeskus 41579: Lantbrukets forskningscentral 44,90 41580: Autorekisterikeskus 41581: Bilregistercentralen 103 309 396,16 41582: Rautatiehallitus 41583: Järnvägsstyrelsen 8475026.71 41584: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41585: sivu 41586: Tili - Konto 6123 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 119 41587: 41588: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa • Passiva 41589: 41590: 41591: 41592: Telehallintokeskus 41593: Teleförvaltningscentralen 9293968,80 41594: Merenkulkuhallitus 41595: Sjöfartsstyrelsen 120,00 41596: Teknillinen tarkastuskeskus 41597: Tekniska kontrollcentralen 22089,80 41598: Patentti- ja rekisterihallitus 41599: Patent- och registerstyrelsen 20750,00 41600: Lääkintöhallitus 41601: Medicinalstyrelsen 116 579,50 41602: Helsingin yliopisto 41603: He.lsingfors universitet 951856,81 41604: 41605: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili 41606: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 569 233 938,72 41607: Oikeusministeriö 41608: Justitieministeriet 4027385,32 41609: Sisäasianministeriö 41610: Ministeriet för inrikesärendena 90534,15 41611: Rajavartiolaitos 41612: Gränsbevakningsväsendet 288919,86 41613: Uudenmaan lääninhallitus 41614: Nylands länsstyrelse 5488,05 41615: Turun ja Porin lääninhallitus 41616: Abo och Björneborgs länsstyrelse 42985,95 41617: Hämeen lääninhallitus 41618: Tavastehus länsstyrelse 1377,55 41619: Kymen lääninhallitus 41620: Kymmene länsstyrelse 338,60 41621: Mikkelin lääninhallitus 41622: St. Michels länsstyrelse 4011,00 41623: Kuopion lääninhallitus 41624: Kuopio länsstyrelse 2575,00 41625: Keski-Suomen lääninhallitus 41626: Mellersta Finlands länsstyrelse 4500,00 41627: Oulun lääninhallitus 41628: Uleåborgs länsstyrelse 50,00 41629: Lapin lääninhallitus 41630: lapplands länsstyrelse 288.65 41631: Puolustusministeriö 41632: Försvarsministeriet 719017.42 41633: Tullihallitus 41634: Tullstyrelsen 418661666,05 41635: Rakennushallitus 41636: Byggnadsstyrelsen 1734009.26 41637: Maa- ja metsätalousministeriö 41638: Jord- och skogsbruksministeriet 157632,60 41639: Maanmittaushallitus 41640: Lantmäteristyrelsen 1838416,75 41641: Metsäntutkimuslaitos 41642: Skogsforskningsinstitutet 180,00 41643: Vesi- ja ympäristöhallitus 41644: Vatten- och miljöstyrelsen 26025,20 41645: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41646: sivu 41647: Tili- Konto 6131 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 120 41648: Vastaavaa Aktiva Vastattavaa- Passiva 41649: 41650: 41651: 41652: Maatilahallitus 41653: Jordbruksstyrelsen 292019,68 41654: Maatalouden tutkimuskeskus 41655: Lantbrukets forskningscentral 338607,08 41656: Metsähallitus 41657: Forststyrelsen 676965,30 41658: Autorekisterikeskus 41659: Bilregistercentralen 210312,81 41660: Tie- ja vesirakennushallitus 41661: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1 446 352,55 41662: Työministeriö 41663: Arbetsministeriet 543285,36 41664: Posti- ja telehallitus 41665: Post- och telestyrelsen 132 421 898.47 41666: Ilmailuhallitus 41667: Luftfartsstyrelsen 1 005761,55 41668: Kauppa- ja teollisuusministeriö 41669: Handels- och industriministeriet 469,26 41670: Merenkulkuhallitus 41671: Sjöfartsstyrelsen 252156,50 41672: Geologian tutkimuskeskus 41673: Geologiska forskningscentralen 113771,62 41674: Lääkintöhallitus 41675: Medicinalstyrelsen 515228,95 41676: Sosiaalihallitus 41677: Socialstyrelsen 914103,66 41678: Kansanterveyslaitos 41679: Folkhälsoinstitutet 251 953,00 41680: Opetusministeriö 41681: Undervisningsministeriet 385161,25 41682: Kouluhallitus 41683: Skolstyrelsen 1 283,95 41684: Ammattikasvatushallitus 41685: Yrkesutbildningsstyrelsen 2259883,52 41686: 41687: 41688: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT 41689: POSTGIROUTGIFTSKONTON 8035669,22 41690: 41691: 6131 Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili 41692: Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto 7131 891,00 41693: Rajavartiolaitos 41694: Gränsbevakningsväsendet 47000,00 41695: Maatalouden tutkimuskeskus 41696: Lantbrukets forskningscentral 568,00 41697: Liikenneministeriö 41698: Trafikministeriet 7819920,00 41699: Autorekisterikeskus 41700: Bilregistercentralen 1000,00 41701: Ilmailuhallitus 41702: Luftfartsstyrelsen 8000,00 41703: Kauppa- ja teollisuusministeriö 41704: Handels- och industriministeriet 764680,00 41705: Merenkulkuhallitus 41706: Sjöfartsstyrelsen 3000,00 41707: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41708: sivu 41709: Tili - Konto 6132 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 121 41710: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 41711: 41712: 41713: 41714: Kilpailuvirasto 41715: Konkurrensverket 55,00 41716: Sosiaalihallitus 41717: Socialstyrelsen 32 972,00 41718: Helsingin yliopisto 41719: Helsingfors universitet 50000,00 41720: 41721: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit 41722: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 15167 560,22 41723: Puolustusministeriö 41724: Försvarsministeriet 15167 560,22 41725: 41726: 615 MUUT PANKKITILIT 41727: ÖVRIGA BANKKONTON 38724102,47 41728: 41729: 6151 Valtion shekkitili 41730: Statens checkkonto 87760,68 41731: Valtiokonttori 41732: Statskontoret 87760,68 41733: 41734: 6152 Muut shekkitilit ja käyttötilit 41735: Övriga checkkonton och brukskonton 35 358 636,05 41736: Ulkoasiainministeriö 41737: Ministeriet för utrikesärendena 35 358 636,05 41738: 41739: 6159 Muut pankkitilit 41740: Övriga bankkonton 3 277 705,74 41741: Matkailun edistämiskeskus 41742: Centralen för turistfrämjande 3277 705,74 41743: 41744: 616 POSTISIIRTOLIIKKEESTÄ JOHTUVAT YLEISET TILIT 41745: AV POSTGIRORÖRELSEN BETINGADE ALLMÄNNA KONTON 250000000,00 41746: 41747: 6162 Valtion yleinen postisiirtomenotili 41748: Statens allmänna postgiroutgiftskonto 250 000 000,00 41749: Valtiokonttori 41750: Statskontoret 250 000 000,00 41751: 41752: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT 41753: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 2 485186 478,81 41754: 41755: 41756: 6211 Tilisaatavien tili 41757: Kontofordringars konto 1 941 501163,61 41758: Ulkoasiainministeriö 41759: Ministeriet för utrikesärendena 534970,21 41760: Puolustusministeriö 41761: Försvarsministeriet 73 082 050,70 41762: Rakennushallitus 41763: Byggnadsstyrelsen 3 769718,55 41764: Maanmittaushallitus 41765: Lantmäteristyrelsen 10 332 985,96 41766: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41767: sivu 41768: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 122 41769: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 41770: 41771: 41772: 41773: Maatalouden tutkimuskeskus 41774: lantbrukets forskningscentral 2167175,96 41775: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 41776: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 273505,12 41777: Posti- ja telehallitus 41778: Post- och telestyrelsen 831995241,41 41779: Rautatiehallitus 41780: Järnvägsstyrelsen 364 427 478,66 41781: Telehallintokeskus 41782: Teleförvaltningscentralen 1678614,67 41783: Kauppa- ja teollisuusministeriö 41784: Handels- och industriministeriet 8800,00 41785: Valtion hankintakeskus 41786: Statens upphandlingscentral 653 208 442,17 41787: Joensuun yliopisto 41788: Joensuu universitet 504,50 41789: Turun kauppakorkeakoulu 41790: Åbo handelshögskola 21 675,70 41791: 41792: 6212 Muiden saatavien tili 41793: Övriga fordringars konto 543 685 315,20 41794: Eduskunta 41795: Riksdagen 30935,65 41796: Valtioneuvoston kanslia 41797: Statsrådets kansli 363,25 41798: Ulkoasiainministeriö 41799: Ministeriet för utrikesärendena 1 688294,74 41800: Oikeusministeriö 41801: Justitieministeriet 195973,44 41802: Sisäasianministeriö 41803: Ministeriet för inrikesärendena 22546,84 41804: Rajavartiolaitos 41805: Gränsbevakningsväsendet 12263,80 41806: Uudenmaan lääninhallitus 41807: Nylands länsstyrelse 32593,97 41808: Turun ja Porin lääninhallitus 41809: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 7045,15 41810: Hämeen lääninhallitus 41811: Tavastehus länsstyrelse 130932,30 41812: Mikkelin lääninhallitus 41813: St. Michels länsstyrelse 24979,00 41814: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 41815: Norra Karelens länsstyrelse 1117,05 41816: Keski-Suomen lääninhallitus 41817: Mellersta Finlands länsstyrelse 24146,18 41818: Vaasan lääninhallitus 41819: Vasa länsstyrelse 24649,60 41820: Oulun lääninhallitus 41821: Uleåborgs länsstyrelse 371,30 41822: Länsstyrelsen i landskapet Åland 41823: Länsstyrelsen i landskapet Åland 758,50 41824: Helsingin poliisilaitos 41825: Helsingfors polisinrättning 56301,30 41826: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41827: sivu 41828: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 123 41829: 41830: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 41831: 41832: 41833: 41834: Keskusrikospoliisi 41835: Centralkriminalpolisen 2888,95 41836: Liikkuva poliisi 41837: Rörliga polisen 52,65 41838: Puolustusministeriö 41839: Försvarsministeriet 4395299.48 41840: Valtiovarainministeriö 41841: Finansministeriet 25,16 41842: Valtiokonttori 41843: Statskontoret 433 028 204,1 0 41844: Tullihallitus 41845: Tullstyrelsen 24149,15 41846: Rahapaja 41847: Myntverket 41554,00 41848: Verohallitus 41849: Skattestyrelsen 8672869,61 41850: Rakennushallitus 41851: Byggnadsstyrelsen 1363054,80 41852: Maa- ja metsätalousministeriö 41853: Jord- och skogsbruksministeriet 228488,89 41854: Maanmittaushallitus 41855: Lantmäteristyrelsen 546002,34 41856: Metsäntutkimuslaitos 41857: Skogsforskningsinstitutet 13168,79 41858: Vesi- ja ympäristöhallitus 41859: Vatten- och miljöstyrelsen 88448,34 41860: Maatilahallitus 41861: Jordbruksstyrelsen 874 709,62 41862: Maatalouden tutkimuskeskus 41863: Lantbrukets forskningscentral 19733,69 41864: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 41865: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 54 749,69 41866: Metsähallitus 41867: Forststyrelsen 235905,90 41868: Valtion margariinitehdas 41869: Statens margarinfabrik 1 216492,88 41870: Liikenneministeriö 41871: Trafikministeriet 750,00 41872: Autorekisterikeskus 41873: Bilregistercentralen 1134934,35 41874: Tie- ja vesirakennushallitus 41875: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 4945948,08 41876: Työministeriö 41877: Arbetsministeriet 386608,94 41878: Posti- ja telehallitus 41879: Post- och telestyrelsen 11 952 495,95 41880: Ilmailuhallitus 41881: Luftfartsstyrelsen 61 437 200,26 41882: limatieteen laitos 41883: Meteorologiska institute! 43176.48 41884: Telehallintokeskus 41885: Teleförvaltningscentralen 57 917.42 41886: Kauppa- ja teollisuusministeriö 41887: Handels- och industriministeriet 108590,09 41888: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41889: sivu 41890: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 124 41891: 41892: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 41893: 41894: 41895: 41896: Merenkulkuhallitus 41897: Sjöfartsstyrelsen 4225603,07 41898: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 41899: Statens tekniska forskningscentral 23047,32 41900: Geologian tutkimuskeskus 41901: Geologiska forskningscentralen 55512,62 41902: Teknillinen tarkastuskeskus 41903: Tekniska kontrollcentralen 1718,20 41904: Matkailun edistämiskeskus 41905: Centralen för turistfrämjande 938414,43 41906: Patentti- ja rekisterihallitus 41907: Patent- och registerstyrelsen 3425,01 41908: Teknologian kehittämiskeskus 41909: Centralen för teknologisk utveckling 21 202,00 41910: Valtion hankintakeskus 41911: Statens upphandlingscentral 165585,50 41912: Lääkintöhallitus 41913: Medicinalstyrelsen 5482,62 41914: Sosiaalihallitus 41915: Socialstyrelsen 14136,30 41916: Työsuojeluhallitus 41917: Arbetarskyddsstyrelsen 14545,80 41918: Säteilyturvakeskus 41919: Strålskyddscentralen 5103,15 41920: Tapaturmavirasto 41921: Olycksfallsverket 14401.61 41922: Opetusministeriö 41923: Undervisningsministeriet 100548,00 41924: Valtion opintotukikeskus 41925: Statens studiestödscentral 22,00 41926: Suomen Akatemia 41927: Finlands Akademi 473475,80 41928: Museavirasto 41929: Museiverket 455563,75 41930: Helsingin yliopisto 41931: Helsingfors universitet 166444,37 41932: Jyväskylän yliopisto 41933: Jyväskylä universitet 512455,34 41934: Turun yliopisto 41935: Åbo universitet 233671,44 41936: Tampereen yliopisto 41937: Tammerfors universitet 19870,57 41938: ÅboAkademi 41939: ÅboAkademi 226214,91 41940: Joensuun yliopisto 41941: Joensuu universitet 13323,27 41942: Kuopion yliopisto 41943: Kuopio universitet 44058,97 41944: Teknillinen korkeakoulu 41945: Tekniska högskolan 341 033,59 41946: Helsingin kauppakorkeakoulu 41947: Helsingfors handelshögskola 78256,16 41948: Svenska handelshögskolan 41949: Svenska handelshögskolan 49927,23 41950: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 41951: sivu 41952: Tili - Kanto 6221 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 125 41953: 41954: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41955: 41956: 41957: 41958: Vaasan korkeakoulu 41959: Vasa högskola 632,40 41960: Sibelius-Akatemia 41961: Sibelius-Akademin 26309,22 41962: Lapin korkeakoulu 41963: lapplands högskola 211,00 41964: Teatterikorkeakoulu 41965: Teaterhögskolan 7929,80 41966: Taideteollinen korkeakoulu 41967: Konstindustriella högskolan 778,33 41968: Kouluhallitus 41969: Skolstyrelsen 24906,27 41970: Ammattikasvatushallitus 41971: Yrkesutbildningsstyrelsen 3017173.78 41972: Ympäristöministeriö 41973: Miljöministeriet 493329.79 41974: 41975: 622 ANNETTUJEN ENNAKKOJEN TILIT 41976: UTGIVNA FÖRSKOTTS KONTON 1 21 0 067 452,68 41977: 41978: 6221 Annettujen hankintaennakkojen tili 41979: Utgivna leveransförskotts konto 1155411 826.43 41980: Eduskunta 41981: Riksdagen 15735,80 41982: Puolustusministeriö 41983: Försvarsministeriet 1 072 279 366,19 41984: Verohallitus 41985: Skattestyrelsen 302782,90 41986: Maatalouden tutkimuskeskus 41987: lantbrukets forskningscentral 235000,00 41988: Tie- ja vesirakennushallitus 41989: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 668848,85 41990: Posti- ja telehallitus 41991: Post- och telestyrelsen 33114531,30 41992: limatieteen laitos 41993: Meteorologiska institutet 3810,00 41994: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 41995: Statens tekniska forskningscentral 4989331,50 41996: Valtion hankintakeskus 41997: Statens upphandlingscentral 42 771 911 ,92 41998: Suomen Akatemia 41999: Finlands Akademi 634,60 42000: Helsingin yliopisto 42001: Helsingfors universitet 382291,07 42002: Turun yliopisto 42003: Åbo universitet 677371,97 42004: Helsingin kauppakorkeakoulu 42005: Helsingfors handelshögskola 565,00 42006: Teatterikorkeakoulu 42007: Teaterhögskolan 1116,93 42008: 42009: 6222 Matkaennakkojen tili 42010: Reseförskotts konto 10355502,19 42011: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42012: sivu 42013: Tili - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 126 42014: 42015: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42016: 42017: 42018: Eduskunta 42019: Riksdagen 6870,00 42020: Valtioneuvoston kanslia 42021: Statsrådets kansli 20489,00 42022: Ulkoasiainministeriö 42023: Ministeriet för utrikesärendena 497 223,67 42024: Oikeusministeriö 42025: Justitieministeriet 146325,30 42026: Sisäasianministeriö 42027: Ministeriet för inrikesärendena 26060,00 42028: Rajavartiolaitos 42029: Gränsbevakningsväsendet 15203,87 42030: Uudenmaan lääninhallitus 42031: Nylands länsstyrelse 1100,00 42032: Turun ja Porin lääninhallitus 42033: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 36371,00 42034: Hämeen lääninhallitus 42035: Tavastehus länsstyrelse 35446,00 42036: Kymen lääninhallitus 42037: Kymmene länsstyrelse 5493,05 42038: Mikkelin lääninhallitus 42039: St. Michels länsstyrelse 20504.76 42040: Kuopion lääninhallitus 42041: Kuopio länsstyrelse 1826,30 42042: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 42043: Norra Karelens länsstyrelse 8600,00 42044: Keski-Suomen lääninhallitus 42045: Mellersta Finlands länsstyrelse 17179.40 42046: Vaasan lääninhallitus 42047: Vasa länsstyrelse 67795,05 42048: Oulun lääninhallitus 42049: Uleåborgs länsstyrelse 16890,00 42050: Lapin lääninhallitus 42051: l.applands länsstyrelse 36102,20 42052: Helsingin poliisilaitos 42053: Helsingfors polisinrättning 24562,58 42054: Keskusrikospoliisi 42055: Centralkriminalpolisen 323168,25 42056: Suojelupoliisi 42057: Skyddspolisen 4100,00 42058: Liikkuva poliisi 42059: Rörliga polisen 26920,00 42060: Asuntohallitus 42061: Bostadsstyrelsen 7500,00 42062: Puolustusministeriö 42063: Försvarsministeriet 813000,91 42064: Valtiovarainministeriö 42065: Finansministeriet 7242,84 42066: Valtiokonttori 42067: Statskontoret 50216,31 42068: Tullihallitus 42069: Tullstyrelsen 50103,40 42070: Valtiontalouden tarkastusvirasto 42071: Statens revisionsverk 5000,00 42072: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42073: sivu 42074: Tili - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 127 42075: 42076: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42077: 42078: 42079: Verohallitus 42080: Skattestyrelsen 62510,30 42081: Tilastokeskus 42082: Statistikcentralen 11100,00 42083: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 42084: Statens utvecklingscentral 3000,00 42085: Rakennushallitus 42086: Byggnadsstyrelsen 23705,23 42087: Maa· ja metsätalousministeriö 42088: Jord- och skogsbruksministeriet 8726,12 42089: Maanmittaushallitus 42090: Lantmäteristyrelsen 13675,60 42091: Metsäntutkimuslaitos 42092: Skogsforskningsinstitutet 46004,60 42093: Vesi- ja ympäristöhallitus 42094: Vatten- och miljöstyrelsen 94654,36 42095: Maatilahallitus 42096: Jordbruksstyrelsen 1300,00 42097: Maatalouden tutkimuskeskus 42098: Lantbrukets forskningscentral 8088,35 42099: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 42100: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 22796,80 42101: Metsähallitus 42102: Forststyrelsen 148380.73 42103: Liikenneministeriö 42104: Trafikministeriet 3502,62 42105: Autorekisterikeskus 42106: Bilregistercentralen 3750,00 42107: Tie- ja vesirakennushallitus 42108: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 221 281,37 42109: Työministeriö 42110: Arbetsministeriet 142891,91 42111: Posti- ja telehallitus 42112: Post- och telestyrelsen 1 344307,17 42113: Rautatiehallitus 42114: Järnvägsstyrelsen 96853,14 42115: Ilmailuhallitus 42116: Luftfartsstyrelsen 43007,00 42117: limatieteen laitos 42118: Meteorologiska institute! 178560,00 42119: Telehallintokeskus 42120: Teleförvaltningscentralen 211,56 42121: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42122: Handels- och industriministeriet 105677.01 42123: Merenkulkuhallitus 42124: Sjöfartsstyrelsen 139973,90 42125: Elinkeinohallitus 42126: Näringsstyrelsen 6174,00 42127: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 42128: Statens tekniska forskningscentral 713 794,35 42129: Geologian tutkimuskeskus 42130: Geologiska forskningscentralen 666 732.79 42131: Teknillinen tarkastuskeskus 42132: Tekniska kontrollcentralen 52653.74 42133: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42134: sivu 42135: Tili - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 128 42136: 42137: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42138: 42139: 42140: Matkailun edistämiskeskus 42141: Centralen för turistfrämjande 150025.75 42142: Merentutkimuslaitos 42143: Havsforskningsinstitutet 312550,00 42144: Teknologian kehittämiskeskus 42145: Centralen för teknologisk utveckling 95316,05 42146: Sosiaali- ja terveysministeriö 42147: Social- och hälsovärdsministeriet 20633,00 42148: Lääkintöhallitus 42149: Medicinalstyrelsen 15338,25 42150: Sosiaalihallitus 42151: Socialstyrelsen 16177,82 42152: Työsuojeluhallitus 42153: Arbetarskyddsstyrelsen 66976,09 42154: Kansanterveyslaitos 42155: Folkhälsoinstitutet 11179,65 42156: Säteilyturvakeskus 42157: Strålskyddscentralen 51726,75 42158: Opetusministeriö 42159: Undervisningsministeriet 57633,37 42160: Suomen Akatemia 42161: Finlands Akademi 164098,74 42162: Museovirasto 42163: Museiverket 34043.71 42164: Helsingin yliopisto 42165: Helsingfors universitet 794475,00 42166: Jyväskylän yliopisto 42167: Jyväskylä universitet 47943,90 42168: Oulun yliopisto 42169: Uleåborgs universitet 679398,86 42170: Turun y~opisto 42171: Åbo universitet 234880,00 42172: Tampereen yliopisto 42173: Tammerfors universitet 90073,52 42174: Joensuun yliopisto 42175: Joensuu universitet 48441,20 42176: Kuopion yliopisto 42177: Kuopio universitet 47 843.41 42178: Teknillinen korkeakoulu 42179: Tekniska högskolan 48827,95 42180: Tampereen teknillinen korkeakoulu 42181: Tammerfors tekniska högskola 343688.71 42182: Helsingin kauppakorkeakoulu 42183: Helsingfors handelshögskola 115146,76 42184: Svenska handelshögskolan 42185: Svenska handelshögskolan 17388,40 42186: Vaasan korkeakoulu 42187: Vasa högskola 1820,00 42188: Sibelius-Akatemia 42189: Sibelius-Akademin 28967,00 42190: Lapin korkeakoulu 42191: Lapplands högskola 21 430,29 42192: Teatterikorkeakoulu 42193: Teaterhögskolan 417,00 42194: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42195: sivu 42196: Tili - Kanto 6223 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 129 42197: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 42198: 42199: 42200: 42201: Taideteollinen korkeakoulu 42202: Konstindustriella högskolan 22 980,75 42203: Kouluhallitus 42204: Skolstyrelsen 52300,25 42205: Ammattikasvatushallitus 42206: Yrkesutbildningsstyrelsen 288075,89 42207: Ympäristöministeriö 42208: Miljöministeriet 41 097,58 42209: 42210: 6223 Muiden annettujen ennakkojen tili 42211: Övriga utgivna förskotts kanto 44 300 124,06 42212: Ulkoasiainministeriö 42213: Ministeriet för utrikesärendena 30 665 594,18 42214: Oikeusministeriö 42215: Justitieministeriet 154675,55 42216: Uudenmaan lääninhallitus 42217: Nylands länsstyrelse 4 719,15 42218: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 42219: Norra Karelens länsstyrelse 31108,50 42220: Keski-Suomen lääninhallitus 42221: Mellersta Finlands länsstyrelse 100,00 42222: Helsingin poliisilaitos 42223: Helsingfors polisinrättning 361,00 42224: Keskusrikospoliisi 42225: Centralkriminalpolisen 12 524,53 42226: Puolustusministeriö 42227: Försvarsm in isteriet 102850,37 42228: Valtiovarainministeriö 42229: Finansministeriet 29606.48 42230: Tullihallitus 42231: Tullstyrelsen 46735,00 42232: Verohallitus 42233: Skattestyrelsen 29250,00 42234: Tilastokeskus 42235: Statistikcentralen 31 096,24 42236: Rakennushallitus 42237: Byggnadsstyrelsen 48427,82 42238: Maa- ja metsätalousministeriö 42239: Jord- och skogsbruksministeriet 11489.43 42240: Maanmittaushallitus 42241: Lantmäteristyrelsen 1197582,80 42242: Metsäntutkimuslaitos 42243: Skogsforskningsinstitutet 32984,80 42244: Vesi- ja ympäristöhallitus 42245: Vatten- och miljöstyrelsen 1382,65 42246: Maatilahallitus 42247: Jordbruksstyrelsen 20092,50 42248: Maatalouden tutkimuskeskus 42249: Lantbrukets forskningscentral 198147,08 42250: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 42251: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 11 029,60 42252: Metsähallitus 42253: Forststyrelsen 85659,38 42254: 42255: 42256: 42257: 42258: 5 481307K 42259: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42260: sivu 42261: Tili - Kanto 6223 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 130 42262: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42263: 42264: 42265: 42266: Liikenneministeriö 42267: Trafikministeriet 586,49 42268: Autorekisterikeskus 42269: Bilregistercentralen 6415,14 42270: Tie- ja vesirakennushallitus 42271: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 4805044,45 42272: Työministeriö 42273: Arbetsministeriet 53073,77 42274: Posti- ja telehallitus 42275: Post- och telestyrelsen 1711778,68 42276: Rautatiehallitus 42277: Järnvägsstyrelsen 1384,00 42278: Ilmailuhallitus 42279: Luftfartsstyrelsen 9700,00 42280: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42281: Handels- och industriministeriet 1 018585,14 42282: Merenkulkuhallitus 42283: Sjöfartsstyrelsen 2335529,72 42284: Matkailun edistämiskeskus 42285: Centralen för turistfrämjande 425402,59 42286: Lisenssivirasto 42287: Licensverket 100,00 42288: Valtion hankintakeskus 42289: Statens upphandlingscentral 1000,00 42290: Sosiaali- ja terveysministeriö 42291: Social- och hälsovärdsministeriet 1189,50 42292: Lääkintöhallitus 42293: Medicinalstyrelsen 3980,00 42294: Sosiaalihallitus 42295: Socialstyrelsen 522,90 42296: Työsuojeluhallitus 42297: Arbetarskyddsstyrelsen 3317,13 42298: Kansanterveyslaitos 42299: Folkhälsoinstitutet 6575,00 42300: Säteilyturvakeskus 42301: Strålskyddscentralen 540,00 42302: Suomen Akatemia 42303: Finlands Akademi 7501,27 42304: Helsingin yliopisto 42305: Helsingfors universitet 90997,45 42306: Jyväskylän yliopisto 42307: Jyväskylä universitet 3000,00 42308: Turun yliopisto 42309: Åbo universitet 30956,30 42310: Tampereen yliopisto 42311: Tammerfors universitet 12443,10 42312: Kuopion yliopisto 42313: Kuopio universitet 571 328,24 42314: Tampereen teknillinen korkeakoulu 42315: Tammerfors tekniska högskola 5211,33 42316: Helsingin kauppakorkeakoulu 42317: Helsingfors handelshögskola 285842,00 42318: Lapin korkeakoulu 42319: Lapplands högskola 74000,00 42320: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42321: sivu 42322: Tili - Konto 6231 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 131 42323: 42324: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42325: 42326: 42327: Ammattikasvatushallitus 42328: Yrkesutbildningsstyrelsen 83561,03 42329: Ympäristöministeriö 42330: Miljöministeriet 35141.77 42331: 42332: 42333: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNETTUJEN VAROJEN TILIT 42334: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 48 397 838,81 42335: 42336: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili 42337: Utgivna försträckningsmedels konto 48 397 838,81 42338: Eduskunta 42339: Riksdagen 1650,00 42340: Tasavallan Presidentin kanslia 42341: Republikens Presidents kansli 5529,05 42342: Valtioneuvoston kanslia 42343: Statsrådets kansli 3750.46 42344: Oikeusministeriö 42345: Justitieministeriet 61137,30 42346: Sisäasianministeriö 42347: Ministeriet för inrikesärendena 3900,00 42348: Rajavartiolaitos 42349: Gränsbevakningsväsendet 3376,57 42350: Uudenmaan lääninhallitus 42351: Nylands länsstyrelse 1 022994,50 42352: Turun ja Porin lääninhallitus 42353: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1651,65 42354: Hämeen lääninhallitus 42355: Tavastehus länsstyrelse 2116,50 42356: Mikkelin lääninhallitus 42357: St. Michels länsstyrelse 29900,00 42358: Kuopion lääninhallitus 42359: Kuopio länsstyrelse 2505.75 42360: Keski-Suomen lääninhallitus 42361: Mellersta Finlands länsstyrelse 302.70 42362: Vaasan lääninhallitus 42363: Vasa länsstyrelse 11378,00 42364: Lapin lääninhallitus 42365: Lapplands länsstyrelse 87097,07 42366: Suojelupoliisi 42367: Skyddspolisen 37100,00 42368: Puolustusministeriö 42369: Försvarsministeriet 1 016647,03 42370: Valtiokonttori 42371: Statskontoret 1747,60 42372: Tullihallitus 42373: Tullstyrelsen 21655,50 42374: Verohallitus 42375: Skattestyrelsen 1 041938,83 42376: Rakennushallitus 42377: Byggnadsstyrelsen 503,20 42378: Maa- ja metsätalousministeriö 42379: Jord- och skogsbruksministeriet 43292,99 42380: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42381: sivu 42382: Tili - Konto 6241 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 132 42383: 42384: Vastaavaa - Aktiva Vastaaavaa - Passiva 42385: 42386: 42387: 42388: Maatalouden tutkimuskeskus 42389: l.antbrukets forskningscentral 4444,16 42390: Metsähallitus 42391: Forststyrelsen 11 932 029,35 42392: Autorekisterikeskus 42393: Bilregistercentralen 12449,45 42394: Tie- ja vesirakennushallitus 42395: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1448941,69 42396: Työministeriö 42397: Arbetsministeriet 4133267,47 42398: Ilmailuhallitus 42399: Luftfartsstyrelsen 33197,21 42400: Telehallintokeskus 42401: Teleförvaltningscentralen 437,60 42402: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42403: Handels- och industriministeriet 1 482812,14 42404: Merenkulkuhallitus 42405: Sjöfartsstyrelsen 2794,10 42406: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 42407: Statens tekniska forskningscentral 32210,00 42408: Geologian tutkimuskeskus 42409: Geologiska forskningscentralen 3540,95 42410: Matkailun edistämiskeskus 42411: Centralen för turistfrämjande 24364,28 42412: Teknologian kehittämiskeskus 42413: Centralen för teknologisk utveckling 4500,85 42414: Sosiaali- ja terveysministeriö 42415: Social- och hälsovärdsministeriet 25 823 755,92 42416: Opetusministeriö 42417: Undervisningsministeriet 7684,35 42418: Museavirasto 42419: Museiverket 11 640.73 42420: Joensuun yliopisto 42421: Joensuu universitet 1490,39 42422: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 42423: Veterinärmedicinska högskola 19692,16 42424: Svenska handelshögskolan 42425: Svenska handelshögskolan 561,01 42426: Lapin korkeakoulu 42427: l.applands högskola 1 766,90 42428: Taideteollinen korkeakoulu 42429: Konstindustriella högskolan 8050,00 42430: Kouluhallitus 42431: Skolstyrelsen 8638,80 42432: 42433: 42434: 624 BUDJETOIMATTOMIEN SIJOITUSTEN TILIT 42435: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 19 530 554 77 4,70 42436: 42437: 6241 Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä 42438: Statens konto för kontofordringar i Postbanken Ab 8617000000,00 42439: Valtiokonttori 42440: Statskontoret 8 617 000 000,00 42441: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42442: sivu 42443: Tili - Kanto 6242 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 133 42444: 42445: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 42446: 42447: 42448: 42449: 42450: 6242 Markkatalletusten tili 42451: Markdepositioners konto 10 763 554 77 4.70 42452: Valtiokonttori 42453: Statskontoret 10 763 554 77 4.70 42454: 42455: 6245 Annettujen luottojen tili 42456: Utgivna krediters konto 150 000 000,00 42457: Valtiokonttori 42458: Statskontoret 150 000 000,00 42459: 42460: 42461: 42462: 631 VARASTOTILIT 42463: FÖRRÅDSKONTON 646 079 639,97 42464: 42465: 6310 Varastotili 42466: Förrådskonto 646 079 639,97 42467: Oikeusministeriö 42468: Justitieministeriet 10 560 240,55 42469: Puolustusministeriö 42470: Försvarsministeriet 84 683 570.72 42471: Rahapaja 42472: Myntverket 22 755 321 ,34 42473: Maanmittaushallitus 42474: Lantmäteristyrelsen 1458705,68 42475: Vesi- ja ympäristöhallitus 42476: Vatten- och miljöstyrelsen 513476.71 42477: Metsähallitus 42478: Forststyrelsen 2534199,96 42479: Valtion margariinitehdas 42480: Statens margarinfabrik 1 520487,18 42481: Tie- ja vesirakennushallitus 42482: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 94 235 223,07 42483: Posti- ja telehallitus 42484: Post- och telestyrelsen 101 879 366,21 42485: Rautatiehallitus 42486: Jämvägsstyrelsen 254 379 252,64 42487: Ilmailuhallitus 42488: Luftfartsstyrelsen 10172292,74 42489: Valtion hankintakeskus 42490: Statens upphandlingscentral 60 235 901,76 42491: Kansanterveyslaitos 42492: Folkhälsoinstitutet 1151601.41 42493: 42494: 42495: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT 42496: ORDINARIE SKULDERS KONTON 1 682 911 699,31 42497: 42498: 6511 Tilivelkojen tili 42499: Kontoskulders konto 928 928 988,26 42500: Puolustusministeriö 42501: Försvarsministeriet 13 038 983,09 42502: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42503: sivu 42504: Tili - Kanto 651 2 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 134 42505: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42506: 42507: 42508: 42509: Maanmittaushallitus 42510: Lantmäteristyrelsen 952 937,48 42511: Tie- ja vesirakennushallitus 42512: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 73 933 384,07 42513: Posti- ja telehallitus 42514: Post- och telestyrelsen 212 697 396,54 42515: Rautatiehallitus 42516: Järnvägsstyrelsen 215 609 844,64 42517: Valtion hankintakeskus 42518: Statens upphandlingscentral 412696442,44 42519: 42520: 6512 Muiden velkojen tili 42521: Övriga skulders konto 753 982 711,05 42522: Ulkoasiainministeriö 42523: Ministeriet för utrikesärendena 86 872 259,02 42524: Oikeusministeriö 42525: Justitieministeriet 750722,18 42526: Sisäasianministeriö 42527: Ministeriet för inrikesärendena 5106795,20 42528: Rajavartiolaitos 42529: Gränsbevakningsväsendet 7619,13 42530: Uudenmaan lääninhallitus 42531: Nylands länsstyrelse 140525,26 42532: Turun ja Porin lääninhallitus 42533: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 81 323,92 42534: Hämeen lääninhallitus 42535: Tavastehus länsstyrelse 8151,90 42536: Kymen lääninhallitus 42537: Kymmene länsstyrelse 174821,56 42538: Mikkelin lääninhallitus 42539: St. Michels länsstyrelse 219275,27 42540: Kuopion lääninhallitus 42541: Kuopio länsstyrelse 45406,19 42542: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 42543: Norra Karelens länsstyrelse 12365,45 42544: Keski-Suomen lääninhallitus 42545: Mellersta Finlands länsstyrelse 62858,97 42546: Vaasan lääninhallitus 42547: Vasa länsstyrelse 12111,48 42548: Oulun lääninhallitus 42549: Uleåborgs länsstyrelse 23793,26 42550: Lapin lääninhallitus 42551: Lapplands länsstyrelse 2740,51 42552: Länsstyrelsen i landskapet Aland 42553: Länsstyrelsen i landskapet Aland 117,00 42554: Helsingin poliisilaitos 42555: Helsingfors polisinrättning 6225,58 42556: Puolustusministeriö 42557: Försvarsmi nisteriet 8848217,49 42558: Valtiokonttori 42559: Statskontoret 1151 034,72 42560: Verohallitus 42561: Skattestyrelsen 17 066 367,03 42562: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42563: sivu 42564: Tili - Konto 6512 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 135 42565: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42566: 42567: 42568: 42569: Rakennushallitus 42570: Byggnadsstyrelsen 1198288,61 42571: Maa- ja metsätalousministeriö 42572: Jord- och skogsbruksministeriet 812,96 42573: Maanmittaushallitus 42574: Lantmäteristyrelsen 565121.49 42575: Metsäntutkimuslaitos 42576: Skogsforskningsinstitutet 3956,50 42577: Maatilahallitus 42578: Jordbruksstyrelsen 118306,91 42579: Maatalouden tutkimuskeskus 42580: Lantbrukets forskningscentral 433433,11 42581: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 42582: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 190016,25 42583: Metsähallitus 42584: Forststyrelsen 3092479.47 42585: Valtion margariinitehdas 42586: Statens margarinfabrik 28331,91 42587: Autorekisterikeskus 42588: Bilregistercentralen 192458,85 42589: Tie- ja vesirakennushallitus 42590: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 3537192,72 42591: Työministeriö 42592: Arbetsministeriet 12604,55 42593: Posti- ja telehallitus 42594: Post- och telestyrelsen 25 677 254.64 42595: Rautatiehallitus 42596: Järnvägsstyrelsen 55381,10 42597: Ilmailuhallitus 42598: Luftfartsstyrelsen 51835,80 42599: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42600: Handels- och industriministeriet 45956,00 42601: Merenkulkuhallitus 42602: Sjöfartsstyrelsen 108327,95 42603: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 42604: Statens tekniska forskningscentral 519566,84 42605: Geologian tutkimuskeskus 42606: Geologiska forskningscentralen 6,00 42607: Teknillinen tarkastuskeskus 42608: Tekniska kontrollcentralen 11 605,00 42609: Matkailun edistämiskeskus 42610: Centralen för turistfrämjande 7266,25 42611: Patentti- ja rekisterihallitus 42612: Patent- och registerstyrelsen 49304,10 42613: Valtion hankintakeskus 42614: Statens upphandlingscentral 12947,10 42615: Sosiaali- ja terveysministeriö 42616: Social- och hälsovärdsministeriet 596 969 081 ,00 42617: Lääkintöhallitus 42618: Medicinalstyrelsen 7633,60 42619: Sosiaalihallitus 42620: Socialstyrelsen 2536,00 42621: Säteilyturvakeskus 42622: Strålskyddscentralen 1 397,55 42623: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42624: sivu 42625: Tili - Kanto 6521 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 136 42626: 42627: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 42628: 42629: 42630: 42631: Tapaturmavirasto 42632: Olycksfallsverket 5633,60 42633: Opetusministeriö 42634: Undervisningsministeriet 51 576,85 42635: Helsingin yliopisto 42636: Helsingfors universitet 300099,52 42637: Jyväskylän yliopisto 42638: Jyväskylä universitet 149192.42 42639: Turun yliopisto 42640: Åbo universitet 52.47 42641: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 42642: Veterinärmedicinska högskola 1126,00 42643: Teknillinen korkeakoulu 42644: Tekniska högskolan 72882,97 42645: Svenska handelshögskolan 42646: Svenska handelshögskolan 3000,00 42647: Sibelius-Akatemia 42648: Sibelius-Akademin 120772,89 42649: Teatterikorkeakoulu 42650: Teaterhögskolan 1724.45 42651: Kouluhallitus 42652: Skolstyrelsen 34260.74 42653: Ammattikasvatushallitus 42654: Yrkesutbildningsstyrelsen 521 884,92 42655: Ympäristöministeriö 42656: Miljöministeriet 303111,64 42657: 42658: 42659: 652 SAAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT 42660: ERHÅLLNA FÖRSKOTTS KONTON 727519342,77 42661: 42662: 42663: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili 42664: Erhållna leveransförskotts konto 7911 0 228,04 42665: Oikeusministeriö 42666: Justitieministeriet 19900,00 42667: Puolustusministeriö 42668: Försvarsministeriet 4357523,10 42669: Maanmittaushallitus 42670: Lantmäteristyrelsen 1563985,86 42671: Metsäntutkimuslaitos 42672: Skogsforskningsinstitutet 2904981.36 42673: Metsähallitus 42674: Forststyrelsen 10 783 454,34 42675: Valtion margariinitehdas 42676: Statens margarinfabrik 415875,95 42677: Posti- ja telehallitus 42678: Post- och telestyrelsen 20812104,78 42679: Valtion hankintakeskus 42680: Statens upphandlingscentral 38 273 577.25 42681: Tampereen teknillinen korkeakoulu 42682: Tammerfors tekniska högskola 21174,60 42683: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42684: sivu 42685: Tili - Konto 6531 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 137 42686: 42687: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42688: 42689: 42690: 42691: 6522 Muiden saatujen ennakkojen tili 42692: Övriga erhållna förskotts kanto 648 409114,73 42693: Oikeusministeriö 42694: Justitieministeriet 64597,70 42695: Tullihallitus 42696: Tullstyrelsen 996179,65 42697: Rakennushallitus 42698: Byggnadsstyrelsen 405178,25 42699: Maa- ja metsätalousministeriö 42700: Jord- och skogsbruksministeriet 723997,50 42701: Vesi- ja ympäristöhallitus 42702: Vatten- och miljöstyrelsen 3486,50 42703: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 42704: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 17579,17 42705: Metsähallitus 42706: Forststyrelsen 397 352,12 42707: Tie- ja vesirakennushallitus 42708: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 26558,55 42709: Posti- ja telehallitus 42710: Post- och telestyrelsen 637104118,66 42711: Rautatiehallitus 42712: Järnvägsstyrelsen 2093519,77 42713: Ilmailuhallitus 42714: Luftfartsstyrelsen 123659,10 42715: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42716: Handels- och industriministeriet 69 774,67 42717: Patentti- ja rekisterihallitus 42718: Patent- och registerstyrelsen 48852.70 42719: Jyväskylän yliopisto 42720: Jyväskylä universitet 583040,00 42721: Turun yliopisto 42722: Abo universitet 53497,24 42723: Tampereen yliopisto 42724: Tammerfors universitet 1289959,62 42725: Kuopion yliopisto 42726: Kuopio universitet 175426,51 42727: Tampereen teknillinen korkeakoulu 42728: Tammerforstekniska högskola 3178368,26 42729: Helsingin kauppakorkeakoulu 42730: Helsingfors handelshögskola 939028,35 42731: Turun kauppakorkeakoulu 42732: Abo handelshögskola 14100,00 42733: Ammattikasvatushallitus 42734: Yrkesutbildningsstyrelsen 100840.41 42735: 42736: 42737: 653 TILITETIÄVIEN VAROJEN TILIT 42738: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 119 909 944,51 42739: 42740: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili 42741: Pensions- och understödskassebetalningars kanto 4318919,52 42742: Eduskunta 42743: Riksdagen 319,20 42744: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42745: sivu 42746: Tili - Konto 6531 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 138 42747: 42748: Vastaavaa Aktiva Vastattavaa - Passiva 42749: 42750: 42751: 42752: Tasavallan Presidentin kanslia 42753: Republikens Presidents kansli 1912,07 42754: Ulkoasiainministeriö 42755: Ministeriet för utrikesärendena 1655,60 42756: Sisäasianministeriö 42757: Ministeriet för inrikesärendena 20,00 42758: Rajavartiolaitos 42759: Gränsbevakningsväsendet 17104.43 42760: Turun ja Porin lääninhallitus 42761: Abo och Björneborgs länsstyrelse 12340,00 42762: Kymen lääninhallitus 42763: Kymmene länsstyrelse 2880,00 42764: Mikkelin lääninhallitus 42765: St. Michels länsstyrelse 1415,84 42766: Kuopion lääninhallitus 42767: Kuopio länsstyrelse 4120,00 42768: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 42769: Norra Karelens länsstyrelse 60,34 42770: Keski-Suomen lääninhallitus 42771: Mellersta Finlands länsstyrelse 2364,00 42772: Vaasan lääninhallitus 42773: Vasa länsstyrelse 5368,00 42774: Oulun lääninhallitus 42775: Uleåborgs länsstyrelse 5760,00 42776: Lapin lääninhallitus 42777: Lapplands länsstyrelse 3 740,00 42778: Keskusrikospoliisi 42779: Centralkriminalpolisen 1 580,00 42780: Suojelupoliisi 42781: Skyddspolisen 760,00 42782: Liikkuva poliisi 42783: Rörliga polisen 2560,00 42784: Puolustusministeriö 42785: Försvarsministeriet 613241,18 42786: Rakennushallitus 42787: Byggnadsstyrelsen 61130.44 42788: Maa- ja metsätalousministeriö 42789: Jord- och skogsbruksministeriet 2 265,59 42790: Metsäntutkimuslaitos 42791: Skogsforskningsinstitutet 4939,85 42792: Vesi- ja ympäristöhallitus 42793: Vatten- och miljöstyrelsen 443285,99 42794: Maatalouden tutkimuskeskus 42795: Lantbrukets forskningscentral 6 550,16 42796: Metsähallitus 42797: Forststyrelsen 920557,67 42798: Tie- ja vesirakennushallitus 42799: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1185050,65 42800: Posti- ja telehallitus 42801: Post- och telestyrelsen 57685,93 42802: Ilmailuhallitus 42803: Luftfartsstyrelsen 14451,91 42804: Merenkulkuhallitus 42805: Sjöfartsstyrelsen 848062,72 42806: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42807: sivu 42808: Tili - Konto 6532 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 139 42809: 42810: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42811: 42812: 42813: 42814: Opetusministeriö 42815: Undervisningsministeriet 12092,57 42816: Helsingin yliopisto 42817: Helsingfors universitet 1 019.74 42818: Teatterikorkeakoulu 42819: Teaterhögskolan 9118.40 42820: Ammattikasvatushallitus 42821: Yrkesutbildningsstyrelsen 83107.74 42822: Ympäristöministeriö 42823: Miljöministeriet 2279,20 42824: 42825: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili 42826: Mot redovisning erhällna medels kanto 17 991 549.40 42827: Valtioneuvoston kanslia 42828: Statsrådets kansli 95 787,51 42829: Ulkoasiainministeriö 42830: Ministeriet för utrikesärendena 505237,68 42831: Oikeusministeriö 42832: Justitieministeriet 18411,44 42833: Sisäasianministeriö 42834: Ministeriet för inrikesärendena 92433,21 42835: Puolustusministeriö 42836: Försvarsministeriet 302045,21 42837: Tilastokeskus 42838: Statistikcentralen 41416.48 42839: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 42840: Statens utvecklingscentral 100793,13 42841: Rakennushallitus 42842: Byggnadsstyrelsen 1 373644,69 42843: Maa- ja metsätalousministeriö 42844: Jord- och skogsbruksministeriet 29753,55 42845: Metsäntutkimuslaitos 42846: Skogsforskningsinstitutet 228506,37 42847: Vesi- ja ympäristöhallitus 42848: Vatten- och miljöstyrelsen 583696,87 42849: Maatilahallitus 42850: Jordbruksstyrelsen 50684,54 42851: Maatalouden tutkimuskeskus 42852: Lantbrukets forskningscentral 87543,97 42853: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 42854: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 132574.70 42855: Liikenneministeriö 42856: Trafikministeriet 202608,61 42857: Posti- ja telehallitus 42858: Post- och telestyrelsen 5415222,39 42859: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42860: Handels- och industriministeriet 267654,91 42861: Geologian tutkimuskeskus 42862: Geologiska forskningscentralen 35158,84 42863: Matkailun edistämiskeskus 42864: Centralen för turistfrämjande 20985,83 42865: Lääkintöhallitus 42866: Medicinalstyrelsen 303643,20 42867: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42868: sivu 42869: Tili- Kanto 6533 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 140 42870: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42871: 42872: 42873: Työsuojeluhallitus 42874: Arbetarskyddsstyrelsen 45 788,96 42875: Kansanterveyslaitos 42876: Folkhälsoinstitutet 3619,73 42877: Säteilyturvakeskus 42878: Strålskyddscentralen 180081,76 42879: Suomen Akatemia 42880: Finlands Akademi 99746,60 42881: Helsingin yliopisto 42882: Helsingfors universitet 760119,53 42883: Jyväskylän yliopisto 42884: Jyväskylä universitet 622291,32 42885: Turun yliopisto 42886: Åbo universitet 82573,95 42887: Tampereen yliopisto 42888: Tammerfors universitet 595396.64 42889: Joensuun yliopisto 42890: Joensuu universitet 6077,87 42891: Kuopion yliopisto 42892: Kuopio universitet 4412420.41 42893: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 42894: Veterinärmedicinska högskola 22700,59 42895: Teknillinen korkeakoulu 42896: Tekniska högskolan 1 796492,55 42897: Tampereen teknillinen korkeakoulu 42898: Tammerforstekniska högskola 50727,68 42899: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 42900: Villmanstrands tekniska högskola 320397,14 42901: Svenska handelshögskolan 42902: Svenska handelshögskolan 67 816,81 42903: Turun kauppakorkeakoulu 42904: Åbo handelshögskola 11 303,57 42905: Lapin korkeakoulu 42906: Lapplands högskola 136756,35 42907: Ammattikasvatushallitus 42908: Yrkesutbildningsstyrelsen 34 723,13 42909: Ympäristöministeriö 42910: Miljöministeriet 142237,38 42911: 42912: 6533 Jäsenmaksujen tili 42913: Medlemsavgifters kanto 13 183 879,55 42914: Tasavallan Presidentin kanslia 42915: Republikens Presidents kansli 8072.50 42916: Valtioneuvoston kanslia 42917: Statsrådets kansli 9337.43 42918: Taloudellinen suunnittelukeskus 42919: Ekonomiska planeringscentralen 90,71 42920: Ulkoasiainministeriö 42921: Ministeriet för utrikesärendena 1505,03 42922: Oikeusministeriö 42923: Justitieministeriet 181 366,51 42924: Sisäasianministeriö 42925: Ministeriet för inrikesärendena 22916,32 42926: Hallinnollinen tase joulukuun 31 . päivänä 1989 42927: sivu 42928: Tili - Kanto 6533 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 141 42929: 42930: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42931: 42932: 42933: Rajavartiolaitos 42934: Gränsbevakningsväsendet 310779,12 42935: Uudenmaan lääninhallitus 42936: Nylands länsstyrelse 18,07 42937: Turun ja Porin lääninhallitus 42938: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 149255.43 42939: Kymen lääninhallitus 42940: Kymmene länsstyrelse 79423,37 42941: Mikkelin lääninhallitus 42942: St. Michels länsstyrelse 49752,94 42943: Kuopion lääninhallitus 42944: Kuopio länsstyrelse 58530,92 42945: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 42946: Norra Karelens länsstyrelse 42637,86 42947: Keski-Suomen lääninhallitus 42948: Mellersta Finlands länsstyrelse 14462,96 42949: Vaasan lääninhallitus 42950: Vasa länsstyrelse 93221,18 42951: Oulun lääninhallitus 42952: Uleåborgs länsstyrelse 85723,35 42953: Lapin lääninhallitus 42954: Lapplands länsstyrelse 68850,90 42955: Keskusrikospoliisi 42956: Centralkriminalpolisen 41 826,61 42957: Suojelupoliisi 42958: Skyddspolisen 16449,44 42959: Liikkuva poliisi 42960: Rörliga polisen 83999.47 42961: Väestörekisterikeskus 42962: Befolkningsregistercentralen 7849,28 42963: Asuntohallitus 42964: Bostadsstyrelsen 25659,48 42965: Puolustusministeriö 42966: Försvarsministeriet 1639362,55 42967: Valtiovarainministeriö 42968: Finansministeriet 22524,75 42969: Tullihallitus 42970: Tullstyrelsen 24544,52 42971: Verohallitus 42972: Skattestyrelsen 113953,76 42973: Rakennushallitus 42974: Byggnadsstyrelsen 224 766,99 42975: Maa- ja metsätalousministeriö 42976: Jord- och skogsbruksministeriet 28896.73 42977: Maanmittaushallitus 42978: Lantmäteristyrelsen 86668,98 42979: Metsäntutkimuslaitos 42980: Skogsforskningsinstitutet 84 792,18 42981: Vesi- ja ympäristöhallitus 42982: Vatten- och miljöstyrelsen 126471.32 42983: Maatilahallitus 42984: Jordbruksstyrelsen 39216,16 42985: Maatalouden tutkimuskeskus 42986: Lantbrukets forskningscentral 10078,25 42987: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 42988: sivu 42989: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 142 42990: 42991: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42992: 42993: 42994: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 42995: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 29171,77 42996: Metsähallitus 42997: Forststyrelsen 3976,80 42998: Liikenneministeriö 42999: Trafikministeriet 5322,90 43000: Autorekisterikeskus 43001: Bilregistercentralen 75842,24 43002: Tie- ja vesirakennushallitus 43003: Väg- och vattenbyggnadSStyrelsen 1 025380,31 43004: Työministeriö 43005: Arbetsministeriet 184666,89 43006: Posti- ja telehallitus 43007: Post- och telestyrelsen 815104,03 43008: Rautatiehallitus 43009: Järnvägsstyrelsen 4571480,27 43010: Ilmailuhallitus 43011: Luftfartsstyrelsen 157465,90 43012: limatieteen laitos 43013: Meteorologiska institutet 36061,36 43014: Telehallintokeskus 43015: Teleförvaltningscentralen 93,83 43016: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43017: Handels- och industriministeriet 16193,85 43018: Merenkulkuhallitus 43019: Sjöfartsstyrelsen 159354,36 43020: Elinkeinohallitus 43021: Näringsstyrelsen 17044,65 43022: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 43023: Statens tekniska forskningscentral 128694,22 43024: Geologian tutkimuskeskus 43025: Geologiska forskningscentralen 57701,05 43026: Teknillinen tarkastuskeskus 43027: Tekniska kontrollcentralen 14496,59 43028: Matkailun edistämiskeskus 43029: Centralen för turistfrämjande 14735,19 43030: Kilpailuvirasto 43031: Konkurrensverket 4608,85 43032: Lääkintöhallitus 43033: Medicinalstyrelsen 51152,11 43034: Sosiaalihallitus 43035: Socialstyrelsen 39466,97 43036: Kansanterveyslaitos 43037: Folkhälsoinstitutet 27551,84 43038: Opetusministeriö 43039: Undervisningsministeriet 38392,63 43040: Valtionarkisto 43041: Riksarkivet 5913,45 43042: Suomen Akatemia 43043: Finlands Akademi 730,99 43044: Museovirasto 43045: Museiverket 17 803,28 43046: Helsingin yliopisto 43047: Helsingfors universitet 582 711,63 43048: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43049: sivu 43050: Tili - Kanto 6534 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 143 43051: 43052: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43053: 43054: 43055: Oulun yliopisto 43056: Uleåborgs universitet 148028,95 43057: Turun yliopisto 43058: Åbo universitet 126809,97 43059: Tampereen yliopisto 43060: Tammerfors universitet 108379,54 43061: Åbo Akademi 43062: Åbo Akademi 90141,75 43063: Joensuun yliopisto 43064: Joensuu universitet 74162,29 43065: Kuopion yliopisto 43066: Kuopio universitet 44 766,34 43067: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 43068: Veterinärmedicinska högskola 32964,17 43069: Tampereen teknillinen korkeakoulu 43070: Tammerfors tekniska högskola 31 864,78 43071: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 43072: Villmanstrands tekniska högskola 54 743,24 43073: Helsingin kauppakorkeakoulu 43074: Helsingfors handelshögskola 19524,82 43075: Svenska handelshögskolan 43076: Svenska handelshögskolan 10504,15 43077: Turun kauppakorkeakoulu 43078: Åbo handelshögskola 12188,29 43079: Vaasan korkeakoulu 43080: Vasa högskola 13569,89 43081: Sibelius-Akatemia 43082: Sibelius-Akademin 38510,58 43083: Lapin korkeakoulu 43084: Lapplands högskola 21 503,65 43085: Teatterikorkeakoulu 43086: Teaterhögskolan 38966,41 43087: Taideteollinen korkeakoulu 43088: Konstindustriella högskolan 14601,85 43089: Kouluhallitus 43090: Skolstyrelsen 97925,07 43091: Ammattikasvatushallitus 43092: Yrkesutbildningsstyrelsen 357540,31 43093: Ympäristöministeriö 43094: Miljöministeriet 14558,59 43095: 43096: 6534 Ulosottojan tili 43097: Utmätningars kanto 171 248,49 43098: Valtioneuvoston kanslia 43099: Statsrådets kansli 505,62 43100: Oikeusministeriö 43101: Justitieministeriet 8989,50 43102: Rajavartiolaitos 43103: Gränsbevakningsväsendet 19,00 43104: Turun ja Porin lääninhallitus 43105: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 3480,43 43106: Vaasan lääninhallitus 43107: Vasa länsstyrelse 47,34 43108: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43109: sivu 43110: Tili - Konto 6534 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 144 43111: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43112: 43113: 43114: Helsingin poliisilaitos 43115: Helsingfors polisinrättning 272,00 43116: Liikkuva poliisi 43117: Rörliga polisen 500,00 43118: Puolustusministeriö 43119: Försvarsministeriet 9269,32 43120: Rakennushallitus 43121: Bygg nadsstyrelsen 28307,37 43122: Maanmittaushallitus 43123: Lantmäteristyrelsen 1 650,00 43124: Metsäntutkimuslaitos 43125: Skogsforskningsinstitutet 793,33 43126: Vesi- ja ympäristöhallitus 43127: Vatten- och miljöstyrelsen 2976,00 43128: Metsähallitus 43129: Forststyrelsen 5006,30 43130: Autorekisterikeskus 43131: Bilregistercentralen 1462,67 43132: Tie- ja vesirakennushallitus 43133: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 10815,55 43134: Työministeriö 43135: Arbetsmi nisteriet 3794,96 43136: Posti- ja telehallitus 43137: Post- och telestyrelsen 45152,23 43138: Rautatiehallitus 43139: Järnvägsstyrelsen 275,00 43140: Ilmailuhallitus 43141: Luftfartsstyrelsen 2616,00 43142: limatieteen laitos 43143: Meteorologiska institutet 3306,67 43144: Merenkulkuhallitus 43145: Sjöfartsstyrelsen 2895,44 43146: Teknillinen tarkastuskeskus 43147: Tekniska kontrollcentralen 1 830,33 43148: Sosiaalihallitus 43149: Socialstyrelsen 8454,21 43150: Opetusministeriö 43151: Undervisningsministeriet 5093,90 43152: Suomen Akatemia 43153: Finlands Akademi 3246,67 43154: Museavirasto 43155: Museiverket 1619,53 43156: Åbo Akademi 43157: Åbo Akademi 207,00 43158: Svenska handelshögskolan 43159: Svenska handelshögskolan 679,85 43160: Sibelius-Akatemia 43161: Sibelius-Akademin 1721,55 43162: Lapin korkeakoulu 43163: Lapplands högskola 4341,00 43164: Teatterikorkeakoulu 43165: Teaterhögskolan 716,89 43166: Kouluhallitus 43167: Skolstyrelsen 7270,32 43168: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43169: sivu 43170: Tili - Konto 6539 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 145 43171: 43172: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43173: 43174: 43175: 43176: Ammattikasvatushallitus 43177: Yrkesutbildningsstyrelsen 6990,53 43178: 43179: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili 43180: Övriga redovisningsmedels konto 84244347,55 43181: Ulkoasianministeriö 43182: Ministeriet för utrikesärendena 164222.46 43183: Oikeusministeriö 43184: Justitieministeriet 134079,20 43185: Uudenmaan lääninhallitus 43186: Nylands länsstyrelse 5 260.73 43187: Turun ja Porin lääninhallitus 43188: Abo och Björneborgs länsstyrelse 178571,11 43189: Hämeen lääninhallitus 43190: Tavastehus länsstyrelse 658944,60 43191: Kymen lääninhallitus 43192: Kymmene länsstyrelse 132,10 43193: Mikkelin lääninhallitus 43194: St. Michels länsstyrelse 50,00 43195: Kuopion lääninhallitus 43196: Kuopio länsstyrelse 362149.73 43197: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 43198: Norra Karelens länsstyrelse 3129,35 43199: Keski-Suomen lääninhallitus 43200: Mellersta Finlands länsstyrelse 5063,35 43201: Vaasan lääninhallitus 43202: Vasa länsstyrelse 434185,25 43203: Oulun lääninhallitus 43204: Uleåborgs länsstyrelse 39175.71 43205: Lapin lääninhallitus 43206: Lapplands länsstyrelse 793327,22 43207: Puolustusministeriö 43208: Försvarsministeriet 213505,49 43209: Valtiokonttori 43210: Statskontoret 380979,25 43211: Tullihallitus 43212: Tullstyrelsen 28 999 851 ,05 43213: Verohallitus 43214: Skanestyrelsen 4959195,40 43215: Maatalouden tutkimuskeskus 43216: Lantbrukets forskningscentral 18750,37 43217: Metsähallitus 43218: Forststyrelsen 330986,19 43219: Tie- ja vesirakennushallitus 43220: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 40561,90 43221: Posti- ja telehallitus 43222: Post- och telestyrelsen 20312956,16 43223: Rautatiehallitus 43224: Järnvägsstyrelsen 146199,00 43225: Ilmailuhallitus 43226: Luftfartsstyrelsen 28167,60 43227: Telehallintokeskus 43228: Teleförvaltningscentralen 24 897 730,62 43229: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43230: sivu 43231: Tili - Kanto 6549 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 146 43232: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43233: 43234: 43235: 43236: Matkailun edistämiskeskus 43237: Centralen för turistfrämjande 4327,23 43238: Sosiaalihallitus 43239: Socialstyrelsen 305.76 43240: Helsingin yliopisto 43241: Helsingfors universitet 1 063752,86 43242: Tampereen yliopisto 43243: Tammerfors universitet 13483,18 43244: Teknillinen korkeakoulu 43245: Tekniska högskolan 44922.40 43246: Lapin korkeakoulu 43247: Lapplands högskola 83679,57 43248: Kouluhallitus 43249: Skolstyrelsen 12604.71 43250: Ammattikasvatushallitus 43251: Yrkesutbildningsstyrelsen 373855,14 43252: 43253: 43254: 654 BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT 43255: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 669 560 923,67 43256: 43257: 6549 Muiden luottojen tili 43258: Övriga krediters kanto 669 560 923,67 43259: Valtiokonttori 43260: Statskontoret 669 560 923,67 43261: 43262: 43263: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT 43264: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KONTON 11 686 656,69 43265: 43266: 6611 Lähetteiden tili 43267: Remisskonto 10 715 528,59 43268: 43269: 6613 Menojen siirtotili 43270: Utgihers girokanto 626894,80 43271: 43272: 6614 Tulojen siirtotili 43273: lnkomsters girokanto 344233,30 43274: 43275: 43276: 43277: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT 43278: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KONTON 60 035 911,62 43279: 43280: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili 43281: Räkenskapsverkets interna betalningars kanto 14 406 502,32 43282: Ulkoasiainministeriö 43283: Ministeriet för utrikesärendena 19336,89 43284: Rajavartiolaitos 43285: Gränsbevakningsväsendet 342,91 43286: Kymen lääninhallitus 43287: Kymmene länsstyrelse 1675,55 43288: Puolustusministeriö 43289: Försvarsministeriet 281400,99 43290: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43291: sivu 43292: Tili - Kanto 6623 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 147 43293: 43294: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43295: 43296: 43297: 43298: Verohallitus 43299: Skattestyrelsen 867556,83 43300: Maanmittaushallitus 43301: Lantmäteristyrelsen 14879,96 43302: Metsäntutkimuslaitos 43303: Skogsforskningsinstitutet 4864,00 43304: Maatalouden tutkimuskeskus 43305: Lantbrukets forskningscentral 79,58 43306: Metsähallitus 43307: Forststyrelsen 853145,58 43308: Tie- ja vesirakennushallitus 43309: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 365971,25 43310: Työministeriö 43311: Arbetsministeriet 331481,58 43312: Posti- ja telehallitus 43313: Post· och telestyrelsen 1763464,88 43314: Ilmailuhallitus 43315: Luftfartsstyrelsen 26170,90 43316: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43317: Handels- och industriministeriet 4194,00 43318: Merenkulkuhallitus 43319: Sjöfartsstyrelsen 12 201 069,07 43320: Kouluhallitus 43321: Skolstyrelsen 2054,17 43322: 43323: 6623 Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili 43324: Räkenskapsverkets interna utgiftsgirokonto 8307741,56 43325: Ulkoasiainministeriö 43326: Ministeriet för utrikesärendena 6921377,07 43327: Puolustusministeriö 43328: Försvarsministeriet 58600,36 43329: Metsähallitus 43330: Forststyrelsen 1444964,85 43331: 43332: 6624 Tiliviraston sisäinen tulojen siirtotili 43333: Räkenskapsverkets interna inkomstgirokonto 37 321 667,74 43334: Oikeusministeriö 43335: Justitieministeriet 1331,80 43336: Rajavartiolaitos 43337: Gränsbevakningsväsendet 256,35 43338: Turun ja Porin lääninhallitus 43339: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 8869,20 43340: Kymen lääninhallitus 43341: Kymmene länsstyrelse 21,40 43342: Kuopion lääninhallitus 43343: Kuopio länsstyrelse 30113,87 43344: Puolustusministeriö 43345: Försvarsministeriet 152306,65 43346: Tullihallitus 43347: Tullstyrelsen 29 605 526,00 43348: Maanmittaushallitus 43349: Lantmäteristyrelsen 5293,50 43350: Metsäntutkimuslaitos 43351: Skogsforskningsinstitutet 3366,70 43352: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43353: sivu 43354: Tili - Kanto 6631 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 148 43355: 43356: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43357: 43358: 43359: 43360: Vesi- ja ympäristöhallitus 43361: Vatten- och miljöstyrelsen 886,65 43362: Metsähallitus 43363: Forststyrelsen 444 781,33 43364: Tie- ja vesirakennushallitus 43365: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 88668,00 43366: Posti- ja telehallitus 43367: Post- och telestyrelsen 2088110,58 43368: Ilmailuhallitus 43369: Luftfartsstyrelsen 300,40 43370: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43371: Handels- och industriministeriet 5756467,93 43372: Merenkulkuhallitus 43373: Sjöfartsstyrelsen 98622,30 43374: Kouluhallitus 43375: Skolstyrelsen 20067,11 43376: Ammattikasvatushallitus 43377: Yrkesutbildningsstyrelsen 93716,57 43378: 43379: 43380: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT 43381: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON 91 0 446 965,32 43382: 43383: 43384: 43385: 6631 Ennakonpidätysten tili 43386: Förskottsinnehållningars kanto 844 415 373,97 43387: Eduskunta 43388: Riksdagen 3175052,00 43389: Tasavallan Presidentin kanslia 43390: Republikens Presidents kansli 257604,72 43391: Valtioneuvoston kanslia 43392: Statsrådets kansli 1213020,00 43393: Taloudellinen suunnittelukeskus 43394: Ekonomiska planeringscentralen 119055,00 43395: Ulkoasiainministeriö 43396: M inisteriet för utrikesärendena 49736,78 43397: Oikeusministeriö 43398: Justitieministeriet 23 359 048,64 43399: Sisäasianministeriö 43400: Ministeriet för inrikesärendena 1889491,00 43401: Rajavartiolaitos 43402: Gränsbevakningsväsendet 10 127 242,00 43403: Uudenmaan lääninhallitus 43404: Nylands länsstyrelse 5263700,39 43405: Turun ja Porin lääninhallitus 43406: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 5339343,64 43407: Hämeen lääninhallitus 43408: Tavastehus länsstyrelse 5148063,00 43409: Kymen lääninhallitus 43410: Kymmene länsstyrelse 1966387,03 43411: Mikkelin lääninhallitus 43412: St. Michels länsstyrelse 2038481,00 43413: Kuopion lääninhallitus 43414: Kuopio länsstyrelse 2202672,37 43415: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43416: sivu 43417: Tili - Kanto 6631 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 149 43418: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43419: 43420: 43421: 43422: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 43423: Norra Karelens länsstyrelse 1778110,00 43424: Keski-Suomen lääninhallitus 43425: Mellersta Finlands länsstyrelse 2147957,00 43426: Vaasan lääninhallitus 43427: Vasa länsstyrelse 3418277.00 43428: Oulun lääninhallitus 43429: Uleåborgs länsstyrelse 3252697,00 43430: Lapin lääninhallitus 43431: Lapplands länsstyrelse 2752533,00 43432: Länsstyrelsen i landskapet Aland 43433: Länsstyrelsen i landskapet Aland 62503,00 43434: Helsingin poliisilaitos 43435: Helsingfors polisinrättning 6089829,00 43436: Keskusrikospoliisi 43437: Centralkriminalpolisen 1 497025.70 43438: Suojelupoliisi 43439: Skyddspolisen 606842,00 43440: Liikkuva poliisi 43441: Rörliga polisen 2312644,00 43442: Väestörekisterikeskus 43443: Befolkningsregistercentralen 275102,00 43444: Asuntohallitus 43445: Bostadsstyrelsen 616408,00 43446: Puolustusministeriö 43447: Försvarsministeriet 68 867 472.57 43448: Valtiovarainministeriö 43449: Finansministeriet 1716283,15 43450: Valtiokonttori 43451: Statskontoret 196314532,00 43452: Tullihallitus 43453: Tullstyrelsen 7024980,97 43454: Valtiontalouden tarkastusvirasto 43455: Statens revisionsverk 397355,30 43456: Rahapaja 43457: Myntverket 168660,00 43458: Verohallitus 43459: Skattestyrelsen 19961693,13 43460: Tilastokeskus 43461: Statistikcentralen 2195757,00 43462: Pankkitarkastusvirasto 43463: Bankinspektionen 231 540,00 43464: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 43465: Statens utvecklingscentral 454547,00 43466: Rakennushallitus 43467: Byggnadsstyrel sen 9018879,34 43468: Maa- ja metsätalousministeriö 43469: Jord- och skogsbruksministeriet 2390127,00 43470: Maanmittaushallitus 43471: Lantmäteristyrelsen 7118 760,55 43472: Metsäntutkimuslaitos 43473: Skogsforskningsinstitutet 2444023,66 43474: Vesi- ja ympäristöhallitus 43475: Vatten- och miljöstyrelsen 6635894,69 43476: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43477: sivu 43478: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 150 43479: 43480: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43481: 43482: 43483: 43484: Maatilahallitus 43485: Jordbruksstyrelsen 2446135,88 43486: Maatalouden tutkimuskeskus 43487: Lantbrukets forskningscentral 2079697,00 43488: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 43489: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 229315,95 43490: Metsähallitus 43491: Forststyrelsen 10 226 944,52 43492: Valtion margariinitehdas 43493: Statens margarinfabrik 54578,00 43494: Liikenneministeriö 43495: Trafikministeriet 663383,00 43496: Autorekisterikeskus 43497: Bilregistercentralen 2965935,00 43498: Tie- ja vesirakennushallitus 43499: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 34 637 729,00 43500: Työministeriö 43501: Arbetsministeriet 16142891,24 43502: Posti- ja telehallitus 43503: Post- och telestyrelsen 129 615 850,93 43504: Rautatiehallitus 43505: Järnvägsstyrelsen 54 206 055,00 43506: Ilmailuhallitus 43507: Luftfartsstyrelsen 6141978,07 43508: limatieteen laitos 43509: Meteorologiska institute! 1712117,00 43510: Telehallintokeskus 43511: Teleförvaltningscentralen 717859,00 43512: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43513: Handels- och industriministeriet 2198485,88 43514: Merenkulkuhallitus 43515: Sjöfartsstyrelsen 6565970,00 43516: Elinkeinohallitus 43517: Näringsstyrelsen 353147.00 43518: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 43519: Statens tekniska forskningscentral 10031191,07 43520: Geologian tutkimuskeskus 43521: Geologiska forskningscentralen 2439865,00 43522: Teknillinen tarkastuskeskus 43523: Tekniska kontrollcentralen 970512,00 43524: Matkailun edistämiskeskus 43525: Centralen för turistfrämjande 429 212,11 43526: Patentti- ja rekisterihallitus 43527: Patent- och registerstyrelsen 1192087,54 43528: Merentutkimuslaitos 43529: Havsforskningsinstitutet 467 081.71 43530: Teknologian kehittämiskeskus 43531: Centralen för teknologisk utveckling 546116,00 43532: Lisenssivirasto 43533: Licensverket 87 270,00 43534: Kilpailuvirasto 43535: Konkurrensverket 213278,00 43536: Valtion hankintakeskus 43537: Statens upphandlingscentral 864884,00 43538: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43539: sivu 43540: Tili Kanto 6631 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 151 43541: 43542: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43543: 43544: 43545: 43546: Sosiaali- ja terveysministeriö 43547: Social- och hälsovärdsministeriet 1 216 760,62 43548: Lääkintöhallitus 43549: Medicinalstyrelsen 2626 786,21 43550: Sosiaalihallitus 43551: Socialstyrelsen 1 953083,96 43552: Työsuojeluhallitus 43553: Arbetarskyddsstyrelsen 2120202,00 43554: Kansanterveyslaitos 43555: Folkhälsoinstitutet 1 843385,00 43556: Säteily1urvakeskus 43557: Strålskyddscentralen 1 068095,00 43558: Tapaturmavirasto 43559: Olycksfallsverket 635295,00 43560: Opetusministeriö 43561: Undervisningsministeriet 3165077,80 43562: Valtion opintotukikeskus 43563: Statens studiestödscentral 1157498,00 43564: Valtionarkisto 43565: Riksarkivet 514354,00 43566: Suomen Akatemia 43567: Finlands Akademi 2 227064,00 43568: Museovirasto 43569: Museiverket 901 590,00 43570: Helsingin yliopisto 43571: Helsingfors universitet 19164819,75 43572: Jyväskylän yliopisto 43573: Jyväskylä universitet 6359831,77 43574: Oulun yliopisto 43575: Uleåborgs universitet 8456121,00 43576: Turun yliopisto 43577: Åbo universitet 7924888,00 43578: Tampereen yliopisto 43579: Tammerfors universitet 5966097,00 43580: Åbo Akademi 43581: Åbo Akademi 3351480,00 43582: Joensuun yliopisto 43583: Joensuu universitet 4073478,00 43584: Kuopion yliopisto 43585: Kuopio universitet 3 213 742,00 43586: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 43587: Veterinärmedicinska högskola 747 597,30 43588: Teknillinen korkeakoulu 43589: Tekniska högskolan 6430986,54 43590: Tampereen teknillinen korkeakoulu 43591: Tammerforstekniska högskola 3220364,00 43592: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 43593: Villmanstrands tekniska högskola 1 491 349,90 43594: Helsingin kauppakorkeakoulu 43595: Helsingfors handelshögskola 1 528723,00 43596: Svenska handelshögskolan 43597: Svenska handelshögskolan 734060,00 43598: Vaasan korkeakoulu 43599: Vasa högskola 927 899,00 43600: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43601: sivu 43602: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 152 43603: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43604: 43605: 43606: Sibelius-Akatemia 43607: Sibelius-Akademin 1478748,00 43608: Lapin korkeakoulu 43609: Lapplands högskola 1330044,00 43610: Teatterikorkeakoulu 43611: Teaterhögskolan 397786,04 43612: Taideteollinen korkeakoulu 43613: Konstindustriella högskolan 1 053724,00 43614: Kouluhallitus 43615: Skolstyrelsen 3785649,55 43616: Ammattikasvatushallitus 43617: Yrkesutbildningsstyrelsen 40 999 604,30 43618: Ympäristöministeriö 43619: Miljöministeriet 1 250287,70 43620: 43621: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili 43622: Socialskyddsavgifters konto 136205897,15 43623: Eduskunta 43624: Riksdagen 548300,00 43625: Tasavallan Presidentin kanslia 43626: Republikens Presidents kansli 71 846,23 43627: Valtioneuvoston kanslia 43628: Statsrådets kansli 208658,00 43629: Taloudellinen suunnittelukeskus 43630: Ekonomiska planeringscentralen 21 426,62 43631: Ulkoasiainministeriö 43632: Ministeriet för utrikesärendena 9014,04 43633: Oikeusministeriö 43634: Justitieministeriet 4 753411,94 43635: Sisäasianministeriö 43636: Ministeriet för inrikesärendena 371 491,65 43637: Rajavartiolaitos 43638: Gränsbevakningsväsendet 2337141,06 43639: Uudenmaan lääninhallitus 43640: Nylands länsstyrelse 1119336,43 43641: Turun ja Porin lääninhallitus 43642: Abo och Björneborgs länsstyrelse 1165079,04 43643: Hämeen lääninhallitus 43644: Tavastehus länsstyrelse 1128874,28 43645: Kymen lääninhallitus 43646: Kymmene länsstyrelse 412423,38 43647: Mikkelin lääninhallitus 43648: St. Michels länsstyrelse 424624,79 43649: Kuopion lääninhallitus 43650: Kuopio länsstyrelse 476112,83 43651: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 43652: Norra Karelens länsstyrelse 376 757,12 43653: Keski-Suomen lääninhallitus 43654: Mellersta Finlands länsstyrelse 452798,29 43655: Vaasan lääninhallitus 43656: Vasa länsstyrelse 724424,88 43657: Oulun lääninhallitus 43658: Uleåborgs länsstyrelse 694508,18 43659: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43660: sivu 43661: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 153 43662: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 43663: 43664: 43665: 43666: Lapin lääninhallitus 43667: Lapplands länsstyrelse 554535,00 43668: Länsstyrelsen i landskapet Aland 43669: Länsstyrelsen i landskapet Aland 11442,00 43670: Helsingin poliisilaitos 43671: Helsingfors polisinrättning 1 325639,00 43672: Keskusrikospoliisi 43673: Centralkriminalpolisen 302047,44 43674: Suojelupoliisi 43675: Skyddspolisen 123 282,17 43676: Liikkuva poliisi 43677: Rörliga polisen 515226,80 43678: Väestörekisterikeskus 43679: Befolkningsregistercentralen 64295,80 43680: Asuntohallitus 43681: Bostadsstyrelsen 126190,39 43682: Puolustusministeriö 43683: Försvarsministeriet 14 868 246,57 43684: Valtiovarainministeriö 43685: Finansministeriet 316666,80 43686: Valtiokonttori 43687: Statskontoret 401909,10 43688: Tullihallitus 43689: Tullstyrelsen 1 563804,61 43690: Valtiontalouden tarkastusvirasto 43691: Statens revisionsverk 73583,84 43692: Rahapaja 43693: Myntverket 33079,00 43694: Verohallitus 43695: Skattestyrelsen 4414484,03 43696: Tilastokeskus 43697: Statistikcentralen 422 784,70 43698: Pankkitarkastusvirasto 43699: Bankinspektionen 45253,94 43700: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 43701: Statens utvecklingscentral 80773,91 43702: Rakennushallitus 43703: Byggnadsstyrelsen 2101836,86 43704: Maa- ja metsätalousministeriö 43705: Jord- och skogsbruksministeriet 480926,40 43706: Maanmittaushallitus 43707: Lantmäteristyrelsen 1 578399,68 43708: Metsäntutkimuslaitos 43709: Skogsforskningsinstitutet 556367,74 43710: Vesi- ja ympäristöhallitus 43711: Vatten- och miljöstyrelsen 1 474048,92 43712: Maatilahallitus 43713: Jordbruksstyrelsen 536 708,27 43714: Maatalouden tutkimuskeskus 43715: Lantbrukets forskningscentral 475517,30 43716: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 43717: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 238361,15 43718: Metsähallitus 43719: Forststyrelsen 2329668,46 43720: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43721: Tili - Kanto 6632 Administrativ balans den 31 december 1989 43722: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43723: 43724: 43725: 43726: Valtion margariinitehdas 43727: Statens margarinfabrik 12148,86 43728: Liikenneministeriö 43729: Trafikministeriet 123726,00 43730: Autorekisterikeskus 43731: Bilregistercentralen 703749,20 43732: Tie- ja vesirakennushallitus 43733: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 7446317,09 43734: Työministeriö 43735: Arbetsministeriet 1960968,22 43736: Posti- ja telehallitus 43737: Post- och telestyrelsen 27 191 460,69 43738: Rautatiehallitus 43739: Järnvägsstyrelsen 12 681 700,64 43740: Ilmailuhallitus 43741: Luftfartsstyrelsen 1 202392,30 43742: limatieteen laitos 43743: Meteorologiska institutet 376123,85 43744: Telehallintokeskus 43745: Teleförvaltningscentralen 137 836,92 43746: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43747: Handels- och industriministeriet 443716,24 43748: Merenkulkuhallitus 43749: Sjöfartsstyrelsen 1419163,65 43750: Elinkeinohallitus 43751: Näringsstyrelsen 71161,00 43752: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 43753: Statens tekniska forskningscentral 2073122.46 43754: Geologian tutkimuskeskus 43755: Geologiska forskningscentralen 548394,07 43756: Teknillinen tarkastuskeskus 43757: Tekniska kontrollcentralen 196653,81 43758: Matkailun edistämiskeskus 43759: Centralen för turistfrämjande 101 615,09 43760: Patentti- ja rekisterihallitus 43761: Patent- och registerstyrelsen 257124,04 43762: Merentutkimuslaitos 43763: Havsforskningsinstitutet 130761,23 43764: Teknologian kehittämiskeskus 43765: Centralen för teknologisk utveckling 104887,29 43766: Lisenssivirasto 43767: Licensverket 19105.42 43768: Kilpailuvirasto 43769: Konkurrensverket 42666,00 43770: Valtion hankintakeskus 43771: Statens upphandlingscentral 189453.45 43772: Sosiaali- ja terveysministeriö 43773: Social- och hälsovärdsministeriet 237564,09 43774: Lääkintöhallitus 43775: Medicinalstyrelsen 554052,09 43776: Sosiaalihallitus 43777: Socialstyrelsen 430174,85 43778: Työsuojelu hallitus 43779: Arbetarskyddsstyrelsen 450198,53 43780: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43781: sivu 43782: Tili - Kanto 6632 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 155 43783: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43784: 43785: 43786: 43787: Kansanterveyslaitos 43788: Folkhälsoinstitutet 385 796,51 43789: Säteilyturvakeskus 43790: Strålskyddscentralen 208423,21 43791: Tapaturmavirasto 43792: Olycksfallsverket 139189,00 43793: Opetusministeriö 43794: Undervisningsministeriet 626109,87 43795: Valtion opintotukikeskus 43796: Statens studiestödscentral 33549,00 43797: Valtionarkisto 43798: Riksarkivet 113282,00 43799: Suomen Akatemia 43800: Finlands Akademi 481 550,65 43801: M useavirasto 43802: Museiverket 208464,90 43803: Helsingin yliopisto 43804: Helsingfors universitet 3811 870,70 43805: Jyväskylän yliopisto 43806: Jyväskylä universitet 1 215973,01 43807: Oulun yliopisto 43808: Uleåborgs universitet 1697813,16 43809: Turun yliopisto 43810: Åbo universitet 1 546499,00 43811: Tampereen yliopisto 43812: Tammerfors universitet 1180517,27 43813: Åbo Akademi 43814: Åbo Akademi 673628,00 43815: Joensuun yliopisto 43816: Joensuu universitet 746019,00 43817: Kuopion yliopisto 43818: Kuopio universitet 654 761,63 43819: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 43820: Veterinärmedicinska högskola 148309,00 43821: Teknillinen korkeakoulu 43822: Tekniska högskolan 1 290432,19 43823: Tampereen teknillinen korkeakoulu 43824: Tammerforstekniska högskola 647 490,58 43825: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 43826: Villmanstrands tekniska högskola 296164,48 43827: Helsingin kauppakorkeakoulu 43828: Helsingfors handelshögskola 303150,24 43829: Svenska handelshögskolan 43830: Svenska handelshögskolan 141804,00 43831: Turun kauppakorkeakoulu 43832: Åbo handelshögskola 32,50 43833: Vaasan korkeakoulu 43834: Vasa högskola 179522,95 43835: Sibelius-Akatemia 43836: Sibelius-Akademin 301 290,40 43837: Lapin korkeakoulu 43838: Lapplands högskola 266548,36 43839: Teatterikorkeakoulu 43840: Teaterhögskolan 87 579,49 43841: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43842: sivu 43843: Tili - Kanto 6633 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 156 43844: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 43845: 43846: 43847: 43848: Taideteollinen korkeakoulu 43849: Konstindustriella högskolan 213873.00 43850: Kouluhallitus 43851: Skolstyrelsen 789659,00 43852: Ammattikasvatushallitus 43853: Yrkesutbildningsstyrelsen 8157701,87 43854: Ympäristöministeriö 43855: Miljöministeriet 241 346.46 43856: 43857: 6633 Edelleen siirrettävien tulojen tili 43858: Vidare överförbara inkomsters kanto 61 569130,32 43859: Ulkoasiainministeriö 43860: Ministeriet för utrikesärendena 13604,55 43861: Uudenmaan lääninhallitus 43862: Nylands länsstyrelse 12309,05 43863: Hämeen lääninhallitus 43864: Tavastehus länsstyrelse 102 291,00 43865: Vaasan lääninhallitus 43866: Vasa länsstyrelse 126,06 43867: Puolustusministeriö 43868: Försvarsministeriet 5681114,00 43869: Valtiokonttori 43870: Statskontoret 1 517782,35 43871: Maanmittaushallitus 43872: Lantmäteristyrelsen 29806,00 43873: Vesi- ja ympäristöhallitus 43874: Vatten- och miljöstyrelsen 134,60 43875: Maatilahallitus 43876: Jordbruksstyrelsen 1 523960,20 43877: Autorekisterikeskus 43878: Bilregistercentralen 2824828,19 43879: Posti- ja telehallitus 43880: Post- och telestyrelsen 64 782 088,54 43881: Telehallintokeskus 43882: Teleförvaltningscentralen 130,00 43883: Valtion hankintakeskus 43884: Statens upphandlingscentral 15 253 399,00 43885: Sosiaali- ja terveysministeriö 43886: Social- och hälsovärdsministeriet 978.70 43887: Lääkintöhallitus 43888: Medicinalstyrelsen 334540,00 43889: Kouluhallitus 43890: Skolstyrelsen 911,80 43891: 43892: 6634 Edelleen siirrettävien menojen tili 43893: Vidare överförbara utgifters kanto 131743436,12 43894: Valtioneuvoston kanslia 43895: Statsrådets kansli 100978.74 43896: Ulkoasiainministeriö 43897: Ministeriet för utrikesärendena 19261,13 43898: Oikeusministeriö 43899: Justitieministeriet 74910,99 43900: Rajavartiolaitos 43901: Gränsbevakningsväsendet 478711,28 43902: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43903: sivu 43904: Tili- Konto 6641 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 157 43905: 43906: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 43907: 43908: 43909: 43910: Kymen lääninhallitus 43911: Kymmene länsstyrelse 2859)0 43912: Kuopion lääninhallitus 43913: Kuopio länsstyrelse 15000,00 43914: Vaasan lääninhallitus 43915: Vasa länsstyrelse 5355,00 43916: Valtiokonttori 43917: Statskontoret 46 091 058,69 43918: Rakennushallitus 43919: Byggnadsstyrelsen 92191,69 43920: Maa- ja metsätalousministeriö 43921: Jord- och skogsbruksministeriet 62463,44 43922: Maatilahallitus 43923: Jordbruksstyrelsen 1158,47 43924: Tie- ja vesirakennushallitus 43925: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 12 911 232,39 43926: Työministeriö 43927: Arbetsministeriet 69 869 556,56 43928: limatieteen laitos 43929: Meteorologiska institute! 195831,37 43930: Merenkulkuhallitus 43931: Sjöfartsstyrelsen 20734,47 43932: Merentutkimuslaitos 43933: Havsforskningsinstitutet 1 348074,07 43934: Sosiaali- ja terveysministeriö 43935: Social- och hälsovärdsministeriet 38937,00 43936: Sosiaalihallitus 43937: Socialstyrelsen 16 515,80 43938: Tapaturmavirasto 43939: Olycksfallsverket 50832,14 43940: Valtion opintotukikeskus 43941: Statens studiestödscentral 11558,10 43942: Helsingin yliopisto 43943: Helsingfors universitet 581 231,61 43944: Oulun yliopisto 43945: Uleåborgs universitet 7 504,12 43946: Teknillinen korkeakoulu 43947: Tekniska högskolan 34443,84 43948: Tampereen teknillinen korkeakoulu 43949: Tammerfors tekniska högskola 365671,74 43950: Helsingin kauppakorkeakoulu 43951: Helsingfors handelshögskola 12260,31 43952: Sibelius-Akatemia 43953: Sibelius-Akademin 4259,60 43954: Taideteollinen korkeakoulu 43955: Konstindustriella högskolan 704242,87 43956: 43957: 43958: 43959: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT 43960: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 2 972 935 782,88 43961: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 43962: sivu 43963: Tili - Kanto 6642 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 158 43964: 43965: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43966: 43967: 43968: 43969: 6641 Tulojen kokoomatili 43970: lnkomsters samlingskonto 63 456 046,97 43971: Turun ja Porin lääninhallitus 43972: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 218440.75 43973: Hämeen lääninhallitus 43974: Tavastehus länsstyrelse 1 246577,87 43975: Mikkelin lääninhallitus 43976: St. Michels länsstyrelse 157 769,11 43977: L.änsstyrelsen i landskapet Åland 43978: L.änsstyrelsen i landskapet Åland 1 984,50 43979: Puolustusministeriö 43980: Försvarsministeriet 662909,87 43981: Tullihallitus 43982: Tullstyrelsen 50 009130,57 43983: Verohallitus 43984: Skattestyrelsen 8049201,97 43985: Maanmittaushallitus 43986: Lantmäteristyrelsen 5059,00 43987: Maatilahallitus 43988: Jordbruksstyrelsen 1 854601,00 43989: Maatalouden tutkimuskeskus 43990: Lantbrukets forskningscentral 10,32 43991: Metsähallitus 43992: Forststyrelsen 26000,00 43993: Tie- ja vesirakennushallitus 43994: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1 239153,75 43995: Posti- ja telehallitus 43996: Post- och telestyrelsen 7370,15 43997: Ilmailuhallitus 43998: Luftfartsstyrelsen 19976.49 43999: Geologian tutkimuskeskus 44000: Geologiska forskningscentralen 60,00 44001: Valtion opintotukikeskus 44002: Statens studiestödscentral 1340,00 44003: Museavirasto 44004: Museiverket 13596,15 44005: Helsingin yliopisto 44006: Helsingfors universitet 4320,00 44007: Oulun yliopisto 44008: Uleåborgs universitet 5690.75 44009: 44010: 6642 Menojen kokoomatili 44011: Utgifters samlingskonto 14007217,39 44012: Valtioneuvoston kanslia 44013: Statsrådets kansli 3602,38 44014: Ulkoasiainministeriö 44015: Ministeriet för utrikesärendena 188927,10 44016: Rajavartiolaitos 44017: Gränsbevakningsväsendet 1493800,84 44018: Hämeen lääninhallitus 44019: Tavastehus länsstyrelse 2347.70 44020: Kuopion lääninhallitus 44021: Kuopio länsstyrelse 307 538,81 44022: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44023: sivu 44024: Tili - Konto 6642 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 159 44025: Vastaavaa Aktiva Vastattavaa - Passiva 44026: 44027: 44028: 44029: Keski-Suomen lääninhallitus 44030: Mellersta Finlands länsstyrelse 3642,95 44031: Vaasan lääninhallitus 44032: Vasa länsstyrelse 74899,99 44033: Lapin lääninhallitus 44034: lapplands länsstyrelse 525,65 44035: länsstyrelsen i landskapet Aland 44036: länsstyrelsen i landskapet Aland 468,60 44037: Asuntohallitus 44038: Bostadsstyrelsen 59 407 866,87 44039: Puolustusministeriö 44040: Försvarsministeriet 80702,41 44041: Valtiovarainministeriö 44042: Finansministeriet 1501,60 44043: Tullihallitus 44044: Tullstyrelsen 2304,00 44045: Rakennushallitus 44046: Byggnadsstyrelsen 90888,42 44047: Maanmittaushallitus 44048: Lantmäteristyrelsen 858513,43 44049: Vesi- ja ympäristöhallitus 44050: Vatten- och miljöstyrelsen 62585,31 44051: Maatilahallitus 44052: Jordbruksstyrelsen 18632,18 44053: Maatalouden tutkimuskeskus 44054: lantbrukets forskningscentral 921,91 44055: Tie- ja vesirakennushallitus 44056: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 587843,74 44057: Työministeriö 44058: Arbetsministeriet 324 794,72 44059: Posti- ja telehallitus 44060: Post- och telestyrelsen 49259877,05 44061: Ilmailuhallitus 44062: Luftfartsstyrelsen 34395,89 44063: Ilmatieteen laitos 44064: Meteorologiska institute! 524061,70 44065: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44066: Handels- och industriministeriet 5491,30 44067: Merenkulkuhallitus 44068: Sjöfartsstyrelsen 512950,31 44069: Geologian tutkimuskeskus 44070: Geologiska forskningscentralen 109 380,07 44071: Työsuojeluhallitus 44072: Arbetarskyddsstyrelsen 1802,23 44073: Kansanterveyslaitos 44074: Folkhälsoinstitutet 20433,00 44075: Museovirasto 44076: Museiverket 8475,35 44077: Oulun yliopisto 44078: Uleåborgs universitet 76227.71 44079: Joensuun yliopisto 44080: Joensuu universitet 200626,88 44081: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 44082: Veterinärmedicinska högskola 110,00 44083: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44084: sivu 44085: Tili- Konto 6643 Administrativ balans den 31 december 1989 stda 160 44086: 44087: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44088: 44089: 44090: 44091: Teknillinen korkeakoulu 44092: Tekniska högskolan 487 645,47 44093: 44094: 6643 Verojen kokoomatili 44095: Skatters samlingskonto 2 627 404 882,68 44096: Verohallitus 44097: Skattestyrelsen 2 627 404 882,68 44098: 44099: 6644 Palkkojen aputili 44100: Hjälpkonto för löner 137794 858,14 44101: Eduskunta 44102: Riksdagen 524851,86 44103: Tasavallan Presidentin kanslia 44104: Republikens Presidents kansli 177709,23 44105: Valtioneuvoston kanslia 44106: Statsrådets kansli 274 746,30 44107: Ulkoasiainministeriö 44108: Ministeriet för utrikesärendena 2896420,33 44109: Oikeusministeriö 44110: Justitieministeriet 14 538 808,82 44111: Sisäasianministeriö 44112: Ministeriet för inrikesärendena 313867,66 44113: Rajavartiolaitos 44114: Gränsbevakningsväsendet 12 376 511 ,59 44115: Uudenmaan lääninhallitus 44116: Nylands länsstyrelse 4544074,14 44117: Turun ja Porin lääninhallitus 44118: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 5251 757,96 44119: Hämeen lääninhallitus 44120: Tavastehus länsstyrelse 5510154,71 44121: Kymen lääninhallitus 44122: Kymmene länsstyrelse 2570359,07 44123: Mikkelin lääninhallitus 44124: St. Michels länsstyrelse 963 074,44 44125: Kuopion lääninhallitus 44126: Kuopio länsstyrelse 1 822092,34 44127: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 44128: Norra Karelens länsstyrelse 1 394 778,26 44129: Keski-Suomen lääninhallitus 44130: Mellersta Finlands länsstyrelse 1800371,94 44131: Vaasan lääninhallitus 44132: Vasa länsstyrelse 3209540,85 44133: Oulun lääninhallitus 44134: Uleåborgs länsstyrelse 2985279,98 44135: Lapin lääninhallitus 44136: Lapplands länsstyrelse 2442759,03 44137: Helsingin poliisilaitos 44138: Helsingfors polisinrättning 5656,82 44139: Keskusrikospoliisi 44140: Centralkriminalpolisen 1 365829,76 44141: Suojelupoliisi 44142: Skyddspolisen 248685,64 44143: Liikkuva poliisi 44144: Rörliga polisen 3653479,00 44145: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44146: sivu 44147: Tili - Kanto 6644 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 161 44148: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44149: 44150: 44151: 44152: Asuntohallitus 44153: Bostadsstyrelsen 215556,28 44154: Valtiovarainministeriö 44155: Finansministeriet 279355,46 44156: Valtiokonttori 44157: Statskontoret 460051,93 44158: Tullihallitus 44159: Tullstyrelsen 5295582,29 44160: Verohallitus 44161: Skattestyrelsen 3688327,97 44162: Tilastokeskus 44163: Statistikcentralen 1694,57 44164: Rakennushallitus 44165: Byggnadsstyrelsen 3637886,34 44166: Maa- ja metsätalousministeriö 44167: Jord- och skogsbruksministeriet 105 712,57 44168: Maanmittaushallitus 44169: Lantmäteristyrelsen 52819,39 44170: Metsäntutkimuslaitos 44171: Skogsforskningsinstitutet 452029,32 44172: Vesi- ja ympäristöhallitus 44173: Vatten- och miljöstyrelsen 83772,07 44174: Maatilahallitus 44175: Jordbruksstyrelsen 463 589,44 44176: Maatalouden tutkimuskeskus 44177: Lantbrukets forskningscentral 408423,50 44178: Metsähallitus 44179: Forststyrelsen 351 554,46 44180: Liikenneministeriö 44181: Trafikministeriet 76757,12 44182: Autorekisterikeskus 44183: Bilregistercentralen 1464091,67 44184: Työministeriö 44185: Arbetsministeriet 1 837377,16 44186: Ilmailuhallitus 44187: Luftfartsstyrelsen 4262105,20 44188: Ilmatieteen laitos 44189: Meteorologiska institutet 965327,51 44190: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44191: Handels- och industriministeriet 5825,96 44192: Merenkulkuhallitus 44193: Sjöfartsstyrelsen 16 201 098,43 44194: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44195: Statens tekniska forskningscentral 1779654,69 44196: Geologian tutkimuskeskus 44197: Geologiska forskningscentralen 1453754,27 44198: Teknillinen tarkastuskeskus 44199: Tekniska kontrollcentralen 246779,23 44200: Patentti- ja rekisterihallitus 44201: Patent- och registerstyrelsen 397635,93 44202: Lisenssivirasto 44203: Licensverket 3548,34 44204: Valtion hankintakeskus 44205: Statens upphandlingscentral 147093,09 44206: 44207: 44208: 44209: 44210: 6 481307K 44211: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44212: sivu 44213: Tili - Konto 6644 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 162 44214: 44215: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44216: 44217: 44218: Sosiaali- ja terveysministeriö 44219: Social- och hälsovärdsministeriet 7 916.46 44220: Lääkintöhallitus 44221: Medicinalstyrelsen 1 265965,89 44222: Sosiaalihallitus 44223: Socialstyrelsen 705095,13 44224: Työsuojeluhallitus 44225: Arbetarskyddsstyrelsen 310797,99 44226: Kansanterveyslaitos 44227: Folkhälsoinstitutet 349396,22 44228: Säteilyturvakeskus 44229: Strålskyddscentralen 78751,04 44230: Opetusministeriö 44231: Undervisningsministeriet 199941,67 44232: Suomen Akatemia 44233: Finlands Akademi 831 974,35 44234: Museovirasto 44235: Museiverket 437891,53 44236: Helsingin yliopisto 44237: Helsingfors universitet 6575699,84 44238: Jyväskylän yliopisto 44239: Jyväskylä universitet 1 939523,13 44240: Oulun yliopisto 44241: Uleåborgs universitet 4389076,30 44242: Turun yliopisto 44243: Åbo universitet 1696524,84 44244: Åbo Akademi 44245: Åbo Akademi 1577180,96 44246: Joensuun yliopisto 44247: Joensuu universitet 1279237,12 44248: Kuopion yliopisto 44249: Kuopio universitet 1151282,69 44250: Teknillinen korkeakoulu 44251: Tekniska högskolan 2176168.78 44252: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44253: Tammerforstekniska högskola 646551,52 44254: Helsingin kauppakorkeakoulu 44255: Helsingfors handelshögskola 758080,02 44256: Turun kauppakorkeakoulu 44257: Åbo handelshögskola 343499.40 44258: Vaasan korkeakoulu 44259: Vasa högskola 273623,27 44260: Sibelius-Akatemia 44261: Sibelius-Akademin 76189.41 44262: Teatterikorkeakoulu 44263: Teaterhögskolan 341 313,06 44264: Taideteollinen korkeakoulu 44265: Konstindustriella högskolan 886609.70 44266: Kouluhallitus 44267: Skolstyrelsen 793494,84 44268: Ammattikasvatushallitus 44269: Yrkesutbildningsstyrelsen 1602010,18 44270: Ympäristöministeriö 44271: Miljöministeriet 160535,58 44272: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44273: sivu 44274: Tili - Konto 6649 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 163 44275: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 44276: 44277: 44278: 44279: 44280: 6649 Muu kokoomatili 44281: Övrigt samlingskonto 158 287 212,48 44282: Eduskunta 44283: Riksdagen 74698,00 44284: Tasavallan Presidentin kanslia 44285: Republikens Presidents kansli 0,07 44286: Rajavartiolaitos 44287: Gränsbevakningsväsendet 76.43 44288: Uudenmaan lääninhallitus 44289: Nylands länsstyrelse 1323154.48 44290: Turun ja Porin lääninhallitus 44291: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 20202.75 44292: Hämeen lääninhallitus 44293: Tavastehus länsstyrelse 1000,00 44294: Kymen lääninhallitus 44295: Kymmene länsstyrelse 531 540,05 44296: Mikkelin lääninhallitus 44297: St. Michels länsstyrelse 186623,15 44298: Kuopion lääninhallitus 44299: Kuopio länsstyrelse 34888.45 44300: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 44301: Norra Karelens länsstyrelse 290632,35 44302: Keski-Suomen lääninhallitus 44303: Mellersta Finlands länsstyrelse 43 969,90 44304: Vaasan lääninhallitus 44305: Vasa länsstyrelse 98347,25 44306: Oulun lääninhallitus 44307: Uleåborgs länsstyrelse 500081,00 44308: Lapin lääninhallitus 44309: Lapplands länsstyrelse 128718.73 44310: Asuntohallitus 44311: Bostadsstyrelsen 2637,00 44312: Puolustusministeriö 44313: Försvarsministeriet 13 960 375,08 44314: Verohallitus 44315: Skattestyrelsen 6696747,55 44316: Rakennushallitus 44317: Byggnadsstyrelsen 10194,90 44318: Maanmittaushallitus 44319: Lantmäteristyrelsen 714,50 44320: Vesi- ja ympäristöhallitus 44321: Vatten- och miljöstyrelsen 27397.40 44322: Metsähallitus 44323: Forststyrelsen 1 730877.79 44324: Tie- ja vesirakennushallitus 44325: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 132 773 507,16 44326: Ilmailuhallitus 44327: Luftfartsstyrelsen 261,00 44328: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44329: Handels- och industriministeriet 591 702,72 44330: Merenkulkuhallitus 44331: Sjöfartsstyrelsen 2799,30 44332: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44333: sivu 44334: Tili - Kanto 6710 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 164 44335: 44336: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 44337: 44338: 44339: 44340: Opetusministeriö 44341: Undervisningsministeriet 8481,00 44342: Teknillinen korkeakoulu 44343: Tekniska högskolan 937113,66 44344: Taideteollinen korkeakoulu 44345: Konstindustriella högskolan 2558.77 44346: 44347: 44348: 671 MENORASTIEN TILIT 44349: UTGIFTSRESTERS KONTON 2 057 339 484,56 44350: 44351: 6710 Menorästien tili 44352: Utgiftsresters kanto 2 057 339 484,56 44353: Eduskunta 44354: Riksdagen 2454071,10 44355: Tasavallan Presidentin kanslia 44356: Republikens Presidents kansli 633286,55 44357: Valtioneuvoston kanslia 44358: Statsrådets kansli 3763342,63 44359: Taloudellinen suunnittelukeskus 44360: Ekonomiska planeringscentralen 57 458,03 44361: Ulkoasiaiinministeriö 44362: Ministeriet för utrikesärendena 7683856,08 44363: Oikeusministeriö 44364: Justitieministeriet 22 474 790,21 44365: Sisäasianministeriö 44366: Ministeriet för inrikesärendena 37 996151 ,53 44367: Rajavartiolaitos 44368: Gränsbevakningsväsendet 11 859 445.74 44369: Uudenmaan lääninhallitus 44370: Nylands länsstyrelse 8971 586.74 44371: Turun ja Porin lääninhallitus 44372: Abo och Björneborgs länsstyrelse 8644486,07 44373: Hämeen lääninhallitus 44374: Tavastehus länsstyrelse 10795010,29 44375: Kymen lääninhallitus 44376: Kymmene länsstyrelse 6191494,29 44377: Mikkelin lääninhallitus 44378: St. Michels länsstyrelse 3909909,54 44379: Kuopion lääninhallitus 44380: Kuopio länsstyrelse 5655771,33 44381: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 44382: Norra Karelens länsstyrelse 1820008,54 44383: Keski-Suomen lääninhallitus 44384: Mellersta Finlands länsstyrelse 6604436,17 44385: Vaasan lääninhallitus 44386: Vasa länsstyrelse 7851137,81 44387: Oulun lääninhallitus 44388: Uleåborgs länsstyrelse 9147276,28 44389: Lapin lääninhallitus 44390: Lapplands länsstyrelse 4950118,86 44391: Länsstyrelsen i landskapet Aland 44392: Länsstyrelsen i landskapet Aland 2943751.79 44393: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44394: sivu 44395: Tili - Konto 671 0 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 165 44396: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 44397: 44398: 44399: 44400: Helsingin poliisilaitos 44401: Helsingfors polisinrättning 18 778 514,76 44402: Keskusrikospoliisi 44403: Centralkriminalpolisen 715092,14 44404: Suojelupoliisi 44405: Skyddspolisen 1120351.28 44406: Liikkuva poliisi 44407: Rörliga polisen 748414,63 44408: Väestörekisterikeskus 44409: Befolkningsregistercentralen 6073463,15 44410: Asuntohallitus 44411: Bostadsstyrelsen 14 249 095,73 44412: Puolustusministeriö 44413: Försvarsministeriet 94 711 957,58 44414: Valtiovarainministeriö 44415: Finansministeriet 10481 368,14 44416: Valtiokonttori 44417: Statskontoret 16 392 555,14 44418: Tullihallitus 44419: Tullstyrelsen 100 507 600,37 44420: Valtiontalouden tarkastusvirasto 44421: Statens revisionsverk 110891,39 44422: Rahapaja 44423: Myntverket 2609451,67 44424: Verohallitus 44425: Skattestyrelsen 9618642.44 44426: Tilastokeskus 44427: Statistikcentralen 2491 955,71 44428: Pankkitarkastusvirasto 44429: Bankinspektionen 1 239309,57 44430: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 44431: Statens utvecklingscentral 511 858.39 44432: Rakennushallitus 44433: Byggnadsstyrelsen 48063029.47 44434: Maa· ja metsätalousministeriö 44435: Jord- och skogsbruksministeriet 11 467 818,98 44436: Maanmittaushallitus 44437: Lantmäteristyrelsen 6877896,65 44438: Metsäntutkimuslaitos 44439: Skogsforskningsinstitutet 2629914,99 44440: Vesi- ja ympäristöhallitus 44441: Vatten- och miljöstyrelsen 9547009,85 44442: Maatilahallitus 44443: Jordbruksstyrelsen 52 098 504,76 44444: Maatalouden tutkimuskeskus 44445: Lantbrukets forskningscentral 2108524,93 44446: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 44447: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2522234.45 44448: Metsähallitus 44449: Forststyrelsen 22472813,80 44450: Valtion margariinitehdas 44451: Statens margarinfabrik 2892247,61 44452: Liikenneministeriö 44453: Trafikministeriet 991196,06 44454: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44455: sivu 44456: Tili - Kanto 671 0 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 166 44457: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44458: 44459: 44460: Autorekisterikeskus 44461: Bilregistercentralen 4247691,88 44462: Tie- ja vesirakennushallitus 44463: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 19 579 766,79 44464: Työministeriö 44465: Arbetsministeriet 60511343,20 44466: Posti- ja telehallitus 44467: Post- och telestyrelsen 20 830 415,07 44468: Rautatiehallitus 44469: Järnvägsstyrelsen 49 722 241,87 44470: Ilmailuhallitus 44471: Luftfartsstyrelsen 13 837 913,90 44472: limatieteen laitos 44473: Meteorologiska institutet 20250.45 44474: Telehallintokeskus 44475: Teleförvaltningscentralen 5164117,60 44476: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44477: Handels- och industriministeriet 336 289 315,28 44478: Merenkulkuhallitus 44479: Sjöfartsstyrelsen 39017441,72 44480: Elinkeinohallitus 44481: Näringsstyrelsen 1239935,24 44482: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44483: Statens tekniska forskningscentral 14 739217,60 44484: Geologian tutkimuskeskus 44485: Geologiska forskningscentralen 228625.72 44486: Teknillinen tarkastuskeskus 44487: Tekniska kontrollcentralen 1814155,60 44488: Matkailun edistämiskeskus 44489: Centralen för turistfrämjande 1113541,69 44490: Patentti- ja rekisterihallitus 44491: Patent- och registerstyrelsen 3432380,68 44492: Merentutkimuslaitos 44493: Havsforskningsinstitutet 2669884,98 44494: Teknologian kehittämiskeskus 44495: Centralen för teknologisk utveckling 1883575,82 44496: Lisenssivirasto 44497: Licensverket 180789,52 44498: Kilpailuvirasto 44499: Konkurrensverket 591 297.40 44500: Valtion hankintakeskus 44501: Statens upphandlingscentral 3 571 059.45 44502: Sosiaali- ja terveysministeriö 44503: Social- och hälsovärdsministeriet 314229478,81 44504: Lääkintöhallitus 44505: Medicinalstyrelsen 12 486 692,63 44506: Sosiaalihallitus 44507: Socialstyrelsen 16 996 776,92 44508: Työsuojeluhallitus 44509: Arbetarskyddsstyrelsen 4938860.44 44510: Kansanterveyslaitos 44511: Folkhälsoinstitutet 6635943,92 44512: Säteilyturvakeskus 44513: Strålskyddscentralen 1334 700,96 44514: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44515: sivu 44516: Tili - Konto 671 0 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 167 44517: 44518: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44519: 44520: 44521: 44522: Tapaturmavirasto 44523: Olycksfallsverket 1 708127.64 44524: Opetusministeriö 44525: Undervisningsministeriet 120 387 465,56 44526: Valtion opintotukikeskus 44527: Statens studiestödscentral 13 015 559,98 44528: Valtionarkisto 44529: Riksarkivet 413741,19 44530: Suomen Akatemia 44531: Finlands Akademi 804162,60 44532: Museovirasto 44533: Museiverket 5307679,03 44534: Helsingin yliopisto 44535: Helsingfors universitet 18 224 481 ,59 44536: Jyväskylän yliopisto 44537: Jyväskylä universitet 1 580857,26 44538: Oulun yliopisto 44539: Uleåborgs universitet 3400175,59 44540: Turun yliopisto 44541: Åbo universitet 2839399,98 44542: Tampereen yliopisto 44543: Tammerfors universitet 5430786,81 44544: ÅboAkademi 44545: ÅboAkademi 3535212,93 44546: Joensuun yliopisto 44547: Joensuu universitet 986242,61 44548: Kuopion yliopisto 44549: Kuopio universitet 998118,81 44550: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 44551: Veterinärmedicinska högskola 688 588.70 44552: Teknillinen korkeakoulu 44553: Tekniska högskolan 5019974,59 44554: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44555: Tammerforstekniska högskola 2926357,30 44556: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 44557: Villmanstrands tekniska högskola 1843755.40 44558: Helsingin kauppakorkeakoulu 44559: Helsingfors handelshögskola 1354301,30 44560: Svenska handelshögskolan 44561: Svenska handelshögskolan 481601,61 44562: Turun kauppakorkeakoulu 44563: Åbo handelshögskola 269885.73 44564: Vaasan korkeakoulu 44565: Vasa högskola 122849,53 44566: Sibelius-Akatemia 44567: Sibelius-Akademin 2154 730,14 44568: Lapin korkeakoulu 44569: Lapplands högskola 859054,98 44570: Teatterikorkeakoulu 44571: Teaterhögskolan 98389.48 44572: Taideteollinen korkeakoulu 44573: Konstindustriella högskolan 1180100.77 44574: Kouluhallitus 44575: Skolstyrelsen 162 346 952,19 44576: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44577: sivu 44578: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 168 44579: 44580: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 44581: 44582: 44583: 44584: Ammattikasvatushallitus 44585: Yrkesutbildningsstyrelsen 143143 985,34 44586: Ympäristöministeriö 44587: Miljöministeriet 12470427,56 44588: 44589: 44590: 672 TULORASTIEN TILIT 44591: INKOMSTRESTERS KONTON 1 449 971 732,81 44592: 44593: 6720 Tulorästien tili 44594: lnkomstresters konto 1 449 971 732,81 44595: Oikeusministeriö 44596: Justitieministeriet 16 708 484,92 44597: Sisäasianministeriö 44598: Ministeriet för inrikesärendena 551172.24 44599: Rajavartiolaitos 44600: Gränsbevakningsväsendet 14165.45 44601: Uudenmaan lääninhallitus 44602: Nylands länsstyrelse 2050412,03 44603: Turun ja Porin lääninhallitus 44604: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1440647.40 44605: Hämeen lääninhallitus 44606: Tavastehus länsstyrelse 1317926,27 44607: Kymen lääninhallitus 44608: Kymmene länsstyrelse 496476,90 44609: Mikkelin lääninhallitus 44610: St. Michels länsstyrelse 338866,61 44611: Kuopion lääninhallitus 44612: Kuopio länsstyrelse 35,00 44613: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 44614: Norra Karelens länsstyrelse 375623,10 44615: Keski-Suomen lääninhallitus 44616: Mellersta Finlands länsstyrelse 595478,73 44617: Vaasan lääninhallitus 44618: Vasa länsstyrelse 1 022677,57 44619: Lapin lääninhallitus 44620: Lapplands länsstyrelse 1 979680,44 44621: Länsstyrelsen i landskapet Aland 44622: Länsstyrelsen i landskapet Aland 2101,00 44623: Helsingin poliisilaitos 44624: Helsingfors polisinrättning 58708,56 44625: Väestörekisterikeskus 44626: Befolkningsregistercentralen 3226755,40 44627: Puolustusministeriö 44628: Försvarsministeriet 115168042,86 44629: Valtiovarainministeriö 44630: Finansministeriet 692415,97 44631: Valtiokonttori 44632: Statskontoret 319 720 038,05 44633: Tullihallitus 44634: Tullstyrelsen 44253,00 44635: Rahapaja 44636: Myntverket 43545,00 44637: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44638: sivu 44639: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 169 44640: 44641: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44642: 44643: 44644: 44645: Verohallitus 44646: Skattestyrelsen 4339108,00 44647: Tilastokeskus 44648: Statistikcentralen 3173724,07 44649: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 44650: Statens utvecklingscentral 1 245145,10 44651: Rakennushallitus 44652: Byggnadsstyrelsen 7279527,02 44653: Maa- ja metsätalousministeriö 44654: Jord- och skogsbruksministeriet 5024210,71 44655: Maanmittaushallitus 44656: Lantmäteristyrelsen 35217369,16 44657: Vesi- ja ympäristöhallitus 44658: Vatten- och miljöstyrelsen 185218,30 44659: Maatilahallitus 44660: Jordbruksstyrelsen 6454 732,49 44661: Maatalouden tutkimuskeskus 44662: Lantbrukets forskningscentral 2659422,36 44663: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 44664: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 577770,98 44665: Metsähallitus 44666: Forststyrelsen 205 284 926,60 44667: Valtion margariinitehdas 44668: Statens margarinfabrik 5870436,35 44669: Li iken nemin isteriö 44670: Trafikministeriet 681,65 44671: Autorekisterikeskus 44672: Bilregistercentralen 634160,00 44673: Tie- ja vesirakennushallitus 44674: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 34 352 368,40 44675: Työministeriö 44676: Arbetsministeriet 59 362 724,41 44677: Posti- ja telehallitus 44678: Post- och telestyrelsen 157731616,12 44679: Ilmailuhallitus 44680: Luftfartsstyrelsen 9416211,84 44681: limatieteen laitos 44682: Meteorologiska institute! 3902373,96 44683: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44684: Handels- och industriministeriet 18 158 362,91 44685: Merenkulkuhallitus 44686: Sjöfartsstyrelsen 5199250,23 44687: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44688: Statens tekniska forskningscentral 105 967749,33 44689: Geologian tutkimuskeskus 44690: Geologiska forskningscentralen 1 997828,50 44691: Teknillinen tarkastuskeskus 44692: Tekniska kontrollcentralen 6461285,39 44693: Matkailun edistämiskeskus 44694: Centralen för turistfrämjande 1922622,28 44695: Patentti- ja rekisterihallitus 44696: Patent- och reg isterstyrelsen 33 990,70 44697: Merentutkimuslaitos 44698: Havsforskningsinstitutet 413549,87 44699: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44700: sivu 44701: Tili- Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 170 44702: 44703: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 44704: 44705: 44706: 44707: Teknologian kehittämiskeskus 44708: Centralen för teknologisk utveckling 99513,67 44709: Valtion hankintakeskus 44710: Statens upphandlingscentral 189896.48 44711: Sosiaali- ja terveysministeriö 44712: Social- och hälsovärdsministeriet 17486,80 44713: Lääkintöhallitus 44714: Medicinalstyrelsen 10 335 550,16 44715: Sosiaalihallitus 44716: Socialstyrelsen 7785720,35 44717: Työsuojeluhallitus 44718: Arbetarskyddsstyrelsen 264251.79 44719: Kansanterveyslaitos 44720: Folkhälsoinstitutet 22 369 550,88 44721: Säteilyturvakeskus 44722: Strålskyddscentralen 6589762,24 44723: Tapaturmavirasto 44724: Olycksfallsverket 216776,36 44725: Opetusministeriö 44726: Undervisningsministeriet 1806577.94 44727: Valtion opintotukikeskus 44728: Statens studiestödscentral 94325488,13 44729: Valtionarkisto 44730: Riksarkivet 46921,55 44731: Suomen Akatemia 44732: Finlands Akademi 4 792.79 44733: Museovirasto 44734: Museiverket 150038,15 44735: Helsingin yliopisto 44736: Helsingfors universitet 15 004 073,34 44737: Jyväskylän yliopisto 44738: Jyväskylä universitet 2179768,05 44739: Oulun yliopisto 44740: Uleåborgs universitet 8309963.44 44741: Turun yliopisto 44742: Åbo universitet 5933998.42 44743: Tampereen yliopisto 44744: Tammerfors universitet 3111 921.46 44745: ÅboAkademi 44746: Åbo Akademi 5416575,94 44747: Joensuun yliopisto 44748: Joensuu universitet 1478613,54 44749: Kuopion yliopisto 44750: Kuopio universitet 3050758,63 44751: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 44752: Veterinärmedicinska högskola 530269,23 44753: Teknillinen korkeakoulu 44754: Tekniska högskolan 34 014 358,20 44755: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44756: Tammerforstekniska högskola 19041908,20 44757: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 44758: Villmanstrands tekniska högskola 6498294,84 44759: Helsingin kauppakorkeakoulu 44760: Helsingfors handelshögskola 1862998,84 44761: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44762: sivu 44763: Tili - Kanto 6750 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 171 44764: 44765: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44766: 44767: 44768: Svenska handelshögskolan 44769: Svenska handelshögskolan 121 733,06 44770: Turun kauppakorkeakoulu 44771: Åbo handelshögskola 2111972,25 44772: Vaasan korkeakoulu 44773: Vasa högskola 268758,04 44774: Sibelius-Akatemia 44775: Sibelius-Akademin 78737,35 44776: Lapin korkeakoulu 44777: Lapplands högskola 867321,15 44778: Teatterikorkeakoulu 44779: Teaterhögskolan 93430,64 44780: Taideteollinen korkeakoulu 44781: Konstindustriella högskolan 1161256,99 44782: Kouluhallitus 44783: Skolstyrelsen 16 576 288.00 44784: Ammattikasvatushallitus 44785: Yrkesutbildningsstyrelsen 29295862.48 44786: Ympäristöministeriö 44787: Miljöministeriet 46670,20 44788: 44789: 44790: 44791: 675 SIIRRETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT 44792: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 8134 496 426,75 44793: 44794: 44795: 6750 Siirrettyjan määrärahojen tili 44796: Reserverade anslags konto 8134 496 426,75 44797: Eduskunta 44798: Riksdagen 12 988 868,25 44799: Tasavallan Presidentin kanslia 44800: Republikens Presidents kansli 110000,17 44801: Valtioneuvoston kanslia 44802: Statsrådets kansli 937887,81 44803: Ulkoasianministeriö 44804: Ministeriet för utrikesärendena 639 445 696,42 44805: Oikeusministeriö 44806: Justitieministeriet 67 027 072,35 44807: Sisäasianministeriö 44808: Ministeriet för inrikesärendena 41616134,06 44809: Rajavartiolaitos 44810: Gränsbevakningsväsendet 28262380,41 44811: Uudenmaan lääninhallitus 44812: Nylands länsstyrelse 13609604,72 44813: Turun ja Porin lääninhallitus 44814: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 14 194 798,75 44815: Hämeen lääninhallitus 44816: Tavastehus länsstyrelse 14 803 059,03 44817: Kymen lääninhallitus 44818: Kymmene länsstyrelse 10569079,91 44819: Mikkelin lääninhallitus 44820: St. Michels länsstyrelse 10655478,98 44821: Kuopion lääninhallitus 44822: Kuopio länsstyrelse 9872254,86 44823: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44824: sivu 44825: Tili - Kanto 6750 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 172 44826: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 44827: 44828: 44829: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 44830: Norra Karelens länsstyrelse 17 011 754,71 44831: Keski-Suomen lääninhallitus 44832: Mellersta Finlands länsstyrelse 14604797,10 44833: Vaasan lääninhallitus 44834: Vasa länsstyrelse 11 274 308,24 44835: Oulun lääninhallitus 44836: Uleåborgs länsstyrelse 35 881 546,30 44837: Lapin lääninhallitus 44838: Lapplands länsstyrelse 38 312 795,97 44839: Länsstyrelsen i landskapet Aland 44840: Länsstyrelsen i landskapet Aland 1141.43 44841: Helsingin poliisilaitos 44842: Helsingfors polisinrättning 1652694,60 44843: Keskusrikospoliisi 44844: Centralkriminalpolisen 948487,68 44845: Suojelupoliisi 44846: Skyddspolisen 2507412,72 44847: Liikkuva poliisi 44848: Rörliga polisen 584 747,50 44849: Asuntohallitus 44850: Bostadsstyrelsen 93 807 289,96 44851: Puolustusministeriö 44852: Försvarsministeriet 2 054 994 532,39 44853: Valtiovarainministeriö 44854: Fi na nsministeriet 18455045,18 44855: Valtiokonttori 44856: Statskontoret 543 830 349,60 44857: Tullihallitus 44858: Tullstyrelsen 14943951,61 44859: Rahapaja 44860: Myntverket 1334068,44 44861: Verohallitus 44862: Skattestyrelsen 77679417,51 44863: Tilastokeskus 44864: Statistikcentralen 4940785,17 44865: Pankkitarkastusvirasto 44866: Bankinspektionen 1002064,35 44867: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 44868: Statens utvecklingscentral 2150234,97 44869: Rakennushallitus 44870: Byggnadsstyrelsen 1105426011,27 44871: Maa- ja metsätalousministeriö 44872: Jord- och skogsbruksministeriet 21 482374,05 44873: Maanmittaushallitus 44874: Lantmäteristyrelsen 5 790118,87 44875: Metsäntutkimuslaitos 44876: Skogsforskningsinstitutet 6141530,07 44877: Vesi- ja ympäristöhallitus 44878: Vatten- och miljöstyrelsen 117 303 792,56 44879: Maatilahallitus 44880: Jordbruksstyrelsen 423180 026,03 44881: Maatalouden tutkimuskeskus 44882: Lantbrukets forskningscentral 15 91 0 695,39 44883: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44884: sivu 44885: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 173 44886: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44887: 44888: 44889: 44890: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 44891: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 26135249,10 44892: Metsähallitus 44893: Forststyrelsen 32 531 687,65 44894: Valtion margariinitehdas 44895: Statens margarinfabrik 403237,14 44896: Liikenneministeriö 44897: Trafikministeriet 45 377 341 ,62 44898: Autorekisterikeskus 44899: Bilregistercentralen 7751 017.44 44900: Tie- ja vesirakennushallitus 44901: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 380 905 229.43 44902: Työministeriö 44903: Arbetsministeriet 296 907 243,89 44904: Rautatiehallitus 44905: Järnvägsstyrelsen 903028,38 44906: Ilmailuhallitus 44907: Luftfartsstyrelsen 61789468.42 44908: limatieteen laitos 44909: Meteorologiska institute! 8565467,81 44910: Telehallintokeskus 44911: Teleförvaltningscentralen 2173983,50 44912: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44913: Handels- och industriministeriet 332 887 401 ,59 44914: Merenkulkuhallitus 44915: Sjöfartsstyrelsen 55 398 648,82 44916: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44917: Statens tekniska forskningscentral 66713746.45 44918: Geologian tutkimuskeskus 44919: Geologiska forskningscentralen 12 565 086,91 44920: Teknillinen tarkastuskeskus 44921: Tekniska kontrollcentralen 1 561455,02 44922: Matkailun edistämiskeskus 44923: Centralen för turistfrämjande 3990736,86 44924: Patentti- ja rekisterihallitus 44925: Patent- och registerstyrelsen 1952584,50 44926: Merentutkimuslaitos 44927: Havsforskningsinstitutet 776739.41 44928: Teknologian kehittämiskeskus 44929: Centralen för teknologisk utveckling 439 036 346,21 44930: Valtion hankintakeskus 44931: Statens upphandlingscentral 1 472088.71 44932: Sosiaali- ja terveysministeriö 44933: Social- och hälsovärdsministeriet 8123997.75 44934: Lääkintöhallitus 44935: Medicinalstyrelsen 3937596,34 44936: Sosiaalihallitus 44937: Socialstyrelsen 717697,22 44938: Työsuojeluhallitus 44939: Arbetarskyddsstyrelsen 1890493,55 44940: Kansanterveyslaitos 44941: Folkhälsoinstitutet 5290177.27 44942: Säteilyturvakeskus 44943: Strålskyddscentralen 3 785213,07 44944: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 44945: sivu 44946: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 174 44947: 44948: Vastaavaa- Aktiva Vastanavaa - Passiva 44949: 44950: 44951: Tapaturmavirasto 44952: Olycksfallsverket 3064482.47 44953: Opetusministeriö 44954: Undervisningsministeriet 80 598 593,04 44955: Valtion opintotukikeskus 44956: Statens studiestödscentral 46014,85 44957: Valtionarkisto 44958: Riksarkivet 330687,29 44959: Suomen Akatemia 44960: Finlands Akademi 119231981,93 44961: Museavirasto 44962: Museiverket 10 093 259,35 44963: Helsingin yliopisto 44964: Helsingfors universitet 43905957,09 44965: Jyväskylän yliopisto 44966: Jyväskylä universitet 19022674.49 44967: Oulun yliopisto 44968: Uleåborgs universitet 27 476143,64 44969: Turun yliopisto 44970: Åbo universitet 18754850.42 44971: Tampereen yliopisto 44972: Tammerfors universitet 9269358,98 44973: Åbo Akademi 44974: Åbo Akademi 5525902,77 44975: Joensuun yliopisto 44976: Joensuu universitet 9920538,31 44977: Kuopion yliopisto 44978: Kuopio universitet 4168856,99 44979: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 44980: Veterinärmedicinska högskola 2071806,68 44981: Teknillinen korkeakoulu 44982: Tekniska högskolan 26 242154,62 44983: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44984: Tammerforstekniska högskola 12815657,97 44985: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 44986: Villmanstrands tekniska högskola 7073684.40 44987: Helsingin kauppakorkeakoulu 44988: Helsingfors handelshögskola 2713543,45 44989: Svenska handelshögskolan 44990: Svenska handelshögskolan 2385071,17 44991: Turun kauppakorkeakoulu 44992: Åbo handelshögskola 3881626,65 44993: Vaasan korkeakoulu 44994: Vasa högskola 2067549,26 44995: Sibelius-Akatemia 44996: Sibelius-Akademin 4877469,10 44997: Lapin korkeakoulu 44998: Lapplands högskola 678785,56 44999: Teatterikorkeakoulu 45000: Teaterhögskolan 726317,00 45001: Taideteollinen korkeakoulu 45002: Konstindustriella högskolan 1176002,95 45003: Kouluhallitus 45004: Skolstyrelsen 31 792 202,55 45005: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 45006: sivu 45007: Tili - Kanto 6911 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 175 45008: 45009: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 45010: 45011: 45012: 45013: Ammattikasvatushallitus 45014: Yrkesutbildningsstyrelsen 258 035 495.78 45015: Ympäristöministeriö 45016: Miljöministeriet 127 762 504,54 45017: 45018: 45019: 691 BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT 45020: UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON 1 008163 671 ,37 45021: 45022: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdystili 45023: Kollektivkonto för gärdsbrukets utvecklingsfond 618 224 688,36 45024: Maatilahallitus 45025: Jordbruksstyrelsen 618 224 688,36 45026: 45027: 6912 Valtion takausrahaston yhdystili 45028: Statsgarantifondens kollektivkonto 9782396,81 45029: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45030: Handels- och industriministeriet 9782396,81 45031: 45032: 6913 Tuontikaupparahaston yhdystili 45033: lmporthandelsfondens kollektivkonto 15 352463,14 45034: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45035: Handels- och industriministeriet 15352463,14 45036: 45037: 6914 Varmuusvarastorahaston yhdystili 45038: Säkerhetsupplagsfondens kollektivkonto 85184 286,50 45039: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45040: Handels- och industriministeriet 85184 286,50 45041: 45042: 6915 Vientitakuurahaston yhdystili 45043: Exportgarantifondens kollektivkonto 273 897 063,21 45044: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45045: Handels· och industriministeriet 273 897 063,21 45046: 45047: 6916 Öljysuojarahaston yhdystili 45048: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 5689449,00 45049: Ympäristöministeriö 45050: Miljöministeriet 5689449,00 45051: 45052: 6918 Valtion ydinjätehuoltorahaston yhdystili 45053: Statens kärnavfallshanteringsfonds kollektivkonto 33324,35 45054: Kauppa· ja teollisuusministeriö 45055: Handels· och industriministeriet 33324,35 45056: 45057: 45058: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT 45059: ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 18 254 055 463,20 45060: 45061: 6921 Saamamieskirjan tili 45062: Fordringsägarbokens kanto 7637323547,00 45063: Valtiokonttori 45064: Statskontoret 7 637 323 547,00 45065: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 45066: sivu 45067: Tili - Konto 6922 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 176 45068: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 45069: 45070: 45071: 45072: 45073: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili 45074: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 336 248 509,40 45075: Oikeusministeriö 45076: Justitieministeriet 18 546 046,70 45077: Uudenmaan lääninhallitus 45078: Nylands länsstyrelse 10 050 863,90 45079: Turun ja Porin lääninhallitus 45080: Abo och Björneborgs länsstyrelse 6455032,70 45081: Hämeen lääninhallitus 45082: Tavastehus länsstyrelse 4252918,41 45083: Kymen lääninhallitus 45084: Kymmene länsstyrelse 3 713571,56 45085: Mikkelin lääninhallitus 45086: St. Michels länsstyrelse 2792317,42 45087: Kuopion lääninhallitus 45088: Kuopio länsstyrelse 1 220629,13 45089: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 45090: Norra Karelens länsstyrelse 1 702528,26 45091: Keski-Suomen lääninhallitus 45092: Mellersta Finlands länsstyrelse 6517298,98 45093: Vaasan lääninhallitus 45094: Vasa länsstyrelse 1503287,40 45095: Oulun lääninhallitus 45096: Uleåborgs länsstyrelse 2230366,68 45097: Lapin lääninhallitus 45098: Lapplands länsstyrelse 41 358 914,35 45099: Tullihallitus 45100: Tullstyrelsen 234 936 785,00 45101: Rakennushallitus 45102: Byggnadsstyrelsen 370476,77 45103: Maatilahallitus 45104: Jordbruksstyrelsen 338193,29 45105: Rautatiehallitus 45106: Järnvägsstyrelsen 259278,85 45107: 45108: 6929 Sekalaiset muut varat. aktiivatili 45109: Diverse övriga medel, aktivkonto 10 280 483 406,80 45110: Valtiokonttori 45111: Statskontoret 10280483406,80 45112: 45113: 45114: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT 45115: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 18 264 487 398,00 45116: 45117: 6931 Saamamieskirjaan merkittyjen talletustodistusten tili 45118: 1fordringsägarboken införda depositionsbevis konto 7 637 323 547,00 45119: Valtiokonttori 45120: Statskontoret 7 637 323 547,00 45121: 45122: 6932 Talletetut ja vieraat varat. passiivatili 45123: Deponerade och främmande medel, passivkonto 346 680 444,20 45124: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 45125: sivu 45126: Tili - Konto 6939 Administrativ balans den 31 december 1989 s1da 177 45127: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45128: 45129: 45130: 45131: Ulkoasiainministeriö 45132: Ministeriet för utrikesärendena 1 051167,81 45133: Oikeusministeriö 45134: Justitieministeriet 21 003 745,03 45135: Uudenmaan lääninhallitus 45136: Nylands länsstyrelse 14119188,74 45137: Turun ja Porin lääninhallitus 45138: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 6850536,69 45139: Hämeen lääninhallitus 45140: Tavastehus länsstyrelse 4891731,90 45141: Kymen lääninhallitus 45142: Kymmene länsstyrelse 3853763,82 45143: Mikkelin lääninhallitus 45144: St. Michels länsstyrelse 2855327,23 45145: Kuopion lääninhallitus 45146: Kuopio länsstyrelse 1152690,19 45147: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 45148: Norra Karelens länsstyrelse 1 763688,31 45149: Keski -Suomen lääninhallitus 45150: Mellersta Finlands länsstyrelse 6555330,43 45151: Vaasan lääninhallitus 45152: Vasa länsstyrelse 2253 579,95 45153: Oulun lääninhallitus 45154: Uleåborgs länsstyrelse 2415031,85 45155: Lapin lääninhallitus 45156: Lapplands länsstyrelse 42005422,72 45157: Tullihallitus 45158: Tullstyrelsen 234 936 785,00 45159: Rakennushallitus 45160: Byggnadsstyrelsen 370476,77 45161: Maatilahallitus 45162: Jordbruksstyrelsen 342698,91 45163: Rautatiehallitus 45164: Järnvägsstyrelsen 259278,85 45165: 45166: 6939 Sekalaiset muut varat. passiivatili 45167: Diverse övriga medel, passivkonto 10280483406,80 45168: Valtiokonttori 45169: Statskontoret 10 280 483 406,80 45170: 45171: 45172: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT 45173: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 34104647,30 45174: 45175: 6961 Rahastot, aktiivatili 45176: Fonder, aktivkonto 21 945417,36 45177: Sosiaali- ja terveysministeriö 45178: Social- och hälsovärdsministeriet 1 991 053,74 45179: Sosiaalihallitus 45180: Socialstyrelsen 39956,91 45181: Opetusministeriö 45182: Undervisningsministeriet 1 512240,83 45183: Helsingin yliopisto 45184: Helsingfors universitet 57396,84 45185: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 45186: sivu 45187: Tili- Konto 6962 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 178 45188: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45189: 45190: 45191: 45192: Turun yliopisto 45193: Abo universitet 11 403 972,05 45194: Tampereen yliopisto 45195: Tammerfors universitet 3285876,82 45196: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 45197: Veterinärmedicinska högskola 825 301,82 45198: Helsingin kauppakorkeakoulu 45199: Helsingfors handelshögskola 1697203,52 45200: Svenska handelshögskolan 45201: Svenska handelshögskolan 326775,15 45202: Turun kauppakorkeakoulu 45203: Abo handelshögskola 805639,68 45204: 45205: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili 45206: Donerade medel, aktivkonto 12159 229,94 45207: Puolustusministeriö 45208: Försvarsm inisteriet 893 744,02 45209: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 45210: Statens tekniska forskningscentral 550000,00 45211: Opetusministeriö 45212: Undervisningsministeriet 606871,04 45213: Museovirasto 45214: M useiverket 55224,40 45215: Jyväskylän yliopisto 45216: Jyväskylä universitet 397092,29 45217: Oulun yliopisto 45218: Uleåborgs universitet 2095944,39 45219: Joensuun yliopisto 45220: Joensuu universitet 2530886,98 45221: Kuopion yliopisto 45222: Kuopio universitet 29831,95 45223: Sibelius-Akatemia 45224: Sibelius-Akademin 4657174,86 45225: Lapin korkeakoulu 45226: Lapplands högskola 2898,91 45227: Ammattikasvatushallitus 45228: Yrkesutbildningsstyrelsen 339561,10 45229: 45230: 45231: 45232: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT 45233: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 94090373,75 45234: 45235: 45236: 6971 Rahastot passiivatili 45237: Fonder, passivkonto 66781330,74 45238: Sisäasianministeriö 45239: Ministeriet för inrikesärendena 42 917 929,30 45240: Puolustusministeriö 45241: Försvarsministeriet 1 529776,42 45242: Sosiaali- ja terveysministeriö 45243: Social- och hälsovärdsministeriet 1991053,74 45244: Sosiaalihallitus 45245: Socialstyrelsen 39956,91 45246: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 45247: sivu 45248: Tili - Kanto 6972 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 179 45249: 45250: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45251: 45252: 45253: 45254: Opetusministeriö 45255: Undervisningsministeriet 1 512240,83 45256: Helsingin yliopisto 45257: Helsingfors universitet 57396,84 45258: Turun yliopisto 45259: Åbo universitet 11 792179.71 45260: Tampereen yliopisto 45261: Tammerfors universitet 3285876,82 45262: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 45263: Veterinärmedicinska högskola 825301,82 45264: Helsingin kauppakorkeakoulu 45265: Helsingfors handelshögskola 1 697203,52 45266: Svenska handelshögskolan 45267: Svenska handelshögskolan 326 775,15 45268: Turun kauppakorkeakoulu 45269: Åbo handelshögskola 805639,68 45270: 45271: 6972 Lahjoitetut varat. passiivatili 45272: Donerade medel. passivkonto 27 309043,01 45273: Ulkoasiainministeriö 45274: Ministeriet för utrikesärendena 35999,28 45275: Rajavartiolaitos 45276: Gränsbevakningsväsendet 27380,77 45277: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 45278: Norra Karelens länsstyrelse 2162,90 45279: Puolustusministeriö 45280: Försvarsministeriet 1788329,56 45281: Maa- ja metsätalousministeriö 45282: Jord- och skogsbruksministeriet 210178,66 45283: Metsäntutkimuslaitos 45284: Skogsforskningsinstitutet 126737,62 45285: Maatalouden tutkimuskeskus 45286: Lantbrukets forskningscentral 426400,69 45287: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 45288: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 29425.41 45289: Rautatiehallitus 45290: Järnvägsstyrelsen 17 476,50 45291: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 45292: Statens tekniska forskningscentral 902140,85 45293: Geologian tutkimuskeskus 45294: Geologiska forskningscentralen 18358,04 45295: Opetusministeriö 45296: Undervisningsministeriet 639179,36 45297: Museovirasto 45298: Museiverket 115711,84 45299: Jyväskylän yliopisto 45300: Jyväskylä universitet 412022,13 45301: Oulun yliopisto 45302: Uleåborgs universitet 5090286,38 45303: Turun yliopisto 45304: Åbo universitet 1 743448,62 45305: Tampereen yliopisto 45306: Tammerfors universitet 779296,97 45307: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 45308: sivu 45309: Tili - Konto 6991 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 180 45310: 45311: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45312: 45313: 45314: Åbo Akademi 45315: Åbo Akademi 984202.64 45316: Joensuun yliopisto 45317: Joensuu universitet 2973363,46 45318: Kuopion yliopisto 45319: Kuopio universitet 4066710,11 45320: Teknillinen korkeakoulu 45321: Tekniska högskolan 486569,51 45322: Tampereen teknillinen korkeakoulu 45323: Tammerfors tekniska högskola 224 753,62 45324: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 45325: Villmanstrands tekniska högskola 152532,63 45326: Helsingin kauppakorkeakoulu 45327: Helsingfors handelshögskola 586 790.73 45328: Vaasan korkeakoulu 45329: Vasa högskola 29979,10 45330: Sibelius-Akatemia 45331: Sibelius-Akademin 4674822,00 45332: Lapin korkeakoulu 45333: Lapplands högskola 166698,91 45334: Teatterikorkeakoulu 45335: Teaterhögskolan 62 258,70 45336: Taideteollinen korkeakoulu 45337: Konstindustriella högskolan 46987,86 45338: Kouluhallitus 45339: Skolstyrelsen 10525,25 45340: Ammattikasvatushallitus 45341: Yrkesutbildningsstyrelsen 478312,91 45342: 45343: 45344: 699 SELVITYSTILIT 45345: UTREDNINGSKONTON 10 3021 00,86 45346: 45347: 6991 Epäselvien erien tili 45348: Oklara posters konto 10 3021 00,86 45349: Valtioneuvoston kanslia 45350: Statsrådets kansli 204,00 45351: Oikeusministeriö 45352: Justitieministeriet 6151,73 45353: Sisäasianministeriö 45354: Ministeriet för inrikesärendena 1741,00 45355: Uudenmaan lääninhallitus 45356: Nylands länsstyrelse 2371 551.73 45357: Turun ja Porin lääninhallitus 45358: ' Åbo och Björneborgs länsstyrelse 451.00 45359: Hämeen lääninhallitus 45360: Tavastehus länsstyrelse 457,55 45361: Kymen lääninhallitus 45362: Kymmene länsstyrelse 3067,57 45363: Mikkelin lääninhallitus 45364: St. Michels länsstyrelse 437.46 45365: Kuopion lääninhallitus 45366: Kuopio länsstyrelse 1 377.91 45367: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 45368: sivu 45369: Tili - Konto 6991 Administrativ balans den 31 december 1989 srda 181 45370: 45371: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45372: 45373: 45374: 45375: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 45376: Norra Karelens länsstyrelse 1681,16 45377: Keski -Suomen lääninhallitus 45378: Mellersta Finlands länsstyrelse 721.50 45379: Vaasan lääninhallitus 45380: Vasa länsstyrelse 3151.61 45381: Oulun lääninhallitus 45382: Uleåborgs länsstyrelse 502,90 45383: Lapin lääninhallitus 45384: Lapplands länsstyrelse 318105,90 45385: Keskusrikospoliisi 45386: Centralkriminalpolisen 2 730,35 45387: Asuntohallitus 45388: Bostadsstyrelsen 1192,00 45389: Puolustusministeriö 45390: Försvarsministeriet 38247,32 45391: Valtiovarainministeriö 45392: Finansministeriet 2630,81 45393: Valtiokonttori 45394: Statskontoret 10 119 930.28 45395: Tullihallitus 45396: Tullstyrelsen 9858,80 45397: Verohallitus 45398: Skattestyrelsen 99946,07 45399: Tilastokeskus 45400: Statistikcentralen 1 023512,95 45401: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 45402: Statens utvecklingscentral 13 262,00 45403: Rakennushallitus 45404: Byggnadsstyrelsen 33193,00 45405: Maanmittaushallitus 45406: Lantmäteristyrelsen 23885,72 45407: Vesi- ja ympäristöhallitus 45408: Vatten- och miljöstyrelsen 86457,62 45409: Maatalouden tutkimuskeskus 45410: Lantbrukets forskningscentral 136,00 45411: Metsähallitus 45412: Forststyrelsen 180417,06 45413: Liikenneministeriö 45414: Trafikministeriet 12054,00 45415: Tie- ja vesirakennushallitus 45416: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 2824,99 45417: Työministeriö 45418: Arbetsministeriet 47565,09 45419: Posti- ja telehallitus 45420: Post- och telestyrelsen 757360,93 45421: Ilmailuhallitus 45422: Luftfartsstyrelsen 1 049661,69 45423: Telehallintokeskus 45424: Teleförvaltningscentralen 170098,55 45425: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45426: Handels- och industriministeriet 161 695,53 45427: Merenkulkuhallitus 45428: Sjöfartsstyrelsen 13 370,23 45429: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 45430: sivu 45431: Tili - Kanto 6991 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 182 45432: 45433: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 45434: 45435: 45436: Teknillinen tarkastuskeskus 45437: Tekniska kontrollcentralen 8,50 45438: Patentti- ja rekisterihallitus 45439: Patent- och registerstyrelsen 87,39 45440: Teknologian kehittämiskeskus 45441: Centralen för teknologisk utveckling 92,00 45442: Lisenssivirasto 45443: Licensverket 2176,80 45444: Lääkintöhallitus 45445: Medicinalstyrelsen 3938,80 45446: Sosiaalihallitus 45447: Socialstyrelsen 293308,22 45448: Kansanterveyslaitos 45449: Folkhälsoinstitutet 7806,14 45450: Säteily1urvakeskus 45451: Strålskyddscentralen 94,00 45452: Tapaturmavirasto 45453: Olycksfallsverket 7064,00 45454: Opetusministeriö 45455: Undervisningsministeriet 17 875,96 45456: Valtion opintotukikeskus 45457: Statens studiestödscentral 2375,52 45458: Valtionarkisto 45459: Riksarkivet 11815.70 45460: Suomen Akatemia 45461: Finlands Akademi 36143,51 45462: Museovirasto 45463: Museiverket 1305,00 45464: Helsingin yliopisto 45465: Helsingfors universitet 735793,63 45466: Jyväskylän yliopisto 45467: Jyväskylä universitet 7615,50 45468: Oulun yliopisto 45469: Uleåborgs universitet 26206,00 45470: Abo Akademi 45471: ÅboAkademi 29926,65 45472: Joensuun yliopisto 45473: Joensuu universitet 122701,00 45474: Kuopion yliopisto 45475: Kuopio universitet 363,27 45476: Tampereen teknillinen korkeakoulu 45477: Tammerfors tekniska högskola 422,73 45478: Helsingin kauppakorkeakoulu 45479: Helsingfors handelshögskola 1600,00 45480: Taideteollinen korkeakoulu 45481: Konstindustriella högskolan 154,00 45482: Kouluhallitus 45483: Skolstyrelsen 11120,48 45484: Ammattikasvatushallitus 45485: Yrkesutbildningsstyrelsen 13763,33 45486: Ympäristöministeriö 45487: Miljöministeriet 250382,14 45488: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1989 45489: sivu 45490: Tili - Konto 6991 Administrativ balans den 31 december 1989 sida 183 45491: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 45492: 45493: 45494: 45495: TASETILIT YHTEENSÄ 45496: BALANSKONTON SAMMANLAGT 45 436113 345,50 36 663 850 770.44 45497: 45498: Ylijäämien ja vajausten tili 45499: Överskotts och underskotts konto 8 772 262 575,06 45500: 45501: Ylijäämä vuoden alkaessa 45502: överskott vid årets ingång- 3 403 068 693,53 45503: Tilivuoden ylijäämä 45504: Redovisningsårets överskott 5 369193 881 ,53 45505: 45506: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI 45507: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 45 436113 345,50 45 436113 345,50 45508: TULO- JA MENOARVION ULKOPUOLELLA 45509: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN 45510: 45511: TULOSLASKELMAT JA TASEET 45512: 1989 45513: 45514: 45515: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS 45516: 45517: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 45518: 1989 45519: 186 45520: 45521: Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond 45522: 45523: 45524: Tulostase - Resultaträkning 1989 45525: 45526: Kulut- Kostnader 45527: Varsinaiset kulut - Ordinära kostnader 45528: Palkat, sosiaaliturvamaksut ja matkat - Löner, socialskyddsavgifter och resor ..... . 157 818,80 45529: Lainojen hoitopalkkiot - Kostnader för lånens förvaltning .......................... . 31 786 604,23 45530: Tilojen hoitomenot - Kostnader för lägenheternas förvaltning ..................... . 220 280,07 45531: Verot - Skatter .................................................................... . 2 802 557,26 34 967 260,36 45532: 45533: Kulutusmenot - Konsumtionsutgifter 45534: Maatilahallituksen päätöksen 15.2.1990 n:o 955/29/90 perusteella poistettu tileistä 45535: - På grund av jordbruksstyrelsens beslut av 15.2.1990 nr 955/29/90 har avskrivits: 45536: Vapaavuosien lyhennyseriä - Friårs avkortningar ................................ . 28 232,98 45537: Asutusluottojen maksuvapautuksia - Befrielse från betalning av kolonisations- 45538: krediter .......................................................................... . 40 747 337,64 45539: Kuivatus-, tienteko-, vesi- ja viemärikustannuksia - Torrläggnings-, vägbygg- 45540: nads-, vatten- och avloppsledningskostnader .................................... . 488 107,33 45541: Metsänparannuskustannuksia - Skogsförbättringskostnader .................... . 7 519,61 45542: Uutistilain perustamispalkkioita - Premier för anläggning av nylägenhet ......... . 4 957,40 45543: Porotilojen palkkioita - Premier för renlägenheter ............................... . 827 932,- 45544: Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia - Bidrag enligt naturnäringslagen .... . 13 014 880,- 45545: Kolttien avustuksia - Understöd åt skoltar ...................................... . 4 190 429,73 45546: Maatilalain mukaisia rakentamis- ja raivausavustuksia - Bidrag för byggande 45547: och för uppröjning enligt lagen om gårdsbruksenheter ........................... . 7 351163,- 45548: Tientekoavustuksia - Understöd för vägbyggen ................................. . 6 410 110,- 45549: Salaojitusavustuksia - Understöd för täckdikning ............................... . 43 053 300,- 45550: Metsänhoito- ja metsänparannustyöt sekä peltojen metsitykset - Skogsvårds- 45551: och skogsförbättringsarbeten samt beskogning av åkrar ......................... . 1 258 445,17 45552: Maanostotoimintaa koskevat lehti-ilmoitukset - Annonser gällande jordförvärv .. 2 535,- 45553: Tutkimusmäärärahoja koskevat lehti-ilmoitukset - Annonser gällande under- 45554: sökningsanslag ................................................................... . 24 286,45 45555: Maatilatalouden kehittämistoimintaa koskevaan tutkimukseen myönnettyjä va- 45556: roja - För undersökning av gårdsbrukets utvecklingsverksamhet beviljade 45557: medel ............................................................................ . 3 209 236,42 45558: Luontaiselinkeinojen kehittämistoimintaa koskeva tutkimus - Undersökning 45559: gällande utvecklingsverksamhet av naturnäring .................................. . 459 530,52 45560: Muut menot - Övriga utgifter ................................................... . 184 833,62 121 262 836,87 45561: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott ........................................................... . 82 918 054,12 45562: 239 148 151,35 45563: 45564: 45565: 45566: Tuotot-lntäkter 45567: Varsinaiset tuotot - Ordinära intäkter 45568: Korot - Räntor: 45569: Asutuskassalainoista - Kolonisationskassalån ................................... . 24140,04 45570: Maatilalainoista - Jordlägenhetslån ............................................. . 180 986 379,82 45571: Maaseutuelinkeinolainoista - Lån beviljade för näringsverksamheten på lands- 45572: bygden .......................................................... · · · · · · · · · · · · · · · · · 5 149 458,94 45573: Maankäyttölainoista - Jorddispositionslån ...................................... . 19 349 434,61 45574: Asuttamislainoista - Kolonisationslån ........................................... . 56 825,88 45575: Myyntihintoihin liitetyistä lainoista - Lån i samband med köpeskillingar ......... . 674,83 45576: Tilojen kauppahinnoista - På lägenheters pris ................................... . 22 821 929,18 45577: Muita korkotuloja - Övriga ränteinkomster ...................................... . 43 364,18 228 432 207,48 45578: 45579: Muut tuotot - Övriga intäkter 45580: Vuokratulot - Arrendeinkomster ................................................ . 1 644 547,97 45581: Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä - Överskott av försålda lägenheter .......... . 5 860 181,78 45582: Satunnaiset tulot - Diverse inkomster ........................................... . 3211214,12 10 715 943,87 45583: 239 148 151,35 45584: 187 45585: 45586: Omaisuustase - Balansräkning 310 12o 1989 45587: Vastaavaa- Aktiva 45588: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 45589: Varat - Medel 45590: Sitomattomat varat - Obundna medel 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 131 634 787,48 45591: Sidotut varat - Bundna medel 45592: Myönnetyt, mutta maksamatta olevat - Beviljade, men icke utbetalade: 45593: Maatilalainat ja muut lainat - Jordlägenhetslån och 45594: andra lån 0 0 0 0 0 0 0 0 0 382 953 837,86 45595: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 45596: 45597: 45598: 45599: 45600: Tilojen hinnat - Lägenheters pris 22 902 510,54 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 45601: 45602: 45603: 45604: 45605: Muita maksuja - Övriga utbetalningar 79 893 828,33 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 485 750 176.73 45606: Talletetut varat- Deponerade medel 0 0 00 0 00 00 00 00 0 00 00 0 00 00 0 00 00 00 00 00 00 0 0 0 00 00 00 0 0 839 724,15 618 224 688,36 45607: Lainat - Lån 45608: Kuntien lainat - Kommunernas lån 45609: Asutuskassalainat - Kolonisationskassalån 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 429 880.45 45610: Rahalaitosten lainat - Penninginrättningslån 45611: Maatilalainat - Jordlägenhetslån 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 944 945 968,62 45612: Maaseutuelinkeinolainat - Lån beviljade för näringsverksamheten på lands- 45613: bygden 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 106 589 995,23 45614: Maankäyttölainat - Jorddispositionslån 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 372 419 934,50 45615: Asuttamislainat - Kolonisationslån 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 188 724,05 45616: Porkkalan jälleenrakennuslainat - Lån för återuppbyggnad av Parkala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 449,48 6 425 149 071,88 45617: Muut lainat - Övriga lån 45618: Suoraan rahastosta myönnetyt erinäiset lainat ja saatavat - Direkt ur fonden 45619: beviljade särskilda lån och fordringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 086,51 45620: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Lån i samband med kö- 45621: peskillingar för jorddispositionslägenheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 227 150,82 45622: Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Lån i samband med 45623: köpeskillingar för jordanskaffningslägenheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 547 136,89 16 778 374,22 45624: Kauppahinnat - Köpeskillingar 45625: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe- 45626: ter, som sålts med stöd av kolonisationslagen 00 00 00 00 00 00 00 00 00 .. 00 00 00 00 00 00 00 00 0 2 886 725,13 45627: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för 45628: lägenheter, som sålts med stöd av jorddispositionslagen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44 674 509,05 45629: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe- 45630: ter, som sålts med stöd av lagen om gårdsbruksenheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 598 066 778,77 45631: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar 45632: för lägenheter, som sålts med stöd av naturnäringslagen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 060 140,- 45633: Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe- 45634: ter, som sålts med stöd av skoltlagen 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 .. 00 00 00 00 00 00 00 00 0 24 769.78 646 712 922.73 45635: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 45636: Ostetut tilat - Köpta lägenheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 343 266 111,85 45637: Erilaatuiset saatavat - Diverse fordringar 45638: Parannuskorvaukset - Förbättringsersättningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 376,- 45639: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 425 277,04 2 429 653,04 45640: 8 053 990 702,53 45641: 45642: Vastattavaa- Passiva 45643: Vieras pääoma - Främmande kapital 45644: Talletetut varat - Depositioner 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 45645: 839 724,15 45646: Oma pääoma - Eget kapital 45647: Pääoma vuoden alussa - Kapital vid årets ingång 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 670 232 924,26 45648: Siirretty tulo- ja menoarviomomentilta - Överföring från 45649: moment i statsförslageto 00 00 0 0 0 00 0 0 00 0 0 00 00 00 0 0 0 00 00 00 0 00 00 0 300 000 000,- 7 970 232 924,26 45650: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 45651: 82 918 054,12 8 053 150 978,38 45652: 8 053 990 702,53 45653: 188 45654: 45655: Valtion viljavaraston rahasto - Statens spannmålsförrådsfond 45656: 45657: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 45658: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 1 739 918 096,26 45659: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 45660: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 435 882,70 45661: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . +304 026,98 -183 131 855,72 45662: --------~------------~- 45663: Liikevaihto - Omsättning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 556 786 240,54 45664: 45665: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 45666: Tavarat - Varor..................................................................... 1 659 227 466,79 45667: Varaston muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . +383 473 161,14 -1 275 754 305,65 45668: --------~------------~- 45669: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281 031 934,89 45670: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 45671: Palkat - Löner..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 773 209,36 45672: Muut kiinteät kulut - Övriga fasta kostnader........................................ 45 384 448,81 - 83 157 658,17 45673: --------~------------~- 45674: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 874 276,72 45675: Poistot - Avskrivningar 45676: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 15 639 057,90 45677: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 24 208 531,92 45678: Pitkävaikutteisista menoista - Långfristiga utgifter ................................. . 1 485 425,40 -41 333 015,22 45679: Liikevoitto - Rörelsevinst ................................................................................ . 156 541 261,50 45680: Rahoitustuotot ja kulut - Finansieringsintäkter och kostnader 45681: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 22 301 216,12 45682: Muut rahoitustuotot - Övriga finansieringsintäkter ................................ . 10 320 979,34 45683: Korkokulut - Räntekostnader ...................................................... . -42 944 835,49 45684: Muut rahoituskulut - Övriga finansieringskostnader ............................... . -3 990 983,69 -14 313 623,72 45685: Voitto rahoituserien jälkeen - Vinst efter finansieringsposter ............................................. . 142 227 637,78 45686: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 45687: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 4 595 692,43 45688: Muut kulut - Övriga utgifter ....................................................... . -70 198 910,67 -65 603 218,24 45689: Voitto ennen tilinpäätössiirtoja - Vinst före boksluttransfereringar ....................................... . 76 624 419,54 45690: Varausten lisäys - Ökning av reserveringar ................................................................. . -70 000 000,- 45691: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 6624 419,54 45692: 45693: 45694: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 45695: 45696: Vastaavaa- Aktiva 45697: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 45698: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 13 396 339,96 45699: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 188 896 336,40 45700: Muut saamiset - Övriga fordringar ................................................ . 20 973 177,64 45701: Lainasaamiset - Lånefordringar ................................................... . 24 000 000,- 45702: Siirtosaamiset - Resul~atregleringar ............................................... . 3 014 270,57 45703: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar 50 304,09 250 330 428,66 45704: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 45705: Tavarat - Varor .......................................................................................... . 1 594 064 010,08 45706: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - 45707: Anläggningstillgångar och övriga långfristiga utgifter 45708: Keskeneräiset omat työt - Halvfärdiga egna arbeten ............................... . 1 606 609,08 45709: Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenomräden ..................................... . 1 356 230,89 45710: llakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 411 471 989,89 45711: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 105 791 430,81 45712: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 23 657 712,70 45713: Pitkävaikutteiset menot - Långfristiga utgifter ..................................... . 3 374 459,51 547 258 432,88 45714: Arvostuserät - Värderingsposter ........................................................................... . 111 914 664,19 45715: 2 503 567 535,81 45716: 189 45717: Vastattavaa- Passiva 45718: Vieras pääoma - Främmande kapital 45719: Lyhytaikainen - Kortfristigt 45720: Ostovelat - Leverantörskulder ................................................... . 153 145 593,52 45721: Rukiin tuotantopalkkiot - Produktionspremier för råg ........................... . 469 290,- 45722: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................. . 20 337 427,96 45723: Lyhytaikaiset velat - Kortfristiga skulder ........................................ . 153 580 073,39 327 532 384,87 45724: Pitkäaikainen - Långfristigt 45725: Lainat rahoituslaitoksilta - Lån från finansieringsanstalter ....................... . 319 165 767,18 45726: Eläkevastuuvelka - Pensionsgarantiskuld ........................................ . 194 327 774,08 45727: Hinnanerovarat - Prisskillnadstillgångar ......................................... . 12 860 725.49 526 354 266.75 45728: Varaukset - Reserveringar 45729: Varastovaraukset - Lagerreserveringar .................................................................. . 640 000 000.- 45730: Oma pääoma - Eget kapital 45731: Viljavarastorahasto - Spannmålsförrådsfonden 45732: Perusrahasto - Grundfonden ...................................................... . 670 054 235,- 45733: Käyttörahasto - Driftfonden ....................................................... . 324 011 636,06 994 065 871,06 45734: Siementuotannon edistämisvarat - Medel för befrämjande av fröproduktion ............................... . 8 990 593,59 45735: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 6 624 419,54 45736: 2 503 567 535,81 45737: 45738: 45739: 45740: 45741: Tuontikaupparahasto - lmporthandelsfonden 45742: 45743: 45744: Tulostase - Resultaträkning 1989 45745: Tuotot -1 ntäkter 45746: Hinnanvaihtelusopimukset - Prisväxlingsavtal .............................................................. . m 352 671,09 45747: Menoja yli tulojen - Utgifter utöver inkomster .............................................................. . 22 209,06 45748: 177 374 880,15 45749: 45750: 45751: Kulut-Kostnader 45752: Palkkiot - Arvoden .................................................................. . 19 629,29 45753: Hinnanvaihtelusopimukset - Prisväxlingsavtal ........................................ . m 352 671,09 45754: Yleiskustannukset - Förvaltningskostnader .......................................... . 2 579,77 m 374 880,15 45755: 177 374 880,15 45756: 45757: 45758: 45759: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 45760: Vastaavaa- Aktiva 45761: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel .......................................... . 15 352 463,14 45762: Tavaravarastot - Varulager .......................................................... . 1 717 777,08 45763: Muiden annettujen ennakkojen tili - Övriga utgivna förskotts konton ................ . 1 607,25 17 071 847.47 45764: 17 071 847.47 45765: 45766: Vastattavaa- Passiva 45767: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 2 453,- 45768: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 344,86 45769: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 1n025,29 179 823,15 45770: 45771: Pääoma - Kapital1. 1. 1989 ......................................................... . 16 914 233,38 45772: Menoja yli tulojen - Utgifter utöver inkomster -22 209,06 16 892 024,32 45773: 17 071 847,47 45774: 190 45775: 45776: Varmuusvarastorahasto - Säkerhetsupplagsfonden 45777: 45778: 45779: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 45780: 45781: Myyntituotot - Försäljningsintäkter .................................................. . 245 870 982,60 45782: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter ................................ . -41 055 614,86 204 815 367,74 45783: 45784: 45785: Muut kulut - Övriga kostnader 45786: Tavaraostot - Varuinköp ...................................... . 195 213 696,44 45787: Ostot lvv - lnköp med omsättningskatt ........................ . 74 113 647,55 45788: Ostojen oikaisuerät - lnköpens korrektivposter ................ . -11 924 506,48 257 402 837,51 45789: 45790: Varastojen hoitomenot - Underhållsutgifter av lager 45791: Öljyvarastojen vuokrat - Hyror av oljelager .................... . 18 192 460,49 45792: Valtion omistamien öljyvarastojen kustannukset - Kostnader 45793: av statens ägande oljelager ..................................... . 9 647 448,87 27 839 909,36 45794: 45795: Muiden varastojen varastointikorvaukset - Lagringsersätt- 45796: ningar av övriga lager .......................................... . 1 596 452,24 45797: -2 485 304,20 45798: -888 851,96 45799: 45800: Muiden varastojen hoito- ja käsittelykorvaukset - Underhålls- 45801: och behandlingsersättningar av övriga lager ...................... . 1 253 642,39 45802: Muiden varastojen vuokrat - Hyror av övriga lager ............. ·:. 43 075,76 407 866,19 -285 650 613,06 45803: 45804: Varastojen muutos - Förändring i lager .................................................................... . + 92 863 266,- 45805: Hoitokate - Underhållsbidrag .............................................................................. . 12 028 020,68 45806: Varmuusvarastointimaksu - Säkerhetsupplagsavgift ........................................................ . 261 408 496,- 45807: 45808: Sijoitusmenot - lnvesteringsutgifter 45809: Rakennukset - Byggnader 45810: Varasto 100 rakentaminen - Byggnade av lager 100 ................................ . 19 116 341,90 45811: Rovaniemi, suunnittelu - Rovaniemi, planering .................................... . 784 182,75 45812: Suurkorjaukset - Storreparationer ................................................. . 1 549 672,75 -21 450 197,40 45813: 45814: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 45815: Hallintomenot - Förvaltningsutgifter 45816: Sopimuspalkat - Avtalslöner ..................................................... .. 187 763,40 45817: Johtakunnan palkkiot - Direktionens arvoden ..................................... . 80 191,79 45818: Johtokunnan kokouspalkkiot - Direktionens mötearvoden ........................ . 8 700,- 45819: Muut palkkiot - Övriga arvoden ................................................... . 50 355,50 45820: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter ....................................... . 20 178,26 -347 188,95 45821: 45822: 45823: Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter 45824: Käyttövarat - Dispositionsmedel .................................................. . 10 177,95 45825: Matkat - Resor .................................................................... . 64 713,83 45826: Toimistomenot- Byråutgifter ..................................................... . 5 648,60 45827: Atk-kustannukset - Adb-kostnader ................................................ . 105 597,43 45828: Koulutus - Utbildning ............................................................. . 824,- 45829: Kalustohankinnat - Anskaffning av inventarier .................................... . 13 543,85 45830: Erillistutkimukset - Skärundersökningar ........................................... . 300 000,- 45831: Korkokulut - Räntekostnader ...................................................... . 1002,- -501 507,66 45832: 45833: Käyttökate - Drifsbidrag ................................................................................... . 251 137 622,67 45834: 45835: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 45836: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................. . 11 469,77 45837: 45838: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 251 149 092,44 45839: 191 45840: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 45841: 45842: Vastaavaa- Aktiva 45843: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel .......................................... . 85 184 286,50 45844: Tulorästien tili - lnkomstresters konton .............................................. . 24 266 923,- 45845: Tilisaatavat - Kontofordringar ....................................................... . 152 560 375,68 45846: Muut saatavat - Övriga fordringar ................................................... . 5 557,37 45847: Tavaravarastot - Varulager .......................................................... . 2 604 190 330,97 45848: Muiden annettujen ennakkojen tili - övriga utgivna förskotts konto .................. . _ _:2:_48:c:c5~30-"4'c:::.20::____::.2...::.86""8 692 777,72 45849: 2868' T 45850: 45851: 45852: Vastattavaa- Passiva 45853: Muiden tilitettävien varojen tili lw - Övriga redovisningsmedelskonto med omsätt- 45854: ningskatt ............................................................................. . 25 470 565,04 45855: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 10 857,97 45856: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 2 218,60 45857: Muut velat - Övriga skulder .......................................................... . 9 042 250,01 45858: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 10 815 966,36 45 341 857,98 45859: Pääoma - Kapital .................................................................... . 2 350 249 623,55 45860: Edellisen tilikauden tulos - Resultatet av föregående räkenskapsperioden ............ . 221 952 203,75 45861: Pääoma- Kapital1.1.1989 ........................................................... . 2 572 201 827,30 45862: Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodens resultat ..................................... . 251 149 092,44 2 823 350 919,74 45863: 2 868 692 m.n 45864: 45865: 45866: Vientitakuurahasto - Exportgarantifonden 45867: 45868: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 45869: 45870: 45871: Takuumaksutuotot - Garantiavgiftsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 957 716,56 45872: Hallintokulut - Förvaltningskostnader 45873: Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 375 779,99 45874: Huoneistokulut - Lokalkostnader................................................... 1 440 640,65 45875: Muut hallintokulut- övriga förvaltningskostnader.................................. 5 154 759,71 45876: 18 971 180,35 45877: Muut tuotot - Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -99 236,01 -18 871 944,34 45878: Takuumaksukate - Garantiavgiftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 085 772,22 45879: Korvaukset ja takaisinperintätuotot - Ersättningar och återindrivningsintäkter 45880: Suoritetut takuukorvaukset - Erlagda garantiersättningar........................... 533 754 259,82 45881: Takaisinperintätuotot - Aterindrivningsintäkter..................................... -156 266 264,86 -377 487 994,96 45882: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 402 222,74 45883: 45884: 45885: 45886: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 45887: 45888: Vastaavaa- Aktiva 45889: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel ................................................................ . 273 897 063,21 45890: Rahat - Kassa ............................................................................................. . 1 000,- 45891: Ennakot - Förskott ......................................................................................... . 123 002,- 45892: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ........................................................................ . 69 290,64 45893: Arvopaperit - Värdepapper ................................................................................ . 34 050,- 45894: 274 124 405,85 45895: 45896: 45897: Vastattavaa- Passiva 45898: Siirtovelat - Resultatregleringar ............................................................................ . 169 581 323,21 45899: Vientitakuurahasto - Exportgarantifonden 1.1.89 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251 945 305,38 45900: Siirto rahastoon - Överföring tili fonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . + 151 000 000,- 45901: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -298 402 222,74 104 543 082,64 45902: --------~----~------~ 45903: 274 124 405,85 45904: 192 45905: 45906: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden 45907: 45908: 45909: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 45910: 45911: Takausmaksutuotot - Garantiavgiftsintäkter ......................................... . 10 862 156,86 45912: Takuumaksutuotot - Garantiavgiftsintäkter .......................................... . 1 775 760,75 12 637 917,61 45913: Hallintokulut - Förvaltningskostnader 45914: Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden ............................................ . 5 425 197,05 45915: Huoneistokulut - Lokalkostnader .................................................. . 881 971,80 45916: Muut hallintokulut - Övriga förvaltningskostnader ................................. . 2 558 344,17 45917: 8 865 513,02 45918: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . -50 751,73 -8 814 761,29 45919: Takausmaksukate - Garantiavgiftsbidrag .................................................................. . 3 823 156,32 45920: Korvaukset ja takautumistuotot - Ersättningar och regressintäkter 45921: Suoritetut takauskorvaukset- Erlagda garantiersättningar.......................... 417 158 718,56 45922: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt baserade intäkter . . . . . . . . . -404 782 697,51 -12 376 021,05 45923: --------~------------~ 45924: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 552 864,73 45925: 45926: 45927: Tase - Balansräkning 31.12. 1989 45928: Vastaavaa- Aktiva 45929: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel ................................................................ . 9 782 396,81 45930: Rahat - Kassa ............................................................................................. . 3 000,- 45931: Ennakot - Förskott ......................................................................................... . 28 000,- 45932: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ........................................................................ . 61 868,- 45933: Arvopaperit - Värdepapper ................................................................................ . 78103,- 45934: 9 953 367,81 45935: 45936: 45937: Vastattavaa- Passiva 45938: Siirtovelat - Resultatregleringar............................................................................. 400 159,98 45939: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden 1. 1. 1989................................. 18 106,072,56 45940: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -8 552 864,73 9 553 207,83 45941: --------~------------~ 45942: 9 953 367,81 45943: 45944: 45945: 45946: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden 45947: 45948: 45949: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 45950: Tuotot-lntäkter 45951: Öljysuojamaksut - Oljeskyddsavgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 666 868,- 45952: Takaisinperityt korvaukset - Aterindrivna ersättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 667,98 45953: Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur......................................... 11 705,48 28 692 241,46 45954: Kuluja yli tuottojen - Kostnader utöver intäkter ............................................................ . 1 272 835,55 45955: 29 965 067,01 45956: 45957: 45958: Kulut-Kostnader 45959: Palkkiot - Arvoden .................................................................. . 346 186,84 45960: Matkat - Resekostnader ............................................................. . 800,- 45961: Sekalaiset kulut - Kostnader av blandad natur ....................................... . 1 151,70 45962: Öljyvahinkokorvaukset - Oljeskadeersättningar ...................................... . 29 616 928,41 29 965 067,01 45963: 29 965 067,01 45964: 193 45965: 45966: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 45967: Vastaavaa- Aktiva 45968: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel ................................................................ . 5 689 449,- 45969: 5 689 449,- 45970: 45971: 45972: Vastattavaa- Passiva 45973: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 627,- 45974: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 157,83 45975: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 161 646,62 162 431,45 45976: Pääoma - Kapital1. 1. 1989 ........................................................ .. 6 799 843,10 45977: Kuluja yli tuottojen - Kostnader utöver intäkter ...................................... . 1 272 825,55 5 527 017,55 45978: 5 689 449,- 45979: 45980: 45981: 45982: Valtion ydinjätehuoltorahasto - Statens kärnavfallshanteringsfonden 45983: 45984: 45985: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 45986: ~~· 45987: Tuotot - lntäkter 45988: Varsinaiset tuotot - Ordinarie intäkter 45989: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 143 135 776,48 45990: Korvaus valtiolta - Ersättning från staten .......................................... . 37 719 207,78 180 854 984,26 45991: 45992: 45993: Kulut - Kostnader 45994: Palkkiot - Arvoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 810,- 45995: Sosiaalikulut - Socialkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 392,91 45996: Korvaus KTM:IIe- Ersättning tili handels- och industriministeriet .... .. .. .. .. .. .. .. . 29 630,- 45997: Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , _ _c-:::-::----:1,.C.96-'--=283~,0'-'-5 45998: _ __:.:_24_4_50---'-1_4 45999: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst.............................................................. 180 658 701,21 46000: 46001: 46002: 46003: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 46004: 46005: Vastaavaa- Aktiva 46006: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 46007: Yhdystilisaatava valtiolta - Kollektivkontofordring från staten ............................................ . 33 324,35 46008: Lainasaamiset - Lånefordringar .......................................................................... . 1 405 650 000,- 46009: Saatava valtiovarastosta - Fordring från statsförråd ..................................................... . 513 138 682,07 46010: Muut sijoitukset - Övriga investeringar .................................................................. . 141 044 110,52 46011: 2 059 866 116,94 46012: 46013: 46014: Vastattavaa- Passiva 46015: Vieras pääoma - Främmande kapital 46016: Lyhytaikainen - Kortfristigt 46017: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 217,32 46018: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................... . 7 198,41 7 415,73 46019: 46020: Oma pääoma - Eget kapital 46021: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Imatran Voima Oy .......... . 395 200 000'- 46022: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus - Fondandelen av Teollisuuden Voima 46023: Oy .................................................................................. . 1 479 000 000,- 46024: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus - Fondandelen av Statens 46025: tekniska forskningscentral .......................................................... . 5 000 000,- 1 879 200 000,- 46026: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 180 658 701,21 46027: 2 059 866 116,94 46028: 194 46029: 46030: Muut rahastot - Övriga fonder 46031: 46032: 46033: Palosuojelurahasto - Brandskyddsfonden 46034: Pääoma - Kapital 1. 1. 1989 ................................................................................ . 44 863 465,17 46035: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 38 840 171,60 46036: Tulot- lnkomster .......................................................................................... . 36 894 635,73 46037: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ . 46038: Pääoma - Kapita131. 12. 1989 ............................................................................. . 42 917 929,30 46039: 46040: 46041: Posti- ja telelaitoksen uudistusrahasto - Post- och televerkets förnyelsefond 46042: Pääoma- Kapital1. 1. 1989 ................................................................................ . 46 791 672,22 46043: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 106380431,72 46044: Tulot- lnkomster .......................................................................................... . 46045: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ . 59 588 759,50 46046: Pääoma - Kapital 31. 12. 1989 ............................................................................. . 46047: 46048: 46049: Radiorahasto - Radiofonden 46050: Pääoma- Kapital1. 1. 1989 ............................................................................... .. -5 683 q61,13 46051: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 1 204 331 453,53 46052: Tulot- lnkomster ......................................................................................... .. 1 234 578 769,22 46053: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ . 46054: Pääoma- Kapital31. 12. 1989 ............................................................................. . 24 897 730,62 46055: 46056: 46057: Valtionrautateiden uudistusrahasto - Statsjärnvägarnas förnyelsefond 46058: Pääoma - Kapital 1. 1. 1989 ........................................................................ : ....... . 150 384 189,10 46059: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 195 886 248,21 46060: Tulot - lnkomster .......................................................................................... . 46061: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ . 56 600 000,- 46062: Pääoma - Kapital 31. 12. 1989 ............................................................................. . 11 097 940,89 46063: LIITTEET 46064: 46065: BILAGOR 46066: SELOSTUS 46067: 46068: TULORÄSTEISTÄ 46069: VUODELTA 46070: 46071: 1989 46072: 46073: 46074: 46075: RELATION ANGÅENDE 46076: 46077: INKOMSTRESTER 46078: FÖR ÅR 46079: 46080: 1989 46081: Selostus tulorästeistä vuodelta 1989 46082: sivu 46083: Relation angående inkomstsrester för år 1989 sida 198 46084: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46085: 1988 1989 1990 46086: -.;;- 46087: 46088: 46089: ULKOASIAINMINISTERIÖ 46090: MINISTERI ET FÖR UTRIKESÄRENDENA 46091: 1.1.1989 16114,00 46092: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 16114,00 100 46093: 31.12.1989 0,00 0,00 0,00 46094: OIKEUSMINISTERIÖ 46095: JUSTITIEMINISTERIET 46096: 1.1.1989 17 495419,38 46097: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 16 8351 82.01 96 46098: 31.12.1989 660237,37 16048247,55 16 708 484,92 46099: SISÄASIANMINISTERIÖ 46100: MINISTERIET FÖR INRIKESÄRENDENA 46101: 1.1.1989 952094.75 46102: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 952094.75 100 46103: 31.12.1989 0,00 551172.24 551172,24 46104: RAJAVARTIOLAITOS 46105: GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET 46106: 1.1.1989 12 714,04 46107: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 12714,04 100 46108: 31.12.1989 0,00 14165.45 14165.45 46109: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS 46110: NYLANDS LÄNSSTYRELSE 46111: 1.1.1989 2309702,62 46112: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2309702,62 100 46113: 31.12.1989 0,00 2050412,03 2050412,03 46114: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS 46115: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE 46116: 1.1.1989 1892743,26 46117: Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 1402523,26 74 46118: 31.12.1989 490220,00 950427.40 1440647.40 46119: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS 46120: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE 46121: 1.1.1989 1141 049,59 46122: Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 1141 049,59 100 46123: 31.12.1989 0,00 1 317926,27 1 317926,27 46124: KYMEN LÄÄNINHALLITUS 46125: KYMMENE LÄNSSTYRELSE 46126: 1.1.1989 443672.15 46127: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 442262,15 100 46128: 31.12.1989 1410,00 495066,90 496476,90 46129: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS 46130: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE 46131: 1.1.1989 1451035,17 46132: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1440474.42 99 46133: 31.12.1989 10560.75 328305,86 338866,61 46134: KUOPION LÄÄNINHALLITUS 46135: KUOPIO LÄNSSTYRELSE 46136: 1.1.1989 0,00 46137: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 0,00 0 46138: 31.12.1989 0,00 35,00 35,00 46139: 46140: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS 46141: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE 46142: 1.1.1989 321 096,25 46143: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 321 096,25 100 46144: 31.12.1989 0,00 375623,10 375623,10 46145: Selostus tulorästeistä vuodelta 1989 46146: sivu 46147: Relation angående inkomstsrester för år 1989 sida 199 46148: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46149: 1988 1989 1990 46150: """"'% 46151: 46152: 46153: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 46154: MELLERSTA FINLANDS lÄNSSTYRELSE 46155: 1.1.1989 1 264998,40 46156: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1 263941,45 100 46157: 31.12. 989 1056,95 594421.78 595478.73 46158: VAASAN LÄÄNINHALLITUS 46159: VASA lÄNSSTYRELSE 46160: 1.1.1989 1300709,33 46161: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1 300011,07 100 46162: 31.12. 989 698,26 1 021 979,31 1 022677.57 46163: OULUN LÄÄNINHALLITUS 46164: ULEABORGS LÄNSSTYRELSE 46165: 1.1.1989 240680,00 46166: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 240680,00 100 46167: 31.12.1989 0,00 0,00 0,00 46168: LAPIN LÄÄNINHALLITUS 46169: LAPPLANDS lÄNSSTYRELSE 46170: 1.1.1989 4898056,42 46171: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 3634183,38 74 46172: 31.121989 1263873,04 715807,40 1979680.44 46173: lÄNSSTYRELSEN 1LANDSKAPET ÅLAND 46174: lÄNSSTYRELSEN 1LANDSKAPET ÅLAND 46175: 1.1.1989 1534,90 46176: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1534,90 100 46177: 31.12.1989 0,00 2101,00 2101,00 46178: HELSINGIN POLIISILAITOS 46179: HELSINGFORS POLISINRÄTTNING 46180: 1.1.1989 78544,45 46181: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 78544,45 100 46182: 31.12.1989 0,00 58708,56 58708,56 46183: VÄESTÖREKISTERIKESKUS 46184: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN 46185: 1.1.1989 2319303,18 46186: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2319303,18 100 46187: 31.12.1989 0,00 3226755,40 3226 755,40 46188: PUOLUSTUSMINISTERIÖ 46189: FÖRSVARSMINISTERIET 46190: 1.1.1989 121401181,11 46191: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 23 393 942,94 19 46192: 31.12.1989 98007238,17 17160 804,69 115168042,86 46193: VALTIOVARAINMINISTERIÖ 46194: FINANSMINISTERIET 46195: 1.1.1989 1750,00 46196: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1750,00 100 46197: 31.12.1989 0,00 692415,97 692415,97 46198: VALTIOKONTTORI 46199: STATSKONTORET 46200: 1.1.1989 213 802 666,91 46201: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 213 802 666,91 100 46202: 31.12.1989 0,00 319 720 038,05 319 720 038,05 46203: TULLIHALLITUS 46204: TULLSTYRELSEN 46205: 1.1.1989 18977.75 46206: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 16111.75 85 46207: 31.12.1989 2866,00 41 387,00 44253,00 46208: Selostus tulorästeistä vuodelta 1989 46209: sivu 46210: Relation angående inkomstsrester för år 1989 sida 200 46211: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46212: 1988 1989 1990 46213: ---""% 46214: 46215: 46216: RAHAPAJA 46217: MYNTVERKET 46218: 1.1.1989 0,00 46219: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0 46220: 31.12.1989 0,00 43545,00 43545,00 46221: VEROHALLITUS 46222: SKATIESTYRELSEN 46223: 1.1.1989 4656663,77 46224: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3630740,93 78 46225: 31.12.1989 1 025922,84 3313185,16 4339108,00 46226: TILASTOKESKUS 46227: STATISTIKCENTRALEN 46228: 1.1.1989 3095462,61 46229: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3075124,05 99 46230: 31.12.1989 20338,56 3153385,51 3173724,07 46231: VALTIONHALLINNON KEHITIÄMISKESKUS 46232: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL 46233: 1.1.1989 1329832,92 46234: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1329832,92 100 46235: 31.12.1989 0,00 1 245145,10 1 245145,10 46236: RAKENNUSHALLITUS 46237: BYGGNADSSTYRELSEN 46238: 1.1.1989 8556098,32 46239: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 8408592,64 98 46240: 31.12.1989 147505,68 7132021,34 7279527,02 46241: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 46242: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET 46243: 1.1.1989 4 706857,86 46244: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 4506042,86 96 46245: 31.12.1989 200815,00 4823395,71 5024210,71 46246: MAANMITIAUSHALLITUS 46247: LANTMÄTERISTYRELSEN 46248: 1.1.1989 38 498 452,68 46249: Kertyn~/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 37 700 024,27 98 46250: 31.12. 989 798428,41 34 418 940,75 35 217 369,16 46251: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS 46252: VATIEN- OCH MILJÖSTYRELSEN 46253: 1.1.1989 260282,81 46254: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 260282,81 100 46255: 31.12.1989 0,00 185218,30 185218,30 46256: MAATILAHALLITUS 46257: JORDBRUKSSTYRELSEN 46258: 1.1.1989 5681954,30 46259: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 5604088,82 99 46260: 31.12.1989 77 865,48 6376867,01 6454 732,49 46261: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS 46262: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL 46263: 1.1.1989 973499,83 46264: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 957197,83 98 46265: 31.12.1989 16302,00 2643120,36 2659422,36 46266: 46267: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 46268: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET 46269: 1.11989 253447,78 46270: Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 239 524,78 95 46271: 31.12.1989 13923,00 563847,98 577770,98 46272: Selostus tulorästeistä vuodelta 1989 46273: sivu 46274: Relation angående inkomstsrester för år 1989 sida 201 46275: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46276: 1988 1989 1990 46277: ~ 46278: 46279: 46280: 46281: METSÄHALLITUS 46282: FORSTSTYRELSEN 46283: 1.1.1989 147471511,33 46284: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 147 385 733,98 100 46285: 31.12.1989 85777,35 205 199149,25 205 284 926,60 46286: VALTION MARGARIINITEHDAS 46287: STATENS MARGARINFABRIK 46288: 1.1.1989 5638293,65 46289: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 5585072,55 99 46290: 31.12.1989 53221,10 5817215,25 5870436,35 46291: LIIKENNEMINISTERIÖ 46292: TRAFIKMINISTERIET 46293: 1.1.1989 663,05 46294: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 663,05 100 46295: 31.12.1989 0,00 681,65 681,65 46296: AUTOREKISTERIKESKUS 46297: BILREGISTERCENTRALEN 46298: 1.1.1989 520460,00 46299: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 520460,00 100 46300: 31.12. 989 0,00 634160,00 634160,00 46301: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS 46302: VÄG- OCH VATIENBYGGNADSSTYRELSEN 46303: 1.1.1989 20 797 670,27 46304: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 20 579 494,27 99 46305: 31.12.1989 218176,00 34 134 192,40 34 352 368,40 46306: TYÖMINISTERIÖ 46307: ARBETSMINISTERIET 46308: 1.1.1989 61 852 024,20 46309: Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 61 852 024,20 100 46310: 31.12.1989 0,00 59 362 724,41 59 362 724,41 46311: POSTI- JA TELEHALLITUS 46312: POST- OCH TELESTYRELSEN 46313: 1.1.1989 289 537 351,22 46314: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 289 537 351 ,22 100 46315: 31.12. 989 0,00 157731616,12 157731616,12 46316: ILMAILUHALLITUS 46317: LUFTFARTSSTYRELSEN 46318: 1.1.1989 9421044,25 46319: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 9217114,32 98 46320: 31.12.1989 203929,93 9212281,91 9416211,84 46321: ILMATIETEEN LAITOS 46322: METEOROLOGISKA INSTITUTET 46323: 1.1.1989 2868410,53 46324: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2868410,53 100 46325: 31.12.1989 0,00 3902373,96 3902373,96 46326: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 46327: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET 46328: 1.1.1989 2459718,09 46329: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1375517,92 56 46330: 31.12.1989 1 084200,17 17 074162,74 18 158 362,91 46331: MERENKULKUHALLITUS 46332: SJÖFARTSSTYRELSEN 46333: 1.1.1989 2958775,65 46334: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2934159,30 99 46335: 31.12.1989 24616,35 5174633,88 5199250,23 46336: Selostus tulorästeistä vuodelta 1989 46337: sivu 46338: Relation angående inkomstsrester för år 1989 sida 202 46339: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46340: 1988 1989 1990 46341: ~ 46342: 46343: 46344: 46345: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS 46346: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL 46347: 1.1.1989 90 599 099,87 46348: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 87 554 221 ,95 97 46349: 31.12.1989 3044877.92 102 922 871,41 105 967 749,33 46350: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 46351: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN 46352: 1.1.1989 655620,94 46353: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 645296.79 98 46354: 31.12.1989 10324,15 1 987504,35 1997828,50 46355: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS 46356: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN 46357: 1.1.1989 5395411,60 46358: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 4582920,07 85 46359: 31.12.1989 812491,53 5648793,86 6461285,39 46360: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 46361: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE 46362: 1.1.1989 459272,99 46363: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 332159,16 72 46364: 31.12.1989 127113,83 1 795508,45 1922622,28 46365: PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS 46366: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN 46367: 1.1.1989 126917,65 46368: Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 126917,65 100 46369: 31.12.1989 0,00 33990.70 33990.70 46370: MERENTUTKIMUSLAITOS 46371: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET 46372: 1.1.1989 455155,23 46373: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 455155,23 100 46374: 31.12.1989 0,00 413549,87 413549,87 46375: TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS 46376: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING 46377: 1.1.1989 110038,67 46378: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 109288,67 99 46379: 31.12. 989 750,00 98763,67 99513,67 46380: VALTION HANKINTAKESKUS 46381: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL 46382: 1.1.1989 37678,64 46383: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 37678,64 100 46384: 31.12.1989 0,00 189896,48 189896,48 46385: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 46386: SOCIAL- OCH HÄLSOVÄRDSMINISTERIET 46387: 1.1.1989 14986,80 46388: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 700,00 5 46389: 31.12.1989 14286,80 3200,00 17486,80 46390: LÄÄKINTÖHALLITUS 46391: MEDICINALSTYRELSEN 46392: 1.1.1989 2725447,48 46393: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 608842,81 22 46394: 31.12.1989 2116604,67 8218945,49 10335550,16 46395: 46396: SOSIAALIHALLITUS 46397: SOCIALSTYRELSEN 46398: 1.1.1989 7717082.41 46399: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 6412855,09 83 46400: 31.12.1989 1304227,32 6481493,03 7785720,35 46401: Selostus tulorästeistä vuodelta 1989 46402: sivu 46403: Relation angående inkomstsrester för år 1989 sida 203 46404: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46405: 1988 1989 1990 46406: ~ 46407: 46408: 46409: 46410: TYÖSUOJELUHALLITUS 46411: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN 46412: 1.1.1989 247992,33 46413: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 195652,33 79 46414: 31.12.1989 52340,00 211 911,79 264251.79 46415: KANSANTERVEYSLAITOS 46416: FOLKHÄLSOINSTITUTET 46417: 1.1.1989 13 916 587,54 46418: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 13 904 062,25 100 46419: 31.12.1989 12525,29 22 357 025,59 22 369 550,88 46420: SÄTEILYTURVAKESKUS 46421: STRALSKYDDSCENTRALEN 46422: 1.1.1989 6307130,23 46423: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 6307080,23 100 46424: 31.12.1989 50,00 6589712,24 6589762,24 46425: TAPATURMAVIRASTO 46426: OLYCKSFALLSVERKET 46427: 1.1.1989 0,00 46428: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 0,00 0 46429: 31.12.1989 0,00 216776,36 216776,36 46430: OPETUSMINISTERIÖ 46431: UNDERVISNINGSMINISTERIET 46432: 1.1.1989 909024,83 46433: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 837430.39 92 46434: 31.12.1989 71594,44 1734983,50 1806577,94 46435: VALTION OPINTOTUKIKESKUS 46436: STATENS STUDIESTÖDSCENTRAL 46437: 1.1.1989 87 498420,32 46438: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 9231763,33 11 46439: 31.12.1989 78 266 656,99 16058831,14 94 325488,13 46440: VALTIONARKISTO 46441: RIKSARKIVET 46442: 1.1.1989 198165,27 46443: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 198165,27 100 46444: 31.12.1989 0,00 46921,55 46921,55 46445: SUOMEN AKATEMIA 46446: FINLAND$ AKADEMI 46447: 1.1.1989 4792.79 46448: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 0,00 0 46449: 31.12.1989 4 792.79 0,00 4 792.79 46450: MUSEOVIRASTO 46451: MUSEIVERKET 46452: 1.1.1989 203493,69 46453: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 202059,69 99 46454: 31.12.1989 1434,00 148604,15 150038,15 46455: HELSINGIN YLIOPISTO 46456: HELSINGFORS UNIVERSITET 46457: 1.1.1989 12 366 096,38 46458: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 12280114,66 99 46459: 31.12.1989 85981,72 14 918091,62 15 004 073,34 46460: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 46461: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET 46462: 1.1.1989 3475595.43 46463: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 3438889.49 99 46464: 31.12.1989 36705,94 2143062,11 2179768,05 46465: Selostus tulorästeistä vuodelta 1989 46466: sivu 46467: Relation angående inkomstsrester för år 1989 sida 204 46468: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 46469: 1988 1989 1990 46470: ~ 46471: 46472: 46473: 46474: OULUN YLIOPISTO 46475: ULEÅBORGS UNIVERSITET 46476: 1.1.1989 11 768 533,35 46477: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 11 768 533,35 100 46478: 31.12.1989 0,00 8309963,44 8309963,44 46479: TURUN YLIOPISTO 46480: ÅBO UNIVERSITET 46481: 1.1.1989 8346440,87 46482: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 7998825,87 96. 46483: 31.12.1989 347615,00 5586383,42 5933998.42 46484: TAMPEREEN YLIOPISTO 46485: TAMMERFORS UNIVERSITET 46486: 1.1.1989 4862258,52 46487: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 4860548,52 100 46488: 31.12.1989 1710,00 3110211.46 3111921.46 46489: ÅBOAKADEMI 46490: ÅBOAKADEMI 46491: 1.1.1989 5413254,11 46492: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 5413254,11 100 46493: 31.12.1989 0,00 5416575,94 5416575,94 46494: JOENSUUN YLIOPISTO 46495: JOENSUU UNIVERSITET 46496: 1.1.1989 572367,72 46497: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 565228,96 99 46498: 31.12.1989 7138,76 1471474,78 1478613,54 46499: KUOPION YLIOPISTO 46500: KUOPIO UNIVERSITET 46501: 1.1.1989 1655396.43 46502: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1 572092,13 95 46503: 31.12.1989 83304,30 2967454,33 3050758.63 46504: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU 46505: VETERINÄRMEDICINSKA HÖGSKOLA 46506: 1.1.1989 1182042,80 46507: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1182042,80 100 46508: 31.12.1989 0,00 530269,23 530269,23 46509: TEKNILLINEN KORKEAKOULU 46510: TEKNISKA HÖGSKOLAN 46511: 1.1.1989 26 967 622,07 46512: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 25 449 728,66 94 46513: 31.12.1989 1 517893.41 32496464,79 34 014 358,20 46514: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 46515: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA 46516: 1.1.1989 14311882,78 46517: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 13 793 209.42 96 46518: 31.12. 989 518673,36 18 523 234,84 19 041 908,20 46519: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 46520: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA 46521: 1.1.1989 3675107,96 46522: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 3496113,36 95 46523: 31.12.1989 178994,60 6319300,24 6498294,84 46524: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU 46525: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA 46526: 1.1.1989 1653278,30 46527: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1 611350,60 97 46528: 31.12.1989 41 927,70 1821071,14 1862998,84 46529: Selostus tulorästeistä vuodelta 1989 46530: sivu 46531: Relation angående inkomstsrester för år 1989 sida 205 46532: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46533: 1988 1989 1990 46534: 96 46535: 46536: 46537: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 46538: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 46539: 1.1.1989 76 260.75 46540: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 76 260.75 100 46541: 31.12.1989 0,00 121733,06 121733,06 46542: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU 46543: ABO HANDELSHÖGSKOLA 46544: 1.1.1989 271 541.55 46545: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 271 541.55 100 46546: 31.12.1989 0,00 2111 972.25 2111 972.25 46547: VAASAN KORKEAKOULU 46548: VASA HÖGSKOLA 46549: 1.1.1989 280271.64 46550: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 280271,64 100 46551: 31.12.1989 0,00 268758,04 268758,04 46552: SIBELIUS-AKATEMIA 46553: SIBELIUS-AKADEMIN 46554: 1.1.1989 26715,10 46555: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 16455,55 62 46556: 31.12.1989 10259,55 68477,80 78737,35 46557: LAPIN KORKEAKOULU 46558: LAPPLANDS HÖGSKOLA 46559: 1.11989 1 690985,27 46560: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1679985,27 99 46561: 31.12.1989 11000,00 856321.15 867 321,15 46562: TEATIERIKORKEAKOULU 46563: TEATERHÖGSKOLAN 46564: 1.1.1989 47742,01 46565: Kertynyt/tileistä poistettu - lnftutit/avskrivit 36472,07 76 46566: 3112.1989 11269,94 82160.70 93430,64 46567: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU 46568: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN 46569: 1.1.1989 557 247,50 46570: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 557247,50 100 46571: 31.12.1989 0,00 1161256,99 1161256,99 46572: KOULUHALLITUS 46573: SKOLSTYRELSEN 46574: 1.1.1989 19 834 389,98 46575: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 19 828 434,63 100 46576: 31.12.1989 5955,35 16 570 332,65 16 576 288,00 46577: AMMATIIKASVATUSHALLITUS 46578: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN 46579: 1.1.1989 52747629,31 46580: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 52 402 054,59 99 46581: 31.12.1989 345574.72 28950287.76 29 295 862.48 46582: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 46583: MIUÖMINISTERIET 46584: 1.11989 13 586.75 46585: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 13586.75 100 46586: 31.12.1989 0,00 46670,20 46670,20 46587: 46588: 46589: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT 46590: 1.1.1989 1 372 281 084,64 46591: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1178827828.15 86 46592: 31121989 193 453 256.49 1256518476,32 1 449 971 732,81 46593: SELOSTUS 46594: 46595: MENORÄSTEISTÄ 46596: VUODELTA 46597: 46598: 1989 46599: 46600: 46601: 46602: 46603: RELATION ANGAENDE 46604: 46605: UTG 1FTS RESTER 46606: FOR AR 46607: 46608: 1989 46609: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 46610: sivu 46611: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 208 46612: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46613: 1988 1989 1990 46614: o;;- 46615: 46616: 46617: EDUSKUNTA 46618: RIKSDAGEN 46619: 1.1.1989 3294505,52 46620: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3294505,52 100 46621: 3112.1989 0,00 2454071,10 2454071,10 46622: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA 46623: REPUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI 46624: 1.1.1989 366493,39 46625: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 366493,39 100 46626: 31.12.1989 0,00 633286,55 633286,55 46627: VALTIONEUVOSTON KANSLIA 46628: STATSRADETS KANSLI 46629: 1.1.1989 2117677,04 46630: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2117677.04 100 46631: 31.12.1989 0,00 3763342,63 3763342,63 46632: TALOUDELLINEN SUUNNITIELUKESKUS 46633: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN 46634: 1.1.1989 104463,57 46635: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 104463,57 100 46636: 31.12.1989 0,00 57458,03 57458,03 46637: ULKOASIAINMINISTERIÖ 46638: MINISTERIET FÖR UTRIKESÄRENDENA 46639: 1.1.1989 6836330,08 46640: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 6836330,08 100 46641: 31.121989 0,00 7683856,08 7683856,08 46642: OIKEUSMINISTERIÖ 46643: JUSTITIEMINISTERIET 46644: 1.1.1989 25 250 789,37 46645: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 25 218 231,92 100 46646: 31.12.1989 32 557.45 22 442 232.76 22474 790,21 46647: SISÄASIANMINISTERIÖ 46648: MINISTERIET FÖR INRIKESÄRENDENA 46649: 1.1.1989 33 761 710,61 46650: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 33 690 030,61 100 46651: 31.12.1989 71680,00 37924471,53 37 996151,53 46652: RAJAVARTIOLAITOS 46653: GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET 46654: 1.1.1989 22 306 659,37 46655: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 21 835 402,26 98 46656: 31.12.1989 471 257,11 11 388188,63 11 859445.74 46657: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS 46658: NYLANDS LÄNSSTYRELSE 46659: 1.1.1989 7824638,82 46660: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 6959355,82 89 46661: 31.12.1989 865283,00 8106303.74 8971 586.74 46662: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS 46663: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE 46664: 1.1.1989 7041721,99 46665: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6798983,99 97 46666: 31.12.1989 242738,00 8401748,07 8644486,07 46667: 46668: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS 46669: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE 46670: 1.1.1989 11474391,67 46671: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 11139141,67 97 46672: 31.12.1989 335250,00 10459760,29 10 795 01 0,29 46673: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 46674: sivu 46675: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 209 46676: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46677: 1988 1989 1990 46678: ~ 46679: 46680: 46681: 46682: KYMEN LÄÄNINHALLITUS 46683: KYMMENE LÄNSSTYRELSE 46684: 1.1.1989 5132555,63 46685: Maksettu/rruutettu - Utbetalt/indraget 4047483,63 79 46686: 31.12.198 1 085072,00 5106422,29 6191494,29 46687: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS 46688: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE 46689: 1.1.1989 3345446,52 46690: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 3345446,52 100 46691: 31.12.1989 0,00 3909909,54 3909909,54 46692: KUOPION LÄÄNINHALLITUS 46693: KUOPIO LÄNSSTYRELSE 46694: 1.1.1989 4365383,14 46695: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4058101.44 93 46696: 31.12.1989 307 281.70 5348489,63 5655771,33 46697: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS 46698: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE 46699: 1.1.1989 1423847,81 46700: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 423847,81 100 46701: 31.12.1989 0,00 1820008,54 1820008,54 46702: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 46703: MELLERSTA FINLANDS LÄNSSTYRELSE 46704: 1.1.1989 3113414,98 46705: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 3035804,98 98 46706: 31.12.1989 77610,00 6526826,17 6604436,17 46707: VAASAN LÄÄNINHALLITUS 46708: VASA LÄNSSTYRELSE 46709: 1.1.1989 4509502,82 46710: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3767062,82 84 46711: 31.12.1989 742440,00 7108697,81 7851137,81 46712: OULUN LÄÄNINHALLITUS 46713: ULEÅBORGS LÄNSSTYRELSE 46714: 1.1.1989 6745365,50 46715: Maksettu/rruutettu- Utbetalt/indraget 5001949,80 74 46716: 31.12.198 1 743415.70 7403860,58 9147276,28 46717: LAPIN LÄÄNINHALLITUS 46718: LAPPLANDS LÄNSSTYRELSE 46719: 1.1.1989 6906327,63 46720: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 6204047,63 90 46721: 31.12.1989 702280,00 4247838,86 4950118,86 46722: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ÅLAND 46723: LÄNSSTYRELSEN 1LANDSKAPET ÅLAND 46724: 1.1.1989 2132056,95 46725: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 2132056,95 100 46726: 31.12.1989 0,00 2943751.79 2943751.79 46727: HELSINGIN POLIISILAITOS 46728: HELSINGFORS POLISINRÄTTNING 46729: 1.1.1989 18133415,00 46730: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 18133415,00 100 46731: 31.12.1989 0,00 18 778 514.76 18 778 514.76 46732: KESKUSRIKOSPOLIISI 46733: CENTRALKRIMINALPOLISEN 46734: 1.1.1989 1 092824,05 46735: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 1 092824,05 100 46736: 31.12.1989 0,00 715092,14 715092,14 46737: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 46738: sivu 46739: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 210 46740: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46741: 1988 1989 1990 46742: ~ 46743: 46744: 46745: 46746: SUOJELUPOLIISI 46747: SKYDDSPOLISEN 46748: 1.1.1989 698118,21 46749: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 698118,21 100 46750: 31.12.1989 0,00 1120351,28 1120351,28 46751: LIIKKUVA POLIISI 46752: RÖRLIGA POLISEN 46753: 111989 1 059126,65 46754: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 059126,65 100 46755: 3112.1989 0,00 748414,63 748414,63 46756: VÄESTÖREKISTERIKESKUS 46757: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN 46758: 1.1.1989 4236378,60 46759: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4236378,60 100 46760: 31.12.1989 0,00 6073463,15 6073463,15 46761: 46762: ASUNTOHALLITUS 46763: BOSTADSSTYRELSEN 46764: 11.1989 15129 083,28 46765: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 15129 083,28 100 46766: 31.12.1989 0,00 14 249 095,73 14 249 095,73 46767: PUOLUSTUSMINISTERIÖ 46768: FÖRSVARSMINISTERIET 46769: 1.1.1989 77 338 242,11 46770: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 76 706 832,15 99 46771: 31.12.1989 631409,96 94080547,62 94 711 957,58 46772: VALTIOVARAINMINISTERIÖ 46773: FINANSMINISTERIET 46774: 1.1.1989 7076952,04 46775: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 7076952,04 100 46776: 31.12.1989 0,00 10481368,14 10481 368,14 46777: 46778: VALTIOKONTIORI 46779: STATSKONTORET 46780: 1.1.1989 24 789 810,71 46781: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 20 817 209,21 84 46782: 31.12.1989 3972601,50 12419953,64 16392555,14 46783: TULLIHALLITUS 46784: TULLSTYRELSEN 46785: 1.1.1989 103 594 429,35 46786: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 103 594 429,35 100 46787: 31.12.1989 0,00 100 507 600,37 100 507 600,37 46788: VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 46789: STATENS REVISIONSVERK 46790: 1.1.1989 133587,28 46791: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 133 587,28 100 46792: 31.12.1989 0,00 110891,39 110891,39 46793: RAHAPAJA 46794: MYNTVERKET 46795: 1.1.1989 306560,12 46796: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 295480,12 96 46797: 31.12.1989 11 080,00 2 598371,67 2609451,67 46798: 46799: VEROHALLITUS 46800: SKATIESTYRELSEN 46801: 1.11989 39 382114,51 46802: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 39 382114,51 100 46803: 31.12.1989 0,00 9618642,44 9618642,44 46804: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 46805: sivu 46806: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 211 46807: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46808: 1988 1989 1990 46809: ~ 46810: 46811: 46812: 46813: TILASTOKESKUS 46814: STATISTIKCENTRALEN 46815: 1.1.1989 2666447,82 46816: Maksettu/rruutettu - Utbetalt/indraget 2666447,82 100 46817: 31.12.198 0,00 2491 955.71 2491 955.71 46818: PANKKITARKASTUSVIRASTO 46819: BANKINSPEKTIONEN 46820: 1.1.1989 425703,99 46821: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 425703,99 100 46822: 31.12.1989 0,00 1239309,57 1 239309,57 46823: VALTIONHALLINNON KEHITTÄMISKESKUS 46824: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL 46825: 1.1.1989 164 781,97 46826: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 164 781,97 100 46827: 31.12.1989 0,00 511 858,39 511 858,39 46828: RAKENNUSHALLITUS 46829: BYGG NADSSTYR ELSEN 46830: 1.1.1989 50044 774,53 46831: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 50044 774,53 100 46832: 31.12.1989 0,00 48 063 029.4 7 48063029.47 46833: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 46834: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET 46835: 1.1.1989 34 803 001 ,68 46836: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 34 290 031 ,35 99 46837: 31.12.1989 512970,33 10954848,65 11 467 818,98 46838: MAANMITTAUSHALLITUS 46839: LANTMÄTERISTYRELSEN 46840: 1.1.1989 6313638,08 46841: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6313638,08 100 46842: 31.12.1989 0,00 6877896,65 6877896,65 46843: METSÄNTUTKIMUSLAITOS 46844: SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET 46845: 1.1.1989 2604238,65 46846: Maksettuårruutettu - Utbetalt/indraget 2604238,65 100 46847: 31.12.19 0,00 2629914,99 2629914,99 46848: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS 46849: VATTEN- OCH MIWÖSTYRELSEN 46850: 1.1.1989 10428064,56 46851: Maksettu/rruutettu - Utbetalt/indraget 10428064,56 100 46852: 31.12.198 0,00 9547009,85 9547009,85 46853: MAATILAHALLITUS 46854: JORDBRUKSSTYRELSEN 46855: 1.1.1989 104459474.41 46856: Maksettu/rruutettu- Utbetalt/indraget 104393174.41 100 46857: 31.12.198 66300,00 52 032 204.76 52 098 504.76 46858: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS 46859: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL 46860: 1.1.1989 4084568,06 46861: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4084568,06 100 46862: 31.12.1989 0,00 2108524,93 2108524,93 46863: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 46864: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET 46865: 1.1.1989 1 385634.71 46866: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 385634.71 100 46867: 31.12.1989 0,00 2522234.45 2522234.45 46868: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 46869: sivu 46870: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 212 46871: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46872: 1988 1989 1990 46873: ~ 46874: 46875: 46876: 46877: METSÄHALLITUS 46878: FORSTSTYRELSEN 46879: 1.1.1989 21405190,49 46880: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 21405190,49 100 46881: 31.12.1989 0,00 22472813,80 22472813,80 46882: VALTION MARGARIINITEHDAS 46883: STATENS MARGARINFABRIK 46884: 1.1.1989 2592478,61 46885: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2592478,61 100 46886: 31.12.1989 0,00 2892247,61 2892247,61 46887: LIIKENNEMINISTERIÖ 46888: TRAFIKMINISTERIET 46889: 1.1.1989 765605,11 46890: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 765605,11 100 46891: 31.12.1989 0,00 991196,06 991196,06 46892: AUTOREKISTERIKESKUS 46893: BILREGISTERCENTRALEN 46894: 1.1.1989 1 588899,21 46895: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 1 588899,21 100 46896: 31.12.1989 0,00 4247691,88 4247691,88 46897: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS 46898: VÄG- OCH VATIENBYGGNADSSTYRELSEN 46899: 1.1.1989 20 756 720,04 46900: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 20 686 220,04 100 46901: 31.12.1989 70500,00 19 509 266,79 19 579 766,79 46902: 46903: TYÖMINISTERIÖ 46904: ARBETSMINISTERIET 46905: 1.1.1989 65 097 068,75 46906: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 65 097 068,75 100 46907: 31.12.1989 0,00 60 511 343,20 60511343,20 46908: POSTI- JA TELEHALLITUS 46909: POST- OCH TELESTYRELSEN 46910: 1.1.1989 160456007,66 46911: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 160456007,66 100 46912: 31.121989 0,00 20 830 415,07 20830415,07 46913: 46914: RAUTATIEHALLITUS 46915: JÄRNVÄGSSTYRELSEN 46916: 1.1.1989 90189957,40 46917: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 90189957,40 100 46918: 31.12.1989 0,00 49 722 241 ,87 49722241,87 46919: 1LMAI LU HALLITUS 46920: LUFTFARTSSTYRELSEN 46921: 1.1.1989 5159311,18 46922: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5159311,18 100 46923: 31.12.1989 0,00 13 837 913,90 13 837 913,90 46924: ILMATIETEEN LAITOS 46925: METEOROLOGISKA INSTITUTET 46926: 1.1.1989 1458081,56 46927: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 1458081,56 100 46928: 31.12.1989 0,00 20250,45 20250,45 46929: 46930: TELEHALLINTOKESKUS 46931: TELEFÖRVALTN 1NGSCENTRALEN 46932: 1.1.1989 5024658,38 46933: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5024658,38 100 46934: 31.12.1989 0,00 5164117,60 5164117,60 46935: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 46936: sivu 46937: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 213 46938: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 46939: 1988 1989 1990 46940: ~ 46941: 46942: 46943: 46944: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 46945: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET 46946: 1.1.1989 295 093 809,69 46947: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 295 093 809,69 100 46948: 31.12.1989 0,00 336 289 315,28 336 289 315,28 46949: MERENKULKUHALLITUS 46950: SJÖFARTSSTYRELSEN 46951: 1.1.1989 27 522 987,73 46952: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 27 522 987,73 100 46953: 31.12.1989 0,00 39017 441,72 39017441,72 46954: ELINKEINOHALLITUS 46955: NÄRINGSSTYRELSEN 46956: 1.1.1989 798539,33 46957: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 798 539,33 100 46958: 31.12.1989 0,00 1 239935,24 1 239935,24 46959: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS 46960: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL 46961: 1.1.1989 6813192,51 46962: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6813192,51 100 46963: 31.12.1989 0,00 14 739 217,60 14 739 217,60 46964: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 46965: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN 46966: 1.1.1989 494 701,30 46967: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 494 701,30 100 46968: 31.12.1989 0,00 228625,72 228625,72 46969: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS 46970: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN 46971: 1.1.1989 990453,44 46972: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 990453,44 100 46973: 31.12.1989 0,00 1 814155,60 1 814155,60 46974: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 46975: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE 46976: 1.1.1989 5081968,13 46977: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 5081 968,13 100 46978: 31.12.1989 0,00 1113 541,69 1113541,69 46979: PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS 46980: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN 46981: 1.1.1989 1870382,25 46982: Maksettu/peruutenu- Utbetalt/indraget 1870382,25 100 46983: 31.12.1989 0,00 3432380,68 3432380,68 46984: MERENTUTKIMUSLAITOS 46985: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET 46986: 1.1.1989 165366,18 46987: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 165366,18 100 46988: 31.12.1989 0,00 2669884,98 2669884,98 46989: TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS 46990: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING 46991: 1.1.1989 1 435384,17 46992: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1435384,17 100 46993: 31.12.1989 0,00 1883575,82 1883575,82 46994: 46995: LISENSSIVIRASTO 46996: LICENSVERKET 46997: 1.1.1989 3113076,12 46998: Maksettu/peruutenu - Utbetalt/indraget 3113076,12 100 46999: 31.12.1989 0,00 180789,52 180789,52 47000: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 47001: sivu 47002: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 214 47003: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 47004: 1988 1989 1990 47005: ~ 47006: 47007: 47008: 47009: KILPAILUVIRASTO 47010: KONKURRENSVERKET 47011: 1.1.1989 384315,20 47012: Maksettu /peruutettu - Utbetalt/indraget 384315,20 100 47013: 31.12.1989 0,00 591 297.40 591 297.40 47014: VALTION HANKINTAKESKUS 47015: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL 47016: 1.1.1989 2108189,29 47017: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2108189,29 100 47018: 31.12.1989 0,00 3571 059.45 3571 059.45 47019: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 47020: SOCIAL- OCH HÄLSOVÄRDSMINISTERIET 47021: 1.1.1989 200 331 954.70 47022: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 147875021,95 74 47023: 31.12.1989 52 456 932.75 261 772 546,06 314 229 478,81 47024: LÄÄKINTÖHALLITUS 47025: MEDICINALSTYRELSEN 47026: 1.1.1989 13 912 937,23 47027: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 13871917,23 100 47028: 31.12.1989 41020,00 12445672,63 12 486 692,63 47029: SOSIAALIHALLITUS 47030: SOCIALSTYRELSEN 47031: 1.1.1989 29 832 101.17 47032: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 29 800 090,57 100 47033: 31.12.1989 32010,60 16 964 766,32 16 996 776,92 47034: TYÖSUOJELUHALLITUS 47035: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN 47036: 1.1.1989 1512936,97 47037: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1512936,97 100 47038: 31.12.1989 0,00 4938860,44 4938860,44 47039: KANSANTERVEYSLAITOS 47040: FOLKHÄLSOINSTITUTET 47041: 1.1.1989 3474296,86 47042: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 3474296,86 100 47043: 31.12.1989 0,00 6635943,92 6635943,92 47044: SÄTElLYTURVAKESKUS 47045: STRALSKYDDSCENTRALEN 47046: 1.1.1989 756613,91 47047: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 756613,91 100 47048: 31.12.1989 0,00 1334 700,96 1334700,96 47049: TAPATURMAVIRASTO 47050: OLYCKSFALLSVERKET 47051: 1.1.1989 834844,92 47052: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 834844,92 100 47053: 31.12.1989 0,00 1708127,64 1708127,64 47054: OPETUSMINISTERIÖ 47055: UNDERVISNINGSMINISTERIET 47056: 1.1.1989 126 061 835,57 47057: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 98 339 537,23 78 47058: 31.12.1989 27 722 298,34 92 665167,22 120 387 465,56 47059: 47060: VALTION OPINTOTUKIKESKUS 47061: STATENS STUDIESTÖDSCENTRAL 47062: 1.1.1989 38974805,97 47063: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 38974805,97 100 47064: 31.12.1989 0,00 13 015 559,98 13 015 559,98 47065: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 47066: sivu 47067: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 215 47068: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 47069: 1988 1989 1990 47070: ~ 47071: 47072: 47073: 47074: VALTIONARKISTO 47075: RIKSARKIVET 47076: 1.1.1989 1124535,97 47077: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 1124535,97 100 47078: 31.12.1989 0,00 413741,19 413741,19 47079: SUOMEN AKATEMIA 47080: FINLANDS AKADEMI 47081: 1.1.1989 505190,63 47082: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 505190,63 100 47083: 31.12.1989 0,00 804162,60 804162,60 47084: MUSEOVIRASTO 47085: MUSEIVERKET 47086: 1.1.1989 4179720.78 47087: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 4179720.78 100 47088: 31.12.1989 0,00 5307679,03 5307679,03 47089: HELSINGIN YLIOPISTO 47090: HELSINGFORS UNIVERSITET 47091: 1.1.1989 15 877 762,63 47092: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 15 877 762,63 100 47093: 31.12.1989 0,00 18224481,59 18 224 481,59 47094: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 47095: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET 47096: 1.1.1989 1 084477.97 47097: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1084477,97 100 47098: 31.12.1989 0,00 1580857,26 1 580857,26 47099: OULUN YLIOPISTO 47100: ULEÅBORGS UNIVERSITET 47101: 1.1.1989 2756363,65 47102: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2756363,65 100 47103: 31.12.1989 0,00 3400175,59 3400175,59 47104: TURUN YLIOPISTO 47105: ÅBO UNIVERSITET 47106: 1.1.1989 4432196,65 47107: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4389258,06 99 47108: 31.12.1989 42938,59 2796461,39 2839399,98 47109: TAMPEREEN YLIOPISTO 47110: TAMMERFORS UNIVERSITET 47111: 1.1.1989 3552309,88 47112: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3552309,88 100 47113: 31.12.1989 0,00 5430786,81 5430786,81 47114: ÅBOAKADEMI 47115: ÅBO AKADEMI 47116: 1.1.1989 4325533,00 47117: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4325533,00 100 47118: 31.12.1989 0,00 3535212,93 3535212,93 47119: JOENSUUN YLIOPISTO 47120: JOENSUU UNIVERSITET 47121: 1.1.1989 697192,59 47122: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 697192,59 100 47123: 31.12.1989 0,00 986242,61 986242,61 47124: KUOPION YLIOPISTO 47125: KUOPIO UNIVERSITET 47126: 1.1.1989 1 223871,31 47127: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 223871,31 100 47128: 31.12.1989 0,00 998118,81 998118,81 47129: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 47130: sivu 47131: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 216 47132: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 47133: 1988 1989 1990 47134: ~ 47135: 47136: 47137: 47138: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU 47139: VETERINÄRMEDICINSKA HÖGSKOLA 47140: 1.1.1989 533003,35 47141: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 533003,35 100 47142: 31.12.1989 0,00 688588.70 688588.70 47143: TEKNILLINEN KORKEAKOULU 47144: TEKNISKA HÖGSKOLAN 47145: 1.1.1989 3260621,21 47146: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 3260621,21 100 47147: 31.12.1989 0,00 5019974,59 5019974,59 47148: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 47149: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA 47150: 1.1.1989 2837671.49 47151: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2837671.49 100 47152: 31.12.1989 0,00 2926357,30 2926357,30 47153: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 47154: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA 47155: 1.1.1989 702308,95 47156: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 702308,95 100 47157: 31.12.1989 0,00 1 843755.40 1 843755.40 47158: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU 47159: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA 47160: 11.1989 469 226.79 47161: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 469226,79 100 47162: 31.12.1989 0,00 1354301,30 1 354301.30 47163: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 47164: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 47165: 1.1.1989 541 993,18 47166: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 541 993,18 100 47167: 31.12.1989 0,00 481 601,61 481 601,61 47168: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU 47169: ABO HANDELSHÖGSKOLA 47170: 1.1.1989 262810,86 47171: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 262810,86 100 47172: 31.12.1989 0,00 269885.73 269885.73 47173: VAASAN KORKEAKOULU 47174: VASA HÖGSKOLA 47175: 1.1.1989 146247,82 47176: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 146 247,82 100 47177: 31.12.1989 0,00 122849,53 122849,53 47178: SIBELIUS-AKATEMIA 47179: SIBELIUS-AKADEMIN 47180: 1.1.1989 1498379,02 47181: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1498 379,02 100 47182: 31.12.1989 0,00 2154 730,14 2154 730,14 47183: LAPIN KORKEAKOULU 47184: LAPPLANDS HÖGSKOLA 47185: 1.1.1989 858261,91 47186: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 858 261,91 100 47187: 31.121989 0,00 859054,98 859054,98 47188: 47189: TEATIERIKORKEAKOULU 47190: TEATERHÖGSKOLAN 47191: 1.1.1989 183057,16 47192: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 183057,16 100 47193: 31.12.1989 0,00 98389.48 98389,48 47194: Selostus menorästeistä vuodelta 1989 47195: sivu 47196: Relation angående utgiftsrester för år 1989 sida 217 47197: Vuodelta- Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 47198: 1988 1989 1990 47199: DT 47200: 47201: 47202: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU 47203: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN 47204: 1.1.1989 2923283,26 47205: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 2923283,26 100 47206: 31.12.1989 0,00 1180100.77 1180100.77 47207: KOULUHALLITUS 47208: SKOLSTYR ELSEN 47209: 1.1.1989 64 290 198,28 47210: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 58 540 961,98 91 47211: 31.12.1989 5749236,30 156 597 715,89 162 346 952,19 47212: AMMATTIKASVATUSHALLITUS 47213: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN 47214: 1.1.1989 111169168,04 47215: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 111169168,04 100 47216: 31.12.1989 0,00 143 143 985,34 143 143 985,34 47217: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 47218: MILJÖMINISTERIET 47219: 1.1.1989 11 279 831.79 47220: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 9217142,04 82 47221: 31.12.1989 2062689.75 10 407737,81 12470427,56 47222: 47223: 47224: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT 47225: 1.1.1989 2045178141,98 47226: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 945129 288,90 95 47227: 31.12.1989 100 048 853,08 1 957 290 631.48 2 057 339 484,56 47228: SELOSTUS 47229: 47230: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA 47231: VUODELTA 47232: 47233: 1989 47234: 47235: 47236: RELATION ANGÅENDE 47237: 47238: RESERVERADE ANSLAG 47239: FÖR ÅR 47240: 47241: 1989 47242: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47243: sivu 47244: 21 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 220 47245: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 47246: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47247: Luku- Kap. vuonna - år 1 989 vuonna - år 1989 1990 47248: Mom.- Mom. 47249: % 47250: 47251: 47252: 47253: 88 21 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47254: inventarier .. ' ' ............... ' . 389689,67 389689,50 100 0,17 47255: 89 21 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47256: ventarier ............ ' ' ..... ' . 410000,00 300000,00 73 110000,00 47257: 47258: 89 22 02 13 Korjaukset - Reparationer . . . ' ........ 1340000,00 1335905,84 100 4094,16 47259: 88 22 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47260: ventarier ......................... 7566873,01 5655705,61 75 1911167.40 47261: 89 22 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47262: ventarier .................. 21 570 000,00 12474587,54 58 9095412.46 47263: 89 22 02 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus - 47264: Grundreparation av fastigheten Riksdags- 47265: gatan 4 ... .. ' .. ' ...... ' 500000,00 0,00 0 500000,00 47266: 86 22 05 13 Korjaukset - Reparationer ............ 194141,60 194141,60 100 0,00 47267: 88 22 05 13 Korjaukset - Reparationer .. 416654,99 416654,99 100 0,00 47268: 87 22 05 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus - 47269: Grundreparation av fastigheten Riksdags- 47270: gatan 4 ..... ... ' . ' .... ' ' 168666,55 160584,15 95 8082.40 47271: 88 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An- 47272: skaffning och inbindning av litteratur .... 697087,55 697087,55 100 0,00 47273: 89 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An- 47274: skaffning och inbindning av litteratur 2000000,00 1628126,52 81 371 873.48 47275: 88 22 19 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47276: ventarier ...... ' ' ' ..... '. 1226516,15 1062990,80 87 163525,35 47277: 89 22 19 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47278: ventarier ... . ... ' . ' .. 950000,00 7204,60 942795.40 47279: 47280: 87 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47281: inventarier. ........ ' .. 4463,30 4463,30 100 0,00 47282: 88 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47283: inventarier ... 192356,07 175 759,17 91 16596,90 47284: 88 23 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47285: inventarier .. ..... ' .......... 251 668,11 170790,35 68 80877,76 47286: 88 23 25 74 Valtioneuvoston väestönsuoja - Statsrå- 47287: dets skyddsrum ........... 4 715578,82 4 715578,82 100 0,00 47288: 89 23 25 74 Valtioneuvoston väestönsuoja - Statsrå- 47289: dets skyddsrum .. .... ' ....... ' ..... 12 000 000,00 6634942,27 55 5365057.73 47290: 88 23 25 75 Sääty1alon peruskorjaustyöt- Grundrepa- 47291: rationsarbeten på ständerhuset ... 2 768377.43 2768377.43 100 0,00 47292: 89 23 25 75 Sääty1alon peruskorjaustyöt- Grundrepa- 47293: rationsarbeten på Ständerhuset. ........ 20000000,00 11 087 495,87 55 8912504,13 47294: 86 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto- Re- 47295: publikens Presidents tjänstebostad ...... 11 244 754,32 11 244 754,32 100 0,00 47296: 87 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto- Re- 47297: publikens Presidents tjänstebostad . 996262,15 0,00 0 996262,15 47298: 88 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto- Re- 47299: publikens Presidents tjänstebostad ...... 9000000,00 0,00 0 9000000,00 47300: 89 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto- Re- 47301: publikens Presidents tjänstebostad ...... 0,00 0,00 0 0,00 47302: 88 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset- J.V.S- 47303: nellmans samlade verk .... . . . . . . . . . . . 168210,96 164590,94 98 3620,02 47304: 89 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset- J.V.S- 47305: nellmans samlade verk ....... 1000000,00 819757,22 82 180242.78 47306: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47307: sivu 47308: 23 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 221 47309: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 47310: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47311: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 47312: Mom.-Mom. 47313: % 47314: 47315: 47316: 87 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 47317: valtningshistoria .................... 498,42 498,42 100 0,00 47318: 88 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 47319: valtningshistoria .................... 607769,10 606428,47 100 1 340,63 47320: 89 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 47321: valtningshistoria .................... 1450000,00 969417,78 67 480582,22 47322: 86 23 99 28 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuosi 47323: - 70-årsjubileet för Finlands självständig- 47324: hetsförklaring. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2490,45 2490,45 100 0,00 47325: 87 23 99 28 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuosi 47326: - 70-årsjubileet för Finlands självständig- 47327: hetsförklaring ...................... 203408,29 28 780,79 14 174627,50 47328: 47329: 87 24 01 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnter- 47330: nationell informationsverksamhet ....... 33990,58 33990,58 100 0,00 47331: 88 24 01 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnter- 47332: nationell informationsverksamhet ....... 2135066,03 1432345,94 67 702720,09 47333: 89 24 01 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnter- 47334: nationell informationsverksamhet ....... 17 000 000,00 14 739 823,81 87 2 260176,19 47335: 88 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47336: inventarier ........................ 9283138,58 8730500,85 94 552637,73 47337: 89 24 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47338: ventarier ......... . ' .... ' ' ........ 12610000,00 9581 925,78 76 3028074,22 47339: 89 24 01 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 18 600 000,00 477807,56 3 18 122192,44 47340: 89 24 01 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 47341: - Anskaffning av fastigheter och lokaler . 72400000,00 8658344,65 12 63 741 655,35 47342: 86 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47343: inventarier ........................ 21450,62 21450,62 100 0,00 47344: 87 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47345: inventarier ....................... 1 710083,82 1683683,08 98 26400,74 47346: 88 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47347: inventarier ........................ 2773863,54 1446229,29 52 1327634,25 47348: 87 24 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 15 780 238,35 7850479,05 50 7929759,30 47349: 88 24 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ... 9499562,18 894 779,42 9 8604 782,76 47350: 86 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 47351: - Anskaffning av fastigheter och lokaler . 10313328,16 10313328,16 100 0,00 47352: 87 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 47353: - Anskaffning av fastigheter och lokaler . 7869039,13 7869039,13 100 0,00 47354: 88 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 47355: - Anskaffning av fastigheter och lokaler . 29 873 428,34 13 926 782,75 47 15 946 645,59 47356: 88 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 47357: het ................ ............ ' 331 316,66 285535,81 86 45780,85 47358: 89 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 47359: het ................... ........ '. 3000000,00 2 783129,21 93 216 870,79 47360: 89 24 30 50 Avustukset kansalaisjärjestöjen kehitysyh- 47361: teistyötä koskevaan tiedotustoimintaan - 47362: Understöd för informationsverksamhet som 47363: gäller medborgarorganisationernas utveck- 47364: lingssamarbete ..................... 2850000,00 2801200,00 98 48800,00 47365: 88 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 47366: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom in- 47367: ternationella organisationer............ 11 679 318,78 9463868,65 81 2215450,13 47368: 89 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 47369: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom in- 47370: ternationella organisationer ............ 1 010275000,00 954 448 572,1 0 94 55 825 685,00 47371: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47372: sivu 47373: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 222 47374: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 47375: Pl.- Ht Stått tili förfogande Använt/indraget Tillår 47376: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 47377: Mom.-Mom. 47378: % 47379: 47380: 47381: 47382: 86 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 47383: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform .. 140492,10 140492,10 100 0,00 47384: 88 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 47385: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform .. 197 083 300,31 156 056 085,93 79 41027214,38 47386: 89 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 47387: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform .. 1 307 800 000,00 1136 825 771,58 87 170 974 228.42 47388: 88 24 30 68 Kehitysluotot. korkotuki ja vientitakuukor- 47389: vaukset - Utvecklingskrediter, räntestöd 47390: och exportgarantiersättningar .......... 47 234 207,54 47 234 207,54 100 0,00 47391: 89 24 30 68 Kehitysluotot. korkotuki ja vientitakuukor- 47392: vaukset - Utvecklingskrediter, räntestöd 47393: och exportgarantiersättningar .......... 305 000 000,00 249 238 092.71 82 55 761 907,29 47394: 88 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Hu- 47395: manitär hjälp tili utvecklingsländerna..... 5970784,97 5231702.42 88 739082.55 47396: 89 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Hu- 47397: manitär hjälp tili utvecklingsländerna ..... 200000000,00 193 599 456,99 97 6399794,96 47398: 87 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen 47399: yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 47400: miskt, industriellt och teknologiskt samar- 47401: bete med utvecklingsländerna . . . . . . . . . 7097561,37 7097561,37 100 0,00 47402: 88 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen 47403: yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 47404: miskt, industriellt och teknologiskt samar- 47405: bete med utvecklingsländerna ......... 12 000 000,00 245398,99 2 11 754601,01 47406: 89 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen 47407: yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 47408: miskt, industriellt och teknologiskt samar- 47409: bete med utvecklingsländerna ......... 15000000,00 0,00 0 15000000,00 47410: 87 24 40 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 47411: Oy:lle - Lån tili Fonden för lndustriellt 47412: Utvecklingssamarbete Ab ............. 23 000 000,00 23000000,00 100 0,00 47413: 88 24 40 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 47414: Oy:lle - Lån tili Fonden för lndustriellt 47415: Utvecklingssamarbete Ab ............. 26000000,00 0,00 0 26 000 000,00 47416: 89 24 40 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 47417: Oy:lle - Lån tili Fonden för lndustriellt 47418: Utvecklingssamarbete Ab ............. 27 000 000,00 0,00 0 27 000 000,00 47419: 87 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 47420: osakepääoman korottaminen - Höjande 47421: av aktiekapitalet för Fonden för 1ndustriellt 47422: Utvecklingssamarbete Ab ............. 13 500 000,00 0,00 0 13 500 000,00 47423: 88 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 47424: osakepääoman korottaminen - Höjande 47425: av aktiekapitalet för Fonden för 1ndustriellt 47426: Utvecklingssamarbete Ab ............. 43000000,00 0,00 0 43000000,00 47427: 89 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 47428: osakepääoman korottaminen - Höjande 47429: av aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt 47430: Utvecklingssamarbete Ab ............. 43 200 000,00 0,00 0 43 200000,00 47431: 86 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 47432: menot- Utgifter för underhåll av de fin- 47433: ländska övervakningsstyrkorna ......... 152226,15 152226,15 100 0,00 47434: 87 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 47435: menot- Utgifter för underhåll av de finska 47436: övervakningsstyrkorna ............... 9075482,68 7845057,85 86 1 230424,83 47437: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47438: sivu 47439: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 223 47440: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 47441: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47442: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 47443: Mom.-Mom. 47444: % 47445: 47446: 47447: 88 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 47448: menot- Utgifter för underhåll av definska 47449: övervakningsstyrkorna ............... 63 333 545,68 62 043 383,48 98 1290162,20 47450: 89 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 47451: menot- Utgifter för underhåll av de finska 47452: övervakningsstyrkorna ............... 257 925 000,00 140 188 072,94 54 117 736 927,06 47453: 87 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin 47454: - Deltagande i internationella konferenser. 187 576,35 187576,35 100 0,00 47455: 88 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin 47456: - Deltagande i internationella konferenser. 2129853,84 423966,42 20 1 705887,42 47457: 89 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin 47458: - Deltagande i internationella konferenser. 4206000,00 2773291,68 66 1432708,32 47459: 89 24 99 26 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 47460: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet. .. 4500000,00 3183759,74 71 1 316240,26 47461: 88 24 99 28 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 47462: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet ... 1129441,32 1 090674,94 97 38766,38 47463: 89 24 99 69 Katastrofiapu - Katastrofhjälp ......... 10000000,00 10000000,00 100 0,00 47464: 47465: 86 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47466: inventarier ........................ 48480,15 48480,15 100 0,00 47467: 87 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47468: inventarier ........................ 428167,96 81 254,55 19 346 913,41 47469: 88 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47470: inventarier ........................ 283230,50 0,00 0 283230,50 47471: 86 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47472: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42564,65 42564,65 100 0,00 47473: 87 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47474: inventarier ........................ 83249,45 25869,10 31 57380,35 47475: 88 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47476: inventarier ........................ 287334,18 49073,50 17 238260,68 47477: 89 25 30 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 47478: tionsutgifter. ...................... 53140 000,00 46 020 128,75 87 7119871,25 47479: 86 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47480: inventarier ........................ 16199,49 16199,49 100 0,00 47481: 87 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47482: inventarier ........................ 158465,07 158465,07 100 0,00 47483: 88 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47484: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2186946,34 2182815,39 100 4130,95 47485: 86 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47486: inventarier ........... . ' ' .. ' .. ' .... 52056,72 52056,72 100 0,00 47487: 87 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47488: inventarier ........................ 392669,65 391146,00 100 1 523,65 47489: 88 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47490: inventarier ........................ 1342305,05 645199,48 48 697105,57 47491: 89 25 40 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 47492: tionsutgifter ....................... 6460000,00 5543477,63 86 916522,37 47493: 87 25 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47494: inventarier ........................ 200607,20 200178,40 100 428,80 47495: 88 25 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47496: inventarier ........................ 117 804,47 109147,72 93 8656,75 47497: 89 25 46 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 47498: tionsutgifter ....................... 2680000,00 2370511,78 88 309488,22 47499: 86 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47500: inventarier ........................ 2973,12 2973,12 100 0,00 47501: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47502: sivu 47503: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 224 47504: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 47505: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tillår 47506: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 47507: Mom.-Mom. 47508: % 47509: 47510: 47511: 87 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47512: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73180,58 47095,01 64 26085,57 47513: 88 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47514: inventarier ........................ 66089,46 17107,40 26 48982,06 47515: 89 25 47 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 47516: tionsutgifter. ...................... 29180 000,00 25591722,46 88 3588277,54 47517: 86 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47518: inventarier ........................ 116247,51 116 247,51 100 0,00 47519: 87 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47520: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 323,92 171 323,92 100 0,00 47521: 88 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47522: inventarier ........................ 3525047,00 1947202,86 55 1 577844,14 47523: 87 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - 47524: Reparation och underhåll av fastigheter .. 482879,45 298838,96 62 184040,49 47525: 88 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - 47526: Reparation och underhåll av fastigheter .. 1 924967,78 1 659227,21 86 265740,57 47527: 89 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - 47528: Reparation och underhåll av fastigheter .. 7600000,00 4545879,82 60 3054120,18 47529: 88 25 50 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle 47530: toimitilojen perustamis- ja peruskorjausme- 47531: noihin - Statsunderstöd för Kriminal- 47532: vårdsföreningen för anläggnings- och 47533: grundreparationsutgifter för verksamhetsu- 47534: trymmen ......................... 800000,00 0,00 0 800000,00 47535: 89 25 50 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle 47536: toimitilojen perustamis- ja peruskorjausme- 47537: noihin - Statsunderstöd för Kriminal- 47538: vårdsföreningen för anläggnings- och 47539: grundreparationsutgifter för verksamhetsu- 47540: trymmen ......................... 4900000,00 300000,00 6 4600000,00 47541: 86 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47542: inventarier ........................ 87100,22 87100,22 100 0,00 47543: 87 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47544: inventarier .................... 323973,07 252896,02 78 71 077,05 47545: 88 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47546: inventarier ........................ 4401408,04 3309715,83 75 1 091 692,21 47547: 89 25 50 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47548: ventarier ......................... 12 650 000,00 4 751177,94 38 7898822,06 47549: 86 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 47550: Nybyggnader och grundreparationer. .... 1359290,96 1359290,96 100 0,00 47551: 87 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 47552: Nybyggnader och grundreparationer ..... 3901711,03 1 310526,92 34 2591184,11 47553: 88 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 47554: Nybyggnader och grundreparationer. .... 28 307 785,59 19175 885,90 68 9131899,69 47555: 89 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 47556: Nybyggnader och grundreparationer. .... 61 600000,00 17192 786,89 28 44407 213,11 47557: 88 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avo- 47558: laitostyönä - Nybyggnader och grundre- 47559: parationer vilka utförs såsom arbete i öppen 47560: anstalt ........................... 8602049,84 8127505,15 94 474544,69 47561: 89 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avo- 47562: laitostyönä - Nybyggnader och grundre- 47563: parationer vilka utförs såsom arbete i öppen 47564: anstalt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 300 000,00 42 398 752,69 80 10901 247,31 47565: 88 25 50 76 Työleireille järjestettävät työt- Arbeten för 47566: arbetsläger........................ 1973750,56 1 973750,56 100 0,00 47567: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47568: sivu 47569: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 225 47570: Vuosi -År Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 47571: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47572: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 47573: Mom.-Mom. 47574: % 47575: 47576: 47577: 89 25 50 76 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen- 47578: Sysselsättande av frigivna fångar ....... 4 700000,00 3816252,24 81 883 747,76 47579: 86 25 50 77 Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbeten 47580: för arbetskolonier ................... 224530,01 224530,01 100 0,00 47581: 87 25 50 77 Työsiirioloille järjestettävät työt- Arbeten 47582: för arbetskolonier ................... 633,93 633,93 100 0,00 47583: 88 25 50 77 Työsiirioloille järjestettävät työt- Arbeten 47584: för arbetskolonier ................... 579131,55 579131,55 100 0,00 47585: 89 25 50 77 Työsiirioloille järjestettävät työt- Arbeten 47586: för arbetskolonier ................... 30000000,00 27 608 862,39 92 2391137,61 47587: 88 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset- Jord- och vat- 47588: tenbyggen ........................ 556575,21 542341,51 97 14233,70 47589: 89 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset- Jord- och vat- 47590: tenbyggen ........................ 900000,00 760843,99 85 139156,01 47591: 88 25 62 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47592: inventarier ........................ 14959,45 176,40 14 783,05 47593: 87 25 99 51 Erinäiset avustukset - Särskilda under- 47594: stöd . " " " " " " " " " " " " " . 197863,24 101812,18 51 96051,06 47595: 86 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 47596: ADB-anläggningar ................. 15264,80 15264,80 100 0,00 47597: 87 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 47598: ADB-anläggningar ................. 434530,35 432081,80 99 2448,55 47599: 88 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 47600: ADB-anläggningar ................. 2214433,20 2198767,90 99 15665,30 47601: 89 25 99 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47602: ventarier ......................... 15000000,00 13 772 714,04 92 1227285,96 47603: 47604: 89 26 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47605: ventarier ......................... 5200000,00 700000,00 13 4500000,00 47606: 89 26 75 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 47607: tionsutgifter ....................... 94 160 000,00 88 019 665,7 4 93 6203423,39 47608: 86 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 47609: skaffning av inventarier och materiel ..... 1 463430,74 1463430,74 100 0,00 47610: 87 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 47611: skaffning av inventarier och materiel ..... 3797842,27 3060730,97 81 737111,30 47612: 88 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 47613: skaffning av inventarier och materiel ..... 21 546 237,90 14 895 318,44 69 6650919,46 47614: 89 26 75 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47615: ventarier . . .. .. .. . . .. .. . . .. .. .. . .. 31 750000,00 12 343 969,13 39 19 405 968,52 47616: 86 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 47617: fordon ........................... 33433,28 33433,28 100 0,00 47618: 87 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 47619: fordon ........................... 299706,33 299706,33 100 0,00 47620: 88 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 47621: fordon ................... 9093572,81 9071449,06 100 22123,75 47622: 89 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 47623: fordon ........................... 24 200 000,00 20 207 938,14 84 3992061,86 47624: 86 26 75 74 Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsarbe- 47625: ten ............................. 1 210622,55 1 210622,55 100 0,00 47626: 87 26 75 74 Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsarbe- 47627: ten ............................. 4996867,74 402674,25 8 4594193,49 47628: 88 26 75 74 Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsarbe- 47629: ten ............................. 3033000,00 0,00 0 3033000,00 47630: 47631: 47632: 47633: 47634: 8 481307K 47635: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47636: sivu 47637: 26 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 226 47638: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 47639: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47640: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 47641: Mom.-Mom. 47642: % 47643: 47644: 47645: 89 26 75 74 Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsarbe- 47646: ten ..... ' ...... ' . ' ' ' ' . ' .. ' ... 2100000,00 12905,67 2087094,33 47647: 86 26 75 88 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen - 47648: Anskaffande av bostadsaktier ..... 14654,78 14654,78 100 0,00 47649: 86 26 80 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda under- 47650: sökningar .............. 110000,00 110000,00 100 0,00 47651: 87 26 80 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda under- 47652: sökningar .... . ' ..... ' .. 249493,59 100750,00 40 148743,59 47653: 88 26 80 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda under- 47654: sökningar ......... ' ' . ' . ' ' ........ 332609,90 295345,17 89 37 264,73 47655: 89 26 80 23 Tutkimukset- Undersökningar ........ 740000,00 160581,00 22 579419,00 47656: 87 26 80 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset- 47657: Ersättningar enligt lagen om befolknings- 47658: skydd .................... 151 679,44 151 679,44 100 0,00 47659: 88 26 80 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset- 47660: Ersättningar enligt lagen om befolknings- 47661: skydd ........ 647 275,90 631 775,90 98 15500,00 47662: 89 26 80 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset- 47663: Ersättningar enligt lagen om befolknings- 47664: skydd . . .......... 2690000,00 1643898,70 61 1046101,30 47665: 86 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta- Anskaff- 47666: ning av inventarier och materiel .. 45440,65 45440,65 100 0,00 47667: 87 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta- Anskaff- 47668: ning av inventarier och materiel 125452,82 99899,55 80 25553,27 47669: 88 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta- Anskaff- 47670: ning av inventarier och materiel ........ 1456319,10 1 062024,48 73 394294,62 47671: 89 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta- Anskaff- 47672: ning av inventarier och materiel ........ 3070000,00 639597,62 21 2430345,08 47673: 88 26 80 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - 47674: Husbyggnader och särskilda skyddsutrym- 47675: men .. ' ' .. ' ' ' . ' .. ' . ' .. ' .... ' . ' .. 561 532,57 561 532,57 100 0,00 47676: 89 26 80 74 Talonrakennukset- Husbyggnader ..... 7000000,00 1114812,23 16 5885187,77 47677: 87 26 80 77 Harjoitusalueen rakenteet - Övningsom- 47678: rådets konstruktioner ... 256798,50 148553,25 58 108245,25 47679: 89 26 80 77 Harjoitusalueen rakentaminen - Anläg- 47680: gande av övningsområde ......... 950000,00 214540,55 23 735459,45 47681: 86 26 80 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamis- 47682: ta sekä erityiskaluston ja -välineistön hank- 47683: kimista varten - Lån åt kommunerna för 47684: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 47685: ning av specialinventarier och -redskap ... 230000,00 230000,00 100 0,00 47686: 87 26 80 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamis- 47687: ta sekä erityiskaluston ja -välineistön hank- 47688: kimista varten - Lån tili kommunerna för 47689: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 47690: ning av specialinventarier och -redskap ... 350000,00 70000,00 20 280000,00 47691: 88 26 80 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamis- 47692: ta sekä erityiskaluston ja -välineistön hank- 47693: kimista varten - Lån åt kommunerna för 47694: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 47695: ning av specialinventarier och -redskap ... 350000,00 0,00 0 350000,00 47696: 89 26 80 87 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 47697: av fastigheter ......... 0,00 0,00 0 0,00 47698: 87 26 90 13 Korjaus- ja kunnossapitomenot- Repara- 47699: tion och underhåll .................. 206694,54 172 905,47 84 33789,07 47700: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47701: sivu 47702: 26 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 227 47703: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 47704: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47705: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna- år 1989 1990 47706: Mom.-Mom. 47707: % 47708: 47709: 47710: 88 26 90 13 Rakennusten korjaus- ja kunnossapitome- 47711: not- Reparation och underhäll av bygg- 47712: nader ........................... 1449914,91 1166608,53 80 283306,38 47713: 89 26 90 21 Kuljetus- ja kulkuvälineiden käyttö ja kun- 47714: nossapito - Drift och underhåll av trans- 47715: port- och trafikmedel . ............... 31 700 000,00 24842390,18 78 6857609,82 47716: 86 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 47717: skaffning av inventarier och materiel. 522560,06 522560,06 100 0,00 47718: 87 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 47719: skaffning av inventarier och materiel ..... 1304570,35 779567,75 60 525002,60 47720: 88 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 47721: skaffning av inventarier och materiel ..... 25 942 853,11 20 994 935,21 81 4947917,90 47722: 89 26 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47723: ventarier ...... ... ' ............... 80 950 000,00 72 077 874,65 89 8869151,35 47724: 86 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 102589,74 102589,74 100 0,00 47725: 87 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 026428,10 636253,44 62 390174,66 47726: 88 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 3 297 281,47 1563328,52 47 1733952,95 47727: 89 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 8000000,00 0,00 0 8000000,00 47728: 86 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet- 47729: Bryggor, skjutbanor och andra anläggning- 47730: ar .............................. 102105,84 102105,84 100 0,00 47731: 87 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet- 47732: Bryggor, skjutbanor och andra anläggning- 47733: ar ......................... 256259,56 211483,61 83 44 775,95 47734: 88 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet- 47735: Bryggor, skjutbanor och andra anläggning- 47736: ar ............................ 2347922,23 2161995,51 92 185926,72 47737: 89 26 90 77 Satamat ja muut rakenteet- Hamnar och 47738: andra anläggningar ................. 6600000,00 2877090,77 44 3722772,41 47739: 86 26 97 36 Valtionavustus erityisaluekuntien elinkei- 47740: notoiminnan edistämiseen - Statsunder- 47741: stöd för främjande av näringsverksamheten 47742: i kommuner på specialområden ........ 2131394,81 2131 394,81 100 0,00 47743: 86 26 98 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu - 47744: Experiment för stödjande av landsbygds- 47745: områdenas arbetsplatser .............. 10 425 932,76 10425932,76 100 0,00 47746: 86 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 47747: länen ............................ 1 287954,66 1287954,66 100 0,00 47748: 87 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 47749: länen ............................ 28 946 747,80 24 314 765,01 84 4631 982,79 47750: 88 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 47751: länen ............... ..... ' ' . ' 69 084 315,90 48 731179,62 71 20 353136,28 47752: 89 26 98 43 Läänien kehittämisraha- Länsutveckling- 47753: sbidrag .. .. .. .... ' .. ' .. '. ' ...... 86 500 000,00 8744817,01 10 77 755182,99 47754: 47755: 88 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig 47756: forskning ........... ........ ' ..... 1 810799,49 1 810799,49 100 0,00 47757: 89 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig 47758: forskning ....... ' . ' ' ........... 2950000,00 1418587,26 48 1531412,74 47759: 88 27 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47760: inventarier ........ ............ '. 154047,79 154047,79 100 0,00 47761: 86 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 47762: minen - Anskaffning av inventarier, ma- 47763: skiner och anordningar ... .. ' ..... ' .. 2563,62 2563,62 100 0,00 47764: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47765: sivu 47766: 27 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 228 47767: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 47768: PL- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47769: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 47770: Mom.-Mom. 47771: % 47772: 47773: 47774: 87 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 47775: minen - Anskaffning av inventarier, ma- 47776: skiner och anordningar ........... 4997,40 0,00 0 4997,40 47777: 88 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 47778: minen - Anskaffning av inventarier, ma- 47779: skiner och anordningar .............. 1 072210,99 1 064923,27 99 7 287,72 47780: 89 27 12 16 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankinta- 47781: Anskaffning av inventarier, maskiner och 47782: anordningar ..... ...... ' ...... ' . 26 254000,00 13301175,16 51 12 952 824,84 47783: 88 27 12 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Auto- 47784: matisk databehandling ........ 2981831,19 2941437,04 99 40394,15 47785: 89 27 12 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Auto- 47786: matisk databehandling ....... 43 000 000,00 39500930,40 92 3499069,60 47787: 86 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 47788: tvätt och hygien .................... 730811,73 730811,73 100 0,00 47789: 87 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 47790: tvätt och hygien ...... ..... ' . ' .. '.'. 1 205592,58 444014,97 37 761 577,61 47791: 88 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 47792: tvätt och hygien ............... 28101129,25 21519119,58 77 6582009,67 47793: 89 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 47794: tvätt och hygien ................... 115 232 000,00 101 037 486,47 88 14194513,53 47795: 86 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 47796: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 47797: lande av utrustning ................. 23 272 973,92 23 272 973,92 100 0,00 47798: 87 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 47799: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 47800: lande av utrustning ............. 111 031 856,21 63 921 317,97 58 47110 538,24 47801: 88 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 47802: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 47803: lande av utrustning ..... .... ' ' ' ..... 357 894 559,01 197 658 400,94 55 160 236158,07 47804: 86 27 25 16 Uusinta - Nyanskaffning ............ 35 649 332,28 35 649 332,28 100 0,00 47805: 87 27 25 16 Uusinta- Nyanskaffning ............ 193 496852,11 75 073 895,18 39 118 422 956,93 47806: 88 27 25 16 Uusinta- Nyanskaffning ........ 445166 937,21 195 649 293,98 44 249 517 643,23 47807: 89 27 25 16 Puolustusmateriaalihankinnat - Anskaff- 47808: ning av försvarsmaterial .............. 2113400000,00 1 260 009 442,49 60 853 390 557,51 47809: 87 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat 47810: hankinnat - Anskaffningar som stöder 47811: sysselsättningen inom varvsindustrin ..... 112 221,75 112221,75 100 0,00 47812: 86 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito- An- 47813: vändning och underhåll av utrustning. 18648555,47 18648555,47 100 0,00 47814: 87 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito- An- 47815: vändning och underhåll av utrustning .... 57247839,48 39 591 728,18 69 17656111,30 47816: 88 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito- An- 47817: vändning och underhåll av utrustning .... 229 567 953,37 196 018 852,60 85 33 549100,77 47818: 89 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito- An- 47819: vändning och underhåll av utrustning .... 1 099160 000,00 870 144 146,38 79 229 015 853,62 47820: 86 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 47821: korjaus ja kunnossapito- Reparation och 47822: underhåll av byggnader, militärområden 47823: och -anläggningar ................. 73157,32 73157,32 100 0,00 47824: 87 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 47825: korjaus ja kunnossapito- Reparation och 47826: underhåll av byggnader, militärområden 47827: och -anläggningar .......... 300370,60 215 702,35 72 84668,25 47828: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47829: sivu 47830: 27 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 229 47831: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 47832: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47833: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 47834: Mom.-Mom. 47835: % 47836: 47837: 47838: 88 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 47839: korjaus ja kunnossapito- Reparation och 47840: underhåll av byggnader, militärområden 47841: och -anläggningar .................. 6344002,64 5918140,85 93 425861,79 47842: 89 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 47843: korjaus ja kunnossapito- Reparation och 47844: underhåll av byggnader, militärområden 47845: och -anläggningar .................. 75000000,00 65 807 341 ,39 88 9192658,61 47846: 87 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentami- 47847: nen - Anläggande av garnisonernas sig- 47848: nalförbindelser ..................... 1 625452,70 1 376523,70 85 248929,00 47849: 88 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentami- 47850: nen - Anläggande av garnisonernas sig- 47851: nalförbindelser ..................... 4315789,41 4169445,26 97 146344,15 47852: 86 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 47853: hankkiminen- Anskaffning av lösöre, ma- 47854: skiner och anordningar .............. 811,40 811,40 100 0,00 47855: 87 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 47856: hankkiminen- Anskaffning av lösöre, ma- 47857: skiner och anordningar .............. 355057,36 73690,74 21 281 366,62 47858: 88 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 47859: hankkiminen- Anskaffning av lösöre, ma- 47860: skiner och anordningar .............. 6234526,37 6129413,82 98 105112,55 47861: 86 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 47862: Nybyggnader och grundförbättringar .... 900426,89 900426,89 100 0,00 47863: 87 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 47864: Nybyggnader och grundförbättringar .... 4254834,38 3082085,16 72 1172749,22 47865: 88 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 47866: Nybyggnader och grundförbättringar .... 34 128 955,06 24 766397,21 73 9362557,85 47867: 89 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 47868: Nybyggnader och grundförbättringar .... 99 300000,00 76 942 326,08 77 22 357 673,92 47869: 87 27 27 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 84920,89 84920,89 100 0,00 47870: 88 27 27 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 6972976,98 6615153,65 95 357823,33 47871: 89 27 27 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 56 500000,00 48350712,02 86 8149287,98 47872: 86 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 47873: - Byggnadsarbeten på militära områden 47874: och anläggningar ................... 67718,61 67718,61 100 0,00 47875: 87 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 47876: - Byggnadsarbeten på militära områden 47877: och anläggningar................... 892864,87 595231,72 67 297633,15 47878: 88 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 47879: - Byggnadsarbeten på militära områden 47880: och anläggningar ................... 8837354,42 8544425,88 97 292928,54 47881: 89 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 47882: - Byggnadsarbeten på militära områden 47883: och anläggningar ................... 47000000,00 35144 351 ,93 75 11 855 648,07 47884: 89 27 27 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - 1n- 47885: köp och expropriation av fastigheter ..... 10000000,00 7370694,18 74 2629305,82 47886: 88 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - ln- 47887: köp och expropriation av fastigheter ..... 2312593,09 2289358,26 99 23234,83 47888: 86 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko- Den finska 47889: beredskapsstyrkan .................. 297011,34 297011,34 100 0,00 47890: 87 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 47891: beredskapsstyrkan .................. 1425987,17 1425987,17 100 0,00 47892: 88 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 47893: beredskapsstyrkan .................. 1 058028,51 1 056980,77 100 1 047,74 47894: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47895: sivu 47896: 27 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 230 47897: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 47898: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47899: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1 989 1990 47900: Mom.-Mom. 47901: % 47902: 47903: 47904: 89 27 30 21 Valmiusjoukko ja sotilastarkkailijat - Be- 47905: redskapsstyrkan och militärobservatörerna. 12 461 000,00 12461 000,00 100 0,00 47906: 86 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- 47907: ja varustamismenot- De finska övervak- 47908: ningsstyrkornas förvaltnings- och utrust- 47909: ningsutgifter ..................... . 4599188,56 4 599188,56 100 0,00 47910: 87 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- 47911: ja varustamismenot- De finska övervak- 47912: ningsstyrkornas förvaltningsoch utrust- 47913: ningsutgifter ..................... . 16294450,04 16275461,62 100 18988,42 47914: 88 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- 47915: ja varustamismenot- De finska övervak- 47916: ningsstyrkornas förvaltningsoch utrust- 47917: ningsutgifter ..................... . 25696090,41 25 549458,92 99 146631,49 47918: 89 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- 47919: ja varustamismenot- De finska övervak- 47920: ningsstyrkornas förvaltningsoch utrust- 47921: ningsutgifter ..................... . 102 370 000,00 64 168 016,68 63 38 201 983,32 47922: 86 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Ma- 47923: skinanskaffning tili industriföretagen ..... 4674691,06 4674691,06 100 0,00 47924: 87 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat- Ma- 47925: skinanskaffning tili industriföretagen ..... 3029583,29 3 029 583,29 100 0,00 47926: 88 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Ma- 47927: skinanskaffning tili industriföretagen ..... 16 369 865,86 4943488,24 30 11 426 377,62 47928: 89 27 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47929: ventarier ........................ . 2700000,00 1 754848,22 65 945151,78 47930: 88 27 90 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 47931: Nybyggnader och grundförbättringar .... 290000,00 0,00 0 290000,00 47932: 88 27 90 78 Puolustusministeriön metsien perusparan- 47933: nukset- Grundförbättring av försvarsmi- 47934: nisteriets skogar. .................. . 190989,79 0,00 0 190989,79 47935: 89 27 91 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47936: ventarier ........................ . 5400000,00 2754309,01 51 2645690,99 47937: 89 27 91 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 5000000,00 1 574485,15 31 3425514,85 47938: 89 27 92 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47939: ventarier ........................ . 14800000,00 0,00 0 14800000,00 47940: 47941: 88 28 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47942: inventarier ....................... . 6725629,71 4242431,39 63 2483198,32 47943: 89 28 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47944: ventarier ........................ . 25 200 000,00 23 497741,26 93 1702258,74 47945: 89 28 05 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Ut- 47946: vecklande av företagshälsovården ...... . 72 000 000,00 39331842,10 55 32 668157,90 47947: 87 28 05 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti- Regi- 47948: strering av uppgifter om anställningsförhål- 47949: lande ........................... . 2568,01 0,00 0 2568,01 47950: 88 28 05 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti- Regi- 47951: strering av uppgifter om anställningsförhål- 47952: lande ........................... . 275216,93 275 216,93 100 0,00 47953: 88 28 05 26 Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöön- 47954: otto - lnförande av ett flexibelt pension- 47955: sålderssystem .................... . 278660,70 278 660,70 100 0,00 47956: 89 28 05 26 Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöön- 47957: otto -1 nförande av flexibell pensionsålder. 4700000,00 3 850 950,05 82 849049,95 47958: 89 28 05 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 47959: tionsutgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 640 000,00 28472678,77 78 8167321,23 47960: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 47961: sivu 47962: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 231 47963: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty fperu utettu Vuodelle 47964: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47965: Luku- Kap. vuonna- år 1 989 vuonna - år 1 989 1990 47966: Mom.-Mom. 47967: % 47968: 47969: 47970: 87 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47971: inventarier ........................ 974.42 974.42 100 0,00 47972: 88 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47973: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213675,54 213675,54 100 0,00 47974: 89 28 05 88 Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning 47975: av aktier ......................... 3000000,00 1 600000,00 53 1400000,00 47976: 88 28 18 22 Veroluokitus- Skatteklassificering ...... 15 872 965,55 13 623 013,90 86 2249951,65 47977: 89 28 18 22 Veroluokitus- Skatteklassificering ...... 28 435 000,00 7389860,75 26 21 045139,25 47978: 89 28 18 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 47979: tionsutgifter ...... ... ' . ' ...... ' .... 267 000 000,00 221 802 779,36 83 45197 220,64 47980: 87 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47981: inventarier .... ' ' .............. ' ... 12008,45 6448,45 54 5560,00 47982: 88 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 47983: inventarier ........................ 14 465 604,25 9974 773,69 69 4490830,56 47984: 89 28 18 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 47985: ventarier ......................... 50 000 000,00 45 309 284,59 91 4690715,41 47986: 89 28 39 40 Ahvenanmaan ja mantereen välisten tava- 47987: rakuljetusten kuljetuskustannusten tasaa- 47988: minen - Utjämning av varutransportkost- 47989: nader mellan Åland och fastlandet ...... 700000,00 700000,00 100 0,00 47990: 89 28 40 66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjatta- 47991: va kehitysapu - Utvecklingshjälp som 47992: styrs via en internationell tullorganisation . 150000,00 957,69 149042,31 47993: 87 28 40 70 Kulkuneuvojen hankkiminen - Anskaff- 47994: ningar av fordon ................... 5413,83 5413,83 100 0,00 47995: 88 28 40 70 Kulkuneuvojen hankkiminen - Anskaff- 47996: ningar av fordon .... ' .. ' .. ' . ' ...... 207190,60 207190,60 100 0,00 47997: 89 28 40 70 Kaluston hankinta - Anskaffningar av in- 47998: ventarier ......................... 12 000 000,00 9237917,66 77 2762082,34 47999: 88 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden 48000: hankkiminen- Anskaffning av inventarier, 48001: telefoner och annan materiel ...... 1601692,69 1 567 590,73 98 34101,96 48002: 86 28 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 095396,38 1 095396,38 100 0,00 48003: 87 28 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2926825,92 1663312,27 57 1 263513,65 48004: 88 28 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 5552662,30 3 759597,47 68 1 793064,83 48005: 89 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 7600000,00 2632144,41 35 4967855,59 48006: 88 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffning av 48007: maskiner ....................... 6 740474,43 5621329,58 83 1119144,85 48008: 89 28 50 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48009: ventarier ...................... 1 490000,00 1 301 505,03 87 188494,97 48010: 87 28 50 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 107 395,20 80966,58 75 26428.62 48011: 87 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat - Re- 48012: gelbundet återkommande undersökningar 48013: och räkningar ...... ' .......... ' ... 336521,70 336521,70 100 0,00 48014: 88 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennai - Re- 48015: gelbundet återkommande undersökningar 48016: och räkningar '. ' ...... 3521 877,02 3490810,01 99 31 067,01 48017: 89 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennai - Re- 48018: gelbundet återkommande undersökningar 48019: och räkningar ............. 12 400 000,00 9203097,39 74 3196902,61 48020: 88 28 52 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48021: inventarier ....... .... ' ....... ' ' ' . 310418.74 310418.74 100 0,00 48022: 89 28 52 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48023: ventaridr ............. ' .... ' ' . ' ... 4500000,00 2827184,45 63 1 672815,55 48024: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48025: sivu 48026: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 232 48027: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruotettu Vuodelle 48028: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tillår 48029: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 48030: Mom.-Mom. 48031: % 48032: 48033: 48034: 89 28 54 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 48035: tionsutgifter. . . .' . . . . .......' . 4518000,00 3515935,65 78 1002064,35 48036: 87 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito- Reparation och 48037: underhåll. ...... ' ... ' .... ' ........ 22690,89 22690,89 100 0,00 48038: 88 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito- Reparation och 48039: underhåll. ......... ' ' ' ............ 19 285596,13 17 987 536,78 93 1298059,35 48040: 89 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito- Reparation och 48041: underhåll. ............ 133 000 000,00 113 298 614,85 85 19701385,15 48042: 86 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 48043: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 48044: och inventarier tili fastigheter .......... 285 389,49 285389,49 100 0,00 48045: 87 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 48046: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 48047: och inventarier tili fastigheter .......... 2898339,97 1841147,55 64 1 057192,42 48048: 88 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 48049: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 48050: och inventarier tili fastigheter .......... 2822359,94 2152184,43 76 670175,51 48051: 89 28 64 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48052: ventarier ...... .. ' ................ 11 700 000,00 7665724,97 66 4034275,03 48053: 86 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 48054: koerakentaminen - Planering av statens 48055: husbyggen och experimentellt byggande . 3074867,21 3074867,21 100 0,00 48056: 87 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 48057: koerakentaminen - Planering av statens 48058: husbyggen och experimentellt byggande . 5000000,00 1698987,13 34 3301 012,87 48059: 88 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 48060: koerakentaminen - Planering av statens 48061: husbyggen och experimentellt byggande . 415100,00 233976,50 56 181123,50 48062: 89 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 48063: koerakentaminen - Planering av statens 48064: husbyggen och experimentellt byggande . 3500000,00 0,00 0 3500000,00 48065: 88 28 64 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 35 246 363,50 35 246 363,50 100 0,00 48066: 89 28 64 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 88 500 000,00 52814714,64 60 35 685 285,36 48067: 86 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 48068: av ämbetshus ..... ' .. ' . ' ... 13710479,15 13710479,15 100 0,00 48069: 87 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 48070: av ämbetshus ..................... 31795394,43 13 867 046,73 44 17 928347,70 48071: 88 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 48072: av ämbetshus ... ' ................. 116644947,86 88606612,68 76 28 038 335,18 48073: 89 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 48074: av ämbetshus ..... . . . . . ' . ' .. ' ' ' ... 172 380 000,00 55 286 218,98 32 117093781,02 48075: 89 28 64 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 48076: hankkiminen - Anskaffning av fastigheter 48077: och bostadsaktier.... 115 000 000,00 15 777 840,00 14 99 222160,00 48078: 86 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 48079: hankkiminen valtion tarpeisiin- Anskaff- 48080: ning av fastigheter och bostadsaktier för 48081: statens behov ... ' ................ ' 9989780,01 9989780,01 100 0,00 48082: 87 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 48083: hankkiminen valtion tarpeisiin - Anskaff- 48084: ning av fastigheter och bostadsaktier för 48085: statens behov ..................... 59 067 489,73 48 058 365,80 81 11 009123,93 48086: 88 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 48087: hankkiminen valtion tarpeisiin - Anskaff- 48088: ning av fastigheter och bostadsaktier för 48089: statens behov ............ .. ' ' ..... 95 580 000,00 49 534 814,40 52 46 045185,60 48090: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48091: sivu 48092: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 233 48093: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48094: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48095: Luku- Kap. vuonna - år 1 989 vuonna år 1989 1990 48096: Mom.-Mom. 48097: % 48098: 48099: 48100: 48101: 87 28 70 26 Koulutus- ja konsulttitoiminnan erityisme- 48102: not - Specialutgifter för utbildnings- och 48103: konsultverksamhet .................. 40061,22 40061,22 100 0,00 48104: 88 28 70 26 Koulutus-, konsultointi- ja tutkimustoimin- 48105: nan erityismenot - Särskilda utgifter för 48106: utbildning, konsultverksamhet och forsk- 48107: ning ............................ 1420165,47 1205964,18 85 214201,29 48108: 89 28 70 26 Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tutki- 48109: mustoiminnan erityismenot- Särskilda ut- 48110: gifter för utbildning, utveckling, publikatien 48111: och forskning ..................... 4600000,00 3364966,32 73 1 235033,68 48112: 88 28 70 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48113: skaffning av inventarier och anordningar. . 591116,86 591116,86 100 0,00 48114: 89 28 70 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48115: ventarier ......................... 1000000,00 299000,00 30 701 000,00 48116: 86 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen 48117: - Stödjande av förvaltningens utveckling- 48118: sverksamhet ...................... 201405,29 201405,29 100 0,00 48119: 87 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen 48120: - Stödjande av förvaltningens utveckling- 48121: sverksamhet ...................... 240044,69 61 575,00 26 178469,69 48122: 88 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen 48123: - Stödjande av förvaltningens utveckling- 48124: sverksamhet ...................... 2581234,35 2074296,01 80 506938,34 48125: 86 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestämi- 48126: nen - Anordnande av experiment med 48127: rehabilitering .............. 500000,00 500000,00 100 0,00 48128: 89 28 80 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta- Utveck- 48129: lings- och utbildningsverksamhet ....... 12200000,00 7649830,55 63 4550169,45 48130: 86 28 80 22 Työsuojelun edistäminen- Främjande av 48131: arbetarskyddet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699 231,89 699231,89 100 0,00 48132: 87 28 80 22 Työsuojelun edistäminen- Främjande av 48133: arbetarskyddet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309947,20 732988,00 56 576959,20 48134: 88 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 48135: arbetarskyddet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4205676,91 2010977,25 48 2194699,66 48136: 89 28 80 22 Uudelleensijoittamista tukeva koulutus- ja 48137: muu toiminta - Utbildnings- och annan 48138: verksamhet som stöder omplacering ..... 5000000,00 658073,92 13 4341926,08 48139: 87 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Ut- 48140: vecklande av företagshälsovården ....... 599880,38 589971)7 98 9908,61 48141: 88 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Ut- 48142: vecklande av företagshälsovården ....... 25 911 048,58 25 782 884,05 100 128164,53 48143: 89 28 80 23 Työsuojelun edistäminen- Främjande av 48144: arbetarskyddet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5563000,00 2229636,82 40 3333363,18 48145: 86 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Ut- 48146: vecklande av arbetsplatskosthållning ..... 29841,63 29841,63 100 0,00 48147: 87 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Ut- 48148: vecklande av arbetsplatskosthållning ..... 283467,35 281698,40 99 1 768,95 48149: 88 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Ut- 48150: vecklande av arbetsplatskosthållning ..... 4405352,96 4336 912,10 98 68440,86 48151: 89 28 80 24 Henkilöstöruokailun Jarjestammen 48152: Anordnande av personalkosthållning .... 19300000,00 16 620 572,09 86 2679427,91 48153: 89 28 80 25 Kuntoutustoiminnan kehittäminen - Ut- 48154: vecklande av rehabiliteringsverksamheten . 6000000,00 735920,77 12 5264079,23 48155: 87 28 80 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 48156: för utbildning ..................... 16209,82 317,06 2 15892)6 48157: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48158: sivu 48159: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 234 48160: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48161: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48162: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 48163: Mom.-Mom. 48164: % 48165: 48166: 48167: 48168: 88 28 80 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 48169: för utbildning ..................... 810118,90 506187,41 62 303931,49 48170: 86 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 48171: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaff- 48172: ning av motorfordon tili vissa statens äm- 48173: betsverk och inrättningar ...... 47 623,59 47 623,59 100 0,00 48174: 87 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 48175: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaff- 48176: ning av motorfordon tili vissa statens äm- 48177: betsverk och inrättningar ............. 351 266,59 225157,00 64 126109,59 48178: 87 28 85 67 Osuus perushyödykkeiden yhteisrahaston 48179: osakemerkinnästä- Tecknande av andelar 48180: i gemensamma fonden för råvaror. ...... 1800000,00 0,00 0 1800000,00 48181: 88 28 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ... 114317,55 98917,12 87 15400,43 48182: 86 28 92 74 Otaniemen toimitalon laajennus- Utvidg- 48183: ning av byggnaden i Otnäs ........... 9648,00 9648,00 100 0,00 48184: 87 28 92 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1200000,00 1200000,00 100 0,00 48185: 88 28 92 74 Talonrakennukset- Husbyggen ... 900000,00 900000,00 100 0,00 48186: 87 28 92 88 Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen- 48187: Anskaffning av aktier och fastigheter 10000,00 0,00 0 10000,00 48188: 88 28 92 88 Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen- 48189: Anskaffning av aktier och fastigheter .... 1000000,00 0,00 0 1000000,00 48190: 88 28 99 62 Palautettavien vientitalletusten korko - 48191: Ränta på exportdepositioner som skall åter- 48192: bäras .. . . . . ' .. ' . ' .. '. ' ........ 12 000 000,00 1 275,00 0 11 998 725,00 48193: 48194: 88 29 01 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen 48195: - Anskaffning av inventarier och kontors- 48196: maskiner ... ' ' .... ' ... ' ..... 35376,67 26 782,45 76 8594,22 48197: 89 29 05 51 Avustus ortodoksisten kirkkojen korjaustöi- 48198: hin- Understöd för reparationsarbeten på 48199: ortodoxa kyrkor .... 500000,00 480000,00 96 20000,00 48200: 88 29 05 52 Valtionavustus Valamon luostarin kalusto- 48201: hankintoja varten- Statsunderstöd för an- 48202: skaffning av inventarier tili Valamo kloster. 37 479,85 37 479,85 100 0,00 48203: 89 29 05 52 Avustus Valamon luostarin kalustohankin- 48204: toihin - Understöd för anskaffning av in- 48205: ventarier tili Valamo kloster ............ 100000,00 54562,25 55 45437,75 48206: 88 29 06 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48207: skaffning av inventarier och apparatur. 57 423,00 57 423,00 100 0,00 48208: 89 29 06 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48209: ventarier ......................... 500000,00 123017,30 25 376 982,70 48210: 86 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga 48211: undervisnings- och forskningsutgifter .... 727 203,17 727 203,17 100 0,00 48212: 87 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga 48213: undervisnings- och forskningsutgifter .... 3776674,98 2718526,23 72 1 058148,75 48214: 88 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga 48215: undervisnings- och forskningsutgifter .... 57330817,80 52 759 816,70 92 4571 001,10 48216: 89 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga 48217: undervisnings- och forskningsutgifter .... 352 000 000,00 281 065 666,22 80 70 934 262,18 48218: 88 29 10 53 Valtionavustus rakennustoimintaan - 48219: Statsunderstöd för byggnadsverksamhet .. 350000,00 250000,00 71 100000,00 48220: 86 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus- 48221: ton hankkiminen- Anskaffning av forsk- 48222: nings- och undervisningsmateriel samt in- 48223: ventarier ......................... 3714805,99 3714805,99 100 0,00 48224: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48225: sivu 48226: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 235 48227: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48228: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48229: Luku- Kap. vuonna · år 1989 vuonna- år 1989 1990 48230: Mom.-Mom. 48231: % 48232: 48233: 48234: 87 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus- 48235: ton hankkiminen - Anskaffning av forsk- 48236: nings- och undervisningsmateriel samt in- 48237: ventarier ......................... 12 922 012.76 10116008,67 78 2806004,09 48238: 88 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus- 48239: ton hankkiminen - Anskaffning av forsk- 48240: nings- och undervisningsmateriel samt in- 48241: ventarier ......................... 77 4751 04,65 54 730 237,20 71 22 744 867,45 48242: 89 29 10 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48243: ventarier .........................• 300 900 000,00 195006714,41 65 105 893 285,59 48244: 86 29 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 5446659,90 5446659,90 100 0,00 48245: 87 29 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 12 530 806,54 5139238,72 41 7391 567,82 48246: 88 29 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 75 024 006,57 50 355 314,06 67 24 668 692,51 48247: 89 29 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 149 540 000,00 70 744 229,60 47 78 795 770.40 48248: 86 29 10 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 62820,70 62820,70 100 0,00 48249: 89 29 10 87 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 48250: fastig heter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000000,00 2000000,00 100 0,00 48251: 88 29 10 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 48252: av fastigheter. ..................... 3000000,00 0,00 0 3000000,00 48253: 87 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 48254: - Anskaffning av undervisningsmateriel 48255: och inventarier ..................... 3382,53 3382,53 100 0,00 48256: 88 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 48257: - Anskaffning av undervisningsmateriel 48258: och inventarier. .................... 411871,26 338494,26 82 73377,00 48259: 89 29 11 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48260: ventarier ......................... 3800000,00 2260293,36 59 1 539706,64 48261: 86 29 11 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 7500000,00 7500000,00 100 0,00 48262: 87 29 11 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1000000,00 1000000,00 100 0,00 48263: 88 29 11 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 6226651,50 4035635,06 65 2191016,44 48264: 89 29 11 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 10900000,00 4942778,95 45 5957221,05 48265: 87 29 12 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga 48266: undervisnings- och forskningsutgifter .... 136182,36 131 253,45 96 4928,91 48267: 87 29 12 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 48268: - Anskaffning av inventarier och undervis- 48269: ningsmateriel. ..................... 27690,00 25296,94 91 2393,06 48270: 88 29 12 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 48271: - Anskaffning av inventarier och undervis- 48272: ningsmateriel. ..................... 2548,15 2548,15 100 0,00 48273: 89 29 12 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48274: ventarier ......................... 100000,00 89592,30 90 10407,70 48275: 86 29 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 250777,50 250777,50 100 0,00 48276: 87 29 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 100000,00 0,00 0 100000,00 48277: 89 29 37 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta - 48278: Högskolornas gemensamma ADB-verk- 48279: samhet .......................... 10000000,00 9109295,16 91 890704,84 48280: 88 29 39 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48281: inventarier ........................ 46014,85 0,00 0 46014,85 48282: 86 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverk- 48283: samhet .......................... 77313,77 77313,77 100 0,00 48284: 87 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverk- 48285: samhet .......................... 557726,19 253404,80 45 304321,39 48286: 88 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverk- 48287: samhet .......................... 1 584047,35 1087854,14 69 496193,21 48288: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48289: sivu 48290: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 236 48291: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48292: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48293: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1 989 1990 48294: Mom.-Mom. 48295: % 48296: 48297: 48298: 89 29 41 22 Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset me- 48299: not - Planeringsverksamhet och övriga 48300: gemensamma utgifter................ 9700000,00 5757440,53 59 3942559.47 48301: 86 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck- 48302: lande av läromedel. ................. 6603,31 6603,31 100 0,00 48303: 87 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck- 48304: lande av läromedel. ................. 111344,13 49974,18 45 61369,95 48305: 88 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen- Utveck- 48306: lande av läromedel. ................. 1 781817,59 1720683,83 97 61133.76 48307: 88 29 41 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48308: inventarier ...................... 28240,54 28240,54 100 0,00 48309: 89 29 41 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48310: ventarier ......................... 1 800000,00 631892,00 35 1168108,00 48311: 88 29 42 53 Valtionapu rakennustoimintaan - Stat- 48312: sunderstöd för byggnadsverksamhet ..... 3488408,30 3488408,30 100 0,00 48313: 89 29 42 53 Avustus rakennustoimintaan- Understöd 48314: för byggnadsverksamhet ............. 4900000,00 4534876.49 93 365123,51 48315: 86 29 42 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 48316: - Anskaffning av läromedel och inventa- 48317: rier ............................. 2862,92 2862,92 100 0,00 48318: 87 29 42 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 48319: - Anskaffning av läromedel och inventa- 48320: rier ............................. 28990,38 28990,38 100 0,00 48321: 88 29 42 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 48322: ~ Anskaffning av läromedel och inventa- 48323: ner ............................. 230335,53 102468,61 44 127 866,92 48324: 89 29 42 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48325: ventarier .. . . . . ' . ' . . . . . . . . . ' ' . . . . . 610000,00 301921,84 49 308078,16 48326: 86 29 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 255,20 255,20 100 0,00 48327: 89 29 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 2000000,00 0,00 0 2000000,00 48328: 89 29 43 32 Lukioiden rakentamisen korkotuki - Rän- 48329: testöd för byggande av gymnasier ...... 250000,00 141 006,51 56 108993.49 48330: 88 29 50 27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus - 48331: Fortbildning av skolpersonal. .......... 4500164,57 2890368,35 64 1609796,22 48332: 89 29 50 27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus - 48333: Fortbildning av skolpersonal. .......... 11 200 000,00 6059947,91 54 5139938,20 48334: 86 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus - 48335: Fortbildning av skolpersonal. .......... 388002,89 388002,89 100 0,00 48336: 87 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus - 48337: Fortbildning av skolpersonal. .......... 1128355,65 706011.42 63 422344,23 48338: 88 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48339: inventarier ........................ 88 531,24 0,00 0 88531.24 48340: 86 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 48341: - Anskaffning av inventarier och undervis- 48342: ningsmateriel. ..................... 510,00 510,00 100 0,00 48343: 87 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 48344: - Anskaffning av inventarier och undervis- 48345: ningsmateriel. ..................... 31 476,96 31 476,96 100 0,00 48346: 88 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 48347: - Anskaffning av inventarier och undervis- 48348: ningsmateriel .... ......... ' ....... ' 889726,60 696793,57 78 192933,03 48349: 89 29 51 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48350: ventarier . ........... '. ' .......... 1900000,00 744023,64 39 1155976,36 48351: 87 29 51 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 500000,00 0,00 0 500000,00 48352: 88 29 51 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 767321,55 899606,85 51 867714.70 48353: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48354: sivu 48355: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 237 48356: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48357: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48358: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 48359: Mom. Mom. 48360: % 48361: 48362: 48363: 89 29 51 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 000000,00 0,00 0 1000000,00 48364: 88 29 55 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 48365: - Anskaffning av inventarier och undervis- 48366: ningsmateriel ............ 179252,09 152584,95 85 26667,14 48367: 89 29 55 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48368: ventarier .... ' ..... ' ... 1500000,00 1 250785,21 83 249 214,79 48369: 88 29 55 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 533228,55 934830,50 61 598398,05 48370: 89 29 55 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1000000,00 0,00 0 1000000,00 48371: 86 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 48372: nadsunderstöd ........ ......... 510000,00 510000,00 100 0,00 48373: 87 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 48374: nadsu nderstöd. . . . . . ' ' .... ' ....... ' 300000,00 0,00 0 300000,00 48375: 88 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 48376: nadsunderstöd .......... ... ' ..... '. 2425000,00 1 545000,00 64 880000,00 48377: 89 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 48378: nadsunderstöd ..... ........ ' ' 11 825 000,00 9440000,00 80 2385000,00 48379: 89 29 57 57 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ- 48380: väenopistojen rakentamisen korkotuki - 48381: Räntestöd för byggande av folkhögskolor 48382: samt medborgar- och arbetarinstitut .. 1000000,00 992117,04 99 7882,96 48383: 88 29 58 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48384: inventarier ............ ' .......... ' 2509,54 2509,54 100 0,00 48385: 89 29 58 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48386: ventarier ...... ... ' ........ ' 200000,00 191425,38 96 8574,62 48387: 89 29 59 23 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk- 48388: ning och utvecklingsverksamhet ........ 3800000,00 2381171,25 63 1418828,75 48389: 89 29 59 25 Oppimateriaalin valmistaminen - Utarbe- 48390: tande av studiematerial ' ' ........ ' 10 500 000,00 921 527,42 9 9578472,58 48391: 88 29 59 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48392: inventarier .. ... ' ........... 763 714,01 763714,01 100 0,00 48393: 89 29 59 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48394: ventarier ...... ' . ' .... ' .... 700000,00 0,00 0 700000,00 48395: 86 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48396: inventarier .................. 482247,13 482 247,13 100 0,00 48397: 87 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48398: inventarier ........................ 4361459,09 3749067,62 86 612 391,47 48399: 88 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48400: inventarier ... ............... 32 460 223,22 28 002 954,63 86 4457268,59 48401: 89 29 60 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48402: ventarier .. .. ' ...... ' .. ' ... ' 103 500 000,00 67 731 969,44 65 35 768 030,56 48403: 86 29 60 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 12 481 786,38 12 481 786,38 100 0,00 48404: 87 29 60 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 28 492 628,93 21 558 409,04 76 6934219,89 48405: 88 29 60 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 80 579 790,79 52 251 858,34 65 28 327 932,45 48406: 89 29 60 74 Talonrakennukset- Husbyggen .... 169 730 000,00 40 645 763,28 24 129 084 236,72 48407: 89 29 60 87 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 48408: fastig heter . . . . ' ' ......... ' 3 900000,00 3900000,00 100 0,00 48409: 86 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 48410: av fastig heter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160500,00 160500,00 100 0,00 48411: 87 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 48412: av fastig heter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466,00 0,00 0 466,00 48413: 88 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 48414: av fastigheter. ........... .... ' ..... 1 034,00 0,00 0 1034,00 48415: 86 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen- Anskaffning av 48416: lösöre ......... . ' ........ ' .. ' .... 590,06 590,06 100 0,00 48417: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48418: sivu 48419: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 238 48420: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutenu Vuodelle 48421: Pl.- Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 48422: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 48423: Mom.-Mom. 48424: % 48425: 48426: 48427: 48428: 87 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen- Anskaffning av 48429: lösöre ........................... 869,38 868,13 100 1,25 48430: 88 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen- Anskaffning av 48431: lösöre ........................... 400710,55 370076,60 92 30633,95 48432: 89 29 61 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48433: ventarier ......................... 6000000,00 5748135,28 96 251864,72 48434: 86 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 444123,95 444123,95 100 0,00 48435: 87 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 536081,44 534689,26 100 1 392,18 48436: 88 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 4158801,79 2684445,55 65 1474356,24 48437: 89 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 7500000,00 1 985642,30 26 5514357,70 48438: 86 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 48439: beten ........................... 126983,88 126983,88 100 0,00 48440: 87 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 48441: beten ........................... 198841,55 147261,13 74 51 580,42 48442: 88 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 48443: beten ......................... 636836,44 389588,18 61 247248,26 48444: 89 29 61 77 Perusparannukset- Grundförbättringsar- 48445: beten ........... ' ' ...... ' ... 1400000,00 692409,96 49 707590,04 48446: 89 29 61 87 Maa-alueiden hankinta - Anskaffning av 48447: mark ............................ 1500000,00 0,00 0 1500000,00 48448: 88 29 61 88 Maa-alueiden hankkiminen- Anskaffning 48449: av mark .......................... 1245794,00 575000,00 46 670794,00 48450: 87 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus- 48451: tannuksiin - Statsandel och -understöd 48452: för anläggningskostnader ............. 3900625,00 2471101,00 63 1429524,00 48453: 88 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus- 48454: tannuksiin - Statsandel och -understöd 48455: för anläggningskostnader ... ' ......... 114 105 077,00 100 083 933,00 88 14 021144,00 48456: 89 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus- 48457: tannuksiin - Statsandel och -understöd 48458: för anläggningskostnader ............. 199 700 000,00 82 540 659,00 41 117159341,00 48459: 87 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin- 48460: Statsunderstöd för anläggningskostnader . 2309078,00 1406888,00 61 902190,00 48461: 88 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin- 48462: Statsunderstöd för anläggningskostnader . 11438241,00 3902234,00 34 7536007,00 48463: 89 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin- 48464: Statsunderstöd för anläggningskostnader . 20 000 000,00 5179526,00 26 14820474,00 48465: 89 29 69 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikes- 48466: kusten rakennuskustannuksiin - Statens 48467: ersättning för yrkeskurscentralernas bygg- 48468: nadskostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4000000,00 0,00 0 4000000,00 48469: 86 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 48470: laitosten perustamiskustannuksiin - Stat- 48471: sunderstöd för specialyrkesläroanstalternas 48472: anläggningskostnader ............... 1251014,00 1 251014,00 100 0,00 48473: 87 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 48474: laitosten perustamiskustannuksiin - Stat- 48475: sunderstöd för specialyrkesläroanstalternas 48476: anläggningskostnader ............... 500000,00 77 520,00 16 422480,00 48477: 88 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 48478: laitosten perustamiskustannuksiin- Stat- 48479: sunderstöd för specialyrkesläroanstalternas 48480: anläggningskostnader ............... 5778515,00 4 778515,00 83 1 000000,00 48481: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48482: sivu 48483: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 239 48484: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48485: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48486: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna- år 1989 1990 48487: Mom.- Mom. 48488: % 48489: 48490: 48491: 89 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 48492: laitosten perustamiskustannuksiin- Stat- 48493: sunderstöd för specialyrkesläroanstalternas 48494: anläggningskostnader .... 9000000,00 200668,00 2 8799332,00 48495: 88 29 69 70 Kone- ja kalustohankinnat- Anskaffning 48496: av maskiner och i nventarier .. ...... ' .. 5565680,36 5565680,36 100 0,00 48497: 89 29 69 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av ma- 48498: skiner och inventarier ... 23 200000,00 13868019,74 60 9331980,26 48499: 86 29 69 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 100000,00 100000,00 100 0,00 48500: 87 29 69 74 Talonrakennukset- Husbyggen ..... 243702,85 465,10 0 243237,75 48501: 89 29 69 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 1000000,00 361107,40 36 638892,60 48502: 89 29 69 87 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 48503: fastigheter .. 1 900000,00 1899000,00 100 1000,00 48504: 88 29 76 23 Tutkimustoiminta - Forskningsverksam- 48505: het. ' ........... ' . ' ..... 375420,45 144634,07 39 230786,38 48506: 87 29 76 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä ope- 48507: tusväline- ja kalustosuunnittelu- Utarbe- 48508: tande av studiematerial samt planering av 48509: läromedel och inventarier. 45806,10 20658,27 45 25147,83 48510: 88 29 76 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä ope- 48511: tusväline- ja kalustosuunnittelu- Utarbe- 48512: tande av studiematerial samt planering av 48513: läromedel och inventarier .......... 7 888477,39 7 846 557,35 99 41 920,04 48514: 89 29 86 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48515: ventarier . .... ' . ' ' ... 3000000,00 2 719636,29 91 280363,71 48516: 86 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat- 48517: Finlands Akademis forskningsanslag ..... 7121 822,11 7121822,11 100 0,00 48518: 87 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat- 48519: Finlands Akademis forskningsanslag ..... 19 338 897,49 12 439 665,21 64 6899232,28 48520: 88 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat- 48521: Finlands Akademis forskningsanslag .. 63196 066,70 40 099 065,56 63 23 097 001,14 48522: 89 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat- 48523: Finlands Akademis forskningsanslag ..... 164 300 000,00 75 064 251 ,49 46 89 235 748,51 48524: 87 29 88 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48525: inventarier ................ 118028,62 118 028,62 100 0,00 48526: 88 29 88 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48527: inventarier .. ' ......... ' .......... ' 177975,06 177975,06 100 0,00 48528: 89 29 88 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48529: ventarier ........ 800000,00 800000,00 100 0,00 48530: 87 29 88 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 200000,00 117058,50 59 82 941,50 48531: 89 29 88 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 000000,00 0,00 0 1000000,00 48532: 88 29 89 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48533: skaffning av inventarier och apparatur. 38483,95 38483,95 100 0,00 48534: 89 29 89 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48535: ventarier ... 100000,00 66777,60 67 33 222,40 48536: 88 29 90 21 Suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlavuoden 48537: järjestäminen - Den finska bokens 500- 48538: årsjubileumsår ......... 21194,42 21194,42 100 0,00 48539: 89 29 90 59 Avustus eräiden teattereiden rakentami- 48540: seen - Understöd för byggande av vissa 48541: teatrar. 1 200000,00 1 000000,00 83 200000,00 48542: 86 29 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen 195988,15 195988,15 100 0,00 48543: 87 29 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen 13 052 938,95 13 052 938,95 100 0,00 48544: 88 29 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen 31 084 092,80 31 084 092,80 100 0,00 48545: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48546: sivu 48547: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 240 48548: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48549: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48550: Luku- Kap. vuonna - år 1 989 vuonna- år 1989 1990 48551: Mom.-Mom. 48552: % 48553: 48554: 48555: 89 29 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 38 900 000,00 11140021,09 29 27 759 978,91 48556: 89 29 90 76 Oopperatalon rakennustyöt - Byggnads- 48557: arbetena på operahuset .............. 240 000 000,00 66 994 307,25 28 173 005 692,75 48558: 89 29 91 55 Lahden MM-hiihtojen juhlarahan tuoton 48559: perusteella myönnenävät avustukset lii- 48560: kuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa- 48561: aikatilojen rakentamiseen - Understöd 48562: som på basis av intäkterna från försäljning- 48563: en av jubileumsmyntet för VM-skidspelen i 48564: Lahtis beviljas för byggande av idrottsan- 48565: läggningar och tili dem anslutna fritidsu- 48566: trymmen ......................... 6928000,00 0,00 0 6928000,00 48567: 86 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - 48568: Reparation och underhåll av byggnader .. 91675,50 91675,50 100 0,00 48569: 88 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - 48570: Reparation och underhåll av byggnader .. 337 030.70 337030,70 100 0,00 48571: 89 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - 48572: Reparation och underhåll av byggnader .. 3500000,00 2821 356,30 81 678643,70 48573: 87 29 92 70 Laitteiden ja kaluston hankinta- Anskaff- 48574: ning av anordningar och materiel ....... 493,29 493,29 100 0,00 48575: 88 29 92 70 Laineiden ja kaluston hankinta- Anskaff- 48576: ning av anordningar och materiel ....... 3635,44 3635,44 100 0,00 48577: 89 29 92 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48578: ventarier .... '. ' . ' ................ 100000,00 96518,97 97 3481,03 48579: 87 29 92 74 Talonrakennukset- Husbyggen ..... 108687,26 108687,26 100 0,00 48580: 88 29 92 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 3678717,66 1668643,81 45 2010073,85 48581: 89 29 92 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 5400000,00 4595497,62 85 804502,38 48582: 86 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48583: skaffning av inventarier och anordningar. . 138121,00 138121,00 100 0,00 48584: 87 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48585: skaffning av inventarier och anordningar. . 1 945,00 614,95 32 1330,05 48586: 88 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen- An- 48587: skaffning av inventarier och anläggningar. 173856,90 150942,31 87 22914,59 48588: 89 29 93 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48589: ventarier ...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700000,00 679 766,70 97 20233,30 48590: 86 29 48591: 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 453155,75 453155,75 100 0,00 48592: 87 29 48593: 93 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2188086,10 351167,90 16 1836918,20 48594: 88 29 48595: 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 1626000,00 826000,00 51 800000,00 48596: 89 29 48597: 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 2674000,00 824000,00 31 1850000,00 48598: 86 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsrepara- 48599: tioner ........................... 5426,07 5426,07 100 0,00 48600: 87 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsrepara- 48601: tioner ................... 5277,22 5277,22 100 0,00 48602: 88 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsrepara- 48603: tioner ... ' . . . . . . . . . . ' . . . . . . ' . . . . . 268737,00 263002,67 98 5734,33 48604: 89 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsrepara- 48605: tioner ........................... 500000,00 145126.75 29 354873,25 48606: 86 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 48607: derstöd för restaurering av byggnader .... 25304,32 25304,32 100 0,00 48608: 87 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset- Un- 48609: derstöd för restaurering av byggnader .... 242374,50 2510,00 239864,50 48610: 88 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 48611: derstöd för restaurering av byggnader .... 852635,80 586900,00 69 265 735,80 48612: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48613: sivu 48614: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 241 48615: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 48616: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48617: Luku- Kap. vuonna . år 1 989 vuonna - år 1989 1990 48618: Mom.-Mom. 48619: % 48620: 48621: 48622: 89 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 48623: derstöd för restaurering av byggnader .... 4000000,00 3019645,00 75 980355,00 48624: 87 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48625: skaffning av inventarier och anläggningar. 121511,37 121511,37 100 0,00 48626: 88 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen- An- 48627: skaffning av inventarier och anläggningar. 900000,00 710899,86 79 189100,14 48628: 89 29 94 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48629: ventarier ......................... 1000000,00 60030,00 6 939970,00 48630: 86 29 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 225170,06 225170,06 100 0,00 48631: 87 29 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen .... 2031 378,74 253069,10 12 1 778309,64 48632: 88 29 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 483031,14 349667,32 72 133363,82 48633: 89 29 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen ... 7 950000,00 3345646,50 42 4604353,50 48634: 86 29 94 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 9705,65 9705,65 100 0,00 48635: 88 29 94 75 Perusparannukset- Grundförbättringar. 378852,79 345543,81 91 33308,98 48636: 89 29 94 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 2300000,00 1 917473,06 83 382526,94 48637: 88 29 95 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48638: skaffning av inventarier och anläggningar. 9072,60 9072,60 100 0,00 48639: 89 29 95 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48640: ventarier .................. 1000000,00 732841,60 73 267158,40 48641: 86 29 95 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 534496,55 534496,55 100 0,00 48642: 87 29 95 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 48643: av fastig heter. . . . . . . . . . . ' ' ... ' ..... 1470000,00 1137383,00 77 332617,00 48644: 87 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48645: skaffning av inventarier och anordningar .. 41919,87 17979,87 43 23940,00 48646: 88 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48647: skaffning av inventarier och anordningar. . 30000,00 247,13 29752,87 48648: 87 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 48649: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 48650: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot 48651: - Utgifter som verkställandet av kulturav- 48652: tai och utbytesprogram föranleder och all- 48653: männa utgifter för detiinternationella kultu- 48654: rella samarbetet .............. 1789861,64 446002,88 25 1 343858,76 48655: 88 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 48656: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 48657: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot 48658: - Utgifter som verkställandet av kulturav- 48659: tai och utbytesprogram föranleder och all- 48660: männa utgifter för detiinternationella kultu- 48661: rella samarbetet ... ..... ' ..... '. 3863586,09 3165183,05 82 698403,04 48662: 89 29 98 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö- lnter- 48663: nationellt kulturellt samarbete .......... 39 500 000,00 30385441,61 77 9114558,39 48664: 87 29 98 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48665: skaffning av inventarier och anläggningar. 1500000,00 1000000,00 67 500000,00 48666: 88 29 98 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 48667: skaffning av inventarier och anläggningar. 700000,00 52395,70 7 647604,30 48668: 89 29 98 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48669: ventarier ... 1500000,00 0,00 0 1500000,00 48670: 86 29 98 74 Talonrakennukset- Husbyggen 2534049,45 2534049,45 100 0,00 48671: 87 29 98 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 500000,00 1500000,00 100 0,00 48672: 88 29 98 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 3200000,00 950850,00 30 2249150,00 48673: 89 29 98 74 Talonrakennukset- Husbyggen 8100000,00 617037,88 8 7482962,12 48674: 88 29 98 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 48675: av fastigheter ...................... 1380,00 0,00 0 1380,00 48676: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48677: sivu 48678: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 242 48679: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48680: Pl.- Ht Stått tili forfogande Använt/indraget Tili år 48681: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 48682: Mom.-Mom. 48683: % 48684: 48685: 48686: 87 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 48687: - Utarbetande och anskaffning av vissa 48688: verk ............................ 9354,62 4430,00 47 4924,62 48689: 88 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 48690: - Utarbetande och anskaffning av vissa 48691: verk ...... ' ...... ' ...... ' ... 1391667,15 716736,85 52 674930,30 48692: 89 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 48693: - Utarbetande och anskaffning av vissa 48694: verk ..... 2 500000,00 1037788,08 42 1462211,92 48695: 86 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 48696: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 48697: tion av Folkets Hus-byggnader och före- 48698: ningshus ........... . . . . . . . . . . ' ' ' . 380305,00 380305,00 100 0,00 48699: 87 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 48700: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 48701: tion av Folkets Hus-byggnader och före- 48702: ningshus ..... 1728358,00 1184021,00 69 544337,00 48703: 88 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 48704: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 48705: tion av Folkets Hus-byggnader och före- 48706: ningshus. .......... ' 6689850,00 4934401,00 74 1 755449,00 48707: 89 29 99 51 Avustus työväen- ja seurantalojen korjauk- 48708: seen - Understöd för reparation av Folkets 48709: Hus-byggnader och föreningshus ....... 16110000,00 13 327 728,00 83 2782272,00 48710: 86 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkimi- 48711: nen Neuvostoliitosta - Anskaffning av 48712: forsknings- och undervisningsmateriel från 48713: Sovjetunionen .. ......... 409 327,75 409327,75 100 0,00 48714: 87 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkimi- 48715: nen Neuvostoliitosta - Anskaffning av 48716: forsknings- och undersökn ingsmateriel 48717: från Sovjetunionen ......... 528913,60 15397,15 2 544310,75 48718: 88 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkimi- 48719: nen Neuvostoliitosta - Anskaffning av 48720: forsknings- och undersökningsmateriel 48721: från Sovjetunionen .... 9848837,39 2003907,68 20 7 844929,71 48722: 89 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta 48723: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 48724: nings- och undervisningsmateriel från Sov- 48725: jetunionen. ' . ' ........ ' 33 560 000,00 15319795,89 46 18 240204,11 48726: 48727: 89 30 01 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 48728: tionsutgifter ............ 7000000,00 5679918,78 81 1 320081,22 48729: 89 30 08 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 48730: tionsutgifter .... ..... ' . ' .... ' 16830000,00 15 035 584,82 89 1794415,18 48731: 86 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48732: inventarier. .. ' . ' ......... ' .... ' . ' . 4270,00 4270,00 100 0,00 48733: 87 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48734: inventarier .. . ' ' ...... ' .. 17 048,00 17048,00 100 0,00 48735: 88 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48736: inventarier .................. 1665083,12 1 660451,87 100 4631,25 48737: 89 30 08 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48738: ventarier ...... ... ' . ' ....... 200000,00 0,00 0 200000,00 48739: 88 30 12 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48740: inventarier ........ .. ' .. ' ... 24575,55 24575,55 100 0,00 48741: 89 30 12 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48742: ventarier .. ' ...... ' . 500000,00 312285,15 62 187714,85 48743: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48744: sivu 48745: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 243 48746: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48747: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48748: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 48749: Mom.-Mom. 48750: % 48751: 48752: 48753: 87 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 230915,30 230915,30 100 0,00 48754: 88 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 000000,00 376666.70 38 623333,30 48755: 89 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1400000,00 0,00 0 1400000,00 48756: 89 30 12 77 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbe- 48757: ten ............................. 500000,00 165983,27 33 334016.73 48758: 87 30 14 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen - An- 48759: skaffning av inventarier och maskiner .... 20516,60 20516,60 100 0,00 48760: 88 30 14 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen - An- 48761: skaffning av inventarier och maskiner .... 6 340,70 6340.70 100 0,00 48762: 89 30 14 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48763: ventarier och maskiner ............... 200000,00 200000,00 100 0,00 48764: 88 30 14 77 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbe- 48765: ten ............................. 35,00 35,00 100 0,00 48766: 89 30 14 77 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbe- 48767: ten ............................. 210000,00 200623,95 96 9376,05 48768: 88 30 15 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48769: inventarier ........................ 74000,80 74000,80 100 0,00 48770: 89 30 15 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 48771: ventarier ......................... 500000,00 325269.75 65 174 730,25 48772: 88 30 17 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 48773: inventarier ........................ 578630,90 578630,90 100 0,00 48774: 88 30 17 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 300921,18 158436,20 53 142484,98 48775: 88 30 17 77 Maanparannustyöt - Jordförbättringsar- 48776: beten ........................... 988914,70 988914.70 100 0,00 48777: 86 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 48778: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt 48779: brukningsenhetens storlek ............ 4668,00 4668,00 100 0,00 48780: 87 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 48781: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt 48782: brukningsenhetens storlek ............ 181 816 704,50 181 816 704,50 100 0,00 48783: 88 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 48784: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt 48785: brukningsenhetens storlek ............ 172106211.90 172106211,90 100 0,00 48786: 89 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 48787: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt 48788: brukningsenhetens storlek ............ 1 022400000,00 986971 746,67 97 35 428 253,33 48789: 87 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio- 48790: nalt prispolitiskt stöd ................ 400,00 400,00 100 0,00 48791: 88 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio- 48792: nalt prispolitiskt stöd . . . . . . . . . . . . . . . . 55 987 087,48 55 987 087.48 100 0,00 48793: 89 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki- Regio- 48794: nalt prispolitiskt stöd ................ 636 600 000,00 598 894 659,61 94 37 705 340,39 48795: 88 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki- Annat prispo- 48796: litiskt stöd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122156 899,68 122156 899,68 100 0,00 48797: 89 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki- Annat prispo- 48798: litiskt stöd ........................ 983 300 000,00 871 718 460,32 89 111 581 539,68 48799: 87 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning 48800: för skördeskador ................... 2534957,54 2534957,54 100 0,00 48801: 89 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning 48802: för skördeskador . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 000 000,00 126 385 845,81 97 3614154,19 48803: 89 30 31 45 Sokerintuotannon tukeminen - Under- 48804: stödjande av sockerproduktionen ....... 189 600 000,00 189 599 37 4,30 100 625.70 48805: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48806: sivu 48807: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 244 48808: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48809: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48810: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 48811: Mom.- Mom. 48812: % 48813: 48814: 48815: 89 30 31 49 Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan me- 48816: nekin edistäminen- Främjande av avkast- 48817: ningen för trädgårdsprodukter och matpo- 48818: tatis. ' ...... ' . . . . ' ' ... ' .... 4000000,00 3582624,64 90 417 375,36 48819: 87 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stöd- 48820: jande av unga odlare .. 79783674,11 37 733 485,17 47 42 050 188,94 48821: 88 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stöd- 48822: jande av unga odlare .. 100460857,64 56 397 287,23 56 44063570,41 48823: 89 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stöd- 48824: jande av unga odlare .. ... ' ' .... ' .... 105 000 000,00 21 858 656,06 21 63141 343,94 48825: 86 30 33 44 Avustus turkistarhaajien korkokustannuk- 48826: siin - Understöd för pälsdjursfarmarnas 48827: räntekostnader .. 730369,06 730369,06 100 0,00 48828: 88 30 33 45 Avustus turkistarhaajien korkokustannuk- 48829: siin - Understöd för pälsdjursfarmarnas 48830: räntekostnader. . ..... ' .... ' . ' . 20000000,00 4099107,80 20 15 900 892,20 48831: 89 30 33 45 Avustus turkistarhaajien korkokustannuk- 48832: siin - Understöd för pälsdjursfarmarnas 48833: räntekostnader .. .......... ' ... 19 500 000,00 0,00 0 19 500 000,00 48834: 89 30 33 46 Avustus turkiseläinkannan tervehdyttämi- 48835: seksi - Understöd för sanering av pälsd- 48836: jursbeståndet .............. 4000000,00 0,00 0 4000000,00 48837: 86 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 48838: stöd för torrläggning ................ 353943,26 353943,26 100 0,00 48839: 87 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 48840: stöd för torrläggning ................ 1107091,19 737 947,11 67 369144,08 48841: 88 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 48842: stöd för torrläggning ................ 3508584,38 2725358,88 78 783225,50 48843: 89 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 48844: stöd för torrläggning ...... .... ' ..... 10000000,00 4626617,32 46 5373382,68 48845: 87 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 48846: ningsarbeten .. . ' .... ' ... ' ....... 40068,34 40068,34 100 0,00 48847: 88 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 48848: ningsarbeten ...................... 1354136,14 1285136,14 95 69000,00 48849: 89 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 48850: ningsarbeten .. ' ...... ' . ' .. '. ' ..... 8000000,00 5713096,57 71 2286903.43 48851: 86 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 48852: transport- och fraktunderstöd .......... 367 234,77 367 234,77 100 0,00 48853: 87 30 34 40 Eräät kuljetus- ja tahtiavustukset - Vissa 48854: transport- och fraktunderstöd .......... 3 223863,41 3223863,41 100 0,00 48855: 88 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 48856: transport- och fraktunderstöd .......... 11 698 286.71 11 612 363,40 99 85923,31 48857: 89 30 34 40 Maidon kuljetusavustukset - Mjölktrans- 48858: portu nderstöd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35000000,00 23 508 032,33 67 11 491 967,67 48859: 86 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvi- 48860: huoneviljelmien kotimaista energiaa käyt- 48861: tävien lämmitysjärjestelmien rakentamiseen 48862: ja uusimiseen- Understöd för uppförande 48863: och förnyelse av värmeanläggningar med 48864: inhemsk energi för gårdsbruksfastigheter 48865: och växthusodlingar................. 1 330900,00 1330900,00 100 0,00 48866: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48867: sivu 48868: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 245 48869: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 48870: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 48871: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 48872: Mom.-Mom. 48873: % 48874: 48875: 48876: 87 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvi- 48877: huoneviljaimien kotimaista energiaa käyt- 48878: tävien lämmitysjärjestelmien rakentamiseen 48879: ja uusimiseen- Understöd för uppförande 48880: och förnyelse av värmeanläggningar med 48881: inhemsk energi för gårdsbruksfastigheter 48882: och växthusodlingar................ . 6686300,00 815400,00 12 5870900,00 48883: 88 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvi- 48884: huoneviljaimien kotimaista energiaa käyt- 48885: tävien lämmitysjärjestelmien rakentamiseen 48886: ja uusimiseen- Understöd för uppförande 48887: och förnyelse av värmeanläggningar med 48888: inhemsk energi för gårdsbruksfastigheter 48889: och växthusodlingar................ . 4816400,00 2 855 900,00 59 1960500,00 48890: 89 30 34 44 Kotimaisen energian käytön edistäminen- 48891: Främjande av användningen av inhemsk 48892: energi .......................... . 8000000,00 2 879 700,00 36 5120300,00 48893: 88 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu- 48894: keminen - Understödjande av lagringen 48895: av skogsbär och svamp ......... . 478130,00 478130,00 100 0,00 48896: 89 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu- 48897: keminen - Understödjande av lagringen 48898: av skogsbär och svamp ............. . 1000000,00 966 372.00 97 33628.00 48899: 87 30 34 48 Aggregaattiavustukset - Aggregatunder- 48900: stöd .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. 247 454.72 122 372.00 49 125082,72 48901: 88 30 34 48 A9.gregaattiavustukset- Aggregatunder- 48902: stöd .......................... .. 911300,00 250 785,50 28 660514,50 48903: 89 30 34 48 Aggregaattiavustukset - Aggregatunder- 48904: stöd .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. 1 000000,00 0,00 0 1000000,00 48905: 89 30 35 48 Poronomistajien ansionmenetysten kor- 48906: vaukset sekä poronlihan markkinointituki 48907: - Ersättning för renägares förlorade in- 48908: komster samt stöd för marknadsföring av 48909: renkött .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 14 500 000,00 0,00 0 14500000,00 48910: 86 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 48911: louden kehittäminen- Regional planering 48912: av fiskerihushållningen och utvecklande av 48913: fiskerihushållningen ................ . 103764.74 103 764.74 100 0,00 48914: 87 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 48915: louden kehittäminen- Regional planering 48916: av fiskerihushållningen och utvecklande av 48917: fiskerihushållningen ........... . 115504,89 66410,26 57 49094,63 48918: 88 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 48919: louden kehittäminen- Regional planering 48920: av fiskerihushållningen och utvecklande av 48921: fiskerihushållningen ................ . 486993,67 306 074,82 63 180918.85 48922: 89 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 48923: louden kehittäminen- Regional planering 48924: av fiskerihushållningen och utvecklande av 48925: fiskerihushållningen ................ . 1600000,00 1196 236.76 75 403763,24 48926: 89 30 37 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 48927: tionsutgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2700000,00 2153527,56 80 546472.44 48928: 86 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 48929: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen 48930: - Stabilisering av inkomsten av fiske och 48931: främjande av fiskfångsternas användning . 1 334643,20 1334643,20 100 0,00 48932: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 48933: sivu 48934: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 246 48935: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutenu Vuodelle 48936: Pl.- Ht Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 48937: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 48938: Mom.-Mom. 48939: % 48940: 48941: 48942: 87 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 48943: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen 48944: - Stabilisering av inkomsten av fiske och 48945: främjande av fiskfångsternas användning . 714982,21 312675,48 44 402306,73 48946: 88 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 48947: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen 48948: - Stabilisering av inkomster av fiske och 48949: främjande av fiskfångsternas användning . 6818728,47 5234 772,91 77 1 583955,56 48950: 89 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 48951: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen 48952: - Stabilisering av inkomsten av fiske och 48953: främjande av fiskfångsternas användning . 29 900 000,00 22 559 719,55 75 7340280,45 48954: 87 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 48955: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 48956: skränkningen av laxfiske .............. 46,00 0,00 0 46,00 48957: 88 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 48958: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 48959: skränkningen av laxfiske .............. 5778,00 2910,00 50 2868,00 48960: 89 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 48961: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 48962: skränkningen av laxfiske .............. 1200000,00 0,00 0 1200000,00 48963: 86 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 48964: hankkeet- Fiskeriekonomiska byggnads- 48965: och iståndsättningsprojekt ............ 410984,80 410984,80 100 0,00 48966: 87 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 48967: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 48968: och iståndsättningsprojekt ............ 914402,97 444538,48 49 469864,49 48969: 88 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 48970: hankkeet- Fiskeriekonomiska byggnads- 48971: och iståndsättningsprojekt ............ 2466727,20 1 020460,78 41 1446266,42 48972: 89 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 48973: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 48974: och iståndsättningsprojekt ............ 2800000,00 285 261,60 10 2514 738,40 48975: 86 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 48976: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 48977: Iammikoiden kunnossapito- Underhåll av 48978: fiskodlingsanstalternas dammområden och 48979: vattenförsörjningsarrangemang samt na- 48980: turdammar för fiskodling ............. 44 723,80 44 723,80 100 0,00 48981: 87 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 48982: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 48983: Iammikoiden kunnossapito- Underhåll av 48984: fiskodlingsanstalternas dammområden och 48985: vattenförsörjningsarrangemang samt na- 48986: turdammar för fiskodling ............. 44846,57 37 587,31 84 7259,26 48987: 88 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 48988: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 48989: Iammikoiden kunnossapito- Underhåll av 48990: fiskodlingsanstalternas dammområden och 48991: vattenförsörjningsarrangemang samt na- 48992: turdammar för fiskodling ............. 312134,84 251664,63 81 60470,21 48993: 89 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 48994: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 48995: Iammikoiden kunnossapito- Underhåll av 48996: fiskodlingsanstalternas dammområden och 48997: vattenförsörjningsarrangemang samt na- 48998: turdammar för fiskodling ............. 500000,00 87938,33 18 412061,67 48999: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49000: sivu 49001: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 247 49002: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peru utettu Vuodelle 49003: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49004: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 49005: Mom.- Mom. 49006: % 49007: 49008: 49009: 86 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 49010: Kontraktsodling av värdefisk ..... 40060,60 40060,60 100 0,00 49011: 87 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 49012: Kontraktsodling av värdefisk ........ 135074,66 134329,20 99 745,46 49013: 88 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta - 49014: Kontraktsodling av värdefisk ........... 5669417,49 909246,41 16 4 760171,08 49015: 89 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta - 49016: Kontraktsodling av värdefisk ........... 9900000,00 3302686,67 33 6597313,33 49017: 86 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49018: inventarier .. ............ ' ' .. 56 718,57 56 718,57 100 0,00 49019: 87 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49020: inventarier ............. 34270,84 33850,20 99 420,64 49021: 88 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49022: inventarier ........... 662417,65 536 357,89 81 126059,76 49023: 89 30 38 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49024: ventarier . 1400000,00 1 240839,56 89 159160,44 49025: 86 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt- Bygg- 49026: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ...... 1158959,26 1158959,26 100 0,00 49027: 87 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt- Bygg- 49028: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter. ... 759116,10 456857,70 60 302 258,40 49029: 88 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt- Bygg- 49030: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter. 4576099,06 3553960,98 78 1 022138,08 49031: 89 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt- Bygg- 49032: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ...... 18 254 000,00 6206127,09 34 12 047 872,91 49033: 86 30 38 75 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 2911,01 2911,01 100 0,00 49034: 87 30 38 75 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 87 557,61 0,00 0 87 557,61 49035: 88 30 38 75 Talonrakennukset- Husbyggen .. 1 037730,45 787 730,45 76 250000,00 49036: 89 30 38 75 Talonrakennukset- Husbyggen .. 700000,00 474067,42 68 225932,58 49037: 86 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag . 46 947,50 46 947,50 100 0,00 49038: 87 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag . 235524,53 221 598,13 94 13926,40 49039: 88 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag . 1 344347,19 1 214805,87 90 129541,32 49040: 89 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag . 5000000,00 3922 242,91 78 1 077757,09 49041: 86 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 49042: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 49043: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att skö- 49044: ta vattendrag ........ ........... 4998,75 4998,75 100 0,00 49045: 87 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 49046: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 49047: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att skö- 49048: ta vattendrag ... . ' ....... ' .. 163276,07 132883,22 81 30392,85 49049: 88 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 49050: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 49051: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att skö- 49052: ta vattendrag ....... . ' ...... ' ...... 2046201,06 1955019,50 96 91181,56 49053: 89 30 40 15 Vesioikeudelliset velvoitteet- Vattenrätt- 49054: sliga skyldigheter. ' .......... 7350000,00 5034680,81 68 2315319,19 49055: 87 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 49056: Projektering av samt tillsyn över vattnen .. 93194,35 83710,60 90 9483,75 49057: 88 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 49058: Projektering av samt tillsyn över vattnen .. 854520,97 706890,60 83 147630,37 49059: 89 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 49060: Projektering av samt tillsyn över vattnen .. 3150000,00 1 700869,32 54 1449130,68 49061: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49062: sivu 49063: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 248 49064: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty fperuutettu Vuodelle 49065: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49066: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna- år 1989 1990 49067: Mom.-Mom. 49068: % 49069: 49070: 49071: 49072: 88 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- 49073: ja viemäröintitoimenpiteisiin - Understöd 49074: för samhällenas vattenförsörjnings- och 49075: avloppsåtgärder ................... . 24 283 890,00 24 283 890,00 100 0,00 49076: 89 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- 49077: ja viemäröintitoimenpiteisiin - Understöd 49078: för samhällenas vattenförsörjnings- och 49079: avloppsåtgärder ....... . 31 000 000,00 7 330 360,00 24 23669640,00 49080: 86 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vat- 49081: tenrättsliga ersättningar . . . ......... . 34402,77 34 402.77 100 0,00 49082: 87 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vat- 49083: tenrättsliga ersättningar ......... . 170825,00 0,00 0 170825,00 49084: 88 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vat- 49085: tenrättsliga ersättningar ..... . 31 239,39 26500,00 85 4 739,39 49086: 86 30 40 77 Vesistötyöt- Vattendragsarbeten .. 931 093,89 931 093,89 100 0,00 49087: 87 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattendrags- 49088: och vattenvårdsarbeten ....... . 3020065,11 2 218 264,55 73 801800,56 49089: 88 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattendrags- 49090: och vattenvårdsarbeten . . ....... . 14458623,16 10609311,01 73 3849312,15 49091: 89 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattendrags- 49092: och vattenvårdsarbeten ............. . 56 400 000,00 31749766.41 56 24 650 233,59 49093: 88 30 50 24 Metsähallituksen metsänjalostustyöt - 49094: Forststyrelsens skogsförädlingsarbeten ... 702224,27 702224,27 100 0,00 49095: 89 30 50 24 Metsänjalostustyöt - Skogsförädlingsar- 49096: beten . . . . . . ................. . 5000000,00 4 931 436.46 99 68563,54 49097: 86 30 50 25 Pohjois-Suomen siemenhankinta - An- 49098: skaffning av frön i Norra Finland ...... . 11 526 215,56 11526215,56 100 0,00 49099: 88 30 50 25 Pohjois-Suomen siemenhankinta - An- 49100: skaffning av frön i Norra Finland ...... . 5000000,00 4974502,39 99 25497,61 49101: 89 30 50 26 Siemenhankinta- Fröanskaffning ... . 5000000,00 0,00 0 5000000,00 49102: 88 30 50 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä 49103: aiheutuvat korvaukset- Ersättningar som 49104: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 49105: vattendrag ............ . 388195,60 388195,60 100 0,00 49106: 89 30 50 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä 49107: aiheutuvat korvaukset- Ersättningar som 49108: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 49109: vattendrag ........... . 15 000 000,00 4522042,68 30 10477957,32 49110: 88 30 50 44 Simojoen vesistön uittosäännön kumoami- 49111: sen johdosta maksettavat korvaukset - 49112: Ersättningar som skall utbetalas tili följd av 49113: upphävandet av Simojoki vattendrags flott- 49114: ningstadga . . . . ........... . 11 597,24 0,00 0 11 597,24 49115: 87 30 50 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennus- 49116: korvaus - Prissänkningsersättning för 49117: fröplantagefrö .................... . 807736,92 807736,92 100 0,00 49118: 88 30 50 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennus- 49119: korvaus - Prissänkningsersättning för 49120: fröplantagefrö .................... . 2550000,00 359645.49 14 2190354,51 49121: 89 30 50 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennus- 49122: korvaus - Prissänkningsersättning för 49123: fröplantagefrö .................... . 1100000,00 1609,60 0 1098390,40 49124: 88 30 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49125: inventarier . . . . ................. . 46186,21 46186,21 100 0,00 49126: 88 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flott- 49127: ledsarbeten ...................... . 171 070,89 171 070,89 100 0,00 49128: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49129: sivu 49130: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 249 49131: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 49132: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49133: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1 989 1990 49134: Mom.-Mom. 49135: % 49136: 49137: 49138: 49139: 89 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flott- 49140: ledsarbeten . . . . . . . . . ....... ' .. ' .. 3000000,00 2485626,30 83 514373,70 49141: 87 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stat- 49142: sunderstöd för skogsförbättringsarbeten .. 13494,46 13494,46 100 0,00 49143: 88 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin- Stat- 49144: sunderstöd för skogsförbättringsarbeten .. 4 711,77 4 711,77 100 0,00 49145: 89 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stat- 49146: sunderstöd för skogsförbättringsarbeten .. 213 000 000,00 212 881 314,20 100 118685,80 49147: 88 30 58 83 Metsänparannuslainat - Skogsförbät- 49148: tringslån ......................... 12147 035,44 12147 035,44 100 0,00 49149: 89 30 58 83 Metsänparannuslainat - Skogsförbät- 49150: tringslån ......................... 130 000 000,00 129 987 946,95 100 12053,05 49151: 89 30 60 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 49152: tionsutgifter ....................... 24 863 000,00 20 64 7 854,83 83 4215145,17 49153: 86 30 60 40 Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset me- 49154: not - Utgifter enligt lagen om ägoregle- 49155: ring i gränskommunerna ............. 171866,16 171866,16 100 0,00 49156: 86 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49157: inventarier ........................ 191476,44 191 476,44 100 0,00 49158: 87 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49159: inventarier ........................ 998 565,11 559206,16 56 439358,95 49160: 88 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49161: inventarier ........................ 906913,06 893176,44 98 13 736,62 49162: 89 30 60 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49163: ventarier ......................... 14000000,00 12 878121,87 92 1121878,13 49164: 88 30 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49165: inventarier ........................ 182451,29 182451,29 100 0,00 49166: 89 30 65 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49167: ventarier ......................... 500000,00 0,00 0 500000,00 49168: 87 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling- 49169: sverksamhet .... ' ...... '. 316557,30 316 526,33 100 30,97 49170: 88 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling- 49171: sverksamhet ...................... 843167,14 567 336,73 67 275830,41 49172: 89 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling- 49173: sverksamhet ...................... 4540000,00 3064 715,70 68 1475284,30 49174: 89 30 70 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 49175: tionsutgifter ....................... 35 900 000,00 28 845196,09 80 7054803,91 49176: 86 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49177: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55474,53 55474,53 100 0,00 49178: 87 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49179: inventarier ........................ 162859,97 139657,05 86 23202,92 49180: 88 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49181: inventarier ........................ 1 317099,65 1 005499,93 76 311 599,72 49182: 89 30 70 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49183: ventarier ................... 5300000,00 2662285,50 50 2637714,50 49184: 86 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 497152,35 497152,35 100 0,00 49185: 87 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 978377,94 741 974,15 76 236403,79 49186: 88 30 70 74 Talonrakennukset- Husbyggen .... 2542732,20 2023173,15 80 519559,05 49187: 89 30 70 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 12 350 000,00 9214815,95 75 3135184,05 49188: 86 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 49189: vattenbyggnadsarbeten ..... ........ ' 16714,10 16714,10 100 0,00 49190: 87 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 49191: vattenbyggnadsarbeten .............. 37134,00 8351,35 22 28 782,65 49192: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49193: sivu 49194: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 250 49195: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 49196: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49197: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1 989 1990 49198: Mom.-Mom. 49199: % 49200: 49201: 49202: 88 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 49203: vattenbyggnadsarbeten .............. 87 941.85 68943,62 78 18998,23 49204: 89 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 49205: vattenbyggnadsarbeten .... ... ' ...... 2590000,00 1454157,10 56 1135842,90 49206: 89 30 70 87 Maa-alueet- Jordområden .......... 150000,00 0,00 0 150000,00 49207: 86 30 70 88 Maan hankkiminen- Markförvärv ...... 50000,00 50000,00 100 0,00 49208: 88 30 70 88 Maan hankkiminen - Markförvärv ...... 150000,00 0,00 0 150000,00 49209: 86 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimu- 49210: salueiden hoito - Allmänna utgifter för 49211: forskningen och skötseln av forskningsom- 49212: råden ....... ' ... ' ...... ' ....... ' 64026,55 64026,55 100 0,00 49213: 87 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimu- 49214: salueiden hoito - Allmänna utgifter för 49215: forskningen och skötseln av forskningsom- 49216: råden ............ ' ....... '. 230912,34 94913,45 41 135998,89 49217: 88 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimu- 49218: salueiden hoito - Allmänna utgifter för 49219: forskningen och skötseln av forskningsom- 49220: råden ........... ' .. ' .. '.'. 1064251,13 856587,44 80 207663,69 49221: 89 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja metsäta- 49222: lousmenot- Allmänna utgifter för forsk- 49223: ningen och skogsbruksutgifter ........ 19 800 000,00 17 463 348,27 88 2336651,73 49224: 86 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49225: inventarier .. ... ' .... ' .... 18029,18 18029,18 100 0,00 49226: 87 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49227: inventarier ... ..... ' .... 575 585,65 184624,87 32 390960.78 49228: 88 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49229: inventarier ........................ 389146,01 272297,99 70 116848,02 49230: 89 30 76 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49231: ventarier .................... 3400000,00 2868732,05 84 531 267,95 49232: 86 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 2210474,60 2210474,60 100 0,00 49233: 87 30 76 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 4100000,00 2 214188,04 54 1885811,96 49234: 88 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ... 4992143,98 2807 589,46 56 2184554,52 49235: 89 30 76 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 9000000,00 0,00 0 9000000,00 49236: 87 30 76 77 Metsien perusparannukset - Grundför- 49237: bättring av skog ............. 15038,39 11 296,80 75 3741,59 49238: 88 30 76 77 Metsien perusparannukset - Grundför- 49239: bättring av skog .... 147691,99 110428,73 75 37 263,26 49240: 89 30 76 77 Metsien perusparannukset - Grundför- 49241: bättri ng av skog. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1500000,00 1 252028,81 83 247 971,19 49242: 89 30 76 87 Maan hankkiminen - Markförvärv ...... 500000,00 0,00 0 500000,00 49243: 88 30 76 88 Maan hankkiminen- Markförvärv ...... 317259,52 260000,00 82 57259,52 49244: 87 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkimi- 49245: nen - Anskaffning av inventarier och 49246: forskningsmateriel ........... 293,98 293,98 100 0,00 49247: 88 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkimi- 49248: nen - Anskaffning av inventarier och 49249: forskningsmateriel ...... 1 038545,69 962 567,52 93 75978,17 49250: 89 30 84 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49251: ventarier ' ... ' ......... ' .... 2000000,00 669 243,45 33 1 330756,55 49252: 88 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen .... 634691,30 612291,80 96 22399,50 49253: 89 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2200000,00 225891,90 10 1974108,10 49254: 87 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49255: inventarier ............ 368835,85 368835,85 100 0,00 49256: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49257: sivu 49258: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 251 49259: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 49260: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49261: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 49262: Mom.-Mom. 49263: % 49264: 49265: 49266: 49267: 88 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49268: inventarier ........................ 200000,00 46762,86 23 153237,14 49269: 89 30 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49270: ventarier ......................... 250000,00 0,00 0 250000,00 49271: 86 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49272: inventarier ........................ 1 062974,23 1 062974,23 100 0,00 49273: 87 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49274: inventarier ........................ 4290,50 4290,50 100 0,00 49275: 88 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49276: inventarier ........................ 92565,80 92565,80 100 0,00 49277: 89 30 92 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49278: ventarier ......................... 2100000,00 2098516,22 100 0,00 49279: 88 30 95 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 49280: skaffning av maskiner och inventarier .... 3639192,47 3639192,47 100 0,00 49281: 89 30 95 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49282: ventarier ......................... 14 600 000,00 11 489 409,53 79 3110590,47 49283: 88 30 95 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 100361,14 100361,14 100 0,00 49284: 89 30 95 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2000000,00 1 632835,00 82 367165,00 49285: 88 30 95 77 Teiden rakentaminen ja metsäojitukset- 49286: Byggande av vägar och skogsdikning .... 1 944965,70 1 944965,70 100 0,00 49287: 89 30 95 77 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och vat- 49288: tenbyggnader ..................... 21 900000,00 20 481 160,45 94 1418839,55 49289: 89 30 95 87 Maan hankkiminen- lnköp av mark .... 9000000,00 3670940,99 41 5329059,01 49290: 86 30 95 88 Maan hankkiminen- lnköp av mark .... 489581,40 489 581,40 100 0,00 49291: 87 30 95 88 Maan hankkiminen- lnköp av mark .... 426754,00 0,00 0 426754,00 49292: 88 30 95 88 Maan hankkiminen- lnköp av mark .... 2074509,01 1 742009,01 84 332500,00 49293: 89 30 95 88 Huoneisto-osakkeiden ostaminen -lnköp 49294: av lägenhetsaktier .................. 500000,00 0,00 0 500000,00 49295: 86 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49296: inventarier ........................ 59688,90 59688,90 100 0,00 49297: 87 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49298: inventarier ........................ 233965,02 73483,90 31 160481,12 49299: 88 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49300: inventarier ....... 228667,90 138667,90 61 90000,00 49301: 89 30 98 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49302: ventarier ...... ...... ' ......... ' .. 700000,00 156810,95 22 543189,05 49303: 88 30 98 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 49304: vattenbyggnadsarbeten .............. 9403,00 9403,00 100 0,00 49305: 86 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 49306: liittyvät tutkimukset - Undersökningar 49307: som ansluter sig tili varaktig användning av 49308: naturresurser ...................... 19224,42 19224,42 100 0,00 49309: 87 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 49310: liittyvät tutkimukset - Undersökningar 49311: som ansluter sig tili varaktig användning av 49312: naturresurser ...................... 126071,91 34621,09 27 91450,82 49313: 88 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 49314: liittyvät tutkimukset - Undersökningar 49315: som ansluter sig tili varaktig användning av 49316: naturresurser ............... 503915,69 379477,43 75 124438,26 49317: 86 30 99 24 Happamoitumistutkimus- Undersökning 49318: av försurningen .................... 8358,33 8358,33 100 0,00 49319: 87 30 99 24 Happamoitumistutkimus- Undersökning 49320: av försurningen .................... 58646,28 54912,96 94 3733,32 49321: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49322: sivu 49323: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 252 49324: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 49325: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49326: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 49327: Mom.-Mom. 49328: % 49329: 49330: 49331: 88 30 99 24 Happamoitumistutkimus- Undersökning 49332: av försurningen .................... 879075,90 831892,18 95 47183,72 49333: 89 30 99 24 Happamoitumistutkimus - Undersökning 49334: av försurningen .................... 4700000,00 4416651,07 94 283189,94 49335: 88 30 99 26 Biotekniikan tutkimus- Bioteknisk forsk- 49336: ning ............................ 695669,99 641104,83 92 54565,16 49337: 86 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sa- 49338: mundersökningar inom lantbruket. ...... 76324,97 76324,97 100 0,00 49339: 87 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sa- 49340: mundersökningar inom lantbruket. ...... 525968,17 243203,61 46 282764,56 49341: 88 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sa- 49342: mundersökningar inom lantbruket. ...... 1110186,55 999093,65 90 111092,90 49343: 89 30 99 27 Yhteistutkimukset- Samarbetsforskning . 19 900 000,00 15 378 263,57 77 4502869,06 49344: 86 30 99 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset - 49345: Skogsekonomisk samarbetsforskning .... 102522,33 102522,33 100 0,00 49346: 87 30 99 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset - 49347: Skogsekonomisk samarbetsforskning .... 83755,23 83755,23 100 0,00 49348: 88 30 99 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset - 49349: Skogsekonomisk samarbetsforskning .... 1 050925,20 869699,82 83 181 225,38 49350: 87 30 99 29 Kalataloudelliset yhteistutkimukset - Fi- 49351: skeriekonomisk samarbetsforskning ..... 3364,72 155,55 5 3209,17 49352: 88 30 99 29 Kalataloudelliset yhteistutkimukset - Fi- 49353: skeriekonomisk samarbetsforskning ..... 90457,97 88559,77 98 1898,20 49354: 86 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen- Utveck- 49355: lande av Vuotosområdet. ............. 492166,90 492166,90 100 0,00 49356: 87 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen- Utveck- 49357: lande av Vuotosområdet. ............. 2178064,80 893414,70 41 1 284650,10 49358: 88 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen- Utveck- 49359: lande av Vuotosområdet. ............. 970000,00 0,00 0 970000,00 49360: 88 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 49361: hinkojen korvaaminen - Ersättande av 49362: skador som förorsakats av exceptionella 49363: översvämningar .................. 10375151,50 9860140,50 95 515011,00 49364: 89 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 49365: hinkojen korvaaminen - Ersättande av 49366: skador som förorsakats av exceptionella 49367: översvämningar .................... 6000000,00 0,00 0 6000000,00 49368: 49369: 88 31 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49370: inventarier ........................ 88377.29 88377,29 100 0,00 49371: 88 31 24 14 Yleisten teiden kunnossapito- Underhåll 49372: av allmänna vägar .................. 120164972,19 120164972,19 100 0,00 49373: 89 31 24 14 Yleisten teiden kunnossapito- Underhåll 49374: av allmänna vägar .................. 1 870 000 000,00 1747094758,86 93 122905241,14 49375: 88 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen- Stats- 49376: bidrag för anläggande av gator .... 23 920 285,00 23 920 285,00 100 0,00 49377: 89 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen- Stats- 49378: bidrag för anläggande av gator ......... 49 700 000,00 31 506 934,00 63 18193 066,00 49379: 86 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen- 49380: Statsunderstöd för byggande av enskilda 49381: vägar ............................ 442322,50 442322,50 100 0,00 49382: 87 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen- 49383: Statsunderstöd för byggande av enskilda 49384: vägar. ........................... 2448198,00 2025027,00 83 423171,00 49385: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49386: sivu 49387: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 253 49388: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 49389: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49390: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 49391: Mom.-Mom. 49392: % 49393: 49394: 49395: 49396: 88 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen- 49397: Statsunderstöd för byggande av enskilda 49398: vägar ................... . ' ....... 9889597,75 7640415,68 77 2249182,07 49399: 89 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen- 49400: Statsunderstöd för byggande av enskilda 49401: vägar ............................ 30000000,00 19466571.44 65 10 533 428,56 49402: 87 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49403: inventarier ........................ 3376735,57 3376735,57 100 0,00 49404: 88 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49405: inventarier ........................ 35 493 920,16 34 424 778,88 97 1069141,28 49406: 89 31 24 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49407: ventarier ......................... 170 000 000,00 111 795 423,94 66 58 204 576,06 49408: 87 31 24 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 864 768,55 864 768,55 100 0,00 49409: 88 31 24 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 12 728 309,06 10 029 566,68 79 2698742,38 49410: 89 31 24 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 32 250 000,00 17774965.42 55 14475034,58 49411: 87 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av 49412: allmänna vägar .................... 668830.49 668830.49 100 0,00 49413: 88 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av 49414: allmänna vägar .................... 91 751 715,39 91 466 734,28 100 284981,11 49415: 89 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen- Byggande av 49416: allmänna vägar .................... 2078000000,00 1919683650.75 92 158 316 349,25 49417: 88 31 27 14 Käyttö ja kunnossapito- Drift och under- 49418: håll ............................. 1 265829,85 1 265829,85 100 0,00 49419: 89 31 27 14 Käyttö ja kunnossapito- Drift och under- 49420: håll ............................. 22 000 000,00 20 968 588,27 95 1 031 411.73 49421: 86 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 49422: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 49423: hamnar .......................... 286326,27 286326,27 100 0,00 49424: 87 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 49425: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 49426: hamnar .......................... 198305,05 173305,05 87 25000,00 49427: 88 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 49428: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 49429: hamnar .................... 858321,97 506550.77 59 351 771.20 49430: 89 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 49431: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 49432: hamnar ... . . . . . ' ................. 1000000,00 461000,00 46 539000,00 49433: 86 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtion- 49434: apu - Statsunderstöd för byggande av 49435: centrala fiskehamnar ................ 112650,00 112650,00 100 0,00 49436: 87 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtion- 49437: apu - Statsunderstöd för byggande av 49438: centrala fiskehamnar ................ 15392,50 0,00 0 15392,50 49439: 88 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtion- 49440: apu - Statsunderstöd för byggande av 49441: centrala fiskehamnar ................ 282581,86 211696.46 75 70885.40 49442: 89 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtion- 49443: apu - Statsu nderstöd för byggande av 49444: centrala fiskehamnar ................ 1 700000,00 191185,00 11 1 508815,00 49445: 88 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49446: materiel. ......................... 225254,10 223765,10 99 1489,00 49447: 89 31 27 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av mate- 49448: riel ............... .......... 2100000,00 1 632159,90 78 467 840,10 49449: 87 31 27 74 Talonrakennukset- Husbyggen ... 322756,31 322756,31 100 0,00 49450: 88 31 27 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 644527,94 582966,52 90 61 561.42 49451: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49452: sivu 49453: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 254 49454: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 49455: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49456: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna- år 1989 1990 49457: Mom.-Mom. 49458: %"""""" 49459: 49460: 89 31 27 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1850000,00 1628369,10 88 221630,90 49461: 88 31 27 77 Vesitietyöt- Vattenvägsarbeten ........ 5012407,84 5012407,84 100 0,00 49462: 89 31 27 77 Vesitietyöt- Vattenvägsarbeten ........ 32 600 000,00 27 635186,28 85 4964813,72 49463: 89 31 27 87 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaff- 49464: ning av områden för vattenvägar ....... 300000,00 0,00 0 300000,00 49465: 87 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaff- 49466: ning av områden för vattenvägar ....... 23445,53 23445,53 100 0,00 49467: 88 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaff- 49468: ning av områden för vattenvägar ....... 245346,30 82088,12 33 163258,18 49469: 89 31 30 26 Merenkulkualan tutkimustoiminta 49470: Forskningsverksamhet inom sjöfartsbran- 49471: schen ........................... 300000,00 185699,69 62 114300,31 49472: 89 31 32 21 Merenkulun elinkeino- ja liikennepolitiik- 49473: kaa koskeva tutkimustoiminta - Forsk- 49474: ningsverksamhet som gäller närings- och 49475: trafikpolitiken inom sjöfarten ........... 100000,00 100000,00 100 0,00 49476: 89 31 32 41 Avustus pientonniston korkomenojen 49477: alentamiseksi - Understöd för sänkande 49478: av småtonnagets räntekostnader ........ 6100000,00 4800317,00 79 1299683,00 49479: 89 31 32 42 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten 49480: korkokustannusten alentamiseksi- Bidrag 49481: för sänkande av räntekostnader för lastfar- 49482: tyg i utrikestrafik . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9000000,00 2784608,00 31 6215392,00 49483: 86 31 40 50 Valtionapu kokeiluluonteisen radan raken- 49484: tamiseen - Statsbidrag för byggande av 49485: en bana i försökssyfte .. .. .. .. . .. .. .. 160000,00 160000,00 100 0,00 49486: 88 31 40 50 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakenta- 49487: miseksi - Statsbidrag för byggande av 49488: övningsbanor ..................... 1425000,00 650000,00 46 775000,00 49489: 89 31 40 50 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakenta- 49490: miseksi - Statsbidrag för byggande av 49491: övningsbanor ..................... 5000000,00 135000,00 3 4865000,00 49492: 86 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - 49493: Anskaffning av inventarier och telefoner .. 727349,70 727349,70 100 0,00 49494: 87 31 40 70 Kalusto- ja laitehankinnat - Anskaffning 49495: av inventarier och anordningar ......... 928597,50 373164,15 40 555433,35 49496: 88 31 40 70 Kalusto- ja laitehankinnat - Anskaffning 49497: av inventarier och anordningar ......... 1448972,26 779823,30 54 669148,96 49498: 89 31 40 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49499: ventarier ......................... 6488000,00 6005642,87 93 482357,13 49500: 86 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 49501: gande av besiktningsstationer.......... 2815702,30 2815702,30 100 0,00 49502: 87 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 49503: gande av besiktningsstationer. ......... 12164 764,18 4998897,09 41 7165867,09 49504: 88 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 49505: gande av besiktningsstationer .......... 15 211 763,21 7012303,37 46 8199459,84 49506: 89 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 49507: gande av besiktningsstationer .......... 19755000,00 5610704,34 28 14144295,66 49508: 89 31 40 87 Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkiminen 49509: - Anskaffning av jordområden och fastig- 49510: heter ............................ 5800000,00 5695922,00 98 104078,00 49511: 88 31 40 88 Maa-alueiden hankkiminen- Anskaffning 49512: av jordområden .................... 300000,00 0,00 0 300000,00 49513: 86 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 49514: hålls- och driftskostnader ............. 191131,19 191131,19 100 0,00 49515: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49516: sivu 49517: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 s1da 255 49518: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty/peru utettu Vuodelle 49519: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49520: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1 989 1990 49521: Mom.-Mom. 49522: % 49523: 49524: 49525: 87 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 49526: hålls- och driftskostnader ............ . 834 736,34 780 611,67 94 5J. 167 49527: 88 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 49528: hålls- och driftskostnader ........ . 2436893,81 1 780 992,87 73 655900,94 49529: 86 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49530: inventarier ....................... . 259035,60 259 035,60 100 0,00 49531: 87 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49532: inventarier . . . . . . . . . . . . . ........ . 1 631464,05 1 494 245,84 92 137 218,21 49533: 88 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49534: inventarier . . . . . ........ . 18411767,43 18 211 030,21 99 200737,22 49535: 88 31 47 71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä - 49536: lntegrerat flygtrafiktjänstsystem ........ . 25 000 000,00 0,00 0 25 000 000,00 49537: 86 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 49538: byggen på flygfält ............ . 58492,97 58 492,97 100 0,00 49539: 87 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 49540: byggen på flygfält . . . ............ . 135848,50 11 0 904,55 82 24943,95 49541: 88 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 49542: byggen på flygfält ................. . 2850672,27 1 406031,92 49 1444640,35 49543: 86 31 47 77 Lentokenttien rakentaminen- Byggande 49544: av flygfält . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20076,33 20 076,33 100 0,00 49545: 87 31 47 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 49546: av flygfält ....................... . 292028,19 113 644,83 39 178383,36 49547: 88 31 47 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 49548: av flygfält ....................... . 12 743 863,90 12 081 385,67 95 662478,23 49549: 87 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset- Jordin- 49550: lösen för flygfält. .......... . 198942,45 198 942,45 100 0,00 49551: 88 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset- Jordin- 49552: lösen för flygfält. .......... . 500000,00 47 902,45 10 452097,55 49553: 89 31 50 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 49554: tionsutgifter ...................... . 42 675 000,00 38 528 200,83 90 4146799,17 49555: 87 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49556: inventarier . . . . . . . . . ......... . 4,10 4,10 100 0,00 49557: 88 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49558: inventarier .................... . 4156098,48 4 004 868,30 96 151 230,18 49559: 89 31 50 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49560: ventarier ........................ . 10000000,00 5733081,64 57 4266918,36 49561: 88 31 50 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 140645,50 140125,40 100 520,10 49562: 88 31 52 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 49563: skaffning av inventarier och anläggningar. 3 508763,01 2375097,90 68 1133665,11 49564: 89 31 52 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49565: ventarier ............. . 1 800000,00 759 723,00 42 1 040277,00 49566: 89 31 52 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. . 1 600000,00 1 599 958,61 100 41,39 49567: 87 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen- 49568: Understödjande av samdistribution av tid- 49569: ningar....... . ............. . 1337343,00 1 337 343,00 100 0,00 49570: 88 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen- 49571: Understödjande av samdistribution av tid- 49572: ningar ............. . 2810234,00 2 81 0 234,00 100 0,00 49573: 89 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tuki - Un- 49574: derstöd av samdistribution av tidningar ... 9300000,00 9300000,00 100 0,00 49575: 89 31 55 52 Valtionapu televisio-ohjelmien välityskus- 49576: tannuksiin Suur-Tukholman alueella - 49577: Statsunderstöd för kostnaderna för förmed- 49578: ling av TV-program tili Star-Stockholms 49579: område .............. . 4220000,00 4 220 000,00 100 0,00 49580: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49581: sivu 49582: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 256 49583: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 49584: Pl.- Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 49585: Luku- Kap. vuonna - år 1 989 vuonna - år 1989 1990 49586: Mom.-Mom. 49587: % 49588: 49589: 49590: 88 31 55 53 Vammaisten tiedonsaannin tuki- Stöd för 49591: handikappades tillgång tili information ... 284973,52 254987,07 89 29986.45 49592: 89 31 55 53 Vammaisten tiedonsaannin tuki- Stöd för 49593: handikappades tillgång tili information ... 700000,00 163000,00 23 537000,00 49594: 88 31 55 54 Ruotsin televisio-ohjelman siirtoverkon ra- 49595: kentaminen Etelä-Suomeen - Byggande 49596: av ett nät för distribution av Sveriges TV- 49597: program tili södra Finland ............. 11 293 668,00 11 293 668,00 100 0,00 49598: 89 31 55 54 Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon 49599: rakentaminen Etelä-Suomeen - Byggan- 49600: de av ett nät för distribution av Sveriges 49601: TV -program tili södra Finland .......... 8050000,00 7 664012,16 95 385987,84 49602: 88 31 57 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen 49603: ja säilyttämiseen- Statsunderstöd för ut- 49604: vecklande och bevarande av kollektivtrafi- 49605: ken ............................. 7884268,36 7884268,36 100 0,00 49606: 87 31 57 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 49607: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 49608: mang avsedda att avlägsna plankorsningar. 4620000,00 4128233,20 89 491766,80 49609: 88 31 57 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 49610: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 49611: mang avsedda att avlägsna plankorsningar. 5000000,00 0,00 0 5000000,00 49612: 87 31 57 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotu- 49613: ki- Räntestöd för byggande av Tahkoluo- 49614: tobanan ......................... 382284,84 382284,84 100 0,00 49615: 88 31 57 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotu- 49616: ki- Räntestöd för byggande av Tahkoluo- 49617: tobanan ......................... 800000,00 496971,62 62 303028,38 49618: 88 31 57 42 Linja-autojen linjaliikenteen tuki - Stöd 49619: för linjetrafik med buss ............... 5791473,00 5791473,00 100 0,00 49620: 89 31 57 62 Valtionrautateiden radanpito - Statsjärn- 49621: vägarnas banhållning ................ 5500000,00 307176,92 6 5192823,08 49622: 89 31 58 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen 49623: ja säilyttämiseen - Statsunderstöd för ut- 49624: vecklande och bevarande av kollektivtrafi- 49625: ken ............................. 215 000 000,00 196 823 824,38 92 18176175,62 49626: 89 31 58 31 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen - 49627: Statsunderstöd för avlägsnande av pian- 49628: korsningar .. . . . ' .. . . . . ' . . . . . 4000000,00 0,00 0 4000000,00 49629: 89 31 58 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotu- 49630: ki- Räntestöd för byggande av Tahkoluo- 49631: tobanan ......................... 600000,00 0,00 0 600000,00 49632: 89 31 58 34 Valtionavustus pääkaupunkiseuden metro- 49633: järjestelmän suunnitteluun - Statsunder- 49634: stöd för planering av metrosystemet i hu- 49635: vudstadsregionen ................... 1000000,00 0,00 0 1000000,00 49636: 88 31 85 88 Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen 49637: - Höjning av aktiekapitalet i Finnair Oy .. 67 307 698,30 64332710.40 96 2974987,90 49638: 89 31 85 88 Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen 49639: - Höjning av aktiekapitalet i Finnair Oy .. 36 000 000,00 36000000,00 100 0,00 49640: 88 31 90 70 Työkoneiden, autojen yms. kaluston hank- 49641: kiminen- Anskaffning av arbetsmaskiner, 49642: bilar o.a. materiel ................... 12356037,55 12356037,55 100 0,00 49643: 89 31 90 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av mate- 49644: riel .......... ' . . . . ' . . . . . ' . . . . . . . 95 200 000,00 94417175,66 99 0,00 49645: 88 31 90 72 Sähkölaitteiden hankkiminen - Anskaff- 49646: ning av elektriska anordningar ..... 9814054,83 9814054,83 100 0,00 49647: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49648: sivu 49649: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 257 49650: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 49651: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49652: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 49653: Mom.-Mom. 49654: % 49655: 49656: 49657: 89 31 90 72 Sähkölaitteiden hankkiminen - Anskaff- 49658: ning av elektriska anordningar ......... 120300000,00 120 300 000,00 100 0,00 49659: 86 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 49660: valmistus - Anskaffning och tillverkning 49661: av dragmateriel och vagnar ........... 6250311,17 6250311,17 100 0,00 49662: 87 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 49663: valmistus - Anskaffning och tillverkning 49664: av dragmateriel och vagnar ........... 32 912 482,08 32 912 482,08 100 0,00 49665: 88 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 49666: valmistus - Anskaffning och tillverkning 49667: av dragmateriel och vagnar ........... 61 381 023,16 61 381 023,16 100 0,00 49668: 89 31 90 73 Rautatiekaluston hankkiminen - Anskaff- 49669: ning av järnvägsmateriel. ............. 247 000000,00 246 557 560,82 100 0,00 49670: 87 31 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 89632.41 89632,41 100 0,00 49671: 88 31 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 19567,60 19567,60 100 0,00 49672: 89 31 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 69000000,00 67905473,08 98 0,00 49673: 86 31 90 78 Ratojen parantaminen ja teollisuusraiteiden 49674: rakentaminen - Förbättring av banor och 49675: byggande av industrispår ............. 2425,37 2425,37 100 0,00 49676: 87 31 90 78 Ratojen parantaminen - Förbättring av 49677: banor ........................... 581231,01 581 231,01 100 0,00 49678: 88 31 90 78 Ratojen parantaminen - Förbättring av 49679: banor ........................... 3927555,97 3927555,97 100 0,00 49680: 89 31 90 78 Ratojen parantaminen - Förbättring av 49681: banor ........................... 317 000 000,00 316 915151,88 100 0,00 49682: 88 31 90 88 Maa-alueet ja finanssisijoitukset - Jor- 49683: dområden och finansplaceringar ........ 771198,17 771198,17 100 0,00 49684: 89 31 90 88 Maa-alueet ja finanssisijoitukset - Jor- 49685: dområden och finansplaceringar ........ 7000000,00 5233365,04 75 0,00 49686: 89 31 92 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49687: ventarier ......................... 60400000,00 45 648168,93 76 14 751831,07 49688: 89 31 92 71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä - 49689: lntegrerat flygtrafiktjänstsystem ......... 20000000,00 653896,07 3 19 3461 03,93 49690: 89 31 92 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 49691: byggen på flygfält ............. 34 300 000,00 9406328,84 27 24893671,16 49692: 89 31 92 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 49693: av flygfält . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34650000,00 21 144 970,02 61 13 505 029,98 49694: 89 31 92 87 Maa- ja esterajoitusalueiden hankinta - 49695: lnlösen av jordområden och röjning av hin- 49696: der ............................. 2500000,00 62725,88 3 2437274,12 49697: 86 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 49698: nen- Anskaffning av inventarier, maskiner 49699: och anordningar ................... 5012300,15 5012300,15 100 0,00 49700: 87 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 49701: nen- Anskaffning av inventarier, maskiner 49702: och anordningar ................... 6047169,90 6047169,90 100 0,00 49703: 88 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 49704: nen-Anskaffning av inventarier, maskiner 49705: och anordningar ..... ..... '. ' ' . ' ... 27 548 583,02 27 548 583,02 100 0,00 49706: 89 31 94 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49707: ventarier ......................... 170000000,00 169969921,10 100 0,00 49708: 87 31 94 71 Televerkkojen kehittäminen - Utvecklan- 49709: de av telenätet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3094 744,61 3094 744,61 100 0,00 49710: 88 31 94 71 Televerkkojen kehittäminen - Utvecklan- 49711: de av telenätet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89254380,18 89 254 380,18 100 0,00 49712: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49713: sivu 49714: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 258 49715: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 49716: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tillår 49717: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 49718: Mom.-Mom. 49719: % 49720: 49721: 49722: 89 31 94 71 Televerkkojen kehittäminen - Utvecklan- 49723: de av telenätet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 080000000,00 1 079 999 738,62 100 0,00 49724: 86 31 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 354607,52 354607,52 100 0,00 49725: 87 31 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1146761,14 1146761,14 100 0,00 49726: 88 31 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 10935671,11 10 935671,11 100 0,00 49727: 89 31 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 130 250 000,00 122193 539,33 94 0,00 49728: 88 31 94 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden han- 49729: kinta- Anskaffning av tomter samt lägen- 49730: hetsaktier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2779908,35 2779908,35 100 0,00 49731: 89 31 94 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden han- 49732: kinta- Anskaffning av tomter samt lägen- 49733: hetsaktier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 000 000,00 15000000,00 100 0,00 49734: 87 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälinei- 49735: den hankkiminen- Anskaffning av arbets- 49736: maskiner, transportmedel och annan mate- 49737: riel ............................. 128525,76 128525,76 100 0,00 49738: 88 31 95 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49739: inventarier ........................ 200679,32 200679,32 100 0,00 49740: 89 31 95 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49741: ventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900000,00 830261,20 92 0,00 49742: 86 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 49743: och planering ..................... 86534,35 86534,35 100 0,00 49744: 87 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 49745: och planering . . . . . . . ' . . . . . . . . . . . . 149666,40 149666,40 100 0,00 49746: 88 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 49747: och planering ..................... 2591 048,38 2591048,38 100 0,00 49748: 89 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 49749: och planering ..................... 7300000,00 5339702,13 73 1960297,87 49750: 86 31 99 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen 49751: ja säilyttämiseen - Statsunderstöd för ut- 49752: vecklande ovh bevarande av kollektivtrafi- 49753: ken ............................. 8477,54 8477,54 100 0,00 49754: 49755: 88 32 09 21 Merenkulun elinkeino- ja liikennepolitiik- 49756: kaa koskeva tutkimustoiminta- Tili sjöfar- 49757: tens närings- och trafikpolitik ansluten 49758: forskningsverksamhet. ............... 180914,83 180914,83 100 0,00 49759: 89 32 09 21 Merenkulun elinkeino- ja liikennepolitiik- 49760: kaa koskeva tutkimustoiminta- Tili sjöfar- 49761: tens närings- och trafikpolitik ansluten 49762: forskningsverksamhet. ............. 300000,00 180956,66 60 119042,55 49763: 88 32 09 41 Avustus pientonniston korkomenojen 49764: alentamiseen - Understöd för sänkande 49765: av småtonnagens räntekostnader ....... 4169023,00 4169023,00 100 0,00 49766: 89 32 09 41 Avustus pientonniston korkomenojen 49767: alentamiseen - Understöd för sä.1kande 49768: av småtonnagens räntekostnader ....... 5000000,00 4999999,72 100 0,00 49769: 88 32 09 42 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten 49770: korkokustannusten alentamiseksi - Un- 49771: derstöd för sänkande av räntekostnader för 49772: lastfartyg i utrikestrafik ............... 14008617,00 14008617,00 100 0,00 49773: 89 32 09 42 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten 49774: korkokustannusten alentamiseksi - Un- 49775: derstöd för sänkande av räntekostnader för 49776: lastfartyg i utrikestrafik ............... 1000000,00 1000000,00 100 0,00 49777: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49778: sivu 49779: 32 PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 259 49780: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 49781: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49782: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 49783: Mom.-Mom. 49784: % 49785: 49786: 49787: 49788: 89 32 10 26 Merenkulkualan tutkimustoiminta 49789: Forskningsverksamhet inom sjöfartsbran- 49790: schen ........................... 300000,00 300000,00 100 0,00 49791: 88 32 10 28 Merenkulkualan tutkimustoiminta 49792: Forskningsverksamhet inom sjöfartsbran- 49793: schen ...... . . . . . . . . . ......... 287452,66 287 452,66 100 0,00 49794: 87 32 10 43 Avustus pientonniston korkomenojen 49795: alentamiseksi - Understöd för sänkande 49796: av småtonnagets räntekostnader. ....... 277849,00 277849,00 100 0,00 49797: 86 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 49798: nen- Anskaffning av inventarier och tek- 49799: niska anordningar .................. 18398,27 18398,27 100 0,00 49800: 87 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 49801: nen- Anskaffning av inventarier och tek- 49802: niska anordningar .................. 1035880,18 995655,23 96 40224,95 49803: 88 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 49804: nen- Anskaffning av inventarier och tek- 49805: niska anordningar .................. 4394085,87 3785863,59 86 608222,28 49806: 89 32 10 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49807: ventarier ' ' ..... ' .. ' ........... ' .. 5500000,00 3 595158,53 65 1904841,47 49808: 86 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 49809: minen - Anskaffning av fartyg och andra 49810: trafikmedel . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . 348172,56 348172,56 100 0,00 49811: 87 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 49812: minen - Anskaffning av lartyg och andra 49813: trafikmedel . . . . ... ' ..... ' ' . ' ...... 1895828,00 1772285,30 93 123542,70 49814: 88 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 49815: minen - Anskaffning av lartyg och andra 49816: trafikmedel .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 27 649 761 ,50 20551744,45 74 7098017,05 49817: 89 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 49818: minen - Anskaffning av lartyg och andra 49819: trafikmedel ..... ' . ' ........ ' .... '. 163241 000,00 139428133,19 85 23 812 866,81 49820: 87 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 412627,33 266180,91 65 146446,42 49821: 88 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 4363312,15 3633025,75 83 730286,40 49822: 89 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 7100000,00 5067258,32 71 2032741,68 49823: 86 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 49824: - Byggande av säkerhetsanordningar och 49825: farledsarbeten ..................... 128188,58 128188,58 100 0,00 49826: 87 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 49827: - Byggande av säkerhetsanordningar och 49828: farledsarbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 979820,47 679439,96 69 300380,51 49829: 88 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 49830: - Byggande av säkerhetsanordningar och 49831: farledsarbeten ..................... 12 250 562,74 11 341 293,15 93 909269,59 49832: 89 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 49833: - Byggande av säkerhetsanordningar och 49834: farledsarbeten ..................... 42 200 000,00 28 860 122,67 68 13339877,33 49835: 86 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Övriga 49836: land- och vattenbyggnadsarbeten ...... 53000,08 53000,08 100 0,00 49837: 87 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt- Övriga 49838: land- och vattenbyggnadsarbeten ....... 399628,40 387059,47 97 12568,93 49839: 88 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt- Övriga 49840: land- och vattenbyggnadsarbeten ....... 4022058,70 3735964,61 93 286094,09 49841: 89 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Övriga 49842: land- och vattenbyggnadsarbeten ....... 4400000,00 899491,66 20 3500508,34 49843: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49844: sivu 49845: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 260 49846: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 49847: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49848: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 49849: Mom.-Mom. 49850: % 49851: 49852: 49853: 87 32 10 88 Maa-alueiden ja rakennusten ostot- Köp 49854: av markområden och byggnader........ 164400,00 0,00 0 164400,00 49855: 88 32 28 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49856: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 581,93 94581,93 100 0,00 49857: 88 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49858: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20206,17 19497,00 96 709,17 49859: 88 32 32 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49860: inventarier ........................ 1 661 225,55 1661 225,55 100 0,00 49861: 89 32 32 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49862: ventarier ......................... 3450000,00 1 497 415,50 43 1952584,50 49863: 86 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 49864: nen- Anskaffning av inventarier, maskiner 49865: och anordningar ................... 146018,32 146018,32 100 0,00 49866: 87 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 49867: nen- Anskaffning av inventarier, maskiner 49868: och anordningar .......... .. ' ...... 273068,70 19130,87 7 253937,83 49869: 88 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 49870: nen- Anskaffning av inventarier, maskiner 49871: och anordningar ................... 916662,79 761 802,56 83 154860,23 49872: 89 32 39 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49873: ventarier ......................... 1700000,00 547343,04 32 1152656,96 49874: 86 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 49875: utgifter för forskningsverksamheten ...... 8359,89 8359,89 100 0,00 49876: 87 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 49877: utgifter för forskningsverksamheten ...... 84967,81 84967,81 100 0,00 49878: 88 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 49879: utgifter för forskningsverksamheten ...... 4540225,76 4446943,96 98 93281,80 49880: 89 32 40 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 49881: tionsutgifter ....................... 54000000,00 45 887 977,39 85 8112022,61 49882: 86 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49883: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69599,07 69599,07 100 0,00 49884: 87 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49885: inventarier ........................ 585285,64 579410,35 99 5875,29 49886: 88 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49887: inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2010647,75 1913847,89 95 96799,86 49888: 89 32 40 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49889: ventarier ......................... 11 900000,00 7642892,65 64 4257107,35 49890: 86 32 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1513,68 1513,68 100 0,00 49891: 88 32 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 14079211,70 14 079 211,70 100 0,00 49892: 89 32 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 15800000,00 11384835,15 72 4415164,85 49893: 86 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 49894: utgifter för forskningsverksamheten ...... 487436,59 487 436,59 100 0,00 49895: 87 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 49896: utgifter för forskningsverksamheten ...... 484804,31 484804,31 100 0,00 49897: 88 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 49898: utgifter för forskningsverksamheten ...... 4551826,67 4551826,67 100 0,00 49899: 89 32 42 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 49900: tionsutgifter. .......... ........... ' 60 500 000,00 51 920188,72 86 8579811,28 49901: 86 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 49902: skaffning av maskiner och inventarier .... 725776,55 725776,55 100 0,00 49903: 87 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 49904: skaffning av maskiner och inventarier .... 5574965,17 5282219,44 95 292745,73 49905: 88 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 49906: skaffning av maskiner och inventarier .... 20 265156,65 12 369 587,37 61 7895569,28 49907: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49908: sivu 49909: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 261 49910: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 49911: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49912: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 49913: Mom.- Mom. 49914: % 49915: 49916: 49917: 89 32 42 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49918: ventarier ......................... 41 000000,00 19451745,32 47 21 548 254,68 49919: 86 32 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 4811580,36 4811580,36 100 0,00 49920: 87 32 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ..... 28 698 927,09 22 792175,77 79 5906751,32 49921: 88 32 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 26 031 870,14 23 250 332,1 0 89 2781538,04 49922: 89 32 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 53 200 000,00 24 267 887,45 46 28 932112,55 49923: 89 32 42 88 Toimitilojen ostaminen - Köp av lokalite- 49924: ter. ............................. 1700000,00 1700000,00 100 0,00 49925: 88 32 43 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 49926: utgifter för forskningsverksamheten ...... 10866423,12 10866423,12 100 0,00 49927: 86 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 49928: skaffning av maskiner och inventarier .... 247904,50 247904,50 100 0,00 49929: 87 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 49930: skaffning av maskiner och inventarier .... 6216827,95 4858394,42 78 1 358433,53 49931: 88 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 49932: skaffning av maskiner och inventarier .... 20444517,12 14944426,15 73 5500090,97 49933: 89 32 43 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av ma- 49934: skiner och inventarier ................ 32 000 000,00 14043830,46 44 17 956169,54 49935: 86 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning- 49936: sundersökningar ................... 3392420,44 3392420,44 100 0,00 49937: 87 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning- 49938: sundersökningar ................... 18 342 912,79 13 805156,74 75 4537756,05 49939: 88 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning- 49940: sundersökningar ................... 106 446 039,63 85 071 399,69 80 21 374639,94 49941: 89 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning- 49942: sundersökningar ..... ....... ' ...... 160 000 000,00 52 439191,98 33 107 560 808,02 49943: 89 32 44 22 Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk- 49944: ning ................. ' ........ 30000000,00 16663217,48 56 13 336 782,52 49945: 86 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo- 49946: tekehitystoimintaan- Understöd tili indu- 49947: strins forsknings- och produktutveckling- 49948: sverksamhet .... ' ' ........ '. ' .. 34 786 297,00 34 786297,00 100 0,00 49949: 87 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo- 49950: tekehitystoimintaan- Understöd tili indu- 49951: strins forsknings- och produktutveckling- 49952: sverksamhet ... ............. ' .. ' 76 707 240,00 41974180,00 55 34 733 060,00 49953: 88 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo- 49954: tekehitystoimintaan- Understöd tili indu- 49955: strins forsknings- och produktutveckling- 49956: sverksamhet .... ............ ' . ' 154410400,00 81 421 379,00 53 72 989 021 ,00 49957: 89 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo- 49958: tekehitystoimintaan- Understöd tili indu- 49959: strins forsknings- och produktutveckling- 49960: sverksamhet .... ......... 182000000,00 22 689104,00 12 159 310896,00 49961: 86 32 44 42 Avustukset tiede-, teknologia- ja tietotek- 49962: niikkakeskuksille - Understöd tili veten- 49963: skaps-, teknologi- och datateknikcentraler- 49964: na. . . . . . ' . ' ... ' .......... ' .. ' ... 743540,00 743540,00 100 0,00 49965: 87 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikka- 49966: keskuksille- Understöd tili teknologi- och 49967: datateknikcentralerna ........... 5280654,00 1942600,00 37 3338054,00 49968: 88 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikka- 49969: keskuksille- Understöd tili teknologi- och 49970: datateknikcentralerna .............. 11 000230,00 2110170,00 19 8890060,00 49971: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 49972: sivu 49973: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 262 49974: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 49975: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 49976: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna- år 1989 1990 49977: Mom.-Mom. 49978: % 49979: 49980: 49981: 89 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikka- 49982: keskuksille sekä paikallisiin teknologia- 49983: hankkeisiin - Understöd tili teknologi- 49984: och datateknikcentralerna samt tili lokala 49985: teknologiprojekt. ................... 11 500000,00 903100,00 8 10596900,00 49986: 87 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49987: inventarier ........................ 16493.73 16493.73 100 0,00 49988: 88 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 49989: inventarier ........................ 1 577914,98 720982.40 46 856932,58 49990: 89 32 44 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 49991: ventarier ....... . ' ................ 1940000,00 428563,90 22 1511436,10 49992: 86 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu- 49993: strins produktutvecklingslån ........... 35 431 800,00 35 431 800,00 100 0,00 49994: 87 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu- 49995: strins produktutvecklingslån ........... 66 461 400,00 24570400,00 37 41 891 000,00 49996: 88 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu- 49997: strins produktutvecklingslån ........... 123 381 500,00 53 069 21 0,00 43 70 312 290,00 49998: 89 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu- 49999: strins produktutvecklingslån ........... 180 000 000,00 35 785 000,00 20 144215000,00 50000: 86 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 50001: mustoiminta- Tili utrikes- och inrikeshan- 50002: deln ansluten forskningsverksamhet ..... 505960,58 505960,58 100 0,00 50003: 87 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 50004: mustoiminta- Tili utrikes- och inrikeshan- 50005: deln ansluten forskningsverksamhet ..... 747 946.41 516633.43 69 231 312,98 50006: 88 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 50007: mustoiminta- Tili utrikes- och inrikeshan- 50008: deln ansluten forskningsverksamhet ..... 2559280,13 1811919,72 71 747 360.41 50009: 89 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 50010: mustoiminta- Tili utrikes- och inrikeshan- 50011: deln ansluten forskningsverksamhet ..... 5250000,00 2005777,12 38 3244222,88 50012: 86 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö -lnter- 50013: nationellt tekniskt samarbete ........... 1 016263,69 1 016263,69 100 0,00 50014: 87 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö -lnter- 50015: nationellt tekniskt samarbete........... 2878211,65 971 534,59 34 1906677.06 50016: 88 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö- lnter- 50017: nationellt tekniskt samarbete ........... 8341228,83 6058581.43 73 2282647.40 50018: 89 32 46 22 Kansainvälinen tekninen tutkimustoiminta 50019: ja asiantuntijavaihto- lnternationellt tek- 50020: niskt forskningsverksamhet och sakkunni- 50021: gutbyte ... ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 800 000,00 7675150,51 49 8124849.49 50022: 87 32 46 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen 50023: vienti - Export av sakkunskap i offentlig 50024: service ........................... 644437,89 449345.49 70 195092.40 50025: 88 32 46 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen 50026: vienti - Export av sakkunskap i offentlig 50027: service ..... . ................. 950012.40 640455,20 67 309557,20 50028: 89 32 46 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen 50029: vienti - Export av sakkunskap i offentlig 50030: service .......................... 1700000,00 934209,22 55 765790,78 50031: 86 32 46 25 Kansallisen mittajärjestelmän kehittäminen 50032: - Utvecklande av systemet för mätservice. 65265,00 65265,00 100 0,00 50033: 87 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan 50034: kehittäminen - Utvecklande av verksam- 50035: heten på riksmätplatser .............. 334281,90 235926,95 71 98354,95 50036: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50037: sivu 50038: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 263 50039: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 50040: Pl.· Ht Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50041: Luku- Kap. vuonna - år 1 989 vuonna - år 1989 1990 50042: Mom.-Mom. 50043: % 50044: 50045: 50046: 88 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan 50047: kehittäminen - Utvecklande av verksam- 50048: heten på riksmätplatser ............. . 1268415,54 722 876,61 57 545538,93 50049: 89 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen ja twvalli- 50050: suustekniikan kehittäminen - Utvecklan- 50051: de av riksmätplatser och säkerhetsteknik .. 2000000,00 747 426,90 37 1 252573,10 50052: 88 32 46 26 Etelämanner-toiminta- Verksamhet i An- 50053: tarktis .......................... . 2570708,00 2 252 747,00 88 317961,00 50054: 89 32 46 26 Etelämanner-toiminta- Verksamhet i An- 50055: tarktis .......................... . 9300000,00 4 249 212,97 46 5050787,03 50056: 87 32 46 42 Pohjoismaisen apuvälineinstituutin perus- 50057: taminen - Grundande av ett nordiskt 50058: hjälpmedelsinstitut ............... . 1868477,00 0,00 0 1868477,00 50059: 88 32 46 43 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen - 50060: Stödjande av praktik utomlands ....... . 1 045966.49 813 514,96 78 232451,53 50061: 89 32 46 43 Teollisuuden kansainvälistymiskoulutus- 50062: lndustrins internationaliseringsutbildning .. 2500000,00 1447678,00 58 1052322,00 50063: 89 32 46 44 Avustukset taitotiedon lisäämishankkeisiin 50064: - Understöd tili projekt för förbättrande av 50065: know-how ...................... . 4150000,00 3 639 000,00 88 511 000,00 50066: 87 32 46 49 Valtionavustus Keksintösäätiölle - Stat- 50067: sunderstöd tili Uppfinningsstiftelsen ..... 2250000,00 1 300 000,00 58 950000,00 50068: 88 32 46 49 Valtionavustus Keksintösäätiölle - Stat- 50069: sunderstöd tili Uppfinningsstiftelsen ..... 5000000,00 3 200000,00 64 1800000,00 50070: 89 32 46 49 Avustus Keksintösäätiölle- Understöd tili 50071: Keksintösäätiö .................... . 6500000,00 3 500 000,00 54 3000000,00 50072: 86 32 46 66 Osallistuminen Tele-X-satelliittihankkee- 50073: seen - Deltagande i telesatellitprojektet 50074: Tele-X .................... . 104902,00 104 902,00 100 0,00 50075: 87 32 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50076: inventarier ....................... . 38673,72 38673,72 100 0,00 50077: 88 32 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50078: inventarier ................. . 37321,70 37 321,70 100 0,00 50079: 89 32 47 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50080: ventarier ........................ . 1200000,00 901 029,23 75 298970,77 50081: 88 32 47 71 Alusten hankkiminen - Anskaffning av 50082: fartyg .......................... . 77134,27 77134,27 100 0,00 50083: 89 32 47 71 Alusten hankkiminen - Anskaffning av 50084: fartyg .. .. .. .. .. .. .. .. . .. ....... 45 311 000,00 44 833 231 ,36 99 477768,64 50085: 89 32 48 28 Maksullinen palvelutoiminta- Avgiftsbe- 50086: lagd serviceverksamhet ............. . 2300000,00 880 820,34 38 1419179,66 50087: 87 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50088: inventarier ....................... . 200372,75 173819,31 87 26 553,44 50089: 88 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50090: inventarier ....................... . 27266,23 27 266,23 100 0,00 50091: 88 32 49 45 Tutkimustoiminnan tukeminen- Stödjan- 50092: de av forskning ................... . 12 000 000,00 2 375 950,00 20 9624050,00 50093: 87 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise- 50094: ringsundersökningar ................ . 868193,92 551 944,14 64 316249,78 50095: 88 32 50 23 Teollistamistutkimukset - lndustrialise- 50096: ringsundersökningar ................ . 1991594,33 793030,10 40 1198564,23 50097: 89 32 50 23 Teollistamistutkimukset - lndustrialise- 50098: ringsur.dersökningar................ . 2 750000,00 0,00 0 2750000,00 50099: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50100: sivu 50101: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 264 50102: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 50103: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50104: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 50105: Mom.-Mom. 50106: % 50107: 50108: 50109: 50110: 87 32 50 43 Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittä- 50111: mishankkeiden tukeminen- Stödjande av 50112: utvecklingsprojekt inom småindustri och 50113: medelstor industri ................. . 273000,00 273 000,00 100 0,00 50114: 88 32 50 43 Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittä- 50115: mishankkeiden tukeminen- Stödjande av 50116: utvecklingsprojekt inom småindustri och 50117: medelstor industri ................. . 2300000,00 2 300 000,00 100 0,00 50118: 89 32 50 43 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ke- 50119: hittämishankkeiden tukeminen- Stödjan- 50120: de av utvecklingsprojekt för små och me- 50121: delstora företags verksamhet ......... . 5050000,00 3 200 000,00 63 1850000,00 50122: 87 32 50 44 Avustus Vapo Oy:lle Martinniemen sahan 50123: toiminnan turvaamiseksi - Understöd tili 50124: Vapo Oy för tryggande av verksamheten 50125: vid Martinniemi såg ................ . 14 364176,39 5473576,34 38 8890600,05 50126: 86 32 50 46 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen - 50127: Stödjande av praktik utomlands ....... . 195841,33 195841,33 100 0,00 50128: 87 32 50 46 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen - 50129: Stödjande av praktik utomlands ....... . 458120,50 294 413,43 64 163707,07 50130: 89 32 50 46 Avustukset Martinniemen työllisyystilan- 50131: teen parantamiseen- Understöd för för- 50132: bättrande av sysselsättningsläget i Martin- 50133: niemi ........................... . 2000000,00 0,00 0 2000000,00 50134: 89 32 50 47 Avustus pienten ja keskisuurten yritysten 50135: neuvonta- ja koulutushankkeisiin - Un- 50136: derstöd för informations- och utbildning- 50137: sprojekt inom små och medelstora företag. 1900000,00 1 338 629,42 70 561 370,58 50138: 86 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 50139: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille- 50140: Moi Iännader i omsättningsskatten svaran- 50141: de understöd tili kommuner och fastighets- 50142: företag ................... . 3190391,00 3190391,00 100 0,00 50143: 87 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 50144: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille- 50145: Mot Iännader i omsättningsskatten svaran- 50146: de understöd tili kommuner och fastighets- 50147: företag ........................ .. 6102636,00 3 242 348,00 53 2860288,00 50148: 88 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 50149: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille- 50150: Mot Iännader i omsättningsskatten svaran- 50151: de understöd tili kommuner och fastighets- 50152: företag ........................ .. 33 406 591 ,00 23578849,00 71 9827742,00 50153: 89 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 50154: avustukset- Mot Iännader i omsättnings- 50155: skatten svarande understöd .......... . 40000000,00 13 654 822,00 34 26 345178,00 50156: 87 32 50 88 Osakepääomien korotukset - Höjning av 50157: aktiekapital ...................... . 1181 373,00 0,00 0 1181373,00 50158: 88 32 50 88 Osakehankinnat- Aktieanskaffningar .. . 101 612 645,00 95 670 808,00 94 5941837,00 50159: 89 32 50 88 Osakehankinnat- Aktieförvärv ....... . 470000000,00 410940000,00 87 59060000,00 50160: 87 32 51 42 Avustus Kemira Oy:n turveammoniakkiteh- 50161: taan rakentamislainojen korkokustannuk- 50162: siin- Understöd för räntekostnaderna för 50163: byggnadslån för Kemira Oy:s torvammo- 50164: niakfabrik ......... . 848858,00 848 858,00 100 0,00 50165: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50166: sivu 50167: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 265 50168: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 50169: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50170: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 50171: Mom.-Mom. 50172: % 50173: 50174: 50175: 88 32 51 42 Avustus Kemira Oy:n turveammoniakkiteh- 50176: taan rakentamislainojen korkokustannuk- 50177: siin - Understöd för räntekostnaderna för 50178: byggnadslån för Kemira Oy:s torvammo- 50179: niakfabrik ........................ 13 573 000,00 13 572 798,50 100 201,50 50180: 86 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu 50181: - Försök med stöd tili industriområden på 50182: tillbakagång ....................... 1751677,00 1 751 677.00 100 0,00 50183: 87 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu 50184: - Försök med stöd tili industriområden på 50185: tillbakagång ............... 3200262,00 617231,00 19 2583031,00 50186: 88 32 51 46 Vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden tu- 50187: kikokeilut - Försök med stöd tili indu- 50188: striområden i svårig heter . . . . . . . . . . . . . 1 202142,00 331978,00 28 870164,00 50189: 89 32 51 46 Pienyritysten perustamisen edistäminen - 50190: Främjande av etablering av små företag .. 3000000,00 859990,00 29 2140010,00 50191: 88 32 51 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkei- 50192: den merkitsemiseen - Deltagande i teck- 50193: nandet av aktier i utvecklingsbolagen .... 2000000,00 0,00 0 2000000,00 50194: 86 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnitte- 50195: lu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 50196: utgifter för forsknings-, planerings- och 50197: övervakningsverksamhet angående energi- 50198: försörjningen. ... ' ........... ' ' . ' .. 1 985370,36 1 985370,36 100 0,00 50199: 87 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnitte- 50200: lu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 50201: utgifter för forsknings-, planerings- och 50202: övervakningsverksamhet angående energi- 50203: försörjningen ...................... 6987203,12 4555590,81 65 2431612,31 50204: 88 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnitte- 50205: lu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 50206: utgifter för forsknings-, planerings- och 50207: övervakningsverksamhet angående energi- 50208: försörjningen ............. ......... 46704446.42 40 293 556,95 86 6410889.47 50209: 89 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnitte- 50210: lu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 50211: utgifter för forsknings-, planerings- och 50212: övervakningsverksamhet angående energi- 50213: försörjningen. ..... '.'. 75000000,00 37 215 084,37 50 37 784 915,63 50214: 89 32 55 27 Energiatiedotus ja neuvontatoiminta - 50215: Energiinformation och rådgivning ....... 5000000,00 1342380,33 27 3657619,67 50216: 86 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen- 50217: Understöd för landsbygdens elektrifiering . 4923100,00 4923100,00 100 0,00 50218: 87 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen- 50219: Understöd för landsbygdens elektrifiering . 11 566 400,00 5156200,00 45 6410200,00 50220: 88 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen- 50221: Understöd för landsbygdens elektrifiering . 12 000 000,00 3748900,00 31 8251100,00 50222: 89 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen- 50223: Understöd för landsbygdens elektrifiering . 14 000 000,00 5194900,00 37 8805100,00 50224: 86 32 55 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistä- 50225: minen - Främjande av försöksverksamhet 50226: i energihushållningssyfte ' ' . ' .. ' ..... ' 2405723,62 2405 723,62 100 0,00 50227: 87 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 50228: sen ja koetoiminnan edistämiseen - Un- 50229: derstöd för främjande av forskning och för- 50230: söksverksamhet inom energihushållningen. 12235430,31 6981 907.73 57 5253522,58 50231: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50232: sivu 50233: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 266 50234: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 50235: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50236: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 50237: Mom.-Mom. 50238: % 50239: 50240: 50241: 88 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 50242: sen ja koetoiminnan edistämiseen - Un- 50243: derstöd för främjande av forskning och för- 50244: söksverksamhet inom energihushållningen. 25 003 084,92 12 719 679,80 51 12 283405,12 50245: 89 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 50246: sen ja koetoiminnan edistämiseen - Un- 50247: derstöd för främjande av forskning och för- 50248: söksverksamhet inom energihushållningen. 32 000 000,00 9306799,31 29 22 693 200,69 50249: 89 32 55 46 Avustukset turve- ja puuraaka-ainevarojen 50250: hyväksikäytön edistämiseen - Understöd 50251: för fräll)jande av utnyttjandet av råvarutill- 50252: gångarha på torv och trä .... ... ' ' . ' .. 1050000,00 412000,00 39 638000,00 50253: 87 32 55 87 Lainat kotimaisten polttoaineiden tuotan- 50254: non edistämiseen - Lån för främjande av 50255: produktionen av inhemska bränslen ..... 10000000,00 0,00 0 10000000,00 50256: 89 32 80 21 Eräät matkailun edistämistoiminnan menot 50257: - Vissa utgifter för turistfrämjande verk- 50258: samhet .......................... 32 885 000,00 28 893 288,02 88 3990736,86 50259: 87 32 BO 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen 50260: peruskorjaus ja rakentaminen - Grundre- 50261: paration och byggande av turistfastigheter 50262: som ägs av staten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66846,12 19793.45 30 47052,67 50263: 86 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen - 50264: Statsbidrag för exportfrämjande ........ 11 375 676,00 11 375 676,00 100 0,00 50265: 87 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen 50266: Statsbidrag för exportfrämjande ........ 34874858,00 19195 242,00 55 15 679 616,00 50267: 88 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen 50268: Statsbidrag för exportfrämjande ...... 96 379 031 ,00 53 238 832,00 55 43140199,00 50269: 87 32 85 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yri- 50270: tyksille uuden vientihenkilöstön palkkaami- 50271: seen- Statsunderstöd tili små och medel- 50272: stora företag för avlönande av ny export- 50273: personai .. .. .. . .. . .. .. .. .. .. .. .. 1 035720,00 717370,00 69 318350,00 50274: 88 32 85 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yri- 50275: tyksille uuden vientihenkilöstön palkkaami- 50276: seen- Statsunderstöd tili små och medel- 50277: stora företag för avlönande av ny export- 50278: personai .............. ' .. ' ..... 3285005,00 1651348,00 50 1 633657,00 50279: 86 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen- Lån för ex- 50280: portfrämjande ..................... 4127000,00 4127000,00 100 0,00 50281: 87 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen- Lån för ex- 50282: portfrämjande ........... ' ......... 32 967 000,00 2948000,00 9 30 019 000,00 50283: 88 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen- Lån för ex- 50284: portfrämjande ..................... 49 531 000,00 18 952 000,00 38 30 579 000,00 50285: 88 32 90 70 Koneiden ja laitteiden hankkiminen- An- 50286: skaffning av maskiner och anläggningar .. 2042709,33 2042709,33 100 0,00 50287: 89 32 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50288: ventarier ......................... 5500000,00 4027911,29 73 1472088.71 50289: 86 32 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 567897,87 567897,87 100 0,00 50290: 50291: 89 33 01 22 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Under- 50292: söknings- och utvecklingsverksamhet .... 7000000,00 4378369.71 63 2621630,29 50293: 88 33 03 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50294: inventarier ........................ 4612928.46 3 209081.91 70 1403846,55 50295: 87 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen - 50296: Stödjande av vård i hemmet. .......... 1000000,00 2250,00 0 997750,00 50297: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50298: sivu 50299: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 267 50300: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peru utettu Vuodelle 50301: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50302: Luku- Kap. vuonna - år 1 989 vuonna - år 1989 1990 50303: Mom.-Mom. 50304: % 50305: 50306: 50307: 88 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 50308: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille - 50309: Understöd tili sjukt barns föräldrar med 50310: anledning av barnets rehabilitering eller 50311: sjukvård ......................... 7996917,46 7 996917,46 100 0,00 50312: 89 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 50313: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille - 50314: Understöd tili sjukt barns föräldrar med 50315: anledning av barnets rehabilitering eller 50316: sjukvård ......................... 15 500 000,00 12 003 082,54 77 3496917,46 50317: 88 33 22 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kun- 50318: toutustoimintaan- Statsbidrag för rehabi- 50319: litering av makar tili krigsinvalider ....... 624363,00 624363,00 100 0,00 50320: 89 33 22 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kun- 50321: toutustoimintaan- Statsbidrag för rehabi- 50322: litering av makar tili krigsinvalider ....... 7400000,00 6394883,50 86 1005116,50 50323: 88 33 22 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutus- 50324: toimintaan - Statsbidrag för frontvetera- 50325: nernas rehabilitering ................. 3682910,78 3682910,78 100 0,00 50326: 89 33 22 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutus- 50327: toimintaan - Statsbidrag för frontvetera- 50328: nernas rehabilitering ................. 112 000 000,00 109 940 634,03 98 2059365,97 50329: 89 33 30 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverk- 50330: samhet .......................... 2900000,00 2182302,78 75 717697,22 50331: 86 33 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2093817,84 2093817,84 100 0,00 50332: 87 33 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 4562043,59 4562043,59 100 0,00 50333: 88 33 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 9984631,65 9145102,34 92 839529,31 50334: 89 33 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 9650000,00 2022704,87 21 7627295,13 50335: 87 33 53 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 81 737,46 37 300,71 46 44436,75 50336: 88 33 53 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 213338,95 1210229,35 100 3109,60 50337: 86 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär- 50338: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt- 50339: ning för kostnaderna för semestersystem 50340: för småföretagare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11450,00 11450,00 100 0,00 50341: 89 33 60 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverk- 50342: samhet .......................... 4280000,00 2370970,44 55 1 909029,56 50343: 86 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50344: inventarier ........................ 13113,60 13113,60 100 0,00 50345: 87 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50346: inventarier ........................ 895300,66 602921,51 67 292 379,15 50347: 88 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50348: inventarier ........................ 904366,65 32281,00 4 872085,65 50349: 89 33 63 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50350: ventarier ......................... 270000,00 61485,00 23 208515,00 50351: 86 33 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 35554,85 35554,85 100 0,00 50352: 87 33 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 8847 435,05 2373962,92 27 6473472,13 50353: 88 33 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 3044309,84 1044309,84 34 2000000,00 50354: 89 33 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 3600000,00 2284217,81 63 1 315782,19 50355: 88 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 50356: not - Vissa utgifter för övervaknings- och 50357: forskn ingsverksamhet. . . . . . . . . . . . . . . . 3191338,54 3191338,54 100 0,00 50358: 89 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 50359: not - Vissa utgifter för övervaknings- och 50360: forskningsverksamhet. ............... 6100000,00 2523512,87 41 3576487,13 50361: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50362: sivu 50363: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 268 50364: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutenu Vuodelle 50365: PI.-Ht. Stån tili lörfogande Använt/indraget Tili år 50366: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1 989 1990 50367: Mom.-Mom. 50368: % 50369: 50370: 50371: 50372: 88 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50373: inventarier ....................... . 2953048,78 2 44 7 209,29 83 505839.49 50374: 89 33 65 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50375: ventarier ........................ . 1 800000,00 592 149,35 33 1207850,65 50376: 88 33 65 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 3513494,05 987 383,75 28 2526110,30 50377: 89 33 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ...... . 500000,00 0,00 0 500000,00 50378: 87 33 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50379: inventarier . . . . . . . . . . . .......... 226983,58 226 983,58 100 0,00 50380: 88 33 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50381: inventarier ........... . 1150000,00 794413,02 69 355586,98 50382: 89 33 66 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50383: ventarier ....................... .. 300000,00 0,00 0 300000,00 50384: 88 33 66 74 Talonrakennukset- Husbyggen ..... . 1 469478,30 1353112,15 92 116366,15 50385: 86 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 50386: not - Vissa utgifter för övervakning och 50387: forskning. . . . . . ....... . 271 897,97 271 897,97 100 0,00 50388: 87 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 50389: not - Vissa utgifter för övervakning och 50390: forskning. . . . . . .......... . 2555530,67 1 927 875,15 75 627655,52 50391: 88 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 50392: not - Vissa utgifter för övervakning och 50393: forskning. . . . . . . . . . . ............ . 1127744,87 525697,62 47 602047,25 50394: 89 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 50395: not - Vissa utgifter för övervakning och 50396: forskning. . . . . . . . . . . . .......... . 4000000,00 2 536 500,99 63 1 463499,01 50397: 88 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50398: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1626444,51 1626444,51 100 0,00 50399: 89 33 68 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50400: ventarier ..................... . 4000000,00 2 907 988,71 73 1092011,29 50401: 87 33 68 74 Taionrakennukset - Husbyggen ..... . 338811,15 338811,15 100 0,00 50402: 88 33 68 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 3000000,00 865 805.40 29 2134194,60 50403: 89 33 68 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 3000000,00 0,00 0 3000000,00 50404: 86 33 72 74 Keskussairaaloiden rakentaminen - Upp- 50405: förande av centralsjukhus ......... . 113 973,70 113973,70 100 0,00 50406: 88 33 79 37 Valtionavustus koulutus- ja tutkimuskes- 50407: kuksen perustamiskustannuksiin - Stat- 50408: sunderstöd tili kommunerna för anlägg- 50409: ningskostnader för vissa sjukhusprojekt. .. 500000,00 500000,00 100 0,00 50410: 86 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen- Utarbe- 50411: tande av hand- och instruktionsböcker ... 18000,00 18000,00 100 0,00 50412: 87 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen- Utarbe- 50413: tande av hand- och instruktionsböcker ... 7700,00 0,00 0 7700,00 50414: 88 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen- Utarbe- 50415: tande av hand- och instruktionsböcker ... 38000,00 38 000,00 100 0,00 50416: 50417: 86 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset- Arbet- 50418: skraftspolitiska undersökningar ........ . 126811,54 126 811,54 100 0,00 50419: 87 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset- Arbet- 50420: skraftspolitiska undersökningar ........ . 96600,33 14686.44 15 81 913,89 50421: 88 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset- Arbet- 50422: skraftspolitiska undersökningar ........ . 636949,34 541 614,97 85 95334,37 50423: 88 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkea- 50424: koulutasoinen jatkokoulutus - Fortbild- 50425: ning på högskolenivå av arbetskraftsför- 50426: valtningens personai ............... . 6101,28 6003,00 98 98,28 50427: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50428: sivu 50429: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 269 50430: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 50431: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50432: Luku- Kap. vuonna . år 1989 vuonna · år 1989 1990 50433: Mom.-Mom. 50434: % 50435: 50436: 50437: 89 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkea- 50438: koulutasoinen jatkokoulutus - Fortbild- 50439: ning på högskolenivå av arbetskraftsför- 50440: valtningens personai ................ 720000,00 495777,12 69 224222,88 50441: 89 34 03 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverk- 50442: samhet .. ........ ' ... 990000,00 503352,57 51 486647,00 50443: 86 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50444: inventarier ... .... ' ........ ' .. 156694.48 156694.48 100 0,00 50445: 87 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50446: inventarier ...... .. ' ........ ' 2601,68 2397,84 92 203,84 50447: 88 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50448: inventarier ............ .. ' ...... 910372.72 813156,44 89 97 216,28 50449: 89 34 06 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50450: ventarier ....... ............ 22 000 000,00 20 379 085,30 93 1620914.70 50451: 86 34 50 30 Valtionapu kunnille ja kuntainliitoille työt- 50452: tömyyden lieventämiseen - Statsunder- 50453: stöd åt kommuner och kommunförbund för 50454: hindrande av arbetslösheten ........... 30 651 349,36 30 651 349,36 100 0,00 50455: 87 34 50 30 Valtionapu kunnille ja kuntainliitoille työt- 50456: tömyyden lieventämiseen - Statsunder- 50457: stöd tili kommuner och kommunalförbund 50458: för lindrande av arbetslösheten ......... 55 482 233,28 32154997,54 58 23 327 235.74 50459: 86 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 50460: - Statsunderstöd för lindrande av arbet- 50461: slösheten ... .. ' ...... ' ....... ' .... 80 099 520,09 80 099 520,09 100 0,00 50462: 87 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 50463: - Statsunderstöd för lindrande av arbet- 50464: slösheten .... ' ' ....... ' ...... ' ... ' 155 672 476.49 30405740,23 20 125 266 736,26 50465: 86 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 50466: tointeihin - Statsunderstöd för investe- 50467: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte .... 20641924,93 20641 924,93 100 0,00 50468: 87 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 50469: tointeihin - Statsunderstöd för investe- 50470: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte .... 29714368,97 21 940 812,05 74 7773556,92 50471: 88 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 50472: tointeihin - Statsunderstöd för investe- 50473: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte ... 192 094 246,66 121888315,23 63 70 205 931.43 50474: 89 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 50475: tointeihin - Statsunderstöd för investe- 50476: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte. 150 000 000,00 34 893 288,09 23 115106711,91 50477: 88 34 50 63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi- 50478: den lieventäminen - Lindrande av stör- 50479: ningar föranledda av strukturomvandling- 50480: en .................. ' ..... ' ..... 53 714 742,91 15 541 388.74 29 38173354,17 50481: 89 34 50 63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi- 50482: den lieventäminen - Lindrande av stör- 50483: ningar föranledda av strukturomvandling- 50484: en. . ........ 53 000 000,00 3082794.74 6 49 917 205,26 50485: 86 34 50 71 Työllisyysperusteiset hankinnat- Syssel- 50486: sättningsbetingade anskaffningar ....... 1206602,55 1 206602,55 100 0,00 50487: 88 34 50 71 Työllisyysperusteiset hankinnat- Syssel- 50488: sättningsfrämjande anskaffningar ....... 23 395 268,66 23 274 394,06 99 120874,60 50489: 89 34 50 71 Työllisyysperusteiset hankinnat- Syssel- 50490: sättningsfrämjande anskaffningar .... 10000000,00 350000,00 4 9650000,00 50491: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50492: sivu 50493: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 270 50494: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 50495: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50496: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 50497: Mom.-Mom. 50498: % 50499: 50500: 50501: 87 34 89 49 Eräiden palkkasaataviin rinnastettavien 50502: saamisten turvaaminen toimeksiantajan 50503: konkurssissa - Säkerställande av vissa 50504: med lönefordringar jämställda fordringar 50505: vid uppdragsgivares konkurs .......... 21109,44 15895,80 75 5213,64 50506: 89 34 99 22 Tutkimus ja kehittäminen- Undersökning 50507: och utveckling ..................... 3200000,00 2232910,95 70 967089,05 50508: 89 34 99 25 Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat- Emi- 50509: grationsfrågor och internationella ärenden. 3068000,00 2286638,38 75 781 361,62 50510: 50511: 89 35 01 70 Kaluston hankinta - Anskallning av in- 50512: ventarier ......................... 700000,00 611913,00 87 88087,00 50513: 86 35 10 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset - 50514: Naturvårds- och lriluftsundersökningar ... 20636,96 20636,96 100 0,00 50515: 86 35 10 23 Vesiensuojelun tutkimus - Vattenvårds- 50516: undersökningar .................... 22330,80 22330,80 100 0,00 50517: 86 35 10 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - 50518: Miljöundersökningar och -utredningar ... 308193.41 308193.41 100 0,00 50519: 87 35 11 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset - 50520: Naturvårds- och friluftsundersökningar ... 34268,59 12006.47 35 22262,12 50521: 87 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - 50522: Miljöundersökningar och -utredningar ... 1 946805,12 1 425515,83 73 521 289,29 50523: 88 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - 50524: Miljöundersökningar och -utredningar ... 5807112,95 2949489,81 51 2857623,14 50525: 89 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - 50526: Miljöundersökningar och -utredningar ... 16000000,00 8891868,03 56 7107931,61 50527: 88 35 11 27 Happamoitumistutkimus - Försurning- 50528: sundersökning ..................... 592843.73 499431,32 84 93412.41 50529: 89 35 11 27 Happamoitumistutkimus - Försurnings- 50530: forskning ......................... 4 700000,00 3815783,04 81 884216,95 50531: 88 35 11 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset - 50532: Skärgårdens miljövårdsbidrag .......... 478029,00 335709,00 70 142320,00 50533: 89 35 11 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset - 50534: Skärgårdens miljövårdsbidrag .......... 600000,00 267570,00 45 332430,00 50535: 89 35 12 23 Suunnittelu ja valvonta - Planering och 50536: övervakning ....................... 2100000,00 1 390915,15 66 709084,85 50537: 86 35 12 26 Happamoitumistutkimus - Försurning- 50538: sundersökning ..................... 223588,10 223588,10 100 0,00 50539: 87 35 12 26 Happamoitumistutkimus - Försurning- 50540: sundersökning ..................... 274908,13 961,67 0 273946.46 50541: 89 35 12 45 Romuakkujen talteenoton edistäminen - 50542: Främjande av tillvaratagandet av skrotack- 50543: umulatorer. ....................... 3000000,00 0,00 0 3000000,00 50544: 88 35 12 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Trans- 50545: portstöd lör problemavfall ............ 900000,00 0,00 0 900000,00 50546: 88 35 12 62 Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 50547: edistäminen - Främjande av avlallshante- 50548: ringen och återvinningen av avlall ...... 181 06 000,00 5305750,00 29 12 800 250,00 50549: 89 35 12 62 Jätehuollon edistäminen - Främjande av 50550: avlallshanteri ngen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 000000,00 225000,00 2 10775000,00 50551: 87 35 13 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Trans- 50552: portstöd för problemavlall ............ 1 407 710,11 0,00 0 1 407 710,11 50553: 86 35 13 62 Jätehuollon teknologian kehittäminen - 50554: Utvecklande av avfallshanteringsteknologi. 159153,15 159153,15 100 0,00 50555: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50556: sivu 50557: 35 PL- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 271 50558: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 50559: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50560: Luku- Kap. vuonna- år 1989 vuonna - år 1989 1990 50561: Mom.-Mom. 50562: % 50563: 50564: 50565: 87 35 13 62 Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 50566: edistäminen - Främjande av avfallshante- 50567: ringen och återvinningen av avfall ...... 3704000,00 1818935,00 49 1885065,00 50568: 88 35 15 21 Luonnonsuojelun yleismenot - Allmänna 50569: utgifter för naturvården .............. 402646,25 341 975,60 85 60670,65 50570: 89 35 15 21 Luonnonsuojelun yleismenot- Allmänna 50571: utgifter för naturvården . . . . . . . . . . . . . . 2200000,00 1554953,19 71 645046,81 50572: 86 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien pe- 50573: rustamiseen- Statsunderstöd tili kommu- 50574: nerna för anläggande av friluftsleder ..... 263043,00 263043,00 100 0,00 50575: 87 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien pe- 50576: rustamiseen- Statsunderstöd tili kommu- 50577: nerna för anläggande av friluftsleder ..... 470510,00 131 978,00 28 338532,00 50578: 88 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien pe- 50579: rustamiseen- Statsunderstöd tili kommu- 50580: nerna för anläggande av friluftsleder ..... 630000,00 298564,25 47 331 435,75 50581: 88 35 15 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan - 50582: Understöd för anskaffning av rekreation- 50583: sområden ........................ 3000000,00 615000,00 21 2385000,00 50584: 89 35 15 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan - 50585: Understöd för anskaffning av rekreation- 50586: sområden ........................ 2000000,00 0,00 0 2000000,00 50587: 86 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 50588: - Ersättningar för inrättandet av skydds- 50589: områden ......................... 28400,00 28400,00 100 0,00 50590: 88 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 50591: - Ersättningar för inrättandet av skydds- 50592: områden ......................... 2823277.20 2634601,00 93 188676,20 50593: 89 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 50594: - Ersättningar för inrättandet av skydds- 50595: områden ......................... 2000000,00 0,00 0 2000000,00 50596: 86 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 50597: sättningar enligt marktäktslagen ........ 3000000,00 3000000,00 100 0,00 50598: 87 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 50599: sättningar enligt marktäktslagen ........ 800000,00 0,00 0 800000,00 50600: 89 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset- Er- 50601: sättningar enligt marktäktslagen ........ 1 000000,00 0,00 0 1000000,00 50602: 88 35 15 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset - 50603: Ersättningar enligt forsskyddslagen ...... 1689518,32 774116,20 46 915402,12 50604: 89 35 15 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset- 50605: Ersättningar enligt forsskyddslagen ...... 129 545 000,00 124 245 000,00 96 5300000,00 50606: 86 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset - 50607: Skärgårdens miljövårdsbidrag .......... 210208,00 210208,00 100 0,00 50608: 87 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset - 50609: Skärgårdens miljövårdsbidrag .......... 211427,00 156517,00 74 54910,00 50610: 88 35 15 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat 50611: - Anskaffning av utrustning tili natur- 50612: skyddsområdena ................... 601155,41 461188,51 77 139966,90 50613: 89 35 15 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50614: ventarier ......................... 1440000,00 1 209046,72 84 230953,28 50615: 88 35 15 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 50616: työt- Husbyggnadsarbeten inom natur- 50617: skyddsområdena . .. . . .. .. .. . . .. . . .. 1 365887,96 250536,89 18 1115351,07 50618: 89 35 15 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 50619: työt - Husbyggnadsarbeten inom natur- 50620: skyddsområdena ....... ~........... 6100000,00 3242045,08 53 2857954,92 50621: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50622: sivu 50623: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 272 50624: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutenu Vuodelle 50625: Pl.- Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 50626: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 50627: Mom.-Mom. 50628: % 50629: 50630: 50631: 88 35 15 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perusta- 50632: miseen liittyvät kompensaatioinvestoinnit 50633: - Kompensationsinvesteringar i anslut- 50634: ning tili inrättandet av Urho Kekkonens 50635: nationa lpark . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204515,20 5726,90 3 198788,30 50636: 89 35 15 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen - 50637: Anskaffning av naturskyddsområden ..... 60 000 000,00 49 634 630,60 83 10 365 369.40 50638: 88 35 15 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoi- 50639: tuksiin - Anskaffning av mark för natur- 50640: skyddsändamål .................... 9384113,05 8905357.46 95 478755,59 50641: 87 35 20 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat 50642: - Anskaffning av utrustning tili natur- 50643: skyddsområdena ................. 39918,80 0,00 0 39918,80 50644: 86 35 20 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 50645: työt- Husbyggnadsarbeten inom natur- 50646: skyddsområdena ................... 498157,64 498157,64 100 0,00 50647: 86 35 20 77 Luonnonsuojelualueiden kunnostus - 50648: lståndsättning av naturskyddsområden ... 8359.73 8359.73 100 0,00 50649: 86 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoi- 50650: tuksiin - Anskaffning av mark för natur- 50651: vårdsändamål ..................... 298466,30 298466,30 100 0,00 50652: 87 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoi- 50653: tuksiin - Anskaffning av mark för natur- 50654: skyddsändamål .. 1 962534,11 1 031 369,81 53 931164,30 50655: 87 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve- 50656: siansuojelutoiminta - Vattenvårdsverk- 50657: samhet som finansieras med vattenvårds- 50658: avgilter .......................... 63583,80 62662,94 99 920,86 50659: 88 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve- 50660: siansuojelutoiminta - Vattenvårdsverk- 50661: samhet som finansieras med vattenvårds- 50662: avgilter .......................... 397739.40 351 856,62 88 45882,78 50663: 89 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve- 50664: siansuojelutoiminta - Vattenvårdsverk- 50665: samhet som finansieras med vattenvårds- 50666: avgilter .......................... 1500000,00 1 013693,85 68 486306,15 50667: 86 35 25 23 Vesien suunnittelu ja valvonta- Planering 50668: och övervakning av vattendrag ......... 80809,04 80809,04 100 0,00 50669: 87 35 25 23 Vesien tutkimus, suunnittelu ja valvonta- 50670: Undersökning och projektering av samt tili- 50671: syn över vattnen . . . . . . . . ..... ' .. ' . ' 181 567,90 143853,03 79 37714,87 50672: 88 35 25 23 Vesien suunnittelu ja valvonta sekä katsel- 50673: mustoimitukset- Projektering av och tili- 50674: syn över vattnen samt syneförrättningar .. 1489728.43 979629,54 66 510098,89 50675: 89 35 25 23 Vesien suunnittelu ja valvonta sekä katsel- 50676: mustoimitukset- Projektering av och tili- 50677: syn över vattnen samt syneförrättningar .. 3400000,00 1498496,88 44 1901 503,12 50678: 88 35 25 24 Tutkimus- Undersökning ........... 578128,42 340671,30 59 237 457,12 50679: 89 35 25 24 Tutkimus- Forskning ............... 3100000,00 2101570.43 68 998429,57 50680: 89 35 25 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 50681: tionsutgilter ..................... 551 00 000,00 49 838 791,33 90 5261208,67 50682: 88 35 25 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- 50683: menpiteisiin- Understöd för samhällenas 50684: vattenvärdsätgärder . . . . . . . . . . . . . . . . . 8128000,00 8128000,00 100 0,00 50685: 89 35 25 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- 50686: menpiteisiin- Understöd för samhällenas 50687: vattenvårdsåtgärder ................. 9000000,00 • 42000,00 ;, 0 8958000,00 50688: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50689: sivu 50690: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 273 50691: Vuosi ·År Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 50692: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50693: Luku- Kap. vuonna · år 1989 vuonna - år 1 989 1990 50694: Mom.-Mom. 50695: % 50696: 50697: 50698: 88 35 25 41 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 50699: toimenpiteisiin- Understöd för gårdsbru- 50700: kets vattenvårdsåtgärder .............. 1500000,00 44840,00 3 1455160,00 50701: 89 35 25 41 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 50702: toimenpiteisiin- Understöd för gårdsbru- 50703: kets vattenvårdsåtgärder. . . . . . . . . . . . . . 1700000,00 0,00 0 1700000,00 50704: 87 35 25 51 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 50705: toimenpiteisiin- Understöd för gårdsbru- 50706: kets vattenvårdsåtgärder. . . . . . . . . . . . . . 1047010,00 770170,00 74 276840,00 50707: 86 35 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 50708: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3798,35 3798,35 100 0,00 50709: 88 35 25 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 50710: skaffning av inventarier och apparatur .... 2013232,73 1880484,51 93 132748,22 50711: 89 35 25 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50712: ventarier ......................... 11 400000,00 7 592722,79 67 3807277,21 50713: 88 35 25 71 Öljyntorjuntakaluston hankkiminen- An- 50714: skaffning av oljebekämpningsmateriel .... 1 053865,30 410562,03 39 643303,27 50715: 89 35 25 71 Öljyntorjuntakaluston hankinta- Anskaff- 50716: ning av oljebekämpningsmateriel ....... 1000000,00 347000,00 35 653000,00 50717: 87 35 25 72 Työkoneiden ja kuljetuskaluston hankinta 50718: - Anskaffning av arbetsmaskiner och 50719: transportmateriel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73217,11 73217,11 100 0,00 50720: 87 35 25 74 Talonrakennukset - Husbyggnadsarbe- 50721: ~n ............................. 7075104,55 7075104,55 100 0,00 50722: 88 35 25 74 Talonrakennukset - Husbyggnadsarbe- 50723: ten ............................. 8249712,82 6600143,34 80 1649569,48 50724: 89 35 25 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 23 630000,00 17 225 264,93 73 6404 735,07 50725: 86 35 25 77 Vesiensuojelutyöt- Vattenvårdsarbeten .. 468652,98 468652,98 100 0,00 50726: 87 35 25 77 Vesien- ja ympäristönsuojelutyöt - Vat- 50727: ten- och miljövårdsarbeten ............ 2572395,56 853564,39 33 1 718831,17 50728: 88 35 25 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt - Vat- 50729: tendrags- och miljövårdsarbeten ........ 6527153,88 4854046,68 74 1 673107,20 50730: 89 35 25 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt - Vat- 50731: tendrags- och miljövårdsarbeten ........ 22 600 000,00 15 569 493,91 69 7030506,09 50732: 86 35 26 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 50733: nen- Anskaffning av inventarier och tek- 50734: niska anordningar .................. 1636,95 1636,95 100 0,00 50735: 87 35 26 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 50736: nen- Anskaffning av inventarier och tek- 50737: niska anordningar .................. 204410,97 62124,00 30 142286,97 50738: 86 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta- 50739: minen - Planering och byggande av Ia- 50740: gerbyggnader ..................... 396,30 396,30 100 0,00 50741: 87 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta- 50742: minen - Planering och byggande av Ia- 50743: gerbygg nader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 473411,48 185000,00 39 288411,48 50744: 86 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja 50745: kehittämistoiminta - Undersökning och 50746: utvecklande av planeringen rörande an- 50747: vändning av områden ............... 582242,30 582242,30 100 0,00 50748: 87 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja 50749: kehittämistoiminta - Undersökning och 50750: utvecklande av planeringen rörande an- 50751: vändning av områden .......... .. '. 1 246071,48 559013,28 45 687058,20 50752: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50753: sivu 50754: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 274 50755: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 50756: Pl.- Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tillår 50757: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1 989 1990 50758: Mom.-Mom. 50759: % 50760: 50761: 50762: 50763: 88 35 30 21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja 50764: kehittäminen- Undersökning och utveck- 50765: ling av planläggnings- och byggnadsvä- 50766: sendet ... ' . ' . ' .. ' ........... ' .... 5960040,94 2473639.41 42 3486401,53 50767: 89 35 30 21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja 50768: kehittäminen- Undersökning och utveck- 50769: ling av planläggnings- och byggnadsvä- 50770: sendet. .......................... 9500000,00 2628200,25 28 6871799,75 50771: 86 35 30 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehit- 50772: täminen - Utvecklande av byggnadsbe- 50773: stämmelser och -anvisningar .. 230085,60 230085,60 100 0,00 50774: 87 35 30 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehit- 50775: täminen - Utvecklande av byggnadsbe- 50776: stämmelser och -anvisningar .......... 657967,07 580144,10 88 77822,97 50777: 89 35 30 23 Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen - 50778: Utvecklande av fastighetsdatasystemet ... 1700000,00 1062663,83 63 637336,17 50779: 86 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti 50780: arvokkaiden alueiden rakennusten säilyttä- 50781: miseen- Statsunderstöd för bevarande av 50782: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla 50783: områden ......................... 4927994,94 4927994,94 100 0,00 50784: 87 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti 50785: arvokkaiden alueiden rakennusten säilyttä- 50786: miseen- Statsunderstöd för bevarande av 50787: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla 50788: områden. ' . ' . . ' .. . .. .. . .. .. . 1405591,29 953760,82 68 451830,47 50789: 88 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti 50790: arvokkaiden alueiden rakennusten säilyttä- 50791: miseen- Statsunderstöd för bevarande av 50792: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla 50793: områden ......................... 4292424,65 2517883.70 59 1774540,95 50794: 86 35 30 62 Koerakentamisen tukeminen - Stödjande 50795: av provbyggandet ... ' . ' ....... ' .... 70802,91 70802,91 100 0,00 50796: 87 35 30 62 Valtionavustus koerakentamiseen ja kokei- 50797: lutoimintaan - Statsunderstöd för prov- 50798: byggande och försöksverksamhet ....... 461657,69 160000,00 35 301 657,69 50799: 88 35 30 62 Valtionavustus koerakentamiseen ja kokei- 50800: lutoimintaan - Statsunderstöd för prov- 50801: byggande och försöksverksamhet ....... 1 466136,90 542623,10 37 923513,80 50802: 89 35 30 62 Koerakentaminen ja kokeilutoiminta - 50803: Provbyggande och försöksverksamhet ... 2000000,00 493363,73 25 1506636,27 50804: 88 35 30 90 Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukeminen 50805: - Stödjande av Pojo Bruksindustri Fast. 50806: Ab .... ' .... ' .. ' . ' ....... ' .. '. '. 6000000,00 1490178,52 25 4509821,48 50807: 89 35 32 34 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok- 50808: kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bidrag 50809: för bevarande av kulturhistoriskt värdefulla 50810: objekt ........................... 8300000,00 2203061,37 27 6096938,63 50811: 89 35 32 50 Avustukset muihin rakennussuojelukus- 50812: tannuksiin - Bidrag för övriga kostnader 50813: för byggnadsskyddet ................ 2250000,00 418416,82 19 1831583,18 50814: 89 35 40 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 50815: tionsutgiher. ...................... 9200000,00 7968137,02 87 1 231862,98 50816: 88 35 45 22 Asuntotutkimus- Bostadsundersökning . 2791648,33 2150352,25 77 641 296,08 50817: 89 35 45 22 Asuntotutkimus- Bostadsundersökning . 4700000,00 1818903,83 39 2881096,17 50818: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50819: sivu 50820: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 sida 275 50821: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 50822: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 50823: Luku- Kap. vuonna· år 1989 vuonna - år 1989 1990 50824: Mom.-Mom. 50825: % 50826: 50827: 50828: 86 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen 50829: hankkimista varten tai muuhun asuntotuo- 50830: tantolain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 50831: asunto-olojen parantamiseen- Understöd 50832: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 50833: bostäder eller annat förbättrande av bo- 50834: stadsförhållandena för personer som avses i 50835: 5 § lagen om bostadsproduktion ...... . 3221895,00 3 221 895,00 100 0,00 50836: 87 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen 50837: hankkimista varten tai muuhun asuntotuo- 50838: tantolain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 50839: asunto-olojen parantamiseen- Understöd 50840: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 50841: bostäder eller annat förbättrande av bo- 50842: stadsförhållandena för personer som avses i 50843: 5 § lagen om bostadsproduktion ...... . 14 932 500,00 2555,00 0 14 929 945,00 50844: 88 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen 50845: hankkimista varten tai muuhun asuntotuo- 50846: tantolain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 50847: asunto-olojen parantamiseen- Understöd 50848: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 50849: bostäder eller annat förbättrande av bo- 50850: stadsförhållandena för personer som avses i 50851: 5 § lagen om bostadsproduktion ...... . 4913069,00 0,00 0 4913069,00 50852: 87 35 45 33 Avustukset kunnille asunnottomien asun- 50853: to-olojen parantamiseen - Understöd tili 50854: kommunerna för förbättrande av bostads- 50855: förhållandena för bostadslösa ......... . 722300,00 357 500,00 49 364800,00 50856: 88 35 45 33 Avustukset kunnille asunnottomien asun- 50857: to-olojen parantamiseen - Understöd tili 50858: kommunerna för förbättrande av bostads- 50859: förhållandena för bostadslösa . . . . . . . . . . 13958000,00 10082100,00 72 3875900,00 50860: 89 35 45 33 Avustukset asunto-olojen parantamiseen 50861: - Understöd för förbättrande av bostads- 50862: förhållandena..................... . 40000000,00 0,00 0 40000000,00 50863: 86 35 45 50 Asuntotutkimus- Bostadsundersökning . 238392,39 238 392,39 100 0,00 50864: 87 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning . 556967.41 333 684,88 60 223282,53 50865: 86 35 45 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen oma- 50866: pääomaosuuteen- Statsunderstöd för an- 50867: delen eget kapital i bostäder för studerande. 687000,00 687 000,00 100 0,00 50868: 87 35 45 51 Valtionavustus vuokratalojen omapääo- 50869: maosuuteen- Statsunderstöd för andelen 50870: eget kapital i hyreshus .............. . 6096000,00 2 817 000,00 46 3279000,00 50871: 88 35 45 51 Valtionavustus vuokratalojen omapääo- 50872: maosuuteen- Statsunderstöd för andelen 50873: eget kapital i hyreshus .............. . 24600000,00 14825000,00 60 9775000,00 50874: 86 35 45 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaus- 50875: toimintaan - Understöd för reparation- 50876: sverksamhet i energihushållningssyfte .... 9751252.75 9751252.75 100 0,00 50877: 87 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Under- 50878: stöd för reparationsverksamhet ........ . 5979009,00 2 959 735,00 50 3019274,00 50879: 88 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Under- 50880: stöd för reparationsverksamhet ........ . 18 003 918,25 12479752,75 69 5524165,50 50881: 89 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Under- 50882: stöd och Iän för reparationsverksamhet ... 45000000,00 11 342 987,30 25 33 657 012.70 50883: 89 35 45 61 Avustukset vuokrataloille- Understöd tili 50884: hyreshus ........................ . 34000000,00 4 665 400,00 14 29 334 600,00 50885: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1989 50886: sivu 50887: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1989 stda 276 50888: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 50889: Pl.- Ht. Stått tili förtogande Använt/indraget Tili år 50890: Luku- Kap. vuonna - år 1989 vuonna - år 1989 1990 50891: Mom.-Mom. 50892: % 50893: 50894: 50895: 86 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- 50896: ja asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilu- 50897: nastamista varten- Bostadslån för inlösen 50898: av hyres- och bostadsandelslagsbostäder 50899: vilka finansierats med bostadslån ...... . 12113509,00 12113509,00 100 0,00 50900: 87 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- 50901: ja asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilu- 50902: nastamista varten- Bostadslån för inlösen 50903: av hyres- och bostadsandelslagsbostäder 50904: vilka finansierats med bostadslån ...... . 47 280000,00 0,00 0 47 280000,00 50905: 88 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- 50906: ja asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilu- 50907: nastamista varten- Bostadslån för inlösen 50908: av hyres- och bostadsandelslagsbostäder 50909: vilka finansierats med bostadslån ...... . 312000.79 5000,80 2 306999,99 50910: 89 35 45 84 Omaksilunastamislainat- lnlösninglån .. 10000000,00 6 715410,00 67 3284590,00 50911: 87 35 45 85 Asuntolaina Y-säätiölle ja kunnille - Bo- 50912: stadslån tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 50913: munerna ............ . 1159757,00 1159757,00 100 0,00 50914: 88 35 45 85 Asuntolaina Y-säätiölle ja kunnille - Bo- 50915: stadslån tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 50916: munerna ........................ . 39 441 213,00 27 555 565,00 70 11 885 648,00 50917: 89 35 45 85 Asuntolaina Y-Säätiölle ja kunnille- Bo- 50918: stadslån tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 50919: munerna ........................ . 20000000,00 10 318 000,00 52 9682000,00 50920: 86 35 99 51 Avustukset eräiden myrskyvahinkojen kor- 50921: vaamiseen - Understöd för ersättande av 50922: vissa stormskador . . . . . . . . . . . 150000,00 150000,00 100 0,00 50923: 50924: 50925: VUODELTA- FRAN AR 1988 ........ 8106 295152,17 5 678 364 329,26 70 2 427 930 822,91 50926: VUODELTA- FRAN AR 1989 ........ 24 913 431 000,00 19174 574077.98 77 5706 565 603,84 50927: SIIRTOMÄÄRÄRAHA- RESERVATION- 50928: SANSLAG ....................... 23 407 382 000,00 17915519046,12 77 5 459 509 722.48 50929: SIIRTOMÄÄRÄRAHA 2 V- RESERVA- 50930: TIONSANSLAG 2 AR ............... 1 506 049 000,00 1 259 055 031 ,86 84 247055881,36 50931: JÄTETTY SIIRTÄMÄTIÄ-ICKE ÖVER- 50932: FÖRTS .......................... 32291318,18 50933: 50934: 50935: 50936: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT ....... 33 019 726152,17 24 885 229 725.42 75 8134 496 426.75 50937: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN 50938: VALTION VIRASTOJEN 50939: JA LAITOSTEN 50940: 50941: TULOSLASKELMAT JA TASEET 50942: VUODELTA 50943: 50944: 1989 50945: 50946: 50947: 50948: STATENS AFFÄRSDRIVANDE 50949: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS 50950: 50951: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 50952: FÖR AR 50953: 50954: 1989 50955: 278 50956: 50957: Valtionrautatiet - Statsjärnvägarna 50958: 50959: 50960: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 50961: 50962: Tuotot -1 ntäkter 50963: Tavaraliikennetuotot- lntäkter av godstrafiken .......................................................... . 1 954 018 934.74 50964: Henkilöliikennetuotot - lntäkter av persontrafiken ....................................................... . 978 258 692,03 50965: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 2 932 277 626,77 50966: 50967: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 50968: Kuljetustoiminta - Transportverksamhet 50969: Palkat - Löner ..................................................................... . 1 270 541 572,42 50970: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader ...................................... . 400 724 405,10 50971: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 451 375 022,20 50972: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . 146 969 542,80 50973: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk ............................ . -555 585 035,13 50974: Varastojen muutos - Förändring i lager ............................................ . -1 348 841,57 -1 712 676 665,82 50975: Myyntikate - Försäljningsbidrag ..................................................... . 1 219 600 960,95 50976: 50977: Kiinteät kulut - Fästa kostnader 50978: Kuljetustoiminta - Transportverksamhet 50979: Palkat - Löner...................................................................... 658 163 310,02 50980: Muut henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 097 704,39 50981: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . 22 869 675,21 50982: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . __:2::84:..:..::2::.:90:.._:_:166=,89=----_-___:__1-=208::::_4:.:2:::0_::8::.:56:!:,5::.:.1 50983: Käyttökate- Driftsbidrag .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 11 180 104,44 50984: 50985: Poistot - Avskrivningar 50986: Vetokalusto ja vaunusto - Dragmateriel och vagnar ............................... . 192 818 803,21 50987: Muu käyttöomaisuus - Övriga anläggningstillgångar .............................. . 122 096 951,84 -314 915 755,05 50988: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . -303 735 650,61 50989: 50990: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 50991: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 1 692 370,91 50992: Myynti- ja vuokratulot - Försäljnings- och hyresintäkter ........................... . 94 350 337,55 50993: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 133 781 049,21 50994: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -87 096 761,77 50995: Välittömät verot - Direkta skatter .................................................. . -3 308 834,16 139 418 161.74 50996: Kuljetustoiminnan tulos - Transportverksamhetens resultat ................................................ . -164 317 488,87 50997: 50998: Radanpidon kulut - Banhållningskostnader 50999: Palkat - Löner ..................................................................... . 378 426 760,18 51000: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader ...................................... . 142 133 104,95 51001: Vuokrat - Hyror ................................................................... . 2 949 268,31 51002: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 471 252 872,34 51003: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . 157 136 194,11 51004: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk ............................ . -578 947 581,29 51005: Radanpidon poistot - Avskrivningar på banhållningen ............................. . 333 618 780,13 906 569 398,78 51006: Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodens resultat ........................................................... . -1 070 886 887,60 51007: Tase - Balansräkning 31o12o1989 51008: 51009: Vastaavaa- Aktiva 51010: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51011: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0. 0 0. 0 14 595 138,75 51012: Myyntisaamiset - Försäljningsfordningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 • 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 .. 0 0 0 • 0 0 • 0 0 0 0 0 • 0 364 427 478,66 51013: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ... 0 • 0 0 0 0 0 .... 0 0 0 0 • 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 586 367,14 51014: Annetut lainat - Utgivna Iän o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 ..... 0 0 0 0 • 0 .. 0 0 • 0 0 0 0 0 0 20 000 000,- 399 608 984,55 51015: 51016: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51017: Varastot - Förräd .. 0 0 . . . . . . . . 0. 0 0 .. 0 0 .. 0 0 0 0 .. 0 00 0 0 0 0 00. 0 0 0 0 00 0 .... 0 0 0 0 0 0. 0. 00 . . 0 0 0 00 337 867 130,57 51018: Käteisvarastot - Leveransförräd 0 0 0 0 .. 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 .. 0 0 0 .. 00 0 0 0 00 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 45 571 841,57 383 438 972,14 51019: 51020: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgängar 51021: Kuljetustoiminta - Transportverksamhet 51022: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten 0 ........ 0 ..... 00 00 .......... 00 00 . . . . . . 00 .. 644 410 527,34 51023: Maa- ja vesialueet - Jord-. och vattenomräden .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 .... 0 0 •• 0 0 00 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 175 014 902,28 51024: Rakennukset - Byggnader 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 00 0 0 00 0. 0 0 ..... 0. 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 564 424 297,81 51025: Vetokalusto - Dragmaterieloo o o 0 .. 0 00 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 00 0 0 0 0 0 0 ....... 0 .... 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 486 244 116,26 51026: Vaunusto - Vagnar ... 0 0 0 0 .. 0 0 0 .. 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 .. 0 ••• 0 0. 0 0. 00 0 0 0 • 0. 0 1 203 475 642,20 51027: Työkoneet - Arbetsmaskiner 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0. 0 00. 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0. 0 00 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0. 00 00 0. 00 0 0 232 962 857,97 51028: Telelaitteet- Anordningar för telekommunikation 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 •• 0. 0 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 164 623 743,11 51029: Autot - Bilar 0 0 0 0 0 0o .. 0 0 0 0 0 0 00 . . . 0 ... 0 00 0 0 0 0 • 00 0 0 0 .. 0 00 0 ... 0 0 0 00 .. 0 0 0 00 0 0 0 • 0 ... 0 0 00 0 46 399 482,35 51030: Aineeton käyttöomaisuus - lmmateriella anläggningstillgängar . 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 0 0 185 097 868,80 3 702 653 438,12 51031: 51032: Radanpito - Banhällningen 51033: Keskeneräinen rata - Halvfärdig bana 00 0 0 0 0 .. 0 0 • 0 • 0 0 0 0 0 • 0 • 0 • 0 • 0 ... 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 587 261 530,- 51034: Rata laitteineen - Bana med anläggningar . 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 00 0 0 0 0 • 0 ... 0 0 0 .. 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 4 240 315 784,94 51035: Sähkölaitteet - Elektriska anordningar 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0. 0 o. 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 118 756 627,33 51036: Rakennukset - Byggnader .. 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 • 0 ..... 0 0 • 0 0 •• 0 00 0 0 0 0 0 .. 0 35 043 227,48 51037: Työkoneet - Arbetsmaskiner oo 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0. 0 0 •• 0 0. 0 0 0 00 0 0 0 0 ....... 00 0 .. 0 0 0 0 .. 0 0 00 113 190 732,37 51038: Autot - Bilar 00 0 0 0 00 . . 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 ... 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 .... 0 • 0 0 00 0 0 0 0 0 0 ...... 22 503 203,99 5117 071 106,, 51039: 9 602 m 500,92 51040: 51041: 51042: Vastattavaa- Passiva 51043: Vieras pääoma - Främmande kapital 51044: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51045: Ostovelat - Leverantörskulder .. 0 0 0 • 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ... 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 .. 0 00 ••••• 0 0 0 00 0 0 • 0 0 222 073 539,58 51046: Siirtovelat - Resultatregleringar 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 .. 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .... 0 0 0 0 0 .. 0 0 00 00 0 0 0 0 116 609 997,51 338 683 537,09 51047: 51048: Oma pääoma - Eget kapital 51049: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital . 0 0 ••• 0. 0 0 • 0 0 0 0 • 8 819 724 544,23 51050: Muu oma pääoma - Övrigt eget kapitalo 0. 0. 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 17 476,50 51051: Rahoituspääoma - Finansieringskapital 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 0. 0 0. 0 0 0 0. 0 0 0 •• 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 •• 1 515 233 830,70 51052: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott 0 0 0 0 0 0. 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -1 070 886 887,60 9 264 088 963,83 51053: 9 602 m 500,92 51054: 51055: 51056: 51057: 51058: Ilmailuhallitus - Luftfartsförvaltningen 51059: 51060: 51061: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51062: 51063: Liikevaihto - Omsättning 51064: Liikennöimismaksut - Trafikeringsavgifter o 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 • 0 0 • 0 345 166 662,32 51065: Kiinteistöjen ym tuotot - Fastigheters mm intäkter 51066: 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 • 0 • 0 0 •• 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0 • 137 126 092,n 51067: Tuotot ulkopuolisille suoritettavista palveluista - lntäkter av tjänster som utförs 51068: tili utomstäende 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 ... 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 438 842,88 491 731 597,97 51069: LöU 51070: 51071: Kulut - Kostnader 51072: Palkat - Löner ..................................................................... . 212 281 813,- 51073: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter ....................................... . 15 000 975,- 51074: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader ...................................... . 9 564 827,- 51075: Eläkkeet - Pensioner .............................................................. . 53 070 453,25 51076: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 30 039 083,- 51077: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . 102 080 144,09 -422 037 295,34 51078: 51079: Kulujen oikaisuerät - Kostnaders korrektivposter 51080: Siirrot sosiaaliturvarahastoilta - Transfereringar av socialskyddsfonder .................................. . 3 093 380,- 51081: Käyttökate - Driftsbidrag .................................................................................. . 72 787 682,63 51082: Poistot - Avskrivningar 51083: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 489 176,- 51084: Maarakenteista - Jordstrukturer.............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 050 976,- 51085: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 811 783,- 51086: Aineettomista oikeuksista - lmmateriella rättigheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __. .:3:..:.7.=.5. =54.. ::5:.!,__ 51087: - _-_1.:_4:..:.1. .:7.::27.:-.. . :.480:::::.!.,_- 51088: Liikealijäämä - Rörelseunderskott........................................................................... -68 939 797,37 51089: 51090: Muut tuotot ja kulut - övriga intäkter och kostnader 51091: Käyttöomaisuuden myynti - Försäljning av anläggningstillgångar .................. . 2 016 505,76 51092: Korkokulut - Räntekostnader ...................................................... . 30 900,- 1 985 605.76 51093: Tilikauden alijäämä- Räkenskappsperiodens underskott .................................................... . -66 954 191,61 51094: 51095: 51096: Tase - Balansräkning 31.12.1989 51097: 51098: Vastaavaa- Aktiva 51099: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51100: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 186 141,26 51101: Myyntisaamiset - Försäljningsfordningar .......................................... . 70 873 893,65 51102: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 96 745.71 51103: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringtillgångar ................................. . 192 074,58 72 348 855,20 51104: 51105: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51106: Varasto - Förräd ........................................................................................ . 10 172 292,74 51107: 51108: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgängar och övriga utgifter med lång verkningstid 51109: Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenområden...................................... 87 528 153,- 51110: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708 230 9n,- 51111: Maarakenteet - Markanläggningar .. . . .. . .. . . . . . . .. . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 927 034 056,- 51112: Kalusto - lnventarier . . . . .. . . . . . .. . . . .. . . . . . .. . .. . . .. . . . .. . . . .. . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . 144 186 405,- 51113: Aineenomat oikeudet - lmmateriella rättigheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892 649,- 1 867 872 240,- 51114: 1 950 393 387,94 51115: 51116: Vastattavaa- Passiva 51117: Vieras pääoma - Främmande kapital 51118: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51119: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 13 837 913,90 51120: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 13 921,90 51121: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 13 184 626,51 27 036 462,31 51122: 51123: Oma pääoma - Eget kapital 51124: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 1 867 872 240, - 51125: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 122 438 8n,24 51126: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -66 954 191,61 1 923 356 925,63 51127: 1 950 393 387,94 51128: 281 51129: 51130: Posti- ja telelaitos - Post- och televerket 51131: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51132: 51133: Liikevaihto - Omsättning 51134: Postitoimen liikennetuotot - Postväsendets trafikintäkter .......................... . 4 050 068 939,99 51135: Teletoimen liikennetuotot - Trafikintäkter av televäsendets tjänster ................ . 4 181 977 984,18 51136: Autoliikenteen tuotot - lntäkter av billrafiken ...................................... . 50 801 751,26 51137: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 147 524 626,18 8 430 373 301,61 51138: 51139: Kulut - Kostnader 51140: Palkat- Löner...................................................................... 3 837 087 857,17 51141: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 241 969 690,91 51142: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 437 951 344,98 51143: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 545 648,92 51144: Korot ja tileistäpoistot - Räntor och avskrivningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 824 228,09 51145: Muut kulut- Övriga kostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 691 878 159,56 51146: Varastojen muutos- Förändring i lager............................................. _-_1_:_8_c3_:_82=--6:__1_c5'-'-,3-=-9_----=-6_:_46-'-'1--'8=--7_:_4_:_3_:__14:.!.:,2=-:4 51147: Käyttökate- Driftsbidrag .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1 968 498 987,37 51148: 51149: Poistot - Avskrivningar 51150: Suunnitelman mukaan - Enligt planen 51151: Rakennuksista - Byggnader ................................................ rc. • • • • • 66 591 099,26 51152: Koneista, laitteista ja kalustosta - Maskiner, anläggningar och inventarier . . . . . . . . . . 1 024 322 419,93 -1 090 913 519,19 51153: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 877 585 468,18 51154: 51155: Muut tuotot ja kulut - övriga intäkter och kostnader 51156: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 6 005 058,25 51157: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -9 291 874,89 -3 286 816,64 51158: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 874 298 651,54 51159: 51160: 51161: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51162: 51163: Vastaavaa- Aktiva 51164: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51165: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 133 218 890,87 51166: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 843 191 726,19 51167: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 36 170 617,15 51168: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 157 731 616,12 51169: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 14 727 135,22 1 185 039 985,55 51170: 51171: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51172: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 100 162 787,51 51173: Laitemateriaali - Anordningsmaterial .............................................. . 73 314 797,44 51174: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 95 942 979,92 51175: Konepajajan vaihto-omaisuus - Mekaniska verkstäders omsättningstillgångar ..... . 23 214 741,09 292 635 305,96 51176: 51177: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 51178: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 254 300 839,60 51179: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 1 348 538 016,64 51180: Koneet, laitteet ja kalusto - Maskiner, anläggningar och inventarier ............... . 3 077 241 399,02 51181: Tontit, huoneisto-osakkeet ym. - Tomter, lägenhetsaktier m.m .................... . 251 984 652,84 51182: Konepajojen käyttöomaisuus - Mekaniska verkstäders anläggningstillgångar ...... . 4 111 988,32 4 936 176 896,42 51183: 6 413 852 187,93 51184: 51185: 51186: Vastattavaa- Passiva 51187: Vieras pääoma - Främmande kapital 51188: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 238 374 651,18 51189: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 26 227 327,17 51190: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 20 830 415,07 51191: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................... . 302 047 028,96 587 479 422,38 51192: 282 51193: 51194: Oma pääoma - Eget kapital 51195: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ................ . 4 936 176 896,42 51196: Rahoituspääoma - Finansieringstillgångar ......................................... . 15 897 217,59 51197: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 874 298 651,54 5 826 372 765,55 51198: 6 413 852 187,93 51199: 51200: 51201: 51202: 51203: Posti- ja telelaitoksen konepajat - 51204: Post- och televerkets verkstäder 51205: 51206: Turun Asennuspaja - Abo lnstallationsverkstad 51207: 51208: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51209: 51210: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 73 082 186,09 51211: 51212: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 51213: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter................................... 31 155 386,12 51214: Palkat- Löner...................................................................... 20 885 609,22 51215: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 978 450,65 51216: Varastojen muutos- Förändring i lager............................................. __ 2..c:.540_7_46--'-,4..:..9_ _-_63.:. :. . :5:. : 60..:. . c:.19c:.: 2: .c.,48.:. : 51217: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 521 993,61 51218: 51219: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 51220: Palkat - Löner.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 002 350,81 51221: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 325,85 51222: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader........................................ 3 507 766,46 -9 180 443,12 51223: ------'----~..C:...:..~~ 51224: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 550,49 51225: 51226: Poistot - Avskrivningar 51227: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ........................................................ . -519 727 48 51228: Liikevoitto - Rörelsevinst .................................................................................. . -178 176,99 51229: 51230: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 51231: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 369381,19 51232: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 134 697,02 51233: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -1 748,- 502 330,21 51234: 51235: Voitto ennen korkokuluja, varauksia ja veroja - Vinst före räntekostnader, reserveringar och skatter ....... . 324 153,22 51236: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -841,03 51237: 51238: Voitto ennen varauksia ja veroja - Vinst före reserveringar och skatter ..................................... . 323 312,19 51239: Varausten muutos - Förändring i lager ..................................................................... . -50 000,- 51240: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -138 429,55 51241: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 134 882,64 51242: 51243: 51244: 51245: 51246: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51247: 51248: Vastaavaa- Aktiva 51249: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51250: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 30 220 52 51251: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 14 262 650,50 51252: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 674 413,- 14 967 284,02 51253: 283 51254: 51255: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51256: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 422 169,61 51257: Valmisteet/tavarat - Hei- och halvfabrikat/varor .................................. . 20 968 810,70 21 390 980,31 51258: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar 51259: och övriga utgifter med lång verkningstid 51260: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 158 455,66 51261: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 1 346 325,16 51262: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 1 389 126,- 2 893 906,82 51263: 39 252 171 '15 51264: 51265: 51266: Vastattavaa- Passiva 51267: Vieras pääoma - Främmande kapital 51268: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51269: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 2 233 987,48 51270: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 20 812 104,78 51271: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 2 665 737,90 51272: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 5 569 377,20 31 281 207,36 51273: 51274: Varaukset - Reserveringar 51275: Varastovaraus - Lagerreservering ................................................. . 4 028 000,- 51276: Muut varaukset - Övriga reserveringar ............................................ . 1 050 000,- 5 078 000,- 51277: 51278: Oma pääoma - Eget kapital 51279: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 2 893 906,82 51280: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . -135 825,67 51281: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 134 882,64 2 892 963,79 51282: 39 252 171 '15 51283: 51284: 51285: 51286: 51287: Keskusautokorjaamo - Centrala bilreparationsverkstaden 51288: 51289: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51290: 51291: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 20 157 983,78 51292: 51293: Kulut - Kostnader 51294: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 874 997,99 51295: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 642 492,01 51296: Muut palkat - Övriga löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 024 590,19 51297: Vuokrat - Hyror .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 701 671,21 51298: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 363 891,08 51299: Varaston muutos- Förändring i lager.. ...................... .......... .... ...... ... 1 514 507,25 -20 122 149,73 51300: --------~------------~ 51301: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 834,05 51302: 51303: Poistot - Avskrivningar 51304: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ........................................................ . -183 462,58 51305: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . 147 628,53 51306: 51307: 51308: 51309: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51310: 51311: Vastaavaa- Aktiva 51312: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51313: Kassa ............................................................................... . 7 204,30 51314: Postisiirtotili - Postgirokanto ...................................................... . 283 081,86 51315: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 4 150 847,77 4 441 133,93 51316: 284 51317: 51318: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51319: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 1 294 409,09 51320: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 529 351,69 1 823 760,78 51321: 51322: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 51323: Koneet - Maskiner .......................................... . 850 767,04 51324: Lisäys - Ökning ............................................. . 330 704,81 51325: Poisto- Avskrivning ........................................ . -125 279,74 1 056192,11 51326: Kalusto - lnventarier ........................................ . 91185,48 51327: Lisäys - Ökning ............................................. . 128 886,75 51328: Poisto- Avskrivning ........................................ . -58182,84 161 889,39 1 218 081,50 51329: 7 482 976,21 51330: 51331: Vastattavaa- Passiva 51332: Vieras pääoma - Främmande kapital 51333: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 731 509,93 51334: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 263034,39 994 544,32 51335: 51336: Oma pääoma - Eget kapital 51337: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 5 417 978,92 51338: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 1 218 081,50 51339: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -147 628,53 6 488 431,89 51340: 7 482 976,21 51341: 51342: 51343: 51344: Valtion pukutehdas - Statens beklädnadsfabrik 51345: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51346: 51347: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 61 079 128,17 51348: 51349: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 51350: Alennukset - Rabatter ............................................................. . 111 283,35 51351: Välilliset verot - lndirekta skatter .................................................. . 9 965 580,- 51352: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter ......................................... . 519 674,99 -10 596 538,34 51353: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 50 482 589,83 51354: 51355: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 51356: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 326 693,05 51357: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . .. .. .. . . . . . .. .. .. .. . . . . . .. . .. . . . . . . . . .. .. .. .. 11 782 172,41 51358: Henkilökulut - Personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 657 164,22 51359: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 053,81 51360: Varaston muutos - Förändring i lager............................................... -----'-1-'-01'-'8'-'548'--=''-------=3:.:.5.:..:0..:_11.:.....:..:53:..:5!..._,4:.:.9 51361: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 471 054,34 51362: 51363: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 51364: Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 289 351,27 51365: Henkilökulut - Personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 133 674,04 51366: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235 669,25 51367: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader........................................ ----=2-'-7-'-91:._0.:..:99:..::..c.:,9:.:.8_ _-----"12=-449.:. . :.: . . .c7.: ._94:c_,54::__c 51368: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 021 259,80 51369: 51370: Poistot - Avskrivningar 51371: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 246 329,72 51372: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 2 142 436,18 -2 388 765,90 51373: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 632 493,90 51374: 51375: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 51376: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 524,- 51377: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 629 668,90 51378: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -667 863,24 -37 670,34 51379: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 594 823,56 51380: 285 51381: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51382: 51383: Vastaavaa- Aktiva 51384: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51385: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 4 829 129,18 51386: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 3 922 971,48 51387: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 180 000,- 8 932 100,66 51388: 51389: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51390: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 7 700 422,01 51391: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 8 050 726,75 51392: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 927 488,- 16 678 636,76,- 51393: 51394: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 51395: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 43 500,- 51396: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 7 280 675,02 51397: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 4 999 017,76 51398: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 11100,- 12 334 292,78 51399: 37 945 030,20 51400: 51401: Vastattavaa- Passiva 51402: Vieras pääoma - Främmande kapital 51403: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51404: Ostovelat - Leverantörskulder ................................................... . 1 573 513,32 51405: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................. . 883 532,78 51406: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................ . 1 768 660,91 4 225 707,01 51407: 51408: Oma pääoma - Eget kapital 51409: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............. . 12 334 292,78 51410: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ......................................... . 20 790 206,85 51411: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ........................... . 594 823,56 33 719 323,19 51412: 37 945 030,20 51413: 51414: 51415: Vammaskosken tehdas - Vammaskoski fabrik 51416: 51417: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51418: 51419: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 112 405 633,12 51420: 51421: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 51422: Alennukset - Rabatter ............................................................. . 245 584,32 51423: Välilliset verot - lndirekta skatter .................................................. . 17 075 333,- 51424: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter ........................................ .. 45 133,20 -17 366 050,52 51425: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 95 039 582,60 51426: 51427: Kulut - Kostnader 51428: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 942 122,55 51429: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 632 716,43 51430: Muut palkat - Övriga löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 287 968,74 51431: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 524 351,63 51432: Vuokrat - Hyror .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 145 249,52 51433: Muut kulut- övriga kostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 7 737 551,24 51434: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -4 659 471,99 51435: Varastojen muutos- Förändring i lager............................................. ---=5c..:2:.:.7.:..5..::67'-'6~,88=-------=87:....:::334:..:__:8:.:1.:.o1,=24 51436: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 704 771,36 51437: 51438: Poistot - Avskrivningar 51439: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 876 506,50 51440: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 2 881 416,51 51441: Aineettomista oikeuksista - lmmateriella rättigheter ............................... . 25 115,21 -3 783 038,22 51442: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 3 921 733,14 51443: 286 51444: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 51445: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 47 124,84 51446: Muut tuotot - ÖVriga intäkter ..................................................... . 549 954,49 51447: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -325 697,98 271 381,35 51448: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 4 193 114,49 51449: 51450: 51451: 51452: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51453: 51454: Vastaavaa- Aktiva 51455: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51456: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 788 455,11 51457: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 37 635 461,50 51458: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 50 000,- 51459: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 290 957,- 38 764 873,61 51460: 51461: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51462: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 5 711 552,67 51463: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 11 410 543,50 17 122 096,17 51464: 51465: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 51466: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 35 000,- 51467: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 13 800 594,25 51468: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 8 858 074,34 51469: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 52 300,- 51470: Aineettomat oikeudet - lmmateriella rättigheter ................................... . 87 035,24 22 833 003,83 51471: 78 719 973,61 51472: 51473: 51474: Vastattavaa- Passiva 51475: Vieras pääoma - Främmande kapital 51476: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51477: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 4 266 811,61 51478: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 5 427 229,83 51479: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 3 018 485,- 12 712 526,44 51480: 51481: Oma pääoma - Eget kapital 51482: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital . . . . . . . . . . . . . . . . 22 833 003,83 51483: Rahoituspääoma - Finansieringskapital........... . . . . . . . . . . . . . . 38 981 328,85 51484: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott . . . . . . . . . . 4 193 114,49 43 174 443,34 66 007 447,17 51485: ------~------------~------~~--~ 51486: 78 719 973,61 51487: 51488: 51489: 51490: 51491: Lapuan patruunatehdas - Lappo patronfabrik 51492: 51493: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51494: 51495: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 130 810 488,1 1 51496: 51497: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 51498: Alennukset - Rabatter. .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780 342.49 51499: Luottotappiot- Kreditförluster .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 416 142.75 51500: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 795 954,- 51501: Muut oikaisuerät- ÖVriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ____ 51502: 1_38__:5_7_1---'5,'-1-'--5____-_2_1_3_78__ 51503: 154---'-,39- 51504: Liikevaihto - Omsättning.......................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 432 333,72 51505: 51506: Kulut - Kostnader 51507: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 37 864 836,84 51508: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner ............................................... . 14 690 460,61 51509: Muut palkat - Övriga löner ........................................................ . 21 441 361,32 51510: 287 51511: 51512: Muut henkilökulut - övriga personkostnader ...................................... . 8 872 102,53 51513: Vuokrat- Hyror ................................................................... . 138 915,37 51514: Muut varsinaiset kulut - Övriga ordinarie kostnader ............................... . 9 036 849,27 51515: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk ............................ . -2 152 840,95 51516: Varastojen muutos - Förändring i lager ............................................ . 2 060 950,08 -91 952 635,07 51517: 51518: Käyttökate - Driftsbidrag .................................................................................. . 17 479 698,65 51519: Poistot - Avskrivningar 51520: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1 518 541,- 51521: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier.......................... . . . . . . . . . 6 802 443,92 51522: Aineettarnasta käyttöomaisuudesta- lmmateriella anläggningstillgängar........... 160 581,- -8 481 565,G 51523: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 8 998 132, 51524: 51525: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 51526: Korkotuotot - Ränteintäkter................................................. . . . . . . . 44 590,85 51527: Muut tuotot - övriga intäkter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 490 837,54 51528: Muut kulut- Övriga kostnader . . . . .. . . . . . . .. . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . __-_13'--1_:9_70---',_02_ _ _,-40___:_: _3--c-4-,-58"-,3'-7 51529: Tulos ennen korkoja ja veroja - Resultat framför räntor och skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 401 591,10 51530: 51531: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -4198,95 51532: Verot - Skatter ............................................................................................ . -1 316,05 51533: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 9 396 076,10 51534: 51535: 51536: 51537: 51538: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51539: 51540: Vastaavaa- Aktiva 51541: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgängar 51542: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 8 418 858,92 51543: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 21 199 859,95 51544: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 4 447 169,91 51545: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 509 579,15 34 575 467,93 51546: 51547: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51548: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 8 440 497,87 51549: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 24 545 739,94 32 986 237,81 51550: 51551: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgängar och övriga utgifter med lång verkningstid 51552: Maa-alueet - Jordomräden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 545,- 51553: Rakennukset - Byggnader.. .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . . 23 458 657, - 51554: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 872 370,- 51555: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar........................................... 1 164 421,- 51556: Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 374 692,- 41 514 685,- 51557: 109 076 390,74 51558: 51559: 51560: Vastattavaa- Passiva 51561: 51562: Vieras pääoma - Främmande kapital 51563: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51564: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 3 289 261,85 51565: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 2 108,50 51566: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 7 720 092,28 11 011 462,63 51567: 51568: Oma pääoma - Eget kapital 51569: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 41 514 685,- 51570: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 47 154 167,01 51571: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 9 396 076,10 98 064 928,11 51572: 109 076 390.74 51573: 288 51574: 51575: Valtion hankintakeskus - Statens upphandlingscentral 51576: 51577: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51578: 51579: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 3 258 569 628,96 51580: Lähetysrahdit - Försändelsefrakter......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 564 240,84 51581: Vieraat kuljetuspalvelut - Främmande transporttjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863 917,20 51582: Välilliset verot- lndirekta skatter...................................................... 488 046 183,08 -494 474 341,12 51583: --------~------------~ 51584: 51585: 51586: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 2 764 095 287,84 51587: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 51588: Tavaraostot- Varuinköp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 695 781 067,64 51589: Oma käyttö- Eget bruk .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. -806 810.47 51590: Varastojen muutos - Förändring i lager............................................. -5 793 090,31 -2 689 181 166,88 51591: --------~------------~ 51592: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 914 120,96 51593: 51594: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 51595: Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 33 326 418, 11 51596: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358 909,20 51597: Eläkkeet - Pensioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 320 365.78 51598: Muut henkilömenot - Övriga personutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 891 658,24 51599: Aineet, tarvikkeet ja energia - Materia!, förnödenheter och energi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 362 737,36 51600: Vieraat varastopalvelut- Främmande lagertjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 031 527,50 51601: Atk-palvelut- Adb-tjänster......................................................... 1 693 493,04 51602: Muut vieraat palvelukset - Övriga främmande tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 323 358,66 51603: Toimisto- ja hallintomenot- Byrå- och förvaltningsutgifter......................... 2 504 379,89 -55 812 847,78 51604: --------~--------~~~ 51605: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 101 273,18 51606: 51607: Poistot - Avskrivningar 51608: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 514 799,37 51609: Koneista ja kalusteista - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 851 114,32 51610: Vuokrattavista ajoneuvoista - Uthyrning av motorfordon........................... ___2--'-61-'--7_1_:2_:.:9,'-'-10_:______ 51611: --=-8-=-983--=-=c-0.:,-4=2'-'=.7-=-9 51612: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 10 118 230,39 51613: 51614: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 51615: Käyttöomaisuuden myynti - Försäljning för anläggningstillgångar ................. . 36 968,- 51616: Vuokratuotot - Arrendeintäkter ................................................... . 123 364,- 51617: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 403 799,66 51618: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 971 998.76 51619: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -67 614,97 1 468 515,45 51620: 11 586 745,84 51621: 51622: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -2273,- 51623: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -5001,10 51624: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 11 579 471,74 51625: 51626: 51627: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51628: 51629: Vastaavaa -Aktiva 51630: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51631: Rahat - Kassa ..................................................................... . 4 416,65 51632: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 653 208 442,17 51633: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 42 771 911,92 51634: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 15 443 295,48 51635: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 166 585,50 711 594 651.72 51636: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51637: Tavaravarasto - Varulager ............................................................................... . 49 995 798,46 51638: 289 51639: 51640: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 51641: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 7 722. 000,- 51642: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 32 672 762,65 51643: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 7 131 759,02 51644: Vuokrattavat ajoneuvot - Uthyrning av motorfordon .............................. . 9 808 728,89 51645: Osuudet - Andelar ................................................................ . 62 600,- 57 397 850,56 51646: 818 988 300,74 51647: 51648: Vastattavaa- Passiva 51649: Vieras pääoma - Främmande kapital 51650: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51651: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 393 670 071,21 51652: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 38 273 577,25 51653: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 8 415 879,28 51654: Muut velat - Övriga skulder ....................................................... . 12 947,10 51655: 440 372 474,84 51656: 51657: Pitkäaikainen - Långfristigt 51658: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 19 026 371,23 459 398 846,07 51659: 51660: Varaukset - Reserveringar 51661: Varastovaraus - Lagerreservering ........................................................................ . 19 692 441,64 51662: 51663: Oma pääoma - Eget kapital 51664: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 57 397 850,56 51665: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 270 919 690,73 51666: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 11 579 471,74 339 897 013,03 51667: 818 988 300,74 51668: 51669: 51670: 51671: Valtion margariinitehdas - Statens margarinfabrik 51672: 51673: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51674: 51675: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 30 556 291,40 51676: 51677: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 51678: Alennukset - Rabatter ............................................................. . 1 205 108,08 51679: Luottotappiot - Kreditförluster .................................................... . 16 036,- 51680: Välilliset verot - lndirekta skatter .................................................. . 4 714 555,- -5 935 699,08 51681: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 24 620 592,32 51682: 51683: Kulut - Kostnader 51684: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 19 405 812,46 51685: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499 284,88 51686: Muut palkat - Övriga löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 673 188,34 51687: Vuokrat- Hyror.................................................................... 72 087,59 51688: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 643 239,26 51689: Varastojen muutos - Förändring i lager............................................. -1 057 232,22. -24 236 380,31 51690: --------~------------~ 51691: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384 212,01 51692: 51693: Poistot - Avskrivningar 51694: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 19 177,14 51695: Koneet ja kalusteet - Maskiner och inventarier .................................... . 376 079,05 -395 256,19 51696: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -11 044,18 51697: 51698: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 51699: Korkotuotot - Ränteintäkter ...................................................... .. 9 929,- 51700: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 81 165,26 91 094,26 51701: 80 050,08 51702: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -7 252,15 51703: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 72 797,93 51704: 290 51705: 51706: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51707: 51708: Vastaavaa- ~ktiva 51709: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51710: Rahat - Kassa ..................................................................... . 9,45 51711: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 5 870 436,35 51712: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 1 216 492,88 7 086 938,68 51713: 51714: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51715: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 1187 688,71 51716: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 1 232 424,33 2 420 113,04 51717: 51718: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 51719: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 4n 537,50 51720: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 1 415 3n,88 51721: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 2250,- 1 895 165,38 51722: 11 402 217,10 51723: 51724: 51725: Vastattavaa- Passiva 51726: Vieras pääoma - Främmande kapital 51727: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51728: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 2 360 838,12 51729: Siirtovelat - Resultatregleringar ................... 0. 0 0 0 0 0 0 ••• 0 0 0. 0 0 ••• 0 0 0 0 0 0 ••••••• 51730: 531 409,49 51731: Saadut hankintaennakot - Erhållna leveransförskott 0 ••••• 0 0 0 •••••••• 0 0 0. 0 •••• 0 0 0 ••• 415 875,95 51732: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder . 0 0 0 0 ••••••••••••••• 0 0 0. 0 •••••• 51733: ssoss.n 3 403182,33 51734: 51735: Oma pääoma - Eget kapital 51736: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital . 0 •••••• 0 • 0 ••• 0 • 1 895165,38 51737: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ... 0 0 0 •• 0 0 •••• 0 •••• 0. 0 •••••••••••••••• 0 0. 0 ••• 6 031 071,46 51738: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott 0 0 0 ••• 0 ••• 0 0 ••• 0 •••• 0 0 ••• 0 •• 0 0 72 797,93 1 999034,n 51739: 11 402 217,10 51740: 51741: 51742: 51743: 51744: Maanmittaushallituksen karttapaino - Lantmäteristyrelsens karttryckeri 51745: 51746: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51747: 51748: Myyntituotot - Försäljningsintäkter . 0 0 0 0 •• 0 0 0. 0 ••• 0 •••• 0 0 •••• 0 0 0. 0 •••• 0 ••• 0 0 0 0. 0 0 ••••• 0 •••• 0 •• 0 •• 0 0 0 •••••• 0. 54 372 403,79 51749: 51750: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 51751: Tuloutus maanmittaushallitukselle - Uppbäring tilllantmäteristyrelsen 0. 0 0 ••• 0 •• 0. 0 0 ••••• 0. 0 • 0 0. 0 ••••• 0 ••• -5 116 923,68 51752: Liikevaihto - Omsättning 0 0 0 0 0 0 • 0. 0 •• 0 ••• 0 •••• 0 •••• 0 0 ... 0 .... 0 0 0 •••••••••••• 0 ••• 0 0 ••• 0 0 0 0. 0. 0 ..... 0 ......... . 49255-m,11 51753: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 51754: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . 0 0 ••• 0 •••• 0 •••• 0 0 •••••••• 0....... 11 145 699,93 51755: Palkat, sosiaaliturvamaksut, eläkkeet- Löner, socialskyddsavgifter, pensioner ... 0 0 10 881 504,33 51756: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader .. 0 ••• 0 0 0 ••• 0 0 0. o 0 0. 0. 0............ 1 027 415,48 51757: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk ...... 0 0 •• 0 0 •••• 0 0 ••• 0 •• 0. 0. 0 -1 031 986,50 51758: Varastojen muutos- Förändring i lager 0 0 •••••• 0 ••• 0. 0 •• 0 0. 0 •••••• o •••• 0 ••••• 0 ••• 0. 0 _+.:__-=982=-786:..:=!.::'62=-__-.. .:23=-.::005=-.. ::41.:.::9:!:,86::: 51759: Myyntikate - Försäljningsbidrag 0 0 •• 0 •••••••• 0 •••• 0 0 ••• 0 0 0 •• 0. 0 •• 0 •••••••• 0 ••••• 0 ••••• 0 •••• 0 0 ••••• 0 26 250 060,25 51760: ••••••• 0 0 51761: 51762: 51763: 51764: 51765: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 51766: Palkat, sosiaaliturvamaksut, eläkkeet- Löner, socialskyddsavgifter, pensioner 0.... 8 621 737,22 51767: Vuokrat- Hyror .. 0 0 •• 0. 0 0. 0 0 0. 0 ••• 0 ••••• 0 ••• 0 0 0 •• 0 0 .... 0 0 ...... 0 •••• 0 0 .......... 0 0. 2 688 407,89 51768: Muut kiinteät kulut - Övriga fasta kostnader .. 0 ••••• 0 ••• 0 0 ••• 0 0. o •• 0 0 •••• 0 0 •••• 0.... _ _ 5=-=:58::.. :1-=983=•:.:.17_ _-_:.:.16:..:892=...::128=,28:::: 51769: Käyttökate - Driftsbidrag .. 0 •••• 0 0 •• 0 0 0 ••• 0 0 • 0 0 0 0 0 0 •••• 0 ..... 0 ••• 0 0 ..... 0 0 .. 0 0 0 .. 0 • 0 0 ................ 0 • • 9 357 931 ,97 51770: • .. • 51771: 51772: 51773: 51774: 51775: Poistot - Avskrivningar 51776: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier 0 0 •••••••••••••• 0 ••• 0 0 •••• 0 ••••••••• 0 ••••••• 0 •••• 0 0 0..... -2 456 471,n 51777: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ....... 0 ••• 0 0 0 ••• 0 •••• 0 0. 0 •• 0 0. 0 0 •••• 0 0. 0 ••••••••••• 0 ••• 0 ••••••••••••••• 0 0. 0 6 901 460,20 51778: 291 51779: Muut tuotot ja kulut - Ovriga intäkter och kostnader 51780: Muut tuotot - Ovriga intäkter ............................................................................ . 115 755,57 51781: Varausten muutos - Förändring av reserveringar .......................................................... .. 51782: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 7 017 215,77 51783: 51784: 51785: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51786: 51787: Vastaavaa- Aktiva 51788: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51789: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 680 625,90 51790: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 10 482 190,21 51791: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 387 824,70 11 550 640,81 51792: 51793: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51794: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. .. 4 433 690,60 51795: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 5 440 940,42 9 874 631,02 51796: 51797: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 51798: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ............................................................ . 5 662 655,70 51799: 27 087 927,53 51800: 51801: Vastattavaa- Passiva 51802: Vieras pääoma - Främmande kapital 51803: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51804: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 952 937,48 51805: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 563 985,86 51806: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 565 081,49 51807: Muut lyhytaikaiset velat - Ovriga kortfristiga skulder .............................. . 674 059,- 3 756 063,83 51808: 51809: Varaukset - Reserveringar 51810: Varastovaraus - Lagerreservering ........................................................................ . 1 825 363,- 51811: Oma pääoma - Eget kapital 51812: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 5 662 655,70 51813: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 8 826 629,23 51814: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 7 017 215,77 21 506 500,70 51815: 27 087 927,53 51816: 51817: 51818: 51819: 51820: Metsähallituksen metsät - Forststyrelsens skogar 51821: 51822: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51823: 51824: Tuotot puutavaran myynnistä - lntäkter av virkesförsäljningen 51825: Pystymyynti - Försäljning på rot ................................................... . 10 609 958,56 51826: Hankintamyynti - Leveransförsäljning ............................................. . 1 122 570 121,08 1 133 180 079,64 51827: 51828: Puutavaran myynnin ja hankinnan muuttuvat kulut - Rörliga kostnader av 51829: virkesförsäljningen och -anskaffningen 51830: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 6 611 239,24 51831: Palkat - Löner ..................................................................... . 173 951 241,59 51832: Muut henkilökulut - Ovriga personkostnader ...................................... . 54 719 867,31 51833: Vieraat palvelukset - Främmande tjänster ......................................... . 286 699 718,32 51834: Muut kulut - Ovriga kostnader .................................................... . 10 890 729,03 51835: Puutavaravarastojen muutos - Förändring i virkeslager ............................ . -1 326 000,- -531 546 795,49 51836: 51837: Puun myyntikate - Bidrag av virkesförsäljningen ........................................................... . 601 633 284,15 51838: 51839: Tuotot puun tuottamisesta - lntäkter av virkesproduktionen ............................................... . 40 831 749,85 51840: 292 51841: Puun tuottamisen muuttuvat kulut - Rörliga kostnader av virkesproduktionen 51842: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 56 334 944,98 51843: Palkat - Löner ..................................................................... . 55 595 337,36 51844: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader ...................................... . 21 909 939.70 51845: Vieraat palvelukset - Främmande tjänster ......................................... . 28 153 398.78 51846: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . 36 621 692,72 51847: Siemen- ja taimivarastojen muutos - Förändring av frö- och plantlagren ........... . -8 568 000,- -190 047 313,54 51848: Puuntuotannon kate - Bidrag av virkesproduktionen ....................................................... . 452 417 720.46 51849: 51850: Muu toiminta - Annan verksamhet 51851: Tuotot käyttöomaisuudesta - lntäkter av anläggningstillgångar .................... . 65 853 163,55 51852: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 41 937 088.74 51853: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader ............................................... . -47 060 574,40 60 729 677,89 51854: 51855: Kiinteät kulut - Fasta kostnader ............................................................................ . -227 826 592,79 51856: Käyttökate - Driftsbidrag .................................................................................. . 285 320 805,56 51857: 51858: Poistot - Avskrivningar 51859: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 116 972,- 51860: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... 9 644 203,12 51861: Muista pitkävaikutteisista menoista - Övriga långfristiga utgifter.................... 16 629 107,- -32 390 282,12 51862: --------~--------~--~- 51863: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 930 523,44 51864: 51865: Muut tuotot - Övriga intäkter 51866: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................. . 1 233 351,55 51867: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -86 335 454,30 51868: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott ........................................................... . 167 828 420,69 51869: 51870: 51871: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51872: 51873: Vastaavaa- Aktiva 51874: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51875: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 046 655.75 51876: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 204 889 783,11 51877: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 12 166 069,46 51878: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 630 649,39 51879: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 3 079 644,28 221 812 801,99 51880: 51881: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51882: Valmisteet ja puolivalmisteet - Fabrikat och halvfabrikat ........................... . 85 728 000,- 51883: Raaka- ja tarveaineet - Råämnen och förnödenheter .............................. . 40 654 000,- 51884: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 2 534 199,96 128 916 199,96 51885: 51886: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 51887: Maa- ja metsäomaisuus - Jord- och skogstillgångar 1. 1. 1989 51888: Metsätalousmaa - Mark för skogsbruk ........................ . 688 112 586,28 51889: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 5 957 237,50 51890: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 8 145 950,- 51891: Vähennys - Minskning ........................................ . -6 651 000,- 51892: Perusmetsitysten poisto - Avskrivning från grundbeskogning .. -1 956 267,- 51893: 693 608 506,78 51894: Luonnonsuojelualueet, siemenviljelykset ja muut erikoismetsät 51895: - Naturskyddsområden, fröodlingar och andra specialskogar 51896: 1. 1. 1989 ....................................................... . 447 433 000,- 51897: Lisäys - Ökning ............................................... . 29 859 000,- 51898: Vähennys - Minskning ........................................ . -6 031 000,- 51899: 471 261 000,- 1 164 869 506.78 51900: 51901: Tiet - Vägar 1. 1. 1989 ........................................... . 214 928 490,05 51902: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 6 784 572,97 51903: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 17 619 637,03 51904: Vähennys - Minskning ........................................ . -4 247 947,- 51905: Poisto- Avskrivning .......................................... . -14 672 840,- 220 411 913,05 51906: 293 51907: Rakennukset - Byggnader 1. 1. 1989 ............................ . 107 559 785.76 51908: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 3 909 717,10 51909: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 14 747 889,05 51910: Poisto - Avskrivning .......................................... . -6 116 972,- 120 100 419,91 51911: 51912: Koneet - Maskiner 1. 1. 1989 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 686 858,36 51913: Lisäys - Ökning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 687 703,99 51914: Poisto - Avskrivning .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . -9 644 203,12 29 730 359,23 51915: Osakkeet - Aktier 1. 1. 1989 ........................................................ .. 2 316 681,50 1 537 428 880,47 51916: 1 888 157 882,42 51917: 51918: 51919: Vastattavaa- Passiva 51920: Vieras pääoma - Främmande kapital 51921: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51922: Tilivelat - Kontoskulder ........................................................... . 18 876,576,52 51923: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 11 180 806,46 51924: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 3 596 237,28 51925: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................... . 20 002 167,20 53 655.787,46 51926: 51927: Oma pääoma - Eget kapital 51928: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 1 537 428 880,47 51929: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 129 244 793,80 51930: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 167 828 420,69 1 834 502 094,96 51931: 1 888 157 882,42 51932: 51933: 51934: 51935: 51936: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta 51937: Lantbrukets forskningscentrals affärsverksamhet 51938: 51939: 51940: Jokioisten siemenkeskus - Jockis fröcentral 51941: 51942: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 51943: 51944: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 12 903 482,62 51945: 51946: Kulut - Kostnader 51947: Tavarat - Varor..................................................................... 10 560 572,12 51948: Palkat- Löner...................................................................... 1 413 086,06 51949: Muut kulut- Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 654 162,01 51950: Varaston muutos - Förändring i lager............................................... -~--5_22~63_5._,-~~--~13_1_0_5_1_85-'-'~19 51951: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -201 702,57 51952: 51953: Poistot - Avskrivningar 51954: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 136 911,- 51955: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 333 481,- -470 392,- 51956: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -672 094,57 51957: 51958: 51959: Muut tuotot ja kulut - övriga intäkter och kostnader 51960: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 1 589,85 51961: Muut tuotot - övriga intäkter ..................................................... . 266 612,05 268 201,90 51962: -403 892,67 51963: Varausten muutos - Förändring i reserveringar ............................................................. . -47 037,- 51964: -450 929,67 51965: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -16 267,50 51966: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -467 197,17 51967: 294 51968: 51969: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 51970: 51971: Vastaavaa- Aktiva 51972: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 51973: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 309 261,85 51974: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 51975: Viljelijäennakot - Jordbrukarförskott ............................................ . 235 000,- 51976: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 2 059 868,39 2 604 130,24 51977: 51978: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 51979: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 249 021,- 51980: Tavarat- Varor .................................................................... . 4125 512,- 4 374 533,- 51981: 51982: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga 51983: utgifter med lång verkningstid 51984: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 3 001 338,- 51985: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 319 460,- 51986: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 3 700,- 3 324 498,- 51987: 10 303 161.24 51988: 51989: Vastattavaa- Passiva 51990: Vieras pääoma - Främmande kapital 51991: Lyhytaikainen - Kortfristigt 51992: Siirtovelat - Resultatregleringar .......................................................................... . 62 481,97 51993: 51994: Varaukset - Reserveringar 51995: Muut varaukset - Övriga reserveringar ................................................................... . 393 707,- 51996: 51997: Oma pääoma - Eget kapital 51998: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 3 324 498,- 51999: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 6 989 671,44 52000: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -467 197,17 9 846 972,27 52001: 10 303 161.24 52002: 52003: 52004: 52005: 52006: Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis 52007: 52008: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 52009: 52010: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 20 222 565,94 52011: 52012: Kulut - Kostnader 52013: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 13 560 459,52 52014: Palkat - Löner...................................................................... 4 122 913,58 52015: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 528,35 52016: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 608 267,41 52017: Varaston muutos - Förändring i lager............................................... -1 185 561,50 -19 282 607,36 52018: --------~------------~ 52019: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 939 958,58 52020: 52021: Poistot - Avskrivningar 52022: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 772 219,- 52023: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 629 459,31 52024: Salaojat - Täckdikningar .......................................................... . 20 327,- -1 422 005,31 52025: Liikealijäämä - Rörelseunderskot ........................................................................... . -482 046,73 52026: 52027: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader ....................................................... . 42 628,67 52028: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . -439 418,06 52029: 295 52030: 52031: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 52032: 52033: Vastaavaa- Aktiva 52034: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 52035: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ................................................................. . 153 601,59 52036: 52037: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 52038: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ........................................................ . 14 536 379,50 52039: 52040: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 52041: Maa-alueet - Jordomräden . .. . . . . . .. . . .. . . . .. . . . . . .. . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. 1 000 000,- 52042: Rakennukset - Byggnader.......................................................... 20 859 438,31 52043: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1 531 411,67 52044: Salaojitus - Täckdikning............................................................ 182 950,48 52045: Osakkeet - Aktier .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 28 329,- 23 602 129,46 52046: 38 292 11D.56 52047: 52048: Vastattavaa- Passiva 52049: Vieras pääoma - Främmande kapital 52050: Lyhytaikainen - Kortfristigt 52051: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 171 866,48 52052: Lel-velat - Kapl-skulder ............................................................ . 4 822,39 52053: Jäsenmaksuvelat - Medlemsavgiftsskulder ........................................ . 800,42 52054: Muut tilitettävät varat - Övriga redovisningsmedel ................................. . 12 617,71 190 107,- 52055: 52056: 52057: Oma pääoma - Eget kapital 52058: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgängar bundet kapital ............... . 23 602 129,46 52059: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 14 939 292,15 52060: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -439 418,06 38 102 003,55 52061: 38 292 110,65 52062: VALTION LIIKELAITOSTEN 52063: 52064: TULOSLASKELMAT JA TASEET 52065: VUODELTA 52066: 1989 52067: 52068: 52069: 52070: STATENS AFFÄRSVERKENS 52071: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 52072: FÖR AR 52073: 52074: 1989 52075: 298 52076: 52077: Valtion ravitsemiskeskus - Statens förplägnadscentral 52078: 52079: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 52080: 52081: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 396 950 455,34 52082: 52083: Kulut - Kostnader 52084: Raaka-aineet- Råmaterial.......................................................... 176 130 286,24 52085: Tarvikkeet- Förnödenheter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 14 650 578,08 52086: Palkat- Löner...................................................................... 142 711 902,48 52087: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 426 142,60 52088: Kalusto - lnventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 825 250,52 52089: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 704 474,73 52090: Varaston muutos - Förändring i lager............................................... __ 4_17'--'6=-0'-'-7...:.6:....,-_ _-_3e.-9...:.7-=62=4--'-71-'0-'-',6:..::_5 52091: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -674 255,31 52092: 52093: Suunnitelman mukaiset poistot - Avskrivningar enligt planen 52094: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 000,- 52095: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 847 654,- 52096: Muista pitkävaikutteisista menoista - Övriga långfristiga utgifter........ . . . . . . . . . . . . _ _ _5_40_7:....,-_ _ _-_2_9_25_06_1_,_,-_ 52097: Liiketappio - Rörelseförlust . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -3 599 316,31 52098: 52099: Rahoitustuotot ja -kulut - Finansierings intäkter och -kostnader 52100: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 2 034 839.78 52101: Korkokulut - Räntekostnader ...................................................... . -238 185,99 1 796 653,79 52102: 52103: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 52104: Muut tuotot - Övriga intäkter .............................................................................. . 1 987 773,14 52105: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... . 185110,62 52106: 52107: 52108: 52109: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 52110: 52111: Vastaavaa- Aktiva 52112: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 52113: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ......................... . 19 122 979,43 52114: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ............................................. . 14 265 393,57 52115: Lainasaamiset - Lånefordringar ...................................................... . 1 725 000,- 52116: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar .............................................. . 2 129 694,97 52117: Siirtosaamiset - Resultatregleringar .................................................. . 1 037 789,90 52118: Muut saamiset - Övriga fordringar ................................................... . 225 60Q,63 38 506 458,50 52119: 52120: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 52121: Raaka-aineet - Råmaterial ............................................................................... . 8 341 733,- 52122: 52123: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 52124: Rakennukset - Byggnader.......................................................... 1 128 000,- 52125: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 644 520,89 52126: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar........................................... 193 800,- 52127: Muut pitkävaikutteiset menot - Övriga utgifter med lång verkningstid . . . . . . . . . . . . . . 21 627,- 7 987 947,89 52128: 54 836 139,39 52129: Vastattavaa- Passiva 52130: Vieras pääoma - Främmande kapital 52131: Lyhytaikainen - Kortfristigt 52132: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 12 455 188,67 52133: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 200 147.45 52134: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 2 706 959.77 52135: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 4 943 691,88 20 305 987' 77 52136: 52137: Pitkäaikainen - Långfristigt 52138: Lainat valtiolta - Lån av staten .......................................................................... . 14 600 000,- 52139: 299 52140: Oma pääoma - Eget kapital 52141: Peruspääoma - Grundkapital ...................................................... . 2 000 000,- 52142: Muu oma pääoma - Övrigt eget kapital ............................................ . 17745 041,- 52143: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst .................................... . 185 110,62 19 930 151,62 52144: 54 836 139,39 52145: 52146: 52147: 52148: 52149: Valtion painatuskeskus - Statens tryckericentral 52150: 52151: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 52152: 52153: Liikevaihto - Omsättning ..................................................................................... . 200 611 821,04 52154: 52155: Kulut - Kostnader 52156: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 68 632 423,64 52157: Palkat - Löner.................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 090 833.74 52158: Muut henkilökulut - övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 547 864,63 52159: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 189 265.45 52160: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 270 278,81 52161: Valmistus omaan käytöön - Tillverkning för eget bruk.............................. -4 737 109,26 52162: Varastojen muutos - Förändring i lager............................................. 3 317 793,87 52163: ------~~~--~~~~~ 52164: -184 311 350,88 52165: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 300 470,16 52166: 52167: Suunnitelman mukaiset poistot - Avskrivningar enligt planen 52168: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 568 694,22 52169: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... 10 299 120,31 52170: Aineettomista oikeuksista - lmmateriella rättigheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804 555,02 52171: Muista pitkävaikutteisista menoista - övriga långfristiga utgifter.................... _____:_198=-=-1:. :7-=-3,'. . :4.:._7____-_1:.::3~8:.:_7.:_0-=-543.:.::!..:,0=2 52172: Liikevoitto - Rörelsevinst .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . . .. .. . 2 429 927,14 52173: 52174: Rahoitustuotot ja -kulut - Finansieringsintäkter och -kostnader 52175: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 2 273 166,96 52176: Korkokulut - Räntekostnader ...................................................... . -1 444 269,24 52177: Muut vieraan pääoman kulut - Övriga kostnader av främmande kapital ............ . -365183,50 463 714,22 52178: 52179: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 52180: Muut tuotot - övriga intäkter ..................................................... . 599 295,90 52181: Muut kulut - övriga kostnader .................................................... . -7 555,67 591 740,23 52182: 52183: Varausten muutos - Förändring i reserveringar ............................................................... . -2 480 000,- 52184: 52185: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... . 1 005 381,59 52186: 52187: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 52188: 52189: Vastaavaa- Aktiva 52190: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgängar 52191: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 35 212 412,35 52192: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 25 975 406,59 52193: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 1 812 877,54 63 000 696,48 52194: 52195: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 52196: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 6 388 387,38 52197: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 5 674 036,59 52198: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 8 263 154,48 20 325 578.45 52199: 52200: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgängar och övriga utgifter med lång verkningstid 52201: Tontti- Tomt...................................................................... 10 000 000,- 52202: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 552 019,38 52203: 300 52204: Ennakkomaksut koneista - Förskottsbetalningar av maskiner ...................... . 2 423 305,85 52205: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 24 031 279,35 52206: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 19 300,- 52207: Aineettomat oikeudet - lmmateriella rättigheter ................................... . 783 076,64 52208: Muut pitkävaikutteiset menot - Övriga utgifter med lång verkningstid ............. . 594 520,41 59 403 501,63 52209: 52210: Arvostuserät - Värderingsposter ............................................................................. . 86 000 000,- 52211: 228 729 n6,56 52212: 52213: 52214: Vastattavaa- Passiva 52215: Vieras pääoma - Främmande kapital 52216: Lyhytaikainen - Kortfristigt 52217: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 17 634 310,31 52218: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 30 000,- 52219: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 14 200 912,29 52220: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 13 428 234,94 45 293 457,54 52221: 52222: 52223: Pitkäaikainen - Långfristig 52224: Lainat valtiolta - Lån av staten .................................................... . 11 000 000,- 52225: Lainat rahoituslaitoksilta - Lån av penninginrättningar ............................. . 22 782 390,85 52226: Eläkevelat - Pensionskulder ....................................................... . 3 719 093,40 37 501 484,25 52227: 82 794 941 ,79 52228: 52229: Varaukset - Reserveringar 52230: Luottotappiovaraus - Kreditförlustreservering ..................................... . 260 000,- 52231: Toimintavaraus - Verksamhetsreservering ......................................... . 2 220 000,- 2 480 000,- 52232: 52233: Oma pääoma - Eget kapital 52234: Peruspääoma - Grundkapital ...................................................... . 10 000 000,- 52235: Arvonkorotusrahasto - Fonden för uppskrivning av värde ......................... . 86 000 000,- 52236: Muu oma pääoma - Övriga eget kapital ........................................... . 46 449 453,18 52237: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst .................................... . 1 005 381,59 143 454 834,77 52238: 228 729 n6,56 52239: 52240: 52241: 52242: 52243: Valtion tietokonekeskus - Statens datamaskincentral 52244: 52245: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1989 52246: 52247: Liikevaihto - Omsättning ..................................................................................... . 508 721 951,60 52248: 52249: Kulut - Kostnader 52250: Aineet ja tarvikkeet/tavarat- Materia! och förnödenheter/varor.................... 148 649 653,31 52251: Palkat - Löner...................................................................... 162 496 993,24 52252: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 277 515,63 52253: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 545 918,89 52254: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 585 929,36 52255: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _-_7__::_88::..c0_0'-'5--'6,o.._5.:..0__-_443_....:.6.:...75=-9.:...53~,9-=-3 52256: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 045 997,67 52257: 52258: Suunnitelman mukaiset poistot - Avskrivningar enligt planen 52259: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 249 503,60 52260: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 846 016,87 52261: Aineettomista oikeuksista- lmmateriella rättigheter................................ 456 667,- 52262: Muista pitkävaikutteisista menoista - Övriga långfristiga utgifter.................... _ _---..:c3_1....:.3_61_.,_-_ __-__:54:__:583.. .:. :. . . :.548__._,4-'-'-7 52263: Liikevoitto - Rörelsevinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 462 449,20 52264: 301 52265: 52266: Rahoitustuotot ja -kulut - Finansieringsintäkter och -kostnader 52267: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 6 052 097,08 52268: Korkokulut - Räntekostnader ...................................................... . -1 985 519,37 52269: Muut vieraan pääoman kulut - Övriga kostnader av främmande kapital ............ . -406 460.70 3 660 117,01 52270: 52271: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 52272: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 917 138,14 52273: Muut kulut - övriga kostnader .................................................... . -2 198 460,09 -1 281 321,95 52274: 52275: Voitto ennen tilinpäätösjärjestelyjä - Vinst före bokslutsorganiseringar ..................................... . 12 841 244,26 52276: 52277: Varausten muutos - Förändring i reserveringar 52278: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ............................................................... . -5 500 000,- 52279: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 7 341 244,26 52280: 52281: 52282: Tase - Balansräkning 31. 12. 1989 52283: 52284: Vastaavaa- Aktiva 52285: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 52286: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 44 904 217.46 52287: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 77 793 954.75 52288: Lainasaamiset - Lånefordringar .................................................... . 552 227,- 52289: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 2 783 566,11 52290: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 1 351 732,91 127 385 698,23 52291: 52292: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 52293: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 946128,66 52294: Valmisteet/tavarat - Hei- och halvfabrikat/varor .................................. . 18 575 653,66 19 521 782,32 52295: 52296: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 52297: Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenområden ..................................... . 17 500 000,- 52298: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 28 080 280,60 52299: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 66 193 111,87 52300: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 45 109 135,- 52301: Aineettomat oikeudet - lmmateriella rättiheter ..................................... . 3 583 333,- 52302: Muut pitkävaikutteiset menot - övriga utgifter med lång verkningstid ............. . 1 223 092,95 161 688 953.42 52303: Arvostuserät - Värderingsposter .............................................................................. _ _54----'300-'-'-_000--'-,-_ 52304: 362 896 433,97 52305: 52306: 52307: Vastattavaa- Passiva 52308: Vieras pääoma - Främmande kapital 52309: Lyhytaikainen - Kortfristigt 52310: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 43 456 997.76 52311: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 2 576 553,- 52312: Lomapalkkavelka - Semesterlöneskuld ............................................ . 19 481 603,- 52313: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 3 755 209,32 52314: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................... . 18 435 170,20 87 705 533,28 52315: 52316: Pitkäaikainen - Långfristigt 52317: Lainat valtiolta - Lån av staten .................................................... . 29 866 667,- 52318: Lainat rahoituslaitoksilta - Lån av penninginrättningar ............................. . 20 186 312,- 50 052 979,- 52319: 52320: Varaukset - Reserveringar 52321: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ............................................................... . 5 500 000,- 52322: Oma pääoma - Eget kapital 52323: Peruspääoma - Grundkapital ...................................................... . 50 100 000,- 52324: Arvonkorotusrahasto - Fond för uppskrivning av värde ............................ . 54 300 000,- 52325: Muu oma pääoma - Övrigt eget kapital ............................................ . 107 896 677,43 52326: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst .................................... . 7 341 244,26 219 637 921,69 52327: 362 896 433,97 52328: SELVITYS 52329: 52330: ANNETUISTA LAINOISTA 52331: JA MUUSTA TULOA TUOlTAVASTA 52332: OMAISUUDESTA 52333: VUODELTA 52334: 1989 52335: 52336: 52337: UTREDNING ÖVER 52338: 52339: UTGIVNA LAN 52340: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE 52341: EGENDOM 52342: FÖR AR 52343: 1989 52344: 304 52345: 52346: Valtion lainananto vuonna 1989 - Statens utlåning år 1989 52347: Kertyneet korot 52348: ja kurssihyvityk- Kertyneet 1 52349: 52350: set vuonna 1989 Uudet lainat kuoletukset 52351: Lainapääoma lnflutna räntor vuonna 1989 vuonna 1989 Lainapääoma 52352: Lånekapital och Nya lån lnflutna Lånekapital 52353: 31. 12. 1988 kursgottgörelser år 1989 amorteringar 31. 12. 1989 52354: år 1989 år 1989 52355: 52356: mk 52357: 52358: 1 Tula- ja menoarvion varoista 52359: myönnetyt lainat - Lån be- 52360: viljade av medel i statsförsla- 52361: get ........................... 33 767 211 413,98 1 216 519 498,90 4 384 029 185,87 2 223 353 119,21 35 927 887 480,64 52362: 1. Valtiokonttorin hoidossa 52363: - Av statskontoret för- 52364: valtade .................... 32 389 538 999,0411 1 184 099 413,69 2 ) 4 116 721 840,33 3 ) 2 077 361 443,33 34 428 899 396,04 4) 52365: 2. Maatilahallituksen hoidos- 52366: sa - Av jordbruksstyrel- 52367: sen förvaltade ............. 230 983 094,26 3 931 564,59 8 648 571,30 48 884 204,16 190 747 461,40 52368: 3. Lääninkonttorien hoidossa 52369: - Av landskontoren för- 52370: valtade .................... 1 144 145 320,78 28 274 938,84 258 646 274,24 96 381 485,42 1 306 410 109,60 52371: 4. Sosiaalihallituksen hoidos- 52372: sa - Av socialstyrelsen 52373: förvaltade ................. 2 521 522,40 213 581,78 12 500,- 725 746,30 1 808 276,10 52374: 5. Valtion opintotukikeskuk- 52375: sen hoidossa - Av sta- 52376: tens studiestödscentral 52377: förvaltade ................. 22 477,50 - - 240,- 22 237,50 52378: 52379: II Maatilatalouden kehittämis- 52380: rahasto - Gårdsbrukets ut- 52381: vecklingsfond ................ 6 818 405 857,05 228 432 207' 48 840 838 414,90 569 174 022,67 7 090 070 249,28 52382: 52383: 111 Veikkausvoittovaroista 52384: myönnetyt lainat - Lån be- 52385: viljade av tippningsvinstme- 52386: del ........................... 275 329 091 '17 14 016 737,75 36 744 449,- 26 979 318,55 5) 285 094 221 ,62 52387: 52388: IV Saatavat valtion liikelaitoksil- 52389: ta - Fordringar av statens 52390: affärsverk .................... - 2 843 861,10 47 000 000,- 1 200 000,- 45 800 000,- 52391: V Muu lainananto - Övrig ut- 52392: låning ........................ 150 007 936,20 - - - 150 007 936,20 52393: 52394: Yhteensä - Sammanlagt 41 010 954 298,40 1 461 812 305,23 5 308 612 049,77 2 820 706 460,43 43 498 859 887,74 52395: 52396: 1 52397: ) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräinen velka valtiolle 31.12.1988 valuuttakursseihin arvostettuna mk 391 767 602,78 - Postbankens och Utvecklingsområdesfon- 52398: dens skuld i utländsk valuta tili staten värderad tili försäljningskurserna den 31.12.1988 mk 391 767 602,78 52399: 2 52400: 1 PSP:n ja KERA:n valuuttamääräisestä velasta valtiolle kertyneitä korkoja mk 30 526 164,14- Tili staten influtna räntor mk 30 526 164,14 från Postbankens och 52401: Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta 52402: 3 52403: ) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräisestä velasta valtiolle kertyneitä kuoletuksia mk 131 248 247,08 ja valuuttakurssien muutoksista johtuvaa alunnusta mk 52404: 4 360 400,31 - Tili staten influtna amorteringar mk 131 248 247,08 från Postbankens och Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta och förminskning 52405: mk 4 360 400,31 tili följd av valutakursernas förändringar 52406: 4 52407: 1 PSP:n ja KERA:n valuuttamääräinen valka valtiolle 31.12.1989 valuuttakursseihin arvostettuna mk 256 158 955,39- Postbankens och Utvecklingsområdesfon- 52408: dens skuld i utländsk valuta tili staten värderad tili försäljningskurserna den 31.12.1989 mk 258 158 955,39 52409: 5 52410: 1 Oikaisua aikaisemmille vuosille mk 601 337,76 - Rättande tili föregående år mk 601 337,76 52411: 305 52412: 52413: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus vuoden 1989 lopussa 52414: Annan statens inkomstbringande egendom vid utgången av år 1989 52415: Varat 52416: Tillgängar 52417: 31.12.1989 52418: 52419: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar1) ........................................................................ .. 10 280 439 406,80 52420: Obligaatiot- Obligationer .......................................................................................... .. 44 000,- 52421: Yhteensä - Summa 10 280 483 406,80 52422: 52423: 52424: 1 52425: ) Ei sisällä valtion liikelaitosten peruspääomia mk 62 100 000,- 52426: Det innehåller inte statens affärverkens grundkapital mk 62 100 000,- 52427: SELVITYS 52428: 52429: VALTION VELASTA 52430: VUODELTA 52431: 52432: 1989 52433: 52434: 52435: UTREDNING ÖVER 52436: 52437: STATSSKULDEN 52438: FÖR AR 52439: 52440: 1989 52441: 308 Selvitys valtion velasta vuodelta 1989 52442: Pääoma 31/12 1988 Kapital 52443: 52444: 52445: Ulkomaan 52446: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - Lånegruppens/lånevalutans namn rahassa 52447: mk 52448: 1 utländskt 52449: mynt 52450: 52451: 52452: 52453: 52454: Ulkomainen velka - Utländsk skuld 52455: 52456: 1. Valtion pitkäaikainen velka- 52457: Statens långfristiga skuld 52458: 1.1. Dollarilainat - Dollarlån .................................... . USD 1 169 359 322,98 4 884 413 892,09 52459: 52460: 1.2. Puntalainat - Pundlån ..................................... . GBP 408 275 807,09 3 073 908 551,58 52461: 1.3. Norjankruunulainat - Lån i norska kronor .................. . NOK 200 000 000,- 127 340 000,- 52462: 1.4. Tanskankruunulainat - Lån i danska kronor ................ . DKK 500 000 000' - 303 600 000'- 52463: 52464: 1.5. Saksanmarkkalainat - Lån i tyska mark .................... . DEM 1 658 043 855,07 3 891 594 732,24 52465: 1.6. Floriinilainat - Floriniän .................................... . NLG 1 003 747 333,34 2 086 088 082,88 52466: 1. 7. Belgianfrangilainat - Lån i belgiska franc .................. . BEL 11 102 696 344,- 1 240 171 181,62 52467: 1.8. Luxemburginfrangilainat - Lån i luxemburgska franc ...... . LUF 6 700 000 000,- 748 390 000,- 52468: 1.9. Sveitsinfrangilainat - Schweizerfranclån ................... . CHF 932 128 815,53 2 580 878 264,44 52469: 1.10. Ranskanfrangilainat - Lån i franska franc .................. . FRF 2 181 480 000,- 1 502 385 276,- 52470: 1.11. Jenilainat- Yenlån ........................................ . JPY 82 000 000 000' - 2 728 960 000,- 52471: 52472: 1.12. ECU-lainat - Lån i ECU .................................... . ECU 424 222 424,23 2 066 811 650,85 52473: 1.13. Kuwaitindinaarilainat - Lån i kuwaitiska dinar .............. . KWD 52 000 000,- 774 280 000,- 52474: 52475: 52476: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä 52477: Statens långfristiga skuld sammanlagt ............... . 26 008 821 631,70 52478: 52479: 52480: 2. Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka 52481: Statens spannmålsförråds långfristiga skuld 52482: 2.1. Dollarilainat - Dollarlån ..................................... . USD 21 400 000,- 89 387 800,- 52483: 2.2. Puntalainat - Pundlån ...................................... . GBP 1 500 000,- 11 293 500,- 52484: 2.3. Saksanmarkkalainat - Lån i tyska mark ..................... . DEM 72 400 000,- 169 930 040,- 52485: 2.4. Sveitsinfrangilainat - Schweizerfranclån .................... . 52486: 2.5. Jenilainat- Yenlån ......................................... . 52487: 270 611 340,- 52488: 52489: Yhteensä ulkomaista velkaa - 52490: Summa utländsk skuld 3) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 279 432 971 '70 52491: 52492: 52493: 52494: 52495: 1 52496: 1 Obligaatioiden osto- ja vaihto-ohjelmassa kuoletettu mk 1 941 814 862,-, josta valuutanvaihtosopimuksia koskevia kuoletuksia mk 52497: 1 317 555 110,43 - Under ett uppköps- och utbytesprogram av obligationer har amorterats mk 1 941 814 862,-, som innehåller 52498: amorteringar tili ett belopp av mk 1 317 555 110,43 som hänför sig tili valutabytesavtal. 52499: 2 52500: 1 Mk 1 981 192 000,- maksettu takaisin ennenaikaisen irtisanomisen perusteella - Mk 1 981 192 000,- har återbetalats på grund av 52501: förtidsuppsägning 52502: 3 52503: 1 Käytetty valuuttakurssit - Använda valutakurser 31.12.1988 ja - och 31.12.1989 52504: 52505: USD 4.177 4.067 NLG 2.0783 2.1219 JPY 0.03328 0.02831 52506: GBP 7.529 6.524 BEL 0.1117 0.1141 ECU 4.872 4.827 52507: NOK 0.6367 LUF 0.1117 0.1141 KWD 14.89 14.01 52508: DKK 0.6072 0.6158 CHF 2.7688 2.6332 52509: DEM 2.3471 2.3969 FRF 0.6887 0.7028 52510: Utredning över statsskulden för år 1989 309 52511: Pääoma 31/12 1989 Kap'1tal 52512: Nostettu Kuoletettu Valuuttakurssien 52513: V. 1989 V. 1989 muutosten vaiku- 52514: Lyftats Amorterats tus v. 1989 Ulkomaan rahassa 52515: år 1989 år 1989 Effekt av ändringar mk 52516: 1 utländskt mynt 52517: mk mk på valutakurserna 52518: under år 1989 52519: (Valuutanvaih- (Valuutanvaih- 52520: dot v. 1989 dot v. 1989 mk 52521: Valutabytes- Valutabytes- 52522: avtal år 19891 avtal år 19891 52523: mk mk 52524: 52525: 52526: 52527: 52528: 2 448 932 256,93 2 042 126 975)i 1 -137 814 412,36 USD 1 088 867 656,98 4 428 424 760,94 52529: (724 980 000,-) 52530: 189 050 000,- -384 367 186,12 GBP 383 275 807,09 2 500 491 365.46 52531: 123 900 000,- -3 440 000,- 52532: 243 807 250,- 15 870 533,- DKK 1 400 430 000,- 862 384 794' - 52533: (299107 011,-) 52534: (566 478 747,97) 937 356 800,01 47 996 066,61 DEM 1 488 886 789,94 3 568 712 746,81 52535: 362 119 122.25 29 840 802,57 NLG 826 528 000' - 1 753 809 763.20 52536: 26 646 471,23 BEL 11 102 696 344,- 1 266 817 652,85 52537: 120 690 000,- 11 260 000,- LUF 5 600 000 000,- 638 960 000,- 52538: 255 459 300,- 853 456 750' - -103 753 417,39 CHF 713 628 815,53 1 879 127 397,05 52539: 412 260 000,- 462 210 000,- 10 428 868,- FRF 2 081 480 000,- 1 462 864 144,- 52540: 631 600 000,- -340 990 000,- 1 JPY 57 000 000 000,- 1 613 670 000,- 52541: (142 700 000,-) 52542: -19 090 009,09 ECU 424 222 424.23 2 047721 641)6 52543: 286 280 000' - -39 680 000,- KWD 32 000 000,- 448 320 000,- 52544: 52545: 52546: 52547: 3 360 458 806,93 6 008 789 647,9821 -887 092 283,55 22 471 304 266,07 52548: (865 585 758,97) (867 680 000,-) 52549: 52550: 52551: 52552: 52553: 37 500 000,- 29 478 712,87 -1 705 086,81 USD 23 531 841)3 95 704 000,32 52554: 10 338 750,- -954 750,- 52555: 61 477 380,- -592 160,- DEM 45 000 000,- 107 860 500,- 52556: 75 000 000,- 34 194,53 CHF 28 495 440.73 75 034 194,53 52557: 37 500 000,- -1 807 927,66 JPY 1 260 758 472,- 35 692 072,34 52558: 150 000 000,- 101 294 842,87 -5 025 729,94 314 290 767,19 52559: 52560: 52561: 3 510 458 806,93 6 110 084 490,8521 -892 118 013.49 22 785 595 033,26 52562: (865 585 758,97) (867 680 000,-) 52563: 310 Selvitys valtion velasta vuodelta 1989 52564: Pääoma 31!12 1988 Kapital 52565: 52566: Ulkomaan 52567: Lainan nimi - Lånets namn rahassa 52568: mk 52569: 1 utländskt 52570: mynt 52571: 52572: 52573: 52574: Kotimainen velka - lnhemsk skuld 52575: 3. Valtion pitkäaikainen velka- 52576: Statens långfristiga skuld 52577: 52578: 3.1. Yleisöobligaatiolainat - Obligationslån för allmänheten .... . 24 205 639 512,50 52579: 3.2. Vakuutuslaitoslainat - Försäkringsanstaltslån .............. . 2 202 297 250,- 52580: 3.3. Työeläkekassalainat - Arbetspensionskasselån ............ . 330 835 000, - 52581: 3.4. Työllisyysobligaatiolainat - Sysselsättningsobligationslån .. . 3 405 800,- 52582: 3.5. Työeläkelaitoslainat - Arbetspensionsanstaltslån .......... . 2 203 526 525,- 52583: 3.6. Eläkesäätiölainat - Pensionsstiftelselån .................... . 163 862 850,- 52584: 3.7. Lainat kunnilta- Lån av kommuner ....................... . 20100 000,- 52585: 3.8. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä - Skuldebrevslån av pen- 52586: sionsstiftelser ............................................... . 347 300 000,- 52587: 3.9. Lainat muilta - Andra lån .................................. . 407 386,36 52588: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä 52589: Statens långfristiga skuld sammanlagt .............. .. 29 477 374 323,861) 52590: 52591: 4. Valtion viljavaraston velka 52592: Statens spannmålsförråds skuld 52593: 4.1. Pitkäaikainen velka - Långfristig skuld ......................... . 37 681 500,- 52594: 52595: 52596: Valtion kotimainen pitkäaikainen velka yhteensä 52597: - Statens inhemska långfristiga skuld samman- 52598: lagt 29 515 055 823,86 52599: 52600: 5. Valtion lyhytaikainen velka 52601: Statens kortfristiga skuld 52602: 5.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilta - Skuldförbindelselån 52603: av penninganstalter 2 290 000 000,- 52604: 52605: Yhteensä kotimaista velkaa - 52606: Summa inhemsk skuld ......................................... . 31 805 055 823,86 52607: 52608: 52609: 6. Yhteenveto - Sammandrag 52610: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa - 52611: Summa utländsk långfristig skuld ................................. . 26 279 432 971,70 52612: 52613: 52614: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa - 52615: Summa inhemsk långfristig skuld ................................. . 29 515 055 823,86 52616: 52617: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa - 52618: Summa inhemsk kortfristig skuld ................................. . 2 290 000 000,- 52619: 52620: 52621: Koko valtionvelka - Statsskulden inalles4) ................... . 58 084 488 795,56 52622: 1 52623: ) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 18 250 922,50 markkaa. 52624: lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 18 250 922,50 mark. 52625: 2 52626: ) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 11 482 725,36 markkaa. 52627: lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 11 482 725,36 mark. 52628: 3 52629: ) Momentille 36.06.90 on merkitty 7 337 043 916 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta paistettuja lainoja 496 422,50 markkaa. 52630: Momentille on merkitty 251 977 markkaa kuoletusta lainoista, jotka eivät enää vanhentuneina sisälly valtionvelan kuoletukseen. - 52631: På moment 36.06.90 har antecknats 7 337 043 916 mark, som inte inkluderar som föråldrade frän skulden avskrivna lån på 496 422,50 52632: mark. På moment har antecknats 251 977 mark som amortering för Iän, som inte mera som föräldrade inkluderas i statsskuldens 52633: amortering. 52634: 4 52635: ) Valtion liikelaitosten velka on esitetty niiden taseissa - 52636: C"~ .............. ... ~,;:..,..,,,....L. ... .. L,, ,1.-.1 h ... r fr.ra...lr':lnit~ i '=lff~rc-uarltcnc h~l~ncrl:iltninn~r 52637: Utredning över statsskulden för år 1989 311 52638: 52639: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1989 Kapital 52640: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku- 52641: V. 1989 V. 1989 tus v. 1989 52642: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa 52643: är 1989 är 1989 på valutakurserna mk 52644: 1 utländskt mynt 52645: mk mk under är 1989 52646: mk 52647: 52648: 52649: 52650: 52651: 4 220 195 000,- 4 299 830 672,50 24 126 003 840,- 52652: 425 820 000,- 210 122 300,- 2 417 994 950,- 52653: 52 000 000,- 37 600 000,- 345 235 000,- 52654: 737 160,- 2 668 640,- 52655: 467 431 000,- 202 595 025,- 2 468 362 500,- 52656: 24139 000,- 21 267 450,- 166 734 400,- 52657: 5 500 000,- 20 100 000,- 5 500 000,- 52658: 52659: 5 000 000,- 342 300 000.- 52660: 35 754,- 371 632,36 52661: 52662: 5195 085 000,- 4 797 288 361,50 29 875 170 962;362) 52663: 52664: 52665: 52666: 37 360 500,- 321 000,- 52667: 52668: 52669: 52670: 5 195 085 000,- 4 834 648 861,50 29 875 491 962,36 52671: 52672: 52673: 52674: 52675: 500 000 000, - 2 540 000 000,- 250 000 000.- 52676: 52677: 52678: 5 695 085 000,- 7 374 648 861.51tl) 30 125 491 962,36 52679: 52680: 52681: 52682: 52683: 3 510 458 806,93 6 110 084 490,85 -892 118 013,49 22 785 595 033,26 52684: (865 585 758,97) (867 680 000,-) 52685: 52686: 52687: 5 195 085 000,- 4 834 648 861,50 29 875 491 962,36 52688: 52689: 52690: 500 000 000,- 2 540 000 000,- 250 000 000,- 52691: 52692: 9 205 543 806.93 13 484 733 352,35 -892 118 013,49 52 911 086 995,62 52693: (865 585 758,97) (867 680 000,-) 52694: LUETTELO 52695: 52696: VALTION TAKAUS- JA MUISTA 52697: SITOUMUKSISTA 52698: 31. 12. 1989 52699: 52700: 52701: 52702: FÖRTECKNING ÖVER 52703: 52704: STATENS GARANTI- OCH ANDRA 52705: FÖRBINDELSER 52706: 31. 12. 1989 52707: 314 52708: 52709: Luettelo valtion takausvastuista 31.12.1989 11 21 52710: Förteckning över statens garantiansvar 31.12.1989 11 21 52711: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset - Av statskontoret förvaltade garantier 52712: 1. Takaukset kotimaisista lainoista - Garantier för inhemska Iän 52713: 52714: Valtionenemmistöiset yhtiöt - Bolag med statlig majoritet 52715: Finnair Oy ........................................................ . mk 202 028 463 52716: Kemijoki Oy ....................................................... . 16 115 180 52717: Outokumpu Oy ................................................... . 27158 834 52718: Rautaruukki Oy ................................................... . 16 998 253 52719: Oy Sisu-Auto Ab 3) .............................................. .. " 206 558 524 52720: Valmet Oy ........................................................ . " 370 791 690 52721: Vaivilla Oy 4) ...................................................... . 46180 701 52722: Veitsiluoto Osakeyhtiö ............................................ . 43 808 332 52723: VTI Technology Oy .............................................. . 1 666 944 mk 931 306 921 52724: 52725: Yksityiset yhtiöt - Privata bolag 52726: Oy Ekokem Ab .................................................... . mk 117009815 52727: Teollisuuden Voima Oy ........................................... . " 227 803 400 52728: Oy Wärtsilä Ab ................................................... . " 643 764 600 mk 988 577 815 52729: 52730: 52731: Julkiset rahoituslaitokset - Offentliga penninginrättningar 52732: Kehitysaluerahasto Oy - 52733: Utvecklingsområdesfonden Ab ................................... . mk 569 916 479 mk 569 916 479 52734: 52735: 52736: 52737: 52738: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaiset takaukset yhteensä - Av statskontoret 52739: förvaltade inhemska garantier sammanlagt . . . . . . . . •. . . . •. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 2 489 801 215 52740: 315 52741: 52742: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista - Garantier för utländska lån 52743: 52744: Valtionenemmistöiset yhtiöt - Bolag med statlig majoritet 52745: Enso-Gutzeit Oy ........................... NLG 24 000 000 mk 50 925 600 52746: Finnair Oy ................................. USD 64 893 700 mk 263 922 678 52747: Imatran Voima Oy ......................... USD 24 925 000 52748: CHF 120 000 000 52749: SUR 28 333 333 52750: NLG 29 333 320 mk 669 203 011 52751: Kemijoki Oy ............................... USD 4 000 000 mk 16 268 000 52752: Rautaruukki Oy ............................ GBP 4 000 000 52753: DEM 155 000 52754: BEL 25 000 000 52755: NLG 16 000 000 52756: LUF 320 000 000 mk 99 782 419 52757: Veitsiluoto Osakeyhtiö ..................... USD 6 131 091 52758: DEM 24 566 667 52759: GBP 1 928 340 mk 96 399 482 mk 1 196 501 190 52760: 52761: Yksityiset yhtiöt - Privata bolag 52762: Oy Metsä-Botnia Ab ....................... USD 6 800 000 mk 27 655 600 52763: Teollisuuden Voima Oy .................... USD 37 450 000 52764: SEK 454 745 509 52765: NLG 10 500 000 mk 472 492 883 mk 500 148 483 52766: 52767: 52768: Julkiset rahoituslaitokset - Offentliga penninginrättningar 52769: Kehitysaluerahasto Oy ..................... USD 38 600 000 52770: DEM 8 000 000 52771: CHF 15 000 000 52772: JPY 6 400 000 000 mk 396 843 400 52773: MB Osakepankki 52774: (ent. Mortgage Bank of Finland Ltd) ....... USD 7 705 849 mk 31 339 688 mk 428 183 088 52775: 52776: Yksityiset rahoituslaitokset - Privata penninginrättningar 52777: Suomen Teollisuuspankki Oy .............. USD 57 860 000 52778: ECU 6 000 000 52779: NLG 30 268 000 mk 328 504 289 52780: Suomen Teollisuuspankki Oy, Suomen 52781: Kiinteistöpankki Oy ja OKO-Investointi- 52782: pankki Oy (ent. Maa- ja Teollisuuskiinteis- 52783: töpankki Oy) ............................... DEM 36 000 000 mk 86 288 400 52784: Teollistamisrahasto Oy ..................... CHF 43 780 000 mk 115 281 496 mk 530 074 185 52785: Muut - Övriga 52786: Pohjoismaiden Investointipankki ........... USD 32 365 508 52787: CHF 5 107 722 52788: DEM 18 114 031 52789: DKK 87 791 902 52790: FRF 15 930 000 52791: ECU 1 381 927 52792: NOK 5 702 143 mk 263 941 486 mk 263 941 486 52793: 52794: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä - Av statskontoret 52795: förvaltade utländska garantier sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 2 918 848 432 52796: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av statskontoret förvaltade 52797: garantier sammanlagt . .. . . . .. .. .. . .. .. .. . .. .. . .. .. . . .. . . . .. . .. .. .. . .. . .. . . . . .. .. . . . . . .. . . . . .. . . . . .. . mk 5 408 649 647 52798: 316 52799: 52800: II. Valtiontakuukeskus - Statsgaranticentralen 52801: 52802: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden 52803: 52804: Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takaukset - Av Statsgaranticentralen förvaltade 52805: inhemska garantier5 )6 ) .............................................................................. mk 1121 825 504 52806: Lain valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi mukaisten takuiden kirjanpidollinen 52807: takuuvastuu - Det bokföringsmässiga ansvaret om garantier enligt lag om statsgarantier för 52808: tryggande av basråvaruförsörjningen ............................................................... mk 194 380 000 52809: 52810: Vientitakuurahasto - Exportgarantifonden 52811: 7 52812: Voimassa olevien takuiden takuuvastuu - Garantiansvaret av garantierna i kraft )8) ..•..••......•. mk 15 342 146 000 52813: ---------------- 52814: Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takuut yhteensä - Av Statsgaranticentralen 52815: förvaltade garantier sammanlagt ............................................................... mk 16 658 351 504 52816: 52817: 52818: 111. Opetusministeriön hoidossa olevat takuut - Av undervisningsministeriet förvaltade 52819: garantier 52820: Taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun lain mukaiset valtiontakuut - Statsgarantier enligt 52821: lag om statsgaranti för konstutställningar .......................................................... mk 40 732 570 52822: 52823: 52824: IV. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av Studiestöds- 52825: centralen förvaltade garantier sammanlagt .................................................... mk 9 257 012 361 52826: 52827: Valtion takuut yhteensä - Statsgarantier inalles ............................................. mk 31 364 746 082 52828: ====== 52829: 52830: 52831: 1 52832: Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. - Förteckningen innehåller inte de garantiansvar som 52833: ) 52834: avses i 13 a § lagen om bostadsproduktion. 52835: 2) Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään 52836: 52837: sopimuksilla. Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion 52838: takausvastuu samalla lakkasi. Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31.12.1989 91 445 060 markkaa. - Enligt 52839: överenskommelse mellan staten och Vaivilla Ab samt dess borgenärer övertog staten år 1985 ansvaret för en 52840: del av Vaivilla Ab:s skulder. Samtidigt upphörde statens garantiansvar för de övertagna lånen. Beloppet av de 52841: av staten övertagna lånen uppgick 31.12.1989 tili 91 445 060 mark. 52842: 3) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan - 52843: 52844: lnkluderar Iän i utländska valutor tili ett motvärde av . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 58 097 015 52845: ~ .......................................................... ~ 3 660 300 52846: 5) " .....•.......•............•.....................•......•.. mk 232 538 848 52847: 6 52848: ) Valtiontakausrahaston kirjanpidollinen takausvastuun yhteismäärä - Ansvaret av statsgarantifondens garantier . . . . mk 1 536 897 804 52849: 7 52850: ) Sisältää taattujen luottojen pääomat ja jäljellä olevalta luottoajalta perittävä! korot. Käytetty ostokursseja 52851: 31.12.1989. - lnnehåller kapitalen och räntorna av de garanterade krediterna. Använd köpkurserna per 52852: 8 52853: 31.12.1989 ·········································································································· 52854: ) Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu - Det bokföringsmässiga ansvaret enligt lag om 52855: exportgaranti ....................................................................................................... . mk 20 019 611 000 52856: 52857: Käytetyt valuuttakurssit - Använda valutakurser 31.12.1989 52858: USD 4.067 ffiF .............................. . 0.7028 52859: GBP 6.524 WF .............................. . 0.1141 52860: SEK 0.6551 BEL .............................. . 0.1141 52861: DEM 2.3969 NOK ............................. . 0.6165 52862: NLG 2.1219 ECU .............................. . 4.827 52863: CHF 2.6332 DKK .............................. . 0.6158 52864: JPY 0.02831 52865: SUR 6.692 52866: 317 52867: 52868: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset - At internationella finansieringsinsti- 52869: tut utfärdade förbindelser 1) 52870: 52871: Sitoumusten Uusia sitou- Lunastettu Sitoumusten 52872: määrä muksia v. 1989 vuonna 1989 määra 52873: Beloppet av Nya lnfriats Beloppet av 52874: förbindelserna förbindelser år 1989 förbindelserna 52875: 31.12.1988 år 1989 31.12.1989 52876: mk mk mk 52877: mk 52878: 52879: 52880: Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki - lnternationella Ater- 52881: uppbyggnadsbanken ............................................. . 10 853 416 10 853 416 52882: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö - lnternationella Utveck- 52883: lingsfonden ...................................................... . 449 483 668 156 060 000 140 889 000 464 654 668 52884: Aasian Kehityspankki - Asiatiska Utvecklingsbanken ............ . 7 640 902 2 646 874 2 431 932 7 855 844 52885: Aasian Kehitysrahasto - Asiatiska Utvecklingsfonden ........... . 184 392 434 40 967 777 24 909 062 200 451 149 52886: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki - lnteramerikanska Ut- 52887: vecklingsbanken 52888: - peruspääoma - 52889: grundkapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 925 721 720 166 2 205 555 52890: - erityisrahasto - 52891: specialfonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 557 314 395 288 23 162 026 52892: Afrikan Kehityspankki - Afrikanska Utvecklingsbanken . . . . . . . . . . 3 121 000 2 961 701 3 121 000 2 961 701 52893: Afrikan Kehitysrahasto - Afrikanska Utvecklingsfonden.......... 183 943 119 54 892 194 11 211 676 227 623 637 52894: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto - lnternatio- 52895: nella Utvecklingsfonden för lantbruk .. . . .. . . .. . . .. . .. . . .. . . . .. . .. . 67 420 172 9 087 200 58 332 972 52896: Kansainvälinen Investointitakauslaitos - Multilaterala lnveste- 52897: ringsgarantiorganet ............................................... t--c-::-'2'--:7=-=7-=-4---0___ 32=-t---::-~-:-:----:~+--=-c---c---+---'2=--'-77=--4=--0:..::3=-2 52898: 925 258 362 268 381 962 192 765 324 1 000 875 000 52899: 52900: 1) Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan. - Räntefria, vid anfordran 52901: betalbara skuldebrev givna i stället for kontantprestationer av medlemsandelar. 52902: 1 52903: 1 52904: 1 52905: 1 52906: 1 52907: 1 52908: 1 52909: 1 52910: 1 52911: 1 52912: 1 52913: 1 52914: 1 52915: 1 52916: 1 52917: 1 52918: 1 52919: 1 52920: 1 52921: 1 52922: 1 52923: 1 52924: 1 52925: 1 52926: 1 52927: 1 52928: 1 52929: 1 52930: 1990 vp. - K n:o 16 52931: 52932: 52933: 52934: 52935: KERTOMUS 52936: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan 52937: tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta 52938: vuonna 1987 ovat antaneet aihetta 52939: 52940: 52941: 52942: 52943: HELSINKI 1990 52944: ISSN 0356-0511 52945: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus 52946: Eduskunnalle 52947: Eduskunnalle annetaan tämän mukana ker- ta ja tilinpidosta vuonna 1987 ovat antaneet 52948: tomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- aihetta. 52949: nan tekemät muistutukset valtiovarain hoidos- 52950: 52951: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990 52952: 52953: 52954: 52955: Tasavallan Presidentti 52956: MAUNO KOIVISTO 52957: 52958: 52959: 52960: 52961: Valtiovarainministeri Matti Louekoski 52962: 5 52963: 52964: 52965: 52966: 52967: Eduskunta on 15.9.1989 päivätyn kirjelmän mietintö ja kertomus oli lähetetty valtioneuvos- 52968: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainva- ton kanslialle ja kaikille ministeriöille niistä 52969: liokunnan mietinnön n:o 41 valtiovarain hoi- aiheutuviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, 52970: dosta ja tilasta sekä valtiontilintarkastajain valtiovarainministeriö on pyytänyt valtioneu- 52971: kertomuksesta vuodelta 1987 sekä sanotun ker- voston kansliaa ja kaikkia ministeriöitä toi- 52972: tomuksen niihin toimenpiteisiin ryhtymistä menpiteistään Eduskunnalle annettavaa kerto- 52973: varten, joihin tehdyt muistutukset ja ehdotuk- musta varten aikanaan valtiovarainministeriöl- 52974: set .antavat aihetta. Samalla Eduskunta on le ilmoittamaan. 52975: kehottanut hallitusta antamaan Eduskunnalle Valtioneuvoston kanslian ja asianomaisten 52976: kertomuksen näistä toimenpiteistä. ministeriöiden vastaukset saatetaan täten Edus- 52977: Sitten kun Tasavallan Presidentti 6.10.1989 kunnan tietoon. Tiedot on esitetty pääosin 52978: tapahtuneessa esittelyssä oli jättänyt asian kä- alkusyksyn 1990 tilanteen mukaisina. 52979: sittelyn valtioneuvostolle ja edellä mainittu 52980: 52981: 52982: 52983: 52984: 301335N 52985: 6 52986: 52987: 52988: 52989: 52990: Yleinen osa 52991: 52992: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- sääntynyt noin 1,0 % sekä vastaavasti yksi- 52993: dosta on valtiovarainministeriö esittänyt seu- tyisellä sektorilla 0,3 %, valtiolla 0,9 %, kun- 52994: raavaa. nallisella sektorilla 3,2 % ja julkisella sekto- 52995: Valtionvelka. Muutokset valtion velan ke- rilla yhteensä 2,4 %. Koko sanotun aikavälin 52996: hityksessä ovat olleet täysin hallinnassa ja vastaavat kasvuluvut ovat 9,0 %, 3,0 %, 52997: velan aleneminen on kertomusvuoden jäl- 8,0 %, 32,7% ja 23,9 %. Lukumääräisesti 52998: keen jatkunut sekä markkamääräisesti että on kaikkien palkansaajien lisäys ollut 52999: varsinkin suhteessa BKT:hen. Valtion koko 174 000, josta yksityisellä sektorilla 41 000, 53000: velan oltua vuoden 1987 lopussa 14,9 % valtiolla 16 000, kunnallisella sektorilla 53001: BKT:sta, oli se vuoden 1989 lopussa laskenut 117 000 ja koko julkisella sektorilla 133 000. 53002: 10,7 %:iin BKT:sta. Ulkomaisen velan osuus Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti kasvun 53003: koko velasta on samana aikana laskenut painopiste on ollut kunnallisella sektorilla. 53004: 49 % :sta 43 % :iin. Joka kolmas palkansaaja on valtion tai kun- 53005: Valtion lainananto. Valtion antamien lai- tien palveluksessa. Kehitys on johtanut osin 53006: nojen painotettu keskikorko oli vuoden 1989 työvoiman niukkuuteen ja joillakin ammat- 53007: lopussa 3,59 prosenttia. Keskikorko oli siten tialoilla pahenevaan työvoimapulaan niin 53008: noussut 0,16 prosentilla edellisestä vuodesta. julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Työ- 53009: Korkotuoton nousu perustui lähinnä eräiden voimapula onkin yhä selvemmin muodostu- 53010: asuntolainojen korkojen korotukseen . massa palvelu- ja tuotantotoiminnan kehittä- 53011: 1.10.1988 lukien. misen esteeksi. Hallinnon kehittämisessä kes- 53012: Valtion antamien lainojen ehdot ovat keisenä lähtökohtana on se, että valtion hen- 53013: muuttumassa asuntolainojen ja maatilatalou- kilöstön kokonaismäärää ei enää lisätä. 53014: den kehittämisrahastosta myönnettävien lai- Valtioneuvoston periaatepäätös 20.1.1989 53015: nojen osalta. Asuntorahastosta myönnettä- toimenpiteistä julkisten menojen kasvun hi- 53016: vät yhtenäislainat ovat korkotasoltaan ny- dastamiseksi sekä kansantalouden tasapai- 53017: kyisiä asuntolainoja korkeampikorkoisia, jo- noisen kehityksen turvaamiseksi sisältää 53018: ten valtion lainanannon keskikorko tulee kohdan, jonka mukaan valtion palveluksessa 53019: vuodesta 1991 alkaen nousemaan. Yhtenäis- olevan henkilöstön määrää vähennetään 53020: lainajärjestelmän mukaisesti korko tai osa luontaista vaihtuvuutta hyväksikäyttäen. 53021: siitä voidaan kuitenkin pääomittaa makset- Tässä tarkoituksessa jätetään vuosien 1989- 53022: tavaksi laina-ajan lopulla, joten valtion kor- 1991 aikana valtionhallinnossa, liikelaitoksia 53023: kotulot eivät lisäänny. Eduskunnalle on an- lukuun ottamatta, täyttämättä yhteensä 53024: nettu esitys maaseutuelinkeinolaiksi, jonka 2 800 virkaa tai työsuhteista tehtävää, jotka 53025: nojalla annettavassa asetuksessa tullaan lakkautetaan tulo- ja menoarvioiden yhtey- 53026: maatilojen investointi- ja asuntolainojen eh- dessä. 53027: dot uudistamaan vuoden 1991 alusta. Valtioneuvoston asettama vähentämista- 53028: Valtion henkilöstön ja menojen kehitys. voite tarkoittaa 2 800 viran ja tehtävän vä- 53029: Julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallin- hentämistä vuoden 1989 alun eli siis vuoden 53030: non henkilöstön kasvusta on syytä todeta, 1989 tulo- ja menoarvion mukaisesta virko- 53031: että esimerkiksi palkansaajien määrä keski- jen ja tehtävien määrästä. Vuoden 1990 tulo- 53032: määrin vuosittain välillä 1980- 1989 on li- ja menoarvioesityksen antamisen yhteydessä 53033: 7 53034: 53035: valtioneuvosto päätti samalla vuonna 1990 distamista sekä kehittämishankkeita, jotka 53036: toteutettavista vähennyksistä (VM 17 /20/89). koskevat valtion yleisjohto- ja asiantuntija- 53037: Päätöksen mukaan vähennettävät virat ja voimavarojen turvaamista sekä henkilöstön 53038: tehtävät lakkautetaan vuosien 1991 ja 1992 koulutusta ja kehittämistä. Lisäksi ehdote- 53039: tulo- ja menoarvioiden yhteydessä. Valtiova- taan mm. henkilöstön määrän ja rakenteen 53040: rainministeriö on lisäksi edellyttänyt vähen- ohjauksen, nimittämistoimivallan ja kelpoi- 53041: nysten ottamista huomioon toiminta- ja ta- suusehtojen ja palkkausjärjestelmän kehittä- 53042: loussuunnitelmissa. mistä. Uudistustoimet tulee ajoittaa vuosille 53043: Valtion henkilöstöpolitiikassa ja sen kehit- 1991-1995. 53044: tämishankkeissa on otettu yhdeksi keskeisek- Palkkaus- ja neuvottelujärjestelmien sekä 53045: si lähtökohdaksi kiristyvä kilpailu työvoi- palvelussuhteisiin liittyvien oikeusasemaky- 53046: masta ja välttämättömyys tulla toimeen lä- symysten kehittämiseen liittyvät henkilöstö- 53047: hinnä nykyisellä tai vähemmällä henkilöstöl- hallinnon kehittämishankkeet ovat olleet sa- 53048: lä. Jotta valtionhallinnon toiminta kuitenkin manaikaisesti vireillä. Tulos- ja kehysohjauk- 53049: voitaisiin turvata ja kyetä kohtaamaan uudet sen asteittain vuoteen 1995 mennessä tapah- 53050: toiminnalliset haasteet, on hallinnon kehittä- tuva toteuttaminen valtionhallinnossa vai- 53051: miseen ja sen lähtökohtien uudelleenarvioin- kuttaa henkilöstöhallinnossa. 53052: tiin kiinnitetty erityisesti huomiota. Hallitus- Valtion osallistuminen kunnallisen sekto- 53053: ohjelman toteuttamiseksi on käynnistetty ja rin kustannuksiin on samanaikaisesti ollut 53054: ryhdytty toteuttamaan lukuisia hallinnon ke- selvitettävänä. Valtionosuusjärjestelmän ja 53055: hittämisen hankkeita, joiden keskeisenä ta- sen perusteiden totaalinen uudelleenarviointi 53056: voitteena on hallinnon toiminnan tulokselli- on ajankohtaista. 53057: suuden lisääminen uudistamalla ohjausväli- Näiden toimenpiteiden avulla voidaan li- 53058: neitä, organisaatiorakenteita, johtamisjärjes- sätä valtionhallinnon ja koko julkisen hallin- 53059: telmiä, hallinto- ja palvelukulttuuria, henki- non kykyä selviytyä tehtävistään käytettävis- 53060: löstöpolitiikkaa, tietohallintojärjestelmiä, sä olevilla voimavaroilla ja samanaikaisesti 53061: pääomien käyttöä ja yhteistyötä julkisen ja parantaa tuottavuutta, tehokkuutta ja palve- 53062: yksityisen sektorin välillä. lu tasoa. 53063: Erityistä huomiota kiinnitetään valtion Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestel- 53064: henkilöstöhallintoon. Valtioneuvoston tou- mää ollaan kokonaisuudessaan uusimassa. 53065: kokuussa 1989 asettama Henkilöstökomitea, Järjestelmän määrittelyvaiheen kokonais- 53066: joka jätti mietintönsä (Komiteanmietintö suunnitelma valmistui vuoden 1989 alussa ja 53067: 1990:34) 28.9.1990, teki ehdotuksen valtion suunnitelman toteutusta varten muodostetut 53068: henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon lähiajan osaprojektit ovat työskennelleet kohta vuo- 53069: keskeisiksi kehittämislinjoiksi ja -toimenpi- den ajan. Uusi tietojärjestelmä on tarkoitus 53070: teiksi. Komitean ehdottaman henkilöstöpoli- ottaa kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 53071: tiikan kehittämissuunnan perusperiaatteena 1995 loppuun mennessä. Uuden tietojärjes- 53072: on, että valtionhallinnon parempi palveluky- telmän suunnittelussa ovat olleet mukana 53073: ky ja sen edellytyksenä oleva tuloksellisempi, sekä keskustason tietojen käyttäjäryhmät sa- 53074: taloudellisempi ja tuottavampi toiminta saa- moin kuin virastojen ja laitosten edustajat, 53075: daan aikaan asettamalla lähtökohdaksi hen- joten uuden järjestelmän pitäisi tyydyttää en- 53076: kilöstön keskeinen asema kehittyvänä voi- tistä paremmin eri tahojen tietotarpeet myös 53077: mavarana ja muutoksen ja tuloksellisuuden henkilöstön määrän seurannan suhteen. 53078: toteuttajana. Komitean mielestä henkilöstö- Valtion tehtävien vaativuustasojen määri- 53079: politiikan tärkeänä tehtävänä on tukea viras- tys on käynnistetty vuonna 1988. Vuosien 53080: tojen ja laitosten tuloksellista ja taloudellista 1988 ja 1989 aikana on valtion 45 virastossa 53081: toimintaa sekä uudistumista olosuhteissa, tehty ulkopuolisten konsulttien toimesta teh- 53082: joille on luonteenomaista rajoitetut voimava- tävien vaativuusarviointia lähinnä ylimpien 53083: rat ja kilpailu työvoimasta. tehtävien osalta. Lisäksi vuonna 1989 valtion 53084: Henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi val- työmarkkinalaitos suorittti perustutkimuk- 53085: tion henkilöstöhallintoa tulee komitean mie- sen, jonka avulla kokeiltiin lähinnä yksityis- 53086: lestä monin tavoin uudistaa. Siksi se ehdot- sektorilla käytössä olevien viiden yleisimmän 53087: taa palvelussuhteen, neuvottelu- ja sopimus- vaativuuspisteytysjärjestelmän sopivuutta 53088: järjestelmän ja palvelussuhteen ehtojen uu- valtion tehtävien vaativuusarvioinnissa. Pe- 53089: 8 53090: 53091: rustutkimus kattaa lähes kaikki valtion eri Julkishallinnon viranomaisten välisen tie- 53092: virastoissa ja laitoksissa olevat yleisimmät totekniikkayhteistyön kehitys ja ongelmat. 53093: tehtävät. Virkojen vaativuutta koskeva ns. Valtioneuvoston 22.3.1989 tekemässä valtion 53094: Palke-järjestelmä on valmisteilla ja sovellet- tietohallinnon kehittämistä koskevassa pää- 53095: tavana seitsemässä virastossa. Konsulttien töksessä edellytetään muun ohella tietojärjes- 53096: suorittamaa tehtävien vaativuuspisteytystyö- telmien yhteentoimivuuden aikaansaamiseksi 53097: tä sekä perustutkimuksen ja Palke-järjestel- tietojen, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen 53098: män avulla tehtävää vaativuusarviointia jat- standardien käytön tehostamista sekä mää- 53099: ketaan vuonna 1990. Jatkossa tullaan ratkai- rätään ne organisaatiot, joiden tehtävänä on 53100: semaan, voidaanko valtion tehtävien vaati- standardien kehittäminen sekä niiden käytön 53101: vuusarvioinneissa käyttää lähinnä yksityis- ohjaus ja edistäminen. Mainitun päätöksen 53102: sektorilla kehitettyjä vaativuuspisteytysjär- mukaisesti valtionhallinnon tietojärjestel- 53103: jestelmiä vai joudutaanko niitä muuttamaan mien, työasemien, tietoliikenteen, palveluase- 53104: valtion tehtävien erityispiirteistä johtuen tahi mien ja käyttöliittymien on myös perustutta- 53105: onko valtiolle syytä rakentaa aivan omat va avoimiin ratkaisuihin ja laitemerkkiriip- 53106: tehtävien vaativuusarviointijärjestelmät. pumattomien ohjelmistojen käyttöön. Tähän 53107: Valtion henkilöstövoimavarojen uudel- liittyen valtiovarainministeriö antoi 53108: leenkohdentamista on pyritty edistämään 28.6.1989 suositukset valtionhallinnon toi- 53109: monin lainsäädäntöhankkein. Siksi valtion mistojärjestelmän perusosien määrittelemi- 53110: virkamieslain 8 a §:ää muutettiin lailla (1060/ seksi sekä toimisto- ja muun hajautetun jär- 53111: 88), jossa säädettiin, että tietyt virastot saa- jestelmän tietoliikenne- ja muiksi teknisiksi 53112: vat itse perustaa ja lakkauttaa omat virkansa ratkaisuiksi. Kansainvälisiä standardeja ja 53113: sekä muuttaa viran nimen, opetusalan ja teh- muita vakiintuneita määrityksiä noudatta- 53114: täväpiirin sekä siirtää viran. Lailla valtion malla voidaan saavuttaa yhtenäinen tietotek- 53115: virkamieslain muuttamisesta (673/90), joka niikkaperusta, joka tekee hallinnossa mah- 53116: tuli voimaan 15.8.1990, lisättiin niiden viras- dolliseksi työn perustamisen nopeille, jousta- 53117: tojen määrää, jotka saavat tehdä edellä mai- ville ja poikkihallinnollisille työketjuille. 53118: nittuja omien virkojensa virkajärjestelyjä. Vuoden 1990 aikana rakennetaan ministe- 53119: Menettelyn laajentaminen kytketään virasto- riöt, oikeuskanslerinviraston sekä valtioneu- 53120: jen ohjausjärjestelmien kehittämiseen. Me- voston kanslian yhdistävä tiedonsiirtoverk- 53121: nettely laajennettiin niihin virastoihin, joissa ko. Tietoverkosta on liittymät eduskuntaan, 53122: vuodesta 1990 tai 1991 alkaen kokeillaan tu- Valtion painatuskeskukseen, Valtion tietoko- 53123: losohjausta ja tiettyjen tulo- ja menoarvio- nekeskukseen sekä Postipankkiin. Valtioneu- 53124: momenttien yhdistämistä toimintamenomo- voston tietoverkko tarjoaa myös yhteydet 53125: mentiksi. Valtion liikelaitoksista annetun muihin tietoverkkoihin ja ulkoisiin tietopal- 53126: lain (627 /87) tarkoittamista liikelaitoksista veluihin sekä antaa mahdollisuuksia mm. tie- 53127: Posti- ja telelaitos sekä Valtionrautatiet suo- donkulun tehostamiseen ja päätöksenteko- 53128: rittavat laitoskohtaisten lakiensa nojalla itse mahdollisuuksien uudistamiseen. 53129: edellä tarkoitetut virkajärjestelynsä. Liikelai- Valtioneuvoston 7.10.1988 asettama julki- 53130: toslain 16 §:n 2 momentin nojalla voidaan sen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 53131: sama menettely toteuttaa perustettavissa uu- on valmistellut kehittämisehdotuksia julkis- 53132: sissa valtion liikelaitoksissa. hallinnon viranomaisten välisen tietotekniik- 53133: kayhteistyön aikaansaamiseksi. Valtioneu- 53134: Lailla 673/90 valtion virkamieslakia muu- voston valtion tietohallinnon kehittämisestä 53135: tettiin myös siten, että viran lakkauttamises- tekemä päätös sekä yleinen tietotekninen 53136: ta vapautuvia varoja voidaan käyttää uuden standardointi edistävät teknisen yhteensopi- 53137: viran perustamiseen myös saman ministeriön vuuden osalta julkishallinnon viranomaisten 53138: hallinnonalaan kuuluvassa toisessa virastos- väliseen konekieliseen tiedonsiirtoon sisälty- 53139: sa tai saman viraston sellaisessa yksikössä, neiden ongelmien ratkaisemista. Tietoliiken- 53140: jonka palkkausmäärärahat ovat valtion tulo- neverkkojen yleinen kehittyminen sekä erityi- 53141: ja menoarvion erillisenä momentilla. Virka sesti valtionhallinnon sisäisten tietoliikenne- 53142: voidaan siirtää myös saman ministeriön hal- ratkaisujen eteneminen ovat puolestaan luo- 53143: linnonalaan kuuluvaan toiseen virastoon tai neet uudenlaisia mahdollisuuksia konekieli- 53144: edellä tarkoitettuun yksikköön. selle tiedonsiirrolle. Tietoliikenneverkkojen, 53145: 9 53146: 53147: parantuneiden tietoteknisten resurssien ja ta avustuksista ja tuesta päätetään niitä ano- 53148: siirtosovellusten johdosta tulevat lääninhalli- van yrityksen hakemuksesta. Hakemuksia 53149: tusten mahdollisuudet ottaa vastaan kunnis- käsiteltäessä otetaan huomioon myös haki- 53150: ta lähetettävää konekielistä tietoa merkittä- jayrityksen taloudellinen tilanne. Eräänä luo- 53151: västi paranemaan vuoden 1990 aikana. Julki- tettavana taloudellista tilaa valaisevana tie- 53152: sen hallinnon tietohallinnon neuvottelukun- tona pidetään hakijayrityksen verovelkaa, 53153: nan tarkoituksena on vuoden 1990 aikana jota verohallinto seuraa omien tietojärjestel- 53154: tehdä esityksiä julkisen hallinnon tiedonsiir- miensä avulla. Mikäli tämä tieto olisi avus- 53155: toon liittyvien kehittämisvastuiden ja tarvit- tus- tai tukihakemusta käsiteltäessä tiedossa, 53156: tavien sopimuskäytäntöjen määrittelyiksi. voitaisiin useissa tapauksissa välttää valio- 53157: Valtion virastojen ja laitosten on valtio- kunnan mietinnössään mainitsema epäkohta. 53158: neuvoston valtion tietohallinnon kehittämi- · Kauppa- ja teollisuusministeriö onkin pyrki- 53159: sestä tekemän päätöksen mukaisesti laaditta- nyt saamaan verohallinnoita hakijan verovel- 53160: va normaalioloja koskeva tietojenkäsittelyn kaa kuvaavia tietoja. Tietojen luovutuksen 53161: turvasuunnitelma. Tärkeimpien tietotekniik- suoraan kauppa- ja teollisuusministeriölle tai 53162: kaa tietojenkäsittelyssään käyttävien yksi- sen alaisille teollisuuspiireille muuten kuin 53163: köiden on lisäksi laadittava poikkeusolojen yksittäistapauksessa verohallituksen anta- 53164: varalta tietojenkäsittelyn valmi ussu unni tel- man luvan perusteella estää kuitenkin mm. 53165: ma. Turva- ja valmiussuunnitelmissa on verotuslain 132 §:ssä, liikevaihtoverolain 73 53166: määriteltävä turvattavien kohteiden ja toi- §:ssä ja leimaverolain 100 c §:ssä säädetty sa- 53167: menpiteiden lisäksi myös organisointi ja vas- lassapitovelvoite. 53168: tuujaot. Vuonna 1989 valmistui Puolustusta- Asian ratkaisua on selvitetty kauppa- ja 53169: loudellisen suunnittelukunnan atk-toimikun- teollisuusministeriön asettamassa teollisuus- 53170: nan ja valtiovarainministeriön toimittama piirien ja lääninverovirastojen yhteistyön ke- 53171: tietojenkäsittelyn turvaamista ja valmius- hittämistyöryhmässä, joka luovutti muistion- 53172: suunnittelua koskeva opas. Valtioneuvoston sa kauppa- ja teollisuusministeriölle 53173: kansliassa on valmisteilla valtioneuvoston 28.2.1989. Työryhmä ei nähnyt aiheelliseksi 53174: tietoverkkoon liittyen kaikkia ministeriöitä mm. tapausten harvalukuisuuden vuoksi eh- 53175: koskevat tietoturvaohjeet. dottaa muutoksia lainsäädäntöön. Sen sijaan 53176: Valtioneuvoston valtion tietohallinnosta työryhmä ehdotti muun ohella, että kauppa- 53177: tekemän päätöksen mukaisesti valtiovarain- ja teollisuusministeriö ja sen alaiset teolli- 53178: ministeriön tehtävänä on seurata, ohjata ja suuspiirit hankkivat tarvitsemansa verojää- 53179: yhteensovittaa mainitun päätöksen toteutta- mätiedot joko avustuksen hakijan antaman 53180: mista sekä raportoida toimenpiteiden edisty- valtuutuksen nojalla tai verovelvollisen itsen- 53181: misestä hallinnon kehittämisen ministeriva- sä lääninverovirastolta pyytämän jäämäto- 53182: liokunnalle. distuksen pohjalta. Lisäksi työryhmä esitti 53183: Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnös- viranomaisten välisen yhteistyön kiinteyttä- 53184: sään esimerkinomaisesti epäkohdan, joka ai- mistä ja tältä pohjalta asia on jo vireillä 53185: heutuu kauppa- ja teollisuusministeriön hal- asianomaisten piirihallintoviranomaisten 53186: linnonalan ja verohallinnon tiedostojen eril- kesken. Tietoteknisiä esteitä tietojen luovut- 53187: lisyydestä. Tähän liittyen todettakoon seu- tamiselle ei ole. Verohallinnon ja kauppa- ja 53188: raavaa: teollisuusministeriön hallinnonalan tiedosto- 53189: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- jen erillisyys ei sinänsä aiheuta valiokunnan 53190: nonala ohjaa kehitysalueavustusten, kulje- mainitsemaa epäkohtaa. 53191: tustuen ja pienyritystuen käyttöä. Mainituis- 53192: 53193: 53194: 53195: 53196: 2 301355N 53197: 10 53198: 53199: 53200: 53201: 53202: V aitioneuvosto 53203: 53204: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- mukaisiin tehtäviin kuuluva valtioneuvostoa 53205: dosta on valtioneuvoston kanslia esittänyt ja sen menettelytapoja koskevien säädösten 53206: seuraavaa. ja toimintajärjestelmien kehittäminen sekä 53207: erilaiset ministeriöiden väliset yhteistyöhank- 53208: keet, joissa koordinointi ja vetovastuu kuu- 53209: Vaitioneuvoston kanslia luu valtioneuvoston kanslialle, palvelevat 53210: koko valtioneuvostoa. 53211: Pääministerin kanslian muodostaminen. Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet 53212: Valtiontilintarkastajat ovat edellyttäneet, huomiota kanslian käännöstoimiston ase- 53213: että pääministerin kanslian muodostamisen man ja palvelutehtävien selvittämiseen. Tä- 53214: esteenä olevat ongelmat tulisi pikaisesti rat- hän viitaten valtioneuvoston kanslia toteaa, 53215: kaista ja valtioneuvoston kanslia nimetä tä- että käännöstoimiston asemaa ja sen siirtä- 53216: män jälkeen pääministerin kansliaksi. Edelly- mistä oikeusministeriöön on useissa yhteyk- 53217: tetyistä toimenpiteistä on poliittisen valtio- sissä selvitetty muun muassa vuonna 1986 53218: sihteerin viran perustaminen toteutunut valtiovarainministeriön järjestelyosaston toi- 53219: 1.3.1990. mesta. Tuolloin annetuissa lausunnoissa 53220: Samassa yhteydessä on samasta ajankoh- yleensä katsottiin käännöstoiminnan kehittä- 53221: dasta lukien perustettu myös alivaltiosihtee- misen ja koordinoinnin sopivan parhaiten 53222: rin virka ja vastaavasti lakkautettu sekä kanslialle. Käännöstoiminnan kehittämiselle 53223: kansliapäällikön että osastopäällikön virat. on eduksi, että viralliset tekstit käännetään ja 53224: Edellä mainittujen virkojen perustaminen ja tarkastetaan eri paikoissa. Käännöstoimis- 53225: siihen liittyen 26 päivänä tammikuuta 1990 ton siirtämisen sijasta olisikin yhteistyötä 53226: annettu asetus valtioneuvoston kansliasta käännöstoimiston ja oikeusministeriön tar- 53227: (88/90) selkiinnyttää pääministerin poliittis- kastustoimiston välillä parannettava ja kehi- 53228: ten avustajien ja kanslian pysyväisluonteisten tettävä. Ottaen lisäksi huomioon oikeusmi- 53229: virkamiesten asemaa ja työnjakoa. Näin ol- nisteriön hallinnonalan nykyiset tehtävät ei 53230: len ei ole tarvetta muuttaa pääministeriä kanslia pidä tarkoituksenmukaisena siirtää 53231: avustavan, pääministerin toimikauden mu- käännöstehtäviä eikä käännöstoiminnan ke- 53232: kaan vaihtuvan henkilöstön osalta nykyistä hittämistä luonteeltaan uusina tehtävinä oi- 53233: järjestelmää. Mahdollisuus avustavan henki- keusministeriölle. Kanslian käännöstoimis- 53234: löstön palkkaamiseen on kuitenkin tarkoitus ton nykyisten tehtävien, ensisijaisesti koti- 53235: tehdä nykyistä joustavammaksi lähinnä li- maisille kielille kääntämisen lisäksi tullee in- 53236: säämällä tarkoitukseen tarvittavia määrära- tegraatiokehityksen myötä paineita kääntä- 53237: hoja. Joustavuutta lisää sekin, että pääminis- miseen myös muille kielille ja päinvastoin. 53238: terin sihteeri voidaan ottaa tarvittaessa sil- Viimeksi käännöstoimiston tehtäviä on lisät- 53239: loinkin kun poliittisen valtiosihteerin virka ty määräämällä hallinnon nimikkeitä ja sa- 53240: on täytetty. nastoa koskevat asiat sille. Valtionhallinnon 53241: Valtiontilintarkastajain esittämälle valtio- käännös- ja tulkkaustoimintaa selvittää par- 53242: neuvoston kanslian nimen muutokselle ei sen haillaan kanslian asettama työryhmä mm. 53243: sijaan voida katsoa olevan riittäviä perustei- käännösten laadun ja kielentarkastustehtä- 53244: ta. Kanslian uudistetunkin toimintamallin vien osalta. 53245: 11 53246: 53247: Valtioneuvoston linnan turvallisuuteen ja kuuluneet kanslialle vain salassapidettävien 53248: linnan suojeluun liittyvien tehtävien siirtämi- asiakirjojen käsittelyä koskevien ohjeiden 53249: nen rakennushallitukselle ei ole tässä vai- osalta. Kanslian mielestä ei näin ollen tarvita 53250: heessa harkittavana. Valtioneuvoston kans- erillisiä lainsäädäntötoimenpiteitä, vaan ra- 53251: liasta annetussa asetuksessa on nimenomaan jojen tarkentamista voidaan harkita uuden 53252: kanslian tehtäviin sisällytetty valtioneuvos- julkisuuslainsäädännön valmistelun yhtey- 53253: ton ja sen ministeriöiden turvallisuuspalvelua dessä. 53254: ja poikkeusoloihin varautumista koskevien Valtiontilintarkastajien kiinnitettyä edel- 53255: asioiden hoitaminen yhteistoiminnassa mi- leen huomiota valtioneuvoston edustustilo- 53256: nisteriöiden kanssa. Tätä tehtävää kansliassa jen organisaatioon ja palvelujen järjestämi- 53257: hoitaa toistaiseksi pääesikunnan määräämä seen valtioneuvoston kanslia toteaa, että 53258: ja palkkaama upseeri turvallisuuspäällikkö- edustustilojen hallinta kuuluu edelleen val- 53259: nä. Teknisten kysymysten hoitaminen tapah- tioneuvoston kanslialle. Edustustilojen tar- 53260: tuu kuitenkin yhteistyössä rakennushallituk- joilutoiminta on sen sijaan keskitetty valtion 53261: sen kanssa. ravitsemiskeskukselle, johon edustustilojen 53262: Valtioneuvoston ohjesäännön muutoksella henkilöstö siirrettiin kokonaisuudessaan 53263: (396/89) on 1.6.1989 lukien siirretty säädös- 1.3.1989 lukien. Lisäksi kanslian ja ravitse- 53264: kokoelmaan liittyvät tehtävät oikeusministe- ruiskeskuksen kesken tehtiin sopimus edus- 53265: riölle. Oikeuskanslerinviraston tiliasiat on tustilojen tarjoilutoiminnan hoitamisesta. 53266: sen sijaan harkinnan jälkeen päätetty pysyt- Lopullista hallintomallia tullaan kuitenkin 53267: tää valtioneuvoston kansliassa. Oikeuskans- saatujen kokemusten pohjalta vielä harkitse- 53268: lerinviraston toiminta liittyy läheisesti valtio- maan paremmin vastaamaan toiminnalle 53269: neuvoston ja valtioneuvoston kanslian toi- asetettavia vaatimuksia. Tähän liittyvänä 53270: mintaan, minkä vuoksi viraston budjetti toimenpiteenä tullaan 1.3.1991 lukien siirtä- 53271: kuuluu omana lukunaan valtioneuvoston mään edustustilojen keittiöpäällikkö, neljä 53272: pääluokkaan ja viraston tiliasiat on samasta emäntää ja virastomestari takaisin valtioneu- 53273: syystä hoidettu kanslian toimintojen yhtey- voston kansliaan. Tarvittavien virkojen pe- 53274: dessä. Viraston tiliasiat ovat määrältään vä- rustaminen sisältyy vuoden 1991 tulo- ja me- 53275: häisiä eikä niitä varten ole tarkoituksenmu- noarvioesitykseen. 53276: kaista luoda omaa organisaatiota. Virastojen Edustustilojen toiminnot lisääntyvät kans- 53277: sinetteihin liittyvien asioiden siirto on sisälty- lian hallinnassa olevan Säätytalon peruskor- 53278: nyt kanslian toiminta- ja taloussuunnitel- jaustyön valmistuttua syksyllä 1991. Säätyta- 53279: maan vuosille 1990-1994, mutta valtiovarain- lon käyttöperiaatteita vahvistettaessa valtio- 53280: ministeriö on edellyttänyt vielä asian selvittä- neuvoston kanslia tulee lähtemään siitä, että 53281: mistä. Siirtoa tullaan sopivassa yhteydessä talon kokous- ja yleistiloja tullaan käyttä- 53282: harkitsemaan. Sen sijaan asiakirjojen salas- mään valtioneuvoston ja muun valtionjoh- 53283: sapitoon liittyvät asiat ovat tähänkin asti don tilaisuuksiin. 53284: 12 53285: 53286: 53287: 53288: 53289: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 53290: 53291: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- mukaan kaupalliset sihteerit siirtyvät Ulko- 53292: dosta ovat ulkoasiainministeriö sekä eräiltä maankauppaliiton palvelukseen syksyllä 53293: osin kauppa- ja teollisuusministeriö esittä- 1992. 53294: neet seuraavaa. Teollisuussihteereiden osalta kysymystä 53295: selvitetään kauppa- ja teollisuusministeriössä 53296: teollisuussihteerityöryhmän suositusten poh- 53297: Ulkoasiainministeriö jalta. 53298: Valtiontilintarkastajat ovat myös kiinnit- 53299: Kaupalliset sihteerit. Valtiontilintarkasta- täneet huomiota kaupallisten sihteerien ja 53300: jat ovat pitäneet epätarkoituksenmukaisena teollisuussihteerien toimenkuvan erilaisuu- 53301: nykyistä järjestelmää, jossa kahden eri minis- teen ja työnjakoon. Mainittu KS-TS-toimi- 53302: teriön alaiset organisaatiot suorittavat sa- kunta esitti tähän liittyen suosituksen, jonka 53303: mankaltaisia tehtäviä. Valtiontilintarkasta- mukaan kaupallisten sihteerien ja teollisuus- 53304: jien mielestä tulisi harkita mahdollisuuksia sihteereiden verkostojen tulee selkeästi eri- 53305: yhdistää nykyiset sihteeriorganisaatiot yh- koistua omille painopistealueilleen ja välttää 53306: deksi järjestelmäksi, jossa yksi ministeriö päällekkäisyyttä palveluissaan. Tämän joh- 53307: huolehtisi kaupallisten ja teollisuussihteerien dosta kauppa- ja teollisuusministeriö on aset- 53308: toiminnasta. Valtiontilintarkastajat ovat tanut työryhmän ja palkannut konsultin ke- 53309: edelleen katsoneet, että Suomesta tapahtuva hittämään teollisuussihteerien ja kaupallisten 53310: toiminnan johto, valvonta ja seuranta voitai- sihteerien tarjoamia palveluja. 53311: siin säilyttää nykyisellään, jolloin Suomen Valtiontilintarkastajat ovat nähneet kau- 53312: Ulkomaankauppaliitto hoitaisi kaupallisia pallisten sihteerien toiminnan maksuttomuu- 53313: sihteereitä ja Teknologian kehittämiskeskus den aiheuttavan monenlaisia haittoja. Myös 53314: teollisuussihteereitä koskevat kysymykset. KS-TS-toimikunta esitti mietinnössään mak- 53315: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama sujen tuntuvia korotuksia. Ulkoasiainminis- 53316: toimikunta, joka selvitti kaupallisten ja teol- teriässä valmistellaan uutta maksuperustea- 53317: lisuussihteeriverkostojen toimivuutta, toi- setusta, jossa aikaisempi neljän tunnin ilmai- 53318: minnallisia tavoitteita ja kehittämistarpeita, nen toimeksiantotyö muuttuu maksulliseksi. 53319: antoi mietintönsä 21.6.1989 (Komiteanmie- Maksuttomuus hyväksyttäisiin ainoastaan 53320: tintö 1989:34). Toimikunta selvitti erityisesti erikoistapauksissa kaupallisen sihteerin har- 53321: verkostojen operatiivisen johtamisen ja koti- kinnan mukaan ja vain vähäisistä toimenpi- 53322: maisen hallinnon kehittämistarpeita. Toimi- teistä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on 53323: kunta esitti, että kaupallisten sihteerien ver- tarkistanut teollisuussihteerien toimeksian- 53324: koston operatiivista johtamisvastuuta siirre- nosta perittäviä maksuja toimikunnan suosi- 53325: tään ulkoasiainministeriöstä Ulkomaan- tusten mukaisesti 1. 3.1990 alkaen. 53326: kauppaliittoon, vaikka kaupalliset sihteerit Uusi kaupallisen sihteerin toimisto perus- 53327: olisivat jatkossakin valtion palveluksessa. tettiin Barcelonaan 1.9.1989 alkaen valtionti- 53328: Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä lintarkastajien suosituksen mukaisesti. 53329: ehdotetaan Ulkomaankauppaliittoon perus- Ulkomaanedustuksen toimitilat ja asunnot. 53330: tettavaksi kaupallisten sihteerien toiminnan Vuodesta 1988 alkaen on ulkoasiainministe- 53331: ohjausyksikkö. Tulo- ja menoarvioesityksen riölle annettu valtion tulo- ja menoarviossa 53332: 13 53333: 53334: sopimuksentekovaltuus kiinteistöjen ja huo- teriö on kirjallisessa yhteydenpidossaan ko- 53335: neistojen hankkimiseksi. Ministeriö on saa- rostanut edustustoille valtiontilintarkastajien 53336: nut vuosina 1988 ja 1989 tehdä mainitussa kannanoton mukaisesti asemamaan virka- 53337: tarkoituksessa sopimuksia 15 milj. markan miehiin noudatettavien säännösten ja palk- 53338: arvosta siten, että niistä sai budjettivuonna kausehtojen soveltamista myös ulkomaan- 53339: aiheutua valtiolle menoja 5 milj. markkaa ja edustuksen asemamaasta palkattuun henki- 53340: seuraavana vuonna 10 milj. markkaa. Vuo- löstöön. 53341: den 1990 tulo- ja menoarviossa valtuuden Ulkoasiainministeriö on pyrkinyt noudat- 53342: arvo on 20 milj. markkaa sopimuksista ai- tamaan palkka- ja muiden työsuhteen ehto- 53343: heutuvien menojen ylärajan ollessa budjetti- jen osalta asemamaan julkisen sektorin mu- 53344: vuonna 5 milj. markkaa ja vuonna 1991 15 kaisia palvelussuhteen ehtoja. Erityisesti ero- 53345: milj. markkaa. rahojen kohdalla on korostettava, ettei niitä 53346: Sopimuksentekovaltuuden tarkoituksena suoriteta muutoin kuin suoranaisen lain 53347: on lisätä kiinteistöjen ja huoneistojen hank- säännöksen sitä edellyttäessä tai silloin, kun 53348: kimisen joustavuutta ja tarkoituksenmukai- analogisesti virkamiehiä koskevan vastaavan 53349: suutta. Samassa tarkoituksessa ministeriö on lain säännöksen perusteella erorahan suorit- 53350: lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmissaan ja taminen olisi asemamaasta palkatun työnte- 53351: niiden perusteella laadituissa tulo- ja me- kijän kohdalla perusteltua. Valtiontilintar- 53352: noarvioesityksissään sisällyttänyt kiinteistö- kastajien vuoden 1986 kertomuksessa oleva 53353: jen ja huoneistojen hankkimiseen varauksen huomautus on otettu tältäkin osin huo- 53354: hankkeille jakamaHornaksi määrärahaksi. mioon. 53355: Aina ei ole ratkaisujen kiireellisyyden ta- Eri toimipisteiden voimavarojen kohden- 53356: kia sopimuksentekovaltuuden asettamissa tamisen osalta ministeriö on valtionhallintoa 53357: rajoissakaan mahdollista hyödyntää markki- koskevan yleisen säästäruispyrkimyksen mu- 53358: noilla esiintyviä edullisia tilaisuuksia. Minis- kaisesti selvittänyt toimipisteiden tehtävien 53359: teriön käyttöön on vuoden 1989 lisämenoar- määrää ja niissä suoritettavien työntekijöi- 53360: viossa myönnettN6 milj. markkaa Brysselis- den suorituksia. Tämän selvityksen perus- 53361: sä olevien edustustojen kanslian ostamiseksi teella on toimipisteistä toiseen siirretty lähe- 53362: ja vuoden 1990 kevään lisämenoarviossa tettyä henkilökuntaa, mutta myös asema- 53363: puolestaan 25 milj. markkaa Pariisin suurlä- maasta palkatun henkilökunnan kohdalla on 53364: hettilään virka-asunnon ostamiseksi. Nämä voitu henkilökunnan määrää joissakin pai- 53365: esimerkit osoittavat, että myös tällaisissa ta- koissa vähentää, kun taas toiminnan laajen- 53366: pauksissa on löydettävissä riittävän joustava tuessa tai painopisteiden muuttuessa uusia 53367: menettely ostohankkeiden toteuttamiseksi. työntekijöitä on jouduttu palkkaamaan toi- 53368: Valtiovarainministeriö katsoo osaltaan, että saalle. 53369: sopimuksentekovaltuus sekä lisämenoarvioi- Viimeisten vuosien aikana ei lähetettyjen 53370: den käyttö takaavat riittävän joustavuuden henkilöiden asemaa ole muutettu paikalta 53371: ulkoasiainhallinnon toimitilojen hankinnalle. palkatuksi. Ministeriö on tällaisissa tapauk- 53372: Ulkoasiainministeriö pyrkii kaikin käytet- sissa lähtökohtaisesti edellyttänyt kirjallista 53373: tävissä olevin keinoin vaikuttamaan siihen, eroa virka- tai työsuhteesta. Tällöin työnte- 53374: että lähetetyille henkilöille on asunnot hei- kijälle on korostettu, ettei lähetettyä henkilö- 53375: dän saapuessaan asemamaahansa. Samoin kuntaa koskevia erityisiä korvaussäännöksiä 53376: ministeriö katsoo, että mahdollisten asunto- voida paikalta palkatun henkilökunnan koh- 53377: jen vaihtojen yhteydessä ei saa syntyä sen dalla noudattaa. Asemamaasta palkatun 53378: enempää päällekkäisvuokrakuluja kuin ho- henkilökunnan palkkauksen ehdot noudatta- 53379: telloitumiskustannuksiakaan ilman pakotta- vat kaikilta osiltaan asemamaan julkisen sek- 53380: via syitä. Sellaisissa asemamaissa, joissa torin käytäntöä. 53381: vuokra-asuntojen tarjonta on keskitettyä - Ulkoasiainministeriö on ottanut huo- 53382: esimerkiksi yhdelle viranomaiselle - on kui- mioon myös valtiontilintarkastajien kannan- 53383: tenkin syntynyt tilanteita, joissa edellä sanot- oton paikalta palkattujen määrän lisäämises- 53384: tuja periaatteita ei ministeriöstä riippumatto- tä ulkomaanedustuksessa huomattavien 53385: mista syistä ole voitu noudattaa. säästöjen aikaansaamiseksi. Edellä mainitun 53386: Ulkomaanedustustojen asemamaasta pal- selvityksen yhteydessä myös tätä harkittiin ja 53387: katun henkilöstön työolot. Ulkoasiainminis- joitakin toimenpiteitä suoritettiin, mutta mo- 53388: 14 53389: 53390: nessa tapauksessa muutoksiin ei voitu ryh- käytännön tuntemus, raJmttavat mahdolli- 53391: tyä, koska toiminnalliset syyt, esim. turvalli- suuksia korvata lähetettyä henkilökuntaa 53392: suusnäkökohdat tai ministeriön aiemman paikalta palkatulla henkilöstöllä. 53393: 15 53394: 53395: 53396: 53397: 53398: Oikeusministeriön hallinnonala 53399: 53400: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- maatalousoppilaitoksen tiloihin noin 50- 53401: dosta on oikeusministeriö esittänyt seuraa- paikkainen Pohjois-Suomen tarpeita palvele- 53402: vaa. va avovankila. 53403: Edellä mainittujen laitosten jälkeen on 53404: suunniteltu vielä rakennettavaksi noin 50- 53405: Oikeusministeriö paikkainen Lapin lääninvankila. Vuonna 53406: 1989 on käynnistetty lisäksi selvitykset Ko- 53407: Vankeinhoito. Vankimäärät. Vankien rian kasarmialueen ja sillä sijaitsevien raken- 53408: päivittäinen keskiJ?äärä, joka vuonna 19~7 nusten käytöstä vankeinhoitolaitoksen tar- 53409: oli 4 175, on vuosma 1988~89 edelleen pie- peisiin. 53410: nentynyt. Vuonna 1988 oli vankeja kes_ki- Vankeinhoitolaitoksen vanhan rakennus- 53411: määrin 3 972 ja vuonna 1989 3 392. Vankien kannan perusparannuksiin osoitetut määrä- 53412: huomattavaan vähenemiseen vuonna 1989 rahat ovat jonkin verran lisääntyneet. Vuo- 53413: vaikuttivat ennen muuta vuoden alusta lu- den 1990 tulo- ja menoarviossa on peruspa- 53414: kien voimaan tulleet ehdonalaiseen vapau- rannustöihin osoitettu varoja noin 14 milj. 53415: teen päästämistä koskevat uudet säädökset. mk. Perusparannusten yhteydessä pienenne- 53416: Näiden johdosta valtaosa alle kuuden kuu- tään suurimpien laitosten paikkalukua. 53417: kauden rangaistusta suorittavista pääsee en- Tämä on nähty tarpeelliseksi toiminnan hal- 53418: tistä aiemmin ehdonalaiseen vapauteen. littavuuden sekä järjestyksen ja turvallisuu- 53419: den varmistamiseksi. Pienemmissä laitoksissa 53420: Asukaslukuun suhteutettuna vankien voidaan ottaa myös entistä paremmin huo- 53421: määrä Suomessa oli aiemmin huomattavasti mioon vankien yksilölliset tarpeet ja edelly- 53422: korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Ny- tykset. Oikeusministeriö on uusimmissa 53423: kyisin se vastaa suunnilleen Tanskan tasoa, suunnitelmissaan asettanut tavoitteeksi suu- 53424: mutta on korkeampi kuin Ruotsissa ja Nor- rimpien vankiloiden paikkamäärän vähentä- 53425: jassa. misen enintään hieman yli 200 vankipaik- 53426: Ra n g a i s t u s 1aito s p a i k a t. Vuoden kaan. 53427: 1990 alussa on Pyhäselän kuntaan valmistu- Käytössä olevien vankipaikkojen määr_ä 53428: nut Pohjois-Karjalan lääninvankila, jossa on oli 1.4.1990 yhteensä 3 997. Tähän lukuun ei- 53429: tiloja 87 vangille. Oikeusministeriön suun~i vät sisälly vankeinhoitolaitoksen laitossai- 53430: telmien mukaan on 1990-luvun alkupuohs- raalat, joissa on yhteensä 174 sairaansijaa. 53431: kolla tarkoitus rakentaa nykyistä Helsingin Vuoden 1990 alussa oli avolaitospaikkoja 53432: lääninvankilaa korvaamaan kaksi lääninvan- pysyväisluonteisissa avolaitoksissa 505 ja 53433: kilaa Uudenmaan lääniin (Vantaalle ja Tuu- työsiirtolaissa 463 eli yhteensä 968. Oikeu~ 53434: sulaan) sekä Hämeenlinnan lääninvankilan ministeriön suunnitelmien mukaan Keski- 53435: korvaava uusi Hämeen lääninvankila Kyl- Suomen avovankilan rakentaminen, avovan- 53436: mäkoskelle. Avolaitospaikkojen lisäämiseksi kilan perustaminen Kestiiän maatalousoppi- 53437: on tarkoitus rakentaa Keuruun Haapamäelle laitoksen tiloihin sekä Pohjois-Karjalan lää- 53438: 70-paikkainen avovankila. ninvankilan alaisen Juuan vankilaosaston 53439: Lisäksi on tarkoitus 1.8.199llukien perus- muuttaminen avolaitokseksi lisäisivät pysy- 53440: taa Kestiiän kunnalta valtiolle hankitun väisluonteisten avolaitospaikkojen määrää 53441: 16 53442: 53443: noin 160 paikalla. Vankeinhoitoasiain neu- tarkoituksena ei ole yleisesti vaikuttaa ran- 53444: vottelukunta on esittänyt vuoden 1989 lopul- gaistustasoon. Ehdollisten rangaistusten ka- 53445: la valmistuneessa selvityksessään (Selvitys sautumisesta aiheutuvia ongelmia pyritään 53446: RTA-uudistuksen toteutumisesta, Helsinki kuitenkin lieventämään lisäämällä tuomiois- 53447: 1989), että avolaitoksiin voitaisiin työkykyis- tuinten harkintavaltaa pantaessa täytäntöön 53448: ten vankien lisäksi sijoittaa myös vajaatyö- ehdollisia rangaistuksia. Esityksen mukaan 53449: kykyisiä tai muuten kuntoutuksen tarpeessa tuomioistuin voisi mm. määrätä vain osan 53450: olevia vankeja. Oikeusministeriö selvittää ehdollisesta rangaistuksesta pantavaksi täy- 53451: tältä osin avolaitokseen määräämisperustei- täntöön. Uudistus lyhentää erityisesti nuor- 53452: den ja toiminnan sisällön kehittämismahdol- ten kohdalla täytäntöönpantavaksi määrät- 53453: lisuuksia. täviä vapausrangaistuksia, koska ehdollisten 53454: Vankilukuun vaikuttava lainsää- rangaistusten kasautuminen on lähinnä 53455: däntö. Uusi rikosoikeudellisista toimenpi- nuorten ongelma. 53456: teistä luopumista koskeva lainsäädäntö Uudet seuraamusmuodot. Uusista 53457: (300-303/90) tulee voimaan vuoden 1991 vankeusrangaistuksen vaihtoehdoista mer- 53458: alussa. Uusien säännösten tarkoituksena on kittävin on yhdyskuntapalvelu, jolla tarkoi- 53459: erityisesti lisätä syyttämättä jättämistä alle tetaan velvollisuutta suorittaa palkatonta 53460: 18 vuotiaana tehdyistä rikoksista. Niin kuin yleishyödyllistä työtä. Hallitus on antanut 53461: valtiontilintarkastajien kertomuksessa tode- keväällä 1990 eduskunnalle esityksen yhdys- 53462: taan, säännösten välitön vaikutus ehdotto- kuntapalvelun kokeilemisesta (HE 62/1990 53463: mien vankeusrangaistusten määrään on suh- vp.). Esityksen mukaan yhdyskuntapalvelua 53464: teellisen pieni. Välillisesti syyttämättä jättä- tuomittaisiin lyhyiden ehdottomien vankeus- 53465: misien määrän lisääntyminen tulee kuitenkin rangaistusten sijasta. Uutta seuraamusta ko- 53466: jonkin verran vähentämään myös nuorten keiltaisiin kolmen vuoden ajan vuoden 1991 53467: ehdottomia vankeusrangaistuksia. Syyttä- alusta lukien neljällä alueella. Kokeilun tu- 53468: mättä jättämistä tullaan nimittäin käyttä- losten perusteella päätetään yhdyskuntapal- 53469: mään myös sellaisista rikoksista, joista tällä velun käyttöönottamisesta. 53470: hetkellä tuomitaan ehdolliseen rangaistuk- Rangaistusvaroituksen liittäminen seuraa- 53471: seen, jolloin uudistus välillisesti siirtää myös musjärjestelmään tulee selvitettäväksi rikos- 53472: ehdollisten ja ehdottomien vankeusrangais- lakiprojektissa rikoslain kokonaisuudistuk- 53473: tusten välistä rajaa. sen yhteydessä. 53474: Rikoslain 7 luvun uudistamista tarkoittava Vankeinhoidon kustannukset. 53475: hallituksen esitys on annettu eduskunnalle Vankeinhoidon kustannuskehitystä vuosma 53476: 20.4.1990 (HE 40/90). Esityksen varsinaisena 1987-89 kuvaa seuraava taulukko: 53477: 53478: 53479: Vuosi Kokonais- Kokonais- Tulot vanki- Nettomenot Tulot koko- 53480: menot, mmk menot vanki- päivää kohti vankipäivää naismenois- 53481: päivää kohti kohti ta% 53482: mk mk mk 53483: 1987 553,8 365 79 286 21,7 53484: 1988 608,9 419 89 330 21,1 53485: 1989 605,3 489 105 384 21,4 53486: 53487: 53488: Vankeinhoidon menoihin ei ole sisällytetty kipäivän hinta on vuosina 1988-89 vankien 53489: vapaudessa tapahtuvaan krinaalihuoltotyö- määrän vähentyessä noussut mm. sen vuoksi, 53490: hön myönnettyä valtionapua (momentit ettei henkilökunnan määrän vähentämistä 53491: 25.50.50-52), vankilasta vapautuneiden työl- ole pidetty useista eri syistä mahdollisena. 53492: listämismenoja puolustusvoimien töissä (mo- Oikeusministeriössä on vankeinhoitolaitok- 53493: mentti 25.50.76) eikä tie- ja lentokenttätöihin sen henkilöstöä koskevia suunnitelmia tar- 53494: käytettyjä työsiirtolamäärärahoja (momentti kistettu vankien vähenemisen vuoksi siten, 53495: 25.50.77). että huomattava osa uusien vankiloiden hen- 53496: Vankipäivää kohti lasketut menot eli van- kilöstötarpeesta on tarkoitus hoitaa vankein- 53497: 17 53498: 53499: hoitolaitoksen s1smsm järjestelyin. Eri toi- käyttöön, joiden kustannukset maksetaan 53500: mintojen kehittämiseksi nykyisissä laitoksis- vankeinhoitolaitoksen koulutusmäärärahois- 53501: sa on henkilöstölisäysten asemesta jo tehty ta. Tämän muutoksen vuoksi on ammattilli- 53502: henkilöstörakenteeseen vaikuttavia virkajär- seen koulutukseen varattuja määrärahoja 53503: jestelyjä. vuosina 1989-90 olennaisesti lisätty. 53504: Vankien vähentyessä ovat mm. ruokata- Uuden tyyppiset laitokset. Van- 53505: louden menot ja eräät muut kulutusmenot keinhoitolaitoksessa toimii tällä hetkellä 53506: reaalisesti pienentyneet. Vankeinhoitolaitok- kaksi ammatilliseen ja sosiaaliseen kuntou- 53507: sen sisäisen laskentatoimen tietojen mukaan tukseen sekä vapauteen valmentamiseen eri- 53508: nettomenot vankipäivää kohti vaihtelivat koistunutta laitosta. Vuonna 1987 perustetun 53509: vuonna 1989 keskusvankiloissa 299 markas- Sulkavan kurssikeskuksen lisäksi tällaisena 53510: ta (Helsingin keskusvankila) 438 markkaan erityisyksikkönä toimii vuoden 1988 lopulla 53511: (Konnunsuon keskusvankila). Lääninvaki- toimintansa aloittanut Vilppulan varavanki- 53512: loissa oli vastaava vaihteluväli 265 markasta la. Toiminnasta tähän mennessä saadut ko- 53513: (Turun lääninvankila) 428 markkaan (Kuo- kemukset ovat myönteisiä. 53514: pion lääninvankila). Avovankiloissa vaihteli Henkilöstökoulutus. Vankeinhoidon 53515: vankipäivän nettohinta vuonna 1989 229 ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen uu- 53516: markasta (Huittisten varavankila) 348 mark- distamista on jatkettu siten, että uudistus 53517: kaan (Köyliön varavankila). saadaan kokonaan toteutetuksi vuonna 53518: Työ toi m i n ta . Vankien vähenemisestä 1991. Vankeinhoidon koulutuskeskus toimii 53519: huolimatta ovat työtoiminnan tulot pysyneet edelleen väliaikaisissa vuokratiloissa. 53520: vuosina 1988-89 reaaliarvoltaan edellisvuo- Vanhojen vankiloiden toiminnan 53521: sien tasolla. Vankeinhoitolaitoksen sisäisen 1opettaminen. Oikeusministeriön asetta- 53522: laskentatoimen mukaan vuonna 1989 olivat ma Kakolanmäki-toimikunta on vuonna 53523: teollisuuden, maatilatalouden yms. tuloa 1989 jättämässään mietinnössä (Komitean- 53524: tuottavan työtoiminnan tulot 117,2 milj mk. mietintö 1989:43) ehdottanut Turun kaupun- 53525: Käyttömenot olivat 118,7 milj. mk, joten gin keskustassa sijaitsevien Turun keskus- 53526: käyttötalouden alijäämä oli noin 1,5 milj. vankilan ja lääninvankilan sekä vankimieli- 53527: mk. sairaalan toiminnan lopettamista nykyisellä 53528: Vankien kokonaismäärän vähentyessä on sijaintipaikallaan korvaamalla ne Turun 53529: tuloa tuottavaan tuotantotoimintaan sijoitet- kaupunkiin tai sen lähistölle rakennettavilla 53530: tujen vankien määrä huomattavasti vähenty- uusilla laitoksilla. Kakolanmäen alue voitai- 53531: nyt. Myös rakennustöissä, kiinteistöjen yllä- siin tällöin luovuttaa muuhun käyttöön. Val- 53532: pitotehtävissä sekä taloushuoltotehtävissä on tion ja Turun kaupungin neuvottelut asiasta 53533: vankityövoiman määrä viime vuosina jonkin on aloitettu vuoden 1990 alussa, mutta ne 53534: verran pienentynyt. Vaikka sairaiden sekä eri ovat vielä alkuvaiheessaan. Korvaavien lai- 53535: syistä vaikeasti työhön tai koulutukseen si- tosten perustamissuunnitelmien laadinta on 53536: joitettavien absoluuttinen määrä on jonkin aloitettu oikeusministeriössä. 53537: verran pienentynyt, on heidän suhteellinen Valtiontilintarkastajat ovat katsoneet, että 53538: osuutensa kaikista vangeista lisääntynyt. vankiluvun pienenemisen tulisi antaa aihetta 53539: Näiden syiden vuoksi ei tuotantotoimintaa vankeinhoitolaitoksen suurten rakentamis- 53540: pystytä laajentamaan. Työtoimintaa kehitet- suunnitelmien tarkistamiseen jatkossa. Li- 53541: täessä on alettu kiinnittää entistä enemmän säksi investointien pääpaino tulisi suunnata 53542: huomiota vankien kuntouttavaan työllistä- olemassa olevien pienempien yksiköiden 53543: miseen käsityöpaikkoja yms. lisäämällä. kunnostamiseen. Vankien määrän vähenemi- 53544: Ammattikoulutus vankilassa. sen vuoksi on vankeinhoitolaitoksen inves- 53545: Ammatillisessa koulutuksessa olevien van- tointisuunnitelmia tarkistettu. Tämä on vai- 53546: kien määrä oli vuosina 1987-88 päivittäin kuttanut seuraavien laitosten suunniteltuihin 53547: keskimäärin noin 120. Vuonna 1989 määrä paikkamääriin. 53548: nousi 142 vankiin ja sitä on tarkoitus edel- -Uudenmaan lääninvankilan suunnitel- 53549: leen huomattavasti lisätä. Oikeusministeriön tua paikkalukua on päätetty pienentää 130 53550: asettaman työryhmän mietinnön mukaisesti vankipaikasta noin 90 vankipaikkaan luopu- 53551: on ammattikurssitoiminnassa siirrytty eri op- malla suunnitellun lisärakennusosan raken- 53552: pilaitoksilta ostettavien koulutuspalvelujen tamisesta. 53553: 3 301335N 53554: 18 53555: 53556: -Keski-Suomen avovankilan suunniteltu kannattavia tuotannonaloja. Hyvään talou- 53557: paikkaluku on pienennetty 90 paikasta 70 delliseen tulokseen tähtäävän tuotantotoi- 53558: paikkaan. minnan rinnalla kehitetään ammattikoulu- 53559: - Kakolanmäellä sijaitsevat laitokset, joi- tukseen liittyvää työharjoittelua sekä kun- 53560: den vahvistettu vankipaikkamäärä on ollut touttavaa työtoimintaa. Tämäntyyppisessä 53561: noin 700, on suunniteltu korvattavaksi lai- toiminnassa on jo nykyisin tietoisesti tingitty 53562: toksilla, joissa on yhteensä 230--260 laitos- taloudellisista tavoitteista. Oikeusministeriön 53563: paikkaa. suunnitelmien mukaan toiminnan kehittämi- 53564: Vankien väheneminen on otettu huomioon sen pääpaino tulee 1990-luvun alussa ole- 53565: myös suurten vanhojen vankiloiden peruspa- maan nimenomaan kuntouttaviin ja koulu- 53566: rannusten suunnittelussa. tuksellisiin tavoitteisiin tähtäävässä toimin- 53567: Olemassa olevien pienten yksiköiden kun- nassa. 53568: nostamiseksi on oikeusministeriössä käynnis- Valtiontilintarkastajat ovat pitäneet lisäksi 53569: tetty mm. pienten lääninvakiloiden peruspa- toivottavana Sulkavan kurssikeskuksen 53570: rannus- ja muutostöiden suunnittelu. Lisäksi tyyppisten kuntouttavien laitosten perusta- 53571: rakennusten kunnostyöt on jo aloitettu Vilp- mista. Samantyyppisiin tavoitteisiin pyrkivän 53572: pulan varavankilassa ja Sulkavan kurssikes- Vilppulan varavankilan lisäksi otetaan am- 53573: kuksessa. matillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen tar- 53574: Valtiontilintarkastajien mielestä olisi kan- peet huomioon myös vuonna 1990 käynnis- 53575: santaloudellisesti järkevää luopua tietyistä tetyssä Kestiiän maatalousoppilaitoksen ti- 53576: vanhoista ja epätarkoituksenmukaisista lai- loihin perustettavan avolaitoksen toiminnan 53577: toksista, jotka sijaitsevat kaupungeissa kes- suunnittelussa. Oikeusministeriössä on lisäk- 53578: keisillä ja arvokkaina maa-alueilla, ja raken- si alustavasti selvitetty eräiden muusta käy- 53579: taa siten saaduilla varoilla pienempiä ja mo- töstä vapautuvien laitosten käyttöä vankein- 53580: nipuolisempia yksiköitä. Nämä seikat on hoitolaitoksen kuntoutustarkoituksiin. 53581: otettu huomioon aiemmin mainitussa Kako- Vaalien toimittaminen. Hallituksen esi ty k- 53582: lanmäki-toimikunnan ehdotuksissa sekä sessä tasavallan presidentin vaalitavan muut- 53583: käynnistettäessä jatkotoimenpiteitä mietin- tamista ja eräiden valtaoikeuksien tarkista- 53584: nön pohjalta. Oikeusministeriössä selvitetään mista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 232/ 53585: myös Helsingin keskusvankilan toiminnan 1988 vp.) on ehdotettu, että presidentin väli- 53586: supistamista, jolloin osa vankilan käytössä tön kaksivaiheinen vaali olisi yksipäiväinen. 53587: nykyisin olevasta maa-alueesta voidaan mah- Tähän esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 53588: dollisesti luovuttaa muuhun käyttöön. Kata- eduskunta on hyväksynyt jätettäviksi lepää- 53589: janokalla sijaitsevan Helsingin lääninvanki- mään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettä- 53590: lan toiminnan lopettamisajankohta riippuu viin varsinaisiin valtiopäiviin. 53591: Vantaan lääninvankilahankkeen toteutumis- Toukokuun 18 päivänä 1990 annetuilla 53592: aikataulusta. laeilla (432--436/90) vaalilakeja koskevaa 53593: Valtiontilintarkastajat ovat painottaneet, lainsäädäntöä on muutettu niin, että vaali- 53594: että vankien vähenemisen tulee näkyä ajan toimitus on muuttunut yksipäiväiseksi. Uu- 53595: oloon toiminnan laadun parantumisena tai distus koskee tasavallan presidentin vaalia ja 53596: vankeinhoidon kokonaiskustannusten vähe- valitsijamiesten vaaleja, eduskuntavaaleja, 53597: nemisenä. Vankien väheneminen on tähän kunnallisvaaleja ja neuvoa-antavia kansan- 53598: mennessä tehnyt mahdolliseksi resurssien äänestyksiä. Vaali- tai äänestyspäivä on sun- 53599: osittaisen uudelleensuuntaamisen toiminnan nuntai. Vaalihuoneistot ovat totuttuun ta- 53600: kehittämiseen. Sen lisäksi se on vähentänyt paan avoinna kello 9-20. Ensimmäiset yk- 53601: vankien ylläpitomenoja. Eräistä suurista ra- sipäiväiset vaalit ovat vuoden 1991 eduskun- 53602: kennusinvestoinneista (lähinnä Vantaan ja tavaalit. 53603: Hämeen lääninvankilat) aiheutuvien meno- Jotta yksipäiväisissä vaaleissa äänestäjille 53604: jen vuoksi ei vankeinhoidon kokonaismeno- varattaisiin riittävästi mahdollisuuksia ää- 53605: jen vähentäminen liene ainakaan parin-kol- nestämiseen, on ennakkoäänestyspaikoiksi 53606: men seuraavan vuoden aikana mahdollista. määrätyissä Posti- ja telelaitoksen toimipai- 53607: Vankeinhoitolaitoksen teollisessa työtoi- koissa mahdollista äänestää ennakolta myös 53608: minnassa on jo käynnistetty toimialarationa- lauantaisin ja sunnuntaisin. Toimipaikat 53609: lisointia, jolloin lopetetaan huonoimmin ovat avoinna viikonloppuisin kello 10--14. 53610: 19 53611: 53612: Mikäli ennakkoäänestysajalle sattuisi laissa Valtiolle aiheutuu kunkin vaalin osalta li- 53613: mainittu pyhä- tai juhlapäivä, ennakkoää- säkustannuksia ennnakkoäänestyksen toi- 53614: nestystä ei kuitenkaan tällaisena päivänä jär- mittamisesta Posti- ja telelaitoksen toimipai- 53615: jestetä. koissa kahtena ennakkoäänestysajalle sattu- 53616: Kahden ennakkoäänestysajalle sattuvan vana viikonloppuna noin viisi miljoonaa 53617: viikonlopun ennakkoäänestys aikojen käyt- markkaa. Lisäksi kustannuksia lisää uudis- 53618: töönoton johdosta äänestämiseen tasavallan tuksista tiedottaminen. Kustannuksia yli 53619: presidentin välittömässä vaalissa ja valitsija- 200 000 markan verran vähentävästi vaikut- 53620: miesten vaaleissa sekä eduskuntavaaleissa, taa hakemistokortistosta luopuminen valtiol- 53621: kunnallisvaaleissa ja valtiollisessa kansanää- lisissa vaaleissa. 53622: nestyksessä yhteensä käytettävissä oleva ko- Kunnille aiheutuu yksipäiväisiin vaaleihin 53623: konaisaika varsinaisessa vaalitoimituksessa siirtymisestä kustannusten säästöä. Vaalilau- 53624: ja postissa pitenee toisen vaalipäivän pois takuntien jäsenten palkkioista säästyy huo- 53625: jäämisestä huolimatta viidellä tunnilla. mattava osa ja olennainen vähentyminen ta- 53626: Kotiäänestykseen voi ilmoittautua kuutta pahtuu myös ansionmenetyksistä suoritetta- 53627: päivää myöhemmin kuin vuoden 1988 kun- vien korvausten osalta, koska jäljelle jäävä 53628: nallisvaaleissa eli vielä viimeisenä päivänä vaalipäivä on sunnuntai. Vaaliluetteloiden 53629: ennen sitä päivää, jolloin kotiäänestys voi al- nähtävänäpitoajan lyhentyminen kolmesta 53630: kaa, jotta mahdollisimman monet niistä, jot- kahteen päivään irroittaa vaaliluetteloiden 53631: ka ovat oikeutettuja äänestämään kotonaan, valvontahenkilöstöä muihin tehtäviin. Edel- 53632: myös käytännössä voivat näin menetellä. leen vähenevät kustannukset muun muassa 53633: äänestyspaikkoina olevien tilojen vuokrien 53634: Ennakkoäänestyksen tultua käyttöön osalta. Myöskään niitä kustannuksia ei enää 53635: vuonna 1969 toteutetulla lainmuutoksella on olisi, jotka tähän asti ovat aiheutuneet siitä, 53636: sen suosio vähitellen voimakkaasti lisäänty- että koulupäivää on jouduttu siirtämään, 53637: nyt. Eniten ennakkoon äänestäneitä kun koulua on tarvittu maanantaina äänes- 53638: (689 299) on tähän asti ollut vuonna 1988 tyspaikaksi. Kunnallisvaaleissakin aiheutuu 53639: toimitetuissa presidentin vaaleissa. Ennak- säästöä hakemistokortiston pois jäämisestä 53640: koon äänestäneiden osuus oli tuolloin noin yli 200 000 markkaa. Kaiken kaikkiaan voi- 53641: 18 % äänioikeutetuista ja noin 21 % äänioi- daan kuntien vastattavaksi jäävien vaalikus- 53642: keuttaan käyttäneistä. Ennakkoon äänestä- tannusten arvioida vähentyvän valtiollisissa 53643: misen arvioidaan yhä lisääntyvän. Vuoden vaaleissa runsaat 30 % eli noin 10 miljoo- 53644: 1988 kunnallisvaaleissa ennakkoäänestys- naa markkaa kunkin vaalin osalta. Kunnal- 53645: paikkoina olevia Posti- ja telelaitoksen toimi- lisvaalien osalta kustannusten säästö on suh- 53646: paikkoja oli yli 1 000. Näissä toimipaikoissa teessa jonkin verran vähäisempää, koska 53647: äänesti 623 000 äänioikeutettua. Niiden lai- kuntien kustannettaviksi jäävien painatustöi- 53648: tosten määrä, joissa ennakkoäänestys järjes- den sekä ennakko- ja tarkistuslaskennan 53649: tään, on suunnilleen vastaavan suuruinen. kustannukset eivät riipu vaalipäivien luku- 53650: Laitoksissa äänesti noin 39 000 henkilöä. määrästä. 53651: Edustustoissa äänestäneitä oli 25 261. On Edellä on jo selostettu kahden viikonlopun 53652: otaksuttavaa, että tulevissa vaaleissa enna- käyttöönottoa ennakkoäänestyspaikoiksi 53653: kolta äänestävien osuus äänestäneistä on määrätyissä Posti- ja telelaitoksen toimipai- 53654: 30-35 %. koissa korvaamaan toista vaalipäivää. Tam- 53655: Vuoden 1988 kunnallisvaaleissa kotiäänes- pereen yliopiston politiikan tutkimuksen lai- 53656: tys oli ensimmäisen kerran käytössä. Tuol- toksen suorittaman tutkimuksen mukaan 53657: loin kotiäänestyksessä äänesti 5 444 henki- vuoden 1988 presidentinvaaleissa valtaosa 53658: löä. Kotiäänestyksen piiriin on arvioitu kuu- (78 %) äänesti joko ensimmäisenä vaalipäi- 53659: luvan noin 10 000 äänioikeutettua. Kotiää- vänä (56%) tai ennakkoon (22 %). Toisen 53660: nestyksessä voivat äänestää henkilöt, joiden vaalipäivän merkitys on siis melko vähäinen 53661: kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman ja siitä luopuminen tuskin aiheuttaa ongel- 53662: tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä mää- mia. 53663: rin rajoittunut, etteivät he pääse äänestys- ei- Oikeusministeriössä on aloitettu vaalien 53664: vätkä ennakkoäänestyspaikkaan ilman koh- atk-järjestelmien kehittämisen ja uudistami- 53665: tuuttomia vaikeuksia. sen suunnittelu niin, että tietojärjestelmät ja 53666: 20 53667: 53668: osin menettelytkin uudistettaisiin pitkällä ai- useille vuosille ajoittuva ja jatkuva suunnitte- 53669: kavälillä kokonaisuudessaan käyttämällä tie- lu- ja kehittämistyö. 53670: totekniikkaa apuna. Kyseessä on kuitenkin 53671: 21 53672: 53673: 53674: 53675: 53676: Sisäasiainministeriön hallinnonala 53677: 53678: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- lua varten laajan aluepolitiikkaa ja sen toi- 53679: dosta ovat sisäasiainministeriö sekä eräiltä mintaympäristön muutosta koskevan selvi- 53680: osin opetusministeriö esittäneet mm. seuraa- tystyön. Se toteutetaan sisäasiainministeriön 53681: vaa. koordinoimana käyttäen hyväksi eri viran- 53682: omaisten osaprojekteja, tutkimuslaitoksilta 53683: tilattavia tutkimuksia ja asiantuntijoilta tilat- 53684: Sisäasiainministeriö tavia selvityksiä ja kehittämisesityksiä. Selvi- 53685: tystyössä käytetään myös kansainvälisiä 53686: Aluepolitiikka. A 1u e p o 1i i t t i ne n t i - asiantuntijoita. Työ tehdään yhteistyössä 53687: lastointi- ja arviointimenettely. Si- valtiovarain-, kauppa- ja teollisuus-, työ- ja 53688: säasiainministeriö laatii 2-3 vuoden välein opetusministeriön sekä Kehitysaluerahasto 53689: laajan katsauksen alueelliseen kehitykseen. Oy:n ja aluehallintoviranomaisten kanssa. 53690: Viimeisin Katsaus-raportti valmistui vuoden Ministeriö on asettanut työtä varten erityisen 53691: 1990 syksyllä. Raportissa arvioidaan tilasto- selvitysmiehen. 53692: tietojen pohjalta viime vuosien alueellista ke- Pääkaupunkiseutu ja keskusten 53693: hitystä ja aluepoliittisten toimenpiteiden vai- kehittäminen. Valtioneuvosto päätti si- 53694: kutuksia. säasiainministeriön esittelystä 21.6.1989 lää- 53695: Sisäasiainministeriössä on kehitetty erityis- neittäisistä väestö- ja työpaikkasuunnitteista ~ 53696: tä aluepolitiikan jatkuvan seurannan tieto- ja teki samalla 14-kohtaisen päätöksen alue- 53697: järjestelmää. Tarkoituksena on, että järjestel- politiikan lähivuosien linjasta. Tällöin pää- 53698: mästä eri tiedontarvitsijat voivat joustavasti tettiin mm. maan eri osien keskusten kehittä- 53699: saada ajantasalla olevia tilastotietoja alueel- miseksi tarvittavista teknologia-, koulutus- ja 53700: lisesta kehityksestä ja aluepoliittisista toi- liikennepoliittisista kehittämisperiaatteista 53701: menpiteistä. Järjestelmä otettiin käyttöön ke- sekä päätettiin käynnistää keskusten kehittä- 53702: väällä 1990. Järjestelmän laajempi hyväksi- misohjelmien laadinta. Keskusten kehittämis- 53703: käyttö edellyttää sisäasiainministeriön tieto- ohjelmat laadittiin keväällä 1990 27 keskus- 53704: jenkäsittelyn kehittämistä. seudulla eri puolilla maata. Asian jatkokehit- 53705: Ministeriö on yhdessä Hämeen lääninhal- tely on vireillä. Alueellisen teknologiapolitii- 53706: lituksen kanssa kehittämässä läänitasoista kan kehittämiseksi kaikissa lääneissä laadit- 53707: tavoitetietokantaa. Tarkoituksena on, että tiin vuoden 1989 aikana ohjelmat ja keskus- 53708: tietokanta sisältää keskeiset eri viranomais- hallintoon asetettu alueellisen teknologia- 53709: ten tarvitsemat läänin kehitystä koskevat tie- politiikan työryhmä on tehnyt esitykset lähi- 53710: dot sekä eri viranomaisten välisen tiedonvä- vuosien tärkeimmistä toimenpiteistä. Läänit 53711: litysjärjestelmän. tarkistavat ohjelmansa syksyllä 1990. 53712: Kattava arviointi aluepolitiikasta ja sen Valtioneuvosto määräsi 12.9.1989 pääkau- 53713: kehityksestä tehtiin vuonna 1986 aluepoli- punkiseudun kunnat aluepolitiikkalain mu- 53714: tiikkatoimikunnassa. Arviointia käytettiin kaiseksi toimenpidealueeksi ja teki 32-koh- 53715: vuoden 1989 alusta voimaan tulleen aluepo- taisen periaatepäätöksen toimenpideohjel- 53716: liittisen lainsäädännön valmistelussa. maksi. Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- 53717: Sisäasiainministeriö käynnisti syksyllä tykseen sisältyivät päätöksen edellyttämät 53718: 1990 uusien aluepoliittisten lakien valmiste- määrärahat. Päätökseen liittyi pääkaupunki- 53719: 22 53720: 53721: seudun kuntien aiesopimus niistä toimenpi- nyt tutkimuksen yritysten yhteyskustannuk- 53722: teistä, joihin pääkaupunkiseudun kunnat sista. Muiden kuin yritystoiminnan aluepo- 53723: ryhtyvät seudun erityisongelmien poistami- liittisten toimenpiteiden suuntaamiseen vai- 53724: seksi. Päätösten edellyttämät toimenpiteet eri kuttavat maan eri osien keskusalueita, maa- 53725: hallinnonaloilla on toteutettu sekä käynnis- seutualueita ja erityisalueita varten valmistel- 53726: tetty päätösten edellyttämät jatkovalmiste- tavat kehittämisohjelmat. 53727: lut. Erityisalueiden kehittämisohjelmien laati- 53728: Aluepolitiikan vaikutusten ar- minen on täsmentänyt erityisaluekunnan, 53729: viointi on ge 1m a t. Harjoitetun aluepoli- lääninhallituksen ja aluehallintoviranomais- 53730: tiikan kokonaisvaikutusten riittävyyttä voi- ten työnjakoa ja yhteistyötä tarvittavien ke- 53731: daan arvioida lähinnä väestönkehitystä, tulo- hittämistoimenpiteiden toteuttamisessa. Mi- 53732: tasoa sekä yritystoiminnan kehitystä ja kan- nisteriöiden ja muiden keskushallintovirano- 53733: nattavuutta koskevien tietojen avulla. Näitä maisten sitoutumista niiden päätöksentekoa 53734: yleistietoja on verraten hyvin käytettävissä ja edellyttäviin kehittämisohjelman toimenpide- 53735: sisäasiainministeriön toimesta on myös laa- ehdotuksiin pyritään lisäämään. 53736: dittu asiaa koskevia katsauksia. Tietojen ke- 53737: räämisen edelleen kehittäminen olisi kuiten- Valtioneuvoston päätöksellä (22/90) inves- 53738: kin perusteltua tietojen yleisen merkittävyy- tointi- ja käynnistysavustusten erityisalueko- 53739: den johdosta. Yksittäisiä aluepoliittisia toi- rotusten tasoa on voitu korottaa aikaisem- 53740: menpiteitä koskevia erillisiä selvityksiä on paan myöntämiskäytäntöön verrattuna ot- 53741: tehty ajoittain. Vuoden 1989 alusta voimaan- taen samalla huomioon se, onko erityisa- 53742: tulleiden aluepoliittisten uudistusten pohjana lueeksi määräämisen perusteena työttömyy- 53743: oli muun muassa käytettävissä Keski-Suo- den lieventäminen vai tuotantorakenteen 53744: men Taloudellisen Tutkimuslaitoksen verra- monipuolistaminen. 53745: ten laajat tutkimukset. Tarkoituksena on Aluepolitiikan koordinointi kes- 53746: myös vastaisuudessa teettää vastaavia selvi- kus- ja a 1u e h a 11 i n no s s a. Elinkeinoelä- 53747: tyksiä säännösten uudistamisen pohjaksi. mälle tukea myöntävien viranomaisten yh- 53748: A 1uepolii tti sten tuki toimien tar- teistyötä tulee edelleen tehostaa. Ensisijaises- 53749: kistaminen. Vuoden 1989 alusta toteutet- ti tulee jatkaa eri viranomaisten työnjaon sel- 53750: tu aluepoliittisen lainsäädännön uudistus ja kiyttämistä siten, että yrityksille ei myönnetä 53751: sen sisältämät yritystoiminnan aluetuen ja samantyyppisiin hankkeisiin rahoitusta 53752: muiden alueellisen elinkeinopolitiikan toi- useammalta hallinnonalalta. Yritysten tuo- 53753: menpiteiden muutokset tähtäävät olennaisel- tannollisen toiminnan kehittämiseen tarkoi- 53754: ta osaltaan elinkeinorakenteen laadulliseen tetut rahoitustoimenpiteet olisi järjestelmälli- 53755: parantamiseen tavalla, joka on kilpailukykyä sesti suunnattava hallinnoitaviksi kauppa- ja 53756: pidemmällä ajalla vahvistavaa. Esimerkiksi teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoi- 53757: yritystoiminnan aluetukea myönnetään ko- mistojen kautta ja vastaavasti maatilatalou- 53758: rotettuna hankkeille, jotka parantavat paik- den kehittämiseen tarkoitetut määrärahat 53759: kakunnan elinkeinorakennetta. Kehittämisa- maatalouspiirien kautta. 53760: vustusta on taas voimakkaasti lisätty yritys- 53761: ten tuotteita, tuotantoa, markkinointia ja Säädettävän lainsäädännön osalta on tar- 53762: liikkeenjohtotaitoa parantaviin kehittämis- peettomaan päällekkäisyyteen kiinnitetty 53763: hankkeisiin. Toimenpiteiden suuntaamista huomiota muun muassa uuden maaseutue- 53764: näitä periaatteita noudattaen on tarkoitus linkeinolain valmistelun yhteydessä siten, et- 53765: edelleen jatkaa. tei ko. lain ja kauppa- ja teollisuusministe- 53766: Aluepolitiikkalain seuraavan uudistuksen riön yrityspalvelun piiritoimistojen myöntä- 53767: yhteydessä on tarkoitus arvioida nykyisen mä pienyritystuki muodostuisi päällekkäi- 53768: aluepoliittisen aluejakojärjestelmän toimi- seksi. 53769: vuutta ottaen huomioon yritysten toimintae- Eduskunnan vuoden 1988 tulo- ja menoar- 53770: dellytyksiin vaikuttavat uudet muutostekijät. viokäsittelyn yhteydessä lausuman kannano- 53771: Sisäasiainministeriö on käynnistänyt tutki- ton mukaisesti kauppa- ja teollisuusministe- 53772: muksen yritysten sijaintipaikkaan ja toimin- riössä on laadittu piiritoimistojen kehittämis- 53773: taympäristöön vaikuttavista tekijöistä, ja ohjelma, joka edellyttää valvonnan ja seu- 53774: kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistä- rannan tehostamista. Tavoitteena on saada 53775: 23 53776: 53777: yksi tarkastaja kuhunkin neljääntoista KTM voitteita. Väliaikaisen koulutuksen vuotuiset 53778: yrityspalvelun piiritoimistoon. Nyt tarkasta- aloituspaikkatavoitteet ja painopistealueet 53779: jia on kahdessa piiritoimistossa. on mainittu tulo- ja menoarviossa. 53780: Aluetason organisaatioiden yhteistyötä Nykyisen väliaikaista koulutusta koskevan 53781: selvitti sisäasiainministeriön asettama valtion säätelyjärjestelmän vallitessa ei ole perustel- 53782: aluehallinnon yhteistyön kehittämistoimi- tua tehdä väliaikaisen koulutuksen määrära- 53783: kunta. Toimikunnan mietintö (1990:29) val- hasta yleistä kehittämisrahaa, vaan raha tu- 53784: mistui keväällä 1990. Toimikunta esitti toi- lisi edelleen käyttää yksinomaan koulutuk- 53785: menpiteitä koskien KTM yrityspalvelun pii- seen. 53786: ritoimistojen, maatalouspiirien sekä työvoi- Ammatillisessa kurssitoiminnassa on vuo- 53787: mapiirien elinkeinopolitiikan suunnittelua ja den 1989 alusta lähtien kokeiltu menettelyä, 53788: valmistelua. Hallinnon kehittämisen ministe- jossa Kymen ja Kuopion lääneissä määrära- 53789: rivaliokunta teki 5.10.1990 päätöksen alue- hapäätöksiin liittyvä päätösvalta on siirretty 53790: hallinnon yhteistyökokeilun käynnistämises- lääninhallituksille. Kokeilusta saatu palaute 53791: tä 2-3 läänissä keväällä 1991. on ollut myönteistä. 53792: Opetusministeriö on osaltaan todennut li- Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia kos- 53793: säksi seuraavaa. kevaan lainsäädännön uudistukseen sisältyy 53794: Opetusministeriön hallinnonalalla amma- myös ammatillisten oppilaitosten rahoituk- 53795: tillisen koulutuksen osalta päätösvaltaa on sesta annetun lain muutos (766/90). Amma- 53796: eri toimin hajautettu aluehallintoon. tilliseen kurssitoimintaan liittyvä päätösvalta 53797: siirretään vuoden 1991 alusta lääninhallituk- 53798: Väliaikainen ammatillinen peruskoulutus sille. Tulo- ja menoarviossa yhdistetään val- 53799: on vuoden 1989 alusta lukien voitu aloittaa tion oppilaitosten sekä kunnallisten ja yksi- 53800: lääninhallituksen luvalla eräitä valtakunnal- tyisten ammatillisten oppilaitosten kurssitoi- 53801: lisia oppilaitosmuotoja koskevia poikkeuksia minnan momentit. Erityismenoarviossa mää- 53802: lukuun ottamatta. Vuoden 1990 alusta lu- rärahat jaetaan lääninhallituksille. Lainmuu- 53803: kien myös väliaikaisena koulutuksena toteu- toksen mukaisesti lääninhallitus voi valtion 53804: tettu aikuiskoulutus on voitu aloittaa läänin- tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan ra- 53805: hallituksen luvalla. Tästä johtuen väliaikai- joissa hankkia lääninsä koulutustarpeisiin 53806: sen ammatillisen koulutuksen määrärahat on täydennyskoulutusta ammatillisilta oppilai- 53807: vuodesta 1989 lukien olleet opetusministe- toksilta. 53808: riön hallinnonalan erityismenoarviolla jaet- Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen ja 53809: tuna pääasiassa lääninhallituksille. Vain pie- kurssitoiminnan määrärahoja ei ole tässä 53810: ni osa määrärahasta on jakamattomana am- vaiheessä järkevää yhdistää. Väliaikaisessa 53811: mattikasvatushallituksen käytössä. koulutuksessa on keskitetty säätelyjärjestel- 53812: Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen mä ja sen määrärahatilanne on ollut tiukka. 53813: edellä mainitun päätöksentekojärjestelmän Kurssitoiminnassa sitävastoin ei ole ollut 53814: muutoksen yhteydessä vuonna 1989 muutet- vastaavaa säätelyjärjestelmää. Mikäli määrä- 53815: tiin samanaikaisesti ammatillisten oppilaitos- rahat yhdistettäisiin, olisi olemassa vaara ai- 53816: ten rahoitusta koskevia säännöksiä siten, kuiskoulutuksen määrärahojen liukumisesta 53817: että lääninhallitus toimii pääasiassa valtiona- nuorisoasteen käyttöön. 53818: puviranomaisena väliaikaista koulutusta Pitemmällä aikavälillä tulisi aikuisten am- 53819: ko"kevissa asioissa. matillisen perus- ja jatkokoulutuksen määrä- 53820: Ammatillisen koulutuksen järjestämisestä rahat muuttaa kurssitoiminnan määräraho- 53821: väliaikaisesti annetun valtioneuvoston pää- jen tavoin valtionapumäärärahasta koulu- 53822: töksen (761/88) mukaan väliaikainen koulu- tuksen hankintamäärärahaksi ja yhdistää ne 53823: tus on järjestettävä siten, että ammatillisten lääninhallituksen käytössä olevaksi ammatil- 53824: oppilaitosten aloituspaikkojen määrä nuor- lisen aikuiskoulutuksen hankintamäärära- 53825: ten ammatillisen peruskoulutuksen osalta haksi. 53826: koulutusaloittain ja -asteittain vastaa keski- Opetushallinnon koulutuksen ja tutkimuk- 53827: asteen koulutuksen kehittämisestä annetun sen suunnittelujärjestelmää on valtionhallin- 53828: lain (474/78) 9 §:ssä tarkoitetun kehittämis- non suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien kehit- 53829: ohjelman määräyksiä ja sen nojalla annettuja tämisessä omaksuttujen periaatteiden mukai- 53830: opetusministeriön vuosittain päättämiä ta- sesti uudistettu opetusministeriön hallinnon- 53831: 24 53832: 53833: alan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämis- ilmenee tuotantoyksikköjen määrän vähene- 53834: suunnitelmasta annetulla asetuksella (137 / misenä, tuotantoyksiköiden koon kasvamise- 53835: 90), joka tuli voimaan 1.3.1990. Ope- na sekä ammatissa toimivan väestön piene- 53836: tushallinnon eri sektoreiden suunnitelmat on nemisenä. Tästä syystä maatalousalan koulu- 53837: koottu yhteen siten, että niitä voidaan pa- tuksen mitoitus ei tällä hetkellä enää vastaa 53838: remmin asettaa keskenään tärkeysjärjestyk- työelämän tarpeita. Yhteistyössä tuottajajär- 53839: seen. Valtakunnantasoista ja alue- ja paikal- jestön kanssa on käynnistetty työ koulutuk- 53840: listasojen suunnittelua on yhteensovitettu. sen mitoittamiseksi kysyntää vastaavaksi. 53841: Ammatillisen koulutuksen suunnittelujär- Rakennemuutoksen ohella on myös maa- 53842: jestelmää on samassa yhteydessä kevennetty. taloustuotannossa perinteisen viljan viljelyn 53843: Asetuksen 4 §:n mukaan valtioneuvoston hy- ja karjatalouden ohella entistä enemmän 53844: väksymän kehittämissuunnitelman nojalla suuntauduttu nk. liitännäiselinkeinoihin. 53845: opetusministeriö hyväksyy ammatillisen kou- Tämä puolestaan tarvitsee tuekseen moni- 53846: lutuksen määrälliset tavoitteet valtakunnalli- puolista ja helposti saavutettavissa olevaa 53847: sen ohjaustarpeen mukaisesti eriteltynä. Vii- kurssikoulutusta. Tätä tarkoitusta varten on 53848: meksi mainitun päätöksen nojalla lääninhal- maatalousalan oppilaitoksiin perustettu ai- 53849: litus hyväksyy nuorisokoulutuksella järjes- kuiskoulutusosastoja. 53850: tettävän ammatillisen koulutuksen aloitus- Parhaillaan selvitetään, miten aikuiskoulu- 53851: ryhmien määrät valtion oppilaitosten osalta tuksena voidaan järjestää joustavasti opis- 53852: kutakin oppilaitoksen ylläpitäjää varten. En- toasteen koulutusta ammatissa toimiville vil- 53853: simmäinen kehittämissuunnitelma laadittai- jelijöille. Koulutustason kohottaminen antaa 53854: siin vuosille 1991-96. paremmat valmiudet selviytyä maatalousyrit- 53855: Ammatillisen koulutuksen ylläpitojärjes- täjänä muuttuvissa olosuhteissa. 53856: telmän muuttamista kuunailiseksi ja alueel- Läänin k e h i t t ä m i s raha . Läänin ke- 53857: listen kuntainliittojen perustamista sekä val- hittämisrahalla avustetaan lähinnä elinkeino- 53858: tion ammatillisten oppilaitosten kunnallista- toiminnan kehittämisprojekteja. Lääninhalli- 53859: mista on selvitetty opetusministeriön asetta- tukset pyrkivät yhä enemmän käynnistä- 53860: massa valtion ammatillisten oppilaitosten mään projekteja, jotka vaikuttavat yhden 53861: kunnallistamistyöryhmässä. Työryhmän III kunnan sijasta useamman kunnan tai koko 53862: osamuistio on valmistunut joulukuussa 1989. läänin alueelliseen kehitykseen. 53863: Muistiossa on muun ohella ehdotettu, että Valtioneuvoston päätöksen (200/89) mu- 53864: tavoitteena tulisi olla, että koko maahan luo- kaan lääninhallitukset asettavat yhteistyö- 53865: taisiin yhtenäinen kunnallinen ylläpitojärjes- ryhmän, jossa ovat edustettuina lääninhalli- 53866: telmä ammatillista koulutusta varten ja että tuksen lääninsuunnittelun lisäksi ainakin 53867: tätä varten muodostettaisiin ammatillisen maatalous-, teollisuus- ja työvoimapiirit sekä 53868: koulutuksen alueelliset kuntainliitot, joille Kehitysaluerahasto Oy. Yhteistyöryhmä kä- 53869: voitaisiin antaa ammatillisen koulutuksen sittelee lääninhallituksen valmistelemat lää- 53870: alueellinen suunnitteluvastuu. Kuntainliitto nin kehittämisrahasta tehtävät avustuspää- 53871: olisi ehdotuksen mukaan velvollinen järjestä- tösesitykset. Yhteisryhmien kautta lääninhal- 53872: mään alueen nuorison tarvitseman ammatil- litus saa päätöksentekonsa tueksi asiantunte- 53873: lisen koulutuksen. Menettely mahdollistaisi musta muilta piiriviranomaisilta ja samalla 53874: nykyistä nopearuman reagoinnin koulutusta voidaan yhteensovittaa eri viranomaisten toi- 53875: koskeviin muuttuviin alueellisiin tarpeisiin. mintaa alueiden kehittämisessä. 53876: Valtion ammatilliset oppilaitokset olisi tar- Sisäasiainministeriö käynnisti vuoden 1990 53877: koitus luovuttaa perustettaville kuntainlii- keväällä läänin kehittämisrahaa koskevan 53878: toille. arviointitutkimuksen, jonka tavoitteena on 53879: selvittää kehittämisrahalla aikaansaadut tu- 53880: Työryhmän ehdotus on parhaillaan minis- lokset ja kehittää yhtenäinen arviointimenet- 53881: teriössä tarkemmin selvitettävänä. tely ministeriön ja lääninhallitusten käyt- 53882: Tilintarkastajat ovat lisäksi korostaneet, töön. Tutkimus valmistuu helmikuussa 1991. 53883: että maatalouden rakennemuutos edellyttää Ulkomaalaisten maahantulo, maassaoles- 53884: myös maatalousoppilaitosten opetuksen ke- kelu ja työnteko. Sisäasiainministeriössä on 53885: hittämistä. Tämän osalta opetusministeriö valmisteltu hallituksen esitys uudeksi ulko- 53886: toteaa, että rakennemuutos maataloudessa maalaislaiksi. Pyrkimyksenä on parantaa ul- 53887: 25 53888: 53889: komaalaisten oikeusturvaa ja lisätä hake- Oleskelulupa tulisi edelleenkin hankkia en- 53890: musten käsittelyn joustavuutta. Esitys on an- nen maahan saapumista. Mikäli oleskelulu- 53891: nettu eduskunnalle kevätistuntokaudella paa ei maahan saapuessa ole, voitaisiin se 53892: 1990. Suomessa myöntää laissa erikseen säädetyis- 53893: Esityksessä on otettu huomioon ihmisoi- sä tapauksissa. Matkailutarkoituksessa tai 53894: keussopimukset, erityisesti Yhdistyneiden muussa lyhytaikaisessa tarkoituksessa maa- 53895: Kansakuntien kansalaisuusoikeuksia ja po- han saapunut ei pääsääntöisesti voisi saada 53896: liittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä oleskelulupaa. Entiset Suomen kansalaiset, 53897: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus. Suomessa asuvan henkilön avio- tai avopuo- 53898: Valitusoikeutta päätöksistä esitetään laa- liso ja lapset sekä eräisiin muihin ryhmiin 53899: jennettavaksi. Valitusoikeus tulisi koske- kuuluvat voisivat kuitenkin saada oleskelulu- 53900: maan myös turvapaikan epäämistä. Turva- van Suomesta. Turvapaikan saaneet ja Suo- 53901: paikan epäämisestä saisi valittaa valtioneu- meen otetut pakolaiset saisivat luonnollisesti 53902: vostoon paitsi, jos asian ratkaissut turva- myös oleskeluluvan Suomessa. Oleskelulupa 53903: paikkalautakunta on yksimielisesti hylännyt voitaisiin myöntää Suomessa myös silloin 53904: hakemuksen selvästi perusteettomana. kun sen epääminen olisi ilmeisen kohtuuton- 53905: Muutoksenhakuoikeus tulisi koskemaan ta. Tällaisena tapauksena voidaan pitää esi- 53906: myös viisumin tai oleskeluluvan peruuttamis- merkiksi sitä, että luvan hakijalla on Suo- 53907: ta ja pysyvän oleskeluluvan epäämistä. messa asuvan henkilön kanssa yhteinen lapsi 53908: Säilöönottosäännökset on uudistettu ke- tai että hän on viisumivapaana turistina osal- 53909: väällä 1990 muuttamalla voimassa olevaa ul- listunut oppilaitoksen pääsykokeeseen ja hy- 53910: komaalaislakia. Muutos vastaa Euroopan väksytty opiskelemaan. 53911: neuvoston ihmisoikeussopimuksen hallinnol- Lakiesityksen mukaisesti työlupaa edelly- 53912: lista vapaudenriistoa koskevien määräysten tettäisiin pääsääntöisesti vain tapauksissa, 53913: vaatimuksia. Päätöksen poliisin säilöön otta- joissa ratkaisussa kiinnitetään huomiota 53914: man ulkomaalaisen säilössä pitämisestä tekee työllisyysnäkökohtiin. Näin ollen pysyvän 53915: alioikeus. Säilöönoton jatkuessa asia käsitel- oleskeluluvan saaneelta, pakolaiselta, suo- 53916: lään uudelleen alioikeuden omasta aloittees- malaisen tai Suomessa pysyvästi asuvan ul- 53917: ta kahden viikon välein. komaalaisen aviopuolisolta tai lapselta, enti- 53918: Rikosperusteisen maastakarkottamisen seltä Suomen kansalaiselta sekä suomalaista 53919: perustana olevaa rangaistusrajaa esitetään syntyperää olevalta ei vaadittaisi oleskelulu- 53920: uudessa ulkomaalaislaissa nostettavaksi kuu- van lisäksi erillistä työlupaa. 53921: desta kuukaudesta yhteen vuoteen. Työluvat myönnettäisiin yleensä työala- 53922: Viisumi ja oleskelulupa esitetään erotetta- kohtaisina eikä enää tiettyyn työnantajaan 53923: vaksi toisistaan. Viisumi annetaan matkaili- sidottuina. 53924: joille ja muussa lyhytaikaisessa tarkoitukses- 53925: sa maahan tuleville, kun taas pysyvästi tai Opiskelija ei lakiesityksen mukaan tarvitsi- 53926: työntekotarkoituksessa tuleva saisi jo edus- si lainkaan työlupaa osa-aikaiseen tai loma- 53927: tustosta pääsääntöisesti 1-2 vuoden pituisen aikana tehtävään työhön. 53928: oleskeluluvan. Viisumit ja oleskeluluvat on Työluvat myöntäisi Suomessa jo olevalle 53929: tarkoitus myöntää entistä useammin edus- ulkomaalaiselle työviranomainen. 53930: tustossa tapahtuvan harkinnan perusteella Ulkomaalaisasioiden koulutusta on tar- 53931: pyytämättä niistä lausuntoa sisäasiainminis- koitus tehostaa ja aloittaa viranomaisiin 53932: teriöltä. kohdistuva asennekasvatus. 53933: 53934: 53935: 53936: 53937: 4 301355N 53938: 26 53939: 53940: 53941: 53942: 53943: Puolustusministeriön hallinnonala 53944: 53945: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- tuu 30:sta 15:een. Päätösvaltaa, vastuuta ja 53946: dosta on puolustusministeriö esittänyt seu- resursseja pyritään siirtämään alueelliselle ja 53947: raavaa. paikalliselle tasolle niin paljon kuin mahdol- 53948: lista. 53949: Puolustusministeriöstä on jo eräitä suori- 53950: Puolustusministeriö tustason tehtäviä siirretty puolustusvoimiin. 53951: Päätösvallan delegointiin liittyviä useita sel- 53952: Organisaatiomuutokset. Maavoimien or- vitystöitä on parhaillaan käynnissä. Uuteen 53953: ganisaatiouudistus on tämän vaiheen osalta budjetointijärjestelmään ja tulosjohtamiseen 53954: lähes kokonaan toteutettu. Eräitä tarkistuk- siirryttäessä ministeriön rooli puolustushal- 53955: sia tullaan vielä tekemään lähinnä pioneeria- linnon ohjauksessa vahvistuu nykyisestään. 53956: selajin joukko-osastoissa. Jo tällä hetkellä on Puolustushallinnon ja rakennushallituksen 53957: kuitenkin nähtävissä, että 1990-luvun loppu- yhteistoiminnan lisäämismahdollisuuksia 53958: puolella joudutaan jälleen suorittamaan mit- tarkastellut projekti on laatinut raporttinsa. 53959: tavampia rationalisointitoimenpiteitä. Projektin selkeä enemmistö suosittelee, että 53960: Uudistuksen yhteydessä lakkautettiin käy- puolustushallinnon kiinteistönhoito- ja ra- 53961: tännössä neljä joukko-osastotason yksikköä: kentamistehtävien osalta siirryttäisiin pääo- 53962: Pohjois-Karjalan Patteristo, Kymen Jääkäri- sin rakennushallituksen palvelujen hyväksi- 53963: pataljoona, Uudenmaan Rakuunapataljoona käyttöön. Päätöksiä uudistuksen toteutusta- 53964: ja Rannikkojääkäripataljoona. Korian, Kou- vasta ja jatkotoimenpiteistä ei ole vielä tehty. 53965: volan, Kyminlinnan ja Lappeenrannan ns. Sotilasasiamiestoiminta. Vuoden 1988 53966: Rakuunamäen varuskunta-alueista pyritään maaliskuusta lähtien on Pekingiin ollut akk- 53967: luopumaan tämän vuosikymmenen puolivä- reditoituna Helsingistä toimiva matkustava 53968: liin mennessä, mikäli tarvittavat lisäraken- sotilasasiamies. Tästä toiminnasta on saatu 53969: teet muissa varuskunnissa saadaan toteutet- myönteisiä kokemuksia. Matkustavan sotilas- 53970: tua. Henkilöstöä kohdennettiin uusiin tehtä- asiamiehen mahdollisuudet sotilasasiamie- 53971: viin yli 1500. Erityisesti kertausharjoitusten helle kuuluvien tehtävien hoitamiseen asema- 53972: toteuttamisedellytyksiä kyettiin paranta- maassaan ovat kuitenkin rajalliset lyhyiden 53973: maan oleellisesti perustamalla uusia kertaus- asemamaahan suuntautuvien vierailujen 53974: harjoitusyksiköitä ja kohdentamalla henki- puitteissa. Matkustavan sotilasasiamiehen 53975: löstöä näihin tehtäviin. kotimaassa tapahtuvaa työskentelyä vaikeut- 53976: Meri- ja ilmavoimia koskevat organisaa- taa se, että hän vastaa samanaikaisesti toi- 53977: tiouudistukset ovat pääesikunnan ja ao. puo- sen, täysipäiväisen viran hoidosta. Matkusta- 53978: lustushaarojen valmistelussa. Päätökset pyri- van sotilasasiamiesjärjestelmän laajentamista 53979: tään tekemään vuoden 1991 aikana. on harkittu. Sellaisia asemamaita, joissa 53980: Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudista- edustaminen voitaisiin hoitaa matkustavan 53981: minen on käynnissä. Pääesikunnan henkilös- sotilasasiamiesjärjestelmän puitteissa, on ole- 53982: töä supistettaneen noin 40 prosenttia ja yli massa. Toiminnan laajentaminen edellyttää 53983: 200 työpaikan on arvioitu siirtyvän pääkau- kuitenkin henkilöresurssien lisäämistä. 53984: punkiseudulta muualle Suomeen. Alueellis- Sotilasasiamiesten tehtävänä on sotilaspo- 53985: ten organisaatioyksiköiden lukumäärä supis- liittisen tilanteen seuranta ja puolustusvoi- 53986: 27 53987: 53988: mien kansainvälisten yhteyksien hoitaminen maan myös mahdollisissa poikkeusoloissa. 53989: asemamaissaan. Toiminnan tuloksia käyte- Riittävän kotimaisen teollisuuden ylläpito ja 53990: tään puolustusvoimien tarpeisiin ja niillä säilyminen on välttämätöntä kriisiajan val- 53991: edistetään turvallisuuspoliittisia tavoitteita miudelle ja omavaraisuudelle. Kotimaisilla 53992: sekä kehitetään puolustusvoimia. Sotilasasia- hankinnoilla edistetään myös tärkeää tieto- 53993: miesten asiantuntemuksen suoraa käyttöä ei taidon ylläpitoa ja tuetaan kotimaista työlli- 53994: nykyistä laajemmin muille tahoille pidetä syyttä. 53995: tarkoituksenmukaisena. Kotimaisuuteen pyritään mm. turvaamalla 53996: Noin viiden kuukauden valmentautumisen kotimaisille yrityksille sellainen tilauskanta, 53997: puitteissa, joista kolme kuukautta on johdet- että se mahdollistaa teollisesti järkevien ja ta- 53998: tua valmentautumista, kyetään sotilasasia- loudellisesti kannattavien sarjojen tuottami- 53999: miestehtäviin määrätyille upseereille anta- sen. Nykyisellä määrärahatasolla ja raken- 54000: maan tehtävien hoitamisen kannalta välttä- teella on kuitenkin vaikeata päästä tasaiseen 54001: mätön koulutus. Valmentautumisjaksoa on vuotuiseen tilauskannan turvaamiseen kaik- 54002: yritetty pidentää. Henkilöstöresurssien niuk- kien yritysten osalta, joilla voidaan katsoa 54003: kuus ei ole kuitenkaan mahdollistanut tehtä- olevan oleellista merkitystä valmiudellisessa 54004: vään valittujen upseereiden irrottamista kou- mielessä. Tästä johtuen on jouduttu tinki- 54005: lutukseen nykyistä aiemmin. mään tavoitteellisesta tilauskannasta. Puo- 54006: Johdettuun valmennukseen sisältyy itseo- lustustarviketeollisuuden viennin vaikeudet 54007: piskelun lisäksi 50 oppituntia englannin kiel- ovat johtamassa vaikeuksiin erityisesti ase- ja 54008: tä sekä perehtyminen asemamaan erityisolo- ampumatarviketeollisuuden osalta, joiden 54009: suhteisiin ja kulttuuriin. Tämän lisäksi tue- pelkästään puolustushallinnon omiin tilauk- 54010: taan mm. sotilasasiamiestehtäviin lähtevien siin perustuva tilauskanta ei välttämättä ta- 54011: omaehtoista kielten opiskelua. Puolustusvoi- kaa taloudellisesti kannattavaa tuotantoa. 54012: mien henkilökunta on kasvavassa määrin Kotimaista tuotantoa halutaan ylläpitää ja 54013: osallistunut sellaisiin kansainvälisiin koulu- luoda erityisesti sellaisten materiaaliryhmien 54014: tustilaisuuksiin, joita on pidetty puolustus- osalta, joiden valmistamiseen on maassamme 54015: voimien kannalta hyödyllisinä. Uudistuvan osaaminen ja tuotantovälineet ja joka vähen- 54016: upseerikoulutusjärjestelmän peruskoulutus- tää riippuvuuttamme ulkomaisista toimitta- 54017: vaiheessa vieraiden kielten osuutta lisätään jista. Erityisasemassa on maamme erityiso- 54018: huomattavasti. Koulutusjärjestelmä tulee si- loihin suunniteltu materiaali, jota ei valmis- 54019: sältämään myös nykyistä enemmän mahdol- teta muualla ja jonka kotimainen tuotanto- 54020: lisuuksia oppiaineiden valintaan. valmius pyritään aina säilyttämään. 54021: Akateemisesti koulutettujen sihteerien Kotimaasta tehtyjen hankintojen osuus on 54022: käyttö sotilasasiamiehen toimistossa on noussut viisivuotiskaudella 1985-1989 noin 54023: osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Heidän 40 %:iin, kun se edellisellä viisivuotiskaudel- 54024: korvaamistaan toimiupseereilla ei pidetä pe- la oli hieman yli 30 %. Realistisena tavoittee- 54025: rusteltuna sen enempää ammattitaidollisista, na voisi pitkällä tähtäimellä olla noin 50 %:n 54026: koulutuksellisista kuin kustannussyistäkään. kotimaisuustaso. 54027: Puolustusministeriö on neuvotellut ulko- Valtioneuvoston vuonna 1988 asettama 54028: asiainministeriön kanssa pienten sotilasasia- kotimaisen puolustusvälineteollisuuden kil- 54029: miehen toimistojen toimisto- ja taloushallin- pailukykyä selvittävä neuvottelukunta on 54030: non palvelujen yhdistämisestä. Neuvottelu- osaltaan tutkinut kotimaisuusasteen lisäämi- 54031: jen tuloksena sotilasasiamiesedustustojen sen mahdollisuuksia eri puolustusvälineitä 54032: palkkaukset maksetaan ulkoasiainministe- valmistavien teollisuusryhmien osalta ja sen 54033: riön palkanmaksun kautta. Samoin palvelu- selvitystyö on edelleen käynnissä. 54034: maksujen hoito toteutetaan pienten erien Viime vuosina on pyritty selvittämään 54035: maksuja yhdistämällä aikaisempaa taloudel- myös sitä, voitaisiinko kotimaassa ryhtyä 54036: lisemmin. Toimintojen taloudellisuutta pyri- valmistamaan sellaisia tuotteita, joita on tä- 54037: tään edelleen parantamaan. hän mennessä hankittu pelkästään ulkomail- 54038: Hankintatoimi. Puolustushallinnon tavoit- ta tai ns. uuskehitelmiä, joiden suunnittelu ja 54039: teena on kotimaisuuden lisääminen puolus- kehittäminen tapahtuisi kotimaassa. Tällöin 54040: tusvälinehankinnoissa, jotta riittäväksi kat- on usein kyse jossain suhteessa ns. korkean 54041: sottava tuotantovalmius pystytään ylläpitä- teknologian tuotteista, joiden osalta ongel- 54042: 28 54043: 54044: mana ovat suuret tuotekehityskustannukset suurissa puolustusvälinehankinnoissa olisi 54045: ja sarjojen suhteellinen pienuus. Koska puo- kaupallinen tietämys mukana jo hankinnan 54046: lustushallinnon omat kehittämisvarat ovat valmisteluvaiheessa. Ongelmana tässäkin on 54047: rajoitetut, ei teollisuus useinkaan ole valmis resurssien rajallisuus, mikä usein johtaa sii- 54048: itse satsaamaan suuriin kehityskustannuk- hen, että joudutaan keskittymään vain kaik- 54049: siin, jotka toisaalta nostaisivat yksikköhin- kein vaativimpiin projekteihin. Kaupallisen 54050: nat niin korkeiksi, ettei kotimainen hankinta asiantuntemuksen lisääminen hankintatoi- 54051: olisi välttämättä taloudellisesti puolustetta- minnassa yleensä olisi kuitenkin sekä puolus- 54052: vissa. Eräänä mahdollisuutena on nähty jul- tushallinnon että valtiontalouden kannalta 54053: kisten kehittämisvarojen (esim. TEKES) li- merkittävä hankintakustannuksia alentava 54054: sääntyvä hyödyntäminen puolustusvälinei- tekijä. Käynnissä olevan pääesikunnan orga- 54055: den kehittämisessä ja joitakin tältä pohjalta nisaatiouudistuksen yhteydessä tullaan sel- 54056: rahoitettuja kehitysprojekteja on käynnistet- vittämään myös materiaalihallinnon mahdol- 54057: ty. liset kehittämis- ja muutostarpeet 54058: Puolustusministeriö on viime vuosina pyr- 54059: kinyt johdonmukaisesti siihen, että kaikissa 54060: 29 54061: 54062: 54063: 54064: 54065: Valtiovarainministeriön hallinnonala 54066: 54067: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- hitys oli taustalla, kun syksyllä 1987 kiris- 54068: dosta on valtiovarainministeriö esittänyt seu- tettiin finanssipolitiikkaa mm. suhdanne 54069: raavaa. rahastosiirrolla Suomen Pankkiin. Vuoden 54070: 1988 alussa päätettiin väliaikaisesta, alueel- 54071: lisesti porrastetusta investointiverosta ja 54072: Valtiovarainministeriö suhdannetalletusten kantamisesta. Kevään 54073: 1988 lisäbudjetin yhteydessä korotettiin tu- 54074: Rahamarkkinoiden muutos ja talouspoli- pakan ja alkoholin verotusta ja hintoja, 54075: tiikka. R a h o i t u s m a r k k i n a t 1 9 8 0 -1 u - Suomen Pankki korotti toukokuussa perus- 54076: vulla ja pääomamarkkinat. Raha- ja korkoa. Kun tulokorotukset olivat muodos- 54077: pääomanliikkeiden vapautuminen sai aikaan tuneet selvästi hallituksen tavoittelemaa 54078: erityisesti vuosikymmenen puolivälin jälkeen korkeammiksi, finanssipolitiikan automa- 54079: hyvin nopean muutosprosessin, kuten tilin- tiikka kiristi talouspolitiikkaa tuntuvasti ja 54080: tarkastajien kertomuksessa seikkaperäisesti finanssipolitiikka hidasti laskennallisesti ko- 54081: esitetään. Kehityksen tuloksena yritykset timaisen kysynnän kasvua yhdellä prosent- 54082: siirtyivät käyttämään aikaisempaa enemmän tiyksiköllä. 54083: ulkomaisia luottoja, kotimaiset lyhytaikaiset Kotimaisen kustannuskehityksen hidasta- 54084: rahamarkkinat kasvoivat räjähdysmäisesti ja miseksi hallitus sopi syksyllä 1988 työmark- 54085: markkaluottojen tarjonta kotitalouksille li- kinajärjestöjen kanssa talous- ja tulopoliitti- 54086: sääntyi. sesta yhdistelmäratkaisusta vuodeksi 1989. 54087: Liberalisoinnilla pyrittiin tehostamaan ra- Kun kaikki liitot eivät kuitenkaan tulleet 54088: hoituksen suuntautumista ja välitystä. Koti- mukaan sopimukseen, jatkui inflaatio tavoi- 54089: ja ulkomaisten markkinakorkojen välinen teitua nopeampana, ja finanssipolitiikka 54090: ero kaventui, mikä osoittaakin markkinoi- muodostui sisäänrakennetun veroautomatii- 54091: den tehostumista. Reaali-investointien ja kan takia jälleen kysynnän kasvua rajoitta- 54092: kansantuotteen kasvut nopeutuivat myös sel- vaksi. Keväällä 1989 korotettiin lisäksi liike- 54093: västi v. 1988-89, mutta luottorahoitus kas- vaihtoveroa ja työnantajien sosiaaliturva- 54094: vatti erityisesti suljetun sektorin investointeja maksua. Suomen Pankin ja pankkien välinen 54095: ja kulutusta. Liian nopea ja rakenteeltaan sopimus lisäkassavarantotalletuksista sekä 54096: vino kotimaisen kysynnän kasvu kuumensi markan revalvaatio hillitsivät osaltaan hinta- 54097: erityisesti asuntomarkkinat ja johti inflaatio- ja luottopaineita. Syksyllä 1989 tuli voimaan 54098: paineisiin sekä pahenevaan ulkoiseen epäta- rakennusverolaki, jota jatkettiin vuodeksi 54099: sapainoon. Vahva kotimainen kysyntä syr- 1990. Myös valtion menojen reaalikasvua 54100: jäytti vientikysyntää ja ennen kaikkea kas- jarrutettiin oleellisesti vuodesta 1988 lähtien. 54101: vatti nopeasti tuontia. Valtiontalouden säästämistä tukee myös v. 54102: Yksityisen sektorin nopea, mutta lyhytai- 1990 perustettu valtion eläkerahasto. TEL- 54103: kainen luottojen kasvu liberalisoinnin yhtey- maksujen suuret korotukset tukevat eläke- 54104: dessä oli odotettu. Korkojen odotettiin kui- säästämistä kunnissa ja yksityisessä työeläke- 54105: tenkin kohoavan nopeammin kuin mitä to- järjestelmässä. 54106: teutui, ja tätä kautta automaattisesti jarrut- Vuoden 1990 tuloverotus kytkettiin tulo- 54107: tavan luoton kysyntää. Myös muu talouske- poliittiseen kokonaisratkaisuun, jonka an- 54108: 30 54109: 54110: siosta hintojen nousuvauhti hidastuu. Val- kavaraisuussäännökset, jotka on pyritty kir- 54111: tiontalous pysyy myös varsin ylijäämäisenä, joittamaan mahdollisimman pitkälti Kan- 54112: mutta suhteessa edelliseen vuoteen finanssi- sainvälisen Järjestelypankin BIS:n suosituk- 54113: politiikka ei enää kiristy. sia ja EY:n direktiivejä noudattaen. Ehdote- 54114: Kotitalouksien liiallisen luotankäytön ra- tut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pi- 54115: joittamiseksi korkojen vähennysmahdolli- kaisesti niiden hyväksymisen ja vahvistami- 54116: suutta tuloverotuksessa on kavennettu nosta- sen jälkeen. 54117: malla markkamääräisiä omavastuurajoja ja Valtiovarainministeriön asettaman sivu- 54118: asettamalla v. 1989 myös prosentuaalinen konttorityöryhmän mukaan (muistio 1990: 54119: omavastuu, jota sitten vuoden 1990 verotuk- VM 6) ulkomaisten pankkien sallittaisiin ty- 54120: sessa edelleen nostettiin. Yritysten ulkomai- tär- ja osakkuuspankkien kautta harjoitta- 54121: sen velanoton rajoittamiseksi säädettiin eri- mansa toiminnan lisäksi harjoittaa pankki- 54122: tyinen luottovero, joka astui voimaan helmi- toimintaa Suomessa perustamalla tänne sivu- 54123: kuussa 1990. konttori. Työryhmä ehdottaa muutettavaksi 54124: Säästämisen edistämiseksi omaisuustulo- lainsäädäntöä siten, että myös ulkomaisen 54125: vähennyksen enimmäismäärä kaksinkertais- pankin sivukonttori luettaisiin kuuluvaksi 54126: tettiin v. 1990. Lisäksi peruskorkoa korotet- talletuspankkeihin. Muutokset olisi tarkoitus 54127: tiin syksyllä 1989 ja 24 kk määräaikaistalle- saattaa voimaan samanaikaisesti talletus- 54128: tusten ja obligaatioiden verottomaan kor- pankkeja koskevan lainsäädännön kanssa. 54129: koon sallittiin ylimääräinen yhden prosent- Euroopan rahoitusmarkkinoiden integraa- 54130: tiyksikön korotus. tiosta rahoitusmarkkinalainsäädäntöömme 54131: Hallituksen ja Suomen Pankin osittain yh- aiheutuvien muutosten seuranta- ja selvitys- 54132: dessä toteuttamat talouspoliittiset toimenpi- työ jatkuu ministeriössä. 54133: teet saivat luottojen kasvun pysähtymään 54134: vuoden 1989 lopulla. Myös kotitalouksien Arvopaperimarkkinalaki (495/89) ja laki 54135: säästämisaste kääntyi nousuun, joka jatku- arvopaperin välitysliikkeistä (499 /89) tulivat 54136: nee v. 1990. Suomen ulkoinen epätasapaino voimaan 1 päivänä elokuuta 1989. Oikeusmi- 54137: ja inflatoriset paineet ovat silti edelleen vaka- nisteriössä valmisteltu arvo-osuusjärjestel- 54138: via ongelmia, ja ne edellyttävät erittäin tiuk- män käyttöönottoa koskeva hallituksen esi- 54139: kaa talouspolitiikkaa lähivuosina. tys annettiin eduskunnalle syyskuussa 1990. 54140: Tilintarkastajat kiinnittävät huomiota Valtiovarainministeriön asettaman jouk- 54141: raha- ja finanssipolitiikan yhdenmukaista- kovelkakirjalakityöryhmän ehdotuksen 54142: mistarpeeseen suhteessa läntiseen maailman- (muistio 1989:VM 6) mukaan laki obligaa- 54143: talouteen ja valtiovarainvaliokunta ehdottaa tio- ja debentuurilainoista sekä muista jouk- 54144: selvitettäväksi eduskunnan, hallituksen ja kovelkakirjalainoista (ns. joukkovelkakirja- 54145: Suomen Pankin suhteet päätöksenteossa. Ta- laki) kumottaisiin ja joukkovelkakirjojen 54146: louspolitiikan jatkuvan seurannan ja suun- osalta tarpeelliset sijoittajan suojaa koskevat 54147: nittelun tarpeita varten on jo olemassa pysy- säännökset otettaisiin arvopaperimarkkina- 54148: viä, säännöllisesti kokoontuvia virkamiestyö- lakiin. 54149: ryhmiä valtionhallinnon ja Suomen Pankin Ministeriössä valmisteltua ehdotusta ra- 54150: välillä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta, hoitusyhtiölaiksi ei anneta eduskunnalle, 54151: investointivaliokunta sekä Talousneuvosto vaan rahoitusyhtiötoimintaa tulisi koske- 54152: edustavat puolestaan korkean tason talous- maan soveltamisalaltaan kattavampi rahoi- 54153: poliittisia yhteistyöelimiä. Käynnissä oleva tustoimintalaki. Lain valmistelu on aloitettu 54154: hallinnon uudistus sekä lähes kokonaisuu- toimikunnassa, jonka määräaika päättyy 54155: dessaan uudistettava rahoitusmarkkinalain- 30.9.1990. Toimikunnan toimeksiannon mu- 54156: säädäntö antaa lisämahdollisuuksia tarkistaa kaan lainsäädännön tulisi koskea lähtökoh- 54157: eduskunnan, hallituksen ja Suomen Pankin taisesti kaikkea ammattimaista rahoitustoi- 54158: talouspoliittisia suhteita. mintaa, jossa rahoituspalveluja tarjotaan 54159: Rahoitusmarkkinoiden yhteisö- yleisölle. Toimeksiannon mukaan soveltamis- 54160: lainsäädäntö. Hallitus on 15.12.1989 an- alan ulkopuolelle jäisivät kuitenkin talletus- 54161: tanut eduskunnalle esityksen talletuspankke- pankkitoiminnan lisäksi ainakin vakuutusyh- 54162: ja koskevaksi lainsäädännöksi (HE 242/89). tiöiden harjoittama rahoitustoiminta ja arvo- 54163: Lainsäädännön keskeinen sisältö on sen va- paperimarkkinatoiminta. Rahoitustoiminta- 54164: 31 54165: 54166: lain säätäminen merkitsisi todennäköisesti Eduskunnan hyväksyttyä esityksen laki· 54167: kiinnitysluottopankkilain ja luotto-osakeyh- (654/89) tuli voimaan 1 päivänä marraskuuta 54168: tiölain kumoamista. 1989. 54169: Laki kiinnitysluottopankin muuttamisesta Valtion kiinteistömenot ja kustannusar- 54170: liikepankiksi (1109/89) tuli voimaan vioiden pitävyys 54171: 20.12.1989. 1. Valtion rakennushankkeiden kustannus- 54172: arvioiden pitävyys. Rakennushankkeiden 54173: Sijoitusrahastolakia tarkistamaan asetettu kustannusarviot ovat ylittyneet lähinnä huo- 54174: työryhmä sai valmiiksi mietintönsä kesällä v. mattavan laajojen ja tavanomaisista poik- 54175: 1990. Työryhmän ehdotusten pohjalta on keavien hankkeiden kohdalla. Syynä tähän 54176: tarkoitus valmistella lakiin mm. Euroopan on ensi sijassa se, että esisuunnittelussa ei 54177: integraatiosta johtuvat tarkistukset. hankkeen laadun vuoksi ole käytettävissä 54178: Pankkitarkastusviraston organisaatiota luotettavia referenssitietoja samalla tavoin 54179: koskeva uudistus toteutettiin marraskuun 1 kuin tavanomaisissa kohteissa. Esisuunnitel- 54180: päivänä 1989 voimaan tulleella asetuksella man määrittelytaso ei näissä hankkeissa siten 54181: (932/89). Asetuksella pankkitarkastusviras- ole riittävä pitävän kustannusarvion laatimi- 54182: ton kollegio lakkautettiin ja virasto organi- seen. 54183: soitiin päällikkövirastoksi. Pankkitarkastus- Rakennushankkeiden kustannuksiin voi- 54184: viraston voimavaroja on vuosina 1988~90 daan vaikuttaa myös suunnittelupalkkiojär- 54185: lisätty huomattavasti. Henkilöstön nettoli- jestelmää kehittämällä. Rakennushallitus nä- 54186: säys on tänä aikana ollut 12 uutta virkaa. - kee myönteisenä suunnittelupalkkioiden sito- 54187: Atk-laitteistoihin ja ohjelmiin on käytetty misen lisääntyvässä määrin ohjepalkkiope- 54188: useita miljoonia markkoja. rusteisiksi. Suunnittelusopimuksessa määri- 54189: Suhdannekehitys ja talouspoli- teltäisiin tällöin lopullisen palkkion määräy- 54190: tiikka. Tilintarkastajat kiinnittävät huo- tyminen, jos ohjepalkkio ylitetään tai 54191: miota myös valtion lainanoton jakautumi- alitetaan. 54192: seen ulko- ja kotimaisen lainanoton välillä. 2. Valtion kiinteistömenot Rakennushalli- 54193: Pyrkimys kotimaisten lainojen osuuden lisää- tus on hoitokiinteistökannassaan pyrkinyt 54194: miseen valtion lainanotossa perustuu toisaal- hidastamaan yksikkökustannusten nousua ja 54195: ta pyrkimykseen vähentää ulkomaiseen lai- onnistunutkin tavoitteessaan. Tilintarkasta- 54196: nanottoon liittyviä kurssiriskejä ja toisaalta jille annetun selvityksen mukaan rakennus- 54197: pyrkimykseen kehittää kotimaisia rahoitus- hallinnon kiinteistönhoidon yksikkökustan- 54198: markkinoita tarjoamalla sijoittajille markki- nukset ovat vuosina 1983~1987 nousseet 54199: noiden perustason muodostavia valtion obli- vain 5,9 %, kun yleinen kustannustason nou- 54200: gaatioita ja muita velkainstrumentteja. su samana aikana on ollut 13,7 %. Tämä ke- 54201: hitys on edelleen jatkunut. Vuosina 1988 ja 54202: Lainanotto mitoitetaan siten, että kansan- 1989 rakennushallinnon kiinteistönhoidon 54203: talouden muiden sektoreiden rahoitushuol- yksikkökustannukset nousivat 6 %, kun ylei- 54204: toa ei vaaranneta. Ulkomaista lainanottoa nen kustannustason nousu oli 12 %. 54205: tullaan jatkamaan valtion rahoitustarpeiden Tilintarkastajille annetussa selvityksessä 54206: edellyttämissä puitteissa ottaen samalla huo- rakennushallinnon kiinteistönhoidon kone- 54207: mioon muiden suomalaisten lainanottajien kanta todettiin ikääntyneeksi. Keskimääräi- 54208: tarpeet tärkeimmillä pääomamarkkinoilla. nen käyttöikä rakennushallinnossa on 15 54209: Erikoismaitojauheiden hinnanerokorvauk- vuotta, kun taloudellinen käyttöikä on n. 10 54210: set. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä vuotta. Konekannan ikääntyneisyyden kor- 54211: n:o 41 on erikoismaitojauheiden hinnanero- jaamiseksi esitettiin vuoden 1989 tulo- ja me- 54212: korvausten osalta todettu, että valtiontilin- noarvioon tasokorotusta kalustomäärärahoi- 54213: tarkastajien esiintuoma kysymys vaatii lain- hin, mitä lisämäärärahaa ei kuitenkaan saa- 54214: säädännöllisiä järjestelyjä ja että eduskunnal- tu. Tästä syystä rakennushallinnon konekan- 54215: le on annettu hallituksen esitys No 24/89 ta on edelleen ikääntynyttä ja osittain tarkoi- 54216: laiksi elintarviketuotteiden valmisteverosta tukseensa soveltumatonta, muiden laitosten 54217: annetun lain muuttamisesta, jonka tarkoi- käytöstään poistamaa kalustoa. 54218: tuksena on poistaa esiintyneet epäselvyydet Rakennushallituksen johdolla toimivassa 54219: ja epäkohdat. Valtion kiinteistönhoidon ja energiatalouden 54220: 32 54221: 54222: neuvottelukunnassa, jossa on mukana paa- lukunnan toiminnan kehittämissuunnitelma 54223: osa valtion kiinteistönhoidosta vastuussa yhteistyön ja kehittämistoiminnan tehosta- 54224: olevista virastoista, pyritään jatkuvana yh- miseksi. Suunnitelma on lähetetty valtiova- 54225: teistyöllä tehostamaan valtion kiinteistönhoi- rainministeriölle. 54226: totoimintaa. Vuonna 1989 tehtiin neuvotte- 54227: 33 54228: 54229: 54230: 54231: 54232: Opetusministeriön hallinnonala 54233: 54234: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- 2) Poikkeuskoulutusta järjestetään tarpeen 54235: dosta on opetusministeriö esittänyt seuraa- ja koulutushalukkuuden mukaisesti (mom. 54236: vaa. 29.37.26). Tavoitteena on nykyisen vajauk- 54237: sen poistaminen. Poikkeuskoulutukseen on 54238: otettu vuonna 1987 noin 20, 1988 noin 120 ja 54239: Opetusministeriö 1989 noin 150 uutta opiskelijaa, vuonna 1990 54240: määrä on noin 165. Päätoiminen opiskeluai- 54241: ka on enintään kaksi vuotta hakijan koulu- 54242: Opettajankoulutusjärjestelmän kehittäm~ tus- ja kokemustaustasta riippuen. Koulutus 54243: nen. Opetusministeriö päätti 22.2.1988 toi- suunnataan erityisesti epäpätevinä opettajina 54244: menpiteistä opettajankoulutuksen kehittämi- toimiville. 54245: seksi ja opettajavajauksen poistamise_ksi. Tä- 3) Varsinaista koulutusta on lisätty siten, 54246: män toimenpideohjelman toteuttammen on että opetusministeriön vahvistama luokan- 54247: edennyt seuraavasti. opettajien koulutuksen uusien opiskelijoiden 54248: Opettajankoulutuksen kehittämistoimi- määrä on ollut 1987 768, 1988 848, 1989 880 54249: kunta on arvioinut peruskoulun ja lukion ja 1990 900. Tavoitteena on opettajatarpeen 54250: opettajien koulutukselle asetettuja tavoitteita ja koulutuksen tasapainottaminen myös pit- 54251: ja niiden toteutumista sekä tehnyt ehdotuk- källä aikavälillä. Korkeakouluille on osoitet- 54252: sia opettajankoulutuksen kehittämisestä lähi- tu lisävoimavaroja. 54253: ja etätavoittein (Komiteanmietintö 1989:26). Poikkeuskoulutusta on järjestetty myös 54254: Opetusministeriön saamissa lausunnoissa on erityisopettajien ja taideaineiden opettajien 54255: suhtauduttu myönteisesti toimikunnan ehdo- vajauksen poistamiseksi sekä eräille pienille 54256: tusten yleislinjaan. Ajankohtaisena on ope- opettajaryhmille. Tätäkin koulutusta jatke- 54257: tussuunnitelmallisen kehittämistyön jatkami- taan tarpeen mukaan. 54258: nen korkeakouluissa. Lisäksi valmistellaan Kuvaamataidon opettajien koulutus aloi- 54259: säännösten muutosehdotukset laajempien tetaan Lapin korkeakoulun taideosastossa 54260: korjausten sekä toimikunnan etätavoitteiden 1990. Musiikin opettajien varsinaista koulu- 54261: toteuttamiseksi. Myös valtiontilintarkasta- tusta lisätään Jyväskylän yliopistossa ja sen 54262: jien kertomuksessa ja valtiovarainvaliokun- aloittaminen Oulun yliopistossa on suunnit- 54263: nan lausunnossa esitetyt näkökohdat on teluvaiheessaan. 54264: otettu huomioon. Lääkärikoulutusta koskevat toimenpiteet. 54265: Luokanopettajien vajauksen poistamiseksi Lääkäreiden määrällisessä ja laadullisessa 54266: on ryhdytty seuraaviin toimenpiteisiin: kehittämistyössä on opetushallinto ollut jat- 54267: 1) Korkeakoulut tehostavat koulutustaan, kuvasti kiinteässä yhteistyössä terveysvirano- 54268: jotta uusien opettajien vuotuinen määrä kas- maisten kanssa. Lääkärityövoiman tarvetta 54269: vaa. Tavoitteena on vajauksen kasvun py- ja koulutusmäärien kehittymistä on maas- 54270: sähdyttäminen. Kasvatustieteiden kandidaa- samme seurattu ja selvitetty yksityiskohtai- 54271: tin tutkinnon suorittaneiden määrä on ollut semmin kuin muilla aloilla. Sosiaali- ja ter- 54272: 1987 886, 1988 941 ja 1989 1 007. Pääosa veysministeriön asettamat ns. lääkärityövoi- 54273: heistä on luokanopettajia, joiden brutto- man laskentaryhmät ovat vuodesta 1978 läh- 54274: opiskeluajan mediaani on vajaat viisi vuotta. tien selvittäneet alan mitoittamisen perustei- 54275: 5 301335N 54276: 34 54277: 54278: ta. Työhön ovat sosiaali- ja terveysministe- vuosille 1990-94 lääkäreiden peruskoulutuk- 54279: non, opetusministeriön ja valtiovarain- sessa erityisesti perusterveydenhuollon ope- 54280: ministeriön lisäksi osallistuneet lääkintöhalli- tuksen tehostamista. Tätä on toteutettu 54281: tuksen sekä alan työntekijä- ja työnantajajär- muun muassa suuntaamaHa voimavaroja eri- 54282: jestöjen edustajat. tyisesti yleislääketieteeseen ja työterveyshuol- 54283: Hallitus käsitteli lääkärikoulutusta ja tä- toon. Terveyskeskusten vetovoiman lisäämi- 54284: hän liittyvää lääkäripulaa varsin monipuoli- sen kannalta on ollut tärkeää, että yliopis- 54285: sesti mm. iltakoulussaan keväällä 1989. Ilta- toissa on aloitettu viime vuosina perustervey- 54286: koulumuistion pohjalta on opetus- ja ter- denhuollon kannalta keskeiset yleislääketie- 54287: veysviranomaisten yhteistyönä laadittu lää- teen, työterveyshuollon ja geriatrian erikois- 54288: käripulan poistamiseksi kehittämisohjelma, lääkärikoulutusohjelmat Opetushallinto on 54289: jota toteutetaan parhaillaan. myös käynnistänyt selvitystyön lääkärikou- 54290: Opetushallinnon kannalta lääkärikoulu- lutuksen kliinisen vaiheen toteuttamiseksi ns. 54291: tuksessa ja tähän liittyvässä erityisesti ter- satelliittikoulutuksena yliopistokaupunkien 54292: veyskeskuslääkäripulassa on toteutettu seu- ulkopuolisissa koulutuspaikoissa. Tarkoitus 54293: raavaa: on, että lääkärikoulutuksen kliinisen vaiheen 54294: Valtioneuvosto nosti vuosien 1987-92 opetusta voitaisiin toteuttaa vuodesta 1991 54295: korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitel- alkaen mm. Seinäjoen keskussairaalassa 54296: maa tarkistaessaan vuoden 1989 lääkärikou- Tampereen yliopiston filiaalina. 54297: lutuksen aloituspaikkamäärän 560:een ja Terveyskeskuksessa toteutettavaa opetus- 54298: vuoden 1990 aloituspaikkamäärän 610:een. toimintaa on jo useana vuonna tehostettu 54299: Koska koulutuspäätökset vaikuttavat pitkäl- muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon 54300: le 2000-luvun puolelle, opetus- ja terveysvira- hallinnonalalta opetusministeriön hallinnon- 54301: nomaiset ovat sopineet asettavansa uuden alalle tapahtuvin virkasiirroin sekä perusta- 54302: koulutusmääriä selvittävän toimikunnan sel- malla terveyskeskuksiin erikoislääkärikoulu- 54303: vittämään pitkällä tähtäimellä lääkärikoulu- tuksen edellyttämiä koulutusvirkoja. Ter- 54304: tustarvetta. Toimikunnan tehtävä tulee kos- veyskeskusopetuksen ja harjoittelun tehosta- 54305: kemaan lääkärien, erikoislääkärien, suppei- miseksi on sosiaali- ja terveysministeriö aset- 54306: den erikoisalojen ja hallinnon pätevyyteen tanut toimikunnan. Toimikunnan työn ta- 54307: johtavan koulutuksen mitoittamista. voitteena on luoda nykyistä paremmat 54308: Opetushallinnon toimesta on suoritettu edellytykset lääkärikoulutuksen toteuttami- 54309: laajamittainen opintojen kestoa ja keskeyttä- seksi terveyskeskuksissa mm. erilaisin valtion- 54310: mistä koskeva selvitystyö. Selvitys osoittaa apujärjestelyin. 54311: sen, että useimmista koulutusaloista poike- Myös kertomuksessa edellytetty opetusoh- 54312: ten lääkärit valmistuvat varsin hyvin lääke- jelmien uudistamistyö on parhaillaan käyn- 54313: tieteen lisensiaatin tutkintoasetuksen edellyt- nissä. 54314: tämässä määräajassa eli kuudessa vuodessa. Suomen Akatemian toiminta. Valtiontilin- 54315: Myös opintojen keskeyttäminen tai alan tarkastajat kiinnittävät Suomen Akatemian 54316: vaihtaminen on äärimmäisen vähäistä. osalta huomiota perustutkimuksen rahoituk- 54317: Suomessa oli yksi lääkäri vuonna 1970 700 seen ja sen kohdentamiseen sekä organisoin- 54318: asukasta ja vuonna 1980 vain 480 asukasta tiin. Erityisen tärkeänä tilintarkastajat pitä- 54319: kohden. On arvioitu, että vastaava luku vät myös riittävän pitkäaikaisen ja määrälli- 54320: vuonna 1995 on noin 330 ja vuonna 2000 alle sesti tarpeeksi suuren tutkimusrahoituksen 54321: 300. Ottaen huomioon terveydenhuollon myöntämistä laadullisesti korkeatasoisille 54322: henkilöstörakenteen maamme lääkäritiheys tutkimusryhmille sekä yhteyksien ylläpitä- 54323: on näin ollen huippuluokkaa kansainvälises- mistä eri hallinnonalojen tutkimustoimin- 54324: tikin vertaillen. taan. Tilintarkastajat painottavat lisäksi tut- 54325: Kun terveyskeskuslääkärien vajaus on täl- kijoiden liikkuvuuden lisäämistä, suomalais- 54326: laisessa tilanteessa kasvanut viime vuosina ten tutkijoiden tutkijankoulutusta ulkomailla 54327: nopeasti, hallitus toteaa, että syyt siihen ovat ja ulkomaalaisten tutkijoiden vierailuja Suo- 54328: moninaisia ja vajauksen täyttämiseksi tarvi- messa. Kertomuksessa kiinnitetään huomio- 54329: taan erilaisia toimenpiteitä. ta myös koulutetun tutkijakunnan riittävyy- 54330: Opetushallinto on viime vuosina painotta- teen sekä akatemian hallinnon voimavaroi- 54331: nut hallinnonalansa yleissuunnitelmassaan hin. 54332: 35 54333: 54334: Opetusministeriö toteaa, että tutkimusjär- opiskelua ulkomailla. Akatemia rahoittaa 54335: jestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, myös ulkomaalaisten tutkijoiden työskente- 54336: että järjestelmää kehitetään tasapuolisesti; lyä Suomessa. Akatemian sitoutuminen Eu- 54337: eri osia, perustutkimusta, teknologian kehit- roopan Yhteisöjen SCIENCE-ohjelmaan 54338: tämistä ja eri hallinnonaloja palvelevaa tut- palvelee vastaavanlaista tutkijoiden liikku- 54339: kimusta. vuuden edistämistä. 54340: Valtiontilintarkastajien kannanotot perus- Akatemialla on yhteistyötä eri ministeriöi- 54341: tutkimuksen järjestämisestä Suomessa ja den tutkimuksesta vastaavien tahojen kans- 54342: akatemian osuudesta siinä vastaavat pitkälti sa. Uutena hankkeena rahoitetaan eri hallin- 54343: myös opetusministeriön näkemyksiä. toalojen yhteistyönä suunniteltu ja akate- 54344: Keskeisiksi kehittämiskohteiksi akatemian mian kautta hallinnoitava Suomalainen il- 54345: toiminta- ja taloussuunnitelmissa on otettu mastonmuutostutkimus, SILMU. Akatemia 54346: - suurempiin tutkimuskokonaisuuksiin on myös solminut ulkoasiainministeriön ke- 54347: siirtyminen hitysyhteistyöosaston kanssa sopimuksen sii- 54348: - tutkijankoulutuksen kehittäminen tä, että osa kehitysyhteistyön tutkimusmää- 54349: - tutkijakunnan kansainvälistäminen rärahoista hallinnoidaan akatemian kautta. 54350: - tutkimusohjelmat ja yhteistyö eri hallin- Useat akatemian rahoittamat tutkimusohjel- 54351: nonalojen kanssa. mat, kuten vanhuuden ja jatkuvan koulutuk- 54352: Suurempiin rahoituskokonaisuuksiin siir- sen tutkimusohjelmat, on suunniteltu yhteis- 54353: tyminen on akatemian kannalta tullut mah- työssä alan viranomaisten kanssa, jotka osal- 54354: dolliseksi korkeakoulujen toimintamahdolli- listuvat myös hankkeiden rahoitukseen. 54355: suuksien huomattavasti parannuttua korkea- Yhä useammat ongelmat kaipaavat tutki- 54356: koulujen rahoitusta koskevan valtioneuvos- musta usean tieteenalan yhteistyönä. Tieto- 54357: ton periaatepäätöksen voimassaoloaikana. jen käsittelyn ja tieteellisten laitteiden kehitys 54358: Akatemia on perustanut vuonna 1989 uuden mahdollistavat ongelmien monialaisen selvit- 54359: tutkimusyksikön ja yksi tutkijaprofessoreista tämisen. Tämän vuoksi on alettu keskustella 54360: on saanut pysyvän nimityksen. Uuden tutki- siitä, onko nykyinen seitsemän tieteellisen 54361: musyksikön perustaminen on valmisteilla ja toimikunnan järjestelmä paras käsittelemään 54362: toimikuntien tutkimusrahoituspäätöksissä tutkimusrahoitusta. Parhaillaan työskentelee 54363: pyritään edistämään yhteistyötä eri tutki- opetusministeriön asettama työryhmä, joka 54364: musryhmien kesken ja luomaan suurempia selvittää mahdollisuutta toimikuntien mää- 54365: kokonaisuuksia. rän vähentämiseen, alustavana tavoitteena 54366: Tutkijankoulutuksessa akatemia on, paitsi neljän toimikunnan järjestelmä. Työryhmän 54367: omien virkojensa ja tutkimushankkeissa ta- on saatava tehtävänsä suoritetuksi tammi- 54368: pahtuvan tutkijankoulutuksen lisäksi, tehnyt kuun loppuun vuonna 1991. Samalla työryh- 54369: lukuisia erityistoimenpiteitä, joilla on tuettu män tulee tehdä esityksiä akatemian työme- 54370: teollisuudessa, tutkimuslaitoksissa, lääketie- netelmien kehittämiseksi. 54371: teenaloilla kliinisissä tehtävissä tai hallinnos- Akatemian tutkimustoiminnan tulokselli- 54372: sa työskentelevien tutkijoiden väitöskirjatyö- suuteen tähtäävän arviointitoiminnan, seu- 54373: tä. rannan sekä johtamisjärjestelmien kehittämi- 54374: Uutena tehtävänä tutkijankoulutuksessa seen on akatemiassa kiinnitetty huomiota. 54375: akatemia on alkanut rahoittaa korkeakoulu- Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä 54376: jen yhteistyönä järjestettäviä tutkijankoulu- tähän kehittämistyöhön on arvioitu tarvitta- 54377: tuskursseja, samalla kun akatemia on käyn- van 1 milj. markkaa. 54378: nistänyt tutkijakoulutusta uusilla aloilla, esi- Aikuiskoulutuksen kehittäminen. A mm a- 54379: merkiksi bioteknologiassa. tilli ne n ai k uisko u 1utu s. Omaehtoista 54380: Tehokkaana tutkijankoulutuksen edistäjä- ammatillista aikuiskoulutusta on laajennettu 54381: nä pidetään myös koulutettavien työskente- voimakkaasti. Vuonna 1987 ammatillisessa 54382: lyä korkeatasoisissa tutkimusryhmissä. Tut- peruskoulutuksessa opiskeli noin 3 000 ja jat- 54383: kimushankkeita rahoitettaessa otetaan entis- kolinjojen opiskelijamäärä oli noin 3 000 54384: tä kiinteämmin huomioon niiden mahdolli- opiskelijaa. Vuonna 1990 ammatillisen pe- 54385: suudet tukea tutkijakoulutusta. ruskoulutuksen opiskelijamäärän arvioidaan 54386: Akatemian kautta rahoitetaan vuosittain olevan 8 700 ja jatkolinjojen opiskelijamää- 54387: 150-200 tutkijankoulutuksessa olevan rän noin 5 200. Opetusministeriö on hallin- 54388: 36 54389: 54390: nonalan yleissuunnitelman tarkisteessaan salais- ja työväenopistojen valtionavusta an- 54391: vuosille 1991-94 varautunut siihen, että netun lain korvaamista uudella kansalaiso- 54392: opiskelijamäärä peruskoulutuksessa kohoaa pistolailla. Työryhmän esitykseen sisältyvät 54393: 19 OOO:een ja jatkolinjoilla 3 SOO:aan. opistojen hallintoa ja toimintaa koskevat 54394: Ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista säännökset sekä ehdotukset valtionosuusjär- 54395: annetulla lailla (760/90) sekä työvoimapoliit- jestelmän päälinjoista. 54396: tisesta aikuiskoulutuksesta annetulla lailla Kansalaisopisto on edelleen yleissivistävää 54397: (763/90) kumotaan nykyinen työllisyyskou- aikuiskoulutusta antava oppilaitos, joka voi 54398: lutuslaki ja selkiytetään opetus- ja työvoima- tarjota myös ammatillista täydennyskoulu- 54399: viranomaisten välistä työnjakoa. Esitysten tusta ja muuta koulutusta. Tarkoituksena on 54400: hyväksyminen eduskunnassa merkitsi tilin- antaa syksyllä 1990 hallituksen esitys edus- 54401: tarkastajain esittämien epäkohtien poistu- kunnalle kansalais- ja työväenopistojen val- 54402: mista työllisyyskoulutuksesta. tionavusta annetun lain muuttamisesta siten, 54403: Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia kos- että kansalais- ja työväenopistoissa on mah- 54404: kevaan lainsäädännön uudistukseen sisältyy dollista järjestää ammatillista aikuiskoulu- 54405: myös laki ammatillisten oppilaitosten rahoi- tusta maksullisena palvelutoimintana. 54406: tuksesta annetun lain muuttamisesta (766/ 54407: 90). Lailla siirretään kursseina järjestetyn Muutoksen tarkoituksena on laajentaa 54408: täydennyskoulutuksen valtion rahoitukseen kansalais- ja työväenopistojen koulutuksen 54409: liittyvä päätösvalta ammattikasvatushalli- tarjontaa. Ne voisivat järjestää alueensa kou- 54410: tukselta lääninhallituksille. lutustarpeiden mukaisesti ammatillista ai- 54411: Väliaikainen ammatillinen peruskoulutus kuiskoulutusta myös yhteistyössä muiden 54412: on vuoden 1989 alusta lukien voitu aloittaa oppilaitosten kanssa. 54413: lääninhallituksen luvalla eräitä valtakunnal- Työryhmä piti jatkotyön kannalta muun 54414: lisia oppilaitosmuotoja koskevia poikkeuksia ohella tärkeänä sitä, että iltalukiolain muut- 54415: lukuun ottamatta. Vuoden 1990 alusta lu- tamiseen aikuislukiolaiksi liittyen selvitetään 54416: kien myös aikuiskoulutus on voitu aloittaa kansalaisopistojen ja aikuislukioiden yhteis- 54417: lääninhallituksen luvalla. Tästä johtuen vä- työ ja työnjaon mahdollisuudet ottaen huo- 54418: liaikaisen ammatillisen koulutuksen määrä- mioon myös mahdollisuudet laajentaa perus- 54419: rahat ovat vuodesta 1989 lukien olleet ope- koulun ja lukion todistuksenauto-oikeutta 54420: tusministeriön hallinnonalan erityismenoar- kansalaisopistojen suuntaan. 54421: violla jaettuna pääasiassa lääninhallituksille. Aikuiskoulutukseen osallistu- 54422: Vain pieni osa määrärahasta on jakamatto- vien opintososiaalinen tuki. Valtion 54423: mana ammattikasvatushallituksen käytössä. tilintarkastajat ovat katsoneet tärkeäksi, että 54424: Kansalais- ja työväenopistot. ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistu- 54425: Opetusministeriö asetti 1.12.1988 työryh- vien opiskelijoiden opintososiaalisia tuki- 54426: män, jonka tehtävänä oli muun ohella tehdä muotoja kehitetään niin, että parannetaan 54427: ehdotukset iltalukiota ja kansalais- ja työ- heidän tosiasiallisia mahdollisuuksiaan osal- 54428: väenopistoja koskevan lainsäädännön muut- listua koulutukseen. 54429: tamisesta siten, että nämä oppilaitokset voi- 54430: vat halutessaan huolehtia ammatilliseen ai- Opintososiaalista tukea ovat oppilaitosten 54431: kuiskoulutukseen liittyvästä koulutuksesta lakisääteisesti järjestämät opintososiaaliset 54432: valtioneuvoston 24 päivänä maaliskuuta edut sekä opintotukijärjestelmän aikuisopin- 54433: 1988 ammatillisen aikuiskoulutuksen kehit- totuki. Opintososiaalisia etuja, maksutonta 54434: tämisestä antaman periaatepäätöksen mu- opetusta, ruokaa, asumista ja matkoja, saa- 54435: kaisesti sekä ehdotus laskennallisiin perustei- vat asianomaisia oppilaitoksia koskevien 54436: siin perustuvasta kansalais- ja työväenopisto- säännösten nojalla ne aikuisopiskelijat, jotka 54437: jen valtionapujärjestelmästä. Edelleen työ- osallistuvat ammatillisten oppilaitosten ai- 54438: ryhmän tuli tehdä muut tarpeelliseksi katso- kuiskoulutuksena järjestämään ammatilli- 54439: mansa ehdotukset välittömästi toteutettavis- seen peruskoulutukseen tai kansanopistojen 54440: ta yleissivistävää aikuiskoulutusta koskevista järjestämän ammatillisen peruskoulutuksen, 54441: säännöksistä. peruskoulu- tai lukiolinjojen opetukseen. 54442: Työryhmä sai 30.9.1989 työnsä päätök- Opintotukilain mukainen aikuisten opin- 54443: seen. Työryhmä ehdottaa muun muassa kan- totuki muodostuu opintotukilain mukaisesta 54444: 37 54445: 54446: yleisestä opintotuesta ja aikuisopintorahasta. opiskelijoilla olisi vastavuoroiset mahdolli- 54447: Aikuisopintorahaa koskeva säännös on vä- suudet osallistua kansainväliseen vaihtotoi- 54448: liaikaisesti voimassa. mintaan. Koska Suomeen tulevilta ulkomaa- 54449: Talous- ja tulopoliittiseen kokonaisratkai- laisilta opiskelijoilta ei voida edellyttää suo- 54450: suun vuosille 1990-91 sisältyy aikuiskoulu- men kielen taitoa, tulisi suomalaisissa oppi- 54451: tuksen edistämistä koskeva sopimus ammat- laitoksissa voida järjestää opetusta tarvit- 54452: tikoulutusrahakokeilun aloittamisesta ja ai- taessa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä. 54453: kuisopintotuen vakinaistamisesta vuoden Tämän mahdollistamiseksi ammatillisista 54454: 1991 alusta. oppilaitoksista annetun lain (487 /87) 17 §:ää 54455: Aikuisopintotukea voisi saada tietyin edel- on muutettu (565/90) siten, että vieraan kie- 54456: lytyksin 25 vuotta täyttänyt mutta enintään len käyttömahdollisuuksia ammatillisen op- 54457: 55-vuotias kokopäivätoimiseen opiskeluun pilaitoksen järjestämässä opetuksessa laajen- 54458: kahdelle opintovuodelle. Verollinen aikuis- netaan. Laissa säädetään, että muuta kuin 54459: opintoraha tulisi olemaan 1 200--2 800 oppilaitoksen opetuskieltä saadaan tarvit- 54460: markkaa kuukaudessa muuhun kuin toisen taessa käyttää muussakin kuin kyseisen kie- 54461: perustutkinnon suorittamiseen korkeakou- len opetuksessa. Vastaavasti on tarkoitus pa- 54462: lussa. Aikuisopintotukea voisi saada tietyin rantaa myös lukioiden mahdollisuuksia vie- 54463: edellytyksin myös iltaopiskeluun tai tieteelli- raskielisen koulutustarjonnan järjestämiseen. 54464: siin jatko-opintoihin. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen 54465: Ammattikoulutusrahaa, jota koskevat (HE 197/90 vp.) ns. budjettilakina lukiolain 54466: säännökset annetaan erorahalaissa, työsuh- (477 /83) 17 §:n muuttamisesta siten, että lu- 54467: teessa oleva 30-60 -vuotias työntekijä voi kioon voisi kuulua yksi tai useampi opetus- 54468: tietyin edellytyksin saada 1 300--1 700 ryhmä, jossa opetus annetaan muulla kuin 54469: markkaa kuukaudessa ammatillisiin opintoi- lukion opetuskielenä. Vastaava esitys on teh- 54470: hin 1-18 kuukauden ajalta. Etuus on vero- ty myös peruskoulua koskevaksi. 54471: ton kolmivuotisen kokeilukauden ajan. 54472: Työelämässä olevat voivat pääsääntöisesti Opiskelijavaihtoon osallistuville ulkomaa- 54473: saada aikuisopintotukea ja ammattikoulu- laisille suomalaisten ammatillisten oppilai- 54474: tusrahaa yhtäaikaisesti. tosten opiskelijoille myönnetään ammatillis- 54475: Kansainvälinen yhteistyö. Ammatillisista ten oppilaitosten opintososiaalisista eduista 54476: oppilaitoksista annetun lain (487 /87) nojalla annetun lain (498/83) mukaiset opintososiaa- 54477: oppilaitosmuodoittain annetuissa asetuksissa liset edut samoin kuin suomalaisille opiskeli- 54478: (491-501/87 ja 147/89) säädetään, että oppi- joille. Niille ammatillisten oppilaitosten ul- 54479: laitoksen rehtori voi vapauttaa opiskelijan komaisille opiskelijoille, jotka eivät saa koti- 54480: opetukseen osallistumisesta ja oppimäärän maastaan opintotukea tai opintososiaalisia 54481: tai kurssin suorittamisesta opiskelijan aikai- etuja, voidaan myöntää opetusministeriön 54482: semmin hankkiman koulutuksen perusteella valtion tulo- ja menoarvion perustelujen no- 54483: tai muusta erityisestä syystä. Säädös mahdol- jalla tekemään päätökseen perustuvia lisätty- 54484: listaa myös ulkomailla suoritettujen opinto- jä opintososiaalisia etuja tapauskohtaisen 54485: suoritusten sisällyttämisen suomalaiseen tut- harkinnan mukaan. Lisättyjä opintososiaali- 54486: kintoon. Erityisiä säännöksiä tutkintojen sia etuja ovat päivittäinen ruokailu, välttä- 54487: osien tai yksittäisten opintosuoritusten hy- mätön henkilökohtainen oppimateriaali, 54488: väksymisestä ei ole annettu. kuukausiraha henkilökohtaisia tarpeita var- 54489: Kansainvälinen opiskelijavaihto perustuu ten opiskelijoille, joilla ei ole lainkaan käyt- 54490: suurelta osin vastavuoroisuusperiaatteeseen. tövaroja, majoituksesta aiheutuvat kustan- 54491: Suomessa tulee pyrkiä järjestämään sellaista nukset sekä kotimatkasta opiskelupaikka- 54492: koulutusta, johon ulkomaalaiset opiskelijat kunnalta Suomen rajalle tai rajalta aiheutu- 54493: voivat osallistua, jotta myös suomalaisilla vat matkakustannukset 54494: 38 54495: 54496: 54497: 54498: 54499: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 54500: 54501: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- Metsä 2000 -ohjelman tarkistaroistoimi- 54502: dosta on maa- ja metsätalousministeriö esit- kunnan tulee valmistella selvitystensä pohjal- 54503: tänyt seuraavaa. ta metsätalouden kehittämistä ja metsäteolli- 54504: suuden toimintaedellytyksiä koskeva pitkäh- 54505: kön aikavälin tavoite- ja toimenpideohjelma 54506: Maa- ja metsätalousministeriö vuoden 1991 loppuun mennessä. 54507: Lapin erämaiden luonteen säilyttämiseksi, 54508: Suomen metsien käyttö. Vuonna 1985 val- luontaiselinkeinojen turvaamiseksi ja luon- 54509: mistunut Metsä 2000 -ohjelma on ollut viime non monikäytön kehittämiseksi eduskunnal- 54510: vuosina perustana metsävarojen käyttöä ja le on annettu hallituksen esitys erämaalaiksi. 54511: puuntuotantoa edistäville toimenpiteille ja Hakkuumahdollisuuksien ja hakkuiden 54512: yleensä harjoitetulle metsäpolitiikalle. Met- välinen ero (hakkuusäästöt) on 1980-luvun 54513: sätalouden ja metsäteollisuuden toimintaym- loppupuolella uusimpien metsävaratietojen 54514: päristössä on kuitenkin tapahtunut ja tapah- perusteella edelleen suurentunut siitä huoli- 54515: tumassa monia merkittäviä muutoksia, joi- matta, että korkeasuhdanteesta johtuen 54516: den huomioon ottamiseksi on tarpeen tarkis- puun kysyntä kasvoi. Metsä 2000 -ohjelma 54517: taa Metsä 2000 -ohjelman tavoitteita ja met- on hakkuutavoitteiden puolesta toteutunut. 54518: säpolitiikan keinoja 1990-lukua varten. Maa- Ongelmaksi muodostuneita ensiharvennuk- 54519: ja metsätalousministeriö asetti 9.2.1990 toi- sia on edistetty metsäverotuksen kautta sää- 54520: mikunnan selvittämään Metsä 2000 -ohjel- tämällä metsätalouden harjoittajalle myön- 54521: man lähtökohdista vaihtoehtoiset metsien nettävästä ensiharvennusvähennyksestä, jota 54522: käyttö-, puuntuotanto- ja hoitotavoitteet sovelletaan ensi kerran vuoden 1990 verotuk- 54523: sekä metsäteollisuuden kehittämismahdolli- sessa. 54524: suudet ottaen huomioon myös kansantalou- Metsänhoito- ja metsänparannustöissä ei 54525: den tavoitteet. Metsä 2000 -ohjelman tavoitteita ole täysin 54526: Asetetun toimikunnan tulee kiinnittää sel- saavutettu. Vuodelle 1990 on metsänparan- 54527: vitystyössään erityistä huomiota muun nusvaroja kuitenkin osoitettu noin 25 % 54528: muassa seuraaviin muutostekijöihin: enemmän kuin muutamina edeltäneinä vuo- 54529: --metsien terveydentilaan vaikuttavat il- sina. Peltojen metsitystä on lisätty 3000-- 54530: man epäpuhtaudet ja muut ympäristövaiku- 4000 hehtaarista noin 10 000 hehtaariin 54531: tukset, vuonna 1990 suuntaamaHa tähän tarkoituk- 54532: - metsätyövoiman niukkuus ja koneellis- seen maataloustuotannon tasapainottamis- 54533: tamistarve, varoja 40 milj. markkaa käytettävissä olevien 54534: - metsänomistusrakenteen muutosten ja metsänparannusvarojen lisäksi. 54535: metsien pirstoutumisen vaikutukset, Ilman saastumisen aiheuttamien metsävai- 54536: -metsien suojelu- ja monikäyttötarpeet, kutusten ja torjuntatoimenpiteiden tutkimus 54537: sekä on ollut oleellinen osa vuonna 1990 päätty- 54538: --metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin vää Happamoitumisprojektia. Metsäntutki- 54539: vaikuttavat tekijät, kuten markkinoiden ke- muksen jatkuminen ja tehostuminen erityi- 54540: hitys erityisesti Euroopassa, puumarkkinoi- sesti Itä-Lapissa on voimavarojen puolesta 54541: den toimivuus ja energiahuolto. turvattu vuodelle 1990. Kuluvana vuonna on 54542: 39 54543: 54544: käynnistynyt ilmaston muutosten vaikutus- jestäytyminen käynnistynyt. Näin ollen vii- 54545: ten tutkimusprojekti (SILMU), jonka puit- meistenkin kalastusalueiden odotetaan saa- 54546: teissa on tarkoitus tehostaa myös metsäta- van toimintansa käyntiin vuoden 1991 54547: loudellisten vaikutusten tutkimusta. alkuun mennessä. 54548: Metsätalouden toimenpiteiden vesistö- Kalastusluvan antaminen kuuluu kalave- 54549: kuormituksen ja sen vähentämistä koskevan den omistajan toimivaltaan. Kalastuslupa on 54550: tutkimuksen tehostamiseksi maa- ja metsäta- jouduttu aiemmin ostamaan jokaiselta kala- 54551: lousministeriö perusti keväällä 1990 viisivuo- vedenomistajalta (jaetun kalaveden omistaja, 54552: tisen yhteistutkimusprojektin, jonka tehtävä- kalastuskunta, metsähallitus jne.) erikseen. 54553: nä on selvittää metsäojituksen, metsämaan Kalastusaluejärjestelmän käynnistyminen on 54554: käsittelyn, hakkuiden ja metsänlannoituksen mahdollistanut sen, että kalaveden omistajat, 54555: vaikutusta vesistöihin ja vesistöjen eri käyt- metsähallitusta lukuunottamatta, voivat luo- 54556: tömuotoihin sekä vaikutusten vähentämistoi- vuttaa lupien myynnin alueen tehtäväksi. Tä- 54557: menpiteitä. Metsänparannusvaroin toteutet- hän mennessä on perustettu useita yhtenäis- 54558: tavaa lannoitusta on supistettu 15 000 heh- lupa-alueita (esim. Keski-Suomen kalastus- 54559: taariin vuodessa. piirissä nämä alueet kattavat lähes 100 54560: Metsähallituksen metsät. Metsähallinnon % keskeisistä vesialueista). Luvan hankki- 54561: uudistamista on valmisteltu maa- ja metsäta- minen näille alueille on tehty helpoksi. On 54562: lousministeriössä siten, että hallinnon kehit- odotettavissa, että tällaisia yhtenäislupa- 54563: tämisen ministerivaliokunnan hyväksymän alueita perustetaan lisää sitä mukaa, kun ky- 54564: suunnitelman mukaan on toimenpiteet tar- syntää ilmenee. 54565: koitus toteuttaa 1.3.1991 alkaen. Hallitus on Kalavesiin kohdistuvia erityisperusteisia 54566: antanut vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- kalastusoikeuksia on merkittävästi vain kol- 54567: tykseen liittyvän esityksen eduskunnalle laik- messa pohjoisimmassa kunnassa. Nautin- 54568: si metsähallintoa koskevan lainsäädännön taoikeuksien haltijoiden hoitovelvoite on 54569: muuttamisesta. mahdollista toteuttaa samassa yhteydessä, 54570: Metsähallituksen kehittämistä jatketaan kun kysymys näiden alueiden kalastuslain- 54571: valtion maa-, metsä- ja vesialueiden hoidon säädännöstä ratkaistaan. Samalla ratkeaa 54572: ja käytön osalta budjettisidonnaisena liike- myös kysymys nautintojen ns. poikimisesta, 54573: laitoksena. Yksityismetsätalouden keskus- kun nautinnan laatu ja laajuus tulevat kalas- 54574: hallintoa on tarkoitus yksinkertaistaa siten, tuskunnan valvontaan. Erillisiin lainsäädän- 54575: että metsähallitukselle kuuluvat yksityismet- tötoimiin asiassa ei ole syytä. 54576: sätalouden tehtävät siirretään lähinnä maa- Kalastuksen osalta aiemmin mainittuihin 54577: ja metsätalousministeriölle ja metsälautakun- metsähallinnon kehittämistoimiin viitaten 54578: nille. Samalla lakkautetaan metsähallituksen vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa on tar- 54579: yleismetsätalouden osasto. koitus budjetoida sekä liiketoimintaan että 54580: Valtion metsätaloutta hoitava budjettisi- muihin tehtäviin osoitetut metsähallituksen 54581: donnainen liikelaitos huolehtisi valtion met- määrärahat kokonaisuudessaan lukuun 54582: sien hoidon ja käytön lisäksi myös valtion 30.95 (Metsähallituksen metsät). Tämä edel- 54583: luonnonsuojelualueiden hoidosta ja muista lyttää laskentatoimen kehittämistä siten, että 54584: palvelutehtävistä nykyisillä toimintaperiaat- yhteiskunnallisen palvelutoiminnan kustan- 54585: teilla. Organisaatiota kevennetään kuitenkin nukset voidaan erottaa liiketoiminnan vähin- 54586: keskushallinnon ja piirikuntakonttoreiden tään itsekannattavuusperiaatteella katetta- 54587: uudelleenjärjestelyllä ja toimivallan siirtämi- vista kustannuksista. Virkistyskalastuksen 54588: sellä hoitoalueisiin, joiden määrää ja henki- osalta tämä tarkoittaa maksujen tarkistusta 54589: löstöä ei ole tarkoitus mainittavasti vähen- kokonaismenoja vastaaviksi. Velvoiteluon- 54590: tää. teisista kalakantojen hoitomenoista on aina- 54591: Valtion kalavedet. Sen jälkeen, kun kalas- kin osa katsottava yhteiskunnalliseksi palve- 54592: tusalueiden muodostamispäätöksistä tehdyt 1utoiminnaksi. 54593: alueiden rajoja koskevat valitukset ovat tul- Maatilahallituksen hallinnassa 54594: leet lainvoimaisesti ratkaistuiksi korkeim- olevat valtion kalavedet. Maatilahal- 54595: massa hallinto-oikeudessa, on näiden vii- lituksen ostaessa tiloja ja tilanosia maatila- 54596: meisten lähinnä Uudenmaan ja Turun kalas- lain (188/77) 1 §:ssä osoitettuihin tarkoituk- 54597: tuspiireissä sijaitsevien kalastusalueiden jär- siin, tulee sen hallintaan samalla myös tiloi- 54598: 40 54599: 54600: hin kuuluvia vesialueita ja vesialueosuuksia. vesialueilla harjoitetaan lähinnä kalastusoi- 54601: Nämä vesialueet ja vesialueosuudet ovat keuden vuokrausta. Vesialueiden ja vesia- 54602: yleensä maatilahallituksen hallinnassa vain lueosuuksien lyhytaikaisesta hallinnasta ai- 54603: lyhyen aikaa, jolloin vesialueita hoidetaan heutuu siten maatilahallitukselle pääasiassa 54604: kalastuslain ja -asetuksen mukaisesti sekä tuloja yleishallinnollisten menojen jäädessä 54605: paikalliset olot huomioon ottaen. vähäisiksi. 54606: Maataloushallinnosta annetun asetuksen Maatilalain nojalla perustettaviin yhteis- 54607: (180/88) perusteella maatalouspiirit huolehti- metsiin tarvittavat alueet saattavat olla pit- 54608: vat maatilahallituksen hallinnassa olevien kähkön aikaa maatilahallituksen hallinnassa. 54609: kiinteistöjen hoidosta, kunnostamisesta ja Erityisesti Pohjois-Suomen yhteismetsiin liit- 54610: vuokraamisesta. Kun kyseessä on maatila- tyvillä vesialueilla nautiotaoikeuden nojalla 54611: hallituksen hallinnassa oleva osuus kylän yh- ilman hoitovastuuta tapahtuva kalastus voi 54612: teisiin vesialueisiin, kalastuksen ja kalakan- vastaisuudessa edellyttää kalavesien hoidon 54613: nan hoidon järjestäminen hoidetaan osallis- erityistä järjestämistä näillä alueilla. Parhail- 54614: tumalla kalastuskuntien toimintaan. Maati- laan tällaisia hankkeita ei kuitenkaan ole 54615: lahallituksen hallinnassa olevilla jaetuilla Pohjois-Suomessa vireillä. 54616: 41 54617: 54618: 54619: 54620: 54621: Liikenneministeriön hallinnonala 54622: 54623: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- Tie- ja vesirakennushallinto 54624: dosta on liikenneministeriö esittänyt mm. 54625: seuraavaa. Tie 2000 -suunnitelman toteuttaminen. 54626: Tieliikenteen kehitys ja kehitysnä- 54627: kymä t. Tielaitos laati Tie 2000 -suunnitel- 54628: man 1980-luvun puolivälissä. Silloin ennus- 54629: Liikenneministeriö tettiin yleisten teiden liikennesuoritteen kas- 54630: vuksi vuosina 1985-2000 yhteensä 30 %. 54631: Vuoteen 1990 mennessä kasvu on jo ollut 54632: V altakunnallisen liikennepolitiikan tarve. 32 %. Tuo vuoden 2000 ennustettu liikenne- 54633: Valtiontilintarkastajain kertomuksen mu- määrä kulkee yleisillä teillä jo nyt 10 vuotta 54634: kaan tulisi liikennettä, sen eri osien kehittä- aikaisemmin. 54635: mistarpeita, työnjakoa, tavoiteasettelua ja Kotitalouksien käytettävissä olevien tulo- 54636: muita keskeisiä kysymyksiä tarkastella laaja- jen arvioidaan kasvavan noin 2,5 % vuodes- 54637: alaisesti ja saada aikaan valtakunnallinen lii- sa kotitaloutta kohden. Lähivuosina kasvus- 54638: kenteen kokonaisohjelma. Myös valtiova- ta käytetään liikenteeseen kuitenkin keski- 54639: rainvaliokunta on mietinnössään painotta- määräistä enemmän. Liikenteen kasvu jatku- 54640: nut Suomen liikennejärjestelmää koskevan nee lähivuosina vielä voimakkaana. 1990-lu- 54641: ohjelman laatimisen tärkeyttä ja kiireellisyyt- vun alun kasvuksi on ennustettu noin 4 % 54642: tä. vuodessa. Vuoden 2000 yleisten teiden liiken- 54643: Liikennepoliittisen kokonaisohjelman laa- nemäärän ennustetaan olevan 26 % suurem- 54644: timiseksi valtioneuvosto asetti 21.6.1989 par- man kuin Tie 2000 -suunitelmassa, johon 54645: lamentaarisen liikennekomitean. Komitean eduskunnalle annettu liikennepoliittinen se- 54646: tehtävänä on 31.3.1991 mennessä tehdä eh- lonteko tieliikenteen osalta pohjautui. 54647: dotus Liikenne 2000 mietinnöksi, jossa mää- Tienpidon määrärahat. Tie 2000 54648: ritellään liikennepolitiikalle asetettavat ylei- -suunnitelmassa arvioitiin yleisten teiden 54649: set tavoitteet ja tehdään ehdotukset periaate- tienpitoon tarvittavan reaalisesti noin 1 000 54650: kannanotoiksi. milj. markan tasokorotus silloisessa kustan- 54651: Mietintöön tulee sisällyttää arviointi väy- nustasossa. Rahoitus esitettiin katettavaksi 54652: länpidon vastuun muuttamistarpeesta kun- liikenteen kasvusta aiheutuvista tieliikenteen 54653: tien ja valtion kesken sekä ehdotukset jouk- erityisverojen lisääntymisestä. Nyt viisi vuot- 54654: koliikenteen kehittämisen edellyttämiksi toi- ta myöhemmin on yleisten teiden rahoitusta 54655: menpiteiksi, liikenteen vero- ja maksupolitii- lisätty reaalisesti vain noin 300 milj. mk. Sa- 54656: kan uudistamisesta, liikenneinvestointien ra- mana aikana on polttoaineveron, auto- ja 54657: hoituksesta ja investointitasosta, liikenteen moottoripyöräveron ja moottoriajoneuvove- 54658: ympäristökysymysten huomioon ottamises- ron sekä niistä perittävän liikevaihtoveron 54659: ta, liikenneturvallisuuden parantamisesta tuotto lisääntynyt noin 4 000 milj. mk. 54660: sekä liikenteen kansainvälisistä kysymyksistä Vuoden 1990 lopulla tielaitoksella on kes- 54661: ja niistä muista toimenpiteistä, jotka eri lii- keneräisenä noin 9,5 miljardin markan inves- 54662: kennemuotojen koordinoiduksi kehittämi- toinnit, joista 3,9 miljardia on jo rahoitettu. 54663: seksi on tarpeen. Jäljelle jäävä 5,6 miljardia sitoo noin kolmen 54664: 6 301335N 54665: 42 54666: 54667: vuoden nykyisen suuruiset rahat. Sidottujen Pääteiden liikenneolosuhteet ovat viime 54668: päätösten suuri määrä on osaltaan vähentä- vuosina huonontuneet. Ruuhkat ovat viime 54669: mässä mahdollisuuksia ohjata rahoitusta no- vuosikymmenen aikana yli kolminkertaistu- 54670: peasti liikenneturvallisuuden kannalta välttä- neet. Liikenteen kasvu on myös kärjistänyt 54671: mättömiin kohteisiin. suurten kaupunkien, erityisesti pääkaupunki- 54672: Tie 2000 -suunnitelman paino- seudun liikenneongelmia. Liikenneministe- 54673: piste a 1u e et. Tie 2000 -suunnitelmassa riön hallinnonalan suunnitelmalla päästään 54674: asetettiin tavoitteet tieliikenneoloille vuoteen ainoastaan rajoittamaan ruuhkien kasvua. 54675: 2000 mennessä. Tie- ja vesirakennushallitus Tiestön ylläpidolla säilytetään liikennepal- 54676: hyväksyi suunnitelman ja liikenneministeriö velut myös tulevaisuudessa sekä tarjotaan 54677: antoi asiakirjasta lausuntonsa. Liikennemi- yhteiskunnan tarpeen mukaista palvelutasoa. 54678: nisteriön hallinnonalan suunnitelmat on ra- Tiestön ylläpidon tavoitteena on: 54679: kennettu sen jälkeen Tie 2000:een perustuen. Tie 2000: Tiepäällysteet kunnoste- 54680: Uusimman liikenneministeriön hallinnon- taan tyydyttävään kuntoon 54681: alan suunnitelman (HAS 1991-1994) tavoit- ja teiden kantavuus paran- 54682: teet toteuttavat Tie 2000:n pyrkimyksiä. netaan liikenteen vaatimalle 54683: Liikennepolitiikan yksi keskeisimmistä ta- tasolle lukuun ottamatta 54684: voitteista on saattaa liikenne turvalliseksi. vähäliikenteisiä teitä, joilla 54685: Liikenneturvallisuus on esillä tavoitteistoissa sallitaan lieviä rakenteelli- 54686: seuraavasti: sia vaurioita ja kelirikkoa. 54687: Tie 2000: Vakavien liikenneonnetto- 54688: muuksien riskiä pienenne- HAS 91-94: Päällystettyjen teiden kun- 54689: tään. toa parannetaan - pääteillä 54690: HAS 1991-94: Henkilövahinkoihin johta- ei sallita päällystyskauden 54691: via onnettomuuksia tapah- päättyessä yli 20 mm syviä 54692: tuu alle 4800 vuodessa ja uria. 54693: riski joutua vakavaan lii- Tierasituksen lisääntymisen ja rakenteiden 54694: kenneonnettomuuteen pie- ikääntymisen johdosta ovat teiden kunto ja 54695: nenee. kantavuus huonontuneet. Pinnaltaan vau- 54696: Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuu- rioituneita päällystettyjä teitä on noin kuu- 54697: det ovat viime vuosina lisääntyneet toista- desosa. Tienkäyttäjää selvemmin haittaava 54698: kymmentä prosenttia vuodessa. HAS-tavoite tien urautuminen on asetettu etusijalle, ja ni- 54699: tarkoittaa, että henkilövahinko-onnetto- menomaan vilkkaasti liikennöidyllä pääties- 54700: muuksien määrä ei lisäänny huolimatta lii- töllä. Pääteillä ei sallita syviä uria. Tien ra- 54701: kenteen kasvusta. Tavoite on erittäin vaativa kenteellisen kunnon eli kantavuuden paran- 54702: ja sen toteutuminen edellyttää myös muita taminen on jouduttu jättämään vähemmälle 54703: kuin tienpidollisia toimenpiteitä. etenkin alemmalla tiestöllä. 54704: Teiden liikennöitävyyden yleistavoite on Liikennepolitiikan mukaan kaikille alueille 54705: tarjota liikennepalveluja sekä liikenteen pe- ja väestöryhmille on turvattava samat liiken- 54706: rusrakenteita yhteiskunnassa vallitsevien tar- nepalvelut. Yhtenä tavoitteena tässä on: 54707: peiden mukaan. Liikennejärjestelmän tulee Tie 2000: Sorapintaiset seudulliset ja 54708: myös vahvistaa kansantaloutemme kilpailu- kokoojatiet päällystetään 54709: kykyä. Tavoitteina ovat: sekä yhdysteistä päällyste- 54710: Tie 2000: Pääteiden liikennöitävyys tään puolet. 54711: säilytetään vähintään ny- 54712: kyisellä tasolla ja muilla HAS 91-94: Liikenteestä vähintään 95 54713: teillä keskitytään liikennöi- % ajetaan päällystetyillä 54714: tävyydeltään huonoimpien teillä. 54715: teiden parantamiseen. Soratiestöä parannetaan palvelutason nos- 54716: HAS 91-94: Ruuhkaolosuhteissa ajetta- tamiseksi ja kunnossapidon rationalisoimi- 54717: va ajosuorite ei suunnitel- seksi. Tie 2000:n tavoite jää toteutumatta 54718: makauden lopussa ylitä 1990-luvun alkupuolella. Päällystäminen 54719: 9 % pääteiden liikennesuo- kohdistetaan vain vilkkaimmin liikennöidyil- 54720: ritteesta. le sorateille. 54721: 43 54722: 54723: Näiden liikenneministeriön asettamien ta- sen liikenteen palveluja, hyödyntää uusinta 54724: voitteiden lisäksi tielaitos on asettanut itsel- tietotekniikkaa kuljetusketjujen hallinnassa 54725: leen taloudellisuustavoitteen sekä tavoitteen ja nostaa nykyisen rataverkon tasoa ja uusia 54726: yleiskustannusten vähentämisestä. rautatiekalustoa. 54727: Tielaitos on tarkentanut liikenne- ja auto- Matkustajalaskennat. VR seuraa 54728: kantaennusteen vuosille 1988-2010. Päätie- jatkuvasti henkilöliikenteen junien käyttöas- 54729: verkon kehittämiseksi on julkaistu "Lähtö- tetta ja kehittää uusia palvelumuotoja ja 54730: kohtia uudelleenarvioinnin taustaksi" sekä muuttaa tarjontaa sekä laskennoista saata- 54731: avattu keskustelu uudesta päätieverkosta. vien kokemusten että tiedossa olevien tai ole- 54732: Tielaitos on tehnyt uuden talvihoidon ohjeis- tettujen matkustajien tarpeiden mukaan. 54733: ton, aloittanut tiehankkeiden vaikutusselvi- Kaukoliikenteen tarjonnan mitoituksessa 54734: tyksen sekä kehittää tiehankkeiden peruste- käytetään hyväksi kolmesti vuodessa tehtä- 54735: luja. Tie 2010 -suunnittelutyö on myös käyn- vien junakohtaisten matkustajalaskentojen 54736: nistetty. Pääkaupunkiseudun osalta on lii- tietoja sekä paikanvarausjärjestelmästä saa- 54737: kenneneuvottelukunta antanut suosituksensa tavia seurantatietoja. Uusittavaa paikanva- 54738: pääkaupunkiseudun suurten liikenneinves- rausjärjestelmää on tarkoitus käyttää hyväk- 54739: tointien tarpeellisuudesta ja ajoituksesta. si matka- ja paikkalipputietojen osalta siten, 54740: Suositus on koottu runko-ohjelmaksi, jonka että käyttöastetieto saadaan jatkuvasti. 54741: rahoituskysymyksiin liikenneministeriö ja Tämä antaa tarjonnan mitoitukselle nykyistä 54742: myös parlamentaarinen liikennekomitea ot- paremmat perusteet. 54743: tavat kantaa. Lähiliikenteen tarjonnan lisäyksen esteenä 54744: pääradalla on täysin käytetty raidekapasi- 54745: teetti. Tilanne helpottuu neljännen raiteen 54746: Valtionrautatiet valmistuttua. VR on valmistautunut lähilii- 54747: kennekaluston lisähankintoihin YTV:n tar- 54748: Toimintapolitiikan uudistaminen. Liikelai- vitsemassa laajuudessa. 54749: tosuudistusta on valmisteltu 1980-luvun lop- K a 1u s t o hankinnat j a h u o 11 o t. VR 54750: pupuolella. Laki Valtionrautateistä annettiin varautuu kehittämissuunnitelmissaan mitta- 54751: 14 päivänä elokuuta 1989 ja sen pohjalta ase- viin kalustohankintoihin henkilöliikenteen 54752: tus 30 päivänä lokakuuta 1989. Valtionrau- tarpeisiin. Kaluston uusiutuessa tarjonta li- 54753: tatiet muuttui liikelaitokseksi vuoden 1990 sääntyy ja palvelutaso nousee huomattavasti 54754: alussa. nykyisestä. Pääkaupunkiseudun lähiliiken- 54755: Liikelaitosuudistus on pääpiirteissään to- teessä kalustotarve määräytyy yhteistyösopi- 54756: teutettu samojen periaatteiden mukaan kuin muksen puitteissa. Kaluston huollot on ajoi- 54757: valtiontilintarkastajat vuoden 1987 kerto- tettu siten, että ruuhkahuippuina on käytet- 54758: muksessaan ovat edellyttäneet. Radanpito tävissä mahdollisimman suuri määrä kalus- 54759: rahoitetaan valtion menoarviosta ja kannat- toa. Tästä huolimatta kysyntää ei voida täy- 54760: tamatonta kuljetustoimintaa tuetaan valtion si_n .~attavasti hoitaa muutamina sesonkipäi- 54761: myöntämillä korvauksilla. Liiketoiminta ra- vma. 54762: hoitetaan laitoksen tulorahoituksella. Talou- Henkilöstön määrä. Valtionrautatei- 54763: den tervehdyttämistoimet jatkuvat vielä den tervehdyttämisohjelmaa laadittaessa to- 54764: 1990-luvun alkupuolella. Toimintojen sanee- dettiin, että tervehdyttäminen onnistuu ai- 54765: raus ja valtion panostus rataverkon kehittä- noastaan kohdistamalla pääpaino kulujen 54766: miseen luovat jatkossa mahdollisuudet säi- leikkaamiseen, koska vastaavan suuruista 54767: lyttää kuljetusosuus ja lisätä sitä sellaisissa tuottojen kasvua ei lähivuosina ollut odotet- 54768: kuljetuksissa, jotka parhaiten soveltuvat rau- tavissa. Kuluista puolestaan suurin osa on 54769: tateitse kulj etetta viksi. henkilökuluja. Tämä merkitsi sitä, että ta- 54770: Valtionrautatiet on laatinut vuoteen 2012 voitteeksi asetettiin henkilömäärän vähenty- 54771: ulottuvan kehittämisohjelman, jossa kartoi- minen 5000 henkilöllä vuoteen 1994 mennes- 54772: tetaan ne keinot ja tavoitteet, joiden avulla sä. 54773: luodaan edellytykset 2000-luvun palvelujen Henkilökunnan väheneminen on toteutet- 54774: tuottamiselle. Tavoitteena on vähentää ym- tu luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen, 54775: päristöhaittoja, lyhentää oleellisesti matka- eikä henkilökuntaa ole ulkopuolelta juuri 54776: aikoja, lisätä lähiliikenteen sekä kansainväli- lainkaan palkattu. Muuhun valtionhallin- 54777: 44 54778: 54779: toon on siirtynyt noin 150 henkilöä. Henki- nan kehittämisestä on tehty selvityksiä 1980- 54780: lökunta on vähentynyt vuoden 1987 joulu- luvulla. VR tilasi konsulttiselvityksen asias- 54781: kuussa olleesta 23 664 henkilöstä 3 740 hen- ta. Tutkimusraportti, esitutkimus VR:n ko- 54782: kilöllä helmikuuhun 1990. nepaja- ja varikkotoiminnasta valmistui 54783: Henkilöstön poistuma on jakautunut jon- 29.8.1988. Tämän jälkeen VR:n työryhmä 54784: kin verran epätasaisesti rataverkon eri alueil- selvitti uuden vaunukaluston valmistus- ja 54785: la. Poistuma on suurinta Etelä-Suomessa. hankintaehtoja sekä kunnossapitoa. Raport- 54786: Tämän vuoksi on jo vuoden 1989 aikana jou- ti valmistui vuoden 1988 lopussa. 54787: duttu ottamaan ulkopuolelta henkilöstöä nii- Rautatiehallitus päätti 9.2.1989 konepaja- 54788: hin ryhmiin, joissa henkilöstön määrä on las- toiminnan kehittämisestä seuraavaa: 54789: kenut alle tavoitetason. VR:n mielestä on -veto- ja vaunukaluston kunnossapito, 54790: kuitenkin tärkeää, että yleistä ottokieltoa pi- muutostyöt ja saneeraukset sekä henkilö- ja 54791: detään edelleen voimassa, jotta tervehdyttä- tavaravaunujen valmistus tapahtuu pääasissa 54792: miskausi jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Täl- VR:n omana työnä, 54793: lä hetkellä näyttää siltä, että henkilöstön su- -Pasilan konepajan tiloissa tehtävät tava- 54794: pistamistavoite saavutetaan jo vuoden 1991 ravaunujen valmistus- ja saneeraustyöt sekä 54795: aikana. kunnossapitotöitä siirretään muiden konepa- 54796: Liikennöinti vähäliikenteisillä jojen tiloihin vuoden 1995 loppuun mennes- 54797: rataosilla. Liikelaitoksena Valtionrauta- sä. Osaa Pasilan konepajan alueesta käyte- 54798: tiet hoitaa paikallisliikenteen luonteista hen- tään kuitenkin niihin kunnossapitotöihin, 54799: kilöliikennettä valtion menoarviossa myön- jotka liikenteenhoidon vaatimukset huo- 54800: nettävän korvausmäärärahan turvin. Vuo- mioon ottaen on tehtävä Helsingin alueella 54801: den 1990 menoarviossa korvaus kattaa tä- ja joita ei pystytä tekemään 11malan varikol- 54802: män liikenteen pääosin samassa laajuudessa la, 54803: hoidettuna kuin vuonna 1989. Matkustaja- -toiminnan yksityiskohtaisempi järjestely 54804: määriltään vähäisten junavuorojen säilyttä- annettiinVR:ntuotanto-osaston tehtäväksi. 54805: miseksi tarvittava tuki tullaan vuosittain esit- Kalustonkunnossapitoaja valmistusta ke- 54806: tämään myös jatkossa menoarvioon. Me- hitetään näiden selvitysten pohjalta. Tavoit- 54807: noarvion käsittelyn yhteydessä hallitus esi- teena on toteuttaa rautatiehallituksen periaa- 54808: tyksessään ja eduskunta vahvistaessaan me- tepäätöksen mukaiset muutokset vuoden 54809: noarvion päättää liikenteen laajuudesta, jon- 1995 loppuun mennessä. 54810: ka liikelaitos hoitaa myönnetyn määrärahan Maapolitiikka. Valtion liikelaitosuu- 54811: turvin. Palvelutason määrittely on selkiyty- distukseen liittyen käynnistettiin elokuussa 54812: nyt liikelaitosuudistuksen yhteydessä valtion- 1987 liikenneministeriön johdolla selvitys sen 54813: tilintarkastajain edellyttämällä tavalla. kiinteän omaisuuden määrittelemiseksi, joka 54814: Myöntäessään määrärahat radanpidon tulee siirtymään liikelaitokseksi muuttuvalle 54815: korvaukseksi eduskunta päättää rataverkon VR:lle. Tämän selvityksen perusteella on lii- 54816: laajuudesta ja tasosta, siis myös radan liiken- kenneministeriö 9.11.1989 tekemällään pää- 54817: nöintimahdollisuuksista ja purkamisesta. töksellä siirtänyt valtiovarainministeriön ja 54818: Kehittämissuunnitelmissaan VR lähtee siitä, edelleen Rakennushallituksen hallintaan yh- 54819: että rataverkon laajuus säilyy toistaiseksi en- teensä noin 1 600 hehtaaria maa-alueita ra- 54820: nallaan. Sitä mukaa, kuin vähäliikenteisten kennuksineen (398 kpl vastaten noin 50 000 54821: ratojen kunto heikkenee siinä määrin, että kerrosneliömetriä) sekä vesialueita noin 300 54822: niiden uusiminen käy välttämättömäksi, tu- hehtaaria. Tällä päätöksellä on tullut rat- 54823: lee niiden säilyttäminen ratkaista rataosa kaistuksi kysymys Valtionrautateiden ja 54824: kerrallaan yhteiskuntataloudellisten selvitys- muun valtion hallintarajoista kiinteän omai- 54825: ten pohjalta. suuden osalta. 54826: Vähäliikenteisten rataosien käyttö matkai- VR:n keskushallintoon perustettiin 54827: lutarkoituksiin on mahdollista edellyttäen, 1.9.1989 kiinteistöyksikkö. Yksikön toimi- 54828: että matkailuyrittäjä esimerkiksi maksamal- alaan kuuluu kaikki kiinteistötointa koske- 54829: Iaan vuokralla korvaa radan pitämisen tur- vat asiat lukuunottamatta maankäytön 54830: vallisesti liikennöitävässä kunnossa. suunnittelua, varsinaista rakentamista sekä 54831: Valtionrauta teiden konepaja toi- eräitä kiinteistöoikeudellisia kysymyksiä. 54832: minta. Valtionrautateiden konepajatoimin- Yksiköllä on oma alueorganisaationsa nel- 54833: 45 54834: 54835: jässä eri aluekeskuksessa. Perustamisesta seksi on tullut järjestetyksi kiinteistöomai- 54836: lähtien yksikkö on toiminut itsenäisenä tulos- suutta koskevat kysymykset VR:n ja muun 54837: yksikkönä, jolle on määritelty tulostavoitteet valtion omistuksen välillä. Laissa valtion lii- 54838: samalla tavoin kuin liikennelajiyksiköille. kelaitoksista (627 /87) on todettu, että liike- 54839: Tulosvastuullisen toiminnan mukaisesti laitoksen hallinnassa olevan kiinteän omai- 54840: otettiin vuoden 1989 alusta lukien käyttöön suuden luovuttaminen tapahtuu sen mukaan 54841: sisäisen vuokran järjestelmä. Jokainen VR:n kuin valtion maaomaisuuden luovuttamises- 54842: organisaatioyksikkö joutuu maksamaan si- ta on erikseen säädetty (24 §). Samassa laissa 54843: säistä vuokraa kaikista käytössään olevista on niinikään määrätty, että valtion maao- 54844: tiloista. Lähtökohtana on käypä vuokra. maisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen 54845: Vuokraa määriteltäessä on sijoitetulle pääo- voi tapahtua vain käypään hintaan. Kiinteän 54846: malle vaadittu tuotto, joka olemassa olevan omaisuuden myymisen ja vuokraamisen osal- 54847: rakennuskannan osalta on vaihdellut 2 ja 6 ta lainsäädännölliset perusteet ovat yksiselit- 54848: prosentin välillä rakennuksen käyttötarkoi- teiset. Maanvuokrauksen tarkoituksenmu- 54849: tuksesta riippuen. Uusien investointien osal- kaista järjestämistä kuvannee se, että vuoden 54850: ta sijoitetun pääoman tuottovaade on 10 1989 lopussa VR:llä oli noin 2 000 voimassa 54851: prosenttia. olevaa maanvuokrasopimusta, jotka tuotti- 54852: Valtionrautateiden muuttuessa liikelaitok- vat noin 30 milj. markan vuokratuoton. 54853: 46 54854: 54855: 54856: 54857: 54858: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 54859: 54860: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- Kauppa- ja teollisuusministeriö 54861: dosta on kauppa- ja teollisuusministeriö esit- 54862: tänyt mm. seuraavaa. Vaihtotase. Vaihtotase on kertomusvuo- 54863: den jälkeen heikentynyt edelleen. Osatasei- 54864: neen sen kehitys on ollut seuraava: 54865: 54866: 54867: 1990 54868: 1987 1988 1989 1 ja II ne1j. 54869: Mmk Mmk Mmk Mmk 54870: Kauppatase ......................... + 1960 + 80 - 6120 - 1341 54871: Palvelutase .......................... + 295 - 1196 - 2356 2577 54872: Tulonsiirtojen tase ................. -2157 - 2560 - 2826 - 2161 54873: Tuotannontekijä korvausten tase. -8013 - 7933 -10698 - 6330 54874: VAIHTOTASE ..................... -7915 - 11608 -22000 -12409 54875: 54876: 54877: Vaihtotaseen heikkenemisestä neljä viides- hintakehityksen seurauksena vaihtosuhde 54878: osaa on seurausta tavaroiden ja palvelusten parani 7 %. 54879: taseen heikkenemisestä. Tulonsiirtojen ja Vienti multilateraalimaihin kasvoi vuodes- 54880: tuotannontekijäkorvausten taseen vaikutus ta 1987 vuoteen 1989 arvoltaan 17,3 %ja bi- 54881: on viidennes. lateraalimaihin 11,6 %. Tuonti multilateraa- 54882: Kauppatase. Kauppataseessa kuvau- limaista kasvoi 31,3 % ja bilateraalimaista 54883: tuu Suomen kansainvälisen tavaravaihdon ti- 5 %. Kauppatase multilateraalimaiden kans- 54884: la. Vientitarjonnasta kauppataseeseen vai- sa heikkeni 9,2 mrd mk ja oli vuoden 1989 54885: kuttavat lähinnä tavaratuotannon käyttöaste lopussa 6,9 mrd mk alijäämäinen. Kauppata- 54886: sekä laatu- ja hintakilpailukyky ja vientiky- se bilateraalimaiden kanssa parantui 960 54887: synnän osalta lisäksi kansainvälinen suhdan- milj. mk ja osoitti vuonna 1989 1,5 mrd mk 54888: netilanne. Tuonnissa ratkaisevaa on tuotan- ylijäämää. 54889: tomme omavaraisuusaste, kilpailukyky sekä Kauppataseen kehitykseen on vaikuttanut 54890: oma suhdannetilanteemme. Kertomusvuo- hyvä suhdannetilanne läntisillä markkinoilla. 54891: desta kauppatase on heikentynyt lähes 8,3 Toisaalta voimakkaasti kasvanut kotimainen 54892: mrd mk. Kauppatasetta heikensi vuosina kysyntä on rajoittanut viennin kehittämistä; 54893: 1988-1989 tuonnin määrällinen lisääntymi- tarjonta on suuntautunut kotimaiseen käyt- 54894: nen (20 %) ja tuontihintojen kohoaminen töön. Vientiteollisuuden kapasiteetin käyt- 54895: (6 %). Vastaavasti kauppataseeseen vaikutti töaste on kohonnut. Tämä on myös vaikut- 54896: positiivisesti vientihintojen nousu (13 %) ja tanut tuotantokustannuksiin ja vientihintoi- 54897: viennin määrällinen kasvu (2,5 % ). Viennin hin. 54898: arvo kasvoi vuodesta 1987 vuoteen 1989 Perinteiset puuhun ja metalleihin perustu- 54899: 17,1 % ja tuonnin 27,6 %. Tavaravaihdon vat vientituotteemme ovat menestyneet 54900: 47 54901: 54902: maailmanmarkkinoilla hyvin. Myös kemian hallituksen matkailupoliittisella ohjelmalla, 54903: teollisuuden vienti on lisääntynyt. Sen sijaan jossa on asetettu konkreettiset tavoitteet ja 54904: teva- ja muun teollisuuden vienti on voimak- keinot matkailun lisäämiseksi. Samalla on 54905: kaasti vähentynyt. uudistettu Matkailun edistämiskeskuksen or- 54906: Kotimaisen kysynnän kasvu on purkautu- ganisaatio tulosohjaukseen perustuvaksi ja 54907: nut myös tuontiin. Investointitavaroita on lisätty sen markkinointimäärärahoja. 54908: tuotu vuonna 1989 lähes 40 % enemmän Majoitusliikkeiden yöpymisvuorokaudet 54909: kuin kertomusvuonna. Kulutustavaroiden ovatkin sekä kotimaisten että ulkomaisten 54910: tuonti oli vastaavasti lähes kolmanneksen asiakkaiden osalta ennätykselliset. Yhteensä 54911: suuremp1. majoitusliikkeissä tilastoitiin vuonna 1989 54912: Rakenteellista tavarakaupan muutosta ku- suomalaisten ja ulkomaisten yöpymisiä 10,6 54913: vataan taulukoissa 1 ja 2. Näiden perusteella miljoonaa, josta kasvua vuoteen 1988 oli 7 54914: voidaan todeta: %. 54915: Vienti: Tavaravientimme on monipuo- Toisaalta matkustustaseen menot ovat li- 54916: listunut. Metalliteollisuus kilpailee metsä- sääntyneet voimakkaasti koko 1980-luvun 54917: teollisuuden kanssa vientijohtajuudesta sa- ajan. Kulutusmahdollisuuksien kasvu, kan- 54918: malla kun sen valuutanansaintakyky, netto- sainvälisen liiketoiminnan vilkastuminen 54919: vienti, josta viennin vaatimat tuontipanokset sekä markan vahvistuminen ovat näkyneet 54920: on vähennetty, lähestyy metsäteollisuuden matkailumenojen huomattavana kasvuna. 54921: nettovaluuttatuloja. Viennin tuotesisältö, Ruotsiin ja Norjaan verrattuna Suomen 54922: markkina-alueet sekä vientiyrityspohja ovat matkailutaseen alijäämä on edelleen näitä 54923: laajentuneet ja kansainvälistyminen on saa- pienempi. Ruotsissa alijäämä on noin 10 mrd 54924: nut uusia muotoja. Vientiä tukevia kasvua- mk ja Norjassa noin 6 mrd mk. Myös Poh- 54925: lueita ovat: joismaiden johtavan matkailumaan, Tans- 54926: -jalostusasteen nostaminen puuhun pe- kan, matkailutase on noin 3 mrd mk alijää- 54927: rustuvassa viennissä; mäinen. 54928: -tutkimus ja kehitystoiminta varsinkin Vaikka ulkomaanmatkailun menot ovat 54929: metalliin perustuvassa viennissä; kasvaneet Suomessa nopeasti, ovat ne vielä 54930: - erikoistuotteet kulutustavara viennissä. pohjoismaisittain alhaisella tasolla. Yksityi- 54931: Tuonnissa korostuu erityisesti tuotan- sistä kulutusmenoista käytetään Suomessa 54932: non rakennetta vahvistaviin investointeihin ulkomaanmatkailuun runsaat 3 %, Ruotsis- 54933: sisältyvä teknologian siirto. Kulutustavarois- sa 4,5 %, Tanskassa 5,2 %, Islannissa 6,3 % 54934: sa tuontipaineita on erityisesti erikoistuot- ja Norjassa 7,3 %. Matkailumenomme tule- 54935: teissa tulotason kohotessa ja halpatuontimai- vat odotettavasti edelleen voimakkaasti kas- 54936: den tuonnissa. vamaan, eikä matkailupolitiikan tulokselli- 54937: P a 1v e 1u tase. Palvelutaseen kertomus- suutta voida arvioida pelkästään matkailuta- 54938: vuoden jälkeinen nettokehitys on seuraava: seemme perusteella. 54939: Tulonsiirrot ja tuotannon tekijä- 54940: 1990 k o rv a u s ten tase. Tulonsiirtojen ja tuo- 54941: 1987 1988 1989 1 ja II nelj. tannontekijäkorvausten nettomääräinen ke- 54942: Mmk Mmk Mmk Mmk 54943: hitys on ollut vuosina 1987-1989 seuraava: 54944: Kuljetus ... +3760 +3688 +4015 +2171 54945: Matkus- 1990 54946: tus ......... -3075 -3627 -4474 -3184 1987 1988 1989 1 ja II nelj. 54947: Muut Mmk Mmk Mmk Mmk 54948: palvelut. ... -390 - 1259 -1898 -1565 Tulonsiir- 54949: Palvelutase +295 -1198 -2356 -2578 rot. .......... -2157-2560 -2826 -2161 54950: Tuotannon- 54951: Kuljetusten positiivinen nettotulos johtuu tekijä- 54952: sovellettavasta kirjaustavasta. Kuitenkin ke- korvaukset -8013 -7933- 10698 -6330 54953: hityksen suunta on nouseva. Sen sijaan eri- 54954: tyisesti matkustustase on viime vuosina hei- Tulonsiirtojen alijäämäinen kehitys johtuu 54955: kentynyt. Tilannetta on pyritty auttamaan lähinnä Suomen kehitysavusta. Hallituksen 54956: 48 54957: 54958: periaatepäätöksen mukaan kehitysapumää- vasti huolehdittava tutkimus- ja kehittämis- 54959: rärahat nostetaan 0, 7 % :iin bruttokansan- toiminnan riittävästä laajuudesta sekä tasos- 54960: tuotteesta. Vuodelle 1989 menoja on budje- ta. Myös kansainvälisen teknologiayhteis- 54961: toitu 2,9 mrd mk ja vuodelle 1990 3, 7 mrd työn tehostaminen vaikuttaa merkittävästi 54962: mk. Yksityisen sektorin nopeasti lisääntynyt erikoistuotantomme laadullisesti korkean ta- 54963: velkaantuneisuus ulkomaille on kasvattanut son turvaamiseen. 54964: korkomenoja ja siten tuotannontekijäkor- Viennin edistäminen on keskeinen 54965: vausten alijäämää. Vuonna 1988 nettokorko- osa vaihtotaseen tasapainottamisen keinova- 54966: menot olivat 8 mrd mk ja vuonna 1989 9,5 likoimaa. Vienninedistämistoimenpiteiden 54967: mrd mk. tavoitteena on viennin kasvun nopeuttami- 54968: Vaihtotaseen alijäämä on kasvanut huoles- nen tukemalla yritysten riskipitoisia kehittä- 54969: tuttavana tavalla. Myös kauppatase, joka on mishankkeita etenkin vientitoiminnan käyn- 54970: ollut ylijäämäinen vuodesta 1984, on käänty- nistämis- ja laajentamisvaiheissa. Valtioval- 54971: nyt vuonna 1989 alijäämäiseksi. Se vastasi lan ja yritysten kasvava panostus tutkimuk- 54972: tuolloin 30 % koko vaihtotaseen alijäämäs- seen ja tuotekehitykseen edellyttää vastaavia 54973: tä. Vaihtotaseen alijäämän syveneminen tuli- toimenpiteitä tuotekehitykseen perustuvan 54974: si rajoittamaan keskeisten tuotannontekijöit- tuotannon vientimenestyksen varmistamisek- 54975: temme ja koko taloutemme kehittämistyötä si. 54976: kansainvälisen taloudellisen yhdentymisen Vientimme suhdanneherkkyyttä pyritään 54977: ehkä vaativimmassa vaiheessa. Vaihtotaseen alentamaan tukemalla vienninedistämistoi- 54978: alijäämä on suhteellinen kysymys. Poikkea- mien avulla vientiä uusille markkinoille. 54979: misen optimitasoa voidaan perustella eri ta- Markkinatilanteen muutokset vaikuttavat 54980: voin. Nopeat muutokset ovat kuitenkin usein viennin edistämisen painottamiseen ja keino- 54981: merkkinä talouden perusrakenteiden monis- jen valintaan. Toimenpiteillä pyritään hel- 54982: ta vakavista tasapainottomuuksista. Vaihto- pottamaan vientiyritysten sopeutumista vien- 54983: taseongelmaamme sekä sen ratkaisuvaih- timarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. 54984: toehtoja ja -mahdollisuuksia voidaan tarkas- Voimavaroja on kohdennettu etenkin pk- 54985: tella vastaavasti ainakin neljästä näkökul- yritysten vientivalmiuksien lisäämiseen, uu- 54986: masta: sien viejien neuvontaan sekä yritysten kan- 54987: 1. kotimaisten ja ulkomaisten hinta- ja kus- sainvälistymisen edistämiseen. Maakunnal- 54988: tannustekijöiden pohjalta; listen vientiasiamiesten verkostoa on vahvis- 54989: 2. kotimaisen kysynnän ja tarjonnan erotuk- tettu ja laajennettu. Euroneuvontakeskus pe- 54990: sena; rustettiin auttamaan yrityksiä Länsi-Euroo- 54991: 3. kotimaisen säästämisen ja investointien pan taloudelliseen yhdistymiseen liittyvissä 54992: välisenä kuiluna sekä kysymyksissä. 54993: 4. rahamarkkinoilla vallitsevana kysynnän ja Yrityksille on myönnetty tukea avustuksi- 54994: tarjonnan välisenä epätasapainona. na ja lainoina mm. etabloitumiseen, ulko- 54995: Näistä kauppa- ja teollisuusministeriö voi maisten myyntiorganisaatioiden perustami- 54996: vaikuttaa lähinnä tuotantomme hintakilpai- seen ja ylläpitämiseen sekä näiden toiminnan 54997: lukykyyn sekä reaaliseen kilpailukykyyn, tehostamiseen. Viennin edistämiseen osoite- 54998: osaamiseen, tuotantoketjun eri vaiheissa. tusta vuosittaisesta noin 170 milj. markan 54999: Yleisellä tasolla ministeriön käytettävissä määrärahasta kaksi kolmannesta on suun- 55000: ovat kilpailun tehostamiseen ja vienninedis- nattu yrityskohtaiseen käyttöön ja kolman- 55001: tämiseen liittyvät toimet. Ministeriö voi toi- nes toimialoittaisiin markkinoinninedistä- 55002: menpiteillään vaikuttaa kauppataseen ohella mishankkeisiin. Vastaavasti lainoihin osoite- 55003: myös palvelutaseen kehitykseen. Matkailuta- tusta noin 40 milj. markan vuosittaisesta 55004: seen alijäämä pyritään supistamaan tehosta- määrärahasta on käytetty runsas puolet yri- 55005: malla kotimaan matkailua ja edistämällä ul- tysten ulkomaisten myyntiorganisaatioiden 55006: komaan markkinointia sekä vaikuttamalla kuluihin toiminnan käynnistysvaiheessa. Yri- 55007: alan kustannusrakenteeseen mm. kilpailua li- tysten kansainvälistymisprosessin joudutta- 55008: säävin toimenpitein. Kansainvälisen kaupan miseksi on otettu käyttöön uusi viennin edis- 55009: vapautuessa keskeistä on tuottamiemme ta- tämisväline, jonka tavoitteena on edesauttaa 55010: varoiden ja palvelusten laatu- ja hintakilpai- yritysten monivuotisten vientimarkkinointi- 55011: lukyvyn suotuisa kehitys. Tällöin on jatku- hankkeiden laatimista ja toteuttamista. 55012: 49 55013: 55014: Toimialoittain toteutettavan vienninedis- noille. Keskitettyä tiedotusta on tarkoitus 55015: tämistoiminnan avulla on pyritty helpotta- suunnata jatkossa myös Espanjaan ja Ita- 55016: maan jalansijan saamista uusilla markkina- liaan. Euroopan ulkopuolisista alueista eten- 55017: alueilla. Vientitarjontaamme laajasti esittele- kin Pohjois-Amerikan ja Kaukoidän maat 55018: vää tiedotustoimintaa on suunnattu erityises- ovat olleet tehostetun vienninedistämistoi- 55019: ti Saksan Iiittotasavallan ja Ranskan markki- minnan kohteina. 55020: 55021: Taulukko 1. Tavarakaupan rakennekehitys 55022: Vienti tavararyhmittäin, osuudet 1970, -80, -87,-88, -89 ja viennin muutos 1989/87 55023: 55024: 1970 1980 1987 1988 1989 1989(87 55025: osuus-% osuus-% osuus-% osuus-% osuus-% muutos-% 55026: Puuhun perustuva ........ 55,5 43,2 38,2 40,5 38,9 14,9 55027: Metalleihin perustuva .... 24,8 28,0 37,5 38,6 41,2 24,5 55028: Kemia ..................... 2,7 5,3 5,4 5,7 6,3 33,4 55029: Tevake .................... 6,3 7,0 4,9 4,2 3,5 -26,6 55030: MUUT .................... 10,7 16,5 14,0 11,0 10,1 -10,8 55031: Yht. ........................ 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 14,0 55032: Koko vienti milj. mk .... 9 687 52 795 87 564 92 902 99 782 55033: 55034: 55035: Tuonti käyttötarkoituksen mukaan, osuudet 1970, -80, -87, -88, -89 55036: ja tuonnin muutos 1989/87 55037: 55038: 1970 1980 1987 1988 1989 1989/87 55039: osuus-% osuus-% osuus-% osuus-% osuus-% muutos-% 55040: Raaka-aineet ja 55041: tuotantotarvikkeet ....... 62,2 66,3 57,0 54,4 53,9 15,1 55042: - raakaöljy .............. 5,7 20,0 7,0 4,6 4,8 -20,6 55043: Polttoaineet ............... 3,8 7,0 4,2 3,2 3,1 -10,8 55044: Investointitavarat ........ 17,6 13,7 17,1 18,8 19,5 39,1 55045: - muut koneet 55046: ja laitteet .................. 10,6 9,0 13,2 13,7 14,2 30,8 55047: Kulutustavarat ........... 15,8 12,8 21,0 22,8 22,8 32,0 55048: - teva .................... 2,0 1,9 3,8 4,1 3,9 23,3 55049: - muut lyhytaik ......... 4,0 3,2 4,8 5,1 5,1 29,2 55050: - henkilöautot .......... 3,4 2,2 4,6 5,0 5,1 34,4 55051: - muut kestävät ........ 3,2 3,3 4,4 5,3 5,7 57,3 55052: Muut tavarat ............. 0,5 0,2 0,7 0,8 0,7 22,9 55053: Yht. ........................ 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 21,7 55054: Koko tuonti milj. mk .... 11 071 58 250 86 696 88 192 105 519 55055: 55056: 55057: 55058: 55059: 7 301355N 55060: 50 55061: 55062: Taulukko 2. 55063: Eri markkina-alueiden/tuotteiden kontribuutio tavarakaupan arvon kokonaismuutoksiin 55064: 1980-luvulla 55065: Viennin arvon muutos(%) Tuonnin arvon muutos (%) 55066: 1980-84 1985-89 1980-89 1980-84 1985-89 1980-89 55067: 55068: YHTEENSÄ .................... 50 18 68 35 28 63 55069: josta: 55070: - EY ........................... 15 15 30 17 18 36 55071: - EFTA ........................ 6 4 10 6 7 13 55072: - SEV-EUR ................... 16 -4 12 9 -6 3 55073: - KEH.MAAT ................ 3 1 4 -3 1 -3 55074: - MUUT ...................... 10 2 12 6 8 14 55075: - puuhun perustuva .......... 12 9 21 2 1 4 55076: - ruetalleihin perustuva ....... 25 13 38 17 27 44 55077: -kemia ........................ 3 1 4 4 4 7 55078: - teva .......................... 2 -1 1 2 2 4 55079: - maatalous ................... 2 -1 1 1 1 2 55080: muut ............................. 6 -3 3 9 -7 2 55081: 55082: Elintarvikevalvonta. Elintarvikevalvonnan Viraston koko henkilöstö keskittyy val- 55083: organisaatio uudistettiin 1.6.1990 alkaen si- vontatehtävien hoitamiseen. Viraston tarvit- 55084: ten, että elintarvikevalvonta-asiat keskushal- semat sisäiset hallinto- ja tukipalvelut hoitaa 55085: linnon tasolla elintarvikelain ja sen nojalla samanaikaisesti perustettu kuluttajavirasto. 55086: annettujen säännösten valvonnan osalta ko- Elintarvikeviraston perustaminen poisti 55087: konaisuudessaan sekä eräiltä osin muun elin- monia hankaluuksia, koska elintarvikelain 55088: tarvikelainsäädännön osalta keskitettiin valvonnan johto tätä ennen oli hajaantunut 55089: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- keskushallinnossa kolmelle eri viranomaisel- 55090: alalle perustettuun elintarvikevirastoon. le. Toisaalta viraston perustaminen teki en- 55091: Elintarvikevirasto on valvontaa johtava tistä tärkeämmäksi selkeän rajanvedon ym- 55092: virasto. Virastolla ei kuitenkaan ole normin- päristöterveydenhuollon eri lakien välillä. 55093: antotehtäviä, vaan sen suorittama valvonnan Elintarvikevalvonnan tehokkuus riippuu 55094: ohjaus on lähinnä hallinnollista, menettelyl- paljon henkilöstön koulutustasosta ja työ- 55095: listä ja tietoa välittävää. Virastoon siirtyi motivaatiosta. Elintarvikevirasto tulee järjes- 55096: norminantoa lukuunottamatta elinkeinohal- tämään nykyistä elintarvikehygieenikko-tut- 55097: litukselle kuuluneet elintarvikevalvonnan kintoa vastaavaa koulutusta eläinlääkäri- 55098: johtamista koskevat tehtävät sekä terveyden- kunnan lisäksi myös muille elintarvikeval- 55099: hoitolain elintarvikesäännösten valvonnan vontatehtävissä toimiville henkilöille, koska 55100: johtaminen. Virastolle siirtyivät myös lihan- muun yliopisto-, korkeakoulu- ja opistota- 55101: tarkastuslaissa ja maidontarkastuslaissa ole- soisen koulutuksen voidaan olettaa säilyvän 55102: vien kuljetusta ja kaupan pitämistä koske- vähintäänkin ennallaan, henkilöstön koulu- 55103: vien säännösten ja niiden nojalla annettujen tuksen odotetaan elintarvikeviraston panos- 55104: määräysten valvontaan liittyvät johtotehtä- tuksen myötä kohenevan tuntuvasti. Kun- 55105: vät sekä eräitä lihavalmisteiden valmistuksen nallisten elintarviketutkimuslaboratorioiden 55106: valvonnan johtamiseen liittyviä tehtäviä. laboranttien koulutus on järjestetty aikai- 55107: Viraston henkilöstö, yhteensä 21 virka- semmin Eläinlääketieteellisessä korkeakou- 55108: miestä, muodostuu pääosin elinkeinohalli- lussa. Nykyisin koulutuksesta vastaa lähinnä 55109: tuksen elintarvikevalvontahenkilöstöstä. Li- ammattikasvatushallitus. 55110: säksi sekä maa- ja metsätalousministeriöstä Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydes- 55111: että lääkintöhallituksesta siirtyi virastoon sä toimivan elintarvikeneuvottelukunnan 55112: kaksi henkilöä. elintarviketutkimusmenetelmäjaoston teettä- 55113: 51 55114: 55115: män kunnallisten elintarviketutkimuslaitos- koa hajautetaan enenevassa maann perus- 55116: ten kehittämissuunnitelman käsittelyä jatke- kuntiin on aina olemassa mahdollisuus, että 55117: taan elintarvikevirastossa. kunnat noudattavat annetuissa puitteissa eri- 55118: Laboratorioiden kehittämissuunnitelmat laista toimintapolitiikkaa. Toisaalta kuiten- 55119: ovat olleet osa valtakunnallisia suunnitelmia, kin voimassa olevat säännökset ja elintarvi- 55120: mutta ottaen huomioon, että sosiaali- ja ter- kevalvonnan järjestämistä koskevat suosi- 55121: veydenhuollon suunnittelujärjestelmien pai- tukset taannevat ainakin kohtuullisessa mää- 55122: nopiste on pitkälti muualla kuin ympäristö- rin sen, että turvallisuustaso paikallistasolla 55123: terveydenhuollossa, johon yhä edelleen tutki- on yhtäläinen. 55124: muslaitokset kuuluvat, laitosten täysipainoi- Kansainvälistyminen saattaa tuoda uusia 55125: nen kehittäminen tätä kautta on osoittautu- velvoitteita varsinkin alkutuotannon valvon- 55126: nut vaikeaksi. Kertomuksessa viitattu mah- taan. EY-direktiiveissä on varsinkin maito- 55127: dollisuus kytkeä osa valtakunnallisesta ja lihavalmisteiden osalta asetettu varsin yk- 55128: suunnitelmasta kuntaa sitovaksi ohjeeksi on sityiskohtaiset velvoitteet alkutuotannon jär- 55129: osoittautunut vaikeaksi toteuttaa. Tutkimus- jestämiselle ja sen valvonnalle. Tulevaisuus 55130: laitosten kehittäminen on ilmeisesti tarkoi- näyttää, missä määrin syntyväliä EES-alueel- 55131: tuksenmukaista keskittää elintarvikeviraston la toteutettavat sääntelyt vaikuttavat valtioi- 55132: toimesta tapahtuvaksi elintarvikevalvonnan den rajoilla tapahtuvaan tarkastukseen. Jos 55133: yleistä kehittämistä koskevaksi osa-alueeksi. näyttää siltä, että tuontivalvonta vähenee, on 55134: Ainakin toistaiseksi näyttää tarkoituksenmu- samalla huolehdittava valvontavalmiuksien 55135: kaiselta edetä suositustenluonteisten ohjaus- parantamisesta paikallisella tasolla. 55136: mallien pohjalta. Sen mukaan kuin päätöste- 55137: 52 55138: 55139: 55140: 55141: 55142: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 55143: 55144: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- tulee täydentää lesken toimeentuloa silloin, 55145: dosta ovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä kun lesken omat ansiot tai lesken oma eläke 55146: eräiltä osin työministeriö esittäneet seuraa- eivät riitä sitä turvaamaan. Ansioeläkejärjes- 55147: vaa. telmässä leskeneläke mitoitetaan eläkesovi- 55148: tuksen avulla vastaamaan sitä toimeentulon 55149: alenemaa, jonka kuolema on perheelle ai- 55150: Sosiaali- ja terveysministeriö heuttanut. 55151: Seuraavista luvuista näkyvät uudistuksen 55152: Eläkejärjestelmät Per he- e 1ä ke u udi s- kustannusvaikutukset kokonaisuudessaan 55153: t u s. Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudis- vuoteen 2000 mennessä. Uudistuksen alku- 55154: tus toteutettiin 1. 7.1990 voimaan tulleilla an- vaiheessa perhe-eläkemenojen kasvu lisään- 55155: sioeläkejärjestelmiä ja yleistä perhe-eläkejär- tyy jonkin verran. Uudistuksen tuoma suh- 55156: jestelmää koskevilla lainmuutoksilla (100- teellinen eläkemenojen kasvun lisäys on 55157: 107 /90). Perhe-eläkkeet pyritään kohdenta- 1990-luvun alkupuoliskon ajan yhden pro- 55158: maan siten, että perhe-eläke nykyistä oikeu- sentin suuruusluokkaa. Tämän jälkeen uu- 55159: denmukaisemmin ja tasa-arvoisemmin ottaisi distus alkaa hidastaa eläkemenojen kasvua. 55160: huomioon perheenhuoltajan kuoleman per- Hidastava vaikutus on vuoteen 2000 mennes- 55161: heen toimeentulolle aiheuttaman menetyk- sä vanhan lain mukaisista eläkemenoista 55162: sen. Lasten eläketurvaa parannetaan ja suku- noin yksi prosentti. 55163: puolten tasa-arvo toteutetaan oikeuttamaila Esityksen aiheuttama perhe-eläkekustan- 55164: myös mieslesket leskeneläkkeeseen puolison- nusten kokonaismuutos nykyisen lainsää- 55165: sa kuoleman jälkeen. Leskeneläkkeen mää- dännön mukaisiin kustannuksiin nähden 55166: räytymisessä otetaan huomioon lesken omat (Mmk ja prosentteina vanhan lain mukaises- 55167: toimeentulomahdollisuudet. Perhe-eläkkeen ta eläkemenosta): 55168: 55169: 55170: TEL, LEL, MEL, VPEL KVTEL YPE YHTEENSÄ 55171: YEL, MYEL 55172: VUOSI Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % 55173: 1990 0 0 00 ••• 00 •• 0 00 •••• 0 •••• 0 0 -1 0 1 0 4 2 4 0 55174: 1991 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -1 0 -6 -1 4 1 23 11 20 0 55175: 1992 0 ••• 00 0 00 00 0 00 00 •• 0 0 0 •• -4 0 -13 -1 8 2 35 18 26 1 55176: 1993 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -7 0 -21 -2 12 3 44 23 28 1 55177: 1994 0 0 •• 00 0 •• 00 0 00 •••• 0 •••• -11 0 -29 -2 16 3 52 28 28 0 55178: 1995 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -17 -1 -38 -3 20 4 59 32 24 0 55179: 2000 ······················· -61 -2 -86 -6 35 6 76 45 -36 -1 55180: 55181: 55182: Joustava eläkeikäjärjestely. Jous- järjestelmän piirissä vuodesta 1986 lukien. 55183: tava eläkeikäjärjestely on ollut voimassa yk- Julkisen puolen ansioeläkejärjestelmään uu- 55184: sityisen työeläkejärjestelmän ja kansaneläke- distus ulotettiin vuoden 1989 heinäkuun 55185: 53 55186: 55187: alusta. Yksilöllinen varhaiseläke on uudis- tulee ajoittaa ja mitoittaa ehdotuksensa elä- 55188: tuksessa ennakoitua enemmän saanut suo- kemenojen pitkän aikavälin kehitys ja kan- 55189: siota eläkkeenhakijoiden keskuudessa. Vuo- santalouden tasapainoinen kehitys huo- 55190: sina 1986-1989 yksilöllistä varhaiseläkettä oli mioon ottaviksi. 55191: yksityisen työeläkejärjestelmän piirissä hake- Komitean varhaisjärjestelyjen joustavoit- 55192: nut kaikkiaan runsas 49 000 henkilöä. Sama- tamiseen tähtäävälle selvitystyölle on asetet- 55193: na aikana yksilölliselle varhaiseläkkeelle on tu määräajaksi 31.5.1991 ja eläkejärjestelmän 55194: päässyt noin 30 000 työntekijää. Keskimää- pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmalle 55195: räinen hylkäysprosentti on näinä vuosina 31.10.1991. 55196: liikkunut 30 %:n paikkeilla. Julkisen ansioe- Kuntoutu s. Kuntoutusjärjestelmien te- 55197: läkejärjestelmän tiedot eläkkeellejäämisha- hostamiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä 55198: lukkuudesta ja hylkäysprosentin suuruudesta on valmistunut tammikuussa 1990 kolme eh- 55199: ovat samansuuntaiset kuin yksityisessä työe- dotusta kuntoutusta koskevan lainsäädän- 55200: läkejärjestelmässä. nön uudistamiseksi. Tavoitteena on, että 55201: Eläkkeelle jääneet ikäluokat ovat olleet kuntoutusvelvoite sisällytettäisiin kaikkiin 55202: suhteellisen pieniä. Seuraavan 20 vuoden ai- kuntoutusta sääteleviin keskeisiin lakeihin. 55203: kana eläkkeelle jäävät ikäluokat suurenevat Palvelujärjestelmien työnjaon selkiyttämi- 55204: jatkuvasti väestörakenteestamme johtuen. seksi ja kuntoutusta tarvitsevien aseman pa- 55205: Eläketurvakeskuksen laatiman ennusteen rantamiseksi olisi keskeisiin sosiaali- ja ter- 55206: mukaan, jos eläkkeellejäämishalukkuus ja veydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjär- 55207: mahdollisuus säilyy nykyisellään, vuonna jestelmien lakeihin sisällytettävä kuntoutus- 55208: 2010 yksilöllisellä varhaiseläkkeellä on noin velvoite. Lakeihin olisi myös lisättävä orga- 55209: 87 000 henkilöä. Samaan aikaan työvoiman nisaatioita velvoittava säännös yhteistoimin- 55210: tarve kasvaa olennaisesti. Näistä syistä val- nasta. Kuntoutuksen asiakaspalvelua 55211: tioneuvosto on 21.12.1989 asettanut komi- koskevasta yhteistyöstä olisi säädettävä eril- 55212: tean, jonka tehtävänä on selvittää, miten eri- linen laki. Yhteistyösäännöksien tavoitteena 55213: tyisesti varhaiseläkejärjestelmiä kehittämällä on varmistaa, että jokainen kuntoutusasia- 55214: edistettäisiin ikääntyneiden työntekijöiden kas saa tarvitsemansa palvelut. Ehdotuksessa 55215: mahdollisuuksia osallistua työelämään ny- korostetaan myös kuntoutuksen suunnitel- 55216: kyistä paremmin. Komitean tulee tehdä eh- mallisuutta ja kuntoutujien omakohtaista 55217: dotus toimenpiteistä, joilla poistettaisiin elä- panosta. 55218: ke- ja muussa lainsäädännössä olevia ikään- Kuntoutuksen ajaksi olisi kuntoutujalle 55219: tyneiden työntekijöiden työhön osallistumis- järjestettävä toimeentulo kuntoutusrahan 55220: ta ja työllistymistä haittaavia esteitä sekä avulla. Sitä maksettaisiin työikäisille eli 16- 55221: tehdä ehdotus toimenpiteistä, jotka kannus- 64-vuotiaille, jos kuntoutuksen tavoitteena 55222: tavat työnteon jatkamiseen eläkkeen vaih- on työelämässä pysyminen tai työelämään 55223: toehtona tai eläkkeen ohella ja jotka ehkäisi- tulo ja työssäkäynti ei ole kuntoutusaikana 55224: sivät tai lykkäisivät ennenaikaiselle eläkkeel- mahdollista. Kuntoutusraha olisi yleensä sa- 55225: le joutumista. Komitean tulee tarkastella man suuruinen kuin kuntoutujan sairausva- 55226: ikääntyneiden työntekijöiden sosiaaliturvaa kuutuksen päiväraha. Yli kuukauden kestä- 55227: kokonaisuutena siten, että väliinputoamisti- vässä kuntoutuksessa kuntoutusrahan vä- 55228: lanteita voidaan tehokkaasti ehkäistä. himmäismäärä olisi työttömyysturvan perus- 55229: Komitean tehtävänä on myös valmistella päiväraha korotettuna 10 prosentilla. Työt- 55230: toimenpide-ehdotukset kansaneläkejärjestel- tömyyspäivärahaa saaneen kuntoutujan kun- 55231: män kehittämistä tutkineen Eläkekomitea toutusraha vastaisi 10 prosentilla korotettua 55232: 1987:n tarkoittamasta eläkepolitiikan pitkän työttömyyspäivärahaa. Työkyvyttömyyden 55233: aikavälin kehittämislinjasta ja mahdollisesti takia eläkkeellä olevalle kuntoutujalle mak- 55234: tarvittavista muista sosiaalipoliittisista toi- settaisiin eläkkeen lisäksi kuntoutusrahaa, 55235: menpiteistä. Tässä tarkoituksessa komitean jonka suuruus olisi 10 prosenttia eläkkeestä. 55236: tulee erityisesti kiinnittää huomiota eläkkei- Kuntoutusrahan maksaisi kansaneläkelai- 55237: den tarkistusmenettelyyn sekä kokonaiseläk- tos. Kuntoutusrahan saanti edellyttäisi, että 55238: keen tarkoituksenmukaiseen muodostami- päätöksen kuntoutuksesta on tehnyt tervey- 55239: seen ottaen huomioon kokonaiseläkkeelle ja denhuolto, kansaneläkelaitos tai työterveys- 55240: sen eri osille asetetut tavoitteet. Komitean huolto. 55241: 54 55242: 55243: Kuntoutusrahaa voisi saada myös sosiaali- Säädetty erikoissairaanhoitolaki (1062/89) 55244: huollon antaman sopeutumisvalmennuksen tehostaa kuntoutuspalvelujen järjestämistä 55245: ajalta. sairaanhoitopiireissä. Lakiesitys mielenter- 55246: Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestel- veyslaiksi (hall.es. nro 201/89 vp.) lisää voi- 55247: mien invalidihuoltona korvaamaa kuntou- maantullessaan psykiatristen potilaiden avo- 55248: tusta koskeva lainsäädäntö ehdotetaan uu- hoitopalvelujen mahdollisuuksia. Lakiesityk- 55249: distettavaksi vastaamaan kuntoutuksen kehi- sen mukaan mielenterveyspalvelut on ensisi- 55250: tystä. jaisesti järjestettävä avohoitopalveluina sekä 55251: Työ- ja ansiokykyyn liittyvinä korvattai- niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutu- 55252: siin vastaisuudessa kuntoutujan työpaikalle mista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. 55253: annettavat apuvälineet. Vaikeavammaiselle Eläkkeiden oikeussuojajärjestel- 55254: voitaisiin antaa avustusta tai lainaa työmat- män tehostaminen. Sosiaali- ja terveys- 55255: koilla käytettävän ajoneuvon hankkimiseen ministeriössä on ollut vireillä laaja eläkea- 55256: tai korvata ylimääräiset matkakustannukset sioita koskeva oikeusturvaselvitys. Eläketur- 55257: Uudistettuun lainsäädäntöön otettaisiin van muutoksenhakukomitea (Komiteanmie- 55258: nykyistä tarkemmat määräykset kuntoutusa- tintö 1989: 14), Ansioeläkejärjestelmän vii- 55259: jalta maksettavasta ansionmenetyskorvauk- meisen laitoksen periaatetta tutkinut toimi- 55260: sesta. Uutta olisi, että ansionmenetyskor- kunta (Komiteanmietintö 1988:45) sekä 55261: vausta voitaisiin maksaa täysimääräisenä Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä 55262: myös kohtuulliselta ajalta toisaalta selvitet- kehittävä työryhmä (STM 1989:5) on selvit- 55263: täessä kuntoutuksen tarvetta ja mahdolli- tänyt eläkkeiden muutoksenhakua ja eläk- 55264: suuksia ja toisaalta odotettaessa kuntoutuk- keiden hakemus- ja myöntökäytäntöä. Tar- 55265: sen alkamista. Korvaus suoritettaisiin aina koituksena on ollut nopeuttaa eläkeasioiden 55266: myös kuntoutukseen kuuluvan opetuksen käsittelyä ja selkeyttää eläkejärjestelmien vä- 55267: loma-ajalta. listä tehtävänjakoa. 55268: Jotta kuntoutus voitaisiin ajoittaa oikein, Keskeisimmät uudistusehdotukset ovat: 55269: kuntoutustoimenpiteiden korvaaminen irro- 1) Vakuutusoikeudesta muodostetaan 55270: tettaisiin ansionmenetyksen korvaamisesta. kaikkien eläkeasioiden yhteinen ylin muu- 55271: Vakuutusyhtiölle säädettäisiin erityinen toksenhakuaste. 55272: aloitevelvollisuus työ- ja ansiokykyyn liitty- 2) Ansioeläkejärjestelmässä siirrytään ns. 55273: vässä kuntoutuksessa. viimeisen laitoksen periaatteeseen eli sen elä- 55274: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioe- kejärjestelmän eläkelaitos, jonka piirissä va- 55275: sityksen mukaan kuntoutusjärjestelmän ko- kuutettu viimeksi työskenteli, ratkaisee koko 55276: konaisuudistus toteutetaan 1.10.1991 lukien. työeläkehakemuksen. 55277: Lääkinnällinen kuntoutus siirtyi VALTA- 3) Itseoikaisujärjestelmää kehitetään si- 55278: VA-lainsäädännön uudistuksessa terveyden- ten, että eläkelaitos oikaisee itse välittömästi 55279: huollon tehtäväksi ja osaksi terveydenhuol- virheellisen päätöksen. 55280: toa. Kuntoutustoimintaa ja varhaiskuntou- 4) Eläkkeenhakemismenettelyä yksinker- 55281: tusta on määrätietoisesti tehostettu ja kun- taistetaan muun muassa yhtenäistämällä työ- 55282: toutustutkimusyksikköjen mahdollisuuksia kyvyttömyyseläkkeiden hakemismenettelyä. 55283: kuntoutustutkimuksessa ja kuntoutustarpeen 5) Hallintomenettelylain periaatteet ulote- 55284: arvioinnissa ollaan tehostamassa. Psykiatri- taan yhtenäisten menettelytapasäännösten 55285: sen sektorin kuntoutus sisältyy tasa-arvoise- saamiseksi yksityisen eläkejärjestelmän elä- 55286: na osana terveydenhuollon kuntoutuspalve- kelaitosten ja kunnallisen eläkelaitoksen elä- 55287: luihin. kejärjestelmän päätöksentekoon ja eläkea- 55288: Valtioneuvosto on hyväksynyt maalis- sioiden käsittelyyn. 55289: kuussa 1989 "Työterveyshuollon valtakun- Edellä mainitut mietinnöt, joista Eläketur- 55290: nalliset kehittämislinjat" -toimintaohjelman. van muutoksenhakukomitea ei ollut yksimie- 55291: Kehittämisohjelman toteuttamisen aloittami- linen, ovat olleet laajalla lausuntokierroksel- 55292: seksi työmarkkinaosapuolet ovat viimeisen la. Lausuntoyhteenvedon pohjalta päätetään 55293: talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun jatkotoimenpiteistä. 55294: yhteydessä sopineet yhteisistä periaatteista Työvoimahallinnon toimenpi- 55295: työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämi- teet. Työssä olevan, ikääntyvän työvoiman 55296: sestä ja toteuttamisesta työpaikoilla. työssä pysyttämiseksi on ensisijaista työky- 55297: 55 55298: 55299: kyä ylläpitävän toiminnan ja työympäristön massa mitassa kuntouttavaa ja hoidollista 55300: kehittäminen työpaikoilla sekä osa-aikatyön työtoimintaa työkyvyttömille henkilöille. Sa- 55301: lisääminen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan malla selvitetään mahdollisuutta sellaiseen 55302: kehittäminen työpaikoilla edellyttää muun erillislainsäädäntöön, jonka nojalla voitaisiin 55303: muassa työmarkkinajärjestöjen antamien järjestää tarvittaessa pysyvä työntekomah- 55304: kuntoutusta korostavien suositusten teho- dollisuus niille vaikeasti työllistyville henki- 55305: kasta toteuttamista. Työkykyä ylläpitävä toi- löille, joita ei kyetä työllistämään työhallin- 55306: minta työpaikoilla edellyttää myöskin työ- non keinoin avoimille työmarkkinoille. 55307: voimapalvelujen ja työpaikkojen yhteistyötä. Sairaaloiden toiminta ja kustannusten ke- 55308: Työnantajayhteistyön kehittäminen onkin hitys. Erikoissairaanhoitolaki mahdollistaa 55309: keskeinen painopiste vuoden 1989 työvoima- 1.1.1991 alkaen lakisääteisesti erikoissairaan- 55310: palvelujen kehittämisohjelmassa. hoidon palvelujen järjestämisen sairaanhoi- 55311: Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk- topiireittäin siten, että yhteistyöstä ja työn- 55312: sesta (763/90) tulee voimaan 1.1.1991. Ny- jaosta sovitaan piirin sairaaloiden, sairaaloi- 55313: kyistä työllisyyskoulutusta uudistetaan siten, den eri erikoisalojen, sairaaloiden ja terveys- 55314: että työvoimapoliittinen aikuiskoulutus pys- keskusten, sairaaloiden terveyskeskusten ja 55315: tyy nopeammin ja tehokkaammin vastaa- sosiaalihuollon kanssa. Yhteistoiminta mah- 55316: maan työvoiman koulutustarpeisiin sekä dollistaa päällekkäisistä toiminnoista luopu- 55317: työelämän muutoksiin. Työvoimaviranomai- misen, alueellisista hoitojärjestelmistä ja hoi- 55318: set voivat muun muassa hankkia koulutusta tokäytännäistä sopimisen sekä terveyskes- 55319: yhteistyössä työnantajien kanssa työssä ole- kusten ja sosiaalihuollon palvelujen hyödyn- 55320: vien työntekijöiden yksilöllisiin tarpeisiin. tämisen entistä tehokkaammin erikoissai- 55321: 1.1.1988 lukien voimaan tulleen työllisyys- raanhoidon potilaiden hoitoon. 55322: lain (275/87) nojalla valtiovallan on järjestet- Erikoissairaanhoitolaki mahdollistaa 55323: tävä vajaakuntoisten erityispalveluja heidän myös johtamisjärjestelmien kehittämisen ti- 55324: työhönsijoittumisensa turvaamiseksi. Näihin lintarkastajien esittämän kannanoton suun- 55325: kuntoutuksellisiin erityispalveluihin on lisät- taan. Viimeisen kolmen vuoden aikana ter- 55326: ty määrärahoja, joilla vajaakuntoisille työn- veydenhuollon valtakunnallisissa ja alueelli- 55327: hakijoille voidaan järjestää aikaisempaa sissa koulutus- ja neuvottelutilaisuuksissa on 55328: enemmän työkunnon tutkimuksia sekä työ- käsitelty ja korostettu johtamisjärjestelmien 55329: ja koulutuskokeiluja. kehittämistä, kokeilua ja täytäntöönpanoa. 55330: Suotuisan työllisyyskehityksen seuraukse- Eräissä yliopistollisissa ja muissa keskussai- 55331: na vajaakuntoiset työnhakijat ovat sijoittu- raaloissa ollaan jo kokeilemassa ja siirtymäs- 55332: neet työvoimapalvelujen avulla yleisille työ- sä tulosjohtamisen suuntaan. Valtionosuus- 55333: markkinoille aikaisempaa jonkin verran pa- järjestelmien suunnitteilla olevat muutokset 55334: remmin. Vuonna 1988 oli lähes 43 000 va- tulevat toteutuessaan korostamaan johtamis- 55335: jaakuntoista työnhakijaa, joista lähes 14 000 menettelyjen huomattavaa uudenaikaista- 55336: eli noin 1/3 sijoittui työhön ilman tukitoi- mista. 55337: menpiteitä. Määrä on 17 prosenttia edellistä Työvoimapula, työajan lyhennykset ja so- 55338: vuotta enemmän. siaaliset uudistukset toisaalta ja palveluky- 55339: Riippumatta suhdannetilanteesta vajaa- synnän kasvu toisaalta johtavat kehitystä sii- 55340: kuntoiset työnhakijat tarvitsevat kuitenkin hen, että henkilöstövoimavarojen käyttö jou- 55341: työvoimapoliittisia tukitoimenpiteitä voidak- dutaan arvioimaan ja suunnittelemaan uu- 55342: seen sijoittua työmarkkinoille. Työllisyyslain delleen: työtehtävät organisoidaan uudelleen, 55343: tarkoituksenmukainen toimeenpano edellyt- uusia työtapoja ja työmenetelmiä otetaan 55344: tää sitä, että muun muassa heikosti yleisille käyttöön sekä kehitetään eri ammattiryh- 55345: työmarkkinoille työllistyviä vajaakuntoisia mien välistä työnjakoa. Tämän kehityksen 55346: työnhakijoita voidaan jatkossa työllistää ny- toteuttamiseksi on keskushallinnossa, kun- 55347: kyistä enemmän harkinnanvaraisilla määrä- nallisissa keskusjärjestöissä, sairaaloissa ja 55348: rahoilla. terveyskeskuksissa asetettu äskettäin työryh- 55349: Vireillä olevan suojatyöuudistuksen yhtey- miä ja kokeiluprojekteja. 55350: dessä selvitetään mahdollisuuksia saada ai- Lääketieteen uusimman teknologian ja 55351: . kaan lainsäädäntöä, jonka nojalla voitaisiin muunkin teknologian (hallittua) käyttöönot- 55352: sosiaalihuollossa järjestää nykyistä laajem- toa voidaan pitää monissa tilanteissa suota- 55353: 56 55354: 55355: vana ja tarkoituksenmukaisena. Etenkin ter- Tapaturmaviraston toiminnan kehittämi- 55356: veydenhuollon puolella on kuitenkin muis- nen. Tapaturmaviraston päätehtävänä on so- 55357: tettava, että uuden teknologian käyttöönotto tilasvamma-asioiden käsittely. Näihin kuulu- 55358: varsin harvoin korvaa työvoimapanosta (ku- vat sotilasvammalain (404/48) nojalla sotain- 55359: ten esimerkiksi perinteisessä tuotantotoimin- valideille ja asevelvollisille ja vastaaville 55360: nassa), vaan useimmiten tarvitaan entistä myönnettävät korvaukset sekä rintamavete- 55361: enemmän ja samalla koulutetumpaa työvoi- raanien kuntoutus. Muita tehtäviä ovat puo- 55362: maa. lustusvoimien lähettämien sotilassairaaloiden 55363: Potilaskierron nopeuttaminen voisi lisätä lääkinnälliseen hoitoon liittyvien asiakirjojen 55364: palvelutuotannon tehokkuutta. Jos samalla arkistointi. 55365: kapasiteetin käyttöaste pysyy ennallaan, ko- Sotainvalidien keski-ikä on noin 72 vuot- 55366: konaiskäyttökustannukset nousevat potilas- ta. Elinkoron saajien määrä on noin 45 500, 55367: kierron nopeuttamisen tuloksena. näistä sotainvalideja on noin 42 600. Lisäksi 55368: Operatiivisen hoidon tarve lisääntyy paitsi on huoltoeläkkeen saajia noin 21 750. 55369: väestön ikääntymisen myös uusien teknolo- Koko 1980-luvun tapaturmaviraston teh- 55370: gioiden käyttöönoton myötä. Huolimatta tävät ovat olleet ruuhkautuneet. Eräänä syy- 55371: tästä kirurgiset jonot eivät ole viime vuosina nä oli vuosikymmenen alussa suoritettu ha- 55372: lisääntyneet. Jono on noin 95 000 henkilöä, ravointi, toimenpide, jolla pyrittiin saamaan 55373: vastaten noin kolmen kuukauden leikkaus- ne sodissa vammautuneet ja sairastuneet kor- 55374: kapasiteettia. Jonon pituus riippuu sairau- vausturvan piiriin, jotka eivät olleet aikai- 55375: desta ja on pisimmillään runsas kaksi vuotta semmin korvauksia hakeneet. Lisäksi 1980- 55376: ei-kiireellisten vähän haittaa aiheuttavien sai- luvulla toteutettiin lainsäädännön muutok- 55377: rauksien kohdalla. Voidaan arvioida, että jo- sia, joiden tavoitteena oli parantaa sotainva- 55378: kainen leikkaushoidon tarpeessa oleva poti- lidien korvausturvaa. Nämä toimenpiteet li- 55379: las voidaan hoitaa heti sairauden sitä edellyt- säsivät tapaturmaviraston tehtäviä ilman 55380: täessä. Kirurgisten jonojen lyhentäminen ny- että samalla saatiin lisää henkilöstövoimava- 55381: kyisestä tasostaan edellyttää paitsi lyhytjälki- roja. 55382: hoitoisen kirurgian lisäämistä myös sairaa- 55383: loiden henkilöstövoimavarojen ja myös Näistä lainsäädännön muutoksista mainit- 55384: ostopalvelujen lisäämistä. takoon rintamaveteraanien kuntoutuksen 55385: Ostopalveluja laajentamalla voidaan jous- siirtäminen lääkintöhallitukselta tapaturma- 55386: tavasti lisätä palveluja ja vastata ongelma- virastolle vuonna 1986. Sotilasvammalakia 55387: alueista, joissa palvelujen kysyntä on vähäis- muutettiin v. 1986 alusta lukien niin, että 55388: tä tai edellyttää harvemmin tarvittavaa eri- kunnille ja kuntainliitoille voidaan korvata 55389: tyistä asiantuntemusta tai kalliita laitehan- täysimääräisesti niiden sotainvalideille järjes- 55390: kintoja. Ostopalvelutoiminnan laajentami- tämät palvelut. Lisäksi kuntoutushakemus- 55391: nen edellyttää sekä palveluja ostavan että ten määrä nousi oleellisesti kun lievävam- 55392: myyvän osapuolen ostopalvelujen kustan- maisten sotainvalidien kuntoutus alkoi. Vii- 55393: nuksia ja hyötyjä koskevan informaation pa- meksi on uudistettu sotilasvammalain muu- 55394: rantamista nykyisestään. toksenhakujärjestelmää ylimääräisen muu- 55395: Se, että palvelujen kustannustaso sisälly- toksenhaun osalta. Sotilasvammalain sovel- 55396: tettäisiin valtionapupäätöksiin, ei ole sopu- tamisalan laajentamisesta annetun lain 7 a § 55397: soinnussa valtionosuusjärjestelmän kehittä- (1013/87) tuli voimaan 1.7.1988. Lainmuu- 55398: mispyrkimysten ja kunnallisen itsehallinnon toksen nojalla on mahdollista hakea uudel- 55399: kehittämisen kanssa. Ostopalveluja hankki- leen korvausta sellaisten vammojen, sairauk- 55400: van kunnan tai kuntainliiton on sen sijaan sien tai kuoleman johdosta, joista korvaus 55401: itse arvioitava ostettavan palvelun hinta ja on evätty tai sitä on vähennetty lainvoimai- 55402: verrattava sitä siihen, mitä palvelu maksaisi sella päätöksellä. 55403: tuotettaessa se omana toimintana. Lisäksi Tapaturmaviraston työtilanteeseen ovat 55404: ostopalveluja hankkivan tulisi kilpailuttaa vaikuttaneet myös viraston muutto kaksi 55405: eri palvelujen tuottajia keskenään. Tässä kertaa vuonna 1987. 55406: mielessä on tarkoituksenmukaista pyytää Tapaturmavirastossa on tällä hetkellä noin 55407: yhä useammin hintapyyntöjä paitsi oman pii- 26 000 ratkaisematonta hakemusta. Tämä on 55408: rin ulkopuolelta myös ulkomailta. 1 000 vähemmän kuin syyskuussa 1989 ja 55409: 57 55410: 55411: noin 5 000 vähemmän kuin toukokuussa ta-asteen omaavien sotainvalidien kuntou- 55412: 1989. Virastoon saapuu edelleenkin ennakoi- tuskiertoa on tavoitteena tulevaisuudessa no- 55413: tua olennaisesti enemmän hakemuksia. peuttaa. 55414: Tapaturmavirastossa on elinkorkoa kos- Rintamaveteraanien kuntoutuksesta anne- 55415: kevien hakemusten käsittelyaika tällä hetkel- tun lain (1184/88) mukaisesta rintamavete- 55416: lä noin 12-16 kuukautta. Elinkorkohake- raanien kuntoutuksesta vastaa tapaturmavi- 55417: muksista osa on ns. ensikertaishakemuksia, rasto. Käytännössä tehtävä on delegoitu 55418: toisin sanoen tapauksia, joissa sotainvalidi kuntien terveystoimelle. Kuntoutus toimii 55419: ensimmäistä kertaa hakee korvausta sotien pääsääntöisesti hyvin, mutta tarve ja haluk- 55420: aikana sattuneen vahingoittumisen tai sairas- kuus kuntoutukseen ovat huomattavasti suu- 55421: tumisen johdosta. Ensikertaisien hakemusten remmat kuin kuntoutukseen valtion tulo- ja 55422: käsittely kestää yleensä aika kauan, koska menoarviossa varatut määrärahat mahdollis- 55423: asiakirjojen etsiminen on työlästä. Ensiker- tavat. Tämä ja osittain vielä selkiintymättö- 55424: taisien hakemusten määrä ei ole vähentynyt. mät valintaperusteet aiheuttavat tyytymättö- 55425: Vuonna 1987 näitä hakemuksia tuli tapatur- myyttä veteraanien keskuudessa. Toimintaa 55426: mavirastoon 2 358 ja vuonna 1989 2 588. ohjataan tapaturmaviraston ja lääkintöhalli- 55427: Näistä hakemuksista nykyisin vain noin tuksen ohjeilla, joita voidaan uusia tarpeen 55428: 10 %johtaa haitta-asteen määrittelyyn ja so- mukaan. Valintaperusteita ja avokuntoutuk- 55429: tilasvammalain mukaisiin korvauksiin. sen kehittämistä on selvitetty Jyväskylän yli- 55430: Elinkorkoon on mahdollista hakea myös opiston kanssa toteutetun tutkimuksen avul- 55431: oikaisua, jos vamma tai sairaus on pahentu- la. Tutkimus on tarkoitus hyödyntää kunnil- 55432: nut. Vuonna 1987 oikaisuhakemusten määrä le annettavissa ohjeissa. 55433: oli 6 124 ja vuonna 1989 5 767. Olennaista Valtion korvaaman kuntoutuksen lisäksi 55434: vähentymistä ei ole tapahtunut. Käsittelyajat eräät kunnat korvaavat rintamaveteraanien 55435: ovat lähes yhtä pitkät kuin ensikertaistenkin kuntoutusta omalla kustannuksellaan. 55436: hakemusten osalta. Tapaturmaviraston työtilannetta on pyrit- 55437: Sotilasvammalain mukaisten korvausha- ty ensisijaisesti selvittämään rationalisointi- 55438: toimenpiteiden avulla. Ulkopuolisen konsul- 55439: kemusten uudelleen tutkiminen, joka tuli 55440: tin toimesta käynnistettyjen rationalisointi- 55441: voimaan 1. 7.1988 aiheutti vuonna 1988 1 400 55442: toimenpiteiden avulla vuosina 1983-1987 on 55443: hakemusta. Viime vuonna hakemuksia oli 55444: muun muassa työnkulkuja virastossa olen- 55445: 1 165. Käsittely kestää keskimäärin yhtä 55446: kauan kuin ensikertaisien elinkorkohake- naisesti yksinkertaistettu ja aikaisemmista 55447: päällekkäisistä työvaiheista luovuttu sekä 55448: muskäsittely. 55449: tarkistettu työnjakoa ja käsittelysääntöjä. 55450: Keskeinen osa hakemusten käsittelyssä on Samalla on päätöksentekoa delegoitu alas- 55451: lääkäriasiantuntij oilla. Lääkäriasiantun tijoi- päin tapaturmaviraston työjärjestyksessä. 55452: den suhteen on aikaisemmin ollut vaikeuk- Työjärjestystä on tarkoitus edelleen kehittää. 55453: sia, tällä hetkellä tilanne on kuitenkin paran- Lisähenkilökunnan saaminen valtion viras- 55454: tunut. toihin ei ole ollut mahdollista etenkin kun 55455: Sairaanhoitokorvausten ja kuntoutushake- tapaturmavirasto on virasto, jonka asiakas- 55456: musten käsittelyssä ei tällä hetkellä ole vii- määrä viimeistään kuluvalla vuosikymmenel- 55457: vettä. Kuntoutushakemukset ovat ajan tasal- lä tulee olennaisesti vähenemään. 55458: la. Tapaturmaviraston työtilannetta on vii- 55459: Sotainvalidit, joiden haitta-aste on vähin- meksi selvitetty sosiaali- ja terveysministe- 55460: tään 30 % ja ne sotainvalidit, joiden kuntou- riön asettamassa tapaturmaviraston henki- 55461: tustarve johtuu sotilasvammalain nojalla löstötyöryhmässä (1988:37). Työryhmä tote- 55462: korvattavasta vammasta tai sairaudesta pää- si, että tapaturmaviraston virkarakenne on 55463: sevät neljän viikon laitoskuntoutusjaksolle vääristynyt. Palkkarakenne on jäänyt jälkeen 55464: vuosittain. Muut sotainvalidit pääsevät kun- vertailtaessa vastaavanlaisten virastojen 55465: toutukseen kerran neljässä vuodessa. Kapa- palkkarakenteisiin. Tapaturmaviraston virat 55466: siteetti kuntoutukseen on riittänyt, sotainva- ovat painottuneet pienipalkkaisiin toimisto- 55467: lideille rakennettavissa sairaskodeissa on tehtäviin. Tästä aiheutuu suuri vaihtuvuus 55468: mahdollista kuntouttaa myös vaikeasti vam- henkilökunnan keskuudessa, erityisesti vaih- 55469: maisia. Ns. lievävammaisten, alle 30 % hait- tuvuus koskee sotilaslääkintöarkistoa. Vuon- 55470: 8 301335N 55471: 58 55472: 55473: na 1987 vaihtuvuus oli lähes 22 %. Viime jestelmä on tarkoitus saada käyttöön vuonna 55474: aikoina on ollut vaikeuksia saada alimmin 1991. Kuluvana vuonna on tavoitteena saada 55475: palkattuja virkoja täytettyä. Työryhmä eh- jo aikaan asiakirjojen kulun seuranta. Tämä 55476: dotti tapaturmaviraston virkarakennetta ke- tulee nopeuttamaan asiakirjojen käsittelyä ja 55477: hi tettä väksi. parantamaan asiakaspalvelua. 55478: Työryhmän ehdotuksena ollut virkaraken- Lisäksi tapaturmaviraston johtoon on 55479: ne tulisi toteuttaa vuosien 1989-1992 välise- vuoden 1990 alusta lukien asetettu johtokun- 55480: nä aikana käyttämällä virkaehtosopimusten ta. Johtokunnan työn painopiste on viraston 55481: mukaisia järjestelymenoja ja tulo- ja menoar- yleisen toimintapolitiikan, toiminta- ja palve- 55482: viota. Virkarakenteen kehittäminen on aloi- lutavoitteiden määrittäminen ja toimintalin- 55483: tettu vuoden 1989 virkaehtosopimuksessa. joista päättäminen. Johtokunta palvelee ensi- 55484: Tavoitteena on muun muassa nostaa palk- sijaisesti viraston kehittämistarpeita ja on 55485: kaustasoa. näin kehittämiselle yksi lisävoimavara. Joh- 55486: Työryhmä kiinnitti myös huomiota henki- tokunnan lisäksi on tarkoitus tehostaa viras- 55487: lökunnan koulutuksen kehittämistarpeisiin. ton johtoryhmän työskentelyä. 55488: Tapaturmavirastoon on 1.3.1990 lukien pe- Osa tapaturmaviraston vaikeasta työtilan- 55489: rustettu ensimmäinen koulutussihteerin vir- teesta aiheutuu sotilaslääkintöarkistosta. 55490: ka. Henkilökunnan vaihtuvuus arkistossa on eri- 55491: Keskeinen merkitys sotilasvammalain mu- tyisen suuri ja työvoimapula vaikuttaa virko- 55492: kaisten tehtävien hoitamisessa on atk-järjes- jen täyttämiseen. Arkiston tilannetta on py- 55493: telmällä. Tapaturmaviraston atk-järjestelmä ritty parantamaan lisäämällä henkilökuntaa, 55494: on vanhanaikainen ja tukee huonosti viras- muun muassa henkilöllä, jonka tehtävänä on 55495: ton toimintoja. Parhaillaan on meneillään organisoida uudelleen arkiston työt. Sosiaali- 55496: atk-järjestelmän uudistaminen. Uudistami- ja terveysministeriön asettama tapaturmavi- 55497: nen tapahtuu yhteistyössä Valtion tietokone- raston henkilöstötyöryhmä totesi arkiston 55498: keskuksen kanssa - kehittämissuunnitelma hallinnollisesta sijainnista, että siirtoa Sota- 55499: on vuodelta 1988. Tarkoituksena on ulottaa arkiston yhteyteen tulisi harkita vasta kulu- 55500: atk:n hyväksikäyttö kaikkiin korvausasioi- van vuosikymmenen loppupuolella, koska 55501: hin. Kun järjestelmä on valmis, se tulee kat- tämänhetkisen ruuhkan purkaminen voisi 55502: tamaan hakemus- ja päätösasioiden kirjaa- siirrosta kärsiä. 55503: misen, hakemusten ohjauksen, asiakirjojen Tapaturmaviraston työtilannetta on puret- 55504: kulun seuraamisen sekä päätösten kirjoituk- tu vuoden 1989 aikana ja edelleen myös yli- 55505: sen, maksatuksen ja tilastoinnin. Koko jär- töiden avulla. 55506: 59 55507: 55508: 55509: 55510: 55511: Työministeriön hallinnonala 55512: 55513: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- suunnittelun kehittämiseksi. Vuonna 1989 55514: dosta on työministeriö todennut seuraavaa. suoritettiin kolmen työvoimapiirin alueella 55515: kokeilu, jonka yhtenä tavoitteena oli saada 55516: kokemuksia tulosjohtamisesta ministeriön, 55517: Työministeriö työvoimapiirien ja työvoimatoimistojen välil- 55518: lä. Vuoden 1990 keväällä valmistui työryh- 55519: Työvoimapoliittinen tutkimus ja suunnitte- mämietintö "Tulosjohtamisen aloittaminen 55520: lu. Työllisyyslain 3 §:n mukaan työvoimapo- työhallinnossa", jossa selvitettiin uuteen oh- 55521: litiikkaa varten tulee laatia suunnitelmia sekä jausjärjestelmään siirtymiseksi tarvittavia 55522: on tehtävä tutkimuksia, tilastoja ja ennustei- käytännön toimenpiteitä (mm. käyttöön 55523: ta. otettavia tunnuslukuja, suunnittelu- ja las- 55524: Vuoden 1987 alussa valmistui työllisyys- ja kentajärjestelmää, vaikuttavuuskehityksen 55525: työvoimapoliittinen pitkän aikavälin ohjelma suuntaviivoja sekä koulutus- yms. tukitoi- 55526: (TYPO 2000). Ohjelmassa määritettiin työ- menpiteitä). Tulosjohtamisen sisäänajoon 55527: voimapolitiikan tavoitteet ja keinot sekä toi- liittyvä koulutus käynnistyi maaliskuussa 55528: minnan painoalueet, joita on edelleen kehi- 1990 ja tavoittaa vielä kuluvana vuonna n. 55529: tetty ja täsmennetty vuosina 1988 ja 1989 600 työhallinnon henkilöä. 55530: laadituissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa Vuodesta 1989lähtien on toiminut työryh- 55531: sekä valtioneuvoston vuosittain laatimassa mä, jonka tehtävänä on ollut valmistella työ- 55532: työllisyyden hoidon tavoiteohjelmassa. Ta- hallinnon vuosisuunnitelmaa, tulo- ja me- 55533: voiteohjelmassa on mm. kiinnitetty huomio- noarvioesitystä, lisämenoarviota, toiminta- 55534: ta työhallinnon ja muiden hallinnonalojen ja taloussuunnitelmaa yms. asiakirjoja. Työ- 55535: toimenpiteiden koordinointiin. Suunnittelu- hallinnon sisäisen laskennan uudistamiseksi 55536: työn organisoinnin tehostamiseksi perustet- valmistuu suunnitelma vuoden 1990 lopulla. 55537: tiin uuteen työministeriöön suunnittelusih- Myös tulosjohtamista palvelevan suunnitte- 55538: teeristö, jonka tehtävänä on avustaa ministe- lujärjestelmän asiakirjojen sisällön, raken- 55539: riön johtoa suunnittelukysymyksissä. teen ja suunnitteluaikataulun kehittämistä 55540: Suunnittelun uusien mallien ja menetel- varten on asetettu työryhmä, jonka työn tu- 55541: mien kehittämisessä työministeriö on ensim- lokset saadaan käyttöön marraskuussa 1990. 55542: mäisenä ministeriönä siirtymässä tulosjohta- Vuosina 1989 ja 1990 on työvoimapolitii- 55543: miseen. Tulosjohtamisen suunnittelu aloitet- kan eri osa-alueilla valmistunut ja osin jo to- 55544: tiin vuonna 1989 ja vuoden 1990 syyskaudel- teutettu useita kehittämissuunnitelmia. Eri- 55545: la ministeriön johto käy mm. ensimmäiset tyisen voimakkaasti on painotettu asiakas- 55546: työvoimapiirikohtaiset tulostavoiteneuvotte- palvelun, tiedotuksen ja tilastojärjestelmien 55547: lut. Tulosjohtamisessa paneudutaan erityi- uudistamista. Vuosina 1989 ja 1990 valmistui 55548: sesti työvoimapiirien tulostavoitteiden mää- mm. ammatinvalinnanohjauksen kehittämis- 55549: rittelyyn ja seurantaan. Eräs tärkeä tavoite suunnitelma ja tietojärjestelmän kehittämis- 55550: on juuri ministeriön ja työvoimapiirien väli- ohjelma, työvoimapalvelujen kehittämisoh- 55551: sen vuorovaikutuksen tehostaminen. jelma, työnvälitys-ja työllisyyskoulutustilas- 55552: Tulosjohtamiseen siirtymiseksi työhallin- tojärjestelmien systeemisuunnitelma sekä 55553: nossa on ollut tai on vireillä useita hankkeita suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi työhal- 55554: 60 55555: 55556: linnassa. Suurta suunnittelupanosta sekä mi- että toimeenpantava tutkimus kohdentuu 55557: nisteriössä että työvoimapiireissä on edellyt- hallinnon ajankohtaisiin tietotarpeisiin ja si- 55558: tänyt työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk- ten tukee hallinnon päätöksentekoa. Tutki- 55559: sesta annetun lain ja asetuksen valmistelu mustuloksia on käytetty hyväksi hallinnon 55560: sekä lain toimeenpanon valmistelu. Ministe- eri osa-alueiden suunnittelutyössä, komi- 55561: riössä on vireillä suunnitelma vuoteen 2015 teoissa, toimikunnissa ja työryhmissä, lakien 55562: ulottuvan työpoliittisen ohjelman laadinnas- valmistelutyössä, henkilöstökoulutuksessa ja 55563: ta. kansainvälisessä yhteistyössä. 55564: Valtion ja kuntien sekä kuntainliittojen Vuonna 1986 valmistuneen työllisyystutki- 55565: suunnitelmista työllisyyden hoitamiseksi sää- mustoimikunnan ehdotusten mukaisia tutki- 55566: detään työllisyyslain 4 §:ssä ja työllisyysase- muksia on sisällytetty tutkimusohjelmiin. 55567: tuksen 6 §:ssä ja 11 §:ssä. Näiden säännösten Toimikunnan ehdottama työelämän tutki- 55568: mukaisesti ovat valtion virastot ja laitokset muspolitiikan neuvottelukunta asetettiin 55569: sekä kunnat toimittaneet ministeriölle seu- vuonna 1989. Toimeksiannon mukaisesti 55570: raavaa vuotta koskevien työmäärärahojen ja neuvottelukunta on laatinut työpoliittisen 55571: työllisyysmäärärahojen sekä niillä työllistet- tutkimusohjelman vuosille 1991-1993. Oh- 55572: tävän työvoiman käyttösuunnitelman. Suun- jelma on laaja-alaistanut hallinnon tutkimus- 55573: nitelma on vuosittain hyväksytty valtioneu- toimintaa siten, että ohjelmassa on yhdistetty 55574: vostossa työministeriön esittelystä. työvoimapoliittinen tutkimus ja työelämän 55575: Ulkoisten sidosryhmien ja toisten hallin- suhteiden ja työolojen tutkimus yhdeksi ko- 55576: nonalojen asiantuntemusta on käytetty hy- konaisuudeksi. 55577: väksi siten, että useimmat suunnitelmat ja Perustutkimuksen ja ministeriön rahoitta- 55578: kehittämisohjelmat on käsitelty ministeriötä man soveltavan tutkimuksen vuorovaikutuk- 55579: avustavissa kolmikantaperiaatteella toimivis- seen on haettu tehoa toimimalla kiinteässä 55580: sa neuvottelukunnissa. yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Mi- 55581: Suunnittelu edellyttää tuekseen ennusteita nisteriön ja Suomen Akatemian yhteisrahoi- 55582: ja tilastoja. Ministeriössä ja työvoimapiireis- tuksen turvin on valmistunut mm. viisi väi- 55583: sä laaditaan puolivuosittain lyhyen ajan suh- töskirjaa, tekeillä on yksi väitöskirja ja me- 55584: danne-ennuste työllisyyden ja työttömyyden nossa on Akatemian johdolla jatkuvan kou- 55585: kehityksestä. Vuonna 1990 on kehitetty var- lutuksen tutkimusohjelma, jonka rahoituk- 55586: sinkin alueellisia työmarkkina-analyyseja. seen ministeriö osallistuu. Perustutkimuksen 55587: Vuonna 1990 valmistuu vuoteen 2000 ulottu- edellytyksiä on parantanut Tampereen ja Jy- 55588: va työvoiman kysyntä- ja tarjontaennuste. väskylän yliopistoon perustetut työelämän 55589: Tilastotuotantoa on jatkuvasti kehitetty uu- tutkimusyksiköt. Vuorovaikutusta tutkimus- 55590: den atk-tekniikan ja muuttuvien tarpeiden yhteisöjen välillä on ylläpidetty järjestämällä 55591: myötä. Työllisyyslaki aiheutti huomattavia seminaareja. 55592: laajennuksia tilastotuotantoon ja toi seuran- Työllisyyslain edellyttämiä tutkimus- ja 55593: taan uusia kohderyhmiä mm. työhönoikeute- suunnittelutoimia on ministeriössä noudatet- 55594: tut (pitkäaikaistyöttömät ja yli 3 kuukautta tu. Syksyllä 1990 ministeriössä valmistuu 55595: työttömänä olleet nuoret), velvoitetyöhön si- hallituksen selonteko eduskunnalle työlli- 55596: joitetut ja tästä työstä kieltäytyneet tai eron- syyslain vaikutuksista ja toimeenpanosta. 55597: neet. Työllisyyslain vaikutusten selvittämiseksi mi- 55598: Työvoimapoliittisen tutkimuksen tehosta- nisteriö on rahoittanut neljä eri tutkimusta. 55599: miseen on pyritty laatimalla kolmen vuoden Niissä selvitetään mm. lain taloudellisia vai- 55600: välein erityisiä tutkimusohjelmia, joita on kutuksia, avoimien työpaikkojen ilmoitta- 55601: täsmennetty laatimalla yksityiskohtaiset misvelvollisuuden toteutumista, tukityöllis- 55602: käyttösuunnitelmat kutakin vuotta varten. tettyjä ja heidän sijoittumistaan avoimille 55603: Tutkimusohjelmia ja käyttösuunnitelmia val- työmarkkinoille sekä pitkäaikaistyöttömiä ja 55604: misteltaessa on käyty säännönmukaiset ke- lain velvoitteiden piiriin kuuluvia nuoria. 55605: hittämiskeskustelut ministeriön johdon ja eri Työllisyyskoulutus. Työministeriö toteaa, 55606: osastojen kanssa. Työvoimapiirien ja työvoi- että vuonna 1987 työllisyyskoulutuksessa oli 55607: matoimistojen tietotarpeiden selvittämiseksi oppilaita keskimäärin kuukaudessa n. 55608: on järjestetty tutkimusseminaareja. Tällä 15 700. Kun koulutuksen pituus on n. 6 kuu- 55609: suunnittelumenettelyllä on varmistettu se, kautta, aloitti koulutuksen vuonna 1987 yh- 55610: 61 55611: 55612: teensä n. 32 000 henkilöä. Näin koulutuksen misen uhalla. Myös koulutuksen keskeyttä- 55613: kustannukset aloittanutta oppilasta kohden misellä on sama vaikutus oikeuteen saada 55614: olivat n. 32 000 mk. työttömyyspäivärahaa. 55615: Työministeriö on antanut työllisyyskoulu- Tilintarkastajat arvioivat kertomukses- 55616: tukseen osoittamista ja valintaa koskevat uu- saan, että koulutuksen keskeyttäneillä on 55617: det määräykset, jotka tulivat voimaan huomattavasti koulutuksen suorittaneita 55618: 1.9.1988. Vastaavasti on ammattikasvatus- useammin aikaisempaa työllisyyskoulutusta. 55619: hallitus antanut alaisilleen oppilaitoksille oh- Työministeriössä tehdyn selvityksen mukaan 55620: jeet oppilasvalinnasta. Työministeriön mää- näin ei kuitenkaan ole. Vuonna 1989 koulu- 55621: räyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota tuksen suorittaneista oli 25 % ollut aikaisem- 55622: asiakkaiden koulutustarpeiden perusteelli- min työllisyyskoulutuksessa, kun taas kes- 55623: seen selvittämiseen samoin kuin soveltuvuu- keyttäneistä oli aikaisemmin työllisyyskoulu- 55624: den arviointiin. Sekä osoittamis- että valinta- tuksessa ollut 26 %. 55625: vaiheen koulutustarpeen arvioinnissa lähtö- Työllisyyskoulutuksen hallintomallista 55626: kohtana on se, että kyseisellä koulutuksella työministeriö toteaa, että hallitus on antanut 55627: voidaan parantaa asiakkaan työhönsijoittu- keväällä 1990 eduskunnalle esityksen (1990 55628: mista. Kun koulutusratkaisu on valittu tältä vp - HE n:o 20) laiksi työvoimapoliittisesta 55629: pohjalta, motivoi se myös oppilasta suoritta- aikuiskoulutuksesta sekä esityksen (1990 vp 55630: maan koulutuksen loppuun. -HE n:o 12) ammatillisia aikuiskoulutuskes- 55631: Valintaryhmien työskentely on käytännös- kuksia koskevaksi lainsäädännöksi. Edellä 55632: sä vakiintunut sellaiseksi, että koulutuksen mainittujen esitysten hyväksyminen edus- 55633: järjestäjän edustajat ja työvoimatoimistojen kunnassa 1.1.1991 voimaantuleviksi (763/90, 55634: edustajat selvittävät yhdessä koulutuksen 760/90) merkitsee siirtymistä valtion tilintar- 55635: keskeyttäneiden tilannetta ja keskeyttämisen kastajien esittämään hallintomalliin ja kou- 55636: syitä. lutuksen järjestämiskäytäntöön työllisyys- 55637: koulutuksessa. 55638: Vuonna 1983 keskeyttäminen oli runsainta Akateeminen työttömyys. K e h i t t y v ä t 55639: rakennus- ja metallialan koulutuksessa. Ra- työvoima p a 1ve 1u t. Työllisyyslakiin pe- 55640: kennusalalla keskeyttäneiden osuus koulu- rustuva, vuoden 1988 alussa käynnistetty 55641: tuksen päättäneistä oli 32 % ja metallialalla työpaikkojen ilmoittamismenettely on asetet- 55642: 27 %. Vuonna 1989 olivat vastaavat luvut 25 tujen tavoitteiden mukaisesti laajentanut ja 55643: ja 24 %, joten keskeyttäminen on vähentynyt tehostanut työnvälityksen käyttöä ja samalla 55644: keskimääräistä enemmän, joskin on edelleen- se on parantanut myös muiden työvoimapal- 55645: kin keskimääräistä yleisempää. Kaikista velujen saatavuutta. Työnvälityksen palvelu- 55646: koulutuksen päättäneistä keskeytti 18% kykyä huomattavasti parantanut uusi atk- 55647: vuonna 1983ja 17% vuonna 1989. pohjainen tietojärjestelmä kattoi jo vuonna 55648: Työhön meno oli mainituilla aloilla syynä 1989 80% työpaikoista ja 70% työnhaki- 55649: keskeyttämiseen selvästi yleisempää kuin joista. Ilmoitusmenettelyn johdosta työpai- 55650: keskeyttäneillä yleensä. Kun kaikista kes- kat työnvälityksessä ovat lisääntyneet 70 % 55651: keyttäneistä oli 24 %:lla syynä työhön meno, vuoden 1987 työpaikkamäärään verrattuna 55652: olivat rakennus- ja metallialalla vastaavat lu- ja tämä kasvu on kohdistunut erityisesti toi- 55653: vut 29 ja 31 %. mihenkilöaloille. Hakijoiksi on tullut aikai- 55654: Työministeriö katsookin, että valintame- sempaa enemmän korkeakoulututkinnon 55655: nettely toimii asianmukaisesti. Sen sijaan suorittaneita, siitä huolimatta, että työnanta- 55656: keskeyttämiseen vaikuttaa monet muut sei- jat käyttävät edelleen myös muita työvoi- 55657: kat, jotka eivät johdu valintamenettelystä. manhankintakanavia. 55658: Näitä ovat mm. tarjolla olevan koulutuksen Työnvälityksen tietojärjestelmä valmistuu 55659: osittainen vastaamattomuus ammattitaitoi- koko maata kattavaksi vuonna 1991, jolloin 55660: sen työvoiman kysyntään, kurssikeskusten myös työmarkkinoita koskeva tiedonvälitys 55661: tuntikehysjärjestelmästä johtuvat liian suuret paranee entisestään. Järjestelmä on suunni- 55662: oppilasryhmäkoot suhteessä kysyntään sekä teltu vaativia asiakastilanteita varten ja se 55663: työttömyysturvalain säännös, joka velvoittaa parantaa tiedon saamista eri alueilla avautu- 55664: työnhakijaa vastaanottamaan soveltuvaa vista työmarkkinoiden mahdollisuuksista ja 55665: koulutusta työttömyyspäivärahan menettä- niillä tapahtuvista muutoksista. 55666: 62 55667: 55668: Akateemisen työvoiman, erityiskoulutettu- senmukainen sijoittuminen korostuu ja on 55669: jen työnhakijoiden, palvelua pyritään työn- yleisintä niillä alueilla, joilla korkeakouluo- 55670: välityksessä jatkuvasti tehostamaan mm. li- piskelijoiden määrät ovat suuria ja opintoa- 55671: säämällä ja monipuolistamaHa henkilökoh- lat laajoja. Korkeakoulutasoa vastaamatto- 55672: taista asiakaspalvelua. miin tehtäviin sijoittuminen on yleisintä Uu- 55673: Viime vuosina on myös kehitetty erityisesti denmaan läänissä. Samanaikaisesti kuitenkin 55674: tiedottavaa työnvälitystä, joka antaa mah- nimenomaan tällä alueella korkeakoulutut- 55675: dollisuuden omatoimisuudelle ja sopii erityi- kinnon suorittaneiden sijoittumismahdolli- 55676: sen hyvin paikanvaihtajille. Tiedot työpaikan suudet koulutusta vastaavaan työhän ovat 55677: vaihtamismahdollisuuksista ovat erityisen parhaimmat ja läänin työpaikkarakenne 55678: tärkeitä työssä oleville, koulutuksesta val- edistää toimihenkilötyövoiman ja erityisesti 55679: mistuneille työnhakijoille, joiden odotukset korkeasti koulutetun työvoiman siirtymistä 55680: liittyvät toisenlaisiin tehtäviin tai kokonaan tälle alueelle. 55681: toiselle alalle. Su unni t tel un tarve. Työmarkkinois- 55682: Työmarkkinaongelma t. Akateemi- ta lähtevä työvoimapalveluiden pitkäjännit- 55683: sen työvoiman suurimpana työmarkkinallise- teinen suunnittelu lisää toimialoittain ja 55684: na ongelmana pidetään tämän ryhmän epä- alueittain eriytyneiden työmarkkinoiden toi- 55685: tarkoituksenmukaista sijoittumista työmark- mivuuden parantamismahdollisuuksia. Tämä 55686: kinoille. Yleensä epätarkoituksenmukainen edellyttää, että työvoimatoimistot jatkuvasti 55687: sijoittuminen liittyy vallitsevaan työmarkki- selvittävät alueensa työmarkkinoita ja asiak- 55688: natilanteeseen; samanaikaisesti esiintyy työt- kaidensa palvelutarpeita. 55689: tömyyttä sekä työvoimapulaa ja hakijakun- Suunnittelussa käytetään hyväksi mm. ti- 55690: nan koulutus- ja ammattirakenne eivät vas- lastoanalyysejä ja suoraa palautteen hankki- 55691: taa työelämän vaatimuksia. Parhaimmat työ- mista asiakaskyselyin. Oleellista on selvittää 55692: hönsijoittumismahdollisuudet ovat niillä tut- muutossuunnat ja keskeiset ongelmat. 55693: kinnon suorittaneilla, joiden koulutus vastaa Palvelujen suunnittelun lähtökohtina ovat 55694: työelämän ammatillisia kvalifikaatioita. sekä valtakunnalliset että piirikohtaiset tu- 55695: Nykyisin akateemisen hakijakunnan työ- lostavoitteet ja paikallisten selvitysten tulok- 55696: markkinat ovat sekä miehille että naisille lä- set. 55697: hes samanlaiset. Ammatillisen luonteisen Työvoimapalvelujen ja tietojärjestelmän 55698: koulutuksen saaneet miehet ja naiset sijoittu- kehittyessä työmarkkinoista ja niiden toi- 55699: vat yhtä harvoin epätarkoituksenmukaisesti. minnasta saadaan yhä paremmin tietoa. Tä- 55700: Akateemisen koulutuksen saaneet henkilöt, män tiedon välittäminen jäsennettynä antaa 55701: jotka muuttavat puolisonsa mukana työpai- asiakkaille kuvan uusista mahdollisuuksista 55702: kan muuttoalueelle ja eivät saa koulutustaan työmarkkinoilla ja auttaa heitä myös hyö- 55703: vastaavaa työtä, ovat sensijaan usein tilan- dyntämään niitä. 55704: teessa, jossa vaaditaan uudenlaista sopeutu- Henkilöstörakenteen kehittämi- 55705: miskykyä. Eräänä keskeisenä kysymyksenä nen. Työvoimatoimistoilla olisi todennäköi- 55706: nousee tällöin esille henkilön uudelleenkou- semmin paremmat edellytykset palvella aka- 55707: luttaminen, joka voi ehkäistä epätarkoituk- teemisesti koulutettua työvoimaa, mikäli ai- 55708: senmukaista työhön sijoittumista. nakin osalla työnvälityksen asiakaspalvelus- 55709: Viime vuosina akateemisten työmarkkinat sa toimivista henkilöistä olisi henkilökohtais- 55710: ovat keskimääräiseen työllisyystilanteeseen ta kokemusta sekä korkeakouluopiskelusta 55711: verrattuna säilyneet edelleen hyvinä. Akatee- että työtehtävistä, jotka vaativat akateemi- 55712: misten sijoittumismahdollisuudet vaihtelevat sen koulutuksen. 55713: koulutusaloittain ja alueittain. Epätarkoituk- 55714: 63 55715: 55716: 55717: 55718: 55719: Ympäristöministeriön hallinnonala 55720: 55721: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- Vesien suojelua koskevista ennakkotoi- 55722: dosta on ympäristöministeriö esittänyt mm. menpiteistä annetun asetuksen muutoksella 55723: seuraavaa. (816/89) siirrettiin asetuksen mukaisten il- 55724: moitusten käsittely pääosin vesi- ja ympäris- 55725: töhallituksesta vesi- ja ympäristöpiireihin. 55726: Muutos tuli voimaan 1.11.1989. Samojen pe- 55727: Ympäristöministeriö riaatteiden mukaisesti siirrettiin puhe- ja toi- 55728: mivaltaa vesilain mukaisissa asioissa keskus- 55729: Tehtävien ja toimivallan siirto lääninhalli- virastosta piirihallintoon vesi- ja ympäristö- 55730: tuksille ja vesi- ja ympäristöpiireille. Valtion- hallinnosta annetun asetuksen muutoksella 55731: tilintarkastajien mukaan lääninhallitusten ja (338/90), joka tuli voimaan 1.5.1990. 55732: vesi- ja ympäristöpiirien tehtäviä ja toimival- Valtiontilintarkastajien mielestä vesi- ja 55733: taa tulee edelleen lisätä. Näin on tehty viime ympäristöhallituksesta lakkautettavia virko- 55734: vuosina erityisesti ympäristönsuojelun rahoi- ja tulisi pääosin perustaa lääninhallituksiin ja 55735: tustukiasioissa. Saariston ympäristönhoitoa- vesi- ja ympäristöpiireihin. Työnjaon muut- 55736: vustusten myöntäminen siirtyi ympäristömi- tuminen keskushallinnon ja aluehallinnon 55737: nisteriöstä lääninhallituksiin vuoden 1989 välillä heijastuu luonnollisesti henkilövoima- 55738: alusta, jolloin laki saariston kehityksen edis- varojen tarpeeseen. Myösilmansuojelu-ja jä- 55739: tämisestä annetun lain muuttamisesta (973/ tehuoltoasioiden ruuhkan purkaminen eräis- 55740: 88) tuli voimaan. Ympäristöministeriö teki sä lääninhallituksissa edellyttää lisävoimava- 55741: vuonna 1989 päätöksen, jolla lääninhallituk- rojen saamista väliaikaisesti käyttöön. Lää- 55742: set oikeutettiin vuoden 1990 alusta hyväksy- ninhallituksiin perustettiinkin vuonna 1986 55743: mään korkotukilainoiksi ilmansuojelun ja jä- ilmansuojelu- ja jätehuoltotehtäviin 22 uutta 55744: tehuollon edistämiseen tarkoitetut, enintään virkaa, jota vastaava määrä virkoja lakkau- 55745: 1 000 000 markan lainat. Vastaavasti vesi- ja tettiin vesi- ja ympäristöhallinnosta. Ruuh- 55746: ympäristöpiirit oikeutettiin hyväksymään kan purkamista varten on lääninhallituksissa 55747: enintään samansuuruiset, yhdyskuntien ve- lisäksi ollut vuodesta 1989 lukien ympäristö- 55748: siensuojelutoimien edistämiseen tarkoitetut ministeriön varoin viisi määräaikaista vir- 55749: korkotukilainat Vesi- ja ympäristöpiireille kaa. Ne on tarkoitus muuttaa tilapäisiksi vi- 55750: siirrettiin myös yhdyskuntien vesihuoltoa- roiksi vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa. Li- 55751: vustusten myöntäminen vuoden 1990 alusta säksi on tarkoitus ympäristöministeriön va- 55752: voimaan tulleella lailla yhdyskuntien vesi- roin palkata määräaikaista työvoimaa. 55753: huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun Vesi- ja ympäristöhallinnossa pyritään uu- 55754: lain muutoksesta (1376/89). sien tehtävien edellyttämät henkilölisäykset 55755: Hallitus antoi 2.4.1990 eduskunnalle esi- hoitamaan pääosin henkilövoimavaroja uu- 55756: tyksen laiksi luonnonsuojelulain muuttami- delleen kohdentamalla. Rakentamistehtävis- 55757: sesta. Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi tä arvioidaan kehittämistoimien myötä vähe- 55758: muun muassa säännöksiä yksityismaille pe- nevän noin 100 henkilöä 1990-luvun puolivä- 55759: rustettavista luonnonsuojelualueista siten, liin mennessä. Vapautuvista voimavaroista 55760: että päätösvaltaa näissä asioissa siirrettäisiin osa käytetään valtioneuvoston keväällä 1989 55761: ympäristöministeriöstä lääninhallituksiin. päättämän henkilöstön supistamisohjelman 55762: 64 55763: 55764: toteuttamiseen. Loput vapautuvista voima- haltijain laskennallinen työpanos jätehuollon 55765: varoista on tarkoitus käyttää uusien ja laaje- valvontaan olisi nykyisin noin 50 henkilötyö- 55766: nevien ympäristönsuojelutehtävien henkilö- vuotta vuodessa. Valtioneuvoston hyväksy- 55767: tarpeisiin. män valtakunnallisen suunnitelman mukaan 55768: Valtiontilintarkastajien mielestä lääninhal- ympäristönsuojelun valtionosuusvirkojen 55769: litusten ja vesi- ja ympäristöpiirien työnjakoa määrä kasvaisi siten, että vuoden 1994 lopus- 55770: olisi selkeytettävä siten, että asioiden hoito sa olisi yhteensä 476 valtionosuusvirkaa. Jos 55771: olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista. jätehuollon valvonnan osuus viranhaltijain 55772: Ympäristölupakomitea on ehdottanut eräi- työpanoksesta säilyy nykyisellä tasolla, las- 55773: den ympäristölupien käsittelyn yhdistämistä kennallinen työpanos jätehuollon valvonnas- 55774: (Komiteanmietintö 1989:52). Komitean eh- sa olisi 1990-luvun puolivälissä noin 95- 100 55775: dotukset toteutettuina tulevat vaikuttamaan henkilötyövuotta vuodessa. 55776: ympäristönsuojelun aluehallintoon. Läänin- Valtiontilintarkastajat kiinnittivät kerto- 55777: hallitukset olisivat ehdotuksen mukaan lupa- muksessaan huomiota jätehuollon tutkimus- 55778: ja valvontaviranomaisia, mutta myös vesi- ja työn merkitykseen. Jätteidentutkimusta on- 55779: ympäristöpiireille tulisi lupien valvontaan kin tehostettu "Jätteidentutkimuksen kehit- 55780: liittyviä valvontatehtäviä. Ympäristölupako- tämisohjelman 1987 -90" (Ympäristöministe- 55781: mitean ehdotusten jatkovalmistelu on käyn- riö 1987, Sarja A 55/1987) ehdotusten mu- 55782: nissä ympäristöministeriössä. Lupamenette- kaisesti. Vuoden 1989 lopussa valmistui sel- 55783: lyn yhdistämistä koskeva lakiehdotus pyri- vitys "Jätteidentutkimuksen kehitys vuosina 55784: tään antamaan eduskunnalle vuoden 1990 ai- 1985-1988" (Vesi- ja ympäristöhallitus 1989, 55785: kana. Monistesarja Nro 215). Selvityksen mukaan 55786: Lääninhallitusten ja vesi- ja ympäristöpii- kehittämisohjelman toteutuminen on ollut 55787: rien välistä työnjakoa selvittävän työryhmän melko hyvä, vaikka jätteidentutkimuksen 55788: asettamisen tarvetta selvitetään ympäristö- määrärahat eivät ole olleetkaan riittävät. 55789: ministeriön ja sisäasiainministeriön kesken. Ympäristöministeriön käytössä olevista jä- 55790: Kysymys liittyy koko ympäristönsuojeluhal- tehuollon tutkimusrahoista on viime vuosina 55791: linnon, myös keskushallinnon ja kuntien ym- yhä enemmän ohjattu vesi- ja ympäristöhal- 55792: päristönsuojeluhallinnon, kehittämiseen. linnossa tehtäviin selvityksiin ja tutkimuk- 55793: Ratkaisut kehittämisen suuntaviivoista teh- seen. Vuonna 1989 näistä määrärahoista oh- 55794: täneen vuoden 1990 aikana. jattiin vesi- ja ympäristöhallintoon noin 50 55795: Jätehuolto. Vuonna 1987 lääninhallituk- prosenttia. Ympäristöministeriön tavoitteena 55796: sissa oli työntekijöitä jätehuoltotehtävissä on ollut rahoittaa pääasiassa hallintoa palve- 55797: yhteensä 29 henkilötyövuoden verran, mihin levaa käytännön läheistä tutkimus- ja selvi- 55798: sisältyi tilapäisen ja toimistohenkilöstön sekä tystyötä. 55799: johdon työpanos. Vuosina 1989-90 on lää- Ympäristöministeriö teki 1.9.1989 päätök- 55800: ninhallituksiin voitu tilapäisesti palkata yh- sen lääninhallituksen hyväksyttäväksi esitet- 55801: teensä viisi tarkastajaa. Näiden työpanokses- tävistä jätehuoltosuunnitelmista (824/89). 55802: t~. noin puolet on käytetty jätehuollon tehtä- Päätös tuli voimaan 1.10.1989 ja sillä kumot- 55803: vnn. tiin kiinteistön jätehuollon järjestämistä kos- 55804: Jätehuollon hallintoa on myös pyritty jär- kevista suunnitelmista annettu sisäasiainmi- 55805: kiperäistämään muuttamalla lääninhallitus- nisteriön päätös (577 /79). Lääninhallitusten 55806: ten ja kuntien keskinäistä työnjakoa jäte- hyväksyttäväksi on nyt esitettävä enää ai- 55807: huoltolain mukaisten kiinteistön jätehuolto- noastaan jätehuollon, jätteiden hyödyntämi- 55808: suunnitelmien käsittelyssä siten kuin jäljem- sen ja ympäristönsuojelun kannalta merki- 55809: pänä esitetään. Työnjakoa muuttamalla on tyksellisimmät jätehuoltosuunnitelmat. 55810: lääninhallitusten työpainetta voitu vähentää. Uusi työnjako lisää huomattavasti ympä- 55811: Jätehuollon henkilöstön määrä kunnissa ristönsuojelulautakuntien päätösvaltaa kiin- 55812: on lisääntynyt. Ympäristönsuojelun valtion- teistöjen jätehuoltosuunnitelmien hyväksyn- 55813: osuusvirkojen määrä on tällä hetkellä 261. nässä. Selvästi alle kymmenen prosenttia jä- 55814: Selvitysten perusteella näiden viranhaltijoi- tehuoltosuunnitelmista arvioidaan enää edel- 55815: den työpanoksesta käytettiin vuonna 1989 lyttävän lääninhallituksen hyväksyntää. 55816: noin yksi viidesosa jätehuollon valvontateh- Työnjaon muuttuminen vähentää lääninhal- 55817: täviin. Näin ollen ympäristönsuojelun viran- litusten ruuhkia, mutta lisää samalla, jos- 55818: 65 55819: 55820: kaan ei samassa maann, lautakuntien työ- seen ongelmajätelaitokseen. Asianmukaisesti 55821: määrää sekä tiedon ja asiantuntemuksen tar- järjestetyn öljyjätehuollon turvaamiseksi tu- 55822: vetta. Tiedossa ja asiantuntemuksessa oleviin levaisuudessakin ja sen edelleen kehittämi- 55823: puutteisiin on saatu korjausta laatimalla toi- seksi sekä muiden öljyjätemaksusta annetus- 55824: mialoittaisia jätehuolto-ohjeita. Valmiina tai sa laissa tarkoitettujen tavoitteiden saavutta- 55825: tekeillä on parisenkymmentä ohjetta. Näin miseksi laki tulisi säätää pysyväksi. Ympäris- 55826: voidaan nopeuttaa jätehuoltosuunnitelmien töministeriö onkin tehnyt tätä koskevia eh- 55827: käsittelyä ja tehostaa niiden toimeenpanon dotuksia. 55828: valvontaa ainakin niissä kunnissa, joissa on Ympäristöministeriössä on harkittu myös 55829: henkilöstöä jätehuoltotehtävien hoitamiseen. muita öljyjätemaksun ja -avustuksen kaltai- 55830: Kuten edellä on todettu, ympäristölupako- sia järjestelmiä. Tällaisista mainittakoon ro- 55831: mitea ehdotti mietinnössään eräiden ympä- muakkumaksu, romurengasmaksu jajtai ro- 55832: ristölupien käsittelyn yhdistämistä. Komi- muautomaksu, CFC- ja kylmälaitemaksu, 55833: tean ehdotusten jatkovalmistelun rinnalla on raskasmetalliparistoista perittävä maksu ja 55834: tarkoitus valmistella ehdotusta jätehuolto- kemikaalimaksu. 55835: lain muutokseksi, jonka mukaan yleisiltä Esimerkiksi CFC-aineita sisältävien kyl- 55836: kaatopaikoilta ja jätteiden käsittelylaitoksil- mäkoneiden keräilyn sekä CFC:n talteen- 55837: ta edellytettäisiin jätehuoltosuunnitelmaa. oton järjestäminen edellyttänee keskitettyä 55838: Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä jätehuoltojärjestelmää, jonka kustannukset 55839: olisi tällöin muun ohella, että yleisissä jättei- ovat niin suuret, ettei niiden kattaminen jäl- 55840: den käsittelypaikoissa järjestetty jätehuolto kikäteen perittävin maksuin ole mahdollista. 55841: katsottaisiin jätehuollon alueellisen järjestä- Järjestelmän kustannukset olisi tarkoituksen- 55842: misen kannalta tarpeelliseksi ja tarkoituksen- mukaisinta kattaa CFC-aineista ja niitä sisäl- 55843: mukaiseksi. Jätehuoltosuunnitelmia hyväk- tävistä laitteista etukäteen perittävin mak- 55844: syttäessä voitaisiin asettaa jätehuollon suin. Ympäristöministeriössä varaudutaan 55845: alueellisia järjestelyjä koskevia ehtoja. Uu- edellä mainittujen kaltaisten maksujärjestel- 55846: sien yleisten jätteiden käsittelypaikkojen mien käyttöönottoon lähivuosina. 55847: ohella jo käytössä olevilta yleisiltä kaatopai- 55848: koilta ja jätteiden käsittelylaitoksilta edelly- Valtiontilintarkastajat kiinnittivät huo- 55849: tettäisiin jätehuoltosuunnitelmaa. Näissä ta- miota myös haja-asutusalueiden jätehuollon 55850: pauksissa suunnitelma olisi esitettävä läänin- kehittämisen tärkeyteen. Haja-asutusaluei- 55851: hallituksen määräämässä ajassa lain voi- den jätehuollossa on edelleen huomattavia 55852: maantulosta ja toiminta käsittelypaikassa puutteita. Parhaillaan asiaa selvitetään pe- 55853: joko saatettava lain mukaiseksi päätöksessä rusteellisesti Pohjois-Karjalan läänissä, jossa 55854: asetettavan määräajan kuluessa tai poistetta- kesällä 1989 aloitettiin ympäristöministeriön 55855: va se käytöstä. rahoittama "Haja-asutusalueiden jätehuollon 55856: Kun myös yleisistä jätteiden käsittelypai- kehittämisprojekti". 55857: koista vaadittaisiin esitettäväksi jätehuolto- Haja-asutusalueiden jätehuollon palveluja 55858: suunnitelma, saataisiin poistetuksi se nykyi- on parannettava siten, että kaikki näillä 55859: sen jätehuoltolain epäjohdonmukaisuus, että alueilla syntyvät yhdyskuntajätteet ja ongel- 55860: vain yksityisiä kaatopaikkoja ja muita käsit- majätteet sekä suurin osa hyödyntämiskel- 55861: telypaikkoja varten on laadittava jätehuolto- poisista jätteistä saadaan asianmukaiseen kä- 55862: suunnitelma. Nykyisin puuttuu keino antaa sittelyyn. Tämän onnistuminen edellyttää 55863: jätehuoltolain nojalla riittävän tiukkoja ja säännöllisesti toimivaa keräilyjärjestelmää 55864: yksiselitteisiä määräyksiä yleisistä jätteiden kullekin mainitulle jäteryhmälle erikseen. On 55865: käsi ttel ypaikois ta. myös harkittava jätehuoltolainsäädännön 55866: Öljyjätemaksusta annetun lain (894/86) muuttamista siten, että kunta veivoitetaan 55867: voimaantulon jälkeen öljyjätteiden asianmu- huolehtimaan haja-asutusalueiden jätteen- 55868: kainen keräily, kuljetu~ja käsittely on lisään- kuljetuksen järjestämisestä. Nykyisinhän 55869: tynyt huomattavasti. Oljyjätemaksuina ker- huolehtimisvelvollisuus koskee ainoastaan 55870: tyvien avustuksien turvin aikaisemmin kaup- taaja-asutusalueita. Velvollisuus voitaisiin 55871: papuutarhoissa ja muissa pienissä öljylämmi- kuitenkin rajoittaa koskemaan vain sellaisia 55872: tyslaitoksissa epäasianmukaisesti käsitellyt jätteitä, joita ei voida asianmukaisesti käsi- 55873: öljyjätteet on voitu toimittaa valtakunnalli- tellä jätteiden syntypaikoissa. 55874: 9 301355N 55875: 66 55876: 55877: Haja-asutusalueen jätehuollon kehittämi- Vesiensuojelussa on Itämeren sekä Pohjan- 55878: sen tulisi perustua kunnan laatimaan alueen- meren ja Koillis-Atlantin suojelutavoitteita 55879: sa jätehuollon kehittämissuunnitelmaan, jos- kiristetty ministeritasolla tehdyin päätöksin. 55880: sa yhtenä osana käsitellään haja-asutusa- Pohjoismaiden ministerineuvoston 1989 hy- 55881: lueen jätehuoltoa. Tällaisen suunnitelman väksymässä merensuojeluohjelmassa kiinni- 55882: laatimisohjeet ympäristöministeriö on anta- tetään huomiota typen, fosforin ja muiden 55883: nut kunnille vuonna 1987. Kuntien olisi huo- haitallisten ja myrkyllisten aineiden päästö- 55884: lehdittava myös suunnitelman toimeenpa- jen vähentämiseen. Helsingin komission 12. 55885: noon tarvittavien henkilö- ja muiden voima- kokouksessa vuonna 1990 päätettiin aloittaa 55886: varojen varaamisesta. Suomen johdolla Itämeren suojelua koske- 55887: Jätehuollon neuvottelukunta on syksyllä van Helsingin sopimuksen uudistamisesta 55888: 1990 saanut valmiiksi ympäristöministeriön neuvottelut sitovien teknisten määräysten ai- 55889: käyttöön "Yhdyskuntien jätehuollon kehittä- kaansaamiseksi. 55890: misohjelman". Ohjelma sisältää ehdotuksia YK:n Euroopan talouskomissiossa aloite- 55891: myös haja-asutusalueiden jätehuollon kehit- taan tänä vuonna neuvottelut rajavesistöjen 55892: tämisestä. Kehittämisohjelman perusteella käyttöä ja suojelua koskevan yleissopimuk- 55893: valmistellaan asiaa koskeva ehdotus valtio- sen aikaansaamiseksi. Sopimus perustuu 55894: neuvoston periaatepäätökseksi. Suomen aloitteesta Sofiassa syksyllä 1989 pi- 55895: Ilman- ja vesiensuojelua koskeva kansain- 55896: detyn ETYK:n ympäristökokouksen asetta- 55897: välinen yhteistyö. Suomi on kertomusvuoden 55898: miin tavoitteisiin. 55899: jälkeen jatkanut ja tehostanut osallistumis- Suomi teki vuonna 1989 aloitteen pohjois- 55900: taan ilman- ja vesiensuojelun kansainväliseen ten alueiden ympäristönsuojelun yhteistyön 55901: yhteistyöhön. Ilmansuojelussa on hyväksytty tiivistämisestä. Tätä arktisten alueiden ym- 55902: pohjoismainen toimintaohjelma, jossa asete- päristönsuojeluyhteistyötä on tehty kahdek- 55903: tut tavoitteet osaltaan edistävät kansainväli- san maan kesken. Syksyllä 1989 Suomessa 55904: siä ilmansuojelutoimia. Suomi on sopinut pidetyssä kokouksessa aloitettiin arktisen 55905: Neuvostoliiton kanssa ilmansuojelun toimin- ympäristön tilaa koskevien selvitysten käsit- 55906: taohjelmasta, jonka mukaan muun muassa tely, jonka pohjalta laaditaan toimenpideoh- 55907: rikkipäästöjä vähennetään maiden yhteisen jelma. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä Suo- 55908: rajan läheisillä alueilla vuoden 1980 tasosta messa 1991 pidettävässä ympäristöministeri- 55909: 50 prosentilla vuoteen 1995 mennessä. kokouksessa. 55910: Itämeren suojelutoimien tehostamiseksi 55911: Suomi on kertomusvuoden jälkeen ratifioi- hyväksyivät Itämeren rantavaltioiden sekä 55912: nut kansainvälisen pöytäkirjan typenoksidi- Tsekkien ja Slovakien liittotasavallan ja N or- 55913: päästöjen rajoittamisesta ja toiminut aktiivi- jan pääministerit samoin kuin EY:n komissio 55914: sesti haihtuvien orgaanisten aineiden kauko- syyskuussa 1990 ns. ltämerijulkilausuman. 55915: kulkeutumista rajoittavan pöytäkirjan ai- Siinä päätettiin valmistella Itämeren ekologi- 55916: kaansaamiseksi. sen tasapainon saavuttamisen turvaamiseksi 55917: Ilmansuojelulakia muutettiin vuonna 1989 yhteinen kattava, kansallisiin ohjelmiin pe- 55918: (749/89) siten, että valtioneuvoston päätök- rustuva ohjelma, jossa Itämeren alueen pa- 55919: senteko-oikeutta laajennettiin entisestään. himmin likaantuneille alueille laaditaan oma 55920: Valtioneuvosto onkin jo tehnyt uuden lain teknologis-taloudellinen suojelusuunnitelma. 55921: nojalla kaksi päätöstä ilmakehän otsoniker- Taloudellisten tukitoimien toteutuksessa py- 55922: roksen suojelemiseksi. ritään noudattamaan aiheuttamisperiaatetta. 55923: 67 55924: 55925: 55926: 55927: 55928: V altionenemmistöiset osakeyhtiöt 55929: 55930: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- dessä. Hallituksen periaatelinjana on myös 55931: dosta on kauppa- ja teollisuusministeriö esit- säilyttää valtion enemmistöasema valtionyh- 55932: tänyt seuraavaa. tiöissä. 55933: Taloudellinen tila ja kehitys kertomus- Valtionyhtiöiden henkilöstöedut. Kuten 55934: vuonna. Kauppa- ja teollisuusministeriön valtiontilintarkastajat toteavat, kohtuulliset, 55935: lähtökohtana on ollut suunnata valtionyh- henkilöstön terveydenhuoltoon, sosiaalisiin 55936: tiöihin tehtävät pääomasijoitukset pääsään- oloihin ja virkistykseen liittyvät vapaaehtoi- 55937: töisesti sellaisille valtionyhtiöille, jotka edis- set lisäetuudet voivat auttaa hankkimaan 55938: tävät tavoiteitua teollista rakennemuutosta. valtionyhtiöiden palvelukseen ja säilyttä- 55939: Kysymykseen tulevia tavoitteita ovat tällöin mään siinä korkeatasoista henkilökuntaa. 55940: muun muassa valtiontilintarkastajien mainit- Myös kauppa-ja teollisuusministeriön mie- 55941: semat uusien tuotteiden kehittäminen ja ja- lestä valtionyhtiöiden olisi määritettävä ja 55942: lostusasteen kohottaminen ja teollisten työ- mitoitettava ylimääräiset henkilöstöetuudet 55943: paikkojen säilyttäminen rakennemuutokses- siten, että vaatimus valtionyhtiöiden edellä- 55944: sa. Ministeriö katsoo kuitenkin, että valtion- kävijäasemasta tältäkin osin toteutuisi. Käy- 55945: yhtiöiden käyttäminen nykyistä enemmän tössä olevat lakeihin tai työehtosopimuksiin 55946: hyväksi teollisuuspolitiikan välineenä pyrit- perustumattomat henkilöstöetuudet vaihtele- 55947: täessä tekemään strategisia ratkaisuja maam- vat muodoltaan ja kustannusvaikutuksiltaan 55948: me koko teollisuuden kehittämiseksi on ra- huomattavasti eri valtionyhtiöissä. Tämä 55949: joitettua, koska valtionyhtiöille asetetun vaihtelu johtuu paitsi valtionyhtiöiden erilai- 55950: kannattavuusvaatimuksen mukaan yhtiöiden sista taloudellisista ja muista resursseista 55951: on oltava kilpailukykyisiä ja niillä on oltava myös yhtiöiden toimialasta ja niillä vakiintu- 55952: tämän vuoksi myös samat kilpailuedellytyk- neesta käytännöstä. Esimerkiksi autoetu 55953: set kuin muillakin yrityksillä. saattaa olla hyvin tavanomainen tietyillä toi- 55954: Valtionyhtiöiden rahoitus. Valtiontilintar- mihenkilötasoilla auto-alalla ja vastaavasti 55955: kastajat eivät pidä muun muassa asianmu- taas lomaoikeus lomamökeissä maa- ja met- 55956: kaisena sitä, että vaikka valtio omistaisi säomaisuutta omistavassa ja puutalotuotan- 55957: eduskunnan nimenomaisella päätöksellä osa- toa harjoittavassa valtionyhtiössä. Näin ol- 55958: ke-enemmistön yhtiöstä, jonka omistussuh- len ministeriö ei katso perustelluksi yhtenäis- 55959: teista ei määrätä lainsäädännöllä, voidaan tää henkilöetuuksia ja luoda näin yleistä val- 55960: määräysvalta luovuttaa ulkopuolisille uusia tionyhtiöissä noudatettavaa etuuskäytäntöä. 55961: osakkeita emittoimalla eduskuntaa kuule- Rautaruukki Oy:n Rantovaaran kaivos. 55962: matta. Kauppa- ja teollisuusministeriön mie- Rautaruukki Oy on sijoittanut kehitysyhtiö 55963: lestä on myös perusteltua harkita lainsää- Lakespo Oy:öön osakepääomaa, jonka tar- 55964: däntöä, joka turvaisi eduskunnan mahdolli- koituksena on luoda uusia teollisia työpaik- 55965: suuden puuttua valtionyhtiöiden valtion koja Kolariin. Lakespo Oy:n avustuksella 55966: määräysvallan tai määräenemmistövallan Kolariin onkin syntynyt useita teollisia työ- 55967: menettämistä koskeviin päätöksiin. Tämä paikkoja. Rautaruukki Oy on tarjonnut työ- 55968: asia tulee esille kauppa- ja teollisuusministe- tä myös Rautuvaaran kaivoksen lakkautta- 55969: riössä valmisteilla olevan valtion osakasval- misen johdosta työttömiksi joutuneille yh- 55970: lan käyttöä koskevan lakiehdotuksen yhtey- tiön muille tehtaille. Tämä ei tosin paranna 55971: 68 55972: 55973: Kolarin kunnan asemaa. Outokumpu Oy on 1988 valtion konserniyhtiöiden ulkomailla 55974: avannut myös Saattoporan kultalouhoksen, toimivien yhtiöiden liikevaihto kohosi lähes 55975: jonka kultamalmi rikastetaan Rautuvaaras- 18 mrd markkaan ja henkilökunta noin 55976: sa. Tämä toiminta tosin lakkaa näillä näky- 23 000 henkilöön. Alueellisesti kansainväli- 55977: millä malmin köyhyyden vuoksi vuoden 1991 nen toiminta on viime vuosina keskittynyt 55978: lopussa. yhä selkeämmin EY -maihin, joiden osuus 55979: Kansainvälistyminen. Kuten valtiovarain- valtionyhtiöiden ulkomaisesta henkilöstöstä 55980: valiokunta toteaa, erityisesti Euroopan ta- ja liikevaihdosta oli vuonna 1988 jo noin 55981: loudellisen yhdentymisen myötä kansainvä- 40 %. Valtionyhtiöiden kansainvälistymisen 55982: listymisen hallitun toteuttamisen merkitys vaikutukset yhtiöihin ja niiden kotimaan ta- 55983: korostuu. Kauppa- ja teollisuusministeriö louteen ja teknologiaan ovat myös kauppa- 55984: seuraa jatkuvasti valtionyhtiöiden kansain- ja teollisuusministeriön käsityksen mukaan 55985: välistymistä ja integraatiokehitystä. Valtion- olleet pääasiassa myönteisiä. 55986: yhtiöiden kansainvälistyminen onkin edel- 55987: leen jatkunut melko voimakkaana. Vuonna 55988: 69 55989: 55990: 55991: 55992: 55993: Paikallistarkastukset 55994: 55995: Tällä kohtaa olevien huomautusten joh- verran vähennetty niistä edustustoista, joiden 55996: dosta on ulkoasiainministeriö esittänyt mm. toiminta on supistunut. Osa paikalta palka- 55997: seuraavaa. tuista on korvattu ostopalveluilla. 55998: Valtiontilintarkastajat ovat myös kiinnit- 55999: täneet huomiota siihen, voitaisiinko yhteis- 56000: Ulkoasiainministeriön hallinnonala pohjoismaista edustautumista lisätä aloilla, 56001: joiden kaupallinen ja diplomaattinen merki- 56002: Suomen edustautuminen. Kuten valtion- tys on vähentynyt. Mahdollisuudet tällaiseen 56003: tilintarkastajat ovat vuoden 1987 kertomuk- menettelyyn ovat kuitenkin jo käytännöllisis- 56004: sessaan todenneet, poliittisen ja taloudellisen tä syistä johtuen rajalliset. Sitä vastoin poh- 56005: tilanteen muuttuessa joudutaan maamme joismaisten edustustojen yhteistyötä pyritään 56006: edustautuminen, edustustoverkko ja edus- edelleen monin tavoin kehittämään. Mm. 56007: tautumisen painoalat arvioimaan uudelleen. pohjoismaiden ulkoasiainministeriöiden hal- 56008: Kansain välispo lii ttisessa painopisteasettel us- linnollisten osastojen päälliköiden kokouk- 56009: sa tapahtuneiden muutosten takia on joudut- sissa on käsitelty Norjan ulkoasiainministe- 56010: tu suorittamaan arviointia uusien edustusto- riön laatiman pohjoismaisten edustustojen 56011: jen tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista yhteistyöohjeluonnoksen pohjalta mahdolli- 56012: siirtää aikaisemmin perustettuja edustustoja suuksia lisätä edustustojen yhteistyötä. 56013: toisiin asemapaikkoihin. Ministeriö seuraa Edusta u tuminen YK-j ärj es töis- 56014: jatkuvasti kansainvälisessä poliittisessa ja ta- sä. YK-järjestöjen toiminnassa keskeisiksi 56015: loudellisessa tilanteessa tapahtuvia painopis- ovat viime vuosina tulleet kysymykset rahoi- 56016: teiden vaihteluja ulkomaanedustuksen toi- tuksesta Yhdysvaltain pidätettyä vuodesta 56017: minnalliseksi kehittämiseksi ja edustautumis- 1985 lähtien huomattavan osan jäsenmak- 56018: tarpeen uudelleen arvioimiseksi. suistaan Yhdistyneille Kansakunnille ja 56019: Edustustoverkon laajentamistarpeet on useimmille sen erityisjärjestöistä. Vuonna 56020: hoidettu lähes ilman henkilöstöresurssien li- 1990 Yhdysvaltain jäsenmaksurästit ovat yh- 56021: säämistä kohdentamalla uudelleen olemassa teensä yli 521 miljoonaa dollaria. Rahoituk- 56022: olevia voimavaroja. Mikäli lisäresurssien seen on kytketty näiden järjestöjen hallinnon 56023: saaminen tulevaisuudessa ei ole mahdollista, tehostamista koskevat vaatimukset. YK:ssa 56024: ulkomaanedustuksen toimintaa on supistet- tämä johti 1986 laajan hallinto- ja talousuu- 56025: tava tai on harkittava joidenkin toimipistei- distuksen käynnistämiseen edellisenä vuonna 56026: den lopettamista. Toimenpiteinä tulevat täl- asetetun hallitusten välisen asiantuntijaryh- 56027: löin kyseeseen lähinnä edustautumisen tason män suositusten pohjalta. Vastaavanlaisiin 56028: alentaminen tai toimipisteen sulkeminen. uudistustoimiin ryhdyttiin myös useimmissa 56029: Yleisuran virkamiesten korvaaminen esim. erityisjärjestöissä. Keskeisinä näissä vaati- 56030: kehitysyhteistyöuran virkamiehellä sekä lä- muksissa olivat järjestöjen sihteeristöjen hen- 56031: hetetyn avustavan henkilöstön korvaaminen kilöstön määrän vähentäminen 15-20 pro- 56032: palkkaus- ym. kustannussäästöjen aikaan- sentin tavoitetasolla, selkeys tulo- ja menoar- 56033: saamiseksi paikalta palkatuilla henkilöillä on vion laatimisessa sekä periaatteet, joiden mu- 56034: vielä joissain tapauksissa mahdollista. Myös kaan järjestöjen varainkäyttöä koskevista 56035: paikalta palkattua henkilöstöä on jonkin asioista päätetään yksimielisesti ilman äänes- 56036: 70 56037: 56038: tystä ja jäsenmaat osallistuvat järjestöjen toi- tua aiheellisiksi katsomiinsa hallinnollisiin 56039: mintaohjelmien ja pitkän aikavälin suunni- epäkohtiin. 56040: telmien laatimiseen entistä varhaisemmassa YK:n ja sen erityisjärjestöjen suurimmat 56041: vaiheessa. läntiset rahoittajamaat ovat perustaneet epä- 56042: Suomi on YK-järjestöjen päättävissä eli- virallisen ns. Geneve-ryhmän seuraamaan 56043: missä käyttämissään puheenvuoroissa sekä näiden järjestöjen hallintoa ja varainkäyttöä 56044: osallistuessaan rahoitus- ja hallintokysymyk- sekä koordinoimaan ryhmän jäsenien kanto- 56045: siä valmistelevien elimien työhön tukenut ja näissä kysymyksissä. Ryhmän jäsenyys 56046: johdonmukaisesti näiden järjestöjen toimin- edellyttää yli yhden prosentin jäsenmaksuo- 56047: nan järkiperäisiämistä ja ollut myös mahdol- suutta YK:n tai sen erityisjärjestöjen talous- 56048: lisuuden siihen tarjoutuessa välittäjänä eri- arvioista. Tähän yltää pohjoismaista Ruotsi, 56049: laisten näkökantojen yhteensovittamiseksi. joka kuitenkin on osallistunut ryhmän työ- 56050: Periaatteena Suomen kannanotoissa on ollut hön ainoastaan huomioitsijana, koska se ei 56051: paitsi kollektiivisen vastuun korostaminen ole halunnut sitoutua ryhmän usein hyvinkin 56052: YK-toimintojen rahoituksessa, järjestöjen jyrkkiin kannanottoihin erityisesti talous- 56053: hallinnon kehittäminen siten, että usein ai- arviokysymyksissä (mm. nollakasvun pe- 56054: heellinenkin arvostelu ja sen mukanaan tuo- riaatteeseen). Myös Suomen taholta on kat- 56055: ma rahoituspohjan kaventuminen pidätetty- sottu hyödylliseksi seurata Geneve-ryhmän 56056: jen jäsenmaksuosuuksien johdosta eivät es- työtä ryhmän kokouksiin osallistuvien Ruot- 56057: täisi järjestöjä toimimasta niiden tarkoitus- sin huomioitsijavaltuuskuntien välityksellä. 56058: perien hyväksi, joita varten ne on alunperin Sekä YK:n erityisjärjestöjen että YK:n 56059: perustettu. Käytännön lähtökohtana on ol- eräisiin alajärjestöihin liittyvät asiat hoide- 56060: lut, että YK-järjestöjen talousarvioiden ja taan Suomessa muilla hallinnonaloilla kuin 56061: ohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen pa- ulkoasiainministeriössä. Joidenkin järjestö- 56062: rantaminen edellyttää hyvin toimivaa halli- jen, kuten esimerkiksi Kansainvälisen työjär- 56063: tusten välistä valmistelukoneistoa. jestön ILO:n ja YK:n kasvatus-, tiede- ja 56064: kulttuurijärjestön UNESCO:n asioita varten 56065: Aktiivista osallistumista YK-järjestöjen asianomaisilla ministeriöillä on omat neuvot- 56066: hallinto- ja rahoituskysymysten käsittelyyn telu- tai toimikuntansa. 56067: on edesauttanut osaltaan se, että Suomi on Ulkoasiainministeriön alaisuudessa toimi 56068: viime vuosina toiminut valittuna jäsenenä vuoteen 1989 saakka kansainvälisten järjes- 56069: eräiden järjestöjen jäsenmäärältään rajoite- töasiain neuvottelukunta tehtävänään ulko- 56070: tuissa budjetti- ja hallintoelimissä. Suomen asiainministeriön ohjauksena tapahtuva val- 56071: edustaja on myös vuodesta 1987 lähtien ollut tionhallinnon kansainvälisiä asioita hoita- 56072: jäsenenä YK:n hallinto- ja talousarviokysy- vien erityisviranomaisten lähinnä kansainvä- 56073: mysten neuvoa-antavassa komiteassa lisissä järjestöissä tapahtuvan toiminnan yh- 56074: (ACABQ), joka valmistelee käytännössä tenäistäminen. Valtioneuvoston annettua 56075: YK:n talouteen ja hallintoon liittyvät kysy- 1988 uudistetun komiteapäätöksen, jonka 56076: mykset ja seuraa myös YK:n erityisjärjestö- mukaan valtionhallinnon sisäinen, jatkuva 56077: jen varainhoitoa ja hallintoa. Suomen edus- yhteistyö tulisi organisoida osaksi tavan- 56078: taja valittiin YK:n yleiskokouksessa komi- omaista toimintaa niin, ettei se yleensä edel- 56079: teaan uudeksi kolmivuotiskaudeksi 1990 lu- lytä erillisiä toimielimiä, kansainvälisten jär- 56080: kien. jestöasiain neuvottelukunta lakkautettiin 56081: Toinen keskeinen elin seurattaessa YK- 8.2.1990 valtioneuvoston päätöksellä. Ul- 56082: järjestelmään kuuluvien järjestöjen toimin- koasiainministeriö katsoi, että yhteydenpito 56083: nan tehokkuutta on YK:n yhteinen, hallituk- muihin viranomaisiin kansainvälisissä järjes- 56084: sista riippumaton tarkastusyksikkö (JIU). töasioissa voidaan hoitaa ilman erikseen ase- 56085: Tarkastusyksikön toiminta kattaa YK:n li- tettua neuvottelukuntaa. 56086: säksi myös erityisjärjestöt. Tarkastusyksikön Kansainvälisten järjestöasiain neuvottelu- 56087: toimintakertomus sekä yksikön kulloinkin kunnan lakkauttamisen jälkeen ulkoasiain- 56088: valitsemia erityisaiheita koskevat kertomuk- ministeriö on kutsunut tarvittaessa koolle 56089: set käsitellään vuosittain YK:n yleiskokouk- koordinointikokouksia, joissa ovat olleet 56090: sessa ja erityisjärjestöjen asianmukaisissa eli- mukana neuvottelukunnassa edustettuina ol- 56091: missä, jolloin jäsenmailla on tilaisuus puut- leet viranomaiset. Ulkoasiainministeriö on 56092: 71 56093: 56094: myös toimittanut muille viranomaisille kir- voteltavana olevan ETA-sopimuksen kansal- 56095: jallisia tiedonantoja ja selvityksiä kansainvä- liselle implementoinnille ja EY-säännöstön 56096: listen järjestöjen toimintaan liittyvistä yleis- mittavan suomennostyön koordinointi. 56097: luontoisista kysymyksistä. Tällöin ovat tul- Suomen edustustoa Euroopan Yhteisössä 56098: leet juuri kysymykseen YK:n ja sen erityisjär- on vahvistettu sijoittamalla sinne ulkoasiain- 56099: jestöjen hallinto- ja rahoituskysymyksiin liit- ministeriön lisäksi edustajia myös muista mi- 56100: tyvät Suomen kannanotot, joiden suhteen nisteriöistä. 56101: Suomen tulisi eri järjestöissä esiintyä yhden- Tiedotustoimin ta. Tiedotuksen te- 56102: mukaisesti. hostamiseksi on mm. Euroopan taloudellista 56103: Koska YK:ta lukuunottamatta sen erityis- yhdentymistä silmälläpitäen lisätty erityisesti 56104: järjestöjen jäsenmaksut suoritetaan muiden taloudellisia, teollisia ja ympäristökysymyk- 56105: ministeriöiden kuin ulkoasiainministeriön siä koskevan vieraskielisen aineiston tuotan- 56106: määrärahoista, on myös tärkeää, että mui- toa ja hankintaa. Myös vapaaehtoisuuteen 56107: den viranomaisten edustajat osallistuvat näi- perustuva viranomaisten ja eräiden organi- 56108: den järjestöjen kokouksiin, joissa käsitellään saatioiden muodostama ulkomaantiedotuk- 56109: tai päätetään järjestöjen hallinto- ja rahoitus- sen koordinaatiotoimikunta tuottaa tällaista 56110: kysymyksistä. Suomen kokousvaltuuskun- aineistoa. Erityisaloja koskevan tiedotusma- 56111: tien jäsenenä onkin säännönmukaisesti ollut teriaalin tuotannon tehostamisessa päävas- 56112: sen ministeriön taloushallinnon edustaja, tuu on kuitenkin myös kustannusten osalta 56113: jonka toimialaan kyseinen järjestö kuuluu. ao. ministeriöillä ja muilla ammattivirano- 56114: EFTA-EY: n yhteistyöhön lii tty- maisilla. 56115: vien asioiden hoito. EFTA-EY-yhteis- Edustustojen taloushallinnon ke 56116: työn tiivistymisen myötä lisääntyneiden teh- h i t t ä m i ne n. Valtiontilintarkastajien mie- 56117: tävien tarkoituksenmukaista hoitoa varten lestä edustustojen päätösvaltaa olisi tulosyk- 56118: Suomen valmistelu- ja seurantaorganisaatio- sikköperiaatteen toteuttamiseksi lisättävä 56119: ta on tehostettu. Eräänä lähtökohtana on ol- nykyistä laajemmaksi. Ulkoasiainhallinnon 56120: lut, että kaikki ao. viranomaiset, elinkeinoe- budjettirakennetta on kertomusvuoden jäl- 56121: lämä ja työmarkkinajärjestöt olisivat tehok- keen kehitetty edustustojen tulosohjauksen 56122: kaasti mukana tässä toiminnassa. mahdollistamiseksi. Vuoden 1989 tulo- ja 56123: menoarviossa kolme lukua, 24.01 Ulkoa- 56124: Vastuu valmistelu- ja seurantatyöstä on siainministeriö, 24.10 Edustustot ja 24.20 Ul- 56125: keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköistä koasiainhallinnon palkkausmenot, yhdistet- 56126: ja Suomen Pankin edustajasta koostuvalla tiin yhdeksi luvuksi 24.01 Ulkoasiainhallin- 56127: seurantatoimikunnalla. Toimikunnan alai- to. Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa yhdis- 56128: suudessa t01mu kulloinkin käsiteltävien tettiin momentit 24.01.10 Kiinteistöjen käyt- 56129: asioiden mukaan kokoonpantuja (yli 20) val- tö ja kunnossapito, 24.01.20 Matkat ja muu- 56130: mistelujaostoa, joissa viranomaisten lisäksi tot momenttiin 24.01.29 Muut kulutus 56131: myös elinkeinoelämän ja muiden alojen etu- menot. Tällöin edustustojen hallintomenot 56132: järjestöt ovat edustettuina. ovat pääsääntöisesti kahdella momentilla eli 56133: Yleisseurantaa varten on asetettu laaja in- palkkausmomentilla ja kulutusmenomomen- 56134: tegraationeuvottelukunta, johon em. tahojen tilla. Tämä on tehnyt budjetin osalta määrä- 56135: lisäksi osallistuvat eduskunnassa edustettui- rahojen delegoinnin edustustoille aikaisem- 56136: na olevien puolueiden edustajat. Ulkoasiain- paa suurempina kokonaisuuksina mahdolli- 56137: ministeriön koordinointikapasiteettia on li- seksi, mikä on osa edustustojen tulosyksik- 56138: sätty mm. perustamalla neljä kaupallisen köroolin kannalta olennaista. 56139: neuvoksen virkaa ministeriön kauppapoliitti- Uusi ulkoasiainhallintoasetus (485/90) tuli 56140: selle osastolle. Syyskuussa 1990 toteutetun voimaan 1. 7.1990. Uudistuksen eräänä kes- 56141: kauppapoliittisen osaston organisaatiomuu- keisenä tavoitteena on ollut edustuston ase- 56142: toksen yhteydessä Länsi-Euroopan integraa- man, tehtävien ja toimivallan selkeyttäminen 56143: tioon liittyvät kysymykset on keskitetty sekä edustuston itsenäisen ratkaisuvallan li- 56144: omaan toimistoonsa. sääminen annettujen määrärahojen puitteissa 56145: Oikeusministeriöön on perustettu erillinen tulosyksikköperiaatteen mukaisesti. 56146: yksikkö, jonka tehtävänä on parantaa val- Budjetin kehittäminen ja edustuston ase- 56147: miuksia EFTA-maiden ja EY:n välillä neu- man selkeyttäminen ovat merkinneet sitä, 56148: 72 56149: 56150: että kuluvana vuonna edustustoille on voitu nonalojen virkamiehiä, kuten sotilasasiamie- 56151: osoittaa määrärahat entistä suurempina ko- hiä ja teollisuussihteereitä, joiden osalta täy- 56152: konaisuuksina, joiden puitteissa edustustoi tyy tehdä tilitykset ao. ministeriöille, joten 56153: saavat itse kohdentaa määrärahat edustus- tositemäärät eivät sellaisenaan kuvaa kassan- 56154: ton toiminnan kannalta olennaisiin asioihin hoitajien todellista työn määrää, 56155: sekä myös päättää määrärahojen käytöstä it- -edustustojen taloushallinnossa ei ollut 56156: se. mahdollisuutta siirtyä käyttämään atk:ta 56157: Ulkoasiainministeriön alustavan suunni- kassasovelluksen puuttuessa, 56158: telman mukaan ulkoasiainhallinnossa ko- - edustustojen sijaitessa suhteellisen 56159: keillaan tulosohjausta ja -budjetointia vuon- etäällä toisistaan henkilöstö katsoi järjeste- 56160: na 1992 ja koko hallinnossa siirrytään varsi- lyn heikentävän kassan palvelua ja aiheutta- 56161: naisesti tulosohjaukseen ja -budjetointiin van työajan menetyksiä, kun asioita joudut- 56162: vuoden 1993 tulo- ja menoarvion yhteydessä. taisiin hoitamaan toisessa edustustossa. 56163: Tuolloin edustustoi toimivat erillisinä talous- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten 56164: yksikköinä, joille on asetettu selkeät tulosta- ministeriö ei ole lähtenyt muuttamaan ta- 56165: voitteet. loushallinnon järjestelyjä Pariisin edustus- 56166: Pariisin suurlähetyställä ja OECD:n pysy- toissa. 56167: vällä edustustolla on erilliset taloushallinnot, Taloushallinnon automatisointia on ko- 56168: joita hoitamassa on kummassakin edustus- keiltu Tukholman ja Brysselin edustustoissa. 56169: tossa oma kassanhoitaja. Lisäksi Pariisin Ohjelmisto on kuitenkin riippuvainen lait- 56170: pääkonsulinvirasto toimii tilintekijänä ja sil- teista ja sen käytössä on esiintynyt ongelmia. 56171: lä on oma kassa passi- ja konsuliasioita var- Toisaalta valtionhallinnon keskitettyä mak- 56172: ten, muttei varsinaista kassanhoitajaa. Suur- suliike- ja kirjanpitojärjestelmää ollaan uu- 56173: lähetystön tositemäärät ovat olleet viime distamassa, joten edellä mainituista syistä 56174: vuosina noin 1 800 kpl, pysyvän edustuston edustustojen kokeiluversiota ei ole laajennet- 56175: noin 1 000 kpl ja pääkonsulinviraston noin tu muihin edustustoihin. 56176: 250 kpl vuodessa. Uusittu valtion yhtenäinen maksuliike- ja 56177: Vuoden 1988 aikana selvitettiin mahdolli- kirjanpitojärjestelmä VALMA otetaan ulko- 56178: suuksia keskittää edustustojen taloushallinto asiainhallinnossa käyttöön maaliskuun alus- 56179: suurlähetystöön. Tätä ei kuitenkaan tuolloin ta 1991. Vuosien 1991 ja 1992 aikana järjes- 56180: pidetty erityisesti edustustojen taholta mah- telmä on tarkoitus ottaa käyttöön myös kai- 56181: dollisena seuraavista syistä: kissa edustustoissa, mikäli edustustojen lait- 56182: -yhdistetyn kassan tositemäärät ovat teisto- ja ohjelmistohankintoihin sekä koulu- 56183: niin suuret, että kassanhoitoon tarvittaisiin tukseen saadaan kyseisinä vuosina tarvitta- 56184: kaksi henkilöä, vat määrärahat. 56185: - edustustoissa työskentelee eri hallin- 56186: 73 56187: 56188: 56189: 56190: 56191: SISÄLLYSLUETTELO 56192: 56193: 56194: Sivu Sivu 56195: Yleinen osa .................................. . 6 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala .. . 38 56196: Valtionvelka ............................... . 6 Maa- ja metsätalousministeriö ............. . 38 56197: Valtion lainanauto ......................... . 6 Suomen metsien käyttö .................. . 38 56198: Valtion henkilöstön ja menojen kehitys ...... . 6 Metsähallituksen metsät ................. . 39 56199: Julkishallinnon viranomaisten välisen tietotek- Valtion kalavedet ....................... . 39 56200: niikkayhteistyön kehitys ja ongelmat ........ . 8 56201: Liikenneministeriön hallinnonala.............. 41 56202: Valtioneuvosto............................... 10 Liikenneministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 56203: Valtioneuvoston kanslia.................... 10 Valtakunnallisen liikennepolitiikan tarve. . . 41 56204: Pääministerin kanslian muodostaminen.... 10 Tie- ja vesirakennushallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . 41 56205: Tie 2000 -suunnitelman toteuttaminen..... 41 56206: Ulkoasiainministeriön hallinnonala............ 12 Valtionrautatiet............................ 43 56207: Ulkoasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Toimintapolitiikan uudistaminen. . . . . . . . . . 43 56208: Kaupalliset sihteerit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 56209: Ulkomaanedustuksen toimitilat ja asunnot. 12 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala . . 46 56210: Ulkomaanedustustojen asemamaasta palkatun Kauppa- ja teollisuusministeriö . . . . . . . . . . . . . 46 56211: henkilöstön työolot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Vaihtotase............................... 46 56212: Elintarvikevalvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 56213: Oikeusministeriön hallinnonala. . . . . . . . . . . . . . . . 15 56214: Oikeusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala..... 52 56215: Vankeinhoito............................ 15 Sosiaali- ja terveysministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . 52 56216: Vaalien toimittaminen.................... 18 Eläkejärjestelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 56217: Sairaaloiden toiminta ja kustannusten 56218: Sisäasiainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . 21 kehitys.................................. 55 56219: Sisäasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Tapaturmaviraston toiminnan 56220: Aluepolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 56221: Ulkomaalaisten maahantulo, maassaoleskelu 56222: ja työnteko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Työministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 56223: Työministeriö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 56224: Puolustusministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . 26 Työvoimapoliittinen tutkimus ja 56225: Puolustusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 suunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 56226: Organisaatiomuutokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Työllisyyskoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 56227: Sotilasasiamiestoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Akateeminen työttömyys . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 56228: Hankintatoimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 56229: Ympäristöministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . 63 56230: Valtiovarainministeriön hallinnonala........... 29 Ympäristöministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 56231: Valtiovarainministeriö...................... 29 Tehtävien ja toimivallan siirto lääninhallituk- 56232: Rahamarkkinoiden muutos ja talous- sille ja vesi- ja ympäristöpiireille . . . . . . . . . . 63 56233: politiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Jätehuolto............................... 64 56234: Erikoismaitojauheiden hinnanerokor- Ilman- ja vesiensuojelua koskeva kansainväli- 56235: vaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 nen yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 56236: Valtion kiinteistömenot ja kustannus- 56237: arvioiden pitävyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt . . . . . . . . . . . . . 67 56238: Taloudellinen tila ja kehitys kertomusvuonna. 67 56239: Opetusministeriön hallinnonala. . . . . . . . . . . . . . . . 33 Valtionyhtiöiden rahoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 56240: Opetusministeriö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Valtionyhtiöiden henkilöstöedut............. 67 56241: Opettajankoulutusjärjestelmän kehittä- Rautaruukki Oy:n Rautuvaaran kaivos. . . . . . 67 56242: minen................................... 33 Kansainvälistyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 56243: Lääkärikoulutusta koskevat toimenpiteet . . 33 56244: Suomen Akatemian toiminta. . . . . . . . . . . . . . 34 Paikallistarkastukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 56245: Aikuiskoulutuksen kehittäminen . . . . . . . . . . 35 Ulkoasiainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . 69 56246: Kansainvälinen yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Suomen edustautuminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 56247: 56248: 56249: 56250: 56251: 10 301355N 56252: 1990 vp.- K n:o 17 56253: 56254: 56255: 56256: 56257: KERTOMUS 56258: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan 56259: tekemät muistutukset Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n 56260: toiminnan tukemisesta valtion ja valtionenemmistöisten 56261: yhtiöiden varoin ja toimenpitein ovat antaneet aihetta 56262: 56263: 56264: 56265: 56266: HELSINKI 1991 56267: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus 56268: Eduskunnalle 56269: Eduskunnalle annetaan tämän mukana teollisuus Oy:n tmmmnan tukemisesta val- 56270: kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Edus- tion ja valtionenemmistöisten yhtiöiden va- 56271: kunnan tekemät muistutukset Wärtsilä Meri- roin ja toimenpitein ovat antaneet aihetta. 56272: 56273: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1991 56274: 56275: Tasavallan Presidentti 56276: MAUNO KOIVISTO 56277: 56278: 56279: 56280: 56281: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen 56282: 5 56283: 56284: 56285: 56286: 56287: Eduskunta on 12.6.1990 päivätyn kirjel- Sitten kun Tasavallan Presidentti oli 56288: män ohella lähettänyt hallitukselle valtiova- 9.11.1990 tapahtuneessa esittelyssä jättänyt 56289: rainvaliokunnan mietinnön n:o 22 valtionti- asian käsittelyn valtioneuvostolle, kauppa- ja 56290: lintarkastajain Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n teollisuusministeriö on antanut edellä maini- 56291: toiminnan tukemisesta antaman kertomuk- tusta mietinnöstä ja kertomuksesta aiheutu- 56292: sen johdosta sekä sanotun kertomuksen nii- neista toimenpiteistä seuraavan selvityksen, 56293: hin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin joka täten hallituksen kertomuksena anne- 56294: tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat ai- taan eduskunnalle. 56295: hetta. Samalla eduskunta on kehottanut hal- 56296: litusta antamaan eduskunnalle kertomuksen 56297: näistä toimenpiteistä. 56298: 56299: 56300: 56301: 56302: 3019918 56303: 6 56304: 56305: Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa sel- män valvonnan kehittämistarpeet, hyvää ti- 56306: vityksenään niistä toimenpiteistä, joihin lintarkastustapaa koskevien normien säädös- 56307: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietin- taso, tilintarkastajien riippumattomuutta 56308: nössä n:o 22 ja valtiontilintarkastajain kerto- koskevat määräykset ja Euroopan yhteisön 56309: muksessa tehdyt muistutukset ja ehdotukset yhtiöoikeudellisesta direktiivistä johtuvat 56310: ovat antaneet aihetta, seuraavan. Selvitys on lainsäädännön muutosvaatimukset. 56311: laadittu valtiovarainvaliokunnan mietinnös- Säännökset tilintarkastuksesta on lainsää- 56312: sä käytettyä valiokunnan kannanottojen dännössämme nykyisin sisällytetty asiano- 56313: kappalejakoa noudattaen. maisiin yhteisölakeihin, joista tässä suhteessa 56314: keskeisenä voidaan pitää osakeyhtiölakia. 56315: Osakeyhtiölain laajahko tarkistus on parai- 56316: 1.4.10., 1.4.11. ja 1.4.12 kaa vireillä oikeusministeriön asettamassa 56317: Kirjanpitolainsäädännön ja tilintarkastusjär- toimikunnassa, jonka määräaika päättyy 56318: jestelmän kehittämisestä sekä konkurssilain- 31.12.1991. Toimikunnan työ kytkeytyy lä- 56319: säädännön uudistamisesta heisesti kauppa- ja teollisuusministeriössä 56320: käynnistettävään tilintarkastajajärjestelmän 56321: Yllä mainituissa kohdissa eduskunta on kehittämistarpeita arvioivaan työhön. 56322: edellyttänyt yhtiöiden tilinpäätöstä koskevan Edellä kuvatussa lainvalmistelussa tullaan 56323: säännöstön saattamista ajan tasalle, tilintar- ottamaan kantaa myös siihen, miten tilintar- 56324: kastusjärjestelmän samoin kuin tilintarkasta- kastajien tarkastustoimintaan liittyviä talou- 56325: jien taloudellista vastuuta koskevien mää- dellista vahingonkorvausvastuuta koskevia 56326: räysten kehittämistä sekä kiirehtinyt kon- säännöksiä kehitetään ja täsmennetään. 56327: kurssilainsäädännön uudistamista. Eduskunta edellyttää hallituksen myös sel- 56328: Valtioneuvoston 13.4.1989 asettama kir- vittävän, voidaanko Wärtsilä Meriteollisuus 56329: janpitolainsäädännön uudistamiskomitea on Oy:n tilintarkastajia vastaan esittää taloudel- 56330: saanut työnsä päätökseen 17.12.1990. Komi- lisia vaatimuksia. Tältä osin todetaan, että 56331: tean ehdotukset on mahdollista saattaa voi- sanotun yhtiön konkurssihallinto on selvittä- 56332: maan lainsäädännössä vuoden 1993 alusta. nyt asiaan liittyvien yritysten ja henkilöiden 56333: Komitean ehdotuksissa korostuu pyrkimys vastuuta sekä pannut vireille toimenpiteitä. 56334: ohjata lainsäädännöllisillä muutoksilla kir- Myös kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, 56335: janpitovelvollisten tilinpäätösinformaatiota että mikäli ilmenee sellaisia seikkoja, joiden 56336: kohti suurempaa luotettavuutta ja vertailu- perusteella syntyisi vahingonkorvausvastuu 56337: kelpoisuutta. Komitean ehdotusten mukaan yhtiön johdolle tai tilintarkastajille, vahin- 56338: kirjanpitolakiin tulisi sisällyttää Euroopan gonkorvauskanteen nostaminen on mahdol- 56339: yhteisön tilinpäätösdirektiivien periaatteiden lista. Kun asiaan liittyvät selvitykset ja oi- 56340: mukatsesti vaatimus, jonka mukaan tilinpää- keudessa selvitettävänä olevat kysymykset 56341: töksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot on saatu päätökseen, voidaan todeta vahin- 56342: kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja gonkorvausedellytysten olemassaolo ja har- 56343: taloudellisesta asemasta. Komitea on katso- kita toimenpiteitä niiden perusteella. 56344: nut lisäyksen korostavan kirjanpitovelvolli- Konkurssilainsäädännön osalta eduskunta 56345: sen vastuuta. on edellyttänyt, että uudistamisesitys anne- 56346: Tilintarkastusjärjestelmän kehittämistar- taan eduskunnalle ensi tilassa ja että uudista- 56347: peita on myös alustavasti kartoitettu. Kaup- misen yhteydessä harkitaan järjestelmää, jos- 56348: pa- ja teollisuusministeriö on saanut tiedoksi sa ennen konkurssia voidaan selvittää yhtiön 56349: Keskuskauppakamarin 4.4.1990 asettaman toiminnan jatkumisen tosiasialliset edellytyk- 56350: tilintarkastajajärjestelmän kehittämistyöryh- set. 56351: män ehdotukset ja vastaanottanut Keskus- Oikeusministeriö on antamassaan lausun- 56352: kauppakamarin aloitteen lainsäädännön nossa ilmoittanut tästä, että konkurssilain- 56353: muuttamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministe- säädännön kokonaisuudistusta ministeriössä 56354: riö on jo asettanut tilintarkastajajärjestelmän valmistelevan työryhmän työ on jaettu nel- 56355: kehittämistarpeita arvioivan työryhmän. Ar- jään osaan, joita valmistellaan samanaikai- 56356: vioitavana ovat muun muassa tilintarkastaja- sesti. Osa-alueet ovat etuoikeusjärjestelmän 56357: järjestelmää sääotelevän normiston lainsää- uudistaminen, luonnollisen henkilön velka- 56358: dännöllinen rakenne, tilintarkastajajärjestel- selvittely, yrityksen saneerausta koskeva 56359: 7 56360: 56361: lainsäädäntö ja konkurssia koskevat saa~ pääpiirteissään lakkautettujen laitosten orga- 56362: nökset. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa nisaatiosta. Vain hallmtotoiminnat oli yhdis- 56363: erillisinä ja eri ajankohtina, koska niiden tetty. Loppuvuodesta 1989 käynnistettiin toi- 56364: vaatimat valmisteluajat ovat eripituiset. minnan ja organisaation kehittämishanke, 56365: Yrityksen saneerausta koskevien säännös- jonka tuloksena takuukeskuksen hallinto- 56366: ten tavoitteena on parantaa edellytyksiä elin- neuvosto vahvisti takuukeskukselle uuden 56367: kelpoisten yritysten kenkurssien torjumiselle. organisaation 1.4.1990 lukien. Asioiden kä- 56368: Tätä varten muun muassa varattaisiin yrityk- sittelyä on selkeytetty muodostamaHa viisi it- 56369: sen saneeraamista varten tietty määräaika, senäistä toimintalinjaa: ulkomainen riskinot- 56370: jona aikana yrityksen velkojat eivät voi koh- to, kotimainen riskinotto, kansainväliset jär- 56371: distaa yritykseen pakkotäytäntöönpanotoi- jestöasiat ja maakohtainen tutkimus, laki- ja 56372: mia. Toisaalta säännöksillä olisi myös pyrit- korvausasiat sekä yleishallinto. 56373: tävä suojaamaan velkojia sen varalta, että Organisaatiomuutoksen pääpiirteet olivat 56374: tervehdyttämistoimenpiteet epäonnistuvat. seuraavat: 56375: Työryhmän on valmisteltava ehdotus yrityk- 1. Takuupäätösten valmistelu ja esittely 56376: sen saneerausta koskevaksi lainsäädännöksi ryhmiteltiin kahteen yksikköön: kotimaiseen 56377: 31.3.1992 mennessä tai samassa aikataulussa riskinottoon ja ulkomaiseen riskinottoon. 56378: konkurssia koskevan uudistuksen kanssa, Tällä toimenpiteellä selkeytettiin takuupää- 56379: mikäli todetaan, ettei uudistuksia voida to- tösten valmistelun ja esittelyn perusteet asia- 56380: teuttaa erillisinä. kasriskien osalta ja samalla käynnistettiin 56381: Konkurssia koskevien säännösten uudista- kummankin yksikön itsenäinen henkilöstö- 56382: minen on osa-alueista laajin. Säännökset ja tuotekehitysohjelma. Muutos merkitsi ly- 56383: vaativat uudistamista kauttaaltaan. Työryh- hyen maksuajan R-takuiden käsittelyn siirty- 56384: mälle laaditun aikataulun mukaan ehdotus mistä kotimaisen riskinoton yhteyteen. 56385: konkurssilaiksi on valmisteltava 31.12.1992 2. Takuupäätösten tekoa tukevat asian- 56386: mennessä. tuntijatoiminnot ryhmitettiin itsenäisiksi vas- 56387: tuuyksiköiksi, jotka ovat: 56388: - maakohtainen tutkimus ja kansainväliset 56389: 2.2. järjestöt, 56390: Valtiontakuukeskuksen toiminnan järjestä- 56391: - laki- ja korvaustoiminnat, ja 56392: minen 56393: - hallinto- ja taloustoiminnat 56394: Valtiotakuukeskuksen tormmnassa edus- Tällä ryhmittelyllä organisaatiossa koros- 56395: kunta on nähnyt heikkouksia ja edellyttänyt tettiin asiantuntemuksen itsenäistä kehittä- 56396: hallituksen vielä erikseen selvittävän, voi- misvastuuta ja kunkin alan asiantuntijoiden 56397: daanko nykyistä valtiontakuukeskuksen or- osaamisen keskitettyä laaja-alaista hyväksi- 56398: ganisaatiota, organisaatiota koskevia sään- käyttöä. 56399: nöksiä ja sille annettuja ohjeita pitää ajan ta- 3. Takuukeskuksen toiminnan johtamista 56400: salla olevina. ja kehittämistä varten vahvistettiin myös 56401: Valtiontakuukeskus perustettiin 1.9.1989 muodollisesti 1.4.1990 alkaen johtoryhmä- 56402: yhdistämällä vientitakuulaitos ja Valtionta- työskentely. Johtoryhmään kuuluvat toimi- 56403: kauslaitos. Laitosten henkilökunta, vastuut tusjchtaja ja vastuualueiden johtajat. Johto- 56404: ja velvollisuudet siirtyivät sellaisenaan uudel- ryhmän päätehtävänä on koordinoida takuu- 56405: le takuukeskukselle. Uutena toimihenkilönä keskuksen toimintaa, päätöksentekoa ja tule- 56406: takuukeskukselle nimitettiin toimitusjohtaja. vaisuuden suunnittelua. 56407: Valtiontakuukeskuksen tehtävänä on tu- Takuukeskuksen toiminnan kehittämis- 56408: kea yritysten rahoitustoimintaa myöntämällä työn tuloksena on hahmotettu seuraavat kes- 56409: takuita ja takauksia sekä suorittamalla ensi keiset suuntaviivat, joissa pyrkimyksenä on 56410: sijassa pienten ja keskisuurten yritysten riski- lisätä omavastuuosuutta riskihajonnan lisää- 56411: rahoituksen saatavuutta parantavia tehtäviä miseksi kaupallisten riskien osalta. 56412: siten kuin niistä on takuukeskusta koskevas- Vientitakuutoiminnassa pyrkimyksenä on 56413: sa laissa tai muussa laissa erikseen säädetty. edistää suomalaisten yritysten vientiä ja ul- 56414: Valtiontakuukeskuksen toiminnan käyn- komaisia investointeja sellaisilla järjestelyillä, 56415: nistyessä 1.9.1989 organisaatio muodostui joilla yritykset voivat suojautua riskejä vas- 56416: 8 56417: 56418: taan ja hankkia rahoitusta keskimäärin yhtä kokonaisuudessaan. Riskejä on tällöin pyrit- 56419: edullisesti kuin tärkeimmät kilpailijat. Tämä tävä jakamaan eri osapuolten kanssa. Jaka- 56420: tarkoittaa sitä, että misessa otetaan huomioon. että 56421: - myönnettävät takuut ovat sisällöltään eli - vientitakuukeskuksen ensisijainen tehtävä 56422: annetun turvan osalta kilpailukykyisiä, on poliittisten riskien vakuuttaminen ja po- 56423: - perittävät takuumaksut mitoitetaan mah- liittista riskiä otetaan maatutkimusten perus- 56424: dollisimman hyvin kulloinkin katettavaa ris- teella nykyiseen tapaan, 56425: kiä vastaavaksi ylittämättä olennaisesti sitä - kaupallinen riski, erityisesti projektiriski, 56426: maksutasoa, mitä kilpailija joutuu vastaavas- jaetaan nykyistä useammin kaupan eri osa- 56427: ta suojasta maksamaan. puolten kanssa. Tällöinkin vientitakuin ka- 56428: - takuukeskuksen riskinottovalmius on kil- tettu osa riskistä voi tutkimusten ja riskihar- 56429: pailijamaiden tasolla eikä se rajoita kotimai- kinnan mukaisesti olla suurempi kuin rahoit- 56430: sen yrityksen mahdollisuuksia suojautua ris- tajien tai viejän itsensä kattama osuus. 56431: kien varalta tai hankkia mahdollisimman Kotimaisen riskinoton toiminta-ajatukse- 56432: edullista rahoitusta, na on takauksia ja takuita myöntämällä edis- 56433: - takuukeskuksen tekninen käsittelynopeus tää 56434: on riittävä, niin että se ei haittaa kaupallisia - erityisesti pk-yritysten perustamista, nii- 56435: neuvotteluja. den laajentamista sekä kehittämistä 56436: - viennin rahoituksen järjestymiseen liitty- 56437: Erityistä huomiota toiminnan kehittämi- viä toimenpiteitä, 56438: sessä kiinnitetään -- laivanrakennus- ja laivanvarustamotoi- 56439: - riskihajonnan parantamiseen, jotta voi- mintaa. 56440: daan turvata riittävät riskinottomahdollisuu- - teollisuuden ympäristönsuojeluinvestoin- 56441: det vastaisuudessakin ja pienentää budjetti- teja, sekä 56442: rahoituksen tarvetta, - kotimaisen teollisuuden perusraaka-aine- 56443: - riskien arviointiin, jotta ne on mitoitettu huollon turvaamista. 56444: ja kohdentuvat mahdollisimman tarkoituk- Tätä yritystoiminnan edistäruistehtävää 56445: senmukaisesti, sekä pyritään suorittamaan asiantuntevasti ja 56446: - riskien jakamiseen eri osapuolten kanssa. joustavasti sekä siten, että annettu tuki vas- 56447: Riskihajonnan parantaminen merkitsee taa yritystoiminnan muuttuvia tarpeita kil- 56448: palvelujen käyttöä nykyistä laajemmin sekä pailukykyisellä tavalla sekä kotimaassa että 56449: olemassa olevan asiakaskunnan osalta että ulkomailla. 56450: uusien asiakkaiden hankkimista. Takuuna- Valtiontakuukeskuksella on kotimaisen 56451: laisen viennin osuuden kasvattaminen on en- riskinoton puolella asiakasyrityksiä noin 56452: sisijainen tavoite. Sen saavuttaminen edellyt- 1 300. Asiakkaat ovat pääosin pieniä tai kes- 56453: tää kisuuria yrityksiä. Valtiontakauksia saaneita 56454: - takuiden käyttäjiin kohdistuvaa aktiivista yrityksiä on 1 100-1 200 ja viennin rahoi- 56455: markkinointia, tuksen takuita saaneita 150-200. Joukossa 56456: - yhteistyön lisäämistä eri organisaatioiden on 50-60 sellaista yritystä, jotka ovat saa- 56457: ml. yrittäjien, viranomaisten ja rahoittajien neet sekä valtiontakauksia että R-takuita. 56458: kanssa, Valtiontakauksia myönnetään vuosittain pit- 56459: - aluetoimistojen tehostettua käyttöä laaja- käaikaisille noin 250 milj. markan investoin- 56460: alaiseen markkinointiin, neuvontaan ja pää- ti- ja käyttöpääomaluotoille. Viennin R-ta- 56461: kuita myönnetään vuosittain noin 400 milj. 56462: töksentekoon, markan lyhytaikaisille viennin rahoitukseen 56463: - takuumuotojen rakenteellista kehittämistä tarkoitetuille käyttöpääomaluotoille. 56464: mahdollisimman helppohoitoiseksi, Takausten ja takuitten myöntämisessä seu- 56465: - käsittelyn nopeuttamista vastaamaan rataan rahoitusmarkkinoiden muutoksia ja 56466: asiakaskunnan tarpeita, sekä kulloinkin vallitsevia teollisuuspoliittisia ta- 56467: - ehtojen, hakemusten ja sitoumusten sel- voitteita. Teollisuuspoliittisesti valtion riski- 56468: keyttämistä sopimusriskien selkeyttämiseksi. notto on erityisen perusteltua kannattavan 56469: Erityisesti pääomatavaroiden viennin yh- viennin tukemisessa sekä kaikissa sellaisissa 56470: teydessä päädytään nykyistä useammin tilan- hankkeissa, joissa voidaan parantaa yritysten 56471: teisiin, joissa haettua riskiä ei voida kattaa sekä reaalista että hintakilpailukykyä kan- 56472: 9 56473: 56474: sainvälisillä markkinoilla. Tämän vuoksi val- tun eduskuntaehdon käyttämistä tai edus- 56475: tion riskinoton suuntaaminen takausten ja kunnan muulla tavoin tapahtuvan valvonnan 56476: takuitten myöntämisessä voisi aktiivisin toi- järjestämistä erilaisissa sopimustilanteissa. 56477: menpitein kohdistua entistä voimakkaammin Valtiovarainministeriö on antamassaan 56478: - vientiyrityksiin, lausunnossa tämän kysymyksen osalta to- 56479: - yleensä teknologian tasoa nostaviin yri- dennut, että sellaiseen toi~enpiteeseen sitou- 56480: tyksiin, sekä tuminen, josta aiheutuu valtiolle meno, edel- 56481: - aloittaviin, hyvän liikeidean varaan perus- lyttää eduskunnan suostumusta. Se voidaan 56482: tettaviin yrityksiin. antaa lailla, eduskunnan tulo- ja menoarvion 56483: Takuukeskuksella on hyvä asiantuntemus yhteydessä tai muutoin tekemällä erillispää- 56484: töksellä tai myöntämällä tulo- ja menoar- 56485: yritystutki~uk_sessa sekä k~up~llisten j~ P.?- 56486: liittisten nskien analysoinmssa. Taman viossa määräraha tai menoon sitoutumisval- 56487: asiantuntemuksen käyttö muuallakin val- tuus. Silloin kun menopäätöksen tekoa on 56488: tionhallinnossa voisi olla perusteltua esimer- pidetty välttämättömänä jo ennen kuin edus- 56489: kiksi sellaisten hankkeiden yhteydessä, joissa kunnan suostumuksen saaminen on ollut 56490: mahdollista, on käytännössä erityisesti aiem- 56491: on tarpe~n a;vi~id~ ~.<?ti- )a ':l.~k~ma~~iin min menetelty niin, että eduskunnan hyväk- 56492: asiakkaisiin tai tOimittaJIIn luttyv1a nskeJa. 56493: symistä edellyttävältä osalta päätös tehdään 56494: Valtiontakuukeskuksen toiminnan järjes- ehdolla, että eduskunta antaa siihen jälkeen- 56495: tämisellä edellä kerrotulla tavalla on pyritty päin suostumuksensa muun muassa myöntä- 56496: varmistamaan se, että laitoksen tehtävä tulee mällä tarvittavan määrärahan. Lähtökohta- 56497: hoidetuksi asianmukaisesti ja mahdollisim- na on tällöin ollut, ettei ehdon toteuttamatta 56498: man vähin riskein. jäämisestä aiheudu valtiolle vahingonkor- 56499: vaus- eikä muitakaan taloudellisia ja oikeu- 56500: dellisia seuraamuksia eikä toisaalta viran- 56501: omainen ryhdy ennen ehdon toteutumista 56502: 3.3.4. toimenpiteisiin, joista voi aiheutua hallitus- 56503: Riittävien vakuuksien vaatiminen takuutoi- muodon 70 §:n 1 momentissa tarkoitettu 56504: minnassa määrärahan ylitys tai ylimääräisiä kustan- 56505: nuksia valtiolle. 56506: Tässä kohden eduskunta on katsonut, että Lainsäädännössämme ei ole eduskuntaeh- 56507: vientitakuulaitoksen ja valtiontakauslaitok- toa koskevia säännöksiä. Oikeudelliselta 56508: sen olisi tullut osoittaa toiminnassaan suu- kannalta sen käyttö ja merkitys ovat kysee- 56509: rempaa huolellisuutta ja valtion edun huo- nalaiset. Käytännössä omaksutuista lähtö- 56510: mioon ottamista sekä edellyttänyt, että vas- kohdista huolimatta epäselvää on esimerkik- 56511: taisuudessa vaaditaan riittävät vakuudet si se, onko ehto katsottava purkavaksi vai 56512: myös muunkin kuin laivanrakennusteollisuu- lykkääväksi ja tähän liittyen, mikä on valtion 56513: den osalta. ja sitoumuksen antajan vastuu, jos ehto ei to- 56514: Valtiontakuukeskuksen toiminnan tultua teudu. Valtiovarainministeriö suhtautuukin 56515: edellä kerrotuin tavoin uudelleen järjestetyk- eduskuntaehdoin tapahtuvaan päätöksente- 56516: si myös riittävien vakuuksien vaatiminen saa koon varsin varauksellisesti. Ainakin silloin, 56517: tarpeellisen huomion laitoksen takuu- ja ta- kun valtiolla ei ole suoranaista oikeudellista 56518: kaustoiminnassa. Yleensäkin käsillä otevassa velvoitetta menopäätöksen tekoon ennalta 56519: asiassa tehdyt muistutukset antanevat aiheen tai eduskuntaehtoon ei ole liitetty riittäviä 56520: tehdä muussakin riskialttiin vientitoiminnan vastuuvaraumia, voidaan menettelyä pitää 56521: tukemisessa kaikki voitava valtion tappioi- eduskunnan budjettivaltaa loukkaavana. 56522: den rajoittamiseksi. Valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätök- 56523: sen perusteista annettua lakia (136/31) muu- 56524: tettiin vuoden 1988 alusta muun ohella siten, 56525: 3.3.5.6. että siihen sisällytettiin valtuusmenettelyä 56526: Ns. eduskuntaehdon käyttäminen koskeva 6 a § (691/87). Laki säädettiin perus- 56527: tuslainsäätämisjärjestyksessä. Samanlainen 56528: Eduskunta on päätöksessään edellyttänyt säännös otettiin myös 1.6.1988 voimaan tul- 56529: hallituksen selvittävän pikaisesti niin sano- leeseen lakiin valtion tulo- ja menoarviosta 56530: 2 301991B 56531: 10 56532: 56533: (423/88; 10 §),jolla kumottiin ensin mainittu Valtiontilintarkastajat ovat kertomukses- 56534: laki. Säännöksen eräänä tarkoituksena oli saan (kohta 3.3.6.) katsoneet, että kun WM- 56535: päästä eroon eduskuntaehdon käytöstä. rahoitussopimuksen mukaan Valmet Oy:lle 56536: Hallitus on 2.11.1990 antanut eduskunnal- aiheutuneet lisävastuut sovittiin korvattavik- 56537: le esityksen Suomen Hallitusmuodon ja val- si valtion varoista, olisi vastaava päätös tul- 56538: tiopäiväjärjestyksen valtiontaloutta koske- lut tehdä valtionyhtiöiden tasapuolisen koh- 56539: vien säännösten muuttamisesta (HE 262/ telun saavuttamiseksi myös Postipankki 56540: 1990 vp.). Esityksenvalmistelussa selvitettiin Oy:n kohdalla. Tämän johdosta on valtiova- 56541: myös tarve eduskuntaehdon käyttöön ja rainministeriö lausunnossaan todennut, että 56542: sääntelemiseen. Huomioon ottaen jo olemas- valtioneuvoston periaatepäätös, johon edellä 56543: sa olevat lakeihin sekä budjetissa myönnet- mainittu korvaus perustui, koski vain kaup- 56544: tyihin määrärahoihin ja sitomisvaltuuksiin pa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan 56545: perustuvat valtuudet menopäätösten tekoon kuuluvia tuotannollista toimintaa harjoitta- 56546: ei eduskuntaehdoin tapahtuvan uuden pää- via valtionyhtiöitä. Rahoitustoimintaa har- 56547: tösmuodon sisällyttämistä säännöksiin pidet- joittava Postipankki Oy rinnastettiin asiassa 56548: ty perusteltuna. Toisaalta mikäli tämänlaa- muihin pankkeihin. 56549: tuiselle poikkeusmenettelylle haluttaisiin an- 56550: taa tosiasiallista merkitystä, siitä tulisi edus- 56551: kunnan budjettivaltaa kaventavana säätää 56552: perustuslainsäätämisjärjestyksessä. 3.3.9. 56553: Valtiontakauslaitosta ja vientitakuulaitos- Viranomaisten ja yhteisöjen välinen yhteistyö 56554: ta koskevassa lainsäädännössä oli valtion ta- valtion kokonaisedun huomioon ottamiseksi 56555: kuiden myöntämisvalta delegoitu laitoksille. 56556: Näin eduskunta oli jo laissa antanut niille oi- Eduskunta on kiinnittänyt huomiota in- 56557: keuden taloudellisen riskin ottamiseen. formaation ja yhteistyön puutteeseen kaup- 56558: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n tapauksessa pa- ja teollisuusministeriön, valtion laitosten 56559: valtiolle aiheutui takaustappioita keskene- ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden vä- 56560: räisten alusten rakentamisaikaisista luotois- lillä, mistä seurauksena on saattanut olla val- 56561: ta. Tappioiden rajoittamiseksi tehtiin elo- tion kokonaisedun syrjäytyminen niiden 56562: kuussa 1989 valtiontilintarkastajain kerto- omien välittömien intressien tieltä. Ratkai- 56563: muksessa tarkoitettu sopimus. Koska myös suksi on ehdotettu toimintaohjeiden anta- 56564: muilla osapuolilla oli saatavia yhtiöltä, oli mista ja vastuutahojen määräämistä. Ennen 56565: tarkoituksenmukaista tehdä yhteinen sopi- tarvittavien toimenpiteiden määräämistä on 56566: mus, jolla kaikki velkojat sopivat yhteisesti kuitenkin edellytetty hallituksen selvittävän, 56567: mahdollisten tappioiden kattamisesta. Tap- missä määrin eri valtion elimille ja yhtiöille 56568: pioiden minimoimiseksi pidettiin perusteltu- voidaan asettaa velvollisuus valtion kokonai- 56569: na, että keskeneräiset laivat rakennettaisiin sedun huomioon ottamiseen. 56570: valmiiksi. Rahoituksen puuttumisen vuoksi Valtiovarainministeriö on tämän kysy- 56571: yhtiö ei olisi kuitenkaan voinut rakentaa myksen osalta todennut, että valtion yksiköi- 56572: aluksia, joten pankkien jatkorahoituksen den tehtävät ja toimivalta perustuvat sään- 56573: saaminen oli tarpeen. Pankit olivat tästä nöksiin ja niiden perusteella luotuihin oh- 56574: aiemmin kieltäytyneet. Ilman lisärahoitusta jaus- ja koordinointijärjestelmiin. Ylimpänä 56575: yhtiö olisi tehnyt likviditeettikonkurssin. koordinoijana toimii valtioneuvosto. Valtio- 56576: Elokuussa 1989 sen olisi pitänyt maksaa varainministeriön mielestä erillisen toimin- 56577: Suomen Yhdyspankki Oy:lle huomattava lai- taohjeiston luominen kaikki eri järjestelmät 56578: nanlyhennys, johon sillä ei ollut varoja. So- ja tilanteet huomioon ottaviksi on varsin vai- 56579: pimus oli näin ollen tehtävä pikaisesti. Kun keaa eikä näytä tarpeelliselta}\aan. Toisaalta 56580: valtion vastuut seurasivat lainsäädännössä· valtion toiminnoissa ollaan siirtymässä yhä 56581: valtion takuulaitoksille annettujen takausten enenevässä määrin tulosohjaukseen. Sitä ke- 56582: myöntämisvaltuuksien käytöstä, ei eduskun- hitettäessä on myös ohjaus- ja koordinointi- 56583: taehdon asettaminen sopimukselle ollut tar- järjestelmiä arvioitava uudelleen. Tässä yh- 56584: peen. Lisäksi valtiovarainministeriö viittaa teydessä tullaan kiinnittämään huomiota 56585: siihen, mitä edellä on eduskuntaehdon käy- myös valtiontilintarkastajain tarkoittamiin 56586: töstä ja merkityksestä esitetty. seikkoihin. 56587: II 56588: 56589: Liiketaloudellisten periaatteiden mukaan kohtana yleensä se, että ne korvataan laitok- 56590: toimiville sekä budjettisidonnaisille että liike- selle valtion budjettivaroista tai otetaan 56591: laitoksista annetun lain (627/87) mukaisille muutoin huomioon laitoksen tulostavoittees- 56592: liikelaitoksille on mahdollista asettaa niitä sa tai tuloutuksessa. 56593: koskevan lainsäädännön mukaisesti velvolli- 56594: suus valtion kokonaisedun huomioon otta- 56595: miseen. Käytännössä tätä toteuttaa eduskun- 56596: ta tulo-ja menoarvion yhteydessä esimerkiksi 3.3.10. 56597: edellä mainitun lain mukaisten liikelaitosten Virkamiesten toiminta 56598: osalta lähinnä niiden palvelu- ja toimintata- 56599: voitteita asetettaessa, investointien enim- Eduskunta on edellyttänyt hallituksen sel- 56600: mäismäärää ja investointikohteita sekä niitä vittävän, ovatko virkamiehet kysymyksessä 56601: koskevia valtuuksia hyväksyttäessä samoin olevassa tapauksessa toimineet asianmukai- 56602: kuin lainanotosta ja peruspääoman muutok- sesti ja ovatko he antaneet valtioneuvoston 56603: sista päätettäessä. Myös valtioneuvostolla, jäsenille käsiteltävänä olleen tapahtumaket- 56604: ministeriöillä ja liikelaitosten hallinnossa toi- jun aikana riittävästi asianmukaista oikeaa 56605: mivilla viranomaisten edustajilla on mahdol- tietoa. 56606: lisuus vaikuttaa toimivaltansa rajoissa koko- Tämän johdosta todetaan, että puheena 56607: naisedun huomioon ottamiseen laitoksen toi- oleva selvitys ja arviointi on valtioneuvoston 56608: minnassa. Toisaalta on kuitenkin huomatta- piirissä tarkoituksenmukaisimmin suoritetta- 56609: va, että liikelaitosten toiminnassa korostuvat vissa vasta sen jälkeen, kun eduskunnan oi- 56610: oma vastuu sekä toiminnan tuloksellisuus ja keusasiamiehen vireille panema selvitys vir- 56611: taloudellisuus, ja että liikelaitokset toimivat kamiesten toiminnasta valtiontilintarkasta- 56612: kilpailutilanteessa. Jos velvollisuudesta ylei- jain kertomuksessa käsitellyissä asioissa on 56613: sen edun huomioon ottamiseen aiheutuu lai- valmistunut. Se antanee sopivan lähtökoh- 56614: tokselle ylimääräisiä korvauksia, on lähtö- dan hallituksen omalle selvitykselle. 56615: 1990 vp. - K n:o 18 56616: 56617: 56618: 56619: 56620: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON 56621: SUOMEN VALTUUSKUNNAN 56622: 56623: 56624: KERTOMUS 56625: 56626: POHJOISMAIDEN 56627: NEUVOSTON TOIMINNASTA 1990 56628: 56629: 56630: 56631: 56632: HELSINKI 1991 56633: ISSN 0549-6438 56634: 56635: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus 56636: Pohjoismaiden neuvosto 56637: Suomen valtuuskunta 56638: 56639: 56640: 56641: 56642: Eduskunnalle 56643: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen 56644: kertomuksen Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta 1990. Kerto- 56645: muksessa selostetaan Pohjoismaiden neuvoston 38. istuntoa 27. hel- 56646: mikuuta-2. maaliskuuta 1990 sekä esitetään katsaus neuvoston 56647: yleiseen toimintaan vuoden aikana. 56648: Helsingissä 8. tammikuuta 1991 56649: 56650: 56651: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta: 56652: Elsi Hetemäki-Olander 56653: 56654: 56655: 56656: 56657: Guy Lindström 56658: 56659: 56660: 56661: 56662: 301743G 56663: SISÄLLYSLUETTELO 56664: 56665: 1 Yhteenveto toiminnasta vuoden aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 56666: 1.1 Pohjoismaiden neuvoston 38. istunto 1990 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 56667: 1.2 Kansainväliset yhteydet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 56668: 1.3 Baltiaa ja Itä-Eurooppaa koskeva työohjelma....................... 9 56669: 1.4 Organisaatiokomitean ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 56670: 1.5 Työ Pohjoismaiden neuvoston valiokunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 56671: 1.6 Pohjoismaisen yhteistyön budjetti 1991 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 56672: 1.7 Pohjoismaiden neuvosto ennen 39. istuntoa 1991 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 56673: 2 Pohjoismaiden neuvoston organisaatio ja toimintamuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . II 56674: 2.1 Pohjoismaiden neuvoston rakenne. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 56675: 2.2 Neuvoston poliittiset elimet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 56676: 3 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 56677: 3.1 Valtuuskunnan kokoonpano....................................... 12 56678: 3.2 Valtuuskunnan toiminta........................................... 13 56679: 4 Pohjoismaiden neuvoston 38. istunto Reykjavikissa 1990 . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 56680: 4.1 Valtuuskunnan kokoonpano....................................... 15 56681: 4.2 Yleiskeskustelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 56682: 4.3 Käsitellyt asiat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 56683: 4.3.1 Juridinen yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 56684: 4.3.2 Kulttuuriyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 56685: 4.3.3 Sosiaali- ja ympäristöyhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 56686: 4.3.4 Liikenneyhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 56687: 4.3.5 Talousyhteistyö.............................................. 47 56688: 4.3.6 Budjettikysymykset ja tarkastustoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 56689: 4.4 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto ja musiikkipalkinto..... 55 56690: 4.5 Seuraava istunto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 56691: 5 Pohjoismaiden neuvoston yleinen toiminta 1990.......................... 55 56692: 5.1 Puheenjohtajisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 56693: 5.1.1 Kansainväliset yhteydet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 56694: 5.1.2 Pohjoismaiden neuvoston yhteydet Moskovaan ja Baltiaan . . . . . 56 56695: 5.1.3 Organisaatiokomitean mietintö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 56696: 5.1.4 Seminaari parlamentaarikoiden roolista alueiden Euroopassa . . . 58 56697: 5.1.5 Pohjoismaiset puolueryhmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 56698: 5.1.6 Pohjoismaiden neuvoston sihteerikollegio. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 56699: 5.1.7 Puheenjohtajiston budjetti 1991............................... 58 56700: 5.2 Valiokunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 56701: 5.2.1 Juridinen valiokunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 56702: 5.2.2 Sivistysvaliokunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 56703: 5.2.3 Sosiaali- ja ympäristövaliokunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 56704: 5.2.4 Liikennevaliokunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 56705: 5.2.5 Talousvaliokunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 56706: 5.2.6 Budj~tt~- ja tarkastusvaliokunta............................... 64 56707: 5.3 T1edotustmmmta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 56708: 5.3.1 Yleinen tiedotustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 56709: 5.3.2 Nordisk Kontakt -aikakauslehden toimituskomitea............. 65 56710: 5.3.3 Pohjoismaiden neuvoston lehtimiesstipendi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 56711: Liitteet: 56712: 1 Pohjoismaiden neuvoston 38. istunnossa 1990 hyväksytyt suositukset... 67 56713: 2 Pohjoismaiden neuvoston 38. istunnossa 1990 hyväksytyt lausunnot.... 72 56714: 3 Pohjoismaiden neuvoston organisaatiokomitean ehdotukset - yhteen- 56715: veto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 56716: 7 56717: 56718: 56719: 56720: 56721: KERTOMUS 56722: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta 1990 56723: 56724: 1 Yhteenveto toiminnasta vuoden aikana tiin esille siltä pohjalta, että poliittiset kes- 56725: kustelut ovat useissa Pohjoismaissa saaneet 56726: Kysymykset, jotka koskevat yhteistyötä uusia painotuksia suhteessa EY:hyn. 56727: Euroopassa ja Pohjoismaiden osuutta tässä Pohjoismaiden ministerineuvoston aikai- 56728: yhteistyössä ovat saaneet keskeisen sijan semmin hyväksymä työohjelma "Pohjois- 56729: Pohj?ismaiden neuvoston toiminnassa viime maat ja Eurooppa 1989-1992" on tarkistet- 56730: vuosma. tu vuoden aikana. Ohjelman tavoitteena on 56731: Vuonna 1989 toimintaa sävyttivät keskus- vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta poh- 56732: telut yhdentymiskysymyksestä erityisesti joismaisessa yhteistyössä. 56733: Länsi-Euroopan näkökulmasta. Vuonna Pohjoismailla on yhteinen intressi koordi- 56734: 1990 kehitykseen on tullut uusi ulottuvuus: noida ja tehdä yhteisiä aloitteita kansainväli- 56735: kysymys Pohjoismaisesta yhteistyöstä suh- sillä yhteistyöfoorumeilla. Lokakuussa Poh- 56736: teessa Itä-Eurooppaan yleensä ja varsinkin joismaiden ministerineuvosto hyväksyi uu- 56737: Neuvostoliittoon ja Baltiaan on ollut tärkeä den työohjelman Baltiaa ja Itä-Eurooppaa 56738: osa työtä. varten. Pohjoismaiden etujen mukaista on 56739: tukea kehitystä erityisesti niiden lähialueilla, 56740: Pohjoismaisten yhteistyöelinten keskeisenä Itämeren ympärillä ja Neuvostoliiton eräissä 56741: tehtävänä on huolehtia Pohjolasta yhtenä ko- osissa. Euroopasta käsin nämä alueet saavat 56742: konaisuutena ja luoda sellaisia yhteistyömuo- osakseen vähemmän huomiota. Varsinkin 56743: toja, että pohjoismaista yhteistyötä voidaan Baltian maat tuntevat historiallista ja kult- 56744: edistää myös uusien yhteistyökuvioiden sävyt- tuuriyhteyttä Pohjoismaihin ja odottavat 56745: tämässä Euroopassa. Länsi-Euroopan yhden- saavansa ymmärtämystä ja kiinnostusta Poh- 56746: tymisessä on tärkeänä lähtökohtana ollut yk- jolan suunnalta. 56747: simielisyys siitä, että yhteydet Suomesta, Is- Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto 56748: lannista, Norjasta ja Ruotsista EY:hyn on vieraili Moskovassa ja Baltiassa 14.-20. lo- 56749: hoidettava ensisijaisesti Eftan kautta. Tämä kakuuta. Matkan aikana keskusteltiin, missä 56750: virallinen näkemys on kuitenkin edellyttänyt muodossa parlamentaarikkojen yhteyksiä 56751: pohjoismaista tasoa vaihtoehtona Eftan joh- Baltiaan ja Neuvostoliittoon tulisi järjestää. 56752: tamille ja kahdenvälisille neuvotteluille. Poh- Lisäksi keskusteltiin mahdollisuuksista to- 56753: joismaiden neuvosto on siksi pitänyt tärkeä- teuttaa konkreettisia yhteistyöaloitteita esim. 56754: nä, että pohjoismaisen yhteistyökoneiston sellaisilla aloilla kuin ympäristö, kulttuuri ja 56755: pätevyyttä ja organisaatiota tulisi hyödyn- kauppa. Ajatuksia vaihdettiin myös yhteis- 56756: tää. Aloitteita ja ehdotuksia, jotka ovat tär- työstä näissä maissa orastavan demokratisoi- 56757: keitä yhdentymistyölle on siksi pidetty edel- tumisen tukemiseksi. Matkan kohokohta oli 56758: leen erittäin keskeisinä. valtuuskunnan ja Baltian neuvoston yhteinen 56759: Marraskuussa Pohjoismaiden neuvoston kokous. Sen johdosta annettiin myös yhtei- 56760: puheenjohtajisto esitti pyynnön Pohjoismai- nen julkilausuma, jossa mm. todettiin, että 56761: den pääministereille yhteisestä kokouksesta, Baltian parlamentit kutsutaan Pohjoismai- 56762: jossa keskusteltaisiin, miten Pohjoismaiden den neuvoston seuraavaan istuntoon. Neu- 56763: keskeiset tavoitteet voidaan varmistaa eu- voston pyrkiessä lisäämään yhteyksiään Bal- 56764: rooppalaisessa yhteistyössä. Kysymys otet- tiaan ja Neuvostoliittoon myös sosiaali- ja 56765: 8 56766: 56767: ympäristövaliokunnan valtuuskunta vieraili Kehitys muualla Euroopassa ja sen vaiku- 56768: Leningradissa, Virossa ja Latviassa. Matkan t~kset pohjoismaiseen yhteistyöhön sävyUi- 56769: aikana käytiin lähinnä keskusteluja mahdol- vat yleiskeskustelun puheenvuoroja. Itä-Eu- 56770: lisuuksista lisätä yhteistyötä ympäristöalalla. roop_an tilanne ja siellä tapahtuneet nopeat 56771: Pohjoismaiden neuvoston joulukuussa mulhstukset, neuvoston kolmannen ylimää- 56772: 1989 asettama komitea neuvoston työmuoto- räisen istunnon jälkeen marraskuussa 1989 56773: jen ja organisaation tarkistamiseksi antoi heijastuivat moniin puheenvuoroihin. Ympä~ 56774: mietintönsä lokakuussa. Komitean ehdotus- ristökysymyksiin kiinnitettiin erityistä huo- 56775: ten tarkoituksena on helpottaa neuvoston miota lähialueiden kehityksenpohjalta ja yh- 56776: työn kansainvälistämistä, vahvistaa parla- teistyön parempien edellytysten vuoksi. Mo- 56777: mentaarikoiden vaikutusta Pohjoismaista n~t puh.~jat -~ä~ittelivät myös_ yhdentymispyr- 56778: budjettia käsiteltäessä, antaa valiokunnille ja kimyksia Lansi-Euroopassa Ja sen vaikutuk- 56779: puheenjohtajistolle mahdollisuudet tehdä sia pohjoismaiseen yhteistyöhön. Pohjois- 56780: suoraan poliittisia aloitteita neuvostossa sekä maiden ministerineuvoston taholta todettiin 56781: mahdollisuuden pitää useita istuntoja vuo- että Pohjoismaiden yhteistyö kelpasi hyvi~ 56782: dessa. alueellisen yhteistyön malliksi muualla 56783: maailmassa. Euroopan nopean kehityksen 56784: Vuoden aikana tehdyillä poliittisilla aloit- vuoksi oli kuitenkin välttämätöntä saada ai- 56785: teilla sekä työn suuntaamisesta että organi- kaan nykyistä nopeampi päätöksentekojär- 56786: saatiosta on pyritty antamaan pohjoismaisel- jestelmä. 56787: le yhteistyölle uutta dynaamisuutta. Samalla Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajis- 56788: kun kehitys kulkee kohti läheisempää yhteis- to arvosteli voimakkaasti ministerineuvostoa 56789: työtä koko Euroopassa toiminnassa ilmenee ja sen tapaa selostaa pohjoismaisen yhteis- 56790: myös alueellistumista. Eri alueet Euroopassa työn suunnitelmia, joista puuttuivat sekä 56791: pyrkivät lisäämään sisäistä yhteistyötään voi- priorisoinnit että suunta. Kaikki valiokunnat 56792: dakseen valvoa omia etujaan laajemmissa yh- olivat vaatineet täydennyksiä selontekoon. 56793: teistyökuvioissa. Pohjoismailla on tällaisessa Mini.~te~i~~uvosto vastasi arvo_steluun täy- 56794: kehityksessä hyvät mahdollisuudet edistää ak- dentarualla selontekoa. Edustajat toivoivat 56795: tiivisesti yhdentymistä Euroopassa. Pohjois- kuitenkin parempaa järjestelmää tulevaisuu- 56796: maiden neuvoston Suomen valtuuskunta on dessa. 56797: tietoisesti pyrkinyt vahvistamaan pohjoismais- Suomen taholta korostettiin, että Euroo- 56798: ta yhteistyötä pitäen silmällä tätä tehtävää. ~~n. kehitys oli niin mullistava, että olisi po- 56799: Jott~ tehtävästä voitaisiin selviytyä, on kui- 56800: luttlsta sokeutta pyrkiä jättämään Pohjois- 56801: tenkm tärkeätä varmistaa, että Pohjoismaat maiden neuvosto yleiseurooppalaisen kes- 56802: myös tulevaisuudessa voivat olla muun kustelun ulkopuolelle. Lisäksi korostettiin 56803: alueellisen yhteistyön esikuvana. Tärkeä läh- 56804: tökohta on, että Pohjoismaat syventämällä si- 56805: ett~ .Eur?opan parlamentaarista yhteistyötä 56806: tuhsi laaJentaa niin, että Pohjoismaiden neu- 56807: säistä yhdentymistään vahvistavat asemiaan voston resursseja voidaan hyödyntää ja pääl- 56808: muun Euroopan kehityksessä. Pohjoismaat lekkäistyötä välttää. 56809: vo~vat merkittävästi edistää yhdentymistä 56810: Suuriin asiakysymyksiin istunnossa kuu- 56811: poistamalla ne rajat ja esteet, joita vielä on luiv~t. uus~ aluepolitiikan yhteistyöohjelma, 56812: maiden välillä. pohJOISmaisen ympäristörahoitusyhtiön pe- 56813: rus~ami~en, kieliyhteistyön toimintaohjelma, 56814: uusi sopimus pohjoismaisista työmarkkinois- 56815: 1.1 Pohjoismaiden neuvoston 38. istunto ta ylemmän koulutuksen saaneille henkilöille 56816: 1990 ja yhteistyöohjelma työympäristön paranta- 56817: miseksi Pohjoismaissa. 56818: Pohjoismaiden neuvoston 38. istunto pi- 56819: dettiin Reykjavikissä 27 .2.-2.3.1990. Istun- 56820: nossa käsiteltiin 12 ministerineuvoston ehdo- 1.2 Kansainväliset yhteydet 56821: tusta, 36 jäsenehdotusta ja 43 kysymystä. Jä- 56822: sen- ja ministerineuvoston ehdotukset johti- Puheenjohtajisto on hyväksynyt työsuun- 56823: vat 33:een uuteen suositukseen. Istuntoon nitelman Pohjoismaiden neuvoston kansain- 56824: osallistui noin 800 osanottajaa. väliseen toimintaan vuosina 1990-1992. 56825: 9 56826: 56827: Suunnitelma painottuu Euroopan kehityk- Pohjoismaiden ulkoministerit vahvistivat 56828: seen ja erityisesti ETA-neuvotteluihin ja Itä- syyskuussa pitämässään kokouksessa Poh- 56829: Euroopan yhteyksiin. Yhteydet keskittyvät joismaiden toivomukset laajentaa yhteistyötä 56830: Euroopan neuvoston parlamentaariseen ko- Itämeren ympärillä olevien maiden kanssa 56831: koukseen, Euroopan parlamenttiin, Benelux- sekä aluetasolla että kahdenvälisesti. Ulko- 56832: neuvostoon ja Parlamenttien väliseen liit- ministerit keskustelivat mahdollisuuksista 56833: toon. Muista kuin parlamentaarisista järjes- vahvistaa yhteyksiä Baltiaan ja pitivät erit- 56834: töistä pidetään etusijalla OECD:tä ja Euroo- täin hyvänä ministerineuvoston päätöstä laa- 56835: pan talouskomissiota (ECE). tia työohjelma pohjoismaiseen yhteistyöhön 56836: Syyskuussa puheenjohtajisto tapasi Eu- Baltian maiden kanssa. 56837: roopan neuvoston parlamentaarisen yleisko- Ministerineuvoston Baltiaa ja Itä-Euroop- 56838: kouksen edustajia. Yhteinen hyvin kiinnosta- paa koskeva työohjelma hyväksyttiin loka- 56839: va kysymys oli Keski-Euroopan taloudellis- kuun alussa. Ohjelmassa on seuraavat konk- 56840: ten ja poliittisten uudistusten vaikutus parla- reettiset aloitteet: 56841: mentaaristen yhteistyöjärjestöjen työhön ja - pohjoismainen stipendijärjestelmä kou- 56842: suuntaan. lutusyhteistyötä varten Pohjoismaiden ja 56843: Baltian välillä, 56844: - pohjoismaiset tiedotustoimistot ava- 56845: taan Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa, 56846: 1.3 Baltiaa ja Itä-Eurooppaa koskeva työ- -erityisiä määrärahoja varataan erilaisiin 56847: ohjelma yhteistyöprojekteihin Baltian ja Itä-Euroo- 56848: pan kanssa. 56849: Pohjoismaiden ministerineuvosto ehdotti Lisäksi ministerineuvosto harkitsee uusia 56850: tammikuussa 1990 kartoitettavaksi projekte- aloitteita tukeakseen ympäristötutkimusta ja 56851: ja, jotka voisivat olla Pohjoismaiden ja Itä- edistääkseen pohjoismaista rahoitustukea 56852: Euroopan yhteistyön kannalta kiinnostavia. infrastruktuuri-in ves toin teihin, markkina ta- 56853: Lisäksi tehtiin selvitys edellytyksistä perustaa louden kehittämiseen, ulkomaankauppaan 56854: pohjoismaisia kulttuuri- ja tiedotustoimistoja sekä ympäristönsuojeluun Baltiassa. Uuden 56855: kolmen Baltian maan pääkaupunkiin. Selvi- työohjelman toteuttamiseen on vuodeksi 56856: tys valmistui elokuussa. Pohjoismaiden neu- 1991 varattu 14,3 milj. Tkr. Ohjelma rahoite- 56857: vostossa on tehty monia jäsenehdotuksia, taan vuonna 1992 ja sen jälkeen varsinaisesta 56858: joiden tavoitteena on laajentaa yhteistyötä pohjoismaisesta budjetista. 56859: Itä-Euroopan kanssa kysymyksissä, jotka Ministerineuvosto on myös vuonna 1990 56860: koskevat ympäristöä, kulttuuria, opetusta ja päättänyt erityisesti Itä-Eurooppaan suun- 56861: demokraattisia rakenteita. Pohjoismaiden- nattavista pohjoismaisista tukijärjestelyistä 56862: neuvoston puheenjohtajisto päätti elokuussa ympäristöinvestointeihin. Pohjoimaiden ym- 56863: Suomen aloitteesta lähettää ministerineuvos- päristörahoitusyhtiö NEFCO aloitti toimin- 56864: toon talousvaliokunnan kehotuksen selvityt- tansa lokakuussa. Yhtiö tulee mm. rahoitta- 56865: tää nopeasti mahdollisuudet pohjoismaiseen maan pohjoismaisia ympäristöalan projekte- 56866: investointitukeen Baltiassa. Sen lisäksi, että ja Keski- ja Itä-Euroopassa. Ministerineu- 56867: voidaan edistää alueen demokraattista kehi- vosto on myös myöntänyt varoja pohjois- 56868: tystä, yhteistyön laajentamista lähialueilla maiselle projektivientirahastolle käytettäväk- 56869: Baltiassa ja Itä-Euroopassa voidaan perus- si ympäristön hyväksi, erityisesti Itä- 56870: tella sillä, että osallistuminen ympäristöva- Euroopassa. Tammikuun 1. päivästä 1991 56871: hinkojen torjuntaan on Pohjoismaiden etujen korotetaan myös Pohjoismaiden Investointi- 56872: mukaista. Paitsi suoraa rahoitusapua Itä-Eu- pankin projekti-investointilainojen lainake- 56873: roopan maat haluavat saada tietoja hyvin hyksiä. Lainajärjestely antaa PIP:lle mahdol- 56874: laajassa merkityksessä. Itä-Euroopassa ol- lisuuksia rahoittaa Pohjoismaiden kannalta 56875: laan myös erittäin kiinnostuneita pohjois- tärkeitä projekteja kehitysmaissa ja Itä-Eu- 56876: maisista yhteiskunta- ja yhteistyömalleista. roopan maissa. 56877: Tällä perusteella pohjoismaiset elimet ovat 56878: mm. kiinnittäneet huomiota pyrkimyksiin lu- 1.4 Organisaatiokomitean ehdotukset 56879: jittaa Baltian neuvostoa alueellisena yhteis- 56880: työelimenä. Pohjoismaiden neuvoston organisaatioko- 56881: 2 301743G 56882: 10 56883: 56884: mitea sai työnsä päätökseen lokakuussa. Liikennevaliokunnan työssä keskeisiä kysy- 56885: Yleisten organisaatiokysymysten lisäksi ko- myksiä ovat olleet lentolippujen hinnat ja 56886: mitea on erityisesti tutkinut neuvoston kan- poikittaislentoyhteydet. Huomiota on myös 56887: sainvälisten asioiden käsittelyä kansainväli- kiinnitetty liikenneturvallisuusalan toiminta- 56888: sen yhteistyökomitean ehdotusten ( 1989) suunnitelmaan ja matkailualan pohjoismai- 56889: pohjalta. seen ohjelmaan. 56890: Komitean mietinnön keskeiset ehdotukset Talousvaliokunnan työtä ovat hallinneet 56891: ovat, että kansainvälistä ulottuvuutta neu- kansainvälistä yhteistyötä ja aluepolitiikkaa 56892: voston työssä täsmennetään Helsingin sopi- koskevat kysymykset. Suurta huomiota on 56893: mukseen tehtävällä lisäyksellä ja perustamal- myös kiinnitetty taloudelliseen toimintasuun- 56894: la uusi ulkoministerien ministerineuvosto. nitelmaan, maa-ja metsätalouteen sekä ener- 56895: Lisäksi ehdotetaan, että puheenjohtajisto saa giakysymyksiin. 56896: yleisvastuun neuvoston kansainvälisten kysy- Budjetti- ja tarkastusvaliokunnan työ on 56897: mysten käsittelystä ja että talousvaliokuntaa keskittynyt vuoden 1991 budjettiin ja poh- 56898: kehitetään integraatiovaliokunnaksi. Lisäksi joismaisen yhteistyön budjettimenettelyyn. 56899: ehdotetaan neuvostolle lisää päätösoikeutta Lisäksi valiokunta on käsitellyt omaa roo- 56900: pohjoismaista budjettia vahvistettaessa ja liaan, kokoonpanoaan ja työmuotojaan. 56901: eräitä pienempiä ehdotuksia neuvoston työn Tarkastustoimintaan on kuulunut rakennus- 56902: yksinkertaistamiseksi. Tarkoituksena on, alan pohjoismaisen yhteistyön tarkastus. 56903: että ensimmäiset päätökset organisaation ja 56904: työmuotojen muutoksista tehdään seuraa- 56905: vassa varsinaisessa istunnossa. 56906: 1.6 Pohjoismaisen yhteistyön budjetti 1991 56907: 56908: Pohjoismainen yhteistyöbudjetti käsiteltiin 56909: 1.5 Työ Pohjoismaiden neuvoston valiokun- loppuun Pohjoismaiden neuvoston osalta 56910: nissa syyskokouksissa marraskuussa, jonka jäl- 56911: keen yhteistyöministerit vahvistivat sen. 56912: Juridisen valiokunnan työ toimintakaudella Budjetin loppusumma 1991 on 668,5 miljoo- 56913: on keskittynyt ehdotusten tekemiseen uudek- naa Tkr. Tähän summaan sisältyy 67 miljoo- 56914: si vaalijärjestelyksi Pohjoismaiden neuvoston naa Tkr taloustoimintasuunnitelman toteut- 56915: luottamustehtäviä varten. Lisäksi kansainvä- tamiseen vuonna 1991. Voimassa olevan 56916: listymistä koskevat kysymykset ja erityisesti päätöksen mukaan nämä varat eivät vapau- 56917: Euroopan kysymykset ovat leimanneet työtä du muihin tarkoituksiin toimintasuunnitel- 56918: valiokunnassa samoin kuin koko neuvostos- man päättyessä vuonna 1992. 56919: sa. Ensimmäistä kertaa neuvoston historiassa 56920: Sivistysvaliokunta on erityisesti korostanut uusi budjetti edustaa nollalinjaa. Ministeri- 56921: sellaisia kysymyksiä kuin kieliyhteistyö, aka- neuvosto on myös korostanut, että tulevai- 56922: teemisten tutkintojen vastavuoroinen hyväk- suudessa on oltava valmiutta rahoittaa uusi 56923: syminen, Nordplus-opiskelijavaihto-ohjel- toiminta muuttamalla priorisointeja ja teke- 56924: man laajentaminen ja tutkimusyhteistyön li- mällä vähennyksiä muilla aloilla. Budjetti- ja 56925: sääminen. tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt vakavaa 56926: Sosiaali- ja ympäristövaliokunnan toiminta huomiota tähän ja todennut, että nollalinja 56927: on erityisesti keskittynyt ympäristökysymyk- pitkällä tähtäimellä tulee merkitsemään poh- 56928: siin. Valiokunta on mm. joutunut ottamaan joismaisen yhteistyön todellista supistumista 56929: kantaa kolmeen laajaan ympäristöalan toi- aikana, jolloin pohjoismaisella yhteistyöllä 56930: mintasuunnitelmaan, jotka koskevat merien on suuria haasteita. Suomen taholta budjetti- 56931: saastumista, ilmansaasteita sekä puhtaam- ja tarkastusvaliokunnan mietintöön haluttiin 56932: paa teknologiaa, jätteitä ja uudelleen käyt- ehdottomasti saada maininta siitä, että Suo- 56933: töä. Sosiaalialalla valiokunta on käsitellyt mi on puoltanut budjettivarojen lisäämistä. 56934: työympäristöohjelman ja jäsenehdotukset Valiokunta on myös todennut, että pitkän 56935: lasten oikeuksista, nuorisotyöttömyydestä tähtäimen budjettisuunnittelussa pitäisi jo 56936: sekä pohjoismaalaisten oikeuksia koskevan nyt laatia strategia pohjoismaista yhteistyötä 56937: ohjelman. varten vuosiksi 1992 ja 1993 ja että pitäisi 56938: 11 56939: 56940: huolehtia hyväksyttyjen toimintasuunnitel- 2 Pohjoismaiden neuvoston organisaatio ja 56941: mien toteuttamisesta alkuperäisen suunnitel- toimintamuodot 56942: man mukaan. 56943: Vuoden 1991 budjetissa priorisoitavat toi- 2.1 Pohjoismaiden neuvoston rakenne 56944: minnot ovat työohjelma "Pohjoismaat ja Eu- 56945: rooppa", ympäristökysymykset ja kulttuuri- Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismai- 56946: sektori. Runsaat 60 % budjetista menee näil- den parlamenttien ja hallitusten yhteistyöe- 56947: le aloille. Pohjoismaat ja Eurooppa -ohjel- lin. Neuvostossa tekevät yhteistyötä viiden 56948: man kustannukset arvioidaan noin 75 mil- Pohjoismaan sekä Färsaarten, Grönlannin ja 56949: joonaksi Tkr. Ahvenanmaan kansanedustuslaitokset sekä 56950: viiden Pohjoismaan hallitukset, Pärsaarten 56951: ja Grönlannin maakuntahallitukset ja Ahve- 56952: 1.7 Pohjoismaiden neuvosto ennen 39. is- nanmaan maakunnanhallitus. Yhteistyön pe- 56953: tuntoa 1991 rustana on vuonna 1962 solmittu Helsingin 56954: sopimus ja siihen myöhemmin tehdyt muu- 56955: Neuvoston puheenjohtajisto ja yhteistyö- tokset sekä erityinen Pohjoismaiden neuvos- 56956: ministerit ovat aloittaneet Pohjoismaiden ton työjärjestys. 56957: neuvoston Kööpenhaminassa 1991 pidettä- 56958: vän 39. istunnon ohjelman ja pääkysymys- 56959: ten valmistelut. Tarkoituksena on seuraa- 2.2 Neuvoston poliittiset elimet 56960: vassa istunnossa pyrkiä edelleen keskittä- 56961: mään keskustelua eräisiin pääkysymyksiin Yleiskokous 56962: ja kokoamaan toisiinsa läheisesti kytkeyty- 56963: vät ehdotukset yhteisiksi kohdiksi päiväjär- Yleiskokouksen muodostavat neuvoston 56964: jestyksessä. Siten odotetaan sekä yhteistyön 87 valittua jäsentä sekä noin 70 hallituksen 56965: Itä-Euroopan kanssa että organisaatiokysy- edustajaa, jotka kokoontuvat istuntoon 56966: mysten antavan aihetta erityisiin keskuste- yleensä kerran vuodessa. Istunnot pidetään 56967: luihin. vuorotellen eri Pohjoismaiden pääkaupun- 56968: Ministerineuvoston tarkoituksena on an- geissa, yleensä helmi-maaliskuun vaihteessa. 56969: taa istuntoon useita merkittäviä ehdotuksia: Yleiskokous on Pohjoismaiden neuvoston 56970: - ympäristötutkimuksen yhteistyöohjel- korkein päättävä elin. Sen tehtävänä on hy- 56971: ma, väksyä suosituksia ja lausuntoja, vahvistaa 56972: - korkeakoulualan yhteistyöohjelma, Pohjoismaiden neuvoston työjärjestys, valita 56973: - kulttuurialan laitosten rahoituksen ja neuvoston puheenjohtajisto, määrätä valio- 56974: organisaation muuttaminen, kuntien lukumäärä ja toiminta-alueet ja il- 56975: - ympäristön laadun valvonnan toimin- moittaa seuraavan istunnon aika ja paikka. 56976: taohjelma Sääntöjen mukaan on mahdollista kutsua 56977: - liikenneturvallisuussuunnitelma. koolle myös ylimääräinen istunto. Näin on 56978: Kulttuuriyhteistyön organisaatiota ja lai- tapahtunut kolme kertaa: vuosina 1975, 1988 56979: toksia koskevan kysymyksen odotetaan he- ja 1989. Pohjoismaiden neuvostossa on ää- 56980: rättävän runsaasti keskustelua. Ministerineu- nioikeus vain valituilla jäsenillä, toisin sa- 56981: vosto suunnittelee eräiden laitosten lakkaut- noen parlamentaarikoilla. 56982: tamista tehdäkseen tilaa muulle uudelle toi- 56983: minnalle. 56984: Kysymys mahdollisesta istunnosta syksyllä Puheenjohtajisto 56985: 1991 ei ole vielä tullut ajankohtaiseksi. Suo- 56986: men taholta on kuitenkin tehty jäsenehdotus Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajis- 56987: Pohjoismaiden neuvostolle työohjelman laa- ton muodostavat presidentti ja yhdeksän 56988: timiseksi pohjoismaista yhteistyötä varten muuta jäsentä, jotka yleiskokous valitseekus- 56989: vuoden 1992 jälkeen. Ehdotuksessa maini- sakin varsinaisessa neuvoston istunnossa. 56990: taan mahdollisuus kutsua neuvoston jäsenet Kaikkien viiden maan valtuuskunnan tulee 56991: tällaiseen ohjelmatyöhön järjestämällä syk- olla edustettuina puheenjohtajistossa kahdel- 56992: syllä 1991 erityinen seminaari neuvoston kai- la jäsenellä kukin. Puheenjohtajisto huolehtii 56993: kille jäsenille. neuvoston juoksevien asioiden hoidosta is- 56994: 12 56995: 56996: tunnossa ja niiden välillä. Puheenjohtajisto Puolueryhmät 56997: voi myös toimia yleiskokouksen asemesta ja 56998: tehdä esityksen tai antaa lausunnon sellaises- Parlamentit valitsevat Pohjoismaiden neu- 56999: ta pohjoismaisesta yhteistyökysymyksestä, voston jäsenet ja varajäsenet puolueiden voi- 57000: jonka käsittely ei voi odottaa seuraavaan is- masuhteet huomioon ottaen. Monet jäseneh- 57001: tuntoon. Puheenjohtajisto toimii myös vaali- dotukset syntyvät nykyisin yhteisen puolue- 57002: komiteana niiden vaalien osalta, joita yleis- poliittisen toiminnan tuloksena. Neuvoston 57003: kokous, valiokunnat ja toimituskomitea suo- luottamuspaikkojen jakoa ja monia neuvos- 57004: rittavat. tossa käsiteltäviä asioita pohditaan puolue- 57005: ryhmissä ja niitä valmistellaan poliittisten 57006: elinten päätöksiä silmällä pitäen. Neuvostos- 57007: Valiokunnat sa on neljä puolueryhmittymää: sosiaalide- 57008: mokraatit, keskipuolueet, konservatiivit ja 57009: Pohjoismaiden neuvoston jäsenet jakaan- vasemmistososialistit Vuonna 1985 puheen- 57010: tuvat kuuteen valiokuntaan. Valiokunnat johtajisto vahvisti pohjoismaisten puolueryh- 57011: ovat: juridinen valiokunta, sivistysvaliokun- mien taloudellista tukea koskevat säännöt. 57012: ta, sosiaali- ja ympäristövaliokunta, liikenne- Kullakin neljällä puolueryhmällä on sihteeri. 57013: valiokunta, talousvaliokunta sekä budjetti- 57014: ja tarkastusvaliokunta. Neuvoston valiokun- 57015: tien tehtävänä on valmistella neuvoston 3 Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- 57016: asioiden käsittelyä ennen yleiskokouksen tai tuuskunta 57017: puheenjohtajiston päätöksentekoa. Valio- 57018: kunnat käsittelevät Pohjoismaiden neuvos- 3.1 V aitouskunnan kokoonpano 57019: tossa tehtyjä jäsenehdotuksia, hallituksen ja 57020: ministerineuvoston ehdotuksia, pohjoismais- Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- 57021: ten laitosten kertomuksia, hallitusten ja mi- tuuskunnan vaaleissa 8. helmikuuta 1990 tu- 57022: nisterineuvoston ilmoituksia aikaisemmin livat valituiksi seuraavat edustajat: 57023: hyväksyttyjen suositusten johdosta, saapu- Varsinaiset jäsenet: Claes Andersson, Gus- 57024: neita kirjelmiä sekä muita asioita. Keskeisen tav Björkstrand, Elsi Hetemäki-Olander, Si- 57025: osan valiokuntatyöstä muodostavat myös nikka Hurskainen, Riitta Järvisalo, Anneli 57026: Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosiker- Jäätteenmäki, Antero Kekkonen, Sakari 57027: tomuksen (Cl) ja pohjoismaisen yhteistyön Knuuttila, Anna-Kaarina Louvo, Lauri Met- 57028: suunnitelmia koskevan ministerineuvoston sämäki, Sauli Niinistö, Mats Nyby, Sirpa 57029: selonteon (C2) käsittely sekä ministerineu- Pietikäinen, Heikki Riihijärvi, Mirja Ryynä- 57030: voston budjettiehdotuksen käsittely. nen, Kimmo Sasi, Eino Siuruainen ja Mar- 57031: jatta Väänänen. 57032: Varajäsenet Aimo Ajo, Arja Alho, Asko 57033: Vaitouskunnat Apukka, Kari Häkämies, Tytti Isohookana- 57034: Asunmaa, Heikki Järvenpää, Antti Kallio- 57035: Kunkin maan valitut jäsenet, varajäsenet mäki, Tarja Kautto, Juhani Laitinen, Urpo 57036: ja hallituksen edustajat muodostavat maansa Leppänen, Eeva-Liisa Moilanen, Tuula Paa- 57037: tai alueensa valtuuskunnan. Suomen valtuus- vilainen, Seppo Pelttari, Tellervo Renko, 57038: kunnan jäsenten lukumäärä on 20, joista Ah- Riitta Saastamoinen, Jouko Skinnari, Eeva 57039: venanmaan maakuntapäivät valitsevat kaksi Turunen ja Henrik Westerlund. 57040: jäsentä. Ahvenanmaan maakuntapäivien 6. mar- 57041: Valtuuskunta järjestäytyy, valitsee pu- raskuuta 1989 valitsemat jäsenet, maakunta- 57042: heenjohtajan, varapuheenjohtajan ja työva- päivien puhemies Olof Jansson ja ensimmäi- 57043: liokunnan sekä laatii tarkemmat ohjeet työl- nen varapuhemies Karl-Gunnar Fagerholm 57044: leen. Se vastaa omista menoistaan niissä jatkoivat valtuuskunnassa kuten heidän va- 57045: budjettipuitteissa, jotka eduskunta vahvis- rajäsenensäkin maakuntapäivien jäsenet Ro- 57046: taa, mutta anoo myös määrärahaa neuvos- ger Jansson ja Pekka Tuominen. 57047: ton yhteisiin menoihin. Valtuuskunta antaa Maakuntapäivät valitsivat 7. marraskuuta 57048: vuosittain kertomuksen eduskunnalle Poh- 1990 jäsenikseen valtuuskuntaan maakunta- 57049: joismaiden neuvoston toimesta. päivien 1. varapuhemiehen Karl-Gunnar Fa- 57050: 13 57051: 57052: gerholmin ja maakuntapäivien jäsenen Olof tuuskunta piti kuluneen vuoden aikana seit- 57053: Salmenin ja heidän varajäsenikseen maakun- semän kokousta ja valtuuskunnan työvalio- 57054: tapäivien jäsenet Roger Jansson ja Pekka kunta kahdeksan kokousta. Valtuuskunnan 57055: Tuominen. työssä ovat olleet keskeisellä sijalla Pohjois- 57056: Valtuuskunnan järjestäytymiskokouksessa maiden aseman selvittäminen Euroopan yh- 57057: 8. helmikuuta 1990 valittiin valtuuskunnan dentymisessä sekä Pohjoismaiden neuvoston 57058: puheenjohtajaksi varapuhemies Elsi Hetemä- organisaatioon liittyvät tehtävät. 57059: ki-Olander ja varapuheenjohtajaksi kansan- Organisaatiokomitean jäsenenä oli Suo- 57060: edustaja Lauri Metsämäki. Samalla valtuus- mesta kansanedustaja Kimmo Sasi, joka on 57061: kunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja selostanut organisaatiokomitean työtä useis- 57062: Mats Nyby nimettiin neuvoston puheenjoh- sa valtuuskunnan ja työvaliokunnan kokouk- 57063: tajistoon. sissa. Valtuuskunta käsitteli kokouksessaan 57064: Valtuuskunnan työvaliokuntaan valittiin 4. huhtikuuta organisaatiokomitean tulevaa 57065: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi toimintaa ja keskusteli yksityiskohtaisesti sen 57066: jäsenet Andersson, Björkstrand, Jansson, toiminnasta ja ETA-suunnitelmien vaikutuk- 57067: Riihijärvi ja Väänänen. sesta pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuu- 57068: Valtuuskunta päätti järjestäytyessään ku- teen. Keskustelun pohjalta valtuuskunta hy- 57069: ten edellisenäkin vuonna valiokuntatyötä väksyi muistion esitettäväksi neuvoston or- 57070: varten nimetä kullekin varsinaiselle jäsenelle ganisaatiokomitealle. Tässä muistiossa val- 57071: varajäsenen, joka varsinaisen jäsenen ollessa tuuskunta piti tärkeänä, että Pohjoismaiden 57072: estyneenä ensisijaisesti korvaa tämän. neuvosto pitäisi tulevaisuudessa vähintään 57073: Valtuuskunnan jäsenet jaettiin neuvoston kaksi istuntoa vuodessa. Valtuuskunta piti 57074: kuuteen valiokuntaan seuraavasti: myös tärkeänä, että istuntoihin hyväksyttäi- 57075: Juridinen valiokunta: Hurskainen, Jäät- siin uusi osanottajaryhmä, tarkkailijat, jotka 57076: teenmäki ja Niinistö. olisivat naapurimaiden parlamenttien edus- 57077: Sivistysvaliokunta: Hetemäki-Olander, tajia. Suomen valtuuskunta kannatti kan- 57078: Kekkonen, Riihijärvi ja Ryynänen. sainvälisen valiokunnan perustamista, jota 57079: Sosiaali- ja ympäristövaliokunta: Louvo, ns. Söderin komitea esitti mietinnössään. 57080: Nyby ja Väänänen. Valtuuskunnan mielestä Pohjoismaiden neu- 57081: Liikennevaliokunta: Jansson, Knuuttila ja vosto tarvitsee elimen, joka voi täysin kes- 57082: Pietikäinen. kittyä asiakysymyksiin suhteissaan muuhun 57083: Talousvaliokunta: Andersson, Björkstrand, Eurooppaan. Valtuuskunta piti myös tärkeä- 57084: Metsämäki, Sasi ja Siuruainen. nä, että Pohjoismaiden neuvosto voisi jossa- 57085: Budjetti- ja tarkastusvaliokunta: Fager- kin muodossa sisältyä ETA:n piirissä tapah- 57086: holm ja Järvisalo. tuvaan parlamentaariseen yhteistyöhön. 57087: Samassa kokouksessa valittiin jäseniksi Valiokuntatyön osalta valtuuskunta esitti 57088: Nordisk Kontaktin toimituskomiteaan kan- muistiossaan, että perustettaisiin erityinen 57089: sanedustajat Kekkonen ja Riihijärvi. ympäristövaliokunta ja että sosiaalikysy- 57090: Edelleen valtuuskunta päätti nimetä kan- mykset siirrettäisiin juridiseen valiokuntaan. 57091: sanedustaja Väänäsen neuvoston sosiaali- ja Valtuuskunta esitti, että puheenjohtajiston 57092: ympäristövaliokunnan puheenjohtajan pai- jäsenet vapautettaisiin valiokuntatyöstä. Val- 57093: kalle ja kansanedustaja Knuuttilan liikenne- tuuskunta piti myös tärkeänä, että Pohjois- 57094: valiokunnan varapuheenjohtajan paikalle. maiden ministerineuvoston sihteeristöstä oli- 57095: Pohjoismaisen kulttuurirahaston hyväk- si edustaja mukana valiokuntien kokouksis- 57096: syttyihin sääntöjenmuutoksiin viitaten, jotka sa, jotta ministerineuvoston kannanotot eri 57097: koskivat itsehallintoalueiden edustusta Poh- asioihin tulisivat valiokuntien tietoon aikai- 57098: joismaiden kulttuurirahaston hallituksessa, sessa vaiheessa. 57099: valittiin 38. istunnossa maakuntapäivien 1. Valtuuskunta piti tärkeänä, että Pohjois- 57100: varapuhemies Karl-Gunnar Fagerholm ra- maiden neuvosto saisi todellista budjettival- 57101: haston hallitukseen vuosiksi 1991 ~ 1992. taa. Valtuuskunta korosti myös yhteistyömi- 57102: nistereiden tärkeää asemaa ja sen mielestä 57103: 3.2 Valtuuskunnan toiminta tulisikin näille ministereille antaa vahvempi 57104: asema pohjoismaisessa organisaatiossa. Suo- 57105: Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- men valtuuskunta esitti muistiossaan myös, 57106: I4 57107: 57108: että Pohjoismaiden neuvostolle ja Pohjois- selosti myös ministerineuvoston valmistele- 57109: maiden ministerineuvostolle tulisi antaa yh- maa Baltian maita koskevaa yhteistyöohjel- 57110: teinen nimi, jotta pohjoismaisesta yhteistyös- maa. 57111: tä saataisiin varsinkin ulospäin selvempi ku- Valtuuskunnalla on kuluneen vuoden ai- 57112: va. Tämä voisi tapahtua niin, että organisaa- kana ollut laajaa seminaaritoimintaa. Huhti- 57113: tion nimi olisi Pohjoismaiden neuvosto, jossa kuun 25.~26. päivänä Suomen valtuuskunta 57114: olisi parlamentti ja ministerineuvosto. Tä- järjesti seminaarin Itä-Suomen toimittajille. 57115: män lisäksi valtuuskunta esitti, että puheen- Seminaari pidettiin eduskuntatalossa. Tar- 57116: johtajiston sihteeristöön perustettaisiin kään- koituksena oli antaa yleisluonteinen kuvaus 57117: täjän virka, jonka tehtävänä olisi kääntää ja Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta sekä 57118: tulkata suomeksi. Yleisesti valtuuskunta piti virallisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä. 57119: myös tärkeänä virkamiesten osallistumisen Eduskuntatoimittajille järjestettiin Pohjois- 57120: lisäämistä, mikäli työn intensiivisyyttä halu- maiden neuvoston ajankohtaisia asioita kä- 57121: taan lisätä, ilman että parlamentaarikot sittelevä seminaari 4.1 0.1990. Pohjoismaisen 57122: käyttävät enemmän aikaa neuvoston työhön kieli- ja tiedotuskeskuksen kanssa järjestet- 57123: kuin tällä hetkellä. Valtuuskunnan mielestä tiin yhteinen seminaari 25.10.1990 kielikes- 57124: voitaisiin useita asioita käsitellä virkamiesta- kuksen JO-vuotisjuhlan johdosta. Lokakuun 57125: solla, sen jälkeen kun ne on asianomaisessa 31. päivänä järjestettiin seminaariluonteinen 57126: maassa selvitetty vastaavien poliitikkojen kokous, johon kutsuttiin myös Euroopan 57127: kanssa. neuvoston valtuuskunnan sekä eduskunnan 57128: Istunnon edellä pidetyssä valtuuskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä ja jossa mm. 57129: kokouksessa 23.2.1990 neuvotteleva virka- ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen 57130: mies Erik Heinrichs selosti ministerineuvos- selosti Eftan ja EY:n yhteistyötä. 57131: ton kysymyksiä Pohjoismaiden neuvoston Ministeriöissä ja keskusvirastoissa toimi- 57132: 38. istunnossa. Hän keskittyi erityisesti integ- vien pohjoismaisten asioiden yhdysmiesten 57133: raatiokysymyksiin, ympäristökysymyksiin ja kokous pidettiin 14.2.I990. Tällöin keskus- 57134: Pohjoismaiden Investointipankin projekti-in- teltiin tulevan istunnon pääkysymyksistä. 57135: vestointilainojen kehyksien korottamiseen. Suomen valtuuskunnan kanslia ja Pohjois- 57136: Keskustelussa tuli myös esille ministerineu- maisen yhteistyöministerin sihteeristö ovat 57137: voston suunnittelema eräiden pohjoismaisten kuluneen vuoden aikana keskustelleet yhdys- 57138: laitosten lakkauttamissuunnitelma, johon miesorganisaation muutoksista, jotka ovat 57139: Suomen valtuuskunta suhtautui kielteisesti olleet kauan vireillä. Apulaispääsihteeri Gre- 57140: Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- ta Lohiniva laati yhdessä vs. lähetystöneuvos 57141: tuuskunnan ja eduskunnan välisen yhteis- Karl Johan Krokforsin kanssa muistion, jon- 57142: työn lisäämiseksi valtuuskunta keskusteli ko- ka pohjalta valtioneuvosto tulee lähettämään 57143: kouksessaan 4. huhtikuuta valtuuskunnan ministeriöille ja keskusvirastoille kirjeen yh- 57144: oman aseman parantamisesta eduskunnassa. dysmiesorganisaation tulevista muutoksista. 57145: Valtuuskunnan kanslia on vuoden aikana 57146: Samassa kokouksessa pohjoismainen yh- yhdessä Pohjoismaisen kieli- ja tiedotuskes- 57147: teistyöministeri Tarja Halonen selosti val- kuksen ja Pohjola-Nordenin kanssa jatkanut 57148: tuuskunnan jäsenille vuoden I991 pohjois- tiedotusaineiston tuottamista osallistumalla 57149: maisen budjetin valmisteluja ja kuuli valtuus- "Tunne Pohjalasi 3" -julkaisun toimittami- 57150: kunnan edustajien kannanottoja. Saman se- seen, jossa valtuuskunnan panoksen on teh- 57151: lonteon hän esitti valtuuskunnan kokoukses- nyt apulaissihteeri Paula Kaikkonen. 57152: sa 25. toukokuuta. Puhemies Kalevi Sorsan tammikuussa 57153: Pohjoismaiden ministerineuvoston budjet- 1991 järjestämän Itämeri-seminaarin valmis- 57154: tiesityksestä vuodelle 1991 keskusteltiin teluihin on osallistunut kansliasta pääsihteeri 57155: myös 21. syyskuuta pidetyssä valtuuskunnan Guy Lindström ja eduskunnan tietohallin- 57156: kokouksessa, jossa yhteistyöministeri Tarja non koordinointiryhmän työhön on osallis- 57157: Halonen ja neuvotteleva virkamies Erik tunut apulaispääsihteeri Greta Lohiniva. 57158: Heinrichs esittelivät ministerineuvoston bud- Valtuuskunnan kanslian henkilöstöön 57159: jettiesityksen ja totesivat esityksen käytän- kuului vuoden lopussa II virkamiestä. Pää- 57160: nössä merkitsevän laskua. Samassa kokouk- sihteerinä on jatkanut Guy Lindström ja 57161: sessa neuvotteleva virkamies Erik Heinrichs apulaispääsihteerinä Greta Lohiniva. Apu- 57162: 15 57163: 57164: laissihteeri Magnus Erikssonin siirryttyä hoi- Anna-Liisa Kasurinen, liikenneministeri Rai- 57165: tamaan 15.3.1990 lähtien eduskunnan ulkoa- mo Vistbacka sekä II sosiaali- ja terveysmi- 57166: siainvaliokunnan apulaissihteerin virkaa hä- nisteri Tuulikki Hämäläinen (ministeri 1.3.90 57167: nen tehtäviään on hoitanut 1. elokuuta läh- alk.). 57168: tien fil.kand. Birgitta Stenius-Mladenov. Ahvenanmaan maakunnanhallituksen 57169: Valtuuskunnan tiedotussihteeriksi valittiin edustajat: maaneuvos Sune Eriksson, maa- 57170: työvaliokunnan kokouksessa 23.2.1990 fil.- kunnanhallituksen jäsenet Holger Eriksson 57171: kand. Kari Salo 1.4.1990 lukien, joka on hoi- ja Karl-Göran Eriksson. 57172: tanut virkaa jo viransijaisena. Apulaissihteeri Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansane- 57173: Risto Nieminen on edelleen toiminut viras- dustajat Claes Andersson, Gustav Björk- 57174: saan, ja käännös- ja tiedotustoimintaa palve- strand, Elsi Hetemäki-Olander, Sinikka 57175: levaan apulaissihteerin virkaan valittiin dipl. Hurskainen, Riitta Järvisalo, Anneli Jäät- 57176: kielenkääntäjä Paula Kaikkonen työvalio- teenmäki, Antero Kekkonen, Sakari Knuut- 57177: kunnan kokouksessa 23.2.1990, joka oli hoi- tila, Anna-Kaarina Louvo, Lauri Metsämä- 57178: tanut tätä tehtävää vt:nä. Valtiokonttorin ki, Sauli Niinistö, Mats Nyby, Sirpa Pietikäi- 57179: myönnettyä osastosihteeri Berith Pimenoffil- nen, Heikki Riihijärvi, Mirja Ryynänen, 57180: le työkyvyttömyyseläkkeen 1.5.1990 lukien Kimmo Sasi, Eino Siuruainen ja Marjatta 57181: työvaliokunta päätti valita tähän osastosih- Väänänen. 57182: teerin virkaan 1.6.1990 lukien toimistosihtee- Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse- 57183: ri Leea Kakon ja häneltä vapautuneeseen mat jäsenet: maakuntapäivien puhemies Olof 57184: toimistosihteerin virkaan valittiin Maarit Im- Jansson ja 1. varapuhemies Karl-Gunnar Fa- 57185: monen 1.12.1990 lukien. Toimistovirkailija gerholm. Istuntoon osallistui myös varajäsen 57186: Sirpa Mairueen jäätyä äitiyslomalle hänen Roger Jansson. 57187: virkaansa hoiti 9.7.1990-30.11.1990 Maarit Valtuuskunnan päätöksen mukaisesti is- 57188: Immonen. Maarit Immosen tultua valituksi tuntoon osallistuivat lisäksi seuraavat vara- 57189: toimistosihteerin virkaan Sirpa Mairueen jäsenet: kansanedustajat Alho, Häkämies, 57190: viransijaiseksi valittiin 1.12.1990 1ukien Kautto, Moilanen ja Renko. 57191: HSO-sihteeri Minna Supponen. Osastosih- 57192: teerinä on jatkanut Paula Husman. Toimis- 57193: tosihteeri Kristiina Tallqvistin nimike muu- 57194: tettiin tiedotusavustajaksi 1.6.1990 lähtien. 4.2 Yleiskeskustelu 57195: Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- 57196: tuuskunnan määräraha oli vuonna 1990 val- Yleiskeskustelun lähtökohtana oli kuten 57197: tion budjetissa 8 789 000 mk. Tähän sum- aikaisempinakin vuosina Pohjoismaiden mi- 57198: maan sisältyi Suomen osuus (20,7 %) pu- nisterineuvoston kertomus pohjoismaisesta 57199: heenjohtajiston budjetista 4 890 000 mk. yhteistyöstä (C1 ), pohjoismaisen yhteistyön 57200: suunnitelmia koskeva ministerineuvoston se- 57201: lonteko (C2) ja Pohjoismaiden neuvoston 57202: 4 Pohjoismaiden neuvoston 38. istunto puheenjohtajiston raportti toiminnasta 37. 57203: Reykjavikissa 1990 istunnon jälkeen. 57204: Ministerineuvoston puheenjohtaja Julius 57205: S6/nes avasi yleiskeskustelun, ja neuvoston 57206: 4.1 Vaitouskunnan kokoonpano puheenjohtajiston jäsen Söder piti vastauspu- 57207: heen. Neljän puolueryhmän eli sosiaalide- 57208: Suomen valtuuskunnan kokoonpano Poh- mokraattien, keskiryhmän, konservatiivien 57209: joismaiden neuvoston 38. istunnossa oli seu- ja vasemmistososialistien edustajat pitivät 57210: raava: sen jälkeen puheenvuoronsa. 57211: Hallituksen edustajat: pääministeri Harri Uutena piirteenä oli, että yleiskeskustelu 57212: Holkeri, opetusministeri Christoffer Taxell, kesti vain yhden päivän. 57213: ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, Yleiskeskustelussa käsiteltiin monia eri ky- 57214: valtiovarainministeri Erkki Liikanen, II so- symyksiä, mutta ennen kaikkea Pohjoismai- 57215: siaali-ja terveysministeri, pohjoismainen yh- den neuvoston tulevaisuutta ja organisaatio- 57216: teistyöministeri Tarja Halonen, ympäristö- muotoa sekä Pohjoismaita ja muuta maail- 57217: ministeri Kaj Bärlund, II opetusministeri maa, erityisesti EY:n ja Eftan suhteita sekä 57218: 16 57219: 57220: laajasti Itä-Euroopan kehitystä. Varsin mo- teistyön keskeiseen päätöksentekoon ja täy- 57221: nissa puheenvuoroissa käsiteltiin myös ym- täntöönpanoon. Pohjoismainen yhteistyö on 57222: päristökysymyksiä. ainutlaatuista, totesi Björkstrand, joka päätti 57223: Monet puhujat piirsivät jokseenkin synkän puheenvuoronsa seuraavasti: "Olisi käsittä- 57224: tulevaisuudenkuvan neuvoston roolista. Mi- mättömän lyhytnäköistä hylätä tämä perintö 57225: nisterineuvoston puheenjohtaja, Islannin ym- ja sen tulokset euforisessa "europismissa" - 57226: päristöministeri Julius Sblnes oli kuitenkin ja oletettavasti mahdotonta korjata". 57227: optimistisempi ja korosti, että pohjoismainen Konservatiivien puolueryhmän edustaja 57228: yhteistyö kelpasi hyvin alueyhteistyön mal- Norjan suurkäräjien jäsen Talleraas käsitteli 57229: liksi muulle maailmalle. Koska Euroopan myös neuvoston ja pohjoismaisenyhteistyön 57230: kehitys oli hyvin nopeata, oli välttämätöntä tulevaisuutta ja kokosi puolueryhmän näke- 57231: luoda nykyistä nopeampi päätöksentekojär- mykset toteamalla, että ryhmä oli vakuuttu- 57232: jestelmä. Ministeri S6lnesin mukaan oli suu- nut siitä, että Pohjoismaiden neuvostoa tar- 57233: ria toiveita siitä, että neuvoston puheenjoh- vittaisiin tulevaisuudessakin, mutta sen muo- 57234: tajiston asettama organisaatiokomitea voi toa olisi muutettava. Samalla kun taloudelli- 57235: edistää tällaisten tulosten saavuttamista. set kysymykset tulisivat hallitseviksi EY:n ja 57236: Ruotsin valtiopäivien jäsen Söder, joka Eftan yhteistyössä neuvoston työ vähenisi 57237: vastasi ministerineuvoston avauspuheeseen tältä osin voimakkaasti. Pitkällä ajalla tämä 57238: puheenjohtajiston puolesta, suhtautui hyvin voisi ehkä merkitä sitä, että talousvaliokun- 57239: kriittisesti ministerineuvoston tapaan selos- taa ei neuvostossa enää tarvittaisi. Koska yh- 57240: taa pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmia teistyö Pohjolan ulkopuolella laajenisi, kult- 57241: C2-asiakirjassa, josta toiminnan suunta ja tuurin yhteenkuuluvuus vahvistuisi, jolloin 57242: priorisoinnit puuttuivat. Tästä syystä neu- myös ja sivistysvaliokunnan asemaa olisi 57243: voston kaikki valiokunnat olivat vaatineet syytä vahvistaa. Myös ympäristövaliokunta 57244: täydennyksiä selontekoon - pohjoismaises- saisi lisää työtehtäviä tässä uudessa tilantees- 57245: sa yhteistyössä ainutlaatuisella tavalla - sa. 57246: tyytymättömyytensä osoittamiseksi. Ministe- Islannin yleiskäräjien jäsen Hjörleifur 57247: rineuvosto vastasi arvosteluun esittämällä Guttormsson, joka oli vasemmistososialistien 57248: täydennysosan selontekoon, mutta parla- ryhmän edustaja, käsitteli samoja kysymyk- 57249: mentaarikot eivät tyytyneet tähän vaan halu- siä kuin Talleraas mutta toisesta näkökul- 57250: sivat paremman järjestelmän. Söder otti esil- masta. Hän varoitti oleellisesta vallansiirros- 57251: le mm. työryhmän ehdotuksen tiettyjen poh- ta kansallisista parlamenteista ja tuomiois- 57252: joismaisten laitosten lakkauttamisesta, mikä tuimista Euroopan talousalueen, ETAn eli- 57253: oli herättänyt paljon huolestumista. Hän ko- mille. Mikäli neljä Eftaan kuuluvaa Pohjois- 57254: rosti, että on jatkuvasti vaalittava sitä pe- maata kuuluisivat ETAan, Pohjoismaiden 57255: riaatetta, että yhteispohjoismaista toimintaa neuvoston vaikutus talouskysymyksissä vä- 57256: suositaan, mikäli se tuottaa parempia tulok- henisi huomattavasti ja pohjoismainen yh- 57257: sia ja on edullisempaa. teistyö rajoittuisi kulttuurikysymyksiin. Va- 57258: Norjan suurkäräjien edustaja Merk Eidem, semmistoryhmän mukaan Euroopan uusi ti- 57259: käsitteli mm. Itä-Euroopan kehityksen ohel- lanne helpotti pohjoismaista yhteistyötä ul- 57260: la pohjoismaisen virallisen yhteistyön organi- kopoliittisissa ja turvallisuuskysymyksissä. 57261: saatiota ja tarvetta tehostaa sekä ministeri- Siksi olisi luonnollista muuttaa neuvoston 57262: neuvoston että neuvoston työtä. Hän viittasi sääntöjä, jotta tällaisia kysymyksiä voitaisiin 57263: neuvoston puheenjohtajiston asettamaan or- ottaa neuvoston asialistalle. 57264: ganisaatiokomiteaan, joka oli saanut työl- Norjan pääministeri Syse korosti, että 57265: leen erittäin laajan toimeksiannon. (Merk kansainvälistyminen ja integraatio kytkivät 57266: Eidem on komitean puheenjohtaja.) maat yhteen ja että aikamme haasteisiin löy- 57267: Keskiryhmien selostaja kansanedustaja dettäisiin ratkaisuja yhä laajemmassa kan- 57268: Björkstrand korosti läntisen Euroopan yh- sainvälisessä yhteistyössä. Tätä kehitystä 57269: dentymiseen viitaten, että keskiryhmät usko- pääministeri piti toivottavana. Mutta tämän 57270: vat pohjoismaisen yhteistyön merkitykseen ohella pohjoismaisuuteen uskova pääminis- 57271: tulevaisuudessa ja haluavat tehostaa ja kehit- teri piti kiinni läheisestä pohjoismaisesta yh- 57272: tää sitä. Olisi tärkeätä, että organisaatioko- teistyöstä, jossa Pohjoismaiden neuvosto on 57273: mitea uskaltaisi koskea pohjoismaisen yh- käytännöllinen instrumentti. Pohjoismaiden 57274: 17 57275: 57276: tulisi pyrkiä huolellisesti säilyttämään yhteis- Tanskan pääministeri Schluter pttl huo- 57277: työnsä ja yhteinen omaleimaisuutensa, joka miota herättäneen puheenvuoron. Hän mm. 57278: herätti kiinnostusta myös Pohjolan ulkopuo- huomautti, että Pohjoismaiden neuvosto luo- 57279: lella. tiin tilanteessa, joka oli täysin toisenlainen 57280: Islannin pääministeri Steingrimur Her- kuin nykyisin. Hän ei esittänyt yhteistyön 57281: mannssan käsitteli puheenvuorossaan lähin- purkamista vaan katsoi, että ei tulisi kulkea 57282: nä ympäristökysymyksiä. Pääministeri kat- samoja vanhoja uria ja että yhteistyö tulisi 57283: soi, että ympäristön tuhoutuminen suuressa mukauttaa tämän päivän tehtäviin. Suurem- 57284: mitassa oli ihmiskunnan suurin ongelma, mi- paa aktiivisuutta tarvittaisiin päätöksenteos- 57285: käli ydinsodan vaaran katsottiin voimak- sa avointa Eurooppaa luotaessa. Pääministe- 57286: kaasti vähentyneen. Hänen mielestään Poh- ri totesi, että jo kauan sitten olisi voitu pois- 57287: joismaat voisivat ympäristöalalla yhteistyös- taa esteet maiden kauppayhteyksien, vapaan 57288: sä saada jotakin aikaan. Pääministeri ilmoit- perustamisoikeuden ja kuljetusalan vapaut- 57289: ti, että Islantiin oli juuri perustettu ympäris- tamisen tieltä, elleivät Pohjoismaat olisi ol- 57290: töministeriö. Islantilaiset olivat olleet etuoi- leet vahvasti nationalistisia. 57291: keutettuja ympäristön suhteen, eikä aikai Pääministeri Holkeri korosti vedoten Eu- 57292: semmin katsottu olevan tarvetta perustaa roopan nopeisiin muutoksiin viime kuukau- 57293: erityistä ympäristökysymysten ministeriötä. sina, että Pohjoismaiden neuvostossa oli pe- 57294: Asia oli nyt arvioitu uudelleen ottaen erityi- rinteisesti vältetty turvallisuuspoliittisia ky- 57295: sesti huomioon ympäristön tuhoutumisen symyksiä ja ennen kaikkea turvallisuuspoliit- 57296: kansainvälisen ulottuvuuden. Tässä yhtey- tisia päätöksiä. Näin tulisi olla myös vastai- 57297: dessä pääministeri käsitteli Länsi- ja Itä-Eu- suudessa. Mutta kehitys maanosassamme oli 57298: roopan oloja ja korosti, ettei Islannin täysjä- nyt niin perinpohjaista, että olisi poliittista 57299: senyys EY:ssä tule kysymykseen. sokeutta, vieläpä naivia, yrittää sulkea neu- 57300: Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, va- vosto yleiseurooppalaisen keskustelun ulko- 57301: rapuhemies Hetemäki-Olander kiinnitti pu- puolelle. Pääministeri Holkeri oli yhtä mieltä 57302: heessaan erityistä huomiota parlamentaari- monien puhujien, mm. pääministeri Schlu- 57303: koiden osallistumiseen Eftan ja EY:n yhteis- "terin kanssa siitä, että kenenkään ei tulisi 57304: työhön. Hän oli sitä mieltä, että parlamen- eristäytyä. 57305: taarikkojen aktiivinen myötävaikutus on Ruotsin yhteistyöministeri Hellström ei ha- 57306: erittäin tärkeätä ajatellen Pohjoismaiden lunnut kiistää, että pohjoismaisessa päätök- 57307: neuvoston työn ja tehtävien tulevaa muotoa sentekoprosessissa oli rakenteellista hitautta. 57308: ja että kansan valitsemilla edustajilla on tär- Selvästi oli nähtävissä, että EY määräsi tah- 57309: keä tehtävä tehdä aloitteita ja jouduttaa työ- din ja että sen päätökset kytkeytyivät poh- 57310: tä. Hän lisäsi, että viime vuosina kansane- joismaisiin päätöksiin. Pohjoismaiden on tul- 57311: dustajat ovat kiinnittäneet suurta huomiota tava vahvemmiksi puolustaessaan pohjois- 57312: oman työnsä suuntaamiseen siten, että he maisia arvostuksia meneillään olevassa yh- 57313: voivat osallistua aktiivisesti pohjoismaisen dentymisessä ja ottaa ripeämmin kantaa ~ 57314: linjan luomiseen Euroopan yhdentymiskysy- mahdollisesti luomalla jonkin muotoista yli- 57315: myksissä. Hetemäki-Olander piti luonnollise- kansallisuutta myös pohjoismaiseen päätök- 57316: na, että Pohjoismaat käyttävät omaa parla- sentekoon, yhteistyöministeri totesi. 57317: mentaarista elintään, Pohjoismaiden neuvos- Yhteistyöministeri, sosiaali- ja terveysmi- 57318: toa ja että neuvoston jäsenet Eftaan kuulu- nisteri Halonen puhui Itä-Euroopan yhteis- 57319: vista Pohjoismaista muodostavat näiden kuntapoliittisesta kehityksestä ja sen seu- 57320: maiden osalta ETA-kysymysten parlamen- rausvaikutuksista ja heijastuksista läntisen 57321: taarisen elimen. Hän lisäsi, että kaikki viittaa Euroopan arkipäivään. Mitä tulee Itä-Eu- 57322: siihen, että monet keskeisistä yhteistyökysy- roopan kehitykseen ja kysymykseen yhteis- 57323: myksistä, joita Pohjoismaiden neuvosto kä- pohjoismaisesta osallistumisesta pyrittäessä 57324: sittelee tulevaisuudessa, ovat luonteeltaan tukemaan näiden maiden talouskehitystä ja 57325: sellaisia, että ne kuuluvat ETA-yhteistyön demokratisoitumisprosessia ministeri totesi, 57326: piiriin. Siksi on syytä jo alusta lähtien muo- että on tärkeätä, että ministerineuvosto tut- 57327: dostaa parlamentaarinen työ sellaiseksi, että kii nopeasti edellytykset konkreettisiin yh- 57328: Pohjoismaiden neuvoston resursseja voidaan teispohjoismaisiin projekteihin, erityisesti 57329: käyttää hyväksi ja välttää päällekkäistyötä. Pohjoismaihin rajoittuvissa maissa, ts. Itäme- 57330: 3 301743G 57331: 18 57332: 57333: ren alueella. Ministeri Halonen käsitteli finanssipolitiikan edellä. Euroopan valuutta- 57334: myös kesäkuussa 1989 hyväksyttyä ministeri- yhteistyötä EMS:ää ei voida pitää tulopolitii- 57335: neuvoston työohjelmaa "Pohjoismaat ja Eu- kan vaihtoehtona, vaan jäsenyys päinvastoin 57336: rooppa 1989-1992". Ministeri totesi, ettei vaatisi sen tehostamista. Olisi tärkeätä, että 57337: vielä tiedetty, kuinka laajaa yhteistyö olisi Pohjoismaat mieluiten yhdessä harkitsisivat 57338: Euroopan talousalueella (ETA). Hän lisäsi, liittymistä EMS:ään jossakin muodossa. 57339: että Pohjoismaissa on monilla aloilla päästy Tämä olisi luonnollinen osa yhdentymiskehi- 57340: hyvin pitkälle. On epätodennäköistä, että tystä. 57341: esim. sosiaaliset oikeudet, yhdennetyt työ- Ulkomaankauppaministeri Salolainen esit- 57342: markkinat jne. voidaan toteuttaa ETA-alu- ti katsauksen maailmanlaajuiseen kauppapo- 57343: eella samassa mitassa kuin Pohjolassa. Mo- liittiseen tilanteeseen; käynnissä olevat 57344: net pohjoismaiset yhteistyöalat eivät edes si- GATT-neuvottelut olivat ratkaisevassa vai- 57345: sälly "taloudellisesti värittyneeseen" ETA- heessa. Laaja pohjoismainen yhteistyö tällä 57346: alueeseen, totesi yhteistyöministeri. Halonen alalla oli hyvä esimerkki pitkälle viedystä ja 57347: käsitteli myös pohjoismaisen budjetin tule- hyödyllisestä työnjaosta. Pohjoismaille on 57348: vaisuutta. Hän mainitsi, että ministerineu- tärkeätä, että maailmanlaajuista multilate- 57349: vosto budjettisuunnitelmissa 1991 nyt ensim- raalista kauppajärjestelmää voidaan vahvis- 57350: mäistä kertaa on luopunut periaatteesta an- taa. Eftan neuvotteluasemat olivat vahvat. 57351: taa etukäteislupausta automaattisesta reaali- Päätös ETA-sopimusta koskevien neuvotte- 57352: kasvusta. Ministeri Halonen mainitsi, että lujen aloittamisesta oli tärkeä välitavoite. 57353: Suomi on johdonmukaisesti pyrkinyt edistä- Itä-Euroopan muutokset ovat nopeuttaneet 57354: mään sellaista budjettipoliittista linjaa, että toimintaa ETA:n luomiseksi. Kehitys avaa 57355: pohjoismaista budjettia voitaisiin lisätä vuo- uusia näkymiä ja mahdollisuuksia laajem- 57356: sittain; näin voitaisiin vastata uusiin haastei- paan yleiseurooppalaiseen yhteistyöhön. Itä- 57357: siin ja vaatimuksiin ministerineuvoston työs- Euroopan taloudellisen kehityksen vakautta- 57358: sä. miseen tähtäävät tukitoimet ovat erittäin tär- 57359: Kansanedustaja Väänänen korosti kan- keitä taloudellisten erojen vähentämiseksi 57360: sainvälisen yhteistyön kasvavaa merkitystä ja maiden väliltä. 57361: neuvoston toiminnan muualla maailmassa Kansanedustaja Nyby korosti neuvoston 57362: saamaa arvostusta. Väänänen varoitti kui- vuosien kuluessa saavuttamia tuloksia ja 57363: tenkin siitä, että toiminta uhkasi jäykistyä ja roolia pohjoismaisena etujärjestönä. Esi- 57364: kehotti yhteistyön kolmea osapuolta - par- merkkinä neuvoston kyvystä hoitaa hankalia 57365: lamentaarikkoja, ministereitä ja virkamiehiä kysymyksiä Nyby mainitsi keskustelut neu- 57366: - joustavaan ja avoimeen yhteistyöhön. voston yhteyksistä itään. Kansainvälisen va- 57367: Väänänen korosti parlamentaarikkojen roo- liokunnan perustaminen kytkeytyy läheisesti 57368: lia neuvoston työssä ja erityisesti budjettiky- neuvostoon etujärjestönä yhdentyvässä Eu- 57369: symysten käsittelyssä. Neuvosto tulisi nähdä roopassa. Nyby antoi myös tukensa kansan- 57370: yhteisenä arvona, jota kannattaa puolustaa. edustaja Kekkosen ehdotukselle pohjois- 57371: Neuvostoa tarvitaan ennen kaikkea ajankoh- maisten tiedotustoimistojen perustamisesta 57372: taisissa kysymyksissä, kuten kansainvälisessä Moskovaan ja Brysseliin. Lopuksi Nyby 57373: ympäristönsuojelussa. kiinnitti huomiota kestämättömään tilantee- 57374: Valtiovarainministeri Liikanen käsitteli seen pohjoismaisten televisio-ohjelmien vaih- 57375: puheenvuorossaan julkista taloutta ja raha- dossa. Nykyinen rojaltijärjestelmä vaikeuttaa 57376: politiikkaa viime vuosina. Talouskehityksen pohjoismaista kulttuurivaihtoa. 57377: akilleenkantapää on myös korkeasuhdanteen Kansanedustaja Metsämäki käsitteli Eu- 57378: aikana vaikea palkka- ja tulopolitiikka. roopan poliittisen ja turvallisuuspoliittisen 57379: Kaikkien Pohjoismaiden hallitukset ovat todellisuuden perinpohjaista muutosta. De- 57380: pyrkineet aktiivisesti vähentämään kustan- mokraattiset ja ihmisoikeudet on suhteellisen 57381: nuspainetta ja inflaatiota tulopoliittisin toi- helppo ottaa käyttöön uudelleen. Tilanne on 57382: min. Suomessa tammikuussa tehtyä keskeistä huonompi konkurssikypsien talouksien ja tu- 57383: vakautussopimusta Liikanen piti kohtuulli- hotun luonnon osalta. Nyt vaaditaan yhtei- 57384: sen hyvänä. Hän katsoi, että tulopolitiikalla siä ympäristöinvestointeja, jotka ajan mit- 57385: tulisi myös vastaisuudessa olla keskeinen taan hyödyttävät myös pohjoismaalaisia. 57386: rooli Pohjoismaissa, liian kovan raha- ja Pohjoismaisen ympäristöinvestointiyhtiön 57387: 19 57388: 57389: perustaminen on istunnon tärkeimpiä kysy- Aluepolitiikan ohjelma 1990--94 on jo van- 57390: myksiä. Ministerineuvoston ehdotus PIP:n hentunut eikä ota huomioon Euroopan muu- 57391: lainakehysten korottamisesta ainoastaan toksia. Pohjoismaiden täytyy kehittää erityi- 57392: 300 miljoonalla erityisellä nosto-oikeudella sesti taloudellisia yhteyksiä Itä-Euroopan 57393: (SDR) on sitä vastoin pettymys. Projekti- maihin. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan 57394: vienti on ollut hyvin tärkeä Pohjoismaiden parhaiten taistelemalla ympäristön tuhoutu- 57395: teollisuusyhteistyössä ja sen uskottavuus mista vastaan ja harjoittamalla tehokasta ja 57396: edellyttää pidemmän ajan toimintasuunnitel- toimivaa talous- ja aluepolitiikkaa. 57397: maa, jonka suurempi summa olisi taannut. Kansanedustaja Riihijärvi viittasi paitsi 57398: Myös kansanedustaja Louvo korosti ym- Itä-Euroopan taloudellisiin mullistuksiin 57399: päristökysymysten merkitystä. Neuvoston myös kulttuurin ja koulutuksen murrokseen. 57400: tulisi paitsi hyväksyä taloudellinen tuki Itä- Jotta Itä-Euroopan suureen koulutustarpee- 57401: Euroopalle sopia myös eräistä pääperiaat- seen voitaisiin vastata, Riihijärvi ehdotti, että 57402: teista tuen myöntämisessä. Toimenpiteet tu- Pohjoismaat muuttaisivat osan kansanopis- 57403: lisi ensin kohdistaa pahimpiin saastelähtei- toistaan Itä-Euroopan opiskelijoille tarkoite- 57404: siin ja lähinnä laitoksiin, jotka saastuttavat tuiksi kouluiksi. Toiminta voitaisiin kustan- 57405: pohjavettä ja ilmaa Pohjoismaiden läheisyy- taa normaalilla kehitysavulla tai erityisavul- 57406: dessä. Louvo toivoi, että ympäristörahoitus- la. 57407: järjestelyt vastedes mahdollistavat tuen anta- 57408: misen naapuriläänien suoraan ympäristöyh- 57409: teistyöhön. 4.3 Käsitellyt asiat 57410: Kansanedustaja Knuuttila sijoitti pohjois- 57411: maisen yhteistyön eurooppalaiseen perspek- Neuvoston 38. istunnon asialuettelo käsitti 57412: tiiviin ja tähdensi yhteistyön merkitystä myös 36 jäsenehdotusta (A-asiaa), 11 ministerineu- 57413: maailmanlaajuisia ongelmia koskevissa laa- voston ehdotusta (B-asiaa), 11 pohjoismais- 57414: jemmissa yhteyksissä, kuten ympäristön tu- ten yhteistyöelinten antamaa kertomusta (C- 57415: houtuminen, väestön räjähdysmäinen kasvu asiaa) ja 60 ministerineuvoston ja hallitusten 57416: ja kulutuksen hallitsematon kasvu. Yhteis- antamaa ilmoitusta (D-asiaa). 57417: työstä Baltian maiden kanssa Knuuttila oli Istunnossa esitettiin yleiskeskustelussa 57418: sitä mieltä, että olisi luonnollista aloittaa yh- kaikkiaan 26 kysymystä (E-asiaa) ja annet- 57419: teistyö Eestin kanssa, jolla on ollut tiiviim- tiin niihin vastaukset. Näistä 10 jätettiin työ- 57420: mät yhteydet Pohjoismaihin sekä historialli- järjestyksen 15 §:n mukaisesti 3 viikkoa en- 57421: sesti että kulttuurisesti. nen istunnon alkua, 16 esitettiin työjärjestyk- 57422: Kansanedustaja Ryynänen varoitti yhä kii- sen muutoksen mukaisesti, joka mahdollisti 57423: vaamman taloudellisen kilpailun ympäristö- ns. pikakysymysten tekemisen. Ne on jätet- 57424: rasituksesta. On tärkeätä, että Pohjoismaat tävä 24 tuntia ennen sen kokouksen alkua, 57425: ovat mukana yhdentymisneuvotteluissa voi- jossa yleiskokous käsittelee asianomaista 57426: dakseen yhdessä vaikuttaa toimintalinjaan asiaa. Pohjoismaiden neuvosto päätti 36. is- 57427: erityisesti ympäristökysymyksissä. Yhdenty- tunnossa, että kahden vuoden kokeilun aika- 57428: misessä tulisi myös vaalia kulttuuriarvoja ja na voidaan tehdä kirjallisia kysymyksiä is- 57429: taata kulttuurin peruspalvelut. tuntojen välissä. Tähän perustuen oli lisäksi 57430: Kansanedustaja Jäätteenmäki peräsi voi- vuoden aikana tehty 14 kirjallista kysymystä 57431: makkaampaa poliittista tahtoa Pohjoismais- ja niihin oli myös saatu kirjalliset vastaukset 57432: sa ja totesi, ettei Eurooppa ole Pohjoismai- Pohjoismaiden ministerineuvostolta tai halli- 57433: sen yhteistyön vaihtoehto. Pohjoismailla tu- tuksilta. 57434: lee olemaan keskeinen rooli Euroopassa, Neuvoston työjärjestyksen 22 §:n mukai- 57435: myös Itä-Euroopassa, jonka kanssa neuvos- sesti puheenjohtajisto oli laatinut kertomuk- 57436: ton pitäisi aloittaa yhteistyö asioissa, jotka sen neuvoston edellisen istunnon jälkeisestä 57437: liittyvät parlamentarismiin ja demokratiaan. toiminnasta (Asiakirja 1). 57438: Molemmille osapuolille tulisi hyötyä ajatus- Ministerineuvoston selonteko pohjoismai- 57439: ten ja ideoiden vaihdosta. sen yhteistyön suunnitelmista annettiin neu- 57440: Kansanedustaja Siuruainen kiinnitti huo- vostolle itsenäisenä asiana (C2). 57441: miota Pohjoismaiden aluepolitiikkaan, myös Yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvos- 57442: Euroopan yhdentymisen näkökulmasta. ton pohjoismaisesta yhteistyöstä antaman 57443: 20 57444: 57445: kertomuksen (C1) kanssa edellä matmtut yhteistyötä 1989 käsitelieestä ministerineu- 57446: asiakirjat muodostivat neuvoston istunnossa voston kertomuksesta (C1) valiokuntaa kos- 57447: käydyn yleiskeskustelun pohjan. Tältä osin keviita osilta. 57448: viitataan lukuun 4.2. 57449: Istunnossa hyväksyttiin 33 suositusta ja 7 57450: lausuntoa Pohjoismaiden ministerineuvostol- Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö 57451: le. Näiden tekstit ovat tämän kertomuksen 57452: liitteenä. Valiokunta ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, 57453: 15 jäsenehdotuksen johdosta neuvosto että sen pyrkimys saada aikaan erityinen 57454: päätti olla ryhtymättä toimiin. Aikaisemmin projekti budjetti lainsäädäntösektoriavarten 57455: hyväksytyistä suosituksista neuvosto poisti on vihdoinkin toteutunut. Tähän tarkoituk- 57456: asialuettelosta 49 suositusta neuvoston osalta seen on varattu 500 000 Tkr vuoden 1990 57457: loppuun käsiteltyinä. Kuten aikaisempina budjetissa. Pohjoismaisia projektivaroja jat- 57458: vuosina neuvoston valiokunnat valtuutettiin kuvien neuvottelujen ohella pidettiin tärkei- 57459: jatkamaan istunnon jälkeen niiden kerto- nä tulosten saavuttamiseksi. 57460: musten ja ilmoitusten käsittelyä, jotka eivät Merkille pantavaa oli, että niinkin tärkeä 57461: olleet istunnon asialistalla sekä liittämään ne yhteistyöala kuin lainsäädäntöyhteistyö ei ol- 57462: asiakirjoihin. lut saanut omaa otsikkoa ministerineuvoston 57463: Seuraavassa esitetään selostus käsitellyistä selonteossa pohjoismaisen yhteistyön suunni- 57464: asioista. Täydellinen aineisto on painettuna telmista (C2), vaan sitä käsiteltiin kohdassa 57465: neuvoston asiakirjoissa, jotka käsittävät mm. "muut yhteistyöalat" C2 -asiakirjan lopussa. 57466: keskustelupöytäkirjat Valiokunnan mielestä oli tärkeätä, että 57467: pohjoismaisella tasolla selvitettäisiin, olisiko 57468: tarvetta perustaa erityisiä laitoksia valvo- 57469: 4.3.1 Juridinen yhteistyö maan kansainvälisten sopimusten noudatta- 57470: mista. Tämä kysymys tulisi asettaa erittäin 57471: tärkeälle sijalle erityisesti ottaen huomioon 57472: Pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmia Euroopan yhdentymisen nopean tahdin. Va- 57473: liokunta huomautti, että tässä yhteydessä 57474: Juridinen valiokunta kuten neuvoston olisi tärkeätä perustaa EY-oikeuden pohjois- 57475: muutkin valiokunnat arvosteli voimakkaasti mainen laitos. 57476: ministerineuvoston selontekoa pohjoismai- Ministerineuvosto korosti C2 -asiakirjassa, 57477: sen yhteistyön suunnitelmista, jota neuvosto että lainsäädäntöyhteistyön pääala oli edel- 57478: vaati täydennettäväksi. Ministerineuvosto leen yksityisoikeus, jossa yhteistyö jatkuisi 57479: esitti täydennysosan, joka ei kuitenkaan täyt- monilla aloilla yhtä intensiivisesti kuin en- 57480: tänyt neuvoston toivomuksia. Juridinen va- nenkin. Valiokunta tuki tätä suunnitelmaa. 57481: liokunta korosti, että C2:n tulisi olla suunnit- Samoin ministerineuvoston suunnitelmia 57482: teluasiakirja, jossa on selvät budjettikehykset löytää tarkoituksenmukainen mukautumis- 57483: ja priorisoinnit Helsingin sopimuksen määrä- aste meneillään olevaan Euroopan yhdenty- 57484: yksen mukaisesti. miseen EY-oikeuden alalla, kuten esim. sopi- 57485: Valiokunta toisti C2:sta antamassaan mie- musoikeus, immateriaalioikeus ja vahingon- 57486: tinnössä aikaisemmin esittämänsä epäilyt sii- korvausoikeus. 57487: tä, että mitä enemmän pyrittiin keskittymään 57488: suuriin Iinjoihin ja suunnitteluasiakirjaan, 57489: sitä suuremmaksi tuli vaara, että pienemmät Passiunioni, pakolais- ja siirtolaiskysymyk- 57490: mutta silti tärkeät yhteistyöalat unohdettai- set 57491: siin. Tässä tarkoitettiin esim. ihmisoikeuksia 57492: ja saamelaisten asemaa koskevaa yhteistyötä. Mietinnössään pohjoismaisen yhteistyön 57493: Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuk- suunnitelmista (C2) valiokunta piti tärkeänä, 57494: sen lausunnoksi (nro 3) 72 äänellä yhtä vas- että työtä vapaan liikkumisen varmistami- 57495: taan. seksi Pohjoismaissa tehostettaisiin, vaikka 57496: Valiokunta antoi erillisen lausunnon bud- rajanylitykset EY:n sisäisten rajojen yli va- 57497: jetti- ja tarkastusvaliokunnalle pohjoismaista pautettaisiin. 57498: 21 57499: 57500: Valiokunta on usein korostanut, että on Valiokunta ehdotti siksi, että neuvosto ei 57501: tärkeätä, että pohjoismainen passintarkas- ryhtyisi toimiin jäsenehdotusten johdosta. 57502: tussopimus, joka on pohjoismaisen yhteis- Ehdotuksia käsiteltäessä kansanedustaja 57503: työn kulmakiviä, säilytetään kun passintar- Jäätteenmäki katsoi, että pohjoismaista yh- 57504: kastus EY:n rajoilla vapautetaan. teistyötä tulisi tehostaa ja että tämä voisi ta- 57505: Valiokunta oli marraskuussa 1989 oikeus- pahtua esimerkiksi komissiossa, jolla hänen 57506: ministerien kanssa pitämässään kokouksessa mielestään tulisi olla myös sanktiomahdolli- 57507: ottanut tämän kysymyksen esille ja saanut suudet. Kansanedustaja Björkstrand katsoi, 57508: sen käsityksen, että ministerit pitivät tämän että komissiosta voisi tulla väline, jolla poh- 57509: kysymyksen ratkaisumahdollisuuksia hyvi- joismainen yhteistyö saisi konkreettisen 57510: nä. Mietinnössään C2:sta valiokunta pyysi mahdollisuuden vastata kansainvälisen kehi- 57511: tarkempia tietoja tämän työn aikataulusta. tyksen Pohjoismaiden neuvostolle asettamiin 57512: Siirtolais- ja pakolaispolitiikkaa koskevaa uusiin haasteisiin. 57513: yhteistyötä tulisi valiokunnan mielestä tulisi Myöskään ehdotus välittömistä vaaleista 57514: säädellä erillisessä ohjelmassa, jotta saatai- neuvostoon (A 877 /j) ei aiheuttanut toimia 57515: siin kokonaissuunnitelma, jossa olisi aika- neuvostossa. Juridinen valiokunta viittasi 57516: taulu ja realistiset budjettiedellytykset. Neu- lausunnonantajien kielteiseen kantaan ja sii- 57517: vosto kannatti tätä valiokunnan mietinnös- hen, että ei ollut todisteita siitä, että neuvos- 57518: sään C2:sta esittämää ehdotusta. ton yhteistyö paranisi välittömien vaalien an- 57519: Mietinnössään valiokunta ilmoitti olevan- siosta siten kuin kansallisissa parlamenteissa. 57520: sa tyytyväinen pakolaiskysymysten pohjois- Valiokunta korosti, että suora kytkentä 57521: maisen yhteistyöryhmän ja siirtolaiskysy- asianomaisten maiden parlamentteihin oli 57522: myksiä käsittelevän pohjoismaisen yhteys- suuri etu yhteistyölle. 57523: ryhmän työhön. Yhteistyötä tulisi kuitenkin Valiokunnan kielteistä ehdotusta vastaan 57524: tehostaa, esim. pakolaispolitiikassa. Tässä asetettiin vastalause jäsenehdotuksen hyväk- 57525: viitattiin mm. Itä-Euroopan kehitykseen. symiseksi. 57526: Yleiskokouksen äänestyksessä yksi jäsen 57527: äänesti vastalauseentekijän ehdotuksen puo- 57528: Organisaatiota koskevia kysymyksiä lesta. 57529: 57530: 38. istunnossa käsiteltiin neljä organisaa- 57531: tiota koskevaa jäsenehdotusta. Näistä ensim- Kuluttajakysymykset 57532: mäinen (A 862/j) koski pohjoismaisen komis- 57533: sion perustamista ja päätöksenteon tarkista- Juridinen valiokunta käsitteli jäsenehdo- 57534: mista pohjoismaisessa yhteistyössä. Ehdotuk- tuksen (A 883/j) ympäristömerkinnän käyt- 57535: sen olivat tehneet mm. kansanedustajat töön ottamisesta tuotteissa Pohjoismaissa. 57536: Björkstrand, Jäätteenmäki, Louvo, Ryynä- Sen olivat tehneet mm. kansanedustajat Jäät- 57537: nen, Sasi, Siuruainen ja puhemies Jansson. teenmäki, Elo, Järvisalo, Paakkinen, Louvo, 57538: Toinen ehdotus (A 866/j) koski kansainväli- Ryynänen ja Väänänen. 57539: sen valiokunnan perustamista ja sen oli tehnyt Vali0kunta oli aikaisemmin ehdottanut 57540: mm. kansanedustaja Björklund. Kolmas eh- ministerineuvostolle, että kysymystä va- 57541: dotus (A 893/j) koski Pohjoismaiden neuvos- paaehtoisesta ympäristömerkinnästä olisi pi- 57542: ton työmuotojen tarkistamista ja sen olivat dettävä hyvin tärkeänä. 57543: tehneet mm. kansanedustajat Nyby ja Paak- Valiokunta totesi, että ministerineuvoston 57544: kinen. Neljäs ehdotus (A 877 /j) koski välittö- kuluttaja-asioista vastaavat ministerit olivat 57545: miä vaaleja Pohjoismaiden neuvostoon. marraskuussa 1989 päättäneet ottaa käyt- 57546: Juridinen valiokunta käsitteli kolme en- töön vapaaehtoista pohjoismaista ympäristö- 57547: simmäistä ehdotusta yhdessä ja viittasi sii- merkintää koskevan järjestelyn, johon kuului 57548: hen, että neuvoston puheenjohtajisto oli jou- mm. pohjoismainen tunnus ja pohjoismaisen 57549: lukuussa 1989 asettanut erityisen toimikun- yhteistyöelimen työjärjestys. Jäsenehdotuk- 57550: nan selvittämään neuvoston organisaation sen tavoitteet oli täten saavutettu. 57551: tarkistamista. Valiokunta piti luonnollisena, Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto päätti 57552: että selvityksessä tulisi käsitellä mainituissa olla ryhtymättä mihinkään toimiin jäseneh- 57553: jäsenehdotuksissa esille otetut kysymykset. dotuksen johdosta. 57554: 22 57555: 57556: Mietinnössään ministerineuvoston suunni- vostoa perustamaan edustavan neuvoa-anta- 57557: telmista (C2) valiokunta ilmoitti tyytyväisyy- van pohjoismaisen yhteistyöneuvoston, jon- 57558: tensä siitä, että ministerineuvosto aikoo ryh- ka tehtävänä olisi antaa neuvoja hallintovi- 57559: tyä toimiin vahvistaakseen kuluttajien vaiku- ranomaisille Fennoskandian luomiseksi 57560: tusmahdollisuuksia mm. CENissa tapahtu- suurten petoeläinten yhteiseksi hoitoalueeksi. 57561: vassa standardointityössä. Valiokunta korosti, että lausunnonantajat 57562: suhtautuivat hyvin erilailla ehdotukseen, 57563: joka herätti suurta yleistä kiinnostusta. Va- 57564: Tasa-arvokysymykset liokunta piti tärkeänä, että olisi jonkin muo- 57565: toista läheistä yhteistyötä petoeläinten hoi- 57566: Juridinen valiokunta, joka neuvostossa dossa Pohjoismaissa ja että oli jo saatu ai- 57567: vastaa pohjoismaisesta tasa-arvotyöstä, kä- kaan pohjoismaista yhteistyötä tällä alalla 57568: sitteli jäsenehdotuksen (A 881/j) naisten ja maiden riistalainsäädännön mukaisesti ja nii- 57569: miesten tasa-arvoon tähtäävän kansainvälisen den velvoitteiden perusteella, joita mailla oli 57570: yhteistyön tehostamisesta. Sen oli tehnyt mm. uhanalaisten ja haavoittuvien kasvien ja 57571: kansanedustaja Jäätteenmäki. eläinten suojelua koskevan Euroopan neu- 57572: YK:n naistenkomissio on jo Nairobin voston yleissopimuksen, ns. Bernin yleissopi- 57573: konferenssista 1985 lähtien toiminut tasa-ar- muksen nojalla. Valiokunta ehdotti, että 57574: vokysymysten saamiseksi YK:n ohjelmiin ja neuvosto ei ryhtyisi mihinkään toimiin ehdo- 57575: budjettiin. Jäsenehdotuksessa korostetaan, tuksen johdosta. 57576: että tämä työ etenee hyvin hitaasti ja että Vastalauseen valiokunnan ehdotukseen 57577: Pohjoismaiden on korkea aika yhdessä lisätä teki neuvoston jäsen L0ken Norjasta, joka 57578: toimintaansa kansainvälisellä tasolla tasa-ar- kannatti jäsenehdotusta. 57579: votyön edistämiseksi ja tukemiseksi. Tätä Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuk- 57580: työtä tulisi tehdä YK:n nykyisissä erityisjär- sen olla ryhtymättä mihinkään toimiin jäsen- 57581: jestöissä. ehdotuksen johdosta 55 äänellä kuutta ääntä 57582: Valiokunta totesi lausunnonantajien suh- vastaan. Kaksi jäsentä pidättyi äänestämäs- 57583: tautuneen myönteisesti jäsenehdotuksen ta- tä. 57584: voitteisiin. Valiokunta tuki ehdotusta. 57585: Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuk- 57586: sen suositukseksi (nro 7) 53 äänellä yhtä ään- Aselainsäädäntö 57587: tä vastaan. 57588: Mietinnössään ministerineuvoston kerto- Juridinen valiokunta käsitteli myös Jase- 57589: muksesta (C2) valiokunta piti tärkeänä nehdotuksen (A 899/j), jonka tavoitteena oli 57590: vuonna 1988 pidettyä laajaa naisten konfe- Pohjoismaiden aselainsäädäntöjen yhdenmu- 57591: renssia - Nordisk Forum - inspiraationa kaistaminen siten, että Pohjoismaissa otettai- 57592: tasa-arvotyön jatkamiselle Pohjoismaissa. siin käytäntöön rajoittava lainsäädäntö asei- 57593: Valiokunta toivoi ministerineuvostolta ehdo- den ja ampumatarvikkeiden hankinnasta ja 57594: tusta uudesta pohjoismaisesta foorumista hallussapidosta. Ehdotuksen oli allekirjoitta- 57595: neuvoston 39. istuntoon 1991. Valiokunnan nut mm. kansanedustaja Nyby. 57596: mielestä uusi foorumi voitaisiin järjestää Valiokunta totesi useimpien lausunnonan- 57597: 1994. tajien suhtautuvan kielteisesti nykyistä ra- 57598: joittavampaan lainsäädäntöön, mutta myön- 57599: teisesti alan lainsäädännön yhdenmukaista- 57600: Eläinten- ja luonnonsuojelu miseen. Valiokunnan mielestä näytti mm. 57601: olevan tarvetta yhdenmukaistaa lainsäädän- 57602: Jäsenehdotuksessa (A 895/j), jonka olivat töä, joka liittyy metsästys- ja kilpailuaseiden 57603: tehneet mm. kansanedustaja Väänänen esi- kuljettamiseen Pohjoismaiden välillä lyhytai- 57604: tettiin, että Pohjoismaiden neuvosto toimisi kaista käyttöä varten muussa Pohjoismaassa. 57605: sen hyväksi, että Fennoskandia (Suomi, Nor- Valiokunta korosti, että yhdenmukaistamis- 57606: ja ja Ruotsi) muodostettaisiin suurten petoe- työ tulisi tehdä ennakkoluulottomasti ja kyt- 57607: läinten (ruskean maakarhun, ahman, sudenja kemättä sitä minkään maan lainsäädäntöön 57608: ilveksen) yhteiseksi hoitoalueeksi ja että neu- ja ottaen huomioon eri maiden metsästys- ja 57609: vosto kehottaisi Pohjoismaiden ministerineu- asekulttuurien erot. 57610: 23 57611: 57612: Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuk- suunnitelmia koskevasta ministerineuvoston 57613: sesta suosituksen (nro 8) Pohjoismaiden mi- selonteosta (C2) sivistysvaliokunta ehdotti, 57614: nisterineuvostolle Pohjoismaiden aselainsää- että ministerineuvosto 57615: däntöjen yhdenmukaistamisesta. Suositus - vastedes priorisoi kulttuurialaa myös 57616: hyväksyttiin 52 äänellä. sen jälkeen kun kulttuuritoimintasuunnitel- 57617: ma ei enää ole voimassa 1991, 57618: Muut asiat - antaa neuvostolle erillisinä ministeri- 57619: neuvoston ehdotuksina mahdolliset ehdotuk- 57620: Juridinen valiokunta ehdotti, että neuvos- set laitosten lakkauttamiseksi kulttuurisopi- 57621: to ei ryhtyisi mihinkään toimiin geenitekniik- muksen alalla ennen lopullisten päätösten te- 57622: kaa ja uuden ajan rotuhygieniaa koskevan jä- kemistä (vrt. Helsingin sopimuksen 46 artik- 57623: senehdotuksen (A 882/j) johdosta. la), 57624: Valiokunta viittasi mietinnössään aikai- - lisää kansalaisjärjestöyhteistyöhön an- 57625: sempaan työhönsä kysymyksissä, jotka liitty- nettavaa tukea, 57626: vät biotekniikan kehittämiseen, mm. ko- - toteuttaa pysyvän radio- ja TV -yhteis- 57627: kouksissa Pohjoismaiden oikeusministerien työn, joka täyttää Pohjoismaiden kulttuuri- 57628: kanssa ja käsitellessään ajanmukaistettua poliittiset tavoitteet, 57629: pohjoismaista lainsäädäntöohjelmaa. Valio- - lisää huomattavasti Pohjoismaiselle 57630: kunta oli lausunnossaan ministerineuvoston kulttuurirahastolle myönnettäviä taloudelli- 57631: ehdotuksesta, joka koski pohjoismaista bio- sia voimavaroja. 57632: tekniikan yhteistyöohjelmaa, edellyttänyt, Sivistysvaliokunta totesi, että vuoden 1990 57633: että ehdotettu pohjoismainen eettisten kysy- suunnitteluasiakirjassa ainoastaan Iueteitiin 57634: mysten toimikunta ei koostuisi vain tieteen ja joukko jo käynnissä olevia projekteja ja toi- 57635: tutkimuksen edustajista vaan myös poliitti- mintasuunnitelmia, mutta siitä puuttuivat tu- 57636: sista päätöksentekijöistä. levan pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön ta- 57637: Valiokunta katsoi täten, että geeniteknii- voitteita koskevat suunnitelmat ja priorisoin- 57638: kan etiikkaa oli jo käsitelty niistä lähtökoh- nit. Siinä ei myöskään esitetty tulevan yhteis- 57639: dista, joita valiokunta piti tarkoituksenmu- työn aikatauluja eikä budjettikehyksiä. 57640: kaisina. Valiokunnan mielestä oli vielä tärkeämpää 57641: Neuvosto teki päätöksen valiokunnan eh- ilmoittaa taloudelliset edellytykset tilantees- 57642: dotuksen mukaisesti. sa, jossa automaattinen reaalikasvu ei enää 57643: ollut ajankohtainen. Sektorikehykset olivat 57644: erityisen tärkeät, koska ministerineuvoston 57645: Kysymykset eri sektorit arvioisivat kriittisesti nykyisen 57646: toiminnan voidakseen asettaa uusia tärkeys- 57647: Juridisen valiokunnan asia-alalla tehtiin järjestyksiä ja vapauttaa varoja erittäin tär- 57648: kysymys (E 14) Suomen hallitukselle Norjan keille aloille. 57649: ja Suomen rajalla asumista osoittavasta to- Pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmia 57650: distuksesta. koskevan selonteon täydennysosa, jonka mi- 57651: Ministeri Halonen vastasi, että Suomen vi- nisterineuvosto antoi neuvoston toivomuk- 57652: ranomaisten arviointien mukaan sen viran- sesta, aiheutti vastaanottajissa myös petty- 57653: omaisen, joka valvoo rajalla on voitava tode- mystä. Siitäkin puuttuivat budjettikehykset 57654: ta, onko rajan ylittävä henkilö rajalla asuva ja eri projektien ja alojen tärkeysjärjestykset. 57655: henkilö tai onko hänellä muu lupa valtion Valiokunta käsitteli ehdotusta pohjois- 57656: rajan ylittämiseen. Epäselvät tapaukset joh- maisten laitosten lakkauttamisesta. Ehdotuk- 57657: tavat pitkällisiin selvityksiin, jotka koetaan sen oli tehnyt pohjoismaisen kulttuuriyhteis- 57658: kiusallisiksi sekä rajan ylittäjän että valvon- työn virkamieskomitean alainen työryhmä. 57659: taviranomaisten kannalta. Valiokunta piti valitettavana, ettei ministeri- 57660: neuvosto suunnitteluasiakirjassa selostanut 57661: 4.3.2 Kulttuuriyhteistyö konkreettisia ehdotuksiaan sivistysvaliokun- 57662: nan alaan kuuluvien laitosten ja yhteistyöe- 57663: Pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmia linten lakkauttamiseksi. Kysymys pohjois- 57664: maisten laitosten lakkauttamisesta oli niin 57665: Mietinnössään pohjoismaisen yhteistyön tärkeä, että neuvoston pitäisi saada siitä tie- 57666: 24 57667: 57668: toja ja voida käsitellä ehdotuksia ennen nii- tuksessa. Lisäksi oli esitetty pienempiä muu- 57669: den toteuttamista. Valiokunta ehdotti siksi, toksia sopimustekstiin. 57670: että ministerineuvoston tulisi esittää kon- Sivistysvaliokunta totesi, että ministeri- 57671: kreettinen ehdotus esitetyistä muutoksista neuvoston ehdotus perustui pohjoismaisen 57672: kulttuurisopimuksen alalla siten, että neu- kulttuuriyhteistyön toimintasuunnitelmaan. 57673: vosto voisi käsitellä sen muodollisesti istun- Siinä oli ehdotettu kulttuurirahaston talou- 57674: nossa 1991. Valiokunta korosti kuitenkin, et- den ja toiminnan laajentamista sekä rahaston 57675: tei tämä merkinnyt sitä, että valiokunta vas- hallituksen muuttamista siten, että itsehallin- 57676: tustaisi jokaista ehdotusta nykyisten laitos- toalueiden edustus turvattaisiin. Valiokunta 57677: ten lakkauttamiseksi tai yhdistämiseksi. oli pettyneenä todennut, että ministerineu- 57678: Edellytyksenä pitäisi kuitenkin olla selvät pe- voston ehdotus koski ainoastaan itsehallin- 57679: rustelut tällaiselle toimenpiteelle ja neuvos- toalueiden edustuksen muuttamista eikä ra- 57680: ton tulisi saada tietoja ja voida käsitellä eh- haston vahvistamista muilta osin. 57681: dotukset kulttuurisopimuksen määräysten Valiokunta ilmoitti kuitenkin tukevansa 57682: mukaisesti. muutoksia ja piti hyvin tärkeänä, että itse- 57683: Istunnossa pitämässään puheessa valio- hallintoalueiden vaikutus olisi mahdollisim- 57684: kunnan tanskalainen puheenjohtaja piti tär- man suuri. Sivistysvaliokunta ehdotti, että 57685: keänä kulttuurialan asettamista edelleen tär- Pohjoismaiden neuvosto hyväksyisi ministe- 57686: keälle sijalle myös sen jälkeen kun toiminta- rineuvostolle annettavan suosituksen vahvis- 57687: suunnitelma aikataulun mukaisesti päättyy taa Pohjoismaista kulttuurirahastoa koske- 57688: 1991. Pohjoismaisessa yhteistyössä kulttuuri- van sopimuksen artiklojen 2, 4, 7, 8, 9, 10 ja 57689: alaa tulisi pitää erittäin tärkeänä juuri siitä 18 sekä otsikon muutokset ministerineuvos- 57690: syystä, että kulttuuri, kuten monet puhujat ton ehdotuksen B 102/k mukaisesti ja ottaen 57691: tässä ja aikaisemmissa istunnoissa olivat to- huomioon valiokunnan esittämät näkökoh- 57692: denneet, oli kaiken pohjoismaisen yhteistyön dat. 57693: perusedellytys. Valiokunnan puheenjohtaja Kulttuuriministeri Kasurinen, joka oli mi- 57694: toisti puheessaan, että on tärkeätä, että Poh- nisterineuvoston selostaja, katsoi että ehdo- 57695: joismaiden neuvosto ja ministerineuvosto tus muuttaa Pohjoismaista kulttuurirahastoa 57696: toimivat yhteistyössä ja vuoropuhelussa. koskevaa sopimusta oli uusi ilmaus pohjois- 57697: Hän viittasi mm. siihen, että sivistysvalio- maisen yhteistyön elinvoimaisuudesta, yh- 57698: kunta oli lehdistötiedotteesta saanut tiedon teistyön, joka perustui tasa-arvoon ja toisten 57699: ministerineuvoston suunnitelmista lakkaut- kulttuurien ja perinteiden kunnioitukseen. 57700: taa kulttuurialan eräitä pohjoismaisia laitok- Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi keskus- 57701: sia. Hän käsitteli myös yhteistyöministerien telun jälkeen sivistysvaliokunnan ehdotuksen 57702: suunnitelmia perustaa Baltian maihin kult- suositukseksi (nro 9) 47 äänellä yhtä vastaan. 57703: tuuritalo. Tässäkin neuvostoa olisi pitänyt 57704: informoida asian käsittelystä. Lopuksi valio- 57705: kunnan puheenjohtaja käsitteli C2-asiakirjan Yleiskulttuuria koskeva yhteistyö 57706: muotoa ja korosti, että valiokunnan oli mah- 57707: dotonta käsitellä asiakirjaa vakavasti, koska Jäsenehdotuksessa (A 871/k) oli esitetty, 57708: siitä puuttuivat sekä budjettikehykset että että Pohjoismaiden neuvosto antaisi sopi- 57709: etusija-asettelut. maksi katsomalleen elimelle tehtäväksi kar- 57710: Neuvosto hyväksyi lausunnon (nro 4) si- toittaa taiteilijoiden taloudellista tilannetta, 57711: vistysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti 69 varsinkin verotussääntöjä, sekä tehdä siihen 57712: äänellä kolmea vastaan. liittyvät uudistusehdotukset. Sivistysvalio- 57713: kunnan ehdotuksesta neuvosto päätti olla 57714: ryhtymättä mihinkään toimiin ehdotuksen 57715: Pohjoismainen kulttuurirahasto johdosta. 57716: Valiokunta viittasi siihen, että monissa 57717: Ministerineuvoston ehdotuksessa (B Pohjoismaissa paraikaa tehtiin verotusta 57718: 102/k) oli esitetty Pohjoismaista kulttuurira- koskevia selvityksiä. Lisäksi valiokunta tote- 57719: hastoa koskevan sopimuksen muuttamista. si, että pohjoismainen verotieteellinen neu- 57720: Muutosten tarkoituksena oli turvata lähinnä vosto rahoitti tutkimusprojektia, joka koskee 57721: itsehallintoalueiden edustus rahaston halli- kulttuurityöntekijöiden vero- ja maksukysy- 57722: 25 57723: 57724: myksiä. Projektin odotettiin päättyvän syk- Samoin kuin ehdotuksen tekijät valiokun- 57725: syllä 1990 ja käsittävän jäsenehdotuksessa ta oli sitä mieltä, että pohjoismaalaisten oli 57726: puheena olevat ongelmat. Valiokunnan mie- nyt aika osoittaa, kuinka pohjoismaisen 57727: lestä oli tärkeätä saada aikaan keskustelu tai- kulttuuriyhteisön ja pohjoismaisen identitee- 57728: teilijoiden olosuhteista, mutta tämän tulisi tin käsite tulkittaisiin. Valiokunta halusi eri- 57729: tapahtua kulttuuripoliittisessa, ei veropoliit- tyisesti korostaa perinteisen kansallisen kult- 57730: tisessa yhteydessä. tuurin yhteyttä Pohjoismaissa ja sen merki- 57731: Sivistysvaliokunnan ehdotuksesta neuvos- tystä. Valiokunnan mielestä oli tärkeätä etsiä 57732: to päätti olla ryhtymättä mihinkään toimiin tasapainoa näitä aloja edustavien ja alan am- 57733: pohjoismaista kansalaisjärjestöyhteistyötä kos- mattilaisten välillä kulttuurifestivaalia toteu- 57734: kevan jäsenehdotuksen, jonka oli allekirjoit- tettaessa. 57735: tanut mm. kansanedustaja Björklund, (A Lopuksi valiokunta viittasi siihen, että 57736: 886/k) johdosta. Jäsenehdotuksessa oli esitet- UNESCO on julistanut vuodet 1988-1997 57737: ty taloudellista tukijärjestelmää sellaisille maailman kulttuurivuosikymmeneksi. Poh- 57738: pohjoismaisille yhdistyksille, jotka halusivat joismainen kulttuurifestivaali voisi olla yh- 57739: pohjoismaista yhteistyötä tai sen kehittämis- teispohjoismainen panostus maailman kult- 57740: tä. Valiokunta yhtyi ehdotuksen tekijöiden tuurin merkityksen korostamiseksi, Pohjo- 57741: käsitykseen, että oli tärkeätä kehittää kansa- lassa ja eri Pohjoismaissa. 57742: laisjärjestöyhteistyötä Pohjoismaissa. Valio- Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuk- 57743: kunta katsoi kuitenkin, että vaikka ehdotus sesta ministerineuvostolle annettavan suosi- 57744: taloudellisen tukijärjestelmän käyttöön otta- tuksen (nro 13) 49 äänellä kahta vastaan. 57745: misesta pohjoismaisia yhdistyksiä varten oli Jäsenehdotuksessa (A 908/k) oli esitetty, 57746: hyvin perusteltu,oli tarkoituksenmukaisem- että Pohjoismaiden ministerineuvosto selvit- 57747: paa priorisoida kansalaisjärjestöyhteistyön täisi rahoitusmahdollisuudet ja ryhtyisi tar- 57748: nykyisiä tukijärjestelyjä kuin luoda uusia. vittaviin toimiin pohjoismaisen taide- ja kult- 57749: Jäsenehdotuksessa, jonka olivat allekirjoit- tuurikeskuksen perustamiseksi Nuukiin. 57750: taneet mm. varapuhemies Hetemäki-Olander Sivistysvaliokunta oli todennut, että Grön- 57751: ja kansanedustaja Saastamoinen, (A 901/k) lannin Pohjola-instituutti oli vaikuttanut kä- 57752: oli ehdotettu, että pohjoismainen kulttuurifes- sitykseen Grönlannista muualla Pohjolassa 57753: tivaali järjestettäisiin 1992 ja että Pohjoismai- ja samalla virikkeet, jotka oli saatu instituu- 57754: den ministerineuvosto yhteistyössä Pohjois- tissa vierailleilta pohjoismaisilta taiteilijoilta 57755: maiden neuvoston puheenjohtajiston kanssa ja kulttuurihenkilöiltä, olivat merkinneet 57756: asettaisi pohjoismaisen työryhmän valmiste- Grönlannin kulttuurielämän huomattavaa 57757: lemaan festivaalin käytännön järjestelyjä ja piristymistä. Instituutissa oli kuitenkin ver- 57758: varaamaan projektivaroja festivaalin valmis- rattain ahtaat tilat, eikä esim. mahdollisuuk- 57759: teluun. sia museotoimintaan eikä vierasateljeihin. 57760: Mietinnössään valiokunta totesi, että jäse- Helpottaakseen pohjoismaisen taiteen vä- 57761: nehdotuksen ajatus yhteispohjoismaisesta littämistä Grönlantiin ja vastaavasti grönlan- 57762: kulttuurifestivaalista oli herättänyt suurta tilaisen taiteen välittämistä Pohjoismaihin 57763: kiinnostusta ja innostusta lausunnonantajien valiokunta katsoi, että tarvitaan käytännön 57764: keskuudessa ja että useimmat ilmoittivat ole- edellytyksiä. Siksi pohjoismaisen instituutin 57765: vansa valmiit myötävaikuttamaan jäseneh- toiminta tulisi huomattavasti tehokkaam- 57766: dotuksen toteuttamiseen. maksi, mikäli laitos saisi suuremmat tilat 57767: Sivistysvaliokunta totesi myös, että kult- mm. näihin tarkoituksiin. 57768: tuuritoimintasuunnitelman tarkoituksena oli Ehdotus perustamiskustannusten jakami- 57769: Pohjolan kulttuuriyhteisön kehittäminen ja seksi siten, että pohjoismaisesta kulttuuri- 57770: vahvistaminen ja että Pohjoismaiden ministe- budjetista maksettaisiin 1/3, voisi kuitenkin 57771: rineuvoston työohjelman "Pohjoismaat ja tulla hyvin raskaaksi kulttuuribudjetissa, eri- 57772: Eurooppa" päätehtävänä oli Pohjolan sisäi- tyisesti tulevien vuosien nollakasvua ajatel- 57773: nen vahvistaminen mm. kulttu~1riyhteisöä len. Valiokunta korosti siksi, että olisi selvi- 57774: korostamalla. Pohjoismainen kulttuurifesti- tettävä mahdollisuudet jakaa taloudelliset 57775: vaali voisi osaltaan edistää sekä kulttuuritoi- varat tasaisemmin tulevina vuosina. 57776: mintasuunnitelman että työohjelman tavoit- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hy- 57777: teiden toteuttamista. väksyi suosituksen (nro 14) jäsenehdotuksen 57778: 4 301743G 57779: 26 57780: 57781: mukaisesti. Suositus hyväksyttiin 53 äänellä kiinnitettiin huomiota niihin työmuotoihin, 57782: yhtä vastaan. joita käytetään vastaavilla aloilla muun Eu- 57783: roopan yhteistyössä, esim. EY:ssä ja Euroo- 57784: pan neuvostossa. 57785: Koulutusyhteistyö Valiokunta oli viime aikoina toistuvasti 57786: mietinnöissään ja lausunnoissaan korosta- 57787: Sivistysvaliokunta käsitteli ministerineu- nut, että Pohjoismaissa tulisi kiinnittää huo- 57788: voston ehdotuksen Pohjolan kieliyhteistyötä miota lisääntyvään kansainvälistymiseen 57789: koskevaksi toimintasuunnitelmaksi, Nordmål, koko maailmassa sekä niihin seurauksiin, 57790: 1990-1995 (B 103/k). Ohjelmassa korostet- joita tällä on pohjoismaiselle yhteistyölle. 57791: tiin seuraavia aloja: koulutus ja aikuiskoulu- Valiokunta totesi pettyneenä, että ministe- 57792: tus, ylemmän asteen koulutus, kulttuuri ja rineuvosto oli luopunut suunnitelmista nime- 57793: viestintäkysymykset, tulkkaus ja kääntämi- tä vuosi 1990 pohjoismaiseksi kielivuodeksi 57794: nen, sanakirjat ja terminologia, liikkuvuuden pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön toiminta- 57795: lisääminen Pohjolassa ja kielikonsulentin vir- suunnitelman ehdotuksen mukaisesti. Valio- 57796: ka Islannissa. kunta oli toimintasuunnitelmasta antamas- 57797: Valiokunta totesi aluksi, että kielen ym- saan mietinnössä puoltanut pohjoismaista 57798: märtämisen lisääminen Pohjoismaissa oli ol- kielivuotta 1990 ja korosti, että huomiota 57799: lut pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tär- olisi kiinnitettävä enemmän pohjoismaisiin 57800: keimpiä tehtäviä. Sivistysvaliokunta oli pitä- kieliin ja kielten ymmärtämiseen yleisön kiin- 57801: nyt tätä alaa erittäin tärkeänä työssään. nostuksen lisäämiseksi tällä alalla. 57802: Valiokunta korosti, että toimintaohjelman Valiokunta painotti kouluopetuksen tär- 57803: ehdotukset edellyttivät riittäviä varoja ohjel- keätä tehtävää Pohjolan kieliyhteistyön li- 57804: man toteuttamiseen. Valiokunnan mielestä säämiseksi. Ministerineuvoston ehdotuksessa 57805: ehdotetut 2,5 miljoonaa Tanskan kruunua esitettiin, että peruskoulussa naapurikielten 57806: vuodessa tuskin riittävät ohjelman toteutta- opetuksen tulisi kuulua ei vain äidinkieleno- 57807: miseen. petukseen vaan myös historian ja maantie- 57808: Valiokunta totesi, että toimintaohjelmasta teen opetukseen siten, että se edistäisi kielten 57809: puuttui tavoitteen määrittely. Monissa koh- ja kulttuurien ymmärtämistä samoin kuin 57810: dissa oli kuitenkin todettu, että kielen ym- kasvatusta pohjoismaisuuteen. Valiokunta 57811: märtäminen oli pohjoismaisen kulttuuriyh- oli toistuvasti korostanut oppimateriaalien 57812: teistyön perusedellytys. Valiokunnan mieles- yleispohjoismaisen aineksen merkitystä 57813: tä toimintaohjelman päätavoite oli lisätä ja muussakin kuin kielenopetuksessa. Valio- 57814: tehostaa pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä kunnan mielestä myös oppilaiden ja opetta- 57815: ja puolustaa sitä yhteistä tekijää, joka oli ol- jien vaihdon lisäämisellä oli suuri merkitys. 57816: lut moninaisen ja ruohonjuuritason pohjois- Pohjoismaisten radio- ja TV-ohjelmien 57817: maisen kulttuuriyhteistyön tärkeimpiä edel- vaihtoa valiokunta piti itsestäänselvyytenä 57818: lytyksiä: suurin osa Pohjolan väestöstä pys- aikana, jolle on ominaista vapaat satelliitti- 57819: tyi ymmärtämään toistensa kieltä. lähetykset muualta Euroopasta. Valiokunta 57820: Valiokunta näki ohjelmassa kaksi päätar- oli jatkuvasti korostanut, että pohjoismaises- 57821: koitusta. Yhtäältä toimenpiteet naapurikiel- sa TV-ohjelmien vaihdossa Tanskasta, Nor- 57822: ten ymmärtämisen lisäämiseksi ja säilyttämi- jasta ja Ruotsista lähetettäviä ohjelmia, jotka 57823: seksi ja vieraina kielinä luettavien pohjois- näytetään toisessa Pohjoismaassa, ei tulisi 57824: maisten kielten koulutuksen lisäämiseksi ja kääntää vaan tekstittää alkukielellä naapuri- 57825: toisaalta Pohjoismaiden kansalaisten oikeus kielten ymmärtämisen lisäämiseksi. Valio- 57826: saada äidinkielellään tärkeitä pohjoismaisia kunta oli kuitenkin pitänyt välttämättömänä 57827: oikeusasemasopimuksia ja asiakirjoja sekä käännöksiä suomeksi ja islanniksi sekä näis- 57828: pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistumisen tä kielistä muille skandinaavisille kielille. 57829: helpottaminen kielellisesti. Tätä oli korostettu myös vuonna 1981 hy- 57830: Valiokunta piti myönteisenä, että ministe- väksytyssä toimintaohjelmassa Pohjolan 57831: rineuvosto oli toimintaohjelmassaan koros- kielten ymmärtämisen lisäämiseksi. Tämän 57832: tanut, että pohjoismaisessa kieliyhteistyössä vuoksi valiokunta piti hyvänä, että toimin- 57833: 27 57834: 57835: taohjelmassa ryhdytään aktiiviseen toimin- yhteistyössä kohtaamia ongelmia voitaisiin 57836: taan skandinaavisten televisio-ohjelmien helpottaa huomattavasti lisäämällä tulkkaus- 57837: tekstittämiseksi alkukielellä. ta ja kääntämistä. Valiokunta piti ohjelmas- 57838: Valiokunta piti hyvänä, että ministerineu- sa esitettyjä ehdotuksia tulkkien jatkokoulu- 57839: voston tavoitteet olivat nyt korkeammalla tuksesta ja tulkkausaineistosta erittäin hyvi- 57840: pyrittäessä kaikkien pohjoismaisten kielten nä. 57841: mahdollisimman samanarvoiseen asemaan. Valiokunta piti pohjoismaisen kieliyhteis- 57842: Tähän kuuluivat toimenpiteet suomen ja is- työn toimintaohjelman puutteena, että opet- 57843: lannin aseman vahvistamiseksi pohjoismai- taja- ja oppilasvaihtoa ei pidetty tärkeämpä- 57844: sessa yhteistyössä sekä tiedotuksen lisäämi- nä. Valiokunta oli mietinnöissään jo aloite- 57845: nen fääristä, grönlannista ja saamesta. Valio- tuista vaihtoprojekteista ilmoittanut pitävän- 57846: kunta korosti, että Euroopan yhdentymisen sä niitä hyvinä ja vielä kerran korosti niiden 57847: vuoksi oli tärkeämpää kuin koskaan aikai- kulttuuripoliittista merkitystä. Nordplus-oh- 57848: semmin, että Pohjoismaissa kiinnitetään jelmaa kohtaan oli osoitettu suurta kiinnos- 57849: huomiota ja kunnioitetaan toisten kieliä. tusta ja se oli otettu vastaan hyvin innostu- 57850: Valiokunta viittasi EY:ssä hyväksyttyyn neena. Nordplus Junior -ohjelman odotettiin 57851: Lingua-toimintaohjelmaan, jonka tarkoituk- saavan saman vastaanoton. 57852: sena oli lisätä liikkuvuutta Euroopan työ- Lopuksi valiokunta totesi, että sen lausun- 57853: markkinoilla. Tähän ohjelmaan kuului kaik- not ehdotuksista, tulisi ottaa huomioon ja 57854: kien 12 EY-maan kielet. Valiokunta piti tär- että valiokunnan tulisi saada pikaisesti tieto 57855: keänä, että pyrittäisiin helpottamaan muista suunnitelmista sen jälkeen kun ne on esitetty. 57856: kuin skandinaavisista Pohjoismaista tulevien Valiokunta oli kuitenkin pettynyt siitä, että 57857: osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön kieliyhteistyön toimintaohjelmassa ei ollut 57858: tulkkausta ja käännöksiä lisäämällä. aikataulua eikä rahoitussuunnitelmaa ja kat- 57859: Valiokunta toivoi, että opettajien jatko- soi ettei toimintasuunnitelmaa voi sanoa vie- 57860: koulutusta vahvistettaisiin toimintaohjelman dyn päätökseen ennen kuin on saatu ohjel- 57861: mukaisesti. Lisäksi olisi toivottu aikuiskas- man aikataulu ja rahoitussuunnitelma. 57862: vatuksen alalla pidemmälle meneviä suunni- Valiokunnan selostaja, kansanedustaja 57863: telmia pohjoismaisista oppimateriaaleista ja Ryynänen mainitsi puutteellisen rahoitus- 57864: Pohjolan oloja käsittelevästä opetuksesta. suunnitelman. Hän totesi myös, että valio- 57865: Valiokunta piti hyvänä, että ministerineu- kunta oli pitänyt hyvänä, että tavoitteita mi- 57866: vostolla oli konkreettisia ehdotuksia pysyvis- nisterineuvostossa oli nostettu pyrittäessä 57867: tä pohjoismaisista lehtoraateista pohjoismai- pohjoismaisten kielten mahdollisimman tasa- 57868: sissa korkeakouluissa ja piti erittäin välttä- arvoiseen asemaan. 57869: mättömänä kiireellisiä toimenpiteitä, joilla Ministerineuvoston selostaja mainitsi, ettå 57870: torjuttaisiin pyrkimykset pitää yliopistojen pohjoismaisten kielten ymmärtäminen oli 57871: pohjoismaisia lehtoraatteja vähemmän tär- pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön ja mum1- 57872: keinä ja lakkauttaa niitä. Valiokunta piti hy- kin yhteistyön perusta ja Pohjoismaiden yh- 57873: vänä ehdotuksena pohjoismaisia sopimuksia, teenkuuluvuuden perusedellytys. Kielten ym- 57874: jotka takaavat yliopistojen pohjoismaisten märtämisessä ei ollut kysymys vain viestin· 57875: lehtorien virkanimitykset, erityisesti siitä nästä vaan laajemmin kulttuurin välitykse.>" 57876: syystä että tällaisia sopimuksia jo oli monien tä. Toimintaohjelma olisi siksi nähtävä muun 57877: muiden maiden kanssa. kulttuuritoiminnan lisänä, kuten esim. eloku- 57878: Valiokunta totesi, että ~hdotus, että tulk- va- ja TV-rahaston toteuttaminen ja Nord- 57879: kaus pohjoismaisessa yhteistyössä koskisi plus-ohjelma. Nämä kaikki tähtäsivät poh- 57880: suomen lisäksi myös islantia, oli uusi näkö- joismaisen yhteenkuuluvuuden vahvistami- 57881: kulma ja edellytti, että se oli laadittu yhteis- seen. Kulttuuriministeri yhtyi sivistysvalio- 57882: työssä ao. islantilaisten elinten kanssa. kunnan käsitykseen, että oli välttämätöntä 57883: Valiokunnan mielestä pohjoismaisessa yh- saada aikataulu ja rahoitussuunnitelma, jotta 57884: teistyössä tulisi arvostaa kaikkia toimenpitei- ohjelma voitaisiin toteuttaa korkealla tavoi- 57885: tä, joilla helpotettaisiin suuren yleisön osal- tetasolla. Hän ehdotti vuoropuhelua ministe- 57886: listumista pohjoismaiseen yhteistyöhön. Suo- rineuvoston ja sivistysvaliokunnan välillä ta- 57887: malaisten ja islantilaisten pohjoismaisessa voitetason vahvistamiseksi. 57888: 28 57889: 57890: Neuvosto hyväksyi keskustelun päätyttyä eron joko harjoittelulla tai hankkimalla vas- 57891: sivistysvaliokunnan ehdotuksen suosituksek- tapuolen järjestämän lisäkoulutuksen, joka 57892: si (nro 10) 50 äänellä yhtä vastaan. mahdollisesti päättyy kokeeseen. Valiokunta 57893: Ministerineuvoston ehdotuksessa (B painotti, että viimeksi mainitulla säännöllä 57894: 109/k) oli ehdotettu, että Pohjoismaat tekisi- oli suuri koulutuspoliittinen merkitys. Työn- 57895: vät sopimuksen ylemmän, vähintään kolmi- tekijöiden liikkuessa yhä enemmän yli rajo- 57896: vuotisen ammattikoulutuksen saaneiden henki- jen työmarkkinoilla on taipumusta pitää 57897: löiden pohjoismaisista työmarkkinoista. koulutuksen merkitystä vähemmän tärkeänä 57898: Valiokunta totesi aluksi mietinnössään, työhönotossa. Valiokunnan mielestä maa, 57899: että sopimuksessa ei käsitelty tutkintojen jolla on pienimmät muodolliset vaatimukset 57900: vastavuoroista hyväksymistä yleisesti vaan koulutuksen kestosta, ei saa olla Pohjolassa 57901: ainoastaan niiden vaatimusten pohjoismaista normia antava. Tällaiset määräykset voivat 57902: yhdenmukaistamista, jotka koskevat vähin- heikentää luottamusta pohjoismaisten ylio- 57903: tään kolmivuotisen, ylemmän koulutuksen pistojen ja korkeakoulujen tutkintoja ja tut- 57904: hankkineiden henkilöiden ammattipätevyyt- kintotodistuksia kohtaan. 57905: tä pohjoismaisille työmarkkinoille pääsemi- Lopuksi valiokunta totesi, että sopimus on 57906: seksi. Lisäksi ehdotus perustui pohjoismaisen tarkistettava viimeistään voimaantulosta vii- 57907: kulttuuriyhteistyön toimintasuunnitelmaan. den vuoden kuluttua. Valiokunta edellytti, 57908: Sen mukaan laatuvaatimukset yleisesti olivat että neuvosto saa tietoja tarkistuksesta ja voi 57909: samalla tasolla Pohjoismaissa. Siksi ei ollut esittää näkemyksiä siitä. 57910: mitään syytä verrata yksityiskohtaisesti eri Täten sivistysvaliokunta tuki ministerineu- 57911: koulutusalojen teoreettista ja käytännön si- voston ehdotuksen vaatimuksia ja ehdotti, 57912: sältöä. että Pohjoismaiden neuvosto suosiHaisi Poh- 57913: Valiokunnan mielestä vähäisten erojen joismaiden hallituksia tekemään sopimuksen 57914: koulutusalojen kestossa ja sisällössä Pohjois- pohjoismaisista työmarkkinoista henkilöille, 57915: maissa ei tulisi estää vapaiden pohjoismais- jotka ovat suorittaneet ylemmän, vähintään 57916: ten työmarkkinoiden toteutumista. Sekä pe- kolmivuotisen ammattikoulutuksen ottaen 57917: riaatteessa että käytännössä olisi tärkeätä, huomioon sivistysvaliokunnan esittämät nä- 57918: että Pohjoismaat hyväksyisivät koulutusalat kemykset. 57919: ja tutkinnot vastavuoroisesti. Valiokunta to- Valiokunnan selostaja huomautti puhees- 57920: tesi, että kussakin maassa olisi tiettyjä esteitä saan, että valiokunta oli usein korostanut 57921: sopimuksen hyväksymiseksi, mutta piti tär- tutkintojen ja tenttien pätevyyttä koskevien 57922: keänä niiden poistamista mahdollisimman kysymysten tärkeyttä. Siksi valiokunta piti 57923: pitkälti. erityisen hyvänä, että ehdotus oli nyt tehty. 57924: Sopimuksen artiklojen 3 ja 4 mukaan osa- Valiokunnan saama ehdotus ei valitettavasti 57925: puoli voi edellyttää, että hakijana on riittävät ollut täydellinen. Pienempiä muutoksia voi- 57926: tiedot lainsäädännöstä ja hallintomääräyk- taisiin tehdä ennen sopimuksen allekirjoitta- 57927: sistä, jotka ovat erityisen tärkeitä asianomai- mista. Siksi valiokunnan lausunto oli ainoas- 57928: sen ammatin harjoittamisen kannalta k.o. so- taan periaatteellinen ja edellytti, että valio- 57929: pimuspuolen alueella, vastaavasti riittävät kunta saisi mahdollisuuden lausua käsityk- 57930: tiedot skandinaavisista kielistä, suomesta tai sensä lopullisesta sopimuksesta ennen sen 57931: islannista. Valiokunta yhtyi ehdotukseen ja hyväksymistä. 57932: piti välttämättömänä, että nämä ehdot vaa- Ministerineuvoston selostajan mukaan 57933: dittaisiin. Valiokunta huomautti kuitenkin koulutuksen yhdenmukaistaminen viidessä 57934: vaikeudesta määritellä termiä "tyydyttävät maassa olisi hyvin mutkikas prosessi. Siksi 57935: tiedot" ja katsoi, että tässä oli vaarana, että oli päädytty koulutusalojen hyväksymiseen 57936: sääntöjä voitaisiin käyttää syrjimiseen. Va- vastavuoroisesti. Tämä vastasi myös EY:n 57937: liokunta edellytti, että sopimuksen seuran- joulukuussa 1988 antamaa direktiiviä vähin- 57938: nassa nämä säännöt tulisi erityisesti tarkis- tään kolmivuotisen koulutuksen vastavuo- 57939: taa. roisesta hyväksymisestä. Selostaja valitti, et- 57940: Artiklassa 7 käsiteltiin koulutusalojen pi- tei lopullista ehdotusta ollut saatu. Sopimus- 57941: tuuden eroa ao. maissa. Mikäli ero on enem- teksti oli nyt asiantuntijaryhmän tutkittava- 57942: män kuin yksi vuosi, osapuoli, jossakoulutus na. Se valmistuisi kesäksi, jonka jälkeen se 57943: on pidempi voi vaatia, että hakija täydentää esitettäisiin sivistysvalio kunnalle. 57944: 29 57945: 57946: Kansanedustaja Knuuttila ilmoitti olevan- poliittisen neuvoston toimintalinjoista 1990 - 57947: sa iloinen siitä, että tämän asian käsittely oli 1992. 57948: edennyt myönteisesti. Hän totesi jo monta Valiokunta kannatti ehdotuksen strategi- 57949: vuotta sitten ottaneeosa asian esille mm. ky- sia päälinjoja ja yhtyi pääasiassa myös sen 57950: symyksenä. Hän toivoi, että arvioitaessa toi- periaatteisiin ja kriteereihin. 57951: siaan vastaavia tutkintoja lähtökohtana tuli- Ministerineuvoston ehdotuksessa esitet- 57952: si olla todellinen sisältö eikä muodollinen si- tiin, että tiedepoliittinen neuvosto toimisi 57953: sältö, koska tutkinnot tasoltaan vaihtelevat neuvoa-antavana elimenä Pohjoismaiden mi- 57954: suuresti Pohjoismaasta toiseen. nisterineuvostolle tiedepoliittisissa kysymyk- 57955: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hy- sissä. Sivistysvaliokunnan mielestä sen pitäisi 57956: väksyi suosituksen (nro 12) valiokunnan eh- toimia neuvoa-antavana myös Pohjoismai- 57957: dotuksen mukaisesti 53 äänellä. den neuvoston elimille. 57958: Jäsenehdotuksessa (A 865/k), jonka olivat Valiokunta oli yhtä mieltä esityksen kans- 57959: allekirjoittaneet mm. kansanedustajat Jäät- sa siitä, että tutkijoiden ja tutkimuslaitosten 57960: teenmäki ja Ryynänen, ehdotettiin, että Poh- yhteistyötä jarruttavat esteet on poistettava. 57961: joismaiden ministerineuvosto koekaudella Mitä pikimmin on ryhdyttävä toimiin ja sel- 57962: laajentaisi Nordplus-ohjelmaa 15 stipendillä. vitettävä mitkä seikat estävät yhteistyötä ja 57963: Ne myönnettäisiin vaihtosopimuksiin Poh- poistettava ne. Valiokunnasta on erittäin tär- 57964: joismaiden yliopistoissa ja Etelä-Afrikassa keätä, että saataisiin aikaan pohjoismaiset 57965: opiskelevien välillä ja varoja myönnettäisiin kotimarkkinat tutkimusyhteistyölle sinä ai- 57966: Pohjoismaiden ja SADCC-alueen yliopisto- kana, jonka nämä suuntaviivat kattavat. 57967: jen opettajavaihtoon. Ehdotuksen mukaan Valiokunta pani merkille, että ehdotukses- 57968: yksi tapa toteuttaa sopimus taloudellisesta ja sa oli luovuttu tutkijafoorumi-ideasta, joka 57969: kulttuuriyhteistyöstä Pohjoismaiden ja vielä oli FPR:n edellisissä suuntaviivoissa ja 57970: SADCC-maiden välillä voisi olla opiskelija- tuotu esiin "Pohjola verkostona" -teema. 57971: vaihdon lisääminen kummankin alueen välil- Verkostoajatuksen ydin on, että pohjoismai- 57972: lä. sella tasolla keskitytään sellaisiin aktiviteet- 57973: Valiokunta oli todennut useiden lausun- teihin, jotka ovat niin suuria tai erikoistunei- 57974: nonantajien suhtautuvan myönteisesti opet- ta, että yksittäinen maa ei pysty niitä yksin 57975: tajien ja opiskelijoiden vaihtoon Pohjoismai- toteuttamaan, ja että yhteistyötä tällöin teh- 57976: den ja SADCC-maiden yliopistojen välillä. täisiin pohjoismaisessa verkostossa, jossa 57977: Valiokunta katsoi kuitenkin, että koska vallitsisi laaja työnjako ja avoimuus. Valio- 57978: Nordplus-ohjelma oli laajennusvaiheessa, ei kunta oli tyytyväinen ehdotukseen pohjois- 57979: ollut tarkoituksenmukaista kokeilukauden maisen tutkijakoulutuksenlaajentamisesta ja 57980: aikana laajentaa projektia. Lisäksi monissa sen otsikosta Pohjoismaat yhteisenä tutkija- 57981: lausunnoissa todettiin, että laajentaminen ai- koulutusalueena - teoriasta käytäntöön. 57982: heuttaisi suuria ongelmia kielellisten ja kult- Valiokunnan mielestä ehdotus tulisi toteut- 57983: tuurierojen vuoksi näiden alueiden välillä. Si- taa pikaisesti. On varsin tärkeätä, että poh- 57984: vistysvaliokunta yhtyi sen sijaan ehdotuksen joismaiset tutkijat antavat ja saavat virikkei- 57985: tekijöiden käsitykseen, että oli tärkeätä an- tä muilta kulttuurialueilta ja muista maista 57986: taa SADCC-maista tuleville opiskelijoille ja solmimalla yhteyksiä toisiin Pohjoismaihin, 57987: opettajille mahdollisuus opiskella Pohjois- mutta myös muualle Eurooppaan. 57988: maissa kansojen välisen ymmärtämyksen li- Valiokunta oli yhtä mieltä ehdotuksen te- 57989: säämiseksi. Tämä voisi tapahtua kehitysyh- kijöiden kanssa siitä, että kalliiden erikois- 57990: teistyön nykyisten tukijärjestelyjen avulla. laitteiden yhteiskäytöllä saattaisi olla ratkai- 57991: Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti neu- seva merkitys kokeelliselle tutkimukselle 57992: vosto päätti olla ryhtymättä toimiin jäseneh- Pohjoismaissa. Ministerineuvoston tulee 57993: dotuksen johdosta. mitä pikimmin toimia sen hyväksi, että kal- 57994: liin laitteiston hankkimista ja yhteiskäyttöä 57995: koordinoitaisiin ja että tällaiseen yhteistyö- 57996: Tutkimus hön saataisiin enemmän varoja. 57997: Ehdotuksen mukaan tulisi selvittää, löytyi- 57998: Sivistysvaliokunnan käsiteltävänä oli mi- sikö tutkimusneuvostojen ja elinkeinoelämän 57999: nisterineuvoston ehdotus pohjoismaisen tiede- piirissä kiinnostusta perustaa yhteistyönä 58000: 30 58001: 58002: huippuosaamisryhmiä (Centers of Excellen- Opetusministeri Taxell sanoi, että tiedepo- 58003: ce) amerikkalaisen mallin mukaan. Niitä pe- liittisista haasteistamme voisi mainita ensin- 58004: rustettaisiin yhtä erikoisalaa varten, joissakin näkin suuret tietovaatimukset, jotka edellyt- 58005: tapauksissa kaupunkeihin, joissa koko väes- tävät suurempia henkilöstövaroja, toiseksi 58006: tö olisi tutkijoita ja heidän perheitään. Poh- kasvavat vaatimukset voimavarojen lisäämi- 58007: joismaille olisi suuri merkitys sillä, että jon- sestä, koska tutkimustyö nielee entistä suu- 58008: kin alan asiantuntemus keskitettäisiin ja tällä rempia pääomia ja vaatii entistä suurempia 58009: tavoin lisättäisiin tutkijoiden liikkumista. investointeja ja kolmanneksi meillä on enem- 58010: Valiokunta halusi tässä yhteydessä muistut- män laajoja yhteisiä ongelmia. 58011: taa esittämästään toivomuksesta, että ylio- Käsiteltävänä olevassa asiakirjassa pyrit- 58012: pistojen ja elinkeinoelämän tutkimusyhteis- tiin ensinnäkin poistamaan pohjoismaista 58013: työtä varten perustettaisiin erityinen pohjois- tutkimusyhteistyötä rajoittavat esteet, toisek- 58014: mainen Comett-ohjelma. EY:n Comett-oh- si vahvistamaan tutkimusyhteistyötä sellaisil- 58015: jelma, jonka tarkoituksena on edistää ylio- la aloilla, joilla yhteistyöllä kaikki saavutta- 58016: pistojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, an- vat suuremman hyödyn. Meidän pitäisi tuo- 58017: taa opiskelijoille mahdollisuudet suorittaa da esiin Pohjoismaiden tutkimus- ja kehity- 58018: työharjoittelua tai opintojaksoja EY:ssä toi- syhteistyön panokset kansainvälisissä yh- 58019: sen jäsenmaan yrityksissä. EY:ssä on sovittu, teyksissä ja voisimme lisätä joustavuutta 58020: että myös Efta-maat voivat osallistua Co- Pohjoismaiden tutkimusvoimavarojen käy- 58021: mett II -ohjelmaan, jolloin yksittäisten Efta- tössä. 58022: maiden kanssa solmitaan erillissopimukset. Taxell kysyi myös, mitä pohjoismaisuus on 58023: Valiokunnasta oli hyvä, että ehdotuksessa tutkimuspolitiikassa. Hän tarkoitti sillä en- 58024: oli katsaus pohjoismaisen tutkimusyhteis- sinnäkin sitä, mikä on meitä lähinnä eli kiel- 58025: työn organisaatioon. Valiokunta totesi, että tä ja kulttuuria, toiseksi sitä, mikä on meitä 58026: muodollistettu pohjoismainen tuki tutkimus- maantieteellisesti lähimpänä eli aluepolitiik- 58027: yhteistyöhön oli yhteensä 350 milj. Tkr, kun kaa, ympäristöä ja arktista tutkimusta, kol- 58028: taas EY:n tutkimuksen ja kehityksen runko- manneksi sitä mikä on meitä ihmisiä lähim- 58029: ohjelmaan 1987-1991 oli varattu yli 50 mrd. pänä ja tyypillisintä pohjoismaista eli yksilöi- 58030: Tkr. Pohjoismaiden satsaukset yhteisiin tut- den välistä tasa-arvoa ja naisten ja miesten 58031: kimushankkeisiin olivat näin ollen varsin välistä tasa-arvoa jne. Näitä aiheita voitaisiin 58032: vaatimattomia EY:hyn verrattuna. Valio- tutkia Pohjoismaissa pohjoismaisin budjetti- 58033: kunnan mielestä Pohjoismaat säästäisivät, varoin. Lisäksi Pohjoismaat voisivat harjoit- 58034: jos ne satsaisivat enemmän yhteisiin tutki- taa tutkimusta sellaisilla sektoreilla, joilla 58035: mushankkeisiin. pohjoismaisin varoin voitaisiin helpommin 58036: ottaa suurempia riskejä kuin muuten. 58037: Pohjoismainen yhteistyö kansainvälisessä On muitakin aloja, joiden tutkimuksessa 58038: tutkimus- ja kehitystyössä on kuulunut etu- Pohjoismaat voisivat tehdä yhteistyötä kuten 58039: sija-alueisiin valiokunnan työssä. Valiokunta biotekniikka, tietotekniikka ja ydinfysiikka. 58040: tähdensi erityisesti sen merkitystä, että Poh- Mutta nämä eivät ole mitenkään tyypillisiä 58041: joismaat vahvistaisivat entisestään tutkimu- pohjoismaisia tutkimusaloja ja niihin pitäisi- 58042: syhteistyötä EY-maiden kanssa. Ministeri- kin pyrkiä luomaan muita rahoitusjärjestel- 58043: neuvoston ehdotuksessa ollut lause tästä oli miä. Taxellin mielestä pohjoismaista tutki- 58044: liian vaisu, ei riitä että pelkästään harkitaan musta voitaisiin rahoittaa pohjoismaisin va- 58045: olisiko aloitteiden tekoon syytä, vaan se on roin ja muuta Pohjoismaiden tutkimusyhteis- 58046: annettava suoranaisesti tehtäväksi. työtä ensisijaisesti kansallisin varoin. 58047: Sivistysvaliokunnan edustaja sanoi istun- Keskustelun päätteeksi Pohjoismaiden 58048: nossa valiokunnan pysyvän kannassaan siitä, neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotukses- 58049: että tiedepoliittisen neuvoston tulee olla neu- ta suosituksen (nro 11) äänin 48 - 1. 58050: voa-antava elin sekä ministerineuvostolle Jäsenehdotuksessa (A 884/k) ehdotettiin, 58051: että Pohjoismaiden neuvostolle ja että tiede- että ministerineuvosto laatisi kiireellisesti eh- 58052: poliittisen neuvoston neuvoa-antavaa ase- dotuksen yhteispohjoismaisen uusiutuvien ja 58053: maa tulisi vahvistaa myöntämällä sille lisä- vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimuskes- 58054: varoja. Valiokunta yhtyi pääpiirteissään mi- kuksen perustamisesta. Sivistysvaliokunnan 58055: nisterineuvoston ehdotukseen. ehdotuksesta neuvosto päätti olla ryhtymättä 58056: 31 58057: 58058: toimiin jäsenehdotuksen johdosta. Valiokun- telussa ja keskusteluissa on käytettävä ruot- 58059: ta perusteli kantaansa sillä, että suuri osa sia. Tämä on tulkittava niin, että henkilö- 58060: lausunnonantajista vastusti jäsenehdotusta kunta voi puhua suomea lasten kanssa, mut- 58061: vedoten jo olemassa olevaan pohjoismaiseen ta aikuisten tulee puhua keskenään ruotsia. 58062: energiapoliittiseen ohjelmaan. Jo nyt on ole- Näin halutaan edistää kaksikielisyyttä. Mi- 58063: massa pohjoismaisia laitoksia, jotka voivat nisteri totesi vielä, ettei hallitus voi kumota 58064: koordinoida tämän alan yhteistyötänsä, min- kunnanvaltuuston päätöstä yksittäisessä 58065: kä vuoksi uuden itsenäisen tutkimuslaitok- kunnallisasiassa. 58066: sen perustaminen on tarpeetonta. Kansanedustaja Jäätteenmäki kommentoi 58067: Ehdotuksen tekijä, kansanedustaja Riihi- ministerin vastausta ja oli sitä mieltä, että on 58068: järvi piti ehdotusta tärkeänä, koska vaih- väärin määrätä kieli, jota päivähoitohenki- 58069: toehtoisten ja uusiutuvien energiamuotojen löstön on puhuttava. Hänen mielestään var- 58070: tutkimusta on tuskin aloitettu. Hänen mie- sinkin Ruotsin puoleisessa Tornionjokilaak- 58071: lestään tutkimuksessa keskitytään vain joko sossa kuuluu jokaisen ihmisoikeuksiin puhua 58072: ydinenergiaan tai fossiilisiin polttoaineisiin. omaa äidinkieltänsä. 58073: Sen vuoksi vaihtoehtoiset ja uusiutuvat tuo- Myöskään kansanedustaja Metsämäki ei 58074: tantomuodot, joilla energia pitäisi hankkia ollut tyytyväinen Ruotsin hallituksen vas- 58075: ensi vuosituhannella, ovat jääneet paitsioon taukseen. Hän oli kuitenkin mielissään siitä, 58076: ja ennen kaikkea niihin on annettuaivan liian että ministeri totesi kaksikielisyyden arvok- 58077: vähän voimavaroja. Tämä sanotaan myös kaaksi, mutta että tässä oli kyse siitä, etteivät 58078: valiokunnan mietinnössä. aikuiset saisi käyttää virassaan suomea. Hä- 58079: Riihijärvi mainitsi vielä, että Suomessa on nen mielestään tällä tavoin asetetaan suoma- 58080: jo saavutettu hyviä tuloksia biokaasun tutki- laislapset heikompaan asemaan, koska he ei- 58081: muksessa. vät saa kuulla aikuisten puhuvan äidinkiel- 58082: tään. 58083: Ministeri myönsi lisävastauksessaan, että 58084: Kysymykset hänkin asettaa kyseenalaiseksi, onko sopivaa 58085: muodollisesti päättää Haaparannan tavoin 58086: Kansanedustaja Jäätteenmäki kysyi Ruot- siitä, että aikuiset saisivat puhua vain ruot- 58087: sin hallitukselta suomen kielen käyttämisestä sia. Hän totesi kuitenkin, että Haaparanta ja 58088: Haaparannan päiväkodeissa (E 19). Myös Pajala satsaavat paljon kaksikielisyyteen ja 58089: kansanedustaja Metsämäen kysymys koski että lehdistössä kerrottua tapausta voidaan 58090: suomen kielen asemaa Haaparannassa (E 29). pitää poikkeuksena, mitä se onkin. 58091: Hän halusi tietää, mihin toimiin Ruotsin hal- Kansanedustaja Kekkonen kysyi ministeri- 58092: litus aikoo ryhtyä taatakseen suomenkielisil- neuvostolta (E 22), mihin valmisteluihin on 58093: le oikeuden puhua äidinkieltään kunnan ja ryhdytty pohjoismaisen kieliyhteistyön saatta- 58094: valtion viroissa. Ruotsin hallituksen edustaja miseksi EY:n tasolle ja millä aikataululla se 58095: vastasi kysymyksiin samanaikaisesti. Vas- saataisiin toteutetuksi. Tämä ei käynyt ilmi 58096: tauksessa todettiin, että Haaparannalla on kieliyhteistyön toimintaohjelmasta, Nordmå- 58097: eniten siirtolaisia Ruotsin kunnista, ja niistä lista. Ministerineuvoston vastauksessa sanot- 58098: suuri osa on suomenkielisiä. Joillakin asun- tiin, että tulkkauksen ja kääntämisen lisää- 58099: toalueilla suomenkielisiä on niin paljon, että minen vie aikaa. Meillä ei ole pätevää työvoi- 58100: ruotsinkieliset ovat käytännössä vähemmis- maa tähän vaativaan työhön. Ei myöskään 58101: tönä. Ruotsin hallituksen mukaan päämää- tiedetä missä määrin tulkkausta ja kääntä- 58102: ränä voidaan pitää Haaparannan kunnan- mistä tarvitaan Pohjoismaissa. Kolmanneksi 58103: valtuuston hyväksymää lasten päivähoito- ministerineuvoston on selvitettävä rahoitus, 58104: suunnitelmaa, jossa kaksikielisyyttä pidetään joka voitaneen hoitaa myös kansallisesti tai 58105: voimavarana ja jossa lasten edellytetään op- kunnallisesti. Ministeri totesi, että kieliohjel- 58106: pivan tuntemaan toistensa kulttuureja. Kun- man perusajatuksena on kielten samanarvoi- 58107: nan lähtökohtana on se, että henkilökuntaa suus ja kaikkien pohjoismaisten kansojen, 58108: palkattaessa huolehdittaisiin siitä, että siihen kielten, kulttuurien, historian ja perinteiden 58109: tulee sekä ruotsin- että suomenkielisiä. Mi- keskinäinen kunnioittaminen. Ohjelmassa 58110: nisteri totesi vielä, että päivähoitosuunnitel- ehdotetaan myös tulkkauksen ja kääntämi- 58111: massa henkilöstön yhteisenä kielenä suunnit- sen lisäämistä pohjoismaisessa yhteistyössä. 58112: 32 58113: 58114: Tämä pitäisi nähdä aivan välttämättömänä keiksi kuulovammaisten kommunikaatioväli- 58115: osana kieliyhteistyön vahvistamisessa, mihin neiksi. Pohjoismaisten viiuomakielten käyt- 58116: kieliohjelmassakin pyritään, sanoi ministeri täminen liittyy kuitenkin yhteisön luonnolli- 58117: vastauksessaan. siin kieliin ja ne on nähtävä niihin kuuluvissa 58118: Kansanedustaja Ryynänen kysyi ministeri- yhteyksissä. Ministeri sanoi vielä, että kie- 58119: neuvostolta (E 25) lisävaroja pohjoismaisessa liyhteistyön toimintaohjelmassa puhutaan 58120: yhteistyössä tarvittavaan tulkkaukseen ja vain alkuperäisistäpohjoismaisista kielistä, 58121: kääntämiseen, koska hän epäili kieliohjel- minkä vuoksi kaikki muut kielet, myös 58122: massa esitettyjen varojen käyvän riittämättö- viittomakielet, jäävät ohjelman ulkopuolelle. 58123: miksi, kun ohjelman suunnitelmia aletaan to- Ministerineuvosto aikoo kuitenkin selvittää, 58124: teuttaa. Ministerineuvosto totesi vastaukses- mitä mahdollisesti voitaisiin tehdä pohjois- 58125: saan, ettei ilman muuta voida taata pohjois- maisten viiUomakielten vahvistamiseksi. 58126: maisen budjetin automaattista kasvua. Sen Tämä on kuitenkin kansallinen tehtävä, vaik- 58127: vuoksi kaikkien on oltava valmiita etusija- kakin niin tärkeä että sitä tulee kannustaa 58128: asettelujen tarkistuksiin ja uudelleenjärjeste- kaikin teknisin keinoin, ministeri sanoi lo- 58129: lyihin. Muuta toimintaa on ehkä supistetta- puksi. 58130: va, jotta budjettiin saataisiin varoja tulk- Varapuhemies Hetemäki-Olander kysyi 58131: kauksen ja kääntämisen lisäämiseen, ilmeni (E 28) eräiden pohjoismaisten laitosten rahoi- 58132: ministerineuvoston vastauksesta. tuksen lakkauttamissuunnitelmista. Kysymys 58133: Kansanedustaja Ryynänen kysyi toisessa herätti epätavallisen pitkän ja vilkkaan kes- 58134: kysymyksessään (E 26) suurempaa taloudel- kustelun. Hän halusi tietää, aikooko ministe- 58135: lista tukea opettaja- ja oppilasvaihtoon Poh- rineuvosto viedä ohjelmaryhmän ehdotusta 58136: joismaiden itäosissa. Ministerineuvosto vasta- eteenpäin muodolliseksi ministerineuvoston 58137: si, että vaihtotoiminta ja kansalaisten liikku- ehdotukseksi. Tätä kysymystä käsiteltiin sa- 58138: vuus ovat pohjoismaisen yhteistyön kulma- malla kun käsiteltiin kysymystä arktisen lää- 58139: kiviä, mutta valtion rajat ylittävä vaihto ei ketieteen yhteistyötoimikunnan (NoSAMF) 58140: kuulu yksinomaan ministerineuvostolle. Sii- lakkauttamisesta. Laitoksen sihteeristö on 58141: hen tarvitaan myös kansallisia, kahdenvälisiä Oulussa. Ministerineuvoston vastauksesta 58142: ja alueellisia toimia, ministeri sanoi. kävi ilmi, että eräällä virkamieskomitealla on 58143: Ryynänen teki sen vuoksi lisäkysymyksen, ollut tehtävänä selvittää, miten pohjoismai- 58144: jossa hän kysyi, aiottiinko tehdä konkreetti- sesta kulttuuribudjetista saataisiin irrotettua 58145: sia rahoitussuunnitelmia opettaja- ja oppilas- 30 milj. Tkr muuhun yhteistyöhön kulttuu- 58146: vaihdon lisäämiseksi Pohjoismaiden itäosissa rialalla. Ministeri totesi, että työryhmän eh- 58147: samaan tapaan kuin länsiosissa, johon poh- dotuksiin on reagoitu erittäin voimakkaasti. 58148: joismaisessa budjetissa jo on varattu määrä- Myös sivistysvaliokunta antoi asiasta lausun- 58149: rahat. tonsa ja ehdotti, että se käsiteltäisiin vasta 58150: Ministeri vastasi Ryynäselle toteamalla, vuoden 1991 istunnossa Kööpenhaminassa. 58151: että tämä kysymys liittyy ministerineuvoston Näin ollen ministerineuvosto ei aio nyt saat- 58152: vähäisiin voimavaroihin. Ministeri ei halun- taa asiaa päätökseen, ministeri sanoi. 58153: nut luvata mitään määräsummaa, mutta 58154: muistutti siitä, että ministerineuvostolla on Varapuhemies Hetemäki-Olander ei tyyty- 58155: aikomus ryhtyä toimiin Pohjoismaiden itä- nyt ministerin toteamukseen, ettei ministeri- 58156: osien hyväksi kun pohjoismaista kieliyhteis- neuvosto nyt aio päättää asiaa. Hänen mie- 58157: työn toimintaohjelmaa aletaan toteuttaa. lestään ilmaus herättää epäluuloja. Hän teki- 58158: Ministeri ei osannut tässä vaiheessa sanoa, kin lisäkysymyksen, jossa hän halusi tietää 58159: kuinka paljon varoja voitaisiin käyttää tähän miten ministerineuvosto aikoo ottaa huo- 58160: kieliohjelman kokonaismäärästä, joka on 2,8 mioon kansanedustajien mahdollisuudet vai- 58161: milj. Tkr. kuttaa niihin päätöksiin, jotka ministerineu- 58162: Kansanedustaja Riihijärvi kysyi ministeri- vosto tekee myöhemmin. Hän oli huolestu- 58163: neuvostolta (E 27), miten viiUomakielet aio- nut siitä, että sellaiset yhteistyölaitokset, jot- 58164: taan ottaa huomioon pohjoismaisessa yhteis- ka on perustettu kansanedustajien ehdotuk- 58165: työssä. Vastauksessa todettiin, että eri viit- sesta ja saaneet näin ollen neuvoston tuen, 58166: tomakielet ovat täysin kehittyneitä itsenäisiä lakkautettaisiin ilman, että kansanedustajilla 58167: kieliä, jotka ovat osoittautuneet erittäin tär- olisi mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. 58168: 33 58169: 58170: Ministeri vastasi, että ilmaus nyt johtuu hettimiä on korvattu FM-lähettimillä, jotka 58171: siitä, että ministerineuvostossa halutaan kun- ovat teknisesti parempia. Tämän sivuvaiku- 58172: nioittaa kansanedustajien toivomusta asian tuksena ruotsalaiset radio-ohjelmat kuuluvat 58173: siirtämisestä seuraavaan istuntoon. Ministe- heikommin Suomessa. Ruotsin Radiossa on 58174: rineuvosto ei suinkaan ole poistanut asiaa parhaillaan selvitettävänä ulkomaanlähetyk- 58175: kritiikin takia. set eli lähetykset, jotka on tarkoitettu ulko- 58176: Myös ministeri Taxell osallistui keskuste- mailla asuville ruotsalaisille ja ulkomaalaisil- 58177: luun ja sanoi, että neljä lakkautettavaksi eh- le. Ennen kuin Ruotsin itärannikolle raken- 58178: dotettua laitosta tekevät arvokasta työtä. netaan uusi keskipitkien tai pitkien aaltojen 58179: Ministerin mielestä pitäisi keskustella kansal- lähetin, halutaan kartoittaa, kuinka kiinnos- 58180: listen ratkaisujen löytämisestä rahoitukseen. tuneita ajatellulla kuuntelualueella ollaan 58181: Hän lisäsi, että Suomessa ollaan valmiita te- ruotsalaisista radiolähetyksistä ja tutkia mil- 58182: kemään niin. Ministeri Taxell totesi, että lä aaltopituuksilla ohjelmat pitäisi lähettää 58183: meillä on enemmän ajatuksia, ideoita ja po- sekä kartoittaa kuinka investoinnit ja käyttö- 58184: liittista tahtoa kuin halua myöntää varoja eri kustannukset voitaisiin rahoittaa, ministeri 58185: toimintoihin. Tästä kantavat viime kädessä sanoi vastauksessaan. 58186: vastuun hallitukset. Kansanedustaja Nyby ei ollut aivan tyyty- 58187: Varapuhemies Hetemäki-Olander tuki mi- väinen ministerin "klassiseen" vastaukseen, 58188: nisteri Taxellia kustannusten siirtämisessä jossa vilahtelivat sellaiset sanat kuin kartoit- 58189: kansallisiin budjetteihin. Kuitenkin pohjois- taa ja selvittää. Lisäkysymyksessään hän ha- 58190: maiset yhteydet ja yhteenkuuluvuus tulisi hä- lusi tietää, pidettiinkö satsausta liian kalliina. 58191: nen mielestään säilyttää, ja hän peräänkuu- Ministeri totesi, että asiat on kartoitettava ja 58192: luttikin poliittista tahtoa, jotta neuvoston jä- selvitettävä, jotta saataisiin selville löytyisikö 58193: senten ehdotuksesta perustetut laitokset sai- halvempikin ratkaisu. 58194: sivat jatkaa toimintaansa kansallisten budjet- 58195: tien rahoituksella. Pohjoismaiden neuvoston Kansanedustaja Ryynänen kysyi (E 40) 58196: on oltava virikkeellinen ja annettava mah- Ruotsin hallitukselta siirtolaislasten kotikie- 58197: dollisuuksia uusiin ideoihin, hän sanoi. len opetuksen uudelleenorganisoinnista Ruot- 58198: Kansanedustaja Ryynäsellä oli kysymys sissa. Ministeri vastasi, ettei kotikielen ope- 58199: (E 30) ministerineuvostolle, joka koski poh- tusta koskevia määräyksiä ole muutettu kes- 58200: joismaista kieliyhteistyön toimintasuunnitel- kitetysti. Suomenkielisiä oppilaita koskevaa 58201: maa. Hän kysyi, mitä mahdollisuuksia on pedagogista kehitystyötä ei myöskään ole 58202: kehittää pohjoismainen Lingua-ohjelma. Mi- suunniteltu vähennettäväksi ensi budjetti- 58203: nisterineuvosto vastasi toteamalla, että poh- vuotena. Sen sijaan Tukholman kouluvirasto 58204: joismainen kieliyhteistyön toimintaohjelma on lakkauttanut toisen kahdesta rehtorinvi- 58205: 1990-95 eli Nordmål tulee nähdä Lingua- rasta, jotka hoitivat kotikielen opetuksen 58206: ohjelman vastineena. Ministeri halusi kuiten- hallintoa. Miten toiminta aiotaan hoitaa on 58207: kin muistuttaa, että EY-maiden ja Pohjois- täysin kunnan asia, ministeri vastasi. Hän li- 58208: maiden kielitilanne on aivan erilainen. Hän säsi, ettei opetuksen määrää ole vähennetty. 58209: sanoi vielä, etteivät EY:n toimintamenetel- Jos kotikielen opetusta ei ole kouluissa jär- 58210: mät vastaa lainkaan pohjoismaisen yhteis- jestetty, se johtuu siitä, että oppilaita on ollut 58211: työn käytäntöä. Pohjoismaiset perinteet ovat liian vähän. Asia on silloin ratkaistu niin, 58212: niin erilaiset, että kieliyhteistyötä on toteu- että oppilaat on ohjattu toiseen kouluun tai 58213: tettava Pohjoismaissa neljällä eri tasolla: yh- kotikielen opetusta on järjestetty B-opetuk- 58214: teispohjoismaisesti, kansallisesti, lääneittäin sena eli opetusryhmään on kuulunut oppilai- 58215: ja kunnissa. Ratkaisevaa kieliyhteistyölle on, ta useilta vuosikursseilta. 58216: että yhteispeli tasojen välillä toimii, ministeri Kansanedustaja Ryynänen teki vielä kysy- 58217: sanoi lopuksi. myksen (E 45) ministerineuvostolle Nord- 58218: Kansanedustaja Nyby kysyi Ruotsin halli- tekin tukemisesta taloudellisesti. Siihen vas- 58219: tukselta (E 38), mitä se aikoo tehdä, jotta tattiin yhtäaikaa samaa aihetta koskevan ky- 58220: Ruotsin Radion lähetysten kuuluvuus paranisi symyksen kanssa. Ministerineuvoston vas- 58221: Etelä-Suomessa. Ruotsalaisministerin vas- tauksesta kävi ilmi, että Nordlek, jonka toi- 58222: tauksessa sanottiin, että lähetinverkkoa uu- mialaa ovat kansantanssit ja kansanmusiik- 58223: distettaessa vanhoja keskipitkien aaltojen lä- ki, on jo saanut hankeavustusta Poh- 58224: 5 301743G 58225: 34 58226: 58227: joismaiselta teatteri- ja tanssikomitealta. Tä- katettaisiin koko maa. Suomen hallituksen 58228: män lisäksi se voi hakea tukea Pohjoismai- kanssa voitaneen keskustella melko pian 58229: selta musiikkikomitealta ja Pohjoismaiselta yhteistyön lisäämisestä, ministeri sanoi. 58230: kulttuurirahastolta sekä Pohjoismaiselta tai- Sivistysvaliokunnan toimialaan kuuluvista 58231: dekomitealta, joka piakkoin aloittaa toimin- muista kysymyksistä kaksi koski Pohjoismai- 58232: tansa. Pohjoismaiseen kulttuuritoiminta- den kulttuurirahastoa ja yksi näkö- ja kuulo- 58233: suunnitelmaan viitaten ministeri sanoi vielä, vammaisten tiedottamista. 58234: ettei ministerineuvosto halua periaatteessa 58235: myöntää tukea muille hallinnollisille elimille 4.3.3 Sosiaali- ja ympäristöyhteistyö 58236: kuin niille, jotka kuuluvat suoraan ministeri- 58237: neuvoston omaan organisaatioon. Pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmat 58238: Kansanedustaja Nyby kysyi vielä Ruotsin 58239: hallitukselta suomalaisten televisio-ohjelmien Koska ministerineuvoston tekemässä poh- 58240: näkyvyyden lisäämisestä Ruotsissa (E 43). joismaisen yhteistyön suunnitelmia koske- 58241: Hän halusi tietää tarkemmin, milloin Ruot- vassa selonteossa eli C2-asiakirjassa ei ollut 58242: sin hallitus aikoo päättää suomalaisohjel- budjettikehyksiä eikä etusija-asettelua, so- 58243: mien näkyvyysalueen laajentamisesta kol- siaali- ja ympäristövaliokunta päätti 30. tam- 58244: melle uudelle paikkakunnalle. Ruotsalaismi- mikuuta 1990 pyytää puheenjohtajistoa esit- 58245: nisteri kertoi vastauksessaan, että jo monia tämään ministerineuvostolle sen täydentä- 58246: vuosia on ollut toiminnassa hyvin toimiva mistä, jotta se voitaisiin käsitellä neuvoston 58247: kokeilu televisio-ohjelmien vaihdosta Ruot- 38. istunnossa. Ministerineuvostosta saatiin 58248: sin ja Suomen välillä. Hän lisäsi, että suoma- täydennysosa 16. helmikuuta 1990,jonka pää- 58249: laisohjelmien jakelukanavia valittaessa on sisältönä oli kritiikkiin vastaaminen. C2:n ja 58250: tärkeätä muistaa, että suomenkieliset asuvat budjettiesityksen kytkeminen toisiinsa kuten 58251: Ruotsissa hajallaan ympäri maata ja että hei- Helsingin sopimuksessa edellytetään (64 ar- 58252: tä on useimmilla paikkakunnilla hyvin pieni tikla) oli ministerineuvoston mielestä mahdo- 58253: osa kokonaisväestöstä. Sen vuoksi ei ole tonta nykyisessä budjettimenettelyssä, josta 58254: kohtuutonta näkyvyysalueita laajennettaessa Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvos- 58255: ottaa huomioon tämä. Pääperiaate tulee olla to ovat sopineet. Sen vuoksi ministerineuvos- 58256: se, että kaikilla suomalaisilla olisi mahdolli- to oli valmis keskustelemaan tanskalaisten 58257: suus nähdä suomenkielisiä ohjelmia. ehdottamasta tutkimuksesta, jossa selvitel- 58258: Kansanedustaja Nyby muistutti ministe- lään yhtäältä hyväksyttyjen toimintaohjel- 58259: riä siitä, että kun Pohjoismaiden neuvosto mien ja -suunnitelmien, toisaalta muissa vi- 58260: edellisellä kerralla kokoontui Reykjavikissa rallisissa yhteistyöelimissä tehtyjen päätösten 58261: 1985, päättivät silloiset pääministerit Sorsa kauaskantoisia budjettivaikutuksia. 58262: ja Palme klassiseksi muodostuneesta kahvi- Sosiaali- ja ympäristövaliokunnan mielestä 58263: kuppisopimuksesta televisio-ohjelmien siir- näistä asioista on hyvä keskustella. Sopiva 58264: tämisestä Suomen ja Ruotsin välillä. Sen paikka olisi neuvoston budjetti- ja tarkastus- 58265: jälkeen Suomen hallitus on päättänyt ra- valiokunta, mutta niin, että myös muiden va- 58266: kentaa neljä lähetintä ruotsalaisohjelmien liokuntien edustajat osallistuisivat neuvonpi- 58267: lähettämiseen. Ruotsinsuomalaiset haluavat toon. 58268: kolme maalähetintä: yhden Göteborgiin, Valiokunta muistutti myös siitä, että neu- 58269: yhden Boråsiin ja yhden Norrköpingiin. vosto on aiemmin moittinut C2-asiakirjaa 58270: Koska kansanedustaja Nyby ei mielestään konkreettisuuden ja velvoittavuuden puut- 58271: saanut vastausta kysymykseensä, hän toisti teesta. Sen perusteella ei myöskään ole voitu 58272: kysymyksen: Koska Ruotsin hallitus aikoo riittävästi harkita yhteistyön poliittista etusi- 58273: tehdä konkreettisen päätöksen tässä asias- ja-asettelua. Erillisestä C2-asiakirjasta piti 58274: sa? alun alkaen tulla todellinen suunnitteluasia- 58275: Ministeri vastasi, että mitään ylitsepääse- kirja ja pitkän ajan budjetti mm. kolmivuo- 58276: mättömiä esteitä ei ole, mutta on joitakin tiskaudeksi, josta olisi käynyt ilmi selvät ke- 58277: kysymyksiä, joita täytyy harkita erittäin hykset ja selvä etusija-asettelu esim. yhteis- 58278: tarkkaan mm. tekijänoikeuskysymykset työlaitosten työstä sekä toimintasuunnitel- 58279: Mitä tulee asian etenemiseen konkreettises- mien ja suurten hankkeiden toteuttaminen ja 58280: ti, on keskusteltu satelliittien käytöstä, joilla seuranta. 58281: 35 58282: 58283: Koska vuoden 1990 C2-asiakirjassa ei ol- jat puolsivat työryhmän asettamista, jossa 58284: lut minkäänlaisia kehyksiä vuosiksi 1991 - olisi Pohjoismaiden telelaitosten edustajia ja 58285: 1993, valiokunta halusi ponnekkaasti täh- joka tutkisi vammaisille tarkoitettua telelait- 58286: dentää, että tulevien vuosien budjettikehyk- teistoa ja telepalveluja kuten tekstipuhelinta 58287: set on saatava suunnitteluasiakirjaan. ja uusista palveluista teletietopalvelua ja ku- 58288: Suunnitteluasiakirjassa ei myöskään luvat- vapuhelinta. Ehdotuksen oli allekirjoittanut 58289: tu pohjoismaisen budjetin automaattista kas- mm. kansanedustaja Knuuttila. 58290: vua lähivuosina. Lisäksi siinä todettiin, että Valiokunta oli periaatteessa sitä mieltä, 58291: eri sektoreiden toimintaa tutkittaisiin, jotta että niistä lisäkustannuksista, joita tietolii- 58292: etusija-asettelua voitaisiin muuttaa ja näin kenteen hyödyntämisestä koituu, on sovitta- 58293: ollen muuttuisi myös käynnissä olevien ja va tuottajan ja viranomaisten kesken, ja vas- 58294: uusien, tärkeiksi katsoitujen toimintojen ra- tuukysymyksistä on sovittava pohjoismaises- 58295: hoitus. Valiokunnalle jäi epäselväksi, pitäisi- ti. 58296: kö tästä tehdä se johtopäätös, että ministeri- 58297: neuvosto aikoo pitää vastaisuudessakin läh- Valiokunnan esityksestä hyväksyttiin mi- 58298: tökohtana 0-kasvua. nisterineuvostolle annettava suositus (nro 26) 58299: Valiokunnassa todettiin kuitenkin, että äänin 65 - 1. 58300: täydennysosassa oli tehty joitakin yleisiä Lasten oikeuksista tehdyn jäsenehdotuksen 58301: priorisointeja. Valiokunta oli tyytyväinen sii- (A 891/s) mukaan Pohjoismaiden ministeri- 58302: hen, että ympäristöasiat oli asetettu etusi- neuvostoa pitäisi kehottaa esittämään suun- 58303: jaan, että työympäristöasiat saisivat uuden nitelma siitä, kuinka lasten oikeuksia koske- 58304: yhteistyöohjelman ja että taloudellisessa toi- vaa YK:n yleissopimusta vuodelta 1989 to- 58305: mintasuunnitelmassa lupailiaan työmarkki- teutetaan ja noudatetaan. Lisäksi ehdotet- 58306: na-alalle suuria hankkeita. Valiokunta valit- tiin, että selvitettäisiin, olisiko edellytyksiä 58307: teli sitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto on perustaa lasten asiamies, lasten oikeuksien 58308: joutunut etusija-asettelussa väistymään, mut- instituutti ja pohjoismainen sosiaalikorkea- 58309: ta vaatii, että istunnossa suositetut toimet koulu. Ehdotuksen olivat allekirjoittaneet 58310: nuorisotyöttömyyden poistamiseksi saisivat mm. kansanedustajat Ryynänen ja Väänä- 58311: välttämättömän rahoituksensa. Valiokunta nen. 58312: tähdensi vielä, että laitosten lakkauttamis- Valiokunta, kuten monet lausunnonanta- 58313: päätöksellä saattaa olla kauaskantoiset seu- jatkin, suhtautui myönteisesti siihen, että laa- 58314: raukset. Ministerineuvoston selvitys laitosten dittaisiin toimintasuunnitelma seuraamaan 58315: mahdollisesta lakkauttamisesta tulisi esitellä YK:n yleissopimusta. Valiokunnasta oli erit- 58316: suunnitteluasiakirjassa, ja nämä asiat pitäisi täin tärkeätä, että kaikki Pohjoismaat viivy- 58317: käsitellä niin, että ao. valiokunta saisi sanoa tyksettä ja varauksitta ratifioisivat YK:n las- 58318: mielipiteensä etukäteen. Valiokunta korosti, ten oikeuksien yleissopimuksen ja että mai- 58319: ettei mihinkään harmonisointitoimiin EY :n den lainsäädäntö saataisiin harmonisoiduksi. 58320: kanssa tulisi ryhtyä kuulematta valiokuntaa Maiden tulisi myös sopeuttaa lainsäädäntön- 58321: ennakkoon. sä yleissopimuksen tekstiin. Kukin maa on 58322: Suunnitteluasiakirjaa ja valiokunnan nä- kansallisesti vastuussa sopimuksen noudatta- 58323: kökohtia kommentoidaan tuonnempana misesta, mutta yhteensovittamisestakin olisi 58324: kunkin asia-alan kohdalla. valiokunnan mielestä hyötyä, jos ministeri- 58325: Neuvosto hyväksyi valiokunnan C2:sta te- neuvosto laatisi toimintasuunnitelman. 58326: kemän lausuntoehdotuksen (nro 5) äänin 75 Suunnitelmassa tulisi olla juridinen osa ja 58327: - 1. Valiokunta antoi erillisen lausu!lnon ajankohtaisia aiheita käsittelevä osa. Valio- 58328: budjetti- ja tarkastusvaliokunnalle miniskri- kunta muistutti ministerineuvoston tekemäs- 58329: neuvoston kertomuksesta (C1) 1989 valio- tä selvityksestä, jossa osoitettiin vakavia epä- 58330: kunnan toimialaan kuuluvista osista. kohtia kuten lasten seksuaalista hyväksikäyt- 58331: töä, alkoholivammoja sylilapsilla yms. Poh- 58332: joismaiden tulisi toimia yhteistuumin tällais- 58333: Sosiaalipolitiikka ten epäkohtien poistamiseksi ja kansallisen 58334: lainsäädännön noudattamiseksi käytännössä 58335: Vammaisten telepalveluista tehtiin yksi jä- varsinkin kun kyse on esim. lastensuojelusta, 58336: senehdotus (A 864/s). Monet lausunnonanta- lasten kasvuympäristöstä, vähemmistöryh- 58337: 36 58338: 58339: mistä, lasten säilöönotosta tai lasten oikeus- tyksessä ja että lausunnonantajien enemmis- 58340: turvasta. tö tuki ehdotusta. Valiokunnan mielestä 58341: Valiokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin pohjoismainen yhteistyö tällä alalla on erit- 58342: kaksi suositusta (nro 28 ja nro 29). Suosituk- täin tärkeätä, koska EY:ssä ja Eftassa pyri- 58343: set hyväksyttiin 62 äänellä. tään uusien kemikaalien vastavuoroiseen hy- 58344: Valiokunnalla oli käsiteltävänä myös jäse- väksymiseen. Valiokunta viittasi sekä talou- 58345: nehdotus amalgaamin aiheuttamien vahinko- delliseen toimintasuunnitelmaan että ns. Sö- 58346: jen selvittämisestä pohjoismaisena tutkimusyh- derin komitean raporttiin, joissa vaaditaan 58347: teistyönä (A 868/s). pohjoismaista toksikologian tutkimusta. 58348: Useimpien lausunnonantajien tavoin va- Valiokunnan mielestä tarvitsemme myös 58349: liokunta pahoitteli, ettei Ruotsissa esitettyä yhteisen pohjoismaisen laitoksen, joka pys- 58350: tieteidenvälistä tutkimusohjelmaa ole toteu- tyisi huolehtimaan sellaisista tehtävistä, joita 58351: tettu, mutta totesi mahdollisuuksia olevan ei voida sälyttää yksittäisille yrityksille tai 58352: pohjoismaisiin toimiin. Valiokunnan mieles- joihin kansalliset varat eivät riitä. Yhteiskun- 58353: tä, niin kuin useimpien lausunnonantajienkin nan kannalta on myös eduksi, että tällaista 58354: mielestä, Pohjoismaisella hammasmateriaa- tutkimusta tehdään julkisin varoin. Laitok- 58355: lin koestuslaitoksella (NIOM) olisi hyvien sen sijoittamisessa tulisi valiokunnan mieles- 58356: pohjoismaisten ja kansainvälisten kontak- tä ottaa huomioon alueellinen tasapaino ja 58357: tiensa ansiosta hyvät edellytykset huolehtia se, missä asiantuntemusta jo nyt on. 58358: sektoreiden välisestä tutkimusyhteistyöstä. Neuvosto puolsi valiokunnan ehdotusta ja 58359: Siihen tarvitaan myös lääketieteellistä asian- hyväksyi suosituksen (nro 31) 58 äänellä. 58360: tuntemusta. Sosiaali- ja ympäristövaliokunnan käsitel- 58361: Valiokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin tävänä oli myös jäsenehdotus naprapaattien 58362: suositus (nro 27) äänin 58 - 1. koulutuksesta ja laillistamisesta (A 885/s). 58363: Homoseksuaalien sosiaalista asemaa koske- Valiokunta totesi, että naprapaatteja kou- 58364: vasta jäsenehdotuksesta (A 892/s) sosiaali- ja lutetaan vain Ruotsissa ja että selvityksen te- 58365: ympäristövaliokunta tähdensi, kuinka tässä keminen heidän ammattitaitojensa hyödyn- 58366: ehdotuksessa kahdesta aikaisemmasta tämän tämisestä nykyisissä hoitoammateissa oli lä- 58367: aihepiirin ehdotuksesta poiketen puututaan hinnä Ruotsin hallituksen asia. 58368: siihen syrjintään, jota yleensä esiintyy vaikka Valiokunta ehdotti, ettei Pohjoismaiden 58369: lainsäädännössä tasavertaisuus olisikin tur- neuvosto ryhtyisi toimiin ehdotuksen johdos- 58370: vattu. Selvitystä homojen asemasta työelä- ta. 58371: mässä, asuntomarkkinoilla, kulttuurielämäs- 58372: sä jne. pidettiin tärkeänä. Valiokunnan mie- 58373: lestä oli sopivinta, että pienessä asiantuntija- Työmarkkinat 58374: ryhmässä rajattaisiin ongelmakenttä niin, 58375: että selvityksestä voitaisiin tehdä käyttökel- Kun valiokunta antoi mietintönsä ministe- 58376: poiset johtopäätökset. rineuvoston pohjoismaisen yhteistyön suun- 58377: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hy- nitelmista (C2), se pani merkille, että minis- 58378: väksyi suosituksen (nro 30). Sen puolesta ää- terineuvosto pitää tärkeänä, että nuorisolle 58379: nesti 50 edustajaa, vastaan kolme ja yksi jätti kerrottaisiin niistä mahdollisuuksista, joita 58380: äänestämättä. pohjoismaiset työmarkkinat ja vapaa liikku- 58381: Kun käsiteltävänä oli jäsenehdotus poh- vuus täällä tarjoavat. Myönteisenä pidettiin 58382: joismaisen toksiko/ogian instituutin perustami- ministerineuvoston aikeita myöntää varoja 58383: sesta (A 894/s), valiokunta totesi tyytyväise- Nordjobb- ja Nordpraktik-ohjelmiin v:een 58384: nä, että asiaa on jo alettu selvittää ministeri- 1993 saakka. Valiokunnasta oli positiivista 58385: neuvostossa. Ehdotuksen olivat tehneet mm. myös se, että ministerineuvosto aikoi selvit- 58386: kansanedustajat Ryynänen, Andersson, tää, olisivatko kuntien työntekijät kiinnostu- 58387: Björkstrand, Jäätteenmäki, Kekkonen, Lou- neita samanlaisesta pohjoismaisesta vaihto- 58388: vo, Nyby ja Väänänen sekä Ahvenanmaan ohjelmasta kuin valtion työntekijöillä on. 58389: maakuntapäivien varapuhemies Fagerholm. Käsitellessään jäsenehdotusta pohjoismai- 58390: Valiokunta totesi, että jäsenehdotuksessa sesta nuorison työl/istämisohjelmasta 58391: tähdättiin paljon kunnianhimoisempaan tut- (A 896/s), jonka oli allekirjoittanut mm. kan- 58392: kimustasoon kuin ministerineuvoston selvi- sanedustaja Nyby, valiokunta viittasi 1981 58393: 37 58394: 58395: antamaansa suositukseen (nro 28/1981), joka alueella. Valiokunnan mielestä raportti oli 58396: silloin jätettiin Pohjoismaiden hallituksille omiaan toimintaohjelman pohjaksi, johon 58397: samasta aiheesta. Sen jälkeen valiokunta on kuuluisi säännöllinen raportointi neuvoston 58398: tyytyväisenä seurannut ministerineuvoston istunnolle. Tiedotusaineiston tekemistä Poh- 58399: yhteistyöhankkeita kuten nuorisotakuuko- joismaissa muuttaville tuettiin samoin kuin 58400: keilua neljällä alueella ja SKOLARB-hanket- tiedotusaineiston tekemistä niille työnantajil- 58401: ta. Uusia nuorisotyöttömyyden ehkäisemis- le, jotka rekrytoivat työvoimaa toisesta Poh- 58402: tapoja koskeva hanke sisältyi myös taloudel- joismaasta. 58403: lisen kehityksen toimintasuunnitelmaan Valiokunnan mielestä pohjoismaalaisten 58404: (Norden i växt). Siitä valiokunta oli esittä- oikeuksia seurataan hyvin työmarkkina-alal- 58405: nyt, että pysyvään ratkaisuun päästäisiin la sekä tiedotustoiminnan että jo tehtyjen tai 58406: vain tarjoamalla nuorille paikallista vakituis- suunnitteilla olevien sopimusten ansiosta. 58407: ta työtä. Realistisena lisänä toimisi myös Valiokunnan mielestä vapaalle liikkumiselle 58408: pohjoismaisten työmarkkinoiden kehittämi- on kuitenkin vielä monia esteitä Pohjois- 58409: nen, mikä kuului ministerineuvoston vuoden maissa, mitä ei saa unohtaa, vaikka huomio 58410: 1989 yhteistyöohjelman tavoitteisiin, muis- kiintyykin Pohjoismaiden ulkopuolelle. Ku- 58411: tutti valiokunta. Valiokunnan mielestä hana- ten raportista kävi ilmi monilla aloilla poh- 58412: kasti liikkuville nuorille siitä olisi erityistä joismaalaisten oikeuksien kehittämistä estä- 58413: hyötyä. Näillä perusteilla neuvosto hylkäsi vät kansalliset esteet kuten tehtyjen sopimus- 58414: suositusesityksen vuoden 1989 istunnossa. ten soveltaminen, kun sopimuksesta ei tiede- 58415: Valiokunnan esityksestä hyväksyttiin suo- tä kaikkialla paikallishallinnossa tai sen suh- 58416: situs (nro 32) 59 äänellä. de kansallisiin säännöksiin on epäselvä. Yksi 58417: Ministerineuvoston yhteistyösuunnitelmis- keino voisi olla, että paikallisviranomaisille 58418: ta (C2) antamassaan mietinnössä valiokunta tehtäisiin esitteitä, joissa heidät perehdytet- 58419: totesi, että Euroopan ohjelman etusijaistami- täisiin pohjoismaisiin sopimuksiin ja niiden 58420: nen merkitsi sitä, että sosiaalivakuutusten soveltamisohjeisiin. 58421: yhteensovittaminen EY:n säännösten kanssa Valiokunta oli näin ollen yhtä mieltä jäse- 58422: nousee tärkeäksi varsinkin henkilöille, joita nehdotuksen kanssa siitä, että toimintaohjel- 58423: koskevat sekä Pohjoismaiden että EY-mai- ma pohjoismaalaisten oikeuksien kehittämi- 58424: den vakuutusjärjestelmät Valiokunnasta seksi olisi arvokasta sinänsä riippumatta 58425: tämä oli kiinnostavaa edistystä selvitettäessä Pohjoismaiden ja EY:n suhteisiin liittyvästä 58426: pohjoismaalaisen oikeuksia "kansalaisten työstä. 58427: Euroopan" suuntaan. Valiokunta pani vielä Valiokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin 58428: merkille, että ministerineuvosto on ymmärtä- suositus (nro 33) 61 äänellä. 58429: nyt pohjoismaisen mallin sosiaalipolitiikassa 58430: paljon laajemmin kuin mitä EY:n sosiaalinen 58431: ulottuvuus on, minkä vuoksi oli tärkeätä jat- Työympäristö 58432: kaa pohjoismaisen mallin kehittämistä minis- 58433: terineuvostossa. Ministerineuvosto jätti 37. istunnalle 1989 58434: Pohjoismaalaisten oikeuksia on käsitelty ehdotul:sen pohjoismaiseksi työympäristöso- 58435: sosiaali- ja ympäristövaliokunnassa myös pimukseksi. Ehdotus hyväksyttiin, ja halli- 58436: erillisessä mietinnössä, jonka valiokunta on tukset solmivat työympäristösopimuksen 29. 58437: antanut sitä käsitelieestä jäsenehdotuksesta. kesäkuuta 1989. Siihen pohjautuen ministeri- 58438: Ehdotuksen (A 904/s) olivat tehneet mm. neuvosto jätti tämän vuoden istunnalle ohjel- 58439: kansanedustajat Väänänen ja Louvo. maehdotuksen paremmasta työympäristöstä 58440: Valiokunta totesi, että ministerineuvoston Pohjolassa (B 99/s). Ehdotus koski vuosia 58441: raportti pohjoismaalaisten oikeuksista, joka 1990-1993 ja siinä esitettiin toimia sopimuk- 58442: saatiin jäsenehdotuksen tekemisen jälkeen, sen tavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelmassa 58443: oli selkeä katsaus oikeustilanteesta. Raportti mm. korostettiin suhtautumista kokonaisval- 58444: tehtiin samalla kun selviteltiin Pohjoismai- taisesti ihmiseen työelämässä ja näin ollen 58445: den asemaa suhteessa EY:hyn ja kun sekä yhteistyön tarvetta muiden sektoreiden kans- 58446: pohjoismaalaisille että EY-maiden kansalai- sa, kun työympäristökysymyksiä käsitellään. 58447: sille pyritään luomaan vapaat liikkumismah- Lisäksi EY:n ja Eftan kehityksen seuraamis- 58448: dollisuudet sekä Pohjoismaissa että EY:n ta pidettiin tärkeänä. 58449: 38 58450: 58451: Valiokunta totesi, että sopimus oli luon- nostaa esiin psyykkinen Ja sosiaalinen 58452: nollinen lähtökohta uudelle yhteistyöohjel- työympäristö. Valiokunta ehdottikin että 58453: malle, joka sillä tavalla sai vahvemman ase- psykososiaaliset riskit organisaation muu- 58454: man. Lisäksi uusi ohjelma oli konkreettisem- toksissa otettaisiin mukaan tutkimushank- 58455: pi kuin vuoden 1984 ohjelma ja siinä on keisiin. 58456: menty paljon pidemmälle, kun se myöhem- Valiokunta muistutti tiedonsaannin tarpeesta 58457: min vahvistettiin koskemaan hallitusyhteis- sen johdosta, että ministerineuvosto ei pitä- 58458: työtä Pohjoismaiden välillä. Valiokunnasta nyt tarpeellisena jatkaa työympäristökysy- 58459: oli myös myönteistä se, että ohjelman tavoit- mysten tietokeskuksen (SDA) toimintaa. 58460: teena oli harmonisointi eurooppalaisesta nä- Esiin tuotiin yhteistyömahdollisuudet CIS:n 58461: kökulmasta katsottuna. Valiokunta viittasi kanssa, joka on ILO:n kansainvälinen työ- 58462: periaatteelliseen kantaansa, että meidän tuli- suojelun ja työympäristön tietokeskus ja joka 58463: si mukauttaa säännöstömme samanlaisiksi toimii työympäristökirjallisuuden tietokanta- 58464: kuin tiukimpia vaatimuksia koskevissa mais- na EY:ssä. 58465: sa. Valiokunta piti myös tärkeänä, että yhteis- 58466: Valiokunta jäi kuitenkin kaipaamaan työohjelman kaikissa osissa otettaisiin työ- 58467: työympäristö-käsitteen määrittelyä niin, että markkinaosapuolet neuvoa-antaviksi. 58468: siinä otettaisiin huomioon kaikki tekijät, joi- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hy- 58469: hin ihminen reagoi fyysisesti tai psyykkisesti. väksyi suosituksen (nro 25) 61 äänellä. Kaksi 58470: Se olisi hyvä, koska suurimman osan siitä, jäsentä äänesti suositusta vastaan ja yksi jätti 58471: mitä EY:ssä kutsutaan "sosiaaliseksi ulottu- äänestämättä. 58472: vuudeksi" saattoi pohjoismaisittain katsottu- 58473: na sisällyttää työympäristöalaan. Tätä yh- 58474: teistä perusnäkemystä tähdentämällä voisim- Ympäristönsuojelu 58475: me vahvistaa ympäristösopimuksen asemaa 58476: tulevien EY -neuvottelujen lähtökohtana, jol- Sosiaali- ja ympäristövaliokunnan mietin- 58477: loin voisimme saada paremmin vastakaikua nössä, jonka se antoi ministerineuvoston yh- 58478: korkeille työympäristövaatimuksillemme ja teistyösuunnitelmista (C2), valiokunta totesi, 58479: aikaa myöten myös työympäristöratkaisujen että ympäristöalalla pidettiin Brundtlandin 58480: viennille. Valiokunnan mielestä meidän pitäi- komitean raporttia työn pohjana. Valiokun- 58481: si tuoda selvemmin esiin näkemyksemme ta oli sitä mieltä, että periaatteeksi tulisi vah- 58482: työympäristöstä ja sen suhteesta vahvaan vistaa, että lähtökohdaksi otettaisiin sen 58483: elinkeinoelämään sekä yhteistyöstä työmark- maan taso, jossa oli tiukimmat ympäristö- 58484: kinaosapuolten kesken. vaatimukset, mitä esitettiin myös ministeri- 58485: Valiokunnasta oli hyvä, että tehdään tut- neuvoston ympäristöohjelmassa. 58486: kimus taloudellisten ohjauskeinojen käyttä- Ympäristöalalta istunnalle oli jätetty kol- 58487: mismahdollisuuksista työympäristön paran- me ministerineuvoston ehdotusta ja erinäi- 58488: tamiseen. Ohjelmassa oli myös arvokas ana- nen määrä jäsenehdotuksia. Valiokunta kä- 58489: lyysi työympäristöä parantavien toimien ni- sitteli näitä yhdessä kolmessa mietinnössään, 58490: veltämisestä yritysten taloudelliseen päätök- jotka koskivat merien saastumista, ilman 58491: sentekoon sekä seurausvaikutusten kuvaami- saastumista ja jäteongelmia. Uutuutena käy- 58492: sesta työympäristöä koskevien päätösten tiin istunnossa kokoava ympäristökeskuste- 58493: pohjana. lu, jolloin kaikki kolme mietintöä tulivat 58494: Työympäristön tutkimuksessa valiokunta esiin yleisistunnossa. 58495: piti tärkeänä, että työmarkkinaosapuolet 58496: osallistuisivat hankkeiden etusija-asetteluun 58497: ja seurantaan. Valiokunnasta oli tärkeätä Merien saastuminen 58498: tutkia varsinkin geneettisiä vammoja ja si- 58499: kiövaurioita (suositus nro 18/1980 työympä- Ministerineuvoston esitystä pohjoismoisek- 58500: ristövaaroista raskauden aikana), työympä- si meriensuojeluohjelmaksi käsiteltiin Pohjois- 58501: ristötekijöiden osuutta nykyisiin kansantau- maiden neuvoston ylimääräisessä istunnossa 58502: teihin sekä aihepiiriä kemialliset aineet tuot- Helsing0rissa marraskuussa 1988. Ympäris- 58503: teissa (suositus nro 31/1990 pohjoismaisesta töministerit hyväksyivät toimintasuunnitel- 58504: toksikologian laitoksesta). Lisäksi haluttiin man tammikuussa 1989. Suunnitelmaa on 58505: 39 58506: 58507: tarkoitus korjata säännöllisesti, ja nyt käsillä loin kun käsiteltiin ministerineuvoston ehdo- 58508: oleva ministerineuvoston ehdotus meriensuo- tusta pohjoismaisesta ympäristöohjelmasta (B 58509: jeluohjelmaksi (B 104/s) on ensimmäinen kor- 85/s), ehdotettiin siihen Ruotsissa käytössä 58510: jattu suunnitelma. olevaa käsitettä "ympäristön kannalta paras 58511: Jäsenehdotuksia oli jätetty aktiiviseen ym- tekniikka". Siinä asetetaan ympäristö keskei- 58512: päristöpolitiikkaan tähtäävistä lisätoimista (A selle sijalle, vaikka siitä lyhyellä aikavälillä 58513: 861/s), jossa vaadittiin Helsing0rissä 1988 koituisikin enemmän kustannuksia. 58514: ministerineuvoston jättämän ympäristösuun- Valiokunta totesi edelleen, että ministeri- 58515: nitelman tiukentamista. Muita jäsenehdotuk- neuvoston päätös myrkkypäästöistä noudat- 58516: sia oli tehty merentutkimustoiminnan lisäämi- teli hyvin meriensuojelukonferenssin lausun- 58517: sestä (A 874/s), jonka olivat allekirjoittaneet toja. Se ei kuitenkaan luvannut sen enempää 58518: mm. kansanedustajat Louvo ja Sasi ja poh- kuin mitä tähän asti kansainvälisesti on 58519: joismaisesta ympäristöyhteistyöstä (A 879/s). sovittu. Kansallisesti maiden olisi sitä paitsi 58520: Sosiaali- ja ympäristövaliokunta käsitteli luullut pääsevän pitemmälle. 58521: nämä ehdotukset yhdessä. Lisäksi ministerineuvoston lausunnot 58522: Valiokunnan mielestä ministerineuvoston dioksinipäästöistä olivat valiokunnan mieles- 58523: ehdotus uudeksi meriensuojeluohjelmaksi oli tä aivan liian vaisuja. Suuren myrkyllisyyten- 58524: tosin monissa kohdin konkreettisempi ja te- sä vuoksi kaikki dioksinipäästöt täytyy py- 58525: rävämpi edeWseen toimintasuunnitelmaan (B säyttää nopeasti, varsinkin puunjalostusteol- 58526: 86/s ja B 86A/s) verrattuna, mutta sen kaksi lisuudesta. 58527: pääjaksoa eivät menneet aikaisempaa suun- Edelleen valiokunta esitti, että sellaiset 58528: nitelmaa pidemmälle eivätkä yltäneet jo pää- ympäristömyrkyt kuin esim. PCB, DDT ja 58529: tettyihin kansainvälisiin velvoitteisiin. Lisäk- dioksinit olisi saatava nopeasti pois pohjois- 58530: si valiokunta oli sitämieltä, että uuteen suun- maisista sisämeristä ilman viisivuotisia vä- 58531: nitelmaan oli otettu vain osittain ne tehtävät, hennyskausia. Lisäksi valiokunta kaipasi 58532: joita kirjattiin Pohjoismaiden neuvoston me- aloitteita, joilla kansainvälisillä foorumeilla 58533: riensuojelukonferenssissa 16.~ 18. lokakuuta vaadittaisiin metallipäästöjen vähentämistä. 58534: 1989. Valiokunta oli tyytyväinen siihen, että 58535: Valiokunnasta oli hyvä, että tavoitteita oli dumppauksesta ja jätteiden polttamisesta 58536: nostettu antamalla rajat ja aikarajoitukset tehdyt päätökset noudattivat meriensuojelu- 58537: pysyville orgaanisille päästöille ja ravinto- konferenssin suositusta, jolla jätteiden poltto 58538: suoloille. merellä kiellettäisiin sekä voimassa olevia 58539: Valiokunta suhtautui kuitenkin erittäin kansainvälisiä sitoumuksia (Lontoon sopi- 58540: kriittisesti siihen, että kansalliset suunnitel- mus ym.). 58541: mat, jotka ovat toimintasuunnitelman perus- Jäteveden puhdistamisesta valiokunta ar- 58542: tana, annettiin jäsenille vasta kaksi viikkoa vosteli sitä, ettei laitosten puhdistustehok- 58543: ennen istuntoa. Sen vuoksi sisällöstä ei pys- kuudelle vaadittu rajoja ja vaatikin määrätie- 58544: tytty tekemään yhteistä arviota. toismpia toimia paikallisia puhdistamoja 58545: Valiokunta oli tyytyväinen siihen, että ns. varten. 58546: varovaisuusperiaatetta pidettiin suunnitel- Onnettomuuksista puheenollen valiokunta 58547: man lähtökohtana. Periaatteen mukaan suo- muistutti seuraavista meriensuojelukonfe- 58548: jelutoimiin on ryhdyttävä, jos on olemassa renssin suosituksista: tulisi tiukentaa pakol- 58549: epäilystäkään ympäristövahingoista, vaikkei lista kansainvälistä merivakuutusta niin, että 58550: päästön seurauksista olisikaan tieteellistä vahingon aiheuttaja joutuisi korvaamaan 58551: näyttöä. Periaatteen noudattamisesta käy- kustannukset, tulisi luoda sopivat pakotteet 58552: tännössä suunnitelmassa ei kuitenkaan ollut sellaisia tapauksia varten, joissa vakuutus ei 58553: vakuuttavia esimerkkejä sen konkreettisissa riitä sekä tulisi lainsäädäntöteitse varmistaa, 58554: päätöksisä. Toinen tärkeä lähtökohta suun- että rannikoilla vaarallista lastia kuljettavien 58555: nitelmassa oli, että tuotantoprosesseissa olisi alusten ohjaamisesta vastaisivat vain oloihin 58556: käytettävä parasta saatavilla olevaa tekniik- perehtyneet henkilöt (suositus nro 22/1990 58557: kaa, ts. tekniikkaa, joka oli taloudellisesti pe- kaksoispohjalla varustettujen tankkereiden 58558: rusteltavissa ja teknisesti toteutettavissa, niin käyttämisestä öljynkuljetukseen). Kansain- 58559: että vesistöihin ja ilmaan tulevilta päästöiltä välisten korvaussääntöjen tulisi kattaa myös 58560: vältyttäisiin. Valiokunta muistutti, että sil- kemikaali onnettomuudet. 58561: 40 58562: 58563: Valiokunta halusi vielä muistuttaa siitä, lisiä merisopimuksia, joihin myös Pohjois- 58564: että aluksista tulee merellä päästöjä myös il- maat ovat vaikuttaneet. Valiokunta haluaa 58565: maan. Valiokunnan mielestä maiden mit- tukea pohjoismaisia alueellisia ympäristön- 58566: taus- ja laskumenetelmät tulisi sovittaa yh- tutkimusohjelmia kuten esim. suunnitteilla 58567: teen niin, että päästöjä voitaisiin vertailla. olevaa Pohjanlahden vuotta 1991 (Suomi ja 58568: Maatalouden päästöjä koskevat vaatimukset Ruotsi) tai suunniteltua yhteistyötä Kattega- 58569: o.l.~vat valiokunnasta aivan liian epämääräi- tin hyväksi (Tanska, Norja ja Ruotsi). Näin 58570: sia. ollen valiokunnan mielestä merien tutkimus 58571: Valiokunta korosti edelleen että, jos Poh- pitäisi nostaa paremmin esiin kuin mitä mi- 58572: joismaat haluavat ajaa näitä asioita kansain- nisterineuvosto on ehdottanut. 58573: välisesti, on vaatimukset asetettava kor- Yhteenvetona valiokunta oli sitä mieltä, 58574: keammalle ja toimenpiteiden oltava perus- että ministerineuvoston tulisi ottaa huo- 58575: teellisempia kuin mitä kansainvälisesti on mioon näiden jäsenehdotusten vaatimukset 58576: sovittu~ Brundtlandin komitean periaattei- siinä määrin kuin ne noudattaisivai neuvos- 58577: den mukaisesti. Pohjoismaissa tulisikin sen ton meriensuojelukonferenssin loppuasiakir- 58578: vuoksi mennä pitemmälle kuin mitä Helsin- jaa vuodelta 1989. Sen sijaan valiokunnan 58579: gin sopimus edellyttää tai mitä vaadittiin mielestä ei ollut aiheellista puoltaa pohjois- 58580: Pohjanmeri-konferenssissa. maista ympäristöyhteistyötä koskevaa jäse- 58581: Valiokunta totesi yhteenvetona, ettei toi- nehdotusta, koska valiokunta edellä olevine 58582: mintasuunnitelman ambitiotaso ollut yhtään kannanottoineen on jo vastannut osaan sen 58583: sen korkeampi kuin mitä maat ovat osoitta- vaatimuksista. 58584: neet kansainvälisissä yhteyksissä, ja valitteli 58585: ettei se ollut varsinaisesti pohjoismainen toi- 58586: mintasuunnitelma. Koska tutkimuksen ja Ilmansaasteet 58587: tekniikan kuten myös yleisen mielipiteenkin 58588: kehitys eteni entistä nopeammin, ilmaisi va- Ministerineuvosto oli jättänyt sosiaali- ja 58589: liokunta päättäväisen toivomuksensa, että ympäristövaliokunnalle ehdotuksensa ilman- 58590: ympäristöministerit haluaisivat lisätä merien- suojelun toimintasuunnitelmaksi (B 106/s). 58591: suojeluyhteistyötä. Valiokunta piti parempa- Ehdotus on v. 1987 hyväksytyn ilmansuoje- 58592: na, että neuvosto antaisi myönteisen suosi- luohjelman tarkistettu versio. Sen pohjana 58593: tuksen ministerineuvoston ehdotuksesta, ovat olleet mm. neuvoston suositukset nro 58594: vaikkakaan se ei vastannut kohtuullista am- 16/1986 lyijyttömästä bensiinistä, nro 14/ 58595: bitiotasoa. 1988 rikki- ja typpipäästöjen vähentämisestä 58596: Käsitellessään jäsenehdotusta aktiivisen ja nro 39/1989 hiilidioksidipäästöjen vähen- 58597: ympäristöpolitiikan lisätoimista (A 861/s) ha- tämissuunnitelmasta. 58598: lusi valiokunta erityisesti korostaa tiuken- Tarkistettu versio on runkosuunnitelma, 58599: nuksia, joilla Pohjoismaihin luotaisiin pa- jossa on strategioita ja ilmansaasteiden torju- 58600: rempi ympäristö kestävälle kehitykselle ja mistoimia mm. Pohjoismaiden yhteisen toi- 58601: paremmat edellytykset aktiiviseen vaikutta- minnan pohjaksi kansainvälisillä areenoilla. 58602: miseen kansainvälisessä ympäristöyhteistyös- Lisäksi oli tehty jäsenehdotus fossiilisten 58603: sä. Pohjoismaiden tulisi saada alueellisiin polttoaineiden polttamisesta syntyvien ilman- 58604: meriensuojelusopimuksiin tiukennuksia ym- saasteiden torjumisesta. 58605: päristölle vaarallisten saasteiden luokituk- Valiokunnasta oli myönteistä, että suunni- 58606: siin, ympäristölle vaarallisille aineille selvät telmassa on arvioitu uudelleen maailmanlaa- 58607: vähentämissuunnitelmat ja aikaistettua me- juisen ilmansaastumisen ja tulevien ilmasto- 58608: rellä tapahtuvaa jätteiden polttamiskieltoa. muutosten tärkeys Brundtlandin raportin ja 58609: Lontoon sopimuksessa Pohjoismaiden tulisi vuoden 1989 ympäristöohjelman (B 85/s) 58610: sitä paitsi toimia ryhmänä tiukempien sään- pohjalta. Valiokunnasta oli myös myönteis- 58611: töjen soveltamiseksi. tä, että ministerineuvosto oli kiinnittänyt 58612: Valiokunnassa käsiteltiin myös jäsenehdo- huomiota energiankulutuksen lisäämistar- 58613: tusta merien tutkimisesta (A 874/s), jonka oli- peeseen kehitysmaissa niiden taloudellisen 58614: vat tehneet mm. kansanedustajat Louvo ja kehityksen vuoksi. Valiokunnan mielestä pi- 58615: Sasi. Siitä valiokunta muistutti, että merien täisi tekninen apu hiilidioksidittomien ener- 58616: tilaa seuraaviin ohjelmiin kuuluu kansainvä- giamuotojen käyttämiseen asettaa kaiken 58617: 41 58618: 58619: muun edelle. Valiokunta muistutti ehdotuk- misestä, energiankäytön vähentämisestä ja 58620: sesta, jonka se teki ympäristöohjelmasta (B ympäristölle ystävällisen tekniikan kehittä- 58621: 85/s) antamassan mietinnössä, että teolli- misyhteistyöstä (esim. biomassa, tuuli-, au- 58622: suusmaiden pitäisi varata määräprosentti rinko- ja aaltoenergia, maa- ja metsätalou- 58623: bruttokansantuotteestaan kehitysmaiden den ylijäämätuotteet sekä jätteet), joita se 58624: ympäristöapuun. esitti yleisessä ympäristöohjelmassa, tulisi 58625: Valiokunta muistutti myös suosituksesta näkyä näissä suunnitelmissa konkreettisina 58626: nro 47/1988, jossa Pohjoismaita kehotetaan kohtina, jotta ne voitaisiin toteuttaa. 58627: toimimaan asioiden jouduttajana kansainvä- Kansainvälisiä toimia kuten hiilidioksidin 58628: lisessä ympäristöpolitiikassa. Valiokunta oli vaikutusten ehkäisemisohjelmaa valiokunta 58629: sitä mieltä, että ministerineuvoston toiminta- piti tärkeimpänä, ja ne pitäisikin tulla pa- 58630: suunnitelmien pitäisi olla siinä lähtökohtana. remmin esille kuin suunnitelmassa on. Sen li- 58631: Pohjoismaiden pitäisi pyrkiä jouduttamaan säksi, että Pohjoismaiden pitäisi tukea kan- 58632: asioita vielä ponnekkaammin ja ajaa Brundt- sainvälistä ilmastosopimusta, pitäisi maiden 58633: landin komitean vaatimuksia, että kaikkien tuoda esiin valiokunnan ajatus kansainväli- 58634: maiden pitäisi mukautua kunnianhimoisim- sestä ympäristöyhteistyöstä varsinkin ilmas- 58635: man maan vaatimuksiin. tomuutosten ehkäisemiseksi, joita se esitti 58636: Valiokunta totesi myös Pohjoismaiden toi- ympäristösuunnitelmasta (B 85/s) antamas- 58637: mivan aktiivisesti otsonikerroksen suojaami- saan mietinnössä. 58638: seksi. CFC-aineiden, halonien ym. otsonia 58639: tuhoavien aineiden käytöstä valiokunta oli 58640: sitä mieltä, että toimintasuunnitelmassa pi- Jätteet 58641: täisi vahvistaa pohjoismainen vähentämista- 58642: voite, joka olisi ainakin sama kuin EY:ssä. Sosiaali- ja ympäristövaliokunnalle oli jä- 58643: Valiokunnan mielestä suunnitelmassa käy- tetty myös ministerineuvoston ehdotus puh- 58644: tettiin aivan liian vähän hyödyksi lainsää- taammasta teknologiasta, jätteistä ja niiden 58645: däntöä ja maksuja. Ministerineuvoston mää- uudelleen käytöstä (B 105/s). Siinä ehdotet- 58646: ritelmä käsitteestä "paras saatavilla oleva tiin pohjoismaista yhteistyötä mm. ympäris- 58647: tekniikka", joka jo tuli esiin meriensuojelua tölle vaarallisten aineiden korvaamiseksi 58648: käsiteltäessä, asetti kovin vaatimattomat muilla aineilla, ohjailukeinojen löytämiseksi, 58649: vaatimukset teollisuudelle. ympäristölle vaarallisten jätteiden keruun ja 58650: Valiokunta ei ollut tyytyväinen siihen, että käsittelyn parantamiseksi, sijoittamisongel- 58651: niinkin saastuneet alueet kuin Tanska ja mien ratkaisemiseksi, keräily- ja käsittelytek- 58652: Skoone oli jätetty pois laskeumariskien ar- niikoiden kehittämiseksi sekä uusiamateriaa- 58653: vioinneissa. Paikallisia ilmansaasteita käsit- lien markkinoimiseksi. Ehdotuksessa oli 58654: televään kappaleeseen pitäisi lisätä konkreet- kaksi osaohjelmaa, joista toisessa käsitellään 58655: tisia toimenpidekuvauksia esim. siitä, miten puhtaampia ja vähemmän voimavaroja vaa- 58656: raskaista ajoneuvoista tulevia typen oksidien tivia teknologioita ja toisessa jätteiden käsit- 58657: päästöjä voitaisiin pikaisesti rajoittaa taaja- telyn parantamista ja kierrätyksen lisäämis- 58658: missa. tä. 58659: Kappale suunnitelman vaikutuksista oli Valiokunta oli tyytyväinen ehdotuksen 58660: mielenkiintoinen, mutta siihen pitäisi lisätä konkreettisuuteen ja havainnollisuuteen. Sii- 58661: analyysi suurista rakennemuutoksista, joita nä otettiin huomioon valiokunnan näkökoh- 58662: esim. liikenteessä ja energia-alalla on pakko dat, kun käsiteltiin ympäristölle ystävällistä 58663: tehdä, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Asiasta jätteiden käsittelyä (suositus nro 16/1988). 58664: pitäisi keskustella paljon ja laajalti, jotta ih- Parasta valiokunnan mielestä oli ministeri- 58665: miset oppisivat hyväksymään tällaiset perus- neuvoston aikeet selvittää ohjailukeinojen eri 58666: teelliset muutokset. muotoja kuten tuottajan vastuun tiukenta- 58667: Valiokunta muistutti edelleen kannastaan, mista ympäristölle vaarallisten tuotteiden 58668: jonka se esitti käsitellessään ympäristöohjel- korvaamiseksi ja vuosittaista yritysten rapor- 58669: maa (B 85/s) eli että fossiiliset energialähteet tointivelvollisuutta päästö- ja jätemääristä. 58670: tulisi korvata sellaisilla uusiutuvilla energia- Tällaisista keinoista saatuja kokemuksia 58671: lähteillä, joista ei tule typen oksideja. Minis- (esim. Ruotsissa) pitäisi valiokunnan mieles- 58672: terineuvoston näkemykset energian säästä- tä tutkia. 58673: 6 301743G 58674: 42 58675: 58676: Käsitellessään jätekysymyksiä valiokunta teidenkäsittelytekniikkaa. Valiokunta halusi 58677: otti esiin myös ympäristömerkinnän. Tehok- tähdentää myös Pohjoismaiden välistä työn- 58678: kaaksi jätemerkinnäksi saattaisi valiokunnan jakoa näissä kysymyksissä. 58679: mielestä osoittautua negatiivinen ympäristö- Valiokunnan mielestä ei myöskään saa 58680: merkintä (merkintä siitä, ettei tuotetta saa unohtaa työympäristöä, kun puhutaan kemi- 58681: laittaa tavallisiin jätteisiin). Lisäksi valiokun- kaaleista ja myrkyistä. 58682: ta ehdotti tiedotuskampanjoita erilaisista la- Yleisesti ottaen ministerineuvoston ehdo- 58683: jittelumerkinnöistä ja tutkimusta tarkem- tus on valiokunnan mielestä luettelo halu- 58684: masta lajittelusta (esim. Tanskassa). Valio- tuista toimista, mutta siitä puuttuvat kiinteät 58685: kunta totesi edelleen, että jätteiden alkulajit- aikarajat niiden toteuttamiselle, konkreetti- 58686: telusta on saatu positiivisia kokemuksia set tiedot määristä sekä asioiden tärkeysjär- 58687: esim. minikompostoinnista. Tämäkin ala pi- jestys. 58688: täisi kuulua vastaisuudessa ministerineuvos- 58689: ton jätetyöhön. Uutuutena tämän vuoden istunnossa käy- 58690: tiin erillinen "ympäristö keskustelu", jolloin 58691: Sen sijaan jätteiden käsittelyä ei valiokun- keskusteltiin kaikista istunnon ympäristöky- 58692: nan mielestä käsitelty tyydyttävästi. Valio- symyksistä. Keskustelun aluksi puolueryh- 58693: kunta viittasi jo meriensuojeluohjelmaa (B mien edustajilla oli puheenvuoro. 58694: 86/s) käsitellessään esittämiinsä vaatimuk- 58695: siin, että pitäisi laatia pohjoismainen str_a~e Kansanedustaja Väänänen totesi puhees- 58696: gia suurten dioksinipäästöjen nopeasta hilht- saan, että Pohjoismaiden lainsää~äntö tulisi 58697: semisestä. Jätteiden polttamiseen ja varas- harmonisoida sekä sisäisen ja ulkoisen ympä- 58698: tointiin ja niiden ympäristövaikutuksiin on ristön että työympäristön suojelemiseksi. 58699: kiinnitetty viime vuosina enemmän hu_?mio- Lähtökohtana pitäisi olla ympäristön kan- 58700: ta, ja käyttöön on otettu uutta t~knnkk~~ nalta kunnianhimoisimman maan lainsää- 58701: (esim. Ruotsissa), josta muiden maiden tuhsi däntö niin, että se toimisi muidenkin minimi- 58702: saada tietää. normina. Hänen mielestään Pohjoismaiden 58703: pitäisi yrittää vaikuttaa näiden asioiden kehi- 58704: Valiokunnasta on hyvä, että ministerineu- tykseen EY:ssä. Erityisesti pitäisi keh~ttää 58705: vosto on kiinnittänyt huomiota tuottajan yhteistyötä lähialueidemme kanssa menym- 58706: vastuun merkitykseen. Antamalla ohjeet siitä päristön ja ilman suojelemiseksi. Meidän tu- 58707: tuettaisiin kansallisia toimia, joilla halutaan lisi antaa apuamme Puolalle, Itä-Saksalle ja 58708: vähentää päästöjä ja siirtää vastuuta jättei- Neuvostoliitolle, jossa Kuolan niemimaa ja 58709: den käsittelystä tuottajille. Vertailemalla Baltian tasavallat ovat avainasemassa Poh- 58710: Pohjoismaiden ympäristöä, tuottajanvastuu- jois-Euroopan ympäristövaurioita karsittaes- 58711: ta jätteidenkäsittelyä, maksuja yms. säänte- sa. Ympäristökeskustelussa pitämässään toi- 58712: le~ää lainsäädäntöä ja erilaisten ohjailukei- sessa puheenvuorossa kansanedustaja Vää- 58713: nojen yhdistelmiä saataisiin selville, miten nänen käsitteli maakaasun mahdollisuuksia, 58714: lainsäädäntöä voitaisiin käyttää tehokkaam- joita hänen mielestään pitäisi kehittää Poh- 58715: min ohjailukeinona. joismaissa. 58716: Muina ohjailukeinoina valiokunta mainitsi Ympäristöministeri Bärlund käsitteli me- 58717: tehokkaamman kuluttajanvalistuksen, lain- riensuojeluohjelmaa, mikä hänen mielestään 58718: säädännön, jolla velvoitettaisiin tuottajat ot- on ainoalaatuinen kansainvälisesti katsottu- 58719: tamaan huomioon ympäristönäkökohdat jo na. Jos ajatellaan suunnitelman reaali~ta ja 58720: valmistuksessa ja jätteenkäsittelyssä sekä ta- asiallista laajuutta ja vaatimustasoa, voidaan 58721: loudelliset ohjailukeinot, joita määrättäisiin sitä pitää vaativimpana sopimuksena mitä 58722: ympäristölle haitailisille tuotteille (esim. pak- toistaiseksi on tehty meriympäristön suojele- 58723: kaukset). miseksi, totesi ministeri Bärlund. Varovai- 58724: Valiokunta oli tyytyväinen siihen, että mi- suusperiaatteesta hän halusi mainita sen, että 58725: nisterineuvostossa tutkittiin uusiomateriaa- tässä avainkysymyksessä Pohjoismaat ovat 58726: lien uudelleenkäyttöä ja markkinoiden kehit- menneet niin pitkälle kuin mahdollista. 58727: tämistä. Valiokunta toivoi, että esim. Poh- Tämä tarkoittaa sitä, että päästöt yritetään 58728: joismaiden teollisuusrahasto ja Nordisk De- saada kaikin keinoin mahdollisimman pie- 58729: sign Center yhteistyössä pohjoismaisten teol- niksi tyytymättä luonnon kestokyvyn mu- 58730: lisuusliittojen kanssa kehittelisivät uutta jät- kaan arvioituihin raja-arvoihin. 58731: 43 58732: 58733: Kansanedustaja Louvo totesi meidän jat- lukumäärä. Vastaanottajamaiden on puoles- 58734: kavan venäläistä rulettia mitä tulee energian- taan osoitettava, että ne voivat huolehtia jät- 58735: tuotannon vaihtoehtoihin ja hiilidioksidi- teistä. 58736: päästöjen vähentämiseen. Hänen mielestään Pitäisi perustaa tarkastuselin, joka pystyisi 58737: ydinenergiasta ei koidu hiilidioksidia tai kas- valvomaan vastaanottajien jätteiden käsitte- 58738: vihuoneilmiötä edistäviä kaasuja. Hänestä lyä. Koska sopimus ei estä maita sopimasta 58739: ydinenergiaa pitäisi pitää tilapäisenä ratkai- yhteisestä strategiasta niin, että joukko maita 58740: suna, kunnes parempia vaihtoehtoja on kehi- sopii siitä, etteivät ne vie maasta ympäristölle 58741: tetty. Kansanedustaja Anderssonin mielestä vaarallisia jätteitä muuta kuin selvästi mää- 58742: ydinenergia on aivan liian vaarallinen vaih- rätyissä olosuhteissa, täytyy Pohjoismaiden 58743: toehto. Toisessa puheenvuorossaan Louvo valiokunnan mielestä ajaa asiaa niin kuin ne 58744: otti esiin liikenteen ja nopeusrajoitukset ty- tekivät silloin kun laadittiin ilmansaasteiden 58745: pen oksidien vähentämiskeinona. Hänen kaukokulkeutumista koskevaan ECE-sopi- 58746: mielestään kaikin tavoin pitäisi yrittää edis- ~ukseen kuuluvia rikki- ja typpipöytäkirjo- 58747: tää katalysaattoreiden käyttöönottoa. Hänen Ja. 58748: mielestään katalysaattorilla varustettujen au- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hy- 58749: tojen ei pitäisi joutua kärsimään nopeusrajoi- väksyi suositukset (nro 20 ja 21), jotka jäte- 58750: tuksista. Kansanedustaja Knuuttila oli eri tään Pohjoismaiden ministerineuvostolle. 58751: mieltä ja totesi, että kaikki nopeusrajoitukset Molemmat suositukset hyväksyttiin 63 ää- 58752: ts. nopeuden alentaminen aina lisäävät lii- nellä. 58753: kenneturvallisuutta. Hänestä nopeus ja lii- Valiokunnan käsiteltävänä oli myös jäse- 58754: kenneturvallisuus aina korreloivat selvästi nehdotus öljynkuljetusten edistämisestä kak- 58755: keskenään. soispohjaisilla tankkereilla (A 860/s), jonka 58756: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hy- olivat tehneet mm. maakuntapäivien puhe- 58757: väksyi suosituksen (nro 16) 72 äänellä ja toi- mies Jansson, kansanedustajat Björkstrand, 58758: sen suosituksen (nro 19) 74 äänellä. Elo, Jäätteenmäki, Knuuttila, Nyby, Pieti- 58759: käinen, Väänänen ja maakuntapäivien vara- 58760: Jätteiden maasta viennistä (A 859/s) oli puhemies Fagerholm. Valiokunnan mielestä 58761: myös jätetty jäsenehdotus. Valiokunta totesi, Pohjoismaiden pitäisi ottaa esiin kansainvä- 58762: että UNEP:ssa käytiin ehdotuksen jättöai- lisellä tasolla, mitä voitaisiin tehdä kaksois- 58763: koihin keväällä 1989 neuvotteluja, joiden tu- pohjaisiin tankkialuksiin siirtymiseksi. Kos- 58764: loksena allekirjoitettiin kansainvälinen sopi- ka kansainvälisten päätösten tekeminen vaa- 58765: mus jätteiden maasta toiseen menevien kulje- tii aikaa, pitäisi Pohjoismaiden samanaikai- 58766: tusten valvomisesta (Baselin sopimus). Li- sesti ryhtyä omiin toimiin, joilla esim. talou- 58767: säksi todettiin, että mielenkiinto jätepörssei- dellisin ohjauskeinoin edistettäisiin kaksois- 58768: hin on kasvamassa. Mm. EY:ssä oltiin perus- pohjaisten alusten käyttöä. Maiden pitäisi 58769: tamassa jätepörssiä lähinnä teollisuus- ja maksupolitiikassaan suosia niitä öljynkulje- 58770: kemikaalijätteille. Valiokunnasta oli myön- tuksia, jotka tehdään kaksoispohjaisilla 58771: teistä, että UNEP:ssa oltiin luomassa kan- aluksilla. 58772: sainvälistä puhtaampien teknologioiden ver- Maksut kuten väylä- tai öljysuojamaksut 58773: kostoa. pitäisi olla sellaisia, että ne kannustaisivat 58774: Valiokunta puolsi voimakkaasti sitä, että varustamoita käyttämään kaksoispohjaisia 58775: ministerineuvosto edisti tällaista yhteistyötä tankkialuksia ainakin Itämerellä. Myös luot- 58776: Brundtlandin komitean suosituksia noudat- toja voitaisiin harkita. Kilpailun vinoutu- 58777: taen. Periaatteessa jätteitä pitäisi viedä ai- mien estämiseksi tulisi kansalliset maksupää- 58778: noastaan sellaisiin maihin, jotka pystyvät tökset koordinoida. Valiokunnan selostuspu- 58779: huolehtimaan niistä. Pohjoismaiden tulisi ot· heenvuoron piti kansanedustaja Louvo. 58780: taa vastuu sen tarkastamisesta, että jätteiden Valiokunnan esityksestä Pohjoismaiden 58781: maastavienti tapahtuu hyväksyttävänä taval- hallituksille päätettiin antaa suositus (nro 22) 58782: la kansainvälisten sääntöjen mukaan. Koska 63 äänellä. 58783: Baselin yleissopimus ei kiellä ympäristölle Lopuksi käsiteltävänä oli jäsenehdotus 58784: vaarallisten jätteiden viemistä kolmanteen Pohjoiskalotin ilmansaasteongelmien ratkai- 58785: maailmaan, pitäisi viejät velvoittaa ilmoitta- semisesta (A 906/s), jonka olivat tehneet 58786: maan jätteen laatu ja määrä sekä kuljetusten varapuhemies Hetemäki-Olander sekä kan- 58787: 44 58788: 58789: sanedustajat Hurskainen, Isohookana- Pohjoismaiden ministerineuvostolle teh- 58790: Asunmaa, Jäätteenmäki, Pelttari, Renko, tyyn kysymykseen (E 21) Itä-Euroopan ym- 58791: Ryynänen, Saastamoinen ja Väänänen. Va- päristöavun konkretisoimisesta ministeri 58792: liokunta totesi, että uusi ympäristörahoi- Bärlund vastasi, että pohjoismainen ympäris- 58793: tusyhtiö, josta istunnossa päätettiin, voisi törahoitusyhtiö pyrkii toiminnassaan asetta- 58794: yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa ryhtyä maan etusijaan sellaiset hankkeet, joilla ole- 58795: toimiin Kuolan niemimaan päästäongel- tettavasti on suurin ympäristövaikutus Poh- 58796: mien helpottamiseksi. Valiokunta tähdensi joismaihin. Monet pohjoismaiset yritykset 58797: myös sitä, että istunnon korottama laina- ovat hänen mukaansa joko perustaneet tai 58798: pääoma (300 milj. SDR), joka myönnettiin perustamassa yrityksiä Itä-Eurooppaan. 58799: Pohjoismaiden Investointipankin hankein- Kansanedustaja Väänänen kysyi Suomen 58800: vestointilainoihin, lisäsi ympäristölainojen ja Ruotsin hallituksilta ruotsinsuomalaisten 58801: myöntämismahdollisuuksia. Valiokunta muis- paluumuuttajien eläkkeistä (E 31 ). Ministeri 58802: tutti myös aikaisemmista tähän liittyvistä Hämäläinen vastasi, että ongelma ei koske ai- 58803: kannanotoistaan mm. suosituksesta nro 43/ noastaan Suomen ja Ruotsin välillä muutta- 58804: 1989 ympäristöteknologian viemisestä Poh- via eläkeläisiä, vaan myös Tanskan ja Nor- 58805: joismaiden ulkopuolelle. Yhteenvetona to- jan välillä muuttavia. Nykyinen tilanne joh- 58806: dettiin, että Kuolan niemimaan toimet täyt- tuu pohjoismaisensosiaaliturvasopimuksen 58807: tivät ne ehdot, joita asetetaan ministeri- määräyksistä. Sen tarkistamiseen vaikuttavat 58808: neuvoston ehdotuksissa ympäristörahoitu- kuitenkin monet seikat, jotka liittyvät Länsi- 58809: syhtiöstä ja hankelainarahoituksen lisäämi- Euroopan yhdentymiskehitykseen. Kansan- 58810: sestä. Ajatellen Suomen ja Neuvostoliiton edustaja Väänäsen mielestä viranomaiset vii- 58811: yhteistyötä ei liene vaikeata löytää sopivia vyttelevät ongelman ratkaisemista odottaes- 58812: hankkeita, joihin voidaan soveltaa jompaa- saan mitä Euroopan talousalueesta neuvotel- 58813: kumpaa rahoitusjärjestelyä. Valiokunnan laan EY :n kanssa. 58814: selostuspuheenvuoron piti kansanedustaja Kansanedustaja Louvo kysyi ministerineu- 58815: Väänänen. vostolta pohjoismaisesta syöväntorjunta- 58816: Valiokunnan esityksestä neuvosto päätti suunnitelmasta (E 46). Ministerineuvoston 58817: antaa suosituksen (nro 24) Pohjoismaiden vastauksesta kävi ilmi, että syyskuussa 1989 58818: ministerineuvostolle 59 äänellä. oli perustettu Kööpenhaminaan sihteeristö 58819: toimintasuunnitelmaa toteuttamaan. Louvo 58820: kysyi vielä, aikooko ministerineuvosto ottaa 58821: toimintasuunnitelmassa huomioon syövän 58822: Kysymykset yleistymisen ja tupakoinnin ja alkoholin ku- 58823: lutuksen lisääntymisen välisen syy-yhteyden. 58824: Sosiaali- ja ympäristövaliokunnan asia- Siihen ministerineuvoston edustaja ei osan- 58825: alalta esitettiin 15 kysymystä. nut vastata. 58826: Kun kysyttiin YK:n lasten oikeuksien Kansanedustaja Väänänen kysyi pohjois- 58827: yleissopimuksen ratifioinnista (E 11 ), vastasi maisen reumaatikkojen vuoden viettämisestä 58828: ministeri Hämäläinen, että kaikki Pohjois- 1992 (E 47). Ministerineuvostosta vastattiin, 58829: maat ovat ryhtyneet kansallisesti toimiin, jot- että reumaatikkojen vuotta ei voitu toteuttaa 58830: ta sopimus saataisiin ratifioiduksi niin no- 1991 ja että suunnitelmat sen viettämisestä 58831: peasti kuin mahdollista. Kyse on lähinnä 1992 eivät olleet vielä valmiita. 58832: kansallisen lainsäädännön tarkistuksista, joi- 58833: hin sopimus antaa aihetta. Taloudellisen 58834: tuen antamisesta vammaisjärjestöjen poh- 4.3.4 Liikenneyhteistyö 58835: joismaiseen yhteistyöhön ministeri Hämäläi- 58836: nen vastasi, että tukijärjestelyjen tarkoitukse- Pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmia 58837: na on edistää vammaisjärjestöjen pohjois- 58838: maista yhteistyötä. Ohjeiden mukaan tukea Mietinnössään pohjoismaisen yhteistyön 58839: voidaan antaa sellaisiin pohjoismaisiin ko- suunnitelmia koskevasta ministerineuvoston 58840: kouksiin ja konferensseihin, joita kansallinen selonteosta (C2) liikennevaliokunta arvosteli 58841: tai pohjoismainen vammaisjärjestö järjestää voimakkaasti selontekoa, joka oli itse asiassa 58842: vähintään kolmen maan yhteistyönä. suppea yhteenveto jo hyväksytyistä toiminta- 58843: 45 58844: 58845: suunnitelmista ja työohjelmista. Vaikka oli- Vaikka valiokunta suhtautuikin myöntei- 58846: kin johdonmukaista selostaa niiden edisty- sesti asiakirjassa C2/90 selostettuun toimin- 58847: mistä, ministerineuvoston olisi pitänyt myös taan ja suunnitelmiin, se piti niitä liian rajoi- 58848: ilmoittaa, minkä toiminnan se asettaa etusi- tettuina ja tavoitetasoltaan liian vaatimatto- 58849: jaan, sekä budjettikehykset ja toiminnan ai- mina. Myönteisen suhtautumisen ehdoksi va- 58850: kataulu. liokunta asetti niiden tavoitetason nostami- 58851: Valiokuntien vaatimassa selonteon täyden- sen esittämällään tavalla. 58852: nysosassa ministerineuvosto ilmoitti, että lä- Suurena puutteena valiokunta piti myös 58853: hivuosina asetettaisiin etusijaan mm. työoh- konkreettisten ehdotusten puuttumista. Se- 58854: jelma "Pohjoismaat ja Eurooppa 1989 - lonteosta ei esim. ilmennyt, miten ministeri- 58855: 1992" ja että muiden toimintasuunnitelmien neuvosto aikoi toteuttaa neuvoston suosituk- 58856: ja työohjelmien rahoitus turvattaisiin. set suurkaupunkien liikenne- ja ympäris- 58857: Tämä oli valiokunnan mielestä mitäänsa- töongelmista, Pohjolan infrastruktuuri-in- 58858: nomaton toteamus - monillakaan näistä vestoinneista sekä Pohjolan rautatieyhteis- 58859: suunnitelmista ja ohjelmista ei ole vahvistet- työstä. Lisäksi valiokunta halusi tietää, kuin- 58860: tuja aikatauluja. Siten ei myöskään ole mi- ka ministerineuvosto aikoi toteuttaa asia- 58861: tään varmuutta siitä, että ne voidaan toteut- kirjassa esittämänsä lupaukset tieverotuksen 58862: taa vaaditun tavoitetason mukaisesti. yksinkertaistamisesta, ympäristöystävällisis- 58863: Valiokunta huomautti myös, että aiemmil- tä kuljetusjärjestelmistä, infrastruktuurin pa- 58864: la suunnitelmilla ja ohjelmilla ei ole ollut riit- rantamisesta kehitysalueilla ja poikittaislii- 58865: tävää taloudellista voimaa tyydyttävien tu- kenteen kehittämisestä Pohjolassa. 58866: losten saavuttamiseksi. Valiokunta arvosteli Valiokunta arvosteli myös sitä, että sen 58867: toistamiseen sitä, että ministerineuvosto hy- tärkeimpänä pitämää sektoria, liikennetur- 58868: väksyi toimintasuunnitelmia ja -ohjelmia tur- vallisuustyötä ei edes mainittu C2:ssa. Ei 58869: vaamatta niiden rahoitusta. myöskään pohjoismaista matkailuyhteistyö- 58870: Valiokunta korosti, että tilanteessa, jossa tä. 58871: budjetin reaalikasvua ei taata, asiakirjassa Valiokunta antoi erillisen lausunnon bud- 58872: C2 on välttämätöntä ainakin arvioidaeri sek- jetti- ja tarkastusvaliokunnalle pohjoismaista 58873: torien taloudelliset kehykset ja mainita, kuin- yhteistyötä 1989 käsittelevästä ministerineu- 58874: ka suuri osa kehyksistä on varattu jo aiem- voston kertomuksesta (Cl) liikennevaliokun- 58875: pien päätösten perusteella. nan osalta. 58876: Valiokunnan mielestä pohjoismaisessa yh- Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuk- 58877: teistyössä voidaan päästä tyydyttäviin tulok- sen lausunnoksi (nro 6) 74 äänellä kolmea 58878: siin vain mikäli asiakirjassa C2 esitetään vastaan. Sen mukaan ministerineuvoston tu- 58879: mm. sektorien, toimintasuunnitelmien ja -oh- lee pitää liikenneturvallisuustyötä yhtenä tär- 58880: jelmien taloudelliset kehykset ja aikataulut. keimmistä aloista tulevaisuudessa. 58881: Neuvoston ja ministerineuvoston tulisikin 58882: heti aloitaa keskustelut näiden muutosten te- 58883: kemiseksi seuraaviin tulevan toiminnan Keski-Pohjolan poikittaislentoliikenne 58884: suunnitelmiin. 58885: Luvussa "Pohjoismaiset kuljetusmarkki- Neuvoston jäsenten Knuuttilan sekä Jäät- 58886: nat" valiokunta viittasi ministerineuvoston teenmäen, Nybyn, Riihijärven, Ryynäsen ja 58887: toimintaan ja suunnitelmiin mm. seuraavilla Turusen jäsenehdotuksessa (A 905/t) esitet- 58888: aloilla: tiin, että ministerineuvosto loisi edellytykset 58889: Kuorma-autoliikenteen asteittainen va- Keski-Pohjolan poikittaislentoliikenteelle si- 58890: pauttaminen ja bussiliikenteen vapauttami- ten, että se rinnastettaisiin kotimaan lentolii- 58891: nen, tiemaksujen ja niiden kannon yksinker- kenteeseen. Esteetön liikenne tulisi olla mah- 58892: taistaminen, ympäristön huomioon ottami- dollista kahden paikkakunnan välillä asiano- 58893: nen, ympäristöä säästävien kuljetusjärjestel- maisissa maissa. Poikittaislentoliikenne tulisi 58894: mien etusijaan asettaminen, nopeusrajoitus- rinnastaa kotimaan lentoliikenteeseen julkis- 58895: ten ja liikennemerkkijärjestelmän yhdenmu- ten maksujen osalta sekä yhdentää kohtuul- 58896: kaistaminen, infrastruktuurin ja liikenne lisin ehdoin kansallisten lentoyhtiöiden toi- 58897: yhteyksien parantaminen ja poikittaisliiken- mintaan Pohjoismaissa mm. aikataulujen ja 58898: neyhteyksien parantaminen Pohjolassa. varausjärjestelmien osalta. 58899: 46 58900: 58901: Mietinnössään valiokunta viittasi vuoden yhtiöiden taloutta koskeviin tietoihin. Poh- 58902: 1989 kertomuksesta (Cl/1990) antamaansa joismaiden hallitukset eivät voi subventoida 58903: lausuntoon. Sen mukaan kabotaasisäännöt lippujen hintoja. 58904: tulisi tarkistaa ja ainakin rajoitetusti sallia Toisaalta lentoyhtiöillä on erityishintoja, 58905: poikkeus säännöistä riittävän taloudellisen jotka voivat olla jopa alempia kuin esim. ai- 58906: perustan luomiseksi aluelliselle poikittaislen- kaisemmat ns. eläkeläishinnat. 58907: toliikenteelle Pohjoismaissa. Valiokunnan 58908: mielestä pääkysymys oli edelleen kabotaasia Lausunnoista ilmeni mm., että oli muita- 58909: koskevat voimassaolevat säännöt. Niitä tulisi kin kuin taloudellisia esteita: esim. vammais- 58910: muuttaa siten, että alueellinen poikittaislen- ten mukauttaminen lentoliikenteeseen. 58911: toliikenne luokiteltaisiin kotimaan lentolii- Näistä syistä valiokunta piti hankalana 58912: kenteeksi. vaikuttaa suoraan julkisella tasolla lentolip- 58913: Toinen tärkeä kysymys oli lentoyhtiöiden pujen hinnoitteluun ja ehdotti, että neuvosto 58914: maksamat maksut, jotka ovat noin 30 lippu- ei ryhtyisi mihinkään toimiin ehdotuksen 58915: jen hinnoista. Säännöt, joihin nämä maksut johdosta. Neuvosto päätti valiokunnan eh- 58916: perustuvat, tulisi tarkistaa taloudellisen pe- dotuksen mukaisesti. 58917: rustan luomiseksi liikenteelle. Istunnossa 58918: kansanedustaja Jäätteenmäki teki poikittais- 58919: lentojen maksuja koskevan kysymyksen. 58920: Valiokunta pani merkille, että ministeri- Kysymykset 58921: neuvosto oli tulevan toiminnan suunnitelmis- 58922: sa C2/90 todennut, että oli erittäin tarpeellis- Kansanedustaja Jäätteenmäki kysyi minis- 58923: ta laajentaa poikittaislentoyhteyksiä Pohjois- terineuvostolta (E 24), mitä ministerineuvos- 58924: maissa. Valiokunta viittasi myös ministeri- to aikoi tehdä sen hyväksi, että pohjoismais- 58925: neuvoston ehdotukseen B 100/e aluepolitii- ten poikittaislentojen matkustajamaksut pe- 58926: kan pohjoismaisesta yhteistyöohjelmasta rittäisiin samanlaisin ehdoin. 58927: 1990 - 1994 ja tulkitsi ministerineuvoston Ministerineuvoston vastauksesta ilmeni, 58928: myös siinä esittäneen myönteisen kannan että Ruotsin ilmailuhallitus ja Suomen lii- 58929: pohjoismaisten poikittaislentoyhteyksien pa- kenneministeriö olivat käsitelleet Merenkur- 58930: rantamisesta. kun lentojen liikennemaksujen alentamista 58931: Valiokunnan esityksestä neuvosto hyväk- lokakuussa 1989. Liikenneministeriö oli 58932: syi suosituksen (nro 15) 48 äänellä. päättänyt myöntää alennuksia laskeutumis- 58933: ja navigointimaksuista, mutta ei matkustaja- 58934: maksuista. Voimassaolevan asetuksen mu- 58935: Eläkeläisten ym. lentomatkojen helpottami- kaan matkustajamaksu on kansainvälisessä 58936: nen lentoliikenteessä alle 360 km matkoilla 38 58937: mk eli sama kuin kotimaan lentoliikenteessä. 58938: Neuvoston jäsenten Knuuttilan ja Turusen Merenkurkun lennoista kannettavien maksu- 58939: tekemässä jäsenehdotuksessa (A 900/t) mi- jen alentamisella olisi ollut laajempaa liiken- 58940: nisterineuvostoa pyydettiin toimimaan sen nepoliittista merkitystä ja päätös olisi ollut 58941: hyväksi, että mm. eläkeläiset, vammaiset ja ennakkotapaus. 58942: nuoret voisivat tehdä lentomatkoja mahdol- 58943: lisimman edullisesti ja joustavasti ja ottaen Vastauksessa todettiin myös, että kehitys 58944: huomioon kunkin ryhmän maksukyvyn. on Suomessa eri syistä johtanut maksuraken- 58945: Mietinnössään valiokunta totesi jo aikai- teeseen, jossa matkustajamaksu on suurin 58946: semminkin pyrkineensä eri tavoin vaikutta- (yli 60 ilmailuhallituksen perimistä kaikista 58947: maan siihen, että eri ryhmien liikkumismah- liikennemaksuista). Tarkoituksena on kui- 58948: dollisuuksia parannettaisiin ja mm. lentolip- tenkin pyrkiä muuttamaan maksurakenteen 58949: pujen hintoja laskettaisiin- kuitenkin ilman painopistettä. 58950: mainittavia tuloksia. Lisäksi todettiin, että Merenkurkun len- 58951: Tärkein syy oli se, että lentoyhtiöt tekevät noista Ruotsissa ja Suomessa periitävien 58952: esityksiä ao. viranomaisille lippujen hinnoik- kaikkien liikennemaksujen ero on oletettua 58953: si ja muiksi ehdoiksi, jotka viranomaiset hy- pienempi vuositasolla: Ruotsissa n. 145 000 58954: väksyvät tai hylkäävät. Päätökset perustuvat mk ja Suomessa n. 209 000 mk. 58955: 47 58956: 58957: 4.3.5 Talousyhteistyö hykset talousyhteistyön rahoituksen turvaa- 58958: miseksi vuoden 1992 jälkeen taloustoiminta- 58959: Pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmia suunnitelman päätyttyä. 58960: 58961: Talousvaliokunta totesi mietinnössään 58962: pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmista C2, Aluepolitiikka 58963: että asiakirja ei vastannut sille asetettavia 58964: vaatimuksia. Valiokunta tarkoitti taloudelli- Ministerineuvoston ehdotuksessa aluepoli- 58965: sia kehyksiä koskevia vaatimuksia, kattavaa tiikan yhteistyöohjelmaksi 1990-94 (B 100/e) 58966: kuvausta pohjoismaisesta toiminnasta ja oli ehdotuksia aluepolitiikan yhteistyön jat- 58967: tiukkaa ja yhtenäistä priorisointia esitetyissä kamiseksi. 58968: kehyksissä. Valiokunnan mielestä neuvoston Ehdotuksen lähtökohtana oli, että uudet 58969: ja ministerineuvoston tulisi ryhtyä mahdolli- edellytykset ja ehdot tulisivat koskemaan 58970: simman nopeasti neuvottelemaan siitä, kuin- yhteistyötä 1990-luvulla. Viitattiin mm. 58971: ka tämä tilanne voitaisiin korjata vastaisuu- kansainvälistymisen vaikutukseen teollisuu- 58972: dessa. den ja muun elinkeinoelämän kehityksessä, 58973: Valiokunta piti myönteisenä, että asiakir- julkisen toiminnan muuttuneisiin edellytyk- 58974: jassa yleisesti pidettiin hyvin tärkeällä sijalla siin, päätösprosessin hajauttamiseen, ympä- 58975: työohjelmaa "Pohjoismaat ja Euroopaa 1989 ristökysymyksiin, rakennekehitykseen, ylei- 58976: -92" ja olisi toivonut vastaavaa suhtautu- seen aluepolitiikkaan asetettaviin lisävaati- 58977: mista taloustoimintasuunnitelman toteutta- muksiin ja aluepolitiikkaan keinona mobili- 58978: miseen. soida ja hyödyntää alueellisia ja paikallisia 58979: Mietinnössä ministerineuvostoa arvostel- voimavaroja. 58980: tiin siitä, että asiakirjassa ei ollut niitä kehi- Aluepoliittinen yhteistyö vuoteen 1994 58981: tysohjelmia, joista ministerineuvosto oli itse saakka suunnattaisiin ehdotuksen mukaan: 58982: tehnyt aloitteen Pohjoismaisen teollisuusra- - uusien yhteistyömuotojen kehittämi- 58983: haston osalta. Tässä viitattiin suunnitelmiin seen Pohjoismaiden eri alueiden välillä, 58984: teknillisen alan pohjoismaisen tutkimuksen .- tietojen ja kokemusten vaihdon lisää- 58985: ja kehityksen ja EY:n vastaavan toiminnan miseen, 58986: koordinoimiseksi sekä rahaston kehittämis- - yhteistyön lisäämiseen alueellisen kehi- 58987: suunnitelmaa pitkällä aikavälillä, jonka mi- tyksen kannalta hyvin tärkeiden yhteiskunta- 58988: nisterineuvosto oli aikaisemmin luvannut sektoreiden kanssa, 58989: syksyksi 1990. Lisäksi huomautettiin, että - pohjoismaisen toiminnan vahvistami- 58990: toinen tärkeä ja taloudellisesti raskas osa seen kansainvälisissä kysymyksissä, 58991: pohjoismaisessa tutkimus- ja kehitysyhteis- - yhteisiin aluepoliittisiin tukijärjestelyi- 58992: työssä, nimittäin biotekniikan toimintasuun- hin (Pohjolan läntisten osien Pohjoismainen 58993: nitelma ei sisältynyt asiakirjaan C2. Suunni- kehitysrahasto ja Pohjoismaiden Investointi- 58994: telma toteutetaan vuosina 1988-92 ja alku- pankin aluelainajärjestely). 58995: peräisen ministerineuvoston ehdotuksen mu- Ehdotus oli puiteohjelma, jota myöhemmin 58996: kaan vuotuinen budjetti on 55 miljoonaa tä ydennettäisiin konkreettisilla toimin taoh- 58997: Tkr. Viime vuosina toimintasuunnitelman jelmilla eräillä toiminta-aloilla. Esimerkkeinä 58998: rahoitus on ollut erittäin puutteellista eikä mainittiin raja-alueita koskeva toiminta ja eri 58999: ministerineuvosto ole selvittänyt tämän vai- sektorit yhdistävä yhteistoiminta sekä suur- 59000: kutuksia suunnitelman toteuttamiseen. Va- kaupunkien ongelmia koskeva yhteistyö. 59001: liokunta edellytti suunnitelman toteuttamista Talousvaliokunta katsoi, että ehdotukses- 59002: alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. sa olisi tullut ilmoittaa tarkemmin, mitä seu- 59003: Talousvaliokunnan ehdotuksesta neuvosto rauksia lähentyminen EY:hyn sekä muut 59004: hyväksyi 72 äänellä yhtä vastaan lausunnon kansainväliset kehityssuuntaukset aiheutta- 59005: (nr 2), jossa neuvosto piti tärkeänä työohjel- vat Pohjoismaiden aluepolitiikalle ohjel- 59006: man "Pohjoismaat ja Euroopaa 1989-92" ja maehdotuksen edellytyksenä. Ministerineu- 59007: taloustoimintasuunnitelman 1989-92 to- voston olisi pitänyt mahdollisimman nopeas- 59008: teuttamista kuten on edellytetty. Lisäksi mi- ti analysoida näitä seikkoja, mitä myös edel- 59009: nisterineuvostoa kehotettiin Pohjoismaiden lytettiin työohjelmassa "Pohjoismaat ja Eu- 59010: neuvoston kanssa yhteistyössä luomaan ke- rooppa 1989-92". 59011: 48 59012: 59013: Ohjelman aikaperspektiivi olisi voinut olla joitakin muutoksia, mutta EY:hyn mukautu- 59014: pidempi kuin viisi vuotta, esim. kymmenen misen ei myöskään tulisi entisestään heiken- 59015: vuotta kuten maa- ja metsätalousohjelmassa. tää Pohjoismaiden heikkoja alueita. 59016: Valiokunta edellytti ministerineuvoston Keskusteltaessa aluepoliittisesta yhteis- 59017: esittävän luvatut konkreettisemmat toiminta- työstä maaneuvos Eriksson korosti alueiden 59018: suunnitelmat Pohjoismaiden neuvostolle si- mahdollisuuksia tehdä itse aloitteita projek- 59019: ten, että neuvosto voisi käydä aluepoliittiset teiksi ja kehittää niitä siten, että niitä tarvit- 59020: keskustelut konkreettisemmalta ja toiminta- taessa jatkuvasti arvioidaan ja muutetaan. 59021: painotteisemmalta pohjalta. Hän piti tärkeänä tasapainoa yleisten alue- 59022: Valiokunta tuki ohjelman toista päälinjaa poliittisten toimien ja konkreettisen paikallis- 59023: eli alueiden omien voimavarojen hyväksi- tason yhteistyön välillä. Tällainen aluepoli- 59024: käyttöä ja siten sen varmistamista, että aluei- tiikka vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä 59025: ta kehitetään omien edellytysten pohjalta. samalla kun se antaa kokemuksia alueellisis- 59026: Valiokunta korosti kuitenkin, että tähän läh- ta yhteistyömuodoista, joita voidaan hyö- 59027: tökohtaan ei saisi vedota alueellisen kehityk- dyntää Pohjoismaiden ja Itä- ja Länsi-Eu- 59028: sen luovuttamiseksi kokonaan alueille itsel- roopan alueiden lähentyessä toisiaan. Hän 59029: leen. korosti, että Ahvenanmaa suhtautuu myön- 59030: Valiokunta hyväksyi raja-alueyhteistyön teisesti ~hteistyöohjelmaan ja edellyttää lisä- 59031: tarkistamisen ja pyrkimykset löytää uusia resursseJa. 59032: yhteistyömuotoja ja priorisointeja. Lähtö- Keskustelun päätyttyä Pohjoismaiden neu- 59033: kohdaksi ei kuitenkaan voitu hyväksyä, että vosto hyväksyi suosituksen (nro 1) yhteis- 59034: tavoitteena olisi tämän yhteistyön määrära- työohjelmaa koskevaksi ehdotukseksi 54 ää- 59035: hojen vähentäminen. Myöskään ei pidetty nellä yhtä vastaan. Ministerineuvostoa keho- 59036: hyväksyttävänä, että ministerineuvosto edel- tettiin hyväksymään aluepolitiikan yhteis- 59037: lytti kansallista rahoitusta varmistamatta työohjelma ja esittämään sen voimassaoloai- 59038: sitä etukäteen. Valiokunnan mielestä uuden kana konkreettisia toimintasuunnitelmia ra- 59039: ohjelman rahoitus olisi tullut selvittää ennen ja-alueyhteistyöstä, sektoriyhteistyöstä sekä 59040: ohjelman esittämistä. selvityksiä näiden suunnitelmien rahoitukses- 59041: Jäsenehdotuksessa (A 888/e) EY:hyn mu- ta. Lisäksi ministerineuvostoa kehotettiin 59042: kautumisesta ja aluepolitiikasta katsottiin, esittämään käsityksensä ja johtopäätöksensä 59043: että mukautumisen EY:hyn ei tulisi koskea pohjoismaisesta aluepolitiikasta Euroopan 59044: pohjoismaista aluepolitiikkaa. Ehdotus käsi- näkökulmasta tarkasteltuna, viimeistään 59045: teltiin ministerineuvoston aluepolitiikasta neuvoston istuntoon 1991. 59046: esittämän uuden yhteistyöohjelman yhtey- Aluepolitiikkaa koskevan jäsenehdotuksen 59047: dessä. johdosta hyväksyttiin suositus (nro 2), jossa 59048: Käsiteltäessä ministerineuvoston ehdotus- ministerineuvostoa kehotettiin Euroopan yh- 59049: ta uudeksi aluepoliittiseksi toimintaohjel- dentymisessä varmistumaan siitä, että Poh- 59050: maksi talousvaliokunta oli pyytänyt saada joismaiden aluepolitiikkaa kehitetään ja että 59051: tulokset analyysistä, jossa selvitetään EY: se säilyy tehokkaana. Suositus hyväksyttiin 59052: hyn mukautumisen vaikutuksia Pohjoismai- 54 äänellä kahta vastaan. 59053: den aluepolitiikkaan. Koska tämä analyysi ei 59054: vielä ollut valmis, valiokunta ei ottanut kan- 59055: taa jäsenehdotuksen väittämiin EY:hyn mu- Maa- ja metsätalous 59056: kautumisen aluepoliittisista vaikutuksista 59057: Pohjoismaille yleensä. Valiokunta huomautti Ministerineuvoston ehdotuksessa, joka 59058: kuitenkin yhdestä ongelmasta: aluepoliittisen koski liitettä maa- ja metsätalousalan pohjois- 59059: tuen kriteerien eroista Pohjoismaiden ja maiseen toimintaohjelmaan (B 101/e) esitettiin 59060: EY:n välillä. Kaikesta päättäen Pohjoismai- vuoden 1985 toimintaohjelman jatkamista. 59061: den heikot alueet eivät olisi oikeutettuja Ohjelman lähtökohtana on, että eri sekto- 59062: aluepoliittiseen tukeen EY:n kriteereillä. rien yhteisille priorisoinneille tulisi panna 59063: Valiokunnan mielestä pohjoismaista alue- enemmän painoa sekä kansallisesti että poh- 59064: politiikkaa ei tulisi heikentää EY:hyn mu- joismaisesti. Tämä koskee erityisesti ympä- 59065: kautumisen seurauksena. Tämä ei merkinnyt ristöalaa ja mukautumista kansainvälisiin 59066: sitä, että aluepolitiikassa ei voisi tapahtua oloihin. 59067: 49 59068: 59069: Ohjelmassa on monia yhteistyöaloja ym- yhtyy ministerineuvoston arviointeihin ohjel- 59070: päristösektorin ja maa- ja metsätaloussekto- malisäyksestä. Valiokunta pitää kuitenkin 59071: rin ohella, esim. ympäristövalvonta, ravinto- epätyydyttävänä, että ministerineuvosto esit- 59072: suolat, jätetuotteiden orgaaninen hyödyntä- tää yhteistyösuunnitelmia ja -ehdotuksia esit- 59073: minen, ilmansaasteiden vaikutus metsänvilje- tämättä samanaikaisesti rahoitus- ja priori- 59074: lyyn, ympäristöystävällinen metsänviljely, sointiperusteita. Jäsenehdotuksen osalta Met- 59075: bioenergia ja eläinsuojelulainsäädäntö. sämäki korosti, että talousvaliokunta tukee 59076: Talousvaliokunta totesi mietinnössään eh- ehdotuksentekijöiden yleistä toivomusta vah- 59077: dotuksesta, että ministerineuvosto oli pitänyt vistaa pohjoismaista yhteistyötä ekologisen 59078: etusijalla toimintaa maa- ja metsätalousalan maatalouden laajentamiseksi. Valiokunnan 59079: teknisten kaupanesteiden poistamiseksi. Tä- mielestä ministerineuvoston tulisi laajentaa 59080: mä vastasi Pohjoismaiden neuvoston kantaa maa- ja metsätalouden lisäohjelmaa tältä 59081: työohjelmasta "Pohjoismaat ja Eurooppa osin. Sitä vastoin valiokunta oli sitä mieltä, 59082: 1989-92". Valiokunta katsoi kuitenkin, että että uusia toimielimiä ei tällä alalla tarvittu. 59083: metsätaloutta koskevat kohdat oli ohjelmali- Kansanedustaja Väänänen ilmaisi tyyty- 59084: säyksessä muotoiltu liian passiivisiksi. Minis- väisyytensä siitä, että ministerineuvosto oli 59085: terineuvoston tulisi laatia yhtenäisempi oh- uudessa suunnitelmassa ottanut huomioon 59086: jelma pohjoismaista yhteistyötä varten met- maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelunä- 59087: sien suojelemiseksi ilmansaasteilta ja muilta kökohdat. Hän korosti, että pohjoismaiset 59088: ympäristöuhilta. parlamentaarikot olivat tehneet aloitteita yh- 59089: Lisäksi huomautettiin, että nykyisen ohjel- teispohjoismaisen tutkimuksen tehostamisek- 59090: man ja sen täydennysosan yhteyksiä ei valo- si vaaliakseen mm. metsien kansantaloudel- 59091: tettu riittävästi priorisointien ja budjetin lista arvoa. Hän toivoi, että rahoitussuunni- 59092: osalta. Ehdotuksesta ei käynyt ilmi, sisälsikö telmaan nyt lisättäisiin riittävän suuri määrä- 59093: pohjoismainen budjetti vaadittavat 2 miljoo- raha yhteispohjoismaiseen metsäntutkimuk- 59094: nan Tkr:n ylimääräiset varat ohjelman to- seen, jotta tämän tärkeän yhteisen ongelman 59095: teuttamiseksi. Myöskään ei annettu tietoja ratkaisu ei vaikeutuisi tarpeettoman ajanhu- 59096: em. kansallisen rahoituksen varmistamisesta. kan vuoksi. 59097: Jäsenehdotuksessa ekologista maatalous- Kansanedustaja Andersson korosti, että 59098: tuotantoa koskevan yhteistyön tukemisesta hän talousvaliokunnan jäsenenä oli hämmäs- 59099: Pohjoismaissa (A 897 /e ), jonka oli allekirjoit- tynyt tavasta, jolla valiokunnassa käsiteltiin 59100: tanut mm. kansanedustaja Andersson, esitet- jäsenehdotusta ekologisen maataloustuotan- 59101: tiin mm. ekologisen maataloustuotantoa kä- toyhteistyöntukemisesta Pohjoismaissa. Jä- 59102: sittelevän pohjoismaisen yhteistyöelimen pe- senehdotuksessa ehdotettiin myös ekologisen 59103: rustamista ja että pohjoismaista yhteistyötä maataloustuotannon pohjoismaisen yhteis- 59104: tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden välillä työelimen perustamista. Valiokunta suhtau- 59105: ekologisessa maanviljelyssä vahvistettaisiin. tui tähän kielteisesti. Tähän tarvittaisiin 59106: Ehdotus ja ministerineuvoston ehdotus käsi- enemmän määrärahoja tämän erittäin kes- 59107: teltiin samalla kertaa. keisen projektin viemiseksi eteenpäin. 59108: Ministerineuvoston ehdotuksesta lisäohjel- Keskustelun päätyttyä neuvosto hyväksyi 59109: maksi puuttuivat ekologista maataloutta kaksi suositusta käsiteltyjen ehdotusten joh- 59110: koskevat ehdotukset sekä käytännön yhteis- dosta. Toisessa suosituksessa (nro 3) ministe- 59111: työstä että tutkimuksesta. Valiokunta piti rineuvostoa suositettiin hyväksymään liite 59112: tätä puutteena ja katsoi, että lisäohjelmaa tu- maa- ja metsätalousalan pohjoismaisen toi- 59113: lisi siksi laajentaa niin, että siihen kuuluisivat mintaohjelmaan ja rakentamaan hyväksytyn 59114: myös ekologista maataloutta koskevat ongel- ohjelman tärkeimmän rahoitussuunitelman 59115: mat. Lisäksi valiokunta katsoi, että ministe- varaan. Suositus hyväksyttiin 60 äänellä. 59116: rineuvoston tulisi niin laajalti kuin mahdol- Yksi jäsen pidättyi äänestämästä. 59117: lista sisällyttää ekologista maataloutta kos- Toisen suosituksen (nro 4) tarkoituksena 59118: keva tutkimustoiminta nykyisiin tutkimusoh- on vahvistaa yhteistyötä ekologisen maata- 59119: jelmiin. louden alalla ja lisätä yhteistyötä pohjois- 59120: Keskustelun aikana kansanedustaja Met- maisten ekologisten yhdistysten ja pohjois- 59121: sämäki, joka oli talousvaliokunnan selostaja, maisten viranomaisten välillä yhdenmukais- 59122: totesi, että talousvaliokunta varsin pitkälle tettaessa ekologisen maataloustuotantoon 59123: 7 301743G 59124: 50 59125: 59126: liittyviä sääntöjä, valvontaa ja merkintää. Ympäristörahoitusyhtiötä käsittelevän eh- 59127: Suositus hyväksyttiin 62 äänellä. Yksi jäsen dotuksen yhteydessä käsiteltiin ministerineu- 59128: pidättyi äänestämästä. voston ehdotusta Pohjoismaiden Investointi- 59129: pankin projekti-investointilainojen lainakehys- 59130: ten korottamisesta 300 miljoonalla SDR:llä 59131: Ympäristörahoitusyhtiö ja projekti-investoin- 59132: (B 110/e). 59133: Pohjoismaiden Investointipankin projekti- 59134: tilainat investointilainat luotiin kokeilutoimintana 59135: 1982, jonka jälkeen ne ovat nopeasti kehitty- 59136: Ministerineuvoston ehdotuksessa (B neet. Lainoja annetaan pohjoismaiseen pro- 59137: 107 je) ehdotettiin pohjoismaisen ympäristöra- jektivientiin pääasiassa kehitysmaihin ja Itä- 59138: hoitusyhtiön perustamista pitäen silmällä Euroopan maihin. Lainoja myönnetään 59139: Pohjoismaiden kannalta tärkeitä ympäris- pankkieduilla maille, jotka ovat luottokel- 59140: töinvestointeja lähinnä DDR:ssä, Puolassa, poisia ja Pohjoismaita kiinnostaviin projek- 59141: Neuvostoliitossa, Tsekkoslovakiassa ja Un- teihin. 59142: karissa. Yhtiön tarkoituksena olisi osake- Talousvaliokunta totesi mietinnössään, 59143: merkinnän, lainojen ja takuiden avulla ra- että projekti-investointilainat olivat osaltaan 59144: hoittaa Itä-Euroopan maissa toimivia yrityk- edistäneet Pohjoismaiden talouskasvua. Lai- 59145: siä, jotka yhteistyössä pohjoismaisten yritys- najärjestelmän katsottiin lisänneen yhteistyö- 59146: ten kanssa tekisivät investointeja ympäristö- tä Pohjoismaiden yritysten välillä ja edistä- 59147: laitteiden valmistamiseksi tai ympäristötek- neen ympäristöteknologian vientiä Itä-Eu- 59148: nologian hyödyntämiseksi. Yritystä joh rooppaan. Valiokunta oli tyytyväinen siihen, 59149: dettaisiin liiketoimintaperiaatteella ja kysy- että ministerineuvosto oli vihdoin päättänyt 59150: myksessä ei olisi mikään avustusrahasto. ehdotuksesta, joka turvaisi projekti-inves- 59151: Ehdotuksen taustalla oli ympäristöinves- tointilainojen toiminnan jatkumisen. Valio- 59152: tointien suuri tarve Itä-Euroopassa. Pienem- kunta totesi kuitenkin, että ehdotus oli vä- 59153: piin päästöihin johtavia investointeja pidet- himmäisehdotus, joka poistaisi akuutin krii- 59154: tiin sekä Pohjoismaiden että Itä-Euroopan sin. Valiokunta arvosteli sitä, että ehdotuk- 59155: maiden yhteisen edun mukaisena. Pohjois- sessa ei ollut mitään pitkän ajan perspektii- 59156: maiset yritykset voisivat tarjota sekä laitteita viä lainojen roolista pohjoismaisessa ja eu- 59157: että välttämätöntä teknologiaa tällaisiin ym- rooppalaisessa yhteistyössä. 59158: päristöinvestointeihin. Itä-Euroopan maiden Valiokunta katsoi, että yhdessä Pohjois- 59159: ei katsottu taloutensa nykyvaiheessa pysty- maiden kehitysrahaston uuden toiminnan 59160: vän ympäristöinvestointeihin tuomalla maa- kanssa ja suhteessa Itä-Eurooppaan ehdote- 59161: han läntistä teknologiaa laajemmalti. Ympä- tut kehykset olisivat voimassa vain kaksi 59162: ristöinvestointiyhtiö voisi siksi olla mukana vuotta ja että sen jälkeen olisi otettava kan- 59163: kehittämässä näiden maiden ympäristöinves- taa lainakehysten uuteen korotukseen. Mi- 59164: tointeihin tarvittavien laitteiden ja palvelus- nisterineuvoston toimintalinjan katsottiin 59165: ten omaa tuotantoa. Yhtiön peruspääomaksi olevan omiaan synnyttämään epävarmuutta 59166: ehdotettiin 36 miljoonaa SDR:ää (erityistä projekti-investointilainojen tulevaisuudesta. 59167: nosto-oikeutta) kuusivuotiskautena. Yhtiön Valiokunta kaipasi tähän selitystä. 59168: hallintoa hoitaisi Pohjoismaiden Investointi- Ministerineuvoston puolesta puhunut yh- 59169: pankki. teistyöministeri Halonen totesi keskustelussa, 59170: Talousvaliokunta tuki ehdotusta ympäris- että Pohjoismaiden Investointipankin pro- 59171: töinvestointiyhtiön perustamiseksi, vaikka- jekti-investointilainojen korotus on pankin 59172: kin valiokunta piti hankalana ennakoida sen ehdotusta pienempi. Ministerineuvosto on 59173: vaikutuksia Pohjoismaiden ympäristöön. Va- kuitenkin ilmoittanut, että jo seuraavana 59174: liokunta puolsi nopeata hyväksymismenette- vuonna voi tulla ajankohtaiseksi korottaa 59175: lyä Pohjoismaissa, jotta yhtiö voisi aloittaa myönnettävien lainojen määriä. Hän korosti, 59176: toimintansa jo vuoden 1990 alkupuoliskolla. että Itä-Eurooppaan myönnettävillä projek- 59177: Valiokunnan lähtökohtana oli, että yhtiön ti-investointilainoilla on huomattavaa kysyn- 59178: pääoma voitaisiin muodostaa eri maiden tää, ministerineuvoston päätettyä tällaisiin 59179: myöntämistä varoista eikä yhteispohjoismai- investointeihin myönnettäviä projekti-inves- 59180: sista budjettivaroista. tointilainoja koskevista erityisistä ehdoista. 59181: 51 59182: 59183: Hänen mukaansa kaavailtu Euroopan jäl- sen tekijät viittasivat siihen, että Pohjoismai- 59184: leenrakennus- ja kehityspankki on Pohjois- den hallitukset olivat maaliskuussa 1987 59185: maiden Investointipankin itsestään selvä yh- asettaneet ns. yhteispohjoismaisen virkamies- 59186: teistyökumppani. Pohjoismaiden yhteinen ryhmän vaiottamaan Pohjolan ydinaseetto- 59187: projekti-investointilainajärjestelmä voidaan maan vyöhykkeeseen liittyviä eri näkökoh- 59188: kohdistaa Pohjoismaiden kannalta erityisesti tia. Tämän ryhmän toiminnasta oli saatu hy- 59189: kiinnostaville maantieteellisille alueille ja vin vähän tietoja, ja ehdotuksentekijät kat- 59190: sektoreille. Pohjoismaiden Investointipankki soivat siksi, että parlamentaarinen ryhmä tu- 59191: harjoittaa suoraa yhteistyötä lähialueiden lisi asettaa. 59192: kanssa ja on siten etuasemassa muihin mo- Talousvaliokunta totesi, että jo aikaisem- 59193: nenvälisiin laitoksiin verrattuna. Pohjoismai- min oli käsitelty ehdotusta tehdä Pohjolasta 59194: den elinkeinoelämälle on eduksi, jos Inves- ydinaseeton vyöhyke. Tällöin ei ollut haluttu 59195: tointipankki voi tarjota Pohjolaa erityisenä muuttaa sitä monivuotista käytäntöä, että 59196: alueellisena hankinta-alueena ja kansainväli- tämän tyyppisiä kysymyksiä ei pitäisi käsitel- 59197: sen tarjontamenettelyn kiinnostavana vaih- lä Pohjoismaiden neuvostossa. Valiokunta 59198: toehtona. Kompromissina tehdyn ehdotuk- totesi edelleen, että tätä kysymystä käsitel- 59199: sen mukaan edellytyksiä luodaan Pohjois- lään parlamentaarisessa ryhmässä. Ryhmä 59200: maiden Investointipankin toiminnan jatku- asetettiin 1985 ja se on avoin Pohjoismaiden 59201: vaan laajennukseen ja merkittävään pohjois- parlamenttien kaikille puolueille. 59202: maiseen osallistumiseen uudistustyöhön Itä- Talousvaliokunta katsoi, että toiminnan, 59203: Euroopassa. joka tähtäisi Pohjolan muuttamiseen ydina- 59204: Kansanedustaja Väänänen painotti, että seettomaksi vyöhykkeeksi, tulisi tapahtua 59205: ehdotusta voidaan pitää vain vaatimattoma- parlamentaarisessa ryhmässä ja ulkoasiain- 59206: na alkuna. Hän pahoitteli sitä, ettei ollut riit- ministeriöissä. Pohjoismaiden neuvoston tu- 59207: tävästi pohjoismaista yhteistyötahtoa myön- lisi pitää kiinni aikaisemmasta käytännöstä 59208: tää 700 milj. SDR:ää pankin alkuperäisen olla ottamatta kantaa turvallisuuspoliittisiin 59209: ehdotuksen mukaisesti. Hän toivoi, että ra- kysymyksiin. 59210: hoitusjärjestelyt saisivat Pohjoismaiden elin- Talousvaliokunta ehdotti siksi, että Poh- 59211: keinoelämän laatimaan ehdotuksia sopiviksi joismaiden neuvosto ei ryhtyisi mihinkään 59212: ympäristöprojekteiksi Itä-Euroopassa. jäsenehdotuksen johdosta. 59213: Kansanedustaja Björkstrand tähdensi, että Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin 69 ää- 59214: tarpeiden on määrättävä, kuinka paljon lai- nellä yhtä vastaan. Kaksi jäsentä pidättyi ää- 59215: nakehyksiä on korotettava. Ympäristöinves- nestämästä. 59216: tointien tarpeet Itä-Euroopassa ovat suun- 59217: nattomat ja vahingot kasvavat joka päivä il- 59218: man eri tahojen toimenpiteitä. Hän toivoi, Kalastus 59219: että olisi pikimmiten päästävä Pohjoismai- 59220: den Investointipankin tarkan harkinnan jäl- Jäsenehdotuksessa (A 890/e) kalakannasta 59221: keen esittämälle tasolle. ehdotuksentekijät viittasivat siihen, että neu- 59222: Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi 60 ää- vosto 1989 oli käsitellyt kalastusta koskevan 59223: nellä yhtä vastaan suosituksen (nro 5), jossa ministerineuvoston ehdotuksen. Nyt ehdotet- 59224: ehdotus ympäristörahoitusyhtiöksi hyväksyt- tiin tämän ohjelman täydentämistä sisällyttä- 59225: tiin. Lisäksi hyväksyttiin 70 äänellä kahta mällä siihen selvä tavoite siitä, että luonnol- 59226: vastaan suositus (nro 6) Investointipankin liset kannat tulisi säilyttää ja että kalanvilje- 59227: lainamäärien kohottamisesta ministerineu- lyä ei saisi koskaan pitää näiden luonnollis- 59228: voston ehdotuksen mukaisesti. ten kantojen korvikkeena. 59229: Talousvaliokunta totesi mietinnössään, 59230: että taloustoimintasuunnitelmassa oli kolmi- 59231: Pohjolan ydinaseeton vyöhyke vuotisprojekti meren biologisten voimavaro- 59232: jen selvittämisestä. Valiokunta viittasi myös 59233: Jäsenehdotuksessa (A 878/e) ministerineu- pohjoismaiseen toimintasuunnitelmaan me- 59234: vostoa kehotettiin asettamaan parlamentaa- riympäristön saastumisen torjumiseksi. 59235: rinen pohjoismainen komissio vaiottamaan Valiokunnan mielestä kalastusalan poh- 59236: Pohjolan ydinaseetonta vyöhykettä. Ehdotuk- joismainen yhteistyöohjelma oli tarkoituk- 59237: 52 59238: 59239: senmukaisempi kuin jäsenehdotus ja käsitti tystä. Pätevyyttä tulisi laajentaa ja tiedottaa 59240: tavoitteet, joita tulisi soveltaa tulevien vuo- siitä eri aloilla paikallisesti, alueelliseli ja 59241: sien yhteistyöhön. Tästä syystä ei katsottu kansallisesti. 59242: olevan tarvetta muuttaa ohjelmaa. Muut kysymykset koskivat mm. ydinvoi- 59243: Tähän viitaten talousvaliokunta ehdotti, man purkamista Ruotsista ja ulkomaan- 59244: että Pohjoismaiden neuvosto ei ryhtyisi mi- kauppaministerien ja kehitysyhteistyöminis- 59245: hinkään toimiin ehdotuksen johdosta. terien ministerineuvostojen perustamista. 59246: Neuvosto päätti valiokunnan ehdotuksen 59247: mukaisesti. Kertomukset 59248: Pohjoismaiden Investointipankki 59249: Pohjoismaat ja Eurooppa 59250: Mietinnössään Pohjoismaiden Investointi- 59251: Ilmoituksessa suosituksesta nro 45/1989/e pankin kertomuksesta 1989 valiokunta totesi 59252: ministerineuvosto oli selostanut Pohjoismaat pankin kertomuksesta ilmenevän, että pank- 59253: ja Eurooppa -työohjelman seurantaa. Rapor- ki on hyvin hoidettu ja dynaaminen laitos 59254: tissa oli katsaus viime aikojen kehitykseen Pohjoismaiden talousyhteistyössä. Valiokun- 59255: pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla ja ta totesi myös, että Pohjoismaat ovat pankin 59256: selvitys kuluneen puolen vuoden aikana saa- perustamisesta lähtien saaneet investoiduista 59257: duista tuloksista. Lisäksi raportissa ohjelma varoista korkotuottoa, joka on oleellisesti 59258: saatettiin ajantasalle monilla täydentävillä yleistä tasoa korkeampi. PIP:n multirateraa- 59259: kohdilla, jotka heijastivai ministerineuvoston lisen aseman kansainvälisen tunnustaminen 59260: uusia aloitteita ja tavoitteita. merkitsee sitä, että kansainvälisessä luoton- 59261: Talousvaliokunta ei katsonut raportin vas- annossa riski on pieni ja että siinä ei tähän 59262: taavan toimintaohjelman tarkistukselle ase- mennessä ole syntynyt tappioita. Tappiot 59263: tettuja vaatimuksia. Tämä voitiin kuitenkin pohjoismaisessa lainajärjestelmässä ovat ol- 59264: hyväksyä aika-aspektin osalta, mutta valio- leet hyvin vähäisiä. 59265: kunta jäi odottamaan ohjelman tarkistettua Vuoden 1989 toiminnan ylijäämä oli 26 59266: versiota kesäkuun 1. päivään 1990 mennessä. milj. erityisnosto-oikeutta eli SDR:ää. Poh- 59267: Valiokunta katsoi, että raportti muilta joismaisen lainajärjestelmän maksut vuoden 59268: osin heijasti kaikilla aloilla meneillään olevaa aikana olivat 500 milj. SDR, josta 27 milj. 59269: työtä, jota pidettiin erittäin tärkeänä. Valio- SDR sisältyi alueelliseen lainajärjestelmään. 59270: kunta piti tyydyttävänä selontekoa niistä uu- Kansainvälisessä lainajärjestelmässä kysyntä 59271: sista aloitteista, jotka oli tehty Itä-Euroopan oli suuri vuonna 1989. Tärkeimmät lainan- 59272: kehityksen johdosta, mutta katsoi, että niitä saajamaat olivat Neuvostoliitto, Intia ja In- 59273: voitaisiin laajentaa tarkistetussa ohjelmassa, donesia. Uusia lainasaajamaita olivat Mauri- 59274: joka olisi esitettävä kesään mennessä. tius ja Tsekkoslovakia. Vuoden 1989 päätty- 59275: essä varatut 700 milj. SDR:n lainakehykset 59276: oli käytetty kokonaan. 59277: Kysymyksiä Valiokunta kiinnitti erityistä huomiota 59278: PIP:n erikoisuuteen, ts. Pohjoismaiden etuun 59279: Kansanedustaja Siuruainen teki ministeri- valituissa lainaprojekteissa. Tämä antaa 59280: neuvostolle kysymyksen Pohjoismaiden Pohjoismaiden elinkeinoelämälle mahdolli- 59281: alueellisesta korkeakoulu- ja tutkimusyhteis- suuksia, joita ne eivät saa muista kansallisis- 59282: työstä (E 23). Kysyjä peräsi erityisesti konk- ta ja kansainvälisistä lainajärjestelmistä. Va- 59283: reettisia suunnitelmia paikallistason korkea- liokunta korosti, että näitä mahdollisuuksia 59284: koulu- ja tutkimusyhteistyön lisäämiseksi. tulisi vastedeskin käyttää mahdollisimman 59285: Ministerineuvoston vastauksen mukaan tehokkaasti, erityisesti Itä-Euroopan kehi- 59286: konkreettisia toimintasuunnitelmia tullaan tyksessä. 59287: esittämään eri alueiden vuorovaikutuksen li- 59288: säämiseksi. Tarkoituksena on löytää eri stra- Pohjoismainen projektivientirahasto 59289: tegioita, jottakorkeakoulut ja kansalliset tut- 59290: kimuslaitokset saataisiin edistämään teolli- Pohjoismainen projektivientirahasto, NO- 59291: suuden ja elinkeinoelämän muutosta ja kehi- PEF perustettiin 1982 koejärjestelynä. NO- 59292: 53 59293: 59294: PEF on ollut pysyvä laitos tammikuun 1. Mietinnössään rahaston kertomuksesta ta- 59295: päivästä 1989 lähtien. Laitos harjoittaa lä- lousvaliokunta piti erittäin hyvänä asiana, 59296: heistä yhteistyötä kansallisten projektivien- että rahasto on aloittanut toimintansa. Va- 59297: tielinten ja mm. monien kansainvälisten ke- liokunnan mielestä toiminta vuonna 1989 59298: hitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. NOPEFin vastaa suurin piirtein valiokunnan rahas 59299: kautta voidaan tukea myöntää pohjoismai- toon kohdistamia odotuksia. Yhteistyötä 59300: sille yrityksille tutkimusten tekemiseen vien- SADCC-maiden kanssa pidettiin tarkoituk- 59301: tiprojektien edellytyksistä ja kannattavuu- senmukaisena samoin kuin toimintaa projek- 59302: desta. Vientimaat ovat lähinnä kehitysmaita teissa, jotka johtavat ympäristön tilan para- 59303: tai valtiojohtoista kauppaa harjoittavia mai- nemiseen. Valiokunta viittasi aikaisempaan 59304: ta, ja rahasto myöntää tukea yleensä enin- lausuntoon, jonka mukaan rahaston sääntö- 59305: tään 50 %kustannuksista. Tuki on maksettava jä tulisi täydentää vaatimalla, että ympäris- 59306: takaisin, mikäli projekti voidaan toteuttaa. tönäkökohdat on otettava huomioon luoton- 59307: Vuonna 1989 päätetyistä 22 projektista 18 % annossa Pohjoismaiden niiden käsitysten 59308: onnistui, mitä rahasto pitää hyvänä tulokse- mukaisesti, jotka liittyvät Brundtlandin ko- 59309: na. Rahaston varojen kysyntä on ollut jat- mission suositusten seurantaan. Valiokunta 59310: kuvasti suuri, ja 1989 myönnettiin 7,4 milj. korosti voimakkaasti, että ympäristönäkö- 59311: markkaa tukea. Talousvaliokunta totesi mie- kohdat on saatava rahaston jatkuvaan toi- 59312: tinnössään, että rahaston käsiteltävänä on mintaan lainoitettavien projektien arvioin- 59313: eräitä projekteja, jotka koskevat ympäristö- mssa. 59314: teknologian vientiä Itä-Eurooppaan. Valio- 59315: kunnan mukaan tätä toimintaa tulisi pitää 59316: edelleen hyvin tärkeänä ja työnjako 4.3.6 Budjettikysymykset ja tarkastustoi- 59317: NOPEFin ja tulevan pohjoismaisen ympäris- minta 59318: törahoitusyhtiön välillä tulisi koordinoida. 59319: Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus 59320: pohjoismaisesta yhteistyöstä (Cl) 59321: Pohjoismainen kehitysrahasto 59322: Budjetti- ja tarkastusvaliokunta käsitteli 59323: Pohjoismainen kehitysrahasto, NDF aloit- ministerineuvoston kertomuksen pohjoismai- 59324: ti toimintansa 1. helmikuuta 1989 pitkän sel- sesta yhteistyöstä 1989 (Cl) ja antoi siitä yh- 59325: vitystyön jälkeen. Rahasto perustettiin viiden teisen mietinnön ottaen huomioon erityisva- 59326: vuoden kokeilujärjestelyksi. Ministerineu- liokuntien lausunnot. 59327: voston aikomuksena on ryhtyä joulukuussa Mietinnössään valiokunta ehdotti, että 59328: 1991 tutkimaan toiminnan jatkoa. neuvosto suosiitaisi ministerineuvostoa 59329: Kehitysrahasto on osa Pohjoismaiden ke- hankkimaan neuvoston näkemykset ennen- 59330: hitysyhteistyötä. Rahaston tarkoituksena on kuin suurempia muutoksia tehtäisiin jo vah- 59331: myöntää lainoja edullisin ehdoin lähinnä vistettuun budjettiin. Lisäksi ehdotettiin, että 59332: köyhimmille kehitysmaille. Lainat annetaan mahdollisista ehdotuksista pohjoismaisten 59333: 40 vuodeksi korotta. Lainoja myönnetään laitosten lakkauttamiseksi tai yhdistämiseksi 59334: yleensä yhdessä muiden lainoittajien, kuten pyydettäisiin neuvoston näkemykset ennen 59335: esim. Maailmanpankin, alueellisten kehitys- lopullisten päätösten tekemistä. Ministeri- 59336: pankkien ja PIP:n kanssa. Lainat annetaan neuvostoa kehotettiin myös ottamaan huo- 59337: projekteihin, joista on Pohjoismaille etua ja mioon näkemykset ja ehdotukset, jotka bud- 59338: jotka edistävät taloudellista ja sosiaalista ke- jetti- ja tarkastusvaliokunta oli esittänyt sel- 59339: hitystä. vityksessään vuoden 1989 tarkastustehtävistä 59340: Ensimmäisen toimintavuoden kokemukset sekä ilmoittaisi valiokunnalle, mihin toimiin 59341: ovat osoittaneet, että lainajärjestelmää koh- oli ryhdytty. 59342: taan tunnetaan suurta kiinnostusta. Rahasto Valiokunta piti myönteisenä, että ministe- 59343: on antanut 6 luottotarjousta ja tehnyt sopi- rineuvosto oli tehnyt aloitteen pitkän aikavä- 59344: muksia Mosambikin kanssa 4,4 miljoonan lin budjettivaikutusten kartoittamiseksi an- 59345: SDR:n lainasta ympäristöprojektiin, jonka taakseen yhteistyöministereille paremmat 59346: rahoitukseen osallistuu mm. Maailmanpan- mahdollisuudet priorisointeihin ministeri- 59347: kin ryhmä. neuvoston budjetissa. 59348: 54 59349: 59350: Valiokunta piti myönteisenä myös sitä, tannuksia, rahoitusta ja aikatauluja koskevat 59351: että vuoden 1989 pohjoismaiseen budjettiin suunnitelmat. Erityisvaliokuntien alojen 59352: oli myönnetty uusia varoja ja vuoden 1987 priorisoinnista valiokunta oli sitä mieltä, että 59353: ylijäämä oli siirretty tulevien vuosien poh- ministerineuvoston pitäisi lähivuosina budje- 59354: joismaiseen budjettiin. Tiettyä huolestumista tissaan edelleen asettaa etusijaan kulttuuria- 59355: aiheutti kuitenkin tuleva budjettikehitys, la, tutkimus ja kehitys, ympäristö laajassa 59356: koska ministerineuvosto ei halunnut antaa merkityksessä, liikenneturvallisuus sekä Eu- 59357: etukäteissitoumuksia budjetin automaattises- rooppa -ohjelma. 59358: ta reaalikasvusta. Valiokunta arvosteli sitä, Keskusteltaessa tulevien vuosien toiminta- 59359: että uudet, erittäin tärkeinä pidettävät toi- suunnitelmista kansanedustaja Väänänen ko- 59360: minnat, esim. työohjelma "Pohjoismaat ja rosti, että hallitusten omien etujen mukaista 59361: Eurooppa 1989-1992" arvioitiin rahoitetta- olisi saada ajan tasalla olevia raportteja ym- 59362: van budjettimuutoksilla. päristötoimista ajatellen kaikkia kansainväli- 59363: Valiokunta suhtautui myönteisesti poh- siä ja muita yhteyksiä, joissa tällaista rapor- 59364: joismaisten laitosten ja niiden toiminnan jat- tointia vaaditaan. Yhtenäinen raportointi 59365: kuvaan arviointiin samoin kuin pidättyvyy- helpottaisi myös pohjoismaista yhteistyötä ja 59366: teen uusien laitosten perustamisessa. Valio- Pohjoismaiden yhteistä esiintymistä kansain- 59367: kunta hyväksyi nykyisten laitosten lakkaut- välisellä tasolla. Hän käsitteli myös Euroo- 59368: tamiset ja yhdistämiset mikäli siihen on sel- pan kysymyksiä ja totesi, että sosiaali- ja ym- 59369: viä perusteita. Ennen lakkauttamista on kui- päristövaliokunta on huomauttanut, että 59370: tenkin aina perusteellisesti arvioitava pohjoismainen malli on säilytettävä yhden- 59371: laitosten toiminta ja merkitys pohjoismaiselle nettäessä sosiaalivakuutussääntöjä EY:n 59372: yhteistyölle. Ennenkuin päätetään tällaisista sääntöihin. Valiokunnan on saatava mahdol- 59373: muutoksista neuvostoa tulisi kuulla. lisuus ilmaista kantansa ennen kuin mitään 59374: Budjetti- ja tarkastusvaliokunnan ehdotus harmonointisääntöjä voidaan hyväksyä. Va- 59375: lausunnoksi (nro 1) hyväksyttiin 68 äänellä 2 liokunta on huolestunut siitä, että suunnitte- 59376: vastaan. luasiakirjassa ei ole mitään priorisointia edes 59377: sosiaali- ja terveydenhoitoalan osalta. 59378: Kansanedustaja Knuuttila korosti, että lii- 59379: Pohjoismaiden ministerineuvoston selonteko kennevaliokunta oli odottanut, että ministe- 59380: pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmista (C2) rineuvoston suunnitteluasiakirjassa selostet- 59381: taisiin, kuinka liikenteen ympäristövaikutuk- 59382: Budjetti- ja tarkastusvaliokunta toisti mie- sia pyrittäisiin vähentämään ja mihin toimiin 59383: tinnössään, että C2-asiakirjan tulee olla poh- ryhdyttäisiin rautatie- ja yhdistelmäkuljetus- 59384: joismaisen yhteistyön todellinen suunnitte- ten edistämiseksi. Hän totesi, että vaikka 59385: luasiakirja, jossa on pitkän ajan budjetti, sel- asiakirjassa ilmoitetaan ministerineuvoston 59386: vät kehykset ja priorisoinnit tuleville vuosil- asettavan etusijaan ympäristöystävälliset 59387: le. kuljetusjärjestelmät, siitä ei ilmene, millaisia 59388: Neuvoston kaikki valiokunnat olivat ar- nämä järjestelmät ovat ja mitä ministerineu- 59389: vostelleet kärkevästi suunnitteluasiakirjaa vosto on valmis tekemään tämän tavoitteen 59390: 1990 ja puheenjohtajisto oli siksi pyytänyt saavuttamiseksi. Valiokunnan tärkeimpänä 59391: ministerineuvostoa täydentämään sitä. Täy- pitämää toiminta-alaa eli liikenneturvalli- 59392: dentävä asiakirja ei kuitenkaan mainittavasti suustyötä ei suunnitteluasiakirjassa edes mai- 59393: poikennut pääasiakirjasta, mikä antoi aihet- nita. 59394: ta lisäarvosteluun. Valiokunta korosti, että Kansanedustaja Niinistö totesi, että monet 59395: ministerineuvoston tulisi edistää pohjoismai- puhujat olivat istunnossa esittäneet perusta- 59396: sen yhteistyön priorisointia ja budjettisuun- vaa laatua olevan kysymyksen: Onko poh- 59397: nittelua pitkällä aikavälillä. Neuvoston ja joismaisella yhteistyöllä ylipäätään enää mi- 59398: ministerineuvoston tulisikin ryhtyä yhdessä tään annettavana? Hän totesi, että ministeri- 59399: mahdollisimman nopeasti keskustelemaan neuvoston selonteko C2 tuskin kelpaa vas- 59400: budjettimenettelystä laajassa merkityksessä. taukseksi kysymykseen. Hän mainitsi erityi- 59401: Valiokunnan mielestä ministerineuvoston sesti lainsäädäntöyhteistyön ja korosti, että 59402: tulisi myös toimia siten, että uusissa toimin- Pohjoismaat ovat aivan uuden tilanteen edes- 59403: tasuunnitelmissa ja -ohjelmissa on selvät kus- sä. Euroopan yhdentyminen ja lainsäädäntö 59404: 55 59405: 59406: Euroopan yhteisössä luo paineita Pohjois- 4.4 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuus- 59407: maille. Hänen mielestään pohjoismaista lain- palkinto ja musiikkipalkinto 59408: säädäntöyhteistyötä tulisi siksi tehostaa. Eu- 59409: roopan yhdentyminen antaa kyllä pelivaraa Reykjavikin kansallisteatterissa 28. helmi- 59410: lainsäädäntötyössä, mutta vain sille, joka on kuuta 1990 järjestetyssä tilaisuudessa luovu- 59411: itse aktiivinen. Hän ilmaisi ilonsa siitä, että tettiin Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuus- 59412: juridinen valiokunta oli mietinnössään tule- palkinto ruotsalaiselle kirjailijalle Tomas 59413: vaisuudensuunnitelmista ilmoittanut, että Tranströmerille. 59414: pohjoismaisen yhteistyön kannalta on hyvin Kirjailija Tranströmer sai palkinnon runo- 59415: tärkeätä valmistautua kansainvälistymiseen kokoelmastaan "För levande och döda". Ar- 59416: ja EY:n oikeuteen. vostelulautakunta perusteli valintaansa seu- 59417: Keskustelun päätyttyä neuvosto hyväksyi raavasti: "Tiiviin ruonollisella kielellä ja va- 59418: budjetti- ja tarkastusvaliokunnan ehdotuk- kuuttuneena maailman ykseydestä hän tekee 59419: sen lausunnoksi (nro 7) 72 äänellä. näkyväksi olemassaolon salaiset ulottuvuu- 59420: det ja ihmisen rajattomat voimavarat." 59421: Samassa tilaisuudessa luovutettiin Pohjois- 59422: Tarkastustoiminta maiden neuvoston musiikkipalkinto norjalai- 59423: selle säveltäjälle Olav Anton Thommessenille. 59424: Budjetti- ja tarkastusvaliokunta suontti Hän sai palkinnon sävellyksestään "Gennem 59425: vuoden aikana kaksi erilaista tarkastustehtä- prisme" seuraavin perusteluin: 59426: vää. "Teos "Gjennem prisme" heijastaa aikaa, 59427: Toinen koski tieteellisen informaation poh- jossa elämme. Säveltäjä ei etsi turvaa jo va- 59428: joismaisen yhteistyöelimen ( NORDINFO) kiintuneista muodoista tai yhtenäisestä sävel- 59429: toiminnan arviointia. Laitoksen tehtävänä kielestä. Eri musiikkikulttuureista ja aika- 59430: on edistää tieteellisten kirjastojen pohjois- kausilta peräisin olevat vaikutteet ovat teok- 59431: maista yhteistyötä sekä tieteellistä informaa- sen perusaineksia, jotka sulautuvat toisiinsa 59432: tiota ja dokumentaatiota. ja muodostavat synteesin." 59433: Budjetti- ja tarkastusvaliokunnan mukaan 59434: tiedotustoimintaa tulisi laajentaa ja NORD- 59435: INFOn tulisi pyrkiä tavoittamaan uusia koh- 4.5 Seuraava istunto 59436: deryhmiä. Valiokunta suhtautui kielteisesti 59437: toiminnan lisäämiseen. NORDINFOn kat- Neuvosto päätti puheenjohtajiston esityk- 59438: sottiin olevan hyvin toimiva laitos, joka to- sestä, että neuvoston seuraava varsinainen is- 59439: teutti tehokkaasti sille asetettuja tehtäviä. Se tunto pidetään Kööpenhaminassa 25.2.- 59440: oli myös onnistunut mukauttamaan toimin- 1.3.1991. 59441: tansa ympäristön muuttuviin vaatimuksiin. 59442: Toinen tarkastustehtävä koski pohjoismai- 59443: sen yhteistyön tarkistusta kuluttaja-alan eräil- 5 Pohjoismaiden neuvoston yleinen toimin- 59444: lä sektoreilla. Tutkimuksessa selvitettiin, ta 1990 59445: mitä pohjoismaisia projekteja mm. virka- 59446: mieskomiteat olivat toteuttaneet, mihin tu- Keskustelu Euroopan kysymyksistä ja 59447: loksiin oli päästy ja kuinka tuloksia sovelle- pohjoismaisen yhteistyön tulevan toiminnan 59448: taan käytännössä sekä pääsevätkö laajem- suuntaamisesta on edelleen sävyttänyt neu- 59449: mat piirit tuloksista osallisiksi. voston toimintaa 1990. 59450: Valiokunta ehdotti, että ministerineuvos- Puheenjohtajisto on ottanut uuden aske- 59451: to, sen sijaan että se käyttäisi saatavana ole- leen vahvistaakseen Pohjoismaiden neuvos- 59452: via voimavaroja projektitoimintaan, vahvis- ton ulkoisia yhteyksiä, varsinkin muihin kan- 59453: taisi rooliaan "kommunikaatiokeskuksena" sainvälisiin järjestöihin. Euroopan kysymys- 59454: pohjoismaisessa yhteistyössä osoittamalla ten ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tä- 59455: enewmän voimavaroja kuluttajien edustajien män alan ohjelman seurantaa on jatkettu 59456: aktiiviseen osallistumiseen konkreettiseen neuvoston valiokunnissa. Neuvoston organi- 59457: standardointityöhön kansallisella tasolla ja saatiokomitea on ehdottanut muutoksia neu- 59458: CENissä (Euroopan standardisointijärjestö). voston organisaatioon ja työmuotoihin. 59459: 56 59460: 59461: Neuvoston valtuuskunta teki 14.-20. lo- seurantapäätöksiin sekä neuvoston kansain- 59462: kakuuta vierailun Moskovaan ja Baltiaan. v.~listen yhteyksien voimassa oleviin ohjei- 59463: Vierailua edelsi laaja valmistelutyö, joka liit- snn. 59464: tyi neuvoston ja ministerineuvoston Itä-Eu- Sisällön kannalta kansainvälisen toimin- 59465: roopan ja erityisesti Baltian yhteyksien muo- nan painopiste suunnittelukaudella on seu- 59466: toon. raavissa kysymyksissä: 59467: Puheenjohtajiston ja valiokuntien kokous- - taloudellinen, poliittinen ja kulttuuri- 59468: toimintaa on ylläpidetty aikaisemmalla tasol- nen yhdentymiskehitys Euroopassa, erityises- 59469: la ja käsiteltävien asioiden määrä on edelleen ti ETA-neuvottelut, 59470: ollut suuri. - Itä-Euroopan kehitys, erityisesti Baltia 59471: ja muut Neuvostoliiton lähialueet, 59472: - uusien yhteistyörakenteiden luominen 59473: 5.1 Puheenjohtajisto Eurooppaan ja arviointi neuvoston roolista 59474: suhteessa näihin rakenteisiin. 59475: Puheenjohtajistossa on kymmenen jäsentä, Kansainväliset yhteydet keskittyvät seu- 59476: kaksi kustakin maasta, ja 38. istunnosta läh- raaviin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin 59477: tien puheenjohtajistossa on ollut myös tark- yhteistyökumppaneihin: Euroopan neuvos- 59478: kailija, joka on edustanut neuvoston vasem- ton parlamentaarinen kokous, Euroopan 59479: mistososialistien ryhmää. parlamentti, Benelux-neuvosto ja Parla- 59480: Suomen edustajat puheenjohtajistossa menttien välinen liitto. Kansanedustuslaitos- 59481: ovat olleet varapuhemies Elsi Hetemäki- ten ulkopuolisia järjestöjä, joita myös prio- 59482: Olander (Kok.) ja kansanedustaja Mats risoidaan ovat esim. OECD ja ECE. Lisäksi 59483: Nyby (SDP). Neuvoston presidentiksi valit- suunnitelmassa pidetään avoinna mahdolli- 59484: tiin 38. istunnossa Pall Petursson Islannista. suutta luoda yhteyksiä uusiin eurooppalai- 59485: Puheenjohtajisto on kokoontunut vuoden siin yhteistyömuodostelmiin, erityisesti mai- 59486: aikana kymmenen kertaa. Lisäksi puheen- nitaan Etyk-prosessin yhteydessä mahdolli- 59487: johtajisto on aikaisemman käytännön mu- sesti organisoitava parlamentaarinen yhteis- 59488: kaisesti pitänyt kokouksen Pohjoismaiden työ. 59489: pääministerien kanssa varsinaisen istunnon Puheenjohtajisto tapasi syyskuussa Euroo- 59490: yhteydessä. Pääkysymykset olivat ETAn luo- pan neuvoston parlamentaarisen kokouksen 59491: minen ja sen vaikutukset pohjoismaiseen yh- johtoa ja sai tällöin tietoja ajankohtaisista 59492: teistyöhön sekä Pohjoismaiden yhteydet Itä- kysymyksistä Euroopan neuvoston toimin- 59493: Eurooppaan. Puheenjohtajisto on lisäksi pi- nassa. Puheenjohtajisto puolestaan antoi tie- 59494: tänyt yhteisen kokouksen Pohjoismaiden yh- toja Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta. 59495: teistyöministerien kanssa. Yhteiset kokouk- Kokouksessa vahvistettiin muodollisesti ai- 59496: set on perinteisesti omistettu lähinnä edeltä- kaisempi sopimus kummankin neuvoston vä- 59497: vän istunnon seurantaan ja tulevan lisestä yhteistyöstä ja tietojen vaihdosta. Yh- 59498: varsinaisen istunnon valmisteluihin. Myös teinen kiinnostava kysymys oli Keski- ja Itä- 59499: näissä kokouksissa Euroopan kysymyksillä Euroopan poliittisten ja taloudellisten uudis- 59500: ja organisaatiokysymyksillä on ollut keskei- tusten vaikutus parlamentaaristen yhteistyö- 59501: nen asema keskusteluissa. järjestöjen työhön ja toiminnan suuntaan. 59502: Pohjoismaiden neuvosto ja Euroopan neu- 59503: vosto tulevat kesäkuussa 1991 järjestämään 59504: 5.1.1 Kansainväliset yhteydet yhteisen konferenssin raja-aluekysymyksistä. 59505: Konferenssi, jonka isäntänä on Pohjoismai- 59506: Puheenjohtajisto on hyväksynyt työsuun- den neuvosto, pidetään Rovaniemellä. 59507: nitelman Pohjoismaiden neuvoston kansain- 59508: välistä toimintaa varten vuosiksi 1990-- 59509: 1992. Työsuunnitelmassa mainitaan tärkeim- 5.1.2 Pohjoismaiden neuvoston yhteydet 59510: mät yhteydet ja niiden muodot. Lisäksi tode- Moskovaan ja Baltiaan 59511: taan asiakirjojen vaihdon ja raportoinnin 59512: muodot. Kansainvälinen toiminta perustuu Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta 59513: kansainvälisen yhteistyökomitean mietintöi- vieraili Moskovassa ja Baltiassa 14.-20. lo- 59514: hin, puheenjohtajiston aikaisemmin tekemiin kakuuta 1990. Valtuuskuntaa johti neuvos- 59515: 57 59516: 59517: ton presidentti Pall Petursson ja siihen kuului 5.1.3 Organisaatiokomitean mietintö 59518: kuusi muuta neuvoston jäsentä, Suomesta 59519: varapuhemies Elsi Hetemäki-Olander ja kan- Pohjoismaiden neuvoston organisaatioko- 59520: sanedustaja Mats Nyby. Matkan tarkoituk- mitea sai työnsä päätökseen 29. lokakuuta 59521: sena oli solmia yhteydet Baltian ja Neuvosto- 1990. Komitean asetti marraskuussa 1989 59522: liiton parlamentaarisiin elimiin. Lisäksi tar- puheenjohtajisto puolueryhmien välillä käy- 59523: koituksena oli perehtyä alueisiin, joilla lähei- tyjen neuvottelujen jälkeen. Komitean pu- 59524: sempää yhteistyötä voitaisiin tulevaisuudessa heenjohtajana on ollut Bjarne M0rk Eidem 59525: kehittää. Valtuuskunta sai korkean tason (A) Norjasta ja Suomen edustaja komiteassa 59526: vastaanoton sekä Moskovassa että Baltiassa. on ollut Kimmo Sasi (Kok.). Yleisten orga- 59527: Moskovassa valtuuskunta tapasi Neuvosto- nisaatiokysymysten ohella komitea on erityi- 59528: liiton korkeimman neuvoston puheenjohta- sesti tutkinut neuvoston kansainvälisten ky- 59529: jan A. Lukianovin, ja Baltiassa valtuuskunta symysten käsittelyä kansainvälisen yhteistyö- 59530: keskusteli Liettuan presidentin Landsbergi- komitean ehdotusten 1989 pohjalta. Komi- 59531: sin kanssa, Latviassa presidentti Gorbunov- tean mietinnössä ehdotetaan monia organi- 59532: sin ja Virossa presidentti Riiiitelin kanssa. satorisia ja muita uudistuksia neuvoston or- 59533: Sekä keskusteluissa korkeimman neuvoston ganisaatioon. Ehdotukset ovat myös saaneet 59534: edustajien kanssa että Baltian vierailun aika- konkreettisen muodon siten, että niissä esite- 59535: na esitettiin toivomuksia yhteistyön lisäämi- tään välittömiä muutoksia voimassa oleviin 59536: sestä Pohjoismaiden kanssa ja konkreettises- sopimuksiin, työjärjestykseen ja ohjesääntöi- 59537: ta avusta. Erityisen voimakkaasti nämä toi- hin. Komitea esittää myös näkemyksiä kysy- 59538: vomukset esitettiin Baltiassa, jossa on suuri myksistä, joita puheenjohtajiston tulee käsi- 59539: tarve saada sekä aineellista apua että asian- tellä tarkemmin neuvoston työn tehostami- 59540: tuntija-apua. Lisäksi toivottiin parlamentaa- seksi. 59541: rikkojen vaihtotoimintaa ja tietoja kansane- Keskeiset ehdotukset komitean mietinnös- 59542: dustajien työstä ja alueellisen yhteistyön ke- sä ovat seuraavat: 59543: hittämisestä Pohjoismaissa. Matkan koho- 59544: kohta oli Baltian neuvoston ja valtuuskun- - kansainvälisen ulottuvuuden paikka 59545: nan yhteinen kokous. Baltian neuvoston neuvoston työssä merkitään lisäyksellä Hel- 59546: edustajat ehdottivat yhteisiä kokouksia neu- singin sopimukseen, 59547: vostojen välille tulevaisuudessa. Kokoukses- - ulkoministereiden ministerineuvosto, 59548: ta annettiin yhteinen kommunikea, jossa to- 59549: dettiin, että Baltian parlamentit saavat kut- - puheenjohtajiston asemaa vahvistetaan 59550: sun vierailla Pohjoismaiden neuvoston seu- ja sille annetaan kokonais- ja koordinointi- 59551: raavassa varsinaisessa istunnossa. Matkan vastuu kansainvälisten kysymysten käsitte- 59552: lopuksi valtuuskunta laati yhteenvedon asia- lystä neuvostossa, 59553: aloista ja erityiskysymyksistä, joita oli käsi- - talousvaliokunta kehitetään integraa- 59554: telty matkan aikana, lähinnä Baltiassa. Tässä tiovaliokunnaksi, 59555: luettelossa on aloitteita seuraavilta aloilta: 59556: ympäristösektori, sosiaali- ja terveydenhoito, - istuntojen lukumäärää ei vastaisuudes- 59557: maatalous, kulttuuri, lehdistökontaktit, ystä- sa sidota yhteen istuntoon, 59558: väkuntavaihto, tilastoyhteistyö, liikenneyh- - äänestysjärjestyksen yksinkertaistami- 59559: teydet, tiedotustoiminta ja kokemusten vaih- nen, 59560: to demokratian kehittämisestä. Puheenjohta- 59561: jisto on osaltaan päättänyt lähettää nämä - puheenjohtajiston ja neuvoston valio- 59562: aloitteet edelleen Pohjoismaiden ministeri- kuntien mahdollisuuksia suorien aloitteiden 59563: neuvostoon ja eri viranomaisille ja järjestöille tekemiseksi yksinkertaistetaan, 59564: kussakin Pohjoismaassa. Puheenjohtajisto - neuvoston päätösoikeutta lisätään poh- 59565: on lisäksi omalta osaltaan tehnyt päätöksen joismaisen budjetin vahvistamisessa, 59566: laajentaa edelleen parlamentaarikkotason 59567: yhteyksiä Baltiaan ja siihen rajoittuviin - puoluepolitiikan vahvistaminen ja lisä- 59568: alueisiin Neuvostoliitossa sekä tiedotustoi- resurssien antaminen puolueryhmille. 59569: minnan lisäämisestä pohjoismaisesta parla- Komitean ehdotusten käsittely on aloitettu 59570: mentaarikkoyhteistyöstä. juridisessa valiokunnassa. Tarkoituksena on, 59571: 8 301743G 59572: 58 59573: 59574: että ensimmäiset päätökset organisaation ja 5.1.6 Pohjoismaiden neuvoston sihteerikol- 59575: työmuotojen muutoksista tehdään seuraa- legio · 59576: vassa varsinaisessa istunnossa. 59577: Sihteerikollegion muodostavat puheenjoh- 59578: tajiston sihteeri ja kansallisten valtuuskun- 59579: tien pääsihteerit. Kollegion puheenjohtajana 59580: 5.1.4 Seminaari parlamentaarikoiden roo- on puheenjohtajiston sihteeri. Sihteerikolle- 59581: lista alueiden Euroopassa gion tehtävänä on valmistella puheenjohta- 59582: jiston kokouksia, erityisesti merkittävämpien 59583: Marraskuun valiokuntakokousten yhtey- yhteisten kysymysten käsittelyä puheenjohta- 59584: dessä puheenjohtajisto järjesti kansainvälisen jistossa. Lisäksi kollegio vastaa yhteyksistä 59585: seminaarin aiheesta "Parlamentaarikoiden yhteistyöministerien sijaiskomiteaan ja toimii 59586: rooli alueiden Euroopassa". Seminaari pidet- koordinoivana elimenätoteutettaessa pu- 59587: tiin 13. marraskuuta. Siihen osallistui Poh- heenjohtajiston sihteeristön ja valtuuskun- 59588: joismaiden neuvoston jäsenten lisäksi parla- tien sihteeristöjen yhteisiä työtehtäviä. 59589: mentaarikkoja mm. Baltiasta ja Neuvostolii- Kollegio on pitänyt 12 kokousta vuonna 59590: ton lähialueilta sekä kansainvälisten järjestö- 1990. 59591: jen edustajia. Seminaarin tarkoituksena oli 59592: analysoida eurooppalaista arkkitehtuuria ja 59593: yhteistyörakennetta pitäen silmällä erityisesti 59594: uusien alueellisten yhteistyöalojen luomista 5.1. 7 Puheenjohtajiston budjetti 1991 59595: ja parlamentaarikoiden roolia ja vaikutus- 59596: mahdollisuuksia tässä kehityksessä. Lisäksi Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajis- 59597: seminaarin tarkoituksena oli antaa mahdolli- ton budjetin loppusumma 1991 on 33,5 mil- 59598: suuksia keskusteluihin Pohjoismaiden parla- joonaa Ruotsin kruunua. Tukholmassa si- 59599: mentaarikoiden ja erityisesti Baltian tasaval- jaitsevassa yhteisessä sihteeristössä työsken- 59600: tojen parlamentaarikoiden välillä ja samalla telee tällä hetkellä 32 henkilöä. 59601: osallistujille kuva siitä, kuinka pohjoismai- Maiden maksuosuus vahvistetaan erityisen 59602: nen yhteistyö toimii käytännössä. Seminaa- jakoperusteen mukaan, joka perustuu asian- 59603: rin yhteydessä vierailevat parlamentaarikot omaisten maiden osuuteen yhteispohjoismai- 59604: saivat kutsun osallistua valiokuntakokouk- sesta bruttokansantulosta. Vuoden 1991 ja- 59605: siin. Seminaari osoitti Pohjoismaiden neu- koperusteen mukaan Suomen maksuosuus 59606: voston kiinnostuksen kehittää suhteita Bal- on 21,2 prosenttia. 59607: tiaan sekä luoda säännöllisiä yhteyksiä tä- 59608: män alueen parlamentaarikoihin. 59609: 5.2 VaHokunnat 59610: 5.1.5 Pohjoismaiset puolueryhmät 5.2.1 Juridinen valiokunta 59611: Neuvoston puoluepoliittinen toiminta on Juridiseen valiokuntaan kuuluu 13 jäsentä. 59612: koko ajan lisääntynyt ja siitä on tullut yhä Suomea ovat valiokunnassa edustaneet kan- 59613: keskeisempi osa \neuvoston työtä. sanedustajat Hurskainen (SDP), Jäätteenmä- 59614: Neuvostossa on tällä hetkellä neljä puolue- ki (Kesk.) ja Niinistö (Kok.). Puheenjohtaja- 59615: ryhmää omine sihteereineen: sosiaalidemok- na on toiminut Sighvatur Björgvinsson Islan- 59616: raatit, keskipuolueet, konservatiivit ja vasem- nista ja varapuheenjohtajana Helge Adam 59617: mistososialistit. Puolueryhmien sihteereillä M0ller Tanskasta. 59618: on viime vuoden kokeilun aikana ollut mah- 59619: dollisuus olla mukana valiokuntakokouksis- 59620: sa ilman puheoikeutta. Tarkoituksena on, Kokoukset 59621: että tästä läsnäolo-oikeudesta tulee pysyvä. 59622: Puheenjohtajisto myöntää puolueryhmien Valiokunta on kuluneen vuoden aikana pi- 59623: toimintaan avustusta erityisten sääntöjen tänyt viisi kokousta Reykjavikissa pidetty 59624: mukaan. 38. istunnon kokousten lisäksi. Tämän li- 59625: 59 59626: 59627: säksi juridinen valiokunta on kuullut tasuunnitelman laatimista Pohjoismaille. 59628: UNHCR:n edustajaa Peter van Kriekeniä Kokouksessa käsiteltiin myös pohjoismaista 59629: 30. tammikuuta, joka antoi valiokunnalle se- lainsäädäntöyhteistyötä ja EY -oikeutta. 59630: lostuksen pakolaistilanteesta Pohjoismaissa. Kansanedustaja Niinistö esitti ministerineu- 59631: Aluksi hän selosti eri pakolaisryhmiä ja ker- votolle kokouksessa kysymyksen mahdolli- 59632: toi, että pakolaislainsäädäntö liittyy lakiin suuksista kehittää pohjoismaista lainsäädän- 59633: ihmisoikeuksista, humanitääriseen lakiin ja töyhteistyötä ja käyttää sitä hyväksi suhtees- 59634: myös lakiin, joka säätelee muuttoliikettä. sa EY:hyn. Suomen oikeusministeri Tarja 59635: Hän piti henkilökohtaisesti pakolaisia osana Halonen totesi ministerineuvoston vastauk- 59636: muita muuttoliikkeitä ja tämän johdosta sessa, että pohjoismaiset Efta-maat pyrkivät 59637: myös pakolaislainsäädäntöä osana laajem- ETA-neuvotteluissa siihen, että tulevaan so- 59638: paa lakijärjestelmää, joka sääntelee muutto- pimukseen otetaan kohta, jossa mahdolliste- 59639: liikettä. Hänen mielestään tulisi Pohjoismai- taan alueellista yhteistyötä samalla tavoin 59640: den kesken parantaa yhteistyötä pakolaisa- kuin Benelux-yhteistyötä on huomioitu Roo- 59641: siassa ja jakaa esimerkiksi turvapaikkaa ha- man sopimuksessa. Kokouksessa oikeusmi- 59642: kevat Pohjoismaiden kesken. nisterit myös ilmoittivat, että he ovat päättä- 59643: Syyskuun kokouksen yhteydessä juridinen neet esittää pohjoismaisille yhteistyöministe- 59644: valiokunta kuuli Pohjoismaiden asiantunti- reille pohjoismaisen EY -oikeudellisen tutki- 59645: joita lastensuojelukysymyksissä. Suomalai- musneuvoston perustamista. 59646: nen asiantuntija oli koulutuspäällikkö Kris- 59647: Marraskuun kokouksessaan juridinen va- 59648: tiina Hehku Ensi- ja turvakotien liitosta. Hä- 59649: liokunta kävi myös alustavan keskustelun 59650: nen mielestään pohjoismaisella tasolla tarvit- neuvoston organisaatiokomitean mietinnös- 59651: taisiin toimenpiteitä lastensuojelun alalla eri- 59652: tä. Valiokunta jatkaa organisaatiokomitean 59653: tyisesti yksinhuoltajien lasten osalta, uusper- mietinnön käsittelyä tammikuun kokoukses- 59654: heiden osalta, joissa on omia ja puolison 59655: saan, jolloin käytettävissä ovat muiden valio- 59656: lapsia sekä yhteisiä lapsia, ulkomaalaisten 59657: kuntien, kansallisten valtuuskuntien ja puo- 59658: lasten osalta ja pahoinpideltyjen ja hyväksi- lueryhmien lausunnot. Organisaatiokomi- 59659: käytettyjen lasten osalta. Lastensuojelun 59660: tean mietinnön käsittely on tarkoitus saada 59661: asiantuntijoiden kuulemisesta on valmistu- 59662: valmiiksi 15. helmikuuta 1991, jotta asia eh- 59663: nut erillinen mietintö. tisi neuvoston seuraavaan istuntoon. 59664: Juridisella valiokunnalla oli 26. syyskuuta 59665: yhteinen kokous Pohjoismaiden kuluttajami- Juridisen valiokunnan kesäkokous pidet- 59666: nistereiden kanssa. Suomesta oli mukana ul- tiin Suomessa Imatralla 18.-20. kesäkuuta 59667: komaankauppaministeri Pertti Salolainen. 1990. Kokouksen aikana valiokunta tutustui 59668: Kokouksessa käsiteltiin erityisesti standardi- mm. Lappeenrannan teknilliseen korkeakou- 59669: sointia ja Pohjoismaidenvaikutusmahdolli- luun ja sen Neuvostoliitto-projektiin. Valio- 59670: suuksia niihin, TV -mainontaa ja pohjois- kunta vieraili myös Enso-Gutzeitin Kauko- 59671: maista ympäristömerkkiä, josta ulkomaan- pään tehtailla, jossa sille esiteltiin puuteolli- 59672: kauppaministeri Pertti Salolainen antoi se- suuden näkymiä Euroopan yhdentymisessä. 59673: lonteon. 59674: Tanskan Snekkerstenissä juridinen valio- 59675: kunta tapasi 12. marraskuuta 1990 Pohjois- 59676: maiden oikeusministerit Tässä yhteisessä Jäsenehdotukset 59677: kokouksessa käsiteltiin erityisesti pohjois- 59678: maista passisopimusta. Ministerit ilmoittivat, Tärkeimpiä valiokunnan käsittelemiä jäse- 59679: että tavoitteena on pitkällä tähtäyksellä saa- nehdotuksia ovat olleet: A 916/j geenitestien 59680: da aikaan järjestely, jonka perusteella Poh- käyttämisestä työhönotossa, A 921/i yhteis- 59681: joismaiden kansalaiset ja EY:n kansalaiset työstä Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan välillä 59682: saisivat samanlaisen kohtelun. Viisumikysy- parlamentarismiin ja demokratiaan liittyvissä 59683: mys oli kokouksessa myös esillä ja ministe- kysymyksissä, A 938/j naisten ja miesten tasa- 59684: rineuvosto totesi, että Puola lienee seuraava arvosta nimitettäessä jäseniä johtokuntiin, ko- 59685: maa, jonka osalta voidaan luopua viisumi pa- miteoihin, lautakuntiin, valiokuntiin ym. Poh- 59686: kosta. Ministerineuvosto on suositellut eri- joismaissa ja A 939/j pohjoismaisen bio- ja 59687: tyisen pakolaiskysymyksiä koskevan toimin- geenitekniikkasopimuksen perustamisesta. 59688: 60 59689: 59690: 5.2.2 Sivistysvaliokunta män laatimaan nopeasti ehdotuksen tiedo- 59691: tuksen tehostamisesta Pohjolan ulkopuolella. 59692: Sivistysvaliokunnassa on 17 jäsentä. Suo- 59693: mea ovat edustaneet varapuhemies Hetemä- 59694: ki-Olander (Kok.) sekä kansanedustajat Ulkoiset yhteydet 59695: Kekkonen (SDP), Riihijärvi (SMP) ja Ryy- 59696: nänen (Kesk.). Valiokunnan puheenjohtaja Valiokunnan marraskuun kokouksessa 59697: on ollut J.K. Hansen Tanskasta ja varapu- 12.11.1990 Helsing0rissä kuultiin Tanskan 59698: heenjohtaja Valgerdur Sverrisdottir Islannis- kulttuuriministeriä Ole Vig Jenseniä ministe- 59699: ta. Valiokunta kokoontui vuonna 1990 vii- rineuvoston ( yhteistyöministerien) uudesta 59700: teen kokoukseen Reykjavikin 38. istunnossa työohjelmasta, joka koskee yhteistyötä Bal- 59701: pidettyjen kokousten lisäksi. Keskustelut ja tian maiden ja Itä-Euroopan kanssa. Yhteis- 59702: jäsenehdotukset kansainvälisistä yhteyksistä työ tulee aluksi suurelta osalta perustumaan 59703: ja yhteistyöstä Baltian maiden ja Itä-Euroo- kulttuurialan toimintaan, esim. suurta pai- 59704: pan kanssa ovat sävyttäneet valiokunnan noa pannaan kielten opetukseen ja tulkki- 59705: työtä. koulutukseen. Sivistysvaliokunta korosti 59706: osaltaan rahoituksen varmistamisen merki- 59707: tystä myös tulevaisuudessa ja että on tärkeä- 59708: tä tehdä stipenditoiminnasta riittävän teho- 59709: Jäsenehdotukset kas. 59710: Sivistysvaliokuntaa ovat vuoden aikana 59711: Neuvoston organisaatiosta käytävissä kes- informoineet osastopäällikkö Risto Tienari, 59712: kusteluissa pohjoismaisten laitosten asemas- joka kesäkokouksessa Bergslagenissa 28. ke- 59713: ta tulevassa pohjoismaisessa yhteistyössä va- säkuuta kertoi pohjoismaisesta tutkijankou- 59714: liokunta otti Nordplanin toimintaa käsittele- lutusakatemiasta sekä Ruotsin Radion pääl- 59715: västä jäsenehdotuksesta A 909/k antamas- likkö Hans Wachholz, joka Oslossa 26. syys- 59716: saan mietinnössä kantaa sen puolesta, että kuuta pidetyssä kokouksessa selosti pohjois- 59717: Nordpian säilytettäisiin laitoksena ja että ·maista radio-yhteistyötä Pohjoismaiden ul- 59718: toimintaa vastaisuudessa harjoitettaisiin ny- kopuolella. Valiokunta on vuoden aikana 59719: kyisissä puitteissa. Samalla valiokunta ko- luonut ensimmäiset kontaktit Euroopan neu- 59720: rosti, että kysymys pohjoismaisten laitosten voston parlamentaariseen kulttuurikomi- 59721: lakkauttamisesta on niin tärkeä pohjoismai- teaan. Parhaillaan suunnitellaan yhteistyötä 59722: selle yhteistyölle, että se edellyttää konkreet- yhteisinä seminaareina tai teemakokouksina. 59723: tisen ministerineuvoston ehdotuksen esittä- 59724: mistä ja käsittelemistä valiokunnassa. 59725: Monet jäsenehdotuksista, joihin valiokun- 5.2.3 Sosiaali- ja ympäristövaliokunta 59726: ta on joutunut ottamaan kantaa, ovat muo- 59727: dossa tai toisessa liittyneet Pohjoismaiden ul- Sosiaali- ja ympäristövaliokuntaan kuuluu 59728: kopuolisiin kysymyksiin. Ehdotuksen A 917/k 13 jäsentä. Suomea ovat valiokunnassa edus- 59729: Itä-Euroopan maiden opiskelijoiden sijoittami- taneet kansanedustajat Väänänen (Kesk.), 59730: sesta Pohjoismaissa oleviin kansankorkeakou- Nyby (SDP) ja Louvo (Kok.). Valiokunnan 59731: luihin, A 927/k kulttuuriyhteistyöstä Pohjois- puheenjohtajana on kuluneen vuoden aikana 59732: maiden ja Itä-Euroopan maiden ja Neuvosto- jatkanut kansanedustaja Väänänen ja vara- 59733: liiton kanssa sekä A 930/k pohjoismaisesta puheenjohtajana Svein Alsaker Norjasta. 59734: mallista tulevaisuuden haasteena, jossa ehdo- 59735: tetaan yhteistyön lisäämistä Pohjoismaiden 59736: ja Itä-Euroopan yhteiskuntatutkijoiden välil- Kokoukset 59737: lä, sai valtaosin myönteisen vastaanoton va- 59738: liokunnassa, vaikka samalla otettiin huo- Valiokunta on pitänyt 5 kokousta vuoden 59739: mioon rajalliset voimavarat. Valiokunta suo- aikana istunnossa pidetyn kokouksen lisäksi. 59740: sitti, että ministerineuvosto jäsenehdotuksen Lisäksi on pidetty marraskuun kokousten 59741: A 914/ k johdosta, joka käsitteli pohjoismaista yhteydessä sosiaali- ja terveysministereiden 59742: yhteistyötä koskevan tiedotuksen lisäämistä kanssa kokous, jossa käsiteltiin vammaisjär- 59743: Pohjoismaiden ulkopuolella, asettaisi työryh- jestöjen pohjoismaista yhteistyötä, eläkeläis- 59744: 61 59745: 59746: ten muuttomahdollisuuksia Pohjoismaissa, Sosiaali- ja ympäristövaliokunnan valtuus- 59747: lasten- ja perhepolitiikkaa, kiropraktikoiden kunta teki puheenjohtaja Väänäsen johdolla 59748: laillistamista ja koulutusta, alkoholinkulu- matkan Leningradiin ja Baltian maihin 19.- 59749: tuksen vähentämistä Pohjoismaissa sekä 22. marraskuuta. Väänäsen lisäksi valtuus- 59750: suunnitelmaa reumaattisten sairauksien tor- kuntaan kuuluivat Margrete Auken Tans- 59751: jumisesta Pohjoismaissa. Jälkimmäisen asian kasta, Thore Liltved Norjasta, Grethe 59752: valmisteli valiokunnan puolesta edustaja Lundblad Ruotsista sekä valiokunnan sihtee- 59753: Väänänen. Lisäksi käsiteltiin erityisesti poh- ri Eric Hulten ja tiedotussihteeri Kari Salo 59754: joismaista sosiaaliturvasopimusta ja sen suh- Suomesta. 59755: detta EY:hyn. Matkan aluksi Pohjoismaiden Investointi- 59756: Sosiaali- ja ympäristövaliokunta järjesti pankin johtaja Peter Laurson antoi selonteon 59757: seminaarin 8.-9.10.90 vammaisten elineh- Itä-Euroopan ja Baltian ympäristöprojektien 59758: doista Pohjoismaissa. Seminaarista on val- rahoitusmahdollisuuksista ja lokakuussa toi- 59759: mistunut erillinen raportti ja valiokunta on mintansa aloittaneen ympäritörahoitusyhtiö 59760: keskustellut seminaarin seurannasta, toimen- NEFCOn mahdollisuuksista osallistua nii- 59761: pideohjelmasta ja kansallisesta raportoinnis- hin. 59762: ta. Leningradiassa valtuuskunta tapasi kau- 59763: pungin ympäritöasiantuntijat kaupunginhal- 59764: lituksen varapuheenjohtajan A.V. Tihonovin 59765: Käsitellyt ehdotukset johdolla. Suuri haitta ovat jätevesiongelmat 59766: Kerrottiin 27 % jätevesistä laskettavan puh- 59767: Vuoden aikana valiokunta on käsitellyt distamatta Suomenlahteen. Kemiallinen 59768: useita ympäristöalan ehdotuksia. Tärkeimpiä puhdistus puuttuu. Syöpäsairauksia esiintyy 59769: ovat A 932/s vihreästä BKT:staja pohjoismai- kaupungin alueella suhteellisesti enemmän 59770: sen yhteistyön syventämisestä ympäristötilas- kuin muualla Neuvostoliitossa. Valtuuskun- 59771: ton osalta sekä ehdotus A 936/s pohjoismai- ta kävi lisäksi tutustumassa Ostrov Belyin 59772: sesta yhteistyöstä luonnonvaraintilinpidon vesienpuhdistuslaitokseen. 59773: osalta. Nämä ehdotukset käsitellään yhdessä Virossa valtuuskunta tutustui parlamentin 59774: ja niistä esitetään vuoden 1991 istunnalle ympäristövaliokunnan edustajien ja asian- 59775: myönteistä suositusta. tuntiajoiden johdolla pahasti saastuneisiin 59776: Valiokunta on käsitellyt myös muutamia Narvan ja Kohtia-Järven alueisiin. Narvan 59777: sosiaali-ja terveysalan ehdotuksia: A 912/s voimalaitos käyttää 11 milj. tonnia palavaki- 59778: yhteispohjoismaisista toimista epilepsiaa sai- veä polttoaineena vuodessa. Puolet jää tuh- 59779: rastavien hyväksi, A 937/ s kansainvälisestä kaksi. Palavankiven rikkidioksidipäästöistä 59780: yhteistyöstä vammaisalalla, joista on tulossa 20 %joutuu suoraan ilmaan. Viron ympäris- 59781: myönteiset suositukset vuoden 1991 istunnol- töministeriön toimistopäällikkö A. Gromo- 59782: le. vin mukaan rikkidioksisipäästöt ovat vuo- 59783: dessa 60 000 tonnia. Viron hallitus on tehnyt 59784: päätöksen päästöjen pienentämisestä 30 % 59785: Kansainväliset yhteydet vuoteen 1992 mennessä. Valtuuskunta tutus- 59786: tui myös Sirgalan palavankiven kaivoksiin ja 59787: Valiokunnalla on ollut useita kansainväli- niiden ympäristöön, joka oli autioitunut laa- 59788: siä yhteyksiä vuoden 1990 aikana. Puheen- jojen kalkkikivijätevuorien vuoksi. Nämä 59789: johtaja Väänänen osallistui valiokunnan sih- ovat itsesyttyviä, louhokset aiheuttavat ym- 59790: teerin Eric Hultenin kanssa Wienissä päristöhaittoja mm. pohjaveden tason las- 59791: 23.-26.10.90 pidettyyn Euroopan neuvoston kiessa kaivoksissa käytetyn pumppausmene- 59792: ympäristönsuojelukokoukseen, jossa puheen- telmän vuoksi. Sillamäen teollisuuskaupun- 59793: johtaja esitteli Pohjoismaiden neuvoston ym- gissa sijaitsi ydinjätteiden allasvarasto Suo- 59794: päristönsuojelun toimia. Puheenjohtaja ja menlahden rannikon läheisyydessä. Varaston 59795: sihteeri sekä Suomen valtuuskunnan apulais- jouduttua virolaisten kontrolliin on merkit- 59796: pääsihteeri Lohiniva osallistuivat ympäristö- täviä säteilymääriä havaittu. Kohtia-Järvellä 59797: ministeri Kaj Bärlundin järjestämään Itäme- valtuuskunta tutustui laajaan palavaanki- 59798: ren ympäristöministereiden kokoukseen veen perustuvaan teollisuuteen ja Kundassa 59799: 29.-30.10.90 Helsingissä. sementtitehtaaseen, jotka saastuttavat ympä- 59800: 62 59801: 59802: ritöä puhdistusmenetelmien puuttuessa. singin sopimuksen ja muiden kansainvälisten 59803: Väestön keskuudessa esiintyy Viron näillä ympäristösopimusten työhön. 59804: alueilla runsaasti erilaisia sairauksia ja mm. 59805: keskenmenoja. 59806: Viron parlamentin puhemies Ulo Nugis 5.2.4 Liikennevaliokunta 59807: otti Tallinnassa Kadriorgin linnassa vastaan 59808: valtuuskunnan ja esitteli parlamentin ympä- Liikennevaliokunnassa on 13 jäsentä. Suo- 59809: ritövaliokunnan työtä. Hän totesi tyydytyk- men edustajat valiokunnassa ovat kansane- 59810: sellä, että Pohjoismaiden neuvosto on osoit- dustajat Knuuttila (SDP) ja Pietikäinen 59811: tanut suurta ymmärtämystä Viron ongelmia (Kok.) sekä maakuntapäivien puhemies 59812: kohtaan. Virossa oltiin kyllä tietoisia siitä, Jansson (ÅC), jonka tilalle valittiin maakun- 59813: että Virokin on vastuussa Itämeren saastut- tapäivien jäsen Olof Salmen (ÅC) 7. marras- 59814: tamisesta. Asiantuntijoiden mukaan Viro on kuuta. Valiokunnan puheenjohtaja on Elver 59815: korvaamassa Neuvostoliiton ympäritönsuo- Jonsson Ruotsista ja varapuheenjohtaja kan- 59816: jelulainsäädäntöä vuodelta 1957 omalla lain- sanedustaja Knuuttila. 59817: säädännöllä. Viron lainsäädäntö velvoittaa 59818: yritykset ilmoittamaan tuotantoprosessissa 59819: käyttämänsä aineet ja päästöt. Lainsäädän- 59820: töä on kuitenkin vaikea soveltaa Neuvosto- Kokoukset 59821: liiton hallinnassa olevaan teollisuuteen kuten 59822: Narvan ja Kohtia-Järven laitoksiin Toimintavuoden aikana valiokunta on pi- 59823: tänyt viisi kokousta 38. istunnon yhteydessä 59824: Riiassa valtuuskunta tapasi parlamentin 59825: pidettyjen kokousten lisäksi. 59826: puhemiehen Anatolis Gorbunovsin ja ympä- 59827: ristövaliokunnan puheenjohtajan Oleg Bata- Oslossa 14.-15. toukokuuta pitämänsä 59828: revskin ja useita muita ympäristöasiantunti- kokouksen yhteydessä valiokunta tapasi 59829: joita. Päällimmäisenä ongelmana on siellä Pohjoismaisen liikenneturvallisuuskomitean 59830: Väinäjoen saastuminen, jonka on aiheutta- NTR:n edustajat, jotka selostivat voimassao- 59831: nut Valko-Venäjällä oleva kemian tehdas. levan pohjoismaisen liikenneturvallisuussuun- 59832: Latviassa on ympäristömääräyksiä jätteiden nitelmaan kuuluvaa toimintaa ja suunnitel- 59833: käsittelystä, puhdistuksesta jne., mutta on- mia seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 1992 59834: gelmana on, etteivät suuret, Moskovan alai- --94. 59835: set yritykset noudata niitä. Suuri ongelma on Valiokunta järjesti konferenssin" M akrota- 59836: myös Neuvostoliiton sotilasjoukot, jotka ei- son liikennetalous ja -suunnittelu" Lilleham- 59837: vät ota huomioon ympäristöintressejä. Ve- merissa 8.-10.1 0.90. Konferenssissa käsitel- 59838: sien puhdistaminen on myös suuri ongelma. tiin laajasta näkökulmasta liikenteen koko 59839: Tällä hetkellä voidaan puhdistaa vain 47 % nais rakennetta, ympäristönäkökohtien huo- 59840: jätevesistä. Valtuuskunta tapasi Riiassa mioon ottamista, eri liikennemuotojen roolia 59841: myös Liettuan parlamentin kaksihenkisen tulevaisuudessa, liikenneyhteistyötä ja sen 59842: valtuuskunnan, joka kertoi maansa ympäris- kehittämistä Pohjoismaissa ja muualla Eu- 59843: töongelmien olevan Latvian kaltaiset. Suurin roopassa sekä liikenteen ongelmia maailman- 59844: ongelma vesikysymyksen ohessa on lgnali- laajuisesti. 59845: nan ydinvoimala, jonka jätteet on varastoitu 59846: paikan päälle ja joka tulisi vanhentuneena Esitelmöitsijät edustivat elinkeinoelämän 59847: sulkea, mutta jolle ei korvaavaa energialäh- järjestöjä, ammattiyhdistysliikettä, luonnon- 59848: dettä ole. Liettuan valtuuskunta toivoi, että suojelujärjestöjä ja eri liikennemuotojen 59849: Pohjoismaiden neuvosto tutustuisi paikan asiantuntijoita ja viranomaisia. Lentoliiken- 59850: päällä Liettuassa ympäristöongelmiin. Mat- teen tulevaa roolia käsitelleen alustuksen piti 59851: kan lopuksi Latvian parlamentin puheenjoh- dipl.ins. Matti Koskivaara Suomen ilmailu- 59852: taja ja hallituksen ympäristönsuojelukomi- hallituksesta. 59853: teoiden puheenjohtajat jättivät valtuuskun- Lisäksi valiokunta perehtyi Lillehammerin 59854: nalle muistion, jossa pyydettiin Pohjoismai- olympiakomitean suunnitelmiin kuljetusten 59855: den neuvoston tukea, jotta Baltian maat sai- järjestämisestä Lillehammerin talviolympia- 59856: sivat osallistua täysivaltaisina jäseninä Hel- laisissa 1994. 59857: 63 59858: 59859: Seminaarista julkaistiin ruotsinkielinen ra- kunnan työssä toimintakaudella ovat olleet 59860: portti Pohjoismaiden neuvoston julkaisusar- Pohjoismaiden ministerineuvoston työohjel- 59861: jassa NORD 1990:108. man "Pohjoismaat ja Eurooppa 1989- 59862: Seminaarin yhteydessä pidettiin valiokun- 1992" seuranta sekä uudet aloitteet Pohjois- 59863: takokous, jossa käsiteltiin mm. vuoden 1991 maiden ja Itä-Euroopan yhteistyön lisäämi- 59864: budjettia. seksi. 59865: Marraskuun kokousten yhteydessä Helsin- 59866: g0rissä 12.11. valiokunta piti yhteisen ko- 59867: kouksen liikenneministerien kanssa. Yhtenä 59868: aiheena oli em. liikenneturvallisuussuunnitel- Jäsenehdotukset 59869: man tarkistus. Ministerineuvoston edustaja 59870: ilmoitti, että tarkistettu suunnitelma vuosiksi Valiokunnan käsittelemistä jäsenehdotuk- 59871: 1992-1994, jota koskeva ehdotus esitettiin sista tärkeimpinä voidaan pitää ehdotusta 59872: valiokunnalle, on tarkoitus esittää neuvostol- A 910/ e ympäristönsuojelutoimista Baltiassa 59873: le vuoden 1991 istunnossa Kööpenhaminas- ja Puolassa, A 915/e Pohjoismaiden talous- ja 59874: sa. Uutena painopistealueena on raskaan kulttuuriyhteistyön lisäämisestä Itämeren val- 59875: maantieliikenteen ongelmakysymykset sekä tioiden kanssa ja A 931/e Itämeren skenaa- 59876: liikenneturvallisuutta koskevan tiedotustoi- riosta. Näitä ehdotuksia käsitellessään valio- 59877: minnan tehostaminen. kunta on ilmaissut myönteisen perusasen- 59878: Yhteisessä kokouksessa käsiteltiin lisäksi teensa yhteistyön lisäämiseen Pohjoismaiden 59879: kuljetusalan kehitystä EY:ssä ja Eftassa, Eu- ja Itä-Euroopan maiden välillä, erityisesti 59880: roopan liikenneministerien kokouksen eli Baltian tasavaltojen kanssa. Valiokunta on 59881: CEMTin toimintaa ja Pohjoismaiden halli- korostanut, että tulisi selvittää, mihin toimiin 59882: tusten lähiajan toimintasuunnitelmia. Lisäksi on ryhdyttävä yhtäältä pohjoismaisella ja 59883: käsiteltiin valiokunnan kysymysten pohjalta toisaalta kahdenvälisellä tasolla tai muilla 59884: mm. promillerajan harmonointia Pohjois- foorumeilla. Valiokunta on myös kehottanut 59885: maissa, pohjoismaisen merenkulkualan yh- ministerineuvostoa selvittämään Pohjoismai- 59886: teistyötä, Pohjoismaiden poikittaisliiken- den Investointipankin mahdollisuuksia antaa 59887: neyhteyksiä ja maiden rautatielaitosten rahoitustukea Baltian tasavaltojen markki- 59888: yhteistyötä. natalouden infrastruktuurin ja ympäristön- 59889: suojelun kehittämiseksi. 59890: Jäsenehdotukset Toinen ajankohtainen kysymys valiokun- 59891: nassa on ollut Pohjoismaiden energiapoli- 59892: Valiokunta käsitteli jäsenehdotukset tiikka. Valiokunta on käsitellyt kolme eri 59893: A 900/t Eläkeläisten, vammaisten, nuorten jäsenehdotusta tältä alalta: A 913/ e yhteis- 59894: ym. lentomatkustamisen helpottamisesta sekä pohjoismaisista toimista kotitalouksien säh- 59895: A 905/ t Keski- Pohjolan poikittaislentoliiken- kön käytön tehostamiseksi, A 918/e yhteis- 59896: teestä. pohjoismaisesta kaikkien käytössä olevasta 59897: sähkön suurjänniteverkosta ja A 919/e yh- 59898: teispohjois maisen energiapolitiikan suuntaa- 59899: 5.2.5 Talousvaliokunta misesta. 59900: 59901: Talousvaliokunnassa on 22 jäsentä. Suo- 59902: men edustajat valiokunnassa ovat olleet kan- 59903: sanedustajat Andersson (Vas. ), Björkstrand Yhteydet neuvoston ulkopuolelle 59904: (SFP), Metsämäki (SJ?P), Sasi (Kok) ja 59905: Siuruainen (Kesk.). Valiokunnan puheenJoh- Valiokunta piti yhteisen kokouksen Poh- 59906: taja on ollut Anders Talleraas Norjasta ja joismaiden aluepolitiikasta vastaavien minis- 59907: varapuheenjohtaja Hans Gustafsson Ruot- terien kanssa 29. tammikuuta. Tällöin kes- 59908: sista. kusteltiin aluepoliittisen yhteistyön arvioimi- 59909: Valiokunta on pitänyt neljä kokousta sesta ja ministerineuvoston ehdotuksesta uu- 59910: Reykjavikissa 38. istunnon aikana pidet- deksi aluepoliittiseksi työohjelmaksi. Minis- 59911: tyjen kokousten lisäksi. Keskeistä valio- terineuvosto ilmoitti, että vuoden 1991 istun- 59912: 64 59913: 59914: nossa esiteitäisiin kysymyksiä, jotka Periaatekeskustelu budjettikäsittelystä 59915: koskevat Pohjoismaiden aluepolitiikkaa kan- 59916: sainvälisestä näkökulmasta. Vuoden aikana on keskusteltu sekä valio- 59917: Valiokunnan kesäkokous pidettiin Suo- kunnassa että muissa yhteyksissä budjettival- 59918: messa (Oulussa ja Vaasassa) 18.-20. kesä- mistelusta ja budjettivallasta. On esitetty, 59919: kuuta. Kokouksen yhteydessä valiokunta ta- että neuvostolla pitäisi olla todelliset mah- 59920: pasi Yhdistyneiden Kansakuntien Afrikan dollisuudet vaikuttaa budjetin sisältöön ja 59921: talouskomission (ECA) edustajia. Valiokun- kehyksiin. Kysymystä on myös käsitelty or- 59922: ta sai tällöin tietoja Afrikan kehitystilantees- ganisaatiokomiteassa, joka lokakuussa anta- 59923: ta. Esittelyssä korostettiin erityisesti, että vii- massaan mietinnössä ehdotti, että neuvosto 59924: meiset kymmenen vuotta ovat olleet kieltei- saisi päätösoikeuden varain käytöstä minis- 59925: siä Afrikan kannalta ja että 1990-luvun alus- terineuvoston päättämissä taloudellisissa ke- 59926: sa mantereen tilanne on huonompi kuin hyksissä. Kysymyksen valmistelua jatketaan 59927: 1980-luvun alussa. Afrikan maat ovat ECA- neuvoston 39. istunnossa, jolloin komitea- 59928: komission avulla hyväksyneet uuden kehity- mietintö käsitellään. Ministerineuvosto on 59929: sohjelman. Järjestön edustajat kehottivat antanut ymmärtää, että tällaista järjestelyä ei 59930: voimakkaasti Pohjoismaiden kansanedusta- voida hyväksyä, mutta että ministerineuvos- 59931: jia antamaan sille poliittista tukea. to on valmis pohtimaan muita mahdollisuuk- 59932: Valiokuntien marraskuun kokousten yh- sia, jotka voivat antaa neuvostolle suurem- 59933: teydessä talousvaliokunta ja Pohjoismaiden mat mahdollisuudet vaikuttaa budjettiin. 59934: valtiovarainministerit pitivät yhteisen koko- Budjetti- ja tarkastusvaliokunta on tehnyt 59935: uksen. Pohjoismaisesta talousyhteistyöstä monia aloitteita siitä, että neuvosto voisi ai- 59936: käytiin yleiskeskustelu. Lisäksi esiteltiin poh- kaisemmassa valmisteluvaiheessa saada mi- 59937: joismainen suhdannekatsaus. nisterineuvoston budjettiehdotuksen saadak- 59938: seen siten todellisen mahdollisuuden ottaa 59939: syvällisemmin kantaa budjetin sisältöön. 59940: 5.2.6 Budjetti- ja tarkastusvaliokunta Valiokunta tapasi yhteistyöministerien pu- 59941: heenjohtajan Thor Pedersenin kokouksessa 59942: Työjärjestykseen tehdyn muutoksen poh- Oslossa 27. syyskuuta 1990, jolloin ministeri 59943: jalta neuvosto päätti Reykjavikissa pidetyn vakuutti, että ministerineuvostossa pidetään 59944: istunnon aikana muuttaa budjetti- ja tarkas- toivottavana läheisempää yhteistyötä ja suu- 59945: tusvaliokunnan kokoonpanoa siten, että vii- rempaa vuorovaikutusta neuvoston ja minis- 59946: den muun valiokunnan puheenjohtajat eivät terineuvoston välillä. Erityisesti ministeri- 59947: enää ole valiokunnan jäseniä. Sen sijaan va- neuvostossa pidettiin toivottavana, että neu- 59948: liokunta pitää yhteisen budjettikokouksen vosto esittäisi selvät priorisoinnit ja ilmoittai- 59949: muiden valiokuntien puheenjohtajien kanssa si kustannusarviot ja rahoitusehdotukset. 59950: heti kun ministerineuvoston budjettiehdotus 59951: tulevaksi vuodeksi on valmistunut. Muutok- 59952: sen jälkeen budjetti- ja tarkastusvaliokunnas- Budjetti 1991 59953: sa on siis ainoastaan yhdeksän jäsentä. Suo- 59954: men edustajat valiokunnassa ovat olleet kan- Yksi valiokunnan keskeisimmistä tehtävis- 59955: sanedustajat Järvisalo (SDP) ja Ahvenan- tä on ottaa kantaa ministerineuvoston bud- 59956: maan maakuntapäivien varapuhemies Karl- jettiin seuraavaksi budjettivuodeksi. Ensim- 59957: Gunnar Fagerholm (lib). Valiokunnan pu- mäistä kertaa neuvoston olemassaolon aika- 59958: heenjohtajana on ollut Wiggo Komstedt na uudessa budjettiehdotuksessa esitettiin 0- 59959: Ruotsista ja varapuheenjohtajana Per Olof linjaa samalla kun ministerineuvosto korosti, 59960: Håkansson samoin Ruotsista. että myös vastaisuudessa pitäisi olla valmiut- 59961: Istunnon aikana pidettyjen kokousten li- ta rahoittaa uusi toiminta muuttamalla prio- 59962: säksi valiokunta on kokoontunut viisi ker- risointeja ja vähentämällä toimintaa muilla 59963: taa. Budjettikäsittelyn ja -ohjauksen tehosta- aloilla. Budjetin loppusumma laskettuna 59964: mista koskevat uudistukset ministerineuvos- vuoden 1990 hinta-, valuutta- ja palkkatason 59965: tossa samoin kuin keskustelut budjettimenet- mukaan oli yhteensä 668,5 milj. Tkr. 59966: telyjen ja päätöksenteon muuttamisesta ovat Budjetti- ja tarkastusvaliokunnan mietintö 59967: sävyttäneet valiokunnan toimintaa. budjetista 1991 perustui niihin neuvottelui- 59968: 65 59969: 59970: hin, joita valiokunta oli käynyt muiden va- riin, joka oli tarkoitettu Itä-Suomessa työs- 59971: liokuntien puheenjohtajien kanssa Oslon ko- kenteleville toimittajille. Lokakuun 4. päivä- 59972: kousten aikana 26. syyskuuta 1990. Mietin- nä pidettiin puolipäiväseminaari, johon 59973: nössä todetaan, että 0-budjetointi tulee pit- osallistui 11 poliittista eduskuntatoimittajaa. 59974: källä tähtäimellä merkitsemään todellista Lisäksi valtuuskunta järjesti yhdessä Poh- 59975: toiminnan vähenemistä aikana, jolloin yh- joismaisen kieli- ja tiedotuskeskuksen kanssa 59976: teistyöllä on suuret haasteet. Suomen edusta- keskuksen 10-vuotisjuhlaseminaarin 25. lo- 59977: jat vaativat mietintöön mainintaa siitä, että kakuuta eduskunnan auditoriossa. Tarkoi- 59978: Suomi on puoltanut budjettivarojen lisää- tuksena oli koota koulutusalan edustajia yh- 59979: mistä. Lisäksi valiokunta kiinnitti huomiota teen keskustelemaan mm. pohjoismaisesta 59980: siihen, että pitkän tähtäimen budjettisuunnit- kielipolitiikasta. Seminaariin osallistui yli 59981: telussa pitäisi jo nyt laatia strategia pohjois- 130 henkilöä. 59982: maista yhteistyötä varten vuosiksi 1992- 59983: 1993 ja että tulisi huolehtia siitä, että hyväk- 59984: sytyt toimintasuunnitelmat voidaan toteut- 5.3.2 Nordisk Kontakt -aikakauslehden toi- 59985: taa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. mituskomitea 59986: 59987: Nordisk Kontaktin toimituskomitean suo- 59988: malaiset jäsenet ovat olleet kansanedustajat 59989: Tarkastustehtävä 1990 Riihijärvi (SMP) ja Kekkonen (SDP). Leh- 59990: den päätoimittaja on 1.9.1990 alkaen toimit- 59991: Valiokunta on valinnut vuoden tarkastus- taja Larserik Häggman Suomesta. 59992: tehtäväksi selvittää rakennusalan pohjois- Toimituskomitea on pitänyt kolme ko- 59993: maista yhteistyötä. Tehtävä annettiin ulko- kousta toimintakaudella: 29. tammikuuta 59994: puoliselle konsultille Björn Svedingerille, Tukholmassa, 25. helmikuuta ja 2. maalis- 59995: joka esitti valmiin raporttinsa valiokunnalle kuuta Reykjavikissa. 59996: käsiteltäväksi marraskuun kokouksessa. Toimituskomitean vastuualaa ja tehtäviä 59997: Budjetti- ja tarkastusvaliokunnan näkemyk- on pyritty selkiinnyttämään suhteessa mui- 59998: set tullaan sisällyttämään mietintöön C !- hin neuvoston toimielimiin. 59999: asiakirjasta. Lehden varsinainen julkaisu käsittää vuo- 60000: dessa 17 numeroa, jotka ilmestyvät parla- 60001: mentin työkausina. 60002: 5.3 Tiedotustoiminta Lehden suomalainen toimittaja on Ma- 60003: rianne Carlsson. 60004: 5.3.1 Yleinen tiedotustoiminta 60005: 60006: Suomen valtuuskunta harjoittaa kansallis- 5.3.3 Pohjoismaiden neuvoston lehtimiessti- 60007: ta tiedostustoimintaa yhteisen tiedotustoi- pendi 60008: minnan lisäksi, josta Pohjoismaiden neuvos- 60009: ton Tukholmassa sijaiseva puheenjohtajiston Yhteensä 23 Pohjoismaiden neuvoston 60010: tiedotusyksikkö vastaa yhteistyössä kansal- lehtimiesstipendiä koskevaa hakemusta jätet- 60011: listen valtuuskuntien kanssa. Puheenjohtajis- tiin. Kaksi toimittajaa jätti yhteisen hake- 60012: tolla on yhdessä Pohjoismaiden ministerineu- muksen, joten hakijoiden määrä oli yhteensä 60013: voston (yhteistyöministerit) kanssa tiettyä 24 henkilöä. Stipendi (60 000 Rkr/maa) jaet- 60014: yhteistä pohjoismaista tiedotustoimintaa. tiin Suomessa viiden toimittajan kesken. Sti- 60015: Muilta osin Pohjoismaiden neuvoston ja mi- pendin saivat freelance-toimittaja Rasita Le- 60016: nisterineuvoston tiedotustoiminta perustuu sonen perehtyäkseen vaihtoehtoisiin asumis- 60017: erillisiin tiedotussuunnitelmiin. muotoihin Tanskassa sekä toimittaja Satu 60018: Kansallisen tiedotustoiminnan uutena Lipponen Uudesta Suomesta tutustuakseen 60019: muotona on järjestetty muutamia seminaare- Tanskaan EY-maana ja Pohjolan porttina 60020: ja perinteisen tiedotuksen lisäksi. Näistä kak- Eurooppaan. Toimittaja Seppo Peltoniemi 60021: si järjestettiin erikseen kutsutuille toimittajil- TETO-lehdestä sai stipendin perehtyäkseen 60022: le. Huhtikuun 25.-26. päivinä joukkotiedo- Islannin ammattiyhdistystoimintaan ja toi- 60023: tusvälineiden 14 edustajaa osallistui seminaa- mittaja Maria Romantschuk Hufvudstads- 60024: 9 301743G 60025: 66 60026: 60027: bladetista sai stipendin osallistuakseen Poh- nat 1992". Kalevan toimittaja Seppo Ylönen 60028: joismaisen Toimittajakurssin järjestämälle sai stipendin tutustuakseen Pohjoismaiden 60029: kurssille "Pohjoismaat ja EY:n sisämarkki- pako lais politiikkaan. 60030: 67 60031: 60032: Liite 1 60033: 60034: 60035: 60036: 60037: Pohjoismaiden neuvoston 38. istunnossa 1990 hyväksytyt 60038: suositukset 60039: 60040: Nro 1 Aluepolitiikan pohjoismainen yhteis- ministerineuvoston ehdotuksen B 101/e poh- 60041: työohjelma 1990 - 1994 (B 100/e) jalta ja valiokunnan näkökohdat huomioon 60042: ottaen sekä 60043: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60044: - rakentamaan hyväksytyn ohjelman 60045: maiden ministerineuvostoa 60046: vuoden 1990 C 2:ssa olevan rahoitussuunni- 60047: - hyväksymään aluepolitiikan yhteis- 60048: telman varaan. 60049: työohjelman ministerineuvoston ehdotukses- 60050: sa B 100/e esitettyjen suuntaviivojen mukai- 60051: sesti, 60052: - esittämään Pohjoismaiden neuvostolle 60053: Nro 4 Yhteistyö ekologisessa maataloustuo- 60054: ohjelman voimassaoloaikana konkreettiset 60055: toimintasuunnitelmat a) raja-alueyhteistyös- tannossa (A 897/e) 60056: tä, b) sektori yhteistyöstä, myös selvityksen 60057: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60058: näiden suunnitelmien rahoituksesta, 60059: maiden ministerineuvostoa 60060: - esittämään ministerineuvoston käsityk- 60061: set ja johtopäätökset pohjoismaisesta alue- - vahvistamaan pohjoismaista yhteistyö- 60062: politiikasta Euroopan näkökulmasta tarkas- tä ja tietojen vaihtoa ekologisen maanviljelyn 60063: teltuna viimeistään neuvoston istuntoon alalla toimivien tutkijoiden, neuvojien, vilje- 60064: 1991,ja lijöiden, viranomaisten ja opiskelijoiden vä- 60065: -- ottamaan huomioon muut näkökoh- lillä ja 60066: dat, jotka talousvaliokunta on esittänyt mi- 60067: - vahvistamaan pohjoismaisten ekologis- 60068: nisterineuvoston ehdotuksesta antamassaan 60069: ten yhdistysten yhteistyötä pohjoismaisten 60070: mietinnössä. viranomaisten kanssa yhdenmukaistettaessa 60071: ekologiseen maataloustuotantoon liittyviä 60072: sääntöjä, valvontaa ja merkintää. 60073: Nro 2 EY:hyn mukautuminen ja aluepoli- 60074: tiikka (A 888/e) 60075: 60076: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60077: maiden ministerineuvostoa aluepolitiikan yh- Nro 5 Pohjoismainen ympäristörahoitusyh- 60078: teistyöohjelman seurannassa ja Euroopan tiö (B 107/e) 60079: yhdentymiseen tähtäävässä työssä varmista- 60080: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60081: maan Pohjoismaiden aluepolitiikan kehittä- 60082: maiden ministerineuvostoa ja Pohjoismaiden 60083: misen ja tehostamisen. 60084: hallituksia 60085: - hyväksymään ehdotuksen pohjoismai- 60086: Nro 3 Liite maa- ja metsätalousalan poh- seksi ympäristörahoitusyhtiöksi ministeri- 60087: joismaiseen toimintaohjelmaan neuvoston ehdotuksen B 107 je pohjalta, 60088: (B 101/e) 60089: - toteuttamaan kansallisen hyväksymis- 60090: menettelyn pohjoismaista ympäristörahoitus- 60091: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60092: yhtiötä koskevien sopimuksien osalta sekä 60093: maiden ministerineuvostoa 60094: - hyväksymään liitteen maa- ja metsäta- pikimmiten aloittamaan yhtiön toimin- 60095: lousalan pohjoismaiseen toimintaohjelmaan nan. 60096: 68 60097: 60098: Nro 6 Pohjoismaiden investointipankin pro- ehdotuksen B 102/k mukaisesti ja ottaen 60099: jekti-investointilainojen lainavaltuuk- huomioon valiokunnan esittämät näkökoh- 60100: sien korottaminen (B 110/e) dat. 60101: 60102: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60103: maiden ministerineuvostoa ja pohjoismaiden Nro 10 Kieliyhteistyön toimintaohjelma 60104: hallituksia 1990 - 1995 Nordmål (B 103/k) 60105: - korottamaan Pohjoismaiden Investoin- 60106: tipankin lainavaltuuksia vähintään 300 milj. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60107: SDR:llä maiden ministerineuvostoa 60108: 1. vahvistamaan kieliyhteistyön toimin- 60109: taohjelman Pohjoismaissa ministerineuvos- 60110: ton ehdotuksen B 103/k mukaisesti ja ottaen 60111: Nro 7 Kansainvälinen yhteistyö miesten ja huomioon sivistysvaliokunnan esittämät nä- 60112: naisten tasa-arvon lisäämiseksi kemykset, 60113: (A 881/j) 2. toteuttamaan toimintaohjelman vuosi- 60114: na 1990- 1995, ja erityisesti 60115: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh- - poistamaan tv- ja radio-ohjelmien poh- 60116: joismaiden hallituksia joismaista vaihtoa koskevat esteet 60117: 1. yhdessä lisäämään toimintaansa tasa- - laajentamaan oppilaiden ja opettajien 60118: arvotyön vahvistamiseksi YK:n nykyisissä vaihto-ohjelmia Pohjoismaissa 60119: erityisjärjestöissä, kuten esim. ILO:ssa, - toimimaan mahdollisimman nopeasti 60120: WHO:ssa, UNESCO:ssa, UNICEF:ssa ja pohjoismaisten lehtoraattien turvaamiseksi 60121: FAO:ssa, todellisen tasa-arvon toteuttami- Pohjoismaissa 60122: seksi nykyistä nopeammassa tahdissa. - ryhtymään toimiin muiden kuin skan- 60123: 2. työskentelemään Wienissä sijaitsevan dinaavisten kielten aseman vahvistamiseksi 60124: Naisten komission sihteeristön vahvistami- pohjoismaisessa yhteistyössä 60125: seksi. 3. laatimaan aikataulun ja rahoitussuun- 60126: 3. Pohjoismaiden ministerineuvoston kaut- nitelman toimintaohjelman ehdotuksia var- 60127: ta esittämään joka vuosi C1-asiakirjassa se- ten. 60128: lonteon edellä kohdissa 1 ja 2 mainitusta yh- 60129: teistyöstä. 60130: Nro 11 Pohjoismaisen tiedepoliittisen neu- 60131: voston suuntaviivat vuosiksi 1990 - 60132: 1992 (B 108/k) 60133: Nro 8 Yhteispohjoismainen aselainsäädäntö 60134: (A 899/j) Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60135: maiden ministerineuvostoa 60136: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 1. asettamaan Pohjoismaisen tiedepoliitti- 60137: maiden ministerineuvostoa yhdenmukaista- sen neuvoston suuntaviivat työn perustaksi 60138: maan Pohjoismaiden aselainsäädännön. toimintakaudella 1990 - 1992 ministerineu- 60139: voston ehdotuksen B 108/k mukaisesti ja ot- 60140: taen huomioon sivistysvaliokunnan esittämät 60141: Nro 9 Pohjoismaista kulttuurirahastoa kos- näkökohdat ja 60142: kevan sopimuksen muuttaminen 2. suuntaviivojen osoittamana toiminta- 60143: (B 102/k) kautena 60144: - ryhtymään toimiin tehostaakseen poh- 60145: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- joismaista yhteistyötä kansainvälisessä tutki- 60146: maiden ministerineuvostoa vahvistamaan musyhteistyössä 60147: Pohjoismaista Kulttuurirahastoa koskevan - vahvistamaan ja lisäämään systemaat- 60148: sopimuksen artiklojen 2, 4, 7, 8, 9, 10 ja 18 tista pohjoismaista tutkijakoulutusta ja tut- 60149: sekä otsikon muutokset ministerineuvoston kijoiden liikkuvuutta 60150: 69 60151: 60152: - kehottamaan pohjoismaisen yhteistyön JOismaisen taide- ja kulttuurikeskuksen pe- 60153: lisäämiseen humanististen ja yhteiskuntatie- rustamiseksi Nuukiin sekä tekemään konk- 60154: teiden alalla reettisen ehdotuksen asiasta. 60155: - aloittamaan pohjoismaisen yhteistyön 60156: korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä Nro 15 Poikittaislentoliikenne Keski-Pohjo- 60157: pohjoismaisena COMETT -ohjelmana lassa (A 905/t) 60158: - koordinoimaan tiedotusta pohjoismai- 60159: sen tutkimusyhteistyön alalla julkaisemalla Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60160: pohjoismaista uutislehteä. maiden ministerineuvostoa luomaan edelly- 60161: tykset Keski-Pohjolan poikittaislentoliiken- 60162: teen käynnistämiseen siten, 60163: - että poikittaislentoliikenne rinnaste- 60164: Nro 12 Korkean asteen koulutuksen saanei- taan kotimaan lentoliikenteeseen, jotta estee- 60165: den henkilöiden . pohjoismaiset työ- 60166: tön liikenne tulisi mahdolliseksi kahden 60167: markkinat (B 109/k) 60168: paikkakunnan välillä asianomaisissa maissa 60169: - että poikittaislentoliikenne nivelletään 60170: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa pohjois- kohtuullisilla ehdoilla kansallisten lentoyh- 60171: maiden hallituksia tekemään sopimuksen sel- tiöiden toimintaan Pohjoismaissa liikenne- 60172: laisten henkilöiden pohjoismaisista työmark- toiminnan, aikataulujen ja varausjärjestel- 60173: kinoista, jotka ovat saaneet ammattiin päte- mien osalta. 60174: vöittävän, vähintään kolmivuotisen korkean 60175: asteen koulutuksen, ottaen huomioon sivis- Nro 16 Meriensuojeluohjelma (B 104/s, 60176: tysvaliokunnan esittämät näkemykset. A 861/s, A 874/s) 60177: 60178: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60179: maiden ministerineuvostoa vahvistamaan 60180: Nro 13 Pohjoismainen kulttuurifestivaali pohjoismaisen toimintasuunnitelman merien 60181: 1992 (A 901/k) saastumisen ehkäisemiseksi ministerineuvos- 60182: ton ehdotuksen B 104/s mukaisesti ja ottaen 60183: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- huomioon sosiaali-ja ympäristövaliokunnan 60184: maiden ministerineuvostoa esittämät näkemykset. Tällöin on erityisesti 60185: a) toteuttamaan pohjoismaisen kulttuuri- otettava huomioon Pohjoismaiden neuvos- 60186: festivaalin 1992 ja asettamaan sitä varten eri- ton 16. - 18. lokakuuta 1989 järjestämän 60187: tyisen pohjoismaisen työryhmän selvittä- kansainvälisen meriensuojelukonferenssin 60188: mään festivaalin järjestelyjä, puitteita ja si- päätösasiakirja. 60189: sältöä ottaen huomioon valiokunnan mietin- 60190: nössä mainitut edellytykset, Nro 17 Ilmansuojeluohjelma (B 106/s, 60191: b) varaamaan yhteispohjoismaiseen bud- A 873/s) 60192: jettiin projektivaroja festivaalin valmistelua 60193: ja toteuttamista varten ja toimimaan sen Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh- 60194: puolesta, että Pohjoismaiden hallitukset kan- joismaiden ministerineuvostoa vahvistamaan 60195: sallisella tasolla osoittavat varoja festivaalin toimintasuunnitelman ilmansaasteiden eh- 60196: toteuttamiseen. käisemiseksi ministerineuvoston ehdotuksen 60197: B 106/s mukaisesti ja sosiaali- ja ympäristö- 60198: valiokunnan esittämät näkökohdat huo- 60199: mioon ottaen. 60200: Nro 14 Nuukin pohjoismainen taide- ja 60201: kulttuurikeskus (A 908/k) Nro 18 Maailmanlaajuinen ympäristöyh- 60202: teistyö (B 106/s, A 873/s) 60203: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60204: maiden ministerineuvostoa selvittämään Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60205: edellytykset ja rahoitusmahdollisuudet poh- maiden hallituksia 60206: 70 60207: 60208: 1) vaikuttamaan YK:ssa siihen, että yleis- nettomuuksissa ja mm. edistämään kaksois- 60209: kokous hyväksyisi päätöslauselman, jonka pohjilla varustettujen tankkialusten käyttöä 60210: mukaan teollisuusmaat osoittavat määräo- öljykuljetuksissa ottaen erityisesti huomioon 60211: san bruttokansantuotteestaan ympäristöyh- Itämeren alueen haavoittuvat rannikot ja 60212: teistyöhön ja meri ympäristön. 60213: 2) toimimaan FAOssa ja VNEPissa met- 60214: sänhoidon maailmanlaajuisen strategian 60215: puolesta, mukaan luettuna hakkuumenetel- 60216: Nro 23 Kansainvälinen yhteistyö ölyvahin- 60217: mät ja metsänistutus. kojen torjunnassa (A 860/s) 60218: 60219: Nro 19 Puhtaampaa teknologiaa, jätteitä ja 60220: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa pohjois- 60221: niiden uudelleenkäyttöä koskeva toi- maiden hallituksia laatimaan yhteisen toi- 60222: mintaohjelma (B 105/s) 60223: mintasuunnitelman toimiakseen kansainväli- 60224: sillä merenkulun foorumeilla, esim. IMOssa 60225: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- ja MARPOL-yleissopimuksessa, öljyvahin- 60226: maiden ministerineuvostoa vahvistamaan kojen ehkäisemiseksi alusonnettomuuksissa. 60227: pohjoismaisen toimintaohjelman, joka kos- 60228: kee puhtaampaa teknologiaa, jätteitä ja nii- 60229: den uudelleenkäyttöä, ministerineuvoston Nro 24 Pohjoiskalotin ilmansaasteongelmat 60230: ehdotuksen B 105/s mukaisesti ja ottaen huo- (A 906/s) 60231: mioon sosiaali- ja ympäristövaliokunnan eh- 60232: dotukset. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60233: maiden ministerineuvostoa toimimaan sen 60234: puolesta, että ehdotetun ympäristörahoitus- 60235: Nro 20 Kansainvälinen yhteistyö jätteiden järjestelmän avulla ryhdytään toimiin Kuo- 60236: viennissä (A 859/s) lan alueelta tulevien saastepäästöjen vähen- 60237: tämiseksi. 60238: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60239: maiden hallituksia huolehtimaan siitä, että 60240: Pohjoismaat pikimmiten ratifioivat Baselin Nro 25 Yhteistyöohjelma työympäristön pa- 60241: yleissopimuksen ympäristölle vaarallisten 60242: jätteiden rajojen yli kuljetusten valvonnasta rantamiseksi Pohjoismaissa (B 99/s) 60243: ja pyrkivät saamaan sopimukseen pöytäkir- 60244: jan jätteiden vientiä koskevista tiukemmista Pohjoismaiden neuvosto kehottaa Pohjois- 60245: säännöistä. maiden ministerineuvostoa ottamaan huo- 60246: mioon Pohjoismaiden neuvoston esittämät 60247: näkökohdat ja hyväksymään yhteistyöohjel- 60248: Nro 21 Puhtaamman teknologian verkosto 60249: man työympäristön parantamiseksi Pohjois- 60250: maissa ministerineuvoston ehdotuksen mu- 60251: (A 859/s) kaisesti sekä jatkuvasti ja jatkuvassa yhtey- 60252: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- dessä Pohjoismaiden neuvostoon ja työ- 60253: markkinaosapuoliin kehittämään ja syventä- 60254: maiden ministerineuvostoa koordinoimaan mään pohjoismaista työympäristöyhteistyö- 60255: Pohjoismaiden osallistumisen UNEPiin pe- 60256: rustettavaan puhtaamman teknologian ver- tä. 60257: kostoon. 60258: 60259: Nro 26 Vammaisten televiestintäpalvelut ja 60260: Nro 22 Toimenpiteet öljyonnettomuuksien -laitteet (A 864/s) 60261: välttämiseksi (A 860/s) 60262: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60263: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- maiden ministerineuvostoa ryhtymään toi- 60264: maiden hallituksia ryhtymään tehokkaisiin miin, jotka takaavat televiestintäpalveluja ja 60265: toimiin öljyvahinkojen välttämiseksi aluson- -laitteita tarvitseville vammaisille edulliset 60266: 71 60267: 60268: ehdot sekä toimimaan sen puolesta, että mitean selvittämään mm. tanskalaisen ja 60269: nämä tarpeet otetaan huomioon kansainväli- ruotsalaisen selvitystyön pohjalta homosek- 60270: sessä yhteistyössä. suaalien sosiaalista asemaa eri Pohjoismaissa 60271: ja tekemään ehdotuksia toimenpiteiksi. 60272: Nro 27 Amalgaamiin liittyvä tutkimusyh- 60273: teistyö (A 868/s) 60274: Nro 31 Toksikologian instituutti (A 894/s) 60275: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh- 60276: joismaiden ministerineuvostoa pohjoismai- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60277: sen hammasmateriaalin koestuslaitoksen maiden ministerineuvostoa toksikologista 60278: NIOMin avulla, sen varsinaisessa budjetissa yhteistyötä selvittäessään tutkimaan pohjois- 60279: ja yhteistyössä pohjoismaisten tutkimuslai- maisen toksikologian instituutin perustamis- 60280: tosten ja lääketieteellisen asiantuntemuksen ta ja sijoittamista. 60281: kanssa, toteuttamaan amalgaamia ja muita 60282: hammaspaikka-aineita selvittävän tutkimus- 60283: projektin. 60284: Nro 32 Nuorisotyöttömyyden torjuntaohjel- 60285: ma (A 896/s) 60286: Nro 28 YK:n lapsen oikeuksia koskevan 60287: yleissopimuksen ratifiointi (A 891/s) Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60288: maiden ministerineuvostoa laatimaan ohjel- 60289: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- man Pohjoismaiden nuorisotyöttömyyden 60290: maiden hallituksia ratifioimaan lapsen oi- vähentämiseksi tarjoamalla nuorille työtä ja 60291: keuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ja koulutusta ja asettamaan syrjäytyneet ryh- 60292: toimimaan sen puolesta, että kaikki maat ra- mät etusijaan. 60293: tifioisivat sopimuksen. 60294: 60295: Nro 29 Toimintasuunnitelma YK:n lapsen 60296: oikeuksia koskevan yleissopimuksen Nro 33 Pohjoismaalaisten oikeudet Pohjois- 60297: seurantaa varten (A 891/s) maissa (A 904/s) 60298: 60299: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60300: maiden ministerineuvostoa laatimaan toi- maiden ministerineuvostoa laatimaan toi- 60301: mintasuunnitelman YK:n lapsen oikeuksia mintaohjelman pohjoismaalaisten oikeuksis- 60302: koskevan yleissopimuksen noudattamista ja ta Pohjoismaissa ja sisällyttämään siihen 60303: seurantaa varten. sekä yleisiä poliittisia tavoitteita että konk- 60304: reettisia toimenpide-ehdotuksia. 60305: 60306: Nro 30 Homoseksuaalien sosiaalinen tilan- 60307: ne (A 892/s) 60308: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 60309: maiden ministerineuvostoa asettamaan ko- 60310: 72 60311: 60312: Liite2 60313: 60314: 60315: 60316: 60317: Pohjoismaiden neuvoston 38. istunnossa 1990 60318: hyväksytyt lausunnot 60319: 60320: 1. Pohjoismaiden neuvoston lausunto poh- hysten luomiseksi ja sen rahoituksen varmis- 60321: joismaisesta yhteistyöstä 1989 - Poh- tamiseksi vuoden 1992 jälkeen taloustoimin- 60322: joismaiden ministerineuvoston toiminta- tasuunnitelman päätyttyä, 60323: kertomus (C1) (budjetti- ja tarkastusva- - suosittaa Pohjoismaiden ministerineu- 60324: liokunta) vostoa toteuttamaan bioteknologian toimin- 60325: taohjelman kuten on edellytetty, 60326: Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjois- - edellyttää, että Pohjoismaiden ministe- 60327: maiden ministerineuvostolle, että rineuvosto sisällyttää vuoden 1991 budjettiin 60328: 1. ministerineuvosto hankkisi neuvoston ja tuleviin C2-asiakirjoihin määrärahoja uu- 60329: näkemykset ennen kuin jo vahvistettuun den aluepoliittisen ohjelman sekä maa- ja 60330: budjettiin tehdään suurempia muutoksia metsätalousalan ohjelman liitteen toteutta- 60331: 2. että mahdolliset ehdotukset pohjois- miseksi, 60332: maisten laitosten lakkauttamisesta tai yhdis- - panee merkille muut kriittiset huomau- 60333: tämisestä jätetään neuvostolle sen näkemys- tukset, jotka talousvaliokunta on esittänyt 60334: ten saamiseksi ennen lopullisten päätösten asiakirjasta C2. 60335: tekemistä (vrt. Helsingin sopimuksen artikla 60336: 46) 3. Juridinen valiokunta 60337: 3. ministerineuvosto jatkotyössään panisi 60338: painoa budjetti- ja tarkastusvaliokunnan ja Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjois- 60339: erityisvaliokuntien esittämiin näkökohtiin maiden ministerineuvostolle 60340: 4. ministerineuvosto ottaisi huomioon ne - että ministerineuvosto tehostaisi toi- 60341: näkökohdat ja ehdotukset, jotka budjetti- ja mintaa ihmisten vapaan liikkuvuuden var- 60342: tarkastusvaliokunta on esittänyt selonteos- mistamiseksi Pohjoismaissa, vaikka rajanyli- 60343: saan tarkastustehtävistä 1989 sekä raportoisi tykset EY:n sisällä vapautettaisiin, 60344: neuvostolle toimista, joihin on ryhdytty. - että ministerineuvosto selvittäisi tehok- 60345: kaammin, onko tarpeen valvoa sellaisten 60346: kansainvälisten sopimusten noudattamista, 60347: jotka sisältyvät taloudelliseen yhdentymi- 60348: Pohjoismaiden neuvoston lausunnot Pohjois- seen, esim. pitäen silmällä EY -oikeuden lai- 60349: maiden ministerineuvoston budjettiselonteos- toksen perustamista, 60350: ta ja -ehdotuksista 1990 (C2) - että ministerineuvosto arvioisi mahdol- 60351: lisuudet laatia toimintasuunnitelma pakotais- 60352: 2. Talousvaliokunta alan yhteistyön jatkamiseksi, 60353: - että osana Pohjoismaisen Foorumin 60354: Pohjoismaiden neuvosto esittää, että neu- 1988 seurantaa Pohjoismaiden neuvoston 60355: vosto 1991 istuntoon esitetään konkreettinen ehdo- 60356: - panee painoa siihen, että työohjelma tus uudeksi Pohjoismaiseksi Foorumiksi 60357: Pohjoismaat ja Eurooppa 1989 - 92 ja ta- 1994. 60358: loudellinen toimintasuunnitelma 1989 - 92 60359: toteutetaan kuten on edellytetty, 4. Sivistysvaliokunta 60360: - suosittaa Pohjoismaiden ministerineu- 60361: vostoa yhdessä Pohjoismaiden neuvoston Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjois- 60362: kanssa jatkamaan työtä talousyhteistyön ke- maiden ministerineuvostolle, että 60363: 73 60364: 60365: - ministerineuvosto vastaisuudessa aset- asiakirjassa, ja näitä kysymyksiä tulisi käsi- 60366: taisi kulttuurialan etusijaan myös sen jäl- tellä niin, että asianomaisten valiokuntien 60367: keen, kun kulttuuritoimintasuunnitelma on kuuleminen etukäteen voidaan varmistaa. 60368: päättynyt 1991, 60369: - että mahdolliset ehdotukset kulttuuri- 6. Liikennevaliokunta 60370: sopimuksen alalla toimivien laitosten lak- 60371: kauttamisesta jätetään neuvostolle erillisinä Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjois- 60372: ministerineuvoston ehdotuksina ennen lopul- maiden ministerineuvostolle, että se vastai- 60373: listen päätösten tekemistä (vrt. Helsingin so- suudessa pitäisi liikenneturvallisuustyötä yh- 60374: pimuksen artikla 46) tenä tärkeimmistä aloista. 60375: - että ministerineuvosto lisäisi kansalais- 60376: järjestöjen yhteistyöhön annettavaa tukea 60377: 7. Budjetti- ja tarkastusvaliokunta 60378: - ministerineuvosto loisi pysyvän radio- 60379: ja TV-yhteistyön, joka täyttää pohjoismaiset Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjois- 60380: kulttuuripoliittiset tavoitteet maiden ministerineuvostolle, että 60381: - että pohjoismaisen kulttuurirahaston - ministerineuvosto kehittäisi C2 -asia- 60382: taloudellisia voimavaroja lisättäisiin voimak- kirjan lähivuosien todelliseksi suunnittelua- 60383: kaasti. siakirjaksi lähivuosiksi jossa on selvät bud- 60384: jetti- ja aikakehykset sekä tärkeysjärjestyk- 60385: set. Tämän tulisi tapahtua jo asiakirjaa C2/ 60386: 5. Sosiaali- ja ympäristövaliokunta 1991 laadittaessa, 60387: - ministerineuvosto toimisi pohjoismai- 60388: 1. Koordinoitaessa sosiaalivakuutuksen sään- sen yhteistyön pitkän aikavälin tärkeysjärjes- 60389: töjä EY:n kanssa on pohjoismainen malli tyksien ja budjettisuunnittelun hyväksi, 60390: säilytettävä sääntöjä yhdennettäessä. Mihin- - budjettimenettelystä laajassa merkityk- 60391: kään harmonointiin EY:n kanssa ei tulisi sessä, ts. C2 mukaan luettuna, ryhdytään 60392: ryhtyä ennen kuin valiokuntaa on ensin mahdollisimman nopeasti keskustelemaan 60393: kuultu. neuvoston ja ministerineuvoston välillä, 60394: 2. Brundtlandin komission raportin mu- - että neuvostolle annetaan tilaisuus pe- 60395: kaisesti ministerineuvoston tulisi vahvistaa rehtyä raporttiin pitkän aikavälin budjetti- 60396: johtavaksi periaatteeksi, että se ympäristö- vaikutuksia selvittävästä tutkimuksesta ja 60397: työssään ottaa lähtökohdaksi sen maan ta- analyysiin projektibudjetista sekä että näistä 60398: son, jossa ympäristövaatimukset on asetettu kysymyksistä ryhdytään keskustelemaan 60399: korkeimmiksi, mikä myös mainitaan ministe- neuvoston ja ministerineuvoston välillä, 60400: rineuvoston ympäristöohjelmassa. - että neuvostolle annetaan tilaisuus lau- 60401: sua käsityksensä ehdotuksista laitosten lak- 60402: 3. Työmarkkina-alalla tulisi erityistä pai- kauttamiseksi tai yhdistämiseksi sekä vahvis- 60403: noa panna syrjäytyneisiin ryhmiin, varsinkin tetun budjetin muista suuremmista muutok- 60404: sosiaalivakuutuksen ulkopuolella olevien ti- sista ennen lopulli~ten päätösten tekemistä, 60405: lanteeseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisemi- - ministerineuvosto toimisi sen puolesta, 60406: nen tulisi asettaa etusijaan. että uusiin toimintasuunnitelmiin ja -ohjel- 60407: 4. Pohjoismaalaisten oikeudet Pohjois- miin sisällytetään selvät kustannus- ja rahoi- 60408: maissa tulisi asettaa etusijaan ministerineu- tussuunnitelmat ja aikataulut, 60409: voston työssä eikä tämän kysymyksen tulisi - että lähivuosina budjetissa edelleen 60410: olla vain Eurooppa-ohjelman osa. asetetaan etusijaan kulttuuriala, tutkimus ja 60411: 5. Ministerineuvoston suorittama eri lai- kehitys, ympäristö laajassa merkityksessä, 60412: tosten tarkastus mahdollista lakkauttamista liikenneturvallisuus sekä Eurooppa-ohjelma. 60413: silmällä pitäen tulisi selvittää suunnittelu- 60414: 60415: 60416: 60417: 60418: 10 301743G 60419: 74 60420: 60421: Liite3 60422: 60423: 60424: 60425: 60426: Organisaatiokomitean ehdotukset - yhteenveto 60427: 60428: Organisaatiokomitea on tarkistanut laajal- - erityislausekkeen ottaminen mahdolli- 60429: ti neuvoston organisaatiota ja työmuotoja seen tulevaan ETA-sopimukseen, jonka tar- 60430: toimeksiantonsa, aikaisempien selvitysten, koituksena on turvata pohjoismainen yhteis- 60431: jäsenehdotusten, erityisten raporttien sekä työ Helsingin sopimuksen pohjalta (Rooman 60432: laajan aineiston pohjalta, jotka käsittelevät sopimuksen 233. artiklan mallin mukaisesti, 60433: Pohjoismaiden neuvoston työtä ja organisaa- joka koskee alueellista yhteistyötä Beneluxis- 60434: tiota. sa) 60435: Tarkistuksen tuloksena on tehty useita uu- - talousvaliokunnalle annetaan päävas- 60436: distusehdotuksia. Ehdotusten perimmäisenä tuu seurata neuvoston toimesta Euroopan 60437: tarkoituksena on taata, että neuvostolle an- yhdentymisprosessia ja tähän liittyen tehtävä 60438: netaan iskukykyinen ja tehokas organisaatio, aloitteita ja valmistella asioita neuvostolle 60439: jonka muoto voidaan sopeuttaa uuden ajan - valtiovarainministerit vastaavat minis- 60440: vaatimuksiin ilman, että voimassa olevat terineuvoston budjetista; meri- ja ilmailuky- 60441: säännöt tai sopimukset estävät sitä. symysten ministerineuvosto; ulkomaankaup- 60442: Ehdotukset vaativat eräitä muutoksia Hel- paministereiden ja kehitysapuministereiden 60443: singin sopimukseen ja Pohjoismaiden neu- ministerineuvosto 60444: vosto työjärjestykseen. Ne vaativat myös uu- - pohjoismaista kuljetussopimusta muu- 60445: sia sääntöjä ym., joista puheenjohtajiston on tetaan niin, että se käsittäisi myös kansainvä- 60446: päätettävä. liset merenkulkupoliittiset ja ilmailupoliitti- 60447: Konkreettisten uudistusehdotusten lisäksi set kysymykset 60448: komitea esittää näkökohtia ja ehdotuksia Komitea on sitä mieltä, että parlamentaa- 60449: joidenkin erityiskysymysten ratkaisemiseksi, rikkojen vaikutusmahdollisuutta pohjoismai- 60450: joiden osalta puheenjohtajiston on tehtävä seen budjettiin on lisättävä ja esittää: 60451: aloitteita ja/tai päätöksiä. - päätösoikeus neuvostolle varojen oh- 60452: Euroopan poliittisen kehityksen ja uuden jaamisesta pohjoismaisessa budjetissa minis- 60453: Euroopan synnyn johdosta komitea esittää: terineuvoston päättämissä taloudellisissa ra- 60454: joissa (Helsingin sopimus, 45. artikla) 60455: - kansainvälisen ulottuvuuden paikka 60456: neuvoston työssä merkitään lisäyksellä Hel- Muualla maailmassa tapahtuvat muutok- 60457: singin sopimuksen johdantoon ja 1. artiklaan set asettavat enemmän vaatimuksia neuvos- 60458: ton tehokkuudelle ja työtavoille tulevaisuu- 60459: - ulkoministereiden ministerineuvostoa dessa. Mm. tämän johdosta komitea esittää: 60460: - puheenjohtajiston asemaa vahvistetaan - parempaa rakennetta neuvoston sään- 60461: ja sille annetaan kokonais- ja koordinointi- nöstöille. Eräät määräykset ja säännöt siirre- 60462: vastuu kansainvälisten kysymysten käsitte- tään Helsingin sopimuksesta työjärjestykseen 60463: lystä neuvostossa. Valiokunnille annetaan - puheenjohtajiston jäsenten lukumäärä 60464: vastuu kansianvälisten kysymysten käsitte- on vähintään 10, korkeintaan 11. Puheenjoh- 60465: lystä niiden asia-alueilla tajisto heijastaa neuvoston puoluepoliittista 60466: - istuntoon kutsutuille annetaan tietty kokoonpanoa. Kullakin maalla vähintään 60467: puheoikeus (Pohjoismaiden ulkopuoliset val- kaksi jäsentä. Puheenjohtajiston jäsenen ei 60468: tionpäämiehet/hallitusten päämiehet) tule samanaikaisesti olla valiokunnan jäsen 60469: - kansan valitsemien kansanedustuslai- (Helsingin sopimus, 52. artikla) 60470: tosten edustajia voidaan kutsua istuntoihin - valiokuntien lukumäärä pysyy kuute- 60471: tarkkailijoiksi. Presidentin tulee istunnossa na. Uudet nimet valiokunnille. Eräitä muu- 60472: voida antaa puheoikeus tarkkailijalle. Pysy- toksia asioiden jakautumiseen. Kolmetoista 60473: vää tarkkailijan asemaa ei myönnetä (13) jäsentä kaikkiin valiokuntiin 60474: 75 60475: 60476: - Helsingin sopimuksen (51. artikla) - sijaisvirkamiesten tehtävät sidotaan 60477: muuttaminen niin, ettei istuntojen vuosittais- poliittisesti ja sijoitetaan valtiosihteeritasolle 60478: ta lukumäärää sidota yhteen. Suositus talvi- (vastaava) 60479: istunnosta ja syysistunnosta (budjetti-istun- - aloiteoikeuden lisääminen ministeri- 60480: to) neuvoston sihteeristölle. 60481: - oikeus puheenjohtajistolle tehdä ehdo- Neuvoston ja neuvoston työn kansallista 60482: tuksia neuvostolle sekä itse valmistella asioi- ankkuroitumista vahvistetaan. Komitea esit- 60483: ta (puheenjohtajiston ehdotus) tää: 60484: - oikeus valiokunnille tehdä ehdotuksia - selvitetään pohjoismaisen asiamiehen 60485: neuvostolle (valiokuntien ehdotus) (oikeus) tehtäviä 60486: - puoluepolitisoitumisen lisääminen neu- - Nuorten Pohjoismaiden neuvostolle 60487: voston työssä; puolueryhmien resurssien li- annetaan oikeus selostaa mielipiteitään yleis- 60488: sääminen; puoluetuki puolueryhmien ulko- kokouksessa. 60489: puolisille yksittäisille jäsenille poistetaan Edellä olevaan viitaten organisaatiokomi- 60490: - vaalikomitean käyttöönotto yleisko- tea esittää, että Pohjoismaiden neuvosto 60491: kouksen vaalien valmistelua ja ehdotuksia päättäisi: 60492: varten tehdä muutoksia Pohjoismaiden neuvos- 60493: äänestysj ärj es ty ksen yksinkertais tami- ton työjärjestykseen komitean ehdotusten 60494: nen mukaisesti 60495: lausuntomenettelyn yksinkertaistami- antaa puheenjohtajistolle tehtäväksi päät- 60496: nen tää muutosten tekemisestä voimassa oleviin 60497: Nordisk Kontaktin toimituskomitea työjärjestyksiin ja säännöstöihin puheenjoh- 60498: lakkautetaan. Uudet yhteistyömuodot pää- tajiston päätösalueella komitean ehdotusten 60499: toimittajan ja kansallisten valtuuskuntien vä- mukaisesti 60500: lille antaa puheenjohtajistolle tehtäväksi tehdä 60501: - etukäteiskysymyksen perusteltu kysy- aloitteita ja toteuttaa neuvottelut ministeri- 60502: mys ja siihen liittyvän keskustelun käyttöön- neuvoston kanssa Helsingin sopimuksen 60503: otto istunnoissa (förespörsel) muutoksista komitean ehdotusten mukaises- 60504: - kokousmuotojen uudistaminen; uuden ti, sekä 60505: tekniikan käyttöönotto antaa puheenjohtajiston tehtäväksi muu- 60506: - selvempi vastuunjako puheenjohtajis- toin ottaa huomioon ne muutosehdotukset, 60507: ton sihteeristön, sihteerikollegion ja kansal- jotka komitea esittää niiltä osin, joiden osal- 60508: listen sihteeristöjen kesken. ta puheenjohtajiston on tehtävä aloitteita ja/ 60509: Ministerineuvostoa koskevien kysymysten tai päätettävä 60510: osalta komitea esittää muutoin suosittaa kansallisia valtuuskuntia otta- 60511: - päätösmenettelyn muuttamista tehtäes- maan huomioon ne uudistusehdotukset, joita 60512: sä päätöksiä ministerineuvostossa, mikä komitea esittää niiltä osin, joiden osalta val- 60513: merkitsee sitä, että päätös voidaan tehdä tuuskunnat tekevät päätökset, sekä 60514: myös, jos yksi maa vastustaa, suosittaa ministerineuvostoa tarkistamaan 60515: - ministerineuvoston kokousehdotuksen organisaatiotaan ym. ja tällöin erityisesti ot- 60516: käyttöönotto, mikä merkitsee lisämahdolli- tamaan huomioon ne ehdotuksetja näkökoh- 60517: suuksia tarkoituksenmukaiseen vuoropuhe- dat ministerineuvoston organisaatiosta ja 60518: luun ensisijaisesti valiokuntien ja ministeri- työtavoista ym., jotka komitea on esittänyt. 60519: neuvoston välillä 60520: 1990 vp. - K n:o 19 60521: 60522: 60523: 60524: 60525: EDUSKUNNAN 60526: PALKKAVALTUUSKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 60527: VUODELTA 1990 60528: 60529: 60530: 60531: Eduskunnalle 60532: Valtiopäiväjärjestyksen 82 a §:n mukaisesti eduskunnan palkkavaltuuskunta kunnioittaen 60533: antaa Eduskunnalle oheisen toimintakertomuksen vuonna 1990 käsittelemistään asioista. 60534: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991 60535: 60536: 60537: Eduskunnan palkkavaltuuskunnan puolesta: 60538: Pertti Hietala 60539: 60540: puheenjohtaja 60541: 60542: 60543: 60544: 60545: Patrick Zilliacus 60546: 60547: sihteeri 60548: 60549: 60550: 60551: 60552: 310377R 60553: 1990 vp. - Palkkavaltuuskunnan kertomus 60554: 60555: 60556: 60557: 60558: Eduskunnan palkkavaltuuskunnan toimintakertomus vuodelta 1990 60559: 60560: Eduskunnan palkkavaltuuskunnan tehtävät Pertti Hietala ja varapuheenjohtajana kan- 60561: sanedustaja Kalevi Mattila. Jäseninä olivat 60562: Palkkavaltuuskunnan tehtävät on säädetty kansanedustajat Risto Ahonen, Sirkka-Liisa 60563: hallitusmuodon 65 §:n ja 66 §:n 3 momentis- Anttila, Asko Apukka, Anneli Jäätteenmäki, 60564: sa sekä toimiehtosopimuksen vaikutuksesta Timo Kietäväinen, Sakari Knuuttila, Maunu 60565: valtionapuun annetun lain (240/79) 1 §:ssä. Kohijoki, Martti Korkia-Aho, Lea Kärhä, 60566: Hallitusmuodon 65 §:n mukaisesti palkka- Pertti Lahtinen, Kalevi Lamminen, Lauri 60567: valtuuskunnan asiana on valtioneuvoston Metsämäki, Lea Mäkipää, Einari Nieminen, 60568: asianomaisen jäsenen välityksellä seurata Håkan Nordman, Pirjo Rusanen, Matti Saa- 60569: valtion virkaehtosopimuksesta käytäviä neu- rinen, Kerttu Törnqvist ja Päivi Varpasuo. 60570: votteluja ja niiltä osin kuin eduskunnan Varajäseninä olivat kansanedustajat Keijo 60571: suostumus on tarpeen eduskunnan puolesta Jääskeläinen, Arto Lapiolahti, Henrik Lax, 60572: hyväksyä sopimus. Palkkavaltuuskunta voi Pekka Leppänen, Tuula Linnainmaa, Anssi 60573: alistaa päätöksensä asiassa eduskunnan vah- Rauramo, Juho Sillanpää ja Matti Vähänäk- 60574: vistettavaksi. ki. 60575: Hallitusmuodon 66 §:n mukaisesti, milloin Palkkavaltuuskunnan sihteerinä on toimi- 60576: valtionavustuksen määrä lain mukaan riip- nut toimistopäällikkö Patrick Zilliacus. 60577: puu avustuksen saajan palveluksessa olevan Asiantuntijasihteerinä on toiminut osasto- 60578: henkilöstön palvelussuhteen ehdoista, palk- päällikkö Sakari Kajander. 60579: kavaltuuskunnan tehtävänä on seurata niistä 60580: käytäviä neuvotteluja valtioneuvoston asian- 60581: omaisen jäsenen välityksellä ja tarpeellisin V aitio työnantajana 60582: osin eduskunnan puolesta hyväksyä ne avus- 60583: tuksen perusteina. Palkkavaltuuskunta voi Valtion palveluksessa on 215 000 palkan- 60584: alistaa päätöksensä asiassa eduskunnan vah- saajaa eli 10% maamme kaikista palkansaa- 60585: vistettavaksi. jista ja 9 % koko työllisestä työvoimasta. 60586: Toimiehtosopimuksen vaikutuksesta val- Valtion uusimuotoisten liikelaitosten palve- 60587: tionapuun annetun lain 1 §:n mukaisesti luksessa oli valtion koko henkilöstöstä noin 60588: edellytyksenä valtionavun suorittamiselle kolmannes. 60589: erikseen säädettyjen tai määrättyjen perustei- Valtio osallistuu lisäksi kuntasektorilla ja 60590: den nojalla yksityiselle valtionapua saavalle yksityissektorilla noin 300 000 palkansaajan 60591: yhteisölle tai laitokselle toimiehtosopimuk- palkkaukseen valtionavun muodossa. 60592: sen mukaan toimihenkilölle maksettavista Valtion pääpalvelussuhdelaji on virkasuh- 60593: palkkauksista ja annettavista muista eduista de. Sen piirissä on kaikkiaan 142 000 henki- 60594: aiheutuviin menojen lisäyksiin on, että edus- löä - virkamiestä. Yksityisoikeudellisessa 60595: kunnan palkkavaltuuskunta on valtion puo- työsopimussuhteessa on 73 000 valtion pal- 60596: lesta hyväksynyt sopimuksen valtionavun kansaajaa. Miesten osuus koko valtion pal- 60597: suorittamista koskevalta osalta. veluksessa olevasta henkilöstöstä on 58 % ja 60598: naisten vastaavasti 42 %. Koko maan työ- 60599: voimasta miesten osuus on 52%. Valtion 60600: Palkkavaltuuskunnan kokoonpano henkilöstön keski-ikä on 40 vuotta ja koko 60601: ammatissa toimivan väestön 38 vuotta. Sekä 60602: Palkkavaltuuskunnan puheenjohtajana on miesten että naisten keski-ikä valtiolla on 40 60603: kertomusvuotena toiminut kansanedustaja vuotta. 60604: 1990 vp. - Palkkavaltuuskunnan kertomus 3 60605: 60606: Valtion henkilöstö on lisääntynyt viiden Valtiosektori 60607: viimeisen vuoden aikana keskimäärin vuosit- Virkasuhteiset ................ . 9 013 mk 60608: tain noin 0,2 %. Virkamieskunnan kasvu on Työsopimussuhteiset, 60609: ollut 1,7% vuosittain, mikä on pääosin seu- kuukausipaikkaiset .......... . 8 241 mk 60610: rausta siitä, että maaliskuun 1989 alussa siir- Työsopimussuhteiset, 60611: rettiin virkasuhteeseen lähes 7 000 työsopi- tuntipaikkaiset ............... . 6 776 mk 60612: mussuhteista henkilöä. Yksityisellä sektorilla Kuntasektori 60613: vastaavana aikana palkansaajien määrä on Virkasuhteiset ................ . 8 561 mk 60614: vähentynyt vuodessa keskimäärin 0,03 %. Työsopimussuhteiset, 60615: Valtion palveluksessa olevien vuotuinen kuukausipaikkaiset .......... . 6494 mk 60616: palkkasumma 1.10.1990 vallinneen palkkata- Työsopimussuhteiset, 60617: son mukaan oli vajaat 25 mrd. mk. Tästä tuntipaikkaiset ............... . 6 614 mk 60618: ovat kaikki virkamiespalkat noin 17,5 mrd. Yksityinen sektori 60619: mk. Virkamiespalkkojen määrä, kun uusi- Teollisuus, toimihenkilöt ... . 9 810 mk 1) 60620: muotoisten liikelaitosten osuus vähennetään, Teollisuus, työntekijät ...... . 7 108 mk 60621: on noin 12 mrd. mk. Kauppa, konttorihenkilöt .. . 9 225 mk 1) 60622: Valtion henkilöstön palkkausmenojen Pankit, toimihenkilöt ....... . 9 155 mk 1) 60623: osuus koko kansantalouden palkkasummas- Vakuutus, toimihenkilöt .... . 9 565 mk 1 ) 60624: ta on laskenut vuoden 1970 13 %:sta 60625: 11 %:iin vuonna 1989. Sen sijaan koko julki- 60626: sen sektorin palkkojen osuus kansantalou- Kertomusvuoden palkkaratkaisut 60627: den palkkasummasta on vuosina 1970--1989 60628: noussut 25 %:sta 29 %:iin. Keväällä 1988 tehtyjen valtion virka- ja 60629: Seuraavassa asetelmassa on esitetty eri työehtosopimusten sopimuskausi päättyi 60630: sektoreiden palkansaajien keskimääräinen 28.2.1990. Niiden perusteella suoritettiin 60631: vuotuinen ansiotason muutos (%) vuosina 1.3.1990 lukien 2,5 prosentin suuruinen in- 60632: 1980-1989. deksikorotus. Sen sijaan sopimusten mukai- 60633: set tammikuun 1990 tarkastelut eivät anta- 60634: Valtio Kunta Yks. Kaikki neet aihetta tarkistuksiin. Kevään 1988 sopi- 60635: sekt. musratkaisun perusteella lyhennettiin työai- 60636: Nimellisansiot 9,1 9,1 9,3 9,3 kalain alaisten ja eräiden muiden henkilöstö- 60637: Sopimus- ryhmien työaikaa edelleen vuoden 1990 alus- 60638: korotukset 8,1 8,3 6,0 6,7 ta 25 minuutilla viikossa. 60639: Liukuma 1,0 0,8 3,3 2,6 Työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekir- 60640: Reaaliansiot 2,2 2,1 2,4 2,3 joittivat 15.1.1990 valtakunnansovittelijan 60641: 30.11.1989 tekemään ehdotukseen perustu- 60642: Valtion nimellisansioiden ja sopimuskoro- van talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkai- 60643: tusten välinen ero (liukuma) on pääosin ra- sun vuosille 1990--1991. Valtion virka- ja 60644: kenteellisista tekijöistä johtuvaa. työehtosopimukset oli jo joulukuussa 1989 60645: Valtion virkamiesten keskimääräinen kuu- uudistettu kokonaisratkaisun mukaisesti so- 60646: kausiansio syyskuussa 1989 oli 9 013 mark- pimuskaudelle 1990--1992. 60647: kaa ja kuukausipaikkaisten työsopimussuh- Näiden virka- ja työehtosopimusten mu- 60648: teisten 8 241 markkaa. Valtion työsopimus- kaiset yleiskorotukset toteutettiin 1.3. ja 60649: suhteisten tuntipaikkaisten keskituntiansio 1.10.1990 ja ne olivat kumpikin määrältään 60650: oli 41,32 markkaa, joka vastaa noin 6 776 50 markkaa kuukaudelta tai 30 penniä tun- 60651: markan kuukausiansiota. Jäljempänä olevas- nilta, kuitenkin vähintään 0, 7 prosenttia. 60652: sa taulukossa on esitetty keskimääräiset kuu- Lokakuun 1 päivästä 1990 lukien oli lisäk- 60653: kausiansiot sektoreittain vuoden 1989 kol- si toteutettava 0,3 prosentin suuruinen järjes- 60654: mannella neljänneksellä. Tietojen yhteydessä telyvara, tasa-arvoerä, jonka suuruus oli 60655: on otettava huomioon, että ansiotasoihin naisten ja alle 5 678 markkaa kuukaudessa 60656: vaikuttavat mm. eri alojen tehtävärakenteis- ansaitsevien suhteellisella osuudella kerrottu 60657: sa ja tehtävien vaatimustasoissa olevat erot 60658: 1 60659: sekä muut rakenteelliset tekijät. ) Säännöllisen työajan kuukausiansio 60660: 4 1990 vp. - Palkkavaltuuskunnan kertomus 60661: 60662: 0,6 prosenttia, sekä ansiokehitystakuun en- nusten korvauksista sovittiin kokonaisrat- 60663: nakko, jonka suuruus oli virkaehtosopimuk- kaisun osapuolina olevien keskusjärjestöjen 60664: sissa 1,0 prosenttia. kesken 15.11.1990 kansliapäällikkö Teuvo 60665: Näistä tarkistuksista toteutettiin virka- Kallion 9.11.1990 tekemän esityksen mukai- 60666: miesten osalta keskimäärin 0, 7 prosentin sesti. Osapuolet sopivat samassa yhteydessä 60667: suuruinen, edellä mainitun tasa-arvoerän periaatteet vuodesta 1992 alkaen toteutetta- 60668: naisten suhteellisen osuuden perusteella mää- van loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vai- 60669: räytyvän osan sisältävä osuus ministeriöiden, kutuksista työaikajärjestelyihin. 60670: virastojen ja laitosten tekemillä tarkentavilla Työrauha on kertomusvuoden aikana ol- 60671: virkaehtosopimuksilla, joilla tarkistukset lut hyvä koko julkisella sektorilla. 60672: kohdistettiin lähinnä palkkausluokkiin sijoit- 60673: telun tarkistuksiin ja vastaaviin. 60674: Muu osa virkamiespalkkausten tarkistuk- Käsitellyt asiat 60675: sista toteutettiin taulukkotarkistuksena, jo- 60676: ka oli sekalinjainen palkkausluokkaan A 18 Palkkavaltuuskunta on kertomusvuoden 60677: saakka ja siitä alkaen 1,35 prosentin määräi- aikana kokouksissaan käsitellyt seuraavat 60678: nen sekä sisälsi palkkausluokkiin A 1-10 asiat: 60679: kohdennetun tasa-arvoerän matalapalkka- 60680: osuuden. 60681: Sanotuissa kustannuspuitteissa toteutettiin Helmikuun 16 päivänä: 60682: myös joitakin tekstitarkistuksia, joista erik- 60683: seen mainittakoon eräiden ylempien virka- 1) Hyväksyttiin yksimielisesti palkkaval- 60684: miesten ja toimihenkilöiden työaikakorvaus- tuuskunnan toimintakertomus vuonna 1989 60685: järjestelmän ottaminen käyttöön 1.11.1990 käsitellyisiä asioista. 60686: alkaen sekä eräät luottamusmiesten asemaa 2) Päätettiin yksimielisesti hyväksyä val- 60687: ja palkkausta koskevat muutokset. tion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen 60688: Vuoden 1990 sopimuskorotukset nostivat tarkistamisesta 27.12.1989 tehty virkaehtoso- 60689: valtion palkkausmenoja vuoden 1989 tasosta pimus. 60690: keskimäärin 7,4 prosenttia. 3) Päätettiin yksimielisesti hyväksyä val- 60691: Sopimuskauden 1990-1992 virka- ja tion virkamiehen kuoltua suoritettavaa ryh- 60692: työehtosopimuksiin sisältyvien indeksi- ja mähenkivakuutusta vastaavasta edusta 60693: ansiokehitystakuulausekkeiden tarkastelu- ja 27.12.1989 tehty virkaehtosopimus. 60694: toteuttamisvaiheet ajoittuvat vuosille 1991 ja 60695: 1992. 60696: Vuoden 1990 aikana suoritetut virkamies- Toukokuun 8 päivänä: 60697: palkkojen sopimuskorotukset nostivat virka- 60698: miesten ansiotasoa vuonna 1990 vuoteen 11.5.1990 käsitellyt asiat pantiin pöydälle. 60699: 1989 verrattuna 7,9 %. 60700: Toimiehtosopimuskentässä ratkaisut ovat 60701: soveltuvin osin noudattaneet valtion virkaeh- Toukokuun 11 päivänä: 60702: tosopimusten linjaa. 60703: Kertomusvuoden aikana toteutetut valtion 1) Päätettiin yksimielisesti hyväksyä seu- 60704: virkamiespalkkaratkaisut lisäävät valtion raavat kunnalliset virka- ja työehtosopimuk- 60705: palkkausmenoja vuositasolla noin 935 milj. set valtionosuuden suorittamisen osalta: 60706: mk (josta uusimuotoisten liikelaitosten osuus 1.1) Kunnallinen yleinen virkaehtosopi- 60707: 285 milj. mk), kunnallisten virka- ja työehto- mus 1.3.1990---29.2.1992 sekä allekirjoitus- 60708: sopimusten valtionosuusmenoja lisäävä vai- pöytäkirja 60709: kutus vuositasolla on noin 1 720 milj. mk ja 1.2) kunnallinen opetusala 1.3.1990--- 60710: toimiehtosopimusten valtionapumenoja li- 29.2.1992, eräät muutokset 1.10.1990 sekä al- 60711: säävä vaikutus vastaavasti 146 milj. mk. lekirjoituspöytäkirja 60712: Talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkai- 1.3) kunnallinen kuukausipaikkaisia työn- 60713: sun toisen sopimusvuoden eli vuoden 1991 tekijöitä (toimihenkilöitä) koskeva työehto- 60714: palkkojen tarkistuksista, ansiokehitystakuun sopimus 1.3.1990---29.2.1992 sekä allekirjoi- 60715: ennakosta, indeksiehdosta ja matkakustan- tuspöytäkirja 60716: 1990 vp. - Palkkavaltuuskunnan kertomus 5 60717: 60718: 1.4) kunnallinen tuntipaikkaisia työnteki- 2.3) kunnallista työpaikkademokratiaa ja 60719: jöitä koskeva työehtosopimus 1.3.1990--- sisäistä tiedotusta koskeva suositussopimus 60720: 29.2.1992 sekä allekirjoituspöytäkirja 60721: 1.5) pöytäkirja eräistä talous- ja tulopo- 60722: liittiseen kokonaisratkaisuun liittyvistä ns. 24.9.1989 hyväksytty: 60723: sosiaalikysymyksistä liitteineen ja 60724: 1.6) kunnallisten viranhaltijain luottamus- 2.4) työehtosopimus kaupunginorkesterei- 60725: miessopimus. hin tilapäisiin tehtäviin palkattuja muusikoi- 60726: 2) Päätettiin yksimielisesti hyväksyä val- ta koskevan työehtosopimuksen 2 ja 4 §:ssä 60727: tionosuus kuntasektorin ns. avoimen palkka- tarkoitettujen palkkioiden tarkistamisesta 60728: hinnoittelun käytöstä aiheutuviin kustan- 1.10.1989 lukien 60729: nuksiin 1.3.1990 lukien siten, että niiden me- 60730: novaikutus valtionaputehtävittäin painotet- 60731: tuna rajataan 1 prosenttiin. 8.11.1989 hyväksytyt: 60732: 60733: 2.5) virkaehtosopimus kansanterveyslai- 60734: Marraskuun 27 päivänä: toksen Jyväskylän aluelaitoksen palvelukses- 60735: ta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntain- 60736: 1) Päätettiin yksimielisesti hyväksyä eräät liiton palvelukseen siirrettyjen viranhaltijoi- 60737: toimiehtosopimukset valtionavun suoritta- den aseman järjestämisestä kansanterveyslai- 60738: mista koskevalta osalta: toksen Jyväskylän aluelaitoksen tehtävien 60739: 1.1) toimiehtosopimus (12.12.1989) palve- siirtyessä sairaanhoitopiirin kuntainliiton 60740: lussuhteen ehtojen tarkistamisesta 1.11.1989 mikrobiologian yksikölle 1.9.1989 lukien 60741: ja 1.12.1989 lukien 2.6) virkaehtosopimus kunnallisen yleisen 60742: 1.2) toimiehtosopimus (14.12.1989) palve- virkaehtosopimuksen liitteen 12 muuttami- 60743: lussuhteen ehtojen tarkistamisesta 1.12.1989 sesta 60744: lukien 60745: 1.3) toimiehtosopimus ryhmähenkivakuu- 2. 7) virkaehtosopimus Kainuun sairaan- 60746: tusta vastaavasta edusta (22.12.1989) hoito- ja erityishuoltopiirin kuntainliiton toi- 60747: mistotyöaikavaihtoehdon muuttamisesta 60748: 1.4) toimiehtosopimus ryhmähenkivakuu- 60749: tusta vastaavasta edusta (22.12.1989) 2.8) virkaehtosopimus Karkun koti- ja lai- 60750: 1.5) toimiehtosopimus (16.2.1990) yleisko- tostalousoppilaitoksen palvelukseen 1.1.1989 60751: rotuksen toteuttamisesta ja luottamusmies- siirrettyjen rehtorin ja opettajien palvelus- 60752: ja yhteistoimintaiisästä 1.3.1990 lukien. suhteen ehdoista 60753: 2) Päätettiin yksimielisesti hyväksyä eräät 60754: kunnalliset yksittäiset virka- ja työehtosopi- 60755: mukset valtionosuuden suorittamista koske- 21.11.1989 hyväksytyt: 60756: valta osalta: 60757: 2.9) työehtosopimus kaupunginorkeste- 60758: rien, kaupunginkvartettien ja kaupunginteat- 60759: 16.6.1989 hyväksytty: tereiden orkesterien pysyväisluonteisessa työ- 60760: suhteessa olevia muusikoita ja kapellimesta- 60761: 2.1) virkaehtosopimus peruskoulun viran- reita koskevan työehtosopimuksen (1.3.1988 60762: haltijalle tai tuntiopettajalle opintoja varten -28.2.1990) palkkaluokittelun avaamisesta 60763: myönnetyn virkavapauden ajalta maksetta- ja eräiden määräysten tarkistamisesta 60764: vasta palkkauksesta 1.10.1989lukien 60765: 2.10) työehtosopimus kunnallisen tunti- 60766: paikkaisia työntekijöitä koskevan työehtoso- 60767: 19.9.1989 hyväksytyt: pimuksen 1.3.1988-28.2.1990 tarkistamises- 60768: ta 60769: 2.2) virkaehtosopimus Raahen seudun 2.11) työehtosopimus lyhytaikaisessa pal- 60770: kansanterveystyön kuntainliiton toimisto- velussuhteessa työskentelevän terveydenhoi- 60771: työaikavaihtoehdon muuttamisesta tohenkilöstön palkkioista 1.11.1989 lukien 60772: 6 1990 vp. - Palkkavaltuuskunnan kertomus 60773: 60774: 2.12) työehtosopimus näyttelijäin kunnal- 2.22) virkaehtosopimus Raision seudun 60775: lisen teatterityöehtosopimuksen allekirjoitus- aluesairaalan kuntainliiton toimistotyöaika- 60776: pöytäkirjassa tarkoitetun järjestelyvaraerän vaihtoehdon muuttamisesta 60777: käyttämisestä 1.10.1989 lukien 60778: 2.13) virkaehtosopimus Helsingin yliopis- 60779: tollisen keskussairaalan sädehoidon ja syö- 25.1.1990 hyväksytty: 60780: pätautien klinikan telehoito-osaston koulute- 60781: tun hoitohenkilöstön työajasta ja palkkauk- 2.23) virka- ja työehtosopimus palveluti- 60782: sesta sien myöntämisestä etukäteen vaikeissa työ- 60783: voimavajaustapauksissa 60784: 60785: 19.12.1989 hyväksytyt: 60786: 1.6.1989 hyväksytty: 60787: 2.14) virka- ja työehtosopimus palveluli- 60788: sien myöntämisestä etukäteen eräille sosiaa- 2.24) virkaehtosopimus Jyväskylän kau- 60789: litoimen ja terveydenhuollon alalla toimiville pungin apulaiskaupunginjohtajan, Helsingin 60790: viranhaitijoille ja työntekijöille vaikeissa työ- kaupungin tarkastuseläinlääkärin, Kuopion 60791: voimavajaustapauksissa kaupungin kaupungingeodeetin ja Tampe- 60792: reen yliopistollisen keskussairaalaliiton atk- 60793: 2.15) virkaehtosopimus palvelutisien ja päällikön ja kirjastonhoitajan palkkauksen 60794: määrävuosikorotusten myöntämisestä etukä- tarkistamisesta 60795: teen eräille terveyskeskuslääkäreille vaikeissa 60796: työvoimavajaustapauksissa 60797: 2.16) virkaehtosopimus eräiden omalää- 27.6.1989 hyväksytty: 60798: kärikokeiluun tai -toimintaan osallistuvien 60799: terveyskeskuslääkärien palvelussuhteen eh- 2.25) virkaehtosopimus Tampereen seutu- 60800: doista Helsingin, Tampereen, Turun ja Lah- kaavaliiton tutkimussihteerin, Oulun kau- 60801: den kaupungeissa pungin terveysviraston hallintojohtajan ja 60802: 2.17) virkaehtosopimus Varsinais-Suomen osastopäällikön, sosiaaliviraston talouspääl- 60803: mielisairaanhuoltopiirin kuntainliiton toi- likön ja apulaistalouspäällikön, päiväkodin 60804: mistotyöaikavaihtoehdon muuttamisesta johtajan, ympäristönsuojelutoimiston ympä- 60805: 2.18) virkaehtosopimus Lounais-Hämeen ristönsuojelupäällikön, satamalaitoksen kah- 60806: mielisairaalan kuntainliiton toimistotyöaika- den konepäällikön ja kahden alusten päälli- 60807: vaihtoehdon muuttamisesta kön, Oulun yliopistollisen keskussairaalan 60808: valokuvaajan ja Lempäälän kunnan palo- 60809: päällikön palkkauksen tarkistamisesta 60810: 9.1.1990 hyväksytty: 60811: 5.9.1989 hyväksytyt: 60812: 2.19) työehtosopimus vuosilomakokeilun 60813: aiheuttamasta kunnallisen tuntipaikkaisia 2.26) virkaehtosopimus erilliskorvauksen 60814: työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen maksamisesta eräille Lappeenrannan kaup- 60815: 1.3.1988-28.2.1990 tarkistamisesta paoppilaitoksen opettajille 60816: 2.27) virkaehtosopimus Vammalan kau- 60817: pungin ylläpitämän Karkun koti- ja laitosta- 60818: 17.1.1990 hyväksytyt: lousoppilaitoksen maatalousaineiden lehto- 60819: rin palvelussuhteen ehdoista 60820: 2.20) virkaehtosopimus eräiden kunnallis- 2.28) virkaehtosopimus Oulun kaupungin 60821: ten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten lasten ja nuorten taidekoulun rehtorin ja 60822: opettajien palvelussuhteen ehdoista opettajien palvelussuhteen ehdoista 60823: 2.21) virkaehtosopimus Harjavallan so- 2.29) virkaehtosopimus Helsingin kau- 60824: siaali- ja terveydenhuolto-oppilaitoksen reh- pungin suomenkielisen työväenopiston reh- 60825: torin ja opettajien palvelussuhteen ehdoista torin palvelussuhteen ehdoista 60826: 1990 vp. - Palkkavaltuuskunnan kertomus 7 60827: 60828: 2.30) virkaehtosopimus Pirkanmaan am- 2.37) virkaehtosopimus Oulun kaupungin 60829: mattioppilaitosten kuntainliiton ylläpitämän ylläpitämän Oulun ammatti-oppilaitoksen 60830: Pirkanmaan hotelli- ja ravintolaoppilaitok- kahden lehtorin palvelussuhteen ehdoista 60831: sen rehtorin opetustuntimäärästä 60832: 2.31) virkaehtosopimus Pirkanmaan käsi- 2.38) virkaehtosopimus Pirkanmaan am- 60833: ja taideteollisuusoppilaitoksen piirtäjän mattioppilaitosten kuntainliiton käsi- ja tai- 60834: opintolinjan väliaikaisen lehtorin palvelus- deteollisuusoppilaitoksen rehtorin opetusvel- 60835: suhteen ehdoista vollisuudesta 60836: 2.32) virkaehtosopimus Otavan kansan- 60837: opiston rehtorin palvelussuhteen ehdoista 2.39) virkaehtosopimus Kuopion kaupun- 60838: 2.33) virkaehtosopimus Varkauden kansa- gin musiikkilukion klassisen baletin ja tans- 60839: laisopiston rehtorin erillispalkkiosta sitiedon tuntiopettajan palkkauksesta 60840: 2.34) virkaehtosopimus Varkauden am- 60841: 2.40) virkaehtosopimus Vantaan kaupun- 60842: matillisen kurssikeskuksen rehtorin erillis- gin kahden erikoislääkärin palkkauksesta 60843: palkkiosta 60844: 2.35) virkaehtosopimus Uudenkaupungin 2.41) virkaehtosopimus Oulun kaupungin 60845: seudun kansanterveystyön kuntainliiton kau- palvelukseen Oulun kehitysvammaiset ry:n 60846: pungineläinlääkärin, Pietarsaaren seudun ylläpitämän Iikkatuotannon palveluksesta 60847: kansanterveystyön kuntainliiton kaupungin- siirrettyjen viranhaltijoiden palvelussuhteen 60848: eläinlääkärin, Kiuruveden kunnan I kunnan- ehdoista. 60849: eläinlääkärin ja Keski-Karjalan kansanter- 60850: veystyön kuntainliiton 2. alueen kunnan- 60851: eläinlääkärin palkkauksen tarkistamisesta 60852: 60853: Joulukuun 18 päivänä: 60854: 2.11.1989 hyväksytyt: 60855: 1) Päätettiin yksimielisesti hyväksyä ta- 60856: 2.36) virkaehtosopimus Helsingin kau- lous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun 60857: pungin kauneudenhoitoalan ammattioppilai- 1990-1991 tarkistamisesta tehty sopimus 60858: toksen rehtorin opetusvelvollisuudesta valtion virkamiehiä koskeviita osilta. 60859: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus 60860:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025